• Kaupungin yrittäjäystävällisyys on saamassa konkreettisia muotoja. » SIVUT 10-11 Uusi vuosi ja uudet dieetit. » SIVU 8 TANSSIMAAN! UUTUUS! UUT Kari Karjalainen äänestettiin Joensuun toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi. Kuka onkaan ykkönen? KESKIVIIKKONA 8.1.2014 Nro 2 ä l l i e m , i e -H ! t e s i a j a v a on Hirsitie LO TERVETU UUSI OSOITE, JAT! UUDET AUKIOLOA ^^^ JH[WLVWSLZOV^[HUZZPQH[ Ä ^^^ www.heili.? toimitus@heili.? 17? Motonet Sportia Tokmanni ? Ainoana Joensuussa, aidot valokuvat tunnissa. ja kulmat & ripset O 10 L K . 1 . 0 ÖKUNTA SA PE 1 12? (sis. muotoilun) Tarjous voimassa tammikuun loppuun. Kajaanin tie N TOKMAANAVAJAISTARJOUKSILLE! TER Sopii myös m aikuisille! Tunnit alk. 13.1. Info ja ilmoittautuminen » SIVUT 2-3 Kaikki hiustenleikkaukset KSES N SAMA TUTTU HENKIL U K S E K E PORTIA IN LIIK VEISIN S Dance-tunti Dan Tule myymäläämme tai tilaa nettikuvapalvelustamme kuvanmaailma.? p. 044-3006845 Raatekankaantie HS- www.sportia.fi Tokmannin liikekeskus, Raatekankaantie 4. Puh. 02 912 31 340. Ma?Pe 10?19, La 10?16 (Su 12?16) JOENSUU Soittaminen 029-yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,91 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Juhanintie 2 (ent. kekkerin kioski) Jukolankadun varrella LadyLinessä ja Fittarilla MA ? PE 9.30 ?17.30 | LA 10 ?14 | SILTAKATU 14 | JOENSUU P. 013 743 111 | WWW.KUVANMAAILMA.FI NYT KUNTOON! AVOIMET OVET L A 11.1. LadyLine klo 9 ?15 Fittari klo 10?15 Tule tutustumaan veloituksetta liikuntapalveluihimme! Katso aikataulut netistä. Tunneille ennakkovaraus puhelimitse tai sähköpostilla. O PÄÄNSÄRKYÄ O ALASELÄN ONGELMIA O NISKA-HARTIASEUDUN JÄYKKYYTTÄ O PURENTAVAIVOJA O MUITA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIPUJA. Kalevalaista jäsenkorjausta kisällihoitona sekä hierontaa KOULUTETTU HIEROJA TERO RAUTIAINEN 050 331 5520 Fysioterapiaa, purentalihasten rentoutusta ja yksilöllistä kuntovalmennusta FYSIOTERAPEUTTI JA VALMENTAJA HENRI LOMU 050 309 7088 Teollisuuskatu 1, Joensuu P. 013 123 258 www.fit t ari.fi Siltakatu 14 B 18, 3. krs 80100 Joensuu (kerrosta alempana kuin Oral-hammaslääkäriasema)
• LUKIJALUPAUS KIIKARI Keskiviikko SÄÄENNUSTE LÄHIPÄIVIKSI Karjalan Heili on Joensuun seudun riippumaton kaupunkilehti, joka elää alueensa ihmisten keskellä. Heili tarttuu aiheisiin rakentavasti ja hyvän mielen otteella, mikä viestii lujasta uskostamme kotiseudun menestykseen. Heili nostaa esiin ilmiöitä, joiden tiedostaminen vahvistaa entisestään alueen elinvoimaisuutta ja edistää ihmisen kokoisia päätöksiä. Karjalan Heili sitoutuu kaikessa toiminnassaan hyvään journalistiseen tapaan ja Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. Torstaina Perjantaina Lauantaina -0 Eno Outokumpu +1 Liperi Kontiolahti Joensuu Sunnuntaina -13 Eno Outokumpu -11 Liperi -12 Liperi Joensuu +1 Eno Outokumpu Kontiolahti -11 -11 Kontiolahti Joensuu -20 Eno Outokumpu -20 Kontiolahti Liperi -11 Joensuu -19 Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Vaikuttajat ja valtaapitävät Karjalan Heili kokosi uuden vuoden alkuun listan Joensuun seudun vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Vuoden vaihteessa 50 paikallista vaikuttajaa vastasi kyselyymme listaten viisi heidän mielestään vaikutusvaltaisinta henkilöä Joensuun seudulla. Vastaajien joukossa on esimerkiksi poliittisia päättäjiä, liikeelämää, tieteen edustajia, virkamiehiä sekä kansalais- ja kulttuurivaikuttajia. Talouden ja liike-elämän ylivoima äänestystuloksissa kertoo, että vaikutusvalta ei päättäjienkään mielissä sijoitu sinne missä kansanvalta on. Vaikuttamisen vallan nähdään olevan piilossa. Puhutaan taustavaikuttamisesta ja välillisestä vallankäytöstä. 1. YLIVOIMAINEN YKKÖNEN, LIIKEMIES YRJÖ LAAKKONEN Vallan peruspilarit: ?Radioita lukuun ottamatta kaikkien paikallismedioiden sekä satojen merkittävien kiinteistöomistusten mies?, ?taustavaikuttaja, jolla yhteydet myös poliittisiin päättäjiin?, ?pääomakuningas?. 2. JOENSUUN KAUPUNGINJOHTAJA KARI KARJALAINEN 4. Eduskunnan 1. varapuhemies Pekka Ravi ?Lainsäätäjien hierarkiassa varsin korkealla?, ?hyvin lähellä paikkoja, joissa päätöksiä valtakunnan tasolla tehdään?, ?laajat verkostot maakunnassa ja valtakunnassa?. 5. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 6. Liikemies Kyösti Kakkonen 7. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vatiainen 8. Liikemies Eero Broman 9. Tasatuloksella liikemiehet Väinö H. Broman ja Harri Broman USEAMPIA MAININTOJA SAIVAT MYÖS: Seppo Eskelinen (sdp:n piirin toiminnanjohtaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja), Pasi Koivumaa (sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja), Markku Kauppinen (Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja), Ari Niiranen (ylijohtaja P-K:n ely-keskus), Juha-Pekka Vartiainen (Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö), Markku Pyykkönen (Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja), Kim Väisänen (toimitusjohtaja Blancco Oy), Kaisa Mäkäräinen (ampumahiihtäjä), Eero Reijonen (kansanedustaja ja kunnallispoliitikko), Matti Virtaala (teollisuusneuvos), Tuula-Liina Varis (kirjailija), Tuomas Holopainen (rock-muusikko). NAISTEN NÄKYMÄTÖN VAIKUTUSVALTA Vallan peruspilarit: ?Maakunnan keskuskaupungin johtajana esittelijänä keskeisissä alueen elinkeinoelämään ja talouteen vaikuttavissa asioissa.?, ?pystyy vaikuttamaan paljon seudun kehitykseen, mutta käyttänyt toistaiseksi vähän valtaansa.? 3. POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPAN TOIMITUSJOHTAJA JUHA KIVELÄ Vallan peruspilarit: ?Maakunnan päivittäistavarakauppaa hallitsevan ja ravintolatoimintaa lähes monopolisoivan osuuskunnan toimitusjohtaja on avainasemassa siinä, miten ja mihin osuuskunnan rahoja käytetään.? (Lisää seuraavalla sivulla.) Yrityselämä näkyi suurliikemiesten nimillä, sen sijaan yrityselämää edustavien organisaatioiden toimihenkilöillä ei vaikutusvaltaa juuri nähty. Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja Joensuun Yrittäjät jäivät äänittä, Josekin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen sai yhden maininnan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjiä johtava Matti Vuojärvi kaksi. Ely-keskuksen Ari Niiranen oli sarjan menestynein neljällä maininnalla. Hyvin harvoja naisia nimettiin vaikutusvaltaisten joukkoon. Asiaan vaikuttanee myös se, että vastaajista selvästi yli puolet oli miehiä. Parhaiten naisista menestyivät Tarja Cronberg ja Riitta Myller, jotka kumpikin saivat kolme ääntä. Toimitus Kustantaja: Karelia Viestintä Oy Ilmestymispäivät: sunnuntai ja keskiviikko Normaali painos: 49 632 kpl (Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Outokumpu) Päätoimittaja Arttu Käyhkö KUVA: ANNIKA SUVIVUO Ilmoitus ja markkinointi Toimittaja Aimo Salonen Toimittaja Annika Suvivuo Myyntipäällikkö Ilmoituskonsultti Irmeli Kilpeläinen Jorma Karttunen Ilmoituskonsultti Ulla Simonen Konttori/laskutus Ilmoituskonsultti Ilmoituskonsultti Anniina Mertanen Vilma Alamononen Anne Hiort (oppisopimus) (vuorotteluvapaalla) Katuosoite: Torikatu 23 E, 80100 Joensuu Avoinna: ma?to 9.00?16.00, pe 9.00?15.00 Puh. 010 230 8500 www.heili.fi toimitus@heili.fi, rivit@heili.fi, ilmoitukset@heili.fi, etunimi.sukunimi@heili.fi 010 230 8512 050 363 2512 010 230 8513 050 368 7176 010 230 8520 050 342 3350 010 230 8508 0500 192 626 010 230 8506 050 558 7699 010 230 8500 050 373 2276 010 230 8518 050 431 9159 Jakelu: Joensuun Ykkösjakelut, puh. (013) 122 034 010 230 8511 040 594 0285 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 0356-1394 Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa lankapuhelimesta 0,0829 ?/puh + 0,060 ?/min ja matkapuhelimesta 0,0829 ?/puh + 0,17 ?/min. Jonotusaika on maksullinen. Hinnat sis. alv. 24 %. 010 230 8507 050 558 7118
