Käpylä-lehti 3/2008 - Lehtiluukku.fi

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 3 9.4.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Harjoittelijana saattokodissa Pirjo-Riitta Lundin elämänmuutos Jukka Orman sähkökitara soi myös kirkossa Harvoin tarjolla Elisa Korjus Ravintola Karjalantupa Avoinna: ma-pe 9 - 16 lounas 11-14 MASURKKA masurkka@k-market.com Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa Alepa · AON · Café Picnic · Grillikioski · Hammasogeli · Helsingin OP · Hiusateljee · Korukello Ogeli · Melissa Oy Terveyspalvelut · Nordea · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · Oulunkylän Apteekki · Ravintola Mr.Hugo · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän fysikaalinen hoitolaitos · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Kauppakeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · OULUNKYLÄ
HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 9.4.2008 Kohtauspaikalla arkiliikunta on hauskaa Mikko Haapoja E n ole koskaan jaksanut hölkätä, käydä salilla tai polkea kuntopyörää. Liikkumisella pitää olla päämäärä, perillä on oltava jokin tehtävä, muuten se ei tunnu mielekkäältä. Ehkä taustalla on monilapsisen lapsuuskodin perintö: talosta ei menty koskaan ulos ilman tehtävää. Mutta arkiliikunta onkin järkevää ja lisäksi se on kivaa. Minulla on ilo olla työpaikassa, jossa on joustava työaika. Siksi pystyn lähes joka aamu kävelemään töihini Alppilaan. Siinä yhdistyvät mainiosti huvi ja hyöty. Kunto kasvaa ja samalla voi tarkkailla luonnon tapahtumia. Kun lähtee hyvissä ajoin, ei tarvitse pitää kiirettä. Voi kumartua katsomaan leskenlehtiä ojanpenkalla ja tutkia puiden ja pensaiden silmuja. Joka päivä ne ovat hieman isompia. Työmatkani on aika lyhyt, mutta voin pidentää sitä reittivalinnoilla. Voin kulkea Valtimontien, Intiankadun, Jyrängöntien tai Käpylän kentän kautta. Kaikilla reiteillä on puolensa. On mukava katsella Käpylän ja Kumpulan kauniita pihoja ja taloja. Krookukset ja narsissit ovat jo viittä vaille kukassa, pihalinnut lisääntyvät aamu aamulta ja valo vetää ihmisetkin ulos. Monet linnut ovat jo aloittaneet kevätlaulunsa. Mustarastaat huiluttelevat ja viherpeipot ryystävät. Eräänä päivänä jossakin Kumpulassa kuulin kuinka talitiainen lauloi puhtaasti ti-ti-tyy, ihan niin kuin niillä ennen oli tapana. Nykyisinhän talitintit laulavat kiireisesti ja lyhyin sävelin. Saan valtavasti voimia työpäivään katselemalla vain hetken vaikkapa variksia tai harakoita. Jyrängöntiellä seurasin eräänä aamuna kuinka varis asetteli oksia tärkeän näköisenä ristiin rastiin puussa. Samalla se vilkuili toiveikkaana viereisessä koivussa istuvaa naarasta, yritti tehdä vaikutusta rakentamistaidoillaan. Yrityksiä voi olla useita, ja ne voivat mennä kaikki hukkaan. Harakoilla on puolestaan meneillään kokoontumisajot. Siinäkin touhussa katsotaan kuka on vahvin tai komein. Päämääränä on pesimispuuhat. Matkalla voin laskea lintupinnoja: varpunen, pikkuvarpunen, varis, harakka, viherpeippo, talitiainen sinitiainen... Joka päivä tulee uusi laji mukaan. Odotan innolla, milloin peippo kajauttaa ensimmäisen säkeensä ilmoille. Kiuruja on kuulemaa jo tullut. Pitääkin käydä katsomassa niitä Viikin pelloilla. Iloista kevättä kaikille lukijoille! Alice Karlsson Mikko Haapoja on nuori säveltäjä ja muusikko. Hänen musiikkinsa kumpuaa skandinaavisesta nykykansanmusiikista. Sitä on mahdollisuus kuulla Taiteen vaihtolavalla Kalliossa. Uusi puheenjohtaja haluaa nostaa KäpyläSeuran profiilia Käpylä-Seuran uusi puheenjohtaja Matti Eronen asuu Puu-Käpylässä Helsingin kansanasunnoissa. Hän arvostaa ympäristöä ja puolustaa asukkaiden etuja. M atti Erosella on monia haasteita edessään. Tärkeimpiä niistä on luoda seuralle entistäkin aktiivisempi rooli. - Pitäisi päästä yhä useammin askelen edelle, lausunnon antajasta aloitteentekijäksi. Ensitöikseen Eronen kaavaileekin visiotyöryhmän perustamista. Se pohtisi Käpylä tulevaisuutta, asemaamme kokonaisuudessa. Se avaisi keskusteluja ajankohtaisista aiheista, joista Käpylä-Seura tekisi aloitteita ja olisi siten liikkeellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehtävistä tärkeimmiksi ja ajankohtaisimmiksi Eronen luettelee liikenteen haittojen vähentämisen, palvelujen turvaamisen ja viheralueiden ja rakennuskulttuurin säilyttämisen. Käpylän viheralueet ja ympäristö ovat tulleet puheenjohtajalle tutuksi sekä kodin että työn kautta. Hän on kymmenen viime vuotta työskennellyt Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimiston päällikkönä ja sitä ennen muun muassa yleiskaavoittajana. Sydämenasiana on rakennetun ja rakentamattoman ympäristön muodostama kokonaisuus, joka Käpylässä on erityisen tärkeä. - Miljööhän luotiin alun perin juuri siten, että talot, puutarhat, puut ja pensaat sopivat yhteen ja luovat esteettisen kokonaisuuden. Pihojen ja puutarhojen lisäksi on pidettävä kiinni yhteisistä viheraluista. - Taivaskallio on keskeinen. Tärkeitä ovat myös pienemmät puistot, kentät ja yhteydet laajemmille virkistys- ja ulkoilualueille Keskuspuistoon, Vantaanjoelle, Viikkiin ja merenrantaan. Eronen uskoo Käpylän voimaan. - Vaikka joitakin palveluja on kadonnut olemme saaneet myös uusia asukkaita ja yrityksiä, jotka saattavat edesauttaa palvelujen pysymisessä. Tilanne on kuitenkin ristiriitainen. - Jos haluamme lisätä palveluja, pitäisi ihmisiä saada lisää. Mutta toisaalta täydennysrakentaminen on Käpylässä melko vaikeaa. Asukkaitten etujen valvojana Matti Eronen muutti perheineen 1976 Pohjolankadulle Helsingin keskustasta. Toinen lapsi oli syntymässä ja muutos oli mieluinen. - Olimme käyneet täällä kävelyllä ja haaveilimme että jospa joskus... Pohjolankadulla Eroset viipyivät 11 vuotta, jonka jälkeen he saivat isomman asunnon Sampsantieltä. - Kun tähän päädyimme, ei meillä ole ollut mitään kiirettä toisaalle. Lapset ovat jo muuttaneet pois, mutta nyt ovat vuorossa lapsenlapset. Isoisä tulikin juuri Intianpuistosta, jossa hän oli viettänyt parisen tuntia pojantyttärensä kanssa. Parhaillaan Eronen on työstään lomalla, jonka jälkeen koittavat eläkepäivät. Fillarimatkat Keskuspuiston halki työmaalle ovat ohi. Työelämässä karttuneita taitoja hän aikoo kuitenkin käyttää vielä pitkään. Uusi pesti Käpylä-seuran puheenjohtajana alkoi juuri, ja työ vuokralaisten edustajana Helsingin kaupungin kiinteistöyritysten hallinnossa jatkuu. Erosen mielestä Helsingin vuokralaisdemokratia on melko hyvin onnistunut. Se lähtee perustasolta: Taloissa ja kortteleissa on talotoimikunta, yhtiön alueella vuokralaistoimikunta ja kaupungissa vuokralaisneuvottelukunta. Eronen toimii kaikilla tasoilla ja on lisäksi Kansanasuntojen hallituksen jäsen. - Olennaisimpia asioita meillä on tällä hetkellä talojen peruskorjauksen uusi kierros, jossa on pohdittava monia seikkoja. Muun muassa ympäristöasiat ovat siinä kiinteästi mukana. Yhtiössä on käsitelty myös asumismukavuutta ja asumisväljyyttä. Eräs merkittävä seikka oli aikoinaan ullakoitten ottaminen asumiseen. Kun suojeltuja rakennuksia ei voi laajentaa, ullakoista saatiin lisää tilaa perheille. Neuvottelukunnassa Eronen on joutunut ottamaan kantaa muun muassa vuokra-asukkaiden asumisturvaan sekä vuokra-asuntojen uustuotantoon. Sananvaltaa asukkaille Alueellinen lähidemokratia on Erosen mielestä eräässä tienhaarassa Helsingin seudun tiivistäessä yhteistyötään ja -hallintoaan. Hänen mukaansa vahvan seudullisen näkemyksen rinnalle tarvitaan paikallisen tason näkemys ja keskusteluyhteys. Käpyläkin on pienen kaupungin kokoinen kaupunginosa. Se, millaista aluehallintoa tarvitaan, on pohdittava tarkoin. - Hallintoa ei tarvita hallinnon vuoksi. Pääasia on, että asukkailla olisi sananvaltaa omaa asuinaluetta koskevissa kysymyksissä. - Pidän ihmisten vaikuttamismahdollisuutta äärimmäisen tärkeänä. Käpylä-Seura toimii osaltaan viestinviejänä ja yhteistyön rakentajana, myös naapurikaupunginosiin. Alice Karlsson Puheenjohtajan palstan Eronen avaa seuraavassa Käpylä-Lehdessä. KUMPULALAISEN MUUSIKON Mikko Haapojan musiikkia voi kuulla huhtikuussa Taiteen vaihtolavalla Flemarilla. Siellä pyörii parhaillan moniääninen yksinpuhelu rakkaudesta Rakkaustestejä.Remix. Työryhmässä ovat Haapojan lisäksi Marja Tuominen, Anita Sundberg ja Sanna Kukkonen. Taiteen vaihtolavan ideana on, että vaihtoehtoinen taide päsee omakustannushintaan esille. Siellä on ollut teatteria, musiikkia, galleria ja monialaista taidetta. Nimi viittaa siihen, että tilassa voivat eri artistit saada esiintymismahdollisuuden. Rakkaustestejä.Remix kertoo noin 30-vuotiaan naisen kipeistä tunnoista. Moniääninen yksinpuhelu on esitetty aiemmin Kumpulan kasvitarhalla, mutta se on siitä jalostunut. Muun muassa tekstejä eri runoilijoilta on tullut lisää. Taiteen vaihtolava on intiimi, pieni tila. Sinne mahtuu kerralla noin 20 katsojaa. Rakkaustestejä.Remix -esityksessä on minimalistinen valosuuuunnittelu ja äänimaisema, joka tukee esiintyjän eri tunnelmia ja tiloja. Mukana on myös sävellettyä musiikkia. Haapojalla on nykykansanmusiikillinen tausta. Rakkaustestejä.Remixissä soi piano, haitari, pienkanteleet ja monia muita soittimia prosessoituna. Osa sävellysteoksesta on tehty tietokonella. Haapoja opiskelee parhaillaan Sibelius-Akatemiassa musiikkiteknologiaosasolla, mutta on myös kansanmusiikkiosastolla nyckelharpa- ja jouhikko-opissa. Musiikkiteknologian opinnot tarjoavat vakaan osaamisen äänituotantoon sekä opetustyöhön. Elokuvasävellys saataa silti vetää Haapojaa puoleensa eniten. - Vahvuuteni on monipuolisuus, pystyn äänitetuotantoon ja sävellän sekä soitan. Haapojalla on myös bändi, Kerkkä. Se on kansanmusiikkia esittävä yhtye, joka on pienen tauon jälkeen taas aktivoitumassa. Haapojan musiikkia ei voi kategorisoida, mutta skandinaavinen nykykansanmusiikki kiehtoo häntä. Joitakin kaikuja voi kuulua esimerkiksi Nordmanilta. Kerkkä työllistää Haapojaa jatkossa samoin kuin jo lukioajoista lähtien toiminut Mikko Haapojan sinfoninen orkesteri, jolle on syntynyt uutta musiikkia. Idea on, että yhdelläkin miehellä voi syntyä rockorkesteri. En soita siinä kaikkea itse, vaan osa tulee nauhalta. Mukana on tarvittaessa myös muita muusikkoja. Mikko Haapoja soittaa piano, harmonia, haitaria ja nyckelharpaa (avainviulu) ja jouhikkoa. - Soitan kaikkea muuta paitsi puhallinsoittimia. Ne jätän vaimolleni. Alice Karlsson Rakkaustestejä.Remix moniääninen yksinpuhelu rakkaudesta. Taiteen vaihtolava Fleminginkatu 21, Kallio. Esitykset huhtikuussa: 9., 10., 11., 12. ja 13. päivä klo 19.00. Siitä eteenpäin jatkaa esitys työstä ja identiteetistä: Yksi versio minusta. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy toukokuun 4. päivä. Aineisto toimitukseen 21. huhtikuuta mennessä.
