• uaomixsui •isnsumt SISÄLTÖÄ SG kilometrin maailmanympärimatka Expo 2000 -messuilla on esillä monenlaista monumenttia suomalaisesta Tuulenpesästä afrikkalaisiin risukasoihin 250 jalkapallokentän kokoisella alueella. KESKIAUKEAMA PÄÄKIRJOITUS 6. Ilokiven monet toimet Pahaa unta "Näen mitä maailmassa tapahtuu, eikä se ole aina kauhean hauskaa", sanoo Enki Bilal. Hän piirtää tyylikkäitä sarjakuvia kolkoista tulevaisuudenkuvista. | SIVU 16 JYYn neuvonantajat "Kaikkea ylhäältä päin sanottua ei pidä ottaa suoraan annettuna", opastaa ylioppilaskunnan sihteeri, jolla myös itsellään on tehtävänä opiskelijoiden neuvominen. SIVU 5 m i » I Ä I I l Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. • • K U L T T I Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Päätoimittaja Petri Heikkinen (014)2603359 pelheik@«.jyu.li Toimittajat: Annokoisa Vääräniemi (014) 260 3360,040 5381904 onnwwr@sl.jyu.fi Sami Kero (014)2603360,050 303 9217 somikero<a>(c.jyu.fi Toimitus Jyväskylän yiioppilostalo Keskussoiroolonlie 2 40600 lyväskylä ta (014)2603928 Sähköposti iyHtai(3>«.fyu.fl Verkkolehti «vtt.tyu.fvlylkkon Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014)607226 j"fY : n jäsenille koriin kairattuna Jyikkon mokscfl 50 morkkaa Osoitteenmuutokset JYYm keskustoimisto, (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272166,0400642533 Fox (014) 272163 ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222 llmo'rtuksenvolmista|a Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grafiikko.iiiioneii<S)(0.inel.fi Ilmoitushinnat leksissa 6.00 mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm möatäpaikkalisö 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoaslaon kokonaan) Väfthlnnal yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk tylkköri ei ole arvonfeäverallinen, joten himoihin ei lisätä veroa. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. ISSN 0356-7362 KANNEN KUVA: ASKO TEMMES IUESTYSSYKSY 2 : 20.9. 4.10 18.10. 1.11. 15.11. 29.11. 13.12. 14.9. 28.9. 12.10. 26.10. 9.11. 2J.11. 7.12. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan päätös vaihtaa Ilokiven ravintoloitsijaa ja täten terminoida pitkä yhteistyö Sohvvin kanssa oli rohkeahko päätös, joka ainakin karttaa kangistumista vanhoihin kaavoihin. Päätökselle on myös perustelunsa, kun Ilokivi on uusien yrittäjien ainoa leipäpuu eikä toiminta kärsi ainakaan muiden bisnesten takia. Se on kelpo kivijalka, jolle toivo Ilokiven renessanssista illanviettopaikkana on hyvä perustaa. Ilokiven virkistyminen on varmasti monen etu, mutta kaiken toiveikkuuden keskellä on muistettava valtti nimellä maltti. Ajat ovat muuttuneet ja Ilokiven entisen suuruuden päivät eivät palaa. Kampuksen omaa anniskeluravintolaa ylioppilastalon monitoimitilaan ei tule, eikä sellaisesta varmasti kukaan haaveilekaan, mutta tapahtumien laajempi kävijäkunta sekä virkeämpi kulttuuritarjonta ovat hyviä tavoitteita nekin. Tosin edellämainittujen tavoitteiden todeksi tuleminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, oma nurkka kaupungin kulttuurija kuppilakartalla vallataan pikkuhiljaa hivuttautuen, ei kertarytinällä. Siksipä strategiaan tulisi kuulua yrityksiä, joista jokusen sallittakoon osoittautua erehdyksiksikin. On hyvä myös muistaa, että ei Ilokiven armas monitoimitila aivan kuollut ole ollut tähänkään saakka. Erityisesti pikkujouluaikaan mutta muulloinkin kulttuurisihteerin ylläpitämästä tilan varauskirjasta on vapaata iltaa saanut etsiä. Kampus Kinon asema on vakiintunut ja teatterit suosivat paikkaa esitystilanaan. Ehkäpä yksikin kuu taivaalla riittää. Ja: Eihän monitoimitilaa kai ole tarkoitettukaan pelkäksi kapakaksi tai edes kulituurikuppilaksi vaan niin moniin loimiin. Siksi Ilokiveä kehitettäessä on muistettava lilan monet käytöl, joista erityistä huolta kannettakoon Jyväskylän Ylioppilasteatterin larpeisia. Ilokivi on myös JYTin koti ja tänä vuonna 40-vuotiaaksi varttuva JYT onkin yksi niitä harvoja jyväskyläläisiä harrastajateattereita, joilla vielä jonkinlainen vakituinen katto pään päällä on. JYY-päättäjät ovat olleet viime vuosina suosiollisia JYTiä kohtaan ja edustajisto on budjettiriihessään useamman kerran myöntänyt heille määrärahoja alkuperäistä ehdotusta enemmän. Raha ei kuitenkaan riitä, ellei harjoitteluja esitysmahdollisuuksia ole. JYT on kasvattanut maamme teatterielämän arvostetuiksi jäseniksi suuruuksia kuten Juha Hurme, se on aihe ylpeyteen, perinne jonka pitää jatkua sallittakoon lattea mutta täsmällinen kaneetti ainakin vielä toiset 40 vuotta. Ilokivi on JYTin koti. PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ Iskikö morkkis? Hämmästyneenä olen seurannut jo pitempään jatkunutta matkapuhelinoperaattoreiden kampanjaa, jossa he markkinoivat sopivaa kuukausija kytkemismaksua vastaan mahdollisuutta oman puhelinlaskun seurantaan ja hallitsemiseen. En ole voinut välttyä vaikutelmalta, että näihinkin yrityksiin olisi iskenyt se yhteiskunnallinen morkkis, jota meidänkin tulisi potea nuorien ylisuurten puhelinlaskujen aiheuttamien velkaongelmien vuoksi. Matkapuhelimestahan on näiden samojen yhtiöiden toimesta tehty ikään kuin välttämättömyyshyödyke, jota ilman yksikään aikuinen saati nuori ei yksinkeiiaisesti voi tulla toimeen. Meneehän siinä jo katu-uskottavuuskin, jossa kännykkä ei heilu lonkalla kuin revolveri aiemmin villin lännen kova,,naamoilla. Ja koska kännykkä ei ole mikään korisfViulce sitä myös käyttää jatkuvasti maksoi mätä maksoi. Kuluttajaviranomaiset ja velkaneuvojat ovat jo pitkään repineet hiuksiaan nuorten velkaongelman edessä. Osa nuorisosta kun ei tunnu ymmärtävän, että puhelimen käyttö maksaa päiväsaikaan enemmän kuin iltaisin tai että se ylipäätään maksaa. Tai jos ymmärtää, ei ymmärrä sitten sitä, että puhelinlaskun maksamiseen tarvitaan muutakin kuin pankkikortti nimittäin rahaa pankkikortin takana olevalle tilille. Yhtä usein ylivelkaantuneet kuuluvat kysyvän, kuka heidän velkansa nyt sitten