• 3 NIMET 8.1.2014 Vesijohtovedessä haju- ja makuvirheitä Rantakylässä ? veden jakelu aloitettiin KE 8.1. Titta, Hilppa. Ort: Jyrki, Yrjö, Tuomi. TO 9.1. Veikko, Veli, Veijo, Veikka. Ort: Ilpo, Filip, Vilppu, Polja. PE 10.1. Nyyrikki. Ort: Riiko, Riku, Reijo, Marko, Tommo, Teo, Paavali, Paavo, Pauli. LA 11.1. Kari, Karri. Ort: Teo, Mikael, Miihkali, Mikko. Vesijohtovedessä havaittiin loppiaisena haju- ja makuvirheitä lähinnä Rantakylän alueella. Selvitystyö on käynnissä, ja alueen verkostohuuhtelu on aloitettu varotoimenpiteenä. Tällä hetkellä ei ole todettu veden käyttöä rajoittavia tekijöitä. Tilapäinen juomaveden jakelu omiin astioihin aloitettiin keskiviikkona Joensuun Veden toimipisteessä osoitteessa Muuntamontie 6. Vettä voi käydä hakemassa myös torstaina 9.1. kello 7-18. Mikäli ilmenee tarvetta väliaikaiseen vedenjakeluun vielä jatkossa, tiedotetaan siitä erikseen. Poikkeavista havainnoista pyydetään yhä ilmoittamaan Joensuun Veden päivystykseen (013) 337 3599. Tilannetta päivitetään Joensuun Veden internetsivuilla. Veikko ?Vexi? Salmi Treenaa Helmikuun loppuun hintaan 49,90? E t u k o o d i: F YJ Ei sitoutumisaikaa! Aloitusmaksu 10? veloitetaan aktivointihetkellä Etukoodi voimassa 15.1.2014 asti. K-18. Norm. hinta 39,90?/kk plus aloitusmaksu 10? Karsitaan joulun ylimääräiset! EVO Joensuu, Siltakatu 16, 80100 JOENSUU | evofitness.fi Eettistä esimerkkiä 2. KARI KARJALAINEN Kyselyä tehtäessä vaikutusvallan käsite jätettiin tarkoituksella määrittelemättä. Suurin osa vastaajista liitti termin oma-aloitteisesti liike-elämään ja politiikkaan. Alle kymmenen 50 vastaajasta halusi nostaa esiin muunlaisen vaikuttamisen. Heidän äänensä menivät esimerkiksi kulttuurivaikuttajille, kylä-, ympäristö- ja kansalaisjärjestöaktiiveille, koulutus- tai auttamisorganisaatioissa työskenteleville sekä eettisen esimerkkinsä kautta vaikutusvaltaisille. Yhden maininnan saivat muun muassa: - Sotaveteraani ja professori Veijo Saloheimo, ?Maakuntamme muisti? - Kylätoimija Pentti Seutu, ?Tehnyt näkyväksi sen, että kylät pystyvät halutessaan kehittymään ja kehittämään? - Unicef-vapaaehtoinen Tuula Nylander, ?Hymyn vaikutusvaltaa ja vapaaehtoistyötä? - Toiminnanjohtaja Kimmo Räty Joensuun kriisikeskus - Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja, ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä, ?Mediassa valtakunnallisena asiantuntijana esim. Talvivaaran kaivosasiassa? - Kirjailija Heikki Turunen ?Enemmän maaseudun kuin kaupunkilaisten puolestapuhuja. Tuotannollaan vaikuttanut ihmisten ajatteluun myös maakunnan ulkopuolella. ? - Kansanmuusikko Sanna Kurki-Suonio Testaa myös MAKSUTTA SUNNUNTAICIRCUIT 7! 12.1. klo si16etu?1 käteen! Varmista paikka KUNTO AITTA Kettuvaarantie 16, Karsikko 040 1634 366 kuntoaitta@kuntoaitta.com Juha Kivelän vallalle eniten kritiikkiä 3. JUHA KIVELÄ Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä ja hänen vaikutusvaltansa kirvoittivat Heilin kyselyyn vastanneilta määrällisesti eniten perusteluja sekä samalla kriittisimpiä näkemyksiä. Niissä PKO:n työllistävää vaikutusta ja yhteiskuntavastuun kantamista ei juuri muisteltu. Kivelä itse kokee asian epäreiluna ja uskoo tietävänsä varsin tarkkaan, mistä kritiikki kumpuaa. ? Meidän yritysmuotomme ja toimintaperiaatteemme tunnetaan huonosti. Ei tämä ole yhden miehen show. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet, ja näillä kuluttajaomistajilla on osuuskunnassa ylin valta eikä Kivelällä. 4. PEKKA RAVI UHKA PK-YRITYKSILLE? TARJA CRONBERG SANNA KURKI-SUONIO Miksi PKO hakeutuu myös pienyrittäjien usein pyörittämille liiketoiminta-alueille, kuten parturi-, kukkakauppa- tai ravintolalaivabisnes? ? Moni syyllistää meitä siitä, että manipuloimme kilpailua, ja koen sen erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Miten joku kokee omaavansa oikeuden kertoa, missä osuuskauppa saa olla ja ei saa olla? Näitä palveluja omistajamme ovat meiltä toivoneet, KERRO JUTTUVINKKI Onko ystäväpiirissäsi mielenkiintoinen henkilö tai tapahtuma, josta kannattaisi kertoa myös kaikille Heilin lukijoille? Tai osuitko uutispaikalle? Vinkkaa meille siitä toimitukseen. soita: 010 230 8500 sähköposti: toimitus@heili.? netissä: www.heili.? ja me kuuntelemme heidän ääntään. ? Emme me kopioi kenenkään toimintaa vaan tutkimme ja arvioimme, voimmeko tuoda kyseiseen liiketoimintaan jotain lisäarvoa kuluttajan näkökulmasta. Epäoikeudenmukaisuutta näkevät siis niin PKO:n kritisoijat kuin myös toimitusjohtaja Kivelä. ? Meidät on alun perin perustettu poistamaan markkinoiden epäkohtia, ja me teemme edelleen sitä samaa kirittämällä yksityistä sektoria. Jos jostain toiminnasta puuttuu kilpailu, se vääristyy, Kivelä muistuttaa. ? Väitän, ettei kaupungissa ole kovin montaa tahoa, joka edistää enemmän uusien yritysten syntyä, sanoo Kivelä viitaten PKO:hon. ? Olemme esimerkiksi Uusyrityskeskuksen kautta tarjonneet uusille yrittäjille sparrausapua. Kivelä ei näe suuryrityksen resurssien ja sen brändien painavuuden jyräävän kilpailussa pienyrittäjiä. ? Palveluliiketoiminta ei ole voimalaji, se on taitolaji. Ei ravintolan pahin kilpailija ole toinen ravintola vaan kaikki se muu tarjonta, jo- ka kilpailee kuluttajan vapaa-ajasta. Edes pääoman puskuria Kivelä ei näe ratkaisevana menestystekijänä. ? Isolla taseella olisi tietysti helppo pyörittää tappiota, mutta meillä ei hyväksytä pakkasen puolella olevaa liiketoimintaa. Jos asiakkaat eivät ota toimintaa omakseen, sillä ei ole elämisen edellytyksiä, hän summaa. Kivelälle äänensä antaneiden perusteluja: ?Yksinvaltainen asema, johon linkittyy raha ja PKO:n hallituksen sekä edustajiston kautta paikallispolitiikka.?, ?lähes määrävässä markkina-asemassa olevan yrityksen pomo. Omistukset ja toimialat lisääntyvät, vaikuttaa yrityksenä kautta pohjoiskarjalaisten jokapäiväiseen arkeen, myös paikallisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana?, ?PKO:n asema maakunnan kehittämisessä on niin merkittävä, että Kivelä pitää isoja avaimia käsissään?, ?alueellamme rakentamista tehdään paljon PKO:n ehdoilla?, ?uhka pienyrittäjyydelle?. ANNIKA SUVIVUO NäköPisteen talviale! Kaikki kehykset -70 % -150? Lisäksi moniteholinsseistä Ostaessasi O Ostaes staessas sasii silmälasit silm sil ilmäl älasit i pinnoitetuin pinno pi innoiite itetuiin linssein. lliins inssei sein in Voimassa V imassa Voimas Voi sa 31.1.2014 31 1 2014 2014 asti. asti as ti Siltakatu 12 C, Joensuu puh. 050 3585 855, optikko@nakopiste.? Ma?pe 9.30?17.30, la 10?14 Suonikohjujen vaahtoruiskutushoidot Pentti Pasanen Sydän- ja verisuonikirurgi LKT, dosentti ONKO TIETOA? KARJALAN HEILIN kysymyspähkinä testaa yleistietouttasi: 1. Ketkä kirjailijasisarukset julkaisivat kaikki esikoisromaaninsa vuonna 1847? 2. Millä nimellä kutsutaan muslimeille sallittuja ruokia? 3. Mikä on Suomen yleisin kalalaji? 4. Milloin euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana? 5. Mikä elokuva voitti ensimmäisenä parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon? 6. Mikä on pinta-alaltaan Afrikan suurin maa? Oikeat vastaukset sivulla 20. Ajanvaraus ja tiedustelut: p. 030 633 7307 JOENSUU Tikkarinne 3, 80200 Joensuu Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. www.terveystalo.com
• 4 Keskiviikko HEILI NOIN 10 KYSYMYSTÄ Jurrikamera tilheille? Joensuun Kameraseurassa pähkäillään alastonkuvauksen syvintä olemusta, paljastaa puheenjohtaja Ilkka Karppanen. Pidät erityisesti luontokuvauksesta. Suhtautuvatko hirvet valokuvaajiin rakentavammin kuin julkkikset paparazzeihin? Julkkisten ja paparazzien suhde perustuu molemminpuoliseen tarpeeseen. Hirvet eivät ole niin julkisuushakuisia, kuin luontokuvaajat joskus toivoisivat. Onko sekin alastonkuva, jos kuvaaja on alasti? Tämä on kysymys, jota olemme pienessä piirissä pähkäilleet useamminkin. Alastonkuvaushan mielletään yleensä vain alastoman kohteen kuvaukseksi. Mutta viime kesänä jouduin tapahtumaan, jossa juoksin saunasta suoraan järveen kuvaamaan upeaa valoilmiötä ja enkä ennättänyt verhoutua. Taisin olla aika ?kuvauksellinen? ilmestys, koska takanani tullut kuvaaja kuvasikin minua, hänkin tietenkin ilman vaattei- ta. Kolmas kuvaaja kuvasi meitä alasti saunanportailta. Luulisin, että tämä tapahtuma voidaan luokitella kaikin kriteerein jo alastonkuvaukseksi. Joutuvatko valokuvausharrastajat kyläilemään sisäsiittoisesti, koska kenelläkään muulla ei kestä hermo kahden tunnin diakuvanäytöstä? Kyllä, ja koska omat hermotkaan eivät sitä kestä, tapaamme toisiamme vain kerran kuussa, uudenkuun tai kuunpimennyksen aikaan pimeässä tilassa. Tapaako pilvipalveluja käsitteleviin koulutustapahtumiin ilmestyä epämääräistä porukkaa? Lähinnä vain photoshopattuja enkeleitä. Miten myrkytetään linssiluteet? Sekoittamalla samanaikaisesti kehite sekä kiinnite ja upotetaan linssiluteiset negatiivit siihen. Tuleeko mies räkänokastakin ja tyhjännaurajasta, jos vain sommittelu ja valotus ovat kohdallaan? Jos vain saisin nuo kaksi asiaa joskus onnistumaan kohdalleen, niin sekin tiedettäisiin. Omistatko jurrikameran? Luontokuvaukseen keskittyneenä en ole moiselle tuntenut tarvetta, mutta pitänee jollekin tilhilaumalle tuollaisen hankintaa ehdottaa. Olisihan se varmaankin huikeaa kuvamateriaalia, tilhien pihlajabileet. Kameraseuran kuvia myydään Carelicumissa postikortteina. Menevätkö tuotot köyhien pokkarikuvaajien hyväksi? Seuramme pokkarikuvaajat ovat Joensuun veroäyrin etupäässä, onhan pokkarien kansikuvaus uusinta hottia, vaikkakin kirjakauppojen henkilöstö alkaa jo vähän kyllästyä tähän yhä laajenevaan kuvausmuotoon. Kuinka otetaan omakuva peilin kautta ilman että kuvassa pään tilalla on kamera? En nyt oikein ymmärrä kysymystä, onhan tuollainen iso järjestelmäkamera paljon paremman näköinen kuin tällainen sänkinaama. Kaipaatko pimiöön? Tämän talven sää on pitänyt huolen, ettei kaipuuta pimiöön ole tullut, muuta kuin siivouspäivinä. ARTTU KÄYHKÖ Juttusarjassa kysellään ihmisiltä kaikenlaista. Ilkka Karppanen ei ole liukastunut vaan harjoittaa sammakkoperspektiiviä. KUVA: SANNA HUOTARI MUTASEN VAIHTOAUTOJA: UUSI RAPID SPACEBACK UUSI YETI Mitsubishi OUTLANDER 2,2 DI-D Intense -11 76 tkm, neliveto, Alv-vähennyskelp., tehdastakuu, 1 omist. täyd. huoltokirja, 2-renk., pakettiauto N1 rek. 2+2! 