Kyrkslätts Nyheter sidan 14
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 26.7.2009
SUNNUNTAI
56
Jättiankerias Vitträskistä sivu 8
Verotulojen kasvu pysähtyi Kirkkonummella sivu 3 Melu kaikui Masalassa Sommarfesten på Kukkumäki jo 10. kerran! sidan 18 sivu 19
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Palvelemme myös sunnuntaisin
Omasta keittiöstä
Valio
PERUNA-SALAMI SALAATTI
Candy King
IRTOMAKEISET
OLTERMANNI JUUSTO
1 kg Raj. 1/tal.
8
90
kg
4
Atria
90
kg
VARHAISKAALI
Suomi
Senaattorin
NAUTA-SIKA JAUHELIHA
Suomi
5 1 49 0 2 95 5
99
kpl kg kg
Hartwall Novelle KIVENNÄISVEDET
1,5 l (0,93 l) sis. pantin 0,40
79
plo
ilman korttia 2,15 plo (1,17 l) sis. pantin 0,40
-20%
Etu K-Plussa-kortilla
Valio Koskenlaskija SULATEJUUSTOT
250 g (9,96 kg)
49
pkt
ilman korttia 2,79 pkt (11,16 kg)
-10%
Etu K-Plussa-kortilla
Snellman kotimainen MEETVURSTI
Senaattorin
Atria
PORSAAN SUIKALEPAISTI
LIHAPYÖRYKÄT
360 g (2,75 kg)
JAUHELIHAPIHVIT
(2,61 kg)
ilman korttia 5,18/2 pkt (12,95-11,77 kg), yksittäin 2,59 pkt
4
200-220 g (11,25-10,23 kg)
50
2 pkt
-13%
Etu K-Plussa-kortilla
8
90
kg
0
99
rs
0
99
rs
1
Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör Su/Sö
HK Kabanossi GRILLIMAKKARAT
400 g (4,73 kg)
89
pkt
Hinnat voimassa ma-ke 27.-29.7.
ilman korttia 2,69 pkt (6,73 kg)
-29%
Etu K-Plussa-kortilla
721 718 1221
Kukkapiste
2
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Olutharrastuspäivät Helsingissä
Valtakunnalliset Olutharrastuspäivät järjestetään kolmatta kertaa heinäelokuun vaihteessa Helsingissä. Olutharrastuksen kirjoa esitellään ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisestä keskustellaan perjantaina 31.7. iltapäivällä. Torstai-iltana on päiviin liittyvä Baltian olutilta, jossa tutustutaan kolmen Baltian maan panimoihin ja olutkulttuuriin. Sahdinvalmistuksen paikkakuntakohtainen karsintakisa selvittää edustajat SM-kilpailuun, joka järjestetään lauantaina 8. elokuuta Kankaanpäässä. Olutharrastuspäivillä on myös "Kuluttajan Olutfestivaali" eli osanottajat kiertävät Helsingin keskustan uusia ja vanhoja tuttuja olutravintoloita ja tutustuvat kesän kiinnostaviin kausivalikoimiin. Olutharrastuspäivien osallistujat tutustuvat myös pääkaupunkiseudun kolmeen Vuoden Olutravintola -tittelillä palkittuun kohteeseen, mikä on suunnattu erityisesti muualta maasta tuleville ja ulkomaisille vieraille. OK OlutKulttuuriKlubi järjestää Valtakunnalliset Olutharrastuspäivät kolmatta kertaa. Samanaikaisesti Helsingin Rautatientorilla on pienpanimotapahtuma Suuret Oluet Pienet Panimot. Olutharrastuspäiville osallistuminen on maksutonta.
Halo Ensemble Uskon Yössä Lohjalla
Halo Ensemble esiintyy Uskon Yön taidefestivaalin avajaiskonsertissa Lohjan kirkossa perjantaina 14.8. klo 19. Suomessa yhtyettä voi kuulla myös Helsingin Cafe Jugendissa keskiviikkona 12.8. Ohjelmistossa mm. Vivaldi, Bach, Tews, Sibelius, Copeland sekä heprealaista kansanmusiikkia. Halo Ensemble on kansainvälinen ryhmä nuoria klassisen musiikin ammattilaisia, jotka pyrkivät raikkaalla tavalla ylittämään kulttuurisia ja sosiaalisia rajoja taiteen eri keinoin. Ryhmä sai alkunsa kansainvälisellä mestarikurssilla Unkarissa 2008, jossa eri puolilta maailmaa kotoisin olevat musiikinopiskelijat huomasivat voivansa helposti työskennellä yhdessä tuntikausia - jopa ilman yhteistä puhekieltä! Musiikin ja taiteen kautta kommunikointi mahdollisti yhteyden, joka oli vahvempi ja syvempi kuin kielelliset ja kulttuuriset eroavaisuudet. Tämän innoittamana syntyi ryhmä, jonka erityisenä tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, tuoda rohkaisua ja luoda yhteyttä kulttuuristen kummallisuuksien yli ja tarjota musiikillisia elämyksiä maailman eri kulmilta. Halo Ensemble konsertoi tänä kesänä New Yorkin ja Bostonin lisäksi musiikkifestivaaleilla USAn Indianassa sekä Sarospatakissa Unkarissa.
Rakkauden ja rauhan lähteille
Halo Ensemblen konsertti liittyy osana jo 10 vuoden ajan Lohjan Vivamossa järjestettyä Uskon Yötä, jonka idean alkuunpanijana on runoilija, lauluntekijä AnnaMari Kaskinen. Kauniin luonnon keskellä elokuun 15.16.8. illan ja yön hämärässä voi kuulla ja nähdä erilaisia solisteja, yhtyeitä, tanssiesityksiä, kädentaitajia, stand-up -komiikkaa ja draamaa. Musiikista vastaavat huippulahjakkaat Outi ja Lee Müller, Junnu Aaltonen, kitaristi Marzi Nyman ystävineen, lauluntekijät Minna ja Jussi Pyysalo, nuoret lupaukset Teri Mantere ja Tommi Kalenius, kanteleensoiton professori Ritva Koistinen ja kansainvälisesti mittava klassisen musiikin opiskelijoiden ryhmä. Maamme eturivin stand-up-koomikko Mikko Vaismaa, näyttelijät Tytti Vänskä ja Antti Sevanto sekä tanssiryhmä Zaris avaavat luovuuden toisenlaisia ulottuvuuksia. Yön Taidemessu johtaa Rakkauden ja Rauhan lähteille. Tapahtuma päättyy upeaan Luomakunnan messuun. Lisätiedot www.uskonyo.fi. Kokoaikaliput tapahtumaan 10, erilliskonsertteihin, kuten kirkkoon ohjelma on 10 euroa.
VIHDIN KESÄTEATTERISSA 2009
Kirjoittanut Sisko Istanmäki Ohjaus Timo Tirri Sovitus Jukka Keinonen
lö 25.7 17. s ö 26.7 17. ti 28.7 19.
Sista chanserna! Viimeiset esitykset!
on 29.7 19. to 30.7 19. lö 1.8 17.
LOPPUKAUDEN ESITYKSET: la 25.7. klo 17 su 26.7. klo 17 ti 28.7. klo 19 to 30.7. klo 19
Liput: peruslippu 15 eläkel. opisk. 12 lapset (alle 16 v) 10 yönäytökset + 2 Maksuvälineenä käy kulttuuri- ja virikesetelit.
la su ti to la
1.8. 2.8. 4.8. 6.8. 8.8.
klo 17 klo 17 klo 19 klo 19 klo 17
su 9.8. ti 11.8. ke 12.8. pe 14.8.YÖ la 15.8.YÖ
klo 17 klo 19 klo 19 klo 22 klo 22
Varaukset ja tiedustelut: Vihdin Teatteri ry Puh. (09) 222 4250 Gsm 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi
Noutomyynti: Vihdin Teatterin tsto, Tuusantie 1, Nummela sekä Citymarket Nummela Neuvonta. Esityspaikka: Vihdin kesäteatteri Kirkkoniementie, Vihti kk
www.vihdinteatteri.fi
Pesukone
WM14E462
Jääkaappipakastin
KG36VX27
Astianpesukone
SN45M200
Jääkaappipakastin
RJP3321
Mikroaaltouuni
RMM2030
Jääkaappi
RJVL1631
· · · · ·
Energialuokka: A 1400 Kierrosta/min Täyttömäärä 7 kg Edestä täytettävä Mitat (korkeus x leveys x syvyys) 84,7 x 60 x 59 cm
· · · · ·
Energialuokka: A++ 4-osainen käännettävä pullohylly Tilava vihanneslaatikko 3 läpinäkyvää pakastuslaatikkoa Mitat (korkeus x leveys x syvyys) 185 x 59,8 x 65 cm
· · · ·
Energialuokka: A Osittain integroitu Kokoleveys (<60cm) Elektroninen ohjelmointi
· A-energialuokka · Nettotilavuus: jääkaappi 188 l, pakastin 118 l · Mitat (korkeus x leveys x syvyys)185 x 59,5 x 60 cm
· 700 W mikroaaltouuni · Mekaaninen ohjaus vääntimillä · Merkkiääni ohjelman päättyessä
· Energialuokka A · Pienikokoinen, korkeus vain 85 cm · Jääkaappi sulattaa itse itsensä, joten sinun ei tarvitse vaivautua.
9 49
9 49
9 59
TA IN E! H L A
9 75
32" Taulu-TV
O TS A! KA TA IN H
9 5
9 4
FST 400CX
O TS A! KA TA IN H
5 19
O TS A! KA TA IN H
49
Pölynimuri
U4406
Digiboxi antennitalouksiin
· 2 x SCART ja digitaalinen liitäntä äänelle · Suomalaiset huolto- ja tukipalvelut · Mitat (LxKxS): 283x38x130 mm
· Pehmeä käynnistys · Pölypussin vaihtoilmaisin · Lattiasuutin: Vario 500
95 7
KDL-32W5500
· 32 tuuman (81 cm) täyden 1080-teräväpiirron (Full HD) BRAVIA-LCD-TV · Motionflow 100Hz
O TS A! KA TA N HI
RUOHOLAHDENKATU 8, HELSINKI, puh. 6944 577 Avoinna: Ark. 9.00-18.00, kesälauantaisin suljettu
MUNKINMÄENTIE 19, KIRKKONUMMI, puh. 298 1454. Avoinna: Ark. 9.30-18.00, la 10.00-14.00
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
3
Taksi- & Pikkubussipalvelu
0100 7070
Etusivun kuva:
JOONATAN Kalliola, 8v sai vaarinsa Pertti Mäkelän kanssa verkosta harvinaisen kalansaaliin, 1,1-metrisen ankeriaan keskiviikkona, 22.7. Vitträskin järvestä. Kuva: PERTTI MÄKELÄ Aiheesta enemmän sivulla 8.
Järvien sinilevätilanne keskimääräistä parempi
Uudenmaan Ympäristökeskuksen mukaan sisävesillä sinilevätilanne ei ole juurikaan muuttunut sitten edellisviikon. Sisävesien noin 260 seurantakohteesta sinilevää havaittiin yhteensä 37 kohteessa. Näistä ainoastaan viidessä järvessä esiintymä oli runsas ja kahdessa erittäin runsas. Muut esiintymät arvioitiin vähäisiksi. Keskimääräinen sinilevätilanne on järvillä ajankohtaan nähden tavanomaista parempi. Pintavesi on useimmissa järvissä hieman normaalia viileämpää. Etelä-Suomessa veden pintalämpötilat ovat 1721 astetta ja Pohjois-Suomessa 917 astetta. Sisävesien havaintopisteiden avulla arvioidaan keskimääräinen valtakunnallinen sinilevätilanne. Silmämääräiset havainnot edustavat vain kyseistä paikkaa ja havaintohetkeä. Sinilevien runsaus voi vaihdella järven eri osissa ja eri aikoina muun muassa tuuliolojen mukaan.
Verotulojen kasvu pysähtyi Kirkkonummella alkuvuonna
Kirkkonummen kunnalle tilitettyjen verojen kasvu on pysähtynyt. Tammi-toukokuussa kertyneet verotulot olivat 52.200 euroa eli 0,1 % pienemmät kuin viime vuonna. Kunnallisveron tilitysmäärien kasvu on hidastunut huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Tammitoukokuussa tilitetty kunnallisveron määrä oli vain 3,2 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2008 vastaava tilitysmäärä oli 8,5 % edellisvuotta suurempi. milj. eurolla 125,8 milj. euroon eli 0,3 milj. euroa alle viime vuoden tuoton. Verotulojen arvioitu kokonaiskertymä, 136,7 milj. euroa, on 2,5 milj. euroa eli 1,8 % pienempi kuin viime vuoden kokonaiskertymä ja se alittaa talousarvion tuloarvion 8,3 milj. euroa. Verotuloissa syntyvä vajaus on yli kaksi kertaa suurempi kuin kunnanvaltuuston 29.4.2009 hyväksymien säästötoimenpiteiden toimintamenoja vähentävä vaikutus. Ulkoisten toimintamenojen kasvu hidastui edelleen toukokuussa 5,1 prosenttiin huhtikuun 6,2 prosentista. Henkilöstömenojen kasvu kiihtyi jonkin verran huhtikuun tasosta ja ylitti toukokuussa jällen 12 %. Suurin henkilöstömenojen kasvu oli edelleen perusturvassa, toukokuussa peräti 22,4 %. Perusturvan kasvulukuun vaikuttavat hoivakodin käyttöönotto ja palvelutalon hoivapalvelujen siirtyminen kunnan hoidettavaksi. Vastaavasti nämä toimenpiteet ovat vähentäneet ostopalvelujen määrää. Palvelujen ostojen kasvu oli tammitoukokuussa negatiivinen, 1,2 %. Maa-alueiden myyntituloja ja lunastuskorvauksia on kertynyt tammi-toukokuun aikana 189.413 euroa. Talousarvion maa-alueiden myyntitulojen tuloarviossa (tuloarvio 3,0 milj. euroa) arvioidaan syntyvän 1 milj. euron vajaus. Vuosikate ajalta 1.1.31.5. 2009 oli 2,2 milj. euroa (31.5. 2008: 3,6 milj. euroa). Alkuvuoden tulos on negatiivinen, 3,2 milj. euroa, kun vuosikatteesta vähennetään 5/12 talousarvion suunnitelman mukaisista poistoista. Luvut ilmenevät kunnan talousyksikön kunnanhallitukselle antamasta katsauksesta.
Espoonlahden uusi ramppi avataan 27.7.
Espoonlahden eritasoliittymässä otetaan ensi maanantaina 27.7. 2009 käyttöön uusi ramppi (R5) Espoonlahden keskukseen ja Kivenlahteen. Ramppi menee uuden Sammalvuoren risteyssillan ylitse, alittaa Länsiväylän Nöykkiön alikulkusillan kautta ja liittyy Kivenlahdentien ja Espoonlahdenrannan kiertoliittymään. Uuden rampin käyttöönoton jälkeen Espoonlahden keskukseen ja Kivenlahteen ei enää tarvitse ajaa ruuhkaisen Soukanväylän ja Kivenlahdentien valoristeyksen kautta. Samalla avataan eritasoliittymän vuoden suljettuna ollut ramppi (R1) Hankoon.
Yhteisöveron tilitetty määrä on supistunut puoleen viime vuoden vastaavasta määrästä
Kunnan omassa ennusteessa kunnallisveron vuosituoton määrää on huhtikuun arviosta alennettu 1,2
Kunnan nettisivuilla peli kotikunnasta
Testaa, mitä tiedät Kirkkonummesta!
