• TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 1 00 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 10 00 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 1 00 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 10 00 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 1 00 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 10 00 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 1 00 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 10 00 -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 1 00 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 10 00 -50 € BENSALENKKARIT PAKILASTA  Tarjous voimassa Bensalenkkarit Pakilasta 28.2.2026 asti. Tarjous voimassa tällä kupongilla Bensalenkkarit Pakilasta 28.2.2026 asti. Tarjous voimassa tällä kupongilla Bensalenkkarit Pakilasta 28.2.2026 asti. Tarjous voimassa tällä kupongilla Bensalenkkarit Pakilasta 28.2.2026 asti. TIMANTTIPESU ILMAINEN PESU HUOLLON YHTEYDESSÄ 15 00 (Norm. 13,70 €) BENSALENKKARIT PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p.020 730 6800, bensalenkkarit.fi Aukiolot: ma-pe klo 6.00-18.00 Helsingin vanhin kaupunginosalehti Nro 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 4.2.2026 75. vuosikerta painos 8 000 Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupalvelu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki Yli 500 neliön itsepalvelukirpputori Oulunkylässä, Mikkolantie 1 B Avoinna ti-pe klo 11.00-19.00 ja la-su 10.00-16.00, ma suljettu Lisätiedot ja myyntipaikkojen varaukset www.ogelinkirppis.fi, puh. 044 2478 234 Tervetuloa myymään ja ostoksille! Ilmainen nouto & palautus! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com PESULAPALVELUT ILMAISET KULJETUKSET SOITA 050 4848 222 TAI TILAA NOUTO WWW.PESULAT.COM Ykkönen kulkee yhä sujuvasti Ilves-Teatteri 40 vuotta Käpylässä! Mäkelänkadun peruskorjauksen vuoksi vaunun etuajo-oikeutta on rajoitettu ajoneuvojen siirryttyä yhdelle kaistalle suuntaansa. Liikennevaloissa menee siksi hieman tavallista pitempään. Mäkelänkadun laaja remontti jatkuu aina syksyyn 2027 asti. JALKAHOITO Kotikäyntinä Helsinki Hoitolassa Pasilassa P. 045 260 2511 www.sundem.fi Koulutettu jalkahoitaja ja jalkaterapeutti Kuva Toivo Koivisto Keinohellässä hansikkaat symboloivat ihmisten välisen yhteyden katkeamista – ei ole ihokosketusta eikä oikein muutakaan kontaktia.
• Elämää kuplassa 4.2.2026 Pääkirjoitus 2 Helsingin vanhin kaupunginosalehti 75. vuosikerta Julkaisija Käpylä-Seura ry. Päätoimittaja Katariina Krabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Innolla uuteen vuoteen! ALKANUT VUOSI 2026 on eräänlainen vedenjakaja Käpylä-Seuran toiminnassa. Vuonna 1940 perustettu Seuramme jatkaa perinteistä ja monipuolista toimintaansa Käpylän asukkaiden hyväksi ja toimii alueen ihmisten edustajana Helsingin kaupungin suuntaan. Seuraamme aluetta koskevia kaavoitusja liikenneasioita, rakennustoimintaa, päivähoitoja kulttuuriasioita, kouluasioita sekä terveydenhoidon, ympäristön ja viheralueiden suunnittelua. Yhteistyömme alueen muiden järjestöjen ja vaikutusryhmien kanssa on tiivistä. Käpylä-Seuran toimintamahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan: ensimmäistä kertaa sitten perustamisensa Seuralla on nyt käytössään oma talo ja toimisto! Seura omistaa 75 prosenttia vuonna 2025 perustetusta Käpylän Kylätalo Oy:stä, joka osti Pohjolankatu 3-5:ssä sijaitsevan talon Helsingin kaupungilta. Kuten kaikki olemme havainneet, Kylätalon toiminta, jota käytännössä hoitaa Kylätilayhdistys, on kehittynyt nopeasti hyvin vilkkaaksi ja laajaksi. On ollut ilahduttavaa ja innostavaa nähdä, kuinka vauhdikkaasti on voitu järjestää Käpylän asukkaiden tarpeisiin ja ideoihin perustuvaa toimintaa. Yhdessä eteenpäin! Samalla on paikallaan huomata, että myös Käpylässä tapahtuu suurta muutosta, kun väestörakenne ja ikäjakauma muuttuvat. Yhteinen etu vaatii, että alueen väestörakenne säilyy monipuolisena ja sekä julkiset että yksityiset lähipalvelut kaikenikäisille asukkaille kehittyvät – ja että voidaan huolehtia asuinalueemme viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Käpylä-Seura ottaa aina tarvittaessa kantaa aluetta koskeviin suunnitelmiin ja hankkeisiin, ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja vireillä oleviin suunnitelmiin. Nykyään ihmisten ajankäyttöön ja kiinnostuksiin vaikuttaa merkittävästi sosiaalisen verkoston ja median kautta tapahtuva osallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistysten yhteisjärjestö Helkan jäsenmäärä on laskenut noin 10 vuodessa 80 yhdistyksestä 66 yhdistykseen. Nuorten ikäryhmien intressien mukainen toiminta myös Käpylä-Seurassa on avainasemassa, kun toiminnan pitää mukautua uusien asukkaiden ja sukupolvien tarpeisiin, jotta voidaan taata toiminnan jatkuvuus, todetaan Helkan teettämässä jäsenkyselyssä. Pysyvien toimintatilojen saaminen sekä Käpylä-Seuralle että Kylätilayhdistykselle vuosia kestäneiden ponnistusten seurauksena antaa aivan oivalliset mahdollisuudet pitää yllä jo alkaneita aktiviteetteja ja kehittää uusia, käpyläläisten ideoihin ja tarpeisiin perustuvia aloitteita, käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Kylätalollamme käynnistyneet uudet aktiviteetit ovatkin tuoneet runsaasti uutta joukkoa mukaan toimintaan. Tule Talolle esittämään ideoitasi! Ovet ovat auki! Käpylä-Seuralla on yhteydenpitoa varten suomenja ruotsinkieliset kotisivut: https://kaupunginosat.fi/kapyla ja https://kaupunginosat.fi/kottby . Lisäksi Facebookissa on Käpylä-Seura-ryhmä. Ja tietysti tämä ikioma lehtemme, Käpylä-lehti. Kaupunkikehityksen muutosten seurauksena Helsingin kaupunki omistaa ainakin 250 tyhjillään olevaa, mutta korjausja käyttökelpoista taloa, jotka nyt ovat tyhjillään ja vailla käyttöä. Niiden saaminen käyttöön palvelisi myös asukasjärjestöjen tarpeita. Helka ry, Käpylän Kylätalo Oy ja useat muut toimijat järjestivät 24.1.2026 Olympiastadionin auditoriossa Yhteisöt pelastavat tyhjät talot -seminaarin, jossa haettiin ratkaisuja siihen, kuinka talot saadaan pelastettua ja asukkaiden yhteisöjen käyttöön. Näin pyrimme saamaan myös Käpylän kokemukset kaikkien käyttöön! Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi, OmaStadi, etenee parhaillaan kohti uusien hankkeiden toteutuksesta toimitettavaa äänestystä. Käpylä-Seura ehdottaa, että Pohjolankadun alkuosan jalkakäytäville tulisi vähintään neljä penkkiä, tasaisin välein kaksi kummallekin puolelle. Samoin Koskelantien keskellä olevalle kevyen liikenteen väylälle jalankulkijoiden puolelle kaivataan penkkejä, tasaisin välimatkoin kolme tai neljä. Penkit lisäisivät ihmisten kohtaamismahdollisuuksia ja helpottaisivat erityisesti vanhusten ulkoilua. Käykääpä kannattamassa ehdotusta ja maaliskuussa myös äänestämässä sitä! Kaikki ehdotukset löytyvät täältä: https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2025/f/192/ plans , ja voit hakea ehdotustamme sen otsikolla ”Penkkejä Käpylän kauniille kaduille”. Oikein Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Talolla tavataan! MARKKU AHO Käpylä-Seuran puheenjohtaja ELÄMME KUMMALLISIA aikoja – moni asia on murroksessa, eikä mikään oikeastaan ole varmaa. Silti omassa kuplassa on helppo kiinnittää huomiota vain omaan arkeen ja välittömään ympäristöön, ja unohtaa kaikki muu: esimerkiksi kaikki se, mikä tulee vastaan uutisista ja loputtomasta somesyötteestä. Tavallaan se on hyvä asia. Sometauko tekee hyvä kenelle tahansa, eikä uutisistakaan kannata olla ainakaan riippuvainen. Miksi murehtia jotain, mihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa? Useimmiten taitoa elää nykyhetkessä tulevaisuuden tai menneisyyden sijaan pidetään tavoiteltavana ja hyvänä asiana. Oikeastaanhan meillä ei ole muuta kuin nykyhetki. Tulevaisuus on pelkkää fantasiaa ja menneisyys tarina, jonka olemme itse luoneet. Fiktiota yhtä kaikki. Mutta missä menee raja? Milloin omassa nykyhetkessä eläminen onkin pään pensaaseen laittamista? Jos suljemme huolestuttavat asiat ajatuksistamme, emme edes yritä vaikuttaa niihin. Pessimisti ajattelee, että asiat menevät pelkästään omalla painollaan huonompaan suuntaan, ja pelkästään olemassa olevan tilan ylläpitäminen vaatii aina ponnisteluja. Ja nyt vaikuttaa siltä, että pyörät pyörivät jo vääjäämättä sellaiseen suuntaan, joka ei voi olla vaikuttamatta todella radikaalisti meidän elämäämme. Yksi tällaisista asioista on tekoäly. Monet pitävät tekoälysovelluksia hyvinä työkaluina, mitä ne voivat ollakin. Toiset näkevät ne viihdyttävinä, niillä on hauska leikkiä, ja niiden höynättäminenkin voi olla hauskaa. Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tekoäly tulee viemään suurimman osan työpaikoista, ja taloudellinen vauraus keskittyy yhä harvemmille – lähinnä muutamalle amerikkalaiselle yritykselle. Aika pelottava ajatus. Omalta kohdaltani voin olla varma, että tämä työ, jota nyt teen, paikallislehden toimittaminen, ei tule loputtomiin jatkumaan. Eikä tässä tarvitse edes odotella, että tekoäly vie työt. Ihan tavallinen pitkittynyt taloudellinen epävarmuus vaikuttaa, ja se näkyy joka paikassa. Ne, jotka voivat, säästävät hyvästä syystä. Mutta pienet yritykset kärsivät. Olen esimerkiksi kuullut, että erilaisia (maksullisia) tapahtumia joudutaan jatkuvasti perumaan, koska osallistujia ei ole tarpeeksi. Tämä tarkoittaa usein, että monelta yksittäiseltä pienyrittäjältä jää sekin tulo saamatta – pienyrittäjät kun työllistävät aktiivisuudellaan usein myös monta muuta pienyrittäjää. Ja kun pienyrittäjillä ei ole rahaa, he eivät myöskään käytä rahaa mainontaan, mikä tarkoittaa sitä, että tällaisella paikallislehdellä ei ole riittävästi mainostajia. Ikävä kierre, ja tämä tapahtuu tässä ja nyt, myös Käpylän kaltaisella alueella ja muutenkin omassa kuplassa. Voi vain miettiä, millainen tilanne on toisenlaisissa kaupunginosissa tai muualla Suomessa. Tekoäly on täällä joka tapauksessa, halusimme tai emme. Eikä siitä, että henkilökohtaisesti kieltäytyisi sitä käyttämästä, ole mitään hyötyä. (Minäkin käytän ChatGPT:tä – erityisesti, koska käytössäni on lisäosa, jonka avulla se toimii oikeasti hyvänä valmentajana ja sparraajana, toisin kuin perusversio. Työni teen edelleen itse.) Mutta sitä voi miettiä, mitä jää jäljelle, kun tekoäly on ottanut vallan? Mitä jää ihmisille itselleen tehtäväksi? Mitä ei voi tekoälyllä korvata? Ja se on ihmisten läsnäolo ja aito vuorovaikutus toistensa kanssa. Kasvokkain. Reaalimaailmassa. Aito yhteisöllisyys ja luovuus. Siksi meidän pitää huolehtia siitä, että tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia myös inhimillisyydelle jää. Inhimillinen vuorovaikutus ei ole tehokasta eikä standardoitua. Siksi on onni, että on olemassa kylätiloja, harrastelijateattereita ja coworking-tiloja, joissa voi toimia yhdessä ja tavata ihmisiä ja myös aidosti paikallisia kaupunginosalehtiä, jotka kertovat juuri näistä, inhimillisistä, ihmisten tekemistä asioista ja – oikeista ihmisistä. Inhimillisyys on rosoista, laadultaan vaihtelevaa, mutta aitoa ja koskettavaa. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Käpylä Seuran kannanotto suunnitteilla olevaan asukaspysäköintiin Käpylän alueella Käpylä-Seuran kannanotto Koskelantien suojatiejärjestelyjen toteutuksesta KÄPYLÄ-SEURA ei kannata suunnittelussa olevaa, koko Käpylän alueen kattavaa asukaspysäköintialuetta. Sen sijaan osittainen, tiettyjen katujen osalta toteutettu asukaspysäköinti palvelisi Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikkaa. Esimerkiksi Osmontien loppuosalle (Tapiolantiestä pohjoiseen), Väinölänkadulle, Untamontielle ja Koskelantien eteläreunalle asukaspysäköinti olisi tarpeen. Edellä mainituilla katualueilla asukkaiden pysäköinti on selvästi vaikeutunut. Osmontien loppuosassa syynä on selvästi sekä liityntäpysäköintialueen riittämätön koko että alueen toimistotalojen pysäköintitarve. Muilla alueilla vaikeudet johtuvat käsittääksemme ennen kaikkea työmatkapysäköinnistä. KÄPYLÄ-SEURA esittää huolestumisensa Koskelantien suojatiemuutoksien takia. Suojateiden poisto ja korvaaminen uudenlaisilla ylityspaikoilla aiheuttavat uudenlaisia vaaratilanteita erityisesti huonosti ja hitaasti liikkuville henkilöille. Selvästi liikuntarajoitteisille valo-ohjattujen suojateiden välimatka Vallinkoskentien ja Koskelantie 48:n välillä on liian pitkä. Siksi esitämme, että valo-ohjattu suojatie palautetaan takaisin Koskelantie 50:n kohdalle. Koskelantiellä on tällä hetkellä idästä päin ajettaessa 40 kilometrin nopeusrajoitus välillä Kunnalliskodintie–Koskelantie 48. Sen jälkeen nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa ns. Amerin rakennukselle asti. Lännestä päin tultaessa nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa Koskelantie 5:n kohdalta eteenpäin ja muuttuu 40 kilometrin rajoitukseksi Koskelantie 19:n kohdalla. Molemmista suunnista ajettaessa Koskelantien bulevardi houkuttelee useita autoilijoita ajamaan ylinopeutta valo-ohjattujen suojateiden välillä. Siksi myös liikenteen kameravalvonta on tällä alueella välttämätöntä. Valitettavasti nykyiset kameratolpat ovat hyvin usein ilman kameraa. WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535
• Tervetuloa Käpylä-Seuran kevätkokoukseen Markku Aho on Käpylä-Seuran uusi puheenjohtaja. KÄPYLÄ-SEURAN syyskokouksessa puheenjohtajaksi valittu Markku Aho aloitti kautensa vuodenvaihteessa. Hallitustyössä hän on hyvinkin rutinoitunut konkari, sillä hän on ollut aktiivinen Käpylä-Seuran hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 lähtien, jolloin hän jäi päivätöistään eläkkeelle. – Silloin jäi kalenteriin vapaailtoja, joten oli mahdollista osallistua aktiivisemmin kuin ennen. Aho on toiminut pitkään seuran hallituksen kokoussihteerinä, mutta puheenjohtajaksi hänen saatiin kuitenkin suostuteltua vasta nyt. – Minulla on edelleen useita luottamustehtäviä ja yhteiskunnallista toimintaa, joten on täytynyt vähän säädellä ajankäyttöä, vaikka olenkin sitä mieltä, että aktiivisuus pitää virkeänä. Pöytäkirjoja on ollut helppo kirjoittaa, koska kokouksissa käsitellään aika vakiintuneesti tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, riippumatta siitä, mitä milloinkin on meneillään. Käpylä-Seura on aina ajan hermolla.” Markku Aho tunnetaan myös Käpylän kylätilayhdistyksestä, jonka hallituksessa hän on ollut sen perustamisesta lähtien. Nyt kun kylätalon hankinta on saatu onnellisesti maaliin, vapautui tietenkin osaltaan resursseja ”emoyhdistyksen” eli Käpylä-Seuran hallitukseen. – Kylätaloyhdistyksen monissa vaiheissa on ollut adressia, kampanjaa, osallistavaa rahoitusta ja joukkorahoituskampanjaa. Näin jälkikäteen ajatellen vedenjakajaksi muodostui se, kun OmaStadi-rahoituksen kautta saatiin talon ovi auki – kun pääsimme kerran sisälle, emme todellakaan olleet enää lähdössä pois, ja kaupunkikin sen ymmärsi. Osoitimme tietysti myös, että tällaiselle yhteisölliselle toimintaja kokoontumistilalle on tarve. Yhteistyötä moneen suuntaan Markku Aho korostaa eri kaupunginosien välisen yhteistyön tärkeyttä. – Edelleen on paljon kaupunginosia ja lähiöitä, joissa Käpylän kylätaloa vastaavaa tilaa ole, eli aktivisteilla riittää kyllä edelleen tekemistä ympäri Helsinkiä, ja meidän kannattaa jakaa omia kokemuksiamme myös muille. Myös Tuusulantien bulevardisointihanke on osaltaan tiivistänyt yhteistyötä lähikaupunginosien välillä. Uutena puheenjohtajana Markku Aho aikoo jatkaa seuran vakiintunutta toimintaa hyväksi havaitulla linjalla, yhteisesti päätettyjä asioita ajaen. Käpylä-Seuran yhtenä keskeisenä tehtävänä on toimia yhteistyökanavana Helsingin kaupunkiin päin. Kaupungilta voi toisaalta saada monenlaista tukea, ja toisaalta kaupunkiin on välillä tarve vaikuttaa, esimerkiksi kaavoitukseen, liikenteeseen ja kouluihin liittyvissä asioissa. – Meillä on vakiintuneet kontaktit kaupunkiin, mutta vielä sujuvammiksikin yhteyksiä voisi kehittää. Käpylä on koti Markku Aho kutsuu itseään junan tuomaksi – hän on kotoisin Torniosta ja tuli alun perin Helsinkiin aloittaessaan opinnot Helsingin yliopistossa. Käpylässä Ahot ovat asuneet vuodesta 1980 lähtien. – Muutimme silloin vanhaan taloon Länsi-Käpylässä ja aloitimme remontin, joka ei ole vieläkään päättynyt. Työurallaan hän teki kehitysyhteistyötä ulkoministeriön palveluksessa vuosina 1972–2014 useissa tehtävissä ja oli myös myötävaikuttamassa kansainvälisten ympäristösopimusten neuvotteluihin ja toimintaan. Välillä työ vei Afrikkaan vuosiksi ja talo oli vuokralla, mutta aina palattiin takaisin kotiin Käpylään. – Ei täältä ole mitään syytä muuttaa pois. Markku Aho kuitenkin muistuttaa, että on olemassa monta Käpylää, ja ne kaikki ovat myös Käpylä-Seurassa edustettuna. – Käpylä ei tosiaankaan ole pelkkä PuuKäpylä, vaan yhtä hyvin Olympiakylä, Kisakylä, Taivaskallion alue ja Länsi-Käpylä, ja ne kohtaavat mielenkiintoisella tavalla. Samoin eri ikäkausina on aina vähän eri intressit ja eri näkökulmia asioihin – siksi olisi hyvä saada lisää myös nuorempia aktiiveja Käpylä-Seuraan. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Yhteistyötä yli kaupunginosarajojen Kokouksessa esitellään vuoden 2025 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Käpylä-Seuran kevätkokous pidetään 12.3. kello 18:00 Käpylän kylätalolla osoitteessa Pohjolankatu 3–5 Markku Aho on käpyläläisille tuttu pitkäaikaisena asukkaana ja aktiivina. Svenska hörnan STADEN HAR TAGIT BORT ett antal skyddsvägar, det vill säga övergångsställen, längs Forsbyvägen. Detta efter flera olyckstillbud, ett med dödlig utgång. Min frissa kommenterade detta med att fråga varför fotgängare ska straffas för att bilister skiter i trafikregler? På skyddsväg har alltså bilist absolut väjningsplikt för fotgängare som korsar eller tänker korsa gatan eller vägen. Cyklist som leder cykeln räknas som fotgängare. Cyklist som cyklar väjer däremot för bil. Punkt. Själv är jag – liksom frissan – både fotgängare, cyklist och bilist. Nå, cyklar gör jag nog mest på sommaren här i Kottby med omnejd. Men när vi – hustrun och jag – besöker dottern i Amsterdam cyklar vi nog oberoende av årstid. I Nederländerna är ju cykel det absolut populäraste fortskaffningsmedlet, där finns femtio miljoner cyklar på sjutton miljoner nederländare och snö och is har de inte haft i mannaminne. Och inga backar har de heller. Nästan inga åtminstone. Alla finska BMW-, Audioch liknande machobilister kunde med fördel företa en studieresa till Amsterdam; där börjar bilisterna bromsa så fort de bara får syn på en fotgängare eller cyklist. Staden borde alltså med det snaraste återställa Forsbyvägens skyddsvägar och förslagsvis förse dem med tryckknappsaktiverade trafikljus och dessutom placera ut flera stolpar med faktiska överhastighetskameror där. Kottby-Sällskapet har nyss till staden lämnat in ett ställningstagande om detta. En fråga som hänger intimt ihop med biltrafik är parkering. I Kottby har det ju traditionellt varit i stort sett fritt fram – parkera var du vill och så länge du vill, gratis, på somliga ställen visserligen med parkeringsskiva. När staden nu från och med hösten planerar införa boendeparkering i hela Kottby (kostnad troligen 45 € / mån) har Kottby-Sällskapet lämnat in ett till ställningstagande, om att begränsa boendeparkeringen till Osmovägens norra sträckning, Väinölägatan, Untamovägen och Forsbyvägen, där det faktiskt kan vara trångt om saligheten. Till sist: Den lätta trafiken, fotgängare och cyklister, kommer förhoppningsvis att ha glädje av det förslag Kottby-Sällskapet lämnat in till stadens kampanj för medborgarbudgetering av utvecklingsprojekt i den egna stadsdelen – alltså ’VårStad’ (OmaStadi). Förslaget går ut på att placera ut bänkar längs Pohjolagatan och Forsbyvägen. Röstningen sker 11–23 mars. BERT BJARLAND Trafikfrågor Koskelan uutta seniorikeskusta rakennetaan KOSKELAN UUDEN seniorikeskuksen rakennustyöt Kunnalliskodintie 2:ssa näyttävät etenevän ripeästi.Taloa on suunniteltu pitkään ja sen piti olla valmiina jo vuonna 2019, mutta rakennustyöt pääsivät alkuun vasta viime syksynä. Talon pohjakerrokseen tulee palvelukeskus, päivätoimintaa ja työskentelytiloja, ja kerrokset 2–5 on varattu palveluasumiselle. Ympärivuorokautisen hoivan asuinhuoneita tulee yhteensä 224 kappaletta, jotka on jaettu seitsemän asunnon ryhmäkoteihin. Palvelukeskus toimii tällä hetkellä taustalla näkyvässä N-talossa, joka puretaan uuden talon valmistuttua. Uusi seniorikeskus valmistuu vuonna 2028. 4.2.2026 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 1. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 20. maaliskuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 13. maaliskuuta mennessä. Kuva: Toivo Koivisto
• 4 Käpylä-lehti 4.2.2026 Postipaketit K-Market Masurkasta KÄPYLÄN POSTI toimii nyt K-Market Masurkassa, Pohjolankadun R-kioskin suljettua ovensa lopullisesti tammikuun lopussa. Kauppias Olli Runokangas kertoo, että paketteja tulee vuorokaudessa noin 150. Masurkassa on pakettien kulkuun varattu iso, noin 25 neliömetrin kokoinen tila heti sisäänkäynnin viereen. Postin pakettipalvelua varten on seinään tehty uusi aukko. Pakettipalvelijana toimii kassahenkilö lähimmältä kassalta. Postimerkkejä on myytävänä. Entiset pakettiautomaatit säilyvät Masurkassa uuteen paikkaan siirrettyinä, samoin pelikoneet. Lähimmät laajemmat postipalvelut ovat K-Supermarket Triplassa, K-Supermarket Redissä ja K-Citymarket Malmissa. Teksti ja kuva: RISTO SIPILÄ Maksuttomat uintivuorot 68 vuotta täyttäneille 68 vuotta täyttäneet pääsevät nyt Helsingin kaupungin omien uimahallien yleisövuoroille maksutta arkisin kello 11–15. KAUPUNKIVALTUUSTO PÄÄTTI ikäihmisten maksuttomista vuoroista hyväksyessään kaupunkistrategian. – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisellä sijalla uudessa kaupunkistrategiassa. 68-vuotta täyttäneiden maksuton uinti on yksi monista toimenpiteistä, joilla pyritään muun muassa hyvinvointierojen kaventamiseen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Ikäihmisten maksuttomia uintivuoroja on paljon toivottu, joten toivottavasti mahdollisimman moni 68-vuotta täyttänyt suuntaa vuoden vaihteen jälkeen uimahalliin, toivoo kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Maksuttomat vuorot koskevat kaupungin omia uimahalleja, joita ovat Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahallit. Yrjönkadun uimahallin osalta maksuton uinti koskee vain uimahallin 1. kerrosta ja etu on käytettävissä naisille ja miehille vuoropäivinä. Yrjönkadun uimahalli on ollut perusparannuksessa tammikuusta 2024 lähtien, mutta sen pitäisi olla taas auki 2.2.2026 lähtien. Jakomäen uimahallin käyttö arkipäivisin kello 11–15 on rajallista, sillä hallia käytetään arkipäivisin koululaisten uimaopetuksessa. Yleisövuorojen tarkemmat ajat löytyvät Jakomäen uimahallin nettisivuilta. Maksuttomuus ei koske Helsingin maauimaloita, liikuntahalleja eikä Urheiluhallit oy:n uimahalleja. Sisääntulon uimahalliin tulee tapahtua maanantaista perjantaihin kello 11–15 välillä ja sisääntulon jälkeen saa olla normaalin hallissa oloajan eli kaksi tuntia. Vakituiset asiakkaat voivat helpottaa asiointia hankkimalla asiakaskortin, jolle maksuton uintioikeus ladataan vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen latauksen yhteydessä tarkistetaan ikä henkilöllisyystodistuksesta (passi, henkilökortti tai ajokortti), Kela-kortista tai vastaanottokeskuksen asiakaskortista. Kuva: AKI RASK Maksuttomat vuorot koskevat Pirkkolan, Jakomäen, Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahalleja. Marko Syväkari. Maunulan Pirjontielle rakennetaan Helsingin kaupungin ensimmäistä yhteisöllisen asumisen palvelutaloa, jonka kaikki asunnot on tarkoitettu ikääntyneille asukkaille. Asukkaat muuttavat taloon alkuvuodesta 2028. RAKENNUKSESSA ON 51 vuokra-asuntoa sekä yhteisja palvelutiloja. Maantasokerrokseen tulee myös yksi liiketila. Rakentaminen käynnistyi vuodenvaihteessa, ja rakennus valmistuu syksyksi 2027. Asuintalon rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT) ja urakasta vastaa SRV. Yhteisölliseen asumiseen voi hakeutua iäkäs henkilö, joka ei enää pärjää kotonaan esimerkiksi kotihoidon ja läheisten avun turvin, mutta joka ei vielä tarvitse