Kuljetusliitot KL 1/2020 - Lehtiluukku.fi

1 / 2020 Laivalta satamaan Sade Kyyrönen Saumatonta logistiikkaa metsästä maailmalle PUUSTA PAPERIKSI JA POSTIIN 38 Muutoksen avaimina sähköja akkuteknologia sekä tekoäly TEKOÄLY, SÄHKÖ JA KIINA 58 Korona kurittaa koko kuljetusalaa TUNTEMATON NUMERO 10 Joukkoliikennettä on rajoitettu kansalaisten suojelemiseksi korona-aikana PÄÄMINISTERI SANNA MARIN 16 PAREMPAA EDUNVALVONTAA Kuljetusliittojen yhteistyötä rakennetaan pienin askelin 8
2 KULJETUSLIITOT KL Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Perustettu 1905 Jäseniä 45 000 AKT:n jäsenet työskentelevät autoliikenne-, ahtaus-, säiliöautoja öljytuote-, matkailu-, huolintaja liikenneopetusaloilla sekä huoltokorjaamoissa, terminaaleissa ja lentokoneiden matkustamoissa Postija logistiikka-alan unioni Perustettu 1906 Jäseniä 23 000 PAUn jäsenet työskentelevät posti-, viestinvälitysja logistiikkaaloilla. PAU on Postin suurin työntekijäja toimihenkilöjärjestö. Liiton jäsenet työskentelevät myös Ahvenanmaan Postissa. www.akt.fi www.pau.fi Suomen Merimies-Unioni SMU ry Perustettu 1916 Jäseniä 9 000 SMU:n jäsenet työskentelevät matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, säiliöaluksilla, jäänmurtajilla, uittohinaajilla, puskuproomuilla, yhteysaluksilla, losseilla, satamissa ja väylänhoidossa. www.smu.fi Rautatiealan Unioni RAU ry Perustettu 1873 Jäseniä 1 800 RAUn jäsenet työskentelevät rautatiealalla veturinkuljettajina, liikenneohjaajina sekä asiakaspalveluja toimistotehtävissä. www.raury.fi Kuljetusliitot KL ry:een kuuluvat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. KL ry perustettiin 24.5.2018 edistämään liittojen yhteistoimintaa ja tehostamaan kuljetusja logistiikkaaloilla työskentelevien ammatillisia, palkkauksellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia etuja ja oikeuksia. KL ry:n jäsenliitot ovat SAK:n ja kansainvälisten kuljetusalan ammattiliittojen jäsenliittoja. www.kuljetusliitot.fi
KULJETUSLIITOT KL 3 INFORMATION SOM INFLUERAR Bästa medlem av Transportunioner TU rf. Du håller nu i ett exemplar av tidningen Transportunionerna, ett konkret exempel på samarbetet mellan transportförbunden. Detta provnummer som är gemensamt för AKT, PAU, RAU och FSU har förbundens proffsinformatörer skapat mitt i strömmen av osäkerhetsfaktorer som skakar arbetslivet och samhället. Coronakrisen har förutom en oro för hälsan också medfört ängslan för arbetet, utkomsten och samhällets framtid. Krisen påverkar våra vanor och bidrar till att påskynda en förändring som redan är en del av vår vardag. Till exempel digitaliseringen har avancerat med stora kliv under krisen. Flera slags processer är på gång också coronan förutan. Klimatförändringen, brytningen i arbetslivet, växande ojämlikhet, internationellt samarbete och många andra fenomen som lyfts fram i den här tidningen utmanar arbetslivet. Det är klart att världen förändras, oberoende av om vi vill det eller inte. Vi inom fackföreningsrörelsen skall gå i främsta ledet då det gäller att staka ut kursen för framtiden och med eftertryck styra förändringen i den riktning vi vill ha. I värsta fall gör sociala medias snabbhet, spridningen av falsk information och det hårdnande diskussionsklimatet att vi anammar en roll som bara är reaktiv. Våra medlemmar har jättelik styrka då de deltar i den samhälleliga debatten. Med information som influerar kan vi rentav styra utvecklingen. Den enkät som vi genomförde i våras visade att vår medlemskår hoppas att förbundens tidningar på ett mångsidigt sätt belyser medlemmarnas vardag och arbete, samt lyfter fram olika fenomen inom arbetsliv, intressebevakning och samhälle utifrån fakta. Med den här tidningen vill vi svara på dessa önskemål och erbjuda faktabaserade infallsvinklar och därmed också ge verktyg för deltagande i en aktiv diskussion, användbara också där ute i diskussionerna på internet. VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Hyvä Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliiton jäsen. Pitelet käsissäsi Kuljetusliitot KL -lehteä, joka on konkreettinen esimerkki kuljetusliittojen yhteistyöstä. Tätä AKT:n, PAUn, RAUn ja SMU:n yhteisen lehden koenumeroa on rakennettu liittojen viestintäammattilaisten toimesta työelämää ja yhteiskuntaa ravistelevien epävarmuustekijöiden keskellä. Koronakriisi on aiheuttanut terveydellisten pelkojen lisäksi huolta työstä, toimeentulosta ja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Kriisi muuttaa tottumuksiamme sekä osaltaan vauhdittaa kehitystä, joka on jo osa arkeamme. Esimerkiksi digitalisaatiokehitys on ottanut kriisin myötä aimo harppauksia. Monenlaiset muutosprosessit ovat vauhdissa ilman koronaakin. Ilmastonmuutos, työn murros, eriarvoistuminen, kansainvälinen yhteistyö ja monet muut tässäkin lehdessä esiin nousevat ilmiöt haastavat työelämää. On selvää, että maailma muuttuu, haluamme tai emme. Meidän tulisi ay-liikkeessä olla etujoukoissa hahmottamassa näkemystä tulevaisuudesta, ja ponnekkaasti ohjata muutosta haluamaamme suuntaan. Sosiaalisen median nopeatempoisuus, väärän tiedon leviäminen ja koventunut keskusteluilmapiiri ajavat meidät pahimmillaan vain reagoivaan rooliin. Jäsenillämme on valtava voima osallistuessaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikuttavalla viestinnällä jopa ohjaamme muutosta. Keväällä toteuttamamme viestintäkyselyn mukaan jäsenistö toivoo, että liittojen lehdissä esitellään monipuolisesti jäsenten arkea ja työtä, sekä nostetaan esiin ilmiöitä työelämästä, edunvalvonnasta ja yhteiskunnasta faktoihin nojaten. Tässä lehdessä haluamme vastata näihin toiveisiin ja tarjota tosiasioihin pohjautuvia näkökulmia ja siten myös työkaluja aktiivisen keskustelun pohjaksi, hyödynnettäväksi vaikkapa myös siellä somen puolella. Antoisia lukuhetkiä! Vi önskar er givande läsning! Sanna Viljakainen Päätoimittaja | Chefredaktör PÄÄKIRJOITUS | LEDARE
4 KULJETUSLIITOT KL 3 Pääkirjoitus 6 Nopeat: Jäsenliittojen ja KL:n uutisia 8 KL:n hallitus: Yhdessä parempaan edunvalvontaan 10 Korona extra: Tuntematon numero 16 Pääministeri Sanna Marin: Joukkoliikennettä on rajoitettu kansalaisten suojelemiseksi korona-aikana 18 Timo Savolainen – Rämäpää Savosta 26 Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: Omistaja ohjaa periaatepäätöksen mukaan 29 Kolumni: Katja Syvärinen 30 Korona kiihdytti verkkokauppaa 36 M/s Silja Serenade jää rantaan ja suomalaiset lomautetaan 37 SLSY – Itsenäisestä liitosta AKT:n jäseneksi 52 Työelämän lainsäädäntö – Erityisen erikoisia pykäliä 54 Brexit – Britannian kansainvälinen kuljetusala 57 EU:n liikkuvuuspaketti – Muutoksia ajoja leposääntöihin sekä kabotaasiin 58 Tekoäly, sähkö ja Kiina mullistavat kuljetustoimialan 60 AKT 115 vuotta PÅ SVENSKA 62 Bättre intressebevakning tillsammans 63 Trä blir papper och post 67 Mycket jobb för förbindelsebåtar och färjor i sommar 68 Ilmoitukset 73 Ristikko 74 Kevyet T yöntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta samat oikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa. AKT, PAU, SMU ja RAU ovat SASKin jäsenjärjestöjä. SASK on