Kirkkonummen kunnan etusivulle on avattu Kirkkonummi-nettitietopeli. Pelin on tehnyt kehittäviin internet-peleihin ja tietovisoihin erikoistunut Netvisa Oy. Pelin tarkoitus on lisätä Kirkkonummi-tietoutta. Houkuttelevuutta on lisätty kuukausikisalla, jota kunta sponsoroi jakamalla palkinnot parhaille visaajille. Pelistä on tulossa myös ruotsinkielinen versio loppukesällä. Kysymykset koskettelevat lukuisia eri aihepiiriä, kulttuuria, elinkeinoja, koulututusta, historiaa, maantietoa. Pelaaja valitsee aihepiirin, josta kerralla tulee eteen 10 kysymyksen sarjan. Pistetulokseen vaikuttavat oikeiden vastausten lisäksi myös vastaamiseen kulunut aika, selvitteli Netvisa Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Jokitalo. oman kotikuntansa Haapaveden väki kuuli näistä, mm. yrityksille suunnatuista nettipeleistä, häntä pyydettiin viime kesänä tekemään vastaavanlainen myös kuntaan liittyen. Siitä sana lähti kiirimään. Nyt työn alla ja valmistuneita kuntavisailuja on jo 80 ja tavoitteena on tehdä vielä lähes toinen mokoma lisää, kertoili Jokitalo, jonka mukaan tämä aihepiiri on ollut valtavan antoisa tekijöilleen. Jatkuu sivulla 15
Ympäristömerkityn sähkön myynti kasvoi neljänneksellä
Norppamerkittyä sähköä myytiin Suomessa vuonna 2008 yhteensä 3.260 GWh. Myynti kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia. Yhä useampi ihminen valitseekin sähkönsä sen alkuperän perusteella. Viime vuonna norppamerkittyä sähköä käytti jo noin 386.000 kotitaloutta ja 25.000 yritystä. Kotitalouksien määrä vastaa noin 15 prosenttia Suomen kotitalouksista. Norppasähköä tuotettiin Suomessa viime vuonna vanhalla vesivoimalla, tuulivoimalla ja biopolttoaineilla. Norppamerkittyä lämpöä tuotettiin viime vuonna 462 GWh. Tuotanto laski edellisvuodesta, kun merkittävä yhteistyökumppani luopui lämmön merkinnästä usean laitoksensa osalta. Norppaenergia-merkki on Suomen luonnonsuojeluliiton energian ympäristömerkki. Se on ainoa riippumaton energian ympäristömerkintä Suomessa. Merkki myönnetään uusiutuvalle energialle ympäristökriteerein. Merkin ulkoasua uudistetaan parhaillaan käynnissä olevalla valtakunnallisella merkinsuunnittelukilpailulla.
Suomi-tietous kasvaa
Kuntavisailu sai Jokitalon mukaan alkunsa siitä, että kun hänen
Sinilevämäärät vaihtelevat voimakkaasti Uudellamaalla
Säätilan rajut muutokset ovat tuoneet vaihtelua pintaveden lämpötiloihin ja sinilevän määriin Uudellamaalla. Aurinkoinen sää on vauhdittanut vesien lämpenemistä ja sinilevien kasvua. Tuulinen, viileä sää puolestaan on sekoittanut vesikerroksia, viilentänyt pintavettä ja heikentänyt levien kasvua. Lämpötilat ja levämäärät ovat vaihdelleet vesistöissä jopa päivittäin, kertoo Uudenmaan ympäristökeskus . Leväseuranta käynnistyi kesäkuun alussa. Ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin kesäkuun toisella viikolla Hyvinkään Usminjärvellä, Sipoon Savijärvellä ja Raaseporin Kvarnträsketillä. Juhannuksen jälkeen vesien lämmetessä levähavaintoja tehtiin yhä useammilla paikoilla, ja kesäkuun lopussa levää esiintyi jo 12 havaintopaikalla mm. Lohjanjärvellä, Hiidenvedellä, Hyvinkään, Sipoon ja Raaseporin pienillä järvillä sekä meren rannikolla. Heinäkuun alussa levämäärät vähenivät sään viilenemisen myötä suurilla järvillä. Nurmijärven Valkjärvellä, Tuusulan Rusutjärvellä ja Sipoon Savijärvellä levien määrä sen sijaan lisääntyi. Levätilannetta seurataan 29 havaintopaikalla Uudellamaalla ja ItäUudellamaalla. Levän määrä arvioidaan silmämääräisesti viikoittain samalta paikalta. Vakituisten seurantapaikkojen lisäksi Uudenmaan ympäristökeskukseen on tullut ilmoituksia leväesiintymistä merialueilta ja sisämaan järviltä paikallisilta asukkailta. Levää on havaittu sekä paikoissa, joissa leväesiintymiä on edellisvuosina ollut säännöllisesti, että kirkasvetisillä järvillä, missä levää ei aiemmin ole juuri näkynyt. Useissa vesistöissä on havaittu Anabaena-sinilevää, joka voi olla myrkyllistä ja aiheuttaa allergiaoireita jo pieninä pitoisuuksina. Sinilevien haitallisuutta ei voi silmämääräisesti arvioida, joten selvästi leväpitoista vettä kannattaa aina välttää. Levää sisältävää vettä ei pidä käyttää löylyvetenä, sillä kuumalta kiukaalta mahdolliset levämyrkyt voivat haihtua hengitysilmaan. Leväpitoista vettä ei myöskään pidä käyttää ruoanlaitossa tai kasvisten huuhteluun. Sinilevät voivat aiheuttaa allergia- ja myrkytysoireita, kuten ihon kutinaa, silmien punoitusta, pahoinvointia, heikotusta tai kuumeilua. Sinilevät kuuluvat vesien normaaliin lajistoon. Haitallisia massaesiintymiä havaitaan kuitenkin yleensä rehevissä, ravinteikkaissa vesissä. Kahden edellisen talven voimakkaat sateet huuhtoivat EteläSuomessa runsaasti ravinteita ja kiintoainesta vesistöihin. Myös kesän rankat sadekuurot ovat huuhtoneet maaperää. Levien kasvulle on siten useilla järvillä ja meren rannikolla nyt hyvät edellytykset. Etenkin jos sää lämpenee hellelukemiin, levät saattavat lisääntyä paikoitellen paljonkin.
Väestömäärän kehitys hidastui alkuvuonna
Kirkkonummen kunnan alkuvuoden väestönkasvu on hidastunut edellisvuoteen verrattuna. Tammihuhtikuussa kunnan väestönkasvu oli 178 henkeä eli 0,49 %, kun kasvu vastaavana ajanjaksona viime vuonna oli 419 henkeä ja 1,19 %. Vuoden 2009 talousarvion väestösuunnitteessa arvioidaan kunnan väestömäärän vuoden 2009 lopussa olevan 37.058 (+ 2,99 %). Tammi-huhtikuussa syntyi 39 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Nettomuutto, 46 henkeä, oli huomattavasti pienempi kuin viime vuoden vastaava luku, joka oli 257 henkeä. Muuttovoiton osuus tammi-huhtikuun väestönkasvusta oli 42 %, kun sen osuus viime vuoden vastaavana aikana oli 69 %.
4
Terveyspalvelut Hoivakotipalveluja
N:o 56 26.7.2009
Palveluja tarjotaan
Kirkkonummen Sanomat
Työsuorituksia
Parturi-kampaaja
Hammaslääkärit
Lakiasiat
Uudenmaan Porakaivo Oy
UUDISRAKENNUKSET JA SANEERAUSKOHTEET
Muutostyöt öljy- ja sähkölämmityksestä maalämmitykseen
· · · ·
Lämpökaivojen poraus Vesikaivojen poraus Lattialämmitysputket Tarvikemyynti
· · · ·
Maalämpöpumppujen asennukset Pumppuasennukset Vesikiertoiset seinäpatterit Kaikki alan asennus- ja huoltotyöt
Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n sertifioima asentaja. Kaikki työt avaimet käteen tai sopimuksen mukaan.
Uudenmaan Porakaivo Oy
R.T. Broberg, Puh. 09 256 5289 ja 0400 440 852 Österbyntie 112, 02400 Kirkkonummi uudenmaan.porakaivo@kolumbus.fi www.uudenmaanporakaivo.fi
Kirjanpitopalveluja
Hautauspalveluja
Hammasteknikot Siivousta
Eläinlääkärit
ASUNTOMARKKINAT SIVUT 8-9
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
5
Kuollut
Kesämökin koordinaatit talteen Karttapaikalta
Koordinaateista voi olla arvaamatonta hyötyä mökkeilevälle tai veneilevälle kesälomalaiselle. Kansalaisen Karttapaikalta mökin koordinaatit saa autonavigaattoria ja pelastuslaitosta varten helposti. Kesälomalainen voi selvittää kesäpaikkansa tarkan sijainnin Maanmittauslaitoksen verkkopalvelun karttojen ja koordinaattien avulla. Sijainti koordinaatteina kannattaa selvittää erityisesti silloin, kun kesänviettopaikalle ei ole tiedossa tarkkaa osoitetta. Ennakkoon selvitetyistä koordinaateista voi olla korvaamatonta apua hätätilanteen sattuessa. Hätäkeskukseen soitettaessa avun saa varmimmin perille, kun tietää sijaintinsa osoitteen tai koordinaatit mahdollisimman tarkasti. Mökkivieraat voi opastaa perille antamalla kohteen tarkat koordinaatit, jotka voi syöttää auton navigaattoriin. Näin poimit vapaa-ajanviettopaikkasi koordinaatit Karttapaikalta: 1. Mene verkko-osoitteeseen www.karttapaikka.fi > Kansalaisen Karttapaikka. 2. Hae haluamasi paikka osoitteella tai paikannimellä. 3. Liiku karttanäkymässä nuolilla ja muuta kartan mittakaavaa suurennuslasityökalun avulla, kunnes tunnistat kohteesi. 4. Siirry "Muunna"-välilehdelle ja napsauta kartalta tarkkaa kohtaa, niin näet tarvitsemasi koordinaatit peruskoordinaatistossa. 5. Paina "Muunna", niin saat koordinaatit myös muissa yleisimmissä koordinaatistojärjestelmissä. 6. Pelastuslaitosta ja autonavigaattoria varten poimi "EUREF-FIN maantieteelliset (~WGS84)" -koordinaatit eli pohjoista leveyttä ja itäistä pituutta kuvaavat asteluvut. Karttapaikalla karttoja selaillessasi voit myös tilata maksullisen karttatulosteen haluamaltasi alueelta. Säänkestävä karttatuloste on hyödyllinen lahjaidea myös tuliaisiksi mökille. Lue myös Hätäkeskuslaitoksen ohjeet hätäpuhelun soittajalle (www.112.fi/index.php?page Name=koordinaatti). Kansalaisen Karttapaikka on Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu, joka tarjoaa maastokartat ja ilmakuvat Suomesta. Sivusto on ilmainen ja kaikille avoin. Palvelun löydät osoitteesta www.karttapaikka.fi
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi Ingås matlista
Vecka 31; 27.7.2.8.: Må: Korvsås. potatis, sallad Ti: Broilersoppa Ons: Lindströmsbiff, potatismos, sallad To: Skärgårds fiskgryta, potatis, sallad Fr: Malen leverbiff, potatismos, sallad Lö: Köttmoslåda, sallad Sö: Karelskstek, potatis, grönsaker
Inkoon ruokalista
Viikko 31; 27.7.2.8.: Ma: Makkarakastiketta, perunaa, salaattia Ti: Broilerikeittoa
Ke: Lindströmin pihvi, perunasosetta, salaattia To: Saariston kalapata, perunaa, salaattia Pe: Jauhemaksapihvit,
Koulutusta
perunasosetta, salaattia La: Lihaperunasoselaatikko, salaattia Su: Karjalanpaistia, perunaa, kasviksia
Koulutus kannattaa!
Esitteet ja ilmoittautumiset
PALVELUJA KOTIIN -PASSI
Palveluja Kotiin passi on asiakaskodissa ammattimaisesti palveluja tuottaville yrittäjille ja työntekijöille tarkoitettu osaamistodistus laatutietoisesta ja vastuullisesta asiakaspalvelusta. Palveluja Kotiin passi on ammattialasta riippumaton. Vaihtoehtoiset tilaisuudet: Maanantai 31.8.2009 Maanantai 26.10.2009 Maanantai 23.11.2009 Paikka: Vihdintie 30-32, Nummela Ilmoittautuminen viimeistään 2 vk ennen koulutusiltaa. Ilmoittautuneille lähetetään ennakkomateriaali tutustuttavaksi n. 1 vk ennen koulutusta. Opiskelijamaksu: 70,- Koulutus toteutuu, mikäli ilmoittautuneita on väh. 10 henkilöä. Ilmoittautumiset netissä tai palvelunumeroon 01080 0990 klo 17 - 21 klo 17 - 21 klo 17 - 21
01080-0990
i o i i o o us o o us
Palvelukeskuksen ruokalista
Viikko 31; 27.7.2.8.: Ma: Puutarhurin sosekeitto, talon leipurin leipä, ruokasalaatti, marjapuuro Ti: Lindströmin mureke, kastike, perunasose, salaattipöytä, kasvismureke, mansikkakiisseli Ke: Kinkkukiusaus, perunat, salaattipöytä, talon kasvislounas, marjakimara To : Keltainen broilerkeitto, sämpylä, yrttilevite, currykasviskeitto, arbuusi Pe: Savukalaa, sillikaviaari, kermaviilikastike, tilliperunat, tuoresalaatti, paahdetut kasvikset
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Palvelukseen halutaan
Vihdintie 30-32 NUMMELA Suurlohjankatu 2 LOHJA Kamreerintie 6 ESPOO
Sale symboliserar god mat till förmånliga priser. Våra ägarkunder kan lita på en bestående låg prisnivå. Sale är en matbutik där det är lätt och behändigt att handla och där sortimetet är brett och tillfredsställer alla kunders behov. Sale on hyvän ruokakaupan käsite, jonka pysyvästi edulliseen hintatasoon asiakasomistajat voivat luottaa. Sale vahvuuksia ovat asioimisen helppous ja nopeus ja valikoiman monipuolisuus asiakkaiden hyväksi.
Vi söker personal till Sale Kantvik Haemme henkilökuntaa Sale Kantvikiin
FÖRSÄLJARE 30h/vecka MYYJÄ 30h/viikko
Uppgiften förutsätter Vi erbjuder dig
Sänd en fritt formulerad ansökan till adressen sale.kantvik@sok.fi, senast 29.7.2009. Tilläggsuppgifter ges av Anne Hiltunen vardagar kl 12-13, tfn. 010 442 6841. Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen sale.kantvik@sok.fi, 29.7.09 mennessä. Lisätietoja antaa Sale-päällikkö Anne Hiltunen arkisin klo 12-13, puh. 010 442 6841.
och finska Tehtävä edellyttää sinulta
växande företag Tarjoamme sinulle
yrityksessä
Varuboden är ett regionhandelslag som hör till S-gruppen och är verksamt i Nylands kustområde. Varuboden-koncernens försäljning det senaste året var ca 190 miljoner euro. Koncernen är arbetsgivare för över 600 personer. Varuboden on S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa, joka toimii Uudenmaan rannikkoseudulla. Varuboden-konsernin myynti viime vuonna oli noin 190 miljoona euroa. Konsernin palveluksessa on yli 600 henkilöä.
www.varuboden.fi
6
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Talouden rakenteita muutettava ekologisesti kestävämmiksi
Välttämättömyys muuttaa ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaa vaikuttaa ainakin kehittyneissä maissa suuresti lamasta nousun ja laman jälkeisen talouspolitiikan suuntaan. Talouden rakenteita on pakko muuttaa ekologisesti kestävämmiksi, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puheenvuorossaan EU:n energia- ja ympäristöministerikokouksessa Åressa. Erityisesti tämä tarkoittaa energiatehokkuuden ja -säästön radikaalia kohentamista ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä, ministeri sanoi. Talouden elpymisen seurauksena energian hinnat lähtevät nopeaan nousuun. Parhaiten menestyvät silloin maat, joiden talous on energian käytössä tehokas, ministeri painotti. Suomen tarkoitus on parantaa omaa energiatehokkuutta sekä monilla lakisääteisillä määräyksillä että erilaisilla energiatehokkuuteen ohjaavilla kannustimilla ja investoinneilla. Elinkeinoelämän ohella nämä tulevat koskemaan myös yksityisiä kansalaisia, kertoi Pekkarinen. Ekotehokas yhteiskunta käyttää uusiutuvaa energiaa. Juuri nyt kun tarvitaan toimia lamasta nousemiseksi, investoiminen uusiutuvaan energiaan on tärkeää, ministeri linjasi. Suomessa erityisesti metsäenergian käytön lisääminen on ajankohtaista siksi, että metsäteollisuuden puunkysyntä on edelleen alamaissa. Energiaintensiivisen teollisuuden kehittämisestä on ministeri Pekkarisen mukaan huolehdittava. Sitä ei tehdä pitämällä yllä ekotehotonta tuotantoa vaan asettamalla kilpailijoille vastaavia ekotehokkuusvaatimuksia kauppapolitiikan ja standardien keinoin, ministeri totesi. Ministeri korosti puheenvuorossaan myös innovaatioiden tärkeyttä. Innovaatiojärjestelmän pitää tukea ekotehokkaan talouden pitkän aikavälin tarpeita. EU:n edelläkävijämarkkinaeli lead-market -aloite on hyvä esimerkki tarvittavista innovaatiokannusteista, hän totesi. Ministeri kertoi lisäksi esimerkin ekotehokkaan talouden edistämisestä paikallistasolla Suomessa. Viisi suomalaista kuntaa on asettanut tavoitteen hiilineutraalista kunnasta. Mukana toiminnassa on kuntalaisten, paikallisten yritysten sekä tutkijoiden lisäksi joukko yritysjohtajia. Näissä "laboratoriokunnissa" visioidaan uudenlaisia, paikallisia energialähteitä hyödyntäviä energiavalintoja, parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ja kehitetään yritysten kanssa uusia energiapihejä ratkaisuja, jotka luovat uusia kaupallisia tuotteita sekä työpaikkoja, ministeri kertoi.
