• Perustettu 1968 ? Julkaisija Lauttasaari-seura ? Drumsö-Sällskapet ry Nro 1 5.1.2017 Lauttasaari ja itsenäinen Suomi 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO Lauttasaarella on mielenkiintoinen menneisyys. Kotiseutumme tarina alkaa kalastajien ja Helsingin pitäjän talonpoikien asuttamasta kallioisesta saaresta ja nyt samainen saari on yksi Helsingin arvostetuimmista kaupunginosista. Tänä vuonna siirrymme metroaikaan, historiallinen asia sekin. Miten sata vuotta täyttävän Suomen historia ja Lauttasaaren historia nivoutuvat yhteen ja mitä tärkeää Lauttasaaressa on tapahtunut maamme itsenäisyyden aikana? s. 6-7 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO YKSIÖIDEN VÄLITYSPALKKIO TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset Lauttasaaren Silmälääkärikeskus Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi 2 500 ? TIESITHÄN, ETTÄ ASUNNON VOI MYYDÄ MYÖS VUOKRATTUNA! TARJOUS VOIMASSA TAMMIKUUN LOPPUUN SAAKKA. "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO OMPPU ON NYT TERVEELLISEMPI KUIN KOSKAAN. Iso Omena sai uuden ja upean lääkärikeskuksen. Avajaistarjouksina helmikuun loppuun asti tutkimuspaketti liikkujalle 85 ? (norm. 100 ?) ja terveyden vuositarkastus 75 ? (norm. 95 ?). Tervetuloa Terveystaloon. NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON Piispansilta 11 ma-to 8-20 pe 8-16 puh. 030 6000* terveystalo.com "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ *Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min,XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min. ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO
• 2 Nro 1 ? 5.1.2017 Ajassa 123 Nyt viikolla. PÄ Ä KIRJ OI T U S 5. 1. 2017 Juhlavuonna tehdään yhdessä Yli satatuhatta juhlijaa tuli kansalaistorille Suomi 100 -juhlavuoden avajaisiin. Itsenäisyyden juhlavuoden teema on Tehdään yhdessä. Ainakin avajaiset osoittivat, että juhlavuosi on herättänyt kansalaisten kiinnostuksen. Toivottavasti into kantaa ja juhlavuoden lopussa voidaan to deta, että suomalaiset ovat onnellinen kansa, joka on ylpeä juuristaan ja pitää huolta toisistaan. Suomi 100 näkyy Lauttasaaressakin monella tavoin. Yli kolmekymmentä saarelaista toimijaa on koostanut yhteisen Lauttasaari juhlii ? Suomi 100 ? Drumsö firar -hankkeen. Se hyväksyttiin valtioneuvoston juhlavuoden viralliseen ohjelmaan ja sen tapahtumissa saa käyttää juhlavuoden tunnusta. Lähtö laukauksena hankkeen toimijat ja saarelaiset nostivat maljan Suomelle uuden vuoden aattona. Juhlavuoden aikana saarella järjestetään erilaisia tapahtumia, missä tuodaan esiin saaren elämän erityispiirteitä ja merkkihenkilöitä. Juhlavuosi näkyy myös Lauttasaari-lehdessä. Tässä numerossa on tiivis katsaus saarielämän kehittymiselle tärkeistä asioista. Jatkossa esitellään lisää kulttuuria, elinkeinoelämää ja luontoa kautta vuosikymmenten teemakuukausittain. Tapahtumat alkavat tammikuussa. Silloin järjestetään valokuvanäyttely Elämää Lauttasaaressa. Helmikuun teema on kaavoitus ja rakentaminen. Tarjolla on näyttely ja vierailukohteita. Helmikuussa sukelletaan talveen Suomen luonnon teemapäivän tapahtumassa. Kun tunnemme historian, voimme ymmärtää ja arvostaa nykyisyyttä ja rakentaa entistä elinvoimaisempaa ja yhteisöllisempää Lauttasaarta. Tervetuloa mukaan tapahtumiin ja tekemään yhdessä! Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ehdotettu linja bussille 20. HSL on muuttamassa bussi 20:n reittiä HSL suunnittelee muutosta bussin 20 reittiin. Sitä jatkettaisiin Ruoholahdesta Länsisataman uuteen laivaterminaaliin kesällä 2017, ilmenee HSL:n vuosille 2017-2018 tehdystä liikennöintisuunnitelmaluonnoksesta. Esitetyt muutokset tulevat voimaan joko kesäliikenteen alkaessa 19. kesäkuuta tai syysliikenteeseen siirryttäessä 14. elokuuta. HSL kerää asiakkaiden kommentteja liikennöintisuunnitelmasta tiistaihin 10. tammikuuta asti. Palautetta voi antaa osoitteessa hsl.fi. Lauttasaari-Seura tulee ottamaan asiaan kantaa, joten myös seura on kiinnostunut asukkaiden näkemyksistä. Juhlavuoden tapahtumat alkavat Lauttasaari juhlii - Suomi 100 -teemakuukausien tapahtumat alkavat. Hankkeeseen kuuluvat tapahtumat tunnistaa Suomi 100 tunnuksesta. Tammikuun 21. päivänä avataan Lauttasaaren liikuntakeskuksessa valokuvanäyttely Elämää Lauttasaaressa. Tässä lehdessä luodaan yleiskatsaus Lauttasaaren tär- keisiin tapahtumiin kautta vuosikymmenten. Tapahtumat kootaan lehteen omaksi kokonaisuudeksi Saarella tapahtuu -palstalle. Tapahtumakalenteria pidetään yllä myös seuran nettisivuilla ja Lauttasaari juhlii ? Drumsö firar -facebook-sivuilla. Tapahtumista ilmoitetaan myös hankkeessa mukana olevien toimijoiden omilla sivuilla. Kaupunkilehdet ovat kuntavaalien tärkeä tietolähde Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 11 800 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Oy Chili Design Ab, office@chilidesign.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Nina Talmén päätoimittaja Painetut sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa kuntavaaleista äänestyspäätöksensä tueksi. Tämä selviää IRO Researchin Kuntavaalimediat 2017 -tutkimuksesta, joka tehtiin Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista aikoo hakea äänestyspäätökselleen taustatietoa painetuista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten eli 36 prosenttia hakee tietoa sanomalehtien digitaalisista palveluista. Painetun lehden merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän äänestäjällä on ikää. Esimerkiksi lähes 80 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä etsii tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetusta sanomalehdestä. Myös 35 vuotta täyttäneille painettu sanomalehti on ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde. Sen sijaa 18-34-vuotiaista suurin osa kertoo hakevansa äänestyspäätökselleen tukea sanomalehtien digitaalisista palveluista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset seuraavat asuinkuntansa asioita säännöllisesti nimenomaan painetuista sanomalehdistä sekä kaupunkilehdistä. Kolmannelle sijalle pääsi Ylen televisiokanavat. Sanomalehtien digitaaliset palvelut olivat neljäntenä. paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaaressa on alhainen työttömyysprosentti Helsingin Sanomien tekemä, kaupunginosien hyvinvointia kartoittava vertailu kertoo, että tulojen, työllisyyden ja koulutusasteen perusteella Lauttasaari on sijalla 12/101. Saarella asuu siis hyvinvoivaa porukkaa. Vuosittaiset tulot henkeä kohden vuosina 2011-2013 ovat olleet 41 870 euroa. Kaupunginosien joukossa saari sijoittuu silloin sijalle 28/127. Asukkaiden tuloissa on tapahtunut kasvua kymmenessä vuodessa jonkin verran, sillä vuosina 2001-2003 saarelaiset tienasivat keskimäärin 34 270 euroa. Koko Helsingissä tulojen muutos on ollut 27,7 prosenttia, Laut- tasaaressa lukema on 22,2 prosenttia. Lauttasaaressa oli vuonna 2000 työttömiä 4,6 prosenttia. Näin se sijoittuu kaupunginosien joukossa sijalle 22/101. Koko Helsingissä työttömyysprosentti on 12,4. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita saarella on ollut samaisena vuonna 17,7 prosenttia ja se sijoittuu näin sijalle 16/109. Tilastoinnissa Lauttasaari on nykyään jaettu moneen alueeseen, minkä vuoksi tarkkoja tilastotietoja ei jokaiselta vuodelta ole saatavilla.
