K O M P O S I T I O SUOMEN SÄVELTÄJIEN LEHTI >> 1/2019 Yhdenvertaisesti säveltäen Parempaa sävellysopetusta tasa-arvotutkimuksen kautta 11 Klasari2080 ”Kuunnelkaa kuinka siistejä biisejä!” 16 Armas Järnefelt 150 vuotta Säveltäjä-kapellimestari nykyaikaa ennakoimassa 23
S uomen Säveltäjät ry (perustettu vuonna 1945) on aatteellinen yhdistys, jonka jäsenistönä on vakavan musiikin parissa työskenteleviä säveltäjiä. Yhdistys toimii eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien jäsentensä keskinäisenä yhdyssiteenä. Se valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää maan luovaa säveltaidetta. Suomen Säveltäjät ry osallistuu toimintakenttäänsä liittyvien organisaatioiden toimintaan, ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin ja edistää suomalaisen musiikin esittämistä, levyttämistä ja kustantamista. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutustilaisuuksia yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. composers.fi/tietoa-yhdistyksesta/historia Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Päätoimittaja Annu Mikkonen Vastaava toimittaja Kare Eskola kare.eskola@gmail.com Toimitussihteeri Hanna Isolammi hanna.isolammi@gmail.com Vakituinen avustaja Maisa Mikkonen Toimituskunta Antti Auvinen, Veli Kujala, Minna Leinonen ja Olli Virtaperko Ulkoasu Antti Kangassalo / farm.fi Kansi Bridget Allaire: Detail from the painting hours that belong to us oil on canvas, 2016 Paino PrintGroup PG Oy ISSN 1799-8433 ISSN 1799-8441 (verkkoversio) Kompositio verkossa (pdf) composers.fi/tietoa-yhdistyksesta/kompositio Kompositio on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen (kultti.net) Suomen Säveltäjät ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki saveltajat@composers.fi puh. 09 445 589 composers.fi facebook.com/suomensaveltajat Toimisto Toiminnanjohtaja Annu Mikkonen Toimistosihteeri Maisa Mikkonen Hallitus Antti Auvinen, puheenjohtaja Olli Virtaperko, varapuheenjohtaja Markku Klami Veli Kujala Minna Leinonen Paola Livorsi Niilo Tarnanen K O M P O S I T I O 1 20 19 S U OM E N SÄV E LTÄ J Ä T KOMPOSITIO 1/2019 • 3 2 • KOMPOSITIO 1/2019
Poimintoja 11 Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke tähtää monimuotoisempaan säveltäjäkuvaan opetuksessa ”Kenties jotkut eivät koe, että säveltäminen nykyään opetetussa muodossa on heitä varten, eikä heillä kenties ole roolimalleja, joihin identifioitua.” 16 Klasari2080 – nykymusiikkia kaupunkilaishipstereille ”Halusin Radio Helsingille nimenomaan siksi, että se on populaarimusiikin kanava, mutta sen kuulijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti musiikkiin. Ajattelin, että heitä voisi kiinnostaa nykyklassinen ja klassisen underground-puoli, mutta sitä ei päässyt kuuntelemaan heidän kanavaltaan.” 10 Tuttu kasvo uudessa tehtävässä ”Säveltäjän päätyö on säveltää, mutta mielestäni jokaisella on myös velvollisuus ymmärtää toimintaympäristön, siis musiikkiteollisuuden ja tulovirtojen kehitystä.” Esittelyssä Musiikkikustantajien uusi toiminnanjohtaja Jari Muikku. 23 Armas Järnefelt 150 vuotta Kuvitteellisia ja musiikillisia kohtaamisia säveltäjä-kapellimestarin kanssa, juhlavuoden tapahtumia ja tuoreen levyn arvio. 14 ISCM World New Music Days Suomen Säveltäjät ry matkusti ISCM:n World New Music Days -festivaalille Tallinnaan. Olli Virtaperko ja Tapio Tuomela kirjoittavat näkemyksiään ja vaikutelmiaan festivaalista, yhteistyöstä, verkostoitumisesta sekä kielestä ja vallasta. 34 Kevään uudet levyt Kotimaisten säveltäjien uusilla levyillä soivat muun muassa urut, tuuba ja vinkulelut. KOMPOSITIO 1/2019 • 3 2 • KOMPOSITIO 1/2019
M A A R IT K Y T Ö H A R JU P arikymmentä vuotta sitten eräs vanhempi hollantilainen säveltäjä valisti minua, arroganttia opiskelijanplanttua, että muiden valinnat eivät merkitse säveltäjälle mitään – jos elää norsunluutornissa, jossa on kitkattomat sosiaaliset ja yhteistyöverkostot sekä riittävästi lämpöä, ruokaa ja lapsille kenkiä. Perään voimakkaalla aksentilla: ”Antiii, does anyone have it? I don’t think so!” Säveltäjän menestyksen perusta on eittämättä säveltäjän omissa taiteellisissa valinnoissa. Mutta vain harvoin säveltäjä esittää tai kustantaa teoksiaan, saati valitsee niitä ohjelmistoon tai rahoittaa ne. Säveltäjän työ on muiden tekemien valintojen armoilla. Säveltäjä voi kuitenkin vaikuttaa muiden valintoihin – esimerkiksi verkostoitumalla. Kun joku tekee valintoja, verkostoitunut säveltäjä on yksi vaihtoehdoista. Vaihtoehdoksi tuleminen saattaa olla terveempi strateginen päämäärä kuin valituksi tuleminen, sillä muiden valintoja ei kannata analysoida liikaa: niihin vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi makuasiat ja aiemmat valinnat. Sitä paitsi pohjimmiltaan verkostoitumisen motiivit löytyvät muualta. Säveltäjän yhteistyö verkostojen kanssa auttaa kirkastamaan omaa ilmaisua, tuottaa monipuolisesti tietoa, avaa uusia näkökulmia työhön ja lisää työhyvinvointia. Verkostoitumisen kautta säveltäjällä itsellään on vaihtoehtoja mistä valita. Suomen Säveltäjät ry:n keskeinen tehtävä on verkostoitua alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, olipa kyse sisarjärjestöistä tai edunvalvonnan kohteista. Yhtä keskeistä yhdistykselle on toimia jäsenten kollegiaalisena verkostona sekä tarjota kaikille jäsenille yhdenvertaisesti apua omien verkostojen rakentamiseen myös yhdistyksen ulkopuolella. Henkilökohtaisessa kontaktissa syntyneet verkostot ovat käytännössä arvokkaimpia. Siksi esimerkiksi jäsenkokoukset Tampere Biennalen tai Pohjoismaisten musiikkipäivien yhteydessä tai hiljattaisen ISCM-festivaalimatkan tapaiset kokoontumiset ovat monella tasolla hyödyllistä jäsenpalvelua. Yhdistys haluaa tarjota mahdollisuuksia myös henkilökohtaisempaan verkostoitumiseen. Eräs hyödylliseksi koettu tukimuoto on konserttilippujen ostaminen jäsenillemme. Rakennamme myös parhaillaan palvelua, jonka kautta jäsenistö voi hakea tukea matkakuluihin, sillä joidenkin nykyisten matkatukimuotojen omarahoitusosuus ja kattavuus kaipaavat täydennystä. S amaan aikaan yhdistys tarkastelee kriittisesti lentomatkustamisen tarpeellisuutta, etsii ekologisempia matkustusmuotoja ja haluaa kompensoida lentopäästöjä. Etäosallistuminen neuvotteluihin tulee olemaan vaihtoehto. Puheenjohtajana haluan olla mukana löytämässä yhdistykselle parhaiten sopivat keinot hillitä ilmastonmuutosta. P ohjimmiltaan jokaisen on rakennettava verkostonsa itse. Oleellista on se, onko aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja hänen tekemisistään. Samoin yhdistykselle on tärkeää olla kiinnostunut jäsenistöstään. Kaikki ehdotukset jäsenpalveluiden kehittämiseksi ovat tervetulleita. ANTTI AUVINEN Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja JÄSENPALVELUNA VERKOSTO Pääkirjoitus KOMPOSITIO 1/2019 • 5 4 • KOMPOSITIO 1/2019
