KESKIVIIKKONA 27. joulukuuta 2023 – N:o 52 – pkank.fi – Painos 92 100 kpl P KAUPUNKILEHDET PK JA ANKKURI Käytä SUZUKI CONNECTIA tehdäksesi Suzuki-auton omistamisesta vieläkin mukavampaa ja varmempaa. Tämän uuden älypuhelinsovelluksen avulla voit seurata koko ajan autoasi. AUTOMAATTIVAIHTEINEN ITSELATAAVA HYBRIDI / ALLGRIP-NELIVETO / HUIPPUVARUSTELU / ALK. 36 590 € TAI 390 €/KK* KORKO + KULUT* % S-Crossin itsevarma SUV-muotoilu ja älykkäät turvavarusteet ovat vasta alkua. S-Crossissa on paljon tilaa ystäville, perheelle ja tavaroille. AllGrip Select -nelivetojärjestelmän avulla ajat turvallisesti niin mökkikuin moottoritietä. S-Cross on saatavilla erittäin taloudellisena automattivaihteisena itselataavana hybridinä tai manuaalivaihteisena kevythybridinä. S-Cross täyttää mainiosti niin arjen työmatkakuin vapaa-ajan viikonloppumatkavaatimuksetkin. *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 36 590 €, vaihtoauto/käsiraha 6 939 €, rahoitettava osuus 30 000 € (max. 30 000 €), perustamiskulu 349 €, rahoitusaika 72 kk (max. 72 kk), käsittelymaksu 15 €/erä, korko %, kk-erä 390,23 €, viimeinen suurempi erä 3 359 €. Todellinen vuosikorko 1,42 %. Luottokustannukset 1429 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 38 019 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitusja kaskovakuutuksen. Tarjous on voimassa vain uusiin asiakastilauksiin 31.12.2023 asti ja se koskee vain maassa olevia Swaceja sekä nelivetoisia automaattivaihteisia Vitara-, S-Crossja Across-malleja. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin/kampanjoihin. Kuvan auto erikoisvarustein. S-CROSS 1.5 HYBRID 4WD GL+ 6AGS-AUT. alk. 36 590 € tai 390 €/KK (Sis. 600 € toimituskulut) CO 2 -päästöt 132 g/km, EU-yhd. kulutus 5,8 l/100 km Laturinkatu 8, 45130 KOUVOLA Av. ark. 10-17, la 10-15 VÄLIPÄIVINÄ OLEMME AVOINNA MYÖS SUNNUNTAINA 31.12. KLO 10-15 TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! Yläpohjan lisäeristyksellä merkittäviä säästöjä lämmityskuluihin. 044 247 6609 WWW.EKOERISTE.COM Kutsu meidät maksuttomalle kartoituskäynnille! -50% -30% MERKKITUOTEALE ALKAA ! Veturi KOUVOLA, ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18. KOUVOLA Manski naisten tuotteet Kauppalankatu 6, ma–pe 10–18, la 10–15. Karjalantie 5, MYLLYKOSKI, ma–pe 9.30–18, la 9.30–14. Verkkokauppa: muotitalolehto.fi
Keskiviikkona 27.12.2023 2 KOUVOLA Veturi Avoinna ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–16 Uudenvuodenpäivänä 1.1.2024 myymälä suljettu ALE MY ÖS halo nen .fi Takki 132,93 (189,90) -30% JOPA -50% 30% *A lk up er äi se st ä hi nn as ta 28 .1. 20 24 as ti. Ei ko sk e uu tu uk sia , hu op ik ka ita , Ku om aja M oo n Bo ot -k en ki ä. A L E Talvituotteiden muotiale! TALVIJA VILLAKANGASTAKIT & TALVINILKKURIT JA SAAPPAAT n a i s t e n j a m i e s t e n 20% * Takki 139,93 (199,90) -30% RÄJÄYTÄ TAIVAS LOISTOON! SUOMEN PYRON NÄYTTÄVÄT ILOTULITTEET EDULLISESTI UUDENVUODEN JUHLAAN ESIM. PADAT 12 95 YLI SADAN ERI ILOTULITTEEN TUOTEVALIKOIMA! Väkevänkuja 1, 45700 KUUSANKOSKI • P. 040 704 8320 esa.tiainen@pyoraliikeet.fi • www.pyoraliikeet.fi ALK. 2 50 Thunder King V2 4 kpl / pkt (4,50€) TARJOUS! OLEMME AVOINNA JOULUN VÄLIPÄIVINÄ ke-pe 27.-28.12. klo 10-19 la-su 30.-31.12. klo 10-18
pkank.fi Uutiset • Näköislehti Jätä ilmoitukset 24/7 24/7 AVOINNA AVOINNA 55 vuotta ! Keskiviikkona 27.12.2023 3 ” Kymmenen, yhdeksän, kahdeksan…, laskemme sekunteja h-hetkeen. X Aiheesta lisää pääkirjoituksessa sivulla 7. VELI-PEKKA KELLONIEMI Lehtemme pkank.fi-verkkosivujen klikatuin uutinen tänä vuonna oli helmikuussa julkistettu Kymen Seudun Osuuskaupan edellisenä vuonna (2022) tekemä tulos. Liekö lukijoita kiinnostanut osuuskaupan liikevaihto (487,5 miljoonaa euroa), operatiivinen tulos (16,3 miljoonaa euroa) vaiko ylijäämäpalautusten määrä (2,5 prosenttia asiakasomistajien vuoden 2022 ostoista)? Klikkejä kuitenkin kertyi eniten. TOISEKSI eniten verkkosivujemme lukijoita kiinnosti toukokuun puolessa välissä julkaistu uutinen Kouvolassa ja Iitissä kesällä kuvattavasta kauhuelokuvasta Tuomion saari. Elokuva oli tuomassa valkokankaalle monta mielenkiintoista nimeä, mm. Konsta Hietasen (Poika ja ilves, Salatut elämät, Tähdet, tähdet), jonka uutta musiikkia elokuvassa myös luvattiin kuultavan. Elokuvan ohjaajaksi, käsikirjoittajaksi ja tuottajaksi kerrottiin Keke Soikkeli. Ensi-iltaa luvattiin tuossa vaiheessa vielä syksyksi, se toteutuu lopulta nyt joulukuussa. KOLMANNEKSI eniten verkkosivujen lukijoita kiinnosti kesäkuussa julkaistu uutinen Kotkan Sapokkaan avatusta kesäravintolasta. Paikallisen lihanjalostamo Neittamon Lihan ja grillaustarvikkeita myyvän bigshop.fi:n yhteinen kesäravintola Sapokka Bar & BBQ myi lihatuotteita ja niistä valmistettuja bbqannoksia. – Ruokalistalta voi rakentaa haluamansa annoksen eri lihavaihtoehdoista. Tarjolla on naudanrintaa, nyhtöhirveä, nyhtöpossua ja possun ribsejä, kertoi kotkalainen bigshop.fi:n yrittäjä Kimmo Alpiranta. Kesäravintolalla oli Merisydän Cafen kanssa yhteinen esiintymislava, jossa järjestettiiin muun muassa suosittuja yhteislaulutilaisuuksia. TÄMÄN vuoden klikatuimpien uutisten listoille nousi edelleen uutisia myös aikaisemmilta vuosilta. Vuoden 2021 toukokuussa julkaistu uutinen kotkalaisesta yrittäjä Niina Utterista – ”Niinaa ei haittaa olla silmätikku” – kiinnosti edelleen lukijoita. –Täällä voi saada ansaitsematonta lokaa niskaansa ja joutua silmätikuksi. On sellaista, että jokaisella on oikeus olla sinusta jotain mieltä, vaikkeivat edes tunne sinua. No, minulle se on ihan ok ja kuuluu työnkuvaan, eikä suuremmin häiritse. Sääliä saa ilimaaseksi, mutta kateus pitää ansaita, Utter totesi. SAMOIN lukijoita kiinnosta edelleen vuoden 2021 syyskuussa julkaistu uutinen ”Kati Vekkelillä virtaa bensaa suonissaan” Kouvolan vauhtinaisesta. Valkealan Urheiluautoilijoiden Kati Vekkeli aloitti rallisprintin ajamisen yli 20 vuotta sitten. Uutisen mukaan vuosien varrelle mahtuu myös muutamia ralleja ja yksi jokkiskisakin. – Naisten kisojen taso on noussut viime vuosina. Kun aloitin, kisoissa oli mukana usein vain yksi tai kaksi naista. Nykyisin naisten sarjassa on kilpailijoita kahdesta yhteentoista, hän kertoi. Osuuskaupantulos, elokuva ja kesäravintola kiinnostivat KLIKATUIMMAT Vuoden 2023 luetuimpien verkkouutisten joukossa on edelleen muutama kestosuosikki. – Minäkin olen laulamassa yhteislaulutilaisuuksissa, vaikka lapseni eivät sitä haluaisi, Kimmo Alpiranta naurahti haastattelussa. ARKISTO/VELI-PEKKA KELLONIEMI ` LYHYESTI X Kaupunkilehdet PohjoisKymenlaakso & Ankkuri yhdistyvät tammikuun alusta 2024 uudeksi maakunnalliseksi tuotteeksi. Uuden, runsaamman lehden nimi on kaupunkilehti PK & Ankkuri. – Kaupunkilehti PK & Ankkuri ilmestyy paperiversiona kerran viikossa keskiviikkoisin noin 74 000 kappaleen painoksena, lehteä kustantavan Poiju Julkaisut Oy:n toimitusjohtaja Petri Piipari kertoo. MAAKUNNALLISEN kaupunkilehden juttusisältö on sama niin eteläisessä kuin pohjoisessakin Kymenlaaksossa. Lehti ilmestyy vuonna 2024 kahtena osapainoksena. 28-sivuisen peruslehden ilmoitussivut 1–2 ja 27–28 ovat vaihdettavissa alueellisesti ilmoittajien toiveiden mukaisesti. PK:N ja Ankkurin yhdistyessä maakunnalliseksi lehdeksi paperilehden jakelualueita on tarkistettu. Aiemmin Etelä-Kymenlaaksossa ilmestyneen kaupunkilehti Ankkurin jakelumäärä oli 45 600 kappaletta ja pohjoisessa Kymenlaaksossa ilmestyneen kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakson jakelumäärä oli 46 500 kappaletta. Yhdistyvän kaupunkilehden uusi painosmäärä tulee olemaan noin 74 000 kappaletta. Jakelualue painottuu aiempaa enemmän Kymenlaakson kaupunkimaisille taajama-alueille. – Jakelualueita on jouduttu tiivistämään jakelukustannusten poikkeuksellisen rajun nousun myötä. Paperilehden jakelua tuetaan kaupan solmukohtiin sijoitettujen noutojakelupisteiden sekä digitaalisen jakelun avulla. Noin kerran kuukaudessa ilmestyvät suurjakelut ilmestyvät kuitenkin laajempana noin 85 000 kappaleen painoksena. – Kuluttajien tapa kuluttaa uutismediaa muuttuu ennätysnopeasti. Yhä useampi lehden lukija lukee uutisensa paperilehden sijasta lehden sähköisenä näköisversiona. Sähköinen lehti ja säännöllisesti päivittyvät uutissähkeet ovat luettavissa kaikkialla ilmaiseksi tutussa verkkoosoitteessa: pkank.fi. KAUPUNKILEHTIEN yhdistyessä maakunnalliseksi lehdeksi peruslehden sivumäärä tulee kasvamaan nykyisestä 16–20 sivusta 24–32 sivuun viikossa. – Uudistuva lehti tarjoaa lukijalleen aiempaa runsaamman lukukokemuksen, Piipari toteaa. KAUPUNKILEHTIEN yhdistyessä Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso Oy lopettaa medialiiketoimintansa. Yhtiön palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uutta kaupunkilehti PK & Ankkuria kustantavan Poiju Julkaisut Oy:n palvelukseen. PK & Ankkuri -lehdet yhdistyvät yhdeksi maakunnalliseksi lehdeksi NÄKÖISLEHTENÄ veloituksetta verkossa pkank.fi KIITOS KULUNEESTA VUODESTA! TERVETULOA! Huoltokatu 7, Kouvola, Manski Tsekkaa kevään lukkari www.funwellness.org ja suunnittele elämäsi liikuntakevät! Ryhmäliikuntaa monipuolisesti Kouvolan ydinkeskustassa! Tanssista hotjoogaan, kahvakuulasta Kangoo Jumps tunteihin! AVOIMET OVET LOPPIAISENA 6.1. KLO 10-14 10.00 Strong Nation 10.35 Kiinteytys 11.10 Kangoo Jumps 11.45 Zumba Fitness 12.15 Latin Jam remix 12.45 Pilates 13.15 Hot Yin Jooga EI VARAUKSIA KUPLIVA UUDEN VUODEN JOOGA pe 29.12. klo 18.30 johdattaa uuden alkuun ja inspiraatioon! Sopii ihan jokaiselle, pilke silmäkulmassa! Ilmoittaudu avoinna24.fi tai info@funwellnes.org XL STARTTI 6 viikon pienryhmä alkaa 12.1. klo 18.30 Löydä liikunnan ilo Potkua hyvinvointiisi Tapaamiset perjantaisin VUODEN ALUN TUHDIT TARJOUKSET! • Kanta-asiakkuus 10€ /1. kk (8 vkon irtisanomisaika) • 10-kortti 75€ / 65€ sis .hotjooga Tarjoukset voimassa 20.1.24 asti.
