2 Viikko 34-35/2020 Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä • Wotkin’s Tehtaanmyymälä Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus WoTkIn’s myymäläT ja PalvEluTIskIT www.wotkins.fi 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi barre teatteriklovneria YKI-kurssit elektronisen musiikin tuotanto roiskemaalauksen perhekurssi glittermeikki kuvankäsittely ja taittotyöt kasvatustieteet espanjaa etänä uusi opistotalo Runeberginkatu 22–24 aikaa ota itsellesi SalsaStudio | Käenkuja 3 aC | 00500 Helsinki www.salsastudio.fi/helsinki Latinalaisia sooloja paritanssitunteja aikuisille salsa, bachata, kizomba, reggaeton, afro, dancehall jne. Tervetuloa kokeilemaan kaikkia tunteja edullisesti vain 5€/h tutustumisviikollamme 31.8.-6.9.2020! Tervetuloa! Tutustu aikatauluun verkkosivuillamme. Tarjolla on tunteja aikuisille, lapsille ja nuorille. Löydä oma lajisi ja ilmoittaudu mukaan! Kallion Naisvoimistelijat ry:n syyskausi alkaa elokuussa 29.8.2020! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kallionnaisvoimistelijat.com Kallion Naisvoimistelijat ry kallionnaisvoimistelijat kallionnaisvoimistelijat@outlook.com 045 347 5580 Päivystysajat: kallionnaisvoimistelijat.com Lapset ja nuoret Jumppakerho Satujumppa Kid-Mix Jumpat Kuntojumppa Pilates Kehonhuolto Asahi Tanssilla ja venyttelyllä kuntoon Tanssitunnit Afrikkalainen tanssi Baila! Itämainen tanssi Musikaalitanssi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Edullisesti Edullisesti ihanan helppoja ja ihanan helppoja ja ilmaa puhdistavia ilmaa puhdistavia viherkasveja viherkasveja alk. alk. 10€ 10€ Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 4/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Misse Universum 2020 Misse Universum 2020 Sisu Sisutar Sisu Sisutar on kaunein on kaunein Korona-ajan tassuterapeutit Kissoista iloa ja lohdutusta surun keskellä Täsmäruokia jokaiseen ikään ja vaivaan Ota osaa kilpailuun Nyt haetaan Nyt haetaan söpöintä söpöintä kissaa! kissaa! Tässä uusi rotu USA:sta Suloinen Suloinen minuet minuet MUISTA! Proteiinia lihansyöjälle 3/2020 7,20 Puukieli yllätti eläinlääkäritkin GEENITESTI kertoo hevosen taipumukset Suomenhevosen varassa on ollut maanpuolustus ja hyvinvointi Hevosen kaunis silmä altis tapaturmille LEIRIKESÄ LEIRIKESÄ toteutuu toteutuu sittenkin sittenkin Sinebrychoffin hevoset kuvattu vetonaula Hevostapahtumilla kurja kesä
19. elokuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 14 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +21°C Lounaistuulta 2m/s Sateen mahdollisuus 25% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Kaupunkiympäristön väki kokonaan Kalasatamaan Heinäkuu oli museokortin käytön ennätyskuukausi SIVU 8 Pöllölaakso muuttaa – MTV:n uusi koti rakennetaan Vallilaan MTV:n mediaperheen koti, tutummin Pöllölaakso, on ollut ikoninen tvja lähetystoiminnan keskus – suomalaisen tv-historian näyttämö – jo vuosikymmenien ajan. Nyt Pöllölaaksolle on löytynyt uusi koti. Vallilan Konepajan alueelle rakennetaan uudet, monipuoliset ja ympäristöystävälliset tilat, jotka toimivat MTV:n laajan viihde-, draama-, urheilu-, uutisja ajankohtaisohjelmatarjonnan kotina. Yli 60-vuotisen historiansa aikana MTV on kasvanut pienestä tv-yhtiöstä kaikkien suomalaisten tuntemaksi mediataloksi. MTV:n mediaperheeseen kuuluvat nykyään vapaasti katsottavat tv-kanavat MTV3, Sub ja AVA, maksuton suoratoistopalvelu mtv, maksullinen C More -suoratoistopalvelu ja C Moren maksu-tv-kanavat. Lisäksi MTV tuottaa vuosittain Suomen suurimman yhteiskunnallisen keskustelutapahtuman, SuomiAreenan, yhteistyössä Porin kaupungin kanssa, ja MTV Uutisilla pyörähtää käyntiin 40. toimintavuosi. Kallion kävelyfestivaali juhlii ja avaa uuden Hämeentien Kaupunkiympäristön toimialan kaikki palvelut muuttavat saman katon alle Kalasatamaan. Uuden toimipisteen osoite on Työpajankatu 8. Muutot tapahtuvat porrastetusti siten, että kaikki toimialan palvelut ovat siirtyneet vanhoista toimipisteistä Työpajankadulle 18. syyskuuta mennessä. Toimipiste tulee olemaan lähes kaikkien 1700 toimialalla työskentelevien työpaikka. Aikaisemmasta virastorakenteesta johtuen toimialan palvelut ovat sijoittuneet?eri puolille Helsinkiä. Sijoittamalla toiminnot saman katon alle on haluttu tiivistää toimialan palvelujen välistä yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua. SIVU 6 Havainnekuva MTV:n uudesta toimitilasta. Kuva: NCC 8 Kallion kävelyfestivaalilla on takanaan erikoinen kevät. Lopetettavaksi tuomittu festivaali pelastui onnekkaasti ja jatkaa toimintaansa. Kesän ja syksyn aikana Kallion kävelyfestivaali on herättänyt myös huomiota siinä määrin, että festivaalia on esitelty Ylen-kanavilla ja kuvattu kansainväliseen dokumenttielokuvaan. Festivaalin saamilla huomioilla on syynsä, sillä syyskuun 1. päivänä Kf järjestää toimintansa 500. tapahtuman. Sitä juhlistaa Sörkan taidekävely: Paskatorni ja Hanhiparvi. Kävely alkaa klo 13, osoitteesta Porthaninkatu 3. Liput 5 euroa (käsiohjelma). Kf tuo yhdessä Ebenser-säätiön kanssa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 13.9. klo 15 Kallioon. Ohjelmassa on ”Kallion koulutie” -kävely. Opastettu kierros kertoo Kallion varhaiskasvatuksen – ja koulutoiminnan historiasta. Lähtöpaikka on Toinen linja 17. Kierrokselle on vapaa pääsy. Osallistujia pyydetään kuitenkin varmistamaan ajankohtainen koronarajoitustilanne. Kallion kävelyfestivaali on myös vahvasti esillä syksyn Helsingin kävelyfestivaaleilla. Festivaali ohjelmassa on muu muassa kaksi kansainvälistäkin huomiota herättänyttä Aki Kaurismäen -elokuvien kuvauspaikkoja esittelevää kierrosta sekä Kallionja Helsingin rikoshistoriasta kertova ”Juopottelua ja muita rötöksiä Kalliossa” -kävely. ”Pillereitä ja silkkiä” -kierros esittelee puolestaan Vallilan teollisuusalueen historiaa ja ”Kansallisromantiikka ja rationalismia” -kierroksella esitellään Kallion -arkkitehtuuria. Sunnuntaina 6.9. klo 15.00 Kallion kävelyfestivaali suuntaa askeleensa uudelle Hämeentielle. ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan” -kävely kertoo Hämeentien historiasta 1700-luvulta tämän päivän Hämeentien muutoksiin saakka. Kierroksella nähdään paljon ainutlaatuisia kuvia kadun historiasta. Kävely on samalla ensimmäinen tapahtuma uudistetulla Hämeentiellä. Tarkemmat ohjelmatiedot Kf:n ohjelmasta Helsingin kävelyfestivaaleilla löytyvät osoitteesta www. kfkkv.fi, liput maksavat 12 euroa. Sunnuntaina 6.9. Kallion kävelyfestivaali avaa uuden Hämeentien. Kuva: HKM.
4 Viikko 34-35/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14/2020 YLEISÖNOSASTO Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ari Maarnela Asuntokaupan volyymi palautui lähes ennalleen K esäkuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät palautuivat lähelle viime vuoden kauppamääriä. Vanhoja asuntoja myytiin Suomessa kesäkuussa 1,1 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella vanhojen asuntojen kauppa kävi jopa viime vuotta vilkkaammin. Mökkikauppa on käynyt vilkkaana koko alkuvuoden ja kauppamäärät ovat kasvaneet koko maan tasolla 40 % edellisvuodesta. Vanhoja asuntoja myytiin kesäkuussa 1,1 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–kesäkuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 11,7 % vähemmän kuin viime vuonna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat kesäkuussa Vantaalla 8,1 %, Tampereella 1,2 %, Jyväskylässä peräti 32,8 %, Oulussa 6,4 %, Joensuussa 17,9 % ja Kouvolassa 11,3 %. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa Helsingissä 6,9 %, Espoossa 19,4 %, Turussa 8,9 %, Lahdessa 2,9 %, Kuopiossa 7,2 %, Porvoossa 12,5 % ja Porissa 5,3 %. Vanhojen asuntojen myyntiajat pitenivät 11 päivää (11,7 %) edellisvuoden kesäkuuhun verrattaessa. Pääkaupunkiseudulla myyntiajat kuitenkin lyhenivät vuodentakaiseen verrattuna: kerrostaloja rivitaloasunnot kävivät kaupaksi noin 6 päivää edellisvuotta lyhyemmässä ajassa ja omakotitalojen myyntiajat puolestaan lyhenivät peräti 16 päivällä. Yksi syy pääkaupunkiseudun lyhentyneiden myyntiaikojen taustalla on myyntiin tulleiden kohteiden määrän merkittävä vähentyminen maalis-toukokuussa. Eli voidaan puhua tämän osalta koronavaikutuksesta, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo. Koronakevät innosti suomalaiset mökkikaupoille ja vanhojen loma-asuntojen kauppamäärät kasvoivat vuoden 2020 ensimmäinen vuosipuoliskon aikana merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maan tasolla mökkikauppojen määrä kasvoi 40 % edellisvuodesta ja mökkikauppoja onkin tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo lähes 2 000 kpl. Toukokuussa 2020 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2020 lopussa 101,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,8 %. Kotitalouslainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) Oudolta tuntuu Toimistodiktaattorien esteettiset visiot sotivat käytännöllisyyttä vastaan On varsin erikoista, että Posti nostaa postimerkkien hintaa, kun eri ihmiset eivät lähetä enää kirjeym. muuta postia. Ollessani kansakoulussa, niin siellä puhuttiin ”kysynnän ja tarjonnan laista”, jonka mukaan kysynnän vähetessä hinnat pienenevät. Kysynnän taas noustessa hinnat kohoavat, joten sopinee kysyä, missä Postin johtotason henkilöt ovat koulutuksensa saaneet. Ei ihme jos Postin toiminta menee nurin, kun ei järki päätä pakota. Lassi Tiittanen Noin viikko sitten erään asuinalueen laajalle kävelykadulle saatiin asvalttipinta, jolla oli jokaisen hyvä liikkua niin kävellen, pyörällä, lastenvaunujen kanssa kuin vaikka pyörätuolilla tai rollaattorilla. Kului kolmisen päivää, ja sitten työmiehet kävivät repimässä keskelle katua pitkän ja leveähkön montun. Nyt kyseisessä montussa on karkeaa hiekkaa alle katutason verran. Se vaikeuttaa kaikkien liikkumista. Kukaan lähitalojen asukkaista ei valittanut kävelykadun asvalttipinnasta. Kukaan kulkijoista ei varmastikaan ajatellut, että: ”Onpa harmi, ettei keskellä tätä katua ole hiekkadyyniä tai esteettisiä koristelaattoja tai mukulakiviä.” Ainoa, joka tuollaisen poikkeaman niin sanottua puuttumista on osannut kaivata, on joku suunnittelija jossain toimistossaan kalliiden ja hienojen piirustustensa takana. Hän ei varmaan koskaan kävele kyseisellä kadunpätkällä, mutta voi loppuelämänsä taputella itseään selkään siitä uniikista esteettisestä ideasta, joka käytännössä ja hänen tuon taivaallista välittämättä aiheutti muutamalle ihmiselle nyrjähtäneen nilkan ja sai pari ikääntynyttä kaatumaan ja lyömään päänsä. Paula Puolakka, FM (aateja oppihistoria), beatrunoilija ja kirjoittaja Vieraslajeista Onko tiikeri enemmän vieraslaji kuin hyttynen? Ensimmäisessä kokeessa päästettiin tiikeri kävelemään vapaasti Helsingin kaduille ja se pärjäsi oikein hyvin. Riitti vettä ja riitti ruokaa. Miksi niitä enää sitten turhaan Korkeasaaressa säilömään ja kalliilla ruokkimaan? Tästä tiikerit oppivat, että eläintarha ei ole niiden oikea koti. Toisessa kokeessa päästettiin hyttynen sisälle olohuoneeseen – ja se tapettiin heti. Tästä hyttyset oppivat, että ihmisten olohuone ei ole niiden oikea koti. Entä olenko minä itse sitten vieraslaji. Kävelin tässä eräänä kesäisenä yönä Hakaniementorin poikki, kun vastaani tuli ryöstäjä. Hän sanoi, että rahat tänne. Sanoin ryöstäjälle, että taskussani on tuhat euroa. Sopiiko niin, että minä annan hänelle 500 euroa ja saisin itse pitää loput. Ryöstäjä sanoi, että ei käy. Hän on ryöstäjä ja jos hän ei ryöstä kaikkea, niin kaverit nauraa. Silloin keksin ehdottaa, että jospa hän sitten ryöstäisi minulta sen tuhat euroa mutta antaisi lahjana takaisin 500 euroa. Kun koulutkin alkavat ja pitäisi niille lapsille saada kenkää ja jotain vaatteen tynkää päälle. Silloin ryöstäjä säilyttäisi maineensa ryöstäjänä ja saisi lisäksi maineen armollisena ihmisenä, koska lahjoittaa köyhille koronanpuremille pikkulapsille näiden koulutarvikkeisiin. Tähän ryöstäjä suostui. Niinpä hän ryösti minulta sen 1000 euroa mutta lahjoitti takaisin 500 euroa. Olimme molemmat tyytyväisiä. Hän säilytti maineensa kovana ryöstäjänä ja minä sain 500 euroa. Nyt olen kertonut kaikille kavereilleni, että minä olen tosi kova neuvottelija ja tienasinkin jopa 500 euroa. Kumpi meistä oli siis vieraslaji. Ei kumpikaan. Ryöstäjä pärjäsi hyvin – ja minäkin olen nyt 500 euroa rikkaampi. Vieraslajillahan tarkoitetaan sellaista lajia, joka ei oikein pärjäisi. Jos laji on kuin kotonaan, niin se ei silloin kerta kaikkiaan voi olla vieraslaji. Helsingissä on toki myös ihmisiä, jotka ovat tavallaan kotonaan mutta eivät kuitenkaan pärjää kuin kotonaan. Ne ovat nämä meidän nykyiset veteraanimme ja heidän tulevat jälkeläisensä, jotka sitten valloittavat veteraaneilta vapautuvat palvelut. Pohdinnan arvoinen asia onkin siis se, että jospa he ovatkin niitä vieraslajeja. Lastenlorun sanoja laajentaen: ” Mulle tehkää mitä, vaan mut´ muita pitää avustaa. Valta kansaa verottaa ja rahat jakaa maailmaan.” Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue e-maarnela@gmail.com Reetta Pekkanen Nuoren Voiman Liiton johtoon Kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajaksi on valittu runoilija Reetta Pekkanen. Pekkanen seuraa tehtävässä vuosina 2018–2020 puheenjohtajana toiminutta kirjailija Matti Kangaskoskea. Varapuheenjohtajaksi valittiin runoilija Tuukka Pietarinen. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Juhana Harju, Maria Matinmikko, Klaus Maunuksela, Johanna Osváth, Katja Raunio, Stina Saari, Saara Tamminen, Jouni Teittinen, Eeva Turunen ja Taneli Viljanen. Reetta Pekkanen (s.1985 Outokummussa) on julkaissut kaksi runokokoelmaa, palkitut teokset Pieniä kovia nuppuja (2014) ja Kärhi (2019). Pekkanen on toiminut Nuoren Voiman Liiton hallituksessa vuodesta 2017. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa suomen kieltä. Puheenjohtajana Pekkanen haluaa vaalia moniäänisyyttä ja perusteellisia, merkityksellisyyteen pohjaavia ajattelutapoja. – Toivon, että yhä useammat kirjallisuudesta happea saavat ihmiset voisivat kokea liiton toiminnan omakseen. Yritämme paitsi olla rohkeita uusien muotojen ja mahdollisuuksien suhteen, myös ravita uskollisesti niitä syviä, usein hiljaisemmin ja hienovaraisemmin ilmeneviä merkityksiä, joita kirjallisuudella ihmisille on. – Lukeminen ja kirjoittaminen ovat usein yksityisiä tapahtumia. Monille liitto on toiminut ja toimii toivottavasti myös tulevaisuudessa paikkana, jossa niillä on tilaa tapahtua ja jossa niihin voi osallistua yhdessä, Tuukka Pietarinen lisää. Nuoren Voiman Liitto on kirjallisuusjärjestö, joka järjestää tapahtumia ja kirjoittajakoulutusta sekä kustantaa Nuori Voima -lehteä. Yhdistys on perustettu vuonna 1921. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee uuden raportin Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee laatuaan ensimmäisen eriarvoisuuden tila Suomessa -raportin 18.8. Raportti luo kattavan ja yleistajuisen katsauksen eriarvoisuuteen ja sen kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Raportissa tarkastellaan erityisesti sosioekonomista eriarvoisuutta eli tuloja varallisuuseroja, terveyseroja, eriarvoisuutta koulutuksessa ja eriarvoisuuden ylisukupolvisuutta. Kirjassa käsitellään myös tulojen yhteyttä äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan, rasismia kouluissa sekä ruumiin kokoon liittyvää sukupuolittunutta syrjintää. Kirja on kattava tietopaketti, joka yhdistää eriarvoisuuden ulottuvuuksia ja keskustelee eriarvoisuuden merkityksestä yhteiskunnalle. Eriarvoisuutta ei ymmärretä pelkkänä huono-osaisuutena vaan sellaisina väestöryhmien välisinä rakenteellisina eroina, joita ei voi oikeuttaa. Kirja yhdistää vankan tutkimustiedon konkreettisiin esityksiin siitä, miten eriarvoisuutta voidaan vähentää. Kirjassa esitetäänkin 34 kohdan lista eriarvoisuuden vähentämiseksi.