34.900 Saab 9-3 Sport Sedan 1,9TiD PF Linear Business.........................................-09 186 tkm, 1 omistaja, huoltokirja, aut.ilmastointi, aluvanteet 12.800 Skoda FABIA HB 1.9 TDI Elegance .............-08 127 tkm, 1 omist., täyd.huoltokirja, juuri kats., peruutustutka, aut.ilmast., aluvanteet, kahdet renk., vakionopeudensäädin Skoda OCTAVIA 2.0 FSI Elegance Combi ..-05 190 tkm, huoltok., Ksenon, aut.ilmast., aluvanteet, kahdet renkaat, vakionop.säädin, ajotietokone 11.500 Skoda OCTAVIA 2.0 FSI Elegance HB .......-05 163 tkm, 1 omistaja, täyd. huoltokirja, Ksenon, aut. ilmastointi, vetok., kahdet renkaat, vakionopeudensäädin, ajotietokone 11.900 Skoda OCTAVIA Combi 1,4 TSI Elegance .-10 50 tkm, 1 omist, huoltokirja, Ksenon, aut.ilmastointi, aluvanteet kesä- ja talvirenkaissa, vakionop.säädin, ajotietokone Skoda OCTAVIA Combi 1,6 TDI Ambiente DSG (VM12) ................................-11 91 tkm, tehdastakuu, 1 omistaja, täyd.huoltok., ilmast. kahdet renk. 21.800 Skoda OCTAVIA Combi 1.9 TDI Elegance -08 224 tkm, 1 omistaja, täyd.huoltokirja, Ksenon, aut. ilmastointi, aluvanteet 4 kpl, kahdet renkaat vakionopeudensäädin 11.800 Skoda OCTAVIA Combi 2,0 TDI 170 RS ....-11 81 tkm, 1 omist., täyd.huoltokirja, pysäköintitutka, Ksenon, aut.ilmastointi, aluvanteet, kahdet renk., vakionopeudensäädin Skoda ROOMSTER 1.6 16V Sport 5d .........-07 133 tkm, täyd.huoltokirja, puoliautomaatti-ilmastointi, vetokoukku, kahdet renkaat, ajotietokone Skoda SUPERB 2,0 TDI 140 4x4 Comfort DSG (VM12)...................................-11 192 tkm, älykäs neliveto, autom., 1 omistaja, täyd.huoltokirja Suzuki SX4 1.6 4GRIP Outdoor Line 5d ....-06 152 tkm, huoltokirja, ilmastointi, i-AWD nelivetojärjestelmä, vetokoukku, kahdet renkaat, integroitu CD-radio 10.900 19.900 26.400 Ensiesittelyssä ?KODA-viikonloppunäyttelyssä. Tervetuloa! Lauantaina 11.1. klo 10-15 ja sunnuntaina 12.1. klo 11-15. ?KODA Rapid Spaceback toimituskuluineen alk. 17 589,60 ?, autoveroton suositushinta alk. 13 955 ? + arvioitu autovero 3 034,60 ? CO2-päästöllä 114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km. ?KODA Yeti toimituskuluineen alk. 22 492,72 ?, autoveroton suositushinta alk. 16 880 ? + arvioitu autovero 5 012,72 ? CO2-päästöllä 142 g/km, yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 ?. Maahantuonti: HELKAMA Tutustu tarkemmin skoda.fi Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi 10.900 23.900 10.800 Lisää vaihtoautoja: autoliikemutanen.? Kuurnankatu 13, Joensuu www.autoliikemutanen.? AUTOMYYNTI: Penttonen Markku 044 788 8602 Mutanen Juha 044 788 8600 ma?pe 8.30?17.00, la 10?14 HUOLTO: ma?pe 7.30?16.00, 044 788 8606 VARAOSAT: ma?pe 8?16.30, 044 788 8605 044 788 8604
• HEILI 8.1.2014 Hyvän mielen kaupunkilehti Tule opiskelemaan! Tammikuun ryhmissä on vielä opiskelupaikkoja: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto LÄHIHOITAJA Kuvallisen ilmaisun perustutkinto KUVA-ARTESAANI Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Eija Sorjonen puh. 050 588 6819 tai eija.sorjonen@pkky.fi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3907 | amo.outokumpu@pkky.fi On tammikuu... ja naisten ilta! Säästöpankki Optian Joensuun konttorilla ti 14.1. klo 18-20 hyvinvointi ILLAN TEEMANA ? Tutustu paikallisiin hyvinvointialan yrityksiin ja illan tarjouksiin. Mukana mm. Forever Kuntoklubi, Life, Intersport Liikuntakeskus, Kauneushoitola MB, Kehotietoisuus ja tasapaino, Rhiannon, ZinZino ja Ori?ame ? Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kertoo kuntoilun merkityksestä hyvinvoinnille ? Jaana Martikainen: hyödyllistä asiaa säästämisestä ? Kevyt iltapala ILMOITA MUKAAN ITSESI JA YSTÄVÄSI! Ilmoittaudu 9.1. mennessä: puh. 029 041 2500 tai www.saastopankkioptia.?/joensuu Tervetuloa! Joensuu Kauppakatu 28, 80100 Joensuu puh. 013-220 378 Avoinna: ma-pe 9-18, la 10-15 ,BUTP NVVU 4QFDTBWFST MJJLLFFU XXX TQFDTBWFST l Ostaessasi näöntutkimuksen (arvo 29?) saat kaupan päälle yksitehosilmälasit (1.5.) hintaluokasta 29?. Tarjous on voimassa 9.2.2014 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. ©2014 Specsavers Optical Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Tarjoamme 50 euron aloituspääoman säännölliseen rahastosäästösopimukseen! Illan päätteeksi arvomme 100 euron lahjakortin voittajan valitsemaan naistenillan yritykseen! Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu Puh. 029 041 2690 www.saastopankkioptia.?/joensuu 5
• 6 Keskiviikko HEILI lukijan ääni Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia. Myös nimimerkkiä käyttävien on ilmoitettava oikea nimi ja yhteystiedot toimitukselle. toimitus@heili.? Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu VIIS SIITÄ Maakunnan teemat TERVEHDYSTÄ pukkaa valtakuntamme reuna-alueilta eli täältä kiireisestä ja ruuhkaisesta Helsingistä. Tällaistahan se elämä täällä on, ainakin jos maakunnan viestintää valtakunnallisessa mediassa on uskominen. Näin vaikka parasta aikaa ikkunasta avautuu autoton katu ja muutamasta lenkkeilijästä täyttyvä Keskuspuisto. Vuodesta toiseen on koko Suomi huomannut, että muutama teema hallitsee Pohjois-Karjalan alueen markkinointia. Ne ovat kiireettömyys, leppoisuus, ruuhkattomuus ja luonto. Kuulostaa maanpäälliseltä taivaalta, mikä riippuu tietenkin kohderyhmistä niin kulttuuri- kuin ikärakenteineen. Mutta voiko joku vääräleuka käsittää nämä sanat käsittää myös toisin kuin on alkujaan tarkoitettu? Tuumataanpa. KIIREETTÖMYYS. Tämä on totta. Joskus pelkän vastauksen saaminen sähköpostiin maakunnasta voi vaatia muutamia ylimääräisiä toimia ja lehmän hermoja. Sana voidaan samaistaa myös sellaisiin termeihin kuin laiskuus ja tehottomuus. Varsinkin aikana, jolloin kieltävä vastaus kysymykseen ?Onko ollut kiire?? voi hämmentää porukkaa, kun kerta kiireestä on tehty jo itseisarvo ja statuksen mittari. LEPPOISUUS. Tämäkin on totta. Mutta sanan takana voi olla joskus myös sellainen juttu kuin laskelmointi. Leppoisuus ja vieraanvaraisuus ovat olleet todella tarpeen, kun ylitsemme on historian aikana mennyt niin Ruotsin kuin Venäjän valta. Ja kukapa se leppoisaa ja vieraanvaraista tappaisi, kun ?hää meille piiraat laittaa ja laulut veisaa?. Hienosti ajateltu ja hengissä selvitty. LUONTO. Tämäkin on mainio juttu, mutta aivan kaikki eivät ole luonnossa liikkujia. Joitain voi jopa moinen miljöö ahdistaa, jos on tottunut urbaanin meininkiin. Ja vaarana on, että porukka käsittää, jotta metsässäkö siellä samoillaan ja työ ei maistu. RUUHKATTOMUUS. Tämäkin pitää kyllä paikkansa silloin, kun risteyksessä seisoo kaksi autoa. Mutta vain hetken. Pohjoiskarjalainen vetoketjuteoria liikenteessä on lähinnä kanssaliikenteessä ajavien hakanauloilla tökkimistä. Ja kyllä se ruuhka saadaan aikaan keinolla tai toisella ? katsoo vaikka Heilin toimituksen ikkunasta Sokoksen parkkitaloon päin. Parhaiten ruuhkaa välttää kun lähtee arki-iltana kaupungille. Tällöin on todellakin tilaa liikkua, sillä ilmeisesti leppoisat joensuulaiset ovat rauhallisesti kannustamassa toisiaan jossain ruuhkattoman luonnon siimeksessä. Vain lännenelokuvista tutut tuulihattarat puuttuvat vierimästä pitkin autioita katuja. AIKANA jolloin yritysten perustaminen on nyt tätä kuuluisaa start up -toimintaa, ja kansainvälistyminen vaatii rivakoita toimia, tuntuvat kaikki nuo maakunnan markinoinnissa käytetyt taikasanat siltä kuin ne olisi kohdistettu edistämään lähinnä eläkkeelle jäävien seniorien paluumuuttoa. Ei välttämättä tässä ajassa elävien supertehokkuuden perään kuuluttavien businesstykkien ja kansainvälistyvien yritysten parissa. Toisaalta ovathan nuo termit parempia kuin kateus, suvaitsemattomuus tai koplaaminen. Sanat, joita ei maakunnassa edes tunneta, tai ainakaan tunnusteta. CYDE HYTTINEN Kirjoittaja on Helsingissä asuva joensuulaislähtöinen kulttuuri- ja viestintäalan vastaava tuottaja. Lastensuojelun todellinen ?minä? Todellisuus tukemisesta lastensuojelussa: alle kaksivuotiaasta totaalinen vierottaminen esimiehen luvalla (ainakin työntekijän mukaan). Itse olen suostunut vaikka minkälaiseen tarkkailuun, olen