Kuhmoisten Sanomat 45/2025

Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 45– 2025 – 75. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 5.11.2025 Palvelen sinua asuntoasioissa Kuhmoisissa Vesa Teräväinen Kiinteistönvälittäjä, LKV Kaupanvahvistaja p. 040 769 8133 vesa.teravainen@op.fi TEEMALEHTI METSÄ OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä, rihkamaa, Moneta yms. Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 9.11.2025 SUNNUNTAI 10:00–11:00 Jämsänkoski, tori 11:40–12:40 Korpilahti, K-Market 13:10–14:30 Jämsä, Lidl 15:10–16:00 KUHMOINEN TORI 11.11.2025 TIISTAI 9:30–10:50 Kärkölän uimahalli 11:20–12:50 Lahti, Okeroinen, K-Supermarket 13:30–14:50 Heinola, tori 15:30–17:00 Hollola, tori 17:30–18:30 Orimattila, K-Supermarket 10.11.2025 MAANANTAI 9:30–11:00 Lahti, R-Kioski Mukkula 12:10–13:30 KUHMOINEN TORI 14:00–15:00 Padasjoen uimahalli 15:30–16:45 Vääksy, K-Supermarket 17:20–18:30 Lahti, Lidl Laune 8.11.2025 LAUANTAI 9:30–10:30 Vilppula, tori 11:15–12:30 Jämsänkoski, K-Market Vilja 13:30–15:00 Jämsä, tori 15:25–16:00 Halli, K-Market Hokka 16:25–17:30 Länkipohja, Sale www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta! KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 5 00 5 00 rs kpl Ilman Plussa-korttia 9,69 rs Ilman Plussa-korttia 3,19 kpl Ilman Plussa-korttia 2,79 ps Ilman Plussa-korttia 16,90 kpl Kariniemen KANANPOJAN RINTAFILEET 580-600 g (9,98-10,33/kg) Valio AURA SINIHOMEJUUSTO 170 g (14,71/kg) Taffel BIG TIME PUSSIT 175-270 g (9,26-14,29/kg) ERÄ Elonen KINUSKIKAKKU 800 g (16,19/kg) Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI PALVELU PELAA MA–LA 8–21 LA 9–21 SU 10–19 5 99 2 ps 2 kpl EDULLINEN OSTOSKORI KAUPAN KAUTTA PRK Hinnat voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. 12 95 ERÄ Atria TAKUUMUREAT NAUDAN PAAHTOtai SISÄPAISTI Palana n. 1 kg 15 90 kg ERÄ HEDELMIÄ JA VIHA EKSIA kg, kpl, ps (1,005,00/kg) ERÄ HEDELMIÄ JA kg/pkt/kpl/ ps/rs (1,00-5,00/ kg) Plussa-etu –38 % ••••• Plussa-etu –21 % ••••• Plussa-etu –23 % ••••• Plussa-etu –10 % ••••• 2 ps 2 pkt ILTA Joulukonsertti Järvi-Hämeen Osuuspankin omistaja-asiakkaille Asikkalan kirkossa keskiviikkona 3.12.2025 klo 19.00 Lippuja rajoitettu määrä! Liput varattavissa 12.11. klo 9.30 alkaen https://www.lyyti.in/joulukonsertti2025_omistaja_asiakkaille Lämpimästi tervetuloa! Äänestä ja vaalit sitä, mikä on sinulle tärkeää OP Järvi-Hämeen uusi edustajisto valitaan tänä vuonna. Omistaja-asiakas, vaali sinulle tärkeitä asioita ja anna äänesi kuulua. Voit osallistua samalla arvontaan. Äänestä oman osuuspankkisi Äänestä oman osuuspankkisi edustajistonvaaleissa 3.11. klo 8.00 ja 13.11. klo 16.00 Äänestä: op.?/jarvi-hame/vaalit Pitäjän PARAS paikallislehti est. 1951 60 € 2026 digikeston hinnalla myös loppuvuosi 2025.
2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Katja Sirviö toimitus@kuhmoistensanomat.fi Suomalaiset metsänolennot yllättävät puiden takaa Velvollisuuksia oikeuksien kaveriksi? Kirjoittaja työskentelee Kuhmoisten kirjastolla kirjastopedagogina. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 5.11.2025 f Aurinko nousee 8.00 f Aurinko laskee 16.05 Nimipäivät Tänään Reima To Mimosa, Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Pe Taisto, Erin, Kevin La Aatos Su Teuvo, Teo, Isänpäivä Ma Martti, Martin Ti Panu Ke Virpi ” Tyynny toki. Vihollisesi kyllä kuolee, ilman että sinun täytyy kohottaa edes pikkusormeasi. Seneca LUKIJAN RUNO LUKIJAPOSTIA OTA YHTEYTTÄ T oisinaan luontopoluilla käydessäni tulen miettineeksi, millainen metsänolento täällä on asumassa ja vartioimassa omaa kotiaan. Vaikka en kovinkaan vakavasti näihin olentoihin usko, ei se estä nauramasta ajatukselle. Toisen kerran metsään mennessä ei taas saata ajatuksiin mahtua muuta kuin se, mistä sen parhaan puolukkapaikan löytäisi tai olisiko täällä lähellä hyvä kala-apaja. Hauska on kuitenkin silloin tällöin ajatella, että joku on aivan tieten tahtoen tehnyt puista näyttävän portin metsään, tai sienistä pienen piirin maahan. Suomalainen metsään liittyvä perinnetarusto ja uskomukset ovat yllättäneet rikkaudessaan minut monta kertaa. Kuinka paljon voidaan kertoa esimerkiksi metsän eläimiin liittyvistä uskomuksista, mutta myös vaikkapa näkistä tai jostain muusta taruolennosta. Entä oletko kuullut koskaan kuippanasta? Minulle tällainen metsän olento tuli aivan uutena tuttavuutena vastaan tänä syksynä, vaikka olen jo pitkään mielenkiinnolla lukenut suomalaisista taruhahmoista. Tutustuin tähän olentoon etsiessäni mielenkiintoista tehtävää koululla vetämääni tarinakerhoon. Olento on tänä vuonna ilmestyneen Pohjolan taruja -tietokirjan mukaan ”metsässä asuva haltija”. Kuippanan hyvyyttä tai pahuutta voi olla haastavaa kuvata, koska olento ajaa ”kettuja ja jäniksiä ansoihin”. Näin se siis samalla uskomuksen mukaan auttoi ihmisiä saamaan saalista metsästä, mutta aiheutti samalla metsäneläimen kuoleman. Monissa metsänolentoihin liittyvissä tarinoissa tuntuu toistuvan kuva monitasoisesta, ei hyvästä tai pahasta, hahmosta tai vastavuoroisesti samanaikaisesti sekä hyvästä että ilkeästä olennosta. Samalla tavoin metsä voidaan nähdä niin turvallisena kuin uhkaavanakin paikkana, mielenterveyden tuojana tai taloudellisen hyödyn tuottajana. Kaikki nuo puolet voivat olla metsässä samaan aikaan totta. Metsällä on itsessään Suomessa monella tapaa tarunomainen paikka puheissa, jonka rooli on miltei uskonnollinen monelle. Metsästä haetaan elämyksiä ja rauhoittumista. Toisaalta se nähdään myös hyvin arkisena paikkana, josta saamme monia hyötyjä marjoista polttopuihin. Nämä mielikuvat voivat olla samaan aikaan totta myös yhdelle ihmiselle. Ainakin minä aion jatkaa metsässä marjoja ja sieniä poimiessani pienten olentojen seuraamista, olivat ne sitten oravia tai menninkäisiä. Kati Ruuskanen Sinä aamuna seittien peittämä maa syksyn sumuiseen aamuun aukeaa. Sadun ihmeitä ilma on tulvillaan, säteet auringon seiteillä leikkiä saa. On tänään taas metsän syysjuhlan aika, pian nähdään salaisuus, keijujen taika. Peikot, keijut ja metsän eläimet piiloistaan esiin hiipii, kun aurinko taivaanrannasta hiljalleen ylös kiipii. Metsänhaltija naavanutussaan esiin astuu, hän juhlien avajaissanat kaikille lausuu: ” Tänään talvea kohti syksy kääntyy, luonto pakkasen alle taas kerran nääntyy. Käykää siis kaikki juhlapöytäämme syksyiseen, jotta jaksamme yhdessä taas yli talven kevääseen.” Metsän pikkuväki kärpässienituoleilla istuu, kaste aamun parhaalta juhlajuomalta maistuu. Poimulehtilautasilta syövät he marjaisan herkun, oli laitettu vatut ja mustikat sekaan villiviinimarjatertun. Jälkeen ruuan oli aika laulun ja tanssin, taitaa koko joukko polkan, jenkan ja valssin. Yhdessä juhlittiin iltaan asti syöden, juoden ja tanssien ja koko metsän väki tiesi sen: Talven jälkeen kevät kohta jo koittaa, lumi katoaa ja aurinko taas valollaan voittaa. Siks´ hyvillä mielin he jättävät syksyisen maan ja hiipivät koloihinsa talviunta nukkumaan. Päivi Gynther Metsän syysjuhla f Mielipiteitä, juttuvinkkejäja oikaisupyynnöt voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. f Mielipiteiden enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstejä, tai jättää ne kokonaan julkaisematta. f Mielipiteitä julkaistaan toistaiseksi myös nimimerkillä. Kirjoittajan henkilöllisyys tulee kuitenkin olla toimituksen tiedossa. f Kehuja voi lähettää paitsi sähköpostilla myös viestillä numeroon 040 716 8052. Kehut julkaisemme nimimerkillä. Kehut-palsta on tarkoitettu pelkästään kehujen ja hyvän palautteen jakamiseen. Toimituksella on oikeus muokata myös kehuja. f Lukijan kuvia voi lähettää sähköpostilla sekä viestillä. Liitäthän oheen kuvan ottajan