HAUEN SYVÄJIGAUS Alkusyksyn sesonki 3/19 facebook.com/kalastuslehti Tulevan kauden uutuudet EFTTEX 2019 Syysiltojen jännittävä kalastusmuoto Vertikaalikalastus pimeässä ILMAIN EN GRATIS FREE Ota mukaa n! KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004 Koeajossa Olematon kalastuspaine North Silver 545 Fish Kuhmon haukivedet
4 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com nämä värit vain motonettavarataloista! 6/2019
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 5 nämä värit vain motonettavarataloista! 6/2019
K alastus-lehden 15-vuotisjuhlavuosi on saavuttanut viimeisen neljänneksen tai kvartaalin kuten yritysmaailmassa tavataan sanoa. On ollut hienoa saada palautetta ja onnitteluita 15 vuoden taipaleen johdosta ympäri maata. Onnitteluiden sävy on ollut sellainen, että jotain on tullut tehtyä oikein. Tästä iso kiitos kaikille lukijoillemme, asiakkaillemme sekä tietysti avustajillemme. Itse en juuri perusta kvartaaliajattelusta. Miksi kaikkea pitää mitata ja raportoida niin lyhyin väliajoin? Kvartaalitaloudessahan yritykset määrittelevät strategiansa mieluummin lyhyen kuin pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta. Kvartaalitalous onkin alkanut tarkoittaa kaikkea sitä työntekijän kannalta kielteistä, mitä nopeatempoisesta markkinataloudesta seuraa. Tuntuu siltä, että työelämään on alasta riippumatta tullut ylimääräistä kiirettä ja stressiä, joka näkyy sitten huonona mielialana ja vähempänä tuottavuutena vaikka idea on ollut parantaa tuottavuutta. Nopeatempoisen työelämän vastakohtana kalastus tarjoaa mitä parhaimman tavan rentoutua työkiireistä. Vesille lähtiessä tai kalapaikalle kävellessä tuntuu oudolta miettiä syitä kaikelle sille kiireelle, joka työelämässä vie mennessään. Kalastus on aitoa ja todellista aistit herkistävää tekemistä, jonka tuottamaa henkistä pääomaa ei voi rahallisen pääoman arvolla edes mitata. Syksy on monen mielestä pitkä ja pimeä, mutta samalla se on mahtavaa kalastusaikaa. Suosittelen avaamaan aistit kalastuksen parissa. Kireitä! Juhlavuoden viimeinen kvartaali Pääkirjoitus 3/2019 Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi Viimeisen kvartaalin tunnelmia. Kuva otettiin Porvoossa 24.11.2017. Vaikka sää oli karu, oli tunnelma veneessä korkealla. Kuva Antti Zetterberg. 6 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 7 Daiwa CERTATE LT Made in Japan Sizes 2500D to 4000-CXH RRP from 479.00 € daiwa.com/scandinavia MAGSEALED. Near zero friction and prolonged smoothness. MONOCOQUE. Gives incredible rigidity and torque resistance. LT. Light and Tough Technology with enhanced feel and power. Shift to the NEXT
8 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 6 Pääkirjoitus 10 Hauen syväjigaus – Peter Lahti 18 Vertikaalikalastus pimeässä – Jörgen Larsson 24 Kuhmossa on haukipotentiaalia – Niko Satto 30 Loppusyksyn lahnanonginta – Juha Ojaharju 36 Isojen ahventen Kevättijärvi – Niko Satto 42 Olympiamitalisti ja perhokalastaja Peetu Piiroinen – Sami Välikangas 46 Sandland Challenge 2019 – Antti Zetterberg 50 Vierailulla Victorinoxin tehtaalla – Antti Zetterberg 54 Maan mainiot kalamiehet | Raine Komulainen – Ari Laine 58 Ala kalastaa, se rauhoittaa – Anna-Maija Ahokas 62 Juha Happosen jiginiksit 64 Jigejä tussaamaan – Jani Mäkeläinen 66 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 68 Arktisten vesien parhaimmistoa – Jani Himanko 74 Eroon selkäkivuista vinkkejä heittokalastajalle – Juha Ojaharju 78 Kanada on erityisryhmäkalastajan kultamaa – Juha Happonen 82 Pohjois-Amerikan pilkkikulttuuri – Jani Helminen 86 Pörje Parilla 88 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 92 Patologit – Markus Penttinen 94 Vene-esittely North Silver 545 Fish – Antti Zetterberg & Mikko Lampi 100 Veneen hyvä hoito 102 Tekniikka 104 Kalastus-lehti esittelee: Lowrance LiveSight – Antti Zetterberg 106 Uutta & kokeiltua 124 EFTTEX 2019 – Antti Zetterberg 126 Ajankohtaiset haukiperhot – Jani Mäkeläinen 128 Mika Vornasen kolumni JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2020 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com Sisällys 3/2019 s. 10 s. 18 s. 42 s. 68 s. 64 s. 94