5 Viikko 34-35/2020 Aira Heinänen Kalasataman pohjoisosan rakentaminen etenee Kartta 12.7. voimaan tulevista muutoksista. Kalasataman pohjoisosassa Verkkosaaren alueen esirakentaminen etenee, ja alueen liikennejärjestelyt muuttuivat. Kyläsaarenkadulle pystyy ajamaan Hermannin rantatieltä vain Kyläsaarenkadun risteyksen kautta. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn reitit muuttuivat. Muistin verestykseksi Uppouduin kesän helteellä Minerva-kustantamon teokseen ”Helsinki 1939”, tekijöinään Laura Kolbe, Sa mu Nyström ja Henrik Tala. Viisaita muisteloita ja valittuja kuvia. Samaa historiallistaantia tarjoaa Helsingin Kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan ”Mieliala”näyttely vielä 30.8. saaakka ti11-19 ja ke-su 11-17. Pakinani kuvitukseksi sain museolta puhuttelevan SA-kuvan ” äitija lapsi Kallion pommituksesta selviytyneinä 21.7.1941”. Koen olleeni noina talvija jatkosodan vuosina ns. sotalapsi. Verestin muistiani vielä rauhan tulon jälkeisiin säännöstelyn ja pulakauden aikoihin. Talvisodan ensimmäisen ilmahälytyksenkin muistan: seurasin veljeni kanssa Agricolankadun asuntomme ikkunasta, kun vihollisen lentokone pudotti matalalla lentäen lehtisiä Karhupuiston laidoille kertyneelle kansalle! Sittemmin opittiin kylläjuoksemaan talon pommisuojaan. Siellä aikuiset, mummot ja äidit päivittelivät maailmanmenoa kamferin tuoksussa, mutta me lapset keksimme erilaisia pommisuojaleikkejäkin. Odotimme hartaasti, että hälytys kestäisi yli 23:n, koska silloin saataisiin mennä kouluun vasta klo 11.00! Jatkosodan alkuvaiheessa Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmatalon lävisti pommi, jossa kuoli Kallion yhteiskoulun tyttöoppilas. Yhteissurumme muistan elävästi, Häveten muistan sen, kun kansakoulun pihalla luokkatoveri Raili N. itkien kertoi saaneensa tiedon isänsä kaatumisesta, jolloin minä selittämättömästi purskahdin nauruun. Myöhemmin psykologi selitti minulle näin voivan tapahtua – eli järkytys tuottaa päinvastaisen reaktion. Sotalapsen maailmankuvasta kertoo myös vuoden 1948 sattumukseni: kiusallisestivääntäytynyt viisaudenhammas jouduttiin nukutuksella kiskomaan Mehiläisen poliklinikalla. Kun isäni taluttamana poistuin Hesperiankadun puoleisesta ovesta, tuli portaikossa vastaan presidentinrouva Alli Paasikivi hopeakettupuuhkineen ja adjutantteineen. Tokkuraisena ja verisuisena kerroin hänelle olleeni ”jalo lehmä johon vihollisen pommittaja oli osunut ja nyt kuolevana huusin kovaa, jotta ihmiset kiirehtisivät noutamaan maitoani.” Pula-ajan kokemus kuvastui tässäkin: kortilla olisaatu lapsille vain 6 ja aikuisille 1 dl maitoa päivässä! Isäni kertoi myöhemmin minulle, että Alli-täti oli kuunnellut minua ymmärtäväisesti nyökäten. Sotavuosien arkipäivään kuului trokaus, hamstraus ja monensuuntainen vaihtokauppa ja vanhasta-uutta-tekeminen. Tyypillinen ilmoitus sanomalehden vaihdetaan-palstalla oli ”vaihdetaan kerran käytetty morsiuspuku lastenvaunuihin”. Trokauksen sallittavuudesta on lukuisia esimerkkejä. Pikkutyttönä olin eräässä rannikkokaupungissa sukuloimassa ja siellä kutsuttuna seuratalolla juhliin, jotka pidettiin, kun kauppiaanrouva oli päässyt vankilasta istuttuaan siellä 36 päivää vedellä ja leivällä trokattuaan sakariinia hyville asiakkailleen. Tilaisuudessa jopa tanssittiin muutama kielletty tango tapahtuman kunniaksi. Muistelu on suositeltavaa. Suotavaa olisi omakohtaisten muisteluiden tallennus.Eletty elämä on sen arvoista. Jälkipolvillamme on oikeus tietää juuriltaan näitäkin juttuja. Kannattaa muistella niin kauan kuin muistaa ja tehdä sitä vielä elossa olevien kumppanien kanssa. Päätteeksi kerron viimeaikaisen muistelun. Olin läheisen sukulaispojan hautajaisissaMaunulan uurnalehdossa. Olipa se oiva kokemus ; ympäristö on upea puustoineen, puutarhoineen, tunnelmineen. Ansaitsee ylistysmaininnan. Penkit kutsuvat muistelemaan luonnon helmassa. Aira Heinänen Muutokset ovat voimassa vuoden loppuun saakka. Verkkosaaressa on käynnissä vuosia kestävä rakennusurakka, joka sisältää esirakentamisen lisäksi katujen, kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamista sekä merialueen ruoppausta. Urakan yhteydessä tehdään myös pilaantuneen maan kunnostustöitä. Kunnostustöistä voi aiheutua hajuhaittoja paikallisesti kaivutyön yhteydessä. Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn kiertoreitti on Hermannin rantatien länsipuolella välillä Verkkosaarenkatu Vanha talvitie. Kävellen ja pyöräillen pääsee Agroksenkujaa pitkin Kyläsaarenkadulle. Osa suojateistä on suljettu ja kävelyja pyörätie on käytössä vain toisella puolella katua. Ajoneuvoliikenne Hermannin rantatien ja Agroksenkujan risteys suljetaan liikenteeltä 12.7. alkaen. Ajoneuvoliikenne ohjataan Kyläsaarenkadulle Hermannin rantatien ja Kyläsaarenkadun risteyksen kautta. Verkkosaaresta 3600 asukkaan uusi alue Verkkosaaren alueen katujen ja kunnallistekniikan, kuten viemäröinnin, vesijohtojen, kaukolämmön, sähköjohtojen ja datakaapelien rakentaminen kestää alustavasti syksyyn 2022 asti. Ensimmäisten asuintalojen rakentaminen alkaa vuoden 2022 lopussa tai vuoden 2023 alussa. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueella 2024. Verkkosaaren pohjoisosaan rakennetaan asuntoja 3600 asukkaalle. Ehdotus Helsingin taideja kulttuurivisioksi 2030 Helsingin kaupunki asetti keväällä 2019 itsenäisen työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Työryhmän näkemys julkistetaan ja luovutetaan pormestari Jan Vapaavuorelle ti 18.8. klo 13 Hanasaaren voimalaitoksen tiloissa. Tilaisuus välitetään suorana Helsinki-kanavalla ja kaikki helsinkiläiset toivotetaan tervetulleiksi seuraamaan tilaisuutta verkon välityksellä. Julkistustilaisuudessa taiteen ja kulttuurin ammattilaisista koostuva työryhmä luovuttaa näkemyksensä vuoden 2030 taiteen ja kulttuurin Helsingistä pormestari Jan Vapaavuorelle. Tilaisuudessa kuullaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyarin sekä kaupungin toimialojen kommentit visioon ja käydään vision innoittama keskustelu siitä, miten taide ja kulttuuri voivat olla hyvän elämän ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Aiheesta keskustelemassa ovat kuraattori ja koreografi Satu Herrala, Koneen Säätiön johtaja Anna Talasniemi, Kaupunkitutkimusinstituuutin johtaja, professori Mari Vaattovaara, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki, Co-founders Oy:n toimitusjohtaja Ia Adlercreutz sekä apulaispormestari Nasima Razmyar. Tilaisuuden juontaa toimittaja Reetta Räty. Julkistustilaisuuden toteutuksesta vastaavat WAUHAUS-kollektiivi ja Apogee Oy. Taideja kulttuurivisiotyöryhmän tehtävänä oli tarkastella taiteen ja kulttuurin roolia kaupungissa pitkäjänteisesti, asettaa taiteen ja kulttuurin edistämiselle tavoitteet ja esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli myös tuottaa Helsingille linjaukset, joiden nojalla kaupungissa toimivat tahot, myös muut kuin kaupungin omat toimijat, voivat edistää vision toteutumista. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Ryhmän muut jäsenet olivat pääjohtaja Gita Kadambi (Suomen kansallisooppera ja -baletti), toimitusjohtaja Eeka Mäkynen (Finnish Metal Events Oy), professori Elina Knihtilä (Teatterikorkeakoulu), suunnittelijaopettaja Emmi Komlosi (Helsingin Työväenopisto), toimitusjohtaja Sara Norberg (Cinematic), emeritusjohtaja Leif Jakobsson (Svenska Kulturfonden), koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors (Urbanapa), taiteilija, taiteen tohtori Teemu Mäki (Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja), erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio (Suomen kulttuurirahasto) ja suunnittelija Ulla Laurio (Helsingin kaupunki, kulttuuri ja vapaa-aika, työryhmän sihteeri). Työryhmä kuuli laajasti asiantuntijoita, kaupunkilaisia sekä taiteen ja -kulttuurin toimijoita osana työskentelyään.
6 Viikko 34-35/2020 Veli-Matti Hynninen Uskalla vain olla oma itsesi kanaan esillä roomalaiset, jotka suosittelivat autuasta joutenoloa (”dolce farniente”) lääkkeeksi erilaisiin vaivoihin. Olemalla jouten ja muistamalla aina joutenolon välissä levätä, saattaa elämä kummasti kohentua. Myös savolainen kirjailija Joel Lehtonen, jonka patsaan äärellä Savonlinnan Koulukadun puistossa käyn usein kesällä hänen aatoksiaan verestämässä, ja hänen Juutas Käkriäisiään hetken muistelemassa, antaa saman neuvon. Hän lupaa, että ”köyhällä ja laiskalla on aikaa iloita”. Maailmassa on niin paljon typeryyttä ettei siihen kannata aikaansa ja ajatuksiaan tuhlata. Ei pidä uskoa kaikkea mitä somekeskusteluissa tuprutellaan. Eikä kannata raskauttaa elämäänsä trumpimaisilla valheilla tai typeryyksillä. Muutenkaan ei kannata härnätä tyhjänpuhujia eikä mäiskiä samalla mitalla takaisin. Antaa somepuheiden elää omaa elämäänsä. ”Pistäminen ja pureminen on muurahaisten ja paarmojen hommaa”, muistuttaa Plutarkhos. Puuteroitu kesäilo ei kauan kestä. Ailahtelut ja aidot joutenolot ynnä arkiset pikkuasiat tuottavat spontaaniudellaan yllättävän kesäilon. Veli-Matti Hynninen Maskeista on tullut elämän suuri kysymys. Suusuojia kilpailutetaan, niiden käyttöä opetellaan, niiden suokavaikutuksia mittaillaan ja kilpailutetaan. Ei, tässä mitään uutta ole. Ennen kilpailutettiin myös pyhimyksiä. Kansallispyhimyksemme Pyhän Henrikin aineistosta löytyy hyvä esimerkki. Kuolemansairaan tytön isä kääntyi ensin ”useiden pyhimysten” puoleen pyytämään apua tyttärelleen, mutta tulos näytti huonolta, joten isä kääntyi suoraan Henrikin puoleen. Ihmiset turvautuivat pyhimyksiin yhtä käytännöllisesti kuin nykyään turvaudutaan naapuriapuun eri tilanteissa. Elämä oli käytännönläheistä, arkiset ja pyhät asiat tuntuivat olleen käden ulottuvilla. Miten on nyt? Erilaiset koulutusja parannusohjelmat ovat astuneet arjen käytösten tilalle. Terveyden ja sairauden huolet on institutianalisoitu. Apu saattaa olla monen sote-mutkan takana. Apu voi kuitenkin olla lähempänä kuin arvaat. Psykoanalyysin viisaana lapsena, ”Wise babyna” tunnettu ajattelija Sándor Ferenzi palautti asioita Jeesuksen malliin arkisesti lähestyttävään, eleettömään muotoon. Hän korostaa, miten rakkauden, myötätunnon ja toveruuden kaipaus elää meissä jokaisessa. Jokainen tahtoo rakastaa ja tulla rakastetuksi, mutta vaikeus on enemmän siinä ettei oikein tiedä miten menetellä tässä monimutkaistuvassa maailmassa. Totta on lause: ”Ei rakasta se, ken ei rakkautta näytä.” Tautien ja huolien keskellä pitäisikin laskelmoimisen sijasta nauttia ihan tavallisista pikkuasioista. Eräs ystäväni antoi korona-eristyksen aikana oivan vinkin. Hän sanoi soittavansa joka päivä jollekin kaverilleen. Myös sellaiset ystävät, joita ei ole muistanut ehkä vuosikausiin, voi yllättää puhelinsoitolla. Hän kertoi itse yllättyneensä siitä miten suurta iloa yksi puhelinsoitto voi saada aikaan. Ja sitten hän jatkoi. Kirjoitan joka viikko yhden postikortin tai kirjeen ja postitan kaverille, jota en ole aikoihin muistanut. Saada postia odottamatta, virkistää tehokkaasti. Näistä postituksista on seurannut usein hämmästyttävän hyviä jatkokeskusteluja, hän sanoi. Korona-eristys herätti hänen mielestään yhteydenpidon eri muodoissaan uudestaan henkiin. Filosofi Plutarkhos pani kirjansa nimeksi ”Mielen tyyneydestä”. Teologikolleegani Juhana Torkki suomensi juuri äsken tämän kirjan ja innostuin oitis sen nostatuksista. Plutarkhos näet opastaa laskelmoimisen sijasta nauttimaan joutenolosta. Joutilaisuus ei olekaan laiskottelua vaan se voi olla itsensä kokoamista, ajatusten järjestämistä, vaihtelevaa aikaa levolle ja virkistykselle. Tätä samaa neuvoa pitivät aiKaupunkiympäristön väki kokonaan Kalasatamaan Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Diakonian päivystys 1.6–31.8. ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. Jumalanpalvelukset Kalliossa: Ti-ke klo 12 päivärukous, torstain päivämusiikki klo 12 25.6.– 27.8. Pappi tavattavissa ti–to klo 15–17. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 jatkuu kesän aikana suoratoistona Kirkko Helsingissä -YouTube-kanavalla ja seurakunnan omissa kanavissa. Iltamessu tiistaisin klo 18. 25.8. ja 1.9. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 19.8. Mari Mattsson, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 26.8. Kelttimessu Mari Mattsson, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 2.9. Jaana Partti, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 20.8. Pauliina Lindfors, kanttori Tommi Niskala, 27.8. Jaana Partti, kanttori Tommi Niskala. Messu sunnuntaisin klo 10. 23.8. Mari Mattsson, kanttori Olli Pyylampi, 30.8. Eeva-Liisa Hurmerinta, kanttori Vivika Oksanen. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 23.8. Mari Mattsson, kanttori Vivika Oksanen, 30.8. Eeva-Liisa Hurmerinta, kanttori Vivika Oksanen. Sateenkaarimessu la 29.8. klo 17. Jaakko Hyttinen, Jaana Partti. Muuta Urkukesän päiväkonsertti to 20.8. klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy. Kallion kirkossa on hyvin tilaa istua turvavälejä noudattaen. Salonkikuoro maanantaisin klo 18–20 Alppilan kirkon kappelissa 24.8. alkaen. Salonkikuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta, väestöstä. Ohjelmassa kevyttä ja klassista kirkkomusiikkia sekä ikivihreitä. Kuoro viettää tänä vuonna 15-v juhlavuottansa. Tiedustelut kuoronjohtaja, kanttori Vivika Oksanen p. 050 462 0995 tai vivika. oksanen@evl.fi. Urkukesän päiväkonsertti to 27.8. klo 12 Kallion kirkossa. Agnes Goerke, urut. Vapaa pääsy. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Diakonian päivystys Alppilan kirkolla 1.6–31.8. Päivystys ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. Seurakuntamme diakoniatyöntekijät auttavat sekä taloudellisissa vaikeuksissa että muiden elämänkysymysten keskellä. Taivas ja maa ovat sinussa Retriitti ekologisia kysymyksiä pohtiville la 5.– 6.9. klo 9.45–16. Luomakunnan ja ympäristön pohdintaa retriitin hiljaisuudessa kahden päivän ajan, merellisissä maisemissa. Yhteiset hetket, ateriat ja hiljaiset hetket rytmittävät päivää. Hinta 60 e/hlö. Retriitinohjaajina Lisa Enckell ja Nina Klemmt. Ilmoittautuminen www.helsinginseurakunnat. fi/kallionseurakunta/tapahtumat. Aino Acktén kamarifestivaali ti 1.9. klo 19 Café Sonck, Camino Flamenco. Ohjelmisto perustuu perinteiseen flamencoon omin persoonallisin maustein sisältäen tunnelmaltaan vaihtelevia tanssinumeroita, vahvoja lauluosuuksia sekä taidokkaita kitarasooloja. Liput 25 e. Aino Acktén kamarifestivaali ke 2.9. klo 19 Café Sonck, Tanner & Puustinen – Loisto. Syyskuisessa illassa taiteilijat Tanner & Puustinen musisoivat tämän päivän tuoretta suomalaista taidemusiikkia sekä romanttisia säveliä Keski-Euroopasta. Konsertissa kuullaan musiikkia muun muassa Kaija Saariaholta ja Clara Schumannilta sekä Johannes Brahmsin ensimmäinen viulusonaatti lisänimeltään ”sadelaulu”. Liput 20 e. Solmuja parisuhteessa– neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yhteyshenkilö Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Sururyhmä syyskuussa Alppilan kirkolla keskiviikkoisin 9.9, 16.9, 23.9, ja 30.9 klo 18. Ryhmää ohjaavat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pauliina Lindfors 050 4620 987. Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi Enkelten gregoriaaniset 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Asiakaspalvelu, Stadin asunnot ja asuntovuokrausyksikkö aloittivat uusissa tiloissa maanantaina 10. elokuuta. Uudet asiakaspalvelupisteet jatkavat supistetuin aukioloajoin koronatilanteen vuoksi. Asiakkaiden toivotaan käyttävän ensisijaisesti etäpalvelumahdollisuuksia. Asiakaspalvelu toimi entisissä tiloissaan 6. elokuuta asti osoitteessa Sörnäistenkatu 1. Myös rakennusvalvonnan arkisto aloitti uusissa tiloissa 10. elokuuta. Arkiston materiaalien toimituksessa voi ilmetä viiveitä muutosta johtuen. Tuusulan Rantatiellä voi tutustua taiteilijakoteihin Asuntomessut 2020 Tuusulassa tarjoavat mahdollisuuden tutustua asumisen ratkaisuihin modernissa kyläkaupungissa vain noin parinkymmenen minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta. – Siinä missä asuntomessut kertovat tämän hetken trendeistä, Tuusulan Rantatien taiteilijakodit tarjoavat näkökulman siihen, miten 1800ja 1900-lukujen taitteen Tuusulan kulttuuripiireissä on asuttu. Museotien varrella voi nauttia taiteilijakodeista ja niiden arkkitehtuurista. Olemme koonneet tietoa taiteilijakodeista ja niiden arkkitehtuurista ja sisustuksesta Rantatie-lehteen, joka on saatavilla maksutta asuntomessujen lipulla kohteistamme, kertoo kulttuurija museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen. Tuusulanjärven Rantatie on asuntomessujen 2020 virallinen oheiskohde. Taiteilijakodit Erkkola, Halosenniemi, Ahola ja Ainola sekä Aleksis Kiven kuolinmökki ja Lottamuseo tarjoavat asuntomessukävijöille monenlaisia mahdollisuuksia tutustua tuusulalaiseen elämään ennen ja nyt. Tällä viikolla asuntomessuilla on sisustuksen ja rakentamisen teemaviikko. Useat messukohteet esittelevät myös saunoja – modernin kyläkaupungin tyyliin. – Museokohteiden saunoihin, Ainolaa ja Aleksis Kiven kuolinmökkiä lukuun ottamatta, yleisöllä ei valitettavasti ole vapaata pääsyä, Ainolan saunaan, joka on Aino Sibeliuksen suunnittelema, kannattaa tutustua jo sen kekseliään vesihuoltojärjestelmän vuoksi, Mikäli saunominen Rantatien perinteikkäissä rantamaisemissa kiinnostaa, siihen kuitenkin löytyy mahdollisuuksia, Kinnunen vinkkaa. Yleisö voi tiedustella saunomismahdollisuuksia Järvenpään puolella olevan Vanhankylän kartanon rantasaunassa, hotelli Gustavelundin rantasaunassa tai tilaussaunoissa tai Krapin rantasaunoissa. Saunoja vuokrataan yksityiskäyttöön. Tarkemmat tiedot löytyvät näiden toimijoiden verkkosivustoilta. Kunnan verkkosivustolta www.tuusula.fi/matkailu löytyy matkailuesite, johon on koottu myös saunomismahdollisuuksista. Tuusulanjärven alueella kiertää kesällä hop-on-hop-off -bussi, johon voi hypätä kyytiin myös asuntomessujen portilta. Bussikierrokselle kohteisiin pääsee museokortilla ilmaiseksi, muille päivälipun hinta on 5 euroa ja lisäksi kohteiden mahdolliset pääsymaksut.
