• Lauttasaari Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 | Perustettu 1968 Isä-lapsi -kerho alkaa s. 3 KERROSTALOKODIT Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Nopolat tekivät hittileffan s. 4 1 Nro 2 16.1.2015 Sukelletaan kielikylpyyn! s. 8-9 KERROSTALOKODIT Vattuniemenkatu 22, 4h, avok, s, p, 106m2 Ihanteellinen saunaosasto/ kodinhoitotila, josta käynti isolle, aurinkoiselle parvekkeelle. Vh. 675 000? Lauttasaarentie 29, 3-4h, k, p, 93,5m2 Ylimmän kerroksen koti, jossa paljon mahdollisuuksia! Loistava sijainti. Vh. 429 000? Melkonkatu 5, 3h, k, rt, s, p, 83,5m2 Viihtyisä, vaaleansävyinen läpitalon koti, hyvä pohjaratkaisu, eteläparveke. Vh. 409 000? Melkonkatu 3, 3h, k, p, 64,5m2 Hissitalon neljännen kerroksen toimivapohjainen siisti asunto. Heti vapaa koti! Vh. 284 000? Vattuniemenkatu 14, 3h, k, p, 73,5m2 Ihanteellinen koti pienelle perheelle rauhallisella paikalla vehreän sisäpihan puolella. Vh. 299 000? Pohjoisniementie 4, 2h, k, p, piha, 49m2 Rivitalomaista asumista kerrostalossa. Aurinkoinen oma piha ja parveke. Vh. 252 000? www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi MEILLÄ 1.2. SAAKKA BLINI ~ VIIKOT ~ BLINI & KIRJOLOHENMÄTIÄ 14,90 GYLDENINTIE 6, LAUTTASAARI AVOINNA MA?TO 11?23, PE 11?24, LA 12?24, SU 12?22 PUH. 020 7424 260, www.ravintolacasamare.com TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset LAUTTASAAREN SILMÄLÄÄKÄRIKESKUS Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 16.1.2015 Korvat on ? sua kuunnellaan ?Sua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on? lauletaan iskelmässä. Se varoittaa, joku voi kuulla, vaikka ei saisikaan. Joskus tuntuu, että julkisissa päätöksissä toimitaan samoin ? kuullaan, mutta ei oteta huomioon. Näin asia ei saa olla. Mielenkiintoinen näkemys päätöksenteosta on rakennusteollisuuden vaatimus siitä, että kaavoituksen tulisi auttaa rakennusteollisuutta. Alan edustaja totesi Helsingin Sanomissa, että ?kaavoittajan on alettava hengittää samaa ilmaa kuin yhteiskunta?. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tutkii suomalaisten arvoja ja asenteita. Sen tuore raportti Neljäs Suomi kertoo, millainen se ilma on. Vaikka vapaaseen kilpailuun uskotaan entistä enemmän ja ollaan tietoisia vaikeasta taloustilanteesta, suomalaisten mielestä markkinoiden mahti ajaa muiden päätöksentekijöiden yli. Näin siitäkin huolimatta, että ympäristönsuojelu on tärkeää. Noin 70 prosenttia suomalaisista pitää jatkuvaa taloudellista kasvua ongelmallisena luonnon ja lopulta ihmisen itsensä kannalta. Pehmeillä arvoilla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnissa. Taloudellinen tilanne ja yhteiskunnan murros näkyy Lauttasaaressakin, etenkin kaavoituksessa ja julkisten palvelujen saatavuudessa. Jos saarta ja saarelaisia koskevat päätökset perustuvat vain taloudellisiin arvoihin, olemme kovin lyhytnäköisiä. Lauttasaari-Seura vaikuttaa asukasyhdistyksenä päätöksiin. On tärkeää, että kaikki näkökannat ovat tiedossa. Seurassa sinua kuunnellaan, ota yhteyttä, kerro mielipiteesi tai tule mukaan toimintaan. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Tässä lehdessä Eila, Rampe ja Likka kampesi hitiksi... s. 4 Kielikylpy tekee lapsista rohkeita...... s. 8-9 Kamarikuoro juhlii pyöreitä vuosia.... s. 12 Putkiremontin ei tarvitse olla kallis... s. 12 30.1. ilmestyvässä lehdessä on teemana terveys ja hyvinvointi. Varaa ilmoitustilasi viimeistään 26.1. Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Nro 2 ? 16.1.2015 Keskustelutilaisuuksia yleiskaavaluonnoksesta Laiturissa Teksti Katja Pesonen H elsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta järjestetään tammikuussa useita eri keskustelutilaisuuksia, joihin kuka tahansa voi mennä kyselemään ja kertomaan mielipiteensä. Hetki kriitikkona ?tapahtumat järjestetään info- ja näyttelykeskus Laiturissa. Laituri sijaitsee vanhan linja-autoaseman rakennuksessa Kampissa osoitteessa Narinkka 2. Keskustelutilaisuuksia on neljä ja ne on jaettu eri alueiden mukaan. Maanantaina 19. tammikuuta teemana on kantakaupunki ja eteläinen Helsinki, keskiviikkona 21. tammikuuta itäinen Helsinki. Maanantaina 26. tammikuuta keskustellaan keskisestä ja pohjoisesta Helsingistä ja torstaina 29. tammikuuta läntisistä alueista. Tilaisuuksien alueellinen jako on kuitenkin viitteellinen, joten kaikkina iltoina voi mennä keskustele- maan haluamastaan teemasta ja alueesta. Tilaisuudet pidetään kello 1720. Alussa esitellään yleiskaavaa, jonka jälkeen keskustellaan karttojen äärellä. Tapahtumien lisäksi yleiskaavasuunnittelijat päivystä­ vät Laiturilla 2.-5. ja 9.-12. helmikuuta kello 15-18. Keskustelua ai­heesta voi käydä myös yleiskaavablogissa osoitteessa www.yleiskaava.fi. Yleiskaavaluonnos on nähtävil­ lä Laiturin infokulmassa helmikuun loppuun saakka. Samassa pis­ teessä on nähtävillä myös yleis­ kaavan keskeiset teemat: verkostokaupunki, kaupunkibulevardit ja laajeneva kantakaupunki. Kaavaluonnos on Laiturin lisäksi nähtävillä muun muassa kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta pyydetään toimittamaan vii­meistään 27. helmikuuta joko meilitse osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postitse Helsingin kaupunki Kirjaamo Suunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Luonnosta tarkennetaan lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta yleiskaavaehdotukseksi, joka tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi todennäköisesti ensi syksynä ja kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Helsingin kaupungin suunnitteluvirasto pitää uutta yleiskaavaa tarpeellisena siksi, että Helsinki haluaa tarjota kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölle. Yleis­ kaava pohjautuu väestöennusteeseen, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta. Rysäkarin rakennuskieltoa jatkettiin Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan jatkaa Rysäkaria koskevaa rakennuskieltoa puolella vuodella nykyisestä 30.6.2015 saakka. Päätöksen mukaan kiellon jatkaminen tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ulkosaarilla ei ole asemakaavaa ja päätöstä perusteellaan kaavoituksen keskeneräisyydellä. Yleiskaava 2002:ssa Rysäkari on sotilasaluetta ja sen kaakkoisosassa on luonnonsuojelualue. Rysäkari siirtyi yksityisomistukseen joulukuussa 2011. Uusi omistaja haluaa kehittää saarta matkailutarkoituksiin. Käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Nykyinen maanomistaja on kaupungin mukaan edennyt hankekohtaisesti poikkeamishakemusteitse. Rysäkarilla on runsaasti arvokkaita sotahistoriallisia rakenteita sekä sotilaskäytön aikaista ra- kennuskantaa. Museoviraston on katsonut, että alueella on useita säilytettäviä rakennuksia. Kaupungin mukaan alueelle tullaan laatimaan matkailutarkoitukseen asemakaava, jossa sotahistorialliset rakenteet ja sotilaskäytön aikaisen rakennuskannan suojelu otetaan huomioon. Ennen asemakaavan voimaantuloa voidaan tarpeellisia toimenpiteitä suorittaa poikkeamismenettelyllä. Koivusaaren osayleiskaava etenee Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7. tammikuuta Koivusaaren osayleiskaavasta. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. Kaupungin hallitus katsoi, että kaupunginvaltuuston tulisi kehottaa ot­ tamaan alueen jatkosuunnittelussa huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille, ja kiinnittämään huomiota sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamien haittojen minimointiin että jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin. Kaava-ehdotuksen mukaan Koivusaaren rantoja kiertäisi virkistystä palveleva reitti, joka olisi yhteydessä Lauttasaaren rantareittiin. Tällä osayleiskaavalla päätettäisiin myös Lauttasaaressa Katajaharjuntien länsipuolelle tulevasta osuudesta siten, että Lauttasaaren ja Koivusaaren välille tulsi uusi Vaskilahdenkatu. Espoon ja Helsingin keskustan välinen kevyen liikenteen reitti, kävelyn ja pyöräilyn pääreitti tulisi Länsiväylän pohjoisreunaan. Opetuslautakunta on todennut kaavaan liittyvässä lausunnossaan, että Koivusaareen on varauduttu sijoittamaan 1-2-luokkien alkuopetuskoulu, n. 100 oppilasta ja että luokkien 3-9 oppilaiden koulutilat esitetään rakennettavaksi Lauttasaareen. Helsingin ruotsinkielisten määrä kasvaa Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa. Kaupungissa on nyt 35 000 ruotsinkielistä asukasta ja kaupungin tietokeskus ennustaa sen nousevan 42 000:een vuoteen 2040 mennessä. Kaksikielisyys on olennainen ja tärkeä osa Helsingin identiteettiä nyt ja tulevaisuudessa. Kak­ sikielinen Helsinki -raportis­ sa to­detaan, että tämä sekä ruotsinkielisen väestön kasvu on otettava huomioon kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti vuoden 2014 alussa Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan liittyen työryhmän selvittämään kaksikielisyyden näkökulmasta kaupungin toimintaa ja palveluita. Työryhmä on luovuttanut kaupunginjohtajalle raporttinsa 8. tammikuuta 2015. Kaksikielinen Helsinki ?raportti tutkii Helsingin ruotsinkielisen väestön määrää ja alueellista jakaantumista, kaksikielisten palvelujen kehittämistä, virastojen tarjoamia ruotsinkielisiä palveluja sekä henkilöstön rekrytointiin ja kielitaitoon liittyviä kysymyksiä.
