1 Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21– KESKIVIIKKO 22.5.2024 NRO 21 53. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Paistopisteeltä nopeat kesäherkut mukaan kotiin, retkelle, veneeseen.. Kesän nopein ja monipuolisin kauppa! Keskiviikko on kalapäivä myös kesällä! vaihtuvat valikoimat (broilerin koipia-, rintafileitä, mustaamakkaraa, grillikylkeä...) Mitä et löydä, tilaamme sinulle! Korpilahdentie 13. Avoinna: Ma-pe 7-21, la 7-21, su 9-21 Ihanaa kesää! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI
2 – Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Hemmo, Hemminki, torstaina Lyyli, Lyydia, perjantaina Tuukka, Touko, lauantaina Urpo, sunnuntaina Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Minni, Vilhelmiina, maanantaina Ritva ja tiistaina Alma. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Vanhat tarinat Maarit Nurminen Nimipäivät Pääkirjoitus Suvelan elämänmenoa viime vuosisadalla Heikki-Paavali Salosen teksti on julkaistu Korpilahti-lehdessä 19.12.2001. Kirjoitus perustuu Saku Hakasen ja Martti Hakasen haastatteluihin ja Salosen omiin muistitietoihin. Suvelan rakennukset olivat vanhoja, ajan ja käytön kuluttamia. Rakentaminen aloitettiin tiilen teolla, lyötiin sementtitiiliä. 1938 tehtiin tilava kellari ja sen päälle vilja-aitta, rakennusaineena oli sementti ja tehdyt sementtitiilet. Mestarina toimi Mikko Niemi. Paikkakunnalla ja pitäjässä tunnettiin Nimen Mikkona. Hänen poikansa Kaino ja Taito olivat muurareina. Talon miesväki oli luonnollisesti mukana rakentamisessa, hanke valmistui nopeasti ja hyvää tuli. Voimia ja osaamista oli kokeiltu, niinpä seuraavana keväänä aloitettiin asuinrakennuksen rakentaminen. Se oli osittain suunniteltu vanhan rakennuksen paikalle, ”almanakkatornin” puoleinen pää oli ensin purettava. Tupa sai vielä olla paikoillaan, näin säästyi keittiö ja ruokailutilat sekä muutama sängynpaikka. Niemen Mikon tekijäryhmä oli taas rakentamassa Suvelssa, lisäksi töissä oli ainkain Ilmari Savio ja Jalo Lepola sekä talon omat miehet. Lisäksi rakennuksen ylösnostamisessa tarvittiin sähköja putkialan ammattimiehiä. Rakennuksen ulkomitat olivat noin 11,5x14,4 metriä. Koko alakerta otettiin auki ja käyttöön, ullakolle varattiin tilaa huoneille, mutta ne tehtiin vasta pitkäntovin kuluttua. Ulkoseiniin muurattiin kolme tiiltä syrjällee ja väliin Jyväskylä -seura vieraili Ylä-Muuratjärven kylätalolla viime viikolla. Paula Määttä ja Reena LaukkanenAbbey kertoivat pohjoisten kylien elämästä. jäi raot, toinen täytettiin hiilimurskalla ja toinen jäi ilmaraoksi. Seinälle tuli vahvuutta 40 senttiä. Akkunoiden kanssa oli pieniä vaikeuksia, vaatimuksena oli sisäänpäin aukeavat akkunat. Nurmisen puusepänverstaalla ei oltu aikaisemmin nitä tehty. ”Iso-Jii” eli sahanomistaja Juho Nurminen oli kotvan kiroillut, kokeillut ja taas kokeillut, ennen kuin akkunat rupesivat syntymään. Rakennukseen tuli keskuslämmitys, mikä tuolloin oli maaseudulla harvinaista. Alakerran tupaan muurattiin iso leivinuuni leivänpaistoa ja talkkunan tekoa varten. Käyttö oli kovaa, sillä uuni uusittiin ainakin kaksi kertaa. Talkkunan teko on kova kuluttamaan uunia. Rakennus valmistui ennen kovia pakkasi ja ennen talvisodan syttymistä. Navetan vuoro oli vasta vuosina 1951-52. Mestarit olivat talolle tuttuja. Tiilet olivat muuttuneet itse poltetuiksi savitiiliksi. Ennen tiilien valmistamista otettiin savinäytteet tutkittavaksi ja poltettiin koetiilet. Talvisodan aikoihin leivottiin Suvelassa armeijalle leipää. Alakerran tilava tupa ja iso leivinuuni otettiin tehokäyttöön, miten niistä sitten kulki armeijan huoltoportaaseen tieto, siinäpä kysymys. Armeija toi puuttuvat välineet ja tarvikkeet ja jauhot. Taikina alustettiin ja vastattiin isossa kaukalossa, leivottiin, nostatettiin ja paistettiin sekä lopuksi pakattiin vankkoihin pahvilaatikoihin. Toimintaa oli vetämässä emäntätyyppinen tomera nainen. Paikkakunnalta apuvoimiksi palkattiin Lahja Lepola (Kivinen) ja Elsa Nurminen (Hakanen). Hänestä tuli Aaron vaimo ja Sulvelan yksi emäntä. Leivänpaistoa myöhemmin poltettiin hiiliä voimanlähteeksi autojen häkäpönttöihin. Tarkoitusta varten nelostien tuntumaan valettiin polttouuni, jonka ilmansaanti voitiin helposti säädellä. Samalle tantereelle tehtiin varastokoppi hiilisäkkejä varten. Ainakin Jämsänkosken Liikenteen linjukat pysähtyivät tullen ja mennen ”tankkaamaan” ja tapahtumasta jäi kertomaan hiilenpöly talvivalkoisella tiellä ja hangella. Hiilenpolton vastuumiehenä toimi Aaro. Emil oli yksi isännistä, hän on vanhapoika ja harrastuksenaan oli ennenkaikkea omenapuut. Valtakunnansalin eteläpuolella olevalla kumpareella sijaitsi toinen tarhansa. Paikka oli kovin hallanarka ja maanlaatu kovaa savea. Toinen tuottoisampi tarha sijaitsi peltojen läpi virtaavan joen itäpuolella rakennusryhmän kohdalla. Täällä maanlaatu oli pehmeämpää ja tuottoisampaa kuin ensin mainitussa. Molemmat tarhat olivat metalliverkolla aidattu. Tarhuri hankki vartteita Moksin kylästä ja muualtakin pitäjästä. Hän kehitteli erilaisia lajikkeita. ”Vanhapoika” oli hänen suosikkipuunsa. Kun minulla ei ole muita jälkeläisiä, niin jää edes omenapuu, esitteli Emil harrastustaan. Veljesten kanssa Suvelaan muuttaneen Edithsiskon tie johti aikanaan Helsinkiin. Hän tutustui ja liittyi Jehovan Todistajiin ja toi sen veljilleen Suvelaan. Veljistä tuli tunnollisia todistajia. Iltaisin ja viikonloppuisin he kiersivät vieden uskoaan eteen päin, kaupaten lehtiä ja keskustelemalla asiasta. Tämä toi julkisuutta Suvelalle, jos talosta ei muuta tiedetty, niin tiedettiin heidän uskoltaan olevan Jehovan Todistajia ja kiertävän lehtilaukkuineen uutterasti pitäjillä. Suvelan veljessarja erosi kirkosta ja ensimmäiset eroamiset tapahtuivat kohta muuttovuosien jälkeen. Talvisotaan Suvelan veljessarja osallistui normaaliin tapaan, mutta eivät olleet taistelujoukoissa. Jatkosotaan Suvelaan muuttaneista ei osallistunut kukaan ja joutuivat lopulta Pelson varavankilaan ja olivat siellä luottovankeja. Heillä oli kaksi erillistä tuomiota, Emilillä vain yksi. Hän kävi vanhaksi armeijan palvelukseen ja vapautettiin linnasta. Tuli välirauha ja maamme kiistakumppanin esityksestä aseistakieltäytyjät vapautettiin. Näin kävi veljesten. Isäntäveljekset Emiliä lukuun ottamatta olivat purjehtineet avioliiton satamaan. Eero oli käyttänyt Eine Ruohosen tuomarin edessä ja Esko käytti samoin Karjalan tyttären Anna-Liisa Rautiaisen. Aaro teki saman matkan näytillä olleen leivänpaistajan, naapurin tyttären Elsa Nurmisen kanssa. Vuosien kuluessa tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja yhteiselämä hiertää. Talossa oli neljä isäntää ja kolme emäntää ja nuorille pareille on tapana syntyä lapsia. Eero osti veljiltään heidän osuutensa 1955-1969 ja niin päättyi harvinainen tilan yhteisomistus ja yhteistalous. Veljekset olivat maahenkisiä joka solultaan. Esko osti Painaalta Paimela-nimisen tilan siirtolaisilta, Aaro osti puolestaan Suvelan naapurista Salmijärven ja jatkoi vaimonsa kanssa myös talkkunan tekemistä. Emil hankki omistukseensa Hakasenmäeltä syntymäkotinsa maalta Toivola-nimisen asuinmökin ja kasvatteli tuottoisasti mansikkaa, juureksia ja omenia. Eeron ja Einen perheeseen syntyi viisi lasta, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Vuoden ja vuosikymmenet olivat kuluneet nopeasti. Tuli aika vaihtua isäntien, niinpä 1978 Martti osti vanhemmiltaan Suvelan. Martin ja Helinä-vaimonsa perheeseen syntyi kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Kun nelostietä ruvettiin rakentamaan 1960-luvun vaiheilla, alkoi talon päälle kasaantua harmaita pilviä. Talon noin 18 peltohehtaarista kolme hehtaaria jäi tien alle. Kova, jatkuvasti kasvava liikenne on ollut ainaisena haittana. Suurin osa pelloista sijaitsee tuon nykyisen ysitien takana jase on ylitettävä pelloille ajettaessa ja sieltä palatessa, niinpä karjan laiduntaminen tien toisella puolella ei onnistu nyt lainkaan. Liikenteen aiheuttama melu ja muut saasteet on oma, eikä suinkaan pieni haitta ja vitsaus. Lähes samassa tahdissa liikenteen lisääntymisen kanssa lisääntyvät haitat, päästöjen rajoituksista huolimatta. Haitat ja vitsaukset ovat olleet myös Suvelan osana osin jo yhteisomistuksen loppuaikoina sekä täysipainoisesti Eeron ja Martin isännyyden aikana. Elettiin aikaan, jolloin liputettiin EU-nimeen ja maatiloilta vaaditaan suurta kokoa. Pienehköt tilat eivät sjoitu ankarassa kilpailussa. Suvlena omistajapari luopui myös henkilökohtaisista tekijöistä johtuen tilastaan. Martti ja Helinä Hakanen möivät Suvelan 20. päivä elokuusta vuonna 2000 Aili Hedmanille. Veljesten muutosta Suvelaan oli kulunut 72 vuotta. Kotiseututyötä juhlitaan Suomen Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Se on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosaja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys on tehnyt merkittävää kotiseututyötä Korpilahdella vuosikymmenten ajan. Tunnetuin kotiseutuyhdistyksen vaalima kohde tällä hetkellä lienee Vanha mylly, missä tänäkin kesänä kahvitellaan ja kokoonnutaan. Korpilahdella toimii lukuisia kyläyhdistyksiä, jotka vaalivat kylien elinvoimaisuutta ja piristävät kylien elämää erilaisilla tapahtumilla. Kotiseutuliiton synttäreitä vietetään kotiseutukahveilla, joita Korpilahdella on tarjolla Vanhan myllyn lisäksi K-Mehtosella Tikkalassa. Vanhalla myllyllä kotiseutukahveille kutsutaan ensi sunnuntaina ja Tikkalassa kahvitellaan lauantaina.