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee 4.46 ja laskee 22.06 La 25.7. Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi, Jakob, Jim *ORT Anna, Anni, Piia, Ruusa Su 26.7. Martta, Marta *ORT Jorma, Jarmo, Paraske, Eeva Ma 27.7. Unikeonpäivä, Heidi, Sjusovardagen, Heidi *ORT Leimo, Pauno Ti 28.7. Atso, Håkan *ORT Timo, Irene Ke 29.7. Olavi, Olli, Uolevi, Uoti, Olof, Olav, Ola, Ole, Olle *ORT Tea, Teija, Serafima, Fiina To 30.7. Asta *ORT Silvo, Herman, Hemmo, Valentin
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten:
Tolsan Esso avattiin
(KS N.o 14; 30.7.1969) Tolsan Esson avajaisia vietettiin viime perjantaina suuren vierasjoukon ja torvisoittokunnan juhlistaessa tilaisuutta. Aseman avauksen suoritti kunnanjohtaja Gösta Söderström. Asemarakennus, joka edustaa yhtiön uutta ns. farmarityyppiä, on espoolaisen Byra Oy:n rakentama ja arkkitehti Jaatisen piirtämä. Kuvassamme asemanhoitaja Rolf Sneitz ja piiriedustaja Lars Lönegren sekä iloiset Esso-tytöt.
Valtion varattava työvoimatoimistoille koulutusmäärärahoja
Helsingin seudun kauppakamarin mukaan valtioneuvoston pitää huolehtia viimeistään elokuun budjettiriihessä siitä, että myös Uudenmaan TE-keskukselle sekä työ- ja elinkeinotoimistoille varataan riittävästi koulutusmäärärahoja, joita voidaan suunnata yritysten irtisanomisten välttämiseen. Uudellamaalla oli kesän alussa jo 33.000 lomautettua. Rankimmin lomautukset koettelevat jalostusteollisuutta, liikennettä, rakentamista ja tukkukauppaa. Suhdanteiden tasaannuttua Helsingin seudulla ammattitaitoisesta työvoimasta tulee olemaan kestämätön pula, jos tilanteeseen ei haeta välittömiä ratkaisuja. Nyt jos koskaan on työ- ja elinkeinohallinnolla mahdollisuus vaikuttaa vielä toistaiseksi määräaikaisten lomautusten purkautumiseen suurtyöttömyydeksi ensi syksyn aikana, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen. TE-toimistojen työnantajapalveluiden mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä vielä kovin hyvin, joten työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstön on oltava palveluiden tarjoamisessa hyvin aloitteellinen, korostaa Lahtinen. Plussaa (+) siis kauppakamarin aloitteellisuudelle tässä tärkeässä asiassa!
Turhat palokuolemat olisi vältettävissä
BORG
Karhun kanssa mustikassa
Mustikat ovat kypsymässä. Olin poimimassa tätä tuoreiden kuusimetsien herkkua, kun kohtasin toisenkin poimijan. Karhun. Se riipi suurilla tassuillaan mustikoita suuhunsa. Ei ollenkaan niin siististi kuin minä. Karhun suuhun painuivat sekä kypsät siniset että vielä vihreät mustikat sekä hyvä joukko mustikan lehtiä ja verson palasia. Meidän välillemme sukeutui vuoropuhelu. Kerroin, että mustikat ovat kypsyneet hiukan tavallista aikaisemmin, kun on ollut mukavasti helteitä ja sadettakin on saatu. Mustikat ovat suuria ja meheviä. Karhu mainitsi syöneensä mustikoita jo pitkään hän kun pitää myös mustikan lehdistä ja vihreistä marjoista. Pyysin lupaa ottaa karhusta kuvan kännykkäkamerallani. Karhu suostui, mutta ensiksi suki hiukan turkkiaan ja kysyi, oliko hän nyt siisti ja edustavan näköinen. Vakuuttelin, että karhu oli tosi komea ilmestys, turkki oli tuuhea ja kiiltävä. On ollut sopiva kesä, mainitsi karhu. Hyvät säät ja paljon ravintoa. Alkukesällä on runsaasti tarjolla hirven ja kauriin vasoja ja lintujen pesäpoikasia. Ja nyt mustikoita ja monenlaisia ruohoja ja luonnon yrttejä. Kyllä siinä turkki komistuu. Karhu kertoili asustavansa näissä Porkkalan metsämaisemissa ihan vakituiseen. Täällä on runsaasti ravintoa ja rauhallista. Syksyllä tosin saa olla varovainen, kun metsissä liikkuu punapukuisia miehiä pyssyineen. Silloin on karhun parasta pysyä poissa ja piilossa. Mutta sinä marjamies, jatkoi karhu ystävällisesti, sinulla on vihreä anorakki ja marjakori. Sinä kuulut niihin ihmisiin, joita metsän eläinten ei tarvitse pelätä. Me olemme ystäviä. Näin rupatellen jatkoimme marjastusta ja lopuksi toivottelimme toisillemme hyvää mätäkuun alkua.
Automaattinen sammutusjärjestelmä eli sprinkleri on tällä hetkellä varmin auttaja tulipalossa, sillä muuten aikaa pelastautumiseen on vain 23 minuuttia. Suomessa kuolee tulipaloissa keskimäärin 100 ihmistä vuodessa, mikä on enemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Palokuolemien lisäksi sprinkleri vähentää tulipaloista aiheutuvia vahinkoja ja kustannuksia. Erilaisia paloturvallisuusratkaisuja esitellään Valkeakosken asuntomessuilla LÄHI-turvatalossa. Palamaan syttyneessä rakennuksessa olevien ihmisten on päästävä turvaan muutamassa minuutissa. Se voi olla vaativaa terveille ja hyväkuntoisille ihmisille, mutta ikääntyneille, sairaille sekä päihtyneille sitäkin vaativampaa. Saatujen kokemusten perusteella sprinklerilaitteisto on osoittautunut tehokkaimmaksi markkinoilla olevaksi palosuojauslaitteistoksi. Hyötyihinsä nähden se ei ole edes kallis hankinta, koska sprinklauksen voi saada halvemmalla kuin parkettilattian. Hinnat liikkuvat välillä 50100 /m2. Sprinklereistä käydyssä keskustelussa nousee kuitenkin edelleen esiin uskomuksia, joilla ei ole perusteita. Ensinnäkin sprinklerisuutin reagoi ainoastaan sille asetettuun lämpötilaan, eikä se laukea itsestään esimerkiksi ruoan laitosta aiheutuvan käryn takia. Sprinklerisuuttimet laukeavat yksitellen täysin itsenäisesti, kun niille asetettu lämpötila ylittyy. Savu-, noki- ja sammutusvedestä aiheutuvat vesivahingot sprinklaamattomissa kohteissa nousevat yleensä monikymmenkertaisiksi yksittäisen sprinklerin aiheuttamaan vesivahinkoon verrattuna. Miinusta () siis virheellisille uskomuksille sprinklereistä ja turhille palokuolemille!
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 56 26.7.2009
Tiistaina Keskiviikkona
7
+22
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+21
Siuntio Inkoo
+21
Kirkkonummi
+21
Siuntio Inkoo
+21
Kirkkonummi
+23
Siuntio
+24
Siuntio
+24
Kirkkonummi
+21
5
+20 +19
Selkeää Puolipilvistä
+22
1
Pilvistä
+23
1
+19
Sadekuuroja Sadetta
+20
Ukkosta
4
Tuulen suunta ja -nopeus
+20
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Lamminjärventiessä Kirkkonummen terveysvakava suunnitteluvirhe keskus on varautunut influenssaepidemiaan
Eräs Veikkolassa asuva lehtemme lukija on lähettänyt kuvia Lamminjärventien vaarallisesta kurvista, jonka vaarallisuutta lisää se, ettei toisesta suunnasta tullessa ole edes kapenevasta tiestä varoittavaa liikennemerkkiä. Tiellä on tavallisen vilkas liikenne, onhan sen varrella melkoisen tiheä asutus. Myös päivittäinen linja-autoliikenne, isot jäteautot ja alueen rakentamisen takia tiellä jyräävät raskaat ajoneuvot lisäävät vaaratilanteita. Kurvin lähettyvillä on vielä yleinen uimaranta, mikä lisää jalankulkua ja kevyttä liikennettä kesällä, mm. nuoria mopoilijoita ja polkupyörällä uimaan tulevia lapsia. Lamminjärventie kulkee Lamminjärven vierestä sen länsilaitaa, pohjoispäässä tie kääntyy Turunväylän alle. Sitä ennen tiestä erkaantuu Välipurontie, josta puolestaan pääsee jatkamaan takaisin Vanhalle Turuntielle järven itäisellä puolella kulkevaa Lamminpääntietä pitkin. Hämmästyttävää, miten tie on jätetty yhdestä kohtaa niin kapeaksi, onhan se tarkoitettu kaksipuoliselle liikenteelle. Muutoin tie on hyvä ja jalankulkuväylät rakennettu erikseen, mutta tämän kulma Influenssa leviää nopeasti Suomessa ja epidemian hoitamisessa on siirrytty rajaamisesta lieventämiseen. Hoitovastuu on siirtymässä erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin. Kirkkonummen terveyskeskuksessa epidemiaan on varauduttu hyvissä ajoin.
Miten tauti tarttuu
Influenssan aiheuttaa virus, joka leviää yskiessä ja aivastaessa tai käsien välityksellä. Virukseen sairastuneet voivat tartuttaa virusta noin vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista ja jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen. Influenssan itämisaika on tavallisesti noin 23 päivää, mutta se voi vaihdella 17 päivän välillä.
VAARALLINEN, kapea tieosuus ja jyrkkä mutka näkyvät kartan oikeassa yläreunassa. on kyllä vakava suunnitteluvirhe. Onnettomuuksien estämiseksi paikalle olisi saatava edes tämä tien kapenemisesta varoittava liikennemerkki, alueen asukas lähettää terveisiä tieasioista päättävälle taholle. turvallisuus. Tarkistimme juuri Lamminjärventien Turunväylän pohjoispuoleisen kunnon ja siellä on hidasteita turvallisuuden parantamiseksi. Jos liikennemerkkejä tästä kyseiseltä pätkältä tosiaan puuttuu, ihan ensihätään emme niitä saa, vaan ne on tilattava, selvitteli Juntunen, joka lupasi kuitenkin välittömästi tarttua asiaan ja katsoa, mitä sille voisi tehdä. L.K.
Ketkä ovat vaarassa?
Liikkeellä oleva sikainfluenssa on osoittautunut odotettua lievemmäksi taudiksi. Useimmat sairastavat tavanomaisen influenssan, johon kuuluu korkeaa kuumetta, särkyjä, kurkkukipua, yskää ja osalla potilaista myös vatsaoireita. Osa potilaista ei saa korkeaa kuumetta. Terveet aikuiset voivat sairastaa taudin kotonaan ja lievittää oireita kipu- ja kuumelääkkeillä, esimerkiksi parasetamolilla. Influenssalääkkeet, Tamiflu ja Relenza, lyhentävät oireita hiukan, mutta tällä hetkellä asiantuntijat suosittelevat niitä vain riskiryhmien potilaille. Osa influenssapotilaista saa jälkitauteja, etenkin keuhkokuumetta. Riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat, alle 3-vuotiaat lapset ja henkilöt, joilla on pitkäaikaissairauksia. Tällaisia ovat sydän- tai keuhkosairaudet, diabetes ja krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta. Riskissä ovat myös potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio sekä ne, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Riskiryhmässä ovat myös potilaat, joilla on krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti tai sairaalloinen ylipaino.
Asia tutkitaan
Kunnan kunnallistekniikan suunnittelija Sari Juntunen lupasi ottaa asukkaiden valituksen huomioon ja lähteä tutkimaan kyseisen kurvin
KIRKKONUMMEN terveyskeskuksessa epidemiaan on varauduttu hyvissä ajoin, kertoo johtava ylilääkäri Helena Varonen. varauduttu avaamaan influenssapotilaille vastaanotto, jossa on oma erillinen sisäänkäynti. Influenssavastaanotto sijoitetaan ns. Etelän päätyyn, joka on terveyskeskuksen Senaattorin puoleisessa siivessä ja johon on oma sisäänkäynti kävelytieltä läheltä parkkipaikkaa. Influenssapotilaiden ei toivota hakeutuvan päivystykseen, jossa asioi jatkuvasti riskiryhmiin kuuluvia potilaita. Heitä pyritään suojaamaan influenssatartunnoilta. Jos epäilet influenssaa, ota yhteys ensin puhelimessa terveyskeskukseen, niin saat toimintaohjeet. sään ja niistäessään kertakäyttöisillä nenäliinoilla sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Erityisesti lapsia kannattaa muistuttaa pesemään kätensä riittävän usein.
Rokotteita odotellaan
Suomi oli keväällä ensimmäisten maiden joukossa varaamassa influenssarokotteita. Rokotteiden saapumisen ajankohta on vielä epävarma, todennäköisesti syksyllä kuitenkin tehdään joukkorokotuksia aloittaen riskiryhmistä. Infektioasiantuntijat päättävät, ketkä saavat rokotuksia ensimmäisinä. Rokotuksiin on varauduttu Kirkkonummella. Suunnitelmat ovat valmiina, ja ruiskut ja neulat jokaista kuntalaista varten jo odottamassa. HELENA VARONEN Johtava ylilääkäri MERJA KAUKUA Osastonhoitaja kenteen kasvuvauhti on hidastunut. Raskas liikenne on vähentynyt 17 prosenttia ja henkilöautoliikenne 2 prosenttia. Ajomäärien väheneminen heijastuu yleensä turvallisuuden parantumisena ja päinvastoin. Alkuvuonna se on nähtävissä siinä, että kuolemaan johtaneet nokkakolarit ovat vähentyneet.
Miten välttää tartuntaa
Käsien pesu on nyt paras tapa välttää influenssatartuntaa. Huolellinen pesu vedellä ja saippualla useita kertoja päivässä on paikallaan. Myös apteekista saatavia käsien desinfiointiliuoksia kannattaa käyttää. Flunssapotilaiden tulee muistaa peittää nenänsä ja suunsa yskiesteen henkilövahingoista. "Tiedottaminen nuorten tarkoituksellisesta riskinotosta on perusteltua. Tärkeää on viestittää erityisesti suurten nopeuksien tuomista seurauksista yleisemminkin", toteaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen. Laman seurauksena lii-
LAMMINPÄÄNTIE muuttuu aivan yllättäen kapeaksi kurviksi, jossa kaksisuuntainen kulku on mahdotonta muutenkin, saati linja-autojen ja raskaan ajoneuvoliikenteen kanssa.
Tieliikenteen turvallisuuden suotuisa kehitys jatkuu
Alkuvuonna liikenneturvallisuus on parantunut.Tieltä ulosajot ovat kuitenkin lisääntyneet. Niihin liittyvät tyypillisesti holtiton ajotapa ja järjettömät nopeudet. Nokkakolareiden määrä on vähentynyt. Nuorten suhteellinen osuus tieliikenteen henkilövahingoista on nousussa. Vuonna 2000 alitettiin ensi kertaa tieliikenteen kuolemissa 400:n kuolleen raja. Vuonna 2008 liikennekuolemia oli 344. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla suotuisa kehitys on jatkunut. Kesäkuun loppuun mennessä sattui kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia 2.738, mikä on 246 (9 %) vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Alkuvuonna tilastoitiin 131 liikennekuolemaa, kun vuotta aiemmin luku oli 139 ja edeltävien kolmen vuoden keskitaso 160. Jos sama kehitys jatkuu, koko vuoden lukema olisi noin 330.
Influenssapotilaille oma vastaanotto
Terveyskeskuksessa on tenkaan selity pelkästään nuorten onnettomuuksilla, vaikka ne muodostavatkin kesäliikenteessä huomionarvoisen erityispiirteen. Nuorten onnettomuusriski on aina ollut muita ikäryhmiä korkeampi. Nuorten suhteellinen osuus henkilövahingoista on kuitenkin kasvussa. Se on jo 35 % kaikista tieliiken-
Nuorten suhteellinen osuus kasvussa
Suotuisa kehitys pysähtyi kesäkuukausina. Se ei kui-
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
OIKEUS
OMAAN VÄLITTÄJÄÄN.