Suomen ainoa työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK lähtee ajatuksesta, että kestävin tapa poistaa maailmasta köyhyys ja eriarvoisuus on ihmisarvoinen työ, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Jokaisella on oikeus turvallisiin ja inhimillisiin työoloihin. SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta he pystyvät parantamaan asemaansa työpaikalla ja koko yhteiskunnassa. Parhaiten työntekijöiden asioita edistää työpaikalla toimiva, itsenäinen ammattiliitto. Yhdessä työntekijät pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan laajemminkin, esimerkiksi parantamaan työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa. Se lisää köyhienkin työntekijöiden osallisuutta yhteiskuntaan ja sitä kautta yhteiskunnan vakautta. SASKin toiminta keskittyy kahdeksaan maahan Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Muutamia hankkeita on myös muissa maissa. SASK on viime vuosina edistänyt muun muassa vaatetehtaiden turvallisuutta Bangladeshissa, vuoden 2014 jalkapallon MM-kisojen rakennusalan työolojen parantamista, lukutaidon edistämistä Haitissa ja ilmaisen terveydenhuollon laajentamista Indonesiassa. SASKin tuloksista maailmalla voit lukea tarkemmin osoitteesta www.sasktulokset.fi. Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF:n Afrikan Kuljetuskäytävähankkeessa ovat olleet mukana AKT, PAU ja RAU. Hankkeessa on tuettu erityisesti Mosambikin kolmea kuljetusalan liittoa. Jatkohankkeessa vuosina 2020-2021 ovat mukana AKT ja RAU. ? KULJETUSLIITOT OSALLISTUVAT KANSAINVÄLISEEN SOLIDAARISUUSTYÖHÖN TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: SASK SISÄLLYS
32 KULJETUSLIITOT KL 5 ISSN 2736-8181 PÄÄTOIMITTAJA Sanna Viljakainen, Kuljetusliitot KL ry, toiminnanjohtaja, puh. 044 412 3003 (sanna.viljakainen@kuljetusliitot.fi) TOIMITUS Arto Jokela, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, AKT-lehden päätoimittaja, Juha Pöyry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Reitti-lehden päätoimittaja, Pekko Oksanen, Rautatiealan unioni RAU ry, RAU-lehden päätoimittaja, Saana Lamminsivu, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, MerimiesSjömannen-lehden toimittaja OSOITE John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki ULKOASU: Point Panic Oy / Pauliina Lindholm ja Kari Lehkonen PAINO: UPC Print, Vaasa PAINOS 71 000 kpl KANNEN KUVA: Saana Lamminsivu. REKKOJA JA TRAILEREITA VUOSAAREEN 48 KENTÄN ÄÄNI POHJOLAN LIIKENTEEN VARIKOLTA 38 51 PUULAAKIURHEILU VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI TYÖYHTEISÖÖN JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN 21 FILIP DJORDJEVIC LAJITTELEE PAKETTISI 24 ILMASTON MUUTOKSEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT PUUSTA PAPERIKSI JA POSTIIN
6 KULJETUSLIITOT KL R autatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt näkevät, että EU:n elpymisrahaa kannattaa sijoittaa rautatieliikenteeseen. Junaliikenteen matkamäärät ovat merkittävästi laskeneet koronakriisin takia ja suuri osa matkustajajunaliikenteestä on muuttunut kannattamattomaksi. VR ei pysty nykyistä junaliikenteen palvelutasoa säilyttämään, ellei valtio osta liikennettä kaikilla kannattamattomilla reiteillä. VR esittänyt ostoliikennerahan palauttamista väliaikaisesti vuotta 2016 edeltävälle tasolle, joka tarkoittaisi 11 miljoonan vuosittaista lisäystä. Korotetulla ostoliikennemäärärahalla korvattaisiin osa matkustajaliikenteen tappiosta jälkikäteen toteutuman perusteella, jolloin kannattavaa liikennettä ei ostettaisi. Ilman valtion apua vaarana on, että liikennettä karsitaan merkittävästi. Se olisi myrkkyä joukkoliikenteen palvelutasolle ja ilmastotavoitteille. Rautatiealan Unioni RAUn ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtajat ottavat kantaa EU:n elpymisrahaan Pyysimme ehdotuksia tämän lehden nimeksi. Kiitos vastanneille, saimme niitä runsain mitoin. Kuljetusliitot KL -nimeä ehdotti useampikin vastaaja. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken viisi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Onni suosi tällä kertaa seuraavia: Maria Jauhiainen, Pirjo Mourujärvi, Salli-Irene Töyrylä, Johanna Nevalainen sekä Juha Junell. Onnea voittajille! R aumalle saarrettiin syyskuussa Panaman lipun alla purjehtiva M/s ES Venus -laiva. Miehistöä kohdeltiin huonosti, ja heillä oli yli 70 000 Yhdysvaltain dollarin palkkasaatavat. Rahtialuksen 21 hengen miehistöstä puolet oli Kiinan ja puolet Myanmarin kansalaisia. Kuusi miehistön jäsentä halusi laivalta pois poliisin turvatessa operaatiota. Mukavuuslippulaivoilla työskentelevien merimiesten turvana on kansainvälinen ITF tarkastajien verkosto. 140 ITF-tarkastajaa 125 eri satamassa ympäri maailman tarkastavat, että mukavuuslippualuksiksi määriteltyjen alusten työntekijöiden palkat ja työehdot ovat kunnossa. Suomessa mukavuuslippukampanjaa johtaa koordinaatiotyöryhmä, jossa ovat edustettuina Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto. Suomen satamiin saapuu ympäri vuoden aluksia, joilla poljetaan työehtoja. Olisi hyvä, että mukavuuslippulaivoihin kiinnitettäisiin huomiota myös päättäjätasolla. ? Suomeen liikennöi säännöllisesti mukavuuslippulaivoja TEKSTI: PEKKO OKSANEN KUVA: VR TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KUVA: ILPO MINKKINEN K uljetusliitot KL eivät hyväksy työehtojen halpuuttamista. Niin kauan kun luottamusmiehet ja työntekijät kokevat työnantajan taholta painostusta ja sanelua osana paikallista sopimista, tulee paikallisen sopimisen perälautana olla työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä. Paikallista sopimista tulee edistää, mutta se on tehtävä hallitusohjelman mukaisesti työja virkaehtosopimusten kautta. EK:n ja Suomen Yrittäjien tavoitteena näyttää olevan työmarkkinakriisin ja levottomuuden aiheuttaminen jo valmiiksi epävarmoina aikoina. Sopiminen, myös paikallinen sopiminen, edellyttää luottamusta. Tätä kannattaa myös työnantajan omilla toimillaan edistää. ? EK ja Suomen Yrittäjät haluavat sanelua, ei sopimista LEHDEN NIMI – ARVONNAN VOITTAJAT EU-maissa junayhtiöt ovat saaneet suoraa valtiontukea koronakriisissä, mutta Suomessa kyse olisi kannattamattoman liikenteen ostoista. Elpymisrahaa voidaan hyödyntää nopean vaikuttavuuden radan parantamisessa. Väylävirastolta löytyy useita suunnitelmia, joilla palvelutasoa voidaan parantaa. Näistä voidaan mainita ylimääräisten nopeusrajoitusten määrätietoinen poisto-ohjelma (60 miljoonaa euroa), jolla päästäisiin eroon matkantekoa haittaavista nopeusrajoituksista. Suomen rataverkolla on jatkuvasti 80–100 ylimääräistä radan huonosta kunnosta johtuvaa nopeusrajoitusta, jotka heikentävät junaliikenteen täsmällisyyttä ja palvelutasoa. Näiden lisäksi tulee käynnistää laajempi liikennöitävyyden parantaminen eri puolilla Suomea (200 miljoonaa), jossa olisi junamatkaa hidastavien paikallisten, rakenteellisten puutteiden korjaaminen ja radan kunnon varmistaminen eri puolilla Suomea. Se palvelisi niin matkustajaliikennettä kuin vientiteollisuutta, kun junat saataisiin täsmällisesti asemille ja vientiteollisuuden tuotteet satamiin. ?
