• Lauttasaari Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 | Perustettu 1968 1 Nro 9 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Miten voi Itämeri? s. 6 Vesille-teemanumero s. 6-14 11.3.2016 Nahkahousujen veneveistämö s. 10-11 Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. Sano hyvästit silmälaseille ja tule kokeilemaan jatkuvakäyttöisiä tai joustavan vaihtovälin silikonihydrogeeli-piilolaseja. Täydenpalvelun vuokrausta ? Piilolasien jatkuva käyttö aina 30 päivään asti. ? Lähes kaikkien taittovirheiden ja aikuisnäön korjaukset. Varaa aika silmien piilolasitutkimukseen ja tule kokeilemaan yksilöllisiä silikonipiilolaseja. ti eväs it kät e: s a l o i piil tamm Hank okaupas k k r ve ka.fi optiik a t t u .la www Ulla Niinivaara, LVV 041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV Lauttaoptiikka Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi Juho Elevaara 041-537 6065 Tuula Suuntala 041-537 6062 041-537 6079 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Kevätaurinko paljastaa! Tilaa ikkunanpesu saman tien. Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM KOHDE MUUT TOVALMIS ! SEURAAVAT ESITTELYT SU 13.3. JA 20.3. KLO 12?13 A S U N TO OY L A R U N P O R T T I H E L S I N K I Osta koti Lauttasaaren parhaalta paikalta. Juuri valmistuneessa yhtiössä mm. viinikellari, saunaosasto ja merelle avautuva terassi. Pysäköintihalli talon alla, hyvät palvelut ja Lauttasaaren rantojen ulkoilureitit lähellä. Lue lisää ja tutustu vapaana oleviin asuntoihin osoitteessa: larunportti.hartela.fi Huoneistoesimerkki: 3h+kt+s 90,5 m², mh. 253.400 ?, vh. 552.050 ?, tontti 128.148 ?. Ostaja voi halutessaan maksaa tontin huoneistokohtaisen lunastusosuuden. Tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan. Energialuokka C. OSOITE: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki Rakennusosakeyhtiö Hartela Kaupintie 3, 00440 Helsinki p. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 11.3.2016 Lauttasaaren kevätsinfonia Allegro ? Valo lisääntyy päivä päivältä, talven pimeys väistyy. Ohenevien hankien pinnalle piirtyy citykanien keväisten kisailujen jättämiä hentoisia kuvioita. Hämärissä saattaa nähdä ketun kulkevan pihan yli tuuheaturkkisena ja hyvinvoivan oloisena. Linnut virittelevät kevätviserrystään varovaisesti. Meri laulaa vapaana. Andante ? Ostoskeskus on saanut muotonsa. Möhkälemäisenä se pönöttää paikallaan. Vesitornin jäljiltä on jäänyt jomotus: kaupunginosan silhuetti on köyhtynyt. Eihän tornin tilalle vain rakenneta suuriaa, laajoja alueita varjostavia kerrostaloja on monen huolestunut kysymys. Saaren bussiverkosto toimii vielä. Vivace ? Kevään tulon havaitsee jo kauppojen hyllyillä. Kirjavat suklaamunat ja -puput sekä rairuohonsiemenpussit, uuden elämän vahvat symbolit, ovat ilmestyneet valikoimaan lasten ja aikuisten iloksi kertoen lähestyvästä pääsiäisestä. Pääsiäisen tulo näkyy ja kuuluu muutenkin. Kirkko soikoon festivaali alkaa Helsingin kirkoissa maaliskuun 11. päivänä. Matteuspassion mainoksia näkyy jo siellä täällä. Lauttasaaren kirkolla alkaa pian soida hieno pääsiäsimusiikki sekä saarelaisten muusikoiden että muiden yhteistyökumppaneiden voimin. Tarjolla on hienoja elämyksiä. Coda - Tykkäätkö bongailusta? Tämän lehden sivuilta voi ilokseen bongailla saaren musiikkitapahtumia. Lauttasaarelaista kevätsinfoniaa voi muokata itselle sopivaksi kulkemalla aistit auki. Katsellen, haistellen ja kuunnellen. Tässä lehdessä Välineitä kiusaamisen kitkemiseen........................s. 3 Vesille-teemanumero.......................................s. 6-14 Miten voi Itämeri?.................................................s. 6 Saaria saaren ympärillä......................................s. 8-9 Veneveistämö Tiirassa kunnioitetaan vanhaa.....................................s. 10-11 Viklalla vesille.................................................s. 12-13 Kavereita kalastuksella.........................................s. 14 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 500 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy LIIKENNEILTA - Miten julkinen liikenne palvelee lauttasaarelaisia elokuusta eteenpäin? Tilannekatsaus Lykin auditoriossa 15.3. klo 18-19. Paikalla Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö Laura Sundell. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu klo 17.30. Lauttasaari-Seura ry:n KEVÄTKOKOUS Lykin auditorio 15.3. klo 19. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta. Kaikki jäsenet tervetuloa! Hallitus Osoite: Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19. Albatrossi-päiväkodille rakentamisrahat Teksti Katri Penttinen Marjukka Andersson Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Nro 9 ? 11.3.2016 mana esitetään 2?484 neliömet­riä. Sille kuuluvan aidatun pihaalueen koko on noin 4 569 neliömetriä. Rakennuskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana on enintään 9?350?000 euroa. varautumaan viimeistään vuoden 2019 talousarviossa. Varhaiskasvatuslautakunnan mukaan Albatrossi on erittäin kiireellinen ja tärkeä hanke, joka tullaan toteuttamaan alueen palvelujen turvaamiseksi tilapaikkamäärältään mahdollisimman isona yksikkönä. Lauttasaaressa 1-6-vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan Lauttasaaressa alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa noin 220 lapsella vuosina 2015-2024. Tämän seurauksena uusia päiväkotipaikkoja tarvitaan vielä lisää arviolta noin 140 Albatrossin valmistuttua. Koska Helsinki on päättänyt tehostaa päiväkotien tilankäyttöä, Lauttasaaressa on nyt käynnissä palvelutilojen alueellinen tarkastelu. Sen tuloksena saadaan tarkistettu tavoite päiväkotipaikkojen lisärakentamiselle Isokaarelle suunniteltu Albatros­ si-päiväkotihanke etenee. Rakennustöiden on kaavailtu käyn­ nistyvän syksyllä 2017, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan al­ kuvuodesta 2019. Päiväkodin tarveselvitys ja hankesuunnitelma hyväksyttiin 11. helmikuuta kiinteistölautakunnassa ja 8. maaliskuuta varhaiskasvatuslautakunnassa. Koska Albatrossiin tulee suomen- ja ruotsinkielisiä päivähoitopaikkoja, hankesuunnitelma niin sanottuna yhteishankkeena vaatii vielä opetuslautakunnan lausunnon. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekee kaupunginhallitus. Päiväkodin rakentaminen on Helsingin talousarvion rakentamisohjelmassa vuosina 20182019 toteutettavana hankkeena. Koko rakennuksen enimmäislaajuudeksi kaikkien kerrostaso­ jen ja kerrosalojen kokonaissum­ väkoti Albatrossi - daghemmet Albatrosseniin tulee kaikkiaan 250 päiväkotipaikka, joista 160 paikkaa on suomenkielisille ja 90 paikkaa ruotsinkielisille lapsille. Huoneistoalaa tulee 8 neliömetriä lasta kohden. Kaavamuutos on edelleen vahvistuskierroksella. Päiväkodin arvioidut käyttökustannukset ilman vuokramenoja ovat noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa, josta henkilöstömenojen osuus on 1,2 miljoonaa euroa. Käynnistämiskustannukset ovat noin 80 000 euroa. Hankkeen aiheuttamiin henkilöstö-, vuokraja muihin kustannuksiin tullaan Lauttasaaren yhteiskoulun 8 U -luokka on järjestänyt uintitekniikan opetusta Lauttasaaren uimahallissa tiistaisin leirikoulun hyväksi marraskuusta lähtien. Uimakoulu on tarkoitettu kaiken ikäisille aikuisille, jotka haluavat oppia oikean uintitekniikan ja kohentaa samalla kuntoaan. Kurssi pidetään Lykin uimahallissa tiistaisin kello 16.30-17.30. Opettajina toimivat Suomen nuo- ret kärkiuimarit. Ilmoittautua voi uimahallin kassalla tai sähköpostitse Arjis Auviselle osoitteeseen arisj.auvinen@gmail.com. Tiedustelut puhelimitse 040 754 8122. Hotelli- ja ravintolamuseossa Kaapelitehtaalla on avattu naistenpäivänä 8. maaliskuuta näyttely Rinta rinnan ? Työvuorossa naiset, joka esittelee kertomuksin ja valokuvin naisen työn merkitystä sekä sen muutoksia ja haasteita. Valtaosa hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä on ollut naisia, mutta alan näkyvimmät toimijat ovat pääsääntöisesti olleet miehiä. Naiset ovat suurimpana joukkona pitäneet huolen hotellien ja ravintoloiden pyörimisestä, mutta palkka ja arvostus ovat siitä huolimatta jääneet miesten palk- koja pienemmiksi. Monien keittäjien, baarimestarien, kylmäköiden ja tarjoilijoiden työn haasteet, huonot työolot, matala palkka ja epätasa-arvo koskettaa myös monia muita työssäkäyviä. Näyttelyssä tuodaan esille sellaista naisten työarkea, joka ei ole ollut näkyvissä asiakkaille. Kuvin ja kertomuksin näytetään alaa urien alkuvaiheista käännekohtiin. Vuosiin on mahtunut muutoksia. Tietyt ammatit ovat hävinneet, kuten perunankuorija ja viinikassa. Vielä 1950-luvulla työ opittiin tekemällä, mutta pikku- hiljaa ammattikoulutusta alettiin jopa vaatia työnhakijalta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään Naiset ja työ -luentosarja, joka käsittelee neljästä näkökulmasta naisten asemaa työelämässä. Rinta rinnan -näyttely on toteutettu yhdessä Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n kanssa ja se liittyy Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liiton historiaprojektiin. Rinta rinnan ? Työvuorossa naiset -näyttely on esillä Kaapelitehtaalla 8.3.2016?8.1.2017. Lauttasaaren yhteiskoulua vastapäätä sijoittuvaan päi- Uintitekniikkaopetusta Lykissä Näyttely naisten työelämän historiasta