Keskiviikkona 27.12.2023 4 u? Kouvolan kaupungin uudenvuoden perhejuhla järjestetään Kuusankoskitalolla uudenvuodenaattona 31. joulukuuta kello 15. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Ohjelmassa on Sirkus Bravuurin uudenvuoden sirkusshow sekä Kouvolan kaupungin tervehdys, jonka pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Werning. Ohjelma alkaa perheystävälliseen aikaan jo kello 15. Kaupunki ei järjestä ilotulitusta tänä vuonna. u Kouvolan uudenvuoden perhejuhla Kuusankoskitalolla 31. joulukuuta kello 15. Uudenvuoden sirkusshow Kuusankoskella u? Kouvolatalon puistossa kuultiin muusikko, säveltäjä Esa Kotilaisen (1946–2023) Sähkölintupuisto ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2014-2015. Sen jälkeen useana vuonna ovat soineet Tiukupuisto ja Luolamiehen uni. Nyt teokset ovat kuunneltavissa musiikkiopiston puoleisessa päädyssä, taiteilija Altti Heiskasen Hirvi-veistoksen luona päivittäin kello 7–22 helmikuun loppuun asti. Joulukuussa soivat tiu’ut, tammikuussa sähköiset linnut ja helmikuussa unimaailma. Kotilainen sävelsi Sähkölintupuiston ja Tiukupuiston nimenomaan Kouvolatalon puistoon, ympäristöön sitoutuvana taiteena. Kotilaisen teokset soivat puistossa TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Fighter. Taistelija. Käsivarren tatuointi muistuttaa Anne Purasta kolmen vuoden takaisesta läheltä piti -tilanteesta. Silloin kuolema kolkutti oven takana. – Olen aito esimerkki siitä, että vaikka on ollut syvissä vesissä, ei silti tarvitse jäädä ojaan makaamaan. Sieltä kyllä pääsee pois. Loppujen lopuksi kysehän on kuitenkin vain asenteesta ja tavasta kohdata ympärillämme olevia asioita. ANNE Puranen, 47, on entinen it-alan työntekijä ja nykyinen liikunta-alan yrittäjä, personal trainer, psyykkinen valmentaja ja stressinhallintavalmentaja. Hän on aviovaimo ja kolmen lapsen äiti, sekä nainen, joka on menettänyt terveytensä, kokenut loppuun palamisen ja avioeron – ja käynyt tuonelan porteilla. Kaiken tämän päälle hän on myös vuoden 2023 positiivisin kotkalainen. –Valinta oli hurjan ihana yllätys, hän kiittää äänestäjiään. KELLO ei käy edes puoltapäivää, mutta Anne on ehtinyt vetää senioreille kuntopiirin ja tehdä kehonmittauksia työpaikallaan Huuman hyvinvointikeskuksessa. Vielä ennen illan ryhmäliikuntatunteja, Lavis-lavatanssijumppaa ja itse kehittelemää Iloks-tanssituntia, on tehtävä valmennusohjelmia ja otettava hetki levolle kotona Kotkan Otsolassa. Anne on kotoisin Kauhajoelta Etelä-Pohjanmaalta. Kymenlaaksoon hän tuli vuonna 2000 ex-miehensä työn myötä. Koti perustettiin Haminaan. Kun perheen keskimmäinen lapsi syntyi, alkoi nuori äiti kärsiä kivuista. Peräpukamat ne siellä oikuttelevat, diagnosoi lääkäri. Kohta olikin helvetti irti. – Kipujeni oikea syy oli suolistosairaus, Crohnin tauti. Se meni aivan hurjaksi, koska minut oli operoitu väärin. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen olin pisteessä, että minulle tehtiin väliaikainen avanne. Oli kova shokki nuorena naisena joutua tällaiseen leikkaukseen. Avanne ei jäänyt väliaikaiseksi, sillä kun se suljettiin, se piti avata taas uudelleen. SaTaistelija, jolla asenne on kohdallaan HENKILÖ Anne Puranen on vedetty monen mankelin läpi. -Vaikka on huonoja päiviä, se ei oikeuta sinua kohtelemaan toisia ihmisiä huonosti, sanoo Anne Puranen. u? Kaakkois-Suomen poliisi on syksyn aikana suorittanut huumausaineiden katukaupan ja verkossa tapahtuvan huumausainekaupan valvontaa Kymenlaaksossa ja EteläKarjalassa. VALVONNAN aikana eri huumausainerikoksista epäillyksi päätyi kymmenkunta henkilöä. Poliisi teki rikosepäilyjen johdosta myös useita kotietsintöjä. Lisäksi tavoitettiin etsintäkuulutettuja henkilöitä. Valvonnan tuloksena takavarikoitiin eri kohteista yhteensä noin 800 grammaa amfetamiinia, 200 grammaa kokaiinia, 400 grammaa hasista, 300 grammaa marihuanaa, 150 ekstaasitablettia, yli 400 kappaletta huumausaineeksi luokiteltua lääketablettia sekä yli 4000 euroa epäillysti huumausainekaupoista saatua käteistä rahaa. POLIISIN mukaan KaakkoisSuomessa pikaviestisovellusten keskusteluryhmissä välitetään kaikkia laittomia päihteitä. Viestiryhmät ovat jakautuneet niin, että tietyt keskusteluryhmät tarjoavat jo otsikkonsa perusteella pelkästään huumausaineita tietyn kaupungin alueelle. Eniten nuorten suosiossa olevat vapet (sähkötupakat), niihin liittyvät tarvikkeet, tupakkakartongit, nuuska sekä Virosta tuodut väkevät alkoholit ovat myynnissä niihin tarkoitetuissa omissa keskusteluryhmissä. HUUMEET liikkuvat nuorten keskuudessa laajasti, mutta pääosin hyvin pienissä annosmäärissä. Nuorten päivittäiseen elämään kuuluu kiinteästi yhteydenpito puhelimella, esimerkiksi Snapchat -viestisovelluksella. Siellä missä päivittäistä viestintää käydään, hoidetaan myös keskustelut mahdollisista huumeista tai muista päihteistä. Isompia määriä huumeita levittävät suosivat viestintää, joiden käytön uskotaan pysyvän salaisena. Tällä hetkellä suosituimpana sovelluksena laittomien päihteiden välityksessä on Telegram -niminen pikaviestisovellus ja siellä päihteiden myyntiin suunnatut keskusteluryhmät. VIRANOMAISET saavat kuitenkin puhelimiin kohdistettujen pakkokeinojen ja viestejä välittävien palvelimien kautta selvitettyä laajojakin kokonaisuuksia. Pääasiassa näiden kautta paljastetaan huumeita maahantuovia tai alueellisesti isoja määriä levittäviä organisaatioita. Poliisi seuraa ja paljastaa huumekauppaa LEHTEMME SISÄLTÖ ON TUOTETTU VASTUULLISESTI. OLEMME SITOUTUNEET JOURNALISTIN OHJEISIIN. Tutustu ohjeisiin: www.jsn.fi/journalistin_ohjeet Varaukset ja aineistot 3.1. lehteen viimeistään to 28.12. klo 16.00 Hyvää uutta vuotta! VARAUKSET myynti@pkank.fi AINEISTOT aineistot@pkank.fi } www.pkank.fi } Kustantaja: Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso Oy } Y-tunnus: 0576765-7 } ISSN 2737-1522 (painettu) ISSN 2737-1530 (verkkojulkaisu) } Ilmestymispäivä keskiviikko } Postiosoite: PL 140, 48101 Kotka } Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka } Toimistomme palvelee vain sopimuksen mukaan. } Puhelin: (05) 210 4400 } Jakelumäärät Keskiviikon PK & ANK (eteläinen & pohjoinen): 92 100 kpl PK & ANK suurnumerot (8 kpl): 102 000 kpl } Jakelu ja paino SSM Itä-Suomi Oy Jakeluhäiriöt: 02 900 10042 (ma, ti ja to klo 9-14) www.jakelupalaute.fi Paino: Lehtisepät Oy, Kouvolan paino } Toimitus toimitus@pkank.fi päätoimittaja Teija Piipari 0400-443 409 Veli-Pekka Kelloniemi 044-768 9720 } Mediamyynti (05) 210 4400 myynti@pkank.fi Kati Kilpeläinen 050-409 9571 Jaana Alila 041-545 0361 markkinointijohtaja Piia Akkanen 044-776 0199 } Mainosvalmistus Kari Maja 041 545 0362 Ilmoitusaineistot: aineistot@pkank.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@pkank.fi Yhteistyössä: Noudatamme Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) periaatteitta.
Keskiviikkona 27.12.2023 5 u? Ratamon terveysmetsä sekä vastuullisia tekoja kokoava Vastuullinen Kouvola -verkkosivusto on palkittu kuntaja hyvinvointialan innostavien kehittämistekojen joukossa. Molemmat kehittämisteot osallistuivat Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöjen yhteiseen Tekojen tori -kampanjaan, joka keräsi syksyllä ennätysmäärän ehdokkaita kunnista ja hyvinvointialueilta. Kaupungin viestinnän rakentama vastuullinen Kouvola -verkkosivusto tuo näkyväksi kaupungin vastuullisia tekoja esimerkiksi rakentamisessa, ympäristöasioissa ja luonnon huomioimisessa, ympäristökasvatuksessa, energiatehokkuudessa, yhdenvertaisuudessa sekä taloudellisessa kestävyydessä. Syksyllä valmistunut Ratamon terveysmetsä on esteetön ja viihtyisä reitti Ratamon sairaalan vieressä. Taideteokset, levähdysja hiljentymispaikat sekä ympäröivä luonto tukee kävijöiden palautumista ja lisää hyvinvointia. Kehittämispalkintoja Kouvolaan Taistelija, jolla asenne on kohdallaan TEIJA PIIPARI ma toistui useasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Matkan varrella avanteesta tehtiin pysyvä. Hoitorumba kävi mielenterveyden päälle, aiheutti myös reumaoireita ja johti avioeroon. Anne muutti lasten kanssa Pohjanmaalle, Seinäjoelle, mutta kuinka ollakaan, löytyi uusi rakkaus, Sampe -niminen kotkalaismies. Anne pesuineen suuntasi takaisin Kymenlaaksoon. KOITTI 40-vuotissyntymäpäivä. Ikäkausitarkastuksessa hoksattiin Annen väsymys, mikä johti epäilyyn uupumuksesta ja vakavasta masennuksesta. Työterveyshoitaja suositteli käyntiä lääkärissä. – Kauhistuin, koska enhän voi olla väsynyt, olin juuri ollut kuukauden kesälomalla! Sitkeänä pohjalaisena jatkoin töissä. Pian sitten meninkin pillit soiden sairaalaan. Vatsani oireili, kivut olivat kovat. Olin saanut suolisolmun. Jälkeenpäin Anne on pohtinut, että suolisolmu, suolitukos, oli hänelle maailmankaikkeuden merkki. – Merkki siitä, että nyt pysähdy ja hengittele. Aloitin myös psykoterapian. Kolme vuotta sitten tukos uusi. Edessä oli taas leikkaus. Alkoi tapahtumaketju, jossa moni asia meni pieleen. – Minulla todettiin iso sisäinen verenvuoto. Silloin oli hengenlähtö lähellä, sanoo Anne ja sivelee sormillaan tatuointejaan. ”Fighterin” lisäksi vasemmassa kädessä on iso a-kirjain ja nimettömässä ”vihkisormus”. Ne ovat ikuinen muisto siitä, elämä sai sittenkin jatkoaikaa. ANNEN suosikkilaji on aina ollut tanssi, ja nuorena hän harrasti sitä kilpaa. Laji vei maailmaan, jossa kaikki kimaltaa, näyttää hyvältä. Tietyllä tavalla samoin oli lapsuudenperheessä, kiillotettua pintaa. –Vaikean sairauden myötä en enää ollutkaan sitä sisältä, ehjä ja kaunis. Koin, että olin se pahin, jota kukaan ei halua. Oli vaikea löytää enää elämäniloa. Olin alle 30-vuotias ja ulkonäköpaineet olivat kovat, mutta piti vain sopeutua. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt hyvin. Anne on muun muassa opiskellut stressinhallintavalmentajaksi. – Tieto, mitä koulutuksesta olen saanut, on ollut käänteentekevää. Tuli ulkoapäin mikä ärsyke tahansa, niin nyt pystyn hallitsemaan sen täysin. Viestini on, että jokaisella on valta ja voima muuttaa sisäistä maailmaansa. – Mitä ihanaan elämään tarvitsen, se on minulla jo, puhelias ja hymyileväinen nainen sanoo ja painaa kädellä sydäntään. – Olen avannepussin armoilla, niissäkin on valmistusvirheitä ja ne vuotavat, mutta tänä päivänä olen todella sinut sairauteni kanssa. u Liikunnanohjaaja Anne Puranen on Kotkan ja Lego Masters Suomi -tv-ohjelmasta tuttu kaksikko J-P Pirinen ja Jari Timonen Kouvolan vuoden 2023 positiivisin -kilpailujen voittajat. Vuosittaista kilpailua järjestävät paikalliset nuorkauppakamarit yhteistyökumppaneineen. ” Enhän voi olla väsynyt! Anne Puranen Näköislehtenä veloituksetta verkossa pkank.fi Kotikäynnit ma-pe 8-16. Muulloin sopimuksen mukaan. 1.1.2024 kotitalousvähennysoikeus fysioterapian kotikäynnistä. Työn osuudesta 60% vähennysoikeus. Voit ostaa itsellesi tai omaisellesi kotiin, hoivakotiin tai palvelukotiin fysioterapiapalvelua. Kotitalousvähennyksen saa palvelun maksaja. ONKO SINULLA TAI OMAISELLASI LIIKKUMISEN / TOIMINTAKYVYN HAASTEITA? FYSIOTERAPEUTTI ANNA KORTELAINEN fysioterapiakotiin@gmail.com puh. 044 231 4571 KymiTerveys Oy Kymenlaaksonkatu 6, 45700 Kuusankoski 030 047 2383 (0,49 €/min +pvm/mpm) info@kymiterveys.fi www.kymiterveys.fi Laboratorioja hoitajavastaanotto palvelee arkisin joka päivä. Ajanvaraus www.kymiterveys.fi tai numerosta 030 047 2383. Tervetuloa vastaanotolle KymiTerveyteen! Vuodenvaihteen vastaanottojamme: TO 28.12. Ortopedi, kirurgi, työterveyslääkäri Esko Harju LA 30.12. Ortopedi Ville-Veikko Elomaa TI 2.1. Gynekologi Ashraf Benyamin TI 2.1. / PE 5.1. Yleislääkäri Bernhard Edgren KE 3.1. Yleislääkäri Irina Krasovskaia TO 4.1. Urologi Markku Onali TO 4.1. Geriatri Sari Mäkelä Toivotamme kaikille Onnellista Uutta Vuotta! Tutustu lisää kymenlaaksonkesayliopisto.fi Aloita uusi vuosi opiskelemalla! Työelämä • Menesty työnhaussa, verkkokoulutus 30.1.2024 alk. • Sisäisen motivaation johtaminen, verkkokoulutus 30.1.2024 alk. • Luottamuksen johtaminen, monimuotototeutus verkossa ja Kouvolassa 8.2.2024 alk. Perhetyö • Lasten ja nuorten terapeuttinen tukeminen, verkossa 16.1.2024 alk. • Ratkaisukeskeinen perhevalmentaja, verkossa 26.1.2024 alk. Itseilmaisu • Kohti parempia valokuvia, Kouvolassa, 19.–20.1.2024 • Improvisaatio, Kotkassa 26.1.2024 alk. • Oman biisin ja musiikkivideon tekeminen, monimuotototeutus verkossa ja Kouvolassa 6.2.024 alk. • Kehityn valokuvaajana, Kouvolassa 9.–10.3.2024 • Ruma taide, Kotkassa 20.4.2024