7 Viikko 34-35/2020 Askartelupajoja syyskaudella 2020 Helsingin seurakunnat teki miljoonapäätöksiä Lauttasaaren kirkko. H elsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Kirkko ja kaupunki -median uuden sopimuksen, myönsi Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen lisää rahaa ja vahvisti samalla urakoitsijan valinnan sekä nuiji Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui viralliseen kokoukseen 11.6. ensimmäistä kertaa sitten koronaepidemian puhkeamisen. Erikoisjärjestelyin Team-kokouksena toteutetun istunnon asialistalla oli useita miljoonaluokan päätöksiä. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilikauden tulos ilman rahasijoitusten arvon muutosta oli -2,8 milj. euroa alijäämäinen. Arvonmuutos mukaan lukien tulos on 10,2 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintakulut olivat 101,9 milj. euroa vuonna 2019. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 7,6 milj. euroa: tästä henkilöstökulujen osuus oli lähes puolet. Toimintatuottoja saatiin viime vuonna 18,2 milj. euroa. Verotulot säilyivät suurin piirtein edellisvuosien tasolla (kasvua 0,7 prosenttia), joskin tulojen arvioidaan kääntyvän pysyvästi laskuun lähitulevaisuudessa. Kirkollisverotulot olivat nyt 80,0 milj. euroa. Helsingissä kirkollisveroprosentti on tasan 1, joten kirkon helsinkiläisjäsenet maksoivat kirkollisveroa viime vuonna keskimäärin 276 euroa. Valtion rahoitus kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin oli Helsingin tilinpäätöksessä 12,3 milj. euroa. Talousarvioon 2019 oli varattu 22,9 milj. euroa kiinteistöjen rakennus-, korjausja kehitysinvestointeihin. Vuoden loppuun mennessä tästä käytettiin 8,1 milj. euroa, mikä käytännössä tarkoitti korjausvelan lisääntymistä. Rahoitustoiminnan tuotto sijoitusten arvonmuutokset huomioiden oli +19,9 milj. euroa (edellisenä vuonna -10,6 milj. euroa). Keskimäärin viime vuosina rahoitustoiminnan nettotulos on ollut 10 milj. euroa vuodessa plussan puolella. Lauttasaaren kirkon remontti alkaa Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Lauttasaaren kirkon peruskorjaushankkeen enimmäiskustannusarvion korottamisen 2,5 milj. eurolla yhteensä 17,8 milj. euroon. Summat sisältävät arvonlisäveron. Kustannuksista kohdistuu tähän vuoteen noin 4 milj. euroa, ensi vuoteen noin 10 milj. euroa ja urakan viimeiseen vuoteen eli 2022 noin 3 milj. euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto oli jo aiemmin toukokuussa valinnut urakoitsijaksi halvimman tarjouksen jättäneen Lujatalo Oy:n. Tämä päätös oli ehdollinen, ja se astuu nyt voimaan valtuuston korotettua kustannusarviota. Valtuusto valitsi myös Seurakuntien talon sekä Honkanummen ja Malmin hautausmaiden lounasravintoloiden palveluntuottajat. Kaksivuotisten sopimusten ja mahdollisten optiokausien arvioitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on yhteensä lähes 3,5 milj. euroa. Myyntilistalla puolestaan oli Maununnevan entinen, käytöstä poistettu kerhotalo. Kauppa vaatii vielä Kirkkohallituksen hyväksynnän. Kirkko ja kaupunki -mediaan leikkauksia Valtuusto hyväksyi pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen Kirkko ja kaupunki -median uuden sopimuksen. Talvella 2019–20 käydyt sopimusneuvottelut tulivat ajankohtaisiksi, kun Vantaan seurakuntayhtymä irtisanoi viime kesänä nykyisen sopimuksen. Uudessa sopimuksessa lehden ilmestymistiheydeksi määritellään 20 numeroa vuodessa, joskin osapuolet voivat jatkossa itse vähentää lehtien määrää ja saada tästä koituvat painoja jakelukulujen säästöt itselleen. Median ja mediatoimituksen tehtäviin ja linjaan tuli muutamia lisäyksiä ja muutoksia. Seurakuntayhtymien maksuosuuksia eli kustannusten ns. jyvityksistä päivitetään vuodesta 2022 alkaen, minkä arvellaan pienentävän Helsingin kuluja. Sopimuksessa määritellään mittava säästöohjelma vuosiksi 2021–24 ja varaudutaan lisäsäästöihin vuosikymmenen loppuun mennessä. Median digiulottuvuutta kehitetään. Uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2021 alusta. Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat tahoillaan jo hyväksyneet sopimuksen. Kallion Kulttuuriverkosto ja Hakaniemen kauppahalli järjestävät yhteistyössä sekä lapsille että aikuisille soveltuvia, nonstop-periaatteella pyöriviä askartelupajoja syyskaudella 2020. Joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 11-13 järjestettävien maksuttomien askartelupajojen sisällöt vaihtelevat Hakaniemen kauppahallin teemaviikkojen mukaisesti. Elokuun pajassa tehdään rapuaiheisia juttuja. Askartelupajoihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, mutta tapahtumilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ajankohtaisen tiedon saamiseksi. Pajoissa käytetään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja, jotka osallistujat saavat käyttöönsä pajaan saapuessaan. Askartelupajojen ohjaajana toimii Hilda Törmänen, ja ne järjestetään Hakaniemen hallissa ns. välitilassa Moccamatea vastapäätä. Kaupunginorkesterin lounaskonsertit soivat kirjastoissa Helsingin kaupunginorkesterin ja Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä Orkesteri tulee kirjastoosi -kiertue käynnistyy 1. syyskuuta. Kuva: Maarit Kytöharju Kamarimusiikki soi syksyllä Helsingin kirjastoissa, kun Helsingin kaupunginorkesterin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä ”Orkesteri tulee kirjastoosi” -kirjastokiertue käynnistyy 1. syyskuuta. Kiertueen aikana kuullaan konsertit kaikissa Helsingin 37 lähikirjastossa sekä kirjastoautossa. Ensimmäinen konsertti kuullaan tiistaina 1.9. Vallilan kirjastossa. Kiertueen viimeinen konsertti on torstaina 22.10. Lauttasaaren kirjastossa. Konsertteja järjestetään 1.9.–22.10. välisenä aikana jokaisena arkipäivänä lounasaikaan kello 12 jossain Helsingin kirjastoista. Lounaskonsertit ovat noin puolen tunnin mittaisia kamarimusiikkitervehdyksiä eli Helsingin kaupunginorkesterin muusikot saapuvat kirjastoihin pienemmissä kamarimusiikkikokoonpanoissa. Kyseessä on ensimmäinen näin suuri yhteistyö Helsingin kaupunginorkesterin ja kaupunginkirjaston välillä. Kiertue mahdollistaa sen, että laadukkaat kamarimusiikkikonsertit ovat laajasti helsinkiläisten saavutettavissa. Konsertteihin on vapaa pääsy, kuten Helsingin kaupunginkirjaston tapahtumiin aina. – Kun kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg soitti loppukeväästä ja ehdotti orkesterimuusikkojen kirjastokiertuetta, se tuntui kuin syntymäpäivälahjalta kaupunginkirjastolle, jonka ensimmäinen toimipiste avautui syksyllä 160 vuotta sitten. Tänä syntymäpäiväsyksynä tuntuu erityisen hyvältä saada kaikki kirjastot soimaan, ja odotankin erittäin koskettavia ja ainutlaatuisia konserttikokemuksia niin muusikoille kuin kirjastojen asiakkaille, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. – Lähes neljänkymmentä kirjastoa ympäri kaupunkia on kansainvälisestikin huomattava verkosto, josta Helsinki saa olla ylpeä. Olen todella iloinen, että tänä poikkeuksellisena syksynä voimme Helsingin kaupunginorkesterin ja kaupunginkirjaston kanssa yhdessä tarjota päivittäisen musiikkihetken lähellä kaupunkilaisia. Se kertoo Helsingin tekemisen hengestä paljon, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Tarkemmat tiedot konserttien ohjelmistosta julkaistaan Helmet. fi-verkkosivuilla elokuun lopussa. Kiertueen aikatauluun voi tutustua osoitteessa www.helmet. fi/kirjastokiertue. Konserteissa noudatetaan THL:n ja OKM:n antamia ohjeita yleisötapahtumien järjestämisestä. Konserteissa huolehditaan turvaväleistä ja kirjastoissa on mahdollisuus pestä kädet sekä käyttää käsidesiä. Ekaterina Novitskaya on Unsplash.
8 Viikko 34-35/2020 Pöllölaakso muuttaa – MTV:n uusi koti rakennetaan Vallilaan Heinäkuu oli museokortin käytön ennätyskuukausi Kortilla vierailtiin lähes 300 000 kertaa museoissa MTV:n mediaperheen koti Ilmalassa, Pöllölaakso, on ollut keskeinen tapahtumapaikka suomalaisessa tv-historiassa. MTV on kuitenkin etsinyt uusia moderneja ja ympäristöystävällisiä tiloja, jotka mahdollistaisivat entistä tehokkaamman ja monipuolisemman tvja lähetystoiminnan. Nyt Pöllölaakson uusi koti on löytynyt trendikkäältä ja kehittyvältä Helsingin Vallilan Konepajan alueelta. MTV vuokraa uudet toimitilat NCC:ltä. NCC käynnistää Fredriksbergin D-talon rakennustyöt syksyllä, ja MTV vuokraa tiloista noin 70 %. Pöllölaakson muutto upouusiin tiloihin on edessä loppuvuodesta 2022, kun nykyinen vuokrasopimus Ilmalassa päättyy tammikuussa 2023. Vallilassa elämyksiä Pöllölaakson uusi koti tarjoaa elämyksellisen ympäristön, jossa studiot, MTV Uutiset sekä muu tvja lähetystoiminta ovat näkyvästi toiminnan keskiössä. Koko MTV:n henkilöstö, pöllöjengi, sekä kumppanit toimivat jatkossa yksissä yhteisissä tiloissa, ja henkilöstön sekä kumppaneiden monipuoliset tarpeet huomioidaan huolellisesti rakennusvaiheessa. Toimitilan rakentamisessa huomioidaan myös tärkeät ympäristönäkökulmat, kuten energiankulutus ja ympäristöystävällisyys. – Lähdemme innolla yhdessä henkilöstön kanssa rakentamaan pöllöjengin uutta kotia. Nostamme tvja lähetystoiminnan näkyvästi uusien toimitilojen keskiöön ja samalla tuomme upeat sisältömme osaksi uudenlaista kaupunkikeskittymää. Uudesta Pöllölaaksosta tulee ikoninen kohtaamispaikka – viihteen, elämysten ja uutisten koti, kiteyttää MTV:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen. MTV Oy MTV on suomalainen mediayhtiö, jonka juuret ulottuvat tv-toiminnan alkuvuosikymmeniin 1950-luvun Suomessa. Pienestä toimijasta on kasvanut mediayhtiö, joka viihdyttää, uutisoi ja luo elämyksiä ajasta ja paikasta riippumatta. MTV3, Sub ja AVA ovat koko kansan tuntemia maksuttomia tv-kanavia ja mtv-palvelu (ent. Katsomo) tarjoaa MTV:n suosituimmat ohjelmat ja uutiset katsottaviksi verkossa. Maksullisia ohjelmasisältöjä – elokuvia, sarjoja, lastenohjelmia ja urheilua – voi puolestaan katsoa ilman mainoskatkoja C Moren suoratoistopalvelussa sekä C Moren maksu-tv-kanavilla. MTV:n omistaa Telia Company. Kesä on ollut Museokortti-käyntien osalta vahvaa kasvun aikaa. Heinäkuussa rikottiin ennätyksiä, kun Museokortilla vierailtiin lähes 300 000 kertaa museoissa. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Tänä kesänä museokorttia on käytetty ennätysmäistä tahtia. Heinäkuussa rikottiin museokortin historian kaikkien aikojen kuukausiennätys museokortti-käyntien määrässä. Museokortilla maksettiin heinäkuussa 294 000 museovierailua, joka on 38 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Suomalaisten halu matkailla kotimaan monipuolisissa kohteissa näkyy myös Museokortin innokkaassa käytössä. Heinäkuussa Museokortilla maksetut käynnit rikkoivat kuukausiennätyksen. Museokorttia käytettiin kuukauden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Heinäkuussa Museokortilla tehtiin 294 000 museovierailua. Viime vuoden heinäkuu oli aiempi ennätyskuukausi, jolloin vierailuja tehtiin 213 000. Kasvua vuoden takaiseen on huimat 38 prosenttia. Museoilta saatujen tietojen perusteella kasvu on näkynyt erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa museoissa. Myös Museokortin myynti kasvoi heinäkuussa 45 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Myynnin osalta erityisen hyvässä vauhdissa oli uusien Museokorttien myynti, joka puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia. Koko kesäkausi 2020 on ollut Museokortille vahvaa kasvun aikaa. Kesä-elokuun lomasesongilla Museokorttia on käytetty museoissa 20 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Myynti puolestaan on kasvanut 30 prosenttia. Jos museoiden toiminta pystyy jatkumaan syyskaudella normaalisti, arvion mukaan Museokortilla tullaan tekemään 1,5 miljoonaa museovierailua vuoden 2020 aikana. – Maalis-kesäkuun koronakriisin aiheuttamasta sulkuajasta huolimatta olemme kasvu-uralla, ja tällä hetkellä Museokortti-vierailujen kokonaismäärä on samalla tasolla kuin viime vuonna. Suotuisaan kehitykseen on epäilemättä vaikuttanut kotimaanmatkailun suosio, mutta myös Museokortin aikaisempaa laajempi tarjonta, iloitsee Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Tiedekeskus Heureka liittyi Museokortti-kohteeksi heinäkuussa, ja syksyllä uusina kohteina järjestelmään on tulossa Suomen valokuvataiteen museon uusi kohde K1 sekä Urheilumuseo, joka avautuu Helsingin uudistetulla Olympiastadionilla lokakuussa. Museokortin käytön kasvu oli odotettavissa jo kesäkuussa. Museokortin asiakaskyselyssä selvisi innostus kotimaanmatkailuun ja itselle uusiin museokohteisiin. Museokortti-kohteita on jo reilusti yli 300 ympäri Suomen, Ahvenanmaalta Inariin. Museokohteet sijaitsevat kesälomareittien varsilla, joten kulttuurimatkan yhdistäminen muihin kesälomasuunnitelmiin koetaan helpoksi. Vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle on lähtenyt jo yli 300 000 suomalaista. Voimassa olevia Museokortteja on tällä hetkellä noin 200 000. Museokortti lanseerattiin vuonna 2015. Museokortti (69€) on vuoden mittainen pääsylippu kotimaan museoihin Ahvenanmaalta Inariin. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Museokortti-kohteita on jo reilusti yli 300. Syksyn uusina kohteina ovat muun muuassa Suomen valokuvataiteen museon uusi kohde K1 sekä Olympiastadionille avautuva Urheilumuseo. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti
9 Viikko 34-35/2020 Kaivopuiston rannan kesäkokeilu päättyi elokuun puolivälissä Etelä-Helsingin Merisatamanrannan ja Ehrenströmintien liikenteen väliaikaisjärjestelyt lopetettiin 14.8.2020. Kesäkokeilun myötä kävelijät ja pyöräilijät saivat enemmän tilaa sujuvaan liikkumiseen. Alueen yritykset ovat kuitenkin antaneet kokeilusta enemmän kritiikkiä kuin kiitosta sekä havainnointien mukaan liikkujat ovat kulkeneet kokeilualueella vakituisten liikennejärjestelyiden mukaisesti. Katutilan poikkeusjärjestelyiden ensisijaisena tavoitteena oli turvallisen kaupunkielämän mahdollistaminen kaikille kaupunkilaisille koronaepidemian aikana – turvavälien helppo noudattaminen kävellessä, pyöräillessä sekä alueen palveluita käytettäessä. Kaivopuiston ranta valikoitui kokeilun kohteeksi asukkailta keväällä saadun yleisen palautteen vuoksi. Kokeilussa Helsinki pyrki hyödyntämään autoliikenteeltä vapautunutta tilaa myös alueiden yrittäjäpalveluita varten. Saadun palautteen sekä tutkimusten perusteella kokeilu ei kuitenkaan kokonaisuudessaan onnistunut tältä osin ja kokeilu päättyi 14. elokuuta, jolloin kaupungin rakentamispalvelu Stara noutaa kokeiluun liittyvät kalusteet ja liikennemerkit pois alueelta. – Kokeilukulttuuri on hyvästä, ja usein kokeilu on nopein ja tehokkain tapa saada tietoa mahdollisen uudistuksen onnistumisesta. Kun palaute on suoraa ja selvää, ei ole syytä jatkaa epäonnistuneita kokeiluja tarpeettoman kauan. Jotta Helsinki voi jatkossakin olla maailman toimivin kaupunki tarvitaan ketteryyttä jatkaa tai keskeyttää kokeiluja, kun niistä voi vetää selviä johtopäätöksiä, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Poikkeusjärjestelyistä kaupunki sai uusia oppeja tuleviin kokeiluihin Kaivopuiston väliaikaisten liikennejärjestelyiden suunnitteluja päätöksentekoprosessi paljasti kohtia, joita on hyvä kehittää tulevien, onnistuneempien kokeiluiden toteuttamiseksi. Kokeilukulttuuri ei ole vielä riittävän vakiintunut osa kaupungin liikennejärjestelyjä. Kokeiluissa järjestelyjä testataan käytännössä ja niistä opitaan jatkoa varten – esimerkiksi keltapunaiset betoniporsaat eivät välttämättä kuulu katualueelle kohdistuviin kesäkokeiluihin. Kun kokeilussa ei ole työmaamonttua, johon autolla voi vahingossa ajaa, liikenneturvallisuuden varmistamiseksi haetaan muita viihtyisän ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. – Kokeilu kannattaa sijoittaa alueelle, jossa jalankulkijaja pyöräliikenteen määrät ovat suuria verrattuna autoliikenteen määriin. Kaivopuiston tapauksessa näin olikin, mutta silti alueen jalankulkijaja pyöräliikennemäärät olivat vähäisiä luomaan normaalioloissa tarpeeksi kysyntää eläväiselle kaupunkiympäristölle. Alueella ei ollut luontaista arkiasioinnista ja palveluista syntyvää jalankulkijaja pyöräilijävirtaa, vaan kyseessä oli enemmän virkistyskohde, arvioi liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen. Alueen yrittäjät suhtautuivat kokeiluun kielteisesti Alueella tehtyjen kyselyiden mukaan paikalliset yrittäjät yhtä ravintolayritystä lukuun ottamatta suhtautuivat kokeiluun kielteisesti. Kyselyjen mukaan kokeilu on haitannut heidän liiketoimintaansa, esimerkiksi autoilevien asiakkaiden jääminen pois heikensi myyntiä. Tämä siitäkin huolimatta, että kokeilu ei estänyt alueelle pääsyä autolla, ainoastaan läpiajo oli estetty, jolla varmistettiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuus kokeilun järjestelyissä. Kerro kantasi –verkkopalveluun on voinut jättää palautetta kokeiluista niiden alkamisesta saakka. Kommenteista suurin osa oli kielteisiä ja ne kohdistuvat etenkin autoliikenteen läpiajon estoon sekä myös betoniporsaiden epämiellyttävään ulkonäköön. Noin neljäsosa palautteesta oli positiivista – melu ja saaste vähenivät, ympäristö oli lapsiystävällinen ja turvavälejä oli helppo pitää. – Liikennejärjestelyissä meidän tulee infran ja turvallisuuden lisäksi huomioida myös entistä vahvemmin maisemasuunnittelu, jotta kaupunkilaiset luontaisesti käyttävät tilaa siten kuin se on tarkoitettu, tarkentaa Reetta Putkonen. Betoniporsaiden maalaustapahtuma Kaivopuiston rannassa. Kuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, Miina Pohjolainen. Lepo-klubi tuo Valtimonteatterin vuodelle 2020 neljä sunnuntai-iltapäivää, jolloin pysähdytään pariksi tunniksi keskeneräisyyden äärelle. Klubi-iltapäivän runkona toimii ammattinäyttelijöiden tulkitsemat Elina Salmisen Kesken-runot sekä niiden teemoista nousevat haastattelut illan vieraiden kanssa. Lepo-klubissa on lupa osallistua tai vain olla ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon. Lepo-klubin juontajana ja vieraiden haastattelijana runoilija Elina Salminen. TEEMAT JA VIERAAT: Su 6.9.2020 ”SYLIIN ON SYDÄMEN MATKA” Kuka kelpaa ja mikä riittää? Mistä riittämättömyyden tunne kumpuaa? Mikä on armon mitta? Vieraina: Sekunnit ja tunnit -sivustonsa lempeistä kirjoituksistaan tunnettu blogisti ja uskonnon opettaja Hanna Kivisalo, sekä Kun sanat riittävät -runoilija Hanna Katajarinne. Su 1.11.2020 ”TOIVOSTA IHMINEN ELÄÄ” Vuoden 2020 viimeisessä Lepo-klubissa heittäydytään toivon varaan. Mistä toivo löytyy? Minkälaiset asiat sitä ylläpitävät? Löytyykö toivoa myös maailman köyhimmistä kolkista? Vieraina Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi sekä näyttelijä, teatteriohjaaja Heikki Häkkä. Ohjaus: Heikki Häkkä / Näyttämöllä: Mona Kortelampi ja Satu Mikkelinen Kesto n. 2 tuntia, sisältää väliajan. Sunnuntaina 6.9. & 1.11. klo 16 Rouva Aino Virta on 80-, 150-, tai 180-vuotias (riippuen keneltä kysyy) näyttelijä ja edelleen iskuvoimainenjoskin työtön. Kuuman laiskana keskiviikkoaamuna hän saa sähköpostia elokuvaa roolittavalta Mirjalta. Viesti tarjoaa kaikkien aikojen mahdollisuuden päättää ura tyylillä näyttelemällä alastonta ruumista ”hyvin feministisessä elokuvassa”. Miksi roolitarjous herättää Ainossa syvällä uinuneen raivon? Hänhän on saunoissa marinoitu suomalainen, jolla on mutkaton suhde kehoonsa! ALASTI-monologinäytelmä käsittelee alastomuuteen liittyviä yksilöllisiä ja sukupuolipoliittisia kauhuja ja niistä vapautumista. Teos on surrealistisilla elementeillä leikittelevä tragikomedia, joka hyödyntää fyysisen teatterin keinoja ja karnevalistista liioittelua. ENSI-ILTA ke 16.9.2020 klo 19.00 Muut esitykset: to 17.9. klo 19, la 19.9. klo 15 & klo 18 Teksti: Asta Rentola / Ohjaustuki: Kari Rentola / Näyttämöllä: Asta Rentola Valoja äänisuunnittelu: Teemu Ruokonen Liput: Tiketti tai tuntia ennen ovelta SYKSY 2020
10 Viikko 34-35/2020 KULTTUURI Risto Kolanen: Heinäkuun kulttuurikierros Kansallisteatteri, Svenskan ja Kaupunginteatteri jo avaavat kauttaan koronakatkoksen jälkeen. Ryhmäteatterin kesäesitys ”Ellingiin” on vapaana lippuja enää 27.8.–5.9. oleviin esityksiin. Valtteri Raekallion ja Sanna Kekäläisen uudet tanssiesitykset tulevat julki. Esim. KokoTeatterilla on ollut tiivis esityskesä. Karanneiden lasten kaunis tarina Peter Pan on kotoaan karannut poika, joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Perheen avoimesta ikkunasta hän johdattaa Leena-tytön sisaruksineen huimaan seikkailuun. He lentävät satumaiseen Mikä-Mikä-Maahan, kadonneiden lapsien, merirosvojen ja intiaanien maailmaan, jossa Peterin päävihollisena on ilkeä merirosvojen kapteeni Koukku. Taivallahden kesäteatteri on valmistanut viimeiseksi kesäkseen ”Peter Panin”, joka on musikaalinen, ihastuttava ja liikunnallinen kesäteatteriksi hyvin isolla esiintyjäjoukolla. Vain pari näyttelijää esittää kaksoisrooli. Ilmeikäs Tiia Havu on pääosassa ihastuttava. Helinä-keijuna on koominen Senja Päivärinta. Peterin varjona vilahtaa Amanda Tran Minh, jolla on isompi osa myös intiaanien prinsessana. Merirosvolaiva on lavastuksen nurkassa. Siellä tapahtui aina maineen mukaisesti jännimpiä lankulle ohjauksia. Kapteeni Koukkuna on Juha Lehtonen, mutta Puosu-Patena Mika Rontti varastaa monet kohtaukset. Leena, Siiri Sorjosen herttaisen vakavasti tulkitsemana, ja muut perheenlapset esiintyvät koko ajan pyjamassa. Mikä-mikä-maan lapset ovat kultaisia. Alussa ja lopussa katsojien kiinnostuksen ja naurut ansaitsee hyvin opetettu Nana-teatterikoira. Näin esityksen elokuun alussa, kun Teatteri Tulin johtaja, tämänkin ohjannut Kari Kinnaslampi saattoi ilmoittaa iloisen uutisen. Ensi kesänä 2021 teatteri siirtyy Taivallahden kaavamuutoksen ja rakennustöiden alta Kivikkoon Kulosaaren kartanon taakse. Siellä toimi pitkään Joel Elstelä Beowulf –kesäteatteri metsän siimeksessä. Tila raivataan, rakenteet ja lavasteet puretaan ja siirretään helsinkiläisten suosiossa pitkään toimineelle vapaa-aikasaarelle. Mutta Peter Pan seikkailee Taivallahdessa ihan elokuun lopulle. Rohkea muurahainen seikkailee Teatteri Tuike esittää koko perheen näytelmän ”Rohkea muurahainen”, jonka käsikirjoituksesta tekijätyöryhmä vastaa. Ikäsuositus oli ”yli 4-vuotiaille”, joten kuuluin hyvin kohderyhmään. Pirteänreipas ja salaviisas esitys kertoo pienestä muurahaisesta, joka joutuu tahtomattaan jättämään varastetun kekonsa ja lähtee seikkailuun. Pääosassa oli ilmaisukykyinen, Tuikkeen nuori konkari Riina Nieminen, joka on ihastuttanut monissa esityksissä lapsille ja aikuisille. Anna Norros on aina hyperinnokas esiintyjä, tässä esim. Hyttysen ja Hämähäkin osassa. Mimmi Korvenpää on minulle uudempi taitava, jonka varsin viehko Päivänkorento vetoaa myös vanhempaan katsojaan. Sinikka Isoahon koomisen tehokkaat kyvyt pääsivät oikeuksiinsa Sippe Sontiaisena. Nämä kolme muuta näyttelijää tekivät monta osaa juoksevin vaatteiden vaihdoin. Aikuinen katsoja tunnisti musiikista Kari Tapiota, Tuula Amberlaa ja Kaija Koota. Pohjantähden alla, Lulu, Kun katsoit minuun, Lentäjän poika ja Maailmassa on monta ihmeellistä kulkijaa. Rohkea muurahainen sai virikkeensä venäläisestä sadusta ja on esityksenä inspiroitunut lähiluonnon ötököistä, tutuista lastenlauluista (ja vähän aikuistenkin) ja ennen kaikkea ihmeellisestä maailmasta, joka ympäröi meitä. Katsoimme Tapanilan alakoulun ison pihan reunassa vaahteran alla villin eläimellistä menoa. Viimeiset esitykset ovat ensi viikonloppuna. Luonnonlapsi laulaa kaipailevia säveliä Upea Millanen, alias Milla Hartikainen esiintyi keskikesällä Pihakahvilassa Paavalinkirkossa. Koska oli vähän sateenuhkaa, sekä kahvit että konsertti tarjottiin sisällä. Hän on modernia folk-poppia tekevä laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa kuuluu halu elää ja tuntea täysillä. Kirkon vakava ympäristö ei rajoittanut tulkintaa, kitaristi Henri Piililän säestyksellä. Jopa väliaika oli. Aitoja tunteita sekoittui luonnonlapsimaiseen elämäniloon ja kaipaileviin melodioihin. Milllanen asui välillä pari vuotta Espanjassa. Hänellä on jo kaksi levyä Youtubessa. Ensimmäinen oli ”Kesytä mut”, jonka kuulimme nytkin. ”Niin kuin aina takaisin” ja ”Jos tuut mun uniin” ovat myös kauniita, surumielisiä lauluja. Paavalin seurakunta järjestää jatkoa viime kesän PopPaavalille, sisäpihalla, Sammatintie 5. Se kruunaa loppukesän perjantaina ja lauantaina 21.–22.8. klo 18– 22 ja sunnuntaina 23.8. klo 17– 22 kauan kaivattujen pop-, rock, punk-, surfja ska-keikkojen ja deejiiden tahdissa. Tapahtumassa soittavat monipuoliset artistit: Lasten Hautausmaa, Pelle Miljoona United, Pietarin Spektaakkeli, Wasted, Mary Ann Hawkins, Mikko Joensuu ja The Valkyrians. Tarjolla on piknik-vilttejä ja runsaasti käsidesipisteitä sekä yleisö-wc:t vesipisteineen. Kirkkoherra Kari Kanalan persoonallinen linja jatkuu. Yön malja ei enää pisaroi Toimittaja, tv-ohjaaja, runoilija Arvo Ahlroos kuoli 15. toukokuuta 2020 Helsingissä. 80-vuotiaana.. Hän opiskeli Työväen Akatemiassa mm. Veikko Sinisalon lausuntaopissa ja oli mukana Kaskamo -nimellä neljä nuoren esikoisrunokokoelmassa ”Matkaopas huomiseen” 1960 Kari Aronpuron, Pertti Lumiraen ja Jaani Viherluodon kanssa. Yhteiskunnallista korkeakoulua hän kävi Unto Kupiaisen runo-opissa. Ahlroos oli TV 2:n dokumentaarilinjan keskeinen luoja, jossa elokuvallinen ote yhdistyi journalsimiin. Sen varhainen saavutus oli ”Nousu Pispalaan” ja Lauri Viita, lukuisia Suomen historiasarjoja. Suurin produktio oli neliosainen ”Kansalaiset” 1987 TV 1:n puolella. Viime työvuosinaan hän teki mm. Vienan ja Tverin Karjalan sekä Solovetskin luostarin tärkeät dokumentit. Viidan lisäksi helsinkiläisestä Henrik Tikkasesta syntyi teoksia piirroksineen. ”Uusi Kudelma” –ryhmä järjesti Pentti Holappa –matinean runoilijan kunniaksi 2013 Paasitornin Sirkus-salissa. Se oli myös hänen viimeinen julkiesiintyminen. 75-vuotis-juhlassa runoilijoiden Kosmoksessa 29.12.2014 oli jo pitkien jäähyväisten tuntua. Ahlroosin ehkä tärkein oma runokokoelma on ”Yön Malja Pisaroi” (2013), jonka hän kirjoitti 30 vuotta aiemmin, ja se löytyi sattumalta. Se sisältää ekspressiivisiä, ”välimerellisiä runoja”. Runoissa on vahvoja myytillisiä aineksia: – Meri/ rannoilta ikuista ikäväänsä huokuva/ sydämeni purren valitus// Pakenen humaltuneella venheellä/ ja palaan/ juopuneessa purressa. Puhallinyhtye yllättää kadulla ohikulkijan TIMO Brass Band on tuore, energinen ja kunnianhimoinen ammattimuusikoista koostuva puhallinyhtye. TIMO:n takaa yleisölle ja satunnaisille kadulla ohikulkijoille mukaansatempaavan elämyksen. Nuorten miesten meininki tarttuu helposti ohikulkijaan. Bändin on perustanut yhtyeen pasunisti Esa-Pekka Tupala 2018 tavoitteenaan luoda jotain trendikästä vanhalla tyylillä. Jo ensimmäisen katusoittokesän jälkeen sana yhtyeen menosta oli kiirinyt kauas. Se toteutti ensimmäisen ulkomaankiertueensa vuosi Kanadalaisen performanssitaiteilija Charles Quevillonin sooloesitys Forum Boxin näyttelyssä on taidokas ilma-akrobatian ja sähköisen äänenluomisen yhdistelmä. Kuva: Raimo Granberg. Timo Brass Band –puhallinorkesteri sai yleisön hyvin mukaan Keskuskadulla. Perustaja Esa-Pekka Tupala (toinen oikealla) soittaa pasuunaa. Kuva: Raimo Granberg. Töölöntorin reunalla pitkään asunut toimittaja Arvo Ahlroos oli merkittävä dokumenttien, runojen ja tv-ohjelmien tekijä. Kuva: Minun Venäjäni -tapahtuma. Rohkea Muurahainen on Teatteri Tuikkeen ihana kesäteatteriesitys Tapanilan uuden alakoulun pihalla. Riina Nieminen (vas.) ja Anna Norros ovat sotkeutuneet Hämähäkin verkkoon. Kuva: Nina Rinkinen. Taivallahden Kesäteatterin Peter Pan näytelmän vauhdikkaita esiintyjiä Siiri Sorjonen (vas.), Ada Sunnarborg, Teemu Suihkonen, Amanda Tran Minh, Senni Kaavinen, pääosan esittäjä Tiia Havu, Nea Isotalo, Tiia Ratilainen ja Teresa Vesterinen. Kuva: Nelli Pentti.
