Kompositio 1/2025 - Lehtiluukku.fi

K O M P O S I T I O SUOMEN SÄVELTÄJIEN LEHTI >> 1/2025 12 Musica nova Helsinki 2025 Taiteellista moninaisuutta ja kollektiivista kuuntelemista 26 Säveltäjä tutkijana Säveltäjänäkökulmia tohtorintutkintoon 22 Mediamusiikin ABC Kun sävellys ei olekaan konserttimusiikkia
2 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 3 S uomen Säveltäjät ry on vuonna 1945 perustettu säveltäjien taiteilijajärjestö. Yhdistys tarjoaa puitteet eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien taidemusiikin säveltäjien yhteisölle ja järjestää ammattiin liittyvää koulutusta, neuvontaa ja jäsenpalveluita. Se edistää suomalaista luovaa säveltaidetta sekä valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä yhteiskunnallista arvostusta. Suomen Säveltäjät ry osallistuu toimintakenttäänsä liittyvien organisaatioiden toimintaan, ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin ja vahvistaa avustuksilla ja muilla edistämistoimilla koko taidemusiikin kentän elinvoimaisuutta. Yhdistyksen tavoite on, että Suomen säveltäjillä on hyvät edellytykset harjoittaa ammattiaan ja että elävien säveltäjien asema taidemusiikissa vahvistuu.  composers.fi/tietoa-meista Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Toiminnanjohtaja Vappu Verronen Päätoimittaja Lasse Lehtonen lasse.a.lehtonen@helsinki.fi Toimitussihteeri Hanna Isolammi hanna.isolammi@gmail.com Ulkoasu Antti Kangassalo / farm.fi Kansi Bridget Allaire: Amor fati, 2018 Öljy alumiinilevylle, 28,5 x 26 cm ”Amor fati on maalaus, joka esittää luurangon hallitussa romahtamisessa, paljaana ja suojaamattomana. Luut ilmaisevat raakaa ja aitoa läsnäoloa, ja romahdus on sisäistetty tila. Tämä on muodon käsite, joka kohtaa kohtalonsa vastustamatta ja yhä pystyssä. ’Amor fati’ ei tarkoita kohtalon ylittämistä, vaan sen sisällä pysymistä ehjänä.” Paino Topnova Oy ISSN 1799-8433 ISSN 1799-8441 (verkkoversio) Kompositio verkossa (pdf)  composers.fi/kompositio-lehti Komposition toteuttamisessa on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. Kompositio on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen (kultti.net) Suomen Säveltäjät ry Keilasatama 2 A, 02150 Espoo saveltajat@composers.fi puh. 09 445 589  composers.fi facebook.com/suomensaveltajat instagram.com/finnishcomposers Toimisto Toiminnanjohtaja Vappu Verronen Toimistoja viestintävastaava Laura Sallinen Projektisuunnittelija Petra Piiroinen Hallitus Osmo Tapio Räihälä, puheenjohtaja Niilo Tarnanen, varapuheenjohtaja Sanna Ahvenjärvi Sid Hille Anna Huuskonen-Kuhlefelt Tuomas Kettunen Markku Klami 5.4.2025 asti Olli Moilanen 5.4.2025 lähtien K O M P O S I T I O 1 20 25
x11 20 24 2 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 3 Poimintoja W IL M A H U R S K A IN EN / S IB EL IU SA K AT EM IA A N T T I K A N G A S S A LO M A A R IT K Y T Ö H A R JU M A A R IT K Y T Ö H A R JU 12 Yksitoista päivää yhdessä Anu Ahola kirjoittaa Musica nova Helsinki -festivaalista, sen teemoista ja tapahtumista. 26 Katsaus säveltäjien tohtorintutkintoihin Veli-Matti Puumala, Uljas Pulkkis ja Maria Kallionpää kertovat näkemyksiään säveltäjän tohtorintutkinnosta Kimmo Korhosen kirjoittamassa artikkelissa. 22 Mediamusiikki Sävellystyön tueksi -sarjan artikkelissa Pessi Levanto kertoo, mitä huomioida elokuvaja pelimusiikin tekemisessä. 16 Kysy kollegalta Minna Leinonen kysyy, Kalevi Aho vastaa. 19 Kuultua valoa, kosketettua tilaa ja muistoja menneisyydestä Auli Särkiö-Pitkäsen katsaus uutuuslevyihin. 21 Lukusuosituksia Uudistuneessa Kirjanurkassa säveltäjät kertovat heitä inspiroineista kirjoista. Juha T. Koskinen aloittaa. 50 Suomen Säveltäjät ry:n vuosikertomus 2024 30 Yhdistyksen 11 uutta jäsentä esittäytyy
4 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 5 V alitse suosikkimusiikkisi! Selvä, avaan alasvetolaatikon. Hmm… Pop, K-pop, J-pop, techno, rap, hip hop, trip hop, doo-wop, hypnagoc, country & western, AOR, EDM, RnB, heavy metal, doom metal, kristillinen trash metal, bling blong, kling klong, hohhoijaa… Kas, onhan tuolla näköjään pohjalla jazz, ja älähän mitä: klassinen. Klikataanpas sitä. Mitä? Eihän täällä ole mitään viimeisen sadan vuoden aikana sävellettyä! Entä onko suosikkimusiikkisi a) nykymusiikkia b) ysäriä c) kasaria d) 70-lukua e) 60-lukua f) 50-lukua? Kaikkia noita! Seuraan innolla uutta musiikkia. Ja 90-luvulla tervehdin ilolla tyylien vapautumista. Mutta kyllä 80-luvullakin kirjoitettiin hienoja teoksia, kuten John Adamsin Harmonielehre, jonka melko täydellinen antiteesi, Magnus Lindbergin Kraft oli omassa lajissaan yhtä vaikuttava. Ja 70-luvulla kylvettiin spektraalimusiikin ja minimalismin siemenet, jotka ovat sittemmin kasvaneet ja kukoistaneet lukemattomin eri tavoin. Silti 60-luvun mestariteokset ovat monelle yhä järkkymätön perusta: silloin Soldaatit etenivät Atmosfääreistä Sinfoniaan. No entäs 50-luku? Joillekin ihan no-no, mutta meistä monelle Nono. Taidemusiikin tekijällä on ongelma: edustamme musiikinlajia, josta aivan ehdoton valtaosa ihmisistä ei tiedä yhtään mitään. On myös uskoteltu, ettei tuo valtaosa edes halua tietää siitä mitään, eikä halua sitä kuulla. Silti monen konsertin jälkeen yleisön kuulee kiittävän juuri sen elävän säveltäjän musiikkia, jota nyt satuttiin kuulemaan, vaihteluna Brahmsille ja Mozartille. Media on lakannut seuraamasta taidemusiikin kehitystä. Journalismi on siirtynyt internetiin, eikä taidemusiikista kirjoittaminen tuota riittävästi klikkauksia, ei edes vanhan klassisen musiikin. Siksi suomalaisen sinfoniaorkesterin esiintymisen ulkomailla kerrotaan kirvoittaneen ”murskakritiikin” (vahingonilo tuottaa klikkauksia), kun yksi viheliäinen skandaalilehti tunnustaa, ettei alle satavuotiaan orkesterin historia ole sille tuttu. Ja silti samaan aikaan kymmenen kansainvälistä laatulehteä ylistää orkesteria, kapellimestaria ja solistia – suomalaisia muusikoita, jotka esittävät muun muassa elävän suomalaisen säveltäjän musiikkia. Toki osa tuonkin orkesterin muusikoista on muualta kotoisin, mutta heistä jokainen on yhtä lämpimästi tervetullut suomalaisen musiikin tulkitsijaksi ja lähetiksi, ja on jo nyt monen suomalaisen säveltäjän yhteistyökumppani. Terveisiä Salzburgista, mikäli ette jo arvanneet. Taidemusiikkimme kenttä onkin hämmästyttävän kansainvälinen. Me säveltäjät VIENTI– PONNISTELUA Puheenjohtajalta liikumme jatkuvasti yli rajojen, olemme oman musiikkimme innokkaimpia vienninedistäjiä, solmimme suhteita esittäjien, festivaalien, orkestereiden, levy-yhtiöiden ja tapahtumien kanssa – ja pokkaamme lopuksi sen himoitun Grammyn. Ongelmamme on, ettei meistä pidetä niin paljon ääntä kuin pitäisi. Oma äänemme ei kanna riittävästi, ja siksi tarvitsemme laajaa, ammattimaista vientiponnistelua, sillä taidemusiikin tehtävä on aina toimia suunnannäyttäjänä. Mitä tulee suunnan näyttämiseen, taidemusiikki ulottaa lonkeronsa moniin suuntiin, joten palataan 1960-lukuun: kuunnelkaapa historian suurimman popmusiikkivaikuttajan The Beatlesin teos Revolution 9 (1968), ja miettikää, olisiko popmusiikilla sittenkin jotakin annettavaa taidemusiikille – vai ovatko genrerajat jopa tarpeettomia? OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ M A A R IT K Y T Ö H A R JU SILTI MONEN KONSERTIN JÄLKEEN YLEISÖN KUULEE KIITTÄVÄN JUURI SEN ELÄVÄN SÄVELTÄJÄN MUSIIKKIA, JOTA NYT SATUTTIIN KUULEMAAN, VAIHTELUNA BRAHMSILLE JA MOZARTILLE.