K KOM POS TI TÄ Ä L L Ä M U H I VAT LY H Y E T, Y T I M E K K Ä ÄT & A J A N K O H TA I S E T Suomen Säveltäjät ry:n vuosikokous 23.3.2019 Suomen Säveltäjät ry:n vuosikokous pidettiin 23.3.2019. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matthew Whittall. Kokous päätti yksimielisesti valita edellisen kauden hallituksen jatkoon, eli hallituksen kokoonpano on edelleen: puheenjohtajana Antti Auvinen, varapuheenjohtajana Olli Virtaperko ja jäseninä Markku Klami, Veli Kujala, Minna Leinonen, Paola Livorsi ja Niilo Tarnanen. Kokous päätti myös vuoden 2019 jäsenmaksusta: Jäsenmaksu on 1 % kunkin jäsenen Teoston kotimaisesta yleisestä tilityksestä, kuitenkin vähintään 65 € ja enintään 200 €. Vähimmäismaksuun tuli näin ollen viiden euron korotus. Composers.fi Yhdistyksen verkkosivuja ajanmukaistetaan kesän 2019 aikana. Sivuston parempaan toimivuuteen tähtäävä uudistus tuo mukanaan myös visuaalisia muutoksia, mutta nykyiset asiasisällöt säilyvät pääosin entisellään. Uudistuksen tekee yhdistyksen graafista suunnittelua jo joidenkin vuosien ajan hoitanut graafikko Antti Kangassalo. Yhdistys on linjannut toimintaansa Yhdistyksemme on laatinut kaksi uutta toimintaansa linjaavaa suunnitelmaa. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta toteuttava suunnitelma tähtää avoimeen, kannustavaan ja säveltäjän työtä tukevaan toimintaan. Viestintäsuunnitelman avulla yhdistys tähtää muun muassa avoimeen ja tasapuoliseen tiedottamiseen. Molemmat suunnitelmat on julkaistu yhdistyksen verkkosivuilla. S äveltämisen alkuopetukseen erikoistuneilla opus1.fi-verkkosivuilla on hiljattain julkaistu 25 uutta tehtävää ja muuta aineistoa sävellyspedagogiikan alalta, muun muassa improvisaatioon johdatteleva uusi Sävellyspolku. Tehtävistä suurimman osan on laatinut Esa Ylivaara, joka opettaa pianonsoittoa, sävellystä ja improvisointia musiikkiopisto Avoniassa. Sivustolla on julkaistu myös Markku Klamin kirjoittama artikkeli säveltäjäksi kasvamisesta ja sävellysopetuksesta. Lisäksi Opus 1 -sivulle on päivitetty tietoa uusimmista sävellyspedagogiikkaan liittyvistä hankkeista. Opus 1 – uutta aineistoa julkaistu KOMPOSITIO 1/2019 • 5 4 • KOMPOSITIO 1/2019
K KOM POS TI Palkintoja ja kilpailuvoittoja S ebastian Fagerlund fick Svenska kulturfondens Stora kulturpriset på 30 000 euro. Fagerlund är en av våra främsta tonsättare och hans produktion omfattar allt från opera och orkesterverk till kammarmusik och instrumentala soloverk. Hans kompositioner har framförts på olika håll i världen, bland annat av Singapores symfoniorkester, BBC:s symfoniorkester och holländska radions filharmoniska orkester. Med Radions Symfoniorkester i Helsingfors har Fagerlund ett nära samarbete och de har spelat in flera skivor med hans S ebastian Hillin sävellys Snap Music on saanut vuoden 2019 Teosto-palkinnon. Palkintosumma on 20 000 euroa. Näin tuomaristo perustelee Hillin teoksen valintaa: ”Ammattitaitoinen ja vahva sävellys on dramaturgisesti elävä ja voimallisuudessaan raju. Paikoitellen jopa hiphopia ja free jazzia lähentelevä teos leikittelee humoristisesti kliseillä ja kääntää ne voitokseen. Jokainen nuotti on perusteltu.” T omi Räisänen voitti ONMC:n sävellyskilpailun. Brittiläinen uuden musiikin yhtye The Olyver New Music Collective (ONMC) järjesti sävellyskilpailun, johon saapui yli 150 ehdokasta eri puolilta maailmaa. Yhtye on valinnut voittajaksi Tomi Räisäsen teoksen Diabolic Dilalogue klarinetille ja sellolle. Yhtye esitti teoksen toukokuun 24. päivän konsertissaan Ison-Britannian ensiesityksenä. Konsertissa kuultiin myös muun muassa Kaija Saariahon, Steve Reichin ja J. S. Bachin musiikkia. J oel Järventausta on voittanut orkesteriteoksellaan Ripped Tapestry Île de Créations -sävellyskilpailun Ranskassa. Sävellys kuultiin kilpailun finaalissa 21.2.2019 Pariisin Centre des bords des Marnessa. Orchestre National d’Île-de-France esitti teoksen kapellimestarinaan Jean Deroyer. Finaaliin oli valittu yhteensä 3 teosta. Voittajateos esitetään muun muassa Pariisin Philharmoniessa ja Orchestre National d’Île-de-Francen kierorkestermusik. Samtidigt som Fagerlund är aktiv på olika håll i världen, ligger också det lokala hans hjärta nära. Han var med om att grunda kammarmusikfestivalen RUSK i Jakobstad och är en av de konstnärliga ledarna för festivalen. (kulturfonden.fi.) O T T O V IR TA N EN M A A R IT K Y T Ö H A R JU ED IT IO N T R O Y A N N IIN A JÄ R V EN TA U S TA Teosto-palkinto jaettiin tällä kertaa kahdelle kokonaisuudelle. Hillin lisäksi palkinnon saivat Stina Koistisen ja Nicolas ’Leissi’ Rehnin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Love. Seitsemän palkintoehdokkaan joukossa oli myös säveltäjä Alex Freemanin kuoroteos Under the Arching Heavens: A Requiem Aleksis Kiven, Viljo Kajavan, Edith Södergranin, Siegfried Sassoonin ja Walt Whitmanin teksteihin. tueella. Ranskan radio lähettää teoksen ohjelmistossaan. Ripped Tapestry on saanut rahapalkinnot Ranskan radiolta ja Musique Nouvelle en Liberté -yhdistykseltä. Teoksen kustantaa Editions DurandSalabert-Eschig / UMPC. Joel Järventaustalta on myös tilattu Panufnik-sävellysohjelman puitteissa orkesteriteos The London Symphony Orchestralle. Teos kantaesitetään vuonna 2021 Lontoon Barbicanissa. KOMPOSITIO 1/2019 • 7 6 • KOMPOSITIO 1/2019
P ertti Jalava ja Tomi Räisänen on valitty Uuno Klami -kilpailun finalisteiksi. IV kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun 5 finalistiteosta on valittu. Suomesta loppusuoralla kilpailevat Jalavan alttoviulukonsertto ja Räisäsen marimbakonsertto Portal. Suosituslistalla ovat Fridrich Brukin sinfonia nro 22 ja Maija Hynnisen oboekonsertto Incandescence. O uti Tarkiaisen Soai Vácciiga Buohtalaga (He kävelivät rinnan) sopraanolle tai mezzosopraanolle ja viululle sekä Ville Raasakan orkesteriteos Black cloud, under ground valittiin suositeltujen teosten joukkoon kansainvälisessä radioyhtiöiden säveltäjärostrumissa toukokuussa 2019. Säveltäjärostrumin katselmuksessa päätetään vuosittain kaksi valittua teosta O T T O V IR TA N EN M A A R IT K Y T Ö H A R JU A N N IIN A JÄ R V EN TA U S TA T O M M I K O LU N EN JU H A JÄ R V IN EN S IG EL ES C H K O L K aksikymmentä vuotta sitten opiskelin Turussa musiikkitiedettä, paitsi että se oli muuttunut musiikin naistutkimukseksi ja feministiseksi musiikintutkimukseksi. Joitakin harmitti, minua ei, etenkään jälkikäteen. Toimittajalle on ollut hyödyksi, että feministinen tutkimus opetti näkemään piilossa vaikuttavia valtarakenteita yhteiskunnassa ja etenkin kielessä, teksteissä ja puhunnoissa. Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke (s. 11) lämmitti sydäntä. Mutta sydäntä kylmäsi, että fokus on sama kuin silloin kauan sitten. Pitää tutkia yhdenvertaisuuteen vaikuttavat rakenteet ennen kuin niille voi tehdä mitään, ja pitää löytää enemmän esikuvia naisille. PS. Nykymusiikin piirroskuvittaja ei tällä kertaa ole Rajamaa tai Lyytikäinen. Rohkea avaus! KARE ESKOLA Kirjoittaja on Kompositio-lehden vastaava toimittaja ja freelancermusiikkitoimittaja, joka työskentelee pääasiassa Yleisradiossa. M A R K K U V ER K A S A LO TOIMITTAJAN NURKKA J uhani Vesikkalan sävellys Chosen families (2019) on valittu yhdeksi neljästä voittajateoksesta Discovering Young Composers of Europe -hankkeessa (DYCE). Teokset valittiin Euroopan laajuisella yleisöäänestyksellä. Palkintoon kuuluu uuden kamarimusiikkiteoksen tilaus sekä tilatun teoksen kantaesitys ja tallenne vuonna 2020. sekä lista suositeltuja teoksia. Valinnat tehdään tallenteiden perusteella. Vuoden 2019 valitut teokset ovat slovenialaisen Petra Strahovnikin Prana sinfoniaorkesterille (yleinen sarja) ja latvialaisen Jan-Jēkabs Jančevskisin When kuorolle ja sellolle (alle 30-vuotiaiden sarja). Suositeltujen sävellysten listalle valittiin viidestäkymmenestä katselmukseen lähetetystä sävellyksestä 12. KOMPOSITIO 1/2019 • 7 6 • KOMPOSITIO 1/2019