3 Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21– Maarit Nurminen Anna Gaddista kaikki alkoi Korpilahden Järvipelastat 60 vuotta ”Meidän kaikkien yhteinen heila” Kun sosiaalisessa mediassa tulee puhetta Anna Gadd -nimisestä aluksesta, viestikentät täyttyvät lämpimistä muistoista ja kaihoisista kommenteista. Järvipelastajien veteraani Pekka Näkki pukee sanoiksi sen, minkä vaikutelman asiaan vihkiytymätön näistä keskusteluista saa. -Anna Gadd oli kuin meidän kaikkien yhteinen heila. Ja kun asiaan perehtyy tarkemmin, selviää, että aluksella on oma merkityksellinen paikkansa suomalaisen meripelastuksen historiassa. Jo sen perusteella, mistä alus sai nimensä. Vuonna 1929 Draken -niminen kuunari haaksirikkoutui Utön lähistöllä. Matkaa läheiselle majakkasaarelle ei ollut kuin parisataa metriä, mutta saarella olleet eivät voineet kuin voimattomina seurata hukkuvien taistelua meren voimia vastaan. Haaksirikossa sai surmansa Anna Gaddin merikapteenina toiminut puoliso ja hän kirjoitti vetoomuksen turkulaiseen lehteen hengenpelastustyön parantamiseksi. Näin syntyi ensimmäinen niin sanottu pelastusrengas Turkuun seuraavana vuonna. Pelastusrenkaat ovat Meripelastusseuran naisosastoja. Paikallisia järkyttäneestä merionnettomuudesta nimensä saanut p/v Anna Gadd oli Korpilahden järvipelastajien ensimmäinen alus ja se haettiin Korpilahdelle vuonna 1964 eli saman vuonna, kun toimintakin alkoi. Järvipelastustoiminnan alkaminen Korpilahdella liittyi vahvasti partiotoimintaan, joka käynnistyi edellisenä vuonna. Kelloseppä Kalevi Korhonen oli innokkaana mukana järjestämässä Jyväskylässä partiolaisten järviosaston toimintaa. Hän pani merkille, että Korpilahden varttuneemmissa eräpojissa oli myös innostusta järvipelastustyöhön. Kalevi ”Kapu” Korhonen on kertonut alkaneensa elvyttäää partiolippukunta Korvensamoojien toimintaa. Korhonen sai myös vihiä Turun Pelastusrenkaalla olevasta joutilaasta veneestä eli Anna Gaddista. Anna Gadd on 10,4 metriä pitkä ja vähän päälle 3 metriä leveä alus. Alus on tehty Turun veneveistämöllä ja se valmistui vuonna 1938. Aluksen neitsytmatka tehtiin Jyväskylästä Korpilahdelle. Alus pysäytettiin Mullikan majan kohdalle ja pestiin perusteellisesti. Kirkonkylälle saavuttiin laittamalla kaikki mahdolliset ääntä pitävät kojeet päälle. Tarina kertoo, että jotkut olivat kirkonkylällä luulleet sota-aluksen saapuvaksi uimalaituriin. Vuosien kuluessa Anna Gaddiin tehtiin remontteja ja alus alkoi ikääntyä tultaessa 1980-luvulle. Varustetaso alkoi jäädä jälkeen ajan haasteista. Keskustelut uuden aluksen hankkimisesta virisivät 1980-luvulla. Uusi alus hankittiin vuonna 1987 Espoosta. Nokkala II -vene nimettiin uudelleen Killingiksi. Vene lienee saanut nimensä samannimisestä saaresta, mutta toisaalta järvipelastajien historiikissa todetaan nimen kuvanneen myös yhdistyksen tuolloista rahatilannetta. Myös Killinkiin tehtiin mittavia remontteja ja hankintoja. Esimerkiksi vuonna 1991 alukseen tehtiin sähköremontti ja vuonna 1993 vuorossa oli iso koneremontti. Vuonna 1995 alus sai pohjakosketuksen, jonka myötä hankittiin toinen kaikuluotain, jonka myötä peräkantta oli korotettava. Pekka Näkki teki alukseen uuden pohjamuodon ja vauhtikin nousi yli 30 solmuun. Järvipelastajilla oli siis kaksi alusta vuosina 1987-1991, mikä koetteli seuran taloutta. Vuonna 1991 Anna Gadd lähti takaisin kotiseudulleen ja on nykyään esillä Forum Marinum-merimuseossa Turussa. PV Killinki myytiin vuonna 2006 Tukholmaan sen jälkeen, kun järvipelastajien nykyinen vene PV Korpilahti laskettiin vesille edellisenä vuonna. Uusi, nykyaikaisempi alus maksoi 240 000 euroa. PV Korpilahti on suunniteltu nimenomaan järvija meripelastustyöhön ja se on osoittautunut erinomaiseksi pelastusalukseksi. Tulevan kesän jälkeen PV Korpilahtea odottaa peruskorjaustyöt ja järvipelastajat ovat jälleen taloudellisten haasteiden edessä. -Aluksen ponttoonit uusitaan, samoin navigointilaitteisto. Moottorit uusitaan mahdollisesti. Järvipelastajien omavastuuosuus kustannuksista on vajaa 50 000 euroa, Korpilahden järvipelastajien puheenjohtaja Pertti Vuorinen kertoo. Oman haasteensa järvipelastajien toimintaan tuo myös aktiivisten toimijoiden puute. -Nuoremmat, toiminnassa mukana olleet muuttavat Korpilahdelta opiskelujen ja työn perässä. Toisaalta järvipelastajissa on aktiivisia tekijöitä jo toisessa polvessa ja jopa kolmannessa, Vuorinen ja Näkki sanovat. Heidän molempien jälkikasvua on toiminut vapaaehtoisessa pelastustyössä. -Sen sanon, että missään muussa aluksessa näillä vesillä ei pääse käyttämään tällaista laitteistoa kuin mitä pelastusaluksessa on. Koulutusta se toki vaatii, Näkki huomauttaa. Järvipelastajien toimintaan pääsee tutustumaan 25.5. Korpilahden paloasemalla klo 13.00. Anna Gaddista tuli korpilahtelaisille tärkeä alus; se oli järvipelastajien käytössä parikymmentä vuotta. Jyväskylässä järjestettiin Järvipäiviä, joihin korpilahtelaisetkin osallistuivat ahkerasti. Kuva pelastusnäytöksestä . PV Killinki ja PV Korpilahti Kalliosaaren laiturissa. Jutun kuvat: Pekka Näkin arkistosta.
4 – Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 MEHTONEN Kyläkauppapäivänä 8.6. KAHVITARJOILU klo 8-13 Kesä-heinäkuun aukioloajat: Ma-pe klo 8-17, la klo 8-13 Tikkala, p. 014 828 420 Toukokuu Höyry-galleria, 26.5. saakka Nora Tapper. Kesätila: Risto Mäkinen. 22.5. Reumayhdistys, reumakerho Monialatilassa. 24.5. Metsätorpanmaa -yhdistyksen kokous ja tutustuminen Reijo Kettujen hiilimiiluun. klo 17-18. Korpikettu. 25.5. Kotiseutukahvit Mehtosen kaupalla. 26.5. klo 13-15 juhlakahvit Vanhalla myllyllä, Kotiseutuliitto 75 vuotta. Juhlakahvit ja kotiseututyön esittelyä, vapaa pääsy. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys. 28.5. Reumayhdistys, tiistaisin kesän liikuntaa, ulkoliikunta-alueella koulunmäellä. 29.5. Reumayhdistys, kevään viimeinen reumakerho Monialatilassa. Kesäkuu Höyry-galleria 1.-23.6.2024: Hovilantien taiteilijat. Kesätila: Jonna Oksanen. Korpilahden kirkko tiekirkkona 25.6.-16.8. ti-pe ja su klo 11.30-16 sekä la 13.7. klo 14-18. Opas paikalla. 5.6. Reumayhdistys, kevään päätös Alkion saunalla. 5.6. Hangasjärven saunakauden avajaiset. Uikkarisauna klo 18-22. Kahvio. 7.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, ensi-ilta, klo 18. 7.-9.6. Kesäkirppistapahtuma, Ylä-Muuratjärven kylätalo. 8.6. Avoimet kylät; Ylä-Muuratjärven kylätalolla pitsaa ja lettuja. Laukkalassa (Petäjävedentie 1798 ) klo 12.15 esitelmä Anja Santalan korteista; klo 13-14 opastusta ruisleivän tekoon, leivän tarina-näyttely ja myyntiä; Riihimuseon esittelykierros klo 14-15. 8.6. Sarvenperän Polkujuoksu-tapahtuma; lähtölaukaus kello 12. (Reitit, tapahtumapaikka yms. tarkentuu myöhemmin. 8.6. MetsoForte -kuoro Putkilahden kylätalolla/ koulupuistossa kello 12. 8.6. Kyläkauppapäivä, K-Mehtonen, Tikkala. 8.6. Tommi Läntinen Trio, Ohelanaukee. 9.6. Konneveden kotiseutuyhdistyksen vierailu: Korpilahden kotiseutuväki ja vieraat aloittavat päivän jumalanpalveluksella. Kirkkokahvien jälkeen siirrytään museolle, sieltä satamaan ja lopuksi vanhalle myllylle. Päivän päätteeksi siirrytään Vespuolelle, Vaarunhoviin ruokailemaan. Kaikki korpilahtiset ovat tervetulleita päivään mukaan, mutta ruokailu on omakustanteinen ja siihen pitää ilmoittautua Annamari Maukoselle 24.5. mennessä annamari.maukonen@live.com. 12.6.Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 13.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 13.6. Lähetysnuotio kello 18 Erä-Riihelässä, Riihelänpisto. Lähetystä, laulua, makkaraa, arpajaiset. 15.6. Metsätorpanmaan retki Olavi Kauppisen perikunnan kotimuseolle ja Auvilan tilalle Tikkalassa. Tutustutaan vanhoihin työkaluihin ja työtapoihin. 15.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 15. 19.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 21.6. Juhannuskokko klo19 Pohjolan pellolla (Varrasperäntie 100) säävaraus. 21.6. Juhannuskokko Patalaiturilla klo 19, (säävaraus). 25.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 26.6. Lähetysnuotio kello 18 Säynätmäellä, Riitaniityntie 11. Lähetystä, laulua, makkaraa, arpajaiset. 26.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 27.6. Hautausmaakävely klo 18 hautausmaalla; naisten elämäntarinoita kupparista kätilöön, kansanlaulajasta kirjailijaan. 27.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 29.6. Kyläpicnic -tapahtuma Putkilahden koulupuistossa klo 13-16. Rentoa yhdessäoloa, musiikkia ja kahvila. 30.6. Hautausmaakävely sankarihautausmaalla klo 18. 30.6. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 15. Heinäkuu Höyry-galleria: Päivi Hintsanen 29.6.