nimen ja varmistat, että kuvassa esiintyviltä henkilöiltä on lupa kuvan julkaisemiseen. f Ilmoituksiin, tilauksiin, osoitteenmuutoksiin sekä jakeluhäiriöihin liittyvissä asioissa olethan yhteydessä asiakaspalveluumme ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi. O n kuntamme kannalta hieno asia, että K-Market Kipparin ilmoitus on joka viikko Kuhmoisten Sanomien etusivulla kuten myös joka vuosi Kuhmoinen Palvelee -lehdessä. Lämmin kiitos kauppias Markus Ahonen sekä koko henkilökunta ystävällisestä palvelusta! Uskon, että kiitoksiin yhtyvät myös Kuhmoisten Sanomat ja Kuhmoisten Yrittäjät sillä onhan ilmoitustulot kattamassa lehtien kustannuksia. Oman Kylän Kauppa on meidän kuhmoislaisten puolella. Sydän sykkii kotipitäjälle Lisää lukijapostia sivulla 4 S uomen metsistä noin 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Omistaminen ei ole pelkästään puiden halailua, se on niiden ja kasvun säännöllistä tarkkailua, mahdollisiin tuholaisvahinkoihin puuttumista, pelkoa myrskytuhoista sekä säännöllisesti toistuvaa hoitotyötä – joko itse tehtynä tai ostettuna palveluna. Samaan aikaan kuka tahansa saa mennä metsään ja nauttia sen tarjoamasta tunnelmasta sekä marjaja sienisaaliista. Omaisuudensuoja on ihmisoikeus, ja koskee myös metsiä. Euroopan parlamentti yrittää tasaisin väliajoin ohjailla jäsenmaidensa metsätaloutta. Syyskuussa parlamentin maatalousja ympäristövaliokunnat kumosivat komission ehdotuksen metsien monitoroinnista. Sen halutaan pysyvän erossa jäsenmaidensa metsistä. Metsien vahvan omaisuudensuojan tarpeellisuutta kyseenalaistetaan, kun puhutaan luontoarvoista. Luontoan johtava konsultti Johanna Haapala pohtii tekstissään Luontoan verkkosivuilla, tulisiko omaisuudensuojaan sisällyttää oikeuksien lisäksi enemmän velvollisuuksia, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä. Haapala käyttää esimerkkinä kuusitiaista, jonka pesäpuun metsänomistaja saa halutessaan kaataa, vaikka itse lintu on rauhoitettu. Paikallisten asiantuntijoiden mukaan metsänomistajat eivät suhtaudu luontoarvoihin välinpitämättömästi. Päin vastoin, arvoja vaalivia tekoja tehdään vapaaehtoisesti ja etukäteen silloinkin, kun ne eivät suoraan vaikuta metsän tuottavuuteen tulevaisuudessa. Metsäpitäjässä raha ja luontoarvot kulkevat hyvässä yhteisymmärryksessä. Samanlainen konsensus lienee löydettävissä muuallakin valtakunnassa, kunhan tietoa jaetaan riittävästi, ja keskustelua käydään toista osapuolta kunnioittaen. Suomen valtiolla ei ole varaa mihinkään muuhun.
Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 3 Paikallislehti on korvaamaton ystävä Kotiseutuneuvos on taivaltanut pienestä pojasta lähtien yhtä matkaa paikallislehden kanssa. Keskiviikko on yhä juhlahetki. FAKTA f Yleinen kiinteistöveroprosentti maapohjalle 1,30 euroa. f Yleinen kiinteistöveroprosentti rakennuksille 1,10 euroa. f Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 euroa. f Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 euroa. f Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 euroa. f Tuloveroprosentti 9,10 euroa. AJANKOHTAISTA TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ K uhmoisten Sanomien juhlavuoden näyttely avautui kirjastossa yleisölle perjantaina lokakuun viimeisenä päivänä. Vanhat vuosikerrat sekä vuosikymmenien ajalta kertyneet valokuvat pitivät avajaisvieraita otteessaan pitkän aikaa – saattoihan sivuilta ja mustavalkoisista kuvista bongata tuttuja kasvoja sekä ajan saatossa muuttuneita maisemia. Näyttelyn avasi itseoikeutetusti kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti, jolla on, kuten hän itse sanoi, pitkäaikainen suhde paikallislehteen. – Alle kymmenvuotiaana rupesin lukemaan lehtiä aika tarkasti, ja erityisen tarkasti Kuhmoisten Sanomia. Kansakoulupojalla ei ollut muita virikkeitä kuin koulunkäynti ja kotiympäristö. Kuhmoisten Sanomat, joka postista tuli, oli minun tyyppiselleni hyvin toivottu ja kaivattu lehti, Unnaslahti kertoi. UNNASLAHTI ALOITTI kirjoittajan uransa paikallislehdessä 1960-luvulla, 17-vuotiaana koulupoikana. 1950-luvulla pakinoitsijana aloittanut Matti-setä oli Unnaslahden rajanaapuri ja siitä kautta nuoren Seponkin mielessä syttyi haave siitä, että jos hänkin joskus voisi kirjoittaa lehteen. Keväällä 1966, kun koulu oli loppumaisillaan, lähti Unnaslahti ruokatunnilta käymään Heinon kirjakaupassa, jonka kulmahuoneessa silloinen päätoimittaja Eemil Lättilä oli tavattavissa. – Voitte arvata, että hiukan jännitti koulupojan astua kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja lehden päätoimittajan huoneeseen ja kysyä, että olisi tällainen kirjoitus, voisiko sen julkaista. Olen ollut aika rohkea poika, Unnaslahti muisteli. Säästäväisenä poikana Unnaslahti oli kirjoittanut ruutupaperin molemmille puolille. Lättilä lupasi pakinan julkaista, mutta kehotti jatkossa Unnaslahtea kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia. – Turvauduin nimimerkkiin, niin kuin siihen aikaan melkein kaikki. Ei paljasteta sitä tässä, tutkikaa lehdestä. Nimimerkin valinta oli niin tehokas, että vaikka pakinoita oli viikoittain huhtikuusta lähtien, niin syyskuussa äiti vasta sai selville, että kirjoittaja olin minä. UNNASLAHDEN YHTEISELO Sanomien kanssa on jatkunut vuosikymmenien ajan. Hän on ollut tekemisissä lehden kaikkien päätoimittajien kanssa ja saanut aina kirjoittamansa tekstit julkaistua. – Minä olen sen tekstin niin perusteellisesti kotona harkinnut, että se on sen tyyppistä, että ketään ei loukata, syytetä tai aliarvioida, ja että siinä ei ole kärkeviä poliittisia kannanottoja, Unnaslahti kertoi. Paikallislehteä Unnaslahti kutsui korvaamattomaksi ystäväkseen ja keskiviikon aamupäivää juhlahetkeksi. Tuolloin paperinen lehti odottaa laatikossa lukemista. Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden näyttelyssä riittää katsottavaa useammalle käyntikerralle. Näyttely on esillä kirjaston galleriassa ainakin koko marraskuun ajan. TEKSTI KATJA SIRVIÖ UUDEN KUNNANJOHTAJAN rekrytointi alkaa välittömästi. Kuhmoisten kunnanhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan julistaa kunnanjohtajan viran julkisesti haettavaksi. Virka täytetään määräaikaisesti viideksi vuodeksi. Rekrytoinnista huolehtivaan työryhmään kunnanhallitus nimesi Pekka Pitkärannan, Jarmo Rantalan, Johanna Peltosen, Silmu Sarvalan, Leila Helaakosken sekä Sanna Luukkasen. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Helaakoski. Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan myös molemmat saamansa oikaisuvaatimukset, jotka koskivat Valtteri Väyryselle maksettavaa yli 100 000 euron suuruista erorahaa. Kunnanhallitus hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset todeten, että päätökset ovat olleet lainmukaisia, ja että prosessissa on toimittu kunnanhallituksen käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. KUNNANHALLITUS HALUAA pitää kiinteistöveroprosentit ennallaan. Kuntaliiton syyskuussa päivittämiin verotuloennusteisiin perustuen kiinteistöverotuloja arvioidaan kertyvän nykyisillä veroprosenteilla ensi vuonna yhteensä 1.766 miljoonaa euroa. Myöskään tuloveroprosenttia kunnanhallitus ei halua nostaa. Nykyisellä tuloveroprosentilla kunnallisverotulojen kertymän arvioidaan olevan ensi vuonna 3.376 miljoonaa euroa. Kunnanhallituksen syyskuun alussa hyväksymän tavoitetalousarvion verotulokohta ei sisällä suunnitelmaa verotulojen lisäämisestä tuloveroprosenttia korottamalla. Arvio tilikauden 2026 tulokseksi on tällä hetkellä noin 86 600 euroa ylijäämäinen. Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy vähentää asuntoja Ruolahdentieltä, Orivedentieltä sekä Rekolantieltä niiden heikon käyttöasteen vuoksi. LISÄKSI KUNNANHALLITUS käsitteli nipun valtuustoaloitteita. Aloitteeseen Päijännekodin peruskorjaustarpeista liittyen todettiin, että kiinteistölle on laadittu yksityiskohtainen kunnossapitosuunnitelma kymmeneksi vuodeksi. Aloite Kuhmoisten historian kolmannesta osasta lähetettiin sivistystoimeen valmisteltavaksi. Aloitteesta, joka liittyi kaikkien hallintokuntien säästötavoitteiden laatimiseen, kunnanhallitus totesi, että toimialat tulevat kartoittamaan kulurakenteensa ja laativat esitykset toimialakohtaisiksi säästötavoitteiksi vuodelle 2027 sekä suunnitelmavuosille 2028 ja 2029. Aloitteesta kunnan liikeja toimitilojen myynnistä kunnanhallitus totesi, että niitä koskevat toimenpiteet huomioitaneen kevään 2026 aikana päivitettävässä kiinteistöstrategiassa. Aloite Askoniementien ja Jussilankujan välisen kevyenliikenteenväylän valaisemisesta lähetettiin tekniseen toimeen valmisteltavaksi. Aloite ulkokuntoiluja voimailulaitteiden hankinnasta lähetettiin sivistystoimeen valmisteltavaksi. Uuden kunnanjohtajan hakuprosessi alkaa heti