11 Viikko 34-35/2020 Valokuvien laaja kirjo esillä Kansallismuseon Kesäpihalla Kansallismuseo toimii vuonna 2018 perustetun kansainvälisen Helsinki Photo Festivalin päänäyttelyja tapahtumapaikkana 7.7.–30.9.2020. Pääosin ulkotiloissa järjestettävä festivaali sopeutuu hyvin myös pandemian edellyttämiin rajoituksiin. Kansainvälisen juryn valitsemat valokuvateokset ovat nähtävissä museon pihapuistossa ja museota ympäröivässä muurissa heinäkuusta syyskuuhun. Teemana on tänä vuonna ”trust”, luottamus. Kansallismuseon Auditoriossa 4.9. järjestettävässä seminaarissa pääsevät ääneen pitkän linjan ammattilaiset, valokuvaajat Arno Rafael Minkkinen ja Stefan Bremer. – Visuaalisuus hallitsee vahvasti kulttuuriamme. Festivaalin kumppanina teemme aikamme nuorten tekijöiden valokuvataidetta näkyväksi ja parannamme heidän edellytyksiään toimia ja osaltaan luoda visuaalista kulttuuria vuorovaikutuksen ja elinympäristömme rikastamiseksi, Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. Hänen lisäkseen puhui taiteellinen johtaja Rafael Rybczynski. – Me haluamme Kansallismuseossa jatkuvasti haastaa vanhan ja vakiintuneen tavan, ja tulkita yllättävästikin sitä, kuinka museo voi olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, tapahtumatuottaja Viktor Sohlström kertoo. Avoimeen kutsuun vastasi 310 taiteilijaa 2784 valokuvalla, joista kansainvälinen jury valitsi reilut 50 voittajaa viidestä maanosasta. Kesäpihalla olevassa Nordic Villagessa nähdään nousevien suomalaisten ja pohjoismaisten taiteilijoiden valokuvia. Museon muurigalleriassa Töölönkadun ja Museokadun puolella on 30–40 kansainvälisen juryn valitsemaa huipputeosta. Taiteilijoiden portfolioita arvioidaan 28.–29.8. noin 20 hengen kuraattoreista, valokuvaajista ja muista alalla toimivista asiantuntijoista koostuvan kansainvälisen joukon voimin. Vuoden portfolion tehnyt taiteilija pääsee mukaan vuoden 2021 festivaalin näyttelyyn. Teksti: Risto Kolanen Argentiinalaiset valokuvaaja Teodelina Detryn valokuvateos Trust Helsinki Photo -valokuvanäyttelyssä Kansallismuseon muurilla Töölönkadun varrella. Kuva: Raimo Granberg. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila avasi kansainvälisen Helsinki Photo -festivaalin museon Kesäpihalla. Kuva: Raimo Granberg. sitten Keski-Ranskaan Bandafolie’s-festivaaleille. Yhtye kiertää ahkerasti suurimpia kaupunkeja sekä erilaisia puhallinmusiikkija yleisötapahtumia. Ohjelmistoon kuuluu niin tunnettuja klassikoita kuin tuoreita listahittejä. Suomalaisten ja ulkomaalaisten melodioiden sekaan on heitetty myös New Orleansin paraatien tunnetuimpia sävelmiä. Yhdeksän soittajan joukossa on yksi nainen, Danila Pushin trumpetissa. TIMO:n show on täyttä viihdettä kaikenikäisille silmille ja korville. Keskuskadun ihmisvilinässä 6.8. puhaltajat tanssivat soiton lomassa ja saivat kulkijat menoon mukaan. Sirkuseläimiä Pukinmäen Taidekouluissa Georg Orwell kirjoitti ”Eläinten vallankumouksen” kielteiseksi utopiaksi kylmän sodan maailmaan. Se tuskin on ollut mielessä Pukinmäen Sirkuskoulun kesäesitykselle ”Sirkuseläinten vallankumous”, joka sai tilaa peräti kahdessa paikassa heinäkuulla, Fallkullan kotieläintilalla Malminkaarella ja Pukinmäen kartanolla Rälssintiellä, ihan aseman kupeessa. Varsin pirteässä ja monipuolisessa esityksessä Sirkus Hokkuspokkus saapuu kaupunkiin mukanaan tirehtööri, taikuri X ja maanmainiot sirkuseläimet. Maneesissa kaikki näyttää olevan mallillaan, mutta kulisseissa kuhisee. Sirkuseläimet ovat alkaneet nimittäin valmistella vallankumousta. Eräänä aamuna tirehtööri saa kokea elämänsä yllätyksen, kun hänet tempaistaan mukaan seikkailuun, jossa tahdin määräävätkin eläimet. Sirkusseurueessa esiintyvät Pukinmäen taidekoulujen nuoret esiintyjät, jotka toivat näyttämölle itseään puhuttelevan aiheen lisäksi sirkusta, huumoria, musiikkia ja laulua. Esitys sopi koko perheelle. Täydessä katsomossa oli kolmen sukupolven katsojia. Vuonna 1989 perustettu Pukinmäen Taidekoulu käyttää nykyään monikkomuotoa, koska taiteen perusopetusta on monessa paikassa sirkuksesta kuvataiteisiin. Oluenhuuruista Aleksi Kiveä Sörkan väestötilassa Vapaan Taiteen Tilassa Katri Valan puistossa oli keskellä kesää ansiokas ja innostunut nuorten tekijöiden ”Vielä kerran, Olviretki”. Vilhovuorenkadun väestötila on Taideyliopiston ylioppilaskunnan ylläpitämä areena, jossa opiskelijat esittävät omia esityksiä ja tapahtumia. Musiikkia, kuvataidetta, teatteri ja tanssia. Sillä on harras yleisönsä. Esitys sai inspiraationsa Aleksis Kiven ”Olviretki Sclheusingenissä” -näytelmästä. Näytelmää pidetään nykyisin oleellisena osana Kiven tuotantoa. Alkujaan oluenhuuruiseen sodankäynnistä kertovaan komediaan suhtauduttiin varauksella, ja se ilmestyi vasta 1916, 50 vuotta kirjoittamisen jälkeen.. Humalahuuru ja koheltaminen ovat aitoa sotilashuumoria baarissa. Metelin keskellä on juontakin ja henkeviä keskusteluja ihmiselämästä. Rakastetaan, ikävöidään ja itketään. – Kaikki menköön suden suuhun, kun vain Olvi saa olla. On asemasotavaihe, kirjeet kulkevat kotiin ja takaisin. Juuri kirjeistä tulee oma punainen lankansa esityksessä, on muukin maailma, ei vain kapakka sodan keskellä. Pilaa tehdään silti kaikesta. Rohkeita teatterin keinoja, nuorten kehoa ja liikettä käytetään hyväksi taitavasti. Hanurikin soi. Esitys epidemian aikana toi oman virityksen kokemukseen maailman rajallisuudesta ja raakuudesta. 35 katsojaa pääsi sisään, Olvia sai ostaa oikean tunnelman viritykseen. Yhteisötaidetta syntyy Kontulan iltakoulussa KAS! Kontula Art School 2019-2020 on yhteisötaiteellinen “iltakoulu”-hanke Itä-Helsingissä. Se toimii Kontulan ostarilla, kirjastossa, Kontupisteen tiloissa Keinulaudantie 4:ssä. Hanketta vetää yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Keväällä hän jalkautui Kontulassa leipa?jonoon haastatellakseen ihmisiä. Keskustelujen pohjalta Hänninen kokoksi Kontulan kirjaston yhteiso?llisen seina?maalaukseemme runoelman, joka toivottavasti muistuttaa viela? pitka?a?n kaikesta ta?rkea?sta? ela?ma?ssa?mme. Hanke edistää ohjattua katutaidetta, spraymaalausta Kontulaan. Sitä tukevat Kirjasto Helsinki yhteistyössä D-Asema Kontulan ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Nuori Yaseen maalaa lisää pärskeitä sateenkaarijokeen. Syksystä 2019 Kontula Art Schoolissa mukana ollut Maija tekee sateenkaarijoen viimeistä hahmoa. Vapaaehtoinen avustaja Nadia Mohamed auttaa Jennyä maalaamaan jokeen Iljan suunnittelemia violetteja pisaroita. Mariam maalaa Hanna-Maijan suunnittelemaa kala-sapluunaa. Iltakoulu tapahtui Kontulan kirjaston takana Hännisen vetämästä KAS! -iltakoulun sessiossa. Iltakoulu etenee poutasäällä huomattavasti joutuisammin ja mukavammin kuin sademyrskyssä, vetäjä sanoo. Performanssia teknologian pyhyydelle Forum Box, Ruoholahdenranta 3a, esitti keskikesällä kuvataiteilija Maija Tammen ”Kuolematon syntymäpäivä” –näyttelyn. Sen aiheena on Hydra, joka polttiaiseläinten pääjaksoon kuuluva pieni makean veden polyyppi. Se voi kloonata itsensä ja uudelleen kasvaa pienestä solujoukosta. Toisin kuin suurin osa eläimistä, Hydra vulgaris ei vanhene – lainkaan. Hänen valokuvaja videoteoksensa tavoittelevat ihmisen paikkaa olemassaolon ja vanhenemisen jatkumoissa. Tammen ja säveltäjä/esiintyjä Charles Quevillonin luoma näyttely Immortal’s Birthday yhdistää antiikin myyttejä, hengellisyyttä, teknologiaa, tieteellistä tutkimusta ja Hydran. Quevillonin interaktiivinen ääniveistos ”Le Refuge des Cordes” on pohdinta teknologian pyhyydestä. “Kielten turvapaikka” koostuu metallista, köydestä, led-valoista, sähkökitaran mikrofoneista, pianonkielistä ja kivistä. Ääniveistos on myös osa hänen sooloesitystä, jonka näki joka päivä näyttelyn aukioloaikoina. Taiteilija viritti ääntä sähkömagneettisesti esineitä ja johtoja koskettamalla. Hän suoritti varsin virtuoosimaisen akrobaattisen performanssi veistokseen kiinnittymällä kuin vuorikiipeilijä. Kutakin esitystä mahtui katsomaan kymmenen henkilöä. Osallistuin viimeiseen, jolloin määrä gallerian permannolla oli hieman venytetty. KAS! Kontula Art School -iltakoulun vetäjän yhteisötaiteilija Heidi Hännisen (vas.) avustamana oppilas Yaseen maalaa lisää pärskeitä graffititeos Sateenkaarijokeen. Kuva: Raimo Granberg. Isla Mustanoja (vas.) ja Veera Anttila ovat yleisön keskellä Vapaan taiteen tilassa. Olviretki esitettiin koko ajan yleisön joukossa. Kuva: Reino Pirttijärvi. Vaaleanpunaiseksi Pantteriksi muutettu tirehtööri Rosa Sipilä (ylhäällä) ratsastaa taikuri X:n, Mika Luukko päällä Sirkuseläinten vallankumouksessa Pukinmäen kartanon pihalla. Kuva: Johanna Salonen. Laulaja Millanen, Milla Hartikainen hurmasi yleisön Paavalin kesäkahvilassa, joka jatkuu elokuulla PopPaavali-tilaisuuksina. Henri Piirilä säestää. Kuva: Birgitta Huhtaluhta.
12 Viikko 34-35/2020 KokoTeatteri ja Koko Jazz Club käynnistivät syyskautensa 1.8. alkaen. Toiminnassa otetaan huomioon yleisömäärän suhteen annettuja ajantasaisia turvallisuusja kokoontumismääräyksiä. Luvassa on ennennäkemättömän monipuolinen kattaus esityksiä sekä konsertteja. Olemme koonneet seuraavaan muutamia makupaloja alkusyksyn ohjelmistosta. ”Vallankumous alkaa naisten sieluista” KokoTeatterin syksyn pääteoksena nähdään Helena Kallion Aktivistinäytelmä 3, joka on teostrilogian itsenäinen päätösosa. Näytelmä kertoo toisen maailmansodan rikosten, kylmän sodan imperialismin ja ydinvarustelun herättämistä 60-luvun vallankumouksellisista ja aktivisteista sivistyneistä naisista, äideistä, kirjailijoista, journalisteista, poliitikoista ja opettajista, joiden vaikutus kansalaisoikeusja ympäristöliikkeisiin yltää meidän päiviimme. Kuinka heistä tuli aktivisteja? Minkä he halusivat muuttuvan? Mitä heidän työnsä ja kohtalonsa meille osoittavat? Ja olemmeko me ottaneet opiksemme? Aktivistitrilogian viimeisen teoksen kirjoitusprosessi on ollut polveileva, inspiroiva ja myös erityisen haastava “mehän painimme yhä näiden samojen ihmisarvoisen elämän ja elinkelpoisen maailman tulevaisuuden kysymysten kanssa, joiden puolesta päähenkilömme ovat antaneet kaikkensa”, Helena sanoo. Kallion kynästä lähtevä teksti on fyysistä ja rytmistä – näytelmän päähenkilöiden puheenvuorot peilautuvat edelläkävijöiden kohtaloista lähihistorian tapahtumiin ja riipaisevan ajankohtaisesti myös Black Lives Matter -liikkeeseen. Lavalla nähdään Tukholman Dramatenissa aikaisemmin esiintynyt Tuuli Heinonen, musiikista vastaava ja muun muassa Elifantree-yhtyeessä vaikuttava Anni Elif Egecioglu sekä KokoTeatterin Anna Veijalainen. Esitykset ajalla 25.9.–28.11. Tuore, rohkea ja kantaaottava helsinkiläinen improvisaatioteatteri Vendetta haluaa esityksillään kyseenalaistaa valtarakenteita. KokoTeatterin syksyä värittää improvisaatioteatteri Vendettan koko illan improvisaationäytelmät. Vendettan esitykset kertovat ajankohtaisia tarinoita feministisestä näkökulmasta. Vendetta ottaa yleisöä vuorovaikutuksellisesti mukaan esityksiin; ennen esitystä yleisöä osallistetaan sosiaalisen median kautta ja esityksen aikana yleisö saa myös vaikuttaa esityksen kulkuun. KokoTeatterissa nähdään syksyllä kolme kokoillan improvisoitua näytelmää teosnimellä Korruptoituneiden mielten jumppa. Esitykset ajalla 2.9.–16.12. Timo Tuominen tuo jälleen Jacques Brelin chansonit KokoTeatterin lavalle KokoTeatterissa kuullaan syksyllä chansonin mestarin Jacques Brelin musiikkia vavahduttavina, ajankohtaisina tulkintoina tällä kertaa toivekonsertin muodossa. Paikalla olevat katsojat pääsevät vaikuttamaan illan ohjelmistoon. Näyttelijä Timo Tuomisen hienostelemattoman vahvat tulkinnat Brelin iättömistä mestariteoksista kertovat elämästä varjoineen ja valoineen ironisesti ja herkästi, yksilön tasolla ja yhteiskunnallisesti, hauskasti ja surullisesti. Tuominen on vuodesta 2011 esittänyt itse kääntämiään Brel-chansoneita muun muassa Kansallisteatterin Lavaklubilla täysille saleille. Esitykset ajalla 26.9.–27.10. Improvokaatio tutkii Wuolijoen Niskavuoren Naisia Improvokaatio on kolmen teatterialan ammattilaisen kollektiivi, joka tuo näyttämölle teemoja, jotka puhututtavat tänä päivänä. Improvokaation improvisoitu melodraama Niskavuoren Naisia tutkii Hella Wuolijoen kieltä ja poliittisuutta, mutta teemat linkittyvät myös saumattomasti nykypäivään. Wuolijoen maailma on täynnä hierarkioita ja valtarakenteita, joita tuodaan nyt näkyväksi improvisaation keinoin. ”Niskavuoren naiset ovat jokainen omalla tavallaan vahvoja, kuten mekin olemme”, kuvailee Improvokaatio. Esitykset ajalla 29.9.–8.11. KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin turvallisuusohjeistus Paikalla olevan yleisön sekä henkilökunnan terveys on KokoTeatterille ensisijaisen tärkeää. Tilojen puhtauteen sekä turvaväleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hygieniasuositusten mukaisesti käteistä rahaa ei oteta poikkeusolojen aikana vastaan. KokoTeatterin suuri lavanäyttämö mahdollistaa katsomossa olevien tuolien ja pöytien asettamisen niin, että asiakkailla on runsaasti henkilökohtaista tilaa. Turvallisuusohjeistus on kokonaisuudessaan luettavissa KokoTeatterin verkkosivuilta. KokoTeatterin syksyn tulevat ensi-illat ja vierailut: • Luksusmuijat 2, vierailu Porissa 21.8. • Nostalgia – neljän sammakon vaellus, vierailu Tampereella 29.8. • Vendetta: Korruptoituneiden mielten jumppa, 2.9.16.12. • Aktivistinäytelmä 3, 25.9.–28.11. • Timo Tuominen: Toivechansonkonsertti 26.9.– 27.10. • Improvokaatio: Niskavuoren naisia, 29.9.–8.11. • Teatteri Quo Vadis: Ai ai ai, 6.-11.10. • Alpo Aaltokoski Company: Suljetut ovet, 13.10.– 5.12. • Antti Lahti & Työryhmä: Tanssikielto, 23.-24.10. • Jos minä puhuisin sinulle, 7.–24.11. • Nopean toiminnan naiset: 10 kohtausta seksuaalisesta vallankäytöstä 13.–15.11. • Vierailu: Elämän rajalla, 22.11. • Tsar-Bomba, 4.–15.12. Liput KokoTeatterin esityksiin myy Tiketti. KokoTeatteri / Hämeentie 3 / 00530 Helsinki Improvokaatio Aktivisti 3 Brel Liiku ohjatusti kotona! Kalasataman koulun remontin vuoksi edulliset videotunnit: Joogavenyttely (aikuiset Uusi nauhoite joka torstai, tee milloin haluat! Kondis -lihaskuntotreeni (aikuiset) torstaisin klo 18.00 – 19.00 livetunti Zoom-videoyhteydellä Helsingin Jyryn syksyn tunnit alkaen 1.9.2020 Vallilan ala-aste, Hämeentie 80 Satuliikunta (4-6 v.) perjantaisin klo 17.15 – 18.00 Voimistelukoulu (6-8 v.) perjantaisin klo 18.00 – 19.00 Hikijumppa (aikuiset) maanantaisin klo 18.30 – 19.30 Dance (aikuiset) tiistaisin klo 18-19 Katso lisää ja ilmoittaudu mukaan: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Edulliset hinnat! Myös liikuntaseteleillä sekä SmartumPay ja ePassi! Kuvat: Suomen Voimisteluliitto Kuvat: Suomen Voimisteluliitto KokoTeatterin syyskausi uhkuu energiaa
13 Viikko 34-35/2020 Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittäminen matkailun sekä virkistyksen käyttöön Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. Ilmakuva Vallisaari ja Kuninkaansaari. Kuva: Helsingin kaupunki / Asemakaavoitus, Eteläinen alueyksikkö / Keskusta Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Vallisaaren, Kuninkaansaaren, Reimarisaaren, Pukkisaaren, Kukipaatan ja Haminasalmenpaatan sekä suojeluja vesialueiden asemakaavan. Asemakaava, kaavaratkaisu, koskee Vallisaarta ja Kuninkaansaarta sekä niiden ympärillä olevia pienempiä luotoja ja saaria. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luontoja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uutta kerrosalaa alueelle on osoitettu oleviin rakennuksiin ja uudisrakennuksiin 22 745 k-m?. Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtumaja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä niihin liittyviä työtiloja. Alueen pinta-ala on noin 280 ha. Keskimääräinen aluetehokkuusluku rakentamiseen osoitetuilla alueenosilla on noin e = 0,1. Suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että saarten luontoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet suojellaan ja merellisten virkistysalueiden määrä kasvaa Helsingissä. Saaret liittyvät strategisilta tavoitteiltaan keskeisesti merellisen Helsingin kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti, että Helsinki on vetovoimainen ja toimiva merikaupunki, joka mahdollistaa uusia kokeiluja, taide-elämyksiä ja monipuolisia merellisiä palveluja panostaen samalla kestävyyteen ja paikallisuuteen. Kaavaratkaisulla alueen tunnistettavaa identiteettiä ja merellistä Helsinkiä vahvistetaan ja helsinkiläisille ja myös matkailijoille varataan alueita virkistykseen ja liikuntaan. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen. Yleiskaavassa alue on merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaava-alue sisältää entistä sotilasaluetta. Saarten linnoittaminen käynnistyi jo 1850-luvulla, jonka vuoksi alue on merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueen nykykäyttöön vaikuttaa vuonna 1937 tapahtunut räjähdeonnettomuus, jonka seurauksena ympäristössä on edelleen räjähdystarvikkeita maaperässä. Nykyisin alue on metsähallituksen hallinnassa. Suuri osa alueesta on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla. Saarilla on muinaismuistolain (295/1963) suojaamia arkeologisia kohteita ja myös saarta ympäröivillä vesialueilla on vedenalaisia arkeologisia kohteita. Saarten rakennuskanta on osin huonokuntoista, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Alueella ei ole asemakaavaa. Suomen valtio/metsähallitus omistaa käytännössä koko alueen lukuun ottamatta vähäistä kaistaletta alueen länsireunasta, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun merkittävimmät kustannukset aiheutuvat saarten liittämisestä yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Kustannukset ja kustannusten jakoperiaatteet määrittyvät jatkosuunnittelussa ja neuvotteluissa. Lähtökohtaisesti muista saarten kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaavat maanomistaja tai alueen toimijat. Kaupunkiympäristölautakunnan aiemman esityksen mukaan mahdollisista maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Myöhemmin on käynyt ilmi, ettei kaavan toteuttamisesta synny valtiolle maanomistajana sellaista merkittävää arvonnousua, että maapoliittisille neuvotteluille syntyisi perusteet. Asiasta on ilmoitettu kaupunkiympäristön toimialalta kaupunginkansliaan. Kaavaehdotuksesta tehtiin nähtävilläoloaikana kahdeksan muistutusta. Lisäksi sen ulkopuolella saapui yksi kirje. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Kuninkaansaaren pohjoisrannan rakentamisalueeseen, muinaismuistoalueiden kasvillisuuden kulumisen huomioimiseen kaavamääräyksissä, rakentamisen alta poistettavan maa-aineksen hyödyntämiseen, vieraslajien leviämiseen, patterialueiden merkintään sekä naapurien kuulemiseen. Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Kuninkaansaaren pohjoisrannan rakentamisalueeseen. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennussuojelu-merkintöihin, rakennusperinnön sekä muinaisjäännösten määräyksiin, luonnonsuojelualue-merkintään, uimarannan alueen kaavamääräykseen, alueen vesihuoltoon ja -verkostoon ja niistä annettuihin määräyksiin, selostuksen kirjauksiin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Suomenlinnan kautta suunniteltavan kunnallistekniikan liitosten vaikutuksiin kulttuuriperintöön, sähkönjakeluverkon riittävyyteen ja uusiin käyttöpaikkaratkaisuihin, Kuninkaansaaren uusiin rakennusaloihin, joita pidettiin kulttuuriympäristön näkökulmasta mahdollisina, Vallisaaren alueen rakennusalojen kokoihin sekä uusien rakenteiden maisemallisiin vaikutuksiin, Kustaanmiekan salmen väyläalueen turvallisuuteen sekä kaavakartalta puuttuviin merenkulun turvalaitteiden merkintöihin, raskaiden aseiden alueelle aiheuttavaan meluun sekä kunnallistekniikan rakentamiseen jostain muualta kuin Santahaminan alueen kautta, henkilölauttaliikenteen ohjelmointiin ja suunnitteluun, merenpinnan nousuennusteiden vaikutuksiin, rakentamisen mittakaavaan ja rakeisuuteen, maisemaan vaikuttavien uusien rakenteiden ja materiaalien sopivuuteen ympäristöönsä sekä vanhojen pinnoitemateriaalien suojeluun. Asia ja esitys jäivät pöydälle kaupunginhallituksen viime kokouksesssa. Vallisaari ja Kuninkaansaari. Kuva: Helsingin kaupunki / Asemakaavoitus, Eteläinen alueyksikkö / Keskusta