hoilaa. Minä kyllä ymmärrän puhelinoperaattoreitakin. Jos ylivelkaantunut puhelimenkäyttäjä joutuu sulkemaan liittymän ja myymään puhelimensa, menettää operaattori kaikki tulot tältä entiseltä asiakkaaltaan. Onhan rajallinenkin määrä rahaa kuussa sentään parempi kuin ei mitään. Sen sijaan minua ihmetyttää asian moraalinen puoli. Puhelinoperaattorit on velvoitettu ikään kuin ihmisten taloudenpidon vartijoiksi samalla tavoin kuin opettajista on tehty lasten ja nuorten pääkasvattajia. Aiemmin lapsille kerrottiin, ettei raha kasva puussa ja että markassa on miljoonan alku, kunhan sen markan laittaa säästöpossuun. Ja tämän kettoivai noin keskimaänn lasten omat vanhemmat. Missä siis vika? Ehkä siinä, ettei vanhemmilla riitä enää aikaa sellaiseen trivialiteettiin kuin lasten kasvattaminen. Miten lapsi tai nuori voi oppia rahan arvon tai sen, mitä eri asiat maksavat, jos laskut saa aina kiikuttaa iskälle Ui äiskälle. Tai miten nuori voi koskaan tietää velkaja oman rahan eron, jos sitä ei kukaan keno. Toisaalta: jos nykyperheiden ja -kaveriporukoiden ainoa tapa kommunikoida on tehdä se matkapuhelimen välityksellä, ei taivaisiin kohoavien puhelinlaskujenkaan ihmettelemisessä taida olla kovinkaan paljoa järkeä. K I M M O E10 Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! ll^IfiliililiVIIMIilllilJilliV^illlilllllllllllllflllllll/illlll^mi
• NUMERO YHDEKSÄN • 6. SYYSKUUTA 2000 • 40. VUOSIKERTA http://www.jyu.fi/jylkkari Yliopistojen rahoitus Yliopistojen valtiolta saamaa perusrahoitusta leikattiin lamavuosina merkittävästi ja vaikka rahoituksen määrä on kireimmistä säästövuosista lisääntynyt, se ei ole enää palautunut 90-luvun alun tasolle. Samalla etupäässä soveltaville ja nk. koville tieteenaloille suuntautuvan ulkopuolisen rahoituksen määrä on jatkuvasti kasvanut. Perusrahoituksen puutteesta aiheutuvia ongelmia yritetään ratkoa uusilla rahoitusmalleilla. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on ottanut malleihin kriittisen kannan. "Isto Ruoppilan johtaman työryhmän laatimat uudet rahoitusmallit ovat parhaillaan lausuntokierroksella", kertoo Matti Mäkinen, JYYn puheenjohtaja. Mäkisen mukaan myönteistä malleissa on se, että sivuaineopintojen merkitystä huomioidaan edes vähän niin kutsuttuja tulosvastuu-pisteitä jaettaessa. Hänen mielestään ongelmana on kuitenkin, miten puhtailla prosenttijaoilla toimivat mallit huomioivat perustutkintojen erot, sekä poikkitieteellisyyden. Ongelmallista on hänen mukaansa myös se, saavatko sivuaineopiskelijat yhtä laadukasta opetusta kuin pääaineopiskelijat. "Ne eivät palvele tasapuolista kehitystä", toteaa ylioppilaskunnan hallituksen Juha Makkonen. "Pitkän tähtäimen strategiselle suunnittelulle pitäisi jättää enemmän varaa. Jos jollekin aineryhmälle alkaa tulla vaikeuksia, tilannetta on kyettävä tasapainottamaan." Ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut yliopistoissa, ja valtion perusrahoituksen määrää on karsittu lama vuosista lähtien. Myös useammat lopputyöt tehdään tilaustöinä ulkopuolisille ja kyseiset gradut ovat tämän takia yhä useammin salaisia. Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus muodostaa nykyisin parhaimmillaan jopa 40 prosenttia kokonaisbudjetista. Mäkisen mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvulla perusrahoituksen kustannuksella saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuksen riippumattomuudelle. Itse rahoitusta hän pitää sinänsä hyvänä asiana ja yliopistojen kehittymisen ehtona, mikäli valtiolta saatava perusrahoitus turvataan. "On vain hyvä asia, että ne alat, joilla on siihen mahdollisuus, käyttävät tilannetta hyväkseen ja luovat suhteita. Jos esimerkiksi informaatioteknologinen tiedekunta saa kertaluontoisesti ison rahamäärän ja pystyy sen avulla kehittämään toimintaansa, niin eihän se summa ole humanisteilta tai yhteiskuntatieteilijöiltä pois." Mäkisen mukaan rahoitus ei sinänsä vaikuta opetuksen laatuun. "Pahin uhkakuva on opetuksen määrän väheneminen, mikäli perusrahoitus ei riitä. Laatu on ihan siitä kiinni, keitä ihmisiä on palkattu. Rahalla ei laatua osteta." Makkosen mielestä rahoituksen etsiminen ei saa vaarantaa opetukseen käytettävää aikaa. Molempien haastateltavien mukaan myös esimerkiksi humanistiset laitokset voivat hakea rahoitusta ulkopuolelta, vaikkakin Mäkinen toteaa sen olevan osin humanistisen perinteen vastaista. Ulkopuolisille tahoille tilaustöinä tehtävien ja salaisiksi määriteltyjen gradujen määrän kasvua hän pitää huolestuttavana ilmiönä, mikäli se vaikuttaa tieteentekemisen avoimuuteen ja tutkimustöiden välisen vertailun vaikeutumiseen. Mäkisen mielestä on myös ongelmallista, mikäli esimerkiksi yritykset haluavat määritellä tilaustutkimuksilta tietynlaisia tuloksia ja vievät tutkimustyötä epäkriittiseen suuntaan. "Moniin muihin paikkakuntiin verrattuna Jyväskylässä on hienoa se, että täällä liike-elämä on mieltänyt yliopiston kehittymisen seutukunnan eduksi. Ehkä ulkopuolinen rahoituskin on ollut hieman epäitsckkäämpää kuin jossain muualla." Kritiikkiä Helsingin mallille Helsingin Yliopistossa otettiin tänä vuonna käyttöön järjestelmä, jolla opiskelutahtia ja valmistumisaikoja pyritään valvomaan aikaisempaa tarkemmin. Järjestelmässä opiskelijoille on asetettu vuosittaiset, tiedekuntakohtaiset opintovukkominimit, jotka ovat opintotukirajoja korkeammat. Opiskelijat, jotka eivät pysy vaaditussa opintovukkotahdissa, laitetaan erityisvalvontaan. Samalla mahdollisuutta opintojen keskeytykseen on rajoitettu. Opintonsa keskeyttäneeltä vaaditaan tarkka opintosuunnitelma, mikäli hän haluaa aloittaa opintonsa uudelleen, eikä opintoja voi keskeyttää ilman päteviä perusteita, mikäli opiskelija on ollut poissa kirjoilta jo aikaisemmin. Järjestelmällä on tarkoitus lyhentää valmistumisaikoja ja tehostaa opiskelutahtia. "Tämä aiheuttaa varmasti lisävaikeuksia työssäkäyville opiskelijoille", Makkonen kommentoi. "Opintoviikot eivät myöskään ole kaikissa aineissa yhteismitallisia. Humanististen