3 Pääkirjoitus V anhoja Kantele-lehtiä selaillessa olen usein kiinnittänyt huomioni kantelekulttuurin erilaisiin merkkivuosiin, juhlallisuuksiin ja niihin liittyviin tapahtumiin. Kantele on soittimena osa eräänlaista kansallisromantiikkaa, ja se kaikki kulttuuri, mikä kanteleeseen liitetään, on eri juhlavuosien kautta nähtävissä valtavan elinvoimaisena ihmisten välisenä yhteisöllisyytenä. Tätä yhteisöllisyyttä on osattu Kantele-lehdessä vaalia ja rakentaa antamalla arvoa merkittäville henkilöille, ilmiöille ja tapahtumille. Tänäkin vuonna juhlitaan pyöreitä vuosia, kun arvostetun Martti Pokelan syntymästä on kulunut 100 vuotta. Tässä numerossa kerrotaan tammikuussa Sibelius-Akatemiassa järjestetystä seminaarista, jossa kokoonnuttiin muistelemaan Pokelaa ja hänen perintöään. Pokelaan liittyviä juttuja saamme juhlavuoden kunniaksi lukea tänä vuonna myös lehden tulevissa numeroissa. Sibelius-Akatemia tai helpommin lausuttuna "Siba" on sekin lehdessä noteerattu, sillä viime syksynä tuli kuluneeksi 40 vuotta kansanmusiikin oppiaineen perustamisesta. Vuodesta 1983 lähtien Suomessa on voinut opiskella kanteleensoittoa musiikkikorkeakoulussa, mutta sen sijaan että katsoisimme taaksepäin kuluneita vuosikymmeniä, kerromme lehdessä minkälaista kanteleen opiskelu Siballa tänä päivänä on. Elämme Suomessa aikaa, jossa meitä varoitellaan niukentuvista resursseista ja elintason laskusta. Kulttuuria ja musiikkia puhutellaan luksustuotteina, vaikka kyse on elintärkeistä perustarpeista. Nähtäväksi jää, millä tavoin esimerkiksi kulttuurin rahoitus tulee muuttumaan. Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että se mitä me ihmiset voimme tilanteelle parhaiten tehdä on olla mukana vaikuttamassa, osallistumassa ja edelleen luomassa lisää aktiivista kantelekulttuuria. Minkään ylhäältä annetun muutoksen ei tarvitse häiritä sitä, kuinka paljon esimerkiksi luemme Kantele-lehteä, käymme konserteissa tai vaikkapa tuemme Kanteleliiton tärkeää toimintaa jäsenmaksuillamme. Kun haastattelin Siballa kanteleenopiskelija Heta Laakkosta ja Aurora Fustinonia, minulle jäi mieleen Hetan lause siitä kuinka kantele sopisi melkein mihin tahansa musiikkityyliin mukaan. Tulevien ammattikanteleensoittajien näkymyksistä ja haaveista omasta tulevaisuudesta heijastui välittömyys, uteliaisuus ja avarakatseisuus. Tällaisella asenteella kulttuurimme kyllä pysyy elinvoimaisena. Keväisiä päiviä toivottaen,
KANTELE 1/24 4
5 K ovin moni suomalainen opiskelija tuskin voi rehennellä sillä, että käy päivittäin Helsingin keskustassa aivan Eduskuntatalon naapurissa opiskelemassa taiteilijaksi. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tämä on arkipäivää, sillä korkeakoulun Kansanmusiikin oppiaine sijaitsee Musiikkitalon seitsemännessä kerroksessa, jonka kanteleluokan ikkunasta on suorat näkymät Töölönlahdelle ja Finlandia-talon suuntaan. Musiikkitalon modernit olosuhteet ja keskeinen sijainti antavat vaikutelman laadukkaista ja kotoisista opiskeluolosuhteista, ja ensimmäisen vuoden kanteleopiskelija Aurora Fustinoni myöntää syyslukukauden opiskelun jälkeen, että olo on etuoikeutettu. ”Olen opiskellut täällä nyt vasta puoli vuotta, mutta olo on kiitollinen—saan tulla tänne joka päivä ja tehdä sitä mistä tykkään”, Aurora toteaa. Opiskelemaan pääsy on ollut hyppäys eteenpäin uralla harrastelijasta osaksi tulevien ammattilaisten joukkoa. Opiskelijaksi hyväksyminen Suomen kenties tavoitelluimpaan musiikkioppilaitokseen on monella tavalla elämää muuttava tapahtuma, mutta kuinka kertaheitolla oma mieli ja identiteetti reagoi tällaiseen merkittäteksti M ikko k oivuMäki Suomalaisen kantelekentän erityispiirteitä ovat sen eri merkkihenkilöt ja instituutiot, jotka ovat olleet luomassa kanteletta ympäröivää kulttuuria ja ylläpitämässä sen rikasta historiaa. Yksi näkyvimmistä instituutioista on Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin koulutusohjelma, joka on kouluttanut kantelemuusikoita ammattilaisiksi jo 40 vuoden ajan. Kansanmusiikin koulutus käynnistettiin pitkien ponnistelujen jälkeen vuonna 1983, ja pääseminen opiskelijaksi sinne on tavoiteltu tie kaikkialta — niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Koulutusohjelman täyttäessä 40 vuotta halusimme sukeltaa historian sijaan tähän päivään ja tuoda esiin nuorten kanteleopiskelijoiden ajatuksia, näkemyksiä ja opiskelun arkea. Haastattelimme ensimmäisen vuoden kanteleopiskelija Aurora Fustinonia ja opintojensa loppusuoralla olevaa maisteriopiskelija Heta Laakkosta. Neljä vuosikymmentä kanteleen korkeakoulua
KANTELE 1/24 6 vään virstanpylvääseen? Auroran kokemus tästä on edelleen tuoreena mielessä: ”Kyllä minulla oli sisäänpääsyn jälkeen ylevä olo, kun tunne siitä että omalla työllä sain jotain tällaista aikaiseksi, oli niin vahva”, hän kertoo. Kansanmusiikin koulutukseen otettiin viime kesänä sisään muutama kandiopiskelija, ja Aurora oli heistä ainoa kanteleensoittaja. Joka vuosi ei välttämättä hyväksytä uusia kanteleensoittajia, ja kriteerit opiskelemaan pääsylle ovat tiukat. Maisteriopiskelija Heta Laakkonen viimeistelee opintojaan ja lopputyönä häämöttävää maisterikonserttia, ja hänen tiensä kanteleen maisteriopintoihin ovat kulkeneet musiikkipedagogian opintojen kautta ammattikorkeakoulussa. ”Päällimmäinen ajatus Sibelius-Akatemian maisteriopinnoista on ollut vapaudentunne siitä, että saa opiskella minkä itselleen kokee tärkeäksi, vaikka opiskelufiilis toki myös vaihtelee”, sanoo Heta, ja jatkaa: ”Tuntuu oikeastaan, että vasta nyt viimeisenä opiskeluvuotena on saanut kunnolla opinnot käyntiin, kun on päässyt suunnittelemaan maisterikonserttia ja tutustumaan taiteelliseen tutkimukseen.” Maisteriopintojen lopputyö voi olla taiteellisen konsertin lisäksi esimerkiksi pedagoginen projektityö, ja Hetalle opetustyöt ovat jo tuttuja. ”Aikaa on opintojen ohessa jäänyt hyvin myös opetustöille, jota monet muutkin kanteleensoittajat tekevät. Erityisesti maisterivaiheessa vapaus opinnoissa näkyy päästä valitsemaan valinnaisten kurssien sisältöjä omien kiinnostusten mukaan, ja opetus ja ohjaus näille ovat olleet todella hyviä.”, Heta kertoo. Aurora on samaa mieltä opiskelun vapaudesta, vaikka kandivaiheen opinnot ovatkin tarkemmin määriteltyjä oppimistavotteiden mukaan. ”Vaikka opiskelu kandivaiheessa on enemmän ohjattua, tuntuu silti että taiteellista omaa suuntaa tuetaan ja ehdin myös tehdä kaikenlaista muutakin”, Aurora toteaa. Omaa polkua pitkin Polku ammattiopintoihin ei kummallakaan muusikolla ole ollut niin tavanomainen kuin mitä voisi Sibelius-Akatemian instrumenttiopiskelijalta odottaa. Jos klassisella puolella viuluopinnot edellyttävät kurinalaista harjoittelua pienestä pitäen, kansanmusiikin osastolla kanteleopiskelijoiden tausta kuulostaa huomattavan paljon anteeksiantavammalta. Auroran ja Hetan tiet Sibelius-Akatemiaan eivät ole noudattaneet mitään suoraa johdonmukaista linjaa, vaan mutkitelleet siellä sun täällä. Hetalle maisteriopinnot ovat luonteva jatkumo alemman korkeakoulututkinnon jälkeen, joiden pääpainotus on ollut pedagogiikassa ja musiikinopettajan pätevyyden hankkimisessa. Aurora on aloittanut soittopolkunsa klassisella pianolla, siirtyen sitten klassiseen konserttikanteleeseen ja tutustuen myöhemmin erilaisiin musiikkikulttuureihin kuten suomenruotsalaiseen musiikkiperinteeseen ja irlantilaiseen musiikkiin. Omaa uteliaisuutta ovat ruokkineet kokeileminen soittaa konserttikanteleella irlantilaista musiikkia, mutta vaiherikkaasta taustasta huolimatta—ja ehkä myös luonnollisena jatkumona uteliaalle kokeilemiselle—tie lukion jälkeen vei kansanmusiikin pääsykokeeseen Sibelius-Akatemiaan. ”En olisi ikinä uskonut, että minut otetaan tänne sisään opiskelijaksi, mutta toisaalta se osoittaa, että hieman marginaalisemmastakin taustasta voi, ja kannattaa hakea tänne", Aurora kannustaa. Kun keskustelu liikkuu genrerajojen pohdinnassa ja musiikillisten perustaitojen erilaisissa tulkinnoissa, Heta muistuttaa, että hakijoiden ei kannata aliarvioida taitojaan eikä toisaalta ajatella että kaikkea
7 Heta Laakkonen (vas.) viimeistelee opintojaan ja tulevaa maisterikonserttia. Aurora Fustinoni on ensimmäisen vuoden opiskelijana vasta opintojensa alussa. pitäisi osata. Taitotason pitää toki olla riittävä, mutta iso osa opiskelua on vasta edessä. Keskustelemme syvällisemmällä tasolla oppimisen prosesseista ja opiskelun eteen tehtävästä työmäärästä. Millä tavalla oman oppimisen voi nähdä, ja miten omaa osaamista voi arvioida? Heta kertoo, että välillä tuntuu kuin tekisi monta vuotta samoja opintoja, ja voi olla vaikea havaita miten kanteleensoittajana kehittyy. ”Mutta sitten kun joskus kuuntelee vanhempia äänitteitä tai katsoo keikkatallennetta, oman kehittymisen kyllä näkee selvästi.” Maisterivaiheessa kehittyminen ja oppiminen näkyy erityisesti oman taiteilijaidentiteetin muotoutumisen kautta. Hetalle käsitys ammattimaisuudesta ei enää perustu niinkään tekniseen soittotaitoon, vaan luottamukseen oman persoonallisen tyylin löytämisessä ja sisäistämisessä. Kansanmusiikin opinnoissa kannustetaan vahvasti luovaan toimintaan ja oman ilmaisun löytämiseen, ja nykyisen kantelesukupolven määrääviä