JOKAISELLA ON
Hanki Oma Välittäjä. Voit valita itsellesi sopivimman osoitteessa www.kiinteistomaailma.fi/oma tai ottamalla yhteyttä asuntomyymäläämme.
Kirkkonummi
Joonatanilla huima kalaonni Jättiankerias Vitträskistä
Minä olen niin huono kalastaja, että verkot ovat saaneet olla parisen vuotta paketissa. Mutta kun Joonatan halusi niin kovasti kalalle, niin tottahan vaari silloin lähtee ja niin me pantiin verkot veteen tiistai-iltana, kertoili Vitträskin rannalla kesiään viettävä Pertti Mäkelä, jota Joonatanin kanssa odotti melkoinen yllätys, kun he lähtivät kokemaan verkkoja seuraavana aamuna, 22.7. Saaliiksi tuli nimittäin niin iso kala, että naapuriapua tarvittiin sen irrottamiseksi pyydyksestä. Ensin kalamie-
Vuokrataan liiketilaa
Vuokrata halutaan
JOONATAN, 8v ja hänen Pertti-vaarinsa saivat tämän 1,1 metrisen ankeriaan verkoilla Vitträskistä.
het luulivat otusta mateeksi, mutta sitten paljastuikin, että se olikin ankerias. Kalan strategiset mitat olivat; pituus 110 cm, paino 3520 g ja ympärysmitta 25 cm. Ankeriashan on arvokala. Siitä voi tehdä vaikka minkälaisia kalaherkkuja, myhäili kalasaaliista iloisesti yllättynyt mies, jolla riitti puuhaa myös verkkojen selvittämisessä jälkikäteen, niin
sotkuun ankerias oli sen saanut. Tämä saalis oli kyllä ihan kokonaan Joonatanin ansiota, hän on niin innostunut kalastamisesta, Pertti Mäkelä totesi. L.K.
Kirkkonummen Sanomat
Omakotitalot
N:o 56 26.7.2009
Pappilanmäki kt 58 m2 Leikkimäki 1 B. 2h,k,s. Erinomaisella paikalla pienkerrostalon hieno läpitalon päätyhuoneisto. Ylin 3 krs. Lasitettu parveke länteen. Vapaa 15.9. Beck / 050 323 3110 Mh. 148.000 . 560163 Gesterby kt 34 m2 Gesterbynpolku 9 B. 1h,kk,kph,vh, pihaparveke. Mainio, valoisa yksiö talon 1. kerroksessa. Oh:sta pääset pihaparvekkeelle. Olohuoneen ja keittiön pinnat kaipaavat remontointia. Ensitied. Aarni 0500 442 729 Mh. 48.666 Vh. 49.000 . 561543
Omakotitalot
Rivitalot
Rivi- ja paritalot
ASUNTOMARKKINAT Satavuotias Seurasaari soi!
9
Kansanmusiikkiviikko 3.9.8. Seurasaaren ulkomuseossa
Taiteilijoiden ja Seurasaaren ulkomuseon yhteistapahtuma esittelee kansanmusiikkimme vaiheet runolaulusta pelimannimusiikkiin. Elokuun ensimmäisellä viikolla Seurasaaren ulkomuseossa voi tutustua suomalaisen kansanmusiikin ja laulun vaiheisiin. Historia herää elämään, tupien hämärät nurkat ja pihatienoot täyttyvät musiikilla. Viikon ohjelma on nähtävissä verkko-osoitteessa www.seurasaarisoi.fi. Museotaloissa pidettävissä konserteissa kuullaan muun muassa runolaulua, balladeja ja polskaa. Esillä ovat vanhimmat soittimemme kuten kanteleet, jouhikko ja paimensoittimet sekä pelimannisoittimia kuten viulu, mandoliini ja yksirivinen haitari. Soivalla opastuskierroksella kansanmusiikki sijoitetaan historialliseen ympäristöönsä oppaan ja elävien esitysten johdattamana. Musisointiin pääsee itsekin osallistumaan työpajoissa ja laulukulkueissa. Lapsille on viikon aikana omaa ohjelmaa kuten leikkiä, laulua, soitinten kokeilua ja lastenkonsertteja sekä uutuutena lasten soiva opastus. Seurasaari soi! -tapahtuman järjestää kansanmusiikin esittäjistä ja tutkijoista koostuva työryhmä yhdessä Seurasaaren ulkomuseon kanssa, nyt kolmannen kerran. Yhteistyökumppaneita ovat Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Seurasaarisäätiö ja Helsingin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Tapahtumaa rahoittavat tänä vuonna Alfred Kordelinin säätiö, Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ja Museovirasto. Vuoden 2009 tapahtumaa ovat olleet suunnittelemassa musiikin tohtorit Anna-Kaisa Liedes ja Maari Kallberg, filosofian maisteri Kati Heinonen ja maat. metsät. maisteri Virpi Sahi, jotka myös esiintyvät tapahtumassa. Esiintyjiä ovat lisäksi mm. paimensoittaja Kristiina Ilmonen, kantelisti Essi Olkanen, laulaja-haitaristi Sirkka Kosonen, runonlaulu-kanteleduo Ilona Korhonen ja Pauliina Syrjälä, kansanmusiikkiyhtye Freija (Arto Anttila, Maija Karhinen-Ilo, Matti Laitinen, Lassi Logrén), lastenorkesteri Mikko Perkoila & Puruluu, kansanlauluyhtye Inehmo (Riitta Bergroth, Mirja Metsola, Pipa Paljakka, Virpi Sahi), kansanmusiikkiyhtye Hiite (Anne-Mari Hakamäki, Matti Hakamäki, Kirsi Ojala ja Sanne Tschirpke). Tapahtumassa kuullaan myös Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston tutkintokonsertteja, esiintyjinä Heidi Haapoja, Lotta Hagfors ja Lotta Virkkunen. Kaikki esitykset sisältyvät Seurasaaren ulkomuseon pääsymaksun hintaan. Ulkomuseon pääsymaksu 6/4 , yhteislippu Urho Kekkosen museoon 8/7 . Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Maksuton sisäänpääsy Helsinki-kortilla. Koska museotaloihin mahtuu rajallinen määrä kuulijoita, kannattaa konsertteihin saapua hyvissä ajoin.
Siuntio, Tjusterby okt 167/270 m2 Suitiantie 65. 7h,2k, kph,s. Iso talo päätien varressa, jossa ollut viimeksi vaatekauppa, nyt kaksi asuntoa. Mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. Puutarhapiha sekä piha-alue autojen pysäköintiin. Es.ma.18.45-19.30/ Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 179.000 . 558746
Veikkola rt 58 m2 Männistöntie 5 E. 2h,k,s. Siisti kaksio. Hyvä sijainti palveluiden kupeessa. Reilu, suojainen piha länteen. Autokatospaikka! Ensies. ke 1717:45/ Aarni 0500 442 729 Mh. 137.000 . 561750 Kerrostalot
Vapaa-ajan Vapaa-ajan asunnot
asunnot
Kerrostalot
Vihti, Tervalampi okt 155 m2 Järventaustantie 316. 3-5h,k,vh,pihasauna,ak. Upea, tyylikäs 1-tasoinen koti aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Paljon avaraa, kaunista tilaa! Ihastuttava hirsinen pihasauna, jossa takkahuone. Es. ke 18.1018.45. 2 auton autokatos. Aarni 0500 442 729 Mh. 275.000 . 559383
Siuntio, Pickala kt 84,5 m2 Golfkuja 7 A. 3h,k,s. Golfkartanossa yläkerran päätyasunto merinäköalalla. Täysin remontoitu -06. Talossa hissi. Asunto omaan käyttöön tai yritykselle edustuskäyttöön. Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 250.000 . 561337 Gesterby kt 81,5 m Hopearinne 2 A. 3h,k,kph,s. Ylimmän kerroksen peruskorjattu hieno läpitalon huoneisto. Kylpyhuoneesen tehty oma sauna. Yhden talon yhtiö, erinomainen sijainti pellon laidassa. Beck / 050 323 3110 Mh. 112.000 . 560992
2
Kirkkonummi, Strömsby vapaa-ajan asunto 35 m2 Pippurniemi 57 B. 1h,kk,s ja eteinen. Aurinkoinen merenrantatontti 3940m². Rantaviivaa n. 100m. Iso oma venelaituri. Sauna- ja leikkimökki, joissa voi yöpyä, grillikota ja puuliiteri / ulkovarasto. Tieperille, sähköt, rengasja porakaivo. Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 495.000 . 559165 Tontit
Tontit
Långvik okt 120/140 m2 Hirsalantie 678. 4h,k,s,saunakamari, autotalli/työhuone. Omakotitalo Långvikissa kauniilla 7578 m² tontilla. Varasto ja puuliiteri. Es.ma. 27.7 klo 17.30 18/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 280.000 . 559334
Kauhala okt-tontti 6 300 m2 Veräjätie. Upeassa maalaismiljöössä Westerkullan kartanon kulttuurimaisemissa 2 yli 0.6 ha tonttia. Molempiin lupa okt:lle max. 400 m² + sivuas.85 m² + tal.rak. Tied. Aarni 0500 442 729 Mh. 98.000 . 560417
Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä Vähätiitto050 3233 110 Aarni 050 5994 189 Holmberg 0500 442 729 Kesälomalla 0500 440 887
Kylmälä okt 85/170 m2 Ristinummentie 171. 5h,k,khh,kph,2xwc. Kylmälän kauniissa maalaismaisemissa omakotitalo, joka varsinainen tilaihme. RV -08. Sisätilat tasokkaasti toteutettu. Kaksi varaavaa takkaa. Tontti 5000 m2. Tied. Aarni 0500 442 729 Mh. 295.000 . 558136 Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380, Koskentie 3, 02880 Veikkola, Puhelin 010 2545 300
Välityspalkkiomme alk. 2,93% velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 1.830 .
Mängden blågrönalger varierar kraftigt i Nyland
Enligt Nylands miljöcentral Kraftiga förändringar i vädret har medfört variation i ytvattentemperaturerna samt i mängden blågrönalger i Nyland. Soligt väder har gjort att vattnet snabbt blivit varmt och påskyndat tillväxten av blågröna alger. Blåsigt, svalt väder i sin tur har blandat vattenlagren, gjort ytvattnet svalare och försvagat algernas tillväxt. Temperaturer och algmängd har t.o.m. varierat dagligen i vattendragen. Uppföljningen av alger inleddes i början av juni. De första observationerna av blågrönalger gjordes andra veckan i juni i Usminjärvi i Hyvinge, Savijärvi i Sibbo och Kvarnträsket i Raseborg. När vattnet blev varmare efter midsommaren gjordes observationer av alger på allt fler ställen, i slutet av juni fanns alger på 12 kontrollplatser, bl.a. i Lojosjön, Hiidenvesi, små sjöar i Hyvinge, Sibbo och Raseborg samt vid havskusten. När vädret blev svalare i början av juli minskade algmängderna i de stora sjöarna. I Valkjärvi i Nurmijärvi, Rusutjärvi i Tusby och Savijärvi i Sibbo ökade dock algmängen. Algsituationen följs upp på 29 kontrollplatser i Nyland och Östra Nyland. Mängden alger uppskattas med ögonmått på samma ställe varje vecka. Förutom de permanenta kontrollplatserna har lokalbefolkningen gjort anmälningar om algförekomster på havsområden och i insjöar till Nylands miljöcentral. Alger har observerats både på platser där det funnits alger regelbundet under tidigare år och i sjöar med klart vatten där man knappt sett alger tidigare. I flera vattendrag har man gjort observationer av Anabaena-blågrönalgen, som kan vara giftig och orsaka allergisymptom även vid låga halter. Det går inte att uppskatta blågrönalgernas skadlighetsgrad med ögonmått, vilket betyder att man alltid ska undvika vatten som tydligt innehåller alger. Alghaltigt vatten ska inte användas som bastuvatten, eftersom potentiella alggifter kan avdunsta från den varma kaminen till andningsluften. Man ska inte heller använda alghaltigt vatten i matlagningen eller för att skölja växter. Blågrönalger kan orsaka allergi- och förgiftningssymptom, så som kliande hud, röda ögon, illamående, svaghetskänsla eller feber. Blågrönalger hör till vattnens normala species. Skadliga massförekomster ses ofta i näringsrika vatten. De två senaste vintrarnas kraftiga regn har sköljt ut rikligt med näringsämnen och suspenderade ämnen till vattendragen i södra Finland. Även sommarens kraftiga regnskurar har urlakat jordmånen. Det finns därför goda förutsättningar för alger i flera sjöar och vid havskusten. Speciellt om det kommer en värmebölja kan algmängden öka betydligt ställvis.
Finnsbacka KT 3h,k
75m2
Kantvik PT 5h,k,s
123m2
Inkoossa pihakatselmuksia
Inkoossa suoritetaan kunnan rakennusjärjestyksen 24 § mukaisia pihakatselmuksia 15.6.30.9. 2009. Tarkastuksen kohteena ovat rakennukset, pihamaat, aitaukset jne. Kiinteistönomistajia muistutetaan velvollisuudestaan pitää rakennettu ympäristö siistinä.
Erinomainen uudistettu kulmahuoneisto. Kävelyetäisyys palveluihin ja juna-asemallekin vain 350m. Lasitettu parveke länteen päin. Kiva asunto ilman remonttihuolia. yty Mh.127028,3 , My vh.127900 Veturitallintie 4 C. Tiina Rapola-Heinonen 7062997
Masala RT 4h,k,s
98m2
Kahden asunnon yhtiö, jossa asut kuin omakotitalossa. Oh,k,4 mh, khh uloskäynnillä ja viihtyisä saunaosasto,(lisäksi alle 160cm tilaa n. 10m2). Upea aurinkoinen puistoon rajoittuva kallioinen piha, jossa suihkulähde ja iso terassi. Edulliset asumiskustannukset. Autokatos ja pistokepaikka. Rv. 1999. Mh.317000 , Kantvikintie 21 A. Esittely: ma 27.07.klo 18:00 18:45/Irma Janger 7003038
Kantvik ET 5h,k,s
120m2
Tilava hyväkuntoinen perheasunto. Uusittu iso keittiö, tilava oh, 3 mh, uusittu kylpyhuone ja sauna. Suojainen länsipiha. Junalle n. 600 m. Mh.189000 , Framnäsintie 2 B. Esittely: ma 27.07. klo 17:15 18:00/Tiina RapolaHeinonen 7090038 Katso muut kohteemme osoitteesta www.huoneistokeskus.fi tai soita meille!
Viehättävä kytketty erillistalo hyvällä paikalla Kantvikissa. 23mh, oh, suuri tupakeittiö, jossa myös puuliesi, takkahuone, saunaosasto ja lasitettu terassi. Lisäksi n.16m2 varasto sekä autokatospaikka jonka yhteydessä kylmä varasto. Ihastuttava aidattu viherpiha n. 500 m2. Mh.259000 , Niittypolku 9 C. Esittely: ma 27.07. klo 17:0017:45/Irma Janger 7043527
Huumekuski Kantatie 51:llä
Poliisipartio puhallutti autoilijoita Kantatie 51:llä myöhään tiistai-iltana. Haaviin jäi kirkkonummelainen, vuonna -80 syntynyt nuori mies, jonka ajaminen oli sen verran epäilyttävää, että poliisi vei hänet verikokeisiin. Miestä epäillään rattijuoppoudesta ja muun huumaavan aineen käytöstä.
Irma Janger LKV 0207 80 3812 0500 506 955
Anne Kurkinen 0207 80 3818, 040 772 4511
Kirkkotori 2
Ari Riikonen LKV Tiina RapolaTarja Alaoja LKV 0207 80 3815 Heinonen, LKV myyntisihteeri 0500 704 085 0207 80 3813 0207803816 0500 418 961 02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810, faksi 020 780 3811 Avoinna: mato 917, pe 916
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
Ymmärrämme kodin arvon.
huoneistokeskus.fi
Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme.
10
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Koululaisille kesätöitä niin kuin ennenkin, ehdottaa Kari Korpimaa
Kantvikin alueen hoitaminen ala-arvoista!