• Nro 1 ? 5.1.2017 Lukijan ääni Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Lauttiksen parkkimaksut Kävin uutta ostaria katsomassa ja havaitsin, että maksulliseksi muuttuneessa parkkihallissa ei ollut kunnollisia opasteita siitä, minne mennä. Puolivahingossa päädyin yhteen tavarahisseistä, jolla pääsin ylös. Jokunen päivä sitten ilmaantui televisioon Lauttiksen K-kaupan mainos, jonka mukaan plussa-kortilla saa tunnin ilmaista parkkiaikaa. Meilasin heille tiedustelun siitä, miten tämän ilmaisen tunnin saadakseen on meneteltävä. Ihmeekseni sain vastauksen, ettei heillä ole mitään tv-mainontaa, ja että jos tekee vähintään 20 euron ostokset ja ilmoittaa auton rekisterinumeron kassalle, saa sen ilmaisen tunnin. Tuollaisesta ostovaatimuksesta jäi ikävä vaikutelma. Minusta tällaisissa keskuksissa pitäisi ilman muuta olla tunti vapaata parkkiaikaa kuten esimerkiksi Kiviaidankadun K-kaupassa. Nykyisellään Lauttiksen homma kuulostaa rahastukselta ja siltä, kuin kaupoilla olisi sisäänpääsymaksu autolla saapuville asiakkaille. Kai R. Lehtonen Helenin työmaa tukkii kadut Meripuistotiellä on Helen tehnyt ikuisuusprojektia, kaapelityötä. Koska perheenjäseniäni asuu kyseisessä talossa, olen seurannut työtä koko ajan. Varsinkin kun parkkipaikoista on alueella kova pula, ja tämä työ on aidannut yli 50 metriä kadunvartta. Me helsinkiläiset olemme kauhistelleet Länsimetron sotkuja, mutta osataan sitä täälläkin, pienessä mittakaavassa, huono suunnittelu ja toteutus. Helen kaivoi pari kuoppaa Meripuistotie 6:n kohdalle syyskuun puolivälissä ja aitasi runsaan 50 metriä kadun vartta kuoppien kohdalla ja niiden välin. Sitten ei noin kolmeen kuukauteen tapahtunutkaan mitään. Ainoa muutos oli valmistumiskyltin tekstin 11/2016 muuttaminen 12/2016 tekstiksi. Nyt viime päivinä on jotain tehty, mutta 12/2016 valmistuminen jää nähtäväksi. Ehkä kuopat piti ensin kaivaa joidenkin asioiden selvittämiseksi, mutta se, että työmaa jätettiin sellaisekseen kolmeksi kuukaudeksi osoittaa melkoista piittaamattomuutta asukkaista eli Helenin asiakkaista. Kadun olisi voinut palauttaa käyttöön, kunnes työ saattoi jatkua kolmen kuukauden päästä, ei se pieni lisäkustannus olisi Heleniä kaatanut. Eero Immonen Lauttasaaren kotisairaanhoidon rokotusongelmat Nimimerkki Veronmaksaja kirjoitti Lauttasaari-lehteen (22.12.2016) tyytymättömyydestään Lauttasaaren terveyskeskuksen rokotuspalveluihin. Valitettavasti ei Lauttasaaren kotisairaanhoidon kaikkien asiakkaiden rokotus ole myöskään sujunut mallikelpoisesti. Terveydenhoitaja kertoi lokakuun lopussa, että kaikille kotisairaanhoidon asiakkaille annetaan pneumokokki- ja influenssarokotus. Kysyin marraskuun aikana usean kerran omaiseni luona käyneiltä hoitajiltani, milloin omaiselleni annetaan rokotus. Selvää vastausta en saanut. Terveyskeskuksen asiakkaat olivat saaneet rokotuksia jo hyvissä ajoin ennen marraskuun puoliväliä. Siellä ei kuitenkaan rokoteta kotisairaan- hoidon asiakkaita. Omaiseni ei ollut rokotusta saanut 10. joulukuuta, jolloin hän sairastui A-influenssaan. Tauti oli niin raju, että hänet jouduttiin viemään ambulanssilla Haartmanin sairaalaan, jossa hän oli reilun viikon. Vointi tuntuu huonontuneen pysyvästi. Hän on varsin iäkäs monisairas. Tämä oli kotisairaanhoidon tiedossa. Eräs lähihoitaja sanoi minulle, että kotisairaanhoito sai rokotteet kovin myöhään. Voiko tämä olla syynä, että rokottamisen kanssa viivyteltiin? THL tietänee totuuden. Tuntuu ikävältä, että juuri kotisairaanhoidon asiakkaat, jotka ovat iäkkäitä ja monet heistä monisairaita, saavat rokotuksen turhan myöhään. Mikko Silloin ennen Kuva Viipurin nyrkkeilijöiden kahvilasta vuodelta 1955. Se sijaitsi lähestulkoon samalla paikalla Veijarivuoressa, johon on tänä vuonna nousemassa uusi kahvila. Kuva on Keijo Niemelän kokoelmista. 3 Helen on pitänyt työmaata Meripuistotiellä ja varannut itselleen hyvää parkkitilaa kuukausitolkulla, vaikka työmaa ei olisikaan edennyt minnekään. Kiitos hiekoituksesta Hei sinä ihana ihminen! Sinä, joka hiekalla korjasit Lielahdentie 10:n oikopolun. Sinua kiittää moni ihminen. Myös minä rampa mummo. Suuret kiitokset ja hyvää uutta vuotta sinulle. Kiitollinen mummo