-28.7.2024, kesätila: Jonna Oksanen. Myllykahvio avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 14-16 Korpilahden Vanhalla myllyllä. Museo avoinna 3.7. alkaen keskiviikkona ja sunnuntaina klo 12-15, torstaina klo 15-18, sekä Palvipäivien aikana 12.-13.7. 1.7. Jooga, päiväretriitti, Ohelanaukee. 3.7. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 3.7. Keskikesän kohtauspaikka Cafe Virranpuoti ja pop up -käsityömyymälä (Putkilahti) aukeaa. Päättäjäiset 4.8. 4.7. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 18. 6.7. Kuusi torvea Villa Cawénin hiekkalaatikolla klo 19, Villa Cawén, Oittila. 6.7. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 15 ja 18. 6.7. Oliver, Ohelanaukee. 7.7. Päivällisvieras, Korpilahden teatteri, klo 15. 11.7. Hautausmaakävely Korpilahden hautausmaalla klo 18, kansanvalistajia ja kulttuuripersoonia. 12.-13.7. Päijänteen Palvipäivät, Korpilahden satama. 12.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, ensi-ilta klo 18. 14.7. Hautausmaakävely Korpilahden hautausmaalla klo 18, hautakivet kertovat: mitä muistomerkkien kuvat symboloivat. 17.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 18.7. Lähetysnuotio kello 18 Liukolla, Pirttipohja 210. Lähetystä, laulua, makkaraa, arpajaiset. 18.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 20.7. Perinteinen rantakalailta klo 18, Villa Cawén. 20.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 15. 21.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 15. 23.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 25.7. Joogailta, Ohelanaukee. (Pääsymaksu) 25.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 26.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 27.7. Ninety Show, DJ, Ohelanaukee.(Pääsymaksu 28.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 15. 31.7. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. Elokuu Höyry-galleria: 3.8.-1.9.2024: Alma Jantunen, kesätila: Hanna ja Mika Rautasaari. 1.8. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 3.8. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 15. 4.8. klo 14 Vanhalla myllyllä harmonikkataiteilija Markku Lepistön konsertti ja kansallispukujen tuuletuspiknik, järjestäjinä Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Jyväskylän Kalevalaiset, vapaa pääsy, tervetuloa! 4.8. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 15. 4.8. Secto Rally Finland -ralli, Moksi-Sahloinen erikoiskokeet. 6.8. Hannu ja Kerttu, Korpilahden teatteri, klo 18. 8.8. Reumayhdistys, syksyn käsityökerhot alkavat, jatkuen kerran kuussa joulukuulle saakka. 14.8. Reumayhdistys, reumakerhot alkavat Monialatilassa, jatkuen joka keskiviikko joulukuuhun saakka. 17.8. Grainville Train, Ohelanaukee. 17.8. MTK-Korpilahti-Muuramen jäsentiloilla voit kokea maaseuta kaikilla aisteilla. 24.8. Satama-blues, Satamakapteeni. 24.8. The Hikers, Ohelanaukee. Kesän tapahtumia Korpilahdella Hoitola Tarja Lehtinen Hermoratahieronnan mestari Koulutettu hieroja Diplomikosmetologi Martinpolku 13 C 20 41800 Korpilahti Olen koko kesän töissä! Hermoratahieronta, kasvohoito, jalkahoito, klassinen hierontakin onnistuu. Aikoja voi varata aamusta iltaan; puhelimella tavoittaa parhaiten, myös viestit kulkeutuvat p. 0407737702. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHDEN KESÄTARJOUS! Lehti loppuvuodeksi 50 euroa tai elokuun loppuun saakka 20 euroa! Ota yhteyttä www.paikallisuutiset.fi kautta tai laita postia ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soita 0400 644 899.
1 Keskiviikkona 22.5.2024 KORPILAHTI PAIKALLISUUTISET Naapurissa -kesäliite 2024 Kolmen paikallislehden yhteinen liite, jota jaetaan lehtien tilaajien lisäksi kesäasukkaille ja on sähköisesti kaikkien luettavissa. Ihanaa kesää! Simasulalla sipsuttelen, haapavastalla helistelen Hanna Lahtinen Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet. Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo. Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo. Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista. Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan. – On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii. Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda. Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää. Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi Johanna Teräväisellä on saunottaessa päässään huovutettu hattu, joka suojaa päätä löylyjen kuumuudelta. Kuva Kuu yrttitarhassa, Anne Kalliola.
2 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite
3 Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Petäjäveden vanha kirkko tallennettiin 3D-malliksi Niina Kelloniemi Museovirasto kertoo tiedotteessaan, että se on julkaissut yhteistyökumppaneidensa kanssa tuotetun Petäjäveden vanhan kirkon 3D-mallin. Mallin tarkoituksena on auttaa säilyttämään arvokasta kulttuuriperintökohteeseen liittyvää tietoa tuleville sukupolville. Lisäksi tarkka mittausdata helpottaa kirkon restauroinnin ja korjausten suunnittelua. Data auttaa myös jälleenrakentamisessa, jos jokin kirkon osa tuhoutuu. 3D-malli on julkaistu myös yleisön vapaaseen käyttöön Finna.fi-hakupalvelussa ja Museoviraston omalla Finna-sivustolla. Lisäksi kirkon 3D-malliin voi tutustua eurooppalaista digitaalista kulttuuriperintöaineistoa kokoavassa Europeanapalvelussa. Petäjäveden vanhan kirkon 3D-digitointi on toteutettu vuosina 2023–2024 ja se on osa Museoviraston Maailmanperintökohteiden 3D-mallintaminen -hanketta, jota rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Mallinnuskohteeksi valittiin Petäjäveden vanha kirkko, sillä se on Unescon maailmanperintökohteena erityisen tärkeä ja edustava rakennus myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Kirkon 3D-dokumentoinnin kuvaukset toteutettiin viime vuoden syyskuussa ja kirkko taltioitiin sisäsekä ulkopuolelta kolmiulotteisesti laserkeilauksen ja fotogrammetrian yhdistelmällä. Rakenteita skannattiin laserkeilaimilla, järjestelmäkameroilla, takymetreillä ja droneilla yhteensä kahden viikon ajan. Digitointi toteutettiin yhteistyösopimuksella Petäjäveden seurakunnan kanssa ja Museovirastolta mukana oli kulttuuriperinnön digitoinnin sekä rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijoita. Lisäksi hankkeessa oli mukana edustajia kirkon kunnostamisesta vastaavasta Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:stä. 3Ddigitoinnin teknistä työtä sekä tietokonemallinnusta oli tekemässä Tietoa Finland Oy. Myös Petäjäveden vanhan kirkon säätiössä iloitaan mallin tuomista mahdollisuuksista kulttuuriperinnön säilyttämisen ja saavutettavuuden näkökulmasta. – Olemme tyytyväisiä lopputulokseen, koska malli auttaa kirkon tulevissa kunnostustöissä ja säilyttämään kirkon alkuperäisessä asussaan. On fiksua, että ajanmukaisia menetelmiä käytetään, koska fotogrammetrisesti ja laserkeilaamalla digitoimalla päästään erittäin hyvään tarkkuuteen, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön projektityöntekijänä toimiva Jesse Saarinen kertoo ajatuksiaan nyt julkaistuun aineistoon liittyen ja jatkaa, että digitointihanke oli Museoviraston ja lähti säilytystarkoituksesta, joten vielä mallille ei Vanhan kirkon säätiöllä ole suurempia käyttösuunnitelmia. Malli voisi kuitenkin mahdollistaa tulevaisuudessa vaikka verkkonäyttelyn tai vanhaan kirkkoon sijoittuvan pelin tekemisen. – Koska mallista on versio Finnassa, se on hyvin saatavilla myös niille, jotka eivät pääse käymään itse kirkolla. Välillä arkkitehtivieraat kysyvät havainnekuvia ennen vierailua ja nyt meillä on antaa heille 3D-malli, kun ennen on menty piirustuksilla ja valokuvilla. Puurakentaminen on tällä hetkellä nousussa ja inspiraatiota haetaan usein vanhoista mestariteoksista, joten uskon mallin kiinnostavan, Saarinen täydentää. Petäjäveden vanhan kirkon huipputarkka 3D-malli syntyy yli 7000 valokuvasta ja lähes 600 laserkeilauksesta. Mallinnuksen on toteuttanut Tietoa Finland Oy. Kuva: Museovirasto. UUraisten viikko 20.-28.7.2024 Lauantai 20.7. • KirKKoKonsertti klo 18 Uuraisten kirkossa, oopperalaulaja, baritoni esa ruuttunen ja pianistina Hannu Ala. • KArAoKetAnssit nuorisoseurantalolla klo 18–23. Sunnuntai 21.7. • KAnsAnlAUlUKirKKo klo 10, pianisti Hannu Ala, kansallispukujen tuuletusta, klo 11.30 kirkkokahvit. Kotiseutumuseo ja tapuli avoinna. • nAppUlAolympiAlAiset urheilukentällä klo 13. • näytelmä nAimAtUspUUHiA klo 18.30 Kyynämöisten Kynkkälässä. Maanantai 22.7. • JoKiHAArAn KylätApAHtUmA klo 18. mukana mm. marita taavitsainen, b.o.o.g, huutokauppakeisarista tuttu eikka eronen, juontajana Aila paloniemi. Aapo Kässin taidenäyttely. Tiistai 23.7. • bingo nuorisoseurantalolla klo 18.30. Keskiviikko 24.7. • Hyvinvointipäivä alkaen klo 10 kirjastolla, urheilukentällä ja seurakuntakodilla. miska pressan Katti esiintyy klo 15. pomppulinna. • dArtsin UUrAistenmestArUUsKisAt klo 18 selmassa. Torstai 25.7. • eKin KUppi -jalkapalloturnaus urheilukentällä klo 18. Perjantai 26.7. • leiKKipiHApäivä seurakuntakodin pihalla klo 10-14. • itä-länsi -pesäpallo-ottelu urheilukentällä klo 18.30. Lauantai 27.7. • toripäivä alkaen klo 10 Uuraisten torilla, Jyrki paananen, taikuri timo tiikkainen ja duo tornados. päivän juontaa tomi Haustola. Jatkot ravintola Keskipisteessä! • FrisbeegolFKilpAilUt Aittovuori disc golf parkissa klo 13. Sunnuntai 28 .7. • KoirAn KAA –tapahtuma pikkukoirille omistajineen klo 17 Kyynämöisten kyläkentällä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia. Uuraisten viikon järjestää Uuraisten kunta yhteistyössä monien eri yhdistysten ja toimijoiden kanssa. www.uuraistenviikko.fi Facebook: Uuraisten kunta, Uuraisten viikko, instragram: Uuraisten kunta Löydä uuden KoTiSi TonTTi TääLTä! Loikkaa landelle ja muuta Keski-Suomen nuorekkaimpaan kuntaan UUraiSiLLe