Kun asioita hoidetaan niin kuin niitä nyt on hoidettu kunnassa, se ruokkii sotkemaan yhä enemmän. Kunnan ympäristönhoito Kantvikissa on mennyt ihan ala-arvoiseksi, puuskahtaa Kantvikissa asuva Kari Korpimaa, jota yhä lisääntyvä epäsiisteys harmittaa tosi paljon. Kun töitä teetetään alihankkijoilla ja tuodaan täysin epäsopivia koneita kaava-alueille, niin jälki on tuhoisaa. Vähäisetkin kunnan hoidossa olevat nurmikkoalueet leikataan isoilla traktoreilla Sokeritehtaantien varsilta. Sama traktori repii myös lähistöllä kasvavien koivujen oksat alas eikä jälkiä siivota. Traktorit kuuluvat maanteiden varsille, ei asumisalueille! painottaa Korpimaa, joka on saanut valituksiinsa vastaukseksi: "Rahaa ei ole, puhu poliitikoille!.Jos ei kelpaa, ei tehdä sitäkään!" Kirkkonummi on Suomen kahdeksanneksi rikkain kunta Suomessa, mutta ei se kyllä asukkaalle näy! Korpimaa toteaa. Kun perhe muutti Kantvikiin 90luvun alussa, paikka oli kaunis luonnoltaan, viihtyisä ja hyvin hoidettu. Ympäristö oli silloin ihan toisen näköinen, kun tehdas vastasi tienvarsien hoidosta ja palkkasi nuoria kesätöihin. Sen jälkeen kun kunta otti vastuun, koko ajan on menty alaspäin, hän moittii ja listaa erityisen ankeiksi paikoiksi koulun pihan, kiekkokaukalon ympäristön, urheilukentän ja lasten leikkipuiston. Jää-
Nurmikoita ei leikata
Kun joku alue rakennetaan, silloin siihen kyllä satsataan, mutta esimerkiksi Kantvikissa nurmikot ajettiin viime vuonna 3-4 kertaa ja sitä edellisenä kesänä kaksi kertaa! ihmettelee Korpimaa, jolla on selkeä käsitys, miten tilanne saataisiin pikaisesti korjattua. Tienvarsien hoito pitäisi saada kunnan puutarhurin alaiseksi työksi eikä maanrakennuksen alle ja nuoria pitäisi palkata kesätöihin nurmikkoa leikkaamaan. Minulle on sanottu, ettei se onnistu. En ymmärrä, miksei, onhan se toiminut aikaisemminkin! Kirkkonummella käy kova taisto kävelyteiden saamiseksi, mutta Kantvikissa niitä on tehty kaksittain Sokeritehtaantien varrelle! Virkamiesten on syytä lähteä toimistostaan katsomaan, miltä ympäristö näyttää. Kun sieltä päin hoidetaan asioita näin huonosti, heidän on aivan turha valittaa yksityisten pihojen hoitamattomuudesta!, lataa Korpimaa ja vaikka hän myöntääkin, että nuorisohan se usein on sotkemisen takana, niin aikuisilla on kuitenkin tästäkin asiasta vastuu, mutta myös valta toimia sen poiskitkemiseksi. Jos ilkivalta korjataan välittömästi, se loppuu vähitellen. Ja jos nuoria palkattaisiin alueita hoitamaan, eivät he ainakaan niitä sotkisi! Teksti: LIISA KOSONEN Kuvat: KARI KORPIMAA
KANTVIKIN ydinkeskustaa, näkymä ei kyllä houkuttele oleskeluun, oik. päiväkoti ja Sale.
VANHA kävelytie on osin jätetty paikalleen ja maisemointi jätetty tekemättä. Ja tämäkö työ on hyväksytty kunnassa?
KOULUN kukkapenkki rehottaa voikukkaa. kiekkokaukaloa on töhritty ja ovikin lähtenyt kävelemään, mikä voi tuoda vaarallisia tilanteita pelaajille. Lasten aidatun leikkipuiston roskis pursuaa aina, kun sitä ei tyhjennetä ja roskia ja ilkivallan jälkiä näkyy kaikkialla.
ASUNTOJEN myyntimainos on ollut tässä 23 vuotta, mutta rakentamista ei ole voitu aloittaa, kun asunnot eivät käy kaupaksi. Miksiköhän Kantvik ei houkuttele?
NURMIKON leikkuujätteet on jätetty sijoillensa. Reunakiviä on irronnut isojen koneiden alla ja ruohikko on levinnyt asfaltin päälle.
VIIME kesänä otettu kuva kertoo, että ruohoa ei ihan äsken leikattu ja että nokkonen ja vuohenjuuri ovat voimissaan.
TÄMÄ Harjun alue ei kuulu kunnalle ja sen hoitotaso onkin silmää ilahduttava.
Rintamamuseossa kaksi näkökulmaa Suomen sotaan 180809
Lappohjassa, parisenkymmentä kilometriä ennen Hankoa sijaitsevan Rintamamuseon tämän kesän näyttely keskittyy 200 vuotta sitten käytyyn Suomen sotaan. Näyttelyssä on esillä mm. valokuvajäljennöksiä sotaa kuvaavista tauluista, piirustuksia ja maalauksia, joitakin ainutlaatuisia teoksia Suomen kansallisarkiston kätköistä, sodanaikaisia uniformuja sekä karttoja, jotka havainnollistavat sodan eri vaiheet. Toinen erityisnäyttely koskee "turkkilaista sotaa", jonne tsaarin suomalainen henkikaarti lähetettiin vuonna 1778 bulgarialaisten vapauttamiseksi turkkilaisten vallasta. Bulgarian ensimmäinen pääministeri olikin sitten suomalainen Casimir Ehrnrooth. Lisäksi perusnäyttelyssä kerrotaan muistakin sodista ja sotavarusteluista, mm. mittavista linnoitustöistä, joita Venäjän toimesta tehtiin Suomessa Katariinan toimesta 1700-luvulla ja 1. maailmansodan aikana vuosina 191418 sekä idän uhan torjumiseksi vuosina 194041 rakennetusta Salpa-linjasta ja Mannerheimin linjasta. Nähtävillä on myös mm. lentokone Kaleva, jonka Neuvostoliitto ampui alas rauhanajan jo vallitessa, marsalkka Mannerheimin osasto, Suomen lentäjä-ässät, eläimiä sodassa, tykkejä, pula-ajan tarvikkeita, rintamalla tehtyjä puhdetöitä ja venäläinen rypälepommi, joka pudotettiin Mikkeliin ja sen aiheuttamat tuhot jne. Rintamamuseo on helppo löytää, sillä pihalla sijaitsevat tykit näkyvät maantielle. Museo on avoinna joka päivä 13.9. asti klo 11.30 18.30, syyskuun lopussa ainoastaan viikonloppuina ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Saatavilla on myös opastus 30 euron hintaan.
RINTAMAMUSEO on historiasta kiinnostuneille oivallinen retkikohde. Se on kesäisin auki päivittäin klo 11.3018.30.
L.K.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
11
Kesäpihan kalusteet ja grillit kierrätykseen
kannalta paras ratkaisu. Useimpien huonekalujen materiaalit ovat 7090 -prosenttisesti hyödynnettäviä. Huonekalujen metalliosia ja muovihuonekaluja hyödynnetään materiaalina ja suurin osa muista materiaaleista, kuten vanu, tekstiilit, vaahtomuovi ja puu, käytetään energiantuotantoon. Kannattaa etsiä tuotteita, jotka pystyy purkamaan osiin ja joissa on mahdollisimman vähän eri materiaaleja, Katse kierräkoska se helpottaa kierrättätettävyyteen jo mistä. Valitettavasti ei ole itostohetkellä sestään selvää, että tuotteissa Kalusteiden käyttötarve, - on tarkka tuoteseloste, josta olosuhteet ja elinkaari on hy- selviävät kaikki tuotteen mavä pitää mielessä kalusteva- teriaalit. Esimerkiksi muovin lintoja tehdessä, koska pitkä- kierrättämistä hankaloittaa ikäiset ja lopuksi hyötykäyt- muovityypin tunnistetietojen töön soveltuvat pihakalusteet puuttuminen, joten kaupassa ovat ympäristön ja kukkaron kannattaa kysyä materiaaleista, ympäristönhuollon asiantuntija Johanna Krabbe L&T:ltä opastaa kalusteostoksille lähtijöitä. Jos kuluttaja haluaa pihalleen ekologisia kalustevaihtoehtoja, pitää puuhuonekaluista etsiä FSC-merkintää, joka kertoo vastuuntuntoisesta metsien käsittelystä. Myös lämpökäsitellystä puusGRILLIT, esimerkiksi pallo- ja kaasu- ta valmistetut grillit, ovat metallia ja ne voi laittaa puutarhahuometallinkeräykseen. Grillit eivät suu- nekalut ovat ren kokonsa takia kuitenkaan kuulu ekologinen kiinteistön jäteastioihin, vaan ne toi- vaihtoehto. Monien kamitetaan pienkierrätysasemalle. Kesä ja kasvava puutarhainnostus saavat suomalaiset pihakalusteostoksille. Usein vanha kalusto viedään kotipihasta uuteen käyttöön kesämökille. Sieltä matkan ei tarvitse jatkua kaatopaikalle, vaan pihakalusteet kannattaa aina kierrättää. Kalusteiden lisäksi kesäpihoilta kelpaavat hyötykäyttöön esimerkiksi grillit ja terassien puumateriaalit. lusteiden ekologisuutta voi parantaa pidentämällä niiden ikää. Säännöllinen huoltaminen, esimerkiksi puukalusteiden vuosittainen öljyäminen, on hyvä ottaa tavaksi. Parhaat hoito-ohjeet saa kalusteen myyjältä. Tänä kesänä suosiossa ovat polyrottinkiset ja alumiiniset kesäkalusteet, jotka ovat materiaaleina helppohoitoisia ja kestäviä. tai ainakin pienellä vaivalla kunnostettavissa. Usein kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksilla on noutopalvelu.
Grillin kierrättäminen on helppoa
Monia askarruttaa grillin kierrättäminen, mutta se on yllättävän yksinkertaista. Useimmat grillit, esimerkiksi pallo- ja kaasugrillit, ovat metallia ja ne voi laittaa metallinkeräykseen. Grillit eivät suuren kokonsa takia kuitenkaan kuulu kiinteistön jäteastioihin, vaan ne toimitetaan pienkierrätysasemalle. Sähkögrilli on sähkö- ja elektroniikkaromua ja senkin voi toimittaa pienkierrätysasemalle. Ennen kierrättämistä grillistä pitää poistaa irralliset osat sekä kaasupullo, kivet, hiilet ja tuhka. Metallinkeräys on oikea paikka grillien ritilöille, metallisille grillausvälineille, kerta-
käyttögrilleille ja alumiinivuoille. Vanhentunut sytytysneste kuuluu ongelmajätekeräykseen. Grillihiiliä ja tuhkaa hävitettäessä tulee muistaa kunnon jäähdytys, jonka jälkeen hiilet pakataan mieluiten tiiviiseen pussiin ja hävitetään sekajätteen mukana, ohjeistaa Johanna Krabbe.
Kierrätysasema, kirpputori vai kalustekauppa?
Monet huonekaluliikkeet tarjoutuvat viemään vanhat kalusteet pois uusia tuodessaan. Fiksu kuluttaja voi aina kysyä huonekalukauppiaalta, mihin kauppias vie noutamansa vanhat puutarhahuonekalut. Niillekin liikkeille, joilla ei kierrätyspalvelua ole, on hyvä mainita omista kierrätyshaluista, koska asiakkaiden kyselyt saattavat aktivoida kauppiaan järjestämään kierrätyksen. Vanhan kaluston voi viedä itsekin suoraan pienkierrätysasemalle tai tilata taloyhtiön pihalle yhteisen vaihtolavan kalustejätteelle. Kalustekeräykseen päätynyt vanha parvekepöytä saattaa jatkaa elinkaartaan naapurin parvekkeella. Kierrätyspäällikkö Ville Vainio L&T:n Keravalla sijaitsevalta kierrätysmateriaalien tuotantolaitokselta kertoo, että kesäkalusteryhmän saa kierrätykseen reilulla kymmenellä eurolla. Kierrätyslaitoksessa pystytään käsittelemään kaikkea puuta, myös sademetsien kovapuuta. Kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat hyvä vaihtoehto, jos kalusteet ovat ehjiä
Terasseista kierrätyspolttoainetta ja haketta
Laitureissa, terasseilla ja aitarakennelmissa käytettävä puhdas puu hyödynnetään kierrätyspolttoaineena energiatuotannossa tai haketuksen jälkeen raaka-aineena. Käsittelemättömän puun voi polttaa itse, mutta kaikenlainen muu puu kannattaa toimittaa kierrätysasemalle jo senkin takia, että puun erilliskäsittely maksaa vähemmän kuin kaatopaikalle vieminen. Kyllästettyä puuta käytetään paljon paikoissa, joissa
puun pitää kestää kovia kelejä ja sitä nimitetäänkin kestopuuksi. Kestopuu sisältää esimerkiksi kuparia ja se luokitellaan ongelmajätteeksi, joten se tulee toimittaa puutavaraliikkeiden tai rautakauppojen keräyslavoille tai pienkierrätysasemalle. Sitä ei saa haudata maahan, viedä kaatopaikalle eikä polttaa itse. Kyllästetyn puun kierrättäminen on kuluttajille ilmaista, jos erä on alle yhden kuution kokoinen. Puun käyttötarkoitus kannattaa huomioida jo rakennusvaiheessa, sillä vahvimmin käsiteltyä puuta tarvitaan vain maan ja veden kanssa kosketuksissa olevissa rakenteissa. Kestopuun sijaan voi mahdollisuuksien mukaan käyttää esimerkiksi lämpökäsiteltyä puuta. Rakennusvaiheessa on hyvä merkitä muistiin, missä kohteissa kyllästettyä puuta on käytetty, jotta purkuvaiheessa tiedetään, mitkä osat ovat ongelmajätettä.
6
90/kg 6
99
Kariniemen 790 g (8,85/kg)
0
99
Saarioinen
1
1
49
Ingman Meijerivoi / Smör 500g (2,98/kg)
7 7
50
Serla (0,31-0,50/rl)
99
150 g (6,60/kg)
.
1
99
Hartwall
865 299
Tropicana 1,15 l (2,60/l)
1,5 l (1,06/l) (sis./inneh. 1,59 + pantti/pant 0,40)
1
1
29
Ecuador
1. lk./kl.
0
199
Atria
69
Unkari / Ungern 1. lk./kl.
139
Ingman Libero
250300 g (6,636,50/kg)
(2,94/l) (sis./inneh. 7,75 + pantti/pant 0,90)
49
Vaasan 500535 g (2,982,79/kg)
89
Arla Ingman 400 g (4,73/kg)
1395
5488 kpl/st. (0,260,16/kpl/st.)
7584 g (18,5316,55/kg)
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21
asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660
12
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Italialaisen oopperan juhlaa
Savonlinnan oopperajuhlat 3.7.1.8.2009
Tänä vuonna Savonlinnassa juhlitaan italialaista oopperaa. Kaikki produktiot lastenoopperaa lukuun ottamatta ovat italialaisia. Ulkomainen vierailijakin Palermon Teatro Massimo tulee Sisilian saarelta. Teatro Massimon taiteellinen johtaja Lorenzo Mariani tunnetaan jo Suomessa. Hän ohjasi vuonna 1999 Madama Butterflyn Kansallisoopperaan. Italiassa oopperatähtiä palvotaan ja kunnioitetaan kansallissankareina. Italialainen ooppera luottaa perinteisiin. Klassinen kauneus ja tunteiden palo kuuluvat oopperaan. Yleisö elää herkästi mukana ja uskaltaa reagoida kesken esityksenkin. Ooppera on kaiken ikäisten ja koko kansan kulttuuria. Giaccomo Puccini on Verdin jälkeisen ajan merkittävin italialainen oopperasäveltäjä. Hänen oopperoistaan Madama Butterfly ja Turandot kuuluvat tänä vuonna Savonlinnan juhlien perusohjelmistoon upeina kansainvälisten vierailijoiden tähdittäminä esityksinä. Olavinlinna esityspaikkana, Oopperaorkesteri sekä upeasti laulava ja liikkuva Oopperajuhlakuoro nousevat tähtien vertaisiksi elementeiksi esityksissä. Puccinin Turandot on italialaisen oopperan loistokkain dramaattisen sopraanon rooli ja prinssi Calaf tarjoaa vastaavasti kaikille sankaritenoreille mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Puccini sairasti kurkkusyöpää säveltäessään Turandot-oopperaa. Se jäikin hiukan keskeneräisenä hänen viimeiseksi oopperasävellyksekseen. Siitäkin syystä oopperaan latautuu syviä tuntoja. Tämänkesäisessä produktiossa ohjaaja, romanialainen Berliinissä opiskellut Pet Halmen yrittää selittää Turandotin salaperäisyyttä prologilla ja epilogilla, joilla hän liittää tarinan säveltäjä Puccinin viimeisiin vaiheisiin. Ikään kuin satu kiinalaisen prinsessa Turandotin julmuudesta olisi pelkkää säveltäjän lääkehoureista unta. Musiikki itsessään on oopperassa niin voimakasta, että kaikki yritykset keksiä selityksiä tuntuvat päälle liimatuilta. Turandot on mystinen satu, joka avautuu kuuntelemalla. Oopperan kiinalainen prinsessa Turandot on täynnä vihaa kaikkia miehiä kohtaan. Hän huvittelee lähettämällä kosijoitaan surmattavaksi. Meille ei kerrota, millainen trauma on hänen hyytävän julmuutensa takana eikä sitäkään, mistä oikeastaan ilmestyy salaperäinen prinssi Calaf, joka ratkaisee prinsessan arvoituksen ja saa jäät sulamaan. Sadussa Turandotin vastavoimana on uskollinen ja rakastava palvelijatar Liu. Hän uhrautuu rakastamansa prinssi Calafin puolesta. Kuolee, jotta Calaf saisi täyttymyksen tunteelleen Turandotia kohtaan. Nessun dorma -aaria on juonen käännekohta. Nessun dorma, kukaan ei saa nukkua, kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan tenorin ohjelmistoon. Pavarotti sen aikanaan lauloi kaiken maailman tietoisuuteen. Sitä kuulee elokuvien taustamusiikkina, jopa kännykkä-äänenä. Nykyisin myös kevyen musiikin laulajat tekevät siitä omia sovituksiaan. Savonlinnan tämänvuotisen Turandotin ensi-illassa korealais-italialaisen Francesco Hongin Nessun dorma palkittiin mahtavin bravo-huudoin. Amerikkalaissopraano Lise Lindstromin Turandot oli taidoiltaan tasaveroinen. Maon univormuun puetut sinikasvoiset androgyynit kuorolaiset muodostavat liikkuvan ja laulavan kulissin, joka syventää ja täydentää tarinan. Chaplin-hahmoinen trio Ping, Pang ja Pong lisää sinänsä julmaan juoneen tragikoomista ainesta katsojan sulateltavaksi. Savonlinnan Turandot vakuuttaa, että suurinta on rakkaus.