4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 KUOLINILMOITUKSET HARTAUS Rakas siskomme, tätimme Kaivaten Maila Tellervo KAITERLAHTI s. 24.6.1939 k. 24.10.2025 Enkeli hiljaa vierelläs kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Suojaan otti siivillään, kuiskasi hiljaa lähdetään. sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaustilaisuus la 15.11.2025 klo 13.00 Kuhmoisten siunauskappelissa, Papinsaarentie 69. Muistotilaisuus Kuhmoisten seurakuntakodissa, Kirkkotie 1. Ilmoittautumiset muistotilaisuuteen 10.11. mennessä: juhani.rientonen@gmail.com tai 040 593 6656 o.s. Mattila Su 9.11. klo 10 Perheen sunnuntain sanajumalanpalvelus. Kristian Saarnio, Hannele Erola. Kirkkokahvit. Ke 12.11. klo 14 Kahville Kirjastoon. Tuomas Taipale: Vanhan testamentin patriarkat. EVANKELIUMIN ILTA Torstaina 6.11. klo 18 Jussi Järvinen SANAA JA YHTEYTTÄ ILTA Torstaina 13.11. klo 18 Helluntaisrk. Toritie 44 www.tuleuskoon.fi Kutsu, kiitä ja onnittele! ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi M inulle marraskuu on vuoden ankein kuukausi. Lehdet ovat pudonneet puista, päivät pimenevät, harvoin saamme lunta valaisemaan maisemaa. Arki on vähän raahustamista. Marras-sana viittaakin kuolemaan. Siitä seuraa toinen näkökulma martaan (noin kai se taipuu?). Marras on luonnollinen osa elämän kiertokulkua. Kaiken elämän on lopulta päätyttävä. Ja uutta syntyy taas keväällä, ihmisiä toki kaikkina vuodenaikoina. Luonnossa toteutuu syklisyys. Marraskuun jälkeen koittaa joulukuu, siinä onkin sitten joulun valoa. Vuosi vuodelta se tapahtuu noin. Kristillisessä elämänkatsomuksessa toteutuu sekä syklisyys että lineaarisuus. Syklisyys on kuvattu vakuuttavasti Saarnaajan kirjan 1. luvussa: ”Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtuKuolema on nielty nut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla”. Lineaarisuus näkyy historian kulussa aina luomisen tapahtumista pelastuksen hetkiin ja siitä eteenpäin. Jeesuksen tuli kuolla ihmiskunnan puolesta. Se oli historian huippuhetki. Koska Jeesus kuolemallaan kukisti kuoleman, ei marras ole epätoivon kuukausi. Kuolema on luonnollista, elämä on väliaikaista. Jeesus kuolemallaan kutsuu meitä taivaan kotiin, missä ei enää ole kipuja, murhetta tai kuolemaa. Paavali opettaa asiasta näin: Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu. Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema?” (1. Kor. 15:54–55) Timo Huttunen, kirkkoherra LUKIJAPOSTI O n hienoa, että meillä on itsenäinen kunta ja saamme päättää omista asioistamme. Kaipaan kuitenkin valtuutettujen mielipiteitä, ajatuksia, pohdintaa – ja ennen kaikkea perusteluja – pitkin valtuustokautta käsiteltävänä olevista asioista. Eikä kaikkien asioiden tarvitse olla suuria kynnyskysymyksiä; myös pienemmistä aiheista voidaan, ja tulisi, käydä keskustelua. Kuka kokee tärkeäksi infran, kuka nuorten ja lasten asiat, kuka taas vanhusväestön hyvinvoinnin, keskustan valaistuksen tai taajaman ulkopuoliset aiheet – vai onko jollakulla useampi sydäntä lähellä oleva asia? Ymmärrän jonkin verran kuntapolitiikan toimintaa ja tiedostan, että julkiset valtuuston kokoukset eivät ole se paikka, josM inkähänlaisten ihmisten varaan me olemme yhteisen taloudenhoitomme antaneet? Esitän avoimesti talousja lakiasiantuntijoiden mietteitä teille, kuntalaiset. Eritoten asiantuntijoiden keskuudessa suurta ihmetystä herättävät kysymykset ”miksi nykyinen valtuuston puheenjohtaja, joka aiemmin kisaili kunnanjohtajan jakkarasta, toimi miten toimi? Millä valtuuksilla hän edes puhui mistään yhteisen rahasäkin käytöstä?” Yhteisen rahasäkin voimalla lähdettiin puhumaan ja siirtämään istuvaa kunnanjohtajaa, entistä kilpakumppania, pois jakkaralta. Tämä kaikki kiireellä ilman tarkempia asiaankuuluvia lakisääteisiä selvityksiä. Suistuttiin kalliisti ojaan laillisen käytännön tieltä, jota pitkin ”normaalit” kunnat asiansa pääsääntöisesti hoitavat? Mennäänpä hiukan ajassa taaksepäin. Edellinen kunnanhallitus ja varsinkin kunnanhallituksen puheenjohtaja tiesivät varsin hyvin, pitkään ja tarkasti, millä tolalla kunnanjohtajan välit johdettaviinsa olivat. Silti asian vaatimiin lakisääteisiin toimiin ei ajoissa ryhdytty, miksi vaiettiin? Nyt onkin vyyhdin aukaisemisen aika kuntalaisille, Kuulisin mielelläni valtuutettuja sa asioita aletaan puida. Näin ollen kuntalaiset jäävät usein melko pimentoon siitä, mitä yksittäisen valtuutetun mielessä liikkuu. Kuntavaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. Siksi olisi tärkeää ja äänestäjiä arvostavaa, että luottamuksen saaneet henkilöt eivät unohtaisi äänestäjiään vaalien jälkeen. Samalla saataisiin laajemmin keskustelua päätettävistä asioista – ne varmasti kiinnostavat muitakin kuin minua. Tällä hetkellä vain osa valtuutetuista kertoo näkemyksistään, ja tämä valitettavasti saattaa jättää kuntalaiset yksipuolisen totuuden varaan. Nykypäivänä on paljon kanavia, joiden kautta voisi helposti seurata oman valtuutetun ajatuksia – jos niitä vain olisi saatavilla. Yksinkertaisimmillaan vaikka Facebookissa, valtuutetun omalla sivulla ja siellä tehdyissä päivityksissä. Voin kuvitella, että myös paikallislehti antaisi mielellään palstatilaa valtuutettujen kirjoituksille. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2025 arvoja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö kokee kuntansa päätöksenteon ja hallinnon itselleen etäiseksi. Epäilen, että tällä on vaikutusta myös äänestysinnokkuuteen. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos ja kun on rohkeutta ja mielipiteitä lähteä vaikuttamaan yhteisiin asioihin, tulisi olla myös rohkeutta ja viitseliäisyyttä avata omia ajatuksiaan äänestäjille. Voisiko Kuhmoinen olla se kunta, joka nousisi esiin Suomen kartalla kuntapäättäjiensä avoimuudella? Mielellään vieläkin valveutuneempi äänestäjä Lompakko levällään jotka kaiken sotkun loppupelissä aina ja valitettavasti rahoittavat. Mitä ihmeellisempiä verukkeita ja puolusteluja olemme saaneet viime aikoina lukea istuvan kunnanhallituksen puheenjohtajan kynästä. Asiantuntijat toteavat ykskantaan, että seli seli ja väärin meni! Jokainen juristi ja sopimusasiantuntija, jonka kanssa keskustelen, sanoo selkeästi, että rahalla ja kiireellä toimimalla ostetaan ja peitellään lähes aina jotain. Raha ja kiire mielletään huijausten perusvälineiksi. Kuten petokset ja pankkihuijaukset, niin myös 14 kuukauden palkan erorahaksi sopiminen kiireellä saattaa kertoa, missä tahansa yrityksessä tai yhteisössä, rahan käytöstä mahdollisena vaientamisen välineenä. Näin arvellaan asiantuntijapiireissä. Kun työsopimuksen yhteydessä on sovittu kuuden