3 Ilmestynyt vuodesta 1951 9.4.2008 Ähtäriläisiäkin itkettää Itkuvirret jatkavat maanvalloitustaan. Nyt Pohjanmaallakin osataan jo itkeä. Kevät laulattaa Kevätlaulu Käpylän kallioilla 27.4. klo 10.00 O lin kuuntelemassa Äänellä itkijät ry:n tilaisuudessa Karjalatalolla itkuvirsiä. Itkuvirret yhdistetään Karjalaan, mutta äänellä voi itkeä missä päin maailmaa tahansa. Sen todisti ähtäriläinen sokea itkijä Aino Puusaa, joka esitti kolme kotirintamanaisille omistettua runoa avustajansa Helena Kaartisen kanssa. . Ähtärin naisten itkuinnostus syntyi käpyläläisen Pirkko Fihlmanin kursseilla. Neljän naisen ryhmä on rohkaistunut tekemään ja esittämään itkuvirsiä yhdessä. - Tähtemme on ehdottomasti Aino Puusaa, joka on synnynnäinen Larin Paraske, naiset kehuvat. Ääni avaa ihmisen Aino Puusaan esityksen jälkeen äänenkäytön terapeutti Sirpa Heikkinen kertoi, miten ääntä tuottavat lihakset voidaan rentouttaa. - Julkinen äänen itkeminen on kokemus, jolla on hoitava vaikutus. Siinä ego ei puhu vaan itkijä on välittäjä. - Mutta sitä ennen äänestä on poistettava kireys. Heikkinen opasti kuulijoitaan rentoutumaan muun muassa ravistelemalla, erilaisilla asennoilla ja mielikuvaharjoittelulla. - Tavoitteena on pakottamaton ääni. Yksi harjoituskerta ei riitä kiireen ja stressin kireyttämälle äänelle, mutta hauskaa oli! Alice Karlsson Aino Puusaa itkee ja Helena Kaartinen avustaa. Jyrki Kallius ja harri Heikkilä Karjalankalliolla Kevätlaulujulisteen kanssa. Huhtikuussa Käpylän kallioilla raikaa kuorolaulu. Kuorot tuo iloksemme Käpylän Tiernapojat, joka haluaa tehdä kevätkuoroista tiernapoikien tapaan perinteen kotikyläämme. Pieni ongelma syntyi siitä, ettei kallioilla ole nimiä, mutta tiernapoikien Jyrki Kallius antaa ne nyt. Kuorot esiintyvät Kalervonkalliolla (pieni rakentamiselta säästynyt kallio Mäkelänkadun ja Kalervonkadun välissä), Väinölänkalliolla (kirkon takana), Karjalankalliolla (Karjalatalon edessä), Pohjolankalliolla (Pelastuslaitoksen ja ruotsinkielisen ala-asteen takana) ja Nyyrikinkalliolla (Vuoritalon kallio), jonne tulee kaksi kuoroa. Kuorot lähtevät asemiinsa päiväkoti Pellavasta klo 9.30 Pohjolankadulta aivan kuten Tiernapojatkin joulukuussa. Kuorolaiset kävelevät kukin omalle kalliolleen ja aloittavat laulun kello 10.00, kun kirkonkellot lakkaavat kumajamasta. Kun kuorot ovat laulaneet kolmeneljä lauluansa ne marssivat Taivaskalliolle, jossa ne laulavat yhdessä. Siellä on myös kansanmusiikkibändi soittamassa. Kuoroilla saa olla yleisöä, mutta se voi myös puuttua. - Kehotamme asukkaita avaamaan ikkunat, Kallius sanoo. - Kevät tulee ikkunoista sisään. Kuoroista on varmistunut jo Kullervo-kuoro ja Kilven kamarikuoro. Kuorojen kattojärjestön Sulasolin Helsingin piirin johtaja Antti Ojalehto on luvannut järjestää meille loput kuorot, Kallius sanoo. - Me Tiernapojat olemme sitä mieltä, että Käpylän kalliot pitää täyttää laululla. Mottomme olkoon: Kalliot kuuluvat koirille ja kuoroille. Alice Karlsson Sirpa Heikkinen neuvoo, miten kireyden saa pois äänestään. Siihen tarvitaan ääntä tuottavien lihaksien rentouttamista. Heikki Laitinen palkittiin KÄPYLÄN PELLERVONTIELLÄ asuva muusikko ja kansanmusiikin tutkija, professori Heikki Laitinen sai maaliskuussa vuoden 2008 säveltaiteen valtionpalkinnon 15 000 euroa. "Laitinen on kyseenalaistaja, uudistaja, aloitteentekijä, innoittaja ja agitaattori", perusteli palkinnon myöntänyt Valtion säveltaidetoimikunta. "Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori Heikki Laitinen on puhunut väsymättä nykykansanmusiikin puolesta, vaatinut pelimannimusiikille sille kuuluvaa arvoa ja sijaa yhteiskunnassa osana koulujen musiikinopetusta sekä tupien ja salien ohjelmavalinnoissa. Laitinen tekee työtä hengellisen arkistamiseksi ja arkisen hengellistämiseksi; jokaisen elämään kuuluvat molemmat puolet." Käpylän seudulla Laitinen tunnetaan Tiernapoikien Herodeksena. Vuonna 2007 palkinnon sai Ilkka Kuusisto, 2006 Dave Lindholm ja 2005 Soile Isokoski. Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirjaa myydään seuraavissa liikkeessä: · Kirsikankukka, Koskelantie 29. Avoinna mape 99, la 917, su 1017. · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. Avoinna mape 1017, la 913. · Versione, Pohjolankatu 43. Avoinna mape 1018, la 1014. · Tapio Ojanen myy kirjaa ovelta ovelle eri puolilla pääkaupunkiseutua. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Hinta on 28 . Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050 300 2581. Heikki Laitisella on suuri vaikutus kansanmusiikin ja mm. itkuvirsien uuteen tulemiseen. Kuvassa hän soittaa jouhikkoa, joka on yksi hänen kotinsa monista soittimista.