Itä kohtaa lännen Madama Butterfly
Savonlinnan oopperajuhlien tämän kesän Madama Butterfly ammentaa voimansa kahden kulttuurin kohtaamisesta. Ohjaaja Henry Akina, puvustaja Anne Namba ja lavastaja Dean Shibuya ovat yhdysvaltalaisia, mutta heidän juurensa johtavat Japaniin, Koreaan ja Kiinaan. He ovat kokeneet omakohtaisesti idän ja lännen väliset ennakkoluulot ja harhat. Henry Akina tahtoo puhdistaa ohjauksessaan 1904 kantaesitetystä geishan ja merisotilaan rakkaustarinasta kaikki sadan vuoden aikana tarttuneet kliseet ja ylimääräisen sentimentaalisuuden. Hän tuo katsottavaksemme esityksen, joka poikkeaa perinteisestä Madama Butterflystä, antaa tilaa musiikille, luottaa musiikin voimaan. Tämä on oopperaa, kokonaistaideteos nautittavaksi kaikilla aisteilla, mutta musiikin ehdoilla. Musiikki kertoo tarinan, jota voi kuunnella myös silmillä. Oopperan geisha Cio-Cio San on 15-vuotias, amerikkalainen merisotilas Benjamin Franklin Pinkerton ehkä kahdenkymmenen. He solmivat avioliiton. Japanilaistyttö irtoaa omasta suvustaan mutta meripojalle liitto merkitsee vain hetken huvia. Ohjaus onnistuu näyttämään tutun tarinan sellaisessa valossa, että se voisi tapahtua minkä tahansa kahden kulttuurin kohtaamisesta. Miehittäjäsotilaat, komennusmiehet, turistit myös muut kuin amerikkalaiset ovat nousseet maihin monilla rannoilla. Butterflyn tarina voi tapahtua kaikkialla, missä eri kulttuureista lähtöisin olevat nuoret kohtaavat toisiaan. Visuaalisesti Madama Butterfly on pelkistetyn kaunis. Valo ja värit, koko ajan musiikin ehdoilla, kuljettavat tarinaa nerokkaalla tavalla. Nuorten hääyö kuvataan punaisten lyhtyjen kulkueena. Suru hiipii näyttämölle valkoisin lyhdyin. Oopperan puvustanut havaijilainen muotitaiteilija on
kuulu japanilaisvaikutteisista uniikkikimonoistaan. Oopperan kuoron naisten kimonot ovat kuin runoa. Pukujen ja lavastuksen japanilaisuus on lähtökohta, ei itsetarkoitus. Perhosen muodonmuutos ja paluu takaisin koteloon kerrotaan pukujen avulla. Yksinkertaisin keinoin, niukoin värein harmaaseen linnamuuriin kirjoitetaan tarinaa nuoresta naisesta, joka vaihtaa uskontonsa, säätynsä ja isiensä kulttuurin, kasvaa toukasta perhoseksi, luottaa amerikkalaiseen unelmaan, vaikka ympäristö pilkkaa ja painostaa luopumaan. Akinan Butterfly muistuttaa Peer Gyntin Solveigia uskollisessa odotuksessaan. Tokiolaisen sopraano Hiromi Omuran hauras Butterfly on uhri. Ukrainalaistenori Marian Talaban Pin-
kerton on hyväksikäyttäjä. Butterfly lunastaa hengellään kunniansa, palaa isiensä kulttuuriin kuin perhonen koteloon. Bulgarialainen mezzosopraano Jordanka Milkova vakuutti Butterflyn palvelijana. Dan Karlströmin avioliitonvälittäjä oli taas yksi hänen taitavia luonneosiaan. Amerikan konsulina Heikki Kilpeläinen teki isällisen ymmärtäjän roolin. Hänen baritoniaan kuuntelisi mielellään joskus myös Suomen Kansallisoopperassa. Olen itkenyt Madama Butterflyn kohtaloa monissa Euroopan oopperataloissa. Savonlinnan Butterfly nousee itkujen yläpuolelle. Se on niin kaunista, että tekee kipeää, mutta hyvällä, puhdistavalla tavalla. MAIJA PAAVILAINEN
PUCCININ Turandot on italialaisen oopperan loistokkain dramaattisen sopraanon rooli ja prinssi Calaf tarjoaa vastaavasti kaikille sankaritenoreille mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Kuva: Timo Seppäläinen
MADAMA Butterfly oopperan geisha Cio-Cio San on 15-vuotias. Kuva: Timo Seppäläinen
Kirjastojen käyttöaste kansainvälistä huippua
Etelä-Suomen läänin kirjastoissa on jatkunut verkkopalvelujen lisääntymisestä johtuva kirjastokäyntien lasku, mutta kehityssuunta osoittaa jo tasaantumisen merkkejä. Kirjastojen nykyinen palveluvalmius verkoissa sekä palvelujen monipuolisuus ovat kasvattaneet verkkokäyntien määrää. Kirjastokäyntien määrä näyttäisi kuitenkin säilyttävän asemansa, joten kirjasto on edelleen tärkeä osa kansalaisten arkea. Lainausten ja kävijöiden määrä asukasta kohden on Suomessa kansainvälistä huippua. Tiedot selviävät Etelä-Suomen lääninhallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa selvitettiin kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen toimintaa ja taloutta vuonna 2008. DVD-levyt ovat syrjäyttäneet videokasetit kappale- ja lainamäärissä. DVD-levyjen lainaukset nousivat lähes 18 % ja videokasettien laskivat peräti 70 %. Tämä heijastui vastaavasti hankintoihin. Lainauskierto on nopeinta musiikki- ja kuvatallenteissa, eikä musiikkitallenteiden lainaus ole laskenut kuin muutamalla prosentilla Internetin verkkolatausmahdollisuuksista huolimatta. Myös kirjastot tarjoavat nykyisin musiikkia Naxos-verkkopalvelun kautta. 1980-luvun puolivälistä lähtien kirjahankintamäärät ovat laskeneet yli kolmanneksella. Vaikka taloussuhdanne on ollut suosiollinen 1990-luvun alun laskukauden jälkeen, eivät kirjastot ole pystyneet hankkimaan kirjallisuutta samalla tavoin kuin 1980-luvulla. Erityisesti lastenkirjojen ja lasten tietokirjallisuuden hankintamäärät ovat laskeneet. Tämän huolestuttavan suuntauksen vuoksi Kulttuurirahaston tukema Kirjatalkoot-hanke pyrkii turvaamaan kirjojen ja kirja-aineistojen asemaa kirjastoissa. Yleisten kirjastojen tavoitteena on, että kokoelmissa olisi vähintään kahdeksan lastenkirjaa ja että uusia lastenkirjoja hankittaisiin vähintään yksi jokaista 015 -vuotiasta kohden. Kokoelmatavoitteeseen pääsi 87 % Etelä-Suomen läänin kunnista, mutta hankintatavoitteeseen ylsi vain 16 %. Kehitys liittyy kirja-aineistojen asteittaiseen vähentymiseen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden määrä jatkaa kasvuaan, samoin Etelä-Suomen läänin kunnissa alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 alle 15-vuotiaiden määrä jäi Suomessa alhaisemmaksi kuin yli 65vuotiaiden osuus. Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemän kyselyn mukaan monikaan läänin kirjastoista ei ole ottanut erityisesti huomioon ikääntyvien palveluja. Kyselyyn vastanneissa 33 kunnassa ikääntyneet oli lähinnä otettu huomioon parantamalla tilankäytön esteettömyyttä sekä järjestämällä erilaisia ikääntyville suunnattuja tapahtumia, kursseja ja esittelytilaisuuksia. Yleisissä kirjastoissa on käynnissä asteittainen henkilötyövuosien väheneminen. Kirjastojen henkilökunta lähestyy eläkeikää, eikä eläkkeelle jäävien tilalle aina voida palkata uutta pätevää henkilökuntaa. Tämä asettaa kirjastoille ja kunnille suuren haasteen. Kirjastojen tehtävien lisääntyessä ja monipuolistuessa pätevää työvoimaa tulisi hankkia erityisesti johto- ja asiantuntijatehtäviin.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
13
Surkea kaupunkiko vailla tulevaisuutta?
Piipunpiha ja Laatokan laineita
Laatokka varhainen aamu. Vain vettä, taivasta ja aurinko. Horisontissa pyöreä, kirkas aurinko ei maailmassa muuta. Mirja Vesamäki Ei ole pitkä matkamme lentokentälle tai satamaan lähtiessämme ulkomaille. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa voidaan monilla paikkakunnilla todeta, ei ole pitkä matka naapurimaahan, Sortavalaan viikonloppua viettämään. Rajan ylitys käy nyt useimmiten Niiralassa mutkattomasti. Mutta miten Sortavalassa käyneen toteamukseen kaupungin tuulevaisuudesta pitäisi suhtautua? Vailla tulevaisuutta? Monille kävijöille kyllä riittää Sortavalassa edullinen hotelli ja hyvä ruoka. Laatokka, suomalaisten rakentamat kivi- ja puutalot, puistot sekä laivamatkan päässä oleva Valamo ovat osa alueen tunnelmaa. Tähän kaikkeen liittyy myös kiinnostava historia. Sortavala on perustettu v. 1643. Vaurastuminen oli alkanut v. 1811 Suomen yhteydessä. Rautatie yhdisti sen Viipuriin v. 1893. Sortavalasta tuli Karjalan henkisen elämän keskus: mm. v. 1880 perustettiin mies- ja naisseminaari, diakonissalaitos 1906 ja sinne muodostui ortodoksisen kirkon keskuspaikka, pappisseminaari 1918 ja arkkipiispanistuin 1925. Siellä raamattukirjapainossa 1913 lähtien painettiin kaikki maassamme tarvittavat Raamatut. Paino siirtyi sodan jälkeen Pieksämäelle. Karjalan silta ylittää Vakkosalmen, jonka puistossa vietettiin neljät laulujuhlat. Kaupungissa on yllättävän paljon hyvin hoidettuja vanhoja omakotitaloja, joiden puutarhoissa kasvaa niin porkkanoita kuin omenapuita. Venäläisten rakentamien kerrostalojen rappukäytävät ja pihat kyllä kaipaavat siivoamista. Seurakunnan järjestämä matka Valamoon ja Sortavalaan oli keväällä hyvin kiinnostava ja ensimmäinen matkani Venäjälle. Yllättävän positiivinen vaikutelma. Järjestelyt toimivat hyvin. Majapaikassamme Piipunpihassa pidettiin meistä hyvää huolta. Alle 18-vuotiaiden tuli lähteä kotiin klo 23. Valamo oli todella nähtävyys. Moni matkalaisista olisi viihtynyt siellä pitempään. Luterilaisessa kirkossa jumalanpalveluksen toimitti nuori venäläinen pappi. Pastori Tuula Peura, matkalaisemme luki raamatun tekstejä suomeksi. Juttelin inkeriläisen miehen kanssa, mm. kiinnostavaa kerrontaa hänen vuosistaan Siperiassa. Yksi mummo jakoi osoitteitaan, muisteli matkalainen pestessämme mattoja. Kirkkonummen suom. seurakunnan järjestämällä matkalla toukokuussa vastuunkantajina oli Nilsiän matkatoimisto, seurakunnasta Ritva Karikoivu ja Tuula Peura, myös Elena Turunen, Petroskoista muuttanut, aviossa Suomessa, oli apuna monissa tilanteissa. Matka varattiin muutamassa päivässä. Pitkässä juoksussa on nähtävissä edistymistä monessa asiassa. Esim. suomalaisten hautausmaa ei ole niin roskainen kuin vuosia sitten. Sortavala-säätiö on järjestänyt siivous-kotiseutumatkoja usean vuoden ajan. Kaupunkikin on tullut mukaan. Se on luvannut säilyttää suomalaisten hautausmaan yleisenä kulttuurillisesti merkittävänä puistona.