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 3 Lykissä käydään kiusaamisen kimppuun Koulukiusaamiseen on ajan mittaan ruvettu suhtautumaan yhä vakavammin. Lauttasaaren yhteiskoulun opettajat tekevät aktiivisesti työtä ennaltaehkäistäkseen ja kitkeäkseen koulussa tapahtuvaa kiusaamista. Kiusaamisen yleistyminen sosiaalisessa mediassa asettaa uusia haasteita ristiriitojen selvittelyyn. K Teksti ja kuva Peppi Kajoluoto ouluissa esiintyvän kiusaami­ sen ehkäisyä ja kitkemistä on kehitetty vuosien varrella. Vaikka kiusaamisen täydellinen poistaminen on vaikeaa, kiusaamiseen osataan monin paikoin puuttua entistä paremmin. Vähintään yhtä tärkeää ennaltaehkäisyn lisäksi on koulun henkilökunnan tekemä työ jo alkaneen kiusaamisen pysäyttämiseksi. Tapausten taitava käsittely kannustaa oppilaita yhä useammin kertomaan kiusatuksi joutumisesta, mikä osaltaan helpottaa opettajien työtä kiusaamisen pysäyttämiseksi. Erilaisissa yhteisöissä esiintyy lähes aina kiusaamista. Kiusaaminen on kuitenkin hyvin monimuotoista ? reilun 700 oppilaan koulussa joku saattaa katsoa vinoon ja toinen juoruta selän takana. Koulukiusaaminen ilmenee myös eri-ikäisten keskuudessa eri tavoin. Pet­ ra Kaukinen, 7k, on huomannut, että valtaosa yläkoulussa tapahtuvasta kiusaamisesta on hiljaista ulkopuolelle jättämistä. Lauttasaaren yhteiskoulussa kiusaamisen vastainen työ on korkealla arvoissa. Lykki kuuluu sekä Yksityiskoulujen lii­ton opiskeluhuollon ohjausryhmään että KiVa Koulu -verkostoon, joka on peruskoulussa toimiva kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Käytännössä KiVa Koulu selvittää koulukiusaamista niin, että tietoon tulleen kiusaamistapauksen molempia osapuolia kuunnellaan ja heidän kanssaan keskustellaan. Tämä on tärkeää, jotta tapahtuneesta saatu kuva käsittää sekä kiusaajan että kiusatun näkökulman. ?Keskusteluvaiheessa solmu tavallaan aukaistaan?, Lauttasaaren yhteiskoulun vararehtori ja opiskeluhuollon vastaava rehtori Tarja Holthoer kertoo. Lauttasaaren yhteiskoulussa toi­mii myös kiusaamiseen puuttumisenmalli, joka on eräänlainen porrastettu tapa kiusaamisen kitkemiseksi. Mallin mukaan kiusaamiseen on erilaisia tapoja puuttua, jolloin otetaan huomioon esimerkiksi kiusaamisen muoto. ?Jos kiusaaminen ilmenee jonkin luokan huonona ilmapiirinä ja syrjintänä, teen kiusaamiskyselyn, jossa selvitetään missä kiusaamisen eri rooleissa kukin luokalla on?, Holthoer selittää. Kiusaamistapausten selvittämisessä tärkeää on sen vieminen loppuun asti. Päämääränä on aina kiusaajan ja kiusatun kasvotusten tehty sovinto. Petra Kaukisen mielestä juuri tämänlainen pitkäjänteinen selvittely auttaa kiusaamisen lopettamisessa. ?Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, asiaan kuuluu puuttua voimakkaammin?, Kaukinen selventää. Älypuhelinten ja sosiaalisen me­dian yleistyessä koulukiusaaminen on saanut uusia muotoja. Erilaisissa sosiaalisen median pal­veluissa voidaan puhua pahaa ja julkaista luvatta otettuja kuvia tai videoita. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on erityisen ikävää siksi, että julkaisuista ei välttämättä jää jälkeäkään, jolloin teosta on vaikea syyttää ketään. Anna Ruohion, 7d, mielestä sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen vaatii huomattavasti vähemmän rohkeutta. ?Kiusaajat ovat epävarmoja itsestään, joten he pyrkivät nostattamaan omaa asemaansa luokan hierarkiassa. Nettikiusaamiseen heillä riittää rohkeus?, Ruohio selittää. Anna Ruohio ja Petra Kaukinen kokevat, että yläasteella kiusaamiseen puututaan voimakkaammin. Vaikka sosiaalinen media luo haasteita koulun opettajille, yhteistyössä huoltajien kanssa tapahtumiin on melko hyvin pystytty puuttumaan. Lauttasaaren yhteiskoulu on kuulunut KiVa Koulu-verkostoon jo reilun kymmenen vuotta, ja kiusaamisen puuttumisenmalli on ollut myös käytössä pitkään. Edellä mainitut käytänteet ovat ajan mittaan juurtuneet niin kou­lun toimintamalleihin kuin oppilaiden muistiin. Oppilaat tietävät mihin tulla puhumaan ja he tietävät, kuinka selvittely etenee. Selvittelyä varten Lauttasaaren kirjasto remontissa Lauttasaaren kirjastossa alkoi re­montti maanantaina 7. maaliskuuta. Kirjasto on pääsääntöisesti auki koko remontin ajan. Tietyt työvaiheet on kuitenkin tehtävä niin, että kirjasto on suljettuna yleisöltä. Tämänhetkisen arvion mukaan kirjasto olisi kiinni viikolla 17. Kokonaisuudessaan Lautta- saaren kirjaston sisustusremontti kestää noin 8-10 viikkoa. Tällä hetkellä aikataulu on suuntaa antava ja siihen voi tulla muutoksia. Remontissa muun muassa uusitaan esitystekniikkaa, siirretään asiakastietokoneiden paikkoja sekä uusitaan niihin liittyvää kalustusta. Lisäksi maalataan mo- nitoimitilan ja lukusalin seinät, ja osaan kirjastoa tulee uusi lattiamatto. Myös kirjaston kalusteita uusitaan merkittävästi, erityisesti lastenosastolla. Asiakkaille remontti näkyy ja kuuluu jonkin verran. Äänekkäimmät työt pyritään tekemään ennen aukioloa, mutta lähtökohtaisesti tehtyjen mallien ansiosta jokaista oppilasta kohdellaan tasavertaisesti ja jokainen tapaus otetaan yhtä vakavasti. Ilmapiiri Lauttasaaren yhteiskoulussa on joka tapauksessa hyvä. Säännölliset kiusaamiskyselyt kartoittavat luokkien ja koko koulun ilmapiiriä ja vain alle kymmenessä sadasta kyselylomakkeesta ilmenee, että oppilas on nähnyt kiusaamista tai joutunut kiusatuksi. Lauttasaaren yhteiskoulu haluaa olla turvallinen ja hyvinvointia tukeva koulu, jossa on mukava opiskella. remontin aikana kirjastossa kuuluu selvästi enemmän ääniä kuin normaalisti. Remontin aikana asiakkaiden pääsyä eri tiloihin joudutaan jonkin verran rajoittamaan. Tämä koskee lähinnä monitoimitilaa ja lukusalia. Lisäksi pöydät ja tuolit liikkuvat paikasta toiseen sen mukaan, missä päin remonttia kulloinkin tehdään. Remontin myötä poistuu myös mahdollisuus palauttaa aineistoa postiluukusta kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Kirjasto saa remontissa uudet pääovet.
• 4 Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 Bubble bath time MLL Perhekahvilassa tapahtuu Keskiviikkoaamuisin Apajan pyöräkatos on täynnä vaunuja ja pyöriä. Nuorisotalolle sisään astuessa kuulee puheensorinan ja eteisessä iloinen taapero töpsyttelee vastaan hymyillen. Kirjaston kupeessa pitää MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys perhekahvilaa keskiviikkoaamuisin kello 9.30-11.30 välisenä aikana. Kahvilassa käy isiä, äitejä, isovanhempia ja muita kotihoidossa olevien lasten hoitajia. Lasten ikäjakauma on laaja, aivan muutaman viikon ikäisestä vauvasta isompiin alle kouluikäisiin lapsiin. Perhekahvilassa lapset tapaavat toisiaan, oppivat leikkimään yhdessä, jakamaan vuoroja ja vaihtamaan leluja. Lapset viihtyvät kahvilassa hyvin, usein niin hyvin, että vanhempi ehtii juoda aamukahvin rauhassa ja rupatella muiden aikuisten kanssa. Perhekahvila toimii vapaaehtoisvoimin, ja kahvilasta saa aamupalan tai kahvin todella huokeaan hintaan. Perhekahvilan tarkoitus on koota lauttasaarelaisia perheitä yhteen ja tarjota paikka, jossa vanhemmat saavat vertaistukea. Välillä olen aktiivinen keskustelija ja toisinaan taas huonosti nukutun yön jälkeen tyydyn istumaan sohvan nurkassa kahvia hörppien ja kuunnellen muiden keskusteluja. Kaikki ovat tervetulleita. Riippumatta siitä mikä fiilis oli tullessa, aina lähtiessä kahvilasta olen hyvillä mielin siitä, että kävimme. On ihana päästä juttelemaan muiden aikuisten kanssa ja tuulettamaan ajatuksia. Usein kahvilassa on noin kello 10 alkaen jokin esittely tai ohjelmanumero. Tänä keväänä on ollut muun muassa Lauttasaaren liikuntakeskuksen jumppa, varhaiskasvatuksen tapahtuma ja lastenvaate-esittely. Helmikuussa perhekahvilassa vierailivat myös Ulla-Maija Urho (kok.) ja Elina Moisio (vihr.). He toivat vanhemmille viestiä Lauttasaaren huolestuttavasta koulutilanteesta. Vanhemmat, joilla ei vielä ole kouluikäisiä lapsia kuulivat myös vaikuttamismahdollisuuksista ja tilanteesta, johon kaikkien Lauttasaaren vanhempien tulisi ottaa kantaa. Nyt rakennetaan ala-astemaailmaa niille lapsille, jotka vielä kulkevat vaunuissa. Meidän vanhempien, joille tällä hetkellä ajankohtaisempaa on päiväkotipaikan saaminen saarelta, tulisi kuitenkin myös laittaa ajatus tulevaisuuden kouluun. Uuden koulun saaminen on vuosien projekti, ja nyt on mahdollisuus vaikuttaa oman lapsen tulevaan kouluun ja siihen, että perässä laahaavat palvelut saataisiin saarella kuntoon. Nähdään perhekahvilalla! Bubble bath time -perhelifestyleblogin kirjoittaja, kolmen pienen tytön lauttasaarelainen kotiäiti käsittelee tässä kolumnisarjassa lautasaarelaisia lapsiperheitä koskettavia aiheita sekä pohtii, mitä kivaa kotisaarella ja lähialueilla voi lasten kanssa oikein puuhata. Blogia voi seurata osoitteessa rosebath. blogspot.com Jose Otis, Joel Kiiski, Elia Litmanen ja Anna Elina Nummikoski ovat tyytyväisiä päivän antiin. Koululaiset ylipormestarin oppilaskuntapäivillä Teksti ja kuva Minna Mäkelä Lauttasaaren ala-asteen oppilaskunnan edustajilla oli tänä vuonnakin mahdollisuus osallistua kaupungintalolla järjestettäville ylipormestarin oppilaskuntapäiville. Oppilaille avautui loistava tilaisuus nähdä, millainen valtuustosali on sekä miten valtuutettujen aloitteista keskustellaan ja äänestetään. Ylipormestarin oppilaskuntapäivät on osa Helsingin kaupungin kouluille suunnattua Ruuti-menettelyä ja tapa saada oppilaiden ääni kuuluviin kaupungin ylintä johtoa myöten. Kaupungin koulujen oppilaskunnat olivat jo aiemmin syksyllä tehneet oman ehdotuksensa koulujen yhteisestä julkilausumasta. Lauttasaaren ala-asteen oppilaat tekivät julkilausumaehdotuksen Wilma-merkintöjen linjauksesta. Vuoden alussa toimitetussa esivaalissa ehdotus ei kuitenkaan päässyt Kaupungintalolla äänestettävien julkilausumaehdotusten joukkoon. Eniten ääniä saaneet neljä julkilausumaa olivat 1. maaliskuuta listalla, ja niistä äänestettiin ylipormestari Jussi Pajusen johdolla. Oppilaat halusivat ottaa kantaa oppimisympäristöjen siis­ teyteen, kiusaamiseen, yhtenäisiin sääntöihin ja tietotekniikkahankintoihin. Julkilausuman ai­ heesta vastaavat virkamiehet olivat paikalla esittämässä näkemyksensä oppilaille. Jokainen äänestyskohteena oleva julkilausuma viritti oppilaat vilkkaaseen keskusteluun. Joissakin kohdin Pajunen joutui rajaamaan puheenvuorojen määrää. Oppilaat olivat huolissaan muun muassa siitä, että tietotekniikka- hankintojen yhteydessä saattaa unohtua se, etteivät oppilaat osaa automaattisesti käyttää tietotekniikkaa esimerkiksi tiedonhankintaan, vaikka ovatkin tottuneita käyttämään mitä erilaisimpia teknisiä laitteita. Oppilaat eivät myöskään haluaisi hylätä kirjaa tietolähteenä. Tietotekniikan hankkimiseen tulisi kuitenkin oppilaiden mielestä panostaa, ja julkilausuma saikin eniten ääniä. Toiseksi eniten ääniä sai julkilausuma siistimpien oppimisympäristöjen puolesta. Oppilaskuntatoiminta Lauttasaaren ala-asteella on erityisen vilkasta nyt keväällä, kun oppilaiden mielipiteitä kuullaan esimerkiksi uusien koulutilojen suunnitteluvaiheessa Hedengrenin kiinteistöön. Samanaikaisesti oppilaat alkavat tehdä suunnitelmia jo olemassa olevien oppimisympäristöjen kohentamiseksi.