KULJETUSLIITOT KL 7 E lokuussa julkaistu valtiosihteerityöryhmän raportti esittää, että postinjakelussa siirryttäisiin kolmen päivän jakeluun vuoden 2022 alusta. Postija logistiikka-alan unioni PAU korostaa, että jakelupäivien harventamisessa on kyse postipalvelujen heikentämisestä. Postin tulevaisuuteen vaikuttaa nyt entistä merkittävämmin valtionyhtiön henkilöstöpolitiikka. Mikäli jakelupäivien harventaminen toteutettaisiin niin, että Posti osa-aikaistaisi jo ennestään pienipalkkaisia jakajia tekemään kolmipäiväistä viikkoa, tarkoittaisi se käytännössä suurta vaihtuvuutta ja suuria laatuongelmia, toteaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Posti on vähentänyt jakelupäiviä käytännössä tiistain ja perjantain osalta jo aiemmin ja siirtynyt vaiheittain kolmipäiväiseen jakeluun. Tämä on aiheuttanut osa-aikaistamisia ja lomautuksia, johon monet postilaiset ovat reagoineet alaa vaihtamalla. Siirtyminen kolmen päivän jakeluun on mahdollista hoitaa Postin osalta pehmeilläkin keinoilla ja hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, jos niin halutaan. Kaikkein tärkeintä olisi säilyttää nyt ihmisten kokoaikainen työ, jotta palkalla pystyisi myös elämään. ? Kuljetusliitot KL ry jäsenliittoineen antoi lausunnon liikenneja viestintäministeriölle logistiikan digitalisaatiostrategialuonnokseen elokuussa. Digitalisaation kehittämisessä on huomioitava ekologisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi ehdottomasti myös sosiaaliset vaikutukset. ? Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sulautuu Kuljetusalan Työttömyyskassaan 1.1.2021. Kuljetusalan Työttömyyskassassa on sulautumisen jälkeen noin 42 000 jäsentä. Sulautuminen ei edellytä kassojen jäseniltä toimenpiteitä. ? TEKSTI: JUHA PÖYRY M atkailualan ammattiosasto Mailin puheenjohtaja Janne Arponen sekä lentoemäntiä ja stuertteja edustavan AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Jari Toivonen keskustelivat syyskuun puolivälissä matkailualan ongelmista työministeri Tuula Haataisen (sd) kanssa. Sekä matkatoimistovirkailijoiden että lentokoneiden matkustamohenkikökunnan lomautusaste on noin 90. Korona on kuljetusaloista koetellut raskaasti myös merenkulkua. Haatainen jakoi työntekijöiden huolen ja oli kiinnostunut heidän näkemyksistään tilanteen ratkaisemiseksi. Keskustelussa esille nousivat mm. matkustusrajoitusten uudelleenarvioinnit sekä maakohtaisten alueellisten erojen huomioiminen. ? Esimerkiksi Espanjassa koronatilanne on täysin eri Kanariansaarilla ja manner-Espanjassa, sanoi Arponen. Keskustelussa sivuttiin myös mm. työehtoshoppailua ja Finnairin kilpailukykyä, joka olisi Toivosen mukaan turvattavissa myös muilla keinoin kuin työntekijöiden työehtoja heikentämällä ja käyttämällä ulkomaista alihankintaa. Positiivista tilanteessa on, että ihmiset haluavat edelleen matkustaa ja että valtio takaa rahojen palauttamisen, jos matka peruuntuu koronan takia eikä matkanjärjestäjä pysty rahoja palauttamaan. Myönteistä on myös matkustusrajoituksiin 19. syyskuuta tulleet lievennykset. ? Matkoja on varattu jo tulevaksi kesäksi, totesi Arponen. Tukea muutoksessa Lomautusten ja irtisanomisten haasteisiin Haatainen haluaa vastata tukemalla osaamisen vahvistamista ja uudelleenkoulutusta. Tätä työtä johtamaan ministeriöön on perustettu työryhmä, joka ottaa huomioon myös alakohtaiset ja alueelliset rakennemuutokset. Haatainen toivoi tässä yhteistyötä myös työntekijäpuolen kanssa. ? Ihmisillä on tarve henkilökohtaiseen tukeen työttömyyden kohdatessa. Meidän on autettava heidät jaloilleen ja eteenpäin elämässä, totesi ministeri Tuula Haatainen. ? Janne Arponen ja Jari Toivonen keskustelivat työministeri Tuula Haataisen kanssa lomautuksista ja syksyllä uhkaavasta työttömyyden kasvusta. Taustalla oikealla ministerin erityisavustaja Timo Nevaranta ja teollisuusneuvos Jarkko Tonttila. Työministeri lupasi koulutusta ja yhteistyötä TEKSTI JA KUVA: ARTO JOKELA Valtiosihteerityöryhmä ehdottaa IHMISILLÄ ON TARVE HENKILÖKOHTAISEEN TUKEEN TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA. kolmen päivän jakelua DIGITALISAATIOSTRATEGIA TYÖTTYMYYSKASSOJEN SULAUTUMINEN
8 KULJETUSLIITOT KL Kenneth Bondas (SMU), Marko Piirainen (AKT), Tero Palomäki (RAU) ja Heidi Nieminen (PAU) haluavat kehittää kuljetusliittojen yhteistyötä Kuljetusliitot KL ry:n puitteissa. TEKSTI: ARTO JOKELA KUVA: PEKKO OKSANEN YHDESSÄ PAREMPAAN EDUNVALVONTAAN Kuljetusliittojen yhteistyötä rakennetaan pienten askelten politiikalla.