4 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 5 TÄ Ä L L Ä M U H I VAT LY H Y E T, Y T I M E K K Ä ÄT & A J A N K O H TA I S E T K KOM POS TI KEVÄTKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ S uomen Säveltäjien kevätkokous järjestettiin Paasitornissa Helsingissä lauantaina 5.4.2025. Kokoukseen osallistui 65 jäsentä ja 6 jäsentä valtakirjalla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Olli Virtaperko. Kokouksessa Niilo Tarnanen valittiin yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle. Yhdistyksen hallituksen jäseniksi valittiin Sid Hille ja Anna Huuskonen-Kuhlefelt jatkokaudelle sekä uutena Olli Moilanen. Madetoja-säätiön hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027 valittiin Leevi Räsänen. Madetoja-säätiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Anna-Sofia Anttonen (kaksivuotiskaudelle) sekä Lauri Toivio (yksivuotiskaudelle Leevi Räsäseltä vapautuneelle paikalle). Hallituksen varajäseneksi valittiin Tara Valkonen. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset kevätkokouksen asiat, kuten vuosikertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. ANTTI AUVISESTA SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N KUNNIAJÄSEN S uomen Säveltäjät ry kutsui Antti Auvisen kunniajäsenekseen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä 5.4.2025. Antti Auvinen toimi Suomen Säveltäjien hallituksen puheenjohtajana vuosina 2014– 2024 sekä varapuheenjohtajana 2011–2014. Lisäksi hän on toiminut Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teoston hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2022 lähtien. ”Musiikissaan Antti Auvinen reagoi usein ympäröivän maailman epäkohtiin, ja sama piirre on kanavoitunut hänen kymmenvuotiseen kauteensa Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana. Yhdistys kiittää Auvisen inspiroivaa toimintaa sekä alan edistäjänä että taiteilijana”, yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Tapio Räihälä sanoi tilaisuudessa pitämässään puheessa. Suomen Säveltäjien ensimmäinen kunniajäsen oli Jean Sibelius yhdistyksen perustamisvuonna 1945. Vuosikymmenten kuluessa kunniajäseniä on kutsuttu yhteensä 23. Suomen Säveltäjien 80-vuotisjuhlat Turussa S uomen Säveltäjien 80-vuotisjuhlavuosi kulminoituu Turkuun 20.–21.11.2025. Juhlapäivien ohjelmassa on muun muassa Turun filharmonisen orkesterin Säveltäjien Suomi -juhlakonsertti, What ever Works! -festivaalin konsertti sekä Turun musiikkijuhlien Uuden musiikin kotimaan katsaus -konsertti. Juhlahumun lomassa pidetään myös yhdistyksen syyskokous. Juhlat – Säveltäjät 80 -konserttisarja käynnistyy S uomen Säveltäjien 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu konserttisarja Juhlat – Säveltäjät 80 tuo yhteen kotimaisen musiikin monipuolista kirjoa historiallisista säveltäjänimistämme aikamme uusimpiin ääniin. Kesäkuusta joulukuun loppuun 2025 jatkuvassa sarjassa kuullaan monipuolista musiikkia yhdistyksen jäseniltä, ja useissa konserteissa on ohjelmassa myös kantaesityksiä. Sarjalla juhlimme säveltäjien ja esittäjien yhteistyötä, joka muodostaa taidemusiikkiperinteemme ytimen. Sarjassa on mukana toimijoita suurista sinfoniaorkestereista musiikkioppilaitoksiin, vapaaseen kenttään ja festivaaleihin. Konserttikalenteria julkaistaessa mukana oli 17 konserttia, ja määrä kasvaa edelleen. Sarjaan voi ilmoittautua mukaan lokakuun loppuun saakka. Juhlat – Säveltäjät 80 -konserttikalenteri ja lisätiedot konsertin ilmoittamisesta sarjaan löytyvät osoitteesta composers.fi/ juhlat-saveltajat-80. P ET R A P IIR O IN EN
6 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 7 Palkintoja ja kilpailumenestystä 18.7. Veli-Matti Puumala 60 v 21.7. Jukka Linkola 70 v 22.7. Uljas Pulkkis 50 v 5.8. Tero Lanu 50 v 10.8. Jorma Panula 95 v 5.9. Pekka Jalkanen 80 v 19.9. Rafael Junchaya Rojas 60 v 2.10. Pasi Lyytikäinen 50 v 1.12. Timo-Juhani Kyllönen 70 v O N N IT TE L E M M E ! Teosto-palkinto 2025 Mioko Yokoyamalle ja DJ Kridlokkille V uoden 2025 Teosto-palkinnon voittajat ovat Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization ja Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai. Palkintoon ehdolla oli kuusi sävellystä tai teoskokonaisuutta, ja Suomen Säveltäjien jäsenistöstä Yokoyaman Mineralizationin lisäksi ehdokkaana oli Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta. Palkintoraati perustelee Mioko Yokoyaman teoksen valintaa: ”Mineralization on kotimaisen nykymusiikin helmi, joka hyödyntää taitavasti ja kunnianhimoisesti kamarimusiikkikokoonpanon mahdollisuuksia. Nykysoittotekniikat, kuten viulun ja sellon kielten sinitarralla preparointi, yhdistyvät huokoisiin, perkussiivisiin ja kitkaisiin ääniin. Näin Yokoyama synnyttää kiehtovan superinstrumentin, jonka soinnit sulautuvat toisiinsa kekseliäästi. Mineralization ’rokkaa’ ja on helposti lähestyttävä jo ensimmäisellä kuuntelukerralla [-].” Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta. Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkinto jaettiin nyt 20. kerran. Lotta Wennäkoski belönas med Paciuspriset F redrik Pacius-priset för 2024 tillfaller tonsättaren Lotta Wennäkoski för hennes djärva, personliga och nyskapande verksamhet inom tonkonsten. Wennäkoski är en mångsidig tonsättare som skrivit ett brett spektrum av orkester-, vokal och kammarmusik samt soloverk. Hennes tonspråk präglas av en rik klangvärld, i vilken lyriskt mångskiftande partier kombineras med rytmiskt slagkraftiga element. Svenska litteratursällskapet i Finland delar årligen ut Fredrik Pacius-priset ur Fredrik Pacius minnesfond. Priset på 15 000 euro tilldelas en person som främjat Finlands musikliv i Fredrik Pacius anda. Priset delades ut i samband med en konsert med Sibeliusakademins studerande i Organo-salen i Musikhuset i Helsingfors den 22 maj. JU S S I H EL T T U N EN / T EO S T O Kari Väkevän teos p(M) voitti Experimental Vocal -sävellyskilpailun S äveltäjä ja äänitaiteilija Kari Väkevän (s. 1957) teos p(M) sooloäänelle ja elektroniikalle (2025) voitti Vocalverse/Experimental vocal 2025 -sävellyskilpailun yhdessä kolmen muun teoksen kanssa. Muut voittaneet teokset ovat: Gloria Xia: Unvoiced; Chang Ge: The Horizon Melted into the Sea ja Soheil Shirangi: When Words Live. Kilpailuun lähetettiin 40 teosta 16 maasta. Niilo Tarnanen ECSAn hallitukseen ja ECF:n varapuheenjohtajaksi S uomen Säveltäjät ry:n varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen valittiin jatkokaudelle European Composer & Songwriter Alliancen (ECSA) hallitukseen. Samalla Tarnanen valittiin myös yhdistyksen taidemusiikkikomitean ECF:n varapuheenjohtajaksi. ECSAn ydintehtävä on puolustaa ja edistää säveltäjien ja musiikintekijöiden taiteellista vapautta sekä oikeuksia kehittämällä heidän sosiaalista ja taloudellista tilannettaan. K KOM POS TI O M A R H AV A N A ECSAn hallitus M A A R IT K Y T Ö H A R JU K A R I VÄ K EV Ä