• Nro 9 ? 11.3.2016 Lauttasaari 5 Pääsiäisen ajan konsertteja Lauttasaaren kirkossa Lauttasaari ja lähetystö lähenivät toisiaan, kun Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams Jr. ja Deputy Chief of Mission Susan Elbow viettivät lämminhenkisen iltapäivän Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa talvilomaviikolla. Tilaisuus alkoi entisen maajoukkuekorispelaajan ja nykyisen Itämeren johtavan tutkijan Risto Lignellin katsauksella Suomenlahden tilasta. Sen jälkeen pidettiin pieni Asahi-tuokio ja tutustuttiin Liikkarin laitteisiin. Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Keijo Mikkonen laittoi kaksikon hieman rehkimäänkin vierailun lomassa. Matkalla Marian kanssa su 13.3. klo 18.00 Millainen on Maria? Veisuja, lauluja ja runoja Pyhästä Äidistä esittävät Ritva Koistinen, kantele, Kaija Pakarinen, runot ja Aija-Leena Ranta, laulu. Ohjema 7 ?. Nuoren Bachin kynästä ti 15.3. klo 13.00 Musiikkineuvos Marjukka Andersson soittaa ja kertoo nuoren Bachin sävellyksistä. Mm. Toccata ja fuuga d-molli ja pikkupreludi g-molli. Kuorokonsertti to 17.3. klo 13.00 Kannelkuoro, johtaa Lenne Mitt. Ohjema 5 ?. Pääsiäisen sielunmessut la 19.3. klo 18.00 Mozart ja Puccini.Lohjan orkesteri, Dominante-kuoro, solistit. Liput 25 ?. Pergolesi, Stabat Mater ke 23.3 klo 19.00 Satu Ristlakki, sopraano, Marika Kivinen, altto, Marjukka Andersson, urut. Karl Jenkins Requiem pe 25.3. klo 16.00 Lauttasaaren Laulajat, johtaa Victoria Meerson. Ohjelma 10 ?. Lauttasaari.fi ? Tutustu uusittuun sivustoon! ? Larun uutiset ja tapahtumat LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 110 m2 Hakolahdentie 4 A. Koti halutulta Kasinonrannalta! Erinomaisella paikalla, aivan uimarannan vieressä, päätyhuoneisto 5H, K, KPH, WC, VH, TAKKA + PARVEKE. Olohuoneessa on tyylikäs erkkeriikkuna sekä takka. Parvekkeelta näkyy Kasinonranta. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4 kerroksessa. Yhtiön peruskorjaustilanne on erinomainen. Yhtiössä on juuri valmistunut laaja LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin runsaasti muitakin korjauksia sekä rakennettiin talosauna. Talossa on jo aiemmin tehty parveke-julkisivuja ikkunakorjaukset. Talo sijaitsee yhdessä saaren viihtyisimmistä osoitteista josta on lyhyt matka niin lähikauppaan, liikenneyhteyksiin, kouluihin kuin myös uima-rannalle. Erkkerin kautta uuteen asuntoon! Tervetuloa tutustumaan! Tiedustelut Markku Enström 0400-416114. Hp. 561.000,00 ? + vo noin 100.000?. Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• 6 Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 Vesille Ilpo Kuronen havainnollistaa kartalta, kuinka Itämeri voi. Oranssi väri kuvaa välttävää vedenlaatua, punainen huonoa. Kuinka vetemme voivat? Vaikka Itämerta uhkaavat suuren mittakaavan ongelmat, voi myös tavallinen kansalainen tehdä osansa puhtaan vesistön puolesta. I Teksti ja kuva Laura Sarpola tämeren tilanne pu­ huttaa vuodesta toi­seen. Kesän lähes­ tyessä tapetilla ovat taas liikenteen aiheuttamat ongelmat, uimaveden laatu kuin myös valtioiden väliset sopimukset vesistöjen suojelemiseksi. Suomen Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen näkee suurimman uhan lähestyvän politiikan suunnalta. Ve­sistöjen suojelutoimia on tehostettu aina 1970-luvulta lähtien, mutta nyt Suomi on Kurosen näkemyksen mukaan ottamassa huomattavaa takapakkia. Määrärahoja leikataan, virkamiehiä vähennetään ja säädöksiä löysätään. Ilman riittäviä suojelutoimia vesistöt ovat kuitenkin taas vaarassa, ja kuten Itämeren tilanteen parantuessakin, seuraukset näkyvät hitaasti. ?Tämän hallituksen kärkihanke on luonnosta piittaamattomuus?, Kuronen sivaltaa. Vastoin yleisiä oletuksia Itämeren Ve- näjän puoleiset alueet ovat alkaneet viime vuosina puhdistua, ja ongelmia on sen sijaan lännessä. Kymmenessä vuodessa asetelma on keikahtanut ympäri. ?Venäjällä on edistytty hurjasti, vaikka toki uhkakuvia on yhä olemassa. Omat ranta-alueemme, varsinkin lahdet, ovat suoma­ lais­ ten omalla vastuulla. Eivät ne saasteet Pietarista tule tänne meidän lahdenpohjukoihin?, Kuronen kertoo. Yhden suomalaisen vesistöjensuojelun suurimmista ongelmista muodostavat joet, joiden kautta haitalliset ravinteet valuvat mereen. Se, mikä ei mene viemäreihin, päätyy usein vesistöihin. Kuronen ohjeistaakin saaren asukkaita huolehtimaan puistoista, rannoista ja vesistöistä, jotta tilanne Lauttasaaren alueella pysyisi jatkossakin hyvänä. ?Läntisestä tai eteläisestä Suomesta on vaikea löytää yhtäkään hyvälaatuista jokea. Vasta aivan pohjoisessa alkaa olla hyvälaatuista vettä?, Kuronen näyttää vesien tilaa havainnollistavalta kaaviolta. Saastuneiden jokien rivistöt mukailevat maatalouden ahkerimpia harjoittamisalueita. Sen tuottamat ravinteet, kuten typpi- ja fosforipäästöt aiheuttavat merien rehevöitymistä, joka puolestaan johtaa leväesiintymien yleistymiseen, eliö- ja kalakantojen muutoksiin sekä merenpohjan happikatoon. Myös liikenne, jätevedet ja ilma kuljettavat haitallisia ravinteita vesistöihin. Itämeren tilanne heikkenee en­ tisestään, jos ilmastonmuutos voimistuu. Lämpötila nousee ja sateet lisääntyvät, ja maatalouden lannoitteet valuvat entistä todennäköisemmin vesistöihin, kun ne eivät pääse sääolosuhteiden takia sitoutumaan maaperään. Kaikki tekijät aiheuttavat rehevöitymistä ja levätuotannon lisääntymistä. ?Myös ilmastonmuutoksen vuoksi meidän tulisi nyt kiirehtiä vesistöjensuojelutoimia?, Kuronen varoittaa. Lauttasaaren lähivesissä ti­ lanne on Kurosen mukaan mo­ neen muuhun paikkaan verrattuna hyvä, vaikka ongelmia Suomenlahdella riittääkin. Normaalioloissa esimerkiksi sinile­ väkasvustot ja kolibakteerit ovat puuttuneet saarta ympäröiviltä rannoilta lähes kokonaan. ?Siitä kannattaa pitää kiinni?, hän toteaa huomauttaen, että kaavioiden mukaan suurin osa suomalaisista asuu nykyisin välttävän vedenlaadun alueilla. Hyvinvoiva meri ei ole itsestäänselvyys. Veneilijän näkökulmasta tärkeää ? Vesistöjen tila on asia, jonka ihmiset huomaavat helposti arjessaan. olisi huolehtia septitankkien oikeaoppisesta tyhjennyksestä. Jätteitä ei tulisi koskaan heittää yli laidan, vaan huolehtia ne asianomaiseen kierrätyspaikkaan. ?Ympäristösyistä veneenpohjan siistinä pitäminen on tärkeää?, Kuronen neuvoo. Kun veneitä seisotetaan paikallaan, merirokko kasvaa helposti kiinni veneeseen. Kasvusto lisää virtausvastusta ja polttoaineen ku­lutusta. Kiinnittymistä voi ehkäistä säilyttämällä venettä kiinnittymisaikana heinä-elokuun vaihteessa maalla. Jo kiinnittyneen merirokon mekaaninen poistaminen on ympäristöystävällisin vaihtoehto. Mitä pikemmin rokot poistetaan, sen helpommin ne irtoavat. ?Myrkkymaalien käyttö aiheuttaa omat ongelmansa. Tinapohjaiset yhdisteet on jo osin kielletty, sillä niiden on todettu olevan haitallisia merille ja kaloille?, hän muistuttaa. Vaikka tulevaisuus on epävarma, antaa Kuronen tilaa myös optimismille. Jo yksilötason toimilla voidaan saada suuria muutoksia aikaan. Ja viime kädessä vesistöjen tilan heikkeneminen konkretisoituu ihmisille nopeasti, tullessaan suorastaan iholle saakka. ?Vesistöjen tila on asia, jonka ihmiset huomaavat helposti arjessaan. Jos jokin kasvilaji katoaa, eivät alueen asukkaat todennäköisesti edes huomaa sitä. Mutta jos he eivät voikaan enää mennä uimaan, saati juoda hanavettä, he todennäköisesti aktivoituvat asian puolesta?, Kuronen selittää.
• Nro 9 ? 11.3.2016 Lauttasaari 7
• Lauttasaari 8 Nro 9 ? 11.3.2016 Vesille Saaria saaren ympärillä Lauttasaari on monien muiden saarien ympäröimänä Suomenlahden sylissä. Osa saarista on Helsingin kaupunginosia ja osa taas pieniä luotoja, jotka pilkottavat tyrskyjen joukosta. Näihin saariin mahtuu mielenkiintoisiakin tarinoita. suunnan Ourit eivät enää ole saaria, vaan niemi. Hietaniemenkarissa niiden edustalla toimii telakka. Teksti Ville Elomaa 1. Morsian, 2. Sulhanen ja 3. Iso-Pässi 4. Porsas Lapinlahden sillan pohjoispuolella on useita hassunnimisiä saaria. Morsian ja Iso-Pässi ovat joutuneet osittain moottoritien alle, ja pieni Sulhanen on Lapinlahden sairaalan edustalla. Hietaniemen Jokainen tuntee Seurasaaren, joka on toiminut kansanpuistona vuodesta 1889. Ulkomuseo saarelle perustettiin 1909. Porsas on pieni luoto Lauttasaaren ja Seu- rasaaren välillä. Esimerkiksi hiihtolenkki Lauttasaaresta Seurasaareen johtaa lähes väistämättä Porsaaseen. Muuten siellä kukaan tuskin tulee käyneeksi. Tällä luodolla on kuitenkin osansa Lauttasaaren historiassa. Lauttasaaren kesäasukkaat järjestivät 1800-luvun lopulla huvilakauden päätteeksi niin sanotun venetsialaisen illan. Saaren huvilat koristettiin värikkäin lyhdyin, ja Kotkavuoren näkötornin huipussa paloi lyhty. Porsaan saarella paloivat tervatynnyrit ja bengalilaiset tulet, ilotulitteita ammuttiin ja oli erilaisia musiikkiesityksiä. 5. Lemissaari Lemissaari on nykyään kiinni Län­siväylän moottoritiessä, mutta aiemmin se oli ihan oikea saari, 9. 10. 11. 6. 8. 4. 7. 3. 1. 2. 5. 12. Lauttasaari 14. 16. 17. 15. 19. 20. 21. 18. 13. jota ympäröi kaislikkoinen Ruukinlahti. 6. Mustasaari Mustasaari on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari, johon pääsee vesibussilla Taivallahdesta. Saaren kappeli on rakennettu 1930-luvulla, ja arkkitehti Florentin Gran­ holmin suunnittelema päärakennus on vuodelta 1888.