kaikkeni tehnyt ja lisäksi vietin totaalisesti puolitoista vuotta pienen lapsen kanssa kahdestaan, jonka aikana välillemme muodostui todella vahva, terve äiti?lapsi-suhde. Nyt syksyn aikana, sairaalla tavalla lapsi yritetään vierottaa minimaalisilla tapaamisoikeuksilla, jotka eivät lisäänny sosiaalityöntekijän takia minnekään. Itse pitää eteenpäin mennä, mutta lastensuojelun ei. Kuopion hallintaoikeuden mukaankin lastensuojelu ei ole tehnyt kaikkea perheen yhdistämiseksi. Tänä päivänä pitää aikamoisia muutoksia kuulla, että uskon lastensuojelun hyvyyteen. Ja allekirjoitan uutisoinnissa kyseenalaistuksen päteviin lastensuojelutyöntekijöihin. MISSÄ LAPSEN PARAS/ETU Surun keskellä on kiitos Kauniin Höytiäisen rannalla oli hyvä olla. Niin kuin on hyvä olla perheessä, jossa saa tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöä ja jonka päämäärä on yhteinen. Jossa minulle oli ihan juuri minun kokoinen paikka. Ei enempää, eikä vähempää. Varuskunta oli minulle kuin koti. Äitini aikoinaan sanoi, että lapsille täytyy olla paikka johon palata kun maailma murjoo. Juuri sellainen paikka varuskunta oli. Ei tuominnut, ei hyljännyt. Se piti huolta omistaan ja sinne sai aina reissuiltaan palata. Varuskunta oli hyvin paljon enemmän kuin työ. Se oli myös elämän oppikoulu, täynnä haasteita päivittäin. Vaikkakin työ oli välillä äärimmäisen raskasta, se oli myös palkitsevaa. Parasta oli nähdä nuorten ja vähän vanhempienkin sotilaiden tyytyväinen ilme maukkaan ja ravitsevan aterian jälkeen. Olipa se nautittu pakista pakkasessa tai oman ruokasalin pöydän ääressä. Siitä tuli aina hyvä mieli. Ikimuistoisia olivat myös varuskunnan joulut, jolloin vain paras on ollut kyllin hyvää. Sali koristeltiin ja jouluruoat valmistettiin tunteella ja suurella sydämellä. Kattaukset olivat kauniita ja ruokasalissa oli lämmin Jou- Uudenvuodenaattona kokoonnuttiin Kontiorannan viimeiseen lipunlaskuun. KUVA: JARNO ARTIKA lun henki. Ei siis ihme, että tänä jouluna purskahdin itkuun kuunnellessani joulurauhan julistusta ja Porilaisten marssia. Sotilassoittokunnan upe- ? Varuskunta piti huolta omistaan ja sinne sai aina reissuiltaan palata. at musiikkiesitykset ovat myös juurtuneet syvälle sisimpään ja tuovat liikutuksen tunteet pintaan. Minä suren syvästi tämän varuskunnan loppumista, sillä kukapa ei surisi menetettyään kotinsa ja perheensä. Kun juuret revitään maasta, johon ne ovat syvälle juurtuneet. Kun pitkät perinteet katkaistaan. Kun kaunis Höytiäinen ei enää aamuisin tervehdi minua. Kuitenkin suruni keskellä olen kiitollinen, että olen saanut olla osa tätä yhteisöä. Kiitos, että olen saanut työskennellä teidän kanssanne. Olen saanut sieltä monta hyvää ystävää, elämän mutkissa mukana kulkijaa. Oli ilo olla pieni lenkki huollon ketjussa. Minä suljen kaikki rakkaat muistot sydämeeni kunnioittaen syvästi sitä perintöä, jonka olemme saaneet maatamme puolustaneilta veteraaneilta. MINNA SOIKKELI Ravitsemistyönjohtaja Varuskuntalainen 1987?2013 Karkasiko mopo, pursiseura? Onkohan pursiseuran porukalta karannut mopo käsistä, kun suunnittelevat hyvin utopistista veneilykeskusta Linnunlahden venesatamaan. Mistähän nämä suunnittelijat luulevat löytyvän niin hyväuskoisen rahoittajan, joka saisi sijoitukselleen kohtuullisen tuoton? Joillakin JPS:n jäsenillä on köydenvetoa veneilykeskuksen tarpeellisuudesta. Veneilysesonki on kesä-heinäkuussa noin 7?10 viikkoa, jona aikana tulojen pitäisi peittää koko kesän kulut. Palveluhintojen täytyisi olla pilvissä, että toiminta kannattaisi. Kohtuuttoman korkeat palveluhinnat karkottavat asiakkaat pois, tai asiakkaat jättävät ne maksamatta. Hasaniemessä on hyvätasoinen vierassatama, Linnun- Kirjoittaja pitää ajatusta veneilykeskuksesta utopistisena. KUVA: TARU VÄÄNÄNEN lahdella hyvätasoinen leirintäalue ravintolapalveluineen, matkustajasatamassa on vieraslaituri, vesipiste, septin tyhjennys, wc/suihku ja kahvila. Satamassa on myös kaksi ravintolalaivaa ja kävelymatkan päässä on useita ravintoloita. Nämä palvelut ovat ve- neilijöiden käytössä ja varmasti riittävät Joensuussa. Ketkähän tarvitsevat vielä uutta veneilykeskusta? Vai onkohan se tarkoitettu joillekin ?kilvenkiillotuspaikaksi?. Ne harvat veneilijät, jotka lähtevät Oravista Enonkoskelle, Savonrannalle, Pak- suniemeen ja Joensuuhun, käyttävät yrittäjien mukaan hyvin vähän venesatamien maksullisia palveluita. Oravissa, Savonrannalla, Paksuniemessä ja Joensuussa on hyvät vierasvenepalvelut, meidän on vain käytettävä niitä, myös maksullisia palveluja. Olen purjehtinut ItäSuomen vesistöjen alueella useita vuosia ja käyttänyt vierassatamien palveluita, myös maksullisia. Vierassatamissa on aina ollut tilaa, sesonkiajan ulkopuolella vieraslaitureissa ei ole ollut kovinkaan montaa venettä. Harmillinen tilanne yrittäjien kannalta. Nostan korkealle kipparin lakkiani ja kiitän vierassatamien yrittäjiä hyvin järjestetyistä palveluista. JPS:N JÄSEN
• 8.1.2014 HEILI 7
• Keskiviikko Kolilla alkoi kävijätutkimuksen teko GALLUP Metsähallitus on aloittanut vuoden alussa Kolin kansallispuiston kävijätutkimuksen, jolla halutaan selvittää alueen kävijärakennetta, puiston käytön alueellista jakautumista ja kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia. Tutkimus toteutetaan lomakekyselyn avulla 1.1.? 15.9.2014. Kävijätutki- muksen tuloksia käytetään hyödyksi kansallispuiston maastorakenteiden, retkeilypalveluiden ja asiakaspalvelun kehittämisessä. ? Toivomme, että kansallispuiston asiakkaat vastaisivat mielellään heille puistossa annettaviin kyselylomakkeisiin. Kyselyyn voi vastata joko suomeksi, englanniksi tai venäjäksi, ker- too suunnittelija Anni Koskeli Metsähallituksen luontopalveluista. Retkeilijöitä haastatellaan Kolin luontokeskus Ukossa, Rinnetuvalla, Break Sokos Hotel Kolin vastaanotossa sekä maastossa. Kolin kansallispuisto on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä luontomatkailukohteista. Mitä dieettejä tiedät? Oletko itse testannut jotain? PINJA KOUVONEN JOENSUU ? Ei näissä nykyajan dieeteissä pysy enää perässä. 5-2-dieetistä olen kuullut ja pariisilainen on myös tuttu. ? Olen testannut vähäkalorista dieettiä. Kolme vuotta sitten laihdutin sillä kymmenen kiloa. ? Luotan enemmän elämäntapamuutokseen kuin dieetteihin. JOUNI HEINONEN JOENSUU ?Tiedän laktoosittomat ja gluteenittomat dieetit. En ole kuullut mistään 5-2:sta. ? En ole ollut millään dieetillä koskaan. ? Pyrin tasapainoiseen ruokavalioon, syön kevyesti ja vältän rasvaisia ruokia. Kalle Ojatalo ei dieeteistä perusta. Hän söi tavallisen, terveellisen lounaan: keittoa ja salaattia. KUVA: ELINA SAARELA 5-2:lla läskiä vastaan Tänä vuonna painoa pudotetaan pariisilaisittain, paleolla ja pätkäpaastolla. ANSSI KYLLÖNEN JOENSUU ? Ei pysy perässä näissä dieeteissä. 5-2 taitaa olla viimeisin. ? Itse en ole koskaan testannut mitään dieettejä. Yritän vain katsoa, mitä suuhuni laitan. ? Pyrin syömään monipuolisesti kasviksia, lihaa ja kalaa. Herkkuja koetan vältellä vaihtelevalla menestyksellä. IINA LUUKKONEN JOENSUU ? Onhan näitä dieettejä: karppaus, mehupaastot, nutriletit... Itse en ole koskaan uskonut niihin. ? Olen pudottanut 20 kiloa ihan normaalilla ruokavaliolla. ? Nyt olen kokeillut kasvissyöntiä: viikolla syön kasviksia ja kalaa ja viikonloppuna lihaa. Ravitsemusterapeutti Marika Venäläinen kahvilla, mutta ei pariisilaisittain. KUVA: SANNA HUOTARI Yli puolet suomalaisista on ylipainoisia. Ei siis ihme, että yksi suosituimmista uuden vuoden lupauksista on pudottaa painoa ja aloittaa terveellinen elämä. Keinot tähän ovat vain vuosien varrella vaihdelleet. Viime vuosina on kohkattu karppauksesta, mutta nyt into on saavuttanut lakipisteensä ja karppausleivät ovat vähin äänin hävinneet kauppojen hyllyistä. Kuitenkin hiilihydraattien rajoittamiseen perustuvat dieetit ovat edelleen suosittuja, ne vain tunnetaan eri nimillä. Esimerkiksi Atkins, Montignac, Zone, South Beach ja Dukan perustuvat jollain tavalla vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. VETTÄ JA KASVIKSIA Tämän vuoden uutuus on pariisilainen dieetti, joka koostuu kolmesta vaiheesta. Kahvilavaiheessa ruokavalio sisältää paljon nesteitä, bistrovaiheessa esimerkiksi paahtoleipää, jogurttia ja salaattia, ja gourmet-vaiheessa normaalia ruokaa, mutta sitäkin pieniä annoksia. Asiantuntija ei pariisilaisesta tai muistakaan dieeteistä innostu. ? Enää ei puhuta laihduttamisesta, vaan painonhallinnasta. MARIKA VENÄLÄINEN ? Ylimääräisen sälän kun riisuu, niin kaikissa dieeteissä on aikalailla sama pohja: paljon vettä ja kasviksia. Nykyisin korostetaan myös proteiinin saantia, ravitsemusterapeutti Marika Venäläinen toteaa. Venäläinen kertoo hieman yllättäen, että tammikuu on hänen työssään hiljaista aikaa. Muutenkaan dieetit eivät näy ravitsemusterapeutin työssä kovinkaan paljon. Pikadieettien suosiona hän pitää ihmisten kärsimättömyyttä. ? Ihmisiltä puuttuu pitkäjännitteisyys ja kyky hyväksyä hitaus.Tiukat ohjeet kiehtovat hetkellisesti, mutta lopulta kuitenkin rajoittavat elämää liikaa. MENUNA MAJAVA Viime vuonna Suomeen rantautunut 5-2-dieetti on vielä voimissaan. Pätkäpaastoksikin kutsutulla dieetillä syödään muuten normaalisti, mutta kahtena päivänä viikossa rajoitetaan energiansaantia noin 500 kaloriin. ? 