N ro 220 17 SUPERMEDIA AMMATTILEHDILLÄ TAVOITAT OSUVAN KOHDERYHMÄN – ALAN AMMATTILAISET SUOMESSA! ILMOITUSAINEISTOJEN LÄHETYS: Sähköposti: media@supermedia.fi Tiedostona: mieluiten PDF-muoto Ohjelma ja versio (MAC/PC), jolla ilmoitus on tehty, on aina mainittava. Julkaisija ja osoite: Supermedia ADV Oy Larin Kyöstin katu 16 13130 Hämeenlinna Puhelin: 0207 4122 40 Faksi: 0207 4122 49 Sähköposti: info@supermedia.fi Kotisivut: www.supermedia.fi Päätoimittaja: Jorma Yrjölä Painos/jakelu: kpl+messujakelut Tilaajille ja alan ammattiryhmille osoitteellisena postin kautta. Tekniset tiedot: Koko: A 4, 210x297 mm Palstoja: 4 kpl Palstaleveys 44 mm + palstav. 4 mm Rasteritiheys: 4-väri, 60 linj/cm offset KULJETUS UUTISET MEDIA 2009 KONETYÖ -lehti 7. vuosikerta, perustettu 2003 KONETYÖ-lehti on maarakennuksen, koneurakoinnin ja tekniikan ammattijulkaisu. Lehden aihepiiri: maarakennuskoneet, taajamakoneet, konetekniikka ja hydrauliikka, perävaunut, päällirakenteet, varusteet, tarvikkeet, renkaat, polttoaineet ja öljyt. Lisäksi korjaus, huolto, koulutus. KONETYÖ-LEHDEN TÄSMÄJAKELU • Maarakennus, tienhoito 6.800 kpl • Maa-ainesten kuljetus 1.700 kpl • Rakennusliikkeet 1.300 kpl LUKIJAT, keskim. 3 hlöä/yritys ........ n. 30.000 kpl ILMESTYMINEN 2009 Nro Ilmestyy Aineistot Teemat 1•09 16.02. 06.02. Tie&Infra,Työkoneet,Rahoitus&Vak 2•09 18.03. 06.03. MansenMörinätExtra,Autoteema 3•09 25.05. 12.05. Kaivostyö,Kierrätys-MessuExtrat 4•09 01.09. 21.08. Maxpo09MessuExtra 5•09 20.10. 09.10. Työkoneet,Tie&Infra,Kuljetus 6•09 10.12. 27.11. Voitelu,polttoaineet,koulutus Uudet työkonekonemallit kooste MESSUT&TAPAHTUMAT 2009 0903 20-21 Mansen Mörinät 09, Tampere 0905 27-28 Kaivos 09 Gruva, Oulu 0905 27-29 Yhdyskuntatekniikka, Tampere 0909 03-05 Maxpo 09 maarakennus, Hyvinkää 0909 23-25 Hydrauliikka 09, Helsinki 0910 00-00 KoneAgria, Jyväskylä Muutokset mahdollisia. 9800 TULOSSA pe-la 7. – 8.4. SUOMEN SUURIMMAT KONEPÄIVÄT TAMPEREEN SEUDULLA
2 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 Valtatie 2, 31640 Humppila. Puh. (03) 4240 200. telakone@telakone.com Yli 200 vaihtokonetta Konemyynti Humppila Jukka Vartola 0400 867 730 Pauli Seppälä 0400 355 110 Matti Rautionmaa 0500 474 339 Turku Jarmo Urpo 0400 525 434 Tampere Pekka Niemi 0500 232 840 Antero Niemelä 045 264 2026 Seulat ja murskat Reijo Lehti 0400 822 880 Markku Rautionmaa 0400 221 680 Seinäjoki Markku Salomäki 0400 415 333 Pohjois-Suomi Reijo Rönkä 040 514 0876 Jyväskylä Antti Tuominen 040 587 3239 Juva Kari Autio 0400 188 307 TELAKONE.com TELAKONE.com HW160 Cummins QSB6.7 Tilava ohjaamo Lämmitettävä ilmaistuin 8” kosketusnäyttö Nelikamerajärjestelmä Paikantamisjärjestelmä Paino 18100 Kg * Takuu 2 vuotta/3000h Perkins 1204F Tilava ohjaamo Lämmitettävä ilmaistuin 8” kosketusnäyttö Takakamera Paikantamisjärjestelmä Paino 15370 Kg* Takuu 2 vuotta/3000h HX145LCR Telakonepäivä t Perjantaina 31.3. Klo. 9-17 lauantaina 1.4. Klo. 9-15
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 3 Lähetä uutinen lehteen Kun teillä on kerrottavaa yrityksestänne tai tuotteistanne, kertokaa siitä myös meille. ? Lähettäkää tiedotteenne info@konetyolehti.fi tai postitse. Julkaisemme uutisia käytettävissä olevan palstatilan mukaan. Nro 2•2017 SISÄLTÖ UUTISET 6 Mihin menee korjausvelkaan varatut 600 milj. euroa 10 Verkostomessut kävijäennätys 5061 vierasta 13 Kiho panostaa asiakaspalveluun ja vientiin, tekoäly tulossa 14 Agco Suomi avasi uuden oman korjaamon Espooseen 14 Helmikonepäivät vetivät väkeä 18 Wihurilla Kuopion konepäivillä iso kattaus 19 Rotator: huoltoa ja läsnäoloa Kuopion konepäivillä 20 Kinshoferin huoltoverkosto tähtää koko Suomen kattavaksi 45 Rototilt Conexpossa sai positiivista palautetta 45 Las Vegasin Conexpo 2017 oli menestys