• LAUANTAINA 30. toukokuuta 2020 | N:o 39 PRINTIN LUKIJAMÄÄRÄ 51 000, LEHTIPAKETTI 85 000 (NETTO) KMT 2019 pkank.fi Tänään: Asuntosanomat www.appelmedi.fi • appelmedi@appelmedi.fi Ajanvaraus 05 2230 444 tai netissä Keskuskatu 17 B • 48100 Kotka • Gynekologit • Urologi, kirurgi • Terveydenhoitaja • Laboratorio Jan Appelberg Maiju Grönvall Anna Jaakola Timo Vornanen Helena Appelberg Yksilöllistä hoitoa joustavin vastaanottoajoin KARHULAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Särkypäivystys arkisin ajanvarauksella. Hoitoon pääsee nopeasti! Yleishammaslääkärit Veikko Peltola Päivi Pohjola Erikoishammaslääkäri -suukirurgia ja implanttihoidot Jussi Federolf Suuhygienisti Anne Mussalo-Kerttula Karjalantie 6 48600 Karhula Puh. 05 266 060 Voit myös varata ajan verkkosivuiltamme: www.karhulanhammaslaakariasema.fi WC-ISTUIMET KAUPAN PÄÄLLE (max. 2 kpl / talous) Puodista valaisimet, lamput, valaisinkorjaus sekä sähkötarvikkeet. Meiltä myös Lammin ikkunat ja ovet. MEILTÄ VAIVATTOMASTI SÄHKÖ-, REMONTTIJA PUTKITYÖT SAMAN KATON ALTA. OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ ! 040 579 6666 Palvelemme mielellämme myös puhelimitse, sähköpostitse, Facebookin välityksellä. Karhulantie 32-34, 48600 Kotka Puh. 040 579 6666 044 982 9901 Av. ma-pe 9-16, la suljettu www.karivuorela.fi Naulakatu 5, 48770 Kotka P. 0400 555 281, 05 285 134 caaraklinikka@kymp.net www.caaraklinikka.com Noutopalvelu 29€ >>> >>> Kalevi Niemi Oy Öljynvaihto 59 € sis.4 litraa 5w40 synteettistä moottoriöljyä , öljynsuodattimen ja vaihdon. BG Automaattivaihteiston huoltopalvelu (Sisältää pesun, 100% öljynvaihdon, uuden öljyn ja öljyntehostusaineen. Hinta määräytyy öljymäärän mukaan). Ilmastointihuolto 69 € sis.huoltotyön , kompressoriöljyn väriaineen, 300g R134a kylmäainetta. Katsastuspalvelu 79 € sis. päästö/OBD mittaus, katsastustarkastus ja käyttö katsastukseen (ei sisällä katsastus maksua). TÄSSÄ.FI
• Lauantaina 30.5.2020 2 ` PÄÄKIRJOITUS PAAVO VANIALA Mihin se lipputanko tänne puistoon soveltuisi? Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen vilkaisee kysyjää – ymmärtäen, ettei tämä naljaillut. Olemme Kotkansaaren paraatipaikalla, huolitellussa muotopuistossa. Sibeliuksenpuistossa on nyt liuskekivetkin asennettu jämptilleen. Nurmi leikataan tasaiseksi kuin Stamford Bridgellä. Se on Chelsea-jalkapalloseuran kotiareena Lontoon yhden hienostoalueen liepeillä. – Kyllä salolle paikka löytyy, tuolta väljemmästä länsipäästä, Laaksonen mallailee. KOTKA tavoittelee Sibeliuksenpuistolle kansainvälistä Green Flag -palkintoa. Sitä haetaan myös atsaleoista tunnetulle Fuksinpuistolle. Viherlippu myönnetään vuodeksi kerrallaan; se saa liehua puiston tangossa merkkinä siitä, että kohde on erityinen, suunniteltu, hoidettu, elämyksellinen. JÄRJESTELMÄ sai alkunsa Isosta-Britanniasta. Niinpä Lontoon metropolialueella Green Flag -puistoja on noin 400. Suomessa viherlippu saa tällä erää liehua kuudessa puistossa. Niistä puolet on Kotkassa: Jokipuisto, Meripuisto ja Vesipuisto. Näille haetaan jatkoa, ja lisäksi mainituille kahdelle muulle kohteelle. Arvion tekee ulkopuolinen raati. Koronapandemian takia katsastuksen ajankohtaa ei tälle suvelle ole pystytty vielä sopimaan. HEIKKI Laaksonen, perustele, miksi Green Flag -palkinto on tavoiteltavaa? Eikö riitä, että paikalliset ja matkailijat saavat nauttia niistä muutenkin? – Lippu ei ole pääsyy. Kyseessä on kansainvälinen laatupuistojen verkosto; se on kuin takuu tasosta. Laaksosen mukaan puistomatkailu lisääntyy maailmalla kohisten. Pandemian aikaan tästä on saatu käänteistä näyttöä. Siellä, missä ei ole ollut ulkonaliikkumisrajoituksia, ovat puistot olleet aiempaa suositumpia. Näin myös Kotkassa. Viherlippu toimii kuin mainoksena. Matkansa miettivä saa netitse nopeasti tietoa niistä. KOTKAN puistoissa tehdään suvena muutakin. Meripuiston uutuus on Lippuja tiheämmin kuin Lontoossa KOTKAN PUISTOT Heikki Laaksonen mielisi pystyttää tänä suvena vielä pari tankoa. S ikari oli todella iso. Ja niin oli mieskin, joka siitä pölläytteli savuja. Elettiin vuotta 1985. Bob Lutz oli tullut kertomaan autonvalmistaja Fordin kuulumisia. Lutz oli Fordin Euroopan toimintojen johtaja. Hän nousi myöhemmin vuorollaan kolmen eri amerikkalaisen autojätin terävimpään johtoon. 1980-luvulla maakunnassa ilmestyvän kaupunkilehden toimittajakin pääsi joskus tapaamaan Lutzin kaltaisia huippujohtajia. Ja oli myös aikaa matkata Helsinkiin koko työpäivän ajaksi. ”OSSI Kumpu”, kuului lankapuhelimen luurista, vuosi taisi olla myös 1985. Oli meneillään Kotkansilmä-lehden puhelinäänestys suosituimmasta kotkalaisesta. Taustalta kuului iloista puheensorinaa, puhelu taisi tulla jostakin pubista. Ossi voitti kilpailun ylivoimaisesti. Sitten tuli ongelma. Piti etsiä Ossi haastattelua varten. Monet muistavat Kotkan kaduilla kovaan ääneen ”KTP on rautaa!” -huutoja jaelleen, eläköityneen hyväntahtoisen merimiehen. Hän asui Kantasatamassa roskalaatikossa, mutta liikkui aina puhtaissa vaatteissa. Oli laitettava lehteen ”etsintäkuulutus”. Ja jonkun päivän kuluttua Ossi marssikin toimitukseen. LÄHES 40-vuotisen toimittajan uran aikana on kohdattu laskematon määrä ihmisiä, yllä vain kaksi esimerkkiä. Valtaosa muistoista on mukavia, vaikka muutama tappouhkauskin matkan varrelle mahtuu. JUURI nyt eletään mediassa vaikeita aikoja. Kirjoitin jokunen vuosi sitten erääseen teokseen mottoni: ”Asioilla on taipumus järjestyä.” Niin varmasti nytkin. Kiitos lukijoille, yhteistyökumppaneille ja työtovereille antoisista vuosista. Juha Koski X X Kirjoittaja jää eläkkeelle kesäkuun alussa. Bob ja Ossi 3:56 22:26 3:55 22:28 3:53 22:30 3:52 22:31 Helga, Helka Teemu, Nikodemus Venla Orvokki, Viola Sunnuntai 19 18 20 17 13 Maanantai 24 22 26 22 16 Tiistai 22 21 22 17 14 Keskiviikko 24 23 23 19 15 3 2 5 4 7 8 5 2 Reijo Ahonen 25.6. ja 9.7. Alexander Ehrnrooth 11.6. Karhulantie 36, Kotka Palvelemme ma-pe 9-17 LINSSIT -50 % ostaessasi silmälasit. Voimassa 30.6. asti. YHTEISTYÖSSÄ: Tässä.fi on sovellus, joka tietää missä olet ja antaa sinulle hyödyllisiä tietoja ympäristöstäsi. Sovelluksen kautta saat ajankohtaista tietoa tarjouksista, alennuksista, liikenteestä, säästä ja oikeastaan mistä tahansa tarvitset. Puhtaat tekstiilit ja matot AMMATTITAIDOLLA K arhulan P esuliike avoinna ma-pe 8-17 Virsumäentie 32 • puh: 05 262 118 www.karhulanpesuliike.fi • yksilöllistä pesupalvelua yksityisille ja laitoksille (myös sopimuspesut) • kuljetuspalvelu • kemiallista pesua • mattopesupalvelu ` www.pkank.fi ` Kustantaja: Poiju Julkaisut Oy ` ISSN 0780-8003, Y-07 22053-2 ` Ilmestymispäivät: ke ja la ` Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka ` Toimistomme palvelevat vain sopimuksen mukaan. ` Puhelin: (05) 210 4400* ` Toimitus toimitus@ankkurilehti.fi päätoimittaja Teija Piipari 0400-443 409 Kai-Pekka Vesalainen 0400-443 712 ` Mediamyynti (05) 210 4400* myynti@pkank.fi Kati Kilpeläinen 050-409 9571 Piia Akkanen 044-776 0199 ` Ilmoitusvalmistus Poiju Julkaisut Oy, (05) 210 4400* Ilmoitusaineistot: aineistot@pkank.fi ` Jakelumäärät Keskiviikko: 52.510 kpl Lauantai: 45.000 kpl Suurnumerot: 106.350 kpl Duokymi: 104.300 kpl ` Jakelu ja paino Jakelusuora Oy, Jakeluhäiriöt: 02 900 10046 (klo 9-16) www.jakelupalaute.fi Paino: Kaakon Viestintä, Kouvola sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@ankkurilehti.fi Toimitusjohtaja Petri Piipari Noudatamme Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) periaatteitta. Sanomalehtien Liiton jäsen
• Lauantaina 30.5.2020 3 u?? Kotkan kaupunginhallitus on päättänyt, että jokin aika sitten tehdyssä lukioselvityksessä ehdotetuista lukioiden yhdistämisestä ja lukiotoiminnan siirrosta koulutuskuntayhtymälle luovutaan. Karhulan lukio ja Kotkan lyseon lukio jatkavat toimintaa erillisinä yksikköinä ja oman johdon alaisena. Samalla kaupunginhallitus totesi lukioselvitysprosessin päättyneeksi. Kotkassa käynnistyy lukiokoulutuksen tulevaisuussuunnitelman valmistelu sekä siihen kytkeytyvä laadun ja vetovoiman kehittämistyö. Lukioiden nykyistä laajemman yhteistoiminnan esteenä olevia rakenteita ja menettelytapoja uudistetaan niin, että yhteistyö mahdollistetaan monipuolisena. Kotka käynnistää neuvottelut niiden kuntien kanssa, joista Kotkaan tulee ulkokuntalaisia lukio-opiskelijoita. Neuvottelut koskevat opiskelijoiden kotikuntien osallistumista lukiokoulutuksen sijaintikunnan maksamaan koulutuksen lisärahoitukseen. Kotkassa jatkaa kaksi lukiota Työelämän jätettyäni äkkäsin Lontoon suomalaisen merimieskirkon. Sen hostelli tarjoaa halpaa majoitusta. Kirkolta saa muita palveluja ruuasta ja saunasta alkaen. Se on lähellä keskustaa, hyvien liikenneyhteksien vierellä. Jopa talkootöitä voi päästä tekemään. Suosittelen (lontoo.merimieskirkko.fi). Tämän löydön ansiosta olen päässyt tramppaamaan lontoolaisia puistoja. Ovathan ne henkireikiä, mutta Kotkan puistojen tasosta kaukana. Ilman sinivalkoisia – tai vihreävalkoisia – silmälaseja. Green Flag -lippujen määrää suurkaupungissa selittää kotikenttäetu ja ihmismäärä. Reiluihin 54 000 kotkalaiseen verrattuna Lontoon metropolialueella on yli 15 miljonaa ihmistä. Näin suhteutettuna Kotka on Lontoon ohittanut, jo nyt. Syystäkin. Lippuja tiheämmin kuin Lontoossa Vertaillen PAAVO VANIALA ` KOMMENTTI ” ”Lippu ei ole pääsyy. Heikki Laaksonen Heikki Laaksosen suunnittelema Tammisotilaat-tilataideteos. Se kunnioittaa sotilaita, jotka menehtyivät Ruotsinsalmen meritaisteluissa 1789 ja 1790. Tammilankut on aikoinaan nostettu tuolloin uponneista laivoista. Meripuistoon syntyy lisäksi muumileikkipaikka, parkour-rata ja liikuntarajoitteisten kulkua helpotetaan. Leikkikenttiä kohennetaan ja Koskipuisto Koivulassa alkaa valmistua. KESKUSSAIRAALAN viereisen kiertoliittymän keskelle pystyttetiin torstaina taideseppä Samuli Alosen iso perhonen. Siipien kärkiväli on nelisen metriä ja korkeutta kaksi metriä. Myöhemmin Puistotien varteen Puistolan kentän kohdalle istutetaan noin 400 pionia. Ne Kotka saa lahjoituksena Suomen Pioniseuralta. Kaupunki tekee pohjatyöt, seura hoitaa kasvien ylläpidon. Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sattui paikalle, kun puistotoimi tällä viikolla istutti kesäkukkia Sibeliuksenpuistoon. Tänä suvena saa ihailla uudenguineanliisojen kukkimista. Lajike vaihtuu vuosittain. UUSIUTUVAA ENERGIAA WWW.KSLAMPO.FI Jumalniementie 8, 48600 Kotka (Citymarket) Taloyhtiöt, kiinteistökohteet Jouko Savolainen Puh. 050 303 3229 jouko.savolainen@kslampo.fi Kouvolankatu 10, 45100 Kouvola Jouni Leppänen Puh. 040 593 3420 jouni.leppanen@kslampo.fi • 180 litrainen RST varaaja • Lämpötilaohjatut kiertovesipumput • Soveltuu patteri ja lattialämmitys taloihin ASENNUS asennus sisältää seuraavat työt tarvikkeineen laitetilassa: • Käyttöveden kytkentä • Lämmityspiirin kytkentä • Energiapiirin kytkentä • Sähkötyöt ENERGIAKAIVO • 120 metriä • Hinta sis.3 m pintamaan putkitusta ja 5 m vaakakaivua MAALÄMPÖPUMPPU THERMIA DIPLOMAT OPTIMUM 6 HINTA ASENNETTUNA 13.990 € ILMALÄMPÖPUMPUN ASENNUS ALK 590 € 1.390 € Mitsubishi Electric MSZ-LN25 ILMALÄMPÖPUMPPU • Entistä tehokkaampi • Edistyksellinen muotoilu • Uusi ympäristöystävällisempi kylmäaine R32 • Tehokas ilmanpuhdistus (Lumen-valkoinen) 1.090 € 695 € Mitsubishi Electric MSZ-AP25 ILMALÄMPÖPUMPPU • lämmitysteho 4,1 kW • jäähdytysteho 3,4 kW • R32 kylmäaine • Wifi • erittäin hiljainen Gree Bora 35 ILMALÄMPÖPUMPPU • tehokas huoneilmajäähdytin • viilennysteho 3,6 kW • R32 kylmäaine • Wifi Soveltuu useimpi in 100 – 120 m 2 kokoisii n taloihin !