14 Viikko 34-35/2020 Uudeksi rehtoriksi Kaarlo Hildén Taideyliopiston rehtoriksi valittu Kaarlo Hildén. Kuva: Wilma Hurskainen Taideyliopiston hallitus valitsi musiikin maisteri Kaarlo Hildénin yliopiston rehtoriksi. Hän aloittaa viisivuotiskautensa joulukuussa. Samassa kokouksessa hallitus nimitti filosofian tohtori Hanna Johanssonin Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaaniksi. Kaarlo Hildénillä on laaja kokemus asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Hän on työskennellyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina vuodesta 2017 ja klassisen musiikin osaston dekaanina vuosina 2010– 2017. Ennen Taideyliopistoa Hildén työskenteli ohjelmajohtajana Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, koulutusjohtajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja lehtorina Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Hildénillä on ollut lukuisia luottamustehtäviä. Hän on toiminut muun muassa erilaisten kansainvälisten organisaatioiden hallituksissa sekä auditointija selvitysryhmissä, kuten Norwegian Academy of Music -oppilaitoksen hallituksen jäsenenä, Suomen säveltaiteen tukisäätiössä hallituksen puheenjohtajana sekä Norjan opetusministeriön asettaman kolmen taidekorkeakoulun fuusiota selvittävän ryhmän jäsenenä. Hildénillä on kokemusta organisaatioiden toimintakulttuurin kehittämisestä, varainhankinnasta ja muutosprosessien johtamisesta. Hän on laajasti verkottunut sekä kotimaisilla että kansainvälisillä taidekentillä. Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaaniksi valittu Hanna Johansson. Kuva: Petri Summanen PAIKALLISPAKINAA Torikauppa on arvokas perinne Useimmat Hakaniemen torin myyjät ovat kaupan ammattilaisia. Heillä on hyvät suhteet maatiloille, kalastajiin, hedelmien maahantuojiin tai ovat itse puutarhaviljelijöitä. Heillä on vakiopaikat teltalle tai myynti tapahtuu suoraan autosta. Päiväpaikkoja on varattu myyjille, jotka myyvät OMAN puutarhan tuotteita kuten kukkia, vihanneksia ja hedelmiä tai keruutuotteita: mustikoita, puolukoita, sieniä, saunavastoja tai vaikkapa itse kudottuja villasukkia. Omia lampaita ei sentään tarvitse olla, ostolangat kelpaavat. 50-luvulla näitä myyjiä saattoi lauantaisin olla jopa sata. Ihmiset uurastivat, kun rahaa tarvittiin. Tänään päiväpaikkalaiset löytää torin bussipysäkkien taustasta. Jonkun vakiomyyjän tapaa viikolla, useimmat perjantai-lauantaisin. Esillä on aina kulloinkin ajankohdan tuotteita. Pääsiäisenä, vappuna ja pitkin kesää syksyyn asti mitä kulloinkin luonnosta löytyy. Viime syksynä tilasin ämpärin pihlajanmarjoja. Opin pitämään niistä ja tänä syksynä niitä vitaminipommeja pitää saada kaksi astiallista. Sama uuttera Sirpa rouva on myös luonnon villien kesäkukkien toimittajani. Hän tulee tilaltaan kymijoen varrelta autolla tavaroineen. Ongelma on auton paikoitus, päivän mittaan saa muutaman kerran juoksuttaa kolikoita parkkiautomaattiin. Torikauppaa Sirpa rouva käy, koska se on hyvää ajankulua ja samalla voi seitsemää lastenlasta tukea taloudellisesti. Nämä päiväpaikat koluan tarkasti, sieltä voi löytyä mukavia yllätyksiä. Kävin jututtamassa myös kauppatorin päiväpaikkalaisia, tavaratarjontana olivat korut, kudonnaiset ja savitavarat. Kaikki erityisesti matkamuistoiksi sopivia. Jäämeren yhteys Toinen maailmansota amputoi Suomelta itäisen käsivarren. Siitä on jo noin 70 vuotta. Vanha juttu, unohdetaan se. Olen seurannut, miten kävi Suomen osuudelle Jäämeren luonnonvaroista. YK:n yleissopimuksen mukaan rannikkoalueen valtio voi vaatia taloudellista yksinoikeutta luonnonvaroihin, jotka sijaitsevat korkeintaan 370 km päässä sen rannikolta joko meren pohjassa tai sen alapuolella. Norja ja Venäjä kiistelivät 40 vuotta jaosta ja 2010 saivat sopimuksen aikaan. Amputoitu raaja pudotti Suomen pois tästä jaosta. Joku neropatti voisi räknätä mikä olisi ollut osuutemme. Kylmän Jäämeren alueella sijaitsee 25% maailman tunnetuista öljy ja kaasuvaroista Se on aikamoinen aarre. Meteliä vai musiikkia? Seuraan tiiviisti Kallio-lehden Kovasen kulttuurikatsauksia, kiitos niistä. Musiikin puolella minua itseänikin koukuttaa klassinen. Joutsenlampi baletti on koettu sekä kotimaisena että mm. pari kertaa Moskovan Bolshoin esityksinä Savonlinnassa. Tähän maaperään ei hevin uppoa räppi eikä moni muukaan nykymusan trendi. SE pitää tutkia Kävin Tuskassa kuuntelemassa, päästäkseni selville mitä SE on. Ei auennut. Keskustelin MyGrain yhtyeen erään jäsenen kanssa nykymusasta, eikä hän taputtanut mielipiteelleni. Olen yrittänyt ymmärtää Hard rockia tietokone-tv-yhdistelmällä ja saanut korviini meteliä. Tiedän, että kuulo heikkenee iän myötä ja siksi otin mieluusti vastaan tarjouksen, jossa sovittiin, että saan kunnon kuulokkeet ja tietsikkaani näytteet MyGrainin tulevan syksyn nauhoitteesta. Luurit korville ja heti tuli ihan kunnon musaa. Sähkökitara luritteli omiaan, tosi upeaa. Taustalla rytmi joskus peitti melodian, mutta solistin värikäs ilmaisu tuntui jopa taiteelta. Ennakkoluulo ropsahti roskikseen. Uusi vahva kiehtova maailma avautui. MyGrain kiersi vuosia Eurooppaa ja Aasiaa, etäisin kohde oli noin kuukauden Japanin kierros. Jonkun vuoden opiskeluja työtauon jälkeen yhtye on taas trimmissä ja uusi levy julkaistaan syksyllä. Loppupäätelmä: You tubista poimittu Trapped in An Hourglass on mieluisin, sillä siinä liike ja ääni yhdessä ovat liki oopperaa. Demarien juhlaa Demarit lupasi meille vappusatasen, se auttoi heidät vaalivoittoon. Petetty lupaus unohtui meiltä eläkeläisiltä koronan jalkoihin. Päiväyksellä 10.8. kun tätä kirjoitan, 6.8 tehty gallup kertoo: Sosiaalidemokraatit johtaa 23,4% osuudella. Perussuomalaiset on kakkosena 18,9%. Tämä sdp`n voitto tehtiin noin 20 miljardin lisälainalla veronmaksajain piikkiin. Rahat on käytetty koronan vaurioittaman talouselämän ja kansalaisten hyödyksi. Rahanjako on tarpeen, kiitos siitä. Hallituksella kävi tuuri, kun Korona iski. Rahan jako takaa sdp´lle ykköspaikan kuntavaaleissa ja varmasti hype kantaa aina seuraaviin eduskunta vaaleihin. Auta armias sitä, ken lähtee kansalta niitä miljardeja takaisin peräämään. Hagiksen vanha pieru Toimistotalo Valaan saneeraus valmistui Kallion Kurvissa Valaan saneeraus valmistui kesäkuussa. Raitiovaunut 1 ja 8 palasivat vanhalle reitilleen – niillä pääsee nyt suoraan oven eteen. Kallion Kurvissa, osoitteessa Hämeentie 31 sijaitsevan toimistokiinteistö Valaan peruskorjaus on valmistunut sovitussa aikataulussa. Rakennus remontoitiin kauttaaltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi moderniksi toimistotaloksi. Valmistuneessa kohteessa on noin 4500 m² nykyaikaista muuntojoustavaa toimistotilaa seitsemässä kerroksessa. Ensimmäiset vuokralaiset muuttavat Valaaseen kesän aikana. – Lähtökohtanamme oli suunnitella toimistokiinteistö, jonne sisään astuessa hymy nousee huulille ja tulee hyvä mieli. Olemme panostaneet raikkaaseen ja erottuvaan ilmeeseen, joka alkaa jo yhteisistä aulatiloista. Uudistus on toteutettu talon sijaintia ja aikakauden arkkitehtuuria kunnioittaen. Moderni talotekniikka taas varmistaa, että työskentely tiloissa sujuu mukavasti, luonnehtii Assain vuokrauksesta vastaava johtaja Tapio Reponen. – Vuokraus on edennyt positiivisesti ja kesän aikana taloon muuttaa vuokralaisia jo neljään eri kerrokseen. Uusiakin mahtuu vielä. Valaasta löytyy toimitilaa kokoluokassa 200–1400 m2 itäisen kantakaupungin parhaalta paikalta, erinomaisella hinta-laatusuhteella. Tuo yrityksesi tutustumaan Valaaseen, täällä viihdytte varmasti! Reponen jatkaa. Raitiovaunut 1 ja 8 ovat palanneet vanhalle reitilleen Helsinginkadulta Hämeentielle. Ratikalla pääsee aivan oven eteen. Myös bussipysäkit, Sörnäisten metroasema ja kaupunkipyörät löytyvät aivan läheltä. Hämeentien tulevaa pyöräkaistaa pitkin pääsee niinikään näppärästi perille. Assai toivottaa uudet vuokralaiset lämpimästi tervetulleeksi. Tilat on mahdollista muokata jokaisen vuokralaisen tarpeiden mukaan yrityksen koosta riippumatta. Jokaisesta vuokratusta neliöstä lahjoitetaan 2 euroa Baltic Sea Action Groupille Itämeren suojeluun.
15 Viikko 34-35/2020 Asuntotuotannon tavoitteet ylittyivät vuosina 2016–2019 Helsingin seudulle valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 64 082 asuntoa. Helsingin seudulle valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 64 082 asuntoa. Määrä ylittää Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukseen kirjatut asuntotuotannon tavoitteet. Tuoreen Helsingin Seudun Suunnat -julkaisun Valokiilassa-artikkelissa MAL-sopimuksen asuntotuotannon ja rakentamisen tavoitteita tarkastelee HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. Myös kaavoitustavoitteet täyttyivät Helsingin seudulla pääosin. Asumisen kaavoja hyväksyttiin 5,77 milj. kerrosneliömetriä, mikä on 94 prosenttia tavoitteesta. Kaavoista tuli voimaan 95 prosenttia. Eheämmän yhdyskuntarakenteen ja kestävän liikkumisen tukemisen tavoitteet toteutuivat pääosin, sillä valmistuneista asunnoista ja kaavoista noin 70 prosenttia sijoittui kestävin kulkutavoin saavutettaville alueille. Myös joukkoliikenteen nousijamäärät ja lipputulot kasvoivat. Nousujen määrä kasvoi vuosien 2016–2019 aikana yli 8 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin väestönkasvu alueella. Vuoden 2018 liikkumistutkimuksen mukaan kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 60 prosenttia. MAL-sopimuksessa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli syventää kuntien yhteistyötä ja jatkaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisen sopimuskauden pohjalta. Yhteistyötavoitteet saavutettiin, ja uusi MAL-sopimus Helsingin seu dulle on saatu neuvoteltua. Myös uuden MAL 2023 -suunnitelman valmistelut ovat jo käynnissä. Koronakriisin vaikutus erityisesti palvelualoilla Helsingin Seudun Suunnat -julkaisun ajankohtaiskatsauksessa kerrotaan alueen talouden, työmarkkinoiden ja liikenteen kehityksestä tammi-maaliskuun aikana. Koronaepidemiasta johtuvat muutokset näkyvät vasta osittain näissä luvuissa. Helsingin seudulla teollisuuden, rakentamisen sekä informaatioja liike-elämän palveluiden kasvu jatkui edelleen, mutta tuotannon kasvu hidastui selvästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koronaepidemia vaikutti tuotantoon negatiivisesti erityisesti palvelualoilla. Majoitusja ravitsemistoiminnan, kuljetuksen ja kaupan aloilla liiketoiminta kääntyi laskuun. Myöskään tammi-maaliskuun majoitustilastoihin kriisi ei vielä ehtinyt vaikuttaa täydellä voimalla. Siitä huolimatta yöpymiset vähenivät Uudellamaalla 15 prosenttia – ulkomaalaiset yöpymiset vähenivät 19 prosenttia ja kotimaiset 12 prosenttia. Kaupan myynti kääntyi neljän vuoden kasvun jälkeen laskuun alkuvuonna 2020. Tammi–maaliskuussa myynti väheni Helsingin seudulla 0,2 prosenttia. Kriisin vaikutusten odotetaan näkyvän selvästi vasta toisella vuosineljänneksellä. Työttömien osuus työvoimasta oli Helsingin seudulla 11,1 prosenttia maaliskuun lopussa työja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Työttömyysaste oli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Erityisesti nuorten työttömien ja lomautettujen määrät kasvoivat. Maaliskuun lopussa Helsingin seudulla oli 9 720 työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta, mikä oli 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös julkisen liikenteen matkustajamäärä väheni Helsingin seudulla tammi-maaliskuun aikana. Helsingissä matkustajia oli 13 prosenttia vähemmän, Vantaalla 14 prosenttia ja Espoossa ja Kauniaisissa 10 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Asuntojen hinnat Helsingin Seudun Suunnat tarkastelee myös asuntomarkkinoiden kehitystä ja seudun väestönkasvua. Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat ennakkotietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 4 prosenttia vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Muualla Suomessa neliöhinnat ovat pysyneet käytännössä ennallaan. KUUMA-kunnissa asuntojen hintakehitys on ollut viime vuosina laskeva, vaikka aivan viimeisin muutos viittaakin hintojen nousuun. Helsingin seudun väestönkasvu on edelleen nopeaa. Helsingin seudun asukasluku oli maaliskuun lopussa noin 1 516 000. Seudun väestö kasvoi tammi– maaliskuussa yhteensä 4 010 asukkaalla. Yli puolet kasvusta tuli muuttovoitosta ulkomailta. Helsingin seudun muuttovoitto muualta Suomesta väheni huomattavasti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lähtömuuton voimakkaan kasvun takia. Magnus Enckellin näyttely Ateneumiin Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Magnus Enckell: Poika ja purje (1902). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. 150 vuotta monipuolisen taiteilijan syntymästä Magnus Enckell: Ylösnousemus, Tampereen Tuomiokirkon alttaritaulun oikean puolen toisinto (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. ti värinja valontäyteistä uusimpressionismia. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat Poika ja pääkallo (1893), Herääminen (1894) ja Lepäävä fauni (1914). Näyttely esittelee paljon ennestään tuntemattomia teoksia, Enckellin laajaa piirustustuotantoa ja luonnoskirjoja sekä valokuvia hänen omasta arkistostaan. Näyttelyssä nähdään Enckellin tuotantoa varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka. Taiteilijan laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Esille saadaan teoksia eri puolilta Suomea muun muassa Amos Rexin Sigurd Frosteruksen kokoelmasta, Tampereen taidemuseosta, Turun taidemuseosta, Serlachius-museoilta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo, joka luo kokonaiskuvaa Suomen kultakauden taiteilijasta. Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toimittavat Hanne Selkokari ja Lene Wahlsten. Julkaisun kirjoittajat ovatAnna-Maria von Bonsdorff, Jukka Cadogan, Timo Huusko, Harri Kalha, Marja Lahelma, Riitta Ojanperä, Anne-Maria Pennonen, Marja Sakari, Hanna-Reetta Schreck, Hanne Selkokari, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen sekä Anu Utriainen. Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 23.10.2020–14.2.2021 taidemaalari Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely. Näyttely esittelee kultakauden merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan tuotannon kattavasti ja tuo hänet esiin kulttuurielämän monipuolisena vaikuttajana. Ateneum juhlistaa taiteilijan 150-vuotissyntymäpäivää maanantaina 9.11.2020, jolloin museo on poikkeuksellisesti avoinna. Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Ateneum palaa normaaleihin aukioloaikoihin 4.8.2020 alkaen. Tarkemmat tiedot aukioloajoista löytyvät tiedotteen lopusta. Muutokset näyttelyaikatauluun ja oheistapahtumiin ovat mahdollisia. Magnus Enckell kuuluu 1800–1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotantoaan tunnetaan silti vain osittain. Ateneumin näyttely tarkastelee Enckelliä monipuolisesti ja esittelee hänen koko tuotantoaan viideltä eri vuosikymmeneltä. Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Näyttely ja sen yhteydessä julkaistava kirja valottavat taiteilijan monia puolia. Enckell oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin. Hän oli haaveilija, mutta myös kansainvälinen maailmanmies, näyttelyiden komissaari, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja monumentaaliteosten tekijä. Niin musiikki, teatteri kuin kirjallisuus olivat tärkeitä monipuolisesti sivistyneelle taiteilijalle. Magnus Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohTykkää meistä Facebookissa K ALLIO L EHTI