engconille TYÖKONEET 8 Hämeen Moreenijaloste testasi Metson etävalvontaa 17 Uusi V-Tech-aura ja Avoharja POME:lta 22 Älykäs maantiivistysja koneohjauspäivä Kuopiossa 34 Kivikolmio Oy:n Lokotrack LT1213S -iskupalkkilaitos 42 Hyundai HX-sarjaan lisää ominaisuuksia ja vaihtoehtoja 44 Uusi Lännen K-sarja 44 Kärcherin uudet polttomoottorikäyttöiset painepesurit VARUSTE&TARVIKE 24 Kiho Rengaspainevalvonta helppo tapa seurantaan 28 Micheliniltä uuden sukupolven kaivosrengas 43 Saksalaiset CEMO-säiliöt saa Aritsolilta URAKOINTI 30 Finells Transportille Komatsu PC 228 jätteen lajitteluun 32 Teuvo Tikkakosken varusteltu Komatsu 3D-työmaille 38 Junttan JPM ja Trimble DPS900 3D-järjestelmä toimivat VAKIOT 4 Pääkirjoitus: Teiden rakentaminen julkisin varoin 46 Pakina: Rekkakuskit on mulkkuja Rotator Kuopion konepäivillä maistui makkara
4 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 8 NUMEROA VUONNA 2017 • MAARAKENNUS • KONEURAKOINTI • YMPÄRISTÖNHOITO • TIE JA KIINTEISTÖ • KULJETUS • INFRA TOIMITUS KONETYÖ-LEHTI Larin Kyöstin katu 16 13130 Hämeenlinna Puh. 040 8233 222 Sähköposti: info@konetyo.fi www.konetyo.fi Päätoimittaja: Jorma Yrjölä jorma.yrjola@konetyo.fi AVUSTAJAT Juhani Karvonen Jouko Viljanen Jari Nykänen TEKNISET TIEDOT Rasteritiheys: 60 linjaa/cm Painomenetelmä: offset Palstojen määrä: 4 palstaa Palstojen leveys: 44 mm Palstaväli: 4 mm Painopinta-ala: 210x297 mm Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy ILMOITUKSET Ilmoitusym. aineistot: lähetysosoite sähköpostitse info@konetyo.fi ISSN 2242-0371 MEDIATIEDOT www.konetyo.fi • PÄÄKIRJOITUS • Onko teiden rakentaminen julkisin varoin loppu ? apautunut tieverkostomme vaatii pikaisia toimia ja tähän on reagoitu tekemällä selvitys. Toimenpide on oikea ja oikeaan aikaan ajoitettu, kun tilaajien varovaisuus investoida väylien ylläpitoon on ollut varovaista, lyhytjänteistä ja poukkoilevaa. Myös urakoitsijoiden keskuudessa on herännyt huoli, onko valtio tilaajana keskittämässä tierakentamisen markkinat noin kymmenkunnan maarakennusalan yrityksen hoidettavaksi. Koneyrittäjien mukaan tämä näkyi muun muassa Valtatie 8:lle kokonaisurakkana tehtävässä Hangassuo-Niittymaa -välin parantamisessa. Koneyrittäjät ovat jo vuosien ajan puhuneet urakoiden järkevästä pilkkomisesta, mikä mahdollistaisi pienten ja keskisuurten maarakennusyritysten osallistumisen tarjouskilpailuihin ja toteuttamiseen joko yksin tai työyhteenliittyminä. Nyt olisi mitä parhain hetki panostaa myös vesija viemäriverkostojen saneeraukseen. Maarakennusalalla on tarjota tähän runsaasti resursseja ja osaamista. Vesija viemäriverkostomme keski-ikä on korkea. Nykyiseen verkostojen saneerausmäärään verrattuna todellisen saneeraustarpeen on arvioitu olevan noin 2-3-kertainen, jotta näiden verkostojen saneerausvelka saataisiin poistettua kymmenessä vuodessa. Tiestön rapautuminen vaikuttaa myös taustalla Suomen kilpailukykyyn logistiikkakustannusten kasvun kautta. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä arvioi taannoin raportissaan, että liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Korjausvelan vähentäminen vaatii tämän lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa. Tällä yhteensä 150 miljoonan vuotuisella rahoitustason nostolla liikenneverkon korjausvelka saataisiin 12 vuodessa pienenemään vasta 1,9 miljardiin euroon. Töitä korjausvelan kasvun taittamiseksi on kaikissa meille tärkeissä verkostoissa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina rahoitusta on vaikea löytää. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että menoerän sijaan kyse on investoinnista meidän kilpailukykyyn, kansalaisten hyvinvointiin ja ylipäänsä yhteiskunnan toimivuuteen. Onko meillä varaa antaa kalliilla rakennetun infran rapautua? ?