KANTELE 1/24 8 tyylipiirteitä ovatkin selkeä taiteellinen monipuolisuus ja pyrkimys uudenlaisen musiikin tekoon laaja-alaisen taitotason kautta. Kanteleen modernit mahdollisuudet Aurora ja Heta näkevät kanteleen monipuoliset mahdollisuudet, mutta toteavat että tietynlaisia olettamuksia tai stereotypioita kanteleensoittajiin liitetään yhä. Heta on kohdannut oletuksia, että kantele mielletään soolosoittimeksi, mikä on ehkä osittain ollut myös soittimen akustisten ominaisuuksien kuten suhteellisen hiljaisen äänen vaikutusta. Nykypäivänä kanteleen sähköinen vahvistaminen on jo vakiintunut tapa, ja sillä voidaan nostaa soitin isompaan kokoonpanoon muiden soitinten rinnalle. ”Teen monenlaista musiikkia ja olen soittanut esimerkiksi kanteletta pop-kokoonpanossa, johon se istuu aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muu soitin”, Heta toteaa, ja jatkaa: ”Joskus jotain musiikkia kuunnellessani mietin, että miksi tässä ei ole mukana kanteletta, kun se sopisi tähän niin hyvin”. Auroralle kanteleen mahdollisuudet tuntuvat tällä hetkellä miltei rajattomilta: ”Tällä soittimella voi kokeilla ja kehitellä niin paljon kaikenlaista, ja onnistumiset tuovat aina hyvän fiiliksen. En edes oikeastaan mieti eri musiikkityylejä tai genrejä, soitan sitä mikä tulee mieleen.” Yksi osa-alue toisaalta aiheuttaa Aurorassa hieman koomista pelkoa: ”Kammoan teknisiä laitteita, joten elektronista musiikkia en osaa soittaa!”, huudahdaa Aurora. Tähän Hetalla hieman kokeneempana opiskelijana on salamannopea vastaus: ”Niin, vielä!” Kumpaakin muusikkoa myös kiehtoo
9 säveltäminen, ja esimerkiksi maisterikonserttiin Heta on säveltänyt itse kaiken musiikin. Heta säveltää myös musiikkia yhtyeissä, joissa soittaa. Säveltäminen antaa tavattoman suuret mahdollisuudet jo valmiiksi rikkaaseen ilmaisuun, ja sekä Heta että Aurora näkevät tulevaisuuden hieman sirpaleisena, mutta antoisana mosaiikkina, jossa useat erilaiset projektit, työryhmät ja taiteelliset kokonaisuudet vuorottelevat. Heta tekee jo työkseen opetustyötä, mikä kiinnostaa myös Auroraa tulevaisuudessa, vaikka nyt onkin aika keskittyä opintoihin. Taloudellisen epävarmuuden muusikon ammatin suhteen molemmat opiskelijat ovat tiedostaneet, ja esimerkiksi pelkällä taiteilijuudella itsensä elättäminen tuntuu tällä hetkellä haastavalta ajatukselta. Opetustyöt tuovat toimeentulon turvaa, mutta musiikillinen uteliaisuus, taiteidenvälinen monialaisuus sekä Hetan esiin nostama valmiiksi saamisen tunne puhuttelevat oman muusikkouden toteuttamisessa. Aurora maalailee omaa tulevaisuudenkuvaansa leveällä paletilla: ”Se on hieman paradoksaalista, mutta haaveilen sekä seesteisestä, mukavuudenhaluisesta taiteilijuudesta että vaihtelusta erilaisten uusien asioiden kesken. Olen sitä mieltä, että omaa kiinnostusta pitää ruokkia laajalla spektrillä—ei voi tulla hyväksi, jos on liian kapea-alaisesti kiinnostunut vain yhdestä asiasta.” Perinteissä piilevä vapaus Kanteleen opiskelu Sibelius-Akatemiassa näyttäytyy aktiivisena, taiteellista vapautta ja monialaista yhteistyötä korostavana oppipolkuna 40 vuotta täyttäneen kansanmusiikin oppiaineen omassa sopukassaan. Heta ja Aurora ovat kumpikin sitä mieltä, että myös kanteleen perinne näkyy opinnoissa hyvin vahvana. Aurora näkee, että kanteletta ja sen perintöä ei oikein voi erottaa toisistaan— ne ovat yhtä ja samaa. Heta kuvailee oman näkemyksenä hieman samoilla sanoilla: perinne on sisällä kanteleessa soittimena. Se tuntuu vahvana yhteisöllisyytenä, ja vaikka kanteleopiskelijoita on samanaikaisesti vain muutama, side omaan soitinkollegaan kansanmusiikin osastolla on vahva. Kuten monessa muussakin soittimessa, kanteleen perinne kulkee myös opetuksellisena jatkumona siinä, kuka on ollut kenenkin oppilaana. Toisaalta perinteet ovat hyvin paljon sidoksissa myös vapauteen opiskella ja saada kehittää omaa taiteilijaidentiteettiä. Kansanmusiikin luonteeseen elimellisesti liittyvä improvisointi, musiikin uudelleentulkinta ja historiallisuus edellyttävät jo itsessään, että muusikko tuo musiikkiin oman tyylinsä, huolimatta siitä mistä musiikki tulee tai milloin se on tehty. ”Kanteleensoittaja kohtaa stereotyyppisiä oletuksia, mutta kyllä monet aina yllättyy, kun ne kuulee vaikkapa Debussyä soitettavan kanteleella, että tällastakin voi tällä tehdä”, Aurora muistuttaa. Seitsemännen kerroksen kanteleluokka Sibelius-Akatemialla on täynnä erilaisia kanteleita, ja kuvauksia varten kanteletaiteilijat intoutuvat spontaaniin improvisoituun yhteissoittoon konserttikanteleella ja seinältä sattumanvaraisesti napatulla kymmenkielisellä, joka ”taitaa olla d-mollissa”. Musiikki ja rikkaat yläsävelet täyttävät huoneen, jonka jälkeen Aurora huudahtaa opiskelijakollegansa soitosta: ”Kuulostipa ihanalta!”
KANTELE 1/24 10 K anteletaiteilija Martti Pokelaa (1924-2006) muisteltiin Musiikkitalon auditoriossa tammikuisena lauantaina pidetyssä seminaarissa tavalla, joka jätti häntä tuntemattomallekin vahvan käsityksen ikimuistoisesta persoonasta ja ennen kaikkea ihmisestä, joka eli ja eksisteerasi osana sitä musiikkia, joka hänen ympärillään vallitsi. Martti Pokelan syntymäpäivän tuntumassa järjestetyn seminaarin nimeksi valikoitunut ”Jutkauksia” kuvasi kaikkien muistojaan mestarista esittäneiden mielestä osuvasti hänen persoonaansa taiteilijana ja ihmisenä. Säveltäjäksi kansantaiteilija ei koskaan ainakaan itse tunnustautunutkaan, eikä hän koskaan unohtanut musisoimisessa iloa. Pokela oli syntynyt Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla, nykyään kesäisestä kansanmusiikkitapahtumastakin tunnetussa pitäjässä, jonka musisointitraditio oli silloin ja on edelleen vahva. Helsinkiin opiskelemaan tultuaan hän liittyi Pohjois-Pohjalaiseen osakuntaan, josta tulikin hänelle tärkeä paikka; ei vain siksi, että kohtasi sen riennoissa puolisonsa Marjatan. Kantelesäesteisiä laulukeikkoja tehneiden Martti ja Marjatta Pokelan uran käännekohta suhteessa julkisuuteen on helppo määrittää, se oli 22.marraskuuta 1949, jolloin pariskunta ensimmäisen kerran esiintyi suorassa radiolähetyksessä. Musiikkituokion päätyttyä radiojohtaja Jouko Tolonen oli rientänyt studioon vaatimaan heitä tulemaan pian uudestaan. Tämä oli ollut Pokeloille ankara paikka, sillä he joutuivat pikavauhtia sovittamaan itselleen uuden ohjelmiston kaukana tulevaisuudessa olivat vielä ajat, jolloin radiot vaipuisivat soittolistojen samoja biisejä jauhavaan kurjimukseen. Tolosen epäily, että tämäntyyppinen musiikki puhuttelisi kuulijakuntaa, osoittautui varsin oikeaksi. Radiosta tuttua pariskuntaa ruvettiin sitten kutsumaan eri puolille maata myös keikoille. Pokeloiden uran suurimmaksi hitiksi kohonnut Haamu ja Marjaana-balladi Sata vuotta Martti Pokelan syntymästä teksti M ikko -o skari k oski Jutkaukset elävät monien muistoissa
11 oli kulkeutunut Martin tietoon ilmeisesti suullisena perintönä sotavuosina, kun joku samoilta seuduilta kotoisin ollut rintamakaveri oli sitä laulellut. Kappaleen transkriptio lisättiin Pohjois-Pohjalaisen osakunnan laulukirjaankin vasta sen jälkeen, kun Pokelat olivat julkisesti sitä esittäneet. Myöhemmin sitä on hieman erilaisella tekstillä versioinut ainakin J.Karjalainen. Monipuolisesti Martti Pokelan uraa ja elämää valaisseen seminaarin kiistattomasti parasta antia olivat kollegoiden, oppilaiden ja etenkin omaisten muistot. Emeritusprofessori Heikki Laitiselle Pokela oli vanhempi työtoveri, Maisa Krokforsille, Mikko Nikulalle ja Anssi Tikanmäelle taas ohjeistaja oman musiikillisen ilmaisun löytämiseen. Nuorimmat Pokelan oppilaat olivat ensi kerran kohdanneet tämän niinkin myöhään kuin 1990-luvulla. Läpi vuosikymmenten Martti Pokelan musisointi oli musiikin, ei nuottien soittamista. Hänellä oli niksinsä ohjeistaa myös improvisoimaan sillä tavoin ”oikein”, ettei kenelläkään voi olla vastaansanomista siitä, miten asian pitäisi olla. Tosin Pokela ei koskaan unohtanut myöskään huumorin merkitystä, vaan piti sitä aina sitä tarpeellisempana mitä vakavammasta asiasta oli kyse. Mutta Eeva-Leena ja Juha Pokela sekä Petteri Sariola toivat isästä ja taatusta esiin vielä sellaisen näkökulman, jota ei voi olla kenelläkään muulla. Erityisesti tyttärenpoika Petterin muistot koskettivat -ja konkreettisesti onkin ihan aiheellista kysyä, olisiko tämä nyt oman genrensä maailman huippu valinnut tietään, ellei olisi aikanaan saanut isoisältään tämän vanhaa keikkakitaraa. Pokelan jälkeläiset osoittivat muistojaan kertoessaan paitsi että pelimannisuvun musisointi elää, voi hyvin ja laajenee uusiin tulokulmiin, myös sen, että Martin tekemisten ohjenuoraa ”Elämä on herkkua!” ei ole unohdettu. Juhlaseminaarin vieraita. Vasemmalta Maisa Krokfors, Mikko Nikula, Anssi Tikanmäki ja Satu Sopanen. Kuva: Jaakko Jukonen.