Taistelua kulttuurikeskuksesta
Kaupunginhallitus on pyrkinyt säilyttämään upseeritalon yleiseen käyttöön kulttuuritalona. Kirjeiden vaihtoa ja puhelinsoittoja ministeriöiden ja hallintoelimien kesken on käyty kaksikymmentä vuotta tuloksetta. Hallintoelimet, kansanedustajat ja asukkaat kannattavat asiaa. On lähetetty presidentille Moskovaan kirjelmä noin 2500 nimen kanssa. Upseeritalolla on myös suomalainen historia. Vuonna 1908 rakennettiin hotelli Seurahuone. Siihen tuli 1937 lisää juhla- ja konserttisali sekä kotiseutumuseo. Talo sai myös nimen kaupunginteatteri. Sodan jälkeen Sortavalasta tuli venäläinen varuskuntakaupunki. Seurahuoneesta tuli upseeritalo. Se oli avoinna kaikille kaupunkilaisille. Siellä on mm. esiintynyt vierailevia sinfoniaorkestereita. Taistelumuseo sai omat tilansa. Siellä kerrottiin kuvin ja sanoin mm. siitä kuinka Suomen imperialistikapitalistit Mannerheimin johdolla ja Hitlerin tukemana hävittivät työläisten maata. Näin oli 1990 alkuun asti. Sotilasjoukkoosasto lakkautettiin. Nyt on taisteltu siitä, onko tarpeen puolustusministeriön (Moskovan) kirjoilla. Yksi ja kai useampikin kenraali ei suostu, (arvovaltakysymyskö?) kirjoittamaan nimeään luovutuspaperiin. Asukkaita Sortavalassa 1939 oli 4710, 1961 17.500 ja nyt 22.000. Työpaikkojen lisäys oli viime vuonna 134, suurin osa suomalaisten turistien vierailujen myötä kauppa- ja yritysaloilla. Kaupungin johdon mielestä ei ole odotettavissa kovin valoisaa tulevaisuutta. Väestö vanhenee eikä nuorille ole riittävästi työpaik-
Entinen upseeritalo on Sortavalan ainoa suurten juhlien ja konserttien järjestämiseen sopiva rakennus. koja. Kauppoja on tullut lisää ja niissä mm. nuoret naiset palvelevat asiakkaita. Kotiseutumatkailijat, seurakuntien ja lukuisten yhdistysten bussimatkalaiset käyvät Valamossa. Mutta oma hajanainen joukko muodostuu ns. sikailijoista. He ovat vodkapulloineen ja horjuvine askeleineen myös Sortavalan nykypäivää. Sortavalaisia on autettu niin vauvanvaatepaketein kuin EU-projekteilla. Lähialueyhteistyön merkeissä valtion ja EU:n varoja on annettu miljoonia Karjalaan, pieni osa Sortavalaankin. EU myönsi esim. 175.000 euroa kansainvälistä kouluprojektia varten. Kaupunki on kotimme projektissa on pidetty viisi kansainvälistä lastenleiriä, erilaisia kilpailuja, festivaaleja, kampanjoita ja ekologisia seminaareja. Sortavalan ja lähialueen suomalaisten koululaisten yhteistyönä on kunnostettu koulun ja sen pihaalueen kunnostamista. On saatu koululaisille oma urheilukenttä, kesäteatteri ja kivipuisto. On avattu koulussa kuntosali sekä tiloja verstaille. Venäjä on rikas maa. Moskovaan ja aseisiin menee liian paljon kansantulosta. Moni meillä näkee näissä avustusasioissa meidän olevan sinisilmäisiä tomppeleita. Rahoitetaan venäläisiä lähialueen rosvojakin. Kun tulee köyhä henkilökohtaisesti tutuksi, niin sydän kehottaa auttamaan. maan myös sotilaspappi. Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov sanoi tilaisuudessa: Tärkein tehtävämme on herättää ihminen, hänen sielunsa, avata kirkko ihmisille. Tehtävänä ei ole vain avata tämä tai tuo kirkko, vaan herättää ihmisen usko, usko Jumalaan ja käskyihin. Uskoa myös omiin voimiin, että jokainen pystyy työllään muuttamaan ja parantamaan maailmaa. Valamon luostariin kuulumattomat noin 200 asukasta on vedonnut Kirilliin kirjelmällään. Luostarin johdon toiminta ei perustu kaikilta osin ortodoksiseen uskoon, vaan raakaan bisnekseen. Nyt on jäljellä yksi, luostarin kauppa. Entisessä ikonikaupassa myydään viinaa, tupakkaa ja olutta, mutta ruokaa ei ole ollut viikkoihin. Luostari lakkautti kirjaston ostaen samaan aikaan kalliin auton, saarelle tulevien arvovieraiden lyhyitä matkoja varten. Valamo ei ole yksi saari, vaan noin 50 saaren saaristo. Sortavalasta Aleksei kantosiipialus kuljettaa 45 minuutissa. Pääsaaren laiturilla opas on vastassa. Hän vie ryhmänsä 62 porrasta pitkin ylös luostarin kirkolle. Jokainen askelma pidentää ikää neljä sekunttia. Mäeltä avautuu näkymä alas laaksoon, luostarin puutarhoihin. Mäellä, jota sanotaan vuoreksikin, kohoaa Pietari Paavalin kirkon tornit ja sisäpihalla, noin 100 munkin ja noviisin asuntojen ympäröimänä, Kristuksen kirkastumiselle omistetun kirkon kupolit ja kellotornit. Kupolit symboloivat Jeesusta ja neljää evankelistaa. Sisäpihalle astuessa naisten täytyy peittää huivilla päänsä. Housuihin pukeutuneita naisia varten on portilla saatavissa lainaksi kietaisuhameita. Kellotorni on 72 metriä korkea, 13 kelloa, painavin 16.000 kg. On Ala- ja Yläkirkko. Yläkirkko on luostarin ylpeys. Pietarilaiset ja moskovalaiset taiteilijat uudistivat, restauroivat maaluksia. Yläkirkossa on tilaa 4000 kuulijalle. Lämmitystä ei ole ja jumalanpalveluksia pidetään vain kesällä. Valamon saaristossa asuu yli 400 asukasta. Saarella on oma leipomo, koulu, sairaala, paloasema ja nyt vain yksi kauppa. Asukkaille on tarjottu muuttoa Sortavalaan, minne on valmistunut mm. 60 asuntoa saarelaisille. Stalinin aloittaman talvisodan jälkeen jäi Valamo Neuvostoliitolle. Siellä toimi Merisotakoulu ja myöhemmin invalidisairaala. Kirjoittaja käynyt Sortavalassa kolmesti ja Valamossa kahdesti ryhmän kanssa. SAMULI ALASPÄÄ
Kesäinen
TUKHOLMA
Patriarkka Kirill vierailulla
Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill vieraili Valamossa luostarin perustajien, pyhien Sergein ja Hermannin päivän aattona 10. heinäkuuta osallistuen juhlamenoihin. Vladimirin skiitan alueella avattiin edesmenneelle patriarkalle Aleksei II:lle nimetty museo. Viime vuosina luostari on elpynyt ja on yhtä kaunis kuin ennen. On syntynyt tarve näyttää ja kertoa Valamon traaginen historia museon näyttelyssä, mainitsi Kirill. Hän vihki myös saarella olevan sotilasosaston kirkon kaikkien sotilaiden ja upseerien ollessa tilaisuudessa mukana. Osastossa tulee toimi-
kutsuu!
HOTELLIPAKETTI Helsingistä Tukholmaan
101
/henkilö
m
Hintaan sisältyy laivamatka Helsinki-Tukholma m/p B2P- tai C-hytissä sekä yhden vuorokauden hotelli Odenissa 2 hengen huoneessa.
Hinta voimassa 15.6.-7.8.2009. Tarjouspaikkoja rajoitetusti. Hintaan lisätään matkatoimiston palvelumaksu.
Kysy myös muita hotellivaihtoehtoja! Varaukset
Harriet Lohikari radio Deissä:
Diakoniatyössä kirkon kynnys on matala
Masentuneen on helppo käpertyä talven pimeässä omaan sänkyynsä, mutta kun valo keväällä lisääntyy, oma masennus tuntuu ristiriitaiselta ja ahdistus kasvaa. Tärkeää on hakea apua ajoissa. Monet palvelut ovat tukossa, mutta kirkon diakoniassa kynnys on matala ja diakoniatyöntekijän kanssa voi hätätapauksessa päästä juttelemaan vaikka samana päivänä. Leppävaaran seurakunnan diakoni Harriet Lohikari ei ihmisten erotessa kirkosta ole huolissaan kirkon rahoista, vaan siitä, mistä seurakunnan ulkopuolelle jäänyt ihminen löytää turvapaikan elämän kriiseissä. Harriet on surullinen siitä, että monet kokevat Jumalan usein liian pieneksi tai jopa satuolennoksi. Mainoskampanjoiden sijasta ihmiset tarvitsevat Pyhän Hengen kosketusta elämäänsä ja todellista henkilökohtaista suhdetta rakastavaan, elävään Jumalaan. Tätä diakoni Harriet Lohikari pohtii toimittaja Kirsi Rostamon kanssa viikon espoolaisena vieraana Radio Deissä 27.7.31.7. päivittäin klo 15.20.
Karjaa Laaksokatu 1 019-278 2800 Kirkkonummi Munkinmäentie 15 09-296 5000
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
15
javesialueella. Kuntaa sen enempää kuin virkavaltaakaan tämä romutettu auto ei näytä kiinnostavan millään lailla. Onkin täysin pöyristyttävää, että tämänkaltainen romuttamistoiminta on mahdollista aivan kunnan ydinkeskustassa, muut rekisterissä olevat autot keräävät kyllä sakkolappuja, mutta tämä raato saa seistä kaikessa rauhassa paikoillaan. Onko nyt todellakin niin, jos autosta repii kilvet irti ja romuttaa sen keskustaan niin sitä ei voida sakottaa, ei antaa siirtokehoitusta, ei siirtää sitä, sille ei yksinkertaisesti voida mitään. Tähän on siis tultu. Nim.merk. SIVLE NORA P.
Romuautosta rättivarasto
Kirkkonummen kansallispukuinen yhteisö on keksinyt näppärän uusiokäytön Kirkkonummen keskustaan Finnsbackaan romuttamalleen vanhalle autoraadolle. Kolme viikkoa sitten yhteisö romutti n. 16 vuotta vanhan Escortin Kuninkaantie 11 kohdalle, auto on kilvetön kasassa oleva romu. Autonraadosta tehtiin suvun vaatevarasto, suvun jäsenet tuovat vaatteensa ja pyykkinsä autoon ja myös hakevat romusta pyykkiään, mikä parasta tästä varastosta ei koidu mitään kuluja ylläpitäjilleen. Autonraato on saanut seistä kaikessa rauhassa pysäköintikieltoalueella jo neljättä viikkoa, koneen öljytkin näyttävät jo valuneen maaperään, mutta mitäpä se haittaa poh-
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Palkankorotuksista
No niin... Nyt saavat virkamiehet 10 %:n palkankorotuksen, alkuvuodestahan kerrottiin, että virkamiesten palkankorotukset jäädytettiin... miksi nyt sitten noin 1/2 vuoden kuluttua annetaankin korotus ja 10 %:a... eikö pienempi korotus olisi riittänyt??? Esim. hoitoala saa nyt syyskuussa 2,9 %:n korotuksen. Siis huom. alle 5 %:a!!! Miksi ei hoitoala saa koskaan edes 5 %:n korotusta??? Onko se nyt niin että tavalliset työntekijät eivät ansaitse kunnon korotusta, mutta jo hyväpalkkaiset kyllä??? Haluaisin kuulla, että onko heidän työnsä jotenkin tärkeämpää, kuin meidän tavallisten tallaajien??? Palkankorotukset voisivat olla ns. tasa-arvoisia; kaikille sama %!!! Se olisi reilua!!! IHMETTELEN
Syyskukkien istutus on loppukesän hupia
Syyskukiksi tai syysryhmäkasveiksi nimitetään niitä ryhmäkasveja, joiden on tarkoitus värittää parvekelaatikot tai terassiruukut kesän lopulta aina talven tuloon saakka. Etelä-Suomessa syyskukkien kausi voi olla hyvinkin pitkä ja kestää jopa marraskuulle. Syyskasveja ei kannata haalia vasta viimeisessä pakossa pakkasten jo taitettua kesäkukat, vaan istutuspuuhassa on syytä olla ajoissa. Kun syyskasvit laitetaan maahan jo loppukesällä, ne komistuvat ja kestävät entistä paremmin syksyn vaihtelevat säät. Syyskukat tuovat toivottua vaihtelua heinäelokuussa kesäkukkien joukkoon. Hyväkuntoisia kesäkukkia ei tietenkään kannata karkottaa kesken komeimman loppukesän kasvun. Syyskukista ensimmäi-
nen istutettava on tuore tulokas, ulkosyklaami. Perinteistä syklaamiakin voi käyttää ulkokasvina syysaikaan, mutta ulkosyklaami on jalostettu erityisesti syyskäyttöön. Sen värikkäät kukat ja tukevat lehdet sietävät hyvin syksyn kosteutta ja koleutta. Syklaamin kuihtuneet kukat kannattaa nykäistä varsineen päivineen pois, ettei kasviin jää harmaahomeelle sopivia pesäpaikkoja.
SYYSKUKISTA ensimmäinen istutettava on tuore tulokas, ulkosyklaami.
Suosituimpia syyskukkia ovat sini-, puna- ja valkosävyiset asterit sekä väriskaalaltaan tätäkin laajemmat krysanteemit. Pallokrysanteemista on jo tullut tuttu näky syysaikaan portinpielessä tai terassiruukussa. Ison krysanteemin tilalle sopii myös kolmen tai useamman asterin ryhmä. Pystykasvuisten tehokukkijoiden seuraksi kannattaa hankkia jotain riippuvampaa syyskasvia, kuten vaikkapa hopealankaa tai maahumalaa. Hienoja hopeansävyjä tarjoaa myös perinteinen hopeahärkki. Muhkeutta ryhmään saa koristekaalista, jonka kerä voi muistuttaa ruusua, pionia tai vaikkapa lummetta myöskin huikeilta väreiltään. Olipa syyskukkavalinta mikä tahansa, kasveja pitäisi hoitaa koko syyskauden ajan. Uuteen multaan istutettuina ne eivät talvea vasten tarvitse lannoitusta, mutta kastelun pitää toimia, sillä janoisten kasvien kylmänkestävyys heikkenee. Siksi esimerkiksi katoksen alla olevat ruukut ja astiat kannattaa tarkistaa säännöllisesti.
Testaa, mitä tiedät...
Jatkoa sivulta 3 Kyllä tämä on ollut äärettömän mielenkiintoista työtä. Suomi-tietous on lisääntynyt valtavasti, sen olen huomannut nyt kesäreissuillani. Nettipelien kautta olemme koonneet sellaista tietoutta, mitä ei löydy kirjoista. On ollut mukavaa nähdä myös se, miten tästä työstä on hyötyä muille ja miten sen kautta ollaan voitu vaikuttaa kuntien myönteiseen kehitykseen ja imagoon, kertoili Jokitalo.
Kysymyksiä saa lähettää
Pelaajat voivat lähettää yritykselle uusia kysymyksiä, niitä ihan toivotaan Jokitalon mukaan. Tarkistamme vastausten todenperäisyyden ja lisäämme niitä myöhemmin kysymyspankkiin, hän toteaa. Parhaillaan työn alla on elo-syyskuun aikana avattava valtakunnallinen kuntavisasivuston.
Tarkoitus on, että sitä kautta pelaajat löytävät ja kiinnostuvat muidenkin kuin kotikunnan tietovisailusta, kun kaikki pelit tulevat sinne pelattavaksi, kertoi Jokitalo, jonka mukaan kysyntää ovat kasvattaneet mm. kuntaliitot, jolloin tärkeää informaatiota saadaan välitettyä asukkaille hauskasti ja helposti pelikysymysten avulla. Netvisa Oy on julkaissut tähän mennessä jo kuntavisapelejä jo useista naapurikau-
pungeista, mm Vantaasta, Espoosta ja Kauniaisista. Kirkkonummi-visan yhteistyökumppaneita ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Sampo Pankki Oyj Kirkkonummi, K-Rauta, Kirkkonummen suomalainen seurakunta, Johtamistaidon Opisto, Silmäasema Silmänilo, VEM motors Finland Oy, Suomen Sokeri Oy, Mitsubishi Electric ja Terveystalo. L.K.
16
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Lohjan yhdistys on kutsunut meidät Lieviön Seurakuntatalolle Muijalantie 374, 5.8. klo 12. Kimppakyyti. Tied. Arvo 040-5717161, Irma 0503469355. Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry Tutustumme tietokoneeseen, näppäimistöön ja hiireen. Kokoonnumme aluksi pari kertaa. Tilaisuus on erityisesti sinulle, joka et ole aikaisemmin käyttänyt tietokonetta. Tied. ja ilm. Eino Grönlund p. 2976388 tai 050-3553429.
Toyota alkaa valmistaa Aurishybridiä Iso-Britanniassa
Toyota Motor Europe on julkistanut tiedon Aurisin hybridiversion valmistuksen aloituksesta. Uutuuden tuotanto alkaa Burnastonissa vuoden 2010 puolivälissä. Ratkaisu tukee Toyotan sitoumusta laajentaa vähäpäästöisten autojen tarjontaa Euroopassa. Auris-hybridin myötä Toyota parantaa merkittävästi täyshybridimallien tarjontaa kuluttajille. Tämän suuntaiset ponnistelut ovat välttämättömiä, jotta Euroopan teillä nähdään jatkossa hiilidioksidipäästöiltään yhä järkevämpiä ajoneuvoja. Päätöksemme valmistaa modernia Auris-versiota nimenomaan Iso-Britanniassa kertoo tyytyväisyydestämme paikalliseen tuotantoon ja hyvästä yhteistyöstä maan viranomaisten kanssa, sanoo Toyota Motor Europen pääjohtaja Tadashi Arashima. Tulevaisuuteen tähtäävä, suuren autonvalmistajan investointi nähdään erittäin tervetulleena Iso-Britanniassa. Maan teollisuuden ympäristöstrategiassa on tähdätty juuri tämän kaltaisten hankkeiden onnistumiseen. Toyotan autonvalmistus työllistää parhaillaan Iso-Britanniassa noin 4.100 henkilöä. TMUK on valmistanut tähän mennessä yli 2,5 miljoonaa autoa. Tuotanto alkoi vuonna 1992 Carina E -mallilla, jota ovat seuranneet Corolla, Avensis ja Auris. Toyota Auris esiteltiin keväällä 2007. Sitä on myyty Euroopassa yli 370.000 kappaletta. Suomessa on rekisteröity jo yli 7.000 Aurisia. C-segmentin viistoperämallin bensiini- ja dieselversioiden moottori- sekä vaihteistotarjonta edustaa Toyotan ympäristömyönteistä Optimal Drive -filosofiaa.
