Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 7 julkaisija Käpylä-Seura ry. 21.9.2022 71. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Elin Peuraharju Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Aino Pasanen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Mattojen ja tekstiilien pesut Ilmainen kuljetus P. 050 4848 222 www.pesulat.com Tunnelmia Annalan syystorilta Annalan syystorilla 10.9. nautittiin aurinkoisesta syyssäästä ja satokauden herkuista, tehtiin ostoksia ja seurattiin, miten pellavaa käsitellään kehräämistä varten. Annalan harrastepiiri Lanka & Liemi tutustutti lankojen kasvivärjäykseen. Kuvat: KATARIINA KRABBE Tuusulantien bulevardi: Viisi kaupunginosaa yhteistyössä Joko päästään kylätilaan? Pohjolankatu 3–5:n sisäilmassa ei ole mitään vikaa! Kiinteistömaailma Oulunkylä Käpylä Koskelantie 52, liikehuoneisto "Holli" p. 010 622 3930 kapyla@kiinteistomaailma.fi Näkyvintä ASUNTOKAUPPAA Käpylässä! LOUNAS JOK A ARKI 11-14 12 ,90€ JA E L Ä KE L Ä IS ET 11 , 9 0€ (Sis . päi vän lämpimät ruoat , laajan salaattibuf fetin , keiton , jälkiruoan ja kahv in/te e n) MÄKEL ÄNK ATU 87, 00610 HKI TERVETULOA! BISTRO & BAR
Kaupungissakin tarvitaan oikeaa luontoa 21.9.2022 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 71. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Sydän maalla ja kaupungissa KESÄ ON OHI ja syksyn aktiviteetit odottavat! Johtuneeko hieman paremmasta koronatilanteesta, että mitä erilaisemmat kesätapahtumat täyttivät tänä kesänä Suomen kaupungit ja kylät. Tapahtumajärjestäjillä on ollut tavallista kovempi haaste saada talkootyövoimaa lukuisiin tapahtumiin. Monet järjestäjät ovat myös joutuneet pohtimaan keinoja yleisön houkuttelemiseksi. Itse olin järjestämässä Kihveli Soikoon -festaria Hankasalmella jo 26. kerran. Festari kerää tuttuja ja tuntemattomia ympäri Suomen skiffle-musiikin äärelle. Kesään kuului myös luokkakokouksen järjestäminen. Hankasalmella oli yksi Suomen ensimmäisistä kokeiluperuskouluista. Tämä yläasteen porukka tapasi viiden vuoden tauon jälkeen. Tämä alku on pohjustuksena pohdinnalleni siitä, että kesällä en ole varma, missä minun kotipaikkani on. Juureni ovat Hankasalmella, mutta sydämeni niin siellä kuin Käpylässäkin. Kesäisin vietän suurimman osan ajastani maalla. Käpylään on kuitenkin aina ollut helppo palata maallaolon jälkeen. Kun katson ikkunasta, touhuan puutarhassa, istun rappuskahvilla tai kerään syksyn marjaja omenasatoa itseni ja käpyläläisten iloksi, en millään tahdo uskoa, että kotini Käpylässä on lähes Helsingin keskustassa. Käpylä on yhdistelmä kaupunkimaista ja maalaismaista asumismutoa. Ennen Käpylää asuin Kalliossa kerrostalossa. Kesäloman jälkeistä tunnelmaa kuvasi alakulo tuijottaessani naapuritalon kiviseinää. Käpylässä voin ihastella omaa ja naapureiden puutarhoja; kukkia, puita ja pensaita. Tunnen suurta iloa, onnea ja kiitollisuutta Käpylän "paratiisissa". Maalla totuin naapuriapuun, talkoisiin ja yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Muutettuani Käpylään sama yhteisen tekemisen meininki jatkui myös täällä. Tänäkin kesänä on järjestetty osuuskuntajuhlat ja Käpylän Elojuhlat. Kaikki nämä juhlat syntyvät talkoovoimin. Mitään ei synny ilman talkoolaisia ja talkoohenkeä. Kokoan parhaillaan talkooväkeä kukkasipulien istutustalkoisiin. Kaupunki on lahjoittanut sipuleita useamman vuoden ajan istutettavaksi kaupungin puistoihin. Käpylästä löytyy onneksi aina iloista ja innostunutta porukkaa näihinkin talkoisiin. Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä käpyläläiseen tyyliin! Syksyn tullen sydän on enemmän Käpylässä kuin maalla. Syksyltä odotan kylätilan saamista vihdoinkin käpyläläisten käyttöön. Asukkaat ovat jättäneet hyviä ehdotuksia tilan käytöstä. On toivottu kyläkahvilaa, lastentapahtumia, nuorison kokoontumispaikkaa, äititapaamisia, senioritapaamisia, kudontatiloja, tanssitiloja. Kylätilaa odotellessa nautitaan alkusyksyn kirkkaista ja värikkäistä päivistä. Ja sadekin on aina välillä tarpeellista. Niin luonnolle kuin ihmisillekin. MERVI MÖLSÄ Käpylä-Seuran hallituksen jäsen KÄPYLÄN JA SEN naapurikaupunginosien valtti on aina ollut puistomainen vehreys. Pientalojen idylliset puutarhat, puistot, kerrostalopihojenkin viheristutukset ja suuret puut ovat hyvin tärkeitä viihtyvyyden kannalta. Tällainen ihmisen muokkaama viherympäristö ei kuitenkaan pelkästään riitä. Lisäksi tarvitaan oikeaa luontoa – pienempiä ja isompia metsiä, kallioita, jopa pusikoita. Matkasin hiljattain bussilla edestakaisin ja ympäri synnyinkaupunginosani Oulunkylän. Olin järkyttynyt, kun huomasin, miten maisemat ovat muuttuneet. Käskynhaltijantien reunoilta on kaadettu lähes kaikki metsäkaistaleet rakentamisen tieltä. Ne, missä lapsena leikittiin. Eivät ne olleet mitään arvometsää, vaan ison tien laidassa oleva puskurivyöhyke, joka toimi varmasti meluvallinakin. Mutta samalla se oli oivaa maastoa seikkailuille, ohikulkijoiden väijymiselle ja lätäkköleikeille. Ei hoidetuissa puutarhoissa päässyt samalla tavalla seikkailemaan, vaikka toki niissäkin leikittiin, kuten keskellä vähäisesti liikennöityä katuakin. Yksi suurimmista ja viiden kaupunginosan jaetuimmista huolista Tuusulantien bulevardisointihankkeen tiimoilta on, että rakentaminen ei keskittyisi pelkästään nykyisen moottoritien varteen, vaan se nakertaisi myös viheralueita. Eikä mitä tahansa viheralueita, vaan luonnonmukaisia alueita. Metsiä. Näiden joukossa on virkistysalueita ja arvokkaita luontoalueita. Huolena on myös, että viheralueet pirstaloituvat entisestään. Helsingissä on näihin aikoihin asti ollut suhteellisen paljon metsäalueita, ja se on ollut yksi tämän kaupungin uniikeista piirteistä pääkaupunkien joukossa, todellinen vetovoimatekijä. Metsiä tarvitaan. Ne ovat kaupungin keuhkot, ja ne ovat myös asukkaiden hyvinvoinnin lähde ja edellytys. Kaupunkimetsiä tarvitaan jokaisessa kaupunginosassa, lähellä, eivätkä nurmikentät tai puistot niitä korvaa. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com TALVIKAUDELLA 2022–2023 ennakoidaan erilaisia häiriöitä sähkön hintaan ja saatavuuteen. Tällä on vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan ja palveluihin. Varautumistoimet vaikuttavat yli toimialarajojen. Kansliapäällikkö on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on tukea kaupungin johtoa ja päätöksentekoa. Ryhmä arvioi energianhinnan ja -tarjonnan hallitsemiseksi mahdollisten toimien vaikutuksia, valmistelee linjauksia kaupungin yhteisiksi energiatoimiksi ja tukee toimialoja, kansliaa ja liikelaitoksia toimenpiteiden toimeenpanossa. Ryhmä vahvistaa myös talousvaikutusten yhteistä hallintaa ja edistää yhdenmukaista viestintää kaupungin energiavarautumisen kokonaiskuvasta. Koordinaatioryhmän työ on valmistelevaa, ja tarpeelliset viranomaispäätökset tehdään erikseen. Helsingin kaupunki varautuu energiatilanteeseen ROTAT OVAT tuhoeläimiä, jotka voivat muun muassa saastuttaa elintarvikkeita ja vaurioittaa jyrsimällä erilaisia rakenteita. Vastuu rottien torjunnasta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla Ensisijaisesti tulisi varmistaa, ettei rotilla ole saatavilla ravintoa. Maahan pudonneet omenat ja muu jyrsijöille kelpaava ravinto tulee kerätä heti pois. Syömäkelvottomat hedelmät voidaan kompostoida. Avokomposti ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen, sillä biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät ja linnut pääse sinne. Kompostorin kuntoa on syytä seurata ja väliajoin kannattaa tarkistaa, etteivät rotat pääse siihen esimerkiksi jyrsimällä reikää alakautta. Omenoita voi myös viedä maksua vastaan Sortti-asemille. Samalla asemalle voi viedä muutakin pihan risuja viherjätettä. Mikäli omenoita aikoo laittaa kiinteistön biotai sekajäteastiaan, kannattaa niitä laittaa vain vähän kerrallaan. Näin jäteastia ei rikkoudu tai tule liian painavaksi siirtää. Lisäksi on syytä pitää piha ja puutarha siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella. Pihalle ei siis kannata kasata rakennusmateriaalitai rojuläjiä, joista jyrsijät saavat suojaa. Myöskään lehtitai risukasoja ei tule jättää lojumaan maahan, sillä ne houkuttelevat rottia ja muita kutsumattomia jyrsijävieraita paikalle. Myös lintujen talviruokinta saattaa houkutella rottia pihapiiriin. Mikäli lintuja ruokitaan, tulee se järjestää niin siististi, ettei se aiheuta rottaongelmaa. Lintuja ei tule ruokkia suoraan maahan. Kiinteistön haltija tai omistaja vastaa rottien hävittämisestä Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen. Ilmoitukset rottahavainnoista: kymp.rottahavainnot@hel.fi Maahan pudonneet omenat ja lehtikasat voivat houkutella rottia PUB JA KARAOKE Su-Ma klo 16.00 04.00 Ti-To klo 15.00 04.00 Pe-La klo 13.00 04.00 Varaa isommalle ryhmälle yksityistila + karaoke Kysy lisää: info@mustaharka.fi Ravintola Musta Härkä Mäkelänkatu 52, 00510 Hki P. 045 1770 950 www.mustaharka.fi
21.9.2022 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 19. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 7. lokakuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 30. syyskuuta mennessä. HARRASTAMISEN Suomen mallin toiminnasta on tullut pysyvä toimintamuoto Helsingissä. Joka viikko helsinkiläisille lapsille ja nuorille on tarjolla noin 400 maksutonta harrastusryhmää koulupäivän jälkeen. Helsinkiläisten oppilaiden harrastustoiveita kerättiin viime keväänä koulukohtaisten kyselyiden kautta, ja suosituimmat toiveharrastukset näkyvät lukuvuoden 2022–2023 harrastusvalikoimassa. 3.–9. luokkien oppilaat voivat valita yli 30 erilaisesta maksuttomasta harrastuksesta itselleen mieluisan. Valikoimassa on muun muassa parkour, jalkapallo, koripallo, kuntosali, sirkus, tanssi, teatteri, kuvataide, katutaide, elokuva, animaatio, ruuanlaitto, historia, koodaus, pelisuunnittelu ja eläinharrastus. Jos oman koulun harrastusvalikoimasta ei löydy mieluista harrastusta, oppilailla on mahdollisuus osallistua myös muilla kouluilla järjestettävään toimintaan. – Matalan kynnyksen harrastustoiminta on tavoittanut erityisesti heitä, joilla on vähän harrastuksia. Tiivis yhteistyö nuorisotyöntekijöiden ja koulujen oppilashuollon kanssa auttaa meitä löytämään lisää lapsia ja nuoria harrastusten pariin, sanoo aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin kaupungin nuorisopalveluista. Jokaisessa Helsingin koulussa on valittavana kolme erityyppistä harrastusta: liikunta-, kulttuurija digitaalinen tai muu harrastus. Tätä kutsutaan kolmen korin malliksi. – Harrastusten jakaminen kolmeen koriin takaa mahdollisimman erilaisten harrastusten tarjoamisen kouluissa ja lisää harrastamisen saavutettavuutta, kertoo Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden projektipäällikkö Irma Sippola . Harrastusten kautta saaduilla uusilla virikkeillä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia myös koulunkäyntiin. – Mielekäs tekeminen vapaa-ajalla tukee koulutyötä ja oppimista sekä lisää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, iloitsee Helsingin kaupungin perusopetuksen aluepäällikkö Kimmo Mustonen . Valtakunnallista Harrastusviikkoa vietettiin 5.-11.9.2022. Harrastusviikon aikana helsinkiläisillä lapsilla ja nuorilla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia ja ilmoittautua mukaan koulupäivän jälkeen järjestettävään toimintaan. Harrastamisen Suomen malli on opetusja kulttuuriministeriön (OKM) hanke, jonka tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Helsinki on sitoutunut rakentamaan maksuttomasta, koulupäivän jälkeen järjestettävästä harrastustoiminnasta pysyvän toimintamallin, mikä tuo jatkuvuutta matalan kynnyksen harrastustoimintaan. Harrastuksia tarjotaan Helsingin kaikissa peruskouluissa 3.–9.