Helsingin vanhin kaupunginosalehti N RO 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 30.1.2016 65. vuosikerta painos 18 000 Kuva Toivo Koivisto HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: Mikko Laukkanen Risto Närvänen Niina Raij Tapani Waltimo Erikoishmlt: Pekka Laine Anneli Lehto Suuhygienisti Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 NESTE METSÄLÄ AVOINNA 24H Ennätyslämpimän syksyn jälkeen vihdoinkin lunta! RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kotiseutuneuvos Valle Ojaniemi on poissa Heseva-lounasravintola noutolounaspöytä pitoja juhlapalvelua tilauksesta kakkuja, salaatteja ym. Pellervontie 39 A Ma-pe klo 11-13.30, su klo 12-14 muina aikoina tilauksesta Eläkeläisille ja opiskelijoille edullisempi lounas (ravintolassa nau una) Tiedustelut: 010 2732270
Kansa, joka pakkasessa vaeltaa 30.1.2016 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 2. päivä. Aineisto toimitukseen 19. helmikuuta mennessä. 2 H ELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 65. VUOSIKERTA J ULKAISIJA K ÄPYLÄ -S EURA RY . P ÄÄTOIMITTAJA E IJA T UOMELA -L EHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KUN PAKKASET YHTÄKKIÄ joulun maissa yllättivät ja suomalaiset muistivat, että ai niin, nythän on talvi, niin nettipalstoille sun muille alkoi ilmestyä erilaisia pukeutumisoppaita. Pääasiassa ne oli suunnattu turvapaikanhakijoille, jotka edelleen kulkivat varvassandaaleissa ja shortseissa, ainakin sisätiloissa. Kenkien ja pitkien kalsareiden puutteessa monet aikoivat viettääkin pakkaskauden sisällä. Monilla ei varmaan ollut käsitystä siitä, että ulkoilmaan pääsemisen odotuksesta tulisi kovin pitkä. Vähitellen alkoivat nuoret miehet saada kirpputorikeräysten kautta paksumpaa talvivaatetta, jolloin pukeutumisohjeita oli helpompaa ryhtyä opiskelemaan. Kerrospukeutuminen oli tärkeintä, muistuttivat nettivideot, piirroskuvitukset ja pikapikaa arabiaksi, farsiksi ja somaliaksi käännetyt kuvakavalkaadit. Mutta mitä tekivät suomalaiset? Naureskelivat pukeutumisohjeille! Nenänpäät punaisen ja valkoisen kukertavina he nimittelivät uuskansalaisiksi pyrkiviä avuttomiksi, jotka eivät ymmärrä edes kunnon vaatetuksen päälle, niin että tajuaisisivat vaihtaa kenkiä ulos mennessään tai vetää talvipompan päälleen. Ja mitäpä oli heillä itsellään yllä? Farkut ja niiden alla lyhytlahkeiset kalsarit, tennistossut tai muut pelikengät harvemmin sentään crocksit, joilla ajamisesta pakkasessa poliisikin jo varoitteli vyötärömallinen pusakka, vaikka päässä muhiikin kesät talvet monikerroksinen pipo. Kalju pää sen sijaan turhan usein paistoi hatutta. Sattuneesta syystä olen itse viettänyt yhden talvikauden ilman hiuksia, ja totisesti viima kävi pääkoppaan! Itse käytin sisätiloissa pitsikuvioista sisäpipoa, jota sytomyssyksi nykyisin kutsutaan. Ulkona piti olla kaksikin kerrosta pääkallon suojana. En ymmärrä miksi joku haluaa vapaaehtoisesti jäädyttää aivonsa jo eläessään. Ei ihme, että osasta niistä lähteekin niin hyytäviä kommentteja. Olen niitä kuullut ja ihmetellyt ihan livenäkin, vaikka enimmäkseen niitä esiintyy nettisivujen keskustelupalstoilla. Kun linkitin oikein esimerkillisen ja rautalangasta väännetyn pukeutumisohjeen omille facebook-sivuilleni, niin ällistyin, kun sain vihapostia. Linkki tulkittiin kannanotoksi pakolaiskysymykseen! Selitin, että tarkoitukseni oli muistuttaa meitä kaikkia pukeutumisen tärkeydestä näillä pakkasilla, ja että minun sivuillani lukijat ovat yli 90 %:sesti suomalaisia, niin että kuvittelin tekeväni palveluksen esittelemällä hyvän ohjeen, joka mielestäni kelpasi kaikelle kansalle, joka pakkasessa vaeltaa. Mutta kun oli herkistytty hyvään vihavireeseen, ei vaikuttimiani haluttu hyväksyä. Toki ohjeet oli suunnattu nyt pakolaisille, vaikka alkuperäinen piirros on kyllä tehty aikoinaan suomalaisille äideille ohjeeksi pukea lapsensa. Mutta kuten ympärilleen katsomalla näkee, on kunnon pakkaspukeutuminen päässyt unohtumaan meiltä useimmilta suomalaisilta. Varsinkin kaupunkilaisilta. Poliisinkin mukaan mieluummin jäädytään tienvarteen, jos auto simahtaa tai bussi jättää kuin otetaan varavaatteita mukaan tai pukeudutaan valmiiksi sään mukaan. Maalla vielä kehdataan kulkea ajoja pilkkihaalareissa sekä metsurin vetimissä kauppareissullakin. HYVÄÄ KULUVAA VUOTTA 2016 kaikille Käpylä-lehden lukijoille – tasapuolisesti! Uusia kestävän kehityksen tavoitteita toteuttamaan! Uuden vuoden raketit on ammuttu ja kuoharit kumottu. Olemmeko siirtyneet uuteen aikakauteen? Vastaus kuuluu: OLEMME! Vaativan valmistelun jälkeen Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi syyskuussa 2015 koko maailmalle merkittävät 17 uutta kestävän kehityksen tavoitetta vuoteen 2030. Ne kattavat koko elämän kirjon: Ei köyhyyttä, Ei nälkää, Terveyttä ja hyvinvointia, Hyvä koulutus, Sukupuolten tasa-arvo, Puhdas vesi ja sanitaatio, Edullista ja puhdasta energiaa, Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, Kestävää teollisuutta, Innovaatioita ja infrastruktuureja, Eriarvoisuuden vähentäminen, Kestävät kaupungit ja yhteisöt, Vastuullista kuluttamista, Ilmastotekoja, Vedenalainen elämä, Maanpäällinen elämä, Rauha, oikeus ja hyvä hallinto, Yhteistyö ja kumppanuus. Edellisiä keke-tavoitteita (Vuosituhattavoitteet) toteutettiin merkittävästi, vaikka kaikkia merkkipaaluja emme täysin saavuttaneetkaan. On todellista merkitystä ihmiskunnalle, kuinka mittavia ja kunnianhimoisia päämääriä kansainvälisesti asetamme. YK:n tavoitteethan ohjaavat kaikkien maiden politiikkaa ja käytännön toimintaa kohti yhteisiä päämääriä. Uudet tavoitteet ovat universaaleja eli ne koskettavat sekä teollisuusettä kehitysmaita. Hyvältä kuulostaa, eikös vain? Tavoitteiden saavuttaminen velvoittaa myös Suomea. Haasteet ovat mittavia. Esimerkiksi nälän poistaminen, ruokaturvallisuuden saavuttaminen kestävän maatalouden kautta ja samalla maailman metsien häviämisen estäminen kuvastaa konkreettisesti, kuinka YK:ssa asetetut 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat toisiinsa tiukasti kytkettyjä. Me maailmankansalaiset voimme saada tietoa ja seurata YK:n keke-ohjelman etenemistä täällä: https://sustainabledevelopment.un.org/post2015 . Suomessa kestävästä kehityksestä vastaa maan hallitus