• 4/2018 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURIJA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY TEEMANA Kirjallisuus ja innostus Kuinka kannustaa nuorta tarttumaan kirjaan? Krista Pulkkinen selvittää, s. 3 Vipinä-hanke innostaa kehitysvammaisia liikkumaan, s. 4–5 Kirjavinkkejä pukinkonttia varten, s. 7 Taiteilijaesittelyssä Anna-Leena Vilhunen, s. 10
• 2 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuurija kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry. Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 050 309 9501 Numeron 4/2018 tekijät Lauri Alhojärvi, päätoimittaja Milla Niini Milla Karkulahti Keijo Lehikoinen Christian Sannemann Taitto: Heidi Majdahl Kannen kuva Mari Saksola Kuva on Artovan kuvakisan upeaa satoa! SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com artovakoordinaattori@gmail.com PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert JAKELUPISTEET Arabianrannan kirjasto, Kallion kirjasto, Kumpuoti, Kumpulan kylätila, Metropolia, K-market Arabia, Kääntöpaikka, Bokvillan, Olotila, K-market Hämeentie, Tekniikan museo, Unisport. Kuohu ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymisaikataulun löydät Kuohun Facebook-sivulta ja www.artova.fi. Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Pääkirjoitus Lauri Alhojärvi 4/2018 Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 12/8 euroa tilille 800012-70827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos! T ämä Kuohu on vuoden viimeinen mutta itselleni ensimmäinen päätoimittajana. Suuria muutoksia lehteen ei ole luvassa, vaan jatkamme työskentelyä mainioiden kolumnistiemme ja vakiopalstojen kirjoittajiemme kanssa. Laadukkaan paperilehden julkaisemisen ohella pyrimme nykyajan toiveiden mukaisesti kehittämään digitaalisia kanaviamme. Kuohu löytyy jo esimerkiksi Facebookista, mutta haaveilemme myös videomateriaalin tuottamisesta. Jos kiinnostusta tällaista toimintaa kohtaan löytyy, yhteyttä saa kernaasti ottaa osoitteeseen kuohu.toimitus@gmail.com. Yksi journalismin tärkeimmistä tehtävistä on nähdäkseni lisätä ihmisten ymmärrystä maailmasta. Muun muassa tästä syystä aloitamme seuraavassa numerossa ruotsinkielisen palstan sekä vieraskynäsarjan, jossa tutustumme Helsingin muihin alueisiin ja kaupunginosayhdistyksiin. Samalla tavoitteenamme on kuitenkin kertoa entistä kattavammin Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueen ajankohtaisista asioista. Tässä numerossa paneudumme teemaan Kirjallisuus ja innostus. Teeman jälkimmäistä osaa edustaa etenkin Mari Monosen kirjoitus Vipinää Arabian kaduilla. Kirjoituksessa kuvataan hanketta, joka tähtää kehitysvammaisten ihmisten liikunnan lisäämiseen kotiyhteisöissä. Anna-Leena Vilhunen puolestaan paljastaa taiteilijaesittelyssään muun muassa kiinnostuksensa kaivinkoneita kohtaan. Kirjallisuutta ja lukemista käsitellään useassa kirjoituksessa. Vellu Taskila pohtii kolumnissaan lukemisen merkitystä ja muotoja. Krista Pulkkinen etsii kirjailija Jyri Paretskoin avulla keinoja saada nuoriso tarttumaan kirjaan. Toisaalla Pulkkinen esittelee omat suosikkinsa joulun koviksi paketeiksi. Itse referoin Anniina Walliuksen artikkelia, jossa kerrotaan täysien kirjahyllyjen merkityksestä ihmisen taitojen kehitykselle. Ympäristöasioita pitävät tuttuun tapaan esillä Leo Stranius ja Christian Sannemann. Kulttuuritarjonnan puolella aloittaa Arabianrannan huomaamattomampia taideteoksia esittelevä Huomasithan nämä? -palsta. Jean-Philippe Payette tarkastelee kolumnissaan etäisyyksien olemusta ja Artovan historiaryhmän edustaja Anders Jansson muistelee menneitä. Mainittujen kirjoittajien lisäksi Kuohua on jälleen ollut tekemässä suuri joukko innokkaita vapaaehtoisia. Kunnia upeasta taittotyöstä kuuluu Heidi Majdahlille. Toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä niin Kuohun parissa kuin muutenkin. Lauri Alhojärvi Päätoimittaja Teema : Kirjallisuus ja innostus Kulkeeko kamera mukanasi? Harmittaako, ettei upeita otoksiasi vielä ihailla laajalti? Osallistu Artovan kuvakisaan! Voit voittaa upeita palkintoja ja saada kuvasi esille Artovan ja Kuohun viestinnässä. Kuvat voivat kertoa Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin alueesta, luonnosta, ihmisistä ja eläimistä kaikkina vuodenaikoina juuri siitä, mikä elämäämme alueella koskettaa. Lähetä kuvasi vuoden loppuun mennessä osoitteeseen kuohutoimitus@gmail.com. Kuvien on hyvä olla 300 dpi-resoluutiolla, niin laatu riittää painotuotteeseen. Liitä mukaan yhteystietosi. Paras kuva palkitaan 60 minuutin hierontalahjakortilla Arabian Hierontahuoneelle, toiseksi sijoittunut saa 60 euron arvoisen muistikirja/USB-tikkusetin ja kolmanneksi sijoittunut 40 euron arvoisen muistikirja/USB-tikkusetin. Lisäksi 100 ensimmäiselle kuvansa lähettäneelle on luvassa pieni yllätyslahja. Kuvakisa jatkuu vuoden loppuu! DESIGN CENTREN WORKSHOPIT Varaa paikkasi dreijaus-, posliininmaalaustai koristelutyöpajoihin www.designcentrehelsinki.com PACE/ SANTTU MUSTONEN — KOKEILUJA LASISTA Design Lab Galleriassa 17.11.2018 – 24.2.2019 Syksyn ohjelma ja workshopit: www.designcentrehelsinki.fi Facebook & Instagram: designcentrehelsinki Hämeentie 135 A, 9. kerros, Helsinki
• 3 Rohkaise nuorta lukemaan L ukemisen tärkeys on laajasti tiedostettu. Kenellekään ei liene epäselvää, että lukutaito ja lukeminen auttaa elämässä eteenpäin, luo ja kehittää lukijan maailmankuvaa sekä alentaa stressitasoa. Lukeminen rentouttaa ja antaa erinomaista vastapainoa mobiilipainotteisen elämämme sinivalon vaikutuksiin. Kirjat antavat mahdollisuuden oppia uutta ja aivot saa uusia virikkeitä. Lukeminen lisää suvaitsevaisuutta ja rakentaa siltoja eri kulttuurien ja ajatusmaailmojen välille. Kun lukemisen kiistattomat hyödyt ovat tiedossa, voi vain ihmetellä, miksi lapsille iltasadun lukeminen on vähentynyt tai nuoria löytyy yhä vähemmän kirjaan uppoutuneena. Lukuharrastus ei poissulje teini-iässä tarpeellisia ja nuorelle mielekkäitä vauhdikkaampia harrastuksia. Niin futaajan kuin ringetten pelaajankin tulisi tarttua ajoittain kirjaan. Lukemisen ei tarvitse olla harrastus, sen pitäisi olla kuin hampaiden pesu, iltarutiini. Lukeminen rauhoittaa, auttaa lapsen ja nuoren tunneelämän kehityksessä sekä ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa yhteiskunnassa selviytymisen taitoja. Lukutaidon taso on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen. Koulumenestyksellä on linkki lukutaitoon Lukutaidolla on merkitystä myös menestymiseen opintiellä. Vahva lukutaito lisää kykyä omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta. Hyvä lukutaito antaa eväät koulumenestykseen ja lisää luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisutaitoa. Yläkoulun opettaja ja kirjailija Jyri Paretskoi kertoo, että hän tunnistaa nopeasti luokastaan ne, joille on luettu lapsena ja jotka lukevat myös itse. Muun muassa sanavarasto on merkittävästi suppeampi lukemattomammilla nuorilla ja ajattelutaidoissa sekä kirjoittamisessa on huomattavia eroja. Paretskoi on myös huomannut, että lukeva on myös empaattisempi ja pystyy paremmin tunnistamaan toisen ihmisen olotilan. Nuoren houkutteleminen ensimmäisen kirjan ja lukuelämyksen pariin ei aina ole helppoa. Kun lukeminen ja kirjat eivät ole kuuluneet kodin kulttuuriin, lukemisen malli ja sitä myöden into puuttuu myös nuorelta. Kirjan lukeminen vaatii myös paikalla oloa ja keskittymistä, jotka ovat nykyyhteiskunnassa kovasti koetuksella. Kannusta nuorta lukuharrastuksen pariin Yläkoulunopettaja Jyri Paretskoi kehottaa kannustamaan nuorta lukuharrastuksen pariin. Kun lukemisen hyödyt ovat tiedossa, motivaatiota ja kärsivällisyyttä lukupolulle kannustukseen pitäisi vanhemmilta ja läheisiltä löytyä. Mutta mitä tehdä? Paretskoin kirjailijan ura lähti tarpeesta. Melko vireän luokan opettaja kohtasi haasteen, jonka edessä moni vanhempi on: miten saada nuori lukemaan, kun oppilaiden mielestä lukeminen on hirveän tyhmää. Paretskoi luki oppitunnilla ääneen, vinkkasi oppilailleen kirjoja luet tavaksi ja vei heitä kirjastoon tutustumiskäynneille. Tuntui, ettei mikään auttanut. Kirjastossa virisi oppilaiden kanssa keskustelu siitä, että minkälainen kirjan tulisi olla, että he avaisivat sen kannen ja jatkaisivat mielellään sivujen kääntämistä. ”Mopoja ja huumoria”, nousi nopeasti vastaajajoukon pohdinnoista. Koska tällaista kirjaa ei tuolloin kirjaston hyllystä löytynyt, Paretskoi päätti kirjoittaa sellaisen itse. Vinkit lukemisen innostamiseen Ensiarvoisen tärkeää on, että kirjan sisältö vastaa lukijan intressejä ja että aihe on helposti lähestyttävä ja teksti mukaansa tempaavaa. Myös ulkoiset seikat, kuten kirjan paksuus ja ulkonäkö vaikuttavat valintaan. Aloittamisen vaikeutta voi madaltaa valitsemalla kirja, joka kädessä tuntuu kevyeltä. Alle 100 sivun teos on helpompi aloittaa, kuin kirja, josta tulee tiiliskiven tunnelma. Suosia kannattaa myös helppoa ja nopeaa luettavaa. Huumori helpottaa lukumatkan etenemisessä, vaikka itsessään aihe voikin olla vakava. Kirjaan tarttumista helpottaa myös sen nykyaikainen ulkonäkö. Nuorten maailmaan sopiva, moderni ja aikaansa osuva. Lukuharrastuksen pariin voi myös innostaa yhteisillä lukuhetkillä. Jos nuoren oma lukeminen ei saa tuulta purjeisiin, voi vanhempi tarttua