-luokkalaisille koulujen tiloissa tai niiden lähiympäristössä koulupäivän jälkeen, ennen klo 17. Harrastuksia järjestetään myös Helsingissä toimivissa valtion, sopimusja yksityiskouluissa. Harrastusvalikoimaa täydennetään ja ryhmien määrää kasvatetaan koko ajan. Kuva: MAURI TAHVONEN Maksuton harrastustoiminta jatkuu Helsingin peruskouluissa Harrastamisen Suomen mallin toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut. MAUNULAN ASUKASTALO Saunabaarissa järjestettiin 5.9. viiden kaupunginosayhdistyksen – Käpylä-Seuran, Metsälä-Seuran, Oulunkylä-Seuran, Maunula-Seuran ja Pakila-Seuran yhteinen yleisötilaisuus Tuusulantien bulevardisointisuunnitelmista eli Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi kutsutusta hankekokonaisuudesta. Siihen liittyvää kaavarunkoluonnosta odotetaan nähtäväksi vielä tämän vuoden puolella. Suunnitelmien mukaan Mäkelänkatu jatkuisi tulevaisuudessa Pakilaan asti kaupunkimaisena katuna. Sen ympärille on suunniteltu rakennettavaksi koteja 15 000-20 000 asukkaalle. Käpylän asemalle tulisi uusi joukkoliikenteen terminaali, ja aseman ympäristöstä tulisi tiivis, kantakaupunkimainen keskusta-alue, jossa rakennusten alimmissa kerroksissa on liikeja toimitilaa. Hanke on niin iso, että se vaikuttaa suoraan viiden kaupunginosan asukkaiden elämään. Siksi kaupunginosayhdistykset ovat ottaneet proaktiivisen asenteen ja antaneet lausuntoja näkemyksistään jo ennen kaavarunkoluonnoksen julkistamista. Kaupunginosayhdistykset ovat lisäksi työstäneet kannanottojaan yhdessä ja yrittäneet aloittaa dialogin kaupungin kanssa, jotta asukkaiden mielipiteet otettaisiin suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioon. Yhteisen yleisötilaisuudenkin piti olla osa tätä dialogia, mutta ikävä kyllä yksikään kaupungin edustaja ei siihen ehtinyt osallistua. Tilaisuudessa kaikki viisi kaupunginosayhdistystä esitteli omat näkemyksensä hankkeesta. Osin huolet ja intressit ovat yhteisiä, mutta totta kai myös painotuseroja löytyy – jokaisen kaupunginosan asukkaat tarkastelevat hanketta luonnollisesti omasta näkövinkkelistään. Yhteisiä intressejä ovat toimiva vuorovaikutus kaupungin suuntaan, jotta asukkaiden ääni otettaisiin päätöksenteossa huomioon. Nykyiset luontoja viheralueet ja viheryhteydet tulisi turvata ja luontoarvot huomioida kaupungin oman ohjeistuksen ja sitoumusten mukaisesti. Alueelle tulevien sekä julkisten että yksityisten palvelujen tulisi hyödyttää myös alueen nykyisiä asukkaita. Pientaloalueet tulisi säilyttää pientaloalueina, ja olisi hyvä selvittää myös mahdollisuus uusien pientalojen rakentamiseen. Liikenteeseen liittyy suuria haasteita, joihin olisi yhdessä haettava tasapainoisia ratkaisuja. Kevyen liikenteen väyliä tulisi parantaa. Käpylä: Huolena Louhenpuisto ja Taivaskallio Käpylä-Seuran mielestä tavoite vähentää läpiajoliikennettä Käpylässä on hyvin kannatettava, mutta epäilyksiä herättää, toteutuisiko tavoite todella. Lisäksi Käpylä-Seura pitää Käpylän asemaseudun palvelurakenteen monipuolistumista hyvänä asiana. Huolta kuitenkin aiheuttaa se, että suunnitelmassa rakentamista on merkitty virkistysja luontoarvoiltaan arvokkaaseen Louhenpuistoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Taivaskallion alueelle. Seuran mielestä molemmat alueet tulisi säilyttää viheralueina, ja ne pitäisi poistaa suunnitelmista kaiken rakentamisen osalta. Tämä olisi myös Helsingin strategian mukaista. Lisäksi Käpylä-Seura pitää esitettyjä kerrosneliömääriä ja rakentamistehokkuutta liian suurina koko suunnittelualueella. Metsälä: Pientaloalueiden luonne säilytettävä Metsäläläisille tärkeitä viheralueita ovat Pirttipolun puisto ja alueen pohjois/koillisreunan metsät. Myös viherkäytävät keskuspuistosta Pakilaan ja Taivaskalliolle halutaan säilyttää. Pientaloalueiden luonne halutaan säilyttää koko suunnittelualueella. Metsälässä korkea lisärakentaminen tulisi siirtää mieluummin nykyisen Asesepäntien kohdalle, eli tien linjausta haluttaisiin etelämmäksi. Liikenteen haittoja tulisi vähentää. Huolenaiheena on, aiheuttaako hanke uuden liikennesumpun ja miten uusi bussiterminaali vaikuttaisi. Kevyenliikenteen väylät ja liittymät asuinalueilta pääväylille pitäisi saada sujuviksi, ja parkkipaikkojen riittävyydestä on huolehdittava. Myös Metsälän asukkaat toivovat alueen asukkaita hyödyttäviä, sekä julkisia että kaupallisia palveluita. Oulunkylä: Mihin bulevardin asukkaiden autoliikenne ohjataan? Oulunkylään on suunniteltu asuntoja jopa 5 000 asukkaalle vuoteen 2030 mennessä. Ajoväylistä sekä Käskynhaltijantie että Mäkitorpantie on jo kavennettu. Tätä taustaa vasten oulunkyläläisiä huolettaa kasvava läpiajoliikenne ja päästöt. Bulevardisuunnitelmassa olisi panostettava melusuojaukseen. Kysymysmerkki on, miten bulevardin asukkaiden autoliikenne ohjataan ja bulevardin pohjoispään tienopeuserot ratkaistaan ilman liikenteen sumputtumista. Bulevardin suunniteltu rakennuskorkeus tulisi peittämään läntisen luonnonvalon Oulunkylässä. Viheralueista suunnittelualueelle jäisi Kustaankartanoa suojaava viheralue ja se kurkottaa myös Patolan metsän reunamille. Istutuspuut ja ruohoalueet eivät korvaa luonnonmukaisia viheralueita. Maunula: Bulevardille perheasuntoja Maunulassa toivotaan suunnitteluprosessilta avointa dialogia ja tiedottamista. Heidän intressinsä liittyvät Maunulan itäosan viheralueen ja rakennetun ympäristön rajausten suunnitteluun sekä Tuusulanväylän ja Pakilantien risteyskohtaan syntyviin palveluihin. Lisäksi Maunulan intressit liittyvät Maunulan asuntokannan rakenteen tasapainottamiseen – Maunulaan tarvittaisiin lisää perheasuntoja, mikä mahdollistaisi perheiden pysymisen Maunulan alueella. 1950ja 1970-luvulla rakennettujen asuntojen koko on varsin pieni. Pakila: Suunnitelma rajattava moottoritieltä vapautuvalle maalle Pakilassa toivotaan, että pientaloalueen omaleimaisuutta kunnioitettaisiin, eikä pienja rivitaloalueeksi yleiskaavassa merkityille alueille saa rakentaa kerrostaloja. Bulevardisointisuunnitelma tulisikin rajata moottoritieltä vapautuvalle rakennusmaalle. Lisärakentaminen aiheuttaa uhan lähiluonnolle. Pakilassa on suhteellisesti vähemmän puistoaluita kuin monissa muissa esikaupunginosissa. Pientaloalueen puistomaisuus perustuu siihen, että puut ovat talojen pihalla, ja tonttipuut ovatkin oleellinen osa Pakilaa. Rakennustehokkuuden lisääminen vie tilaa puilta. Arvokkaat viheralueet kuten Keskuspuisto, Patolan metsä, Suursuonpuisto, viherkäytävät ja Vantaanjoen varren puistot ja metsiköt tulisi ehdottomasti säilyttää koskemattomina. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Mäkelänkadun bulevardikaupunkihanke: Viisi kaupunginosaa yhteistyössä Maunulan Saunabaarissa pidetyn tilaisuuden juonsi Markus Lindqvist MetsäläSeurasta (seisomassa vasemmalla). Tuomas Rimaaja (oikealla) toi Käpylä-Seuran terveiset.