6 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 7 18.7. Veli-Matti Puumala 60 v 21.7. Jukka Linkola 70 v 22.7. Uljas Pulkkis 50 v 5.8. Tero Lanu 50 v 10.8. Jorma Panula 95 v 5.9. Pekka Jalkanen 80 v 19.9. Rafael Junchaya Rojas 60 v 2.10. Pasi Lyytikäinen 50 v 1.12. Timo-Juhani Kyllönen 70 v Tampereen Pianoseuran sävellyskilpailu tuotti uusia teoksia T ampereen pianokilpailun yhteydessä järjestetty sävellyskilpailu tuotti 45 uutta soolopianoteosta. Kilpailun voitti Johanna Ruotsalainen teoksellaan Written With Water – Vedellä kirjoitettu. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten Mikko Kervisen, Tomi Räisäsen ja Otto Nuoranteen teoksille myönnettiin lisäksi kunniamaininnat. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat pianisti Emil Holmström, säveltäjä ja harmonikkataiteilija Veli Kujala sekä säveltäjä Minna Leinonen. Tampereen pianokilpailua järjestää Tampereen Pianoseura. Suomen Säveltäjät ry on ollut mukana tukemassa sävellyskilpailua. K ansainvälinen säveltäjärostrum järjestettiin 13.–16.5.2025 Ljubljanassa, Sloveniassa. Yleisradio lähetti katselmukseen kolmen suomalaissävellyksen nauhoitukset: • Tuomas Kettunen: The Pirate Bay ( Anna-Sofia Anttonen, baritonisaksofoni, Tuomas Kettunen, elektroniikka) • Lara Poe: Kun usva helisee (Radion sinfoniaorkesteri, joht. Nathanael Iselin) • Tomi Räisänen: Maaemo ( Eva Alkula, kantele) Kansainvälisen musiikkineuvoston organisoima säveltäjärostrum toteutettiin nyt 71. kerran. Vuoden 2025 valituksi teokseksi nostettiin latvialaisen Gundega A N N A -M A R IA V IK S T EN B R O A D W AY S T U D IO S T O M O KO / ED IT IO N T R O Y Šmiten sävellys The White Birds, ja alle 30-vuotiaiden säveltäjien valittu teos on tšekkiläisen Darja Kukal Moiseevan Calmness II. Lisäksi rostrum julkaisi suositeltujen teosten listan molemmissa kategorioissa. Kansainvälinen säveltäjärostrum on yksi tärkeimmistä nykytaidemusiikin foorumeista, jonka ansiosta rostrumissa valitut ja suositellut teokset soivat radioyhtiöiden ohjelmissa eri puolilla maailmaa ja saavuttavat siten uusia yleisöjä. Teoksiin ja niiden säveltäjiin voi tutustua Yle Areenan ohjelmassa Kansainvälinen säveltäjärostrum 2025 & Ylen edustusteokset:  areena.yle.fi/1-74268853. Tuomas Kettusen, Lara Poen ja Tomi Räisäsen teokset Kansainvälisessä säveltäjärostrumissa 2025 ST U D IO K U VA SI SK O T / M U SE O V IR A ST O M A A R IT K Y T Ö H A R JU / M U SI C FI N LA N D A N N E A R O M A A IN MEMORIAM R E I J O J Y R K I Ä I N E N J UA N A N T O N I O M U R O G E R I L K K A K U U S I S T O A S KO V I L É N 1934–2024 1945–2025 1933–2025 1946–2025 Muistokirjoitukset löytyvät sivuiltamme:  composers.fi > Artikkeleita
8 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 9 Teoston kulttuurisäätiön toiminta vakiintuu T eoston kulttuurisäätiön verkkosivut ja visuaalinen ilme julkaistiin 9.6.2025. Säätiö myöntää musiikin tekijöille apurahoja sekä rahoittaa alaa koskevia hankkeita ja varmistaa siten tekijöille taloudellisen mahdollisuuden keskittyä luovaan työhön. Tekijöiden haku on kaksi kertaa vuodessa: 1.–21.9. ja 1.–21.3.  teostonkulttuurisaatio.fi Musiikkialan tuore yhdenvertaisuusbarometri K eväällä 2025 julkaistun musiikkialan yhdenvertaisuusbarometrin perusteella alan yhdenvertaisuus on vähitellen paranemassa. Epätasa-arvo, epäasiallinen kohtelu ja syrjintä ovat kuitenkin edelleen merkittäviä ongelmia. Yhdentoista musiikkialan organisaation yhdessä toteuttamaan barometriin saatiin lähes 1 500 vastausta. Vastaajista 53 % kokee alan yhdenvertaiseksi. Yhdenvertaisuuden kokemus vaihtelee kuitenkin paljon sukupuolen, aseman ja iän mukaan. Barometrin mukaan yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää: 93 % vastaajista sanoo, että yhdenvertaisuus on heille tärkeä arvo. Yli neljä viidesosaa vastaajista haluaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehdään aktiivisia toimenpiteitä.  teosto.fi/ yhdenvertaisuusbarometri2025 Tutkimus Ylen kulttuuriohjelmien historiasta T uore tutkimus Kulttuurin vuosisata: Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 (SKS) on ensimmäinen laaja katsaus Ylen kulttuuriohjelmien historiaan. Teoksessa on uutta tietoa muun muassa Ylen roolista musiikin tuottajana, välittäjänä ja vaalijana. Taidemusiikin säveltäjistä näkyvyyttä saavat esimerkiksi Einojuhani Rautavaara ja Tauno Marttinen, joilla oli merkittävä rooli tv-oopperan nousussa 1960-luvulla. Teoksen toimittajina ovat Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen ja Janne Mäkelä. V alokuvaaja Maarit Kytöharjun Ammattisäveltäjä-näyttely kertoo suomalaisesta säveltäjäkunnasta 1990-luvulta tähän päivään. Näyttely tarjoaa harvinaisen katsauksen taidemusiikin säveltäjien arkeen ja työhön, ja se on esillä kesällä Turun Sibelius-museossa 18.6.–10.8.2025 sekä Helsingissä Musiikkitalossa 15.10.–14.11.2025. Kytöharju on kuvannut suomalaista musiikkielämää yli 35 vuoden ajan. ”Nyt näen edessäni valtavan kuva-aineiston, joka kertoo säveltäjäyhteisön moninaisuudesta, elinvoimasta ja kansainvälisyydestä”, hän kertoo näyttelyidean taustoista. Näyttely toimii kunnianosoituksena säveltäjien työlle sekä Suomen Säveltäjät ry:lle yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuonna. Samassa yhteydessä Kytöharjun laajasta kuva-aineistosta kootaan myös digitaalinen arkisto, joka jää pysyvästi yhdistyksen ja tutkijoiden käyttöön. MAARIT KYTÖHARJUN VALOKUVANÄYTTELY TURUSSA JA HELSINGISSÄ Oikaisu K ompositio 2/2024 sivulla 29 vasemman reunan lihavoiduissa luvuissa oli väärä tieto: ”16 % kaikista esityksistä oli kotimaista nykymusiikkia.” Pitäisi olla: ”6,4 % kaikista esityksistä oli kotimaista nykymusiikkia.” Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n nykymusiikkitilastot vuodelta 2024 ESITETYISTÄ TEOKSISTA OLI NYKYMUSIIKKIA 21 %