KANTELE 1/24 12 Kanteleliiton Vuoden kantele –tunnustus Jessika Lammelle ja Inarin kunnan kanteletoiminnalle Kanteleliiton Vuoden kantele 2023 -tunnustuspalkinnon sai muusikko, musiikkipedagogi Jessika Lampi. Palkinto myönnettiin Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa, jossa palkittiin myös muita kansanmusiikin ja -tanssin ansioituneita tekijöitä. Palkinto Jessika Lammelle annettiin Inarin kunnan alueella tehdystä aktiivisesta ja näkyvästä kanteletoiminnasta, joka on jatkanut mestaripelimanni Martti Salon aikoinaan aloittamaa työtä. Lampi on tehnyt varhaiskasvatuksesta lähtien merkittävää työtä alueen kanteleensoittoharrastuksen parissa, yhdistellen kansanmusiikkia ja Inarin alueen alkuperäisväestön musiikkia. Toiminnan ansioissa nousee esiin yhteistyö, monimuotoisuus ja tasa-arvo, jotka vahvasti näkyivät viime syksynä kaksi viikkoa kestäneissä Kanteleviikoissa osana valtakunnallista Kanteleen päivää. Kanteleviikoilla järjestettiin useiden konserttien lisäksi mm. soitinrakennuskurssi. Kantele-lehti onnittelee Jessika Lampea tunnustuksesta! Kuva: Marja-Terttu Korppila
13
KANTELE 1/24 14 Päivä on kääntynyt Taiwanissa jo iltaan kun Ying-Hsien Chenin kanssa tapaamme tietokoneen ruudun kautta. Suomen tammikuussa sataa vettä ja Taiwanissakin sää on tavallista kylmempää. Näimme Ying-Hsienin kanssa viimeksi syyskuussa 2023 Helsingissä yhteisen hankkeen tapaamisessa. Silloin Ying-Hsien oli juuri saanut suuren rutistuksen päätökseen; hänen väitöskirjansa Plucking the Forest Sound: The Transculturation of the Finnish Kantele in Japan oli hyväksytty vain viikkoa aiemmin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tutustuimme Ying-Hsienin kanssa World Wide Women – naismuusikot rajojen rikkojina ja tulevaisuuden rakentajina -hankkeen tiimoilta vuonna 2021. Hankkeessa tutkittiin naismuusikoita eri puolilla maailmaa, joko perinteisesti tutkimalla tai musiikillisen yhteistyön kautta. Ying-Hsien teki väitöskirjaansa yhtenä hankkeen osaprojektina. Minä olin mukana kahdessa muussa osaprojektissa taiteilijana. Huomionarvoista onkin, että kantele on mukana hankkeen neljästä osaprojektissa kolmessa. Ying-Hsienin suhde kanteleeseen syntyi vuonna 2011, kun hän tuli SibeliusAkatemian kansanmusiikin aineryhmään vaihto-oppilaaksi Taipein kansallisesta taideyliopistosta Taiwanista. Sitä ennen hän ei tiennyt kanteleesta juurikaan. Suomeen ja Sibelius-Akatemiaan hänet kuitenkin houkutteli juuri kantele perinnesoittimena ja kansanmusiikin aineryhmän oman musiikin tekemisen vapaus. Kantele muistutti häntä kiinalaisesta guzeng-kielisoittimesta, jota hän oli soittanut koko nuoruutensa. Taipeissa hän oli taas opiskellut taiwanilaista perinnemusiikkia. Hän koki, että Taiwanissa musiikin opiskelusta ja tekemisestä puuttui vapaus, sillä vanhempien ja opettajien kunnioitus oli kaikki kaikessa. Sibelius-Akatemian vaihtovuoden jälkeen Ying-Hsien palasi Taiwaniin ja yritti tavoittaa muita kanteleensoittajia, löytämättä kuitenkaan ketään. YouTubesta kuitenkin löytyi paljon videoita japanilaisilta kanteleensoittajilta, mikä hämmästytti Ying-Hsieniä. Miten kanteleensoittajia oli Japanissa niin paljon? Ying-Hsien Chenin väitöskirja kanteleesta Japanissa teksti M arjo s Molander
15 Vaihtovuosi Suomessa oli ollut niin hyvä kokemus, että Ying-Hsien halusi palata Suomeen opiskelemaan lisää. Jatkotutkintopaikaksi tuli Helsingin yliopisto ja musiikkitiede vuonna 2015 ja japanilaisista kanteleensoittajista kehkeytyi sinne väitöskirjan aihe. Väitöskirjassaan Ying-Hsien tutki japanilaisten, erityisesti naisten, erityistä kiinnostusta kanteleeseen ja kanteleensoittoon sekä Suomea kohtaan. Naissoittajilla on merkittävä rooli japanilaisessa kantelemusiikissa. Japanin kulttuurissa miehet pääosin työskentelevät tehden pitkää päivää ja naiset vastaavat kotitaloudesta ja päättävät kotitalouden rahoista. Naisilla on usein harrastuksia, johon he panostavat niin ajallisesti kuin rahallisestikin. Tutkimuksessa Ying-Hsien tarkasteli miksi japanilaiset ovat niin kiinnostuneet kanteleesta, ja miten kantele ja kanteleensoitto on muuttunut Japanissa. Hän tarkasteli kanteletta kulttuurienvälisestä näkökulmasta: mitä uusia merkityksiä sillä on, kun se on siirretty Suomen ulkopuolelle. Ying-Hsienin mukaan japanilaiset kanteleensoittajat ovatkin luoneet kanteleesta omanlaisensa mielikuvan. Japanilaisille kanteleen sointi yhdistyy luontoon ja mielikuviin luonnosta ja kantelemusiikkia usein kuvaillaankin luontoon liittyvillä sanoilla. Nyt aika Suomessa, väitöskirja kuin myös World Wide Women -hanke ovat ohi, mutta Suomella on yhä tärkeä paikka Ying-Hsienin ja hänen perheensä elämässä Taiwanissa. Puoliso nauttii suomalaisesta suklaasta ja kahvista muistellen niiden kautta aikaa Suomessa. Ying-Hsieniä on pyydetty luennoimaan paikalliseen yliopistoon suomalaisesta musiikista, joten nyt hän valmistautuu luentoihin paneutumalla Sibeliukseen ja Suomen maantietoonkin. Kuvassa vasemmalta: Jenni Hanikka, Sibone Oroza, Nina Öhman, Marjo Smolander, Ying-Hsien Chen ja Elina Seye.
KANTELE 1/24 16 K ansainvälinen kantelekilpailu lähestyy kovaa vauhtia! Kilpailuun ja Kimaraan on ilmoittautunut noin 130 osallistujaa. Upeaa, että teitä osallistujia on näin runsas joukko! Osallistujissa on kanteleensoittajia Suomesta, Japanista, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Soittajia on eri ikäisistä lapsista aikuisiin, harrastajista ammattilaisiin! Järjestelyt ovat täydessä vauhdissa ja odotamme jo innolla tätä kanteleen superviikonloppua, tervetuloa! Suuren ilmoittautumismäärän takia kilpailusarjoja on siirretty myös lauantaille, ja näillä sivuilla löydät tietoa uudesta sarjojen asettelusta. Toivottavasti kisaviikonlopun pyörteissä ehdit kuunnella mahdollisimman paljon myös muiden soittoa, ja osallistua upeisiin konsertteihin! Konserteissa kuullaan esimerkiksi päätuomari Pauliina Syrjälää sekä valloittavaa folk-duo Ciennaa kuuluisalla Poppari-klubilla. Muistathan myös yhteiset jamit sunnuntaina Aurora Visan ja Anu Alviolan johdolla ennen loppukonserttia, kyseessä on kaikkien osallistujien yhteissoitto. Jameihin ei tarvitse etukäteen valmistautua. Toivotaan, että saataisiin kuulla yhteissoittoa 130 kanteleen voimin! Pop-up konsertteja kuullaan Aalto2-museolla (Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä), Sepän kauppakeskuksessa (Ahjokatu 3-5, 40320 Jyväskylä), Palokan pelimannitalon salissa ja Suomen Kantelemuseossa. Pop-up konserteissa kuullaan osallistujien musisointia lisää, näitä kannattaa käydä kuuntelemassa. Myös Suomen Kantelemuseossa kannattaa käydä vierailemassa. Suomen Kantelemuseo täyttää tänä vuonna 15 vuotta, ja kyseessä on maailman ainoa kanteleille omistettu museo. Käythän varaamassa myös majoituksesi mahdollisimman pian. Meille on kiintiö Sokos Hotel Paviljongissa, josta pystyy varaamaan tapahtumaan liitetyn koodin kautta tai Omenahotelli Jyväskylässä, josta voi varata majoituksen tarjoushintaan. Ohjeet seuraavilla sivuilla. Kilpailujen eteen työskentelee suuri joukko ihmisiä: opettajia, vapaaehtoisia ja paikallisia talkoolaisia jotka kaikki tekevät valtavan työn–kiitos heille jo etukäteen, sekä myös kaikille huoltojoukoille mukana olosta! Emme malta odottaa, että nähdään Jyväskylässä! Iloisin kisaterveisin Sanni Virta ja Emma Kuntsi Kantelekilpailun tuottajat Tervetuloa Kansainväliseen kantelekilpailuun Jyväskylään 3.-5.5.2024!