4 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Vaahteramäen Eemeli metkuilee kesällä Petäjäveden vanhalla asemamakasiinilla Kesäkuussa kamarimusiikki soi Toivakassa Niina Kelloniemi Kyllä tämä on selkeästi jatkumo viime kesänä alkaneelle Lindgren saagalle ja vielä, kun löytyi sopiva Eemeli, niin näytelmä piti toteuttaa näyttämölle asti. Viime kesän näytelmän Peppi Pitkätossun yhteydessä jo hieman raapaistiin aihetta ja talven aikana tehtiin lopullinen päätös, eikä oikeastaan muita vaihtoehtoja edes pohdittu, Petäjäveden teatterin ohjaaja Minna Tuomanen avaa teatterin tämän kesän näytelmän valintaa. Vaahteramäen Eemeli on lastenkirjailija Astrid Lindgrenin luoma metkuileva satuhahmo, joka asuu perheineen Kissankulman maatilalla Vaahteramäen kylässä. Ensimmäinen Eemelin metkuista kertova kirja on julkaistu vuonna 1963 ja sitä on seurannut useampi jatkokertomus sekä näistä teoksista tehtyjä adaptaatioita elokuvien ja näytelmien muodossa. Petäjäveden teatterin tulevana kesänä esittämän näytelmän käsikirjoitus perustuu Astrid Lindgrenin kirjoihin ja sen ovat näyttämölle dramatisoineet Anders Baggesen & Soren Dahl. Suomennos on Henri Kapulaisen käsialaa. Näytelmän musiikin ovat säveltäneet Soren Dahl & Georg Ridel ja laulutekstit ovat kirjoittaneet Erling & Johannes Mollehave. Laulujen suomennoksista on vastannut Jukka Virtanen. Teema, jonka Tuomanen ajattelee nostavansa ohjauksessaan keskiöön, on ehdottomasti Eemelin vallattomuus ja tietynlainen anarkistisuus. – Kuten viime kesän Peppi Pitkätossu, niin Vaahteramäen Eemelikin on ajaton klassikko, jonka lähes kaikki tuntevat ja johon monella vanhemmalla on nostalginen kosketus omasta lapsuudesta ja siksi tarinaa luetaan ja näytetään myös omille lapsille. Haluan, että näytelmästä välittyy erityisesti lapsen oikeus olla lapsi. Se, että voi elää elämästä nauttien, välillä mokata ja oppia virheistään, Tuomanen paljastaa ja jatkaa, että ajatuksena on tehdä esitys alkuperäistä käsikirjoitusta kunnioittaen. Luvassa on kuitenkin kiltti koko perheelle sopiva näytelmä, vaikka ajatuksissa onkin sisällyttää mukaan myös esimerkiksi kohtaus, jossa Eemeli opettaa Iidaa kiroilemaan. Näytelmän ensi-ilta on elokuussa tuttuun tapaan Petäjäveden vanhalla asemamakasiinilla, jossa Petäjäveden teatterin kaikkien kesänäytelmien esitykset ovat olleet. – Asema on vakiintunut nyt jo kolmen edellisen kesän aikana meidän esityspaikaksemme ja miljöönä se on niin hyvä, että ollaan siellä varmasti niin pitkään kuin saadaan olla. Vaahteramäen Eemeli on kirjoitettu pyörivälle näyttämölle, joten se asettaa lavastukselle hieman haasteita, mutta varmasti löydämme siihen toimivan ratkaisun, Tuomanen lupaa. Tänäkin kesänä Petäjäveden teatteri on saanut noin kymmenkunta uutta harrastajaa mukaan harjoituksiin. Osa alkukeväästä esitettyyn Niskavuoren Naiset -näytelmään osallistuneista pitää tulevan kesän esityksestä taukoa ja muutama talven aikana tauolla ollut palaa kesällä näyttämölle. – Lupauduin jälleen tänä kesänä mukaan, sillä olen ollut Petäjäveden teatterin kaikissa kolmessa kesäprojektissa ja yhdessä joulunäytelmässä mukana. Kun teatterikärpänen iskee, niin se vie mukanaan. Odotan jo innolla tulevaa kesää, sillä on ilo nähdä, miten innostus tarttuu myös uusiin näyttelijöihin, kertoo teatteria Petäjäveden teatterissa alusta alkaen harrastanut Arsi Rytkönen. Teatterin uusia harrastajia ovat muun muassa 7-vuotias Adelia ja hänen äitinsä Rauha Howe. – Halusin uuden harrastuksen, kun tanssiharrastus jäi tauolle ja äiti kertoi, että Petäjäveden teatterilla on alkamassa Eemeli-näytelmä. Näytelmä kiinnosti minua ja tykkään erityisesti pikku Iidan hahmosta, kertoo Iidan rooliin valittu Adelia. Äiti Rauha päätti lähteä mukaan kokeilemaan harrastusta, sillä on mukavaa harrastaa yhdessä lapsen kanssa. Petäjäveden teatterin porukka otti uudet harrastajat lämpimästi vastaan heti ensimmäisissä harjoituksissa. Myös nuorempana näyttelemistä harrastanut Anna-Emilia Pukari lähti mukaan teatterin tämän kesän projektiin lapsensa kanssa. – Olen lähtenyt Petäjäveden teatterin kahteen ensimmäiseen näytelmään mukaan, mutta elämäntilanne ei tuolloin ollut sopiva. Nyt päätin, että pitää sitä vanhemmalla jotain omaakin olla, kun lapsetkin ovat jo sen verran isoja. Ilokseni myös nuorempi poikani lähti mukaan harrastamaan ja hän on luvannut tulla ihan lavallekin asti, Anna-Emilia kertoo. Näyttelemisen pariin tänä kesänä palaa myös 15-vuotias Sini Halttunen, joka on aiemmin osallistunut yläkoulun teatterikerhoon. – Teatteri auttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Lisäksi teatteri yhdistää ihmisiä, kun harrastuksen parissa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä. Teatteri sopii kaikille ja on tasavertainen harrastus, Sini perustelee paluuta harrastuksen pariin. Tuomanen muistuttaa, että Petäjäveden teatterin toimintaan ovat edelleen kaikki halukkaat tervetulleita ja myös tulevan kesän esitykseen tarvitaan lisää tekijöitä. – Vaahteramäellä kaivattaisiin muun muassa soittajia, sillä Eemeli on musiikkinäytelmä ja toiveissa olisi saada esitykseen livemusiikkia. Pääroolitus on minulla aika hyvin jo mietittynä, mutta erityisesti pieniin rooleihin otetaan ilolla vastaan lisää esiintyjiä. Petäjäveden teatteri on nimenomaan harrastajateatteri ja kaikki ovat tervetulleita mukaan harrastamaan ja opettelemaan teatterin tekoa. Mitään ei tarvitse etukäteen osata, eikä ole pakko näytellä, vaan voi osallistua myös muihin teatterin tekemiseen liittyviin alueisiin, kuten lavastukseen, maskeeraukseen tai puvustukseen. Rohkeasti vain mukaan kokeilemaan, Tuomanen kannustaa. Petäjäveden teatterin esityksistä ei yllätyksiä puutu. Viime kesän Peppi Pitkätossussa lavalla nähtiin PikkuUkon roolissa oikea poni. Toivakan kamarimusiikkifestivaali on tullut jäädäkseen, tämä kesä on jo kuudes, kun kamarimusiikki soi pidennetyn viikonlopun ajan Toivakan kesässä. Aapo Järvisen ja Fanny Söderströmin ideoima nuorekkaan klassinen festari kehittyy vuosi vuodelta ja tänä kesänä tarjonta on erityisen laajaa ja laadukasta Mukana on viitisentoista lahjakasta nuorta muusikkoa. -Tulevan kesän festivaalilta odotan jälleen riemukkaita ja koskettavia hetkiä musiikin parissa. Toivoisin, että moni uusi konserttikävijä löytäisi paikan päälle, meillä on niin hieno ohjelma ja upeat muusikot, että vaikka vähän epäröisikin niin kannattaa ehdottomasti tulla kokeilemaan! Tänä kesänä päätettiin Fannyn kanssa kertoa konserteissa ohjelmista ja teoksista ohjelmalehtisen sijaan, uskon että se lisää hyvää vuorovaikutusta meidän esiintyjien ja yleisön välille. Tämä on siis lupaus entistäkin paremmasta festivaalista, kertoo Aapo Järvinen. Avajaiskonsertissa 13.6. lavan valtaa festivaalin taiteilijajoukko täydessä mahdissaan ilta on täynnä todellista kamarimusiikin lumoa. Sopraano Piia Komsi tekee festivaalidebyyttinsä Toivakassa. Perjantaina laulajat Saga Söderström ja Valtteri Kiviniemi hauskuuttavat lapsia ja lapsenmielisiä seurakuntakodilla. Illalla kirkossa Toivakan oma tähti, Arja Koriseva tulkitsee suosikkikappaleitaan. Konsertissa kuullaan myös Ethel Smythin jousikvintetto, jonka esittävät Toivakan kamarimusiikkifestivaalin taiteilijat. Festivaalilauantai käynnistyy salonkikonsertilla, jossa impressionistiset ja raukeat iltapäivän tunnelmat yhdistyvät sähäkän suomalaisen nykymusiikin kanssa. Tulevana kesänä myöhäisillan konsertti tekee näyttävän paluun, kun Schubertin Forelli-kvintetto, lumoaa kuulijat ilta-auringon valaisemassa kirkossa.
Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 – 5 Naapurissa -kesäliite KÄYNTIKOHTEEKSI HÖYRY-GALLERIA Päijänteen rannalla, Korpilahden satamassa sijaitseva Höyry-galleria ja galleriakauppa tarjoaa kävijöilleen suomalaista muotoilua ja taidetta. Paikka on kokemisen arvoinen niin kesällä kuin talvellakin. VAPAA PÄÄSY Korpilahdentie 10, 41800 Korpilahti www.hoyrygalleria.fi Korpilahden teatterin alkukesä komediaa, loppukesä satua Apteekkipalvelut molemmin puolin Päijännettä! -verkkoapteekissa asioit vaikka laiturinnokassa tai veneen kokassa! Matkahuolto tai Posti kuljettavat tilaamasi tuotteet kotiisi. Voit myös hakea tuotteet verkkoapteekin noutopisteeltä, Korpilahdentie 13, (apteekin ja K-marketin tuulikaapissa) Avoinna: Ma 9.00 17.30 Ti 9.00 17.00 Ke 9.00 17.00 To 9.00 17.00 Pe 9.00 17.00 La 9.00 15.00 Heleää kesää! www.pilleripoli.fi www.korpilahdenapteekki.fi Tiina Lamminaho Korpilahden teatterissa nähdään tänäkin kesänä kaksi näytelmää, aikuisille suunnattu ranskalainen komedia Päivällisvieras ja koko perheen musiikkinäytelmä Hannu ja Kerttu. Päivällisvieraan ohjaa Suvi Salomaa, Hannun ja Kertun Elias Seppinen. Kesän aloittaa David Pharaon kirjoittama Päivällisvieras, jota ohjaaja Suvi Salomaa luonnehtii takuuvarmaksi naurupommiksi. – Näytelmän asetelma sopisi farssiinkin, mutta tämä ei ole tempoltaan ihan niin nopea. Tätä voisi sanoa nopeatempoiseksi komediaksi, Salomaa kertoo. Näytelmän päähenkilö, kauan työttömänä ollut Gerard, on saamassa töitä ja mahdollisesti tuleva työnantaja on tulossa hänen ja hänen vaimonsa kotiin päivälliselle. Asiaa sotkevat niin pariskunnan kokkaustaidottomuus ja vuotava katto kuin naapurikin. Näyttämöllä nähdään Matti Toikkanen, Mette Toikkanen, Anna-Riikka Niemi ja Satu Nieminen, työryhmään kuuluu myös tekniikan ajosta vastaava Milla Köykkä, musiikin on tehnyt Elias Seppinen. – Anna-Riikka Niemi on näytellyt aiemmin Murmuu-teatterissa, Satu Nieminen taas on Jämsästä, Salomaa kertoo. – Meillä oli tammikuussa tilaisuus, johon kutsuimme mukaan kaikkia, jotka haluavat osallistua Korpilahden Teatterin toimintaan, ja saimmekin uutta porukkaa mukaan. Satu Nieminen tuli sitä kautta, samoin noin puolet Hannun ja Kertun työryhmästä. Päivällisvieraan ensiilta on 7. kesäkuuta. Näytöksiä on 15, viimeinen 7. heinäkuuta. – Paikat kannattaa varata etukäteen, yksi näytöksistä on jo loppuunmyyty. Viime vuonnakin useampi näytös myytiin loppuun, Suvi Salomaa toteaa. Hannu ja Kerttu on Jussi Helmisen teksti, musiikin on säveltänyt M. A. Numminen, sovitus on Mika Siekkisen. – Luvassa on tosi satumainen näytelmä, ohjaaja Elias Seppinen toteaa. – Mukana on elementtejä useammasta Grimmin sadusta, mutta Hannun ja Kertun ydintarina on koko ajan taustalla. Alkuperäinen Hannun ja Kertun tarinahan on melko lyhyt, lähes kaikissa näytelmäversioissa on jotain täytettä. Tässäkin Hannun ja Kertun matkaa on pidennetty, eli matkassa on mutkia. Näytelmä on hyvin uskollinen alkuperäiselle tarinalle, sitä ei ole lähdetty modernisoimaan, vaan luvassa on perinteinen lastennäytelmä. Seppisen mukaan Korpilahden teatterin Hannu ja Kerttu on nimenomaan koko perheen näytelmä. – Kaikki viihtyvät katsomossa ikään katsomatta. Tässä on kivasti rytmiä, hengähdystaukojakin välillä, kivoja lauluja sekä hauskoja kohtauksia. Näytelmä on mukava, hauska, lämmin, ihastuttava ja kesäinen ja siinä on hyvä musiikki, Seppinen kehuu. Hannun ja Kertun työryhmässä on 13 henkeä, mukana on monen ikäisiä. – Tässä on mukana myös nuorisoporukkaa, nuorimmat näyttelijät ovat 10-vuotiaita, Seppinen kertoo. Hannun ja Kertun ensiilta on 12. heinäkuuta, kaikille tarkoitettuja näytöksiä on 14, viimeinen 6. elokuuta. Niiden lisäksi on vielä neljä koululaisnäytöstä. Elias Seppinen ja Suvi Salomaa vastaavat tänäkin kesänä Korpilahden teatterin näytelmien ohjauksesta, luvassa on ranskalainen komedia ja koko perheen satunäytelmä. Ensimmäisenä vuorossa olevan Päivällisvieraan lavasteet alkavat olla jo valmiina.
7 Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Perälänrai i 145 41820 AAKO KI 050 326 5374 PALVELEMME: ma–pe 9–19 la–su 9–16 Tule ja nouda omasi. Paratiisin valikoima on muhkeimmillaan! Osallistu meidän huippuarvontaan! Palkintona Lucifer Kamado -grilli, arvo 899€ www.kpthonkanen. Kaikkea muuta -KUORON KONSERTTI FEMMINEO MAATILAMATKAILU KUMPUNEN PETÄJÄVESI TI 28.5.24 KLO 19 LIPPU 12 € www.femmineo.fi Buffet (ei sis.) JOHTAA MORGAN SOTEJEFFWILSON Petäjäveden kesämarkkinat Perinteiset järjestetään 1.6. klo 9 15. Tervetuloa aloittamaan kesä torilta. Luvassa on vilkasta markkinatunnelmaa! Paikkavaraukset: petajaveden@yrittajat.? 040 531 7006 / Mirkka Lampinen Markkinat järjestää KUVA: JERE MALILA Petäjävesi Elää! Tervetuloa -tapahtumaan 12 18.8.2024. Teemaviikossa aktivoidutaan urheilun, musiikin ja taiteen parissa. Katso tarkempi ohjelma osoitteesta petajavesielaa. Onko sinulla tapahtumaidea? Ilmoita oma tapahtumasi petajavesielaa@gmail.com osoitteeseen. Päijänteen Palvipäivät Korpilahden satamassa 12.-13.7.2024! Korpilahti Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry KESÄ 2024 TULE MUKAAN! 26.5. klo 13-15 Juhlakahvit Vanhalla myllyllä Kotiseutuliitto 75 vuotta. Juhlakahvit ja kotiseututyön esittelyä, vapaa pääsy, tervetuloa! 9.6. Konneveden kotiseutuyhdistyksen vierailu 27.6. Hautausmaakävely klo 18 hautausmaalla ja 30.6. sankarihautausmaalla Myllykahvio heinäkuussa sunnuntaisin klo 14-16 avoinna Korpilahden Vanhalla myllyllä Museo avoinna 3.7. alkaen keskiviikkona ja sunnuntaina klo 12-15, torstaina klo 15-18, sekä Palvipäivien aikana 12-13.7. Hautausmaakävelyt eri teemoilla 11.7. ja 14.7. klo 18 hautausmaalla. 4.8. klo 14 Vanhalla myllyllä harmonikkataiteilija Markku Lepistön konsertti ja kansallispukujen tuuletuspiknik, järjestäjinä Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Jyväskylän Kalevalaiset, vapaa pääsy, tervetuloa!
8 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Kyläkauppapäivä 8.6.2024! Takapihalla peräkonttikirppis kello 11-14 ja luvassa myös muuta mukavaa! Nähdään kesäkaupoilla! Toivakka Avoinna: Ma-pe 7-21, la 8-21, su 9-20 Petäjävesi elää tänäkin kesänä Niina Kelloniemi Viime kesänä ensimmäistä kertaa toteutettu yhteisöllinen Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikko saa jatkoa tänä vuonna jälleen elokuussa kokonaisen viikon ajan. 12.8.-18.8.2024 välisenä aikana järjestettävä tapahtumaviikko kokoaa ympäri Petäjävettä viikon ajalle erilaisia tapahtumia paikallista yhteisöä ilahduttamaan. Petäjävesi Elää! -viikon ajatuksena on, että paikalliset toimijat innostuvat järjestämään viikon ajalle erilaisia tapahtumia. Toiveena on, että pidetään yhdessä kivaa yhteisöllisyyttä edistäen ja tehden samalla paikallisia toimijoita tutuksi. Vaikka tapahtumaviikkoa markkinoidaan paikallisilta paikallisille toteutettuna, on viikon tapahtumiin kaikki tervetulleita myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Petäjävesi Elää! -tiimistä kerrotaan, että viikon ajalle on ilmoitettu tapahtumia jo ihan mukavasti, mutta mukaan mahtuu ilman muuta vielä paljon kivaa tekemistä. Viikon ohjelman päivittymistä kannattaakin seurata kesän mittaan tapahtumaviikon verkkosivuilta. Viimevuotiseen tapaan tapahtumaviikon lauantaihin sijoitetaan yhteisöllinen toripäivä, jossa on ohjelman lisäksi tarjolla paikallisten toimijoiden esittelyä. Viikkoa organisoivaan tiimiin kuuluvat tänä vuonna paikalliset yrittäjät Mirkka Lampinen, Matti Lahtinen ja Jere Malila sekä Petäjäveden kunnasta hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä ja kulttuurituottaja Olli Koponen. Viime vuoden Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikon yhteisöllinen toripäivä kokosi suuren yleisön kuulemaan presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Mika Aaltolan ajatuksia. Puoli vuosisataa veneilyä Uuden veneen valintaan vaikutti eniten kannen rakenne; sen oli oltava sopiva ”senioriveneilijöille”. Maarit Nurminen -Alkaa olla kohta 50 vuotta veneilyä mittarissa, Ari Harju sanoo ja jatkaa harrastuksen alkaneen kevytveneilystä. Hän on myös rakentanut itse kolme purjevenettä rungosta. Sitten tuli laiva. Moni korpilahtelainen varmaankin muistaa kauniin ja idyllisen Saarilaivan kotisatamassaan Korpilahdella. Veneily jatkuu nyt neljättä kesää Isla-nimisellä moottoriveneellä. Harjut omistivat Saarilaivan kaksikymmentä vuotta. -Veneilimme Lyydiapurjeveneellä ja meillä oli matkassa mukana Isoisän laivat-kirja. Aina kun tuli laiva vastaan, katsoimme kirjasta, mikä laiva on ja mikä on sen historia. Meillä oli vähän aikaan varauksessa laiva Jämsästä, ja siinä olisi ollut valtavasti töitä. Kuhmoisissa törmäsimme sitten Saarilaivaan, joka täytti meidän hakuukriteerimme. Saari oli valmis, kaunis ja vanha laiva. Saimme Saaren perinnealusrekisteriin. Harjut teettivät Saarelle peruskunnostuksen ja laiva laitettiin hiljaiseen myyntiin. -Tässä laiturissakin oli kyltti, että laiva etsii uutta kotia. Lähdimme myymään perhenäkökulmasta ja perheelle laiva päätyi. Saari-laivan kotipaikka on nykyisin Jämsässä. Saari-laivan alkuvuosina Muuramessa asuessa Ari Harju oli vielä töissä. -Keväällä ja syksylläkin teimme monesti niin, että omakotitalon hommat oli tehty keskiviikkoon mennessä ja loppuviikoksi ajettiin esimerkiksi Jyväskylän satamaan. Kävin laivalta töissä. Jos oli asioita Säynätsaloon, sinnekin saattoi mennä laivalla. Harjut pitävät lokikirjaa ja niiden mukaan ennätysvuonna perhe vietti laivalla 123 vuorokautta eli kolmannesvuoden. -Nykyisin tulee oltua vesillä ja veneessä 85 vuorokautta vuodessa. Korpilahti on hyvä paikka veneilijälle. Muutimme tänne reilut 15 vuotta sitten. Korpilahden satamasta neljän veneseuran tukikohdat ovat noin vartin matkan päässä meidän vauhdilla. Saari-laivalla tosin matka kesti noin tunnin. Nykyisestä aluksesta löytyy nukkumatilat kahdelle. Veneessä on myös vessa. Kun Harju osti Islan, teki hän veneeseen joitain muutostöitä, kuten esimerkiksi lisäsi säilytystilaa. Harju on ollut mukana Korpilahden veneseurassa ja Jyväskylän veneseurassa. -Korpilahden veneseuraan liityimme jo Muuramessa asuessa, kun bongasimme Pienen Kalliosaaren tukikohdan. Sinne oli lyhyt matka Muuramesta. Siellä ei ole koskaan suurta ruuhkaa ja saari on idyllinen. Tänä keväänä ensimmäinen veneilyreissu oli vapun aikaan. -Kävimme Kalliosaaressa katsomassa tyhjiä laitureita, muita ei vielä liikenteessä ollut. Harjujen veneilyreissut ovat vuosikymmenten aikana suuntautuneet myös muualle kuin Päijänteelle. -Saarenneidolla kävimme Tukholmassa, Lyydialla kierrettiin rannikkoSuomea, Saimaalla ollaan oltu 55 päivää ja Lyydialla merellä 9 viikkoa. -Olimme päättäneet jo kauan sitten, että seuraava alus on nimeltään Isla, joka tarkoittaa saarta. Se on jatkumoa Saarenneidolle ja Saari-laivalla, Ari Harju kertoo.