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 5 INTERNETVAAKA 3 IN 1 -PUNNITUSTOIMINNOLLA TAMTRON POWER PYÖRÄKUORMAAJAVAAKA 300i ? Varastoonkanto: seuraa siirrettyjen ainesten määrää eri materiaalit erotellen ? Muistiopunnitus: pysy selvillä eri asiakkaille ja eri autoihin saman vuoron aikana lastatuista kuormista ? Peruspunnitus: nopea ja kätevä toiminto peruslastaukseen Sähköisen tiedonsiirron avulla laskutus voidaan hoitaa heti punnituksen tapahduttua, eikä kuittien hukkumista tarvitse pelätä. Tiedot punnitustapahtumista siirtyvät reaaliaikaisesti WNexus-verkkopalveluun, josta ne ovat saatavilla 24/7. Kaupalliseen käyttöön hyväksytty Puh. 03 3143 5000 | weighing@tamtron.fi | www.tamtron.fi TAMTRON MUKANA TELAKONEPÄIVILLÄ JA MANSEN MÖRINÖILLÄ!
6 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 UUTISET Hallitus on varannut liikenneverkon korjausvelan lyhentämiseksi 600 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. HELSINKI Juhani Karvonen V iime vuonna maanteiden päällystämiseen, rakenteiden parantamiseen, siltojen saneerauksiin sekä rataverkon ja vesiväylien kunnostamiseen oli varattu 100 miljoonaa euroa. Hankkeita valmistelevat Liikennevirasto ja Ely-keskukset. Tuolla summalla tieverkon rappeutuminen saatiin ainakin pysäytetyksi ja korjausvelkaa kenties hieman lyhennetyksikin, mistä hallitukselle voi jakaa kiitosta. Urakkalaskennassa kireä aikataulu Rahoitus olisi voinut jakautua tasaisemminkin. Pääasia on, että liikenneverkon kunnostukseen on olemassa nyt varat. Toimenpidelistaa ei ole vielä julkaistu. Urakoitsijoilla on ullot kiire päästä tekemään tarjouksia. Urakoitsijoille jäi Syrjön mukaan laskenta-aikaa urakoilleen turhan vähän. Toimenpiteitä pitäisi päästä tekemään jo keväällä. Kun urakoiden valmistelukin vie oman aikansa, pitäisi tarjouspyynnöt voida laskea talvella. Paras työaika on kesällä. Mitä pitemmälle kevääseen tarjouspyynnöt menevät, sitä myöhemmäksi syksyyn työt ajoittuvat. Tarjousten laskenta-ajan pituudella on suora vaikutus tarjousten laatuun ja hintatasoon. Mikäli tarjousten tekemiseen varattu aika on liian lyhyt, eivät urakoitsijat ehdi laatimaan tarjouksiaan haluamallaan tarkkuudella, mikä puolestaan lisää hinnoitteluriskiä ja näkyy tarjoushinnassa. Tarjousten korkea hintataso ei ole kenenkään etu. Taloustilanne suosisi päällystyksiä Toimenpidelistan viivästyminen on ongelma esimerkiksi bitumin toimituksissa. Bitumin toimitusaika maahan on hyvinkin puolisen vuotta. Lisäksi raakaöljyn hinta on ollut historiallisen alhaalla. Bitumin hinta on suoraan verrannollinen raakaöljyn hintaan. Bitumin hinta on laskenut viime vuodsien aikana 50 prosenttia. Bitumin osuus päällystyksestä on noin 30 prosenttia, joten päällystyksen kokonaiskustannukset ovat laskeneet 15 prosentilla. Nyt olisi erinomaisen hyvä hetki päällystystöille. Kun 50 miljoonaa riitti aikaisemmin 1000 kilometrin päällystämiseen, samalla summalla voi vetää päällystyksen nyt 1150 kilometrille. Käytössä 100 miljoonaa euroa viime vuodelle Viime vuodelle budjetoitu 100 miljoona euron potti koski niin maanteitä, ratoja kuin vesiväyliäkin. Teiden päällystämisiin jäi loppujen lopuksi aika pieni summa. Päällystämiset pitäisi päästä tekemään mieluiten kesällä. Suomessa voidaan päällystää huhti-toukokuun vaihteesta lokamarraskuun vaihteeseen, mutta laatu kärsii aina kylmästä ja sateesta. Jos koko 100 miljoonan euron summaa ei saatu käytetyksi viime vuonna, summa siirtyy tämän vuoden 300 miljoonan euron jatkoksi. Jos rahaa siirtyisi kovasti tähän vuoteen, kapasiteetista saattaisi teoreettisesti tulla pulaa jollain hyvin kapealla erikoistyöalalla. ? Tierakentaja ja korjaajat haluavat tietää kohteet Mihin menee korjausvelkaan varatut 600 milj. euroa
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 7 rototilt.fi UUTUUS Rototilt R3:ssa on kaikki ominaisuudet, joita tavallisesti on ollut saatavissa vain isompiin laitteisiin. Kaikki tarjolla olevat ohjausjärjestelmät. Huippuluokan turvallisuus Secure Lock™ – kauhan turvalukituksen myötä. Uuden hydrauliikan ansiosta korkeampi teho ja alhaisempi polttoaineenkulutus, 7kanavainen läpivienti, kuormanpitoventtiilit vakiona teleskooppisylintereissä. Luokkansa kevein – enemmän voimaa itse työhön. R3 – etkä joudu tinkimään mistään. HUIPPUOMINAI SUUKSIA 6-12 TONNIN KONEISIIN TAMPEREEN VAAKATEKNIIKKA OY Sileesuonkatu 38, 33330 Tampere www.vaakatek.fi TAMPEREEN VAAKATEKNIIKKA toimittaa edistyksellisiä vaakajärjestelmiä Pyöräkuormaajiin, Kaivinkoneisiin, Kurottajiin Kuorma-autoihin ja Trukkeihin. P U N N IT T U A O S A A M IS T A Kysy lisää tuotteistamme ja palveluistamme! p. 03-3451 686 info@vaakatek.fi www.vaakatek.fi