kuukauden palkasta erorahana, se on rikkomaton kiveen hakattu sääntö, jota ei missään tilanteessa rikota. Sopimuksen muuttamiselle ei ole missään tilanteessa mitään juridisia perusteluita, jotka parantaisivat kuntalaisten etuja. Hallinto-oikeuden mahdollisesti todetessa 14 kuukauden erorahan myöntämisen Valtteri Väyryselle lainvastaiseksi, tulevat seuraavana käsittelyyn vastuuja korvausvelvollisuus. Näin toteavat sopimusja oikeusoppineet juristit. Mikäli hallinto-oikeus tuomitsee Kuhmoisten kunnanhallituksen tekemät päätökset, seuraa vastuuoikeudenkäynti korvauksista kuntaa kohtaan aiheutetuista vahingoista, asiantuntijat toteavat. Korvausvelvollisiksi tulevat ne kunnan luottamushenkilöt, jotka ovat olleet päättämässä Väyrysen korotetusta erorahasta. Lakija sopimusasiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että Väyrynen tulee olemaan ainut voittaja saamiensa erorahojen kanssa. Hallinto-oikeuden päätöksestä riippuen jatkuvat vastuuja korvausvaateet Kuhmoisten niitä kunnanhallituksen jäseniä kohtaan, jotka ovat olleet vaikuttamassa päätöksillään kunnalle aiheutuneista taloudellisista vahingoista. On herätetty kysymys, elämmekö omassa kuplassamme, joka tulisi vihdoin puhkaista kuin paha paise? Ehkä paras ohje meille kaikille saattaisi olla, että eläisimme ja toimisimme pääsääntöisesti niin, että voisimme katsoa huomennakin toisiamme suoraan silmiin. Osku Puukila, kunnanvaltuutettu Avoin Kuhmoinen
Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 5 Hakkuutyöt tehdään silloin, kun pitää, ei kun kannattaa Henkilöstövaihdoksia Kuhmoisissa ja fuusioitumista EteläSuomessa. MHY:n tutut palvelut säilyvät, mutta hartiat levenevät. METSÄ METSÄ -teema -teema TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ K uhmoisten Metsänhoitoyhdistyksen toimistolla aloitti tällä viikolla uusi työntekijä. Kuhmoislaisia metsänomistajia kolmisen vuotta auttanut Eero Peltola siirtyy opintojen pariin sekä uuden työnantajan leipiin. Hänen tilallaan aloitti hämeenlinnalainen Jukka-Pekka Suominen. Kuhmoinen ei ole Suomiselle entuudestaan tuttu, mutta ensivaikutelma pitäjästä on hyvä – joskin kivikkoinen ja vetinen. – Paljon on mäkeä, kivikkoa ja vesistöä kaikkialla. Lisäksi metsää näyttää olevan maapinta-alaan nähden paljon. Eeron kanssa olemme kiertäneet keskeneräisiä työmaita ja käyneet asiakkuuksia läpi. Oikein hyvällä fiiliksellä olen työt aloittamassa. Suominen on alanvaihtaja. Rakennusala vaihtui metsäalaan, sillä omien metsien myötä kokemusta hoitotöistä löytyy. – Siinä sivussa tuumasin, että ehkä tällä alalla voisi uraakin tehdä. Meillä on itsellä myös sahaustoimintaa, joten ketju on alusta loppuun asti tuttu. Lisäksi teemme paljon harvennuksia itse moottorisahatyönä, Suominen kertoo. KUHMOISISSA TAPAHTUU henkilöstövaihdoksia, mutta koko MHY:ssä on tapahtumassa isompia muutoksia. Vuoden vaihteen jälkeen MHY Kanta-Häme fuusioituu MHY Päijät-Hämeen sekä MHY Uusimaan kanssa yhdeksi yhteiseksi MHY Etelä-Suomeksi. – Näin olemme ensi vuoden alusta alkaen yksi suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Asiakkaalle ei toki muutu mikään muu kuin laskuttajan nimi, kertoo MHY Kanta-Hämeen vt. johtaja Lauri Halonen. Halosen mukaan paikalliset metsäasiantuntijat sekä toimistoverkosto pysyvät ennallaan. Uudella, neljän maakunnan alueella toimivalla, MHY Etelä-Suomella tulee olemaan 16 toimistoa, 80 työntekijää, yli 10 000 jäsentä sekä 20 miljoonan euron liikevaihto. – Jatkossa pystymme tarjoamaan palveluita metsänomistajille kilpailukykyisempään hintaan. Saamme käyttöömme erikoisosaamista, aikaisemmin MHY Kanta-Hämeellä ei esimerkiksi ole ollut käytössä erikseen luonnonhoidon osaamishenkilöä. Se on sen verran uusi ala perinteiseen moottorisahaja raivaustyöhön nähden. Organisaation hartiat levenevät ja voimme syventyä nouseviin liiketoiminta-aloihin, Halonen sanoo. JUURI LUONTOARVOJEN huomioiminen puukaupassa on yksi nousevista liiketoiminta-aloista. Halosen mukaan luontoarvokauppa on vielä alkutekijöissään, mutta kovassa nosteessa. – Varmasti tulevaisuudessa on mahdollista jättää tehometsätaloutta tekemättä niin, että joitakin luontoarvoja säilyy. Luonnon vaalimisesta pitäisi myös vain saada tuloja, Halonen sanoo. Mikään uusi juttu luontoarvot eivät ole. Peltola huomauttaa, että metsässä päivittäin työskentelevät tahot törmäävät niihin koko ajan, esimerkiksi lainsäädännöstä ja sertifikaateista puhuttaessa. – Metsänomistajat toki suojelevat metsiään ja tärkeitä luontokohteita myös vapaaehtoisesti, Peltola sanoo. – Ja mahdollisuus suojeluun on aina ollut. Nyt vain on tuotu enemmän esille valtion ja EU:n tuella rahoittamia hankkeita. Kaikenlaisia rahoitusmalleja löytyy tälläkin hetkellä, ja niitä pystyvät yksityisetkin metsänomistajat hakemaan, jos on sellainen kohde, johon rahoitus soveltuu, Suominen täydentää. HANKERAHAA ON tarjolla, mutta niin on myös metsätulorahoja – yhteensä 900 miljoonaa euroa enemmän koko valtakunnassa kuin tavanomaisina vuosina. Halonen suosittelee investoimaan ylimääräiset eurot takaisin metsään muun muassa lannoittamalla. – Esimerkiksi MHY:llä on tulossa valtakunnallinen lannoituskampanja, jossa metsää lannoitetaan ja hakkuutuloja ohjataan takaisin metsään. Metsä kasvaa paremmin, hakkuukierto lyhenee, ja metsä sitoo paremmin hiiltä. Marjasatokin paranee. Näin saa sijoituksilleen hyvän tuoton, Halonen vinkkaa. Kolmikon toinen vinkki liittyy metsän oikea-aikaiseen hoitoon. – Hakkuuja hoitotöiden tekeminen ajallaan on tärkeää, jotta metsä kasvaa. Pitkällä aikavälillä se on talouden ja ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, Peltola sanoo. Suominen muistuttaa, että pelkästään hiilensidonnan maksimoimiseksi oikea-aikaiset hakkuuja hoitotyöt ovat tärkeitä. Ilman niitä hiilensidonta hiipuu. – Hakkuutöiden ajoittaminen siihen hetkeen, kun puun hinta on korkeimmillaan, on vaikeaa. Hoitotöitä ja hakkuita on kuitenkin tehtävä metsä, ei raha edellä. Onhan se kiva, jos ne sattuvat parhaaseen puun hintaan, mutta jos harvennushakkuutta laiminlyö huippuhintaa odottaessaan, niin tappio on suurempi. Kun metsä jää hoitamatta, niin kasvu tyrehtyy. Kyllä metsä kirvestä tarvitsee, Halonen sanoo. ” Varmasti tulevaisuudessa on mahdollista jättää tehometsätaloutta tekemättä niin, että joitakin luontoarvoja säilyy. Luonnon vaalimisesta pitäisi vain saada tuloja. Eero Peltolan tilalla MHY:n metsäasiantuntijana on tällä viikolla aloittanut Jukka-Pekka Suominen. MHY Kanta-Hämeen vt. johtaja Lauri Halonen kertoi, että kolmen alueen fuusioitumista yhdeksi MHY Etelä-Suomeksi ovat olleet valmistelemassa myös työntekijät.