8 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 9 Madetojasäätiön myöntämät avustukset vuonna 2025 L eevi Madetojan (1887–1947) testamenttivaroilla vuonna 1997 perustettua Madetoja-säätiötä hallinnoi Suomen Säveltäjät ry. Säätiön tarkoituksena on Leevi Madetojan teosten sekä muun suomalaisen luovan säveltaiteen julkistaminen. Säätiö myöntää avustuksia Leevi Madetojan teoksiin liittyviin hankkeisiin, uusien suomalaisten sävellysten tilaamiseen sekä uuden suomalaisen taidemusiikin taltiointiin. L E E V I M A D E T O JA N T E O K S I I N L I I T T Y VÄT H A N K K E E T Y H T E E N S Ä 3 € Pasanen Riikka / Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio Leevi Madetojan Lux Triumphans -kantaatin esittäminen ja äänittäminen filosofisen tiedekunnan promootioaktissa 2 000 € Pohjan Laulu ry Leevi Madetojan Tuhanten rantain partahilla -teoksen taltiointi 1 000 € S ÄV E L LY S T I L AU S AV U S T U K S E T Y H T E E N S Ä 7 7 8 5 € Antola Iida Tuomela Tapio: Kaksi kokoelmaa lauluja 3 500 € Anttila Maija ja Antikainen Katri Nuoranne Otto: Teos bassoklarinetille, sellolle ja elektroniikalle 3 300 € Aulbert Frauke Koskinen Juha T.: Piece for solo voice and electronics 3 000 € Campinho Fernandes Diogo Obata Yuto: Work for the Kaamos Duo (soprano and saxophone) 3 000 € Coleman Amelia Aho Kalevi: Heckelphone concerto 4 000 € defunensemblen kannatusyhdistys ry Seppälä Matilda: Teos soittimille, objekteille ja elektroniikalle 4 000 € Duo Helling–Lempa Långbacka Ulf: Teos sello-piano-duolle 3 300 € Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry Haapanen Perttu: Teos sekakuorolle 3 500 € Hiljaisuus-festivaali Tenkanen Aino: Teos lyömäsoitinyhtyeelle 2 500 € Hylkilä Annami Tarnanen Niilo: Laulusarja Kirsi Kunnaksen runoihin sopraanolle ja pianolle 3 500 € Knihtilä Tuija Korpijaakko Paavo: Laulusarja mezzosopraanolle ja sinfonietalle 4 000 € Merisaari Janne / Kamarikuoro Key Ensemble Vesikkala Juhani T.: Tilallistettu teos sekakuorolle, muovimatolle ja kontaktimikrofoneille 4 000 € Musiikin aika / Viitasaaren kesäakatemia Moilanen Olli: Teos sopraanolle ja jousikvartetille Fernando Pessoan runoihin 4 000 € Naiskuoro Välke Räihälä Osmo Tapio: Teos naiskuorolle 3 000 € Pirkanmaan selloyhdistys ry Kaasinen Pietari: Viisiosainen teos selloyhtyeelle 1 750 € Queyras Jeremie Valkonen Tara Jovana: Sonata for solo cello with painting performance based on T.S. Eliot’s Four Quartets 3 000 € Raasakka Mikko Dumitrescu Adina: Duo klarinetistille ja laulavalle pianistille 3 000 € Saarinen Sanna / Musiikkiopisto Juvenalia Linjama Maleena: Lintukirja pianolle 2 000 € Schweizer Livia Hartikainen Jarkko: Kvintetto huilulle, klarinetille, pianolle, sellolle ja elektroniikalle 4 000 € Sinivalo Iida-Vilhelmiina Luoto Meriheini: Sarja sellistille ja vaihtuvalle kokoonpanolle 3 000 € Smovzh Orest Nordal Þorkell: Set of studies for solo violin 3 000 € Suolahti Linda Hartikainen Heli: Sooloteos viululle ja live-elektroniikalle 2 500 € Uusinta Ensemble Arola Tytti: Kamarimusiikkiteos huilulle, saksofonille, pianolle, viululle ja alttoviululle 4 000 € van Gemert Rody Pohjannoro Hannu: Teos cembalolle, konserttikanteleelle ja kitaralle 3 000 € TA L L E N N E T U K I Y H T E E N S Ä 2 4 8 5 € Hakula Anna Keramiikkaa ja akustisia instrumentteja yhdistävän musiikin äänittämiseen ja tuotantokuluihin (säveltäjä Anna Hakula) 2 000 € Jalava Pertti Kamarimusiikkiteosten taltiointi julkaisua varten (säveltäjä Pertti Jalava) 2 250 € 
KOMPOSITIO 1/2025 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2025 PUS! Mesenaatit Olemme palaamassa aikaan, jossa julkisen rahoituksen kuihtuessa taide, tiede ja koulutus ovat yhä enemmän lahjoitusten tarpeessa. Upea uutinen oli esimerkiksi IT-yrittäjä Pekka Räisäsen 300 000 euron lahjoitus Sibelius-Akatemian orkesterikoulutukselle. Myös Sibelius-rahaston varoja on kasvatettava aktiivisesti, ja kiitämme Sibelius-kollegiota, joka oli juhlavuoden ensimmäinen lahjoittaja 6 000 euron panoksella. PUS! Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu Paitsi että viulukilpailu on jo perinteisesti panostanut uuteen tilausteokseen, panimme ilahtuneena merkille nykymusiikin valikoiman finaaliohjelmistossa. PUS! Cupore Taiteen ja kulttuurin tilastot ja tutkimus ovat elinehto alalle. Toivotamme myötätuulta ammattitaiteilijoiden tutkimukselle, josta saisimme lisää rekisteritietoihin perustuvaa dataa. MUR! Työhuonevähennyksen poisto Hallitus päätti, että kodin yhteydessä olevasta työhuoneesta ei tulevaisuudessa voi enää tehdä niin sanottua kaavamaista verovähennystä. Lohduttaudumme sillä, että tosiasialliset kulut ovat edelleen tulonhankkimiskuluina vähennyskelpoisia niin kodin yhteydessä kuin erillisestä työhuoneesta. MUR! Leikkaukset, osa sata Taiteen järjestöjen elinedellytykset hiipuvat, kun OKM:n avustuksia leikataan nollaan asti. Vuonna 2023 yhteisöavustusta sai 24 musiikin alan yhteisöä, vuonna 2025 enää 14. Tuen ovat menettäneet paitsi Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikintekijät, myös muun muassa Musiikkineuvosto, Puhallinorkesteriliitto, Harmonikkaliitto, Kirkkomusiikkiliitto… Elämme toivossa, että puoliväliriihen ratkaisut pitävät: ei lisää leikkauksia kulttuuriin vuonna 2026. Toiminnanjohtaja Vappu Verronen tunnustaa ihastuksen ja ärsytyksen tunteita PUSUT JA PURNAUKSET MUR! Tekoälyasetuksen käytännesäännöt EU:n tekoälyasetukseen voisi olla melko tyytyväinen tekijänoikeuden haltijoiden kannalta, mutta lepsut käytännesäännöt saattavat pilata koko homman. Koko luova ala lobbaa nyt sellaisen asiakirjan puolesta, joka varmistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattamisen. Kaikki avustukset yhteensä 105 700 € Kapica Pawel Recording and release of the CD with quartets by Tiina Myllärinen performed by NeoQuartet 1 500 € Klemola Sami Ground-teoksen levytys (säveltäjä Sami Klemola) 2 000 € Kyllönen Timo-Juhani Sävellyskonsertin tallennus (säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen) 2 250 € Laaksonen Kimmo WeW! Compositions Vol. 1 -albumin tuottaminen (säveltäjät Sebastian Brenner, Asta Hyvärinen, Kimmo Laaksonen, Aki Lappalainen, Eetu Lehtonen, Ulf Långbacka, Teemu Mastovaara, Benedict Slotte) 350 € Pellikka Antero Adam Vilagin kamarimusiikkiteosten nauhoituskuluihin 3 000 € Pietilä Esa Albumin äänittämiseen ja tuottamiseen, jousikvartetti ja saksofoni (säveltäjä Esa Pietilä) 2 250 € Räisänen Tomi Sävellysalbumit ”Works for Guitar”, ” Works for Piano” ja ”Works for Horn” (säveltäjä Tomi Räisänen) 1 000 € Savikangas Max Sävellyskonsertin audiovisuaaliseen tallentamiseen (säveltäjä Max Savikangas) 2 250 € Somnium Ensemble ry Olli Saaren Requiemin levyttäminen 1 500 € Supponen Lauri Dwell-albumin julkaisu (säveltäjä Lauri Supponen) 1 500 € Uljas Kaisamaija / Barokkifuusioyhtye Detritus Barokkilauluja ja niiden pareiksi tilattuja uusia teorbilauluja sisältävän Hittiparitsarjan levytys (säveltäjät Kristin Bolstad, Tuomas Kettunen, Þorkell Nordal, Leevi Räsänen, Lauri Supponen) 1 500 € virate.me Kallostammatsa-levyn tuotanto (säveltäjä Walter Sallinen) 1 500 € Madetojasäätiön myöntämät avustukset vuonna 2025 