9 Keskiviikkona 22.5.2024 Haluamme tukea lasten ja nuorten parasta hoitoa Suomessa. puutarhapäivät la 25 – su 26.5.2024 klo 10–16 värikkäät kesäkukat pihaan, patiolle ja parvekkeelle amppelit, yrtit ja vihannesten taimet Mullat ja kastelulannoitteet Voi hyvin puutarhassa, käy kasvihuoneeseen! hankamäentie 279 uurainen Kotaperä p. 040 733 6631 puutarha avoinna ma-pe klo 9–18 la-su klo 10–16 www. puurusenpuutarha.fi • Makkaraa ja lettuja, koululaisten arpoja • Hapanjuurileivät, leipätikut ja piirakat, Tiina Autio • Suosittu ja tykätty kukkaterapia, Äärelläsi, Erja-Riitta Niskanen • Kukka-aiheiset uudet taidekortit ja -tuotteet, Eikun Keikun, Susanna Tanhu • Myynnissä kukkaisteetä • Nipsu Bakes herkulliset leivonnaiset (la) • Ammattijärjestäjät Marikon, Mari Vanhala ja Keinuma, Heidi Poikolainen • Roppilaxin loimulohituotteet ja nokipannukahvit (su) annokset mukaan tai paikan päällä nautittuna puutarhapäivien musiikista vastaa saarijärveläinen Jan-Markus Nyman Lapsille leikkipaikka tErvEtuLOa! KahvitarJOiLu VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille ja teollisuuteen Ilmalämpöpumppuasennukset ja -huollot Puutarhatyöt ja mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Kyläja möKKitalKKari Kuivalainen • Mökkitalkkari • Kiinteistönhuolto • Rakentaminen ja remontointi • Juomavesikaivohuollot Marko Kuivalainen p. 050 5427 998 Naapurissa -kesäliite Ihanaa kesää paikallislehtien lukijoille! PAIKALLISUUTISET PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI
10– Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Sisustusja lahjat mm. Riviera maison, Snö of Sweden, I.B. Laursen, Lexington, Gant home, Durance, Maison Berger, Balmuir, Pip Studio. Meillä myös laadukas Gant miehille ja naisille. Vaatteiden tuotemerkit mm. Cream, Soulmate, Kaffe, Ze-Ze, 2-biz, M.A.P.P, Noa Noa, Lexington, Gant. Kahvilassa itsetehdyt kaikki leivonnaiset ja lounas ma-pe 11.-14.30. Herkulliset kakut, pullat, piirakat ja muut leivonnaiset voi tilata myös kotiin. Lifestyle -myymälässä paljon kauniita mekkoja ja asukokonaisuuksia juhlaan ja vapaa-aikaan sekä lahjatavaroita ja sisustustuotteita. Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15, su suljettu Jämsän keskustassa. Koskentie 12, 42100 Jämsä, puh. 0500 400 148 JÄMSÄ Lindemaninkatu 9 Ark.8–19, la 8–16, su 10–15 • Puh. 014 716 410 790 790 ,-,kpl kpl 4545 ,-,9999 ,-,8989 ,-,3535 ,-,kpl Tarjoukset voimassa 30.6. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää. 1490 1490 ,-,2290 2290 ,-,2395 2395 ,-,kpl kpl kpl 1717 9090 7 sk EURO PUUTARHAMULTA 50LTR TAI JA PUUTARHATURVE 100LTR 2,95/sk 2,95/sk 0,05/l 0,05/l KAIKKEA KESAÄN! KAIKKEA KESAÄN! Jämsän Tarvikekeskuksesta A A PUUTARHA/ TERASSITUOLI SCANDIC CARRY SÄHKÖMOPO 2000W max. kantavuus 542kg, perälavassa kippitoiminta AIROT LAITURITIKAS alumiininen 4 askelmaa 4 kpl 12,90/kpl 12,90/kpl M+PLUS VAPAA-AJAN AKUT MALLI 2 • Pääty 203*300cm Silta 125*405cm • 5 ponttoonia, kantavuus 800 kg • Ruskea uralauta 1550 € MALLI 4 • Pääty 126*201cm Silta 84*293cm • 2 ponttoonia, kantavuus 320 kg • Ruskea uralauta 830 € PÄIJÄNNELAITURIT WWW.PAIJANNELAITURIT.FI 60AH 79€ 79€ 80AH 89€ 89€ 100AH 99€ 99€ AKUSTIIKKA / SISUSTUSLEVY EVELLA 2,8M X 60CM Puuviilupintaisilla 27mm tai 40mm rimoilla, väri tammi. 199 199 ,-,kpl pari 249 249 ,-,kpl LÄMPÖKOMPOSTORI 110L eristetty DEWALT XR DCD777M2T 18V 4AH AKKUPORAKONE porakone, kaksi 4Ah 18V akkua, latauslaite ja laukku kpl 8989 ,-,KOTTIKÄRRYT 180L kahdella renkaalla 1212 9595 1919 9595 PAJUOBELISKI kpl kpl 150CM 90CM 1919 9595 2929 9595 kpl kpl LEXXA PÖYTÄTUULETIN 12" LEXXA LATTIATUULETIN 16" Kantavuus: 968 kg Paino: 125/282 kg Pituus: 6528 mm lev: 2097 mm Kantavuus: 665 kg Paino: 825/160 kg Pituus: 5109 mm lev: 1888 mm Kantavuus: 463 kg Paino: 600/137 kg Pituus: 4590 mm lev: 1587 mm TRAILERIT: PERÄKÄRRY XL50 Kantavuus 535 kg, paino 825/290 kg. Pituus 4810 mm. Leveys 1910 mm. Laita 500 mm. Shark 1049€ Marlin 1249€ Lagoon 2349€
11 Keskiviikkona 22.5.2024 Kesän jäätelöuutuudet testissä Naapurissa -kesäliite Tuija Alapiha Kevään vaihtuessa yllättäen helteiseksi kesäksi, kokoontui joukko innokkaita jäätelön maistelijoita Petäjäveden Kirveslahteen. Lähes helteinen sää oli maistelun kannalta haastava ja samalla mieluinen, sillä jäätelöt eivät kauaa lasten kädessä sulaneet. Tehtävään osallistuivat Adelia Howe, Enni ja Leevi Heiskanen, Julius Alapiha sekä Samu ja Eeli Haarala. Joukon pienimmiltä osallistujilta kerättiin vain kommentit. Pisteytyksen hoitivat koululaiset. Myös mukana olleet vanhemmat saivat osansa, sillä maisteluun päätyi viisi erilaista jäätelöä. Maistelu suoritettiin yksi tuote kerrallaan. Maistelijat näkivät jäätelön pakkaukset. Pakkaukset eivät herättäneet suuria tunteita arvovaltaisessa raadissa. Selkeästi raati oli lähtenyt ensisijaisesti maistamaan uutuustuotteita. Maistelijat pisteyttivät jäätelöt ja kommentit kirjattiin ylös. Jäätelöt testiin oli valinnut K-Market Porkkanan kauppias Matti Lahtinen. Lisäksi mukaan valikoitui yksi Jäätelöauton vegaaninen uutuus. Mukana oli tuttujen tuotteiden uusia makuja sekä aivan uusia tuttavuuksia. Voittajaksi valikoitui Pingviini Puffet Päärynä. Päärynän maku hurmasi kaikki ja pehmeä vohvelikeksi oli raatilaisten mieleen. Aikuiset kiittelivät helppoa ja siistiä syömistä. Raks jäätelön jälkeen oli käytävä järvessä pesulla sillä kädet ja naama olivat melko tahmaiset eli virkistystä saatiin sekä jäätelön, että viileän veden muodossa. Hännille jäänyt Fazerin patukoista jäätelöksi muuntunut Liquorice Crunchy jäisi raatilaisten mukaan kotona syömättä ja nytkin iso osa puikoista sujahti aikuisten suuhun. Jos siis mielii pitää pakastimessa jäätelöä aikuisia varten, on tässä ehkä kesän paras valinta. 1.Pingviini Puffet Päärynä Laktoositonta päärynänmakuista kermajäätelöä ja keksiä. Valmistettu Suomessa. Pisteitä 37/40 Päärynä maistuu Nam nam Maistuu vihreältä Hyvää keksiä 2. Balbiino Raks Vanilja Vaniljakermajäätelöä rullavohvelissa. Valmistettu Virossa. Pisteet 33/40 Kuori hyvää, muuten melko hyvää Ei hyvä Ei maistu vaniljalle En tykkää valkoisesta Hankala syödä 3.Jäätelöauton Minimansikkatuutti Kaurapohjainen vegaaninen mansikkajäätelö. Valmistuttaja Suomen Jätskiauto, pakattu Italiassa. Pisteitä 23/40 Suklaa päällä oli hyvää Mansikkainen Ei paras mansikkajäätelö, mutta ihan hyvä Rapea vohveli hyvä 4.Pirkka Kukkis tuutti Laktoositonta mangonja päärynänmakuista kermajäätelöä sekä mangokastiketta. Valmistettu Suomessa. Pisteet 22/30 (kolmen koululaisen pisteyttämä) Vieras maku Keltainen Paras Pehmeämpi kuori hyvä Hyvät maut Imelä Maistuu banaanilta -Ei hyvä 5.Fazer Liquorice Crunchy puikko Pehmeää kermajäätelöä intensiivisellä lakritsitoffeekastikkeella, maitosuklaakuorrute ja lakritsikuorrute. Valmistettu Suomessa. Pisteet 12/30 (kolmen koululaisen pisteyttämä) Ei maistu edes suklaa, lakritsi on voimakas Liikaa lakritsia Salmiakki ei hyvä, liikaa salmiakkia Päällinen on hyvää En söisi kotona Kuvassa Raks-jäätelöä maistelevat Julius Alapiha 8, Samu Haarala 9, Eeli Haarala 3, Adelia Howe 7, Enni Heiskanen 9 ja Leevi Heiskanen 5.
