• AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti Oho. Oletko myymässä asuntoasi! Katso mainoksemme takasivulta LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Mikä välittäjä! Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Kauppa käy. Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff Varatuomari Tarjoa myyntiin! Laillistettu kiinteistönvälittäjä Helmikuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti (LKV) MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 8-9 - 2015 PINTAREMONTIT: 46. vuosikerta - Nro 4 Tanssia ja liikuntaa aikuisille! maalaus, tapetointi, laminaatin asennus. 5? Yli 15 vuoden kokemuksella. Tällä kupongilla yksi kokeilukäynti viikkotunneilla 7.3. asti! Kallion ja ympäristön alueella! Myynti ja tiedustelut 0451870847 ( tarjous ei koske tapahtumia ) www.etno?tness.com Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki www.kauppakassi.com RUOKAOSTOKSET KOTIOVELLE WIRGINIA ON KALASTUSTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE STADISSA, VALLILASSA PAAVALINKIRKON VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ. RAPALA Puh. 040 717 7343 KALLIOLAN K A N S A L A I S. OPIST0 Kursseja moneen makuun ? ihan kotikulmillasi! Kielistä kulttuuriin, raakaravinnosta fauvismiin, jumpasta joogaan, kitaransoitosta valokuvaukseen ? tutustu tarkemmin netissä tai nouda painettu ohjelma. Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: www.kalliolankansalaisopisto.? Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, puh. 010 279 5080 ma ? to klo 10 ? 16 25? SPORTSMAN?S SHORT Suuren kaupan valikoima puhelinsoiton päässä WWW.WIRGINIA.FI STURENKATU 40 00550 HELSINKI 09-7537272 Runsaasti kauniita kevätkukkia edullisesti 5-10 ? ERITTÄIN KEVYT LÄMPÖSAAPAS IRTOVUORELLA KALAMIEHEN ASIALLA VUODESTA 1983! WIRGINIA OY KALASTUS JA VAPAA AIKA WWW.WIRGINIA.FI Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14
  • KALLIO LEHTI 2 Nro 4 ? Viikot 8-9 KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA! Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa. www.meidankotilkv.fi Mikäli olet asuntosi myyntiaikeissa, Soita 040-5258 738 TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT MEILLE KUNNIA-ASIA. Tulemme tekemään maksuttoman hinta-arvion asunnostasi. Lounas arkisin klo 10.30-15.00 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan yhden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ klo 22 alkaen. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Lauantaisin tietovisa klo 20.00. su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 8 70? Tule katsomaan urheilua jättiscreeniltä! KESKIVIIKKOISIN MUSIIKKITIETOVISA JA TORSTAISIN NAULA PÄÄHÄN KLO 22-04 Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Kappaleita 5914. Tervetuloa katsomaan uusittu pubin puoli! Toivomme teidät myös tervetulleiksi: KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin Meillä on Lataa sovellus Mäkelänkatu 52 ja saat 10% 00510 Hki Puh. 09-710 430 (ravintola) alennuksen www.mustaharka.fi Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym) Seuraava Kallio Lehti ilmestyy 4.3. Aineistopäivä torstai 26.2. klo 12. KALLIO LEHTI -kisastudio Ravintola MÄKIKUPLA 1 - 0 2 l a -s u 1 3 in n a Avo : a rk. 1 02 A- o i k e ud e Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! t Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset le meil e l u T in n ku KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät et n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 e m osi! herm Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY
  • Viikot 8-9 46. vuosikerta ? nro 4 ÂAjankohtaista Lastensairaala saa valtionavustusta ??Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut 15 miljoonan euron myöntämistä uuden lastensairaalan rakentamiseen. Avustuksen maksaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lastensairaalaa rakennuttava Stiftelsen Nya Barnsjukhuset Stöd -säätiö saa avustusta toteutuneita kustannuksia vastaan. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Helsinki-Tallinna tunnelin periaatteellinen poikkileikkaus ? ratatunneliputket ja huoltotunneli louhitaan peruskallioon. Tunneliputkien väliin louhitaan yhdyskäytävät huoltoa ja pelastusreittejä varten. Kuva: Sweco Ympäristö Oy Helsinki - Tallinna -tunneliyhteyden suunnittelu jatkuu ??Esiselvityksen tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä. Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja sitä kautta nopea raideyhteys Eurooppaan. Esiselvitys kartoitti kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja??Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin,onko täysimittaisen ennakkotutkimuksen teettäminen ja Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelun jatkaminen perusteltua. Esiselvitys on osa Viron Harjun maakunnan, Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin ja Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia, jonka rahoitus tulee osittain EUSBSR:n siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa 2014. Sopimuksen sai yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ (osa Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ. Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys (fixed link) loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henki- lö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat. Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Kiinteä yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke. Tunnelin toteuttaminen vaatii julkista tukea??Tunnelin ja sen edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9?13 miljardia euroa ja lainan takaisinmaksuaika olisi 35?40 vuotta. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista. Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) rakentamiselle tarvittaisiin noin 40?50 prosenttia. Tunnelin mahdollinen toteutus- ja rahoitusmalli voisi olla osakeyhtiöpohjainen.Samankaltaista mallia on sovellettu Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed link -projektin kohdalla, jossaEU-rahoitus on suuruudeltaan noin 40 prosenttia hankkeen toteuttamiskustannuksista. Tunnelihanke ja Rail Baltic tukevat Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupunkia??Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan suunnitteilla olevan ratayhteyden,Rail Balticinja tunnelihankkeen toteutuminen tukisivat sekä Helsinki-Tallinnakaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matkaaika Helsingistä Tallinnaan lyhentyy vision mukaan puoleen tuntiin, joka vastaa nykyistä matka-aikaa Hyvinkäältä ja Järvenpäästä Helsinkiin Suomessa tai Sauesta ja Kehrasta Tallinnaan Virossa. Rail Balticin toteutumisen myötä matka-aika Tallinnasta Riikaan on alle kaksi tuntia. Suomesta ja Virosta muualle Eurooppaan syntyvän liikenneyhteyden odotetaan pitkällä aikavälillä lisäävän myös laivaliikenteen kasvua niin matkustajakuin tavaraliikenteenkin osalta. Jatkosuunnittelun käynnistä- minen vaatii organisoitumista??Esiselvityksessä kerättiin kokemuksia muista toteutetuista tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti Fehmarn Belt Fixed Link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalaisvirolainen projektiorganisaatio Helsinki-Tallinna-hankeen jatkosuunnittelua varten. Seuraava suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit. Esiselvitys toteutettiin yhteistyönä    ??Sekä Viron että Suomen liikenneviranomaiset tukivat selvityksen laatimista. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Swecon Suomen, Viron ja Ruotsin toimistot sekä Kohateam Oy ja Finantsakadeemia OÜ. Ateneum etsii Sigrid af Forsellesin ja Hilda Flodinin veistoksia ??Ateneumin taidemuseo on kiinnostunut yksityishenkilöillä olevista Sigrid af Forsellesin (1860-1935) ja Hilda Flodinin (1877-1958) veistoksista. Ateneum järjestää vuonna 2016 kuvanveistäjä Auguste Rodinin näyttelyn yhteistyössä Tukholman Nationalmuseum?in kanssa. Sekä af Forselles että Flodinin aloittivat taideopinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Sittemmin af Forselles avusti Rodinia Calais?n porvareiden muistomerkin muovailussa 1880-luvun puolivälissä. Hilda Flodin oli Rodinin oppilaana 19061909. Sekä af Forsellesin että Flodinin veistosten omistajia pyydetään olemaan yhteydessä Ateneumin taidemuseon amanuenssiin Anu Utriaiseen: anu. utriainen@ateneum.fi, puh. 0294 500 200. Teatteri Kalliossa kanteleen uudet soundit ja Harmajan runot ??Teatteri Kallion yksi talven tapauksia on 18.2. laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja Maija Kauhasen Pinnalla ?konsertti.  Kauhanen hakee musiikkiinsa vaikutteita vanhasta suomalaisesta ja karjalaisesta musiikkiperinteestä. Hänen erikoisalueensa on Saarijärven kantele sekä lähes hävinnyt soittotyyli, jossa kannelta soitetaan puisella tikulla. Sointimaailmaa täydentävät samanaikaisesti kanteleen kanssa soitetut lyömäsoittimet sekä laulu. Maija Kauhasen laulut kertovat mm. Intian lapsimorsiamista, väkivaltaisesta parisuhteesta sekä rakkaasta luopumisesta, ?mutta musiikkiin mahtuu myös paljon iloa sekä lohtua? . 25.2. esiintyvä Uinuva-trio on laulaja-lauluntekijä Heta Keskinarkauksen luotsaama kokoonpano. Teatteri Kalliossa tullaan kuulemaan ainutkertaisia akustisia trio-sovituksia yhtyeen uusista vielä julkaisemattomista kappaleista ja debyyttilevyn Saima Harmajan runoihin sävelletyistä kappaleista.?Heta Keskinarkaus muistetaan myös Oulun kaupunginteatterin näytelmästä Poika Mancini. Tässä Kauko Röyhkän saman nimiseen romaniin perustuvassa näytelmässä Keskinarkaus näytteli naispääosan Katjan roolin. Maija Kauhasen laulut kertovat mm. Intian lapsimorsiamista, väkivaltaisesta parisuhteesta sekä rakkaasta luopumisesta, ?mutta musiikkiin mahtuu myös paljon iloa sekä lohtua?. Maaliskuun  ohjelmat aloittaa 4.3.  Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentoilta. Illan aiheena    Pyhän Birgitan matkassa Roomasta Jerusalemiin. Rovasti, psykoterapeutti, tietokirjailija Tapani Tukiainen kertoo ja näyttää kuvia vaelluspatikoinnistaan Välimeren ympäristön pyhiinvaellusreiteillä, joilla Tukiainen vaelsi useita kuukausia. Keskiviikkona 11.3. Teatteri Kallion lavalle nousee syksyn Kallio Kipinöi ?viikon yleisön suosikeiksi noussut Schemakvartetti. Teatteri Kallion kon- sertissa on luvassa muun muassa Bela Bartokin musiikkia. Vuonna 2015 vietetään Bela Bartokin juhlavuotta. Kvartetti muodostuu huippumuusikoista, jotka soittavat muun muassa Radion Sinfoniaorkesterissa. Tilaisuudet alkavat klo 19. Poikkeuksena Uinuva, joka alkaa klo 19.30. Vapaa pääsy. Teatteri Kallion kahvio avautuu klo 18. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Keskiviikot järjestää Kallion Kulttuuriverkosto, yhteistyössä Kallion seurakunnan aluediakoniatyön kanssa.
  • KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus ÂYleisönosasto Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Hylkääkö kotikaupunkimme Helsinki pian kivihiilen V uoden 2015 aikana kaupunginvaltuuston odotetaan linjaavan, miten Helsinki tuottaa seuraavina vuosikymmeninä tarvitsemansa energian. Vuoden alussa yhtiöitettävän Helsingin Energian (Helen) tavoite on, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta olisi 20 prosenttia. Vuonna 2050 kaupungin tulisi olla kokonaan hiilivapaa. Yksi ensimmäisistä askelmerkeistä asetetaan vuoden aikana, kun päätetään, korvataanko pääasiassa kivihiiltä käyttävä Hanasaaren voimala uudella Vuosaaren biovoimalalla. Nyt kolmannes Helenin energiantuotannosta on peräisin kivihiilestä. Miten tiukasti ja aktiivisesti hiilestä halutaan eroon, tullaan punnitsemaan melko pian. Joukko yritysjohtajia on jo vaatinut Suomen luopumista kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Saa nähdä onnistutaanko ja miten siinä tilanteessa käy energian hinnan. Helsinki painii tällä hetkellä energiantuottamisessa Euroopan kehitysmaiden sarjassa. Syynä on se, että Helsinki tuottaa energiastaan leijonan osan niin sanotulla vanhanaikaisella hiilivoimalla. Yhteiskunnalle sekä yrityselämälle ja varsinkin teollisuudelle on lähes elintärkeää, että kustannustehokasta ja kohtuuhintaista energiaa on saatavilla, niin etteivät investoinnit vaarannu. Vaarantua ei saa myöskään aktiivinen tuotanto siinä vaiheessa, kun tuotanto ja maailmanmarkkinat alkavat jälleen vetää. -j.a. Pyörätie Siltasaarenkadulle ??Mediassa on ollut runsaasti kirjoittelua pyätien saamisesta Kurvista Hakaniemeen. On esitetty että tavalla tai toisella Hämeentiehen saadaan ympättyä pyöräilykaista. Siltasaarenkadun liikenteestä ei ole puhuttu halaistua sanaa. Tammikuussa 2012 tein kunnallisaloitteen pyörätien saamiseksi Siltasaarenkadulle välille Pitkäsilta - Ym- pyrätalo. Sain vastauksen, jossa luvattiin ko. pyörätie vuonna 2015. - Olisi hyvä tietää kaupungin suunnitelmista. Siis missä vaiheessa pyörätien toteuttaminen nyt on? Onko joku viranomainen yleensä tietoinen asiasta? Nyt jatkuu vaarallinen ja villi tilanne, kun pyöräilijät sukkuloivat jalkakäytävällä ja uhkaavat ajaa jalankul- Hyvä on tuhlata toisten rahoja ??Helsingin johtotaso tuhlailee 100.000.000 kirjastoon ja samalla hetkellä kehtaa väittää Pasilan pääkirjastoa kalliiksi!? Vaikka kyseinen kirjasto on PALJON YLEMPÄ- NÄ, Eikä kirjat ym. kastu, kun merenpinta nousee yhä KIIHTYVÄLLÄ Tahdilla napajäätiköiden sulaessa ! Lassi Tiittanen Aina löytyy rikollisia ??Metro-Lehti Perjantai 30.01(.2015) otsikolla: ?Tutkinta. Viestihuijarit saivat puoli miljoonaa? osoittaa, kuinka voidaan rahaa viedä, vaikka olisi kuinka tietokone-aika ja onhan se selvää, että sellainen ihminen, kun ei todelliseen työhön pysty, niin hän käyttää sitä vähää ymmärrystään rikollisuuteen! Nro 4 ? Viikot 8-9 kijoiden päälle. Sirkka Söderlund Onneksi pääsin yksityissairaalaan kulutusluotolla ??Paperittomien terveydenhoidon lakisääteinen ehdotus eduskunnassamme on aiheuttanut ristipaineita kansanedustajien keskuudessa. Lakiehdotushan tukee ja kannustaa matkustamaan ja olemaan maassa, joka lakisääteisesti turvaa heidän koko terveydenhoidon. Ongelmaksi muodostuu vain se, että näillä henkilöillä ei ole henkilötietoja tai he haluavat salata henkilötietonsa jostakin syystä, eli ovat ns. paperittomia. Tämänkaltainen käyttäytyminen voi hyvinkin olla pelkästää laskelmoivaa käyttäytymistä, varsinkin kun suomalaista terveydenhoitoa kehutaan jopa maailman parhaaksi. Meillä Suomessa on kahdenlaiset terveyspalvelut, jotka ovat käyttäjilleen ilmaiset, eli hyvin ja tehokkaasti toimivat kunnalliset terveyspalvelut. Kunnallisen terveyspalvelun toiminnassa on katvekohtia, jossa potilasasiakas tuntee olon- kasi olemasta ja Viroon alkoi suomalaisten matkailuryntäys, niin Virossa lehdet kirjoittivat: ?porot saapuivat!?. Tällöin päätin, että ainakaan tämä poro ei koskaan astu Viron neitseelliselle maaperälle. Ihmettelen sitä, jos matkustaa vapaan liikkuvuuden nimissä maasta toiseen, niin pitäähän olla myös varallisuutta riittävästi vaikkapa omaan terveydenhoitoon vieraassa maassa. Tai sitten ne maassa pysyvästi asuvat henkilöt, jotka kutsuvat tai muuten haluavat huolehtia paperittomien ihmisten hyvinvoinnista, niin maksavat myös heidän tarpeelliset terveydenhoidon kustannukset yksityiselle terveydenhoidonpuolelle. Näin pitäisi nykyaikaisten laupiaiden samarialaisten toimia, eikä edellyttää sitä, että koko yhteiskunta verorahoineen on heidän tukenaan. Paavo Haapalainen Älypuhelin? Ennemminkin tyhmäpuhelin jos minulta kysytään ??MItä älykästä oikeastaan on näissä nykypäivän puhelimessa missä pitää kokoajan kulkea kadullakin nenä kiinni ruudussa. Minusta se näyttää tyhmältä! Saanko lasin kohottaa? Saanko lasin kohottaa, saanko pullon samppanjaa? Mä tahtoisin sammuttaa tämän ikävän elämän. Mä tahtoisin naurahtaa tälle menolle maailman. Tipatonta nyt vietetään ja jano usein yllättää. Saanko lasin kohottaa, saanko pullon kuohuvaa? Mä tahtoisin irroittaa, mielikuvat tajuntaan. Mä tahtoisin naurahtaa sinisilmäisten maailmaa. Kaikkeen sitä uskotaan ja jano usein yllättää. Saanko lasin kohottaa, saanko pullon samppanjaa? Tahdon maljan makeaa, oikeaa huulten hunajaa. Mä tahtoisin naurahtaa, viattomuuden maailmaa. Tipatonta nyt vietetään ja jano usein yllättää. Toivo Levanko Lassi Tiittanen Epäonnistuneet suomalaiset EU:in ??Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori epäonnistui ensin kokoomuksen puheenjohtaja-vaaleissa ja paremmalta ei näytä suomalaisten elinkeinonkaan kannalta, kun kokoomus ei USKALLA Ottaa niiltä yrittäjiltä rahoja takaisin, jotka ovat saaneet tukiaisia, mutta laittavat ihmisiä tahallaan ?kilometritaalle?! sa vähemmän mukavaksi. Tämä varmaankin on sitä priorisointia! Oma lähes 40 vuoden teollisuudentyöntekijäuran tehneenä ja nykyisenä eläkeläisenä, en ole onnistunut avaamaan riittävästi kunnallisen terveydenhoidon lukkoja. Onhan myös totta, että eihän me eläkeläiset olla enää mikään mahdollisuus tulevassa modernissa Suomessa. Onneksi luottotietoni ovat kunnossa ja näin pääsin yksityissairaalaan jalkaleikkaukseen ja samalla vatsa-alueen kuvaukseen, tekemälläni 4000 euron kulutusluotolla. Mitä tulee matkusteluun ja siirtymiseen maasta toiseen, niin itse en ole koskaan poistunut Suomen rajojen ulkopuolelle. Matkustelu kohdaltani on jo sinänsä ollut jokseenkin pois suljettu vaihtoehto, pienten työtulojen ja asuntovuokrani takia. Viron matkailuhan on ollut ja on halpaa, mutta kun Neuvostoliitto lak- On sanomattakin TÄYSIN SELVÄÄ, Että suomalaisten elintason ja ostovoiman vähennys heikentää liike-elämän kannattavuutta ja siten vie maamme yhä SYVEMPÄÄN LAMAAN ! Kai on myös selvää miten EU:n käy, kun omien valtioidensa ?mokaajat? sinne laitetaan ! Lassi Tiittanen Ei ennen vanhaan tarvittu tällaisia hienouksia, riitti kun soittamaan pystyi. Paitsi olisi se tietenkin aika kätevää jos pystyisi säätiedot puhelimestaan katsomaan. Kyllähän minä älypuhelimen ostaisin jos minulla vain olisi siihen varaa. Bo Hager Steinerkouluissa opetus on maksutonta ??Steinerkoulut ja opetukseen liittyvät maksut ovat viime päivinä nousseet julkiseen keskusteluun (HS 8.2.2015). Suomen steinerkoulut ovat Valtioneuvostolta opetuksenjärjestämisluvan saaneita kouluja, jolloin ne kaikki saavat oppilaskohtaisen valtionosuuden ja niillä on myös oikeus antaa todistuksia oppilaille. Steinerkoulut toteuttavat erityistehtävän mukaista pedagogiikkaa (steinerpedagogiikka) sekä noudattavat Opetushallituksen asettamia opetussuunnitelman perusteita ja Suomen lakeja ja asetuksia. Toisin sanoen, vaikka steinerkoulut ovat yksityisten opetuksenjärjestäjien ylläpitämiä kouluja, ovat ne vahvasti sidoksissa julkiseen koululaitokseen. Perusopetus on Suomessa ilmaista - eli siitä ei saa koitua pakollisia kuluja oppilaalle eikä hänen huoltajilleen. Steinerkoulut saavat rahaa valtiolta. Miksi ne sitten pyytävät avoimesti oppilaiden vanhemmilta tukimaksuja? Se, että steinerkoulut voivat toimia valtion rahoitusosuuden turvin, takaavat koulujen olevan oikeasti vaihtoehto vanhemmille. Se mahdollistaa, että vanhemmat voivat tehdä kouluvalintapäätöksen ilman talousvaikutusta. Steinerkoulujen eetoksessa tasa-arvo nähdään tärkeänä ja yhteiskuntamme tukee tässä tasaarvon toteutumista. Koulutoiminnan järjestäminen pelkillä valtionosuuksilla, ilman kunnan rahoitusosuutta, on kuitenkin haasteellista. Valtionosuuksien turvin ei esimerkiksi rakenneta tai peruskorjata kouluja. Myös siksi steinerkouluja ylläpitävät kannatusyhdistykset tekevät aktiivisesti varainhankintaa ja pyytävät vanhemmilta tukea oppilaitokselle. Vanhempien antama tuki on aina vapaaehtoinen lahjoitus koululle. Steinerkouluihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä voi rajoittaa pakollisin jäsen- tai oppilasmaksuin. Lahjoitusten on tultava aina vapaasta tahdosta. Julkinen huomio näyttää nyt keskittyvän siihen, että steinerkouluissa ei ole osattu tarpeeksi selkeästi kertoa tukimaksujen vapaaehtoisuudesta. Steinerkasvatuksen liitto pitää tärkeänä, että koulut tarkistavat ohjeistuksensa ja käytäntönsä sekä saattavat ne ajan tasalle. Liitto myös painottaa, että huoltajien kanssa tulee käydä avointa keskustelua siitä, mitä tarpeita heillä on koulua kohtaan - ja siitä, mitä koulu tarvitsee voidakseen toimia näiden tarpeiden mukaan. Pia Pale Toiminnanjohtaja Steinerkasvatuksen liitto