ministeriöineen ja sitä varten perustettu toimikunta, yritykset, kansalaisjärjestöt ja me kaikki. Suomi toteuttaa keke-toimintaohjelmaa erityisen yhteiskuntasitoumuksen avulla, jossa eri tahot elinkeinoelämästä kansalaisjärjestöihin ja julkishallintoon osallistuvat. Mukana on tiettävästi yli 160 yritystä, järjestöä, ministeriötä ja koulua. Kehitysyhteistyö on keskeinen ja välttämätön osa yhteisiä ponnisteluja ihmisyyden puolesta köyhyyttä, nälkää, epätasa-arvoa, tietämättömyyttä, luonnon tuhoamista ja sotaa vastaan. Toivottavasti Suomi palaa pian takaisin muiden sivistysvaltioiden joukkoon ja palauttaa kehitysrahoituksensa hyväksyttävälle tasolle. Uutta ilmastopimusta toteuttamaan! Nopeasti etenevän ilmaston muutoksen oloissa tarvitaan uusia ratkaisuja myös tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Kuten presidentti Tarja Halonen totesi äskettäin: YK:n keke-tavoitteet hyväksyttiin ikään kuin hääjuhlassa syyskuussa 2015, ja joulukuussa tuli testi: olimmeko vakavissamme? Saimmeko aikaan toimivan ja toteuttamiskelpoisen globaalin sopimuksen ilmaston muutoksen hillitsemiseksi? Ellei YK:ssa olisi saatu aikaan sopimusta kestävän kehityksen tavoitteista vuoteen 2030, tuskinpa Pariisissa olisi voitu sopia uudesta ilmastosopimuksesta! Universaalisuusperiaate, johon YK:n kekesopimus nojaa, on myös Pariisin ilmastosopimuksen kompromissin perusta. Kun sain olla mukana ilParempaa maailmaa rakentamaan! Miten selvisit pakkasista? Tarja Albekoglu Käpylän kirkko Vein kaikki viisi lastenlastani pulkkamäkeen ja laskin itsekin. Lapsilla on ollut lumesta iloa, mutta koirieni kanssa on ollut vähän hankalampaa, ne kun eivät siitä niin pidä. Minä ihan oikeasti toivoisin, että me kaikki muistaisimme miten meillä ennen oli tapana pukeutua talvisin. Niin etteivät koko ruumisvarsi, aivot ja kallis pääkoppa jäädy. Pukeutukaatten lämpimästi! Tai edes riittävästi! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Riitta Naulapää ja Kassu-koira Tursontien pihakatu Tykkään pakkasesta ja lumityötkin ovat hyvää jumppaa. Maria ja Aivar Akseli Toivosen kenttä Kovat olivat pakkaset ja vähän jännitti jatkuvatkohan pitkään, mutta on ollut sisällä kuitenkin lämmin. Lapset tykkäävät lumesta ja pieni pakkanen on hyvä. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI mastosopimusneuvotteluissa vuosikaudet 2013 saakka, voin todistaa että vaikeata oli, joskus tuntui toivottamaltakin eikä takaiskuiltakaan vältytty. Äärimmäisen monimutkaisen neuvotteluprosessin kautta joka tapauksessa teimme edistystä hitaasti mutta varmasti. Tämänkaltaisissa asioissa ei yleensäkään ole pikavoittoja jakelussa. Pariisin ilmastokokouksen merkittävä tulos ei olisi ollut mahdollinen ilman suurten maiden välisen yhteisymmärryksen kohentumista. Näihin kuuluvat EU, Yhdysvallat, Kiina ja Intia. EU:n jäsenvaltiona olemme siis oikeassa porukassa. Kansainvälisen ilmastopaneelin tutkijat ovat todenneet, että yli 2 Celsius asteen lämpötilannousu vuosisadan loppuun mennessä heikentäisi peruuttamattomasti elinolosuhteita maapallolla. Tästä näkökulmasta olikin todella merkittävää, että Pariisin sopimuksessa asetettiin lämpötilan nousurajaksi 1,5 C. Hiilidioksiidipäästöjä tulee siis voida rajoittaa mittavasti mahdollisimman nopeasti. Aiemmissa ilmastosopimuksissa ei tavoitteita ole asetettu kehitysmaille. Nyt sovitut tavoitteet velvoittavat kaikkia, ja tähän mennessä 134 maata on jo ilmoittanut allekirjoittavansa sopimuksen. Sopimus tulee voimaan vuonna 2020 kun allekirjoittaneiden maiden hiilipäästöt ovat yli 55% globaaleista päästöistä. Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyssitoumuksia on jo antanut 186 maata vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä sitoumukset kattavat yli 95% maailman päästöistä. Annetut sitoumukset eivät kuitenkaan eri arvioiden Kuvakaappaus facebookista. Koskelan ja Metsälän vastaanottokeskuksissa otetaan edelleen vastaan miesten talvivaatteita. Erityisesti talvikengistä on huutava pula. mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle 2 C asteen. Tahtia on siis kiristettävä, vaatimustasoa nostettava ja tavoitteisiin pääsyä seurattava ja valvottava! Nyt kaikki toimeen ja tukemaan yhteisiä ponnisteluja ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi 1,5 C asteeseen ja tarvittaviin toimiin kaikilla elämänaloilla, jotta siihen pääsemme! Kaikki maailman maat asettavat omat ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi. Kehitysmaiden ilmastorahoitustuki olisi saatava tasolle 100 miljardia dollaria/vuosi vuosille2020-2025. Merkittävä osa tästä on julkista rahoitusta, mutta paljon tärkeämpää on uusien, innovatiivisten rahoitusvälineiden luominen ja ”ilmastokestävien” teknologioiden, tuotantoja kulutustapojen kehittäminen ja käyttöönotto. Oma pesä on siivottava ennen muuta. Seuratkaamme siis herkeämättä Suomen hallituksen ja Euroopan Unionin toimia! Tarkempia tietoja ilmastosopimuksesta saa täältä: http://www. ym.? /? -FI/Pariisin_ilmastokokouksessa_lapimurto__t(37248) Onko Käpylän energian käyttö kestävää? Yksi keskeinen teknologinen ja elämäntapakysymys sekä kestävän kehityksen että ilmaston muutoksen kannalta on energian tuotanto ja kulutus. Pyritään vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä, lämmityksessä/viilennyksessä ja valon tuottamisessa. Onkohan tarkempaa tietoa, kuinka paljon meillä Käpylässä on otettu käyttöön maalämpöä ja aurinkoenergiaa? Eikö ole niin, että Käpylässä on mittavasti kattopinta-alaa , joka voitaisiin ottaa nykyisellä parhaalla tekniikalla tehokkaasti aurinkoenergian tuotantoon kilpailukykyisin hinnoin? Eikö Käpylässä voitaisi ottaa laajasti käyttöön maalämpötekniikka kotiemme lämmityksessä? Kaupungithan ovat ihan keskeisessä asemassa kestävän kehityksen uralle siirtymisessä pysyvästi. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu näyttää tässäkin asiassa suuntaa koko muulle Suomelle, jos niin päätetään. Oppia voidaan ottaa maailmanlaajuisesti ja sitä myös jakaa kansainvälisesti yli poliittisten ja kulttuurirajojen. Ei muureja ja blokkeja, vaan yhteistyötä ja solidaarisuutta tarvitaan! MARKKU AHO Käpylä-Seuran hallituksen jäsen ? ? Käpylä-Seura ry:n vuosikokous 18.2.2016 klo 18.00 Käpylän kirkon kokoustilassa Metsolantie 14. Tervetuloa.