1. Muutos ei vaadi toimenpiteitä. 2. Mitään ei tarvitse hallinnoida itse ellei halua. 3. Itsehallinnointiin ottaminen ja sen peruminen yksilöidyissä käyttötilanteissa tehdään ilmoituksella Teostoon kuukautta ennen esitystä tai käyttöä. 4. Itsehallinnointi on mahdollista vain teoksen kaikkien oikeudenhaltijoiden suostumuksella. 5. Itsehallinnointi kannattanee taloudellisesti vain, kun säveltäjä teoksineen on paremmassa neuvotteluasemassa kuin Teosto sopimuksineen. 6. Teosto seuraa muutoksen vaikutuksia – aletaanko säveltäjiä esimerkiksi av-tuotannoissa painostaa epäedulliseen itsehallinnointiin ja oikeuksien buy out -myyntiin. Asiantuntijana Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen. TEOSTON ASIAKASSOPIMUS MUUTTUI! 6VINKKIÄ T eosto on viilannut asiakassopimustaan astetta joustavampaan suuntaan. Uusi sopimus astui voimaan automaattisesti 18.3. Säveltäjän kannalta huomionarvoisia uudistuksia on kaksi. Oikeudenomistajien yhteisellä päätöksellä on nyt mahdollista irrottaa yksittäinen tai useampi teos kokonaan Teoston hallinnoinnista niin sanottuun itsehallinnointiin. Esitys-, tallennusja synkronointioikeudet luovutetaan kerralla. Samoin oikeudenomistajat voivat nyt yhdessä myöntää luvan teoksen käyttöön yksittäisissä käyttötilanteissa, joita ovat esimerkiksi konsertti ja AV-tuotanto, mutta eivät esimerkiksi tietty radiokanava tai striimauspalvelu. Yksittäiseen käyttötilanteeseen voi luovuttaa oikeusluokkia myös yksittäin. Nimityksiä Pohjoismaiset musiikkipäivät 2019 Bodø Pohjoismaisilla musiikkipäivillä ensi marraskuussa esitetään seuraavat suomalaisteokset: Kimmo Hakola: Jousikvartetto n:o 4 Olli Kortekangas: The Return Minna Leinonen: Hush Kaija Saariaho: Quatre Instants Lisäksi ohjelmassa on Riikka Siiralan ja Antti Larmolan lapsiperheille suunnattu esitys BabySauna. Säveltäjä Olli Virtaperko ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on nimetty Teoston Vuoden 2018 kulttuurikummipariksi. Virtaperko ja Sirén saivat tunnustuksen monipuolisesta työstään kulttuurikummihankkeen parissa. Olli Virtaperko on toiminut Teoston kulttuurikummina vuodesta 2011. Väitöstilaisuus Väinö Raition orkesteriteoksista Komposition toimitussihteeri Hanna Isolammi väittelee aiheenaan ”Väinö Raition orkesteriteosten modernismi ja sen vastaanotto 1920-luvun Helsingissä”. Väitöstilaisuus on 17.6. klo 12 Helsingin yliopiston Metsätalon salissa 2. Tervetuloa kuuntelemaan! Pasimusicfestivaali lopettaa Säveltäjä Pasi Lyytikäisen luotsaama Pasimusic-festivaali lopettaa toimintansa. ”Viisi festivaalia vuosina 2014– 2018 sisälsivät yhteensä 42 konserttia. Musiikkia kuultiin 85 säveltäjältä ja edustettuna oli viisi eri vuosisataa. Teoksista 26 oli maailmankantaesityksiä ja 36 konserteista oli yleisölle maksuttomia. Festivaalilla oli 3 mestarikurssia ja 4 muuta tapahtumaa”, Lyytikäinen summaa festivaalin vaikuttavat saavutukset. 15.7 . Timo Alakotila 60 v 16.8. Jarmo Sermilä 80 v 22.9. Tuomas Kantelinen 50 v 25.10. Markku Nikula 60 v 27.10. Petri Judin 50 v Finlands svenska författareförening 100 v Kymi Sinfonietta 20 v ONNITTELEMME! Kimmo Kuitunen eroaa yhdistyksestä Suomen Säveltäjät ry:n hallitus on myöntänyt Kimmo Kuituselle eron yhdistyksen jäsenyydestä. Kuitunen haki eroa itse. H A N N A S T EN G Å R D M A A R IT K Y T Ö H A R JU KOMPOSITIO 1/2019 • 9 8 • KOMPOSITIO 1/2019
K KOM POS TI Musiikin aika, Viitasaaren kesäakatemia ry 3 000 € Jousikvartetto Säveltäjä: Minna Leinonen Myllyniemi, Veera 3 000 € Muistiainen – Teos klarinettikvartetille Säveltäjä: Aki Yli-Salomäki Nevankallio, Marja 3 000 € Sooloteos kolmelle kanteleelle Säveltäjä: Tiina Myllärinen Saksofonikvartetti Aava 5 000 € Teos solistiselle saksofonikvartetille ja puhallinorkesterille Säveltäjä: Veli Kujala Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry 2 500 € Sävellys kuorolle ja/tai puhallinorkesterille Suomen Työväen Musiikkiliiton 100-vuotisjuhlaan Säveltäjä: Antti Nissilä Tampere Biennale 4 000 € Septetto huilulle, klarinetille, käyrätorvelle, viululle, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle Säveltäjä: Pasi Lyytikäinen Trio Catch 3 000 € New work for clarinet, cello, piano and electronics Säveltäjä: Tomi Räisänen Tutkimusyhdistys Suoni ry 3 000 € Dialoginen teos jousikvartetille ja multimedialle Säveltäjät: Riikka Talvitie ja Lauri Supponen Valkeajoki, Janne 2 000 € Teos harmonikalle ja viululle Säveltäjä: Mioko Yokoyama van Gemert, Rody 1 860 € Teos cembalolle, konserttikanteleelle ja kitaralle Säveltäjä: Olli Virtaperko Madetojasäätiön avustukset sävellystilauksiin Leevi Madetoja (1887–1947) testamenttasi sävellystensä tekijänoikeustulot Suomen Säveltäjät ry:lle, joka hallinnoi vuonna 1997 perustettua Madetoja-säätiötä. Säätiön varoja käytetään erityisesti sävellystilausten tukemiseen. Vuoden 2019 avustukset jaettiin säätiön hallituksen kokouksessa 12.3.2019. Jaettu kokonaissumma oli 55 360 euroa. Artsoppa ry 5 000 € Tosikoille ja veitikoille: Kansanradio-ooppera nukeille ja laulajille Säveltäjä: Seppo Pohjola Caravan Production VZW 5 000 € A piece for 2 voices a cappella and electronics, set to texts by George Perec Säveltäjä: Maija Hynninen defunensemble 4 000 € Teos huilulle, klarinetille, harpulle, pianolle, sellolle ja elektroniikalle Säveltäjä: Adam Vilagi Holmström, Emil 4 000 € Hammond-konsertto Säveltäjä: Sami Klemola Kleemola, Patrik 3 000 € Sonaatti kitaralle Säveltäjä: Mikko Heiniö Korsholman Musiikkijuhlat ry – Musikfestspelen Korsholm rf 4 000 € Duo viululle ja harpulle sekä uusi jousiorkesterisovitus kamariteoksesta ZENG Säveltäjä: Lotta Wennäkoski S uomen Säveltäjät ry:n kevätkokouksessa 3.5.2019 sääntömääräisenä asiana oli Madetoja-säätiön hallituksen valinta. Säätiön puheenjohtajana on sen perustamisesta lähtien toiminut Gustav Djupsjöbacka, joka on luotsannut säätiötä ansiokkaasti. Siirryttyään kustannusyhtiö Fennica Gehrmanin puheenjohtajaksi hän kuitenkin katsoi olevan aika jättää Madetoja-säätiön puheenjohtajuus. Madetoja-säätiö ja Suomen Säveltäjät ry ovat kiitollisia Djupsjöbackalle kaikista näistä vuosista ja toivottavat hänelle menestystä uudessa tehtävässä. Madetoja-säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Lotta Wennäkoski, joka on jo toiminut muutamia vuosia säätiön hallituksen jäsenenä. Hän on ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja säveltäjäyhdistyksen lähipiiriin kuuluvissa yhteisöissä. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin pianotaiteilija Jouko Laivuori ja varajäseneksi huilutaiteilija Sami Junnonen. Hallituksessa jatkavat säveltäjät Tapio Nevanlinna ja Hannu Pohjannoro sekä Suomen Säveltäjät ry:n edustajana Minna Leinonen. Säätiön säännöt edellyttävät, että ainakin yhden hallituksen jäsenen tulee edustaa esittävää säveltaidetta. LOTTA WENNÄKOSKI MADETOJA-SÄÄTIÖN UUDEKSI PUHEENJOHTAJAKSI 15.7 . Timo Alakotila 60 v 16.8. Jarmo Sermilä 80 v 22.9. Tuomas Kantelinen 50 v 25.10. Markku Nikula 60 v 27.10. Petri Judin 50 v Finlands svenska författareförening 100 v Kymi Sinfonietta 20 v H A N N A S T EN G Å R D KOMPOSITIO 1/2019 • 9 8 • KOMPOSITIO 1/2019