6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 ”Hyvisten” ala on jatkuvasti suurennuslasin alla Metsäteollisuus sukeltaa, jos mediaa on uskominen. Metsän omistamisen alamäki sen sijaan ei ole vielä alkanutkaan. Puun hinta on vähintäänkin hyvällä tasolla ja kauppaa tehdään koko ajan. METSÄ METSÄ -teema -teema TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ U PM lopettaa paperintuotannon Kaukaan tehtaalla. Kontio keskeytti sahauksen loppuvuodeksi. Stora Enson puunhankinnassa uusi säästökuuri. Metsä Group vähentämässä jopa 540 työpaikkaa Suomesta. Edellä mainitut otsikot ovat poimintoja lokakuun ajalta. Ja samalta on näyttänyt uutisointi ennen lokakuutakin – valtamedian mukaan metsäteollisuus syöksyy kovaa vauhtia alaspäin, eikä käännettä ole näkyvissä. – Hetki on huono. Sellun hinta on tippunut ja raaka-aine on kallista. Firmoilla on yt-neuvotteluita, meilläkin on viiden vuoden välein ollut. Organisaatioita puhdistetaan, mikä on ihan hyväkin, metsäasiakasvastaava Matti Lantto UPM:ltä toteaa. Mutta. – Tämä on perinteistä pörssiyhtiöiden hommaa. Mikä menee alas, tulee myös ylös. Sen verran olen ehtinyt nähdä, 35 vuotta UPM:llä työskennellyt Lantto toteaa. Hänen arvionsa mukaan viidesosa Suomen vientiarvosta tulee yhä metsäalalta. Sitten on vielä isompi mutta. – Metsän omistamisen alamäki ei ole alkanutkaan. Kevääseen asti puun hinta nousi historiallisen korkealle Suomessa, Lantto jatkaa. – Metsänomistajien kannaltahan tilanne on kohtuullisen hyvä, ja on ollut sitä viimeiset vuodet. Puun hinnassa on eletty jonkin sortin suhdannehuippua, joskin syksyn tullen hinnat ovat tulleet aavistuksen verran alas, metsäasiantuntija Antti Lättilä MHY:ltä sanoo. – Puukauppaa tehdään ja puuta korjataan koko ajan. Pidemmällä aikajänteellä tarkastellen puun hinta on hyvällä tasolla. Siinä mielessä tilanne ei ole niin huono kuin mitä lehdistä voisi päätellä, Metsä Groupilla metsäomaisuudenhoitajana työskentelevä Juhani Savijärvi toteaa. KYSYTTÄESSÄ, MIKÄ metsäalalla tällä hetkellä puhuttaa, Kuhmoisten Sanomien haastattelemasta asiantuntijakolmikosta jokainen nostaa esiin ilmastonmuutoksen. – Ilmasto muuttuu, ei se mitään höpöpuhetta ole, Lantto toteaa. – Se näkyy luonnossa. Kirjanpainajatuhoista keskustellaan eniten, Lättilä kertoo. Kirjanpainajakuoriainen on pieni, alle puolen sentin kokoinen tuholainen. – Se on siirtynyt etelästä vähitellen ylöspäin. Se tappaa kuusen nopeasti, eikä puulla sen jälkeen ole jalostusarvoa. Kevät ja kesä ovat niin lämpimiä, että kirjanpainaja voi tehdä kaksikin sukupolvea kesässä ja levitä ahkerasti, Lantto jatkaa. Kirjanpainajan tuhot ovat helposti havaittavissa: kuusesta tippuu kuori ja rungossa on reikiä. Ainoa torjuntakeino on hakata vahingoittuneen puun ympäriltä reilumpi alue puhtaaksi. Lättilä muistuttaa, että kirjanpainajat iskevät helpommin vanhaan metsään, jossa puilla ei ole enää vastustuskykyä. Vanhojen kuusikkojen uusiminen ajoissa auttaa, samoin niiden säännöllinen tarkkailu. Toinen ilmastonmuutoksen aiheuttama kiusa ovat leudot talvet. – No, siihen on jo melkein totuttu, että tuleva talvi on aina edellistä huonompi, Savijärvi sanoo. Leudot talvet ja roudaton maa tekevät talvella tehtävät harvennustyöt vaikeiksi. Pehmeään maahan jää koneista syvät urat, puiden juuret kärsivät ja tyvilaho lisääntyy. Lättilän mukaan osa talviharvennuksista voi olla järkevää tehdä kesällä, jolloin ajourien havuttaminen on tärkeää. – Ja on se tärkeää talvellakin. Taitavat konemiehet osaavat tehdä ihmeitä, etteivät juuret vaurioidu, hän toteaa. Metsiä kaatavat myrskyt ovat nekin ilmastonmuutoksen seurausta. Lättilän mukaan metsätalouden toimenpiteitä pyritään suunnittelemaan niin, että myrskyille otollisia paikkoja ei maastoon jäisi. Harvennushakkuiden kaltaisia kohteita on järkevä vakuuttaa ainakin siksi ajaksi, kun ne ovat myrskyille alttiimmillaan. – Ja kyllä niitä vakuutusvahinkoilmoituksia on tullut tehtyä tänäkin vuonna, Savijärvi jatkaa. METSÄTALOUS ON mediassa suurennuslasin alla paitsi taloudellisen merkittävyytensä myös luontoarvojensa vuoksi. Savijärvi huomauttaa, että pienikin virhe näyttäytyy isona ja vaikuttaa koko toimialaan. – Negatiivista uutisointia metsätaloudesta on hiukan liikaa. Metsäammattilaiset kokevat sen syyllistävänä ja vähän ahdistavanakin. Metsäyhtiöissä ei kuitenkaan ole unohdettu luontoarvoja. Savijärven mukaan hänen edustamansa Metsä Group on alkanut vuosia sitten kiinnittämään huomiota siihen, että luontoarvoja otettaisiin enemmän huomioon: – Jätetään enemmän suojavyöhykkeitä, säästöpuita ja tekopökkelöitä. Puukaupan yhteydessä metsänomistaja voi halutessaan valita hakkuumallin, jossa luontoarvoja otetaan enemmän huomioon. Olemme nimenomaan halunneet olla vapaaehtoisesti tekemässä näitä valintoja etukäteen, eikä vasta pakon edessä. Metsänomistajat ovat ottaneet tarjotut mahdollisuudet hyvin vastaan. – Metsänomistajien kanssa puhutaan paljon ilmastoasioista ja hiilen sidonnasta. He ovat hyviksiä siinä mielessä, että pi” Metsä ei Kuhmoisista lopu. Se kasvaa kesällä seitsemänä päivänä viikossa. Sen habitus vaan muuttuu.
Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 7 ”Hyvisten” ala on jatkuvasti suurennuslasin alla HANKKIJA JÄMSÄ | TEOLLISUUSKATU 2 p. 01076 85070 | AVOINNA MA-PE 9-17, LA 9-15 TARJOUKSET VOIMASSA 22.11. SAAKKA SYYSTARJOUKSIA! ALUSASU MIESTEN HEDMARK MERINOVILLA 89 95 Norm. 99,95€/kpl AURINGONKUKAN SIEMEN 15KG LINNUILLE 24 95 (1,66€/kg) Norm. 27,95€/sk (1,86€/kg) MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES 219,Norm. 249€/kpl TERÄLEVY + 2 KETJUA 13” .325 1,3MM 39,Norm. 45,95€/pkt PAITA DOVREFJELL ISLENDER 79 95 Norm. 99,95€/kpl RIISTAKAMERA BURREL N24 4G 199,SAAPAS VIKING ARCTIC 2.0 79 95 Norm. 89,95€/pari VERKKOVIRTALAITE + SEINÄTELINE KAUPAN PÄÄLLE ARVO 34,95 METSÄ METSÄ -teema -teema Julkaisu on ilmestynyt ja on myynnissä tuttuun tapaan paikallisissa liikkeissä. Lehti on myös tilattavissa: kuhmoistenjoulu@gmail.com Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry täessään metsät kasvukunnossa ne myös sitovat hiiltä paremmin, Lättilä muistuttaa. Myös yhteiselo metsänomistajien ja metsästä muuten vain nauttivien kesken sujuu sopusoinnussa. Lättilän mukaan suuri kesäasukkaiden määrä mahdollistaisi kärkevänkin keskustelun, mutta Kuhmoisissa on ymmärtäväisiä ihmisiä. – Kuhmoinen on metsäpitäjä ja metsistä on aina pidetty huolta. Ja on ne hoidetut metsät kivan näköisiäkin. Hakattu aukko on raju, mutta se kasvaa nopeasti. Joskus hakkuu voi tuoda yllättäviäkin hyötyjä – aurinko voi paistaa mökkitontille mukavammin, Lättilä sanoo. LOPUKSI ASIANTUNTIJAT muistuttavat metsän säännöllisen hoitamisen tärkeydestä. – Nyt ennen lumien tuloa kannattaisi kiertää taimikot, etenkin jos ne on vasta istutettu. Alkukesä oli lämmin ja satoi paljon, joten kaikki ei toivotutkin lajit ovat kasvaneet. Pitkä heinikko hukuttaa helposti kuusentaimet talveksi, Lantto kehottaa. Savijärven mukaan alalla on pitkään puhuttanut se, että myös nuoria metsiä pitäisi hoitaa. Valtakunnasta löytyy paljon kymmenen vuotta vanhoja rästikohteita, joille ei ole raivaussahaa näytetty. – Metsätilat ovat pirstoutuneet pieniksi, jolloin niistä ei saa säännöllistä tuloa ja hoitaminen ehkä vähän unohtuu. Kuhmoisissa metsien hoitamattomuus on marginaalinen ongelma. Lättilä muistuttaa, että Kuhmoisissa metsä on omistajilleen merkittävä tulovirta, joten sitä hoidetaan pääsääntöisesti hyvin. – Tietysti on aina varaa parantaakin, mutta suhtautuminen ja asenne metsien hoitoon on aina ollut hyvällä tolalla. Tämän olen nähnyt hieman yli 30 vuotta kestäneen työurani aikana Kuhmoisten metsissä. Samoilla linjoilla on Lantto: – Täällä hoidetaan ja hakataan metsiä hyvin. Ne eivät Kuhmoisista lopu, vaan kasvavat kesällä seitsemänä päivänä viikossa. Habitus vain muuttuu. Hakattu aukko tuntuu aluksi radikaalilta muutokselta, mutta nykyiset jalostustaimet kasvavat nopeasti. Kuusen kiertoaika on nykyisin 60–70 vuotta, kun ennen se oli 80–90 vuotta. Tehokkaalla hoidolla metsä kasva entistä paremmin. Metsää hakataan jatkuvasti, ja niin kuuluukin tehdä. Antti Lättilä, Juhani Savijärvi ja Matti Lantto muistuttavat, että kasvukuntoinen metsä sitoo hiiltä hoitamatonta paremmin. Koirat aina metsästysapuna TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT SUOMESSA ON metsästetty koirien kanssa yhtä kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Ensimmäisten suomalaisten mukana pohjolaan saapui pystykorvan tapaisia koiria, joita käytettiin metsästyksessä. Hyrynsalmelta on löydetty 9 000 vuotta vanhoja keskikokoisten koirien luun siruja. Karjalasta on kalliopiirroksista tulkittu löytyneen jahdissa apuna olevien koirien hahmoja. Kennelliiton mukaan arviolta 100 000 koiraa seuraa omistajaansa metsälle joka syksy.