4 K äpylä lehti 21.9.2022 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt KäPan kulma Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 KESÄN HUIPENTUMA oli täydellisessä kesäsäässä pelattu Pingviini Cup 13.–14.8., jossa ympäri Suomea saapuneet vajaa 700 joukkuetta saivat kokea hyvin onnistuneen tapahtuman loistavissa olosuhteissa. Nyt katseet on suunnattu jo KäPan ja HJK:n lokakuun lopussa alkavaan Winterliigaan, johon on ilmoittautunut jo lähes 400 joukkuetta. Viime vuonna KäPa:n B-juniorit voittivat Suomen mestaruuden. Näin ansaittu paikka Euroopan Youth League -karsintaan törmäsi kuitenkin Suomen heikkoon ranking-sijoitukseen Euroopan maavertailussa. Pelaajien ja taustajoukkojen harmiksi kansainväliset huippupelit näin kariutuivat. KäPan B-junnuilla on tänäkin vuonna historiallinen kausi menossa, kun BSMjoukkueen lisäksi kaksi joukkuetta pelaa B1-divisioonassa. Toivotaan, että tällaisesta määrästä pelaajia saadaan rakennettua ensi kaudelle toimiva A-ikäluokan joukkue. Junioritoiminnan vahvuutta kuvaa se, että U18 ja U19 poikamaajoukkuerinkiin on valittu KäPa:sta peräti viisi pelaajaa ja varasijalle neljä. Edustusjoukkue kärjessä KäPan edustusjoukkue on tehnyt loistavaa tulosta Kakkosessa nuoren Jordi Alujan valmennuksessa. Nuori joukkue porskuttaa kärkipaikalla, kun jäljellä on viisi kierrosta. Tämän jälkeen pelataan lohkon neljän parhaan kesken yksinkertainen sarja. Voittajajoukkue nousee Ykköseen. KäPa on pelannut Ykkösessä viimeksi vuonna 2008. Tervetuloa loppupeleihin kannustamaan! Kesän nappulaleirien ja futiskoulujen jälkeen toiminta on jatkunut aktiivisena. Myös perhefutis aloitti toimintansa kesälomien jälkeen. Pitkään KäPassa toiminut Roope Pulkkinen siirtyi muihin työtehtäviin, ja junioripäällikön tehtävät otti vastaan elokuun alussa seurassa jo valmentajana toiminut Mikko Helsenius . Nappulaliiga on historiansa alusta saakka ollut seuran toiminnan ydin muita unohtamatta: naisfutis on elpynyt ja KäPa:n ikämiehet ovat Suomen kärkeä tänäkin vuonna. Kannattaa tsekata KäPa:n kotisivut www.kapylanpallo.fi EMMA, ILE ja REIJO Nouseeko KäPa ykköseen? Edustusjoukkuetta valmentaa portugalilainen Jordi Aluja. Koko ikänsä Käpylässä asunut Veikko Hytönen muistelee lämmöllä lapsuudenkotinsa saunaa Puu-Käpylässä. – Kuva on otettu kotipihallamme Puu-Käpylässä, Pohjolankatu 34:ssä joskus 1920-luvun loppupuolella. Siinä Laina, äidin serkku, jonka vanhempani olivat ottaneet asumaan meille, siskoni Raakel sekä äiti ja isä ovat matkalla talo-osuuskunnan saunaan. Minä en ollut vielä syntynyt, Veikko Hytönen kertoo näyttäessään löytämäänsä valokuvaa. Kesällä 90 vuotta täyttänyt Veikko Hytönen on asunut Käpylässä koko ikänsä – lapsena ja jonkin aikaa vielä avioiduttuaankin samassa talossa Pohjolankadulla, sittemmin kerrostalossa Käpylänkujalla, missä hän edelleen vaimonsa kanssa asuu. Hän muistelee, että Asuntoosuuskunta Käpylä oli ainoa Puu-Käpylän osuuskunnista, joihin rakennettiin alun perin korttelisaunat – yhteensä neljä saunaa, joiden yhteydessä oli myös pesutuvat, ja saunan vintillä kuivaushuone pyykeille. Yhtä saunoista ei tosin koskaan käytetty. – Sauna oli hyvin tärkeä, sillä sisällä ei ollut mitään peseytymistiloja eikä edes lämmintä vettä, ainoastaan sen verran, mitä lämpeni siinä sivussa puuliettä lämmittäessä. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Puu-Käpylään elokuussa vuonna 1921. – Ensimmäisenä talvena ei kuulemma saatu edes sähköä eikä vettä sisälle. Öljylamput valaisivat ja vesi haettiin pihan keskellä olevan saunarakennuksen seinästä. Saunan jälkeen tanssimaan Omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan Veikko Hytönen muistaa, että sauna lämmitettiin joka ilta keskiviikosta lauantaihin ja viimeinen kylpyvuoro päättyi kymmeneltä. Hytösten saunavuoro oli aina lauantaisin viidestä kuuteen. – Saunan jälkeen juotiin kahvia ja kuunneltiin radiosta Lauantain toivottuja. Kesäaikaan saatettiin jäädä saunan jälkeen pihalle, mutta muuten ei yleensä lauantaisin lähdetty mihinkään. Kylässä käytiin tai vieraita tuli yleensä sunnuntaisin. Sota-aikana sauna toimi myös sirpalesuojana, sillä puutalo tuntui pommituksissa turvattomalta. Sauna oli sentään rakennettu tiilistä. Parikymppisenä Veikko lähti lauantai-iltaisin yleensä vielä tansseihin Hämikselle tai Natsalle. – Tai sitten tänne Käpylään Torpalle eli Käpylän työväentalolle. Siellä soitti silloin parikin orkesteria vakituisesti. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: Hytösten perhealbumi Muistoja Käpylästä Sauna oli lauantain kohokohta Hytöset saunaan menossa arviolta vuonna 1926 tai -27 Pohjolankatu 34:n pihalla. PÄIVÄKOTI ISONIITTY Kumpulassa on saanut julkisivuunsa värikkään teoksen Elina Autiolta . Sateenkaarikynä-teos koostuu eri pituisista, raidallisiksi maalatuista alumiiniputkista, jotka vierekkäisinä muodostavat seinälle saarekemaisen pinnan. Teoksen sommittelun lähtökohtana on ollut kynällä värittäminen kursiivilla ja värittämisen rytmi, joka voi olla samaan aikaan sattumanvaraisen hapuilevaa ja silti määrätietoista. Teos viittaa monivärikynällä tehtyyn jälkeen, jossa väri vaihtuu toiseksi värittäessä. Isoniityn päiväkotirakennukselle ominainen pystyraidoitus toistuu teoksen rakenteessa ja värityksessä. Elina Autio valmistunut kuvataiteilijaksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta ja on opiskellut myös Akademie der Bildenden Künstessa, Münchenissa. Taiteessaan Autio tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen värihavaintoa ja arkisia rakennusmateriaaleja. Helsingin lisäksi hän on toteuttanut julkisia teoksia Tampereella ja Espoossa. Helsingin kaupunki noudattaa prosenttiperiaatetta, mikä tarkoittaa, että kaupungin uudistai korjausrakentamisen kustannuksista noin prosentti varataan uuden julkisen taiteen toteuttamiseen. HAM Helsingin taidemuseo toimii hankkeissa taideasiantuntijana ja teokset liitetään osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM hallinnoi. Kuva: HAM/SONJA HYYTIÄINEN Uusi julkinen taideteos päiväkodin seinässä Kumpulassa Elina Aution teos Sateenkaarikynä löytyy Päiväkoti Isoniityn seinästä. Joka päivä erilainen VEGAANINEN LOUNAS Ma-Pe klo 11-15.30 Keittiö avoinna Ma-Pe klo 11-15 CAFE SOSE Koskelantie 56, 00610 Helsinki +358 41 470 48 85 info@sosehelsinki.com Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto KÄPYLÄNKUJA 1 asemakaavaa muutetaan Käpylässä, osoitteessa Käpylänkuja 1 sijaitsevaan Karjalataloon suunnitellaan osittaista käyttötarkoituksen muutosta asumiseen sekä rakennuksen korottamista kahdella lisäkerroksella. Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumisja arviointisuunnitelmasta, johon voi tutustua 26.9.–14.10.2022: verkkosivuilla: www.hel.fi/suunnitelmat kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8, ala-aula Esittelyja vuorovaikutustilaisuus: to 6.10. klo 17-17.45 verkossa Mielipiteet: viimeistään 14.10.2022 Lisätietoja: Eeva Pirhonen, p. (09) 310 37319, etunimi.sukunimi@hel.fi KOTTBYGRÄND 1 detaljplanen ändras För Karelenhuset på adressen Kottbygränd 1 i Kottby planeras en delvis ändring av användningsändamålet till bostad och höjning av byggnaden med två nya våningar. Mer information om detaljplaneändringen hittar du i programmet för deltagande och bedömning som finns tillgänglig 26 september–14 oktober 2022: på webbplatsen https://www.hel.fi/planer vid stadsmiljösektorns kundtjänst, Verkstadsgatan 8, nedre entréhallen Presentationsoch diskussionsmöte: tors. den 6 oktober kl. 17–17.45 på nätet Framför din åsikt senast den 14 oktober 2022 Mer information: Eeva Pirhonen, tfn (09) 310 373 19, förnamn.efternamn@hel.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME
5 21.9.2022 K äpylä lehti Svenska hörnan JUST DET. Det var där jag inte plockade champinjoner den där sensommarkvällen. Tanken slog mig när jag läste om Olympiabyn i Hufvudstadsbladets stora serie om OS i Helsingfors 1952. Det är 70 år sen och byn lever och har hälsan. Visst kan det vara värt att fira. Här på Åland har vi firat 100 år av självstyrelse med besök av president (Finland) och kungapar (Sverige) samt en rad nordiska och internationella gäster. Men jag är rädd för att Kottby slår oss med hästlängder vad gäller både antal gäster och nationaliteter. Flera tusen idrottare bodde i de nybyggda husen vid Forsbyvägen. De kom från hela världen. Ok, östländernas idrottare bodde i Otnäs, men ändå. Det måste ha satt sin prägel på hela området, då, för 70 år sen. Hur många språk hördes på gatorna? Hur många små Kottbyknattar tittade storögt när de på gatan mötte ett gäng brasilianare eller nigerianer i glatt samspråk. Samtidigt verkar det lätt idylliskt när man jämför med de OS-evenemang som man läser om i våra dagar. Enorma anläggningar, områden som rivs för att ge rum för allt det nya, hallar som efteråt står tomma (?). Här finns visst allt kvar och är i bruk. Utöver själva Olympiabyn – Nya Olympiabyn heter den kanske söder om Forsbyvägen – har Kottby också Velodromen, som fortfarande är i bruk, och dessutom Gumtäkts friluftsbad i grannskapet. Hur stora var spelen 1952? Det finns statistik och vem älskar inte siffror. I Helsingfors deltog 69 nationer med 4 955 aktiva. Av dem var 4 436 män och 519 kvinnor. I Tokyo 2020 var nationerna 205 och de aktiva idrottarna 11 325. Inga uppgifter om kön, den senaste noteringen är från London 2012, då 44 procent var kvinnor. (Kanske slutade man notera när det fanns risk att kvinnorna skulle bli i majoritet?) Det här med nation och land är litet knepigt, eftersom de inte står för samma sak. Men visst säger siffrorna en del om att världen har förändrats på 70 år. Det sägs inget om antal sporter och grenar i Helsingfors. I Tokyo tävlades i 339 grenar i 33 sporter. Var går gränsen? När blir spelen så stora att ingen mäktar med dem? När delar man upp spelen i OS i friidrott, OS i simning, OS i bollsporter osv? Men än så länge verkar man tro att det fungerar. Paris, Los Angeles och Brisbane står på tur fram till 2032. Visst är det på något sätt skönt att Helsingfors och Kottby fick sina spel när det hela var någorlunda hanterbart. Och det måste ha varit en prestation litet utöver det vanliga att åstadkommet bygget av Nya Olympiabyn i den ytterst knappa tillvaron under efterkrigsåren. Därför känns det så mycket skönare att familjer bor där och trivs så här långt senare. Nu måste jag erkänna en sak. Champinjonerna som jag inte plockade fanns på en gräsmatta i den gamla Olympiabyn, den som byggdes till spelen 1940, de som inte blev av. Där bodde aldrig några internationella idrottsstjärnor. Varför lät jag svamparna stå kvar? För att man ju inte kan gå hem till folk och plocka svamp på deras gårdsplan. Och det var ganska ljust... HARRIET TUOMINEN Året när Kottby var internationellt R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi JARNO MÄLLINEN tunnetaan oululaisen Radiopuhelimet-yhtyeen ja sitä edeltäneen Kansanturvamusiikkikomission (KTMK) kitaristi-säveltäjänä ja yhtenä keskeisenä sanoittajana. Häneltä on aiemmin julkaistu kolme romaania, ja hän ollut mukana kirjoittamassa myös useita näytelmiä. Vastikään julkaistussa neljännessä romaanissaan Käpylän idylli hän palaa lapsuutensa Käpylään, 1970-luvun alkupuoliskolle. Muutamasta kesäpäivästä kertovassa romaanissa ratapiha ja moottoritie kiehtovat kiellettyinä alueina, metsissä asuu sotaveteraanispurguja ja Koskelan jengi ilmestyy kuin tyhjästä. – Kun muutin Käpylään vuonna 1971, se oli vastikään pelastunut purkutuomiolta ja oli pitkälti duunarialuetta. Elämänmeno oli karumpaa kuin nykyisin. Lapselle se oli kuitenkin ihanteellinen ympäristö: kaunis, jännittävä ja salaperäinen. Seikkailun aineksia tuli vastaan joka puolella. Lapsuuteni Käpylä sisälsi ainekset draamaan, vaikka romaanini tarina ei olekaan lainkaan omaelämäkerrallinen. Olen kuitenkin poiminut palikoita siihen omasta henkilöhistoriastani, kuten fiktiossa on tavallista, hän kertoo. Jarno Mällinen muutti vanhempiensa kanssa