alojen opiskelijoilla on enemmän lukemista, joten on luonnollista, että heidän opintoihinsa kuluu enemmän aikaa." Myös Mäkinen kritisoi mallia, joka ei toistaiseksi ole herättänyt kiinnostusta toisissa yliopistoissa. Hänen mukaansa järjestelmä kohtelee valmistumisajaltaan pitempien humanististen ja oikeustieteellisten tiedekuntien opiskelijoita epäoikeudenmukaisesti. Näillä nimittäin vuosittaiset opintoviikkominimit on asetettu muita tiedekuntia korkeammiksi. Mäkinen moittii myös ennaltaehkäisevän ohjauksen puutetta. "Ongelmiin puututaan vasta jälkikäteen ja syyttelevästi. Ohjausta tulisi antaa opintojen aikana eikä niiden jälkeen." Kirjasto rahapulassa Yliopisto ottaa ulkoisesta rahoituksesta 20 prosenttia yleisiin toimintakuluihin käytettäväksi. Mäkisen mukaan tällainen ratkaisu on välttämätön. "Jos ulkopuolinen rahoitus annettaisiin suoraan laitoksille, ne eivät välttämättä käyttäisi rahaa peruspalveluihin. Mikään laitos ei tule toimeen, jos ATKverkkoa ei pystytä ylläpitämään tai kirjastosta ei löydy kirjoja. Tämä on siis myös ulkopuolisen rahoituksen saajan hyödyksi." Opiskelijat eivät silti ole tyytyväisiä peruspalveluidensa tilanteeseen. Tietokoneille pääsyä joudutaan odottamaan usein puolikin tuntia ja tenttikirjat on varattu useiksi viikoiksi eteenpäin. Makkonen toteaakin, että kirjaston tarpeita ei oteta rahanjaossa tarpeeksi huomioon. "Kirjojen ja tietokoneiden määrä ei ole pysynyt samassa tahdissa opiskelijoiden määrän kasvun kanssa. Kirjasto saa edelleen vuosittain armopaloja, esimerkiksi rehtorin varoista, mutta on jatkuvasti alibudjetoitu." Mäkisen mielestä lyhytnäköisyys peruspalveluiden rahoituksessa kostautuu pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi kirjahankinnoissa tehtyjä säästöjä voidaan tuskin myöhemmin paikata. "Tukipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan laitosten ja tiedekuntien keskittyessä omien etujensa ajamiseen. Jos ATK-keskus ei saa tarpeeksi rahoitusta, sen ainoaksi vaihtoehdoksi jää liikeyritysmallin omaksuminen, jolloin se laskuttaisi palveluista." Heikkilä Mäkinen korostaa, että yliopiston ja opiskelijoiden olisi tehtävä enemmän yhteistyötä yliopiston rahoitusta suunniteltaessa. Ylioppilaskunnan edustajien etuna on hänen mukaansa se, että JYYn väki pystyy näkemään tiedekuntajakojen yli. Makkosen mukaan isommat linjaukset tunnutaan päätettävän etukäteen pienemmissä piireissä. Ylioppilaskunnan rooliksi jää yleensä eriävän mielipiteen esittäminen. "Virkamiesajattelu hallitsee välillä liikaa. Toivoisin Jyväskylään enemmän avoimuutta päätöksenteossa." Kaiken kaikkiaan haastateltavat näkevät Jyväskylän Yliopiston tulevaisuuden varsin turvattuna. Mäkisen mukaan Jyväskylä ei lukeudu niin kutsuttuihin "maakuntayliopistoihin", vaan kilpailee nykyisin samalla viivalla Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa hakijaja opiskelijamääriä ajatellen. "Jos nykyään vallalla oleva tulosvastuullisuus olisi osattu ennakoida ennen lamaa, niin monet pienet yliopistot olisi varmaan jääneet perustamatta." ESA KLEMOLA JOONAS SÄNTTI
• JYY&liYllN YMQMMilfil'. .KAHVIPÖYTÄVISAILU OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen j a sinkeä. 1 . Kuka käytti salanimeä Esko Tuulimäki? 2. Ketkä kaksi jääkiekkolegendaa pelasivat viimeiset NHL-ottelunsa samaan aikaan kaudella 1980-81 Hartford VVhalers -joukkueessa? 3. Minä vuonna junarataverkko ulottui Jyväskylään? 4. Kuka on kommunikantti? 5. Mitä pelkää panofoobikko? JYY-kehyä Sambian naisille ALLIKKO 6. Milloin ja mistä näytelmästä katsotaan suomalaisen teatterin historian alkaneen? 7. Mikä oli Suomen maaseudun puolueen alkuperäinen nimi? 8. Kuka on muotoillut Jussipatsaan? 9. Montako kamelin nimitystä on Arabian kielessä? 10. Mitkä alkuaineet on nimetty taruolentojen m u kaan? m Mikä oli vuoden tärkein tapahtuma? •j>l! i isona ueeions eejnas J»3 L eiionA e! gsm» nnpnd ropiisonA ISJA" B(SOS| 'BUOnA !SHA UO J)(! £ U3310nA :y~ £ eissponA is^i^jaujjss usi -|0 U|5N uggijtoi ueaiuiuiujsq -oÄw niiaio aio ejis ^ l a spd B||ou uaponA imoun UBII "erot -ie unjjSBiuelB u3S|Ai(Xu uisei B||nAn|-ooS snns|X3 smsAuojQ IHortB unx a|0 |3 BHOU EUOHA B)|SO)( 'IIBE^IU U|(U g :snNOfl (UBE)|niU uiioi eieiunluasoipin) lunii -oi Bl (ueB>inuj uasiinaiiisujojd B|BUjnlu3|m) ujniismoid '01. 00Z9!IA"6 IIEAusb uag "8 B>|)(Bes996iu33ionA 'sniond u3!H!oduo|B|uay t U||U31|S3 B31 U3AJX S!S)|3|vun)|-£96iBiS8pon/\-9 'B»|>|!B>i '9 BAn|S|||BSO U33S!||001M3 > Z68l'E linH Aqqog el SMOH aipjog z !)|JB>| OAjOl'1 13SMV1SVA Sambian itäisen maakunnan naisliike on valittu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yliopilaskuntien seuraavaksi yhteiseksi kehitysyhteistyöhankkeeksi. Naisliikkeen tavoitteena on parantaa maaseudun naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan monin keinoin: lukutaitoprojektit sekä uudenlaisten viljelytekniikoiden ja yrittäjyyden opiskelu ovat toimintamuotojen listalla. Projekti valittiin Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen tarjoamista kolmesta eri tukikohdemahdollisuudesta. Tällä kertaa sivuutettiin Tansanialaisen Morogoro Environmental Conservation Organisation, joka edistää Mkulazi Forest reserve -luonnonsuojelualueen ja paikallisten ihmisten positiivista vuorovaikutusta. Sivutuksen koki myös Thaimaassa toimivan ympäristöjärjestö PER:n sisarorganisaatio TERRA, jonka työstä merkittävä osa on energia-, metsäja vesiprojektien sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tutkimus. "TERRA oli vahva vaihtoehto Sambian kanssa. Hanke kiinnosti ajankohtaisuutensa energiaratkaisut, globalisaatio, yritysetiikka jne. takia, mutta Sambia koettiin kuitenkin ehkä 'varmemmaksi' hankkeeksi perinteisen luonteensa vuoksi". Leppäaho sanoo. Itä-Sambian naisliikkeessä on mukana parikymmentätuhatta naista, ja jokaisessa itäisen alueen kahdeksassa kunnassa toimii kuntatason naisjärjestö, joista neljää JYY ja HYY nyt ryhtyvät tukemaan. Tuettavien järjestöjen projekteihin lukeutuu