KULJETUSLIITOT KL 9 Työttömyysturvaa parannettava Kuljetusliitot KL ry:n hallituksen jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että työttömyysturvaa on parannettava. Sen pitäisi tapahtua kuitenkin niin, että sen taso säilyy nykyisellään ja sen piiriin pääsyä helpotetaan ja karenssisäännöksiä inhimillistetään. He muistuttavat, että työttömyysturvaa kaikille -keskustelun avannut kokoomus ja sitä myötäilleet tahot eivät ole esittäneet mitään konkreettisia parannuksia. ? Työttömyysturvakeskustelu on hyvä esimerkki nykyajan markkinointiviestinnästä. Työttömyysturvan merkittävät heikennystavoitteet saatiin näyttämään parannuksilta, kiteytti Tero Palomäki. ? KL:n jäsenliittojen yhteistyötä on kehitetty konkretiatasolla siirtämällä KL:n palvelukseen 7 aiemmin liittojen yhdessä palkkaamaa työntekijää. Lisäksi tiloja on remontoitu ja KL:lle on palkattu toiminnanjohtajaksi Sanna Viljakainen. ? Meillä on paljon hyviä kehityshankkeita, joissa haetaan hyötyjä edunvalvontatyöhön, jäsenpalveluun sekä etsitään taloudellisia säästöjä, joilla saadaan pidettyä liittojen kustannusrakenne terveenä, sanoo Tero Palomäki. Marko Piirainen on Palomäen kanssa samoilla linjoilla. Yhteinen liitto on hänestä mahdollinen joskus tulevaisuudessa. Tarkoitus on edetä yhteistyössä maltillisesti pienten askelten politiikalla ja hakea synergiahyötyjä. Strategiatyö alkaa Palomäki kaipaa visiota siitä, millaisessa maailmassa ay-liike elää kymmenen vuoden kuluttua. Sen pohjalta myös kuljetusliittojen pitäisi luoda visionsa ja määrittää toimenpiteensä. Kysymykseen haetaan vastauksia käynnistämällä KL:n strategiatyö, jossa myös jäsenliittojen hallinnot ovat mukana. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös konkreettisempia toimenpiteitä, kuten yhteistyön tiivistämistä koulutuksen, lakimiesten ja viestinnän osalta. SAK:n kentässä on muodostunut suurliittojen kokonaisuus: palvelualat (PAM), teollisuus (Teollisuusliitto) ja julkinen sektori (JHL). Tässä kokonaisuudessa kuljetusala on ainoa järjestöllisesti sirpaleinen kokonaisuus. Myös tätä taustaa vasten kuljetusliittojen yhteistyö on tärkeätä. Isot haasteet Nieminen ja Bondas kiteyttävät ay-liikkeen isot haasteet jäsenkehitykseen ja työelämän muutokseen. Ne nivoutuvat vahvasti myös toisiinsa. Työelämän muutoksessa häviää kokonaisia ammattiryhmiä mm. digitalisaation seurauksena. Ay-liikkeen olisi pystyttävä kertomaan myös selkeämmin tavoitteistaan ja saavutuksistaan. Niemisen mukaan tämä korostuu etenkin määräja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien sekä alustataloudessa ja vuokratyössä töitä tekevien kohdalla. ? Meidän tehtävämme on luoda heille säälliset työskentelyolosuhteet ja mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan, sanoo Nieminen. Bondas suuntaa katseensa työpaikoille ja ammattiosastoihin. – Ratkaisevassa asemassa ovat luottamusmiehet ja muut aktiivit työpaikoilla. Heidän varassaan ay-liike toimii. ? K uljetusliitot KL ry perustettiin Kiljavan opistolla 24. toukokuuta 2018. Järjestön muodostavat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry. Perustamisen yhteydessä KL:n tarkoitukseksi määriteltiin kehittää liittojen yhteistoimintaa ja tehostaa niiden edunvalvontaa. KL:n halitukseen kuuluvat puheenjohtajana SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting, RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen ja AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen. Kaveria ei jätetä KL:n varapuheenjohtajana toimiva Nieminen nostaa esimerkiksi yhteistyöstä Postin viime syksyn työtaistelun. Siinä muiden kuljetusliittojen tuki oli ratkaisevan tärkeä torjuttaessa Postin työntekijöiden työehtojen heikennyksiä. ? Yhteistyössä meillä on pitkät perinteet, jotka on kirjattu Kaveria ei jätetä -sopimukseen, sanoo KL:n hallituksen varajäsen ja haastattelussa KL:n hallituksen puheenjohtajaa Zittingiä tuurannut SMU:n liittosihteeri Kenneth Bondas.
10 KULJETUSLIITOT KL NRO TUNTEMATON KORONA EXTRA
KULJETUSLIITOT KL 11 M aaliskuun 19. päivä suljettiin Suomen sisäja ulkorajat. Suomen tuonti ja vienti turvattiin meriteitse huoltovarmuuskuljetuksina. Laivoihin pääsivät ajamaan vain rekat ja muu välttämätön työmatkaliikenne. Suomalaisten merimiesten työttömyysaste nousi yli 50 prosenttiin, kun matkustajalaivoilla ei kuljetettu risteilymatkustajia. Lentoliikenne pysähtyi, koneet jäivät maahan. Toukokuussa Finnairin matkustajamäärät romahtivat lähes 98 prosenttia vuoden takaiseen. Matkustamohenkilökuntaa lomautettiin laajasti aina vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka. Lentäjiä työllistivät rahtilennot. Matkatoimistoissa ulkomaanmatkojen myynti päättyi. Matkatoimistovirkailijoista jopa yli 90 prosenttia lomautettiin. Vaarana on, että lomautukset muuttuvat työttömyydeksi, jos yritykset kaatuvat. Matkustajakato iski linja-autoja taksiliikenteeseen. Keväällä eniten asiakkaita menettivät linja-autojen tilausajoliikenne ja koululaiskuljetukset sekä pitkän matkan liikenne. Kaukoliikenteessä vähennettiin vuoroja. Väki ei liikkunut. Vuoroja vähennettiin myös paikallisliikenteessä. Kuljettajia lomautettiin ja irtisanottiin. Junat kulkivat, mutta vaunut tyhjillään. Matkustajaliikenteen vähentymisen seurauksena VR käynnisti yt:t, jotka johtivat lipunmyyntipisteiden lakkauttamiseen viidellä eri paikkakunnalla. Ravintolat olivat kiinni ja matkustajia ei liikkunut. Taksitolpat olivat tyhjillään. Monilta taksiautoilijoilta loppuivat työt kokonaan. Korona vaikeuttaa myös autokoulujen tilannetta. Opetusluvat ovat todennäköisesti lisääntyneet ja vähentäneet autokoulualan töitä. Ihmiset jäivät istumaan pirtteihin, mutta asioivat verkossa. Verkkokaupan pakettimäärät kasvoivat merkittävästi maalis-toukokuussa. Posti kuljetti enimmillään miljoona pakettia viikossa, mikä vastaa Postin huippusesonkia jouluna. Pakettilajittelijoille on riittänyt töitä. Perinteisten postipalveluiden kysyntään korona vaikuttaa voimakkaasti. Kirjepostin määrä väheni huhtikuussa noin 20 prosenttia. Posti luopui perjantain jakelusta. Jo kaksi vuotta aiemmin Posti karsi tiistain jakelua. Ihmiset tekivät etätöitä ja myös Postin palveluissa tehtiin digiloikka kertaheitolla. Postin tuotantoa ja hallintoa koskevat yt-neuvottelut ovat koskeneet jopa 8 000 henkilöä. Lomautetuiksi on joutunut satoja työntekijöitä. Osa lomautuksista on pystytty välttämään henkilökohtaisilla ratkaisuilla, lomapäivien ja joustovapaiden käytöllä. Postin rahtiliiketoimintaa, Posti Groupiin kuuluvaan Transvalin logistiikkaliiketoimintaa ja Postin kotipalveluita koskien on käyty yt-neuvotteluita lomautuksista, joiden piirissä on ollut tuhansia työntekijöitä. Suomen tehtaat ovat pyörineet. Tavaraliikenne on selvinnyt koronasta henkilöliikennettä paremmin. Satamissa koronan vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Muutamassa ahtausyrityksessä on käynnistetty yt-neuvottelut koronaan vedoten. Varastoterminaaleissa ja huolinta-alalla on ollut joitakin lomautuksia. Mennyt kesä ei tuonut matkustajalaivoille riittävästi matkustajia. Viking Line käynnisti elokuussa 570 henkeä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön maahenkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Ahvenanmaalla. Varustamo perui alustensa loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan. Elokuun lopussa Tallink Silja -varustamo ilmoitti jättävänsä M/s Silja Serenaden rantaan, työntekijät lomautetaan. Syyskuun alussa Tallink ilmoitti lomauttavansa lähes koko Suomen henkilöstön, 1 200 henkeä. Lentokoneet pysyvät edelleen maassa. Finnair ilmoitti lomauttavansa 1.10. alkaen 1 900 lentoemäntää ja stuerttia, eli suurimman osan ammattikunnasta. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka suuriksi koronan taloudelliset luvut kuljetusalalla lopulta kasvavat: numero on tuntematon. ? Kukaan ei osannut aavistaa, että tuntematon virus voi laittaa maailman talouden kontalleen. Korona-pandemia on iskenyt etenkin kuljetusalaan. Miten se on vaikuttanut suomalaiseen logistiikkaan? TEKSTI: SAANA LAMMINSIVU KORONA EXTRA
12 KULJETUSLIITOT KL Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. 12.3. 16.3. 17.3. 17.3. 27.3. Pääministeri Sanna Marin kertoo, että Suomessa vallitsevat poikkeusolosuhteet, Suomen rajat suljetaan. Valmiuslaki tulee voimaan. VR esittää kutsun koko konsernia koskeviin yt-neuvotteluihin Määräaikaisia muutoksia ajoja lepoaikoihin POSTIJA LOGISTIIKKA -ALAN UNIONI PAU Ihmiset postin lajittelussa todella lähekkäin Turussa mentiin koronakriisin alussa jopa vastakkaiseen suuntaan turvallisuuden kannalta. Posti varautui jakelussa sairauspoissaoloihin, perehdytti uusia vuokratyöntekijöitä ja melkein tuplasi henkilöstön määrän: – Oli mahdotonta käsitellä postia, niin että olisi voinut lajitella turvaetäisyydellä, Postin Lounais-Suomen varapääluottamusmies, postityöntekijä Tero Mäntylä Turusta kertoo. – Meillä on hiukan vajaat 50 työntekijää hallissa. Itse prosessi, missä työskennellään, on hyvinkin intiimi. Ihmiset ovat todella lähekkäin, kun laitetaan postia jakelujärjestykseen. Vastausta ei ole meinannut löytyä työntekijöiden huoleen: mitä tehdä, jos töihin tulee henkilöitä ulkomaan lomamatkoilta. Vuokratyövoima iso riski korona-aikaan – Meillä on ollut keväällä ja syksyllä koronatapauksia, Vantaan logistiikkakeskuksen luottamusmies Tatu Lauriala kertoo. Postin omia työntekijöitä on Vantaan logistiikkakeskuksessa kirjoilla lähes 300. Vuokratyön osuus on kuitenkin todella iso, kesällä jopa 40 prosentin tuntumassa. Erityisenä riskitekijänä koetaan vaihtuvat KORONA KURITTAA KOKO KULJETUSALAA VAIKUTUKSIA YHTÄ MONTA KUIN TEHTÄVIÄ TEKSTI: SINI SILVÀN PIIRROS: ISTOCKPHOTO Veturinkuljettajilla tulotaso on notkahtanut. Postissa töitä tehdään vakituisen ja vuokratyövoiman turvin. Linja-autoliikenteen supistuminen tuntuu lomautuksina ja irtisanomisina. Matkatoimistoalalle korona on katastrofi, kuten lentoliikenteessä. Merenkulussa matkustajamäärät romahtivat.
