• Lauttasaari Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Yksinäisyyden kimppuun s. 3 Jore Marjarannan muutos s. 10-11 LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT Varaa aika yksilöllisten yksi- tai moniteholinssien kartoitustutkimukseen. 1 Nro 30 4.9.2015 Kenkiä, kenkiä! s. 12-13 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL û *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q û û LL
• û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
• û IMÚ LL Tarjoa asuntosi myytäväksi tai vuokrattavaksi! *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û Hoya ID linssit hiotaan freeform tekniikalla piste pisteeltä vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä näkötarpeita. 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN Tätä varten asiakkaalle suoritetaan erilliset linssimittaukset ja käyttöanalyysi. Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO PALVELEVA KOTIKLINIKKASI Sisätaudit ? Kirurgia ? Hammashoidot ? Röntgen- ja ultraäänitutkimukset ? Laboratorio ? Akupunktio LAUTTASAAREN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA OTAVANTIE 7, HELSINKI ? P. 010 219 1310 Ajanvaraus myös netissä osoitteessa www.elaintohtori.fi Elämäniloa ja parempaa toimintakykyä ikäihmisille Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 3922 302 Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi Veteraanikuntoutusta ja fysioterapiaa myös iltaisin Lauttasaaren Mereo Pohjoiskaari 9A
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 4.9.2015 Homma hanskassa? Lauttasaaressa on useampi sata lasta vailla pysyviä peruskoulutiloja. Rakentamiskiihkossa on unohdettu, että uudet asukkaat tarvitsevat myös palveluja. Kymmenessä vuodessa saaren väkiluku on noussut noin 3 000 asukkaalla, eli peräti 16 prosenttia. Meitä on jo yli 22 000, ja kasvu jatkuu hurjana. Tuntuu, että jokainen vähänkin käypä tontti Lauttasaaressa rakennetaan täyteen asuintaloja. Kun parikerroksinen toimistotalo puretaan, sen ahtaalle tontille nousee tyypillisesti kaksi seitsenkerroksista asuintaloa. Esimerkiksi ensi vuonna saarelle valmistuu ennusteiden mukaan noin 22 000 asuinkerrosneliötä. Kaupunki on hyväksynyt alueen kaavat tontti kerrallaan, ilman kokonaissuunnittelua. Ei ole juuri mietitty, miten tuhansien uusien asukkaiden kunnalliset palvelut turvataan. Juuri nyt polttavin ongelma saarella on kouluahdinko, joka on ylittänyt jopa valtakunnallisen median uutiskynnyksen. Kaupungin olisi jo korkea aika käyttää kaavoitusvaltaansa ja ottaa homma hanskaan. Jos päättäjillä on poliittista tahtoa, alueen kehittämistä voidaan hoitaa myös hallitusti, yhteistyössä asukkaiden kanssa. Saarta ei voi enää kehittää vain grynderien ehdoilla. Lauttasaarelaiset eivät vaadi mahdottomia. Ei kai ole kohtuuton vaatimus, että alueen lapsilla on samantasoiset koulupalvelut kuin pääkaupunkiseudulla normaalisti? Lauttasaari-Seura tukee alueen vanhempien toimintaa kunnon koulutilojen puolesta. Näissä merkeissä järjestämme 14. syyskuuta keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan, millä keinoilla lasten kouluolot saataisiin kuntoon mahdollisimman pian. Tule mukaan keskustelemaan ja kuulemaan asiantuntijoita! Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Tässä lehdessä Yksinäisyyttä ehkäisemässä..............................s. 3 Oma kirppari lastenvaatteille...........................s. 4 Jore Marjaranta joogaa ja rokkaa..............s. 10-11 Kauniit kengät, hyvä mieli.........................s. 12-13 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Nro 30 ? 4.9.2015 Keskustelutilaisuus koulutilanteesta Lauttasaari-Seura järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Lauttasaaren peruskoulun tilanteesta ja suunnitelmista. Tilaisuuteen on lupautunut opetusviraston perusopetuslinjan v.s. aluepäällikkö Kirsi Myllymäki. Tilakysymyksiä selvittävät opetusvirastosta Mauno Kemppi ja tilakeskuksesta Jarmo Raveala. Paikalla on myös rehtori Johanna Honkanen-Rihu. Tilaisuus pidetään maanantaina 14. syyskuuta kello 18 Auditorio Business Center Papulassa osoitteessa Heikkiläntie 7. Tervetuloa! PPJ täyttää 20 vuotta PPJ viettää 20-vuotissyntymäpäi­ väjuhliaan sunnuntaina, 6. syyskuuta kello 11-14 omalla EtuTöölön vihreällä keitaallaan Väiskillä eli Väinämöisen kentällä. Luvassa suuren luokan ohjelmallinen kansanjuhla kaikille seuran jäsenille, joukkuetoimijoille, heidän perheilleen, tukijoukoilleen ja PPJ:n ystäville. Tuotantoyhtiö Hook Finlandin toteuttaman koko perheen tapahtuman juontajana toimii Roope Salminen, joka nähdään myös esiintymässä imp- rovisaatioryhmä Kolinan kanssa. Ohjelmassa on myös tekniikka- ja temppuradat sekä seuran jäsenten ja vieraiden väliset ystävyysottelut virvoke- ja makupalatarjoilua unohtamatta. Tapahtuma on kaikille avoin. Konstrundan 2015 käynnistyy Konstrundan järjestetään kahdeksatta vuotta peräkkäin 4.-6. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti Itä-Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla, Länsi-Uudellamaalla, Turunmaalla, Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Inarissa. Taiteiden perjantaina 4. syyskuuta järjestetään ohjelmaa koululaisille, ja lauantaina ja sunnuntaina 270 taiteilijaa avaa työhuoneensa vie- railijoille. Pääkaupunkiseudulla tapahtumaan osallistuu tänä vuonna 48 taiteilijaa 41 kohteessa, mikä on alueen ennätys. Lauttasaaressa ovensa avaa studiokeraamikko Ulla Fogelholm. Hänen työhuoneessaan osoitteessa Isokaari 15 aA vierailija voi piirtää oman kuppimallinsa, jonka Fogelholm toteuttaa savesta dreijaamalla. Kaapelitehtaalla on useita taiteilijoita ja muotoilijoita, joiden luona voi myös piipahtaa. Avoimissa ovissa ovat mukana muun muassa Jaakko Tornberg, Maaria Märkälä, Iirina Pått, Dan Palmgren ja Michael Rahikainen. Ateljeet ovat avoimina 5.-6. syyskuuta kello 12-18. Lisätietoa, tapahtuman kartta ja reittiehdotuksia löytyy kotisivuilta konstrundan.fi. Keskiviikkona 9. syyskuuta järjestetään Lauttasaaressa syksyn viimeiset jättipalsamin kitken- tätalkoot. Kannattaa siis lähteä vielä kyntämään sitä pois Lauttasaaren maisemista. Lähtö otetaan Kasinonrannan kahvilan edestä kello 17.30. Kasvia kitketään noin 20.30 saakka. Viimeiset jättipalsamin kitkentätalkoot Saarella Maritta Alander-Valtonen Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina. Viidakkoretki Päivälehden matkailumainos houkutteli safarille: luonto olisi eksoottista, ja viidakon vaarallisimpia eläimiä voisi tarkkailla auton ikkunasta ja turvallisen välimatkan päästä. Koska kuljen saarellakin mieluiten kadun varjoisaa puolta, en hetkeäkään harkinnut kaukomatkaa kuumuuteen. korkeita ajoratojen reunoihin pystytetyt valkeat aidat olivat. Niiden yläreunassa kulki punakeltainen raita, mutta näkyisikö valkoinen takkini siltikään, jos yrittäisin astua suojatielle? Mainos oli jo unohtunut, kun raikkaan merituulen toivossa suuntasin kohti avaria rantoja. Matkalle osuisi Lauttasaarentien ja Särkiniementien risteys, jonka liikennevalotonta sekasortoa olin taivastellut auton ikkunasta. Liikenne möyrysi korvissani kuin ei koskaan ennen: moottoritien liittymästä läheni rekka, ja bussi teki käännöstä Särkiniementielle. Muistin safarimainoksen: nyt pelottavat otukset karjahtelivat aivan edessäni, ja olin viidakon armoilla yksinäni. Bussilla oli kokoa kuin viidellä virtahevolla, ja rekka murisi kolmion takana. Jalankulkijalla ei ole peltikuorta, ja vasta nyt huomasin, miten Odotin taukoa petojen virrassa. Tottelisivatko ne minua, kun liikennevaloja ei ollut? Kuinka moneen suuntaan sekä niiden että minun olisi katsottava, ennen kuin uskaltaisin lähteä liikkeelle? Entä jos olisin lyhyempi enkä näkyisi aitojen takaa tai liikkuisin hitaammin? Yhtään pientä reppuselkää ei onneksi liikkunut väylillä; yhden vähän isomman päästi naisautoilija yli. Suuri otus seisahtui, ja selvisin. Mutta tätä viidakkoretkeä en suosittele kellekään, ellen sitten niille, joiden päätösten tuloksena se syntyi. Heille minulla olisi kyllä sananen sanottavana, enkä taatusti ole ainoa!
• Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 3 Projektivastaava Siru Hannula, diakoni ja tiimivastaava Taina Viherkari sekä diakoni Sini Havas ovat käynnistäneet Lauttasaaressa projektin, jossa käydään yksinäisyyden ja syrjäytymisen kimppuun yhteisöllisyyden voimalla. Yksinäisyyden kimppuun Lauttasaaressa on alkanut projekti, jossa etsitään keinoja yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka viedään myös muihin Helsingin seurakuntiin. D Teksti ja kuva Katja Pesonen iakoniatyöntekijän kanssa voi keskustella sydämen ollessa raskas. Hän on olkapää ja auttaja, jota voi mennä joko tapaamaan seurakuntaan tai pyytää hänet kotikäynnille, jos omat voimat ovat vähissä. Vaikka diakoni työskentelee seurakunnalle, avussa ei ole kyse uskonnosta vaan siitä, että ollaan ihminen ihmiselle. ?Monet huolet johtuvat ihmissuhteista tai työtilanteesta. Tällaisena aikana erityisesti taloudellinen tilanne aiheuttaa monille murhetta ja pelkoa. Avuntarvitsijoita on yhä enemmän. Silti julkisia palveluita leikataan. Se huolestuttaa ihmisiä?, kertoo projektivastaava Siru Hannula. Voi olla, että kaikkien valtion leikkausten myötä vapaaehtoistyön merkitys korostuu ja se joudutaan nostamaan aivan uudelle tasolle. Vapaaehtoistyötä on toki jo tehtykin, mutta se ei ole ollut tarpeeksi näkyvää. Lauttasaaren seurakunnassa on kaksi palkattua diakonia sekä useita vapaaehtoisia auttamassa lähimmäistä. Eräs suurimpia murheita ihmisten elämässä on yksinäisyys. Diakonin asiakkaista monet ha­ luavat yksinkertaisesti juttukumppanin, jonka kanssa voi turista päivän kuulumisia, ottaa kahvia ja pullaa. Suuret ikäluokat vanhenevat mikä tarkoittaa sitä, että pariskunnista jompikumpi jää väistämättä jossain vaiheessa ensin yksin. Tältä ei ole vältytty myöskään Lauttasaaressa, jossa on enemmän ikäihmisiä kuin Helsingissä keskimäärin. Lauttasaaressa kasvava yksinäisten ryhmä on leskeksi jääneet. On haaste löytää nuo yksinäiset. ?Miehet ovat perinteisesti sellaisia, että he eivät puhu asioistaan ja tunteistaan eivätkä aina myönnä tarvitsevansa apua. Joitakin ehkä hävettää myöntää olevansa yksinäinen. Tästä on tärkeää puhua, jotta ihmiset rohkaistuisivat puhumaan itsekin?, kertoo diakoni Sini Havas. Siru Hannula aloitti toukokuussa projektin, jossa luodaan Lauttasaareen toimintamalli yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhukset ovat keskiössä, mutta projektilla halutaan auttaa kaikkia, myös nuoria ja aikuisia oli elämäntilanne mikä tahansa. Vaikka projektia koordinoi Lauttasaaren seurakunta, se on kaikille avoin. Projekti on kaksivuotinen. Tuona aikana olisi tarkoitus ensinnäkin löytää Lauttasaaren yksinäiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat. Se tulee olemaan haaste. Tähän tarvitaan yhteisöllisyyden voimaa. ?Moni taloyhtiöissäkin varmasti tietää, että seinän takana tai samassa rapussa asuu joku yksinäinen ihminen. Moni aivan oikeasti haluaisi auttaa, muttei tiedä miten ja minkä kanavien kautta?, toteaa Viherkari, joka toimii diakoniatyössä tiimivastaavana. Projektin toinen vaihe on kerätä yrityksiä ja yhteisöjä yhteen ja saada heidät ja avuntarvitsijat kohtaamaan toisensa. Jotkut tarvitsisivat ikkunanpesua, toiset kaupassakäyntiä, jotkut juttukumppania, toiset suutaria. Pro­ jektissa halutaan tehdä vanhuksille helpoksi löytää tarvitsemansa palvelut ja tuomaan heidät osaksi yhteisöä. Kolmas vaihe projektissa on koota vapaaehtoisverkosto. Viherkari on pistänyt merkille, että hyviä ideoita kaikenlaiseen harraste- ja muuhun toimintaan kyllä ihmisillä riittää, mutta niitä olisi hyvä jonkun myös selkeästi koordinoida. Nyt valitettavan moni hauska kerho ja kokoontuminen kuihtuu alkumetreillä, kun vetäjä puuttuu tai niistä ei edes tiedetä. ?Esimerkiksi Vattuniemessä mie­titään yhteisöllistä toimintaa, mutta ilman paikkaa tai vetäjää sitä on vaikea saada liikkeelle. Tässä kaipaamme vapaaehtoisia apuun?, Viherkari sanoo. Vapaaehtoiset saavat koulutuksen ja jatkuvaa tukea työssään. Heitä ei jätetä yksin, sillä joskus työssä voi joutua kohtaamaan ki­peitäkin asioita, kuten kuunte­ lemaan hyvin koskettavia elämäntarinoita, jotka empaattinen ihminen voi ottaa raskaasti. Heillä on siksi ohjaajia ja kuuntelijoita itselläänkin. Vapaaehtoisia kaivataan esimerkiksi kuuntelijoiksi, kahviseuraksi, kävelyttäjiksi, toiminnanvetäjiksi ja -organisoijiksi. Kaikenlaista työtä on tarjolla ja varmasti jokainen löytää itselleen mielekkään tavan auttaa. Hannula muistuttaa, että myös vanhukset ? jopa yksinäisyyttä itse kokevat ? voivat lähteä vapaa­ ehtoisiksi projektiin. Mikä sen parempi tapa saada elämään sisältöä ja mielekkyyttä sekä laajentaa elinpiiriään kuin toimia vapaaehtoistyössä. Hyvä tulee hyvän luokse, ihminen saa takaisin sen, mitä itse lähettää eteenpäin. Hannula sanoo Lauttasaaresta löytyvän palveluita, asiantuntemusta ja kokemusta. Täällä on myös yhteisöllisyyttä, joka kannattaa valjastaa hyvän asian leipiin. ?Haluamme kehittää jonkinlaisen pysyvän toimintamallin se­ kä kokeilla sitä käytännössä. Kokemusten perusteella tehdään aiheesta käsikirja, jossa on konkreettisia työkaluja yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tämä alkaa Lauttasaaresta ja se kehitetään täällä. Valmis malli olisi käytettävissä muissakin Helsingin seurakunnissa?, Hannula sanoo. Osallistu projektiin Koetko yksinäisyyttä? Ota yhteyttä: Projektivastaava Siru Hannula 09 2340 4321 tai 050 380 3529 Diakoniatyön tiimivastaava Taina Viherkari 09 2340 4323 tai 050 380 3532 Diakoni Sini Havas 09 2340 4322 tai 050 380 3531 Yritys tai yhteisö, haluatko tulla mukaan toimintaan? Ota yhteyttä: Projektivastaava Siru Hannula 09 2340 4321 tai 050 380 3529 Haluatko vapaaehtoiseksi? Ota yhteyttä: Projektivastaava Siru Hannula 09 2340 4321 tai 050 380 3529 Diakoniatyön tiimivastaava Taina Viherkari 09 2340 4323 tai 050 380 3532 Diakoni Sini Havas 09 2340 4322 tai 050 380 3531 Vapaaehtoistyön koordinaattori Marjut Mulari 09 2340 4324 tai 050 369 5640
