• Oho. Oletko myymässä asuntoasi! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Mikä myyjä! Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Kauppa käy. Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Tarjoa myyntiin! Varatuomari Laillistettu Toukokuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista kiinteistönvälittäjä toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti (LKV) Arja Oreschnikoff LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti PARTURI-KAMPAAMO 46. vuosikerta - Nro 10 ! Viikot 20-21 - 2015 KALLION KLIPOTEEKKI Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla H A M PA I D E N TA R K A S T U S & HAMMASKIVEN POISTO Tällä mainoksella SÄVY veloituksetta Katso mainoksemme takasivulta NETTIAJANVARAUS 24h/vrk AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti ! MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Järjestä juhlasi Hakaniemen helmessä ! Voimassa 30.5.2015 asti. www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 Seuraa meitä! -20 % VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 ? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Otamme vastaan uusia potilaita Lähdetpä lähelle tai kauas, vaihtamalla MATKAVALUUTAN Tavexissa säästät aikaa ja rahaa! ! a j o t n i h e l i a t Ver Meillä on komea näköala merelle ja torille. Tule ja ihastu! Syntymäpäivät, lakkiaiset, nimiäiset tai rippijuhlat ? merelliset tilat, laadukkaat tarjoilut ja ammattitaitoinen henkilökunta huolehtivat juhlistasi. A-oikeudet. Tule käymään tai pyydä tarjous lamer@sodexo.com! Lisätiedot puh. (09) 6131 1500 Tarjoamme lounasta arkisin klo 11?14. Tervetuloa! VUOKRATAAN ?AUTOHALLIPAIKKA KALLIO WALLININKUJA 5. PESUMAHDOLLISUUS VUOKRA 175,-/KK ?½ AUTOHALLI 260 M2 2. LINJA, LATTIAKAIVOT, WC, TOIMISTO, PESUMAHDOLLISUUS 2100,-/KK TIEDUSTELUT/NÄYTÖT P. 0400 - 424 192 Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 19 vuotta!
• KALLIO LEHTI 2 Milja Vojinovic: Lue netissä ? Nro 10 ? Viikot 20-21 VELJENI PUOLIKUUTA www.lehtiluukku.fi Esitykset: 23.5.?6.6. Liput 10/12? Tervetuloa teatteriin! KATRI VALAN PUISTON VÄESTÖNSUOJA KÄENKUJA 6-8, SÖRNÄINEN. WWW.TEATTERIKULTSA.FI Ole mukana! Kallio-lehti Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät et n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 e m ! i s o herm Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY ANNA HIENO LAHJA KOULUTYÖNSÄ PÄÄTTÄVÄLLE: AJOKORTTI! Kysy meiltä tarjousta esim. tuoreelle ylioppilaalle! Kurssit alkavat läpi kesän, katso lisää www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• Viikot 20-21 46. vuosikerta ? nro 10 Ajankohtaista Päiväkotien ruokalistat uudistuvat elokuussa Kallio kukkii katuparaati saapuu Harjun nuorisotalolle. Kuva: Anu Horttanainen Kallio Kukkii piknik ravitsee sielun ja ruumiin ??Kallio Kukkii ? kaupunkifestivaali (8.5-17.5.2015) huipentuu perinteiseen Kallio Kukkii piknik ?tapahtumaan festivaalin viimeisenä viikonloppuna Dallapénpuistossa lauantaina 16.5 ja sunnuntaina 17.5. 2015 Kalliossa asuu nykyisin paljon lapsiperheitä ja se näkyy myös tapahtuman monipuolisessa oh- jelmassa. Lapsiperheille on tarjolla on erilaisia työpajoja, kuten sirkus- ja naamiotyöpajoja sekä perinteisiä ja uusia leikkejä, temppurata ja lelujen vaihtopiste. Ohjelmistossa on myös aikaisemmilta vuosilta tuttu, suosittu Spede -neppis, eli neppisauto ? turnaus, jossa kisaillaan Kalli- HSL:n joukkoliikenne jälleen tutkimuksen paras ??Helsingin seutu on jo viidettä vuotta peräkkäin kansainvälisen BEST-joukkoliikennetutkimuksen (Benchmarking in European Service of Public Transport) kärjessä. Tutkimus mittaa kaupunkien asukkaiden tyytyväisyyttä alueensa joukkoliikenteeseen. Vuonna 2014 HSL-alue sai asukkailtaan parhaan kokonaisarvosanan kyselytutkimuksessa, jossa olivat mukana myös Bergen, Geneve, Kööpenhamina, Oslo ja Tukholma. ? Pitkäjänteinen kehitystyö sekä yhteistyö jäsenkuntien ja liikennöitsijöiden kanssa on pitänyt joukkoliikenteen laadun korkealla tasolla, sanoo HSL:n operatiiviset tutkimukset -ryhmän päällikkö Antti Vuorela. HSL-alueen asukkaiden kokonaistyytyväisyys on sijoittunut 80 prosentin tuntumaan aina HSL:n perustamisvuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2014 asukkaista 79 prosenttia oli tyytyväisiä alueen joukkoliikenteeseen.  Seuraavaksi tyytyväisimpiä joukkoliikenteeseen oltiin Genevessä (75 %) ja Tukholmassa (74 %). Tyytymättömimpiä olivat kööpenhaminalaiset (54 %) ja bergeniläiset (51 %). Sivu 9 Kävelyfestivaalilla ? juhlakesä Kalliossa ??Kallion kävelyfestivaali on jatkunut jo kymmenen vuotta. Juhlavuotta juhlitaan Vallilan sisäpiha-kierroksella, elokuussa kahdella toiveuusinta kävelyllä. Syyskuussa avataan vielä Sörnäisten teollisuuden perintö ?reitti. Kesäkuussa, tiistaina 9. päivä, Kävelyfestivaali vierailee Vallilan sisäpihoilla. Kierroksella oppaana on  arkkitehti Juha Ilonen.  Opastuksen osuus on noin tunti ja ilta jatkuu vapaamuotoisesti As oy Sammatin pi- hassa. Lähtö klo 18.00 Euranlinnasta, Sturenkatu 43-45. Heinäkuu on kävelyfestivaali omatoimikävelykuukausi. Kallion Kulttuuriverkoston verkkosivuilla on julkaistu erilaisia kävelyreittejä, jotka esittelevät Kalliota erilaisista näkökulmista. Henkilöt jotka eivät käytä internet-palveluja, mutta ovat kiinnostuneet oppaista, voivat tiedustella niitä KKV:n toimistosta p. p. 040 016 8461. Sivu 9 on neppiautomestaruudesta tosin leikkimielisesti. Kukan siementen istutuksen ja graffitimaalauksen lisäksi puistosta löytyy Luontoliiton ja Hortoilun yhteinen villivihanneksista ruokaa infopiste. Jos eväät ovat jääneet kotiin vastaa Piknik ? tapahtuman ruokakulttuurista lauantain Ravintolapäivä. ??Helsinkiläisissä päiväkodeissa otetaan käyttöön uudistettu ruokalista elokuun puolivälissä. Mittava ruokalistauudistus on toteutettu varhaiskasvatusviraston, opetusviraston ja Palmian yhteistyönä. Uudistustyön lähtökohtana on laaja selvitys, jossa kartoitettiin lasten, vanhempien sekä hoitohenkilökunnan mielipiteitä mm. suosikkiruuista, ruokien ulkonäöstä ja mausta, aamupala- ja välipalatarjonnasta sekä teema- ja juhlapyhätarjonnasta. Uusittu lista jalostaa nykyistä ruokatarjontaa vastaamaan entistä paremmin lasten ruokailutottumuksia. Kehitystyön punaisena lankana on ollut ruuan ravitsemuksellinen laatu, ruokatarjonnan monipuolisuus sekä ruokailun kasvatuksellinen merkitys unohtamatta ruuan hyvää makua. Uudistuksen myötä kaikissa noin 330 kunnallisessa päiväkodissa Helsingissä on jatkossa käytössä samansisältöinen ruokalista. Uudet listat julkistetaan kesän aikana ja päivitetään varhaiskasvatusviraston www-sivuille. Sivu 9 Jukka Puotila & 60 kutsumatonta vierasta Jukka Puotila 60-vuotisjuhlakiertue Näyttelijä Jukka Puotila saavuttaa kunnioitettavan 60-vuoden iän syyskuussa 2015. ??Merkkipaalun kunniaksi Suomen eturivin näyttelijöihin, koomikoihin ja imitaattoreihin jo lähes 40 vuotta kuulunut Puotila lähtee kiertueelle ympäri Suomen esityksellään ?Jukka Puotila & 60 kutsumatonta vierasta?. Koostuu julkisuuden henkilöistä Esityksen 60 kutsumatonta vierasta koostuvat kaikille suomalaisille tutuiksi tulleista julkisuuden henkilöistä, joita Puotila imitoi ilmiömäisellä tavallaan ketään säästelemättä ja säälimättä. Esityksen aikana pohditaan ikääntymisen merkitystä ja sen syvintä olemusta oivaltavan huumorin keinoin. Arkea piristävä esitys muistuttaakin katsojia siitä, että ikä on vain numeroita ja elämän ei aina tulisi olla niin haudanvakavaa! Jukka Puotilan 60-vuotisjuhlakiertue käynnistyy syyskuussa.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 10 Kalliossa Kukkii jo 21. kerran parhaillaan K allio Kukkii jälleen. Keväinen karnevaalio alueella on muodsytunut jo perinteeksi. Se kehittyy ja kasvaa vuosi vuodelta yhä hienommaksi ja monipuolisemmaksi koko alueen karnevaalitapahtumaksi. Kaupunkifestivaalin ohjelmassa näkyy Kallion moninaisuus. Tarjolla on tänä keväänä ennätykselliset yli 190 tapahtumaa Kalliossa ja ympäristössä. Päätösviikonloppuna perinteinen sambakulkue johdattaa juhlijat Dallepénpuiston Kallio Kukkii piknikille, jossa esiintyy itseoikeutetusti mm. Tuomari Nurmio. Lisää legendoja nähtävissä Kallio Kukkii Klubilla, jossa tänä vuonna Pepe Ahlqvist sekä Sydänyön rytmi. Runokävely Poetrywalk I, tennarinmaalaustyöpaja, taidemarkkinat, Taidesäätiö Meritan Pop up -myynti, kivijalkakauppojen ikkunoiden taidenäyttelyt, Kallion korttelidraaman katunäytelmä kadunmiehestä sekä Street Gastron ruokarekka. Kallio Kukkii -ohjelmassa näkyy tänä vuonna myös aikaisempia vuosia enemmän ohjelmaa lapsille. Mm. taidetyöpajoja, lasten omia tanssi-, baletti- ja musiikkiesityksiä, vauvojen ja taaperoiden Runokylpylä, lastenteatteria, Babykinoa sekä sirkustyöpaja. Kallio Kukkii nyt toukokuussa jo 21. kerran ja se on Helsingin vanhin yhtämittaisesti järjestetty kaupunginosafestivaali. -j.a. Yleisönosasto Männistö & Torsti: Helsingin kysymykset Juha Sipilälle ??Pääkaupunkiseudulla asuu viidesosa suomalaisista, mutta se vastaa kolmasosasta koko Suomen BKT:sta. Pääkaupunkiseutu ja sen ytimenä Helsinki ovat siis elintärkeitä koko Suomen hyvinvoinnille. Alueen kasvu, kilpailukyky ja elinvoimaisuus ovat kriittisessä osassa koko Suomen menestysreseptiä etsittäessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Ihmiset haluavat asua tiiviisti työpaikkojen ja palvelujen lähellä. Yritysten sijainti ja palvelut keskittyvät skaalaetujen vuoksi. Jo nyt yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja vuoteen 2030 mennessä jo kolme neljästä. Siksi kaikkialla maailmassa haetaan ratkaisuja esimerkiksi liikenteeseen, lämmitykseen, asumiseen, monikulttuurisuuteen ja infrastruktuuriin viemäreistä puhtaaseen veteen ja jätehuoltoon. Ympäri maailmaa kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutujen erityiskysymyksien ratkaisu nähdään kansallisesti keskeisinä kysymyksenä. Vuonna 2050 myös helsinkiläisiä arvioidaan olevan 850 000. Pelkästään asuntomarkkinoilla puhutaan kymmenien miljardien markkinoista. Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö ja Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja Pilvi Torsti ihmettelevätkin kaupunkipolitiikan puuttumista hallitustunnustelija Juha Sipilän agendalta ja keskustelun loistamista poissaolollaan hallitusohjelmaa linjattaessa. ?Kaupungistuminen on vuosikymmeniä jatkunut trendi, kun ihmiset haluavat liikkua työmahdolli- suuksien perässä ja kaupunkien tarjoamien mahdollisuuksien lähelle. Kasvavien uusien toimialojen yrityksille skaalaedut ja tiivis kaupunkirakenne on osoitettu vetovoimatekijöiksi, jotka ohjaavat niiden sijoittumista. Tätä trendiä ei politiikalla voi tai pidä estää?, Männistö ja Torsti toteavat. ?Kyse ei kuitenkaan ole vastakkainasettelusta - Helsingin menestys koituu koko Suomen parhaaksi. Tämä mahdollistaa osaltaan panostukset eri puolilla Suomea kunkin alueen vahvuuksiin nojaavaan kehitykseen.? ?Samalla kaupungeissa kärjistyvät myös monia ajassamme huolestuttavat kehityskulut, kun ihmisten elinpiirit eriytyvät toisistaan. Esimerkiksi koulujen väliset oppimiserot ovat maan suurimpia Helsingin sisällä. Syrjäytyminen on ennen muuta kaupunkien ongelma, koska nuoret keskittyvät kaupunkeihin. Panostukset nuorten ja maahanmuuttajien panoksen saamiseksi yhteiskunnan palvelukseen vaativat erityistä työtä nimenomaan isoissa kaupungeissa.? ?Juha Sipilän 15 kysymystä muille eduskuntapuolueille on tarkkaan luettu ja vastauksetkin jo tavattu. Kun hallitusneuvottelut nyt etenevät haluamme helsinkiläisinä päättäjinä kysyä Sipilältä asioita, joita Sipilän julkisilta listoilta meidän nähdäksemme puuttuu?, Helsingin johtavien puolueiden kaksikko haastaa hallitustunnustelija Juha Sipilää. Kysymykset: Mikä on Juha Sipilän johtaman hallituksen visio Helsingistä ja metropolialueesta vuonna 2025? Mitä tätä Nro 10 ? Viikot 20-21 visiota tukevia tavoitteita hallitus asettaa metropolipolitiikalleen? Tavoitteleeko Juha Sipilän johtama hallitus talouskasvun ja työpaikkojen syntyä pääkaupunkiseudulle panostamalla vahvuuksiin, joita alueella ja sillä toimivilla yrityksillä on? Miten Juha Sipilän johtama hallitus pyrkii etsimään ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen akuuttiin ongelmaan pääkaupunkiseudulla? Nojataanko keskustan talousmaantieteellisen työryhmän viime vuonna julkaistun ohjelman mukaiseen esitykseen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon hidastamisesta? Pyrkiikö Juha Sipilän johtama hallitus toteuttamaan Pisara-radan rakennushankkeen, joka työllistää, luo edellytyksiä asuntorakentamiseen, edistää raideliikennettä ja on osa laajaa satojen miljoonien EU-pakettia? Mihin pääkaupunkiseudun keskeisiin uusiin infrahankkeisiin Juha Sipilän johtama hallitus on valmis sitoutumaan? Onko Juha Sipilän johtama hallitus valmis jatkamaan työtä, jotta toisen asteen koulutuspaikat jaetaan entistä oikeudenmukaisemmin ja suhteessa nuorten määrään eri puolilla Suomea? Miten Juha Sipilän johtama hallitus panostaa maahanmuuttajaväestön kotoutumiseen pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, missä jo joka viides peruskoululainen Helsingissä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia? Sitoutuuko Juha Sipilän johtama hallitus etsimään ratkaisua metropolialueen hajanaisen päätöksentekorakenteen ongelmaan, joka haittaa esimerkiksi asumi- Kallio Kukkii ottaa huomioon asukkaiden mielipiteen ??Nimimerkki ?Täti kulmilta? kirjoitti Kallio-lehdessä (9/2015), että Kallion seudulla on jo tapahtumia liiaksi asti. Lisäksi kirjoittaja koki, että järjestät eivät ota tarpeeksi huomioon alueen kaikkia asukkaita. Muun muassa asukastiedotus ontuu. Kaupungissa on vaikea järjestää tapahtumia jotka miellyttäisivät kaikkia. Jopa kirkonmenot, kirkonkellojen soittoineen, ärsyttävät osaa kaupunkilaisia. Kaupunki on asettanut tarkat säännökset joiden mukaan tapahtumia on järjestettävä, ilman viranomaisten lupaa ei tapahtumia voida järjestää. Kallio Kukkii ?viikolla on pyritty aina huomiomaan seudun koko väestön mielipidettä. Alueen vanhin ja suurimpia kaupunkitapahtuma on Harjun nuorisotalon järjestämä Kallio Kukkii ?viikonloppu. Joka järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994. Muita tapahtumia Kalliossa ei tuolloin vielä ollut. Harjun porukat ovat toteuttaneet tapahtumaa esimerkillisen ammattimaisella otteella,  kaupungin määräämien ohjeiden mukaisesti. Hyvä esimerkki siitä, että Kallio Kukkii ottaa huomioon alueen asukkaat on kukkii viikonloppu ?tapahtumassa tehty muutos. Vuoteen 2012 mennessä tapahtuma kasvoi noin 15 000 ihmisen jättifestivaaliksi, jonka pääpaino oli musiikissa. Harjulaiset  kokivat, että tapahtuma on kasvanut liian suureksi, jossa on selvästi aluetta häiritseviä elementtejä jo liikaa.  Järjestäjät tekivät radikaalin päätöksen: viikonlopun sisältöä muutetaan ja sen kokoa pienennetään. Monet asukkaat ovat kokeneet suurimpana häiriötekijänä musiikinsoiton. Uusitussa tapahtumassa musiikin osuutta on vähennetty lähes 50 prosenttia ja muunlaisen kulttuurin tarjontaa on lisätty selkeästi. Tapahtuman tavoitteena on, että piknik on kaikenikäisten tapahtuma. Parin viime vuoden kokeilut ovat osoittaneet, että tässä on onnistuttu. Toinen esimerkki, että Kallion kulttuuriviikoilla pyritään huomioimaan laajasti kaupunkilaisten mielipiteitä. Parina viime vuonna Kallio Kukki ?viikolla on ollut ?katusoitto ?tapahtumia? ympäri Kalliota, jotka ovat ihastuttaneet ja tie- tenkin myös vihastuttaneet asukkaita. Tänä kevään näitä ?katusatgeja? ei järjestetä. Yksi syy siihen on, että tänä vuonna halutaan kunnioittaa nyt niiden mielipidettä, joita kadulla soitettu musiikki häiritsee. Kallion Kulttuuriverkosto ottaa mielellään vastaan asukkaiden mielipiteitä. Kehitysideoita ja kritiikkiä voi lähettää KKV:n sähköpostiin kallion.kulttuuriverkosto@gmail.com tai verkoston kotisivujen kautta kohdasta ?anna palautetta?. Kiitokseksi tulkitsemme sen, jos emme saa mitään palautetta. Koemme silloin, että olemme tehneet asioita oikein. Juhani Styrman Kallion Kulttuuriverkosto Adressi ??Allekirjoita suomalaisen ruoan puolesta. www.adressit.com/reiluuttaminen. Nimim. Suomalaista ruokaa Säteet kevään auringon Säteet kevään auringon antaa sykkeen elämään. Sadepilvet kauas kulkee, yönvarjot aamuun katoaa. Tuulen henkäys lämpöinen herkät hetket juhlistaa. Kaunis on kaipuuta kantaa, antaa sydämensä kokonaan! Eihän sitä arvaakaan, mitä sattuu kokemaan. Tunteeton ylpeänä kulkee, sulkee portit mennessään. Lienee aivan samantekevää, jos tahtoo kiusata itseään. Aurinko ajatukset avartaa, sä voit tietäis tasoittaa. Kevätlintujen laulut saa taas mielemme nousemaan. Linnut pesäänsä rakentaa, punakukat herää unestaan. Suuren mäen rinteeseen kasvoi kukka valkoinen. Ruusuun perhonen lentää, niiden kauneus kukoistaa. Kun heräät aamunkoittoon, kuulet laulut lintujen. Jos tahdot nähdä enemmän, avaa silmäsi uudestaan. Perhoset kukkiin lentää, niitä ystävyys kantaa. Kaunis on kaipuuta kantaa, antaa sydämensä kokonaan! Toivo Levanko SOK:n hallintoneuvosto koolla ??SOK:n osuuskunnan kokous pidettiin 28.4.2015 Helsingissä. SOK:n hallintoneuvoston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä Jyväskylästä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa tuomiorovasti Matti Pikkarainen Oulusta. Hallintoneuvoston kokoonpano vuodelle 2015: Puheenjohtaja: Matti Pikkarainen, tuomiorovasti, Oulu?Ensimmäinen varapuheenjohtaja: Maija-Liisa Lindqvist, talousneuvos, Lahti?Toinen varapuheenjohtaja: Antti Määttä, toimisen ja liikenteen suunnittelua ja alueen eheyttä? Pyritäänkö valmistelemaan erillistä metropoliratkaisua tai kuntaliitoksia? Dr. Pilvi Torsti dosentti, opetusministerin valtiosihteeri (vanhempainvapaalla), Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen) tusjohtaja, Jyväskylä?Jorma Bergholm, toimitusjohtaja, Helsinki?Timo Hollmén, agrologi, Kuusisto?Pentti Hämäläinen, asianajaja, Hamina?Henrik Karvonen, toimitusjohtaja, Kuusamo, Kimmo Koivisto, maanviljelijä, Pertteli?Hannu Krook, toimitusjohtaja, Nurmijärvi?Martti Lokka, toimitusjohtaja, Otava, Mika Marttila, toimitusjohtaja, Rauma?Anne Mäkelä, asianajaja, Kälviä?Ilkka Ojala, toimitusjohtaja, Tampere?Ilk- ka Pirskanen, johtaja, Joensuu?Hannu Pelkonen, toimitusjohtaja, Kajaani?Pekka Ritvanen, diplomi-insinööri, Kuopio, Timo Santavuo, asianajaja, Pori?Mervi Sillanpää-Jaatinen, toimitusjohtaja, Lappeenranta?Kimmo Simberg, kauppaneuvos, Seinäjoki?Matti Timonen, maanviljelijä, Nurmes Henkilöstön edustajat:?Ulla Kivilaakso, markkinointipäällikkö, Helsinki ?Iiris Merimaa, hallintoassistentti, Helsinki Kauneutta? Suomesta?missikuvia Kauneutta Suomesta - missikuvia vuosien varrelta Museoviraston kirjastossa. ??Museoviraston Journalistinen kuva-arkisto JOKA esittelee suomalaisia missi- kuvia eri vuosikymmeniltä. Näyttely avautuu Museoviraston kirjastossa (Sturenkatu 2a, Helsinki) perjantaina 8.5.2015. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna ti, ke ja pe klo 10?16, to 10?18 (suljettu helatorstaina 14.5.).