• 4 Nro 1 ? 5.1.2017 Välittäminen kannattaa Yrittäjä Arif Hamidulla palkittiin kunniamerkillä ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Alalla trendit vaihtuvat, mutta ihmiskontaktin tärkeys säilyy. Teksti ja kuva Ulla Kaila Sunnuntainen Suomi vielä heräilee kahvikupin ääressä ja silmäilee asuntoilmoituksia lehdestä tai netistä, kun kiinteistövälittäjä työskentelee jo täyttä höyryä. Näyttökyltit takakonttiin, esitenippu salkkuun, puhelin taskuun ja auton nokka kohti kohdetta. Pian katselijat jo saapuvatkin, osa tositarkoituksella, osa uteliaisuudesta. Kurkistellaan kaappeihin ja kysellään: milloin kodinkoneet hankittu, mikähän tuo naarmu on, entä onko putkiremppaa tulossa. Ja osaava välittäjän tietää. Tai jos ei tiedä, niin ottaa selvää. ?Välittäjässä on oltava juristia, rakennuskonsulttia ja sijoitusneuvojaa. Asuntojen välittämiseen liittyy todella paljon asioita. Täytyy olla tietotaitoa esimerkiksi perintöasioista tai maanvuokra-asioista,? toteaa yrittäjä, Takio LKV:n toimitusjohtaja Arif Hamidulla. Pari vuosikymmentä yrittäjänä on opettanut kosolti alasta, myynnistä, trendeistä, nousuista ja laskuista. Yrittäjä, toimitusjohtaja Arif Hamidulla ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n myöntämä kunniamerkki. Pitkäjänteinen puurtaminen ei ole jäänyt huomaamatta, ja Arif palkittiin marraskuussa Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n toimesta kunniamerkillä. Kyseessä ei ole mikään heppoinen meriitti. Edellytyksinä kunniamerkin myöntämiseen löytyy liiton sivuilta pitkä lista, joista muutama mainiten: vähintään 15 vuotta jatkunut toiminta, liiketoiminnan ja välitystehtävien kunniakas hoito sekä valtakunnalliset ansiot. Ei aloittelijoille siis. Vuoden 2016 alussa tulivat voimaan kiinteistöalan pätevyysvaatimusten muutokset ja ne osaltaan pudottivat kiinteistövälitysyritysten ja -toimipisteiden määrän laskuun. ?Vaatimukset ovat alalle hyvä, nälkäiselle yrittäjälle huono,? summaa Arif. ?Tulin alalle sattuman summasta aikoinani, kun pankista loppuivat laman aikaan työt. Välittäjien joukossa on muusikoita, portsareita ja julkimoita, mutta menestyäkseen alalla tärkeintä on se, että pitää erilaisista ihmisistä. Ja toinen on se, että on pidettävä asunnoista. On oltava intohimoa ihmisiin ja asuntoihin.? Ja tunneperäistä suomalaisten suhtautuminen asuntoihin totta vieköön onkin. Jos jokin aihe kuumentaa jäyhän kansan, niin asuntoasiat. ?Kun ihmiset etsivät asuntoa, se muistuttaa paljon puolison etsintään. Asunto kolahtaa kerralla, ja niitä muita ominaisuuksia voi tutkia sitten myöhemmin. Asuntojen myynnissä on usein koko tunnekirjo mukana ja muistot ovat läsnä. Tunnearvoa on joskus hankalaa muuttaa rahaksi.? Oma tupa perunamaalla siintää monen suomalaisen ykkösunelmana ja omaa kotia pidetään merkkipaaluna ja varmana sijoituskohteena. Nykyään tupa olisi mukava saada muuttovalmiina ja perunatkin voisi mieluusti noutaa lähikaupasta, paveluiden läheltä. ?Asuntojen trendit ovat muuttuneet. Kymmenen vuotta sitten ostettiin remonttikohteita ja nyt tuntuu, että halutaan pitkälle valmista. Vaatimattomat asunnot menevät helpommin ammattilaisten korjattaviksi. Samoin rakentamisen väljyys ja energiatietoisuus tulevat olemaan kiinteistöalan tulevaisuutta.? Omaa asuntoa etsivät tai myyvät tietävät, että hyvä välittäjä tuntuu vastaavan tiedusteluihin, aina ja kaikkialla, laiturin nokasta tai joulukuusimetsästä. ?Online-tilassa ollaan nykyään aina, mutta lauantait yritetään pyhittää perheelle. Virtuaalisuus on osa myyntiprosessia, mutta haluan päästä kohtaamaan ihmisen ja keskustelemaan kasvokkain. Ja asuntoja ostettaessa omalla kokemuksella on suuri vaikutus. Kokeilemalla, katselemalla ja fiilistä tunnustelemalla pääsee parhaimpaan lopputulokseen.? Arifin luotsaamalla Takio LKV:lla on pitkä historia ja ensi vuosi on yrityksen 20. juhlavuosi. Kuluva vuosi on ollut parempi kuin kaksi edellistä ja alalla alkaa jälleen olla positiivista, eteenpäin puskevaa energiaa. Kuten Arifissakin. ?Tavoitteenani on tehdä Lauttasaaressa kauppaa mahdollisimman pitkään. Minulla on annettavaa tälle alalle, työ on mieluisaa,? Arif luettelee. ?Ja kyllähän siitä myynnistä aina aika hyvät kiksit saa?, hän jatkaa hymyillen.