kirjaan nuoren löhöillessä sohvalla tai venytellessä sängyllä, ja lukea ääneen. Yhteisistä lukuhetkistä ei tarvitse luopua, kun lapsen oma lukutaito karttuu. Kaikissa ikävaiheissa ääneen luetut tarinat ovat kuuntelijalle nautinto. Kun saa luvan lukea teinille ääneen, näistä muodostuu helposti ikimuistoisia ja antoisia yhdessäolon hetkiä. Kirjoille voi altistaa myös vierailemalla kirjastossa ja kirjakaupoissa. Viipyily hyllyjen välissä on inspiroivaa puuhaa. Jyri Paretskoi on kiertänyt kouluja nuorten lukemisen edistämisen lähettiläänä Lukukeskuksen sekä vanheimpainyhdistysten tukemana. Kirjailijavierailut kouluissa ovat innostaneet satoja nuoria lukemisen pariin. ”Ne ovat olleet hienoja ja tärkeitä hetkiä lukijoiden kanssa. Parhaita onnistumisen tunteita on, kun olen onnistunut sytyttämään nuoressa lukukipinän”, kuvailee Paretskoi kouluvierailujaan. Oppilailta on tullut paljon hyvää palautetta. Heistä on ollut mielenkiintoista tavata oikea kirjailija ja moni onkin inspiroitunut tapaamisen jälkeen kirjakauppaan ostoksille. Kirjavinkit Paretskoin tuotannosta lukeneille ja vähemmän lukeneille nuorille Ensilukijalle, etenkin pojille, saattaa olla haasteellista löytää mukaansa tempaava kirja, muttei mahdotonta. Jyri Paretskoin nuortenkirjojen tuotanto tarjoaa hyvän reitin lukemisen pariin. SHELL’S ANGELS Paretskoin haastattelemien nuorten mielestä kirjasta pitäisi löytyä mopoja, huumoria ja vauhtia. Shell’s Angels -kirjasarja syntyi tähän huutoon. Shell’s Angels on neliosainen nuortenromaanisarja, jossa kolme teini-ikäistä kaverusta seikkailevat. Vaikka kaikilla ei ole vielä edes mopoa, poikakolmikko perustaa mopojengin. Kuten kirjan nimestä saattaa arvata, notkumispaikaksi valikoituu simpukkainen huoltoasema. Kansien väliin on syntynyt tarina ystävyydestä ja salaisesta ihastuksesta, mutta myös kateudesta ja vinoilusta. Perheväkivalta, nuorten pelihimo ja alkoholinkäyttö nousevat kirjoissa esiin ja niitä käsitellään nuorten näkökulmasta. K15 Jyri Paretskoin uusimmassa K15kirjasarjassa ytimessä ovat ystävyys, erilaisuus ja kiusaaminen sekä nuorten seksuaalisuuden herääminen. Tarinassa riittää kommelluksia ja mokia, joiden kautta ystävyyssuhteet vahvistuvat. Vakavat teemat on satu käsiteltyä onnistuneesti huumorin ja huulenheiton avulla. ”Mua ei kauheasti kiinnosta, mitä muut ajattelevat ja sanovat ja tekevät. Mulla on omatkin aivot ja mä osaa käyttää niitä. Mulle on ihan samantekevää, mitä muut teistä ajattelee. Mä saa olla teidän seurassa oma itseni eikä mun tarvitse teeskennellä tai esittää jotain, mitä mä en ole.” (K15, s. 55-56). K15-kirjasarja on Jyri Paretskoin uutuus, jossa sivumäärä pysyttelee alle sadan, teksti on sujuvaa ja tarinan etenee jouhevasti. Kun kirjan ronski kielenkäyttö kohtaa kaverimaailmassa käytetyn, ympäristö tuntuu helposti samaistuttavalta ja tarinassa sattuu ja tapahtuu, ensimmäisistä nuorisokirjan lukukokemuksista tulee kannustavia eikä seuraavaan kirjaan tarttumiseen ole enää niin suurta kynnystä. Lisäksi näissä kirjoissa on mukava jatkumo seuraavaan, se janottu koukku, joka innostaa nappaamaan sarjan seuraavan kirjan käsiin. Kukapa ei haluaisi tietää mitä K15-kirjan päähenkilön Ronin äidin lukitun piirongin sisälle kätkeytyy tai mitä kaikkia vastauksia Roni saa äidiltään täyttäessään 15 vuotta. Lukemista voi treenata ja sen voi aloittaa milloin vain. Koskaan ei ole liian myöhäistä. ”Jos kaikki lukisivat lapsilleen, olisin tosi onnellinen”, huokaa Paretskoi ja kannustaa kirjojen pariin. Nyt kun kelit ja pimeys kehottavat kotoiluun, on lukemisen aloittaminen vieläkin helpompaa. Intoa lukemiseen, ihan kaikille! Krista Pulkkinen on Kristallin kirkkaasti -blogin kirjoittaja ja Testikuskit.fi-sivun sisällöntuottaja, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola. Mopoja ja huumoria! Kun saa luvan lukea teinille ääneen, näistä muodostuu helposti ikimuistoisia ja antoisia yhdessäolon hetkiä. Ku va : Fa bi ol a Pe na lb a/ un sp la sh .c om
• 4 Vipinää Arabian kaduilla Mari Mononen työskentelee Kehitysvammatuki 57 ry:ssä Vipinä-hankkeen projektipäällikkönä V ipinä on Kehitysvammatuki 57 ry:n hanke, jonka tavoitteena on lisätä liikuntaa kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöissä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä ryhmäkotien asukkaiden ja ohjaajien kanssa, minkä lisäksi hyödynnetään lähiympäristön mahdollisuuksia. Hankkeessa keksitään yksilöllisiä ja innostavia niksejä arjen liikunnan lisäämiseksi. Syksyllä 2018 Vipinä laittoi Arabiassa ja Hermannissa sijaitsevat ryhmäkodit liikkeelle. Ensin työskenneltiin toiminnallisissa ideapajoissa ja sitten asetettiin koko yhteisölle liikuntahaaste. Haasteessa kirjattiin kuukauden ajan kaikki liikuntasuoritukset ylös ja kilpailtiin toista ryhmäkotia vastaan. Kokeilusta syntyi kolme keskeistä oivallusta asioista, jotka lisäävät kehitysvammaisten ihmisten liikuntaa. 1. Turvallinen alue lisää liikkumista Arabian ja Hermannin alueella on useita turvallisia ja maksuttomia liikuntapaikkoja, joista on syytä olla ylpeä. Vieressä oleva merenranta kutsuu pitkille kävelyille reiteillä, joilla autoja ei tarvitse varoa. Luonto on lähellä ja kaupungin ylläpitämät liikuntapuistot ovat kaikkien käytettävissä. Kävelyetäisyydellä olevat mahdollisuudet lisäävät myös niiden ihmisten liikkumista, jotka eivät pysty liikkumaan kovin itsenäisesti. Vipinä-jengi kävi syksyllä oppaan johdolla luontoretkellä Pornaistenniemen esteettömällä luontopolulla ja Lammassaaressa, missä bongattiin muun muassa huuhkaja ja kanahaukka. Lisäksi pelattiin Kukunori ry:n johdolla kävelyfutista Arabianrannan hiekkakentällä ja frisbeegolfia Violanpuistossa. 2. Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet Kenenkään sosiaalisen elämän ei pitäisi rajoittua omien seinien sisään. Mielekästä tekemistä, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ja uusia tuttavia voi löytyä alueella toimivista yhdistyksistä ja yhteisöistä. Niiden löytäminen Arabian alueelta ei ollut vaikeaa. Vipinä teki yhteistyötä paikallisten yhdistysten, Artovan ja Friskis&Svettis ry:n, kanssa. Molemmat toivottivat kehitysvammaiset asukkaat tervetulleiksi yhdistysten tasaveroisiksi toimijoiksi. Artovan kanssa tehtiin viestinnällistä yhteistyötä, saatiin paikallistuntemusta ja vinkkejä alueen Arabian ja Hermannin alueella on useita turvallisia ja maksuttomia liikuntapaikkoja, joista on syytä olla ylpeä. Poikkeuksellisen värikäs ruska houkutteli Valtterin ulkoilemaan.
• 5 mahdollisuuksista. Friskis&Svettis sen sijaan tarjosi Vipinälle mukavan liikuntailtapäivän ja tilan Vipinä-bileille. ”Meidän liikuntaseuraan kaikki ovat tervetulleita”, puheenjohtaja Niina kertoo. ”Kaikki seuran toimijat – ohjaajat, järkkärit, salkkarit ja hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoispohjalta. Näihin tehtäviin voi hakeutua kuka tahansa omien taitojen ja kiinnostusten mukaan. Esimerkiksi salkkareiden eli saliapulaisten tehtävä on vastaanottaa jumppaajat ja järjestää tila jumppaa varten.” 3. Kaverit lisäävät liikettä Moni meistä tunnistaa ryhmäpaineen tehon. Kun kaverin kanssa on sovittu iltalenkistä, sitä ei herkästi jätetä väliin. Jotkut ihmiset tarvitsevat toisen ihmisen tukea päästäkseen ylipäänsä liikkumaan. Kehitysvammatuki 57 ry on jo yli kymmenen vuotta yhdistänyt kaveripareja, kehitysvammaisia ja vammattomia ihmisiä, joilla on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Vipinä sai idean laajentaa kaveritoimintaa liikkujakavereihin: yhdistää kaveruksia, joita kiinnostaa erityisesti harrastaa liikuntaa yhdessä. Näin alkoi Samin ja Pekan ystävyys. ”Olen onnellinen uudesta kaveristani, Pekka on tosi mukava. Olemme ehtineet tehdä jo vaikka mitä!” Sami kertoo Pekan nyökytellessä vieressä hymyillen. Haastatteluhetkellä he ovat tutustumassa kävelyfutikseen, eikä edes lokakuun viima heikennä hymyä. Samin ja Pekan ystävyys alkoi vasta lokakuun alussa, mutta kävelyfutiksen lisäksi he ovat käyneet jo muun muassa kävelylenkillä ja biljardia pelaamassa. Toiseen tutustuminen on helppoa liikunnan lomassa. Lisääntyikö liikunta? Liikuntahaaste kesti lokakuun ajan. Jokainen liikuntasuoritus tuotiin näkyväksi tarrojen avulla, jotka veivät joukkuetta lähemmäs maalia. Leikkimielinen kilpailu kahden kotiyhteisön välillä oli täpärä, mutta sen voitti Hermannin ryhmäkoti. Hermannissa ohjaajana työskentelevä Anna kertoo, että asukkaat ovat innokkaita kokeilemaan uusia asioita. Kilpailuhenki ja tarrojen keräily innostivat liikkumaan ja siivittivät Hermannin voittoon. Kuukauden tsemppariksi palkittu Valtteri arvelee voiton syyksi yhteisöllisyyttä: ”Olemme kuin yhtä suurta perhettä”. Hanke alueella päättyi lokakuun lopussa järjestettyihin bileisiin, mutta ryhmäkotien vipinä tuskin lakkaa ihan heti. Vipinä on Kehitysvammatuki 57 ry:n hallinnoima hanke (2018-2020), jota rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla. Jos haluat tukea kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta, voit hakeutua yhdistyksen kautta esimerkiksi liikkujakaveriksi. Ole yhteydessä myös, jos haluat pohtia, kuinka yhdistyksesi toiminta olisi paremmin kaikkien saavutettavissa. ? Tutustu www.kvtuki57.fi. Vipinä-pelin voittajajoukkue esittelee kuukauden liikuntasuorituksia. Friskis&Svettis tarjosi Vipinää jumpan muodossa.