Keskiviikkona 27.12.2023 6 TORI ` Julkaisemme lukijoiden mielipidekirjoituksia mieluiten kirjoittajan omalla nimellä. Tekstin mukaan on liitettävä aina kirjoittajan yhteystiedot. ` Kirjoitusten enimmäismitta on 2000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. ` Lähetä tekstit sähköpostitse osoitteeseen toimitus@pkank.fi. Voit jättää mielipidekirjoituksen myös verkossa www.pkank.fi. ` Tekstiviestit: PULINAT (väli) kommentti numeroon 16130. (1€) Joulukuun aurinkohan se sieltä pilkistää. Kuva: Miia Pesu. Lukijan kuva Katselin itsenäisyyspäivänä televisiosta Linnan juhlia. Ja kas kummaa, huomasin, että presidenttiparin kättelyjonossa oli sellainenkin herra kuin Valtiontalouden Tarkastusviraston pääjohtaja. Tuli vain mieleen, että missä tämä pääjohtaja on ollut silloin, kun Suomen valtio on ottanut velkaa ennennäkemättömän rajusti (valtionvelka tällä hetkellä yli 150 miljardia euroa). Miksei tämä pääjohtaja ole hoitanut hommiaan ja varoitellut rahaministeriötä ja istuvaa hallitusta ylivelkaantumisen riskeistä. Ja jos on varoitellut, miksi sitä ei ole otettu huomioon. Me kansalaiset vain maksamme kuuliaisesti veromme ja rahoitamme tällaisen toiminnan. Yksistään valtionvelan korotkin ovat jo 3–4 miljardia vuodessa. Tulee vain mieleen alikersantti Rokan sanat Lammiolle Tuntemattomassa. Tänään ne voisvat kuulua näin: ”Jos emme nyt hoida velkaamme, niin me olemme pian sellaisessa pulassa, ettei siitä enää ulospääsyä ole”. Tapani Luoma Kouvola Valtionvelasta on syytä olla huolissaan Näin otsikoi Helsingin Sanomat kesällä 2020 erikoisartikkelissaan, kun televisio-ohjelmassa oli väitetty, että ”ihmisiin rokotetaan koronaviruksen varjolla ajattelua ohjaava mikrosiru”. Myös muunlaisen väärän tiedon levittäminen on jatkunut ja lisännyt ihmisten ahdistusta. Tätä hädänalaisten ihmisten henkistä ja taloudellista hyväksikäyttöä toteutetaan viikoittain suorassa esirukousohjelmassa, jossa maksua vastaan luetaan kuulijoiden ja katselijoiden maallisia murheita ja pyydetään parannusta vaivaan kuin vaivaan. Ikävintä näissä ohjelmissa on jopa esirukoilijana toimivan lääkärin hoito-ohje: ”Pistäkää kätenne sairasten tai sairaan paikan päälle, niin tulette terveeksi.” Sama resepti pätee myös perhe-, työja ihmissuhdeongelmiin. Miten ihmisten ahdistukset sitten lisääntyvätkin, jos luvattua ei tapahdukaan? Suomessahan ei käytännössä ole ohjelmien sisältöön perustuvaa valvontaa tai itsesääntelyä Julkisen sanan neuvoston ulkopuolella. TV7 ei kuulu JSN:n sääntelyyn piiriin. Näin ollen vastuu jää ohjelmia seuraaville katsojille. Kuten muissakin television kanavilla, niillehän ei voi vahingossa eksyä. Ulkopuolisen on vaikea puuttua, jos hädänalaisten uskoa ja luottamusta näin käytetään väärin. Aivan tähän päivään liittyen jokin aika sitten kanavalla esiintyneen Israelin tukijan ja ”asiantuntijan” sanomasta pystyi rivien välistä lukemaan, että Gazan lapsiuhrit ”vähentävät terroristien ja terrorismin kasvumahdollisuuksia!” Onko niin, että TV7: n johto ei ohjelmien sisällöstä juuri välitä niin kauan kun ”kanava pysyy auki ja talous kunnossa”. Pentti Salin Myllykoski TV7-kanavan sisältö huolettaa Maassamme on viime aikoina ollut otsikoissa ja keskusteluissa rajatapahtumien lisäksi sähkön hinta ja petojen kannanhoidollinen metsästys. Yhteistä näille on mm., että kummassakin vihreä kiihkoilu on ajanut maamme ja kansalaiset kestämättömään tilanteeseen. Sähkön hinta on annettu kasvottoman sähköpörssin hallintaan ja hinnan vaihdellessa voidaan vain levitellä käsiä. Hallitus ja sähkön tuotantolaitosten edustajat kerta toisensa jälkeen vakuuttavat, että nyt hinnat tasaantuu ja seuraavana päivänä on hintapiikki mitä selitellään milloin mitenkin. Perussyy on kiihkoilu, mikä lopetti maassamme varmasti toimivan ja edullisen hiilen, kaasun ja turpeen käytön ja jopa aiheutti niitä käyttävien voimalaitoisen purkamisen väitteellä, ettei niitä enää tarvita. Jokainen voi päätellä miten harkitsematon tämä uskomukseen perustuva päätös vihreiden pakottama oli. Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen, palautetaan hiili-, kaasuja turvevoimalat käyttöön, se lopettaa heti pörssien hinnan kiristelyt ja sähkön hinta asettuu kohtuulliselle tasolle. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toinen, mihin vihreät on hölmöilyyn taipuvaisen kansakuntamme huijanneet. EU:ssa on direktiivillä määritetty asiat petojen suhteen. Lyhyesti sanottuna on tietty suojelun taso mutta samaan direktiiviin on määritetty, että paikalliset olosuhteet, kotieläinten hoito ja ihmisten mielipiteet on huomioitava. Meillä tuo jälkimmäinen on unohdettu täysin. Kun riistakeskus asiantuntemuksella määrittää kaatokiintiöt valittavat niistä kaupunkilaiset olosuhteista täysin ulkona olevat ns. luonnonsuojelujärjestöt ja hallinto-oikeudet kieltävät metsästyksen. Omituisinta on, että kieltoon löytyy jopa virka-ajan ulkopuolella joku tuomari vastaamaan. Ainut keino hakea muutosta tähän täysin puolueelliseen käytäntöön on valittaa kaikista hallinto-oikeuksien asiattomista kielloista EU-tuomoistuimeen. Perusteluksi valitukseen voi jopa kommenttina laittaa, että miten kannanhoidollinen metsästys onnistuu kaikissa muissa EU-maissa mutta ei Suomessa. Ari Hyvönen Kausala Jo saa riittää vihreä kiihkoilu ” Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen. Lakkopäivä oli vain yksi päivä muiden joukossa. Ei siis tullut vielä maailman loppu. Mutta kertokaa pätevämmät, miten työntekijä voi muuten puolustautua. Jyri Häkämies hyvinkin osuvasti 13.12.2023 A-studiossa asian kontekstin ilmaisi. Edellinen hallitus ajoi SAK:n tarpeita, tosin ei niin räikeästi kuin nyt tämä nykyinen hallitus puolustaa EK:n näkemyksiä. Häkämies sanoikin, että nyt kuunnellaan enemmän heidän, eli EK:n vaatimuksia. Tilanne on sikäli erilainen, että aikaisemmin neuvotteluosapuolia olivat työnantajien ja työntekijöiden edusjärjestöt. Mutta systeemi on nyt muuttunut niin, että valtakunnan hallitus (ja EK) sanelee ehdot, ja sitten asiat toteutetaan hallituksen antamien raamien puitteissa. Kuten muistamme, niin koronan ollessa pahimmillaan maailmalla jouduttiin elvyttämään urakalla. Rahaa siis jaettiin jo Trumpin aikana Yhdysvalloissa – taisi olla tuhat dollaria taloutta kohti. Myös Suomen hallitus joutui ottamaan velkaa, että yritykset selviäisivät jotenkin liiketoiminnastaan. Ja kun rahaa jaettiin hyvinkin ”holtittomasti”, niin rahan arvolle alkoi käydä köpelösti. Asuntolainojen korot olivat miinuksella, ja muutenkin korot olivat hyvin matalalla ja kulutustavaroiden hinnat alkoivat nousta. Joten nyt on taas sen aika, että rahan arvoa pitää kohentaa. Oikeistopuolueet varsin sujuvasti saivat kansalle myytyä velkaisen Suomen. Siinä ohessa persut myivät äänestäjille maahanmuuton ongelmat. Ja kun oikeistopuolueet muutenkin puolustavat rahan mahtia ja markkinayhteiskuntaa, niin tässä tulos. Eli kansalaiset medborgare! Seuraavan kerran sitten vaaliuurnilla kannattaa olla varovainen jos mielii, että omat edut työmaalla säilyvät. Ei se haittamaahanmuuttokaan näköjään loppunut, vaikka persut pääsivät hallitukseen. Olen itse myös hieman maahanmuuttajien kanssa tekemisissä työni puolesta. Se mikä on keljuinta, niin tietenkin kielimuuri, ja maahanmuuttajien puolelta hienoinen hyvinvointivaltion etujen hyväksikäyttö. He osaavat vaatia ja käyttää maamme tarjoamaa hyväsydämisyyttä edukseen. Valitettavasti siihen liittyy osaltaan juuri mainitsemani kielimuuri. He osaavat sujuvasti sitä hyödyntää itselleen tiukoissa tilanteissa. Ilkka Sarpola (duunari) Kuusankoski Työntekijä puolustautuu lakkoilemalla TAVOITA KYMENLAAKSOLAISET ETELÄINEN 53 800 POHJOINEN 52 000 PRINTTI + VERKKO KMT 2023 KAMPAAMO PARTURI Tuula Suontakanen Puh. 040 5393 734 Salmentöyryntie 2 C 42, KOUVOLA. MYÖS KOTIJA PALVELUTALOKÄYNNIT!
Keskiviikkona 27.12.2023 7 ` PÄÄKIRJOITUS Närhi kurkistelee lumisessa metsässä. Kuva: Maarit Siitonen. Lukijan kuva V uoden lähestyessä loppuaan sitä miettii mennyttä ja pohtii tulevaa. Mitä tuli tehtyä ja jätettyä tekemättä ja mitähän ensi vuosi tuo tullessaan. YKSILÖLLE vuoden päättyminen on eräänlainen tilinteon hetki: Pitikö tipaton koko tammikuun. Tuliko hyödynnettyä kuntosalijäsenyys.Autoinko ystävää hädässä. Maltoinko olla polttamatta päreitä liikenteessä. YLEISELLÄ tasolla myös vuonna 2023 riitti sekä positiivista että synkkää uutisoitavaa. Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Käärijä tuli viisuissa toiseksi ja villitsi Cha cha challaan koko Euroopan. Suomi liittyi Natoon.Vuosi oli maailmanhistorian kuumin. Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainaan ei näy loppua. Suomi sulki Venäjän vastaisen rajansa. Presidentti Sauli Niinistö isännöi viimeisen kerran Linnan juhlia. Suomi valittiin jälleen kerran maailman onnellisemmaksi maaksi. ENTÄ mitä jäi mieleen paikallisesti? Stora Enso ilmoitti sulkevansa Kotkan Sunilan tehtaan ja Kotkamills sahansa. Kouvolan kaupungin talous ui syvissä vesissä. Kotkassa avattiin uusi tapahtumakeskus, Satama-Areena. Haminassa teatteri ja teinisirkus tulivat viidenkympin ikään. Kouvolassa kaupunkilehti PK täytti 55 vuotta. TULEVASTA ei aina tiedä, mutta vuosi 2024 on ainakin vaalivuosi. Suomessa pöhinä alkaa tammikuussa presidentinvaaleilla ja jatkuu alkukesästä EU-parlamenttivaaleilla. Maailman katseet kohdistuvat eritoten Yhdysvaltoihin, jossa valitaan maan seuraava presidentti. Ukrainassa päättyy Zelenskyin kausi, mutta pidetäänkö presidentinvaalit poikkeusoloissa vai jatkaako sama mies ruorissa, se jää nähtäväksi. Suomessa hyvinvointialueet täyttävät vuoden mutta ovat jo tukevassa talousahdingossa. Luvassa on ”arkipyhien jättipotti” eli suurin mahdollinen määrä vapaata arkipäiviin. Kymenlaakson oma orkesteri Kymi Sinfonietta täyttää 25 vuotta. VÄHIIN käyvät vuoden 2023 viimeiset päivät. Vuosi vaihtuu uudeksi tulevan viikonlopun päätteeksi. Raketit viuhuvat ja valaisevat, samppanjalasit kilisevät. Kymmenen, yhdeksän, kahdeksan…, laskemme sekunteja h-hetkeen. Hyvää uutta vuotta kaikille! Teija Piipari Cha cha chaata ja onnen maata VELI-PEKKA KELLONIEMI Kuka olet? –Olen Anne Ikäheimonen, 39, kotiäiti Anjalasta ja valmistunut luontokartoittajaksi. Perheeseeni kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Mikä on luontokartoittaja? – Luontokartoittaja tekee luontoselvityksiä maankäyttöä varten. Esimerkiksi selvittää liito-oravien, lepakoiden yms. direktiivilajien esiintymistä jossain hankekohteessa. Olet käynnistämässä luontokerhoa, millaista? – Eli tammikuussa käynnistyy luontokerho kaikille yli 7-vuotiaille, siis myös aikuisille, Anjalan nuorisokeskuksen alueella. Talvella tutkimme esimerkiksi ilmanlaatua ja pohdimme talvehtivien lintujen ravintoa. Kesällä haavitaan perhosia ja sudenkorentoja, tutkitaan veden rehevöitymistä ja tehdään pieniä retkiä. Mitä harrastat? – Luonnossa liikkumista ja käsilläseisontaa. Olen ohjannut aiemmin ilma-akrobatiaa, mutta nyt ohjaan käsilläseisontaa Ankkapurhan Liikunnassa. Jos minuutinkin jaksaa olla käsilläseisonnassa, niin kyllä siinä hiki tulee. Se on hauskaa treeniä. Missä muodossa nautit kulttuurista? –Luen paljon luontokirjoja ja kuuntelen radiota. Pidän tanssista, erityisesti salsasta, hiphopista ja afrosta. Koetko ilmastoahdistusta? –Olen kokenut mutta asiaa ei kannata ajatella liikaa, ettei synkisty. Koetan elää omien periaatteideni mukaan. Syön harvoin lihaa ja vältän yksityisautoilua. Se harmittaa autokeskustelussa, että haetaan vain ratkaisua yksityisautoilun jatkamiseen sen vähentämisen sijaan. Yleisesti ottaen ihmisillä on tahtoa toimia ympäristön parhaaksi, mutta sitten ajatellaan että ”kun naapurikaan ei, niin en minäkään”. Siksi tarvimme varmasti ylemmältä tasolta tulevia määräyksiä ympäristöverojen yms. muodossa. Voisimme jokainen tehdä enemmän, mutta emme halua luopua nykyisestä elintasosta. Kenet haluaisit