• Myydään Lauantaina 30.5.2020 4 ? RIVIDIVARIT 050 366 1583 • www.pk-sahkopalvelu.fi HUOPAKATTOTYÖT Paikallinen, luotettava ja ammattitaitoinen! www.euro-katto.fi 040 557 3933 Puunkaato Mikko Hanska ky pihapuiden kaadot pensasaidan leikkaukset P. 050-364 7537 www.puunkaato.net Puistojumpat 2020 Kotkan kaupungin järjestämät kaikille avoimet ja maksuttomat puistojumpat alkavat viikolla 23 Ti Karhula (Keskuskenttä) klo 10.00 10.45 Ke Kotka (Isopuisto) klo 10.00 10.45 To Karhuvuori (Ututie, tekonurmialue) klo 10.00 10.45 Huolehditaan jumpissa ohjeeksi annetuista turvaväleistä ja henkilömääristä. Tervetuloa! Huolto 0400 751 067 www.kylmamestari.fi DI VA RIT TEKS TI VIES TI NÄ VAIN 12 €/vies ti. KES KI VII KON ANK KU RI & PK Lä he tä vies ti DI VA RI12E(väli)KE(väli)il moi tus teks ti nu me roon 169200. LAU AN TAIN ANK KU RI Lä he tä vies ti DI VA RI12E(väli)LA(väli)il moi tus teks ti nu me roon 169200. Jos ha lu at il moit taa jon kin toi sen yh teys tie don lä het tä vän pu he lin nu me ron si jas ta, niin kir joi ta se vies ti si lop puun. Lä he tyk sen jäl keen saat vies tin pe ril le me nos ta kuit tauk sen pu he li mee si. Vies tin enim mäis pi tuus 160 merk kiä. Jät tö kes ki vii kon leh tiin tiis tai sin kel lo 10 men nes sä ja lau an tain Ank ku riin tors tai sin kel lo 10 men nes sä. TAI netissä www.pkank.fi/ilmoita Virolahti Klamila Aittoniemi, mrkiinteistö (68m 2 +14m 2 ). 2h, keittiö, takka, s, kph/wc, p-kaivo ja j-vedet OK + aitta 28m 2 . Tontti; 0,47ha, oma ranta. Hienot merimaisemat ja kalavedet. HP: 173 000€. Sovi esittely P. 050-59 42 062 MYYDÄÄN Korttelikodit avautuvat 15.6. Viikko-ohjelmia päivitetään parhaillaan nettisivuille. Atk-tukea on tarjolla oman alueesi korttelikodissa 15.6. alkaen ajanvarauksella, Viikarissa 1.6. alkaen arkisin klo 8-15. Muistathan korttelikotiin tullessasi hyvän käsihygienian, turvavälit ja oikeanlaisen yskimistekniikan. Flunssaisena tulee jäädä kotiin! Korttelikoti Muorikka 040 095 5742 Korttelikoti Ratikka 040 095 5731 Korttelikoti Alvariska 040 095 5741 Korttelikoti Naapuri 040 095 5739 Kotkan Viestintätyöntekijät ry:n KEVÄTKOKOUS perjantaina 12.6.2020 klo 17.00 Frans & Rosalie -ravintolan kabinetissa. Käsitellään sääntömääräiset ja muut asiat. Hallituksen kokous klo 16.00 samassa paikassa. Ruokailu. Tervetuloa. Tarjotaan vuokralle yksiö 32 m2 Metsolassa. Vuokratakuu. Luottotiedot tarkistetaan. Puh. 040 732 9928. KOTKAN KAUPUNGINVALTUUSTO kutsutaan Skype-kokouksena pidettävään kokoukseen maanantaina 8.6.2020 klo 14.00 käsittelemään kaupungin verkkosivuilla www.kotka.fi julkaistussa kokouskutsussa nro 3 mainittuja asioita. Kokouksen pöytäkirja on yleisön nähtävänä 16.6.2020 kaupungin verkkosivuilla. Kotkassa 28.5.2020 Jari Elomaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, 11. KAUPUNGINOSA JYLPPY, OSA SORAVUORENPUISTOA, KAAVA 0619 Kotkan kaupunginhallitus ilmoittaa, että valtuusto on kokouksessaan 30.3.2020 hyväksynyt asemakaavan muutoksen, 11. kaupunginosa Jylppy, osa Soravuorenpuistoa, kaava 0619 kaupunkirakennelautakunnan ehdottamalla tavalla. Kaava astuu voimaan 29.5.2020. KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN, REITSAARI, KAAVA 0719 Kotkan kaupunginhallitus ilmoittaa, että valtuusto on kokouksessaan 30.3.2020 hyväksynyt asemakaavan kumoamisen, Reitsaari, kaava 0719 kaupunkirakennelautakunnan ehdottamalla tavalla. Kaavan kumoaminen astuu voimaan 29.5.2020. KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS ? JÄRJESTÖT 040-5900 997 www.tuulilasikorjaamo.fi NAULAKATU 9 KARHULA Tuulilasikorjaukset jopa 2v TAKUULLA! RS KOURU • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOSILLAT • LUMIESTEET Reijo Saarainen Puh. 040 553 2025 VENEKUOMUT KUOMUKAARET SUOJAPEITTEET KORJAUKSET Runeberginkatu 17, KOTKA ER-TO tuote ky. Kotkansaarella 3h+k+lasit.parv. 79m 2 . Vuokra 775e/kk+vesi. P. 0442233325. Siisti yksiö Kotkansaarella 7.krs merinäköala. Kysy lisää 0503633046. Tarjotaan vuokralle Sotilastavaraa: Kunniamerkit, muistoristit, sotilaspuvut, lakit, miekat, pistimet, kypärät, Lottaja suojeluskuntamerkit ja -puvut sekä sotilasvalokuvat. Nouto, kät.maksu. P. 0505346225. Ostetaan OKT/paritalo Kotkasta, 2-3mh, 80-130m2, rak. 19902020. ari700420@gmail.com, P. 040-3696294. Ostan ison kesämökin tai tontin. Rakennusoikeus vähintään 120m 2 , oma ranta, suunta etelään tai länteen. Puh. 0445355575. Ostetaan Nissan Almera 1.4 sedan IIK210 v.97, vetok., 2 renk, .aj. 210tkm. Suht. siisti, toimii hyvin. Hp.1390e. P. 0407615084.
• VK 23AV HINNAT VOIMASSA MA–KE 1.–3.6.2020, ellei toisin mainita. Tarjoukset voimassa vain kotitalouksille. Tuotteita rajoitetut erät. Magnum JÄÄTELÖPUIKOT 72–90 g Ei vegaaniset eikä ei lisättyä sokeria. 11,11–13,89/kg Rajoitus 10 kpl/talous. 1 .KPL Ilman Plussa-korttia 1,89 /kpl (21,00–26,25/kg) -47 % 4 PRK Valiojogurtti MAUSTETUT JOGURTIT 200 g Ei laktoositon. 1,25/kg Rajoitus 2 erää/talous. 1 .Ilman Plussa-korttia 0,48 /prk (2,40/kg) -47 % Valio OLTERMANNI PALAJUUSTOT 250 g 4,00/kg Rajoitus 3 kpl/talous. 1 .KPL Ilman Plussa-korttia 2,39/kpl (9,56 /kg) -58 % Atria NAUTA-VILJAPOSSU JAUHELIHA 400 g, PERHETILAN KANA JAUHELIHA 400 g tai PERHETILAN KANA MAUSTETUT JAUHELIHAT 360 g 5,00–5,56/kg 2 .RS Atria KUNNON ARKI LAATIKOT 350–400 g 2,50–2,86/kg Rajoitus 5 rs/talous. 1 .RS Ilman Plussa-korttia 1,45 /rs (3,63–4,14/kg) -31 % ERÄ HEDELMIÄ ja VIHANNEKSIA 1,00–4,00/kg 1 .KPL/RS/KG ERÄ TUOREET MUIKUT Suomi. Säävaraus. 5 .KG
• MA–KE 1.–3.6. 2 2 PRK Jacky VANUKAS 140 g Suolainen kinuski ja suklaabrownie. 3,57/kg 1 .Ilman Plussa-korttia 0,79 /prk (5,64/kg) Findus PANEROIDUT KALAFILEET tai -NUGGETIT 225–250 g MSC. 8,00–8,89/kg 2 .PKT Ilman Plussa-korttia 2,99/pkt ( 11,96–13,29 /kg) 2 PRK Danonino GO JOGURTTI 70 g 7,14/kg 1 .Ilman Plussa-korttia 0,69/kpl (9,86 /kg) 4 KPL Corny Big VÄLIPALAPATUKAT 40–50 g 10,00–12,50/kg 2 .Ilman Plussa-korttia 0,69 /kpl (13,80–17,25/kg) Maatilan Parhaat JUUSTORAASTEET 120 g 8,33/kg Rajoitus 3 ps/talous. 1 .PS Ilman Plussa-korttia 1,45 /ps (12,08/kg) ERÄ Petti TOMAATTIMURSKAT 2 x 400 g 2,50/kg 2 .PKT Ilman Plussa-korttia 2, 15/pkt (2,69 /kg) Nocco BCAA JUOMAT 0,33 l 5,61/l (sis. pantin 0,15) Rajoitus 5 tlk/talous. 2 .TLK Ilman Plussa-korttia 2,65 /tlk (7,58/l) (sis. pantin 0,15) 3 PRK Piltti LASTENRUOAT 5 kk 125 g Ei Pohjoisen maut eikä ensimaut. 5,33/kg 2 .Ilman Plussa-korttia 0,79 /prk (6,32/kg) Vaasan ISOT PAAHDOT 500–525 g 1,90–2,00/kg Rajoitus 3 ps/talous. 1 .PS/RS/KPL Ilman Plussa-korttia 1,99 /ps (3,79–3,98/kg) Valio RAEJUUSTO 200 g Ei hyla, laktoositon eikä pehmeä. 5,00/kg Rajoitus 3 rs/talous. Ilman Plussa-korttia 1,15 /rs (5,75/kg) Flora MARGARIINIT 400 g tai CULINESSE JUOKSEVA 500 ml Ei Flora&voi. 2,50/kg, 2,00/l Rajoitus 3 kpl/talous. Ilman Plussa-korttia 1,25–1,55 /kpl (3,13/kg, 3,10/l) Atria KUNNON ARKI LIHAPYÖRYKKÄ tai PIHVI 360–380 g 2,63–2,78/kg Rajoitus 3 rs/talous. 1 .RS Ilman Plussa-korttia 1,95 /rs (5,13–5,42/kg) Huhtahyvät YLERMI YLIKYPSÄKINKKU tai VOITTO VOILEIPÄKINKKU 120 g 8,33/kg Rajoitus 4 pkt/talous. 1 .PKT Ilman Plussa-korttia 1,49 /pkt (12,42/kg) NAUHATUOREPASTAT 250 g 4,00/kg 1 .KPL llman Plussa-korttia 1,29 /kpl (5,16/kg) Hoviruoka PUUROT 250–300 g 3,33–4,00/kg Rajoitus 3 kpl/talous. 1 .KPL Ilman Plussa-korttia 1,39 /kpl (4,63–5,56/kg)
• MA–KE 1.–3.6. 3 2 RS Gourmet Gold KISSAN ANNOSRASIAT 85 g 5,88/kg 1 .Ilman Plussa-korttia 0,67 /rs (7,88/kg) Läkerol CLASSIC PASTILLIRASIAT 25 g 40,00/kg 1 .RS Ilman Plussa-korttia 1,09 /rs (43,60/kg) Cesar KOIRAN ANNOSATERIAT 150 g 6,67/kg 1 .RS Ilman Plussa-korttia 1,09 /rs (7,27/kg) 3 KPL Lion ja Kit Kat SUKLAAPATUKAT 40–42 g Ei Ruby eikä Gold. 7,94–8,33/kg 1 .Ilman Plussa-korttia 0,54 /kpl (12,86–13,50/kg) Vaasan PIENI PYÖREÄ NÄKKILEIVÄT 250 g 4,00/kg 1 .PKT Ilman Plussa-korttia 1,25–1,85/pkt (5,00–7,40 /kg) 2 PS Fruittella HEDELMÄTOFFEET 28 g 17,86/kg 1 .Ilman Plussa-korttia 0,85 /ps (30,36/kg) Blå Band MEAL CUP ATERIAT 50–70 g 14,29–20,00/kg 1 .PRK Ilman Plussa-korttia 1,45/prk (20,71–29,00 /kg) Herra Hakkaraisen VADELMAtai PÄÄRYNÄLIMONAADI 0,33 l 2,58/l (sis. pantin 0,15) Rajoitus 5 tlk/talous. 1 .TLK Ilman Plussa-korttia 1,45/tlk (3,94 /l) (sis. pantin 0,15) VIRIKE KANANMUNA M10 580 g 1,72/kg Rajoitus 3 rs/talous. 1 .RS/PKT/PRK Ilman Plussa-korttia 1,49 /rs (2,57/kg) Old El Paso MEDIUM VEHNÄTORTILLA 326 g Ei täysjyvä. 3,07/kg Rajoitus 3 pkt/talous. Ilman Plussa-korttia 1,49 /pkt (4,57/kg) Santa Maria PIENET MAUSTEPURKIT 3–55 g Ei muskottipähkinä, kardemumma, cayenne-pippuri, kapris, luomu eikä World Blends. 18,18–333,33/kg Ilman Plussa-korttia 1,09–2,15/prk (25,27–496,67 /kg) SUOMALAINEN MUSTAHERUKKA 200 g Pakaste. 5,00/kg 1 .PS Ilman Plussa-korttia 1,19/ps (5,95 /kg) Melendez MINI MUFFINS 8 kpl/120 g 8,33/kg 1 .PS Ilman Plussa-korttia 1,29 /ps (10,75/kg) Pågen VANILLAS VANILJACREMEPULLA 195 g 5,13/kg 1 .PS Ilman Plussa-korttia 1,99 /ps (10,21/kg) Filipinos SUKLAAKEKSIT 135 g 7,41/kg 1 .PKT Ilman Plussa-korttia 1,45/pkt (10,74 /kg)
• MA-SU 1.-7.6. Serla NENÄLIINA 70 kpl/pkt Silkinpehmeä tai Jojoba-Balsam. 1 .Ilman Plussa-korttia 1,45/pkt -31% PKT AirWick Botanica TUOKSUTIKUT 80 ml ja SPRAYT 236 ml 16,74-49,38/l 3 95 Ilman Plussa-korttia 4,99/kpl -20% KPL Dove ja Rexona ANTIPERSPIRANTTISPRAYT 150 ml 13,33/l 4 .2 KPL Ilman Plussa-korttia 2,79-2,85/kpl jopa 29% jopa ERÄ Colgate Plax SUUVESI 250 ml 4,00/l 1 .Ilman Plussa-korttia 2,69 -62% Serla WC-PAPERI 40 rl Keltainen. 0,23/rl tai TALOUSPAPERI 20 rl Valkoinen. 0,45/rl 9 .Ilman Plussa-korttia wc-paperi 12,20/sk ja talouspaperi 10,70/sk jopa 26% jopa SÄKKI ERÄ Fairy Platinum All in One KONETISKITABLETTI 120 kpl 0,12/kpl 14 90 ERÄ LdB DEODORANTIT ja ANTIPERSPIRANTIT 60 ml 16,67/l 3 .3 KPL Ilman Plussa-korttia 1,69/kpl -40% Mirame KYNSILAKANPOISTOAINE 125 ml 16,00/l 4 .2 KPL Ilman Plussa-korttia 2,25/kpl -11% VALINNAN MUKAAN A+ PODS 3IN1 NESTEMÄINEN PYYKINPESUTABLETTI 24 kpl 0,21/kpl ja PYYKINPESUNESTE 2,2 l 2,27/l 10 .2 KPL Ilman Plussa-korttia 6,79-7,79/kpl jopa 35% jopa VALINNAN MUKAAN Klorin WC-GEELI 750 ml ja WCRAIKASTIN 2x40 g Wc-geeli 2,67/l, wc-raikastin 25,00/kg 2 KPL 4 .Ilman Plussa-korttia 2,35/kpl -14% Dove SHAMPOOT ja HOITOAINEET 200–250 ml 10,00–12,50/l 5 .2 KPL Ilman Plussa-korttia 2,99-3,85/kpl jopa 35% jopa ERÄ Petbrands Cooler KOIRAN VIILENNYSHUIVI Koot S/M ja L/XL. 8 .Ilman Plussa-korttia 9,95 -19% KOTKA Aukioloajat ja yhteystiedot: www.k-citymarket.fi