• 6 Artovan kotikaupunkipolut lautapeliksi Milla Niini Kirjoittaja on pitkänlinjan humanisti ja on aktiivisesti mukana Artovan toiminassa. P auli Salorannan luoma Kotikaupunkipolut -konsepti toimii eri puolilla pääkaupunkiseutua kävelyreitteinä, joissa historia ja nykyisyys kohtaavat. Kävellen opastuksen kanssa tutustuu lähiseutuun vaikka muutettaessa uudelle asuinalueelle perusteellisemmin lyhyessä ajassa. Polkujen opastuksissa puhutaan paitsi lähihistoriasta, myös esimerkiksi luonnosta. www.kotikaupunkipolut.fi Artova-alueella eli Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueella polku on ollut olemassa jo reilut kuutisen vuotta. Vuonna 2017 Artova ry sai Museovirastolta avustuksen reitin parantamiseen. Avustuksella tehtiin taskuun mahtuva esite ja yksi pitkä kierros jaoteltiin kolmeen, noin tunnin mittaiseen iltalenkkiin. Artova ry myy esitettä neljän euron omakustannehintaan esimerkiksi Bokvillanissa, Arabian kauppakeskuksen K-marketissa ja toimistoltaan. www.artova.fi/ artovan kotikaupunkipolut Kotikaupunkipolut on Artova -alueella erityisen hauska tapa tutustua paremmin alueeseen -Vanhakaupunki ja Toukola vilisevät historiaa ja uudempiakin tarinoita! Lisäksi luonto on täällä lähellä, ja uudellakin alueella erityisesti suunnittelussa otettu huomioon. Näitä kirjallisia tietoja voi aikuinen helposti lukea, mutta lapsia ja perheitä ajatellen poluista tehdään nyt juuri lautapeliä. Tätä projektia on myös Museovirasto rahoittanut. Lautapelissä tutustutaan pelilaudan kautta alueeseen – peli on perinteinen ”heitä noppaa ja etene” -peli, mutta kehitteillä on myös keinoja, joilla pelaajat saadaan jalkautumaan alueelle! Kotialueesta kehitetty peli on saanut esimerkiksi Käpylän alueella Unescon kunniamaininnan. Tämäkin peli on saanut innoituksensa draamapedagogi Tintti Karppisen luomasta mainiosta Käpylä -pelistä. Kyseessä ei ole tosikkomainen tietovisa, vaan leikki. Peli tulee myyntiin joulun maissa, ja samaan tapaan kuin Artovan Kotikaupunkipolut -esitekin, sitä kannattaa tiedustella â artova.koordinaattori@gmail.com -osoitteesta. Tavataan kotikulmilla! A rabian alueelle kätkeytyy lukuisia taideteoksia. Tällä palstalla nostetaan esiin muutamia niistä. Michael Schilkin Perhe-reliefi ”Toukolan kirkon” seinällä osoitteessa Koreankatu 2. Reliefi on vuodelta 1955, jolloin talossa sijaitsi sekä tehdastyöläisten asuntoja, että seurakuntasali. Se kuvastaa perhettä vapaa-ajan vietossaan, taakse piirtyy Arabian tehdas sekä kyyhkynen, joka symbolisesti kuvastaa myös seurakuntaa. Arabianrannan ensimmäinen taideprojekti oli Jukka Vikbergin ”Lintuparatiisi” vuodelta 2002. Arabiankadulla Hirsipuukallion kyljessä sijaitsevassa teoksessa on 82 alumiinipronssiin valettua pikkulintua, kaikki Vanhankaupunginlahdella pesiviä lajeja. Jokaiseen lintuveistokseen on kaiverrettu lajin tieteellisen nimen lyhenne. Teos on valaistu pimeinä vuodenaikoina. 1 Toukola! Vanhakaupunki! Nuo nimet kaikuvat kulttuuria ja seikkailua! Täällä Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550 ja Maamme-laulu esitettiin ensi kerran 1848. Arabia on myös suomalaisen muotoilun kehto, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Nyt Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin tilastoalueilla on 9 900 asukasta. Kotikaupunkipolut avaavat portteja kotikulmien historiaan ja nykypäivään, luontoon ja kulttuureihin, rakennusperintöön ja henkilöhahmoihin, luoden silmäyksiä myös tulevaan. Tämän esitteen avulla voit kulkea halki Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin. Lähdetään liikkeelle! Arabia! Ju h a B lo m b er g Vanhaa ja uutta Arabiassa. Huomasithan nämä? Neljä valokuvaa kotikulmilta Kuvaaja: Lauri Alhojärvi Ku va : Ju ha Bl om be rg Teksti ja kuvat: Milla Karkulahti
• 7 Kirja pukinkonttiin Kirjalahjalla ilahdutat! Ilahdutat ja innostat tärkeän lukuharrastuksen pariin. Vaikka lapsena kirjatoiveet eivät kivunneet joulupukin lahjalistalleni lelulahjojen oheen, kirjojen arvostus on noussut huimasti iän myötä. Niidenkin, joita sain pikkuihmisenä. Ne Marikit, Peppi Pitkätossut, Viisikot, Tiinat ja Lokki Joonatanit, joita kuorin lahjakääreistä, löytyvät yhä kirjahyllystä. Toisin kuin lelulahjat, jotka rikkoonnuttuaan siirtyivät osissa roskakoriin tai annettiin eteenpäin, kun ikää karttui eikä kiinnostusta enää riittänyt. Anna lukemisen lahja, ikään katsomatta. Lukurikasta joulunaikaa ja uutta vuotta 2019! Rakkaudesta aseisiin, Jennifer Clement. Like Kansainvälisen sananvapausjärjestön Penin puheenjohtaja Clement oli päävieraana Helsingin Kirjamessuilla, jossa hän kertoi väkevästä romaanistaan Rakkaudesta aseisiin. Jo pelkästään ajankohtaisuudellaan kirja herättää mielenkiintoa erilaisissa lukijoissa. Rakkaudesta aseisiin kertoo asuntovaunualueella äitinsä kanssa asuvan 14-vuotiaan Pearlin kasvuja selviytymistarinan koskettavasti. Vakavien teemojen käsittely kirjassa, aseja huumekauppa, köyhyys ja elämä järjestyneen yhteiskunnan ulkopuolella, eivät tee lukuelämyksestä kevyttä. ”Tämä vaikuttava ja elämyksellinen romaani on myös terävä yhteiskunnallinen kannanotto, joka antaa ajattelemisen aihetta.” –Publishers Weekly Lasitehdas, Katja Lahti. S&S Lasitehdas on kahden perheen tarina, joista kumpikin on saanut lottovoiton, toinen rahapelissä ja toinen syntymässä. Yhdessä vietetty joulu pakottaa kunkin miettimään: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Lasitehdas on Katja Lahden valloittava esikoisromaani luokkaeroista, unelmista ja lottovoitosta. ”…(kirja) vei ja minä vikisin…70-luvulta alkava ja vuosikymmenittäin täydentyvä kuvaus päähenkilöiden elämänkuluista sai minut suorastaan rakastumaan Juhaniin, Irinaan, Juhaan, Kristiinaan, Rogeriin, Juhaan ja Lottaan.” Älä ota sitä niin vakavasti -blogin Suttastiina Beta. Sensored Reality 1, Anders Vacklin ja Aki Parhamaa. Tammi Tiesitkö, että jos merenpinta jatkaa nousuaan, Arabiarannastakin tulee osa Pohjolan Venetsiaa? Beta on nuorille suunnattu korkealaatuinen kirja, joka sopii myös aikuiseen käteen. Kukapa ei haluaisi kurkistaa vuoteen 2117, jolloin ilmastonmuutos ja merenpinnan kohoaminen ovat todellisuutta. Betassa Helsinki on vajonnut mereen, siitä on tullut peliteollisuuden mekka ja videopelaamisesta elämäntapa. Tässä todellisuudessa seikkailee kuusitoistavuotias Minako Takeda alias Bug, joka on muuttanut Japanista Suomeen. Koulua enemmän tytölle maistuu pelaaminen, eikä sulautuminen uuteen ympäristöönkään suju vaikeuksitta. ”Viihdyin ja tempauduin täysin tarinan vietäväksi. Scifi ja dystopiat ovat minulle tuttua ja mieluisaa luettavaa. Samaten dekkarija trillerigenret, joille tyypillisiä piirteitä tästä teoksesta myös löytyy paljonkin. Bonuksena on vielä aimo annos Japani-tietoa ja -tunnelmaa!” Kirsin kirjanurkka K15 salaisuuksia, Jyri Paretskoi. Otava K15 on erinomainen ensikirja vähemmän lukemaan tottuneille nuorille. Huumorin ja kommellusten kautta kirjassa käsitellään vakavia aiheita, kuten erilaisuus ja kiusaaminen. K15 on neljän kirjan kirjasarja, josta kaksi on jo julkaistu. Kunkin kirjan tarina toimii myös sellaisenaan, mutta ehdottomasti kannattaa aloittaa tarina ensimmäisestä K15 kirjasta ja päästä seuraamaan alusta asti lukitun piironginlaatikon salaisuuden selvittelyä ja odottelemaan päähenkilö Ronin 15-vuotis syntymäpäivää, jolloin vihdoin Ronin äiti vastaa Ronin kiperiin kysymyksiin. ”K15 on täsmäisku nuorten lukemattomuutta vastaan. Nuorten elämästä ei noloja tilanteita puutu, eikä Paretskoi liiemmin varmistele, vaan antaa palaa. Vaikken ehkä ihan kohdeyleisöä olekaan, tunnustan hörähdelleeni ääneen useaan otteeseen.” Amman lukuhetki Sydänmaa, Arne Dahl. Into Jännitystä kaipaava taputtaa käsiään yhteen, kun Arne Dahlin kovakantinen paljastuu lahjapaketista. Viime vuoden Rajamaat sai jatkoa ja Sydänmaan koukuttava kuvaus Lapin maisemista vavisuttaa tarinallaan varmasti jokaista dekkarifania. Kirja on lahjaklassikko, joka ei vain voi mennä väärin. Ex-poliisi Sam Berger ja entinen turvallisuuspoliisin soluttautuja Molly Blom saavat tehtävän, joka liittyy vanhaan järkyttävään murhaan. Murhaaja on ollut vankilassa jo pitkään, mutta onko hän oikea syyllinen? Vaikkakin Sydänmaa ja Rajamaa toimivat myös itsenäisinä tarinoina, Berger & Blom -sarjan kakkososaan kannattaa tarttua vasta kun Rajamaat on luettu. ”Trilleri jossa on ylenpalttisesti kaikkea.” Aftonbladet Sinisiipi, J.P. Pulkkinen. Teos Kirjailija ja toimittaja Pulkkinen vie lukijansa Vantaan betonilähiöihin. Rakennuskuiluun pudonneen pakolaislapsen pelastusoperaatio tuo esiin naisen ruumiin, jonka murhatutkimuksen kautta poliisit Timo ja Liina sotkeutuvat vyyhtiin, jossa myös heidän oma elämänsä muuttuu rajusti. Rikosromaanin erityistä antia on Vantaan kuvaus, joka ei jää vain nykyhetkeen vaan kertoo myös kaupungin historiaa aina siitä lähtien kun se oli vielä Helsingin pitäjä. ”Sinisiipi erottuu hienosti poliisin tutkintaja kippailulinjaa noudattavista perusdekkareista myös historiallisia ulottuvuuksia mukaan kahmaisevan rikosromaanin suuntaan.” Helsingin Sanomat, Antti Majander Krista Pulkkinen on Kristallin kirkkaasti -blogin kirjoittaja ja Testikuskit.fi-sivun sisällöntuottaja, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola. Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa, Ida Salminen ja Riikka Salminen. S&S Kirja on valloittava kokoelma satumuotoisia tositarinoita ihan tavallisista suomalaisista tytöistä, joille on sanottu ettet voi, osaa etkä pysty. Ja toisaalta kannustettu, että mikä tahansa on mahdollista. Maailmaa muuttavien tyttöjen joukkoon kuuluvat muun muassa pupukorvaisten jalkineiden kenkäsuunnittelija Minna Parikka, tekstiilitaiteilija ja Marimekon perustaja Armi Ratia sekä poliitikko ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Inspiroivia tarinoita itselle tai ääneen luettavaksi. ”Ida Salminen on kirjoittanut helppolukuisen isoin kirjaimin painetut, ilmavasti taitetut kasvutarinat Olipa kerran -rakenteella kunkin esitellyn naisen näkökulmasta. Näin kirjaan valitut 50 naista näyttäytyvät aidosti omat arvonsa valitsevina ja omat päätöksensä tekevinä henkilöinä, itsenäisinä ihmisinä. Asiaja kertomusaineksen onnistunut yhdistäminen.” Kymen Sanomat ja Etelä-Saimaa, Eeva Kurki Polkuja ja mansikkapaikkoja – Tallinna suomalaisten suosittelemana, Original Sokos Hotel Viru 100-vuotiaan Viron pääkaupungin Tallinnan matkailutarjontaan kannattaa tutustua Polkuja ja mansikkapaikkoja – Tallinna suomalaisten suosittelemana -matkaoppaan avulla. Siinä 45 suomalaista suosittelee Tallinnaan saapuville risteilyvieraille käyntikohteita, tapahtumia, ruokapaikkoja ja kahviloita. Kirjasta löytyy muun muassa presidentti Tarja Halosen, F1-kuski Mika Salon, elokuvatuottaja Markus Selinin ja laulaja Ilkka Alangon mansikkapaikat. ”Tämä on paras kirja, mitä on ikinä tehty suomalaisille!”, Sakari Nupponen, toimittaja, kirjailija
• 8 TOVA-lehdestä luettua: KUMPULAN KIILA ? TOVA-lehti, Toukola-Vanhakaupunki-lehti, julkaistiin 1977-2002. Näinä vuosina satakunta tajaa tuotti lehteen yhteensä hieman alle 500 juttua alueesta, sen tapahtumista ja ihmisistä. Ensimmäisen kirjoituksen otsikkona oli ’Vantaan Helsingin historiaa’, viimeisen ’Kuhaa ja kaprista’. MIKÄ TOVA-LEHTI? T ämä on lyhyt alustus pitkään juttuun Kumpulan kiilan käytön ja rakentamisen kiemurat. Aluehan ei ole ’meidän’ puolella Kustaa Vaasantietä, mutta asukkaita on varsin suuresti kiinnostanut sekä se, mitä sinne ei pidä rakentaa että se, mitä olisi tarkoitus tehdä. Ensimmäisen kerran tämä Intiankadun ja Kustaa Vaasantien liittymän ympäröivä alue ilmestyy Tova-lehteen 17.5.1978. Silloin yhdistys esittää että Helsingin yliopiston Kumpulan mäen hankkeen kaavoituskilpailuun sisällytetään myös Intiankadun ympäristö. Tähän on sijoitettava palvelulaitoksia, kuten monitoimitalo ym., mitä yhdistys on jo aiemmin ehdottanut. Alueelle väliaikaisesti ajateltua Esson jakeluasemaa ei saa toteuttaa. Esso torjuttu, versiot 1 ja 2 20.5.1979 numerossa todetaan että Esso on torjuttu lopullisesti Kumpulan kiilasta. Kaupungin kiinteistölautakunta oli vuonna 1972 päättänyt vuokrata alueelta 3500 neliön tontin Essolle jakeluaseman rakentamista varten, mutta lautakunnalla ei ollut valtuuksia päättää maankäytöstä. Esso yritti sitten vuonna 1978 saada tilapäisen jakeluaseman rakennuslupaa, mutta hakemus hylättiin, koska hanketta ei voitu pitää tilapäisenä. Toukola-Vanhakaupunkiyhdistys oli muiden yhdistysten kanssa toimittanut tätä koskevan kirjelmän rakennuslautakunnalle. Esso haki vielä poikkeuslupaa, mutta sekään ei mennyt läpi. Lehdessä viitataan myös siihen, että ”muistissa on varmaan parin vuoden takainen asukaskamppailu EsAnders Jansson Kirjoittaja on Artovan historiaryhmän jäsen ”Jo ennen minun aikaani yhdistys oli mukana kaatamassa Kustaa-Vaasantien varteen, Kumpulan puolelle suunniteltua Esso-hotellihanketta. Sitten Kumpulan kiilaan suunniteltiin pitkään palvelutaloa, mutta suunnitelman kaaduttua (laman takia?) alueelle aiottiin rakentaa huoltoasema ja valintamyymälä. Hanke kaatui Kumpula-seuran ja yhdistyksemme vastustettua asiaa.” (Riitta Korhonen TOVA-lehdessä 2/2001) son moottorihotellin rakentamista vastaan samalle alueelle. Tässä voitokkaassa toiminnassa oli ToukolanVanhankaupungin yhdistyksellä keskeinen merkitys... lopuksi virallinen palvelukeskuksen asemakaavan laadinta lautakunnalle moottorihotellin vaihtoehdoksi.” Palvelutalo versio 1 Toukokuun 1979 lehdessä ennakoidaan myös Kumpulan yliopistoalueen suunnittelukilpailun ratkaisemista. Nähdään, että asukkaiden on välittömästi ryhdyttävä painostamaan kaupunkia esitetyn palvelukeskuksen nopeaksi toteuttamiseksi. ”Meillä on riittävästi kokemuksia siitä, ettei kaupunki juuri mitään pyytämättä ja vaatimatta tarjoile (ei edes välttämättömimpiä kunnallisia palveluita). Kysymättä se kyllä osaa viedä.” 30.4.1980 todetaan että seudun asukkaat olivat 19.4 päättäneet lähettää kaupungille kirjelmän, jossa vaaditaan toteutettavan nk. moottorihotellitontille asukasjärjestöjen vuodesta 1977 esittämät palvelut, mm. pienehkö terveysasema. Itä-Pasilavaihe ja palvelutalo versio 2 Maaliskuussa 1982 lehti kysyy ”Kumpulan mäestä uusi Itä-Pasila?” Kumpulan mäen alueesta valmistui Arto Sipisen voittaneeseen kilpailuehdotukseen perustuva, Mikael Sundmanin laatima kaavarunkoluonnos joskin neljännestä suuremmalla rakennusoikeudella, 190 000 m2ka, kuin mitä kilpailuehdotus oli sisältänyt. Lehti toteaa että tästä syntyy raskas, mäkeä alas vyöryvä ja kartanon takaiseen arvokkaaseen rinteeseen tunkeutuva rakenne, joka varmaan näkyy Tallinnaan saakka. Yliopistolle pienempikin tehokkuus olisi riittänyt, mutta kaupunki lisäsi yliopiston rakennuksiin vielä merkittävää asuntoja toimistokerrosalaa. ”Helsinki alkaa TÄSTÄ ilmoittavat korkeat, raskaat Kumpulan mäen talot Lahdesta päin tulevalle.” Kumpulan kiilan kärkeen tässä suunnitelmassa on Intiankadun kahta puolen merkitty alueellisia palveluja, jotka on tarkoitettu osittain myös toukolalaisille. Risteykseen ehdotetaan kaupallisten palvelujen ja postin rakennusta, sekä julkisten palvelujen rakennusta, jossa olisi tilat kirjastoa sekä nuorisoja vapaa-ajantoimintoja varten. Kesäkuussa lehti esittelee yhdistyksen ja aluetoimikunnan lausuntoja suunnitelmasta. Massiivisesta, ahtaasta ja ylikorkeasta rakentamisesta tulisi palata kilpailun voittaneen ehdotuksen mitoitukseen. Omassa lausunnossaan yhdistys ehdottaa yliopiston laajennusvarauksen tarpeellisuuden harkintaa ja kaavarunkoon väljää ja pientalovaltaista, sekä tyyliltään että sijanniltaan nykyiseen kaupunkikuvaan sopivaa rakentamista. Yhdistys korostaa Kumpulan kiilan tärkeyttä julkisten palvelujen kannalta. Maaliskuussa 1983 käsitellään taasen kaavarunkoa. Tällä välin on Vallilanlaakson läpi kulkevan kadun kysymys kiertänyt kehää Pasilanväylän 2+2 kaistan tunnelista 1+1 kaistaiseksi kaduksi maan pinnassa, siitä kokonaan poistetuksi ja siitä taasen kaavarunkoon 1+1 kaistaisena yhdyskatuna, jota yhdistys pitää liikenteellisesti tarpeettomana ... tämän kehän kaikuja kuuluu yhä, nyt Kalasataman-Pasilan raitiotiestä keskusteltaessa. Kaavarunkoehdotuksessa Kumpulan kiilan kärjen rakenne on muuttunut ja kerrosala lisääntynyt. Mutta palveluille varattu kerrosala on pienentynyt, kirjastolle ei ole tilavarausta, nuorisotilojakaan ei tule. Kiilaan on lisätty ’toissijaista yliopistorakentamista’, mikä tarkoittaa mahdollisesti atktai tiedekeskusta. Mäen rakennuskantaa on sen sijaan hieman kevennetty. Toissijainen yliopistorakentaminen ei koskaan toteutunut; asemakaavan muutoksella 2004 varmistettiin olemassa olevien puutalojen säilyminen ja alueelle lisää asumista. Palvelutalo, versiot 3 5 Muutama vuosi tämä jälkeen, tammikuussa 1988 puheenjohtaja Riitta Korhonen ehtii jo iloita siitä, eettä ”alueen palvelutaso paranee lähivuosina huomattavasti, kun Kumpulan kiilaan nousee palvelukeskus”. Lehdessä esitellään Kustaa Vaasantien ja Väinö Auerinkadun kulmaan suunniteltua hanketta, joka valmistuisi aikaisintaan jouluksi 1990. Palvelukeskus muodostuisi kolmesta ryppäästä. Keskukseen sijoittuisivat posti, kirjasto, sosiaaliviraston aluetoimisto, päivittäistavarakauppa, kaksi sisäliikuntatilaa pukuhuoneineen sekä korttelitupa alueen järjestöille. Syksyllä saatetaan taasen todeta, että palvelutalohankkeesta ollaan poistamassa liikuntatilat eikä sosiaalivirastoa tule. Keväällä 1989 kerrotaan ettei liikuntatiloja kuitenkaan aiota karsia; sosiaalitoimista sen sijaan ei taloon sijoiteta. Kumpulan kiilan uusien talojen liiketiloihin oli tässä vaiheessa tullut kampaamo, antikvariaatti-lahjamyymälä sekä kauan kaivattu kahvila. Vuoden 1990 alussa toivotaan jo että Kumpulan ja Toukolan yhteinen palvelutalo valmistuu parin vuoden sisällä. Investointivero viivytti suunniteltua hanketta elintarvikeliike, posti, kirjasto, korttelitupa sekä liikuntatilat. Palvelutaloa suunnitteli arkkitehtitoimisto V.P. Tuominen. 