10 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com Alkava syksy on monelle hauenkalastajalle pitkään odotettu unelmien täyttymys. Pitkään hajaantuneena ympäri vesistöä majailleet hauet alkavat kerääntyä matalampaan veteen kaislikkojen suuaukoille. V ai alkavatko sittenkään? Onko alkusyksyn kaislikkokalastus kuitenkaan se tehokkain tapa saalistaa haukea? Monet kilpakalastajat, jigaajat sekä täsmäjigaajat ovat asiasta eri mieltä. Hauen syväjigauksen historia Perehdyin 2000-luvun alkupuolella hauen syväjigaukseen tarkemmin saatuani muutamia suurhaukia sattumakaloina kuhan jigauksen yhteydessä. Jossain vaiheessa metrihauet olivat kuitenkin yleisempi saalis kuin puolimetrinen kuha. Asia ei silloin minua kovin paljon kiinnostanut, koska kuhan jigaaminen oli selkeästi etusijalla. Harrastuksen edetessä kalapaikat vaihtuivat reviirin laajetessa sekä veneilytaitojen parantuessa. Kuhia löytyi samantyylisistä paikoista joka vuosi alkavan syksyn edetessä ja pintavesien viilentyessä. Huomasin tämän ilmiön toistuvan niin merellä kuin järvelläkin. Petokalat hakeutuivat syvänteisiin koville pohjille syönnökselle, jolloin kohdekaloina olivat yleensä pienet särkikalat. Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat. Tämän loogisuuden saavutettuani asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että lopulta hauesta itsestään muokkautui varsinainen kohdekala. Syväjigauksen kulta-aika edessä Kaikenlaisten syvempien kapeikkojen, salmien sekä ympäristöään muuten syvempien kohtien lähistöille kertyy pikkukalaa syksyn kylmenevien öiden koittaessa. Pintavesien viiletessä pohjalla oleva vesi pysyy kauemmin lämpimänä. Tähän vaikuttaa myös kovien kalliopohjien vettä lämmittävä ilmiö. ”Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat.” Haukea syvästä JIGILLÄ
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 11 Teksti PETER LAHTI Kuvat ANU LUOSTARINEN, JANNE KOIVISTO, ANTTI ZETTERBERG & PETER LAHTI Syksyllä ahvenjigauksen yhteydessä saatu hauki. Monesti hyvät hauenjigauspaikat löytyvät juuri ahventa jigatessa. Kuva Ville Puustinen. Haukea syvästä JIGILLÄ
12 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com Kesällä lämmennyt vesi pitää pohjan kovat rakenteet suhteellisen kauan lämpimänä. Viilentynyt pintavesi sekä lämmin pohjavesi synnyttävät voimakkaita pystyvirtauksia, jotka houkuttavat pikkukalaparvia kasaantumaan alueille. Näiden tiheiden parvien ympäristöön hakeutuvat myös petokalat. Kuvaavaa on, että jyrkempien reunamien sekä penkkojen ympärillä syönnöstävät niin kuhat kuin ahvenetkin. Osa kuhista on toki syvemmälläkin, mutta erityisesti silloin kun hauet ovat suuremmissa ryhmissä alueilla saalistamassa, pysyvät kuhat hivenen erillään hauista. Nämä haukiryhmät tai haukiparvet, kuka tätä mitenkin haluaa kutsua, valtaavat oman alueensa ympäristöstä. Tämän huomaa erityisesti siitä, että luotaimesta havaitut DSI-pallot ovat monesti häkellyttävän suuria. Kalastettavat syvyydet ovat yleensä 7-14 metrin haarukassa. Toki syvemmältä kalastettaessa on muistettava, että mikäli haluaa harjoittaa valikoivaa kalastusta on kiinni iskeytyneen kalan väsytykseen käytettävä enemmän aikaa. Hauen syväjigauksen välineistö Kohdekalan vaihtuessa astetta suurempaan on