  • KALLIO LEHTI Viikot 8-9? Nro 4 Maija Haaviston uusimman teoksen julkistamistilaisuus ??Kallion kirjastossa, Viides lina 11, on lauantaina 21.2. kello 13?15 Maija Haaviston uusimman teoksen ?Sisimmäinen? julkistamistilaisuus. Kirjailijan haastattelijana toimii Myllylahti-kustantamon tiedottaja Taika Dahlbom. Yhdellä lauseella kuvattuna ?Sisimmäinen? teoksen hahmoista ? oli kyseessä ihminen tai eläin, kukaan ei ole sitä miltä näyttää. Maija Haaviston. Esiteltävästä kirjailijasta: Maija Haavisto (s. 1984) on Amsterdamissa asuva lääketieteeseen erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt neljä tietokirjaa, neljä pitkäaikaissairauksia käsittelevää romaania ja yksi lastenkirja. Häntä kiehtovat erityisesti tarinat ja henkilöt, joista muuten ei ehkä kirjoitettaisi. Maija on syntynyt Helsingissä ja asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Kalliossa. ÂPuheenvuoro Ei se pelaa, joka pelkää ??Me ihmiset olemme siksi paljon vauhkoja, että on ollut tarpeellista luoda lukematon määrä sääntöjä ja määräyksiä, enimmäkseen kieltoja tosin. Mutta hyvä niin. Vaikeampaa sitten on lakiviidakossa kahlailu sellaisin askelin, että oikeudenmukaisuus toteutuisi. Kun yhteen suuntaan kumartaa, väkisinkin toiseen suuntaan pyllistää. Huviksi ja hyödyksi ansiokkaasti toimiva Raha-automaattiyhdistyskin kumarsi lain kirjaimen suuntaan ja samalla pyllisti näkövammaisten suuntaan. Vastuullisen toiminnan edelläkävijä päätti jättää Sokevakäsityön ja sadat näkövammaiset oman onnensa nojaan ja lopettaa avustamisen tykkänään. Lehtitietojen mukaan näkövammaiset käsityöläiset vääristävät kilpailua. Sokeva-käsityö käsityöläisineen voi olla ylpeä ylivoi- maisuudestaan. Pieni, avustusvaroin toimiva rottinkija harjatuotteiden valmistaja uhkaa suuria kaukomaiden halpatuojia. Ansaitsisivat mitalin! Näen jo iltapäivälehden lööpin silmissäni: Sokean valmistama katuluuta lakaisi halpatuojan katuojaan. Raha-automaattiyhdistys on varmasti toiminut oikein ja yrittänyt parastaan. Eikä sekään väärin ole, jos avustusrahoja suunnataan peliriippuvuudesta kärsivien auttamiseen. Omat jälkensä pitääkin korjata. Avustuksista päättävät miehet ja naiset voivat nukkua yönsä levollisina ja tuntea itsensä lainkuuliaisiksi hyväntekijöiksi. Kiistämättä. Syyttävää sormea ei voi osoittaa mihinkään suuntaan. Korkeintaan voi päivitellä arkijärjen komeroon jättämistä. Ja sitä, että hyvästä tahdosta huolimatta Olli Sarpo. joku aina kärsii. Eikä sekään taitavaa, mutta työtöntä näkövammaista lämmitä. Olisikohan siinä mitään järkeä, jos sääntökirjoja selailevat, palaveripullaa mussuttavat miehet ja naiset jalkautuisivat? Tulisivat sankoin joukoin ulos kokoushuoneistaan ja lähtisivät tutustumaan elävään, ihka oikeaan peliriippuvaiseen tai näkövammaiseen? Kunhan muistavat pukeutua lämpimästi ja varoa liukastumasta. Nyt on sellaiset kelit. KOLUMNI Edessä muutosten vuodet ??Maailma ympärillämme elää kiivaasti. Mediatodellisuus on niin lyhytsykkeistä ja nopeatempoista, että isot, vakavat uutiset ja maailman huolet unohtuvat samaan tahtiin kuin hömppä uutisetkin. Se on huono juttu, koska tympääntyminen väkivaltaan tai terrorismiin tarkoittaa kärsivien ihmisten unohtamista. Se on osa ihmisarvon loukkauksia. Mutta maailma elää muutoksessa ? hyvässä ja pahassa. Toivon kuitenkin, että jaksamme pitää toivoa yllä ja tehdä sen eteen oman pienen osuutemme. Suuriin, maailman laajuisiin asioihin vaikuttamisessa yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Mutta meillä on tänä keväänä mahdollisuus valita edustajamme tekemään sitä työtä. Huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan pitkästä aikaa mielenkiintoiset ja tärkeät. Valittava eduskunta tulee olemaan paljon vartija. Eniten odotamme maan talouden, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvua. Nopeita ratkaisuja ei liene olemassa, mutta niukkuuden jakamisen oikeudenmukaisuutta voimme oikeutetusti odottaa. Toivon, että valitsemme viisaita ja eduskuntatyölle antautuvia edustajia. Vaikeat ajat vaativat rohkeita ja osaavia päättäjiä. Eduskunnan kokoonpano muuttunee todennäköisesti kovasti. Kotikunnassamme elämme myös muutosten aikaa Katukylttien työläissiluetit Palkittu teoskokonaisuus koostuu lähes kuudestakymmenestä siluettikuvasta, jotka esittävät työläishahmoja työkaluineen. Teoskokonaisuus levittäytyy ympäri Helsingin Herttoniemen yritys- ja teollisuusaluetta, jossa on paljon erilaisia ammattiin viittavia kadunnimiä. Jokainen hahmo ?kuvittaa? leikillisesti sen alla olevaa kadunnimikylttiä: esimerkiksi Sahaajankadun kyltin yläpuolella on suurta sahaa pitelevä hahmo. Siluettien koko (korkeus noin 25 cm) on suhteu- tettu katukylttien kokoon. Herttoniemen duunarit on Helsingin taidemuseon vuonna 2014 tilaama teoskokonaisuus. Sen syntyhistoria liittyy taidemuseon jo vuonna 2008 aloittamaan hankkeeseen, jossa taiteilijat saavat ideoida teoksen itse valitsemaansa paikkaan ? Valitsimme Herttoniemen teollisuusalueen teoksen sijoituspaikaksi, koska alue ei ole ilmeisin paikka taiteelle, taiteilijakaksikko Hynninen ja Saarinen kertovat teoksen taustasta. Kokonaisuus täydentää Työkaluineen Herttoniemen duunarit viittaa Helsingin yhden vanhan teollisuusalueen historiaan. Alueella on paljon ammatteihin viittaavia kadunnimiä: hiljakseen hiipuvat ammatit ja niille tyypilliset työvälineet ovat saaneet pieniä muistomerkkejä. Kokonaisuus on sidottu vähäeleisesti osaksi olemassa olevaa ympäristöä. Ympäristötaiteen säätiö perustelee valintaansa kunniakirjan saajasta näin: Herttoniemen duunarit osoittaa erinomaisesti, että myös pienikokoinen ja toteutukseltaan kevyt ympäristötaideteos voi tehdä suuren vaikutuksen rakennetussa ympäristössä. Paikkaa ja sen historiaa ymmärtävä teos on lisäksi hengeltään hauska. Sarjakuvamaiset hahmot liioitel- tai ainakin siihen valmistautumista. Suurin syy on tuleva sote-uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnollinen uudistus koskee jokaista kuntaa. Itse palvelujen tarjoaminen säilyy suurin piirtein nykyisissä puitteissa, mutta hallinnon rakenteet ryskyvät. Päätöksenteko karkaa selvästi kauemmaksi tavallisista kansalaisista. Se on uudistuksen merkittävä heikkous, ellei siihen saada selkeitä korjauksia eduskunta käsittelyn aikana. Nyt sote-lautakunnan jäsenet ja kaupunginvaltuutetut ovat kaikesta huolimatta lähellä kaupunkilaisia. Päättäjille voi lähettää sähköpostia tai tulla tapaamaan Hakaniemen torille tai muualle. Palaute on välitöntä - valitsijat ja valitut voivat ottaa yhteen kasvokkain. Jatkossa tämä on nykyistä välillisempää, etenkään, kun emme vielä tiedä, miten tuottajaorganisaatiot organisoituvat ja onko niiden johdossa poliittisia päättäjiä. Tänä vuonna sote-lautakunnassa tulemme käymään läpi sote-palvelujen kokonaisuutta, millaisia palveluja tarjoamme kaupunkilaisille? Mitkä ovat ns. lakisääteisiä ja mitkä ovat kaupungin itsensä päättämiä ja miten palvelujen kustannukset poikkeavat pääkaupunkiseudun isojen kuntien kesken? Ja onko meillä oppimista toistemme käytännöistä? Tämä selvitystyö Maija Anttila. pohjustaa tulevan eteläisen sote-alueen perustamista ja siihen liittyvää järjestäjän vastuuta. Sote-palvelujen siirtyminen isoon tuottajaorganisaatioon tulee vaikuttamaan koko kaupungin hallinnon rakenteisiin. Yli 17 000 työntekijän ym. toimintojen siirtyminen kaupungin palkkalistoilta toiseen kuntayhtymän tuottajaorganisaatioon supistaa kaupungin hallintoa, ehkä enemmän kuin kukaan tällä hetkellä osaa edes kuvitella. Jäljelle jäänyttä kaupungin hallintoa ja palvelutoimintaa tullaan myös mylläämään tämän uudistuksen seurauksena kohtuullisen paljon. Kaikkeen tähän uudistamistyöhön tarvitaan suurta viisautta ja tulevaisuuden uskoa ja innovatiivista eteenpäin katsomista. On ajateltava, että muutos on mahdollisuus ja tehtävä sote-uudistuksestakin paras mahdollinen. Henkilökohtaisesti olen aina pitänyt isojen asioiden käsittelystä ja muutoksista, koska näen niissä aina mahdollisuuden parantaa maailmaa. Mutta kaikkeen tähän tarvitsemme myös yhteistä keskustelua. Tulkaa mukaan! Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-lautakunnan puheenjohtaja www. maijaanttila.net Uusi elokuvateatteri avaa ovensa Helsingin Arabianrannassa Herttoniemen duunarit on vuoden 2014 ympäristötaideteos ??Vuoden ympäristötaideteos ?kunniakirjan 2014 saavat kuvataiteilijat Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen teoksestaan Herttoniemen duunarit. Kunniakirjan jakotilaisuus on Helsingissä keskiviikkona 11.2.2015. Ympäristötaiteen säätiö valitsee vuosittain Suomessa toteutetun taideteoksen tai teoskokonaisuuden vuoden ympäristötaideteokseksi. Kunniakirjalla säätiö nostaa esiin ympäristötaiteen erilaisia muotoja ja mahdollisuuksia sekä kiittää ja kannustaa ympäristötaideteosten tekijöitä ja tilaajia 5 tuine työkaluineen onnistuvat hienovaraisella huumorilla tuomaan iloisuutta arkeen. Pieni voi olla suurta. ??Helsingin Arabianrantaan avataan 21.2. uusi elokuvateatteri, Kino Sheryl. ?Kyseessä on harvinaislaatuinen tapahtuma, onhan Kino Sheryl ensimmäinen uusi elokuvateatteri Helsingissä viimeisen viidentoista vuoden aikana?, toteaa teatterin toimitusjohtaja Ilmari Arnkil. Avajaisjuhlia vietetään keskiviikkona 25.2. kun Kino Sherylin vieraaksi saapuu ohjaaja Roy Andersson. Maailmankuulun ruotsalaisohjaajan elokuva Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien nähdään ennakkoon Kino Sherylissä kyseisenä päivänä kutsuvierasnäytöksessä. Teatterin ohjelmistossa nähdäänkin suursuosikkien lisäksi vaihtoehtoisempia art house -elokuvia. Tämän lisäksi Kino Sheryl tar- joaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä katsomaan samassa talossa toimivan Aalto-yliopiston Elokuvataiteen laitoksen tuotantoa. Elokuvateatterin kantavana ajatuksena on tehdä asiat omalla, raikkaalla tavallaan. ?Kino Sheryl on enemmän kuin elokuvateatteri. Monipuolisen elokuvaohjelmiston lisäksi tarjoamme uudenlaisia näytöskonsepteja, leffaklubeja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ohjelmistoon?, täsmentää Kino Sherylin hallituksen puheenjohtaja Julia Elomäki. Teatterin näytökset alkavat pyörimään lauantaista 21.2.2015 alkaen osoitteessa Hämeentie 135 C. Avajaisviikon ohjelma päivittyy lähipäivinä elokuvateatterin nettisivuille. Koillisen kantakaupungin kadunhoidon vastuut muuttuvat ??Pasilan, Kumpulan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueilla on tarkoitus siirtyä lokakuun alussa kadunhoidossa ns. kokonaisvastuuhoitoon. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöille kunnossapitolain mukaan kuuluvat katujen puhtaanapito- ja talvikunnossapitovelvollisuudet siirretään kaupungin vastuulle. Aikaisemmin kokonaisvastuuhoito on ollut käytössä kantakaupungin ulkopuolella. Vuonna 2012 kaupunginhallitus päätti, että ko- konaisvastuuhoitoon siirrytään vaiheittain myös kantakaupungissa. Tavoitteena on, että koko kaupunki on kokonaisvastuuhoidon piirissä vuonna 2020. Koillista kantakaupunkia koskevasta muutoksesta on laadittu päätösehdotus, jo- hon voi tutustua ja josta voi tehdä muistutuksia 9.2.? 23.2.2015 kaupungintalon kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13), rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) ja osoitteessa www.hkr.hel. fi/suunnitelmat