tavata? –Wesley Snipesin, hän on suosikkinäyttelijäni vampyyrielokuvissa. Minulla on oma koreografia Blade-elokuvan soundtrackiin, jonka suunnittelin aikoinaan nuorille. Teetkö uudenvuodenlupauksen? –En tee, enkä muista koskaan tehneeni. Jatkan samaan malliin, ehkä se on lupaukseni. Uudenvuodentraditioon kuuluu sädetikkujen polttaminen. Mikä oli ammattihaaveesi lapsena? –Yksi oli poliisi ja toinen kuvaamataidon opettaja. Olen pyrkinyt kerran taidekorkeakouluunkin. Bravuurisi keittiössä? – Gratinoitu valkokaalipaistos eli siinä on päällä leipämuruja ja juustoraastetta, suurustettu kermakastike sisällä. Koko perheen suosikki on savulohipasta. Mikä on parasta Kymenlaaksossa? –Monipuolinen luonto ja rauhallinen ympäristö. Mottosi elämässä? – Elä sen mukaan, minkä tiedät olevan oikein, ei sen mukaan mitä muut tekevät. X Lisätietoja ja ilmoittautuminen luontokerhoon puh. 050 4102925, peikkoai@gmail.com. VIIKON KASVO Anne Ikäheimonen järjestää luontokerhon. ”Elä sen mukaan, minkä tiedät olevan oikein” VELI-PEKKA KELLONIEMI ” Koko perheen suosikki on savulohipasta. • Te, jotka syytätte Suomea rajojen sulkemisesta, niin oikea syyllinen löytyy Kremlistä. • On kestämätöntä jos ns vihreän siirtymään vedoten sallittaisiin akkukemikaalikaalien myrkyllisten jätevesien lämmittittämään ja pilaamaan Suomenlahtea Itämerellä. • Miks lumityötkin pitää tehdä mahdollisimman kovaa meluten ja saastuttaen?! Just kun lehtipulahtimista päästiin niin lingot alko laulaa. Missä lihakset? • Nyt vain kova kovaa vastaan tuolle Unkarin jästipäälle mitä tuommoinen maa on EU jäsenenä ulos vain, samoin kuin Venäjä on turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä – ulos ja heti. Putin selitti kansalle kansalle kananmunien hintojen syytä, lopeta sota munatkin halpenee! • Yle uutisoi 15.12 että Pelastusarmeijan joulupadat ilmestyy näkyville – hieno asia, mutta uutisoinnista sai käsityksen että patoja on vain mainoksesta päätellen Prismojen pihoilla? Aika lämmin kytkös on Ylellä ja S-ryhmällä, älkää enää puhuko tasa-arvosta mittää Ylessä! • Onko vastaanottokeskusten työntekijöillä työpula kun pitää ottaa vaikka vähän kerrallaan tulijoita joille annetaan sitten pankkikortti ja 100€ niin kuin Raja Joosepilla tekivät, onko meillä varaa tällaiseen pelleilyyn ja kun tietää kuka tämän kaiken junailee rajat kiinni kokonaan eikä ilmoituksia milloin kannattaa taas lähteä rahapuun perään tänne. Pöyristyttävää toimintaa. • Kokoomiaan rikkauksia ei kukaan vie täältä mukanaan. Sen sijaan voi päättää lähteekö täältä kukin ajallaan todellinen aarre ja rikkaus sydämessään ikuiseen iloon. Tuo elämän suurin aarre on Jeesus! • Hei kaikki. Nyt kaikki kannattattamaan kansalaisaloitetta: ”Pistetään kansanedustajien sopeutumisraha silppuriin”, osoitteessa: kansalaisaloite.fi . –Yksi turhautunut. • Jos et ole vieläkään ymmärtänyt, niin en ole ”rattiraivo”, vaan se ”puupää pyöräilijä”. Mennään edelleen liikennesääntöjen mukaan. • Kun Kouvola säästää, niin se lähes aina koskee taajamia ja kyliä. Keskustaan rakennetaan uusia kouluja ja kylistä viedään se ainoa! Nyt ollaan lopettamassa kaupungin16 leikkipaikkaa. ”Leikkipaikka” joka pitäisi ehdottomasti lopettaa on ”kaupungintalon leikkipaikka”, jossa lähes samat henkilöt ”leikkineet” liki 20 vuotta! Asukkaat! Miksi? –J.S. • Aulis Soukka, kirjoituksesi 11.7. Ankkurissa oli erinomaisen totta ja hyvä että totuus tuodaan julki ja muistetaan. Jos tämä aika jotain tarvitsee niin se on totuus. Kahdenmaan kansalaiset ovat hylkiöhenkilön propagandalla kyllästetyt. ` PULINAT KYSY TAMMIKUUN TARJOUS MAAKUNTAPAINOKSEEN! 05 210 4400 // myynti@pkank.fi VANKKAA PAIKALLISTA OSAAMISTA Korjalankatu 5 KOUVOLA 0207 939 400 huolto ma-pe 7-16 myymälä ma-pe 8-17 www.kouvolanputkityo.fi Puheluhinnat 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min KAIKKI KODIN PUTKITYÖT edullisesti, nopeasti, siististi ja turvallisesti Kaikki vuotavan hanan korjauksesta kodin suurempiin vesija lämpöremontteihin.
Keskiviikkona 27.12.2023 8 w w w .k -c ity m ar ke t.fi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv), matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv). K-Citymarket Kouvola, Tervasharjunkatu 1 45720 KUUSANKOSKI, puh. 010 5388900 MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 10-20 herkullista uutta vuotta! Tarjoukset voimassa to-ma 28.12.-1.1. ellei toisin mainita. PSS Atria takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana, Suomi 29 95 1 00 9 99 -30% Atria takuumurea NAUDAN SISÄFILEE Suomi Santa Maria TORTILLA 8kpl/320g, medium (3,13/kg) Syöntikypsä MANGO Brasilia 360g (2,78/kg) 1 00 Fazer Share MAKEISPUSSIT 220-230g (8,70-9,09/kg) rajoitus 2 erää/talous 2 29 Forssan MAJONEESIja RAASTESALAATIT ei lounas tai herkkusieni, 350-400g (5,00-5,71/kg) Atria KANAN KOIVET tai HORNET SIIVET 650-900g (4,39-6,08/kg) 4 00 KPL 5 00 ERÄ! HK AITO NAKKI 350-360g (6,94-7,14/kg) rajoitus 2 erää/talous Tamminen MAALAISNAKKI 350g (8,54/kg) 2 99 PKT 2 PS Plussakortilla, ilman korttia 2,89 Plussakortilla, ilman korttia 3,39 Plussakortilla, ilman korttia 2,89 24 PACK Plussakortilla, ilman korttia 2,39 4 00 2 KPL Plussakortilla, ilman korttia 4,85 -48% 2 PKT PEPSI MAX, HARTWALL JAFFA SOKERITON tai 7UP ZERO SUGAR VIRVOITUSJUOMAT rajoitus 2 erää/talous (0,96/L) 3 95 RS PKT PSS PSS 2 89 Vaasan The DOG NAUGHTY HOT DOG SÄMPYLÄ 6KPL/300g 300g (9,63/ps) Vaasan THE BRGR NAUGHTY BURGER 4KPL/320g 320g (7,16/kg) KG Plussakortilla, ilman korttia 15,69 -42% 15 95 KG
Keskiviikkona 27.12.2023 9 u? Ehdotuksia Kymenlaakson Vuoden kyläksi otetaan vastaan 31. tammikuuta asti. Samalla pyydetään esityksiä palkittavista henkilöistä, jotka ovat ansioituneita kylätoiminnan parissa ja maaseutualueen elinvoiman edistämisessä. Valinnoilla halutaan nostaa esiin kylien toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää vuosittain aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta muille jaettavaksi. Vuoden 2024 kylän valinnassa halutaan myös korostaa kyläturvallisuuden merkitystä ja sitä, miten kylällä on toimittu yhteisön turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen edistämiseksi. Maakunnallisten valintojen ehdotukset käsittelee valintatoimikunta, joka koostuu Kymenlaakson Kylät ry:n, Leader Pohjois-Kymen Kasvun, Leader Sepran, maakuntaliiton ja edellisen Vuoden kylän edustajista. Kymenlaakson Liiton maakuntahallitus vahvistaa valinnat keväällä ja myöntää Kymenlaakson Vuoden kylälle 1500 euron palkintorahan. Maakunnalliset valinnat toimitetaan aina seuraavan vuoden Suomen Vuoden kylä -kilpailuun, jota koordinoi Suomen Kylät ry. u Esityksiä Kymenlaakson Vuoden kyläksi 2024 ja palkittaviksi henkilöiksi voi tehdä 31.1.2024 asti sähköpostitse toimisto@ kymenlaaksonkylat.fi tai postitse Kymenlaakson Kylät ry, Porukkataloa 3. krs, Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Vuoden kylä on taas haussa u? Kuusankosken Kansantalon muraalin vihkimistilaisuus pidettiin 14. joulukuuta. Muraalin tekijä ja taitaja on taiteilija Dmitri Soukhotski. Tekemisen ja useamman alan osaamisen taustat löytyvät rapakon takaa. Vaatimaton mies haluaa myös täällä olla vaatimaton. Teot puhukoot puolestaan. Varsin paljon hyviä osaajia jää unholaan tekijöiden vaatimattomuuden tähden. Ajan henki on enemmän sitä, mikä näkyy somessa ja siitä muodostuu yleinen mielipide. Onko tämä todellista todellisuutta vai osittain jopa harhaa? Kaikki eivät myöskään toitota taustojaan. Heille saattaa olla niin merkittävää osaamista, jota ei tästä meidän kaupungistamme löydy. Minulle alkaa muodostua käsitys onko vaatimattomuus enää hyve ollenkaan. Eivätkä kaikki edes halua olla kulutusjuhlassa mukana millään lailla. Tulevaisuus vaikuttaa suuntautuvan siihen, että suurimmat itsensä esille tuovat ovat taiteen mestareita. Se lienee varsin kaukana todellisuudesta. Historiaa aikanaan kirjoitettaessa saattaa unholasta löytyä ne tämänkin ajan mestarit tai ainakin osa heistä. Tämä lienee myös tulevaisuudessa mahdollista. Timo Nyberg Dmitrin ystävä Kansantalo sai muraalin Muraalin tekijä on taiteilija Dmitri Soukhotski. TIMO NYBERG Lukijan juttu TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy jälleen tammikuussa Kouvolassa. Luentosarja toteutetaan vuonna 2024 uusin aihein nyt seitsemännen kerran. Teemana on tällä kertaa Venäjä Suomen naapurina ja suuret kriisit Suomen historiassa. LUENTOSARJA on löytänyt paikkansa Kouvolan tapahtumakartalla. Kuusaasali on lähes aina täynnä ja suosituimpien aiheiden tallenteet ovat keränneet jo yli satatuhatta katselukertaa, kertoo luentosarjasta vastaava kulttuurituottaja Helena Jetsu tiedotteessa. – Maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutos saavat ihmiset hakemaan tietoa, miten voisivat ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin paremmin. Voiko historiasta oppia jotakin? Löytyykö uusia tulkintoja uusien tutkijoiden voimin? Mikä on totta ja mikä ei? toteaa Jetsu. –Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme lähihistoriaan ja sitä kautta saada vastauksia omiin pitkäänkin mieltä vaivanneisiin kysymyksiin, hän jatkaa. HELENA Jetsu on ilahtunut, että historialuennot ovat saaneet myös miehet mukaan Kouvolan tapahtumatalojen tarjoamaan toimintaan. – Sotahistoria kiinnostaa sodan jälkeen syntyneitä sukupolvia. Ovathan he saaneet kantaa mielessään monenlaista taakkaa viime sotien seurauksista. Pula-aika ja elintarvikkeiden säännöstely, sotakorvaukset, pelon, ankaran kurin ja väkivallan ilmapiiri saattoi olla niin monen lapsen ja nuoren arkipäivää. Nyt on aika saada vastauksia kysymyksiin, mistä sota-ajan jälkeinen henkinen ilmapiiri johtui, hän sanoo. LUENTOJEN seuraaminen Kouvolan kaupungin You Tube -kanavan kautta mahdollistaa myös sellaisten ihmisten osallistumisen, jotka eivät pääse itse paikan päälle. Jetsu kertoo, että palvelua markkinoidaan myös suoraan ikääntyneitten palveluyksiköihin. u Yleisölle avoimet ja maksuttomat luentotilaisuudet järjestetään tiistaisin kello 18 Kuusankoskitalossa 2.1. alkaen. Luentoja voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä kaupungin YouTube-kanavalla. Kouvolassa saa taas näkökulmaa maan historiaan Luentosarja 2024: ` ti 2.1.MTV:n toimittaja Antti Rämänen: Rikottu rajamaa, sisällissota 1918 Kannaksen huvilaseudulla ` ti 9.1. filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen: Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa ` ti 16.1 historiantutkija ja filosofian tohtori Tuomas Hoppu: Suomalaisia kahden maan armeijassa ` ti 23.1. dosentti ja tietokirjailija Aleksi Mainio: Jaalan pyöveli Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus ` ti 30.1. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto: Suurlakko 1905, Suomen historian käännekohta Tiistaina 9. tammikuuta filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen luennoi otsikolla Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa. ” Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme. Helena Jetsu u? Pikku-Palomäellä sijaitsevan keskuskeittiön toiminnot siirtyvät ruoanvalmistuksen osalta uuteen paikkaan Katajaharjuun. Muutoksen myötä Mansikkamäen koululaisille tarvitaan uusi ruokala, joka tulee koulurakennuksen laajennusosaan. Koulun laajentaminen ruokalaosalla vaatii kuitenkin asemakaavan muuttamista. Samassa yhteydessä kaavaalueen muiden osien käyttötarkoitusta ja merkintöjä sekä määräyksiä päivitetään. Asemakaavan muutos on käynnissä ja kaavaluonnos nähtävillä. Siinä koulun ja sen lähialueen asemakaavaa on päivitetty mahdollisimman joustavaksi. Asemakaava uusiksi ClickShoes Kotka Kauppakeskus Pasaati 2. kerros, Keskuskatu 10. Avoinna ma-pe 10-19, la 10-16, su 12-16. 2M OONS Suuri KENKÄALE TALVIKENKIÄ alkaen 29 90