KOMPOSITIO 1/2025 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2025 K un ”huoltovarmuus” salakavalasti hiipi julkiseen keskusteluun kaiken yhteiskunnallisen priorisoinnin korkeimpana huippuna, ei tarvinnut odottaa kauaa, että trendi omaksuttiin myös taiteen ja tutkimuksen arvon perusteluksi. Muuttuvassa turvallisuustilanteessa ja tulevaisuuden pahimmissa uhkakuvissa on katsottu, että on asiaan kuuluvaa perustella musiikinteoreetikoiden, muinaisen Mesopotamian tutkijoiden ja nykytaiteilijoiden merkitystä Suomen kriisinkestävyyden ja toimintakyvyn takaajina. Huoltovarmuus ei tietenkään ole syrjäyttänyt talouden painoa taiteen arvon määrittelijänä. Julkisen keskustelun perusteella talouden kasvattaminen on edelleen kaiken inhimillisen toiminnan jaloin pyrkimys. Siksi alan raportit todistelevat yhä mieluusti siitä, miksi taide ja tiede oikeastaan ovat talouskasvun kannalta välttämättömiä. Tämä saa tavallaan kaipaamaan aikoja, jolloin taiteen merkitystä perusteltiin vain hyvinvointivaikutuksilla. Niissä sentään oli edes ripaus yritystä inhimillisyyteen. En ole näin kirjoittaessani tarkoituksellisen ilkeä ajankohtaiseen termistöön hanakasti tarttuneita taideja tiedeyhteisön vaikuttajia itseään kohtaan. He joutuvat perustelemaan olemassaolonsa tärkeyttä päättäjille näiden oletetusti parhaiten ymmärtämällä kielellä. Pakko silti kysyä: onko tämä oikeastaan johtanut yhtään mihinkään? Vielä koronasulkujen aikoihin saatettiin ajatella, että päättäjät eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet sitä, millainen taloudellinen arvo taidealoilla on. Tämän jälkeen numeerista ja muutakin dataa on kerätty, prosessoitu ja tiivistetty uskoen vilpittömästi siihen, että päättäjiä kiinnostaisi. No, ei kiinnostanut. OKM:n tuoreet leikkaukset osuivat kipeästi useisiin alan keskeisiin organisaatioihin. Onnekkaimmat ovat joutuneet vain supistamaan tehtäviään, mutta monien toiminta tulee kituuttelukauden jälkeen kuolemaan, jos jokin ei muutu. Kyse on tietysti jostain paljon laajemmasta, yhteiskunnan häpeällisiksi äityneistä arvoista, jotka implisiittisesti ohjaavat perustelemaan taiteen ja tieteen merkitystä välineellisillä muuttujilla. Häpeällisiä nämä arvot ovat siksi, että taide ja tutkimus ovat molemmat oleellinen osa ihmisyyttä. Niiden väheksyminen asettaa kyseenalaiseksi koko ihmisenä olemisen tarkoituksen. Tästä syystä on vaarallista alkaa omaksua tätä mitäänsanomattomuuden retoriikkaa omaan kielenkäyttöön. Ajan myötä se kyllä läikkyy yli kaikkeen keskusteluun, ja tuossa vaiheessa on enää vaikeaa muistaa muuta kuin välineellinen näkökulma. Sitä paitsi jos ajatus viedään riittävän pitkälle ja ihmisyyden itseisarvo pelkistetään irvokkaiksi välineellisiksi muuttujiksi, leikkurit kohdistuvat konkreettisesti ihmisiin. Itse asiassa tätä tapahtuu jo nyt. Kuka esimerkiksi saa hoitoa tai yhteiskunnan tukia, kuka ei? Ovatko yksilön potentiaalinen myötävaikutus talouskasvuun tai huoltovarmuuteen merkittäviä tekijöitä näissä valinnoissa? Miten sinä perustelisit valtiolle, että vanhempasi tai lapsesi on huoltovarmuuden tai talouskasvun vuoksi välttämätöntä pitää hengissä? Ehkä hänen todellinen arvonsa on jossain aivan muualla. LASSE LEHTONEN Talouskasvu, huoltovarmuus, hyvinvointivaikutukset – ja muita tapoja väheksyä ihmisyyttä Päätoimittajalta LA S S E LE H T O N EN
12 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 13 Yhdessä äänen ilmiöitä kokemassa. Kirkoissa, klubeilla ja toreilla, ihmisolentoina tässä ajassa. KOLLEK TIIVIST A KUUNT ELEMIS TA OPETTE LEMASS A V A I K U T E L M I A M U S I C A N O V A H E L S I N K I F E S T I V A A L I LT A
12 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 13 vuosina erityisesti kestävän kehityksen kysymysten parissa. Oli kiinnostavaa päästä tutkimaan, miten vuoden 2025 Musica nova peilasi tätä kummallista maailmanaikaamme. Taiteellinen johtaja Tuuli Lindeberg oli valinnut festivaalin teemaksi ”Yhdessä”. Keskellä globaalia murrosta, polarisaation voimistuessa sekä meillä että muualla, ajankohtaisempaa tai tarpeellisempaa teemaa tuskin olisi voinut tapahtumalle keksiä. YKSITOISTA PÄIVÄÄ YHDESSÄ Yksitoista päivää kestänyt, lähes 40 konserttia sisältänyt Musica nova näyttäytyi kokonaisuudessaan moninaisena, monitaiteisena ja jopa niin runsaana, että osa tapahtumista meni harmillisesti mutta väistämättä sivu suun. Festivaali itsessään on monen järjestäjän yhteinen ponnistus – ja samalla säveltäjäyhteisön eloisa yhteen kokoontuminen. Nova hoiti jälleen tehtävänsä kansainvälisten taidemusiikkivirtausten näyteikkunana esittelemällä säveltäjiä ja esiintyjiä sekä meiltä että muualta. Moninaisuus näkyi ohjelmassa myös säveltäjien tasapainoisena sukupuolijakaumana. Osa konserteista oli maksuttomia, ja ajankohtaisia aiheita avattiin yleisölle keskustelutilaisuuksissa. Yksi vuoden 2025 festivaalin odotetuista kohokohdista oli parikymmentä vuotta sitten lanseeratun VarjoNovan uusi tuleminen. Helsingin Konservatoriolla järjestetyn konsertin pääosassa olivat lapset ja nuoret niin säveltäjinä kuin esiintyjinä, saumattomassa yhteistyössä Zagrosin ammattilaisten kanssa. Samalla tuotiin näkyvämmäksi taustalla vaikuttavaa pitkäjänteistä pedagogista työtä, joka itsessään on avain nykymusiikin tulevaisuuteen. Nuorin polvi hurmasi sekä taidoillaan että vilpittömällä omistautuneisuudellaan. Ilahduttavia kokonaisuuksia ja nuorta energiaa löytyi toki Novan muustakin ohjelmasta. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Uusinta Ensemblen ja Tapiola Sinfoniettan konsertit, joissa kuuntelukokemukseen sisältyi muun muassa performanssia, mielikuvituksekkaita soittimia sekä luontevaa juontamista, ja meno sekä lavalla että yleisössä oli rentoa kuin pop-konserteissa konsanaan. Ainakaan näissä tilaisuuksissa kenenkään ei varmasti tarvinnut jännittää tiukkaa konserttietikettiä (itseni tosin yllätin stressaamasta, onko ihan varmasti ok käyttää kännykän ääntä kesken konsertin, interaktiivisessa osuudessa). YLI KYNNYSTEN JA RAJOJEN Festivaalin käynnisti Tytti Arolan yhteisöllinen teos Hälytyskellot. Siinä aikuisista ja lapsista koostuva vapaaehtoisten joukko muodosti Tuomiokirkon eteen ketjun ja tuotti erilaisia ääniä naruihin kiinnitetyillä kulkusilla. Säveltäjän mukaan teos symboloi auttamista ja voidaan tulkita myös hiljaisena hätähuutona. Helmikuisen Helsingin illan alakuloisessa tihkusateessa TEKSTI: ANU AHOLA KUVAT: MAARIT KYTÖHARJU VUODEN 2025 MUSICA NOVA HELSINKI -FESTIVAALI TARJOILI AIKAMME MUSIIKKIA MONIMUOTOISENA KALEIDOSKOOPPINA. KESTÄVÄN KEHITYKSEN KYSYMYKSIÄ POHTIVASSA NYKÄRIFANISSA TAPAHTUMA HERÄTTI MONENLAISIA AJATUKSIA SEKÄ VISIOITA TAIDEMUSIIKIN MAHDOLLISISTA TULEVAISUUKSISTA. O ma kiintymyssuhteeni Musica novaan juontaa kauas 1990– 2000-lukujen vaihteeseen, jolloin musiikkitieteen opintojeni loppusuoralla pääsin syväsukeltamaan kansainvälisen nykymusiikin maailmaan Kimmo Hakolan visionääristen festivaalien tiedottajana. Sittemmin olen saanut tarkkailla musiikkialaa monista näkökulmista, viime Hälytyskellot. Festivaalin avannut Tytti Arolan yhteisöllinen teos johdatteli yleisön tunnelmasta ja tilasta toiseen. 