• Lauttasaari 4 Kierrätetyille lastenvaatteille on runsaasti sekä kysyntää että tarjontaa. Nro 30 ? 4.9.2015 Thomas Stevensille perhe on kaikki kaikessa. Lapset Filip ja William ovat välillä käymässä isän luona liikkeessä. Mini Mukulassa kohdataan perheet suurella sydämellä Lapset kasvavat nopeasti ulos vaatteistaan. Lauttasaareen on avattu lastenvaatteille oma kirpputorinsa, jossa laitetaan hyvä kiertämään. G Teksti ja kuvat Laura Sarpola yldenintielle avattu lastenvaatekirpputori ja lahjatavaraliike Mini Mukula on ollut auki vasta vähän aikaa, mutta avoimen oviaukon läpi käy lähes katkeamaton asiakkaiden virta. Omistaja Thomas Stevens ottaa ihmisiä vastaan reippaasti hymyillen. Suurin huoneista on korkeiden vaaterekkien täyttämä ja kylpee suurista ikkunoista tulevassa luon­nonvalossa. Kassan taakse on löytänyt tiensä myös kahvikone, jolla taiotaan jatkossa asiakkaille esimerkiksi cappuccinoa ja espressoa. Tarkoituksena on vielä rakentaa muutama myyntipaikka lisää, sekä viimeistellä liiketilaan tehtyä remonttia muutaman lattialistan verran. Mini Mukulan avajaispäivä oli hektinen ja opettavainen, kuten ensimmäiset päivät usein ovat. Nyt tuo kaikki vain naurattaa, ja jokainen uusi päivä sujuu jo entistä varmemmin askelin. Stevens ei ole ensimmäistä kertaa yrittäjän saappaissa. Mini Mukulan lisäksi hän omistaa kaksi englanninkielistä päiväkotia, joista ensimmäinen avattiin Kallioon vuonna 2011. Lapset ovat Stevensille elämän suola, joka näkyy sekä työssä että yksityiselämässä. Omat lapset Filip ja William juoksentelevat liikkeen tiloissa ja perheen nuorimmainen, Sydney, nukkuu päiväuniaan. Isän yrittäjyys on olennainen osa koko perheen arkea. Iso-Britanniasta kotoisin oleva Thomas tapasi vaimonsa lomaillessaan Espanjassa. Asuttuaan en­sin jonkin aikaa maailmalla pariskunta asettui asumaan Lauttasaareen. Viime vuosien aikana syntyi ajatus liiketoiminnan laajentamisesta. ?Pohdin, olisiko se uusi perheravintola vai jokin lapsille suunnattu myymälä. Minusta on hauska tehdä tällaisia projekteja ja halusin tehdä jotain juuri Lauttasaaressa?, Stevens kertoo. Elina o Moisi Leena R iittine n Tervetuloa teltalle käymään! WWW.ETEVI.NET Mini Mukulan toiminnan pääasiallinen painopiste on kirpputoritoiminnassa. Asiakas voi valita omien tarpeidensa mukaan kahdesta eri palvelumallista. Perinteisessä itsepalvelumallissa myy­jä itse hinnoittelee tuotteet, kun taas täydellisen palvelun pa- ? Minusta on hauska tehdä tällaisia projekteja ja halusin tehdä jotain juuri Lauttasaaressa. ketissa asiakas vain tuo säkillisen vaatteita myymälään. Mini Mukulan väki hoitaa hinnoittelun ja esillepanon. Lastenvaatteita löytyy kaiken kokoisia, suurimmat noin 13-vuotiaille. Myös äitiysvaatteita on tuotu myyntiin. Hinnoittelu vaihtelee vaatteiden kunnon ja merkin mukaan. Lastenvaatteet säilyvät usein pitkään hyvinä, sillä niiden käyttöikä on nopeasti kasvavilla lapsilla lyhyt. Kierrätetyille vaatteille onkin runsaasti sekä kysyntää että tarjontaa. Kolmen lapsen vanhempana syntymäpäivälahjojen ostaminen kaikkine haasteineen on tullut Stevensille tutuksi. Tästä inspiroituneena hän halusi tehdä Mini Mukulaan myös lahjatavaroihin erikoistuneen puolen. Valikoimasta löytyy paitsi tuttuja suosikkeja, myös vieraampia englantilaisia leluja. ?Ei kuitenkaan riitä että aikuinen vain ostaa lelun. Yhteinen aika on tärkeää; se että myös leikkii yhdessä lapsen kanssa lelulla, on todella läsnä ja kohtaa lapsen?, Stevens selittää kootessaan lennokkia Filipin kanssa. Perhearvot näkyvät kaikkialla Stevensin arjessa ja toiminnassa. Kun hän pohti vaihtoehtoja myymälän ja ravintolan avaamisen välillä, hän päätyi ratkaisuunsa lasten edun perusteella. Hektinen ravintolamaailma on Stevensille tuttu, sillä hän työskenteli alalla asuessaan Iso-Britanniassa. ?Päivät ovat pitkiä ja venyvät myöhään iltaan saakka. Se olisi näin pienille lapsille todella raskasta. Totta kai stressiä nytkin tulee, mutta päivät jäävät kuitenkin paljon lyhyemmiksi kuin ravintolaa pyörittäessä. Vaikka työ on iso ja tärkeä osa elämää, se ei saa viedä huomiota ja aikaa pois lapsilta?, hän selittää. Kolme yritystä tuntuukin tällä hetkellä sopivalta. Mini Mukulassa riittää vielä tehtävää ja uutta opittavaa. Alkutaipaleella Stevens on tiiviisti mukana liikkeen toiminnassa, mutta ajan myötä vastuuta siirretään enemmän henkilökunnalle. Uusia aluevaltauksia ei ole vielä suunnitelmissa. ?Katsotaan. Kyllähän uusia ideoita on aina tulossa?, Stevens toteaa arvoituksellisesti hymyillen. ÄMini Mukula Gyldenintie 3 Avoinna ma-pe 11.30-17.30 ja la 10-14 minimukula.fi uusittuun sivustoon! Lauttasaari.fi ?? Tutustu Larun uutiset ja tapahtumat ETELÄ-HELSINGIN VIHREÄT TOIVOTTAA HYVÄÄ LAUTTASAARIPÄIVÄÄ Jessica K arhu Ajatus liikkeen perustamisesta oli hautunut jo pitkään, ja kun Postin vieressä vapautui keväällä täydellinen liiketila, täytyi toimia nopeasti. Projekti lähti etenemään vauhdilla. ?Olimme heinäkuussa ennalta sovitulla lomalla perheen kanssa, ja takaisin Suomeen laskeuduttuamme aloin heti laittaa paikkoja kuntoon. Kiirettä on riittänyt.?
• Nro 30 ? 4.9.2015 Lauttasaari LUISTELUKOULU Luistelukouluryhmä 3?12 -vuotiaille ja Muodostelmaluistelukoulu 6?12 -vuotiaille: Pe Salmisaari klo 18.15-19.00 alk. 4.9. Nuorten luistelukoulu 13?18 -vuotiaille: Pe Salmisaari klo 19.00?19.45 alk. 4.9. Jäätanssikoulu aikuisille (alkeet): Su Salmisaari klo 15.15-16.45 alk. 6.9. Luistelukoulutunteja lapsille ja aikuisille myös muissa Helsingin jäähalleissa. Tarkemmat tiedot nettisivuilta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.hl.fi ...ne ihanat sisustusja lahjatavarat... 5 Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! NYT KANNATTAA POIKETA! Avoinna: Ma-ti 10-17, Ke 10-18, La 10-14 Melkonkatu 16 A-rappu, 2.krs 09 673 050, www.stylelab.fi Lauttasaarilehti osoitteessa www. lehtiluukku.fi TEMPUR Flexible-parivuode 160x200 cm 1999? Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä 12 cm jalkasarjan (vaalea tai tumma puu, sh 118 ?/parivuode). Pääty on hinnoiteltu erikseen. TEMPUR® North? ? uusi pohjoisen luonnosta inspiroitunut vuodekokonaisuus. 120 päivän tyytyväisyystakuu. Parivuoteen ostajalle TEMPUR -tyynyt ja -peitot kaupan päälle. Arvo jopa 1052?. Tempur North Box -vuoteet alk. 2529 ? Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät ? mielestämme markkinoiden paras vuode. Paras selälle, paras allergikoille, paras unelle ja paras laatu. TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. krs TEMPUR SLEEP CENTER HELSINKI Eerikink. 6 ? www.tempur.com 114m2 Koivusaarentie 8. Pienkerrostalo. Hyvällä paikalla, 1966 rakennettu 4 perheen pienkerrostalo. 6H, K, KPH, WC + TILAVA LÄNSIPARVEKE. Talon saunatilat on uusitut. Hp. 570.000?. 63,5m2 Vattuniemenkatu 6 A. Erinomainen tilankäyttö, ei hukkaneliöitä! Läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Olohuoneesta ja keittiöstä avara, esteetön näkymä kaupunkiin. Talossa uima-allas. Hp. 317.500?. (2746 ?) 81,5m2 Pohjoiskaari 37 B. Kaunis, remontoitu koti! 3H, K, KPH + LASITETTU ETELÄPARVEKE. Taloyhtiön suuret peruskorjaukset on kaikki tehty! OTETAAN VAIHDOSSA PIENEMPI ASUNTO. Hp. 445.000?. 50m2 Laukkaniementie 1 F. Uniikki merinäköala! Tästä ei asuminen taso parane! Täysin saneerattu 2H, K, KPH, VH + PARVEKE. Huoneistosta täysin esteetön ja ainutlaatuinen merinäköala. Kaikki talon suuret peruskorjaukset on tehty. Hp. 470.000?.