mm. toimihenkilökoulutusta, ravitsemuskursseja, lukutaito-ohjelmia sekä HIV-valistuksen ja perhesuunnittelun kursseja. Myös käytännönläheistä rahoitusta tarvitaan vaikkapa lapioihin, kuokkiin ja lilojen rakentamiseen. GBM-tuki loppuu Aiemmin HYY ja JYY ovat tukeneet kenialaista Green Belt Movementia, jonka tavoitteena on maaseutuväestön ja erityisesti naisten aktivoiminen omaehtoiseen toimintaan ympäristön suojelemiseksi ja elinolojen parantamiseksi. JYYn kansainvälisen toiminnan valiokunnan kehy-vastaava Merja Leppäahon mukaan GBMprojekti on saapunut vaiheeseen, jossa tukea ei enää ole järkevällä tavalla jaettavissa, ja niinpä tukeminen lopetetaan kuluvan vuoden päätyttyä, minkä jälkeen sen paikan saa kolmivuotiseksi sovittu Sambiaprojekti. "GBM lopetiaa 'ensimmäisen vaiheen' toimintansa, eli luopuu kasvatuspalkkioiden maksamisesta taimitarharyhmille yksityisille maille istutetuista puuntaimista. Toisen vaiheen toimintamuotoja ovat puunistutus julkisilla mailla, ruokaturvaohjelma, kansalaiskasvatus, mielipiteenmuokkaus ja verkostoituminen sekä institutionaalinen vahvistaminen." "HYYn ja JYYn tuki on kohdistettu nimenomaan puunistutukseen ja koska tämä vaihe on päättymässä ja tavoite saavutettu, eli liikkeen vahvimmilla toimintaalueilla puupeite on moninkertaistunut ja ihmiset ovat oppineet istuttamaan puita, on aika siirtyä eteenpäin. GBM pyrkii myös kehittämään keinoja, joilla se voisi hankkia enemmän omarahoitusta ja vähentää näin riippuvuuttaan ulkopuolisista rahoittajista", Leppäaho perustelee. Tue jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen Suomen ylioppilaskuntien liiton kautta JYY on mukana myös mosambiklaisen O Universitario -opiskelijalehden tukemisessa sekä Guatemalassa toimivan mayaintiaaniopiskelijoiden stipendiohjelman avustamisessa. Kaikkiin tässä mainittuihin kohteisiin voi itse kukin antaa omat almunsa esimerkiksi samalla pankkisiirtolomakkeella, jolla maksaa JYYn jäsenmaksun, tai erikseen tilille 158130-33935. Nämä vapaaehtoiset kehitysyhteistyömaksut ovat projektikohtaisia, noin 30 markan suuruisia. Vuosina 1998 ja 1999 maksetuista maksuista kertyi kumpanakin noin 10 000 markkaa ja kuluvanakin vuonna apua on karttunut jo vajaat 6500 markkaa. PETRI HEIKKINEN Edari aloitti syksynsä moitteenvaraisena Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto joutui tiistaina elokuun 29. päivänä pitämässään kokouksessa tenkkapoon eteen, kun paikalle ei opiskelijoiden kesäloman vielä kestäessä saapunutkaan vaadittua 20 edustajaa, jotta kokous olisi ollut päätösvaltainen: vain 19 edustajiston jäsentä saatiin kokoon. Asialistalla olleiden eri toimielinten, kuten laitosja tiedekuntaneuvostojen, opiskelijaedustajavalintojen takia kokousta päätettiin jatkaa moitteenvaraisena, koska mikäli valintoja ei olisi tehty, toimielimet olisivat joutuneet toimimaan vajaalukuisena ainakin seuraavaan edustajiston kokoukseen saakka. 1 Menettelyä kannattivat kaikki muut edustajat paitsi Tapio Sänkiaho (MAA), jonka esitys kokouksen keskeyttämisestä ei saanut kannatusta. Valittu toimintatapa kuitenkin tarkoittaa, että tehdyistä päätöksistä voi perustellusti valittaa hallinto-oikeuteen kuukauden kuluessa. Mutta: seuraava edustajiston kokous on jo 19.9. eli ennen valitusajan umpeutumista ja nyt tehdyt päätökset tultaneen joka tapauksessa vahvistamaan tuolloin mitä todennäköisimmin tällä kertaa päätösvaltaisen edustajiston toimesta. Eli luovan pykäläkikkailun myötä mahdolliset valitukset osoittautuisivat käytännössä turhiksi. Paheksuttavana: Valtion Rautatiet Henkilövalintojen lisäksi moitteenvaraisct edaattorit myönsivät Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajalle hänen pyytämänsä eron toimestaan 1.9. alkaen ja lähettivät Kolminaisuuden Postulaatin edustajistoryhmän tekemän "VR:n palautettava Lentävän kalakukon henki toimintakulttuuriinsa" -aloitteen JYYn hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Aloitteessa vaaditaan, että VR palauttaisi niin ravintolavaunun kuin tupakointiosastotkin välillä JyväskyläHelsinki kulkeviin ns. 1C2-juniin, joista kyseyset palvelut poistuivat kesäkuun alusta. /Moitteessa paheksutaan myös VR:n aikeita vähentää makuuvaunullisten junavuorojensa määrää. Ravintolavaunun tarvetta aloite perustelee matkustusosastojen rauhoittamisella mm. "pussikaljakultturilta", tupakointiin sinänsä ei haluta ottaa kantaa, mutta toisin kuin VR tiedostetaan että tupakoitsijoita keskuudessamme on. Aloitteen tarkoituksena on peräänkuuluttaa "asiakkaiden tarpeista lähtevää junakulttuurin kehittämishenkeä". PETRI HEIKKINEN A Kaurismäki Movie opens the Autumn Season ot Kampus Kino On 26 September Mika Kaurismäki s Highway Society opens the autumn of Kampus Kino movie nights. This year the movies have been chosen according to the wish.es of the audience itself. The program consists of European and small budget movies instead of Hollywood blockbusters. The movie nights lake place in the boitom floor of the Student Union Building on Tuesdays at 19.00, except for the Bob Marley concert movie on Thursday, 19 October, after which there will also be a band playing reggae music. The organisers hope that people would stay to spend the evening after the movies have ended, since there is also a bar in the same premises. The Autumn of Kampus Kino: 26.9 Kaurismäki: Highway Society. 3.10. Schradcr: Touch Kosketus. 10.10. Woo: The Killer. 19.10. Paul: Bob Marley Live in Concert. 24.10. Godard: Viimeiseen hengenvetoon. 31.10. Jarmusch: Dead Man. 7.11. Medem: Napapiirin rakastavaiset. 14.11. Ijäs: Sokkotanssi. 