5-2-dieetissä hyvää on se, että se antaa psykologisesti kuvan rentoudesta ja vapaudesta. Perusterveet ihmiset voivat dieettiä kokeilla. Sen sijaan ahmintaan taipuvaisille se ei ole hyväksi, kommentoi dieettiä ravitsemusterapeutti Venäläinen. Mullistavia dieettejä ei voi tulla joka vuo- si. ? Karppaus kohuna oli isoin, mitä itse muistan. 5-2-dieetti on myös uudentyyppinen. Yksi viime aikoina pinnalla olleista dieeteistä on paleodieetti, jossa syödään kuin luolamiehet aikoinaan: kaikkea, mitä voi metsästää tai kerätä luonnosta. Eläinravinnon osuus on ruokavaliossa yleensä suuri ja maanviljelystuotteet kiellettyjä. Suomessa ruokalistalle kuuluisi siten esimerkiksi majava, norppa, orava, kala, marjat ja juuret. EI ENÄÄ KAALIKEITTOA Huonoimpina dieetteinä Venäläinen pitää paastoa sekä yksipuolisia, vain muutamaan ruoka-aineeseen perustuvia dieettejä, kuten takavuosina pinnalla olleita kaalikeitto- tai muna-valkoviinidieettejä. Näin älyttömiä dieettejä ei nykyisin enää suositakaan, vaan pikadieetteinä käytetään ennemmin ateriavalmisteita. Nykyisin suositaan muutenkin enemmän pitkäaikaisempia ja elämäntavan muutokseen perustuvia ruokavalioita. ? Enää ei puhuta laihduttamisesta vaan painonhallinnasta. Ehkä vielä parempi olisi puhua elämänhallinnasta, Venäläinen korostaa painonpudotuksen psykologista puolta. Asiantuntija pystyy kuitenkin suosittelemaan ainakin yhtä dieettiä: ? Fleksitarismi eli joustava kasvissyönti yritti jossain vaiheessa pinnalle, mutta siitä ei sitten tullut kovinkaan suurta juttua. Mutta kasvisten käytön lisäämistä voin suositella. SANNA HUOTARI
• HEILI 8.1.2014 9 Ehkä hieman erilainen kauppa... NESTEKAASUJEN VAIHDOT 6 kg KOMPOSIITTI 5 kg TERÄS 17 90 24 90 13 90 19 90 60 m x 3 m 10 kg KOMPOSIITTI 11 kg TERÄS Väinö TALVIKALAVERKKO 6 /&)*9(,,0
• 5
• ** 29 90 60 m x 5 m TALOUS Kotimaiset MÄNTYLIIMALEVYT HIEKOITUSSEPELI 25 kg 6 - (/11/ ** 20 cmx1 m 30 cmx1 m 40 cmx1 m 60 cmx1 m NOKKAKÄRRYT 4 7 9 14 90 35 80 70 20 cmx2 m 30 cmx2 m 40 cmx2 m 60 cmx2 m (0,19/kg) 98070 14 1960 2940 27 3x5 m JATKONOKALLA 4x6 m 49 00 6x10 m 8x12 m 3990 4900 6900 6 /&0.11+ + 01,(/1 6 (9400:2 )*&/ 10 6 ' 0(,+,( )) 00 3 prk Chrystal -40°C LASINPESUNESTE 10 l (1,49/l) 6x8 m CarMan -20°C LASINPESUNESTE 4l NOKKAKÄRRYT UMPIKUMIPYÖRILLÄ 69 500 1295 1990 2x3 m AGA HIILIHAPOTUSKONEEN VAIHTOKAASU 9 30x40 cm 6 (1)0 %,-" ("%4(/&))9 ROLLAATTORI 40x50 cm 6 01("2 .,)) 00,.& 6 1*-&(1*&."+( 0 6 (1)0 %,-" ("%4(/&))9 69 90 TABLETIN SUOJAKOTELO NÄPPÄIMISTÖLLÄ 6 5 7 0 )"0"&))" 6 0,&*&& & ! */1+$ ,+4 ,(& 0 )"0"&// 6 )1"0,,0% 90 Hammar Plast VARASTOLAATIKKO KANNELLA 15 litran 31 litran 50 litran RIISTAKAMERA 6 +9(4*90:+ &+#. -1+ / ) * 590 1090 1690 139 00 5 9 90 90 Tervetuloa ostoksille! TYÖASUSTE BockMann X4 TURVAMAIHARIT 6 (,,0 5 6 %1,*&,29.&0 (")0 &+"+ ,. +//& -1+ &+"+ 6 (,,0 5 6 21,.&)) 6 01.(&/-,%' ))&+"+ 49 90 6990 Asseri Nuorgami PILKKIHAALARI BockMann SOFTSHELL VAROTAKKI 6 &.., 0"00 2 0 %&% 0 6 2"009 ' 011)0 -&0929 * 0".& )& 6 0"&- 010 / 1* 0 6 +",-.""+&".&/0" 0 ( *1(/&// ' -,)2&// 6 ."&)1/0& 0 /(1' 90 69 00 Topattu TALVITYÖTAKKI 6 (,,0 5 6 29.&0 *1/0 % .* TYÖKÄSINEET LAAJASTA VALIKOIMASTA! 39 90 Kramfors PENKKIPORAKONE MAGNEETTIJALALLA 39 00 76x54x61 00 49 59 00 7900 69 91x62x69 69 8.00?19.00 90 9.00?16.00 TYÖKALUT 61x46x51 ERÄ! arkisin 6
• ** lauantai 49 KOIRAN KULJETUSHÄKIT SISUSTUSPEILI 69 00 90 14 00 Avoinna: ma?pe 8?19 la 9?16 479 90 PILKKIJÄIN KAIKULUOTAIN 279 00 65 kW termostaatilla 00 VAPAA-AIKA 39 00 Harjoituskärryjen PYÖRÄT TALVI VAROTAKKI TOHO POLTTOÖLJYLÄMMITIN 20 kW 10 kW termostaatilla 4 199 90 KESTOPEITE 90 49 90 Avaamme arkisin jo klo 8.00: 299 199 00 4-askelmaa 5-askelmaa Jumbo Järeä VARASTOHYLLYKKÖ 107x68x75 122x74x83 6
• 3 * 6 (,.("1/ * ,2& 1((, * 6
• $ * 6 29.& %,-" 6 )9-& '"00 2 )) ,2")) 3-askelmaa 00 00 VARASTO/ MOOTTORIKELKKATALLI Alumiiniset A-TIKKAAT 6
• 3 3 * 179 00 TYÖKALUVAUNU 9900 TYÖKALULAATIKOSTO 6 04:( )12 1+1+ -99))" 3900 6-askelmaa 7-askelmaa 8-askelmaa 2490 2990 399090 49 599090 69 Alumiiniset MONITOIMITIKAS 4,4 m 6 (90"29 (,(,,+ 0 &0012 6 %")--, (1)'"00 7900 Halogen VALONHEITIN JALUSTALLA 6 3 34 90 Joensuu Avainkuja 3 www.puuilo.?
• 10 Keskiviikko HEILI kaupan kautta Talous- ja yrityssivut LVI-ala vetää hyvin nuoria opiskelijoita LVI-alan suosio on korkealla tasolla opiskelupaikkaa hakevien nuorten keskuudessa. Useista muista tekniikan aloista poiketen talotekniikan perustutkinnon vetovoimaluku on kasvanut viimeiset kolme vuotta. LVIalan vetovoiman uskotaan jatkuvan korkeana kevään yhteishaussa. ? Suosion taustalla on kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. LVIalalla työllisyyttä parantavat korjausrakentaminen ja palveluliiketoiminnan kasvu. Näillä sektoreilla tilanteen arvioidaan pysyvän kohtuullisen vakaana, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoit- sijat LVI-TU ry:stä kertoo. Suosiota selitetään myös sillä, että nuorilla on totuudenmukaisempi kuva LVIalan työtehtävistä kuin aikaisemmilla sukupolvilla. ? Talotekniikan perustutkinto uudistui vuonna 2010. Nyt sen rakenne ja ammattitaitovaatimukset vastaavat paremmin työelämän tarpeita. Tähänastiset kokemukset ovatkin olleet erittäin positiivisia. Tutkinto antaa erinomaiset valmiudet LVI-asennuksiin liittyviä työtehtäviä varten myös tulevaisuudessa, uudistustyön läpiviennistä vastannut yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta sanoo. Kunnan yrittäjäystävällisyys palautuu usein julkisiin hankintoihin. Niiden kriteerit voivat ihan laillisesti rakentua muullekin kuin halvimmalle hinnalle. KUVA: ANNIKA SUVIVUO Kaupungin ja yrittäjän etu yhteen Joensuun strategiaan on kirjattu tavoite olla kokoluokassaan Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Kenelle ja miten, sitä kysyimme yrittäjien ja kaupungin johtajilta. Mitä konkreettista Joensuu on yrittäjäystävällisyytensä eteen tehnyt? Muutamien mielestä ei mitään, kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mielestä paljonkin. Kaupungin yrittäjien puheenjohtajan Miika Sunikan mukaan nyt ollaan hyvässä vaihessa, mutta käytäntö antaa vielä odottaa itseään. Hyvästä vaiheesta kertoo sekin, että viime viikolla Joensuussa aloitti työnsä upouusi hankinta-asiamies, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa varmistaa, että mittavasta julkisten hankintojen potista yhä enemmän jäisi omaan maakuntaan. KOULUA VIRKAMIEHILLE ? Joensuulla on valtava tahtotila yrittäjäystävällisyysstrategiassaan, mutta on vielä jäsentymättä, mitä se käytännön tasolla tarkoittaa, arvioi Joensuun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Miika Sunikka, rakennusalan yrittäjä itsekin. ? Minun mielestäni kaupungin yrittäjäystävällisyyden pitää lähteä siitä, että on selkeä toimintamalli ja virkamiehet on ohjeistettu toimimaan sen mukaisesti. Tänä päivänä en pitäisi Joensuun kaupungin toimintaa hirvittävän yrittäjäystävällisenä käytännössä. Yksi kaupungin konkreettisista avauksista on ottautuminen julkisten hankintojen parempaan saavutettavuuteen paikallisille yrityksille. ? Viime vuosina elinkeinoelämän edustajilta on tullut korostetusti esille se, että kunnallisia hankintoja ja kunnallista palvelutuotantoa pitäisi avata enemmän yrittäjille, kertoo kaupunginjohtaja Karjalainen. ? Se on todella haastellinen asia. Kunnan näkökulmasta haasteet liittyvät paikalliset huomioivaan kilpailuttamisen kriteeristöön, sii- hen tarvitaan koulutusta sekä eri tahojen yhteistyötä. ? Sehän ei ole vain hankintatoimen asia vaan jokaisen sellaisen organisaation asia, joka hankintapäätöksiä tekee. Yhdessä toimiminen on vielä lapsenkengissä, Karjalainen näkee. Suomen yrittäjäystävällisin? ? Joensuun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Miika Sunikka. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. KUVA: ANNIKA SUVIVUO KUVA: KIMMO KIRVES Joensuun tavoite on kirjattu valtuuston tekemään kaupungin strategiaan vuosille 2013-2016. ? Suomen Yrittäjien viimeisimmässä elinkeinopoliittisessa kyselyssä tittelin vei Uusikaupunki, Joensuu ei 10 joukkoon mahtunut. ? Taloustutkimuksen imagotutkimuksessa yritysmyönteisyydessä Joensuu on ollut yli 50 000 asukkaan kaupungeista viime vuosina sijoilla 2-5.