• Lauantaina 30.5.2020 9 TORI ` Julkaisemme lukijoiden mielipidekirjoituksia mieluiten kirjoittajan omalla nimellä. Tekstin mukaan on liitettävä aina kirjoittajan yhteystiedot. ` Kirjoitusten enimmäismitta on 1500 merkkiä sisältäen välilyönnit. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. ` Lähetä Ankkuriin tarkoitetut tekstit: toimitus@ankkurilehti.fi. tai PK-lehteen: uutiset@pklehti.fi. Voit jättää mielipidekirjoituksen myös verkossa: www.ankkurilehti.fi tai www.pklehti.fi. Tekstiviestit: PULINABOKSI (väli) kommentti numeroon 169200. (0,95 e) Ankkurilehti kirjoitti 6.5., että kupla lässähti ja että elämyskeskusta ei tullut. Ei kaikki aivan niin karua ole. Kupla toi elämyksiä monelle kuntatason päättäjälle ja virkamiehelle. Heissä kasvoi usko hankkeeseen laumaimmuniteetin lailla. Kupla mahdollisti business-matkoja ja kohtaamisia seminaareihin ympäri Eurooppaa korkean tason hotelleissa. Samalla on luotu kontakteja, tutustuttu muun muassa kansainväliseen markkinointiin sekä tapaja ateriointikulttuuriin. Kaupungin viinivalikoimaakin laajennettiin. Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannosen mukaan kupla on ollut taloudellisesti jos ei ihan menestyksekäs, niin ainakin taloudellisesti positiivinen Hannosen virallisten laskelmien mukaan. Lopullisia papereita valmistellaan vielä. Allekirjoitukset puuttuvat. On muodikasta sanoa näin korona-aikana, että virheitä on tehty, mutta niistä opitaan. Carl-Gustav Walldén Kotka Kantasataman kuplasta elämystä Puolivuosisataa sitten sosiaalitoimisto maksoi tukea vasta ihmisen ollessa suuressa hädässä. Sen lisäksi, jos tukea saanut sai jostain tuloja, tuet perittiin takaisin. Tänäkin päivänä työttömien saamaa työttömyysturvaa valvotaan tarkasti, vaikka ansiosidonnaisesta turvaa saava on maksanut sitä varten vakuutusta. ”Vastikkeellisuuden” vaatimus kirjattiin lakiin 90-luvulla suuren laman aikana, mutta velvoite ei koskenut muita kuin työttömiä. Nyt hallitus on koronan nimissä valmis tukemaan pieniä yrityksiä puuttumatta mitenkään niiden tukirahojen käyttöön. On tietenkin viisasta estää elinkelpoista yritystä ajautumasta konkurssiin, mutta esitetty tukimalli mahdollistaa sen, että pääomia kerännyt yritys voi käyttää rahojaan osinkojen maksuun. Toisaalta elinkelpoinen yritys voi jäädä tukien ulkopuolelle, jos sattuu toiminnassaan olemaan huono-onninen (liiketoiminta avattu maaliskuun alussa tms.). Valtion pitäisi käyttää tukensa yritysten pääomittamiseen osakeantia vastaan. Tuolloin annettu tuki voisi palautua takaisin osinkojen muodossa, eikä hyvässä taloudellisessa asemassa olevalla yrityksellä olisi kiinnostusta näin ehdollistettuun taloudelliseen tukeen. Ehkä osakeyhtiölakia pitäisi tarkistaa tulevien pandemioiden varalta. Markku J Kekäläinen Korela Helikopterirahaa vai sijoitus tulevaisuuteen? Timo Airaksista mättää kirkossa ja uskonnossa moni asia, niin minuakin. Yksi on se, että kirkko rimpuilee hegemoniansa säilyttääkseen eroon roolistaan uskonyhteisönä kohti muka yleishyödyllistä hyväntekeväisyysjärjestöä. KTP on palloilua ja SDP politiikkaa varten. Kirkon luulisi olevan uskoa varten. Teemu Laajasalo, Paavo Heinimäki ja muut kirkon liberaalit kuitenkin vierastavat termiä ”uskonyhteisö”, koska se ”viittaa lahkoon”. He pelkäävät, että kirkko erotetaan valtiosta, jolloin se menettää verotusja muut etuoikeudet. Papit joutuisivat oikeiksi saarnaajiksi seurakuntalaisten ropojen varaan, kun nykyinen virkamiesstatus perustuu kirkkoveroihin. Kun kirkon jäsenistäkin uskondogmeihin uskoo harva – se kalastelee suosiota esittämällä korvaamatonta laajemmalla kentällä. Aiemmin kirkko määräsi kansaa, nyt sen mielialat ohjaavat kirkkoa. Muutos on valtava. Hannu Eklund Filosofi Airaksinen moittii kirkkoa ” Ehkä osakeyhtiölakia pitäisi tarkistaa tulevien pandemioiden varalta. KAI-PEKKA VESALAINEN kai-pekka.vesalainen@ankkurilehti.fi Kotkan kaupunginkirjastot avautuvat maanantaina 1. kesäkuuta normaalein kesäaukioloajoin. Myös kirjastoauto Ilona lähtee reitille rajoitetuin palveluin maanantaina – ensimmäisen viikon aikana kirjastoautosta voi ainoastaan noutaa varauksia ja palauttaa lainoja. KARHUVUOREN ja Karhulan kirjastojen omatoimiset kirjastopalvelut pidetään vielä toistaiseksi suljettuina. – Kirjastopalvelut avautuvat vaiheittain – kesäkuussa käytössä ovat lainaus, palautus ja varausten nouto, lehtilukusalit sekä omatoiminen asiointi yleisöpäätteillä. Kirjastossa oleilua ei suositella, ja tarpeettomia lähikontakteja pyritään välttämään. Siksi myös osa kirjastojen oleskelutiloista on väliaikaisesti poissa käytöstä, ja lukupaikat sijoitetaan riittävin turvavälein, kertoo kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen. KIRJASTOISSA ei nykyisellään järjestetä yleisötilaisuuksia, eikä kirjastojen tiloja voi varata kesäajan kokoontumisiin. Henkilökohtaista opastusta vaativia 3Dja digitointipalveluja ei toistaiseksi myöskään tarjota asiakkaille. – Kirjastojen asiointipisteet on suojattu suoralta pisaratartunnalta suojaplekseillä, ja asiakkaiden toivotaan käyttävän asiointiin mahdollisimman paljon myös lainausja palautusautomaatteja. Kirjastoautossa asioimaan pääsee yksi asiakas tai perhe kerrallaan, Kupiainen painottaa. KIRJASTO muistuttaa asiakkaita hyvästä käsihygieniasta sekä riittävistä turvaväleistä. – Kirjastojen siivousta tehostetaan, ja turvavälien noudattamiseen ohjeistetaan lattiatarroin. Lisäksi kirjastotilassa on tarjolla käsidesiä sekä mahdollisuus puhdistaa omatoimisesti myös yhteiskäyttöisten laitteiden kosketuspinnat, kuten näppäimistöt ja hiiret. KERRAN viikossa kirjastojen ensimmäinen aukiolotunti kello 9–10 varataan ensisijaisesti riskiryhmien asiointiin. – Riskiryhmiä palvellaan Karhuvuoressa tiistaisin, Karhulassa keskiviikkoisin ja pääkirjastossa torstaisin. Kirjastoauto Ilonan riskiryhmäasiakkaat sekä kirjaston kotipalveluasiakkaat voivat tiedustella aineistojen noutoa tai kuljetusta puhelimitse, tarkentaa Kupiainen ja mainitsee, että kirjastoauto ei liikennöi 6.–31. heinäkuuta välisenä aikana. – Asiointipäätteiden käyttöaika on rajattu 30 minuuttiin. Lasten ja nuorten osastojen konsolija lautapelit eivät ole käytössä. – Myös esinelainaus – pelit, soittimet, urheiluvälineet – on keskeytetty, ja kirjastojen kirjavaihtokaapit on otettu pois käytöstä. Kannustamme asiakkaitamme käteisen käytön sijasta verkkoja korttimaksamiseen. Muutokset ovat mahdollisia, joten asiakkaiden toivotaan seuraavan aktiivisesti kirjastojen tiedotusta. Torstaina 18. kesäkuuta Kotkan pääkirjasto, Karhulan kirjasto ja Karhuvuoren kirjasto ovat avoinna kello 9–16. Myöskään kirjastoauto Ilona ei liikennöi torstaina 18. kesäkuuta. Juhannusaattona 19. kesäkuuta kaikki kirjastot on suljettu. X X Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot: kyyti.finna.fi Kotkan kirjastot avautuvat maanantaina LUKEMISTA Kirjastoissa toivotaan nopeaa asiointia turvavälein. Juhannuksen vaikutus aukioloihin Kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen huomauttaa, että ensimmäisen aukioloviikon aikana asiakkaat voivat kirjastoautosta kuitenkin ainoastaan noutaa varauksia ja palauttaa lainoja. ANU LAINE ” Kirjastojen siivousta tehostetaan. Katariina Kupiainen XXX Radio Kaakossa alkaa perjantaisin kello 17–18 kuultava musiikin erikoisohjelma, Kesähessu FM. DeeJiinä toimii neljä musiikin ja radion saralla kunnostautunutta tekijää. Ensilähetys kuullaan 5. kesäkuuta. Kukin neljästä kesäapulaisesta, KesäHeikistä eli Kesähessusta pitää oman tunnin pituisen ohjelmansa soittaen siinä juuri sitä musiikkia, mitä haluaa Radio Kaakon kuuntelijoille soittaa ja esitellä. Kesähessu FM:n juontajat eli DeeJiit ovat Jalle Niemelä ja Jami Kananen Radio Kaakosta, Steffi Möller sekä kirjailija ja pakinoitsija Juha Vuorinen. Kesähessu FM Radio Kaakon perjantaissa XXX Yhteisötalo Messin käyttövuoroja voi nyt hakea toimintakaudelle 2020–2021. Hakuaikaa on 26. kesäkuuta asti. – Kaikille ryhmille pyritään löytämään tilaa. Vuoroista päätetään 30. kesäkuuta mennessä. Vuorot alkavat 1. syyskuuta, kertoo Messin vastaava nuorisonohjaaja Eveliina Järvinen. Vuoroja haetaan kaupungin Timmi -tilavarausohjelman kautta. – Tehdäksesi varaushakemuksen sinun tulee olla rekisteröitynyt Timmiin joko yksityishenkilönä tai yhteisösi yhteyshenkilönä, Järvinen selvittää. Messin vuorot haussa
• Lauantaina 30.5.2020 10 SIJAISAUTO VELOITUKSETTA! TUMMENNUKSET TUULILASIEN VAIHDOT JA KORJAUKSET VAKUUTUSYHTIÖIDEN SOPIMUSKUMPPANI Kesälehti ke 10.6. pkank.fi Soita ja varaa oma mainospaikkasi 05 210 44 00! Extrapainos 110 000 kpl
• Lauantaina 30.5.2020 12 Hiekkaa joka rantaan! Kiviaineksia kaikkeen rakentamiseen! NYT ON HALPAA! • mursketta • soraa • hiekkaa Tilaa p. 0400 253 444 Pakkasella alkaa VARASTO MYYDÄÄN PUOLEEN HINTAAN! Sibeliuskatu 32, 49400 Hamina myynti@koruverkko.?i | 010 321 0050 www.koruverkko.?i Ylioppliaslahjat Pariston vaihto Äidin rintalyyra kullattu hopea VAIN Myymme myös paristot pois Kellot Suuret määrät rippiristejä Kaikki kultaketjut ja kultakorut -50% 5€ -50% Rippiristi 41 € Braun herätyskello 59,90 € -50% 8€ -50% Liike loppuu, tule hakemaan omasi! Et tarvitse rahaa maksamiseen, voit tuoda vanhat korut vaihdossa tuotteisin www.radiokaakko.fi
• Talokeskuksen johdossa TEHDÄÄN KAPULANVAIHTO SAMI TAMMISTO ALOITTAA UUTENA TOIMITUSJOHTAJANA, S. 10 2020 • Kotkan Seudun Talokeskuksen lehti joka kotiin
• Kotkan Seudun Talokeskuksen lehti • 2020 Lehden suunnittelu ja toteutus: Avidly: Maria Huttunen, Suvi Nopanen, Heta Suutarinen, Hanna Huikko ja Marko Laukkarinen Kotkan Seudun Talokeskus Oy Rautatienkatu 2, 48100 Kotka Toimisto: 05 225 1222 (8–16) www.talokeskuskotka.fi ISÄNNÖINTI vaihde 05 225 1222 info @talokeskuskotka.fi Toimistomme on avoinna klo 8–16 KIINTEISTÖNHOITO puh. 05 225 1280 Päivystyspuhelimemme palvelevat 24/7 Kotkansaari–Hirssaari–Mussalo: 044 223 3250 Karhuvuori–Karhula–Hovinsaari–Pyhtää: 044 223 3251 KODINHOITO JA KOTIHOIVA puh. 05 213 110, info@emus.fi Tarvittaessa tavoitatte hoitajamme joka päivä klo 8–18 numerosta 044 223 2350 www.emus.fi KIINTEISTÖTEKNINEN KONSULTOINTI Jouko Salo, rakennusinsinööri, PKM, PETA (pätevöitynyt kosteuden mittaaja ja energiatodistuksen antaja) gsm 044 355 4579 jouko.salo @kiinteistovalvonta.fi Tänä kesänä Kotkan Seudun Talokeskuksen kipparoinnissa tapahtuu kapulanvaihto. Päätin vastata muutosten tuuliin ja siirryn 1.6.2020 alkaen uusiin tehtäviin ES-Laatuasuntojen toimitusjohtajaksi. Vakaasti ja varmasti etenevän laivamme ruoriin astuu Sami Tammisto, jonka ammattitaito ja näkemykset ohjaavat toimintaa edelleen laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti, hyvään asumiseen panostaen. Ajattelen, että pestin vaihdossa kyseessä on uusien haasteiden sijasta mahdollisuudet. Muutokset ovat aina mahdollisuuksia, mikä on hyvä muistaa myös tällaisina poikkeuksellisina aikoina. Elämme tällä hetkellä arkea, jossa koti ja hyvä asuminen on merkityksellisempää kuin koskaan. Myös vastuullisuus on tärkeässä roolissa. Se on korostunut paitsi kuluvana keväänä koronan vuoksi, mutta on tärkeä aihe myös tulevaisuudessa. Meidän kaikkien on toiminnallamme turvattava heikompien selusta ja tehdä oma osuutemme tähän uudenlaiseen arkeen laskeutuessa. Ja jotta voisimme kaikki elää tulevaisuudessa hyvinvoivassa ympäristössä, on meidän otettava vastuullinen ensiaskel myös omissa kodeissamme. Kierrättäminen ja oikeanlainen jätehuolto ovat pieniä arkisia tekoja, joilla voimme helpottaa ympäristön taakkaa. Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on tärkeä asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä. Vuonna 2017 alkanut henkilöstön hyvinvointihankkeemme jatkuu edelleen ja hankkeessa on mukana aktiivisia osallistujia. Olen edelleen ylpeä kokonaisuudesta ja erittäin iloinen sen tuottamista tuloksista: en vain toimitusjohtajana, vaan myös yhteisön jäseVASTUULLINEN ASUMISEN ARKI JA UUDET MAHDOLLISUUDET nenä – omaa ja muiden hyvinvointia tavoittelevana ihmisenä. Tällaiset hankkeet paitsi edistävät yksilöiden tärkeää hyvinvointia, maksavat myös itsensä takaisin työn tuloksellisuudella. Hyvinvointi palvelee yritystä, sillä hyvinvoiva ihminen jaksaa myös työssään paremmin. Yhteistyössä on voimaa ja hyvällä porukalla saadaan aikaiseksi hienoja asioita, Kotkan Seudun Talokeskus on tästä mainio esimerkki. Haluan jo tässä kohtaa kiittää työyhteisöäni Kotkan Seudun Talokeskuksella, hallitusta sekä kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Unohtamatta kaikkein tärkeintä isännöimiemme ja huoltamiemme taloyhtiöiden asukkaita, osakkaita ja hallituksia. Kotoisa ja turvallinen arki syntyy yhdessä, joten vaalikaamme tätä myös tulevaisuudessa, vaikka tiet veisivätkin eri suuntiin – oli kyseessä sitten eläke tai uudet tehtävät jossakin muualla. Tätä kirjoittaessa kesä on jo oven takana. Nautitaan siitä ja arjen totutuistakin asioista, kuten tutun kotikadun muraaleista tai oman kotitalon nurkalla koreilevista taideteoksista. Kaikki hyvän elämän eväät löytyvät läheltä. Pasi Peltomäki toimitusjohtaja Kotkan Seudun Talokeskus Oy