S uomen Musiikkikustantajat ry:n kahden hengen toimisto sijaitsee Suomen Säveltäjien toimiston naapurissa Kampin Huipun kuudennessa kerroksessa. Musiikkikustannusalan etujärjestön toiminnanjohtajana 1.5.2019 aloittaneella Jari Muikulla on pitkä ja perusteellinen kokemus alalta: hän on työskennellyt muun muassa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa ja Teostossa, väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa musiikkitieteestä ja opiskellut kitaranja kontrabasson soittoa Joensuun konservatoriossa. Eläkkeelle jääneen Pekka Sipilän seuraajaksi Muikku siirtyi Digital Media Finland Oy:stä, jossa hän toimi konsulttina ja toimitusjohtajana. Suomen Musiikkikustantajat ry:n tehtävä on edistää musiikkikustantamisen edellytyksiä sekä parantaa ja selkeyttää alan toimintaympäristöä ja -tapoja. Jäsenyhtiöitä kattojärjestöllä on nelisenkymmentä, yhden henkilön yrityksistä suuriin ylikansallisiin firmoihin, ja ne edustavat kaikkia musiikin genrejä. Jäsenistön heterogeenisuudesta huolimatta yritykset kohtaavat samanlaisia kustantamiseen liittyviä haasteita, joista Muikun mukaan keskeisimpiä ovat digitalisaatio ja siitä seuraava toimintaympäristön muutos. Mielenkiintoisia muutoslinjoja Muikku nostaa esiin kaksi. MUSIIKKIKUSTANNUSALA MUUTOKSESSA Klassisen ja nykymusiikin kustantajien perustehtävässä, nuottien kustantamisessa, erilaisia digialustoja kehitellään paljon, mutta kuuntelemiseen verrattuna kehitys on hidasta. ”Soivan musiikin suoratoistoja latauspalvelut ovat taidemusiikin tulonmuodostuksessa vähemmän tärkeitä populaarimusiikkiin verrattuna, mutta esimerkiksi tekijänoikeuslainsäädännön muutosten käytännön toteutus vaikuttaa kaikkiin yhtä lailla”, Muikku avaa koko musiikkialan muutostrendejä. Positiivista muutospainetta on Muikun mukaan nähtävissä suoratoistopalveluidenkin suhteen: ”Striimauspalveluiden ongelma on pitkään ollut se, että niiden tilitysmalleissa pitkäkestoisia teoksia on kohdeltu samalla tavalla kuin lyhytkestoisia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen viimeaikaisissa tekijänoikeuslain muutoksissa on otettu teoksen kesto huomioon, ja suoratoistopalveluiden pitää huomioida se tekijänoikeuskorvauksissa”. Muikun mukaan tällainen kehitys on väistämätön myös muualla. Kuntoon olisi syytä hoitaa myös striimauspalveluissa näkyvät esittäjätiedot ja metadata: ”Ilman toimivaa laadukkaan metadatan järjestelmää monia muitakaan uudistuksia ei voi toteuttaa”. Taidemusiikin tulonmuodostuksen kannalta tärkein osa-alue on edelleen teosten esittäminen konserteissa, ja tähän nuottikustantajat panostavat. ”Nuottikustantajan tehtävä lähtee teoksesta, sen saatavuudesta ja käytön edistämisestä, mutta nykyään kustantajat yhä enemmän edistävät säveltäjän uraa kokonaisvaltaisesti hänen brändinsä kautta. Henkilöä voi olla helpompi markkinoida kuin yksittäisiä teoksia”, Muikku toteaa. OTA SELVÄÄ JA YMMÄRRÄ Muikulla on tärkeä neuvo suomalaisille musiikin tekijöille genrestä riippumatta: ”Säveltäjän päätyö on säveltää, mutta mielestäni jokaisella on myös velvollisuus ymmärtää toimintaympäristön, siis musiikkiteollisuuden ja tulovirtojen kehitystä. Tämä on keskeistä oman elannon kannalta: kun säveltäjä on kartalla, hänen on helpompi keskustella kustantajien, levy-yhtiöiden, konserttiagentuurien ynnä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa taloudellisistakin seikoista. Tällaisiin asioihin perehtyminen ei ole luontevaa kaikille, mutta kuuluu mielestäni säveltäjän ammattitaitoon.” HANNA ISOLAMMI Jari Muikulla on vahva taidemusiikkitausta ja pitkä työkokemus musiikkialalta. Kymmenen vuoden konsulttiuran jälkeen hän on palannut musiikkialalle, Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtajaksi. Muikku toivoisi suomalaisten säveltäjien ja musiikintekijöiden ottavan selvää myös heitä koskevien musiikkibisnesten toiminnasta. Ensimmäinen on lainsäädännön kehitys, josta ajankohtaisimpana hän mainitsee uuden tekijänoikeusdirektiivin. Toinen hänen kiinnostuksella seuraamansa kehityslinja liittyy tekijänoikeuksista saataviin tuloihin käytännössä: ”On mielenkiintoista seurata, miten eri oikeudenomistajaryhmien tulovirrat kehittyvät, minkälaisia bisnesmalleja on käytössä markkinoilla ja miten kestäviä bisnesmallit ovat eri osapuolien kannalta”, hän sanoo. Tuttu kasvo uusissa tehtävissä JU K K A S A LM IN EN Tavoitteena parempi sävellysopetus KOMPOSITIO 1/2019 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2019
Pari vuotta sitten Minna Leinonen lähetti Suomen Säveltäjien tasa-arvotyöryhmän lähipiirille sähköpostin, jossa muotoiltiin ongelma: Musiikkiopistotasolla on paljon säveltäviä tyttöjä, mutta ennen sävellyksen ammattiopintoja tytöt katoavat. Mikä siihen vaikuttaa, ja miten diversiteettiä voisi lisätä? Sähköpostista sai alkunsa Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke, joka apurahoituksen ja yhteistyökuvioiden järjestyttyä käynnistyi huhtikuussa tuutorointija sävellyskurssilla. Tavoitteena ei ole vain tukea kahdeksaa nuorta henkilöä vaan myös tutkia sävellysopetuksen sukupuolittuneisuutta ja sitä kautta edistää alan muutakin yhdenvertaisuutta. H anke pureutuu yhdenvertaisuuteen 15–20-vuotiaiden kautta hyvästä syystä, sanoo työryhmän jäsen, musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti: ”Oivallus taiteesta ammattina syntyy tutkitusti tuossa iässä, samoin käsitykset ammattien sukupuolijaosta. Säveltämisessä poikkeuksellista on kuitenkin tyttöjen aiempi aktiivisuus ja myöhempi katoaminen, eikä sitä ole tutkittu.” Musiikkikasvatuksen alalla on tutkittu soitinvalintojen ja esiintymisidentiteetin sukupuolittuneisuutta, ja Music Finlandin hiljattainen selvitys antoi taustatietoa Suomen musiikkialan sukupuolijakaumasta. Mutta mistä lähteä liikkeelle, kun pitäisi selittää tyttöjen ja muunsukupuolisten katoaminen sävellysopinnoista? ”Taustatiedon puutteesta”, sanoo työryhmän jäsen, säveltäjä ja tutkija Riikka Talvitie. ”Sävellyspedagogiikkaa ei oikeastaan ole kuvailtu saati tutkittu, joten sen mahdolliseen sukupuolittuneisuuteen ei pääse käsiksi, eikä sitä voi hahmottaa nykyteorioilla.” Heidi Partin mukaan opistotason opetussuunnitelmissa kaikille opetetaan säveltämistä, muttei mainita miten ja miksi. Kun ei ole kriittistä tutkimusta tai tietoisuutta, maaperä on otollinen perinVA LO K U VA T : M A A R IT K Y T Ö H A R JU . K U VA T O N O T ET T U K IA S M A S S A H R A FN H IL D U R A R N A R D Ó T T IR IN EL I S H O P LI FT ER IN N ÄY T T EL Y S S Ä N ER V ES C A P E V III YHDENVERTAISESTISÄVELTÄEN-HANKE: Tavoitteena parempi sävellysopetus KOMPOSITIO 1/2019 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2019
Älä oleta. Luultavasti et näe koko potentiaalia. Voit kysyä. YHDENVERTAISESTISÄVELTÄEN-HANKE Osa Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus Center for Educational Research and Academic Development in the Arts CERADA:ssa tehtävää tutkimusta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat ArtsEqual-hanke, Suomen Säveltäjät ry, Music Finland, Taideyliopiston SibeliusAkatemian Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä ja Yhdenvertainen musiikkiala -hanke. *Auktorisoidut vinkit Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen jälkeen. Suhtaudu ihmisenä, älä opetuksen kohteena. Kysy oppilaalta joka tunnin aluksi mitä kuuluu, jotta voit lähestyä oppimistilannetta kokonaisvaltaisemmin, myös hänen näkökulmastaan. Artikuloi arvot. Kerro mitä haluat taiteen ja opetuksen edistävän ja miksi, ja kysy samaa toiselta. Jatkuva, kriittinen itsereflektio. Ole tietoinen omaan puheeseen ja toimintaan piiloutuvista arvoista ja oman etuoikeutetun tai syrjityn asemasi vaikutuksesta. Feministisen pedagogiikan tai diskurssianalyysin opiskelu voi auttaa, samoin avoin asenne. Ole luomassa mekanismeja yhdenvertaisuuteen. Vertaisarviointi, työryhmät, pääsykokeet, rahanjako kaikki voidaan tehdä toisin ja paremmin. 2. 4. 5. 3. 1. VIISIALUSTAVAA*VINKKIÄSÄVELLYSKASVATTAJALLEYHDENVERTAISUUTEEN VA LO K U VA T : M A A R IT K Y T Ö H A R JU . K U VA T O N O T ET T U K IA S M A S S A H R A FN H IL D U R A R N A R D Ó T T IR IN EL I S H O P LI FT ER IN N ÄY T T EL Y S S Ä N ER V ES C A P E V III KOMPOSITIO 1/2019 • 13 12 • KOMPOSITIO 1/2019