KULJETUSLIITOT KL 13 28.3. 9.4. 15.4. 14.5. 9.4. 21.4. 1.4. 14.5. Uudenmaan sulku alkaa Työsopimuslain muutos, jolla lomautusten ilmoitusaika lyhenee viiteen päivään. Eduskunta hyväksyy työttömyysturvan muutokset. VR:n matkustajaliikenteessä alkavat lipputoimistoja koskevat yt-neuvottelut THL:n suositus käsien desinfiointimahdollisuudesta julkisille paikoille. Posti käynnistää neuvottelut lomautuksista. Koulut avataan, koululaiskuljetuksia aloitetaan uudelleen. Schengenin sisärajaliikenteessä sallitaan työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. vuokratyöntekijät, erityisesti isot 20-30 hengen porukat, joissa ei ole mahdollista noudattaa turvavälejä. – Työpaikoilla työntekijöillä on oikeus vaatia viranomaistahon määräämät suojaustoimet ja edunvalvojina meidän pitää puolustaa tätä oikeutta. AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT Hangossa alkoivat lomautus-yt:t – Kai meillä suht hyvin menee. Tilastollisesti olemme yhä alle viiden tapauksen kaupunki. Työpaikalla korona otetaan vakavasti, työsuojeluvaltuutettu, ahtaaja Frank Granqvist Hangö Stevedoringilta kertoo. Uutena on suositus maskin käytöstä työpisteillä, joissa ei voida taata kahden metrin turvaväliä. – Täällä kohdataan kaikkien laivojen miehistöä ja kuljettajia, ollaan kosketuksissa enemmän tai vähemmän. Miehistö voi olla mistä maasta vain. Korona katkaisi autojen tuonnin Hangon satamaan hetkeksi kokonaan. Nyt tuonti on palautunut, muttei samoihin määriin kuin aiemmin. Trailerija konttiliikenne on jonkin verran vähentynyt. Eurooppa on lomilla, syyskuun jälkeen nähdään, mikä todellisuus on. – Meilläkin on jo aloitettu lomautus-yt:t, jotka koskevat 110 ahtaajaa. Katsotaan, mitä sieltä tulee. ”Moni on tosi epätietoinen ja pelokas” Nordic Regional Airlinesin Cabin Crew Member, lentoemäntä ja Norran varapääluottamusmies Julia Karppinen kertoo, että tilanne on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Finnair julkisti, että maahenkilökunnasta työpaikkoja uhkaa lähteä irtisanomisissa 1 000. Matkustamohenkilöstöä ei haluta pysyvästi vähentää, siihen osuvat pitkät lomautukset, jotka koskevat liki kaikkia Suomessa työskenteleviä finnairilaisia. – Fiilis on monella kollegalla tosi epätietoinen ja pelokas. Kesällä asiat näyttivät jo olevan parempaan päin. Moni on sanonut, että saa olla kiitollinen siitä, että me norralaiset olemme saaneet lentää. Nordic Regional Airlines on Finnairin ja Danish Air Transportin yhdessä omistama yhtiö. – Totta kai meillä norralaisilla on se pelko, miten omistajalentoyhtiöillä menee. Finnairin koneilla ja Finnairin reittejä lennetään. Schenkerillä tavara kulkee – Työt jatkuvat ennallaan, työsuojeluvaltuutettu, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Jp Saarela Schenkeriltä Helsingistä kertoo. Keväällä kukaan ei pystynyt vaikuttamaan koronatilanteeseen. Nyt ihmiset ovat ovat hieman ”pilanneet omia asioitaan”, kun tauti leviää ulkomailla olleiden kautta. On haluttu matkustaa riskeistä huolimatta, hän pohtii. Schenkerillä käytetään suojaimia – Osaan firmoista ei pääse, ellei ole hengityssuojainta. Niitä on tietysti mukana, työnantaja on järjestänyt niitä. Käsidesiä käytetään. Schenkerillä ei ole tarvinnut turvautua lomautuksiin, tavara kulkee. OnniBusin yhteydet palautuvat pikku hiljaa Korona pakotti OnniBusin karsimaan linjoistaan ja lomauttamaan kuljettajista liki 90 prosenttia. Linjamäärää oli syyskuun alussa saatu nostettua noin 60 prosenttiin. – Helsingissä melkein kaikki ovat takaisin töissä. Turussa ja Tampereella on enemmän lomautettuja. Kun koulut alkoivat, matkustajamäärät jälleen tipahtivat. Pelätään koronan toista aaltoa, OnniBusin työsuojeluvaltuutettu, linja-autonkuljettaja Ari Simola kertoo. – Kuljettajat ovat olleet hyvin terveitä. Kaikki kunnia myös matkustajille, en ole nähnyt yhtään nuhanenää liikenteessä. Kuljettajille työnantaja on hankkinut visiirejä ja käsidesiä. Kumihanskat ovat käytössä laukkujen käsittelyssä. OnniBusin autoissa kuljettajan tila on suljettu. Kaksi paikkaa kuljettajan takana sekä etummaiset portaat eivät ole käytössä. KORONA EXTRA
14 KULJETUSLIITOT KL Kaikki varotoimet käytetty ja käytetään – Kesä on mennyt koronan puolesta loistavasti. Edelleenkään ei yhtään ainoaa tartuntaa, Schenkerin Vantaan terminaalin luottamusmies Paul Lindholm sanoo. Hän katsoo, että kaikki varotoimet on käytetty ja käytetään. Terminaalilla ulkomaiset kuljettajat hoitavat asioinnin terminaalin ulkopuolella. Schenker on ostanut myös maskeja kaikille, jotka kulkevat töihin julkisilla liikennevälineillä. Muutkin saavat niitä pyytäessään. Tavaraa on riittänyt hyvin ja töitä terminaalilla on paljon. Nobinalla isot irtisanomiset – Hakunilan varikolla Nobinassa viimeisimmät tietooni tulleet koronatartunnat ajoittuvat alkukesään, työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Harri Vanhalakka Nobina Finland Eastista kertoo. Nobina on Helsingin seudun liikenteen (HSL) suurin liikennöitsijä 1 300 kuljettajalla. Nobinalla jouduttiin hiljentyneen liikenteen takia kesä-heinäkuussa yt-neuvotteluihin. Kuljettajia irtisanottiin ja Hakunilan varikolta 35 joutui lähtemään. Osa pitkänkin työuran jälkeen: – Osalla heistä on puolen vuoden irtisanomisaikoja. Koronasuojauksista on yhtiössä huolehdittu. – Kuljettajille pitäisi tulla nyt myös maskeja saataville. Kuljettajat ovat autoissa pleksilasien takana, maskit ovat lähinnä tilanteisiin, mikäli kuljettajan paikalta joutuu poistumaan. ”Tilanne on ihan katastrofaalinen” – Maalis-huhtikuu ei ollut mitään muuta kuin peruutusta peruutuksen perään, kun matkustusrajoitukset alkoivat. Tavallaan oli paljonkin töitä, koska peruutuksia tuli aivan järkyttävä määrä, Hannele Lehto kertoo. Lehto toimii liikematka-asiantuntijana American Express GBT Finlandin eli entisen Suomen Matkatoimiston palveluksessa ja on AKT:n valtuuston jäsen. – Tilanne on ihan katastrofaalinen ja tuntuu todella raskaalla