8 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 TYÖKONEET&tekniikka Metson Lokotrackin käyttötiedot välittyvät satelliitilla etävalvontaan, huollon suunnittelu helpottuu. TAMPEREEero Hämäläinen V uoden 2016 alusta kaikkiin Tampereen tehtaalla valmistettuihin Metson Lokotrack-murskauslaitteisiin on asennettu monipuolisen etävalvonnan mahdollistava satelliittiyhteys. Lisätoiminnot tuovat uusia ominaisuuksia Lisätoimintona tilattavan etävalvonnan avulla laitteen sijaintia, keskeisiä käyttötietoja ja tulevien huoltojen tarvetta voidaan tarkastella etänä ja suositellut varaosatilaukset tehdä suoraan järjestelmästä. Yksi uuden etävalvonnan pilottiasiakkaista, murskausurakoitsija Hämeen Moreenijaloste Oy, on testannut Metson etävalvontaa viime marraskuusta lähtien. Kokemukset ovat myönteisiä Tarvitsen nyt vain läppärin ja tietokoneyhteyden, niin voin hetkessä tarkistaa keskeiset Lokotrack LT330D(TM)-laitoksen toimintaan liittyvät tiedot lähes reaaliaikaisesti. Sijainnin ohessa näen selkeästi päivittäiset murskaustunnit, polttoaineen kulutuksen ja tulevat huoltotarpeet, kertoo toimitusjohtaja Lauri Mertsalmi. Huollon ennakointi tärkeää, hälytykset auttavat laitesäädössä Lauri Mertsalmi arvioi tulevien huoltojen ennakoinnin etävalvonnan tärkeimmäksi ominaisuudeksi: Kun suunnittelemme urakka-aikataulua, on etävalvonnalla helppo tarkistaa, mihin ajankohtaan määräaikaishuollot sijoittuvat sujuvimmin. Näin voimme varmistaa, että kaikki tarvittavat varaosat on tilattu ja tarvittava henkilöstö saatavilla. Myös järjestelmään automaattisesti kirjautuvia, Lokotrackin toimintaan liittyviä hälytyksiä kannattaa seurata. Jos sama hälytys toistuu usein, voimme reagoida asiaan ajoissa, säätää laitetta ja välttää näin isomman korjaustarpeen, hän lisää. Hämeen Moreenijaloste Oy on testannut Metson etävalvontaa Kokemukset ovat myönteisiä Toimitusjohtaja Lauri Mertsalmi voi tarkistaa heinolalaisessa kahvilassa Metson uudella etävalvontajärjestelmällä, että yhtiön Lokotrack LT330D on murskannut samana päivänä Padasjoella aamusta 05:30 lähtien keskeytyksettä. Murskaamotyöntekijä Joni Kankaan perinteisen ruutuvihkon tiedot siirtyvät jatkossa enemmän työmaan päällikkö Jarkko Niemisen tietokoneelle, Metson etävalvontajärjestelmään.
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 9 Oy engcon Finland Kauppatie 25-27, 65610 Mustasaari Puh 06-3222 815 | Mail finland@engcon.fi | Web finland.engcon.com | www.facebook.com/engconfi ENGCON ASETTAA Suurvirtausläpivienti (ECHF) 120 l/min; Vakiona EC214, EC219, EC226 ja EC30 tilteissä. Keskusvoitelu; Vakiona (ei EC02B/EC30) . Pyöritysanturi (ePS); Saatavana kaikkiin engconin ohjausjärjestelmiin. UUDEN STANDARDIN Kiho on alansa johtava automatisoitujen tiedonkeräyspalvelujen tuottaja. Kihon kaikki palvelut toimivat myös mobiilisti. ? AJONEUVOPAIKANNUS 21 MOBIILI TYÖNHALLINTA www.kiho.fi jari@kiho.fi 045 131 8462 RENGASPAINEVALVONTA ? Toimitusjohtaja Lauri Mertsalmi seuraa Lokotrack-laitoksensa toimintaa etävalvontajärjestelmällä ainakin parin päivän välein. Kun murskaustiedot näkee suoraan järjestelmästä, ei työmaalle tarvitse soitella niin usein eikä välttämättä edes käydä. Satelliittiyhteys tuo tiedon myös puhelimen katvealueilla sijaitsevilta työmailta, joita löytyy Suomestakin yllättävän usein, Mertsalmi sanoo. Työmaalla siirrytään sinisestä ruutuvihkosta pilvitallennuksiin Hämeen Moreenijalosteen LT330Dmurskausja seulontalaitos murskasi välikoneena maaliskuun alussa Joutsan seudulla Jari Koskenniemen louhoksella 25 000 tonnin urakkaa. Kaksivaiheisena murskaten prosessissa syntyi kahdessa vuorossa vajaat 5000 tonnia 0-16mm:n, 0-32 mm:n, 0-56 mm:n ja 8-16 mm:n lajikkeita. Metson etävalvonta on ollut jo myös työmaan päällikkö Jarkko Niemisen ja murskaamotyöntekijä Joni Kankaan käytössä jonkin aikaa. Meillä on vielä käytössä perinteiset, laitekohtaiset siniset ruutuvihkot, joihin kirjaamme toimintaan ja tuotantoon liittyvät asiat. On selvää, että osa tästä kirjanpidosta voidaan siirtää pilvipalveluun, Jarkko Nieminen arvioi. Etävalvonnasta on meille jatkossa enemmän hyötyä, kun esipäähän vaihtuu Metson Lokotrack LT120E-leukalaitos, Nieminen arvioi. Parasta etävalvonnassa on huolto-ohjelmaan liittyvä varaosasuositus. Se muistuttaa, että kaikki öljyt, suodattimet ja tarvikkeet muistetaan tilata ajoissa. Toiveena olisi, että voisimme tilata järjestelmän kautta jatkossa myös yksittäiset varaosat, Joni Kangas evästää. ? Lokotrack LT330D-murskauslaitokseen asennettu modeemi siirtää keskeiset murskaustiedot satelliitin kautta Metson uuteen etävalvontajärjestelmään.