teisten toimintamallien säilymiselle ja sitä kautta eriarvoisuutta luoville ja ylläpitäville käytännöille, kun sisällöt eivät pysy muuttuvien arvojen perässä. Siksi hanke pyrkii selvittämään nykyisen sävellyspedagogiikan suhdetta tyttöjen ja muunsukupuolisten säveltäjäidentiteettiin: ”Kenties tytöt eivät koe, että säveltäminen nykyään opetetussa muodossa on heitä varten, eikä heillä kenties ole roolimalleja, joihin identifioitua”, arvelee Partti. ETNOGRAFIAA KURSSILAISILLA Että voisi tutkia, pitää olla aineisto. Sen muodostaa kahdeksan 16–19-vuotiasta kurssilaista, jotka kokoontuivat ensimmäistä kertaa Kallio-Kuninkalassa 12.4., ja jatkoivat sitten viikonloppua yhdessä nuorisokoulutuksen sävellyskurssin kanssa. Hankkeessa ryhmää tuetaan ja opetetaan, mutta kauppaan kuuluu, että heitä myös havainnoidaan ja haastatellaan. ”Kai tämä jotain etnografista tutkimusta on, mutta tutkijana olen jännän äärellä”, Partti kuvailee. ”Selvitämme ryhmäläisten tavoitteita, kokemuksia ja asenteita, siis sävellykseen liittyvän identiteetin muodostumista, mutta en todellakaan tiedä mitä esiin nousee, toivottavasti jotain sävellysopetuksen sukupuolittuneisuudesta.” Tutkimuksen tuloksena pitäisi syntyä kirja ja artikkeleita, mutta Partti ei lupaa suoria toimenpidesuosituksia siitä, miten sävellyspedagogiikkaa pitäisi muuttaa: ”Musiikkikasvatuksen tutkijana lähden siitä, että musiikkikasvattajat ja sävellyksen opettajat ovat ammattitaitoisia ja tekevät parhaansa, eikä tehtäväni ole mennä luokkahuoneisiin kertomaan, miten heidän pitäisi tehdä työnsä. Yhdenvertaisuuden suhteen tutkimus voi kuitenkin tehdä näkyväksi tiedostamattomia ongelmakohtia ja uusia kehitysmahdollisuuksia, joita ammattilaiset eivät arkityössä tulisi ajatelleeksi. Mutta tutkitaan nyt ensin!” Riikka Talvitien mukaan ensitapaamisen opetus oli ryhmäpainotteista mutta muuten perinteistä. Esimerkiksi Tapio Tuomela kertoi orkestraatiosta, Lauri Kilpiö tonaalisuudesta ja Talvitie itse piti vaihtoehtoisen musiikinhistorian luennon. Jotain oli silti ilmassa: ”Me, jotka olimme mukana sävellyksen opettajina lähes väistämättä tarkkailimme omaa toimintaamme ja antamiamme esimerkkejä ja tehtäviä yhdenvertaisuuden kannalta.” Heidi Partti kertoo vaikuttuneensa kurssilla jo visuaalisesta diversiteetistä, siitä ketä luokassa oli: ”Identifikaation kohteita oli kerrankin tarjolla, samoin vertaisryhmää!” Naisja muunsukupuolisia säveltäjiä ja säveltäjien vaihtelevia ammattipolkuja nostettiin kurssilla tietoisesti esiin, ja niin tehdään hankkeen piirissä vastakin. ”Säveltämisestä puhuttaessa henkilökeskeisyyttä joskus kritisoidaan, mutta antaahan se tarttumapintaa”, sanoo Partti. Kurssi jatkuu vuoden ja huipentuu sävellyskonserttiin keväällä 2020. Riikka Talvitie ei lupaa, että ohjauksessa syntyvät kahdeksan sävellystä vielä paaluttaisivat yhdenvertaisemman tai monipuolisemman säveltäjäidentiteetin osaksi Suomen musiikkielämää. ”Kurssilaiset lähtivät tekemään musiikkia vahvasti perinteen kautta, mutta ehkä ryhmäytyminen laittaa asiat vähitellen rullaamaan johonkin uuteen sävellyssuuntaan, josta en tiedä mitään.” KÄYTTÖVOIMANA MYÖS IDEALISMI Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke on omalla tavallaan poliittinen tai yhteiskunnallinen. Suomen Säveltäjät ry:n miesvaltaisuus on kenties pieni ongelma, mutta yhdenvertaisuuden puute on suuri ongelma. ”Ammatillisesta segregaatiosta on haittaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle”, perustelee Heidi Partti. ”Yksilön kannalta se heikentää valinnanvapautta, yhteiskunnan kannalta se haaskaa resursseja, ja lisäksi se luo kasvualustan eriarvoistumiselle, joka on jo moraalinen ongelma.” ”Jos hyväksytään että vain jotkut saavat äänensä kuuluviin, yhdenvertaisuuden puute ei ole ongelma”, sanoo Talvitie. “Mutta jos halutaan kuunnella monenlaista musiikkia…” Musiikkikasvattajana Partti intoutuu korostamaan, että musiikkikasvatus ei ole pelkkää sisältöjen opettamista, vaan kasvamista ja kasvattamista kohti parempaa maailmaa. ”Siinä paremmassa maailmassa kaikkien sukupuolten välinen tasa-arvo on vain yksi tekijä, mutta sen tutkimisella voi tuoda esiin asioita, jotka estävät muutakin yhdenvertaisuutta.” Myös Riikka Talvitie kertoo, että tietty idealismi antaa hänelle energiaa Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen edistämiseen. ”En ole tyytyväinen siihen toimenkuvaan, mikä säveltäjälle on ollut tarjolla: teos tilataan, sävelletään ja yritetään esittää juuri niin kuin pitää, tavoitteena kanonisoitu kuolemanjälkeinen elämä,” Talvitie kärjistää, ja lisää, että moinen koneisto on syntynyt harvojen ehdoilla. Nuoret toimivat hänen mukaansa jo nyt toisin: ”He tekevät musiikkia tässä ja nyt, omana itsenään, ilman perinteistä jalustalle kohoamista, ja keskiöön nousevat muut kysymykset kuin kuolemanjälkeinen maine tai virheetön esitys. Olen alkanut miettiä, voiko johtua tasa-arvokysymysten muutoksesta yleisemmin yhteiskunnassa, että se vanha säveltäjärooli ei istu nuorten naisten lisäksi muillekaan.” KARE ESKOLA ”NUORET TEKEVÄT MUSIIKKIA TÄSSÄ JA NYT, OMANA ITSENÄÄN, ILMAN PERINTEISTÄ JALUSTALLE KOHOAMISTA, JA KESKIÖÖN NOUSEVAT MUUT KYSYMYKSET KUIN KUOLEMANJÄLKEINEN MAINE TAI VIRHEETÖN ESITYS.” KOMPOSITIO 1/2019 • 13 12 • KOMPOSITIO 1/2019
O len toiminut Suomen ISCM-edustajana vuodesta 2011. Tuona aikana järjestö on laajentunut voimakkaasti Kaukoidän ja Tyynenmeren alueelle, ja merkittävin yksittäinen kehityskulku on ollut Kiinan esiinmarssi. Viime vuonna ISCM järjestettiin ensimmäistä kertaa Kiinassa, ja jo vuonna 2021 tapahtuma järjestetään siellä toistamiseen. Jo yli joka kymmenes ISCM:n täysivaltainen jäsen on kiinalainen. Käytännön vaikuttamisessa Kiina ja Kaukoitä eivät kuitenkaan ole saaneet painoarvoaan vastaavaa asemaa. Syyt ovat kielellisiä ja kulttuurisia. ISCM:n viralliset kielet ovat saksa, englanti ja ranska. Järjestö on kuitenkin käytännössä täysin englanninkielinen ja englannin puhujien edustaman kulttuurin dominoima. On huvittavaa huomata, kuinka kourallinen järjestön ytimeen porautuneita arvoliberaaleja anglosakseja kantaa ISCM:n yleiskokouksissa aivan erityistä huolta länsimaisten, edistyksellisten tasa-arvopyrkimysten toteutumisesta, mutta unohtaa epätasa-arvon muodoista merkittävimmän – oman kielellisen ja kulttuurisen dominanssinsa, joka ISCM:ssä muuttuu vaikutusvallaksi. Kielen ja vallan liitto ei ole yllätys. Vaikuttaminen on kommunikaation vakuuttavuutta, ja englanninkielisen kommunikaatiopotentiaali englanniksi on 100 %. Muunkieliset jäävät sönköttäviksi kuriositeeteiksi, vaikka he äidinkielellään olisivat vakuuttavia substanssiosaajia, retorikkoja ja persoonallisuuksia. Kun kokouksia ei simultaanitulkata, pääsevät yhteisistä asioista päättämään vaikuttavimmat englanninpuhujat. ISCM:n hallituksesta puolet on natiivi-englanninkielisiä. Tulkkaus vaatisi rahaa, ja sen puuttuminen heijastaa ISCM:n suurinta ongelmaa: se on rutiköyhä. Siinä missä vaikka ECSAa (European Composer & Songwriter Alliance) rahoittaa EU:n Creative Europe -ohjelma, maailmanlaajuista nykymusiikkiseuraa ei rahoita kukaan ulkopuolinen. ISCM sinnittelee mitättömien jäsenmaksujensa varassa vuosibudjetilla, joka on alle kymmenys Suomen Säveltäjien budjetista. Pyöritä siinä sitten maailmanlaajuista nykymusiikkiyhteisöä! ISCM:n tärkein ja ainoa vuotuinen toiminta, yleiskokouksien yhteyteen sijoitettava nykymusiikkifestivaali World (New) Music Days (WNMD) toteutuukin täysin järjestävän sektion rahoituksen varassa. Järjestäjä puolestaan taloudellisista syistä yleensä kytkykauppaa ISCM-haun kautta valitut teokset osaksi valmista festivaalia, sellaista kuin Estonian Music Days tai Beijing Modern Music Festival. Siksi WNMD:n profiili jää usein hahmottomaksi. ISCM-festivaalin järjestäminen on kallista. Järjestäjän vastuut ovat mittavat, ja vaikka kepissä löytyy, porkkana jää spekulatiiviseksi. Mikä voima saa yksittäisen jäsensektion sitoutumaan satojen tuhansien euISCM (INTERNATIONAL SOCIETY FOR CONTEMPORARY MUSIC) ON NYKYMUSIIKIN VASTINE YK:LLE. JÄRJESTÖN VUOTUINEN YLEISKOKOUS JA FESTIVAALI ESITTELEVÄT MAAILMAN NYKYMUSIIKKIKUULUMISET, MINKÄ OHESSA JÄSENMAAT PÄÄSEVÄT TODISTAMAAN MAAILMANLAAJUISEN JÄRJESTÖTOIMINNAN MEKANISMEJA, JOISSA ENGLANNIN KIELI JYLLÄÄ JA ANGLOAMERIKKALAISET ARVOT DOMINOIVAT. ISCM TÄNÄÄN – KIELESTÄ, VALLASTA JA RAHASTA JU K K A S IN D A KOMPOSITIO 1/2019 • 15 14 • KOMPOSITIO 1/2019