ympärivuorokautista hoivaa. Maunulan palvelutalossa yhteisöllisestä asumisesta vastaa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveysja pelastustoimiala. Hallinnollisesti palvelutalo tulee osaksi Riistavuoren seniorikeskusta. Helsinkiläisistä noin joka viides on yli 64-vuotias, ja ikääntyneiden asukkaiden osuus väestöstä kasvaa. Vuoden 2024 lopussa heitä asui Helsingissä noin 120 000. Vuoden 2060 lopussa arvioidaan lähes 218 000 ikääntyneen asuvan Helsingissä. Tämä olisi noin neljäsosa kaupungin asukkaista. Ikääntyneille yhteisöllisen asumisen talo Maunulaan Rakennuksessa on viisi kerrosta, ja sen pääasiallinen julkisivumateriaali on vaalea tiili. Rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sarlin + Sopanen Oy. KäPa 70 vuotta – juhlavuoteen hyvällä mielin KÄPA PERUSTETTIIN kesäkuussa 1956 ”Perhiksen” pihalla. KäPan historian ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2006 kun KäPa vietti 50-vuotisjuhliaan. Säilytä kosketus palloon on merkittävä osa niin Käpylän kuin sen suurimman liikuttajan, Käpylän Pallon historiaa. Historian havinaan voit päästä myös KäPan nettisivujen kautta tämän linkin kautta: https://kapylanpallo.fi/seura/historia . Sen sivuilta löytyy myös tämä unohtumaton YLE:n elävän arkiston filmi Käpylän ja koko Suomen ensimmäisen nappulaliigan perustamisesta https://yle. fi/a/20-92737 – kannattaa katsoa! Tänä vuonna juhlitaan KäPan 70-vuotistaivalta. Historiankirjoitus saa jatko-osan, kun KäPan toiminta viimeisten 20 vuoden ajalta laitetaan kansiin. Vastuullisena vetäjänä ja kokoajana toimii lakimies ja kirjailija Erkko Meri, joka valmensi KäPan junioreita vuosina 2016-2021 toimien muutaman vuoden ajan myös johtokunnan jäsenenä. Erkko, mihin erityisesti nyt on panostettu? – KäPan viimeiset 20 vuotta ovat olleet merkittävää kasvun aikaa. Kirjassa keskitytään muun muassa seuran pelaajakasvatuksen suureen ryhtiliikkeeseen, olosuhteiden kehitykseen, tapahtumien merkitykseen sekä valmentajatyöhön. Huomiota saavat myös esimerkiksi vapaaehtoiset, edustusjoukkue ja seuran uusi aluevaltaus, futsal. Kirjaan sisältyy pelaajatarinoita myös tuon ajan menestyneistä käpalaisista, kuten Onni Valakari, Amanda Rantanen ja Juri Kinnunen. Kaiken kaikkiaan kirjaan on haastateltu noin 40 henkilöä. Olen varma, että kirja tarjoaa uutta ja mielenkiintoista tietoa KäPan 2000-luvun vaiheista – niin pelaajille, valmentajille, vanhemmille, muille aktiiveille kuin jalkapallosta yleisestikin kiinnostuneille", Erkko toteaa. KäPan syyskokouksessa tehtiin isoja päätöksiä, kun pitkään puheenjohtajana toiminut Petri Vanhala siirtyi varapuheenjohtajaksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marko Syväkari. Marko, mikä sai sinut innostumaan nimenomaan KäPasta? – KäPaan tutustuin aikanaan alun perin toisessa seurassa pelanneen jälkikasvun kautta. Pojan joukkue pelasi usein KäPa 07 United -joukkuetta vastaan, ja joukkueen pienet pelaajat olivat todella taitavia ja pelasivat hienoa jalkapalloa. Myöhemmin poika siirtyi tuohon joukkueeseen ja itse ajauduin virran mukana seura-aktiiviksi, joukkueenjohtajaksi ja myöhemmin seuran hallitukseen. KäPa kehittynyt vauhdilla – mitkä ovat olleet menestyksen keskeiset eväät? – Olemme onnistuneet pidemmän aikaa palkkaamaan seuraan hyviä valmentajia ja kehittämään pitkäjänteisesti KäPa Campusta seurayhteisön omaksi kotipesäksi. Hyvät valmentajat ja oma harjoituskeskus mahdollistavat pelaajille laadukkaan arjen ja luovat vahvan pohjan kehittymiselle. Seurassa on ymmärretty se, että urheilussa harvoin saa aikaiseksi asioita, joita ei työllä itse ansaitse. Tämä koskee kaikkia toiminnassa mukana olevia tahoja pelaajista hallitukseen. Käpylän Pallo on uskaltanut tehdä rohkeasti asioita uudella tavalla ja haastaa vallalla olevia tapoja toimia. – Olemme olleet alusta saakka tiiviisti mukana Palloliiton laatujärjestelmässä, jossa toimintaa haastetaan säännöllisesti ja laaja-alaisesti. Tämä osaltaan on auttanut tunnistamaan sellaisia asioita, joissa on syytä parantaa. – Käpylän Pallo on myös aktiivinen turnausten järjestäjä. KäPa järjestää keväällä Kevätturnauksen ja loppukesästä Pingviini Cupin. Talvikaudella pyöritämme Winterliigaa yhdessä HJK:n kanssa. Tapahtumat toimivat osaltaan seuran ja joukkueiden varainhankinnassa sekä nuorten pelaajien tutustuttamisessa siihen, miltä tuntuu toimia pelinohjaajana peleissä. Näiden tapahtumien edelleen kehittäminen on tärkeä osa seuran tulevaisuutta. – Seuran taloudesta pidetään tarkkaa huolta, ja sen vuoksi joudumme punnitsemaan tarkoin asioita, joita teemme tai jätämme tekemättä. KäPa:n junioritoiminta on kautta aikain ollut arvostettua – mitä uutta tiedossa? – Seura on tunnettu pitkään laadukkaasta poikien jalkapallosta. Viimeisten vuosien aikana mukaan on saatu tyttöjen ja naisten jalkapallo sekä hyvin kehittyvä futsaltoiminta. Näiden mukana saamme seuraan uudenlaista virtaa ja uusia aktiivisia seuratoimijoita. On todella mielenkiintoista olla mukana kehittämässä näitä uusia osa-alueita. KäPa haluaa kasvaa järkevästi ja pitkäjänteisesti hyödyntäen edellisten 70 vuoden kokemuksia. Juhlavuosi on meneillään, mitkä ovat puheenjohtajan terveiset? – Alueen suurimpana liikuttajana KäPa aktivoi vuosittain lukuisia ihmisiä päiväkoti-ikäisistä taaperoista aina ikämiehiin asti. Seuran toimintaan ovat kaikki tervetulleita. Pelaajien lisäksi tarvitaan myös runsaasti vapaaehtoistyötä, jotta asiat rullaavat sujuvasti. – Ensi kaudella seuran edustusjoukkue pelaa kolmatta kautta Ykkösliigaa, joka on Suomen toiseksi korkein sarjataso. Huikea nousu on tapahtunut pitkälti seuran omien kasvattien kautta. KäPa jatkaa tulevanakin kautena rohkeasti nuorella joukkueella. Juhlavuoden kunniaksi toivon käpyläläisiltä runsasta kannustusta joukkueelle! Ja muistakaa – futis on parasta paikan päällä! – Juhlavuosi on työtä yhteisten asioiden kuten toimintaedellytysten kehittämiseksi. Lisäksi seura julkaisee Erkko Meren kirjoittaman kirjan viimeisen 20 vuoden taipaleesta. Juhlavuosi tulee myös näkymään ja kuulumaan. Asioiden etenemisestä infotaan myös KäPan kulmassa ja KäPan nettisivuilla – kannattaa seurata www.kapylanpallo.fi .” ILE ja REIJO
• 5 4.2.2026 Käpylä-lehti Kuva: Risto Sipilä Kumpula valittiin viime vuonna vuoden kaupunginosaksi. Kuva: Inka Hell. Taivaskalliolla vietetään laskiaista TAIVASKALLION Laskiainen – ulkoilutapahtuma kaikille käpyläläisille – järjestetään laskiaissunnuntaina 15.2.2026 kello 12–14. Pitkästä aikaa näyttäisi lupaavalta, että talvitapahtuman perusteet – lumi ja pakkanen – olisivat oikealla kohdallaan. Perinteisesti talviseen ulkoilutapahtumaan liittyvät hernekeitto ja grillimakkarat, mäenlasku ja hevosajelu, kuorolaulu ja paloauto ovat kaikki paikalla laskiaiskentällä Pekka Jokipaltion tien aukiolla ja Onnenpuistossa. Ja tietysti kaikki tutut ja tuntemattomat saapuvat paikalle juttelemaan ja kaikki pienet lapset riemusta kiljumaan ja onneaan onkimisessa koittamaan. Tervetuloa Käpylän Lionsklubin Taivaskallion juhlaan! Teksti: RISTO SIPILÄ Lipunnostopuhe Taivaskalliolla 6.12.2025 Rakkaat käpyläläiset, hyvät itsenäisyyspäivän lipunnoston läsnäolijat, hyvää itsenäisyyspäivää! Tällainen on suloinen Suomemme tänään. Tällainen on Itämeren helmi, merellinen Helsinki. Se ei aina helli pehmeänvalkein hangin. Se ei aina anna meidän kylpeä auringonsäteissä eikä aina lähetä lempeitä tuulosia hyväilemään punaisia poskiamme. Joskus jopa Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa, on harmaa ja kylmä. Silti se on meidän. Se on joka päivä meidän. Ja on melkoinen onni, että se on. Kuinka usein te pysähdytte huomaamaan, miten ihmeellistä on, kun on paikka, jota voi kutsua kodiksi? Miten usein te seisahdatte tajuamaan sen onnen, että tämä maa jalkojemme alla on meidän? Seisahtakaa nyt. Tuntekaa tämä maa. Tällä maalla me saamme seistä. Saamme kivuta korkeille kallioille ja talven tullen laskea alas pulkalla, kelkalla tai ihan millä vain. Saamme kahlata mustikanvarvuissa tai kipitellä pikkukengissämme kivettyjä teitä. Saamme jopa tallata nurmikoita, ihan tuosta vain! Perheellämme