10 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 Sähköja tietoverkkoalojen ammattilaiset sähköistivät Tampereen Messuja Urheilukeskuksen 25.–26.1.2017. TAMPERE Jorma Yrjölä K aksipäiväisillä messuilla Tampereella vieraili ennätykselliset 5061 verkkoliiketoiminta-alan ammattilaista. Uusi Vuoden Verkostoteko -tunnustus myönnettiin messujen avajaispäivänä ABB Oy:lle maasulun suojausja indikointimenetelmästä. Tapahtuman seminaarisisältö keskittyi aurinkoenergian pientuotantoon ja ohjelmassa keskiössä olivat uudet teknologiat. Tietoliikenneala kokoontui Verkkopäivillä. Aurinkoenergia on järkevä investointikohde, jossa Suomella on mahdollisuus olla pilottimaa. Aurinkoenergia, pientuotanto, uudet teknologiat sekä kasvavat investoinnit korostuivat asiantuntijoiden ja ammattilaisten puheissa. Maakaapelointia vauhditetaan sähkömarkkinalakiuudistuksen kirittämänä. – Suomessa on taloudellisesti järkevää investoida aurinkoenergiaan. Aurinkoenergiatekniikka on parantunut huomattavasti, käytännöt ovat Suomessa kehittyneet ja hinnat laskeneet. Kaikkein taloudellisinta tämä energiamuoto on yrityksissä ja kuntien kiinteistöissä, myös energiayhtiöt ovat alkaneet hyötyä aurinkoenergiasta, valaisee Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio. Sähkömarkkinalaki muuttui Suomessa viimeksi 2013. Muutoksen taustalla olivat kesäja talvimyrskyt, jotka runtelivat Suomea ja Suomen sähköverkkoa pahoin. Nähtiin, että sähkömarkkinalain täytyy muuttua siten, että kuluttajien kokemat sähkökatkot lyhenevät ja niitä on vähemmän. Asiakkaan näkökulmasta tämä kaikki tarkoittaa parannusta: sähkön laatu paranee ja sähköverkon häiriöt ja niiden seuraukset pienenevät, kertoo Ensto Utility Networksin myyntijohtaja Jouni Siniranta. 25-vuotias messutapahtuma oli historiansa kansainvälisin ja laajin 169 näytteilleasettajalla ja 5455 näyttelyneliöllä. – Takana on kaksi vilkasta messupäivää. Näytteilleasettajat ovat olleet poikkeuksellisen tyytyväisiä, sillä osastoilla on käynyt kuhina ja kävijät ovat olleet yritysten näkökulmasta juuri oikeanlaisia. Kauppoja ja tarjouksia on tehty ja tunnelma halleissa on ollut positiivinen. Tällä alalla tulevaisuuteen suhtaudutaan valoisin mielin, tämä koskee tietysti myös Verkosto-messujen tulevaisuutta. Vuoden 2019 Verkostoa varten A-hallista on varattu jo puolet, kertoo projektipäällikkö Raimo Pylvänäinen Tampereen Messut Oy:stä. Seuraavan kerran Verkosto-messut järjestetäänTampereella 23.–24.1.2019. ? Verkostomessut 2017 yhdisti yhä kasvavan alan Uusi ennätys 5061 kävijää VERKOSTO 17 MESSUT Juha Ikonen ja maan kattava Rotator-huolto. K U VA : M E R JA O JA LA
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 11 VERKOSTO 17 MESSUT MultaVex seulakauhaa esitteli Eero Paski. Augertorquo ketjukaivin XHD 1200 verkonrakentajille ja urakoitsijoille. Lyhytperäiset Komatsu PW180 ja PC55 MR kaivukoneet urakoitsijoille. Konestar-laitteet mm. Saka 180 verkonrakentajille ja urakoitsijoille. C.Scope laitteita esitteli Markku Ojala. Lännen konemallistoa ja monipuolisia ratkaisuja verkonrakentajille esitteli Juhani Kaitila. Lyhytperäiset Komatsu PW180 ja PC55 MR kaivukoneet urakoitsijoille. Maakoneelta suuntaporauksen varusteita.
