• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Soita 050 511 4410 Pyydä välitystarjous. Arja Oreschnikoff LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 32-33 - 2015 Euroopan suurin tulostintarvikkeiden toimittaja Yli 1100 erikoisliikettä! Weeruska on auki jälleen: Uusittu ilme, tutut klassikkoannokset. 50 ensimmäiselle Osta kaksi Duracell taskulamppu samaa Prink(arvo 3,50?!) kaupan päälle (edellyttää 20 euron minimiostostosta) A4-riisi paperia 3 50? 46. vuosikerta - Nro 14 Tervetuloa! väriä, saat toisesta % 0 -3 Reilua ruokaa Alppilassa alennusta Tarjoukset voimassa 14.8.2015 asti asti myös Tikkurilan Prink-liikkeessä Kauppakeskus Dixissä Ratatie 11 1.krs 01300 Vantaa www.prink.fi Prink #181 Prink #1107 HELSINKI, Hakaniemi VANTAA, Tikkurila Hämeentie 22 Ma-Pe 10-17.30, La 11-15 Puh 09 231 63977 Ratatie 11 Ma-Pe 10-18, La 11-16 puh. 09 428 93032 Porvoonkatu 19, Alppila p. 020 7424 270 | www.weeruska.com Avoinna: ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-24.00, la 12.00-24.00, su 14.00-23.00 EDULLISET LENNOT JA MATKAPAKETIT KAIKKIALLE MAAILMAAN. Esim. Dubai ......................... 699,Budapest/Praha/Varsova..... 359,- Kalliolankansalaisopisto.fi Talo remontissa. Toiminta jatkuu. Kursseja moneen makuun. Syyskauden ilmoittautuminen: ? opintosetelikurssit 10.8. Ma 10?13 ? kaikki kurssit 11.8. Ti 10.30 alkaen Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: www.kalliolankansalaisopisto.fi Elimäenkatu 26, 00520 Helsinki puh. 010 279 5080 Ma?To 10?16 välityspalkkio 1,86 % (sis alv) Helsingin Seudun Kiinteistövälitys on uudenlainen kustannustehokas välitystoimisto kerrostalohuoneistoille Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella soita 050 5897352 www.hskv.fi info@hskv.fi 7pvä sis.lennot ja hotellin. 00 + yli 9 a tt kohde www.intiakeskus.fi Puh. 09 - 680 3180 Yrjönkatu 8, 00120 Helsinki Matkoja yli 40 vuoden kokemuksella! HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? OULU ? KOKKOLA
• KALLIO LEHTI 2 Yksityistä pianonsoiton alkuopetusta n. 7-11 -vuotiaille! Tehtaanmyymälämme pidennetyt aukioloajat: Opi hyvät perustaidot: nuotit, koskettimet, kokonaiset kappaleet, jatkaessasi myös soinnut. Hinta: 50e/30 min, sitoutuminen 1-3kk:ksi kerrallaan, tutustumiskäynti ilmainen, harjoituskirja ostettava oppilaalle. Ota yhteyttä! Suomalainen koulutettu freelancernäyttelijä Liisa p. 050-3222431 Tervetuloa! Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.votkin.fi TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät t e n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 me ! osi m r he Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna kesällä 22.6.-16.8. ma-pe 9-18, la 10-16, su suljettu juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ainutlaatuinen UUTUUS nivelille! Apteekkarin Glukosamiini Pore 14 poretablettia 7,99 Helppo annostella: yksi poretabletti päivässä. Makuna raikas sitruuna. Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Nro 14 ? Viikot 32-33
• Viikot 32-33 46. vuosikerta ? nro 14 Ajankohtaista Helsinki onnistui vähentämään asunnottomuutta Mannerheimintie. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri. Mannerheimintien uudistaminen polkaistaan käyntiin ??Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt suunnitelman Mannerheimintien liikennejärjestelyiden kehittämiseksi. Se koskee Mannerheimintietä noin 1,5 kilometrin mittaisella matkalla välillä Paavo Nurmen tie ? Postikatu. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. ? Projekti on haastava, sillä Mannerheimintie on Helsingin tärkeimpiä sisääntuloväyliä ja yksi joukkoliikenteen pääväylistä. Mannerheimintiellä kulkee vuorokauden aikana noin 37 000 autoa ja raitiovaunua ja kesäaikaan tuhansia pyöräilijöitä. Liikenteen sujuvuuden varmistaminen hankkeen aikana on ensiarvoisen tärkeää. Lisähaastetta suunnittelulle on tuonut väylän kapeus, sillä ylimääräistä pelivaraa ei ole, toteaa yksikön päällikkö Helmer Berndtson Rambollista. Suunniteltu uudistus on mittava. Siinä rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet ja -kaistat kadun molemmille puolille. Tavoitteena on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen. Myös esteettömyys on huomioitu mm. suojateiden suunnittelussa. Samassa yhteydessä saneerataan kunnallistekniikkaa sekä tehdään raitioliikennejärjestelyiden uusimisen vaatimia muutoksia katuihin. Raitiotien kiskoaluetta korotetaan, jolloin autojen aiheuttamat häiriöt raitioliikenteelle vähenevät. Pohjoisen Rautatiekadun ylittävä silta levennetään ja Pikkuparlamentin puiston reunaan rakennetaan uudet ramppiyhteydet Baanalle. Mannerheimintien katupuille aiemmin tehdyn kuntotutkimuksen perusteella koko puukujanne uudistetaan ja myös valaistus uusitaan. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2015 ja rakentaminen alkaa keväällä 2016. Rakentamiskustannus on noin 8,5 milj. euroa. Yritysrintamalta kuuluu myös hyvää tänä kesänä ??Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamas- ??Asunnottomien määrä on laskenut Helsingissä. Vuoden 2014 lopussa asunnottomia oli 3500, mikä on 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asunnottomuus on vähentynyt myös pitemmällä aikavälillä. Tiedot ovat peräisin kaupunginhallituksen käsittelemästä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman raportista. Ohjelman mukaan Helsingin tuli hankkia yhteensä 750 asuntoa tai tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille vuosina 2012 - 2015. Helsinki ylitti tavoitteen järjestämällä vuosina 2012 - 2014 asunnottomille yhteensä 973 asuntoa. Kaupungin vuokrataloyhtiöistä hankittiin 266 erillisasuntoa, nuorisoasuntoja toteutettiin 235 ja asuntoja asumisyksiköissä 472. Lisäksi kaupunki osallistui nuorten asunnottomuuden vähentämiseen antamalla nuorisoasuntojen rakentamiseen tontteja. Asunnottomuutta ehkäistiin myös aktiivisella asumisneuvonnalla. Eurooppalaisen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön selvityksen mukaan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Helmikuussa 2015 julkaistun kansainvälisen tutkija-arvioinnin mukaan. sa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata. Sivu 7 Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Runeberginkadulla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki testaa uudenlaisia pyöräliikenteen opasteita Sivu 8
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 14 Bulevardisointisuunnitelmat elinkeinoelämän huolena H elsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa ehdotetaan moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi ja asuntorakentamisen osoittamista niiden varsille. Esimakua tulevasta saatiin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitteluperiaatteet Laajasalon kaupunkibulevardille. Helsingin seudun kauppakamari pitää suunnitelmia ylimitoitettuina ja epärealistisina. Kaupungin intressissä on bulevardisuunnitelmissa varata maata lisää rakentamisen käyttöön, ilmeisesti rakentaminen ulottuisi lähemmäs kulkuväylää, jolloin nykyiset suoja- ja reuna-alueet saataisiin rakentamisen käyttöön. ?Lahdenväylän, Tuusulanväylän, Hämeenlinnanväylän, Vihdintien ja Turunväylän muuttaminen kaupunkibulevardeiksi tarkoittaisi kuitenkin käytännössä niiden liikenteen välityskyvyn pienenemistä noin puolella ajonopeuksien alentuessa ja eritasoliittymien muuttuessa tasoliittymiksi. Tämä vaarantaisi erityisesti Helsingin ydinkeskustan saavutettavuuden. Liikenteelle aiheutuvien haittojen lisäksi kaupunkibulevardien rakentaminen on teknisesti vaativaa ja kallista. Ne ovat myös asukkaiden terveyden kannalta hankalia rakentamiskohteita melu- ja päästöhaittoineen.?Tavoite ohjata kaikki liikenteen kasvu muuhun kuin autoliikenteeseen on ilmeisesti epärealistinen, kun samaan aikaan kaupunki laajenee kuitenkin uusille alueille. Raideliikenteen investoinnit toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua ja liikenne täytyy kuitenkin kulkea koko ajan mahdollisimman jouhevasti. Niin yksityismatkustajien kohdalla kuin tavaraliikenteenkin. Ydinkeskusta on Suomen merkittävin kaupan ja palveluiden keskittymä ja vetovoimaisin kohde, alueen yritykset ovat investoineet satoja miljoonia euroja kiinteistöjen parantamiseen ja maanalaisten pysäköintitilojen kehittämiseen. Sen vuoksi liikennekapasiteetin heikentäminen on tarkoin harkittava asia. ?Laajasalontien bulevardisointisuunnitelma sisältää Reposalmentien ja Kuukiventien siltojen purkamisen ja risteysten muuttamisen tasoliittymiksi. Laajasalon asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta huolimatta myös henkilöautoliikenne kasvaa merkittävästi asukasmäärän lisääntyessä. Eritasoliittymien korvaaminen välityskyvyltään huomattavasti heikommilla tasoristeyksillä aiheuttaa liikenteen sujuvuuteen vaikeuksia. -j.a.  Helsingin seudun tuotanto vahvistui ??Informaatio- ja viestintäalan, erityisesti peliyritysten, tuotannon vahva kasvu nosti alkuvuonna alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Koko Helsingin seudun tuotanto on vuositasolla noussut noin kahden prosentin kasvu-uralle, mikä on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa. Informaatioalan liikevaihto lähti lentoon vuosi sitten, ja kasvu on kiihtynyt vuoden aikana. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. ? Ala on toipunut nopeasti finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta. Vuoden 2010 tasosta liikevaihto on kasvanut yli 35 prosenttia, iloitsee johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista. Vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan kasvaneet, kotitalouksille tarjottujen palvelujen liikevaihto on silti reilu viisi prosenttia plussalla. Kasvuun ovat yltäneet myös rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala. Teollisuus ?kärsii ? Kun tarkastellaan metropolialueen kaikkien tärkeimpien toimialojen liikevaihtoa yhteensä, liikevaihto on kuitenkin kääntynyt laskuun. ? Erityisesti teollisuuden liikevaihdon käyrä näyt- tää alaspäin. Se on hyvin huolestuttavaa, sillä olemme vientivetoinen kansantalous. Kilpailukykyyn pitääkin nyt satsata, Pakarinen muistuttaa. Hyvin ei mene kaupallakaan: tammi-maaliskuussa liikevaihto notkahti viisi prosenttia ja henkilöstön määrä kaksi prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. ? Helsingin seudulla kaupan ala on merkittävä työllistäjä, joten tämä näkyy työttömyyden selvänä kasvuna, Pakarinen sanoo. Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarin Kaupunkitutkimus TA:lla teettämästä toimiala-aineistosta. HSL:n talviaikataulut voimaan ??Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu suuria muutoksia 10. elokuuta, kun talviaikataulut tulevat voimaan. Kaikkein suurimmat muutokset nähdään Vantaalla, jossa aloitetaan uuden bussilinjaston mukainen liikennöinti. Lisäksi aloittaa uusi runkolinja 560 (Vuosaari?Myyrmäki). Linjojen reittejä uusitaan myös muualla HSLalueella. Vantaan bussiliikenne muuttuu perusteellisesti 10. elokuuta, kun uuden linjaston mukainen liikennöinti alkaa. Samalla kertaa uudistuvat niin useimmat bussilinjat kuin lähes kaikki linjanumerotkin. Lue lisää Vantaan linjastouudistuksesta osoitteessa www. hsl.fi/vantaa. Niin ikään 10.8. aloittava runkolinja 560 parantaa HSL-alueen poikittaisyhte- Nro 14 ? Viikot 32-33 yksiä ja vahvistaa samalla HSL:n runkolinjaverkkoa. Linja kulkee Rastilasta Vuosaaren, Mellunmäen, Kontulan ja Malmin kautta Myyrmäkeen. Matkan varrella bussi sukeltaa myös Keskuspuiston ali Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä yli kilometrin mittaista joukkoliikennetunnelia pitkin. Lue lisää runkolinjasta 560 osoitteesta www.hsl.fi/runkolinja560. Työttömien liikunta ??Erikoinen asia on se, että Suomen hallitus on yht´äkkiä huolissaan työttömien liikunnasta, vaikka esimerkiksi Alppilan Työttömät Työnhakijat (AlTyTy) ry:lle ei moneen vuoteen ole annettu hakemuksista huolimatta Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) tukirahaa ! Alppilan Työttömät Työnhakijat (AlTyTy) ry on kes- kittynyt nimenomaan liikuntaan, kalastukseen, puutöihin ja muihin liikunallisiin asioihin juuri siksi, että halutaan pitää työkykyä yllä mahdollisen työpaikan varalta ! On mahdollista, ettei monelle muullekaan työttömyys-järjestölle ole KKIAvustusta annettu ja työttömät jäävät aina jälkeen, kun hinnat nousee, mutta työttömyyskorvaukset pysyvät ennallaan, joten miten siinä harrastaa muuta, kuin kävelyä tai juoksua niin kauan, kuin kenkien/ tossujen pohjat kestää ! Lassi Tiittanen Puutarhatontut eivät sovi suomalaiseen pihaan ??Suureksi harmikseni olen huomannut että suomalaisissakin puutarhoissa näkyy tätä nykyä keskieurooppalaista alkuperää olevia puutarhatonttuja. Onko meillä todellakin niin huono it- setunto että mallia täytyy ottaa ulkomailta, vaikka meillä olisi runsaasti puutarhakoristeita ihan omasta takaa? Suomalaiseen pihaan sopivia asioita ovat sademittari, aurinkokello ja moottorisahalla veistetty karhupatsas. Niissä silmä lepää, päinvastoin kuin näissä puutarhatontuissa. Bo Hager Kreikkalainen laina ??Antiikissa, pari tuhatta vuotta sitten tunnettiin käsite ?kreikkalainen laina?. Se oli laina jota ei ollut tarkoituskaan maksaa takaisin. Tilanne on nyt sama. Kreikka on huijannut koko Eurooppaa, ottanut yli 300 miljardia lainaa - ja saa yhä lisää! Mihin nämä rahat on pantu? Onko minkäänmoista julkista kirjanpitoa, yksityisestä puhumattakaan? - Ja mikä on lainanantajan vastuu, miksi rahaa on lapioitu Kreikkaan aivan vastuuttomasti. Nyt Kreikalle on luvassa lisää euroja n. 80 miljardia. Seuraavaksi leikataan eli puolitetaan Kreikan velkataakka ja me maksamme! EU on menossa kohti liittovaltiota, näyttää siltä että pian luodaan jonkinlainen tulonsiirtounioni. Leif Söderlund Siltasaari Laiva saapui satamaan Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Kukat kulki aaltoihin, lempi toi ne takaisin. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Onnentie teidät vie haaveiden satamaan. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Oravat nuo oksallaan ohjaa suuntaa oikeaa. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Toivo Levanko Kerran vaan juhlitaan, näitä häitä tanssitaan. Muistan sen rakkahin, sinut siellä kohtasin. Näin Talvivaarasta unta Sen seudun oikeasti nuorena näin. Oli vanhempain lapsuuden kodit siellä. Talot hirsistä veistetyt, jyhkeät oli. Avarat pirtit ja valoisat salit. Suuren leivinuunin päällä, lapsilla piilopaikka, mukava oli. Satumaisen kauniina, maisemat muistan. Oli vaaroja, lampia, lehtoja siellä. Purojen varsilla lumpeet kukki. Tuomen ja pihlajan huumaava tuoksu. Hehkuvan punaiset pihlajanmarjat. Maa satonsa, runsaana, kaikille antoi. Metsämansikat ahoilla makoisat oli. Mustikat, puolukat, karpalot kypsyi. Suomailla lakkoja runsaasti oli. Monenlaisia sieniä maasta nousi. Kylässä voimakkaana elämä sykki. Oli lasten naurua koulutiellä. Jänöset ja oravat hyppeli tiellä. Lintujen kirjava parvi pesäpuillaan lauloi. Puiden latvoissa tuulet urkuja soitti. Joka talossa lehmiä, lampaita oli. Kunkin perheen tarpeeksi peltoa riitti. Hevoset hirnui, porsaita, kanoja oli. Hirvipeijaisista joka syksyinen juhla tuli. Savusaunan lempeää tuoksua ilmassa leijui. EU sitten tuli, se kaiken muutti! Pellot pakettiin panna piti, se lakina tuli. Pientilallinen ei omia peltojaan viljellä saanut. Tirektiivit monet, rasitteeksi tuli. Työttömyys raskaana, seudulle tuli! Jotkut kaivoksesta ?näkyjä? nähnyt oli. Kaivos, ?rahasampona? seudulle rahaa toisi. Kuin tilauksesta, se työpaikkoja uusia loisi. Unelmaan tähän, lumoutuneena moni meni. Painajaismainen ansa, siitä myöhemmin tuli. Minä, unesta tästä, heräsin ja TV:m aamulla avasin: Kovin lohduton oli kuva siinä niin laajana, mustana, hautana oli Talvivaara siinä. Sitä entiseksi seuduksi tuntenut en, katselin pitkään ja sanattomaksi jäin. Aino Elina Sirviö
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 5 Saunayrittäjä Kimmo Helistölle Löylynhenkipalkinto 2015 ??Suomen Saunaseura ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon Kimmo Helistölle tunnutuksena hänen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstään yleisen saunakulttuurin ylläpitämisessä sekä suomalaisen saunakulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Kimmo Helistö on toiminut helsinkiläisen Sauna Arlan yrittäjänä keväästä 2006. Kimmo Helistö perusti vuonna 1997 Höyryklubinimisen saunaklubin. Höyry-klubi on vienyt suomalaista saunaa ansiokkaasti maailmalle ja osoittanut samalla, että saunominen on hauskaa eikä ryppyotsaista toimintaa. Höyry-klubi on kiertänyt kansainvälisiä festivaaleja ja taidetapahtumia eli sauna on tuotu osaksi muuta kulttuuria. Höyry-klubi on viimeisten 13 vuoden aikana lämmittänyt saunansa neljästi New Yorkissa sekä kaikissa Pohjoismaissa, Virossa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Fär-saarilla. Sauna vaikka  Senaatintorille ? Yleisten saunojen pitää olla helposti lähestyttäviä. Niitä tulee olla ihan kaupunkien ytimessä, vaikka Senaatintorin laidalla, Kimmo Helistö sanoo. Hän uskoo uudenlainen kaupunkikulttuurin tuovan kaupunkeihin myös uusia saunoja. ? Yleiset saunat ovat saaneet uuden merkityksen. Niihin ei tulla enää vain peseytymään, vaan niistä on tullut osa avointa kaupunkikulttuuria. Saunoihin tullaan sosiaalisen merkityksen vuoksi kuin kahviloihin, Helistö sanoo. ? Nykyiset yleiset saunat eivät kilpaile keskenään, vaan ne täydentävät toinen toisiaan. Olen vakuuttunut, että kymmenen vuoden kuluttua Helsingissä on tusinan verran yleisiä saunoja. Sauna Arla on perustettu 1929. Kimmo Helistölle Sauna Arlassa on merkityk- Löylynhenki-palkinto ??Saunaseura voi myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto on jaettu vuodesta 1988. Viime vuonna palkinnon sai Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, 2013 Rajaportin sauna Tampereelta ja 2012 arkkitehti Pekka Tommila. Suomen Saunaseura ry Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen yhdistys. Seuran tarkoitukse- na on muun muassa suomalaisten saunaperinteen vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen sekä tutkimus- ja julkaisutoiminta. Saunaseuran Saunatalo sijaitsee Helsingissä, Lauttasaaren Vaskiniemessä. Seuralla on noin 4 200 jäsentä. Suomen Saunaseura on kansainvälisen saunaliiton, International Sauna Association ISA:n jäsen. Saunaseura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä. sellisintä sen autenttisuus, jollaista ei Helsingistä juuri enää löydä. ? Sauna Arla on minulle henkilökohtainen suojeluhanke, mutta sen  kautta olen myös oppinut ymmärtämään saunan laajempaa merkitystä - niin kulttuurin kannalta kuin taloudellisestikin. Helistö on mukana suunnittelemassa uutta yleistä saunaa Jätkäsaareen rakennettavaan Airut-kortteliin, ja hän ryhtynee myös senkin saunan yrittäjäksi. ? Yleiset saunat tulevat varmasti lisääntymään uuden kaupunkikulttuurin myötä. Saunoja tulee olla ihan kaupunkien ytimessäkin, jotta niihin on helppo mennä, sanoo Sauna Arlan yrittäjä, Löylynhenki-palkittu Kimmo Helistö. Kallio Kipinöi 2015 järjestetään  20.11. - 29.11. ??Kallio Kipinöi ?kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Voit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi ?ohjelmaan Kallion Kulttuuriverkoston www- Olli Sarpo Tuntemattomille jumalille ??On ilmoja pidellyt. Jäätävästi puhaltavia ja likomärkiä enimmäkseen, mutta pidellyt on. En nurise siitä. Ilma on hyvä niin kauan kuin sitä on. Kreikan nykyjohto ja Eu ? henkilöt ovat eripuraisia. Pienen Suomen peesauksella kaikki kuitenkin näyttävät tahtovan Kreikasta asfaltoitua parkkipaikkaa. En ota kantaa. Sitten otan, kun neuvojani kysytään. Jos kysytään nätisti. Joku ulkomaalainen poikajoukko, rippikoulukavereita luultavasti, haluaisi rahoittaa meille uuden ydinvoimalan. Antaisivat rahansa kreikkalaisille. En polemisoi sitäkään. Kesäloma loistaa poissaolollaan meikäläisen kalenterissa. En tuskaile sitäkään. Olen sietämättömän tyytyväinen olooni ja itsekkäästi myhäilen itsekseni. Puhelimeeni, housunplakkariin mahtuvaan älyttömään versioon, putkahtelee palautetta. Tuntemattomista numeroista lähe- teltyjä, enimmäkseen pakinointiani herjaavia tekstiviestejä on ilo lueskella sadepäivinä. 