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 3 Yhteistä aikaa isille ja lapsille Lahnalahden leikkipuiston sisätiloissa kokoontuu viikoittain isille ja lapsille suunnattu kerho. Toiminnan on laittanut alulle Mannerheimin lastensuojeluliitto yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. MLL Lauttasaari järjestää isä-lapsi -toimintaa, jossa isät tapaavat muita samassa elämänvaiheessa olevia ja lapset saavat uusia leikkikavereita. Kevään toiminta on taas käynnistynyt. Teksti ja kuva Laura Sarpola Isä-lapsi-toiminta on rentoa yh­dessäoloa ja leikkiä, eikä vaadi Lukijan kuva Pyöreää jäätä Kasinonrannassa. samalla tavalla energiaa ja sitoutumista kuin monet muut harrastukset. Toiminta on koettu hyväksi myös pienten lasten päiväkotiin menoa ajatellen. Lapset saavat opetella ryhmässä olemista ja toimimista pikkuhiljaa. Kerhon toiminta on suunnattu alle kouluikäisille, noin 1,5 ? 6-vuotiaille lapsille. Nuorempiakin lapsia on kuitenkin ajoittain ollut mukana. Isät kertovat, että leikkikavereita on löytynyt hyvin On kiivetty Lauttasaaren kirkon torniin ja syöty lettuja, käyty katsomassa jääkiekkoa ja ihailemassa maisemia lintutornissa. ja kerhossa puuhastellaan kaikes­ sa sovussa. Kerhoillat tuovat mukavaa vaihtelua myös lasten arkeen ja leikkeihin. ?Odotan tänne tulemista. Parasta on rakentaminen?, Sofia-tyttö kertoo. Isät itse ovat kokeneet toiminnan ja tapaamiset hyödyllisiksi ja mukaviksi. Yhdessä käydään lä­pi kuulumisia, puhutaan arjesta sekä jaetaan vinkkejä paikoista ja tapahtumista, joihin lasten kanssa voisi mennä. Samassa elämäntilanteessa ja samalla asuinalueella asuvien kanssa on helppoa verkostoitua. Varsinkin lasten ollessa pieniä on myös koettu, että on ollut hyvä kuulla kuinka toiset ovat asioita tehneet ja kokeneet. Toiminnan kautta on syntynyt ys­ tävyyssuhteita, jotka jatkuvat ja kestävät tapaamisten ulkopuolellakin. Ajoittain yhdessä touhutaan myös sovittujen tapaamisten ulkopuolella. Muutaman kerran vuodessa tehdään jotain ihan pelkästään isäporukalla. Sakari Oka K ahvinkeitin porisee ja piparikulho asetetaan pöydälle. Lapset ovat jo uppoutuneet leikkeihinsä ja lattia on peittynyt temppupatjasta sekä erilaisista leluista. Isät asettuvat pyöreän pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja seuraamaan lasten leikkejä, kuten joka keskiviikko. Vuodesta 2011 lähtien vaihtele­ valla kokoonpanolla toiminut isä -lapsi-kerho on aloittanut kevätkautensa 7. tammikuuta lähtien. Kausi kestää toukokuuhun saakka, toinen syyskuusta joulukuuhun. Kesän ajan tapaamiset ovat tauolla. Parhaimmillaan ryhmässä on ollut kymmenenkin isää, jolloin tapaamisissa on ollut yhteensä jopa 20 henkeä, lapset mukaan lukien. Silloin vilinää on riittänyt. Syksyn ajan ryhmässä kävi noin kuusi isää lapsineen. Tapaamiset ovat vapaaehtoisia, eivätkä vaadi sitoutumista tai ennakkoilmoittautumista käynti­ kertoja varten. Mannerheimin las­tensuojeluliitto vastaa kustan­ nuksista, joten osallistujille kerhotoiminnasta ei tule kuluja. Kokoontumisiin tullaan omien aikataulujen salliessa. Tulo- tai lähtöaikoja ei ole tiukasti määritelty, vaan toiminnassa painotetaan vapaehtoisuutta ja joustavuutta. Virallisen vetäjän puuttuessa isät ovat keskenään sopineet, kuka vuorollaan pääsee avaamaan ovet ja keittämään kahvit hieman ennen muiden saa­pumista. Järjestely on koettu toimivaksi, kun vastuu jakautuu kaikille vuorollaan eikä edellytä jatkuvaa, jokaviikkoista sitoutumista yhdeltä osallistujalta. Entä mitä kotona ajatellaan toiminnasta? ?Kyllähän tämä tuo puolisoillekin sitä omaa aikaa?, toteavat ryhmässä käyvät isät Markku ja Mikko hymyillen. Ajoittain isät suuntaavat lapsien kanssa erilaisille vierailukäynneille. On esimerkiksi kiivetty Lauttasaaren kirkon torniin ja syö­ ty lettuja, käyty katsomassa jääkiekkoa ja ihailemassa maisemia myös lintutornissa. Lisäksi on askarreltu äitienpäiväkortteja ja kevätkaudella on ollut tapana grillata leikkipuiston omalla grillillä. Vierailuita järjestetään muutaman kerran sekä syys- että kevätkaudella ja ne kehitellään ja toteutetaan yhdessä. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi vierailu Lauttasaaren vapaapalokuntaan. Varsinkin pojille vierailu tulee taatusti olemaan jännittävä kokemus. Isät Mikko, Markku, Risto ja Pertti toivovat, että kevään ai- kana toimintaan lähtisi mukaan myös uusia osallistujia. He koros­ tavat, ettei tulemista kannata jän­nittää. Päinvastoin he ovat itse kokeneet, että toimintaan oli helppo tulla ja lähteä mukaan. Kyseessä ei ole ennalta tiivis kaveripiiri, vaan kaikille halukkaille avoin mahdollisuus yhteiseen toimintaan. Osallistujien taustalla ei ole merkitystä, vaan tavoitteena on tarjota kaikille pienten lasten isille mahdollisuus viettää aikaa sekä lastensa, että muiden isien kanssa. ?Tervetuloa mukaan kaikki kiinnostuneet!? miehet rohkaisevat. Lisätietoa MLL Lauttasaaren isä-lapsi-toiminnasta löytyy Mannerheimin lastensuojeluliiton Lauttasaaren paikallisyhdistyksen sekä Lahnalahden leikkipuiston nettisivuilta. Ryhmä kokoontuu koko kevään ajan keskiviikkoisin 16.40-18.30. Arvonta suoritettu Vuoden lauttasaarelainen 2014 ?äänestyksen yhteydessä arvottiin äänestäjien kesken kirjapalkintoja. Voittajaksi valikoitui Marja-Liisa Hurme, onnittelut! Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Viikon kuva ?kisa jatkuu vielä Viikon kuvaa on äänestetty vilkkaasti, kiitos siitä! Kilpailu jatkuu vielä ensi viikon maanantaihin eli 19. tammikuuta saakka. Kun siis olet löytänyt suosikkisi lehdessä nro 1 (9.1.2015) esitellyistä kuvista, lähetä vastauksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi tai pujauta postilaatikkoon osoitteeseen Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki. Vastaajien kesken arvotaan Erik Bruunin Tiira-juliste. Saman palkinnon saa myös voittajakuva.
• Lauttasaari 4 Mökkiidyllin alla kuplii perhedraama Lauttasaarelaiskirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola voivat taputtaa itseään olalle, sillä heidän tuorein elokuvansa Eila, Rampe ja Likka oli joulun katsotuin kotimainen leffa. Siinä vilahtaa myös pala Lauttasaarta. Teksti Hilkka Kotkamaa Kuvat Anni ja Hilkka Kotkamaa E ila, Rampe ja Likka. Siinä elokuva, jonka nähtyään huomaa hymyn jääneen huulille. Ei elokuva toki ole mikään heko-heko vitsailu, mutta sen ilmapiiri vain on niin ilahduttavan lämmin. Viihdyttävä kokonaisuus syntyy, kun hauskojen sattumusten seassa on myös tummempia juonteita. Kaikki palikat ovat kohdallaan: hyvät näyttelijät, jämäkkä ohjaus, asiaan sopiva ympäristö ja tekniset asiat loksahtavat paikalleen luontevasti. Ennen kaikkea leffassa oli hyvä tarina. Eila, Rampe ja Likka ovat tut­tuja jo kirjoista. Uunituore elokuva perustuu erinomaiseen käsikir­ joi­ tukseen, jonka ovat tehneet laut­tasaarelaiskirjailijat  Sinikka ja Tiina Nopola. Tämä elokuva ei kuitenkaan perustu Sinikan Eila ja Rampe -kirjoihin, vaan sille on tehty aivan oma elokuvakäsikirjoituksensa.  ?Tarina on elokuvassa kokonaan toinen ja henkilöitä paljon enemmän. Minulla oli aluksi vain hahmot ja ideana, että stoori tapahtuisi mökillä. Pyysin Tiina-siskoni mukaan ideoimaan, ja komediallinen juoni alkoi syntyä. Kysehän on perhedraamasta ja kulisseista, jotka vähä vähältä rapisevat. Kerromme huumorin keinoin jännitteistä, jotka vellovat pinnan alla?, Sinikka Nopola kertoo. Nro 2 ? 16.1.2015 Tiina ja Sinikka Nopola haluavat kirjoittaa hauskasti suomalaisen mentaliteetin kipukohdista. Eila ja Rampe ovat pariskunta, joilla on takanaan lukuisia avioliittovuosia. Kun heidän sanailuaan ja elintapojaan katselee, huomaa usein nauravansa lähinnä itselleen. Juuri näin, juuri näin tehdään meilläkin! Näyttelijät vä­ littävät nämä tunnot elokuvassa koskettavasti. Jo kirjoitusvaiheessa rooleihin on ajateltu Heidi Heralaa, ja myöhemmin Rampen rooliin löytyi oiva Pirkka-Pekka Petelius. ?Räätälöimme Eilan roolin Heidi Heralalle, sillä hän on esittänyt hahmoa kahdessa näytelmässäni Helsingin Kaupunginteatterissa. Tampereen näytelmien Eila oli Eila Roine, joka on elokuvassa Eilan äiti. Pirkka-Pekka Peteliusta emme vielä osanneet ajatella, sillä Rampen esittäjästä ei ollut kirjoitusvaiheessa aavistustakaan. Mielestäni Pirkka-Pekkahan on erittäin osuva Rampe.? Elokuva on myös hyvä kuva suo­ malaisuudesta, omasta mentali­ teetistamme, jossa tartutaan yhteen sen tunteita kuohuttavaan kulmakiveen: kesämökkeilyyn.  ?Kesämökkihän on vain kulissi, jossa draama tapahtuu. Siskollani ja minulla on monikymmenvuotinen kokemus mökkeilystä ja myös siitä, miten kriisit saattavat lomalla kärjistyä. Henkilöillä on löyhiä esikuvia, paljon olemme myös keksineet. Henkilöt ja juoni on mietitty hyvin tarkkaan draaman lakien mukaan. Jänniteitä ei synny, ellei ole vastavoimaa eli henkilöitä, jotka aiheuttavat sählinkiä ja hämmennystä. Tosin raivoisa riitakin on loistavien näyttelelijöiden ansiosta elokuvassa täyttä komiikkaa.? Elokuvassa uppoudutaan myös inhimilliseen helmasyntiin, haluun esittää hienompaa kuin oikeastaan onkaan. Siitä syntyy valkoisten valheiden vyöry. Herra ja rouva esittelevätkin vaatimattoman mökkinsä sijaan naapureiden luksushuvilan omanaan. Ja Likka sulhasineen, maanmainiot Emmi Parviainen ja Riku Nie- minen, häpeävät höösääviä  vanhempiaan.  ?Vaikka Likka on kolmekymppinen eli syntynyt 1980-luvun alussa, häneen voi nykyinen tai entinen kapinallinen nuori samastua. Muistan, kun istuin vanhempieni auton takapenkillä mat­ kalla Nanson tehtaan myymälään joskus 1970-luvulla. Huokaisin kuin Likka: ?Viekää mut kirjastoon!? Likkaa ärsyttää Pirkan käyttämä kieli, jossa viljellään liiaksi sanoja ?toki?, ?haasteellista? ja ?pitkässä juoksussa?, sanoo Sinikka. Eila, Rampe ja likka on onnistunut siinä, mitä moni leffa tavoittelee. Siinä on tasoja, joiden ansiosta se sopii kaikille vauvasta vaariin. Nämä eri yleisölle sopivat täkyt ovat tunnusomaisia muillekin sisarusten luomuksille, kirjoille, elokuville, teatterinäytelmille. ?Viljelemme komiikkaa myös Risto Räppääjissä ja Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoissa. Niissä on sekä lasten että aikuisten taso.? Elokuvassa vilahtaa hie­ man Laut­tasaarta. Inka ja  Kiira  Korpimäki ovat pienessä roolissa, joka filmattiin viime kesänä, lämpimänä päivänä, jos­ta tulikin ikimuistoinen. Elokuvassa on näin myös paljon sivurooleja ja muuta taustaväkeä. ?Lauttasaaressa on kuvattu eräs talo ja sen piha, jossa lapset vilahtavat. Suurin osa kuvattiin Lohjalla, ja Tiina ja minä olimme melko paljon mukana kuvauksissa. Lähinnä pidimme seuraa näyttelijöille, sillä kuvauksissahan jou­ dutaan odottelemaan paljon. Eila Roine haettiin mökkisaaresta Savon pe­ rukoilta, ja hänen kanssaan meillä oli monta hauskaa hetkeä kuvausvuoroa odotellessa. Oli kiinnostavaa seurata, miten hitsautunut työpari ohjaaja Taru Mäkelä ja hänen puolisonsa, kuvaaja Jouko Seppälä ovat?, Sinikka sanoo. Nopolan sisaruksilta on luvassa lisää kirjoja, näytelmiä ja elokuvia. Täksi talveksi ilmestyi Eilan, Rampen ja Likan parhaat, kokoomateos, johon tekijät ovat koon- Osa elokuvasta on filmattu Lauttasaaressa. Inka ja Kiira Korpimäki ovat pienessä roolissa kotikunnuillaan.  neet osuvimmat tarinat viidestä kirjasta.  ?Helmikuussa odottelemme Ris­ to Räppääjän ja Sevillan saiturin ensi-iltaa. Mutta sitä ennen piipahdan Kaliforniassa Santa Bar­baran elokuvafestivaaleilla, jonka pohjoismaiseen ohjelmistoon Eila, Rampe ja Likka on valittu. Kiinnostava katsoa, mitä kansainvälinen yleisö siitä pitää. Tapaninpäivänä ensi-iltansa saanut elokuva oli joulun katsotuin kotimainen elokuva.?
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 Bukowskis Marketin tammikuun kampanja 15.-30.1. 5 HEMHJÄLP Behöver Ni hjälp med vardagliga ärenden såsom städning, gå till frisören eller ta en kopp kaffe på stan? Individuell hemhjälp erbjuds av pålitlig, noggrann och utbildad kvinna för 50 euro / timme. Ring Linda 050 463 3528. Lauttasaaren Kauneuskeskus hakee ammattitaitoista ? parturi-kampaajaa ? vyöhyketerapeuttia tai akupunktiontekijää ? geeli-ja akryylikynsien tekijää Yhteydenotot: 050 529 0467 Sanna sanna.seppala@elisanet.fi Bukowskis Market tarjoaa laajan, jännittävän ja monipuolisen valikoiman antiikkia, designia, taidetta sekä sisustusesineitä. Sivustollamme kohtaavat myyjät ja ostajat kaikkialta maailmasta, vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Hyödy tammikuun kampanjastamme ja myy esineesi meillä alennetulla provisiolla. Kaikista 15.-30.1. sisään jätetyistä esineistä myyntiprovisiomme on 10% sis. alv:n (normaalin 15% sijaan). Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki. Puh. + 358 9 6689 1150. info.finland@bukowskismarket.com Aukioloajat arkisin klo 13-17. Tutustu valikoimaan http://www.bukowskismarket.com www.lauttasaari.fi Tarjoa myyntiin, edullinen välityspalkkio! Vuokrattavana Seniori-talosta (Pohjoiskaari 9) 62 m2. Soita ja kysy lisää!
• Lauttasaari 6 Nro 2 ? 16.1.2015 Lykki valmistautuu 70-vuotisjuhlaan Lauttasaaren yhteiskoulussa on meneillään 70-vuotisjuhlavuosi, joka huipentuu iltajuhlaan 24. huhtikuuta. Juhlavuosi näkyy koulussa monella tapaa. Teksti Anna Saurama Kuva Tarja Holthoer L auttasaaren yhteiskoulu eli Lykki on perustettu vuonna 1945. Alun perin se oli oppikoulu, nykyään Lykissä on pe­ruskoulun luokat 7-9 ja lukio. Lykin historiasta on juhlavuoden kunniaksi rakenteilla näyttely koululle historianopettajien johdolla. Kevään mittaan koulun taipaleeseen liittyviä muisteloita kerrotaan myös Lauttasaari-lehdestä. Pyöreiden vuosien kunniaksi koulun seinille syntyy parhaillaan taidetta. Oppilaat ovat aloittaneet maalaustyöt ympäri koulua, ja hiljalleen upeat teokset valmistuvat silmäniloksi ja virkistykseksi koulun väelle. Syyslukukaudella koulussa järjestettiin logokilpailu oppilaille. 70-vuotisjuhlalogosta äänestettiin, ja voittajaksi valikoitui 7d-luokkalaisen Reeta-Kaisla Behmin tyylikäs työ, jossa kou- Lauttasaaren seurakunnan ja Lauttasaaren yrittäjien kanssa lähettävät Kirkon Ulkomaanavun koordinoiman Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta opettajia Kambodzhaan kouluttamaan paikallisia opettajia vuosina 2015-2017. Lykin entisille oppilaille eli Larumneille on juhlavuoden innoittamana perustettu oma ryhmä Facebookiin. Ryhmä löytyy nimel­ lä Lykin Larumnit, ja siellä voi suunnitella vaikka omalle luokalle juhlavuoden luokkakokousta. Lykin 70-vuotisjuhlalogon on suunnitellut Reeta-Kaisla Behm, 7d. lun nimessä esiintyy Lauttasaaren vesitorni. Juhlavuoden tilaisuuksia varten Lykissä perustettiin syksyllä oppilaiden, henkilökunnan ja entisten oppilaiden yhteinen kuoro, joka on ehtinyt sykähdyttää jo esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandia-hymnillä. Juhlavuonna Lykissä on aloitettu varainkeruu Opettajat ilman rajoja -projektille. Tähän liittyen koulun aulaan on vastikään syntynyt oppilasvoimin hieno Mielikuvitusopettaja-installaatio Kivikasa, jolla on oksat käsinä ja ämpäri päänä, symboloi maailmanlaajuista opettajapulaa. Laut­ tasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren ala-asteen koulu yhteistyössä Koulun seinille syntyy oppilasvoimin taideteoksia juhlavuoden kunniaksi. 70-vuotisjuhlavuosi huipentuu iltajuhlaan Lykissä 24. huhtikuuta. Luvassa on hyvää ruokaa ja juomaa sekä monenlaista hienoa ohjelmaa, erityisesti musiikkia. Juh­lan yhteydessä on mahdollis­ ta kokoontua luokittain tai vuo­ sikursseittain koulun tiloissa en­­­­­nen illallista. Juhlaan on jo mah­ dollista ostaa illalliskortteja ja samalla voi halutessaan tehdä myös lahjoituksen Opettajat ilman rajoja -projektille. 70-vuotisjuhlavuodesta saa lisätietoja Lykin kotisivuilta www. lauttasaarenyhteiskoulu.fi tai ottamalla yhteyttä vararehtori Tarja Holthoeriin, tarja.holthoer@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi. Koulun entisiä oppilaita kutsutaan edelleen mukaan kuoroon, joten jos kiinnostuit, ota yhteyttä Lykin musiikinopettajaan, Nacera Ketroussiin, nacera.ketroussi@lauttasaarenyhteiskoulu.fi. Aktiv församlingsverksamhet på Drumsö Möte mellan kyrkoherden Johan Westerlund och vaktmästaren Marianne Snäll i S: t Jacobs församlingssal. Drumsö hör till Johannes församlings verksamhetsområde. I S: t Jacobs kyrka ordnas högmässa om söndagar klockan 10. Kyrkoherde är Johan Westerlund. Text och foto Benita Ahlnäs D rumsöborna kan gläda sig över en aktiv och mångsidig församlingsverksamhet som erbjuds för alla intresserade. I söndagens högmässa predikade kyrkoherden Johan Westerlund över dagens text som handlade om Jesu dop genom vilket vi är förenade i en gemenskap med Kristus och med varandra. Nina Fogelberg var kantor och Torsten Lunabba fungerade som kyrkvärd och textläsare. Efter högmässan serverades kyrkkaffe med vaktmästaren Marianne Snäll som värdinna. En ny innovation på Drumsö är gudstjänstgrupperna där deltagarna tillsammans med prästen och kantorn planerar högmässorna. Intresserade är välkomna till ett förberedande möte torsdagen den 22.januari klockan 18 i S:t Jacobs församlingssal, Kvarnbergsbrinken 1. Gruppen kommer att planera familjemässan den 8.februari och högmässorna den 22. februari och den 8. mars. Planeringsmötena hålls på onsdagarna klockan 18 innan mässorna. Församlingen bjuder också på kyrkluncher 18.1, 15.2 och 19.4 efter högmässan som börjar klockan 10. Ansvarsperson är Maria Repo-Rostedt. Diakoniluncher i samarbete med Lauttasaaren seurakunta ordnas måndagarna den 23 februari, 23 mars och 18 maj. Maten tillreds av frivilligarbetaren Kaarina Autio. Luncherna inleds med en andakt av diakonissan Karin Salenius och diakonen Taina Viherkari. Luncherna som kostar 3 euro serveras i S: t Jacobs församlingssal. Information om församlingens prog­ram finns i Lauttasaari under rubriken Saarella tapahtuu. Mera händelser Diakonimöten Onsdagar kl. 14 är det diakonimöte under ledning av Karin Salenius som också leder det tvåspråkiga Café Kardemumma. Cellgrupper Guds närvaro i vår samvaro är rubriken för Gertrud Strandéns cellgrupp, varannan måndag kl. 11-12 i S: t Jacobs församlingssal, som syftar till andlig fördjupning med bön, samtal och samvaro. Gruppen träffas: 19.1, 2.2, 16.2, 2.3, 16.3, 13.4 och 27.4. Den 7 maj ordnas en traditionell cellträff kl. 17.30. Gertrud Strandén informerar gärna. Hon nås per tfn 09-679 576. Family fun Family fun är samvaro för barnfamiljer med pyssel, lek och musik. Träffarna ordnas: 25,2, 25.3 och 28.4 kl.16. För 3-5 -åringar finns en dagklubb som samlas tisdag-torsdag kl. 8.45-11.45. Eftermiddagsvård för skolbarn erbjuds kl. 12-17 alla skoldagar. Därtill finns det fritidsverksamhet för elever i årskurserna 3-6, måndagar, tisdagar, onsdagar och torsdagar. Kontaktperson för barnverksamheten i Johannes församling är Nenne Lappalainen tfn 050 401 0390 eller nenne.lappalainen@evl.fi. Mötesplatsen för verksamheten är S: t Jacobs utrymmen vid Kvarnbergsbrinken 1.