16 Viikko 34-35/2020 Helsinki-päivänä palkittiin ansioituneita Helsingin tekijöitä Helsingin kulttuuripalkinto 2020 myönnettiin muusikko J. Karjalaiselle. Kuva: Tero Ahonen Pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestarit Pia Pakarinen, Sanna Vesikansa, Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar jakoivat Helsinki-päivän kulttuuri-, urheilu-, tiedeja ympäristöpalkinnot. Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupunki Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle 12.6.1550. Päivää on juhlittu vuodesta 1969 alkaen Helsingin syntymäpäivänä. Helsinki-päivänä kaupunki jakaa tunnustuksia ansioituneille helsinkiläisille. Tänä vuonna Helsinki-kanavalla lähetetyssä Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -ohjelmassa jaettiin urheilu-, ympäristö-, kulttuuri-, taideja tiedepalkinnot sekä Helsingin kaupungin tutkimusapurahat ja nuorisostipendit. – Helsinki-päivää vietetään tänä vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa. Meillä on takana raskas kevät, mutta varovaisen toiveikkaasti voimme suunnata katseet kohti kesää ja juhlia rakkaan pääkaupunkimme syntymäpäivää, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsinki-päivän puheessaan. Helsinki-päivän tunnustukset jaettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusjärjestelyin. Pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa jakoivat palkinnot Helsinki-kanavalla lähetetyssä Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -ohjelmassa. Lähetys starttasi koronaepidemian vuoksi verkkoon siirretyn Helsinki-päivän ohjelmakokonaisuuden. – Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Olen hyvin ylpeä helsinkiläisistä näinä vaikeina aikoina. Annettuja rajoituksia on noudatettu, ja helsinkiläiset ovat myös osoittaneet neuvokkuutta ja intoa tarttua koronan aiheuttamiin haasteisiin ja muiden ihmisten auttamiseen. Siinä näkyy rakkaus kotikaupunkiin ja toisista välittäminen, sanoo pormestari Vapaavuori. – En voisi kuvitella parempaa aikaa kiittää ja palkita kaupunkilaisia kuin tämä. Perinteiset Helsinki-päivän tunnustukset, Kultaiset Helsinki-mitalit, on päätetty jakaa syksyllä, kun voimme huomioida kaiken sen työn mitä lukuista tahot ovat kaupunkimme eteen koronakriisissä tehneet. Mutta tänään haluamme kuitenkin palkita tieteen, taiteen, kulttuurin, urheilun ja vastuullisuuden tekijöitä, ja kannustaa heitä eteenpäinkatsovaan työhön myös tulevaisuudessa. Kiitos, että teettiin Helsingin kaupungin tutkimusapurahat yhdelletoistaHelsinki-teemaiselle tutkimushankkeelle. Tutkimusapurahoina jaettiin yhteensä 73 000 euroa. Helsingin kulttuuripalkinto (15 000 €) Palkinto myönnetään helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Kulttuuripalkinnon sai muusikko ja lauluntekijä J. Karjalainen. Vuoden taiteilijapalkinnot (á 5 000 €) Palkinnot myönnetään eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tänä vuonna on nostettu esille kolme teatteritaiteen tekijää, jotka kaikki ovat omalla sarallaan edelläkävijöitä, eivätkä välttämättä aina saa ansaitsemaansa huomiota ja kiitosta. • Jaana Taskinen, Teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja, yleisötyöntekijä, teatteriopettaja • Jussi Lehtonen, Teatteritaiteen tohtori, näyttelijä, ohjaaja, pedagogi ja tutkija • Kirsi Manninen, Taiteen maisteri, pukusuunnittelija, skenografi Helsingin ympäristöpalkinto Ympäristöpalkinto on jaettu ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Sen teema on joka vuosi eri. Vuonna 2020 teemana olivat taloyhtiöiden teot energiatehokkuuden lisäämiseksi 2010-luvulla. Teema linkittyy vahvasti Energiarenessanssi-ohjelmaan, joka on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toimenpide. Ympäristöpalkinto myönnetään As. Oy Mannerheimintie 106:lle, joka on valmistunut vuonna 1939. Taloyhtiö siirtyi joulukuussa 2018 maalämpöön ja osin myös maaviilennykseen. Kunniamaininnan sai Bostad Ab Lönegropen, joka on valmistunut vuonna 1956. Myös se on siirtynyt vuonna 2018 maalämpöön ja tehnyt useita muita energiatehokkuutta parantavia toimia, kuten ikkunoiden vaihto ja julkisivun lämmöneristys.. te Helsingistä yhdessä kanssamme maailman parasta kaupunkia. Vuoden urheilu-, tiede-, taideja kulttuuripalkinnot sekä ympäristö-palkinto Vuoden urheilija-, ja valmentajapalkinnot myönnetään urheilumenestyksen perusteella. Urheiluseuran valintaperusteena ovat ansiot lasten ja nuorten kasvattajina sekä uusien innovatiivisten toimintamallien ja -käytäntöjen luominen. Vuoden helsinkiläinen urheilija tai -joukkue (10 000 €) • Toni Piispanen, parayleisurheilu/ ratakelaus. Vuoden helsinkiläinen urheiluseura (5 000 €) • Helsingin Tarmo ry, nyrkkeily. Vuoden nuori helsinkiläisurheilija (2 500 €) • Emil Ruusuvuori, tennis. Vuoden helsinkiläinen valmentaja (2 500 €) • Markku Kanerva, jalkapallo/ miesten maajoukkue Helsingin kaupungin tiedepalkinto (10 000 €) Helsingin tiedepalkinnon tehtävänä on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnettiin tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Tiedepalkinnon sai Helsingin yliopiston professori, HUS:n osastonylilääkäri ja iCAN-lippulaivan tutkimuslinjan johtaja Satu Mustjoki. Lisäksi Helsinki-päivänä jaetRUNOPALSTA KIRJA-ARVOSTELU Tulen tyhjään huoneeseen selaan kirjoa ystävien. Polkuni oli yksinäinen tuli luokseni ihminen. Päiväni öihin vaihtui, päättyi päivä keväinen. Aina huomaan sen pienen polun yhteisen. Lujitit mun uskoain elon ainoan kestämään. Pieni hetki uskomaton oli ainutkertainen. Takaa tummain pilvien loisti valo kirkkahin. Yhteiset vuodet nää aina valon kirkastaa. Retket elon ihmisten päättää päivän jokaisen. Kun yön syliin jään, olet aina lähelläin. Aina huomaan sen pienen polun yhteisen. Toivo Levanko lyyrikko Aikamme ainutkertainen Kun tanssiminen oli rikos! ”Tanssii tähtien kanssa ” on erittäin suosittu tel e v i s i o o h j e l m a . ”Kanki-Kaikkonen, Pekka Pouta, Edis Tatli ovat esittäneet tanssitaitojaan Jorma ”ei huono” Uotisen kommentien säestyksellä. Tanssiminen on saanut suomalaiset innostumaan, aikakin seuraamaan tanssimista. Näin ei ole Suomessa aina ollut. Tanssi on ollut rikos , josta on seurannut ankaria rangaistuksia ,jopa kaksi poliisien suorittamaa tanssijoiden ampumakuolemaa! Suomalaisten tanssihistoriaa käsittelee erinomaisen mielenkiintoisesti Marko Tikan ja Seija-Leena Nevalan kirja ”Kielletyt leikit” (Ateena 2020). Kirjassa kuvataan suomalaisen tanssin historiaa ajanjaksolla 1888 -1948 . Tanssi Suomessa ei ollut kiellettyä pelkästään viime sotien aikana, vaan papisto, raittiusliike ja poliittinen oikeisto,kokoomus pyrkivät eri aikoina kieltämään ”rahvaan” ,kansan tanssimisen, herraskaiset saivat toki aina tanssia. Tanssimisen kieltämiselle haettiin mitä erilaisimpia syitä. Naisten moraalisen rappion torjuminen oli yleisin syy. Kirja kuvaa hyvin sitä ristiriitaa, kaksinaismoraalia, mikä tanssien järjestämisessä oli. Tanssit olivat tuottoisa rahalähde niin suojeluskunnille, maamiesseuroille kuin työväenliiikkeen järjestöille. Juhlapuheissa tanssien turmiota korostettiin, erityisesti oikeiston piirissä, keskustallekin kysymys oli vaikea, sillä maaseudulla tanssit olivat erittäin suosittuja. Salaiset nurkkatanssit – naiset tuomiolla Kun virkavalta ,poliisit, eri puolilla Suomea valvoivat tanssikieltojen noudattamista, suomalaiset tietysti järjestivät tansseja salaa , ns. nurkkatannseja. Sotien aikana salaa tanssimisesta oli tuomiolla,vankeutta,sakkoja yli 15 000 suomalaista naista ! Yksi nainen,kahden lapsen perheenäiti,joutui poliisin ampumaksi tanssirikoksesta,yksi nuori mies ammuttiin myös poliisin ”tanssiratsiassa”. Viipuri – tanssiharha Tanssikiellon valvonnassa ja noudattamisessa oli suuria eroja eri puolilla Suomea. Tunnetussa laulussa todetaan Viipurista: ”tanssia sai siellä aina, arkena ja sunnuntaina”. Tosiasiassa Viipuri oli tanssikiellossa kaikkein tiukimpia paikkoja Kotkan ohella. Maaherra Manner antoi jo 1934 tiukat määräykset tanssien rajoittamisesta Viipurissa. Helsinki,Turku,Tampere olivat huomattavasti sallivampia tanssien suhteen. ”Sapeli Simonen” vapautti Tanssirajoitukset Suomessa jatkuivat pitkään II maailmansodan päättymisen jälkeen. Sotien aikana aseveljet Suomi ja Saksa oli tiukasti tanssipoliitiikan kiellon kannalla, Englanti ja Neuvostoliitto sallivat kansalaistensa tanssia koko sodan ajan. Vasta syyskuun 9. päivänä 1948 Suomessa kumottiin viimeinen tanssikielto. Hallituksen ministeri Aarre ”Sapeli ”Simonen vapautti ravintolatanssit. Sosialidemokraatti Simonen sai kovat haukut kristillisistä ja oikeistopiireistä ja haukkumiseen yhtyivät myös vasemmiston kansandemokraatit, jotka aiemmin olivat kovasti ajaneet tanssien vapauttamista . Mutta kuten politiikassa aina välillä käy, hyvääkin asiaa vastustetaan, jos esittäjänä on väärä henkilö. Kansandemokraateille Simonen oli 1948 ”väärä henkilö”. Kokonaisuudessaan kirja ”Kielletyt leikit” -tanssimisen kieltämisen historia on erinomaisen mielenkiintoinen kuvaus suomalaista kulttuurihistoriaa, elämänmenoa. Pitkä , monipuolisen värikäs matka on tanssien kuljettu vuodesta 1888 nyt nähtävään ”Tanssii tähtien kanssa” ohjelmaan . Pekka Hurme
17 Viikko 34-35/2020 Sörnäisten Työpajanpihalle tulossa uusi toimistohanke HUSissa virusnäytteenotto ruuhkautui Päätös mahdollistaa perusopetuksen poikkeusjärjestelyt Helsingin kävelyfestivaalilla 120 kävelyä Koronavirustestaus on pääkaupunkiseudulla ruuhkautunut sekä näytteenoton että koronaviruksen analysoinnin osalta. Ruuhkiin puututaan monilla toimenpiteillä. – Olimme varautuneet siihen, että näytteenottotarve lisääntyy syksyllä ihmisten palattua töihin ja opiskelemaan, mutta näytteenottomäärien voimakas lisääntyminen heinä-elokuun vaihteessa on ollut yllättävä käänne, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Testaustarpeen kasvua on lisännyt omalta osaltaan lentokentän näytteenoton käynnistäminen lyhyellä varoitusajalla. Kevätkaudella pystytettyä koronavirusnäytteenottoverkostoa ja analysointikapasiteettia on pidetty HUSin alueella yllä läpi kesän. Näytteenottopisteiden ajanvaraustilannetta on seurattu erityisen tarkasti heinäkuun toiselta viikolta lähtien näytemäärien lähdettyä nousuun ja resursseja on lisätty siinä määrin kuin on ollut mahdollista henkilöstön kesälomakaudella. Lisäksi kesän aikana koronavirusnäytteenottoon on rekrytoitu 150 henkilöä ja lisää rekrytoidaan jatkuvasti noin 10 henkilön viikkovauhdilla. Koronavirusnäytteiden analysoinnin ruuhkautumisen taustalla on ennen kaikkea lisääntyneet näytemäärät. HUSLABin yhdessä laitteessa ollut ongelma lisäsi ruuhkaa, mutta laitevika on pääosin korjattu. HUSissa on koronavirusanalytiikkaa varten kolme rinnakkaista laitteistokokonaisuutta. Niillä pystytään nyt lähes normaaliin tuotantotasoon. – Vastausajat pyritään saamaan mahdollisimman pikaisesti tavoitteena olevaan 48 tunnin tasoon. Neuvottelemme myös yksityissektorin kanssa yhteistyöstä näytteiden analysointijonojen purkamisessa, sanoo Lehtonen. HUSLABissa analysoitiin 11.8. ennätysmäärä eli 2934 näytettä. – On hienoa, että kansalaiset ovat toimineet ohjeiden mukaisesti ja hakeutuneet testeihin oireiden ilmaantuessa. Odotusaikojen pitkittyminen on ymmärrettävästi aiheuttanut monelle harmia ja huolta ja olemme tästä pahoillamme, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Tällä hetkellä näytteenotosta vastaavat HUS ja kunnat yhdessä. Keväällä nopeaan tahtiin käynnistetyssä näytteenottotoiminnassa on erilaisia käytäntöjä. HUSin alueen kuntien toiveiden mukaisesti HUSLAB ottaa syksyn aikana vastuulleen HUS-alueen kuntien koronavirusnäytteenoton. Tämä mahdollistaa toimintatapojen yhtenäistämisen ja prosessien sujuvoittamisen. – Tavoitteena on ottaa käyttöön myös sähköinen ajanvaraus, jossa testiin hakeutuva voi varata ajan itse netistä. Tämä poistaa yhden nykyisistä pullonkauloista eli ajanvarauksen ruuhkat, sanoo Mäkijärvi. Helsingin kaupunginhallitus päätti perusopetuksen tilojen turvallisen käytön varmistamiseksi, että opetus voidaan toteuttaa poikkeuksellisin opetusjärjestelyin kuten yhdistämällä etäyhteyksiä ja lähiopetusta. Yhdistelmämallin mukaisesti osa luokista voi työskennellä vuorollaan lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen toteutetaan myös mahdollisten poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Perusopetuslain mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Perusopetuslain muutos on voimassa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun ja sen tarkoituksena on nimenomaan mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti epidemian aikanakin. Kaupunginhallituksen päätös on edellytys sille, että epidemiatilanteen niin vaatiessa opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen. Näin ollen, mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin päädyttäisiin, voitaisiin vuosiluokkien 4-6 ja 7-10 opetus järjestää kolmen viikon jaksoissa siten, että osa vuosiluokista on viikon etäopetuksessa ja kaksi viikkoa lähiopetuksessa. Mikäli koulun tilat mahdollistavat, järjestettäisiin opetus 4-5-luokkalaisille lähiopetuksena. Lähiopetusta annetaan kuitenkin aina 1-3-luokkalaisille, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Helsingin kaupungin suomenkielisessä esiopetuksessa sekä peruskouluissa ja lukiossa lukuvuosi alkaa torstaina 13.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukuvuosi alkaa tiistaina 18.8. Helsingin Saksalaisen koulun perusparannukseen 750 000 euron laina Kaupunginhallitus myönsi Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry:lle 750 000 euron suuruisen lainan koulukiinteistössä tehtäviin perusparannuksiin. Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry ylläpitää Helsingin Saksalaista koulua, joka toimii yhdistyksen omistamassa kiinteistössä Kampissa. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1933, ja sitä on laajennettu myöhemmin. Muutostöiden avulla koulu saa käyttöönsä yli 140 neliömetriä uusia opetustiloja. Koulussa on tällä hetkellä yli 650 oppilasta ja se on ainoa koulu, joka tarjoaa saksankielistä opetusta ja saksalaisen Deutsches Internationales Abitur -tutkinnon pääkaupunkiseudulla. Koulun toiminta perustuu Suomen ja Saksan väliseen sopimukseen kulttuuriyhteistyöstä. Saksan ulkoministeriön projektille myöntämä 750 000 euron rahoitus kattaa kolmasosan arvioiduista kokonaiskustannuksista. Helsingin kävelyfestivaali järjestetään 31.8.-13.9. 2020. Kaksi viikkoa kestävän festivaalin ohjelmisto on laajempi kuin koskaan. Ohjelmistossa on 120 kävelyretkeä. – Korona-aikana lähimatkailu on piristynyt ja kävelyfestivaali vastaa osaltaan tähän kysyntään. Tarjoamme 120 mahdollisuutta tutustua lähialueisiin kaikkein ekologisimmalla tavalla eli kävellen, toteaa Helsingin kävelyfestivaalin järjestäjä Pauli Jokinen. Erityisenä teemana tällä kertaa on Helsinki ja elokuvat. Festivaalin kävelyillä pureudutaan Herttoniemen kartanossa kuvattuihin elokuviin, Aki Kaurismäen maisemiin Kalliossa sekä kuullaan tarinoita amerikkalaisten elokuvien Punaiset ja Gorkin puiston kuvauksista. Kantavana teemana on myös Malmin hautausmaa, jonne kirjailija ja pappi Kai Sadinmaa on suunnitellut peräti viisi kävelykierrosta. Niillä pohditaan paljonko sielu painaa, tutustutaan julkkisten hautoihin ja vastarintataistelijoihin. Kierroksia on myös Hietaniemen hautausmaalla. Henkilöhistoriallisilla kierroksilla tutustutaan tänä syksynä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen, taiteilija Tom of Finlandin, marsalkka Mannerheimin, taidemaalari Ellen Thesleffin ja kuvanveistäjä Walter Runebergin Helsinkiin. Koronakriisiin tuo perspektiiviä kävely, jossa kerrotaan, miten espanjantauti riehui Helsingissä ja Suomessa 1918-20. Historiallisilla kävelyillä tutustutaan myös muun muassa kylmän sodan Helsinkiin, Leniniin ja muihin vallankumouksellisiin, tsaarin ajan Helsinkiin. Suomenlinnassa järjestetään hurja Kurja Viapori -kierros, joka on festivaalin historian ensimmäinen K18-kierros. Lisäksi festivaalin ohjelmistossa on tuttuun tapaan kierroksia eri kaupunginosissa, tänä vuonna tutustutaan uutena paikkana Roihuvuoreen. Mukana myös kierroksia Kalliossa ja Kruununhaassa, jossa Stadin kundi Markku Jalonen vetää kierroksen sekä Stadin slangilla että yleiskielellä. Mukana on myös luontoretkiä. Ulkomaankieliselle väestölle on suunnattu useita englanninkielisiä kierroksia. Tuttuun tapaan ohjelmassa on myös ulkoilmapakopeli, joka on ollut edellisten festivaalien suosikki. Tällä kertaa teemana on Kuolleet sielut. Kaupunkiympäristölautakunta päätti kokouksessaan esittää esittää kaupunginhallitukselle, että Sörnäisissä sijaitsevan toimitilatontin vuokrausja myyntiperiaatteet vahvistetaan. Tontti on varattu Lindström Invest Oy:lle 31.12.2020 saakka. Hankkeen suunnittelu on edennyt varausehtojen mukaan. Vuokrausja myyntiperiaatteilla mahdollistetaan hankkeen toteuttaminen. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti aiemmin varata tontin Lindström Invest Oy:lle 31.12.2020 saakka toimistohankkeen suunnittelua varten. Suunnittelu on edennyt varauspäätöksen mukaisesti ja hankkeelle on haettu rakennuslupaa. Tontti on vuokrattu lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten. Tontilla on voimassa vuodelta 2017 asemakaava. Tontti on osoitettu toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2, pinta-ala 2 452 m? ja sille voi toteuttaa 3-10 – kerroksisen toimistorakennuksen. Vuokrausperiaatteiden mukaan tontti voidaan vuokrata pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella tai myydä. Sopimus alkaa myöhemmin päätettävästä ajankohdasta alkaen ja on voimassa 31.12.2080 asti. Tontin vuosivuokra tai myyntihinta määritetään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua vastaavaa 26 euron kerrosneliömetrihintaa (nykyarvo noin 511 €/k-m2). Arvonmäärityksessä on käytetty apuna kahta ulkopuolista arvioijaa. Asemakaavan mukaisen kerrosalan ja edellä mainittujen hintojen perusteella tontin vuosivuokraksi tulisi noin 271 000 euroa ja myyntihinnaksi noin 5,1 miljoonaa euroa. Tontilla on Kaupunkiympäristötaloa varten kaupungin toteuttama ja omistama ajoluiska, jonka kautta ajetaan korttelin usean eri rakennuksen kellaripysäköintiin. Ajoluiskan tulevan omistuksen neuvottelut ovat vielä kesken. Yksi vaihtoehtoehto on luovuttaa luiska tämän tontin haltijalle. Tontinluovutusperiaatteiden mukaan ajoluiskan omistus voidaan luovuttaa tontin vuokralaiselle tai omistajalle vastikkeetta. Ajoluiskan toteuttaminen on maksanut noin kaksi miljoonaa euroa. Kustannukset peritään erikseen tontinluovutussopimuksilla korttelin tämän ja muidenkin tonttien toteuttajilta. Tontti on tarkoitus myöhemmin luovuttaa hakijalle myymällä tai vuokraamalla osto-oikeuksin.