oli marraskuussa vieraana kaksi ystävää Yhdysvalloista, maasta, johon monen mielessä kiteytyy vapaus – Land of the Free, vapaiden maa. Olimme ylpeitä suomalaisista jokaisenoikeuksista, ja veimme vieraamme sienimetsään. Eihän ole itsestään selvää, että luonnonantimia saa ilman erillistä lupaa kantaa kotiin korikaupalla. Metsään päästyä meidän perhe kaivoi esiin sieniveitset ja alkoi tähyillä seitinohuen lumivaipan suojiin kätkeytyneitä suppilovahveroita. Ehdimme edetä jonkin matkaa ennen kuin huomasimme, että ystävämme olivat seisahtaneet metsäaukion laitaan. He nostelivat epäuskoisina jalkojaan kohmeisessa sammalikossa: saako tässä todella kulkea? Voiko näin todella tehdä? Ulkoiluhenkiset ja maanläheisinä pitämämme kalifornialaiset eivät koskaan olleet astuneet sammalmättäälle. He olivat aina pysyneet poluilla, aidatuilla poluilla, joilta poistuminen on pääsääntöisesti kiellettyä ja usein myös vaarallista. Ja siinä me seisoimme sammalikossa. Marraskuun matalalta loistava aurinko sulatti sinne tänne huurteiseen satumetsään kirkkaita, vihreitä keitaita ja paljasti keltajalkaisen sieniaarteen. Oksistojen jäätyneet pisarat kimmelsivät ja tippuivat timantteina maahan tai poskelle. Äkkiä yhtään mikään ei ollut itsestään selvää. Haluaisin muistaa sen. Haluaisin, että lapseni muistaa sen. Haluaisin, että me kaikki muistaisimme. Että olisimme onnellisia ja kiitollisia tästä ihmeestä, tänäänkin. Mutta maa on maa, luonto on luonto. Voimme olla niistä kiitollisia, mutta parasta, mitä voimme niiden eteen tehdä, on jättää ne rauhaan. Luonto ei kaipaa meiltä mitään. Luonto voisi paremmin ilman meitä. Sama ei lainkaan päde ihmisiin, yhteiskuntaan, ihmiskuntaan. Me ihmiset voimme hyvin vain yhdessä. Olen tänään huikean iloinen siitä, että saan olla täällä kanssanne. Katsokaa ympärillenne. Näin moni halusi kokea yhdessä sen hetken, kun lippu nostetaan salkoon itsenäisen Suomemme kunniaksi. Näin moni oli valmis pimeänä lauantaiaamuna kipuamaan tänne, maailman huipulle, jakaakseen tunteen siitä, että meillä on kansana jotain yhteistä, jotain, mistä voimme olla ylpeitä. Jotain, mikä tekee meistä – meidät. Siitä on helppo iloita etenkin tänään, mutta vaikeampaa on sanoa, mitä se on. Moni on yrittänyt. Suomalaisuudesta on kirjoitettu runoja, sävelletty musiikkia, käyty teoreettista ja konkreettistakin kamppailua. Jos Taivaskallion lipunnostopuheita on koottu arkistoon, sieltä löytynee hyviä pohdintoja aiheesta. Minulla ei sen kaiken päälle ole tarvetta määritellä suomalaisuutta. Uskon, että se elää ajassa, muuttuu ja muovautuu kuten kaikki identiteetit. Ja niin on hyvä. Uskon, että suomalaisuus merkitsee meille jokaiselle eri asioita. Ja niinkin on hyvä. Paikalleen jähmettynyt tai liian itseriittoinen kulttuuri ja identiteetti ei kukoista. Luulen, että yksi syy, jonka takia minut on kutsuttu puhumaan tähän arvokkaaseen tilaisuuteen on se, että olen viime aikoina pohtinut paljon kulttuurien ja identiteettien liikettä ajassa. Olen miettinyt yhteisöllisyyden roolia ja paikkaa nykymaailmassa, ja olen yrittänyt saada kiinni siitä, mitä me oikeastaan toisiltamme tarvitsemme. Miksi haluamme olla yhdessä? Mikä on se ydin, joka vetää meitä yhteen ydin, josta haluamme pitää kiinni vaikka maailma muuttuu? Olen etsinyt sitä kirjoista ja keskusteluista, taidenäyttelyistä ja konserteista, teatteriesityksistä, filosofisista pohdiskeluista ja pitkiltä lenkeitä ystävän kanssa. Ja lopulta alan uskoa, että vastaus löytyy etsimisestä itsestään. Siitä, että olemme avoimia etsimään ja löytämään yhdessä, toisiamme kunnioittaen ja aidosti kiinnostuneina, yhä uudelleen. Yhdessä me voimme lähestyä ydintä, ja samalla lähestymme toisiamme. Etsimällä me voimme elää ydintä todeksi joka päivä. Ei siis luovuta etsimisen vapaudesta. Ei lukita itseämme valmiisiin totuuksiin tai opittuihin asetelmiin – aidatuille poluille! Pidetään kiinni siitä, että meillä on joka päivä, joka hetki, vapaus ihmetellä, kysyä ja kuunnella, olla toisillemme läsnä ja oppia. Olla itsellemme läsnä ja kasvaa. Meillä on vapaus laulaa ja nauraa, pitää puheita ja tanssia – linnoissa ja sammalikossa. Käytetään sitä vapautta. En olisi ehkä koskaan havahtunut huurteisen satumetsän häikäisevään kauneuteen, auringon kultaan ja puiden timanttiripustukseen, ellei vierelläni olisi ollut joku toinen, sopivasti toisenlainen, jonka ihailevaa katsetta pääsin lainaamaan. Toisen katseen voima oli yhtä suuri ihme kuin jäätyneen metsälammen yllä leikkivä utu – ja ne suppilovahverot, joita yhtäkkiä nousee kaikkialle juuri silloin, kun on aika lähteä kotimatkalle. Siksi minä toivon, että voimme lainata toisillemme ihailevia katseita. Että voimme muistuttaa toisillemme, mikä on hyvää, kaunista ja etsimisen arvoista. Vaikka elämään ei juuri nyt paistaisi aurinko ja vaikka tuuli vihmoisi kasvoille räntää eikä timantteja. Katsokaa ympärillenne. Maailma on näin hyvä. Me voimme yhdessä tehdä siitä paremman. Tuntekaa maa jalkojenne alla. Tämä maa on ihmeellinen. Me voimme yhdessä tehdä siitä yhä ihmeellisemmän! Kohottakaamme kolminkertainen eläköönhuuto itsenäiselle Suomelle! NIINA INTO Vuoden kaupunginosa -kilpailuun voi tehdä ehdotuksia maaliskuun loppuun asti Tänä vuonna Vuoden kaupunginosa -kilpailun pääteema on “kaikkien kaupunginosa”. KOTISEUTULIITTO ETSII jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. Tänä vuonna Vuoden kaupunginosa -kilpailun pääteemana on ”kaikkien kaupunginosa”. Jos tiedät sellaisen, ilmoita kaupunginosa mukaan kisaan maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden kaupunginosan valinnalla Kotiseutuliitto korostaa aktiivisten asukkaiden merkitystä viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kilpailussa haetaan urbaania kaupunginosaa, jossa ihmiset, yhdistykset ja muut toimijat ovat yhdessä toimeliaita ja jossa on hyvä asua. Hyvässä kaupunginosassa toiminta on monipuolista, kestävää ja kaikille avointa. Teeman avulla halutaan nostaa esiin kaupunginosan yhdenvertainen, osallistava ja yhteisöllinen toiminta ja koko alueen kehittäminen kaikki asukkaat ja erilaiset ryhmät huomioon ottavalla tavalla. Toisin sanoen: minkälainen on kaupunginosa, jossa kaikki voivat elää hyvää arkea – taustasta, iästä, kielestä, toimintakyvystä tai tulotasosta riippumatta? Kuka tahansa voi ehdottaa Kuka tahansa voi ehdottaa mieleistään parasta kaupunginosaa verkosta löytyvällä lomakkeella. Lomakkeella pyydetään esittämään perusteluja, miksi juuri tämän kaupunginosan tulisi voittaa Vuoden kaupunginosa -titteli. Miten siis kuvailisit ja kehuisit ehdottamaasi kaupunginosaa kaikkien kaupunginosaksi? Mitä ”kaikkien kaupunginosa” tarkoittaa sinun ehdottamallasi alueella? Miten se käytännössä näkyy? Voittaja julkistetaan Flooran päivänä toukokuussa Ehdotukset Vuoden kaupunginosaksi on lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä 13. toukokuuta. Suomen Kotiseutuliitto on järjestänyt Vuoden kaupunginosa -kilpailua vuodesta 2001 lähtien. Viime vuonna tittelin sai naapurimme Kumpula. Käpylä valittiin vuoden kaupunginosaksi vuonna 2002. Ehdota Vuoden kaupunginosaa tällä verkkolomakkeella: link.webropol.com/s/kaupunginosa2026 KÄPYLÄN SENIORIT ry tarjoaa senioreille monipuolista ja ajankohtaista ohjelmaa Käpylässä, Karjalatalolla. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja kenties liittymään jäseneksemme. Jäsenmaksu 28 euroa. Jäsentilaisuuksissa pullakahvit saa edullisesti kolmella eurolla. Kokoonnumme Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1. 3. krs), jäsentilaisuutemme alkavat klo 13.00. Torstaina 5.2. vieraaksemme tulee Helsingin kaupungin seniori-infon palveluneuvoja kertomaan, mitä palveluja Helsinki tarjoaa ikäihmisille. Helmikuun toisen jäsentilaisuuden vieraaksi saamme toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistön. Hän kertoo 19.2., mitä Kuohuvaan Eurooppaan nyt kuuluu. Maaliskuu aloitetaan Käpylän seniorit ry:n kevätkokoukselle 12.3. Torstaina 26.3. vieraaksemme saapuu tietokirjailija Elina Saksala, joka on ryhtynyt eläkkeellä ”elämänkerturiksi”. Hän on kirjoittanut useita elämäkertoja muusikoista, mutta nyt on vuorossa Eija Ahvon tarina. Huhtikuu aloitetaan 9.4. tärkeän asian puitteissa, sillä Muistiliitosta saapuu muistineuvoja Jari Jokihuhta, hänen teemanaan on Aivoterveys ja muistiongelmat, missä ja miten ne hoidetaan. Huhtikuun toisen tilaisuuden 23.4. aiheeksi on valikoitunut tekoäly. Digiseniori Kari Katainen selventää tätä aihetta otsikoiden esityksensä: Tekoäly on tietokoneohjelman kyky tehdä älykkäinä pidettyjä toimintoja. Kevätkauden päätämme jäsenistön syntymäpäiväjuhliin 7.5. Yhdistyksen ohjelmaan sisältyy myös museoja teatteriretkiä. Lisätietoja toiminnastamme saat kotisivultamme https://kapyla.senioriyhdistys.fi Yhteyttä voi myös ottaa sähköpostin kautta kapylan.seniorit@ gmail.com Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Senioritoimintaa Karjalatalolla – mukavaa seuraa ja mielenkiintoisia vierailijoita