Keskiviikkona 27.12.2023 10 HARRI MANNONEN Joulu tuli, uusivuosi tekee vielä tuloaan. Niinpä on hyvää aikaa keskittyä PK & Ankkurin välipäivävisaan. Luvassa on seitsemän vihjekysymystä ja yksi jokerikysymys. Oikeat vastaukset löytyvät sivun alalaidasta. A) Kuka jalkapallovalmentaja? 3p: Hän on helsinkiläisen Gnistanin miesten edustusjoukkueen päävalmentaja. 2p: Hänet tunnetaan myös urheilutoimittajana muun muassa Urheilulehden sivuilta. 1p: Viime elokuussa hänet vapautettiin FC KTP:n päävalmentajan tehtävistä. B) Mikä jääkiekkomaa? 3p: KooKoossa ja Titaaneissa valmentanut Jari Helle voitti tämän maan miesten liigamestaruuden päävalmentajana 2009. 2p: Sekä naisten että miesten joukkue pelasi olympiakiekkoa viimeksi Torinossa 2006. 1p: KooKoon valmennuspäällikkö Petri Mattila voitti tämän maan miesten liigamestaruuden päävalmentajana 2020 ja 2021. C) Mikä kymenlaaksolainen seura? 3p: Se voitti naisten viestisuunnistuksen Suomen mestaruuden 1965. 2p: Otto Kestola voitti sen edustajana yhteensä kolme telinevoimistelun EM-pronssia 1959 ja 1961. 1p: Sen ampumaurheilu päättyi vuonna 1922, kun ampujat perustivat Kouvolan Metsästysja Ampumaseuran. D) Mikä urheilulaji? 3p: Kymenlaakson varhaisin dokumentoitu kilpailu järjestettiin Elimäellä kesällä 1864 maanviljelijöiden kokouksen yhteydessä. 2p: Lajin vakiintumista urheiluksi vauhdittivat ensimmäiset valtionajot Hämeenlinnassa maaliskuussa 1865. 1p: Lajin suurin vuosittainen suomalainen kilpailu on järjestetty Kymenlaaksossa kuudesti, joka kerta Kouvolassa ja viimeksi tämän vuoden elokuussa. E) Mikä urheilulaji? 3p: Kun laji käytiin olympialaisissa viimeisen kerran sekakilpailuna Barcelonassa 1992, kultaa voitti kiinalainen nainen Zhang Shan. 2p: Miehikkäläinen Tommi Takanen oli mukana tekemässä miesten joukkuekilpailun maailmanennätystä kesäkuussa 2023. 1p: Lajissa ammutaan haulikolla. F) Mikä sana kuuluu X:n tilalle? 3p: Lahden X voitti koripallon naisten Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa vuosina 1966–1988. 2p: X Terho toimi Suomen Eurooppa-, kulttuurija urheiluministerinä 2017–19. 1p: Kotkalainen Seuratalo X on paikka, jossa todennnäköisesti pelattiin koripallon ensimmäinen virallinen SM-kilpailun ottelu 15. maaliskuuta 1939. G) Mikä luku? 3p: Se oli HP:n sijoitus naisten superpesiksen runkosarjassa kaudella 2023. 2p: Se on jääkiekkoilija Mikko Koivun pelinumero, jonka Minnesota Wild on jäädyttänyt. 1p: Se on pienin määrä tikkoja, jolla dartsissa voi voittaa 501-pelin. JOKERIKYSYMYS: Kuinka moni nainen maailmassa on tänä vuonna heittänyt keihästä yli 60 metriä? VISAILU Välipäivävisassa pärjää, jos tietää viestisuunnistuksen SM-voittajan 1965. Kuinka moni on ylittänyt 60 metriä? Haminan Palloilijat nousi naisten superpesikseen kaudeksi 2023 ja jatkaa sarjassa myös kaudella 2024. Katso kysymys G. ELLA TAPONEN Ohjeet: ` PK & Ankkurin välipäivävisan voi visailla yksilötai joukkuekilpailuna lähikontaktissa tai koronaaikoina opittuun tapaan etänä. ` Kukin kilpailija tai joukkue saa vastata kuhunkin kysymykseen vain kerran. Kunkin vihjeen jälkeen pisteissä johdossa oleva ilmoittaa ensimmäisenä, vastaako hän vai odottaako lisävihjeitä. Näin vältytään kyttäilyltä, kuka vastaa ja kuka ei. ` Eniten pisteitä saanut voittaa. Jos päädytään tasapisteisiin, sijoituksen ratkaisee se, kuka arvaa jokerikysymyksen vastauksen lähemmäs. X A) Jus si Lep päl aht i. B) Ita lia . Hel tee n seu ra oli HC Bol zan o, Mat tila n HC Asi ago . C) Kou vol an Urh eili jat . Kes tol an EM -pr ons sit tul iva t rek iltä (19 59 ja 196 1) ja ren kai lta (19 59) . D) Rav iur hei lu. Sen suu rin vuo sitt ain en tap ahtum a Kun ink uus rav it jär jes tet tiin Kou vol ass a 4.– 6. elo kuu ta 202 3. E) Ske etam mun ta. F) Sam po. Lah den Sam po pel asi myö s nimel lä Sam poBas ket . Mai nitu ssa SM -ki lpa ilu n otte lus sa pel asi vat Kar hul an Kat aja ise t ja Kym in NM KY. G)Y hde ksä n. JOK ERI : 45 nai sta . Hei stä ain oa suo mal ain en Ann i-L inn ea Ala nen on maa ilman lis tan 15: s tul oks ella 62, 45. Näköislehtenä veloituksetta verkossa pkank.fi Järj. Myllykosken-Ummeljoen EKL • 040-749 6001 • Liput 10€ (vain käteismaksu) Päivätanssit ke 3.1. klo 12-16 Elimäen-Vilppulan NS ry Koria www.elimaenvilppulanns.com Hummerit Kirsi Ukkonen ja Markku Seppälä uusi vuosi orilammella 149€/vrk/2hlö sis. päivällinen ja aamiaismajoitus kahdelle sekä pullo kuohuvaa. caravantarjous 50 €/2 vrk sähköllä la 30.12 karaokea su 31.12 tanssit varaukset p. 05 389 881 tai info@orilampi.fi WWW.ORILAMPI.FI KAUPPAKESKUS VETURI puh. 0440 321 321 www.kino123.fi Katso ohjelmistot nettisivuiltamme kino123.fi ja studio123.fi Hyvää uutta vuotta! KUUSANKOSKITALO puh. 044 3753686 www.studio123.fi Disas Hamina, Puuropytyntie 8, 49400 Hamina • Palvelemme ma-la 10.00-18.00, su 11.00-17.00 Tarjoukset voimassa 27.-30.12.2023 tai niin kauan kuin varattuja tarjouseriä riittää! Tuore KIRJOLOHIFILEE Suomi 11 90 kg 4 00 2 kpl Grandiosa Extra Kebab KIVIUUNIPIZZA 400g (5,00kg) (yksittäin 2.99) Vuodenvaihteen herkut! 3 00 2 rs Forssan SALAATIT 400g (3,75kg) (yksittäin 1,99) Fazer DUMLE SNACKS 100g (10,00kg) 1 00 ps Oolannin UUNIRAPEAT RANSKALAISET 500g (3,33kg) (yksittäin 1,99) 5 00 Su 31.12. suljettu Kariniemen KANANPOJAN SIIVET 700g (3,84kg) 2 69 pkt Fun Light ICE TEA PERSIKANMAKUINEN 0,5l (1,18l) (sis. pantti 0,20) 3 49 pkt 3 ps 79 plo Texas pekoni TRIPS 50g (15,00kg) (yksittäin 0,99) 3 00 4 ps Kivikylän wanhanajan TÄYSLIHANAKKI 380g (9,18kg) Liput 13€ Elimäen-Vilppulan NS ry Koria • www.elimaenvilppulanns.com • 040 749 6001 Uuden vuoden aaton tanssit! Su 31.12. klo 15-19 Norolan Pojat Vain käteismaksu TÄMÄNKIN TAVOITTAA 52 000 SILMÄPARIA! (KMT 2023)
Keskiviikkona 27.12.2023 11 Hyvä ystävämme ja työkaverimme, kapteeni evp Pekka Paavilainen menehtyi vaikean sairauden seurauksena 76-vuotiaana 28.10.2023. Hän oli syntynyt 20.11.1946. Lapsuudenkodissaan saamansa maanpuolustuksellisen hengen omaksuneena hän jäi varusmiespalveluksen jälkeen Puolustusvoimien palvelukseen Kymen Jääkäripataljoonaan 1966 ja suoritti aliupseerin perustutkinnon jalkaväen kranaatinheitinlinjalla. Muutaman vuoden jälkeen Pekka sai siirron Kouvolan Sotilaspiirin esikunnan huoltotoimistoon ja kävi huoltoalan mestarija luutnanttikurssit, joista sai tarvittavan pätevyyden vaativimpiin huoltoalan tehtäviin sekä ylimpiin opistoupseerin sotilasarvoihin. ESIMIEHILTÄÄN saaman arvostuksen ja luottamuksen osoituksena hänet määrättiin sotilaspiirin mittavan ja monipuolisen varasto-osaston johtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1994, jolloin erosi vakinaisesta palveluksesta (evp) ja siirtyi reservin tehtäviin ja ylennettiin kapteeniksi. Avuliaana sekä ahkerana alaisena, esimiehenä ja työkaverina Pekka vaikutti myönteisesti työilmapiiriin sekä yksikköhenkeen. Työtehtävien ulkopuolella hän tuli valituksi ammattiyhdistyksen puheenjohtajaksi sekä pääluottamusmieheksi. KOUVOLAN Mieskuoroon Pekka tuli vuonna 1977. Reilun parinkymmenen vuoden kuluttua hänet valittiin puheenjohtajaksi. Hän toimi puheenjohtajana 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 vetovastuu siirtyi nuoremmalle laulajalle. Samana vuonna Pekalle myönnettiin Mieskuoroliiton 40-vuotisruusuke. Kuoro myönsi hänelle myös kunniapuheenjohtajan arvonimen. Hän jatkoi laulamistaan ykköstenorien rivistössä hoitaen samalla kuoromestarin velvollisuuksia – tehtäviä joita hän oli hoitanut 90-luvulla ennen siirtymistään puheenjohtajaksi. TULLESSAAN puheenjohtajaksi kuoron merkitys kaupungin kulttuurielämässä oli näkyvä. Pekka otti rohkeasti haasteen vastaan. Hänen tapansa toimia oli olla aktiivisesti kuoron edessä. Hän osallistui ja vaikutti kaikkeen, oli kyse uusien toimintamuotojen ideoinnista ja kehittelystä tai käytännön talkoohommista. Johtajana hän oli suoraviivaisesti toimiva puolustusvoimien kasvatti, joka seurasi työuralla omaksumiaan toimintamalleja. Hänen kanssaan oli innostavaa toimia. Hän osasi myös jakaa vastuuta. Siitä esimerkkinä olkoot kuoron toimintaan vielä 2000-luvun alussa kuuluneet konserttitanssiaiset. Yhteiset ulkomaille suuntautuneet konserttija virkistysmatkat ovat kuuluneet koko sodanjälkeisen ajan tiiviisti kuoron toimintaan. Pekka jatkoi perinnettä. Aluksi hän oli itse mukana 80-luvulla Unkarissa ja myös Australiassa, josta muotoutui lopulta 18 päivää kestänyt maailmanympärysmatka. Myöhemmin useampi Euroopan maa tuli tutuksi Pekan ollessa vahvasti kannustamassa ja tukemassa ko. toimintaa. KUORON kvartettitoiminnalla on ollut kuoron perinteessä tärkeä sija. Pekka oli alusta alkaen siinä aktiivisesti mukana. Hänellä oli kyky oppia laulut lähes vaivatta korvakuulolta ulkoa. Vielä viimeisissä harjoituksissa ennen sairastumistaan hän moitti vierustoveriaan, kun tämä joutui liiaksi tukeutumaan sanoihin ja nuotteihin. Ulkoa oppiminen on omalta osaltaan merkkinä Pekan musikaalisesta lahjakkuudesta. Pekka itse ei tyytynyt pelkkään mieskuoroon ja kvartetteihin. Hän oli mukana useissa Pohjois-Kymen musiikkiopiston oopperatoiminnan projekteissa, joista viimeisin oli vuonna 2019 toteutettu Leevi Madetojan Pohjalaisia. Hän lauloi myös muutamana kesänä Savonlinnan oopperakuorossa. PEKAN äkillinen sairastuminen ja sitä seurannut lähtö, on pysäyttänyt kuoroveljet muistelemaan ja huomioimaan sitä merkittävää ajanjaksoa kuoron toiminnassa, jossa elimme arvostavamme puheenjohtajan kanssa. Kuoro menetti Pekassa musiikille ja ylipäänsä kuorotoiminnalle laajalti omistautuneen persoonan ja kannustajan. Kapteeni ja kuoromies Kalevi Siren Risto Koivisto Siren edustaa työystäviä ja Koivisto Kouvolan Mieskuoroa MUISTOKIRJOITUS VELI-PEKKA KELLONIEMI Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on yhteistyössä Kymenlaakson museon kanssa toteuttanut 1800-luvun Kyminlinnasta pelillisen virtuaalimuseon. Kävijä pääsee tutustumaan kadonneisiin rakennuksiin ja historiallisiin hahmoihin suurella kosketusnäytöllä Merikeskus Vellamossa osana Kymenlaakson museon Mosaiikki-näyttelyä. Kotkassa sijaitseva Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Se oli sotilaskäytössä yli 200 vuotta aina vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen alue ei ole ollut aktiivisessa käytössä. Kyminlinna on aina kiehtonut historiasta kiinnostuneita matkailijoita, mutta linnoituksessa vieraileminen opastettujen kierrosten ulkopuolella ei ole ollut mahdollista. VIRTUAALIMUSEOSSA Kyminlinnan alue herää henkiin alkuperäisessä asussaan. Rakennukset, kuten 1920-luvulla purettu päävartio, on mallinnettu tarkasti rakennuskomennuskunnan 1800-luvun alussa laatimista teknisistä asiakirjoista. Infopisteet kertovat tarinoita ja herättävät menneen ajan eloon dokumenttien, rakennuspiirustusten – jotka itsessään ovat käsin maalattuja taideteoksia – ja Muinaistieteen toimikunnan paikoin jopa humorististen lausuntojen ja anekdoottien avulla. VIRTUAALIMUSEOSSA tapaa myös ihmishahmoja, jotka ehdottavat kokijalle erilaista tekemistä. Luonnontieteilijä Alexander von Nordmann kutsuu luokseen ja pyytää vierailijaa avukseen tunnistamaan Kyminlinnan alueella olevia perhoslajeja. Nuori tykistökersantti on siinä uskossa, että vierailija on palvelukseen astunut alokas ja opettaa seikkaperäisesti kenttätykin toimintaperiaatteen ja ampumakuntoon laittamisen. Historiaa koetaan virtuaalimuseossa peliteknologian keinoin. KYMINLINNA 1800 Virtuaalimuseo on toteutettu Kymenlaakson liiton rahoittamassa Game Tech & Museums -hankkeessa AKKE-rahoituksen avulla. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Merikeskus Vellamon museoiden, Xamkin opiskelijoiden ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa teknologiapilotteja, joissa pyritään löytämään sopivimmat teknologiat erityyppisiin museosisältöihin ja niihin liittyviin tarpeisiin. Tuotetut pilotit tarjoavat uusia näkökulmia ja toimintatapoja siihen, miten museosisältöjä voidaan kehittää jatkossa. Museoille pilotit tuovat osaamista, ymmärrystä ja kustannustehokkuutta uusien näyttelysisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen sekä teknologiainvestointeihin liittyen. 1800-luvun Kyminlinna koettavana ? RIVIDIVARIT Sanan lamppu sananlamppu.fi Hengellisiä kirjoja Puh. 040-5372252 Vk .4 1 Va l.3 :2 2, 25 AIKAMME ON JUMALAN KÄDESSÄ ”Herran armoa on se, että vielä elämme. Hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa Häneen.” ”Jeesus, nimi verraton, olkoon tunnussananamme. Ainut turvamme Hän on, kun taas vuotta aloitamme.” SIUNAUSTA UUTEEN VUOTEEN! Hitsaus-, katsastusremontit ym. PMK Autokorjaus Huom! Meiltä myös romuautojen noutopalvelu Tehontie 2-4, KVL-Tornionmäki 050-5668398 Silta Yhteiskristillinen yhdistys Ma 1.1.2024 klo.15.00 Uuden Vuoden Juhla evankelista Marcus Hämäläinen Kahvitarjoilu! Kyminasemantie 10, Koria Kouvolan Metallityöväen Ammattiosaston 116 jäsenristeily Tallinnaan Victorialla 15.3-16.3.24 Jäsenille 30e/ avecille 60e sisältää ruokailun/ aamupalan/kuljetuksen. Myynti alkaa ke 3.1.24 osaston toimistolla Kouvolankatu 21. Rakkaamme Pirkko Marjatta JOUHKI o.s. Vuori s. 18.7.1932 Orimattila k. 17.11.2023 Kotka Syvästi kaivaten Ei syki sydän enää lämpöinen on poissa niin rakas,läheinen Päivi perheineen Jari Sirpa perheineen Anne ja Tuomas Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. ? JÄRJESTÖT Myydän jätekatos 2-astialle alk. 970€ , 3-astialle alk.1290€. hinnat sis. alv 24% Rahti ja asennus sopimuksen mukaan. Soita ja varaa T:mi Olli Turkia 0400259460 Myydään Sotilastavaraa: Kunniamerkit, muistoristit, sotilaspuvut, lakit, miekat, pistimet, kypärät, Lottaja suojeluskuntamerkit ja -puvut sekä sotilasvalokuvat. P. 050-5346225. Ostetaan OSTETAAAN AUTOJA 0-5000e TARJOA KAIKENKUNTOISIA -KATSASTATTOMIA. YM MAKSETAAN ROMUAUTOISTA.TARJOA MOOTT KELKKAA/MOOTT PYÖRÄÄ PUH 040 7098397 Ostetaan kaikenkuntoiset ajoneuvot Henkilöautot matkailuautot/vaunut myös loppu velan lunastus 0465472330 Ostan kaiken kuntoiset ja ikäiset henkilö/paketti/asuntoautot tarjoa maalaisjärjellä nopealla aikataululla ja paperit laitetaan kuntoon heti 0414939095 Moona TUKIPUUN Kierrätysmyymälä: Meiltä EDULLISESTI Huonekalut, astiat, sisustus Tiilitie 2, Kouvola (ChinaCenter) ma-pe 10-17, la suljettu TERVETULOA! Kirpputorit TEEN PERUKIRJOITUKSET JA PERINNÖNJAOT EDULLISESTI , TIEDUSTELUT MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN PUH. 040 3710155 Sekalaista LUE LISÄÄ UUTISIA VERKKOLEHDESTÄ! pkank.fi