17 Kilpailun sarjajaon päivitys Suuren osallistujamäärän johdosta kilpailutoimikunta päätti jakaa suurimmat kilpailusarjat uudelleen osallistujien iän perusteella. Alkuperäinen, aiemmin ilmoitettu sarjajako ei siis enää pidä paikkansa kaikilta osin, ja esimerkiksi 13-14 -vuotiaiden ja 15-vuotiaiden sarjoissa on eri tuomaristo. Sarja 1 jaetaan sarjoihin • Sarja 1: 8–10 -vuotiaat • Sarja 1: 11–12 -vuotiaat Sarja 2 jaetaan sarjoihin • Sarja 2: 13–14 -vuotiaat • Sarja 2: 15-vuotiaat Sarja 3 jaetaan sarjoihin • Sarja 3: 16–17 -vuotiaat • Sarja 3: 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat KanteleKimaraan tai ammattilaisten sarjaan ei tule muutoksia. Aikataulu KanteleKimara ja molemmat S1-sarjat pidetään lauantaina, sarjat 2 ja 3 sekä ammattilaiset sunnuntaina. Jokaiselle osallistujalle on varattu viritysaika omassa harjoitusluokassa ennen omaa kilpailutai katselmusaikaa. Tarkka aikataulutus julkaistaan huhtikuun alussa. Kaikki tapahtumat pidetään Jyväskylän Musiikkikampuksella (Musiikkikampus/Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pitkäkatu 18), ellei toisin mainita.
KANTELE 1/24 18 Perjantai 3.5.2024 16.00–21.00 Tutustumista Suomen kantelemuseoon Palokan Pelimannitalon yläkerrassa 19.00 Avajaiskonsertti Palokan Pelimannitalon salissa. Katso lisätietoja sivulta 20. Konsertin yhteydessä julkaistaan kaksi uutta soitto-opasta: Anu Alviola & Aurora Visa: Kanteleen pyörtehissä pienkanteleiden maailmassa Senni Heiskanen, Kati Rantala, Hanna Ryynänen, Pauliina Syrjälä & Jenni Venäläinen: Saarijärven kantele Lauantai 4.5.2024 9.30–14.15 Sarja 1: 8–10-vuotiaiden kilpailuajat 9.30–14.15 Sarja 1: 11–12-vuotiaiden kilpailuajat 11.30–13.00 Lounas 10.00–14.15 KanteleKimaran katselmusajat 11.00–14.00 Pop up -konsertteja kaupungilla 16.00 KanteleKimaran ja Sarjan 1 päätöskonsertti ja palkintojen jako 20.30 Cienna -yhtyeen konsertti Poppari -klubilla K18, alaikäiset huoltajan kanssa (klo 20 ovet, klo 20.30 konsertti) Yleisiä aukioloaikoja kilpailujen aikaan: Lauantai Sunnuntai Suomen Kantelemuseo 10–15.30 ja 18–20 10–13 Soitinrakentajien messuosasto 9–16 9–17.30 Infotiski 9–17.30 8–18 Musiikkikampuksen kahvila 10.30–15 10:30–16
19 Sunnuntai 5.5.2024 9.00–16.00 Sarja 3: 16–17-vuotiaiden kilpailuajat 9.30–11.30 Sarja 2: 15-vuotiaiden kilpailuajat 11.30–13.00 Lounas 9.30–15.00 Sarja 3: 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien kilpailuajat 10.00–15.00 Ammattilaisten kilpailuajat 12.30–16.15 Sarja 2: 13–14-vuotiaiden kilpailuajat 16.30 Kanteleen pyörtehissä -jamit/yhteissoitto Hannikaissalin edessä, vetäjinä Anu Alviola & Aurora Visa 17.30 Sunnuntain sarjojen päätöskonsertti ja palkintojen jako Martti Pokela 100-juhlavuoden hengessä Kilpailuohjelma on alustava ja siihen saattaa tulla tarkennuksia tai muutoksia tilojen ja aikataulun suhteen. Osallistujille on ilmoitettu henkilökohtainen kilpailuja katselmusaika sähköpostitse. Kilpailun aikana Musiikkikampuksen ravintola on auki, ja tarjoaa lounasta sekä muina aikoina kahvilan antimia lauantaina klo 10.30-15 ja sunnuntaina klo 10.30-16. Lounaan lisäksi useita välipalatuotteita ja kahvia edullisin hinnoin. Muina aikoina välipala ja kahviautomaatit. Majoitus, matkat ja ruokailut Soittajat vastaavat itse kaikista matka-, majoitusja ruokailukustannuksista. Halutessasi voit varata majoituksen jo nyt. Majoitusta varten kilpailuväelle on varattu kiintiö Solo Sokos Hotel Paviljongista (Lutakonaukio 10, 40100 Jyväskylä). Voit kysyä omakustanteista majoitusta koodilla: BKANTELE. Kiintiö on varattu kisaväelle huhtikuun alkuun asti, joten varaathan majoituksen hyvissä ajoin. Toinen vaihtoehto on Jyväskylän Omenahotelli (Vapaudenkatu 57, 40100 Jyväskylä), josta voit varata omakustanteista majoitusta alla näkyvin hinnoin. Voit varata omakustanteista majoitusta koodilla: KANTELEJKL24. • 1hh 79€ / yö • 2hh 89€ / yö / huone • 3hh 99€ / yö / huone • 4hh 109€ / yö / huone
KANTELE 1/24 20 Kilpailuviikonlopun konsertit Avajaiskonsertti Perjantaina 3.5. klo 19 Palokan Pelimannitalon salissa Saarijärventie 71, 40270 Palokka Esiintymässä Laura Linkola, Pauliina Syrjälä & Aurora Visa Lisäksi Senni Heiskanen, Kati Rantala, Hanna Ryynänen ja Jenni Venäläinen esittävät konsertissa Saarijärven kanteleen soitto-oppaan ohjelmistoa. Kanneltaja Pauliina Syrjälä on uppoutunut Saarijärven kanteleen sointiväreihin ja soittotekniikoihin. Syrjälän luoman musiikin juuret ovat syvällä erilaisissa kansanmusiikin traditioissa, ja hänen sävellyksissään tunnelmat vaihtelevat hiljaisen minimalistisesta äänimaailmasta industrialistiseen paukkeeseen. Syrjälä toimii kansanmusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa ja soolotyöskentelyn lisäksi musisoi myös aktiivisesti eri kokoonpanoissa. Aurora Visa on kantelemuusikko, säveltäjä ja pedagogi, joka pyrkii tuomaan 10ja 15-kielisiä kanteleiden monipuolisuutta esille musiikissaan, samalla kehittäen uusia soittotapoja. Aurora on musiikin maisteri Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmästä, jossa hän opiskeli kanteletta esimerkiksi Maija Pokelan ja kanteletaiteilija Ida Elinan johdolla syventyen myös säveltämiseen. KanteleKimaran ja 1. sarjan päätöskonsertti Lauantaina 4.5. klo 16 Hannikaissalissa Suomalainen musiikkikampus, Pitkäkatu 18-22 Tule kuulemaan Kimaraja kilpailupäivän satoa ja katsomaan palkintojenjakoa! Kuva: Annuska del Maso Kuva: Viola Minerva Virtamo
21 Laura Linkola on kantelisti, kapellimestari ja kuoronjohtaja, joka nauttii suuresti näiden tehtävien vastakkaisista olemuksista. Intiimi kantelemusisointi kotikonserteissa ja pienissä tiloissa toimii vastapainona sinfoniaorkestereiden suurelle koneistolle. Kanteleella Linkola on esiintynyt mm. kahdesti Sveitsin kansallisessa radiossa ja Kuhmon kamarimusiikissa sekä ollut kantaesittämässä kahta kamarioopperaa. Uniikki folkduo Cienna on Senni Eskelisen ja Kaisa Leskisen folkduo. Ihmisäänen ja elektroakustisen kanteleen muodostama kudelma Cienna on ilmaisuvoimaltaan kahden muusikon muodostama kokonainen orkesteri, jossa kuuluvat sielukkaalla tulkinnalla sävytetyt tarinat ja kanteleen monisävyiset sekä syvät äänimaailmat. Kuva: Laura Kotila Kanteleen pyörtehissä -jamit/yhteissoitto Sunnuntaina 5.5. klo 16:30 vetäjinä Anu Alviola & Aurora Visa Hannikaissalin edessä Suomalaisella musiikkikampuksella, Pitkäkatu 18-22 Cienna Lauantaina 4.5. klo 20:30 Poppari-klubi (K18) Kauppakeskus Kolmikulma, Puistokatu 2 4 Sunnuntain sarjojen päätöskonsertti ja palkintojen jako Sunnuntaina 5.5. klo 17:30 Konsertti toteutetaan Martti Pokela 100-juhlavuoden hengessä. Tule kuulemaan kilpailupäivän satoa ja juhlistamaan upeaa kisaviikonloppua! Kilpailuihin ja Kimaraan osallistuville vapaa pääsy konsertteihin! Kuva: Yordano Nuñez
KANTELE 1/24 22 Suomen Kantelemuseo Palokan Pelimannitalo, Saarijärventie 71, 40270 Palokka Suomen Kantelemuseo aloitti toimintansa 2009 Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa. Museon perusti Kari Dahlblom (1955-2017), joka oli ansioitunut soitintutkija, tietokirjailija ja mestaripelimanni. Aluksi museossa oli n. 40 kannelta, mutta lahjoitusten ja uutteran keräilytyön ansiosta soittimien määrä on noussut yli sataan. Museossa on näytteillä soittimia koko kanteleen levinneisyysalueelta painopisteen ollessa suomalaisessa ja erityisesti keskisuomalaisessa kanteleperinteessä. Museon näyttely johdattaa yleisön vanhoista, kovertaen valmistetuista kanteleista uudempaan, osista valmistettujen kanteleiden aikakauteen. Esillä on muun muassa kuuluisien keskisuomalaisten ja perhonjokilaaksolaisten kanteleenrakentajien soittimia. Näyttely etenee järjestelmällisesti kohti nykypäivää, ja tärkeänä osana suomalaista kulttuuria esitellään konserttikanteleen kehitystä. Näyttelyn loppupäässä luodaan katsaus Baltian alueen kantelekulttuureihin ja Suomessa sekä muualla käytettyihin kanteleensukuisiin soittimiin. Museon näyttelyssä on esillä muutamia merkittäviä soittimia, kuten esimerkiksi kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren kantele. Kantelekilpailujen aikaan museossa kuullaan pop-up konsertteja lauantaina klo 11-14 ja sunnuntaina klo 11-13. Pop-up -konsertteja lauantaina ja sunnuntaina!