• 6 Käpylä-lehti 4.2.2026 Käpylän työtila muuntuu moneksi Käpylän työtilasta voi vuokrata työpisteen päiväksi – tai vaikka koko tilan. OSOITTEESSA Kimmontie 3 on viime syksystä lähtien löytynyt Käpylän työtila. Se on niin sanottu coworkingtila, eli samassa tilassa on yhteensä kuusi työpistettä, jotka voi vuokrata satunnaiseen käyttöön päiväksi tai illaksi kerrallaan. Viikonloppuisin – tai miksei muulloinkin, jos päivään ei ole kerennyt tulla yksittäisvarauksia – tilan voi vuokrata kokonaan omia tapahtumia varten. – Tila taipuu helposti moneen käyttöön: täällä voi pitää esimerkiksi popup-kahvilaa, työpajoja, koulutuksia, kokouksia tai vaikka lasten synttäreitä, kertoo Käpylän työtilaa omana yrityksenä pyörittävä Vega Frilund. – Esimerkiksi levykirppari oli menestys, jossa tupa oli kuuden tunnin ajan koko ajan täynnä. Pidin itse silloin täällä kahvilaa. Yksityistilaisuuksiin saa tilauksesta vegaaniset tarjoilut, jotka Frilund loihtii itse: tarjolla on kakkuja, voileipäkakkuja, salaatteja ja leipiä. Toki vegaaniherkkuja voi tilata muuallekin, kunhan käy ne itse noutamassa Kimmontieltä. – Myös työpisteen vuokraajat voivat tilata työpäiväänsä varten salaattija leipälounaan, joka toimitetaan aamupäivän aikana. Kahvi ja tee sisältyy työpisteen vuokraan. Työpiste lyhyelläkin varoituksella Toistaiseksi työtilan pystyy vuokraamaan lyhyelläkin varoituksella, mutta lounas pitää tilata edellisenä päivänä. – Tila on toistaiseksi löydetty paremmin yksityistilaisuuksia varten. Mietin jo sitäkin, pitäisikö osa pisteistä vuokrata vakituisemmin, niin että ihmiset voisivat myös jättää tavaransa paikalle, mutta nykyisellä konseptilla tila on muuntautumiskelpoisempi. Nykyisellään työtila on ideaali hiljaista työtä tekeville – vaikkapa etäpäiviksi silloin, jos työpaikka on kaukana, mutta kotona ei pysty kunnolla keskittymään. Käpylän työtila on toisaalta hyvä vaihtoehto yrittäjälle, joka ei halua kotiosoitettaan julkiseksi – yrityksen osoitteen voi siirtää Käpylän työtilaan, jolloin palveluun kuuluu myös mahdollisen postin edelleen lähetys tai skannaus. Yrityksen osoitteen siirtävät saavat vuokrata työpisteen tai koko tilan alennettuun hintaan, vaikka eivät hinnat ole päätähuimaavia muutenkaan. Ergonomiasta on huolehdittu, sillä useimpien pöytien korkeutta voi säätää, ja erityyppisistä työtuoleista voi valita mieluisimman. Pienten aamusta tuttu Vega Frilund paitsi työskentelee, myös asuu Käpylässä. Hän muutti miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Maunulasta Käpylään kesällä 2024. Hän on kuitenkin tullut jo tutuksi monille alueen lapsiperheille, sillä hän on jo lähes kaksi vuotta vetänyt Käpylän kylätalolla pienten aamua. Harvempi kuitenkin tietää hänen yritystoiminnastaan mitään. – Viime syksynä ajattelin palata pikkuhiljaa työelämään, sillä olen ollut pitkään kotiäitinä. Olin aiemmin töissä päiväkodin keittiössä, mutta sinne paluu olisi tehnyt arjesta aikataulullisesti vaikeaa. Sitten Kimmontieltä vapautui liiketila, joka oli remontoitu toimistoksi. – Aloin miettiä, mitä ihmettä voisin tehdä niin, etten olisi siinä kiinni aivan koko aikaa, Harkitsin esimerkiksi lounaskahvilaa, mutta siinä todella olisi kiinni – catering-palvelu ja lounas ennakkovarauksella säilyttää aikatauluvapauden, sillä asiakkaat pääsevät käyttämään tilaa koodilla, eikä minun tarvitse olla aina läsnä. Käpylän työtila Kimmontie 3 https://www.tyotila.com/ Teksti: KATARIINA KRABBE Kuvat: VILLE JOKINEN Ilves-Teatteri täytti 40 vuotta Uusien jäsenten ryhmätyönä toteutettu Keinohellä huipensi juhlavuoden. ILVES-TEATTERI sai alkunsa Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan teatterikerhona vuonna 1985. Teatteri toimi vuoden verran Tavastian yläkerrassa Hämäläisten talossa, mutta löysi sitten pysyvän paikkansa Käpylästä, osoitteesta Sampsantie 50. Tiloissa on toiminut aikoinaan elokuvateatteri Rio, mistä salin kalteva lattia edelleenkin muistuttaa. Tänä vuonna siis tulee täyteen 40 vuotta ylioppilasteatteria Käpylässä, vaikka toimintavuosien mukaan nelikymppisiä juhlittiin viime vuonna – tosin normaalin toiminnan merkeissä. – Meillä ei oikeastaan ollut mitään normaalista vuodenkierrostamme poikkeavaa, mutta koska loppuvuonna on aina vuoden isoimman produktion aika, halusimme nostaa sitä esiin juhlavuoden huipentumana. Panostamme sitten kymmenen vuoden päästä enemmän, Ilves-Teatteri ry:n varapuheenjohtaja ja yksi tuottajista Fiia Vauhkonen kertoo. Vaikka Ilves-teatteri lasketaan edelleen ylioppilasteatteriksi, ja se tekee yhteistyötä muiden suomenkielisten helsinkiläisten ylioppilasteattereiden kanssa, jäseneksi pääsee aina elokuussa pidettävien kolmipäiväisten valintakokeiden kautta ilman yhteyksiä yliopistolle tai opiskelijamaailmaan muutenkaan. – Taustamme näkyy etenkin toimintakulttuurissamme – siinä, että meillä on sekä vapaus että vastuu kokeilla taiteellisesti uusia juttuja, ja haluamme, että meillä on hyvä yhteisö, joka tuntuu kodilta, kertoo ohjaaja Johannes Helama. Etupäässä mukaan hakeutuu nuoria aikuisia, noin 20–30 ikävuoden väliltä, vaikka yläikärajaa ei olekaan. Kerran jäseneksi hyväksytty voi toki jatkaa jäsenenä niin kauan kuin haluaa. – Jotkut pitävät välillä taukoa, mutta aktivoituvat sitten taas muutaman vuoden jälkeen uudestaan. Kaikkiaan meillä on aktiivisia jäseniä noin 75, Vauhkonen kertoo. Koko teatteri pyörii vapaaehtoisvoimin, eli yhtään palkattua henkilöä ei ole. – Monet meistä haluaisivat tehdä teatteria ammatikseen, ja Ilves-Teatteri on mahtava tilaisuus hankkia käytännön kokemusta juuri siitä osa-alueesta, joka itseä kiinnostaa, Helama toteaa. Lähtökohtana toivo Vuoden vaihteen molemmin puolin esitettävä, vuoden suurin produktio on aina lähes kokonaan uusien jäsenten ponnistus – kaikki näyttelijät ovat uusia, mutta tarvittaessa vanhoista saadaan täydennystä muihin rooleihin – esimerkiksi tämän vuoden esityksessä, Keinohellässä, ohjaajat, kaksi kolmesta tuottajasta sekä valosuunnittelija ja graafikko olivat vanhaa kaartia. – Uusien produktiossa toimitaan siinä roolissa, missä kukin on meille hakenut, mutta myöhemmin on mahdollista kokeilla kaikkia muitakin rooleja, mitkä kiinnostavat. Itse esimerkiksi tulin tänne tuottajana, mutta olen kokeillut myös vähän näyttelemistä ja maskeerausta. Tämä on ihana harrastus ja mahdollisuus oppia uusia taitoja ja haastaa itseään, Fiia Vauhkonen sanoo. Keinohellä, kuten uusien esitykset yleensäkin, luotiin kokonaan yhteisöllisesti. – Aluksi minulla ja toisella ohjaajalla, Isa Kortekankaalla oli lähtökohtana vain yksi sana – toivo. Kun tapasimme uusien kanssa, aloimme miettiä, mitkä asiat herättävät toivoa. Sitten aloimme tehdä demoja – lyhyitä kohtauksia esimerkiksi niin, että oli 20 minuuttia aikaa tehdä kohtaus jostain sanasta, ja sitten katsoimme, mikä tuloksissa oli hauskaa ja kiinnostavaa, Johannes Helama kuvaa prosessia. Näytelmän hahmot syntyivät hänen mukaansa jo varhaisessa vaiheessa. Vasta myöhemmässä vaiheessa tehtiin synopsis – mietittiin, mitä koko näytelmässä voisi tapahtua. Kohtaukset syntyivät demojen pohjalta yhdessä ideoiden ja kokeillen, ja tästä kaikesta syntyi vähitellen kokonainen näytelmä. – Kun tehdään ryhmälähtöisesti