30.1.2016 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Käpylän runo Vuosien takaa Tämän lumiukon kuvaamisesta ei ole vielä kamalan monta vuotta. Se seisoi hymyilemässä Taivaskallion laskiaislaskijoille kolme, neljä vuotta sitten. Taivaskallion laskiainen sen sijaan on jo vakiintunut perinne Käpylässä. Tänäkin vuonna taas helmikuussa lasketaan laskiaista totuttuun tapaan Taivarilla. Kuva: Eija Tuomela-Lehti Etkö saa Käpylä -lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.? / kapylalehti Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Maksa jäsenmaksu 10 € tilille nro FI81 1239 3000 0560 80 / Käpylä-Seura ry ja kirjoita viestiksi: Uusi jäsen, nimi, osoite. HELSINGIN KAUPUNKI auraa lumet ensin pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kaduilta. Asuntokadut ovat vuorossa vasta vilkkaampien katujen jälkeen. Käpylässä tämä merkitsee Mäkelänkadun, Koskelantien, Panuntien ja Pohjolankadun sijoittumista aurausaikataulujen alkupäähän. Pysäköidyt autot hidastavat työtä merkittävästi. Voit auttaa siirtämällä autosi itse pois auran tieltä, muistuttaa kaupunki tiedotteessaan. Katujen puhdistusaikataulut näkee netistä Katujen puhdistussuunnitelmat -palvelusta. Koskelantien eteläpuolella jalkakäytävien auraus ja hiekoitus ovat kiinteistöjen vastuulla Vastuu katujen talvihoidosta on laissa jaettu kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Kantakaupungissa kiinteistön vastuulla ovat jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kiinteistön kohdalla. Lisäksi kiinteistöjen on poistettava jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit ja varmistettava, ettei jalkakäytävän viereinen katuoja tai sadevesikouru tukkeudu. Bussitai raitiovaunupysäkin talvihoito kuuluu kiinteistölle, jos pysäkki on jalkakäytävällä kiinteistön kohdalla. Rakenteellisesti viereisestä pyörätiestä erotettujen jalankulkukäytävien (esim. puurivistö välissä, selkeä raja tai eri tasossa) talvihoito on kiinteistön vastuulla. Kiinteistöt voivat maksua vastaan tuoda lumen kaupungin ylläpitämille lumenvastaanottopaikoille. Koskelantien pohjoispuolella kaupunki vastaa myös jalkakäytävien hoidosta Esikaupunkialueilla eli Hakamäentie–Koskelantie-linjan pohjoispuolella kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle. Kaupunki siis huolehtii sekä ajoratojen että jalkakäytävien talvihoidosta. Kiinteistön tehtävänä on kuitenkin tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. Kiinteistöille kuuluneista tehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan kiinteistöiltä perittävillä kunnossapitomaksuilla. Aiemmin kaupunki oli kiinteistön omistajien omatoimisia kadunkolaamisia vastaan, mutta tammikuussa Käpylä-lehden kysyessä asiasta, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ilmoitti, ettei estettä omatoimiselle lumenpoistamiselle enää ole. Näin myös asuinkadut on mahdollista saada ajokelpoisiksi aiemmin kuin kaupunki sinne auroineen ehtisi. Kaupunki vastaa ajoratojen talvihoidosta Ajoratojen talvihoidosta vastaa kaupunki. Se vastaa myös erotettujen tai yhdistettyjen pyörätie-jalkakäytävien talvihoidosta. Kaupungin hallinnassa olevien kiinteistöjen ja puistojen kohdalla olevat jalkakäytävät ja pysäkit ovat kaupungin vastuulla. Kiinteistövirasto vastaa kaupungin kiinteistöjen kohdalla olevista jalankulkukäytävistä ja rakennusvirasto puistojen kohdalla olevista jalankulkukäytävistä. Kadun keskellä erillisillä korokkeilla olevien pysäkkien talvihoidosta vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Asuntokadut saavat odottaa auraamistaan HIIHTO ON LOISTAVA koko kehoa liikuttava laji. Hiihtäminen kehittää etenkin keskivartalon lihaksia, jonka vuoksi se on hyvää vastapainoa istumatyölle. Muutamalla hiihtolenkillä viikossa peruskunto kohenee nopeasti. Aloittelija pääsee alkuun valmiilla paketilla, joka sisältää sukset, sauvat ja monot. Paras apu suksien valinnassa on ammattitaitoinen myyjä, Suomen Ladun aikuisliikunnan koordinaattori Hanna Okkonen sanoo. Välineet tyylin mukaan Uusien suksien pohjavoitelun voi tehdä itse tai teettää ammattilaisella. Pohjustusvoiteen levittämisen jälkeen voitelu tapahtuu kelin mukaan. Talven aikana perinteisen suksille tarvitaan 2–3 pitovoidepurkkia eri pakkasasteille ja liisterituubi. Luistelusuksiin lisätään vain luistoa. Saatavilla on myös voiteluvapaita pitopohjasuksia, joita ei nimensä mukaisesti tarvitse voidella lainkaan. Ennen välineiden hankkimista on päätettävä, millä tyylillä haluaa hiihtää. Perinteiseen tyyliin ja luisteluhiihtoon tarvitaan erilaisilla ominaisuuksilla varustetut välineet. Vaatimukset näkyvät esimerkiksi monojen varsien pituudessa: perinteisen monot ovat nilkasta matalat, korkeat luistelumonot puolestaan tukevat voimakkaasti nilkkaa ja jalkaterää. Hiihtomukavuutta lisää myös oikeanlainen vaatetus. Paksu toppatakki ei ole paras hiihtovaate, vaan ylle kannattaa mieluummin pukea useampia ohuita ja hengittäviä kerroksia. Ja pipo tietysti päähän. Jos viime hiihtokerrasta on aikaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä, suoraan eteenpäin vievä perinteinen tyyli on helpompi hallita kuin sivuttaisliikettä sisältävä luisteluhiihto. Aloita rauhallisesti Hiihdon harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisella vauhdilla, lyhyellä matkalla ja leudolla säällä. Paras aloituspaikka on tasainen maa, esimerkiksi peltolatu. Arabianrannan latua voi hyvin suositella alkajalle. Tänä talvena voi hiihtää jäälläkin Vanhankaupunginlahdella. Maunulan majalta pääsee mukavasti metsään sujuttelemaan, eikä sielläkään ole pahoja mäkiä. Ei Paloheinänkään latu paha ole, mutta siellä on myös kilpahiihtäjiä ladulla, eikä tukkona ole kiva olla. (toim.huom.) Hiihdossa tasapaino on kaiken A ja O. Suksien päällä tasapaino kannattaa hakea ensin ilman sauvoja. Perinteisen tyylin vuorohiihto tapahtuu samassa rytmissä kuin kävely. Luisteluhiihdossa alkuun auttaa selvä painonsiirto sukselta toiselle, Okkonen neuvoo. Oppia oikeaan tekniikkaan voi hakea myös aikuisten hiihtokouluista, joita hiihtoseurat ja latuyhdistykset järjestävät ympäri maata. Teksti AURA PILKAMA Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Lisätietoa ja videoita hiihdosta: www.suomenlatu.? /hiihto Sukset kuntoon ja ladulle! MITAT HALTUUN Perinteisen suksien pituuden saa lisäämällä omaan pituuteen 15– 25 senttiä. Luistelusuksien pituuden saa lisäämällä omaan pituuteen 5–15 senttiä. Perinteisen sauvat ovat hiihtäjää 20–30 senttiä lyhyemmät. Luistelusauvat ovat hiihtäjää 10– 20 senttiä lyhyemmät. Suksien sopiva jäykkyys riippuu hiihtäjän painosta ja mittasuhteista. Sopivaan monoon mahtuu yksi sukka. Liian isot monot eivät tue jalkoja oikein. On sopivaa kivuta mäkeä ylös. Puolivälissä näkee jo jotain. Huipulla voi nähdä eri suuntiin. Pieniä tulitikkulaatikkotaloja, olen jättiläinen. Mutta pilvet ja aurinko… Täällä sataa harvoin. Ei kuulu liikenteen jyrinää. Lapset eivät naureskele. Penkillä voi istua vaikka kuinka kauan. Voi myös maata nurmikolla. Valitettavasti ei näy oravia. Sen sijaan on pääskysiä. Eväänä minulla on kahvia. Syön myös herkullisia leivareita. Popsin pitkiä porkkanoita. Suuni koskettaa suutasi. Rupeaman jälkeen palaan tyytyväisenä kotiin. Virkistyn joka kerta entistä enemmän. Taivaskalliota ei saa siirtää pois. Tervetuloa tänne, kaikki te. KALEVI ELLILÄ Runo valittiin Käpylän kirjastoyhdistyksen vuoden 2015 runokilvassa kymmenen parhaimman joukkoon. Paraskin Taivaskallio Helsingin kaupungin katujen puhdistusohje määrää auraamaan ensin pääkadut, sitten muut ajotiet ja vasta viimeiseksi asuinkadut. Länsi-Käpylän asuinkadut eivät ole koskaan kuuluneet ykkösluokkaan kiireellisyysjärjestyksessä. Nyt kaupunki kehottaakin asukkaita kolaamaan itse kiinteistön kohdalta lumet pois.