Keskiviikkona 27.12.2023 12 KOUVOLA Tommolankatu 5, 45130 Kouvola 020 777 2800 AUTOMYYNTI ma–pe 10.00–18.00, la 10.00–16.00 Chat-automyynti päivittäin 8.00–22.00 Helpot ja nopeat autokaupat onnistuu verkossa tai myymälässä. Ps. Toimitamme auton sinua lähimpään myymälään! 3000 VAIHTOAUTON REILU VALIKOIMA, josta varmasti löytyy sinullekin sopiva auto RINTA JOUPPI.COM
HYVINVOINTIA KANSSASI Kymenlaakson sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän julkaisu N:o 2 / 2023
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ 2 || HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU PÄÄKIRJOITUS KATOAAKO IHMINEN SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIDEN KESKIÖSTÄ? nko sitten mikään muuttunut, kun hyvinvointialueet aloittiO vat 1.1.2023? Ei juurikaan mikään muu kuin rahoitusmalli, eikä sekään ole vika vaan ominaisuus. Mutta muutos on aina mahdollisuus. Näemme sekä kuulemme eduskunnan puolueiden välillä turhaa syyttelyä siitä, kuka teki ja mitä teki tai miksi teki tai jätti tekemättä. Arvostellaan historian suurinta hallinnollista uudistusta epäonnistuneeksi. Kymenlaaksolaisetkin nimittävät pahoinvointialueeksi. Edistääkö tämä asenne sosiaalija terveystai pelastuspalveluita? On nyt ääneen todettava, että vuonna 2014 kahdeksan eduskuntapuoluetta kuitenkin yksimielisesti on todennut sote-uudistuksen tarpeellisuuden. Tunnustettiin, että muutos on välttämätön. Silloin jo tiedettiin, että väestön sairastavuus ja terveyserot kasvavat. Tiedettiin, että väestö ikääntyy voimakkaasti ja huoltosuhde näin ollen muuttuu. Tunnettiin, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat varsin kaukana toisistaan, ja että erikoissairaanhoito käy vuosi vuodelta kalliimmaksi. Suurin osa kuluista muodostui jo silloisen tiedon varassa paljon palveluita käyttävien joukosta. Tämä kaikki siis tiedettiin ja tunnistettiin vuonna 2014. Mikään ei ole muuttunut, päinvastoin tilanne pahenee, jos mitään ei tehdä. Nyt mielenkiinnon kohde on palveluverkko ja -rakenne. Miten ja mistä kymenlaaksolainen saa palvelunsa, kuinka hädässä olevaa autetaan ja millä tasolla? Kuinka vähävarainen pääsee terveysasemalle ja onko varaa hoitaa sairautta? Digitaalisuus pelottaa. Miten pääsen laboratorioon ja miten lääkäriin, kuinka kauas palvelut karkaavat? Aiheellisia huolia. Aluehallitus päätti kokouksessaan 12.12.2023 lopulta yksimielisesti, että jatkovalmisteluun palvelulautakunnalle lähtee seitsemän sotekeskuksen malli. Puhumme alueellisesta mallista. Puhutaan mieluiten, että kehitämme sote-keskustoimintaa. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta on parempi, että omatiimi pystyy keskittymään sote-keskuksissa paljon palveluja käyttäviin ryhmiin, kuten diabeteksen hoitoon tai muihin pitkäaikaissairauksiin. On tarkoitus laajentaa aukioloaikoja, ja saada sote-keskukseen niitä palveluita, joiden koetaan olevan hyödyllisiä ja tarpeita vastaavia. Digitaalisuutta lisätään niille käyttäjäryhmille, jotka niitä pystyvät käyttämään ja näin saamme vapautettua aikaa ja resursseja taas entistä enemmän heidän hyödykseen, jotka käyttävät paljon palveluita. Henkilöstöllekin tämä on muutos ja toivon, että uuden ajan sotekeskus olisi houkutteleva työpaikka ammatillisesti, ja digitaalisuus avaisi uusia näkökulmia tai mahdollisuuksia työelämään. Tämä tarkoittaa perusterveydenhuollon vahvistamista, ei heikentämistä. Kehitämme muutoin palveluiden saatavuutta niillä asuinalueilla, joilla sotekeskus ei ole nurkan takana. Emme ole unohtaneet näiden ihmisten tarpeita. Terveyskioskit ovat olleet kovin kysyttäjä Kymenlaaksossa ja uskon, että palvelulautakunta tulee asiaa pohtimaan omassa käsittelyssä. Kehityskaari ulottuu pitkälle, jopa vuodelle 2030 saakka, joten ihan heti huomenna ei ala muutos vielä näkymään. Muutos näkyy asteittain ja tarpeellisia päätöksiä teemme sitten askel askeleelta. Jollakin aikavälillä terveysasema on vanha nimitys ja sote-keskukset ovat arkipäivää. Teemme parhaamme, että palvelut alkavat vastata paremmin myös palvelun käyttäjien tarpeita tulevaisuudessa. Nina Brask Kymenlaakson aluehallituksen puheenjohtaja Nina HYVINVOINTIA KANSSASI Kymenlaakson sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän julkaisu N:o 2 / 2023 Julkaisupäivämäärä: 27.12.2023 Vastaava päätoimittaja: Nina Brask Tuottaja: Camilla Relander Jakelu: Kaupunkilehti PK:n ja Ankkurin liitteenä KUVA: CAMILLA RELANDER
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ alueiden rahoitukseen liittyy koko maassa. Aluevaltuutetuista ainakin jokainen. Myös sekä Marinin hallituksen että nykyisen Orpon hallituksen tavoitteet palvelureformin vaatimuksista on varsin tuoreessa muistissa hyvinvointialueen päätöksenteossa. Onkin siis melkoisen turhaa toistella sitä rahoitusvajetta, mikä hyvinvointialueen toimintaa ennustetusti koskee niin tätä kuin tuleviakin vuosi tarkasteltaessa. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että on yhdentekevää arvioida, onko rahoituksen vaje 46, 52 tai 63 miljoonaa euroa tai oikeastaan mitä tahansa, kun joka tapauksessa luku on kokoluokaltaan sellainen, mikä aiheuttaa erittäin suuria haasteita meille toteuttaa alueemme palvelutarvetta vastaavia palveluita. Kuvailisin aluevaltuuston kokouksessa 19.12. hyväksyttyä talousarviota sen sisältämine lukuineen huoli-ilmoitukseksi. Jokaisen sen lukevan tulisi olla huolissaan ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä lähtee siitä, että ovat rahoituksen haasteet kuinka suuria tahansa, aluevaltuustolla ei voi olla muuta tavoitetta kuin pyrkiä parhaalla mahdollisella tavalla tuottamaan alueemme asukkaille heidän palvelutarpeensa mukaisia palveluita. Se, miten tässä onnistumme, ja ennen kaikkea miten onnistumme tuottamaan palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, tulee vaatimaan meiltä jo lähiaikoina selkeitä päätöksiä niin tulevan palveluverkon osalta kuin myös sen osalta millä tavalla palveluita tuotetaan. Rahoituksen taso ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa toimintamme suunnitteluun. Itse asiassa taitaa rahoitusta suurempaa painetta palvelutuotannollemme ja sen rakenteille aiheuttaa ikäihmisten nopeasti kasvava määrä. Tämä vaikuttaa suoraan palvelutarpeeseen, ja muutoksen nopeus on sellainen, ettei meillä ole varaa juurikaan asian kanssa alkaa vatuloimaan. pintatyö, joka perustuu siihen, että tunnemme eri toimijoiden vahvuudet ja osaamisalat, ja pystymme niitä hyvin suunnitellen hyödyntämään ja tarjoamaan sitä kautta lapsille ja nuorille mahdollisimman toimivat palvelut. Haluamme tässä yhteydessä tuoda esiin sen näkökulman, että kun puhutaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta, ei kyse ole pelkästään palveluverkon laajuudesta tai kilometreistä lähimpään palvelupisteeseen, vaan ennen kaikkea siitä, että palveluita on tarjolla oikea-aikaisesti. Silloin kun ihminen palvelua tarvitsee, tulee hänen saada tarvitsemansa palvelu ilman viikkojen tai kuukausien jonotusta. Toimintamme tarkoitus ei voi olla seinien ylläpito vaan kaiken kehittämisen täytyy keskittyä siihen, miten pystymme parhaiten palvelemaan alueemme asukkaita oikea-aikaisesti oikean tasoisella palvelulla. Aluevaltuuston tärkein tehtävä on tehdä strategisia päätöksiä hyvinvointialueella. On ajanhukkaa keskittyä tekemään valtuustoaloitteita operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin liittyen. Erityisen tärkeää on miettiä miten valtuustossa voimme omalla toiminnallamme päättäjinä tukea viranhaltijoita niin strategisten päätöstemme kuin ennen kaikkea tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamisessa. Ministeriöt sekä taloustilanteemme odottavat meiltä päätöksentekovalmiutta. Vastuullinen taloudenhoito edellyttää aluevaltuuston jäseniltä kykyä arvioida Kymenlaaksoa ja tuottamiamme palveluita yhtenä kokonaisuutena oman kotikuntamme jokaisen yksittäisen palvelun varmistamiseen sijaan. Kuntarajoihin perustuvaan poterointiin meillä ei ole varaa. Ei nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Sami Virtanen Kymenlaakson sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU || 3 TALOUDEN LUVUT HUOLI-ILMOITUKSEN PAIKKA? armasti monet meistä tietää ne haasteet, mitä hyvinvointiV Valtuustoryhmän puheenjohtajan terveiset talousarviokokouksesta Ryhmämme teki talousarviokokouksen aikana esityksen Kymenlaakson hyvinvointialueella laadittavasta kokonaisselvityksestä liittyen asumisen palveluihin sekä näiden palveluiden tulevaisuuden kuvauksesta, huomioiden erityisesti ikäihmisten määrän nousu ja sairastavuus. Tavoitteena saada aikaan kestävä ratkaisu huomioiden ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuva palvelutarpeen merkittävä kasvu. Lisäksi teimme toisen esityksen hyvinvointialueellemme tietoon perustuvasta yksikköhintojen ja kustannusten vertailun toimintamallista. Uskomme tämän tuottavan päätöksentekomme tueksi arvokasta tietoa, jonka varaan voimme jatkossakin päätöksentekoamme perustaa. Molemmat esityksemme hyväksyttiin yksimielisesti osaksi hyväksyttyä talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Samaan aikaan lasten ja nuorten määrän väheneminen nopeasti ja voimakkaasti tulee ottaa huomioon niin palveluverkkoa kun palvelutuotannon tapoja suunniteltaessa. Lasten ja nuorten osalta heidän määränsä väheneminen ei kuitenkaan tule olemaan ihan niin suoraviivaisesti yhteydessä palvelutarpeen vähenemisen kanssa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että osa lapsista ja nuoristamme voi tänä päivänä erityisen huonosti siitäkin huolimatta, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin. Tämä epäsuotuisa kehitys, joka näkyy ennen kaikkea lasten ja nuorten mielenterveyden ja osaltaan myös päihdepalveluiden tarpeessa on kyettävä huomioimaan tehtäessä palveluihin liittyviä päätöksiä. Erityisesti sellaiset palvelumuodot, joilla kyetään puuttumaan ennaltaehkäisevästi ja ennen kaikkea oikea-aikaisesti lasten ja nuorten ongelmiin, on oltava keskiössä palveluita suunniteltaessa ja resursseja jaettaessa. Lasten ja nuorten asioissa on erityisen tärkeää, että alueemme kunnilla ja hyvinvointialueella mukaan lukien järjestötoimijat, on olemassa ja toiminnassa yhteisiin tavoitteisiin perustuva yhdyspintatyö. YhdysSami KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTINEN ALUEVALTUUSTORYHMÄ TOIVOTTAA RÄISKYVÄÄ JA ILOISTA UUTTA VUOTTA 2024!