12– Keskiviikkona 22.5.2024 N .i s k a a k k a is a a ll u t i k t e h ä v y h n o t y K n e e si a m it o k e l u t , a u l e v l a p i k k n a p ä ä v y s y p a j a t si ll u u t s a v t a u l a h n u o .t y d ö y h t a a h r a p t a a s a n a a k k a is a a j a t si m O . n ii k k n a p s u u s M . n e t r a v a u n is ä ll ä ä t e m m e l o ä ll e d e v ä j ä t e P P O e T . ä ll i e t s e i v a j a s s e m il e h u p , n e t s u t o v s a k t ä d i e m t a ti o v a A is e v a j a t e p / ? . p o a t s e e tt i o s o t ä d y ö l t o r e m u n n il e h u p a j n e s k u a r a v n a j Naapurissa -kesäliite Keuruun kohteet, ravintolat ja majoitukset löydät www.visitkeuruu.fi Katso tapahtumat Keuruu Today viikko-ohjelmasta www.visitkeuruu.fi/tapahtumat Löydä tapahtumat, konsertit, näyttelyt, tanssit ym. mukavat kesämenot Keuruu Today -kalenterista! SIIPIRATASLAIVA ELIAS LÖNNROT -risteilyt Tule kokemaan kesäristeilyt Keurusselän laineilla! Risteilyjä ajalla 24.6.-3.8. Bändiristeilyt mm.: Ahtola-Hotelli Keurusselkä-Ahtola klo 18-21 Pe 28.6. Ida ja Jali Jokela Duo Pe 12.7. Janeveera Trio Hyppää hotellilta tunniksi kyytiin klo 19-20 Pe 26.7. klo 18.30-21.30 Koop Arponen ja Flute of Shame Myös ruokaa ja juomaa! Pappilan Pitojen kesälounas ja risteily Voimassa: ma 24.6.-29.7. klo 14-15 to-pe 27.6.-2.8. klo 13-14 la 29.6. ja 13.7. klo 13-14 ja klo 15-16 la 27.7. klo 12-13 Osta risteilyille liput ennakkoon verkkokaupasta! www.pappilanpidot.fi/siipirataslaivaristeilyt PI-HA TEATTERI HUMPUUKI ”Kuin tuhka tuuleen” Pihlajaveden NS talo Su 23.6. klo 14 .00 La 6.7. klo 14.00 La 17.8. klo 17.00 Hotelli Keurusselkä Ti 2.7. klo 18.00 Ke 3.7. klo 18.00 To 4.7. klo 18.00 Ti 9.7. klo 18.00 Ke 10.7. klo 18.00 To 11.7. klo 18.00 Ti 13.8. klo 18.00 Ke 14.8. klo 18.00 To 15.8. klo 18.00 Sällin PVY:n talo Su 11.8. klo 14.00 Kulttuuritalo Kimara Ke 21.8. klo 18.00 KEURUUN MARKKINAVIIKKO 4.-13.7. Tapahtumia eri puolilla Keuruuta! Heinähypistelyt, Yömaraton, Herpmanin poikain muistomelonta, konsertteja, tivoli, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ja Klovni Dodo ym. Viikko huipentuu KEURUUN MARKKINOIHIN 12.-13.7. Yli 100 myyjää, markkinapub ja -tanssit. Vapaa pääsy! Pe 12.7. klo 12 SUOMI PUHUU -elinvoimaseminaari La 13.7. klo 14 Palsanmäen huutokauppa Kesän täydeltä tekemistä HOTELLI KEURUSSELÄSSÄ Suuri aurinkoinen terassi, maistuvaa kesäruokaa ja legendaariset maanantain vauhti-illat! 1.7. Saija Tuupanen & eXmiehet 8.7. Markku Aro & Diesel 15.7. Komiat & Reinon Retkue 22.7. Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva orkesteri 29.7. Leif Lindeman & Rosette 5.8. Kari Hirvonen & Onnentähti RETKEILYKAUPUNKI Keuruulla on useita ulkoilureittejä, osa aivan palvelujen äärellä. Melontareitin avajaiset 7.6. klo 18 Lähtö Vanhan Pappilan rannasta. Uusi keskustan kiertävä n. 10 km melontareitti palvelujen lähellä – pysähdy vaikkapa jäätelölle, pitsalle tai muuten vain! VIIKKOOHJELMA #visitkeuruu Mitä Keuruulla tapahtuu? Mitä Keuruulla tapahtuu? Tie do t sit ou mu ks ett a, mu uto ks et ma hd oll isia .
Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 – 5 Tiina Lamminaho Maarit Nurminen Sekameteliä luvassa teatterilla – Jos festariesiintymisiä ei lasketa, on Sekametelillä ollut ainoastaan yksi oma konsertti, ja siitäkin on neljäkymmentä vuotta. Pidimme kenraaliharjoituksen ennen vuoden 1984 Nuorison taidetapahtumaa Vaajakosken yläasteella. Koko koulu oli kuuntelemassa ja me vedettiin kaikki mitä osattiin, Antti Naskali ja Vesa Lahtinen muistelevat. Nyt yhtye valmistautuu toiseen omaan konserttiinsa, joka pidetään Palvipäivä-lauantaina Korpilahden teatterilla. – Järjestimme jälleentapaamisen täällä Korpilahdella vuonna 2017, ja sen jälkeen olemme tavanneet vuosittain. Lukion jälkeen kaikki lähtivät eri puolille Suomea, yhteisiä tapaamisia meillä oli lukion ja vuoden 2017 välissä vain kaksi, Vesa Lahtinen kertoo. – Vuoden 2017 jälkeen olemme tavanneet vuosittain Palvipäivillä. Olemme käyneet yhdessä syömässä, sitten harjoittelemassa puukoululla ja illalla olemme esiintyneet Satamakapteenissa. Tänä vuonna ajattelimme esiintyä vähän isommin. Sekameteli-yhtye, oman virallisen sloganinsa mukaisesti ”lauloin ja soitin -yhtye Sekameteli”, syntyi vuonna 1980, kun Antti Naskali tuli Korpilahdelle musiikinopettajan sijaiseksi. – Täällä oli kahden viikon sijaisuus, joka minun piti jakaa kaverini kanssa. Kaverini kuitenkin luovutti ensimmäisen päivän jälkeen. Lopulta opettaja-aikani Korpilahdella venyi viideksi vuodeksi. Olin nuori ja innokas opiskelija, ja huomasin, että täällä on lahjakasta ja innokasta porukkaa, Naskali kertoo. Sekametelissä oli mukana innokkaita soittajia ja laulajia useammasta ikäluokasta. – Iso osa oli ollut mukana Korpilahden seurakunnan nuorten kuorossa, jota johti Paavo Ilomäki, osa myös isäni Vilho Lahtisen vetämässä seurakunnan gospelbändissä, Vesa Lahtinen kertoo. Vuonna 1984 porukka voitti valtakunnallisessa Nuorison taidetapahtumassa kansanmusiikkisarjan ja kuorosarjan, kuorosarjassa kokoonpanon nimenä oli Korpilahden lukion kuoro. Kansanmusiikkisarjassa taakse jäi muun muassa Värttinä, kuorosarjassa Sibeliuslukion kamarikuoro. – Läänin taidetapahtumassa meillä oli lisäksi jazzyhtye ja mieskvartetti, mutta valtakunnalliseen taidetapahtumaan meitä ei kuulemma voinut lähettää kaikkiin sarjoihin, Naskali ja Lahtinen kertovat. 1980-luvun alkupuolella Sekameteli esiintyi paljon. – Aamunavauksissa esiinnyimme usein, samoin kaikissa koulun juhlissa, Alkio-opistolla kävimme myös ja kerran kunnanvaltuustossakin. Kerran olimme Korpilahden osastolla messuilla ja kaksi kertaa Tuomiorockissa. Ja yhtenä taksvärkkipäivänä kiersimme keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen soittamalla ja laulamalla, Vesa Lahtinen ja Antti Naskali muistelevat. Sekametelin toiminta hiipui 1980-luvun puolivälissä, kun yhtyeen jäsenet pääsivät ylioppilaaksi ja jättivät Korpilahden lukion, ja myös opettaja Antti Naskali lähti Korpilahden lukiosta. – Ilman Antti Naskalia ei ole Sekameteliä, Vesa Lahtinen toteaa. Alun perin Sekametelissä oli parikymmentä soittajaa ja laulajaa, Palvipäivien tapaamisissa viime vuosina heistä on ollut mukana 10 – 15. – Nykyään kukaan meistä ei asu Korpilahdella. Minulle itselleni, ja monelle muullekin, tapaamiset Palvipäivillä ovat olleet kesän kohokohta, kun näkee vanhoja ystäviä ja pääsee tekemään musiikkia yhdessä, Vesa Lahtinen sanoo. Yleensä Sekameteli on esiintynyt Palvipäivien aikaan Satamakapteenissa, mutta nyt siis on luvassa oma konsertti teatterilla. Lavalla nähdään myös Petteri Hakanen, joka liittyi Sekameteliin tänä vuonna. – Siirryin fanipuolelta lavalle. Olen ollut katsomassa kaikki Sekametelin esitykset Satamakapteenissa, nyt liityn mukaan beatboxaamaan, Petteri Hakanen kertoo ja lupaa tehdä lavalla myös jotain ulkomusikaalista juttua. Konsertissa on luvassa hyvin monenlaista musiikkia. – Meillä on aina ollut ohjelmistossa hyvin monen tyylistä musiikkia, nytkin mukana on muun muassa kuorolaulua 1500-luvulta, nykypäivän populaarimusiikkia, kansanmusiikkia ja jazzia, eli kaikenlaista hyvää musiikkia, Vesa Lahtinen kertoo. Palvipäivä-lauantain konsertti teatterilla alkaa kello 18 ja sinne on vapaa pääsy. – Mutta jos haluaa ulos kesken konsertin, pitää maksaa, porukka virnuilee. – Iso kiitos Korpilahden Teatterille, että pääsemme esiintymään sinne, ja Yrittäjille, että saamme olla Palvipäivien oheisohjelmana. Ja kiitos myös Satamakapteenille vuosien hyvästä yhteistyöstä. Tänä vuonna Sekameteli pitää oman konsertin Palvipäivien yhteydessä. – Olemme nostaneet harjoitusmäärääkin sadalla prosentilla, Antti Naskali naurahtaa. Yleensä yhtye on harjoitellut Palvipäivän lauantaina ja esiintynyt illalla Satamakapteenissa, nyt harjoiteltiin jo yksi lauantai toukokuussa. Uponnut alus saatiin viimein nostettua Viikko sitten maanantaina Korpilahden sataman alueelle upposi hiljattain veteen laskettu alus. KeskiSuomen pelastuslaitos toi tiistaina sataman alueelle öljyntorjuntapuomeja ja liikennöinti kotisataman alueella ei onnistunut. Sataman liikkumisrajoituksia purettiin torstaina, kun imeytyksen ja haihtumisen ansiosta öljyn määrä satamassa väheni. Noin kymmenen tonnin painoista alusta yritettiin viikon aikana nostaa ilmatäytteisten säkkien avulla siinä kuitenkaan onnistumatta. Aluksesta tyhjennettiin esimerkiksi polttoainetankki sukeltamalla. Alus saatiin nostettua ylös Päijänteestä lauantaina, kun paikalle tuotiin lautan avulla raskasta kalustoa nostureineen. Maanantaina uponnut alus saatiin ylös lauantaina. Kuva: Perttu Hietanen.