21.11. Widerberg: Jo joutui armas aika. 28.11. Tarkovski: Nostalgia. Lodging Situation for Students getting better The situation with available apartments for students is getting slightly better. One landlord was even offering hus apartmeni only for men, accepting also the noise involved in the "normal" student life. Traditionally, students are mostly after cheap one-room flats located as near to the city centre as possiblc. Thcy also prefer living alone, instead of sharing their living space with other students. However, finding such dream apartments is noi as easy as some students thmk. Leila Niemi, from KOAS, says that they still have over a hundred students in the apartmeni queuc but observes that the situation usually gets better by October-November and in the tum of the year everyone will have apartments. The Student Union lodging agency will be functioning until 22 September at Kortepohja. After that it will be taken care of by JYY web pages and the social Secretary of JYY. JYY gives Development Subsidy to the VYomenofZambia The Universities of Jyväskylä and Helsinki have chosen the women's movement of the eastern Zambia as their nexi developmcnt co-operation project. For the next three years, JYY and HYY will be funding four of the eight womens movements that work in the eastern parts of the country. These movemcnts work mostly on projecis thai handle nutrition courses, literacy programs, HIV knowledge and family planmng. Money is also needed for practical purposes such as shovels, hoes and buildings. Previously. the universities have supportcd the Kenyan Green Bell Movement, the goal of which is to protect the environment and improve the living conditions. JYY is also partaking in the support of Mozambiquean O Universitario -student magazine and a Guatemalan scholarship program for local Maya students. Each and everyone of us can take part in these programs by placing money onJYYaccount, 158130-33935. The Herald ot Erotic Rock Nowadays, singing about feelings and with feeling is not "rock". However, soon il will be as Ville Leinonen and Valumo come forth. Sensitive earlobes are lieked with the tip of the tongue in Ville Leinonens songs. The songs often depict Leinonens dreams that have sometimes predicted his own future. making him a bit of a prophet. Feeling that the French language is the most erotic languagc in the world, Leinonen frequently ads some French words into his songs. Valumo has made a contract with Poko Records for three records until the end of 2002. The firsi one, Ville Leinonen & Valumo, will be released in mid-October. Ville Leinonen & Valumo will perform in Vakiopaine at Sunday evening 10 September. NEWS 8Y MARKO LEHTINEN & MIKA PUUKKO
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO fHDEKSAN 6. SYYSKUirTA 2O00 Katja Mielonen, korkeakoulupoliittinen sihteeri. Hyvä opiskelija, joko tiedät mitä kaikkea saat 519 markalla? Vastauksen asiaan saat JYYn henkilökunnalta, jos et sitä vielä tiedä. Ylioppilastalolla ja Kortepohjassa majailee joukko sihteereitä, jotka valvovat ylioppilaskunnan jäsenten etuja. Jokaisella on oma toiminta-alansa. Perinteisiä konttoritöitäkään he eivät hyljeksi; jokainen toimii valiokuntansa sihteerinä. "Tutustu valiokuntaan" Sosiaalisihteeri Timo Rönkkömaellä on taattu ohje ylioppilaskunnan toiminnan ja sihteeristönkin tuntemiseksi. Rönkkömäen mukaan opiskelijan kannattaa käydä valiokunnan kokouksissa. Valiokunnissa opiskelija voi itse kehittää menoa ja tutustua uusiin tyyppeihin. Sitä kautta uusi sihteerikin lyöttäytyi aikoinaan mukaan JYYn toimintaan. "Uuden opiskelijan on syytä olla oma-aloitteinen ja aktiivinen. Aina elämä ei ole helppoa siksi me sihteerit olemme täällä, Rönkkömäki sanoo. Sosiaalisihteerin lyökuvaan kuuluu opiskelijoiden toimeentulo-, terveysja asumisasiat. Sama sektori oli 22-vuotiaan, valtio-oppia opiskelevan Rönkkömäen vastuulla ylioppilaskunnan hallituksessakin keväällä. Opiskelijaa koskevia touhuja valiokunnassa on syksyllä muun muassa Köyhän opiskelijan keittokirjan myyminen ja mielenterveystapahtuman järjestäminen. "Ala usko kaikkea" 24-vuotiaalla Katja Mielosella on nyt toinen kausi JYYn korkeakoulupoliittisena sihteerinä. Mielosen mielestä työssä on vielä läpikäymätöntäkin kenttää. "Vain pieni osa työstäni näkyy opiskelijalle. Joskus joudun ratkomaan tapauksia, joissa opiskelijan ja henkilökunnan välillä on jotain kismaa", Mielonen toteaa. Opiskelijat käyvät Mielosen mukaan kuitenkin harvoin kopo-sihteerin luona. Hän arvelee, että ongelmia ei ole tai opiskelijat eivät vain jaksa tai osaa tulla paikalle. Opintoneuvontaa Mielonen ei anna, vaan hänen neuvontansa liittyy opiskelijan oikeusturvaan. "Opiskelijalle on tarjolla yliopistossa neuvonta-apua, jos sitä osaa vain etsiä. Kaikkea ylhäältä päin sanottua ei pidä ottaa suoraan annettuna, vaan kannattaa tehdä asioita oman mielenkiinnon mukaan." "Pidä myös vapaa-aikaa" Juha Ruuska jakaa ideoitaan kulttuuripitoisista vapaa-ajan menoista sihteerikäytävän ensimmäisessä huoneessa ylioppilastalolla. Ruuskan mielestä tietoa saa parhaiten liittymällä kulttuurisähköpostilistalle. JYYn www-sivuille hän suunnittelee tapahtumakalenteria. Ruuskan tärkein ohje kiireiselle opiskelijalle on se, että hänen on sallittava itselleen vapaa-aikaakin. Jyväskylästä kotoisin olevan Ruuskan erikoisalaa on musiikki; tuoreen JYY-naaman pääaineena on musiikkitiede. "Kaikkia on vaikea miellyttää, mutta tekemistä varmasti löytyy. Syksyllä on kulttuurimatkaa ja bileitä Ilokivessä. Ehkä jotain yllätyksiä saadaan Kinon esityksiin", sanelee kulttuurija projektisihteeri Ruuska. Jos itse on kiinnostunut toimimaan, niin Ruuskalle voi tuoda oman projektihakemuksen. Ylioppilastalon tilojen vuokraaminen onnistuu häneltä myös. Kortepohjassakin on oma sihteeri, Anna-Maija Tuuliainen. Syyskuussa hän puuhastelee paljon uusien asukkiejen keskellä, ja samalla aloitetaan KVAT:n, kylän vapaa-aikatoimikunnan, toimintaa. "Pyrin saamaan opiskelijoita pois omista oloistaan KVAT:n toiminnan piiriin. Sinne voi tulla jokainen riviopiskelija. Loma-aikaisia tapahtumia voisi kehitellä enemmän", suunnittelee ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeri. "Kansainvälisty" Ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita tulee tänä syksynä Jyväskylän yliopistoon noin 150. Heidän kanssaan eniten