• Lauttasaari 6 AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS Nro 30 ? 4.9.2015 RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN. www.aktialkv.fi JOCKUM ANDERSIN puh. 040 500 1056 Putkiremontoitu 2h, k KT, Lauttasaari 56 m2 Ylimmän kerroksen hyväkuntoinen kaksio. Tilava oh josta käynti lasitetulle parv., valkoinen k., mh jossa kaapit sekä uusittu tilava kph jossa on valmiudet mini-saunalle. Elk: E. 4.krs, ei hissiä. Mh. 245 000 e. Vh. 296 000 e. Myllykalliontie 4. Tied. Berit Segercrantz 050 3410063, Mannerh.tie 14 9845583 3h, k, kh, las. länsiparveke KT, Lauttasaari 68 m2 Upeakuntoinen koti hyvin hoidetussa talossa! Erinomainen pohjaratkaisu. Hyvin varustettu osittainen avokeittiö. Lyhyt matka kaikkiin palveluihin, kävelymatka tulevalle metroasemalle. Elk: E. Mh. 328 127,67 e. Vh. 332 000 e. Melkonkatu 17. Tied. Reima Alander 040 5053736. Lauttas.tie 39 9501903 3-4h, k, las. terassiparveke KT, Lauttasaari 151 m2 Uniikki asunto upein merinäkymin. 2/2 krs. 2 autohallipaikkaa ja 1 ulkopaikka kuuluu asuntoon. Autohallista suoraan asuinkerrokseen. Ei kynnyksiä! Harvoin myynnissä! Rak -99. Elk: ei. Mh. 1 250 000 e. Luoteisväylä 29. Tied. Charlotta Ahlström 0400 453557, Mannerh.tie 14 9053245 5h, k KT, Lauttasaari 118 m2 Harvinaisen hyvä pohjaratkaisu jossa läpitalon oh-ruokasali, 3-4 mh, 2 parveketta, avotakka. Kaunis kalaruotoparketti paraatihuoneissa. 4.krs, hissi. Remonttimahdollisuus! Elk: ei. Mh. 525 000 e. Taivaanvuohentie 2. Tied. Berit Segercrantz 050 3410063, Mannerh.tie 14 9606188 THOMAS MATTINEN puh. 050 314 0114 TUULA KARHAPÄÄ puh. 040 559 0001 RIITTA SARKKAMA puh. 050 341 0165 HARRI EKLUND puh. 050 341 0186 BERIT SEGERCRANTZ puh. 050 341 0063 TAINA FRIMAN puh. 050 544 7445 REIMA ALANDER puh. 040 505 3736 3h, k, luonnonläheinen sijainti KT, Lauttasaari 63 m2 Hyväpohjainen kolmio, isot ikkunat ja lasitettu parveke. Rauhallinen ja idyllinen sijainti, lähellä merta ja luontoa. Kerros 1/2, ei hissiä. Putkiremontti arvioitu alkavan 2016/2017. Elk: C. Mh. 292 000 e. Vaskiniementie 7. Es. ja tied. Anna Lahti 040 500 5950, Mannerh.tie 14 9770689 Nämä ja kaikki muut kohteet löydät osoitteessa www.aktialkv.fi CHRISTOFFER VON SCHANTZ puh. 050 341 0195 CHRISTEL VAN ASSENDELFT-NYBERG puh. 050 410 5138 NIKLAS ZITTING puh. 050 341 0058 CHARLOTTA AHLSTRÖM puh. 0400 453 557 ANNA LAHTI puh. 040 500 5950
• Nro 30 ? 4.9.2015 Lauttasaari 7
• 8 Lauttasaari Lohiapajanlahdelle löytyy vaihtoehto Nro 30 ? 4.9.2015 Lohiapajanlahden kaava on nähtävillä lähes samassa muodossa kuin 13 vuotta sitten. Alueelle esitetään kuutta uutta kerrostaloa. Kaikki kaavan vanhat ongelmat ovat edelleen jäljellä. Niiden ratkaisemiseksi on olemassa vaihtoehto. K Teksti ja kuvat Ilpo Aarniala aava-alue sisältää satama-alueen, jossa on kolme toimijaa; Suomen moottoriveneklubi (SMK), Pursiseura Sindbad sekä kaupungin liikuntavirasto. Alue on poikkeuksellisen suuri satamakokonaisuus asutuksen keskellä. Laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja on 500 veneelle. Poikkeuksellista on erityisesti talvisäilytyspaikko­ jen suuri määrä. Lisäksi kaavaalueeseen kuuluun valtion me­ ren­kulkulaitoksen Meritaidon varikkoalue, joka siirtyy pois täl­tä paikalta. Kaavaa arvioitaessa on otettava huomioon myös vieressä sijaitseva HSK:n suursatama, jossa on vielä lisäksi 550 venepaikkaa ja 400 talvisäilytyspaikkaa. Oheisena on laatimani kaupungin suunnitelman mukainen havainnekuva (kuva 1), jossa Lohiapajanlahti näkyy osana laajempaa rantakokonaisuutta. Kaupungin suunnitelman mukainen tilanne Lohiapajanlahdella ja sen ympäristössä. Kaupungin suunnitelmassa uudet asunnot sijoittuvat osittain Sindbadin venekerhon alueelle, osittain täyttömaalle ja osittain Meritaidon tontille. Asukkaita tu­ lee noin 400. Nykyinen satama-allas laitureineen menee kokonaan uusiksi. Kaava ei koske HSK:n aluetta, joka oheisessa kuvassa on esitetty nykyisessä muodossaan. Keltaiset alueet ovat veneiden talvisälytysalueita. Nykyisin hyvin toimiva satama-allas myllätään kaupungin kaavassa uuteen uskoon. Uutta meritäyttöä tulee rutkasti lisää ja osittain puretaan vanhaakin. Mikään laituri ei säily ennallaan ja Sindbadin kerhorakennus joudutaan purkamaan. Kaupungin suunnitelma ei tuo mitään lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen. Sen sijaan se tuo tukun ongelmia. Tämä näkyy myös siinä että kaavan suunnittelu tarvittavine selvityksineen on vienyt paljon aikaa. Uusien asuinkerrostalojen pysäköinti on pihakannen alla Vattuniemenrannan varrella. Tämä johtaa siihen, että kadun varrelle meren puolelle tulee 200 metrin pituinen noin 6 metriä korkea pysäköintitalon yhtenäinen muuriseinä. Syntyvä kanjonimainen katutila ei ole miellyttävä ympäristö eikä merta enää näy. Kaavassa esitetty uusi kevyen liikenteen väylä kulkee rakennusten ja venesataman välistä. Merta ei näy sieltäkään. Lisäksi uudet asuinkerrostalot tulevat niin sanotun Helkaman talossa valmistumassa olevien uusien asuntojen eteen lähes kokonaan peittäen merinäköalat, joilla asuntoja kaupataan. Vaihtoehtoinen suunnitelma samalta alueelta kuin kuvassa 1. Sataman myllääminen uusiksi on ensinnäkin kallista ja toiseksi tulee ongelmia merenpohjan myrkyllisten PDB-sedimenttien kans-
• Lauttasaari 040815 152x364 (1/2s) LSL 9 LÄHEISIÄ OSTOSRETKIÄ & HERKKUHETKIÄ. se ss a Nro 30 ? 4.9.2015 t Uut sa. Suunniteltujen kerrostalojen ra­ kentamista ei voi aloittaa ennen kuin Sindbadille on rakennettu uusi satama ulos merelle täyttömaalle. Tämä merenpinnasta kolme metriä korkea täyttö sen päällä olevine isoine veneineen talvipressuissaan ei ole mieltä ylentävä näky Lohiapajanlahden keskellä. Lauttasaarenselän toisella puolella Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa on toisenlainen käytäntö. Sinne ei tule lainkaan veneiden talvisäilytyspaikkoja ja kaikkialla kiertää todellinen rantapromenadi puuistutuksineen aivan rannassa. Tältä alueelta monet säilyttävät veneitään talvisin Lauttasaaressa. Nykyiset saaren tal­ visäilytyspaikat voidaan vielä hyväksyä, mutta uusien sijoittaminen maisemallisesti aralle alueelle keskelle merta ei ole oikein eikä tasapuolista. Kohtelu ei ole tasapuolista myöskään Lohiapajanlahden alueen pysäköintipaikkojen osalta. Pajalahdentien varrella satamassa on pysäköintialue, joka on osittain alueen asukkaiden käytössä ja etenkin talvisin kokonaan. Kaavassa se liitetään satama-alueeseen ja sille on mahdollista laajentaa HMK:n aidattua aluetta. Kun edellinen kaavaehdotus oli nähtävillä samanlaisena kymmenisen vuotta sitten, esittivät yhdeksän suuren asuinkerrostalon yhtiöt ja niiden yhteensä noin 500 asukasta, että pysäköintialue säilyy yleisessä käytössä kaikille läpi vuoden. Tällainen käytäntö venesatamien yhteydessä on yleinen monessa paikassa. Esimerkiksi Eiran Merisatamassa ja Tervasaaren kannaksella Kruununhaassa. Vastikään tällainen LP-alue on rakennettu HSK:n sataman yhteyteen Vattuniemen Puistotien varrelle. Lohiapajanlahden kaavan mukaan satamaan tulee runsaasti autopaikkoja, mutta ne kaikki on varattu veneilijöille - myös talvella. Vastaavaa tilannetta ei ole missään muualla Helsingissä näin suuren asuntoalueen keskellä olevan venesataman yhteydessä. Alueen asukkaiden on vaikea ymmärtää, ettei yleistä LP-aluetta saada kaavaan varsinkin, kun tutkitusti Pajalahdentien alkupään alueella on ollut Lauttasaaren suurin puute normien mukaisista pysäköintipaikoista. Vajaus on 500 paikkaa. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa (kuva 2), jonka olen laatinut yhdessä lauttasaarelaisen arkkitehdin Raimo Teränteen kanssa, on pyritty ratkaisemaan ne ongelmat, joita kaupungin kaavassa on. Ratkaisun pääperiaatteet ovat yksinkertaisia. Satama-allas laitureineen ja toimintoineen säi­lyy sellaisenaan. Venekerhojen nykyiset aidatut alueet eivät supistu, mutta niitä ei myöskään laajenneta. Tulee halvaksi, merenpohjaa ei tarvitse myllätä. Sindbadin kerhorakennuskin säilyy. Uusi asuinrakentaminen, samansuuruisena kuin kaupungin ehdotuksessa, sijoittuu suurimmaksi osaksi Me- ritaidon tontille ja pieneltä osalta tekosaarelle tämän eteen. Uudet asuintalot voidaan rakentaa vaikka heti puuttumatta nykyisiin satamajärjestelyihin. Meritäyttöä on paljon vähemmän kuin kaupungin suunnitelmassa ja veneiden laituripaikkoja sekä talvisäilytyspaikkoja vähän enemmän. Uudet asuinrakennukset ovat 3-6 kerroksisia. Ne eivät tule nykyisten asuintalojen eteen estämään merinäköalaa. Meritaidon tontille muodostuu viihtyisä umpikortteli, jossa on iso suojaisa piha. Autopaikat sijaitsevat pihakannen ja osin rakennusten alla. Rakennusten pohjakerroksissa on liiketilaa sekä Vattuniemenrannan puolella että uuden täyttösaaren avulla muodostettavan kanavan äärellä, josta voi pienoiskoossa muodostua eloisa merellinen ulko-olohuone Ruoholahden kanavan tapaan. Suojaisan kanavan varrelle saadaan lisää venepaikkoja sekä sen päätteenä on rantatori, johon voi vaikka taksiveneellä tulla Kauppatorilta. Rantaraitti seuraa kanavan vartta ja tekee lisäkierroksen keinosaaren ympäri. Keinosaaren ulkorannalta on hyvät merinäköalat ulkoilijoille. Lauttasaarenselän maisematilaan on suunnitelmassa kiinnitetty erityistä huomiota. Pyrkimys on ollut saada Lauttasaaren puoleisel­ le rantamaisemalle tasapuolisuuden nimissä puuistutuksilla sama vihreä ilme kuin vastapäätä Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa tulee olemaan. Sataman nykyiseen aal­ lonmurtajaan ei kosketa toisin kuin kaupungin ehdotuksessa. Siihen on jo alkanut kasvaa luontaista koivikkoa, joka jo nyt toimii maisematekijänä osana kokonaisuutta. Vihreän keinosaaren lisäksi on HSK:n sataman pohjoisnurkan kol­­mioon esitetty venekerhon toivoma lisätäyttö veneiden talvisäilytystä varten sillä edellytyksellä, että täytön merenpuoleinen sivu maisemoidaan puuistutuksin. Pajalahdentien puolella oleva pysäköintialue on osoitettu yleiseen käyttöön (LP). Sitä voidaan laajentaa kaksikampaiseksi - kuten alueen monet asunto-osakeyhtiöt ovat esittäneet - jolloin alueelle mahtuu lähes tuplamäärä autoja. Tässä esitetty vaihtoehtoinen suunnitelma ei ole Lauttasaari-Seuran kannanotto. En enää toimi Seuran kaavatyöryhmän puheenjohtajana enkä muussakaan seuran luottamustehtävissä. Seura tulee antamaan oman mielipiteensä kaupungille erikseen. Kaupungin asemakaava on nähtävillä kirjastossa ja nettisivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteitä kaavasta voi toimittaa osoitteeseen kirjaamo@hel.fi 11. syysfacebook.com/ kuuta mennessä. KauppakeskusRuoholahti ik oh u aR KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA, OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO, ALKO, APTEEKKI SEKÄ MONTA MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ JA RAVINTOLAA LÖYTYY RUOHIKSESTA ? HELPPOJEN KULKUYHTEYKSIEN PÄÄSTÄ. U AVAJAISTAR JO S! KAIKKI LIPASTOT -20?60 % norm. hinnoista, voimassa 12.9. asti. SOHVAPISTE JYSK Carelia - jättikulma alk. 795 ? (1990 ?) paljon eri kokoja. Voimassa 6.9 asti. FENNO OPTIIKKA Katso 20 v. -synttäritarjoukset jysk.fi Fenno Optiikassa ensimmäisenä maailmassa Marimekon kehykset. K-RAUTA Moroccanoil tuotteet -20 %   HIUSFASHION CIAO! CAFFÉ Salaatin ostajalle espresso veloituksetta! Akkuiskuporakone MAKITA DHP453SYE 18 V, 2 x 1,5 Ah Li-Ion 149 ? voimassa syyskuun ajan. (169 ?) NYC BURGER Burgerin ostajalle lohkoperunat tai lisukesalaatti veloituksetta! MOTIVUS 1 kk superkortti ja jäsenyys HUPIPUISTO SNADISTADI Kaikki arkisynttärit -25 % yht. 89 ? (norm. 147 ?)! Tarjous voimassa 7.9. asti. APTEEKKI Rela-Tabs -maitohappobakteeri bonuspakkaukset 60 + 15 tbl -10 % BURGER KING® WHOPPER®-ATERIA Terveyskauppa NATURE AND YOU FIT Feelgood 9,90 ? (12,90 ?) 6,99 ? SUBWAY Kolme Subia kahden hinnalla BIEDER Kukkakauppa Syklaamit 9,90 ? /3 kpl MAYOR?S GYM 10 x salikortti 60 ? (75 ?) ei sitoutumista. Tarjous voimassa 20.9. asti. Voimassa 15.9. asti. MUSTI JA MIRRI Vesilelut alk. 2 ? /kpl. Voimassa 8.9. asti. K-CITYMARKET Candy King irtomakeiset 5,99 ? /kg, raj. 2 kg/talous. KE-SU 2.-6.9. Tarjoukset voimassa Lähikauppakeskus Ruoholahdessa 2.-5.9. ellei toisin mainita. Katso muut palvelut ja myymälät sekä liikekohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi ILMAINEN 1 h PYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA I t ä m e r e n k a t u 2 1 , 0 0 1 8 0 H EL S I N K I KauppakeskusRuoholahti www.kauppakeskusruoholahti
• Lauttasaari 10 Nro 30 ? 4.9.2015 Jore Marjarannan pari sapattivuotta Coloradossa muovasivat muusikosta joogaohjaajan. Nyt hän jakaa viikkonsa jooga- ja keikkapäiviin. Jore esiintyy lauantaina Lauttasaari-päivillä Jooga muutti muusi Jore Marjaranta löysi uuden elämäntavan opiskeltuaan joogaohjaajaksi Coloradossa. Nyt hän on vetänyt joogatunteja Lauttasaaressa kolme vuotta. Muusikko myös esiintyy lauantaina Lauttasaari -päivillä. J Teksti ja kuva Katja Pesonen ore Marjarannalle kuuluu hyvää. Hän näyttää sees­teiseltä kuin olisi elä­mässään juuri siinä, missä hänen kuuluukin olla. Se on erilaista kuin mitä mies osasi kuvitella esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, mutta niinhän elämä toimii. Elämä on sitä, mitä tapahtuu sillä aikaa, kun teet muita suunnitelmia. Jore tekee kyllä edelleen musiikkia ja keikkoja. Mutta sen ohessa hän tekee lähes yhtä paljon töitä joogaohjaajana. Rokki- ja joogaelämä voivat vaikuttaa toisistaan kaukaisilta, mutta hänen mukaansa ne eivät olen niin vastakohtia kuin luulisi. Itse asiassa joogalla on ollut positiivinen vaikutus hänen työhönsä artistina. ?Lauluääneni on vahvemmassa kunnossa kuin koskaan. Tenorit ovat onnekkaita, jos yli nelikymppisenä ääni on saanut syvyyttä. Minulle on käynyt juuri niin?, hän kertoo. ?Jaksan keikoillakin paremmin. Aikaisemmin oli raskasta aloittaa keikka puolen yön tienoilla ja lo- pettaa kahdelta yöllä, mutta nykyään se ei ole ongelma. Joogan ansiosta osaan käyttää energiaani päivän aikana niin, että jää voimia vielä illan h-hetkeen. Näiden lisäksi olen pirteämpi ja stressitasoni on alhaisempi.? Joogan hän löysi ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa etsiessään parannusta piinaaviin selkäkipuihin. ?1990-luvun puolivälissä minulle iski iskias, mutta meni viisi vuotta ennen kuin aloin tehdä mitään asialle. Tuolloin hyvä ystävä suositteli minulle joogaa ja lähdin kokeilemaan. Meni aikaa ennen kuin löysin siihen tarttumapintaa. En ollut koskaan harrastanut säännöllisesti mitään liikuntaa, joten kehon haastamisen lisäksi se haastoi uuteen elämänrytmiin ja -tapaan?, Jore muistelee. Joren vaimo lähti vuonna 2010 töihin Coloradoon, ja Jore sekä heidän kaksi lastaan seurasivat perässä. Jore oli koti-isänä kaksi vuotta. Siellä hän opiskeli jooga­ ohjaajaksi. Se tuntui jotenkin luontevalta. Kun he kolme vuotta sitten palasivat takaisin Suomeen, jooga tuli hänen elämäänsä voimakkaampana kuin hän oli alun perin edes suunnitellut. Nykyään Jore ohjaa Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa joogaa sekä kehonhuoltomenetelmää asahia. Lokakuusta lähtien hän opettaa joogaa jopa yhdeksän kertaa viikossa eri puolilla Helsinkiä. Hänen joogansa ei perustu filosofioihin vaan läsnäoloon. ?Joogatessa unohtaa kaiken ja keskittyy vain meneillään olevaan harjoitukseen. Ego jää ulkopuolelle. Filosofiaa ei tarvitse, sillä kyse ei ole ajattelusta ja analysoinnista vaan olemisesta siinä hetkessä. Rauhan on annettava tulla luokse, antaa sen ottaa valta.? Jore ei halua olla valmis, ei joo- gina, muusikkona eikä ihmisenä. Keskeneräisyydessä on kauneus. ?Täydellisyydestä puuttuu yllätyksellisyys ja tietty epävarmuus. Tietynlainen epävarmuus on hyvästä, koska jos luulee tietävänsä kaiken, tekee yleensä juuri niitä suurimpia virheitä. Ilman epävarmuutta ei myöskään tapahdu kehitystä?, hän miettii. Muusikonkin ura on jatkuvaa kehitystä, jos mielii pysyä soittolistoilla. Jore julkaisi ensimmäisen levynsä The Clap ?bändin kanssa vuonna 1980 ja myöntää pitkän uran tuovan paineita uusiutua ja pitää soundi tuoreena. ?Paula Koivuniemi on hyvä esimerkki siitä kuinka artisti pystyy uusiutumaan vuodesta toiseen, vaikka ikää karttuu. Haluan itse sitä myös.? Jorelta ilmestyi keväällä uusi levy VI, mikä nimensä mukaisesti tarkoittaa hänen kuudetta albumiaan. ?Meillä on ollut siinä valtavan
• Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 11 Lauttasaaren musiikkiopiston nokkahuiluryhmässä vapaita paikkoja Musiikkiopiston nokkahuilukerhot on suunnattu alakoulun 1-2-luokkalaisille. 1. luokalla kerhon aloittaneet voivat osallistua kerhoon kahden lukuvuoden ajan ja 2. luokalla aloittaneet yhden. Tämän jälkeen on mahdollista pyrkiä pääsykokeiden kautta musiikkiopiston varsinaiseksi oppilaaksi. Kerhot kokoontuvat musiikkiopiston tiloissa iltapäivisin koulun jälkeen. Kerhoihin otetaan 4-6 oppilasta/ryhmä. Uudet soitinryhmät alkavat taas syksyllä 2015 ja kokoontuvat kerran viikossa, 60 min/vko. (15 kertaa/lukukausi). Nokkahuilukerho on keskiviikkoisin klo 14.45-15.45. ? Joogan ansiosta osaan käyttää energiaani päivän aikana niin, että jää voimia vielä illan h-hetkeen. Näiden lisäksi olen pirteämpi ja stressitasoni on alhaisempi. Ilmoittautumiset musiikkiopiston kansliaan puh. 09 692 2913 (ma-to 9.30-17.00) Tule mukaan muskarimaailmaan! Lauttasaaren musiikkiopiston syksyn 2015 muskarit: - vauvamusiikki (0-2-vuotiaille) - musiikkileikkikoulu ( 3-6 -vuotiaille) - kanteleryhmä (6 -vuotiaille) - jousimusiikkileikkikoulu ( 5-6 -vuotiaille) - rytmiryhmä 6 ?vuotiaille AU TTASAA JU RI L RYHMISSÄ VIELÄ MUUTAMIA VAPAITA PAIKKOJA. Ilmoittautumiset musiikkiopiston (aamupäivä- ja iltaryhmät) kansliaan puh. 09 692 2913 (ma-to 9.30-17.00) OKS Lauttasaari-juoksu La 5.9.2015 klo 11 U ä. ikkoa M UD MU KAAN! Hinnat: Ennakkoilmoittautujat 15 ? Paikan päällä 20 ? IL U Jore Marjaranta esiintyy Lauttasaari-päivillä 5. syyskuuta kello 14.30. Juoksussa juostaan naisten ja miesten sarjat. Sarjojen kolme parasta palkitaan. O I T T A AU nellä on yleensä mukanaan kuuden hengen bändi ja viulisti, tällä kertaa hän vetää akustisen keikan yhdessä kitaristi Ville Nurmen kanssa. Luvassa on miehen klassikkobiisejä, kuten Haaveet kaatuu leffasta Pahat pojat sekä Miten pelko lähtee leffasta Minä ja Morrison. Sen lisäksi on uusia biisejä VI-levyltä. Hän viihtyy Lauttasaaressa, työ jooga- ja asahiohjaajana on tuonut tänne viikoittain kolme vuotta. Onhan täällä joskus asunutkin. ?Kun muutin aikoinaan Lahdesta Helsinkiin, tarvitsin pikaisesti kämpän etsiessäni pysyvää paikkaa ja sain asua kaverin luona kuukauden Isokaarella?, hän muistelee nauraen. ?Ei hitsi, olin ihan unohtanut tuon!? OITT Jore on ylpeä kotimaisen musiikin kehityksestä. Erityisesti hän kiittelee nuoria artisteja, jotka ovat vieneet kotimaista soundia kansainväliselle tasolle. ?Soittolistoilta näkee suomalaisen musiikin kiinnostavan ulkomaista enemmän. Se on merkki siitä, että täällä tehdään oikeasti kiinnostavaa musiikkia.? Levynmyynti kuitenkin tippuu koko ajan. Yksi syy on digitalisointi, toinen laittomat lataukset. Jälkimmäinen syy ei tietenkään miellytä ketään artistia, mutta digitalisointia vastaan Jore ei ole. ?Maailma muuttuu ja jos muusikko haluaa musiikkiaan kuunneltavan, kaikki keinot on käytettävä. Ei muutosta pidä nähdä uhkana. Enemmän olen huolissani siitä, että ihmiset kuuntelevat musiikkia niin huonoilla soundeilla. Jos sitä kuuntelee puhelimesta pilipali kuulokkeilla, niin musiikki ei pääse oikeuksiinsa.? Jore on organisoinut kaksi elämäänsä päivien mukaan. Hän joogaa sunnuntaista torstaihin ja muut viikonpäivät on pyhitetty keikkailulle. Tulevana lauantaina 5. syyskuuta hän kuitenkin omistaa lauantai-iltapäivänsä esiintymällä Lauttasaari-päivillä. Hä- Juoksu kiertää ympäri merellisen Lauttasaaren ja on pituudeltaan n . 10 km. Juoksun lähtö- ja maalialue on Kasinonrannassa. ILM hyvä tiimi. Olen tehnyt sanoitukset Lasse Wikmanin ja sävellykset Nalle Ahlstedtin kanssa, joka on myös levyn tuottaja. Sanoituksissa käsitellään asioita, joita ihminen tässä iässä ajattelee ja kokee. Ei ole luontevaa, että yrittäisimme tehdä musiikkia 16-vuotiaille?, hän hymyilee. ?Koen, että tällä albumilla on uutta fiilistä. Sitä voi kiittää siitä, että tietämykseni musiikin teoriasta on niin huono, että uskallan syöksyä musiikkiin häpeämättömästi. Jos alkaa pohtia liikaa biisien tekoa, sen sääntöjä ja kaavoja niin homma tyssää siihen. Pitää uskaltaa heittäytyä.? Perinteinen Lauttasaari-juoksu juostaan 38. kerran lauantaina 5.9.2015 klo 11.00. DU MUKAA Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset osoitteessa www.topola.fi/linkkeja/juoksu N!
• 12 Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 Kaunis kenkä, Yves Saint-Lauren on sanonut: ?Muoti tulee ja menee, mutta tyyli on ikuista.? East Riverin toimitusjohtaja Jarmo Viljanen on nähnyt aitiopaikalta suomalaisten kengänkäytön kehityksen. ?E Teksti ja kuva Katja Pesonen Viihdetaiteilijauransa lisäksi Spede Pasanen oli lahjakas piirtäjä. Hänen julistetaidettaan on esillä Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilassa. Speden taidetta kirkolla Edellisessä Lauttasaari-lehdessä oli sivulla kaksi valokuva pienestä pojasta sekä runo tämän elämästä. Kuvassa oli Spede Pasanen 5-vuotiaana ja hänen siskonsa Virpin kirjoittama runo. P Teksti Ville Elomaa ertti ?Spede? Pasanen (1930-2001) oli eräs maamme tunnetuimmista koomikoista ja elokuvantekijöistä. Lisäksi hän oli etevä keksijä. Pasanen aloitti opiskelun valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä 1950-luvun puolivälissä. Osakunta, elokuva ja muu viihdeala veivät hänet kuitenkin mennessään ennen valmistumistaan. Pasanen näytteli jo tuolloin erilaisissa elokuvien sivuosissa ja vuonna 1959 hänet palkattiin radiokoomikoksi Yleisradioon. Ensimmäisen oman elokuvansa X-Paroni Pasanen ohjasi vuonna 1964. Varsinkin Uuno Turhapuro -elokuvista tuli nopeasti kansan suosikkeja ? olihan Uuno itse parodia suomalaisesta kansanmiehestä kaupungissa. Siinä missä kansa piti Pasasen elokuvista, kriitikot yleensä lyttäsivät ne arvosteluissaan. Eräs tunnetuimmista Pasasen radiosketsisarjoista on Papukaija G. Pula-Aho. Sketseissä Spede on haastattelija ja haastateltavana on savolaisittain stadin slangia puhuva papukaija. Itse Pula-Aho, näyttelijä Leo Jokela, oli niin ikään lauttasaarelainen. Pasanen asui Helsinkiin muutettuaan jonkin aikaa Domuksen opiskelija-asuntolassa. Lauttasaari välkkyi kuitenkin hänen mielessään paikkana, jonne oli päästävä asumaan. Vuonna 1956 toive toteutuikin, kun Pasasten opiskelijaboksi perustettiin osoitteeseen Gyldenintie 4. Koko elämänmittainen lauttasaarelaisuus sai tuolloin alkunsa. Vuonna 1964 Pasanen muutti vastavalmistuneeseen Asunto Oy Laukkarantaan Laukkaniemen kärkeen. Lauttasaarelaiset muistavat edelleenkin Speden vesivempaimet Laukkaniemen laiturissa. Viimeiset vuotensa Pasanen asui Luoteisväylällä. Harva tietänee, että Pasanen oli myös hyvin lahjakas piirtäjä ja hänestä piti alun perin tulla mainosgraafikko, ennen kuin hän ajautui elokuva-alalle. Lauttasaaren kirkon näyttelytilassa on 2.