8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 METSÄ METSÄ -teema -teema TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ Y ksi keino metsästyskoirien ja susien mahduttamiseksi samoille alueille on koirien päälle puettava susiliivi. – Niin minä tämän käytön näen. Että yhteiseloa metsässä voitaisiin parantaa, totea Päivi Malin. Malinin karjalankarhukoiralla Utulla on käytössä niin sanottu susiliivi, eli koiran ylle puettava suojaliivi, jonka tarkoitus on suojata koiraa mahdollisilta susien hyökkäyksiltä. Susilife-hanke testasi liivejä kaudella 2024–2025, ja Malin sekä Utu-koira olivat mukana testissä. – Susilife etsi koiria testaamaan liivejä. He halusivat kaksisataa koiraa ympäri Suomen, erilaisia rotuja ja erilaisesta metsästyskäytöstä. Testikoirakoksi piti hakeutua, ja hakulomakkeessa kysyttiin, kuinka paljon metsästyspäiviä vuodessa tulee ja onko lähellä susireviirejä, Malin kertoo. Halukkaita testikoirakoiksi oli enemmän kuin 200, mutta Malin ja Utu saivat susiliivin. Kahdesta valittavasta vaihtoehdosta Malin valitsi sen, jossa on kellukkeet mukana. – Utu tykkää uida hirvien perässä saariin, viime syksynäkin se haettiin neljästi veneellä pois Päijänteeltä. Susiliivin kellukkeet Malin on todennut vähän liiankin toimiviksi. Toisinaan Utu on ehtinyt saareen ennen hirviä. Testikaudella liivin toimivuudesta tuli raportoida kahteen otteeseen. Sen jälkeen liivin sai lunastaa kohtuullisella hinnalla omaan käyttöönsä. SUSILIIVI NÄYTTÄÄ brutaalilta. Sen selän päällä olevat metalliset piikit ovat arviolta viisi senttiä pitkiä, lonkkien päälle tuleva pari senttiä lyhyemmät. Liivi itsessään on valmistettu kankaasta, jota suden hammas ei lävistä. Lisäksi sen sisälle saa lisättyä villisikasuojan, joka suojaa myös mahdollisilta villisikojen torahampaiden aiheuttamilta vahingoilta. Malinilla käytössä oleva liivi suojaa koiran selän, lapojen seudun, vatsanalusen sekä lonkan päälliset. Eri valmistajien liivit ovat hieman eri mallisia. – Kaulan alle tulevat tarrat laitan kiinni limittäin, niin suojaavaa aluetta saa vähän enemmän. Kaulan voisi suojata isommalta alueelta, mutta tämän liivin valmistajalta voi ostaa erikseen piikkipannan koiran kaulaan, Malin kertoo. Liivin istuvuutta voi säädellä paitsi kaulan myös vatsan alla olevilla tarrakiinnityksillä. Häntäremmi varmistaa vielä liivin paikallaan pysyvyyden. Liivin molemmin puolin on heijastimet ja vieläpä eri väriset, joten niiden avulla voi päätellä, miten päin koira metsässä on. Gps-paikantimen saa halutesPäivi Malin suosittelee kokeilemaan susiliiviä ennen kuin tilaa sitä omaan käyttöönsä. Eri valmistajien liivit poikkeavat hieman toisistaan ja niiden istuvuudessa on eroja. Liivin pitää olla sopiva ja se pitää saada huolellisesti puettua mikä on välillä haastavaa, kun koiralla olisi jo kiire töihin. Liivi suojaa Utua susilta Karjalankarhukoira Utu on tottunut käyttämään metsässä jonkinlaista suojaliiviä. Susiliivi on kuitenkin painava ja jäykkä ja vaati hieman totuttelua. Mutta kun Utu oppi, että ilman liiviä metsään ei lähdetä ja vietti vie vaatetuksesta huolimatta, ei liivin käyttäminen muodostunut koiralle ongelmaksi. saan liivin selkään kiinni, mutta silloin piikkejä on vähennettävä. Utulla gps-paikannin on kaulassa. KANKEA JA painava liivi laskee koiran etenemisnopeutta. – No meillä se ei ole huono juttu ollenkaan. Liivi tekee koiran liikkumisen vähän jäykemmäksi ja Utun kohdalla olemme miettineet sitä, että saako se koiran liikkumaan vielä entistä enemmän teitä pitkin. Se kun tykkää muutenkin niin tehdä, Malin sanoo. Alkusyksyn lämpimillä keleillä liivi voi olla koiralle liian kuuma. Toisaalta taas loppukaudesta koiran ollessa kovassa kunnossa, saa etenkin villisikasuojalla koiran vauhtia hieman hidastettua. Ääntä liivistä lähtee hieman. Malinin kokemuksen mukaan susiliivi pysyy koiran päällä hyvin. Tarrat ovat yhä tiukat, ja kangas on ehjä, joskin vähän nuhraantunut. – Tätä ei vielä ole tarvinnut paikata. Luulisin, että ompeleet pettävät ensin. Piikkien kiinnikkeet voivat ehkä irrota. Mutta kestävältä liivi kyllä vaikuttaa, tämän kanssa on menty metsässä elokuusta asti kahtena päivänä joka viikonloppu, Malin kertoo. SUSILIFE-HANKKEEN RAPORTISSA kerrotaan, että kokeilun aikana yhtä kokeiluun osallistunutta koiraa oli purrut susi. Koiranomistajan näkemyksen mukaan suojaliivi pelasti koiran ja tämä selvisi vähillä vammoilla. Malin ei luota siihen, että liivi suojaisi koiraa sataprosenttisesti susihyökkäyksiltä, mutta antaa se ainakin aikaa ehtiä paikalle koiraa auttamaan. Malin ja Utu metsästävät Harmoisissa, jossa on tehty vain yksittäisiä ja satunnaisia susihavaintoja. Edes liivin kanssa Malin ei laittaisi koiraa alueelle, jossa asuu pysyvästi iso susilauma. –Kun liivistä ei hirveästi haittaakaan ole, niin oman mielenrauhan vuoksi tykkään sitä käyttää. Ainakin olen tehnyt kaiken, mitä koiran suojelemiseksi voin tehdä, hän sanoo. Hirvimetsällä koiran kanssa käyvä Päivi Malin ajattelee, että koiralle puettava ”susiliivi” mahdollistaa metsästäjien ja metsän eläinten yhteiselon. Sataprosenttista suojaa liivi ei anna, mutta se antaa aikaa ehtiä paikalle, jos jotain sattuu.
Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 9 Isältä periytyvä luontorakkaus Tarjoamme metsänomistajille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut kestävään metsänhoitoon. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme: Puukauppaa ja metsäpalveluja metsagroup.com/puunhankinta Marko Hokajärvi Puh. 040 481 4418 Padasjoki Joonas Mattsson Puh. 040 670 4300 Kuhmoinen Toimitamme: • Hiekat, sorat • Soraja kalliomurskeet • Kivituhka, sepelit • Seulottua multaa Toteutamme: • Maanrakennusja tienhoitotyöt • Maansiirtoja lavettikuljetukset • Murskausja seulontatyöt Reetta 0400 946 642 reetta.poikonen@kuhmoistensora. Olli 040 536 5663 olli.nummelin@pp.inet. www.kuhmoistensora. CE-merkityt kiviainekset METSÄ METSÄ -teema -teema TEKSTI ARJA MÄKELÄ L uonnon läheisyys merkitsee Piilosen perheelle paljon. Mika Piilonen viettää lastensa kanssa paljon aikaa luonnossa. Lapsia on kolme. Eevi on kymmenen, Vilho yhdeksän ja Veikka kolmevuotias. Lapsista on mukavaa asua maalla. – Maalla on turvallista ja täällä on paljon tekemistä, tuumaa Piilonen. EEVI LÄHTEE mielellään isänsä kanssa metsään. – Eevi on ollut mukana sorsastamassa ja hirvimetsällä. Hän kulkee mukana ja seuraa tutkapuhelimesta Olgan liikkeitä, kertoo Piilonen. Olga on Piilosten kuusivuotias jämtlanninpystykorva, jolle on ammuttu 17 hirveä. Piilonen kuuluu Pasisen hirvimiehet -metsästysseuraan. Seuralla on tänä vuonna kahden täyskasvuisen hirven ja kahden vasan kaatolupa. – Hirvet eivät nyt oikein tahdo pysähtyä seisontahaukkuun, sillä ne ovat susien takia niin arkoja. Piilosen kuopus ei vielä ole ollut isänsä mukana metsällä. – Veikka ei jaksaisi rämpiä metsämaastossa. Ampumaradalla Veikka sen sijaan oli innoissaan. Piilosen lapsilla on muitakin harrastuksia. He ovat aina itse saaneet päättää niistä. – Kaikenlaista on saanut kokeilla. Lasten ehdoilla ja heidän kiinnostustensa mukaan olemme menneet. Yrittäjänä Piilonen on kiireinen. – Pyrin kuitenkin aina olemaan lapsille kuskina, jos tarve vaatii. TÄLLÄ HETKELLÄ Eevi käy partiossa, ratsastamassa ja kokkikerhossa. Vilho on innostunut lentopallosta. Veikalla ei vielä ole säännöllisiä menoja. – Hän touhuilee pihalla. Yhdessä kaikkien kanssa käymme luistelemassa ja pelaamassa frisbeegolfia, kertoo Piilonen. Metsä on Mika Piiloselle hyvin tärkeä. – Se on minulle kaikki kaikessa. Metsässä voi heittää kaikki arjen kiireet pois. Metsässä on niin rauhallista. Ajatukset saa heti muualle, luettelee hän metsässä olemisen parhaita puolia. – Lapset oppivat metsässä monia taitoja. He oppivat esimerkiksi tunnistamaan jälkiä ja eri lintulajeja. Käymme yhdessä myös sienestämässä ja marjastamassa. Piilonen itsekin kävi jo lapsena metsällä enonsa kanssa. – Eno asui Kuhmalahdella. Jäin sinne usein metsästyskaudella koko viikonlopuksi. Kalassa kävimme kavereitten kanssa. Luontorakkaus on periytynyt Piilosen lapsille. – Metsästys on kivaa, koska kotiin saa lihaa. Metsässä myös eväät maistuvat hyvältä. Isä on kiva kun hän tekee kanssani kaikkea kivaa. Kaikkein kivointa on käydä isän kanssa kalassa, kertoo Vilho. – Minusta on kivointa, kun saan metsässä nähdä eläimiä, sanoo Eevi. Eevi on kiinnostunut myös hirven suolistuksesta. Sorsia hän on jo suolistanut itse. Uusimmasta kaadetusta hirvestä hän haluaa maistaa sydäntä. – Ei auta muu kuin laittaa pata porisemaan, nauraa Mika Piilonen. Myös hirvikäristys maistuu kaikille. LASTEN ILOKSI Piiloset saivat yllättäen uuden perheenjäsenen. He antoivat kodin sitä tarvitsevalle kymmenvuotiaalle pikkuiselle chihuahualle. Ministä on tullut lasten lemmikki. Olga on ottanut kaverin rennosti vastaan. Mini uskaltaa komentaa isompaansa vain suljetun oven takaa. Isänpäivää vietetään Piilosilla rauhallisesti. Hirviporukka pitää vapaata isänpäivänä, eli silloin ei metsästetä. – Onhan se kiva viettää isänpäivää, kun on monta lasta. He ovat askarrelleet isänpäiväkortteja ja ovat niistä innoissaan. Teemme hyvää ruokaa ja ollaan koko porukalla kotona. Jämtlanninpystykorva Olga loukkasi varpaansa viime vuonna hirvityöskentelyssä. Varvas jouduttiin amputoimaan, mutta pian koira taas juoksi entiseen malliin. Eevi Piilonen käy innokkaasti metsällä Olgan ja Mika-isän kanssa. Kuva: Mika Piilonen Piilosilla isä ja lapset kulkevat yhdessä metsässä ja kalassa. Tukea luvassa luonnonhoitoon TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT M E T S Ä N H O I T O Y H D I S TYS-KETJUSSA LUODAAN asiakaslähtöisiä palvelumalleja soiden ennallistamiseen ja kosteikkojen toteuttamiseen, kerrotaan Maaja Metsätaloustuottajain Keskusliiton tiedotteessa. Pilotin tarkoituksena on kerätä kokemuksia ja kehittää palvelumallia vaiheittain, jotta metsänhoitoyhdistyksiin syntyy toimiva, vaikuttava ja taloudellisesti kestävä tapa tuottaa luonnonhoitoa osana arjen palveluita. Ajatuksena on tuoda yhteen parhaat käytännöt, ohjeistukset ja työkalut, joilla toiminta muuttuu entistä vaikuttavammaksi. Pilotissa lisätään ymmärrystä erilaisten toteutusvaihtoehtojen toimivuudesta sekä teknisesti että taloudellisesti. – Metsänomistajat ovat tutkitusti kiinnostuneita eri tavoista toimia. Siksi toimintamme kehittämisessä vastuullisuus ohjaa yhä vahvemmin käytännön ratkaisuja. Metsänomistajat ovat monitavoitteisia, ja meidän tehtävämme on tuottaa heille heidän tarvitsemiaan palveluita kestävästi, kertoo kehittämisyhtiö Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen. Pilottihankkeen ennallistamistoimet parantavat elinympäristöjen laatua ja edistävät monipuolisesti luonnon monimuotoisuutta.