  • KALLIO LEHTI 6 Nro 4 ? Viikot 8-9 Päivyri Nimipäivät: ikuu Helm Viikko 8 Ma 16.2. Kai Ti 17.2. Laskiaistiistai Väinö, Rita Ke 18.2. Kaino To 19.2. Eija Pe 20.2. Heli, Heljä, Helinä La 21.2. Keijo Su 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda Viikko 9 Ma 23.2. Aslak Ti 24.2. Matti, Matias Ke 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa To 26.2. Nestori Pe 27.2. Torsti La 28.2. Kalevalan päivä. Onni Su 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Viikon mietelause: Vanha pää nuorilla hartioilla. Englantilainen sanonta Kohtalo ? Vaellus ? Uusi aika: koko tarina kolmessa periodissa: Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 19.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Tuppukylästä suurkaupungiksi. Stadin kundi, kehittämispäällikkö Esko Vepsä muistelee elämää Sörkassa. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka Y. Hiltunen. Klo 18 Kivimessu. Partti, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 20.2. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. klo 18 Konsertti. Glinkan poikakuoro, Pietari Su 22.2. klo 10 Messu. Männistö, Kotakorpi, Helin, Niskala, Oksanen, avustaja Kristiina Hehku. Kirkkokahvit. Klo 14 Klavikordikonsertti. Maritta Heliö, Heli Kantola, Eija Virtanen ja Ulla Wirtanen. William Byrdin, Herbert Howellsin, C. P. E. Bachin ja J. S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy, yhteistyössä Suomen Klavikordiseuran kanssa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Sanaa ja rukousta, rukouspalvelua. Hurmerinta, Kaisa Valve, Seppo J. Järvinen. Tarja Ikäheimonen kertoo Afghanistanin vaiheistaan. Ti 24.2. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Yläkamari. Hurmerinta. Klo 18 Opiskelijamessu. Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kotakorpi, lauluryhmä Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori. To 26.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Yksinäisyyden kohtaaminen omassa ja toisten elämässä. Olli Valtonen, HelsinkiMission toiminnanjohtaja, puhuu aikamme kansansairaudesta. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka Y. Hiltunen. Klo 18 Kivimessu. Toiviainen, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 27.2. Poliittista puhetta Kallion kirkossa: Armolliseksi lähimmäiseksi - Paastonajan työväen kirkkoilta. Klo 18 arki-illan ehtoollinen, rovasti Veli-Matti Hynninen. Klo 18.30 kirkkokahvit Kappelisalissa. Klo 19 Iltajuhla. Puhujina toimittaja Ulpu Iivari, rovasti Paavo Salakka ja kirkkoherra Teemu Laajasalo. Helsingin naispoliisilaulajat. Järj. Helsingin Krist.sd. yhdistys, Helsingin sd.piiri. La 28.2. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kon- templatiivinen messu. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rippiin klo 18 alkaen. Teejatkot. Su 1.3. klo 10 Messu. Mattsson, Partti, van Santen, Oksanen, Pyylampi, Jouko Harjanne, trumpetti, avustaja Pia Pihlaja. Kirkkokahvit. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10-15, ke klo 12-15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10-15 ja ke 12-15 La 21.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 22.2. klo 16 Messu. Männistö, Kotakorpi, Oksanen, Päivi Tiitu. Kirkkokahvit. Ma 23.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 24.2. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10-12, Muskarit klo 10 ja 10.30. La 28.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Sateenkaarimessu, saarna Marjaana Toiviainen. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Ti 24.2. klo 15 Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Klo 18 Viron itsenäisyyspäivän konsertti, esiintyjänä lauluyhtye Maneo. Vapaa pääsy. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 19.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. La 21.2. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta. To 26.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 25.2. klo 19.30 Kulttuurikeskiviikko: Uinuva-yhtye esittää Saima Harmajan runoihin sävellettyä musiikkia. Kahvila klo 18 alk. Muut tapahtumat Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Miten lähestyä ihmisiä? Etelä-Afrikassa kehitetty L-10-T on Luukkaan evankeliumin 10. lukuun perustuva uusi ja innostava tapa elää kristittynä arjen keskellä. Koulutus sopii varhaisnuorista senioreihin saakka. Kokoontumisia kuusi, 24.3. alkaen, klo 18 Kallion kirkko, Vihreä sali, paloaseman puolen sivuovi/summeri. Ilmoittautuminen pe 20.3. mennessä. Osallistumismaksu tarjoilusta ja materiaalista 15 euroa. Kouluttajana kurssilla toimii Kansan Raamattuseuran Helsingin kaupunkityöntekijä Päivi Peittola, avustajana Seija Eerola ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Lisätietoja eeva-liisa. hurmerinta@evl.fi ja p. 09 2340 3624. Helsinginkadun Filharmonikot 70 vuotta ??Työväenopiston sinfoniaorkesterin Helsinginkadun Filharmonikkojen 70 v. juhlavuosi käynnistyy helmikuun talvikonserteilla opistotalon juhlasalissa torstaina 12.2. kello 19 ja heti perään perjantaina 13.2. Kanneltalossa klo 19. Juhlavuoden konserttiohjelmisto kertoo kuulijalleen koko orkesterin tarinan: pitkän ja vaihderikkaan vaelluksen kohtalon hetkistä kohti uutta aikaa. Kohtalo. Talvikonserttien teema ?Kohtalo? kertoo musiikin kielellä koko orkesterin alkutaipaleesta ja hetkittäisistä koko olemassa olon taisteluista, kohti uutta ja parempaa huomista. Konsertti aloitetaan viettelevän, paheellisen Mozartin Così fan tutte, ?koska kaikki sitä tekevät? -oopperan alkusoitolla, josta liu?utaan virolaissäveltäjä Eduard Tubinin melankoliseen konserttoon, jossa solistina kuullaan harvinaisesti kontrabasso. Teoksen solisti Iikka Järvi on ?lainassa? Turun kaupunginorkesterista vain tämän kahden konsertin ajan. Pääteoksena kuullaan ehkä kaikkien aikojen tunnetuin orkesteriteos Beethovenin (5. c-molli, op. 67) ?Kohtalonsinfonia?. Kohtalonsinfonian orkesterin paikat antavat musiikille mahdollisuuden vyöryä yli kuulijan. ? Pitäkää siis penkistä kiinni, valmistautukaa syviin vesiin ja hypnotisoitukaa hetkeen. Vaellus. Keväällä kuultavien kevätkonserttien teema ?Vaellus? aloitetaan gastronomian termein kepeällä ?keittiön tervehdyksellä? Debussyn Printemps:llä, Keväällä. Hetkittäisestä melankoliasta, ?haavojen parantumisesta? ja pitkästä taipaleesta kohti parempaa huomista kertovat niin ikään keväällä kuultavat Mahlerin Vaeltavan kisällin laulu sekä Wagnerin Parsifalooppera. Keväällä solistina kuullaan oopperalaulaja, baritoni Valtteri Torikka. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan miten 4,5 tuntinen Parsifal kiteytetään kolmeen varttiin. Uusi aika. Juhlavuoden kattauksen pääruokana kajahtaa syksyllä uusi uljas aika. Syysperiodi käynnistetään tilausteoksella suurelle orkesterille nuorelta säveltäjältä Kalle Vainiolta. Teos saa kantaesityksensä syyskonserteissa sekä Valtakunnallisilla musiikkipedagogian päivillä marraskuussa. Teos tulee olemaan Filharmonikkojen kaikkien aikojen laajimmalla kokoonpanolla toteutettava teos, Helsinginkadun Filharmonikot talvikonsertit 12.2. ja 13.2. Kapellimestari VeliAntti Koivuranta. joka hioo esiin orkesterin ilmaisun monipuoliset mahdollisuudet. Syksyllä solistina esiintyy harpputaiteilija Lily-Marlene Puusepp, jonka esittämänä kuullaan Einojuhani Rautavaaran lyyrinen harppukonsertto. Syyskonserttien juhlavana päätöksenä tullaan kuulemaan Sibeliuksen 5. sinfonia, joka jatkaa Filharmonikkojen Sibelius-sinfonioiden sarjaa ja kunnioittaa omalta osaltaan Sibelius 150 vuotta -juhlavuotta. Parhautta. Mikä sitten tekee Filharmonikoista niin toimivan kattauksen? Fine dining termein: hyvät raaka-aineet ja loistavat kokit. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan toiminnan suurin haaste lienee aika. Toisin kuin normaalit, kaksi periodia vuodessa läpikäyvät klassiset orkesterit, Filharmonikot vetävät kolme periodia vuodessa sekä keikat päälle. Jokaiseen periodiin perehdytään hieman erilaisella kaavalla, riippuen ohjelmiston pedagogisista haasteista. Olennainen osa orkesterityöskentelyä ovat sektioharjoitukset, jossa jouset, vasket ja muut vahvat ryhmät harjoittelevat äänijohtajien opastuksella myös omissa ryhmissä, yhteisharjoitusten lisäksi. ? Työpäivän päälle harjoituskertaa ei vain ole järkeä pitää loputtoman pitkänä. Jossain vaiheessa vain yksinkertaisesti keskittyminen herpaantuu tai sormet kangistuu ja soiton laatu heikkenee. Sopiva harjoituskerta iltaisin on taukoineen maksimissaan noin 4 tuntia, kertoo kapellimestari Veli-Antti Koivuranta. Yhteiset harjoitusviikonloput ennen konsertteja, ovatkin soiton laadulle ratkaisevan tärkeitä, jolloin harjoitukset venyvät aamusta alkuiltaan. Niin tai näin, on käsittämätöntä miten näillä harjoitusmäärillä soittajat pystyvät vetämään läpi massiivisia kokonaisuuksia kuten Beethovenin 9. tai vaikkapa Verdin ja Dvoákin Requiemit ? Kyllä sitä joskus pitääkin miettiä, että meneeköhän tämä läpi, taipuukohan ne tähän? ? ja yleensä kyllä ne kummasti lopulta taipuu, vastaa Koivuranta. Kun tauotkin soi. ? Parhautta on ne huippuhetket kun näkee ja kuulee soittajien huikean venymisen harjoituksista konsertteihin. Vuosien varrella maagisia huippuhetkiä on tietysti aina ollut kuoroyhteistyökonsertit mutta ennen kaikkea ne pienet hetket, jolloin tuntuu, että koko orkesteri on näpeissä, yhteys on vahva, ja se kun kuulee miten toinen reagoi minimalistisen pieniinkin eleisiin. Ja se, kun sekä soitta- jat että yleisö ovat hypnotisoituneita musiikkiin, kun kuuluu vain muusikoiden rauhallisia hengityksiä, yleisö on hiiren hiljaa ? ja tauotkin soi. Niitä hetkiä varten tätä työtä tekee ja niitä muistelee lämmöllä, kuvailee Koivuranta. ? Tällaisia hetkiä on ollut tänäkin vuonna: esimerkiksi Työväenopiston 100-vuotisjuhlakonserteissa, Sibeliuksen 4. sinfonian III osa: hetki oli vaikuttava niin soittajille kuin yleisölle. Ilman opiskelijoita ei olisi koko showta. ? Pedagogina kaikkein hienointa on kuitenkin ne arjen pienet huippuhetket, kun soittaja omaksuu ja oppii. Sitä ei koskaan muista tarpeeksi huomioida ja kiittää. Orkesteri on myös erittäin sitoutunut ja läsnäoloprosentti on harjoituksissa erittäin korkea. Soittajat myös reagoivat pedagogisiin ongelmiin välittömästi tai ainakin mahdollisimman pian. ? On fantastista, että porukka jaksaa tulla tänne viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen opettajan haukuttavaksi ja vielä maksaakin siitä, virnuilee Koivuranta. Wanted: Alttoviulu. Koivurannan aikana (2003 ?) orkesteri on laajentunut 15-henkisestä poppoosta yli 65-henkiseksi järkäleeksi. Kallion Opistotalon juhlasalissa alkaa hieman tulla leveys vastaan ja Kanneltalossa syvyys, mutta silti olisi haussa lisää soittajia: ? Ainakin alttoviuluja. Myös viuluihin ja kontrabassoon on tilaa, summaa Koivuranta toivelistaansa. Yleensä syksyisin otetaan puolen tusinaa uutta jäsentä ja periodien välissäkin muutamia. Kaksi tehtävää. ? Näen, että koko toiminnalla on kaksi tehtävää: Aikuiskasvatus ja yleisökasvatus. Aikuiskasvatus kulminoituu opiskelijoihin, heidän oppimiseen, sinfoniaorkesterissa työskentelyyn ja vaativien teoksien opiskeluun. Konserttien kautta taas toteutuu yleisökasvatus. Konserttien tehtävä on paitsi antaa ja jakaa elämyksiä muillekin ihmisille, myös ihmisten ja eri ikäryhmien valistaminen ja tutustuttaminen klassisen musiikin ehtymättömään aarreaittaan.