12 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 VERKOSTO 17 MESSUT • AUTOKALUSTOA VERKONRAKENTAJILLE • VW Amarok varusteltuna huoltoautoksi, alk. 46909 e. MAN TGS 26.480 Palfinger-nostinvarustuksella. MAN TGM 18.250 valmiina varusteluun. MAN TGM 13.290 verkonrakentajalle varusteltuna. Iveco Daily, B-kortilla ajettava matkailuauto. Unimog Energy U5023 energiateollisuuden ajoneuvo. Sprinter 519CDI 6x6 konseptituote energiateollisuudelle. Iveco Eurocargo 150-280 verkonrakentajille valmiina ajoon.
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 13 VERKOSTO 17 MESSUT Kiho-tuotteistaan tunnettu Mastercom Oy panostaa vahvasti kotimaan asiakaspalveluun ja vientiin. TAMPERE Jorma Yrjölä K otimaan myynnin on oltava ensin kunnossa, mutta suomalaisten teknologiayritysten kasvu on viennissä, jonne myös Kiho-tuotteilla tähdätään. Rekrytoimme laitteiden käyttöönottoon avustukseen ja asiakaspalveluun henkilöt. Suomen myynti on kasvanut niin paljon, että sitä tukemaan tarvitsemme lisää väkeä, kertoi Mastercom Oy:n toimitusjohtaja Antti Koponen Kiho-tuotteiden myyntinäkymistä. Avaamme vientimarkkinoita Ruotsiin ja Pohjoismaihin, siihen on palkattu myyntipäällikkö. Vientiä on jo käynnistetty Viroon ja teimme ensimmäiset kaupat Jordaniaan, jossa asiakkaanamme on tunnetun suomalaisen konepajayrityksen asennusliike, joka valvoo Kiho:n laitteilla toimintaa. Rengaspaineen valvonta raskaalle kalustolle Kaikissa raskaan kaluston ajoneuvoissa oikeat rengaspaineet säästävät kustannuksia. Kiho Rengaspainevalvonnalla koneurakointitai kuljetusyritys saa konekaluston rengaspaineet yhteen järjestelmään ja hallintaan. Tämä on aivan uusi tuote raskaan kaluston rengaspaineiden valvontaan, joka on maailmallakin vielä varsin uusi tekninen toteutus, kertoi Koponen. Kiho Rengaspainevalvonta -järjestelmän näyttö on ohjaamossa kuljettajan seurannassa ja pienet anturit renkaissa. Paikanninlaitteella saadaan hälytystiedot myös raporteille, tekstiviestinä tai sähköpostina. Tällä järjestelmällä saadaan vastuuta rengaspaineiden seurannasta jaettuja kuljettajan lisäksi myös huoltomiehille. Käytännössä kuljetusyrittäjä voisi hakea meidän järjestelmällä optimipainetta lämpötilojen vaihdellessa. Oli hyödyllistä seurata rengaspaineita, kun omalla linja-autolla ajoimme Tampereelle messuille. Kylmillä renkailla paineet olivat 7 bar, perillä lämpimillä renkailla paineet olivat 9,5 bar. Tekoälyn soveltaminen arkipäivän rutiineihin tulossa Seuraava iso juttu on tekoäly – se tulee mukaan kaikkiin järjestelmiin jatkossa, väläyttää Koponen tulevaisuuden tuotekehityksen suuntaa. Työsuorituksesta saatava data tullaan keräämään reaaliaikaisesti, ja tämä data annetaan tekoälyn käsiteltäväksi. Meidän sovelluksissa mietimme, miten esimerkiksi yritysten kirjanpidosta jäisi manuaalityötä pois. Esimerkiksi millä saataisiin vähennettyä tiliöintiä ja muita manuaalisia tehtäviä – jätetään nämä rutiinit tekoälyn tehtäväksi. Esimerkki sovelluksesta: tekoäly tarkkailee työntekijän liikkeitä, mitä henkilö tekee ja ehdottaa seuraavaa työtehtävää jo valmiiksi. Enempää Antti Koponen ei tässä vaiheessa välitä kertoa Kihon tuotekehityksestä, mutta mietintämyssy on tuotekehitystiimin päässä ja siellä porisee. ? Kiho panostaa vahvasti asiakaspalveluun ja vientiin Tekoälysovellukset tulossa Rengaspainevalvonta-anturi renkaassa. Kiho uudella Rengaspainevalvonnalla koneurakointitai kuljetusyritys saa koko konekaluston rengaspaineet yhteen järjestelmään ja hallintaan. Jatkossa tekoälyä sovelletaan moniin arkipäivän rutiineihin ja järjestelmiin, uskoo Antti Koponen.
14 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 HELMIKONEPÄIVÄT Agco Suomi Oy avasi uuden oman korjaamon Espooseen Helmikonepäivät vetivät väkeä Myymälän puolella kävi vilske. Asiakkaat, näytteilleasettajat ja talon oma väki sukkuloivat laajaa tuotesortimenttia katsomassa. SKF MiniLube on voiteleva pumppuyksikkö, jonka saa lisävarusteena mm. Valtran Unlimited -malistoon, kertoi Sakari Kölli. Nokian Hakkapeliitta TRI talvirenkaita traktoreihin ja maansiirtokoneisiin esitteli Jari Aspelund Vianorilta. Uuden korjaamon avajaisia juhlistettiin kakkukahveilla, jonne varaosamyynnistä vastaava Peter Lindberg ehti piipahtamaan.