1979: Meillä on riittävästi kokemuksia siitä, ettei kaupunki juuri mitään pyytämättä ja vaatimatta tarjoile.
• 9 Toukolan puolelta palvelutaloon oli tarkoitus rakentaa kauan toivottu kevyen liikenteen silta yli Kustaa Vaasantien. Alkuvuonna 1991 todetaan sitten Kumpulan kiilan palvelutalon rakennustöiden alkavan kesälomien jälkeen. Valmista on luvassa vuoden 1992 loppupuolella. Syksyllä jouduttiin kuitenkin taasen toteamaan, että palvelutalo viivästyy. Posti oli vetäytynyt hankkeesta ja rakentamaan päästäisiin vasta vuoden 1992 alkupuolella. Rakennuttaja ei halunnut aloittaa urakkalaskentaa ennen kuin tiedettiin, saadaanko postille kaavailluihin tiloihin vuokralaiset. ”Arja Luukkonen ei kuitenkaan usko, että palvelutalo jäisi kokonaan rakentamatta”. Keväällä 1992 palvelutaloa odotettiin; uutta ostajaa tai vuokraaja ei ollut löytynyt tyhjäksi jääneeseen tilaan. Nyt aloitus osuisi aikaisintaan elokuuhun 1992. Ylikulkusiltahanke tuotti myös tässä vaiheessa ongelmia, sillä kaupunkikuvan kannalta oli vaikeaa löytää hyvää vaihtoehtoa. Keväällä 1993 palvelutalo yhä viipyi. Koko hankkeen kariutuminen näytti välillä lähes varmalta, mutta joulukuussa 1992 kaupunginhallitus päätti yhden äänen enemmistöllä että rakentaminen on aloitettava heti ja keväällä Toukolan kirjasto ilmoitti muuttavansa aikaisintaan loppusyksyllä valmistuvaan palvelutaloon. Palvelutalo versio 29.12.1993 kaupunginhallitus päätti virallisesti luopua koko palvelutalohankkeesta. Lopullisesti hanke kaatui siihen, että taloon suunnitellulle päivittäistavarakaupalle ei löytynyt vuokralaista. Esso 3, ei ku Teboil... Syksyllä 1997 kerrotaan taasen että Teboil suunnittelee polttoaineen jakelupistettä, autojen pesuhallia, kahvilaa ja päivittäistavarakauppaa kiilaan. ”Yhdistyksemme on ollut mukana kumpulalaisten kanssa ottamassa kantaa hankkeeseen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon asukkaiden mielipiteet vaikuttavat tontin tulevaan käyttöön.” se vuoden 2004 asemakaavamuutos Vuoden 2004 asemakaavamuutoksen puitteissa kuultiin asukkaita vuonna 2001. Alueella toimivat järejstöt olivat lähettäneet kaupungille kirjeen, jossa pitivät parempana kiilan kärjen varaamista toimitilaja palvelurakentamiseen kuin asumiseen. Järjestöt pitivät myös rakennusvolyymia liian suurena. Kaupunki katsoi Kirjojen läsnäolo korreloi myös matemaattisen hahmottamiskyvyn ja digitaalisten taitojen kanssa. Täysien kirjahyllyjen puolesta! Y le uutiset kirjoitti 15. lokakuuta uudesta australialaistutkimuksesta, jonka mukaan kodin täysi kirjahylly antaa lapsille lukuisia etuja elämään. Artikkelin mukaan jo aiemmissa tutkimuksissa oli lukemisesta todettu olevan runsaasti hyötyä: lukeminen voi esimerkiksi ”vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä”. Uudessa tutkimuksessa verrattiin 160 000 aikuisen luku-, laskuja digitaitoja siihen, kuinka paljon kirjoja heidän lapsuudenkodissaan oli ollut. Tulokset kertoivat selkeästi, että kirjahyllyjen keskellä varttuminen antaa ihmiselle tämän loppuelämäksi keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Yllättäen kirjojen läsnäolo korreloi kuitenkin myös matemaattisen hahmottamiskyvyn ja digitaalisten taitojen kanssa. Koulutustaustalla ei havaittu olevan merkitystä: tutkimuksen mukaan runsaskirjaisen kodin lapsella on jo yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin yliopistosta valmistuvalla niukkaopuksisen perheen vesalla! Vanhempien koulutustaustalla ja tulotasolla ei myöskään todettu olevan vaikutusta, lukuunottamatta sitä, että täyden kirjahyllyn avulla sosiaalisesti heikommassa asemassa olevan perheen lapsi voi kuroa kiinni parempiosaisia. Suomalaisen kodin kirjojen lukumäärä, 162 kappaletta, ylitti OECDmaiden keskiarvon mutta jäi jälkeen naapurimaiden tuloksista: suurimmat kotikirjastot sijaitsevat tutkimuksen mukaan Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Myös Venäjä sijoittui kärkikastiin. Kirjojen lukumäärällä ei kuitenkaan havaittu olevan suurta vaikutusta enää 350 teoksen jälkeen. Lisäksi aiempi tutkimus kertoo, että jo 20 niteen kotikirjastosta on merkittävää etua opintoja ja tulotasoa ajatellen. Lähde: Anniina Wallius: Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua. Yle Uutiset 15.10.2018 Lauri Alhojärvi Kirjoittajan henkilökohtaisena tavoitteena on 10 000 niteen kotikirjasto, koska hän muuttuu mielessään tällöin intellektuelliksi. kutenkin,ettei järjestöjen toivomalle toimitila/palvelurakentamiselle löytyisi rakentajaa lähitulevaisuudessakaan. ”Myös aikanaan kaavaillun palvelutalohankkeen kaikki toiminnot ovat toteutuneet tai toteutumassa muualla lähiympäristössä.” Kevyen liikenteen siltaa varten säilytettiin varaus kaavassa. Nyt Kumpulan kiilan kärjestä löytyy neljä vuonna 2005 valmistunutta viisikerroksista kerrostaloa ja Kustaa Vaasantien varresta vielä kaksi vuonna 2007 valmistunutta taloa. Intiankatu päätyy tässä pieneen parkkipaikkojen ympäröimään toriin ja nurmikkolänttiin, jonne on kylvetty niittykukkia, joita toivotaan varottavan. Vekarakirppis kahviloineen on tämän korttelin palvelupiste vaikka kyllä niitä on muutama muukin, Intiankadun vartta eteenpäin. Siltaa ei ole. Lähteet: Artovan historiaryhmä Anders Jansson Tova-lehden vuosikerrat Helsingin karttapalvelu Ku va : Ga el le m ar ce l/U ns pl as h. co m
• 10 TAITELIJAESITTELY Maito lentää työhuoneella työskentelystä ja valmistautumisesta tammikuussa avautuvaan yksityisnäyttelyyni galleria Katariinassa Anna-Leena Vilhunen Kuvataiteilija Visual artist Anna-Leena Vilhunen www.annaleenavilhunen.com O len kuvataiteilija Anna-Leena Vilhunen. Työhuoneeni on Arabianrannassa Ateljeesäätiön tiloissa Hämiksen vintillä. Olen myös mukana ArT Arabianrannan taiteilijat -ryhmässä.Valmistuin aikanaan Kuvataideakatemiasta kuvataiteilijaksi ja kuvataiteen maisteriksi. Galleria Katariinan yksityisnäyttely Tavallinen kuningatar maalaa kertoo taiteen tekemisestä ja työstä.Syvennän siinä aikaisempien näyttelyitteni teemoja. Näin kadulla monen metrin kaaressa maitoa rinnoistaan suihkuttaneen naisen. Muistikuva tuosta vuosia sitten tapahtuneesta minulle tuntemattoman arjen kuningattaren kohtaamisesta syöpyi mieleeni. Teoksessa Maito lentää (2018) maidosta on tullut taiteilijan ilmaisuvälineenä roiskuvaa maalia. Irlannin kuningatar-maalarihahmolla on tässä teoksessa isot sivunutturat ja farkut jalassa. Aikaisemmissa näyttelyissäni on ollut joitakin versioita tästä fiktiivisestä hahmosta. Teoksissani valtaan ja vanhemmuuteen viittaavaan kuningatartaiteilija-hahmoon liittyy myös kiinnostukseni työkoneisiin. Koneet saavat pääni kääntymään vaikka en aio opetella ajamaan kuorma-autoa tai kaivinkonetta. Kadulla tapahtunutta tämäkin: olin lapsena vähällä juosta liikkuvan kuorma-auton alle. Äiti huusi, että pysähdy. Jäin eloon ja nyt aikuisena ajattelen että juuri siksi minun täytyy maalata. Galleria Katariinaan ei kuitenkaan ole tulossa kuorma-autoja. Olen piirtänyt isoja koneita työmailla ja pikkulapsia vanhempineen kodeissa. Minua kiinnostaa ihmisten välinen vuorovaikutus ja liike. Hymähtelen tyytyväisenä itsekseni kun katselen bussin ikkunasta kaivinkoneita. Maalauksissa aiheet sulautuvat toisiinsa. Ne kypsyvät pitkään, jälki on ekspressiivistä. Galleria Katariinan teokset ovat eri kokoisia öljyja alkydimaalauksia kankaalle ja niissä kaikissa on puoliöljypohjuste. Pitkän maalaamisprosessin fyysisyys on lähellä veistämistä, värin ja maalimassan herkkyyttä ja voimaa. Värit ominaisuuksineen ovat tärkeitä. Lisään ja poistan. Käytän välivernissaa saadakseni siveltimen luiston juuri haluamakseni. Kuultavia ja peittäviä maalikerroksia voi olla paljon. Teen monia teoksia samanaikaisesti, yksittäisen teoksen valmistuminen voi kestää useita kuukausia. Varovaisuus katoaa kun tulee hetki jolloin voin luopua turhista ihastumisista yksityiskohtiin. Aivokuva tai tuntuma siitä mitä tavoittelen voi olla vahva jo aloittaessa mutta se selkeytyy vähitellen tekemisen aikana. Anna-Leena Vilhunen: Tavallinen kuningatar maalaa Galleria Katariina, Kalevankatu 16, 00100 Helsinki avoinna 23.1.-10.2.2019 ti-pe 11-17, la-su 12-16 p. 050 470 6087, Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa! http://helsingintaiteilijaseura.fi/ galleria-katariina/ ? Taiteilija maalaa, 2017-2018, öljy kankaalle, 150x160 cm, valokuva Noomi Ljungdell ? Maito lentää, 2018, 100x100 cm, öljy ja alkydi kankaalle, valokuva Noomi Ljungdell Hämeentie 135 arabia135.fi