4 K äpylä-lehti 30.1.2016 Kyllikki Salmenhaaran 100-vuotisjuhlanäyttely on vielä avoinna Fiskarsissa. MAAMME keramiikkataiteen huippuihin ja uranuurtajiin kuulunut Salmenhaara olisi täyttänyt 100 vuotta. Hänen muistokseen Fiskarsin Kuparipajaan koottiin viime vuoden lopulla laaja näyttely, joka on avoinna helmikuun loppuun. Tarkemmat ajat löytyvät Fiskarsin Ruukin kotisivuilta. Salmenhaara työskenteli Arabian taideosastolla 1947-61 ja opetti Taideteollisessa oppilaitoksessa monia nimekkäitä keraamikkojamme, joiden uniikkitöitä on myös esillä näyttelyssä. Heitä ovat Nina Karpov, Kristina Riska, Åsa Hellman, Kati Tuominen-Niittylä, Anneli Sainio ja Karin Widnäs, jonka aloitteesta näyttely järjestettiin. Hieno, monipuolinen näyttely Salmenhaaran maljakoissa, ruukuissa ja padoissa oli oma erikoislaatuinen ja jykevä tyyli. Niillä hän voitti monia arvostettuja palkintoja, muun muassa kultamitalin Milanon triennaalessa vuonna 1960. Salmenhaara teki kaiken alusta loppuun itse ja siirsi oppinsa ja taitonsa eteenpäin nuorille oppilailleen. Näyttelyn esineitä ovat lainanneet Designmuseo, toimitusjohtaja ja taiteenkerääjä Kyösti Kakkosen kokoelma, Aalto-yliopisto ja yksityiset. Käykää tutustumassa – näyttely on harvinaista herkkua! Teksti TUULA DE RITA Kuva MILLA VON KONOW Kyllikki Salmenhaaran 100-vuotisjuhlanäyttely avoinna vielä helmikuussa HANNU NIKLANDER pohtii uudessa kirjassaan asioiden ja ilmiöiden aitoutta ja käsityksiämme niistä omien ”silmälasiensa” läpi. Niklander on tarkkailija. Tämä ominaisuus on kirjailijalle hyvinkin tarpeellinen ja liitettynä taitoon kirjoittaa, syntyy hyvää. Kirja on kokoelma päiväkirjamaisia pakinanovelleja (onko sellaisia?), joissa Niklander pakisee tuttavallisesti lukijan kanssa ja kertoo oman elämänsä tapahtumista suhteessa yleiseen. Tarinoita lukiessa tekisi mieli osallistua keskusteluun ja vaihtaa mielipiteitä. Lyhyiden kertomusten aiheet ovat moninaiset: aidoista mauista Anglosaksisiin silmälappuihin ja edelleen murreformalismiin ja mielenmaisemaan. Kertomuksia lukiessa on kuin lukisi päiväkirjaa, johon kirjoittaja on kirjannut muistiin päähänpälkähdyksensä ja pohdintansa. Niklanderin ollessa kyseessä eivät nämä muistiin kirjatut pälkähdykset ole turhia. Niiden kautta lukija pääsee kurkistamaan eri maailmoihin hajujen, makujen, musiikin ja kirjallisuuden kautta. Mennyt maailma ja lapsuus ovat vahvasti läsnä ja tarinoiden rivien välistä aistii kirjailijan mieltymyksiä ja arvoja. Tarinoita voi lukea missä järjestyksessä tahansa. Itse avasin kirjan sattumanvaraisesta kohdasta ja löysin itseni Oopperan mielenkiintoisesta maailmasta. Seuraavan tarinan Niklander onkin sitten lakoniseen tapaansa otsikoinut Minusta ei varttunut rock-nuorukaista. Onneksi ei! Tarinassa Viimeisiä sanoja, Niklander pohtii mm. Aleksis Kiven ja Johan Wolfgang von Goethen viimeisten lausahdusten merkitystä kuivan humoristiseen tapaansa. Itsellänikin heräsi kysymyksiä näiden herrojen viimeisten lausahdusten tulkinnoista. Kuinka saa sanoa on rauhallinen, keskusteleva ja hyväntuulinen teos. Näin saa sanoa. CHRISTINE HAMMAR MUISTELMIENSA toisessa osassa Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä (2015) Kari Varvikko asemoituu aavistuksen vähemmän näyttelijäksi, kuin oli huikean ykkösosan Kääpiöitä ja jättiläisiä (2014) nuori kosmopoliitti ja globaali ensirakastaja. Silti elämän kaikki nautinnot rakkauksista sian teurastamisiin ja sahdin valmistamiseen ovat päässeet mukaan. Silti Varvikko on edelleen se terävän kriittinen, yhteiskuntaa tarkoin seuraava toimittaja, joka pyrkii tekemään maailmasta paremman meille kaikille. Kun kansalaisjärjestöjen toiminnasta halutaan kertoa onnistunut, vuosien ponnistuksia vaatinut työ, niin helsinkiläisenä esimerkkinä on usein Kyläsaaren piipun kaataminen 1988. Klaus ”piipunkaataja” Varvikon, Taisto Rantalan ja Erkki Mäkiön adjutanttina oli jo tuohon mennessä toimittajana, kustantajana sekä toimittajajärjestöjen puheenjohtajana ansioitunut Kari Varvikko. Kaupunginosayhdistyksistä mukana olivat mm. Hermanni-Vallila, Alppila, Kallio, Toukolan Vanhakaupunki, Kumpula sekä Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. Sittemmin isän jalanjälkiä seuraten Kari-poika on ajanut stadilaisten asiaa myös lännen Kaarela-seurassa ja julkaissut/kustantanut/toimittanut kaupunginosalehtiä, joiden yhteislevikki on tavoittanut parhaimmillaan joka toisen helsinkiläisluukun. On Tanotorvi, Käpylä-lehti, HermanniVallila-lehti ja entisen maalaiskunnan puolella ilmestyvä Veturi-lehti. Niitä kaikkia on yhdistänyt yhteiskunnallisuus ja paikallisuus. Yhdistelmä ei ole helppo mutta kylläkin mahdollinen. Kari Varvikon tekemiset eivät suinkaan mahdu jo ilmestyneisiin kahteen niteeseen. Tarvitaan ainakin kolmas muistelma – ehkä kahta ensimmäistä kirjallisempi, ehkä sellainen, jossa näyttelijä siirtyy tarkkailijaksi. Emmeet eivät varmasti lopu. Niin entä ne asiat, kirjan yhteiskunnallinen anti? Henkilöhakemistossa on 550 nimeä, presidenttejä useampia, pääministereitä solkenaan, on ”karvahattulähetystöjä”, vietyjä kirjelmiä, vaatimuksia, joista piipunkaadon lisäksi moni muukin on tuottanut halutun tuloksen. Eikä GeeBeen patsaskaan niin vähäinen hanke ollut. Kolmannen osan nimi lienee Äly hoi, järki älä jätä!, minkä jälkeen lieneekin romaanin vuoro – toivottavasti. PENTTI PELTONIEMI Kari Varvikko Älykääpiöitä ja hengenjättiläisiä Tietokontakti t:mi 2015 VANKILA ON paikka, missä rikoksista kiinni jääneitä ihmisiä säilytetään. Sana on johdettu sanasta vanki. Sillä on äänteelliset vastineensa myös muutamassa lähimmissä sukukielissämme. Inkerin vanki tarkoittaa vankeutta, karjalan vanki samaa kuin meillä ja vankita vangitsemista. Viron vang on vanki, vangitada vangita, vangla vankila. Liivin vang tarkoittaa vankilaa ja vankeutta, vangli vankia. Nämä sanat ovat tulleet ruotsin vanhemmasta kielimuodosta, jossa se oli sana fange ja tarkoitti vankia. Nykyruotsissa se on fånge. Joskus vankilassa istumista sanotaan lusimiseksi. Viron murteissa lusida tarkoittaa palvelemista. Sana on lainautunut venäjästä, jossa sluzhit tarkoitti palvelemista ja myös armeijassa palvelemista, sluzhba palvelua, virkaa ja tointa. Vartijat ja vahdit Vankilassa on myös vartija, joka vahtii vankeja. Sana vartja on johdettu sanasta vartio eli vahdissa oleva(t), henkilö(t). Sanan j:llinen muoto vakiintui suomen oikeinkirjoitukseen vasta 1920-luvulla. Karjalan vartivo tarkoittaa vartiota ja vahtia, vartie vartijaa, varteija ja vartoija vartioimista varjelemista ja riistan vaanimista, lyydin vardoida vartioiminsa, varjelemista, suojelemista ja huolen pitämistä, vepsän vargita, vardoita vartioimista, silmällä pitämistä ja väijymistä, vatjan varrita vahtimista, katsomista ja silmällä pitämistä. Viron vardja tarkoittaa työvoutia ja häämenojen ohjaajaa. Nämä sanat ovat lainaa germaanisista kielistä. Gootin kielen wardja tarkoitti vartijaa. Nykyruotsin vård tarkoittaa hoitoa, huoltoa ja vartijaa. Vartijaa voidaan sanoa myös vahdiksi. Sanalla vahti on vastineensa inkerissä ja karjalassa, joissa se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Tämä sana lainautui suomeen varhaisemmasta ruotsin kielestä, jossa se oli muodossa wacht ja tarkoitti vartioimista, vartiota, vartiEtymologia Vankiloita ja vartijoita Hannu Niklander Kuinka saa sanoa Robustos 2015 jaa, vahtia ja vahtihuonetta. Jo tätä ennen kantaskandinaviassa sana oli muodossa wachte. Sieltä se lainautui myös viroon ja liiviin. Viron vaht tarkoittaa vartijaa ja vartiota, liivin vakt vahtia ja vartijaa. Vatjan kieleen sana vahti on lainautunut joko suomesta tai virosta. Käräjät ja tuomarit Käräjät on se tilaisuus, jossa vankilassa istuvan asioita on käsitelty ja tuomiosta päätetty. Nykyisin käräjiä sanotaan kihlakunnan oikeuden istunnoksi, vanhahtavasti vapaiden miesten kokoukseksi. Sanalla käräjät on vastineita lähisukukielissämme. Inkerin kerräjät tarkoittaa käräjiä, karjalan keräjä kokousta, keröjät käräjiä, kerähmö kokousta, kerävö keruuta ja kokoamista, kerähmöijä kokoukseen keräämistä ja neuvottelemista, vepsän kerag ja keradizh kansan tai kylän kokousta, viron kära neuvottelua. Todennäköisesti sana käräjät onkin kerätä-sanan johdos. Sana esiintyy myös saamen murteissa. Esimerkiksi Norjan lapin garreg tarkoittaa juuri oikeuden istuntoa. Käräjäoikeutta johtaa tuomari. Sana on vanhaa ruotsalaista lainaa. Muinaisruotsin domari tarkoitti tuomaria. Nykyruotsiksi se on domare. Tuomari on koulutukseltaan juristi. Tämä sana on ruotsin kautta latinasta tullutta lainaa. Latinan iurista tarkoitti lain tuntijaa, ius oikeussääntöä ja oikeutta. Vapaus Näiden käräjien, juristien, tuomareiden ja kaltereiden takana lusimisen jälkeen vanki on taas vapaa. Tämä sana on vanha laina venäjän kielestä. Muinaisvenäjäksi se oli svobod. Nykyvenäjän svobodnyj tarkoittaa vapaata, svoboda vapautta. Inkerin vappaa on vapaa, vapaisus vapaus. Karjalan vapatahol tarkoittaa vapaaehtoisesti. Viron vapaa on vaba ja vapaus vabadus. Vabandada tarkoittaa anteeksi pyytämistä tai antamista. Liivin vabad tarkoittaa sallittua ja vapaata. SEPPO SEPPÄLÄ Oletko yksinäinen? – Kaipaatko virikkeitä? Pasilan Eläkkeensaajat auttavat. Liity yhdistyksemme jäseneksi. Toimintamme on monipuolista: • saat uusia ystäviä • teemme retkiä, matkoja niin kotikuin ulkomaille • pelaamme petanqueta • jumppaamme • askartelemme • laulamme • teemme lukuisia teatterikäyntejä ja museoihin tutustumisia • paljon muuta mukavaa toimintaa. Kokoonnumme joka kuukauden parillisen viikon tiistaisin Itä-Pasilan Seurakuntakodissa Opastinsilta 6 klo 11.30. Täyttä elämää hyvässä seurassa! Lisätietoja saat nettisivuiltamme http//pasila.eläkkeensaajat.fi/ tai Pasilan Eläkkeensaajat ry. Paula Paananen puh. 044 574 8006 paula.paananen@suomi24.? Hei eläkeläinen! Tunnetko itsesi yksinäiseksi, haluaisitko uusia ystäviä? Tule mukaan toimintaamme. Olemme 45 v vanha Käpylässä toimiva yhdistys. Kokoonnumme joka toinen maanantai hyvän kahvin ja seuran merkeissä. Käymme teatterissa ja retkillä, harrastamme mm. vesijumppaa, käsitöitä, järjestämme myyjäisiä jne. Yhdessä mieli virkistyy ja askel nousee. Lisätiedot: Kirsti Ollila, 040 7386296 www.kapylanelakkeensaajat.elakkeensaajat.?