23 Minkälainen on tyypillinen nuoren kanteleopiskelijan polku Porvoonseudun musiikkiopistossa? Porvoonseudun musiikkiopistossa kantele on soinut jo parikymmentä vuotta, alkaen vuodesta 2004. Vaikka oppilaita oli alkuvaiheessa vain muutama, hankittiin opistolle pian kaksi uutta kotikanteletta pöytineen. Sittemmin oppilasmäärä on kasvanut ja soitinvalikoima lisääntynyt konserttikanteleella, ja viimeisimpänä meille on hankittu mikrofonijärjestelmät kanteleeseen. Edellytykset monipuoliselle musiikintekemiselle ovat siis parhaat mahdolliset. Opistossamme kanteleensoittopolku alkaa monilla muskarista viisikielisen soitolla. Kanteleen pääsoittimeksi valinneet jatkavat valmennusoppilaana joko yksilötai ryhmäopetuksessa. Valmennuksessa soitetaan sekä isoa kanteletta että pienkanteleita. Valmennuksesta perusopintoihin tai valinnaisiin opintoihin voi siirtyä yleensä 1-2 vuoden kuluttua. Opetussuunnitelman mukaiset opinnot päättyvät syventäviin opintoihin ja päättökonserttiin. Opistossamme on ollut jo pitkään mahdollisuus jatkaa opintoja myös päättötodistuksen jälkeen. Tällä hetkellä näissä opinnoissa on muutama oppilas ja tunnit pidetään osittain sekä etänä että lähiopetuksena. Opinnoissa pääpaino on isossa kanteleessa ja ohjelmisto lähinnä klassista taidemusiikkia, mutta tietysti musiikkia tehdään monipuolisesti ja oppilaslähtöisesti. Soittotuntien lisäksi on yhteissoittoa duo-, trio-, ja kvartettikokoonpanoissa ja kanteleorkesterissa, sekä yhteissoittoa muiden soitinten kanssa. Jokaisen oppilaan soittopolku sisältää myös monia hienoja tapahtumia, projekteja, konsertteja ja esiintymisiä. Viime vuosina harrastuksen pariin on tullut myös enemmän nuoria ja aikuisia. Opistomme ns. ”Avoimet Opinnot” mahdollistavat sen, että harrastamaan pääsee ilmoittautumalla tunneille. Oppitunteja saa oman valinnan mukaan neljästä kerrasta jopa 35 kertaan lukuvuodessa. Olet opettanut kanteleensoittoa jo pitkään. Millä tavalla kanteleensoiton opiskelu on muuttunut näinä aikoina? Kanteleen opiskelua Porvoonseudun musiikkiopistossa Maakuntateemassa etenemme Itä-Uusimaalle. Kanteleensoiton lehtori Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen kertoo opiskelusta Porvoonseudun musiikkiopistossa. toimittanut M ikko k oivuMäki
KANTELE 1/24 24 Kanteleensoiton opiskelun perusasiat pysyvät suhteellisen samoina, mutta luonnollisesti muutosta tapahtuu koko ajan, soittaja kerrallaan. Musiikkiopistokentällä nykyiset opetussuunnitelmat myös mahdollistavat räätälöidymmän ja yksilöllisemmän oppimispolun, joka antaa oppilaalle entistä enemmän vapauksia tehdä musiikkia omannäköisesti. Oppilaan oma tyyli korostuu erityisesti päättökonserteissa, jotka voivat olla teemoiltaan hyvin erilaisia. Entä huomaatko oppilaissa tai heidän kiinnostuksen kohteissaan vaihtuvia mieltymyksiä tai ”trendejä”? Oppilaat ehdottavat kasvavissa määrin itse aktiivisesti ohjelmistoa, jota haluavat soittaa. Yleensä se on ”kevyempää” musiikkia, esimerkiksi kappaleita, jotka ovat heille itselleen merkityksellisiä. Kantele-lehden numeroissa on laajalti esitelty suomalaista kantelekulttuuria eri alueilta. Onko Itä-Uusimaan kantelekentällä ominaispiirteitä? Mielestäni kantelekenttä ei ole Itä-Uusimaalla kovin laajamittaista. Alueella on kyllä aikaisemmin ollut yksittäisissä kunnissa vahvaa kanteleharrastuneisuutta aikuis-lapsiryhmineen. Kantele kuitenkin näkyy yhä enemmän vaikkapa siinä, kun opiston opiston oppilaat esiintyvät aktiivisesti omien koulujensa juhlissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja konserteissa. Viime aikoina kanteleensoittoa on kuultu mm. Loviisan Sibeliuspäivillä ja Loviisan Asuntomessujen oheiskohteessa Sibeliustalossa, jossa kantele soi kuukauden ajan lähes päivittäin. Sitä kuullaan myös Fredrika Runebergin syntymäpäiväkonsertissa Runebergin kodissa, jossa olemme pitäneet monina vuosina myös joulukonsertteja. Museokodin ainutlaatuisuus ja hiljaisuus yhdessä kanteleen äänen kanssa luo konserttiin erityisen tunnelman, ja ylimääräisenä numerona soitetaan aina J.L. Runebergin runoon Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Lähteellä”, joka tuntuu uppoavan yleisöön erityisellä tavalla. Mikä kanteleeseen liittyvä asia tai ilmiö on viime aikoina ollut sinulle itsellesi mielenkiintoinen, jota voisit suositella muillekin? Yleensä ottaen tämän päivän kantelemusiikki monine eri genreineen ja vivahteineen on mielenkiintoista ja suosittelenkin kuuntelemaan kantelemusiikkia monipuolisesti. Kantele-harppukonsertti alkamaisillaan. Kuva: Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen.
25 Nuoria kanteleensoittajia Porvoon Taidetehtaan tapahtumassa Soiva Taidetalo. Kuvat: Aleksi Hakala.
KANTELE 1/24 26 Toinen kotini oli nuoruudessa kansalaisjärjestön piiritoimisto. Sen hississä aistin vielä aikuisenakin odotuksen ja avoimien mahdollisuuksien avaruuden. Toimiston pitkän pöydän äärelle tulimme pakkamaan kampanjakamoja, kokoustamaan ja piipahtamaan, vain lähteäksemme pian yhteisellä kyydillä seuraavaan tapahtumaan. Järjestössä sain opetella kantamaan vastuuta esimerkiksi ryhmänohjaajana, ohjaajakoulutuksen aisaparina ja puheenjohtajana. Oma järjestöyhteisöni kasvoi vuosi vuodelta ja kohtaamiset tuttujen kanssa olivat riehakkaita ja voimauttavia – te tiedätte! Opin niinä vuosina muun muassa kulkemaan itsenäisesti julkisissa kulkuneuvoissa, pakkamaan reppuni ja löytämään jaksamiseni rajat. Toimintaa ohjaavilla aikuisilla oli minulle suuri merkitys. Heidän tuellaan oli turvallista harjoitella uusia taitoja ja saada lempeää tukea vahvuuksiin, jotka olivat vasta oraalla. Toimiminen vapaaehtoisena yhdessä toisten kanssa oli kehollista ja elämänkokoista. Se valoi olemukseeni yhteisöllisyyden kivijalan, sellaisen, jossa lähtökohtana on yhdessä tekeminen. Vapaaehtoisena toimiminen oman yhteisön kanssa on kaiken kattava kokovartalokokemus, joka syntyy yhdistystoiminnan sivistävästä olemuksesta. Sivistys näkyy järjestöissä mahdollisuutena oppia uutta tietoa, sekä luoda ja merkityksellistää sitä sekä itse että yhdessä muiden kanssa. Sivistys on villiä ja usein näkymätöntä, sellaista, joka syntyy melkein huomaamatta, matkalla kohti päämäärää. Sivistys seuraa meitä oppivia, keskeneräisiä ja vuorovaikuttavia ihmisiä sinne, minne menemmekin. Maakuntalehden toimittaja haastatteli minua 16-vuotiaana järjestötyön merkityksellisyydestä. Minulla meni silloin jauhot suuhun. Mietin, voinko vain sanoa, että näiden ihmisten kanssa on kivaa ja jännittävää toimia? Nyt kysyn, mikä voisi olla tärkeämpää, kuin kokea onnea ja iloa muiden ihmisten kanssa toimiessa? Silloin saa elää merkityksellistä elämää ja toimia tärkeiden asioiden puolesta, keskittymättä kuluttamiseen. Yhdessä voi myös löytää keinoja ja osaamista yhteiskunnassa vaikuttamiseen ja itsensä ilmaisemiseen. Sivistys on juuri sitä, ihmisen kokoista ja arkista pääomaa, jota järjestöissä luodaan ja vaalitaan kuumien kuppien äärellä. Onnittelut, sivistystoimija, valinnastasi elää elämääsi järjestössä, tämä on meidän kaikkien juhlavuosi! Innostavaa opetusja kulttuuriministeriön sivistyksen teemavuotta toivottaen, Villin sivistyksen juhlavuosi M aija B orén viestinnän ja koulutuksen suunnittelija opintokeskus kansalaisfoorumi
27 Kanton kuulumisia teksti s ari k auranen Kanteleensoiton opettajat ry:n vuosikokous pidettiin Sibelius-Akatemian R-talolla Helsingissä 3.2.2024. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jälleen Ulla Honkonen ja hallituskin jatkaa samalla kokoonpanolla kuin aiemmin. Kanton hallitukseen kuuluvat Anna Kattainen (varapuheenjohtaja), Sari Kauranen (sihteeri), Maria Ojanperä (rahastonhoitaja), Riikka Yli-Kotila, Tiina Takkinen ja Noora Laiho. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin myös napakka koulutustuokio aiheesta ”Efektien käyttö opetuksessa”. Paikalle tulleet kanneltajat pääsivät kokeilemaan efektilaitteita käytännössä. Kannustavina ja innostavina kouluttajina toimivat Senni Eskelinen ja Eija Kankaanranta. Koulutus oli jatkoa Kanton viime syksyn koulutusviikonloppuun, jossa perehdyttiin kanteleiden äänentoistojärjestelmiin. Toukokuun alussa 3.-5.5.2024 kokoonnutaan Jyväskylään Kansainväliseen kantelekilpailuun ja KanteleKimaraan. Toivottavasti tapaamme siellä Kanton myyntija palvelupisteellä! Tarjolla on uusia myyntituotteita, Kanteleopet kartalla -palvelun päivitystä, tietoa yhdistyksen toiminnasta, leppoisaa jutustelua ja muutenkin mukavaa yhdessäoloa. Nähdään Jyväskylässä! Senni Eskelinen esittelemässä pedaalilautaa efektikurssilaisille. Kuva: Sari Kauranen