165 merkkiä silkkaa rienausta ilahduttaa mieltäni. Arvostelijani ovat nähneet vaivaa ja penkoneet jostakin puhelinnumeroni. Arvostan aktiivista toimeliaisuutta. Sitä paitsi sellainen on mairittelevaa. Olen otettu! Kaino toiveeni olisi saada palautetta sähköpostitse. Pidempiä vuodatuksia olisi mukavampi lueskella ja voisin sitten itsekin osallistua mielipiteitteni arvosteluun. Nimettöminä pysytteleviltä jäävät maineen laakerit saavuttamatta. Ennen vaaleja puoluepukaritkin lupailevat sitä sun tätä. Kirkkain silmin, omilla nimillään ja valokuvillaan. Ja suosiotaan kasvattaen unohtavat puheensa hetikohta, kun tilanne niin vaatii. Rohkeasti vaan ministerit, poliisit ja muut virkamiehet, joiden toimia olen sivujen kohdasta ilmoita tapahtuma, tai sähköpostilla: kipinoiohjelmat@ gmail.com.  Ilmoittautua voi 20.10. saakka. Tapahtumatiedot julkaistaan Kallio Kipinöi ?tapahtumalehdestä, KKV www-sivuilla. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Ohjelmalehdestä voi ostaa ilmoitustilaa. Kallio Kipinöi ?viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista. Kallion kulttuuriviikkoja voi myös tukea ostamalla Kannatustarran, sen hinta on 30 euroa. Lisä- tietoja kallion.kulttuuriverkosto@gmail. com. Katso Kallio Kipinöi lisäohjeita: www.kallionkulttuuriverkosto.fi/mukaantoimintaan/kallio-kukkii-ja-kipinoi-tapahtu/ Kallion Kukkii- ja Kipinöi -viikkoja voi tukea 30 euron kannatustarralla. Vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät alkuvuonna suomessa Loppukeväästä kiinnostuksen lisäys kohdistunut etenkin vanhoihin rivitaloihin ja omakotitaloihin tullut arvostelleeksi. Olkaa suoraselkäisiä. Tarttukaa tietokoneeseenne tai älypuhelimeenne ja lähettäkää tulikivenkatkuisia herjoja ihan omilla nimillänne. Sekin yksi, joka äityi kehumaan. En kerro kenellekään. Sadetta pidellessä ja sähköpostipoikaa odotellessa: olli.sarpo@gmail.com. Jännää ku lannanajo! ??Käytettyjen kerros-, rivija omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-toukokuussa 2015 yhdellä prosentilla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. ? Selkein piristysruiske on nyt saatu käytettyjen omakotitalojen kauppaan, joka lisääntyi tammmi-toukokuussa 5,3 prosenttia. Myös vanhat rivitaloasunnot ovat kiinnostaneet alkuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän ja niiden kauppa lisääntyi reilu 2 prosenttia. Vanhat kerrostaloasunnot puolestaan ovat menneet kaupaksi al- kuvuonna viimevuotiseen tahtiin, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Tammi-toukokuussa vanhoja kerrostaloasuntoja välitettiin yhteensä 11045, vanhoja rivitaloja 4170, ja vanhoja omakotitaloja noin 4285 kappaletta. Toukokuun osalta käytettyjen asuntojen kaupat lisääntyivät vuodentakaisesta toukokuusta 1,22 prosenttia. Eniten kasvua tapahtui käytettyjen rivitalojen kauppamäärässä, joka oli vuoden takaista 5,4 prosenttia suurempi. Käytettyjen omakotitalojen kauppamäärä kasvoi lähes 4 prosenttia ja kerrostaloasuntojen reilut 0,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi KVKL:n valtakunnallisesta kauppahintapalvelusta. ? Kauppaluvut kertovat yleisen aktiviteetin lisääntymisestä Suomen asuntomarkkinoilla. Kuluvan vuoden toukokuu on ollut monelle kiinteistönvälitysyritykselle toiveita herättävä ja joillekin jopa vilkkain kauppakuukausi pariin viime vuoteen. Positiivinen kauppavire tuntuisi jatkuneen myös kesäkuun puolella. Kuluttajien luottamus on ollut viime aikoina vahvistumaan päin ja tämä heijastuu myös asuntomarkkinoille, arvioi Jukka Malila loppukevään tilannetta Suomessa.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 14 ? Viikot 32-33 Päivyri Nimipäivät: Viikko 32 Ma 3.8. Nea, Neea, Linnea, Vanamo Ti 4.8. Veera Ke 5.8. Salme, Sanelma To 6.8. Keimo, Toimi Pe 7.8. Lahja La 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Su 9.8. Erja, Nadja, Eira Viikko 33 Ma 10.8. Lauri, Lasse, Lassi Ti 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Ke 12.8. Kiira, Klaara To 13.8. Jesse, Okko Pe 14.8. Onerva, Kanerva La 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta Su 16.8. Aulis Viikon mietelause: Kokemus on kallista viisautta ? se maksaa aikaa. Matti Kurjensaari (1907-1988) Eläviä kuvia entisajan Helsingistä Kesällä iltapäivisin englanninkielisiä dokumenttielokuvia Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to klo 9-14, ke klo 12-17, pe 19.6. suljettu, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous (torstaisin korvautuu Urkukesän päivämusiikilla), klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen (torstaisin viikkomessu). La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. Ke 5.8. klo 13-14.30 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors, Anima mea -kuoro joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 6.8. klo 12 Urkukesän päivämusiikki, Anna Maria Böckerman. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Mattsson, Niskala. Su 9.8. klo 10 Messu. Latvus, Lindfors, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 10.8. klo 19 Urkukesän konsertti. Markku Mäkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 7 ?. Ti 11.8. klo 18 Kouluun lähtevien siunaus. Tulevat ekaluokkalaiset siunataan koulutielle. Mattsson, Niskala, kasvatuksen työntekijät. Kirkkokahvit ja mehut. Ke 12.8. klo 13-14.30 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors, Anima mea -kuoro joht. Hilkka-Liisa Vuori. Menovinkit Myyjäiset ??Toimelan palstapuutarhan myyjäiset ovat tiistaina 11.8.2015 kello 18. Kahvio, kirpputori, lettujen ja makkaran myynti aloitetaan klo 17. Myynnissä uuden sadon vihanneksia, kukkia, yrttejä, mehuja, marjoja sekä hilloja. Musiikista vastaa Puhallinorkesteri Toimela Brass. To 13.8. klo 12 Urkukesän päivämusiikki, Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Sariola, Oksanen. Su 16.8. klo 10 Messu. Laajasalo, Hurmerinta, Niskala, Pyylampi. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ma 17.8. klo 19 Urkukesän konsertti. Arno Kerkhof (NL). Vapaa pääsy, ohjelma 7 ?. Ke 19.8. klo 13-14.30 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea -kuoro joht. Hilkka-Liisa Vuori. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-to klo 10-16, pe klo 10-14. Punttisali auki ma-pe klo 1015. Alppilan kirkon kahvila ma-to klo 10-16, pe klo 10-14, lounas klo 1114. Kahvila tukee KUA:a. Pyhät tulet ma-ke klo 14.15-16. Alppilan kirkon kulmalla tarjolla grillistä vihanneksia ja makkaraa. Paikalla työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Pyhä teksti ja rukous ti & ke klo 14-14.10. Vapaaehtoisia musiikkiavustajia kaivataan kesäjumalanpalveluksiin Alppilaan. Yhteydenotot kanttori vivika.oksanen@ evl.fi Su 9.8. klo 16 Messu. Latvus, Oksanen, avustajat Leena Niinivaara ja Juhani Tauriainen. Kirkkokahvit. Su 16.8. klo 16 Messu. Latvus, Klemmt, Niskala, avustaja Anna-Riitta Kässi. Kirkkokahvit. ??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Kesäkaudella 1.6.? 30.8.2015 esitetään päivittäin klo 13?16 englanninkielisiä dokumenttifilmejä. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Lisätietoja Helsingin kaupunginmuseon elokuvaohjelmasta antaa museolehtori Marjukka Sihvola puh. 09 3103 6639 tai marjukka. sihvola@hel.fi. Ohjelmanmuutokset mahdollisia/Programförändringar möjliga Ma?pe 13.?17.7.  10.00 1950-luvun Helsinki, 10.35 Pasila 1960, 11.00 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus, 11.15 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari, 11.40 Mosan polkka ja moottorikatu, 12.15 Käpylä - hymykuoppa Helsingin poskessa, 12.25 Helsingin kesä, 12.50 Herää, Helsinki, 13.00 Helsinki Time, 13.30 Helsinki ? with Love, 14.10 Ultima Thule. The Edge of the World, 14.40 Helsinki, Forever Huvilan ohjelma täydentyy ??Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltan ohjelma täydentyy. Elektronisen ja konemusiikin grand old man Giorgio Moroder esiintyy Huvilassa lauantaina 22.8. Säveltäjä ja DJ Giorgio Moroder oli 1970-80-lukujen yksi vaikutusvaltaisimmista tuottajista, jota ilman diskokulttuuria ei tunnettaisi nykymuodossaan. Vuosien saatossa Moroder on työskennellyt mm. Barbra Streisandin, Elton Johnin, Cherin, Janet Jacksonin, David Bowien, Freddie Mercuryn, Roger Daltreyn,  Chaka Khanin ja Pat Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla vuonna 1969. Kuva: tias, 11.40 Helsinkiä Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin 1920?1940-luvuilla (osittain mykkä), 12.20 Helsinkiä Ma?pe  27.?31.7.               12.15 Muistojeni Helsinki, 1930?1950-luvuilla (mykkä), 13.00 Helsinki Time, 12.40 Alvar Aalto, 13.00 13.30 Helsinki ? with Love, 10.00 HKL 50 vuot- Helsinki Time, 13.30 Hel14.10 Ultima Thule. The ta, 10.55 Helsinkiä sinki ? with Love, 14.10 La?su  18.?19.7.                Edge of the World, 14.40 1920?1940-luvuilla (osit- Ultima Thule. The Edge of tain mykkä), 11.35 Hel- the World, 14.40 Helsinki, Helsinki, Forever 12.00 Helsingin kesä, sinkiä 1930?1950-luvuilla Forever La?su  25.?26.7.                (mykkä), 12.10 Helsinkiä 12.25 Käpylä ? hymyMa?to  10.?13.8.                1950?1960-luvuilla (ositkuoppa Helsingin poskessa, 12.35 Miksi katuja revi12.00 1950-luvun Helsin- tain mykkä), 13.00 Heltään, 13.00 Helsinki Time, ki, 12.35 Ruutsalo:  Empi- sinki Time, 13.30 Helsin10.00 Keisareittemme jäl13.30 Helsinki ? with Love, re Helsingissä, 12.50 He- ki ? with Love, 14.10 Ul- jillä, osa 1: Aleksanteri I, 14.10 Ultima Thule. The rää, Helsinki, 13.00 Hel- tima Thule. The Edge of 11.00 Keisareittemme jälEdge of the World, 14.40 sinki Time, 13.30 Helsin- the World, 14.40 Helsin- jillä, osa 2: Nikolai I, 12.00 Helsinki, Forever ki ? with Love, 14.10 Ul- ki, Forever Keisareittemme jäljillä, osa tima Thule. The Edge of 3: Aleksanteri II, 13.00 HelLa?su  1.?2.8.                    sinki Time, 13.30 HelsinMa?pe  20.?24.7.               the World, 14.40 Helsinki, Forever ki ? with ove, 14.10 Ul12.00 Kuinka Helsinki tima Thule. The Edge of 10.00 Helsinki, ikuisesruokitaan, 12.15 Tuure A. the World, 14.40 Helsinti, 11.15 Helsinki 400-vuoKorhonen: Espa (1978), ki, Forever 12.45 Helsinki kasvaa, Pe  14.8.        13.00 Helsinki Time, 13.30 Helsinki ? with Love, 14.10 Ultima Thule. The Edge of 10.00 I kejsarnas fotspår, the World, 14.40 Helsinki, del 1: Alexander I, 11.00 Forever I kejsarnas fotspår, del 2: Benatarin kanssa. Erityises- vuotta sitten Daft Punkin Nikolaj I, 12.00 I kejsarnas Ma?pe  3.?7.8.                   fotspår, del 3: Alexander II, ti hänet muistetaan Don- Random Access Memories na Summerin nousukiidon -albumin kappaleella Gior13.00 Helsinki Time, 13.30 10.00 Herra Elanto (myk- Helsinki ? with Love, 14.10 mahdollistajana. Ikiklassi- gio by Moroder, puherookot kuten Love to Love You lissa. Moroderin uunituo- kä), 10.55 Helsingin kesä, Ultima Thule. The Edge of Baby, Hot Stuff ja I Feel reella omalla levyllä Déjà 11.20 Kuka on helsinkiläi- the World, 14.40 Helsinki, Love ovat hänen käsialaan- Vu vierailevat mm. Kylie nen, 11.45 Muistojeni Helsin- Forever sa. Gorgio Moroder on sä- Minogue, Charli XCX, Sia ki, 12.10 Helsinki 400-vuotiLa?su  15.?16.8.                 as, 12.35 Kuvia Helsingistä veltänyt myös paljon eloku- ja Britney Spears. vamusiikkia, mm. Midnight Huvilan DJ-setissä kuul- 1921?30, 12.50 Helsingistä Express, Top Gun, Flash- laan niin uuden levyn ma- itään, 13.00 Helsinki Time, 12.00 Helsingin kesä, dance ja American Gigolo teriaalia kuin vanhoja hit- 13.30 Helsinki ? with Love, 12.25 Muistojeni Helsinki, 14.10 Ultima Thule. The 12.50 Gustav Pauligin katu ?elokuviin.   tejäkin. 75-vuotias Moroder ei Lämmittelijänä esiintyy Edge of the World, 14.40 5, 13.00 Helsinki Time, kuitenkaan tyydy muiste- harvakseltaan keikkaileva Helsinki, Forever 13.30 Helsinki ? with Love, lemaan menneitä vaan on Uusi Fantasia diskon, elekt14.10 Ultima Thule. The La?su  8.?9.8.                    Edge of the World, 14.40 tiukasti kiinni tämän päivän ron ja iskelmän sekoitukedm-kulttuurissa. Uuden tu- sellaan. Helsinki, Forever 12.00 Signen Helsinki, lemisensa hän teki pari
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 7 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki Millaisena koet ajatuksen, että Helsingin rannikolle noin 1-2 kilometrin päähän rantaviivasta rakennettaisiin tuulivoimaloita? Havainnekuvassa on tällä etäisyydellä olevia voimaloita, joiden tornin korkeus on 100 metriä ja siipien pituus 70 metriä. edullisempi.fi Helsinkiläisten suhtautumista tuulivoimaan selvitetään ??Helsingillä on tavoite tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoiman lisääminen Helsingin energiapalettiin on yksi mahdollisuus tavoitteen saavuttamisessa. Verkkokyselyllä halutaan selvittää, miten kaupunkilaiset suhtautuvat tuulivoimaan ja tuulivoimaloiden rakentamiseen Helsingissä. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelta 2013 tavoitteeksi on asetettu merkittävästi lisätä tuulivoimalla tuotettua energiaa. Vuonna 2013 tuulivoimalla tuo- tettiin noin prosentti Suomessa kulutetusta sähköstä. Helsinki on kokonsa vuoksi merkittävä energiankuluttaja. Kaupungin tärkeimmät mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä kytkeytyvät energian kulutukseen ja tuotantoon, esimerkiksi energiatuotannon muotoihin ja energialaitosten polttoainevalintoihin. Tuulivoimaa Helsinkiin? -kysely on auki elokuun loppuun asti Kaupunkilaisten toivotaan ottavan kantaa tuuli- voiman rakentamiseen Helsingissä. Vastaajat voivat kertoa näkemyksensä siitä, tulisiko tuulivoiman tuotantoa lisätä Helsingissä ja miten tuulivoiman rakentaminen heidän mielestään vaikuttaisi Helsingin imagoon ja maisemaan. Kyselyssä kartoitetaan myös mahdollisia paikkoja tuulivoimaloiden rakentamiselle sekä paikkoja, jonne tuulivoimaa ei missään tapauksessa tulisi rakentaa. Vastaajilta tiedustellaan, millaisena he kokevat ajatuksen tuulivoiman rakentamisesta merialueelle eri etäisyyksil- Yritysrintamalta kuuluu myös hyvää tänä kesänä ??Henkilöstövähennykset ja säästökuurit ovat olleet pitkään yritysten arkea. Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää kustannusten karsimista. Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja palkkaavat uusia työntekijöitä kaikkialla Suomessa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tarjoamat työpaikat luovat uskoa tulevaisuuteen: ?Kohti uutta nousua mennään, vaikka tie on vielä pitkään kivinen.? Penttilän viesti poliittisille päättäjille on yksinkertainen: ?Yritykset kyllä nostavat Suomen, jos omistaminen, yrittäminen ja työnteko tehdään taas kannattavaksi?. Biotuotantoon panostetaan Hyviä yrityksiin liittyviä uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Kauppakamarit ovat listanneet omalla alueella tapahtuvia merkittävimpiä investointeja ja hankkeita sekä muita elinkeinoelämään liittyviä hyviä uutisia. Moni teollisuusyritys tekee huomattavia investointeja tuotannon laajentamiseen. Varsinkin metsäteollisuudessa tapahtuvat suurhankkeet osoittavat, että alan yritykset ovat pitkään jatkuneen rakennemuutoksen jälkeen onnistuneet kohdentamaan toimintaansa uusiin kannattaviin tuotteisiin. Metsäteollisuuden yritykset panosta- vat tällä hetkellä merkittävästi mm. bioalan tuotantolaitoksiin. Kaupan alalla tehdään myös isoja investointeja. Uusia kauppakeskuksia rakennetaan Helsinkiin ja Tampereelle. Helsingin Kalasatamaan nouseva kauppakeskus on Suomen suurin tällä hetkellä käynnissä oleva kaupunkirakennushanke. Tampereen ydinkeskustaan rakennettava kauppakeskus Ratina tulee tarjoamaan liiketilaa yli 150 liikkeelle. Lapissa iloitaan erityisesti siitä, että Aasiasta tulevat turistit ovat löytäneet Lapin matkailukohteena. Matkailijamäärät ovat tämän ansioista kehittyneet myönteisesti, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on laskenut. Lappiin odotetaan myös isoja kaivoshankkeita. Soklin fosfaattikaivoksen miljardihankkeesta on tarkoitus tehdä lopullinen päätös lähiaikoina. Panostus uusiin LNG-terminaaleihin, joissa käsitellään nesteytettyä maakaasua, näkyy myös konkreettisesti eri puolilla Suomea. Porin Tahkoluotoon rakennettava terminaali valmistuu ensi vuonna. LNG-terminaaleja on suunnitteilla myös Tornioon ja Raumalle. Suurimmat hankkeet ovat kymmenien miljoonien arvoisia ja luovat lukuisia uusia työpaikkoja maakuntiin. Helsingin seudun merkittävimpiä investointeja ja positiivisia talousuutisia ovat: Kalasatamassa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakennushanke. Kantakaupungin suurimman ostoskeskuksen lisäksi alueelle tulee asunnot 20 000 ihmiselle sekä 8 000 uutta työpaikkaa. Myös Pasilassa alkaa mittavaa rakennushanke, josta halutaan ?toinen keskusta? kaupungille toimistoineen, liikkeineen ja palveluineen. Kehäradan liikenne käynnistyi kesällä - junalla pääsee suoraan lentokentälle. Myös Länsimetro-hanke etenee, kakkosvaiheen työt käyntiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä. Matkustajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, ja vastatakseen kysyntään lentoasema on käynnistänyt mittavan kehitysohjelman. Helsingin seudun markkinaehtoinen vuokra-asuntotuotanto kasvaa ja vastaa väestönkasvun tuomaan kysyntään (alhaisen korkotason aikana sijoittaminen vuokra-asuntoihin on muodostunut kiinnostavaksi) Sonera perustaa Helsinkiin Pitäjänmäelle Suomen suurimman, kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen. Datakeskuksen suunniteltu kapasiteetti on vähintään 30 MW ja teoreettinen maksimikapasiteetti jopa 100 MW. Datakeskus valmistuu vuoden 2017 lopussa.Datakeskuksen rakennuttaminen maksaa arviolta 130-150 MEUR. Rakennuttaminen tulee työllistämään satoja työntekijöitä parin vuoden aikana. Valmiin datakeskuksen ympärille arvioidaan syntyvän runsaasti uutta liiketoimintaa ? eräänlainen datakeskusta hyödyntävä ekosysteemi. le rannasta, satama- ja voimala-alueille tai esimerkiksi täyttömäille Vuosaareen tai Malminkartanoon. Kyselyyn voi vastata osoitteessa www.tuulivoimakysely.fi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi 31.8.2015 saakka. Kysely on osa tuulivoiman sijoittamisperiaatteet -työtä, jota kaupunkisuunnittelulautakunnan on tarkoitus käsitellä vuoden 2015 aikana. Työ ohjaa jatkossa tuulivoimaan liittyvää suunnittelua Helsingissä ja kyselyn tulokset muodostavat yhden työn merkittävistä näkökulmista. Leijafestivaali 22.8. Helsingin Kaivopuistossa ??Kirjavat leijat värittävät taivaan Kaivopuiston yllä! 22. elokuuta klo 12?17 järjestettävään kiinateemaiseen Leijafestivaaliin kuuluvat upeat leijanäytökset, leijatyöpajat, vapaamuotoinen leijanlennätys ja leijakauppa. Tapahtuma on  Helsingin Juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Ennen varsinaista festivaalia on syytä tarttua toimeen ja ryhtyä leijanrakentajaksi: katso laatimamme leijanrakennusvideo  (vimeo.com/124287461) ja tutustu alla olevan linkin takaa löytyvään ohjeeseen ? kesäpäivä sujuu rattoisasti ikioman leijan parissa ja näin olet hyvissä ajoin varautunut elokuiseen lennätyspäivään. Kuvia leijoistaan voi julkaista Instagramissa ja Facebookissa, merkkaathan ne hashtageilla #leijafestivaali ja #omaleija jotta mahdollisimman moni pääsee ihastelemaan tuotostasi! Varsinaisen festivaalipäivän lisäksi ohjattuja leijatyöpajoja järjestetään myös muissa tapahtumissa: 1.8.  