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 5 Alko avaa myymälän Kalasatamaan Verkkosaaren pohjoisosan luonnostelma. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ??Kasvava ja kehittyvä Kalasatama saa oman Alkonsa kesäkuussa. Alko avaa uuden myymälän kehittyvän Helsingin sydämeen. Kalasataman, Teurastamon ja Tukkutorin jatkuvasti kasvava ja vilkastuva alue saa oman Alkonsa osoitteeseen Vanha talvitie 12. Myymälä avataan Lidlin myymälän yhteyteen perjantaina 11. kesäkuuta. ? Kalasataman uusi myymälä sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien päässä kasvavalla ja kehittyvällä alueella. Jo nyt alueella asuu tai työskentelee tu- hansia ihmisiä ja Alko haluaa olla osaltaan rakentamassa alueen palvelutarjontaa?, kertoo Alkon Helsingin aluepäällikkö Tatu Vanninen. Myymälä työllistää kuusi ihmistä ja sen myymäläpäällikkönä työskentelee myös Alkon Malmin myymälän päällikkönä jatkava Marko Ruotsalainen. Uuden myymälän valikoimissa on noin 1200 tuotetta. Alko pyrkii aina löytämään liikepaikan, joka on sijainniltaan paikkakunnan paras asiakaspalvelun näkökulmasta. Alkon myy- mäläverkostoa kehittäessä huomioidaan asiakaspalvelunäkökohdat, myymäläverkoston kattavuus, alueen väestöpohja, taloudellinen kannattavuus ja sijainnin vaikutus valtioneuvoston terveen kilpailun ohjelman mukaisesti päivittäistavarakaupan kilpailutilanteeseen. Alkon liikepaikkakriteerit ovat julkisia ja luettavissa yhtiön verkkosivuilta. Uuden myymälän avaaminen edellyttää Aluehallintoviraston lupaa. Kalasatamaan valmistellaan Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi ryhmärakennuttamiseen sopivaa kaavaa ??Verkkosaaren pohjoisosaan Kalasatamassa suunnitellaan ryhmärakennuttamisen mahdollistavaa kaavaa sekä uutta asumista. Laiturin seminaarissa 11. toukokuuta kuultiin Berliinin kokemuksia ryhmärakennuttamisesta. Verkkosaaren pohjoisosaan suunnitellaan tiiviisti rakennettua merellistä kantakaupunkia noin 2?000 asukkaalle. Alueen ensimmäiset luonnokset syntyivät berliiniläissuunnittelijoiden kynästä keväällä 2013 osana Berliinin ja Helsingin kaupunkisuunnitteluakatemiaa. ? Yhteistyöstä jäi elämään ajatus ryhmärakennuttamiseen kannustavan kaavan tekemisestä. Kalasataman hankkeet ovat tavallisesti isoja. Pienimuotoisempi rakennuttaminen monipuolistaisi asuntojen valikoimaa ja voisi tuottaa myös kohtuuhintaisia asuntoja, kertoo arkkitehti Tuukka Linnas Kalasatama?Malmi-projektista. Ryhmärakennuttamiseen sopivat korttelit pysäköintiratkaisuineen on tarkoitus suunnitella siten, että ne voidaan helposti jakaa pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Kaava mahdollistaisi 15?20 itsenäisesti toteutettavaa projektia. Kiinteistövirasto voisi luovuttaa tontit arviolta vuonna 2017. Alueelle suunnitellaan ??Jeesuksen opetuslapset olivat lyhyen ajan sisällä joutuneet monen myllerryksen keskelle. Jeesus oli vangittu ja tuomittu ristinkuolemaan. Kolmantena päivänä alkoi levitä huhu, että hän on nousut kuolleista. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyi seuraajilleen useamman kerran, ja hämmentyneet opetuslapset, myös Pietari ja Tuomas, saivat nähdä hänet omin silmin. Ylösnoussut Jeesus ei kuitenkaan jäänyt enää pidemmäksi aikaa lähimpiensä seuraan. Hän ?astui ylös taivaisiin? niin kuin uskontunnustuksessa lausutaan. Ylösnousemuksen jälkeen asiat eivät enää voineet palata ennalleen. Tehtävä, jonka Jeesus oli Isältään saanut, oli suurempi kuin kukaan hänen seuraajistaan saattoi käsittää. Hän- tanut olevansa kuolemaakin väkevämpi. Hänen lupauksensa olivat käyneet toteen, eikä kukaan enää voinut vahingoittaa häntä. Helatorstain jälkeen opetuslapset jäivät samaan tilanteeseen kuin missä me ja koko kristillinen kirkko olemme nyt. Emme näe Jeesusta. Emme voi koskettaa häntä. Mutta voimme uskoa häneen. Ensimmäinen helatorstai on myös täynnä odotusta ja uteliaisuutta. Mitä Jeesus oikein tarkoitti luvatessaan: ?Saatte varustukseksenne voiman korkeudesta?? Helatorstain ajankohta on neljänkymmentä päivää pääsiäisestä. Tänä vuonna sitä vietetään 14.5. Päivän teemana on Korotettu Herra. Päivää vietetään Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Kanahaukat Helmi ja Heikki muuttivat Uimastadionille Ryhmärakennuttamiseen sopivat korttelit Verkkosaaren pohjoisosassa. ryhmärakentamisen lisäksi muuta asuinrakentamista, suurta päiväkotia, pienvenesatamaa sekä varausta kelluvalle uimalalle. Kalasa- tamankadun osasta on tarkoitus muodostua alueelle keskusaukio. Alueella kulkisi myös baanan ja uuden raitiotien linjaus. UIT takaisin Linnanmäelle ??Televisiosta tutut tähdet nousevat Peacockin lavalle - Uuden Iloisen Teatterin supersuositut kevätrevyyt palaavat Linnanmäelle, kun UIT:n uusin musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! saa ensi-iltansa ensi viikolla Peacock-teatterissa. UIT palaa viiden vuoden jälkeen takaisin juurilleen, sillä teatteri aloitti toimintansa Peacockissa lähes neljä vuosikymmentä sitten. Vuosien saatossa UIT on viihdyttänyt reilusti yli miljoonaa suomalaista, joten odotukset tämänvuotisen musiikki-ilottelun suhteen ovat korkealla. - Paluu Peacockiin merkitsee teatterillemme todella paljon. Tunnelma on korkealla, kertoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen. Tämänkeväisen musiikki- tä ei ollut lähetetty vain hänen kotiseutujaan ja hänen aikalaisiaan varten. Hänet oli aikojen alusta lähtien valittu koko maailman Vapahtajaksi ja pelastajaksi. Jeesus nousi taivaaseen, mutta hän lupasi olla ystäviensä kanssa aivan uudella tavalla. ?Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta?, hän kehotti. Taivaaseen astunut Jeesus ei ole enää sidottu ajan, paikan eikä ruumiillisuuden rajoituksiin. Nyt hän saattaa olla samanaikaisesti kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa. Vaikka Jeesus nyt toisen kerran otettiin pois ystäviensä luota, heille taivaaseen astuminen oli onnellinen tapahtuma. Evankeliumin mukaan he palasivat Jerusalemiin riemua täynnä. Jeesus oli osoit- ilottelun tähtinä nähdään uusia tuttavuuksia ja vanhoja konkareita. Odotetun paluun UIT:iin tekee lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen Suomen suurin näyttelijä Jussi Lampi. Uusina UIT-kasvoina näyttämölle nousevat Suomen kaunein Vanessa Kurri sekä Putouksestakin tuttu komedienne Niina Koponen. Heidän seurassaan loistavat aikaisemmiltakin vuosilta tutut ja yleisön rakastamat näyttelijät Sari Siikander, Mikko Rantaniva ja Puntti Valtonen. Naurettavaan ilotteluun lisää vauhtia ja svengiä tuovat nelihenkinen tanssiryhmä ja Jean S -orkesteri kapellimestarinaan Timo Kärkkäinen. Musiikki-ilottelun ohjauksesta ja koreografiasta vastaa viime vuosien tapaan Reija Wäre. Uuden Iloisen Teatterin musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! Linnanmäen Peacock-teatterissa 25.4.13.6.2015. Faktat Uusi Iloinen Teatteri on vuonna 1978 perustettu viihteellinen teatteri, joka tunnetaan laadukkaista musiikki-ilotteluistaan. Vuosina 1979-2009 UIT esiintyi Linnanmäen Peacockissa, josta se muutti vuosiksi 2010-2014 Hakaniemen Arena-näyttämölle. Keväällä 2015 UIT on muuttanut takaisin Linnanmäelle, jossa ensi-iltansa saa 29.4.2015 uusi musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! ??Helsingin Uimastadionin alueella pesii kanahaukkaperhe. Uimastadikan henkilökunta on antanut nimet kanahaukkapariskunnalle, ja maauimalan pohjoispäädyssä sijaitsevan männyn latvahaarassa asustava pari tunnetaan nyt nimillä Helmi ja Heikki. Kanahaukkapariskunnasta otetuista valokuvista on käynyt ilmi, että Helmi on rengastettu, mutta vielä ei ole selvillä onko emolintu muuttanut maalta kaupunkiin vai onko se kenties aito Stadin friidu. ?Ensimmäiset havainnot kanahaukoista tehtiin jo helmikuussa, mutta vasta pääsiäisen pyhinä naaraslintu alkoi viettää säännöllisemmin aikaa pesässä, mikä viittasi siihen että Helmi alkoi hautoa pesässä munia. Tätä on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoista seurata?, avaa Uimastadionin liikuntapaikkamestari Sari Tamminen.??Kanahaukka on Suomessa rauhoitettu kokonaan luonnonsuojelulain nojalla. Yleensä kanahaukkanaaras munii maalis-toukokuussa 3?6 munaa, joita se sitten hautoo noin 35?38 vuorokautta. Kyseistä aikatautaulua mukaillen Helmin ja Heikin jälkikasvu kuoriutuisi toukokuun alkupuolella. Muninta- ja kuoriutumisaika ovat haukkojen lisääntymisen kannal- ta kriittisintä aikaa. Uimastadion avautuu yleisölle sunnuntaina 10. toukokuuta, mutta maauimalan asiakkaista ei ole kuitenkaan haittaa kanahaukkojen pesinnälle, varsinkaan kun Uimastadionilla muistetaan käyttäytyä mallikkaan rauhallisesti ja turhia meluamatta. Kevään mittaan Uimastadionilla on paiskittu hartia- ja konevoimin hommia, kun alueella on tehty laattakorjauksia, molempia beachvolley-kenttiä on kunnostettu, auringonottotilaa on kyhätty lisää, kahvilan terassia on ehostettu ja kahluualtaan viereen rakentuu uusi leikkipaikka pienille lapsille. Niinpä kanahaukkapariskunta on jo pesimäaikanaan tottunut jatkuviin rakennusääniin.???Maauimalan asiakkaat tuskin häiritsevät pesintää. Uimastadionilla kevään mittaan tehty remontti on ollut hyvä testi kanahaukkojen stressinsietokyvylle?, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen. ??Kanahaukka on petolintu ja sitä pidetään erinomaisena saalistajana, mutta Uimastadionin asiakkaat voivat olla täysin huoleti, sillä kaupunkiolosuhteissa kanahaukkojen ruokavalio koostuu yleensä varislinnuista, rastaista ja kyyhkyistä.???On erittäin epäto- dennäköistä, että kanahaukat hyökkäisivät ihmisten kimppuun. Hyvin harvoin ja pieni vähemmistö kanahaukoista on käyttäytynyt aggressiivisesti ihmisiä kohtaan silloin, kun niiden pesään on kiivetty esimerkiksi poikasia rengastamaan. Maan tasalla olevien ihmisten kimppuun haukat eivät yleensä hyökkää?, Pakarinen lisää. Jatkossa maauimalan kanahaukkaperheen eloa seurataan ahkerasti Liikuntaviraston Facebook-, Twitterja Instagram-tileillä.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 10 ? Viikot 20-21 Päivyri Nimipäivät: Viikko 20 Ma 11.5. Osmo Ti 12.5. J.V. Snellmanin päivä Ke 13.5. Kukka, Floora To 14.5. Helatorstai. Tuula Pe 15.5. Sonja,Sofia, Sohvi La 16.5. Essi, Ester, Esteri Su 17.5. Kaatuneitten muistopäivä Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, to 30.4. klo 9-13, pe 1.5. suljettu, kallio.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen (Huom! ei pe 1.5.). La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19 (Huom! ei pe 1.5.). To 14.5. klo 10 Helatorstain messu. Männistö, Hurmerinta, Niskala, avustaja Peter Sörensen. Klo 14-18 Usko ja elämä -verkkopalstan 10v. tapahtuma. Keskustelua hengellisen elämän ja kirkkokuntien välisen yhteyden edistämisestä verkossa. Klo 14 Hetkirukous, klo 14.30 paneelikeskustelu (mukana edustajia eri kirkkokunnista), klo 16 juhlakahvit. Pe 15.5. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Su 17.5. klo 10 Luomakunnan sunnuntain messu. Mattsson, Hurmerinta, Mäki-Kokkila, Pyylampi, avustaja Jarmo Lahti. Kirkkokahveilla lähetystyöntekijä Heidi Majuri tuo terveiset Hosainan kuurojenkoulusta. Ti 19.5. klo 18 Opiskelijamessu. Klo 19.30 Chansons de mai ? Juvenalia-kuoron lähtökonsertti, joht. Matti Järvinen. Liput 10/5e. Ke 20.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Klo 20 Konsertti, Anderson University Chorale -kuoro USA:sta, joht. Richard Sowers. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. To 21.5. klo 17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18 Kivimessu - Euroviisujen ihmeellinen maailma. Mattsson, Niskala, avustaja Paavo Huotari, Ääniset -kuoro joht. Petra.. Iltatee. Pe 22.5. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 23.5. klo 18 Kamarikuoro Kaamos, 5CHÜTZ, joht. Dani Juris. Schützin motetteja vuonna 1648 julkaistusta kokoelmasta ?Geistliche Chormusik?. Lisäksi kuoro esittää kantaesityksenä Schützin käyttämiin teksteihin sävelletyt teokset Yui Katadalta, Juhani Komulaiselta, Paola Livorsilta, Lauri Mäntysaarelta ja Tapio Tuomelalta. Liput: 20/15?, ovelta sekä tiketti. fi. Ovet aukeavat puoli tun- tia ennen konserttia. Su 24.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Laajasalo, Männistö, Metiäinen, Niskala, Oksanen, avustaja Elmeri Anhava, Kilven kuoro joht. Hanna Remes. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Sanaa ja rukousta, rukouspalvelua. Hurmerinta, Petri Patronen, Riikka Tuohinen ja Glow -porukat Alppilan kirkolta bändeineen. Ti 26.5. klo 18 Opiskelijamessu. Ke 27.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Varjoranta. Anima mea joht. Johanna Korhonen. Eläkeläisten ja kaikkien yhteinen Kesäkahvila alkaa ke 3.6 klo 13-14.30 Kappelisalissa. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10-15, ke klo 12-15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10-15 ja ke 12-15 To 14.5. klo 16 Helatorstain messu. Latvus, Kotakorpi, Niskala, lukija Leena Niinivaara. La 16.5. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 17.5. klo 16 Messu. Kotakorpi, Partti, Pyylampi, lukija Liisa Saarikoski. Kirkkokahveilla mukana lähetystyöntekijä Heidi Majuri. Ma 18.5. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 19.5. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Tuunaa ja tunaroi -työpaja. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Ke 20.5. klo 17.30-18.30 Rupatteluhölkkä. Klo 18.3019.30 Juoksutreeni. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon edestä. Outi Hänninen. La 23.5. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 24.5. klo 16 Helluntain kansainvälinen messu. Laajasalo, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 25.5. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 26.5. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Tuunaa ja tunaroi -työpaja. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Ke 27.5. klo 17.30-18.30 Rupatteluhölkkä. Klo 18.3019.30 Juoksutreeni. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon edestä. Outi Hänninen. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 1014 lounas klo 11-14 (ei ti), Viikko 21 Ma 18.5. Eero, Erkki, Eerik Ti 19.5. Emma, Emilia Ke 20.5. Karoliina, Lilja To 21.5. Konsta, Kosti Pe 22.5. Hemmo, Hemminki La 23.5. Lyydia, Lyyli Su 24.5. Tuukka, Touko 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Ke 13.5. klo 17 Vironkielinen raamattupiiri. Pe 15.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 17.5. klo 11 Vironkielinen konfirmaatiomessu, messun aikana pyhäkoulua lapsille. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 22.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 24.5. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 21.5. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 Ke 20.5. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Lauluklubi Ulitsa. Lauluja Georgiasta, Karjalasta ja Balkanilta. esittävät lauluyhtye Mamo ja Ensemble Iberia. Kahvila avoinna klo 18 alk. Ke 27.5. klo 19 Teatteri Kallion Jazzklubi. Lavalla vierailee Suomen nuoria jazzlupauksia sekä tunnettuja nimiä, joht. Sami Nummela. Kahvila avoinna klo 18 alk. Muut tapahtumat Ti 19.5. klo 8.30 Suvivirsihartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Matti Mäkeläinen, Tommi Varis. Kirkkokahvit. Ke 20.5. klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Israel-kongressi Alppilan kirkolla 22.