ylioppilaskunnassa puuhastelee uusi kansainvälisten asioiden sihteeri, Laura Laamanen. Laamasen mukaan vaihtareihin voi tutustua juuri kv-valiokunnassa. "Se on suosittu paikka. Monet tulevat sinne parantaakseen kielitaitoaan. Toiset tapaavat tuttuja ja tulevat viettämään vapaa-aikaansa", Laamanen tuumaa. Laamanen mainitsee tulevasta muun muassa kanoottija Kuusamon retken sekä kiinalaisillan. Lokakussa Erasmusopiskelijat kokoontuvat kaupunkiin valtakunnalliseen tapaamiseen. Yliopiston kv-palvelussakin työskentelevä Laamanen toivoo, että uikkarit järjestäisivät itsekin tapahtumia. "Tartu käteen" Oikealla puolella ruokala Uokiveä, JYYn keskustoimistossa palvelevat toimistosihteeri Mirja Ritvonen ja kaikkien JYYn sihteerien esimies, pääsihteeri Samppa Siikavirta. Alkusyksystä toimistossa on usein ruuhkaa, mutta Ritvonen ja Siikavirta ovat opiskelijoiden ulottuvilla melkein ympäri vuoden. Siikavirta lupaa, että pääsihteeriä uskaltaa vetää hihasta keskustoimiston ulkopuolellakin. "Tehtävämme on opiskelijoiden auttaminen. Jos täällä ei osata auttaa, niin ohjaamme opiskelijan oikeaan paikkaan", Siikavirta neuvoo. Media Ylioppilastalon käytävillä juoksentelee myös Jyväskylän Ylioppilaslehden väkeä (tuttavallisemmin jylkkäriläisiä). Vasemmalla, pitkän sihteerikäytävän päässä sijaitsee lehden toimitus, jossa työskentelevät päätoimittaja Petri Heikkinen (31.9. saakka), toimittaja Annakaisa Vääräniemi ja siviilipalvelusmies Sami Kero (17.9. saakka). Keron seuraaja Tuomas Tirkkonen astuu remmiin syyskuun puolivälissä. Jylkkäri himoitsee alati kaikkien alojen avustajia, joten juttuideoita elämän kaikilta kolkilta sopii tarjota toimitukselle esimerkiksi avustajapalavereissa, jotka pidetään joka toinen keskiviikko. Syksyn ensimmäinen kokoontuminen on Ilokivessä 6.9. klo 10.30. Teksti: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Kuvat: SAMI KERO
• NmuNäMtsmumi Sohwi liittyi nettiklubiin Ravintola Sohwissa voi tätä nykyä siirtyä internettiin kesken baari-illan. Asiakkaiden käytössä on yksi pc-tietokone raha-automaatilla, johon sopivat suurimmat kolikot. Sohvista ei olla kuitenkaan tekemässä nettikahvilaa. Ravintolan omistaja Juha Oksasen mukaan intemet-yhteydellä halutaan helpottaa asiakkaiden akuuttia tiedonjanoa; asiakkaan et tarvitse lähteä pois ravintolasta, jos hän haluaa esimerkiksi lukea sähköpostinsa. Oksasen mielestä lisää internetkoneita hankitaan, jos niihin osoittautuu tarvetta. Ravintola toimii nettiyhteistyössä Necom Oym kanssa. JYYn verkkosivut uudistuvat Ylioppilaskunnan intemet-sivusto on uudistunut. Uudistus lupaa käyttäjälle tietoa entistä nopeammin ja lisäksi ajankohtaisia uutisia, Ilokiven ruokalistat, tapahtumakalenterin sekä keskustelupalstan. JYY valitsi sivujen remontoijaksi kesän tarjouskilpailussa osakeyhtiö Sivupröfiilin, joka on jyväskyläläisten tietojärjestelmätieteiden opiskelijoiden tammikussa perustama yritys. Kauppaan kuului myös kansantajuinen ylläpitokäyttöliittymä suomeksi sanottuna ohjelma, jonka avulla tietojen päivittäminen onnistuu JYYn työntekijöiltäkin. Uudistus maksoi vajaat 30 000 markkaa. Sivupröfiilin työntekijä Masa Kontulan mukaan toimeksiantoon kului vaivaa noin miestyökuukausi it-alan työajoilla laskettuna, www.jyu.ti/jyy/ Uusi tapa hankkia kannettava JYYn omistama Kampus Data tarjoaa JYYn jäsenille uutta rahoitusmallia kannettavan tietokoneen ostoon. Opiskelijatilisopimuksessa ostaja saa koneen käyttöönsä maksamalla käsirahana viidenneksen koneen hinnasta, jonka jälkeen hän maksaa kuukausittain 300-400 markan käyttömaksua kahden vuoden ajan. Sopimusi ajan loputtua asiakas voi joko palauttaa koneen liikkeelle takasin tai lunastaa sen itselleen neljänneksellä koneen alkuperäishinnasta. Koneet ovat Acer-merkkisiä kannettavia, joihin on asennettu Office-ohjelmistopaketti ja verkkokortti Opiskelijatilisopimuksella ostetun 10 000 markan kompuutterin loppuhin; naksi tulee noin 11 700 markkaa. Sopimuksen voi tehdä kaikki päätoimisesti opiskelevat JYYn ; jäsenet. Opiskelijalle ISDN-ale Kestelin puhelinliittymään saatavaa ISDN-lisäpalvelun asennusta tarjotaan opiskelijoille veloituksetta syyskuun ajan (norm. 490 mk). Kestel suuntaa opiskelijoille myös lisätarjouksen, jolla käyttäjä säästää ISDN-palvelun perusmaksut (päätelaitteista riippuen 49-79 mk/kk) loppuvuoden ajan eli maksettavaksi jää puhelinliittymän perusmaksuja puhelukulut. Tarjouksista pääsevät nauttimaan kaikki; omassa taloudessa elävät yliopistotai ammattikorkeakouluopiskelijat. Tilauksen tai ostotapahtuman yhteydessä on esitettävä voimassa oleva SAMOKtai SYL-opiskelijakorai. ~.-_ Iästä ulkoseinästä Ivlee lähivuosina väliseinä. Sami Kero Isa Vuosikymmeniä haaveiltu, sumplittu ja lobattu Jyväskylän ylioppilastalon laajennushanke etenee jälleen, nyt arkkitehtikilpailun merkeissä. Ylioppilaskunta on julkistanut yleisen arkkitehtikilpailun talon uudesta osasta. Rakennusoikeutta ylioppilaskunnan tontilla on vielä käyttämättä noin 3180 kerrosneliömetriä. Suurin osa yo-talon laajennuksesta tulee yliopiston käyttöön. Huonetilaohjelmassa on toivottu muun muassa kolmea kirjastoa sekä kuutta neuvotteluhuonetta. Ylioppilaskunnalle suunnitellaan muun muassa uusia toimintoja liiketiloja sekä saunatilat. Laajennuksen tulee kilpailuohjeiden mukaan liittyä toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti Alvar Aallon suunnittelemaan ylioppilastaloon. Huomiota kisassa pyydetään myös liikenneratkaisuihin sekä kampuksen ympäristöön. Tontille suunnitellaan 50 autopaikkaa, jotka saa sijoittaa myös maanalaisiin tiloihin. Laajennettava osio kun tulee pääosin nykyisen parkkipaikan alueelle Liikunnan rakennuksen eteen. Myös Keskussairaalantien poikki kulkeva kevyen liikenteen väylä saa ylioppilastalon laajennuksen yhteydessä mahdollisesti uuden ratkaisun. Kilpailussa yliopiston ja ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä ovat Valtion kiinteistölaitos, Jyväskylän kaupunki sekä Alvar Aalto Säätiö. Palkintoja jaetaan