• 11 TARJOUKSET VOIMASSA VAIN JYSK ARABIAN KAUPPAKESKUS 29.11.5.12.2018. AVAJAISTARJOUSTUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT LISÄÄ HUIPPUTARJOUKSIA JYSK.fi Scandinavian Sleeping & Living JYSK ARABIAN KAUPPAKESKUS 2.krs Hämeentie 109-111 00550 HELSINKI Avoinna avajaisviikolla: TO 8-20 PE 10-20 LA 10-18 SU 12-17 MA-KE 10-20 AVAJAISPÄIVÄNÄ: KAHVIT 500:LLE ENSIMMÄISELLE OSTANEELLE ASIAKKAALLE 100:LLE ENSIMMÄISELLE ASIAKKAALLE TYYNY ILMAISEKSI (ARVO 39,99 ) KLARUP RUOKAPÖYDÄN TUOLI Muotoiltu istuin ja metalli. Keinonahkapehmuste. 79,99 Säästä 71% 22 50 GAMBORG PELITUOLI Istuinja selkäosa pehmustettua keinonahkaa. Kaasujousella ja portaattomalla keinumekanismilla. 269,Säästä 44% 150.GOLD T15 6 cm paksussa sijauspatjassa vaahtomuoviydin. Tikattu päällinen. 80x200 cm 109,GOLD KORKEALAATUINEN SUOMALAINEN TUOTE Säästä 70% 30.KARLSTAD KÄSIPYYHE 100% puuvilla. 500 g/m². 50x70 cm 4,69 GOLD KORKEALAATUINEN Säästä 68% 1 50 BAKKEBJERG Massiivitammi ja MDF-levy. Ø40 x K43 cm 34,99 Säästä 60% 13 50 NELL SATIINIPUSSILAKANASETTI 100% puuvillasatiini. 150x210 cm 39,99 GOLD KORKEALAATUINEN Säästä 62% 15.Säästä 75% 20.DOWNFEEL KUITUTÄYTTEINEN TYYNY Silikonoitu kuitutäyte, yhteensä 800 g. 100% puuvillakambriikkipäällinen. 50x60 cm 59,99 GOLD KORKEALAATUINEN NORJALAINEN TUOTE Säästä 75% 15.LOTUS SARJA Koristetyyny 50x50 cm 19,99 Huopa 135x195 cm 49,99 Säästä 75% 5.TYYNY Säästä 75% 12 50 HUOPA GOLD S40 JOUSTINPATJA Patjan 260 pussijousta/m² on jaettu 5 vyöhykkeeseen. Pehmusteena memory-vaahtomuovia ja polyeteerivaahtomuovia. 80x200 cm 549,GOLD KORKEALAATUINEN 25 VUODEN TAKUU SUOMALAINEN TUOTE Säästä 73% 150.JYSK ARABIAN KAUPPAKESKUS AVAJAISET 29.11.2018 KLO 8 KAIKKI KORISTETYYNYT JA HUOVAT -45-75% * KAIKKI TYYNYT JA PEITOT -40-75% * *E i ko sk e AI N A ED U LL IN EN H IN TA -tu ot te ita . Al en nu s la sk et aa n no rm aa lih in na st a. Li sä ä m al le ja m yy m äl äs sä TRONFJELLET KUITUTÄYTTEINEN PEITTO Untuvankaltainen silikonoitu polyesterikuitu, yhteensä 1250 g. 100% puuvillakambriikkipäällinen. 150x210 cm 79,99 PLUS MUKAVUUS JA LAATU 5 VUODEN TAKUU SAFIR JOULUTONTTU K96 cm 17,99 Säästä 61% 7.GLASER JOULUTONTTU K115 cm 24,99 Säästä 60% 10.
• 12 Vellu Taskila Kirjoittaja on arabianrantalainen arkipyöräilijä ja perheenisä. Harrastuksiin kuuluu pyöräilyjärjestön johtaminen ja partio. Twitter: @vellutaskila Lukuretki: Seuraava sukupolvi L ukeminen on ollut minulle aina tärkeää. Opin lukemaan 6-vuotiaana. Lapsuusmuistojeni joukossa on kuinka 7-vuotiaana matkalla palauttamaan kirjoja Taivalkosken kirjastoon kaaduin pyörällä koska pyörän sarvesta roikkunut kirjakassi oli liian täynnä. Muutamaa vuotta myöhemmin jumituin usein lukemaan naapurin sohvalle Lucky Lukeja ja Tinttejä, joita heillä oli kaapillinen. Jäin sinne sohvalle myös silloin kun heidän omat lapsensa lähtivät leikkeihin pihalle. Lukeminen tarjosi lapsena viihdettä, laajensi maailmankuvaa ja oli usein paljon kiinnostavampaa kuin silloinen televisiotarjonta. Näin keskellä ruuhkavuosia ehdin useimmiten tarttumaan kirjaan vain illalla mennessäni sänkyyn. Kirjaan syventyminen on hyvä keino päästää irti päivän kiireistä, parikymmentä sivua riittää että uni tulee helposti. Toki tähän ei sovellu mikä tahansa kirja, vaan sen tulee olla kiinnostava ja rytmiltään vetävä. Väsyneenä ei pysty seuraamaan kovin monimutkaista kerrontaa. Hankin kirjat nykyään pääasiassa sähköisinä Amazonin valikoimasta. Paperisia kirjojakin tulee luettua, varsinkin Arabian ostarille juuri avautuneen kirjakaupan ansiosta, ja välillä lainaan kirjastosta. Jos tähän vielä lisää äänikirjat ja muut sähköisten kirjojen palvelut, voi sanoa että ulottuvilla on moninkertainen määrä kirjoja kuin lapsuuden kirjastossa tai vanhempien kirjahyllyssä oli. Perheeseemme kuuluu kolme 8-11 -vuotiasta lasta, olisi tärkeää että lukuharrastus siirtyisi heille, viihteen tarjoamisen lisäksi lukeminen laajentaa sanavarastoa ja kehittää ajattelua. Hyvä lukutaito myös tukee koulussa menestymistä. Tärkein syy miksi itse olin lapsena innostunut lukemaan oli se että vanhempani kannustivat siihen ja se että he itse lukivat paljon. Lisäksi kävin jo pienestä saakka kirjastossa vanhempieni kanssa. Lukemiseni vähennyttyä ja siirryttyä paljolti digikirjoihin, esimerkin näyttäminen lapsille on jäänyt liian vähälle. Toki meillä luetaan lehtiä ja perinteisiä kirjoja mutta välillä huolestuttaa onnistuuko lukuharrastuksen siirtäminen lapsille mm. pelien ja netin viihdetarjonnan kilpaillessa heidän huomiostaan. Olemme päätyneet siihen että luemme lapsille iltasatua ja edellytämme että he lukevat tietyn sivumäärän päivässä. Tämä vaikuttaakin toimivan, lapsemme lukevat ajoittain myös ihan omasta aloitteestaan. Lisäksi olemme kannustaneet kirjaston käyttöön. Toivoa siis on, että tämän hyvän harrastuksen saa siirrettyä eteenpäin vaikka lukemisen tavat muuttuvat. Kolumni K E H Y S T Y S L I I K E Joulun tunnelmaa joulutoreilta ja -markkinoilta TUOMAAN MARKKINAT 1.12.-22.12.2018 Helsingin suurin ja vanhin ulkoilmatori avataan 1.12. Senaatintorille. Tuomaan Markkinat on kuulu laadukkaista käsitöistä, design-tuotteista ja herkullisista joululeivonnaisista sekä joulupöytään kuuluvista herkuista, hilloista ja sinapeista. Tuomaan Markkinat erottautuvat Euroopan joulutoreista kunnianhimoisimmalla ruokatarjonnalla. Markkinoiden kaksi ruokapihaa tarjoavat perinteisten joulun makujen oheen uusia makuelämyksiä: luomutoffeella glaseerattuja joulutorttuja, vegaanista borssikeittoa, hirvimakkaroita ja tuoresipsejä. Tai miten olisi mukillinen höyryävää omenatai kuusenkerkkäglögiä? Lasten pyöriessä karusellissa innokkaimmat saunojat tai elämysbongarit pääsevät markkinahulinassa löylyihin Helsingin keskeisimmällä paikalla. Vilvoitellessa voi ihastella Tuomiokirkkoa ja vaikkapa napata Distilling Companyn joulusnapsin. TALLINNAN JOULUTORI 16.11.-7.1.2019 Eckeröllä etäämmäksi! Tallinnan joulutori on ollut jokavuotinen joulutapahtuma vuodesta 1991 lähtien ja toivottaa avosylin tervetulleeksi suomalaiset risteilyvieraat. Saksalaistyyppisten joulumarkkinoiden perinteitä kunnioittava Tallinnan joulutori avautuu jo marraskuussa vanhankaupungin Raatihuoneentorilla. Pienet myyntikojut notkuvat kauniita käsitöitä, huovutettuja hattuja ja tossuja, tilkkutöitä, keramiikkaa, kransseja ja muita joulukoristeita. Tallinnan joulutorin esiintymislavalla tunnelmaa nostattavat jouluiset tanssija lauluesitykset. Jos haluat päästä aitoon virolaiseen joulutunnelmaan, tilaa ruokakojusta porsaanpaistia, hapankaalia ja mustaamakkaraa. ANNALAN JOULUTORI 1.12.2018 Joulun tunnelmaan pääsee ihan omilla kotonurkillakin, joulukuun ensimmäisenä lauantaina Annalan joulutorilla Toukolassa. Tunnelmallisen joulutorin pöydät notkuvat jouluherkkuja, käsitöitä ja joulunajan koristeitakin. Lisäksi myynnissä on Annalan puutarhan omia tuotteita, kuten esimerkiksi yrttiteetä ja -suolaa. KÄSITYÖLÄISTEN JOULUMARKKINAT 16.12.2018 Käsityöläisten joulumarkkinahumua on tarjolla viikkoa ennen jouluaattoa Koskenrannan Wirtaamo-salissa. Markkinapöydiltä löytyy uniikkeja käsitöitä ja ostosten lomassa voi nauttia perinteisen lohikeiton ravintola Koskenrannan kauniissa koskimiljöössä. Olemme päätyneet siihen että luemme lapsille iltasatua ja edellytämme että he lukevat tietyn sivumäärän päivässä. Krista Pulkkinen on Kristallin kirkkaasti -blogin kirjoittaja ja Testikuskit.fi-sivun sisällöntuottaja, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola. Ku va : Ta lli nn Ci ty To ur is t O ffi ce & Co nv en tio n Bu re au Tallinnan joulutori