-23.5. ja Kallion kirkolla 24.5.2015Ajankohtaista Israelista ja Lähi-Idästä. Mukana mm. Lilly Korpiola, Pekka Sartola, Rony Smolar. Heprealaista musiikkia esittävät Sarigim -kuoro, Xavier Moreno Diaz & Or, Heikki Orama. Tarkempi ohjelma www. karmel.fi. Ti 26.5. klo 8.30 Aamumessu Heponiemen tyylillä, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Ulla Lumijärvi, Maisa Kumpulainen. Ke 27.5. klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit ja ryhmät Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. ja ilm.kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Osamaksu käy. Kesän kurssiesite tulossa vk. 20. Hiljaisuutta meren äärellä ? kaupunkiretriitti. Hiljaisuutta, rukousta, kauneutta ja rauhaa retriitissä Vuosaaren Merihiekassa la 30.5 klo 12 -18 ja su 31.5.klo 10-15. Vietämme päivät hiljaisuudessa ja menemme kotiin yöksi. H. 25 e, sis. keittolounas ja kahvi. Ohj. pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Järjestäjinä yhteistyössä Kallion ja Vuosaaren srk:t. Ilmoittautuminen. Seurakuntaretki Etelä-Savoon 24. -26.6. Bussimatka Helsinki-Lahti-Mikkeli-Savonlinna-EnonkoskiImatra-Lappeenranta-Kotka-Loviisa-Helsinki. Lähtö Kallion kirkolta ke 24.6. klo 09.00, paluu 26.6. klo 21.00 mennessä. Ohjelmassa Siioninvirsiseurat Veli-Matti Hynnisen Enonkosken Rovastilassa, savusauna, muikut,  Pyhät polut, järviristeily, Olavinlinna, Luostariyhteisö, Enonkosken ja Kerimäen kirkot ym. Osallistumismaksu 50 e + ruoka sekä majoittuminen leiri-tai hotellimajoituksessa. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 0923403600 tai kallio.srk@evl.fi. Lisätietoja retken sisällöstä matkanjohtajalta, Pirkko Kaskiselta p. 050-5225311. Kallion seurakunnasta mukana diakoni Sinikka Metiäinen. Viikon mietelause: Ilot painuvat unhoon, surut ? eivät milloinkaan. Mihail Lermontov (1814-41) Menovinkkejä Koko Jazz Clubin supersuosittu kesäsarja Koko kesä Kalliossa ??Koko Jazz Club on viidettä vuotta toimiva, tällä hetkellä Kallion sydämessä säännöllisesti toimiva jazzklubi. Tänä kesänä klubi järjestää jo neljännen kerran suositun Koko kesä Kalliossa konserttisarjan, jossa viihde-, rockja iskelmätähdet antautuvat jazzorkesterin solisteiksi omalla tuotannollaan. Talon orkesterin kapellimestarina toimii vibrafonisti Arttu Takalo. Kesäkonserttien lähtökohtana on ollut tuoda elävä jazzmusiikki kaikkien koettavaksi. Koko Jazz Club on kesäkonserttiensa kautta saanut jazzille taatusti useita satoja aivan uusia kuulijoita joka kesä. Niin tulee olemaan varmasti tänäkin vuonna, sillä niin herkullinen on kattaus jälleen tulevana kesänä. Ohjelmistossa 2015 kuullaan sekä klubin vakiovieraita jo useamman kesän takaa että uusia tuttavuuksia. Kohokohtia tulevat varmasti olemaan illat, jolloin iskelmätaivaan kuningatar Paula Koivuniemi nousee luottojazzmuusikoidensa kera lavalle, samoin kuin kestotähtikaartiin itseoikeutetusti kuuluva Arja Saijonmaa. Rocksukupolvea puolestaan saadaan esiin kun esiintymisvuorossa ovat Olavi Uusivirta sekä Kalle Ahola. Uutena tuttavuutena tässä sarjassa esittelemme ylpänä vastikään uuden levynsä julkaisseen Irinan. Talon orkesterissa soittavat mm. Arttu Takalo (vibrafoni), Varre Vartiainen (kitara), Niko Kumpuvaara (haitari), Timo Hirvonen (basso) ja Jussi Lehtonen (rummut). Koko kesä Kalliossa -kesäsarjan avajaiskonsertin solisti on Tuure Kilpeläinen. Avajaiset soitetaan, tanssitaan ja juhlitaan Tuuren ilmiömäisessä seurassa perjantaina 29.5.2015 klo 19.00. Ovet klubille avataan klo 18. Konserttien aikataulu: pe 29.5. to 4.6. to 11.6. to 16.7 pe 24.7. to 30.7. to 6.8 to 13.8 to 20.8 to 27.8. Kaikki kesäkonsertit ovat klo 19 ja ovet avataan tuntia ennen konsertin alkua. Kaikki artistit ja esiintyjäkohtainen konserttiaikataulu julkaistaan lehdistötilaisuudessa 13.5. klo 11.00 Koko Jazz Clubilla KokoTeatterissa, osoitteessa Hämeentie 3. Ilmoita meille pääsetkö tulemaan niin varaamme sopivasti lounasta sekä kilistettävää! Huutoa Hermannista Huutavan ääni Hermannista ??Kyllä nyt sapettaa. Ja hermostuttaa oma tyhmyyteni. Annoin vetää itseäni kunnolla höplästä ja uskoin niitä mairittelijoita, jotka väittävät että vain äänestämällä voit vaikuttaa. Hyväuskoisena marssin äänestyskoppiin ja annoin arvokkaan ääneni. Silti ei tullut sellaista eduskuntaa, jota minä tarkoitin. Ei tullut ja kaiken muun häpeän lisäksi olen nyt asettunut vastuuseen. Olen ilmaissut olevani mukana tässä pelissä. Tässä demokratiassa. Ainakin seuraavat neljä vuotta olen osallisena päätöksissä. Halusin tai en. Jos olisin pitänyt oman pääni ja jättänyt ääneni antamatta, voisin tyytyväisin mielin ja sumeilematta arvostella eduskunnan toimia. En olisi osapuolena asiassa. Voisin surutta mollata niin hallitusvastuussa olevia kuin oppositiotakin. Nyt en voi. Olen osaltani vaikuttanut tilanteeseen ja lupautunut hyväksymään kaikki hölmöydet, demokratian hengessä. Jälkiviisasta, mutta olisi kannattanut aikanaan lukea historianläksynsä. Olisi kannattanut olla haaveilematta mahdottomia, nöyrtyä kuuntelemaan ja ottaa opikseen. Olisin jo koulupoikana ymmärtänyt mitä demokratia on. Kreikkalainen filosofi Antisthenes selitti jo vuonna 400 eaa asian oikean laidan näin: ?Kaksisataa hevosta kaatui sodassa pro patria. Eipä hätää, Demos keksi, äänestetään hevosiksi kaksisataa aasia.? Laiha lohtuni kuitenkin on, että annoin ääneni sellaiselle ehdokkaalle, jonka tiedän varmuudella lukeneen viimeisimmän kirjani. Jos yllättäen käykin niin, että kaikesta huolimatta Suomi lähtee nousuun, voin ylpistellä ja sanoa henkilökohtaisesti pelastaneeni isänmaani lopulliselta tuholta. Ja jos tuhon tie jatkuu ja alamäki jyrkkenee, en virka mitään. Kysyttäessä kiellän kirjoittaneeni kyseistä mestariteosta. Toimin niin kuin vallitsevaan politiik- kaan sitoutuneen pitääkin. Valitsen itselleni edullisimman vaihtoehdon ja säilytän kasvoni. Silti sapettaa, että olen niin hyväuskoinen ja joudun nieleskelemään seuraavat neljä vuotta. Olli Sarpo
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 7 Viehkeä rokokoo valloittaa Sinebrychoffin taidemuseossa ??Mäntässä juuri päättynyt rokokoo-näyttely nähdään myös Helsingissä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyä Rokokoo - Pohjoisia tulkintoja on täydennetty merkittävillä kansainvälisillä teoslainoilla. Pariisin Musée d?Orsaysta on saatu lainaan useita ranskalaisen mestarin Ernest Meissonier?n (1815-1891) teoksia. Hänen maalaustaan ?Les Amateurs de peinture? (1860) pidetään Gunnar Berndtsonin teoksen ?Taiteentuntijoita Louvressa?(1879) esikuva- na. Molemmat maalaukset tulevat esille Sinebrychoffin taidemuseoon. Näyttely avaa näköaloja 1800-luvun tulkintoihin rokokoosta ja asettaa ilmiön osaksi laajempaa 1700-luvun ihailua Ruotsissa ja Suomessa. Pienet intiimit kohtaukset syrjäyttivät historialliset aiheet. Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson ja Carl Larsson toivat arjen kuvaukseen henkevyyttä ja iloista kepeyttä. Oman huomionsa saavat Augustin Ehrensvär- din (1710-1772) piirustukset, jotka ovat kuuluneet Albert Edelfeltille ja joita taiteilija myös tutki ja kopioi. Piirrokset eivät tiettävästi ole olleet koskaan aiemmin esillä. Näyttelyyn tulee esille historiallisia pukuja sekä posliiniesineitä. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Serlachius-museoiden kanssa ja se on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 28.5.-6.9.2015. Töölön pallonkenttä numero 2 Erik von Frenckellin kentäksi ??Liikuntalautakunta päätti nimetä 13.6.2015 alkaen Töölön pallokentän kentän numero 2 Erik von Frenckellin kentäksi. Ruotsiksi kentän nimeksi tulee Erik von Frenckells plan. Kenttä nimetään virallisesti 13.6.2015 Töölön pallokentän 100-vuotisjuhlavuoden juhlaottelun yhteydessä. Juhlaottelu on alle 21-vuotiaiden poikien Suomi?Ruotsijalkapallomaaottelu. Liikuntalautakunta ei ole aikaisemmin päättänyt yksittäisen liikuntapaikan tai kentän nimestä. Liikuntapaikan nimi on annettu kohteelle, jossa on useampia yksittäisiä liikuntapaikkoja, kuten Töölön pallokentällä, jossa on kolme liikuntaviraston hallinnoimaa erillistä pallokenttää ja muille yhteisöille vuokrattuja alueita ja kenttiä. Kohteen yksittäisten liikuntapaikkojen sisäiset nimet on päätetty liikuntavirastossa. Töölön pallokentän nimi säilyy entisenä, mutta Töölön jalkapallostadioniin rajautuva ruohopintainen kenttä numero 2 nimetään erikseen Erik von Frenckellin mukaan. Kentän läheisyyteen tulee muistolaatta, jossa kerrotaan kentän nimi ja Töölön pallokentän historiasta. Töölön pallokenttä täyttää 100 vuotta vuonna 2015. Se on yksi Helsingin vanhimmista liikuntapaikoista, joka on edelleen aktiivisessa liikuntakäytössä. Kentän perustaja oli diplomi-insinööri Erik von Frenckell. Hän oli perustamassa vuonna 1914 Töölön Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi vuonna 1915 Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon pelaamiseen tarkoitetun nurmikentän. Töölön Pallokenttä Oy vastasi kentän toiminnasta vuoteen 1939 asti, jonka jälkeen kenttä siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Erik von Frenckell syntyi 18.11.1887 Helsingissä ja kuoli 13.9.1977. Ansioitunut elämäntyö Erik von Frenckell liittyy merkittävällä tavalla Töölö pallokentän, Helsingin Olympiastadionin, Helsingin liikuntatoimen ja laajemmin koko Helsin- singin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1935?1945 ja Helsingin kaupungin liikennelautakunnan puheenjohtaja vuosina 1945? 1960. Talvisodan aikana hän toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954. Hän oli yksi Helsingin kaupungin sodanjälkeisen kasvun keskeisistä taustahahmoista. Palloliiton johdossa Erik von Frenckell. gin kaupungin sekä Suomen historiaan. Erik von Frenckellin laaja ja ansioitunut elämäntyö Helsingin kaupungin ja suomalaisen liikunnan ja urheilun edistäjänä on yleisesti tunnustettu muistamisen arvoinen. Töölön pallokentän perustamisen jälkeen Erik von Frenckell alkoi aktiivisesti toimia stadionin rakentamiseksi Helsinkiin. Von Frenckell oli Stadionsäätiön ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuosina 1927?1977. Hän oli myös Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana keskeinen henkilö, kun Helsinki sai järjestettäväkseen vuoden 1952 kesäolympialaiset. Erik von Frenckell toimi sekä vuoden 1940 että vuoden 1952 olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja oli Suomen Olympiakomitean jäsen vuosina 1919?1976 sekä Kansainvälisen olympiakomitean jäsen vuosina 1948?1976. Helsingin kaupungin urheilulautakunnassa Erik von Frenckell oli yhtäjaksoisesti mukana vuosina 1919?1954, joista lautakunnan puheenjohtajana vuosina 1919?1921 ja 1927?1930, jäsenenä vuosina 1922?1926 ja lopuksi kaupunginhallituksen edustajana vuosina 1931?1954. Hän oli keskeisin vaikuttaja liikuntatoimen alkuvuosikymmeninä. Erik von Frenckell toimi Helsingin kiinteistötoimen ja rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931?1955. Hän oli Hel- Lisäksi Erik von Frenckell toimi Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuosina 1918?1952. Hän oli kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) varapuheenjohtaja vuosina 1927?1932 ja jäsen vuosina 1950?1954. Hänen aloitteestaan kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) piti järjestön vuoden 1927 kongressin Helsingissä. Vuonna 1949 Erik von Frenckell lahjoitti Suomen Palloliitolle Tammelassa sijaitsevan maapalstan Tammelasta, jolle rakennettiin lahjoittajan nimen mukaisesti Eerikkilän Urheiluopisto. Erik von Frenckell teki kansallisesti sekä myös kansainvälisesti merkittävän elämäntyön urheilun parissa. Hän nauttii edelleen kunnioitusta ja arvonantoa myös oman alansa, viiteryhmänsä ja aikakautensa ulkopuolella. Taiteentuntijoita Louvressa/piennetty Helsingin kaupungintalo kehittää palvelujaan kasvaville kävijämäärille ??Helsingin kaupungintalon aulan palvelukokonaisuutta ryhdytään kehittämään kävijöiden antaman palautteen pohjalta. Asiakaskysely toteutettiin kaupungintalon Virka-galleriassa ja Virka-infossa 9.22.3.2015. Vastauksista nousivat esille muiden muassa toiveet asiakastietokoneiden paremmasta toimivuudesta ja esitevalikoiman kehittämisestä. Tietokoneet olivat vastanneiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin käynnin syy. Palautteessa kiitosta saivat asukasneuvonta, näyttelyt ja kaupungintalon konsertit sekä mahdollisuus käyttää tietokoneita. Kiitosta saivat myös tilan siisteys ja rauhallisuus sekä asiantunteva ja kielitaitoinen henkilökunta. Moitittavaa löytyi asiakastietokoneiden toimivuudessa ja langattomasta yhteydestä. Kahvilaa toivottiin ja aukioloaikoja kiitettiin. Asukkaiden kaupungintalo neuvoo ja viihdyttää Helsinkiläiset ovat löytäneet Virka-infon palvelut ja Virka-gallerian näyttelyt. Turistiaikana myös matkailijat käyttävät mielellään tietokoneita, hakevat esitteitä, lukevat päivän lehdet tai kysyvät neuvoja. Neuvonta- ja näyttelytoiminta aloitettiin kaupungintalolla vuonna 2008. Vuoden 2014 kävijäluvuksi saatiin lähes 350 000 ja kuluvan vuoden kävijämäärät tammi-maaliskuulta ovat suurempia, kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. ?Haluamme kehittää Helsingin kaupungintalon alaaulan palveluja vastaamaan asiakkaiden toivomuksia entistä paremmin. Palautteen innoittamana tulemme ensimmäiseksi päivittämään tietokoneita ja esitevalikoimaa. Suuret kävijämäärät tuovat tietysti suuret määrät toiveita. Kaikkia niistä emme ehkä pys- Juhlavuoden ohjelmaa Juhlavuosi näkyy eri tavoilla Töölön pallokentän alueella ja siellä järjestettävissä tapahtumissa ja otteluissa sekä lisäksi liikuntaviraston verkkosivuilla ja markkinointimateriaaleissa. Pallokentällä järjestetään kaikille kuntalaisille avoimia pelipäiviä. Erkki Alajan kirja ?Bollis: Töölön pallokenttä 100 vuotta? julkistetaan 27.5.2015 Töölön pallokentällä. Liikuntavirasto osallistuu kirjan toteutukseen, ja Töölön kisahallin aulassa avataan toukokuussa näyttely, jossa kerrotaan Töölön pallokentän historiasta. Töölön pallokentällä järjestetään 12.9.2015 juhlatapahtuma. Virkan toimintaa. Kuva Pertti Nisonen ty täyttämään, mutta olemme kaupungintalolla iloisia siitä, että voimme palvella kaupunkilaisia.?, toteaa neuvontapäällikkö Riitta Lampelto. Virka-info on asukkaiden yleisneuvontapiste, joka neuvoo ja opastaa kaikkia helsinkiläisiä. Virka-infossa neuvotaan myös maahanmuuttoasioissa. Kaupungintalon aulassa neuvojat tavoittaa palvelutiskiltä. Virka-gallerian näyttelyt esittelevät Helsingin historiaa, arkkitehtuuria, ihmisiä, ajankohtaisia ilmiöitä ja taidetta. Perintö-näyttely on esillä 31.5.2015 saakka. Kesän päänäyttely Sibeliuksen maailma avataan 10.6.2015 ja valokuvaaja Hannes Heikuran muistonäyttely Matkan loppu 16.9.2015. Virkan Kulmassa avautuu 22.4.2015 Vuoden 2015 Kieku, Kaiku ja Kukko -kuvituspalkintojen saajien teoksia esittelevä näyttely. Kaupungintalo on avoinna arkisin 9?19, lauantaisin ja sunnuntaisin 10?16.