kädellä kaikissa matkatoimistoissa. Hyvin laajat lomautukset ovat menossa koko ajan. Myös Lehto on keskimäärin seitsemän päivää kuukaudesta töissä, loput lomautettuna. – Ei olisi kukaan ikinä pystynyt sanomaan, että tällainen tilanne tulee. Kukaan ei olisi uskonut. Tämä on kouraissut meitä matkatoimistolaisia todella kovasti. Irtisanomisia pelätään. Kättelyn jälkeinen aika Logistiikanopettaja Lasse Aaltonen opettaa linja-autonkuljettajaksi opiskelevia Turun ammatti-instituutissa. Syksyllä palattiin lähiopetukseen. – Etäopetukseen siirtyminen on realistinen vaihtoehto lyhyelläkin varoitusajalla, jos tautitilanne pahenee. Käsienpesua korostetaan, käsidesiä ja etäisyyksiä käytetään. Paljon on muuttunut: opiskelijoiden ruokailut on porrastettu, tiimipalavereja pidetään Skypen tai Teamsin kautta. – Opiskelijoita ei pistetä ihan vierekkäin. Autossa ohjauspyörä ja vaihteenvalitsin puhdistetaan, osa käyttää jopa käsineitä. Joskus ajatteli, että on kohteliasta tervehtiä ja kätellä, nyt sitä ei ole tehty puoleen vuoteen. SUOMEN MERIMIES-UNIONI Keväällä toimittiin huoltovarmuusaluksena Viking Linen M/s Viking Gracen varalaivaluottamusmies, ravintolatyöntekijä Kirsi Rinne kertoo, että koronakeväällä liikuttiin huoltovarmuusaluksena minimimiehistöllä. Kesällä miehistön määrä on vaihdellut matkustajamäärän myötä, mutta on yhä kaukana normaalista parista sadasta. Elo-syyskuun vaihteessa mentiin noin 70 hengen miehistöllä. – Ei ole työnantajalla ollut vaihtoehtoja kuin antaa uusia lomautuksia. Finnairin ja Finavian maskipakko lentokoneissa ja lentoasemilla. 18.5. 20.5. 1.6. 13.7. 25.5. 1.7. Koronapandemia kiihdyttää kirjevolyymin laskua. Posti ilmoittaa keventävänsä perjantain jakelua. VR käynnistää yt-neuvottelut viiden lipputoimiston sulkemisesta. Niiden lopputuloksena Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tikkurilan sekä Turun lipputoimistot lopetetaan. Museot ja julkiset tilat avataan, urheilukilpailuja erityisjärjestelyin ravitsemusliikkeet auki rajoitetusti. Hallitus linjaa, että raja-arvo maahantulon rajoitusten poistamiseksi sisärajoilla on 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana. Ravintoloiden aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset lopetettiin, yli 500 hengen kokoontumiset yhä kielletty.
KULJETUSLIITOT KL 15 Myös peseminen ja desinfiointi laivoissa on lisääntynyt Laivoilla on rauhallista ja vähän järjestyksenvalvojia Turku-Tukholma välillä M/s Viking Gracen parina kulkevan M/s Viking Amorellan varaluottamusmies, järjestyksenvalvoja Tommi Laaksonen kertoo, että laivalla työtehtävät ovat menneet uusiksi. – Järjestyksenvalvojista on säästetty aika rajustikin. Tämän hetkinen tilanne on 1 + 1 eli yksi esimies ja yksi työntekijä, kun se on normaalisti 1 + 4. Yöllä järjestyksenvalvoja toimii lisäksi infotyöntekijänä – Jos tulee ongelma, on yöllä infon järjestyksenvalvojan lisäksi kansivahti, joka kiertää laivaa. Laivoilla ihmiset ovat paljon hyteissään, ravintolat menevät kiinni aikaisin. – Jostain syystä Ruotsi otti oman linjan muihin naapurimaihin nähden. Se on suuri ongelma Viking Linelle. RAUTATIEALAN UNIONI RAU Korona vaikuttaa jaksamiseen ja tuloihin – Rovaniemellä ja Kemissä lomautuksia on ollut vähän, vain muutama viikko. Tavaraliikenne on toiminut, se on pelastanut paljon, Rautatiealan Unionin Lapin osaston Rovaniemen työpisteen varaluottamusmies, veturinkuljettaja Eveliina Juusola kertoo. Kun junavuoroja oli keväällä harvakseltaan, työvuorojen rakenne ja rytmitys kärsivät. Ajettiin vajailla tunneilla, muttei silti ollut kunnon vapaitakaan. Veturinkuljettajilla on peruspalkka, mutta jopa kolmasosa tilistä voi koostua yö-, pyhäja muista lisistä. – Tulotasoon ja jaksamiseen vaikuttaa konkreettisesti tämä korona. – Onneksi porukka on kuitenkin säästynyt koronalta, vaikka keväällä oltiinkin aasialaisten ja muitten ulkomaalaisten kanssa lähikontaktissa koko ajan. Työssä stressaa juuri altistumisen mahdollisuus. Tarjolla on käsidesiä ja puhdistussuihketta, mutta päivässä voi olla useampi veturi, kalusto ja ohjaamo. Jos yksi sairastuu, salillinen altistuu Helsingissä Finrail Oy:n liikenteenohjauskeskuksessa Pasilassa työ jatkuu salissa, jossa päiväsaikaan paikalla on 14 työntekijää ja yöllä 11. Raideliikennettä on supistettu, mutta junat kuitenkin kulkevat ja töitä tehdään 24/7. – Ei parane sairastua yhtä aikaa, liikenteenohjaaja, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, RAUn hallituksen jäsen Pekka Romu sanoo. Flunssaoireissa on ohjeistus hakeutua testiin. Töihin ei voi palata ennen kuin saa negatiivisen tuloksen. – Tilanne alkaa näkyä. Toisilla tautipelko stressaa ja se alkaa näkyä väsymisenä. Jos jollain työntekijällä todetaan korona, neljätoista altistuu kerralla ja joutuu pariksi viikoksi kotiin. – Ei tarvitse montaa kertaa näin tapahtua, niin täällä ei ole enää ketään, eikä ole sitten enää sitä julkista liikennettä. Teollisuuden muutokset näkyvät myös logistiikassa – Korona on näkynyt työmäärässä yllättävän vähän, koska alueella on paljon teollisuutta ja tavaraliikennettä, jossa muutokset ovat olleet vielä pieniä, veturinkuljettaja Jaakko Hirn, Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen ja osaston luottamusmies Imatralta kertoo. – Meillä on Itä-Suomessa vähän työpisteitä, missä ajettaisiin pelkkää matkustajaliikennettä. Tavaraja matkustajajunia voidaan ajaa samassa työvuoroissa. – Yt-neuvottelut on käyty jo keväällä koko vuodeksi, jos teollisuus todella kyykkää, niin se alkaa näkymään. Tämä on päivä kerrallaan menemistä. ? 1.8. 24.8. 1.9. 3.9. 24.8. 31.8. 2.9. Etätyösuositus puretaan. Uusia päätöksiä maahantulorajoituksista astuu voimaan. Viking Line aloittaa yt-neuvottelut koskien yhtiön koko noin 570 hengen maahenkilöstöä Koronavilkku julkaistaan, vuorokaudessa sen on ladannut miljoona suomalaista. Tallink ilmoittaa ytneuvotteluista, jotka koskevat liki koko Suomen henkilöstöä. Aurinkomatkojen yt-neuvottelut alkavat. 3.9. Finnair ilmoittaa lomauttavansa 1 900 lentoemäntää ja stuerttia. KORONA EXTRA