• Nro 2 ? 16.1.2015 Lauttasaari 7
• Lauttasaari 8 Nro 2 ? 16.1.2015 Elikkonurkka Katja Pesonen O nko sinulla lemmikki, joka tykkää poseerata? Lähetä hänestä kuva alla olevien tietojen kanssa, niin me annamme tähdelle palstatilaa. Kuka: Viiru Laji: Kissa, punatiikeri Persoonallisuus: Leikkisä, seurallinen ja osallistuva. Kovin on puhelias ja kova puskemaankin mennen tullen hellyyden merkiksi. Lempipuuha: Leikkiminen, totta kai! Erityisen supereita ovat sellaiset lelut, joissa pitkän kepakon päässä on karvapallo tai muu pehko, jota voi jahdata. Ja mieluiten se kilisee. Tuollaisen lelun perässä voi hypätä vaikka kuinka korkealle! Lempipaikka: Sohvan käsinojalla omalla huovalla. Lukijan ääni Bussiyhteydet keskustaan jatkossakin Länsimetro alkanee liikennöidä syksyn 2016 ? alkuvuoden 2017 aikana. Bussilinjat keskustaan on säilytettävä metrolinjan ohella. Perustelen tätä sillä, että kaavailtu liityntälinja uuden ostarin (Lauttis) metroasemalle jät­tää etu-Lauttasaaren asukkaat huomioitta. Alueella asuu paljon iäkästä väestöä ja 800 metrin kävelymatka metroasemalle kuulostaa kovalta suoritukselta seniorikansalaiselle. Tasapuolisuuden vuoksi suorat bussilinjat keskustaan pitää tur­ vata. Kulosaaresta on suora bus­ siyhteys keskustaan (linja numero 16), metrolinjasta huolimatta. Pinta-alaltaan Kulosaari on kaksi kertaa pienempi kuin Lauttasaari, siksi ehdotan tulevaisuudessakin kahta bussilinjaa välille Lauttasaari?keskusta. Toinen linja olisi nykyinen linja 20 (Katajaharju? Erottaja) ja toinen linja 21V (Vattuniemi?Rautatientori). Näin tulevaisuudessakin pääsisi bussilla Stockmannille ja Kansallisteatteriin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Elina Moision ajatus ratikkalinjasta Ruoholahti?Vattu­ niemi (LL 18.12.14) on vihertävää unelmahöttöä. Ensinnäkin vuonna 1969 rakennettu Lauttasaaren silta ei kestä raitiovaunuliikennöintiä ja toiseksi raitiovaunu sotkisi entisestään Vattuniemen liikennettä. Petri Kettunen valtiotieteiden maisteri Linjastosuunnittelija pihalla? Haluan kommentoida Katri Pent­tisen artikkelia HSL:n uudesta linjastoesityksestä (LL 9.1. 2015). Eipä ih­ me, että linjastosuunnittelija Virtanen tekee toimimatto­mia suunnitelmia, kun jo voimas­sa olevat asiat eivät täsmää. Bus­ si­ linjojen 21v, 65A ja 66A päätepysäkki on jo useamman vuo­ den ollut Itälahdenkadulla. Aiemmin 21V:n päätepysäkki oli Melkonkuja 2:n edessä silloin, kun Posti 21 oli vielä osoitteessa Mel- konkuja 1. Melkonkatu 5-7 vä­linen risteys on alun perin tehty laajaksi, kenties suunnitelmissa muinoin, että bussien tai jopa raitiovaunun päätepysäkki tulee sinne. Jos bussi 21 todellakin ajaisi Vattuniemenkatua ja Meripuistotietä Salmisaareen ja Ruoholahteen, saisivat myös itäisellä ranta-alueella asuvat tasaveroisesti HSL:n palveluja. Tulevaisuutta jännittyneenä odot­taen Krisu Koivisto Eeva Silén ja Sanni Elomaa vetävät kielikylpyluokkia Lauttasaaren ala-asteella. Heistä on hienoa seurata, kuink oppiessaan uusia asioita ja taitoja. Kielikylpy kasvat Kielikylpy vaatii paljon opettajalta, lapsilta ja vanhemmilta. Palkinnoksi panostuksesta lapsi saa kuitenkin sitkeyttä, uskallusta ja hyvän kielitaidon ? jopa omassa äidinkielessään. K Teksti ja kuvat Katja Pesonen ielikylpypaikkoihin on ikuinen jono. Näin on koko Suomessa ja näin on Lauttasaaressa. Monet vanhemmat haluaisivat mielellään tutustuttaa lapsensa päiväkoti-ikäisestä toisen kielen, yleensä ruotsin, sa­ loihin, mutta vain pieni osa lapsista mahtuu tarjolla oleviin paikkoihin. Lauttasaaren ala-asteen 2k-luokan opettaja Eeva Silén ja 1k-luokan opettaja Sanni Elomaa kertovat yhden syyn paikkojen niukkuuteen olevan se, että opettajia on yksinkertaisesti vähän. Kielikylpyopettajaksi voi opiskella ainoastaan Vaasan yliopistossa ja sisään otetaan vähän kerralla. ?Tämän lisäksi esimerkiksi kielikylpyluokan perustaminen kouluun vaatii rehtorilta satsausta ja perehtymistä, sillä vaikka opetus on opetussuunnitelman mukaista, sen toiminta ja opetustavat ovat erilaisia verrattuna tavallisiin luokkiin. Kaikilla ei ole tähän resursseja?, Silén pohtii. Todennäköisesti tähän ei ole luvassa parannuksia ainakaan tois- taiseksi ja paikoista saa kilpailla myös jatkossa. Kielikylpy alkaa yleensä lapsen ollessa 5-vuotias ja tavoitteena on jatkaa 9. luokalle asti eli peruskoulun loppuun. Jotkut jatkavat ruotsinkieliseen lukioon tai ovat jopa vaihtaneet ruotsinkieliseen yläkouluun. Opettajan työ on nykyään paljon muuta kuin sitä, että lapset istuvat luokkaan ja opettaja aloittaa monologin. Kielikylvyssä tällaista ei ole senkään vertaa. Oppikirjoja ei nimittäin kaikissa aineissa ole, joten opettajat suunnittelevat tuntien sisältöjä ja opetusmetodeja hyvin pitkälti itse. Opetussuunnitelmassa on pysyttävä, muutoin ainoa rajoittava tekijä on mielikuvitus. Juuri luovuus on se, joka inspiroi Siléniä ja Elomaata. ?En voisi kuvitellakaan olevani tavallinen ruotsinkielen opettaja, sillä työni olisi silloin paljon rajatumpaa ja säännellympää?, Silén sanoo ja Elomaa nyökyttelee vieressä. ?Olemme työpari eli suunnittelemme ja valmistelemme tunnit yhdessä. Kielikylvyssä aineiden rajat hämärtyvät. Meillä on pidempi jakso, jossa keskitymme yhteen teemaan, kuten vaikkapa terveyteen ja muut oppiaineet tukevat sitä. Rakennamme teeman ympärille järkevän toimivan kokonaisuuden ja terveyttä käsitellään siten kaikkien aineiden tunneilla?, kertoo Elomaa. ?Opettajalle kielikylpy on haastavampaa kuin tavallinen opetus, sillä sen lisäksi, että meidän on mietittävä, miten lapsi oppii asian, meidän on mietittävä, miten hän oppii sen kautta samalla vierasta kieltä?, hän lisää. Heiltä eivät kuitenkaan ideat lopu. Aivoriihen pyörteissä he ovat kuin kaksi lasta karkkikaupassa. ?Enemmänkin ideoista on runsauden pulaa kuin niin, että olisi vaikea keksiä opetustapoja?, he nauravat. Miten opetus sitten toteutetaan? On makutestejä, työpisteitä, ryhmätyötä, suullista työskentelyä, tutkivaa oppimista. Sen lisäksi, että lapset saavat tietoa, he oppivat sosiaalisia taitoja, ongelman ratkaisua ja oma-aloitteisuutta. ?Lapset ovat ylpeitä oppimisestaan ja se ilahduttaa?, toteaa Silén. Lapsi ei mene sekaisin kahdesta kielestä, päinvastoin. On tutkittu, että kielikylpylapset oppivat muita paremmin jopa oman äidinkielensä. Kahden kielen pallottelu kehittää myös matemaattisia kykyjä. Näiden etujen lisäksi opettajat ovat huomanneet lasten henkisessä kehityksessä hienoja piirteitä. ?Kielikylpylapsilla on epävarmuuden sietokykyä ja rohkeutta. He heittäytyvät mielellään mukaan uusiin juttuihin. He eivät mene lukkoon, kun eivät osaa jotakin, vaan etsivät siihen ratkaisuja. Tällaista asennetta vaaditaan kaikessa, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja takuulla myös työelämässä?, Elomaa sanoo. Nämä ominaisuudet kehittyvät sen kautta, että lapsia kannustetaan puhumaan, vaikka sanat olisivatkin hakusessa ja kysymään, kun eivät jotain tiedä. Ei ole väliä sillä miten puhuu, kunhan puhuu. ?Emme keskity virheisiin vaan siihen, että lapset puhuvat, tekevät ja uskaltavat. Lapset haluavat ilmaista itseään. Heille on myös opetettava, että virheitä sattuu ja