Käpylään, Sampsantien virkamiestalon ylimpään kerrokseen Etu-Töölöstä, ja Jarno aloitti koulunsa syksyllä Yhtenäiskoulussa. He muuttivat kuitenkin Ouluun vuonna 1974, kun Jarnon isä Teuvo Mällinen sai työpaikan Kalevasta – myöhemmin hänestä tuli Kalevan pitkäaikaisin päätoimittaja. Jarno aloitti neljännen luokkansa siellä. – Muutto Ouluun tuntuu katkaiseen lapsuuteni sillä tavoin, että suhteeni Käpylään ei ole koskaan aikuistunut tai arkipäiväistynyt. Käpylä elää mielessäni edelleen sadunomaisena, myyttisenä lapsuuden maailmana. Tämän lisäksi se toimii mainiosti heijastuspintana, johon peilautuu ja tiivistyy monia Suomen historian vaiheita. Sopeutuminen Ouluun ei käynyt käden käänteessä. – Muutto pois Helsingistä, kaverien luota, aiheutti huomattavaa surua. Oululaiset lapset vaikuttivat jotenkin kovapintaisemmilta kuin kaverini Käpylässä, vaikka voisi luulla asian olleen päinvastoin. Tavat olivat erilaisia. Ensimmäinen kesä tuntui yksinäiseltä ja synkältä. Siihen, että aloin puhua Oulun murretta, meni melko tasan vuosi. Sitten aloin tuntea uuden koulun ja luokkakaverit omikseni. Ja onneksi uudenkin kotitalon lähellä oli metsä. Muistot heräävät eloon Jarno Mällinen käy mielellään edelleenkin kävelyllä Käpylässä Helsingissä lomaillessaan – vähintään kerran vuodessa. – On ihmeellistä, miten muistot heräävät eloon ja esimerkiksi maassa olevan kivenjärkäleen voi tunnistaa 50 vuoden takaa. Paljon on kuitenkin myös muuttunut. Puutalot on kunnostettu, asukkaat ovat vauraampia ja turvallisuus on lisääntynyt. – Moottoritien takainen metsä on kutistunut ja pilkottu puistoksi, rataa reunustavat kalliot on leikattu. Turva-aitoja ja -lukkoja on siellä täällä, ja jännittävä Vuoritalo on purettu. Lapsen näkökulmasta ympäristö ei ehkä ole enää niin jännittävä, mistä aikuiset voivat puolestaan olla helpottuneita, Mällinen sanoo. Vaikka Mällinen on oululaistunut, paljasjalkainen helsinkiläisyyskin tuntuu jollakin tavalla merkittävältä. – Varmaan sekä pohjoiseen että etelään leimautuminen avartaa. Ainakin vierastan sekä oululaista että helsinkiläistä nurkkapatrioottisuutta. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: JAANI FÖHR / Enostone Oululainen muusikko-kirjailija Jarno Mällinen: ”Lapsuuteni Käpylä oli jännittävä ja salaperäinen” Jarno Mällinen tunnetaan parhaiten muusikkona, vaikka romaaneitakin on ilmestynyt jo neljä. Naurun aika? SAANKOHAN NAURAA TÄNÄÄN , mietin kun heräsin. Mikä sen estäisi, vastasin itselleni, mutta tajusin myös, että itsekseen eläminen ei tahdo poikia ääneen nauramista, vaikka jotain huvittavaa sattuisikin. Päivän mittaan toivomus unohtui, kunnes yöpuulla selasin Merete Mazzarellan kirjaa Silloin et ole koskaan yksin. Lukemisen taidosta (1999). Kohdassa, jossa professori käsittelee kirjoittajan inspiraatiota, hän siteeraa tanskalaista Benny Andersenia . Andersen toteaa, että inspiraatiota on kolmenlaista: akuuttia, kroonista ja totaalista. Kroonisesta sanotaan, että sen vallassa ei voi keskeyttää työtä, mutta toisaalta jokaista keskeytystä voi käyttää hyväksi. Akuuttiin ja krooniseen lajiin en paneutunut, sen sijaan totaalisen inspiraation kuvaus nostatti esiin naurun. Muistin samalla toiveeni, se siis toteutui. Näin Andersen kirjoittaa: ”Tulipalon sattuessa toki inspiroitunutkin kirjailija soittaisi palokunnan, pelastaisi perheen ja ehkä myös puhelinluettelon ja salaattikulhon – mutta samalla hän miettisi, mihin kohtaan hänen tekstissään tulipalo sopisi parhaiten.” Nauroin ääneen jopa toisen kerran, kohdassa jossa Merete Mazzarella pohtii tarinoiden onnellista loppua. Hänen äidinäitinsä tapasi kertoa satua pienen pienestä miehestä, jolla oli pienen pieni vaimo ja kaksi pienen pientä lasta. Pienen pieni perhe lähti sunnuntaisin pienen pienellä hevosella retkelle, otti mukaan pienen pienen korin mehupulloineen ja voileipineen. Eräänä sunnuntaina, kun pienen pienet tavarat oli purettu ja ruvettu syömään, alkoi kuulua ääntä: TÖMPS TÖMPS – siinä kohdassa isoäiti piti aina paussin – ja metsästä rymisteli suuren suuri turilas. Pienen pieni perhe sieppasi tavarat paeten paikalta. Kotona kaikki olivat hirveän iloisia pelastumisestaan, vaikka he huomasivatkin, että pienen pieni mehupullo oli jäänyt metsään. Sen pituinen se. Merete-tyttösen teki mieli aina huutaa pienen pienelle vaimolle, että hän ei unohtaisi mehupulloa. Mutta kerran sadun kertoikin isoäidin sisar. Hänen versiossaan suuren suuri turilas tuli lähemmäs ja lähemmäs, TÖMPS TÖMPS, ja ennen kuin kukaan arvasi, se polkaisi kuoliaaksi koko perheen. Merete ymmärsi oitis, että isoäiti kaunisteli satua ja oli äkäinen siitä, että hän oli valehdellut jo kauan. Niin tai näin, minut sadun käänne yllätti niin, että purskahdin nauruun. Mitä onnellisiin loppuihin tulee, professori Mazzarella valaisee asiaa tarinalla miehensä lapsuudesta, sisaruksista jotka luulivat eksyneensä, kunnes perheen koira tuli paikalle ja vei heidät kotiin. Onnellinen loppu siis – vaikka myöhemmin eräs naapuri ampui koiran. Pitää tietää, mihin kertomuksensa lopettaa, kuului opetus. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä
6 K äpylä lehti 21.9.2022 Katso kaikki tapahtumat ja ryhmät nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Facebook: @oulunkylanseurakunta Instagram: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Käpylän kirkolla tapahtuu SAANKO AUTTAA? POP UP -LOUNAS UKRAINAN HYVÄKSI Torstaina 6.10. klo 12–14 Oulunkylän kirkolla Ukrainalaiset tarvitsevat edelleen apua, sota jatkuu ja ihmisten hätä on suuri. Vapaaehtoisten järjestämän lounaan tuotot menevät Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan tukemiseen. Hinta 15 euroa. Naistenpäivä: Mielenrauhaa elämän epävarmuuden keskellä Lauantaina 8.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla Keskustelua, yhdessäoloa ja kohtaamisia hyvän ruuan ja kahvitteluiden merkeissä. Työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola luennoi, kuinka löytää mielenrauhaa epävarmuuden keskellä. Päivä on maksuton, ei ilmoittautumista. Katso lisätiedot nettisivuiltamme! MESSU Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI Keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkolla Hiljaisuuden rukoushetkessä hiljennymme Raamatun tekstien ja Taize-laulujen äärellä. YHTEISÖRUOKAILUT KUTSUVAT SYÖMÄÄN YHDESSÄ Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro Maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka Keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila Torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkolla. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 "RAKKAAT rantasalmelaiset", sanoi bussia 65 kuljettanut topakka rouva Sofianlehdon pysäkillä – mainio sofööri muuten – "bensa on lopussa ja odottelemme tässä korvaavaa bussia". Kului pari kotvaa. "Sieltä se tulee", toteaa kuskimme. "Ja volvo vielä", ja sitten taas ajettiin kohti asemaa. Ennenkokematonta sitä kuusvitosessakin sattuu. Ensin kuusvitonen, sitten kuusviisaa ja yöllä kuusviisännä ovat vuosikymmeniä kuskanneet käpyläläisiä sivistyksen, kulttuurin ja tapahtumien pariin urbaaniin keskustaan ja iltamyöhällä sieltä takaisin. Bussilinjasta on kuitenkin tarinoita harvanlaisesti. Kuusviisaa ulotti reittinsä vuodesta 1979 yli kolmekymmentä vuotta Veräjämäestä Lauttasaareen saakka se oli todellinen runkolinja. Vahinko kun lopetettiin nykymetrolla ei pääse Vattuniemen kärkeen. Veräjämäkeen kuusviisaalla kuitenkin pääsi ja kuusvitosella nyt vieläkin kauemmas varttitunnin välein. Tiistai-iltaisin 80-luvulla kuusviisaa toi kotiin lauluharjoituksista. Veikka Laaksosen kanssa odoteltiin Ateneumin pysäkillä illalla puolikymmenen aikaan matkaa Käpylään, monesti palelsi kireässä pakkasessa. Taisi sekin kerta mennä laulun harjoituksesta, kun muuan mies bussissa virttä veisasi. Joulun alla taas kyydittävät levittelivät lahjaostoksiaan täpötäydessä hikisessä bussissa, vertailivat. Taivaskallion pysäkiltä keskustan suuntaan, kuinka usein 65A kulkikaan nenän edestä, aikataulut olivat sinnepäin ja edes paras tieto, että kun bussi kulkee toiseen suuntaan, niin pian se kulkee toiseenkin, ei auttanut eikä bussin takanumerovalo lohduttanut. Eräs tarina taasen kertoo kuinka kansalainen tuli myöhäis-kuusviisaalla Käpylään, kansalaistilassa, katosi. Löytyi onneksi naapurista, ja sitten löytäjät nauttivat löytöpalkkiosta saunassa, kunnes löytämisessä auttaneen puoliso löysi löytämisessä auttaneen klo puoli 5 aamulla, eli kaikki kansalaiset löytyivät. Yölinja kuusviisännä oli kätevä ja pelasti kalliilta taksilta. Kerrankin viimeiseen bussiin tungimme ja asusteemme herätti vain hieman huomiota kiihkeässä, hiprakkaisessa ja rentovaatteisiin puetussa täpötäydessä bussissa. Olimme nimittäin frakissa ja iltapuvussa, kotiutumassa myöhäiseen venyneistä karonkkajuhlista. Taivaskalliolle päästiin muutaman kommentin saattelemana. Korona-aikaan naamari peitti gangsterit bussissa, ne harvat, jotka edes uskalsivat matkustaa. Lähes privaattikyytiähän se tuolloin oli, voi niitä aikoja. Mutta kuinka entisaikaan, oliko kuusvitosessa koskaan rahastajaa? Yli 40 vvuotta olen linjalla ajellut, mutta tuota en muista (Vastaus: viimeinen rahastaja poistui busseista 1975, minne?). Tai onko koskaan ollut muunvärinen kuin sininen? Ja herrajesta, ratikka ykkönenkin vaihdettiin seiskaksi – on onneksi palautettu. Saattaa sininen bussikin pysyä ennallaan. Teksti: RISTO SIPILÄ Kuva: HKL:n kuva-arkisto Körötellään kuusvitosella Sarjassa vakiohahmot ja poliitikot keskustelevat ajankohtaisista aiheista PARLAMENTTI on fiktiota ja faktaa sekoittava komediasarja, jossa taksikuski Juho (Tero Tiittanen ), kulttuurituottaja Kaisa (Anu Niemi ), hotellin vastaanottopäällikkö Hege (Ville Virkkunen ) ja huoltomies AP (Ilkka Heiskanen ) kokoontuvat kahvikupin ääreen puhumaan asiat halki. Tapahtumat sijoittuvat kuin muistumana 1990-luvun Hyvät herrat -sarjasta Käpylässä sijaitsevaan hotelliin, tietysti Parkiin. Keskustelu pyörii kiivaana, mutta huumorilla höystettynä ajankohtaisista ja polttavista asioista, oli sitten kyse maailman tai kotimaan politiikasta. Tässä parlamentissa ei tulla lyömään päätöksiä pöytään, koska täällä ei kukaan pysty ottamaan vastuuta mistään, hyvä että edes itsestään. Jaksoissa vieraina nähdään muiden muassa Timo Soini, Maria Guzenina, Sari Essayah, Marko Kilpi, Eva Biaudet ja Riikka Purra . Tulossa myös Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Mikael Jungner . Keskustelut käydään kulloisenkin jakson aiheen tiimoilta. Parlamentin vakiokasvoja ovat MTV:n Penkinlämmittäjistä ja Salatut elämät tv-sarjasta tuttu Tero Tiittanen, Uusi päivä tv-sarjasta tuttu Anu Niemi, Kotikadusta ja Kontio ja Parmas -sarjoista tuttu Ilkka Heiskanen sekä sarjan käsikirjoittaja ja näyttelijä Ville Virkkunen. Parlamentti on tuotettu yhteistyössä Klaffimedia ry:n kanssa. Parlamentti nähdään AlfaTV:llä maanantaisin 26.9. alkaen klo 21.00. Kuva: HOUMAN AURIELL Uusi faktaa ja fiktiota sekoittava TV-sarja sijoittuu Park Hotel Helsinkiin Parlamentin vakiokasvot Ville Virkkunen, Ilkka Heiskanen, Anu Niemi ja Tero Tiittanen. KOSKELAN monipuolisen seniorikeskuksen N-talon käytävägalleriassa nähdään 15.9.– 28.10. Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon valokuvanäyttely Eläkepäiviä. Se esittelee monipuolisesti eläkeläisten elämää eri vuodenaikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Kuviin on tallentunut varsin monipuolinen elämänkirjo. Valokuvakerho kokoontuu tänä vuonna Kulttuurikeskus Caisan tiloissa. Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. Kokoonnumme kerran kuussa, ja päätämme yhdessä kuvausaiheet. Katsomme kertynyttä kuvasatoa taulu TV:n isolta näytöltä ja arvioimme kuviamme toinen toistamme tukien. Eläkepäiviä on valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Näyttelyn kuraattorina toimi valokuvaaja Leena Saraste . Kuva: TOIVO KOIVISTO Valokuvanäyttely Koskelan seniorikeskuksessa Herkkuja luonnosta. Bussi 65 vuonna 1973 Rautatientorilla.