yhteensä 440 000 markalla. Kilpailuaika päättyy 14. marraskuuta; ratkaisut kisasta tulevat viimeistään helmikuussa 2000, minkä jälkeen laajennusosan lopullisia piirustuksia ryhdytään sorvaamaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ylioppilastalon laajennusta ryhdytään rakentamaan viimeistään keväällä 2002 ja käyttövalmis sen tulisi olla syksyllä 2003. Lisätietoja: www.jyu. fi/jyy/yo-talo/ Vielä kerran: Tampiomallinen opintotukiopas Karta takaisinperintää! Itkut on itketty, mutta ikävä laki on ja pysyy. Täytyy opetella elämään sen kanssa. Uudet opintotuen takaisinperintäsäännökset yllättivät lukuisat opiskelijat. Moni ei ymmärtänyt, että vuoden 1998 opintotukiuudistuksen jälkeen lukea pudottavat myös opintolukikuukausien ulkopuolella ansaitut tulot. Takaisinperinnän ankaruus synnytti varsinaisen rähinän. Herasi kysymys loukkaako Kela perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Sitä syytettiin myös verotusoikeuden omimisesta. Oikeuskansleri Pentti Nikula otti kesällä kantaa tukisotkuun. Hänen mukaansa opintotuen takasinperintä ci loukkaa omaisuuden suojaa. Nikula kuitenkin moitti Kelaa kehnosta tiedottamisesta. Opiskelijoille oli jäänyt epäselväksi, kuinka paljon edullisempaa olisi peruuttaa ansaitsematon tuki tai maksaa se samantien takaisin kuin odottaa huomattavasti ankarampaa, korollista takaisinperintää. Erityisesti vanhaan järjestelmään tottuneet opiskelijat haksahtivat. Myös takaisinperintäehdotuksen lähettäminen kaikille myös viattomille tuen saajille oli oikeuskanslerin mukaan sopimatonta hallintomenettelyä. Kela teki lain voimaaniulovuoden luista noin 22 000 takaisinperimäpäätöstä, joista jäi voimaan muutosehdotusten jälkeen reilut 20 000 kappaletta. Opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen ei osannut arvioida, kuinka suuri opiskelijoilta karhuttava summa kokonaisudessaan on. Vapaaehtoisesti tukia on peruttu tai maksettu takaisin yhteensä noin 37 miljoonaa markkaa. Laskutoimitus Järjestelmä vaatii opiskelijalta omien tulojen seuraamista. Numeroja kaihtavasta ajatus voi kuulostaa iljettävältä, mutta itse asiassa tulorajan laskeminen on hyvin yksinkertaista: Kerro 3000 markkaa tukikuukausiesi määrällä. Kerro 9000 markkaa tuettomien kuukausien määrä. Laske tulot yhteen. Ja kas, saat lopputulokseksi vapaan tulon rajasi. Jos nostat tukea yhdeksältä kuukaudelta, vapaan tulon rajasi on siis 54 000 markkaa. Tukikuukausiksi lasketaan kuukaudet, jolloin opiskelija nostaa opintorahaa, asumislisää tai jompaa kumpaa. Puolikkaat tukikuukaudct pyöristyvät kokonaisiksi. Vapaan tulon voi ansaita milloin vain vuoden aikana. Jos tulosi ylittävät vapaan tulon rajan, Kela perii maksamiaan lukia takaisin. Perintätoimitus Liikaa maksettu tuki kannattaa peruuttaa tai maksaa takaisin ennen takaisinperintää. Kelan opintotukisivuilta löytyy valaiseva esimerkki. Opiskelija, joka on nostanut tukea yhdeksältä kuukaudelta ja tienannut yhteensä 66 000 markkaa, voi toimia kahdella tavalla. Joko: Hän peruuttaa opintorahansa ja asumistukensa kahdelta kuukaudelta (noin 4000 markkaa), vapaan tulon raja nousee 66 000 markkaan ja kaikki ovat onnellisia. Tai: Hän odottelee tulovalvontaa ja maksaa takaisinpcrinnassa noin 8600 markkaa. SAMI KERO Vaihto-opiskelijat: Ei rasismia Pääosa viime lukuvuonna Jyväskylän yliopistossa opiskelevista vaihtoopiskelijoista ei kokenut visiittinsä aikana Jyväskylän ilmapiiriä rasistiseksi varsinkaan yliopistolla. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lasa-arvovaliokunnan tekemän kyselyn mukaan vaihto-opiskelijat olivat viihtyneet kaupungissa hyvin ja kuvasivat suomalaisia ystävällisiksi, avuliaiksi ongelmatilanteissa ja innostuneiksi ottamaan kontaktia. Erityisesti tutorointi sekä vaihto-oppilaiden perheohjelma saivat kiitosta. Muutamat 38 vastaajasta toivat esille rasismiin liittyviä seikkoja, joita he olivat kohdanneet yliopiston ulkopuolella, kuten tumman ihon vuoksi tuijottaminen kadulla, huono palvelu eräässä kaupassa sekä rasististen symboleiden näkeminen. "Koin pelottavan hetken linja-autossa. Keskustelin hollantilaisen ystäväni kanssa. Eräät pojat alkoivat imitoida meitä. Poistuessamme autosta he lauloivat Suomen kansallislaulua. Lisäksi näimme asuntomme lähellä auton, josta huudettiin 'Gestapo', autossa oli hakaristilippu", yksi vaihtooppilas kertoo. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä visiittiinsä, eikä heillä ollut minkäänlaisia rasismikokemuksia Jyväskylässä. i
• mkwM mmuzmm "Järjestetään vaikka J Y Y n eläkeläisten tanssit" Ilokivelle uusi vetäjä Syyskuun ensimmäisenä päivänä legendaarista mainetta kantava opiskelija-ravintola Ilokivi aloittaa uusien vetäjien voimin. Ravintolatoimintaa viisi vuotta pyörittänyt Sohwi väistyy ja tilalle tulevat Anneli ja Heimo Nieminen. "Niemiset valittiin tarjouskilpailun perusteella. Valintaperusteista yksi painavimpia oli se. että heillä ei ole muita ravintoloita pyöritettävällään, he keskittyvät täysillä Ilokiveen", toteaa ylioppilaskunnan isännöitsijä Osmo Kääriäinen, yksi päätöksen tehneistä. "Kyllä me aiomme tästä leipämme tienata", toteaa Heimo Nieminen. "Pienemmät tilaisuudet hoidetaan kahdestaan, lisäväkeä otetaan töihin tarpeen mukaan." Yrittäjät sanovat, että yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on ensiarvoisen tärkeää. "Me olemme valmiit tulemaan tänne pientenkin tapahtumien ajaksi, olemme vähän kuin isäntäpariskunta täällä, mikä on varmaan kohtalaisen suun muutos aiempiin vuosiin verrattuna", hymyilee Anneli Nieminen. "Pikkukeikat eivät kannata, jos ne teettää vieraalla työvoimalla, mutta me olemme täällä mahdollisimman paljon itse. ja silloin kaikki on kotiinpäin." Aivan kevein eväin ei pariskunta ole liikkeellä. Molemmilla on pitkä ravintola-alan ura takanaan. "Aloitettiin aikanamme ylioppilaskunnan omistamassa Rentukassa. Hauskasti nämä ympyrät tuntuvat sulkeutuvan", naurahtaa Heimo Nieminen. Ilokiveä ennen hän toimi Pieksämäellä ravintola Saunalyhdyn