  • KALLIO LEHTI Viikot 8-9? Nro 4 Helsingin kesätyöhaku alkaa ??Helsingin kaupunki tarjoaa monipuolisia kesätyömahdollisuuksia. Tulevana kesänä palkataan noin 4 000 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin. Haku alkaa 9.2.2015 ja jatkuu pitkin kevättä. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, kirjastovirkailijoiksi ja liikuntapaikkojen hoitotehtäviin. Opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki tarvitsee erityisesti teknisen alan tehtäviin ja sosiaali- ja terveysvirastoon vuosilomansijaisiksi. Onko Lappi tänään auki? Helsinki Helpit pääsevät yllättävien tilanteiden eteen Suosituimpien kesätöiden joukossa on Helsinki Help -matkailuneuvojat. Tänä vuonna palkataan 26 Helsinki Helpiä opasta- maan matkailijoita kesäisen Helsingin kaduilla. Helppejä rekrytoidaan 2.2.?1.3. ?Työ on mielenkiintoista, sillä jokainen päivä on erilainen. Kekseliäisyydestä on apua, kun autamme yksilöllisesti jokaista matkailijaa löytämään parhaat kohteet ja tunnelmat Helsingissä?, kertoo matkailuneuvonnan asiakaspalvelupäällikkö Sanna Salonen. Kaupungille pääsee töihin ilman työkokemustakin Reilu tuhat kaupungin kesätyöpaikkaa on suunnattu nuorille. Hakuaika nuorten kesätöihin on 9.?20.3.2015. Tällöin ovat haussa 16?17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16?20-vuotiaille suunnatut Siisti kesä -hankkeen työpaikat. Molempiin otetaan sekä nuoria, joilla ei ole aiempaa työkokemusta sekä nuoria, joilla on jo aiempaa työkokemusta. Siisti kesä -hankkeen työntekijät pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikunta- ja uimapaikat siisteinä. Suosituimpia markkinointiassistentti, lähettämövirkailija, kahviotyöntekijä Vuonna 2014 nuorten kesätyöhaussa eniten hakemuksia tuli kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikön kesäassistentin sekä lähettämövirkailijan tehtäviin. Muita suosittuja tehtäviä olivat kaupunginkanslian toimistoapulaisen, nuorisoasiankeskuksen kahviotyöntekijän ja pelastuslaitoksen asentajaharjoittelijan tehtävät. Kaupungin kesätyöpaikat ovat 9.2. alkaen osoitteessa www.helsinkirekry. fi. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun kevään mittaan. Kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa suomalaista ??Tarkistettujen seurakuntien väestötilastojen mukaan 73,7 prosenttia suomalaisista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon vuoden 2014 lopussa. Seurakuntien väkiluku oli 4 034 235 henkilöä. Kirkkoon liittyi 15 701 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen suurin luku. Seurakunnat kastoivat 41 340 lasta. Kastettujen osuus syntyneistä oli 72,4 prosenttia. Vuonna 2013 kastettiin 75,2 prosenttia syntyneistä lapsista. Kirkosta erosi lopullisten tietojen mukaan 78 300 jäsentä. Vilkkainta eroaminen oli Helsingin, Espoon ja Tampereen hiippakunnissa ja vähiten vilkasta Porvoon ja Lapuan hiippakunnissa. Kirkosta eronneisiin sisältyvät nyt myös ne 31.12.2014 tapahtuneet kirkosta eroamiset, joita ei vuodenvaihteen ennakkotiedoissa ollut vielä ehditty kirjata. Kirkollisia vihkimisiä toimitettiin vuonna 2014 yhteensä 11 713 ja avioliittojen siunauksia 831. Molem- pien määrä laski muutaman prosentin edellisvuodesta. Tarkennetut tiedot on koottu seurakunnista. Prosenttiosuudet väestöstä on laskettu Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella. Seurakuntakohtaiset tilastot Sakasti-palvelussa (sakasti.evl.fi > Tilastot > Seurakuntien jäsenistö) Aikaisempien vuosien tilastotietoja on julkaistu Kirkon tilastollisessa vuosikirjassa.  Ensimmäiset länsimetron kiskot saapuivat Vuosaaresta Ruoholahteen maanantaiyönä. Länsimetron kiskokuljetukset alkoivat ??Länsimetron osuuden kiskokuljetukset käynnistyivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. HKL kuljetti ensimmäiset kiskot metrorataa pitkin Vuosaaren satamasta Ruoholahteen. Ensimmäisessä kuljetuksessa kiskoja tuotiin yhteensä 1,5 kilometrin matkalle Ruoholahdesta länteen. Kiskot asennetaan paikoilleen alkuviikon aikana. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Asennusten jälkeen HKL:n rata-autot ajetaan takaisin Vuosaareen hakemaan uutta kiskokuormaa. Kiskokuljetuksia jatketaan kevään ja alkukesän ajan, kunnes viimeiset kiskot on asennettu Matinkylään loppukesällä. Rataosuus Ruoholahdesta Ma- tinkylään on 14 kilometrin mittainen. Länsimetron kiskot on valmistettu Espanjassa. Espanjasta kiskot tuotiin Kouvolan Kaipiaisiin, josta ne kuljetetaan junalla Helsinkiin. Kuljetuserän kiskoilla rakennetaan rataa 1,5 kilometriä Ruoholahdesta länteen. 7 ÂKolumni Turvaraput kaikille ??En tarkkaan muista montako kaatumiseen kuollutta olen haudannut, mutta heti tulee mieleen ne virkaveljet, joiden tie päättyi askeleen pettäessä äkkiarvaamatta. Jalat edellä täältä lähdetään. Suomalaisille sattuu vuosittain 390 000 kaatumista, 1200 niistä johtaa kuolemaan. Onneksi iloisia yllätyksiä on muita enemmän. Pystypäinen askel on onni matkallasi. Uuden vuoden onni auttaa muistamaan, että ?minä olen vastuussa minusta? kuten erään suuren seurakunnan työyhteisövalmennuksessa opetin. Paras yllättäjä on kuitenkin luonto. Jos jonain päivänä löytää itsensä pitkältä hiihto- tai kävelylenkiltä, sitä ihmettelee että miksi sitä ei useammin tule lähdetyksi. Liikunta näet pitää kulkijan koossa, mielen virkeänä ja sydämen lämpöisenä. Eräässä tv-sarjassa James Lipton kyseli näyttelijöiltä Bernard Pivot`n kysymyspatterilla mikä elämässä sytyttää. Hymypoika pääministerimme Alexsander Stubb vastaili kysymyksiin napakasti:Pidän eniten sanasta rakkaus ja vähiten sanasta viha, hän sanoi. Sytyttävin sana on hänelle Suomi, sammuttavin sana kyynisyys. Hän tunnusti kiroilevansa toisella kielellä, ?Fan-okså? tai ?Jävlar?. kaunein ääni hänelle on oman lapsen ääni ja vastaavasti inhottavin särähdys tulee kamerasta. Pääministeri uskoi viihtyvänsä myös opettajan ammatissa. Sarjan viimeinen kysymys kuului: ?Jos taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle saapuessasi taivaan portille.? Ja ministeri vastasi: ?Good job!? (Hvvää työtä!) Tätähän me toivomme. Että oman työmme jälki olisi kelvollista. Ja että valtiovalta tekisi meille kansalaisille suotuisia päätöksiä. Pääministeri ottaa kuvia ja tviittaa ahkerasti. Siinä missä Antti Rinne tapansa mukaan aikailee ja haikailee, Alexsander Stubb laukoo ja laventaa. Merkelit (Saksan liittokansleri), Cameronit (Britannian pääministeri), Poroshenkot (Ukrainan presidentti) ja Ruttet (Hollannin pääministeri) ovat hänen tekstari- ja nettikavereitaan. Sosiaalisessa mediassa hänellä on 178 000 seuraajaa, määrä kasvaa kuulemma joka viikko noin parilla tuhannella. Pääministerillämme on kansainväliset siivet, mutta hänen rakastamansa Suomi kipristelee tässä vauhdissa. Vaaleihin valmistautuvan kokoomuksen käy- Veli-Matti Hynninen rä laskee, tulosvastuu kotimaan politiikasta huojuu ja onnistumisen pakko puolueen puheenjohtajana on korkealla. Kun pääministeri oli Suomalaisella Klubillamme vieraana, huomasimme että ritari oli kenties jo harkinnut haarniskansa riisumista. Jo toista vuotta jatkunut Ukrainan kriisi, Kreikan äänestystulos ja koko liukasteleva Eurooppa haastaa pääministerin, hallituksen ja meidät kansalaiset uuteen oivallukseen. Helsingin Sanomien Kari Huhta tulkitsi, että vanhat valheet ovat osa Euroopan uutta normaalia. Mutta eikä normaalia kuitenkin pitäisi olla se, että pysymme liukkaillakin pystyssä. Turvaraput kaikille! Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Jätkäsaaren peruskoulun suunnittelusta arkkitehtuuri-kilpailu ??Helsingin kaupunki järjestää Jätkäsaareen rakennettavan koulun suunnittelusta yleisen kaksivaihei- sen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on löytää koulurakennukselle toimiva, kestävä ja kaupunkikuvaa rikastuttava ratkaisu. Noin 800 oppilaalle mitoitetun Jätkäsaaren peruskoulun suunnitellaan olevan valmis vuonna 2019. Kilpailualue sijaitsee Jätkäsaareen rakennettavassa merellisessä kaupunginosassa, joka on valmistuessaan noin 18 000 asukkaan kantakaupunkimainen asuinalue. Hyväntoivonkadun varrella sijaitseva koulutontti kuuluu Jätkäsaaren ensimmäiseen asemakaavaalueeseen, jolle rakennetaan vuoteen 2018 mennessä asuntoja reilulle 6000 asukkaalle sekä työpaikkoja ja julkisia palveluja. Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäinen vaihe käydään ideakilpailuna, jossa kilpailijat laativat hankkeen ehdotussuunnitelman. Kilpailussa painotetaan pitkäaikaiskestävyyttä, jolla tarkoitetaan muun muassa rakenteiden kestävyyttä, käyttövarmaa talotekniikkaa ja hyvää sisäilmaa. Tavoitteena on myös hyvä huollettavuus. Kilpailu toteutetaan yhteistyönä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. Ensimmäinen vaihe käynnistyy 18.2.2015 ja toinen vaihe 16.6.2015. Kilpailu pyritään ratkaisemaan 23.10.2015 mennessä. Kilpailuohjelma sekä liiteasiakirjat ovat ladattavissa 18.2.2015 alkaen osoitteesta www.tilakeskus.fi. Kilpailusta järjestetään kilpailuseminaari 26.2. klo 9.00? 11.00 Jätkäsaaren infokeskuksessa. Osallistujilla on mahdollisuus esittää tilaisuudessa kysymyksiä kilpailun järjestäjälle.