ilman käsikirjoitusta, näytelmällä on tilaa elää ja muuttua aika paljon, eikä prosessi lopu ensi-iltaan, hän sanoo. Esimerkiksi vuorosanat ovat eläneet jonkin verran esityksestä toiseen – joku keksii aina sanoa jotain hauskaa väliin – tai jostain alun perin vahingossa tapahtuneesta jutusta saattaakin tulla matkan varrella pysyvä osa esitystä. Ryhmälähtöinen toimintatapa on tyypillinen Ilves-Teatterin ohjelmistossa muutenkin. – Olen ollut tähän mennessä mukana neljässä Ilves-Teatterin näytelmässä, ja toistaiseksi yhdessäkään ei ole ollut valmista käsikirjoitusta. Me esitämme lähes yksinomaan kotimaisia kantaesityksiä, jotka useimmiten luodaan alusta asti itse, ja se on minusta ihan tajuttoman hieno juttu. Kevään ohjelmistossa sienimusiikkia ja Tattarisuon noitapiiri Kevätkaudella esitetään tänä vuonna kolme teatteriproduktiota. Kevään aloittaa teos, jossa tutkitaan tuhon jälkeisyyttä ja lajien välistä vuorovaikutusta. Se sisältää nykytanssia, runoutta ja sienimusiikkia. Esityskausi on maaliskuussa. Toisessa, jonka Johannes Helama ohjaa yhdessä Jutta Taipaleen kanssa, on aiheena Tattarisuon noitapiiri. Siinä lähdetään poikkeuksellisesti liikkeelle Jutta Taipaleen käsikirjoituksesta. – Kyseessä oli aikanaan valtavan suuri rikostapaus, josta on tehty tietokirjallisuutta, mutta me teemme siitä näytelmän. Siinä on kosketuspintaa sekä poliittisesta historiasta, paikallishistoriasta että esoteriasta kiinnostuneelle yleisölle. Kevätkauden viimeinen teos käsittelee vihaisia tyttöjä ja maailmaa, jossa viha tulee näkyväksi, ja sen esityskausi on kesäkuussa. Kesällä on kesäteatteria sisällä sekä Kellariteatterin kanssa yhteistyössä toteutettava Seurasaaren kesäteatterin produktio. Lisäksi kevättalvella, 20.– 21. maaliskuuta järjestetään Räntäkarkelot, poikkitaiteellinen festivaali, johon kuka tahansa voi hakea mukaan. – Haluaisimme käpyläläisenä kulttuuritoimijana tehdä enemmänkin yhteistyötä myös paikallisten toimijoiden kanssa. Ehkäpä voisimme kehittää vaikka jotain hauskaa lapsiperheitä kiinnostavaa, esimerkiksi teatterileiripäivän. Elävään joulukalenteriin osallistuimme toissa vuonna, Fiia Vauhkonen pohtii. Teksti: KATARIINA KRABBE Vega Frilund on yrittäjä Käpylän työtilan ja sen catering-palvelun takana. Vegaanisia herkkuja voi tilata myös noudettaviksi. Postipaketit liikkuvat useassa kohtauksessa. Kuva: Veera Kontula Johannes Helama ja Isa Kortekangas ohjasivat esityksen, joka toteutettiin työryhmälähtöisesti devising-menetelmällä. Kuva: Oona Heikkinen
• 7 4.2.2026 Käpylä-lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 8 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2026 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan ja Kumpulan alueella. Nippujakelu julkisiin tiloihin, liikkeisiin ja kaupungin kirjastoihin em. lisäksi Veräjämäen, Veräjälaakson ja Oulunkylän alueilla. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la 9-13 ma sulj. Takaikkuna TIEDÄTKÖ, MIKÄ ON Suomen yleisin lintu? Se ei ole talitiainen eikä varis. Se on broileri. Ja samalla ehkä yhteiskuntamme vaietuin eläin. Suomessa tapetaan vuosittain noin 82 miljoonaa broileria. Kyse ei ole yksittäisistä linnuista vaan teollisesti jalostetuista, tuntevista ja kokevista eläimistä, jotka on kasvatettu kasvamaan liian nopeasti ja kuolemaan nuorina. Silti broileri nähdään useimmiten raaka-aineena, ei eläimenä. Animalian Broileribarometri kertoo, että eettisyys on suomalaisille tärkeää. Ainakin silloin, kun siitä puhutaan. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta pitää broileria tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Samaan aikaan yli 40 prosenttia myöntää, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua. Tiedämme ongelman, mutta suljemme silmämme ja jatkamme kuten ennenkin. Kun suomalaiset ostavat broileria, tärkein peruste on kotimaisuus. Neljä kymmenestä sanoo sen ratkaisevan. Todellisuudessa broilerin tuotantoketju alkaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Broileri on kotimainen lähinnä siinä vaiheessa, kun se tapetaan. Vegemessut ja kauppojen hyllyt muistuttavat meitä siitä, että parempia vaihtoehtoja on jo nyt tarjolla runsaasti. Tänä vuonna Vegemessuilla tarjolla oli erityisen paljon kanan korvikkeita ja hyvä niin. Ne eivät ole marginaalista hifistelyä, vaan osa uutta normaalia. Sellaista, jossa ruokaa ei tarvitse tuottaa eläinten kärsimyksen kautta. 82 miljoonaa kuollutta lintua vuodessa on valtava määrä. Kun vaihtoehtoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, kyse ei ole vain tottumuksista vaan myös valinnoista. Ehkä olisi aika tehdä broilerista näkyvä ja samalla antaa sen olla viimein rauhassa. Keväisin moni meistä lähtee bongaamaan lintuja, pysähtyy kuuntelemaan mustarastasta tai iloitsee harvinaisesta havainnosta. Broileria ei tarvitse etsiä kiikarilla. Se on vielä jokaisessa lähikaupassa, mutta silti näkymätön. Ehkä todellinen lintuhavainto ei olekaan se, minkä näemme lähimetsässä, vaan se, minkä opimme näkemään lautasellamme. LEO STRANIUS Leo Stranius on käpyläläinen toimitusjohtaja ja tietokirjailija. Suomen yleisin lintu PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Kauneusja terveyspalveluja HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi RUNOJA , tietokirjallisuutta ja lumoavaa proosaa – siinä tiivistettynä Käpylän kirjastoyhdistyksen kevätkauden ohjelmisto. Joka toinen tiistai kello 18– 19.30 Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5. Vapaa pääsy, tervetuloa! Koko kausi ja tarkemmat tiedot Facebookissa: Käpylän kirjastoyhdistys. 10.2. Pirkko Vekkeli: Mies, leikki ja ikävä – Ilpo Tiihosen elämä ja runot (Avain 2025) Suomen tunnetuimpiin kuulunut runoilija Tiihonen (1950– 2021) kirjoitti runojen ohella muun muassa lastenkirjoja, librettoja ja musikaaleja. Hänen tekstinsä on omaleimaista: kaunista, älykästä ja nokkelaa. Tiihonen oli mukana Nuoren Voiman Liitossa aikana, jolloin tulenkantajien ja beatnikkien jälkeen elettiin suurten ikäluokkien nuoruutta. Vekkeli seuraa Tiihosen elämän käänteitä runojen läpi. Haastattelija Katja Jalkanen. 24.2. Suna Vuori: Esa-Pekka Salonen – Teemat (Siltala 2025) Säveltäjä, kapellimestari Esa-Pekka Salonen (s. 1958) on maailman arvostetuimpia muusikoita. Hän on tehnyt valtaosan urastaan Yhdysvalloissa, jossa hänet tunnetaan merkittävänä orkesterimusiikin uudistajana ja kehittäjänä sekä musiikillisena ajattelijana. Ensimmäisessä hänestä kirjoitetussa kirjassa Salonen kertoo työstään ja elämästään helposti lähestyttävästi, hauskasti ja henkevästi. Samalla hän avaa taustojaan, ajatteluaan, maailmankuvallisia lähtökohtiaan sekä musiikillisia vaikutteitaan. Kirjassa liikutaan eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Haastattelija Seppo Siirala. 10.3. Jussi Niemeläisen Muurista muuriin – Reportaasi Venäjän Länsirajasta (Siltala 2025) Liisa Isotalo: Johonkin matkalla (Rosebud 2025) Niemeläinen kuljettaa lukijan kylmän sodan päättymisestä nykyiseen kuumaan sotaan ja kuvaa, kuinka rajan eri puolilla kehitys alkoi kulkea kiihtyvällä vauhdilla eri suuntiin. Kun lännessä katsottiin tulevaisuuteen, Venäjällä katse kääntyi koko ajan tiiviimmin menneisyyteen. Niemeläinen matkustaa Pohjois-Norjasta itäiseen Ukrainaan ja tapaa matkan varrella presidenttejä, asiantuntijoita, ministereitä ja tavallisia ihmisiä, jotka pohtivat miten tähän tilanteeseen päädyttiin ja mitä on edessä. Herkillä ja väkevillä kohtaamisilla on merkittävä sija teatteriohjaajana tunnetun Isotalon tuotannossa. Luonto on vahvasti läsnä hänen yhtä aikaa leikkisässä ja vakavassa ensimmäisessä runoteoksessaan. Runojen yksityiset kokemukset kasvavat universaaleiksi. Ilta alkaa ja päättyy runoon, välissä keskustellaan Niemeläisen kanssa. Haastattelijana Ulla Valkeila. 24.3. Emmi Itäranta: Lumenlaulaja (Teos 2025) Lumenlaulaja johdattaa myyttisen Pohjolan maailmaan, jossa taikuus, muodonmuutokset ja vahvat naishahmot luovat pohjan tarinan voimalle. Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus. Kirja kiehtoo tutkiessaan kohtalokkaita valintoja, vallanhimoa ja menetyksen muovaamaa rohkeutta. Haastattelija Petra Forstén. Kirjallisuuden ilotulitusta! Parsintaillat Käpylän kylätalolla tiistaina 3.3. ja tiistaina 14.4. PARSIMISKERHO kokoontuu muutaman kerran kevään kuluessa Käpylän kylätalolla. Tule parsimaan sukkasi ja tuunaamaan neuleitasi. Lankoja löytyy paikan päältä. Ohjaajana Terhi Kallonen. Kuva: Toivo Koivisto Koskelantie 5 B • 045 132 4561 https://marianhoitavahieronta.fi Jo vuodesta 2008 Online -pilatesryhmä alkaa 2.3. Ilmoittatuminen hoitavahieronta@ren.to