taas muut ihmetellä, kuinka suorassa rivimme pysyvät. Paluumatkalla muutama harvemmin näihin rientoihin osallistuva yhdistyksen jäsen kertoi saaneensa päivitystä siitä, ”missä muualla mennään”, jaksamista ja lisämotivaatiota omaan työhön. Taas tuli todistetuksi, että yhdistyksen tarjoamalla konserttituella on sekä ammatillinen että yhteisöllinen tilaus. Se on harvinaislaatuinen jäsenetu – käyttäkää sitä, veljet ja sisaret! TAPIO TUOMELA Kirjoittaja on Suomen Säveltäjät ry:n entinen puheenjohtaja. K okousja festivaalimatka Tallinnaan ISCM-festivaalille oli yhdistykseltä loistava idea. Kiitos siitä hallitukselle ja kiitos sen toteutuksesta toimistolle! Yhdistys on aiemminkin vieraillut etelänaapurissa, mutta tällä kertaa musiikillinen anti oli ISCM:n ansiosta omaa luokkansa. Esitykset olivat mainioita, vaikka teosten taso vaihteli, kuten ISCM:ssä aina. Joka tapauksessa festivaali oli jälleen mahtava showcase järjestäjälle. Viron kuoroelämän taso jaksaa hämmästyttää: hienolla äänenmuodostuksella puhtaasti laulettuja esityksiä kuunnellessa tuli varmasti monelle kollegalle mieleen, että sekä taktisesti että taiteellisesti olisi ollut viisasta lähettää festivaalijurylle kuorokappale individual entrynä. Keskustellessani ISCM:n pääsihteeri Olga Smetanovan kanssa hän esitti ajatuksen, voisiko ISCM seuraavan kerran vierailla näillä leveysasteilla Pohjoismaisten musiikkipäivien osana tai jatkeena. Kiinnostava ja synerginen ajatus! Yhdistyksen matkasatsaus oli merkittävä sekä taloudellisesti että periaatteellisesti. Pääsylippuja ostamalla pienensimme järjestäjien taloudellista riskiä, mutta se oli myös investointi omaan yhteishenkeen. Seuraavassa Teoston äänestyksessä saavat rojen satsaukseen? Taustalla on usein ainutkertainen mahdollisuus. Euroopassa moni festivaali on järjestetty Euroopan kulttuuripääkaupungeissa ja Viron tämänvuotinen festivaali kytkettiin maan satavuotisjuhliin. Kiinan festivaalien taustalla puolestaan on poliittisesti motivoitu pyrkimys maan vaikutusvallan kasvattamiseen tieteen, taiteen ja kulttuurin verkostoissa. Silti yksi pohjimmaisista ISCM:n järjestämisen motiiveista on uskoakseni inhimillinen halu näyttäytyä edukseen pienessä yhteisössä, jossa henkilösuhteet ovat tärkeitä ja vaihtuvuus vähäistä. Kun oma kauteni Suomen sektion presidenttinä päättyy vuoden lopussa, kohtaa seuraajani Niilo Tarnanen pitkälti samat ISCM-perheen ydinhenkilöt kuin minä yhdeksän vuotta sitten ja Tapio Tuomela ennen minua. ISCM:n edustuksellinen rotaatio on monen maan kohdalla ollut häpeällisen hidas, mutta samalla vaikuttanut siihen, että festivaaleja on ylipäänsä saatu järjestetyksi. Juuri nyt taloudellisten vastuunkantajien löytäminen on kiusallisen ajankohtainen ongelma ISCM:ssä. Yhdistys juhlii 100-vuotiasta Suomen Säveltäjät ry:n jäseniä Toompeanmäellä. Kuvassa vasemmalta Max Savikangas, Antti Auvinen, Tapio Tuomela, Jukka Ruohomäki ja Sampo Haapamäki. taivaltaan kolmen vuoden kuluttua, mutta missä ja kenen rahoilla – sitä ei tätä kirjoitettaessa tiedetä. Vaikka ISCM on pennitön, sisäänpäinlämpiävä ja hitaasti muuttuva järjestö, on se parasta mitä nykymusiikkimaailmalla on kansainväliselle musiikkiyhteisölle tarjota. WNMD-festivaalit saattavat olla sekavia, mutta yhtä kaikki ne kokoavat vuosittain paikalle puolen sataa säveltäjää ja toisen mokoman portinvartijoita sekä järjestäjämaan nykymusiikkiyhteisön. Suoratoistopalveluiden bittivirta ja sosiaalinen media eivät voi korvata konserttikokemusta, läsnäoloa sekä hetkessä tapahtuvaa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Näiden komponenttien varaan rakentuvat ISCM:n kaltaiset maailmanlaajuiset yhteisöt, ja sellaisenaan niiden olemassaololle on tilausta niin nyt kuin tulevaisuudessa. OLLI VIRTAPERKO Kirjoittaja on säveltäjä ja Suomen Säveltäjät ry:n pitkäaikainen edustaja ISCM:ssä. ISCMKANNATTI–ETENKINYHTEISÖLLISESTI KOMPOSITIO 1/2019 • 15 14 • KOMPOSITIO 1/2019
Maaliskuusta toukokuuhun radiossa soinut erikoisohjelma Klasari2080 toi uuden taidemusiikin osaksi kaupunkilaishipsterien ja Radio Helsingin viikkorytmiä kymmenen ohjelman ajan. Musiikintutkija Anne Teikarin luotsaamana kokeiltiin, voisivatko klassisen musiikin herättämät mielikuvat elitismistä, neromyyteistä ja nykymusiikin vaikeudesta murtua tai ainakin hapertua. Suomen Säveltäjät ry mahdollisti ohjelman antamalla rahallista tukea. PITÄÄKÖ SEN OLLA NIIN VAIKEAA? ANNETEIKARIVEINYKYMUSIIKKIA POP-KANAVALLE P II R R O S : JU K K A S IN D A VA LO K U VA : M IT R O H Ä R KÖ N EN KOMPOSITIO 1/2019 • 17 16 • KOMPOSITIO 1/2019
V uosi sitten helmikuussa Anne Teikari sai idean. Radio Helsingissä pitäisi soida klassinen musiikki, etenkin sellainen, joka on tehty tänä päivänä. Hän lähetti ideansa radiokanavalle, ja vähän yli vuosi sen jälkeen hän istui studiossa Pienellä Roobertinkadulla ja puhui ensimmäistä kertaa elämässään suorassa lähetyksessä. ”Tässä ohjelmassa en soita musiikkia sen perusteella, että teidän pitäisi tietää, tai säveltäjiä, joita yleisesti pitäisi tietää, koska en oikein tiedä mitä teidän kannattaa tietää. Mutta toivon, että pidätte korvia avoimina uusille äänellisille elämyksille”, kuului hänen ensimmäinen spiikkinsä. Sen jälkeen Radio Helsingissä soi Magnus Lindbergin toinen sellokonsertto varovaisestikin arvioiden tuhansille uusille korvapareille. ”KUUNNELKAA KUINKA SIISTEJÄ BIISEJÄ!” Viidennessä jaksossa Teikari oli jo hypännyt syvään päähän. ”Tänään on aiheena elektroakustiikka, josta minä, Anne Teikari, en tiedä yhtään mitään. Mutta täällä on paikalla ihminen, joka tietää siitä erittäin paljon”, hän aloitti ja johdatti kuulijat tutkimusmatkalle, jonka oppaana hän oli yhtä ulkona kartalta kuin oletetusti suurin osa kuulijoista. Kun ohjelman vieras, säveltäjä Petri Kuljuntausta vastaili Teikarin kysymyksiin, hänen äänestään paistoi aito kiinnostus ja avoin tietämättömyys, mitä toimittajilta kuullaan harvoin. Tunnetta ja fiilistelyä oli enemmän, ammattislangia vähemmän. Tämä oli tietoinen valinta, Teikari sanoo. ”Musiikki voi olla vaikeaa, mutta ei sitä tarvitse sillä vaikeudella kuorruttaa. Siitä voi puhua samalla kielellä kuin rokista ja popista, ja soittaa kuten mitä tahansa musiikkia. Pitääkö sen nyt olla niin vaikeaa?” Ohjelman nimi viittaa Sannin neljän vuoden takaiseen hittiin 2080-luvulla. ”Se on rytmikäs nimi. Minulla oli ajatuksena se, että soitetaan korkeintaan