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 ka lapset nauttivat 9 Jenni Riikonen aloitti ruotsin kielen opiskelun Kielikylpy-päiväkoti Sälenissä ja valmistui marraskuussa maisteriksi Hankenilta. ?Koen elämäni olevan rikasta, koska olen saanut elää kahden kielen maailmassa.? ttaa rohkeita lapsia ne korjataan. Ei se ole suuri juttu?, sanoo Silén. Sääntönä on ?yksi ihminen, yksi kieli?. Opettajat eivät siis koskaan puhu lapsille muuta kuin ruotsia. Jos lapsi ei ymmärrä opettajan puhetta, opettajan on keksittävä muita tapoja ilmaista itseään niin, että lapsi lopulta ymmärtää. Keskenään lapset eivät puhu välttämättä ruotsia lainkaan, eivätkä aina opettajallekaan. Se on täysin sallittua. Silén ja Elomaa korostavat, että kielikylvyn tarkoitus ei ole antaa niin täydellistä kielitaitoa, että lapsesta tulisi kaksikielinen. Kaksikielisyys on aivan oma juttunsa ja suomenruotsalaisuus oma kulttuurinsa, johon enemmänkin kasvetaan kuin kouluttaudutaan. ?Kielikylvyn ei ole tarkoitus antaa äidinkielenomaista kieli­ tai­ toa. Lapsesta ei siis yritetä muo­ kata ruotsinkielistä, vaan tarkoitus on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys, jolloin muun muassa keskustelu ja kirjoittaminen sujuvat mukavasti toisella kielellä?, he toteavat. ?Se, että ruotsinkielinen kielikylpy on niin suosittua on ilahduttava merkki siitä, että ihmiset suhtautuvat kieleen positiivisesti. Lapset eivät suhtaudu luonnostaan negatiivisesti kieleen, sellainen asenne tulee yleensä vanhemmilta. Monet kielikylpyläiset ovat muuttaneet Ruotsiin suorittamaan jatko-opintoja, kansainväliselle uralle tai muuten vaan pystyvät hyödyntämään kieltä työssään. Ruotsin kielestä on edelleen hyötyä työmarkkinoilla?, Silén sanoo. ? Opettajalle kielikylpy on haastavampaa kuin tavallinen opetus, sillä sen lisäksi, että meidän on mietittävä, miten lapsi oppii asian, meidän on mietittävä, miten hän oppii sen kautta samalla vierasta kieltä. Kielikylpy kuljetti Sälenistä Hankenille J enni Riikoselta, 24, ei tarvitse kahta kertaa kysyä, mitä hyötyä kielikylvystä hänelle on ollut. Hän valmistui vastikään Hankenilta pääaineenaan rahoitus, ja nyt hän työskentelee yrityksessä, jossa yli puolet hänen kollegoistaan on suomenruotsalaisia ja pääkieli näin ollen ruotsi. ?Ilman kielikylpyä en varmasti koskaan olisi lähtenyt Hankkenille ja olisi tässä työssä. Kaveripiirinikin olisi eri. Elämäni olisi kokonaisuudessaan ollut valtavan paljon erilaista ilman tuota polkua, minäkin olisin ihmisenä erilainen?, hän miettii. Jenni kävi ennen tarhaikää hoidossa suomenruotsalaisen tuttavaperheen luona, jossa oli kolme hänen ikäistään lasta. Siitä hän siirtyi Kielikylpypäiväkoti Säleniin, ja ala-asteen hän kävi sekä Pajalahden että Myllykallion kouluissa. ?Siitä jatkoin Alppilan yläasteelle. Se ei ollut sataprosenttinen kielikylpykoulu, mutta minulle riit­ ti se, että osa tunneista oli ruotsiksi. Sen jälkeen kävin suomenkielisen lukion?, hän muistelee. Hän ei koskaan kokenut olevansa erilainen, vaikka heitä olikin 24 ihmisen luokka monien muiden joukossa. Ruotsin kieli sopi hänen suuhunsa kuin nakutettu, ja kun kaikki kaverit siirtyivät mukana samaa tahtia luokalta toiselle, heistä muodostui tiivis yhteisö. Jennillä oli myös hyvä kielikorva ja kielten opiskelu oli hänelle aina helppoa. Niihin hän luotti sen verran, että uskalsi hakea Hankenille, vaikka ensin punnitsikin sitä ja Kauppakorkeakoulua keskenään. ?Tiesin, että minulla on hyvä ruotsin kielen pohja ja jos en käytä sitä, se haperoituu. Tiesin myös, että minulla on mahdollisuus päästä sisään. Aloin lukea neljää pääsykoekirjaa heti kirjoitusten jälkeen ja pääsin onneksi sisään ensimmäisellä yrittämällä?, hän iloitsee. Mutta alku aina hankalaa. Kun koitti ensimmäinen tentti, hän istui tuijottamassa kysymyksiä salin hiljaisuudessa. Kuin kaikki tieto sanavarastoineen ja kielioppeineen olisi pyyhkiytynyt hetkellisesti päästä pois. Yksittäisten sanojen löytäminen ja siksi eheän esseevastauksen kirjoittaminen ilman apuvälineitä oli haastavaa. ?Istuin varmaankin tunnin aivan toivottamana miettien, mihin olen itseni laittanut ja mitä minä täällä teen. Se otti koville, sillä olin aina ollut kympin tyttö ja tunnollinen luonnostaan. Äidin ei pahemmin tarvinnut kysellä, onko läksyt tehty, sillä ne aina olivat.? Peruskoulussa ei kuitenkaan opeteta ruotsinkielistä jargonia ja bisneskieltä. Hänellä meni monta kertaa kauemmin lukea tentteihin kuin muilla. Pahinta olivat kuitenkin esitelmät. Ne piti pitää luokan edessä porukalle, joista suurin osa puhui ruotsia äidinkielenään. Ensimmäinen syksy meni siis pienessä kriisissä, mutta sen jälkeen kaikki alkoi vain sujua. ?Olen aina ollut vähän hiljainen ja ujo, ja kun tulin sinne sekaan, jossa piirit ovat pienet ja monet entuudestaan tunsivat toisensa, minun oli vahvistuttava ja tultava avoimemmaksi. Nyt puolet kavereistani on Hankenilta ja olen todella tyytyväinen, että kävin koulun sitkeästi loppuun.? Hän valmistui marraskuussa maisteriksi. Gradun hän teki luonnollisesti ruotsin kielellä aiheenaan kansainvälinen yrityskauppa. ?Koen elämäni olevan rikasta, koska olen saanut elää kahden kielen maailmassa. Varsinkin nyt tuntuu siltä, kun olen kaksikielisessä firmassa töissä. Nykyään en edes mieti, mitä kieltä puhun, se tulee luonnostaan. Ehdottomasti laittaisin omat lapsenikin kielikylpyyn, siitä ei ole epäilystäkään.?