KANTELE 1/24 28 Eva Väljaots & Robbie Sherratt: Skylark Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiäänitteet t eksti j enni v enäläinen Englantilais-virolaisen duon Eva Väljaotsin ja Robbie Sherrattin ensimmäinen albumi Skylark on saanut inspiraationsa luonnosta ja luonnon äänistä, soitinten ominaisluonteista sekä improvisaatiosta. Molempien maiden kansanmusiikki ja kansanperinteet ovat tärkeässä osassa duon musiikkia, vaikka albumi koostuu yhtä raitaa lukuun ottamatta heidän omista sävellyksistään. Väljaots ja Sherratt ovat tehneet musiikkia yhdessä jo useita vuosia, ja se kuuluu musiikissa. Duon vaivaton musikaalinen kommunikaatio on nautinnollista kuultavaa. Molemmat muusikot ovat myös vahvoja sooloartisteja ja tämä kuuluu instrumenttien tarkkana hallintana ja ilmaisuvoimana. Eva Väljaots on taiturimainen kanteleensoittaja, joka loihtii soittimistaan itsevarmasti niin herkät kuin voimakkaatkin sävyt. Skylark-albumilla hän soittaa 12ja 15-kielisillä kanteleilla, laulaa ja soittaa lintujen kutsupilliä. Väljaots taitaa kanteleillaan niin villiä ja rytmikästä sulkusoittoa kuin soljuvaa näppäilyäkin. Robbie Sherratt soittaa 5-kielistä ja jouhikkoa sekä laulaa. Äänimaisema ja sävyt muuttuvat kiinnostavasti eri raidoilla, mutta kokonaisuus pysyy todella yhtenäisenä. Albumille mahtuu sekä tanssikappaleita että tunnelmallisia kuunteluraitoja. Weavers-kappaleen äänimaailmassa on mukana nauhoituksia myllyn ja kangaspuiden äänistä. Väljaotsin ja Sherrattin lauluäänet soivat yhteen toisiaan täydentäen. Julkaisuesittelyt Albumin kansissa on jokaisesta kappaleesta kerrottu taustatarinaa muutaman virkkeen verran ja tämä tuo taustatietoa kuuntelukokemukseen – vaikka albumi toimiikin loistavasti myös ilman kansia. Laulujen sanat kansilehdessä olisivat olleet mukava lisä, vaikka toisaalta lyhyemmät kuvailut antavat kuulijalle enemmän tilaa omalle mielikuvitukselleen ja soundien kuuntelulle. Kansien valokuvat on ottanut Ruudu Rahumaru. Soittajat antavat herkästi tilaa toisilleen ja viulu ja kannel soivat
29 Mari Kalkun: Stoonia Lood – Stories of Stonia Real World Records Ltd t eksti H anna r yynänen Mari Kalkun on Kaakkois-Virosta, Võrumaalta kotoisin oleva taiteilija, laulaja ja multi-instrumentalisti sekä yksi Viron kansainvälisesti menestyneimmistä kansanmuusikoista. Kalkunin uusin albumi, Stoonia Lood – Stories of Stonia, julkaistiin heinäkuussa 2023. Kaikki albumin sävellykset ovat Kalkunin terävästä kynästä, kuten useat kappaleiden sanoituksistakin. Kalkun esiintyy albumilla voimallisena laulajana sekä huikean monipuolisena instrumentalistina, jonka käsissä soivat muun muassa kanteleet, piano, sähköurut, viulu sekä vibrafoni. Lisäksi albumilla kuullaan useamkauniisti yhdessä. Roolit solistin ja säestäjän välillä vaihtuvat luontevasti ja soitinten rikkaat soundit pääsevät taitavissa käsissä esiin. Avatud akande valss (Waltz for Open Windows) on mielestäni hieno esimerkki soittajien pehmeästä tavasta vaihdella roolejaan ja antaa tilaa luontevasti molempien esiin tuomiselle. Kappale tuo minulle mieleen Yann Tiersenin sävellykset. Väljaotsin kanteleenhan Amelie-elokuvassa olisi täytynyt soida! Skylark tarkoittaa kiurua ja linnut ovatkin albumin kantavana teemana. Albumin nimiraita, viimeisenä olevana Lõoke (Skylark) sisältää kappaleita luonnosta ja lintujen äänien imitointia. Kappaleen sanat ovat virolaiselta kansanlaulajalta Mari Suttilta, joka jäljitteli laulussaan lintujen ääniä. Lõoke -kappaleesta on myös musiikkivideo katsottavissa YouTubessa. Lentoon päästään myös Tulihänd (Firetail) kappaleessa, vaikka linnun sijasta siinä leijaileekin ilmaan kipinä kokosta. Tämä kappale onkin yksin suosikkejani sen vallattoman tunnelman ja leikkisyyden vuoksi. Tulihänd, samoin kuin Ice Walk ovat improvisoituja kappaleita, joissa duo antaa teemoille aikaa kehittyä ja muuttua. Vuoropuhelu kahden soittajan välillä on ihanaa kuunneltavaa. Siinä missä Tulihänd pirskahtelee kipunoina ja liekkeinä, Ice Walk -kappaleessa soitinten kudelmat soivat jäisinä aaltoina ja pakkasen kipristelyinä. Albumi on saatavilla cd:nä, diginä ja striimauspalveluissa. man vierailevan artistin taidonnäytteitä. Suomalaisyleisölle Kalkun saattaa olla entuudestaan tuttu yhteistyöstään
KANTELE 1/24 30 Ruttusound: Tropikantele Eclipse Music t eksti M ikko k oivuMäki Ruttusound on muusikko Sami Sammalkallion projekti, jonka albumi Tropikantele julkaistiin helmikuun lopussa. Tropikantele yhdistelee kekseliäästi kanteletta solistisoittimena perkussioihin ja rumpukoneeseen, ja levyn instrumentaalinen tyyli tuo mieleen mentaalisen matkan Suomesta erilaisiin musiikkikulttuureihin, kenties kaikista vahvimmin Karibian alueen rytmeihin. Kantele on levyllä isossa roolissa, ja sillä soitetaan niin motiivit, melodiat, harmoniat kuin bassot. Kanteleen tukena kuullaan paljon reggaesta ja dub-musiikista tuttuja rytmejä, ja levy on temaattisesti yhteneväinen, rakentaen hypnoottista kanteletaiteilija Maija Kauhasen kanssa. Kauhanen oli osa Kalkunin Runorun-yhtyettä, joka julkaisi Tii ilo -albumin vuonna 2015. Kalkunin uuden Stoonia Lood – Stories of Stonia -albumin soinnillinen monipuolisuus muodostuu elektronisten elementtien, akustisten soitinten, Kalkunin sielukkaan laulun ja arkistoäänitteiden vuorovaikutuksesta ja yhteissoinnista. Erilaisia musiikillisia elementtejä käsitellään ja yhdistellään hienovaroen, ja taiteellinen lopputulos on tyylikäs, mielenkiintoinen ja viimeistelty. Kanteleen rooli albumilla vaihtelee solistisesta soitannasta sointiväreillä musiikin sävyttämiseen. Kalkunin tuttu, rytmikäs sulkusoitto muun muassa Mu Välläkoolõmisõ Pääl Kiil -kappaleessa esittelee kanteleen menevämpää puolta siinä missä Suur Tamm -kappaleessa kantele toimii efektinomaisena sointikuvan värittäjänä. Stoonia Lood – Stories of Stonia on albumi, jonka musiikki ei taivu taustamusiikiksi vaan vaatii ja ansaitsee läsnäolevaa kuuntelua. Yhtäällä Kalkunin musiikki vyöryy pakahduttavana virtana kuulijan päälle, ja toisaalla antaa kokijansa kellua eteerisen maalailevissa maailmoissa. Vaikken ymmärräkään viron enkä võron kieliä ja siten kappaleiden sanoitukset ja niiden kätkemät merkitykset jäävät itseltäni kielimuurin toiselle puolen, pystyy Kalkunin tulkinnasta aistimaan lyriikoiden merkityksellisyyden hänelle itselleen. Kalkun elää laulamaansa tarinaa herkän kokonaisvaltaisesti, ja juuri tämä tunneyhteys artistin ja hänen esittämänsä musiikin välillä koskettaa myös kuulijaa syvältä.
31 mielenmaisemaa. Kappaleet toistavat usein alussa esiteltävää ideaa, jossa sävellaji tai edes pohjasävel ei vaihdu, vaan teema esitellään alussa ja sitä varioidaan kappaleen edetessä. Tropikantele on mainio esimerkki siitä, miten kanteleella voidaan luoda mielleyhtymiä ”pohjoisen eksotiikan” lisäksi melkenpä mihin tahansa päin maailmaa. Mielleyhtymiä Mervi Yli-Vainio: Luontoääniä Sävellyksiä kotija konserttikanteleelle IMU-Inkoon musiikki teksti H anna r yynänen Luontoääniä-nuottivihko sisältää kantelepedagogi ja säveltäjä Mervi Yli-Vainion kotija konserttikanteleelle säveltämiä, luonnosta innoituksensa saaneita teoksia. Nuottivihkon sävellykset ovat syntyneet vuosien saatossa Yli-Vainion opetustyön myötä ja vihkon alkusanoissa Yli-Vainio kuvaakin oppaan sisältöä nimenomaan pedagogiseksi oppimateriaaliksi. Teokset sopivat musiikkikouluja musiikkiopistotasoisille soittajille, ja Yli-Vainio kertoo ohjelmiston olevan Sävellyksiä kotija konserttikanteleelle Mervi Yli-Vainio IMU-N 2318 Tervetuloa mukaan luontoaiheisten kappaleiden maailmaan! Luonto inspiroi monella tapaa soittamaan; kauneudellaan, äänillään, vaihtuvilla vuodenajoilla. Tämä nuottikirja sopii soittokirjaksi musiikkikouluja musiikkiopistotasoiselle soittajalle, kappaleita löytyy joka tasolle. Ne houkuttelevat etsimään tunnelmia ja hiomaan erilaisia tekniikoita. Mukana on lisäksi yksi haastavampi etydi ja yksi sävellys kanteletriolle sekä kantele-harmonikka-duolle. Nuottivihossa on 19 kappaletta, ja sävellyksiä löytyy sekä kotiettä konserttikanteleelle. luodaan musiikin lisäksi myös kappaleiden nimillä. Sammalkallion soittamana kantele saa levyllä monipuolisia sävyjä, ja se kuulostaa välillä ihan joltain toiselta kielisoittimelta. Äänimaailman elektroniset elementit sulautuvat akustisen kanteleen kanssa meditatiiviseksi kokonaisuudeksi, ja levyn äänisuunnittelu on modernia. Kanteleen dominoimalle instrumentaalilevylle sopisi toisaalta aivan hyvin myös vokalisti tuomaan lisää tasoja ja tarinallisuutta.