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ 4 || HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU palokuntatoimintaan voivat tulla mukaan tietenkin myös naiset. Tänä vuonna Vuoden Palomieheksikin valittiin nainen, joten viesti on selkeä, Werning toteaa. Saman verran kalusto ja pelastettavat ihmiset painavat, oli kantamassa sitten mies tai nainen. Ei se sukupuolta katso, Carlson kiteyttää. VAPAAPALOKUNTATOIMINTA ON JOKAISELLE Demareiden valtuustoryhmän Hyvinvoinnin iltapalalla keskusteltiin lokakuussa pelastustoimesta ja vapaapalokuntatoiminnasta. KUVA: CAMILLA RELANDER Hyvinvoinnin iltapalansa, avoimen kansalaiskeskustelutilaisuuden pelastustoimen teemoihin keskittyen. Menneenä syksynä aluevaltuusto hyväksyi uuden pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Aihetta oli tilaisuuden osallistujille alustamassa Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlson. Kymenlaaksossa palokuntien tilanne on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Meillä on laaja ja toimiva sopimuspalokuntien kokonaisuus tukemassa vakinaisia paloasemia, mikä on erittäin tärkeää pelastustoimen onnistumisedellytyksille, Carlson kertoo. Hyvinvoinnin iltapalan toisena alustajana toimi kansanedustaja, aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paula Werning, joka toimii myös Suomen sopimuspalokuntien liiton puheenjohtajana. Werning toi puheenvuorossaan terveisiä valtakunnanpolitiikan tasolta muistuttaen, että sopimuspalokunnat ovat valtavan kustannustehokas toimintamalli pelastustoimen palveluille, eikä niiden toimintaedellytyksiä saa heikentää leikkaamalla rahoituksesta. Kolmantena puhujana tilaisuudessa sopimuspalokuntiin syventymiseen osallistujia johdatteli aluevaltuutettu, hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan varapuheenjohtaja Markku Leinonen. Leinonen on toiminut koko elämänsä ajan aktiivisesti Anjalan VPK:ssa, jossa hän toimii tälläkin hetkellä palokunnan päällikkönä. Vapaapalokuntatoimintaan on jokainen tervetullut. Meillä Kymenlaaksossa on aktiivista nuoriso-osastotoimintaa monissa vapaapalokunnissa, ja mikä parasta. VPK on maksuton harrastus, Leinonen summaa vapaapalokuntatoiminnan parhaita puolia lyhyesti. Alustusten jälkeen aiheen asiantuntijat istutettiin paneelikeskusteluun pohtimaan sopimuspalokuntien haasteita, kehityskohteita ja tarpeita sekä ratkaisun avaimia palokuntien kohtaamiin nykyajan haasteisiin. Paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös KaakkoisCamilla Relander emareiden valtuustoryhmä järjesti lokakuussa ensimmäisen D Suomen pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen. Täytyy muistaa, että kustannustehokkuus ei ole synonyymi riittäville resursseille ja tuelle. Sopimuspalokunnat tarvitsevat edelleen panostuksia, Aaltonen sanoo. Nuorten mukaan kannustamisen lisäksi on tärkeää muistaa, että Paneelikeskusteluun osallistuivat Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastusjohtaja Juhani Carlson (vas.), kansanedustaja Paula Werning, aluevaltuutettu Markku Leinonen ja Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen. vierailuja hyvinvointialueen eri kohteisiin pitää ehdottomasti tehdä lisää, aluevaltuutettu Inka Häkkinen tuumii. Vierailun lähestyessä loppuaan Häkkinen kiipeää paloauton perätikkaille vielä kurkkaamaan paloauton katolla olevaa kalustoa. Varovasti nyt, turvallisuus edellä, aluevaltuutettu Kirsi Kekki huikkaa maan tasalta tikkailla hääräävälle Häkkiselle. SYVENTYMÄSSÄ PALOKUNTIEN SALOIHIN Valtuustoryhmän jäsenet tekivät opintomatkan Anjalan paloasemalle. syventymään palokuntien asioihin ja parantamaan tietopohjaansa hyvinvointialueen eri toimialojen tehtävistä. Anjalan paloasemalla toimintaa esitteli palokunnan päällikkö, aluevaltuutettu Markku Leinonen. Hyvinvointialueen päätöksenteossa on useimmiten keskiössä terveyspalvelut, ja pelastustoimi jää herkästi taka-alalle erillisen kokonaisuutensa vuoksi. Valtuutetuilla tulee kuitenkin olla riittävä tietotaito päättää myös palokuntien asioista, Leinonen pohtii. Paloasemavierailulla Leinonen esitteli ryhmälle palokunnan historiaa ja toimintaa sekä muita pelastustoimen ajankohtaisia asioita. Yksi esitellyistä aiheista oli Anjalan palokunnan ulkoseinältä löytyvä Apua-puhelinkaappi. Apua-puhelimen avulla voi kutsua palokunnan tai ambulanssin myös silloin, kun matkapuhelinverkko ei syystä tai toisesta toimi. Tällainen hätätilanne voi olla vaikkapa sähkökatkon aikana, Leinonen kertoo. Esittely saa valtuustoryhmän jäseniltä innokkaita nyökyttelyjä. Sehän kuulostaa varsin hyvältä idealta. Tämä oli kyllä täysin uutta tieCamilla Relander altuustoryhmä järjesti opintomatkan Anjalan paloasemalle V toa minulle. Tuohan kuulostaa hienolta jutulta, aluevaltuutettu Jukka Nyberg sanoo. Ryhmän jäsenten tarkkaavaisuutta testattiin leikkimielisellä turvallisuusradalla palokunnan tiloissa. Radalla piti havaita eri huoneissa olevia paloturvallisuusriskejä ja vaaranpaikkoja. Olihan tämä opettavainen retki kaiken kaikkiaan, kyllähän tällaisia Inka Häkkinen arvioi savusukeltajan varusteiden yhteispainoa. Kirsi Kekki (vas.) ja Pirjo Mussalo tutustuvat paloauton kalustoon. KUVA: CAMILLA RELANDER KUVA: CAMILLA RELANDER
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU || 5 PALVELUVERKON TULEVAISUUS HUOLETTAA Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toinen Hyvinvoinnin iltapala järjestettiin joulukuussa Kotkassa keskittyen lähipalveluiden tulevaisuuteen. KUVA: CAMILLA RELANDER sa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tapahtumasarjan Hyvinvoinnin iltapalan toinen tilaisuus. Tällä kertaa iltapalan äärelle kokoonnuttiin keskustelemaan palveluverkosta ja lähipalveluiden tulevaisuudesta hyvinvointialueen mullistuksessa. Aihe valikoitui ajankohtaisuuden vuoksi. Ensi vuonna hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä palvelutarvetta, ja samalla kasvavat kustannukset. Sen sijaan rahoitus ei kasva, joten se tarkoittaa väistämättä palvelurakenteen tarkastelua, Korhonen kertoo. Korhonen kuitenkin muistuttaa, että palvelurakenteen ja -prosessien tarkastelu ei automaattisesti tarkoita palvelujen heikentämistä. Oikea-aikaiset toimenpiteet ja ennaltaehkäisyn onnistuminen edistävät hyvinvointia. Tuotannon kehittäminen parantaa hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä. “Pitääkö olla huolissaan” on yksi aluehallituksen puheenjohtaja Nina Braskin esityksen alaotsikoista. Brask esittelee aluehallituksen suuntaviivoja palveluverkkoprosessissa. Syytä huoleen ei kuitenkaan Braskin mukaan ole. Muutoksessa pidetään kaikki mukana. Digitaalisuus tulee palveluissa lisääntymään, mutta vain niiltä osin, kuin se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, Brask vakuuttaa. Palveluverkon tulevaisuudenkuvat määrittyvät pitkälti palvelutarpeen mukaan. Brask pitää tärkeänä sitä, että Kymenlaaksossa pysyy jatkossakin ympärivuorokautinen päivystys molemmissa päissä maakuntaa. Emme yksinkertaisesti mahdu vain yhteen keskussairaalaan aluCamilla Relander otkan Sokos Hotel Seurahuoneella pidettiin joulukuun alusK eellamme, Brask paaluttaa. Demareiden mielestä palveluiden laatu ja sen takaaminen on asetettava etusijalle. Palveluiden toimivuus ja oikea-aikaisuus täytyy olla prioriteettina seinien ylläpitämisen sijaan. Aluevaltuutettu Riku Pirinen kuitenkin huomauttaa, että julkisilla investoinneilla huolehdimme samalla alueemme elinvoimasta. Rakennusten ja kiinteistöjen ylläpito korjausja kehitystoimin takaavat terveelliset ja turvalliset tilat palveluillemme. Julkiset investoinnit parantavat myös alueemme elinvoimaa ja tuo työpaikkoja. Vaikka hyvinvointialueen talous onkin tiukilla, emme voi tinkiä toimivien tilojen tärkeydestä, Pirinen muistuttaa. Aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask vakuuttaa, ettei syytä huoleen ole. Muutoksissa pidetään kaikki mukana. palveluverkkoon liittyen, joten on erittäin tärkeää kuulla nimenomaan hyvinvointialueemme asukkaiden ja palvelujen käyttäjien ajatuksia, aluevaltuutettu Riku Pirinen alustaa. Lähipalveluiden asiat kiinnostavat luonnollisesti monia ja kuulijoita on tullut paikalle myös muista Etelä-Kymenlaakson kunnista. Aihetta on alustamassa Kymenlaakson hyvinvointialueen konsernipalveluiden toimialajohtaja Ismo Korhonen. Ikärakenteen muutos kasvattaa KUVA: CAMILLA RELANDER Aluevaltuutettu Riku Pirinen muistuttaa myös investointien tärkeydestä. HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ ON SYDÄMEN ASIA Demareiden valtuustoryhmä kutsui hyvinvointialueen henkilöstön edustajat aamiaistapaamiseen keskustelemaan hyvinvointialueen päätöksenteon ajankohtaisista asioista. KUVA: CAMILLA RELANDER Kirsi Kekki (vas.) on kaksoisroolissa toimiessaan sekä pääluottamusmiehenä että hyvinvointialueen päättäjänä. KUVA: CAMILLA RELANDER Keskustelu tapaamisessa oli lämminhenkistä ja monipuolista. ttekijät takaavat laadukkaat palvelut ja onnistuneet palveluprosessit. Demarit kutsuivat joulukuussa hyvinvointialueen Camilla Relander yvinvoiva henkilöstö on demareiden valtuustoryhmälle sydämen asia. Motivoituneet ja työhönsä tyytyväiset työnH pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut aamiaistapaamiseen kertomaan henkilöstön näkökulmaa hyvinvointialueen toiminnasta ja tulevista muutoksista. Henkilöstön tiedottaminen on hyvinvointialueella selkeästi parantunut tänä vuonna. Henkilöstö pidetään hyvin kartalla muutoksista, pääluottamusmiehenä toimiva aluevaltuutettu Kirsi Kekki kiittelee. Aamiaisen lomassa hujahti nopeasti pari tuntia keskustellen hyvinvointialueen toiminnasta, kehityskohteista, onnistumisista ja haasteista. Henkilöstön edustajat toivat päättäjille viestiä siitä, millaisiin asioihin päätöksenteossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Keskustelu oli monipuolista ja ilmapiiri lämminhenkinen. Henkilöstön äänen on tärkeää näkyä ja kuulua hyvinvointialueen päätöksenteossa, ja sillä on paljon painoarvo. Työntekijät ovat asiantuntijoita omalla alallaan arvioimaan meneekö kehitys oikeaan suuntaan, aluehallituksen puheenjohtaja Brask kiittelee.