• Lauttasaari 10 Uusia citykoteja suosittuun kortteliin Lauttasaareen Nro 2 ? 16.1.2015 Ennakkomarkkinoinnissa visualisointi visualisointi visualisointi As. Oy Helsingin Claudio, Kiviaidankatu 3 ? www.skanska.fi/claudio Kiinnostuitko? Lisätietoja asuntomyynnistämme puh. 0800 162 162 (maksuton), asuntomyynti.paakaupunkiseutu@skanska.fi Ennakkomarkkinoinnissa 43 uutta kotia merellisiin maisemiin, Lauttasaaren itäpäätyyn. 7-kerroksiseen Claudioon valmistuu valoisia 1-4 huoneen koteja. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen toimivuuteen, kalustettavuuteen ja muunneltavuuteen. Jokaiseen kotiin kuuluu lasitettu parveke. Osassa asunnoissa on oma sauna. Arjen ehdoton mukavuustekijä on Claudion alla sijaitseva puolilämmin autohalli, jonne pääsee hissillä suoraan kotiovelta. Oma tontti. Arvioitu valmistuminen kevät 2016. Huoneistoesimerkkejä 1h+kt 32,5 m2 2. krs 2h+kt 43 m2 3. krs 2h+kt 50,5 m2 2. krs 2h+kt 56 m2 1. krs 3h+kt 67 m2 2. krs 3h+kt+s 71 m2 2. krs 3-4h+kt+s 92 m2 1. krs mh. ? 69.900 93.000 97.500 99.000 120.000 126.000 147.000 vh. ? 233.000 310.000 325.000 330.000 400.000 420.000 490.000 Tarjoa lapsellesi kiva talvipäivä! PEURAMAALLA LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN! Aukioloajat kts. www.peuramaa.fi Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: SUKSIA ? LAUTOJA MONOJA ? LAUTAKENKIÄ KYPÄRIÄ ? LASEJA Tervetuloa rinteeseen! Tuo lapsesi kokeilemaan, laskettelu on kiva harrastus! Alkeiskurssit Kurssiaikataulut Lastenkurssien Jatkokurssit ja ilmoittautumiset: ilmoittautuminen www.peuramaa.fi Yksityisopetusta alkanut: Hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 11 Lauttasaaren säätiön raha-avustukset vuodelle 2015 Motivus Ruoholahti Lauttasaarelaisilla kulttuurin, liikunnan, koulutuksen (kieli-, musiikki- jne.) tai muun vastaavan toiminnan parissa toimivilla, voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea kohdeapurahaa tai toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä. Kaikkien aikojen kuntokeskus Naisille! ENITEN VAIHTOEHTOJA: ? Kahvakuula, BodyCombat, HIIT, BodyAttack ? Motivus Jooga, Motivus Pilates, Niska-Selkä, Venyttely, Motivus Kehonhuolto ? Motivus Fiesta, Motivus Afro, Kehonhallinta ? PACE, Kiinteytys, Muokkaus, Groove, Vatsatreeni, Jamaican Dancehall Avustusta haetaan sähköisesti osoitteesta www.lauttasaarensaatio.fi löytyvällä lomakkeella. Hakemus on lähetettävä helmikuun 15. päivään 2015 mennessä. Hakemuksen voi lähettää myös postitse säätiön hallitukselle osoitteella Lauttasaaren säätiö, c/o Uski, Taivaanvuohentie 14 A 3, 00200 Helsinki. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Drumsöstiftelsens penningunderstöd för år 2015 Föreningar och sammanslutningar på Drumsö som idkar icke-vinstbringande verksamhet inom kultur, idrott, utbildning (språk-, musik- osv.) eller inom andra områden har möjlighet att hos Drumsöstiftelsen ansöka om stipendier eller understöd. HYVÄÄ OLOA: ? Höyrysauna, tavallinen sauna ja kaksi infrapunasaunaa ? Monipuolinen kuntosali ja lapsiparkki ? Jumppasali, joogasali ja PACE -sali ? Uutuuttaan kiiltelevät tilat sekä tilaa ja valoa Ansökningar kan göras elektroniskt genom att fylla i den blankett som finns på adressen www.lauttasaarensaatio.fi. Ansökningen bör inlämnas senast den 15 februari 2015. Ansökningen kan också sändas till adressen Drumsöstiftelse c/o Uski, Beckasinvägen 14 A 3, 00200 Helsingfors. Försenade ansökningar behandlas ej. Itämerenkatu 21. Kauppakeskus Ruoholahti 4. krs. Puh. 4153 3530. www.motivus.fi Lauttasaaren säätiö ? Drumsöstiftelsen Tarjoukset voimassa 16.-18.1.2015 SHOKKITA R J O U S ! SHOKKITA R J O U S ! SHOKKITA R J O U S ! Cocovi-kookosöljy 500g 6 6 Lime, sitruuna, appelsiini, greippi, hunajapomelo ja verigreippi MAATILAN parhaat edamkerma- ja emmentaljuusto siivut 150g 0 95 95 (13,90/kg) Chian siemenet 350g 0 99 rs 99 kg (6,60/kg) K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take away-tuotteet myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää tuoretta leipää, suolaista ja makeaa. OMASTA UUNISTA Pirkan pehmopalat ja rouhepalat 450g 2 99 kpl 95 (23,16/kg) (6,64/kg) K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin. Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia. Tarjoukset voimassa 5.1.-1.2.2015 SNELLMAN kunnon lenkki ja uutuus lisäaineeton kunnon lenkki 500 g 2 49 kpl (4,98/kg) K-Plussa-kortilla llman K-Plussa-korttia 3,99 kpl (7,98/kg) KOKKIKARTANON keitot ja riisipuuro 300 g K-Plussa-kortilla 1 99 rs (6,63/kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,25-2,45/rs (7,50-8,17) VALIO PROfeel laktoosittomat proteiinijuomat 2,5 dl K-Plussa-kortilla Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 1,72/prk (6,88) 3 00 FAZER Jumbo-makeispussit 325-400 g 2 prk (6,00/kg) K-Plussa-kortilla BARILLA 2 69 spagetti 1 kg pss (6,738,28/kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,99/pss (7,48-9,20) K-Plussa-kortilla 1 49 pss Ilman K-Plussa-korttia 1,79/pss
• Lauttasaari 12 Nro 2 ? 16.1.2015 Täydellinen sointu tuntuu hampaissa asti Teksti ja kuva Katja Pesonen Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro on tullut kunnioitettavaan 20 vuoden ikään. Tuota etappia juhlitaan Lauttasaaren kirkossa juhlakonsertissa tulevana sunnuntaina. Lauttasaaren seurakunnan kant­ tori, kamarikuoron johtaja ja perustaja Marjukka Andersson kertoo tämän olevan hänelle rakas tapa tehdä kuorotyötä. Ennen tätä seurakunnalla oli projektikuoroja, jotka koottiin aina tiettyä konserttia varten. Tarvittiin jotain pysyvämpää, jottei aina olisi tarvinnut aloittaa alusta. Andersson alkoi kasata kuoroa into rinnassaan eikä aikaakaan, kun koossa oli laulun lahjalla siunattu joukko muita innokkaita. Nykyään Lauttasaaren Kirkon Kamarikuorossa on noin 20 henkeä, joista puolet on alkuperäisiä jäseniä. Uusiakin jäseniä tulee mukaan sopivan säännöllisesti. ?Meillä on yhtä aikaa pysyvyyttä ja vaihtelua. Alkuperäisjäsenillä on kokemusta, uudet tuovat kuoroon dynaamista voimaa?, Andersson iloitsee. Kuoron pääasiallinen tehtävä on laulaa suurina juhlapyhinä Lauttasaaren kirkon messuissa. Niinpä sen ohjelmisto mukailee hyvin tarkkaan kirkkovuotta ja siihen kuuluu pääasiallisesti hengellistä musiikkia. Hengellisen musiikin käsite on kuitenkin laaja. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro esittää musiikkia aina 600-luvulta nykypäivään, edel- leen nimittäin sävelletään runsaasti hengellisiä teoksia. ?Meidän erityistavaramerkkimme on 1700-luvun Dieterich Buxtehuden sävellykset. Ne ovat haasteellisia ja siksi moni kuoro ei niihin uskalla tarttua?, Andersson sanoo. Tulevassa juhlakonsertissa kuoro esittää parhaimmistoaan, kuten juuri Buxtehudea, mutta myös psalmeja, jotka toimivat myös konsertin punaisena lankana. ?Psalmejakin on niin monia erilaisia. Joissakin on selkeitä gospel-vaikutteita, joissakin resitointia. Toiset taas ovat perinteisiä, monet virsistähän perustuvat psalmeihin?, kuvailee Andersson. Kamarikuoro tarkoittaa kuoroa, jossa on 20-30 jäsentä. Koska laulajia on vähemmän kuin perinteisessä suurkuorossa, on oltava äärimmäisen tarkka harmonian ja soinnin kanssa, sillä jokaisen laulajan ääni kuuluu kokonaisuudessakin. Juha Pispa on ollut kuorossa vuodesta 1998, Merja Alanne tuli mukaan vuonna 2000. ?Nyt olen muuttanut Espooseen ja vaikka yritin etsiä kuoroa sieltä suunnalta, en ole löytänyt mitään, joka voisi korvata tämän. Niinpä jatkan täällä edelleen?, Alanne hymyilee. ?Harjoituksiin on kiva tulla, meillä on niissä niin kotoinen tunnelma. Ohjelmisto on mielenkiintoista, minkä lisäksi motivoi huomata, kuinka tasomme on noussut?, Pispa kertoo. ?Sosiaalinen puolihan on tällai- sessa toiminnassa aina hyvin vahva?, Alanne pohtii ja Pispa yhtyy. ?Siinä on se joku juttu, kun olemme heränneet messuun aikaisin ja nuokumme kaikki yhdessä ennen konserttia juoden suuria määriä kahvia?, heittää Pispa nauraen. Nautinnollisinta kuorossa laulamisessa on kuitenkin se tunne, että saa yhdessä aikaiseksi jotain hienoa. ?Kiksit tulee siitä, kun kahdenkymmenen hengen porukka osuu täydellisessä harmoniassa sille tietylle soinnulle. Se tuntuu hampaissa asti?, Pispa lisää. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti sunnuntaina 18. tammikuuta Lauttasaaren kirkossa kello 17. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Marjukka Andersson, Juha Pispa ja Merja Alanne toivottavat tervetulleiksi Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron konserttiin. kolumni Menikö putkeen? Turhan kallis putkiremontti A sunto-osakeyhtiöissä on rakennuttaminen normaalia vaikeampaa, kun rakennuttajia eli osakkaita on useita. Putkiremontin käsittely voi yhtiökokouksissa olla riitaista, jonka tuloksena taloyhtiön hallitukset voivat jopa vaihtua ja moni putkiremonttihanke siirtyä hamaan tulevaisuuteen. Samalla kärsivät henkilökohtaiset asukassuhteet. Itse olen joutunut tällaisen keskelle pariinkin otteeseen. Niinpä erään putkiremontin alkuun kehitin Kiinteistöliiton LVIneuvontainsinöörinä vuosituhannen vaihteessa hankesuunnitteluvaiheen, jossa osakkaille annetaan heti putkiremonttihankeen alussa puolueetonta ja avointa tietoa sekä osakkaalle mahdollisuus keskustella ja ennen kaikkea päättää putkiremontin tasosta ja laajuudesta heti prosessin alkuvaiheessa. Minulle valitellaan kohtuullisen usein kuinka putkiremontin neliöhinnat karkaavat käsistä eikä osakkailla ole varaa sitä maksaa. Tämän vuoksi he joutuvat muuttamaan pois asunnosta, jossa ovat kasvattaneet lapsensa ja eläneet suurimman osan elämästään. Lauttasaaressa on jo osakkaille esitetty toteutettavaksi putkiremonttihanke, joka maksaa yli kaksituhatta euroa asuinneliötä kohden, eli viidenkymmenen neliön kaksio maksaisi putkiremontista sata tuhatta euroa. Olen lukenut konsulttien tekemiä jopa yli 10 000 euroa maksavia hankesuunnitelmia ja lähes kaikissa on päädytty esittämään kalleinta toteutusvaihtoehtoa. Tässä on menty pahasti pieleen. Kun käydään osakkaan kukkarolla, hänen on saatava rehellistä tietoa kaikista mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Hyvä hankesuunnittelu sisältää paitsi teknisen osuuden niin myös hallinnollisen ja taloudellisen osion. Taloyhtiön pitkän tähtäyksen korjausohjelma selvittää omistajien remonttitahtotilan. Tämä osio on toivottavasti toteu- tettu taloyhtiössä jo ennen hankesuunnittelua, kun on kartoitettu kuntoarvioiden avulla taloyhtiön rakenteet ja järjestelmät. Selvityksen avulla on osakkaille selvitetty taloyhtiön tekninen korjaustarve. Korjaustarpeesta ja riskienhallinnasta on keskusteltu osakastiedotustilaisuuksissa sekä osakkaiden tahtotila on kirjattu yhtiökokouksessa taloyhtiön pitkän tähtäyksen korjausohjelmaan. Konsultti siis selvittää vain kiinteistön tarpeet ja hallitus selvittää osakkaiden tarpeet. Osakkaiden tarpeet voivat olla ja saavatkin olla erilaiset kuin konsultin. Se on hyvä ratkaisu, joka on osakkaille hyvä ratkaisu. Tekninen hankesuunnitteluosio selvittää puolueettomasti eri toteutusvaihtoehdot. Siinä esitellään ehdottoman rehellisesti ja puolueettomasti 3-5 erihintaista päätoteutusvaihtoehtoa. Erityisen tärkeää on tuoda esiin vaihtoehtojen hintojen lisäksi niiden hyvät ja huonot puolet. Mainittakoon, että tavanomaisen lauttasaarelaisen taloyhtiön putkiremonttien toteutusvaihtoehtojen kustannusarviot vaihtelevat 300-800 euroa neliötä kohden. Hallinnollinen hankesuunnitteluosio on omistajien kivijalka. On ehdottoman tärkeää, että taloyhtiö pitää koko hankkeen ajan ohjakset todellisten maksajien käsissä. Taloyhtiön tulee muodostaa osakkaista putkiremonttityöryhmä, jossa on kahdesta kolmeen henkilöä sekä tekninen tukihenkilö. Ryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja raportoi hankkeesta hallitukselle, joka vie asiat yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallinnollinen hankesuunnittelu valvoo myös, että osakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja että tiedotus hoidetaan avoimesti, rehellisesti ja riittävästi. Taloudellisessa hankesuunnitteluosiossa voidaan tuoda esiin eri tapoja rahoittaa hanke. Lisäksi tulee tutkia mahdolliset valtion avustukset ja muut mahdollisuudet rahoittaa hanke esimerkiksi kiinteistöjalostuksella. Kirjoittaja Jaakko Laksola on paljasjalkainen lauttasaarelainen yrittäjä, joka tarjoaa palveluitaan taloyhtiöille muun muassa projektipäällikön, lvi-suunnittelijan ja päävalvojan roolissa. Mainittakoon vielä, että vanhat alkuperäiset paperipiirustukset on tuotava nykyaikaan eli ne skannataan ja piirretään sähköiseen muotoon, josta tarvittaessa saadaan vaikka 3D-mallinnuksia. Niistä on runsaasti hyötyä kaikenlaisissa remonteissa, olivat ne sitten talo- tai osakaskohtaisia.
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 13 ToPoLa on SE juttu! ToPoLa perustettiin vuonna 1978 ja se haluaa välittää edelleen koripallon ilosanomaa ympärilleen. Se on tarttuvaa. Nimittäin seuran jäsenmäärä on kasvussa. Mikrotytöt on ToPoLan suurin joukkue. Näiden innokkaiden touhulaisten syksyn sarjapelisaldona on 7 voittoa. Matseja tulossa Tulevana viikonloppuna ToPoLalla on useita matseja LYK:llä: la 17.1. klo 13.15 minipojat ja klo 18.30 A-pojat sekä su 18.1. minitytöt klo 12.15, mikrotytöt klo 14, mikropojat klo 15.50, naiset klo 17.35 ja C-tytöt klo 19.30. Jokaisessa pelissä on buffa. Jännittävän korismatsin yhteydessä voi nauttia myös kaffet herkullisten leivonnaisten kera. Muistathan myös perinteisen Kaveriviikon, jolloin voi viikon ajan tutustua koripallon pelaamiseen ilman sitoutumista. Se järjestetään 19.1.-25.1. Treeniajat osoitteesta: www.topola.fi/kaveriviikko/ Teksti Tiina Merikari Kuva ToPoLan porukka T oPoLan pitkäjänteinen työ koripallon parissa tuottaa hedelmää. Seuran jäsenmäärä on kasvussa ja Touhun Po­jat Lauttasaaren riveissä on jo 310 rekisteröityä pelaajaa. ToPoLassa on 9 juniorijoukkuetta, 2 Touhukerhoa, lapsi+aikuinen? kerho sekä 8 aikuisten joukkuetta. Joukkueiden parissa touhuaa 30 valmentajaa. Myös aktiivisia vanhempia on paljon mukana ja miksei olisi ? on mukavaa olla mukana, kun on kiva ja positiivinen touhuporukka, tietää tekevänsä hyvää oman lapsensa harrastuksen eteen ja samalla näkee iloisia ilmeitä ja urheilun riemua. Tammikuussa koriksen kevätkausi pyörähtää taas vauhdilla käyntiin. Sitä ennen katsaus syyskauteen: ToPoLan Naiset ja Miehet pelaavat II-divisioonissa hyvällä me­ nestyksellä. Naiset aloittavat ke­ vätkauden hienoista asemista sarjakakkosena. Miesten edustus­ joukkue on tiukassa sarjassa pe­ lannut tasaisesti ja sarjataulukkoa katsottaessa on edellä 5 joukkuetta ja takana 6. ToPoLan juniorijoukkueet pelasivat syyskaudella eteläisen alueen sarjoissa yhteensä 58 peliä. 35 pelissä kuultiin loppusummerin soitua ?Touhu voiton vei?, kun taas 23 pelissä vastustaja oli taidokkaampi. Seuran vanhimmat juniorit, A-pojat pelasivat itsensä III-divi­ sioonan selkeiksi voittajiksi. Mi­nipojat -03 ihmettelivät alkusyksystä I-divarin menoa, mutta sarjan edetessä pojat saivat juonesta kiinni ja ovat nyt sarjassa viidensinä. Loppiaisena minipo- jat hakivat Helmi Center ?turnauksesta voiton Lauttasaareen. Mikropoikien -05 syyskauden tu­ loksena oli hienosti 5. sija 13 joukkueen sarjassa. Menestystä tuli myös Heinolasta Spalding Cupista, josta turnausmitalin lisäksi kotiintuomisina oli myös onnistumisia sekä intoa treenata yhä ahkerammin koripalloa. Mikropojat -06 treenasivat ja pelasivat harjoitusotteluita. C-tytöt -01 pelasivat syyskaudella sekä I- että II-divisioonaa. I-divisioona oli samalla SM-karsintasarja. Joukkue jäi harmillisesti SM-sarjapaikasta yhden voiton päähän. II-divisioonan ty­ töt voittivat selkeästi puhtaalla pelillä. Minityttöjen -03 pelit ovat edenneet tasaisesti. Joukkue saalisti 4 voittoa ja viidesti vastustaja oli parempi. ToPoLan suurin joukkue löytyy mikrotytöistä, jossa on mukana 2005-06-syntyneitä tyttöjä. Joukkueeseen kuuluu jo 25 innokasta koripalloilijaa. Joukkue on osallistunut syksyllä kolmeen turnaukseen päästen kahdesti jopa pronssiotteluun asti. Näiden innokkaiden touhulaisten syksyn sarjapelisaldona on 7 riemukasta voittoa ja 4 tappiota, jotka eivät haitanneet yhtään ? kunhan sai vaan pelata! Kaikista nuorimmissa touhulaisissa supermikrot -07 ovat muodostaneet joukkueet syksyn aikana sekä tytöissä että pojis­ sa. Touhukerhoissa, eli 200809?syn­ tyneiden joukossa, on riittänyt uusia touhulaisia, ääntä, naurua sekä vipinää ja vilskettä. Sieltä saadaan varmasti kovia korispelaajia tulevaisuudessa. Syyskaudella pyörähti käyntiin myös lapsi+vanhempi-kerho. Kerhossa vuonna 2010 ja myöhemmin syntyneet lapset harjoittelevat yhdessä vanhemman kanssa koripalloilua ja muita liikunnan perustaitoja. ToPoLan minipojille kultaa Helmi Center -turnauksesta misessa Muki oli vahvempi, joten oli revanssin paikka. Ensimmäinen erä pelattiin ToPoLan komennuksessa, Lauttasaaren poikien johtaessa ottelua puoliajalla 14 pisteellä. Toiseen erään Muki lähti kuromaan eroa kiinni ja hieman alkoi pallo polttelemaan poikien käsissä Mukin päästessä 2 pisteen päähän. Teksti Tomas Kallström Kuva ToPoLa T oPoLan vuonna 200304 syntyneet pojat osallistuivat 5.-6. tammikuuta Masu Baske­ tin järjestämään ko­ ris­ turnaukseen Malmin Helmi Centerissä. Turnaus oli mukavaa vaihtelua joulun välipäiville, kun ulkoilukelit eivät oikein suo­ si­ neet lomalaisia. Turnaus käynnistyi ottelulla Sykkiä vastaan, jossa ToPoLa oli selkeästi parempi lukemin 56-20. Toiseen alkusarjan peliin asettui Kymenlaaksosta Malmille matkannut KTP, joka antoi hyvän vastuksen taipuen kuitenkin poikien kovassa puolustuksessa lukemin 35-47. Turnauksen toisena pelipäivänä välierässä ToPoLa suorastaan murskasi järjestävän seuran Masu Basket -04 joukkueen lukemin 64-28 ja pääsi valmistautumaan finaaliin hyvä ottelusarja takana. Loppuottelussa ToPoLa kohtasi eteläisessä I-divarissa pelaavan Mukin. Syyskauden sarjakohtaa- ToPoLan kova puolustus piti loppuun asti, ja Muki jäi lopulta 4 pisteen päähän ottelun päättyessä numeroihin 41-45. Ottelu ratkesi käytännössä vapaaheittoviivalta, ToPoLan nuorimies numero 4 upotti toisella puoliajalla kylmän viileästi vapaaheitot 9 heittoa sisään 10 heitosta ja se riitti voittoon. Hyvä startti kevätkauteen, ko­ vuutta ja itseluottamusta toivottavasti saatiin paljon kevään I-divisioonaan, jossa joukkue pelaa yksinkertaisessa sarjassa 10 ottelua eteläisen alueen kovimpia joukkueita vastaan. ToPoLan pojat loisti Heli Center ?turnauksessa.