4 Käpylä-lehti KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 9.4.2008 Myyjäisten Suoraa puhetta itsestä kautta ja etenkin tovereista kevätjuhliin ja kesävieraisille Jorma Cantell´: TyhjänLAHJOJEN JA VIEMISTEN sekä onnittelukorttien valinta ja hankinta on joskus vaivalloista ja aikaakin vievää. Tai jos tekisi kotiin mieli jotain kaunista -mistä lähtisi etsimään? Käpylän seurakunnan piirit ja kerhot haluavat tulla vastaasi näissä pulmissa. Olemme koonneet myyjäisiin paljon ihania kortteja, kudonnaisia, koriste-esineitä, koruja ja muita käyttö- sekä lahjaesineitä. Näistä löydät helposti vietävää ylioppilaalle, hääparille, kummilapselle kuin naapurin saunailtaankin -tai ihanasti vain itselle jotain uutta ja piristävää. Tervetuloa tekemään löytöjä kirkonmäelle. Kevätmyyjäiset su 13.4. messun jälkeen alk. n. 12.30, kahteen saakka seurakuntasalissa (Metsolantie 14). Buffet-kahvila palvelee myyjäisten ajan. Järj. Käpylän seurakunnan piirit ja kerhot. Käpylän seurakunta, toimittajan tunnustuksia. Viestintäkanavat Oy 2008. 288 s. JORMA CANTELL oli 1960-luvulta lähtien pari vuosikymmentä paljon julkisuudessa. Ensin Ylioppilaslehden päätoimittajana, sitten Suomen Sosialidemokraatissa päätoimittajana, niiden välissä Metallityöväenliiton tiedottajana ja lopuksi kuvaputkitehdas Valco Oy:n henkilöstö- ja suhdetoimintajohtajana. Kokemuksistaan Cantell on julkaissut muistelmat vallan kammareista, ja ennen kaikkea siellä kohtaamistaan ihmisistä. Mutta läheisiäkään ei ole unohdettu. Kaikkia kohdellaan säälimättömällä subjektiivisella suoruudella. Itseään hän luonnehtii "olen kovin hätäinen ja pinnallinen ja ihmissuhteissani helposti vastustajia, jopa vihamiehiä saava". Kirjan luettuaan tähän voi yhtyä. Tekijä luonnehtii itseään vasemmistososialidemokraatiksi. Mutta marxilaista yhteiskuntakäsitystä hän ei näytä omaksuneen. Kirjassa talous ei ratkaise yhteiskunnan menoa vaan ihmisten suhteet. Kirja alkaa yllättävästi: "suku on pahin". Kovaa kritiikkiä saavat monet suuren perhepiirin jäsenet. Isä oli mikkeliläinen lyseon lehtori Lauri Cantell, fennomaani, raittiusmies ja kokoomuksen perustajia. Perheessä oli kahdeksan lasta. Heistä Jorman ohella tunnettuja ovat lääketieteen tutkija, interferonin keksijä Kari, kirkkoneuvos Risto ja nuorena kuollut kirjallisuuskriitikko Maija. Isä selviää pojan käsittelyssä kohtuullisesti, mutta äiti saa jyrkän tuomion liian autoritaarisesta kasvatuksesta. Murhaavia ovat analyysit myös kälyistä ja langoista. Jorman opiskelutoverina tartuin Kirkkoherranvirasto, Diakoniatoimisto, MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 13.4. Kataja, Mäkeläinen, Leskinen. Messun jälkeen kevätmyyjäiset seurakuntasalissa klo 12.30-14 Mäkeläinen, Uutela, Leskinen, kirkkokuoro, kirkkokahvit järj. Koskelan lähetyspiiri. Albekoglu, Kataja, Aarne Pelkonen. Helatorstain messu klo 11 Kataja, Aarne Pelkonen. Uutela, Albekoglu, Leskinen. Kataja, Mäkeläinen, Leskinen, kirkkokuoro. 20.4. 27.4. 1.5. 4.5. 11.5. KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU kuukauden ensimmäinen ke klo 12 7.5. Albekoglu, Leskinen Rukoukselle siivet Koskelan kirkossa SUNNUNTAINA 27.4. Koskelan kirkossa klo 13.30 on erityisesti lapset ja nuoret huomioitu, kun Rukoussunnuntain teemaa lähestytään yhdessä tekemisen, laulamisen ja leikin kautta. Rukoussunnuntain perhemessuun ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Messun jälkeen tarjoillaan kirkkokahvit/mehut ja pullat. MESSU Koskelan kirkossa Käpyläntie 11 27.4. klo 13.30 Perhemessu, Albekoglu, Aarne Pelkonen, tarjoilua. NUORTEN MESSUT Käpylän kirkossa to 22.5. klo 19, Mäkeläinen, Rintala. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Pyhäkoulu joka sunnuntai klo 11 Käpylän kirkolla. Tied. Kirsti Kajos p. 2340 4227. Su 20.4. klo 16 Nelivuotiaitten synttärijuhla Käpylän kirkossa, tarjoilua. To 10.4. klo 19-21 Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu. Reijo Kataja. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Kuukauden ensimmäisen tiistain vierailija 6.5. vs. kappalainen Tarja Albekoglu.Tied. askartelunohjaaja Hanna Huttunen p. 2340 4226 tai kerhon yhteyshenkilö Maija Meha 050 5358668. Ke 16.4 klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri Kalervonkatu 8A kerhohuoneella. P.D. James: Usko ja epäilys. Yhteisvastuukeräyksen aikana, 3.2. - 1.5.2008 Käpylän seurakunta järjestää monia tilaisuuksia, joiden tuotto menee keräykseen. Keräykseen voit osallistua myös kirkkoherranvirastossa tai antamalla lahjoituksesi tilille 208918-6775 Viite: 308265. Tied. Kirsti Kajos p.2340 4227. Keräyksen aihe on Työ ja osallisuus. Lisätietoja osoitteesta www.yhteisvastuu.fi MUSIIKKITILAISUUKSIA Sävelhelmiä sellolla ja pianolla ma 14.4. klo 19 Käpylän kirkossa, Sami Mäkelä sello, Erkki Kallio piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kielin, palkein, koskettimin ke 7.5. klo 19 Käpylän kirkossa, Anna Vaahtoranta, piano, Kalle Toivio, urut ja piano, vapaa pääsy, ohjelma 5 e. kirjaan innostuksella. Selviän kunnialla mutta Matti Klinge ei. Tekijä sanoo olevansa vasemmistososialisti ja pasifisti. Opiskeluvuosina tämä ei tullut ilmi. Sen tähden olisin toivonut analyysia omasta ideologisesta kehityksestä. Kun se jää tekemättä lukijalle tulee vaikutelma, että aatteellinen kehitys seurasi kapinasta erityisesti äitiä, vastaan. Taistolaisuuden tekijä tuomitsee jyrkästi. Pasifismin ymmärrän, jos sellaiseksi tunnustautuva kertoo, miten Suomi sitä periaatetta noudattaen olisi itsenäistynyt ja selviytynyt demokratiana vuosista 1939-45. Nyt Jorman motiivina esiintyy vain kyllästyminen It-koulun upseereihin. Ulkopuoliselle mielenkiintoisinta ovat kuvaukset politiikan, ay-liikkeen ja sosiaalidemokratian sisäpiireistä. Mukana on hyviä henkilöluonnehdintoja. Mutta päävaikutelmaksi niistä jää ankara kilpailu asemista. Monille valta nousee päähän. Alkoholi on tärkeä energian antaja. Kuvaavaa on analyysi Demarin toimittajista: kolmannes oli loppuun palanutta, kolmannes ei osannut juuri mitään ja vain kolmannes täysin ammattitaitoista. Itse hän myöntää tehneensä virheen lähtiessään tällä joukolla päätoimittajaksi. Demarista Cantell siirtyi Valcon johtoon. Tämä suurin toivein aloitettu yrityshän kaatui muutamassa vuodessa. Tekijä puolustaa Valcoa kritiikkiä kohtaan. Itse uskon kuitenkin enemmän radiotekniikan professorin Martti Tiurin tehtaan aloittaessa minulle kertomaan. Hän sanoi yrityksen epäonnistuvan, koska se edustaa vanhentunutta teknologiaa. Lähivuodet menivät sitten juuri niin kuin Tiuri oli ennakoinut. Moittiessaan Valcon kriitikoita Cantell sivuuttaa näiden merkittävän taustamotiivin, jolle demarit oli- vat itse luoneet hyvän maaperän. Sitä perustettaessa elettiin näet vasemmistodemarien voiman päiviä. Ylistettiin valtion yhtiöitä mutta parjattiin ja syrjittiin yksityisen yritteliäisyyttä. Valco rakennettiin osoittamaan uuden valtiojohtoisen talouden edistyksellisyyttä, kärjessä Kalevi Sorsa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Firman takerteleva alku tarjosi sitten vastustajille herkullisen kohteen osoittaa valtiojohtoisen yrittämisen ongelmat. Valcon jälkeen Cantell työskenteli muutaman vuoden osuuspankkiliikkeessä. Sen ylimmästä johdosta hän antaa murhaavan kuvan. Lukija vain jää miettimään miten tämä kauttaaltaan surkeiksi ja tyhmiksi kuvattujen miesten johtama pankki ainoana selvisi suuresta lamasta. Kirjan lopussa on osuvia henkilökuvia. Väiski Leskistä, Sulo Penttilää ja Arvo Saloa ihaillaan. Kalevi Sorsa sitä vastoin saa osakseen ankaraa kritiikkiä, joskin myös tunnustusta. Cantellit olivat Sorsan poliittisen uran alkupuolella hänen perheystäviään. Hänen pyynnöstään Jorma meni Valcoonkin. Mutta sitten välit viilenivät. Jorman mukaan syynä oli, että valta myös turmeli Sorsan, kuten niin monet muutkin. Hän vaati alaisiltaan ja ystäviltään ehdotonta kuuliaisuutta. Seikko Eskola KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Isät meidän I sät meidän jotka olette humalassa. Ette pahuuttanne tai riippuvuudesta, vaan rentoutuaksenne ja pitääksenne hauskaa. Ette ole humalassa aina ja joka päivä, vain nyt tai viikonloppuna. Juttunne ovat hauskoja ja temppunne mukavia. Teille ei ryyppy jää päälle ja työnnekin hoidatte kunnolla. Antakaa meille, siitä huolimatta jokapäiväinen huolenpitonne ja rakkautenne. Niinhän te ehkä teettekin. Antakaa meille anteeksi, jos emme ymmärrä käyttäytymistänne. Kun olette humalassa, muututte jotenkin kummallisiksi. Toisaalta olette hauskoja, mutta toisaalta aika pelottavia. Emme ymmärrä miksi? Olette samalla kertaa niitä samoja isiä joiden kanssa voimme tehdä kaikkea mukavaa ja toisaalta aivan kummallisia. Sanotte ettei tarvitse pelätä, isä vain ottaa pari kaljaa. Ne pari kaljaa kyllä vaikuttavat teihin niin että muututte. Se pelottaa. Pelottaa vaikka ette lyö, ettekä ole ilkeitä. Mik- si meitä pelottaa? Emme osaa olla niin ettei pelottaisi. Ehkä isona ymmärrämme teitä paremmin. Ehkä meidän pitäisi vain osata elää oikein nyt lapsena tai yrittää ainakin ymmärtää. Isät meidän, emme arvosta teitä oppiarvonne tai omaisuutenne perusteella. Emme rakasta teitä osaamisenne tai taitojenne takia. Olette isiä ja siksi tärkeä. Niin tärkeitä ettemme voisi elää ilman teitä. Olette meille kaikkein tärkeimpiä. Isät meidän, tiedämme että rakastatte meitä, mutta miksi kuitenkin tuotatte meille pahaa oloa ja ahdistusta? Isät meidän, toivoisimme että ymmärtäisitte toimintanne vaikutukset. Toivoisimme että näkisitte meidät ja kuulisitte mitä haluamme teille kertoa ja mitä ajattelemme ... Päästä meidät pahasta Lapsen näkökulmasta omien vanhempien humala on pelottava kokemus. Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö on vakavampia lasten oikeuksien uhkia Suomessa. Aivan tavallisten vanhempien tavallinen humalahakuinen alkoholinkäyttö ahdistaa ja pelottaa kymmeniätuhansia lapsia joka viikko. Alkoholin tuottamat haittavaikutukset ovat todellisuutta myös aivan tavallisten keskiluokkaisten isien ja äitien lasten elämässä. Alkoholin käytön haittoja tarkastellaan usein hyvin aikuiskeskeisesti ja ne liitetään usein huono-osaisuuteen tai muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haittojen laajuuden ja syvyyden ymmärtämisessä tarkastelukulmaksi tulisi ottaa entistä useammin läheisnäkökulma. Erityisen tärkeää olisi tarkastella alkoholihaittoja lasten näkökulmasta. Se mikä aikuisen mielestä on alkoholin kohtuukäyttöä tai oikeanlaista käyttöä, voi osoittautua lapsen näkökulmasta haitalliseksi. Aikuisen tehtävänä on arvioida, mikä tuottaa lapselle hyvinvointia ja mikä pahoinvointia. Miksi lasten hyvinvoinnin huomioimi- nen alkoholin käytön suhteen on meille vaikeaa? Johtuuko se tietämättömyydestä, tahdon puutteesta vai osaamattomuudesta? Onko asiasta puhuminen mahdollista, ilman ettei joku syyllisty tai syyllistä? Vaikeiden ja ikävien asioiden esiin nostamista vältellään. Kaikuja kirkonmäeltä toivoo keskustelua asiasta. Ari Inkinen isä Ari Inkinen toimii Helsingin NMKY:ssä ehkäisevän päihdetyön kehittäjänä
9.4.2008 Käpylä-Lehti 5 Gamlakulmassa käy kauppa jälkeen Jyrki muutti Ruotsiin ja perusti perheen. - Appiukkoni on vanhan tavaran ammattilainen ja hän houkutteli minut tälle alalle. Appi ilmoitti, että hänellä on aikaa ja kiinnostusta etsiä vanhoja huonekaluja ja esineitä myyntiin. Jyrkille uusi haaste sopi. Uunituore antiikkikauppias vuokrasi tilan Oulunkyläntieltä ja toi heti ensimmäisen kuorman sisään. Vähitellen hän on sisustustanut myymälää ja rakennellut hyllyjä. Liike pyörii pienillä kuluilla. Ajelen pakettiautolla Suomen ja Ruotsin väliä. Auto menee laivalla henkilöauton hinnalla, isompi auto olisi neljä kertaa kalliimpi. Olen myös hyvä pakkaamaan, Jyrki sanoo. - Monilla pikkuasioilla voi säästää. keiden hintoja ja nehän ovat aivan älyttömiä. Minulla oli esimerkiksi jugendpeili, jonka myin 200 eurolla, kun keskustan liikkeissä samanlaisesta pyydetään vähintään 1500. Haastattelupäivänä Hyvärinen oli myynyt juuri eräälle asiakkaalle sodan aikaisia mitaleita, jotka hän varta vasten hankki. Se onkin Gamlakulman toimintatapoja -- siellä toteutetaan asiakkaitten toiveita. Jokin aika sitten Broadcasters tuotantoyhtiö pyysi Jyrkiä hankkimaan tietynlaisia huonekaluja tv- Vanhoja huonekaluja ja esineitä myyvä liike kilpailee hinnoilla. sarjaan Presidentin kanslia. Mies teki työtä käskettyä ja ohjelmassa on nyt paljon hänen hommaamiaan mööpeleitä. Toinen toimeksianto koski 1950-luvun parturintuoleja. Värivaatimus oli punainen. Jyrki viritti verkkonsa ja tuolit löytyivät viikossa. Alice Karlsson Gamlakulma, Oulunkyläntie 7, 00600 Helsinki, p. 044 066 6574, gamlakulma@luukku.com. JYRKI HYVÄRINEN avasi vanhojen tavaroiden liikkeensä Oulunkyläntielle viime joulukuussa. Mies asuu perheineen Kalliossa, mutta on vielä kirjoilla Ruotsissa. - Näiltä nurkilta olen kuitenkin kotoisin, Kirjurintieltä, ja koulunkin olen käynyt Käpylässä. Hyvärisen äiti asuu vielä perheen vanhassa asunnossa, mutta Jyrki on muuttamassa häntä hissitaloon pienempään huoneistoon. Se olikin hänen tärkeimpiä Suomeen tulon syitä. Hyvärisen perhe omisti 1980-luvulla useita videoliikkeitä Helsingissä ja Jyrki kipaisi jo 14-vuotiaana koulun jälkeen videoita vuokraamaan ja myymään. Peruskoulun jälkeen hän muutti Thaimaahan liikemieheksi. Opiskelu jäi, mutta kielitaitoa karttui. Jyrki osaa suomen lisäksi sujuvasti englantia, ruotsia, thaimaan kieltä, vähän saksaa ja kiinaa sekä hieman japaniakin. Maailmalla kulkiessa syntyi myös monia yhteyksiä, jotka ovat kauppamiehelle elintärkeitä. Thaimaassa kaupanteko ei ollut kuitenkaan helppoa. Aluksi Jyrki myi farkkuja ja vaikka hän sai heti valtavasti asiakkaita, oli paikallisen kanssa hankaluuksia. Ahkeran suomalaismiehen menestys herätti kateutta. Myös valmistajien kanssa oli ongelmia. - Siellä tyyli on aivan toinen kuin meillä. Ihmiset ovat suuripiirteisiä ja jokainen työ piti tarkastaa nappi napilta, ja usein teettää uudestaan. Rankkaa oli! Yhdentoista Thaimaan vuoden Edulliset hinnat Gamlakulma myy lähes kaiken sitä mukaa kuin tavaraa tulee sisään, hinnat ovat sen verran edulliset. Tavarat tulevat huutokaupoista ja löytyvät maakuntia kiertelemällä sekä Ruotsissa että Suomessa. Jonkin verran on kuolinpesiäkin. - Olen katsonut täällä antiikkiliik- Yhteistyötä silmälääkärin kanssa Paitsi Helsingissä optikoksi voi valmistua myös Oulussa. - Suomessa valmistuu vuosittain kuutisenkymmentä optikkoa, Eila arvelee. Eila Väyrynen on työskennellyt Arabian Silmäasemalla viime kesästä lähtien. Hänen lisäkseen Silmäasemalla on toinenkin optikko ja kaksi tähän ammattiin valmistuvaa. Näöntutkimusyksikkö tärkein väline - Optikon tärkein työväline on näöntutkimusyksikkö, Eila sanoo. Siellä hän mittaa esimerkiksi asiakkaan silmän paineen icre-laitteella. Kuudesta mittauksesta hän ottaa keskiarvon. - Jos se on liian korkea, asiakas ohjataan silmälääkärille. Silmälääkäri käy Silmäasemalla keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näöntutkimusyksikössä tarkastetaan myös näön tarkkuus. Jos se on normaali, optikko voi määrätä silmälasit. Yleensä lasien voimakkuus on miinus yhden ja plus kolmen välillä. Eila kertoo, että useimmat linssiaihiot tehdään ulkomailla. Silmäasemalla ne hiotaan kehyksiin sopiviksi. Optikot valitsevat asiakkaan kanssa myös sopivat kehykset ja opastavat piilolasien käytössä. Teksti ja kuvat: Seppo Seppälä Arabian Silmäasema ma pe klo 10.0019.00, la klo 10.0016.00. Ogelin Kirjassa käy paljon nuoria asiakkaita. Lähin kirjakauppamme Kirjoja, kortteja konttoritarvikkeita ja paljon muuta. Ogelin Kirjassa on tarjolla myös erikoisuuksia, joita ei joka paikassa ole. RAIMO TIKKANEN on pitänyt liikettään Ogelin ostoskeskuksessa jo viitisentoista vuotta. "Valikoima on vuosien mittaan muotoutunut", Raimo kertoo. Tarjolla on kirjojen lisäksi mm. toimistotarvikkeita, koulutarvikkeita, kalentereita, pölynimurin pusseja ja leluja. Liikkeen erikoisuuksiksi Raimo mainitsee kalkeeripaperit ja kirjoituskoneen värinauhat. "Niitä ei enää nykyään monesta paikasta saa", Raimo muistuttaa. "Ja sitten meillä on paikkakunnan halvimmat postikortit", hän kertoo. ikäistä. "Asiakkaat ovat alle kouluikäisistä eläkeläisiin", hän kertoo. Raimo myös tuntee ostoskeskuksessa liikkuvat ihmiset ja nähnyt heistä monien kasvavan lapsesta aikuisiksi. Raimo Tikkanen on itsenäinen yrittäjä ja sanoo viihtyvänsä Ogelin rauhallisessa ympäristössä. Kilpailu tälläkin alalla on kuitenkin kovaa. Miten Ogelin Kirja kilpailussa pärjäilee? "Leivän saa ja joskus jotakin sen päällekin", Raimo tuumii. Teksti ja kuvat Seppo Seppälä Ogelin Kirja palvelee asiakkaita arkisin kello 9.00-18.00 ja lauantaisin kello 9.00-15.00. Tällaisella icare-laitteella Eila Väyrynen mittaa silmänpaineen.. Optikko tutkii näköä ja terveitä silmiä, silmälääkäri silmän sairauksia. Jos silmissä on jokin sairaus, optikko saa määrätä silmälasit vain lääkärin luvalla. KAUPPAKESKUS ARABIAN Silmäasemalla työskentelevä Eila Väyrynen on optikko. Tai nykytermein ilmaistuna optometristi. Se on nykyään yhteinen nimitys joissakin Europan maissa, ainakin Virossa ja Espanjassa, Eila kertoo. Hän valmistui optikoksi viime vuonna Stadia -nimisestä ammattikorkeakoulusta Helsingissä. Opiskelu tähän ammattiin kestää kolme ja puoli vuotta. Laaja asiakaspiiri Ogelin Kirjan asiakaspiiri on enimmäkseen Oulunkylästä, Maunulasta, Pakilasta ja Käpylästä. "Muutama vakioasiakas on kuitenkin jopa Järvenpäästä, josta tänne on hyvät junayhteydet", Raimo kertoo. Hän muistuttaa, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä halua asioida suurissa marketeissa, vaan tulevat mieluummin pikkuliikkeeseen Raimon asiakaspiiri on monen