• Nro 1 ? 5.1.2017 Tutustu Lue Lauttasaari-lehti myös netissä Kuva: Vihreä Lanka lauttasaari.fi Jessica Karhu Varavaltuutettu HSL:n hallituksen varajäsen Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja Ville Ylikahri Varavaltuutettu HSL:n hallituksen jäsen Vihreä joukkoliikenneilta 12.1.2017 klo 18 - 19.30 Kirkkokahvilassa Koska metro kulkee, mistä liityntäliikenne menee ja miten käy lipun hinnoille? LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Uusi vuosi on alkanut vilkkaasti ja tällä viikolla on tullut 4 UUTTA MIELENKIINTOISTA KOTIA MYYNTIIN. Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. VANHA ASUNTO ESITTELYT TUUNAU SIIVOUS VALOKUVAUS PAPERISOTA OSTAJAT MAINOKSET HINNAT ILMOI TELU LKV NEUVOTTELUT NETTI MYY NTI UUSI ASUNTO ISÄNNÖITSIJÄ KU NTOTARKASTUS MUUTTO PUTKIREM ONTTI VALOKU VAUS MOBIILIMAR KKINOINTI FACEBOOK TWITTER INSTAGRAM AVAIMET SIIVOUS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi Markku Enström tj, alalla vuodesta 1994 LKV, alalla vuodesta 1988 0400 810 540 0400 416 114 5
• 6 Nro 1 ? 5.1.2017 Lautan viimeinen vuoro 3.1.1936, taustalla Lauttasaaren ensimmäinen läppäsilta. Lauttasaari ja itsenäinen Suomi Teksti Ville Elomaa Lauttasaarella on mielenkiintoinen menneisyys. Kotiseutumme tarina alkaa kalastajien ja Helsingin pitäjän talonpoikien asuttamasta kallioisesta saaresta ja nyt samainen saari on yksi Helsingin arvostetuimmista kaupunginosista. Tänä vuonna siirrymme metroaikaan, historiallinen asia sekin. Miten sata vuotta täyttävän Suomen historia ja Lauttasaaren historia nivoutuvat yhteen ja mitä tärkeää Lauttasaaressa on tapahtunut maamme itsenäisyyden aikana? Tärkein osa tuota yhteistä historiaa liittyy tietenkin viime sotiin, joiden aikana Lauttasaaressa toimi merkittävä osa Helsingin ilmapuolustuksesta. Jälleenrakennetun Suomen suurimpiin ponnistuksiin kuuluu kesäolympialaisten järjestäminen vuonna 1952. Vasta pula-ajasta irti päässyt maa toteutti eräät kaikkien aikojen parhaista olympialaisista. Lauttasaaressakin olympialaiset näkyivät, kesällä 1952 pioneerit pystyttivät keskelle Lauttasaarta suuren telttakylän, joka palveli osana kisojen majoitustarjontaa. Lauttasaaressa koettiin 1950-lu- vulla valtava rakennusbuumi ja kaupunginosan ilme muuttui yhden vuosikymmenen kuluessa valtavasti. Seuraavalla vuosikymmenellä Lauttasaari kehittyi entisestäänkin kaupunginosana niin palveluiden osalta kuin monella muulla tavoin. Seuraavassa on koottuna Lauttasaaren historian tärkeimpiä hetkiä ja tapahtumia 1917-2017. Kaupunginosamme historian tapahtumia ja merkkihenkilöitä esitellään tarkemmin lehtemme sivuilla juhlavuoden kuluessa. 10-luku 5.6.1917 Lauttasaaresta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta Suomen senaatin päätöksellä 1917 Purettiin Lauttasaaren hevosraitiotien kiskot ja liikenne lopetettiin kannattamattomana Jakobsson Antwerpenin olympialaisissa Suomen kautta aikain ainoan pariluistelun kultamitalin 1919 Vahvistettiin professori J.J. Mikkolan esityksestä Drumsön suomenkielinen nimi Lauttasaari saarelle vuonna 1914 liikenteen aloittaneen höyrylautan mukaan 1920 Lauttasaari liitettiin Helsingin Pitäjästä Huopalahden kuntaan 1.6.1919 Tuli voimaan kieltolaki ja Lauttasaaresta kehittyi tunnettu salakuljetuksen ja viinan trokaamisen keskus, josta käytettiin lempinimeä Pikku Viro 20-luku 1920 Voittivat Lauttasaaren kesäasukkaat Walter ja Ludovika 1935 Perustettiin melontaseura Drumsö Paddlarklubb (DPK) 29.12.1935 Otettiin käyttöön Lauttasaaren ensimmäinen läppäsilta 12.5.1921 Kuoli Lauttasaaren tunnetuin omistaja, kauppaneuvos