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 15 HELMIKONEPÄIVÄT ESPOO Jorma Yrjölä K orjaamotoiminnasta vastanneen Vantaan Konehuollon yrittäjän Ove Sandbergin jäätyä eläkkeelle tammikuun alussa, avasi Agco Suomi Oy oman korjaamon Espoon Minttupeltoon. Vanha henkilökunta vaihtoi vain firmaa ja näin heidän laaja tietotaitonsa pysyy talossa, kertoo huoltopäällikkö Vesa Kaasinen, joka vastaa korjaamotoiminnoista. Espoon korjaamo mukaan lukien Agcolla on nyt viisi omaa korjaamoa Suomessa. Omalla korjaamolla on etunsa Oman korjaamon etuna on suorat yhteydet päämiehiin, Agco-konsernin sisaryhtiöihin, sekä tuotekehitykseen ja valmistukseen. Asiakkaat hyötyvät siitä, että palvelu paranee entisestään, kun verkosto taustalla on vahvempi ja asiakkaalle saadaan tieto korjaustarpeista ja tekniset tiedot nopeasti, Kaasinen sanoo. Meillä on lisäksi asiantuntevat huoltotarkastajat ja tehtaan tuotetuki, joka voi ottaa yhteyttä suoraan mekaanikkoihin ilman työnjohtaja-välikättä. Espoon korjaamo palvelee Espoon korjaamohallissa on tilaa 750 neliötä ja varaosavarastossa saman verran. Korjaamossa työskentelee kuusi mekaanikkoa ja työnjohtaja Daniel Mattsson. Espoon korjaamo huoltaa ja korjaa Agcon omien merkkien Valtra, Fendt ja Sampo lisäksi myös Lännen, Ljunqby sekä Lundberg sopimushuolloista. Myös muun merkkisiä koneet korjaamme, mutta emme tee takuuseen kuuluvia töitä. Varusteltuja huoltoautoja on kaksi ja ne ovat liikenteessä melkein koko ajan noin 50 kilometrin säteellä siellä, missä asiakkaiden koneet tarvitsevat huoltoa. ? Agco Suomen Espoon toimipisteen uuden huoltokorjaamon työnjohtaja Daniel Mattsson (vas.) ja huoltopäällikkö Vesa Kaasinen lupaavat nopeaa asiakaspalvelua jatkossakin. Oman korjaamon etuna ovat suorat yhteydet päämiehiin, Agco-konsernin sisaryhtiöihin, sekä tuotekehitykseen ja valmistukseen, vakuuttavat molemmat. Varusteltuja huoltoautoja on kaksi ja ne ovat liikenteessä melkein koko ajan. Huoltokorjauksia tehdään noin 50 km etäisyydelle. Asiakkaat tutustuivat tarkkaan huoltokorjaamon tiloihin. Laitteet, koneet ja tekniikka kiinnostivat. Uuden huoltokorjaamon avajaisia vietettiin samaan aikaan Lännen ja Agcon perinteisten Helmikonepäivien kanssa Espoossa 3.-4.2. kakkukahvien ja vierasjoukon kera.
16 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 HELMIKONEPÄIVÄT Fendt-traktorit ovat löytäneet Suomessakin omat käyttäjänsä. VARAOSAT ESPOOSTA KATTAVASTI JA NOPEASTI AGCO SUOMI OY • Minttupelto 5, 02920 Espoo Peter Lindberg 040-7702 761 Matti Sysmäläinen 040-7702 759 Sonja Turtia 0400-778 382 Sähköp: etunimi.sukunimi@agcocorp.com KLAPIKONEET PEÄVAUNUT JA TRAILERIT TERÄT JA KYNNET HARJAT Konepihalla kävi kuhina, kun kevättalven urakat olivat tiedossa. Uusista koneista hierotaan kauppaa ja lisälaitteita ostetaan. NOX pyörittäjä-kallistaja toimii Lännen koneessakin hienosti. Snowstar-mallistosta löytyy aura lähes jokaiseen tarpeeseen. Lundberg 6220 POME-kauhalla on toimiva kokonaisuus. Lännen 8600K kiinnosti konemiehiä, sitä tutkittiin tarkkaan.
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 17 TYÖKONEET ESPOO Jorma Yrjölä P omarkun Urakoitsijatarvike Oy on Satakunnassa, Pomarkussa sijaitseva metallialan yritys, jonka tuotemerkki POME on ammattilaisille tunnettu. Olemme erikoistuneet maanrakennuksenja kiinteistönhoidon ratkaisuihin. Valmistamme laadukkaita tuotteita maanrakennusja kiinteistönhoitoalan ammattilaisille. Laaja mallistomme takaa sovituksen useimpiin malleihin, kertoivat yrityksen nuorta polvea edustavat veljekset Markus ja Tuomas Salonen Espoon Helmikonepäivillä. Uusi POME Avoharja Uusi POME avoharjamalli on juuri saatu valmiiksi ja ensimmäiset asiakastoimitukset ovat alkaneet. Se on paremmin suojattu, runko yksinkertaistettu ja kääntöominaisuuksia parannettu aivan uuden näköinen laite, kertoo Markus. Mallistoomme kuuluvat Avoharjat 1,7 metrin leveydestä 3,20 metrin leveyteen. Kaikista Avoharjoista löytyy vakiona mm. iskunvaimennettu kellunta, hydraulinen kääntö, kokoontaitettavat varastointijalat, pulttikiinnitteiset vaihdettavat sovitelevyt ja käännön paineenrajoitusventtiili törmäyksen varalta. Harjoihin saatavilla, myös kasteluputkistot ja suuttimet. Vakiona harjasten halkaisija on 900 mm, Markus summaa. Uusi POME V-Tech aura Helmikonepäivillä oli esillä täysin uusi POME V-Tech -aura. V-Tech -aurassa on erilainen runko ja siipimalli kuin edellisessä mallissa, siiven muotoilua Uusi V-Tech-aura ja Avoharja POME:lta Uusi POME Avoharja. Paremmin suojattu, runko yksinkertaistettu ja kääntöominaisuuksia parannettu. on parannettu heittäväksi, kertoo Tuomas. Aurassa on uudistettu kellunta iskunvaimennuksella pystyja sivusuuntaan. Auralla voidaan ajaa kovempaa, eikä se ala hyppimään vauhdissa. V-Tech -aura voidaan varustaa renkailla, jotka soveltuvat hyvin tiellä ajoon. Renkaat ovat kestävämmät kuin lautaset, kun ajetaan kovempaa ja pidempiä matkoja. Tassu liukuu asvalttia pitkin, mutta pyörä ei kulu, selvittää Tuomas. Myös kääntökulmaa on lisätty, nyt se on 37 astetta eteen ja taakse. ? POME:n nuori polvi Markus ja Tuomas Salonen olivat Helmikonepäivillä esittelemässä kiinteistönhoitolaitteita, harjoja ja auroja. Uusi POME V-Tech aura. Siiven muotoilu ja uudistettu kellunta iskunvaimennuksella sekä vahvistettu rakenne.