  • KALLIO LEHTI 8 Nro 4 ? Viikot 8-9 Night in Twin Peaks Tilaa ny t a j s u o v i i keväts npesu! ikkuna ä! ä s e k i t h o K Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi ? Elämysilta kulttuuriareena Gloriassa ??Keskiviikkona 8.4.2015 tulee kuluneeksi päivälleen 25 vuotta siitä kun Twin Peaksin ensimmäinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa CBS-kanavalla. Samana päivänä kulttuuriareena Gloria muuttuu kolmeksi illaksi Twin Peaksiksi. Paikan päältä löydät Double R Dinerin, Pölkkynaisen, bändin joka soittaa rakastettuja kappaleita sarjasta ja elokuvasta, Roadhouse -kapakan, videoprojisointeja, sarjan kohtauksia näyttelijöiden esittäminä ja tietenkin donitseja. Kyseessä ei ole konsertti tai näytelmä vaan kokonaisvaltainen elämys jossa Angelo Badalamentin musiikki, teatteri, performanssi ja multimedia limittyvät toisiinsa. Sarjan luoja David Lynch ilmoitti palaavansa Twin Peaksiin uusien jaksojen myötä vuonna 2016. Fanien innokkaan vastaanoton ansiosta aika on kypsä palata 25 vuoden takaisen mysteerin tunnelmaan. ?Agent Cooper? See you in 25 years?? Laura Palmer Twin Peaksin viimeisessä jaksossa. Esitykset: 8.4.2015 klo 19:00, 9.4.2015 klo 19:00, 10.4.2015 klo 19:00 Liput 18?, ikäraja K18, A-oikeudet, ennakkoliput: Tiketti Mikä ihmeen Twin Peaks? Twin Peaks  on  David Lynchin  ja  Mark Frostin  luoma  kulttimainetta  nauttiva  televisiosarja, joka seuraa FBI-agentti Dale Cooperin yritystä selvittää nuoren Laura Palmerin raakaa murhaa kuvitteellisessa Twin Peaksin pikkukaupungissa, kaupungin asukkaiden elämää ja kaupunkiin liittyviä yliluonnollisia tapahtumia. Kuvitteellinen Twin Peaksin kaupunki, ja samalla sarjan tapahtumat, sijoittuvat synkkien metsien keskelle Koillis-Washingtoniin. Kuvauspaikkana toimi pääasiassa North Bend LuoteisWashingtonissa. FBI-agentti Dale Cooperia esittää Kyle MacLachlan. Lisäksi sarjassa näyttelevät muun muassa  David Lynch,  Lara Flynn Boyle,  Heather Graham,  David Duchovny ja Sherilyn Fenn. Lynch ja Frost kirjoittivat ja ohjasivat osan jaksoista, mutta he käyttivät myös paljon kutsuttuja ohjaajia. Yhdysvalloissa sarjaa lähettiin huhtikuusta 1990 kesäkuuhun 1991 yhteensä 30 jakson verran. Sarjan päättymisestä huolimatta sillä on yhä vankka fanikunta, joka järjestää esimerkiksi aiheeseen liittyviä festivaaleja. 7. lokakuuta 2014 sarjan tekijät David Lynch ja Mark Frost vahvistivat, että sarjalle tehdään kolmas, yhdeksän jakson pituinen tuotantokausi vuonna 2015. Uudet jaksot saavat ensiesityksensä yhdysvaltalaisella  Showtime-kaapelikanavalla 2016. Uudet jaksot sijoittuvat sarjassa 25 vuoden päähän ensimmäisistä jaksoista. (Wikipedia) Vähäiset matkustajamäärät johtivat yömetrokokeilun päättymiseen ??Metron matkustajamäärät olivat viikonloppuöinä selvästi alhaisempia kuin muina vuorokaudenaikoina, ja samanaikaisesti kantakaupungin bussiliikenteen suosio näytti vähentyneen merkittävästi. Muun muassa näistä syistä marraskuussa 2013 alkanut metron yöliikennekokeilu päättyi vuodenvaihteessa. ? Helsingin kaupunki toivoi meiltä yömetrokokeilua, ja me toteutimme sen. Valitettavasti matkustajamäärät eivät vain vastanneet raskaalle raideliikenteelle asetettuja vaatimuksia, kertoo Helsingin seudun liikenteen joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila. Metroa ajettiin kokeiluluontoisesti viikonloppuöinä kello 23.30?1.30, ja yö- metron matkustajamäärä vakiintui noin 30 000 matkustajaan kuukaudessa. Öisistä metromatkoista 35?40 prosenttia tehtiin kantakaupungin sisällä, joten yömetro todennäköisesti myös vähensi kantakaupungissa kulkevien bussien ja raitiovaunujen matkustajamääriä. Itä-Helsingin yöbussilinjat pidettiin yömetrokokeilun ajan ennallaan, joskin osin harvennetuin vuorovälein, minkä vuoksi keskustasta Itäkeskukseen, Kontulaan ja Vuosaareen oli viikonloppuöinä käytössä kaksi päällekkäistä järjestelmää. Helsingin kaupunki kommentoi HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2015?2017 siten, että yöliikenteen kustannustehokkuutta tulisi parantaa välttämällä bussi- ja raideliikenteen päällekkäisyyttä. Kaupungin mukaan yömetrokokeilusta voisi tehdä pysyvän vasta, kun päällekkäisyyksien välttämiseksi on tehty pitävä suunnitelma. Päiväsaikaan käytössä olevan liityntäbussijärjestelmän ylläpitäminen yöaikaan olisi kuitenkin kalliimpaa kuin Rautatientorilta asti itään kulkevien yöbussien. Erillisen yöliityntälinjaston perustaminen taas tekisi joukkoliikenteen kokonaisuudesta sekavamman, sillä linjasto olisi käytössä vain kahtena iltana viikossa kahden tunnin ajan. Lisäksi molemmat vaihtoehdot olisivat todennäköisesti kasvattaneet liityntäasemien vartiointikustannuksia. Vapaaehtoisille ystäville on kova kysyntä ??Erityisesti nuorille vapaaehtoisille on tarvetta. Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät Iloa ystävyydestä ?tapahtumia eri puolilla Suomea. Noin viidennes nuorista tuntee itsensä ainakin joskus yksinäiseksi. On arvioitu, että aiempaa suurempaa osuutta yksinäisistä voi pitää syrjäytymisvaarassa olevina nuorina. Perinteisesti nuorten syrjäytymistä on ehkäisty varmistamalla ensisijaisesti nuorten työllistyminen ja toimeentulo. Yksinäisyyteen ja terveysongelmiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, vaikka ne lisäävät nuoren hyvinvointieroja ja riskejä syrjäytymiselle. (Karvonen & Kestilä 2014[1]). Punainen Risti järjestää ystävätoimintaa eri-ikäisille seuraa kaipaaville. Nuori nuorelle -ystävätoiminta lisää sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia yksinäisille 13?29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Parhaimmillaan toiminta synnyttää aitoja ja kestäviä ystäväsuhteita. - Tarve nuorille vapaaehtoisille on suuri. Etenkin pojille ja nuorille miehille on hyvin vaikeaa löytää miespuolista vapaaehtoista kaveria. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa 18?29-vuotias ja halukkaat saavat koulutuksen tehtäväänsä. Tärkeintä on halu auttaa ja olla oma itsensä. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi saada elinikäisiä ystäviä, sanoo sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita Hartikka Suomen Punaisesta Rististä. Nuori nuorelle -ystävätoiminta voi olla kahdenkes- kistä tai ryhmätoimintaa. Punaisen Ristin osastot ja Nuorten turvatalot tarjoavat toimintaa tällä hetkellä 11 paikkakunnalla: Oulussa, Kuopiossa, Paraisilla, Tampereella, Joensuussa, Turussa, Rovaniemellä, Kouvolassa ja pääkaupunkiseudulla. Toiminnassa on mukana 350 nuorta. Iloa ystävyydestä 14.2. Punaisen Ristin vapaaehtoiset esittelevät 14.2. ystävätoimintaa Iloa ystävyydestä -tapahtumissa ympäri Suomea. Iloa ystävyydestä -tapahtumat ovat yleisölle avoimia, lämminhenkisiä tilaisuuksia. Lähimmän tapahtuman voi etsiä täältä: www.punainenristi.fi/tapahtumat. Tapahtumat järjestetään Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanin LähiTapiolan tuella.