– Keskiviikkona 15.5.2024 Nro 20 Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä Sana sunnuntaiksi kokouksia Perunkirjoitukset -joustavasti vaikka kotonasi Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 Kotisivut löytyvät nyt osoitteesta www.paikallisuutiset.fi! tiedote VESILAIN MUKAINEN PÄÄTÖS Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 15.5.2024 myöntänyt Jyväskylän kaupungille luvan asiassa Korpilahden Satamakapteenin vierasvenelaiturin uusiminen, Jyväskylä. Päätös on nähtävillä osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Valitusaika päättyy 24.6.2024. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Sandra Blomqvist, puh. 0295 018 093, etunimi.sukunimi@avi.fi Virtapiirin Kesän avajaiset Sutolassa 23.5.24 klo 13.00-15.00 (osoite Sutolantie 12) . Ohjelmassa musiikkia, tarinoita Saukkolasta ja Sutolasta. Tervetuloa! Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 22.5. Reumakerho Monialatilassa klo 12 alk. Ensi viikolla ti 28.5 Ulkoliikunta-tilassa kuntoilu klo 11 alk, huom. muuttunut aika, jatkuen koko kesän säävarauksin, helteen tai sateen varalta. Kevään viimeinen Reumakerho ke 29.5. klo 12 alk. Reumakerhot jatkuvat syksyllä elokuusta alkaen. Kevään päätös Alkion rantasaunalla ke 5.6. klo 11 kimppakyydein. Eläkeliiton Korpilahden yhdistys: hallituksen kokous on 23.5.2024 klo 11.00 Riikankulmassa. Kotiseutuyhdistys: Kotiseutuliitto 75-vuotta, juhlakahvit ja kotiseututyön esittelyä Vanhalla myllyllä 26.5. klo 13-15, tervetuloa! suomenkivivalmiste.fi KORPILAHDEN MYYMÄLÄ Petäjävedentie 5, Korpilahti Aija / 040 826 4080 Tehtaanmyymälämme pihalla laaja valikoima Voimme myös yhdessä suunnitella mieluisan muistokiven. Tervetuloa tutustumaan! Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Messu su 26.5. klo 16 kirkko, Jegoroff, Laiho. Kirkkokahvit. Messu su 2.6. klo 10 kirkko, Kettunen, Laiho. Kirkkokahvit. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle: marjo.mattila@evl.fi tai 050 557 9003. Ruokakassien jakelu ke 15.5. klo 13–15 seurakuntatalo. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Kevätlaulajaiset to 30.5. klo 18 Korpilahden kirkko. Aloitamme kahvituksella kirkossa. Samalla voit toivoa lempivirttäsi laulettavaksi yhdessä. Mukana useita kuoroja. Hartaus lopuksi. Kolehti yhteisvastuulle. Väentupa to 23.5. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. Väentupa kokoaa viikoittain Korpilahden ikäihmisiä. Osoite Levästentie 4–6 Lammasaitauksen rakennustalkoot to 23.5. klo 15.30–20 Kirkonmäellä. Voit ottaa oman rautakangen, lekan tai vasaran mukaan. Grilli kuumana. Kirkkokuoron harjoitus to 23.5. klo 18 seurakuntatalo. Ylistysryhmä pe 24.5. klo 17.30 seurakuntatalo. Miestenilta ke 29.5. klo 18 seurakuntatalo. Ohjelmaa, hartaus ja kahvit. Perhekerho to 23.5. klo 9.30 retkeillään Vanhalle Myllylle Kaimakujalle. Mukaan omat eväät, grillausmahdollisuus, talo tarjoaa kahvin/teen. Huonolla säällä ollaan seurakuntatalolla sisätiloissa. Perhekerho to 30.5. klo 9.30 seurakuntatalo. Kevätkauden viimeinen perhekerho, Jennin ja Sinin muskari. Sään salliessa ulkoillaan, huonolla säällä sisätiloissa. Maksuton Pikkuhelppi tarjoaa lastenhoitoapua, juttuseuraa, omaa aikaa ja tukea v a n h e m m u u t e e n . Lapsiperheessä tulee tilanteita, joissa pieni apu on tarpeen. Pikkuhelppiä järjestetään ulkona, seurakuntatalolla tai perheen kotona 2 h kerrallaan. Lisätietoja lastenohjaajalta 050 442 0198. Ensi syksyn päiväkerhoon haku on käynnissä osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/ilmoittaudu. Kastettu: Viola Elisabeth Linna, Ninni Emilia Isabella Mustajärvi Jumala näyttäytyy sekä yhtenä että kolminaisuudessa Monia saattaa hämmentää kristinuskon Jumalausko, jossa toisaalta uskotaan yhteen Jumalaan, mutta sama Jumala on kuitenkin kolmessa erilaisessa muodossa läsnä. Jumalan kolminaisuuden huomioimiselle on kirkkovuoden kalenterissa oma päivä, Pyhän Kolminaisuuden päivä, jota on vietetty läntisessä kirkossa vuodesta 1334. Kolminaisuuden päivään liittyvät Raamatun tekstit kertovat Jumalan salatusta olemuksesta. Olemuksesta, jonka ymmärtäminen voi ja saa olla ihmiselle käsittämätöntäkin. Raamattu kuvaa, että Jumala on yksi, mutta Hän on ilmoittanut itsensä ihmisille Isänä (Luoja), Poikana (Lunastaja / Pelastaja) ja Pyhänä Henkenä (Pyhittäjä). Tähän kolminaisuuteen uskomiseen tunnustamme uskontunnustuksessamme. Miten voi sitten uskoa sellaiseen, jota on ihmismielen ja ymmärryksen vaikea käsittää? Miten tunnustaa usko johonkin, joka ylittää käsityskyvyn? Itse olen uskon pohdiskelussa tullut tulokseen, että uskossa ei niinkään ole kysymys käsittämisestä vaan kokemisesta ja luottamisesta. Ihmiselle on annettu ihmeelliset aivot ja kyky tutkia, kehittää ja todentaa tieteellisesti monimutkaisia ja käsittämättömiäkin asioita. Olemme löytäneet planeettoja, alkuaineita, lähettäneet satelliitteja ja ihmisiä avaruuteen, kehittäneet lääkityksen moniin aiemmin kuolemaan johtaneisiin sairauksiin sekä ratkoneet monimutkaisia fysiikan, kemian, matematiikan, biologian ja muiden tieteenalojen haasteita, kaavoja ja ongelmia. Olemme pystyneet määrittämään Raamatun eri kirjojen ja eri versioiden alkuperiä, aikakausia ja teksteissä tapahtuneiden muutosten syitä. Mutta emme ole pystyneet ratkaisemaan Jumalan kolminaisuuden salaisuutta tieteellisesti, sillä usko ei ensisijaisesti ole tieteellinen asia. Voimme silti tutkia Raamattua ja kristinuskon syntyä tieteellisesti, ja niitä onkin tärkeä tutkia myös tieteellisesti, jotta voimme ymmärtää kristinuskon perusteita ja historiaa sekä purkaa ihmisten luomia syrjiviä rakenteita. Saattaa olla, että Jumalan olemassaoloa emme tule tulevaisuudessakaan kykenemään tieteellisesti todistamaan. Jumala on suurempi kuin ihmisen käsityskyky. On merkityksellistä, että jokaisen suhde Jumalaan voi olla ainutlaatuinen, ja että se voi myös näyttäytyä eri tavoin eri ihmisillä. Itselleni kolminaisuus on hyvin konkreettisesti arjessa tuntuva asia. Tunnen, että Jumala on kutsunut minua sekä henkilökohtaisen elämän uskoon että kristittynä työhön kirkon diakoniaan. Kutsunut olemaan syrjittyjen, marginaalissa olevien ja monenlaista hätää kokevien rinnalla ja puolustajana. Minulle Jeesus toimii sekä työssäni että henkilökohtaisessa elämässä esimerkkinä, miten kohdata lähimmäiset. Sanoittajana, miten jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo. Toivona, miten uskossa Jeesukseen olemme pelastettuja. Rohkaisijana, miten asettua syrjittyjen puolelle sortavia johtohahmoja, rakenteita ja organisaatioita vastaan. Jeesus antaa lohtua, rakkautta ja myös lepoa ahdistuksessa. Itselleni Pyhä Henki toimii uskoa ja luottamusta antavana voimana, joka vahvistaa jatkamaan myös silloin, kun tuntuu, ettei valo pääse pimeyden läpi. Pyhä Henki avaa yhteiskunnasta riippumatta valolle ja Jeesuksen esimerkille reitin ihmisten keskellä – kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Pyhän Hengen avulla ja Jeesuksen esimerkin mukaan toimien Jumalan valtakunta näyttäytyy jo maan päällä eikä vasta kuoleman jälkeen taivaassa. Jeesus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”. Ani Iivanainen Kirjoittaja on kahvia ja suklaata rakastava diakoni ja sateenkaariyhteyshenkilö, joka havainnoi elämää ja uskoa Jeesuksen esimerkin ja yhdenvertaisuuden kautta Musiikkitilaisuudet Väestömuutoksia
S-market Korpilahti Korpilahdentie 14 ma–la 7–22, su 9–22 Entistä paremmat palvelut ovat pian täällä. Avaamme uuden, upean S-market Korpilahden 14.6. uusi s-market korpilahti Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 – 5 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja mukavaa kesää! Lehti ei ilmesty kesällä viikoilla 30 ja 31. Toimisto suljettuna 24.-31.7.2024 Tauon jälkeen lehti ilmestyy keskiviikkona 7.8.2024. Lehti kesäosoitteeseen! Voit kääntää paikallislehtesi loman ajaksi kesäosoitteeseen, sähköpostilla ilmoitukset@korpilahtilehti. tai soita 0400 644 899. Kuva Muuratjärveltä