10 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kunta tiedottaa METSÄ METSÄ -teema -teema Kuhmoisten kunta hakee SIJAISTA TALOUSSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄÄN. Katso työpaikkailmoitus www.kuntarekry.fi KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 10.11.2025 alkaen klo 18.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 76 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2026 § 77 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2026 § 78 Kunnanhallituksen vastineet tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomukseen § 79 Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025 Kuntalaisten on mahdollista seurata kunnanvaltuuston kokousta suorana kunnan verkkosivujen kautta (www.kuhmoinen.fi). Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 17.11.2025 kunnan verkkosivuilla. Kuhmoisissa 4.11.2025 Kimmo Malin kunnanvaltuuston puheenjohtaja KUHMOISTEN HARRASTAJATEATTERI RY 35 vuotta Kutsumme teatterin jäsenet ja teatterista kiinnostuneet Kuhmolaan 15.11.2025 klo 16 Ohjelmassa mm.: ? Pienoisnäytelmä ? Huomionosoitukset ? Vapaa sana ? Kahvitarjoilu Hallitus TERVETULOA! Melkein metsässä ILKKA IHMETTELEE Kirjoittaja on rakkauden perässä Kuhmoisiin joutunut entinen kaupunkilainen. N uorempana kaupunkilaislapsena luulin, että metsät ovat kieroutuneiden liikunnanopettajien aikaansaannoksia. Inhottavia paikkoja, jonne piilotettiin numeroituja lappuja. Joita piti sitten etsiä. Jostain syystä nämä oppitunnit pidettiin aina sateella. Suunnistustuntien ainut hyvä puoli oli, jos ne sattuivat olemaan ennen ruotsin tuntia. Silloin rasteja ei kannattanut löytää lainkaan. Armeija-aikakaan ei avannut metsän ihanuutta minulle. Se teltassa vietetty yö ei silloin tuntunut kovinkaan viehättävältä. Välttelin metsään menemistä myös armeijan jälkeen. Jos kaveriporukan mukana tuli uhkaava tilanne joutua mukaan mökkiviikonloppureissulle, niin varmistin etukäteen, että mökkitie oli päällystetty ja mökki sähköistetty. Kaikki metsän syötävät marjat sain kaupan pakastimesta. Enkä tiennyt, että muitakin kuin mustikoita ja mansikoita voisi syödä. Sienien syömisestä en nähnyt edes painajaisia. Se oli jotakuinkin yhtä kaukainen ajatus, kuin astronautin ammatti. Riistaruuista tiesin vain hirvinakin. Mutta kalliimpana tuotteena sekin jäi useimmiten kauppahallin tiskille. Tiesin sen verran, että metsien puusta voitiin rakentaa rintamamiestaloja. En vain ikinä nähnyt metsissä lautoja. Polttopuitakaan en osannut kaivata. Kotona lämpö tuli patterista. Metsä pysyi minulle kovin vieraana ja mystisenä paikkana hyvin pitkään. Sitten elämä heitti minut sattumalta Kuhmoisiin. Metsä on minulle edelleen mystinen ja arvoituksellinen paikka, mutta hyvällä tavalla. Tiedän etten kuole välittömästi, vaikka asfalttitie jää yli viiden metrin päähän. Olen jopa kerännyt sieniä. Hyvällä ruokahalulla niitä syönytkin. Olen tainnut ihastua myös metsään ja sen antimiin. Viime vuonna epäilin villieläinten olemassaoloa ja vaadin todisteita. Tänä kesänä sain niitä. Koin lähes käsinkosketeltavasti luonnon karun kiertokulun. Näin kuinka ilves sai kiinni jäniksen. Melkein. Tämä tosin tapahtui istuessani auton kyydissä. Mutta kyseessä oli kuitenkin päällystämätön metsätie. Olen tullut melkein tutuksi metsän kanssa. Luonnonarvokauppa tuo merkittäviä mahdollisuuksia Metsäosaamista pelaten TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT MAAJA metsätalousministeriön tilaama Pellervon taloustutkimuksen selvitys luonnonarvokaupan kehittämismahdollisuuksista tuo esiin merkittäviä mahdollisuuksia maanomistajile ja koko maaja metsätalouden arvoketjulle. Selvityksen mukaan luonnonarvokauppa voi tulevaisuudessa monipuolistaa tulonlähteitä, vahvistaa elinkeinojen resilienssiä sekä edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista, kertoo Maaja Metsätaloustuottajain Keskusliitto tiedotteessaan. Luonnonarvokaupassa maanomistaja sitoutuu ylläpitämään tai lisäämään luonnonarvoja omistamallaan maa-alueella. PTT:n selvityksen mukaan maanomistajien kiinnostus kohdistuu erityisesti toimenpideperusteisiin, joustaviin ja selkeisiin malleihin. Toimia voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla suo, suojelemalla metsää tai aktiivisin luonnonhoitotoimin. MTK:n mukaan käytännön toteutuksessa tarvitaan pilotteja sekä vaiheittaista kehittämistä, jotta ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti. – Luonnoarvokauppa tarjoa uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia ja samalla se vastaa yhteiskunnan monimuotoisuusja ilmastotavoittesiin. Luonnonarvokauppa täydentää julkista rahoitusta luonnon monimuotoisuuden eteen, mutta ei korvaa sitä, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT TASKUMETSÄ ON uusi, alakoululaisille suunnattu mobiilipeli, joka tuo metsänhoidon ja suomalaisen luonnon lähemmäs nuoria. Pelin kehityksessä ovat olleet mukana Maaja Metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen Metsäsäätiö sekä metsänhoitoyhdistykset. Peli on ladattavissa Google Playja App Store -sovelluskaupoista. Taskumetsä-pelissä pelaaja voi kehittää omaa virtuaalista metsäpalstaa, tehdä metsänhoitotoimenpiteitä, jalostaa puusta erilaisia tuotteita sekä oppia metsän monimuotoisuudesta ja eläimistöstä. Peli toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Taskumetsän avulla halutaan vahvistaa metsänomistajien ja nuorten ymmärrystä metsänhoidosta. Se toimii osana kouluyhteistyötä ja on konkreettinen työkalu opetuskäyttöön. MIESTEN PÄIVÄ Kuhmolan alakerrassa lauantaina 25. lokakuuta alkoi lihaisasti: hirvenlihakeitolla. Keitonsyöjiä oli yli 20, joista noin puolet oli Kuhmoisista ja puolenkymmentä Padasjoelta. Päivän pääpuhuja oli Juha Parkkinen, kasvatustieteiden tohtori, opettaja Jyväskylän yliopistosta. Hän puhui kristityn minäkuvasta (identiteetistä), joka on kristitylle kolmoiskäsite, kuin 3-kerroksinen talo: 1. Peruskerros: Kuka olen? 2. Millainen on suhde itseeni? 3. Mitä olen toisille ihmisille? Puhetta kristityn minäkuvasta Toisella luennolla hän kertoi kristityn identiteetistä ja Jeesuksen seuraamisesta. Se, mitä olemme Jeesuksessa Kristuksessa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten voimme elää kristittyinä. Kolmannessa osassa hän puhui kristityn identiteetistä ja kutsumuksesta. Kutsumus on siellä, missä Jumalan rakkaus virtaa kauttamme, kun palvelemme. Kaikissa kolmessa osassa keskusteltiin ryhmissä kuullusta. Risto Ojala
Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 11 SEURAT KT-KAKSIO 84 m 2 . Oma sis. käynti. Tied. tekstiviestillä p. 040 834 5692 Hyväkuntoinen 2-os. (Ensisij. Suur-Vesilahden, Kuhmoisten, Keuruun, Mouhijärven tai Hämeen) KANSALLISPUKU koko M-L p. 044 278 7491 MYYTÄVÄNÄ OSTETAAN JOHAN ON MARKKINAT ELOKUVAT KUHMOLASSA su 9.11. klo 16 #tuoksutON K 7 • 6 € Lehti-ilmoitus tavoittaa alueemme asukkaat parhaiten: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi LOUNAAT Kuhmoisten Sanomat MEDIATIEDOT Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X printti Uutismedian liiton jäsen Painopaikka Lehtisepät Oy TOIMITUS toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Sirviö 040 716 8052 TOIMIPISTE Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT SEKÄ OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu 040 483 0860 Tuija Käki-Lahtinen Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Ilmoituksista lisätietoja: kuhmoistensanomat.fi LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Juhani Luumi 050 431 5632 juhani.luumi@mhy.fi Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT Somiska Sami Oy Kaivinkonetyöt, purkutyöt ym. p. 040 527 4916 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 LAKIASIAT JURISTITTIINA auttaa lakiasioissa, julkinen kaupanvahvistaja OTM Tiina Lättilä p. 040 578 9289 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, shiatsu, kuumakivihieronta. Hanne Alanko p. 0400 452 524, Puistotie 4 Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 MAANRAKENNUSTYÖT Maanrakennus J. Lindroos Oy Joonas 040 561 1834 Jouni 0400 323 411 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENNUTTAMINEN Rakennuttamistehtävät Rakennustöiden valvonta INS/RA Markku Hjelm p. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi TYÖNJOHTO Vastaavan työnjohtajan tehtävät INS/RA Markku Hjelm p. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 SEKALAISET OSTAMME TRAKTOREITA, KUORMAAUTOJA, TYÖKONEITA YM Myös kuolinpesät, Lopettavat yritykset yms. Kerralla koko ka lusto. Nouto ja käteismaksu. Myös vialliset! TARJOA 0449759896 / myös whatsup Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Kuhmoisten Muistikahvila ma 10.11.2025 klo 14.00–15.30 Kuhmolan alakerta, Toritie 57, Kuhmoinen. Liike ja muisti – muista liikkua! vierailulla liikuntaneuvoja Pipsa Suominen. Tervetuloa! JOULUMYYJÄISET la 13.12. klo 9–14 Kuhmolassa Tee pöytävaraus ja tule myymään! Pöytävaraukset 21.11. mennessä: 045 675 9275 /Liisa Pöytämaksu: 20 € (kerätään paikanpäällä) Perinteiset Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 5.–12.11. klo 11–14 arkisin 6.30–18.00 la 8.00–18.00 Keittiö: 10–17.30 10–17.30 10–17.30 Aukioloajat: su 9.00–18.00 TO kermainen maksakastike PE lihamureke MA uunimakkara TI kanan paistileikkeet KE kalapihvit Kuhmolassa ti 11.11. klo 12.Hämeen piirin puheenjohtajan ja sihteerin Pekka ja Lea Raitalan tilannekatsaus. Veikon kone esittelee AirFryerin ja Sirkulaattorin. Lämpimästi tervetuloa! Ossi Viita luennoi aiheesta: Poimintoja Kuhmoisten historiasta viimeisen sadan vuoden ajalta kirjaston galleriassa pe 14.11.2025 klo 18.00. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Luennon jälkeen pidetään Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen sääntömääräinen SYYSKOKOUS. Molemmat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia tilaisuuksia. Tervetuloa!