  • KALLIO LEHTI Viikot 8-9? Nro 4 9 ?Pienessä karjalaiskylässä huomasin olevani tärkeällä matkalla.? Perintö 20.2?31.5.2015 Virka Galleriassa   ??Miten tuoda näkyväksi mummun koti-ikävä Karjalaan ja lapsena kuulluista tarinoista välittynyt sodan pelko? Tai iranilaisen pikkupojan kielletty innostus naisten käsitöihin? Virka Gallerian taidenäyttelyssä kahdeksan erilaisista kulttuuritaustoista tulevaa taiteilijaa käsittelee menneisyyttä nykyhetken kautta. Taiteilijat rakentavat taideteoksissaan perheensä, sukunsa tai yhteisönsä perinnön uudelleen. Tässä näyttelyssä perintö voi olla materiaa, kulttuurisia käytäntöjä, yhteisön sääntöjä tai perinteisiä käsityötaitoja. Kiellettyjä kirjontatöitä tehneen pojan kokema iranilaisen yhteiskunnan kontrolli ja saamelaisten esiisien kokemukset Euroopan ihmisnäyttelyissä ovat muun muassa olleet töiden lähtökohtina. Perittyä voi olla myös kaipuu menetettyyn kotimaahan, yhteisöön tai perheeseen. ?Lapsuuden mummolakyläilyillä huomasin, kun puheääni hiljeni ja muut- Annika Dahlsten ja Markku Laakso, Kalleyin perhe, Nkurenkuru, Namibia, 2013 tui vakavaksi.? Näyttelyn valokuvat, installaatiot, esineet, videot ja käsityöt kertovat, että perintö muuntuu ajan ja ympäristön vaikutuksesta. Se vaikuttaa yhtälailla nykyhetkeen ja tulevaisuuteen kuin menneeseenkin. Näyttelyn taiteilijat ovat: Annika Dahlsten & Markku Laakso, Edwina Goldstone, Kalle Hamm & Dzamil Kamanger, Bita Razavi, Jana Romanova ja Kukka-Maria Rosenlund. Näyttelyn on kuratoinut Anna-Kaisa Rastenberger. Virka Gallerian kulmassa samaan aikaan: KAKSI ÄITIÄ ? Aino Vuokolan valokuvia ?? Valokuvasarja esittelee suomalaisten naisparien muodostamia lapsiperheitä. Näyttelyssä käsitellään paitsi naisparien välistä rakkautta, myös vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan. Äidillinen side lapseen ei välttämättä vaadi biologista sidettä. Biologisen äidin ja ei-biologisen äidin rakkaus yhdessä hankittua lasta kohtaan voi olla yhtä vahva. Perheet kokevat itse olevansa ihan tavallisia perheitä, joilla on samat arkipäivän askareet kuin muillakin. Kuvissa esiintyvät perheet kokevat ajoittain kuitenkin olevansa epätasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassamme. Kaksi äitiä -näyttelyn valokuvat on otettu vuosina 2012?2014 eri puolilla Suomea. Virka Galleria tarjoaa vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Avoinna ma-pe 9?19 ja lasu 10?16. Timo Cantell Helsingin tietokeskuksen johtoon ??Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri Timo Cantell (s.1963). Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto yksimielisesti kokouksessaan 11.2.2015. Aiemmin Cantell on toiminut tietokeskuksen kaupunkitutkimuksesta vastaavana osastopäällikkönä sekä professorina ja koulutuslinjan johtajana Sibelius-Akatemiassa. Cantell aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen johtaja Asta Manninen jää eläk- keelle. Tietokeskus on kaupungin tilastojen, tutkimuksen, tietopalvelun ja avoimen datan sekä arkistotoimen vastuuorganisaatio. Johtajan kuukausipalkka on 7190 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 76 hakemusta. Timo Cantell. Kuva: Tero Lahti) Heidi, Ulrika ja Bo, 2013 © Aino Vuokola Teehetki miehiseen makuun Salutorgetissa ??Salutorgetin suosittu Afternoon Tea on saanut rinnalleen herrasmiehille suunnatun iltapäiväteen. Gentlemen?s Tea hivelee maskuliinisia makunystyröitä: tarjolla on klassisia iltapäiväjuomia rouhean ruokaelämyksen kera. Kolme vuotta sitten lanseerattu Afternoon Tea on tehnyt Helsingin Kauppatorin laidalla sijaitsevasta Salutorgetista brittiläisen teekulttuurin edelläkävijän Suomessa. Nautinnollinen hetki teen ja herkullisen suuhunpantavan kera on menestystarina, jonka suosio vain kasvaa. Nyt Salutorget on laatinut oman teemenun herroille. Gentlemen?s Tea syntyi ajatuksesta tuoda Afternoon Tean rinnalle jotain uutta. Miehekkäämmälle vaihtoehdolle on ollut kysyntää, ja kun hyviä esimerkkejä löytyy maailmalta, päätimme toteuttaa oman GT:n, sanoo ravintolapäällikkö Maija Hurmevirta. Keittiömestari Toni Leskinen valitsi suunnittelun perustaksi snack-tyyppiset ruoat, joiden tarjoilussa olisivat mukana pata ja lankku. - Ruoka-annokset ovat pieniä suupaloja meiltä ja maailmalta. Yhdistelmä sisältää perinteistä suoma- laista läskisoosia, trendikästä skandinaavista frittisilakkaa, suuren maailman tyylisen minihampurilaisen ja ripauksen luksusta osterin muodossa. Kaikki kootaan lankulle, paitsi läskisoosi, joka tulee tarjolle pienessä rautapadassa. Ruokaa kuvaa hyvin luonnehdinta amuse bouche, viihdyttävä suupala, jonka voi nauttia yhdellä puraisulla. Lankulla niitä on juuri sopivan monta, jotta pahin nälkä taittuu ja illalliselle jää vielä tilaa. Teeannokset ovat rotevia, Black Tea- ja Gun Powder -tyyppisiä, voimakasmakuisia vaihtoehtoja, mutta Gentlemen?s Tea on toki muutakin kuin hyvää, haudutettua teetä. Juomavalikoimassa on huomioitu kellonaika, joka sopii myös leikatun teen nauttimiseen. Salutorgetin gin & tonic -tarjonta on runsas, ja oluttakin listalta löytyy. Maskuliinisesta kokonaisuudesta huolimatta Gentlemen?s Tea sopii tietenkin molemmille sukupuolille, aivan samoin kuin Afternoon Tea. Iltapäivätee on hyvä tapa huomioida läheisiä, tavata ystäviä ja rentoutua hetkeksi. - Hyvällä omallatunnolla, lisää Maija Hurmevirta. Ismo Leikola yllätyskeikalle ??Las Vegasista Laugh Factoryn maailman hauskin mies ?tittelin itselleen viime syksynä napannut Ismo Leikola kuvaa paraikaa ensimmäistä omaa komediasarjaa. Osana tulevan Ismo-sarjan pilotin kuvauksia järjestetään helsinkiläisessä Klubiteatterissa yllätyskeikka maanantaina 23. helmikuuta. Kyseisessä klubispesiaalissa Ismon kanssa la- valla nähdään myös stand up -koomikko Niko Kivelä. Komediasarjaa kuvataan TV- ja elokuvatuotantoyhtiö Mogulmedian tuottamana. Sarjan pilotti ilmestyy huhtikuussa 2015 Elisa Viihteellä, jonka jälkeen katsojilla on päätösvalta sarjan jatkosta. Ohjauksesta vastaa Putous ja Duudsonit tuli taloon ?sarjojenkin ohjaajana toiminut Ville Pan- helainen. - Olemme Mogulmediassa todella iloisia saadessamme työskennellä Ismon kanssa tällaisessa uraauurtavassa projektissa. Uskomme, että Ismosta tulee kevään ehdottomasti hauskin ja puhutuin yksittäinen ohjelma, toteaa Mogulmedian vastaava tuottaja Markos Annala.
  • KALLIO LEHTI 10 Nro 4 ? Viikot 8-9 Talvilomalla runsaasti liikuntamahdollisuuksia ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää talvilomalla, 16.-20.2.2015, koululaisille monipuolisia liikuntakursseja ja -tapahtumia. Töölön kisahallin EasySport-viikolla pääsee muun muassa kokeilemaan joka arkipäivä miltei 20 eri lajia. Liikuntaviraston uimahalleihin lapset pääsevät eurolla uimaan ja tekojääradat, luistelukentät ja hiihtoladut kutsuvat ulkoilemaan. Rajasaaressa on myös säävarauksella mahdollisuus pilkkiä. Liikuntakurssit lapsille ja nuorille ?Lomalaisille on tarjolla Easysport-viikko Töölön kisahallissa, Junior life saver -vesiliikuntaa Pirkkolan uimahallissa, liikuntaleiri Myllypuron Liikuntamyllyssä sekä FunAction-tapahtuma Liikuntamyllyssä. Liikuntavirasto on myös mukana toteuttamassa Reaktori-tapahtumaa Helsingin Messukeskuksessa. ?EasySport-viikolla on runsaasti monipuolista liikuntaa ala-asteikäisille lapsille ma-pe klo 11.00-14.00. Tarjolla on muun muassa airtrackia, amerikkalaista jalkapalloa, capoeiraa, easyrolleria, hiphoppia, jalkapalloa, korista, nyrkkeilykoulua, painia, parkouria, pyörätuolikelausta, SandBell-harjoittelua, sirkusta, slacklinea, sulkapalloa, sumopainia, tanssia, tennistä ja voimistelua. Tapahtumassa kuvataan Elixir-ohjelmaa maanantaina, jolloin mukana menossa on myös Lassi Hurskainen. Hinta: 1,5 euroa/päivä. Ei ennakkoilmoittautumista. ?Pirkkolan junior lifesaver -kurssi mape klo 11.00-12.30 on tarkoitettu 9?15 -vuotiaille uimataitoisille tytöille ja pojille. Kurssilla harjoitellaan pelastautumista ja toisen pelastamista, oikeilla välineillä ja oikeilla tekniikoilla. Osallistujat oppivat turvallista vesillä liikkumista ja tilanteiden ennakointia, sekä kunnioittamaan vesielementtiä. Kurssihinta 18 euroa. Liikuntamyllyn liikuntaleirillä ma-pe klo 9.00-15.00 on monipuolista liikunnallista ohjelmaa 6?12 -vuotiaille lapsille. Kurssihinta 61 euroa (sisältää leiripaidan, lounaan, välipalan ja todistuksen.)?Pirkkolan junior lifesaver ja Liikuntamyllyn liikuntaleirille ilmoittaudutaan sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa asiointi.hel.fi ?Maanantaina 16.2. klo 15.00-17.00 järjestetään FunAction-tapahtuma Liikuntamyllyssä, jossa yläkouluikäisille on lajikokeiluja, pelimahdollisuuksia, kilpailuja, ren- toa meininkiä ja musiikkia. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista.?Uimaan eurolla ?Lapset pääsevät arkipäivisin eurolla uimaan Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun (1. kerros) uimahalleissa, joissa myös runsaasti vesileluja käytettävissä. ?Hiihtämään, luistelemaan ja pilkkimään ?Luonnollisesti myös hiihtoladut, luonnonjääkentät ja tekojääradat kutsuvat liikkumaan. Latujen ja luistelukenttien ajankohtainen tilanne kannattaa katsoa osoitteesta http:// www.mski.fi/helsinki. Mikäli jää on tarpeeksi vahva, pilkkimään pääsee mape klo 10.00-14.00 Rajasaaressa. Pilkkimistä varten on varattu rajattu määrä reppujakkaroita, kairoja, naskaleita, vapoja pilkkeineen ja syöttejä. ?Seniorisäpinät Kinaporissa ja Kampissa Senioreille suunnatut seniorisäpinät järjestetään Kinaporin palvelukeskuksessa tiistaina 17.2. klo 10.0012.00 ja Kampin liikuntakeskuksessa sekä palvelukeskuksessa keskiviikkona 18.2. klo 10.00-12.00. ?Lisätietoa koko viikon tarjonnasta ?http://www.hel. fi/www/liv/fi/usein-kysyttya/talvilomalla-riittaa-tekemista Kovatasoinen Glinkan poikakuoro konsertoi Kallion kirkossa. Pietarilainen huippukuoro konsertoi Kallion kirkossa ??Ympäri Eurooppaa kiertänyt, todella kovatasoinen Glinkan poikakuoro konsertoi Kallion kirkossa perjantaina 20.2. Kuoro kuuluu Euroopan parhaimpiin poikakuoroihin ja se on tehnyt yhteistyötä muun muassa meillä tutun Cantores Minores -kuoron kanssa. Suomeen saapuvassa kokoonpanossa on 32 laulajaa, jotka ovat iältään 9-18-vuotiaita. Vuonna 1479 perustettu Glinka-kuorokoulu on Ve- näjän vanhimpia ammatillisia musiikkikouluja. Konserttiohjelmistossa on venäläistä kirkkomusiikkia ja kansanlauluja. Kuoron erityinen vahvuus on se, että kukin laulaa omaa äänialaansa solistin tavoin. Kuoronjohtaja Begletsov harjoittaa jokaisen kuorolaisen ääntä yksilöllisesti eikä vain kutakin äänialaa ryhmänä. Näin tarkkakuuloisimmat voivat kuulla yhtäaikaisesti yli 30 solistin musiikkia. Kuorolaisten joukossa on lahjakkuuksia jotka ovat jo esiintyneet muun muassa  pietarilaisen Mariinski-teatterin lavalla. Glinkan poikakuoro saapuu Suomeen helmikuussa ja  konsertoi kahdeksalla paikkakunnalla. Helsingissä kuoro konsertoi Kallion kirkossa pe 20.2. klo 18.00. Liput 23-25 euroa. Lipunmyynti ovella alkaa tuntia ennen konsertin alkua. Ennakko liput tiketti.fi.    HSL neuvottelee uudesta siirymäkauden sopimuksesta ??HSL neuvottelee VR:n kanssa uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle vuosille 2016 ? 2021 ennen kilpailutetun liikenteen alkamista. Neuvottelujen pohjana on VR:n HSL:lle toimittama tarjous, joka tuottaisi merkittäviä säästöjä ja nopeuttaisi vanhan kaluston poistumista kesään 2017 mennessä. Jos HSL hyväksyy tarjouksen, lähijunaliikenteen kilpailutus siirtyisi kolmel- la vuodella eteenpäin. Uusi sopimus VR:n kanssa korvaisi nykyisen huhtikuusta 2016 alkaen ja kestäisi kesään 2021, jolloin kilpailutettu liikenne alkaisi. Mikäli neuvottelut eivät johda HSL:n tavoitteiden mukaiseen aiesopimukseen huhtikuun loppuun mennessä, lähijunaliikenteen tarjouskilpailun valmistelu jatkuu suunnitellulla aikataululla. Tällöin kilpailutettu liikenne käynnistyy kesäkuussa 2018. VR:n ehdotus tuottaisi HSL:lle reilun viiden vuoden sopimuskaudella yhteensä noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin HSL:n arvioimat kilpailutuksen tuomat hyödyt: 15 prosentin hinnanlasku nykytasosta. VR:n tarjous on luonteeltaan kiristyvä eli suurimmat taloudelliset hyödyt syntyvät sopimus- kauden loppupuolella. ? Siirtymäkauden sopimus voi tarjota kilpailutuksen hyödyt HSL:n matkustajille aikaistetulla aikataululla. Pidempi valmistautumisaika myös alentaa riskejä. Jos kilpailutus toteutetaan vasta rataverkon, liikenteenhoidon ja lippujärjestelmän muutosten jälkeen, olosuhteet mahdollisille tarjoajille ovat nykyistä vakaammat?, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtnie- Rivitaloista tuli keskiluokan unelma ??Rivitaloista piti tulla halpoja työväenasuntoja, Suomen ensimmäiset rivitalot valmistuivat kuitenkin ylelliseen huvilakaupunkiin. Suomalaiseen asumismuotoon rivitalo on kuulunut 1900-luvun alusta saakka. Kuitenkin rivitaloasuminen ja -arkkitehtuuri on saanut melkoisen vähän huomiota osakseen. Nyt tätä puutetta paikkaa taidehistorioitsija Riitta Nikulan kirjoittama teos, joka esittelee suomalaisen rivitalojen historian 1960-luvulle saakka. Nikula on taidehistorian emeritaprofessori. Hänen vuonna 1981 valmistunut väitöskirja käsitteli 1920-luvun kaupunkirakentamista. Rivitalo -kirjaa varten Nikula on kiertänyt laajasti tutkimassa Suomen rivitaloalueita. Kirjan valokuvat ovat suurimalta osalta myös hänen ottamiaan. Suomen ensimmäiset rivitalot rakennettiin Kulosaareen, Armas Lindgrenin suunnitelmat niin sanotut Ribbingshoffin talot valmistuivat vuonna 1918. Asuntopoliittiseen keskusteluun rivitaloaate oli tullut kuitenkin jo noin kymmenen vuotta aiemmin. Yksi ensimmäisistä suunnitelmista oli 1910-luvun alussa Vallilan ja Alppiharjun työväen asuntoaluesuunnitelmat. Näiden suunnitelmien pohjalta kehittyi lopulta ?Uuden Vallilan? talotyypiksi Göteborgin mallin mukainen suurpihakortteli 1920-luvulla. Vuonna 1912 laati Alppiharjuun Helsingin asemakaava-arkkitehtinä toiminut Bertel Jung suunnitelman rivitalo-alueesta. Tästä hankkeesta on säilynyt piirustuksia, jotka kertovat linnamaisesta rakennusketjusuunnitelmasta Loviisankadulle ja Viipurinkadulle. Alppiharjusta löytyy kuitenkin yksi hieno rivitalo. Vuonna 1907 valmistunut Porvoonkatu 29 on kaksikerroksinen kivirakenteinen työväenasuintalo, joka muuntui 2000-luvun peruskorjausten jälkeen ?elegantiksi rivitaloksi?. Ensimmäiset työväenrivitalot rakennettiin Tampereelle 1919. Helsingissä, Munkkiniemeen ja Haagan arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli kunnianhimoi- sia rivitaloalueita. Suunnitelmista valmistui vain muutamia taloja Hollantilaisentielle. Sodan jälkeen 1940-luvulla Suomessa oli suuri asuntopula, joka kasvatti myös rivitalojen kysyntää. Sodan aikoihin perustettu Puutalo Oy alkoi tuottaa ?esivalmistettuja puutalotyyppejä?. Ensimmäinen Puutalon puuelementistä rakennettu rivitalo valmistui Herttoniemen Karhutielle vuonna 1949. Herttoniemestä muodostuikin modernin rivitalorakentamisen näyttämö: Vuonna 1957 valmistui Puutalo Oy:n jatkokehitelty rivitalo Kaija ja Heikki Siren suunnitelmana Oravatielle. Suomalaisen 1950-luvun rivitaloarkkitehtuurin helmeksi kohoaa arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmat Maunulan Sahanmäen ?rivitalot. Kolmessa vaiheessa vuonna 1956 valmistunut 22 rivitalon ryhmä on taidokas rakennuskokonaisuus, jossa ?istutusten pihapuutarhojen myötä asukkaiden arki ja pihaunelmat pääsivät kukoistamaan.? Rivitaloista puhuttiin ja kirjoitettiin paljon jo 1900-luvun alusta lähtien. Niistä tuli suosittuja kuitenkin vasta 1960-luvulla ja eniten rivitaloja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Rivitalojen arvostus on kuitenkin viimevuosina hiipunut. ?Rivitalot eivät kuulu enää asuntopolitiikkaan?. Riitta Nikulan Suomalainen rivitalo -kirja on kuitenkin omiaan palauttamassa tämän asumismuodon arvostusta. Varsinkin vanhojen yksilöllisesti rakennettujen rivitaloalueiden. Riitta Nikula valmistelee parhaillaan myös näyttelyä rivitaloista, joka avautuu Arkkitehtuurimuseossa huhtikuussa. Lisäksi Riita Nikula on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keskiviikko vieraana 18.3. klo 16.30. SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1. (Riitta Nikula: Suomalainen rivitalo - Työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi, SKS) Juhani Styrman mi sanoo. HSL:n tavoitteena on, että VR:n junaliikenteen täsmällisyys, turvallisuus ja asiakaspalvelu säilyvät uudessa sopimuksessa korkealla tasolla. Saatavat säästöt vähentävät osaltaan lipun hintojen korotuspaineita. Junien liikennöintiin sopimuksella ei ole vaikutusta. Uudessa sopimuksessa VR on lisäksi valmis sitoutumaan muutoksiin, jotka edistävät jatkossa kilpailun toteutu- mista. Yhtenä esimerkkinä on Ilmalan varikon käytön avaaminen myös muille toimijoille. ? VR:n tarjous on hyvä esimerkki siitä, miten HSL:n toimet kilpailun avaamiseksi tuottavat jo nyt konkreettisia hyötyjä matkustajille ?, Rihtniemi sanoo. Leikkipuistoissa talvilomalla koululaisten säpinäviikko ??Talvilomaviikolla 16.2. ? 20.2.2015 useissa leikkipuistoissa järjestetään koululaisille säpinäviikko. Leikkipuistot ovat suunnitelleet hauskaa tekemistä koululaisille. Ohjelmassa mm. ulkoilua, askartelua, säävarauksella lumileikkejä ja luistelua, puuhapäiviä, kankaanpainantaa, karaokea, leivontaa. Vauva- ja taaperoikäisille Seuraava Kallio Lehti ilmestyy 4.3. Aineistopäivä torstai 26.2. klo 12. KALLIO LEHTI on ohjelmassa Ipanakimara. Ohjelmassa mm. vauvahierontaa, lauluja ja loruja, leikkejä ja maalausta. Lisäksi puistoissa on normaaliin tapaan avointa leikkipuistotoimintaa. Ohjelmat vaihtelevat puistoittain. Leikkipuistojen aukioloajat ja ohjelmat voi tarkistaa leikkipuistojen verkkosivuilta.
  • KALLIO LEHTI Viikot 8-9? Nro 4 11
  • ? £
  • ?
  • ? ??? ??? ? ? ? ?? ?  ? ?   ? ?­ ?? ?   ??  ? ? ?
  • 
  •       ??  
  •  ­? ? ?? ?? ? ? ??
  • ?? ?
  • ?  ?? ? ?  ? ??
  • ? ­
  • ? ? ? ? ?
  • ??? ? ??? ? ? ?  ? ? ? ? ?