18 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 KUOPION KONEPÄIVÄT Wihurilla Kuopiossa iso kattaus E. Hartikaisen CAT 775G oli tuotu paraatipaikalle vetonaulaksi. Wille ympäristönhoitokoneet ja niissä monipuolinen varustus. CAT kaivukoneita oli kattavasti näytillä, pienestä isoon. Maantiivistäjät näyttävät olevan tämän vuoden teema. ALLU:n miehet Jere Jonninen (vas) ja Ilpo Ellonen olivat heti aamusta iskussa kun muita ei vielä näkynyt. ALLU:n miehet Jere Jonninen (vas) ja Ilpo Ellonen olivat heti aamusta iskussa kun muita ei vielä näkynyt.
KONETYÖ-LEHTI 2/2017 19 KUOPION KONEPÄIVÄT Rotator haluaa olla lähellä asiakasta. Meillä on koko Suomen kattava huolto ja paljon omia huoltoautoja, kertoi myyntijohtaja Sami Laitila. Rotator haluaa olla lähellä asiakasta. Meillä on koko Suomen kattava huolto ja paljon omia huoltoautoja, kertoi myyntijohtaja Sami Laitila. Rotator huoltoa ja läsnäoloa Novatron Xsite koneohjaus kiinnostaa ja juttu kulkee herkästi. Kiho-tuotteesta käy kova tinkaus. Jari Leinonen (oik.) vastailee. Hitachi Zaxis 225 USR LC lyhyperäinen uutuus kiinnostaa. Missä kaivukone, siellä Rototilt – se alkuperäinen ruotsalainen.
20 KONETYÖ-LEHTI 2/2017 UUTISET Toimiva huolto ja varaosapalvelu ovat parhaat myynnin edistäjät, kun laitteita myydään urakoitsijoille. Kinshofer panostaa siihen, että nämä palvelut toimivat nopeasti ja maan kattavasti. LEMPÄÄLÄ Jorma Yrjölä K inshofer on purkupuolella lyönyt itseään läpi Demarec -laitteilla purkuurakoitsijoiden piirissä. NOX pyörittäjä-kallistajien uusi sukupolvi poikkeaa kilpailijoistaan ja tuo uusia ominaisuuksia käyttäjille. Nyt on aika vahvistaa yhtiön huoltopalveluita. Tarkoituksemme on vahvistaa huolto-organisaatiotamme ja sen kattavuutta Suomessa. Haemme huollolle myös nopeampaa reagointiaikaa, kertoi Kinshofer Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Strandberg. Kinshoferin huoltoverkosto kasvaa Päävastuu Suomen kattavasta huollosta on edelleen RealMachinery Oy:llä, mutta Kinshofer on saanut mukaan myös uusia huoltoyhteistyökumppaneita. RealMachineryn ja DaeTek Oy:n kautta meillä on hyvä pohja ja kattava huolto Pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla, kertoo huoltoja jälkimarkkinointipäällikkö Marko Ojala. Uusia huoltoyhteistyökumppaneita Demarec:in huollon puolella meillä on Nastolassa sekä Järvenpäässä. Koulutusta huoltoyrityksille olen järjestänyt tarpeen mukaan eri puolella Suomea. Alueita, joissa haluamme vielä vahvistaa huoltoamme ovat Turun seutu, Keski-Suomi ja Pohjois-Suomi. Huoltomme täytyy olla tarpeeksi kattava ympäri Suomea. Kinshofer-laitteet alansa huippua Pyörittäjä-kallistajissa Kinshofer NOX:in suurin etu on sylinterittömyys: laitteella pääsee ahtaisiin kaivantoihin, hyvin lähelle seiKinshoferin huoltoverkosto tähtää koko Suomen kattavaksi Lisää yhteistyökumppaneita Hyvät tuotteet antavat meille mahdollisuuksia, mutta se ei yksin riitä. Huollon ja varaosapalvelun täytyy olla nopea ja kattava ympäri Suomea, sanoo Marko Ojala.