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 7. Hevossaari ja 8. Haapasaari Mustasaaren eteläpuolella on siihen sillalla yhdistetty Hevossaari ja sen vieressä pieni Haapasaari, jossa on yksityinen huvila. 9. Lehtisaari, 10. Kuusisaari ja 11. Kaskisaari Lehtisaari ja Kuusisaari ovat Helsingin kaupunginosia. Aikoinaan Lehtisaari kuului seurakunnille. Kaskisaari on tunnettu varakkai­ den kaupunginosana ja siellä toi­mi aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutuslaitos. Silta Lauttasaaren ja Kaskisaaren välille valmistui kovan taistelun jälkeen vuonna 1986. 12. Koivusaari Koivusaari oli aikanaan huvilasaarena kuten Lauttasaari. Jorvaksentien valmistuttua vuonna 1935 Koivusaareen tuli vähitellen venealan yrityksiä ja myöhemmin venesatamia. Tulevaisuudessa saarelle tulee kaupunginosa usealle tuhannelle asukkaalle. 13. Tiirasaari Tiirasaari on vakuutusyhtiön yksityisenä kesäsaarena. 14. Mäntysaari Mäntysaari on kaupungin omistama pienehkö saari, jossa on yksityisiä huviloita ja pari kaupungin hallinnassa olevaa tönöä. 15. Käärmeluodot Käärmeluodot - sekä pohjoinen, läntinen että itäinen - ovat kallioisia saaria Lauttasaaren lounaispuolella. Ne ovat kaupungin retkeilyalueita ja suosittuja kohteita varsinkin talvisin, kun niihin pääsee jäätä pitkin. 16. Tiiraluoto Tiiraluoto on luonnonsuojelu­ alue, joka perustettiin jo 1940-luvulla. Matalalla luodolla pesii joka kesä suuri joukko vesilintuja, lähinnä lokkeja. Tiira 17. Nahkahousut Nahkahousut sijaitsee Hevosenkenkälahdella Tiiraluodon vieres­ sä, aivan Vattuniemen tuntumassa. Saarella on veneveistämö ja toinen sen punaisista rakennuksista on venäläisten 1800-luvun lopulla jollekin Lauttasaaren linnoitusalueista rakentama tykkivaja. Se kuljetettiin saarelle sen jälkeen, kun linnoitusalueiden ra­ kennukset myytiin yksityishenkilöille Suomen itsenäistyttyä. Saaren hassu nimi tulee kalastajien käyttämistä pitkälahkeisista nahkahousuista. Tunnetun lauttasaarelaisen, jo edesmenneen Holger Degerma­ nin isä vuokrasi saarta Lauttasaaren kartanolta ja Degerman kertoi, että sellaiset housut roikkuivat hänen isänsä veneveistämössä. Globe Hope -kassi 9 Kaikkea meriaiheista... 15 ? aritasa Laut euran ,S le 12 nil jäse Myynnissä Punaisella Huvilalla. Lauttasaari.fi www.sailingsoul.fi 18. Melkki Melkki on puolustusvoimien kesämökkisaari, ja lisäksi saarella on armeijan valvonta-asema. Venäläiset linnoittivat myös Melkkiä samaan aikaan kuin Lauttasaarta 1880-luvulla. 19. Sisä-Hattu ja 20. Ulko-Hattu Lauttasaaren ja Melkin välillä sijaitsevat Sisä-Hattu ja Ulko-Hattu kuuluvat nekin hauskannimisiin saariin. Sisä-Hattuun voi joskus kävellä Lauttasaaresta, kun vesi on oikein matalalla. 21. Pihlajasaari Pihlajasaari - tai oikeammin läntinen ja itäinen Pihlajasaari - on toiminut Helsingin kaupungin vir­kistysalueena vuodesta 1929. Saaren uimaranta vanhoine uimakoppeineen on suosittu ja tarjoaa merellisen elämyksen aivan pääkaupungin kupeessa. Pihlajasaareen pääsee kesäisin vesibussilla Ruoholahdesta ja Merisatamanrannasta. Meri ja Helsinki Meri ja saaristo ovat eittämätön osa Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Helsingissä on noin 300 saarta. Saaristo rannikon suunnassa noin 20 kilometriä leveä ja 10 kilometriä syvä. Veden syvyys täällä on noin 30 metriä. Helsingin saarista monet ovat hyvin pieniä, yli puolet on alle puoli hehtaaria pinta-alaltaan. Yli kolmen hehtaarin saaria on niistä noin 50 ja kareja tai pieniä alle 0,1 hehtaarin kokoisia luotoja runsas viidennes. Helsingissä on ollut saaria aikoinaan paljon enemmänkin, mutta niitä on hävitetty maantäyttöjen ja yhdistämisten myötä. Helsingin seudun saarista suurimman osan omistaa valtio, joka on antanut osan niistä puolustusvoimien käyttöön. Valtio omistaa kaikki ulkosaariston suurimmat saaret sekä valtaosan itäisen ulkosaariston luodoista. Toinen saarien suuromistaja on Helsingin kaupunki, jonka virastot hallinnoivat saarista noin neljäsosaa. Kaupungille kuuluvat valtaosa läntisistä pikkusaarista ja luodoista. Myös saariston sisemmän osan monet saaret kuuluvat kaupungille. Yksityiset ihmiset omistavat saarista noin 10 prosenttia, loput kuuluvat yrityksille ja yhteisöille ja muutama luoto on jakamatonta maa-aluetta. Vesialueista suurimman osan omistavat valtio ja kaupunki. Helsinki-päivänä kerran vuodessa järjestetään risteilyä Helsingin saaristoon vesibussilla. Bussi lähtee Tammasaaren laiturilta Salmisaaresta ja kiertää Lauttasaaren saarten ohi aina Suomenlinnaan saakka ja takaisin. Risteilyllä oppaat jakavat matkailijoille saaritietoutta. Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisen saaristo-oppaan voi ladata netistä Helsingin kaupungin nettisivuilta hel.fi osiosta Kulttuuri ja vapaa-aika - Saaristossa. J & M lifestyle Wavulinintie 1, 00200 Helsinki Ma-pe 10.00-18.00 ? La 10.00-15.00 ? Puh. 050 588 2008
• Lauttasaari 10 Nro 9 ? 11.3.2016 Vesille Vesille! Maja toiseen ma Veneveistämö Tiira Nahkahousut-saarella on kuin toiselta aikakaudelta, entisajan kalastajakylästä. Juha Tiira jatkaa saaren lähes sata vuotta vanhaa käsityöläisperinnettä. S Teksti ja kuvat Katja Pesonen ärkiniementiellä kävellessään kannattaa katsoa merelle. Ei kovin kaukana rannasta sijaitsee Nahkahousut-niminen saari ja siinä punainen puurakennus. Se tuntuu olevan käsinkosketeltavan lähellä, mutta toisaalta sinne pääsee ainoastaan veneellä. Lähellä, mut­ta kuitenkin niin kaukana. Tuo punainen maja on Veneveistämö Tiira. Sen omistaja, lauttasaarelainen Juha Tiira kulkee joka päivä työpaikalleen veneellä. Talvisinkin vedet ovat yleensä siinä kohtaa sen verran auki, että se onnistuu. Eipä veneenveistäjälle varmasti parempaa tapaa olekaan taittaa työmatkaansa. Jo pelkästään nouseminen veneestä saaren laiturille heittää toiseen aikaan ja paikkaan, entis­ ajan kalastajakylään. Samaa henkeä on sisätiloissa. Siellä unohtaa kaiken. Koko maailma lukkiutuu ulkopuolelle eikä ympärillä ole muuta kuin puun tuoksu ja meri. Tiira keittää tummapaahtoista Reilun kaupan kahvia, syö aamupalaksi croissantteja ja kuuntelee töitä tehdessään klassista musiikkia, mutta majan henki on kuin 1920-luvulta, josta rakennuskin on. Tiira on säilyttänyt seinähyllyillä tuon ajan työkaluja sekä vanhoja nauloja alkuperäisessä paketissaan tunnelman vuoksi. Juha Tiira muutti veistämön tiloihin 15 vuotta sitten. Oppinsa hän on saanut 1990-luvulla arvostetussa Östra Nylands folk­ högskolanissa, jossa opetettiin tekemään perinteinen puuvene käsin alusta pitäen. Harvemmin hän kuitenkaan rakentaa kokonaisia veneitä. Suurin osa hänen työstään on restaurointia. ?En näe tätä enkä käsityöläisyyttä ylipäätään millään tavoin uhattuna ammattina. Meitä veneenveistäjiä on vähän, mutta toisaalta Suomen vanha venekantakin on hyvin pientä eli jokaiselle riittää siitä sopivasti työtä?, hän pohtii. Veistämön päähuone on omistettu työkaluille. Nurkassa on puuvene kunnostettavana. Si­ vuhuoneen on vallannut kokonaan suuri Helsingin kaupungin nuorisasiankeskuksen 1960-luvulla rakennettu vesibussi, jota Tiira parhaillaan entisöi. Hän arvioi sen vievän vielä monta kuukautta. Veneen kunnostaminen on hidasta, sillä vaikka lähtökohtaisesti tehtävää ei olisi paljon, se sisältää useita aikaavieviä vaiheita. Tiira on herättänyt eloon jos jonkinlaista peliä. Hän näyttää kuvia entisöimäs­ tään Turun veneveistämön val­mis­ tamasta expresbåtista, 1920-luvun pikaveneestä, joka asiakkaalla oli täysin romuttuneena. Ei riittänyt, että se oli rapistunut hoitamattomana. Sen päälle oli vielä romahtanut vaja. Veneessä oli kuitenkin viitteitä entisajasta. Esimerkiksi linoleumilattiasta oli osia jäljellä. Tiira ei muista koskaan sanoneensa, ettei veneestä voisi saada enää käyttökelpoista. Kun yksityiskohdat ovat tiedossa, onnistuu mikä vain. On oltava näkemystä, silmää, taitoa ja tietämystä. ?Asiakkaan on vain luotettava veneenveistäjän ammattitaitoon. Veneenveistäjän velvollisuus on saattaa vene mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon säilyttämällä mahdollisimman paljon vanhoja osia?, Tiira luonnehtii. Entisöinti alkaa tutkimuk­ sella. Sen lisäksi, että on tiedet- tävä veneen alkuperäinen ulkonäkö, on tiedettävä sen alku­peräiset materiaalit. Esimerkikkivene ex­ presbåt on tunnettu mahonkirungostaan, mutta tuota mahonkipuuta ei enää kasva. ?Tuohon aikaan on käytetty tummaa mahonkia Kuubasta, mut­ ta tummia mahonkilajeja ei ole saanut enää 60-luvun jälkeen. Nykyään joudutaan käyttämään esimerkiksi khaya- tai hondurasmahonkia, jotka sitten värjätään tummiksi?, Tiira kertoo. Veneen arvon tekee virheetön lakkaus. Vanhoissa veneissä on usein korkeakiiltopinta. Sen tekeminen on Tiiran mukaan yksi entisöimisen vaikeimpia