• HEILI 8.1.2014 Koulutustukia pk-yrityksille jää hakematta Pohjois-Karjalassa on vajaat 10 000 yritystä, joista pk-yrityksiä on peräti yli 99 prosenttia. Naapurimaakuntiin verrattuna pohjoiskarjalaiset yritykset ovat turhan verkkaisia koulutustukien hyödyntäjiä ? vuosittain varattua tukirahaa jää käyttämättä. Pohjois-Karjalan Ely-kes- kuksen TäsmäProto-hankkeen yhdessä yritysten kanssa suunnittelemat koulutukset pk-yrityksille jatkuvat ESR-rahoitteisina ensi vuoden lokakuuhun saakka, jonka jälkeen koulutuksellista tukea jatketaan kansallisella rahalla. Toimialoina palvelut, sote sekä uusiutuva energia. Rahallinen tu- ki voi olla jopa 80 prosenttia koulutuksen kustannuksista. Projektipäällikkö Martti Turunen muistuttaa, että koulutuksen tukea suunnataan aktiivisesti myös yksin yrittäville. ? Tässä ryhmässä on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun, Turunen muis- Uusin ottein kiinni julkisiin hankintoihin Josekissa aloitti viime viikolla työnsä hankinta-asiamies Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että Joensuussa ollaan aloittamassa Josekin, seudun hankintatoimen, Joensuun kaupungin ja yrittäjien kanssa yhteistä puolentoista vuoden projektia, jonka tarkoitus on liittää entistä paremmin yhteen paikallinen yrityselämä ja julkiset hankinnat. Ensimmäinen näkyvä askel tällä tiellä oli viimeviikkoinen hankinta-asiamiehen palkkaaminen Josekiin. Päivi Halonen siirtyi tähän toimeen Joensuun seudun hankintatoimesta. ? Viime vuosina on väistelty hankinta-asiaa sanomalla, että EU säätelee sitä ja tätä. Kyllä se sääteleekin, mutta paikallista harkintavaltaa on ja hankinta- HANKKEET KEHITTÄMISALUSTAKSI Yrittäjänä Sunikka ei sinällään koe, että hänen olisi pitänyt saada kaupungilta jotakin enemmän. Yrittäjien edustajana hän on kuitenkin nähnyt kokeilemisen arvoisia malleja muualla. ? Esimerkiksi Jyväskylässä hallinto hakee yrittäjiltä näkemystä päätöksenteon tueksi. Yrittäjät pitäisi saada kaupungin kanssa meilläkin useammin samaan pöytään. Yrittäjänäkökulma olisi paikallaan muun muassa juuri julkisia hankkeita sorvattaessa. Tilaajan laatukriteereillä pohjoiskarjalainen yritys voidaan nostaa mukaan kisaan. Karjalainen näkee vasta solmitun INKA-sopimuksen (Inovatiiviset kaupungit -ohjelma) toteuttavan samaa logiikkaa. ? Kasvusopimushanke valtion kanssa sisältää saman tavoitteen valtakunnallisesti. Hankinnoilla pystytään vilkastuttamaan Suomen ja paikallisesti kaupupunkiseutujen yrittämistä. ? INKAssa se iso tavoite on, että julkiset verovaroilla suoritettavat hankinnat valjastetaan myös paikallisen teollisuuden ja palvelutoiminnan kehittämisalus- osaamista kasvattamalla on mahdollista jättää seudulle enemmän rahaa, kuin että ne menisivät ylikansallisille yrityksille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen muistuttaa. Uuden projektin pääpaino on yritysten auttamises- ? Viime vuosina on väistelty hankinta-asiaa sanomalla, että EU säätelee sitä ja tätä. sa monimutkaisessa kilpailutusprosessissa sekä kaupungin uuden hankintastrategian teko. Joensuun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Miika Sunikka on mielissään uudesta projektista. ? Odotan siltä paljon. Se on kaupungilta selkeästi konkreettinen steppi. ? Olisi tärkeää, että kaupunki kontaktoisi paikallisia yrityksiä etukäteen kilpailutukseen tulevista hankkeista. Hyvin paljon päätöksiä tehdään ihan virkamiestyönä, Sunikka sanoo. ? Se, että paikalliset pääsevät tarjoamaan on yrittäjien etu ja kaupungin etu, hän jatkaa. KARI KARJALAINEN ANNIKA SUVIVUO taksi ja sitä kautta kilpailukyvyn kasvattamiseen. yrityksiin, paikallisiin yrityksiin vai kansainvälisiin yrityksiin?, hän kysyy. TERÄVIN KÄRKI RAJAA Haetaan vielä lisää konkretiaa. Kenelle Joensuu haluaa olla yrittäjäystävällinen? Kaupunginjohtaja Karjalainen hakee yrittäjäystävällisyyden polttopisteitä samaisesta INKA-sopimuksesta, jossa Joensuun seudun kasvualojen kärkiä ovat metsä ja biotekniikka, Venäjä-osaaminen sekä luovat alat. Vaikka Karjalainen korostaakin, että myös perinteiset alat kuten meijeritoiminta ja metalliteollisuus saavat edelleen tukea, rajaaminen on välttämätöntä. ? Pohjois-Karjalan talousalueella on 165 000 asukasta, emme voi kehittää kaikkea. Kärki perustuu siihen osaamiseen ja niihin luonnonvaroihin joita täällä jo on. ? Joensuulla on näistä vetovastuu valtakunnallisesti. Ei ministeriö suostuisikaan tukemaan muuta kuin kasvualoja. Miika Sunikka toivoo, että kaupunki tuotteistaisi tavoitteensa vielä selkeämmin. ? Kohdistuuko Joensuun seudun yrittäjäystävällisyys isoihin yrityksiin, pk- KOKO TODELLISUUS Kotimaan yritystoiminnan lisäksi Joensuussa on monikansallisia yrityksiä. ? Niitä tarvitaan vetureiksi ja alihankkijoiden leivän antajiksi, Sunikka sanoo. ? Eivät ne veturiyritykset tule tänne, jos alinhankintaverkostoa ei ole. Pitää ymmärtää se koko todellisuus. Koko todellisuuteen liittyy sekin, että yrittäjillä itselläänkin on vastuunsa yrittäjäystävillisyyden toteutumisessa. Siihen kuuluu vähintään rakentava asenne. ? Eihän koskaan sellaista autuutta tule, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Itse toivon, että kaupungin yrittäjäystävällisyys näkyisi nimenomaan ruohonjuuritasolla, että luotaisiin uskoa, Sunikka näkee. Kari Karjalainen huomauttaa, että esimerkiksi INKA-sopimus tulee kestämään aina vuoteen 2020 asti. Paljon tulee siis tapahtumaan. ? Me olemme vielä ihan alussa, hän lisää. ANNIKA SUVIVUO tuttaa. Täsmäkoulutuksessa kyse on työnantajayrityksen ja valtion yhteishankintana toteuttamasta koulutuksesta. TäsmäProto-hankkeen koulutuksista lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.osaamistayritykselle.fi Uusi rakennus?rma Joensuun seudulle Joensuun seudulla on aloittanut uusi rakennusalan yritys Jalava Remontit Oy. Yrittäjinä ?rmassa toimivat joensuulainen Kari Kontkanen ja enolainen Tommi Lehikoinen, joilla molemmilla on vuosien kokemus rakennusalalta eri tehtävissä. Jalava Remontit toimii koko Pohjois-Karjalan alueella, ja se on erikoistunut nimensä mukaisesti remontteihin. Palveluvalikoimaan kuuluu kuitenkin myös uudisrakentaminen. Sokos Hotel Koli Vuoden hotellimiljööksi Break Sokos Hotel Koli voitti Vuoden hotellimiljöö -sarjan Divaani-sisutuslehden äänestyksessä, jossa valittiin vuoden 2013 parhaat sisustamiseen ja asumiseen liittyvät tuotteet ja tekijät. Muut samassa sarjassa kilpailevat hotellit olivat Scandic Paasi ja Hotelli Fabian Helsingistä sekä Hotelli Onni Porvoosta. ? Oli upeaa päästä mukaan äänestykseen ainoana hotellina eteläisen Suomen ulkopuolelta. Vuoden hotellimiljöö -titteli on mahtava kiitos niille investoinneille ja kehittämiselle, mitä olemme Kolilla viime vuosina tehneet, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Juha Lindholm sanoo. Break Sokos Hotel Kolin kahvila-, ravintola-, kokous- ja vastaanottotilat uusittiin täysin marraskuussa 2012. Keväällä 2013 hotelliin valmistui kylpylä. Koli on saanut kuluvana vuonna myös muita valtakunnallisia tunnustuksia. Alkuvuonna Koli valittiin vuoden retkikohteeksi, ja huhtikuussa vuoden hiihtokeskukseksi. Dreamissa personal trainer -palveluja Joensuulainen Tanssikoulu Dream laajentaa personal trainer -palveluihin. Valmentajana toimiva Tanja Peura on aloittanut syksyyn saakka kestävän koulutuksen marraskuussa, mutta palveluja saa jo nyt. Palvelu on Peuran mukaan tarkoitettu periaatteessa kenelle vain, olipa tavoitteena laihdutus, kiinteytys tai lihasmassan hankinta. 11 VIISUMIT VENÄJÄLLE 1-vuoden viisumi alk. 125? Kysy lisää! p. 0400 800 140 Rantakatu 26 B, 80100 Joensuu, p. 0400 800 140 www.karjalanviisumit.fi KIITOS! Sydämellinen kiitos vaivannäöstänne, hyvät ystävät! Työ jatkuu ? tarvitsemme edelleen paljon, paljon yy laadukasta myytävää. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014! Torikatu 19 (013) 226 001 ark. 10-18 la 10-15 Maksutonta yritysneuvontaa! Kutsu Josekin yritysneuvoja käymään tai tule tapaamaan meitä. Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä. Kun pohdit liiketoimintasi suuntaa tai yrityksen kehittämistä, ota tueksesi keskustelukumppani ja toimialueen tunteva asiantuntija ? JOSEK Oy:n yritysneuvoja. Ota yhteyttä! Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu | P. 020 721 8770 www.josek.?