syytä päivittää myös välineistö palvelemaan tilanteita, jolloin se suurin otus ravistelee siiman päässä. Kaikenlaiset perushauet nousevat ylös helpohkosti jo normaaleilla kuhavälineilläkin. Entäpä sitten kun koukkua ovatkin oikomassa reilusti päälle metriset suurhauet? Näiden suurempien yksilöiden väsytyksiin varautuessa muutamaa yksityiskohtaa on syytä tarkastella vähän tarkemmin. Koukku Ensimmäisenä tulilinjalla on käytettävä koukku. Hauen liikehdintä sekä voima verrattaessa ruokakalakokoiseen kuhaan on merkittävästi erilainen. Syvälle hammasviidakkoon iskeytynyt ohutlankainen koukku on valtavan haasteen edessä etenkin silloin, kun kala on tarttunut suoraan veneen alta. Suorassa linjassa ilman siiman avittamaa vedenvastusta koukku on etenkin ensimmäisten potkujen aikana todella kovassa testissä. Tämän vuoksi suosin hauelle jykevämpää, paksumpilankaista koukkurakennetta. Mitään stinger-virityksiä en tässäkään lajissa ole nähnyt tarpeelliseksi, joten yksi oikeankokoinen hyvälaatuinen taipumaton koukku riittää taltuttamaan myös syvältä jigiin iskeneen suurhauen. Koukkujen kokoluokasta en tarkemmin määrittele muuta kuin sen, että leveämpikitainen koukku tulisi sijaita noin 2/3 pään puolella riippumatta käytettävän haukijigin koosta. Pidemmän koukun käytölle en ole löytänyt perusteita. Hauki iskee vieheeseen monesti siten, että veneissä etsitään sitä pisintä pihtimallia, jolla vieheen saa kaivettua ulos. On siis tärkeämpää, että koukku ei pituutensa puolesta ainakaan jousta itse tärpissä jolloin lyhyempivartinen koukku on luontevampi vaihtoehto. Lukko Viehelukon rakenteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota verrattaessa sitä tavalliseen kuha/ahvensarjan lukitusvälineeseen. Kaikenlaiset perholukot sekä muut ohutlankaiset välineet on hyvä jättää pienempien kalojen pyyntiin. Haukien hampaissa viehelukko on kovassa rutistuksessa ja onkin todettava, että yksi yleisimmistä syistä kalan karkaamiseen on ollut auennut tai muuten vaurioitunut viehelukko. Uusi luotaintekniikka tuo mukanaan myös jigin täsmäheiton. Kalastusmuoto on jotain heittokalastuksen ja täsmävertikaalin väliltä. Kuva Peter Lahti. Syyskuun hauki lähes 10 metrin syvyydestä yhdeksän sentin jigillä. Haukea syvästä JIGILLÄ
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 13 NOSTETAAN EROTTELUKYKY UUDELLE TASOLLE Elementin 1,2 megahertsin HyperVision™ vie kaikuluotauksen uudelle tarkkuustasolle. DownVision, SideVision tai upea RealVision 3D, Elementin HyperVision™ -tilassa näet pohjanrakenteet ja kalat uskomattoman todenmukaisesti. Luokassaan ainutlaatuisella 4-ydinprosessorilla sekä intuitiivisella LightHouse Sport -käyttöjärjestelmällä varustettu Element vie ottipaikalle nopeasti ja näet sekä pyydystät kaloja, joita muut kalastajat eivät havaitse. ELEMENT™ JA HYPERVISION™ LUOVAT TODENMUKAISEN KAIKUKUVAN Tutustu Elementin tehoon raymarine.? /element 210 x 280 Element Finland (19-0516-MAR).indd 1 27/02/2019 12:48
14 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com Peruke Käytettävien perukelankojen osalta mielipiteitä on monia. Vieläkin kuuluu puhetta siitä, kuinka 0,5 mm fluorocarbon ei ole koskaan mennyt poikki. Vaikka fluorocarboneissa kieltämättä on suuriakin eroja, on todettava, että tilastointi, jossa ohuet fluorocarbonit ovat aina hauet kestäneet, kertoo vain vähäisestä kalastuksen määrästä. Tästä saa vapaasti olla eri mieltä, mutta itse en lähde haukea kalastamaan kohdekalana alle millisellä perukkeella. Rikkoutuneet fluorot eri valmistajien tekeminä lasketaan useissa kymmenissä kappaleissa. Olen ollut haukipäivillä, jolloin 0,8 mm fluorocarbon on katkennut kolmesti saman päivän aikana. Käytettäviä materiaaleja on toki muitakin. Alkuvuosinani käytin lähes ainoastaan Loopin hauenkalastukseen tarkoitettua pike wire -lankaa. Sitten huomasin haukien ajoittain karttavan iskemistä vieheeseen, jossa on näin näkyvä peruke. Myös kiiltävä materiaali, kuten titaani on ollut huonoa syväjigauksessa. Sykkyrälle vääntyvä wolframilanka oli yksi parhaista, mutta valitettavan lyhytikäinen juurikin muuttuvan rakenteensa vuoksi. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, olisi hauenkalastukseen perehtyneen jigaajan syytä pitää mukanaan erilaisia perukkeita. Itse en ole vielä löytänyt millisen fluorocarbonin korvaajaa, vaikka sekään ei mielestäni aina ole paras vaihtoehto jykevän profiilinsa vuoksi. Siima Siimana olen käyttänyt Savage Gearin ja Patriotin kuitusiimoja. Paksuuksien osalta olen suosinut varsin ohuita lankoja sen vuoksi, että viehe löytäisi pohjan nopeammin. Asiaan vaikuttavat toki myös paremmat heittopituudet sekä pienemmät tuulipussit kalastettaessa sivutuuleen. Optimaaliset paksuudet ovat omalta osaltani olleet 0,17-0,21 mm kuitua. Mikäli pohjassa on paljon kiviä tai muita esineitä, joihin kala saattaa päästä kulkeutumaan, on mietittävä paksumpia vaihtoehtoja. Ohuempien siimojen käyttäjille toivon vain onnea monessa asiassa. Joskus kala pyörii veneen ympäri siiman osuessa milloin veneen pohjaan, milloin antureihin. Nämä kaikki tapahtumat vaativat aina tuuria, puoltaen samalla paksumpien siimojen käyttöä. Vapojen sekä kelojen valinnat ovat pitkälti omiin mielipiteisiin perustuvia. Siimaa tulisi puolalle mahtua riittävästi pitkiin heittoihin. Vapojen tulisi puolestaan kestää suurhauen väkevä veto sekä omata voimaa väsyttää kala. Käytettävät vieheet Suurhaulle suurta syötävää ja kala veneeseen. Teoriassahan se menee näin. Kukapa mitään pyöränpumppuja lähtee saalistamaan pienikokoisilla sirppipyrstöisillä kuhajigeillä. Tästäkin asiasta voidaan olla montaa mieltä. Kalastajien omat kokemukset kertonevat asioista kuitenkin parhaiten. Minulla on oma erityisasemani oppaan roolissa katsoa aina mikä toimii parhaiten. Kun kuusi osaavaa kalastajaa heittävät vieheitään kerta toisensa jälkeen vedenalaisen raadin arvosteltavaksi voi omat mielipiteensä heittää romukoppaan. Jonkun kerran veneessäni on myös vieraillut osaava kalastaja, joka jaksaa nakella isokokoisia eri tavalla painotettuja vieheitä syvään veteen koko päivän. Kertaakaan kukaan isoilla vieheillä kalastava heittokalastaja ei ole saanut saaliiksi mitään. Hauet eivät yksinkertaisesti ole olleet kiinnostuneita vieheestä joka ei edusta profiililtaan sitä mitä ne ovat syömässä. Parhaat jigikoot noin 9-13 -senttisiä kapeaprofiilia kumeja Hauet osaavat olla monesti todella valikoivia sen osalta, minkä värisen vieheen ne hyväksyvät. Jonain päivänä firetigerit saavat uida omassa rauhassa kalojen iskiessä ainoastaan sinihileiseen 11 cm shadiin. Joskus puolestaan ainoastaan tumma violettisävyinen viehe antaa tärppejä. Onkin todettava, että monesti oma uskokin on koetuksella muutaman epäonnistuneen jigivalinnan jälkeen. Kun sitten ajaa veneellä pienen kierroksen huomaten kohdekalojen edelleen uiskentelevan pohjan tuntumassa on vain todettava, että kalastus vaatii lisää toistoja värivalintojen osalta. Tilanne jossa 11 cm jigillä ollaan Suuren hauen jigauksessa tarvittavaa tukevan luokan perukeja lukkomateriaalia. Kuvan fluorocarbon on 0,99 millistä. Kuva Antti Zetterberg. Garminin uusi Live-kaikuluotaintekniikka vie kalastuksen uudelle tasolle. Kalan voi nähdä vieheen ympärillä niin heittokalastettaessa kuin vertikaalimenetelminkin. ”Jonkun kerran veneessäni on myös vieraillut osaava kalastaja, joka jaksaa nakella isokokoisia eri tavalla painotettuja vieheitä syvään veteen koko päivän.”
16 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com Hauki on usein vahinkokala kuhan tai ahvenen pyynnin yhteydessä. Tämä komea 90-senttinen nappasi kuhan tavoittelun lomassa. Kuva Antti Zetterberg. tosissaan narraamassa suurhaukia huvittaa varmasti suurinta osaa hauenkalastajia. Minua puolestaan huvittaa monesti se, kuinka kalastajat pahimmillaan lähes jonottavat päästäkseen heittämään kaislikkoa, jossa ei ole yhtään kalaa. Olen ajatellut asian lähinnä niin, että kaislikkokalastus on niin selkeästi mukavuusalueella, että siirtyminen toisenlaiseen kalastukseen ei vaan yksinkertaisesti kaikkia kalastajia kiinnosta, vaikka suurhaukia olisikin luvassa syvemmässä vedessä. Suurhaukien kalastaminen syvästä vedestä on oman syyskalastukseni odotetuin ajanjakso Laji on kasvattanut suosiotaan hitaasti mutta varmasti heittokalastajien keskuudessa. Kausi loppuu yleensä silloin, kun vesi alkaa olla tasalämpöistä sekä pohjaettä pintaveden osalta. Yhtälöön kuuluu myös se, että pikkukalojen massaparvet suuntaavat kulkunsa kohti matalia savipohjaisia savilahtia. Kokonaisuutta täydentää myös se, että kaislikkoja heittävät hauenkalastajat parantavat saalismääriään suuresti. Kalat ovat siis saapuneet mataliin vesiin kaislikoiden tietämiin ja kalojen vuosikierto on vaiheessa, jolloin syvänteet hetkeksi tyhjenevät monilta alueilta. Kalojen kierrossa tapahtuu kohti alkavaa loppusyksyä taas omat muutoksensa sekakalaparvien ilmestyttyä. Syvännekalastuskauden pituus vaihtelee vuosittain sen kestäessä keskimäärin noin neljä viikkoa. Nyt tulevana syksynä vaan rohkeasti mukaan kokeilemaan, etenkin mikäli ne parhaat kaislikkopaikat eivät anna saaliiksi muuta kuin nokkahuilujen kokoisia haukia. Hauki on ahvenkaloja kiitollisempi syväjigauskohde, sillä se kestää paineenvaihtelua huomattavasti paremmin. Tämä merkitsee etenkin kalaa vapautettaessa. Kuva Janne Koivisto.
Etkö ehdi kalaan töiden jälkeen? Onko kalastuspaine liian kova omilla kotivesilläsi? Makaavatko kuhat liian syvällä päiväsaikaan? Kokeile kalastusta iltapimeällä ja hyödynnä pimeyden etuja. I stun kaverini Pontus Bengtssonin veneessä ja kello lähenee puoltayötä syyskuisena tyynenä ja tähtikirkkaana iltana. Pimeys peittää kaiken näkyvistä lukuun ottamatta kaikuluotaimien ruutujen paistetta. Tunnelma on maaginen. Pontus on onnistunut aiemmin illasta löytämään muutamia hyvän kokoisia kuhia, mutta ne ovat olleet nirsolla päällä eivätkä innostuneet niille tarjotuista jigeistä. Suuntaamme samalle paikalle nyt muutamaa tuntia myöhemmin ja pyrimme hyödyntämään täydellistä pimeyttä niiden ottihalujen laukaisemiseksi. Yön saalistaja iskee Pontus ajelee hiljaa tyyntä järvenselkää ja tuijottaa herkeämättä luotaimia. Ravintokalaa on paljon näkyvissä ja siellä täällä niiden lähettyvillä kuhan kaari piirtyy luotaimeen. Eräs kaari kiinnittää Pontuksen huomion, sillä se on huomattavasti suurempi kuin muut. Teksti ja kuvat JÖRGEN LARSSON Käännös ANTTI ZETTERBERG Vertikaalikalastusta pimeässä Keskikarkeaa yövertikaalikuhaa Pontuksen käsissä. Kala puri 8-tuumaista jigiä, jossa oli räminäkapseli. 18 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com
Vertikaalikalastusta Pimeän aikaan tapahtuva vertikaalijigaus on erittäin jännittävää touhua kaikuluotaimien tarjotessa ainoan valonlähteen. Pontus Bengtsson hyödyntää eri kaikuluotaintekniikoita yhdessä. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com 19
”Nyt löytyi todella iso kuha, kokeillaan onko sillä syöntihaluja?”, Pontus sanoo tiputtaessaan jigin veteen ja seuratessaan taitavasti veneellä isoa kuhaa, joka oleskelee noin neljän metrin syvyydessä. Jigi piirtyy selkeästi suoraan kalan läheisyyteen. Kuha ui rauhallisesti perässä, mutta ei tee mitään iskeäkseen. Minuutit kuluvat ja kalastus tuntuu jämähtäneen asemasodaksi. Kumpikaan ei aio perääntyä. Kuha iskee salamannopeasti Pontuksen vapa taipuu lähes veteen asti. ”Nyt on todella iso kuha kiinni”, hän huutaa. Pontus pumppaa kalaa rauhallisesti ylöspäin, mutta kala liikkuu todella vauhdikkaasti, eikä hän saa pidettyä siimaa tarpeeksi kireällä, jolloin koukku ei pääse pureutumaan kunnolla koviin suupieliin. Kuha nousee pintaan, oksentaa edellisen saaliskalan ja heilauttaa pyrstöään hyvästiksi. Olemme hämillämme tästä tempusta ja alkuhämmästelyjen jälkeen jo hieman hymyilyttää. Havaitsemme vielä kuhan oksentaman noin 35-senttisen hauen kellumasta pinnalla ja emme voi muuta kuin todeta, ettei mikään jigi ole liian iso suurelle kuhalle. Alku on aina hankalaa Pontuksen kanssa viime syksynä tekemäni retki ei toki ollut ensimmäinen pimeässä tehty vertikaalijigireissu. Kokeilin lajia pimeässä jo 2010-luvun alkupuolella. Meillä oli teoria, että kirkkaammissa järvissä kuhat nousisivat lähemmäs pintaa syvyyksistä, joissa ne oleskelevat päivisin. Teoria ei kuitenkaan toiminut käytännössä, emmekä onnistuneet saamaan ainuttakaan kalaa ylös asti muutamista tärpeistä huolimatta. Täysin pimeässä veneen liikkeiden seuraaminen oli vaikeaa ja lisähankaluutta toi järvissä oleva keijusto eli plankton, joka esti kuhien kunnollisen havaitsemisen silloisilla kaikuluotaimilla. Kokeilut hiipuivat pikkuhiljaa menestyksen puutteessa. Onnistumisista uskoa tekemiseen Pimeällä järvenselällä ollessamme Pontus kertoo täysin vastaavista ensikokemuksista omalla kohdallaan, hän tosin jaksoi uskoa tekemiseen eikä luovuttanut vaikka kokikin lajin vaikeaksi. ”Vuonna 2015 sisukkuuteni pimeäkalastuksen suhteen palkittiin. Eräs kerta jäi hyvin mieleen kun järvellä oli noin 10 venettä ja syönti oli kaikilla todella heikkoa. Illan mittaan veneet häipyivät ja jäin yksin kalastamaan. Kalastin täysin pimeässä ja onnistuin saamaan 6,5ja 7,5-kiloiset kuhat. Sen jälkeen olen suhtautunut erittäin luottavaisesti vertikaalijigaukseen pimeällä, toki luotainteknologian kehityskin on auttanut paljon”, Pontus kertoo. Pimeällä kalastamisen edut Vaikka pimeässä kalastuksessa on omat hankaluutensa, kuten edellä mainitut veneen käsittely ja plankton, tarjoaa pimeä myös etuja. Olimme todella vaikuttuneita suurkuhan oksentamasta pikkuhauesta. Kaikkia vaihtoehtoja kokeiltiin. Joskus iso kuha vaan pitää suunsa kiinni. 20 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com