16 KULJETUSLIITOT KL H allitus on rajaliikennettä koskevassa periaatepäätöksessään huomioinut Viron ja Ruotsin osalta työmatkaliikenteen tärkeyden. Ei välttämätöntä liikkumista on rajoitettu epidemiologisin perustein. Ratkaisevaa on lähtömaan tautitilanne ja matkustamisen terveysturvallisuuden varmistaminen. Emme voi suhtautua tilanteeseen huolettomasti, sillä tautitilanne useissa Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla on pahentunut syksyä kohden. Marin toteaa, että koronaviruspandemia on vaikeuttanut merkittävästi suomalaisten varustamoiden toimintaedellytyksiä. – Hallitus lisäsi vuoden neljännessä lisätalousarviossa 24,8 miljoonaa euroa laivaliikenteen tukemiseksi. Lisämäärärahan tarkoituksena on ylläpitää valmius meriliikennöinnin tukemiseen, edistää Suomen merikuljetuskyvyn riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen sekä ylläpitää osaltaan varustamoiden toimintakykyä. Merenkulun tukemisessa noudatetaan valtiontukisääntöjä Valtio tukee merenkulkua EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa puitteissa. Tärkeimmät varustamoiden saamat valtiontuet ovat miehistötuki ja tonnistovero, josta on muodostunut varustamoiden verotuksen perusmuoto EU:ssa. Marinin mukaan varustamoiden verohuojennuksilla ja muilla ratkaisuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman suuri määrä ulkomaankaupan vientija tuontikuljetuksista sekä matkustajaliikenteestä tapahtuu suomalaisessa omistuksessa olevalla ja Suomen lipun alla purjehtivalla kauppalaivastolla, joka työllistää pääosin kotimaisia merenkulkijoita. – Tällä hetkellä muutoksia myönnettyihin tukiin ei ole valmistelussa. Valtionyhtiöiden toimittava vastuullisesti Postiala on kovassa murroksessa, kun perinteisen jaettavan postin, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee digitalisaation myötä. Marin muistuttaa, että valtio Postin omistajana seuraa yhtiön strategiaprosessia ja sen toteuttamista. – Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluvat yhtiön johdolle ja hallitukselle. Omistajana valtio odottaa Postin kuten muiden valtion omistuksessa olevien yhtiöiden toimivan vastuullisesti ja omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjausten mukaisesti. Raskaanliikenteen valvonnassa on Suomessa monia ongelmia. Kesällä EU:ssa Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on joutunut puuttumaan ihmisten liikkumiseen koronan vuoksi. Päätökset ovat olleet kipeitä, mutta välttämättömiä kansalaisten suojelemiseksi. TEKSTI: PEKKO OKSANEN KUVA: LAURA KOTILA/VN PÄÄMINISTERI: JOUKKOLIIKENNETTÄ ON RAJOITETTU KANSALAISTEN SUOJELEMISEKSI KORONA-AIKANA hyväksytty liikkuvuuspaketti edellyttää mm. kabotaasin valvonnan osalta tehokasta valvontaa Suomessa. – Laitonta kabotaasiliikennettä ja harmaata taloutta on pyritty kitkemään erityisesti täsmennetyillä valvontaiskuilla. Niissä havaittiin puutteita muun muassa kuljetuksiin liittyvissä asiakirjoissa sekä ajoja lepoaikasäädösten noudattamisessa. Viranomaisten yhteisiä valvontatoimia aiotaan jatkaa. Liikkuvuuspaketti parantaa valvontaa Marinin mukaan liikkuvuuspaketin yhteydessä valvonnan edellytykset paranevat muun muassa ajopiirturiin tulevilla uusilla ominaisuuksilla kuten reaaliaikaisella ajoja lepoaikojen seurannalla valvovalle viranomaiselle, viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamisella sekä ulkomaille lähetettyjen kuljettajien työehtojen määräytymisen selkiyttämisellä. Biokaasulla, uusiutuvalla dieselillä ja sähköllä on merkittävä rooli tieliikenteen päästöjen vähentämisessä. Marin arvioi, että ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä voidaan edistää eri keinoin ammattimaisessa tavaraja henkilöliikenteessä. – Suomessa laki velvoittaa sekoittamaan polttoaineeseen vuosittain kasvavan määrän uusiutuvaa polttoainetta. Tällä
KULJETUSLIITOT KL 17 hetkellä jakeluvelvoitelaki koskee vain nestemäisiä biopolttoaineita eli lähinnä etanolia ja uusiutuvaa dieseliä. Biokaasu sisällytetään jatkossa tähän lainsäädäntöön. – Biokaasun ja sähkön käyttöä tuetaan niin kutsutun jakeluinfratuen kautta. Tukisummaa nostettiin 5,5 miljoonaan vuonna 2020. Liikenneja viestintäministeriössä on valmisteilla laki uudeksi kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatueksi. Eduskunta päättää tuen käyttöön ottamisesta vuoden 2020 loppuun mennessä. Rataverkkojen kunnossapitoon tulossa lisärahoitusta Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä väyläverkon kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Marin toteaa, että osana hallituksen laajoja infrastruktuuripanostuksia rataverkkojen kunnossapitoon on suunnattu merkittävää rahoitusta. – Valtakunnallisen suunnitelman valmistelun yhteydessä on luotu uudenlaisia keinoja tarkastella liikenneverkkoa ennakoivasti ja strategisesti. Tällainen työkalu on esimerkiksi Liikenneja viestintäviraston laatima Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Sen avulla voidaan havaita esimerkiksi liikenneverkon pullonkauloja ja muita haasteita. Hallitus on sitoutunut kestävän ja hiilettömän liikenteen sekä saavutettavuuden edistämiseen. – Henkilöjunaliikenteellä on tässä tärkeä rooli. Koronakriisin vaikutuksesta matkustajien määrä on vähentynyt. Koronatilanteen helpottuminen ja sitä kautta matkustajamäärien elpyminen on tärkeää kaikkien joukkoliikennetoimijoiden kannalta. Marinin mukaan valmisteilla olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan koronaepidemian vaikutukset joukkoliikenteelle ja kaikille liikennemuodoille. – Hallituksen neljännessä lisätalousarviossa julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen osoitettiin 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Rahoituksella tuetaan joukkoliikenteen palvelutason turvaamista koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus. ?