• 12 Keskiviikko HEILI Urheilu toimitus@heili.? Seikkailu-urheilua kymmenen vuotta Karelian Seikkailu-urheilijat ry täyttää tulevana kesänä kymmenen vuotta. Noin 50-jäsenieksi kasvaneen Karsun merkkivuotta sävyttävät erilaiset tapahtumat, joista ensimmäinen on Kolilla helmi?maaliskuussa järjestettävä Wiima. Tuttujen kesälajien lisäksi Wiiman lajikirjoon ovat kuuluneet muun muassa potku- kelkkailu, hiihto, ratsastus ja lumikenkäily. Maalis?syyskuussa järjestetään Kierdo Cup, joka pohjautuu naapuriseurojen järjestämiin tapahtumiin. Eniten pisteitä eri osalajeista kerännyt osallistuja voittaa koko cupin. Kierdo Cupin lajeina ovat hiihto (Pogostan Hiihto, Ilomantsin Urheilijat), suunnistus (toukokuu, Kalevan Rasti), maastopyöräily (elokuu, järjestäjä tarkentuu) ja polkujuoksu (Kalevan Rasti ja Joensuun Kataja, syyskuu). Huhtikuussa (5.?6.4.) Kontiolahden ampumahiihtostadionilla hiihdetään 5.? 6. huhtikuuta uusi 24-tuntinen tapahtuma, johon voi osallistua soolona tai porukalla. Vaarojen maraton kuuluu monen seikkailu-urheilijan kalenteriin. KUVA: STUDIO KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ Parisuhde vahvalla pohjalla Kun MM-hopeamitalisti ja EM-kultamitalisti päätyvät saman katon alle, on tuloksena voimanostoa vappunakin. Nauru tyrskähtelee Joensuun Puntti-Poikien Noljakan kuntosalilla, kun seuran urheilijat Virve Ilves ja Tomi Vikla vastaavat kysymykseen parisuhteen ja valmennussuhteen yhteensopivuudesta. Voimanostossa ja penkkipunnerruksessa menestystä niittänyt pari löytää yhdessä harrastamisesta lähinnä hyviä puolia ? vaikka joskus on valmennettava poistunutkin kesken harjoituksen. ? Minä valmentajana voisin sanoa, että välillähän se vastaan väittää, Tomi Vikla tuumaa ilkikurisesti. ? Hirmu helppo on olla, kun Tomi valmentaa. Ei tarvitse soitella kenellekään tai odotella, vaan Tomi on melkein aina mukana harjoituksissa, Ilves myöntelee. Yli 20 vuotta voimanostoa ja penkkipunnerrusta harrastanut Vikla nappasi kuluneena vuonna penkkipunnerruksen SM-kultaa yleisessä ja veteraaniluokassa sekä EM-kultaa ja MMhopeaa veteraaniluokassa. Ilves on harjoitellut voimanostoa puolisonsa valmennuksessa vasta noin kahden vuoden verran lapsen syntymän jälkeen, mutta saldona on jo iso liuta saavutuksia. Kuluneen vuo- ? Aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi on seuraavan päivän harjoitus mielessä. VIRVE ILVES den aikana Ilves on voittanut voimanoston EMkultaa naisten yli 40-vuotiaiden luokassa, SM-kultaa sekä avoimessa että yli 40-vuotiaissa sekä penkkipunnerruksen SM-hopeaa yli 40-vuotiaissa. ? Se on meidän yhteinen harrastus. Parisuhteessa on tärkeää olla muutakin yhteistä tekemistä kuin se arki, Ilves miettii. LAHJOJA TÄYTYY OLLA Viklan urheilutausta on joukkuelajeissa. Jalkapalloa ja jääkiekkoa pelannutta miestä ovat voimailulajit aina kiehtoneet. Ilves on löytänyt voimanostosta paljon uutta kuntosaliharjoitteluun, ja selkävaivoille hän on voinut heittää hyvästit. Oman kunnon kohoaminen jos mikä motivoi. ? Tämänikäisenäkin naisena pystyy vielä kehittymään, ja tuloksia tulee koko ajan, Ilves sanoo. Lyhyestä harjoittelutaustastaan huolimatta Ilveksellä on hallussaan voimanoston veteraanien Suomen ennätys jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastanoston yhteistuloksella 365 kiloa. Ilveksen EM-kulta puolestaan oli Puntti-Poikien voimailuseuran historian ensimmäinen voimanoston EM-mitali. Kuntosalihistoriaa naisella on, mutta samoilla tekniikoilla ei voimanostossa pärjää, vaan uudet on opeteltava ja luontaista lahjakkuuttakin tarvitaan. ? Kyllä siinä pitää lahjoja olla, ei ne painot muuten nouse. Sen huomasin, kun aloin valmentamaan Virveä. Olimme kuntosalilla ja Virve teki jalkaprässiä, kun paikalle tuli vuosia treenannut kaverini. Hän kysyi, että kuka tässä on tehnyt ja otti kahdenkympin lätkät päistä pois, kun ei jaksanut niillä painoilla, Vikla muistelee. JUHLAPÄIVÄT UUSIKSI Voimailulajeissa ikä ei määrää menestymisen mahdol- Virve Ilveksen ja Tomi Viklan treeneissä apu on aina lähellä, jos ote tangosta lipsuu. KUVA: HEINI MAKKONEN lisuuksia. Sen sijaan tärkeintä on kauaskantoinen ote harjoittelusta. ? Itsekin olin jo 35-vuotias, kun aloin pärjäämään. Laji vaatii pitkäjänteistä työtä. Tähän on liitetty paljon dopingin käyttöä, ja ne puheet syövät kovalta työltä pohjan, Tomi Vikla harmittelee. Samaa lajia treenaavalle puolisolle löytyy niin kisoissa kuin treeneissäkin tehtävää, sillä aina tarvitaan tsempparia, varmistajaa tai huoltohenkilöä. Yhteinen voimailuharrastus tulee herkästi perässä kotiin asti. ? Meillä puhutaan voi- manostosta. Aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi on seuraavan päivän harjoitus mielessä, Ilves nauraa. Tavoitteellisen treenaamisen soluttaminen arkeen kolmivuorotyön ja perheelämän keskelle vaatii hiukan järjestelyjä ja yhteistyöhaluiset isovanhemmat. Vuotuiset juhlapäivät löytävät uudet paikkansa kilpailukalenterin mukaan, ja kisan jälkeen on taas aikaa ottaa rennosti. ? Sen voi sanoa, että ukista ja mummista on ollut korvaamaton apu, Vikla sanoo. ? Juhannusaattona ja ju- ? Info Virve Ilves ? Voimanoston yli 40-vuotiaiden naisten EM-kultaa ja SMkultaa, SM-hopeaa penkkipunnerruksen yli 40-vuotiaiden naisten luokassa ja SM-kultaa voimanoston avoimessa luokassa. Tomi Vikla ? Muun muassa penkkipunnerruksen veteraanien MMhopeaa, veteraanien EM-kultaa ja SM-kultaa sekä yleisessä että veteraaniluokassa. hannuspäivänä ollaan salilla, kun toiset viettävät juhannusta, ja vappuna? Meillä se ei katso päivää, vaan silloin kun on treeni, niin se on tehtävä, Ilves toteaa. HEINI MAKKONEN
• HEILI 8.1.2014 Lieksalaista taidetta Kolin luontokeskus Ukossa menot Tiedot keskiviikon lehteen tiistaihin klo 13 ja sunnuntain lehteen torstaihin klo 13 mennessä. toimitus@heili.? Karjalan Heili, Menot, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu JOENSUU KONSERTIT Ortodoksisen kamarikuoron Pavel Tsesnokovin Panihida, vainajien muistopalvelus -konsertti Rantakylän ev.lut. kirkossa su 12.1. klo 15. Kuoroa johtaa dir.cant. Juhani Matsi, solisteina sopraano Sanna Heikkinen, tenori Heikki Hattunen, baritoni Aleksi Suikkanen, resitointi Jyrki Härkönen ja Juha-Pekka Okulov. ROCK/KEVYT Garagefest vaihtoehtomusiikin festivaali 10.-11.1. Kerubissa. Pe 10.1. esiintyjinä Bon Jouni, Pekko Käppi, Räjäyttäjät, Night Lives ja Wasted. La 11.1. The Dirge Organ, Black Magic Six, Death Hawks, Santa Cruz ja Black Lizard. Juha Metsäperä pe 10.1. ja Helmenkalastajat la 11.1. Riversidessa. Sputnik pe-la 10.