• Lauttasaari 14 Nro 2 ? 16.1.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi DRUMSÖ PENSIONÄRER rf 444 1225. Tietoja toiminnastamme www. agoratori.net Torsdagen 22 januari Pratmöte med Fullträff kl. 14.00 Kvarnbergsbrinken 1. Fallåker teater ?Liket som visste för mycket? söndagen 15 februari kl. 16.00. OBS DATUMET ÄNDRAT. Anmälning till Heidi 050 300 6832 kostar 30 e inkluderar biljett och busstransport från hjältegravarna kl. 15.15 tur och retur. MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Lauttasaaren Kisa-Siskot ry järjestää nais­ ten kuntovoimistelua Myllykallion koululla (Myllykalliontie 3, Lauttasaari). Kokoontumiset tiistaisin ja torstaisin klo 20-21. Jumppiin ilmoittaudutaan paikan päällä. Ota mukaan reilu jumppa-asu, sisälenkkarit, jumppa-alusta ja vesipullo. Harjoitusmaksu 50 e/lukukausi sisältää myös Kisa-Siskojen jäsenmaksun. Lisätietoja www.lauttasaarenkisasiskot.fi Lauttasaaren Sosialidemokraatit LASY on mukana järjestämässä avoi­men keskustelutilaisuuden ?Kulturpoliti­ ken i Helsingfors? keskiviikkona 21.1. klo 19 ravintola Zinnkellerissä, Meritullinkatu 25 Kruununhaassa. Käsit­ telyssä ovat Keskustakirjasto, Tanssin talo, kulttuurin avustukset, Guggenheim ja muut taidemuseot jne. LASY:n, jäsenistölle avoin, johtokunnan kokous on Leena ja Jorma Westlundin kotona keskiviikkona 28.1. klo 19, Puistokaari 9 D 37. (HUOMAA! päivämäärän muutos päällekkäisyyden takia!) Aiheina ovat eduskuntavaalit ja kevään muu toiminta. Kaikki saarella asuvat Sdp:n jäsenet ovat tervetulleita. Enemmän tietoa pj Kimmolta, 040 757 613. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut jooga-tunnit jatkuvat tiistaisin 13.1.2015 - 12.5.2015 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: dynaaminen jooga klo 9.30 10.45, hatha -jooga klo 10.45 - 12.15. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Virva 041 UUSI TANSSITAN VAUVAA -RYHMÄ al­kaa. Tule liikkumaan mukavasti ja pehmeästi musiikin tahdissa yhdessä vauvasi kanssa. Tanssitan Vauvaa -liikuntaryhmä vanhemmille ja vauvoille tiistaisin kello 17.15-­18.30 27.1.-17.3.2015 (7 krt, 17.2. ei tuntia). Paikka: Lahnalahden leikkipuisto Lauttasaarentie 40-­42, 00200 Helsinki. Ohjelma koostuu helpoista tanssillisista osioista sekä kevyistä lihasvoimaa paran­ tavista sarjoista. Tanssin päätteeksi on va­­rattu aikaa seurustelulle. Ryhmään voit osallistua, kun vauvasi on täyttänyt kolme kuukautta, mutta on vielä alle 1-­vuotias. Vauvan tulee osata kannatella päätään. Ohjaajana lasten fysioterapeutti Marina Has­selblatt. Osallistumismaksu 65 euroa MLL:n jäsenet ja 85 euroa ei jäsenet. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on riittävästi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: hanna.ventola@gmail.com TOPOLA Tulevana viikonloppuna ToPoLalla on useita matseja LYK:llä: la 17.1. klo 13.15 minipojat ja klo 18.30 A-pojat su 18.1. minitytöt klo 12.15, mikrotytöt klo 14, mikropojat klo 15.50, naiset klo 17.35 ja C-tytöt klo 19.30. ÖPPNA DAG- HEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för er som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/drumso. Tiira-taidejuliste Erik Bruunin Lauttasaari-Seuralle suunnittelema Tiira-taidejuliste (50x70 cm) myynnissä Punaisella Huvilalla. Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus. Julisteen voi ostaa myös valmiiksi kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa: musta ja alumiini. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 Virasto: ma,ti,to,pe klo 9-14 ja ke 13-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 15.1. Torstaipiiri klo 12-13.30. Lapsikuoro alakoululaisille klo 15.-15.45 seurakuntasalissa. Saarikuoro kaikenikäisille laulajille klo 17.30-18.15. Nuorten krypta klo 18. Tule sellaisena kuin olet ?raamattupiiri klo 18. Pe 16.1. Klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. La 17.1 klo 12.30 Lentopalloa kaikentasoisille pelaajille liikuntasalissa. Uudet pelaajat tervetulleita.. Su 18.1. klo 11 Messu. Reima Niemelä, Marjukka Andersson. Pyhäkoulu järjestetty. Su 18.1. klo 17 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsert­ ti. Johtaa Marjukka Andersson. Heidi Iisalo, sopraano, Juha Pispa, tenori, Tuija Pispa, altto, Soitinyhtye, juhlakahvit, vapaa pääsy Ma 19.1. Klo 9 - 12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Kirkon Kamarikuoron harjoitukset klo 18.30, Marjukka Andersson. Savenvalajat klo 17-20.30, vetäjänä Hanna Vuorio. Pienoismallikerho varhaisnuorille klo 17, tervetuloa uudet harrastajat! Elektroniikkakerho varhaisnuorille klo 18. Ti 20.1. Krypta-klubi 7-10-vuotiaille klo 15. Pelaillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan tiistaisin kryptassa myydään karkkia. Avoin rukouspiiri klo 18 Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros. Ke 21.1. Krypta-klubi 7-9-vuotiaille klo 15 ja 10-14 ?vuotiaille klo 17. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ?isoja? nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Warhammer-kerho varhaisnuorille klo 17. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä, materiaalimaksu. Klo 18 ?Anna minun juoda astiastasi? - kaksikielinen ekumeeninen ilta. ?Ge mig något att dricka? ? tvåspråkig ekumenisk afton. Keskustelutilaisuus ja pientä purtavaa Kirkkokahvilassa, rukoushetki kirkkosalissa. Mukana: TM Anna-Riina Hakala (katolinen kirkko Suomessa) ja teol. yo Artturi Hirvonen (Suomen ortodoksinen kirkko) sekä pastorit Marjut Mulari ja Maria Repo-Rostedt, kanttorina Marjukka Andersson. Tervetuloa! Välkommen! Muuta Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21. Lounas klo 11-13. Ke klo 17-21 tähdellistä leipää ja rujoa hedelmäsalaattia. Pappi tavattavissa to klo 13-15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla. Päivystävä pappi on tavoitettavissa helmikuun alusta lähtien arkisin puhelimitse klo 9-21 (puh nro 09 23404302), virastossa sen aukioloaikoina ma,ti,to,pe 9-14 ja kesiviikkoisin virastossa 13-15, sakaristossa 15-19. Tekstinluku- ja mikrofonikoulutus ti 3.2. klo 18 ja ehtoollisenjakokoulutus ti 10.2. klo 18 kirkkoväärtitoiminnasta kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pirjo.tyorinoja@evl.fi ed. viikon keskiviikkoon mennessä. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Fr 16.1 kl. 10?11.30: kl. 10?11.30:Knatterytmik med kaffestund i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn över 1 år. Wiklund. Kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög­ bergs­gården, Högbergsgatan 10 E. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Sö 18.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Enlund. Kyrklunch. Kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Lind­ ström, Repo-Rostedt, Enlund. Kyrkkaffe. Kl. 15: Mässa i Folkhälsans Seniorhus, Mannerheimvägen 91. Lindström, Almqvist. Må 19.1 kl. 10?11.30: Babyrytmik med kaffestund i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. Kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds närvaro i vår samvaro? i S:t Jacob. Gertrud Strandén. Ti 20.1 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Sixten Enlund. Kl. 13: Träffpunkt för seniorer och daglediga. Fysioterapeut Janina Påfs- ? Juliste 25 ? ? Juliste + kehys 85 ? Näistä -20% Seuran jäsenille. ? Signeerattu juliste 180 ? ? Signeerattu juliste +kehys 240 ? Punainen Huvila ? Kauppaneuvoksentie 18 ? Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 Jansson: ?Bättre muskelstyrka - starkare kropp.? Högbergsgatan 10 E. Frände. Kl. 18: Andakt i Seniorhuset på Drumsö. Repo-Rostedt. Kl. 19: Mässa i taizéanda i Johanneskyrkan. Terho, Böckerman. On 21.1 kl. 14: Sjötorpet, Högbergsgatan 10 E, 2 vån. Ollberg Kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacobs församlingssal. Salenius Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Enlund. Middagsbön i Johanneskyrkan må-fr kl. 12. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 18.1. klo 11.00: ?Armo, tosi kristittyjen vallitseva ominaisuus?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Meidän täytyy olla kaikessa käytöksessämme pyhiä?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan 40 m2 ikkunallinen varasto / työtila + wc. Kauppaneuvoksentie 12. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy 050 55 44 898 AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015 Palveluja tarjotaan 15 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. www.lauttasaari.fi Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa www.lehtiluukku.fi voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet. www.lauttasaari.fi Lue Lauttasaari-lehti netissä osoitteessa www.lehtiluukku.fi. Uusi lehti aina perjantaiaamuisin! www.lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti on perjantaisin ilmestyvä kaupunginosalehti, jota julkaisee kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-lehti jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi lehdellä on toistakymmentä jakelupistettä eri puolella saarta sekä yksi Ruoholahden Kauppakeskuksessa. Lehti on myös luettavissa osoitteessa lehtiluukku.fi. Lauttasaari-lehden viikoittainen painosmäärä on 11 800 kappaletta. Lauttasaaressa on 22 000 asukasta ja 7000 työpaikkaa. Lauttasaari-lehti on ilmestynyt vuodesta 1968. Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen juhliin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466.
• 16 Lauttasaari Nro 2 ? 16.1.2015