6 Käpylä-lehti 9.4.2008 Musiikillinen kanavapujottelija Muusikko Jukka Orma on melko tuore käpyläläinen Taivaskallion kainalosta Kuutamotieltä. Käpylän kyläjuhlilla hän esiintyy muun muassa kirkossa. punginosa mitä parhaimmassa mielessä. Käpylällä on oma ilme, älykäs ja akateeminen. - Täällä suorastaan kuulee miten aivorattaat raksuttavat. - Monilla tutuillani on ollut haaveena asua loppuelämänsä Käpylässä, käpyläläisyys on pitkän tähtäimen intohimoa. Taivaskallio saa Orman aivan haltioitumaan. - Meillä on kaksi koiraa, joiden kanssa tulee käytyä ulkona vähintään kolme kertaa vuorokaudessa. Suosikkireittini on painua Taivaskalliolle ja katsoa Helsinkiä kaikista ilmansuunnista. Tähtitaivas ja täysikuu -- voi taivas miten hienoa! Eikä Orma vähättele Käpylän palvelujakaan. - Meillä on apteekki, posti ja ruokakauppoja. Hän aikoo myös käpyläläistyä entisestään. - Toiveissani on ryhtyä järjestämään esimerkiksi ravintola Nyyrikissä kerran pari kuussa musiikkipitoisia klubi-iltoja. - Mitään sovittua ei vielä ole vaan ajatukset ovat alustavia, jatkokehittelyyn heitettyjä. aloitti vuotta myöhemmin Markku Karjalaisen humppayhtyeessä. - Myöhemmin olen soittanut erilaisissa rock-kokoonpanoissa muun muassa Jim Bembroken, Kojon, Dave Lindholmin, Albert Järvisen ja Ismo Alangon kanssa. Samanaikaisesti tein jazzhenkistä musiikkia Otto Donnerin, Edward Vesalan, ja Seppo Kantosen kanssa. Olen ollut mukana tekemässä Hotelli Sointua, Kaapelin Sinisiä iltoja ja flamencoklubia, Orma luettelee. Pääasiassa hän on kuitenkin soittanut kitaraa. Mukaan mahtuu koko joukko muitakin kielisoittimia ja myös trumpetti, jota hän töräyttelee omaksi ilokseen. - Olen musiikillinen kanavapujottelija, muusikko määrittelee. - Pätkätyöläisyys on joko hullunrohkeutta tai taivaallista typeryyttä, Orma pohtii. - Olen heittäytynyt maailman ilman minkäänlaisia turvaverkkoja. Välillä tunnen kelluvani lähes alastomana kylmässä avaruudessa. - Olen silti nyt onnellinen mies. Jotkin päivät vaihtaisin pois, mutta kokonaislinjaa en muuttaisi. Joka päivä yritän myös muistaa, miten hienoa elämä on. Iskelmää väheksymättä Orma aloitti kitaransoiton 1962. Tärkeimmät vaikuttajat ovat olleet Bach ja Beatles. Hän on myös aina ollut innoissaan suomalaisesta iskelmämusiikista. Etenkin pienenä hän kuunteli "viljalti" radiota. Topi Kärki ja Unto Monononen ovat sydäntäni lähellä. Se tihkuva melankolia ja ylenmääräinen masennuksen selittely. Siinä on suomalaisuutta. Orman mukaan Kärki lainaili paljon latinalaisesta, saksalaisesta ja angloamerikkalaisesta kulttuurista ja toi Suomeen maailman musiikkia, johon oli helppo myöhemmin mennä sisään. Monosen merkityksen tango- ja sambapuolella hän näkee samoin. - Pieneksi maaksi Suomi on tuottanut paljon musiikillisesti loisteliasta. Menestystarinoita on monia. Beatlesin myötä Ormalle avautui mustan afrikkalaispohjaisen musiikin kirjo. Ja saman tien moni muukin, eri kulttuurien erilainen musiikkityyli! Jimi Hendrix, Bob Dylan ja Rollings Stones! Jukka Ormalla oli oma jazzbändi jo 14-vuotiaana, keikkailu hän Alice Karlsson Jukka Orma ja Mikko Helenius Käpylän kyläjuhlilla (kirkossa) 7. kesäkuuta ja Jukka Orma Woodoo Trio kentällä 8. kesäkuuta. ukka Orma on kitaristi, studiomuusikko ja tuottaja. Hänen 1970-luvulta alkaneeseen uraansa mahtuvat lähes kaikki suomalaiset musiikkinimet Baddingista Remuun. Viime aikoina hän on tehnyt uuden aluevaltauksen. Orman sähkökitara soi nyt myös kirkossa. Puolitoista vuotta sitten Orma tapasi Temppeliaukion kirkon urkurin Mikko Heleniuksen. He innostuivat, jospa näinkin yllättävällä yhdistelmällä kuten kirkkouruilla ja sähkökitaralla saisi jotakin mielenkiintoista aikaan. Ja saahan niillä. Ensin tuli Bach. - Kiinnostuimme Bachin soittamisesta improvisatorisesti, käyttämällä hänen musiikkia materiaalina, samalla tavalla kuin jazzmuusikot käyttävät iskelmiä. - Siitä syntyi mahtavaa musiikillista arkkitehtuuria. Soundia, mikä kirkkouruista syntyy, ei pysty toistamaan. Urut levittäytyvät kirkkoon, täyttävät tilan. Orman mukaan urkuja ja sähköki- J taraa yhdistää valtava dynamiikka. Molemmilla voidaan soittaa äärettömän hiljaa ja hirvittävän lujaa! Sitten tuli pop. - Esitämme kirkossa myös 19701980-luvun popmusiikkia, laulettuja kappaleita joihin sisältyy instrumentaalijaksoja. Mikko Helenius laulaa v i r a l l i s e l l a kanttoriäänellä ja minä laulan k ä h e ä l l ä rocmuusikkoäänelläni. Kirkkomusiikki tulee kolmantena. - Meillä on yksi klassinen kirkkouruille tehty sävellys Westminsterin kellot, joka lähtee kirkonkellojen äänistä. Se on lähes 10-minuuttinen massiivinen urkuteos, mihin kitara istuu erittäin hyvin. Siinä on välikkeitä, joissa kitaristi pääsee improvisoimaan. Lisäksi meillä on virsiin pohjautuvaa materiaalia. - Helenius on Temppeliaukion kirkon urkuri, joka on opiskellut Ranskassa ja suorittaa parhaillaan Sibelius-Akatemiassa kanttoridiplomia ja kirkkourkuritutkintoa, Orma kertoo. - Hän soittaa tango-orkestereissa, harrastaa modernia klassista improvisointia, kirkkourkuilua ja kirkko- laulua ja soittaa muun muassa bandoneónia, hanurin sukuista soitinta, joka kuuluu kiinteästi argentiinalaiseen tangoon. - Hanuria sanotaan myös paholaisen palkeiksi ja nyt näitä palkeita käyttelevä mies soittaa myös urkuja, jotka on alun perin tehty kuvaamaan enkelien laulua. Tyytyväinen käpyläläinen Orma on elänyt lähes koko elämänsä Helsingissä. Pieni syrjähyppy tuli tehtyä Espooseen, jonka kaupunkinimitystä mies ei lakkaa ihmettelemästä. - Miten se voi olla kaupunki ja 550 vuotta vanha, vanhempi kuin Helsinki? Sehän on vain paikka kahden kehätien välissä. Käpylään hän muutti kolmisen vuotta sitten Vuosaaresta. - Sekin oli ihan hyvä paikka asua, mutta nyt asun kantakaupungissa, silloin esikaupungissa. - Onhan se toista ottaa Kauppatorilta ykkönen ja ajaa Käpylään kun istua metrossa matkalla kaupungin laidalle. Orman mukaan Käpylä on kau- Jukka Orma on kovaa vauhtia käpyläläistymässä.
8 Käpylä-lehti Syömässä paikallisessa Arvioimme tässä sarjassa Käpylän ja sen ympäristön ruokaravintoloiden tarjontaa, palvelua ja viihtyisyyttä. 9.4.2008 Ogelin ostarilta löytyy mieluinen yllätys Elämä kysyy, minä vastaan Synnytykseen meitä valmennetaan, mutta kuolemaan ei, käpyläläinen Pirjo-Riitta Lund sanoo. Hän pestautui harjoittelijaksi saattohoitokotiin, koska halusi tietää mitä kuoleminen on. Pirjo-Riitta Lund tulee Terhokodin ovelle vastaan ja hymyilee. Astun luontevasti sisään kauniiseen eteisaulaan, minut ympäröi tyyneys ja hiljaisuus. Kukaan ei juokse eikä huuda, ei kuulu asioiden kilinää eikä puhelimen pirinää. Tämä on rauhan tyyssija. Ensimmäisen kerran Pirjo-Riitta tuli Terhokotiin nähtyään ilmoituksen Helsingin Sanomissa parisen vuotta sitten. Siinä etsittiin vapaaehtoisia avustajia saattohoitoon. PirjoRiitta tarttui tilaisuuteen ja puolen vuoden koulutuksen jälkeen hänestä tuli vapaaehtoinen. Sairaanhoitotoimiin hän ei osallistu vaan on potilaan apuna, seurana ja turvana. - Vien lasin vettä, autan vessaan, petaan sängyn. Toisinaan taas istun sängyn laidalla ja juttelen, olen läsnä. Terhokodissa on koulutettuja vapaaehtoisia lähes 50, joista noin 30 toimii aktiivisesti. Osa tekee kotikäyntejä ja osa työskentelee Päiväterhossa, joka on kotona asuvia potilaita varten. Harjoittelijaksi Pirjo-Riitta muuttui viime joulukuussa. - Vapaaehtoinen voi tulla ja mennä mielensä mukaan, mutta harjoittelija on läsnä joka päivä. Kun ihmiset tulevat tutuiksi, eikö luopuminen ole raskasta? kysyn. - Kun saa olla mukana ja saa rakastaa, se kantaa kuolemassakin. Jos on täydemmin läsnä, on helpompi luopua, Pirjo-Riitta vastaa. saattohoitajat tarvitsevat työnohjausta etenkin julkisen terveydenhuollon piirissä, jossa kuolevien hoitajat voivat jäädä kovin yksin. Pirjo-Riitta opiskelee Muurlan opistossa. Lukujärjestyksessä on myös etäjaksoja, joten se sopii kahden lapsen äidille mainiosti. Opintojen perusta on logoterapeuttinen, se on niin sanottua tarkoitusterapiaa, jossa jokaiselle hetkelle etsitään tarkoitus. - Hetken merkityksen löytäminen on pysähtymistä. Tällä hetkellä tehtäväni on oppia kuulemaan ihmisiä silloinkin kun he eivät puhu enää mitään. - Elämä kysyy minulta, osaanko kuunnella? Pirjo-Riitta sanoo - Kun sanoo jonkin asian ääneen, sen näkee paremmin. Logopedagoginen kysymys on, onko tämä minun portillani? Onko tämä sellainen asia, jolle minä voin tehdä jotakin? En voi muuttaa ikävää pomoani, mutta voin ehdottaa toisenlaista palaverikäytäntöä. En voi muuttaa työkaveriani, mutta voin puuttua työn jakamiseen. En voi estää ihmisiä kuolemasta, mutta voin lievittää heidän ahdistustaan. maisesti. Mutta elämä tarjoaa myös korjaavia kokemuksia. - En ole saanut saattaa isääni, mutta saan Terhokodissa saattaa jonkun toisen isää. 17 vuotta sitten Pirjo-Riitta sairasti itse syövän. - Olen tällä hetkellä kokemuksesta kiitollinen. Kun kuolema on jo koskettanut helmaa, elämään tulee uudenlainen sävy. Myös saattohoitokoti asettaa asiat hyvin nopeasti kohdalleen. - Lapset tappelevat aamulla, rahat ovat loppu, mutta kun tulee tänne, huolet asettuvat isoon kokonaisuuteen ja haihtuvat. Viime viikolla kysyin eräältä potilaalta, tunteeko hän niin kuin raamatussa sanotaan: "Hän kuoli elämästä kyllänsä saaneena?" Pirjo-Riitta kertoo. - Hän sanoi ei! Se on ihan väärin sanottu. Oikein on sanoa kiitos! - Uskon että kuolemme kuten olemme eläneetkin. Joku kapinoi loppuun asti, toinen haluaa elää täydesti viimeiseen hengenvetoon. kuruokakokoisena tilatut keitot olivat juuri sopivia, sillä niiden jälkeen saattoi vielä ajatella syövänsä pääruokaa. Lohikeitto oli perinteinen, sillä se oli tehty kermaiseen liemeen perunan, sipulin ja mustapippurin kera. Savuporokeitto miellytti samettisen sileällä koostumuksellaan. Molempien keittojen seurana tarjoiltiin paahdettua tummaa leipää. Pääruoaksi valittiin houkuttelevalta kuulostavat mummon lihapullat perunamuusilla. Annoksen saapuessa pöytään se teki todellisen vaikutuksen koollaan. Kahdeksan kookasta lihapullaa kermakastikkeella ja aimo annos muusia takasivat todellisen täydenolontunteen. Toinen pääruoka oli tarjoilijan suositus pihveistä, valkosipulihärkää. Mehevän mediumiksi paistetun