• 8 KALLIO LEHTI Nro 10 ? Viikot 20-21 Pihakirpputori kokoaa vallilalaisia ja vierailijoita Puu-Vallilan Perineinen Pihakirpputori La-Su 16.? 17.5. klo 10?15, KraanPrii V mäkiautokisa Su 17.5. klo 11. (startti klo 12) ??Toukokuun puolivälissä Kallio Kukkii-tapahtuman kanssa saman aikaisesti järjestettävä Puu-Vallilan pihakirpputori kerää kävijöitä Vallilaan. Vanhan puutaloalueen vetovoima houkuttelee kävijöitä pihakirpputorille myös Helsingin ulkopuolelta. Puutalopihojen tunnelmasta nauttien vierailijat voivat kierrellä puutalopihoilla ja katsella kaupunkikylämäistä elämänmenoa. Naapurit kirpputoripöytineen vaihtavat kuulumisiaan. Myynnissä on kaikkea kotoa löydettyä ja vartavasten kirpputorille tehtyä. Kirpputorikävijät voivat istahtaa kahville puutaloväen seuraksi nauttimaan pihojen rauhasta. Pihakirpputorin myötä asukkaat tapaavat kirpputorivierailijoita, sekä toisiaan ja aloittavat pihojensa kesäkunnostuksen. Puu-Vallilan kaupunkikylämäinen elämäntyyli on poikkeus massarakennettujen uusien kaupunkikortteleiden rinnalla. Voisiko Helsinkiin ja muihinkin kaupunkeihin luoda uusia Puu-Valliloita ja PuuKäpylöitä? Asumisen sosiaalinen puoli jää varjoon tiiviin tehokkaassa kaavoituksessa. Puu-Vallila joutuu tasapainoilemaan viereisten virastokortteleiden kanssa. Puutaloalueen jyrkkä kontrasti ympäristöön luo ristiriitojakin. Erityisesti ympäröivä ruuhkainen liikenne ja toimistokortteleiden rakentaminen tuo häiritsevää läpiajoliikennettä. Puu-Vallilan asukkaat ovatkin tomerasti lähteneet kehittämään liikenneturvallisuutta asuinalueellaan. Iso työ on saada päättäjät mukaan. Puu-Vallila on eläväinen esimerkki asukkailleen tärkeästä ympäristöstä ja siitä miten alueesta pidetään huolta mm. siivoustalkoin, pihatalkoin ym. Alueella toimii aktiivisesti Vanhan Vallilan Talotoimikunta ja Puu-Vallilalaiset ry joissa asukkaat toimivat ja vaikuttavat. Puu-Vallilan asukkaiden yhteisöllisyys näkyy järjestäytyneenä toimintana ja yksittäisinä tekoina asuinalueella. Naapurit järjestävät yhteisiä grilli-iltoja, yhteisiä pihatalkoita ym. Samanaikaisesti Puu-Vallilan pihakirpputorin kanssa järjestetään sunnuntaina 17.5. mäkiautokilpailu KraanPrii V Keuruuntiellä Puu-Vallilassa. Kilpailuvalmisteluita voi tulla seuraamaan klo. 11. ja startti alkaa klo 12. Luvassa on jännitystä ja draamaa. Puu-Vallilan pihakirpputorialue sijaitsee Mäkelänkadun molemmilla puolilla Hämeentien ja Sturenkadun välisissä puutalokortteleissa. Tervetuloa Puu-Vallilaan Vanhan Vallilan Talotoimikunta
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 9 HSL:n joukkoliikenne jälleen tutkimuksen paras ??Muihin BEST-kaupunkeihin verrattuna HSL-alue pärjäsi erityisen hyvin joukkoliikenneuskollisuudessa (78 % tyytyväisiä), jolla mitataan sitä, suosittelisiko asukas joukkoliikenteen käyttöä muille. HSL-alueella joukkoliikenne antaa tutkimuksen mukaan rahalle paremmin vastinetta kuin muissa kaupungeissa. Vaikka rahalle saatu vastine on meillä muihin joukkoliikennekaupunkeihin verrattuna hyvä, tyytyväisyys tähän tekijään on laskenut viime vuosina. Samaan aikaan joidenkin lippujen hintoihin on tehty korotuksia HSL-alueella. HSL-alue pärjäsi hyvin lähes kaikissa tutkimuksen osatekijöissä. Keskivertoa heikommin menestyt- tiin ainoastaan henkilökunnan käytökseen liittyvissä tekijöissä. Tyytyväisyyden parantamiseksi HSL on järjestänyt vuodesta 2010 lähtien yli 8 400 kuljettajalle kuljettajakoulutusta, jonka tarkoituksena on asiakaspalvelutaitojen kehittäminen. Tyytyväisyys kuljettajien käytökseen on noussut vuodesta 2010 (56 % tyytyväisiä) vuoteen 2014 (62 % tyytyväisiä). HSL-alueen asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä erityisesti joukkoliikenteen luotettavuuteen ja joukkoliikennekaluston nykyaikaisuuteen ja siisteyteen. Luotettavuusarvosana (84 % tyytyväisiä) kertoo, kuinka hyvin joukkoliikenne on asiakkaiden mielestä aikataulussa. Vähälumisem- mat ja leudommat talvet sekä modernit suunnittelutyökalut ovat mahdollistaneet luotettavuuden parantumisen. Luotettavuuden lisääntyminen saattaa linkittyä myös osaksi parempaa tiedonsaantia yleisellä tasolla, kun yhä useampi matkustaja voi saada reaaliaikaista tietoa liikenteen häiriöistä matkapuhelimensa avulla. Joukkoliikenteen luotettavuus on parantunut kaikissa BESTkaupungeissa. BEST-tutkimus on osallistujakaupunkien asukkaille tehtävä yhteismitallinen kyselytutkimus joukkoliikenteen laadusta. Suomessa kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 900 vastaajaa kaikista HSL:n jäsenkunnista. Kävelyfestivaalilla ? Suuria rakennushankkeita juhlakesä Kalliossa esiteltiin HUS:n valtuustolle ??Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle esiteltiin tämän aamun kokouksessa HUS:n suuria rakennushankkeita. Strategian mukaisesti ympärivuorokautista päivystystä tarjoavien kiinteistöjen määrää pyritään vähentämään. ? Hyksin akuuttitoimintoja keskitetään Meilahden ja Jorvin kampukselle, hankejohtaja Raija Malmström sanoi. Meilahden tornisairaalan remontti on valmistunut ja uudistunut sairaala on jo otettu osittain käyttöön. Paluumuutot jatkuvat koko loppuvuoden. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus valmistuu näillä näkymin lokakuussa. Yli 80-vuotiasta Naistenklinikkaa peruskorjataan 2020-luvun loppupuolelle asti. Tavoitteena on, että Hyksin naistentautien päivystys ja leikkaustoiminta keskitetään Naistenklinikalle vuoden 2017 alusta lähtien. Rakenteilla oleva uusi lastensairaala valmistuu puolestaan vuoden 2017 lopussa. ? Lastensairaalan rakentamisessa lapsi ja hänen perheensä ovat pysyneet keskiössä, Malmström korosti. Lastensairaalan valmistuttua Meilahden kampukselle ryhdytään rakentamaan trauma- ja syöpäkeskusta. Töölön sairaalasta luovutaan, kun tämä uusi rakennus on valmistunut 2020-luvun alkupuolella. Traumaja syöpäkeskuksen rakentamisesta valtuusto on tehnyt päätöksen joulukuussa 2013. Hankkeesta on käynnissä arkkitehtikilpailu. Jorvin sairaalan uusi päivystysrakennus on valmistumassa ja se otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. ? Tästä tulee koko maan tasolla suuri päivystyskeskus. Siellä tulee olemaan esimerkiksi ympärivuorokautista päivystyskirurgiaa sekä paljon päiväkirurgiaa, Malmström sanoi. Investointijohtaja Anne Priha esitteli meneillään olevaa HUS:n viiden vuoden investointiohjelmaa, joka on 500 miljoonaa euroa. Priha korosti, että keskittäminen ja kiinteistöistä luopuminen tukee hyvää tuottavuuskehitystä. ? Investointirahoja vievät eniten niin sanotut kärkihankkeet. Haluamme priorisoida trauma- ja syöpäkeskusta sekä Jorvin sairaalan peruskorjausta, Priha sanoi. Alkuvuosi poikkeuksellisen vilkasta Valtuustolle esiteltiin vuoden 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden taloudellisia tunnuslukuja. Alkuvuosi 2015 on ollut poikkeuksellisen vilkasta. Varsinkin maaliskuussa toimintaa oli aivan erityisen paljon. Tuloja lisäsi runsas palvelujen myynti HUS-alueen ulkopuolelle. ? Olen ollut 16 vuotta sairaanhoitopiirin johtaja, enkä ole koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä vilkasta kuukautta kuin mitä viime maaliskuu oli, toimitusjohtaja Aki Lindén sanoi. Lindén on ollut HUS:n toimitusjohtaja viisi vuotta. Sitä ennen hän toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana. Jäsenkuntien maksuosuudet ylittivät tammi-maaliskuussa budjetin 5,9 prosentilla, mutta kulut eivät ole kasvaneet samaa tahtia. Sitovat nettokulut ylittivät budjetin kahdella prosentilla. ? Jos ylijäämää syntyy, palautamme maksuja jäsenkunnille vuoden lopussa, Lindén totesi. Uimastadion on jälleen avoinna ??Helsingin Uimastadionin avautuminen on ollut jokavuotinen merkki kesäkauden alkamisesta, ja sunnuntai 10. toukokuuta on kaksinkertainen juhlapäivä. Silloin maauimala avaa porttinsa yleisölle, ja samaisena päivänä juhlitaan myös äitienpäivää. Äitienpäivän kunniaksi kaikki naiset pääsevät Uimastadionin avajaispäivänä pulikoimaan erikoishintaan 1,90e (norm. 3,80e). Uimastadika avautuu sunnuntaina 10. toukokuuta kello 9.00. Tänä kesänä Uimastadionilla voi kuntoilla ja viettää aikaa kohennetussa ympäristössä. Kevään aikana maauimalan alueella on tehty laattakorjauksia, molemmat beachvolley-kentät on viritetty huippukuntoon, auringonottajille on järjestetty lisää tilaa, kahvilan terassia on ehostettu ja kahluualtaan viereen on rakennettu uusi leikkipaikka pienille lapsille. Uimastadionin kesästä ikimuistoisen tekee alueella pesivä kanahaukkaperhe. Kanahaukka on petolintu ja sitä pidetään erinomaisena saalistajana, mutta maauimalan asiakkaat voivat nauttia Uimastadikasta ja sen palveluista huoletta, sillä kanahaukat välttävät ihmiskontakteja. Maauimalan asiakkaista ei ole myöskään häiriöksi kanahaukoille. Helmiksi ja Heikiksi nimetyt haukat muuttivat jo helmikuussa Uimastadikalle, ja pariskunta onkin jo kevään aikana tottunut maauimalan kunnostustöis- tä johtuviin rakennusääniin. Kanahaukkojen kotimänty on eristetty aidoilla, ja lisäksi Uimastadionin ilmoitustauluilla ja muissa tiloissa asiakkaita informoidaan kanahaukkojen pesinnästä maauimalan alueella. Uimastadionin sisäänpääsyajat: 10.5.?20.9.2015 ma?la 6.30?20.00 su 9.00?20.00 Kassa suljetaan klo 20, uintiaika päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21. Liikuntaviraston toinen maauimala, Kumpulan maauimala, aukeaa lauantaina 23. toukokuuta. ??Elokuun ensimmäisenä toiveuusinta on tiistaina 18.8. klo 18.00 Kallion portaat ?kierros. Porrasreitti esittelee paikallishistoriaa ja toimii samalla kuntoliikuntana, sillä yksi porras vastaa kymmentä askelta tasamaalla. Lähtö Kinaporinpuisto, Kinaporinkatu 6.  Toinen toiveuusinta esittelee puolestaan arkkitehti Väinö Vähäkallion arkkitehtuuria Kalliossa ja Sör- näisissä. Päivä on 25.8 klo 18. Lähtö Näkinkuja 1. Molemmilla kierroksella myydään 2 euron hintaista käsiohjelmaa, kävelyille pääsy on vapaa. Syyskuussa Kallion Kävelyfestivaali on osa Euroopan Kulttuuriympäristö ? päiviä  (10.-12.9.), teeman päivillä on teollisuuden- ja tekniikan perintö. Kävelyfestivaali esittelee sunnuntaina 12.9. klo 15 alkavalla kävelyllä Sörnäisten teollisuusperintöä. Leipää ja konepajoja ?kierros alkaa osoitteesta Johan Stenbergin ranta 4. Sörnäisten teollisuuden perintö ?reitistä julkaistaan myös omatoimikävely ?reittinä. Aluksi nettiversiona ja myöhemmin vielä painettuna esitteenä.  Kävelyillä ei ole säävarausta. Huomioi sääolosuhteiden mukainen pukeutuminen. Kallio Kukkii piknik ravitsee sielun ja ruumiin ??Sunnuntaina puistossa pääsee perinteiseen tapaan sauna Hermannin saunaan. Kallio Kukkii piknik - viikonloppua säestää monipuolinen musiikkitarjonta, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle jotakin. Piknikillä on oiva tilaisuus tutustua sellaisiin bändeihin joihin ei normioloissa ehkä törmäisi. Tämän vuonna piknikiltä löytyvät mm. suomirokin ikonit Tuomari Nurmio sekä 22-Pistepirkkojen P.K. Keränen. Sunnuntain säväyttäjä on, kansainvälistä huomiotakin jo herättänyt komeaääninen Molly Moonstone trionsa kera, eikä kylmäksi jätä myöskään kulttimaineeseen kohonnut Mustat Silmät -yhtye. Piknik loppuu kansainvälisen ja monikulttuurisen ES-OW letkeisiin tahteihin. Piknik ohjelmatarjontaa värittää myös erilaiset maailmanmusiikki- ja tanssiesitykset, esiintymässä on muun muassa havaijilaistanssiryhmä Tahiti ?Oa?Oan. Sunnuntaina 17.5. Kallion kaduilla raikaa tuliset samban rytmit, kun perinteinen Kallio Kukkii ?katuparaati valloittaa Kallion kadut sambakoulu Imperio Do Papagaion tanssijoiden johdolla. Kaikille avoin Kallio kukkii katuparaati alkaa Sörnäisten metroaseman edustalta klo 12.30. Kallio Kukkii ? piknik järjestetään nyt kolmannen kerran. Se on jatkoa aikaisempina vuosina järjestetylle Kallio Kukkii ?viikonlopulle. Tästä Harjun nuorisotalon järjestämästä puistotapahtumasta, joka järjes- Tässä kuvia vuodelta 2014. Kuvat: Anu Horttanainen tettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, sai alkunsa nyt kymmenen päivää kes- tävä Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaali.
• 10 KALLIO LEHTI Nro 10 ? Viikot 20-21 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Kattojen uusimiset Kattokorjaukset Kattotarkastukset Kattomuutokset Lämpöeristykset Kirvesmiestyöt Kattojen harjaustyöt Kattojen pesutyöt Sammaleenestokäsittelyt Kattotiilien pintasuojaukset ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Peltisepäntyöt Peltilistat Piipunpellitykset Piipunhatut Lumiesteet Tikkaat Kattosillat Vesikourujen uusimiset Vesikourujen korjaukset Vesikourujen puhdistukset ? ? ? ? ? ? Ulkomaalaustyöt Kattomaalaustyöt Ruosteenestomaalaukset Sokkelimaalaukset Pohja- ja pintamaalaukset Pohjatyöt ? Irtonaisten maalien poistamiset ? Huonokuntoisten puuosien vaihtotyöt ? Ruosteiden poistamiset ? Homepilkkujen poistamiset ? Huoltopesut ja homepesut ? Panssaripesut ja peltipesut ? ? ? ? ? ? Ulkoverhousremontit Lämpöeristystyöt Ikkunat Ulko-ovet Korjaustyöt Asennustyöt ? ? ? ? ? ? Huoneistoremontit Keittiöremontit Sisämaalaustyöt Tasoitetyöt Puusepäntyöt Kaikki remontti- ja rakennustyöt