viime vuosikymmeninä sävellettyä musiikkia, ja että suunta on eteenpäin. Mitä klassinen musiikkikulttuuri on nyt ja tulevaisuudessa”, Teikari sanoo. Jokaisen jakson aihe hyväksytettiin Suomen Säveltäjillä, mutta muuten Teikarilla oli vapaat kädet. Suomalaisen -yhdistyksen hallituksessa – mutta nykymusiikin piireissä hän ei ole koskaan kokenut olevansa. Hän kokee sielunsa pikemminkin ”punkrokkariksi ja poppariksi” ja tyypilliseksi Radio Helsingin kuuntelijaksi. ”Halusin Radio Helsingille nimenomaan siksi, että se on populaarimusiikin kanava, mutta sen kuulijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti musiikkiin. Ajattelin, että heitä voisi kiinnostaa nykyklassinen ja klassisen underground-puoli, mutta sitä ei päässyt kuuntelemaan heidän kanavaltaan.” Nykymusiikki tunnetusti aiheuttaa päänvaivaa radiokanaville ja konserttien järjestäjille. Jos sitä on liikaa, suuri yleisö jättää liput ostamatta tai vaihtaa kanavaa, mutta soittamattakaan ei voi olla, koska konservatiivin maine pinttyy herkästi. Orkesterit tasapainoilevat soittamalla uutta musiikkia siedätyshoidoksi kelpaavan annoksen, jolla myös nykymusiikin kuluttajat pidetään tyytyväisinä. Radio hoitaa ongelman nykymusiikille pyhitetyillä ohjelmapaikoilla. Vaikka Klasari2080-ohjelmaa pystyi kuuntelemaan suorana lähetyksenä radiosta, Teikari huomioi alusta saakka nykyisen tavan kuunnella ohjelmia jälkikäteen netistä. Koska sellaisia ohjelmia asetutaan varta vasten kuuntelemaan, kanavaa ei vähällä vaihdeta. ”Ajattelen, että kappale saa olla vaikka kaksikymmentä minuuttia suhinaa, jos se perustelee itsensä minulle. Olen saanut positiivista palautetta, että olen valinnut hyviä biisejä. Ne ovat voineet avata uusia ulottuvuuksia ihmisten kuvitelmiin klassisesta. Mitään kulttuuripoliittista agendaa minulla ei ole, vaan ihan vilpitöntä innostusta, että ’kuunnelkaa kuinka siistejä biisejä!’”, Teikari sanoo. ”Teen ohjelmaa lähtökohtaisesti musadiggarina, kuten kuka tahansa dj.” musiikin lisäksi hän pyrki soittamaan miesten ja naisten säveltämää musiikkia tasavertaisesti, ja myös muualta Suomeen muuttaneiden musiikkia. ”Ne ovat omia arvojani, mutta menevät yhteen Radio Helsingin ja Suomen Säveltäjien arvojen kanssa.” Vaikka Teikari ei ollut aiemmin tehnyt radiotoimittajan töitä, musiikin ammattilainen hän on. Hän opiskeli etnomusikologiaa, valmistui Tampereen yliopistosta maisteriksi vuonna 2016 ja on sen jälkeen keskittynyt tutkijana musiikkikulttuuriin, musiikin sosiologisiin näkökulmiin ja musiikin saavutettavuuteen. Helsingin yliopistossa hän sai säveltämisen yksityistunteja Harri Vuorelta ja uuden musiikin historian ja analyysin opetusta Harri Suilamolta. Hän säveltää ja istuu myös Korvat Auki ”AJATTELIN, ETTÄ HEITÄ VOISI KIINNOSTAA NYKYKLASSINEN JA KLASSISEN UNDERGROUNDPUOLI, MUTTA SITÄ EI PÄÄSSYT KUUNTELEMAAN HEIDÄN KANAVALTAAN.” JU K K A S IN D A KOMPOSITIO 1/2019 • 17 16 • KOMPOSITIO 1/2019
S uomen ylivoimaisesti merkittävin klassista musiikkia soittava radiokanava on Yle Radio 1. Silti koko yön ja joka yö soiva Yöklassinen sekä parhaaseen kuunteluaikaan lähetettävät Faunin iltapäivä ja Klassista kahteen keskittyvät easy listening -genreen, ja nykymusiikin ystävää muistetaan vain tiistai-iltaisin lähetettävällä Ajassa soi -ohjelmalla. Kesäkuukausina samalla ohjelmapaikalla lähetetään Aikamme suomalaista musiikkia. Nykymusiikin erikoisohjelman piilottaminen iltaan on kuitenkin perusteltua eikä kerro koko kuvaa genren tilanteesta. ”Päiväajan ohjelmat sopivat hyvin taustamusiikiksi työpaikoille”, Ajassa soi -ohjelman toimittaja Ainomaija Pennanen sanoo. ”Iltaisin on paremmin aikaa keskittyä. Ja nykymusiikkikonsertteja emme hautaa puoleen yöhön. Ne ovat tärkeä osa meidän musiikkikenttäämme”, Pennanen tähdentää. Yksistään RSO kantaesittää tällä kaudella neljä suomalaista tilausteosta, minkä lisäksi Yle radioi Helsingin kaupunginorkesterin, Sinfonia Lahden ja esimerkiksi Helsingin kamarikuoron konsertteja, joiden valinnassa usein painottuu nykymusiikki. Vain uudelle musiikille pyhitettyjä konsertteja on kuultu Musica nova Helsingin taltioinneissa ja kansainvälisen säveltäjärostrumin lähetyksissä. Konserttilähetykset ovatkin nykymusiikissa Ylen ykköstuote ja ne vetävät myös kuulijoita paremmin kuin erikoisohjelmat. Kun RSO:n konsertin uusinta lähetetään tiistaisin, sitä kuuntelee keskimäärin 42 000 korvaparia, joista 26 000 siirtyy heti perään lähetettävän nykymusiikkiohjelman pariin. Vaikka moisiin lukuihin päästääkseen saa Musiikkitalon täyttää parikymmentä kertaa, on nykymusiikin suosio radiossa silti vähäistä. Esimerkiksi Faunin iltapäivä ja Klassista kahteen houkuttelevat radion ääreen parhaimmillaan 80 000 kuuntelijaa, kevyen musiikin ohjelma Muistojen bulevardi yli 150 000. Pennanen ei näe Ajassa soin maltillisissa kuulijaluvuissa kuitenkaan aihetta huoleen. ”Riittävän hyvin on mennyt, koska kanava antaa ohjelmalle lähetystilaa”, Pennanen sanoo. JAANI LÄNSIÖ TÄHTÄIMESSÄ MAALITAULUN ULKOKEHÄT Radio Helsingin tuottaja Emil Johansson uskoo, että uuden taidemusiikin tarjoilemisessa sekä toimittajien että vieraiden persoonallisuus ja omakohtaisuus nousee todella tärkeäksi. Nykymusiikin popularisoimista toisinaan yhä haittaavaa luennointityyliä sekä kompleksisuuden korostamista pitää välttää. ”Haluamme madaltaa kynnystä ja näyttää, että elitistiset mielikuvat eivät pidä paikkaansa”, Johansson linjaa. ”Mutta Annelle on sanottu, että hän voi vapaasti tuoda persoonaansa esille. Ei tarvitse esittää Radio Helsingin toimittajaa, vaan saa olla oman alansa asiantuntija.” Radio Helsinki toimii suurelta osin mainostuloilla ja on sikäli riippuvainen kuulijoidensa uskollisuudesta, mutta Muusikkojen liiton alaisuuteen syksyllä 2016 siirryttyään kanava on pyrkinyt miellyttämisen sijasta yllättämiseen. Muusikkojen liiton huhtikuussa ilmestyneessä haastattelussa kanavan musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen uskoi Radio Helsingin olevan muuttuvan musiikkikulttuurin eturintamaa. ”On tutkittu, että radion kuuntelijat haluavat kuulla uutta musiikkia”, Pulkkinen sanoo. Hän uskoo, että hitaammin avautuva musiikki voi myös kestää aikaa paljon paremmin kuin sellainen, jonka idea tulee selväksi kymmenessä sekunnissa. ”Tässä Radio Helsingillä on tärkeä rooli. Toivon, että voimme vaikuttaa siihen, ettei nyt haastavaksi väitettyä musiikkia enää tulevaisuudessa koetakaan haastavana”, Pulkkinen toteaa. Radio Helsinki toimii kuin muutkin kaupalliset radiot, eli kanavaa tehdään tarkalle kohderyhmälle, joka Radio Helsingin tapauksessa on 24–50-vuotias kaupunkilainen. Johansson kertoo, että erikoisohjelmien tekijät on kuitenkin vapautettu kohderyhmäajattelusta. Hän onkin vakuuttunut nykyklassista soittavan ohjelman hyödyttävän kaikkia osapuolia. Tarkkoja tilastoja ei vielä ole, mutta ohjelman suoraa lähetystä ja nettiin kuukauden ajaksi jääviä tallenteita on klikkailtu sivulta auki siinä missä muitakin ohjelmia. ”Ne ihmiset, jotka eivät muuten kuuntele Radio Helsinkiä, ovat löytäneet kanavan Klasari2080-ohjelman kautta, ja toisin päin”, Johansson arvelee. JAANI LÄNSIÖ Kirjoittaja on musiikkitoimittaja. YLEPANOSTAANYKYMUSIIKISSA KONSERTTEIHIN JUKKA SINDA KOMPOSITIO 1/2019 • 19 18 • KOMPOSITIO 1/2019