Skidit Festareilla  sekä 20.-21.8.  Helsinki Night Marketin  yhteydessä Teurastamolla. Upeita, kiinalaisia leijoja voi myös ostaa niin edellämainituista tapahtumista kuin myös vielä toistaiseksi salaisesta paikasta n. kuukautta ennen tapahtumaa. Leijanlennätys ja leijojen rakentaminen on innostava harrastus, joka sopii kaikille ikään katsomatta. Leijanlennätys energisoi: leijan noustessa ilmaan tunne on sanoinkuvailemattoman mahtava ? merkkaa siis päivä kalenteriin, elokuussa nähdään! Tilkantori skulaa- Hectorin hengessä ??15.8.2015 klo 15-18 @ Tilkantori; Pikku-Huopalahti Tilkankatu 13, 00300 Hki. Tänä vuonna neljättä kertaa järjestettävä Tilkantori skulaa on kaikenikäisten ulkoilmamusiikkihappening, johon kaikki ovat tervetulleita  - eikä maksa mitään.  Tänä vuonna artistit tulkitsevat Hectorin musiikkia. Luvassa myös tanssiesityksiä, lasten - ja nuortenohjelmaa, senioreitakaan unohtamatta...mukana on asukasvartti, jos- sa Pikku-Huopalahtelaiset voivat esittää omaa ohjelmaansa, myös kiitelty pop up - kirpputori levittäytyy torille tänäkin vuona. Pikku-Huopalahti seura myy pullaa, kahvia ja makkaraa jne,  Toimelan kukkatarha kukittaa koko Tilkantorin.   Lavalla nähdään Tilkantori skulaa- houseband johtajanaan Johan Ekblad. Esiintymässä myös;  Freeman, Harri Saksala, Tuija Rantalainen & vahtikoira Veikko, Heinäsirkka, Sanna Karlsson -Sutisna, Syklaami-kööri, Riskiryhmä, Päi- vi Melamies, Satunnainen Matkailija- orkesteri, Teija Saarinen, sekä monet muut. Tilkantori  skulaa -tapahtuma on kasvattanut joka vuosi lähitapahtumana suosiotaan, happening on parhaimmillaan täynnä hyvää toritunnelmaa, sekä piristävää yhdessäoloa. Järjestää; Symmetric Kulttuuriyhdistys ry. Mukana menossa; Pikku-Huopalahti seura, Hgin Sosiaalivirasto, Meilahden seurakunta,  Toimelan palstayhdistys sekä Helsingin Kulttuurikeskus.
• KALLIO LEHTI 8 ! PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI KESÄTARJOUS Tällä mainoksella kaikista töistä -20% ! Avoinna ma-pe 10-17, koko kesän myös lauantaisin 10-14 ilman ajanvarausta. NETTIAJANVARAUS 24h/vrk ! www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 Seuraa meitä! Nro 14 ? Viikot 32-33 Helsinki testaa uudenlaisia pyöräliikenteen opasteita ??Helsingissä kokeillaan uudentyyppisiä pyöräliikenteen opasteita. Ensimmäiset uudet opasteet on asennettu muun muassa Baanalle, Arkadiankadulle ja Runeberginkadulle. Opasteita kokeillaan myös Kehä I:n varren pyörätiellä Kannelmäen ja Itä-Pakilan välillä. Kehän varteen opasteet asennetaan juhannuksen jälkeen. Kokeilussa on sovellettu autoliikenteen opastuksesta tuttuja käytäntöjä. Uudet opasteet esimerkiksi sijoitetaan niin, että ne ovat luettavissa hyvissä ajoin ennen risteystä, jolloin risteyksessä voi keskittyä havainnoimaan muuta liikennettä. Uusissa opasteissa on kokeiltu käyttää liikennemerkeistä tuttuja rautatiease- Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. man ja metroaseman tunnusta. Lisäksi opasteissa testataan pyöräreittien numerotunnusten havaittavuutta ja toimivuutta. ? Mikäli reittinumerointi konseptina tuntuu toimivalta, voidaan tällainen järjes- Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Myllypuron metroasemalla remontti ??Myllypuron metroaseman eteläinen sisäänkäynti Myllyaukiolla suljetaan tiistaina 28.7.2015 lippuhallin peruskorjauksen vuoksi. Samaan aikaan avataan uusittu sisäänkäynti aseman pohjoispäässä Jauhokujan sillalla. Eteläisen lippuhallin peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Lippuhallin peruskorjauksen aikana laituritasolle on kulkuyhteys aseman pohjoispäästä Jauhokujan sillan sisäänkäynnistä sekä Myllypurontieltä työnaikaisten portaiden kautta. Esteetön kulkuyhteys on Jauhokujan sillan sisäänkäynnillä. Lippuhallin peruskorjauksessa laituritasolle rakennetaan uusi kolmen liukuportaan yhteys ja nykyinen hissi uusitaan. Lippuhallin sisätilojen huonejärjestys muuttuu siten, että esimerkiksi kioski laajenee nykyistä suuremmaksi. Lisäksi lippuhallin talotekniikka ja yleisö-wc:t uusitaan. Eteläinen lippuhalli on suljettuna peruskorjauksen ajan kesään 2016 saakka. Pohjoinen sisäänkäynti avataan 28.7. Aseman uusi pohjoinen sisäänkäynti Jauhokujan sillalla avataan tiistaina 28.7. Vanha sisäänkäynti Myllypurontiellä purettiin kokonaisuudessaan viime syksynä. Uusi sisäänkäynti ja lippuhalli on rakennettu Jauhokujan sillan yhteyteen, lähelle Myllypuron terveysasemaa. Lippuhallista pääsee laituritasolle kahdella hissillä ja kiinteitä portaita pitkin. Lippuhallien rakennustyöt ovat osa Myllypuron aseman peruskorjausurakkaa. Peruskorjauksessa uusitaan myös laiturialueen laatoitus, kalusteet, valaistus ja katos sekä rakennetaan laiturikatoksen ulkoreunoille lasiseinät. Aseman esteettömyys paranee, kun eteläiselle sisäänkäynnille rakennetaan liukuportaat kiinteiden portaiden tilalle ja pohjoisella sisäänkäynnillä on kaksi hissiä entisen yhden hissin sijasta. Metroaseman ympäristöä kohennetaan uusimalla muun muassa aseman pintarakenteita sekä siistimällä viheralueita ja luiskia. Liityntäliikenteen polkupyöräpaikkoja parannetaan ja lisätään. Metroaseman peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Asema pysyy avoinna koko remontin ajan. Hietarannan uimaranta uudistuu ja monipuolistuu ??Hietarannan uimaranta eli lempinimeltään Hietsu on tuhansien helsinkiläisten ja turistien suosima uimaranta. Liikuntavirasto on laatinut Hietarannan uimarannalle pitkäjänteisen korjaussuunnitelman, josta toteutetaan tänä kesänä syväsäiliöt, uudistetut sisääntulokäytävät, uusi pyöräparkki, uudet ulkokuntovälineet ja kiinteitä kalusteita. Ulkokuntoiluvälineitä asennetaan parhaillaan ja kesän aikana jätehuolto uudistuu eli rantojen sisään- tuloihin tulee uudet syväsäiliöt. Sisääntulokäytäviä myös korjataan kesän ja syksyn aikana. Kahvilan viereen tulevan uuden pyöräparkin rakentaminen alkaa loppukesällä. Peruskorjauksen yhteydessä alueelle tullaan asentamaan myös muutamia kiinteästi paikalleen asennettavia penkkejä. Koko Hietarannan uimarannan alue tullaan lähivuosien aikana korjaamaan. Tulevien vuosien korjauskohteina ovat rannan istutukset ja muut Käpylän Velodromi saa uuden tekonurmen ??Liikuntalautakunta hyväksyi tiistain 16.6. kokouksessa Käpylän liikuntapuistossa sijaitsevan Velodromin tekonurmen peruskorjaustyöhankkeen. Tekonurmen rakentaminen aloitetaan heinäkuussa ja tavoitteena on saada kent- tä valmiiksi syksyllä 2015. Velodromi rakennettiin vuosina 1938?1940 suunniteltuja vuoden 1940 kesäolympialaisia varten. Betonirakenteinen Velodromi oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. telmä ottaa jatkossa käyttöön kaupungin laajuisesti, kertoo liikenneinsinööri Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta. Uusista opasteista kerätään kaupunkilaisilta palautetta syksyllä, ja opasteiden ja opastusjärjestelmän kehittämistä jatketaan palautteen pohjalta. Uusien opastemallien kehittäminen on Helsingin, Liikenneviraston ja Tampereen seudun kuntien yhteishanke. Ilmakuva Hietarannan uimarannasta. Kuvalähde KopterCam. viheralueet, kalusteet (kuntoiluvälineet, leikkivälineet, penkit, aidat), uimarannan rakenteet ja käytävät. Hietarannan uimarannalla on 7 rantapelastajaa, jotka päivittävät joka päivä uuteen www.mski.fi/mswim -palveluun rannan sinilevä- ja veden lämpötilahavaintonsa. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla on yhteensä 13 valvottua uimarantaa, missä rantapelastajat valvovat uimareiden turvallisuutta. Rantapelastajien kausi on 1.6. - 9.8.2015. Valvonta-aika klo 10-18, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannalla klo 10-20. Tuona aikana rantapelastajat päivittävät joka päivä valvotuilla rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja veden lämpötilahavaintoja mSwim-palveluun. Uudesta palvelusta löytyy myös tietoa valvottujen ja valvomattomien rantojen palveluista, kuten onko rannalla valvontaa, pukutiloja, wc ja kioskipalveluja. Palvelussa on mukana 25 uimarantaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 9 Voimistelun riemua Gymnaestradassa! ??Helsingin Jyryn voimistelijat osallistuivat voimistelun kansainväliseen suurtapahtumaan 12. ? 18.7. Helsingissä, joka näkyi ja kuului niin mediassa kuin kaupungillakin. Senioriryhmämme Lipstikka oli valittu esiintymään Pohjoismaiseen iltaan jäähalliin. Naisten 12 hengen voimistelijajoukko oli mukana 880 naisen kenttäohjelmassa ?Valkea lintu?, joka esitettiin kaksi kertaa; ensin Midnight Sun special ?näytöksessä keskiviikkona Olympiastadionilla ja sitten tapahtuman päätösjuhlassa lauantaina niin ikään stadionilla. Tunnelma oli huikea. Entisten valiovoimistelijoiden tanssiryhmä Ihanaiset esiintyi vielä Linnanmäen lavalla charleston tyylisellä tanssillaan ?Hilma villiintyy?, jonka huumori kirvoitti mukavasti naurua yleisössä. Tapahtuma oli aivan huikea osoitus voimistelun kirjos- Jyryn naisia Suomen kenttäohjelmassa ?The Swan?. Hilma villiintyi Lintsillä vauhdikkaaseen charlestoniin. ta. Voimistelu on laji, jota voi harrastaa monella eri tasolla ja monella eri tapaa. Koko tapahtumaan osallistui yli 20 000 voimistelijaa 53 eri maasta ja esityksiä eri puolilla kaupunkia oli n. 1000. Seuraava Gymnaestrada järjestetään Itävallan Dornbirnissä 2019. Jyryläiset innostuivat jo heti ajatuksesta. Gymnaestradassa sai myös käydä tutustumassa voimistelun eri muotoihin ja viikon aikana Kisahallis- sa kävikin tuhansia vieraita. Seuroissa odotetaan nyt innokkaita uusia harrastajia syksyn ryhmiin. Helsingin Jyryn naisosasto, joka vastaa seuran voimistelutarjonnasta, on loihtinut syksyksi uusia tunteja, joihin kannattaa ilmoittautua ajoissa. Lapsille tulee Temppujumppa 4-6 v. perjantaille Arabian peruskoululle, jossa saa ottaa ilon irti. Aikuisille tulee uutuutena Asahi Health ?tunti maanantaille Vallilan ala-asteelle. Menetel- K-ryhmän vähittäismyynti Etelä-Suomessa tammi-kesäkuussa oli 616,0 miljoonaa ??K-ryhmän myynti EteläSuomen alueella vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli yhteensä 616,0 miljoonaa euroa. K-ruokakauppojen markkinaosuuden Suomessa arvioidaan kasvaneen toisella vuosineljänneksellä. K-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti Etelä-Suomen alueella oli yhteensä 446,1 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu oli K-citymarketeissa 0,7 % ja K-supermarketeissa 0,8 %. Rautaja erikoiskaupan myynti oli 169,9 miljoonaa euroa. Urheilukauppojen myynti kasvoi 3,5 %. ? Uusien K-supermarketien avaukset Raaseporissa ja Hollolassa sekä K-Citymarketien menestys tukivat mainiosti K-ryhmän päivittäistavarakaupan myynnin hyvää kasvua haasteellisessa markkinatilanteessa. Myös vapaa-ajan kaupan- käynti on yllättänyt kokonaisuutena positiivisesti, kertoo Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä. ? Myös Tammelassa avattiin uusi K-market. Etelä-Suomen alueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen sekä Uudenmaan maakunnat. Kanta-Hämeessä myynti oli 98,0 miljoonaa euroa Kanta-Hämeen alueella päivittäistavarakaupan myynti oli yhteensä 65,8 miljoonaa euroa ja Rautaja erikoiskaupan myynti oli 32,2 miljoonaa euroa. Kymenlaaksossa urheilukauppa kehittyi Kymenlaaksossa urheilukauppojen myynti kasvoi 8,2 %. K-citymarketien myynti kasvoi 1,6 % ja Kookenkä-kauppojen myyn- ti kasvoi 0,7 %. K-ryhmän myynti Kymenlaaksossa oli yhteensä 98,8 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupassa myynti oli 70,2 miljoonaa euroa, rauta- ja erikoiskaupassa 28,6 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä päivittäistavarakauppa kasvoi Päijät-Hämeessä vähittäistavarakaupan myynti pysyi ennallaan 112,0 miljoonassa eurossa. Päivittäistavarakaupan myynti oli yhteensä 77,9 miljoonaa euroa ja kasvoi 2,2 %. K-citymarketin myynti kasvoi 1,2 %, Kcitymarketin käyttötavaran myynti 4,1 %, K-supermarketin 4,8 %. K-extra-kauppojen myynti kasvoi 36,0 %. Huonekalukaupan (Askot ja Sotkat) myynnin kasvu oli 7,8 %. Myös Kookenkä-kauppojen myynti kasvoi 3,2 %. ja rauta- ja erikoiskaupassa 34,0 miljoonaa euroa. Uudellamaalla kehittyivät urheilu-, päivittäistavara- ja rautakauppojen myynti Uudenmaan alueen vähittäistavarakaupan myynti pysyi lähes ennallaan ollen 307,1 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan myynti oli yhteensä 232,2 miljoonaa euroa ja myynti kasvoi yhteensä 0,7 %. K-citymarketin myynti kasvoi 1,3 % ja K-citymarketin käyttötavaran myynti 0,6 %. K-supermarketin myynti kasvoi 4,3 %. Rauta- ja erikoiskaupan myynti oli 75,0 miljoonaa euroa. K-Raudan myynti kasvoi 2,4 % ja Rautiarautakauppojen 1,7 %. Urheilukauppojen myynti kasvoi 8,6 %. K-ryhmän vähittäismyyntiluvut ovat alv 0 %. Kalasatamaan suunnitteilla Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelija-asuntoja ??Hermannin kaupunginosaan rakennettavalle kampukselle varataan tontti uudenlaista opiskelija-asumista varten. Opiskelija-asuntojen yhteyteen on suunnitteilla myös lyhytaikaisempaa majoittumista. Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Kalasatamassa tammikuussa 2016. Hermannin kaupunginosassa sijaitseva kampus tulee tarjoamaan modernin oppimisympäristön sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja kirkon alan opiskelijoille. Yhdessä Arcadaammattikorkeakoulun ja toisen asteen Prakticumin kanssa alueesta muodostuu merkittävä kansainvälinen kampusalue. Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan torstaina, että Kyläsaarenkadulla sijaitseva tontti varataan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija-asunnoille. Kampuksen välittömään läheisyyteen tarvitaan asuntola, jonne voisi majoittaa myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. ? Diakin vaihto-opiskelijat asuvat Suomessa keskimäärin kolme kuukautta. Vaihto-opiskelijoiden majoittaminen on haastavaa asumistarpeen lyhyen keston vuoksi, joten asunnot hyödyttäisivät oppilaitam- me paljon, Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä kertoo.   Hankkeen rakennusoikeustarve on yhteensä noin 4 900 kerrosneliömetriä, josta noin 3 000 kerrosneliömetriä varattaisiin lyhytaikaiseen majoittumiseen. Kun tiloissa ei majoitu vaihtooppilaita, voisi huoneissa majoittua hotellityyppisesti muita lyhytaikaisia asukkaita. Uudenlainen palvelukonsepti Hotellimaisessa majoittumisessa siistimisestä ja vastaavista palveluista vastaisi- vat kehitysvammaiset. ? Kyseessä on saksalainen, toimivaksi todettu malli, joka on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Vammaisalan kehittäjänä haluamme olla mukana luomassa työpaikkoja kehitysvammaisille, ja Diak myös kouluttaisi työntekijät tehtäviinsä, Jorma Niemelä toteaa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2017 alkupuolella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen, jonka arvioidaan olevan kaupunginvaltuuston käsiteltävänä keväällä 2016.  mä edistää sekä kehon että mielen terveyttä. Ikäihmisiä muistetaan Ikiliike +55 ?tunnin myötä, joka sisältää terveysliikuntaa joko ei lainkaan tai vähän liikkuville. Ei kannata unohtaa Jyryn suosittuja vanhoja tuntejakaan: kundaliinijooga, kunnon jumppa, Dan- ce, satutanssi sekä perheliikunta. Tarjonta on monipuolista ja edullista. Katso lisää hejyvoimistelu.sporttisaitti.com ja ilmoittaudu mukaan. Minna Närvä Helsingin Jyry naisosasto Tokoinrannasta poistetaan kymmenen huonokuntoista hevoskastanjaa ??Tokoinrannasta, Eläintarhanlahden edustalta, kaadetaan hevoskastanjarivistä kymmenen kuollutta ja huonokuntoista puuta juhannusviikolla. Puiden lehdet ovat alkaneet kuivua ja kuori on irronnut rungosta sekä suurista oksahaaroista. Puiden menehtymisen syy on mysteeri. Tauteja ja kevättalven sääoloja on arvuuteltu aiheuttajaksi, vaikka mitään syytä ei ole pystytty varmistamaan. Poistamisen jälkeen jäädään tarkkaile- maan mahdollisia uusia tapauksia. Juuri nyt komeassa kukassa oleva balkaninhevoskastanja on peräisin Balkanin vuoristoseuduilta. Sitä on istutettu puistoihin laajasti Euroopassa. Viime vuosina istutukset ovat alkaneet kärsiä erilaisista vaivoista, kuten lehtimiinaaja-hyönteisestä ja lehtien ruostetaudista. Helsingissä hevoskastanjoita on yhteensä joitakin satoja, joista tunnetuimmat Töölössä Hesperian Esplanadilla. Lentoaseman junaliikenne on alkanut sujuvasti ??Kehäradan viideskin uusi asema avattiin liikenteelle tänään perjantaina 10. heinäkuuta, kun I- ja P-junat alkoivat pysähtyä myös Lentoasemalla. Liikenne uudella asemalla ja sen ympäristössä on lähtenyt käyntiin hyvin. Juna pysähtyi Lentoasemalla ensimmäistä kertaa perjantaiaamuna kello 4.27, kun I-juna Helsingistä saapui sinne. Aivan lopullisessa muodossaan asema ei vielä ole, sillä suora yhteys asemalta terminaalirakennukseen valmistuu vasta lokakuun lopussa. Siihen asti matkustajat voivat kulkea juna-aseman ja terminaalien väliä joko opastettua kävelyreittiä pitkin tai maksuttomalla, jatkuvasti liikennöivällä sukkulabussilla. Kävelymatka aseman uloskäynniltä ykkösterminaaliin on noin 450 metriä ja kakkosterminaaliin 800 metriä. HSL:n oppaat ovat olleet neuvomassa matkustajia sekä juna-asemalla että lentoaseman terminaalissa. ? Liikenne on alkanut hyvin. Ihmiset ovat löytäneet väliaikaiset kävelyreitit, ja myös ilmainen sukkulabussi on palvellut mat- kustajia ilman ongelmia, kertoo HSL:n liikennepalvelut-osaston sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo. Uuden aseman avaaminen ei ole myöskään aiheuttanut junille viivytyksiä. Lentoaseman juna-aseman avautumisen myötä bussin 615 (Rautatientori?Lentoasema) liikennettä on harvennettu. HSL suosittelee lentoaseman matkustajia käyttämään junaa. Kehäradan varrella myös asuntomessut Perjantaina alkoivat myös asuntomessut Vantaan Kivistössä, ja sinnekin pääsee näppärästi Kehäradan I- ja P-junilla. Lisäksi Kivistön asemalta messualueen portille on mahdollista matkustaa kuskittomilla ja maksuttomilla CityMobil2-automaattibusseilla, joka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. HSL on automaattibussien kokeiluhankkeessa mukana. Runsaan kilometrin matkan Kivistön asemalta messualueelle voi taittaa myös asuntomessujen järjestämillä tavallisilla busseilla tai kävellen.