14 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 15 kulkusten hento kilinä viritti hienosti korvat ja mielen kuuntelulle. Itselleni teos ja sen hätään viittaava nimi toivat mieleen myös hiljaiset signaalit: osaammeko tulkita hienovaraisia merkkejä ennen kuin on liian myöhäistä? Astuminen ulkoa kirkkaasti valaistuun kirkkosaliin, Avantin avajaiskonserttiin, vei toisenlaiseen tunnelmaan, kun illan esiintyjät ottivat yleisön vastaan niin ikään kulkusnaruja pyörittäen. Konsertissa kuullut Silvia Borzellin teokset vahvistivat odottavaa tunnelmaa, ja Gérard Griseyn Quatre chants pour franchir le seuil (Neljä laulua kynnyksen ylittämiseksi) soi kuulaan arvoituksellisena, Lindebergin sopraanon siivittämänä. Minkä kynnyksellä seisomme, yhdessä? Kiintoisa esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä ja nykymusiikkikulttuurin uudistamisesta oli Superpluck-trion Novaan tuoma Issho ni/Yhdessä -klubi Hietsun Paviljongissa. Kitaristi Rody van Gemertin, kantelemuusikko Eija Kankaanrannan ja cembalisti Assi Karttusen muodostama kokoonpano on vuodesta 2019 alkaen pitkäjänteisesti luonut ja vahvistanut yhteyksiä erityisesti Suomen ja Japanin nykymusiikin välillä. Klubikonsepti sisältää uusinta musiikkia, vapaamuotoista keskustelua asiantuntijavieraiden ja yleisön kesken sekä japanilaisia pikkunaposteltavia. Novan klubilla (joka oli jo sarjan kuudes) virtuoosisten tulkintojen ja kekseliäiden teosten lisäksi vaikutuksen teki tilaisuuden lämmin ja välitön tunnelma. Keskustelutuokiossa Aasian tutkimuksen ja musiikkitieteen dosentti Lasse Lehtonen nosti esiin yhden kiinnostavan, kulttuurieroihin liittyvän näkökulman Yhdessä-teemaan: Suomen yksilökeskeisessä kulttuurissa lapsia kannustetaan mahdollisimman aikaiseen itsenäistymiseen, mutta Japanissa taas ihmisen katsotaan todella aikuistuneen vasta siinä vaiheessa, kun hän on ymmärtänyt, miten riippuvainen on toisista ihmisistä. RIKASTUTETUISTA SOINTIKIRJOISTA JA KANNANOTOISTA (VIELÄ KERRAN) Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa (jota itse seurasin verkkosivujen kautta, tästä palvelusta syvällisen kiitollisena) tehtiin matka orkesterin laajennettuihin äänen ja soinnin mahdollisuuksiin ja ilmentymiin. Konsertissa kuultiin Suomen ensiesitykset Lisa Streichilta, Rebecca Saundersilta, Bárá Gísladóttirilta ja Piyawat Louilarpprasertilta sekä kantaesitys Olli Virtaperkolta. Louilarpprasertin Ptera loihti saliin kiihkeän, hypnoottisen äänimaiseman, jossa orkesterin osana soivat muun muassa vinkulelujen pillit. Virtaperkon henkeäsalpaava Aarre nivoi Musiikkitalon urut osaksi säihkyvää, alati liikkeessä olevaa orkesterikudosta ja päätti samalla upeasti HKO:n Helsinki Variations -sarjan. Konsertin väliajalla kuultiin kolmen säveltäjän, Virtaperkon sekä Veli-Matti Puumalan ja Tara Valkosen haastattelut. Säveltäjiltä kysyttiin muun muassa mielipidettä viime aikoina kenttää jakaneeseen kysymykseen siitä, tulisiko taidemusiikin säveltäjien ottaa kantaa esimerkiksi ekokriisiin. Kaikki kolme olivat yhtä mieltä siitä, että taidemusiikin säveltäjät ehdottomasti voivat ja saavat ottaa kantaa, mutta samalla he peräänkuuluttivat jokaisen säveltäjän vapautta olla ottamatta kantaa. Valkonen huomautti lisäksi, etteivät kantaaottavuus tai kantaa ottamattomuus sinänsä automaattisesti tee mistään teoksesta parempaa. Novassa lukuisat teokset kommentoivat suoraan ja rohkeasti aikamme erilaisia ilmiöitä. Vaikuttaakin siltä, että tänä päivänä yhä useammalle säveltäjälle on Superpluckin klubi oli innostava ja lämminhenkinen yhdistelmä kantaesityksiä, puhetta ja tanssia. VAIKUTTAAKIN SILTÄ, ETTÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ YHÄ USEAMMALLE SÄVELTÄJÄLLE ON LUONTEVAA OTTAA KANTAA VAIKKAPA JUURI EKOKRIISIIN NIMENOMAAN MUSIIKKINSA KAUTTA. 
14 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 15 Taiteen tekijän rooli on yhteiskunnassamme edelleen varattu lähtökohtaisesti vain tarkasti rajatulle, ”vammattomalle” ihmisryhmälle. Ja vaikka musiikkialan uusimman, tänä keväänä toteutetun yhdenvertaisuusraportin yleinen viesti on, että yhdenvertaisuus on musiikkialalla hitaasti kohentumassa, eivät sen taidemusiikkia koskevat numerot edelleenkään ole juhlimisen arvoisia. Taidemusiikki on yksi genreistä, joiden parissa syrjintää koetaan eniten, 30 % (tai enemmän) vastaajista. SOPUSOINNUN JA MYÖTÄTUNNON LYHYT OPPIMÄÄRÄ Yksi tämän vuoden Musica novan mieleenpainuvimmista kokemuksista oli Tulkinnanvaraista-foorumin Suuri Oppi, jossa yhteisöllisen esityksen keinoin päästiin opettelemaan kuuntelemisen ja kuulemisen taitoa ja myötätuntoa. Suuri Oppi on jatkoa muusikko-säveltäjä Juho Laitisen johtamalle monivuotiselle hankkeelle, jossa on paitsi toteutettu brittiläisen avantgardesäveltäjä Cornelius Cardew’n musiikkiteatteriteoksen The Great Learning kokonaisesitys myös ”pyritty kollektiiviseen tiedostavuuteen, avoimuuteen, moniäänisyyteen ja inklusiivisuuteen”. Suuren Opin teksti on peräisin Kungfutsen ajatteluun pohjautuvasta samannimisestä teoksesta. Se korostaa yhteiskunnallista sopusointua sekä kehottaa jatkuvaan opiskeluun ja itsensä kehittämiseen itsetutkiskelun kautta. Balderin salin esityksessä toteutettiin teoksen viides kappale. Yleisö sai osallistua lyhyitä sävelteoksia, liikettä, naurua, hiljaisuutta, mimiikkaa, improvisaatiota, soittimia ja kasoittain värikkäitä käyttöesineitä sisältävään esitykseen haluamallaan tavalla. Tapahtuman erityinen, kuulemiseen herkistävä tunnelma sekä pienet, viisaat lauseet jäivät mieleen pitkäksi aikaa pyörimään. ”...Kun yhteisö saavutti sopusoinnun, syntyi maahan hyvä hallinto. Kun maahan syntyi hyvä hallinto, vallitsi koko valtakunnassa rauha ja onnellisuus.” Koko festivaalin päätti Enno Poppen huima Prozession Ensemble Musikfabrikin tulkitsemana. Aiemmin samana päivänä Poppe avasi ajatuksiaan musiikista Jarkko Hartikaisen haastateltavana. Tilaisuudessa kuultiin myös Poppen ohjeita nuorille säveltäjille – ja samalla festivaalin Yhdessä-teeman yksi hieno kiteytys: ”Mene ulos ja puhu ihmisten kanssa. Tee yhteistyötä, sillä et pysty tekemään kaikkea yksin.” • luontevaa ottaa kantaa vaikkapa juuri ekokriisiin nimenomaan musiikkinsa kautta. Julkisille barrikadeille ei helposti nousta, ja esimerkiksi Suomessa vuonna 2024 lanseeratun Musiikki julistaa hätätilan -vetoomuksen on allekirjoittanut verkossa vain pieni osa säveltäjistä (mikä toisaalta saa miettimään, onko tieto vetoomuksesta vielä saavuttanut kaikkia). Ja eikö meidän sen sijaan, että vastustamme jonkinlaista (äänen lausumatonta) kantaaottavuuden vaatimusta, tulisi pikemminkin entistä vahvemmin vaalia taiteen oikeutta kannanottoihin? Varoittavia esimerkkejä vastakkaisesta kehityskulusta kun on nähtävissä tällä hetkellä myös läntisessä maailmassa. KIPUKOHTIA Novan paneelikeskusteluissa tartuttiin musiikkialan erilaisiin rakenteellisiin ongelmiin. Taidemusiikin saavutettavuutta käsitelleessä paneelissa kysyttiin muun muassa, kuinka avoimesti kenttä todellisuudessa ottaa vastaan esimerkiksi Suomeen muualta tulleet taiteilijat tai uudet yleisöt, keskusteltiin kolonialismin painolastista, taiteellisen kuratoinnin yhdenvertaisuushaasteista ja taidemusiikin 1800-luvulta peräisin olevan konserttietiketin mielekkyydestä. Keskustelun jälkeen jäin itse pohtimaan muun muassa sitä, ovatko perinteiset konserttisalit edelleen liian saavuttamattomia paikkoja osalle ihmisistä, ja voisiko Novakin jossain vaiheessa jalkautua vielä laajemmalle, esimerkiksi Helsingin lähiöihin. Helsingin kamarikuoron ja Ensemble Recherchen konsertin nimiteos INNEN/SISÄLLÄ tutkii ajatusta vammaisen esteettömästä luovuudesta. Konserttia edeltäneessä keskustelutilaisuudessa kuvataiteilijat Maarit Hedman ja Riina Noro avasivat rehellisesti ja koskettavasti ajatuksiaan taiteen tekemisestä normista poikkeavalla tavalla aistivien tai toimivien näkökulmasta. Enno Poppen ja Ensemble Musikfabrikin yhteistyön helmi Prozession päätti festivaalin riemukkaaseen sävelkulkueeseen. ”...KUN YHTEISÖ SAAVUTTI SOPUSOINNUN, SYNTYI MAAHAN HYVÄ HALLINTO. KUN MAAHAN SYNTYI HYVÄ HALLINTO, VALLITSI KOKO VALTAKUNNASSA RAUHA JA ONNELLISUUS.”