• KALLIO LEHTI kallio tänään Viikot 20-21 ? Nro 10 11 Kirpputori sähläystä ??Nimensä kirpputori sai Pariisissa 1800 luvulla Nimi juontuu siitä, että vanhoissa vaatteissa usein kuhisi kirppuja. Kirput ovat poissa, mutta nimi ja torimuoto on säilynyt. Syksyn ihme Viime syksynä Hakaniemen torin kylmä kivi koki ihmeen. Torille nousi kirppis kolmena koleana, mutta aurinkoisena syysunnuntaina. Kolmena pyhänä tori kuhisi elämää. Ihme, miten helppoa on markkinointi. En nähnyt mainoksia, mutta silti tori oli pullollaan myyjiä ja ostajia. Kansalle pitää osata tarjota sitä, mitä kansa haluaa ja tarvitsee ja kirppis on sitä. Kokeneen kirppistoimijan kymmenettuhannet SOME yhteydet toivat torille sekä myyjät että ostajat. Miten syntyy kirppis: Torikirppis syntyy siten, että yksi yritys vuokraa torin ja maksaa sovitun vuokran. Yritys tarjoaa pöytä- ja vaaterekkipaikkoja niille, joilla on turhaksi jäänyttä tavaraa. Myyjä vuokraa pöydän ja tarjoaa tavarat kiertoon. Kirpputoreilla on suuri merkitys kierrätyksessä, sitä ei tarvinne rautalangalla selittää. Ostaja saa edullisesti haluamansa ja tarjoaja saa turhat tavarat uusiokäyttöön. Idean synty Kysyin Helena Laitakarilta, Hagis kirppiksen kehittäjältä, miten kirppis syntyi. Helena kertoi: Olin yrittäjänä kansalaistorilla. Vuokrasin siellä myyntipaikkoja kierrät- täjille. Ajoin kotimatkalla tyhjän alakuloisen Hagistorin ohi ja sai idean. Tuohon laitetaan kirppis. Tukkutori mieltyi uuteen ideaan ja vuokrasopimus syntyi hetkessä. Kolmena pyhänä tori eli uutta elämäänsä. Riski oli iso, mutta onnistuin. Tuli talvi ja alkoi uuden, vuosi 2015 sunnuntaikirpputorin odottelu. Idea vietiin Tukkutori pyysi tarjoukset halukkailta idean toteutuksesta tälle vuodelle. Helena jatkoi: Tarjosin ja kun tarjoukset julkistettiin olin onnellinen, voitin. Tarjoukseni oli noin 20% korkeampi kuin kakkoseksi jääneen. Lisäksi pahin kilpailijani antoi myyntiaikaa 5 tuntia, mutta minun torillani sai 7 tuntia myyntiaikaa. Turvanani oli lisäksi edellisenä syksynä hankittu onnistunut toteutus Hakaniemessä. Mikään ei voi epäonnistua. Mutta - kyllä voi! Tukkutori päätti toisin. Pisteytys arvosti enemmän toisen yrittäjän toimintasuunnitelmaa (PAPERIA), kuin minun edellisen vuoden onnistunutta suunnittelua ja toteutusta. Helena jatkaa: Olin ihmeissäni. Tarkistin oliko viime syksyn kirppareista kirjattu paljon virheitä tai ongelmia. Tukkutori vastasi, ei ainuttakaan. Valitusaika meni umpeen 30.4. ja kokous, jossa päätetään kuka on toimija, pidetään Kirjaamon papereiden mukaan 7.5. Kiire tulee, kun ensimmäinen toripäivä on 10.5. Tätä kirjoittaessani ei vielä ole tietoa miten valituksen käsittely edistyy. Kilpailija, joka TUKKUTORIN mielestä on vahvoilla, on toimija- na Kaapelilla että Kattilahallilla. Jos se saa Hakaniemen, se on sille uusi kokemus - miten toimia ulkona sateessa. Sekä Kaapeli että Kattilahalli ovat sisätiloissa. Tukkutori on muodostamassa yhden toimijan MONOPOLIA kirppisjärjestelyyn kaupungin tiloihin. Se ei ole tervettä. Outoa on, että uusi toimija myy nettisivuillaan 10.5. kirppikselle paikkoja, vaikka kokousta jossa toimija lopullisesti päätetään, ei ole vielä pidetty. HAISEE pahasti.. Hallikauppiaitten mietteitä Tukkutori hallinnoi torien lisäksi myös hallitiloja. Hakaniemen halliremontti pelottaa kauppiaita. He muistavat Hietalahden halliremontin epäonnistumisen. Remontista lähtien Hietalahti on ko- kenut kauppiaspulaa ja kokee edelleen. Vanha Kauppahalli muuttui remontin jälkeen etniseksi ravintolaksi. Vanha kauppahalli ja tori on kuitenkin järkevää pitää turistipaikkana, mutta jättäkää ihmeessä Hakaniemen halli rauhaan. Kiseleffin-talon remontti ja muutokset eivät ole meriittiä kaupungin virkamiesten liikemies-taidoista. Hakaniemen halliremontista on kissanhännänvetoa. Kauppiaat tyytyvät 7 miljoonan mutta Tukkutorin hyppysissä polttaa 14 miljoonaa, jotka pitää käyttää. Ota siitä selvää. Se on kuitenkin selvää, että yrittäjä tietää kuukausipalkkaista virkamiestä paremmin oman yrityksensä tarpeet. Olavi Lindholm Halli- ja tori-fani Työntekijöiden määrä jatkaa Helsinki ennen Helsinkiä laskuaan Uudellamaalla ??Uusmaalaiset yritykset ennakoivat viime vuoden lopulla synkkää talvea. Ennustus toteutui, eikä tuoreen EK:n Suhdannebarometrin mukaan kesäkään kohden ole näkyvissä suhdanteiden kirkastumista. Huolestuttavaa Uudenmaalla on, että työntekijöiden määrä on alkuvuonna pienentynyt. Käännettä ei ole luvassa, sillä yritykset uskovat tavaroiden ja palveluiden heikosta kysynnästä johtuvan laskusuunnan jatkuvan myös seuraavien kolmen kuukauden aikana. ? Tämä tarkoittaa työttömyyden nousua, sillä teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä henkilöstön vähenemiseen uskoo selvästi useampi yritys kuin määrän kasvuun. Ja kun alueen suurimmalla työllistäjällä eli palvelualalla tilanne on lähes yhtä heikko, työllisyystilanne huolestuttaa, sanoo Helsingin seu- dun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Uudenmaan tavanomaista heikompi suhdannetilanne käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometrista. Huhtikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi 464 uusmaalaista yritystä, jotka työllistävät 148 000 työntekijää. ?Suhdanne-?odotuksia ?Uudellamaalla teollisuudessa ja rakentamisessa tulevaisuuden suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa varovaisemmat. Esimerkiksi asuntorakentamiselle on tarvetta, mutta asuntotuotanto jää selvästi varsinkin Helsingin väestönkasvun vauhdista. ? Muuttovoitto on viime vuosina ollut ennätyssuurta, erityisesti työikäinen väestö muuttaa pääkaupunkiseudulle. Heille on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Asumi- sen kalleus ei ole vain Helsingin ja Uudenmaan, vaan koko Suomen talouskasvun este?, Pakarinen muistuttaa. Asumisen kalleudesta kärsivät myös maakunnan suurimmat työllistäjät eli palvelu- ja kaupan alat. ? Työntekijöillä on hankaluuksia selviytyä asumiskustannuksista, mikä luo painetta palkankorotuksiin. Korkeat asumiskustannukset maksavatkin viime kädessä työnantajat ja kuluttajat?, Pakarinen muistuttaa. EK:n Suhdannebarometrin mukaan suhdannekäännettä ei voi jäädä odottamaan, sillä sellaista ei Uudellamaalla eikä koko Suomessakaan ole näköpiirissä. ? Kaikkea kasvua onkin nyt tuettava ja pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä?, Pakarinen vaatii. Arkeologinen sarjakuva-albumi vie 1500?1600-lukujen Vanhaankaupunkiin   ??Vanhakaupunki on monille tuttu viheralueena ja ulkoilumaastona, mutta mil- laista siellä oli, kun Helsinki sijaitsi vuosina 1550? 1640 Vantaanjoen suulla? Kaupunginmuseon sarjakuva-arkeologin Jaana Mellasen uusi albumi Helsinki ennen Helsinkiä herättää Töitä nuorille! ? Kierrätyskeskuksen hanke tukee työllistymistä ??Kierrätyskeskuksen alle 30-vuotiaille suunnattu työllistämishanke Nousukierteeseen näyttää kolmen dokumenttivideon keinoin, miten erilaisia taustoja nuorilla työnhakijoilla voi olla. Julia, Jermu ja Salla kertoivat videoille rohkeasti omasta elämästään, www.kierratyskeskus.fi/toitanuorille. Nousukierteeseenhankkeen avulla työllistyi määräaikaisesti 130 alle 30-vuotiasta nuorta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. ?Jos en olisi päässyt työkokeiluun, olisin varmasti edelleen kotona vailla tekemistä. Tämä työkokeilu on antanut arvokasta työkokemusta, kivoja koulutuksia sekä mahtavan työympäristön. Ja mikä parasta, normaalin päivärytmin?, kertoo eräs työllistyneistä kokemuksistaan. Työssä tai työkokeilussa oleville nuorille kehitettiin oppimispolku, jossa nuori sai kokeilla useampaa eri työtehtävää työskentelynsä aikana. Lisäksi työntekijöille järjestettiin räätälöityjä koulutuksia, kuten työelämä- ja asiakaspalvelukoulutusta. Nuorten työntekijöiden määrä Kierrätyskeskuksessa oli ennen hanketta 55 ja hankkeen jälkeen 119. Nuoria on nyt noin 30 % koko henkilökuntamäärästä. Kierrätyskeskus tukee jatkuvasti nuorten työllistymistä tarjoamalla määräaikaisia työtehtäviä työttömille työnhakijoille sekä tukea jatkotyöllistymiseen. Töitä on tarjolla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Nousukierteeseen-hankkeen mahdollistivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki. Lähde: www.helsinginseutu.fi eloon kadonneen kaupungin ja sen unohtuneet asukkaat. Teos esittelee myös mukaansatempaavasti arkeologien työtä ja Vanhankaupungin laajojen kaivausten ja tutkimusten tuoreita tuloksia.  Helsinki ennen Helsinkiä -albumi julkistetaan tiistaina 19.5.2015 Klo 9.00? 11.30 Eväsretkellä vanhaankaupunkiin. Sarjakuvaarkeologi Jaana Mellanen esittelee albumia ja alueen kaivauksia. Piknikillä tarjotaan maistiaisia 1600-luvulta. Ilmoittautumiset julkistuspiknikille viimeistään maanantaina 18.5.2015 klo 12.00 viestintäassistentti Laura Kakkonen puh. 09 3102 1994 tai laura.kakkonen@hel.fi Heikki Talvitie Käpylän kirjastossa ??Pitkän uran Suomen ulkopolitiikan palveluksessa tehnyt Heikki Talvitie on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 19.5.2015 klo 18:00-19:30. Illan ai- kana keskustellaan hänen kirjastaan Venäjä, Venäjä, Venäjä! Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjasto, Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpy- län Venäjä- seura Druzhba. Tarjolla kahvia, teetä ja keksejä. Vapaa pääsy! Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki
• KALLIO LEHTI 12 Nro 10 ? Viikot 20-21 Linnanmäen 65. Juhlavuosi tarjoaa enemmän ohjelmaa kuin koskaan ??Linnanmäki viettää kesällä 65-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden teemana on ?Sata toivottua uudistusta, jotka saavat hihkumaan riemusta?. Koskaan aiemmin Linnanmäen kesäkauden aikana ei ole ollut tarjolla näin paljon ohjelmaa ja esiintyjiä. Ohjelma-annin pääajatus on tarjota ?jokaiselle jotakin? eli elämyksiä kaikenikäisille. Ohjelmaa nähdään Linnanmäellä reilusti yli satana päivänä. Linnanmäen tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Kulttuuria, tanssia, lauluiltoja, teatteria, pop/rock -ohjelmaa Kesä on teemoitettu ohjelmien mukaan: keskiviikot kulkevat teemalla ?Kulttuuria ja nostalgiaa?. Silloin Linnanmäen Estradilla nähdään mm. Musiik- kiesitys Laulaja Olavi Virta (Amadeus Lundberg, Hannu Lehtonen) sekä Tapio Rautavaara -konsertti (Tapio Liinoja, Johanna Iivanainen, Olli Ahvenlahti). Torstaina Linnanmäki laulaa ja tanssii. Alkukesästä Linnanmäki laulattaa yhteislaulujen voimalla mm. Mikael Konttisen ja Mikko Alatalon johdolla. Juhannuksen jälkeen Estradilla tanssitaan torstaisin. Pe- Ketjukaruselli/Linnanmäki HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo rinteisten tanssien artisteina nähdään mm. Eija Kantola, Anita Hirvonen, Saija Tuupanen, Taikakuu ja Anneli Mattila. Perjantaisin vauhdikkaasta menosta vastaa tunnetut artistit ja bändit popin ja rockin saralta. Bilemenon nostattavat mm. Kuningasidea, Reino Nordin ja Siru (The Voice of Finland 14 -voittaja). Avajaisia juhlitaan Softenginen ja Arttu ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Kirnu/Linnanmäki ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Joka keskiviikko TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! Kahdelle TARJOILIJALLE töitä, soita ja kysy lisää! Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! HESYn tavoitteena kehittää toimintaansa   ??Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn 28.4.2015 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistykselle valittiin neljä uutta hallituksen varsinaista jäsentä. Vuosikokouksessa jäsenistö antoi tukensa vuoden 2015 toimintasuunnitelmalle, jossa esitetään uuden, koko pääkaupunkiseudun kattavan Eläinsuojelukeskuksen hankintaa ja jatketaan toiminnanjohtajan palkkaamista. HESYn nykyinen Itä-Pakilassa sijaitseva Eläinsuojelukeskus on yhdistyksen hallituksen mielestä tullut nyt tiensä päähän. Myös Espoossa sijaitseva HESYn koiratalo on erittäin huonokuntoinen. Hallituksen tavoitteena on hankkia Eläinsuojelukeskus, jossa kaikki yhdistyksen työntekijät ja eläimet ovat samalla tontilla ja voivat paremmin. ?? ? Nykyisessä Itä-Pakilan toimipisteessä on huono ilmanvaihto ja ahtaat toimistotilat. Eläinsuojelukeskuksen eläintenhoitajien on vaikea tehdä varsinaista työ- tään eli hoitaa eläimiä, sillä eläintiloissa työskennellessä työasennot ovat väistämättä epäergonomiset. Koiratalon koirien eläintilat ovat pienet, eivätkä ne sovellu koirien pitopaikaksi. Kyseessä on vanha ja huonoon kuntoon päässyt omakotitalo. Haluamme nyt hankkia toimitilat, joissa sekä työntekijät ja eläimet voivat hyvin ja työympäristö on kaikille turvallinen, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine. ?? HESY on 21 hengen työyhteisö, joka edellyttää hallituksen mielestä myös esimiehenä toimivan toiminnanjohtajan palkkaamisen jatkamista. Yhdistyksen kehittäminen sekä etenkin edessä oleva suuri Eläinsuojelukeskushanke ja muut tulevat pro- Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi Ikkunanpesut! Kevätauringon iloksi. Lakeuden Emännät siivoaa koteja, tupia ja torppia satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 sä Helsingis ta jo vuodes 1917 jektit saadaan toiminnanjohtajan vetäminä toteutettua. Toiminnanjohtajan tehtävänä on toimia hallituksen ohjeistusten mukaan ja vastata työnteki- jöiden hyvinvoinnista ja yhdistyksen taloudenpidosta. Lisäksi toiminnanjohtaja järjestää laajempia valistusja varainhankintakampanjoita, joten hänen palkkaamisensa ei söisi yhdistyksen varoja, vaan hän päinvastoin toisi HESYlle tuloja. HESYn hallitukseen valittiin uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Birgitta Back, Lena Lundell, Paula Nyberg ja Kirsi Ruuskanen. Varajäseniksi valittiin Mika Jarhos ja Jenny Liukkonen. Hallituksen muut varsinaiset jäsenet ovat Heidi Leyser-Kopra, varapuheenjohtaja Anne Roine ja yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Paavilainen.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 13 Kesän 2015 muutamia ohjelmanostoja Wiskarin voimin. Lauantaisin Estradin valloittaa huumori, mm. suuren suosion saanut Roope Salmisen luotsaama Improteatteri Kolina, joka nähdään useampana lauantaina. Lisäksi yleisöä viihdyttää mm. Divet Show by Marko Vainio ja sketsihahmot Svetlana Rönkkö (Jenni Kokander) ja Salme Pasi (Joonas Nordman). Sunnuntaisin pääosas- sa ovat lapset ja nuoret, mutta ohjelma sopii myös vanhemmille. Mukana mm. Aarne Alligaattori, Kengurumeininki, Pellekaija Pum ja Jokeri Pokeri Box. Aikuisempaan makuun tarjolla on mm. mentalisti Noora Karman show ja nuorisolle Diandra ja Justimus. Koko kesän Linnanmäellä viihdyttävät lisäksi lukuisat taikurit, jonglöörit ja muut hauskat ja jännit- tävät sirkusesiintyjät. Elokuussa jatkuvat jälleen suositut kaikille sopivat ulkoilmaelokuvat. Perjantain pop- ja rock-illoista vastaa Luomustudio. Muulta osin ohjelman ideoinnista ja ohjelmarungosta vastaa ohjelma- ja tapahtumatoimisto MagnumLive. Koko kesäkauden ohjelmaanti esittäytyy www.linnanmaki.fi -sivustolla. Helsingin kaupungin aineistopankki. Saaristolintujen tunnistusta Harakan saarella ??Sunnuntaina 17.5.2015 klo 13.00?16.00 järjestetään Harakan saarella yleisölle avoin tapahtuma: Saaristolintujen tunnistusta sekä lintujen havainnointia keväisellä saarella. Arktisten lintujen muutto on myös meneillään ja Harakka on oiva paikka seurata muuttoa. Yhteysvene saarelle Yhteysvene Harakkaan kulkee puolen tunnin välein, tasalta ja puolelta. Lähtöpaikka Ullanlinnan laituri (Ehrenströmintie 3b, Kahvila Ursulan vieressä). Edestakainen venematka maksaa 4,50 euroa aikuisilta ja 2 euroa lapsilta sekä eläkeläisiltä. Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi laituria pääsee raitiovaunulla 2 ja 3, sekä bussilla 24. Tapahtuman järjestää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Avajaiset: 25.4. Softengine 26.4. Arttu Wiskari Kulttuuria ja nostalgiaa keskiviikkoisin. Luvassa mm.: 24.6. Laulaja Olavi Virta -konsertti, Amadeus Lundberg ja Hannu Lehtonen 1.7. Emma Salokoski ja Mikael Konttinen (?Mikaelin naiset?) 22.7. Tapio Rautavaara ?Sininen uni?, Johanna Iivanainen, Tapio Liinoja ja Olli Ahvenlahti 5.8. Suora Lähetys Torstaina Linnanmäki laulaa ja tanssii. Esiintyjinä mm.: 21.5. Mikael Konttinen, yhteislaulu 28.5. Kaija Lustila ja Jari Puhakka, lauluilta 4.6. Mikko Alatalo, yhteislaulu 11.6. Kari Vepsä, yhteislaulu 19.6. Kaisamari ja Foxpop (Juhannustanssit) 25.6. Hurma 2.7. Eija Kantola 9.7. Saija Tuupanen 30.7. Anita Hirvonen 6.8. Marita Taavitsainen 13.8. Taikakuu 27.8. Anneli Mattila Perjantaisin Toukokuun perjantait ja Luomustudio-klubit, mm.: 8.5. Kuningasidea 22.5. Satin Circus 29.5. Yona 5.6. Benjamin 12.6. Petteri Sariola 24.7. Siru Airistola Valokarnevaalit, mm.: 10.10. Antti Tuisku 11.10. Saara Aalto 17.10. Jore Marjaranta 18.10. Jean S. ja Laura Voutilainen (Päätösbileet) Lauantaisin huumorihetkiä: 27.6. / 11.7. / 25.7. / 8.8. / 22.8. / 5.9. / 19.9. Kolina Improklubi 2.5. / 4.7. Svetlana Rönkkö 9.5. Salme Pasi 2.5. / 1.8. Divet Show by Marko Vainio Sunnuntaisin lastenohjelmaa, sallittu myös aikuisille, mm: 30.4. Vappuaatto, Muumilaulut (Eeppi Ursin ja Mirja Mäkelä) 7.6. Diandra 19.7. Justimus 26.7. Noora Karma Kesän aikana myös mm. Aarne Alligaattori, Kengurumeininki, Pellekaija Pum ja Jokeri Pokeri Box. Muutokset mahdollisia.