• KALLIO LEHTI 10 Nro 14 ? Viikot 32-33 Tuorepuuro, brunssipuuro, lisukepuuro ? trendiruoka puhuttaa, mutta tunnetko erilaiset puurogenret? ??Jokapäiväinen puuro on noussut suomalaisessa ruokakulttuurissa täysin uudelle tasolle - edullisesta vatsantäytteestä trendiherkuksi, joka on vallannut lehtien reseptipalstat ja ruokablogit. Kuumimpana trendinä höyryää ruokaisa puuro, joka haastaa perinteiset aterialisukkeet pastan ja riisin. Suomalaisten puurokattiloissa ei enää porise pelkästään pikainen aamupala tai opiskelijan edullinen eväs. Puuro on kohonnut muutamassa vuodessa halvasta arkiruoasta hyvän elämän symboliksi ? siitä voi napata ravitsevan lounaan, mutta se kelpaa myös nautinnollisen sunnuntaibrunssin päätähdeksi. ? Illallispöydässä ruokaisa, esimerkiksi yrteillä ja juustolla maustettu suurimopuuro on uusi ?risotto? ja lunastamassa paikkaansa myös ravintoloissa lisuke- tai kasvispääruokavaihtoehtona, Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Järvinen kertoo. Täysjyvähiutaleisiin ja suurimoihin perustuva ruoka vastaa monelta osin nykypäivän kuluttajan ruokatoiveisiin ? se on paitsi luonnollista ja ravitsevaa myös edullista ja ekologista. ? Päivän pääateriana puuro toki kaipaa kylkeensä proteiinipitoisen lisukkeen. Helpottaaksemme kuluttajan arkea olemme lisänneet puurotuotevalikoimaamme myös runsasproteiinisen Myllärin Vireä -puuron, joka on helppo välipala tai pikalounas ja sisältää viidenneksen aikuisen päivän proteiinin tarpeesta, Järvinen kertoo. Puuro on palauttanut meidät takaisin perusruoan äärelle. ? Ruokailmiön ytimessä on mahdollisuus räätälöidä tuttua ja turvallista puuroa omien makumieltymysten ja elämäntilanteen mukaan tutusta aamupuurosta vaikka superfoodsmoothieksi, Laura Järvinen Helsingin Myllystä kuvailee trendiä. Lounaseväästä sunnuntaibrunssiin puurogenret tutuiksi Ihanan pehmeä toffeepuuro sopii brunssille ja kiireettömiin aamupalahetkiin. Erilaisia puurolaatuja ja -reseptiikkaa on tarjolla niin runsaasti, että kuluttajan päässä menee helposti jo puurot ja vellit sekaisin. Puuroa voidaan tyypitellä eri genreihin makujen ja käyttötarkoituksen mukaan. Klassisen aamupuuron lisäksi nousussa ovat seuraavat: Lounaspuuro ? Puuro on hyvä ja ravitseva vaihtoehto lounaaksi, kunhan muistaa huolehtia myös proteiinin saannista. Sekaan voi lisätä Weeruska on auki jälleen! Uusittu ilme, tutut klassikkoannokset. Tervetuloa! Reilua ruokaa Alppilassa Porvoonkatu 19, Alppila p. 020 7424 270 | www.weeruska.com Avoinna: ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-24.00, la 12.00-24.00, su 14.00-23.00 raejuustoa tai maitorahkaa tai ostaa valmiita proteiiniannospuuroja. Lounaspuuroa ryyditetään nyt myös ruokaisilla mauilla, kuten avokadolla. Tuorepuuro ? Puuron suosittu tuoreversio valmistuu käden käänteessä surauttamalla tehosekoittimessa kaurahiutaleet ja marjat tai hedelmät maustamattoman jugurtin kanssa pehmeän lusikoitavaksi puuroksi. Brunssipuuro ? Kiireettömien viikonloppujen brunssipuuro valmistetaan hitaasti hellalla tai uunissa hauduttamalla. Hitaaseen haudutukseen sopivat erityisen hyvin isot kaurahiutaleet ja mannasuurimot. Puuron makua voi täydentää esimerkiksi marjoilla, hedelmillä, pähkinöillä ja erilaisilla hilloilla ja jugurteilla. Jäkiruokapuuro ? Herkutteluun tarkoitetun puuron makuihin on otettu vaikutteita klassikkojälkiruoista. Nyt puuro voi maistua vaikka korvapuustilta tai porkkanakakulta. Karita Tykän mielestä puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Karita Tykkä: ?Puuro on superfood, joka hellii vatsaa ja sielua? ??Veteen keitetty kaurapuuro maidon tai voisilmän kanssa kuului Karita Tykän lapsuuteen joka ikinen aamu. Terveystietoisena tunnetun Tykän perheessä nautitaan myös tänä päivänä usein puuroa ja puurohiutaleisiin perustuvaa ruokaa. ? Leseinen ja kuitupitoinen puuro auttaa suolistoa pysymään terveenä, ja siinä on myös erittäin paljon antioksidantteja. Superfoodin ei tarvitse olla mitään erikoista viherpiiperrystä. Lähituotetusta, prosessoimattomasta kaurasta valmistettu puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Harva vastaavia ra- vitsemuksellisia tekijöitä sisältävä ruoka on myös niin muunneltavissa omiin tarpeisiin kuin kaurapuuro, Karita Tykkä sanoo. Puuro mahdollistaa rohkeatkin makukokeilut, ja Tykän mukaan sitä kannattaa myös nauttia eri vuorokauden aikoina. ? Puuro ei ole pelkästään aamupala. Annos hyviä hiilihydraatteja sisältävää lämmintä puuroa illalla nautittuna rauhoittaa vatsaa ja tuo makoisan unen, Tykkä vinkkaa. Näin Karita käyttää puurohiutaleita: Perinteinen puuro: pitkään haudutettu puuro hellii vatsaa ja sielua etenkin kylmään talviaikaan. Luomuvoisilmä tai marjat kruunaavat kokonaisuuden. Kastikkeet ja keitot: kaurahiutaleet tuovat ihanaa suutuntumaa ja rakennetta erilaisiin kastikkeisiin tai esimerkiksi sosekeittoihin. Raakakakkujen pohja: monesti raakakakuissa käytetään siemeniä ja pähkinöitä, mutta myös kotimaisista kaurahiutaleista tulee turvotettuina mainio pohja. Välipalapatukat: luonnollista energiaa sisältäviin patukoihin voi laittaa makuja oman mielen mukaan: kauraa, kuivattuja hedelmiä, hunajaa - suklaata unohtamatta! Itse tekemällä tietää tarkasti, mitä patukat sisältävät, ja ne ovat helppoja ja edullisia valmistaa. Anne Kukkohovi: ?Juon vihannekseni? ?Tasapainottavan ruokavalion löytänyt Anne Kukkohovi jättää salaatit muille ??Solakan olemuksen takana ei aina olekaan kevyistä proteiineista ja salaatista koostuva ruokavalio, vaan tärkeintä on tasapaino kehon toiminnan ja syömisen välillä. Helposti ylikierroksilla käyvä Anne Kukkohovi löysi ravintovalmentaja Sami Sundvikin avulla hyvinvoinnin lähteen gluteenittomasta ja maidottomasta ruokavaliosta. Ruokavaliolla on suora linkki ihmisen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Anne Kukkohovi oppi ravintovalmentajan avulla, että hyvä lähtökohta syömiseen liittyviin valintoihin on oman kehon toiminnan tiedostaminen ja kuuntelu. ? Ihmisen keho reagoi hyvin eri tavalla eri ruokiin. Itse olen erittäin eläväinen ja jopa ylikierroksilla käyvä tyyppi. Raskaat, lämmittävät ja kehoa rauhoittavat ruoat tasapainottavat olemustani. En nauti salaatin syömisestä, joten hörpin vihannekseni mieluiten juotavina smoothieina. Kukkohovien perheessä ei stressata ruoasta Kukkohovi kertoo olevansa nyt nelikymppisenä huomattavasti tiedostavampi ruokavalionsa suhteen kuin esimerkiksi nuoruuden mallivuosina. Ruokailusta hän ei kuitenkaan halua tehdä suurta numeroa. Juhlahetkenä syödään ilolla sitä, mitä on tarjolla ja voidaan myös nauttia kohtuudella hieman naista väkevämpää. Kun syömiselle on löydetty perusterveelliset raamit, voi karkkipussilla ja kaupan eineshyllylläkin vierailla satunnaisesti vailla huonoa omaatuntoa. ? Silloin tällöin tapahtuvat karkkiöverit vain muistuttavat tehokkaasti siitä, kuinka vetelä olo sokerin
• KALLIO LEHTI 11 Yli 30-vuotias Ravintola Weeruska uudistui perinteitä kunnioittaen ??Yli 30 vuotta Alppilassa toiminut Weeruska avasi ovensa jälleen maanantaina 20.7. useamman viikon putkiremontin jälkeen. Remontin yhteydessä kaikki pinnat uusittiin, mutta kotoisasta tunnelmasta ja reilun kokoisista klassikkoannoksista ei luovuttu. Linnanmäen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Weeruska palvelee siis taas asiakkaitaan päivittäin totutusti aina lounaasta iltamyöhään. Lautasella yhä reilun kokoiset klassikkoannokset Remontissa säilytettiin konstailematon tunnelma Tunnelma ravintolassa on Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto tutun lämminhenkinen, vaikka kalustusta, valaistusta ja seinäpintoja uusittiinkin. Vakioasiakkaat olivatkin tiiviisti Weeruskaa luotsaavan osaomistajan ja ravintolapäällikön Nina Vaahtorannan mielessä remontin ajan. ? Haluan, että Weeruskaan on aina helppo tulla niin pienellä kuin isommallakin ryhmällä. Monipuoliset tilat ja sujuva palvelu mahdollistavat sen arjen lisäksi myös viikonloppuisin, Vaahtoranta kertoo. Asiakkaiden tyytyväisyys on ollut Vaahtorannalle tärkeä asia koko hänen uransa ajan. Ei siis olekaan ihme, että hänen luotsaamanaan ravintola Helmi Grilli valittiin ?Vuoden 2013 lähiöravintolaksi? Helsingin uutisten äänestyksessä. Nyt Vaahtoranta vie vuorostaan Weeruskaa eteenpäin omalla reippaan tekemisen meiningillään. Kokeiltavissa yksin tai varattavissa porukalle Weeruskan väki toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudetkin ruokaravin- Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? Vaikka Weeruskassa uusittiin sekä ravintolasali että keittiö, vanha slogan ?Reilua ruokaa Alppilassa? kuvaa ravintolaa edelleen. Keittiömestari Pasi Rönkön johdolla asiakkaille loihditaan mm. pihvit, pizzat ja burgerit reiluina annoksina, joissa on maku kohdallaan. Weeruskassa pääsee nauttimaan ravintolan 31 toimintavuoden aikana klassikoiksi muodostuneista annoksista sekä olohuonemaisesta ilmapiiristä. Palvelu toimii tuttuun tapaan rennon reippaalla asenteella ja aurinkoisella säällä tarjoilu ulottuu myös terassin puolelle. NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT tolan etsijät Alppilassa. Uusitusta ravintolasta löytyy istumapaikkoja ja herkkuannoksia kaikille ? eikä sen sijaintikaan ole hullumpi. ? Weeruskassa syöminen on helppo yhdistää haus- kanpitoon, sillä lähistöllä on Linnanmäen huvipuisto, useampi teatteri ja paljon erilaisia tapahtumia. Sama rento fi ilis jatkuu meillä, Vaahtoranta muistuttaa.   040 56 44 433 Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? ? Viikot 32-33 ? Nro 14 Tarjous voimassa 31.8.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta PALVELEVA LÄHIAPTEEKKI KALLIOSSA ELOKUUN TARJOUKSET Ophtim Eye Hydra Kostutustipat kuiville silmille 20 pipettiä (12,60 ?) 9 ? Möller Tupla Omega -3 rasvahapot ja D-vitamiini 112 kaps. (14.90 ?) 9 ? Glukosamiini Strong 800mg Anne Kukkohovi löysi Sami Sundvikin avulla hyvinvoinnin lähteen gluteenittomasta ja maidottomasta ruokavaliosta. yliannostuksesta tulee. Pojalleni puolestaan tarjoilen toisinaan kaupan einesmaksalaatikkoa, joka on hänen herkkuaan, Kukkohovi paljastaa. Laatua ja uusia ideoita lautaselle ravintovalmennuksen avulla Anne Kukkohovi on saanut ruokavalionsa suunnitteluun apua Alku.fi-nettivalmennuksen ravintovalmentaja Sami Sundvikilta. Ravintovalmentaja varmis- taa, että valmennettavan lautasella on laadukasta ja puhdasta ruokaa ja antaa konkreettisia opastusta esimerkiksi proteiinin koostumuksen tai kalaöljyjen ominaisuuksien suhteen. Tarvittaessa ravintovalmentaja voi myös auttaa pyristelemään irti ruoan aiheuttamista riippuvuuksista. ? Esimerkiksi sokerikoukku on pahimmillaan hyvin armoton. Sen pihteihin kun kerran joutuu, niin irti rimpuileminen on repsahdusta tuhatkertaisesti vaikeampaa. Samilla on tähänkin hyviä vinkkejä ja hänellä on tärkeä rooli myös motivoinnissa. Odotan, että valmentaja ehdottaa uutuuksia ruokalautaselle ja huomioi kuntoni, niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin mielessä, Kukkohovi kertoo. Kukkohovin tavoitteena on painonpudotuksen sijaan aina ollut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttaminen. Ravintovalmennuksesta on kuitenkin hyötyä myös hoikemmasta olemuksesta haaveilevalle ? etenkin jos haluaa kilojen karisevan kehosta pysyvästi. Nivelten hyvinvointiin 120 tabl. (22 ?) 15 ? Priorin Extra Hiusten hyvinvointiin 60 kaps. (42,30 ?) 38 ? FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Aukioloajat ma - pe 8.30 - 18.00 la 10.00 - 15.00 su ja pyhät suljettu
• 12 KALLIO LEHTI Nro 14 ? Viikot 32-33 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 13 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Kalevi Korppi Teemu Taurula, Supikoira Mirna Kulas ja Piisami Claudia Aula. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo. Teatterikesä huipentuu lasten ehdoilla Helsingin Telakkarannassa ??Heinäkuun puolivälissä valtakunnan mediassa puhuttivat kesäteatteri ja lapsiyleisöt (mm. IS 13.7., IL 13.7.). Taidemuodoista suomalaisin sai uutisoinnissa odottamattomia sävyjä, kun suositun kesäteatteriesityksen pääosan näyttelijä oli kieltäytynyt jatkamasta kohtausta ennen kuin yleisössä ollut lapsiperhe poistui katsomosta. Välikohtaus herätti runsaasti julkista keskustelua niin kesäisen teatterin luonteesta kuin lasten taide-elämyksistä ? ja hyvä niin. Teatteria tehdään meillä monesti kapeista, tekijöiden omista lähtökohdista. Helsinkiläinen Teatteri Toivo haluaa lastennäytelmässään tehdä toisin. Toivolla Helsingin Telakkarannassa sai loppukeväästä ensi-iltansa Jukka Parkkisen suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikkoon perustuva Korppi ja kumppanit. Kyseessä on liikkuvainen puhenäytelmä, jossa viihtyvät kaikki yli 5-vuotiaat katsojat. Näyttelijät asettuvat eläinrooleihinsa lapsen vinkkelistä ja tuovat si- ten Parkkisen rikkaan runokielen lähelle perheen pienimpiä. ? Korppi ja kumppanit on tehty lasten ehdoilla, mutta isoja teemoja typistämättä. Minusta aivan turhaan lasten esityksissä yksinkertaistetaan ja vältellään näyttämästä elämän eri puolia. Korppi ja kumppanit käsittelee monimutkaisia aiheita, kuten ihmisen luontosuhdetta, ystävyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä niin toisissa kuin itsessä. Minun on vaikea kuvitella tähän aikaan paremmin sopivia teemoja kuin nämä, joista Parkkinen kirjoitti viisaasti jo 70-luvulla. Lapset ovat rehti ja erittäin palkitseva yleisö. Parkkisen teksti on monipuolista, hauskaa ja ajatuksia herättävää, mutta se ei päästä katsojaa helpolla. Hyvän näytöksen merkki onkin minulle se, että yleisössä on elämää. Sitä ei synny ilman, että myös lavalla mönkivissä eläinhahmoissa on eloa ja aitoutta. Lapset ovat kaikista kohtaamistani yleisöistä kriittisin ja tarkkasilmäisin. Heitä ei huijata, mutta kun heidät hurmaa, ilon tietää aidoksi, toteaa näytelmän ohjaaja Ville Haikola. Kesäteatteri on kansallinen instituutiomme. Joka vuosi kesää viettävät suomalaiset pakkautuvat koko perheen voimin satoihin kesäteattereihin ympäri maan nauttimaan esityksistä. Mutta miksi jättää riemu mökkipitäjiin ja avolavoille? Miksei kulttuurin kipinää toisi lomilta mukanaan kaupunkiin? Teatteri Toivo haluaa jatkaa näytelmien kesää elokuussa Helsingin Telakkarannassa koko perheen näytelmällä Korppi ja kumppanit, jossa aivan kaikki saavat elää mukana. Elokuussa Teatteri Toivon lavalla nähdään suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko Jukka Parkkisen romaaniin perustuva lastennäytelmä Korppi ja kumppanit. Kalevi Korppi asustaa kumppaniensa Majavan ja Piisamin kanssa rauhaisassa Jokisaaressa, missä ihmisiä ei juuri tavata. Kumppanusten idylliä saapuvat rikkomaan niin tarhasta karanneet minkit, kaupungista joen mukana kulkeutuvat myrkyt kuin majavien patoja tuhoavat räjäyttäjät. Entä millainen tuttavuus on Kaukaa Pohjoisesta saapunut Supikoira? Korppi ja kumppanit on tarina ystävyydestä, erilaisuuden kohtaamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Näytelmä perustuu Jukka Parkkisen samannimiseen, vuonna 1978 julkaisemaan teokseen. Näytelmän on ohjannut Ville Haikola. Teatteri Toivon tulkinta välittää alkuperäisteoksen satumaisen tunnelman niin lapsille kuin aikuisille. Suositusikäraja 3 v. To 6.8. klo 18:30 La 8.8. klo 15:00 ja 19:00 Su 9.8. klo 15:00 Ti 11.8. klo 18:30 To 13.8. klo 18:30 Ti 18.8. klo 18:30 To 20.8. klo 18:30 Pe 21.8. klo 18:30 La 22.8. klo 15:00 ja 19:00 Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Joka keskiviikko TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! III-olut 3,60? IV-olut 3,80? Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet Helsingin Jyryn syksyn uutuuksia! Tule tutustumaan edullisiin uutuuksiimme: Asahi - mielen ja kehon hallintaa aikuisille ma 20-21 Vallilan ala-aste Temppujumppa 4-6 v. pe 17.15 ? 18.00 Arabian peruskoulu Muista myös: kunnon jumppa, kundaliinijooga, satutanssi ja Dance Katso hinnat ja muut upeat tuntimme: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Ilmoittaudu mukaan! Myös liikunta- ja virikesetelit käy! Kausi alkaa 1.9.2015 Joukkuevoimisteluun 8-9 v. otetaan lisää tyttöjä! Harjoitukset 3 krt/vko Vallilan ja Alppilan kouluilla Ota yhteys ohjaajaan ja sovi kokeilukerta: maria.lehtivuori@gmail.com Iloinen Supikoira Mirna Kulas. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo.
• KALLIO LEHTI 14 Nro 14 ? Viikot 32-33 kuva: tommi tuomi Kesä ja kirjat! Oi tätä onnea. Joka yksin kulkee Saaristoruokaa MARI JUNGSTEDT HARRI SYRJÄNEN Painajainen laskeutuu Visbyn vanhaankaupun­ kiin: kuka kaappaa pikku­ tyttöjä? Ruotsalaisen rikos­ kirjallisuuden kärkeä. Siika­cevicheä, tyrnisiirappia, saaristolaispizzaa. Suosittu televisiokokki tuo saariston keittiöösi. Käsikirja Uusi maa Reuhurinne JUHANA SALAKARI ? JII ROIKONEN Perusta etsivätoimisto, opi tekemään sarjakuvia, askar­ tele tölkkivene, tutki ötököi­ tä. Uutta kivaa koululaisille Sudenpentujen käsikirjan hengessä. MARGARET ATWOOD Hyytävä ja hauska seikkailu, purevan älykäs tulevaisuus­ kuva, rakkaustarina. Palkitun kirjailijan dystopiatrilogia päättyy komeasti. kuva: jouni harala Nuori Ida emännöi Albert Edelfeltin ateljeeta 1900-luvun alun Helsingissä ja kokee intohimoisen romanssin. Suosikkisarja jatkuu elämänmakuisena. Kovin Vares-dekkari koskaan! Turkulainen yksityisetsivä suuntaa Kanarialle ginivalkoisin siivin. Perillä odottaa miehen henkilökohtaisin työkeikka. Ennen kuin kaikki muuttuu Viivi ja Wagner lemmenlomalla TAINA LATVALA JUBA Nainen haluaa kilpikonnan, mies kihloihin. Surun ja huu­ morin sävyttämiä kertomuk­ sia aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta. Viivi ja Wagner näyttävät, miten lomasta otetaan kaikki irti. Piristävää lomaluettavaa pokkarin täydeltä.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 15 Uudet kotisivut avattu! Katso laaja ruokalistamme www.ravintolasaba.fi Tämä pitää vielä tänä kesänä ehdottomasti nähdä! Teatteri Tuli esittää perinteistä kesäteatteria Helsingin keskustassa Mika Waltarin Myöhästynyt hääyö. Ohjaus Kari Kinnaslampi ??Vielä ehtii kesäteatteriin (30.7. - 8.8.) ennen kuin Eläintarhan ala-asteen koulun pihan (Savonkatu 2) täyttää koululaisten iloinen hälinä! Meillä on katettu katsomo, ja parkkitilaa on pihalla! Mika Waltarin teksti kestää aikaa. Kuten Waltari itse kirjoitti Sinuhessa ?? eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat..?. Siksi Myöhästyneen hääyön muutamia repliikkejä on voitu hiukan päivittää, ja tarina on kuitenkin PIZZAT INTIALAINEN KALARUOAT JÄLKIRUOAT Hämeentie 7, Helsinki, p. 09 - 7733 998 avoinna: su-to 11-01, pe-la 11-05 Myös kotiinkuljetus! Jerobeam Salakyttä Teamin täysin naurettava pellehyppyshow Uimastadionilla samaa perustavanlaatuista ihmissuhdetarinaa, kun se on ollut silloin, kun Waltari sen 1950-luvulla on kirjoittanut. ?Olethan sinäkin onnellinen?? Tämä kysymys tulee useassa tilanteesta, ja eri roolihahmojen suusta, myös ??Tunnettu ja veikeä pellehyppyryhmä Jerobeam Salakyttä Team esiintyy Uimastadionilla keskiviikkona 5. elokuuta kello 18.00 alkaen. Luvassa on taattua pellehyppyhassuttelua, kun klovnit naurattavat yleisöä monipuolisilla ja ajoittain jopa hurjannäköisillä tempuillaan. Jerobeam Salakyttä Teamin pellet ovat hioneet esitystään edellisistä kerroista, mutta mukana ovat tietysti myös kaikki pellehyppyshow?n tutut elementit. Pellet loikkivat hullunkurisesti hyppytornis- ta, liitävät altaasta toiseen ja jopa vesihiihtävät Uimastadionin altaissa. Kuuluisa pelleryhmä on hyppinyt Uimastadionilla jo lähes 60 vuoden ajan. ?Kun maailman parhaat vesipellet esiintyvät jälleen kerran tällä kauniilla Uimastadikalla keskellä Helsinkiä, kannattaa tätä näytöstä tulla todistamaan vähän kauempaakin. Tällä pellehyppyshow?lla on naurutakuu?, mainostaa Werneri Wetelä Jerobeam Salakyttä Teamista. Lippuja pellehyppyesitykseen voi ostaa ennak- koon  Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloiden kassoilta. Liput maksavat 5 euroa/kpl (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). Ennakkolipuilla pääsee keskiviikkona 5.8. katsomoon kello 17.00 alkaen. Jerobeam Salakyttä Teamin pellehyppyshow kestää noin tunnin ajan. Uimastadionilla on poikkeusaukioloajat keskiviikkona 5.8. Uimastadion avautuu normaalisti kello 6.30, mutta yleisöuinti päättyy altailla klo 17.30. Hyppyallas suljetaan kello 17.00. yllättävänä kysymyksenä, johon ei aina olekaan niin helppo vastata myöntävästi. Tilanteet vievät neljää näyttelijää kuin lastu laineilla. Kaikki etsivät kuitenkin onneaan. ?Et kai sinä vain jo ? kadu?? Kun on juonut liikaa samppanjaa ja mennyt naimisiin, niin voihan se olla yllättävää, kun ei ihan kaikkea muista. ??kumman eno hän oikeastaan on?.entä kumman äiti Siiri on?hänhän tämän kaiken on lopullisesti sotkenut? Miten käy Amerikan enon perinnön? Saako Siiri miehen? Miten käy hääparin hääyön, tuleeko sitä koskaan? Tule katsomaan ja kokemaan elämänmenoa hulvattoman tekstin viedessä mukanaan. Sotkuja riittää. Entä ongelmaratkaisu, on monta tapaa toimia; niin ennen vanhaan kuin nykyaikanakin. Ihminen ei muutu. Juonittelua, vedätystä, ja ainainen rakkauden kaipuu myös seksin ja erotiikan. Se kaikki on ihmisyyttä. Mutta kun joku vain rakastaisi. Sitä kaipaa nuori sekä vanha, mies sekä nainen. Mutta kuka saa kenet ja millä keinoin? Ei se ihan yksinkertaista ole, ei ennen, eikä tänäkään päivänä. Eija Nikulin Lippuja Lippupalvelusta ja kesäteatterin kassalta ennen esitystä. Liput 20/18 ? Kysy lisää 044 0809280 Katso nettisivuiltamme www.teatterituli.com Olemme myös Facebookissa
• KALLIO LEHTI 16 Työmatkojen määrä laski ??V u o n n a 2014 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista 119 200 kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivien määrä on kuitenkin laskenut lähes 6 prosenttia vuodesta 2013. Erityisesti kauempaa Helsingin seudun ulkopuolelta tulevien sukkuloijien määrä on laskenut voimakkaasti, kaikkiaan 13 prosenttia. Työmatkasukkuloinnin kasvu on hidastunut ja viimeisimpien tietojen mukaan jopa kääntynyt laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Samaan aikaan asukkaiden määrä Helsingin seudulla on kasvanut, ja työpaikkojen määrä vähentynyt. Tiedot käyvät ilmi 2014 julkaistusta Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Tuoreimman työssäkäyntitilaston (31.12.2012) mukaan noin 60 prosenttia sukkuloijista tulee Helsingin seudun kehyskunnista eli kymmenen KUUMA-kunnan alueelta. Yli puolet Kirkkonummen, Sipoon, Nurmijärven ja Keravan työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Tuusulasta, Järvenpäästä, Vihdistä ja Siuntiosta yli 44 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee pääkaupun- kiseudulla. Vastasukkuloinnilla tarkoitetaan pääkaupunkiseudulla asuvien työssäkäyntiä seudun ulkopuolella. Myös vastasukkuloijien määrä laski edellisestä tilastointivuodesta (2011) 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulta sukkuloitiin eniten lähikuntiin Tuusulaan, Kirkkonummelle, Keravalle, Nurmijärvelle, Porvooseen, Hyvinkäälle ja Järvenpäähän. Henkilöauto on edelleen suosituin tapa matkustaa töihin Pääkaupunkiseudulle tehdyistä sukkulointimatkoista 56 prosenttia kuljetaan henkilöautolla, vaikka automatkojen osuus onkin lievästi pudonnut. Kaikista Helsingin seudun työmatkoista henkilöautolla tehdään hieman alle puolet, 47 prosenttia. Joukkoliikenteen osuus on noussut sekä pääkaupunkiseudulle tehtävissä työmatkoissa että kaikissa Helsingin seudun työmatkoissa kaksi prosenttiyksikköä. Myös pyöräilyn osuus on noussut vuosien 2008 ja 2012 välillä. ? Työmatkapyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa on HSL:n tutkimusten mukaan noussut vuosien 2008 ja 2012 välillä kaksi prosenttiyksikköä. Tätä voidaan pitää merkittävänä muutoksena, koska työmatkapyöräilyä tehdään säiden armoilla, pääosin kausiluontoisesti. Lisäksi henkilöliikennetutkimuksen tutkimusajankohta, lokakuu, ei sijoitu parhaalle pyöräilykaudelle, kertoo seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. HSY:n sukkulointikatsauksessa voitiin tällä kertaa tarkastella sukkulointilukujen rinnalla myös kulkutapoja, koska Helsingin seudun liikenteen viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen tiedot ovat samalta ajalta kun tuoreimmat työssäkäyntitilaston tiedot. Kolme sisarta Kumppanuustalo Hannassa ??Jo maaliskuusta lähtien Sturenkadulla sijaitsevassa Helsingin kaupungin Kumppanuustalo Hannassa on ollut säpinää ilta-aikaan ja lauantaisin: harrastajateatteriryhmä Origo on harjoitellut Anton T?ehovin näytelmää Kolme sisarta. Ohjaaja Erja Jokisen hellässä komennossa sekä vanhemmat konkarit että näyttelijöinä untuvikot ovat vähitellen rakentaneet näytelmää edeten lukuharjoituksista läpimenoihin, joissa vuorosanat on jo ulkoa opeteltu ja rooli sisäistetty. Puvustaja-lavastaja Hanna Mensosen hankkimien pukujen kokeileminen on tuonut harjoituksiin oman vivahteensa - onhan kyseessä 1970-luvun miljööseen siirretty, mutta T?ehovin alkuperäistä tekstiä kunnioittava teos. Näytelmän teemoina voidaan pitää unelmoimista, joku voisi sanoa ?haihattelua? aina jonkin muun, paremman perään ja tyytymättömyyttä siihen, mitä on käsillä. Melko tyynen pinnan alla on suuria tunteita: pettymystä, riittämättömyyttä, katkeruutta, mutta myös rakkautta ja elämänuskoa. Näytelmän valinnasta ohjaaja Erja Jokinen kertoo: "Ehdotin näytelmää ja ryhmä hyväksyi sen. Näyttelijät halusivat tehdä perinteisempää roolityöskentelyä kuin Origon edellisessä, lähinnä runoteksteihin perus- tuneessa Tunnetko?-esityksessä. Ja tässä klassikossa todellakin on selvät ja monikerroksiset roolit, ja näin mahdollisuus syvällekin menevään analyysiin ja tulkintaan.? Erja Jokiselle ajankohtaiseksi näytelmän on tehnyt hänen oma suunnitelmansa muutosta maalle, entiseen lapsuudenkotiin; maisemiin ja tunnelmiin, joissa kaikki oli vielä hyvin (kesät kuumia ja talvet lumisia), paikkaan, jossa unelmat ja haaveet toteutuvat. Mutta estääkö tuollainen unelmointi elämisen tässä hetkessä? Tekevätkö unelmat meistä vain tyytymättömiä tämän hetkiseen elämään? Tätä näytelmä ja meidän esityksemme pohtii; emmekä edes anna "oikeaa" vastausta, että jää katsojille kotiinkiin mietittävää, avaa Erja esitystä. T?ehov kirjoitti näytelmän alunperin komediaksi ja oli tyytymätön sekä ensiesityksen (vuonna 1901) ohjaukseen että esityksen saamaan vastaanottoon, kun katsojat poistuivat teatterista itkien, myötäeläen roolihenkilöiden kohtaloita. Esitykseemme olemme kyllä löytäneet ja käytämmekin komedian aineksia, mutta kyllä perustunnelma on haikeus, mutta toisaalta myös taistelutahto ja toivo, kertoo Erja. Teatteri Origo on uusi, vastikään rekisteröity yhdistys. Teatteri Origo on toimi- nut aikaisemmin Kumppanuustalo Hannan harrastajateatteriryhmä -nimellä. Jotkut ryhmässä näyttelevistä ovat olleet mukana useammissa aiemmissa Hanna-talon näytelmissä. Teatterissa ja tässä esityksessä on lisäksi näytelmäharrastuksensa vasta aloittaneita. Kolmessa sisaressa Andrein roolia näyttelevä Tuukka Lahtinen kertoo lähteneensä mukaan produktioon siksi, että näytteleminen on yksinkertaisesti kivaa. Andrein rooli on välillä tuntunut jopa pelottavan läheiseltä, joka tapauksessa näytelmän harjoittelu on kuitenkin tuntunut hyvältä. Ryhmässä on mukana vanhoja ja uusia ystäviä, joiden kanssa yhteisen projektin toteuttaminen on tuntunut nautinnolliselta. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 15.8. klo 19. Muut esitykset ovat välillä 16. - 30.8. sunnuntaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Esitykset ovat klo 19 paitsi sunnuntaisin klo 15, Kumppanuustalo Hannan pihalla, osoitteessa Strurenkatu 12. Katsomo on osittain katettu, väliajalla puffetti ja sisäänpääsy vapaa. Varauksia ei tarvita. Lisätietoja saa puhelinnumerosta 041 510 6528. Teksti: Outi Suhonen Nro 14 ? Viikot 32-33 Söderlund Muistatko Suomen markan? ??Viime aikoina on puhuttu pelkästään Kreikan sekoilusta raha-asioissaan ja ongelmista, joita maa on koko EU:lle aiheuttanut. Mutta ei pidä unohtaa Suomen jatkuvaa velkaantumista, se alkaa hirvittää. Tällä hetkellä velkaa on lähes 20.000 euroa jokaista suomalaista kohti. Se on huikea summa. Mieleen tulee entiset ajat, vieläkö Sinä muistat Suomen markan? - Oma raha on itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Kuinkas Suomelle kävikään? miksi luovuimme omasta rahasta? Suomen hallitus, vetureina pääministeri Paavo Lipponen ja valtionvarainministeri Sauli Niinistö, katsoi, että Maastrichtin sopimus v:lta 1992 ja EMUun ? Euroopan talous- ja rahaliittoon ? liittyminen v.1994 riittävät markasta luopumiseen ja euroon siirtymiseen. Ei tarvita kansanäänestystä ei edes perustuslain edellyttämää menettelyä edus- kunnassa. Ja niin eduskunta päätti huhtikuussa 1998 äänin 151 ? 43, että siirrytään yhteisvaluuttaan vuoden 1999 alusta ja otetaan euro käteisvaluuttana Suomessa käyttöön 1.1.2002. Näin siinä kävi; euron kurssiksi oli määrätty, että yksi euro on 5,95 markkaa. Ja Suomen markka sai mennä. Sen käyttö loppui 1.3.2002. Ja Suomen Pankista tuli Euroopan keskuspankin haarakonttori. ? Muuten vieläkö lasket ostoksesi markoissa?.siis 5 euroa on 29 mk, 10 euroa 59 markkaa, 100 euroa 594 markkaa? Tästä markasta vielä muutama sana: autonomian alussa oli perustettu Suomen Pankki, se siirrettiin Turusta Helsinkiin 1819 ja pankki toimi Sederholmin talossa kunnes sai oman kiinteistön. Oman rahan, siis markan Suomi sai 1860. Tässä asiassa ansioituivat erityisesti Fabian Langenskiöld ja J.V. Snellman, jonka pysti on Suomen Pankin edessä Kruununhaassa. Markka oli neljännes Venäjän ruplasta ja se sidottiin hopeaan. Venäjän suurinflaation vuoksi siirryttiin kultakantaan 1877. Markka sidottiin Ranskan kultafrangiin suhteessa 1:1. Siis vaadittaessa setelit oli lunastettava kullassa. Pankin oli hankittava kultavaranto. Kultakannasta oli luovuttava suursodan vuoksi 1915, tosin seteleissä oli lunastusmerkintä vielä 1918. Kultakantaan palattiin vielä vuosiksi 1925 - 31, tällöin lyötiin myös 100 mk:n ja 200 mk:n kultarahoja, sitten siirryttiin lopullisesti paperikantaan. Välillä on ollut mullistuksiakin, kuten setelien leikkaus 1945 ja raharealisaatio 1960-luvun alkuvuosina. Nyt on menossa eurojen aika, se on merkki Euroopan yhdentymisestä. Tie kohti liittovaltiota on viitoitettu. Leif Söderlund HSL:n alennus- ja vapaaliput säilyvät lähes ennallaan ??Erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämispe rusteet säilyvät pääosin ennallaan Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevassa vyöhykemallissa. HSL:n hallitus päätti asiasta kuultuaan jäsenkuntia. Kunnat antoivat alennusperiaatteita koskevissa Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso. lausunnoissaan vahvan viestin nykyisten alennusten säi- Pientä lasta vaunuissa tai ventoivat vahvasti etenkin lyttämisen puolesta. rattaissa kuljettavien oikeus kuntalaisille myytäviä ai? HSL:n jäsenkuntien nä- matkustaa ilman lippua säi- kuisten kausilippuja. Vuonkemysten mukaan HSL:n lyy. Myös pyörätuolilla liik- na 2015 kuntien tuki joukvastuu ulottuu joukkolii- kuvat voivat edelleen mat- koliikenteen lippujen hinkenteen järjestämisvastuuta kustaa ilman lippua. toihin on yhteensä noin laajemmalle. Kuntien tahLisäksi uudessa taksa- 230,5 miljoonaa euroa.  Erito on, että HSL huolehtii ja lippujärjestelmässä tu- tyisryhmien alennus- ja vaomalta osaltaan lasten ja lee käyttöön seniorilippu paalipuista aiheutuva linuorten, lapsiperheiden, 70 vuotta täyttäneille HSL- säsubventio on nykyisin vähävaraisten, ikäihmis- kuntien asukkaille. Se on noin 30,8 milj. euroa vuoten sekä liikuntarajoitteis- kaikkina päivinä klo 9-14 dessa. Summasta valtaosa, ten liikkumisen edistämi- alkavilla matkoilla kelpaa- 27,6 milj. euroa, kohdensestä ja syrjäytymisen eh- va arvolippu, jonka hinta tuu opiskelijoille. käisystä,  HSL:n Matkusta- on 50 prosenttia aikuisen Uudessa vyöhykemallissa japalvelut-osaston johtaja arvolipun hinnasta. HSL:n kuntien tuki lippujen hinPirkko Lento sanoo. hallitus päätti seniorilipun toihin kasvaa, koska monilKunnissa lausunnoilla ol- käyttöönotosta joulukuussa la käyttäjillä lippujen hinleen HSL:n virkamiesesi- 2013. Hallitus päätti tuol- nat alenevat nykytasoon tyksen lähtökohtana oli, loin myös korottaa lasten- verrattuna. HSL arvioi vyöettä HSL tukee erityisryh- lipun yläikärajaa vuodel- hykemalliin siirtymisen limien liikkumista ensisijai- la niin, että lipulla voivat säävän jäsenkuntien maksesti edistämällä joukko- matkustaa 7-17 -vuotiaat. suosuuksia yhteensä noin liikenteen esteettömyyttä Nyt hyväksytyt alennus- 11 milj. euroa, kun otetaan ja saavutettavuutta. Esityk- ja vapaalippujen myöntä- huomioon nyt hyväksytyt sen mukaan joukkoliiken- misperusteet tulevat voi- muutokset eläkeläisten ja teessä mahdolliset lisäalen- maan Helsingin seudun uu- liikuntarajoitteisten alennukset, vapaaliput tai oi- dessa taksa- ja lippujär- nuslippuihin. keus matkustaa ilman lip- jestelmässä. Vyöhykemalli HSL rahoittaa toimintanpua perustuisivat jatkossa eli kaarimalli mahdollistaa sa pääosin lipputuloilla ja vain liikennepoliittisiin lin- seudun tariffijärjestelmän kuntien maksamilla kunjauksiin ja liikenneturvalli- laajentamisen riippumatta taosuuksilla. Jäsenkunnat suuteen. Kunnat kuitenkin kunta- ja hallintorakenteis- ovat linjanneet, että kunkatsoivat lausunnoissaan, ta. Kaarimalli voidaan ottaa taosuudet saavat olla eninettei alennus- ja vapaalip- käyttöön teknisen järjestel- tään 50 prosenttia menoispuja saavia ryhmiä voida mäuudistuksen ja matka- ta. Käytännössä lipputuloilvähentää. korttien vaihdon jälkeen la on siten katettava noin Eläkeläisten ja liikunta- aikaisintaan vuonna 2017. puolet menoista. Lähivuorajoitteisten alennusliput HSL:n hallitus päättää lip- sina lippujen hintoihin tuosäilyvät ja alennusprosen- pujen hinnoista sekä alen- vat korotuspaineita joukkotit yhtenäistetään niin, että nusprosentista vuosittain liikenteen suuret infrahankkaikkien alennus on 50 talousarvion yhteydessä. keet kuten Kehärata ja Länprosenttia aikuisten lippusimetro, joiden kustannukLippujen hintoihin jen hinnasta. Sokeilla, soset kohdennetaan niiden tainvalideilla ja rintamavalmistuttua HSL:n kautta korotuspaineita veteraaneilla on jatkossajäsenkunnille. kin oikeus vapaalippuun. HSL:n jäsenkunnat sub-
• Viikot 32-33 ? Nro 14 KALLIO LEHTI 17
• KALLIO LEHTI 18 Nro 14 ? Viikot 32-33 Frankfurtin sankarit palasivat: Työläisurheilun juhlaa Helsingissä 90 vuotta sitten ??Kauppatorin rannassa vietettiin suurta urheilusankareiden vastaanottojuhlaa kesällä 1925, paljon ennen jääkiekkojuhlia. Saksan Frankfurt am Mainissa pidettyjen I Työläisolympialaisten sankarit palasivat Suomeen. Satamaranta oli mustanaan ihmisiä ja urheilusankarit lähtivät vastaanottajineen kohti Hakaniemeä ja Työväentaloa, jossa Työväen Urheiluliitto, TUL , tarjosi olympiaosanottajille vastaanottokahvit. Helsingin työläiset ottivat töistä vapaata, ?rokulia?, päästäkseen laivarantaan vastaanottamaan sankareitaan. TUL:n joukkue I Työläisolympialaisten kesäkisoissa Frankfurt am Mainissa, talvikisat oli pidetty Saksan Scheiberhaussa, käsitti huimat 127 urheilijaa seitsemässä eri urheilulajissa. Huomattava osa osanottajista tuli Kallion, Vallilan, Hermannin työläiskaupunginosien TUL:n seuroista Töölön Vesaa unohtamat- ta. TUL oli tuolloin vasta kuusivuotias urheilujärjestö, jolle pelkkä kisajoukkueen matkan rahoitus oli valtava ponnistus. Omat olympiakisat Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena hajaantui Suomen urheilu kahdeksi valtavirraksi: ?porvarilliseksi SVUL:ksi? ja työläisurheilijoiden järjestöksi TUL:ksi. TUL:n urheilijat eivät päässeet edustamaan Suomea 1920- ja 1930-luvuilla. Sama tilanne oli Euroopassa monissa muissakin maissa, sieltä kumpusi ajatus omista työläisurheilijoiden olympiakisoista. Työläisolympiakisoja pidettiin kaikkiaan kuudet vuosina 1925, 1931 ja 1937 talvella ja kesällä. Suomen TUL oli vahvasti mukana joka kisoissa menestyen erinomaisesti. Urheilullisesti TUL:n pahin kilpailija oli alussa Saksa, kunnes Hitlerin valtaannousu 1933 lopetti Saksan vahvan työläisurheilun. Vuoden 1937 kisoihin taas tuli mukaan nouseva urheilun suurvalta Neuvosto-Venäjä, jota ei myöskään hyväksytty ?porvarillisiin ? olympiakisoihin 1920- ja 1930-luvuilla. Neuvostoliittohan tuli mukaan olympiakisoihin vasta Helsinkiin 1952. Suomalaisten suuri sankari keihäänheittäjä Tapio Rautavaara oli mukana työläisolympiakisoissa Belgian Antverpenissa 1937 tullen toiseksi, Rautavaarahan voitti sitten ensimmäisenä TUL:n seuran , Oulunkylän Tähti , edustajana olympiakultaa Lontoossa 1948. Vasta vuonna 1948 TUL:n urheilijat pääsivät edustamaan Suomea olympiakisoissa. Työläisolympiakisoilla oli merkitystä myös Helsingin rakentamisessa. Helsingin Stadion, sittemmin Olympiastadion, lähti liikkeelle Stadion-säätiön perustamisesta 1927. TUL:n väki lähti mukaan stadionhank- TUL:n joukkue marssii ryhdikkäästi Frankfurt am Mainin Stadionille. Finnland-lippua kantaa Helingin Jyryn painija Toivo Ojanen. keeseen, vaikka ei muuten SVUL:n kanssa ollut missään yhteistoiminnassa. Olympiakisojen saamisesta Helsinkiin puhuttiin, mutta TUL oli mukana hankkeessa saadakseen Helsinkiin Työläisolympialaiset ! Ne myönnettiinkin TUL:lle ja Helsingille vuodeksi 1943. Suomi ja Helsinki menettivät siis kahdet olympiakisat II maailmansodan vuoksi. Pikajuoksija Jalmari Etholen, Helsingin Kullervo, oli Suomen nopein mies 1920-luvulla , satanen aikaan 10,7. Viisi voittoa Frankfurtin kisoissa 1925. 107 palkintosijaa TUL:n nyrkkeilyjoukkue Frankfurtissa oli nimikuulu. Tulos kaksi sarjavoittoa, kolme kakkossijaa ja kaksi kolmossijaa. Miehet vas. Gösta Brännäs, Veikko Paananen, Soini Andersin, Sven Vilenius, Eino Kalervo, Olli Louhimo, Oiva Johtonen, Onni Rautiainen ja Veikko Mutikainen. Frankfurt am Mainin työläisolympiakisoihin heinäkuussa 1925 ottivat osaa urheilujoukkueet Belgiasta, Englannista, Itävallasta, Latviasta, Puolasta, Ranskasta, Sveitsistä, Tshekkoslovakiasta, Unkarista, Saksasta ja Suomesta. Olympiaohjelmassa olivat lajeina jalkapallo, nyrkkeily, paini, painonnosto, pyöräily, uinti, voimistelu, yleisurheilu, vesipallo ja näytöslajina käsipallo. ?Suomalaiset kuin salaperäinen ihme?, kirjoittivat Saksan lehdet ylistävästi suomalaisista työläisurheilijoista, jotka olivatkin menestykseltään aivan huippuluokkaa. Palkintoina Työläisolympiakisoissa ei jaettu mitaleja, ?porvarillista hapatusta?, vaan kunniakirjoja. TUL:n urheilijat keräsivät kunniakirjoja eli palkintosijoja 107 kappaletta, joista 42 ensimmäisen sijan eli olympiavoiton kunniakirjaa. Isäntämaa Saksa keräsi enemmän, mutta erikoisissa heidän ?omissa? lajeissa. Vieraista Itävalta, joukkue 272 urheilijaa, keräsi kunniakirjoja 18, Latvia 15, Ranska 8. Kokkinen, Purje Etholen, Grönlund! Olympiasankarit saivat arvoisensa vastaanoton Helsingissä. Joukkue vastaanottajineen riemusaatossa Unioninkadulla kohti Hakaniemeä ja Työväentaloa. Laivarannassa heinäkuussa 1925 hurrattiin tietysti koko TUL:n joukkueel- le, mutta suurimmat sankarit saavat aina komeimman vastaanoton. Helsingin Jyryn keskisarjan painija Väinö Kokkinen oli yksi juhlituista. Kokkinen otteli Frankfurtissa peräti yhdeksän ottelua, joista voitti seitsemän, kaksi ratkaisematonta, ennenkuin kunniakirja ja kunnia oli saavutettu. Kokkinen oli Suomen paras painija, myös SVUL huomioonottaen, 1920- ja 1930-luvuilla. Kun Kokkinen värvättiin ?porvareihin?, hän voitti olympiakultaa Amsterdamissa 1928 ja Los Angelesissa 1932. Eino Borg, myöhemmin Purje, oli Frankfurtissa juoksuradan valtias. Borg voitti 800m, 1500 m ja 3000 m juoksut. Borg juoksi 800 metriä vuonna 1925 TUL:n ennätysaikaan 1.55,6, mikä oli parempi tulos kuin SVUL:n puolella matkan ?virallinen? Suomen ennätys. TUL:n urheilijoiden tuloksia ei hyväksytty Suomen ennätyksiksi. Kun Borg vaihtoi liittoa SVUL:ään,nimikin muuttui Purjeeksi, hän voitti olympiapronssia 1500 metrillä Amsterdamissa 1928 Helsingin Kullervon pikajuoksija ja hyppääjä Jalmari Etholen oli myös Frankfurtin suomalaissankareita. Voitot 100 m ja 200 metrin juoksuissa sekä TUL:n voittamissa kolmessa eri viestijoukkueessa. Etholenin paras aika 100 metrillä 10,7
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 19 Puheenvuoro Minä kannatan monikulttuurisuutta Riemuisa yleisöjoukko vastaanotti elokuun 3. päivä 1925 Ariadne-laivalla Tallinnasta saapuneen TUL:n olympiajoukkueen Helsingin satamassa. Satamassa oli väkeä kuin vuosikymmeniä myöhemmin jääkiekkojuhlissa! , korkeustulos 186 oli aikanaan paras suomalaisen Suomessa hyppäämä. Etholen ei langennut värväyksiin, vaan oli mukana voittoisasti myös Wienin työläisolympiakisoissa 1931. Vanhempi polvi Kalliossa muistaa Etholenin pyöräliikkeen Porthaninkadulla . Jalkapallo oli laajasti harrastettua TUL:n seuroissa 1920-luvulla. Niinpä Frankfurtin jalkapallojoukkue oli laadukas yhdistelmä, jossa kuitenkin yksi pelaaja oli ylitse muiden : Ernst ?Erkkuli? Grönlund. Tämä Töölön Vesan putkimies on yksi suomalaisen jalkapallon kaikkien aikojen pelaajia, 1920-luvun ja 1930-luvun ?Litmanen ?. Frankfurtin jalkapalloturnauksessa oli mukana kuusi maata. TUL löi ensin Belgian 4-2 ja kohtasi loppuottelussa Saksan. Täpötäysi Stadion, 40 000 katselijaa , näki kotijoukkue Saksan voittavan TUL:n joukkueen 2-0.Erkkulin ura oli vasta alussa, hän oli mukana TUL:n joukkueessa Moskovan Spartakiadeissa 1928. Hänet ostettiin 1931 Palloliittoon (HIFK) ja hän loi loistavan uran maajoukkueessa (38 maaottelua ) jalkapallossa ja seitsemän jääpallossa ollen moninkertainen Suomen mestari molemmissa palloiluissa. Kirjailija Kjell Wästön kirjan ?Missä kuljimme kerran ? työläisjalkapalloilija Allu Kajander on saanut fiktiivista hahmoa Ernst Grönlundin elämästä. TUL:n olympiajoukkueen yleisjohtajana toimi mies Oulunkylästä, taiteilija,tulkki Ola Fogelberg,joka tunnetaan sarjakuva- ja elokuvahahmo Pekka Puupään luojana. Draamaa nyrkkeilyssä Nyrkkeily on aina ollut vahva työläisurheilu,niin jo 1920-luvulla. Frankfurtin kehään TUL lähetti kovien omien karsintojen jälkeen yhdeksän kehämiestä, kaikki Helsingin kahdesta vahvasta seurasta Jyrystä ja Helsingin Työ- väen Nyrkkeilyklubista. Kallion,Vallilan,Hermannin poikia. TUL iski kolme sarjavoittoa, kolme kakkossijaa ja kaksi kolmossijaa. Suomessa ihmeteltiin raskaan sarjan nyrkkeilijämme, tuon ajan suurimman yleisösuosikin, Gösta Brännäksen häviötä loppuottelussa. Taitava ja komea Brännäs johti finaaliottelua selvästi kun saksalaisen ?heijari-isku? yllättäen osui Brännäksen leukaan ja suosikki tuli johtoasemasta tyrmätyksi ! Brännäksen pikkuveli Tauno nyrkkeili myös , mutta toinen iltaharrastus, teatteri, vei voiton. Suomen onneksi,sillä Tauno tunnetaan Suomessa teatterista ja elokuvista nimellä Tauno Palo.Nyrkkeilyä Tauno Palo ei aivan hylännyt, vaan oli viattomien lasten päivänä 1933 perustamassa Helsingin Työväentalolla uutta TUL:n nyrkkeilyseuraa Helsingin Työväen Nyrkkeilijöitä, HTN:ää. Menestystä laajalti Telinevoimistelussa, pyöräilyssä,naisten joukkuevoimistelussa, uinnissa TUL:n edustajat menestyivät myös erittäin hyvin. Toivo Salonen voitti voimistelun 12-ottelun. Salosen poika Eero oli Suomen parhaita koripalloilijoita 1950-luvulla Helsingin Jyryssä, moninkertainen mestaruussarjan korintekijäkuningas. Valtava merkitys TUL:n osanotolla ja menestyksellä Frankfurt am Mainin Työläisolympialaisiin oli valtava merkitys vasta kuusivuotiaan urheilujärjestön jäsenistön itsetunnon ja hengen nostattajana. Koko kansainvälinen työläisurheilu Euroopassa sai valtavan sykkeen Frankfurtin erittäin onnistuneista I Työläisolympiakisoista. Sankarit filmillä ! TUL:n ja Suomen painin kaksi mestaria Frankfurtissa 1925,vas. keskisarjan kuningas Väinö Kokkinen ja kevyen sarjan voittaja Matti Saarikoski. Kisoista tehty elokuva ?Die neue Grossmacht ? Sport? , uusi suurvalta ? urheilu ? esitettiin Suomessa toukokuussa 1926 Helsingin Työväenyhdistyksen elävienkuvienteatteri Puna-Lyhdyssä. Pekka Hurme ??Yhtenä perusteena maahanmuutolle on esitetty, että syrjäisessä Suomessa me olemme jo niin sisäsiittoisia, että maatamme uhkaa geneettinen vajaaälyisyys, joka saattaa siirtyä vaalien tuloksena päättäjiemme eliittiin. Siksi on hyvä, jos saamme geenivalikoimaamme uutta ainesta. Tähän yhteiseen huoleen on herätty nyt myös Kalliossa. Olemme huolissamme siitä, että Kalliossa varsinkin miehinen geenikanta on pääsemässä pahasti rappeutumaan. Haluamme tänne lisää nuoria, koulutettuja ja varsinkin työssä käyviä naisia. Apu löytyikin läheltä. Mutta miten houkutella töölöläisiä geenejä tänne. Töölössä kun on jo kaikki, mitä normaali ihminen kaipaa. Naisiin on tunnetusti tehonneet erilaiset miehiset tuoksut, joilla urokset houkuttelevat naaraita luokseen. Niinpä jo viime kesänä aloimme ahkerasti kiertää Kallion kujanteita. Ruiskimme sinne tänne erilaisia nestepitoisia hajusteita. Kellä oli antaa miehisen myskinen virtsanäyte, joku toinen taas löräytti mehevän oksennuksen aamutuimaan keskelle jalkakäytävää. Siitä lokki sen sitten hotkaisi aamupalakseen ja lennähti Töölöntorille kalliolaista lemmenkutsua levittämään. Varmuuden vuoksi olemme käyneet levittämässä myös kahdeksikon ratikkaan tuoksuja. Sehän kulkee Kalliosta Töölön läpi aina Ruoholahteen. Kalliolainen tyrmäystippa onkin jo käsite: pierun, vanhan alkoholin ja tupakan yhteissekoitus saa sekoamaan niin naisen kuin miehenkin. Ja niin alkoi Kallion kujanteilla kujerrus. Löytyi jos jonkinmoista kujasieppoa ja kaukomaan kyyhkyläistä. Varpusetkin vihertyivät kateudesta kun naisaalto tosin vielä kovin tummahipiäinen - kansoitti Kallion liikehuoneistot. Meidän kalliolaisten miesten silmissä siinsivät kuitenkin yhä vain ne sinisilmäiset ja vaaleahiuksiset töölöttäret. Kallion työssäkäyvät vakioasukkaat ovat myös päässeet maailmankartalle jo ennen immoslaista apua. Amerikan laitumilla ruokailevat sonnit kun ovat antibioottihormonien takia jo niin seonneet, että tappelevat alinomaan. Ne ovat unohtaneet päätyönsä: syödä, juoda ja lihota. Tiedemiehet löysivät ongelmaan ratkaisun geeniteknologian avulla. Ja tar- vittava geeni löytyi juuri sisäsiittoisesta Kalliosta. Tänne on mutaatioiden myötä päässyt kehittymään aivan erityinen rauhallisuuden geeni. Henkilö, joka sitä kantaa ei reagoi agressiivisesti juuri mihinkään hyvä jos ylipäätään reagoi. Kun tämä geeni siirrostettiin amerikkalaisten syöttösonnien perimään, niin kaikki muuttui. Nyt sonnit syövät ja juovat ja lihottavat itse itsensä jo ennen aikojaan. Sisäsiistejä niistä ei kuitenkaan saatu. Teurasautosta lahtipenkkiin kävely kuitenkin vielä onnistuu. Geeniperimä - sillä lyödään heti kun voidaan. Asia herättää niin suuria intohomoja, että sitä varten on käyty sotiakin, taisteluista puhumattakaan. Tahtoo siinä kansantalouskin jäädä jalkoihin. Mutta onhan kesää vielä jäljellä. Antakaamme siis kaikkien geenien kiertää. Ari Maarnela www.kallio.perussuomalaiset.fi Puheenvuoro Vihreän paavin terveiset hallitukselle ??Herättikö paavi Franciscuksen tarjoama ekologinen alkupaukku (aperitiivi) maailman?  Nimivalinnastaan lähtien uusi paavi Franciscus on valppaasti valvonut maailmamme tilaa vaatien kokonaisvaltaista ekoteologiaa ja nopeita muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  Paavin maailmalle tarjoilema kesäinen kiertokirje Laudato si´, eli Ole ylistetty, ei ole vain maailman 1,2 miljardille katoliselle kirkon jäsenelle suunnattu vetoomus vaan se on koko ihmissukua koskeva kirpaiseva hätähuuto:  Herätkää!   Nyt on korkea aika nousta eko-oikeudenmukaisuuteen ympäristön ja maailman köyhimpien hyväksi. Ilmastonmuutos on jokaista ihmistä koskeva globaali ongelma, joka ratkeaa vasta kun ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset tosiasiat otetaan vakavasti.  Kirkot ovat jo 1970-luvulta lähtien vaatineet ekoteologista herätystä. Paavi Johannes Paavali II (19752005) ja hänen seuraajansa Benedctus XVI sekä kansainvälinen ekumeeninen liike vaativat ilmastonmuutosta ja toimia köyhyyttä vastaan. Ortodoksipatriarkka Bartolomeos hankki heidän laillaan ?vihreän patriarkan? lisänimen. Paavi Franciscus jatkaa nyt tätä linjaa.  Paavi Franciscus korostaa edeltäjiään enemmän luonnon itseisarvoa. Ei rii- tä että kristitty kutsumuksena velvoittamana ottaa vastuun paremmasta maailmasta. Luonto itsessään on arvo. Franciscus korostaa siis ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuutta edeltäjiään syvemmin.  Voisiko kansanomaisesti sanoa että ?vihreät paavit? Johannes Paavali II ja Benedictus XVI sekä ?vihreä patriarkka? Bartolomeus saivat Franciscuksesta näkyjensä jatkajaksi kaikkein ?vihreimmän paavin?. Luonnon itseisarvo on tunnustettava ja koko ihmissuvun on nyt tehtävä parannus.  Ekoteologialla on siis pitkät perinteet kristikunnassa, mutta lähimainkaan tarpeeksi ei ole vielä tehty. Suomessa kaivataan kipeästi kestävää kehitystä ajavia Ilkka Sipiläisiä ja ekoteologiaan perehdyttäviä Panu Pihkaloita. Pyhät polut ry:n hallitus saikin Panu Pihkalasta riveihinsä teologisen näkijän ja tekijän.  Paavi Franciscus näkee pyhiinvaeltajien lailla että ihmisellä on kolme tärkeää suhdetta: suhde ylös-, sivulle- ja alaspäin. Tärkeä on ensinnäkin Jumala-suhde. Toinen on suhde muihin ihmisiin. Ja kolmas on suhde jalkojemme alla pyörivään maapalloon. Franciscus muistuttaa että itseriittoisuudestamme johtuva välirikko on rikos, josta on tehtävä parannus. Tässä valossa uuden hallituksemme häikäilemätön viilto supistaa kehitysyhteistyövarat 43 prosentilla on lyhytnäköistä ja anteeksiantamatonta.  Franciscuksen tiukka vaatimus on suututtanut ilmastoskeptikot ja hiiliteollisuuden edustajat. ?Maailma, kotimme alkaa näyttää yhä enemmän ja enemmän valtavalta kasalta saastaa? muotoilee paavi nykytilannettamme. Franciscus-paavin kaima Franciciscus Assisilainen on köyhien ja luonnonsuojelun suojeluspyhimyksenä ajankohtainen esikuva nykymaailmallemme.  Loviisan ruusuhäissä rukoilimme Franciscus Assisilaisen muotoileman rukoukseen:  ?Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden. missä erehdystä, toisin rakkauden...  Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta, kuin rakastaa muita. Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, unohtaessaan saa anteeksi, kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.?  Veli-Matti Hynninen 
• 20 KALLIO LEHTI Nro 14 ? Viikot 32-33 Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on 6,2 miljoonaa k-m2 liike- ja toimistotilavarantoa Ylistyksen aiheita Sain jälleen, nyt jo 14. kerran, olla todistamassa parhaan taidekirjan palkitsemista Hämeenlinnan Kalvolan kirjastossa. Kustantajat lähettävät edellisen vuoden tuotteitaan raadin puntaroitavaksi. Palkinto on kunniaa ja Iittalan lasidynastian johtavan taiteilijan Harri Koskisen komea lasipylväs. Palkituksi tuli Karisto Oy:n julkaisu, ulkoasultaan hulppea ? Minä ja Sibelius?. Siinä 20 asiantuntijaa perustelee Sibeliusta hengen jättiläisenä ja valaisee kulttuuripersoonaa omakohtaisin kokemuksin. Artikkeleita voi ahmia vaikkapa yksitellen. Ison Britannian Sibelius-seuran pj. Edward Clarkin mielestä ?Sibelius kirjoitti mielen, ei luonnon maisemista?. Lasse Lehtinen puolestaan väittää olevansa ?tyypillisesti vajaasti musikaalinen kansalainen?. Susanna Malkki valottaa: ?Myös hurmoksellinen elämänjano, pitelemätön intohimo ja elämän energia ja riemu ovat täyttä Sibeliusta?. Karita Mattilan ja Okko Kamun muistelot ovat myös ainutkertaista luettavaa. Sibeliuksen juhlavuosi on lähes ylitsevuotava, melkeinpä stressaava, joka tuutista tuleva. Pääsihteeri Anna Krohn oli järjestelyihin tyytyväinen, koska niihin on paneuduttu ?korkealla laadulla ja suurella sydämellä?. Erityisen hyvältä tuntuu, että myös aviopuoliso Aino omaa sukua Järnefelt saa arvoistaan huomiota. Suosittelen lämpimästi Aino Sibelius ?näyttelyä Järvenpään taidemuseossa 4.10. saakka, samalla voi viettää antoisan hetken läheisessä Ainolassa. Tulipa mieleeni käydessäni heinäkuussa Paasivuorenkatu 8:ssa La Petite ?kampaamossa, että ensimmäisestä käynnistäni rouva Marianne Saaren luona oli kuin olikin kulunut tasan 60 vuotta! Vuonna 1955 nuori kampaaja aloitti tämän oman yrityksen, jota hän aina vain sirkeänä ja aurinkoisena 84-vuotiaana iloksemme jatkaa. Taidanpa olla itsekin harvinaisuus, kun yhä vain kuontaloni hänen käsiinsä uskon. Lienen hänen kauimmin käynyt asiakkaansa! Merkittävin taasen on niin ikään lähes alusta asti uskollisesti käyvä asiakas presidentin rouva Tellervo Koivisto. Mariannen kampaukset ovat hänen myötään tulleet laajalti tunnetuiksi, kuvatuiksi ja ihailluiksi. Miten rouva Saaren kaltaisia ammattikuntansa pilareita ja ylpeydenaiheita tulisi arvostaa ja ylistää? Ehkäpä nautimme lettivehnästä Paasipuiston penkillä menneitä kampaustaiteen vaiheita muistellen? Vietin myös upean hetken oululaisen ystäväni taiteilija, valistaja, kuvaamataidon opettaja Mirjam Kinoksen (1915-2002) 100-vuotispäivän muisteloissa. Hän oli tulisieluinen, punatukkainen, liehuvainen lady värikkäine huiveineen ja lierihattuineen. Hän vaikutti suuresti Oulun lyseossa, alueen taidehallinnoissa sekä exlibristaiteilijana. Hänen julkaisunsa Exlibris (Pohjoinen), tosin valitettavasti loppuunmyyty, on alan peruskirja. Mirjam Kinos lahjoitti yli 10.000 kirjanomistajamerkin kokoelmansa Oulun Yliopistolle, joka nyt esittelee niitä juhlavuoden kunniaksi näyttelyllä. Hän teki itse 333 exlibristä, joista käytän pakinani kuvituksena helsinkiläisten ylipormestari Raimo Ilaskiven ja kirjahistorioitsija Anna Perälän merkkejä. Ne kertovat omistajiensa arvoista ja kiinnostuksen kohteista sekä tekijän taiteellisuudesta. Tämän suven tapahtuma oli myös kartanpiirtäjä ja exlibriskeräilijä Irma Melartinin poismeno 101 ?vuotiaana. Hän ehti uurastaa Suomen Exlibrisyhdistyksessä seitsemän vuosikymmentä! Irma oli setänsä säveltäjä, prof. Erkki Melartinin (1875 -1937) avustaja ja sittemmin jäämistön ja muiston harras vaalija. Muistan, miten hän 1980-luvulla perustaessamme Linnanmäelle lelumuseota, lahjoitti peruskokoelmaan ja tiedotuksessa käytettäväksi aarteensa, Eva-Stiina ?nuken, jolla setä oli leikkinyt. Tässä yhteydessä en voi olla paljastamatta, että em. ylipormestari Ilaskivi tohti luovuttaa kokoelmaan oman aarteensa, isänsä hänelle 30-luvulla puusta tekemän, harmaaksi maalatun sotalaivan! Pakinassani halusin antaa lähimmäisilleni tunnustusta heidän ansioistaan ja aikaansaannoksistaan. Ihailuni kohdistan myös heinäkuisen Gymnastradan puuhaajille ja tuhatpäisille osanottajille! Vieritin muutamia onnen kyyneleitä Jäähallin suuressa gaalassa. On meissä liikunnan voimaa ja eritoten naisvoimistelijoissa suloutta ja sykettä. Aira Heinänen ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n tonttivarantokatsaus osoittaa, että liike- ja toimistotilaksi kaavoitetun, käyttämättömän kerrosalan määrä on lisääntynyt yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksystä 2013. Asumisen varantoa oli tammikuussa 2015 hieman yli 7 miljoona kerrosneliömetriä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa oli tammikuussa 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa käyttämättä. Varanto jakautuu melko tasaisesti Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Luvussa ovat mukana sekä tyhjien että vajaasti rakennettujen tonttien varanto. Liike- ja toimistotilan kaavoitus oli ripeää vuonna 2014, jolloin liike- ja toimistotilalle tarkoitetun lainvoimaistuneen kerrosalan määrä oli yli 800 000 kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla asumisen varantoa oli tammi- kuussa kaikkiaan hieman yli 7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle 4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko asumisen varannosta kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tai melkein tyhjillä tonteilla varanto jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken. Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna kerrostalovarannon määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa. Pientalovaranto jakautuu alueellisesti huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Tyhjien ja melkein tyhjien asumiseen kaavoitettujen tonttien varannon arvioitu ajallinen riittävyys on noin neljä vuotta, mikäli asuntotuotanto noudattelisi Helsingin seudulla voimassa olevan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteita. Asumisen varantoa on absoluuttisin luvuin mitattuna eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Kun varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys kuitenkin seudun vähäisin. Helsingissä varannon ajallinen riittävyys on alle neljä vuotta tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla, vaikka laskennallinen varanto otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön. Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa. Tonttivarantokatsauksen lähdeaineistona käytetään HSY:n tuottamaa SeutuRAMAVA-aineistoa, jonka viimeisin poikkileikkaus kuvaa tilannetta tammikuussa 2015. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVAaineisto sisältää kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla voimassa olevista asemakaavoista. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n kotisivuilta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana. Tervetuloa! Kallion sydämeen A-oikeudet Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Ravintola Tervetuloa viihtymään! MÄKIKUPLA Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 21 Kalasataman ympäristötaide- 3700 uutta opiskelijaa hanke tuo tapahtumia alueelle Helsingin yliopistoon ? ? Rakenteilla olevan Helsingin Kalasataman alueen ympäristötaidehankkeen vuoden 2015 tapahtumista on käyty tarjouskilpailu. Tavoitteena oli, että vuoden 2015 käytettävissä olevalla summalla, noin 40 000 euroa, saataisiin Kalasatamaan 3?6 tapahtumaa tai tapahtumasarjaa. Määräaikaan mennessä jätettiin 55 tarjousta. Määrärahaa saivat hakea helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät, kulttuurilaitokset ja -yhteisöt. Arvioinnissa suosittiin useiden toimijoiden yhteistyöhankkeita. Tarjotuista tapahtumista tilattiin LéSPACEtuotantoyhtiön Merellinen Kalasatama, Esitystaiteen Keskuksen Meidän linja, Nukketeatterikeskus Poijun Sibeliuksen satu -katuteatteriesitys ja -työpaja sekä Sirkus Magentan Ympäri mennään ja yhteen tullaan ? sirkuksen avulla yhteisöksi. LéSPACE-tuotantoyhtiö järjestää ympäristötaidehankkeen, jonka teema on Merellinen Kalasatama. Tapahtuma pohjaa Kalasataman ja Vanhankaupunginlahden alueen historiaan, tulevaisuuden visioihin ja alueen erityiseen ympäristöön. Hankkeessa yhdistyvät osallistava kaupunkikulttuuri, monimuotoinen taidetapahtuma ja kulttuuriperinnön jatkaminen. Tapahtumakokonaisuus koostuu useista tapahtumista Kalasataman alueella. Alueellista identiteettiä luodaan korostamalla historian merkitystä kaupunginosan kehityksessä. Päivän aikana järjestetään muun muassa kävely-, pyörä- ja veneretkiä, jotka esittelevät alueen historiaa ja tulevaisuutta, piknik-konsertti sekä ympäristötaidetempauksia ja työpajoja. Myös Kalasataman tulevaa kehitystä pyritään konkretisoimaan kaupunkilaisille. Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Taidetalkoot Meidän linja Meidän linja on yhteisötaideprojekti, joka luo taidereitin Kalasataman asuinalueen ja metroaseman välille. Kalasatamalaisten arkisten matkojen ympärille rakentuva reitti koostuu taideteoista ja -teoksista, työpajoista ja esitystaidetapahtumista. Projekti on jatkoa Kalasataman Taidetalkoiden aiemmalle toiminnalle ja siinä työskennellään tiiviisti alueelta nousevien aiheiden parissa. Tapahtumaviikosta jää reitille elementtejä lokakuun ajaksi. Tapahtumapaikka: Leonkatu 16?20, sisäpiha ja päiväkoti Pikkutylli Tapahtuman ajankohta: elokuu 2015, viikkojen 34? 35 (36) aikana kolme esitys- ja työpajakokonaisuutta  Sibeliuksen satu on Jean Sibeliuksen musiikkiin pohjautuva visuaalinen, sanaton nukke- ja naamioteatteriesitys kaikenikäisille ja -kielisille. Satu on myös nuoren Sibeliuksen sävelruno. Suomalainen mytologia, luonto ja eläimet ovat pääosassa esityksessä ja kuuluvat myös Sibeliuksen musiikissa.  Sibeliuksen satu -työpajassa tutustutaan esihistoriallisiin kalliomaalauksiin Jean Sibeliuksen jalanjäljissä ja tutkitaan yhdessä millaisia voisivat olla nykyajan luolamaalaukset. Työpajan osallistujat luonnostelevat ja suunnittelevat oman luolamaalauksensa. Luolamaalausten valmistuttua ne herätetään henkiin Sibeliuksen musiikin siivittäminä.  Esitykset ja työpajat ovat kaikille avoimia, ja niihin on vapaa pääsy. Työpajoihin otetaan rajattu määrä osallistujia saapumisjärjestyksessä.  Sirkus Magenta Sirkus Magenta järjestää kesän ja syksyn 2015 aikana monenlaista sirkustoimintaa Kalasataman asukkaille. Kesä- ja heinäkuussa 2015 Magenta kutsuu Kalasataman ja lähialueiden aikuisia ja ikäihmisiä (yli 55-vuotiaita) sirkustyöpajoihin sekä katsomaan ilmaista sirkusesitystä Cirko-keskukseen. Työpajat järjestetään 16.6. klo 14?15 ja 30.6. klo 15? 16 Kalasataman Setlementtiasuntojen tiloissa (Capellan puistotie 7a) sekä viimeinen työpaja ja esitys 9.7. klo 14?15 Cirko-keskuksessa (Kaasutehtaankatu 1). Lisäksi Magenta järjestää Kalasataman päiväkodin lapsille sirkustyöpajoja ja päiväkodin työntekijöille koulutusta soveltavan sirkuksen metodeista varhaiskasvatustyössä. Ympäristötaide  ja tapahtumat Kalasataman rakentaminen kestää 20?30 vuotta. Ympäristötaidehankkeen tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana sekä edistää alueellisen identiteetin muodostumista. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaideprojektia ohjaa Helsingin kaupungin kaupunginkanslia yhteistyössä taidemuseon, kaupunkisuunnitteluviraston, kulttuurikeskuksen ja rakennusviraston kanssa. Ympäristötaide rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla, 10 euroa/k-m2.   Kalasatama rakennetaan ydinkeskustan kupeeseen meren rannalle, hyvien liikenneyhteyksien ympärille. 2030-luvulla Kalasatamassa on 20 000 asukasta ja 8 000 työpaikkaa. Rantoja kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen rakentaminen on alkanut Itäväylän eteläpuolelta Sörnäistenniemestä ja etenee kohti pohjoista ja etelää.  Jätevedet puhdistettiin tehokkaasti viime vuonna Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. ??Puhdistamot täyttivät vuonna 2014 kaikki ympäristöluvan määräykset. Niiden typpikuormitus mereen oli 973 tonnia ja fosforikuormitus 33 tonnia. Asukasmäärään suhteutettuna päästömäärät ovat erittäin alhaiset. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti tarjoaa sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuvan jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja puhdistustehokkuudesta vuonna 2014. Vuonna 2014 HSY:n jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin noin 130 miljoonaa kuutiota jätevettä. Virtaama ei ole jatkuvasti sama eri vuorokauden ja vuodenaikoina, mutta keskimäärin tämä valtava vesimassa tarkoittaisi noin tuhatta 15 000 kuution säiliöautollista vettä joka tunti. Biokaasun määrä kasvoi Työt Suomenojan puhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän hukkalämmön hyödyntämiseksi etenivät. Fortum otti lämpöpumppulaitoksen tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. Myös Suomenojan puhdistamon tuottama biokaasun määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Suomenojan tuottama biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. Kesällä 2014 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennusosa, 9. biologinen prosessilinja, joka kasvatti lai- toksen kapasiteettia noin 12 prosenttia. Laajennus parantaa laitoksen toimintaedellytyksiä etenkin suuren virtaaman aikaan. Typen ja fosforin poiston tehostamista selvitetään HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä panostettiin vuonna 2014 energiankulutuksen hallintaan ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinoihin. Energiankulutuksen vähentymisen ansiosta nousi Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste 70-prosenttiseksi. Sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilottihankkeissa. Tämän työn jatkumisesta voi lukea lisää Rejektityppi- ja Jälkifosfori-hankesivuilta. Lisäksi HSY:ssä käynnistettiin työ koko viemäriverkoston mallintamiseksi, joka on osa viemäriverkoston kapasiteetin kokonaishallintaan tähtäävää hankekokonaisuutta. ??Opiskelupaikan sai harvempi kuin joka kuudes hakija. Suosituimmat oppiaineet pysyivät ennallaan. Helsingin yliopistoon haki tänä vuonna opiskelemaan reilut 24 200 henkeä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hakijoista hyväksytyksi tuli noin 15 prosenttia. Hakijamäärät vähenivät parisenkymmentä prosenttia bio- ja ympäristötieteellisessä, humanistisessa, käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maatalousmetsätieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä pudotusta oli vielä enemmän. Tiedekuntien sisällä hakukohteiden välillä on kuitenkin eroja. Vetovoimaansa paransi farmasian tiedekunta, jossa hakijoita oli selkeästi enemmän kuin viime vuosina. ? Koulutus valmistaa tiettyyn ammattiin, ja alalta työllistyy hyvin. Lisäksi pääsykoe oli tänä vuonna eri päivänä kuin lääketieteellisessä. Kehitimme valintakoeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin kanssa siten, että sa- malla valintakokeella saattoi hakea kaikkiin näihin yliopistoihin, kertoo tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Helena Huhtala. Lukumääräisesti eniten pyrkijöitä oli käyttäytymistieteelliseen, humanistiseen ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Aloituspaikkoihin nähden tiukin seula oli psykologian, sosiaalipsykologian, sosiaalityön ja yleisen valtio-opin (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja) oppiaineisiin. Näissä hakukohteissa hakijoita oli 31? 35 jokaista aloituspaikkaa kohti. Ensisijaisia hakijoita oli paljon myös viestintään, Aasian tutkimukseen ja logopediaan. Ensikertalaiskiintiöt käyttöön vuoden kuluttua Tänä vuonna opiskelijavalinnassa oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen korkeakoulujen yhteishaku. Siinä ovat mukana kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Jokaiselle hakijalle tarjotaan korkeintaan yhtä opiskelupaikkaa. Valittavien hakukohteiden määrä oli rajattu kuuteen, mikä saat- toi osaltaan vähentää hakijamääriä. Hakijoiden aktiivisuutta vähensivät myös ensi vuonna käyttöön otettavat ensikertalaiskiintiöt. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Helsingin yliopiston tiedekunnat päättävät ensikertalaiskiintiöiden suuruudesta syksyllä. ? Kiintiöitä ei kannata pelätä, sillä myös alan vaihtajilla on jatkossa turvatut mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi uuteen koulutukseen, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen. Kokonaisuutena näyttää, että uusien järjestelyjen vuoksi opiskelupaikkaa on haettu harkitummin. Osa tiedekunnista on jopa tyytyväisiä hakijamäärän vähenemiseen, koska valikoituneiden hakijoiden uskotaan olevan motivoituneita. Valinnan tulokset näkyvät valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa hakijoille. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 17.7. kello 15 mennessä. Vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät alkuvuonna Suomessa Loppukeväästä kiinnostuksen lisäys kohdistunut etenkin vanhoihin rivitaloihin ja omakotitaloihin ??Käytettyjen kerros-, rivija omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-toukokuussa 2015 yhdellä prosentilla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. ? Selkein piristysruiske on nyt saatu käytettyjen omakotitalojen kauppaan, joka lisääntyi tammmi-toukokuussa 5,3 prosenttia. Myös vanhat rivitaloasunnot ovat kiinnostaneet alkuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän ja niiden kauppa lisääntyi reilu 2 prosenttia. Vanhat kerrostaloasunnot puolestaan ovat menneet kaupaksi al- kuvuonna viimevuotiseen tahtiin, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Tammi-toukokuussa vanhoja kerrostaloasuntoja välitettiin yhteensä 11045, vanhoja rivitaloja 4170, ja vanhoja omakotitaloja noin 4285 kappaletta. Toukokuun osalta käytettyjen asuntojen kaupat lisääntyivät vuodentakaisesta toukokuusta 1,22 prosenttia. Eniten kasvua tapahtui käytettyjen rivitalojen kauppamäärässä, joka oli vuoden takaista 5,4 prosenttia suurempi. Käytettyjen omakotitalojen kauppamäärä kasvoi lähes 4 prosenttia ja kerrostaloasuntojen reilut 0,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi KVKL:n valtakunnallisesta kauppahintapalvelusta. ? Kauppaluvut kertovat yleisen aktiviteetin lisääntymisestä Suomen asuntomarkkinoilla. Kuluvan vuoden toukokuu on ollut monelle kiinteistönvälitysyritykselle toiveita herättävä ja joillekin jopa vilkkain kauppakuukausi pariin viime vuoteen. Positiivinen kauppavire tuntuisi jatkuneen myös kesäkuun puolella. Kuluttajien luottamus on ollut viime aikoina vahvistumaan päin ja tämä heijastuu myös asuntomarkkinoille, arvioi Jukka Malila loppukevään tilannetta Suomessa. Syyskuusta alkaen Roihuvuoressa Helsingin ensimmäinen pumptrack-rata ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto aloittaa ma 15.6. rakentamaan uutta lähiliikuntapaikkaa Roihuvuoren liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle entiselle pysäköintialueelle. Alueelle tulee Helsingin ensimmäinen betoninen pumptrackrata, joka mahdollistaa eri lajit, kuten pyöräilyn, skeittilautailun, longboardingin, potkulautailun ja rullaluistelun. Lisäksi uuteen lähiliikuntapaikkaan tulee aikuisille sopiva kuntoilupiste. Helsingin kaupungin liikuntavirasto aloittaa ma 15.6. rakentamaan uutta lähiliikuntapaikkaa Roihuvuoren liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle entiselle pysäköintialueelle. Lähiörahaston tuella toteutu- va uusi lähiliikuntapaikka valmistuu asukkaiden käyttöön syyskuussa 2015. Alueelle tulee Helsingin ensimmäinen betoninen pumptrack-rata, joka mahdollistaa eri lajit, kuten pyöräilyn, skeittilautailun, longboardingin, potkulautailun ja rullaluistelun. Lisäksi uuteen lähiliikuntapaikkaan tulee aikuisille sopiva kuntoilupiste. Pumptrack-radan suunnitteluun on osallistunut asiantuntijana Suomen Pyöräilyunionin Mikko Peltonen. Vuonna 2010 liikuntavirasto ja rakennusvirasto laativat kokonaisvision Roihuvuoren alueelle rakennettavista uusista lähiliikuntapaikoista. Ensin toteutuivat Porolahden pe- ruskoulun pihan ja liikuntapuiston länsiosaan lähiliikuntapaikat. Kesäkuussa alkava uusi lähiliikuntapaikka on suunnitelman viimeinen kohde. Roihuvuoren uusi lähiliikuntapaikka sijoittuu Satumaanpolku 4:n pysäköintialueelle, jonka koko on noin 2 000 m2. Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013?2016 on tavoitteena, että helsinkiläisten terveyttä edistävä liikunta lisääntyy ja liikkumattomuus vähenee. Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisen näkökulmasta nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että kaupungin alueita kartoitetaan ja kehitetään niin, että lähiliikuntapaikkaverkosto tiivistyy.
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Nro 14 ? Viikot 32-33 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Terveys - Kauneus - Hyvinvointi Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. KOTIHARJUN SAUNA VUOKRATAAN Avoinna: ti-su 14-20 alk 25 ? Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia saunomisaika klo 22 asti PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 551 6099 A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Ajanvaraukset: Kati Haapaniemi: 040 502 2356 www.klassinenhomeopatia.fi Jaana Kolehmainen (myös eläimet): 040 743 4718, www.vitalvision.fi Sari Parviainen: 040 850 9485, www.saarnica.fi Fb: Hämeentien Homeopaatit Kirpputoreja FLEA lasten kirpputorilla hyvät lasten vaatteet Italiasta, paljon käytettyä Pet Shopejä ja Lego Duploja. Suonionkatu 4, Helsinki Halutaan vuokrata 2 kivaa, savutonta vastavalmistunutta työssäkäyvää 23v tyttökaveria, etsii edullista kotia Vallila/ Kallio/Alppila/keskusta.050 4680862 Kukkia Hierontaa HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3. Edulliset hinnat, opiskelijoille ja eläkeläisille -10%. Varaukset puh. 040 716 5500/ariekola@gmail. com. Tervetuloa! Klassinen Hieronta! Osoite: 00500.Helsinki.Fleminginkatu 12 B, kauneussalonkki ? Aljona Fashion style? Ajanvaraus puh.: 0408496757.Tervetuloa! Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Tarvitsetko apua saneeraukseen ym. rakennusurakkaan, nyt reipas apumies hakee rakennusapulaisen töitä. Ota yhteyttä s-postiin hei.jari69@yahoo.fi Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577/ esko.kurki@taloverkot.fi Terveys HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Lämpö- ja vesijohtoliike ? Hetipalvelut Töölön Putkiliike Oy Juoko läheisesi liikaa? Pasilanraitio 5..................Alepa Porthaninkatu 9...............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........Sokos Siltasaarenkatu 11...........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11..................Kalliolan .......................................kansalaisopisto PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi P.09-750088 posti@varavarasto.com Vuokrataan autohallipaikka 114 ?/kk lähellä Sörnäisten metroasemaa. Lisätiedot 0440-381555 Työsuorituksia Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Tilaisuudet ?Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. pengertupa 11 A 3, tapahtuu kesällä 2.6- 26.6, ti ja pe klo 13-15.30 sekä 4.828.8. Vertaistuellista. Heinäkuussa kesätauko. Lisätietoja Näk.vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858? t a l i at ssa ä n Sauasila n yll P toje kat sila n Saunatilat www.pasilansaunatilat.fi KALLION un a& Tilausravin to 17.1.2014 n jo 33 vuode s u m koke alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Hämeentie 29..................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............Aralis-keskus .......................................(Arabia) Mäkelänkatu 49...............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29...............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................Selma Palmu/leninkil. Toimisto / varastotiloja Mikkola, Vantaa p.0400 407560. Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). saunatila.indd 1 Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. PikaMuut ryhmät ja palvelu lisätietoja al-anon.fi Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13...........Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.......S-market Alppikatu 25....................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11..........Alepa Eläintarhantie 12.............Cafe Piritta Fleminginkatu 11.............Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20.............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.........Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.........Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11..............Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14..............Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15..............Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18..............Alepa Helsinginkatu 25..............Urheiluhallit Hämeentie 23..................LKV Moilanen R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset qr koodi.indd 1 P uh. 7 1 9 7 1 9 Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 vuodesta 1952 Leipomot Halutaan vuokrata Tupakoimaton, raitis ja reipas Aalto-yliopiston miesopiskelija etsii edullista vuokra-asuntoa Helsingistä. Kaikki tarjoukset huomioidaan. Puh. 0401445742 Email. walter.gotsch@aalto.fi Työsuorituksia 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Oy Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 Halutaan ostaa parvekkeellinen kaksio Kalliosta tai sen lähialueilta. Koko n.40-50m2. Myös remontoitavat kohteet käy. Oikean kohteen löytyessä nopeat kaupat. Puh 050 384 3837 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 aattona pe 19.6. klo 12-16 Sa Viipurin Kukka Ostetaan Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com VARASTOTILAA koti/yrityksille KALLIO / ITÄ-PASILA JUHANNUSSAUNA Pintaremontit Puh 046 622 18 58 Knuutinen Taikuri Riku Issakainen p. 040-5604019 Vuokrataan la ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sekalaisia Pa Autolasipalvelut Sturenkatu 27..................Alepa Sturenkatu 29..................Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................Alepa Säästöpankinranta 6.....Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................Kallion Virastotalo Toinen linja......................Kuntatalo Toinen linja 31.................ELOKOLO Torkkelinkatu 2................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............Tilastokeskus Vaasankatu 8...................Kioski Kasi Vaasankatu 17.................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................R-Kioski Vanha Talvitie 8................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10..............Hermanni Pub Viides linja 11..................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................Viipurin kukka Viipurinkatu 19................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........S-Market ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Teija Yläranta, teija.ylaranta@karprint.fi puh. 09-413 97 340, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. 12.31
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 ? Nro 14 23 Stadin Silakkamarkkinat lokakuussa 4. - 10.10. ??Stadin Silakkamarkkinat avataan tänä vuonna perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumapaikkana ovat merellinen Helsingin kauppatori ja sitä ympäröivät laiturialueet sekä Havis Amanda. Silakkamarkkinat ovat avoinna 4.-10. lokakuuta sunnuntaista perjantaihin klo 7-19 ja lauantaina klo 7-15. mista perinnetapahtumista vuodelta 1743. Tapahtuman järjestäminen siirtyi Helsingin Satamalle lähes 30 vuotta sitten. Jo silloin alettiin elävöittää tapahtuman perinteitä. Silakkamarkkinat ovat vuosien mittaan muuttuneet ruoanhakumatkasta yleisötapahtumaksi, jossa on esillä myös ruoka- ja saaristolaiskulttuuria, oheisohjelmaa sekä Helsingin merellisyyttä. Silakkamarkkinat vuodesta 1743 Ohjelma laajenee Stadin Silakkamarkkinat ovat yksi Suomen vanhim- Tänäkin vuonna Helsin- gin kauppatorille kerääntyy viikon ajaksi  kymmeniä kalastajia ympäri Suomea myymään tuhansia kiloa silakkaa. Lisäksi perinteinen silakkaraati valitsee parhaan maustekalan ja uutuustuotteen eli silakkayllätyksen. Tapahtuman uutuutena Torikorttelit järjestää yleisölle toritanssit Havis Amandalla perjantaina 9. lokakuuta. Vanhan kauppahallin edustalle rakennetaan myös pienimuotoinen saaristolaiskylä, jossa myydään silakkatuotteiden ohessa teemaan liittyviä kä- sitöitä ja ruokaa.  Silakkamarkkinoiden avajaisia juhlitaan sunnuntaina 4. lokakuuta ja yleisöohjelmaa järjestetään koko viikon ajan. Tapahtuman uudet verkkosivut (www. stadinsilakkamarkkinat.fi) avataan kesäkuun lopussa. Lopullinen ohjelma sekä tapahtuman kaikki myyjät ja yhteistyökumppanit julkaistaan syyskuussa. Helsingin ruokakulttuuria  jestelyvastuu siirtyi vuodesta 2015 alkaen Helsingin Satama Oy:ltä Helsingin Tukkutorille, joka vastaa myös kaupungin ruokakulttuuristrategian suunnittelusta ja kehityksestä. ? Silakkamarkkinoista halutaan muodostaa yhä vahvemmin perinteisten markkinoiden ja myyntitapahtuman lisäksi kaikkien kaupunkilaisten juh- Silakkamarkkinoiden jär- AKUPUNKTIO, VYÖHYKETERAPIA Ikkunanpesut! Niskavaivat, migreeni, unettomuus, stressi, iskias, tinnitus, masennus, tupakointi, ylipaino, lapsettomuus, impotenssi, kuukautiskivut, rytmihäiriöt, allergia, ärtynyt suolisto, ummetus... Kiinalaisen perinteisen lääketieteen tohtori Wei Hua Kesäauringon iloksi. 050 410 4748 Itäkeskuksen Fysikaalinen Hoitolaitos Tallinnanaukio 4B 5krs Pakilan Fysioterapia Pakilantie 61 (S-marketin vieressä) Töölön Aktivo fysioterapia Eteläinen rautatiekatu 14 b, lähellä Kampin metroasemaa Lisätietoja: www.akupunktio.org Vuokraa SUP-lauta vaikkapa päiväksi tai tule kurssille! Tutustu tarjontaamme www.stadisup.eu p. 046 5516099 | www.stadisup.eu Akupunktio nyt myös Malmilla, Malminkaari 5, 3.krs, Ylä-malmintorin lähellä. SUP eli stand up-paddling on yksi maailman nopeimmin kasvavista liikuntamuodoista. Helppo ja hauska tapa kohottaa kuntoa on vetänyt puoleensa aina vain uusia kokeilijoita! la, Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa luotsaava Timo Santala toteaa. Stadin Silakkamarkkinat järjestetään vuonna 2015 yhteistyössä Tukkutorin, Helsingin Satama Oy:n, Helsingin Rakennusviraston, Torikortteleiden ja Ruokatieto Yhdistyksen kanssa. HA MPA I DE N TA R K A S T U S & HA MMA S K I V E N P OI S T O 50 ? Lakeuden Emännät siivoaa koteja, tupia ja torppia satojen vuosien kokemuksella. VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 ? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht Otamme vastaan uusia potilaita sä Helsingis ta s jo vuode 7 1 19 p. 010 281 2600 AFROBEAT CARIBBEAN NIGHT JOKA SUNNUNTAI MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti WEDNSBASS BILEET JOKA TOINEN KESKIVIIKKO Ota kaverisi mukaan ja tule arkisin klo 11-14.30 kokemaan Tuoreiden n ine ala om Uusi Su loistava raaka-aineiden ja ri ta es Keittiöm meno seisova pöytä! uudet kotimaiset paikan ? Syö niin paljon reseptit!! kuin jaksat! päälle! ehtoa! to 6 eri vaih LOUNAS 990? -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.
• 24 KALLIO LEHTI Nro 14 ? Viikot 32-33