18 KULJETUSLIITOT KL TEKSTI: ARTO JOKELA KUVAT: ARTO JOKELA, JUHA TAMMINEN JA TIMO SAVOLAISEN ALBUMI RÄMÄPÄÄ SAVOSTA Kuopiolainen Timo Savolainen ajaa Postilla täysperävaunuyhdistelmää, huastaa levveetä savvoo ja ihmettelee, ettei ole telonut itseään pahemmin. L apinlahdella Matin ja Liisan aseman lounaspöydässä Timo Savolainen, 29, kertoo leveällä savonkielellä, miten tuli kuljetusalalle ja miten on sillä viihtynyt. Kaikki alkoi tässäkin tapauksessa kotoa, missä isä Kari Savolainen oli kuljetusalalla ja ajoi rekkaa. Jokseenkin nuorena Timolle selvisi, että se olisi myös hänen tuleva työnsä. Yläasteella tet-harjoittelussa Kiitolinjalla vakaumus ammatinvalinnasta vahvistui. Ammattikoulussa hän kävi logistiikkalinjan ja teki opiskelun ohella töitä Kuljetusliike Kantola & Koramon terminaalissa. ? Olihan se raskasta, kun oli yön töissä ja meni aamulla kouluun, mutta sen jaksoi ja siitä sai omaa rahaa, hän muistelee. Ammattiin valmistuttuaan Savolaisen työt jatkuivat kuljettajana Kuljetusliike Kantola & Koramolla. Sieltä hän siirtyi – isän houkuttelemana ? VR-Transpointille. Sittemmin Itella osti Transpointin ja kun Itella palasi Postiksi, tuli Savolaisesta Posti Kuljetus Oy:n kuljettaja. ? Työ säilyi samana, vaikka työnantaja vaihtuikin. Kortongeista konekivääreihin Savolaisen kyydissä Iisalmi-Suonenjoki-Vieremä-Lapinlahti -alueella kulkee kaikkea mahdollista elintarvikkeista huonekaluihin. Tai kuten hän sen ilmaisee: kortongeista konekivääreihin. Savolainen kertoo, ettei alan valinta ole kaduttanut. Työn hyviksi puoliksi hän sanoo itsenäisyyden. Kukaan ei hengitä niskaan, ja esimiehetkin ymmärtävät, jos aikataulut joskus venyvät. Esimerkiksi haastattelu myöhästyi parilla tunnilla, koska Savolaisen yhdistelmästä puhkesi rengas. Hyvää on myös se, että työ on päivätyötä ja viikonloput vapaita. Se on Kuopion Rugby Clubin riveissä pelaavalle miehelle tärkeätä. ? Harjoitusten takia iltaja yötyö ei minulle sopisi, hän sanoo. Aikapaineet kasvaneet Työn miinuspuoliksi hän mainitsee kiireen, mikä on lisääntynyt niistä ajoista, kun hän alalla aloitti. Toinen miinus on, että ikinä ei tiedä, mihin aikaan illalla työpäivä on ohi. ? Kuljetuspuolella on paljon aikapaineita. Tässä konttorissa työpäivä päättyy vasta kun auto on tyhjä. Pientä kritiikkiä tästä lähtee myös ajojärjestelyn suuntaan. ? Saattaa olla, että siellä asiakkaille luvataan liikaa, hän pohtii. Myös asiakkaat valittavat entistä herTimo Savolainen kertoo toisinaan ihmetelleensä, ettei ikinä ole sattunut pahemmin. Rugbyä Savolainen on harrastanut muutaman vuoden Kuopion Rugby Clubin riveissä. Vuosi siten joukkue voitti ykkösdivisioonan mestaruuden ja nousi SM-sarjaan. kemmin, jos kuljetus ei tule minuutilleen sovitussa ajassa. ? Suurin osa kuitenkin ymmärtää myöhästymisen, mutta osa valittaa jo pienestäkin viiveestä, hän sanoo. Talvea Savolainen ei koe ongelmalliseksi. Talvi kuuluu Suomeen ja Kuopion korkeudella se on edelleen perinteinen luminen talvi. Talvella tehdään töitä talven ehdoilla ja sovitetaan vauhti sen mukaan. ? Oma ja muiden turvallisuus edellä mennään. Järjestys on tärkeä Savolaisen autolla on pituutta 22 metriä ja kokonaispainoa enimmillään 40 tonnia. Yhdistelmä on sitä luokkaa, että läheskään joka paikkaan sillä on turha yrittää. Tämä on huomioitava lastauksessa ja reitin suunnittelussa. Osa arvioista on tehtävä paikan päällä. Joskus on myös todettava, että perille ei pääse. Ja vaikka pääsisikin, niin myös pois on päästävä. ? Pitää varmistaa, että tie kestää ja leveys riittää. Tässä, kuten muussakin työnteossa, painaa kokemus. Kokemuksen ja osaamisen karttuessa työn tekeminen on helpottunut ja suhtautuminen siihen muuttunut. ? Töitä tehdään rivakkaan tahtiin, mutta enää ei tule kiireessä hötkyiltyä, hän pohtii. Yksin on heikoilla Timo Savolainen on AKT:n Kuopion osaston toimikunnan jäsen ja nuorisovastaava sekä AKT:n nuorisovaliokunnan jäsen. Lisäksi hän on Postin Kuopion terminaalin varatyösuojeluvaltuutettu. Nyt jo eläkkeellä oleva isä Kari on puolestaan Kuopion osaston pitkäaikainen aktiivi. Hän vaikutti myös siihen, että pojasta tuli AKT:n aktiivi. Mukaan ay-toimintaan ajoivat myös työuran alkuvaiheessa koetut ongelmat ja ammattiliitolta saatu apu. ? Siinä huomasi miten yksin sitä on, jos ei saa apua mistään.
KULJETUSLIITOT KL 19 Myöhemmin ay-toiminta on avannut Timo Savolaiselle uusia näkymiä edunvalvontaan ja yhteiskuntaan. AKT:n nuorisotoiminnan myötä elämään on tullut myös uusia kavereita. ? Osasto suhtautuu nuorisotoimintaan myönteisesti. Jos jotain haluaa järjestää, niin se kyllä onnistuu, hän sanoo. Rugbya ja maastopyöräilyä Rugby, englantilainen herrasmiesten peli, missä kontakti on kova ja suojavarusteet… No, niitä ei ole. Lajin parissa Kuopion Rugby Clubin pelaajana Savolainen on viihtynyt muutaman vuoden ja kehuu, että paremmin menee koko ajan. Eli sattuu vähemmän kuin alussa. Tähänastisiin saavutuksiin lajin parissa kuuluu I divisioonan mestaruus viime vuodelta. ? Kroppa on tottunut ja olen oppinut ottamaan vastaan iskuja ja kaatumaan oikein. Hyötyä rugbyssä on ollut myös nuorena harrastetusta karatesta. Siinä oppi tasapainoa ja notkeutta. Timo Savolainen on AKT:n Kuopion osaston toimikunnan jäsen ja nuorisovastaava. Hän on myös AKT:n nuorisovaliokunnan jäsen ja työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettu. KU VA : A RT O JO KE LA KU VA : JU H A TA M M IN EN
20 KULJETUSLIITOT KL Savolaisen todellinen intohimo on kuitenkin maastopyöräily. Muutama vuosi sitten hän luopui autosta ja osti vähän paremman maastopyörän. Hintaa sillä oli noin viisi tonnia, mutta on se sitten hyväkin. ? Kuljen pyörällä ympäri vuoden. Kun rahaa ei mene autoon, niin säästän pyörän hinnan parissa vuodessa. Erityisesti Savolainen viihtyy pyöränsä kanssa maastossa. Hän nauttii luonnon rauhasta ja usein mukana ovat myös eväät. Ihmettelyn aihetta Pyörän kanssa – samoin kuin rugbyssä – esiin nousee myös hurjapää. Savolainen tykkää haastaa itseään mm. erilaisilla pyörän kanssa tehtävillä tempuilla. ? Olen tehnyt niitä pienestä lähtien. Ne ovat joskus aika hurjia. Velipoika Joni on sanonut ihmetelleensä, että olen yleensä hengissä. Pienestä asti fyysisiä rajojaan koetellut Savolainen sanoo itsekin joskus hämmästelleensä, ettei ikinä ole loukannut itseään pahemmin. – Kaikenlaista on sattunut, mutta kertaakaan ei ole sattunut pahasti. ? Timon isä Kari Savolainen on AKT:n Kuopion osaston pitkäaikaisia aktiiveja ja vaikutti myös siihen, että pojasta tuli ay-aktiivi. Töitä on riittänyt niin paljon kuin on jaksanut tehdä. KU VA : TI M O SA VO LA IS EN A LB U M I