• S. 10 S. 11 S. 4 Taloyhtiössä yhtiökokouksella on ylin päätäntävalta, ja siellä päätetään taloyhtiötä ja osakkaita koskevista asioista. Tämä on ensisijainen syy siihen, miksi yhtiökokoukseen kannattaa osallistua aina kun mahdollista. Yhtiökokous on osakkaan tärkein vaikutuskanava – tällöin tietää missä mennään, mistä keskustellaan ja mitä on tulossa. Lisäksi yhtiökokouksessa voi ilmaista oman mielipiteensä liittyen taloyhtiön arkeen ja tuleviin hankkeisiin. Varsinainen yhtiökokous pidetään puolen vuoden kuluessa taloyhtiön tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestyksen niin määrätessä varsinaisia yhtiökokouksia voi olla useampia muutostöistä. Tulevista koko yhtiötä koskevista merkittävistä remonteista tehdään yhtiökokouksissa kuitenkin erillinen päätös. Nämä vaikuttavat paitsi asukkaiden arkeen remontin myötä, myös heidän kuukausittaisiin menoihinsa, jos maksettavaksi tulee pääomavastike. Päätökset näkyvät myös kauaskantoisemmin asunnon arvossa, jos joskus on aikeissa myydä asunto-osakkeensa. Yhtiökokouksissa käsitellään taloyhtiön talousasioista myös muutoin, mikä kertoo osakkaalle taloyhtiön varallisuustilanteesta. Taloyhtiön hallituksen valinnan lisäksi yhtiökokouksessa vahvistetaan menneen vuoden tilinpäätös sekä hyväksytään tulevan vuoden talousarvio. Yhtiökokous on kaikille osakkaille avoin Yhtiönkokoukseen ja siellä tapahtuvaan päätöksentekoon voivat osallistua kaikki taloyhtiön osakkaat. Jotta osakas voi osallistua kokoukseen, tulee hänen olla merkittynä osakasluetteloon tai esittää selvityksen omistusoikeudestaan yhtiökokouksessa. Yhtiökokous on avoin myös isännöitsijälle ja taloyhtiön hallituksen jäsenille. Jos osakas on estynyt tulemaan yhtiökokoukseen, voi hän valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään. Valtuutettu henkilö voi olla esimerkiksi lähisukulainen tai huoneistossa asuva vuokralainen. Lähde: Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto, www.isannointiliitto.fi/mita-on-isannointi/asuminen-taloyhtiossa/yhtiokokous Yhtiökokouksissa käsitellään mm. näitä asioita: • Päätetään hoitoja pääomavastikkeista • Taloyhtiön talousarvion ja tilinpäätöksen vahvistaminen • Kunnossapitotarveselvitys • Merkitään tiedoksi hallituksen laatima kunnossapitotarveselvitys sekä selvitys jo tehdyistä kunnossapitoja muutostöistä • Valitaan hallitus ja tilintarkastaja sekä päätetään heille maksettavista palkkioista Yhtiökokous on paikka vaikuttaa Kutsu yhtiökokoukseen tupsahti taas postiluukusta. Asia on varsin tuttu osakkeiden omistajille, mutta kantaa edelleen hieman tuntematonta osaa jokapäiväisessä asumisessa ja elämässä. Miksi yhtiökokoukseen pitäisi mennä ja mistä siellä keskustellaan? vuodessa ja tarvittaessa voidaan järjestää ylimääräisiä yhtiökokouksia. Päätökset näkyvät arjessa Yhtiökokouksissa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat jokaisen osakkaan ja asukkaan elämään. Esimerkiksi hoitoja pääomavastikkeiden suuruus päätetään yhtiökokouksessa. Hoitovastikkeen määrä muuttuu esimerkiksi silloin, kun taloyhtiön kulut nousevat, sillä vastikkeiden tulee vastata taloyhtiön kuluja. Lisäksi annetaan tiedoksi hallituksen laatima kunnossapitotarveselvitys ja selvitys yhtiössä jo suoritetuista kunnossapitoja S. 6 S. 12 S. 2 Pääkirjoitus S. 3 Yhtiökokous on paikka vaikuttaa S. 4 Hyvinvointihanke yhdistää väkeä S. 5 Urapolku toi vaihtelua työpäiviin S. 6 Jätteiden lajittelu tekee hyvää S. 7 Pankkisääntely vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrahoituksiin S. 7 Yhteistyössä on voimaa S. 8 Monipuolisesta työelämästä omaan aktiiviseen aikaan S. 9 Yhteistyö Pyhtään kunnan kanssa alkaa kesällä S. 10 Talokeskuksen johdossa tehdään kapulanvaihto S. 11 Poikkeusaika muutti kotihoidon ja -hoivan arkea S. 11 Lemmikit taloyhtiöiden asukkaina S. 12 Taide elävöittää kaupunkikuvaa
• • 4 • KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 Hyvinvointihanke on ollut käynnissä pian kolme vuotta. Hankkeen myötä työntekijät alkoivat kiinnittämään entistä enemmän huomiota muun muassa ajanhallintaan, liikuntaan ja ruokavalioon. Kotkan Seudun Talokeskuksen toimitusjohtaja Pasi Peltomäki kuvailee, että kyseessä on edelleen koko porukan yhteinen projekti. “Hanke koetaan yhteiseksi ja siihen osallistuu edelleen mukavasti väkeä. Työntekijät kannustavat toisiaan, jakavat vinkkejä ja osallistuvat isoilla porukoilla yhteisiin liikuntatunteihin.” Lähtökohtana henkilökohtaiset tilanteet ja oma tahtotila Hankkeen valmentajaksi pestattiin alun perin fysiikkavalmentaja Joni Ruuskanen, jonka johdolla hanke käynnistettiin keväällä 2017. Ruuskanen laati jokaiselle henkilökohtaisen liikuntaja ruokavalioohjelman, jota työntekijät alkoivat noudattamaan itsenäisesti. Ohjelmat ovatkin tulleet monelle osaksi omaa arkea. “Vaikka esimerkiksi en ole itse osallistunut kaikkiin yhteisiin ryhmiin, noudatan ohjelmaa työajan ulkopuolella edelleen. Kaiken kaikkiaan tärkein edellytys hyvinvoinnista huolehtimiselle on oma tahtotila,” Peltomäki toteaa. Loppuvuodesta 2019 Ruuskanen siirtyi uusiin tehtäviin pääkaupunkiseudulle Palloliiton fyysisen valmennuksen asiantuntijaksi. Talokeskuksen hyvinvointihankkeen valmentajana jatkoi 1.1.2020 alkaen Klinik8:lla työskentelevä Tuomo Turunen. “Lähdin hankkeeseen mukaan todella innostavin mielin. Talokeskuksen henkilökunta on erittäin aktiivinen, omaaloitteinen ja motivoitunut ryhmä, jonka kanssa on helppo toimia – tästä olin kuullut kehuja myös Jonilta”. Turunen jatkaa Ruuskasen työtä tuoden hankkeeseen mukaan omaa osaamistaan. Fyysisemmän harjoittelun lisäksi myös kehonhuoltoa nostetaan esiin. “Olen suunnitellut harjoitteita toimistotyöntekijän yleisimpiä vaivoja silmällä pitäen. Kehonhuoltotunnit pitävät sisällään monipuolista harjoittelua, joissa keskitytään muun muassa liikkuvuuden kehittämiseen ja istumatyötä tekevän kehonhuoltoon. Voi olla, että jossain vaiheessa käydään myös nauttimasta auringosta pienellä kävelylenkillä. Mielenhuolto on loistavaa kehonhuoltoa!” Turunen kertoo ja muistuttaa, että liikunta on vain yksi tapa vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Tällä hetkellä hankkeessa on aktiivisesti mukana noin 15 henkilöä ja uudet halukkaat voivat liittyä siihen mukaan koska vain. Lisäksi säännöllisiin ryhmäliikuntatunteihin voi osallistua kuka tahansa, jolloin hankkeessa mukanaolo ei ole välttämätöntä. “Ryhmiä on sovittu kesäkuulle saakka, ja väkeä on jo ilmoittautunut kiitettävästi”, Peltomäki kertoo. Turunen vastaa tuntien suunnittelusta. “Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan liikunnan tuomasta hyvästä olosta. Jokaisella on kuitenkin henkilökohtainen tapa hoitaa omaa kehoaan.” Hyvinvointia työaikaan ja sen ulkopuolelle Talokeskuksen henkilökunnan oma kuntosali sekä yrityksen tiloissa oleva kehonhuoltoja hiljentymishuone ovat edelleen työntekijöiden käytössä. Yhteishenki näkyy ja kuuluu, vaikka kaikki työntekijät eivät olekaan hankkeessa mukana. “Muissa porukoissa aktiivisesti harrastavat työntekijät tsemppaavat ja sparraavat hankkeeseen osallistuneita kollegoitaan kuntosalilla näyttäen, mitä liikkeitä kannattaa tehdä”, Peltomäki kehuu. Hanke sai huomiota myös yhteisöä pidemmältä, kun se oli ehdolla myös Vuoden Isännöintiteko -kilpailussa loppukesästä 2019. Vaikka pokaalia ei kilpailusta pokattu, on hanke silti arvokas lisä työntekijöiden arkeen – hyvinvoinnin kehittäminen ei ole väliaikainen projekti. Vaikka Peltomäki on itse siirtymässä sivuun Talokeskuksen toimitusjohtajan pestistä, hän uskoo hankkeen jatkuvan. “Hanke jatkuu ainakin vuoden 2020 loppuun, mutta en näe syytä, miksei sitä jatkettaisi pidemmällekin.” Kokonaisuudessaan hanke on tuonut mukanaan paljon hyvää, ja vaikka hyvinvointia ei voi mitata rahassa, se on myös yritykselle kustannustehokasta sairauspoissaolojen vähentyessä. “Yrityksen näkökulmasta työntekijöiden hyvinvointi määrittää muun muassa työnteon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää hektisen arjen keskellä sekä vapaa-ajalla”, Turunen muistuttaa. Talokeskuksen hanke ei ole pitänyt sisällään varsinaisia kannustimia, vaan motivaatio tottumusten muuttamiseen ja terveellisempiin valintoihin kumpuaa jokaisesta itsestään – ja tämä on avain pysyvään muutokseen. Kotkan Seudun Talokeskukselle on saatu lisää energiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun vuonna 2017 aloitettiin kaikille työntekijöille avoin hyvinvointihanke. Hankkeessa työntekijöille tarjotaan monipuolisesti terveyttä edistäviä aktiviteetteja ammattilaisen avulla sekä seurataan niiden vaikutusta kehoon ja mieleen. Hanke jatkuu edelleen ja aktivoi osallistujia hyvällä sykkeellä. Hyvinvointihanke yhdistää väkeä Tärkeä työhyvinvointi Työhyvinvointi syntyy työarjessa monesta eri asiasta. Se on koko työyhteisön yhteinen asia. Sekä työnantajilla että työntekijöillä on vastuu työhyvinvoinnista – työhyvinvoinnin edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen tapahtuvat yhteistyönä. Muita työhyvinvointia edistäviä tahoja ovat työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Työhyvinvointi antaa työntekijälle merkityksellisyyden tunnetta ja edistää jaksamista. Työhyvinvoinnin ollessa yrityksessä hyvällä mallilla voidaan pidentää työuria ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Päivittäisellä tasolla työhyvinvoinnin merkitys näkyy sairauspoissaolojen vähenemisellä. Työhyvinvointiin kannattaakin investoida, sillä se maksaa itsensä takaisin henkilöstön jaksamisella ja työteholla sekä työyhteisön hyvällä ilmapiirillä. Hyvä työilmapiiri taas edistää tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Työhyvinvointi ei kuitenkaan rajoitu vain työaikaan. Sitä voi ylläpitää huolehtimalla elintavoistaan ja hyvinvoinnistaan myös vapaa-ajalla ja lomilla: laadukas ravinto, riittävä yöuni ja itsensä aktivoiminen ovat polttoainetta, joka vie pitkälle. Kun keho voi hyvin, myös mieli on virkeä ja vastaanottavainen. Lähde: Työterveyslaitos, www.ttl.fi/perehdytystyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/ Hyvinvointihankkeen valmentajana toimii 1.1.2020 alkaen Klinik8:lla työskentelevä Tuomo Turunen.
• KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 • 5 • Talokeskuksen Henna Harjula aloitti Kotkan Seudun Talokeskuksella infokeskuksen kesätyöntekijänä, josta sittemmin eteni vastikevalvontaan ja kirjanpitoon. Työpäivät rakentuivat uudelleen vuonna 2016, jolloin isännöinti alkoi ottaa osaansa työpäivistä. Nyt Harjula tekee puolet ajasta kirjanpitoa, ja toisen puolikkaan isännöintiä. Harjulan ura Kotkan Seudun Talokeskuksella otti ensimmäisiä askeleitaan yrityskauppoja edeltäneen Etelä-Kymen Isännöintitaso Oy:n kesätyöntekijänä 90-luvun loppupuolella. Ensimmäinen virallinen pesti Kotkan Seudun Talokeskuksen nimissä Harjulalla oli niin ikään kesätyö vuonna 2001, jolloin hän palveli Talokeskuksen infokeskuksessa. “Lasten syntymän ja vanhempainvapaan jälkeen olen ollut yhtäjaksoisesti talossa vuodesta 2005”, Harjula laskeskelee. Tällöin hän siirtyi tehtävissään infokeskuksesta vastikevalvontaan ja kirjanpitoon. Alavalinta tuli Harjulalle verenperintönä. “Vanhempani ovat olleet kirjanpitoja isännöintitöissä, joten tälle alalle on ikään kuin kasvanut”, Harjula kertoo. Kiinnostus ohjasi uusiin tehtäviin Vuonna 2016 Harjulan työnkuva sai uusia tuulia, kun mukaan astui isännöinti. Talokeskuksen silloinen isännöitsijä Erkki Räsänen oli jäämässä eläkkeelle, jolloin hänen kohteensa tuli jakaa uudelleen. Tätä ennen työnkuvan muutos oli jo kytenyt Harjulan mielessä, joskaan työpaikkaa hän ei halunnut vaihtaa. “Jollakin tavalla tiesin aina, että tulen joskus tekemään isännöintiä työkseni. Sitä on saanut seurata läheltä, joten tiesin millaisesta työstä on kyse”, Harjula kertoo. Isännöinnissä Harjulaa viehättää työn monipuolisuus ja erilaiset työpäivät. “Kirjanpidolliset työt ovat pitkälti rutiininomaisia ja kaipasin lisää vaihtelua työtehtäviin. Isännöinti vastasi vaihtelunhaluun täydellisesti.” Harjula ilmaisi kiinnostuksensa isännöintiin ja aloitti viidellä kohteella, jotka isännöintitoimen johtaja Kari Taka hänelle organisoi. Tällöin Harjulan työpäivistä pieni osa kirjanpidollisesta vastuusta poistui ja tilalle tuli isännöintiä. “Vähemmällä kohdemäärällä ei olisi kannattanutkaan aloittaa, sillä useammalla kohteella ymmärtää isännöintiä ja sen moninaisuutta paremmin”, Harjula toteaa. Nyt Harjulalla on vastuullaan yhteensä yhdeksän kohdetta. Osaamisalueet täydentävät toisiaan Siirtymisen tiimoilta Harjula opiskeli töiden ohella itselleen isännöinnin ammattitutkinnon, josta hän sai paperit käteen loppuvuodesta 2017. Syksyllä 2019 Harjula suoritti myös teknisen isännöitsijän perustutkinnon (PerusTEK), josta uunituore todistus tuli tammikuussa 2020. Kiinnostus työnkuvaa kohtaan oli kuitenkin saanut hänet seuraamaan tehtävää tarkasti jo aiemmin. “Isännöitsijän työssä kohtaa tilanteita elävästä elämästä ja jokapäiväisestä asumisesta. Osan asioista opin jo kirjanpitäjän roolissa, kun katsoin mallia isännöitsijöiden työskentelystä ja siitä, miten he erilaisia asioita ratkaisivat.” Isännöinti on luonnollisesti muuttanut Harjulan työpäivien rytmiä ja rakennetta, mutta vain parempaan suuntaan. “Työpäivät ovat muuttuneet vaihtelevimmiksi ja sen kautta itselleni mielekkäämmiksi. Myös vastuu on lisääntynyt. Lisäksi kirjanpito ja isännöinti täydentävät toisiaan: kirjanpidon ansiosta ymmärtää taloyhtiöiden toimintaa taloudelliselta kantilta paremmin”, Harjula sanoo. Harjula näkee myös erilaisia prosesseja alusta loppuun. “Kevät alkaa kirjanpitäjien kiireellä ja tilinpäätösten tekemisellä, sitten kiire jatkuu isännöitsijänä tilinpäätösten esittelemisellä ja läpikäymisellä taloyhtiöiden kanssa.” Harjulan isännöintikohteiden kirjanpidoista vastaa Talokeskuksen muut kirjanpitäjät. Sisäisistä siirroista voivat hyötyä kaikki Harjula pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että talon sisällä voi edetä tehtävissä tai vaihtaa työnkuvaa – niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. “Se, että voi siirtyä työtehtävästä toiseen talon sisällä, on vahvuus. Itse pidin siitä, että samassa tutussa työpaikassa saa aivan uudenlaisia haasteita. Myös työnantaja hyötyy siitä, kun osaaminen ei karkaa talosta uusien tehtävien perässä”, Harjula kuvailee. Monipuolisena osaajana Harjula kokee isännöinnin olevan sitä, mitä hän haluaa tehdä, sillä työnkuva itsessään mahdollistaa jatkuvan uusiutumisen. Vaikka osaamista on jo kertynyt Kotkan Seudun Talokeskuksen kiinteistöpuolella monesta tehtävästä, niin kaikkea hän ei ole päässyt vielä tekemään. “Onhan tässä kyllä vitsailtu, että kiinteistönhuoltotyöt ovat vielä kokematta – lumitöitä en ole päässyt tekemään”, Harjula nauraa. URAPOLKU toi vaihtelua työpäiviin Isännöintityöt ovat tuoneet Henna Harjulan työpäiviin vaihtelua ja sen kautta lisää mielekkyyttä. NIMI: Henna Harjula TYÖTEHTÄVÄ: Kirjanpito ja isännöinti KOULUTUKSIA: Isännöinnin ammattitutkinto ja teknisen isännöitsijän perustutkinto URA TALOKESKUKSELLA: Ura alkoi vuonna 2001 kesätyössä Talokeskuksen infokeskuksessa Kuka?
• Mitä kuuluu mihinkin laatikkoon – ota lista talteen tästä! PAPERI. Sanomaja aikakauslehdet, mainokset, paperit ja kirjekuoret (myös ikkunalliset kuoret). BIOJÄTE. Hedelmien ja vihannesten kuoret, lihan, kalan ja marjojen perkuujätteet, ruuantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, suodatinpaperit poroineen, talouspaperit ja munakennot. KARTONKI. Aaltopahvi, ruskea pahvi ja paperi, paperipussit, muroja keksipakkaukset ja maitoja mehutölkit. Puhdista ja pakkaa kartongit tiiviisti ennen keräykseen vientiä. LASIPAKKAUKSET. Kirkkaat ja värilliset lasipullot ja purkit. Pakkausten tulee olla tyhjiä ja puhdistettuja. Poista metallija muoviosat, kuten kannet ja korkit, ennen keräykseen vientiä. PIENMETALLI. Säilyketölkit, metallipurkit, alumiinivuoat, foliot, metallikannet ja -korkit, tyhjät ja kuivat maalipurkit, tyhjät ja paineettomat aerosolipullot ja tyhjät alumiinituubit. MUOVI. Elintarvikkeiden muovipakkaukset, muoviset pesuainepakkaukset, muovikassit ja -kääreet. Ei PVC-muovia! LOPPUJÄTE. Hehkulamput, vaipat ja siteet, käyttökelvottomat tekstiilit ja kengät ja pölynimuripussit. Kierrätyksen lyhyt oppimäärä Jätteiden lajittelu tekee hyvää Jätteiden huolellinen lajittelu ja kierrättäminen palvelee ympäristöä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Kuormitus vähenee, kun raaka-aineita voidaan käyttää uudestaan tai jätteet voidaan hävittää asianmukaisesti. Taloyhtiöiden pihoilla sijaitsevilla jätepisteillä on astiat useamman jätteen lajitteluun. Ensimmäinen askel otetaan kuitenkin aina asukkaiden kotona. Ympäristön tila on nykyisin saanut tarvitsemansa huomion ja näin ollen myös jätteiden jatkohyödyntäminen on kohentunut Suomessa viime vuosien aikana. Viimeisten 10 vuoden aikana lajitteluvelvoitteet ovat lisääntyneet, ja lisää edistystä näkyy jo horisontissa. “Uusimpana velvoitteena tulee olemaan muovipakkausten lajittelu, joka tulee pakolliseksi 10 asunnon ja sitä suuremmissa taloyhtiöissä 1.7.2020 alkaen”, Kymenlaakson Jätteen viestintäpäällikkö Anne Sironen kertoo. Ympäristökysymysten äärellä korostetaan myös kierrättämisen tärkeyttä – niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin arjessa. Sironen vahvistaa, että kierrätystä tullaan lisäämään entisestään. “Ympäristön kannalta on tärkeää, että käyttökelpoisia raaka-aineita ei hukata polttoaineeksi, vaan niistä voidaan tehdä uusia tuotteita”. Jätteiden lajitteluun on asetettu myös aktivoivia kannustimia, jotta lajittelu olisi arjessa entistä tarkempaa. Hyödynnettävien jätteiden keräysastioiden tyhjennys on halvempaa kuin loppujäteastioiden tyhjennys. ”Käytännössä taloyhtiö siis säästää rahaa, kun jätteet lajitellaan”, Sironen summaa. Jäte hyötykäyttöön! Lajittelemalla hyötyjätteet erilleen saadaan jätteistä käyttökelpoisia raaka-aineita. Tämä säästää myös luonnonvaroja. Kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö säästää energiaa verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin, joten lajittelulla on myönteinen vaikutus myös energiankulutukseen. “Energiansäästö tarkoittaa tavallisesti myös ilmastopäästöjen vähenemistä, eli myös ilmaston kannalta kierrättäminen on fiksua”, Sironen vinkkaa. Aktiivisimmat taloyhtiöt voivat myös kokeilla kompostointia, joka palauttaa maatuvan jätteen takaisin luonnon kiertokulkuun. Vaikka kompostointi ei ole erityisen vaivalloista, tulee kuitenkin muistaa, ettei kompostoria saa jättää oman onnensa nojaan. “Biojätteen lisäämisen jälkeen kompostoriin tulee aina lisätä myös seosainetta, joten tätä on aina oltava saatavilla. Lisäksi kompostoria tulee tyhjentää ja massan jatkokäsittelystä esimerkiksi pihalla huolehtia”, Sironen muistuttaa. Lajitteluun on hyvät mahdollisuudet Taloyhtiöiden koko ohjaa sitä, kuinka tarkasti asukkaiden tulee lajitella taloudessa muodostuva jäte. Kun kyseessä on taloyhtiö, jossa asuntoja on viisi tai enemmän, tulee lajitella kaikki hyötyjätteet omiin astioihinsa kesästä 2021 alkaen, jolloin jätteiden lajitteluvelvollisuudet laajenevat. Hyötyjätteisiin kuuluvat paperi, kartonki, metalli, lasija muovipakkaukset. “Alle viiden asunnon taloyhtiöissä lajittelu jää vapaaehtoisuuden varaan, jolloin kannattaa lajitella ainakin paperi, kartonki ja metalli”, Sironen kertoo. Biojätteiden lajitteluvelvoite on pitkäikäisempi, sillä se on koskenut jo yli 10 vuotta kaikkia kolmen asunnon ja sitä suurempia kiinteistöjä. Taloyhtiöt vastaavat taloyhtiöiden pihojen jätepisteiden järjestämisestä. Kymenlaakson Jäte järjestää kuljetukset. “Kymenlaakson Jätteeltä voi tilata kuljetukset loppujätteelle, biojätteelle ja muovipakkausjätteelle, eikä tähän tarvita erillistä sopimusta”, Sironen kertoo. Isännöitsijät saavat Kymenlaakson Jätteeltä myös tietoa ja tukea taloyhtiöiden jäteasioihin uutiskirjeillä, koulutuksilla ja infotilaisuuksilla. Arkisissa kysymyksissä myös asiakaspalvelu auttaa. Vaikka pienen taloyhtiön pihalta ei kaikkia lajitteluastioita löytyisikään, on lajittelu silti kannattavaa. Astioiden puuttuminen ei ole lajittelulle kynnyskysymys, sillä ekopisteitä löytyy muun muassa suurten markettien piha-alueilta ja joiltakin asuinalueilta. Lajitellun jätteen voi toimittaa myös suoraan jäteasemalle. Taloyhtiön osakkaat voivat myös aina esittää toiveensa uusien jäteastioiden sijoittamisesta taloyhtiöiden jätepisteisiin. • 6 • KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 Erityistä tarkkuutta vaativat jätteet: PARISTOT. Paristot, ladattavat paristot ja pienet akut toimitetaan erillisiin paristojen keräyspisteisiin. VAARALLINEN JÄTE. Energiansäästölamput, loisteputket, isot akut, emäksiset pesuaineet ja konetiskiaineet, elohopeakuumemittarit, maalit ja torjunta-aineet toimitetaan jäteasemalle. LÄÄKKEET. Vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet toimitetaan apteekkiin. ! Lajittelemalla hyötyjätteet erikseen saadaan jätteistä käyttökelpoisia raaka-aineita – tämä säästää myös luonnonvaroja.