KANTELE 1/24 32 suunnattu erityisesti klassisen musiikin soitossa käytettävien soittotekniikoiden harjoittelemiseen. Samaan hengenvetoon säveltäjä kuitenkin toteaa, ettei mikään sulje pois sitä, etteikö kappaleita voisi soittaa ihan kuka vaan. Luonto inspiroi soittajaa monin eri tavoin ja nuottivihkon 19 sävelteosta johdattelevatkin soittajansa muun muassa lumimyrskyn tuiskeeseen, villihevosten matkaan sekä keväisen tulppaanivalssin pyörteisiin. Nuottien yhteyteen on kirjoitettu soittajan tueksi sekä soiton elävöittämiseksi mielikuvarikkaita kuvauksia kussakin kappaleessa tavoiteltavasta tunnelmasta. Erityisesti nautin siitä, että nuottivihkon materiaali jättää myös paljon vapauksia tulkitsijalleen ja kannustaa omaan luovuuteen ohjelmiston parissa työskenneltäessä. Sooloteosten lisäksi nuottivihko sisältää kaksi yhtyesovitusta; yhden kanteleelle ja harmonikalle sekä toisen konserttikanteletriolle. Erityismainintana haluaisin nostaa esille nuottivihkon vangitsevan kansitaiteen ja kuvitukset. Ne on loihtinut Japanissa työskentelevä Enewald, ja hänen eläinpiirroksensa täydentävät nuottivihkon sävellysten maailmaa oivallisesti. Luulisin, että jokainen kantelepedagogi samaistuu siihen iloon, jota tunsin kuullessani uuden, nimenomaan kanteleelle sävelletyn opetusmateriaalin julkaisusta. Aivan erityisesti ilahduin kotikanteleelle sävellettyjen teosten merkittävästä roolista tällä julkaisulla. Koska vastaavia opetusmateriaaleja ilmestyy niin harvoin, tarjoaa Luontoääniä-nuottivihko arvokasta ja tarvittavaa sisältöä kantelepedagogien käytettäväksi.
33 Kesän 2024 kanteleleirit l aHden 49. valtakunnallinen kanteleleiri 21.?26.7.2024 Siikaniementie 210, 16730 Kutajärvi Finn-Kanteleet ry järjestää kanteleleirin Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa. Leirin ohjelmaan kuuluu päivittäin yksityistunti sekä kanteleorkesteritunti suurkanteleella ja/tai 5-kielisryhmä sekä muuta yhteistä toimintaa. Orkesterit ja 5-kielisryhmät jaetaan tasoryhmiin. Leiri sopii erinomaisesti niin aloittelijoille, harrastajille kuin ammattilaisillekin. Leiri on suunnattu pääasiassa suurkanteleen soittajille, mutta myös pienkanteleilla voi osallistua. Kaikille tunneille tarvitaan oma soitin. Leirin ilmoittautumismaksu on 30 € ja leirimaksu alle 12-vuotiailta 425 € ja yli 12vuotiailta 465 €. Sisarusalennus on 30 €. Perusleirimaksu sisältää opetuksen, majoituksen 2-4 hengen huoneissa, täysihoidon sekä ohjatun vapaa-ajan toiminnan. Leirille on mahdollista osallistua myös päiväleiriläisenä, jolloin leirimaksu on 290 € (30 € + 260 €), ja siihen sisältyy perusleirimaksuun kuuluvat oppitunnit ja ohjattu vapaa-ajan toiminta. Ruokailut eivät kuulu päiväleirimaksuun. Tarkemmat esittelyt leirin sisällöstä ja leirin ilmoittautumislomake löytyvät Finn-Kanteleiden Facebook-sivuilta. Ilmoittautumislomakkeen voi myös pyytää sähköpostitse Aino MeisalmiMinkkiseltä. Ilmoittautuminen päättyy 12.5.2024 ja ilmoittautumismaksu (30 €) tulee olla silloin maksettuna. Kysy lisää: Aino Meisalmi-Minkkinen, aino.meimi@gmail.com www.facebook.com/finnkanteleet www.finn-kanteleet.fi n iittylaHden Musiikkileiri 9.-16.6.2024 Niittylahdentie 297, 82220 Niittylahti Niittylahden musiikkileiri on PohjoisKarjalan musiikkiyhdistys ry:n järjestämä, lapsille ja nuorille suunnattu harrastusja vapaa-ajan leiri, jonka keskeinen tavoite on tarjota kesäkaudella laadukasta ja monipuolista musiikinopetusta vasta-alkajista edistyneisiin. Musiikkileirillä opetusta on tarjolla 21 eri instrumentissa ja kantele on yksi niistä. Kanteletta leirillä opettaa Heta Laakkonen. Leirihinnat: Yöleiri 395 € (sis. 6 soittotuntia 30 min, yhteismusisointi, vakuutus, konsertit, ohjattu vapaa-aika, ruokailut ja majoitus) Päiväleiri 305€ (sis. 6 soittotuntia 30 min, ryhmät, vakuutus, konsertit, ohjattu vapaa-aika, lounas & päivällinen) Lisämaksusta voit valita lisäksi pidennetyn soittotunnin, sivuinstrumentin, bändin, muhapajan ja tanssin. Sisaralennus -50 € Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: https://musiikkiyhdistys.yhdistysavain.fi/ niittylahdenmusiikkileiri@gmail.com Instagram ja Facebook: @soivaniittylahti
KANTELE 1/24 34 Alle 18-v soitonopetus ilman majoitusta 260€ Täysihoito (sis. majoitus, ruokailut) huonetyypistä riippuen: Soitonopetus 450-480€ Musiikkiteatteri/laulunopetus 530-570€ 1 hh lisämaksu 50€ Opistolla majoittuvien perheenjäsenten täysihoitohinnat samassa huoneessa: Alle 14-vuotias 40€/pvä tai 250€/leiri Aikuinen 70€/pvä tai 450€/leiri Tarkemmat hintatiedot: Karstulan Evankelinen Opisto, 014 5252 200, kansanopisto@keokarstula.fi Ilmoittautumiset 15.5.2024 osoitteeseen kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi k ansanMusiikkijuHla s oMMelon kan telekurssi 24.–27.6.2024 Sommelon kantelekurssilla opetellaan soittamaan omasta päästä kuten paimenet kuunaan. Perehdymme improvisaatioon ja omien mielialojen musiikilla kuvaamiseen. Opettelemme myös kanteleensoittajilta tallennettuja paimensävelmiä ja teemme niistä omia versioita ja tulkintoja. Kurssi sopii kaikille improvisaatiosta kiinnostuneille soittotaustasta riippumatta ja osallistua voi kaikenkokoisilla kanteleilla. Opettajana toimii kanteletohtori Arja Kastinen Kurssin hinta: 250€ Lisätietoa mm. majoituksesta ja ruokailuista sekä tarkempi aikataulu: sommelo.net/kurssit/ 050-3093829 Maari Kallberg info@sommelo.net P äivölän k anteleleiri 17.–20.6.2024 Päivöläntie 52, 37770 Tarttila, Valkeakoski Päivölän kanteleleiri on neljäpäiväinen lapsille ja nuorille suunnattu kesäleiri, jonka teemana on tänä vuonna Disney-hahmot. Leirillä soitetaan erilaisissa ryhmissä ja pidetään hauskaa musiikin parissa. Leirille ovat tervetulleita kaikenkokoisten kanteleiden soittajat tasosta riippumatta. Leirin hinta on 225 € sisältäen majoittumisen (2-3 hh) sekä kaikki päivän ruokailut (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Leirille osallistuvan vanhemman/huoltajan hinta on 40 €/vrk, yht. 120 € (sis. majoituksen ja ruokailut) Yhteystiedot: Leirin sisältö: Liisa Lilvanen-Pelkonen, liisa.lilvanen@gmail.com, puh. 0400 898 455. Käytännön asiat ja majoitus: Päivölän opiston toimisto, toimisto@paivola.fi, puh. 03 233 2200. Ilmoittautumislomake löytyy Päivölän verkkosivuilta kohdasta Lyhytkurssit. Ilmoittautuminen viimeistään 2.6.2024. k arstulan 49. M usiikkileiri 3.-10.7.2024 Karstulan Evankelinen Opisto, Kokkolantie 12, 43500 Karstula Musiikkileiri soveltuu kaikille musiikista, soittamisesta ja/tai laulamisesta kiinnostuneille, niin vasta-alkajille kuin edistyneimmille. Leirillä opiskelijoilla on mahdollisuus oppia ja harjoitella laulua, soittoa sekä esiintymistä musiikin ammattilaisten johdolla. Leirimaksut (opetus ilman majoitusta/ ruokailua): Laulunopetus tai musiikkiteatteri 420€ Soitonopetus 370€
35 k uHMon 54. kaMariMusiikki ja Musiikki kurssit 14.-27.7.2024 Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin yhteydessä järjestetään musiikkikursseja 14.-20.7. ja 21.-27.7. Mestarikursseilla annetaan yksityisopetusta 5 x 45 min. Kanteleensoiton opettajana toimii Eija Kankaanranta. Soolokanteleohjelmiston lisäksi voit tutustua kurssilla elektroakustiseen musiikkiin ja äänenmuokkaukseen. Voit myös osallistua Thomas Florion esiintymisvalmennukseen. Yksityisopetuksen mestarikurssi 565 € Thomas Florion esiintymisvalmennus: yleisöluento 25 €/hlö, henkilökohtainen valmennustunti 90 €/hlö, luento ja 1 henkilökohtainen valmennustunti 110 €/hlö Maksut sisältävät opetuksen, pääsyn konsertteihin, täysihoidon ja majoituksen (7 yötä). Tiedustelut: music.courses@kuhmofestival.fi Puh. 044 586 1634 kuhmofestival.fi/musiikkikurssit/kurssiesittely/ k ansainvälinen kantelekurssi k ouvolan s iPPolassa 6.-10.8.2024 Viisikielisen kanteleen soitonopettajakurssi Kantelekurssi, kaikki kanteleet. Ryhmätunnit ja yksilöopetus. Ohjelma muotoutuu osallistujien tarpeiden mukaan! Opetuksen hinta 200e/ osallistuja. Lisätiedot: Kulttuuriyhdistys Antares ry, opettaja Minna Raskinen, minna@minnaraskinen.com, p. 050 5003584.
KANTELE 1/24 36 Yhtä merkittävänä yhteisönä erityisesti opiskelijaelämän päätyttyä olen kokenut Kanteleliiton yhteensaattaman kanteleväen, ympäri Suomen, ja kauempaa! Joka toinen vuosi kokoontuminen kantelekilpailun ja KanteleKimaran merkeissä, ja tulevaisuuden traditiona Kanteleen päivä syyskuussa ovat esimerkkejä upeista tapahtumista, joissa tavata kollegoja, opettajia, soitinrakentajia ja kanteleensoiton harrastajia, vaihtaa ajatuksia ja tietenkin soittaa yhdessä. Kantele-lehden tekoa sain vuoden verran harjoitella upean työryhmän kanssa; Puheenjohtajan palsta Ilolla tervehdin teitä, rakkaat kanteleensoittajat, kanteleenrakentajat ja moninaiset kanteleen ystävät! Käsikynkkäni kanteleen kanssa alkoi Ilomantsin kanteleleiriltä, jatkui Itä-Helsingin musiikkiopiston kautta Helsingin konservatoriolle, Metropolia Ammattikorkeakouluun ja Sibelius-Akatemialle. Monelle musiikin ammattilaiselle pitkä koulutuspolku on tuttu, ja opiskeluvuosien aikana solmitut kollegiaaliset ja ystävyyden siteet jatkuvat koko uran ja elon ajan.