-11.1. klo 21-04 Ilonassa, K-22. Kadi Vija Quartet ja Virta-trio jazzkonsertissa Teatteriravintolan terassilla la 11.1. klo 20. ELOKUVAT Frozen ? Huurteinen seikkailu (K7/K4) Tapio 1/2, 3D: to 17, pe 15.30, la 13.15, su 12.30, ma-ti 16.30, 2D: la 12.30, su 12. Ella ja kaverit 2 ? Paterock (S) Tapio 2/1 to 16, la 15.45, su 15, ke-to 16.45. Ei kiitos (K12) Tapio 1/2 pe 17.45, la 14.45 ja 17.45, su 14.15 ja 17.15, ma-to 19. Hobitti ? Smaugin autioittama maa (K12) Tapio 1/3, HFR 3D: ke-to 19.30, pe-la 20, su 19.30, 2D: la-su 15.15, 3D: ma, ti ja to 20. Ainoat oikeat (K7) Tapio 2 ke-to 19, pe-la 17, su 16.30, ma-to 17. The Wolf of Wall Street (K16) Tapio 2 ke-to 18, pe-la 19.30, su 19, ma-to 19.30. Vaahteramäen Eemeli ja Iida (S) Tapio 3 la-su 13.45. Walter Mittyn ihmeellinen elämä (K7) Tapio 3 ke-to 18.45, pe 16, la-su 18.30, ma-ti ja to 17.30. Paranormal Activity: Merkityt (K16) Tapio 3/4 pe 21.15, la-su 21, ma-to 18.30. Nälkäpeli ? Vihan liekit (K12) Tapio 3 pe 18.15, ke 19.45. Isänmaallinen mies (K12) Tapio 4 to 16.30, pe-su 16.15 ja 18.15, ma-to 16.15. Oldboy (K18) Tapio 4 pe-to 20.30. Justin Bieber?s Believe (S) Tapio 3/4 to 16.45, la 14.15, su 13.45. TEATTERI 13 uponnutta vuotta to 9.1. klo 18.30 ja pe 10.1. klo 14.30 sekä Katri Helena eli kuu järven yllä -musikaali pe 10.1. klo 19, la 11.1. klo 13 ja 17 Kaupunginteatterissa. Luolamies pe 10.1. klo 18.30 Teatteriravintolan lasiterassilla. Vaavin salattu elämä la 11.1. klo 10 ja 14.30 Teatteriravintolan Teatteriklubilla. NÄYTTELYT Iloa ja rakkautta Taidekartan joulukalenteri Joensuun Lieksalaisten taiteilijoiden, valokuvaaja Toni Kiiskisen ja kuvanveistäjä Hannu Hirvosen, Pohjoinen? NORD-näyttely on esillä Kolin luontokeskus Ukossa 3.1.?28.2.2014. Näytteillä on valokuvia, vuolukiviveistoksia ja reliefejä. Ikivanhaa ja uutta tekniikkaa yhdistävä näyttely samoilee vuosituhansi- en halki aina tähän päivään saakka ja pohtii pohjoisen ihmisen elämää ja sisintä. Toni Kiiskisen (s. 1978) ja Hannu Hirvosen (s. 1978) näyttelyssä yhdistyy kaksi erilaista taiteen muotoa yhdeksi kokonaisuudeksi. ? Valokuva on verrattain uusi tekniikka, mutta kiveä ihminen on osannut muokata jo vuosituhansien ajan. Näyttelyn perusta rakentuu näiden kahden tekniikan erilaisuuksien varaan, kertoo Toni Kiiskinen. Sekä Kiiskinen että Hirvonen ovat molemmat opiskelleet taidealaa Joensuussa ja ovat pitäneet aiemminkin yhteisnäyttelyitä. ? Elämme harhakuvissa emmekä usko menneisyyteen, perinteisiin emmekä ääni-oikeuteen. Syömme vakuumikalaa ja einespullaa, valottavat Toni Kiiskinen ja Hannu Hirvonen näyttelynsä tausta-ajatusta. ? Ihminen taantuu tekijästä sivustaseuraajaksi. Harva muistaa kädentaitoja, jotka ennen olivat elinehto. Emme muista mekään, siksi olemme tässä, taiteilijat myöntävät. kävelykadun Sermipaviljongissa nähtävillä 13.1. saakka. Lapsuus, näyttely lapsuudesta ja lasten oikeuksista 18.1. saakka sekä Matkalla Karjalassa -perusnäyttely P-K:n museossa Carelicumissa ma-pe 9-17, la 10-15, Koskik. 5. Galleria Kohina ja taidelainaamo ma-pe 12-17, la 12-16 Taitokortteli, Koskik. 1. Rinnallakulkija, omaisten prosessinäyttely 9.-25.1. Taidekeskus Ahjo, Kirkkok. 23, ti-pe 12-18, la-su 12-15. Mahoton 11, P-K:n ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän valmistuvien opiskelijoiden näyttely 9.-30.1. Lisäksi Ahjon Koksisalissa 2. vuoden opiskelijoiden Poikkeema 12 -näyttely. ?Joulun liepeiltä? Ilkka Salmen öljyvärimaalauksia 3.-31.1. ti-pe 13-18 ja la 11-15 Galleria Harhassa, Kauppak. 44. ?Jalanjälkiä? Botanialla 3.-31.1. Sari Kaakisen taidetta kabinetin galleriassa, mm. akryylimaalauksia, grafiikkaa, valokuvia, keramiikkaa. Huone 7 Reetta GröhnSoinisen ja Johanna Turusen taiteilijatyöhuone avoinna to-pe 10-14, Pamilonk. 7. Jorma Turtiaisen maalauksia ja veistoksia Kotiateljeessa Killintie 22, p. 013-822 660 tai 0400 175 596. Ilmoita tulostasi. Harrastemuseo Käspaikka, Notkok. 11, Jns. Avoinna aina, kunhan ensin soitat Airille p. 312 285 tai 050 496 0631. Elämäni matka Eeva Saurion taidenäyttely Kuntohovilla, Nepenmäenk. 2. Aiheena kodin ekologiset valinnat. Rantakylän nuorisotalo BOBO Pataluodonk. 2, kirjaston takana. Aukioloajat: ma klo 13-15 (3.-7. lk) ja 15-20 (ylemmät luokat), ti klo 13-17 kaikki nuoret, ke klo 13-15 (3.-7. lk) ja 15-20 (ylemmät luokat), to klo 13-17 (3.-7. lk) ja 17-20 (ylemmät luokat), pe klo 15-19 (3.-7. lk) ja 15-22 (ylemmät luokat). Lappilaisten tuppi-illat Karaokebaari Lailassa ma klo 18-21. Ruokajakelu ke 12.30 alk. Vapaasrk:ssa, Kalevank. 36. Oma kassi mukaan. MUUTA Naperokoris Kanervalan koululla lauantaisin 4.1. alkaen, 3-4v klo 13-13.45 ja 5-6v klo 14-15. Mukaan mahtuu kaikki innokkaat pojat ja tytöt. Joensuun tiistaikerho aloittaa kevätkauden toiminnan ti 14.1. klo 13-. MLL:n Joensuun perhekahvilat to 9-12 Hukanhauta, Kylätalo, Kartanotie 3, ja pe 9-12 keskusta, NNKY:n tilat, Malmik. 2. Liekun vertaistukiryhmä Lietsut to 9.1. klo 16.30 Perheentalossa, Rantak. 15. YMPÄRISTÖ NÄYTTELYT Mahotonta kurssilta 2011 Mahoton 11 on Ahjossa avautuva Pohjois-Karjalan Ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden valokuvanäyttely. Pääosa näyttelyn tekijöistä on aloittanut opiskelunsa Joensuussa Otsolan toimipisteessä syksyllä 2011 ja valmistuu keväällä 2014. Näyttelyssä on esillä useita yksittäisiä teoskokonaisuuksia eri tekijöiltä. Mahoton 11 pyrkii rikkomaan rajoja valokuvauksen kaikilla osa-alueilla aina studiokuvauksesta dokumentaariseen valokuvaukseen. Esillä on muun muassa hulvattomia lemmikkikuvia, hämmästyttäviä ilmakuvia ja fantasiapainotteisia photoshop-tutkielmia. Lisäksi Ahjossa on esillä Koksi-salissa audiovisuaalisen viestinnän toisen vuosikurssin opiskelijoiden Poikkeema 12- näyttely, joka on toteutettu osana prosessi-nimistä opintokokonaisuutta. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Korjaamo (Leluauton uusi elämä) -näyttely 3.-30.1. Outokummun Kirjastogalleriassa, Kouluk. 7. 8 naulan näyttely: Seija Korpelaisen teoksia 9.12.-31.1. Outokummun vanhainkodilla, Jokipohjank. 25. Ultimate Space Koli -työpajanäyttely ja ?Pohjoinen?NORD? Toni Kiiskisen ja Hannu Hirvosen valokuvia, vuolukiviveistoksia ja reliefejä 28.2. saakka sekä ?Tunteella ? Madagaskarin luontoa ja elämää? Pia Janhosen valokuvia 3.1.-31.3. Kolin luontokeskus Ukossa,YläKolintie 39. Avoinna 3.-11.1. ma-su 10-17 ja 12.1.-15.2. ma-la 10-17, su 10-15. Maanalaiset Maailmat -valokuvanäyttely Ruskealan marmorikaivoksesta 18.11.-11.4. arkisin klo 10-15 Outokummun Kaivosmuseossa. Sirun Luontopuu ma-pe 10-18, la 10-14 sekä sop. muk. Vuonoksentie 28 B, Oku. P. 553 662. MUUTA Mahoton 11 -näyttely pyrkii rikkomaan valokuvauksen rajoja. KUVA: MINNA KARTTUNEN Näyttely on avoinna 9.?30. tammikuuta taidekeskus Ahjossa Kirkkokatu 23:ssa. Ahjo on avoinna tiistaista perjantaihin kello 12?18 ja viikonloppuisin kello 12?15. Kansalaisopiston avoimien ovien päivä Ylämyllyn yritystalossa la 11.1. klo 10-13. Esittelyssä taiteen ja kädentaitojen kurssit, mm. tekstiili-, keramiikka- ja hopeatyöt, taidegrafiikka, pihakivien asennus sekä taiteen perusopetus. Tähtinäytännöt Jakokosken tähtitornilla 7.1.-25.3. tiistaisin klo 19-21. Pilvisellä säällä tähtikalliolla pidetään esitys tähtitieteestä ja syvän taivaan kohteista. Esityksen jälkeen voi tutustua välineistöön. Koli Jazz yhdistää valtakunnan huiput ja paikalliset Koli Jazz 2014 -festivaali 17.?18. tammikuuta tarjoaa perjantaista lauantaihin tasapainoisen yhdistelmän suomalaisen jazzin valtakunnallisia huipputekijöitä ja paikallisten taitajien parhaimmistoa. Perjantai-illan pääesiintyjinä ovat HERD ja Aili Ikonen Jazzbasilli-ohjelmistoineen. 13 Aili Ikonen on nopeasti noussut yhdeksi maan nimekkäimmistä jazzlaulajista. Sekä Jazzbasilli-ohjelmisto että Ikosen toinen ajankohtainen projekti, Tribute to Ella, ovat saaneet hyvän vastaanoton. Vibrafonitaituri Panu Savolaisen kansainvälisestikin palkittu HERD-trio edustaa nuoren jazz-sukupolven huikeaa osaamista virtuoosimaisella ja mukaansatempaavalla tavalla. Lauantain ohjelman kruunaa Antti Lötjönen Quartet East, muun muassa The Five Corners Quintetistä ja Ilmiliekki Quartetista tunnetun huippubasistin uusi yhtye. Tapahtuman avaa Kolina, basisti Esko Kauppisen luotsaama yhtye, jonka kaikki jäsenet ovat esiintyviä muusikoita ja Joensuun konservatorion opettajia. Yhtyeen laulusolistina on Emilia Sowah. Lauantai-illan aloittaa Mika Vanhanen Ensemble, jonka vastikään ilmestynyt levy Punainen lipas on kerännyt laajalti kiitosta. Jazzbasilli on laulaja Aili Ikosen ajankohtainen projekti. KUVA: AJ SAVOLAINEN