• Yhteistyössä on voimaa Yhteinen tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parhaimmillaan tarjoaa apua toiminnan molemmille osapuolille. Kotkan Seudun Talokeskus tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa aina urheiluseuroista työllistymisja koulutuspalveluihin. Talvisin runsaiden lumimäärien yllättäessä kiinteistöhuollon väki on kiireistä, jotta kadut ja kulkuväylät pysyvät siistinä. Tällöin yhteistyötä tehdään paikallisten urheiluseurojen, mm. KTP:n, kanssa. Urheiluseuroilta saadaan lisäapuja esimerkiksi lumenluontiin, jolloin töihin osallistuvat seuran jäsenet tekevät toiminta-alueella lumitöitä käsivoimin täydentäen Kotkan Seudun Talokeskuksen omaa työskentelyä. Myös pehmeät arvot näkyvät Talokeskuksen toimintatavoissa, kun yhteistyötä tehdään alueella vaikuttavien työllistämistoimijoiden kanssa – näistä pitkäaikaisin yhteistyökumppani on Sotek-säätiö, joka tarjoaa alueella palveluita vaikeasti työllistyville. Tällä hetkellä Kotkan Seudun Talokeskuksella on Soteksäätiön kautta yksi työntekijä, joka on ollut talossa toistakymmentä vuotta. Toisinaan töitä on tarjottu myös osapäiväisesti – riippuen aina työllistyjän tilanteesta ja tarpeista. Yhteistyötä on tehty myös mm. Ravimäkiyhdistys ry:n ja Autismisäätiön kanssa, jolloin Kotkan Seudun Talokeskus on tarjonnut mm. työkokeilupaikkoja. Yhteisöllisyys edistää sujuvasti myös koulutusta ja ammatillista kehittymistä. Molemminpuoleista koulutusyhteistyötä tehdään Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston, Ekamin kanssa, jonka kanssa toteutetaan työharjoitteluita ja koulutuksia. Kotkan Seudun Talokeskukselta Ekamin opiskelijat saavat työharjoittelupaikkoja opintoihinsa kuuluvasti, kun taas Kotkan Seudun Talokeskus ostaa Ekamilta mm. työntekijöiden työturvaja tulityökorttikoulutuksia. Lisäksi Kotkan Seudun Talokeskuksen työntekijät, kuten laitoshuoltajat, saavat myös ammattikoulutusta Ekamilta. Taloyhtiöiden korjaushankkeet jaetaan tyypillisesti kahteen osaan – vuosikorjauksiin ja peruskorjaustai perusparannushankkeisiin. Vuosikorjaukset ovat usein pienempiä, joiden kokonaisbudjetti pyörii muutamasta tuhannesta useampaan kymmeneen tuhanteen euroon. Peruskorjausja perusparannushankkeet nielaisevat sitten enemmän. “Peruskorjausja perusparannushankkeisiin tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta, eli pankin myöntämä laina. Hankkeen hinta voi olla jopa useita miljoonia euroja, riippuen taloyhtiön koosta ja hankkeen laajuudesta”, Kotkan Seudun Talokeskuksen isännöintitoimenjohtaja Kari Taka kertoo. Suurimpia hankkeita taloyhtiöissä ovat LVIS-perusparannushankkeet ja julkisivujen perusparannukset. LVIS-perusparannushankkeet pitävät usein sisällään esimerkiksi vesijohtojen ja viemäreiden uusimista tai vanhojen viemäreiden ja kylpyhuoneiden kunnostamista. Julkisivujen parannushankkeet voivat käsittää ulkoseinien korjausta sekä parvekkeiden, ikkunoiden sekä parvekeja ulko-ovien korjausta. Lainan määrä sanelee suurien hankkeiden ehdot Pankki on taloyhtiöiden merkittävä apu kiinteistöjen kunnossapidossa. Taloyhtiöiden lainansaannin nähdään kuitenkin kiristyneen huomattavasti viimeisen puolen vuoden aikana. Jos lainaa ei myönnetä koko korjaushankkeen rahoitukseen, tulee hankkeita usein arvioida uudesta näkökulmasta. Rahoituksen määrän mukaan muokataan myös korjaushankkeiden kokoluokkaa. “Rahoituksen kiristymisen myötä hankkeita on supistettu – joskus jopa jätetty toteuttamatta kokonaan”, Taka kertoo. “Myös hankkeiden osia on priorisoitu. Toteutukseen on päätynyt kaikkein kiireisin tai muutoin välttämättömin osa suunnitellusta korjaushankkeesta.” Taka kertoo, että nykyisin hankkeiden laajuutta ja sisältöä arvioidaan yhä vahvemmin rahan saatavuuden perusteella – ei ensisijaisesti tarvelähtöisesti. “Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään minkä suuruinen laina on mahdollinen. Tämän jälkeen suunnittelutyöt aloitetaan rahan saatavuuden ja työn kiireellisyyden ehdoilla”, Taka kuvailee. Taloyhtiöissä tilanteen muutos on herättänyt keskustelua, etenkin kun taustalla on pitkä ja luotettava pankkisuhde. “Yleisesti on mielletty, että taloyhtiö on lainanottajana pankille käytännössä riskitön”, Taka kertoo. Taustalla pankkisääntelyt muutokset Taloyhtiöille tarkoitetuissa lainoissa lainanhakijana on yhtiö, jossa on jakautunut kuluttajaomistus. Omistuksen jakautuminen on tärkeää tunnistaa, sillä se on yksi merkittävä asia lainaa haettaessa ja sen myöntämisessä. “On tarkasteltava, onko omistus jakautunut taloyhtiössä tasaisesti vai keskittynyt vain muutamille osakkaille. Tämän myötä tarkastellaan siis myös, ollaanko rahoittamassa asukkaita vai sijoittajia”, OP Kymenlaakson asiakkuusjohtaja Jari Hyrkki kertoo. Taloyhtiöiden hankkeiden rahoitusratkaisut arvioidaan pankeissa aina yhtiökohtaisesti. Tällöin arvioinnin kohteena ovat taloyhtiön hoitaminen yleisellä tasolla, kiinteistöön tehdyt korjaukset ja remontit sekä taloyhtiön hajautunut omistuspohja. “Olennaisia asioita ovat myös hyvät ja selkeät suunnitelmat itse korjaushankkeesta sekä suunnitelmat takaisinmaksamisesta ja mahdollisesta omarahoitusosuudesta,” Hyrkki kuvailee. Yleisellä tasolla syitä kiristyneisiin korjausrahoituksiin voi nähdä muun muassa taloyhtiöiden omistuksen jakautumisessa. “Syiksi on todettu ennen kaikkea huoli taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden takaisinmaksukyvystä. Jos esimerkiksi omistuksesta liian suuri osuus on keskittynyt vain muutamaan tahoon, voivat näiden tahojen velkaantuminen tai maksuongelmat vaarantaa jopa koko taloyhtiön lainanhoitokyvyn. Sijoitusasuntojen omistajien velanhoitokyky voi olla hyvin erilainen riippuen muun muassa siitä, onko asunto esimerkiksi peritty tai ostettu – takaisinmaksukyky voi perustua sijoituksista saatavaan tuottoon, jolloin suurien ja yllättävien hankkeiden riski voi vaikuttaa takaisinmaksukykyyn,” Hyrkki kertoo. Lainaneuvotteluissa ja rahoituksen saamisessa suurin muutos on Hyrkin mukaan tapahtunut kiristyneessä pankkisääntelyssä ja siinä, kuinka tarkkaa ja dokumentoitua taustatietoa pankit vaativat. “Pankit tarvitsevat entistä tarkempaa tietoa taloyhtiöiden ja sen osakkaiden tilanteesta sekä tulevaisuuden suunnitelmista arvioidakseen rahoituksen edellytyksiä ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä. Paikallisella tasolla tämä ei ole kuitenkaan noussut mielestäni ongelmaksi. Sääntelystä huolimatta toivon, että taloyhtiöt ottavat meihin edelleenkin rohkeasti yhteyttä, jotta voimme viedä tarvittavat hankkeet yhdessä eteenpäin,” Hyrkki summaa. PANKKISÄÄNTELY VAIKUTTAA TALOYHTIÖIDEN KORJAUSRAHOITUKSIIN Ikääntyessään taloyhtiöt kaipaavat vaihtelevan suuruisia remontteja. Pankin myöntämät lainat ovat olleet apuna suurissa peruskorjausja perusparannushankkeissa, mutta korjausrahoituksen kiristyminen on viime aikoina puhututtanut taloyhtiöissä – mitkä asiat lainan saamiseen oikein vaikuttavat ja millä ehdoin niitä myönnetään? KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 • 7 • Isännöintitoimenjohtaja Kari Taka kertoo, että korjaushankkeiden laajuutta arvioidaan yhä vahvemmin rahan saatavuuden perusteella.