Julius Tallberg 3.1.1936 Lauttasaaren Drumsö-höyrylautan liikennöinti päättyi ja bussiliikenne alkoi 9.9.1926 Paloi Drumsö Strandcafé, jonka tilalle rakennettiin 1927 Mutteri-kahvila 1936 Vahvistettiin arkkitehti Birger Brunilan laatima Lauttasaaren pohjois- ja länsiosien asemakaava 1927 Helsingin kaupunki sai valtiolta Veijarivuorenniemen, Särkiniemen ja Länsiulapanniemen entiset sotilasalueet ja kaupunki muodosti niistä Lauttasaaren kansanpuiston 1928 Perustettiin Lauttasaaren ensimmäinen urheiluseura, Lauttasaaren Pyrintö 15.9.1937 Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö alkoi liikennöidä linjaa 20 Erottaja-Lauttasaari 1937 Valmistui Lauttasaaren ensimmäinen kerrostalo osoitteeseen Pohjoiskaari 4 1928 Valmistui Lauttasaaren VPK:n ensimmäinen talo 1939-1944 Myllykalliolla ja Veijarivuorenniemessä toimi osa Helsingin ilmapuolustuksesta 30-luku 40-luku 1930 Valmistui Lauttasaaren kansakoulu 1942 Vahvistettiin arkkitehti Ole Gripenbergin laatima Vattuniemen teollisuusalueen asemakaava 1933 Perustettiin urheiluseurat Drumsö Idrottskamrater (Dicken) ja Drumsö Kanotister (DK) 1934 Lauttasaaressa järjestettiin kansainvälinen partioleiri Drumsölägret, jolla vierailivat tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud ja nykyisen Ruotsin kuninkaan isä, kruununprinssi Gustav Adolf 1934 DK järjesti ensimmäisen kansainvälisen Drumsö Lauttasaaren ostoskeskus 1970-luvun lopussa. Runt -melontakilpailun 3.11.1944 Murhattiin nykyisen Gyldénintien ja Lauttasaarentien risteyksessä neuvostokapteeni, joka oli Porkkalan vuokra-alueelle menevän kolonnan viimeisissä vaunuissa. Murhasta tuli Suomen historian tutkituin rikostapaus. 1945 Lauttasaaren yhteiskoulu aloitti toimintansa
• 7 Nro 1 ? 5.1.2017 20.9.1964 Järjestettiin ensimmäisen kerran Lauttasaaren Päivä 1965 Otettiin käyttöön Lapinlahden silta ja Länsiväylän moottoritie avattiin kokonaisuudessaan 1967 Valmistui Lauttasaaren yhteiskoulun uusi talo 1968 Helmikuussa 1968 purettiin vanha läppäsilta ja otettiin käyttöön väliaikainen kävelysilta 1945 Lauttasaaren säätiö aloitti toimintansa 1945 Valmistui arkkitehti Dag Englundin suunnittelema Lauttasaaren sankarihauta-alue 1.1.1946 Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia 1947 Lauttasaaren kartanossa aloitti toimintansa allergiasairaala, joka oli yksi maailman ensimmäisistä, sairaalan johtajana toimi Zaïda Eriksson-Lihr 1968 Joulukuussa 1968 ilmestyi ensimmäinen LauttasaariLehti 1969 Joulukuussa 1969 valmistui uusi läppäsilta 70-luku 1970 Valmistui Lauttasaaren ostoskeskus 1972 Muutettiin Vattuniemen asemakaavaa siten, että siitä tuli teollisuusalueen sijaan asuinalue 1983 Otettiin Punainen Huvila käyttöön kotiseutukeskuksena ja Lauttasaari-Seura muutti taloon 1985 Joulukuussa 1985 siirtyi Lauttasaari-lehteä julkaissut Lauttasaaren Kustannus Oy Lauttasaari-Seuran omistukseen 19.9.1987 Otettiin käyttöön Lauttasaaren ja Kaskisaaren välinen kevyen liikenteen silta 2000-luku 2012 Lauttasaarelainen purjelautailija Tuuli Petäjä-Sirén voitti Lontoon olympialaisissa hopeamitalin purjelautailun RS:X-olympialuokassa ja lauttasaarelainen purjehtija Silja Kanerva pronssimitalin Match racing -luokassa 2014 Lauttasaaren vanha ostoskeskus purettiin 1950 Vahvistettiin Vattuniemen uusi asemakaava 1974 Järjestettiin joukkoliikennekokeilu, jossa Lauttasaarentie suljettiin osittain muulta liikenteeltä kuin linja-autoilta ja takseilta 2015 Lauttasaaren vesitorni purettiin 1975 Valmistui Lauttasaaren vanhustentalo 2017 Metroliikenne alkaa Lauttasaareen 1952 Lauttasaarelaiset melojat Torvald