-24. syyskuuta esillä Spede Pasasen Savolaisen osakunnan tilaisuuksia varten piirtämiä humoristisia julisteita. Lisäksi näyttelyssä on muun muassa Pasasen roolihahmon Härski Hartikaisen luonnollisen kokoinen patsas, joka paljastettiin postuumisti tehdyssä viimeisessä Uuno Turhapuro -elokuvassa Uuno Turhapuro ? This Is My Life (2004). Näyttelyn järjestävät Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren seurakunta ja se on Lauttasaaren kirkon näyttelytilassa Kirkkokahvilassa osoitteessa Myllykallionrinne 1. ivätkö kaikki naiset ole enemmän tai vähemmän kenkäfriikkejä?, hymyilee East Riverin toimitusjohtaja Jarmo Viljanen. Syy kenkähimoon on mysteeri, mutta ollaanpa rehellisiä: mitä elämä olisi ilman kauneutta ja in­ tohimoa kuin yhtä harmaata yk­ sitoikkoista vaellusta zombina päivästä toiseen. Ilolle on siis aihetta, kun Suomessakin on avauduttu rohkeille jalkineille. ?Kun aloitin yrityksen 24 vuotta sitten, Suomessa haluttiin ken­ giltä käytännöllisyyttä sekä tummia ja maanläheisiä värejä. Väreistä oli oikein pulaa. Me tuomme maahan kenkiä Brasiliasta ja Italiasta, joissa värikkyys on olennainen osa muotia. Pikku hiljaa se alkoi levitä tänne Pohjolaankin?, hän muistelee. Naisten pukeutuminen on muut­tunut. Suomalaiseen tyyliin on kuulunut käytännöllisyys ja jopa askeettisuutta lähentelevä ko­ ruttomuus niin pitkään, että jopa vielä 90-luvulla korkokenkiä pitävää naista pidettiin hillitysti sanottuna epäilyttävänä ja kevytkenkäisenä. Nyt on toisin, kun koko maailma ja sen muoti on kä­den ulottuvissa netin kautta. ?Kengät kertovat ihmisestä paljon. Yksioikoisesti ei kuitenkaan voi sanoa, että korkokenkien käyttäjä on tällainen ja lenkkareita pitävä tuollainen, sillä monet kuitenkin vaihtelevat kenkiä päivän asun ja tyylin mukaan.? Muotivirtausten liikkuvuudesta huolimatta Viljasen mukaan Suomessa valitaan silti mieluiten lenkkarit piikkikorkojen sijaan. Mutta kuka päättää, kumpi malli on parempi tai toista oikeampi? On tutkittu, että jalka kaipaa vaihtelua. Ei ole hyvä pitää pelkkiä korkoja ? jokainen voi kuvitella, miltä tuntuvat liikavarpaat ja vaivaisenluut. Lättänät ballerinat voi­vat kuitenkin olla jalalle jopa haitallisemmat, sillä niissä ei ole minkäänlaista iskunvaimenninta. Jalalle optimaalisessa kengässä olisi ainakin sentin paksuinen pohja ja 2-4 senttimetrin korko. Tuollainen korko auttaa jalkaa säilyttämään luonnolliset painopisteensä, kun taas ballerinat tai muut ohutpohjaiset kengät eivät tue jalkaa eivätkä suojaa sitä askelten tärähdyksiltä. ?Kenkiä todellakin olisi hyvä vaihdella. Vaihtelu ei ole hyvä ainoastaan jalalle vaan myös kengille. Kengät tietysti säilyvät pidempään, kun samoja ei käytä koko ajan. Miehet tekevät naisia enemmän sitä, että ostavat kengät, käyttävät ne puhki ja hankkivat vasta sitten uudet. Naisillahan ei koskaan ole riittävästi kenkiä ja tämän tiedon varassa suuri kenkävarasto on jopa hyvä asia?, Viljanen nauraa. Nyt siis kannattaa lopettaa se huonon omantunnon poteminen. Kenkävalikoimaa kartuttaessa on kuitenkin muistettava satsata laatuun. ?Jotkut naiset voivat laittaa hameeseen tai takkiin kepeästi sata- sen tai kaksi, mutta kengät pitäisi saada mahdollisimman halvalla. Kengissä kuitenkin hinta usein kertoo laadusta ja huonoilla kengillä voi pilata jalkansa.? Hän on matkustanut Italiassa kerran jos toisenkin uransa aikana ja pistänyt merkille, että saapasmaassa maksetaan 200-300 euroa jopa lasten kenkiin siitäkin huolimatta, että nämä kasvavat niistä ulos lyhyessä ajassa. Maailman parhaimpien suutarien maassa hyvät kengät ovat itsestään selvyys. Suomessa ei viitsitä satsata lasten kenkiin juuri siksi, että ne jäävät niin nopeasti pieniksi. ?Lasten kenkiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä huonoista kengistä seuraa vääristyneitä jalan asentoja ja vääränlaista askelmusta. Kenkien tulisi olla pienestä pitäen hyvät, sillä niillä on suuri merkitys kasvuun?, Viljanen muistuttaa. Onneksi kenkiin panostetaan enenevässä määrin. ?Vielä 90-luvulla oli yleistä, että bisnesmiehet pankinjohtajia myöten pukeutuivat erittäin siististi, mutta kengät saattoivat olla aivan kuluneet. Näin ei onneksi ole enää.? Vaikka suomalaiset ovat tulleet kenkien käytössä rohkeammiksi, mukavuutta vaaditaan silti. Aikaisemmin puhuttiin kenkien sisään ajamisesta, toisin sanoen oli luonnollista, että muutamat ensimmäiset pitokerrat toivat rakkoja ja kolotuksia ennen kuin kengät muokkaantuivat omistajansa jalkaan. Enää sitä ei odoteta. Kenkien on oltava mukavat ja sopivat myös uutena. Nousussa on miesten kenkäkiinnostuksen herääminen. ?Nuoret miehet ovat ennakkoluulottomia. He voivat ostaa useampia kenkiä kerralla eivätkä kavahda värejä. Tennaribuumi on Lauttasaaren Leijonat on vienyt rahapyramidin K-markettiin. Sillä kerätään varoja Lauttasaaren nuorison ja vanhusten toiminnan tukemiseen. Kuvassa ovat K-Supermarketin kauppias Ali Tikkala, joka on leijona itsekin, kauden 2015-2016 presidentti Kari Vellonen sekä kauden 2015-2016 sihteeri Teijo Junnola. Lauttasaaren Leijonat kerää myös silmälaseja Sri Lankaan. LC Helsinki/Mainingin sekä LC Helsinki/Lauttasaaren yhteinen teltta on mukana 5. syyskuuta Lauttasaari-päivillä, jonne ylimääräisiä silmälaseja voi tuoda.
• Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 13 hyvä mieli ollut vuosia niin naisilla kuin miehillä, ja itse odotan seuraavaksi siistin pukeutumisen trendiä, jossa miehet pukeutuvat pukuihin ja pukukenkiin. Siitä on näkyvissä jo merkkejä.? East River on kenkien, laukkujen ja vöiden maahantuoja, joka välittää tuotteita noin 250 liikkeeseen ympäri Suomen. Nyt he ovat avanneet outletin Lokkikujalle. ?Me maahantuojat tuomme muotia ja mielihyvää naisille?, toteaa Viljanen. Muoti menee pitkällä syklillä. Minkä liikkeet tilaavat heiltä nyt, ne toimitetaan myyntiin ensi vuonna. Esimerkiksi parhaillaan he esittelevät liikkeille ensi kevään ja kesän muotia. ?Se johtuu osittain siitä, että kengän valmistus on monesta komponentista ja niiden valmistajista kiinni. Siinä voi olla jopa 150 työvaihetta, joten prosessi ei ole kovinkaan nopea?, Viljanen sanoo. Suomalaiset eivät kuluta kenkiä vielä kovin. Viljasen mukaan täällä menee vuodessa noin kolme paria pieksuja per henkilö, kun taas Ranskassa se on 12 ja Jenkeissä 15. East Riverillä oli showroom Hel­ sinki Fashion Housessa 17 vuotta, mutta he halusivat paremmat ja hyväkuntoisemmat tilat. Lauttasaaresta tarjoutui juuri sopiva paikka. Lokkikujalla on tilaa sekä showroomille että outletille. ?Meidät on otettu ystävällisesti vastaan tässä taloyhtiössä. Asukkaat tulivat kyselemään keitä olemme ja voisiko auttaa?, Viljanen kiittelee. ? Kengissä hinta usein kertoo laadusta ja huonoilla kengillä voi pilata jalkansa. ÄEast River Outlet Lokkikuja 1 East Riverin toimitusjohtaja Jarmo Viljanen ja hänen poikansa Jan Viljanen tietävät, että hyvät kengät voivat pelastaa harmaankin päivän. Avoinna ti-to kello 10-18 eastriver.fi Lukijan ääni Sindbad toivoo Lohiapajanlahden Liikennekulttuurissa kaavan myönteistä etenemistä on parannettavaa Pursiseura Sindbad suhtautuu myönteisesti esilläolevaan Lohiapajanlahden kaavamuutokseen. Seu­ran tavoitteena on vähintään nykyisen kaltaisten palvelujen tur­vaaminen jäsenilleen. Kaava­ suunnitelma tekee sen mahdol­ liseksi, vaikka edessä onkin sa­ taman siirto aallonmurtajan suojaan sekä nykyisen kerhorakennuksen purku ja uuteen investointi. Helsinki esittäytyy merellisenä kaupunkina ja siihen liittyy veneily. Veneilyyn puolestaan kuuluu paitsi vesillä liikkuminen myös talvitelakointi. Harrastuksen yksi osa on veneiden kevät- ja syyshuollot. Seurassamme myös kun- nostetaan veneitä talvella. Tämä kaikki on mielekkäintä tehdä kotisataman yhteydessä eikä kymmenien kilometrien päässä hankalien kulkuyhteyksien takana. Olisi myös aikamoinen ralli, jos helsinkiläisten tuhannet veneet ahdettaisiin jonnekin periferiaan. Lauttasaaressa talvitelakointia käytetään argumenttina kaavoituksen puolesta ja vastaan. Koivusaaren yhteydessä valitellaan talvitelakointipaikkojen menetystä. Lohiapajanlahden osalta esitetään päinvastaisia näkemyksiä. Seuramme osalta venepaikkojen määrä pysyy ennallaan, mitä pidämme hyvänä. Vattuniemen- kadun varrelta poistuu