7 21.9.2022 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 12 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2022 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com Kauneusja terveyspalveluja Takaikkuna KATSOIN ELOKUVAN The Bucket List. Vuonna 2007 julkaistussa draamaja komediaelokuvassa Jack Nicholson ja Morgan Freeman näyttelevät kuolemansairaita potilaita, jotka päättävät toteuttaa viimeisiä unelmiaan. Lisäksi luin Fausto Brizzin kirjan 100 onnen päivää. Siinä italialainen Lucio saa lääkäriltä enää muutaman kuukauden elinaikaa. Tämän myötä hän päättää elää loppuelämänsä merkityksellistä elämää. Elokuvan ja kirjan opetus on meille kaikille tuttu. Lopulta kaikkein tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat eivät välttämättä liity rahaan, maineeseen ja kunniaan vaan hyvin pieniin arkisiin asioihin ja läheisiin ihmisiin. Haluamme kyllä elää merkityksellistä elämää, mutta arjen pyörityksessä tämä usein unohtuu. Vasta kun joudumme kohtaamaan kuoleman pimeyden silmästä silmään, elämä kirkastuu. Yritän itse pohtia tekemisiäni säännöllisesti. Yksi harjoitus tähän liittyen on se, että kuvittelen kuolevani vuoden päästä. Tämän mielikuvaharjoituksen kautta yritän arvioida nykyistä tekemistä. Olenko tekemässä niitä asioita, joita tuossa tilanteessa tekisin. Elämää ei tietysti voi elää kuin viimeistä päivää. Vuosi on kuitenkin jo sen verran pitkä aika, että siinä on mahdollisuus suunnata tekemistä kohti omia arvoja ja merkityksiä. Varsinkin jos ei oikeasti ole kuolemansairas tai vuodepotilas. Harmillisen usein kuitenkin siirrämme itsellemme tärkeitä asioita. Siihen hetkeen, kun aika on ajanut ohi. Juuri nyt ei ole hyvä hetki aloittaa uusia opintoja, hakea uutta työtä tai olla lasten kanssa. Ehkä myöhemmin. Kuolinvuoteella kadumme kuitenkin enemmän niitä asioita, joita emme tehneet, kuin niitä, joita teimme tai yritimme. Elämän rajallisuus voi tulla vastaan meistä jokaiselle milloin tahansa. Huominen on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa. Siksi kannattaa siirtyä ”sitten kun” -elämästä tähän päivään. Kun esimerkiksi kuukauden välein listaan niitä asioita, joita haluan tehdä ennen kuolemaani ja huomaan, että yhä isompi osa arjesta on näiden unelmien elämistä todeksi jo nyt, voin ajatella todella eläväni. Ja mikäli arki tuntuu välillä kuormittavalta sekä omat lapset tai puoliso rasittavilta, voi ajatella, että mitä jos tämä olisi juuri se viimeinen kerta tai hetki, kun näen kaikkein rakkaimpiani. Tai saan tehdä jonkin asian. Tämä ajatus maadoittaa mukavasti juuri tähän hetkeen sekä antaa perspektiiviä tunnetilaan tai pettymykseen. Jossain kohtaa se viimeinen hetki on käsillä vääjäämättä. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häneltä ilmestyi vuonna 2022 kirja Tehokkuuden taika Näin voit elää enemmän. Mitä tekisit, jos sinulla olisi vuosi jäljellä? • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la 9-13 ma sulj. HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Käpylän kirjastolla tapahtuu lokakuussa Kirjailijavierasillat ovat päässeet hyvää alkuun. Lokakuussa on luvassa elokuvakirjallisuutta, runomatinea ja romaani, joka lupaa valoa pimeyden keskelle. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tiistaina 4.10. kello 18–19.30 Velipekka Makkonen & Mia Öhman : Katson neuvostoelokuvaa Esseekokoelma käsittelee neuvostoliittolaista ja venäläistä elokuvaa 1920-luvulta alkaen. Kirja sisältää muun muassa elokuvantekijöiden, näyttelijöiden ja muiden elokuvahenkilöiden vaiheita, elokuvaanalyyseja ja tapauskertomuksia venäläisen elokuvamaailman eri ajoilta. Makkonen on pitkän linjan elokuvatutkija ja -kriitikko, joka on perehtynyt venäläisen elokuvan lisäksi ranskalaiseen ja italialaiseen elokuvaan. Öhman on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa aiheenaan Suomen ja Neuvostoliiton elokuvasuhteet vuoden 1944 jälkeen. Mukana keskustelussa on Pentti Stranius , joka tutkii teoksessa Unohdettu valkokangas neuvostoliittolaisen elokuvan tuotanto-olosuhteita ja erityisesti sensuurin toimintaa. Ilta järjestetään yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. Haastattelijana on Ulla Valkeila . Lauantaina 8.10. kello 14–16 Uuden runouden matinea. Mitä runoilijoilla on tänään sydämellään? Aleksis Kiven päivän lähestyessä pysähdymme hetkeksi runojen ääreen. Lukurauhan julistaa tänä vuonna runoilija Riina Katajavuori . Sen jälkeen Jarmo Heikkinen esittää Eino Leinon runon Aleksis Kivi. Runoilijat Anja Erämaja, Olli Heikkonen, Silja Järventausta sekä Ester Nuori Leppä lukevat runojaan. Tilaisuuden juontavat Marja-Leena Mikkola ja Satu Koskimies . 18.10. Tuomas Mustikainen: Mutta pimeys näkee sydämen. Kirjailija ja entinen toimittaja Tuomas Mustikainen työskenteli urallaan mm. kriisija sotajournalistina Lähi-idässä. Romaani kertoo elämän hauraudesta, keskeneräisyydestä ja vankiloista, joihin ihmiset suljetaan tai joihin he itse itsensä sulkevat. Samalla se on kertomus siitä, kuinka synkimmänkin pimeyden keskellä voi piillä hauras toivo. Kyseessä on Mustikaisen ensimmäinen teos näön menettämisen jälkeen. Haastattelijana on Maarit Niiniluoto . ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Senioritoimintaa Karjalatalolla Käpylän seniorit ry on vireiden seniorien yhdistys, joka tarjoaa monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa Karjalatalolla Wiipuri-salissa. Tervetuloa tutustumaan ja myös liittymään jäseneksemme! Jäsenmaksu on vain 25 euroa, pullakahvit saa kahdella eurolla! Jäsentilaisuutemme alkavat torstaisin klo 13.00 . Lokakuun toiminnan aloitamme 6.10. oikeuspsykologi Julia Korkmanin vierailulla. Esityksen otsikko on Muisti, totuus ja oikeusprosessi. Uutisista olemme voineet lukea mm, että hänet kutsutaan paikalle, kun rikoksen uhriksi on joutunut lapsi, kuten tapahtui Koskelan tapauksen tutkinnassa. Lokakuun toiminta jatkuu 20.10. Professori, unitutkija Markku Partinen selvittää meille, miksi unettomuutta kannattaa hoitaa. Syysarpajaiset! Menot FY SI O TR EE N A R I Varaukset: 040 415 9119 tai www.fysiotreenari.com MYÖS VESIJUMPPAA Jo vuodesta 2005 Hesevan talo, Pellervontie 39. Meillä käy myös Smartum, Eazybreak, Edenred ja Epassi. KUNTOUTUSJA KAUNEUSPALVELUT Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Varastokankaita-50% Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI | PUH 09 797 535
8 K äpylä lehti 21.9.2022 ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiv amu usik on kans sa Kalamie helle lohikeit toa lounaak si Voimat reenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! SARI SALMELA Kiinteistönvälittäjä LKV, YKV, eMBA 050 380 9219 sari.salmela@spkoti.? TONI SWANLJUNG Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KTM 040 844 2322 toni.swanljung@spkoti.? ASUNTO OY HELSINGIN MUURARIMESTARIN RAKENNUSTYÖT ON NYT ALOITETTU Varaa uusi kotisi! SP-KOTI HELSINKI URBAANIT Aleksanterinkatu 48 B 8 krs., 00100 Helsinki, www.spkoti.? /helsinki-urbaanit W W W. K A P S A K K I . F I W W W. K A P S A K K I . F I ENSI-ILTA ENSI-ILTA 12.10. 12.10. klo klo 18.30 18.30 ESITYKSET ESITYKSET 12.10.-20.11.2022 12.10.-20.11.2022 KOKO PERHEEN MERIROSVOSEIKKAILU KOKO PERHEEN MERIROSVOSEIKKAILU OHJAUS OHJAUS Markus Järvenpää Markus Järvenpää DRAMATISOINTI DRAMATISOINTI Jussi Nikkilä Jussi Nikkilä AARRESAARI M U S I I K K I T E AT T E R I Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä Alakerta, esteetön kulku, valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja kysy lisää. Seija, p. 040 567 3029 Vältä odottamista, tilaa väliajalle tarjoilut etukäteen pöytään valmiiksi. Bistro K tarjoaa myös herkullista illallista ennen tai jälkeen esityksen, varaathan pöydän ennakkoon! Avoinna ma-pe 11-14 ke-la 17-, su suljettu Hämeentie 68, Hki Puh. 040 594 6680 bistrok@marcante.fi Koskelantie 9 • P. 050 466 5238 Katso lisää www.oldsophie.fi BINGO JOKA TORSTAI KLO 18 50´´ TELEVISION ARVONTA KAUDEN VIIMEISESSÄ BINGOSSA 22.12.2022