16 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 17 M IN N A LE IN O S E N K Y S Y M Y S TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN SÄVELTÄJIEN JÄSENET ESITTÄVÄT TOISILLEEN KYSYMYKSIÄ, JOTKA SAATTAVAT KOSKEA KOLLEGAN TUOTANTOA, TEKNIIKKAA, FILOSOFIAA TAI VAIKKAPA URAA. KALEVI AHO MINNA LEINONEN MIKKO HEINIÖ TÄSSÄ NUMEROSSA VIIMEKSI VASTANNUT MINNA LEINONEN ESITTÄÄ KYSYMYKSEN KALEVI AHOLLE, JA SEURAAVALLA KERRALLA AHON NIMEÄMÄ SÄVELTÄJÄ VASTAA HÄNEN ESITTÄMÄÄNSÄ KYSYMYKSEEN. Kollegojen kesken " Kysymykseni koskee työsi vuorovaikutteisuutta. Olet säveltäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimii vuorovaikutuksessa esittäjien ja eri kulttuurien kanssa. Lisäksi teet sävellysprosessien aikana huolellista taustatyötä perehtymällä itse mitä erilaisimpiin soittimiin ja tutustumalla eri kulttuureihin. Minuun ja moniin muihin teit suuren vaikutuksen saapumalla yllättäen Tampere Biennalen 2024 pedagogiseen konserttiin, jossa kantaesitettiin teoksesi Kolme kappaletta lapsiviulisteille. Joku yleisössä kommentoi, kuinka hienoa oli nähdä säveltäjä, joka oli ennestään tuttu koulukirjojen sivuilta. Millaisia vuorovaikutteisia vaiheita sävellystyöhösi kuuluu? Onko sävellystyö pohjimmiltaan sinulle dialogista vai monologista?” V IL LE H A U TA K A N G A S
16 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 17 Monologioopperassa Avain (1977–1978) ratkaisevana apuna oli oopperan suuren baritoniroolin kantaesittäjä Matti Lehtinen. Kun sävellystyö oli vielä varsin alkuvaiheessa, hän kävi luonani ja luki minulle koko libreton läpi tietäen, että olin vielä oopperasäveltäjänä kokematon. Matti oli loistava näyttelijä, ja merkitsin hänen lukiessaan ylös hänen painotuksiaan ja taukojaan: milloin hän nosti puheen korkeutta, milloin laski sitä, tai milloin kiihdytti puherytmiä tai hidasti sitä. Ilman Matti Lehtisen käyntiä Avain olisi saattanut suorastaan epäonnistua. K A LE V I A H O N V A S TA U S  " Sävellystyöni on ollut pääasiassa dialogista, vaikka tuotantooni kuuluu myös monologisempia, ikään kuin itselle kirjoitettuja teoksia. Dialogisuus ilmenee teoksissani kolmella tasolla, vuorovaikutuksessa muusikkojen, ympäröivän yhteiskunnan sekä yleisön kesken. Seuraavat esimerkit selventävät teosteni dialogisuutta. Myöhemmissä oopperoissakin olen käyttänyt Matti Lehtiseltä oppimaani metodia: luen itse librettoa moneen kertaa ääneen näyttelijän tavoin etsien oikeaa ilmaisua eri repliikeille, ja kun se on löytynyt, pelkistän syntyneen puhemelodian vokaalimelodiaksi. Vain oopperoitteni melko harvat aariamaiset kohdat perustuvat musiikillislähtöiselle vokaalimelodiikalle. Toimiessani vuodesta 1993 lähtien pitkään Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjänä opin tuntemaan orkesterin kaikki muusikot, jopa useimpien soittotavan. Tätä käytin hyväkseni Sinfonia Lahdelle säveltämissäni teoksissa. Niitä tehdessäni näin suorastaan silmissäni muusikot, jotka tulisivat kantaesityksessä soittamaan kulloisenkin sävellyksen eri stemmoja. Koska myös orkesterin kakkostai kolmospuhaltajat olivat hyviä muusikkoja, kirjoitin sooloja heillekin, mistä muusikot olivat hyvin onnellisia kokiessaan, että heitäkin oli kuultu ja huomioitu. Kerran Sinfonia Lahden tuolloinen kakkostrumpetisti Jouko Perälä totesi, että kirjoitan aika vaikeita trumpettistemmoja, ja hän ehdotti, että säveltäisin joskus vähän helpomman trumpettisoolon, joka liikkuisi vain keskirekisterissä kvintin alueella. 10. sinfoniaan sitten teinkin hänelle tällaisen soolon. Samaan sinfoniaan kirjoitin orkesterin hienoille klarinetisteille Timo Saarenpäälle ja Matti Rouvalille kadenssin kahdelle klarinetille, mistä molemmat olivat hyvin otettuja. Sinfoninen runo Syvien vesien juhla alkaa vaativilla tuubasooloilla – mielessäni oli siinä Sinfonia Lahden erinomainen tuubisti Harri Lidsle. Kun muusikot ovat tilanneet minulta teoksia, olen lähes aina halunnut ensiksi tavata heitä, jotta he kertoisivat minulle soittimestaan ja esittelisivät sen eri mahdollisuuksia. Samalla olen halunnut tutustua heihin ihmisenä ja KUN MUUSIKOT OVAT TILANNEET MINULTA TEOKSIA, OLEN LÄHES AINA HALUNNUT ENSIKSI TAVATA HEITÄ, JOTTA HE KERTOISIVAT MINULLE SOITTIMESTAAN JA ESITTELISIVÄT SEN ERI MAHDOLLISUUKSIA. M A A R IT K Y T Ö H A R JU
18 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 19 muusikkona ja pyrkinyt syntyvässä teoksessa käyttämään hyväksi heidän vahvuuksiaan. Monia teosteni ulkomaisia solisteja olen ennen työn aloittamista käynyt tapaamassa heidän kotimaassaan. Säveltäessäni viime vuoden lopulla teosta Loihtu viululle ja gagaku-orkesterille matkustin kahdeksaksi päiväksi Tokioon opiskelemaan ensiksi yli tuhat vuotta vanhaa gagaku-perinnettä ja teoksessa tarvittavia ikivanhoja soittimia. Jotkut ulkomaiset muusikot ovat puolestaan tulleet Suomeen käymään tavatakseen minut täällä. Jousisoitinteoksissa lähtökohtani on ollut monologisempi. Oma pääsoittimeni on viulu, ja viulukonsertoissani ei tarvinnut saada neuvoja viulun mestareilta, koska saatoin harjoitella itsekin soolostemmaa. Alttoviulukonserttoa varten ostin alttoviulun voidakseni käydä konserttoa läpi soittimen kanssa. Tällöin viimeistään huomasi, että alttoviulu poikkeaa yllättävän paljon viulusta, eikä sille pidä säveltää täysin samoin kuin viululle. Ensimmäistä sellokonserttoa varten hankin sellon ja opettelin sitä niin, että pystyin kuvittelemaan sellokappaleitteni sormitukset. Kontrabassokonserttoa aloittaessani Lahden orkesterin soolobasisti Eero Munter lainasi minulle basson, jota puolen vuoden ajan intensiivisesti harjoittelin kontrabassokoulun avulla. Löysin instrumentista samalla sellaisia flageolettikulkuja, joita Munter ei tiennyt olevan olemassakaan. Tosin kaikkia niistä hän ei lopulta pystynyt toteuttamaan, koska ne onnistuivat vain kapeasormiselta soittajalta: Munterin sormet olivat paljon paksummat kuin minun. Erhu-konserttoa tehdessäni opiskelin taas erhua, jonka olin aikanaan tuonut mukanani Kiinasta. Kitarakin minulla on, mistä on ollut suuri apu kitarateoksia tehdessäni. Puhaltimia en ole opiskellut lukuun ottamatta baritonitorven alkeita sekä nokkahuilua, jota harjoittelin nokkahuilukonserton säveltämisen yhteydessä. Tavattuani aluksi teoksen tilaajan Eero Saunamäen ja hänen esiteltyä minulle nokkahuiluperheen eri soittimia ostin alttonokkahuilun ja etsin siitä itse kaikki alttonokkahuilusooloissa esiintyvät multifoniset äänet. Itse sävellysprosessin aikana en yleensä ole ollut paljonkaan yhteydessä kantaesittäjiin. Sitten kun teos on valmis ja solistit ovat saaneet stemmansa, olen kuitenkin ollut hyvin vastaanottavainen muusikkojen kritiikille ja valmis korjaamaan tarpeettoman hankalia kohtia. Esimerkiksi patarumpukonsertossa, jonka tein Turun filharmonisen orkesterin patarumpalille Ari-Pekka Mäenpäälle, soolostemmaa piti sävellyksen valmistumisen jälkeen parannella vielä aika paljonkin. Vuorovaikutteisuuden toisena tasona on suhde ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan – miten ne heijastuvat sävellyksissä. Teoksiin voi tällöin syntyä suoranainen dialogi ympäröivän yhteiskunnan ja yksilön, säveltäjän, välillä. Joissakin teoksissa olen pyrkinyt luomaan synteesiä länsimaisuudesta ja itämaisuudesta yhdistämällä niihin arabialaisen, kiinalaisen tai japanilaisen musiikin piirteitä. Lyömäsoitinkonsertolle Sieidi ja harppukonsertolle Mearra annoin saamenkielisen otsikon kiinnittääkseni huomiota uhattuihin kielivähemmistöihin. Kaikissa oopperoissani on myös yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa sisältöä. Selkeimmin tämä näkyy satiirisessa oopperassa Hyönteiselämää (1985–1987). Myös jotkut soitinteokseni kuvastavat puolittain ohjelmallisesti sitä, mitä maailmassa on tapahtumassa. Viime vuonna kantaesitetyssä 18. sinfoniassa lähtökohtana oli voimakas vihansekainen turhautuminen sen johdosta, miten Euroopassa (Ukraina) ja lähialueilla (Gaza) taas soditaan, miten militarismi ja jyrkkä oikeistolaisuus tuntuvat vahvistavan asemiaan kaikkialla, myös Suomessa, ja miten luontokatoa ja ilmastomuutosta vastaan ei missään tehdä mitään ratkaisevaa, koska politiikassa tunnutaan menevän yhä vain raha edellä. Teoksella ei ole silti konkreettista ohjelmaa eikä sen osilla otsikoita. Kolmas dialogisuuden muoto on säveltäjän ja yleisön suhde. Olen sitä mieltä, että nykymusiikin pitäisi pystyä tavoittamaan ”tavallinenkin” kuulija. Silti musiikkia ei pidä luoda kuvitellun kuulijan ehdoilla, ellei sitten sävellä teosta joillekin erityisryhmille, kuten lapsille. Ei pidä myöskään ajatella sitä, mitä kollegat tai kriitikot teoksesta kenties sanovat. Säveltäjän ajatusten ja nuottipaperin väliin ei saa asettaa muita. Mutta uskon, että jos säveltäjä ei itse ole eristäytynyt liiaksi maailmasta, hänen musiikkinsa kykenee kyllä kommunikoimaan, vaikka hän näennäisesti säveltäisi vain itselleen. Kommunikointi kuulijan kanssa on säveltäjälle lopulta elintärkeää. Jos uusi teos kykenee puhuttelemaan vahvasti kuulijaa, tämä voi antaa hänelle tulevaisuudentoivoa. Hän saattaa kokea, että nykyhetken mahdollisuuksistakin voi luoda jotain yhtä puhuttelevaa kuin aikaisempina aikoina, sellaista, joka erityisesti koskee juuri meidän aikaamme. •  USKON, ETTÄ JOS SÄVELTÄJÄ EI ITSE OLE ERISTÄYTYNYT LIIAKSI MAAILMASTA, HÄNEN MUSIIKKINSA KYKENEE KYLLÄ KOMMUNIKOIMAAN, VAIKKA HÄN NÄENNÄISESTI SÄVELTÄISI VAIN ITSELLEEN.
18 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 19  KUULTUA VALOA, KOSKETETTUA TILAA JA MUISTOJA MENNEISYYDESTÄ Tämänkertaisissa uutuuslevyissä äänet hohtavat vesivärimäisinä sävyinä, kaikuvat ruumiillisena muistona ja työstävät menneisyyttä. Aistien rajat liukuvat, kun ääni näkyy, tuntuu ja väreilee maisemassa ja maisemana. Valokeilaan astuvat kontrabasso ja alttoviulu. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN A hkerasta tilaamisesta ja sävellystyöpajoista tunnettu brittiläinen Kreutzer-kvartetti yhdistää tilausteoksia kahdelta pitkäaikaiselta yhteistyökumppaniltaan ja kahdelta nousevalta säveltäjältä. Iso-Britanniassa opiskelleen Joel Järventaustan On Blue (2020) erottuu joukosta omaäänisenä. Järventaustan (s. 1995) ensimmäinen teos jousikvartettikokoonpanolle tasapainottaa onnistuneesti perinteeseen kiinnittymistä ja tuoreutta. Kreutzerin viulisti Peter Sheppard Skærvedin aloitteesta sen lähtökohdaksi tuli J. M. W. Turnerin (1775–1851) eräs meriaiheinen akvarelli. ”Blue” liittyy maalauksen sävyyn ja musiikin sointiväriin mutta myös korona-ajan alakuloon sekä Järventaustan synestesiaan. Tekstuuri on vesivärimäisen keveää, merellisyys ilmenee pyörteilevänä avaruuden tuntuna, jossa on sekä painavuutta että tyhjyyttä. On Blue on kuin kamarikokoinen sinfoninen runo. Se välttää ilmeisen impressionistisuuden, johon Turnerin siveltimenjälki helposti kutsuisi. Something So Transporting Bright Metcalf, Harrison, Järventausta, Coates Kreutzer Quartet, Roderick Chadwick, piano Métier 2025
20 • KOMPOSITIO 1/2025 KOMPOSITIO 1/2025 • 21 E i ole mitenkään epätavallista, että Monteverdia yhdistetään jazziin ja improvisaatioon. Koloratuurisopraano Piia Komsi ja kontrabasisti Ville Herrala vievät jazzaavan Monteverdin konseptin uudelle tasolle. Rajattoman ja radikaalin improvisaation keinoin Lost in Naxos kommentoi keskeneräisten teosten täydentämistä pohjanaan Monteverdin lähes kokonaan kadonnut Ariannaooppera sekä kourallinen naishahmojen repliikkejä muista Monteverdin oopperoista. Varhaisbarokkinen harmoniamaailma ja laulutapa on häivytetty, ja albumi rakentuu käsitteellisenä minioopperana, suorastaan metateatterina – projektin lähtökohta onkin teatteriyhteistyössä. Hykerryttävä kokonaisuus piirtyy kärsivän kehon ääninä: hyperventilointina, ahdistuneena läähätyksenä ja korinana, nykyaikaisina hulluuskohtauksina. Renessanssin rakkaudenkaipuusta tulee itsetuhoa, lamentosta syrjäytyneisyyttä. Ihmisen ja kontrabasson soivat ruumiit muuttuvat Naxos-saareksi. Saari on samalla näyttämö, jolla ooppera on jumissa: lopuksi Ariannaa ei pelasta Bacchus vaan satunnainen näyttelijä Helsingin kaupunginteatterin käytävällä. M agnus Lindbergin nykyinen sävelkieli on parhaimmillaan, kun myöhäisromantiikan, impressionismin ja oman varhaistyylin kanssa kommunikointi ankkuroituu konkreettisesti menneeseen. Näin on laita teoksissa Absence (2020) ja Serenades (2020), joita yhdistää Beethovenista ammentava motiivi – sama aihe kaikuu myös Two Episodes -teoksessa (2016). Beethoven-sitaatteja vasten työskentely tuo Absenceen kirkkautta ja jäsentyneisyyttä. Vinjettimäisyyden ja monumentaalisuuden välillä operoivassa Serenadesissa referenssinä on iltasoiton ja yömusiikin traditio. RSO:n tilaama alttoviulukonsertto (2023–2024) on näyteikkuna Lawrence Powerin upealle alttoviulismille. Klassistisen kevyen kokoonpanon sekä monin paikoin sibeliaanisen herooisuuden yhdistävässä teoksessa alttoviulu muuttuu sellon ja viulun parhaat puolet omivaksi supersoittimeksi. On luonnollista, että RSO taltioi paljon pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa musiikkia, mutta nykyisessä niukkuuden ajassa herää kysymys, pitäisikö resursseja jakaa tasaisemmin. Orkesteriteoksen äänitys on kullanarvoinen mahdollisuus, jonka harva säveltäjä saa. RSO:n kaltaiselle orkesterille voisi olla hyvä vaihtoehto tehdä esimerkiksi kokoomalevyjä viimeaikaisten tilausteostensa parhaimmistosta. S yyssonaatti-ooppera (2016) oli Sebastian Fagerlundin tuotannossa käännekohta, ja niinkin hiljattain kuin 2023 hän pureskeli sen jälkiä viulukonsertossaan Helena’s Song. Oopperan materiaalista kummunnut oktetto Autumn Equinox (2016) toimii Lapin kamariorkesterin levyllä siltana uuden ja varhaisemman Fagerlundin välillä. Jälkimmäistä edustaa uusi versio alun perin barokkisoittimille vuonna 2008 syntyneestä ensembleteoksesta Sky. Fagerlund on sanonut Syyssonaatin tuoneen hänen musiikkinsa lisää laajakaarteista melodisuutta, ja kontrabassokonsertto Arcantio onkin suorastaan meditaatio tästä. Niek de Grootille räätälöity soolo-osuus on vaistonvaraista hyräilyä, itseä ja muita hoivaavaa loitsintaa. Muunnelmasarjana rakentuvassa konsertossa kontrabasson melodia kehkeytyy pehmeästi kohti mystistä ulottuvuutta. Shamanistiseen fagottikonsertto Manaan (2014) verrattuna Arcantio on utuinen ja aineeton. Fagerlundille ominainen sokaisevan tumma salamointi on uuttunut himmeäksi säteilevyydeksi, jossa on silti sama intensiteetti. Lapin kamariorkesteri loistaa hallitun rajulla ja ekspressiivisellä soitolla Autumn Equinoxissa (Syyspäiväntasaus), jossa vääntelehtivät rytmikuviot ja obsessoitunut toisto henkivät tukahdutettuja tunteita. Sebastian Fagerlund Autumn Equinox, Arcantio, Sky II Lapin kamariorkesteri, Niek de Groot, John Storgårds BIS 2025 Magnus Lindberg Viola Concerto, Absence, Serenades RSO, Lawrence Power, Nicholas Collon Ondine 2024 Lost in Naxos Piia Komsi, Ville Herrala ASMO1313, 2025 