37 toivotan uudelle päätoimittajalle menestystä tämän monelle rakkaan julkaisun parissa. Ilolla ja ylpeydellä otin vastaan Kanteleliiton puheenjohtajuuden. Kiitän edellisiä puheenjohtajia kaikesta merkittävästä työstä, jota olette kanteleen ja kulttuurin eteen tehneet! Monenlaisen kulttuurin läsnäolo on ollut elämässäni aina itsestään selvää, elinehto ja edellytys ylipäänsä tehdä mitään. Kulttuurin olemassaolon puolesta taistelu tuntuu joka kerta absurdilta, mutta aina vaan tärkeämmältä. Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto on 11.3.2024 julkaistulla kannanotolla vedonnut maan hallitukseen, että määrärahaleikkaussuunnitelmat jätettäisiin tekemättä: ”On selvää, että valtiontalouden iso kuva ei ratkea tästä suunnasta [kulttuurista] säästämällä. Käy ikävä kyllä päinvastoin – Suomi menettää kasvun mahdollisuudet, joita se kipeästi tarvitsee. Lisäksi kansalaiset voivat huonommin ja yhteiskunnastamme tulee epävakaampi ja turvattomampi.” Taideneuvosto muistuttaa kulttuurin konkreettisista hyödyistä, niin talouden, hyvinvoinnin kuin turvallisuuden saralla: ”Sivistynyttä, lukutaitoista ja omasta kulttuuristaan myönteisellä tavalla ylpeää kansakuntaa on huomattavasti vaikeampi horjuttaa esimerkiksi informaatiovaikuttamisella tai muilla vihamielisillä aikeilla.” Moniääninen, erityinen, kokeileva, inspiroiva, ajatuksia herättävä ja monipuolinen kulttuuri tarvitsee aina myös julkista rahoitusta, jonka tuotto-odotukset lasketaan kvartaalitalouden lainalaisuuksien sijaan pidemmällä tähtäimellä ja yleisenä parempana olona. Pidetään itsestämme, toisistamme ja soittimistamme huolta! e MMa k untsi Kanteleliiton puheenjohtaja 37 Kulttuurin olemassaolon puolesta taistelu tuntuu joka kerta absurdilta, mutta aina vaan tärkeämmältä. ”
KANTELE 1/24 38 Kanteleliiton uutiset Kanteleliiton hallitus vuodelle 2024 Kanteleliiton hallitus vuodelle 2024 valittiin tammikuussa. Puheenjohtajaksi valittiin Emma Kuntsi, ja hallituksen jäseniksi Hanna Ryynänen (vpj.), Satu Sopanen-Helisalo (vpj.), Susanna Heinonen, Senni Heiskanen, Henna Hihnala, Jane Ilmola, Eija Kankaanranta, Noora Laiho, Zipora Ogola, Makiko Oba ja Erkki Okkonen. Kutsu kevätkokoukseen Tervetuloa Kanteleliiton kevätkokoukseen lauantaina 27.4.2024 klo 16.00 liiton toimistolle (Hämeentie 34 D, Helsinki) tai etänä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, käsitellään sääntömuutosehdotukset ja keskustellaan liiton tulevista tapahtumista, kuten kantelekilpailusta, KanteleKimarasta ja Kanteleen päivästä. Ilmoittaudu mukaan keskiviikkona 24.4.2024 mennessä kokoustarjoilujen varaamiseksi sekä mahdollisen etäyhteyslinkin lähettämistä varten. Kanteleliiton vuokrasoitinten haku lukuvuodelle 2024–2025 Hae vuokralle kotikanteletta tai konserttikannelta Kanteleliitolta! Haku alkaa 1.5.2024 ja päättyy 31.5.2024. Kanteleliitolla on viisi kotikanteletta ja kaksi konserttikannelta, jotka vuokrataan Kanteleliiton jäsenille lukuvuodeksi 2024– 2025. Kotikanteleet arvotaan hakijoiden kesken. Konserttikanteleet vuokrataan hakijoiden soittonäytteiden perusteella. Katso tarkemmat tiedot Kanteleliiton nettisivuilta www.kantele.net.
39 Nuottiliite toimittanut H anna r yynänen Nuottiliitteessä esitellään kaksi Mervi YliVainion säveltämää teosta, Tulppaanivalssi sekä Huuhkaja. Teokset tarjoavat makupaloja Yli-Vainion uuden Luontoääniä-nuottivihkon annista. Mervi Yli-Vainio on klassisen musiikin koulutuksen saanut kanteleensoittaja ja kanteleensoiton opettaja. Hänen uusi nuottivihkonsa sisältää sävellyksiä kotija konserttikanteleelle, ja voit lukea lisää tästä nuottijulkaisusta tämän lehden julkaisuesittelytpalstalta.
KANTELE 1/24 44 R itva Kangas oli veteliläinen kanteleensoittaja, kanteleystävä, jonka rakkaus kanteleisiin ja musiikkiin kulki mukana koko hänen elämänsä ajan. Kantele tuli Ritvan elämään jo lapsena, sillä hänen isänsä oli kanteleenrakentaja Leander Laasanen. Perhe asui Vetelissä Heikkilän kylällä Laasasten kotitalossa nimeltään Kotiranta. Kanteleenrakentamisen taitoa Ritva sai nähdä isänsä kautta, joka työskenneltyään päivät suksitehtaassa keskittyi kanteleisiin toisena työnään. Aikakauden kuuluisimmat kantelepelimannit Eino Tulikarista Toivo Venetjokeen tulivat Ritvalle tutuiksi heidän käydessään Laasasen luona kanteleita teettämässä. Myös Paul Salminen teetätti puuosia Laasasella. Ritvan veljen Kullervon poika Jussi jatkaa kanteleenrakentamisen perinnettä Vetelissä. Ritva oli musikaalinen ja taiteellinen ihminen, ja kanteleensoiton lisäksi hän harrasti myös maalausta. Ritvalla oli absoluuttinen sävelkorva, ja hän viritti kanteleet itse ilman apukeinoja. Hän osasi muistinvaraisesti valtavan määrän Ritva Kangas 6.12.1931-19.11.2023 itsesävellettyjä kappaleita, joita hän kirjoitti ylös nuottikirjaksi lapsenlapsilleen. Ritva soitti erikokoisia kanteleita, mutta spesialiteettina oli hänen isänsä rakentama veteliläinen 7-kielinen kantele, jota kuvataan myös Vetelin vaakunassa. Ritva piti tätä kantelemallia esillä, ja opetti myös lapsiaan soittamaan sitä muiden kantelemallien ohella. Myös hänen lapsenlapsensa ovat kantelemuusikoita ja opiskelevat musiikkia muun muassa Sibelius-Akatemiassa. Lapsenlapset ja heidän musiikkiharrastuksensa olivat Ritvalle erittäin tärkeitä, ja suvun musiikkiperintö jatkaa kulkuaan uusien sukupolvien kannattelemana. Lapsena Ritva opetteli soittamaan kanteletta pääosin itse. Vasta kun häntä pyydettiin esiintymään 13-vuotiaana koulun juhlassa, isä opetti häntä. Tästä alkoi pitkä ura esiintymisiä läpi elämän erilaisissa tilaisuuksissa, yhtenä viimeisimmistä Vetelin Suomi 100 -itsenäisyyspäiväjuhlassa. Ritva Kangas kävi 1950-luvun alussa myös kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren tunneilla Helsingissä ollessaan ensimmäisessä työpaikassaan terveydenhoi
45 tajana. Katajavuoren tunneilla soitettiin Paul Salmisen sovituksia ja Ritva oppi soittamaan kanteletta sen pitkältä sivulta perinteisen lyhyen sivun lisäksi. Ritva improvisoi ja soitti omia kappaleitaan, joskus myös hetkessä syntyneitä. Luonnosta tuli paljon inspiraatiota. Ritva soitti korvakuulolta, ja hänen ohjelmistonsa oli hengellisiä sävelmiä ja kansanlauluja, laulaen ja itseään säestäen. Tutustuimme Ritvan kanssa Kaustisen festivaaleilla monta vuotta sitten, ja oli ainutlaatuista saada tuntea näin merkittävä henkilö ja kuulla kanteleen historiasta. Pidimme yhteyttä myös festivaalien välissä ja kirjeet osoitettiin Kanteleystävälle! “Mun kanteleeni kauniimmin, taivaassa kerran soi” Kiitollinen ja onnellinen kanteleystävyydestä Ritvan kanssa Sanni Virta Ritva Kangas Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla 2018. Kuva: Pasi Virta
KANTELE 1/24 46 Kanteleliiton jäsenedut Kantele-lehti kotiin postitettuna kolme kertaa vuodessa. Lehti on paras tapa seurata suomalaista kantelekulttuuria, lukea juttuja ja uutisia ja pysyä mukana Kanteleen maailmassa! Ilmoitukset Kanteleliiton yhdistysjäsenten leireistä ja koulutustapahtumista maksutta Kantele-lehdessä Kanteleliiton lainakanteleet maksuttomaan lainakäyttöön. Lisäksi vuokrattavissa kotikanteleita. Vapaa pääsy Kansainvälisen kantelekilpailun kaikkiin konserttehin. Alennuksia ja etuja Tampereen Musiikki -soitinkaupasta sekä Inkoon Musiikista. Ilmaista rivi-ilmoitustilaa Kantele.netin Kanteletori-palstalla. LEHTI ILMOITUKSET LAINAKANTELEET KONSERTTEJA ALENNUKSIA KANTELETORI JÄSENMAKSUT Liity Kanteleliiton jäseneksi täyttämällä jäsenhakemus osoitteessa www.kantele.net/kanteleliitto/liity Henkilöjäsen 35 € Perhejäsen 5 € (samassa taloudessa henkilöjäsenen kanssa asuva) Yhteisöjäsen 60 € Kannatusjäsen, henkilö min 60 € Kannatusjäsen, yhteisö min 100 € Kanteleliitto on perustettu vuonna 1977 ja sen tehtävänä on edistää laaja-alaisesti kanteleharrastusta, -rakennusta, -musiikkia ja olla soittajien, säveltäjien, sovittajien, tutkijoiden ja muiden alasta kiinnostuneiden tahojen yhdyssiteenä. Kanteleliitto julkaisee Kantele-lehteä ja Kantele.net -sivustoa.
47 Kanteleen päivää 2024 vietetään juhlaseminaarilla lauantaina 14.9.2024 Helsingissä. Järjestätkö paikkakunnallasi Kanteleen päivän tapahtuman? Ilmoita tiedot tapahtumakalenteriin: mail@kantele.net