• Alunperin Talokeskuksen ovet avautuivat Nissiselle hänen ollessaan vielä edellisen työnantajan palveluksessa. “Kävin vuonna 1998 syksyllä Talokeskuksella sen hetkisen työnantajan asioilla. Talokeskuksen silloisen toimitusjohtajan kanssa tuli puhetta päättymässä olevasta työsuhteesta. Matti Salmi kysyi, olisiko minulla kiinnostusta tulla Talokeskukselle töihin. Siinä hetkessä vastaukseni oli kieltävä. Matti pyysi kuitenkin harkitsemaan ja soittelemaan.” Kahden viikon pohdinnan jälkeen tarjottu tilaisuus muodostui lupaavaksi mahdollisuudeksi. Vaakakupissa oli tällöin yksityisyrittäjyys ja palkollisuus. “Oman luonteeni tuntien päädyin siihen, että palkollisena työskentely olisi parempi ratkaisu – soitin sitten Matille ja sovimme töiden aloittamisesta maaliskuussa 1999”. Nissinen teki isännöintitöitä ensimmäiset viisi vuotta uudessa pestissään. Tästä tie vei kiinteistönhoidon vetäjäksi ja samanaikaisesti silloin Kotkan Seudun Talokeskuksen omistuksessa olleen Rakennusliike Irka Oy:n toimitusjohtajaksi. Loppuvuodesta 2016 Irkan toiminta alasajettiin ja se sulautui osaksi Talokeskusta, jolloin myös Nissinen siirtyi kokopäivätoimiseksi kiinteistönhoitotoimen johtajaksi. Muutosten seuraamisen aitiopaikka Ilkka Nissinen on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja hän on nähnyt työuransa aikana paljon kehitystä kiinteistöja rakennusalalla. Yksi näistä muutoksista kulkee käsi kädessä kehittyvän maailman ja muuttuneiden ajatusmallien kanssa. “Vaatimustaso on muuttunut paljon. Asiakkaat haluavat ja toivovat yhä enemmän,” Nissinen toteaa. Alan arki on kuitenkin kulkenut tässä mukana, ja se näkyy mm. kaluston päivittämisenä ja työn tehokkuuden lisääntymisenä. “Esimerkiksi avolavapakettiautot ovat korvautuneet kiinteistötraktoreilla, joilla talven ja osittain myös kesän työt tehdään nykyisin pääasiallisesti,” Nissinen kertoo. Muutos on helpottanut esimerkiksi talvista työskentelyä, jolloin lumitöitä voidaan tehdä nopeammin ja paremmin. Lopputulos näkyy turvallisempina aamuina, kun lumityöt ja hiekoitukset on tehty ajoissa. Joissakin asioissa perinteiset tavat ovat kuitenkin edelleen kunniassa ja toimivat yhtä tehokkaasti kuin 20 vuotta sitten. Kiinteistönhoitoon olennaisesti kuuluvassa siivoustyössä vanhoja hyviä keinoja on vieläkin käytössä. “Porrassiivous on edelleen pääasiassa käsityötä. Aineet ovat ympäristöystävällisempiä, mutta työnjälki on edelleen yhtä laadukasta”. Myös Talokeskuksen asiakaskunta on Nissisen aikana muuttunut. Alunperin se koostui asuinrakennuksista, joita Talokeskuksella on nyttemmin hoidossaan noin 160 taloyhtiön verran. Näiden lisäksi liike-elämän asiakkuuksia on ollut jokusia, mutta niiden määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavasti. Muutoksen myötä myös toiminta-alue on laajentunut. Ennen alue rajoittui Kotkan ja Karhulan alueelle, nyt toiminta ulottuu Haminasta Pyhtäälle. Eläkepäiville muistot mukana Työuran varrelta Nissiselle on jäänyt mieleen monia asioita. Hän muistelee lämmöllä erityisesti Irkan aikana tehtyjä suuria putkiremontteja, jotka hoidettiin maaliin menestyksekkäästi. “Tässä suurin kiitos kuuluu hyvin sitoutuneelle henkilökunnalle. Irkan lopettaessa toimintansa henkilökunta hoiti hommat loppuun kunniallisesti.” Irkan historian viimeinen ja suurin remontti tehtiin As Oy Pankkitaloon Mariankadulla, jossa toteutettiin mittava putkiremontti. Hienoja hetkiä on riittänyt myös arjessa pienemmässä mittakaavassa. Uuden laitteen saaminen vanhan tilalle ja monipuoliset työpäivät ovat tuoneet Nissiselle iloa työelämään. Myös ihmisillä on oma osansa työn mielekkyydessä. “Näiden ihmisten kanssa työskentely on ollut hienoa – mukaan lukien alaiset ja muut työkaverit sekä mittava asiakaskunta”. Arki muuttuu, mutta rakentaminen jatkuu “Hieman haikea olo tässä on. Olen kuitenkin valmistumiseni jälkeen vuodesta 1978 tehnyt jatkuvasti töitä tällä alalla. Välissä oli vain armeija,” Nissinen kertoo tunnelmistaan nyt. Myönteiset odotukset ovat kuitenkin päällimmäisiä, sillä Nissisellä on puuhaa eläkepäiville. “Aika ei käy pitkäksi. Minulla on 30 vuotta vanha omakotitalo sekä äitini vuonna 1929 rakennettu kotitalo kesämökkinä Kuutsalossa, joten niissä riittää töitä!”. Mökin kahden hehtaarin tontille kuuluu myös metsää, jonka hoito ja polttopuiden teko lisää fyysistä touhuamista. “Laakereilla lepääminen ei ole minulle luonteenmukaista,” Nissinen hymyilee. Fyysisen tekemisen lisäksi Nissisen lukemisharrastus jatkuu eläkepäivillä. “Osaan minä myös huilata välillä!,” Nissinen naurahtaa. Myös matkustelu on kuulunut miehen vapaa-aikaan, joten sitä tullaan tekemään vähintään yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Toimiston seinällä onkin jo pitkään komeillut kuvia aiemmilta reissuilta mm. Kuubasta ja Intiasta, jotka ovat piristäneet harmaita päiviä. “Kaukomaille oli tarkoitus lähteä seuraavaksi, mutta tarkka matkakohde on vielä avoinna”. Ala jättää jäljen arvomaailmaan Tulevaisuudessa Nissinen toivoo näkevänsä lisää alan kouluttautumista ja toivoo, että arvostus kiinteistönhoitoalaa kohtaan kohenee. “Ala teknistyy kokoajan ja se vaatii enemmän osaamista,” Nissinen sanoo, ja harmittelee kiinteistöhoitoalan, etenkin siivouksen, vähäistä arvostusta. “Ihmisten tulisi huomata, että kiinteistönhoitajat ja siivoojat ovat heitä varten. Se on asiakaspalvelutyö. Jos näitä tekijöitä ei olisi, se näkyy heti ympäristössä,” mies huomauttaa. Tulevaisuudessa Nissinen katsoo kiinteistönhoitoalaa pöydän toiselta puolelta – joskin tietää myös, millaista on istua tekijän puolella. “Arvostus tätä alaa kohtaan säilyy,” Nissinen vahvistaa ja toteaa, että tulee seuraamaan sitä myös jatkossa. “Sen verran pitkään tätä on tehty, että ala jää tarkkailtavaksi. Jos tulevaisuudessa jollakulla tulee kysyttävää, niin lupaan kyllä vastata puhelimeen – en aio kadota saavuttamattomiin,” Nissinen toteaa sydämellisesti. Kaiken kaikkiaan Nissinen katsoo kulunutta aikaa ja pitkää uraansa kiitollisena. Tekemistä on riittänyt ja se on ollut mielekästä. “Koskaan ei ole harmittanut erityisen paljon tulla maanantaiaamuna töihin,” Nissinen hymyilee. Monipuolisesta työelämästä omaan aktiiviseen aikaan Kotkan Seudun Talokeskuksen kiinteistönhoitotoimen johtaja Ilkka Nissinen on työskennellyt kiinteistöja rakennusalalla 40 vuotta. Arkea täyttänyt työskentely jää taakse ja alkaa kiireetön oma aika, kun mies jäi ansaitulle eläkkeelle maaliskuun lopussa 2020. Kiinteistötoimen johtaja Ilkka Nissinen oli työelämässä vuodesta 1978 asti – välissä oli vain armeija. • 8 • KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 NIMI: Ilkka Nissinen TYÖTEHTÄVÄ: Kiinteistötoimen johtaja maaliskuuhun 2020 asti, nyt eläkkeellä KOULUTUKSIA: Rakennusinsinööri URA TALOKESKUKSELLA: Ura alkoi vuonna 1999 isännöitsijänä Kuka?
• KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 • 9 • Kotkan Seudun Talokeskus voitti Pyhtään kunnan kiinteistöjen kiinteistönhoidon tarjouskilpailun, kun kunta kilpailutti kiinteistönhoitonsa syksyllä 2019. Sopimus alkaa 1.6.2020 ja kestää viisi vuotta. Kuntasektorin kanssa tehtävä yhteistyö on Talokeskukselle uusi aluevaltaus, jota odotetaan mielenkiinnolla. Kotkan Seudun Talokeskuksen ja Pyhtään kunnan kesällä alkava yhteistyösopimus varmistui alkuvuodesta, kun kunnan järjestämä kilpailutus ratkesi. Tarjouskilpailu käynnistyi viime syksynä laskenta-aineiston jättämisellä. “Alunperin tarjolla olivat kiinteistöjen lisäksi yhtenä kokonaisuutena muun muassa tiet, uimarannat ja urheilukentät, mutta siihen kilpailutukseen emme olleet lähtemässä mukaan. Kun kävi ilmi, että tarjouksen voi antaa pelkästään kiinteistöistä, päätimme osallistua kilpailuun, sillä kyseessä oleva toiminta on ydinosaamistamme”, Kotkan Seudun Talokeskuksen toimitusjohtaja Pasi Peltomäki kertoo taustoista. Toiminta-alue vahvistuu hallitusti Pyhtään kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen kuuluu kiinteistöjen kokonaisvaltainen huolto, joka pitää sisällään ulkoalueiden ja kiinteistöjen hoidon sekä teknisen kiinteistöjen hoidon. Uusia kohteita on yhteensä 14, jotka kaikki ovat Pyhtään kunnan omistamia. Kohteet ovat esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, terveysasemia ja hoivakoteja. Vaikka alalla töitä kilpailutetaan, ei uusia kohteita ei kannata haalia liikaa, jotta kaikkiin tarpeisiin voidaan vastata ja laatu säilyy korkeana. “Pyhtään kunnan tapauksessa kilpailutukseen kuuluvien kohteiden määrä ei ollut liian korkea, jolloin riskiä liian suuresta työmäärästä ei ollut. Tämäkin osaltaan puolsi päätöstämme jättää tarjous”, Peltomäki kertoo. Lisää väkeä taloon Toiminta-alueen laajeneminen tuo myös Talokeskukseen uutta väkeä. “Kesäkuun alussa meillä aloittaa uusi työntekijä, joka toimii Pyhtään alueella. Syksyllä koulujen avautuessa mukaan tulee vielä toinen työntekijä, joko uuden rekryn kautta tai sisäisellä siirrolla”, Kotkan Seudun Talokeskuksen kiinteistönhoidon huoltomestari Kari Tohijärvi kertoo. Peltomäki jatkaa, että kokonaisuudessaan Pyhtään kiinteistönhoitosopimus työllistää Talokeskuksella vuodenajasta riippuen kahdesta kolmeen henkilöä. Kotkan Seudun Talokeskuksella on jo aiemmin ollut Pyhtäällä kiinteistönhoitokohteita, jotka sijoittuvat Huutjärven ja Siltakylän alueelle sekä Kirkonkylälle. “Kunnan kanssa solmittu sopimus tukee toimintaamme Pyhtään alueella. Perustamme kunnan alueelle uuden tukikohdan, josta käsin kohteiden työntekijät työskentelevät. Lisäksi tarvittava kalusto säilytetään tässä tukikohdassa, jotta niitä ei tarvitse ajaa kohteisiin Kotkasta saakka”, Peltomäki kertoo. Näin laajamittainen yhteistyö kuntasektorin kanssa on Talokeskukselle uusi aluevaltaus. “Odotamme mielenkiinnolla tämän sopimuksen myötä tulevia uusia kuvioita!” Tohijärvi toteaa. YHTEISTYÖ PYHTÄÄN KUNNAN kanssa alkaa kesällä Kari Tohijärvi kertoo, että sopimuksen myötä tulevia uusia kuvioita odotetaan mielenkiinnolla. Yksi uusista kohteista on Huutjärven koulu. PERUSTETTU: Noin vuonna 1347 ASUKASLUKU: Noin 5 200, väkiluvultaan 167. suurin kunta MAAKUNTA: Kymenlaakson maakunta SEUTUKUNTA: Kotka-Haminan seutukunta KOKONAISPINTA-ALA: 780,96 km 2 (336,40 km 2 ilman merialueita) KOULUT: Neljä peruskoulua VARHAISKASVATUS: Yhteensä yhdeksän varhaiskasvatusyksikköä PYHTÄÄN NÄHTÄVYYKSIÄ: Valkmusan kansallispuisto, Stockforsin historiaalinen tehdasalue ja Pyhän Henrikin kirkko (keskiaikainen harmaakivikirkko). Pyhtään kunta
• • 10 • KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 Sami Tammisto siirtyy Kotkan Seudun Talokeskuksen toimitusjohtajaksi 1.6.2020 alkaen, kun Pasi Peltomäki suuntaa kohti uusia tehtäviä. Kiinteistöala ei ole Tammistolle uutta, sillä hän siirtyy Talokeskukselle Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen toiminnanjohtajan pestistä, jossa hän toimi kahdeksan vuotta. “Kiinteistöliitolla ollessani toimin kiinteistönomistajien ja kiinteistöpalveluiden ostajien asialla. Siirtyessäni Talokeskukselle tunnen alan molemmat puolet: niin omistajan kuin myös palveluntuottajan näkökulmasta”, Tammisto kuvailee. Taustallaan tradenomiksi valmistuneella Tammistolla on kokemusta toiminnanjohtajan sekä markkinoinnin ja myynnin tehtävistä. Tradenomikoulutuksen lisäksi hänellä on johtamisen erikoisammattitutkinto. Yhteinen nimittäjä työuralla on ollut aina asiakkuudet ja niiden hoito ja kehittäminen. Aiemmin Tammisto on toiminut muun muassa myynti-, projektija markkinointipäällikkönä ISS Palvelut Oy:n ja Lehtikuva Oy:n palveluksessa. Töihin kuului myös kansainvälistä toimintaa. Tavoitteellisen ja toimistopainotteisen työskentelyn ohella Tammisto viettää vapaa-aikaa perheensä kanssa, luonnossa sekä haastaen itseään myös fyysisesti. Aktiivinen mies harrastaakin eritoten kamppailulajeja sekä monipuolisesti muuta liikuntaa. “Kamppailulajit pitävät tekemisen kautta hyvässä kunnossa ja liikkeet avaavat tehokkaasti toimistotyössä jumiutuvaa yläkroppaa. Kokonaisuudessaan hyvä fysiikka ja monipuolinen liikunta auttaa myös työssä jaksamisessa!”, hän kertoo. Tuttuun taloon on luontevaa siirtyä Kotkan Seudun Talokeskus ja sen toiminta on Tammistolle entuudestaan tuttua, sillä hän on tehnyt yhteistyötä Talokeskuksen väen kanssa jo aiemmassa tehtävässään Kiinteistöliitolla, jolloin hän antoi neuvontaa ja sparrausta sekä järjesti koulutuksia kaikille alueen isännöitsijöille Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistyksen kautta. “Myös Talokeskuksen väki oli aktiivisesti mukana järjestämissämme koulutustilaisuuksissa ja -tapahtumissa. Talossa on rautaista osaamista ja ammattitaitoista väkeä”, mies kehuu. Tammisto lähtee toimitusjohtajan pestiinsä hyvillä mielin. “Hyvältä perustalta on hyvä lähteä kehittämään”, hän luonnehtii, sillä tunnistaa Talokeskuksen jo olemassa olevat vahvuudet. Tammisto luonnehtii omiksi tavoitteikseen ylläpitää Talokeskuksen jo entuudestaan laadukasta toimintaa, mutta myös kehittää sitä, jotta toiminnan laatu pysyy korkealla ja mukana muuttuvassa kilpailutilanteessa. “Tulemme jatkossakin tarjoamaan työkaluja hyvään asumiseen”, uusi toimitusjohtaja lupaa. Kiinteistöalan keskiössä on ihminen Kiinteistöalalla käy kova kilpailu ja loppujen lopuksi päätöksen tekevät asiakkaat, jotka valitsevat kumppaninsa kiinteistönhuoltoalalta. Tammisto tuntee toimitusjohtajan vastuun yrityksen kannattavuuden varmistamisessa, mutta myös koko alan luonteen muovaajana. “Sen lisäksi, että parhaat tekijät pärjäävät markkinataloudessa, he toimivat myös alalla esimerkkeinä. Talokeskus tulee jatkamaan alan esimerkkinä ja pitämään laadun toiminnan ytimessä jatkossakin”, hän toteaa. Kiinteistöalalla on pitkä historia, ja Tammisto näkee tien jatkuvan vielä kauas tulevaisuuteen. Alan pysyvyyden lisäksi Tammisto näkee kaiken toiminnan keskiössä olevan aina ihmisen, sillä kiinteistönhoito, hallinto ja hoivapalvelut tulevat aina tarvitsemaan osaavia käsipareja. “Kiinteistöala on ihmisvaltaista. Vaikka alalla on käytössä erilaista tekniikkaa, tuotetaan näitä palveluita kuitenkin ihmisten toimesta ihmisille. Tätä toimintaa ei voi ulkoistaa esimerkiksi ulkomaille. Talot tulevat kuitenkin aina pysymään aloillaan, ja osaavat ihmiset varmistavat laadukkaan palvelun niissä asuville ihmisille”, Tammisto toteaa. Hyvään asumiseen kannattaa Tammiston mielestä panostaa. “Se on välittämistä itsestä, läheisistä, naapureista, ympäristöstä ja luonnosta. Kun kiinteistö voi hyvin ja siihen liittyvät asiat ovat kunnossa, voi keskittyä siihen, mikä on elämässä tärkeintä”. Talokeskuksen johdossa tehdään kapulanvaihto Sami Tammisto aloittaa Kotkan Seudun Talokeskuksen uutena toimitusjohtajana kesällä 2020. Tammisto on syntyperäinen kotkalainen, ja tuntee entuudestaan niin kiinteistöalaa kuin myös Talokeskuksen väkeä. Uudessa tehtävässään mies aloittaa innostuneena ja ihmiskeskeisellä otteella. Kiinteistöala ei ole Sami Tammistolle uutta, sillä hän toimi aiemmin Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen toiminnanjohtajana. NIMI: Sami Tammisto TYÖTEHTÄVÄ: Toimitusjohtaja 1.6.2020 alkaen KOULUTUKSIA: Tradenomi, JET HARRASTUKSET: Yhteinen aika perheen kanssa, luonnossa oleilu ja monipuolinen liikunta AIEMPIA TYÖPAIKKOJA: Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi, ISS Palvelut Oy ja Lehtikuva Oy Kuka? ”Kun kiinteistö voi hyvin ja siihen liittyvät asiat ovat kunnossa, voi keskittyä siihen, mikä on elämässä tärkeintä”
• KOTKAN SEUDUN TALOKESKUS / KODIKAS 2020 • 11 • Kerrostalossa asuva lemmikki ei ole tavaton näky, sillä monesta suomalaisesta kodista löytyy tänä päivänä nelijalkainen ystävä. Yleisimmin lemmikkinä on kissoja tai koiria – tai molempia samassa taloudessa. Vaikka lemmikit ovat luonnollinen osa asuinympäristöjä, pitää yleinen kunnioitus ja muiden asukkaiden huomiointi koko taloyhtiön arjen mukavalla mallilla. Omistajalla on vastuu Lemmikkiä harkittaessa on aina muistettava sen mukanaan tuoma vastuu. Omistajan tulee pitää huolta eläimen hyvinvoinnista ja asianmukaisesta hoidosta sekä siitä, ettei se aiheuta yleistä vahinkoa elintai lähiympäristöönsä. Eläinrakkaus on ilahduttavan yleinen ilmiö, mutta on muistettava, että ihmiset voivat karttaa eläimiä mm. allergioiden tai pelkojen vuoksi. Kilteinkin koira voi tällöin jännittää rappukäytävässä vastaantulevaa naapuria. Tavanomaiset elämisen äänet kuuluvat asiaan myös eläinten kohdalla. Lemmikin pito ei saa kuitenkaan aiheuttaa huomattavaa häiriötä. Omistajan on pidettävä huoli siitä, että ei omilla toimillaan edistä eläimen tarpeetonta meuhkaamista asunnossa. Myös lemmikin levottomuuteen omistajan on puututtava ja selvittää syy sekä etsiä ratkaisuja – syitä tähän kun voi olla monia. Ennakointi luo turvaa Omistajan on myös huolehdittava eläimen turvallisuudesta. Etenkin koirista ja kissoista kannattaa ilmoittaa jo asunnon ulko-ovella esimerkiksi oveen liimattavalla tarralla. Ilmoitus auttaa esimerkiksi huoltomiestä huomioimaan lemmikin tullessaan tekemään töitä asuntoon. Tällöin riski nelijalkaisen asukkaan karkaamiselle on pienempi ulkoovea avattaessa. Lemmikistä ilmoittaminen voi myös auttaa pelastamaan rakkaan perheenjäsenen äärimmäisissä tapauksissa, kuten tulipalon sattuessa. Ilmoituksen perusteella pelastushenkilökunta osaa huomioida asunnossa olevat lemmikit evakuointityössä. Sijoita tarra ulko-oveen näkyvään paikkaan, jotta se tulee varmasti huomatuksi myös nopean sisääntulon yhteydessä. Huolehtimalla niin arkisista asioista kuin ennakoimalla äärimmäisiä tilanteita, voi lemmikki omistajineen nauttia lokoisista kissanpäivistä tai hyvistä koiranunista leppoisasti ja turvallisesti – kuten kaikki talon asukkaat. Lemmikit taloyhtiöiden asukkaina Lemmikit ovat monessa asunnossa perheenjäseniä siinä missä ihmisetkin. Asiallinen lemmikin pito ja tilanteiden ennakointi ovat avaimia sujuvaan arkeen, mikä vaikuttaa koko taloyhtiöön ja sen asukkaisiin. Vallitseva koronavirustilanne on muuttanut Emuksen kotihoidossa ja -hoivassa niin työntekijöiden kuin myös asiakkaidenkin arkea. Asiakkaiden kotona käydessä tehdään eritysjärjestelyjä ja rohkaistaan jaksamaan tilanteessa eteenpäin. Koronatilanne vaikutti Emuksen arkeen monella tapaa, sillä työnkuva on ihmisläheinen ja sillä turvataan sujuva arki eritoten silloin, kun omat resurssit eivät yksinomaan siihen riitä. Työtehtäviä on pitänyt järjestellä uudelleen, kun toisilla asiakkailla arkiset toimet, kuten kuntosalilla käynti, jäivät pois. Riskiryhmiin kuuluvilla asiakkailla avuntarpeen luonne taas muuttui, kun asiointiavulle tuli tavanomaista enemmän tarvetta julkisten paikkojen ja ihmiskontaktien välttämisen suositusten myötä. “Riskiryhmiin kuuluvat asiakkaat peruvat myös siivouskäyntejä poikkeusolojen ajaksi. Emuksella meidän on jatkuvasti mietittävä sitä, että miten toimimme, jos joku työntekijä tai asiakas sairastuu. Riskinä on pahimmillaan jopa koko henkilökunnan joutuminen karanteeniin”, Emuksen palvelupäällikkö Eija Koski kuvailee. Emuksen väki pidetään terveysviranomaisten toimesta hyvin ajan tasalla. Kymsote, AVI, THL ja STM ovat tiedottaneet ahkerasti esimerkiksi suojainten käyttöön liittyen. “Käytämme kotihoidonja hoivan puolella kirurgista suu-nenäsuojainta ja käsineitä. Kotihoidon puolella asiakkaiden mattoja tai peittoja ei viedä ulos tuulettumaan. Tämä varotoimi suojaa sekä asiakasta että työntekijää. Lisäksi käsien pesua ja desinfiointia korostetaan jatkuvasti työntekijöille ja asiakkaille”, Koski kertoo. Asiakkaille tarjotaan tarpeellista tukea VKun työntekijät työskentelevät asiakkaiden kotona, voi tilanne vaatia poikkeuksellisia toimenpiteitä myös asiakkaalta. Asiakas voidaan ohjata esimerkiksi toiseen huoneeseen siivouksen ajaksi. “Jotkut asiakkaat menevät jopa parvekkeelle siksi aikaa”, Koski kertoo. Hän lisää, että kotihoivan käynneillä ollaan myös entistä enemmän “tuntosarvet pystyssä”. Asiakkaan tilannetta, muutoksia ja tarpeita tarkkaillaan entistä enemmän kotikäyntien yhteydessä. Avun ja tuen tarpeeseen reagoidaan herkästi. “Asiakkaan kuunteleminen ja asioista puhuminen helpottavat iäkkäiden mieltä. Esimerkiksi muistisairaat eivät pysty ymmärtämään, miksi omaiset eivät voi käydä kylässä”. Kotona oleskelu madaltaa riskiä saada koronavirustartunta, mutta eristäytyminen voi lisätä sosiaalisia riskejä. Yksi tällainen on omaan kotiin laitostuminen. Laitostumisessa omatoimisuus vähenee ja ihminen passivoituu. “Kokemus kertoo, että tämä tapahtuu yllättävän nopeasti, kun saa kaikki palvelut kotiinsa – siitäkin huolimatta, että toimintakyky mahdollistaisi asioiden hoidon myös itse”, Koski sanoo. Jotta laitostumisen riskiä voidaan pienentää, kannustavat kotihoidon ja -hoivan työntekijät asiakkaita omatoimisuuteen rajoitteiden sallimissa määrin etenkin nyt, kun moni arkinen toiminta on tauolla. Etenkin monet yksin asuvat iäkkäät voivat kokea pelkoa, ahdistusta ja yksinäisyyttä poikkeustilanteen keskellä. Koski jakaa kannustimensa kaikille, jotka kamppailevat kielteisten tuntemuksien kanssa näinä aikoina: “Iltaisin nukkumaan käydessä voi ajatella, että jälleen ollaan yksi päivä lähempänä koronan jälkeistä aikaa.” POIKKEUSAIKA muutti kotihoidon ja -hoivan arkea
• Taide elävöittää kaupunkikuvaa Muraalit, eli seinämaalaukset, ovat usein suuriin seinäpintoihin maalattuja taideteoksia. Kotkalaisessa kaupunkikuvassa voi ihastella toinen toistaan upeampia muraaleja keskustan alueella. Kotkan Seudun Talokeskuksen isännöimissä kohteissa taidetta näkyy myös pienemmässä mittakaavassa. HYVÄÄ ASUMISTA YLI 40 VUOTTA. Kotkan Seudun Talokeskuksella on vahva, yli 40 vuoden kokemus kiinteistöjen ylläpidosta sekä asukkaiden ja osakkaiden palvelemisesta. Monipuolinen osaaminen isännöintiin ja kiinteistönhoitoon liittyvistä tehtävistä, vankka ammattitaito ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus ovat hyviä syitä luottaa meihin. Konsernimme palvelee sinua noin 80 henkilön voimin ja varmistamme kiinteistösi kunnon ja pitkäikäisyyden tulevillekin sukupolville. Hoitamamme kiinteistö säästää ja voi hyvin. Asumisviihtyvyys ja omaisuuden arvon säilyminen ovat avainasiat toimiessamme kiinteistösi hyväksi. Meidän kanssamme asut hyvin. Isännöinnin ja kiinteistöhuollon palveluiden lisäksi tarjoamme rakentamisen sekä kotihoidon ja -hoivan palveluita tytäryhtiöidemme kautta. Talokeskus on perustettu vuonna 1977 ja sen omistaa 100 % Etelä-Kymenlaakson kiinteistöyhdistys ry. Muraalit kasvattavat suosiotaan ympäri Suomea. Sen lisäksi että ne elävöittävät kaupunkikuvaa, ne voivat toimia myös alueensa maamerkkinä. Parhaimmillaan muraali on osa kaupunkia – teos, jonka seudun asukkaat tuntevat omakseen. Vaikka muraalit ovat kaunis ja piristävä yksityiskohta kaupunkiarkkitehtuurissa, on kaupungilta aina haettava lupa taideteoksen tekemiseen, sillä maalaus muuttaa rakennuksen julkisivua ja näin koko ympäristöä. Työn tilaajalla on usein mahdollisuus esittää toiveensa siitä, millaista maalausta rakennuksen seinään aletaan loihtia. Kuten kaikessa taiteessa, myös muraaleissa taito pääsee oikeuksiinsa silloin, kun tekijälle jätetään kuitenkin tilaa luovuudelle ja omalle tyylille. Lopputuloksena on kaunis maalaus, joka kestää aikaa ja sopii täydellisesti yllättämään ja ilahduttamaan kaupungilla kulkijoita. Muraalit Talokeskuksen kohteissa Kotkassa ensimmäinen muraali on tehty vuonna 2008. Tämä on Asunto Oy Kotkan Piispalankulmaa (Kotkankatu 16 / Kirkkokatu 19) seinää koristava Martti Aihan teos nimeltään Meridiem. Teoksessa komeilee mm. kotkalaisesta kaupunkikuvasta tuttu näkötorni. Teos on tehty alunperin alumiinilevyille, jotka on kiinnitetty rakennuksen seinään. “Idea teoksesta tuli taloyhtiön silloiselta puheenjohtajalta Lasse Happoselta, joka oli vaikuttunut Lyonissa näkemistään muraaleista”, Piispalankulman isännöitsijä Päivi Kääriäinen kertoo. Kotkalaiset ovat ottaneet kaupungin ensimmäisen muraalin omakseen, ja myös Kääriäinen pitää teoksesta. “Mielestäni kuva on mielenkiintoinen, koska siinä on kätkettynä asioita, jotka aukeavat katsojalle tarkemmalla tarkastelulla”, Kääriäinen kuvailee. Vuonna 2017 Asunto Oy Kotkan Keskuskatu 31:n seinään muotoutui australialaislähtöisen kuvataiteilija Sam Batesin, eli Smugin teos. Smugin teos oli osa UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia. “Kulttuuripalvelut lähestyi taloyhtiötä teoksen sijoittamispaikasta, ja hallitus näytti heti vihreää valoa hankkeelle. Näin jälkikäteenkään en ole kuullut siitä moitteita, itsekin pidän siitä. Teos elävöittää mukavasti sekä taloa että kaupunkikuvaa yleensä”, kohdetta isännöivä Tiia Niskanen kertoo. Muraalin maalaus ei myöskään aiheuttanut häiriöitä talon asukkaille, sillä se maalattiin nostimelta käsin. Vain seinäpinnan kohdalla olevan baarin sisäänkäynti jouduttiin turvallisuussyistä aitaamaan. Taidetta ja kunnianosoituksia löytyy monelta nurkalta Keskustan alueen taide ei toki ole vain maalauksia, vaan mukaan mahtuu muutakin – kun vain osaa katsoa! As Oy Kotkan Kassatalon seinästä (Keskuskatu 25 / Kapteeninkatu 16) kulkevia tervehtii pieni, ilmapallon perässä liitävä hahmo. Teos on nimeltään Tuulen viemää ja sen on toteuttanut Tommi Toija. Kotkan katuja kulkeva voi myös bongailla merkkivuosia viettäneitä kiinteistöjä. Taloyhtiön täyttäessä pyöreitä on joissakin taloyhtiöissä kiinnitetty rakennuksen seinään juhlallinen kyltti, jossa kerrotaan mm. rakennuksen suunnittelija ja rakentamisvuosi. Tällaisia ovat esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt Merikotka Korkeavuorenkadulla ja Kotkanlinna Keskuskadulla.