pihvin lisänä tarjoiltiin syntisen kermaisia valkosipuliperunoita ja punaviinikastiketta. Valkosipulia ei kokki ollut säästellyt. Myös tämä annos teki tehtävänsä maistajan masun täyttäjänä. Jälkiruoat saivat jäädä seuraavaan käyntikertaan. Inkeri Hakala ja Juha Haavisto Vega, Kylänvanhimmantie 29 Aukiolo: ma-to klo 9-23, pe-la 903, su 11-23 Internet: www.ravintolavega.fi Puhelin: 09-752 2500 RAVINTOLA VEGA sijaitsee Oulunkylän sydämessä, ostoskeskus Ogelissa. Toiseen kerrokseen kiivettyä eteen aukeaa iso ravintola, jonka näkymää hallitsevat baaritiski ja tanssilattia. Viikonloppuisin ravintola muuttuu Oulunkylän viihdekeskukseksi. Tarjolla on karaokea ja tanssia. Ruokapuoli löytyy ravintolan perältä. Loosit antavat hieman ruokarauhaa baarin elämästä. Sisustukseltaan ravintola on selkeän yksinkertainen ja avonainen. Meitä viihdytti kotimainen tanssimusiikki. Listat otettiin mukaan tiskiltä, muuten ruokapuolella oli pöytiintarjoilu. Listoihin tutustuttaessa siemailtiin ruokajuominakin toimivia olutta ja siideriä. Ravintolassa olisi ollut tarjolla myös viiniä, josta ruokailun yhteydessä saa mukavan alennuksen. Valinnanvaraa oli runsaasti, alkuruokia ja pientä naposteltavaa nachoista ja keitoista kanakoriin ja salaatteihin. Pääruokia oli pastoista ja pihveistä intialaiseen ruokaan ja pitsoihin. Arkipäivisin ravintolassa on tarjolla päivittäin vaihtuva lounas. Valinnat osuivat alkuruokien osalta savuporo- ja lohikeittoihin. Nämä saapuivat kahden nälkäisen mielestä mukavan joutuisasti. Kooltaan al- Omien polkujensa kulkija Pirjo-Riittaa ovat aina kutsuneet elämän äärilaidat. Koulutukseltaan hän on sosiaalityötä tekevä diakoni, ja hän on työskennellyt kibbutsilla Israelissa, jengityössä Belfastissa, vankiloissa ja mustalaisten, maahanmuuttajien sekä mielenterveyspotilaiden parissa. Kun sairastin syövän, sairastin lapsuuden yksinäisyyden ulos itsestäni ja haastoin oman turvattomuuteni. Luulen että lähes kaikilla jotka ryhtyvät opiskelemaan sosiaalityötä on jokin särö johon he etsivät liima-ainetta. - Äitini on aina harmitellut sitä, ettei minusta ole tullut mitään, mutta minä ajattelen kuten se vanha rouva: olen hyvin kiitollinen. Olen tehnyt asioita, joihin elämän uteliaisuus on minua vienyt. Alice Karlsson Korjaavia kokemuksia Pirjo-Riitan iso suru on, ettei hän saanut saattaa isäänsä eikä veljeänsä. He kuolivat molemmat tapatur- Uuteen ammattiin Saattohoitoharjoittelun lisäksi PirjoRiitta opiskelee työnohjaajaksi. Kolmivuotinen urakka alkoi viime syksynä. Tähtäimessä on saattohoito- ja terminaalihoitoalan työnohjaaja. - Opin Terhokodissa kokoa ajan myös työnohjauksesta ja näen asioita, joka nousevat työyhteisöissä esille. Työnohjaus on työyhteisön kehittämistä parantamalla sen toimivuutta. Ulkopuolinen henkilö pystyy usein parhaiten auttamaan ongelmatilanteissa. Työ on luottamuksellista keskustelua, jossa käydään läpi stressaavia ja hiertäviä tilanteita ja kokemuksia. Pirjo-Riitan mukaan Mitä saattohoito on? Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa ei ole. Saattohoidon tavoitteena on, että kuolema olisi mahdollisimman oireeton ja turvallinen ja että omaiset selviytyisivät läheisen poismenosta. Syöpään kuolee Suomessa vuosittain noin 10 000 ihmistä, ja heistä noin tuhatta hoidetaan loppuvaiheessa saattohoitokodeissa. Terhokotia ylläpitää Terho-säätiö, joka on Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteinen säätiö. Terhokoti Kuparitie 7, 00440 Helsinki puh (09) 615 4466 www.terho.fi Saattohoidon tarve kasvaa koko ajan, mutta silti saattohoitokoteja on vain eteläisessä Suomessa ja täälläkin vain neljä. 17.4. Kolmen sepän patsaalla kerätään nimiä adressiin, jossa vaaditaan saattohoidon pikaista parantamista maassamme. Adressin voi allekirjoittaa myös osoitteessa www.terho.fi. LAKIASIAT Timo Kallio OTK Hämeentie 156 D 00560 Hki p. 050-5454486 Puh. 0400-700 355 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Avoinna: ark klo 8-17 Väinö Auerinkatu 7 F Kadonnut MIESTENPUKU. 050-3656326 PALKKIO www.kapykyla.fi
9.4.2008 Käpylä-Lehti T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Ilmainen arviointi 9 Svenska hörnan Laboratorieköket i Kottby I Työhuone Pakilantie 38 p. 050 323 0804 puffande på sin tobakspipa. Den komik vi i dag ser i ordet laboratoriekök fanns inte i någons sinne då. I Finland propagerade Suomalainen Työtehoseura för samma sak. Ett av de första områden som byggdes enligt dessa idéer i Finland var den gamla Olympiabyn i Kottby. Under sex års tid var Kottby och gamla Olympiabyn vår familjs hem. Jag har inte kunnat undgå att fundera över vad som rent idémässigt stod bakom tanken att bygga hus just på det viset. Under olika årstider har jag suttit på vår stora gård och gottat mig tillsammans med grannarna över de väl tilltagna gräsmattorna, de höga 40-talsträden och de av arkitekterna av pietet efterlämnade bevisen på den ursprungliga vegetationen och geografin i form av framträngande klipphällar och sluttande nerförsbackar. Smalhus kallade arkitekterna detta koncept. Husen skulle vara max. tre våningar höga så de inte skulle nå över trädtopparna. Samtidigt talar vi om strama funkislinjer. Husen skulle inte vara bredare i genomskärning än ca åtta och en halv meter, för att säkra ljusets inträde. De skulle placeras fritt i naturens topografi, och inte tvärtom. I dag ter sig gårdsmiljön som rena drömmen i jämförelse med hur tätt man bygger på åkrarna i Esbo, Vanda, Kyrkslätt och Sibbo. Och allt detta samtidigt som man i Kottby kan ta spårvagnslinjen 1 in till stan (än så länge). Men tillbaka till köket. Olympiabyns kök var egentligen en kompromiss mellan laboratorieköksidén och de traditionella stugköken. Här rymdes ett litet matbord in. Vanan att sitta och trivas i köket var inte lätt att utrota, för folk fortsatte att trängas i de funktionalistiska köken. Det har sagts att först TV:n och fotbolls-VM 1958 fick svenskarna ut ur köket och in i vardagsrummet på sin fritid. När vi denna vinter flyttade bort från Kottby och till Hermanstad till ett splitternytt hem, var jag ärligt talat lite orolig över om dagens arkitekter kunde matcha Hilding Ekelund & co. I det stora hela var mina farhågor obefogade, men när det gällde köket började vi rätt snart sakna vårt laboratoriekök från 1939. Vi fick inte alla våra kökskärl att rymmas i det nya köket och nu behöver vi köksstegen oftare för att nå upp. Vi kröker och bänder varje dag våra ryggar för att sträcka oss efter kärl inne i oåtkomliga hörn. Vi saknar Kottbyköket, som till vår lycka hade sin ursprungliga inredning. Om du har ett likadant, skulle jag inte råda dig att byta ut det. den norska filmen Psalmer från köket (2003) skildras följande scen från tidigt 1950-tal: Den svenske observatören Folke sitter tyst med sitt tidtagarur, anteckningsblock och penna i högsta hugg uppe i sin observationsstol som påminner om en tennisdomares. Minutiöst antecknar han alla rörelser och göromål som hans norska värd, enstöringen Isak, företar sig i sitt kök. Folke och de andra observatörerna är utskickade av Hemmets forskningsinstitut, som genom detta vetenskapliga och empiriska forskningsprojekt vill frammana en modernisering av de norska hemmen. Stämningen blir inte helt överraskande ganska konstig i stugköket på den norska landsbygden, något man inte är sen att dra många humoristiska poänger av i filmen. Filmen speglar an på och häcklar den planerings- och framtidsiver som genomsyrade det svenska folkhemsbygget under dessa år. Tanken att skapa ett modernt idealkök för den svenska hemmafrun samt att exportera denna idé till det övriga Norden var helt allvarligt tänkt, och vetenskapligt förankrat i det nygrundade Hemmets forskningsinstitut. I de svenska folkhemsideologerna Alva och Gunnar Myrdals berömda pamflett Kris i befolkningsfrågan från år 1934, var boendet en central fråga för hur det moderna stadslivet skulle gestalta sig i en ideal värld. Folket skulle inte längre bo i enrumstugor där hälsan var utsatt för kökshärdens dagliga smådoser av kolmonoxid. Inte heller skulle sämre bemedlade storfamiljers barn som närmade sig puberteten sova tätt inpå varandra. Alla skulle ut ur stugköket. Endast husmor skulle stanna kvar och då endast när hon lagade mat och när hon diskade. I det moderna och både konkret och ideologiskt hygieniska hemmet skulle man ha skilda sovrum. Det vetenskapliga paradigmet kom in såväl i kammare som i kök. Familjen blev en produktionsenhet där mannen förtjänade sin lön utanför hemmet medan modern blev en slags hemarbetstagare, eller hemmafru. Denna hemmafru skulle utföra sitt arbete så effektivt som möjligt, och hennes steg mellan diskbänk, spis, skafferi och senare även kylskåp skulle mätas och optimeras. Hennes rygg skulle skonas genom en idealhöjd av diskbänk, uträknad efter den svenska kvinnans medellängd, som då var 162 cm. Laboratoriekök kallade man denna gåva till husmödrarna. Ett kök där maten lagades men där man inte skulle vistas. Samvaron skulle ske i det ljusa vardagsrummet, som inte skulle vara anfäktat av köksodörerna. Där kunde den familjeförsörjande fadern sitta i sin sköna fåtölj lättsamt tmi.helena.haavisto@gmail.com Puutarhamyymälä Sofianlehto TAIMIPIHA AVATTU! ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Kukkakauppa Tähtililja Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Peter Stadius Botnialla huikea menestyskausi jääpallossa OULUNKYLÄLÄINEN jääpalloseura Botnia-69 saavutti pari viikkoa sitten päättyneellä kaudella seuran kaikkien aikojen parhaan menestyksen. Botnia saavutti nuorten poikien sarjoissa Suomen mestaruudet A-, B- ja D-ikäluokissa sekä tyttöjen (-91) ja naisten sarjoissa. Lisäksi seuran E-pojat saavuttivat SM- hopeaa ja D-96 pojat SM-pronssia. Botnia oli viime kaudella maamme ylivoimaisesti menestynein jääpalloseura eikä vastaavanlaiseen saavutukseen ole yltänyt mikään muu seura yli 30:een vuoteen. Botnian edustusjoukkue selviytyi bandyliigassa muutaman vuoden tauon jälkeen puolivälieriin Tornion monivuotista mestarijoukkuetta ToPV:tä vastaan. Botnia pelasi suosikkia vastaan kaksi hyvää ottelua tekemällä näissä otteluissa yhteensä 12 maalia, vaikka hävisikin selvästi molemmat kohtaamiset. Botnian huikean menestyksen perustana ovat pätevät valmentajat, joukkueen johtajat ja huoltajat. Seura haluaa kiittää kaikkia mainittuja henkilöitä heidän pyyteettömästä ja uhrautuvasta työpanoksestaan erityisesti kaikkien nuorten joukkueiden piirissä. Mahdollisia lisätietoja: Pekka Anttinen, seuran puheenjohtaja, puh. 040-751 9655. Mummolaan L MITTATILAUS- JA KORJAUSOMPELU Avoinna ma-to 9-17, pe-su suljettu. TERVETULOA! Torivoudintie 3, Oulunkylä Puh/Fax 757 3793 ORKESTERIKONSERTTI Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11) sunnuntaina, 20.4.2008 klo 18.00 solistina Jari Valo, viulu, johtaa Ahti Valtonen mm. Haydn viulukonsertto SUZUKILAISTEN KEVÄTKONSERTTI Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) torstaina 24.4.2008 klo 18.00 Esiintyjinä musiikkiopiston suzukisoittajia: viulu-, sello-, huilu- ja kitararyhmiä Vapaa pääsy, tervetuloa! ähdin lenkille, mutta heti Koskelantiellä tapasin naapurin, jonka kanssa jäin juttusille. Rouva kertoi lapsenlapsistaan, kahdesta peruskoululaisesta. Tyttö ja poika viihtyivät hyvin mummolassa muutaman kilometrin päässä kotoaan, mutta sinne ei menty joka päivä, kun työssäkäyvät isovanhemmat eivät jaksaneet ylimääräistä iltaohjelmaa. Mutta viikonloppuna oli aikaa, silloin sisarukset pääsivät vierailulle. Viime aikoina isoäidin mieleen oli tullut, että voisi olla viisasta kutsua vain yksi lapsi kerrallaan kylään. Se ei tyydyttänyt Iina-tyttöä, minkä hän myös teki selväksi. Kun lapset pyrkivät taas yökylään, sanoi mummo päättäväisesi ottavansa vain toisen, ensin isonveljen. Tyttö tuijotti epäuskoisena mummoa, täräyttti jalan lattiaan ja juoksi lastenhuoneeseen. Sitten hän pamautti oven kiinni ja huusi sydänjuuriaan myöten loukkaantuneena: - Minä en tule enää ikinä mummolaan! Isoäiti meni lapsen luokse ja selitti rauhoittavasti, että seuraavalla kerralla olisi hänen vuoronsa. Tyttö pani sormet korviin päätänsä ravistellen. Sanat viittasivat liian kauas tulevaisuu- teen, vaikka olivatkin lohduksi. Seuraavana päivänä isoäiti soitti vävylle, selitti asian ja pyysi tyttöä puhelimeen. Lapsi saapui vastahakoisesti, mutta kuunteli sentään mummoa. - Tulisitko, Iina, huomenna yökylään? - Tuleeko Eetukin? - Ei, vain sinä. On sinun vuorosi. Sen sijaan että tyttö olisi vastannut isoäidille, hän huusi niin kovaa kuin kurkusta lähti: - Eetu hei, mä menen huomenna mummolaan. Sä et pääse mukaan, vain mä pääsen. Vasta sitten tyttö sanoi isoäidilleen: - Joo, mä tulen. Kivaa. Minua nauratti, tarina kuulosti hellyttävältä. Vaikka kaikki kaipaavat huolenpitoa ja huomiota, emme halua näyttää sitä yhtä suoraan kuin Iina-tyttö. - No miten visiitti sujui? kysyin isoäidiltä. Hyvin oli mennyt, Iina oli ollut kuin enkeli, viihtynyt leikeissään, keksinyt hauskoja juttuja, ollut huomaavainen. Hän oli nauttinut huomiosta, siitä ettei joutunut kilpailemaan kenenkään kanssa. Heillä on suuri perhe, kaksi isosiskoa veljen lisäksi. Kotona pitää jakaa tasan kaikki herkuista alkaen, mutta mummolassa saa tankata hellittelyä, isoäiti tuumi. Erottuamme lähdin kohti siirtolapuutarhan kulmausta ja siitä metsään. Vastaani tuli mies pikku tyttären kanssa. Lapsi pysähtyi ilahtuneena lätäkön ääreen, alkoi loiskutella ja tarkkailla vesi-ilmiöitä. Kun hän sitten nousi seisomaan, isä karjahti: - Sotkit vaatteet. Katso nyt likaisia polviasi. Katso kun minä sanon! Tyttö jäykistyi, ei katsonut vaatteitaan, vaan tuijotti ilmaan. Syntyi se vaikutelma, ettei vihoittelu tapahtunut suinkaan ensimmäistä kertaa. Mies huomasi minut, tempaisi lasta kädestä ja lähti tiehensä. Sydäntäni riipaisi ja mietin, tehdäkö jotakin, huomauttaisinko vaikka, että ensi kerralla tytölle voisi panna kurahousut. Mutta kun toisten asioihin puuttuminen ei kuulu asiaan, en voinut tehdä muuta kuin toivoa, että tyttönen pysyisi lannistumatta eikä lopettaisi tutkimusretkiään. Olisipa hänellä isoäiti, joka osaa hellitellä lapsia, huokasin mielessäni. Liisa Mäntymies
10 Käpylä-lehti 9.4.2008 Menot Helsingin maisemat 1.30. huhtikuuta Kauniita kuvia Helsingistä! Puistot antavat kaupunkilaiselle maistiaisen luonnon ainutlaatuisuudesta. Myös kaupungin kauniit rakennukset ovat maalauksen arvoisia! Hellevi Loikkanen, öljyvärimaalauksia luonnosta Markku Laitinen, moderneja kaupunkikuvia akryyliväreillä Liisa Junnola, herkkiä akvarelleja Käpylästä Galleria Ajatuksenpoikanen, Käpylässä Park-hotellin vieressä, Pohjolankatu 40, 00600 Helsinki. Avoinna ark. 10-18, la 10-15. Tervetuloa! Kirjeet Siivoustalkoot ja iltamat Ogelissa Oulunkylää siistitään yhteisvoimin 24. ja 27. huhtikuuta. Illanvietto 24.4. klo 18.00 lavalla ja 27.4. klo 18.00 Oulunkylän asukastalossa Larin Kyöstin tie 7. Iltapäivällä tutustutaan Veräjämäen kalliolla oleviin kalliokuoppiin, jotka mahdollisesti tyhjennetään vedestä ja rojusta. Tavoitteena on muistella nuoruusvuosien "talviturkin" heittoa. Yhdessä liikkeelle! Yhteyshenkilöinä jääpalloseura Botnian pj. Pekka Anttinen, p. 040 751 9655 ja Oulunkylän kävelyklubin Tapio Ojanen, p. 0400 100 996. Asuisitko hiljaisessa talossa? Kun asutaan rakennuksissa joissa on useita asuntoja on otettava huomioon myös naapurit. Heidän joukossaan voi olla niin vanhuksia, sairaita, opiskelijoita, ja vuorotyöläisiä kuin muuten vaan rauhaa arvostavia. Jos rakennuksessa asuu myös meluhäiriköitä saattaa asuminen olla jopa sietämätöntä. Kunnollisten rauhallista elämää viettävien ei kuitenkaan kuulu joutua häiriköiden armoille. Silti, pyrkiessään eroon häiriköstä eräs kaupungin yhtiö on jopa hävinnyt häätöoikeudenkäynnin. Käräjäoikeuden mielestä möykkääjällä oli oikeus jatkaa terrorisointiaan. Eipä piitannut järjestyslain kansalaisille tarkoittamasta suojasta tämä lautamieskokoonpano. Sehän olisi edellyttänyt urbaania asennetta. Sellaista ei ainakaan korpimetsien erakkojunteilla tietenkään voi odottaa. Ja onhan kotirauha turvattu jo perustuslaissa! Antamalla asukkaiden itse valita asumistapansa vältytään myös sellaiselta hölmöilyltä. Yhteisistä säännöistä piittaamattomat ohjataan omiin melutaloihinsa jo alunperin. Kun tehdään vuokralaisten asukasvalintaa, saa hakija itse päättää haluaako hiljaiseen taloon. Siellä ei ole koiria, pianonkolkottajia, ei viulunskriikkaajia, kotiteattereita eikä bilettäjien jytästereoita. Telkkaria ja radiota voi kuunnella tavallisella äänenvoimakkuudella. Jos tuleekin äkillinen muutos elintapoihin, valituksista seuraa muutto melutaloon. Jos hakija valitsee melutalon, hän sitoutuu kirjallisesti olemaan valittamatta mistään mökästä mihinkään aikaan. Pitäkööt sitten desibelidatshassaan bailuja vaikka yötäpäivää, siellähän se ei ketään häiritse. Heti aamuyöstä Hesarinjakajaa tervehtii muutama haukku ja kuoroon yhtyvät muut hauvelit. Tietää että lehti on tullut. Kun musiikki kuuluu ilmaiseksi naapurin seinän takaa, on sekin säästöä. Yläkerran korkokengistä kuulee oikean tanssitahdin. Kelloakaan ei tarvita, aina saa soida täysillä. Tällaisen valintamallin toteuttaminen voidaan aloittaa esimerkiksi kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä. Pikkuhiljaa sitä mukaa kun tulee uusia hakijoita ja asunnonvaihtoja. Omistusasunnoissa eli asuntoosakeyhtiössä asia hoituu hieman toisin. Jos öykkäriä ei saada varoituksilla kuriin, yhtiökokous voi päättää ottaa huoneiston yhtiön haltuun. Riippumatta siitä onko kyseessä omistaja vai vuokralainen, irtaimisto siirtyy pihalle. Ostamalla oman lukaalin ei voi ostaa oikeutta pilata muiden elämää. Mitä asukas ensisijaisesti toivoo ja odottaa asumiseltaan? Turvallisuutta, edullisuutta ja aivan varmasti viihtyisyyttä. Tietenkin eri ihmiset kokevat viihtyisyyden eri tavoin. Eero Penttinen Helsingin Työttömät ry:n viikkotapaamisessa maanantaina 14.4 klo 13.00 kertovat esittelijä Minna Eräketo ja lakimies Johanna Nyberg TE-keskuksesta (työvoima- ja elinkeinokeskus) ja sen toiminnasta. Viikkotapaamisessa 21.4 klo 13.00 vieraana ovat sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ja kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare ja he kertovat sosiaalitoimen tämän päivän haasteista. Tilaisuudet ovat Vallilassa os. Nokiantie 2-4 (kisällitalo). Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Terv. Sisko Soininen/HeTy ry 09/7746830 Vielä ehtii Kira Leskisen valokuvanäyttelyyn Kira Leskinen -- Valokuvia 25.3.12.4. Oulunkylän kirjastossa (Kylänvanhimmantie 27, 00640 Helsinki, ma-to klo 10-20, pe-la 10-16) Nettisivut osoitteessa: www.jurimusic.com/kiraleskinen Fysiotreenari järjestää kauneusja terveystapahtuman la 16.4 10.30-15.00 Koskelantie 22, Käpylä, Hartwall Areenan puolella (talon alakerrassa). Tapahtumassa esittelypöytiä, tietoiskuja, diabetes neuvontaa. Ilmaiseksi tarjolla verenpaineen ja verensokerin mittausta, sekä ihoanalyyseja. Jalkaterapeutin neuvontaa aamupäivällä ja terveyskenkien esittelyä. Yleistä tietoa nukkumisen ergonomiasta ja sen vaikutuksesta niska- ja selkäkipuihin sekä neuvontaa tyynyn ja patjan valintaan. Ripsien ja kulmien värjäystä, parafiini-käsihoitoja, pika-manikyyrejä, hierontaa, ja intialaista päähierontaa. Klo 13.30 kuulo-info sekä apuvälineitä. Taiteilija Liisa Junnola esittelee Käpylä-aiheisia akvarellitauluja ja grafiikkaa. Buffetti ja arpajaiset. Sydämellisesti tervetuloa tapahtumaan! Lisätietoja www.fysiotreenari.com 040-415 9119 Vipuset Työväentalolla 9.4. keskiviikko klo 9.30 sauvakävely tai tasapainojumppa I, klo 11.00 tasapainojumppa II tai VipArt taidekerho, klo 13.00 Boccian peluuta. 14.4. maanantai klo 10.30 Muistivipunen. 16.4. keskiviikko klo 9.30 sauvakävely tai tasapainojumppa I, klo 11.00 Tasapainojumppa II tai VipArt taidekerho, 13.00 Boccian peluuta. 23.4. keskiviikko klo 9.30 sauvakävely tai tasapainojumppa, klo 11.00 Chi Kung harjoittelua tai VipArt taidekerho, klo 13.00 lukupiiri Sivunkääntäjät Doris Lessing: Kultainen muistikirja tai Boccian peluuta. 28.4. maanantai klo 10.30 Muistivipunen. 30.4. keskiviikko Vapunaaton iltapäiväiltamat. Vipuset ry Kyläjuhlat korkkaavat kesän Soiton riemu ja kaiken maailman keittiöt valtaavat Akseli Toivosen urheilukentän viikonloppuna 7.-8. kesäkuuta Käpylän juhliessa jo yhdeksättä kertaa kyläjuhliaan. Juhlien järjestelyt etenevät hyvää vauhtia ja ohjelma alkaa hahmottua. Musiikkia on tarjolla molempina päivinä kahdella lavalla iltakymmeneen asti. Tähän mennessä varmistuneita esiintyjiä ovat muun muassa Cone Village Band, Hiskias Möttö ja Mojakka, John McGregor, Jukka Orma Voodoo Trio, Kari Peitsamo, Martti Suosalo ja Pekka Tegelman, Matti Johannes Koivu, Risto, Siiri Nordin, Tri Cohiba ja Vuokko Hovatta. Ja lisää on tulossa... Lapsille on luvassa musiikin lisäksi ohjelmaa ja puuhastelua sirkusmeiningillä leikkikentällä. Kyläjuhlat on myös keskusteleva tapahtuma ja lauantai-iltapäivällä mielipiteet sinkoilevat Suoraa puhetta -ravintolateltassa. Keskustelutilaisuuksien aiheina ovat muun muassa " Käpylä -- puutaloidylli vai Lyytinmäki?" sekä "Kenen Helsinki?", jossa alueen päättäjät pohtivat kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Uutuutena kyläjuhlien ohjelmassa on lauantai-illan kirkkokonsertti, jossa esiintyvät kitaristi Jukka Orma ja kanttori Mikko Helenius. Sunnuntaina juhlapaikkana toimivan Akseli Toivosen kentän ohjelman aloittaa seurakunnan messu ehtoollisineen jo aamukymmeneltä. Pohjolankatu täyttyy sunnuntaina asukkaiden kirpputorista sekä kansalaisjärjestöjen teltoista ja pöydistä. Pöytävarauksia ei tarvita, mutta myyntipaikasta peritään perinteiseen tapaan pieni maksu, jolla katetaan myyntilupa ja kadun sulkemisesta seuraavat maksut. Kyläjuhlat on oiva paikka myös ruokailla ulkona tai viihtyä lasillisella tuttujen seurassa. Alueella palvelevat jälleen ravintolat,kahvilat sekä kaiken maailman keittiöt. Esiintyjätilannetta päivitetään Käpylän kyläjuhlien nettisivuille www.kapylankylajuhlat.fi, jonne kootaan myös käytännön tietoa juhlien järjestelyistä Sivut aukeavat täydessä laajuudessaan vappuun mennessä. Suunnittelukokous kaikille alueen asukkaille ja yhdistyksille järjestetään toukokuussa. Seuraavassa Käpylä -lehdessä ja tulevilla nettisivuillamme siitäkin sitten tarkemmin. Talkooväkeä tarvitaan myös aina, joten jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä juhlien tuottajaan Timo Saareen, puhelin 050 3466 359, sähköposti valparaiso@luukku.com Kesää ja kyläjuhlia odotellessa! Eiju Saurila, Käpylän kyläjuhlat ry:n puheenjohtaja eiju.saurila@hotmail.com, puhelin 044 9128935 VAPAAEHTOISTYÖN KURSSI Seniorivertaiset projektissa Etsimme vapaaehtoisia ikääntyvien liikuntavammaisten tueksi. TYÖVÄENOPISTO TIEDOTTAA KESKINEN ALUEOPISTO HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN Helsingin Invalidien Yhdistys ry järjestää vapaaehtoistyön kurssin ma 14.4, ti 15.5 ja ma 21.4.2008 klo 16.30-19.30 Ilmoittautumiset ti 15.4.2008 mennessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimistoon Ilse Uoti, puh. (09) 72062416 tai ilse.uoti@hiy.fi Kurssista saa todistuksen. Opistotalossa on keväällä 2008 useita luentoja ja tapahtumia, joihin on vapaa pääsy. Esimerkiksi: Mika Waltarin juhlavuoden luentosarja Töölön kirjastossa Ti 15.4. Waltari, historia ja oma aikamme (Johannes Angelos) klo 1819.30 Töölön kirjaston Mika Waltari salissa. Havaintoesitykset: terveyttä ja laatua kotiruoasta Esittäjinä Helsingin yliopiston kotitalousopettajaharjoittelijat. Materiaalimaksu 5 euroa, joka kerätään ovella, kattaa opetuksen, monisteen ja maistiaisen. Aiheina: 9.4. Kasvisruoastako elinvoimaa? 16.4. Kevyttuotteillako kiloja pois? Studionäyttämö esittää: Suomi konepistooli Aikuisten satu oikeudenmukaisuuden puolesta. Ohjaus Martti Mäkelä. Esitykset Opistotalon Juhlasalissa ti 6.5. klo 19 (ensi-ilta), to 8.5. klo 19 ja pe 9.5. klo 19 ja la 10.5. klo 15. Teater Tuskin esittää: Moskovaan! Anton Tsehovia ja Wislawa Szymborskaa mukaellen. Taiteen perusopiskelijoiden lopputyö, jossa kysytään: Onko rakkaus teatteriin elämääkin suurempaa? Esitykset Opistotalon juhlasalissa pe 18.4. klo 19, su 20.4. klo 15 ja ma 21.4. klo 19. Helsinkikuoron kevätkonsertti Esiintyjinä Helsinkikuoro, laulut svengaamaan -lauluyhtye ja yksinlaulajia. Johtajina Dani Juris ja Satu Salesvuo. Sunnuntaina 27.4. klo 15. Taidekeskuksen perinteinen kevätnäyttely Keskisen alueopiston kuvataideopiskelijoiden näyttelyn avajaiset ti 6.5. klo 17. Näyttely avoinna 7.5.16.5. mape klo 1218. ALUSTUS JA KESKUSTELUA Mitä ikäihmisen ruokalautaselle mitä lääkekaappiin? Ke 23.4.2008 klo 14.00-15.30 Helsingin Invalidien Yhdistyksessä,Voudintie 6. Asiantuntijana terveydenhoitaja Marita Räsänen. Ilmoittautumiset 16.4.2008 mennessä puh. (09) 7206 240 tai toimisto@hiy.fi Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus kokonaiskolesterolin mittaukseen a´12,-. Kahvitarjoilu. SUKUTUTKIMUS ALKEITA JA PERUSTEITA Ritva Klemola, SEVERI projekti Helsingin In validien Yhdistyksessä,Voudintie 6 Kolmena maanantaina 14, 21 ja 28.4.2008 klo 12.00 14.00. Ilmoittautuminen 14.4.2008 klo10.00 mennessä puh. (09) 7206 240 tai toimisto@hiy.fi Tervetuloa! Muista kevään tapahtumista ja vielä vapaista kurssipaikoista tietoa netissä osoitteessa www. hel.fi/tyovaenopisto tai puh. 310 88530. Opistotalo, Helsinginkatu 26, 00530 Helsinki
12 Käpylä-lehti · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 9.4.2008 Heseva Lounasravintola KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet Lihatukku Veijo Votkin Oy MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15 Koivumäentie 8, 00680 Hki, puh.0407424398 www.topparintuoli.com Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com KÄPYLÄN ERIKOISOSAAMISTA! Myyt tai ostat Käpylästä, ota yhteyttä. Saat luotettavaa tietoa hinnoista ja voimme räätälöidä sinulle sopivan välityspaketin. Palkkiot alk. 2240 eur. sis.alv. HELSINGIN KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄT OY Pohjolankatu 1, 00610 Hki p. 0207 619 770 Pihat ja puutarhat kuntoon Kevätsiivoukset terassit, ulkorakennukset, aidat, kaikki pihatyöt, kaivannot, kivetykset, kaatopaikkakuljetukset... Vielä vapaita aikoja keväälle Toukolan Mestarit Oy Intiankatu 9, 040 527 67 23 KARAOKE Pe 21-02.30 Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 KARAOKE · BINGO · BILJARDI Still going strong 15v. 18.6.08 Pakilantie 11 00630 HKI puh. 09-754 50 90 Avoinna su-to 9-02 pe-la 9-03 UUDET OPPILAAT 2008-09 Kuvataiteen perusopetusta ikäryhmittäin. Käpylässä toimivat piirustus/maalausryhmät 4-18 vuotiaille sekä keramiikkaryhmä 12-18 vuotiaille. Hauskan harrastuksen lisäksi opiskelu tarjoaa hyvät tiedot ja taidot myös kuvataiteen jatko-opintoihin. VAPPULOUNASKATTAUS klo 12.00 ja14.00 · kalaisa alkuruokapöytä · viisi lämminruokavaihtoehtoa · jälkiruoaksi kahvia ja kakkua Muista tehdä pöytävarauksesi ajoissa! URHEILUA ISOLTA SCREENILTÄ ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 ¤ Lauantaisin DJ Koskelantie 9 Puh. 793 864 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi asiointi ja saattoapu saunotus/kylvetysapu seurustelu siivous omaishoidon lomitus Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi TERASSIT KUNTOON ASIAKKAAMME ETSII KÄPYLÄSTÄ KERROSTALOSTA 3-4 H+K (60-80 M2). OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION Pohjoisen pienioksaista Kyllästetty terassilauta 25x90 PHL vs Terassilauta Hint OREGON PINE (Douglas kuusi) Koskelantie 46 PYÖRÄHUOLTO Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 · pyörähuollot · tarvikkeet · varaosat · Crescent- ja Monark-polkupyörät www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop 26x90 PHL 0,99 2,95 a nyt! /JM /JM DeeSport Oy 09-488 066 Metsäpurontie 29, Maunula VALLILAN PUUTAVARA Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340