• 13 Leo Stranius Kirjoittaja on järjestöjohtaja ja kaupunginvaltuutettu sekä kirjojen suurkuluttaja. www.leostranius.fi Kolumni Kompensaatio on ilmastokriisin uusi musta I lmastonmuutoksen pahimpien seurausten välttämiseksi meidän on vähennettävä päästöt nollaan ja siirryttävä hiilinegatiiviseen kiertotalouteen, jossa ilmakehän hiilidioksidia sidotaan erilaisiin nieluihin. Miten tämä on mahdollista esimerkiksi Helsingissä? Vaikka ilmastonmuutoksesta on puhuttu pitkään, suomalaisten keskimääräiset päästöt ovat edelleen noin 10 tonnia vuodessa. Kestävä taso olisi noin 1-2 tonnin luokkaa. Kaikilla helsinkiläisillä, suomalaisilla ja maailman ihmisillä. Myös sinulla. Oma hiilijalanjälkeni on laskentatavasta ja laskurista riippuen noin 2-3 tonnia vuodessa. Omalta osaltani tämä on tarkoittanut sitä, että käytän ekosähköä, kerrostaloasuntoni lämpiää puulla ja pelletillä, minulla on käytössä henkeä kohden noin puolet vähemmän neliöitä kuin suomalaisilla keskimäärin, pyöräilen ympäri vuoden, en lennä, syön vegaaniruokaa ja olen minimoinut kulutustani niin paljon kuin mahdollista. Sekä paljon muita pieniä tekoja. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tänä vuonna minut haastettiin tekemään uusia ilmastolupauksia. En keksinyt enää lisää keinoja, joilla voisin merkittävästi vähentää omia päästöjäni. Ellei lasketa mukaan sitä, että muuttaisin omavaraistalouteen tai kaivaisin kuopan itselleni ja ripottelisin tuhkaa päälleni. Mistä siis lisää keinoja päästöjen vähentämiselle? Itselleni ratkaisuksi nousi hiilivarastojen kasvattaminen omien päästöjen hyvittämiseksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton hiilipörssin kautta. Hiilipörssissä voi hankkia ennallistettavaa suota. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suot sitovat hiiltä keskimäärin 240-300 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. Ojitetut suot taas vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg hehtaaria kohden vuodessa. Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan, ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen, joten vaikutukset voidaan laskea yhteen. Hiilipörssin laskurin mukaan yksi hehtaari ennallistettua suota sitoo vähintään 880 kg hiiltä vuosittain. Tämä vastaa vähän yli kolmen tonnin (3259 kg) hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Tämä on erittäin varovainen laskelma eli noin puolet siitä, mitä tämän hetken tietojen mukaan ennallistettu suo vähentää päästöjä. Hehtaari suota Hiilipörssissä maksaa 800 euroa. Hiilipörssi toimittaa kaikille siihen sijoittaville virallisen todistuksen 100 vuoden hiilivarannon hoitosopimuksesta. Näin ollen saan kuitattua tuolla yhdellä ennallistetulla suohehtaarilla reilusti koko loppuelämäni hiilidioksidipäästöt. Helppoa, tehokasta ja lopulta myös halpaa. Ilmaston lisäksi myös luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvot sekä vesistöt kiittävät. Ilmastonmuutosta ei voi kuitenkaan sysätä yksilön vastuulle. Yhteiskunnalliset rakenteet täytyy saada palvelemaan hiilineutraalia ja hiilinegatiivista yhteiskuntaa. Seuraava iso kysymys on, miten yritykset ja julkiset toimijat hoitavat päästövähennysurakkansa. Esimerkiksi Helsinki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä 80 prosenttia tästä aiotaan hoitaa päästövähennyksillä ja loput 20 prosenttia kompensoinnilla. Kompensointiin on avautumassa suunnattomat markkinat, kun eri toimijat haluavat hyvittää omia päästöjään. Silloin täytyy olla tarkkana, että nielut todella kasvavat ja myös ilmasto hyötyy. Mamupala Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Québecista tuleva ranskankielen ope joka ei asu enää Arabiarannassa mutta kuuluu sinne yhä. Etäisyyksistä Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli E täisyys on ehkä suurin haaste kun muutetaan toiseen maahan. Ensimmäisen vuoteni aikana Suomessa veljestäni tuli isä. Veljenpojallani on siis kaukana oleva setä. Sukupuun uudet lehdet ilmestyvät mutta en näe niiden tulevan vihreiksi. Onneksi lentokoneet edelleen lentävät ja meno-paluumatka on helposti järjestettävissä. Näin ollen kävin hiljattain veljeni luona ja saimme kurottua menetettyä aikaa kiinni: hyviä illallisia, hirviöistä kertovan kirjan lukemista, rannalla uintia ja animaatiofilmien katsomista. Yksi niistä oli Coco, joka kertoo Meksikon kuolleiden päivistä. Elokuva oli kaunis ja runollinen heijastus perheenjäsenyydestä, elämästä, kuolemasta ja kollektiivisesta muistista. Elokuvassa ihmiset menevät hautausmaille tarjoamaan ruokaa, väkeviä alkoholijuomia, makeisia, musiikkia jne. niille joita he haluavat kunnioittaa. Elokuva on mukava ja liikuttava, ja kohti loppua veljenpoikani nukkui olkapäälläni. * Pari viikkoa sitten ystäväni oli työmatkalla Suomessa. Hän työskentelee arkkitehtitoimistossa ja tuli käymään suomalaisissa kouluissa koska hänen asiakkaansa haluavat pohjoismaalaiselta näyttävän uuden koulun. Vietimme pienen rendez-vous’mme pienessä Kalliossa sijaitsevassa ravintolassa. Kuva: Jella Bertell O sallistuvassa budjetoinnissa Helsinki antaa ensi vuodesta lähtien joka vuosi 4,4 miljoona euroa asukkaiden omien ideoiden toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi ei ole uusi asia, vaan sitä on toteutettu suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa erilaisin sovelluksin. Historia voidaan jäljittää aina 1980-luvun lopun Brasilian Porto Alegreen, missä osallistuvan budjetoinnin alkusysäyksenä toimi taustalla rehottava korruptio. Viidennes 4,4 miljoonasta eurosta eli 800 000 euroa menee koko kaupunkia hyödyntäviin hankkeiseen ja loput jaetaan seitsemän suurpiirin ”Seuraava iso kysymys on, miten yritykset ja julkiset toimijat hoitavat päästövähennysurakkansa.” voidaan yhdistää keskenään. Varsinainen äänestys osallistuvan budjetoinnin kohteesta alkanee näillä näkymin syksyllä tai loppuvuonna 2019 ja varsinaisessa äänestysvaiheessa kohteista voivat äänestää kaikki samana vuonna 12 vuotta täyttävät kaupunkilaiset. Kaikki helsinkiläiset voivat äänestää koko kaupunkia koskevaa budjettia ja sen lisäksi yhtä suurpiiriä, jonka ei tarvitse olla omalta alueelta. kesken, joissa jokaisessa toimii oma stadiluotsi. Keskisen Helsingin stadiluotsi on Antti Sarpo ja alueelle budjetoitu rahamäärä 519 590 euroa. Ensimmäisessä vaiheessa itse ehdotuksen jättöaika aukesi 15. marraskuuta ja on avoinna aina 9. joulukuuta saakka. Sen jälkeen ehdotukset käydään läpi ja kaikki kriteerit täyttävät pääsevät jatkoon. Seuraavassa vaiheessa kaupunki kutsuu jatkoon päässeiden ehdotusten tekijöitä mukaan ehdotusten suunnitteluun. Mukana suunnittelussa on yrityksiä, yhteisöjä ja kaupungin asiantuntijoita. Kaikki suunnitelmat näkyvät OmaStadi.hel.fi -sivustolla ja suunnitelmia Syksyinen iltataivas oli täynnä pilviä ja ulkona kaamoksen näyttelijät (tuuli, katuvalot, kosteus, pimeys) harjoittelivat. Pari viikkoa myöhemmin Hesarin ravintolakriitikko söi lähes täsmälleen saman aterian kuin me. Olemme siis yhä trendikkäitä. Puhuimme elämästä, miten meidän elämämme muuttui seitsemässä vuodessa. Meistä on tullut hieman porvarillisempia, hieman poliittisesti vivahteikkaampia, hieman paremmin kanavoituja, ehkä hieman rauhallisempiakin. * Puhuin myös Suomesta. Kerroin hänelle joulurauhasta, jouluaaton aamusta, jolloin keittiö tuoksuu keitetyltä kermalta ja kanelilta, jolloin taivaan valo on erityinen ja jolloin haluamme tietää kenellä puuron mateli on. Puhuin painottaen tätä rituaalia: viedään lyhty läheisen haudalle, mennään katsomaan niitä valoisuuden istutuksia, kuten ruandalais-ranskalainen kirjailija Gaël Faye varmasti sanoisi. Ystäväni katsoi minua ja sanoi: se saa minut ajattelemaan Coco-nimistä elokuvaa. Oletko nähnyt sen? Keijo Lehikoinen Kirjoittaja on Artovan hallituksen puheenjohtaja. Mene osoitteeseen https://omastadi.hel.fi Ehdotusten jättöaika verkkopalvelussa on 15.11.–9.12.2018. Ehdotuksen voi jättää suoraan OmaStadi-palveluun. KUINKA JÄTÄN EHDOTUKSEN?