12 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 Mehän voidaan päästä mihin vain! METÄS! -hanke sai pienten kuntien nuoret pohtimaan vaikuttamista sekä omaa hiilijalanjälkeään. METÄS! -HANKE f Tavoitteena oli tukea pienten maaseutumaisten kuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja kasvamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi paikallisella, alueellisella ja eurooppalaisellakin tasolla. f Nuoret saivat mahdollisuuden reflektoida omaa rooliaan yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä kasvattaa omaa itseluottamustaan vaikuttajana. f Opetushallitus myönsi hankkeelle Erasmus+: Nuorten osallistumishankerahoitusta 51 299 euroa. f Mukana oli nuoria Kuhmoisista, Juupajoelta, Pälkäneeltä ja Mänttä-Vilppulasta. ” He ovat meidän iässämme saattaneet tehdä ja tietää vähemmän kuin me nyt. METSÄ METSÄ -teema -teema TEKSTI& KUVA KATJA SIRVIÖ T änä syksynä päättynyt nuorten METÄS!-hanke ei nimestään huolimatta liity suoraan metsään, mutta hankkeen puitteissa keskusteltiin kyllä ympäristövaikuttamiseen liittyvistä asioista. Esimerkiksi Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella vieraillessaan nuoret tutustuivat sen toimintaan ja puhuivat kestävästä kehityksestä. – Ja kun olimme keväällä vaikuttajaleirillä Marttisissa, teimme tiimisormukset käsin puun kuoresta. Pienensimme hiilijalanjälkeämme käyttämällä julkisia kulkuneuvoja tai kävelemällä, ja söimme kasvisruokaa, Kuhmoisten yhtenäiskoulun abiturientti Saaga Mattila kertoo. METÄS!-hanketta vetäneen Juupajoen kunnan sivuilla todetaan, kuinka hanke ”tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä oivalluksia omasta lähipiiristään ja kokea ylpeyttä omasta kotiseudustaan. Parhaimmillaan hanke voi avata silmiä näkemään oman asuinalueen metsät ja luonnonympäristö houkuttelevina vaihtoehtoina vaikkapa tulevan ammatinvalinnan tai yrittämisen kautta. Kenties luonto, maaseutumainen ympäristö ja metsät oman paikkakunnan erityispiirteinä osoittautuvat hankkeen aikana tehtyjen oivallusten jälkeen entistä konkreettisempina hyvinvoinnin lähteinä.” MATTILA JA hänen ikätoverinsa Kasperi Järvenpää kuvaavat METÄS!-hanketta pienten kuntien vaikuttamisprojektiksi, jonka tarkoitus oli tuoda pienten kuntien nuorten ääntä isosti esiin maailmalla. Hanke toteutettiin opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella, ja siihen osallistui nuoria Juupajoen ja Kuhmoisten lisäksi Pälkäneeltä sekä Mänttä-Vilppulasta. – Tavoitteena oli opettaa meille vaikuttamista sekä sitä, että pienilläkin kunnilla on väliä, Järvenpää toteaa. Hyytiälän metsäaseman sekä nuorisokeskus Marttisen lisäksi hankkeeseen osallistuneet 30 12–19 -vuotiasta nuorta pääsivät käymään Brysselissä ja eduskuntatalossa. – Brysselissä pääsimme tapaamaan suomalaisia meppejä. Muun muassa Ville Niinistön kanssa tapasimme puistossa ja puhuimme yhteiskunnallisista asioista. Siitä, mitä Gazassa tapahtuu ja miten se vaikuttaa Suomeen, Mattila kertoo. Mattila, Järvenpää sekä 9-luokkalainen Oleanna Näkkälä pitivät europarlamentin päättäjien tapaamista vaikuttavana. Keskustelut heidän sekä kotimaisten ministerien ja kansanedustajien kanssa osoittivat nuorille, että päättäjät eivät ole yli-ihmisiä. – Oikeastaan he ovat meidän iässämme saattaneet tehdä ja Oleanna Näkkälä kertoi kiinnostuneensa politiikasta aiempaa enemmän hankkeen myötä. Saaga Mattila sanoi lapsuuden haaveammattinsa olleen poliitikko, ja kaikkien välivaiheiden jälkeen se on sitä jälleen. Hän on lähdössä lukion jälkeen opiskelemaan politiikkatieteitä. Kasperi Järvenpää totesi, että kaikki hankkeeseen liittyvä on avannut hänen silmänsä sen suhteen, että päättäjät eivät ole yli-ihmisiä. tietää vähemmän kuin me nyt, Järvenpää sanoo. – Ei tarvitse olla opiskellut lakia tai taloustieteitä, että pääsee eduskuntaan tai EU-parlamenttiin. Osa päättäjistähän on merkonomeja. Se oli pysäyttävää tajuta, ja se juuri oli tämän projektin tarkoitus, Mattila jatkaa. Hankkeen nimi kuuluukin kokonaisuudessaan METÄS! Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan. Eduskunnassa nuoriin teki vaikutuksen tapaaminen liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutalan kanssa. – Puhuimme hänen kanssaan paljon siitä, kuinka kompensoida omaa hiilijalanjälkeä. Kansanedustajat joutuvat matkustamaan paljon, Mattila toteaa. Hanke päättyi tänä syksynä iltaan neljän kansanedustajan kanssa. Keskustelun aiheena oli vaikuttaminen sekä se, miten kansanedustajaksi voi päästä. PALATAAN HETKEKSI vielä niihin ympäristöasioihin. Kuhmoislaisten nuorten mukaan pienissä kunnissa kiinnitetään selvästi paljon huomiota siihen, että ympäriltä löytyy vihreyttä. – Tänne koulun pihaankin on jätetty puita kasvamaan ja istutettu puita sekä pensaita. Selvästi yritetään välttää sellaista betoniviidakkoa, Mattila sanoo. – Nykyään kyllä rakennetaan kaupungeissakin vihreämmin, mutta täällä luonto on selvästi esillä, Järvenpää toteaa. – Jossain Helsingissä keskitytään ehkä muihin asioihin. Siellä luontoympäristö alkaa näyttää rakennetulta, jotenkin tehdyltä. Täällä kaikki on luonnollisempaa, Mattila jatkaa vielä. Pelkkä luonnon läheisyys ei kuitenkaan riitä tekemään kunnasta ympäristöystävällistä. Kaupungeissa asuminen voi olla kestävän kehityksen kannalta parempi valinta, sillä ihmiset asuvat kerrostaloissa päällekkäin, ja maa-alaa riittää puistoille ja luonnolle. Julkinen liikennekin on käytettävissä. – Kun vain kaupungeissakin uskallettaisiin luopua omista autoista. Isoissa kaupungeissa päästöt ovat älyttömät juuri pakokaasujen vuoksi, Mattila sanoo. Kuhmoisten kaltaisessa pienessä pitäjässä oma auto on pakollinen, mutta kunnossa pidetyt ulkoilureitit saavat nuorilta kiitosta. Sekin kannustaa esimerkiksi polkupyöräilyyn, jota Brysselissä harrastetaan paljon. – Täällä taas omavaraisuus onnistuu paremmin kuin kaupungissa, kun luonnonantimet ovat lähellä, Mattila toteaa.