• KALLIO LEHTI 14 Nro 10 ? Viikot 20-21 Uudet kotisivut avattu! Katso laaja ruokalistamme www.ravintolasaba.fi PIZZAT INTIALAINEN KALARUOAT JÄLKIRUOAT Hämeentie 7, Helsinki p. 09 - 7733 998 avoinna: su-to 11-01, pe-la 11-05 Myös kotiinkuljetus! Työviksen teatteriviikko onnistui ??Sumu Suomenlahden päältä hiipii, / Peittää kaupungin ja kadut, kirkot, / Ilma myrkyllinen maata myöten / Kulkee, vierii, suun ja keuhkot sulkee; 7 Kansa astuu katuvieriänsä, /Astuu hiljalleen ja hiljaa kuiskii: / Tullut turman on ja taudin aika. / Yhä paisuu paksut myrkkypilvet (?), Runoteatterin Reijo Skog lausuu väkevästi ?Sanan valta? -esityksessä Työväenopiston pääopistotalon kahviossa 6.5. Kalliossa. Eino Leinon hieno runo ?helsinki sumussa? kuvaa 1899 venläistämistoimien uhkaa piilotetusti, sumun varjolla. Vappuaattona kantaesitetty tulkinta poliittisista runoista Kaarlo Kramsusta ja Eino Leinosta Aulikki Oksaseen ja Pentti Saarikoskeen on valtavan hieno lausuntakokemus Martti Mäkelän ohjaamana. Kyse ei ole vain irrallisista runoesityksistä, vaan juohevasti etenevästä suunnitellusta draaman kaaresta, joka toivottavasti saa jatkoesityksiä muualla. Skog lausui vahvasti myös Olavi Paavolaisen ?Terässinfonian? ja Saarikosken ?Mitä ne puhuu vapaudesta?. Hän oli ryhmän ainoa mies. Vahvasta naisjoukosta mieleen jäivät Jessica Calonius, Anne Korte, Sanna Kyriopoulos ja Krissu Sirola. John Lennonin ?Imagine? kulki vuorolausuntana Saarikosken suomenkielisellä käännöksenä. Helsingin työväenopiston teatteriopetus jatkoi työväenopiston 100-vuotisjuhlavuotta tarjoamalla tiiviin esityskimaran esittävien ryhmien tuotannosta 2.? 9.5. Teatteriviikon tarjonta muodosti monipuolisuudessaan ihan runsaudenpulan. Edellisen esityksen perään kuulimme Kannelmäen improvisaatioryhmän esityksen, osin katsojien aiheiden perusteella kuten lajiin kuuluu. Ryhmä koostui pelkästään naisista. Missä miehet luuraavat? Prinsessa Ruusunen vammaisteatterina Teatteri ja kulttuuri kuuluu kaikille! Sen todisti Tunneteatterin yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-projektin kanssa toteutettu suloinen koko perheen näytelmä Prinsessa Ruusunen. Tuttu tarina eteni nopeute- tussa kohtausjärjestyksessä, mutta hitaampina liikkeinä Työväenopiston juhlasalissa Helsinginkadulla. Harjoittelu kestää kauan, mutta tulos palkitsee, ylpeät sukulaiset totesivat. Humoristinen linnan kokki oli erityisen hauska näyttämöpersoona. Maaria Blomma teki ?unisaarnaaja?-ihmeitä Työväenopiston Viipurisalissa (ks. laajemmin nro 9/2015). Kokemus riippui siitä, onko sinulla uskoa vai annatko epäuskon voittaa. Saatoimme päästä hurmokseen esityksen aikana. Työväenopiston Studionäyttämö tarttui herkkään ja haastavaan aiheeseen, johon näyttelijäryhmä oli selvästi innoittunut ja toimi hyvin yhteen. Jussi Kylätasku teki 1970ja 80-luvuilla parhaita kotimaisia kantaesitystekstejä; tämä on vuodelta 1980 ja perustuu löyhästi 1930-luvulla vaikuttaneen maallikkosaarnaaja Maria Åkerlundin elämään. Seuraajia herätysliikkeessä kutsuttiin blommalaisiksi. Jo kokeneempi ja näyttämöiltä monelle tuttu Elina Mustonen ja nuori Emma Päivärinta olivat sopivia karismaattisen Maarian rooleihin. Kaksoismiehitys naispääosassa ja pappi-managerin roolissa jäi katsojalle vähän hämäräksi. Saana Pekkanen oli erityisen hyvä ?apua hakevana alkoholisoituneena ex-poliitikkona?. Hän on tarpeellinen myös musiikkiosuuksissa, jotka svengasivat moder- Sanna Kyriopoulos ja Krissu Sirola julistavat Sananvallassa nisoituina erityisen hyvin . Työväenopiston lausunta- ja teatteriryhmien ohjaaja Martti Mäkelä teki tässäkin hienon työn ryhmän kokoamisessa ja virittämisessä. Yleisömme tykkäsi kovasti. Viipurisali sopii intiiminä tilana herkkään tunnelmaan, paremmin kuin ison juhlasalin avaruus, johon tämä sanoma olisi hukkunut. Kuvataidenäyttely jatkaa toukokuun Opistotalon ulkopuolella Kallion Korttelidraama esitti Kallion kaduilla etenevän vaellusnäytelmän ?kadunmiehen Kallio ? J.K. Harjun jäljillä? sekä Teatteriprojekti 2015 jännityskomedian Reijo Mäen ?Vares ? huhtikuun tytöt? Vuotalossa. Sunnuntaina 3.5. oli mahdollisuus kokeilla teatterin tekemistä kaikille avoimissa non-stop -työpajoissa. Jokainen saattoi luoda itsellesi hahmon roolivaatteiden ja rekvisiitan avulla tai laittaa teatterinuken seikkailemaan kanssasi. Teatteri-improa ja muita menetelmiä -työpajassa pääset itse kokeilemaan, mitä harjoituksia teatterikursseilla tehdään ja mitä improvisaatio on. Toukokuun ajan voi katsella opiston kuvataidekeskus Hapen kevätnäyttelyä, joka on siroteltu Helsinginkadun kahteen kerrokseen. Näin sen luultavasti näkevät useammat katsojat. Teksti: Risto Kolanen Säännöllinen tasapaino- ja voimaharjoittelu on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia iäkkäänä. Kuva: Ossi Gustafsson/ Ikäinstituutti Iäkkäät innostetaan kuntoilemaan ??Iäkkäät kaipaavat ohjausta ja rohkaisua liikuntapuistojen voima- ja tasapainolaitteiden käyttöön. Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma haastoi järjestöt, kunnat, vanhusneuvostot ja seurakunnat järjestämään vertaisohjaajien voimin kuntoilutapahtumia liikuntapuistoissa. Tavoitteena on lisätä iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelua kaikille avoimissa ja maksuttomissa liikuntapuistoissa. Kuntoilutapahtumia järjestetään toukokesäkuussa reilut sata ympäri Suomea. Lähes joka kunnassa arkireittien varrella sijaitsevat liikuntapuistot ja lähiliikuntapaikat ovat halpoja ja tehokkaita voima- ja tasapainoharjoittelupaikkoja sekä mielen virkistäjiä. Päivittäinen lihastenkäyt- tö on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään tai parannetaan lihaskuntoa, tasapainoa, liikkuvuutta ja unen laatua. Kestävyysliikunta vähentää myös riskiä muistitoimintojen heikkenemiseen ja muistisairauksiin sairastumiseen. ?Valitettavasti ohjauksen puute ja iäkkäiden omat asenteet estävät kuntoilulaitteiden käyttöä. Toivomme, että haastekampanjan tapahtumat kannustavat iäkkäitä jatkamaan kuntoilua liikuntapuistoissa tutussa ryhmässä tai yksin läpi kesän?, toteaa ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista. Raittiissa ilmassa liikkuminen tarjoaa lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Viherympäristö lie- vittää tehokkaasti stressiä ja virkistää mieltä. Ulkona verenpaine ja syke laskevat ja ryhmässä liikkuminen vahvistaa vuorovaikutusta ja tuottaa yhteisöllisyyttä. ?Yhdessä ulkoileminen ja kuntoilu ovat hyviä keinoja vahvistaa eläkkeelle jääneiden ja yksinäisten vanhusten toiminta- ja liikkumiskykyä sekä uusia ystävyyssuhteita?, toteaa Karvinen. Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman päämäärä on edistää liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti ja sitä rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Runoilija Arto Mellerin muistolaatan paljastus Puu-Vallilassa ??Runoilija Arto Mellerin kuolemasta 10 vuotta, muistolaatta paljastetaan Puu-Vallilassa 13.5. klo 14.00. Vallilantie 23:ssa. Keskiviikkona 13.5. tulee kuluneeksi 10 vuotta runoilija Arto Mellerin kuolemasta. Puu-Vallilassa toimiva Vanhan Vallilan talotoimikunta ja Puu-Vallilan asukkaat haluavat muistaa PuuVallilassa asunutta ruonoilija Arto Melleriä paljastamalla runoilijan 10-vuotiskuolinpäivänä muistolaatan runoilijan asuintalon ulkoseinässä. Runoilija Arto Melleri oli näkyvä asukas Puu-Vallilassa ja monien asukkaiden tuntema ystävä ja naapuri. Runoilija Mellerin poismeno jätti aukon asuinalueensa sosiaaliseen elämään. Runoilija Arto Melleri sai elämänsä aikana useita huomionosoituksia. Tär- keimpinä niistä Finlandiapalkinto 1991, Valtion kirjallisuuspalkinto 1986, Kalevi Jäntin palkinto 1979. Melleri oli monipuolinen kirjoittaja. Julkisuuteen hän tuli 1970-luvulla yhtenä Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet -näytelmän kirjoittajana. Kirjailijna Melleri debytoi jo vuonna 1970 pienoisromaanilla Meno-paluu, joka ilmestyi nuorille lukijoille suunnatussa Kontakti-sarjassa. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomus- ja novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoitus, oopperalibretto sekä yksi romaani. Yleisradiolle Melleri teki kolme kuunnelmaa, joista ensimmäisen nimeltä Seita hän teki vain 12-vuotiaana. Kaksi muuta kuunnelmaa ovat nimeltään Karanteeni ja Paholaisen sakra- mentti. Esikoisrunokokoelmallaan Schlaageriseppele (1978) Melleri nousi sukupolvensa johtavaksi runoilijanimeksi. Hän sai viimeisen runokokoelmalle myönnetyn Finlandia-palkinnon vuonna 1991 teoksella Elävien kirjoissa. Melleri tunnetaan suomalaisen boheemin runoilijan arkkityyppinä. (lähde: Wikipedia) Runoilijan muistolaatalla Vanhan Vallilan talotoimikunta haluaa korostaa asuinalueensa luonnetta myös eri alojen taiteilijoiden ja kulttuurihenkilöiden asuinalueena. Runoilija Arto Mellerin muistolaatan on suunnitellut Jarmo Nordlin ja muistolaatassa olevan valokuvan on ottanut Kirsi Koskinen. Tervetuloa Arto Mellerin muistolaatan paljastustilaisuuteen
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 15 Kantaesitys Teatteri Kultsassa: Veljeni puolikuuta on hauska ja kipeä näytelmä alkoholistin tyttärestä ??Teatteri Kultsan yleisö pääsee jälleen nauttimaan kotimaisesta kantaesityksestä. Suuren suosion saaneen Läskit!-komedian jälkeen on vuorossa Milja Vojinovicin kirjoittama ja ohjaama Veljeni puolikuuta. Sen ensi-ilta on lauantaina 23. toukokuuta. Veljeni puolikuuta kertoo Markesta, joka muistaa ulkoa sketsisarjan repliikit, mutta ei osaa käsitellä omia muistojaan alkoholisti-isästä. Ohjaaja-käsikirjoittaja Milja Vojinovic sanoo, että hänellä oli sisäinen pakko kertoa tämä tarina. ? Se on muhinut kauan pöytälaatikossa. Yhdistelen näytelmässä totta ja tarua, osittain myös henkilökohtaisia omia kokemuksia. Näytelmän Marke purkaa levottomuuttaan valmistamalla nukkeja ja haluaa taiteilijaksi. Hänellä on suuri hyväksytyksi tulemisen tarve ja haave ?poksahtaa kuuluisuuden kupliin?. Vojinovic kertoo, että Marke on läheisriippuvainen ja ?kokeilee kaikki kikat? parisuhteessa. Samaa todistaa Markea näyttelevä Tanja Hautakangas, joka tuli vierailemaan Teatteri Kultsan esitykseen ohjaajan pyynnöstä: ? Roolihahmollani ei ole kykyä asettua toisen asemaan. Hän on ajattelultaan musta-valkoinen ja käyttää ihmisiä omiin tarkoituksiinsa. ? Tässä se on alkoholismin vaikutukset psyykeen. Päähenkilö Marke tarvitsisi jonkin sortin apua mutta ei osaa hakea sitä. Nykyisin Suomessa alkoholilla on ikävä kyllä itseisarvo. Se on iso ongelma. Päivätyössäni sosionomina näen tämän erityisesti alkoholistien lapsista. ? Markella on ollut alkoholisti-isä ja rankka lapsuus ja nuoruus, mutta tämä ei oikeuta häntä käyttäytymään huonosti, Vojinovic sanoo. - Alkoholismilla on turmiollinen vaikutus sukupolvesta toiseen. Äärimmäinen johtopäätös tästä on, että jos olet alkoholisti, älä tee lapsia tai ainakin hakeudu hoitoon ennen kuin teet. Improvisaatioita ja ystävyyttä Marken (Tanja Hautakangas) ja Jannen (Jouni Räisänen) suhde on koetuksella. Sanoma on tärkeä Milja Vojinovic on ohjannut pääkaupunkiseudun harrastajateattereissa valmiiden näytelmien lisäksi dramatisoimiaan ja sovittamiaan tekstejä ja tehnyt esityksiä myös devisingtekniikalla, jossa ryhmä yhdessä suunnittelee esityksen alusta asti. Veljeni puolikuuta on kuitenkin hänen ensimmäinen kokonaan itse kirjoittamansa pitempi näytelmä. Se on myös hänen ensimmäinen ohjauksensa Teatteri Kultsassa. Vojinovicille on tärkeää, että esityksellä on jokin sanoma, yhteiskunnallinen teema. Elokuva- ja tv-sitaatit ovat Marken (Tanja Hautakangas) ja Tonin (Jukka Hurjanen) erityisalaa. Ohjaaja on hitsannut työryhmää yhteen mm. improharjoitusten avulla. Rooleissa kokeneet teatterilaiset Jukka Hurjanen, Tanja Hautakangas, Suvi Lahdenmäki ja Jouni Räisänen. Vojinovic halusi ehdottomasti ohjata näytelmänsä itse, vaikka myöntääkin, että oman tekstin ohjaamisessa on riskinsä. ? Tiedän roolihenkilöiden motiivit ja mitä näytelmässä todella tapahtuu. Siksi pitää varoa, ettei rupea liikaa syöttämään valmista näyttelijälle. Siinä auttaa, että olen aivan hiljankin itse näytellyt. Myös ohjaajan suosimat improvisaatioharjoitukset auttavat näyttelijöitä saamaan oman äänensä kuuluviin ja lujittavat ryhmähenkeä. ? Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä näytelmän henkilöillekin, Vojinovic selittää. ? Siksi impron aiheena on ollut esimerkiksi yhteinen koulumuisto. Marken esittäjä Tanja Hautakangas arvostaa Veljeni puolikuuta -näytelmässä aiheen lisäksi sitä, että kaikki roolihenkilöt kehittyvät, ei vain päärooli. Hautakangas on ammatiltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja ohjaa työssään lapsia. ? Silloin olen samalla poliisi, sisko ja lääkäri, mutta tässä saan näyttelijänä olla tasavertainen ryhmän jäsen. Meillä on huippuryhmä, ja nautin sydämeni kyllyydestä, Hautakangas sanoo. - Kultsassa tehdään kunnianhimoisia juttuja, ja olen iloinen, että Milli oh- Toni (Jukka Hurjanen), Marke (Tanja Hautakangas) ja Niina (Suvi Lahdenmäki) viettävät tässä vaiheessa iloista iltaa. jaa näytelmän juuri tänne. Sitaatteja bongaamaan Alkoholismin vaikutusten ja ystävyyden lisäksi Veljeni puolikuuta käsittelee sisaruussuhdetta. Näytelmän nimi viittaa sekä sisaruussuhteeseen että 1980-luvulla suosittuun television sketsisarjaan. ? Velipuolikuu on ollut minulle suuri innoittaja, ohjaaja-käsikirjoittaja Vojinovic tunnustaa. - Jos on tykännyt televisiosarjasta, voi näytelmääni katsoessaan laskea, kuinka monta Velipuolikuu-sitaattia siitä bongaa. Veljeni puolikuuta on tarkoitettu aikuisille, vaikka näytelmäjulisteessa esiintyykin nukkehahmo. Lapsille teksti on liian rankka, eivätkä esityksen voimasanat sovi heidän korvilleen. Teatteri Kultsa: Veljeni puolikuuta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Milja Vojinovic. ROOLEISSA: Tanja Hautakangas, Jouni Räisänen, Suvi Lahdenmäki, Jukka Hurjanen, Vesa Salmi (äänirooli), Pekka Hurjanen (äänirooli). Musiikki: Ilkka Räisänen. Lavastus, taulut ja nuket: Terhi Pirilä. Valosuunnittelu: Antti Tanhuanpää. Ensi-ilta LA 23.5.,muut esitykset TI 26.5., PE 29.5., LA 30.5., TI 2.6., TO 4.6., PE 5.6., LA 6.6., aina klo 19. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 12/10 euroa, varaukset puh. 09 774 1277 (vastaaja), www.teatterikultsa.fi. Teksti: Salli Kankaanpää Kuvat: Terhi Pirilä Teollisuuskatua rakennetaan Itä-Pasilassa ?? Eläintarhan ja Itä-Pasilan jalankulkureitit muuttuvat kun Teollisuuskadun jatketta rakennetaan ratapihalle päin. Koululaisten kävelyturvallisuuteen satsataan kunnolla mm. pitämällä lähiympäristön nopeusrajoitukset 40 kilometriä tunnissa. Myös koululaisista varoittavia liikennemerkkejä asennetaan suojateiden läheisyyteen. Itä-Pasilan ja konepajaalueen välisen Sähköttäjänsillan purkaminen alkaa koulujen kevätlukukauden 2015 päätyttyä, ja uusi silta valmistuu viimeistään 31.12.2016. Tänä aikana siltaa ei voi käyttää kulkuväylänä. Teollisuuskadulta Ratapihantielle noustessa ajoneuvoliikenne tiivistyy kaksikaistaiseksi. Vastakkaiseen ajosuuntaan säilyy yksi ajokaista, joka siirtyy pohjoisemmaksi. Risteykseen lisätään koululaisista varoittavat liikennemerkit. Tämän risteyksen liikennejärjestely kestää syksyyn 2015 asti.   Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat Eläintarhan ala-asteelle Itä-Pasilan puolelta kevyen liikenteen väylällä Ratapihantien yli suojatietä pitkin ja tästä edelleen Savonkadulle etelään koululle asti. Aleksis Kiven katua tultaessa Savonkatu ylitetään suojatietä pitkin. Kevyen liikenteen väy- län sijainti ei merkittävästi muutu urakan edetessä. Teollisuuskatu tulee muutostöiden jälkeen yhdistämään Vallilan alueen Keski-Pasilaan uuden tunnelin välityksellä. Urakkaan kuuluu lisäksi kaksi uutta siltaa. Pahoittelemme järjestelyistä aiheutuvia häiriöitä ja toivomme liikenteessä kulkijoilta kärsivällisyyttä. Pyydämme noudattamaan erityistä varovaisuutta liikkuessa työmaa-alueen läheisyydessä. Verkkotiedotteessamme on kartta piirros jalankulun liikennejärjestelyistä, www.hkr.hel.fi.
• KALLIO LEHTI 16 Nro 10 ? Viikot 20-21 Kansallinen kaupunkipuisto myös Helsinkiin Uusi?osuuskunta?aloitti mittavan?työnsä ? ??Maa- ja rakennuslain mukaan Suomen valtio on suonut kaupungeille mahdollisuuden luoda kansallinen kaupunkipuisto. Suomessa näitä puistoja on tällä hetkellä kahdeksan: Porissa, Turussa, Hämeenlinnassa, Porvoossa, Kotkassa, Forssassa, Hangossa ja Heinolassa. Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiluonnon, puistojen, virkistysalueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhdessä muodostama kokonaisuus. Päätäntävalta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on kansalaisilla ja heidän valitsemillaan edustajilla Helsingissä. Kulttuuriympäristö merineen, metsineen ja puistoineen kertoo kaupunkimme tarinaa. Se herättää meidät huomaamaan, miten kaunis ja arvokas ympäristömme on. Luonto on kaiken hyvinvoinnin alku. Helsinkiin on yritetty saada kansallinen kaupunkipuisto aiemminkin, mutta poliitikot ovat teilanneet aloitteet. Uusimaa-viikolla 4.5.2015 oli Lapinlahden sairaalassa tilaisuus, jonka teema- ??Näkövammaiset käOsuuskunta on voittoa sityöntekijät ja Sokeva-­ tavoittelematon yritys, joka käsityön entiset työntekijät välittää käsityötoiminnassa perustivat yhdessä osuus- tarvittavia materiaaleja ja kunnan.  raaka-aineita asiakaskunTaitavat Kädet Osuuskun- nalleen ja myy valmiita käta perustettiin täyttämään sityötuotteita. tyhjiö, joka syntyi RAY:n Kaikki mukana olevat pelopettaessa Sokeva-käsityön rustajajäsenet toimivat kortoiminnan tukemisen. vauksetta ja alkuvaiheen Sadat näkövammaiset kä- rahoitus pyritään järjessityöntekijät jäivät vaille tämään tukijäsenyysmakmahdollisuuksia jatkaa an- suilla. Osuuskunta kutsuu siotyötään ja Sokeva-käsi- niin yksityisiä henkilöitä työn työntekijät irtisanot- kuin yrityksiä ja yhteisöjätiin. kin mukaan tukemaan arTaitavat Kädet Osuuskun- vokasta työtä vammaisryhnan tehtävänä on ylläpitää mien ja käsityötoiminnan ja edistää kaikkien vam- auttamisessa. maisryhmien mahdollisuukMahdollinen tuotto käytesia ansaita elantonsa käsi- tään vammaisryhmien tuketyötoiminnalla. miseen ja toiminnan edel- na oli kansallinen kaupunkipuisto Helsingille ja sen asukkaille. Kauniissa historiallisessa ympäristössä luentosalin ikkunoista näkyi alkavan kevään luonto ja sairaalan vanha arvokas sisäpiha. Tunnelma oli innostava. Luennoitsijoina toimivat ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, ympäristötieteiden tohtori Kati Vierikko ja Porvoon kaupunkisuunnittelun päällikkö Eero Löytönen. Porvoossa on kansallinen kaupunkipuisto ja kaupunki palkittiinkin Uusimaa-palkinnolla arvokkaasta kaupunkipuisto-ohjelmastaan. Yleisö esitti asiallisia kysymyksiä Porvoon edustajalle. Mitä puisto tulee maksamaan? Luovuttaako kaupunki kansallisen kaupunkipuiston perustamisen mukana päätäntävallan puiston alueesta valtiolle? Eero Löytösen mukaan kansallisen kaupunkipuiston rahoitus Porvoossa ei poikkea normaaleista puistojen kunnossapito-kustannuksista. Myös maanomistajat ovat innostuneet luovuttamaan ikimetsää kansalliselle kaupunkipuistolle Porvoossa. Kansallisen kaupunkipuiston alueelle voidaan edelleen rakentaa, mutta rakentaminen tapahtuu tarkemmin kuin muualla kaupungissa ympäröivän rakennuskannan arvoja kunnioittaen. Kati Vierikko kertoi, miten uusimpien tutkimusten mukaan alueilla, joilla on kulttuurista monimuotoisuutta, on myös luonnon monimuotoisuutta. Vierikon mukaan pääkaupungin kansallisen kaupunkipuiston ja -luonnon tulisi tarjota virkistysmahdollisuuksia myös maahanmuuttajille heidän omista lähtökohdistaan. Jukka-Pekka Flander kertoi laajasti kansallisen kaupunkipuiston historiasta Suomessa. Paikalla oli myös uusi Helsingin ympäristöjohtaja Eero Nikunen, jonka mielestä kansallinen kaupunkipuisto on myönteinen asia kaupungillemme, koska se säilyttää korvaamattomat arvot tuleville sukupolville. Kansallinen kaupunkipuisto -ryhmä esittää, että Helsingin kaupunki tekee aloitteen kansallisen kaupunkipuiston saamiseksi Helsinkiin. Helsinkiläinen Tomi Lappi Mr Gay World -kilpailun toiseksi perintöprinssiksi ??Suomi on sijoittunut Mr Gay World -kilpailuissa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kilpailu käytiin 26.4.?3.5. Etelä-Afrikan Knysnassa ja Suomea edusti ammattitanssijana työskentelevä Tomi Lappi, 24. Mr Gay World järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. ? Pidin kilpailun aikana esillä etenkin homoyhteisön sisäistä syrjintää, sillä stereotypioita vastaan taisteleminen alkaa sisältä päin. Ketään pitäisi pakottaa yhteisön tai yhteiskunnan asettamiin muotteihin, oli seksuaalinen suuntautuminen sitten mikä tahansa. Sateenkaariyhteisö on hyvinvoiva maamme pääkaupunkiseudulla mutta hyvinvointi heikkenee kauemmaksi mentäessä. Suomessa on edelleen paljon syrjintää, mutta erilaisilla roolimalleilla pystymme muuttamaan käsitystä tyypillisestä homosta. Sijoittumiseni kolmen kärkeen antoi siksi erityisen mahtavan fiiliksen, Tomi Lappi sanoo. ? Viikon kohokohtia oli vierailu eteläafrikkalaisessa esikoulussa ja pienten oppilaiden tapaaminen. Samana iltana Knysnan pormestarin järjestämällä illallisella jokainen kilpailija huutokauppasi kotimaastaan tuomansa esineen. Tuomani muutaman kymmenen euron arvoinen Kalevala-koru myytiin esittelypuheen jälkeen uskomattomaan, reilun tuhannen euron hintaan ja se voitti huutokaupan ylivoimaisesti. Tämä oli ehdottomasti matkani suurin kohokohta, sillä huutokaupan tuotto meni samaisen esikoulun hyväksi, jossa olimme aiemmin päivällä vierailleet. Muutoinkin viikon kestänyt kilpailu oli kokemuksena aivan mahtava ja sain runsaasti uusia hyviä ystäviä, Tomi iloitsee. Tomi Lappi kilpaili Mr Gay World -tittelistä kahdenkymmenenyhden eri puolilta maailmaa saapuneen miehen kanssa. Kilpailuviikon aikana misterit suorittivat erilaisia tehtäviä taiteesta urheiluun. Kisa huipentui lauantaina 2.5. saksalaisen Klaus Burkartin, 21, voittoon. Kärkiviisikkoon sijoittuivat myös Hong Kong, Belgia ja Islanti. Helsingissä asuva Tomi Lappi on syntynyt Saksassa. Hän aloitti kilpatanssin jo lapsena ja kilpaili 19-vuotiaaksi saakka. Lappi kruunattiin Mr Gay Finland -perintöprinssiksi viime kesänä. Tällä kertaa Suomea edusti Mr Gay World -kisassa ensimmäinen perintöprinssi, koska hallitseva Mr Gay Finland Peter Linden osallistui jo vuoden 2014 Mr Gay World -kilpailuun. Seuraava Mr Gay Finland valitaan kesäkuussa 2015 ja haku on nyt auki osoitteessa www.mrgayfinland. fi perjantaihin 8.5. saakka. Mr Gay Finland on Helsinki Pride -viikolla järjestettävä kilpailu, jonka tarkoituksena on edistää homomiesten yhteisöllisyyttä ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisuutta, sekä tukea ylpeyttä olla avoimesti oma itsensä. Helsinki Dance Company muuttaa tanssien Stoaan ??Kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn ohjelmisto siirtyy peruskorjaukseen menevästä teatteritalosta ItäHelsingin kulttuurikeskus Stoaan syksystä 2015 alkaen. HDC juhlistaa muuttoa tanssien ja improvisoiden koko perheen tanssiseikkailun Keijukaisneuvos Koon hengessä metromatkalla Hakaniemestä Itäkeskukseen. HDC:n taiteellisen johtajan, koreografi Jyrki Kart- tusen suunnittelema, lumoavien satuhahmojen kavalkadi lähtee kohti Itäkeskusta Hakaniemen metroasemalta lauantaina 16. toukokuuta klo 12. Metrojunissa ja -asemilla esiintyvän ryhmän tempaus on osa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-projektia. HDC:n muuttojuhla huipentuu osallistumiseen Idän kyläjuhlassa Stoan aukiolla. Kyläjuhlassa HDC kutsuu myös yleisön mukaansa tanssimaan perin- teistä huutokatrillia. Helsingin Kaupunginteatterin vuonna 1967 valmistuneen teatteritalon peruskorjaus alkaa 1. kesäkuuta 2015, ja remontin on määrä valmistua vuoden 2017 alussa. Kaupunginteatterin esityksiä nähdään remontin aikana kuudella näyttämöllä: studio Pasilassa, Lilla Teaternissa, Arena-näyttämöllä, Pengerkadun näyttämöllä, Peacock-teatterissa ja Stoassa. leen kehittämiseen. Tavoitteemme on käsityöntekijöiden  ansiomahdollisuuksien turvaamisen lisäksi luoda viisi uutta työpaikkaa ensimmäisen toimintavuoden aikana. Osuuskunnalle on ensiarvoista saavuttaa eri sidosryhmien luottamus, joka syntyy aidon avoimella ja läpinäkyvällä toiminnalla. Taitavat Kädet Osuuskunta on itsenäinen toimija, joka pysyttelee erillään järjestöpolitiikasta ja keskittyy perustehtäväänsä. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Olli Sarpo. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Metropolian kampuksen rakentamisen ??Myllypuroon rakennetaan ammattikorkeakoulu Metropolian kampus, jossa tulee työskentelemään 6000 opiskelijaa ja yli 500 henkilökuntaan kuuluvaa. Myllypuroon sijoittuvat ammattikorkeakoulun rakennus- ja kiinteistöalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä hallinto. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kampuksen hankesuunnitelman kokouksessaan. Valtuuston keskustelussa korostettiin ratkaisun merkitystä koko itäiselle Helsingille. Se tuo alueelle elinvoimaa, palveluita ja kasvua. Kampus sijoittuu hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle Myllypuron metroaseman viereen. Hankesuunnitelman mukaan rakentamiskustannusten enimmäishinta ilman arvonlisäveroa on 165 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa ensi vuoden keväällä ja sen on määrä valmistua vuonna 2019. Metropolian tilasuunnitelman mukaan  ammattikorkeakoulun nykyisin hajal- laan olevat toiminnat keskitetään neljälle  kampusalueelle, jotka sijaitsevat Helsingissä Myllypurossa ja Arabianrannassa, Espoossa Leppävaarassa ja Vantaalla Myyrmäessä. Tapio Kari?Viestintäpäällikkö?Helsingin kaupunginkanslia?gsm 040 844 6015? tapio.kari@hel.fi Tämä viesti on lähetetty STT Info -tiedotepalvelusta. En halua enää vastaanottaa tiedotteita tältä julkaisijalta. Yritysten perustaminen On alkuvuonna hiipunut ??Alkuvuonna perustettiin uusyrityskeskusverkoston avulla yhteensä 1818 uutta yritystä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna laskua oli 11 prosenttia. Yrittäjäksi aikovien määrä on kuitenkin pysynyt lähes samana, lähes 5000 yrittäjäehdokasta. Laskua oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä vajaat kolme prosenttia. ? Tämä osoittaa sitä, että yritysideoiden elinkelpoisuutta selvitellään neuvonnassa entistä perusteellisemmin, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan yritysten perustaminen on Suomessa ollut neljän viimeisen vuoden aikana laskussa. - Vuosittain uusyrityskeskusten avulla on perustettu keskimäärin 8000 uutta yritystä, joten yhä useampi yrittäjyyttä harkitseva hakee apua uusyrityskeskuksesta. Elinkeinoelämän asiantuntijaverkostoon luotetaan Yrittäjäksi aikovat kävivät alkuvuonna uusyrityskeskusten yritysneuvojien sekä asiantuntijoiden pakeilla yhteensä 14  613 kertaa. Toiminta perustuu yrityselämän asiantuntijaapuun. Verkoston jäsenyritykset osallistuvat yrittäjyystalkoisiin auttamalla uusia yrittäjiä alkuun. Yrityselämän panos ja maksuton neuvonta merkitsee alhaisia kustannuksia yrittäjäksi aikovalle sekä yhteiskunnalle. Uusyrityskeskuksilla on 25 vuoden ajalta näyttöä siitä, miten uusia yrityksiä synnytetään nopeasti, tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Uudet yrittäjät saavat hyvän alun ja välttävät alkuvaiheen karikot. Uusyrityskeskusten kautta syntyy pysyvää yritystoimintaa. Epäonnistumiset karsitaan pois lähtökuoppien takana. - Yritykset myös työllistävät tutkitusti normaalia halukkaammin, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. Uutta yritystoimintaa pienin kustannuksin Uudet yritykset ovat Suomen pelastus. Valtakunnallisen tutkimuksen tulokset alkaneiden yritysten menestymisestä ovat vaikuttavia. Vuosina 2009 ? 2013 uusyrityskeskusten avulla perustetuista yrityksistä 82,5 prosenttia on edelleen elossa. - Uusyrityskeskukset vähentävät selvästi alkavien yritysten lapsikuolleisuutta, vakuuttaa Jari Jokilampi. Tuore tutkimus osoittaa, että uusyrityskeskuksen kautta syntynyt yksi uusi yritys maksaa yhteiskunnalle alle 800 euroa. Työtön henkilö taas kuluttaa yhteiskunnan varoja vuosit- tain yli 20 000 euroa. Uusien yritysten vaikutukset näkyvät yritysten kerryttäminä verotuloina, ostovoiman lisäyksenä ja työllistymisen tuomana hyvinvointina sekä säästyneinä työttömyyskorvauksina. Starttirahaa varten työvoimaviranomaisille annettujen lausuntojen määrä oli myös laskenut uusyrityskeskuksissa. Viime vuonna tehtiin 1512 starttiselvitystä ja nyt vajaat 6 prosenttia vähemmän eli 1423. Sen sijaan Finnveralle annettiin rahoituslausuntoja edellisvuotta enemmän. Alkuvuonna annettiin 279 lausuntoa, kun vastaava luku viime vuonna oli 259. Suomen Uusyrityskeskukset ry Suomessa on 31 Uusyrityskeskusta ja niillä on 85 palvelupistettä. Niissä työskentelee 125 yritysneuvojaa. Yrityselämän panos ja maksuton asiantuntija-apu on merkinnyt alhaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja yrittäjiksi aikoville. Verkoston taustatukena on 1 300 asiantuntijaa, yli 1 000 yritystä ja 270 yhteisöä. Neuvonnalla on ISO 9001/2008 laatusertifikaatti. Suomen Uusyrityskeskukset ry on alueellisten Uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestö.
• Viikot 20-21 ? Nro 10 KALLIO LEHTI 17
• KALLIO LEHTI 18 Nro 10 ? Viikot 20-21 Asumisen kalleus näkyy Reijolankadulle kirkon diakoniatyössä suunnitellaan raitiotietä ??Vuokra-asumisen kohtuuttomat kustannukset koettelevat monen maksukykyä. Kirkon diakoniatyön vuoden 2014 tilastojen pohjalta yhteiskunnan päättäjien tulisi kiinnittää erityistä huomiota asumisen kysymyksiin. Kirkon diakoniatyöntekijät kävivät viime vuonna 634 000 luottamuksellisista keskustelua joko kasvokkain tai puhelimen ja verkon välityksellä. ?Pitkittyneet työttömyys-, sairausloma- ja lomautusjaksot yhdessä asumisen kalleuden kanssa ovat kasvattaneet velkaantumista ja syrjäytymisriskiä. Suuret asumiskustannukset kiristävät erityisesti yksineläjien ja yksinhuoltajien taloutta?, kertoo Sari Nieminen Kirkon diakoniarahastosta. ? Seurakunnista Kirkon diakoniarahastolle lähetetyissä avustushakemuksissa näkyvät asumisen kalleuden lisäksi entistä enemmän jokapäiväisen elämisen kustannuksiin otetut luotot. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen teemana oli saattohoito. Seurakunnissa aloitettiin tai vahvistettiin yhteistyötä vuodeosas- tojen ja järjestöjen kanssa, koulutettiin vapaaehtoisia saattohoitajia sekä järjestettiin keskustelutilaisuuksia viranomaisten ja omaisten kesken. Teema jatkuu lähivuosina. ? Kokkolassa teemme monimuotoista yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä syöpäyhdistyksen kanssa olemme kouluttaneet tukihenkilöitä saattohoitoon., kertoo johtava diakoniatyöntekijä Camilla Honkala Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta. Diakonia vastaa yksinäisyyteen Diakoniatyö luo monipuolisia mahdollisuuksia kohtaamisiin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa oli yli 400 000 käyntiä vuonna 2014. Uutena aloitti Toivon paikka Vihdissä. ?Tarjoamme tilan oleilulle, kohtaamisille ja pienimuotoisille kokoontumisille. Moniammatillisella verkostoyhteistyöllä tuotamme Toivon paikkaan myös aikuissosiaalityön palveluja sekä erilaisia teemailtoja esimerkiksi perheväkival- lasta?, kertoo diakoniajohtaja Päivi Tapaninen. Pienryhmätoiminta on yksi diakonian kantava toimintamuoto. Seurakunnissa kokoontui vuonna 2014 yhteensä 4 600 ryhmää ja niissä oli osallistujia 57 000. Uudenlaisina ryhminä aloittivat muiden muassa vertaistukiryhmät muistisairaan omaisille, narsistien uhreille ja lähiomaisettomille, yksineläjien arkiruokapiiri, eläkeläisten tietokonekerho ja pyhän tanssin ryhmä. Yksinäisyyttä torjutaan laajamittaisesti paitsi tarjoamalla tukea ja apua, myös mahdollistamalla omien taitojen hyödyntämistä toisten hyväksi. Diakoniatyössä toimi 30 800 vapaaehtoista seurakuntalaista esimerkiksi ryhmien ohjaajina ja erilaisissa auttamistehtävissä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa ? ARAn avustus jopa 50 prosenttia ??Nyt kannattaa rakentaa hissi vanhaan kerrostaloon, sillä se lisää ikääntyneidenmahdollisuutta asua omassa kodissaan useita vuosia kauemmin. Hissittömissä kerrostaloissa asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta ja määrä lisääntyy koko ajan. Hissin jälkiasennuskustannukseen voi saada valtionavustusta jopa puolet kustannuksista. Maakunnalliset hissityöryhmät neuvovat ja opastavat hissihankkeissa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin jopa 50 % avustuksilla. Vuonna 2014 avustuksia jaettiin yli 200 hissin rakentamiseen. Kuluvalle vuodelle määrärahoja on varattu valtion talousarviossa 20 miljoonaa euroa. Hissiavustuksen hyödyntämisessä taloyhtiöitä ja vuokrataloja auttavat alueelliset hissityöryhmät, joita on maassamme 16. Työryhmät kokoavat ja jakavat tietoa hissien jälkiasentamisen mahdollisuuksista ja ARAn hissiavustuksesta ja neuvovat hankintavaiheessa. Hissi ? Esteetön Suomi 2017 -hankkeen käynnistämä alueellisten hissityöryhmien toimintamalli tuo kustannustehokkaasti yhteen kunnat ja kaupungit, rakentajat sekä järjestökentän. Yhteistyöllä tuetaan ikääntyneiden mahdollisuutta valita kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Hisseistä hyötyvät toki myös muut asukkaat, kuten lapsiperheet. ? Kaikissa kunnissa ei ole enää asuntovirkamiestä, joka kertoisi aktiivisesti hissien jälkiasentamisesta ja markkinoi hissiavus- tuksia. Pienissäkin kunnissa on kuitenkin yksittäisiä ikääntyviä kerrostaloja, joista puuttuvat hissit. On tärkeää, että nekin taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kääntyä meidän puoleemme, kertoo Risto Kantola, Lappeenrannan kaupungin asuntotoimenjohtaja. Hän vetää alueen hissityöryhmää. Lappeenrannan ja Imatran alueen hissityöryhmä on erinomainen esimerkki alueellisesta yhteistyöstä. Suuremmat kaupungit ovat käynnistäneet yhteistyön koko seudun hyväksi. ? Verkostossa jaamme käytännön kokemuksia ja keskustelemme tulkintakysymyksistä. Käymme yhdessä valtakunnallisissa seminaareissa ja infotilaisuuksissa. Kokemusten jakaminen on arvokasta, Kantola kuvailee Lappeenrannan hissityöryhmässä todettuja hyötyjä. Kantola tapaa muita hissityöryhmien jäseniä ja alan asiantuntijoita seuraavan kerran valtakunnallisessa Hissiseminaarissa 7.5. Pörssitalossa, Helsingissä. Tilaisuudessa asumisen ja rakentamisen ammattilaiset, taloyhtiöiden edustajat sekä hissityöryhmien jäsenet verkottuvat ja jakavat parhaita käytäntöjään. Osallistujat pääsevät myös tutustumaan kahteen erityyppiseen jälkiasennettuun hissiin paikan päälle. Hissi ? Esteetön Suomi 2017 -hanke Hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan osana kansallista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa. Hissien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien sosiaali- ja terveystoimessa sekä parantaa huomattavasti asumisen tasoa. Vuonna 2030 maassamme on noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Ikärakenteen muutos on erittäin nopea ja se vaikuttaa suoraan asumiseen. Jotta ikääntyneet voivat asua kodissaan mahdollisimman pitkään, heillä tulee olla toimiva, esteetön ja turvallinen asunto. Asuntokantamme muuttuu kuitenkin hyvin hitaasti ja siksi on tärkeää, että tulevaan muutokseen varaudutaan ennakolta. Esteettömien asuntojen riittävä tarjonta vastaa myös väestömme huoltosuhteen haasteeseen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen hallintaan. Hyvät asuinolot osaltaan myöhentävät ja jopa ehkäisevät siirtymistä palveluasumiseen ja kalliiseen laitoshoitoon. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinaatiosta vastaa ympäristöministeriö ja toteutukseen osallistuu laaja joukko yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä (valtio, kunnat, järjestöt, yritykset).  Ohjelman toimenpiteet sisältävät mm. olemassa olevan asuntokannan korjaamista, uudenlaisten asumisratkaisujen ja palveluasumisen kehittämistä, asuinalueiden kehittämistä ikääntyneiden näkökulmasta sekä asumista tukeviin palveluihin liittyviä kysymyksiä. ??Reijolankadulle laaditaan liikennesuunnitelmaa raitiotien rakentamiseksi. Raitiolinja 7 kulkee tulevaisuudessa Jätkäsaaresta Pasilan kautta Meilahteen, ja uusi reitti edellyttää kiskojen rakentamista Reijolankadulle. Reijolankadun liikennesuunnitelmasta on valmistunut luonnos, jota voi kommentoida 20. toukokuuta asti osoitteessa www.ksv. hel.fi/keskustelut. Reijolankadun lisäksi suunnitelma koskee osaa Nordenskiöldinkadusta ja Urheilukadusta sekä Mannerheimin- tien ja Reijolankadun risteystä. Reijolankadulla raitiovaunuliikenteellä olisi oma kaistansa itään päin ajettaessa, mikä parantaa linjan luotettavuutta. Länteen päin ajettaessa raitiovaunut kulkisivat samalla kaistalla autoliikenteen kanssa. Autoliikenteen järjestelyt Reijolankadulla muuttuisivat siten, että mahdollisuus kääntyä raitiokiskojen yli vasemmalle Urheilukadulle ja Reijolankadun tonteille poistuisi. Katujen pyöräväylät eh- dotetaan muutettavaksi pääosin yksisuuntaisiksi. Nordenskiöldinkadulla pyörätiet rakennettaisiin eri tasoon jalkakäytävän ja ajoradan kanssa. Tasoero erottelee eri kulkumuodot tehokkaasti toisistaan, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Liikennesuunnitelma on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi alkukesän aikana. Raitiolinjan 7 tulevasta reitistä päätti HSL:n hallitus helmikuussa 2015. Ministeri Päivi Räsänen: Avioliittolain muutos haastaa kirkon merkittävällä tavalla ??Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) toi 5.5.2015 valtioneuvoston tervehdyksen Turussa kokoontuvaan kirkolliskokoukseen. ?Toimitusministerin ja valtioneuvoston asettaman kirkolliskokousedustajan roolissa Räsänen piti puheen, jossa hän muun muassa otti kantaa kirkon yhteisöveroosuuden korvaamiseen valtion rahoituksella, kirkon merkitykseen yhteisöllisyyden rakentajana, uskonnonvapauteen ja tasa-arvoisen avioliittolain kirkolle asettamiin haasteisiin. Valtion rahoitukselle kiitoksia Räsänen kiitteli uutta rahoitusmallia, joka astuu voimaan vuoden 2016 alussa. ? Pidän merkittävänä sitä, että euromääräinen summa on hyvin poikkeuksellisella tavalla kirjattu lakipykälään ja sidottu kuluttajahintaindeksiin. Se on omalta osaltaan turvaamassa jatkossa kirkolle aiempaa vakaamman korvauksen kirkon yhteis- kunnallisten tehtävien hoidosta, Räsänen kommentoi yhteisöveron korvaamista valtion rahoituksella. Yhteisöllisyydestä Räsänen totesi, ettei se synny poliitikkojen päätöksillä tai viranomaisten toimenpiteillä. ? Voisiko kirkko auttaa löytämään uudelleen sitä lähimmäisyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka ennen oli suomalaisille niin tavallista? Olisiko tässä myös kirkon mahdollisuus löytää uudelleen yhteys niihin ihmisiin, jotka ovat vieraantuneet kirkosta?, Räsänen pohti. Räsäsen mukaan kansankirkon vahva asema toimii parhaimmillaan myönteisen uskonnonvapauden turvaajana. ? Kirkon pirstoutuminen ja siitä seuraava aseman heikkeneminen johtaisivat voimistuviin vaatimuksiin yhteiskunnan uskonnollisesta neutraliteetista. Sen myötä vaikeutuisi myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien ja yhteisöjen asema. Kirkon vahvistettava identiteettiään Räsänen otti puheessaan esiin myös tässä kirkolliskokouksessa käsiteltävän edustaja-aloitteen, jossa ehdotetaan arviointiprosessin käynnistämistä avioliittolain muuttamisen vaikutuksista kirkkoon ja kirkon vihkimiskäytäntöihin. ?Räsänen totesi, että Pohjoismaissa yhteiskunnan avioliittolainsäädäntö ja kirkon avioliittokäsitys ovat kulkeneet käsi kädessä vuosisatoja. ? Siksi ei ole ihme, että on hyvin vaikeaa jättää hyvästit tälle yhteydelle, jos avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi etenee loppuun asti, Räsänen sanoi. Räsäsen mukaan avioliittolain muutos tulee haastamaan kirkon eri tavalla kuin mikään aiempi yhteiskunnallinen muutos. ? Siitä selvitäkseen kirkon tulee vahvistaa identiteettiään itsenäisenä kristillisenä yhteisönä, kuten kirkkolaissa on linjattu. Kirkon sisällä tarvitaan rohkeutta säilyttää linjansa avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen liittona, kun paine näistä luopumiseen kasvaa, Räsänen sanoi.??Kirkon virallinen avioliittokäsitys perustuu tällä hetkellä miehen ja naisen väliseen liittoon. Avioliitosta on kuitenkin erilaisia käsityksiä ja keskustelu siitä jatkuu kirkon sisällä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi. Ruohonen-Lerner Euroopan parlamenttiin   ???Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner ottaa vastaan jäsenyyden Euroopan parlamentissa. Paikka vapautui, kun istuva europarlamentaarikko Sampo Terho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä ja hän otti tehtävän vastaan viikko sitten. Samanaikaisesti Terholle myönnettiin ero Euroopan parlamentista. ?Ruohonen-Lerner sai tänään maanantaina virallisen ilmoituksen, jossa to- detaan hänen varajäsenyytensä.?Uusi työ kansainvälisessä ympäristössä muuttaa merkittävällä tavalla Ruohonen-Lernerin elämää, joten päätös ei ollut helppo.? ? Matkustaminen tulee olemaan raskasta, mutta toisaalta työ Euroopan parlamentissa tarjoaa varmasti  paljon mahdollisuuksia keskittyä monipuolisesti Suomen edun valvontaan. Talousasiat on saatava kuntoon ja  velkaantuminen hallintaan, jotta keskeiset peruspalvelut voidaan turvata suomalaisille tulevaisuudessakin. Eli  työpaikkoja on luotava ja saatava lisää. ? ? Lisäksi haluan kehittää päätöksenteon avoimuutta, kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Myös harmaan talouden torjuntatyön jatkaminen on tärkeää, luettelee uusi europarlamentaarikko muutamia tärkeitä teemojaan.    
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 ? Nro 10 19 Ekologinen ja tiivis tulevaisuuden rakentaminen esillä Asuntomessuilla Valkoisen Valon Puheenvuoro ??Vuoden 2015 Asuntomessut järjestetään Vantaan Kivistössä. Messuilla on nähtävillä tulevaisuuden asumisratkaisuja, kuten uusio- ja kierrätysmateriaaleista rakennettu kerrostalo ja Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo. Alue on rakennettu kestävän kehityksen mukaisesti tiiviiksi. Nähtävänä on monipuolisesti asumisen eri ratkaisuja, omakotitaloja, paritaloja ja kerrostaloasuntoja, joiden joukossa on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. ? Messualue vastaa ajan haasteisiin. Tarvitsemme kasvavalle pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, tarvitsemme parempaa ja nopeampaa joukkoliikennettä eli on rakennettava tiiviimmin ja on hyödynnettävä ennen kaikkea rataliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän tyyppinen kaupunkirakenteen tiivistäminen, kaavoitus ja rakentaminen helpottaa asukkaiden arkielämää tarjoamalla hyvät kulkuyhteydet ja on luonnollisesti yhdyskunnan kannalta ekotehokasta, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo. Asuntomessujen tehtävä on paitsi olla mukana uudentyyppisissä kaavoitus- kokeiluissa, myös antaa tilaa uusien asumisratkaisujen esittelyyn. Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuteen suuntaavasta kehitystyöstä on kokeilu Spinelli-kerrostalossa, jossa asuntoihin on toteutettu sähköisellä kulkukortilla toimiva palvelueteinen. Palvelueteisen ansiosta esimerkiksi netistä tilatut lähetykset voidaan toimittaa suoraan asukkaan eteiseen, vaikka tämä ei olisi itse paikalla. Asuntomessuilla Vantaalla messuvierailla on mahdollisuus tutustua ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen merkitykseen käytännössä. Modernien kerrostalojen lisäksi messuilla on esillä eri tavoin toteutettuja nykyaikaisia pientaloja, ja edustettuna ovat niin puutalot, betonielementti pientalot, täystiilitalot, hirsitalot kuin perinteiset kivitalot. ? Tällä modernilla alueella keskellä pääkaupunkiseutua niin kerrostalot kuin pientalotkin liittyvät sopuisasti yhteen. Pientaloissa erityisen viehättävää on niiden monimuotoisuus, talot ovat värikkäitä ja tiloiltaan sekä toteutusmuodoiltaan erilaisia. Messuvieraan kannalta Vantaan messualue on kompakti, mikä tarkoittaa, että vieraalla on lyhyt matka kohteesta toiseen, Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Heikki Vuorenpää toteaa. 10. heinäkuuta avattavilla Asuntomessuilla on esillä kaikkiaan 28 pientalokohdetta, ryhmärakentamiskohde sekä 9 kerrostaloasuntoa. Oheiskohteena esillä on kolme loft-asuntoa. Uusia innovaatioita ja arjen ylellisyyttä 3D-tulostaminen on herättänyt paljon keskustelua. Voisiko 3D-tulostimella valmistaa huonekaluja, jopa talon? Ensi kesän Asuntomessuilla on nähtävissä makupaloja siitä, millaisia mahdollisuuksia 3Dtulostaminen jo nyt tarjoaa. PuuMera-puukerrostalon toiseen kerrokseen tulee näytteille uudella 3Dtulostustekniikalla valmistettuja sisustuselementtejä, kuten valaisimia, sekä aito 3D-tulostin. ? Tulostaminen on teollisuudessa jo arkipäivää. Materflow tuo Asuntomessuille uniikkeja valaisimia ja muita tuotteita, jollaisia kuka tahansa voi ostaa ja valmistaa luomamme palvelun kautta. Suomen ja pohjoismaiden ensimmäinen sähköinen 3D-tulostuspalvelu on nyt kaikkien käytettävissä, sanoo Materflow Oy:n tuotannosta vastaava Sami Mattila. Ensi kesän Asuntomessuilla kävijöillä on mahdollisuus myös matkustaa kuskittoman ajoneuvon kyydissä, kun CityMobilin kuskiton pikkubussi kuljettaa messuvieraita Kivistön asemalta messualueelle ja takaisin. Asuntomessuilla Vantaalla näkökulmaa arkeen on muutettu. Arki mielletään usein harmaaksi puurtamiseksi ja totuttujen kaavojen toistamiseksi. Omassa kodissa elettävä arki voi kuitenkin olla elämän suurinta luksusta. Messuteema, Arjen pienet ylellisyydet, herättää kysymyksen, mitä ylellisyys oikeastaan on. Kun joku mieltää ylellisyyden poreammeeksi takapihalla, voi suuri vaatehuone tai lapsen tekemä taulu olla toiselle ylellistä. ? Haluamme tarjota kävijöille ideoita ja elämyksiä monipuolisen messusisällön kautta. Samalla haastamme messuvieraat miettimään, mikä heidän omassa arjessaan voisi olla ylellistä juuri heille, Pasi Heiskanen sanoo. Maailma kylässä -elokuvaohjelmassa näkökulmia maailman tapahtumiin ??Ensimmäistä kertaa Maailma kylässä -festivaalilla toteutettava Docventures Lounge tarjoilee yleisölle dokumentteja ja elokuvia eri puolilta maailmaa. Maailma kylässä järjestetään 23.?Äì24.5. Helsingissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Maailma kylässä -festivaalin elokuvaohjelmaan kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oloja Keniassa kuvaava Stories of Our Lives, pixa?ß?£o-maalareita seuraava dokumentti Tuulensieppaajat, pienen turkkilaiskylän ja sen asukkaiden elämästä kertova Thou Gild?st the Even sekä kuuron romanitytön Denisan tarinaan perustuva dokumentti The Queen of Silence. Elokuvaohjelman ovat tuottaneet Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin luotsaama Docventures, Helsinki African Film Festival sekä MEFA Festival. Ohjelmatuottajat esittelevät dokumentit ja elokuvat lyhyesti ennen niiden esittämistä. Elokuvien lisäksi Kansallisteatterin Lava-klubilla järjestettävässä Docventures Loungessa keskustellaan sananvapaudesta lauantaina 23.5. Esseisti, kolumnisti ja poliitikko Jukka Relander haastattelee Politiken-lehden kulttuuritoimituksen esimiestä Rune Lykkebergiä, joka on Tanskan johtavia kulttuurikommentaattoreita. Maailma kylässä -festivaali täyttää 20 vuotta Maailma kylässä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Viime vuonna tapahtumassa vieraili noin 80 000 ihmistä. Musiikin ja asiaohjelman lisäksi tarjol- Riku Rantala ja Tunna Milonoff esittelevät palkitun dokumenttielokuvan Tuulensieppaajat (Pixadores) la 23.5. Docventures Loungessa Lava-klubilla. Kuva: Kimmo Syväri. la on katutaidetta, lastenohjelmaa, ruokaa ja satoja näytteilleasettajia. Maailma kylässä järjestetään 23.?Äì24.5. Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa ry. Pääpartnerit ovat tänä vuonna Suomen Punainen Risti, Raha-au- tomaattiyhdistys, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, Euroopan unioni, ulkoministeriö ja Metro-lehti. Mies Kalliosta ??Pappeus ei katoa; taivaankansaisuudesta ei jäädä eläkkeelle.  Rovasti Päivö Parviainen (1912-2015) oli valkoisen valon mies.  Kiinassa rovasti Parviainen tunnettiin nimellä Valkoinen Kirkas Valo. Elämää eivät hallitse pimeyden teot, voimana ovat valkeuden varukset.  Muistelmissaan hän kertoo kiinalaisten kommunistisotilaiden tulosta hänen kirkkoonsa. He raahasivat ruumiin alttarille vaatien pappia herättämään kuolleen. Pastori rukoili avustajineen ruumiin ympärillä ja lopulta hieman kärsimättömästi karjaisi:  Nouse jo siitä ylös, mitäs siinä vielä makailet!  Ja ihme tapahtui. Vainaja heräsi henkiin ja ja nousi istumaan.  Tapahtuma herätti ansaittua hämmästystä, kuulusteluja, selityksiä, mutta sen seurauksena seurakuntatyö sai jatkua.  Päivö Parviaisen kohtaaminen valaisi ja kosketti. Minulle rovastikollegani olemus heijasti hengen paloa, karismaattista innostusta, lumoa ja seikkailua hengenheimolaisuutta.  Päivö Parviaisen lähellä sielu sai levätä.  102-vuotiaan rovastin työmaana ehti olla maolainen Kiina, erilainen Taiwan ja monenlainen Suomi. Kahdeksankymmentä vuotta sitten 25.2.1953 arkkipiispa Ilmari salomies vihki Parviaisen papiksi Turun Tuomiokirkossa. Pappina hän palveli mm. Teuvalla, Kiukaisissa, Halikossa, Haukivuorella ja Virtasalmella. Talvisotansa Parviainen kävi sotilaspappina Rukajärvellä. Lähetyskutsu vei sitten miehen Kiinaan, Formosalle, Honkongiin ja Taiwanille.  Päivö Parviaisen pappisvihkimyksen 80-vuotisjuhlamessussa helmikuussa Kallion kirkossa ihmeteltiin. Miten satakaksivuotias mies yhä vain puhuu, laulaa, muistaa ja muistelee. Sävelkorva oli tallella, puheen aksentti kohdallaan. Minulle hän raapusti omistuskirjoituksen kirjaansa ja todisti koko juhlakansalle miten tärkeää on olla innostunut ja uskollinen Herran työssä. Sain taltioiduksi hänen viimeisen puheensa ja yksinlaulunsa rohkaisuksi tuleville polville.  Veli-Matti Hynninen Merkillinen mies.  Olen noudattanut vanhaa tapaa ja pyytänyt seurakunnan esirukousta omana pappisvihkimyspäivänäni. Nyt toukokuussa täyttyy 43 vuottani pappina. Jotta saavuttaisin Päivö Parviaisen 80-vuotispappislukemat, minun olisi elettävä vuoteen 2052 eli 108 vuotiaaksi. Inhimillisesti ajatelleen tämä ei tunnu mahdolliselta, mutta sitäkin ainutlaatuisemmalta tuntui saada osallistua edes kerran elämässään pappisordinaation 80-vuotisjuhlaan.  Jumalalle kiitos rovasti Päivö Parviaisen pitkästä pappisurasta.  Päivö Parviainen merkitsi pappismatrikkeliinsa harrastuksikseen yhteydenpidon kiinalaisiin kristittyihin Hunanissa, toiminnan pakolaisten parissa ja evankelioimistyön Suomessa.  Tätä on pappeus. Siitä ei jäädä eläkkeelle. Työnäky eikä pappeus katoa. Kristitty on taivaan kansalainen. Muistan kirkkoherravuosiltani rovasti Päivö Parviaisen ahkerasti matkustaneen Loviisan lähetyspiireihin. Miten monella paikkakunnalla Päivö Parviainen ehti vielä eläkeläisvuosinaan palvella?  Nyt papillinen palvelus on täysi. Vai jatkuuko se sielläkin?  Maon Kiinassa toiminut Herran lähettiläs on saavuttanut kaipaamansa rauhanmaan. Autuas hän joka päänsä painaa iankaikkisen Isän syliin.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen
• KALLIO LEHTI 20 Nro 10 ? Viikot 20-21 Muistot soivat museossa Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa niin ?viimeisen päälle? suunnitellun ja tunteita hetkuttavan näyttelyn Hakasalmen huvilassa vastapäätä paketoitua eduskuntaa Musiikkitalon vierellä. kotikatsomoihimme ja jännitys huipentuu lauantaina 23.5. Peukkumme ovat pystyssä edustajillemme Pertti Kurikan Nimipäivät -joukkueelle. Onko muuten koskaan tuotu esiin sitä synnynnäisten musiikkikorvattomien koululasten syrjintää ja leimaamista, jonka he kokivat saatuaan koulutodistukseen sen kamalan viitosen? Tai parhaassa tapauksessa viivan. Me epämusikaaliset häpesimme ja kärsimme viastamme läpi elämän. Onkohan laulunumeron anto ja kamala koelaulattaminen luokan edessä jo lopetettu? Auoimme suutamme toisten laulaessa, sillä sanat opimme kyllä, mutta ei sopinut sekaantua musiikkikorvaisten yhteislauluun. Pakinani kuva on musiikintunnilta helsinkiläisessä koulussa vuonna 1952 (Helsingin kaupungin kuva-arkisto). Tuottajan, tutkija Jere Jäppisen ohjauksessa on löydetty oikeat sävelet ja tahdit ja mukaansatempaavat menetelmät ?Soivat muistot? ?teemaiseen ?Musiikkia!? ?näyttelyyn. Katsojat eläytyvät, herkistyvät, muistavat menneitä ja oivaltavat aivan uudella tavalla musiikin merkityksiä. Onneksi näyttely on nautittavissa ylivuotisesti, aina vuoden 2017 loppiaiseen saakka. Tarjolla on musiikkihistoriallista aineistoa terästettynä hulvattomilla happeningeillä. Kekseliäisyys esillepanossa on ihailtavaa, erityisesti mainittakoon nimeltä näyttelyn suunnittelija Tarja Kunttunen. Jere Jäppinen kertoo näyttelyä valmistellun viisi vuotta. Edelleen kerätään laaja-alaista tutkimusaineistoa tietokeskukselle helsinkiläisten musiikkimausta. Näyttelyn toteutuksessa on vahva interaktiivisuuden eli osallistamisen meininki, kun kävijät pääsevät testaamaan kykyjään niin karaokessa kuin menuetin tanssimisessa. kuunnella haluamiaan tangoja. Meikäläinen valitsi Virtaa ja Taipaletta, jotka edustivat museon arvion mukaan argentiinalaisen tangon ohella erityisen merkittävää maailmankuulua lajia suomalaista tangoa! Kaupunginmuseon julkaisut ovat täsmätyötä. Niin nytkin. ?Musiikkia ! Harrastajia ja musiikinystäviä Helsingissä? on avartava artikkelikokoelma. Vielä kerran haluan ylistää myös edellisen Rasvaletti ? meganäyttelyn luetteloa. Osaavat nämä museolaiset ? ei puhettakaan kuivuudesta eikä pölyttyneisyydestä. Näyttelyn ajan on Hakasalmen huvilan omistajan Aurora Karamzinin salonkisalissa ja kesällä piknik-konsertteja terassilla. Museo on kutsunut helsinkiläisiä musiikinharrastajia tyylilajista riippumatta soitantoihin. ?Kyllä museo soi ja tanssii, aikataulut ovat lehdissä ja netissä, sisäänpääsy on maksuton, joten lämpimästi tervetuloa?, toivottaa Jere Jäppinen joukkueineen. Näinhän museonkävijä toivoo itseään valistettavan ja viihdytettävän. Tuli mieleen käyntini Tukholman Tanssimuseon ?Tango ?näyttelyssä?, jossa kivoissa kopeissa sai Tänä Sibeliuksen juhlavuotena lienemme tavallista alttiimpia musiikille. Nyt on ajankohtaista seurata euroviisukilpailua, jonka semifinaalit saadaan 19.5. ja 21.5. Muistan miten Kallion kansakoulun laulunopettaja Iivonen opettaessaan kaksiäänistä laulamista lähetti minut ostamaan itselleen kalaa Hakaniemen torilta tai pyysi aakkostamaan laululuokan kirjastoa. Olisin kaiketi kovaäänisenä sekoittanut hänen pasmansa. Sitten Kallion Yhteiskoulussa me laulutaidottomat olimme ?takarivin taavitsaisia?, mutta ihailimme rehtori Martti Ruudun johtamaa voitollista koulun kuoroa. Kuoroon kelpuutetut olivat eliittiä. Me sävelkorvattomat olimme handicappeja, vammaisia eikä sille voinut mitään. Syntymävika, sukuperintö, ne geenit, ne geenit? Joku pedagogi väitti jok´ikisen oppivan nuotilleen laulamaan. Tätä en usko. Opimme toki nauttimaan musiikista ja rytmeistä, kuten Kaupunginmuseon näyttelykin todisti ja rohkaisi retkille musiikin rajattomaan maailmaan. Aira Heinänen KEVÄÄN KIRJAUUTUUDET KVALITILTA! Jännitystä kesään: Lapsille ja nuorille: Odotetut dekkariuutuudet Pertti Koskiselta! ös my lusta! a iss lve ttav ja -pa a d ir La a K s i l E 8,90? 1 ?Jännittävä ja ilahduttava esikoinen? ? 16,90 ? 16,90 Muistelmat: Tilaukset: www.kvaliti-kirjakauppa.com S-posti: info@kvaliti.com p. 040-7328171 ? ? 19,90 18,90 kovakantinen, 228 sivua - Värikäs päivä Lastenkirjablogi 06.01.2015 kovakantinen, 264 sivua kovakantinen, 204 sivua kovakantinen, 216 sivua kovakantinen, 236 sivua ? 14,90 Hinnat sisältävät postikulut! KVALITI KUSTANNUS www.kvaliti.com