• 14 V uonna 1896 ruotsalainen kemisti Svante Arrhenius esitteli kirjoittamassaan tiedejulkaisussa yhteyden hiilidioksidin ja ilmaston lämpenemisen välillä. Myöhemmissä tutkielmissaan hän nimenomaisesti varoitti fossiilisten polttoaineiden polttamisen voivan aiheuttaa maapallon laajuista lämpenemistä. Jo yli sadan vuoden ajan erinäiset tutkijat, tutkijoiden koalitiot ja ympäristötietoiset ihmiset ovat säännöllisesti ja yhä voimistunein viestein varoittaneet uhkaavasta kehityksestä, mutta vauhti on vain kiihtynyt. Tämä kehitys voisi ulkoapäin näyttää harvinaisen huonolta kauhukomedialta, jossa teknologisesti kehittyneet apinat polttaVaikuta päätöksentekoon vaikuta kestävään tulevaisuuteen Kestävän kehityksen kulma Christian Sannemann Kirjoittaja on pitkäaikainen Artova-aktiivi ja kestävän kehityksen ryhmän vetäjä. vat maan alta löytämänsä eloperäisen aineksen (öljyn ja kivihiilen) iloisesti ilmakehään tuhoten sitä kautta elinympäristönsä ja itsensä. Harmi, että kyseessä on reality-show, jossa kyseiset apinat myös hyvää vauhtia tuhoavat metsät, alistavat, syövät ja tappavat sukupuuttoon asti muut eläimet sekä muovittavat ja kemikalisoivat ympäristönsä. Hyvä puoli tarinassa on, että se on vielä kesken ja että sen käsikirjoittajia on meistä jokainen. Draaman kaareen mahtuu yhä onnellinen loppu. Ennen viime kesän helteitä ja tämän syksyn IPCC-raporttia, 89 % suomalaisista piti taloustutkimuksen teettämän kyselyn mukaan ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Luku lienee nyt isompi. Ongelmana ilmaston ja meidän kaikkien kannalta vain on ollut, ettei tämä tietoisuus syystä tai toisesta ole vielä riittävissä määrin heijastunut ihmisten käyttäytymiseen ei, vaikka jokainen meistä voisikin valinnoillaan laskea hiilidioksidipäästöjään jopa 68 % (Sitra). Kenties ainoa realistinen tapa varmistaa riittävän nopea kestävä muutos on saada poliitikot viimein voimallisesti asian taakse. Suomessa on vahvat valtiolliset ja kunnalliset rakenteet, joiden kautta nopea yhteiskunnallinen muutos on mahdollista. Näin on tapahtunut esim. sotatalouden aikana. Vaikka ympäristöuhka onkin suurempi kuin yksikään sota on koskaan ollut, ei poikkeustilan julistaminen liene näköpiirissä. Sen sijaan 14.4.2019 maailman edistyneimpiin valtioihin kuuluvassa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit, jossa yksi maailman sivistyneimmistä ja parhaiten koulutetuista kansoista äänestää uudet päättäjät. Olisiko viimein aika kääntää ymmärrys ratkaiseviksi teoiksi? Vaikka vaalit voivatkin olla tulevaisuutemme ratkaiseva käännekohta, niin päätöksentekoon voi vaikuttaa myös muilla tavoin. Tähän mennessä tiedeyhteisön vaikuttavuus poliittiseen ohjaukseen on tosin jättänyt selkeästi toivomisen varaa, eikä tavallisten kansalaistenkaan vaikuttamismahdollisuuksissa ole juuri ollut kehumista. Järjestelmä kuitenkin uusiutuu tämänkin osalta ja siinä missä lainsäädäntöön voi nykyään yrittää vaikuttaa vaikkapa kansalaisaloittein, on myös kuntapolitiikkaan kehitetty uusia vaikuttamiskeinoja. Yksi näistä on Helsingissä juuri nyt ensimmäistä kertaa alkanut osallistuva budjetointi, jossa kaupunki avaa budjetistaan 4,4 M € kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiselle. Kuka tahansa saa siis esittää idean verkkoalustalle, minkä jälkeen ideoita jalostetaan suunnitelmiksi yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Yhteiskehittelyn päätteeksi kaupunki laskee suunnitelmille kustannusarviot ja lopuksi kaikki äänestysvuoden aikana vähintään 12-vuotta täyttävät helsinkiläiset pääsevät äänestämään mitkä ehdotukset toteutetaan. Onko sinulla jokin idea, jonka haluaisit kaupungin toteuttavan? Nyt on hyvä hetki käydä laittamassa oma ideansa äänestykseen. Aikaa ehdotusten jättämiseen on 9.12. asti! Kädenlämpöisten lupausten ja korulauseiden aika on ohi. Ihmiskunta tarvitsee juuri nyt vahvaa poliittista ohjausta. On aika tarttua kollektiivisesti toimeen ja lopettaa häpeällinen saamattomuus. JÄTÄ OMA IDEASI VAIKKAPA KESTÄVÄMMÄN ELÄMÄN PUOLESTA JA ANNA KAUPUNGIN TOTEUTTAA SE! Osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voi jättää 9.12.2018 asti osoitteessa omastadi.hel.fi keskisen alueen (Arabian alue, Kumpula, Kallio, Vallila…) ideoille on varattu 519 590 €. Ku va : M cK yl an M ul lin s/ Pe xe ls .c om
• 15 Bataatti-linssikeitto on upea ja helppotekoinen ruoka, joka maistuu arkena, mutta myös illanistujaisissa tai juhlahetkessä. BATAATTI-LINSSIKEITTO 4 annosta 1-2 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 1 rkl tuoretta inkivääriä 2 rkl öljyä 850 g Kymppi Bataattisosetta 500 g tomaattimurskaa 2 dl ruokakermaa 2 kasvisliemikuutiota 380/230 g punaisia linssejä mustapippuria myllystä ripaus juustokuminaa (suolaa) Pinnalle: tuoreita yrttejä Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi Bataatti-linssikeitto Hellapoliisi Kuori ja hienonna sipulit, valkosipulinkynnet ja inkivääri. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota aineksia hetki. Lisää bataattisose, tomaattimurska, ruokakerma, kasvisliemikuutiot ja valutetut punaiset linssit. Mausta mustapippurilla ja juustokuminalla. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa. Ripottele pinnalle tuoreita yrttejä. Saat alennuksen ostaessasi uudet silmälasit. Alennusta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous voimassa 31.12.2018 asti. LINSSEISTÄ JA KEHYKSISTÄ PILKETTÄ JA TUIKETTA! PALVELEVA OPTIKKO JA SILMÄLÄÄKÄRI LÄHELLÄSI SILMASET.fi %
• Jouluajan ohjelmaa Paavalin seurakunnassa Ti 11.12. klo 18 De vackraste julsångerna. Pe 14.12. klo 19 Pop –kauneimmat joululaulut. La 15.12. klo 15 Snygeimmät joulubiisit. Su 16.12. klo 16 Perheiden kauneimmat joululaulut. Su 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut. Su 23.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut. Ti 25.12. klo 17 Nyt riemuiten tänne! Tule laulamaan yhdessä (Uutuus! Yhteislaulukonsertti.) Kauneimmat Joululaulut Paavalinkirkossa Su 2.12. klo 10 1. adventtisunnuntain messu. To 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Su 9.12. klo 10 2. adventtisunnuntain messu. Su 9.12. klo 12 2. adventtisunnuntain messu Itä-Pasilassa (Junailijankuja 3, sisäänkäynti Sähköttäjänkadun puolelta). Su 16.12. klo 10 3. adventtisunnuntain messu. Su 23.12. klo 10 4. adventtisunnuntain messu. Su 23.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu ItäPasilassa (Junailijankuja 3, sisäänkäynti Sähköttäjänkadun puolelta). Ma 24.12. klo 13 Perheiden jouluhartaus. Ma 24.12. klo 15 Jouluhartaus ja joulurauhan julistus. Ma 24.12. klo 23 Jouluyön messu. Ti 25.12. klo 10 Joulupäivän sanajumalanpalvelus. Ke 26.12.klo 10 Tapaninpäivän messu. Su 30.12. klo 10 Messu. Ti 1.1.2019 klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus. Su 6.1.2019 klo 10 Loppiaisen messu. Messut, jumalanpalvelukset ja hartauder Tule käymään kauppakeskus Redin Sillalla! 1.12. grand opening ja 15.12. joululaulupäivänä Paavalinkirkko osoitteessa Sammatintie 5, 00550 Helsinki Lisätietoja ohjelmasta nettisivuiltamme https://www.helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta ja somesta: /paavalinseurakunta @paavalinseurakunta @PaavaliSrk