18 Viikko 34-35/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Elokuun kuvataide Näyttelyt laajenivat elokuuksi. Bulevardin Taidesalonki on yhä remontissa. Heinon talo myös Uudenmaankadulla. Kajaste jatkaa sapattivapaataan Helsingissä. Piirto avasi 14.8. pienen talorempan jälkeen. Debyytti uuteen normaaliin Raisa Raekallio ja Misha del Val esittelevät tm•galleriassa, Erottajankatu 9 B, tuoreen täysin yhteistyössä toteuttamansa maalaussarjan ”Uusi normaali”. Teokset on luotu maalisja kesäkuun 2020 välisenä aikana Kittilässä, jossa taiteilijat asuvat ja työskentelevät. Näyttely on heidän debyyttinsä Helsingissä. Maalaukset sisältävät elementtejä teatterista, kirjallisuudesta ja uskonnollisista perinteistä, kun pohjoinen maisema ajoittain välkehtii. Ne peilaavat sitä, kuinka taiteilijat, huolimatta erilaisista taustoistaan ja kulttuureistaan Espanjan Baskimaassa ja Suomen Lapissa, ovat löytäneet kotoisan ja luontevan paikkansa pöydän ääressä: maalauksen kentän. Tekijäkrediittiä ei ole eroteltu, työt ovat yhteisiä. Maalauksia Tommy Tabermannin runoihin Kuvataiteilija Milla Piirainen sai jouluksi 2003 lahjaksi runokokoelman, jossa oli tarina ”Ensirakkauteni”. Tarinan myötä hän innostui tutustumaan syvemmin Tommy Tabermannin tuotantoon. – Miten kauniita ne runot olivatkaan. Sain valtavan inspiraation, pitkästä aikaa aloin maalaamaan. Myös muutamat taiteilijat innostuivat ajatuksestani pitää ryhmänäyttely: Runo rakkaudelle. Tabermann avasi sen. Siitä alkoi ystävyys. Kahden vuoden kuluttua pidin oman näyttelyn: Rakkauden runojen lumossa. Runot ovat hänelle yhä vahva inspiraation lähde. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee maalauksia, jotka ovat syntyneet runojen vahvoista tunteista. Näyttelyn nimirunossa ”Varo vain kukkia!” sanotaan: – Siis rakasta kaksin käsin, / rakasta niin kuin soudetaan, / kuurataan, leivotaan, tempaistaan syliin. Riitta Leivo lauloi Tomi Pulkkisen säestämänä tämän ja pari muuta runoa. AVA Galleriassa on 15.9– 4.10 taiteilijan kuratoima ”Neljä elementtiä: ILMA”. Kotimatka Japaniin Kuvataiteilija Leena Ristolainen sai 1990-luvulla mahdollisuuden asua Japanissa muutaman vuoden. Bambumetsän tuuli, vuorenrinteiden hortensiat, pilvetön sinitaivas, monenlaiset kukkivat puut, järisevä maa, joulukuun punaiset kameliat, loppukesän palaneen heinän tuoksu, temppelin kellot, suuren meren äärettömyys ja raivo, kylmät talviyöt, kaskaiden kesäinen laulu, metropolikaupunkien mahtipontisuus ja sen vastakohtana kaupunginosien kylämäisyys ja paljon muuta Japani on hänelle. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee taiteilijan teoksia, joita maalatessaan hän palasi mielessään takaisin Japaniin. Hän kertasi muistoja, tapahtumia, tunnelmia, ihmisiä ja ystäviä. Tärkeimpänä taiteilijalle ovat ihmiset, jotka tässä äärimmäisten luonnonvoimien koettelemassa maassa jaksoivat aina uudestaan ja uudestaan kaivaa sydämensä sopukoista voiman, joka kantoi eteenpäin raskaassa arjessa. Sitä hän mietti myös korona-ajan opetukseksi: – jotakin mikä meitä yhdistää. Vesi on tunteen elementti Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee kuuden taiteilijan “huomiotodellisuuksia”, jotka muodostuvat kaikilla aisteilla havaituista kokemuksista. Way to see –näyttely kokoaa yhteen taiteilijoiden työstämiä kokemuksia omaan taiteeseen. Susanna Iivanainen on käsitellyt vesiaihetta teoksissaan jo pitkään. Vesi on teoksissa ennen kaikkea tunteen elementti. Veden virtaavuus ja syvyydet heijastavat mielen tasoja. The Reef –sarjan mustemaalauksissa lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan. Koralliriutat ovat Iivanaiselle sadunomaisia ympäristöjä, joiden lajien monimuotoisuus kiehtoo mielikuvitusta. Riutat voi nähdä omanlaisinaan kaupunkeina, joiden elämään hän on päässyt konkreettisestikin tutustumaan sukeltamalla. Ovatko merten puutarhat tuleville lapsille vain kadonnutta satumaailmaa? Huoli lasten tulevaisuudesta Kuvataiteilija, taidemaalari Mari Isotalon valokuvaan pohjautuvat, värikylläiset maalaukset käsittelevät useimmiten lapsuuden ja kasvamisen teemoja. Huoli lasten tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa on vahvasti läsnä. Hän yksi Galleria HAA:n, Suomenlinna C1, neljästä taiteilijasta entisen Rantakasarmin tilassa. Hän toivoo kuviensa auttavan katsojaa oivaltamaan jotain uutta maailmasta ja omasta itsestään. – Maalaaminen on introvertille mitä mainioin tapa ilmaista itseään. Kilttinä luonteena ja perheenäitinä olen tottunut miellyttämään muita, mutta taiteilijan roolissa saan olla itsekäs ja tehdä kuvia asioista, jotka koskettavat nimenomaan itseäni. Joskus ne ovat puhtaasti visuaalisia oivalluksia, toisinaan jotain syvempää, piilossa olevaa, hankalammin selitettävää. Siirtyessään mielestä kankaalle nämä asiat tulevat nähtäville ja muuttuvat yhteiseksi kokemukseksi. Mielikuvista mielenmaisemia Kalasataman Taiteilijatalo Ars Longa, Tukkutorinkuja 6, tarjoaa ensimmäisen yhteisnäyttelyn omassa galleriassaan, melkein koko kesän. Tekijöitä on kolmisenkymmentä, ja iloa riitti, kun nimiksi tuli Fönari ikkunagalleriaan ja Longa sisätilaan. Avajaisissa Jari Järnström toimi kuninkaana, Ritva Harle kuninkaan narrina ja Jaakko Rönkkö hovin laulajana. Performanssin esitti Tatu Rönkkö. Taidemaalari Jari Järnström käyttää yhtenä elementtinä muistikuviksi mieleen kertyneitä kuvia. Viime aikoina hän on myös tehnyt maisemallisia abstraktioita, mielenmaisemia. Samat abstraktit kuva-aiheet toistuvat usein myös maalauksissa, joissa on mukana ihmisen kuvia. Keskeisin aihe on ollut pitkään ihminen, erityisesti mies. Runsaan mediakuvaston lisäksi hän käyttää elävää mallia, säännöllistä croquis-piirustusta alastomasta mallista. Prinsessaunelmia lapsuuden kiiltokuvamaailmasta Taidemaalari Auli Järvelän ”Barokin ja rokokoon ilon juhla” oli keskikesän värikylläisimpiä näyttelyjä Galleria A2:n uudessa tilassa, Annankatu 12. Kun teoksiin syventyy, huomaa, että ne kertovat tarinoita. Sinun on itse ne kerrottava. Taiteilija antaa vinkkejä hienoilla maalauksillaan. –Taide syntyy tunteiden virroista, jotka ovat kuin aaltoja, sisältöjen näyttämisen välineenä minulla on öljyväri. Näyttelyteoksissa toistuvat eriväriset prinsessat, joiden asut erottuvat kasvojen sijasta. Kysyin taiteilijalta, mistä ne syntyvät. Järvelä vastasi: – No tietysti lapsuuden kiiltokuvista, joita keräsimme vihkoon. Maalaus on hänelle esine, jolla on syviä merkityksiä ja joka on omaa. – Etsin ihmisiä, joille antaa vastauksia heidän kauneuden kaipuuseensa. Arki ja pyhä yhdistyvät Kuvataiteilija, TaT Jaana Erkkilän taiteessa arki ja pyhä, näkyvä ja näkymätön maailma yhdistyvät. Yksi teosten keskeisiä hahmoja on Pyhä Ksenia Pietarilainen, alkuperäiseltä nimeltään Ksenia Grigorievna Petrova, ortodoksisen kirkon kanonisoima pyhimys. Ksenia oli Jumalan houkka, joka lahjoitti pois omaisuutensa ja eli kodittomana Pietarin kaduilla. Yhteistä hengellisyydelle ja taiteen tekemiselle on hänen mukaansa eräänlainen päättömyys, rationaalisen ajattelun tuolle puolen asettuminen. Vaikka Galleria Dueton, Kalevankatu 15, teosten kuva-aiheet liikkuvat hengellisen ja luontomystiikan liepeillä, keskeinen teema on myös väri. Kuvat syntyvät useista toistensa läpi kuultavista värikerroksista ja tunnelma syntyy esittävän aiheen rinnalla värien vuorovaikutuksesta, jossa yhdistyvät käden taidot, silmän havainnot ja vuosien kokemus ja vakaa harkinta. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Jari Järnström ja Kosmos -teoksensa Taidetalo Ars Longan gallerian nimenantojuhlassa Kalasatamassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Mari Isotalo ja Viimeisellä rannalla Galleria HAAssa , ex-Rantakasarmi Suomenlinnassa. Kuva: Raimo Granberg. Leena Ristolainen palaa Galleria 4-Kuudessa tunnelmiin, joita hän koki asuessaan muutaman vuoden Japanissa. Voimakkaat ja samalla herkät maalaukset välittävät sen katsojille. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Susanna Iivanaiselle koralliriutat ovat sadunomaisia ympäristöjä. The Reef –sarjan mustemaalauksissa lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan. Kuva: Markku Peltola. Kuvataiteilija Milla Piirainen ja Varo vain kukkia -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Raisa Raekallion ja Misha del Valin karnevalistiset maalaukset kuvaavat elämisen rentoa meininkiä. Taiteilijat Tivolin edustalla tm•galleriassa. Kuva: Hannele Salminen.
19 Viikko 34-35/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Hyviä, edullisia PIENVARASTOJA Kalliossa. Autolla eteen. 044 980 4046 Vuokrataan Neuropiste Oy ostaa Neuroliiton Arabianrannan avokuntoutusyksikön Neuroliitto ry:n, KK-Verve Oy:n ja Parkinsonliitto ry:n yhteistyö syveneeNeuroliitto ry:n, KK-Verve Oy:n ja Parkins Neuroliiton avokuntoutusyksikkö Helsingin Arabianrannassa siirtyy 1.9. alkaen Neuropiste Oy:n omistukseen. Osakeyhtiön omistavat Neuroliitto ry, KK-Verve Oy sekä Parkinsonliitto ry. Neuropiste tuottaa avomuotoisia terveydenhuollon palveluita, ja se on erikoistunut neurologisten vammojen ja sairauksien kuntouttamiseen. Neuropisteellä on ennestään avokuntoutuspalveluja tarjoava toimipiste Turussa. Kaupan myötä Neuropiste Oy:n omistusosuuksiin tulee muutoksia: Neuroliitolla on 1.9. alkaen osakeyhtiöstä 70 prosentin osuus, KK-Vervellä 20 prosenttia ja Parkinsonliitolla 10 prosenttia. – Tämä on hyvän kumppanuuden seuraava askel. Yhteistyömme taustalla on yhteinen halu kehittää neurologisten sairauksien ja vammojen avokuntoutusta. Tulevien vuosien aikana tavoitteena on kasvattaa Neuropisteen toimintaa entisestään ja laajentua maltillisesti myös uusille paikkakunnille. Potilasjärjestöjen pitkä kokemus neurologisesta kuntoutuksesta yhdessä KK-Verven strategisen osaamisen kanssa ovat hyvä perusta yhtiön kehittämiselle, Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva toteaa. Toiminta jatkuu ennallaan Osakeyhtiön omistukseen siirtyvä avokuntoutusyksikkö jatkaa nykyisissä tiloissaan. Yksikön kaikki työntekijät siirtyvät Neuropiste Oy:n palvelukseen. KK-Verven varatoimitusjohtaja Raimo Kalliokoski toimii 1.9. alkaen myös Neuropiste Oy:n toimitusjohtajana, ja tällä hetkellä tehtävää oto. hoitava Helena Ylikylä-Leiva siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi. – Neuropiste ja KK-Verve, sekä sen omistajat Kuntoutuskeskus Kankaanpää ja Kruunupuisto, muodostavat valtakunnallisesti laajan yritysryppään, jonka myötä pystymme kuntoutusalan monipuoliseen kehittämiseen ja osaamisen jakamiseen. On hienoa, että saamme olla mukana laadukkaan neurologisen avokuntoutuksen tarjoajana nyt myös Helsingissä yhteistyössä kokeneiden potilasjärjestöjen kanssa, Raimo Kalliokoski sanoo. Neuropiste Oy:llä on entuudestaan toimipiste Turussa, joka aloitti toimintansa keväällä 2019. Neuroliiton syyskuussa osakeyhtiölle siirtyvä avokuntoutusyksikkö on perustettu vuonna 1971, ja se on toiminut Neuropiste-brändin alla, nimellä Neuropiste Helsinki, keväästä 2018. Tätä ennen se on tunnettu nimillä Avokuntoutus Aksoni Helsinki ja Helsingin MS-neuvola. Neuropiste Oy on neurologisen kuntoutuksen avoterapiapalveluja tarjoava yritys. Sen omistavat Neuroliitto, Parkinsonliitto ja KK-Verve Oy. Yhtiö aloitti toimintansa toukokuussa 2019 Turussa. Neuropisteen palvelut on tarkoitettu neurologista sairautta sairastaville aikuisille, kuten esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen kuntoutusta tarvitseville henkilöille tai MS-tautia tai Parkinsonin tautia sairastaville. Neuropisteellä on Turussa Lokomat Pro -tason kävelykuntoutusrobotti. Messukeskus tarjoaa maskit messukävijöille ilmaiseksi Messukeskus Helsinki huolehtii asiakkaidensa turvallisuudesta jakamalla kasvomaskin jokaiselle messuvieraalle maksutta?sisäänkäynneillä kaikissa itse järjestämissämme tapahtumissa. Näytteilleasettajille on tarjolla edullisia hygieniapaketteja ja erikoistuotteita osastoturvallisuuteen. Messukeskuksen tapahtumiin voi tulla luottavaisin mielin, kunhan käyttää kasvosuojusta, huolehtii käsihygieniasta ja noudattaa turvavälejä. Maksuttoman maskijakelun rinnalla Messukeskus on ottanut messukioskiinsa myyntivalikoimaan käsidesit, nenäliinat ja kertakäyttökäsineet. Myös näytteilleasettajille on tarjolla edullisia hygieniapaketteja, jotka koostuvat kasvomaskeista, käsideseistä, suojakäsineistä ja lattiatarroista. Lisäksi näytteilleasettajat voivat vuokrata osastolleen mm. pisarasuojia, käsidesitelineitä ja pintojenpuhdistusliinoja sekä omalla yritysilmeellä tehtyjä lattiatarroja turvavälien opastamiseen. – Asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuus on meille tärkeintä. Olemme tehneet valmisteluja keväästä saakka, jotta messuvierailu olisi asiakkaillemme aukottoman turvallinen ja samalla mahdollisimman helppo. Koko henkilökuntamme sai heti lomakauden jälkeen turvallisuuskoulutuksen. Sekä varusteet että käytännöt on nyt viilattu yksityiskohtia myöten valmiiksi, kertoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Messukeskus on nostanut kesän aikana hygieniatasoa entisestään varustamalla kaikki tilansa käsidesiautomaatein ja turvavälimerkinnöin. Messukeskuksessa on myös sujuva sisääntulo automaattiportteineen, mahdollisuus sähköiseen maksamiseen, pleksein suojatut palvelupisteet ja kosketusvapaat hanat kaikissa saniteettitiloissa. Tehokas ilmastointi ja paikoin jopa 14 metriä korkeat hallitilat parantavat turvallisuutta.
20 Viikko 34-35/2020 Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna koronan tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.