Strömberg ja Kurt Wires voittivat yhteensä kolme kultamitalia Helsingin olympialaisissa 1.1.1956 Lauttasaaren seurakunta aloitti toimintansa 1958 Valmistui Lauttasaaren kirkko ja otettiin käyttöön vesitorni 60-luku 1961 Lauttasaaren sillalla otettiin käyttöön painorajoitukset, joista moni pilapiirtäjä sai aiheen 1963 Perustettiin Lauttasaari-Seura 1.12.2016 Uusi ostoskeskus Lauttis avattiin 1976 Valmistui Lauttasaaren liikennepuisto 050 350 8432 VÄINÖNPOIKA www.varaaheti.fi/kalevalainen Lauttasaarelaisilla kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen tai muun vastaavan toiminnan parissa toimivilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea kohdeapurahaa tai toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä. Mikäli hakijayhteisö aikoo järjestää tilaisuuksia tai tapahtumia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, hakemuksessa on hyvä mainita tästä erikseen. Avustusta haetaan sähköisesti osoitteesta www.lauttasaarensaatio.fi löytyvällä lomakkeella. Hakemus on lähetettävä helmikuun 17. päivään 2017 mennessä. Hakemuksen voi lähettää myös postitse säätiön hallitukselle osoitteella Lauttasaaren säätiö c/o Uski, Taivaanvuohentie 14 A 3, 00200 Helsinki. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Drumsöstiftelsens penningunderstöd för år 2017 17.8.1977 Juostiin ensimmäinen Lauttasaari-hölkkä 8.1.1979 Purettiin osoitteessa Pohjoiskaari 17 sijainnut Sumeliuksen huvila grynderin toimesta luvatta (huvila oli pyritty saamaan suojelluksi ja purkaminen aiheutti skandaalin) 1979 Suomen Punainen Risti ja Helsingin kaupunki vaihtoivat tontteja ja Lauttasaaren kartanonrakennukset sekä tontti suojeltiin asemakaavalla Föreningar och sammanslutningar på Drumsö som idkar icke-vinstbringande verksamhet inom kultur, idrott, småbarnspedagogik, utbildning eller inom andra områden har möjlighet att hos Drumsöstiftelsen ansöka om stipendier eller understöd. I fall sökanden planerar att arrangera tillställningar eller evenemang för att uppmärksamma 100årsfirandet av självständigheten är det bra att särskilt nämna detta i ansökan. Ansökningar kan göras elektroniskt genom att fylla i den blankett som finns på adressen www.lauttasaarensaatio.fi. Ansökningen bör inlämnas senast den 17 februari 2017. Ansökningen kan också sändas till adressen Drumsöstiftelsen c/o Uski, Beckasinvägen 14 A 3, 00200 Helsingfors. Försenade ansökningar behandlas ej. 80-luku 1980 Lauttasaarelainen purjehtija Esko Rechardt voitti Suomen ensimmäisen purjehduksen olympiakullan Finnjollissa Moskovan olympialaisissa Lauttasaaren säätiö ? Drumsöstiftelsen KAIKKI KEHYKSET -70% Myös uutuudet. Lisäksi kaikille optikon yksilöllinen näöntutkimus 0?. Furla 259 ? 78 ? KULUTONTA JA KOROTONTA MAKSUAIKAA Oakley 169 ? 51 ? YLI 250 SILMÄLÄÄKÄRIÄ Lauttasaarentie 37 A 00200 Helsinki Lauttasaaren säätiön raha-avustukset vuodelle 2017 11.8.1976 Hiililaiva Markus törmäsi Lauttasaaren siltaan ja silta suljettiin pitkäksi aikaa liikenteeltä ALE 12KK KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA 2007 Nuori Suomi -lähiliikuntapuisto avattiin vanhan liikennepuiston tilalle 1973 Lauttasaaren nuorisoseuran talo tuhoutui tulipalossa 1952 Helsingin olympialaisten aikana Lauttasaaressa toimi telttamajoituskylä ? ILPO KANKKUNEN 1989 Valmistui uusi terveysasema 50-luku 1951 Otettiin käyttöön nykyinen ?Pyrkän? urheilukenttä J Ä SEN K OR J A U S ? MOD ER N I M OB IL ISA AT IOH OITO 1986 Otettiin käyttöön uusi kirjasto ja nuorisotalo 1973 Paljastettiin professori Aimo Tukiaisen suunnittelema sankarihautamuistomerkki 1951 Valmistui Lauttasaaren yhteiskoulun ensimmäinen oma talo K A L EVA L A IN EN 1986 Avattiin Heikkaantalon liikekeskus Vattuniemessä 1947 Drumsö Casino tuhoutui tulipalossa 1951 Vahvistettiin Lauttasaaren pohjoisosien uusi asemakaava ja kadunnimistö v OLKAPÄÄOIREET v NISKAKIVUT v SKOLIOOSIN HOITO v ALARAAJAKIVUT v ALASELKÄONGELMAT v HIIRIKÄSI-OIREYHTYMÄ SILMÄLASEISTA SILMÄLÄÄKÄRIN RESEPTILLÄ Versace 219 ? 