VASTA VALITUN EDUSKUNNAN TEHTÄVIIN KUULUU SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN, MUTTA SOSIAALITURVAKYSYMYKSET OVAT YHTEISKUNNALLISESTI ONGELMALLISIA, ETENKIN KOSKA TYÖLLISYYSASTE ON SUOMESSA MATALA JA VÄESTÖ IKÄÄNTYY. ERÄÄNÄ RATKAISUNA ON EHDOTETTU PERUSTULOA, JOTA MAKSETTAISIIN KAIKILLE. PUOLUEILLA ON PERUSTULOKSI ERILAISIA EHDOTELMIA, VASTIKKEETTOMIA JA VASTIKKEELLISIA. VIHREIDEN MALLI V ihreiden kansanedustaja Outi AlankoKahiluoto kertoi puolueessa pitkään kehitellystä perustulomallista. Se korvaisi nykyisen perusturvan vähimmäisetuudet: työmarkkinatuen, vanhempainrahan, sairauspäivärahat, kotihoidontuen sekä opintorahan. Asumistukeen, toimeentulotukeen ja ansiosidonnaisiin etuuksiin ei tulisi muutosta. Perustulon määrä olisi nykyisen perusturvan suuruinen eli noin 600 euroa, ja se maksettaisiin verottomasti ja vastikkeettomasti. Se maksettaisiin kaikille, myös niille, jotka eivät ole olleet aiemmin perusturvan piirissä. Hyvää taitelijan kannalta: Taiteilija ei koskaan putoaisi tyhjän päälle, vaikka apurahoja tai muita taiteellisia tuloja ei olisi. Toisi toimeentuloon jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Kysymys: Miten perustulo suhtautuisi apurahoihin? Poistuisiko se, jos taiteilija saa apurahan? PERUSTULON KRITIIKKI Sosiaaliturvan syyperusteisuus on SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mielestä tärkeää. Hän ei kannata perustuloa, joka maksettaisiin kaikille. Toisin kuin on oletettu, perustulo ei parantaisi vaan heikentäisi osa-aikatyön taloudellisia kannustimia. Perustulo olisi taloudellisesti tehottomampi tapa toteuttaa sosiaaliturvaa kuin nykyinen järjestelmä, sillä rahaa jaettaisiin kaikille eikä vain niille, joilla on hyväksytty este työn tekemiselle. Perustulo voisi houkutella jättäytymään ansiotyön ulkopuolelle tai varhaiseläkkeelle, mikä vähentäisi verotuloja. Tämä tarkoittaisi veroasteen nousua, mikä ei kannustaisi vastaanottamaan työtä. Kansainvälisessä keskustelussa perustuloa pidetään usein ratkaisuna robotisaation ja digitalisaation tuomaan teknologiseen työttömyyteen. Mutta työn kadotessa ongelma ei ole miten rahat jaetaan tarvitseville, vaan miten rahat kerätään. Kaukoranta myöntää, että perustulo vähentäisi byrokratiaa ja siten auttaisi taiteilijaa, jolla on pirstaloitunut toimeentulo. Tämä voitaisiin hänen mielestään kuitenkin hoitaa uudistamalla nykyistä järjestelmää. VAIHTOEHTOJA Kaukorannan mukaan sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa esimerkiksi automatisoimalla ja hyödyntämällä tulorekisteriä siten, että sosiaaliturvan taso joustaa. =UHKAVAIMAHDOLLISUUS? TAITEILIJA+PERUSTULO SUOMEN SÄVELTÄJÄT JÄRJESTI MAALISKUUSSA PERUSTULOKESKUSTELUN, JONKA TAVOITTEENA OLI SAADA MONIPUOLISIA NÄKEMYKSIÄ PERUSTULOSTA TAITEILIJAN KANNALTA. KOMPOSITIO 1/2019 • 19 18 • KOMPOSITIO 1/2019
Jako palkansaajiin ja yrittäjiin voidaan poistaa maksamalla soviteltua työttömyysturvaa kaikille, joiden tulot jäävät raja-arvojen alle. Työttömyysturvaa nauttivan tulisi kuitenkin olla työmarkkinoiden käytettävissä. Vastikkeellisuuden laatu vaatii poliittisen keskustelun. Taiteen kentässä fokus tulisi olla taiteen julkisen tuen kasvattamisessa, jolloin tuki menee oikeaan kohteeseen tehokkaammin kuin perustulolla. Kaukorannan mielestä tämä on myös poliittisesti helpompaa. KOKEMUSASIANTUNTIJAN NÄKEMYS Toimittaja ja kirjailija Tuomas Muraja oli mukana Kelan perustulokokeilussa, jossa kahdelletuhannelle pitkäaikaistyöttömälle maksettiin 560 euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan verottomana ja vastikkeettomasti. Saadun perustulon sai pitää, vaikka olisi työllistynyt. Rahallisesti kokeilu ei Murajan mukaan muuttanut elämää, mutta psykologisesti kokeilu oli tärkeä ja vapauttava. Oli helpompaa ottaa vastaan työkeikkoja, kun tiesi ettei joudu selittämään viranomaisille väliaikaisten ansioiden suhdetta toimeentulotuen tarpeeseen. Murajan mukaan kokeilussa mukana olleet voivat paremmin kuin vertailuryhmä, ja he luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. KOKOOMUKSEN MALLI Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen esitteli Kokoomuksessa valmistellun yleistukimallin, joka käyttäytyisi perustulomaisesti mutta olisi vastikkeellinen. Yleistuki yhdistäisi yleisen asumistuen, perustoimeentulotuen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tukea maksettaisiin työkykyisille työnhakijoille, mutta työvoiman ulkopuoliset, esimerkiksi opiskelijat, pysyisivät nykyisten syyperusteisten tukien piirissä. Rokkanen myönsi, että vastikkeeton perustulo voisi olla hyvä vaihtoehto taiteilijalle, joka työskentelisi ammatissaan saadessaan perustuloa, muttei koulupudokkaalle tai esimerkiksi maahanmuuttajaäidille, joka ei osallistu kotouttamistoimenpiteisiin. Perustulon osumatarkkuus on hänen mukaansa huono, minkä vuoksi työelämän ulkopuolella on pidettävä kiinni syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Rokkasen mukaan hyvä sosiaaliturva on tasoltaan riittävä ja sisältää hyvät kannustimet työn tekemiseen: aina pitäisi olla kannattavaa ottaa vastaan työtä. Kokoomuksen yleistukimalli ratkaisisi freelancereiden, taiteilijoiden ja itsensä työllistävien ongelmia, mutta edellyttäisi aktiivisuutta. Ongelma: Millä tavalla määritellään aktiivisuus? Milloin tuen saajan on mahdollisuus työllistyä ja milloin ei? KELAN TUTKIMUS Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö kertoi perustulokokeiluun liittyvästä tutkimuksesta, josta on saatu alustavia tuloksia. Tutkimuksen tavoitteet olivat kunnianhimoiset: Kokeiluun haluttiin alun perin saada mukaan 10 000 henkilöä, jotka olisivat edustaneet erilaisia väestöryhmiä. Perustulon tasoja olisi ollut useita, ja verotuksen vaikutus olisi otettu tutkimuksessa huomioon. Kiireen ja kokeiluun myönnettyjen varojen niukkuuden vuoksi mukaan voitiin ottaa vain 2 000 henkilöä, jotka arvottiin pitkäaikaistyöttömien joukosta. Osallistuminen oli valituille pakollista. Kaikille maksettiin yhtä suuri perustulo eikä verotuksen vaikutusta huomioitu. Alustavissa selvityksissä työn tekemisessä ei havaittu eroa vertailuryhmään ainakaan ensimmäisenä vuonna. Hyvinvoinnissa sen sijaan oli eroja. Perustulon saajilla hyvinvoinnin taso oli korkeampi kuin niillä, jotka eivät saaneet perustuloa. Jää nähtäväksi, muuttuiko työn tekemisen tilanne toisena kokeiluvuonna. KOHTALONKYSYMYKSIÄ? Sosiaaliturva on Suomen tulevien hallitusten kohtalonkysymys. Kun työn määrän vähenemisen myötä verotulot laskevat, joudutaan miettimään, millä sosiaaliturva rahoitetaan. Sosiaaliturvajärjestelmää täytyy myös yksinkertaistaa, jotta varat turvaisivat kansalaisten toimeentulon tehokkaasti. Tarjoaako universaali perustulo, vastikkeellinen yleistuki tai jonkinlainen tulorekisterin hyödyntäminen ratkaisun? Myös taiteilijoiden kannalta tämä on kohtalonkysymys. Jos valtion varat vähenevät, heikkenee taiteilijoiden sosiaaliturva siinä missä muidenkin. Kohtalokasta on, että sellaisessa tilanteessa myös yhteiskunnan tuki taiteelle todennäköisesti laskee, mikä syventää taiteilijan ahdinkoa. On selvää, että taiteilijat joutuvat tulevaisuudessa etsimään uusia ratkaisuja toimeentulonsa turvaamiseksi, eikä sosiaaliturvasta löytyne apua sen enempää kuin nykyään. ANNU MIKKONEN Kirjoittaja on Suomen Säveltäjät ry:n toiminnanjohtaja Keskustelun alustuspuheenvuorot: Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta Toimittaja, kirjailija Tuomas Muraja Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen KELAn johtava tutkija Minna Ylikännö Moderaattorina toimi Sitran asiantuntija Paavali Kukkonen ”TAITEILIJAT JOUTUVAT TULEVAISUUDESSA ETSIMÄÄN UUSIA RATKAISUJA TOIMEENTULONSA TURVAAMISEKSI.” KOMPOSITIO 1/2019 • 21 20 • KOMPOSITIO 1/2019