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. Vielä on kesää jäljellä, Triumph Tr4 -65. Upea avo 2+2 paikkainen. hp. 14800e, tied. 0452302474 Kalle. HALUTAAN ostaa hyväkuntoinen rt-asunto 3h+k+s tai 2h+k+s Kirkkonummen kesk. läheisyydestä (max. hinta 180.000). Yst. vast. puh. 044-9918384. MYYDÄÄN maltankoiran pentuja. Luov. vk 33. Terveet vanhemmat. Rek.tod., sirut, rokotukset. Hp 1200e, puh. 0445489268. MYYDÄÄN pieni moottorivene hp. 300e ja lokari polkuvene hp. 500e. P. 041-4611446. MYYDÄÄN kesäauto Ford Escort vm. -87. Kats. vuoden loppuun, pientä fiksausta. H. 150e. P. 0400-587085. MYYDÄÄN kaksio 59 m2, 2. krs. Finnsbackasta. Heti vapaa. P. 040-5029644 tai 040-7555211. VUOKRALLE tarjotaan idyllinen kesämökki Kirkkonummen Näsessä ympärivuotiseen käyttöön alk. 3.8. P. 040-8758389. VUOKRALLE tarjotaan kaksio Gesterbyssä 45 m2. Vuokra 550 e/kk +vesi. Vapautuu 1.8.09. Rauhallinen sijainti. P. 0505022050. VUOKRALLE tarjotaan 3h+k luhtitalosta Masalassa 69 m2. Siistikuntoinen. V. 720e/kk, 2 kk:n v.takuu. Puh. 0405877022.
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020.
Keskiviikko 29.7.
Bobäck FBK sommarcafé onsdagar kl. 1620.Välkomna! Bobäck FBK:n kesäkahvila keskiviikkoisin klo 1620 Tervetuloa! Kirkkonummen Taideyhdistys "Kesämökki" myyntinäyttely avoinna koko heinäkuun joka päivä klo 1018. os. Pappilantie 1 b, Kirkkonummi.
Sunnuntai 26.7.
Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys. Eläkeliiton
Nasta lasissa ja lasi rikki?
Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata.
Aja oikein Kivihaan tunnelissa
Kesä on hiljentänyt työmatkaliikenteen, mutta autoilu vilkastuu jälleen syksyllä. Loppusuoralle edennyt Hakamäentien parannushanke ja etenkin kesäkuussa avattu Kivihaan tunneli ja uudet kevyen liikenteen väylät tuovat helpotusta ruuhkiin. Tienkäyttäjien on kuitenkin kiinnitettävä huomiota muuttuneisiin liikennejärjestelyihin. Syksyllä vilkastuvaa liikennettä silmällä pitäen autoilijoita kehotetaan totuttelemaan molempiin suuntiin kaksikaistaisena avattavan Kivihaan tunnelin käyttöön. Esimerkiksi idästä Turun moottoritielle suuntaavien on seurattava Turun moottoritien opasteita ja kuljettava aina Haagan liikenneympyrän kautta. Näin vältetään Lapinmäentien risteyksen sekä Kivihaan tunnelin ruuhkautuminen. Syksyllä valmistuvassa suurhankkeessa avataan vielä heinä-elokuun vaihteessa Ilmalan eritasoliittymä liikenteelle ja tehdään viimeistelytöitä meluesteiden, päällysteiden ja vihertöiden parissa. Pääosa liikenteeseen vaikuttavista töistä on jo tehty. Myös kaikki louhinnat ja räjäytykset on saatu päätökseen.
Kirkkonummen Sanomat
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Ilmainen tarkastus, nopea korjaus!
Vuokralle tarjotaan
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2009
18
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
HILKKA Martinkauppi, Marjatta Louhos och Liisa Havunlinna serverade med mat och kaffe.
I FESTSTÄMNING var Kalevi Matilainen, Pekka Timonen, Hannele Kitunen ochTotti Salko.
Sommarfesten på Kukkumäki
Också i år firades den traditionella Tampaja Särkijärvi vattenskyddsföreningens fest i strålande sommarväder. Över 200 personer hade kommit till festen som blivit en kär tradition, en festlig träffpunkt för föreningens medlemmar och byborna. Programmet var planerat för hela familjen, vuxna och barn kunde delta i tävlingarna. För trevlig musikunderhållning stod Asa Savolainen och Dan Anton. Fisksoppan, drycken, kaffet och Marjattas örfilar smakade utmärkt. Barnen sålde lotter, vinsterna var i år många. Värden på Kukkumäki föreningens mångåriga ordförande Risto Louhos tackade alla för den tid han varit ordförande och till dem som bidragit till festen. Utan de lokala företagarna skulle vi inte kunnat ordna en dylik fest, sade han, tackade: Resebyrån Matkahaukka, Mariannen salonki, Jonttes bybutik, K-Market Veikkola, Sirpan Vintti, SMarket Veikkola, Kirkkonummen Sanomat, A-Tyyli, Progames/Anders Hedberg, Kukka-Pirjo, Puutarha Wikstedt, Fysioterapeut Ritva Hernetkoski, Hieroja Köysti Laatikainen, Aktia Bank, Oko-banken, Handelsbanken, RMV koru, Prisma, Kauneushoitola Girasol, JVC, Konmes. Han presenterade vattenföreningens nyutnämnda ordförande Virpi Eloranta. Vi kommer att fortsätta verksamheten som tidigare, också med sommarfester. Risto och Marjatta Louhos har lovat att festerna kommer att fortsätta på Kukkomäki. Föreningen fyller i september 15 år, dagen till ära överräckte föreningen en flaska champagne till den som kom till festen som den 15:de, Päivi Salo blev den lyckliga. Vi har en stor glädje och nytta av våra vackra sjöar som vi givetvis också i fortsättningen skall vårda och vara rädda om, sade Virpi Elorantas vars målsättning är att i framtiden också få till stånd ett gott samarbete med de lokala fiskföreningarna. GUNVOR WESTREN-DOLL
TRE generationer Santala farfar Pekka, pappa Jomi och döttrarna Siiri och Meeri.
RISTO Louhos tackar alla som hjälpt till, han presenterade föreningens nya ordförande Virpi Eloranta.
BARNEN gillade fiske.
FRÅN Tyskland kom Fritz Koch här i sällskap med Astrid Talvitie.
KAARINA Haavikko tillsammans med Bengt och Christina Malmström.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 56 26.7.2009
19
"Yhdistys vain pullahti itsestään selvänä olemaan"
Melu raikui Masalassa jo 10. kerran!
Meillä järjestäjillä oli hurjan rento tunnelma, kun festivaalien rakentaminen alkoi. "Hyvinhän nämä kuitenkin menevät" oli fiilis ja niinhän ne menivätkin. Tuli vähän sellainen "Winners"-olo ja aina meitä on sääkin suosinut, myhäili Melun sihteeri Merja Teräsvuori Melun 10-vuotisjuhlafestivaalien jälkeen, joita vietettiin taas kerran aurinkoisessa säässä ja hyväksi havaitulla sapluunalla eli elävän musiikin parissa Masalan vanhan koulun viereisellä nurmikolla lauantaina, 18.7. Merja myöntää, että onhan se aina kuitenkin kauhea vääntö yhden päivän eteen, kun jo illalla kaikki puretaan pois. Kuitenkin itse Melun syntyi hänestä "luonnollisesti". Kirkkonummelta puuttui tämän musiikkilajin yhdysside. Melu ry vain pullahti jotenkin itsestään selvästi olemaan, kun kiinnostunutta bändiporukkaa oli täällä jo niin paljon. Ja kulttuuriahan ei koskaan ole liikaa, hymyilee Merja, jonka mukaan tekijöitä on aina löytynyt hyvin järjestelyihin, kun yhdistyksen perustanut joukko oli niin laaja.
Sopiva nousuvauhti
Tapahtuma veti alkuun yleisöä kolmisensataa henkeä. Tänä vuonna maksettuja lippuja meni 420 kpl, jonka päälle tulivat vielä esiintyjät, järjestäjät ja kutsuvieraat, joten tapahtuma keräsi yhteensä noin 500 henkeä. Nousuvauhti on ollut mukava, me pärjätään siinä hyvin, esimerkiksi järjestysmiesten määrän suhteen. Mitään erityishoukuttimia, kuten kaljatelttoja meille ei ikinä tule, sellainen toisi vain hurjasti lisävaivaa. Meillä on musiikki pääosassa ja tietenkin viihtyminen, Merja listaa tavoitteita tapahtumalle, jota pieni yhdistys vetää täysin talkootyöllä ja "kengännauhabudjetilla". Yksi tavoitteista on että tapahtumasta tulisi masalalaisten kesäinen juhla ja se onkin alkanut mukavasti toteutua. Perusjengiä ovat tietysti myös vanhat melulaiset perheineen ja aina tulee myös uutta väkeä kuulemaan elävää musiikkia. Yleisöstä valtaosa on tietenkin nuoria, mutta myös lapsiperheitä on paljon ja kyllä nytkin oli pelle Moka.Bellalla kysyntää, Merja iloitsee. Tämä on omankokoinen ja omanlainen juttu, joka tarjoaa nuorille bändeille esiintymismahdollisuuksia. Ja kuulijoilta ollaan saatu joka vuosi tosi paljon kiitosta, Merja kertoo. Hyvä esimerkki oli se, kun yhtenä vuonna joku oli hälyttänyt poliisit paikalle ohjelman venähtäessä muutaman minuutin yli 22. Tosi moni meni silloin puolustamaan tapahtumaa poliiseille, kun "Tää on vaan niin hyvä juttu!"
bändi, joka oli meidän ekalla bändileirillä. Kaikki soittivat hyvin, mutta illan pääesiintyjistä, Marjo Leinonen ja Viranomaiset, täytyy kyllä sanoa, että he antoivat koko rahan edestä ja kaupan päälle vähän enemmänkin, Merja kiitteli. Off Minor oli ainut uusi bändi, mutta sitäkin oli aiemmin usein kysytty mukaan. Sähköt katkesivat yllättäen sen soiton aikaan. Yhden kyynärpää osui vesipulloa täyttäessä vahingossa hätäkatkaisijaan eikä siinä mennyt kuin muutama minuutti, kun kaikki taas jo toimi ja Off Minorin soitto jatkui siitä, mihin oli jääty, valotti Merja ainoaa harminpoikasta. Me tehdään tätä työtä tinkimättömästi ja valitaan tänne sellaista musiikkia, josta me itsekin tykätään, vaikka yleisöllehän tätä ta-
pahtumaa kuitenkin tehdään, selvittelee Merja, jonka mukaan iso kiitos kuluu vuosien varrella löytyneille hyville yhteistyökumppaneille. Esimerkiksi kun yhteistyö Astran kanssa loppui firman muutettua Espooseen, hyvät suhteet Masalan alaasteen henkilökunnan kanssa mahdollistivat festarien siirtymisen nykyiselle paikalleen. Erityiskiitoksen Melu ry:n väki antaa uudelle masalalaiselle Kahvila-Domin yrittäjille, jotka huolehtivat festivaaliväen ruokkimisesta. He ymmärsivät, mitä meidän jengi arvostaa. Tarjolla oli kahvilatuotteiden lisäksi maukasta kasviskeittoa ja voileipää. Teksti: LIISA KOSONEN Kuvat: MERJA TERÄSVUORI
OFF MINORIN esiintyjiä sähkökatkos ei haitannut, laulaja Laura Valkolaista pieni paussi vain nauratti.
Tuttuja bändejä
Esiintyjinä oli tänä vuonna seitsemän bändiä ja yksi duo, joiden musiikkia sai kuunnella aina klo 13:sta 22:een asti. Musiikin lisäksi festivaaleilla oli nyt myös roudaustauko-ohjelmaa, mm. esteettömän tanssin ryhmä, Pauliinauru & Co. Tavoitteena oli nyt saada mukaan sellaisia bändejä, jotka ovat osallistuneet näihin festivaaleihin sen olemassaolon ajan, kuten Jamsons, Zacharius Carls Group, Saunabadh, Shivers, Kansantauti sekä Ruoko. Festivaalit avasi Jamsons, kirkkonummelainen
LOPPUILLASTA tunnelmat olivat niin korkealla, että festivaaliväki tempautui letkajenkkaan!
MARJO Leinonen ja Viranomaiset, illan pääesiintyjät, antoivat palaa koko rahan edestä ja vähän vielä päällekin.
SHIVERS-bändiläisiä. Janne Ahonen, Noora Härkönen ja Mikko Kuokkanen. Janne ja Noora kuuluvat Melu ry:n hallitukseen.
JAMSONS, kirkkonummelainen bändi avasi juhlavuoden festivaalit.
20
N:o 56 26.7.2009
Kirkkonummen Sanomat
Poutapilviä ja sadepilviä Gallen-Kallelan museossa Espoossa
Sää on tyypillinen keskustelunavaus ihmisten kesken. Kesällä keskustellaan loma- ja viljelyssäistä tuttujen ja tuntemattomien välillä. Säästä ja ajankohtaisesta aiheesta ilmastonmuutos on koottu Gallen Kallelan taidemuseon kesänäyttely PILVI. Esillä on teoksia 1860-luvulta aina nykypäivän kantaaottaviin kuvauksiin. Eniten näyttelyssä on kuitenkin Akseli GallenKallelan (1865-1931) ja hänen aikalaistensa töitä. Näyttelyn suojelijana toimii ympäristöministeri Paula Lehtomäki.
Kesäpilvet
Pilvet ovat kiinnostava tutkielma taivaalla. Kesäpäivien pilvet ovat erilaisia. Poutapäivien pilvet korkealla taivaalla, tuulipilvet nopeasti ohikiitävinä ja tummat sadepilvet, jotka
antavat kontrastin kesäluonnon kirkkaille sävyille. Kiinnitin huomion näyttelyn pilviteoksissa siihen, että ne kaikki kuvaavat kesäpilviä. Taitelijoille kesä on työntäyteistä aikaa, lyhyessä ajanjaksossa on siirrettävä paperille ja kankaalle kesän erilaiset ilmiöt. Tämän näyttelyn keskiössä ovat pilvet, sade, sumu ja myrsky. Pilviä tarkkailemalla taiteilijat havainnoivat ilmanalaa ja säätä yhdistäen luonnontieteellisen ja taiteellisen näkökulman.
Ulkoilmatyöskentely
Suomalaisen kultakauden taiteilijoiden halu tarttua arkielämän realismin kuvaajiksi vei heidät kankaineen ja paletteineen ulos luontoon. Kuvan taustana on ilmaa, usein taivasta ja pilviä. Näyttelyssä on haluttu nostaa
esiin taiteilijoiden kuvaamat pilvet omina teoksinaan. Luonnossa nopeasti muuttuvien sääilmiöiden tallentaminen on aina hetkestä kiinni. Gallen-Kallelan varhaisteokset kertovat hartaasta sää- ja luonnonilmiöiden tarkkailusta. Myöhemmät teokset Pilvitornit (1904), Pilviä järven yllä (190406) ja Pilvimaisema (1907) kuvaavat järven yllä lipuvia kumpupilviä sekä pilvien liikkeiden heijastuksia tyynen veden pintaan. Afrikan matkan (1909 1910) jälkeen luonnonelämykset purkautuvat värin ja valon liikkeiksi kankaalle.
NYKYTAITEEN edustajana näyttelyyn kutsuttiin valokuvaaja Hannele Rantala. Kuva on yksi osa hänen installaatiostaan 66 pilveä. Kuva: Hannele Rantala la valokuvataiteen mukaan tulo näkyvämmin. Näyttelyssä olisi voinut olla rinnakkain maalaus ja valokuva samantyyppisestä kohteesta. Sen suuntainen oli Hannele Rantalan valokuvateos 66 pilveä, postikorttikokoiset tutkielmat pilvistä valokuvina. Tällainen installaatio olisi mielekäs nähdä liikkuvana kuvana, diakuvin vaihtuvana, kuten pilvet taivaalla kulkevat. Näyttelyssä käynti herätti muistoni lapsuuden kesistä, jolloin katselimme pilviä ja nimesimme niitä muotojen mukaan. Lomapäivinä olenkin katsellut taivaalle ja tutkinut pilviä ja taivaan sääilmiöitä nyt eri näkökulmista.. Pilvi Valkoinen antaa mielen hetken levähtää Vaaleanpunainen pilvi siunaa runon Keltainen ja harmaa: hiukan vilvoitusta elämän hengitystä. Sininen lähettää kauas. Musta näyttää tunteen. Pilvi pysäyttää katseeni ja avaa mieleni liikkeen kauas tai syvälle sisimpääni. Pilvi on yksinäisen ystävä. Marjukka Paunila Pilvi taiteellisia sääilmiöitä -näyttely Gallen-Kallelan Museossa, Espoossa 13.9. saakka. LEENA SALMENSAARI
AKSELI Gallen-Kallelan teos Kai Donner poikana 1899, on taidemuseon kesänäyttelyn teemakuva. Kuva: Yksityiskokoelma.
Valokuvia ja maalauksia rinnakkain
Yksi idea näyttelyn toteuttamiseksi olisi voinut ol-
TYKO Sallisen Sadeilma (Kevätsade) 1911 on ekspressionismin edustajana näyttelyssä. Kuva: Aineen taidemuseo