66 ? Tarjous koskee uusia silmälasitilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin etuihin. Optikon tekemä yksilöllinen näöntutkimus 0 ? (norm. 35 ?), ei koske piilolinssitutkimusta. Silmälasien ostajana saat 100 ?:n hyvityksen silmälääkärin voimassaolevalla reseptillä, myös muilla kuin Silmäaseman silmälääkäreiden resepteillä, kun ostos ylittää 150 euroa. Tarjous voimassa 31.1.2017 asti. Varaa aika silmäasema.fi tai 010 190 200 (mpm/pvm) SILMÄASEMA HELSINKI LAUTTIS, Lauttasaarentie 28-30 p. 020 760 8888* Palvelemme ma-pe 10-20, la 9-18, su 12-18 * Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min tai matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
• Nro 1 ? 5.1.2017 8 Emilia Laine, Viivi Saukas ja Lia Pelttari suunnittelevat tulevia uutisia. Uutisia nuorilta nuorille Teksti ja kuvat lykkiläiset Lauttasaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset pääsivät osallistumaan Yle Uutisluokkaan. Nuoret saivat tehdä itse alusta loppuun uutisvideot, jotka on nyt julkaistu Areenassa. Koulunkäynnin haastavuudet Olemme Lauttasaaren yhteiskoulun neljä yhdeksäsluokkalaista. Käymme ruotsin kielen kielikylpyluokkaa ja olemme lukeneet ruotsia tarhasta lähtien. Olimme mukana Ylen uutisluokassa, jossa päätimme tehdä uutisen nuorten kouluhyvinvoinnista. Projekti alkoi aiheen suunnittelulla. Mietimme, miten saisimme valmiiksi parhaan kokonaisuuden, mikä vaati hyvää ryhmähenkeä ja monipuolista ajattelua. Meillä oli monia aihevaihtoehtoja, mutta päädyimme tekemään uutisen nuorten koulunkäynnin vaikeuksista ja sen aiheuttamasta stressistä. Ennen työn varsinaista valmistusta suunnittelimme uutisen kulun tarkasti kohta kohdalta. Tämän jälkeen saimme opastuksen videon kuvaamiseen sekä erilaisten kuvakulmien käyttöön. Samalla meille opetettiin lämpimän ja kylmän valon käyttöä. Odotimme työn toteuttamisen olevan paljon hankalampaa kuin mitä se todellisuudessa oli. Työn valmistaminen alkoi haastattelukysymysten keksimisellä. Kun olimme miettineet kysymykset valmiiksi, kirjoitimme ne paperille ja aloimme miettiä, keitä haluamme haastatella. Päätimme haastatella koulumme yhdeksäsluokkalaisia. Lähdimme haastattelemaan pyydettyjä oppilaita kolmella tärkeimmällä kysymyksellämme. Kysymyksemme olivat: ??Mikä aiheuttaa sinun kohdallasi koulustressiä???, ??Miten harrastuksesi vaikuttaa koulunkäyntiisi??? ja ??Mikä voisi olla ratkaisu stressin ehkäisemiseen tai vähentämiseen??? Osan haastatteluista jouduimme kuvaamaan pariin otteeseen, mutta kun saimme ne valmiiksi, lopputuloksesta tuli kuitenkin hyvä. Tämän jälkeen käsikirjoitimme haastatteluiden väleissä tapahtuvat juonnot. Ohjaajat tarkastivat käsikirjoituksen ja pääsimme kuvaamaan. Kuvaaminen eteni helposti ja vaivattomasti. Haastatteluissa kävi ilmi, että eniten stressiä koulussa aiheuttaa kokeet. Urheilijat toivoivat myös saavansa lisää aikaa koulussa kokeiden ja läksyjen tekemiseen. Ratkaisuna näihin ongelmiin oppilaat toivoivat kokeiden ajoissa ilmoittamista sekä koulussa järjestettäviä lukutunteja. Meidän mielestämme nämä asiat voisivat edistää koulunkäyntiä huomattavasti. Emilia Laine, Lia Pelttari, Viivi Saukas, Frans Savikko