asioita. ?Se tehdään kaksikomponenttisilla autolakoilla. Hiomisessa käytetään vesihiontaa, hiomatah­ noja tai erilaisia papereita, ja pinta kiillotetaan lopuksi käsin. Yhtään naarmua ei saa jäädä. Lakka kuivuu hitaasti ja käsin kiillottaminen on hidasta. Yksistään lakkausprosessiin voi mennä kahdesta kolmeen viikkoa.? ? Raha ei tässä ratkaise, vaan arvomaailma. Tiira pitää tiivistä yhteyttä Turun merimuseon, Forum Marinumin kanssa. Siellä sijaitsevat Turun veneveistämön arkistot, jotka ovat Tiiralle aarreaitta. Veistämö toimi vuosina 1889-1954 ja teki tuona aikana veneitä niin Euroopan kuninkaallisille kuin keisarillisen Venäjän laivastolle. ?On hieno tunne sekä itselleni että heille, kun joku heillä 80 vuotta viettänyt piirustus pääsee viimein käyttöön ja herää eloon?, hän toteaa. Hän myös antaa tietoa Turkuun päin. Sitä lähtee muun muassa työnalla olevasta vesibussista, jon­ka piirustukset Tiira sai Helsingin kaupungilta, sillä toisin kuin Helsingissä, Turussa ei ole vesibussiperinnettä. Tiira tekee yhteistyötä myös muiden käsityöläisten kanssa, kun tarvitaan eri alan ammattilaista, kuten metalliosien ja helojen kromausta tai penkkien verhoilua. Juha Tiiran asiakkaita ovat muun muassa yksityishenkilöt, va­kuutusyhtiöt, vesibussiyhtiöt, Helsingin kaupunki ja museot. Hän muistelee entisöineensä jopa Astrid Lindgrenin entisen veneen Saltkråkanin, josta Saariston lapset, ruotsiksi Vi på Saltkråkan, sai nimensä. Nahkahousuissa on myös veneitä talvisäilytyksessä. Veneet ovat päässeet huonoon kuntoon useista eri syistä. ?Kun tulee perhe ja lapsia, ei jää veneelle aikaa samalla tavalla. Taloudelliset seikat voivat vaikuttaa, sillä veneeseen kuluu rahaa. Ehkä vene menee vaihdossa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole vielä valmis sitä arvostamaan?, Tiira kuvailee. Veneessä on paljon osia, joita voi vaihtaa vain ammattilainen. Siksi sitä on vaikeampi huoltaa kuin autoa. Silti veneitä eivät entisöi vain varoissaan olevat henkilöt. ?Raha ei tässä ratkaise, vaan arvomaailma. Jotkut jopa keräilevät vanhoja veneitä harrastuksekseen. He pelastavat niitä, tuovat entisöitäväksi ja laittavat sen jälkeen varastoon säilytykseen. He ymmärtävät niiden arvon ja tekevät palveluksen veneilykulttuurille ottamalle ne talteen. Ruotsissa asiat ovat tältä osin paremmin. Siellä valtio maksaa siitä, että ihmiset kunnostavat vanhoja veneitä.? Veneet on tehty käytettäväksi, joten niillä menoa ei pidä pelätä, vaikka ne olisivatkin viimeisen päälle nahkaverhoiltuja mahonkiunelmia. ?Vene tykkää siitä, että se pääsee veteen.? Nahkahousut-saari on lähellä Grundetin venetelakka Edvard ja Edvin Degerman vuokrasivat vuonna 1929 Tallbergien suvulta Lauttasaaren länsipuolella olevat pienet Grundet-saaret, joille he perustivat venetelakan. Edvard Degerman oli työskennellyt aikaisemmin Ourit-saarten ja Stora Bässen -saaren veneveistämöillä sekä Mustikkamaan telakalla. Lauttasaaren eteläkärjessä oli Venäjän armeijan rakentamia rakennuksia. Ne myytiin huutokaupassa, josta Degermanit ostivat yhden tykkiparakin. Se purettiin ja kuljetettiin saarille jäitä pitkin. Veneveistämö Tiiran keskimmäinen verstaana toimiva rakennus on tuo tykkiparakki. Degermanien telakka teki ensin soutuveneitä ja avonaisia moottoriveneitä. Heidän asiakkaistaan iso osa oli lauttasaarelaisia kalas- tajia, mutta he rakensivat veneitä myös Yhdysvaltojen vientiin. Veneet tehtiin täysin käsitöinä, sillä saarelle saatiin sähkö vasta 1939. Veneisiin tarvittavat puut haettiin Espoon metsistä. Grundetin saarista alettiin myöhemmin käyttää nimitystä Byxknappen eli suomeksi housun nappi, jonka jälkeen se muuttui Nahkahousuiksi. Syy lystikkääseen nimeen on tuntematon, mutta on uumoiltu, että telakan omistajat kulkivat villahousuissa, joiden päälle oli vedetty nahkaiset housut ja lauttasaarelaiset kalastajat kutsuivat miehiä skinnbyxoiksi, nahkahousuiksi. ?Siellä ne skinbyxat menee?, he heittivät, ja siitä se olisi laajentunut tarkoittamaan koko saarta. Veneenveistäjä Juha Tiira osaa on kuitenkin vanhojen veneide
• Nro 9 ? 11.3.2016 Lauttasaari Vesille! aailmaan ä rantaa ja nähtävissä Särkiniementietä kulkiessa. Siellä sijaitsee Veneveistämö Tiira punamullatussa, lähes sata vuotta vanhassa entisessä tykkiparakissa. a rakentaa perinteisen puuveneen käsityönä. Enimmäkseen hänen työnsä en restaurointia. 11 Veneenveistämöllä on kalastajakylän henkeä.
• 12 Vesille Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 Viklalla vesille Vikla on kilpapurjevene, joka on yksi maailman suosituimpia kahden hengen kevytveneitä. Menestyminen viklakisoissa vaatii ennen kaikkea taktikointia ja kykyä ennakoida kilpakumppaneiden seuraava siirto. L Teksti ja kuvat Katja Pesonen auttasaaressa toimii Suomen suurin viklalaivue. Sen pääkal­ lopaikka on Vat­tuniemessä HSK:n kerhoti­ loissa. Siellä vik­ lailijoille on pukuhuoneet, suih­kut ja saunat, tila vaatteiden kuivatukseen ja lämmittelyyn merellä seilaamisen jälkeen. Vikla, tuttavallisemmin Snipe, on 173 kiloa painava ja 4,72 metriä pitkä kilpapurjevene. Vikla on purjejolla tai kevytvene, kuten Optimistijolla tai Laser. Optia ja Laseria suurempaa Viklaa purjehditaan kuitenkin kahden hengen miehistöillä ja siinä on kaksi purjetta. Viklalla voi purjehtia kuka tahansa. Viklailijoiden joukossa on nuoria pariskuntia, ikäihmisiä, per­ heitä, kaveriporukoita. Se ei vaadi älytöntä fysiikkaa ja sillä voi purjehtia omaksi ilokseen tai osallistua ympäri maailman järjestettäviin kilpailuihin. Ei siis ihme, että Vikla on yksi maailman suosituimpia kahden hengen kevytveneitä. Suomen Viklaliiton puheen­ johtaja Reino Suonsilta astuu Lauttasaaressa on Suomen suurin viklalaivue. rannalle lämpimissä tamineissa ja hengittää kirpeää meri-ilmaa. Lauttasaarelainen nuoripari Hanna Lieto ja Severi Virtanen laittavat Viklaansa valmiiksi illan purjehdusta varten. Matalan pressun alta paljastuu puhtaan valkoinen paatti. Ei tarvitse muuta kuin nostaa masto, avata purjeet ja työntää vene rantakärryltä vesille.
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 13 Vesille! Myydään hyväkuntoinen Maestro 38/2003 kaikilla varusteilla, katsastusluokka I. Vene Lauttasaaressa/HSK. H. 145.000 EUR/Tarjoa. Puh. 050 307 5117. Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Lauttasaarelaiset Hanna Lieto ja Severi Virtanen ovat intohimoisia viklailijoita. He ostivat oman veneen kolme vuotta sitten. Lauttasaaressa on noin 12 aktiivista viklailijaa. Viime kesänä Suomen Viklaliittoon on tullut pal­jon uusia jäseniä ja samaa odotetaan tältäkin vuodelta. Kokoontumisia on joka tiistai, jolloin myös kilpaillaan. Mukaan voi tulla vain treenaamaan tai viettämään aikaa yhdessä. ?Uusille jäsenille järjestämme valmennustilaisuuksia. Meille on tärkeää, että yhdistykseen voi tulla kuka tahansa, nekin, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta purjehduksesta, mutta kiinnostusta kyllä. Järjestämme myös koepurjehduksia, joissa pääsee kokeilemaan Viklaa kokeneemman kyydissä?, Reino sanoo. Vikla on monipuolinen, mut­ ta myös huokeampi kuin suuremmat purjeveneet. Käytettynä se maksaa noin 5 000-9 000 euroa. Harrastus ei vaadi kuitenkaan omaa venettä lainkaan, sillä voi lyöttäytyä jonkun kanssa samaan paattiin tai vuokrata sellaista. Hanna ja Severi ostivat Viklan kolme vuotta sitten. Hannalla oli ollut Vikla jo teininä. ?Kun oli 16-vuotias, isä osti minulle Viklan, jolla purjehdimme mökillä. Kerran ajoimme sen rikki ja olin siitä pitkään surullinen?, hän muistelee. Yhteisellä veneellä he ovat nyt osallistuneet yksiin SM-kisoihin sekä syksyiseen kovatuuliseen ran­king-kilpailuun Lauttasaaressa. ?Vene kaatui kovassa kelissä. Silloin kyllä pelotti?, Hanna kertoo ja voi jo nyt hymyillä tapaukselle. Silloin ei kyllä hymyilyttänyt. ?Olemme kunnianhimoisia ja turhauttaa todella, jos ei jotain osaa. Erityisesti alussa oli hermot kireällä?, Severi sanoo. Hanna kertoo Viklan olevan niin haastava, että kisan voittaa periaatteessa se, joka tekee vähiten virheitä. Vaikeinta Severin mukaan viklailussa on sen vaatima taktikointi, jonka oppii vain kokemuksen kautta. ?Tämä on kuin shakkia. On osattava tulkita seuraava siirto muiden purjehtijoiden kautta: jos nuo tuossa tekevät noin, niin minun on tehtävä näin. Silloin taas voi olla jo liian myöhäistä. Parasta olisi oppia ennakoimaan kanssapurjehtijoiden pienimmistäkin liikkeistä heidän seuraava siirtonsa ja tehdä itse sen mukaan oma siirtonsa ennen kuin he ehtivät?, Severi kuvailee. ?Me taas olemme siinä vaiheessa, että pystymme vasta katsomaan pelkästään viereistä venettä. Se ei riitä menestykseen, kun vedessä samaan suuntaa kulkee kymmeniä?, Hanna jatkaa. ?Tavoitteenamme on päästä joskus SM-kisoissa yli puolen välin?, hän hymyilee. Juha ja Hanna-Leena Leh­ tinen tietävät, että se vie aikaa. Kun he olivat purjehtineet Viklalla 11 vuotta, he pääsivät SM-kisoissa ensimmäistä kertaa puolen välin paremmalle puolelle. Voittoa ei kuitenkaan tullut. ?Viklailussa kehittyminen tulee viiveellä, se lasketaan vuosissa. Pienikin virhe voi kisoissa tulla kalliiksi?, Hanna-Leena sanoo. Viklailu siis vaatii kärsivällisyyttä ja sitä heillä riittää. Pariskunta on käynyt kilpailemassa muun muassa Italiassa, Brasilias­ sa, Perussa, Argentiinassa, Espan­ jassa ja Bahamalla. Heidän parhain sijoituksensa on vuodelta 2012, kun he pääsivät lähdössä kymmenen parhaan joukkoon 80 viklailijan joukosta. ?Pienikin onnistuminen tuo hyvän fiiliksen?, hymyilee Juha. ?Pieniä onnistumisia ja pieniä epäonnistumisia?, nauraa Severi. ?Viklailuun pitää olla rento asenne eikä kehittymisellä saa olla kiire. Välillä ärsyttää, kun ei osaa, mutta onnistuminen tuntuu sitten sitäkin paremmalta?, Hanna sanoo. Lisätietoa Vikloista Suomen Viklaliiton sivuilta osoitteesta snipe.fi. pidetään Lauttasaaren yhteiskoulussa, Isokaari 19, 00200 Helsinki, tiistaina 5.4.2016 klo 18.