5 K äpylä-Lehti 30.1.2016 Svenska hörnan VI HAR JU SEN några månader en egen ? yktingförläggning, på Forsby sjukhusområde. Min profeministiska mansförening tyckte att jag skulle starta en mansgrupp för invandrarmän för att bland annat diskutera skillnaderna mellan deras levantiska och vår nordiska uppfatt ning om maskulinitet. Så jag tog kontakt med Röda Korset, som har hand om och koordinerar de ? esta av de aktiviteter där volontärer är involverade och ? ck klartecken. Dagen D var vi på plats i kafeterian en kvart i sex, Timo, Robert och jag, efter att ha skrivit våra namn i gästboken hos väktaren, som satt och läste en bok om Freud. Vi lämnade dörren på vid gavel, satte oss runt ett bord och väntade. I korridoren gick män fram och tillbaka, en stor del hade uppenbarligen just återvänt från middagen. Allt emellanåt tittade nån in, hälsade ? yktigt och gick. Kvart över var vi fortfarande ensamma i kafeterian. Sedan började män droppa in, häl sade, satte sig ner för en stund och försvann igen, sen började det bildas en mera permanent grupp. Vid sjutiden var det ett knappt dussin som verkade i princip intres serade. Någon kunde engelska behjälpligt, men de ? esta diskuterade ivrigt sinsemellan på arabiska och vi satt och visste inte riktigt vad vi skulle göra. Några gånger försökte vi få igång en presentationsrunda men männen byttes hela tiden ut. När vi försökte ta upp frågor kring manlighet lyssnade männen artigt men utan större intresse, och genast möjlighet gavs tog de upp mer intressanta ämnen som till exempel varför ? nländare inte ler, varför här ? nns så många kvinnor, varför maten är så konstig, etc. Sedan uppenbarade sig en kille som kunde tillräckligt engelska och var tillräckligt motiverad för att fungera som tolk resten av kvällen. Han hade ren hemma fungerat som frivillig för en lokal hjälporganisation och skulle gärna jobba också här som frivillig. Bland de övriga var det endast ett par killar som talade engelska behjälpligt, de ? esta höll dock på att lära sig ? nska. De ? esta var irakier. Efter det har vi nu träffat killarna tre fyra gånger. Det största problemet är förstås den språkliga muren mellan oss och dem; när vi sitter omvälvda av ett sorl av arabiska är det lätt att förstå hur de känner sig för det mesta här. Vilket kanske också är en orsak till att de ofta rör sig på stan i grupp. En annan orsak är säkert den rasism de riskerar att möta på stan. Vill man bekanta sig med rasismen är det bara att läsa MV??!!lehti. Fri ? nsk journalism – till 100 % på medborgarnas sida – som tolerantian (? . suvaitsevaisto) inte erkänner att de läser. Så saluför sig MV??!!lehti, ett busk? nskt nätforum för allsköns ano nyma rasister, mörkermän, folkgruppshetsare och hatpropagandister. Jag erkänner här villigt att jag nu läst – eller åtminstone ögnat igenom – MV??!!lehti. Mest för att få en uppfattning om vad som egentligen skrivs där. Men nån regelbunden läsare blir jag nog inte.. Om inte för den ofrivilliga komiken och den helt IQ-befriade paranoia som här får frodas och uppenbarligen uppmuntras. MV??!!lehti har tio nätsidor plus ett antal spalter och kolumner. De ? esta sidorna svämmar för tillfället förstås över av texter om hur farligt det är med invandring och om sex över grepp där gärningsmännen är invandrare. När jag bläddrar genom sidorna hoppar samma texter upp hela tiden, bara i olika ordning. Gatupatrullerna är speciellt populära, de backas upp helt okritiskt. Men med tanke på att antalet rapporterade våldtäkter begång na av ? nländska män för tillfället är uppe i långt över tusen per år – vi lär vara värst på våldtäkter i västeuropa – så kanske vi egentligen borde ha militanta feministpatruller ute på gatorna och varför inte görande hembesök ? De här white thrash-svartskallepatrullerna verkar ju mest vara avsedda som en vilseledande manöver för att dra uppmärksamheten från alla våldtäkter begångna av så kallade majoritets? nländare.. BERT BJARLAND Våra egna svartskallar KÄPYLÄ-LEHDEN pitkäaikainen päätoimittaja Valle Ojaniemi on poissa. Hän kuoli 98-vuotiaana 27.10.2015. Hän oli syntynyt 13.7.1917 Jalasjärvellä. Valle Ojaniemi valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1941 ja toimi Helsingissä kansalaiskoulun opettajana, suurimman osan ajastaan Mäkelänkadun ammattioppilaitoksessa. Hänen kolleegansa muistelevat hänen olleen äärimmäisen kannustava kasvattaja, joka suhtautui kaikenlaiseen kiusaamiseen ehdottoman torjuvasti. Kaikissa muissakin töissään Valle oli luotettava ja pitkäaikainen puurtaja.Esimerkiksi, kun Helsingin opetusvirasto kehitti koulujen oppikirjoja asettamalla oppikirjatoimikunnan, toimi Valle Ojaniemi sen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Kiitos Valle ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.” Näin lauloimme kirkkokuoron kanssa eräänä marraskuun sunnuntaina. Tulimme jumalanpalveluksessa kohtaan, jossa luettiin ikuiseen uneen nukkuneet. Sitten höristin korviani. Kuulin että nimesi mainittiin. Valle Ojaniemi. Mieleeni nousi muistoja yhteisestä ajastamme Käpylä-Seuran toiminnassa. Kun minä tulin mukaan KäpyläSeuran toimintaan 60-luvulla, niin sinä olit toiminut jo vuosikausia kotiseututyössä Käpylä-lehden päätoimittajana, Helkan puheenjohtajana ja monissa muissakin luottamustehtävissä. Kun vuonna 1981 muutimme Lohkopellontielle, niin asuimme melkein naapureina. Sinä asuit mäen päällä ja minä mäen alla. Sain Sinulta usein kyydin seuran hallituksen kokouksiin. Olit aina ystävällinen ja huomaavainen. Olit todellinen vanhan ajan herrasmies. Yhdessä teimme monia projekteja ja tapahtumia. Olit aina valmis auttamaan ja kannustamaan. Sitten tuli aika, jolloin kumpikaan meistä ei ollut enää hallituksessa. Silloin tapasimme usein Ogelin kaupoissa ja vaihdoimme kuulumisia. Kun täytin täysiä vuosia, niin muistit minua pienellä lahjalla. Se oli minulle tosi merkittävä huomion osoitus. Olit aina huomaavainen. Et tehnyt numeroa itsestäsi. Elit yksin ja tulit toimeen omin avuin. Nyt kun aikasi on täällä päättynyt ja miespolvet vaihtuneet seuran toiminnassa, kuinka kiitollisia saammekaan olla sille raivaaja-sukupolvelle jota sinä edustit. Kaikki se työ ja toiminta on ollut merkittävää, mitä olet saanut aikaiseksi Käpylä-Seuran kaupunginosayhdistyksessä. Emme ehkä ole aina osanneet antaa kiitosta ja tunnustusta, mutta istutettu työ kasvaa ja tuo uutta hedelmää meidän kaikkien hyväksi. Siispä suurkiitos työstäsi meidän kaikkien puolesta. PIRKKO FIHLMAN P.S. Kun keskustelin vaimoni Pirkon kanssa kotiseutuneuvos Valle Ojaniemestä, niin mieleeni nousi mukavia muistoja, mitkä liittyivät Valle Ojaniemen toimintaan kotiseututyön piirissä. Olen ollut jo vuosikymmeniä eläkkeellä puolustusvoimista, mutta silloin palvelin kanta-aliupseerina Kaartin Pataljoonassa komppanian vääpelin tehtävissä. Viikonloppuisin ja vapaa-aikana minäkin toimin monasti ikään kuin Valle Ojaniemen ”vääpelinä”, kun järjestelimme Käpylä-Seuran tapahtumia. Muistan mielihyvällä kaikkia tapahtumia, mitä Valle järjesteli Käpylässä ja erityisesti Puu-Käpylän urheilukentällä. Asuinhan silloin perheeni kansa Pohjolankadun 24 asunnossa kentän vieressä. Muistelen mielihyvällä aikaa, jolloin sain tehdä kotiseututyötä Valle Ojaniemen kanssa. ENSIO FIHLMAN Kotiseutuneuvos Valle Ojaniemi on poissa Menot Käpylä-Seura ry. Käpylä-Seuran vuosikokous pidetään Käpylän kirkolla, Metsolantie 14, helmikuun 18. päivänä klo 18. Vuosikokouksen jälkeen hallituksen järjestäytymiskokous. Tervetuloa. Käpylän kirjasto Toivo Koiviston valokuvanäyttely Pohjolankatu – Käpylän bulevardi Käpylän kirjastossa 1-29.2.2016 Kirjailijavieraat : ti 16.2. klo 18 Ilkka Niiniluoto: Hyvän elämän ? loso? aa. Ti 23.2. klo 18 Johanna Venho: Kaukana jossain onnenmaa. Ti 1.3. klo 18 René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5 Kirjailijavideoita Käpylän kirjaston FBsivulla. Tiede lähtee pienestä Kumpulassa Kumpulassa Helsingin yliopiston tiedekampuksella ovat startanneet pienten lasten tiedekerhot, joissa luonnontieteellisiin ilmiöihin ja matematiikkaan pureudutaan hauskasti tarinoiden, leikin ja itse tehtävien tieteellisten tutkimuksien kautta Tiistaisin pidettävissä 5-6 -vuotiaiden kerhoryhmissä on vielä tilaa. Ilmoittaudu nopeasti mukaan tutkimisen iloon: http://luma.? /tapahtumat. Lisätietoja Pikku-Jipot -kerhotoiminnasta: http://www.luma.? / artikkelit/1723/tiede-lahtee-pienesta Leffaleiri talvilomalla Kino Sheryl järjestää talvilomaviikolla lasten leffaleirin Arabianrannassa. Vielä mahtuu mukaan! http://kinosheryl.? /? /leffaleiri https://www.facebook.com/ KinoSherylKuvis/?fref=ts Äänellä Itkijät Äänellä itkijöiden avoimet luentoja keskustelutilaisuudet itkuvirsiperinteestä Karjalatalolla. La 31.1.16 klo 14-17: Tunnetietoisuuden merkitys, työnohjaaja Eeva Puolimatka. Lisätietoja pirkko.? hlman@saunalahti.? Itkukurssi maaliskuun 5-6.3.16 Helsingin Työv.opiston Oulunkylän toimipisteessä: Tunteiden ilmaisua sanoin ja melodioin.Ilmoittaudu Hels. Työv.Opiston kautta. Aamulauluista yömusiikkiin Roope Gröndahlin pianokonsertti su 28.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10 Ravintola-päivä Baba Mazharin turkkilaiset herkut su 21.2. klo 17-20 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Pääkokkeina turkkilaiset Mazhar ja Cetin. Aterian hinta 5 lapset 1e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Lisätiedot: pastori Tarja Albekoglu, p. 09 2340 4219, tarja.albekoglu @ evl.? Käpylän seniorit ry Teemana on ”Seniorit – iloista ikääntymistä” Kokoontumiset torstaisin klo 13 eli 4.2., 18.2., 3.3., 17.3., 7.4., 21.4. ja 3.5. Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. 4.2. vieraana OP-ryhmän edustaja aiheena työelämän ja asiakkuuden muutokset. Ohjelma kokonaisuudessaan: www.senioriliitto.? Raija Anttila, puheenjohtaja 040 705 0204, Aino Ylä-Jarkko, sihteeri 040 753 3330 Koskelan palvelukeskus Koskelan palvelukeskus tarjoaa maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Palvelukeskus on avoinna ma – pe klo 8 17. Puh neuvonta: 09-310 50476. Käpyläntie 11, N-talo 1krs, 00600 Helsinki. Onsdagar kl. 10–10.45 Seniorgymnastik. I gruppen görs rörelser både stående och sittande, vi tränar bl.a. balansen och muskler med och utan redskap. Ingen förhandsanmälning. Ti 2.2 kl. 12-13 Bekanta dig med servicecentralen To 4.2 klo 15-17 Oikeudellinen neuvonta (ennakkoajanvaraus palvelukeskuksesta tai puh. 09 310 50476) Ti 9.2 klo 11-13 Palvelukeskuksen 1v. syntymäpäivät! Ti 9.2 klo 13-14.30 Luento: Harmony sisters + kuuntelunäytteitä Ke 10.2 klo 10-12 Kuulolähipalvelu (neuvontaa kuuloon liittyvissä asioissa) Ti 16.2 klo 13-15 Dokumenttielokuva: Rakkaus ja sota Ke 17.2 klo 10-13.45 Suuhygienistin vastaanotto (maksullinen, ennakkoajanvaraus puh. 09 310 64474) To 18.2 klo 12.30-14 Luento ikäkuulosta To 18.2 klo 12-14 Omaishoidontuen sosiaaliohjaaja tavattavissa To 25.2 klo 14-15.30 Keskusteluja muistelukerho, teemana ”Hyvän elämän eväät” Kuva Käpylälehden arkisto Opettajien ammattijärjestölehden Opettajain Lehden /Opettajan toimitusneuvoston jäsenenä Valle Ojaniemi toimi 25 vuotta. Hän myös kirjoitti useisiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin sanomaja aikakauslehtiin sekä teki musiikkija muita ohjelmia radiokanaville, sotavuosina myös rintamaradioon. Puolisonsa Havinan kanssa hän oli osallistunut musiikin jatko-opintoihin SibeliusAkatemiassa. Kun Valle Ojaniemi komennettiin sodanajan viimeiselle Upseerikoulun kurssille 60 Santahaminaan, hänet valittiin oppilaskunnan puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti luutnanttina 70 vuotta sen toiminnan päättymiseen asti. Valtakunnallisesti Valle Ojaniemi muistetaan parhaiten hänen perustamastaan Kevätporriäinen-lehdestä. Hän toimi vuonna 1949 perustetun, Helsingin opettajayhdistyksen julkaiseman Kevätpörriäisen päätoimittajana vuoteen 1958. Valle piti tärkeänä, että lehden tuotto käytettäisiin oppilaiden hyväksi. Käpylä-lehden päätoimittajana Valle Ojaniemi toimi 20 vuotta. Hän oli mukana jo perustamassa ja ideoimassa Käpylä-lehteä, josta tuli Helsingin ensimmäinen kaupunginosalehti. Valle Ojaniemi oli kiinnostunut kotiseututyöstä jo nuorena. Käpylään muutettuaan hän liittyi KäpyläSeuraan ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1983-1984.Viime vuonna hänet valittiin Seuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Valle Ojaniemi oli myös 1964 mukana perustamassa kaupunginosayhdistysten liitto Helkaa, jonka puheenjohtajana hän toimi 1975-1982. Ansioistaan Valle Ojaniemi sai kotiseutuneuvoksen arvonimen ja hänet palkittiin useilla opetusalan ja kotiseututyön ansiomerkeillä sekä muilla tunnustuksilla. Muistan Vallen isällisenä, lämpimänä ja avuliaana ohjaajana, kun aloitin Käpylä-lehden toimittajana vuonna 1989. Hän kutsui nuoren toimittajanplantun kotiinsa ja tarjosi hunajaa kielenkirvoittimeksi. Aina välillä palaan häneltä saamaani Jalasjärvi-kirjaan ja sen omistuskirjoitukseen, jossa hän toivottaa onnea ja menestystä seuraajalleen, jonka juuret myös rönsyävät samoilta Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Sieltä kumpusi Vallen suuri kotiseuturakkaus, joka muuntui suureksi Käpylä-rakkaudeksi ja näkyi erityisesti tässä lehdessä. EIJA TUOMELA-LEHTI
6 K äpylä-lehti 30.1.2016 Tapio Leinonen, liturgi Raivo Savik, avustava pappi Katja Mäkiö, kanttori Irja Eskola, Yhteisvastuukeräyspäällikkö 2016 Partiolaiset Kamarikuoro Chorus Sine Nomine Messun jälkeen Marttojen kirkkokahvit, virsijukeboksi ja Yhteisvastuun avaus. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla www.yhteisvastuu.fi Su 31.1. klo 12 Valon messu. Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Elsa Sihvola, sello, Adoramus-lauluyhtye. Valoaiheisia alttareita. Messun jälkeen keittoa ja kahvia, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Ke 3.2. klo 12.30 Keskiviikon ehtoollinen. Savik, Helenius. Kahvi ja päiväpiiri. Su 7.2. klo 12 Messu. Leinonen, Helenius. Evakkolapset ry, kahvi. Su 14.2. klo 12 Messu. Pelkonen, Helenius. Su 21.2. klo 12 Messu. Handolin, Helenius. Su 28.2. klo 12 Messu. Albekoglu, Mäkiö. Keittoa. Ke 2.3. klo 12.30 Keskiviikon ehtoollinen. Albekoglu, Helenius. Kahvi ja päiväpiiri. Maanantaisin: Käpylän kirkon lähetyspiiri klo 17. Keskiviikkoisin: Päiväpiiri klo 13, Hiljaisuuden rukoushetki klo 18.30. Perjantaisin: Perheiden tanssituokiot. klo 9.30-10 2–5 v., klo 10-10.30 1–2 v. ja 10.30-11 0–1v. Ohjaajina Mirva KeskiVähälä ja Toni Mäkinen. Huom. ei kerhoa talvilomaviikolla 8. Naisten kirjallisuuspiiri ke 10.2. klo 18. Aihe John Fowles: Jumalten naamiot. Ravintolapäivä su 21.2. klo 17–20. Turkkilaista ruokaa, myös kasvisvaihtoehto. Hinta 5/1 e, tuotto Yhteisvastuulle. Keittotalkoot to 24.2. klo 17. Kokkaa keittoa ja syö itsekin! Koskelan lähetyspiiri parillisten viikkojen ti klo 17. Keskiviikkoisin: Avoimet ovet klo 12, keittoa ja kahvia ja keskiviikkoisin Päiväpiiri klo 13, ohjelmaa ja yhdessäoloa. Yksinhuoltajien olohuone ke 3.2. klo 17–19, kokoontuu joka toinen keskiviikko. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382. Iltapäiväkerhoihin haetaan paperisella lomakkeella ajalla 27.1.-29.4. Lomakkeita saa ilta-päiväkerhoista ja lapsityönohjaaja Kirsi Satosalmelta, p. 09 2340 5331, kirsi.satosalmi@ evl.fi. Päiväkerhoihin haetaan 1.4.-30.4. sähköisellä lomakkeella kotisivuilta. Muskarihetket klo 10 ja klo 10.45. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 10.2. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Kosonen, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Avoin sururyhmä parittomien viikkojen ke klo 18 Oulunkylän kirkossa. Ei ilmoittautumista. Yhteisvastuu-konsertti su 7.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Olli-Pekka Piirilä, alttoviulu, Timo Laakso, klarinetti, Antti Salmela, piano, Emma Lauma, piano, Katja Mäkiö, mezzosopraano. Mm. W.A. Mozart ja Toivo Kuula. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Pappi paikallisessa to 11.2. klo 18–20, Savik. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Aamulauluista yömusiikkiin – Roope Gröndahlin pianokonsertti su 28.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Mm. Schumann, Ravel ja Bartok. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messuavustajakoulutus ke 2.3. klo 17.30–19.30 Maunulan kirkossa uusille ja konkareille. Iltapalatarjoilu klo 17.30– 18. Ehtoollishetki. Tied. Johanna Elo, p. 09 2240 5006. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma-ti, to-pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma-to 8–20, pe–su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, taloudelliset asiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto avoinna Käpylän kirkolla pe klo 9–11 pe 12.2. asti, p. 09 2340 4218, sen jälkeen ajanvarauksella. Lisätiedot: Myynnissä lasten tekemiä Ystävyyden solmu -huiveja sekä hernekeittoa ja laskiaispullia klo 10– 13. Tuotto Yhteisvastuulle. Hevosajelua klo 10–16. Järj. seurakunnan työntekijät, vapaaehtoiset ja leikkipuiston väki. Tiedustelut: Maija Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328 tai Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331. LÄHDIN ILTAPÄIVÄLLÄ Amerin talon CheckPoint-kahvilaan. Tutustuin siellä äskettäin naiseen, joka sanoi nimekseen leskirouva H. Sama nainen oli taas paikalla, ja kun aloimme jutella, nimi vilahti taas esiin, jolloin tajusin, että lyhenne olikin Q, sukunimestä Qvick, nopea. Nyt tulen muistamaan sen, naisessa on jotain nopeaa, kärsimätöntäkin, juttu siirtyy vaivatta aiheesta toiseen ja puhe kulkee vauhdilla. Kun saavuin, rouva Q. tutki iltapäivälehtiä ja vasta lopetettuaan lukemisen hän katsahti minuun ja kutsui pöytäänsä. Istun mielelläni ikkunan ääressä, kun taas rouva Q. näyttää käyvän keskelle salia pyöreän pöydän nojatuoleihin. Vaikka pöydässä olisi jo muita, se ei haittaa rouvaa. On käynyt niinkin, että muut siirtyvät pois, mutta rouvaa ei tunnu nolostuttavan. Juttelimme jostain syystä sanoista suojelus ja varjelus, pohdimme olivatko ne synonyymeja vai erosivatko ne jotenkin toisistaan, mutta kun vastausta ei löytynyt, aloimme puhua kummilapsista. Niitä myös leskirouva Q:lla oli useita, mutta hän kertoili kummipojasta, joka matkusti maaseutukaupungista tädin luo ensi kerran kahdeksanvuotiaana. Poika oli niin reipas, että nousi yksin lentokoneeseen, täti tuli vastaan ja toi bussilla Käpylään. Perillä ruvettiin syömään ja samalla täti, joka ei vielä tuntenut poikaa, kyseli mihin tämä halusi ryhtyä. Poika ei esittänyt vaatimuksia, mutta jonkin ajan kuluttua esiin nousi toive elokuvista ja metroajeluista. ”No, mentiin eläviin kuviin, nähtiin kolme neljä, jopa viisi leffaa samana päivänä”, sanoi leskirouva Q. Kerran kävi niin, ettei teatteriin tullut ketään muita, mutta koska yksi lippu oli myyty, vaikka vain lasten, pantiin elokuva pyörimään – rouvalla itsellään oli vapaalippu. Kyselin metrosta ja sain kuulla, että kummipoika oli tykännyt sen kyydistä, mutta kaikkein parasta oli ollut päästä maan alle, kuin isoon luolaan. Kerran täti ja kummipoika ajoivat tuntitolkulla linjaa päästä päähän. Ilta pimeni ja räntää tuli vaakasuorasti, mutta rouva Q. kysyi leikinpäiten, vieläkö poika halusi metroon. Kyllä vain, kyllä hän halusi, jolloin rouva tuumi, että mikäs, ajetaan sitten niin kauan kuin poika halusi, väsytti häntä itseään tai ei. Kahdeksan tuntia kesti hupia – vaan eipä päässyt lapsi sanomaan, että kaikki kiva loppui aina kesken. Tarkistin vielä, minkä ikäinen kummipoika olikaan. ”Kolmekymmentäkolme”, rouva Q. vastasi. ”Niinkö? Ja minä kun luulin, että kymmenen!” ”Vaikka niin, mutta tuntuu kuin ne reissut olisi tehty eilen.” ”Onko pojalla nimikin? Tai ammatti? ” minä kysyin vielä. ”On, molemmat. Näkemiin”, vastasi leskirouva Q. ja nousi tuolista sen näköisenä, että puheet saivat riittää. Saa nähdä, kuulenko kummipojasta myöhemmin lisää. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Kummipoika To whom it may concern Piirustuksia Drawings by Hodhayfa Salih helmikuussa Ogelin kirkolla IRAKILAINEN Hodhayfa Salih kuvaa töissään, mitä on elää ja kasvaa sodan ja väkivallan ympäröimänä. 39-vuotias Salih on syntyisin Bagdadista Irakista. Hän on suorittanut tutkinnot kuvataiteissa Irakissa ja Ukrainassa. Hän on Irakin taiteilijaliiton jäsen sekä Ukrainan taiteilijaliiton kunniajäsen. Salihin töitä on ollut esillä yksityisja yhteisnäyttelyissä vuodesta 1996 alkaen. Tällä hetkellä Hodhayfa Salih asuu Helsingissä. Näyttelyn avajaiset pidettiin keskiviikkona 27.1. Galleria-Kahvila Aulassa, Oulunkylän kirkolla. Näyttely on esillä helmikuun ajan. ”I ask anyone who hears my voice to help our people.” – Hodhayfa Salih, January 2016 In his work Hodhayfa Salih expresses what it is like to live and grow up in the midst of war and violence. 39 years old Salih was born in Baghdad. He has studied Arts both in Iraq and in Ukraine. He is a member of Union of Iraqi Artists and an honorable member of Ukrainian Union of Artist. Salih has given private exhibits and participated in several collective exhibitions. At the moment Hodhayfa Salih lives in Helsinki. Opening of the exhibition was held Wednesday 27 January 2016 at Galleria-Kahvila Aula Oulunkylän kirkko. The exhibition is open for public in February. Galleria-Kahvila Aula Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 http://hodhayfasalih.com/ Piirustuksia Kuva Eija Tuomela-Lehti. Toivo Koiviston valokuvanäyttely POHJOLANKATU – Käpylän bulevardi KÄPYLÄN KIRJASTOSSA 1-29.2. Väinölänkatu 5. Kirjasto auki mato klo 9-20 pe 9-16 ja la 10-16. Näyttelyn avajaiset ke 3.2.2016 klo 18. Näyttelyn avaa kulttuurija kirjastolautakunnan jäsen Juha-Pekka Väisänen . Tervetuloa! HIIDENKIRNU sijaitsee Yhtenäiskoulun pohjoispuolella entisen hyppyrimäen vieressä. Kirnua ei ole virallisesti nimetty ja siksi kutsumme kaikkia keksimään sille nasevaa nimeä. Kirjoita ehdotuksesi kommenttikenttään tai osallistu Käpylä-Seuran nettisivuilla tai sähköpostilla kapyla.seura@gmail.com!! Keksi Käpylän hiidenkirnulle nimi