kaupungin suoraan vuokraamia telakointipaikkoja ja niitä korvaa osin Kartanonlaiturin talvitelakointi. Oli kaavoituksen lopputulos mikä tahansa, Sindbad ajaa omien toimintaedellytystensä turvaamista ja toivoo asioiden ripeää etenemistä. Olemme jo toistakymmentä vuotta odotelleet kaavan vahvistamista, jotta pääsemme kehittämään satamaamme ja toimitilojamme. Pursiseura Sindbad ry Pekka Pirinen kommodori Liikkuminen on tehty ajoittain Lauttasaaressa haasteelliseksi mo­ nien tie- ja rakennustöiden takia. Parkkeeraus on vieläkin vaikeampaa, mikä ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että lainkuuliaisuutemme höltyy. Erityisesti nyt, kun uudet ja vähän kokeneemmatkin koulu­ laiset ovat taas palanneet koulutielle, on liikennekulttuuriin kiinnitettävä erityistä huomiota. Väärin pysäköidyn auton takaa ei pientä koululaista näe. Erityisen huono esimerkki on pyöräilyväylä Heikkiläntiellä, jolle pysäköidään säännöllisesti ja säännöistä piittaamatta. Pyöräilijät väistävät jalankulkijoiden puolelle ja jalan- kulkijat puikkelehtivat parkkeerattujen autojen takaa autotielle. Vaaratilanteita aiheuttavat myös Särkiniementielle pysäköidyt raskaan liikenteen ajoneuvot ja Lauttasaarentien tietyöalue. Valvonta mitä luultavammin li­ sääntyy vuoden vaihteessa tulevan maksullisen pysäköinnin myötä. Toivottavaa kuitenkin olisi, ettei pakkoja ja kieltoja tarvittaisi. Betoniporsaat tien reunaan apteekin edustalle ovat paikallaan, jos kaupunkilaisjärjellä asia ei parane. Lauttasaaren keskustaseura ry
• Lauttasaari 14 Nro 30 ? 4.9.2015 ?Päivähoito ei rakennu silpputyösuhteiden varaan? Teksti Risto Kolanen Kuva Kari Kotila Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen alusti keskustelun suomalaisten hyvinvointipalvelu­ jen tulevaisuudesta HKL:n kesäkodissa Länsiulapanniemessä. Hän on toiminut Kuntaliiton apulaistoimitusjohtajana vastuualueenaan juuri nämä kysymykset. Opiskelevien ja työssä käyvien perheiden huoli lasten turvallisesta hoivasta kasvaa. Päivähoidon maksut nousevat ensi vuoden elokuusta alkaen, mikä ajaa lapsiperheet entistä tiukemmalle. Päivähoidon laatu heikkenee Haataisen mukaan ryhmäkokoja kasvattamalla ja päivähoito-oikeuden leikkaamisella. ?Päivähoitoa ei voi rakentaa ihmisten muuttuvien silpputyösuhteiden varaan?, hän sanoo. Suunnitelma kerätä 150 miljoo­ nan euron potti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailta nostamalla palvelujen maksuja on hänestä hankala. Moneen otteeseen Suomi on saanut kritiikkiä OECD-maiden korkeimmista asiakasmaksuista. ?Terveydenhuollon suurilla mak­ suilla on suora yhteys ihmisten välisiin suuriin terveys- ja hyvinvointieroihin. Se heikentää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten pääsyä hoitoon ajoissa.? Haatainen on huolissaan arjen palvelujen tulevaisuudesta. Hä­ nen mielestään heikennykset eläkkeensaajien asumistukeen ovat kohtuuttomia. Hallitus esittää eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista ja eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Asumistukea saavan eläkeläisen kohdalla muutos vaihtelee riippuen siitä, missä asuu, tuloista sekä vuokran suuruudesta. Nykyisten tietojen mukaan keskimäärin eläkkeensaajien asumistukea saavan kuukausitulot tippuvat vajaalla 50 eurolla. Suurimmillaan pudotus on hurja: arvioiden mukaan neljännesosalla tuen saajista asumistuki pienenisi 100?200 euroa. ?Onko järkeä ajaa ihmiset pysyviksi toimeentulotuen asiakkaiksi asumiskulujen vuoksi? Näin luodaan uutta byrokratiaa, ihmisiä pompotellaan ja juoksutetaan luukulta toiselle. Olen varma, että valtion budjettisäästö kasvattaa kuntien toimeentulotukimenoja ja sosiaalityöntekijöiden ennestään suurta taakkaa?, Haatainen arvioi. ?Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite tulisi olla vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia päästä hoitoon, tukea ennaltaehkäisyä ja luoda toimiva kokonaisuus kestävälle rahoituspohjalle. Talouden parempaa tulevaisuutta luo koulutuksen tukeminen, jonka kautta ihmiset pysyvät mukana yhteiskunnassa?, hän jatkaa. Keskustelussa esiin nousi kysymyksiä muun muassa harmaasta taloudesta, monikulttuurisuudesta ja asenneilmapiirin koventumisesta. Vaikeista asioista huolimatta Tuula Haataisen ilme on aurinkoinen. Vieressä puhetta johtanut Kimmo Sarje. Kuvassa vasemmalla muun muassa entinen kansanedustaja ja maaherra Jacob Söderman ja saarelainen ex-valtuutettu Astrid Gartz. Lauttasaari, KT 79,5 m2 3h+k+kph/wc+wc+vh+lasitettu parveke. Heti vapaa Senioritalon kolmio Lauttasaaren sillan kupeessa. (F). Vuokra 1450 ?/kk + vesimaksu 20 ?/hlö/kk. Pohjoiskaari 9. 9830671 Soita, sovitaan esittely! Martti Luukkanen Partner, LKV, LVV 0400 705 805 martti.luukkanen@huom.fi Jos olet myymässä tai vuokraamassa asuntoasi, pyydä minut ilmaiselle arviokäynnille!
• Lauttasaari Nro 30 ? 4.9.2015 15 ASUKASPYSÄKÖINTI käyttöön Lauttasaaressa 1.10.2015 alkaen Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukas- ja yrityspysäköinti laajenee lokakuussa Lauttasaareen. Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin Lauttasaaren useimmilla kadunvarsipaikoilla tarvitaan lokakuusta lähtien asukas- tai yrityspysäköintitunnus. Tunnuksen voivat saada Lauttasaaren asukkaat ja yritykset. Asukaspysäköintitunnus maksaa 9 ?/kk (1.10.?31.12.2015) ja vuonna 2016 10 ?/kk. Yrityspysäköintitunnus maksaa 30,83 ?/kk. Tunnuksen saa enintään vuodeksi kerrallaan. Ilman tunnusta pysäköiminen jatkossa Asukas- ja yrityspysäköintipaikat merkitään liikennemerkeillä. Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään neljä tuntia arkisin kello 8?20. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Lisäksi liikkeiden edustoilla olevat paikat säilyvät valtaosin ennallaan, eli niillä on mahdollista pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta. Näin lunastat tunnuksen 1. Tule käymään rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) syksyn aikana, aikaisintaan 25.8.2015. Tunnuksen saadakseen on siis tultava paikalle. 2. Ota mukaan ajokortti ja rekisteriote. 3 Valmistaudu maksamaan tunnus heti. BOENDEPARKERING införs på Drumsö från 1.10.2015 Systemet fört boende- och företagsparkeringen som är i användning i Helsingfors innerstad utvidgas i oktober till Drumsö. Förändringen innebär att man för parkering på Drumsö på de flesta platser längs gatorna från och med oktober behöver ett tillstånd för boende- eller företagsparkering. Invånare och företag på Drumsö kan få parkeringstillstånd. Ett tillstånd för boendeparkering kostar 9 ?/mån (1.10.?31.12.2015) och år 2016 10 ?/mån. Ett tillstånd för företagsparkering kostar 30,83 ?/mån. Tillstånd kan fås för högst ett år i sänder. Parkering utan parkeringstecken i framtiden Platser för boende- och företagsparkering markeras med en trafikskylt. Utan parkeringstecken kan man parkera på platser längs gatorna med parkeringsskiva fyra timmar vardagar klockan 8?20. Under kvällar och nätter samt under veckoslut är parkeringen inte begränsad. Dessutom bevaras de flesta parkeringsplatser framför affärerna oförändrade, dvs. det är möjligt att parkera för en kort stund utan tecken. Så här löser du in ett parkeringstecken 1. Besök byggnadskontorets kundtjänst (Norra Magasinsgatan 9) under hösten, tidigast 25.8.2015. Ni måste personligen besöka kundtjänsten för att få ett parkeringstecken. 2. Ta med körkort och registerutdrag. 3. Var beredd att betala genast. Rakennusviraston asiakaspalvelu Pohjoinen Makasiinikatu 9 p. 09 3103 9000 rakennusvirasto@hel.fi Aukiolojat: ma 8.15?17, ti?to 8.15?16, pe 9?15. Byggnadskontorets kundtjänst Norra Magasinsgatan 9 tfn 09 3103 9000 rakennusvirasto@hel.fi Öppettider: må 8.15?17, ti?to 8.15?16, fr 9?15. Lisätiedot: www.hel.?/pysakointi | Mera information: www.hel.?/parkering asukasp_laru.indd 1 15.6.2015 13:20:44