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 §:ssä mainitut asiat sekä yhdistyksen sääntömuutoksen. Helsinki 29.2.2016 Hallitus www.pj.? | Museokatu 34 LVIS Huolto Korjaus Päivystys FAKTA Viklan SMkisat Lauttasaaressa HSK järjestää Lauttasaaressa Viklaluokan Suomenmestaruuskilpailut 1-3.heinäkuuta. Paikalle on odotettavissa lähes 30 viklaa. Sitä odotellessa voi tutustua viklailuun kokeneiden opastuksella, kun Helsingin viklalaivue järjestää HSK:lla Lauttasaaressa kevään aikana tutustumistilaisuuksia, joissa kuulee lisää ja pääsee itse kokeilemaan viklapurjehdusta. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki. Ensimmäinen esittelyilta on keskiviikkona 6. huhtikuuta, seuraavat 12. ja 19. toukokuuta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteeseen vikla@snipe.fi. PÄÄ SI ÄI SE N SIELUNMESSUT la 12.3.2016 klo 18 Taidetehdas Porvoo la 19.3.2016 klo 18 Lauttasaaren kirkko su 20.3.2016 klo 18 Mäntsälän kirkko MARI PALO, SOPRAANO (KAISA RANTA 19.3.) | TUIJA KNIHTILÄ, ALTTO MIKA POHJONEN, TENORI (CHRISTIAN JUSLIN 19.3.) | HEIKKI ORAMA, BASSO LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI | ESA HEIKKILÄ, JOHTAA DOMINANTE KUORO | SEPPO MURTO, KUORONVALMENNUS MOZART: REQUIEM, AVE VERUM CORPUS, LAUDATE DOMINUM PUCCINI: MESSA DI GLORIA (OSA GLORIA), AHMAS: MULTA KUIVATKOON HÄN KYYNELEET LIPUT: alkaen 25 ? Lauttasaareen ja Mäntsälään www.netticket.fi sekä tuntia ennen ovelta Porvooseen lippu.fi
• Lauttasaari 14 Vesille Nro 9 ? 11.3.2016 FAKTA Kalastuslaki muuttui 1.1.2016 Uudistetun kalastushoitomaksun ovat velvolliset maksamaan kaikki 18 ? 64-vuotiaat kalastajat. Kalastusmaksu koskee kaikkea muuta kalastusta, paitsi onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Yhdellä maksulla saa kalastaa koko maassa vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Muu vaatii paikallisen kalastusluvan. Kalastonhoitomaksun voi suorittaa joko vuorokaudeksi, viikoksi tai vuodeksi. Ilmaston lämpeneminen näkyy kalastajan arjessa selvästi. Kymmenen vuotta sitten Kastikainen paineli pilkille jo pimeällä, otsalamppu tietä näyttäen. Nykyisin jäälle ei ole enää maaliskuussa asiaa. Kalajuttuja Kalastaja Virve Kastikainen kalastelee Lauttasaaren rannoilla useita eri kalalajeja. Kalastus on sosiaalinen harrastus. Hänelle on sen myötä kerääntynyt koko maan kattavan ystävä- ja tuttavaverkosto. K eväinen aurinko lämmittää jo hieman valon houkuttelemia ulkoilijoita. Vir­ve Kastikainen on kuitenkin pukeutunut vielä lämpimiin toppavaatteisiin, eikä syyttä: vesillä tuulee aina. ?Kalastaa voi vuodenajasta riippumatta, säällä kuin säällä. Täytyy vain pukeutua kunnolla,? hän ohjeistaa. Kalastus vei Kastikaisen muka­naan jo lapsena. Ennen koulun alkua hän kipitti aamuhämärässä pilkille, vasta sitten kodin kautta kouluun. Kun aviomieskin jakoi saman intohimon, kasvoivat myös omat lapset mukaan kalastushar­rastukseen. Kalalle lähdettiin lapsikatraan kanssa, lastenvaunuja yhdessä työnnellen. Rakkaus lajiin on periytynyt. Tänä päivänä, nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, myös yhdeksän lapsenlasta kalastavat. Kastikainen on aktiivinen jäsen vuonna 1957 perustetussa Lauttasaaren Kalakerhossa, ja ehti toimia kerhon puheenjohtajanakin noin kymmenen vuoden ajan. Seudun kala-apajat ovat tul­leet ahkeralle harrastajalle tutuiksi. ?Eri puolilta saarta saa eri kaloja, vähän vuodenajasta riippuen. Sillalta saa silakkaa, erityisesti keväällä ja syksyllä. Tuolta silto­jen välistä taas nousee kuhaa. Ulapalle päin kun lähtee, saa sitten jo lohtakin?, hän luettelee. Lisäksi matkaan voi tarttua pikkuahventa ja sär­keä. Teksti ja kuva Laura Sarpola Kastikainen vinkkaa, että lähialueista myös Seurasaaren selkä ja Lapinlahti ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja. Aivan suinpäin kalalle ei kuitenkaan kannata rynnätä. Pilkille ja ongelle voi lähteä ilman lupamaksuja, mutta uuden kalastuslain mukaan kelaongelle tarvitaan jo valtion kalastusmaksu. Hinnat eivät kuitenkaan päätä huimaa, sillä vuoden mittainen lupakin maksaa vain 39 euroa. Sillalla onkivat kalastajarivistöt ovat tut­tu nä- ky Lauttasaaressa kulkeville. Parhaimmillaan kalastajien sankoihin kertyy kilotolkulla saa­lista. Kalasta on moneksi vaikkapa tuoreena, pakasteena tai kuivattuna. ?Paras kalaruoka on kyllä savustettu kala. Kalalajeista suosikkejani ovat kuha, kampela ja muikut. Maun kannalta on kuitenkin tärkeää, että kala on mahdollisimman tuoretta, mieluiten samana päivänä nostettua?, Kastikainen painottaa. Runsaasti kalaa syövä aktiiviharrastaja ei ole huomannut vesistöjen tilan vaikuttaneen kalojen laatuun. ?Kyllähän täällä on paljon veneitä ja liikennettä, mutta vielä ei ole sellaista tullut vastaan, että se tuntuisi kalassa. Kyllä sen kalasta näkee ja viimeistään maistaa, jos se ei ole kunnossa. Ainakin vielä täältä nousee vallan hyvää kalaa?, hän kertoo. Harrastuksen tuomat edut eivät jää ravintorikkaaseen ja herkulliseen ruokaan. ?Toki kalastaja saa myös ulko­ilmaa ja uusia tuttavuuksia. Kun lähtee vaikka jäällekin, niin ai­na voi mennä jututtamaan kans­sapilkkijöitä?, Kastikainen ohjeistaa. Hän tietää mistä puhuu. Vuosikymmenten kalastusharrastus on tuonut mukaansa koko maan kattavan ystävä- ja tuttavaverkoston. Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirin nuorille suunnatun toiminnan parissa hän on saanut nähdä myös monen nuoren innostuvan lajista. Kalastus tarjoaa nuorille samanlaisia toimintamahdollisuuksia, kuin muutkin harrastukset: leirejä, kerhoja ja sosiaalisia suhteita. ?On ihanaa, kun näkee tuolla kalalla vanhoja leiriläisiä, jotka ovat kasvaneet jo aikuisiksi. Lämmittää niin sydäntä, kun he yhä tulevat tervehtimään!? Suositun kesäsesongin myö­ tä silta ja rannat täytty­vät taas kalastajista. Lautta­saa­ren Kalakerhossakin juhlis­te­taan kevään tuloa perinteisellä, seuran jäsenten välisellä silakanongintakilpailulla toukokuun 10. päivänä. Juuri eläkejuhliaan viettänyt Kastikainenkin ai­koo jatkaa mukana kerhon toiminnassa minkä muulta kalastukselta ja mökkeilyltä ehtii. Suunnitelmissa ovat jo kalastusmatkat perheen uudella veneellä, lastenlasten leireillä sekä ystävien kanssa ympäri Suomea. Haaveissa siintää myös kalastusmatka Norjaan. ?Se vain on niin hieno tunne, kun saa saalista ja onnistuu?, hän huokaa hymyillen.
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 15 INVESTOI ELÄMÄÄN! TOTEUTAMME KAIKENKOKOISET TOIVEET XO 250 RS + HONDA BF200 UUTUUS! +tk KUN VAIHDAT VAPAALLE - VAIHDA BIKE & BOAT WORLDISSA. SILVER EAGLE BR 640 + HONDA BF200 47 990 ? +tk Meillä voit kerralla vaihtaa laitetta ja harrastusta, sillä meille voit tarjota vaihdossa toimivaa moottoripyörää, mopoa, mopoautoa, maasto- ja traktorimönkijää tai veneitä! Hanki uutta tilalle: vene ja Honda-perämoottori, generaattori tai vaikka ruohonleikkuri. UUTUUS! FASTER 545 SC + HONDA BF100 VENEET GENERAATTORIT 32 900 ? +tk UUTUUS! TERHI 475 BR + HONDA BF50 12 490 ? +tk UUTUUS! AMT 190 BR + HONDA BF100 31 990 ? +tk VAIHDA MEILLÄ MOPOAUTOT SKOOTTERIT DEMOVENE NORD STAR 32 PATROL + 2x YANMAR 8LV 370 HV PIENKONEET MÖNKIJÄT MOOTTORIPYÖRÄT 341 000 ? +tk NIMBUS 305 COUPE + VOLVO PENTA D3-220 229 900 ? +tk + NOIN 100 VAIHTOVENETTÄ! TODELLA JOUSTAVAT RAHOITUSVAIHTOEHDOT, KORKO ALKAEN 0% TURKU Vahdontie 30 Puh. 0207 757 340 /BIKEWORLDSUOMI TAMPERE Keskuojankatu 14 Puh. 0207 757 360 VERKKOKAUPPA HELSINKI Veneentekijäntie 5 Puh. 0207 756 520 BIKEWORLD.FI Hinnat sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntaiset toimituskulut. 72 785 ?
• Lauttasaari 16 Karista talvi-ihon kuivuus iholtasi! Lauttasaaren TURVALLISUUSILTA Tarjouksena Super kosteuttava Janssen -kasvohoito 69,(norm. 79,-) Lauttasaaren Yhteiskoululla, Isokaari 19, keskiviikkona 16.3. sis.mm. kasvo/niska/hartiahieronnan, kulmien muotoilun, hyaluronihappo ampullin + okluusionaamion. (ihonpuhdistuksella 79,-). 17.00-18.00 yleisöllä on mahdollisuus harjoitella alkusammutusta Lauttasaaren VPK:n ohjaamana koulun pihalla. Jalkahoito (perus) 48,(eläkeläiset 43,-) Green Lounge T:mi Mia Castrén 17.00-18.00 Pullakahvit 200 ensimmäiselle Katajaharjuntie 6 00200 Helsinki P. 040 931 3929 www.miacastren.com 18.00-20.15 Ohjelma auditoriossa: ? Ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta Helsingin kaupungin Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen ? Lauttasaaren turvallisuusympäristö poliisitehtävien valossa Helsingin poliisilaitos; ylikonstaapeli Pertti Haapiainen ja vanhempi konstaapeli Kirsi Autio ? Kodin ja asuinympäristön turvallisuustekijöitä - mm. asuintalojen pelastussuunnitelma ja omavalvonta Lauttasaari-Seura vuokraa Punaisen Huvilan juhlatiloja. Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin. Tiedustelut ja varaukset: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, palotarkastaja Sebastian De Caro HELPE Tilaisuuden järjestävät Lauttasaari-Seura ry ja Helsingin pelastusliitto HELPE ry Nro 9 ? 11.3.2016 Hinnat: arkisin 45 euroa/tunti, lauantaisin ja sunnuntaisin 240 euroa/päivä. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista 20%:n alennus.
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS 17 RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN. www.aktialkv.fi Merellinen 3 h, k Kerrostalo, Lauttasaari 65,5 m2 3. kerroksen, hyväkuntoinen kolmio hyvin hoidetussa yhtiössä. Keittiöstä ja makuuhuoneista merellinen maisema kattojen yli pohjoiseen. Tilava olohuone, josta käynti lasitetulle eteläparvekkeelle ja näkymä vehreälle, avaralle, korttelisisäpihalle. Pihalla hiekkalaatikko ja tilaa lapsen temmeltää. Elk: G. Mh. 304 000 e. Luoteisväylä 26. Tied. Christoffer von Schantz 050 341 0195, Mannerheimintie 14 9812932 JOCKUM ANDERSIN puh. 040 500 1056 THOMAS MATTINEN puh. 050 314 0114 TUULA KARHAPÄÄ puh. 040 559 0001 JÄSENMAKSU 2016 68? Jäsenyys sisältää koko kauden ilmaisen pelioikeuden PAR3-kentälle (edun arvo 195?) ? Golf ? Frisbeegolf ? Fudisgolf LIITY HETI www.vihtigolf.fi HARRI EKLUND puh. 050 341 0186 RIITTA SARKKAMA puh. 050 341 0165 Hyvänkuntoinen 3 h, k, kph, vh, paljon säilytystilaa Kerrostalo, Lauttasaari CHRISTEL VAN ASSENDELFT-NYBERG puh. 050 410 5138 BERIT SEGERCRANTZ puh. 050 341 0063 10-KORTTI vähän pelaaville 285? PELIOIKEUS Uudenmaan edullisin 495? PERHE PELIOIKEUS 995? 73,5 m2 Perheasunto hissitalon 3. kerroksessa. Reilusti kaappitilaa sekä vaatehuone. Olohuone, ruokailutila ja lasitettu parveke länteen. Tilavat makuuhuoneet sisäpihanpuolelle. Keittiö tyylikkäästi kunnostettu v. 2015. Toimiva kylpyhuone, jossa paikka myös pesutornille. Autohalliosake ostettavissa erikseen, hissillä suoraan halliin. Elk: Ei. Mh. 317 000 e. Vattuniemenkatu 14. Tied. C.von Schantz 050 341 0195, Mannerh.tie 14 9999400 MIKA MALMIVUORI puh. 0400 898676 CHRISTOFFER VON SCHANTZ puh. 050 341 0195 ANNA LAHTI puh. 040 500 5950 NIKLAS ZITTING puh. 050 341 0058 CHARLOTTA AHLSTRÖM puh. 0400 453 557 Tarjoa lapsellesi kiva talvipäivä! PEURAMAALLA TALVI JATKUU 100% lumitakuu LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN ? Kaikki rinteet ja hissit avoinna ? Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit ? Lasten pulkkamäki, pomppulinnat ja karusellit ? Lasten moottorikelkat AUKIOLOAJAT JA AKTIVITEETIT KTS. www.peuramaa.fi
• Lauttasaari 18 Nro 9 ? 11.3.2016 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf Lördagen 12 mars Fallåker teater, bussen startar kl. 15.15 från Drumsö hjältegravarna. Torsdagsträff 17 mars kl. 14. Vi har pratmöte och Bingo-Fullträff samt lite frågesport. Anmälningar till vår resan tillsammans med Eira pensionärer 11 maj tas emot av Birgitta som ger mer info tfn 050 346 1002. Drumsö SFP Drumsö SFP/ SFP i Sydvästra Helsingfors håller årsmöte den 12 mars kl. 13, och därefter en debatt: Skolspråk och skolbråk - kan vi hitta en optimal lösning? lördagen den 12 mars kl. 14-16, Uppropskontoret (Huutokont­­tori), Stillahavsgatan 1, Busholmen. Vi diskuterar de politiska skolfrågorna med beslutsfattarna Veronica Hertzberg och Björn Månsson, skolspråket med prof. Mona Forsskåhl och doc. Fritjof Sahlström samt konkreta skolenhetsfrågor med Busholmsföräldern Andreas Slotte och Cygneusskolans dir.ordf. Jannika Enegren. Moderator: Kenneth Stambej. Vi bjuder på kaffe, te och tilltugg. Alla är välkomna. Arrangör: SFP i sydvästra Helsingfors. Kulttuurikeskus Sähinä SÄHINÄSSÄ TAPAHTUU: Sähinän taide­ galleria on avattu! Ensimmäisessä näyttelyssä nähdään kuvataiteilija Hector Köhlerin maalauksia. Galleria on au­ ki to?la klo 10?18. Makers Kahvila on nyt auki myös maanantaisin! Makers palvelee viikon jokaisena päivänä: ma?pe klo 7.30?19.30 ja la?su klo 10.00?17.00. Perjantai 11.3. klo 17?21 Liikuntasalin avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e) Lauantai 12.3. klo 10.00?11.30 Yin & yang -jooga (15 e / kerta, vetäjänä Jutta Janhonen) klo 11?13 Sähinä Specialists: Kaide Bärlund ? Movement. Sähinän työpajasarjan avaa liikkumisen ammattilainen Kaide Bärlund, jonka kanssa etsitään ihmiskeholle luontaisia liikeratoja. ?Movement? lisää voimaa, kehonhallintaa, kestävyyttä, koordinaatiota sekä tasapainoa. Työpaja on maksuton ja ikärajaton ja sopii kaikille lähtötasoille. Sitovat ilmoittatumiset sähköpostitse osoitteeseen info@ sahina.fi. Maanantai 14.3. klo 19?20 Astanga-jooga (10 e / kerta, vetäjänä Katariina Kähkönen) Tiistai 15.3. klo 19.15?20.45 Yin & yang -jooga (15 e / kerta, vetäjänä Jutta Janhonen) Keskiviikko 16.3. klo 10?11 Latinotanssin senioriryhmä klo 19?20 Hatha-flow-jooga (14 e / kerta, vetäjänä Susanna Manninen) Torstai 17.3. Suvitanssin latinotanssia klo 18?19 (alkeet) ja klo 19?20 (jatko) Perjantai 18.3. klo 17?21 Liikuntasalin avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e) TULOSSA: Sunnuntai 20.3. klo 12?16 Sähinän kirppis: varaa myyjäpaikka osoitteesta kirppis@sahina.fi! Perjantai 25.3. klo 18?20 Zulu Sessions: hiphop-kulttuurin nimeen vannova avoin tila, jossa voi treenata katutanssia, sketchailla graffiteja, kirjoittaa riimejä tai fiilistellä DJ:n korvakarkkeja. (Sisäänpääsy 2 e) Sunnuntai 27.3. Makersin joogabruns­ si: rentouttavaa yin & yang -joogaa Jutta Janhosen vetämänä klo 10?11 ja Kahvila Makersin brunssi klo 11?12.30 tai 14? 15.30. (Yhdessä 30 e, pelkkä jooga 15 e, pelkkä brunssi 22 e.) Sitovat ilmoittautumiset 25.3. mennessä: makerskahvila@ gmail.com. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT - LAKE Ma 14.3.2016 klo 12.00 kevätkokous Seurakuntasalissa. Kokouksen jälkeen ylikomisario Juha Hakolan esityksen aiheena on ?Turvallinen kotikaupunkimme Helsinki?. Tilaisuudessa luovutetaan varatut teatteriliput ?Kaktuksen kukkaan?, ?Taikahuiluun? ja ?Toimitusjohtajaan?. Varataan liput Kansallisteatterin esitykseen 11.5.2016 ?Kaksi matkaa Israeliin?, hinta 28 euroa ja ne luovutetaan 9.5.2016. Jäsenmaksuja voi vielä maksaa käteisenä kokouksen yhteydessä. Ti 22.3.2016 klo 14.00 on tilaisuus käydä Sotamuseossa, Liisankatu 1:ssä tutustumassa ?Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin?. Ilmoittaudu Annelille, pääsymaksu 3 euroa. Senioripiiri tekee syysmatkan Lontooseen 21.-25.9.2016. Lisätietoja Anneli Dahlberg-Lahtiselta. Lauttasaaren keskustaseura ry Lauttasaaren Keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 14.3. klo 18, osoite Särkiniementie 5 A, 5 krs. Kokousta ennen samassa tilassa klo 17.30 alkaen keskustelutilaisuus, jossa vieraana kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe. Keskustelemme ajankohtaisista asioista mm. yleiskaavasta. Lisätietoja: sihteeri Sanna Rauhansalo, sanna.rauhansalo@luukku.com tai puh. 050 340 6174. Lauttasaaren martat Pääsiäismyyjäiset kirkolla 20.3. Palmusunnuntaina klo 12-14.Tervetuloa! Järjestää Martat. Lauttasaaren musiikkiopisto Tapahtumiin on vapaa pääsy Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin ?salissa, jos ei toisin mainita. Katso mahdolliset muutokset ja lisäkonsertit opiston net­ tisivuilta www.lmo.fi la 12.3. klo 10.30 & 11.30 Muskarilaisten kevätkonsertit ke 16.3. klo 19.00 Keskiviikkosoittajaiset la 19.3. klo 14.00 Laulajat barokissa, Sari Anneli Ruokosen oppilaat ma 21.3. klo 18.00 Barokkikonsertti ti 22.3. klo 18.00 Barokkikonsertti ke 23.3. klo 18.00 Barokkikonsertti to 24.3. klo 18.30 Kamariorkesterin konsertti Lauttasaari-Seura ry 15.3. klo 18 LIIKENNEILTA Lykin auditoriossa, Isokaari 19. Julkisen liikenteen elokuussa muuttuvista palveluista kertomassa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö Laura Sundell. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. 15.3. klo 19 Seuran kevätkokous Lykin auditoriossa, Isokaari 19. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta. 16.3. klo 17 Lauttasaaren turvallisuusilta yhdessä Helsingin pelastusliiton kanssa Lykissä, Isokaari 19. Ajankohtaista tietoa Helsingin, Lauttasaaren ja kotien turvallisuudesta. Klo 17-18 mah­ dollisuus harjoitella alkusammutusta VPK:n kanssa. Kahvitarjoilu. Lauttasaaren Sosialidemokraatit Lauttasaaren sosialidemokraattien, jäsenistölle avoin, johtokunnan kokous pidetään tiistaina 15.3. klo 18 Westlundeilla, Puistokaari 9 D 37. Kevätkokous ja muu toiminta esillä. LASY.n kevätkokous on keskiviikkona 6.4. klo 19 rav. Persiljassa. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Yhdessä Vanhempana ? iltapäivä la 12.3. Lauttasaaren kirkolla. Klo 15 -16 luennoitsijana Tuire Salminen; ?Vanhemmuus ? kommunikaatio, kohtaaminen ja toisen huomioiminen?, ja klo 16.15 ? 17.45 Liisa ja Juha Välilä ?Läheisyyden voimavara parisuhteessa?. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luentojen välissä kahvitarjoilu. Mahdollisuus lastenhoitoon yli 1-vuotiaille. kts. https:// lauttasaari.mll.fi. MLL Lauttasaaren Lastenvaatekirppis su 10.4. klo 10-12.30 Myllykallion koululla. Ohjelmassa myös poniratsastusta, musiikkiopiston esityksiä, arpajaiset ja kahvio. Kirpputorin myyntipaikkoihin ilmoittautuminen alkaa ma 14.3. osoitteeseen lauttasaarimll@gmail.com, pöytähinnat https://lauttasaari.mll.fi. Perhekahvila on avoinna keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Kevään 2016 ohjelmaa perhekahvilassa 16.3. Tavaranvaihtokirppis Tuo mukanasi sinulle tarpeettomia tavaroita ja löydä aarteita. Ainoastaan tavara vaihtaa omistajaa, ei raha ja Vauvojen ja taaperoiden (6kk-24kk) värikylpy klo 10.00-10.45/Pirjo Nylander, ilmoittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylander@gmail. com, 10 e/kerta 23.3. Pilatesharjoittelu synnytyksen jälkeen/Riina Marttinen. Peilisalissa ilmainen pilatestreeni (max. 20 osallistujaa saapumisjärjestyksessä) 30.3. Kahvittelua 6.4. Kahvittelua 13.4. Oman elämän aarrekartta. Haaveet ja unelmat voivat toteutua vasta sitten, kun ne on tuotu julki! Askarrellaan itsellemme oman elämän aarrekartta ja unelmat voivat toteutua? Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden Leikkipuistossa jo­ka keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isä-lapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät lapsineen. (Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10 -11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To. 17.3. Klo 18.30. Tule sellaisena kuin olet ?piiri, B-rappu toinen kerros. Pe 18.3. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. La 19.3. Pääsiäisen sielunmessut Giacomo Puccini: Messa di Gloria tenorille, baritonille, kuorolle ja orkesterille sekä W.A.Mozart: Requiem Lohjan kaupunginorkesteri, johtaa Esa Heikkilä, solisteina mm. Mika Pohjonen, Dominante-kuoro, valmennus Seppo Murto. Yhteistyössä: Lauttasaaren seurakunta, Lohjan kaupunginorkesteri, Lohjan Tenoripäivät 2016. Liput 25/15 e. Su 20.3. klo 11 Palmusunnuntain per­ hemessu, Markkunen, Valojärvi, kirkkokahvit seurakuntasalissa, Marttojen pääsiäismyyjäiset. Pääsiäisvaellus, ensimmäinen esitys klo 12.30, seuraavat ajat ja tarkemmat tiedot ks. ?Muuta?-otsikon alta. Ma 21.3. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 17 Savenvalajat-ryhmä. Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus. Ke 23.3. klo 9.30 Pääsiäisen Pikkukirkko, Markkunen, Valojärvi. Klo 19 Hiljaisen viikon musiikki. Pergolesi: Stabat Mater. Satu Ristlakki ja Marika Kivinen, laulu, Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy To. 24.3. Kiirastorstain ehtoolliskirkot: klo 14 Heusala, Valojärvi, ja klo 19, Rintamäki, Andersson. Pe 25.3. klo 11 Pitkänperjantain sana­ jumalanpalvelus, Heusala, Andersson, Kirkon Kamarikuoro. klo 18 Konsertti Lauttasaaren Laulajat; johtaa Victoria Meerson, Jenkins: Requiem. Ohjelma 10 e Muuta Pääsiäisvaellus 2016 Nuoret ja nuoret aikuiset toteuttavat perinteisen pääsiäisnäytelmän vaelluksena. Kierros lähtee kirkon kryptasta ja kestää n. 40 minuuttia. Vapaa pääsy. Esitysten alkamisajat: sunnuntai 20.3. klo 12.30, 13.10, 13.50, 15.00, 15.40, 16.40 ja 17.20 maanantai ja tiistai 21.?22.3. klo 15.30, 16.10, 16.50, 18.00, 18.40. 19.40 ja 20.20 keskiviikko ja torstai 23.?24.3. klo 16.00, 16.40, 17.20 ja 18.00 27.3. su Pääsiäispäivän messun jälkeen pääsiäislounas seurakuntasalissa, aikuiset 10 e, lapset 5 e, tuotto yhteisvastuukeräykseen. Kirkkokahvila on auki arkisin 10 -17, keskiviikkoisin klo 10 - 20. lounasta on tarjolla klo 11 - 13. Lämmin lounas 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3 -12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3 -vuotiaat maksutta vanhemman mukana. Hiljaisella viikolla ei Larun Olohuonetta Kirkkokahvilassa. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN Johannes församling BARN från 0 år tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 13.3 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Heikel-Nyberg, Henricson. S:t Jacobskören. Kyrkkaffe. kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Lindström, Böckerman, Alm­qvist, Enlund. Tomas Vokalensemble. Kyrkkaffe. kl. 18: Musik i Johannes. Orgelkonsert. Ludger Lohmann, Tyskland. Må 14.3 kl. 12-13: Diakonilunch i S:t Jacob. 3 e. Salenius. kl.13: Samtalsgruppen i Majblomman, Sanitärsgatan 4. Stefan Djupsjöbacka. kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ungdomslokalen. Romberg. kl. 17.45?20: Samtalsgruppen Bibel, tro och tvivel i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. Kisa Korkman (kisa.korkman@gmail.com), Frände. Ti 15.3 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Irina Vavilova. kl. 13: Träffpunkt. Högbergsgatan 10 Ohjatut joogatunnit jatkuvat kevätkaudella tiistaisin nuorisotalo Apajassa (Pajalahdentie 10a) seuraavasti: Dynaaminen jooga 19.1.-10.5.2016 klo 9.30-10.45 ja hatha jooga 12.1.-10.5. 2016 klo 10.45-12.15. Ei toimintaa hiihtolomaviikolla 8. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva Garam: 041 444 1225. MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1F p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. E. Anna Maria Böckerman ?Jag tycker om de gamla psalmerna såsom Måne och sol.? kl: 18: Andakt i Seniorhuset på Drumsö. Repo-Rostedt. kl. 18: Korsvägen i Johanneskyrkan. Lindström, Enlund. On 16.3 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacob. Salenius. kl. 14?15.30: Sjötorpet, Högbergsgatan 10 E, 2 vån. Ollberg. kl. 16?18.30: Family Fun i Hörnan. Lappalainen. kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Enlund. To 17.3 kl. 10?11.30:Musiklek för 0-3 åringar i S:t Jacob. Wiklund. kl.19: Regnbågscafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. Tomas Ray. Fr 18.3 kl. 10?11.30: Gemensam kombirytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För 0-3 åringar. Wiklund. kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 13.3.2016 klo 11.00: ?Jehova on kansansa ?korkea? turvapaikka?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Osoita arvostavasi Jumalan ?ilmaista lahjaa??. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Vuokralle tarjotaan Vuokrataan siisti 28m2 yksiö Alppilasta. 700 eur/kk. Takuu 2kk:n vuokra. Heti vapaa. p. 045 650 9405 Timo AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Lahjoitetaan Pieniä, siistejä kuormalavoja. Tiedustelut p. 050 591 6466.
• Lauttasaari Nro 9 ? 11.3.2016 Palveluja tarjotaan 19 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tied.: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Liity hyvään seuraan osoitteessa lauttasaari.fi Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tied.: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Lauttasaari.fi Lue Lauttasaari-lehti netissä Graafinen suunnittelu 25 vuoden kokemuksella Ars Today Isokaari 3 P. 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Liity nyt hyvään Seuraan! Liity mukaan Lauttasaari-Seuraan. Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen työryhmätoimintaan. Täytä jäsenlomake osoitteessa Lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 ?. Punainen Huvila on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30, muina päivinä sopimuksen mukaan. P. 050 591 6466 lauttasaari.fi
• Lauttasaari 20 Nro 9 ? 11.3.2016 KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE SINA hyvä K-CITYMARKET KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA, OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO, ALKO, APTEEKKI SEKÄ MONTA MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ LÖYTYY RUOHIKSESTA ? TÄSTÄ IHAN LÄHELTÄ. 5 300 g (6,63 kg) 99 ut Katso mu e mm tarjoukse t.fi ar www.citym Tallatut HINNAT 13.3. K-CITYMARKET RUOHOLAHDESSA Candy King IRTOMAKEISET LÄHELLE ON HELPPO TULLA. TÖMISTELE TEKEMÄ ÄN LÖYTÖJÄ! & ruoka asti! ERÄ! SÄÄVARAUS! Tuore ruodoton ERÄ! TURSKAN SILAKKASELKÄFILEE FILEE Norja 19 19 1 kg pakaste, Indonesia 90 ps Tallatut ERÄ! Arla Sinileima ARLA SINILEIMA EMMENTAL Huippuetu koirien Purenatural-täysravinnoista! 2 x 2 kg 25,- (6,25/kg) (ei Grain Free) (yht. 33,80?39,80, 8,45?9,95/kg). 20.3. asti. 300 g (6,63 kg) SOHVAPISTE Sohva mittojesi mukaan! Mittatilaus nyt 0,- (390,-) Pidennä, kavenna, lyhennä tai syvennä sohvaa +- 50 cm veloituksetta. 31.3. asti. K-RAUTA 1 99 Tallatut HINNAT! kpl ERÄ! SÄÄVARAUS! Calinda MANSIKKA 1 kg/ltk (5,- kg) Espanja 5,- Kaikkeen leikkaamiseen Fiskars Yleissakset 21 cm Functional Form musta tai valkoinen 9,95 (17,90) ltk Ergonomiset kahvat tekevät leikkaamisesta vaivatonta. 20.3. asti. ILMAINEN 1 hPYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA Lähikauppakeskuksessa Sinua palvelevat myös: Alko, Apteekki, Bieder Kukkakauppa, Burger King, CarWash, Ciao! Caffe, Dressmann, Ekorent, Fenno Optiikka, Helsingin OP Pankki, Hiusfashion, Hua Du -kiinalainen ravintola, Hupipuisto SnadiStadi, Jysk, K-rauta, Motivus, Musti ja Mirri, NycBurger, Sohvapiste, Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi kg Raj. 2 kg/talous ERÄ! Raaka tai keitetty VALKORAVUNPYRSTÖ HINNAT! MUSTI JA MIRRI ke vastuullisesti pyydetty 95 kg Tallatut HINNAT! 4 99 kg Tallatut HINNAT! HINNAT! Atria PORSAAN ULKOFILEE Kariniemen maustamaton n. 1,5 kg KANANPOJAN FILEEPIHVIT tai pintamaustettu 1 kg (8,99 kg) n. 1 kg 4 95 kg Tallatut HINNAT! Pirkka BANAANI Kolumbia/Costa Rica 1,- kg Tallatut Suomi Tallatut HINNAT! 8 99 rs Conference PÄÄRYNÄ 1 kg/rs (1,- kg) Hollanti 1 ,rs Tallatut HINNAT! Lysi Omega 3 Gefilus Dexal PURUTABLETIT KALAÖLJY sitruuna, PORETABLETIT 30 kpl/prk 10 90 prk Tarjoukset voimassa pe-su 11.-13.3.2016. Palvelemme: ma-la 9-21 ja su 12-18 ? Itämerenkatu 21-23. 240 ml (45,42 l) 10 90 pl 18 tabl. 4 HELSINKI ? RUOHOLAHTI 95 prk % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi