• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 1 26.1.2011 60. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen kaunistaa ympäristöämme Herkuttelevat herrat hemmottelevat naisia Kuva Toivo Koivisto Mitä Onni on? ARABIA Arabian kauppakeskus, Hämeentie 111 P. 720 6370 Avoinna: ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 Soita ja varaa ilmainen arvio Puh: 010 217 6300 ... se palveleva välitystoimisto! Apteekkipalvelua ammattitaidolla Väinö Auerinkatu 1, 00560 Helsinki www.asuntoonni.fi MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 60. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 26.1.2010 Luovia hulluja tarvitaan aina K äpylä-lehti täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tarkoitus oli kaivella vanhoja lehdessä käsiteltyjä asioita päivänvaloon. Onhan tiedossa, että Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Timo Karlsson (ei sukua), on koonnut lehden vuosikerrat ja ne on tallennettu Käpylän kirjastoon. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Kirjastomme on remontissa ja aineisto hajallaan eri toimipaikkojen varastoissa. Käpylä-lehdet ovat kirjastonjohtajan Kari Vanten mukaan Pohjois-Haagassa. Siispä soitto sinne. Sieltä vastattiin, että varastossa on satoja nimettömiä täpötäysiä muuttolaatikoita, joita voi toki tulla penkomaan. En ryhtynyt niin epätoivoiseen työhön, mutta lupaan selailla lehtiä heti kun kirjastomme jälleen avataan. Sitä paitsi onhan minulla luntti. Asta Korpin mainiosta Meidän Käpylä -kirjasta luin, että lehti perustettiin joulukuussa 1951. Viralliseen syntymäpäivään on siis vielä matkaa. Lehden perusti silloinen KäpyläSeuran puheenjohtaja Oiva Vuori ja kahden ensimmäisen numeron päätoimittajana oli johtaja Väinö J. Tervaskari. Sen jälkeen lehteä alkoi toimittaa opettaja Valle Ojaniemi, joka jaksoi hoitaa pestiä peräti 19 vuotta. Lehden tarkoitus oli toimia Käpylän hyväksi muun muassa valottaen menneisyyttä, kehitystä ja ajankohtaisia kysymyksiä sekä käsitellä Käpylälle tärkeitä kunnallisia asioita ja valvoa kaupunginosan etuja, muutamia ylevistä tavoitteista mainitakseni. Lyhyesti sanottuna pyrkimyksenä oli yhteisen hyvän edistäminen. Käpylän kaupunginosalehti on pitänyt pintansa 60 vuotta ja lehden tavoitteetkin ovat entiset. Yhteistä hyvää on edistetty. Ajat ovat tosin muuttuneet. Kun Ojaniemen aikaan "kirjoituksista ei ollut pulaa", on lehden toimittaminen sittemmin jäänyt yhä useammin vain päätoimittajan harteille. Edeltäjäni Olli Paunu totesi leh- teä vuoden toimitettuaan: "Alueellamme asuu paljon aivan ammattimaisia kehittelijöitä, päättäjiä, kirjoittajia, kuvittajia ja muita luovia hulluja. Meidän koko yhteisömme voittaisi, jos he antaisivat panoksensa tähän yhteiseen lehteen." Sittemmin tilanne ehkä parani hieman ja nykyään lehdelle on vakiintunut tietty (aivan loistava) avustajakunta. Mitään tungosta ei silti ole. Siksi Ollia jäljitellen: Kaikki luovat hullut, tervetuloa mukaan. Vuorikiipeilyn makuun Pirunkallion jääputous kiinnostaa. ADVENTURE PARTNERSIN joulukuun lopulla Pikkukosken Pirunkalliolle avaama jääputous on saanut innostuneen vastaanoton. Eikä ihme. Tämä on Helsingin ainut paikka, missä jääkiipeilyä voi harrastaa. Adventure Partnersin Markku Mellonen kertoo, että kiipeilyn kokeilijoita on paljon ja peruskurssillekin on runsaasti ilmoittautuneita. Tammikuun alun muutamat lämpimät päivät eivät pahemmin toimintaa haitanneet. - Siinä jäi sopivasti aikaa välineiden huoltoon, Mellonen sanoo. Mikäli pakkasia riittää, Adventure Partnersilla on tarkoitus vielä laajentaa jäädytettyä aluetta. Ohjattua toimintaa Pirunkalliolla on keskiviikkoisin kello 17­21. Seuraava peruskurssi järjestetään 13.2. kello 10­ 8. Adventure Partners on kiipeilyn, vuorilla liikkumisen ja takamaahiihdon opastusta tarjoava palveluyritys. - Helsingin kaupungin liikuntavirasto antoi meille mahdollisuuden järjestää tällainen jääputous ja kaupunki on kaikin puolin ollut hyvä yhteistyökumppani, Mellonen kiittelee. Muuten jääputous on Adventure Partnersin omaa liiketoimintaa. Eihän tämä mikään iso bisnes meille ole, mutta ei tätä kaupunkilaisten verorahoilla tehdä. Pikkukoskelle on helppo tulla. Omalla autolla pääsee ihan lähelle ja bussi 65A tuo pienen kävelymatkan päähän. SEPPO SEPPÄLÄ Kuvat TOIVO KOIVISTO Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Lisätietoja: www.adventurepartners.fi/pirunkallio. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Pieni katsaus viime vuoden toimintaan Liikennettä ja kaavoitusta Liikenne- ja kaavoitusasioihin otettiin kantaa ja annettiin lausuntoja ­ myös yhdessä naapuriseurojen kanssa. Alueen liikennesuunnittelija Sakari Montonen oli seuran vuosikokouksessa sekä alueen suunnittelutehtävistä toiselle alueelle siirtyessään 18.11. selostamassa Käpylän suunnitelmia. Seuran hallituksesta Kai Ovaskainen on mukana kaupunkisuunnittelulautakunnassa varajäsenenä. Käpylän ja Koskelan aluearkkitehti Paula Kinnunen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava osas tolta kertoi aluettaan koskevista kaavoitushankkeista ja suojelukysymyksistä 4.10.2010. Sakari Montonen hyvästeli suunnittelualueensa tiedottamalla Koskelan ja Käpylän liikenneasioista hallituksen kokoukselle 28.10.2010. Toimintaa ykkösen raitiovaunuliikenteen puolesta jatkettiin. Linjan 85-vuotispäivänä lauantaina 13.11. ajettiin kolme torivuoroa. Käpylän liikennetyöryhmä on perustettu koulujen vanhempainneuvoston, Käpylän Klubin sekä seuran yhteiselimeksi, joka pyrkii parantamaan niin koululaisen kuin ikäihmistenkin liikenneturvallisuutta ja mukavuutta. Vuoden lopussa liityttiin Käpylän Klubilla aloitettuun nimien keräämiseen terveysaseman säilyttämiseksi. Nimiä keräyksessä tuli paperilla ja nettiäänestyksessä kymmenisen tuhatta. seltiin seuralta ja näihin haettiin vastaukset. Käpylän Postikorttikilpailuun tuli pitkälti toistasataa otosta, osa Käpylän ulkopuoleltakin. Materiaali kattoi kaikki alueet sekä vuodenajat. Painatusvaiheeseen päästäneen vuoden 2011 puolella. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n (lyhenteenä HELKA) toimintaan osallistuttiin, edustajamme oli kevätkokouksessa sekä vuosikokouksessa; puheenjohtajien ja muiden kokoonpanojen tapaamisissa oli seuran edustus. Lähiseutujen kaupunginosayhdistyksiin pidettiin yhteyttä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan piirijärjestön Kanta-Helsingin Omakotiyhdistykselle ja seurallemme 18.5. luovuttaman apurahan sekä lukuisten muiden käpyläläisyhteisöiden panostusten avustamana avattiin Käpylän Pohjoinen Kotikaupunkipolku 12.6.2010. Teksti- ja kuvaversiot julkaistiin sekä lehdessä että nettisivuilla. Polkujen yhteisen painotuotteen julkaiseminen on suunnitteilla vuoden 2011 alkupuolella. Taivaskalliolla järjestettiin siivoustalkoot puisto-osaston ja Stadin siivoustalkoiden kanssa 6.5.2010. Seura toimi sateenvarjojärjestönä Käpylän Elävässä Joulukalenterissa 1.­24.12.2010. SIRKKA-LIISA VIRTANEN Käpylä-Seuran hallituksen sihteeri Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta Saimme lukuisia aloitteita käpyläläisiltä, esimerkiksi Tursontien läpiajosta, Koskelantien/ Hakamäentien liikenteestä, alueen nopeusrajoituksista, Pohjolankadun rekkaliikenteestä, kotikaupunkipolkujen asiavirheistä ja muista yksityiskohdista. Postin lastauslaiturin vaarallisuudesta viereisen jalkakäytävän liikenteelle huomautettiin. Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen edustan liikennekäyttäytyminen koettiin vaaralliseksi. Liikenneasiat esitettiin alueen liikennesuunnittelijoille. Raviradasta, Käpylän Kunnosta sekä Aarne Merikannon reliefistä ky- Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Käpylän oma tietoteos Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 · La Storia -kampaamo, Koskelantie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 2. päivä. Aineisto toimitukseen 18. helmikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 26.1.2011 Koskelan terveysaseman puolesta kamppaillaan Saako laulaa? Käpylässä on Tiernapojat ja yllätys, myös Tiernatytöt! K Oma terveyskeskus on perusoikeus. Sitä mieltä ovat käpyläläiset ja koskelalaiset. Ainostaan Koskelan terveysasema on jäljellä "Pajusen lakkautuslistalla". Vuosi sitten lakkautusuhka saatiin pysäytettyä käpyläläisten aktiivisen ja laajapohjaisen kamppailun ansiosta. Tämä voimakas yhteishenki oli päällä nytkin; sen aisti puheensorinasta ja jännittyneestä ilmapiiristä. Yleisö keskusteluun ja kysymyksiin varattiin tunti. Siinä ajassa käytiin nopeasti penkkiriveittäin läsnäolijoiden mielipiteitä läpi. - Terveysaseman on oltava lähellä ihmisiä. - Koskelassa on laboratorio jo valmiina ­ Oulunkylään se on rakennettava uudelleen. - Terveysasemia pitää lisätä eikä vähentää. - Jos alueelle rakennetaan vanhusten palveluasuntoja niin terveysasematarve kasvaa entisestään. - Kaikilla ei ole omaa autoa käytettävissä ja takseihin ei saa avustusta. - Oulunkyläläisiä käy jo nyt Koskelassa ja meidän pitäisi sitten mennä Oulunkylään. - Laakson, Husin, ja Töölön sairaalat siirtävät jatkohoidot lähiterveysasemalle, Koskela on säilytettävä! - Tyhjiä tiloja on Koskelan alueella riittävästi jopa kokonainen A- talo. oskelan sairaalan alueella aivan terveysaseman vieressäsijaitsee pieni kaunis kirkko. Ilta on jo pimentynyt. Ihmisiä saapuu pienissä ryhmissä rupatellen. Sohjoiset Käpylän tiet eivät haittaa tulijoita sillä nyt on kysymys tärkeästä asiasta. Onneksi kirkon portaat on hyvin puhdistettu ja niitä on turvallista nousta saliin. Oven suussa on vielä mahdollista allekirjoittaa adressi, jota ojentaa Helmi Elovaara, Koskelassa päivätyönsä tehnyt ahkera nimienkerääjä. Kovilla talvipakkasilla hän keräsi 800 allekirjoitusta. Muutamassa hetkessä kirkkoon pyrähtää satakunta ihmistä. Tilaisuuden avaa Käpylän klubin aktiivi Heikki Takkinen. Terveyslautakunnan jäsenet ovat saaneet kutsun jo joulukuussa samoin kuin Koskelan terveysaseman lopettamista ehdottanut Terveyskeskuksen johtaja Matti Toivola. Lautakunnan jäsenistä paikalla olivat vihreiden Tuuli Kousa ja Hannu Tuominen, demareitten Lilli Autti ja vasemmistoliiton Marjut Lumijärvi. Muut lautakunnanjäsenet olivat poissa samoin kuin johtaja Toivola Koskelan kirkossa puheenvuoroja jakoi Heikki Takkinen. Perusteluja Koskelan terveysaseman säilyttämisen puolesta tuli jokaiselta riviltä. - Siirtoa ei voi millään järkisyillä perustella. Alueella asuu optimaalinen väestöpohja joka tarvitsee oman terveysaseman. Ehkä tilaisuudesta poissa olevilla lautakunnan jäsenillä on jotain sellaista taustatietoa mitä muilla nyt läsnä olevilla ei ole? - Miksi aina täytyy tapella ihmisille lain mukaan kuuluvista perusoikeuksista? Terveyslautakunnan jäsenet olivat käyneet tutustumassa Oulunkylän terveysasemaan ja seuraavana päivän on vuorossa Koskela. Terveyslautakunnan jäsenistä Lilli Autti kertoi Oulunkylässä olevan osaavaan henkilökunnan. Sen kokoinen asema on juuri sopiva heille. Kannatti Koskelan säilyttämistä. Marjut Lumijärvi yhtyi Autin kantaan. Hannu Tuominen kertoi tekevänsä henkilökohtaisen päätöksensä Koskelaan tutustumien jälkeen. Hän korosti lautakunnan jäsenten tekevän itsenäisesti päätöksen. Kamppailu Koskelan terveysaseman puolesta herättää huomiota. Adressien kerääjille on tullut soittoja ja sähköpostiviestejä alueella asuvien omaisilta ympäri kaupunkia. He ovat huolissaan miten omat vanhemmat tai muut läheiset selviytyvät jos asema suljetaan. Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO Kuvassa vasemmalta oikealle Kukka, Ella, Sini, Kaisla ja Aino. ERÄÄNÄ LOKAKUUN PÄIVÄNÄ luin huvikseni kirjaa, jossa tyttöporukka perustaa joulukuun pimeiden iltojen piristykseksi tiernatyttöryhmän. Innostuin ajatuksesta. Jos he pystyivät siihen, niin miksen minäkin? Kaverini Kaisla Kyyhkynen (Herodes) ja Sini Hämäläinen (Knihti) olivat valmiita vastaamaan haasteeseen. Lainasimme kirjastosta nuotit ja harjoittelimme meille puolitutun näytelmän ulkoa. Näytelmästä oli saatavilla useita eri versiota, joista yhdistimme meille sopivan. Jokaisella meistä oli myös omia menoja, ja joskus harjoitukset oli vaikea sulloa muutenkin täyteen aikatauluun. Marraskuussa mänkkimme ilmoitti, ettei hänen aikansa riitäkään tiernatytöille. Myönnän miettineeni tässä vaiheessa, että hyvä jos saamme yhtäkään keikkaa esitettyä. Mutta juuri kun näytti siltä että uurastuksemme oli ollut ajan hukkaa, lavalle astui Ella Palo, Kaislan ystävä ja sattumoisin Vesa Palon, Käpylän tiernapoikien Murjaanien kuninkaan tytär, josta saimme uuden mänkin. Ellan avulla saimme myös lainaksi tiernapoikien tähden. Meitä auttoi myös Kaislan pikkusisko Kukka Kyyhkynen, joka tuli muutamille keikoille kanssamme laulamaan stemmoja enkelin asussa. Näin Käpylän tiernatytöt olivat kasassa. Isossa kiitollisuudenvelassa olemme Käpylän Klubille, joka ystävällisesti lainasi meille upeat esiintymisasut. Suuri kiitos siitä! Aloitimme esiintymiset joulukuun toisella viikolla. Kiersimme ympäri Helsinkiä Käpylästä Töölöön. Mukaan mahtui vanhainkoteja, pikkujouluja ja ravintoloita. Jokaisella esiintymiskerralla oli puolensa. Erityisen lämmöllä muistelen Ravintola Kuun keikkaa ja vanhainkoteja, joissa vanhukset lauloivat mukana. Eräs vanhainkodin asukas kertoi olevansa kotoisin Oulusta, ja hänen veljensä oli ollut tiernapoikana hänen nuoruudessaan. Haasteellista oli yrittää laulaa niin kovaa kuin kurkusta lähtee täpötäysissä paikoissa remuavalle ja joskus myös juopuneelle yleisölle. Eivät ne kuitenkaan niin suuria esteitä olleet että olisimme vetäytyneet. Loppujen lopuksi tiernatyttönä oleminen oli mukava kokemus. Kaikki oli aina vaivan arvoista, kun yleisö vastasi myöntävästi Knihdille ja astuimme näyttämölle toivottaen hyvää iltaa. Useimpiin paikkoihin otimme etukäteen yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla, mutta välillä meimme myös spontaasti kysymään ovelta. Emme ole vielä päättäneet jatkosta, sillä tiemme luokkakavereina eroavat kun lähdemme lukioon (paitsi Ella,joka on vielä seiskaluokalla). Sovimme, että katsomme yhdessä ensi vuonna mikä on elämäntilanteemme. Saattaa olla, että meitä näkee ensi joulunakin, AINO AAVALUOMA Koskelan terveysasema on säilytettävä -adressiin kirjoitettiin nimiä vielä tilaisuuden alussa. Innokkaimpia nimien kerääjiä on Helmi Elovaara. Osavoitto Koskelan terveysaseman lakkauttaminen piti olla terveyslautakunnan esityslistalla 18.1.2011, mutta Toivola oli poistanut sen esityslistalta. Asia siirtynee seuraavaan (8.2.) kokoukseen. Peli seis -kansalaisliikkeen työ jatkuu. Kansanasunnot palvelee nyt keskellä Käpylää Helsingin Kansanasunnot muutti Amerin taloon ja sai kustannussäästöjä. Uudet kotisivut KANSANASUNTOJEN toimisto muutti vuoden alussa Amerille Nordean tiloihin väistötilasta Panuntieltä. Vanhaan osoitteeseen Pohjolankadulle ei enää haluttu palata, sillä Amerille muutto merkitsi huomattavia kustannussäästöjä. Lisäksi aiemmin erillään Metsolantiellä työskennellyt työnjohtaja Ilmari Leppäkangas saatiin mukaan yhteisöön. - Kustannussäästöt tulevat siitä, että alakerran pankkiholvissa on arkistotilaa. Se tasoittaa vuokraa, toimitusjohtaja Antti Alhanko sanoo. - Arkisto oli meillä aiemmin hajautettuna eri paikkoihin, muun muassa Pohjolankatu 2:een, Osmontie 35:een ja kortteli 888:aan, jotka saadaan nyt asukkaiden käyttöön. - Pohjolankatuun verrattuna Kansanasuntojen uudet kotisivut ovat osoitteessa: www.helsinginkansanasunnot.fi. Sivuilla on ohjeita ja lomakkeita muun muassa asunnonhakuun ja vikailmoituksen tekoon. myös tilan neliövuokra on pienempi. Uusi toimisto on neljässä kerroksessa. Kellarissa on autohalli, se päällä arkisto, katutasossa on asiointikerros työhuoneineen, josta vievät portaat ylimpään kerrokseen. Siellä on kaksi työhuonetta, keittiö ja yhteinen ruokailutila, jota käytetään myös kokouksiin. Asiointikerroksen avoin tila on jaettu työhuoneiksi väliseinillä, joita on helppo liikutella tarpeen mukaan. - Avokonttorit ovat olleet kovasti muotia, mutta halusin jokaiselle oman rauhan, Alhanko sanoo. Henkilöstön viihtyvyys on tärkeä seikka. Se heijastuu herkästi myös asiakaspalveluun. Toimistokäytössä on 377 neliötä ja arkistossa 168 neliötä. Työhuoneisiin on saatu lisää tilaa käytäviä kaventamalla. - Esimerkiksi Pohjolankadulla käytävät veivät kolmanneksen neliöistä. Kansanasunnot hallinnoi ja huoltaa yli tuhatta asuntoa Käpylässä, joten se on tärkeä asumisviihtyvyyttä ylläpitävä toimija. Uuden toimiston ikkunoista näkyvät Kansanasuntojen Perhis ja Käärmetalo. Bussi- ja ratikkapysäkki ovat muutaman askelen päässä ja pihalla on kolme autopaikkaa. Oiva sijainti. ALICE KARLSSON
• 4 Käpylä-lehti 26.1.2011 Betonista kauneutta Käpyläläinen kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on intohimoisen kiinnostunut betonista ja sen käyttöominaisuuksista. sa käytetty aiemmin koskaan. - Unkarilainen arkkitehti Aron Lozonski on kehittänyt läpinäkyvän betonin, johon olen ihastunut. Upotin kappelin seiniin valobetoniristejä, jotka ovat laastipinnan alla. Päivällä niitä ei erota, mutta hämärässä ne alkavat loistaa kuin lumilyhdyt. M Ideat syntyvät kuvina Kukkosen ideat syntyvät hänen omassa ateljeessaan Ilmattarentiellä, mutta toteutukseen vaaditaan miestyövoimaa. - Esimerkiksi Ristin tietä varten haimme usean miehen voimin tiilitehtaalta savea ja läiskimme sen harjanteen muotoon 15 metriä pitkällä pöydällä. Sitten paloittelimme aineksen savitiiliksi ja kuivattelimme niitä viikkotolkulla. Lopuksi tiilet vietiin takaisin tehtaalle, jossa ne poltettiin. - Parhaat ideat tulevat minulle miettimisen jälkeen yhtäkkiä liki valmiina kuvina. Jos ideoinnissa on vääntämisen makua, tietää epäonnistuvansa. - Kun näin kappelin piirrokset ja tutkin niitä, alkoi Ristin tie hahmottua varsin pian. - Kuvanveistäjän pitää venyä moneksi, Kukkonen kertoo. - Tarvitaan rakenteiden tajua ja insinööri- sekä arkkitehtiominaisuuksia. Hän näkisi loistavana asiana osittain yhteisen koulutuksen aikaan- itä sinulle tulee mieleen betonista? Elementtitalo, tyly silta, rumat vesivalumat? Nekin, kuvanveistäjä Pertti Kukkonen myöntää, mutta betoni on satakertaisesti muutakin. Se on muun muassa Kukkosen omin materiaali, jolla hän on saavuttanut taiteilijana suurimmat voittonsa. Se on tuottanut myös lukuisa elämyksiä, johtanut patentointiin ja kauniisiin ja kestäviin rakenteisiin ympäri Suomea. Taiteilijan viimeisimpiä isoja töitä on Vantaan Pyhän Laurin siunauskappeliin viime kesänä valmistunut Ristin tie, joka muodostuu vaaka- ja pystyreliefistä sekä muuriin kätketyistä valoa heijastavista risteistä. Kappelista järjestettiin kilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen työllään Polku. Seurakunta hautoi päätöstä pitkään, mutta kun se syntyi, julistettiin saman tien taidekilpailu. Siihen ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Paitsi Kukkonen. Hän pistää kypärän päähänsä ja menee paikalle selvittämään rakenteisiin vaikuttavia seikkoja. - Betonin käyttöä on vaativissa kohteissa suunniteltava hyvin tarkkaan. On iso työ miettiä alusta lähtien minkälainen lauta muottiin, miten ne sijoitellaan, kuinka betoni valetaan, mitä betonia. On otettava huomioon betonin ikääntyminen ja likaantuminen, veden valumasuunnat ja niin edelleen. Nykyään ympäristöä osataan jo suunnitella aiempaa paremmin ja taidekin saattaa olla mukana alusta lähtien. Rakenteista halutaan kauniita ja näyttäviä, hyvin tehtyjä, jotka ovat jo itsessään taideteoksia. Tätä tietä Kukkonen on seurannut jo pitkään. - Nykyiset työni syntyvät usein yhteistyössä ympäristösuunnittelijoiden ja arkkitehtien ja joskus myös rahoittajien kanssa. Parhaillaan suunnittelen esimerkiksi Tampereen Vuoreksen kaupunginosaan MA-arkkitehtien kanssa parisataa metriä pitkää taiteellista muuria, Kukkonen kertoo. - Siihen sijoitetaan neljän tamperelaisen runoilijan runot. Niin ikään Tampereelle Ratinan rantaan valmistui Kukkosen ja graafisen suunnittelijan Jere Saarelaisen kerrostalon hissikuilun lasipointojen taidokkaat hiekkapuhallukset. - Olen kuullut että esimerkiksi kaupungin rakennuttajat haluaisivat käyttää enemmän hyvää ja taiteellista suunnittelua, mutta he eivät välttämätä tiedä mistä kysyä ja miten asiaa edistetään. Usein on sitten helpompi olla tilaamatta. Seinään muuratut vaaka- ja pystymuodot kuvaavat maallista ja henkistä matkaamme. Mitalimainetta Pertti Kukkonen on menestynyt myös mitalintekijänä. Usein mitali yhdistetään urheiluun, mutta sillä on muitakin funktioita. - Tämän mitalin tein Outi Heiskasen kanssa, siinä on eräs hänen hahmoistaan, Kukkonen esittelee. - Tämän taas tein silloin kun kaksoseni syntyivät. Ja tämän Romanian diktaattorin Ceausescun teloituksen innoittamana. Se on nykyisin Lontoon British Museumin kokoelmissa. - Mitali on hyvä lahja esimerkiksi eläkkeelle jäävälle tai merkkipäiväänsä viettävälle. Siihen saa mahdutettua yllättävän paljon tietoa. Kukkosen mukaan mitalitaide on Suomessa korkeatasoista ja se on myös melko iso taiteenlaji. Läpinäkyvä betoni sisältää valokuituja. Betoni on unkarilaisen arkkitehdin Aron Lozonskin kehittelemä tuote jota ensimmäistä kertaa suomessa käytettiin Pyhän Laurin kappelissa. osallistui yli 180 ehdotusta. Pertti Kukkonen voitti kilpailun, toiseksi tuli Pekka Jylhä ja seurakunta tilasi kummaltakin taiteilijalta työn. Kukkosen työ on osa seinää. - Oli hienoa päästä toteuttamaan ajatuksiaan jo rakennusvaiheessa. Kappeli on suorakaiteen muotoinen, jota pitkin surevat ihmiset kulkevat. Sitten tulee käännös, jonka kautta poistutaan. Se symboloi elämänmuutosta. Työni on käytävän seinässä oleva vaakasuora harjanne, maallinen matka, ja päätyseinässä oleva vastaava pystysuora harjanne, taivasmatka. Niistä muodostuu mielessä risti. Lisäksi kappelissa on uutta betoni-innovaatiota, jota ei ole Suomessaamisen sekä kuvataiteilijoille että arkkitehdeille. - Olisi hienoa, jos arkkitehdit oppisivat käyttämään kuvataidetta ja kuvataiteilijat käytännön töitä kuten työmaan rytmin, aikataulutuksen ja budjetin. Parina viime vuonna Kukkonen on myös vetänyt Norjassa Bergenin taidekorkeakoulussa betonistudiota. Vapaita töitä Kukkonen valmistautuu parhaillaan Taidehallin syksyiseen näyttelyyn, johon tulee kymmenisen työtä, betonista luonnollisesti. - Valmistelen sitä tekemällä kokeiluja uudesta betonista. Betoni ei tosiaankaan ole vain harmaata ja rumaa elementtiä, vaan se on elävää ja monimuotoista, Kukkonen hehkuttaa. - Siihen saa värejä ja kiiltoa. Sitä voi myös valaa kuten pronssia ja hioa kuten kiveä. Siihen voi myös lisätä aineksia kuten lasihelmeä ja valokuitua. - Äskettäin arkkitehtitoimisto Heikkinen­Komonen tiedusteli, pystynkö taikomaan betoniin neon- Valoristit johdattelevat kappeliin ja sieltä pois. Kauniimpaan rakentamiseen Betonin raaka-aineet ovat sementti, kivi ja vesi. Se on vanha rakennusmateriaali, jota on tutkittu erittäin paljon. Ulkonäköön ei sen sijaan vihreän värin. Sanoin että kyllä pystyn ja siitä lähti konstien etsintä. Selvitimme betoniyhdistyksen ja erään laboratorion kanssa asiaa ja neonvihreä betoni syntyi. Näin sain jälleen uuden materiaalin, joita voin käyttää vapaissa töissäni Taidehallissa ja loppuvuodesta myös Galleria Suutarissa. ALICE KARLSSON Kuvat EINE KAKKONEN ja PERTTI KUKKONEN SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
• 26.1.2011 Käpylä-Lehti 5 Herkuttelevat herrat Herkuttelevat herrat valmistavat makkaroita October Fest -juhlaan, leideille päivällisen ja pasuunat pauhaavat. Missä ollaan? Senioritalo Sofiassa ja Severissä. Lyhyesti Joka vuodelle patalappu Koskelalaisesta keramiikkataiteilija Ritva Kaukorannasta oli juttu viime vuoden lokakuun lehdessä (Käpylä-lehti 7/2010) Kaukoranta vietti vastikään 85-vuotisjuhlaansa. Kodin seinällä vieraita ilahdutti taiteilijan sommittelema installaatio, jossa on 85 omin käsin virkattua patalappua ­ joka vuodelle omat värisävynsä. Lingolla töitä HH eli Herkuttelevat herrat tekevät noin kerran kuussa vaimoilleen juhla-aterian viimeistä piirtoa myöten. Pertti Ahonen kolmas vasemmalta. jestetään säännöllisesti. Juhannuksena on grillipidot kotitalon pihamaalla. Silloin valitaan myös vuoden Juhannusneito tai vaihtoehtoisesti Mr. Juhannus. Syksyisin järjestetään October Fest. Tässä juhlassa on tarjolla perinteisesti hapankaalia, sianlihaa, erilaisia makkaroita ja olutta. Seremoniamestarit valmistavat itse jopa makkaroita! Itsenäisyyspäivän juhliin oli alkuvuosina tapana kutsua mukaan joku ulkopuolinen arvovaltainen vieras. Juhlaan ovat osallistuneet muun muassa Telleratterilaitteiden saamiseksi yhteiskäyttöön. Niinpä talossa on nykyään mahdollisuus järjestää leffailtoja ja karaokelaulajaisia. Miehet pelaavat kesäisin säännöllisesti petankkia ja talvisin he heittävät dartsia. Pelien jälkeen porukka menee saunomaan ja samalla maailmaa parantamaan. Muuta talon harrastetoimintaa ovat viikoittainen raamattupiiri, tuolijumppa sekä satunnaiset sauvakävelyt. Naisilla on oma Sohvi-kerhonsa, joka kokoontuu viikoittain etukäteen valmistellun aiheen äärelle. vastaan jos asunto senioritalossa joskus tärppäisi. Lupaus toteutui. Muutaman kuukauden aikana Leander on jo useamman kerran käynyt erilaisilla kokoonpanoilla asukkaita viihdyttämässä. Minulla oli haastattelun lomassa ilo osallistua täpötäydessä senioritalon kerhohuoneessa tunnelmalliseen joulukonserttiin. Meitä viihdyttivät Pekka Leander (pasuuna), Timo Nieminen (klarinetti) ja Merja Saikkonen (laulu). Se oli kuulemma ensimmäinen joulukonsertti talon historiassa, mutta tuskin viimeinen. Lumilinko toimii Käpylän kujilla vallan erinomaisesti. Ei riko paikkoja ja äänikin on siedettävä. Lumi tulee siististi jalkakäytävän viereen ja turhat ajot jäävät pois. Säästää luontoa, eikä tarvitse ajaa edestakaisin. KÄTILÖOPISTON LÄHELLÄ SoÄ Ö Ä Ä fianlehdonkadulla on isohko, keltainen rakennus. Oven pielessä on kyltti, jossa lukee Senioritalo Sofia ja Severi. Talo valmistui keväällä 2002. Siellä on viitisenkymmentä vuokra-asuntoa ja lisäksi ryhmäkoti, Mainio Vire Oy, jossa on noin 30 tehostetun palvelun paikkaa. Menin asukas Kosti Koskelan kutsusta tutustumaan senioritaloon. Jututin myös toista asukasta, Pertti Ahosta. Käpylässä kuvattu leffa menestyy Vuoden 2010 Jussi-ehdokkaat on julkistettu ja paljolti Käpylässä kuvattu Sisko tahtoisin jäädä sai peräti viisi Jussi-ehdokkuutta. Elokuvan ohjasi käpyläläinen Marja Pyykkö. Ehdokkuuden saivavat Sara Melleri naissivuosasta, Marja Pyykkö ja Laura Suhonen käsikirjoituksesta, Panu Riikonen äänisuunnittelusta, Mikko Sippola leikkauksesta ja Tiina Kaukanen pukusuunnittelusta. Uusi ravintola radan takana Metsälän teollisuus ja pienyritysalueella on paljon uutta, muun muassa aasialaista ruokaa tarjoaa ravintola A Li Shan. Sen osoite on Läkkisepäntie 14. Ravintola on auki viikonloppuisin klo 20 asti. Muulloin lounasaikana. A Li Shan, (09)7244178. Kosti Koskela istuskelee oman huoneensa kiikkustuolissa. Pertti Ahonen ja hänen vaimonsa ovat "alkuasukkaita", he muuttivat senioritaloon jo heti sen valmistuttua. Ahonen on aktiivisena henkilönä hyvin selvillä talon asioista ja toiminnasta. Hän kertoi, että heti kun talo avasi ovensa, perustivat Kuntien Eläkevakuutus ja asukkaat yhdessä asukastoimikunnan. Pertti oli toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja viiden vuoden ajan ja toimii aktiivisesti sinä edelleenkin. Mies on tehnyt päivätyönsä hämeenlinnalaisena ruokakauppiaana ja on saanut työstään talousneuvoksen arvonimen. Pertti on tottunut työntekoon, joten hän ei osaa olla jouten eläkepäivinäänkään ­ Sofian ja Severin asukkaiden onneksi! Asukastoimikunta järjestää kaikenlaista ohjelmaa ja tapahtumia, joihin jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua. Toimintaa on ollut paljon. Siitä ovat osoituksena mapit, joissa on kaikista järjestetyistä tilaisuuksista tekstit ja valokuvat jämptissä järjestyksessä. vo Koivisto ja Eeva-Riitta Siitonen. Yhteisten tilaisuuksien tarjoilusta vastaavat "HH". He ovat kuusi talon miesasukasta. Nimen koko komeus on Herkuttelevat herrat. Miesten kokkaamisenergia ei rajoitu vain yhteistilaisuuksien ruokatarjoiluihin vaan he hemmottelevat myös omia vaimojaan noin kerran kuukaudessa Ladies Night -illallisella. Herrat suunnittelevat, valmistavat ja tarjoilevat rouvilleen täydellisen juhlaaterian. Kyllä leidien kelpaa! Pertti Ahonen on teettänyt jokaiselle HH:lle kunniakirjan ja käädyn, jossa roikkuu pieni kauha. Siihen on polttamalla kaiverrettu ko. herran nimi. Herkuttelevien herrojen taidot eivät rajoitu vain ruuan laittoon, heillä on myös lauluryhmä Suolakurkut. Dartsin vieressä Pertti Ahonen. Pertti Ahonen arvostaa senioritalon yhteisöllisyyttä ja korostaa sen merkitystä. Monien asukkaiden kesken on syntynyt aito ystävyys ja kaikki asukkaat tuntevat toisensa. Kaveria ei jätetä pulaan ja apua tarjotaan, jos joku sitä vain tarvitsee. Talossa on mahdollisuus myös maksulliseen palveluun. Mainio Vire Oy tarjoaa kotisiivousta, ruoka-, lääke-, terveydenhoito- ja turvapuhelinpalvelua sekä dementiaja psykogeriatrista hoitoa. Kosti Koskela ennätti keikkamuusikkona olla rumpalina ainakin kolmessakymmenessä bändissä. Miehellä todettiin Parkinsonin tauti noin 12 vuotta sitten, joten rummuttaminen ei valitettavasti enää onnistu. Rakkaasta harrastuksestakin, purjehtimisesta, täytyi taudin takia luopua. Sen sijaan Kosti hankki pari vuotta sitten venttiilipasuunan, jonka soittamista hän nyt innolla treenailee. Hänellä on myös kotiurut, joten soittamisesta ei ole tarvinnut onneksi kokonaan luopua. Kosti myös kynäilee. Hän kirjoittaa lähinnä musiikkiaiheisia juttuja Kallion kaupunginosalehteen. Musiikki on tullut senioritalo Sofiaan ja Severiin jäädäkseen, mikäli se on Kostista kiinni. Pertti Ahonen ja Kosti Koskela ovat aktiivisuudellaan aikaansaaneet Sofiaan ja Severiin tervetullutta toimintaa ja viihdettä. Tällaisia perttejä ja kosteja tarvittaisiin kaikkiin yhteisöihin. Ihmisiä, jotka uhraavat aikaansa ideoimalla ja toteuttamalla ohjelmaa ja mieluista tekemistä kaikkien yhteisöön kuuluvien iloksi. Cycle Center Luonnnontiedelukion alakerrassa Uusi pyöräliike löytyy Käpylästä vanhaa Velosportia vastapäätä. Cycle Center on kollegansa tapaan pyöräilyn erikoisliike ja siellä on myös huolto. Mäkelänkatu 84, (050)5390065. Avoinna arkisin 10­ 18 ja lauantaisin 10­14. Saksalaisvieraita Käpylän koululla Käpylän peruskoulu tekee yhteistyötä saksalaisen koulun kanssa Saksaprojektissa. Viikolla 2 saksalaiset vieraat saapuivat Meriharjun leirikeskukseen. Teimme lyhytelokuvan fantasiahahmoista. Kuvaukset sujuivat moitteettomasti hauskaa pitäen. Projektin ohessa viihdytimme vieraitamme monilla leikeillä. Viikolla 3 saksalaiset majoittuivat isäntäperheisiin. Toimintamme on hyvin aktiivista ja monipuolista, eivätkä kielimuurit haittaa. Kulttuureita yhdistellään leikkimällä. Yhteishenki on fantastinen ja kaikki nauravat. Järjestely mahdollistaa nuorien tutustumisen ulkomaisiin nuoriin. LAURI AALTONEN Yhtenäiskoulu ansaitsi Vihreän lipun Yhtenäiskoulu on saanut lippusalkoonsa Vihreän lipun tunnustukseksi pitkäjänteisestä ja korkeatasoisesta ympäristökasvatustyöstä. Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jonka avulla koulu on onnistunut liittämään kestävän kehityksen konkreettiseksi osaksi jokapäiväistä arkea. Yhtenäiskoulu on ollut mukana Vihreä lippu ­hankkeessa syksystä 2009. Koulu on pyrkinyt vähentämään jätteitä ja tehostamaan lajittelua ja kierrätystä. Tämän vuoden painopiste on lähiympäristössä. Torvet soiden taloon Kosti Koskela on uusi asukas Sofiassa ja Severissä. Hän jonotti taloon pitkään, ja vihdoin viime syksynä tärppäsi. Mies on oikein tyytyväinen asuntoonsa ja hän on päässyt nopeasti sisään talon kuvioihin. Kosti on musiikkimiehiä, ammattirumpali. Musiikki lienee veren perintöä, sillä isällä oli aikoinaan kuuluisa tanssiorkesteri Olavi Koskela. Kosti aloitti muusikon uran isänsä orkesterissa trumpetin soittajana. Musiikkimies toi tullessaan musiikin myös Sofiaan ja Severiin. Kostin muusikkoystävä Pekka Leander oli luvannut tulla torvet raikuen ottamaan uuden asukkaan Retkiä, leffoja, karaokea Asukastoimikunta on järjestänyt yhteisiä retkiä muun muassa Tallinnaan, Haminan Tattooseen ja tykistömuseoon. Se on järjestänyt myös luontoretkiä lähimaastoon. Reitin varrella osallistujat ovat ratkoneet luontoon liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä. Ahosen aloitteesta järjestettiin varainhankinta kotite- Vuodenkierrossa mukana Vuodenaikaan liittyviä kaikkien asukkaiden yhteisiä juhlahetkiä jär- ASTA KORPPI
• 6 Käpylä-lehti 26.1.2011 Onni on lähellä Maire Sundbergin kodin seinustalla kukkivat krookukset aina ensimmäisenä keväällä. K un pyydän Maire Sundbergia kertomaan, minkälainen Käpylä oli 60 vuotta sitten Käpylä-Lehden synnyn aikaan, hän sanoo: Niin uusia asioita! Maire on 87-vuotias ja hän kertoo mieluummin omasta lapsuudestaan. - Ennen aikaan Käpylässä oli paljon palveluita. Länsi-Käpylässäkin oli muun muassa Vuoren maitokauppa Ilmattarentien ja Marjatantien kulmassa. Sieltä kävimme ostamassa maitoa, kermaa ja voita. Vipusentiellä oli Elanto. - Pohjolankadulla Metsolantien risteyksessä oli myös Elanto, jossa oli sekatavarakauppa, lihakauppa ja kangaskauppa. Sieltä sai vaikka mitä. Olympiakylässä oli kalakauppa, Pohjolankatu 1:ssä Sinisalon kirjakauppa, Mannisen lihakauppa ja Käpylän Apteekki sekä pankki. Melkein kaiken sai Käpylästä, mutta oli silti hienoa ja mukavaa käydä Stockmannilla ostoksilla. Maire teki usein treffit äitinsä kanssa Stockan kellon alle ja kävi haistelemassa tavaratalon ylellistä ilmapiiriä. ko serkkukööri oppi uimaan. Matka mökille taitettiin usein polkupyörällä. Toinen vaihtoehto oli Susannalaiva, joka liikennöi Hietalahdesta Porkkalaan. Kansakoulun jälkeen Maire pääsi Arkadian yhteislyseoon, jossa kävi keskikoulun. Niihin aikoihin perhe muutti Pellervontielle. Sitten syttyi sota. - Ensimmäisen hälytyksen aikana olimme koulussa ja meidät vietiin Hietaniemen hautausmaalle turvaan. Kotona pommisuojaan juostiin Koskelantien yli. - Käpyläänkin putosi ainakin yksi pommi Sampsantielle! - Sota pilasi osittain tärkeät ikävuoteni 16­21, Maire sanoo. - Pommitusten pelko oli raastavaa. Mairen isä oli sodan syttyessä jo 40-vuotias ja veli vasta poikanen, joten miehet eivät joutuneet rintamalle. - Me naiset sen sijaan olimme mukana kotirintamalla. Kudoimme muun muassa hiki hatussa sukkia ja lapasia sekä teimme paketteja, jotka osoitettiin Tuntemattomalle sotilaalle. Maire Sundberg seuraa maailman ja Käpylän asioita tarkkaan. jolankadun ruotsinkielisiin palvelutaloihin, sillä olin kulkenut talojen ohi lukemattomia kertoja tamburiini kainalossa. Toimin näet Käpylän naisvoimistelijoissa ja minulla oli Yhteiskoulussa 60 tytön jumpparyhmä ohjattavanani. Panin muun muassa merkille, että talojen seinustoilla kukkivat krookukset aina ensimmäisenä keväällä. - Sitten 83-vuotiaana tulin kysymään paikkaa. Sanoin, että jag talar sveska tarvittaessa. Ja niin Maire muutti takaisin Käpylään. Tärkeä suku Monet Mairen ystävät ovat kuolleet ja hänen laatikkonsa ovat täynnä kuolinilmoituksia. - Anna-Liisa kuoli jo vuosia sitten auto-onnettomuudessa ja monet muut hänen jälkeensä. Viimeisimpiä lähteneitä on Oranteen Mertta, joka kuoli toissavuonna. - Olen itsekin jo valmis lähtemään, Maire sanoo äkkiä. - Minulla on niin vaikea olla, sillä olen tottunut liikkumaan. Enää en jaksa ja tulen siitä ärtyisäksi. Mairen ainoa velikin kuoli jo aika päiviä sitten, mutta häneltä jäi onneksi kaksi poikaa. He asuvat perheineen Käpylässä ja ovat Mairen läheisiä. - Koko kaarti on tässä lähellä. Veljenpojilla on useampia lapsia ja he käyvät paljon luonani, Maire iloitsee. Esimerkiksi veljenpojantytär Anniina kävi juuri pesemässä Muranon kruununi (italialainen kattokruunu). Elämä on mennyt nopeasti. - Nyt istun kotona ja lueskelen, vaikka vain vähän aikaa sitten luuhasin vie- lä paljon kaupungilla ja maailmalla. Olen silti onnellinen, olen syntynyt hyvissä merkeissä. Minulla oli ihana työpaikka. Suku on rakas ja vielä on jokunen ystäväkin elossa. Mairen pieni koti on Käpylän aitiopaikalla. - Viime uuden vuoden aattona joukko nuoria miehiä ampui raketteja tuossa ruotsinkielisen ala-asteen edustalla. Upeaa katseltavaa. Ja makuuhuoneen ikkunasta näkyy suihkulähde. ALICE KARLSSON Sihteerinä 36 vuotta Koulun jälkeen oli vuorossa työelämä. - Olen ollut töissä muun muassa Metsäliitossa ja Posti- ja telehallituksessa, jonne menin hakemaan töitä Helsingin Sanomien ilmoituksen perusteella. Esitin siellä palkkatoivomukseni, johon sanottiin ettemme me voi noin isoa palkkaa maksaa. Sanoin että en minä sitten tule. No. seuraavana päivänä soi puhelin ja minulle kerrottiin, että palkka-asia on järjestyksessä. Voitte aloittaa työt. Maire oli Posti- ja telehallituksessa neljän johtajan sihteerinä. Edellinen johtaja testamenttasi hänet aina seuraavalle. - Työ oli mielenkiintoista ja viihdyin siellä 36 vuotta. Sain suorittaa työaikana englannin kurssin Lontoossa ja Ruotsissakin olin vuoden. Maire jäi eläkkeelle 1963, jonka jälkeen hän alkoi matkustella ympäri maailmaa. - Olen kova Italianfani, ja siellä on tullut käytyä usein, mutta myös muualla. - Vedin myös täällä kotona Käpylän friidujen ja kundien matkoja. Kävimme Ruotsissa, Liettuassa, Virossa... Osanottajia oli aina yli 20. Jäin pois toiminnasta 80 täytettyäni. Nurmiksilla jäälle Käpyläläiset lapset tapasivat Mairen lapsuudessa "vuorenkulmalla", Ilmattarentien ja Kimmontien kulmauksessa, josta monet seikkailut alkoivat. Seurattiin lemmenpareja tai pelottavia miehiä, leikittiin ja luisteltiin. - Kuuluimme retkeilykerhoon ja talvisin luistelimme Akseli Toivosen kentällä. Pukukoppi oli jääkylmä, muttei se mitään haitannut. - Olin perinyt fasterilta (isän sisko) nurmikset, monoihin kiinnitettävät luistinterät, ja niillä mentiin. Vasta 1940-luvulla saimme hokkarit. - Paras ystäväni oli Anna-Liisa Toivanen, joka asui Pohjolankatu 20:ssä. Kiersimme hänen kanssaan polkupyörällä Suomea, pitkiä reittejä. Juhannustansseissa kävimme Vuoritalolla, jota siihen aikaan sanottiin VPK:n taloksi. Kulttuuriyhdistys räväyttää elokuussa Kuva Mikko Manninen Kylä- ja elojuhlia järjestävä Käpylän kulttuuriyhdistys kutsuu mukaan toimintaansa. KÄPYLÄN KYLÄJUHLAT kokosi viime vuonna taas paikalle tuhansia ihmisiä. Sää koetteli ukkosineen ja sateineen, mutta juhlat onnistuivat yli odotusten. Fiilis oli hieno. Kiitos ja kunnia loistaville esiintyjille sekä kaikille juhliin osallistuneille. Erityiskiitoksen ansaitsevat talkoolaiset, joita ilman juhlia ei pystytä järjestämään. Esiintyjiä oli paljon, joista mainittakoon vaikkapa Käpylä AllStars, Pieliset, Kuningasideaa, Jätkäjätkiä, Honey B. ja T-Bonesia, Posteljoonaa ja Capital Beat. Harri Saksala esitti Käpylän kirkossa Mika Waltarin runoihin sävellettyä musiikkia, joka sekin veti paljon väkeä. Sunnuntain Käpylän seurakunnan messu kuuluu jo Kyläjuhlien perinteisiin. Tänä vuonna on luvassa jokin hauska tapahtuma elokuun kieppeillä. Siitä lisää myöhemmin. Pelottavat pommitukset Maire Sundbergin vanhemmat asuivat ensin Vallilassa, josta he muuttivat Käpylään kun Maire oli seitsenvuotias. - Aloitin kansakoulun ihanan opettajan Dagmar Kemilän johdolla Väinölänkadulla rakennuksessa, jossa edelleen on koulu. Asuimme silloin Ilmattarenkujalla. Mairen isä oli työmies ja äiti oli kotona. - Isäni oli hyvin ahkera. Hän esimerkiksi rakensi meille kesämökin Porkkalan saaristoon, jossa ko- Palvelutaloon Vanhempiensa kuoltua Maire muutti Pellervontieltä Oulunkylään, jossa vierähti 30 vuotta. - Tulin sitten niin vanhaksi, että rupesin tarvitsemaan apua. Iskin silmäni Poh- Tule mukaan toimintaamme! Nettisivut uudistetaan tämän vuoden aikana (www.kapylankylajuhlat.fi). Kannattaa kurkata sinne välillä, varsinkin kesällä, kun lehti on tauolla. Ideoita, palautetta ym. voi lähettää meilillä kapylankult@ gmail.com. KUTSU Käpylän kulttuuriyhdistys ry.:n vuosikokoukseen Aika: tiistai 1.3.2011 klo. 19.00 Paikka: Käpylän Klubi, Väinölänkatu 2 Kokouksessa käsitellään vuosikokousasiat (valitaan uusi puheenjohtaja, hallitus jne.) Tarjolla pullakahvit! Lämpimästi tervetuloa. EIJU SAURILA, puheenjohtaja, Käpylän kulttuuriyhdistys ry.
• 26.1.2011 Käpylä-Lehti 9 Kirjeet Ihmisarvoinen vanhuus on mahdollista PARHAITEN HELSINKI selviää kasvavasta vanhustenhuollon tarpeesta ehkäisemällä ennalta muistisairauksia ja tekemällä kaikkensa yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Siihen kuuluu riittävän varhainen tukeminen, kuntouttavat kotikäynnit ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Myös ulkona liikkumisen ja kuntosaliharjoittelun tukeminen sekä oikeanlaisen ravinnon varmistaminen auttavat. Lisäksi päivätoiminnat, korttelikerhot ja muu aktiviteetti ovat monelle vanhukselle tärkeitä psyykkisen toiminnan ylläpitäjiä. Riittävään ennaltaehkäisyn tarvitaan aktiivista päiväohjelmaa. Myös omaishoitajien tukeminen tuuraajilla ja omaishoitokeskusten toiminnan avulla on tärkeää vanhusten arjen tukemista. Esteetön ympäristö on myös ennaltaehkäisyä. Remonttirahoja kannattaa varata kaupungin budjettiin vanhusten kotien esteettömyyden parantamiseksi. Toki jo rakentamisvaiheessa asuntojen esteettömyyden huomioiminen on kannattavinta. Virkistävän lähiluonnon merkitys kasvaa urbaanissa Helsingissä. On jo kiire satsata riittävään henkilöstöön, jotta voidaan varmistaa ajoissa mahdollisimman monen yli 75-vuotiaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja itsenäinen selviytyminen. Työvoimapula uhkaa paheta, jos eläköityvien tilalle ei palkata riittävästi ammattilaisia. Palveluasumisen lisäämiseen ja kotihoidon tarpeenmukaiseen resurssointiin tarvitaan panostusta. Henkilömitoituksen saaminen valtakunnallisten suositusten mukaisiksi on seuraava askel myös henkilöstön jaksamisen kannalta. Muuttovoittoisessa Helsingissä vanhusten laitoshoidon tarvetta on enemmän kuin muualla maassa. Palvelukeskusten tarjoamaa toimintaa kuten tietotekniikan ja kuntosalin ohjattua käyttöä kannattaa ulottaa myös kotona asuville vanhuksille. Jos pystyy kävelemään yli 500 metriä, niin lähtee todennäköisesti Menot Liikunnalla mieli hyväksi ja luut lujaksi Käpylän Työväentalolla on joka keskiviikko koko kevään erilaista liikuntaa ikä-ihmisille sauvakävelystä ja tasapainojumpasta kuntopiirin. Lisää mielen virkistystä saa taidekerhosta ja lukupiiristä. 19.1. klo 9.30 Chi Kung kiinalainen aamuvoimistelu ja sauvakävely, 10.00 taidekerho VipArt, 11.00 tasapainojumppa, 13.00 Boccia ja lukupiiri Sivunkääntäjät Kari Hotakaisen Ihmisen osa. 26.1. klo 9.30 Kuntopiiri I ja/tai sauvakävely, 10.00 VipArt, 11.00 Kuntopiiri II, 13.00 Boccia. 2.2. ja 9.2. klo 9.30 Tasapainojumppa I ja/tai sauvakävely, 10.00 VipArt, 11.00 Tasapainojumppa II, 13.00 Boccia. 9.2. klo 13.00 RUNOMATINEA: taiteilija Eeva-Maija Haukinen esittää runoja ja keskustelee niistä yleisön kanssa. Tilaisuus on ilmainen. Kahvipuhvetti! 16.2. klo 9.30 Chi Kung ja/tai sauvakävely, 10.00 VipArt, 11.00 Tasapainojumppa II, 13.00 Boccia. 23.2. klo 9.30 Kuntopiiri, 10.00 VipArt, 11.00 Kuntopiiri II. Tarkemmat tiedot toiminnasta www.vipuset.net 8. hyväksytään talousarvio, 9. todetaan yhdistyksen puheenjohtajakausi (kaudeksi 2010­2011 valittiin Matti Eronen), 10. valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle, 11. valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan tilejä ja hallintoa yhdeksi vuodeksi kerrallaan, 12. käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys 9 §:ssä esitetyllä tavalla (9§: Jos yhdistyksen jäsen tahtoo esittää jonkin asian vuosikokouksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään tammikuun 15. päivään mennessä, jotta hallituksella on tilaisuus antaa siitä lausuntonsa vuosikokoukselle), 13. päätetään kokous. Käpylä-Seura ry, hallitus Takaikkuna Vihapuheet OLENKOHAN OIKEASSA, kun otaksun, että tällainen käsite kuin vihapuhe on suhteellisen uusi. Se, mitä sillä tarkoitetaan, siis vihan lietsomista joitakin ihmisryhmiä jopa kokonaisia kansakuntia tai uskontoja kohtaan, sehän on peräti ikivanhaa. En ymmärrä muuta kuin, että vihapuheet kertovat sitä harjoittavien ihmisten tietämättömyydestä ja suorastaan tyhmyydestä. Tässä tuoreimpia esimerkkejä niin sanotussa sivistyneessä yhteiskunnassa esiintyneistä vihapuheista on se retoriikka, mitä Yhdysvalloissa on harjoittanut Sarah Palinissa henkilöityvä republikaaninen laaja äärilinja. Moinen poliittinen aatteettomuus voi sitten purkautua Arizonassa koetun kaltaiseen veritekoon. No, Yhdysvallat on läntisen "sivistyneen teollisen maailman" johtotähti. Se on myös sotilasliitto Naton keskeisin mahti. Joku Sarah Palin saattaa hyvinkin olla Yhdysvaltain seuraava presidentti. Hänen kaltaistensa poliittisten ajattelijoiden johdattelemaan Natoonko suuri osa suomalaisistakin haluaisi hypätä? Todellako! No, meillähän vaalit lähestyvät, eikä meilläkään tietyt vihapuheet ole vieraita eivätkä historiastammekaan tuntemattomia. Joskus 1930-luvulla oli meillä poliittisia suuntauksia, joissa opetettiin vihaamaan muun muassa venäläisiä, "ryssiä", juutalaisia, ruotsalaisia, "hurreja", mustalaisia. Muun muassa näitä ryhmiä. Voin vakuuttaa, että tiedän tämän. Totta kai piti vihata myös bolsevikkeja. Myöhemmän Setä-Lenin- ja Isä-Stalin-tietämykseni pohjalta voin tätä viimeksi mainittua jopa ymmärtääkin. Joka tapauksessa tänä loistavana teknologian, tietotekniikan ja kaikkinaisen aineellisen "edistyksen", korkeakoulutuksen ja tehokkuuden, yksityistämisen ja "jalon" kilpailun ynnä tuottavuuden nostamisen aikana aistin ympäristöstäni, niin sanotusta mediasta ja poliittisesta äänenkäytöstä melkoista vihapuheiden henkeä. Mitä se on se pakkoruotsi, ei ole syrjään jäänyt sana "ryssä", on mustalaiset ja mutakuonot, maahanmuuttajat ja muut. Ei ero 1930-lukuun ole mitenkään hurjan suuri. Ja kuitenkin, kuinka vaikkapa Helsingin liikenne, sairaan- ja vanhustenhoito sujuisi ilman maahanmuuttajia. Mistä tulisi riittävästi rakentajia ja kattojen lumikuormien keventäjiä ilman "ryssiä" tai virolaisia ja viron venäläisiä. Nämä vain esimerkkeinä. Lisään vielä sen, että joulun ja vuodenvaihteen venäläisturistien virroista lukiessani pohdin: olisivatkohan venäläiset tuoneet tähän maahan jo enemmän rahaa kuin mitä sotakorvauksina jouduimme Neuvostoliitolle maksamaan! Joka tapauksessa täällä Suomi-nimisessä "onnelassa" ajattelun pimeys, historian tuntemattomuus, tietämättömyys ja huono käytös ynnä puutteellinen kasvatus ovat huolestuttavan yleisesti vallalla. Kuitenkin alkanutta vuotta ja vointeja JUHANI IKONEN ulos, mutta jos ei, niin helposti jää sisälle. Siksi on tärkeää saada mahdollisimman monen vanhuksen liikuntakyky säilymään ainakin 500 metrin kävelyn verran. Tässä on haastetta tämän päivän Helsingissä. Tavoitteena on oltava jokaiselle ihmisarvoinen vanhuus. Vanhustenhuoltoon on löydettävissä uusia toimintamalleja. Myös Helsingissä olisi hyvä saada sosiaali- ja terveystoimi saman katon alle turhan pallottelun lopettamiseksi. Kulttuurin ja liikunnan merkitystä ei pidä vähätellä vanhusten hoidossa. Yhteistyön lisääminen hallintokuntien kesken kannattaa. Tanskassa on mahdollisuus pitää lemmikki mukana monissa vanhustenkodeissa mikäli itse pystyy siitä huolehtimaan. Huolehtimista toki helpottaa suoraan huonekohtaisesta ulko-ovesta aidatulle pihalle pääseminen. Tällaista erikoistumista voisi Helsingissäkin olla. Lemmikki tuo monen elämään sisältöä ja vähentää yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ehkäisy ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen mahdollistaminen on erityisesti muuttovaltaisen pääkaupunkiseudun tuhannen taalan tehtävä. Tähän tarvitaan mukaan omaisten ja ammattilaisten lisäksi myös järjestöjä ja vapaaehtoistoimijoita. Yhteisöllisyyden lisääminen jo ennen vanhuusikää on tärkeää. Hyvä ihmissuhde on lääke, joka voi ennalta ehkäistä monta vaivaa. SIRKKU INGERVO sosiaalilautakunnan pj. kaupunginvaltuutettu Käpylä Urbaania Urputusta eli PALOPUHEITA KESKIVIIKKONA 9. HELMIKUUTA klo 18 Käpylä-Seura järjestää suositun Urbaania urputusta -asukastilaisuuden. Nyt on aiheena kotien PALOTURVALLISUUS. Paikka: Käpylän ruotsinkielinen ala-aste Kottby lågstadieskolan, POHJOLANKATU 45 Ajankohtaista ja tuiki tarpeellista tietoa kodin turvallisuudesta kertoo Käpylän alueella vuosia toiminut paloasiantuntija Olli Kanervo. Ilmainen sisäänpääsy. Kahvitarjoilu. TERVETULOA KAIKKI KÄPYLÄLÄISET kuulemaan ja kyselemään! Käpylä ­ Seura ry. Käpylän seniorit Käpylän seniorien kevätkauden 2011 ohjelman käynnistyttyä yhdistyksemme kokoontuu Karjalatalon Wiipuri-kabinetissa os. Käpykuja 1 torstaisin klo 13 seuraavina päivinä: 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., 7.4., 21.4. ja 5.5. Tervetuloa sekä vanhat että uudet jäsenet kokouksiimme kahvituksineen ja esityksineen, teatterikäynneille, vierailuille lähiseudun kohteisiin sekä kevätretkelle Sastamalaan toukokuun puolessa välissä. Jäseneksemme voi ilmoittautua puheenjohtaja Eila Pulkkaselle puh. (09) 655272 ja 040 8292276 tai sihteeri Marita Viitaselle puh.(09) 792414 ja 045 1119925. OLAVI MYHRBERG, tiedottaja Kaunis Karjala -yhteislauluilta Karjalatalolla 15.2. Yhteislaulutilaisuudet jatkuvat Karjalatalon Yläsalissa. Tiistaina 15.2. klo 18 teemana on Kaunis Karjala. Tilaisuudessa lauletaan karjalaisia kappaleita moneen makuun, lisäksi ohjelmassa on alkukevään säveliä. Illan vetäjänä on oopperalaulaja Henrik Lamberg. Kaikki laulamisesta kiinnostuneet tervetulleita. Tilaisuus osoitteessa Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Vapaa pääsy. Käpylä-Seuran vuosikokous Tiistaina 15.2.2011 kello 19.00 Seurakunnan kokoustilassa, Kalervonkatu 8. Tervetuloa kahville! Kokouksessa voi liittyä seuran jäseneksi. Käpylän suojeluasioista kertovat kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Riitta Salastie sekä maisemaarkkitehti Maria Karisto. Tämä jälkeen pidetään varsinainen vuosikokous, jossa 1. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkistajaa, jotka voivat tarvittaessa olla myös ääntenlaskijoita, 2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilit sekä tilintarkastajien lausunto, 4. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 5. hyväksytään toimintasuunnitelma, 6. määrätään jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus, 7. päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja kulukorvaukset Viikonloppuisin aamiaisbuffet 9.30-13.00 13,Timo Puumalaisen Perhis -kirja, 18 euroa · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 Kirja kertoo Perheasunnot Oy:n ihmisten elämästä 1940-70 luvuilla. Elämää luovutetussa Karjalassa ­ teemailta 17.2. Luovutetun Karjalan elämää esitellään kevään aikana kahdessa Karjalatalolla järjestettävässä teemaillassa. Torstaina 17.2. klo 18 alkaen aiheena on koulut ja koulutus luovutetussa Karjalassa. 17.3. teemana on kunnallishallinto. Teemaillat Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, torstaisin klo 18. Tilaisuudet järjestää Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ja Karjalan Liitto yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Vapaa pääsy. Lisätietoja Karjalatalon tapahtumista: www.karjalanliitto.fi, p. (09) 7288 170. Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Puiston nimeäminen käpylässä Valmistelen kaupunkisuunnitteluvirastossa Olympiakylän ja Kansanasuntojen suojelukaavaa. Kaava-alueeseen kuuluvat myös puistot. Karjalatalon ja Väinölänpuiston väliin jäävällä puistolla ei ole virallista nimeä. Sille annetaan suojelukaavan yhteydessä nimi. Kysyisinkin tiedättekö, teidän asukastuntemuksen perusteella, kutsutaanko tuota puistoa jo jollakin nimellä (rakennusvirasto kutsuu sitä Pellervonpuistoksi)? Liitteenä on pieni karttakuva, josta näkyy mikä puisto on kyseessä. Yhteydenotot: KERTTU KURKI-ISSAKAINEN Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Asemakaavaosasto / Kantakaupunkitoimisto Puh. 09 310 37260 kerttu.kurki-issakainen@hel.fi
• 10 Käpylä-lehti 26.1.2011 Palava pensas SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VUONNA 1998 olen ottanut talteen artikkelin pyhiinvaelluksesta, jonka ortodoksit tekivät Pyhän Katariinan luostariin Etelä-Siinaille sen karavaanitien varteen, jota myös profeetta Muhammed kulki. Toiveeni vierailla maailman vanhimmassa toimivassa luostarissa toteutui viime syksynä, kun pääsin teol. tri, Isä Jyrki Loiman seurueeseen. Majoituimme luostarin vierasmajaan ja nousimme viideltä aamupalvelukseen. Sama palvelus kestää Suomessa puoli tuntia kauemmin, todettiin. Niinpä, mutta Siinailla sitä on hiottu joka päivä 300-luvulta lähtien! Saimme etuoikeiden kunnioittaa Suurmarttyyri Katariinan reliikkejä ­ maatumattomuutta pidetään pyhän ihmisen merkkinä ­ kuten hänen hentoa, sormusten koristamaa vasenta kättään. Reliikkien, jotka hiiliajoituksen mukaan kuuluvat 300-luvun naiselle, tiedetään parantavan sairaita. Saimme lahjaksi pyhäinjäännösten päällä siunatut hopeasormukset, joita annetaan pyhiinvaeltajille. Palveluksesta oli tarkoitus mennä luostarin museoon, mutta tultuani sinne ihmettelin muiden viipymistä. Vasta Jerusalemiin palatessa kuulin, että seurue oli poikennut kaivolle, paikkaan jossa Mooses puolusti Sippora-neitoa, tulevaa aviovaimoaan, ja tämän sisaria etuilevilta paimenilta, jotka tulivat sinne juottamaan karjaa. Vielä oli katsottu kirkon takana kasvavaa palavaa pensasta, joten minulta tuo kuuluisa Jumalan "puheväylä" Moosekselle jäi näkemättä, vaikka olin matkustanut Siinaille saakka. Vaan löysinpä kasvia esittävän postikortin! Harvinaista Rubus sanctus -pensasta, joka kuuluu ruusukasvien heimoon, on juurrutettu myös muualle, mutta se suostuu elämään vain Mooseksen maisemassa. Tosin perimätiedon mukaan kyseessä ei ole alkuperäinen palava pensas, vaan sen jälkeläinen. Sen sijaan pyhä paikka, jossa Mooses riisui kengät, sijaitsee kappelissa nykyisen pensaan lähellä ­ sinne taas ei lasketa ketä tahansa. Pääsin sentään Horeb-vuorelle, paikkaan, jossa Mooses sai lain taulut ja kymmenen käskyä. Onneksi en tiennyt, kuinka vaikeaa ja vaarallista oli tulla alas, muuten en olisi ryhtynyt lähes kolmen tunnin urakkaan 2300 metrin korkeuteen. Hyvä että en tiennyt, olisinhan menettänyt ainutlaatuisen kokemuksen. Vuorelle lähdetään joko aamulla tai illalla; me tähtäsimme auringonlaskuun, mistä kuitenkin myöhästyimme, osa seurueesta kun vuokrasi kameleja kapuamista helpottamaan ja kaupanteko viivästytti. Alkunousu kävi helposti, varsinkin kun beduiinien minttuteetä oli tarjolla serpentiinipolun mutkissa, mutta mitä enemmän aika kului, sen etäisemmältä päämäärä tuntui. Viimeisen osuuden muodosti 700 jyrkkää porrasta. Niitä noustessa tuntui, ettei perille pääse ikinä, etenkin kun vastaantulijoita oli ruuhkaksi asti; puhuivat saksaa, englantia, japania. Lopulta kiipeäminen päättyi, ja illan hämärtyessä avautuivat näkymät kaikkialle ulottuviin vuorenhuippuihin. Oli huikeaa tulla yhdelle maailman pyhimmistä paikoista, vuorelle, jolle en kansakoulun uskontotunnilla olisi kuvitellut nousevani. Merkillistä että kulttuurimme hengelliset juuret ovat Egyptissä ja Siinailla, vaikka suomalais-ugrilainen geeniperimä juontuu Uralin suunnalta. Horebin korkeimmalle paikalla on pieni ikkunaton kivimoskeija, jonka ovensuusta erotin rukoukseen kumartuneen beduiinin. Muut beduiinit kävivät hiljaisesti kauppaa ulkopuolella, mutta osa oli kääriytynyt huopaan ja käynyt jo levolle maahan. Suomalaisia kerääntyi aukiolle aloittamaan koskettavaa 200-luvun ehtooveisua: "Elettyämme auringon laskuun, nähtyämme illan koiton, me veisaten ylistämme Jumalaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä!" Muutaman metrin päässä meistä rukoiltiin Mekkaan kääntyneenä, mutta me kohdistimme kasvot vastakkaiseen suuntaan, kohti Pyhän Kolminaisuuden kirkkoa. Kummatkin rukoilijat lähestyivät samaa Jumalaa, vain nimi oli erilainen. Luostariin palattiin pilkkopimeässä, mutta kuinka selvisimme ehjinä alas en ymmärrä vieläkään. Jollakulla oli otsalamppu, toisella taskuvalaisin tai ei mitään valoa. Matkoja tehdään joka ilta, mutta onnettomuuden sattuessa avuksi on vain kamelin huojuva kyyti. Minä kaaduin liukkailla kivillä neljästi ­ onneksi en rotkopaikoissa ­ vaikka en ollut vanhin enkä huonojalkaisinkaan. Tukeva rouva, monen lapsen isoäiti, tukeutui hintelään beduiininuorukaiseen. He kulkivat käsikynkkää, ja kun nainen valitti olevansa uupunut, vastasi nuorukainen: "Niin minäkin!" Hän teki toistamiseen samaa matkaa yhden vuorokauden aikana. Tulen muistamaan lopun ikää kamelinlannan hajun hengitettyäni sitä monta tuntia Horebin rinteillä. Kotona luin Hannu ja Anna Pöyhösen toimittamaa kirjaa "Erämaan kukkia. Erakkomunkki Alexanderin muistelmia kilvoitteluvuosilta Pyhällä Maalla ja Siinailla". Se kertoo Peter Blomista, jonka isä oli prahalainen paroni, kun taas Peteristä tuli erakkomunkki Alexander P. Katariinan luostariin vuosiksi 1975­1979. Isä Alexander nousi Horebille 25 kertaa ja laski portaiden määräksi 3752. Aikakirjoista hän löysi tiedon miehestä, joka päätyi 900-luvulla munkiksi ja sai nimen Mooses. Tekstin mukaan hän "oli tullut murhanneeksi jonkun". Onko tapana vähätellä kääntymyksen tehneiden rikoksia vai mitä pitää ajatella ilmaisusta "oli tullut murhanneeksi"? Mutta 900-luvun Mooses katui hartaasti, ja koska Siinaille saapui jo silloin paljon pyhiinvaeltajia, hän sai katumusharjoitukseksi rakentaa vuorelle portaat. Työ vei 50 vuotta, ja kun raput valmistuivat, munkki kuoli. Isä Alexander kirjoittaa: "Olen varma, että Jumala otti laupiaasti vastaan hänen katumuksensa ja antoi anteeksi hänen syntinsä." MESSU sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. klo 11 sekä Keskipäivän ehtoollinen kk:n 1. ke klo 12 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. klo 12 tai klo 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Kuukauden viim. su klo 13.30 Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11. ERITYISMESSUJA Su 30.1. klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa, Matti Mäkeläinen, Katja Mäkiö, Chorus Sine Nomine. Klo 11 Messu Käpylän kirkossa, klo 12 Maunulan kirkossa ja klo 13.30 Koskelan kirkossa. Su 6.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa. Raivo Savik, Ulla Kosonen, diakoniatyöntekijät, Maija Pesonen-Kareinen, laulu- ja soitinryhmä. Klo 11 Messu Käpylän kirkossa, Tarja Albekoglu, Reijo Kataja, Hanna Autio. Molemmissa kirkoissa messun jälkeen keräyksen avaustilaisuus, keräysinfoa ja -listoja. Myynnissä kahvia ja yv-tuotteita, Oulunkylän kirkolla myös Marttojen keittolounasta. Klo 18 Kantaattimessu Oulunkylän kirkossa. Heikki K. Järvinen, Nanna Helaakoski. Musiikkina J.S. Bachin kantaatti Ich habe genug. Baritoni Mikko Peltokorpi, Suomalainen kamariorkesteri ja Katja Mäkiö, urut. Kolehti yhteisvastuukeräykseen. Myynnissä yv-tuotteita. Su 13.2. klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa ja klo 11 Käpylän kirkossa. Klo 18 Valoa kohti, musiikillinen iltamessu Maunulan kirkossa. Internet-taltiointi. Leena Väyrynen-Si, Raivo Savik, Nanna Helaakoski, Maija Pesonen-Kareinen, Kaarina Ollila laulu, Jukka Ollila piano, Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Messun jälkeen tarjoilua. Su 27.2. klo 12 Konfirmaatiomessu Maunulan kirkossa. Leena Väyrynen-Si, Raivo Savik, Katja Mäkiö. Klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa, klo 11 Käpylän kirkossa ja klo 13.30 Koskelan kirkossa. MUITA TILAISUUKSIA Su 30.1. klo 16 Riparistartti rippikoulun aloittaville Maunulan kirkolla. Tulemalla paikalle vahvistat paikkasi rippikouluryhmässä! To 10.2. klo 10-16 Talvitapahtuma Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14-16. Lauluhetket klo 10 ja 10.45. Pöytäteatteri ja hevosajelua. Myynnissä hernekeittoa, laskiaispullia ja yhteisvastuutuotteita. Mukana Maija Pesonen-Kareinen, Terhi Lahdensalo, Veli Pelkonen ja leikkipuiston väkeä. MUUTA Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 Käpylän kirkossa. Avoin sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän kirkolla. Lasten päiväkerhot Oulunkylän kirkolla, tied. Hilamaa p. 2340 5331. Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Takkinen p. 2340 4203. Lasten musiikkiryhmät Maunulan kirkolla alk. to 27.1. Klo 9.30 (2-5v), 10 (1-2v), 10.30 (0-1v), tied. Maija Pesonen-Kareinen 09 2340 5328. Nuorten Kakkonen, Pohjolankatu 2 D Päivä2 ke klo 14-17, tied. Matti Mäkeläinen 09 2340 4207. Matalan majan ilta to klo 17-20, tied. Matti Mäkeläinen. Isoskoulutus Iso1 jatkuu joka toinen ke klo 17 Seuriksella. Perhekerhot Ma klo 10 Oulunkylän kirkolla tied. Terhi Lahdensalo 09 2340 5382. Ti klo 10 Veräjälaakson sivukoululla, Otto Brandtin tie 13, tied. Terhi Lahdensalo. To klo 10 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Terhi Murto p. 2340 4218. To klo 10Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kirsti Kajos p. 2340 4227. Nuorten aikuisten raamattupiiri Maunulan kirkolla n. kerran kk:ssa ke klo 18, tied. Nanna Helaakoski 09 2340 5324. Aikuisten raamattupiiri Oulunkylän vanhalla kirkolla joka toinen ma klo 18, yhteyshenkilö Kirsti Nuikka. Rukousryhmä Oulunkylän kirkolla n. kerran kk:ssa to, tied. Maija Kiviranta 050 494 0545. Voimia arkeen -kerho perheellisille ja perheettömille Kalervonkatu 8 A kerhohuoneella 2.2. alkaen. Ilmoittaudu 29.1. mennessä p. 09 2340 5300. Naisten kirjallisuuspiiri ke 9.2. klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Aihe: Bernhard Schlink, Lukija. Käpylän kirkkokuoron harjoitukset Käpylän kirkolla ti klo 18.30, tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217, hannu.leskinen@evl.fi, Hanna Autio 09 2340 4001, hanna.autio@evl.fi. Chorus Sine Nomine kuoron harjoitukset Oulunkylän kirkolla ke klo 18, tied. Katja Mäkiö 09 2340 5327, 050 380 4108, katja.makio@evl.fi. Maunulan kirkon musiikkiryhmän harjoitukset Maunulan kirkolla alk. ke 26.1. klo 18.30, tied. Maija PesonenKareinen 09 2340 5328, maija.pk@evl.fi. Päiväpiirit keskiviikkoisin klo 13 Käpylän kirkolla, tied. Terhi Murto p. 2340 4218. Voudintie 4B kerhohuoneella, tied. Kirsti Kajos p. 2340 4227. Keskiviikkokerhot klo 13 Oulunkylän kirkolla, tied. Iris Remes 09 2340 5383. Maunulan kirkolla, tied. Elisa Hapuli 09 2340 5381. Avoimet ovet Voudintie 4B kerhohuoneella ke klo 9-15. Puuro, vapaata yhdessäoloa, diakoniatyöntekijä paikalla. Tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Kehitysvammakerho Voudintie 4B kerhohuoneella joka toinen ma klo 17.30, tied. Kirsti Kajos 09 2340 4227. Lähetyspiirit, tied. Ulla Kosonen 09 2340 5322. Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo 17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella ti klo 17. Etiopia-piiri Oulunkylän kirkolla ke klo 13. Maunulan lähetyspiiri joka toinen ti Maunulan kirkolla klo 13. Etiopia-piiri työikäisille kodeissa, tied. Pirkko Alho 050 403 7911. Kutomakerhot Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vier., ma-la klo 8-20. Tied. Aila Hallasaari 050 500 4533 tai Maija Meha 050 535 8668. Kerhoilta ti klo 18. Teinintie 8 B, 2. krs, ma-to klo 9-16, tied. 09 2340 5380. Kerhoilta ke klo 18. Lähimmäiset-piiri Pukkilantie 2 kerhohuoneella paritt. ke klo 17, tied. Maija-Liisa Kauppinen 09 728 5239. Lyydia-toimikunta, toimintaa Tallinnan suom. srk:n hyväksi, tied. Marja-Liisa Suutarinen 050 357 3716. ________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA (Oulunkylä, Veräjämäki, Veräjälaakso, Käpylä, Koskela, Metsälä, Maunula, Patola), www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Huom! Tilaisuuksien tarkemmat tiedot verkkosivulla ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. Kirkkoherranvirasto Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, p. 09 2340 5300, oulunkyla. srk@evl.fi, avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-14 sekä ke klo 1517. Virkatodistukset keskusrekisteristä p. 2340 5000. Päivystävä pappi 09 2340 5302. Diakonian päivystys 09 2340 5318, taloud. asioissa ti klo 9-11 ja pe klo 9­10, p. 09 2340 5383. LIISA MÄNTYMIES
• 26.1.2011 Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Varaa paikkasi: Seija Kuoksa 09-5308 1990 045 132 3828 11 Uusia ryhmiä Käpylän musiikkiopistossa vuoden 2011 alusta: TULE MUKAAN RYTMIIKKARYHMIIN! Ma klo 18-18.45 7-8-vuotiaille; ma klo 18.45-19.30 9-10-vuotiaille; ma klo 19.30-20.15 aikuisille. Rytmiikkatunneilla vahvistetaan oman kehon tuntemusta ja musiikillista ilmaisua samalla kun tutustutaan eri musiikinlajien (kansan-, taide- ja popmusiikki) ohjelmistoon. Musiikkiopiston ulkopuolisille hinta 85e /lukukausi. Ilmoittautumiset kamu@kmo.fi . ILMOITTAUDU 6-7-vuotiaiden MUSISOINTIRYHMÄÄN! Kalervonkatu 8, srk:n kerhohuone tiistaisin klo 17.15-18.30. Muskarissa soitetaan kanteleita, kitaraa, bassoksylofonia ja lasten rumpusettiä, djemberumpuja ja muita lyömäsoittimia sekä tanssitaan, tehdään kehorytmejä, lauletaan, leikitään ja lorutellaan. Hinta 145e /lukukausi. Opettajana Tytti Metsä. Lisätietoja www.kansanmusiikkiopisto.fi, ilmoittautumiset tmetsa@gmail.com Musiikkileikkikoulun vapaita paikkoja Taivaskalliontie 3 ryhmissä: ti klo 9-10 4-vuotiaiden ryhmässä, ke klo 9.15-10.15 5-vuotiaiden ryhmässä. Hinta 145e /lukukausi. Opettajana Marja Auer. Ilmoittautumiset muskari@kmo.fi. Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Tervetuloa uusittuun Kisakylän Kampaamo-Parturiin T. Kikka Westerholm ja Pirjo Vehviläinen Puh. 793 872 · Koskelantie 9 Muista ystävää 14.2. Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Kukkakauppa Tähtililja Energiahoitoja & -hierontoja Nyt myös ryhmiä rleena Ma Tiistaisin eläkeläisalennus · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 PARTURI-KAMPAAMO KOKO PERHEEN KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 Hilman HIUSMALLI ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Koivikkotie 8, Maunula 040-5940114 facebook: kehokeidas OLYMPIA Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Puh. 728 7012 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Annmari Hyppänen ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTIT Marika Pelkonen, Heidi Kettunen Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• 12 Käpylä-lehti 26.1.2011 Kodinvaihdon suunnittelu alkaa Kotikäynnistä. Kutsu meidät ajoissa Kotikäynnille. Tapaamisessa kartoitamme asumistarpeesi ja teemme toiveisiisi sopivan kodinvaihtosuunnitelman. Samalla saat tietää asuntosi arvon, tiedämme sen tilastojemme mukaan 98 % varmuudella. Soita lähimpään asuntomyymälääsi tai jätä yhteystietosi www.kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Kiinteistömaailma | Oulunkylä Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Anneli Grönholm myyntineuvott. 050 386 6656 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Helsingin Kansanasunnot Oy Olemme muuttaneet. Yhteystietomme löytyvät www.helsinginkansanasunnot.fi P. 756 2180 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 91 Amer Sports Oyj:n talo, A-siipi 00610 Helsinki Kanan päättömät viikonlopputarjoukset PE LA SU Kello 15 - 20.00 2 täytteen pizza 5 Kello 15 -17.00 á la carte annokset ½ hintaan Kello 16 -16.30 kotiruokaa juoman ostajalle - KÄPYKYLÄ KÄPYLÄN-OULUNKYLÄN INFOHAKEMISTO 2011 www.kapykyla.fi Käpylä-lehti julkaisee maaliskuussa 2011 Käpylä-Oulunkylää ja sen ympäristöä koskevan Käpykylä-hakemiston/Internet-portaalin, joka toimii palveluoppaana aina vuoteen 2012 saakka. Käpykylä-infohakemisto jaetaan kaikkiin koteihin ja yrityksiin Käpylässä, Koskelassa, Kumpulassa, Oulunkylässä, Metsälässä, Isoniityssä, Veräjämäessä, Arabiassa, Toukolassa ja Vanhassakaupungissa sekä alueen julkisiin tiloihin, kaupungin kirjastoihin ja -virastoihin. Sama informaatio löytyy Internetistä osoitteesta www.kapykyla.fi Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2 ­ koko perheen tapahtuma La 5.2.2011 klo 11­16 Opistotalo, Helsinginkatu 26 Tule viettämään koko perheen iloinen päivä yhdessä! Opistotalon työpajoissa voi puuhailla kaikenlaista kivaa. Työpajoja: Musiikkiliikuntapaja klo 11, 12 ja 13 Origamipaja klo 12­14 Sytytysruusupaja klo 11­14.30 Helminauhapaja klo 11­13 Varjoteatteria klo 11­13 Leivontapaja klo 11­14 Ekologisemman arjen neuvontapiste klo 11­14 Helsinginkadun Filharmonikkojen konsertti klo 15­15.45 Oppiskahvilassa myynnissä hernekeittoa ja pannukakkuja karnevaali Helmi- info Käpylän ja Oulunkylän INFORMAATIOHAKEMISTO Yhdistykset, järjestöt, seurat, koulut ym. yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat tahot saavat tietonsa hakemistoon ilmaiseksi. KÄPYKYLÄ · Käpylä · Koskela · Kumpula · Toukola · Oulunkylä · Veräjämäki · Metsälä · Isoniitty · Arabia· Vanhakaupunki Markkinointi ja aineistot: Seija Kuoksa Puh. 09-5308 1990, 045-1323 828 E-mail: aineisto@kapykyla.fi Aineistot ja tietojen päivitykset 11.2. mennessä. 2010 W W W . K APYKYLA. F I Säännöllinen säästäminen kannattaa aina Nordea Pankki Suomi Oyj Käpylä-lehden Ilmestymisaikataulu 2011 Numero 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Aineistopäivä Ilmestymispäivä 14.1. 18.2. 25.3 29.4. 27.5. 12.8. 9.9. 7.10. 4.11. 28.11. 26.1. 2.3. 6.4. 11.5. 8.6. 24.8. 21.9. 19.10. 16.11. 11.12. Tule tekemään hyvää! Opistolaisyhdistys järjestää tapahtumassa myyjäiset ja kirpputorin. Kertyneet varat lahjoitetaan Pelastakaa Lapset ry:lle lasten koulutukseen Etiopiassa. hel.fi/tyovaenopisto Teemme sen mahdolliseksi Panuntie 6 Helsinki-Käpylä 0200 3000 nordea.fi