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ annan voimakasta huolta siitä, miten Orpon hallituksen K kaavailemat leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen tulevat entisestään lisäämään lapsiperheköyhyyttä. Hallituksen merkittävät sosiaaliturvaleikkaukset tulevat iskemään kovalla kädellä pienituloisiin. Sosiaaliturvaetuuksia leikataan poistamalla työttömyysturvan lapsikorotus, etuuksiin tulee indeksijäädytys, asumistukeen ja kotihoidon tuen hoitorahaan heikennyksiä sekä toimeentulotukeen muutoksia. Hallitus jankkaa päivästä toiseen samaa virttä. Virren kertosäkeistö toistaa; nämä leikkaustoimet tulevat lisäämään työllisyyttä. Mutta millä tavalla ne tulevat työllisyyttä lisäämään? Ongelmana on, että toimet päinvastoin tulevat hankaloittamaan osa-aikatyötä ja pienituloisten työllistämistä entisestään. Puhutaan kannustinloukuista, mutta esimerkiksi Eurostatin julkaisema tilasto vuodelta 2021 liittyen lapsiperheköyhyyteen puhuu eri kieltä. Siitä selviää, että Suomessa sosiaalietuudet poistavat yli 20 prosenttia lapsiperheköyhyyttä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa. 6 || HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU ORPON HALLITUKSEN LEIKKAUSTOIMET LISÄÄVÄT JA SYVENTÄVÄT LAPSIPERHEKÖYHYYTTÄ Hintojen nousu on aiheuttanut kotitalouksiin jo todellisia vaikeuksia. Kun köyhyysaste ennen hintojen nousua oli n. 15 prosenttia, niin nyt se kivunnut jo yli 20 prosenttiin. On arvioitu, että leikkaukset tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä lähes 13 000 lapsella. Lisäksi monessa taloudessa palkka ei edes riitä elämiseen. Työttömyysturvauudistuksen jälkeen lapsia ei enää huomioida lapsiluvun kasvaessa. Tämänkö pitäisi kannustaa perheitä hankkimaan lapsia? Tuskin, kun nyt jo venytetään viimeistä euroa. Hallituksen arvovalinnat eivät ole lapsiperhemyönteisiä. On tärkeää muistaa sekin, että talousongelmat haastavat myös lasten mielenterveyttä. Perheen vähävaraisuus ei salli ylimääräisiä kuluja ja näin ollen lapsen mahdollisuudet osallistua tavanomaisiin toimintoihin, kuten harrastuksiin, heikentyvät. Köyhyys eriarvoistaa ja syrjäyttää lapsia ja vaikuttaa negatiivisesti yleiseen luottamukseen hyvinvointivaltiota kohtaan elämässä. Sosiaalidemokraattina tätä on vaikea hyväksyä. Velkaongelmat ovat osa 100 000 lapsen perheen arkea ja tilanne tulee yhä pahemmaksi nyt lähitulevaisuudessa. Mutta hallitus ei ilmeisesti tästä välitä eikä siitä, miten perhe saa edes yhden lämpöisen aterian pöytään päivässä. Se ei nimittäin tälläkään hetkellä ole itsestään selvä asia. Sosiaalidemokraateilla on vaihtoehto hallituksen epäinhimillisille, perheitä kurittaville esityksille. Sosiaalidemokraatit esittävät, että, hallituksen tulee luopua kehyskaudelle esittämistään noin 1,5 miljardin euron sosiaaliturvan ja toimeentulon leikkauksista sekä indeksijäädytyksistä. Hallituksen tulee turvata etuuksien ostovoiman, mahdollisesti aikaistetuillakin indeksitarkistuksilla, mikäli hinnat nousevat voimakkaasti. Hallituksen tulee jäädyttää ns. lääkekaton taso helpottaakseen lääkkeitä paljon tarvitsevien ihmisten maksutaakkaa. Hallituksen tulee palata yhteiseen sosiaaliturvakomiteapöytään, jossa sosiaaliturvaa kehitetään pitkäjänteisesti tutkittuun tietoon ja analyysiin perustuen. Paula Werning Kansanedustaja ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Paula ällä otsikolla olen saanut olla mukana levittämässä viestiä T siitä, että kukaan meistä ei ole “turvassa” mielenterveystai päihdeongelmien mahdollisuudelta. Toki itseään voi suojata elämällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa, pitämällä yllä ihmissuhteitaan, mutta silti asiat voivat muuttua. Seuraan näköalapaikalta sitä, miten ihmiset, joiden psyykkinen vointi on ollut lähes koko elämän aivan vakaata, yhtäkkiä työpaikan menettäessään tarttuu pulloon, tai lääkepurkkiin. Miten ihminen musertuu taloudellisten paineiden alle juuri silloin kun hänellä muiden mielestä on kaikki hyvin. Jonkun mieli murtuu pelosta; siitä että tuleeko sota sittenkin myös tänne. Uutiset, jotka jatkuvasti vyöryttävät asiantuntijaa toisensa perään kertomaan meille kuinka pitää suojautua ja varautua pahimpaan. Mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmat voivat juontaa jo lapsuuden traumoista; vastikään tuli M.O.T-ohjelmassa haastatelluksi nuori mies, joka oli systemaattisen kiusaamisen jäljiltä työkyvytön. Tämä asia ei tule hoidetuksi sillä, että lakaistaan ongelAIVAN KUKA TAHANSA MEISTÄ mat maton alle ja syytetään kouluja, sillä koulun pitäisi saada opettaa prosentuaalisesti enemmän kuin kasvattaa. Nyt nämä prosentit ovat väärin päin. Kiusaamisen iso ja vakava, jopa kalliskin, lieveilmiö on se, että ihminen tulee syrjäytetyksi yhteiskunnasta; kun luotto toiseen ihmiseen on mennyt, ei voi koskaan olla varma tuleeko kohdatuksi asiallisesti, koska lapsena ja nuorena ei tullut, ja kukaan ei auttanut. Onkin aivan turha olettaa, että tällä lailla syrjitty ihminen voisi luottaa siihen että ”systeemi” pitäisi hänestä huolta. ”Liian hiljaa huudan, Ei kuule kukaan Nauran ääneen, menen siihen mukaan Minuun sattuu! menen rikki! sirpaleiksi hajoan! Yhä kovempaa suullani nauran; menen naamion taakse, sen suojaan vajoan. Mun sielu itkee, miksei Kukaan puolusta lasta? Estä pientä hukkumasta...” Minna S On helppo katsoa nenänvartta pitkin ihmistä, joka ajautuu elämässään siihen, että riippuvuus saa yliotteen; lukemattiomia kertoja olen kuullut sen johtuvan selkärangan puutteesta. Olen onnekas sen vuoksi, että olen saanut tehdä työtä yli 20 vuotta näiden ihmisten kanssa; he ovat näyttäneet minulle todellista ihmisyyttä, miten elämästä selvitään silloinkin, kun se näyttää rumimmat puolensa. Miten pienillä voimavaroilla voidaan ponnistaa pinnalle, jos lähellä vain on joku, joka uskoo, että se on mahdollista. Mielestäni A-klinikkasäätiössä toimineet Lasse Murto ja Rauno Mäkelä tiivistävät erittäin hyvin, mitä yhteiskunnassamme todella tarvitaan, kun puhutaan siitä, miten voimme luoda toimivaa auttamisjärjestelmää: “”Toiminta on rakennettava ihmisarvoa ja asiakaslähtöisyyttä korostaen niin, että avun hakijoiden tunteilla, kokemuksilla ja ajatuksilla on merkitystä ja niin, ettei auttamiseen liity moralismia, syyllistämistä ja ylemmyydentuntoisena elämän normittamista.” Murto, Mäkelä, 2021 Minna Suomi Aluevaltuutettu ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsen Minna “Näen sinut Näen haarniskan jota kannat. Mieluummin sulta saa ottaa hengen, kuin annat kenenkään nähdä miltä oikeasti näytät miten eksynyt olet, miten paljon aikaa ja vaivaa käytät piilottaaksesi Pienen Pojan jonka sydäntä raastaa pelko ja kivut; Rauhoitu hyvä lapsi minä näen Sinut.” Minna S
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU || 7 alvelulautakunnan terveisiä on mukava esitellä, kun kuluP nut vuosi on ollut uusin asioihin perehtymistä ja organisaatioon tutustumista. Lautakunnalle on esitelty suuria kokonaisuuksia: hallintosääntö, järjestämissuunnitelma, organisaatio ja niin edelleen. Lisäksi palvelulautakunta on tutustunut alueemme erilaisiin palvelupisteisiin kuten Ratamoon ja uuteen Keskussairaalan yksikköön. Vuoden aikana on käsitelty monipuolisesti uutta Hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on saada säästöjä noin 80 miljoonaa vuosien 20232025 aikana. Poiketen ennakkokäsityksestäni palvelulautakunta ei päätä asioista, vaan päätökset tekee aluehallitus ja viime kädessä aluevaltuusto. Palvelulautakunta hallintosäännön mukaan keskustelee, osallistuu, seuraa, edistää ja valmistelee fyysiseen palveluverkkoon tehtäviä muutoksia kuten digipalvelujen lisäämistä. Monissa erilaisissa työpajoissa tavoitteeksi Kymenlaakson hyvinvointialueella, kuten koko Suomessa, on asetettu perusterveydenhuollon vahvistaminen. Nyt hyvinvointialueemme hallitus päätti Kymenlaakson palvelupisteistä poliittisena kompromissina 7 palvelupisteen mallista entisten 13 sijaan ja antaa palvelulautakunnalle jatkovalmistelutehtäväksi miettiä, missä yksiköt sijaitsevat. Palvelulautakunta ei päätä niitä, vaan valmistelee ehdotuksen palvelupisteiden sijainnista ja niiden yhteydessä olevista palveluista. PERUSTERVEYDENHUOLTOON PANOKSIA Suuri tavoite on Suomen ensimmäinen digitaalinen sote-keskus, minkä alustaa aletaan valmistella. Oma huoleni on, saammeko digipalveluilla todellisia säästöjä. Panostamme digitaalisuuteen paljon, mutta on tärkeää muistaa, ettei kaikki pysty digitaalisia palveluja käyttämään. Huolta kannan myös hallinnon mittavasta ja hierarkisesta rakenteesta, joka on paisunut noin 8-9%. Tässä moniportaisessa hallinnossa on suuri huoli tiedon kulusta, johtamiskäytänteistä ja laadusta ja hoitoprosessien sujuvuudesta. Huolta herättävät myös Kymenlaakson sosiaalija terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet: ihmisten ikääntyminen, korkea sairastavuus, erikoissairaanhoidon palvelujen suuri tarve ja ammattihenkilöstön puute. Palvelujen tarvetta ja kustannustehokkuutta ei suosi Suomen terveydenhuollon organisaation hajanaisuus: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveys ja yksityinen sektori. Tämä on merkinnyt rahojen jakautumista moneen pussiin. Lisäksi painopiste on vuosien saatossa luisunut kalliin erikoissairaanhoidon piikkiin. Palvelulautakunnan tulee arvioida perusterveydenhuollon keskittämistä ja digitaalista sote-keskusta, koska nämä eivät aina palvele perusterveydenhuollossa asiakaslähtöisesti ja läheisesti ihmisiä eivätkä takaa hoidon jatkuvuutta. Toivomme kuitenkin parasta. Palvelulautakunnan on kannettava erityistä huolta ikääntyneestä väestöstä, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä ja tarvitsevat lähipalveluja tai liikkuvia palveluja. Kotkassa on perusterveydenhuollossa hienosti kehitetty tiimimäistä toimintamallia. Tämä merkitsee, että moniammatillinen tiimi, ensin lääkäri-hoitaja-pari, ja myöhemmin täydennetty hoitotiimi alkaa ensikontaktissa ratkoa esiin tulevia asiakkaan tarpeita. Voitaisiinko harkita, että Kymenlaakson väestö jaetaan uudelleen pienempiin alueisiin ja alueen oman terveydenhuollon yksikön asiakkaaksi osoitteen mukaisesti? Tarvittaessa alueen sosiaalija terveydenhuollon toimipiste ryhtyy heti ratkaisemaan asiakkaan ongelmia kulloisenkin tarpeen mukaan. Näin saataisiin väestövastuuperiaatteeseen ja omalääkäri-järjestelmään perustuva toimiva yksikkö, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin. Digitaaliseen sotekeskukseen panostetaan isosti. Onneksi tavoitteena on lisäksi vahvistaa perusterveydenhuollon palveluita. Perusterveydenhuollon kevyet palvelut, matalan kynnyksen terveyskioskit ja liikkuvat palvelut tulee pitää kehityksessä vahvasti mukana. Ei unohdeta heitä, joille digiaika on haaste, vaan panostetaan myös omatiimi-palveluun. Tiimimäinen työskentely ja palkkaus voisi houkutella uusia terveydenhuollon osaajia takaamaan ratkaisukeskeistä hoitoa ja hoidon jatkuvuutta. Toivottavasti onnistumme panostamaan tulevaisuudessa myös lisähenkilöstön palkkaaEeva-Liisa miseen alueellamme. Hyvä henkilöstöpolitiikka kantaa pitkälle ja samalla sitouttaa Kymenlaaksoon vanhat ja uudet työntekijät. Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Aluevaltuutettu ja Palvelulautakunnan jäsen luevaltuuston kokouksessa 28.11.2023 hyväksyttiin lasten A ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja voimassaolon jatko vuodelle 2025. Pidin tuossa kokouksessa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron ja korostin asiakirjan tärkeyttä. Lapset ja nuoret kaipaavat nyt todellisia panostuksia. Kuten kokouksessa hyväksytyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, on enemmistöllä lapsista ja nuorista asiat melko hyvin. Suurta huolta kuitenkin herättää entistä vahvempi eriarvoistumisen kehittyminen; he, joilla asiat eivät ole hyvin, voivat todella pahoin. Yläkoululaisten osalta erityisesti yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden kasvaminen huolettaa. Yksinäisyyden kokemuksilla on vaikutuksia psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi myös fyysiseen hyvinvointiin, ja yksinäisyydellä voi olla koko elämän kantavat LASTEN JA NUORTEN HÄTÄÄN ON VASTATTAVA vaikutukset. Lasten ja nuorten tulisi saada riittävä tuki akuutteihin asioihin ja huoliin heti, kun avuntarve havaitaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista vanhempien hyvinvoinnista. Huolestuttavalla tavalla myös lapset kantavat huolta perheidensä pärjäämisestä taloudellisesti tiukkoina aikoina, mikä on kohtuuton taakka lapselle ja pahimmillaan jättää jäljen koko elämän ajaksi. Taloudellinen tiukkuus lisää myös erilaisten riskitilanteiden syntymisen vaaraa perheissä, kun voimat loppuvat. Lapsen arjen tulisi olla turvallista vaikeista tilanteista huolimatta. Hyvinvointialueellamme on kuitenkin tehty mainioita toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Nuorten Matalan toiminnan säilyttäminen on yksi hyvä esimerkki. Myös maksuton ehkäisy, digitaaliset palvelut ja palvelupolut ovat auttaneet palveluihin ohjautumisessa erityisesti nuorten osalta sekä perhekeskustoimintamalli. Hyvinvointisuunnitelmaa on myös tehty hyvässä yhteistyössä niin kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Olen itse saanut olla mukana niin suunnitelman tekemisessä kuin toimenpiteiden toteuttamisessa. Suunnitelman toteutumista ja toimenpiteitä seurataan myös säännöllisesti. Kokonaisuuden tukena toimii LAPEKymenlaakso-ryhmä, jossa on moniammatillinen edustus kaikilta suunnitelmaa toteuttavilta tahoilta. Saammekin olla ylpeitä Kymenlaaksossa lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä. Henna Hovi Aluevaltuutettu ja palvelulautakunnan jäsen Henna
KYMENLAAKSON ALUEVALTUUSTORYHMÄ 8 || HYVINVOINTIA KANSSASI || KYMENLAAKSON SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN JULKAISU KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUEEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN ALUEVALTUUSTORYHMÄN YHTEYSTIEDOT SDP Kymenlaakso sdp_kymenlaakso www.sdpkymenhva.fi c/o Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit, Kauppalankatu 6-8A, 45100 Kouvola camilla.relander@sdp.fi 050 561 1196 Kaikkien valtuutettujen sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@luottamus.kymenhva.fi Aluekoordinaattori Camilla Relander SANAHAKU Etsi oheiset hyvinvointiin liittyvät sanat. SANAT: APU EHKÄISY FYSIO HOITAJA HOITO HYVINVOINTI LEPO LIIKUNTA LÄÄKÄRI MIELI PALOKUNTA PALVELUT PÄIVYSTYS RAVITSEMUS SAIRAALA SAIRAUS TERAPIA TERVEYS TUKI TURVALLISUUS UNI LAATINUT CAMILLA RELANDER Minkä hyvinvointiasi edistävän joukon saat jäljelle jäävistä kirjaimista? _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _