• Koukussa kalastukseen. NUMERO 2/08 100 si kesäk vua alastusta ! Kesähauki on vauhdikas Haukikelaa hankkimassa Vieheenrakennuksen SM Harjusta Lapista kesäaHveNta sOutaMalla SÄRKIKALOJEN ONGINTA
• Etelä-Suomi: 0400 554 614 Pohjois-Suomi: 045 126 1269
• Täysin uusi Ford Kuga 2.0TDCi 136 hv (DPF) 4WD, keskikulutus 6,4 l/100 km, CO2-päästöt 169 g/km. Hinnat alkaen Trend 36.950 (+ toimituskulut) ja Titanium 39.950 (+ toimituskulut). Miksi liikennevalojen pitää näyttää liikennevaloilta? Mitä jos voisimme aloittaa alusta?
• www.fordkuga.fi FordKuga Feel the difference
• Uutuus 2008 Testivoittaja X50DS Helppokäyttöinen ja luotettava peruskaikuluotain, kaikilla tärkeimmillä toiminnoilla edulliseen hintaan. DS kaksikeilaanturilla 120° peittoalue. Näyttö: 4" (10,2cm) 240 x 160 pikseliä. X96 Hintaluokassaan erinomaisella näytöllä ja ominaisuuksilla varustettu kaikuluotain. Neljä erilaista taustan harmaasävyvaihtoehtoa. Näyttö: 5" (12,7cm) 320 x 320 pikseliä. X125 Kaikuluotain uskomattomalla erottelukyvyllä ja ominaisuuksilla, jotka vastaavat aktiivikalastajien tarpeita. Näyttö: 5" (12,7cm) 480 x 480 pikseliä. LMS-522C iGPS Sisäisellä GPS antennilla varustettu tehokas ja monipuolinen kaiku/GPSyhdistelmä avoveneisiin. Näyttö: 5" (12,7cm) 480 x 480 pikseliä. NMEA 2000 169 275 345 Dual Search kaksikeila-anturin kalantunnistuspeittoalueet Jälleenmyyjät: Kaikissa Lowrance laitteissa on suomenkieliset käyttövalikot. 895 ENO: Erä ja Urheilu ESPOO: Nautic Trading EVIJÄRVI: Ilpon Katiska HAMINA: J. Purho HANKO: Hangon Auto- ja Venetalo HELSINKI: Marinea, Professional Boat Finland, VarusteNet, Wirginia, Wobbleri HIRVENSALMI: Hirvensalmen Kone HÄIJÄÄ: Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA: Kalastuspiste II: Kärkkäinen Express IISALMI: Iisalmen Konekymppi IKAALINEN: IS-Tarvike IMATRA: Kisa IVALO: Suutari Seppo JOENSUU: Erä Ankkuri, Jokikone, Tyrskytaimen JUVA: Rauta ja Maatalous JYVÄSKYLÄ: Jyväs-Marine, Perhokolmio, ProFish JÄMIJÄRVI: Sähköliike Sillanmäki JÄMSÄ: AV-Ase JÄRVENPÄÄ: Konehuolto Sami Ruoni, Pekan Apaja KAJAANI: Puuilo KEMIÖ: Kemiön Venekeskus KEMPELE: Ojan Rauta KEURUU: Mikin Kone KITEE: Allun Apaja KOKKOLA: Akku-Teho H. Wentin KONTIOMÄKI: Kainuun Tähti KOUVOLA: Menokone KRISTIINANKAUPUNKI: A-Talas KUOPIO: Samfishing, Yamaha Center KUSTAVI: Pienkonekeskus KUUSAMO: Citymarket, Kuusamon Tärppi, Rengas Kuusamo KUUSANKOSKI: Koskikone KUUSISTO: Venetalo Viherkoski LAHTI: Koukun Lohi LAPPEENRANTA: Eräsaimaa, Urheilu Koskimies LEPPÄVIRTA: Rautanet LIEKSA: Retkiaitta LOHJA: Kehystystyöt LUVIA: Pehuva MARIEHAMN: Fiskarboden MIKKELI: Kala-Kalle MÄNTTÄ: SeppäSport www.lowrance.com A Navico brand - leader in Marine Electronics
• Seize the Day LCX-112C GPS LCX -sarjan suurin kaiku/GPS -yhdistelmälaite. Erittäin hyvin auringonpaisteessa näkyvä Solar Max SVGA TFT -näyttö. Näyttö: 10,4" (26,4cm) 800 x 600 pikseliä. NMEA 2000 LCX-27C GPS Yksi suosituimpia kaiku/ GPS -yhdistelmälaitteita. Kaikki LCX -sarjan ominaisuudet kompaktissa paketissa. Näyttö: 7" (17,8cm) 640 x 480 pikseliä. NMEA 2000 GM7200C GlobalMap GPS -karttaplotteri Solar Max full VGA TFT -värinäytöllä. Erinomainen näytön erottelukyky ja luettavuus. Näyttö: 7" (17,8cm) 640 x 480 pikseliä. NMEA 2000 2295 1275 Lowrance 2008 -mallisto tarjoaa vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Tutustu myös Lowrance tutkiin osoitteessa www.opm.fi 995 ORIVESI: Sportia, Venemyynti Kari Kymäläinen OULU: J. Kärkkäinen, Pohmarin, Prisma, Tiura-Uistin OULUNSALO: Kalakaveri PIEKSÄMÄKI: Green Trail PIETARSAARI: Wikro Systems POLVIJÄRVI: Erä Ankkuri PORI: Kone-Ketola PORVOO: Kallen Sumppu RAISIO: Meri ja Metsä RAUMA: Rauman Pyyntiväline RIIHIMÄKI: Korkiakosken Uistin RISTIINA: Ristiinan Ammattirealisointi ROVANIEMI: Karhunjälki, Koneliike Korteniemi, Ollin Erä ja Kalastus SALO: Salomarine SAVONLINNA: Sports Gear Service, Turusen Verkkoliike SIMPELE: Simpeleen Urheilu SIPOO: W&W Marine SOMERO: Sportti-Kone SOTKAMO: Keskusliike SUOMUSSALMI: YläKainuun Kone ja Varaosa SUONENJOKI: Suonenjoen Pyörä TAALINTEHDAS: D-Marin TAIVASSALO: Piilinen TAMMISAARI: Karjaan Urheilu ja Kalastus TAMPERE: Nippon Verkko, Sportia-Pekka, Tampereen Kalastusväline, Venemarkkinointi J. Pälviranta TURKU: Turun Pyyntiväline, Venemaailma TUURI: Veljekset Keskinen UUSIKAARLEPYY: FB-Marine UUSIKAUPUNKI: Salmeri VAASA: Kurre, Wikro Marin VAMMALA: Kesport VANTAA: Fishline, Yamaha Center VARKAUS: Minnan Vapa ja Viehe VIITASAARI: Urheilu-Visa VIRRAT: Virtain Moottorisaha VÄÄKSY: SK-Center YLIVIESKA: J. Kärkkäinen, Urheilu ja Lelu ÄHTÄRI: Karilainen Maahantuonti ja markkinointi: OPM Kalastustarvike Oy · Kisällintie 17 · 04500 Kellokoski puh 09-2790460 · fax 09-27904646 · www.opm.fi
• 10 Kalastuslehti 2.2008
• Kuva: Janne Koivisto s. 10 _ Pääkirjoitus s. 56 _ Abon aarrearkku s. 62 _ Pörjen parila s. 88 _ Maan mainiot kalamiehet s. 90 _ Uutuudet 2008 JULKAISIJA Krook Media Oy kesäistä soutu-uistelua s.14 s.30 s.32 s.42 s.46 s.52 s.60 aHveNeN kesäistä sOutu-uistelua kYMiJOeN JuNiORiPäivät tROPiikiN tuliset kalat Haasteelliset suuRet säRkikalat HaukikelavaliNNaN aBC MeRikaRviaNJOeN MeRitaiMeN PeRustuslaki asettaa vieHekalastukselle RaJat Janne Sullström Marko Sarrola Jouni Heimonen Jani Nieminen Hasse Härkönen Janne Holopainen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Mikey Sarelin Kari Lossi Jouni Salmi Pasi Taponen Anssi Lehtinen Ahvenen s.67 HaRJukseN PeRHOkalastukseN PeRusteet laPissa s.72 tieDä Missä kalastat s.77 vieHeeNRakeNNukseN sM s.80 kalastus esittelee: utteRN s52 s.86 kalaPaikkaNa HJORtÖ, saltvik s.14 PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg KANNEN KUVA Ari Paataja PAINOPAIKKA Prismaprint, Tallinna TOIMITUS Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi Ari Paataja Jerker Krook Jacob Roos ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi SEURAAVA NUMERO PAINOS 30.000 kpl Ilmestyy syyskuussa ULKOASU Mikko Kempas AVUSTAJAT Janne Koivisto Tuomas Salusjärvi Joonas Salusjärvi Jacob Roos puh. 040-553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi Kalastuslehti 2.2008 11
• Kuva: Antti Zetterberg Alkukesän ilta Sipoossa. Syyskuun 30. päivä 2006. Kaksi kuvaa lähes samasta paikasta, aikaa kuvien välissä kulunut puoli tuntia. Syksyisin keli muuttuu todella nopeasti. MIKÄ SIINÄ ON KUN HELTEELLÄ HUKUTAAN? H elteisen vappuviikonlopun kaltaisia hukkumistilastoja en enää toivo näkeväni. Seitsemän hukkunutta neljän päivän aikana ja vielä osa heistä oli kalastuksen harrastajia. Eihän tässä ole mitään järkeä. Pelottaa jo ajatellakin mitä juhannuksena sattuu jos meitä hellitään helteisellä säällä. Kun asiaa enemmän ajattelee ei hukkumisten syytä tarvi kovin kauaa hakea. Alkoholi, puutteelliset taidot, välinpitämätön asenne eikä tietenkään pelastusliivejä. Vesillä tuntuvat olevan valloillaan täysin eri asenteet kun maanteillä. Harva ajaa autolla ilman turvavyötä tai on yli 1,5 promillen humalassa ­ vesillä sen sijaan ilman liivejä ja täysin tokkurassa olevat kipparit ovat ikävän yleinen ilmiö ja heitä on paljon myös meissä kalastuksen harrastajissa, josta seuraava käy hyvänä esimerkkinä. Viime heinäkuussa törmäsin kuhanuistelijoihin, joiden vene kiersi selällä ympyrää. Ihmettelin aluksi, että ovatko kaverit löytäneet jonkun todella huippupaikan kun jo kymmenettä kierrosta vetivät. Ajoin lähemmäksi ja huomasin kaikkien kolmen olevan sammuneina ja jokaisessa uistimessa oli kuha. Veneen pohjalla kaksi kaljakoria ja pari tyhjää kossupulloa. Herättelin kuskin, kerroin missä olivat ja hinasin rantaan. Miehet kiittelivät, kompuroivat ylös veneestä ja jäivät rantaan nukkumaan. Toivottavasti kaikki selvisivät kunnialla kotiin. Lomakausi on jo joillain onnekkailla alkanut ja innokkaat kalastajat valtaavat vesistöt. Muistakaa hankkia kalastusluvat ennen kalaan menoa ja pitää kelluntavarusteet päällä vaikka olisi miten tyyntä ja lämmintä. Esimerkiksi paukkuliivit eivät ole millään tavalla tiellä mutta pelastavat kun veteen joudutaan. Nautinnollista ja kalaisaa kesää kaikille lukijoille! Antti Zetterberg 12 Kalastuslehti 2.2008
• Teknistä ylivoimaa. Shimano. Shimano tunnetaan tinkimättömästä tuotekehitystyöstä sekä laadukkaista, omissa tehtaissa valmistetuista keloista. Tämän vuoksi Shimano on säilyttänyt vuosikymmeniä asemansa maailman johtavana kalastusvälinevalmistajana ja kalastajien ykkösmerkkinä. Multidisc-jarru MIkrosäädettävässä Multidisc-jarrussa käytetään hiilikuidusta valmistettuja jarrulevyjä, jotka ovat tunteettomia kosteudelle, kestävät hyvin lämpöä ja säilyttävät ominaisuutensa. Easy Maintenanace -öljynlisäysaukko Öljynlisäysaukon ansiosta kelan voitelu on todella helppoa, vaikka vesillä ollessa. Käännä kela vaaka-asentoon kampi ylöspäin, poista suojaruuvi, lisää pari tippaa kelan mukana tulevaa Shimano -kelaöljyä ja pyöräytä kampea. AR-C -puola Shimanon uusin patentoitu innovaatio. Heitettäessä siima lähtee puolalta entistä sulavammin ja suoremmin kohti vavan kärkeä. Näin saadaan aikaan entistä pidemmät, tarkemmat ja täsmällisemmät heitot. Saatavana etu- ja takajarrullisena. Kolme kokoa. Tarjoushintaan alk. 99 e Seido FA/RA UUTUUS Twinpower XT-RB Technium FB UUTUUS Takajarrullinen S-System -kela. Kolme kokoa. Tarjoushintaan alk. 159 e Etujarrullinen SR-System -kela. Kolme kokoa. Tarjoushintaan alk. 159 e Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.normark. /jalleenmyyjat Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.
• Napsi-vaappu jäi ahvenen viimeiseksi suupalaksi 14 Kalastuslehti 2.2008
• Pannukarkea ahven ja ottivieheenä toiminut Tami 30P. Tämän artikkelin tarkoitus ei ole kertoa tarkkoja GPS-pisteitä tai paljastaa salaisia suurahvenjärviä. Ahvenen kalastuksessa tämä ei mielestäni todellakaan ole tarpeen, löytyyhän ahventa lähes kaikista maamme vesistöistä niin pienistä metsälammista ja suurista järvistä kuin myös merialueeltammekin. Niinpä jätänkin oman kohdejärveni nimeämättä ja keskityn sen sijaan raottamaan ovea rentoon ahvenenkalastuksen muotoon. Ahvenen soutuuistelun huippusesonki ajoittuu kesähelteille, aikaan jolloin ahven lämpöä suosivana kalana liikkuu ja myös ottaa sille tarjoiltuun vieheeseen hyvällä ruokahalulla. Rajaan artikkelin ahvenen soutu-uisteluun pikkuvaapuilla pienmuotoisella mökkijärvellä. Tämä järvi toimii kuitenkin hyvin esimerkkinä sillä se on yksi maamme tuhansista samankaltaisista, potentiaalisista ahvenjärvistä. Teksti ja kuvat MiKey SARelin Järvi Järvi jolla soutelen on pienehkö, melko tyypillinen suomalainen järvi. Pitkulaisena siltä löytyy pituutta noin puolitoista kilometriä ja puolisen kilometriä leveyttä. Syvin kohta yltää viiteentoista metriin keskisyvyyden kuitenkin pysytellessä noin viidessä metrissä. Järven vesi on humuksen värjäämää olematta kuitenkaan sameaa. Vettä järveen virtaa parin puron lisäksi pohjassa sijaitsevista lähteistä jotka pitävät myös huolen siitä ettei vedenlämpö nouse liian korkeaksi edes pahimmilla kesähelteillä. Ahvenen lisäksi järvessä ui haukia, mateita ja liuta särjensukuisia kaloja. Järven muoto ja sen ottipaikat Muodoiltaan järvi on siis pieni mutta vaihteleva. Vuosien varrella olen onnistunut löytämään ahvenia varsin erityyppisistä paikoista pitkin järveä. Kallioniemet jotka jatkuvat veden alle ovat varmimpia Ykkösketju Kalastuslehti 2.2008 15
• " TUNNETTUJEN, ISOJEN VAAPUNVALMISTAJIEN TEKELEET KELPAAVAT AHVENELLE HYVIN. ITSE SUOSIN KUITENKIN PIENPAJOJEN TUOTTEITA ENKÄ PELKÄSTÄÄN KÄSITYöTÄ TUKEAKSENI. PIENPAJAN VAAPUT SAA NIMITTÄIN USEIMMITEN TILATTUA TOIVOMISSAAN VÄREISSÄ JA VARIAATIOISSA JA KAUPAN PÄÄLLE SAA YLEENSÄ VIELÄ VAAPUN UITTO- JA VIRITYSNEUVOTKIN. Kesäilta kutsuu Puuvene vettymässä tervaamisen jäljiltä. ottipaikkoja, kuten myös selältä löytyvät karikot ja muut ahvenia puoleensa vetävät pohjamuodostelmat. Pari vuotta takaperin osuin yllätyksekseni ison ahvenen syönnöstävään parveen siirtyessäni ottipaikalta toiselle kaislikonreunaa pitkin. Ensimmäisen raskaan tärpin tulessa ajattelin hauen iskeneen hampaansa vaappuuni, sen verran massaa kalalla oli. Siiman päästä kuitenkin löytyi reilu puolikiloinen ahven, ja pian yhä vedossa olevaa vaappua vei toinen samanmoinen. Ahvenet olivat ilmeisesti tulleet kaislikon ääreen syömään sen suojissa piileskeleviä pikkukaloja. Tämän tapahtuman jälkeen soutelen karikkojen ja niemenkärkien lisäksi myös kaislikkoreunoja vauraamman ahvenen toivossa. Toisinaan siiman päästä löytyy hauki mutta sitäkin useammin ahven. Vaaput Syönnillään oleva ahven ei turhia nirsoile. Niinpä sille kelpaakin laaja pikkuvaappujen valikoima. Sopiva yleiskoko vaapuille on mielestäni 3 - 7cm. Koska ahvenparvien oleskelusyvyys vesipilarissa vaihtelee, kannattaa rasiassa pitää sekä pinnan tuntumassa että myös hieman syvemmällä kulkevia vaappuja. Pohjan ronkkimiseen siimaan kiinnitettävät Catherinepainot ovat omiaan. Itse suosin useammalla vavalla soutaessa kelluvia vaappuja. Ahvenen iskiessä yhteen vaappuun, muut vedossa olevat vaaput nousevat pintaan väsytyksen aikana. On nimittäin varsin ikävää repiä jokaisen kalan jälkeen kalustoa pohjasta irti. Tunnettujen, isojen vaapunvalmistajien tekeleet kelpaavat ahvenelle hyvin. Itse suosin kuitenkin pienpajojen tuotteita enkä pelkästään käsityötä tukeakseni. Pienpajan vaaput saa nimittäin useimmiten tilattua toivomissaan 16 Kalastuslehti 2.2008
• Kun saalis on tärkeä Uutuusvärit 2008 "Jesse ui erinomaisen herkullisesti lenksuttaen, vaikka sitä uittaisi ilman minkäänlaista ymmärtämystä jerkkiuittamisesta. Kun sitten käsiala otetaan mukaan kuvioon, koukerot muuttuvat entistä ovelammiksi. Reipas kuulien kolina höystää suoritusta. Viehe on erittäin pitkäheittoinen jopa vastatuuleen." Jesse -jerkkien kehittelyssä on ollut mukana Suomen johtavia jerkkikalastajia. Jesset sopivat erinomaisesti niin aloittelevalle-, kuin kokeneellekin jerkkikalastajalle. Saatavilla 60g ja 80g painoisina. 14/2007 Jesset jälleenmyyjiltä kautta maan www.opm.fi Tukkumyynti: OPM Kalastustarvike Oy · puh: 09-2790460 · email: info@opm.fi · web: Iskunkestävä! Gamman ainutlaatuinen valmistusteknologia muuntaa materiaalin rakennetta molekyylitasolla. Molekyylien muuntaminen on olennainen osa Gamman nanoteknologiaa, jota käytetään kehitettäessä materiaalin kestävyyttä. Molekyylimuuntelun ansiosta Gamma -siimoissa on paremmat ominaisuudet, kuin käsittelemättömissä siimoissa: · · · · · Parempi kulutuskestävyys Notkeampi Parempi vetolujuus Parempi iskunkestävyys Vähäisempi muisti Paras uusi monofiilisiima 1/2 6/2007 Maahantuonti ja markkinointi: OPM Kalastustarvike Oy Kisällintie 17 · 04500 Kellokoski · puh 09-2790460 · info@opm.fi www.opm.fi Kiitämme: + vetolujuutta + notkeutta + kimmoisuutta
• " PINNASTA PIKKUKALAA SYöVÄT AHVENET SIIS EIVÄT KIINNOSTUNEET VAAPUISTANI ENNEN KUIN NEKIN TULIVAT PINTAKALVOSSA, VIELÄPÄ PÄRSKIEN VIOITTUNEEN SALAKAN LAILLA. ONNEKAS OIVALLUS, JOKA ON SITTEMMIN MONESTI PELASTANUT PÄIVÄN KALOJEN SAALISTAESSA SALAKKAPARVIA PINNAN TUNTUMASTA. väreissä ja variaatioissa ja kaupan päälle saa yleensä vielä vaapun uitto- ja viritysneuvotkin. Toimiviksi toteamiani vaappuja ovat muun muassa Matias Platanin Napsit, Juha Hyttisen Tamit, Toni Halmeen valmistamat Vissit/Elmot ja Marko Oittisen MTO-vaaput. Tosin olen todennut mainittujen vaappunikkareiden lisäksi monet muutkin pienpajojen tuotteet toimiviksi. Tuplatärppi! Soututyyli Soututyylini on hyvinkin mutkaton. Hidasta vetoa, välillä hieman rytmiä vaihdellen. Yleensä seuraan rantaviivoja juuri rantapenkan tuntumassa, eli siinä kohtaa missä ranta lähtee syvenemään kunnolla ja vettä on veneen alla kahdesta metristä ylöspäin. Mikäli käytössä on kelluvat vaaput, voi välillä tehdä pysäytyksiä jolloin vaaput nousevat pintaa kohti. Usein tärppi tuleekin juuri tässä vaiheessa. Plaanarit auttavat haravoimaan laajempaa aluetta soutaessa, jolloin parvi on helpompi paikallistaa. Nykyään olen käytännön syistä (soutuveneen hallitseminen samalla kuin kiinnittelee plaanareita siimaan vaikeuttaa kalastusta) siirtynyt Järven ottipaikat. Karikot, niemenkärjet ja kaislikon reunat ovat antaneet parhaiten kalaa. 18 Kalastuslehti 2.2008
• SAUNOTAAN MISSÄ VAAN iSo SAunAtelttA-pAKetti Savotan uutuusmalli vuodelle 2008. Telttasauna erillisellä pukuhuoneella. Paketti sisältää kokotontaittuvan laudepaketin, kiukaan, kehikon ja kiilasarjan. Tässä teltassa on isommallekin porukalle tilaa löylytellä! Mökkijärvi kesäiltana käyttämään vain yhtä pikkuplaanaria jota vedän aivan kaislikonrajan tuntumassa. Kuten jo mainitsin, vaurasta ahventa löytyy usein heti kaislikon ulkopuolelta jolloin niitä pystyy kätevästi kalastamaan plaanarin avulla. Plaanarivapana käytän jigikeppiä jossa on hieman enemmän selkärankaa verrattuna ul-vapoihin joita yleensä muuten käytän soutu-uistellessa ahventa. Painot: teltta n. 14kg, runko n. 25kg, lauteet n. 32kg, lattia n. 38kg, Harvian kiuas + savutorvet n.56kg. Yhteensä n. 165kg. Vetoa pintakalvossa Toisaalta olen välillä todennut hyvinkin nopean soututahdin toimivaksi. Eräänä heinäkuun päivänä pari vuotta takaperin olin soutamassa ahventa. Kalaa kyllä tuli muttei totuttuun tahtiin ja kokokin sijoittui jonnekin säälittävän ja mitättömän välille. Kuitenkin ahvenet olivat hyvinkin aktiivisia syöden kiihkolla pinnasta pikkukaloja. Tuikkeja ja ajoja näkyi pinnassa vähän väliä ja näyttipä joukossa olevan varsin vaurastakin kalaa. Jostain syystä soutamani vaaput eivät kaloille kuitenkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kelvanneet, kovasta yrityksestä huolimatta. Tovin soudettuani päätin pistää pillit pussiin ja lähdin vaaput vielä vedossa soutamaan kohti mökkilaituria niin lujaa kuin airoista vain irti lähti. Kaksi kolmesta vedossa olleesta vaapusta kaatui ja nousi pintaan vauhdin noustessa niille liian korkeaksi. Tässä vaiheessa molempia pinnassa pyöriviä vaappuja vietiin, kiihtynyttä vetovauhtia kestäneen vaapun saadessa yhä uida rauhassa. Tämä toistui vielä muutaman kerran kunnes mukavan kokoisia kaloja oli koossa savustuspöntön tarpeiksi. Pinnasta pikkukalaa syövät ahvenet siis eivät kiinnostuneet vaapuistani ennen kuin nekin tulivat pintakalvossa, vieläpä pärskien vioittuneen salakan lailla. Onnekas oivallus, joka on sittemmin monesti pelastanut päivän kalojen saalistaessa salakkaparvia pinnan tuntumasta. SAunAtelttA Pienempi saunateltta. Tilaa 3-5 hengelle. Paketti sisältää teltan lisäksi salot ja maakiilasarjan. Luonnon keskellä saunateltassa saunominen on unohtumaton kokemus joka kruunaa luontoelämyksen.Kattokangas homesuojattua ja palokyllästettyä puuvillapolyesteriä. Lisävarusteena telttakamiina/kiviritilä Parven löytyminen Yksittäisiä osumia tulee yleensä sieltä täältä, mutta siinä vaiheessa kun kaksi tai jopa kolme vapaa niiaa kerralla, on parvi Kalastuslehti 2.2008 19 Finn-Savotta Oy, Onnelantie 2, 43500 Karstula Puh. 014-417 1400 www.finn-savotta.fi
• " MIELESTÄNI MIELUISIN TAPA VALMISTAA TUOREET, JUURI SOUdETUT AHVENET, ON SAVUSTAMINEN. lyhyt vARuSteluettelo Vähemmän on enemmän. Ahvenen soutu-uistelu ei ole välinelaji. Pari-kolme vapasettiä, muutama vaappu, pikkuplaanari, haavi ja vapatelineet vavoille riittää mainiosti. Kourallinen noin viiden sentin mittaisia vAAppuJA esimerkiksi väreissä sininen, ambulanssi ja firetiger kannattaa pitää uistinrasiassa mukana. Sekä pinnan tuntumassa että syvemmälle sukeltavia malleja saattaa tarvita, riippuen siitä missä syövä kala liikkuu. löytynyt. Tässä vaiheessa on kaksi vaihtoehtoista toimintamallia. Joko voi hitaasti kiertää ympyrää parven yllä/ympärillä poimien kaloja tällä tapaa, tai sitten voi kelata vetovavat ylös ja ottaa käyttöön lipalla, vaapulla tai jigillä valmiiksi viritetty heittovapa jolla aletaan ahvenparven harventaminen. Myös upposiimalla varustettu luokkiin 5-6 sijoittuva perhosetti ja sopivan kokoinen streameri käy hyvin mikäli perhovapa istuu käteen ja nautinto on tärkeämpää kuin tehokas ja nopea kalastus. Useimmiten valitsen itse ensimmäisen vaihtoehdon ja soudan ympyrää ahvenia poimien, mutta mikäli parvi osoittautuu isoksi, saatan käytännön syistä siirtyä joko vetämään yhdellä vavalla tai heittokalastamaan parvea rekaavasta veneestä. Jatkuvat triplatärpit joissa siimat sotkeutuvat toisiinsa käyvät nimittäin työstä. SiiMAKSi piisaa 0,12 mm - 0,15mm punottu- tai monikuitusiima tai vaihtoehtoisesti 0,20 mm - 0,25mm monofiilisiima. Paksua haukiluokan siimaa on turha käyttää, se ainoastaan haittaa pikkuvaappujen uintia. Haukirikkaassa vedessä voi tosin halutessaan käyttää notkeata puruperuketta. Puruperuketta käytettäessä kannattaa tosin seurata vaapun uintia, osa pikkuvaapuista ovat herkkiä uinniltaan, ja jo puruperukkeen virittäminen vaapun eteen voi viedä siltä uinnin. vAvoiKSi kelpaavat ul-vavat tai vaikkapa kevyet jigikepit. Samoin kela saa olla pienehkö, 1000-luokan haspeli tai pikkuhyrrä on sopiva ase ahvenen soutu-uisteluun. Ylimitoitetut haukisetit on parempi jättää suosiolla kotiin, ne imevät nautinnon koko touhusta. pelAStuSliivit! Vaikka ahvenen soutu-uistelu onkin leppoisaa lämpimän kelin puuhaa ja vaatetus ei liikoja vaatimuksia kalastukselle aseta, on turhaa liittää itseään tilastoihin. Laadukkaita paukkuliivejä ei oikeastaan edes huomaa pitävänsä yllään ennen veteen putoamista, jolloin niitä taas ei voi olla huomaamatta. Kalan käsittely Heti kun ahven on saatu veneeseen se tainnutetaan napakalla puukonhamaran iskulla silmien yläpuolelle. Tämän jälkeen kala pistetään esimerkiksi avaamalla sen kurkun verisuoni tai katkomalla siltä kiduskaari. Soutusessiota ei kannata venyttää liian pitkäksi ellei käytössä ole jäitä tai kylmälaukkua, kala nimittäin pilaantuu nopeasti helteellä. Mielestäni mieluisin tapa valmistaa tuoreet, juuri soudetut ahvenet, on savustaminen. Kala maustetaan karkealla merisuolalla. Savustamiseen voi joko ostaa valmista haketta tai vaihtoehtoisesti tehdä hake itse tuoreesta lepästä. Mukaan savustusuuniin kannattaa laittaa katajanoksa makua tuomaan ja sokerinpala antamaan kaloille kauniin, kullanruskean värin. Kalat ovat valmiita kun niiden rintaevät irtoavat ongelmitta niistä vetäessä. Tarjoillaan uusien perunoiden ja oluen kera. Fiilistelyä Varo pyytämästä rannalle jääviä joukkoja laittaman saunaan tulen sillä aikaa kun käyt itse nopeasti soutamassa pari savuahventa illaksi. Ahvenen soutu on koukuttavaa ja yllättävän jännittävää touhua ja äkkiä huomaat soutelevasi yksin hiljentyneellä järvellä ja jääneesi vieläpä saunaa ja illallistakin vaille kellon siirtyessä jo pikkutunneille Suomen yöttömässä suvessa... 20 Kalastuslehti 2.2008
• The Way To Go Explorer 550(i) FishEasy 320c kaikuluotain TFT-värinäytöllä, lisävarusteena myös nopeusanturi. tarjoaa laajan ja toimivan näytön edulliseen hintaan. C-MAP NT MAXTM näyttää ominaisuuksiaan päivänvalossa näkyvän 5" ja 320 x 234 pikselin värinäytön avulla. IntelliMap 642c iGPS karttaplotteri, huipputarkka 640x480 pikselin TFT-värinäyttö, sisäinen GPS-antenni. Explorer 660:n pystysuora formaatti optimoi veneen ohjaajan näkyvyyden eteenpäin. Kaikuluotainkäytössä näytön 800 pystysuoraa pikseliä antavat uskomattoman tarkan kuvan aluksen alla olevasta maailmasta. SeaCharter 642c DF iGPS/S karttaplotteri/kaikuluotain, sis. GPSantenni, 2-taajuuskaikuluotain, veden lämpötilanäyttö, tarkka 640x480 resoluution TFT-värinäyttö. M-sarja Mullistava M-sarja tarjoaa luotettavaa navigointia yhdistettynä Northstarin teräväpiirtoiseen digitaaliseen tutkakuvaan. Se näyttää säärintamat ja tuo esiin mahdolliset vaarat merellä. AIS lisää järjestelmään alustunnistuksen tutkalle tai kartalle. AP24 autopilotti ­ uistelijan unelma Kompakti muotoilu, täynnä ominaisuuksia: - kompassiohjaus - kuvio-ohjaus - syvyysohjaus * - tuuliohjaus * - kääntönopeuden säätö - sortumatta kurssilla toiminto - virtuaalinen peräsinkulma-anturi - automaattiset asetukset * kaikuluotaimeen / tuulimittariin yhdistettynä Maahantuoja: www.maritim.fi +358(0)207 65180 Kalastuslehti 2.2008 21
• Loppukevään ja alkukesän hauestus on hauskaa. 22 Kalastuslehti 2.2008
• Moni lopettaa hauenkalastuksen merellä kutuun, tai viimeistään toukokuun loppuun. Tällöin jää kokematta yksi hauskimmista sesongeista; vesien lämmettyä kymmenen asteen paremmalle puolelle hauki on yhä nälkäinen. Ja kun kesän kynnyksellä siiman päässä riehuu toista metriä Vihreää Voimaa huomaa miettivänsä onko kyseessä todella olla sama laji kuin huhtikuussa. Teksti teeMu KoSKi Kuvat teeMu KoSKi, JAAKKo vARJoKoRpi & JAni nieMinen H auen kutu ajoittuu eteläisellä merialueella yleensä huhti ­ toukokuun taitteeseen, jolloin vesi on kutualueilla 8-10 -asteista ja lahtien ulkopuolella hieman kylmempää. Sääoloista riippuen kutupuuhia kestää muutamista päivistä pariin viikkoon. Varsin usein ne päivät jolloin kaislikossa käy kovin melske, kannattaa keskittyä muille alueille tai tyytyä seuraamaan sivusta kalojen lemmenleikkejä. Tyypillistä on, että tällöin paikalta ei tule kuin sattumakaloja, joko kuteneita tai kutemattomia, pääosan ollessa keskittyneitä kutuun tai siitä toipumiseen. Tämän jälkeen alkaa ehkäpä vuoden kiivain syöntijakso, mitä jatkuu lähes tauotta, kunnes vesi lämpiää liikaa ja isomukset häipyvät syvempiin vesiin. Hauki pysyy heittokalastajan ulottuvilla kunnes vesi lämpiää 17 asteen tuntumaan. Tällöin isomukset pikkuhiljaa siirtyvät syvempiin vesiin ja hajaantuvat kesälaitumilleen. Kesän etenemisestä riippuen sesonki siis jatkuu pitkälle kesäkuuhun ja vielä juhannuksenakin voi isoja kaloja tavoittaa matalista. Hurjaa syöntiä Kudun jälkeen hauella on nälkä ja usein ne kerääntyvät varsin pienille alueille mässäilemään. Parhaimmillaan tuntuu siltä, että paikkaa ei yksinkertaisesti saa kalastettua hiljaiseksi, vaan jokin karikko tai kaislikon reuna antaa tasaisesti kalaa lasku toisensa jälkeen. Ja kun meno viimein rauhoittuu, tunnin piipahtaminen muualla nollaa tilanteen ja hauki on taas hurjalla otilla. Tällainen mättösyönti kuitenkin edellyttää sitä, että paikalla on paljon haukia. Kalapaikkaa valitessa on siis keskityttävä laajojen kutulahtien tuntumaan. Logiikka tässä on yksinkertainen: jotta voisi saada paljon haukia, on alueella oltava paljon haukia. Yksittäinen pieni kutupoukama ei yleensä riitä ylläpitämään kovinkaan suurta määrää haukia, kun alueet joissa kutu- ja poikastuotantoaluetta on laajalti tuottavat tätä vihreää voimaa satamäärin. Kudun jälkeen hauki viipyy lahdissa Kudun jälkeen hauet jäävät yleensä hetkeksi kutualueiden liepeille. Aika, jonka hauet viettävät lahdissa vaihtelee olosuhteista riippuen. Nopeasti lämpiävä ja matalalla pysyttelevä vesi saa hauet nopeammin liikkeelle ja päinvastoin. Aivan juuri kuteneet hauet ovat usein huonokuntoisia, laihoja ja haavaisia luiruja, eikä tällaisten kalojen pyytäminen ole kovin järkevää. Näiden ruipeloiden sijaan kannattaa tällöin keskittää kalastus toiselle saaristovyöhykkeelle joko vielä kutemattomien tai jo hiukan toipuneiden kalojen toivossa. Kuitenkin siinä vaiheessa kun vesi lahtien edustoilla ja sisäselillä on lämmennyt yli kymmeneen asteeseen ovat hauet jo sisä- ja välisaaristossa pääosin kuteneet. Kudun jälkeen hauen elämän tarkoitus on taas syödä. Ne ovat selvästi ripeämpiä liikkeissään reagoiden olosuhdemuutoksiin aktiivisesti. Kalaa etsitään siis samoilla periaatteilla kuin alkusyksyllä eli tuulen alta ja hiukan syvemmiltä reunoilta. Sopivan voimakas tuuli ja nouseva vesi kuitenkin siirtävät kalat nopeasti takaisin matalaan. Kivikkokalastus on hauskaa Kaksi tai kolme viikkoa kudun jälkeen veden lämpöjen ollessa noin 12 ja 15 asteen väliltä hauki löytyy kivikoilta kutulahtien lähistöltä. Kalastuslehti 2.2008 23
• Hauki pitää silakasta. Juhan silakkaparven lähistöltä saama kutenut 103-senttinen kymppikala. Sopivia paikkoja kannattaa katsella merikortista. Jos kutulahden lähistöltä noin kilometrin säteellä lahden suulta löytyy laaja matalikko, kyseessä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kalapaikka. Vielä jos tuon matalikon toisella puolella vesi selvästi syvenee, kala myös pysyy paikalla pitkään. Oma suosikkipaikkani kevään kivikkosessioille onkin kuin oppikirjasta: erään toivottoman ison, tasamatalan ja alkukeväällä samean lahtialueen edustan laajat kivikot. Kyseisen lahtialueen suuaukko on melko kapea mutta se on ainoa reitti kalalle ulos. Kun lahden suualueen kivikoiden toisella puolella vielä aukeaa laaja sisäselkä, kalat pysyvät noilla kivikoilla koko kevään huippusyönnin. Sen sijaan yksittäiset irtokivet harvemmin ovat hyviä paikkoja. Jotta paikalle kerääntyisi pikkukalaa ja niiden perässä haukia täytyy alueella olla sopivan rikkonaista ja vaihtelevaa matalaa vettä laajalti. Parhaimmillaan itse kalastus on helppoa kuin heinänteko. Hauki tuntuu olevan syönnillä päivästä toiseen, uitto saa olla ripeää ja tärpit ovat näyttäviä. Kaloilla myös riittää virtaa siiman päässä aivan eri tavalla kuin kylmän veden aikaan. Näky suoraan taivasta kohti ampaisevasta suurhauesta, joka ravistaa ilmassa uistimen suustaan jättää kalamiehen sieluun lähtemättömän jäljen. Keväällä uistinta joutuu usein kaivamaan syvältä hauen kidasta. 24 Kalastuslehti 2.2008
• Uutuus Montauk Jacket & Trousers. Toimiva. Mukava. Tyylikäs PRO GUIDE "Olen testannut Rapala ProWear Montauk -asua yli vuoden ajan ammattimaisessa kalastusopaskäytössä. Asun leikkaus on heittokalastajalle suunniteltu, mikä näkyy asun istuvuutena, hankaamattomuutena ja käytännön toimivuutena kalastuskäytössä. Asusta löytyy kalastajan kaipaamat ja arvostamat yksityiskohdat, kuten oikein sijoitetut ja mitoitetut taskut sekä D-lenkit varusteiden kiinnittämistä varten. Säädettävä huppu ja ProtActive -kangas tekevät Montaukista todellisen jokakelin asun. Voidaankin sanoa että Rapala ProWear Montauk -asu tekee kalastuksestasi helpompaa, hauskempaa ja tyylikkäämpää." Harri Hotti Scales -kuorivaatteet Vedenpitävät ja hengittävät Scales -kuorivaatteet valmistetaan huolellisesti korkealaatuisista materiaaleista. Niiden suunnittelussa on huomioitu kalastajien toiveet ja tarpeet pienintä yksityiskohtaa myöten. Original -mallisto Mukavat, helppohoitoiset ja yksityiskohdiltaan toimivat vaatteet kalastajalle. Materiaaleina käytetään käytännössä hyviksi todettuja materiaaleja ja leikkauksia. Mallisto kattaa kerrospukeutumiseen ja kesäkalastukseen tarkoitetut tuotteet. Kokonaisilme on hillityn tyylikäs, vaikka asuissa on runsaasti kalastusta helpottavia ratkaisuja ja yksityiskohtia. Kahluuvarusteet Äärimmäistä mukavuutta kahlaavalle kalastajalle. Pro Wear -kahluumallisto on valmistettu huippumateriaaleista, jotta ne säilyttäisivät ominaisuutensa ja kestäisivät akovassakin käytössä. Katso Pro Wear jälleenmyyjät webistä! www.normark.fi/jalleenmyyjat Kalastuslehti 2.2008 25 Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.
• Jaakko on hiukan outo. Valtavirrasta poiketen hänen keväinen haukiviikkonsa sijoittuu kuukauden muiden jälkeen, toukokuun loppuun. Eikä suotta, tämäkin 11- kiloinen otti vauhdilla uitettuun Dart masteriin erään karikon laidalta. " vaRsiNkiN MatalikOt Ja Muut Paikat, Missä kalastettavaa aluetta ON laaJalti, kaNNattaa kalastaa aNkkuRista välttYäkseeN aJeleHtiMasta kalOJeN Yli. Kaikkialla ei ole kivikoita Aina ei lähistöltä löydy sopivaa karikkoa. Tällöin homma hiukan vaikeutuu ja paikkoja joutuu etsimään ilman pinnan yläpuolelle ulottuvia maamerkkejä. Ellei tällaisiksi lueta merimerkkejä, jotka kertovat usein viitan toiselle puolelle jäävästä matalikosta. Kivikoiden lisäksi kokeilemisen arvoisia ovat erilaiset uppomatalat ja veden alle jatkuvat niemenkärjet. Jos syksyllä havaitsee irti rannasta olevan paikan, missä vitaikkoa puskee pintaan saakka, kannattaa se painaa muistiin loppukevään kalareissuja silmällä pitäen. Toki se kannattaa kalastaa syksylläkin. Myös sellaiset kivikko- ja kaislikkorannat, mitkä toimivat alkusyksystä, kannattaa kokeilla. Yleensä yhtäjaksoinen samansuuntainen tuuli on kuitenkin edellytyksenä kalojen kasaantumiselle. Muuten ne tuntuvat olevan tasaisemmin levittäytyneenä alueelle. Keväällä hauki ei mielellään lähde ylittämään syvänteitä, vaikka muuten aktiivisesti liikkuukin. Syvän, yli 8 - 10 metrin veden keskellä olevat patit tai luodot kannattaa siis unohtaa varsinkin jos matkaa lähimmästä kutupaikasta kertyy enemmän kuin kilometri. Näille paikoille kalat ilmestyvät vasta vesien lämmettyä uintikuntoon. SLIdEROINTI; VAUHTI SAA HAUEN HULLUKSI Ennen olin aivan vakuuttunut siitä, että "huonolla syönnillä" uiton pitää olla rauhallista ja pysäytysten pitkiä. Aina näin ei kuitenkaan ole, varsinkaan loppukeväällä. Hyvä ystäväni Jaakko Varjokorpi on ratkaissut asian aivan eri tavalla: mies saa kalaa kelaamalla 12-senttisiä upposlidereita ja muita korkean profiilin omaavia uistimia suoraan elävöittämättä uintia lainkaan vavalla. Pelkkää suoraa kelausta lyhyillä stopeilla höystettynä, uittonopeuden vaihdellessa rivakasta raivoisaan. Pahimmat hajoamiseni ja epätoivon hetkeni olenkin kokenut juuri Jaakon veneen keulassa. Pitkillä heitoilla ja nopealla uitolla mies haravoi matalikoita monin verroin nopeammin kuin mihin itse perinteisellä uitolla pystyn. Yhteinen kevätreissumme toukokuun loppupuolella 2005 oli allekirjoittaneelle kasvattava kokemus: Jo ensimmäisenä iltana Jaakko ja joukkueemme kolmas jäsen, Niemisen Jani, saivat hyvin kalaa tekniikalla mikä tuntui minusta aivan päävikaiselta; Kelaamalla Slidereita aivan hirmuista vauhtia ja tekemällä ainoastaan muutaman hyvin lyhyen pysäytyksen uiton aikana he saivat hyvänkokoisia haukia kiivaaseen tahtiin kun oma taktiikkani kalastaa kivien ja rakkoleväpuskien kupeita lyhyillä ja tarkoilla heitoilla itselleni tuttuja uistimia käyttäen ei tuottanut tulosta juuri lainkaan. Vaikka useaan kertaan pääsin heittämään hyvännäköiseen paikkaan ensiksi, kala otti vasta kovaa vauhtia yli vilistävään ystäväni uistimeen. Reissun viimeisinä päivinä olin jo epätoivon partaalla ja jouduin myöntämään ystävieni tekniikan ylivertaisuuden. Oma Sliderini ei kuitenkaan uinut mielestäni hyvin, joten minun oli pakko yrittää hieman virittää sitä. Kuten arvata saattaa, en tästäkään huolimatta saanut kalaa tekniikalla joka omasta mielestäni oli aivan naurettava. Nöyryytykseni viimeisteli kuitenkin Jaakko sanoen "anna nyt tänne se Sliderisi, ei siinä mitään vikaa ole" ja saaden sillä kalan lähes välittömästi. Tätä kirjoittaessa kuitenkin jo hiukan hymyilyttää: takana on ensimmäinen reissu, jolloin pystyin pistämään Jaakolle kampoihin hänen omilla aseillaan. Määrän suhteen reissu päättyi Jaakon hienoiseen voittoon, mutta koossa taisin viedä kolmoisvoiton. Ja tietysti Slidereilla. Tie on kuitenkin ollut katkera: Kolme vuotta olen keväisin ollut selvänä altavastaajana pysyen tiukasti uskossani ja ystävieni pöllyyttäessä minua monesti mennen tullen. Mikä sitten tekee tästä hullusta veivaamisesta niin ylivertaista? Vastausta tähän on tullut monesti mietittyä. Ensinnäkin paikkatyyppi, joka on lähes pelkästään rikkonaista alle kahden ja puolen metrin vettä missä on siellä täällä lähes pintaan ulottuvia kiviä, vitaikkoa ja rakkoleväpuskia. Pinnan tuntumassa kulkeva uistin kulkee yli suurimmasta osasta näitä esteitä ja alue on helposti perattavissa pitkillä heitoilla. Uittonopeus: keväisin paikalla oleva hauki on aktiivista ja reagoi ärsykkeisiin. Nopeasti yli vilistävä saalis ei anna hauelle aikaa miettiä, vaan sen on iskettävä heti, jos aikoo saada syötävää. Tällaiseen ärsykkeeseen hauki iskeekin usein vauhdilla. Lyhytkin pysäytys on riittävä. Lisäksi voimakkaasti poukkoileva uinti antaa hyvin voimakkaan kylkiviivaärsykkeen. Kevään/alkukesän kalastuksen teoriaa Vaikka hauki kudun jälkeen onkin syönnillään, ei sen saaminen aina ole helppoa. Melko harvoin osuu paikalle, missä heti alusta lähtien on täysi rähinä päällä. Usein ajelehtivasta veneestä heittämällä hyväkin paikka antaa pelkästään muutamia kaloja, mutta ankkuroituminen paljastaa, että paikalla on todella paljon haukia. Lisäksi kalat tuntuvat usein ole- 26 Kalastuslehti 2.2008
• Hauen haussa Viikonloppu järvellä Melkein mökillä! 10 m 10 km where-are-you.fi Ajoit sitten korpeen tai keskustaan, töihin tai tuntureille, Nissanin maailmankuulu 4x4-teknologia varmistaa, että matkanteko on turvallista kaikissa tilanteissa ja kaikkina vuodenaikoina. Missä sinä olet? Näytä meille ja voita osoitteessa www.where-are-you.fi Varaa koeajo lähettämällä ilmainen tekstiviesti NAVARA, PATHFINDER tai X-TRAIL numeroon 18130. SHIFT_capabilities Kalastuslehti 2.2008 27 Navara alk. 35 450 , käyttöetu alk. 545 , vapaa autoetu alk. 710 . Pathfinder alk. 54 200 , käyttöetu alk. 815 , vapaa autoetu alk. 980 . X-TRAIL alk. 34 200 , käyttöetu alk. 535 , vapaa autoetu alk. 700 . EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: Navara: 9,8 - 10,2 l/100 km, 264 - 276 g/km. Pathfinder: 9,8 - 10,2 l/100 km, 264 - 276 g/km. X-TRAIL: 7,1 - 9,6 l/100 km, 190 - 230 g/km. Hintoihin lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvien autot lisävarustein.
• " eväällä kaNNattaa MYÖs kiiNNittää HuOMiOta kYläNMiesteN PuHeisiiN silakaN liikkeistä. HuHut silakkaPaRvista tai ONkiukkOJeN ilMestYMiNeN sillOille keRtOO, että NYt Pitäisi Olla vesillä, sillä MYÖs Hauet ReagOivat silakaN ilMestYMiseeN alOittaMalla HillittÖMäN MässäilYN. Mä en enää pönötä sun kaa! Hauen eduksi tilanne päättyi laidan toiselle puolelle. Jaakon Sliderit ja Dart masterit tekevät vaikutuksen. Näiden sotaratsujen arvet kertovat karua kieltään suurhaukien kanssa käydyistä kamppailuista. muita tähän tarkoitukseen sopivia uistimia ovat mm. Jio Fat-T, Odyssey Luresin Piranha ja Fox Belly Up. van pienessä liikkeessä. Ottipaikkaa sitkeästi kalastamalla usein huomaa, että pienen tauon jälkeen tulee taas muutamia kaloja lähes perättäisillä heitoilla. Myös viehettä vaihtamalla saa usein jo hiljentyneeltä paikalta kaivettua muutaman kalan esiin. Välillä tuntuu jopa siltä, että väriä oleellisempi tekijä on sen vaihtaminen, monesti juuri ensimmäinen heitto uudella värillä aikaansaa tärpin. Myös piipahtaminen ottipaikalla myöhemmin samana päivänä kannattaa. Varsinkin matalikot ja muut paikat, missä kalastettavaa aluetta on laajalti, kannattaa kalastaa ankkurista välttyäkseen ajelehtimasta kalojen yli. Pysähtyminen on monesti paikallaan myös kaislareunoilla. Oma tyylini on ensiksi kalastaa reuna ajelehtivasta veneestä ja, jos jokin pätkä antaa tapahtumia muita enemmän, heittää se tarkemmin ankkurista. Keväällä olosuhteiden ja vuorokauden aikojen vaikutus korostuu. Tuulisella ja pilvisellä kelillä hauki syö pitkin päivää, mutta auringonpaisteella kalastus kannattaa keskittää aamuun ja iltaan. Tällaisina päivinä huonoin vaihtoehto on tehdä ns. virkakeikka ja jättää väliin aamun ja illan tunnit. Tätä parempi vaihtoehto on, joko panostaa pelkästään toiseen edellä mainituista, tai käydä rannassa ottamassa pitkät päiväunet keskipäivän tunteina. Tuulien seuraaminen on myös ensiarvoisen tärkeää kevään vaihtuessa kesäksi. Kala on jatkuvassa liikkeessä hakien suotuisaa olosuhdetta saalistaa. Useampia päiviä samasta suunnasta käynyt tuuli kerää kaloja tuulen alle. Mitä pitempään 28 Kalastuslehti 2.2008
• KANNETAAN MITÄ VAAN SAvottA 906 Perusmalli esiteltiin jo vuonna 1980 ja vuosien saatossa se on kypsynyt yhä paremmaksi. Tuhansien harrastajien retkillä laatunsa todistanut malli ei jätä pulaan, olivat olosuhteet millaiset tahansa. - Paino: 3 kg - Tilavuus: 85 l. Kesäkuussa 2006 Kristian Bergströmin saama 11,88 kg hauki antoi uskomattomat kyydit kokeneelle haukimiehelle. Kalaa jouduttiin väsyttelemään noin 20 minuuttia ennen kuin se saatiin punnittavaksi. Kuva Antti Zetterberg SAvottA 1200 Hieman kapeammalle selälle suunniteltu loistava vaellusrinkka vaativille vaeltajille. Runsaasti kapasiteettia ja tukevuutta, sekä täydellinen kantojärjestelmän istuvuus. - Paino: 3 kg - Tilavuus: 80 l. Kesäkuun 5. päivä 2007. Päätoimittajan meritaimenkausi rupesi vetelemään viimeisiään ja haukihullu kaverinsa Ville Korte sai houkuteltua miehen jerkkaamaan. 8,6 kiloinen todella ärhäkkä hauki napsahti samanlaisesta paikasta kuin tässä jutussa on kuvailtu eli erään suuren lahden suulla olevilta ulkokivikoilta. Samalla reissulla saimme monta muutakin hyvän kokoista tankkaavaa aktiivista haukea. Kuva Ville Korte. SAvottA 50 Mainio hiihtovaelluksille kapean runkonsa vuoksi. Uusi pehmeämpi kantojärjestelmä. Sivuissa reiluilla tunneleilla varustetut taskut (4 kpl). Kansiläpän sisällä verkkotasku juomapussille. Reppupussin sisällä tasku arvotavaroille ja pussin pohjassa tasku esim. sadesuojalle. - Paino 3,6 kg - Tilavuus 90 l. SAvottA lJK Ammattilaiset niin Kosovossa, kuin Kainuun korvessa luottavat LJK-rinkkaan. 80 litrainen rinkka on suunniteltu kestämään raskaatkin kuormat äärimmäisissä olosuhteissa. Vankka hitsattu alumiinirunko on erikoisvahvistettu ja samoin on tehty myös rinkan reppuosa. Mistään ei ole tingitty, materiaalikin on erittäin lujaa PURpinnoitettua Corduraa. - Paino 3,7 kg - Tilavuus 80 l. ja mitä kovempaa tuuli on samasta suunnasta käynyt, sitä parempi. Usein kalat löytyvät lahdenpohjukoista tai niemenkärkien kainaloista paikoista joihin tuuli osuu. Keväällä kannattaa myös kiinnittää huomiota kylänmiesten puheisiin silakan liikkeistä. Huhut silakkaparvista tai onkiukkojen ilmestyminen silloille kertoo, että nyt pitäisi olla vesillä, sillä myös hauet reagoivat silakan ilmestymiseen aloittamalla hillittömän mässäilyn. Osumalla silakan vaellusreittien varrella oleville karikoille oikeaan aikaan voikin hämmästyttää itseään paikalla olevien haukien määrällä. Kaiken kaikkiaan kudunjälkeinen aika aina juhannukseen saakka on hyvin antoisaa aikaa kalastaa. Monesti kaloja joutuu etsimään, mutta kun ne lopulta löytyvät on syönti hurjaa ja hauilla riittää voimaa. Huomautus: Keväällä haukea kannattaa kalastaa myös hieman syvemmästä. Lue myös Tuomas Salusjärven artikkeli hauen hauen Jigikalastuksesta lehdestä nro 2/06. Kalastuslehti 2.2008 29 Finn-Savotta Oy, Onnelantie 2, 43500 Karstula Puh. 014-417 1400 www.finn-savotta.fi
• Elettiin helteisintä kesää 2007. Korkeakosken soutualueella oli pari kalamiestä pitämässä taukoa ja katselemassa pintovia lohia, sekä hitaasti virrassa lipuvia soutajia. Puheeksi tuli nuorten vähyys Kymijoen rannoilla, joka ei varmasti ole kenenkään kannalta hyvä asia. Onhan Kymijoki Etelä-Suomen paras lohijoki, joka kuitenkin on pysynyt kaiken kansan tavoitettavissa niin hinnoiltaan kuin kulttuuriltaan. Kymijoen rannoilla ei leijaile vuosikymmenten perinteet, vaan kalastuskulttuuri on nuorta ja monella tapaa edistyksellistä. Ja mikäpä olisi parempi harrastus minkä tahansa ikäiselle, kuin kalastus. Teksti AnSSi lehtinen & SAMi FoRSell Kuva AnSSi lehtinen K ymille matkaavalle nuorelle saattaa esteeksi osoittautua matkustaminen, välineet ja täysin vieras joki sekä kalastusmuoto. Tähän kohtaan haluttiin saada edes pieni muutos. Kalamiehillä juolahti mieleen, että miksi ei itse järjestettäisi tapahtumaa, jossa mahdollisimman moni nuori pääsisi edes päiväksi tutustumaan itse jokeen ja kalojen kuninkaan kalastukseen. Nyt eletään toukokuuta 2008 ja allekirjoittaneet ovat jo jotain asian eteen yrittäneet tehdäkin. Paljon on tullut yrityksiltä, yhteisöiltä, ja jopa yksityisiltäkin yhteydenottoja, kun ajatuksesta suunnitelmaksi muodostunut rantapuhe oli saanut tuulta alleen ja tuotu julki internetissä. Paljon on vielä tehtävää ennen elokuuta, mutta tapahtuman runko on jo selvillä. Koko tapahtuman kantava ajatus on alusta asti ollut helpottaa pääsyä joelle ja saada kunnollinen opastus lohenkalastuksen saloihin. Eli katetaan pöytä valmiiksi, jotta tiedon, taidon tai välineiden puutteeseen ei kenenkään osallistuminen kaadu. Anssi on myös käynyt paljon taustalla neuvotteluja, joiden ansiosta kaikki kalastusluvat ovat tapahtumaan osallistuville ilmaiset. Samaten kuin monelta maahantuojalta saadaan välineitä lainaksi, toivottavasti runsaslukuisen, kalastajamäärän käyttöön. Eli kaikille osallistuville on luvassa ilmainen opastus, kalaluvat ja paljon hienoja kokemuksia. Kalastusalue Paikkana toimiva Kymijoen korkeakoski on jaettu kahteen erilliseen kalastusalueeseen, soutu- ja heittoalueeseen. Tapahtumapäivänä on lohen nousu kuumimmil- laan, luvassa on varmasti ainakin lukuisia näköhavaintoja hyppivistä lohista. Myös saaliiseen on hyvä mahdollisuus. Todennäköisempää on saada yli viiden kilon lohi kuin alle. Kymmenkiloinen ei tuohon aikaan juuri hetkauta joella enemmän käyneitä. Kalastusmuodoista vallitseva on heittolaiturilla spinnfluga, eli putkiperhokalastus painon kanssa. Vaadittava välineistö on 6000- tai 7000-luokan hyrräkela tai iso haspelikela sekä 10-12-jalkainen (300 - 360cm) vapa. Tätä tapahtumaa varten on varattu myös kevyempää kalustoa paikalle. Siimana mieluusti punottu, vetolujuudeltaan 50lbs (23kg) tai enemmän. Tapsisiimana käytetään monofiilia, ja sen paksuus pitää olla vähintään 0,50mm. Vieheinä käytetään lähinnä putkiperhoja. Ne ovat helppoja valmistaa ja halpoja. Pohja syö välillä 30 Kalastuslehti 2.2008
• tavaraa paljonkin. Käytettävät painot ovat välillä 30 - 70 grammaa. Soutukalastuksessa käytetään perinteisiä, 4 ­ 9 cm pitkiä lohivaappuja ja niiden saattamiseksi pohjan lähelle syvännevaappuja tai painoja. Varustus voi olla hieman kevyempää kuin heittäessä, koska kalan perään pääsee aina. Soutuveneissä on mukana kokenut, vastuullinen aikuinen joka on perehtynyt alueen kalastukseen. Omat pelastusliivit olisi kuitenkin hyvä varata mukaan, joki on kapeudestaan huolimatta syvä ja voimakasvirtainen, eikä järjestäjiltä välttämättä löydy sopivia liivejä kaikille. Laiturille menijät saavat myös asiantuntevaa opastusta vanhoilta konkareilta, sekä itse kalastukseen että kalastustapoihin ja käytettäviin vieheisiin. Tapahtumaan saatu lainaksi kalastusvälineitä maahantuojilta ja tapahtumaan osallistuvilta vanhemmilta kalamiehiltä, joten edes omia välineitä ei välttämättä tarvita. Paikalla tulee olemaan useita joella vuosia käyneitä, asiansa todella osaavia kalamiehiä. Vanhemmat ovat tietenkin tervetulleita mukaan seuraamaan kalastusta, pienempien kanssa se on jopa suotavaa. Saattaahan olla, että lohikärpänen puraisee myös isukkia tai äitiä... Päivän aikana on tarkoitus myös pitää opastusta kymillä käytettävien putkiperhojen sidonnan saloihin. Aikataulu on pääpiirteissään seuraava Klo 9 Kokoontuminen korkeakosken kalastuskievarilla, alkusanat ja siirtyminen kalastuspaikoille. Kalastus alkaa sitä mukaa kun päästään kalapaikoille. Klo 12:45 Makkaranpaistotauko (Makkarat, leivät ja juomat tarjotaan järjestäjien puolesta, jos tuntuu ettei tämä riitä, ota lisäksi omia eväitä mukaan) Klo 18 Päivän lopetus Myös autokyytejä yritetään järjestää mahdollisuuksien mukaan, siitäkin lisää kalamies.comin keskustelupalstalla. Tapahtumaan voi ilmoittautua sähköpostitse tai soittamalla. Pääasiallinen tiedotuskanava on kalamies.comin keskustelupalsta (www.kalamies.com/foorumi) ja siellä yleistä kalastuksesta -osiossa olevat keskustelut. Järjestävänä tahona siis ei ole mikään yhteisö, vaan ryhmä vapaaehtoisia kalamiehiä jotka haluavat edistää nuorien lohenkalastusta. Paikalle mahtuu valitettavasti vain rajallinen määrä osallistujia, joten ennakkoilmoittautuminen on pakollinen. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Yläikäraja on 17v. Kaikkien osallistuvien nuorien tulee myös pyytää vanhemmiltaan vastuuvapautus sitoumus, koska mitään erillistä vakuutusta ei tapahtumaan oteta. Totta kai, paikalla olevat vapaaehtoiset valvovat myös osallistujia. KAIKKEA RETKEIL YYN ilMoittAutuMiSet JA KySelyt Anssi Lehtinen 044-5709676 anssilehtinen@yahoo.com Sami Forsell 040-5953797 sami.forsell@itella.com Lisää tietoa kalastusalueesta löytyy osoitteesta www. korkeakoski.fi ja www.lohikeskuskotka.com Laaja valikoima huippulaadukkaita kotimaisia retkeilyvarusteita Kalastuslehti 2.2008 31 Finn-Savotta Oy, Onnelantie 2, 43500 Karstula Puh. 014-417 1400 www.finn-savotta.fi
• GT on kala joka on synnyttänyt oikean buumin tropiikissa. Kala taistelee äärimmäisen kovaa, jolloin käytettävät välineet ovat todellisessa tulikokeessa. 32 Kalastuslehti 2.2008
• Napsijoilla on hurjat hampaat, joilla ne pystyvät murskaamaan paitsi äyriäiset, niin myös vieheet. kuitenkaan ole mitään pikkukanootteja, vaan liki kymmenmetrisiä, yllättävän merikelpoisia aluksia. Niissä kaikissa on moottorina sama yksinkertainen ja käyttövarma dieselmoottori, joka antaa veneille noin 7 solmun matkanopeuden. Lähestulkoon kaikki veneet on tuunattu ottamalla äänenvaimennin pois, koska näin saadaan moottorista hieman enemmän tehoa. Vaimentamaton ääni papattaa putken suusta melkoisella voimalla eikä tunnu paikallisia häiritsevän. Se ikään kuin kuuluu Port Blairin utuiseen tropiikkiseen aamuun heräävän sataman kuvaan. Raju ensi tärppi Epäonnekseni matkatavarani jäivät seikkailemaan Pariisin lentokentälle ja niinpä olin ensimmäisenä päivänä Laurentin kalastusvälineiden varassa. Tarkoituksenamme oli yrittää pintavieheillä Giant Trevallyä eli jättiläispiikkimakrillia ja tähän kalastukseen Laurentilla oli tarjota jämerä 9 jalkaa pitkä noin 300g:n heittopainolle tarkoitettu vapa. Vavassa oli kiinni Shimanon järeä Stella 10 000. Kun Marcel minulle tuon yhdistelmän ojensi, oivalsin hänen katseestaan, että arvokas ja hienosti rakennettu kela oli hänen lempilapsensa. Siiman päähän Laurent sitoi suurimman koskaan näkemäni pintavieheen, yli 100 grammaa painavan Mega Popperin. Ennen kalastuksen aloittamista hän otti alkuperäiset koukut pois ja laittoi tilalle järkyttävän paksulankaiset ankkurit, Ownerin 6/0 koukut, ja niin kalastus saattoi alkaa. Laurent ajoi venettä pitkin pääsaaren rannikkoa, ja pysähtelimme muutaman heiton ajaksi niemen kärjissä, missä mainingit murtuivat valkoiseksi vaahdoksi. Kalastustekniikkaan kuului tehdä mahdollisimman pitkiä heittoja rantaa kohti. Heiton jälkeen vavan tyvipää asetetaan tukipisteeseen haarojen väliin ja kun vavasta nykäisee voimakkaasti ­ siis täysiä ­ kelluva viehe päästää melkoisen posautuksen ilmoille ja roiskuttaa vettä. Tämän jälkeen kelataan löysät sisään ja nykäistään uudestaan. Tekniikka on sinänsä helppo, eikä niin raskaskaan kun muistaa käyttää haarojen tukipistettä. Mutta jos yrität jerkkitekniikalla posautella viehettä, ovat hartiat kohta kipeänä. Erikoista Laurentin neuvoissa oli se, että kun kala iskee, sitä ei vastaiskulla nykäistä kiinni, vaan samaa vieheen posauttelua jatketaan kalan seuraamisesta välittämättä. - Kun kala ottaa kiinni, sen kyllä huomaa ­ hän vakuutti. Suomalaista hulluutta ­ kädet rakoilla ja sukukalleudet sinisinä ­ mutta hauskaa on! Väsytyksen aikana GT:llä on tapana käyttää leveää kylkeään uimalevynä. Kalaa se edesauttaa pakenemaan, kalastajalle se puolestaan aiheuttaa melkoista päänvaivaa, kun saalis ei tahdo millään tulla ylös. 34 Kalastuslehti 2.2008
• Tropiikin tuliset kalat Vinkkeihin kuului myös pitää kalaa mahdollisimman kovalla eikä sitä saisi missään tapauksessa päästää sotkeutumaan pohjan koralleihin, jolloin siima leikkaantuisi poikki. Jo kolmannessa kokeilemassamme paikassa rävähtää. Kala posauttaa voimalla vieheeseen, jolloin vaistomaisesti, vastoin annettuja ohjeita, teen vastaiskun. Kala jää kuitenkin kiinni ja tiukalle säädetty jarru painaa vavan alapäätä nivusiin. Kala painaa alaspäin ja vapa vääntyy yhä voimakkaammin. Joudun toisella kädellä pitämään veneen kaiteesta kiinni, jotta pysyisin pystyssä. Kala tekee puolenkymmentä pidempää syöksyä, mutta voimakkailla välineillä se saadaan pysymään irti koralleista. Kun kala nousee veneen vierelle pintaan, se röhisee kuin porsas. Apupoika tarttuu kalaa kevlarkuituisella hanskalla pyrstön varresta ja heilauttaa kalan veneeseen. Siinä se on. Meikäläisen ensimmäinen GT. Ei ehkä lajinsa suurin edustaja, noin 10-kiloinen, mutta aivan uskomaton tappelija. Kun haluat veneeseen toimintaa laita kaksi Rapalaa veneen perään ... kuten paidassakin mainostetaan. Geenit kohdallaan Kalan sätkiessä veneen kannella, minulle selviää, miten se voi laittaa niin älyttömästi vastaan. Kalan ruumis on jäykähkö, evät kovat ja sirppimäiset, aivan kuten tonnikaloilla. Siinä missä hauki veneen pohjalla ollessaan pehmeästi lötkäyttää kerran pyrstöllään, niin GT´n pyrstö on samassa ajassa tehnyt parikymmentä salamannopeata lyhyttä liikettä. Nämä lyhyet nopeat potkut yhdessä kovien evien kassa saavat kalan vedessä huimaan vauhtiin. Väsytyksen aikana kala käyttää hyväkseen korkeaa ruumiinmuo- toaan ja se heittäytyy poikittain kuin kampela, eikä tahdo millään nousta ylös. Jos kerran kymmenkiloinen kala meinaa kammeta 80-kiloisen miehen laidan yli, antanee se jotain käsitystä kalan voimasta. Mitään vastaavaa en ole kokenut lohien, tarponien, barramundien tai muiden ns. kovien taistelijoiden kanssa. Kaikki muut kalpenevat tämän lihaspaketin rinnalla. Kalastuslehti 2.2008 35
• Ensimmäinen GT ylhäällä. Jo evien rakenteesta näkee, että kyseessä on nopea uimari. Tropiikin haluttuihin siimankatkojiin kuuluu GT:n ohella dogtooth tuna ­ koiranhampainen kaikkiruokainen petokala, joka asuu riuttojen reunamilla. Ylös saatiin vain tämä 13-kiloinen, isompi tyhjensi koko puolan.... Kiertelemme saarten rantoja ja kokeilemme myös syvempiä virtasalmia, joiden pohja kajastaa jossain 20 metrin syvyydessä. On todella hiljaista. Jostain syystä täällä ei ole tiiroja tai fregattilintuja. Muutama haukka kiertelee lähisaaren laella, mutta hiljaisuuden rikkoo vain popperin posautukset ja rinnasta ulos pyrkivän sydämeni kiivas syke, sillä millä hetkellä tahansa vesi voi pirstaloitua, kun joku peto säntää syvyyksistä vieheen perään. Annan katseen vaeltaa läheisen saaren puissa, joiden oksat ovat monsuunisateiden voimasta vääntyneet kaikki samansuuntaisiksi. Saaren hietikolle ryö- mivät yöaikaan valtavat jopa tonnin painoiset merikilpikonnat munimaan...tunnen oloni etuoikeutetuksi.... Ajatukseni keskeyttää Laurentin kehotus vaihtaa paikkaa. Syvästä vedestä nousi kyllä yksi kala tavoittelemaan viehettä, mutta se ei jäänyt kiinni. Ajamme lähemmäs karikoita ja kovassa virrassa viehettäni tavoittelee tällä kertaa kaksi punaista kalaa. ­ Snappereita eli napsijoita, toteaa Laurent joka olisi mieluusti nähnyt ainakin toisen näistä noin viiden kilon kaloista veneessä, sillä ne ovat ruokakalana yksiä arvostetuimmista. Seuraavan kuohukiven kupeesta lähtee viehettä seuraamaan tummanruskea, järkälemäinen otus. Se seuraa pinnassa posauttelevaa popperia, mutta ei vain ota kiinni, vaan painuu takaisin kotikoloonsa. ­Grouper, vastaa Laurent, ennen kuin ehdin kysyä mitään. Grouper voi saavuttaa yli 100 kilon painon, joten tämä uistintani seurannut reilu kymmenkiloinen oli siis vain rantavesien poikanen. Kalapäivän edetessä iltaan Marcelin aamulla antama veikkaus kalojen määrästä alkoi pikku hiljaa täyttyä. Saaliina oli rakot käsissä, sekä noin kahdeksan kalaa, joista suurin osa GT`tä. Päivän suurin oli enkä noin 14 kiloinen GT. Laurent on laskeskellut, että saadakseen yhden 15- kiloisen, pitää kalamiehen saada noin kymmenen 10-kiloista. 20 kiloa tai sitä painavampi on joka 30´s GT. Suurin Laurentin veneeseen noussut GT on painanut 35 kg ja napsija puolestaan 22 kg. Barracuda ennätys on ehkä mykistävin, 44 kg.. Ennätysmäinen popperikato Seuraavana päivänä ajoimme yhä kauemmas riutoille. Matkalla lentokalat singahtelevat kuin heinäsirkat sinne tänne veneen pelästyttäminä ja myös yhden tonnikalojen ajon ehdimme nähdä, mutta kun saavumme paikalle, kalat ovat jo poissa. 36 Kalastuslehti 2.2008
• RADIPOR | EXTREME ZIP IT. VISIONFLYFISHING.COM Kalastuslehti 2.2008 37
• Tropiikin tuliset kalat " TYYNI MERI KUOHAHTI TUON TUOSTAKIN, KUN SAdAT KALAT LIIKKUIVAT PINTAKALVOSSA EVIEN VATKATESSA PINTAA. AJOIMME VENEEN LÄHEMMÄS JA JO TOISELLA HEITOLLA KOLME GT`TÄ SEURAA VIEHETTÄ. Haveloc- saaren kovin kalamies, Mundi saa popperin lentämään ilman kelaa ja vapaa. Elämänsä taistelun hän kävi marliinin kanssa, joka iski käsisiimaan ­ ja mies voitti! Matkanteko keskeytyi hieman ennen päämääräämme, liki neliökilometrin suuruista matalikkoaluetta. Alueen ulkopuolelta löytyi merivirtojen yhtymäkohta, joka oli helposti havaittavissa paikalle kerääntyneistä roskista. Tuolla alueella siniset, noin 30cm:n mittaiset kalat kuohahtelivat pintaan kuin kotoisassa norssien ahvenajossa, sillä erotuksella, että pakenijat olivat karkeiden ahventen kokoisia. Tyyni meri kuohahti tuon tuostakin, kun sadat kalat liikkuivat pintakalvossa evien vatkatessa pintaa. Ajoimme veneen lähemmäs ja jo toisella heitolla kolme GT`tä seuraa viehettä, yksi niistä liki parikymmenkiloinen. Seuraavalla heitolla saan yhden kaloista ottamaan, mutta ensimmäinen syöksy päättyy lyhyeen siiman löystyessä. Reilun millin paksuinen monofiiliperuke on poikki ja uistin tiessään. Seuraavalle popperille ei käy yhtään sen paremmin. GT on hetken aikaa kiinni, mutta sitten siima poikkeaa. Nyt sentään näimme syyn moiseen. Hait iskivät kiinni väsytettävään kalaan ja katkaisivat siiman. Todennäköisesti ne olivat "blacktippejä" eli noin parimetrisiksi kasvavia riuttahaita, mutta mistä sen tietää. Muutama vuosi sitten Marcel näki lähistöllä melkoisen tiikerihain, jolle myös ihmisliha maittaa kummasti... Kalastus matalikolla oli todella hauskaa. Seurailimme veneellä pinnassa kuohuvia pikkukalaparvia ja pitkillä heitoilla tavoiteltiin kaloja. Kolmannen popperimenetyksen jälkeen ­ jonka syytä en tänä päivänäkään tiedä - hymy Laurentin huulilla alkoi olla väkinäistä. Niinpä tutkin välillä oman viehepakkini sisältöä ja päätin kokeilla Stormin Naturistic sarjan 42 grammaa painavaa Makrillijigiä. Pohjaan en sitä korallien pelossa uskaltanut päästää, joten uittelin sitä välivedessä eikä aikaakaan kun sain sillä yhden GT`n. Jos kotisuomessa voi kalan saannin jälkeen käyttää jigiä uudelleen, niin GT`n käsittelyn jälkeen se on aivan mahdotonta. Noilla leveysasteilla jigit ovat kertakäyttötavaraa. Omat kalastusvälineet osoittautuivat liian heppoisiksi, mutta sain Laurentilta lainaksi Stella 10 000:n, johon mahtui riittävästi 40kg:n vetolujuista punottua siimaa. Andamaanien ja Nikobaarien saariryhmä Andamaanien ja Nikobaarien saariryhmä helmeilee liki 800 km pitkänä pohjoiseteläsuuntaisena 572 saaren vulkaanisena harjanteena Indonesian ja Myanmarin välillä. Matkaa manner Intian lentokentiltä Kolkatasta ja Chennaista on pääkaupunkiin Port Blairiin noin 1300km. Englantilaiset asuttivat saaret ensimmäisen kerran 1789. Turistikausi alkaa noin lokakuussa kun monsuunisateet loppuvat ja loppuu toukokuussa kun sateet jälleen alkavat. Keskilämpötila on noin 26 astetta. Intian viisumin lisäksi turisteilla tulee olla Andamaanien erikoisalueviisumi, jonka saa Intian suurlähetystöstä. Tsunamin aikana maa saariryhmän eteläpäässä vaipui ja yläpäässä nousi. Pohjoisosissa monet rantojen mangrovemetsiköt ovat kuolleet, kun niiden juuret ovat joutuneet liian kuivaan maaperään. Tsunamin tuhoista uutisoitaessa kerrottiin, että saarten luontaistaloudessa elävät alkuperäisheimot eivät kokeneet todella suuria ihmishenkien menetyksiä. Syyksi kerrottiin se, että he osasivat lukea eläinten käyttäytymistä siirtyen sisämaahan pois rannikolta. Turistit saavat liikkua Andamaanin pääsaarella, mutta Nikobaarien saariryhmä on alkuperäisväestön reservaatti, jonne ulkomaalaisilla ei ole asiaa. Maailman alkeellisimmat heimot ovat käymässä vähiin. Pääsaaren metsissä, Jaravien reservaatissa elää noin 266 heimon edustajaa. Pikku Andamaanilla asuvia Ongia on noin 87 henkeä ja Sentinel-saarella on myös oma eristyksissä asuva heimonsa. Lentoliput saarelle, 2-3 välilaskun kautta maksavat noin 1800 eur. Majoitus on valtion omistamissa hotelleissa todella vaatimatonta, armosta ehkä yksi tähti tipahtaisi, eikä huonehinta päätä huimaa.. Parhaat neljän tähden majoitukset vastaavat eurooppalaista kahden tai kolmen tähden majoitusta. Kalastaa voi mm. Havelockin saarella omin välinein esim, jonkun paikallisen veneestä, jolloin veneen vuokra kuljettajan kanssa on ehkä parikymmentä euroa per päivä. Laurentin nopean veneen päivävuokra on 500e ja siitä heittää 3 henkeä. 38 Kalastuslehti 2.2008
• .20 1.4.­31.5 F40­DF250ettuja D ost perämoo ttorimall eja. a koskee k 08 aikana Tarjouskkia i HUOLTO ILMAISEKSI kestävä Suzuki-nelitahtiperämoottori 31.5.2008 mennessä. Saat kaupan päälle ensimmäisen huolto-ohjelman mukaisen huollon veloituksetta! Katso lisää ja lähimmät jälleenmyyjäsi osoitteesta www.suzuki.fi/marine Kalastuslehti 2.2008 Vesillä varmuus punnitaan. Tee ammattilaisten valinta ja hanki 39
• Tropiikin tuliset kalat GT! " LAURENT KIRISTI YHÄ JARRUA, JA VAIKKA 40 KILON PUNOTTU SIIMA SEN KESTIKIN, NIIN MIEHELLÄ ALKOI OLLA VAIKEUKSIA PYSYÄ VENEESSÄ. Jättiläispiikkimakrilli - Giant Trevally (Caranx Ignobilis) Lajia tavataan laajalla alueella Tyynessä- ja Intian valtameressä. Etelässä levinnäisyysalue rajautuu New South Walesiin Australiassa, Idässä Hawaiin saarille, pohjoisessa Japaniin ja lännessä Afrikan itärannikolle. Nopeakasvuinen kala, joka saavuttaa sukukypsyyden 5 vuoden iässä kalan ollessa noin 95cm pitkä. Pienet yksilöt liikkuvat yleensä parvissa, isot yksin. Suurempana ruokailee yleensä yöaikaan. Erittäin vahva kala, jonka lihaspaketti alkaa voimakkaista hartioista ja päättyy kovareunaiseen nopeaan uintiin tarkoitettuun pyrstöevään. Kalan väri vaihtelee hopeanharmaasta lähes mustaan. Pienemmät yksilöt viihtyvät koralliriutoilla sekä jokien suistoalueilla. Suuremmat yksilöt viihtyvät syvemmässä vedessä, kuten riuttojen jyrkänteillä tai salmialueilla missä on voimakkaita virtoja. Ne nousevat kuitenkin matalampaan veteen, kuten atollien tyrskyihin ruokailemaan. Kaikkiruokainen petokala. MAAilMAnennätyS vApAvälinein 6.6.2006 Keika Hamasaki, Japani. Kalan pituus 168cm ja paino 72,8kg. Kala saatiin rannalta heittämällä. välineet Vapa: Zena Q jigger FC83-7 Trevally Kela: Daiwa Saltiga-Z 6000GT + Custom puola ST 6500 V Siima: 113 lbs Monofiilitapsi 250/330 lbs Viehe: Maggy Gara Marlin- redmacrel Etukoukku: Decoy SW Big 7/0 Takakoukku: Decoy SW GT Special 8/0 Lajimäärä kasvaa Erään saaren kärjestä, jossa oli voimakas virta ja tummansininen syvä meri aivan vieressä, Laurent oli aiemmin saanut useasti kaloja. Niinpä kun nyt tuossa paikassa ei popperiin napannut, hän laittoi pari vapaa veneen perään ja uistelimme alueen vielä kertaalleen. Kumpaankin vapaan nappasi kymmenkiloiset GT´t ja veneessä oli hetken aikaa täysi rähinä päällä. Jatkoimme uistelua ja Laurentin pitäessä Stellaansa kädessään, kala iski uistimeen. Vaikka jarru oli kireällä, kala lähti tasaisesti viemään kelalta siimaa. Laurent kiristi yhä jarrua, ja vaikka 40 kilon punottu siima sen kestikin, niin miehellä alkoi olla vaikeuksia pysyä veneessä. Kala joka vieheeseen oli ottanut ei pitänyt jarrun kiristyksestä, vaan pisti seuraavan vaihteen päälle ja ampaisi kohti ulappaa. Marcel piti kaiteesta kiinni jotta pysyisi veneessä ja kala vain kiihdytti menoaan. Siima hupeni ja hupeni, kunnes pohjasolmun koittaessa 300 metriä siimaa oli ulkona ja siima paukahti poikki. ­ Vou, totesi Laurent ehkä enemmän ihaileva sävy äänessään kuin voivotteleva. Pään pyöritykset, puhaltelut ja suun maiskutukset jatkuivat vielä tovin ja loppuivat vasta kun hän oli polttaa sormensa Stellan tulikuumaan puolaan. Kala mikä vieheeseen oli iskenyt oli ehkä noin 60-kiloinen dogtooth tuna. Nimensä mukaisesti koiranhampainen kala, joka kuuluu sardojen sukuun. Tonnikaloista poiketen tämä laji ei vaella ulapoilla, vaan elelee riuttojen ympäristössä pohjan lähellä. Kala voi saavuttaa 100 kilon painon. Päivän kruunasi illan viimeinen paikka, 100-metriä pitkä vedenalainen riutta, jonka molemmin puolin virtasi tumma syvä meri. Riutalla oli pal- Suomalaista hulluutta ­ kädet rakoilla ja sukukalleudet sinisinä ­ mutta hauskaa on! 40 Kalastuslehti 2.2008
• Kesäuutuudet takaavat huipputulokset! Mutta näillä tehdään tulosta Edustajamme ottavat teihin yhteyttä lähiaikoina koskien 2009 Vuosiuistimia ja pilkkiuutuuksia! Kullattu Kuusamon LÄTKÄ Vuoden 2008 Vuosiuistinta ® on saatavilla kolmea kokoa JO NYT... Tropiikin kalojen rajussa käsittelyssä jigit ovat kertakäyttötavaraa. jon kaloja ja sain siitä pari GT´tä. Moni kala kävi tavoittelemassa viehettä, mutta ei jäänyt kiinni. Syykin selvisi kun sain uuden lajin ylös. Bluefin trevally eli sinieväinen piikkimakrilli on ruumiinmuodoltaan hieman hoikempi kuin GT ja sen sen suu on pienempi. Kala kasvaa korkeintaan metrin mittaiseksi. Kalan väritys on huikaisevan kaunis. Evät välkkyvät neonsinisinä ja selkäpuoli on kultaisten kuvioiden koristelema. KUUSAMO THERMAL PRO -asu, KUUSAMO THERMAL -päähine, ERÄ PRO -reppujakkara Neitseellinen merimaailma Andamaanien kalamaailman salaisuus on sen etäisyys asutuskeskuksista. Paikallisten käsisiimapyynnin lisäksi alueella ei harjoiteta muuta kalastusta. Vesialueet ovat olleet Intian merivoimien tiukassa valvonnassa ja kalastus on ollut luvallista laajemmilla vesialueilla vasta alun toistakymmentä vuotta. Huhu hyvistä saaliista on kiirinyt ja muutama suurempi chartervene ajaa vuosittain Phuketista kahden päivän matkan päästäkseen kalaan näille lähes neitseellisille vesille. Vaikka Thaimaasta saattaa saada tonnikaloja, purjekaloja sekä muita ulappavesillä vaeltavia lajeja, niin ammattikalastajat ovat putsanneet rantavedet tyhjäksi ja monet riuttakalat ­etenkin suuremmat yksilöt - ovat käyneet todella vähiin. Mutta Andamaaneilla niitä vielä on. Andamaanit ja Nikobaarit ovat harvinaisia saariryhmiä, joita länsimainen turisimi ei ole vielä tärvellyt. Sinne ei mennä syömään tai asumaan hyvin, katsomaan ihmisen tekemiä rakennelmia tai museoita, vaan alueen viehätys on asumattomissa saarissa ja puhtaassa, koskemattomassa luonnossa ja sen tarjoamissa ihmeissä. Kun huipentumana kalastukselle vietin loput lomapäivät riutoilla sukellellen. Eikä sukellusmatkoille menty millään kumiveneillä, vaan paikallisilla yksipuisilla kanooteilla. Voimakkaista virroista johtuen alueen vesi ei ole kristallinkirkasta, mutta näkyvyys on hyvinkin noin 20 metriä. Riuttojen lajikirjo on niin värikästä ja moninaista kuin tropiikin merillä voi vain olla, eikä koralli ole meriveden korkeasta lämpötilasta kuollut, kuten esim. Malediiveilla. Ehkä kaikkein kiinnostavin merieläin jäi minulta kuitenkin näkemättä, nimittäin manaatti eli merilehmä. Tällaisen laiskanpulskean liki kolmemetrisen vegetaristin tapasi kylläkin hotellinaapurini snorklausreissullaan. Eläin pisteli kaikessa rauhassa meriruohoa napaansa parin metrin syvyydessä ja hän pääsi ihailemaan sitä lähietäisyydeltä liki 15 minuutin ajan. No, eihän sitä kaikkea hyvää yhdellä reissulla voi saada, jotain täytyy jättää seuraavaa kertaa varten! Kaikki KUUSAMON UISTIN- merkillä varustetut tuotteet on suunniteltu toimimaan ääriolosuhteissa. Ne suojaavat lumelta, sateelta ja tuiskulta. Toimivuuden takeena ovat tarkkaan valitut korkeatasoiset materiaalit sekä tuotteiden rakenteelliset yksityiskohdat. Lisäksi kaikki saumat on teipattu veden sisäänpääsyn estämiseksi. Kuusamon Uistin Oy Kemijärventie 44-46 93600 Kuusamo puh. 08-860 3400 Kalastuslehti 2.2008 41
• Haasteelliset SUURET SÄRKIKALAT Useimmat pitävät särkikaloja roskakaloina. Ne ovat kuitenkin haasteellisempia pyydettäviä kuin useimmat edes ymmärtävät. Mikä tekee niistä niin mielenkiintoisia? Teksti ja kuvat JAnne SullStRöM 42 Kalastuslehti 2.2008
• Haasteelliset suuret särkikalat oskakalan leima kulkee särkikalojen yllä vielä vuosikymmeniä. On totta, että useassa eteläsuomalaisessa järvessä on ajauduttu tilanteeseen, ettei suuri osa särkikalalajeista tarjoa kalastuksellisia elämyksiä kuin perheen pienimmille. Voimakas lisääntyminen rehevöitymisen myötä on aiheuttanut massaesiintymiä ja populaatiot ovat ylitiheitä. Useasta järvestä löytyy kuitenkin ainakin yksi kiintoisa särkikalalaji, joka tarjoaa haasteita vuosiksi. Tähän on Suomessa tuhansine järvineen ainutlaatuinen mahdollisuus, lähes jokainen niistä voi pitää sisällään kätketyn aarteen R Laaja lajikirjo Särkikaloja on Suomessa useita lajeja. Niistä kymmenkunta on urheilukalastajalle todella mielenkiintoisia tuttavuuksia. Lajit saattavat maallikon silmiin näyttää tismalleen samanlaisilta ja niiden erottaminen voi olla jopa kokeneelle hankalaa. Saman näköiset lajit poikkeavat toisistaan hyvin paljon käyttäytymisen puolesta. Ne hakevat ravinnon eriosista vettä ja syövät, ainakin osittain eriravintoa. Lähes kaikkia särkikaloja voi toki saada samasta onkipaikasta, mutta mielenkiintoiseksi kalastuksen tekee kun keskitytään vain yhteen lajiin kerralla. Opetellessa lajin käyttäytymistä oppii myös vesistöstä paljon. Järvi joka tarjoaa mahtavia suurruutanoita voi olla riesaksi asti täynnä vaaksanmittaista särkeä. On siis totta että kyseisen tyyppisessä järvessä särki on roskakala, mutta puolentoista kilon ruutana on kaikkea muuta. Onkijan haasteeksi onkin välttää särjet ja poimia kasvuston reunasta se mahtava suuri suomuinen ruutana. Vaikeaa se on, muttei mahdotonta. Pieni populaatio tärkeää Särkikaloista on helppo havaita kuinka tärkeää kannan rakenteelle on voimakas tai edes elinvoimainen petokalakanta. Tyyppiesimerkki tästä on lampiruutana. Ne eivät kasva suuriksi, koska niiden kantaa ei rajoita mikään. Petokaloja sisältävässä järvessä ruutana taas kasvaa selvästi suuremmaksi. Jotta lajin yksilöt voivat kasvaa riittävästi tulee populaation olla riittävän pieni. Pienessä populaatiossa ravintokilpailua ei juuri esiinny ja kalojen on mahdollista kasvaa nopeasti suureksi. Tässä on helppo huomata särkikalojen ravintokäyttäytymisen ero. Vaikka särkikanta on räjähtänyt ylisuureksi ja kääpiöitynyt, voi sorva kasvaa järvessä ennätyssuureksi. Tämä kiinnostaa onkijaa. Kun vielä tekniikan soveltaa sorvalle sopivaksi on oivalliselle onkimiehelle tarjolla unohtumattomia hetkiä. Karppi on särkikaloistamme suurikasvuisin, muttei haasteellisin pyydettävä (Kuva: Teemu Huomo) Specimenkilpailussa kalastetaan monipuolisesti Suomen Vapaa-ajankalastajaliiton (SVK) keskustelupalstalla on alkanut huhtikuussa lajikalastuskilpailu. Kilpailussa on tarkoituksena pyytää lajikohtaisesti mahdollisimman suuria kalayksilöitä. Kilpailuun voi osallistua kahdeksalla eri kalalajilla. Jokaisesta pyydetystä kalalajista lasketaan suhdeluku. Vertailutasona pidetään suurkalarekisterin ilmoitusraja. Saadun kalan paino jaetaan rekisterirajan kanssa ja kerrotaan sadalla. 800 pistettä tulee olemaan kova tulos, jota ei pelkällä onnella saavuteta. Kovimmilla osallistujilla on jo tässä vaiheessa kasassa useampi sata pistettä. Mielenkiintoista ja monipuolista kalastamista on tarjolla kesän aikana osoitteessa: www.kalajuttu.com (Specimenkilpailu). Kalastuslehti 2.2008 43
• Harvassa populaatiossa lahnakin venyy mairitteleviin mittoihin. 44 Kalastuslehti 2.2008
• 46 Kalastuslehti 2.2008
• Haukikelavalinnan Hyvän haukikelan etsiminen on tehtävä, jonka ei teoriassa pitäisi olla kovinkaan vaikea, mutta jota käytännössä mutkistaa monta huomioonotettavaa pientä asiaa. Yllättävän mitättömänkin tuntuinen seikka saattaa totaalisesti pilata muuten lupaavan kokonaisuuden. Miten löytää täydellinen tai edes erittäin hyvä? Onko se ylipäänsä mahdollista? Aloitamme tässä numerossa optimikelan etsinnän, jota jatkamme vielä syysnumerossamme jolloin syyshaukisesonki on juuri aluillaan. ABC Teksti oSSi öhMAn Jotta voisi tarkemmin lähteä pohtimaan hyvän haukikelan ominaisuuksia, pitää ensin määritellä käyttökohde parilla löyhällä reunaehdolla. Itselleni haukikela tarkoittaa kapinetta, joka soveltuu myös merikäyttöön ja joka heittää mukisematta viehepainot 20 gramman nurkilta pitkälti yli sataan gramman saakka. Lienee osaltaan myös tottumiskysymys, mutta muun muassa parhaan uitto- ja heittotuntuman saamisen vuoksi tällainen yleiskapine on juuri hyrräkela niin itselleni kuin suurim- malle osalle muista aktiivisista hauenkalastajista. Haspelikeloissa olisi kiistatta joitakin hyrrät selättäviä hyviä ominaisuuksia, mutta omien laajempien kokemusten puuttuessa jätän ne tässä kokonaan käsittelemättä ja tarkoitan jatkossa kelalla nimenomaan hyrräkelaa. Hyvän, tai tavoitellussa ideaalitilanteessa "täydellisen", haukihyrrän ominaisuuksien vaatimuslista ei oikeastaan ole kovin laaja, vaikka äkkipäätä toisin voisi luulla. Erityisen huomionarvoista on, että nämä hyvät akanoista erottavat merkitykselliset ominaisuudet liittyvät varsin vähän mainosmiesten rakastamiin uusimpiin teknisiin hienouksiin. Hyvää haukikelaa haluavan kannattaa selvittää muutaman oleellisen perusominaisuuden tola ennemmin kuin tieto, onko aiotun kelan sisuksissa 10 vai 15 kuulalaakeria. Mainitut harvat mutta ehdottomat haukikelan vaatimukset voi kiteyttää kolmeen ydinaiheeseen, jotka ovat oleelliset tekniset ominaisuudet, käytettävyys ja luotettavuus. Kelalaatikon kyljestä tavattavaa Hyvän haukikelan kolmen kulmakiven käsittely on luontevaa aloittaa vaadittavista teknisistä ominaisuuksista siksi, että ne ovat ehkäpä ainoita, jotka on ostotilanteessa kuiviltaankin suhteellisen helppo todentaa. Toisin sanoen, kelavalintaa punnitessa vähintä ja kenties samalla parasta mitä ilman käyttökokemusta voi tehdä, on tarkistaa että tietyt tekniset ominaisuudet ovat kunnossa. Hyvässä haukikelassa on ensinnäkin riittävän nopea välitys. Tämä siksi, että rekaavasta veneestä yhtäaikainen siimakontrollin säilyttäminen ja tehokas uittaminen olisi mahdollista ja jotta vaihtelevien uittokuvioiden laatiminen olisi vaivatonta. Nopealla kelalla voi kelata helposti myös hitaasti, mutta hitaalla kelalla nopeasti kelaaminen vaatii kaiken kalas- Valinnan vaikeutta. Kuva: Ossi Öhman Kalastuslehti 2.2008 47
• Haukiveneessä yksi setti harvoin riittävästi. Kuva: Ossi Öhman tustarmon turhaa keskittämistä kammen raivokkaaseen vatkaamiseen. Kelan tiedoissa välityksen ilmoitustapa on yleisimmin puolan kierrosten lukumäärä kammenkierrosta kohden. Kelan todellinen siiman sisäänkelausnopeus riippuu toki myös puolan halkaisijasta, mutta haukikäyttöön käyttökelpoisimmat välityslukemat ovat yleensä kuutosella alkavia tai ainakin hyvin lähellä sitä. Noin "vitosen" välitys tai vieläkin pienempi tuntuu käytössä yleensä jo liian hitaalta. Haukikelaan tulee mahtua myös riittävä määrä riittävän paksua siimaa. Riittävä pituus on minimissään maksimiheittomatka ja jonkin verran lyhennysvaraa päälle. Sopiva siiman paksuus taas on enemmän makuasia, mutta kovin ohuen siiman käyttäjälle aiheutuu heittojumeissa tai kaislatärpeissä helposti turhia viehemenetyksiä. Näillä oletuksilla hyvällä haukikelalle tulisi mielestäni mahtua vähintään noin sata metriä nimellispaksuudeltaan 0,28­0,36 mm:n punottua siimaa. Paperilla, käytössä vai käytännössä mukavampaa? Hauki siiman päässä harvemmin asettaa kelan jarruominaisuuksia erityisen kovalle koetukselle. Siksi äärimmäisen tasaisesti toimivaa huippujarrua ei haukikelassa välttämättä tarvita. Riittää, että lähtökitka pysyy siedettävän pienenä ja toisaalta jarruvoimaa löytyy sikäli riittävästi, että jarrun tappiin vastaiskuasentoon kiristäminen käy suhteellisen vaivattomasti. Useimmissa keloissa nämä asiat ovat lähtökohtaisesti kunnossa, joten jarruominaisuuksia kelan valintakriteerinä tarvitsee käytännössä hyvin harvoin käyttää. Haukikelalla tulisi pystyä heittämään vaivatta ja sotkuriskiä kovasti kasvattamatta riittävän pitkälle, jotta tehokas kalastus rekaavasta tai ankkuroidusta veneestä olisi mahdollisimman vaivatonta. Käytännössä kaikki kaupasta saatavat kelat heittävät uusina painavaa haukiuistinta tämän "riittävän" matkan. Ennemmin eroja tulee siinä, kuinka kauan tietty kela kestää käyttöä ilman huoltoja heittopituuksien oleellisesti lyhenemättä. Käyttömukavuuteen liittyvää pieniä teknisiä asioita ovat lähinnä hyvin muotoiltu liipaisin puolanvapauttimena sekä kunnolliset kammen nupit ja kalastusjarrun säädin. Hyvässä haukikelassa tulisi olla täsmällinen ja peukalolle sopiva liipaisin, sillä sellainen on vanhanmallista kelan päädyssä sijaitsevaa painonappia selkeästi ergonomisempi ja helpompi käyttää. Haukikoon keloista liipaisin löytyykin nykyään jo lähes vakiona. Kam- " KÄYTTöMUKAVUUTEEN LIITTYVÄÄ PIENIÄ TEKNISIÄ ASIOITA OVAT LÄHINNÄ HYVIN MUOTOILTU LIIPAISIN PUOLANVAPAUTTIMENA SEKÄ KUNNOLLISET KAMMEN NUPIT JA KALASTUSJARRUN SÄÄdIN. Monta heittojumia, hieman liian löysäksi jäänyt siima ja siimasoppa on valmis. Cardiffin heittojarrun säädössä tapahtunutta hässäkkää. Kuva Hasse Härkönen. 48 Kalastuslehti 2.2008
• "Mikä näistä sopii parhaiten käteen?" Kuva: Hannes Kallioinen " KELAN KÄTEENSOPIVUUdEN RATKAISEVAT KELAN JA ENNEN KAIKKEA NIMENOMAAN POSKIPÄÄdYN KOKO JA MUOTO SEKÄ KELAJALAN SIJOITUS. NIINPÄ VIIME AIKOINA SUOMESSAKIN YLEISTYNEET MATALAPROFIILISET NS. BASSIHYRRÄT PEITTOAVAT USEIMMITEN SELVÄSTI PERINTEISET PYöREÄPÄÄTYISET KELAMALLIT OTTEEN ISTUVUUdESSA. men nuppien tulisi olla riittävän tukevat, isokokoiset ja pitävästä materiaalista valmistetut lipsumattoman otteen takaamiseksi. Nuppien suhteen keloissa on selkeästi eroja, mutta käytännössä huonoimmistakin saa yleensä jopa märkänä riittävän pitävän otteen. Hyvin muotoiltu kalastusjarrun säädin taas tuo lähinnä ripauksen lisää kalastusmukavuutta kehnompaan toteutukseen verrattuna. Kunnon kelausote ­ jos vain saa Käytettävyyden tarkastelu yhtenä ominaisuuksien ydinosaalueena on perusteltua siksi, että jos kela ei näiltä osin vastaa perusvaatimuksia, voi sen haukikelana valitettavasti unohtaa ­ vaikka asiat muilta osin olisivatkin sitten enemmän kuin mallillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kela ei sovi käyttäjänsä käteen, ei siitä saa hyvää haukikelaa, vaikka sen konstruktio olisi pomminkestävä ja läpeensä luotettava. Käteensopivuus on kelan käytettävyyden arvioinnissa kenties oleellisin koetinkivi. Luontevin ja tunnokkain kelausote varsinkin jerkkikalastuksessa on napata vapakela-paketista kiinni suoraan kelan poskipäädystä. Periaatteessa ote on sitä tukevampi ja tuntuma varsinkin vapauitossa sitä parempi mitä syvemmälle kouraan kela uppoaa. Eri kalastajien arviot tietyn kelan käteensopivuudesta saattavat kuitenkin poiketa jonkin verran toisistaan: kela joka pienikätiselle on juuri sopiva, saattaa oikein isokouraisen ja pitkäsormisen kalastajan mielestä olla jo liiankin siro. Useammin ongelmana on kuitenkin se, että kela on liian iso ja kolho sopiakseen poskiotteessa juuri kenenkään käteen. Kelan käteensopivuuden ratkaisevat kelan ja ennen kaikkea nimenomaan poskipäädyn koko ja muoto sekä kelajalan sijoitus. Niinpä viime aikoina Suomessakin yleis- Kalastuslehti 2.2008 49
• Matalaprofiilisesta ja sirosta kelasta saa tukevan otteen kuin itsestään. Kuvat: Ossi Öhman tyneet matalaprofiiliset ns. bassihyrrät peittoavat useimmiten selvästi perinteiset pyöreäpäätyiset kelamallit otteen istuvuudessa. Kuitenkin parhaimmillaan pyöreäposkinen mutta siro kelamalli varustettuna rungon sisään upotetulla kelajalalla tarjoaa aivan yhtä kilpailukykyisen tukevaa otepintaa. Muita kelaotteen laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin kelan posken lämpimyys, vavan kelakiinnike sekä mahdollisesti käytettävät käsineet. Haukikelalle tulee luonnollisesti käyttöä jäiden lähdöstä jäiden tuloon asti, ja siihen väliin mahtuu takuuvarmasti myös kalastajan sormia jäätäviä kelejä. Mitä lämpimämpi sen parempi, ja tässä suhteessa metallipääty on aina kylmempi kuin muovista tai komposiitista tehty vastaava. Metallipäädyissäkin on ilmeisesti mallista ja tekotavasta johtuvia eroja ­ pahimmillaan 50 Kalastuslehti 2.2008
• Erilaisia otepintoja tarjolla. Kuva: Ossi Öhman " Harva silti selviää läpi koko kalastusvuoden ilman lämmittäviä Hanskoja, jotka valitettavasti tulevat kelan ja kalastajan väliin kelaustuntumaa ja -otetta Huonontaen. Hyvin käteen istuva kela kestää kyllä tämän Heikennyksen, kun taas Huono kadottaa viimeisenkin Herkkyyden rippeen. metallinen on täysin kestämätön sormien jääpuikottaja mutta parhaimmillaan yllättävänkin lämmin. Harva silti selviää läpi koko kalastusvuoden ilman lämmittäviä hanskoja, jotka valitettavasti tulevat kelan ja kalastajan väliin kelaustuntumaa ja -otetta huonontaen. Hyvin käteen istuva kela kestää kyllä tämän heikennyksen, kun taas huono kadottaa viimeisenkin herkkyyden rippeen. Sormien jäätyminen alkaa hyvin helposti heikentää kalastustehoja ratkaisevan paljon varsinkin loppukaudesta, eli juuri silloin kun mahdollisuudet isoihin kaloihin olisivat muuten yleisesti erinomaiset. Tämän haasteen parhaiten selättävällä on usein taipumusta kiskoa näytille ne veneen suurimmat hauet, ja siksi tätä asiaa kannattaa perusteellisesti pohtia jo kelaostosten yhteydessä. Syyskuun numerossa ilmestyvässä kakkososassa puimme erilaisia ongelmatilanteita, kerromme IAR:n saloista sekä esittelemme käytössämme olleet kelat juurta jaksaen hankintapäätöksiä helpottamaan. Kalastuslehti 2.2008 51
• Meritaimen 5,1kg norssia vatsa täynnä, putkiperholla Holman suvannosta. Saamamies Timo Salminen. Kuva Jaakko Ojamo. Lehden kevätnumerossa esiteltiin Merikarvianjokea kalapaikkana, nyt on paikallaan valottaa hieman miten tunnetut saamamiehet onnistuvat joella. Halikkolainen jussi rahkonen kuuluu paikallisiin aktiiveihin, joka on perehtynyt meritaimenen pyyntiin merikarvianjoella. jussin mukaan meritaimenta ei tulla hakemaan, se tullaan ansaitsemaan. ohessa on jussi rahkosen ajatuksia ja vinkkejä kalastamiseen merikarvianjoella. Teksti Kari Lossi 1. "Kalaa täytyy hakea eri puolilta jokea. Täytyy heittää tyhjää päivä toisensa perään, kalastaa samoja paikkoja lukuisia kertoja läpi ja kokeilla kaikki rasiasta löytyvät perhot/ uistimet kolmeen kertaan ennen kuin haluttu hopeaharkko ripustautuu siiman jatkoksi. Sitten onkin aika istua rauhassa joen penkalla, nauttia kauniista keväisestä kelistä ja ihailla vierellä makaavaa kirkasta kalaa. Tai sitten katsella kuinka vapauttamasi kala lipuu takaisin jokeen muiden kalastajien houkutuksia välttelemään." 2. "Merikarvialla meritaimensesonki on huhtikuun alusta toukokuun lopulle. Paljon sesongin kestoa sanelevat vallitsevat olosuhteet joella. Myöhäisenä keväänä kauden alku voi viivästyä joen ollessa jäässä, jolloin kalastus on mahdotonta, tai olemattoman virtaaman takia kala ei nouse jokeen. Tai jos toukokuussa sattuu poikkeuksellisen lämmintä ja sateetonta, niin vesi laskee ja lämpenee nopeasti. Myös voimakas tulva vaikeuttaa pyyntiä oleellisesti, koska moni paikka on lähes mahdoton kalastaa tehokkaasti virtaaman kasvaessa liikaa. Tulvivassa joessa on kyllä kalaa, mutta sen saaminen siiman jatkoksi on vaikeaa. Lisäksi virrassa oleva roskamäärä vaikeuttaa kalastusta. Tänä vuonna joki on ollut kalastettavissa läpi talven, joten kalastus on ollut mahdollista aloittaa huomattavasti normaalia aiemmin." net nousevat jokeen jo ennen norsseja, maalis-huhtikuun vaihteessa, ja niitä saadaankin saaliiksi, jos vain joki on jäistä vapaa ja virtaamaa riittää. Norssit ja suuri osa taimenista palaa mereen toukokuun alkupuolella. Tosin uutta kalaa nousee jokeen läpi vuoden, jopa aivan keskellä kesää, joten sesongin loppumista on vaikea määritellä. Osa norssien mukana nousseista taimenista jää jokeen pidemmäksi aikaa, vaihtaen olinpaikkansa koskien loppuliu´uista, isommista reunavirroista ja suvannoista voimakasvirtaisiin koskiin." 3. "Huhtikuun puolivälissä tai hieman sen jälkeen norssi alkaa nousemaan jokeen kudulle ja perässä seuraa isoja meritaimenia. Ensimmäiset taime- 4. "Yleensä kalantulo alkaa kuitenkin ehtyä toukokuun puolivälin jälkeen. Tähän vaikuttaa myös veden lämpeneminen ja alati kasvava kalastuspaine. Tänä vuonna ensimmäiset kirkkaat nousukalat 52 Kalastuslehti 2.2008
• Perinteistä parempaa ...vallankumous jatkuu UUSIA MUOTOJA, ENNEN NÄKEMÄTTÖMIÄ VÄREJÄ, UUTTA TEKNIIKKAA! w w w. l o o p t a c k l e. c o m Visa Kilpeläinen Eumer Fishing Centerin niskalla taimenen kanssa. Kuva Jaakko Ojamo. saatiin jo maaliskuun puolivälissä, mutta kalat olivat kuitenkin pienehköjä alle 2 kiloisia. Yksi näistä tarttui omaan perhooni Holmankoskesta maaliskuun 18. päivä. Isommat, keskipainoltaan yli 3 kilon kalat, saapuvat jokeen vasta norssien mukana. Luonnollisesti "etujoukossa" saapuu myös isoja kaloja, mutta nämä ovat saaliina vielä harvinaisempia. Varsinainen rytinä alkaa norssien noustessa jokeen huhtikuun puolessa välissä." 5. "Koska taimen tulee keväällä jokeen syömään norssia ja norssi nousee harvoin Holmankoskea ylemmäksi, keskittyy kalastus pääsääntöisesti Salmelan, Ängin, Lehtisen ja Holmankoskille sekä näiden välisiin suvantoihin. Osa taimenista nousee myös Lankoskelle saakka, joten kevättaimen on mahdollista saada koko joen matkalta. Yleensä taimenia saadaan ylemmiltä koskilta vasta toukokuun aikana. Ne ovat saaliina huomattavasti kirjolohia harvinaisempia. Pelkästään taimenta tavoittelevat hakeutuvat alimmille koskille ja suvannoille." 6. "Itse suosin paikoista eniten Salmelankoskea ja Holmankoskea. Myös Lehtisenkoski kuuluu pakollisiin pysähdyspaikkoihin. Varsinkin Holmankoskella on viikonloppuisin väkeä ruuhkaksi asti. Tällöin on hyvä hakeutua rauhallisemmille vesille alavirtaan. Vaikkapa Lehtisenkoskelle, jossa saa yleensä kalastaa yksin. Alkukeväästä kaikkein kovimmat virtakohdat eivät ole niitä varmimpia paikkoja tavoittaa kala, vaan kalastus kannattaa keskittää suvantoihin, koskien niskoille, isompiin akanvirtoihin ja loppuliukuihin. Salmelan ja Lehtisenkosket ovat koko matkaltaan loistavaa kevätkalastusaluetta. Holmankosken alaosa on myös hyvin tunnettu ottipaikka koko matkaltaan, mutta yleensä myös siellä on aina kalastajia. Unohtamatta kosken aamusta iltaan vahvasti miehitettyä suvantoa ja erityisesti sen alaosaa. Toukokuun puolivälissä kalaa on koko joen matkalla, jolloin ei ole mitään järkeä väkisin mahduttaa itseään tusinan muun kalastajan sekaan Holmankosken suvannolle. Varmemmin kalan saa vaikka Stäävi-Vaaditkoskelta tai Lankosken alaosilta, missä kalastajia on vähemmän. Puukoskikin antaa toisinaan hyvin kalaa." TI -SET E NTUR T AJA ADVE IVOIT IKKI T KA TEIS Ä ON INA N N HDE SI LMI LE VA RÄxE 2 2008 kauppiailta kautta maan ...ja liityt kehitykseen Kalastuslehti 2.2008 53
• Ohjaus ja hallinta laitteet kaukohallintalaitteet Ohjauspyörät OHJAUSJÄRJESTELMÄT mittarit - ja pysyt pois rantakiviltä! hydraulisylinterit hydraulipumput mekaanisetohjaukset kalavesien hoitoa kirjolohi-istutuksilla Vaikka Merikarvianjoki on Suomen mittapuussa erittäin hyvin hoidettu kalapaikka, niin kehitettävää löytyy vielä runsaasti. Ärsyttävä piirre on esimerkiksi perho ja virvelimiesten yhteiset poolit. Suosituilla paikoilla, kuten Lankoski ja Holmankoski tilanne on sesonkiaikaan lähes sietämätön. Kun perhokalastaja lähtee tekemään laskua poolissa, niin on enemmän sääntö kun poikkeus, että kesken laskun tulee rantaan virvelimies suoraan alapuolelle ja alkaa heitellä siimojaan suoraan perhosiimojen yli. Ja samalla kivellä kalastetaan luonnollisesti tuntikausia. Kenties joella olisi syytä miettiä suosituimpien poolien kohdalla erikseen perho- ja virvelipäivät. Merikarvianjoen toiminnanjohtaja Mika Pitkäsen mukaan asia on ollut esillä aiemminkin. "Ongelma ei ole suinkaan niin yksinkertainen. Täytyy muistaa, että joella tapahtuva kalastus on hyvin monimuotoista. Jos esimerkiksi Holmankoskella saisi kalastaa pelkästään ylhäältä alaspäin tapahtuvalla kalastustekniikalla, mitä minä kertoisin kaverille joka tulee sumukorentoaikaan kalastamaan vaikka harjusta pintaperholla? Hätäisiä ratkaisuja tekemällä saadaan aikaan uusia ongelmia. Ongelma kulminoituu vahvasti lohen ja taimenen sesonkiaikaan. On hyvin mahdollista, että näihin solmukohtiin haetaan tulevaisuudessa jotain ratkaisua. " Merikarvianjoella olisi hyvät mahdollisuudet tulla Suomen Em- tai Mörrumjoeksi. "Kun aikoinani ryhdyin tähän hommaan, lähdettiin täysin nollasta", kertoo Mika Pitkänen. "Tässä koko projektissa on suunnaton määrä huomioon otettavia asioita. Esimerkiksi paikalliset vedenomistajat tahtovat osansa, jokisuun vesialueenomistajat haluavat osansa. Koko projektin idea on kestävä kehitys ja se, että mitään ei tehdä väkisin. Esimerkiksi kohtuullisen suuret taimen istutukset rahoitetaan oman liiketoiminnan kautta. Vuotuisesta liikevaihdosta, joka on 120 000 , vain noin 10 % tulee lohen ja meritaimenen perässä tulevilta kalamiehiltä. Kirjolohen istutuksilla hoidetaan merkittävä osa taimenistutuksista, sekä yleisen infrastruktuurin hoidosta. Merikarvianjoelle myytiin kaudella 2007 10 000 kalalupaa. Tavoitteena on olla eteläisen Suomen laadukkain virtakalastuskohde, jossa kaikki jokikutuiset kalat lisääntyvät." www.maritim.fi Veneentekijäntie 1, 00210 Helsinki 54 Kalastuslehti 2.2008
• Holmankosken yläjuoksu juuri valmistuneen Eumer Fishing center hotellin takaa. ilta auringonlaskiessa taimenet nousevat koskea ylös. Kuva: Jouni Kemppainen Kalastuslehti 2.2008 55
• abon aarrearkku nelitahdin palaaminen vaihtoehdoksi. Käyttöä helpottavassa varustelussa yleistyivät tuoreöljyvoitelu kaksitahdeissa sekä sähköstarttien ja sähköiset trimmit/kipit. 90-luvulle tultaessa Honda toi nelitahdin 35 ja 45 hv malleillaan myös pikkukoneista väliluokkaan ja Yamaha ja Mercury vastasivat yhteistyömallilla 50 hv luokassa vuonna 1995, Honda vastasi 75 ja 90 hv malleilla. Nelitahtitekniikan nousu valtatekniikaksi oli alkanut. Muutokseen vaikuttivat huomattavasti kiristyneet ja edelleen kiristyvät päästörajat. Tiukentuneet normit tekivät muista kaksitahti koneista historiaa, paitsi DFI-malleista jotka ainoina kaksitahtikoneina täyttävät kiristyneet päästörajat. Näistä nykyisistä hightech-koneista lisää viimeisessä osassa seuraavassa syksyn lehdessä. Kiitokset Nisse Häggblomille "Suomen pienimmän ja salaisimman perämoottorimuseon" pitäjälle Porvooseen. Jokikatu 14 sisäpihalla Porvoossa sijaitseva Outboard Motor Museum on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kaikille vanhoista koneista kiinnostuneille. Museo on avoinna kesällä viikonloppuisin tai sopimuksen mukaan. Condor Wankel, kummajainen 70-luvulta. Wankel-moottorit olivat tuolloin muotia. Aloittaessaan markkinavaltauksen japanilaiskoneet olivat pikkukoneita. " nelitaHtitekniikan nousu valtatekniikaksi oli alkanut. muutokseen vaikuttivat Huomattavasti kiristyneet ja edelleen kiristyvät päästörajat. tiukentuneet normit tekivät muista kaksitaHti koneista Historiaa, paitsi dFimalleista jotka ainoina kaksitaHtikoneina täyttävät kiristyneet päästörajat. ercury_huolto_Kalastus 18.4.2008 11:04 Page 1 58 Kalastuslehti 2.2008
• Uudella pöly- ja roiskevesitiiviillä* C702 Cyber-shotTM kamerapuhelimella uskallat mennä ihan lähelle ja saat aina huippukuvia! · 3,2-megapikselin kamera · geo photo tagging eli saat kuviisi myös paikkatiedon Cyber-shotTM-nimi ja Cyber-shotTM-logo ovat Sony Corporationin tavaramerkkejä. *C702 Cyber-shotTM -puhelin vastaa IP54-standardin vaatimuksia. Kalastuslehti 2.2008 59
• PERUSTUSLAKI ASETTAA VIEHEKALASTUKSELLE RAJAT ari paatajan viime numerossa ilmestynyt artikkeli herätti paljon tunteita niin suomenkuin ruotsinkielisissäkin. pistämme asian vatvomiselle pisteen julkaisemalla tämän vastineen. näin osapuolet ovat saaneet tilaisuuden kertoa kantansa ja jatkokeskustelut voitaneen hoitaa netissä tai kasvotusten. -Antti Zetterberg, päätoimittaja Korkein oikeus antoi 2006 päätöksen, jonka mukaan kalastusoppaan johtaman ryhmän viehekalastus oli kalastuslain 8 §:ssä tarkoitettu "muu vastaava järjestetty tilaisuus", joka nykyäänkin edellyttää kalastusoikeuden haltijan lupaa. Tämä on johtanut vaatimuksiin muuttaa lakia. Helppoa ja poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää nyt olevan väittää, että muutoksen tiellä olisi vain yksi este - rkp. On totta että rkp kuului vuonna 1997 tehdyn lakimuutoksen vastustajiin ollen mm sitä mieltä, että jo se olisi vaatinut perustuslain säätämisjärjestystä. Tätä mieltä oli perustuslakivaliokunnassa myös kolme Suomen Keskustan edustajaa, eikä rkp suinkaan ollut täysistunnossa yksin äänestäessään lakia vastaan. Kalastuslakia muutettiin siis niin, että viehekalastukselle säädettiin läänikohtainen maksu, joka oikeuttaa henkilökohtaiseen virkistyskalastukseen ilman vedenomistajan lupaa. Lakiehdotus kajosi perustuslain suojaamaan omistusoikeuteen ja käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan keskeiseksi tehtäväksi tuli määritellä, millä rajoituksilla omistusoikeuteen kajoamisen voidaan kuitenkin katsoa olevan niin lievää, että laki voitaisiin säätää tavallisena lakina. Rajoituksia oli kirjoitettu jo suoraan lakiehdotukseen, mm edellä mainittu "muu vastaava järjestetty tilaisuus". Mutta vasta perustuslakivaliokunnan lausunnosta(PeVL 8/1996) löytyy tarkemmat rajanvedot suhteessa omistusja käyttöoikeuteen. Teksti onkin hyvin selvää ja ulkopuolelle jää kiistatta sellainen kalastusopastoiminta, joka jossakin muodossa liittyy elinkeinon harjoittamiseen tai taloudellisen hyödyn saamiseen. Valiokunnan tärkein rajanveto kuuluu näin: "...luvanvaraisuussännöksen tulee kiistattomasti kattaa esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa jokin yritys järjestäisi organisoitua viehekalastusta toisen vesillä". Perustuslakivaliokunnan sanankäyttö - "kiistattomasti" - tarkoittaa että rajanveto oli samalla keskeinen edellytys sille, ettei laki vaatinut perustuslain säätämisjärjestystä. Ja päinvastoin - ilman tätä rajoitusta olisi lopputulos ollut että mahdollisuus harjoittaa elinkeinoa olisi mennyt omistusoikeuden edelle, mikä olisi vaatinut perustuslain säätämisjärjestystä. Edellä mainittu pykälä ja perusteluteksti ei ole rkp:n käsialaa, vaan sen " Helppoa ja poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää nyt olevan väittää, että muutoksen tiellä olisi vain yksi este - rkp. Korppoossa. Kuva Antti Zetterberg 60 Kalastuslehti 2.2008
• " on eHdotettu, että lakia muutettaisiin poistamalla sanat "muu vastaava järjestetty tilaisuus" ja että tämä maHdollistaisi opastoiminnan ilman vedenomistajan lupaa. näin ei ole, koska perusteluissa teHty rajanveto ei ole vain pykälän sananmuodon tulkintaa, vaan ennen kaikkea kannanotto kaHden perusoikeuden väliseen suHteeseen. hyväksyi valiokunnan enemmistö eli lainmuutoksen puolestapuhujat. Siihen viitattiin sitten mieluusti, kun piti vakuuttaa vastustajia lain vaarattomuudesta. Vannottiin että "tänne muttei pidemmälle". Kaiken kaikkiaan pykälä ja perustelut muodostavat yhdessä poikkeuksellisen yksityiskohtaisen ohjeen sille, miten laki voitiin säätää tavallisena lakina. Mitään ei tapahtunut vahingossa vaan aivan tietoisesti. Valiokunta halusi selkeästi todeta, ettei perustuslaki salli elinkeinotoimintaa toisen omistusoikeuden kustannuksella ilman lupaa. Perustuslain näkökulmasta ei voi olla merkitystä sillä, että tällainen toiminta sinänsä voisi olla saaristoelinkeinoja ajatellen tervetullutta. On ehdotettu, että lakia muutettaisiin poistamalla sanat "muu vastaava järjestetty tilaisuus" ja että tämä mahdollistaisi opastoiminnan ilman vedenomistajan lupaa. Näin ei ole, koska perusteluissa tehty rajanveto ei ole vain pykälän sananmuodon tulkintaa, vaan ennen kaikkea kannanotto kahden perusoikeuden väliseen suhteeseen. Kuten juristit hyvin tietävät, perusteluja on paljon vaikeampi muuttaa kuin pykäliä - tässä se näyttää suorastaan mahdottomalta. Miten ihmeessä selitetään, ettei oppaan käyttö elinkeinotoiminnan muodossa olekaan "organisoitua"? Vuonna 1997 tehty lainmuutos ei myöskään viehekalastuksen osalta millään tavalla muuttanut oikeudentilaa suhteessa mahdollisuuksiin käyttää oppaita, vaikka näin on harhaanjohtavasti väitetty. Ennen lainmuutostahan kaikki viehekalastus toisten vesillä edellytti omistajan lupaa. Jos oppaita on viehekalastuksen yhteydessä käytetty ilman lupaa ennen sitä - tai sen jälkeen - on se koko ajan ollut laitonta. Tältä osin KO:n päätös siis vain tarkoitti, ettei ole tapahtunut muutosta. Perustuslain säätämisjärjestyksessä muutos voidaan tietenkin tehdä. Aika erikoista olisi kuitenkin jos porvarihallitus tai sen eduskuntaenemmistö ryhtyisi sellaiseen - asettamaan elinkeinon harjoittamisen omistusoikeuden edelle. Asia on hoidettava neuvotteluteitse ja sopien, vaikka se joillakin omistussuhteiltaan pirstoutuneilla vesialueilla voikin viedä aikaa. Kartat osoittavat kuitenkin, että jo nyt on myös olemassa suhteellisen laajoja yhtenäisiä alueita. Kalastusmatkailu on tervetullut piristysruiske saaristolle, mutta tervetulluttakaan elinkeinotoimintaa ei voi sallia omaisuuden suojan kustannuksella. Yhteistyöhön ei voi myöskään pakottaa, mutta win-win-mahdollisuuksia on markkinoitava paljon tehokkaammin. Esimerkiksi neuvontajärjestöjen ja kalastusalueiden kautta vedenomistajia on informoitava lisäansiomahdollisuuksista sekä kannustettava ja autettava tekemään sopimuksia. stefan Johansson valtiosihteeri Helsinki Kalastuslehti 2.2008 61
• Graavimarinoitua kuHaa Á la perkeleskär kalantutkimushommissa nykyisin suurin osa työstä tehdään kirjoituspöydän tai tietokoneen ääressä ja siksi kesäisin kenttätöihin pääseminen on täyttä juhlaa. olen osallistunut muutaman vuoden ajan muiden touhujeni ohella kotkan edustalla sijaitsevan Haapasaaren saariryhmän kalayhteisötutkimukseen, joka toteutetaan joka vuosi elokuun alussa. kaloja verkoista päästellessämme tutkimusryhmämme jäsenet ovat kertoneet mielenkiintoisia tarinoita Haapasaaren historiasta. erään tarinan mukaan ruotsin vallan aikana naapurimaamme massiivisten purjelaivojen kipparit välttivät Haapasaarten saariryhmää viimeiseen saakka kuin ruttoa, sillä sen vesialue on tunnetusti katalan kivinen. tästä ominaisuudesta juontunee myös saariryhmän ruotsinkielinen kutsumanimi nimi perkeleskär (lue: pärkkeleshäär), joka esiintyy kuulemma myös vanhojen karttalehtien sivuilla. Kuvat Jaana VetiKKo Sääolosuhteet ulkomerellä voivat olla hyvin monimuotoiset ja vaihdella samalla ällistyttävän nopeasti. Tästä saatiin erittäin opettavainen esimerkki viime vuoden heinäkuun lopulla, kun raju kesämyrsky koetteli juuri Haapasaaren Järvenkarin rantaan tukikohdan pystyttänyttä retkikuntaamme. Yötä vasten noussut myrsky nostatti meriveden pinnan lähes puolitoistametriä korkealle, jolloin "hyvässä suojassa" olleista tarvikkeista ja välineistä suuri osa huuhtoutui yön pimeiden tuntien aikana mereen tutkimusryhmän nähdessä mökissä märkiä kalaunia ­ tosi perkelesää... Seuraavana aamuna myrsky oli mennyt ohi ja merenpinta oli laskenut lähes ennalleen. Tukikohdan infrastruktuuri täytyi rakentaa uudelleen ja taistelumieliala oli saatava nousemaan uudelleen. Toista vuorokautta yhtä kyytiä pyynnissä olleet tutkimusverkot käytiin nostamassa ylös merestä ja niitä putsaillessa vierähtikin muutama hetki. Onneksi veneryhmä oli löytänyt lähes kaikki mereen huuhtoutuneet tarvikkeet Haapasaaren sisäsataman tuntumasta, mistä paikallinen kesäasukas oli ne nostanut merestä turvaan. Tutkimus saattoi jatkua ilman uusien tarvikkeiden hankkimista. Mutta mikä parasta; verkkoihin oli uinut lukemattomien särkien lisäksi kaksi vajaan kilon kokoista kuhaa, jotka olivat pitkäaikaisesta verkonsilmissä roikkumisestaan huolimatta edelleen täysin syömäkuntoisia. Lupasin pojille valmistaa kuhista niiden pituuden, painon sekä muiden näytteenottotoimenpiteiden jälkeen jotain mieleenpainuvaa syötävää. Nyt lupaukset täytyisi myös lunastaa. Mökkimme oli nykyaikaisen mittapuun mukaan suhteellisen alkeellinen: ei sähköä, ei toimivaa jääkaappia eikä edes juomavettä kaivosta. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet pidettiin mantereelta mukana tuodussa puolen kuutiometrin kokoisessa jäähileellä täytetyssä styrox-laatikossa, jonka jäähdytysteho hiipui tunti tunnilta jäiden sulaessa. Koska jossain vaiheessa ennen varsinaisen missiomme päättymistä jääkaappimme muuttuisi tarpeettomaksi, päätin kehitellä kuhiin liittyen ruoanvalmistusmenetelmän, jonka avulla ne säilyisivät useamman päivän syöntikelpoisina myös tavallista jääkaappilämpötilaa korkeammissa olosuhteissa. Ruisleipää ja perunoita meillä oli yllin kyllin ja ne myös säilyisivät syömäkelpoisina koko viikon. Sen sijaan leikkeleet hupenisivat nopeasti, joten kuhista tehtäisiin särvintä leivälle ja perunoille. Tutkin ruokavarastomme antimia ja sieltä löytyi sitruunoita, sipuleita, ruokaöljyä, hienoa merisuolaa sekä pullollinen juoksevaa hunajaa. Kaivoin esille maustearsenaalistani esille viisipippurimyllyn ja arpoessani vielä hetkisen mah- Kuhafileen siivutus. " koska jossain vaiHeessa ennen varsinaisen missiomme päättymistä jääkaappimme muuttuisi tarpeettomaksi, päätin keHitellä kuHiin liittyen ruoanvalmistusmenetelmän, jonka avulla ne säilyisivät useamman päivän syöntikelpoisina myös tavallista jääkaappilämpötilaa korkeammissa olosuHteissa. 62 Kalastuslehti 2.2008
• " seuraavana aamuna viimeiset juusto- ja meetvurstiviipaleet Hävisivät nälkäisiin kitoiHin ja päivällisellä leivän päälle olisikin laitettavaksi ainoastaan yläHuuli, ellei kuHaleikkele ajaisi tätä samaa asiaa. Graavimarinoidun kuhan raaka-aineet dollisia lisäraaka-aineita singahdin inspiraationi innoittamana rantakalliolle ja poimin kallionkolosta ison nipun villiä ruohosipulia sekä mökin vierestä kasvavista katajapensaista suuria syvänsinisiä katajanmarjoja. Fileoin kuhat, mutta jätin fileisiin nahkan paikalleen, sillä leikkasin fileistä ohuita siivuja. Kaivoin astiakaapin perältä muhkean savivadin, jonka pohjalle lisäsin tasaisen kerroksen suolaa, ruokaöljyä, sitruunasta puristettua mehua, hunajaa, hyvin hienoksi leikattua sipulia ja ruohosipulia, pari kierrosta viisipippurimyllystä sekä lopuksi hyvin varovasti murskattuja katajanmarjoja, ettei niiden maku peittäisi kuhan hentoa makua. Ladoin kuhafileeviipaleita muiden ainesosien päälle ja peitin ne uudella maustekerroksella. Jatkoin näin, kunnes kaikki kuhaviipaleet oli ladottu vadille. Lisäsin lopuksi vielä yhden maustekerroksen sekä ylimääräisen puserruksen sitruunamehua, jotta päällimmäiset viipaleet peittyivät kokonaan liemeen eivätkä ne päässeet kuivumaan. Peitin kalaviipaleet muovisella tuorekelmulla (alumiinifoliota ei kannata käyttää, sillä hapan sitruunamehu syövyttää sen puhki) sekä pienellä painokivellä ja siirsin vadin maustumaan silmissä hupenevan jäähilekasan päälle. Seuraavana aamuna viimeiset juustoja meetvurstiviipaleet hävisivät nälkäisiin kitoihin ja päivällisellä leivän päälle olisikin laitettavaksi ainoastaan ylähuuli, ellei kuhaleikkele ajaisi tätä samaa asiaa. Keittäessäni päivälliseksi perunoita tutkin samalla kuhaviipaleiden valmistumisastetta. Viipaleet olivat marinoituneet hauskannäköisiksi, sillä niiden päälle maltillisessa määrin lisätty sitruunamehu ei ollut imeytynyt kokonaan läpi, vaan se oli värjännyt viipaleiden reunat sekä osittain niiden keskiosat laikukkaanvaaleiksi samalla, kun suola oli imeytynyt viipaleiden sisään ja korostanut niiden läpikuultavaa väriä. Tavallisesti runsaasti käytet- Graavimarinoitua kuhaa á la Perkeleskär ainekset: 2 kpl noin 800 g painoista kuhaa (siika, ahven tai särki sopivat myös mainiosti) noin ½ dl rypsiöljyä hienoa merisuolaa maun mukaan (noin 2 rkl) rosé- tai viisipippuria myllystä (noin 1 tl) 1 iso (puna)sipuli hienonnettuna noin 2 rkl juoksevaa hunajaa 2 sitruunan mehu 5-10 katajanmarjaa hienonnettuna runsaasti tuoretta ja hienonnettua ruohosipuli- tai tillisilppua Leikkaa kalafileistä ohuita siivuja ja lado ne muiden ainesten kanssa korkeareunaiseen astiaan. Anna marinoitua yön yli tai 12 tuntia (särkiviipaleita voi marinoida koko vuorokauden ajan). Tarjoa graavimarinoitua kalaa leikkeleenä ruisleivän päällä tai kevyenä ateriana keitettyjen perunoiden ja raikkaiden kasvisten kera. Sopii hyvin leikkeleeksi olosuhteissa, missä ei ole viileitä säilytysolosuhteita (esim. Lapin vaelluksella harjuksesta tehtynä). Kalan säilyvyys on kohtalainen (2-3 vrk) jopa ilman jääkaappiolosuhteita esim. kylmäkaapissa säilytettynä, koska se on hapanta ja suolaista. Raikas lähde- tai kivennäisvesi (maakellarinraikkaasta oluesta puhumattakaan) sopii mainiosti kalan kyytipojaksi. Kalastuslehti 2.2008 63
• UUTUUS! TUPLAA SAALIISI. Trigger X -feromonituotteilla Geelit Syöttitahnat Madot ja toukat Trigger X -geeliä voit lisätä mihin tahansa vieheeseen. Saatavana kuhalle ja kirjolohelle omat houkutusgeelinsä. Trigger X -syöttitahnat on saatavana useissa väreissä kirjolohen kalastukseen. Se pysyy hyvin koukussa ja sen kellunta ominaisuudet ovat hyvät. Trigger X -madot ja toukat matkivat muodoltaan ja väreiltään tarkasti esikuviaan. Niissä on erittäin eloisa ja aidonoloinen liike. Soveltuvat kaikkien kalalajien ongintaan ja pilkintään. Trigger X -tuotteiden houkutusvaikutus perustuu feromoneihin! Trigger X -tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja 100% biohajoavia. Kalastuslehti 2.2008 65 Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.
• 66 Kalastuslehti 2.2008
• -Pinnasta vai pinnan alapuolelta? Harjuksen kalastus lapin joilla ja järvillä mielletään oikukkaaseen rautuun verrattuna usein helpoksi puuhaksi. alati syönnillä olevaa harjusta kun on miltei jokainen puronpahainenkin täynnä. puheista huolimatta aina ei kuitenkaan onnista. voipahan käydä niinkin, että olosuhteet tappavat kalan ruokahalun kokonaan ja kalamiehen on tyytyminen näkkileivän mutusteluun sateisessa telttaleirissä. varsinkin kookkaamman harjuksen siiman päähän saaminen voi olla välillä hyvin haastavaa. vesistön lukeminen ja oikeat perhosekä välinevalinnat astuvatkin erittäin tärkeään osaan pohjoisen harjusjoelle tai ­ järvelle lähtiessä. tässä artikkelissa pohdin hieman harjusten olinpaikkoja, toimivia perhoja sekä varusteita. Teksti ja kuvat MiKey sareLin Kalastuslehti 2.2008 67
• Pieni pala paratiisia. Harjus viihtyy miedossa virrassa Jos tahtoo saada kalaa on kalastettava paikkoja joista kalaa löytyy. Itsestäänselvyydeltä kuulostava neuvo, mutta totuus on että tyhjä paikka ei kaloja anna. Pyydettävän lajin ollessa harjus on turhaa kalastaa pitkiä kivikkoisia rännejä joissa vesi kuohuu valkoisena. Tätä tuloksetonta kalastamista nimittäin näkee tapahtuvan tuon tuosta. Harjus on miedon virran kala joka viihtyy suvannoissa, koskien niskoilla sekä tunturijärvissä. Mitään isoa vesistöä harjus tosin ei tarvitse kasvaakseen kunnioitettaviin mittoihin. Kunhan ruokaa piisaa voi pienimuotoinen, hitaasti virtaava joki tarjota siiman päähän raskaasti junnaavia elämyksiä. Syvyyttäkään ei harjusjoelta liikoja vaadita, sillä pohjoisessa vesi harvemmin lämpenee kiehumispisteeseen, kuten etelän korttikoskilla on taipumus tehdä kesähelteillä. Harjus ei myöskään ole yhtä herkkä lämmölle kuin esimerkiksi taimen. Järvikalastuksessa harjuksen löytää usein matalikkojen laidoilta. Parhaimpiin ottipaikkoihin lukeutuvat ehdottomasti paikat joissa vettä valuu joen tai puron muodossa järveen tai siitä ulos. Oletetuille ottipaikoille kannattaa jäädä kyttäämään tuikkeja, sillä ne viimeistään kertovat missä kalat oleskelevat. Usein tui- " järvikalastuksessa Harjuksen löytää usein matalikkojen laidoilta. parHaimpiin ottipaikkoiHin lukeutuvat eHdottomasti paikat joissa vettä valuu joen tai puron muodossa järveen tai siitä ulos. 68 Kalastuslehti 2.2008
• Puolen metrin pituinen pikkujoen asukas. kit näkyvät heittokantaman ulkopuolella jolloin voi mahdollisuuksien mukaan yrittää kahlata kalojen luokse. Aina kahlaaminen ei kuitenkaan syvästä rannasta johtuen onnistu. Toisinaan harjukset intoutuvat rautumaiseen tapaan kiertämään järveä sen rantoja myötäillen, jolloin tehokkain tapa kalastaa on parven väijyminen rannalta käsin. Joskus hyvinkin pitkä harjusjono voi soljua ohitsesi ja tarkkaavaisuudesta sekä polaroivista aurinkolaseista onkin apua, sillä harjusparvi saattaa kulkea pitkiä matkoja tuikkimatta ollenkaan. sekä pituutta että leveyttä minkä ehtivät. Hauet säätelevät tehokkaasti myös omaa kantaansa ahmimalla harjusten ohessa myös toisiaan. Tulevaisuudessa suosittelenkin siis vahinkohauen vapauttamista takaisin harjusvesistöön kasvattamaan tavoitekalan kokoa. Vedessä se tekee tärkeää työtä pistäessään liiat pikkuharjukset poskeensa. Parachute Adams. Pintaperho joka kalastaa hyvin ja on helppo sitoa pinnasta vai pinnan alta? Perhoja valikoidessa ensimmäinen päätös joka tulee eteen, on kalastaako pinta- vai uppoperholla? Olosuhteet määräävät toki osittain perhon valinnan, esimerkiksi rikkoutuvassa, nopeassa virrassa tai kovalla kelillä pinturi ei ole tehokkaimmillaan. Toisaalta, mikäli keli on suotuisa ja pinnassa on hyönteiselämää, valitsen useimmiten pinturin perukkeen päähän. Pintaperholla kalastaminen kevyillä vehkeillä on nautinnollista touhua joka vie mennessään. Lisäksi tärpit ovat pinturoidessa jännittäviä, ne kun pääsee hyvin usein näkemään harjuksen hakiessa perhon pinnasta. Pinturi on siis minulle hyvän kelin perho jolla kalastetaan varsinkin silloin kun vedenpinnassa on elämää ja harjuksen tuikkeja. Uppoperhon laitan siiman päähän keliolosuhteiden ollessa huonot, kun tuikkeja ei näy eikä hyönteisiäkään kuoriudu joen yllä. Kalastuslehti 2.2008 Hauki on ystävä Usein hauki toimii hyvänä indikaattorina suurharjusjoelle tai -järvelle. Mikäli vesistössä liikkuu haukea, on myös todennäköistä että siitä löytyy numeroa kookkaampaa harjusta. Tämän symbioosin syy on selkeä: Karuissa tunturijoissa ja -järvissä on rajoitettu määrä hyönteisruokaa syötäväksi harjuksille. Mikäli luontaisia vihollisia ei ole harventamassa harjuskantaa, uhkaa sitä kääpiöityminen. Toisaalta jos samaisessa vesistössä harjuksen kanssa vaanii rasvaiseen ruokaan erikoistuneita haukia harjuskantaa harventamassa, harjusten keskeinen kilpailu muonasta vähenee ja ne kasvavat 69
• onko yhden vavan kompromissi mahdollinen? Otsikon kysymykseen löytyy vain yksi oikea vastaus: Ei ole. Tähän vastaukseen löytyy useampia syitä, niistä tärkeimmän ollessa kuitenkin varavavan tarve. Mikäli ykkösvapa menee poikki jossain kaukaisella erämaajoella kakkosvavan mukanaolo muodostuu reissun pelastajaksi. Tästä asiasta minulla on erittäin karvaita kokemuksia. Olin pari vuotta sitten Käsivarressa harjusta kalastamassa ja pitkän sekä onnistuneen päivän päätteeksi olimme rättiväsyneinä kävelemässä pajukon läpi kulkevaa polkua pitkin teltalle. Ja niinhän siinä kävi, kompastuin pajunjuureen ja kaadun naamalleni vavan päälle. Neliosaisesta tuli kuusiosainen. Ei naurattanut, pikemminkin meinasi itku päästä. Varavapa oli tietenkin "unohtunut" kotiin kun ei sitä "kuitenkaan tarvitse". Toista kertaa en lähde reissuun yhden vavan varassa. Vapavalinta on seikka joka helposti aiheuttaa päänsärkyä. Henkilökohtaisten mieltymyksen lisäksi on otettava harkintaan tekijät kuten välillä kovaksikin yltyvä tuuli ja pitkiä heittoja vaativat järviolosuhteet. Harjukset kun tuikkivat aina juuri heittokantaman ulkopuolella. Vapoja löytyy eri luokissa ja pituuksissa, ja niiden toimintakin vaihtelee aina hitaista lasikuituruoskista yliäänennopeuksiin yltäviin hiilikutukeppeihin. Vapa valitaan kohdekalan ja kalastuskohteen mukaan, mutta nekin voivat vaihdella yhden ja saman reissun aikana. Itse olen ratkaissut tämän pulman kantamalla mukanani kahta varsin erityyppistä vapaa. Ensimmäinen vapa sopii herkuttelukepiksi pikkujoille ja puroille. Valintani on kevyt lyhyehkö, 7-8 jalkainen vapa luokissa 3-4. Harjuksen kanssa kyllä pärjää kevyilläkin vehkeillä mikäli heitoilta ei vaadita pituutta. Kelin vaihtuessa tuuliseksi voi pikkujoella kalastaessakin tulla tarvetta vavalle joka heittää myös kelissä, järvikalastuksesta puhumattakaan. Tähän haarukkaan valintani osuu pidempään, yhdeksän- tai jopa kymmenjalkaiseen vapaan. Vavan luokaksi valikoituu aftmluokat 6-7. Pitkällä, hieman raskaamman luokituksen omaavalla vavalla ei tarvitse riuhtoa olkapäätä sijoiltaan saadakseen perho tuikkien luo. Raskaampiluokkainen ja pitkähkö vapa suoriutuu siis sekä järviolosuhteiden vaatimista pitkistä heitoista kuin myös hieman tuulisemmistakin olosuhteista. Kela ei ole niinkään tärkeä harjuksenkalastuksessa. Kevyimmästä harjuskelastani ei löydy edes jarrua enkä ole sitä oikeastaan edes osannut kaivata. Mikäli joitain kriteereitä halutaan kuitenkin lähteä hakemaan, niin juuri toimiva jarru, kelan keveys ja ehkäpä vielä kelan laajakehäisyys voisivat sellaisiksi muodostua. Jarrun toiminta antaa kieltämättä turval- lisuudentunteen isomman kalan hyväksyessä perhon kun taas keveys on aina plussaa varsinkin patikkareissulla. Laajakehäisyys taas mahdollistaa löysien siimojen nopean sisäänkelaamisen kalan iskiessä. Näitä ominaisuuksia tärkeämmäksi muodostuu kuitenkin mielestäni kelan kes- tävyys. Mikäli kelahaveri iskee kentällä, hyvät neuvot ovat kalliita. Helpoin tapa välttää kelahaveri on hankkia kela josta ei turhaa tekniikkaa löydy. Myös varakelaa on hyvä kantaa mukana. Harjusperhojen sidontaohjeita ja tarinaa harjuksen kalastuksesta lapissa. · · · · · · · http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=12804 http://www.flyfisherman.com/Learn2Tie/haresearnymph/ http://www.sportfishingmagazine.fi/fin/perhokoulu/osa_2.htm http://www.sportfishingmagazine.fi/fin/perhokoulu/nalle_puh.htm http://www.perhokalastajat.net/?action=artikkelit&id=167 http://www.rackelhanen.se/eng/10030.htm http://www.kalamies.com/index.php/Perhoreissut/Perhoraportit/ Kalastuslehti 2.2008 71
• Teksti Pasi taPonen Kuvat Pasi taPonen & Christian LindbLoM Tiedä missä kalastat suomen laajat vesialueet olivat vesialuetta omistamattoman viehekalastajan kannalta vaikeasti kalastettavissa ennen kalastuslainsäädännön muutosta vuonna 1997 alusta jolloin viehekalastus muuttui maksulliseksi yleiskalastusoikeudeksi. edelleen vesialueita omistavat yksityiset henkilöt, kalastuskunnat, kalastusalueet, muut yhteisöt, metsähallitus ja valtio mutta viehekalastus on sallittua vesialueilla maksamalla läänikohtaisen viehekalastusmaksun valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi. kalastettavaa aluetta siis riittää mutta edelleen on vesialueita jossa ei saa kalastaa. kalastajan velvollisuus on itse selvittää missä kalastus on rajoitettua. 72 Kalastuslehti 2.2008
• " paikalliselta työvoima- ja elinkeinokeskukselta voi tiedustella mitkä vesistöt ovat määritelty loHi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoiksi ja miltä peruskarttaleHdeltä vesistö löytyy. Luonnonsuojelualueella kiellot on syytä ottaa tosissaan. lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla tapahtuva viehekalastus on kiellettyä lohija siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. Tämä tarkoittaa yleensä luonnonvesistöjä johon nousee tai johon on istuttu lohta, taimenta tai kirjolohta. Suurin osa koski- ja virtapaikoista on rauhoitettu vuosittain 11.syyskuuta - 15.marraskuuta kudun turvaamiseksi. Yleensä kalastuksellisesti merkittäviin koski- ja virtapaikkoihin saa ostaa erillisen luvan joka kalastuksenhoitomaksun kanssa oikeuttaa kalastamaan. Suuri osa luparahoista ohjataan yleensä suoraan istutuksiin. Paikalliselta työvoima- ja elinkeinokeskukselta voi tiedustella mitkä vesistöt ovat määritelty lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoiksi ja miltä peruskarttalehdeltä vesistö löytyy. Kaupunkitaajamien läheisyydessä kielletyt alueet on merkattu selvästi näkyvin kyl- tein, joissa on keltaiselle pohjalle mustin kirjaimin merkitty sanat: kalastuslain 8 §:ssä säädetty viehekalastus kielletty. rauhoitusalueet ja rauhoituspiirit. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kalastuslain 11§:n perusteella kieltää erillisestä hakemuksesta viehekalastamisen tietyillä alueilla. Kalastusta alueilla saa harjoittaa ainoastaan kalastusoikeuden eli vesialueen omistajan luvalla. Kalastuskiel- Kalastuslehti 2.2008 73
• " suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta rajattuja alueita jotka ovat merkattu merikortteiHin. lot voimassaolo on ympäri vuoden tai vain osan vuodesta. Kiellot on annettu tiettyyn päättymisaikaan. Nämä kieltoalueet eivät ole merkattu merikortteihin tai karttoihin joten asiasta kannattaa tiedustella paikalliselta TE-keskukselta. Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla on myös kalastuskieltoalueiden karttapalvelu josta nämä kieltoalueet selviää. Kalastusalueet voivat myös rajoittaa kalastusta perustamalla kalastuslain 43§:n perusteella rauhoituspiirin enintään kymmenen vuoden ajaksi. Rauhoituspiiripäätöksestä on ilmoitettava kunnan ilmoitustauluilla ja virallisessa lehdessä. Joillain kalastusalueilla on omat internetsivut joista löytyy tietoa myös mahdollisista rauhoituspiireistä. Muuten rauhoituspiirin rajojen karttapiirros tulee olla saatavilla kalastusalueen hallituksen toimesta. töksen numero joka nopeuttaa asian selvittämistä. Maassamme on myös 35 kansallispuistoa joissa osalla kalastamista on rajoitettu luonnonsuojelulain nojalla. suoja-alueet Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta rajattuja alueita jotka ovat merkattu merikortteihin. Viehekalastus alueella on rajoitettu vain 100 metrin etäisyydellä puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla, joille maihinnousu merkitty kielletyksi kylteillä maastoon. Suoja-alueella liikkuvalla henkilöllä tulee olla mukana henkilöllisyystodistus jonka hän on velvollinen pyydettäessä esittämään valvontatehtävässä olevalle viranomaiselle. muita rajoituksia Suomessa on todella paljon vapaa-ajan asutusta tai muuta asutusta vesistöjen rannoilla. Kalastuslakiin on kirjattu että kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Moni on törmännyt kalastettaessa tilanteeseen jossa rannan omistaja kokee kalastuksen häiriöksi. Helpoimmalla molemmat osapuolet pääsevät jos kalastaja pahoittelee häiriötä ja poistuu paikalta koska näiden tilanteiden tulkinta on hyvin vaikeaa ulkopuoliselta. Kalastaminen on myös kielletty 50 metriä lähempänä lipulla merkittyä verk- luonnonsuojelualueet Viehekalastus voidaan kieltää myös luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelualueet ovat usein hyvin merkattu maastoon uusilla kelta-punaisilla tai vanhoilla valkoisilla kylteillä sekä myös merikortteihin. Kun luonnonsuojelualue on perustettu niin alueelle on voitu asettaa kalastusrajoituksia. Vain pienessä osassa luonnonsuojelualueista on kalastusrajoituksia maihinnousukiellon lisäksi. Ainoa tapa selvittää onko alueella kalastuskieltoa tiedustella asiaa ympäristökeskukselta. Uusissa kylteissä on rauhoitusalueen pää- 74 Kalastuslehti 2.2008
• Suurin osa koski- ja virtapaikoista on rauhoitettu vuosittain 11.syyskuuta - 15.marraskuuta kudun turvaamiseksi. koa, rysää tai muuta kiinteää pyydystä joka on merkattu yli 1,5 metriä korkealla salolla jossa on 30 x 30 cm lippu. Pyydyksen ulommassa salossa tulee olla kaksi lippua päällekkäin. 50 metrin sääntö ei koske väärin merkattuja pyydyksiä tai pyydyksiä joita ei lain mukaan tarvitse merkata edellä mainitulla tavalla. mitä sitten luvattomalla alueella kalastuksesta voi seurata? Lainvoimaisella rauhoitusalueella/rauhoituspiirillä kalastava tai kiellettynä aikana lohi- / siikapitoisessa virrassa kalastava tuomitaan kalastusrikkomuksesta sakkoon. Luonnonsuojelualueilla, joilla on kalastus on kielletty luonnonsuojelulain perusteella, syyllistyy kalastaja luonnonsuojelurikkomukseen joka on sanktioitu voimakkaammin kuin muut kalastusrikkomukset. Suoja-alueella säännösten vastaisesta toiminnasta voidaan aluerikkomuksesta tuomita sakkoon. Jotkut ovat saattaneet törmätä tilanteeseen jossa kalastettavalla alueella ilmoitetaan kalastuksen olevan kielletty tai alueelle on pystytetty tauluja jossa liikkuminen tai kalastaminen on kielletty. Luonnonsuojelulakiin on kirjattu seuraavasti: maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. Tämänlaisissa tilanteissa on hyvä että kalastaja tietää alueella olevat rajoitukset ja ilmoittaa viranomaisille laittomista tauluista joilla pyritään rajoittamaan jokamiehen oikeutta tai yleiskalastusoikeutta. www.te-keskus.Fi · Kalastuskieltoalueiden karttapalvelu: http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/Kalastuskieltoalue · Kansallispuistot: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=100 · Suoja-alueet: http://www.mil.fi/merivoimat/esikunta/suojx2.ds · Kalastusluvat suoraan netistä www.kalakortti.com Kalastuslehti 2.2008 75
• 76 Kalastuslehti 2.2008
• VIEHEENRAKENNUKSEN AVOIMET SM-KILPAILUT Ensimmäinen koeuitto. Teksti ja kuvat anssi Lehtinen E nsimmäinen koeuitto suoritettiin 13.5.2008 Best Western Hotel Haagan uimaaltaalla. Allas on suurin mitä helsinkiläisistä hotelleista löytyy, joten tilan puute ei päässyt yllättämään. Mukana uittelemassa on Rami Eloranta ja Mikko "Peltsi" Peltola. Peltsi toimii tuomarina special-sarjassa ja tehtävä ei ollut ollenkaan helppo. Ei ole helppoa laittaa vieheitä järjestykseen, kun mukana on vieheitä pystypilkistä kevennettyyn lusikkaan. Kriteerien luominen tähän sarjaan on hankalaa, mutta onneksi tuomareita on monta. Peltsillä oli siis suuri haaste löytää mieleisensä vieheet ja pistää ne järjestykseen, mutta kyllä sieltä suosikit löytyi. Osan uinti oli suorastaan ällistyttävää, ja osaa ei oltu ilmeisesti aiemmin vedessä käytettykään. Ramin tilanne oli huomattavasti helpompi, sillä jerkkien arviointiin on helpompi luoda kriteerit omien mieltymysten ja rautaisen kokemuksen mukaan. Eipä Rami silti helpolla päässyt, sillä loistavia uimareita oli useampia ja muutamassa ulkomuoto hämäsi pahasti ennen veteen pääsyä. "Tämä nyt ei ainakaan ui hyvin" vaihtui aika nopeasti muotoon "voi helvetti mikä uinti". Sijat 1-4 löytyivät, mutta lopullisen järjestyksen tekemiseen Rami halusi vielä toisen uittomahdollisuuden. Onneksi jerkkejä ei ollut tämän enempää, sillä tämä tuomari ainakin suhtautui tehtäväänsä sen vaatimalla vakavuudella ja hyvä niin. VALITSE OMA SUOSIKKISI JA VOITA VIIKON KALASTUSMATKA LAPPIIN! ÄÄNESTÄ OSOITTEESSA KALAMIES.COM Rami Eloranta Mikko "Peltsi" Peltola Kalastuslehti 2.2008 77
• Tuomarit tutustumassa tarjontaan Edessä siilinjärveläisten Timo ja Mervi Terävän valmistama TT-vaappu. Vaappu on tehty salakan nahasta ja siinä on aidot evät ja pyrstö kiinni. Tämän takana on 14-vuotiaan Juhani Rissasen Toivalassa tehty Mustapää. Mustapään takana köllöttelee Tero Konttilan valmistama Merenneito. Teron taitaa olla veistellyt Sievin sievimmät neitoset. Neidon takaa löytyy vantaalaisen Antti Turusen vaappu Makrell. Antti lähti kisaan yhtenä suurimmista suosikeista. Takimmaisena on Joonas Mantereen vaappu Operaatio Hauen Murha. Joonas on 17-vuotias nikkari Seinäjoelta. Etualalla oikealla on kahden nuoren (synt. 1991) Roope Kemppisen ja Eero Nykäsen Valokungas. Samat miehet häärivät sulkavalaisen Warma-vaappu Ay:n takana. Kungaksen takana on Antti Spetsin Kuopissa tehty Patu. Tämän takana on Toni Sillanpään Imbesilli 80-vaappu. Toni jatkaa suvussa 50-luvulta asti jatkunutta vieheenrakentamisen perinnettä. Sillanpään takaa löytyy Leevi Myyryn tekosia oleva vaappu Kirjolohi. Leevi on 18-vuotias lupaus Joensuusta. Killen takana kyttää Jere kuittisen Nirsku. Jere on Puhoksen poikia. Etummaisena on Monnin monitoimimiehen Ilkka Lindströmin valmistama Hilariusjerkki. Hilariuksen takana on riihimäkeläisen Otto Vuotilan valmistama Desperado. Oikeassa reunassa on tamperelaisen Toni Sillanpään jerkki Vesirotta. Takana Ari Korhosen Arska Jerkki. Hangosta tullut palikka lienee kilpailun suurin jerkki. 78 Kalastuslehti 2.2008
• Edessä vasemmalla on tamperelaisen Marko Ylitalon My-vaappu nimeltänsä Katka. Katkan vieressä on Tohmajärven Leonardon eli Juha Hyttisen Tamin nimeltään Kulkukoira. Kulkukoiran takana ruotojaan paljastelee 13-vuotiaan Santeri Muukkosen vaappu Puolikuollut. Katso ihmeessä myös vaapun toinen puoli www.kalamies.com Puolikuolleen vieressä takimmaisena on 15-vuotiaan Samuel Taposen Iiliskontti. Tämä erikoisuus on tehty Tammelassa. Iiliskontin edessä vasemmassa reunassa on helsinkiläisen Seppo Mustosen valmistama SM-vaappu. Liekö nimi enne? SM-vaapun edessä, kuvassa keskellä, on oululaisen Risto Pesolan RP-vaappu. Vasemmassa alakulmassa on hammaslahtelaisen Jani Väänäsen vaappu nimeltänsä Läski ja väritys on nimeltään Angry Family. Läskin takana, hieman oikealla, on 16-vuotiaan kotkalaisen Riku Koskisen vaappu Affen. Affenen suun edessä on nakkilalaisen Kimmo Perkiökankaan valmistama kaulus KAP värissä Kokkelin kojamo. Kimmon vaapusta, kuten muistakin on lisää kuvia osoitteessa www.kalamies.com. KAP:in takana on Janne Merisen Oulussa valmistama Revontuli reeska. Janne on mies Zombi-vaappujen takana. Takimmaisena on Stadin kundin Janne Koiviston vaappu Black Eye. Stadilaisen oikealla puolella on hollolaisen Juha Heleniuksen vaappu Pipelo. Pipelon edestä löytyy lahtelaisen Appe pohjolan vaappu Taimenen Hämäys. Hämäykselle hämyä luo turkulaisen Joonas Leinon vaappu nimeltä Jones. Linssiluteen virkaa toimittaa Himangan miehen Pekka Pöyhtärin Beggar 80P nimeltänsä Kompiainen. Beggarin takana oikealla on oululaisen Pasi Koivikon vaappu Paskoi. Paskoin takana on hankolaisen Ari Korhosen valmistama 4 cm pitkä vaappu. Tämän takaa löytyy jyväskyläläisen Juha Knuutisen Lady Glitter. Juhan tekemä Mister Glitter löytyy jerkkien puolelta. Takana oikealla on 15-vuotiaan Niilo Johanssonin tekemä NJ-vaappu värissä Kymi special. Niilo nikkaroi Imatralla. Vasemmassa takareunassa on vasta 13-vuotiaan Roni Karjalaisen taidonnäyte Roka Taimen. Roni on ehdottomasti Härmän suuria lupauksia! Ronin teoksen edessä on vantaalaisen Marko Rissasen valmistama Cottus vaappu värissä Röding. Cottusin edessä on helsinkiläisen Esa Rädyn tekemä ER-vaappu. Esa on kunnostautunut myös bambuvavan rakentajana. Edessä vasemmalla on jyväskyläläisen Juha Knuutisen valmistama Mister Glitter. Juha osallistui myös vaappusarjaan. Edessä oikealla on 14-vuotiaan vantaalaisen Eetu Saaren Kruunu. Oikeassa takakulmassa on 18-vuotiaan joensuulaisen Leevi Myyryn Tulinen Ruutana. Leevin toinen työ on nähtävillä vaappusarjassa. Vasemmassa reunassa on helsinkiläisen Esa Rädyn ER-jerkki. Esa otti myös osaa vaappusarjaan. Etualalla: Lahtelaisen Appe Pohjolan muovinen Pärskyjerkki. Appe osallistui kaikkiin kolmeen sarjaan. Tämän takana on helsinkiläisen Janne Koiviston ruohikkojerkki Black Eye. Janne kilpailee myös vaappusarjassa. Vasemmalla komeilee porvoolaisen Janne Takalan teos Kalaparvi. Janne osallistui myös special-sarjaan. Takimmaisena majailee kilpailun ainoa työ Suomen ulkopuolelta, ja sen on valmistanut hollantilainen Paul Steen. Työn nimi on The Prowler ja värityksenä soft candy. Special-sarja Oikeassa reunassa lahtelaisen Appe Pohjolan Hauskimus. Siihen nojaa savonlinnalaisen Antero Väyrysen valmistama Rysä-pystypilkki. Aivan etummaisena makaa inkoolaisen Jouni Salmen valmistama Huligaani mallissa kolmipiikki. Heti Huligaanin takana väijyy tamperelaisen Toni Sillanpään kevennetty tasapaino nimeltänsä Silli. Vasemmassa reunassa on Janne Takalan kevennetty lusikka. Porvoon mies on nimennyt lusikkansa Cobraksi. Cobran takana on Juha Sarjan Mieluskylässä tehty Taneli. Takimmaisena on silikonista tehty erikoisuus nimeltänsä Isäntyttö. Tämän silikoni vaapun voi halutessaan varustaa uimalevyllä ja ilman levyä saa aikaan mitä erikoisempia uinteja. Kalastuslehti 2.2008 79
• ESITTELEE UTTERN S52 uttern (suom. saukko) on perinteinen ruotsalainen venemerkki, jonka juuret juontavat jo 1960-luvun puoliväliin saakka. tehdas aloitti pienestä nelimetrisestä soutuveneestä ja on nykyisin merkittävä huvivenevalmistaja, jonka mallistosta löytyy myös kalastajille sopivia malleja niin heitto- kuin vetouisteluunkin. uttern on kuulunut kansainväliseen Brunswick-konserniin vuodesta 1996, joka vastaa myös veneiden markkinoinnista. Teksti ja kuvat antti ZetterberG Kompakti ruotsalainen kalavene pouusi Uttern S52 kelluu Brunswick Marinen laiturissa Espoon Keilaniemessä kun tapaamme markkinointipäällikkö Reetta Kuusikon avustajanani toimivan Janne Koiviston kanssa laiturilla ja vaihdamme muutaman sanan veneestä ja sen ominaisuuksista. On aikainen kevät ja meillä on kova polte vesille, joten kovin kauaa emme malta jutella vaan haluamme päästä kokeilemaan venettä. Uttern S52 jatkaa lehtemme kalastajille tarkoitettujen kohtuuhintaisten reilun viiden metrin mittaisten keskipulpetillisten veneiden esittelysarjaa. Tämänkertainen vene on varustettu suurimmalla siihen asennettavalla moottorilla, 80-hevosvoimaisella Mercuryllä. S52 on toiseksi pienin neljän veneen (S49, S52, S55, S64) sarjasta ja todennäköisin valinta aktiivisen kalamiehen käyttöön niin hintansa kuin kokonsakin puolesta. U 80 Kalastuslehti 2.2008
• " vasta käytäntö osoittaa teHtyjen ratkaisujen toimivuuden. suuntasimme siis jannen kanssa espoon edustan merialueelle kalaan. Keulassa on hyvät tilat heitellä ja veneen vakaus on hyvä. vene tutuksi Veneen olemus on laadukas. Ruotsalainen työnjälki ja tehtaan pitkät perinteet näkyvät. Osien sovitus on siistiä, viimeistely tehty huolellisesti ja rungon valutyö vaikuttaa laadukkaalta. Lattia on tiikkijäljitelmää, joka ainakin uutena näyttää hyvältä. Kuskin penkki on kalastajien käyttöön järkevä klaffipenkki ja tarvittaessa takapenkin saa helposti pois tilaa viemästä. Akku ja pääkatkaisija on sijoitettu kuskin penkin alle painojakauman tasaamiseksi. Laadukkaasta rosterista tehdyt kaiteet ja knaapit on kiinnitetty huolellisesti runkoon. Ohjauspulpetin kohdalla ei ole kaiteita, ratkaisu on tehty helpottamaan sisääntuloa veneseen esimerkiksi korkealta laiturilta. Hauskana ja toimivana yksityiskohtana keulassa oleva kulkuvalo piiloutuu tyylikkäästi keulakannen alle ja nousee ylös painamalla. Toinen hauska mukavuuslisä on muki/tölkkiteline, jonka voi vetää esiin pulpetin reunasta. Ohjauspulpetti on sijoitettu keskelle venettä ja sen kummallakin puolella on riittävät kulkuväylät hieman raavaammallekin kaverille. Tuulilasi on muotoiltu pulpetin muotoisesti hieman ylöspäin kapenevasti. Veneen tilajärjestelyt ovat selkeät. Takapenkki on irroitettava ja kuskilla mukava klaffipenkki. Ohjauspulpetissa ei ole kartalle liiemmin tilaa. ominaisuudet puntariin merellä Vasta käytäntö osoittaa tehtyjen ratkaisujen toimivuuden. Suuntasimme siis Jannen kanssa Espoon edustan merialueelle kalaan. Pientä aallokkoakin oli, joten pääsimme kokeilemaan myös veneen ominaisuuksia sellaisessa kelissä, jossa useimmat kalastajat venettä todennäköisesti käyttävät. Vasta-aallokkoon ajaminen ei teettänyt mitään ongelmia. Hyvin muotoiltu runko käyttäytyi vakaasti ja halkoi aaltoja kuskin toiveiden mukaan. Lujitemuovinen runko kumisi ajoitellen terävän aallon iskiessä, kuminan ääni oli aluksi hie- Akku on sijoitettu fiksusti painonjakauman kannalta. Hyvän kokoinen moottorikaivo toimii myös tarvittaessa kalojen säilytystilana. Ohjauskaapeli kannattaa vaihtaa hydrauliikkaan mikäli käyttää isoa moottoria. Kalastuslehti 2.2008 81
• " veneen avara avotila tarjoaa Hyvät puitteet kaHdelle ja kolmaskin maHtuu vielä mukavasti Heittelemään. etouistelussa väkeä voi olla jopa viisi Henkeä, joka on veneen suurin sallittu Henkilöluku. Köydet voi näppärästi säilyttää takana olevissa bokseissa. Mukille tai juomatölkille on kätevä teline. Hyvät tilat kalastaa, istua ja säilyttää tavaroita. Tiikkijäljitelmä on uutena hienon näköistä. Mitenköhän asian laita on muutaman vuoden jälkeen? uttern s52 teKniset tiedot Pituus 5,18 m Leveys 2,13 m Kantavuus 5 henkilöä Moottorisuositus 60 ­ 80 hv Polttoainesäiliö 90 l Lisätietoja www.brunswickmarine.fi PaKettihintoJa Uttern S52 + Mercury F60 EFI 20 380 euroa Uttern S52 + Mercury F80 EFI 23 280 euroa Uttern S52 + Mercury Optimax 75 (2t) 21 980 euroa man hämäävää, mutta siihen tottui ajan kanssa. Osittain ääni varmaankin johtui siitä että säilytystilat olivat täysin tyhjät. Veneen perä kantoi painavan moottorin hyvin ja plaaniin nousu oli nopeaa, emmekä ajotuntuman perusteella näe tarvetta asentaa trimmilevyjä. ohjaus Koeajoveneessä oleva 80-hevosvoimainen moottori on suurin Utterniin sallittu ja se näkyy heti suorituskyvyssä. Parhaimmillaan kalapaikoille ehtii reilua 30 solmun vauhtia mikä riittää useimmille. 82 Kalastuslehti 2.2008
• " vetouistelussa väkeä voi olla jopa viisi Henkeä, joka on veneen suurin sallittu Henkilöluku. vakaus on Hyvää tasoa suHteessa veneen kokoon ja syvätkin kurotukset onnistuvat ilman pelkoa että veneen tasapaino Heikkenee. Mittaristo on tyylikäs ja ratista saa hyvän otteen. Näppärä oivallus, esiin tarvittaessa ponnahtava kulkuvalo. Koeajovene oli varustettu kaapeliohjauksella, jota emme missään tapauksessa suosittele ainakaan näin painavan moottorin yhteyteen. Satamassa operointi sekä veneen käytös kovassa vauhdissa tehdyissä käännöksissä olivat ohjauksen takia hieman tahmeita ja vaikka runko toimikin hienosti tiukoissa kurveissa, epätarkka ohjaus teki käytöksestä ääritilanteissa yllättävää. Suosittelemme siis ehdottomasti hydrauliohjausta kasikymppisen yhteyteen ja miksei pienempiinkin koneisiin. uttern kalaveneenä Veneen avara avotila tarjoaa hyvät puitteet kahdelle ja kolmaskin mahtuu vielä mukavasti heittelemään. Vetouistelussa väkeä voi olla jopa viisi henkeä, joka on veneen suurin sallittu henkilöluku. Vakaus on hyvää tasoa suhteessa veneen kokoon ja syvätkin kurotukset onnistuvat ilman pelkoa että veneen tasapaino heikkenee. Rekauskalastus onnistuu Utternilla erinomaisesti, sillä tuulipinta-ala on varsin pieni ja iso moottori on hyvä peräsin. Näitä ominaisuuksia arvostavat varmasti ainakin hauen ja meritaimenen kalastajat. Kaiteet ovat sopivan korkuisia esimerkiksi jerkkaukseen ja pulpetti ei haittaa heittelyä. Vapatelineet voidaan asentaa kätevästi kaiteisiin. Hyvänä tilaratkaisuna toimii irroitettava takapenkki, jolloin veneeseen saadaan helposti lisää tilaa tarvittaessa. Elektroniikka (kaiku, plotteri) tulee valmiina asennettuna vaikka niitä ei tässä koeajoveneessä ollutkaan. Ohjauspulpettia vaivaa sama vika kuin muitakin vastaavia pulpetteja: merikartalle ei ole ollenkaan tilaa. Ehkä nykyisin ajatellaan että kaikilla on plotterit, mutta mitä sitten tapahtuukaan kun veneestä menee sähköt tai plotteri pimenee? Suunnistaminen on ikävää merikartta sylissä. Lenco sähkömekaanisilla trimmitasoilla parannat veneen ajo-ominaisuuksia, turvallisuutta ja säästät myös polttoaine kuluissa. www.maritim.fi Kalastuslehti 2.2008 83 Veneentekijäntie 1, 00210 Helsinki
• jälkitunnelmia Uttern S52 on kokonaisuutena hyvä vene. Se ei missään ominaisuudessa loista mitenkään ylivertaisesti eikä siinä vastaavasti ole juurikaan suurempia puutteita. Vene on miellyttävän näköinen ja ajettavuus on hyvä erilaisissa olosuhteissa. Siis mainio kalavene. Toki Uttern toimii myös yhteysveneenäkin, mutta siinä hommassa sen ominaisuudet eivät mielestämme pääse oikeuksiinsa. 80-hevosvoimaisella moottorilla Uttern lähti kevyesti liukuun. Vene käyttäytyy johdonmukaisesti kovassakin vauhdissa. ERÄKONTIO KALASTUS-JA RETKEIL MAAILMA Y TENOLLA TAVATAAN UTSJOEN MYYMÄLÄ AVATAAN 16.6-08 (Myymillämme tuotteilla takuu toimii myös TENOLLA) KIIMINGIN MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE 10-18 LA 10-14 84 Kalastuslehti 2.2008 Näätämöntie 10 90900 Kiiminki, 0400-998850, www.erakontio.fi
• koukussa koukussa kalastukseen. TILAA KALASTUS KESTONA 2 NUMEROA 10 EUROA! lähetä tekstiviesti "k1 omanimi sukunimi osoite postinumero postitoimipaikka" numeroon 050 69360 Tekstiviesti maksaa normaalin viestin verran. Palvelu toimii kaikkien operaattorien liittymistä kaikilla gsm-puhelimilla. Kalastuslehti Saat tilauksesta kuittausviestin ja postitse paperisen laskun. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena. 2.2008 Tarjous voimassa syyskuun 2008 loppuun asti. 85
• KaLaPaiKKana hJortÖ, saLtViK " mökit sijaitsevat saltvikin Hjortössä suojaisan merenlaHden rannalla, noin 30 km:n päässä maarianHaminasta Hyvän kalapäivän takia pojat olivat maistelleet hieman liikaa punaviiniä ruokailun yhteydessä, joten sunnuntaina voisi kalaan lähtö olla hieman verkkaisempaa kuin aikaisempina päivinä. Arkenissa oli todella hauskaa ja niinhän siinä taas kävi että ilta venähti aamuneljään. Silti lähdimme jo ennen kymmentä taas takuuvarmoille paikoillemme, joista muutaman tunnin heittelyn jälkeen nappasimme yli 20 haukea, joista suurin lähes 5 kg. Tuntui siltä, että Hjortössä oli paljon haukea kokoluokassa 3 ­ 5 kg, mutta sitä suuremmat olivat harvinaisia. Saimme kontaktin muutamaan varmasti yli kuutoseen ja pariin kasiin, mutta esimerkiksi kaikki kympit loistivat poissaolollaan. Jerkit pelitti: Näillä ja pinkillä Busterilla nostettiin noin 70 % kaikista saamistamme hauista. kaikki loppuu aikanaan Kolmen kalapäivän reissu alkoi lähestyä loppuaan ja teimme vielä viimeiset jerkinuitot lähes hämärässä sunnuntai-iltana ennen loppupalaveria ja laivaan lähtöä. Kun laskimme kaikkien kolmen venekunnan haukisaaliit yhteen, saimme tulokseksi 97 haukea, joista kaksi syötiin ja loput vapautettiin huolellisesti. Olimme siis erittäin tyytyväisiä kalantuloon ja siihen, että olimme saaneet Hjortön kalastuksen juonesta kiinni. Hjortö soveltuu siis mitä parhaiten hauen kevät & syyskalastukseen ja kalapaikkojen löytäminen on helppoa. Me asuimme Hjortön suurimmissa mökeissä. yhteystiedot Maria Häggblom 040 8339 23 maria.haggblom@aland.net http://www.visitaland.com/fi/hjortostugor Vuokraveneiksi Hjortön kalusto oli paremmasta päästä. Kalastuslehti 2.2008 87
• MAAN MAINIOT KALAMIEhET sis-jigivalikoima,Owner ja Gamakatzu jigipäät, Yoshino-kuitusiima ja Spike It hajustetut jiginvärjäystussit. Kalastusmatkailussa valttimme on kova vesistötuntemus ja halu opettaa ihmiset jigikalastuksen salaisuuksiin ja hienoon kalastusmuotoon. Mielenkiintoista, pitääpä tulla käymään ja kokeilemaan miten jigihommat toimivat sielläpäin. tätä lehteä lukevat myös nuoret kalamiehen alut, annapa heille jokin rohkaiseva vinkki niihin hetkiin kun kalaa ei ole kovasta yrityksestä huolimatta näkynyt? Kaikista tärkein asia kalastukseen sisäänpääsemisessä on, että on mahdollisimman paljon vesillä. Kannattaa kalastaa sekä talvella että kesällä, koska kaikki kalastusmuodot tukevat toisiaan koulua tietenkään unohtamatta sekä tutustua vanhempiin ja kokeneempiin kalastajiin ja kysyä heiltä rohkeasti neuvoa. Kaikilla kalastajilla alku on aina ollut vaikeaa, kun vain jaksaa kärsivällisesti yrittää, niin kyllä se jossain vaiheessa palkitaan. näin juuri, menestykseen ei ole oikotietä tässäkään lajissa. Kalle Saaristomerellä. Kalastuslehti 2.2008 89
• tiedustelut OPM www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | ELORANTA www.eloranta.fi, 017-2883044 | SVENDSEN SPORT A/S www.svendsen-sport. com, 0400-554 614 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | RIALINNA, 017-363 3222 | FAIRPOINT, 040-592 7638 sivuplaanari magnum pajk Great White: Vasen tai oikea. Erinomainen suurille uistimille. Great Light: Vasen tai oikea. Sopii pienille ja keskisuurille uistimille. Hinta noin 59 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. dam Quick ­retrokelat Rajoitettu valmistusmäärä juoksevalla sarjanumeroinnilla. 10 kuulalaakeria ja DAM:in huippulaatuinen koneisto. Klassinen muotoilu ja väritys. Saatavilla koot 1000 ja 2000. Välitys 1:4,8. Hinta 1000/ noin 200 euroa, 2000/noin 220 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. vaakapihdit Zalt 10kg Ruostumatonta terästä. Helppokäyttöiset ja nopeat pihdit kalan nostoon ja punnitukseen. Hinta noin 45 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. Boattech rst ­vapaputki Säädettävällä laitakiinnityksellä oleva ruostumaton putkiteline. Hinta 15 euroa, edustaja Nordic Sports. Foodmax pro vacumpakkauskone Mukana 1rl x 22cm x 3m ja 1rl x 28cm x 3m Laitteessa rullalle paikka + pussileikkuri. toiminnot: tyhjennys ja saumaus, pelkkä tyhjennys, pelkkä saumaus. pidennetty saumaus Hinta 158 euroa. Edustaja Nordic Sports. 90 Kalastuslehti 2.2008
• UUTUUDET 2007 turbo Gas ii ­ butaanikaasu retkisytytin Liekin lämpötila 1300 astetta. Vesitiivis, märkänä pitävä kumipinnoite, tuulen / säänkestävä, säädettävä liekki, uudelleentäytettävä. Hinta 9,80 euroa. Edustaja Nordic Sports. rapala Glide rap -jerkki, Hitaasti uppoava Huippu-uutuus! 12 cm / 48 g SAATAVILLA VASTA LOPPUKESÄSTÄ! rapalalta olut kalastajille usa:ssa Rapala on tehnyt lisenssisopimuksen minnesotalaisen August Schell -panimon kanssa. Yhtiöt ovat lanseeranneet Pohjois-Amerikan olutmarkkinoille erityisesti kalastajille tarkoitetun olutbrändin Lakemaid Beer eli Järvenneito-olut. Rapalan tavoitteena on laajentaa konseptia myös Eurooppaan, kunhan sopiva yhteistyökumppani löytyy. Osa Lakemaid-oluen tuotosta lahjoitetaan urheilukalastusalan kattojärjestö International Game Fish Associationille. Sillä tuetaan urheilukalastuksen tutkimusta ja vesistön suojelua. Milloinkohan Suomessa nähdään vastaavaa? Kalastus-lehti on innolla mukana mediayhteistyökumppanina mikäli joku panimo tarttuu haasteeseen. Täysi-ikäiset lukijamme voivat katsoa lisätietoa osoitteessa www.lakemaidbeer.com shimano Citica -hyrräkelat (matalaprofiili) Laadukas matalaprofiilihyrrä alle 200 euron hintaluokkaan. Välitys 6,2:1, 4 kuulalaakeria. 3 vuoden takuu. Hinta 169 euroa. Edustaja Normark. pelican strait 140 ­kajakki Kesän leppoisiin päiviin kajakki, jolla pääsee matalimpiinkin paikkoihin. Saatavilla myös kaksikkona. Hinta 1299 euroa. Edustaja Normark. Kalastuslehti 2.2008 91
• jesse-vaaput Froghair Fluorocarbon -perukesiima Saatavilla 12 eri paksuutta erilaisilla joustoilla. Vetolujuudet 1 ­ 20 kg. Hinta 9,90 euroa. Edustaja OPM. Uudet värit kaikkiin viiteen malliin: Jesse 8cm, 11cm, 14cm, Syvänne 11cm ja Syvänne 14cm. Suunnittelu ja toteutus O. Korkiakoski. Hinta 8,95 ­ 11,95 euroa. Edustaja OPM. tuF line Xp ­ siimat, uutuusväri punainen TUF Line XP on valmistettu Tension Lock-teknologialla. Se on valmistettu kovassa venytyksessä. Näin on saatu aikaan kuitujen kokoonpuristuminen viimeistelyprosessin aikana. Rullassa 135 m, paksuudet 0,10 ­ 0,27 mm. Hinta 17,90 euroa. Edustaja OPM. Bass assasin -jiGimallisto Bass Assasin -jigeissä on Suomea varten kaksi huippumallia joita kuha ja ahven eivät voi vastustaa. Edustaja Pro Kalastus Oy 0405201913 yosHino pF -kuitusiimat Valmistettu 100% japanilaisesta dyneemakuidusta. Pinnoitteena special polymer PF pinnoite, jonka ansiosta siimassa on huippuluokan vetolujuus ja heitto-ominaisuudet. Värit:Fl.kelt/must Rullassa 135 m, hinta 27 euroa Edustaja Pro Kalastus Oy 0405201913 relaX-jiGimallisto Relax-jigeissä hyvin toimivat toukka ja kalajigit. Kaikkien kalajigien pyrstö on uritettu, jonka ansiosta se ui todella herkästi ja kalastaa hyvin. Edustaja Pro Kalastus Oy 0405201913 92 Kalastuslehti 2.2008
• Hardy demon ­vapa Hardyn edullisemman pään perhovapa sisältäen saman Hardy-laadun kuin hintavammatkin vavat. Kahva portugalilaista korkkia, täysin ruostumattomat metalliosat ja aidot Fuji-vaparenkaat. Pituudet 7 ­ 11 jalkaa. Hinta alkaen 369 euroa. Edustaja Fairpoint. Hardy demon ­kela Suunniteltu toimimaan parhaiten yhteen Demon-vavan kanssa. Sopii kaikkeen perhokalastukseen kaikissa olosuhteissa. Hinta 389 euroa. Edustaja Fairpoint. simms G4 pro­takki Gore Tex Pro Shell 3-kerros materiaalista tehty kalamiehen unelmatakki. Leikkaukset ja taskut suunniteltu erityisesti heittokalastajien tarpeisiin. Säässä kuin säässä vuodesta toiseen. Hinta: kysy maahantuojalta. Edustaja Fairpoint. jake-vaaput Uudet Musky Manian muovirunkoiset ja todella kestävät JAKE-vaaput hauenpyyntiin, varteenotettava vaihtoehto jerkille. Saatavilla 3 eri kokoa, 6", 10" ja 14" (220 g). Hinnat 6" 13,90 e, 10" 21,90 e ja 14" 35,90 e. Edustaja Wobbleri Oy. uudet Buster-värit Hinta 16,90 euroa. Edustaja Tampereen Kalastusväline. www.tampereenkalastusvaline.fi 94 Kalastuslehti 2.2008
• Sähköperämoottoreiden kuninkaalliset! Taattua jenkkilaatua Endura 30 A 30 ENDUR Monta tuntia vetoa ilman melua ja bensaa. Täydellinen kalakaveri. Minn Kota -sähköperämoottori ja soutupaatti on mukavan hiljainen yhdistelmä. Katso myös tehokkaammat mallimme 36, 40 ja 50 TERROVA 55 Viiden vuoden takuu! M303-0413M tarjous alk. 169 Swanson Russell Associates Terrova 55 Viis-vitosen erittäin tarkan ohjauksen ja matalaprofiilisen jalkapedaalin ansiosta keskityt juuri siihen, missä sinä olet ammattilainen. Digital maximizer -ominaisuudella ajat jopa viisi kertaa kauemmin yhdellä latauksella. Vaikkapa vapaan kiinnitettävän langattoman Co-Pilotin sekä Terrova 55 keulamoottorin avulla vapautat kätesi täysin kalastukselle. kämmenelläsi! Kalastamisen vapaus Kahden vuoden takuu! tarjous 1290 Katso jälleenmyyjät netistä www.normark.fi Kalastuslehti 2.2008 95
• JAKELUPISTEET 2008 PÄIVITÄMME JAKELULISTAA. KATSO AJAN TASALLA OLEVA LISTA OSOITTEESTA www.kalamies.Com TILAA KALASTUS KESTONA 2 NUMEROA 10 EUROA! lähetä tekstiviesti "k1 omanimi sukunimi osoite postinumero postitoimipaikka" numeroon 050 69360 96 Kalastuslehti 3.2007 Tekstiviesti maksaa normaalin viestin verran. Palvelu toimii kaikkien operaattorien liittymistä kaikilla gsmpuhelimilla. Saat tilauksesta kuittausviestin ja postitse paperisen laskun. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena. Tarjous voimassa syyskuun 2008 loppuun asti.
• 98 Kalastuslehti 2.2008
• Kalastuslehti 2.2008 99
• Tosi kalamies tunnistaa ottivaapun. UUTUUS Rapala X-Rap®Shad Suoraa kuhavaappujen aateliin PRO GUIDE 100 Kalastuslehti 2.2008 "X-Rap Shadissä yhdistyy X-Rap ominaisuudet Shad Rap -vaappuun joka on yksi legenun jok yks daarisimmista kuhavaapuista. X-Rap Shad (6 cm / 9 g ja 8 cm / 14 g) on perinyt esikuvalhavaapuista X Rap d peri erinyt e taan tiukasti potkivan voimakkaan uintiliikkeen, joka toimii laajalla uintinopeusalueella. X-Rap -ominaisuuksia puolestaan ovat heitettävyyttä parantava Long Cast -järjestelmä, rungon sisäpuoliset kylkiheijastinlevyt ja erittäin kestävä rakenne. " Markku Tiusanen Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.