7 K äpylä-Lehti 30.1.2016 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Laitilantie 2 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2016 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 65 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Jäitkö ilman Käpylä-lehteä? Näin käy varsinkin, jos ovessa on EI MAINOKSIA -lappu tai rappunne ovi on lukossa. Tiesitkö, että Käpylä-lehden voi tilata kotiin, jolloin se kannetaan postin mukana? Vuosikerta maksaa vain 20 euroa. Tilaa Käpylä-lehti: info@eepinen.? Käpylälehden voi myös tilata Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 M arlee na • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveys -palveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Kiertävä kynä KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 728 7012 MEIDÄN PITÄISI AJATELLA enemmän kuin 5-vuotiaat. Ihan kaikkien. Tajusin sen eräänä kesäpäivänä kävellessäni Kumpulan siirtolapuutarhassa. Hiekkakentällä oli pari herraa heittämässä petankkia ja kentän laidalla istui yksin pieni poika, kädessään vaaleanpunainen jousipyssy. Poika otti minuun katsekontaktin jo etäältä ja lähestyessäni häntä, hän riensi jo vastaan pyssyineen. ”Kato, mul on tällanen! Se on jousipyssy, kato! Sil voi ampuu tälleen, kato! Se on kyl tarkoitettu tytöille, mut yli 10-vuotiaille ja mä oon vasta viis. Mulla on kyllä pikkusisko, mut se on kakkaamassa.” Poika esitteli olemattomia ampumistaitojaan vähintään yhtä ylpeänä kuin nuoret leijonat Maamme-laulun soidessa, ja pian vessojen suunnalta taapersikin jo lasten äidin kanssa parivuotias pikkutyttö kakkausreissultaan. Minä jatkoin matkaani, mutta poika jäi mieleen. Tuota ylpeyttä ja vilpitöntä riemua me kaikki tarvitsisimme. Ei hän miettinyt kehtaako tuolle puhua, tai että mitähän tuo minusta ajattelee. Sellaiset kysymykset ovat aikuisten paranoiaa. Poika halusi luottaa vieraaseen ihmiseen, joka käveli vastaan, hän halusi jakaa onnensa kanssani. Lapsi uskoo kadehdittavalla tavalla maailman hyvyyteen. Ystäväni 5-vuotias poika katsoi Avaraa luontoa, jossa leijona saalisti antiloopin. Veren haistoi myös pantteri, joka riensi mukaan apajille. Lapsi seurasi antiloopin hätää ja riemastui nähdessään antilooppia kohti juoksevan pantterin, ”ehkä pantteri auttaa!” Välillä on hyvä pysähtyä miettimään omaa toimintaansa. Näillä paukkupakkasilla kun ajatteleekin kodittomia pyrkimässä johonkin lämpimään pysyäkseen hengissä, on pakko kysyä kuinka moni sulkee ovet heidän edestään päästäkseen itse vähemmällä? Samaa voi kysyä koko Euroopan poliittiselta johdolta, joka sulkee rajojaan, koska rajan takaa on tulossa liikaa huono-osaisempia. Kuinka moni meistä uskaltaa vielä luottaa ihmiseen? Kuinka moni rohkenee olla se pantteri, joka auttaa? Viisivuotias olisi, koska tietää sen olevan oikein. KAISA PYLKKÄNEN Kirjoittaja on käpyläläinen käsikirjoittaja ja stand up -koomikko. Oppia mestareilta Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Kisakylän Kampaamo-Parturi Puh. 793 872 • Koskelantie 9 Kikka ja Pirjo F Y S IO T R E E N A R I • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Parturikampaamo • Jalkaterapia • Ripsiteknikko Vesijumpparyhmissä tilaa Koskelantie 24, Käpylä 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju 040-9612 310 Yli 50 €:n ostoksesta 10 € etuseteli 31.3. asti. www.fysiotreenari.com • Käy tykkäämässä meistä facebookissa!
? PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE! • PÖLYPUSSIT • SUULAKKEET • SUODATTIMET • LETKUT Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT • KRUPS • PHILIPS • BRAUN • MOCCAMASTER Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot • BRAUN • PHILIPS www.villakoira.com Lähellä Sörnäisten metroasemaa! • Hämeentie 23 • Laivurinkatu 43 • Puh. 753 9668 TERVETULOA! Avoinna ark. 10-17.00 TANEMA OY Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? K ÄPY grilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 LOUNAS ARKISIN 11-15 OHJELMAA ILTAISIN OHJELMAA ILTAISIN katso www.kapygrilli.? katso www.kapygrilli.? Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • WWW.CACTUS.? Lounasbuffet arkisin 11-14 • A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tiistaisin Jamit alk. klo 20 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat www.cactus.? Avoinna ma, ke, to 11-22, ti, pe 11-03, la 12-03, su 12-22 Keittiö avoinna ma-pe 11-21, la 12-22, su 12-21.00 Noutopesulapalvelua. Noudamme pyykit kotoanne ja palautamme kotiinne. Katso hinnat ja tarjoukset: www.arcato.fi P.0400 406952 • Olemme myös facebookissa. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Tilitoimisto R.Turtiainen Oy METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Otamme passikuviakin UUSI VUOSI – Uusi energinen olo! Tarjous voimassa 29.2. asti. Käpyläntie 8, 00600 Helsinki (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30-19 ja la 9-16 www.avainapteekit.fi K XL-S MEDICAL DIRECT Rasvansitojan avulla voit laihtua jopa kolme kertaa enemmän kuin pelkällä vähäkalorisella ruokavaliolla 65 65 00 00 (norm. 79,25) (norm 6,15 – 7,10) 90 annospussia 10 10 00 00 Valitse kaksi Aco:n tehokasta deodoranttia yhteishintaan Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Puh.(09) 875 1868 Av. ma pe 10-18, la 9-14 Polaroivat Xperio-laatulinssit huippuominaisuuksilla kehyksineen NYT ERIKOISHINTAAN! 1-tehot alk. 279€ Monitehot alk. 399€ Tarjous sisältää kehyksen + linssit. 100% UV-suoja. Tarjous voimassa 29.2.2016 saakka. Optikon Optikon näöntutkimus näöntutkimus KAUPAN KAUPAN PÄÄLLE! PÄÄLLE! MAAILMAN PARHAAT AURINKOLASIT? Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 • 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Helmikuun tarjous Suomen vahvin Vitamar 1000 E-EPA & DHA Omega-3 kapseli Sydämen, aivojen, silmien hyvinvoinnille 19,90 100 kaps. (ovh 29,90) Tarjous voimassa 29.2. asti. Karelia-puhallinorkesteri VUOSIKONSERTTI Puusta veistetty Su 14.2.2015 klo 14 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Solisti Pasi Mäkinen, pasuuna Johtaa Tom Bildo Liput 12 € Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2 TI Kello 19.00 (joka toinen tiistai) Ilmainen bingo Kello 20.00 Tietovisa, parhaat palkitaan KE Kello 17.00 Tietovisa, parhaat palkitaan LA