• 8 Käpylä-lehti 4.2.2026 Oulunkylän seurakunnan vuotta 2026 leimaavat monenlaisen toiminnan ohella kirkkojen peruskorjaukset ja neljän vuoden välein toimitettavat seurakuntavaalit (15.11.2026). Jumalanpalvelukset MESSUT Messu sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa Messu sunnuntaisin klo 18 Käpylän kirkossa Viikkomessu torstaisin klo 12 Maunulan kirkossa (15.1.–7.5., ei 19.2. ja 2.4.) Yhteisöruokailut Kaikille avoimia kohtaamispaikkoja hyvän ruuan äärellä. Ruokailut ovat tauolla 16.–20.2. ja 30.3.–6.4. ja päättyvät 7.5. Vapaaehtoinen maksu. Tervetuloa syömään yhdessä! MAANANTAIPUURO Maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla KÄPYLÄN ILTARUOKA Keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla MAUNULAN KIRKON KAHVILA Torstaisin kello 10–14 Maunulan kirkolla Tervetuloa laulamaan! VIRSIKINKERIT Kuukauden toinen tiistai klo 14–15 Oulunkylän puukirkossa (10.2., 10.3., 14.4., 12.5.). Tervetuloa laulamaan yhdessä ajankohtaisia virsiä! MAUNULAN KIRKON YHTEISLAULUTILAISUUDET Yhteislaulua ja musiikkiesityksiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Ystävien laulu to 5.3. klo 13 Vappulaulajaiset to 30.4. klo 13.30 Lapsiperheet ja kouluikäiset LÄHEMMÄS TOISIAMME – PARISUHDE JA VANHEMMUUS –KURSSI Oulunkylän kirkolla klo 17–19 (ke 4.3., 18.3., 8.4., 22.4., 29.4.) Kaikille pariskunnille, joilla on lapsia. Kurssilla parien on mahdollisuus keskittyä toisiinsa ja omaan parisuhteeseen. Hinta 20€ /pariskunta, sis. treffi-illan ruoan ja lastenhoidon kurssin aikana. Lisätiedot ja ilm. 5.1.–8.2. nettisivuilla. LASKIAISSUNNUNTAIN MONIKIELINEN MUSKARIMESSU Su 15.2. klo 11 Maunulan kirkossa. Laulamme, leikimme ja laskeudumme paastonaikaan yhdessä. PERHELEIRI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN PERHEILLE Pe 1.5.–su 3.5. Porkkalan leirikeskuksessa Leiri on suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Hinta 40 €/ aikuinen, 15 €/ yli 3 v. lapsi. Mukaan mahtuu 8 perhettä. Ilm. seurakunnan nettisivuilla 12.1.–5.4. KOULUIKÄISTEN LEIRI Pe 13.3.–su 15.3. Lohirannan leirikeskuksessa Leirillä touhutaan yhdessä askarrellen, pelaillen, näytellen ja kisaillen, hiljennymme hartauksiin ja laulamme yhdessä. Leiri on 1.–6.-luokkalaisille. Mukaan mahtuu 30 hlö. Hinta 40 € (sisaralennus). Ilmoittaudu nettisivuilla 22.2. mennessä. Aikuiset TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistoiminta on monipuolista tekemistä sekä omaksi iloksi että yhteisön parhaaksi. Tarjoa omaa osaamistasi, tai mietitään yhdessä sinulle sopiva tehtävä! Yhteisötyöntekijä Krista Syysjoki, 050 380 4138, krista.syysjoki@evl.fi Voit myös täyttää lomakkeen osoitteessa oulunkylansrk.clara.fi, niin sinuun ollaan yhteydessä. HILJAISUUDEN JOOGA Neljänä torstaina klo 18–19.30 Maunulan kirkolla (5.2., 19.2., 5.3. ja 19.3.) Hiljaisuuden jooga® on kristillinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät lemKEVÄT 2026 WWW.HELSINGINSEURAKUNNAT.FI/OULUNKYLA Seurakunnan nettisivuilta löydät lisätietoa ja aikatauluja kirkkojen peruskorjauksista. Seurakuntaneuvosto hyväksyi 8.12.2025 jatkosuunnitteluun yhden kolmesta arkkitehdeiltä pyydetystä vaihtoehdosta. Lisärakennukseen tulee 60 hengen monitoimisali, jonka yhteydessä on keittiö sekä tapaamisja vastaanottohuone. Lisärakennuksen kokonaispinta-ala on n. 200 m2. Hankesuunnitteluvaiheessa on oltu yhteydessä Museovirastoon. Piha-alueelle sijoitetaan pöytäja tuoliryhmiä virkistysja kohtaamispaikaksi. Peruskorjauksen ja lisärakennuksen jatkosuunnittelu tapahtuu alkuvuonna 2026. Peruskorjausja rakennustyöt on tarkoitus tehdä talven 2026-2027 aikana. Maunulan kirkko Maunulan kirkko peruskorjataan talvella 20262027, ja tänä aikana toiminta siirtyy väistötiloihin. Peruskorjauksen jälkeen jatkamme kirkon yhteiskäyttöä Petrus-seurakunnan kanssa ja Maunulan kirkon torstait jatkuvat aiempaan tapaan. Lisäksi yläkertaan remontoidaan toimitiloja Oulunkylän seurakunnan käyttöön. Käpylän kirkko Käpylän kirkko täyttää 100 vuotta vuonna 2030. Ikänsä puolesta se edellyttää LVIS-saneerausta sekä sisäja ulkomaalausta. Kuntotutkimus ja rakennushistoriallinen selvitys tehty. Peruskorjaus on suunnitteluvaiheessa ja sen laajuus ja aikataulu tarkentuvat vuoden 2026 aikana. Oulunkylän kirkko (Teinintie 10) Seurakunta päätti vuonna 2022 luopua Oulunkylän kirkosta Puukirkon peruskorjauksen valmistuttua. Kirkolle on anottu purkulupaa ja asia on Helsingin kaupungin käsittelyssä. Tontin vuokrasopimus päättyi vuoden 2025 lopussa, mutta sille on saatu jatkoa lupakäsittelyn ajaksi. Tämänhetkinen suunnitelma on, että toiminta jatkuu Oulunkylän kirkolla 2027 syksyyn asti. Tämän jälkeen toiminta siirtyy muille kirkoille ja muihin toimipisteisiin. Seurakunnan nettisivuilta löydät lisätietoa ja aikatauluja kirkkojen peruskorjauksista. Seurakuntavaaleista ks. seurakuntavaalit.fi. Maaliskuusta alkaen lisätietoa myös Oulunkylän seurakunnan nettisivuilta. ULLA KOSONEN kirkkoherra, 050 380 4097, ulla.kosonen@evl.fi Vuosi 2026 – toimintaa, kirkkojen peruskorjausta ja seurakuntavaalit peät, kehoa venyttävät joogaliikkeet, kehollinen rukous ja hiljentyminen raamatuntekstin äärelle. Sinun ei tarvitse ilmoittautua. Vapaaehtoinen maksu 5 e/kerta Naisten pankille. Ota oma joogamatto mukaan! TURVALLISUUDEN TEEMAILTA. Paikallisen yhteisön rooli kokonaisturvallisuudessa Ke 4.3. klo 18–20.30 Oulukylän kirkolla Puhujavieraita, keskustelua ja kahvitarjoilu. Toteuttajana Oulunkylän toimijaverkosto. BIBLIODRAAMAA JA HILJAISUUDEN JOOGAA La 18.4. klo 10–15 Oulunkylän puukirkossa. Eläydymme psalmeihin bibliodraaman ja hiljaisuuden joogan keinoin. Hinta 20 €/ 10 €, sis. keittolounas. Ilm. 12.4. mennessä: p. 050 380 3503, taija.kaipainen@evl.fi. DIAKONIAN KEVÄTRETKI Hämeenlinnaan Ke 27.5. noin klo 9–16 Hinta 20e, sis. matkat, ohjelman ja lounaan. Ilmoittaudu 28.4.–12.5. nettisivuilla tai puhelimitse Susanna Mäkinen p. 050 534 5405. Apua ja tukea Kaipaatko kuuntelijaa tai tarvitsetko tukea elämäntilanteessasi? Diakoniatyöntekijät tukevat erilaisissa elämäntilanteissa kuunnellen, keskustellen, ohjaten ja neuvoen seurakunnan alueen asukkaita. Neuvonta ja ajanvaraus tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 puhelimitse 050 4484 077 ja paikan päällä Oulunkylän kirkolla osoitteessa Teinintie 10, 1. krs. Sähköisestä ajanvarauksesta voit varata puhelinajan. KÄPYLÄ KOSKELA OULUNKYLÄ VERÄJÄMÄKI VERÄJÄLAAKSO PATOLA MAUNULA PIRKKOLA METSÄLÄ POSTIPUISTO Monet kirkoistamme ovat ns. peruskorjausiässä ja käynnissä on näihin liittyviä hankesuunnitteluja: LVIS-tekniikkaa päivitetään ja esteettömyyttä parannetaan. Tavoitteena on kunnioittaa kunkin kirkkorakennuksen arkkitehtuuria ja varmistaa samalla, että seurakunnan käytössä on myös tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisia ja monikäyttöisiä tiloja. Alueemme asukasmäärä kasvaa ja meitä on laaja haitari niin iän kuin perheja elämäntilanteen puolesta. Toimitiloja tarvitaan edelleen kastejuhliin ja muistotilaisuuksiin sekä kerhoja ryhmätoimintaan – ja vaikkapa Maanantai-puuron kaltaisiin yhteisöruokailuihin. Yhteistyö alueellisten kumppanien kanssa on vilkasta. Tavoite on, että tilamme ovat myös jatkossa avoimet esimerkiksi AA-ryhmille, koululaisvierailuille ja asukasilloille. Oulunkylän puukirkon peruskorjaus ja lisärakennus Puukirkon peruskorjaus on hankesuunnittelussa. Kirkon LVIS-järjestelmä uusitaan ja hirsirakenteet huolletaan ja maalataan. Äänentoistoa ja digivalmiuksia (mm. striimaus) parannetaan. Lisäksi tontille on suunnitteilla lisärakennus. Si rp a P äi vi n en Jo h an n a E lo