vetäjänä. Ilokivi on Niemisten ensimmäinen projekti yksityisyrittäjinä. "Kun on parikymmentä vuotta ollut alalla ja jo kauan tulospalkkauksella, niin hyppy ei ole iso", sanoo Heimo Nieminen. Anneli Nieminen veivaa Ilokiven baaritiskin luukkuja auki. "Tuumattiin että voisihan sitä työtä tehdä ihan omaankin piikkiin." Valmius yrittäjyyteen siis oli, ja kun kylillä liikkui huhuja että Ilokiven ravintolatoiminnalle etsitään vetäjää, pariskunta otti yhteyttä ylioppilaskuntaan, teki tarjouksen ja voitti kisan. "Kyllähän tätä pohdittiin. Juhannuksena teimme päätöksen, että kokeillaan. Nyt tuntuu hyvältä. On kivaa lähteä tekemään töitä nuorten kanssa", miettii Anneli Nieminen. Ilokiven tila on monitoimitila. Se ei yrittäjiä häiritse. Teatteri, elokuvat, mitä hyvänsä täällä järjestetäänkään, olemme valmiit hoitamaan tarjoilupuolen. Lähtökohtamme on, että kaikki toiminnot lukevat toisiSomi Kero aan", sanoo Anneli Nieminen. "Järjestämme mitä hyvänsä toiveiden mukaan, vaikka JYYn eläkeläisten tanssit jos niin halutaan", naureskelee herra Nieminen vieressä. RIITTA KOIKKALAINEN parempaan päin Opiskelija-asuntomarkkinoilla on nyt liikkeellä mukavia vuokranantajia. Ylioppilaskunnan asunnonvälityksessä oli muun muassa vuokratarjous keskustakaksiosta, jossa saa viettää yöelämää ja pitää lemmikkejä. Se oli tarkoitettu vain miehille. "Vuokranantajista moni haluaa vuokralaisekseen nimen omaan naisen. Kyseisen asunnon tarjoaja oli huomannut tuon ja halusi juuri siksi miesvuokralaista. Hän lupasi, että siinä saa elääkin. Ei tarvitse olla kiltti eikä hiljainen. Asunto meni muutamassa tunnissa". ylioppilaskunnan asunnonvälittäjä Riitta Koikkalainen selventää. "Yksityisiä asuntoja on välitetty nyt Kortepohjassa reilun kuukauden verran. Koikkalainen kenoo, että noin 110 asuntoa on saatu välitykseen. Niistä noin puolet on mennyt. Nykyisessä opiskelijasukupolvessa on Koikkalaisen mielestä tapahtunut muutosta rantumpaan suuntaan. "Solu ei enää millään kelpaa. Sille sanotaan liian helposti ei. Yksiöt eivät kuitenkaan riitä kaikille. Enemmän tarjolla on isompia asuntoja. Keskustaalueellakin on ollut näitä paljon vapaina", Koikkalainen sanoo. Kaukana olevat kohteet ja alivuokralaisasunnot pyörivät pisimpään vapailla markkinoilla. Koikkalaisen mukaan etäisin, vuokralaisen saanut asunto on ollut Vaajakoskella. Palokasta on löytynyt halvin yksiö, 800 markkaa. Sen lisäksi tulevat madokustannukset. "Vuokranantajat tajuavat kyllä sen, että jos pitää liian korkeaa vuokraa, niin asukkaat lähtevät heti, kun halvempi asunto löytyy." Ylioppilaskunnan hätämajoituksesta huolehtiva, sosiaalisihteeri Timo Rönkkömäki on huomannut osan opiskelijoista luottavan liikaa siihen, että he saavat asunnon jonkun opiskelija-asuntoyhtiön kautta. Koikkalainen kenoo, että alkuun hänelle soutivat hätääntyneet vanhemmat. Nyt paniikki näyttää pienentyneen. Tällä viikolla Kortepohjan O-talon hätäpatjoille odotetaan majoittautuvan lisää opiskelijoita. Ammattikorkealaisia on siellä jo nukkunut. Kortepohjan asukastoimistossa asutetaan parhaillaan uusia opiskelijoita. Toimistolta kerrotaan, että opiskelijoiden tilanne on nyt parempi kuin aikaisempina vuosina; tarkkaa määrää ei asuntojonolaisista saa, koska jono elää koko ajan. Rönkkömäen mielestä opiskelija-asunnon saa noin puolet kaikista kaupungin uusista opiskelijoista. Sinnittelyä lokakuuhun Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asuntojonossa on vielä noin sata asunnon tarvitsijaa. KOASin asuntoja hamuavat muutkin kuin yliopiston opiskelijat. Etusijalla asutusvalinnassa ovat lapsiperheet ja vieraspaikkakuntalaiset. Myös Koasin toimistopäällikkö Leila Niemen mukaan asuntotilanne on nyt parempi kuin aikaisempina vuosina. KOAS on asuttanut tänä syksynä 800 opiskelijaa. Kesällä täytettiin sisäisellä haulla Kauppakadulla sijaitsevan 1 lospitzin asunnot. Ne yhdessä Letkutien ja verkotettujen asuntojen kanssa ovat KOASin suosituimpia hakukohteita. "Loka-marraskuussa lilanne yleensä helpottuu. Jos opiskelijat pystyisiväikin siihen asti majoittumaan kaverin luona tai kimppakämpissä. Vuosi sitten pyslyiiiin vuoden vaihteeseen mennessä majoittamaan kaikki jonossa olleet. joillakin saattaa kuitenkin olla liian suuria toiveita asunnon suhteen, eikä asuntoa sitten niin helposti löydykään", Niemi toteaa. Viime viikkoina on Niemen mukaan KOASille tullut hakemuksia kymmenittäin päivässä. Uusimpia KOASasuntoja saa odottaa ensi kesään, jolloin Kuokkalan Ainolan rantaan valmistuu Tango-asuntorypäs. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI Ylioppilaskunnan asunnonvälitys 60 markan panttimaksulia toimii Kortepohjassa 22. syyskuuta. Sen jälkeen välitys toimii JYYn www-sivujen ja sosiaalisihteeiin kautta.
• naMusm HUMUUN MU S-Etukortilla saat todellista säästöä kaikissa Keskimaan ravintoloissa: Kuohuviini Marques de Monistrol Reserva Cava Semi Seco 89,-/ plo Valkoviini Modello Blanco Delle Venezie 89,-/ plo Punaviini Masi Modello Delle Venezie 89,-/ plo Lisäksi olutta ja siideriä asiakasomistajille erikoishintaan! Opi^eUjabfeet p u u s s a . U2 . 7 8 U-f»* '™ \ce Peop^c ..^-.oidentv t \l9.9la 23.9tl269 ^opiston toe» laiset j f ; Q_n iCdiiCiCi ii O £ i i _ Q p a i _ n Kokeile nyt Keskimaan asiakasomistaj uutta y h d e k s ä n kuukautta ilmaiseksi! K e s k i m a a n a s i a k a s o m i s t a j a n a B o n u s a s i a k k a a n a s ä ä s t ä t s e l v ä ä r a h a a ja s a a t k a i k k i s ä ä s t ä t j o p a t u h a n s i a n ä m ä e d u t v u o d e s s a ! KFMIMIMN RIIVINTOUIT mAsun&n KEMUIHIN MKKEEMU S 5 3 = * *tt ROSSÖ ITVÄSKESKUS Puh. (0 H | « ) 58S KIRKKOPUISTO M i . (014) 614 688 KauopHuju 26 Puh. (014) 630 58! Puluotam 2, Puh. (014) 621 221 H/SL*.^ 0b « U A . H J S S , ^ SHELL-VETURI 24h H»nnitjiienkjiu 24, Puh (014) 6 3 S40 Keljonkangas LIIKENNEMYYMÄLÄ MMM " 4O550 JVMMMI Puh (0*4(44*7200 j H HESBURGER* SOKOS ® HOT6L ALEXANDRA ALEX ffMQMHHr tftte n i g h ^ t R L E H R N R fl SOKOS j © HOTGL JYVÄSHOVI RUOKAJA SEUHUSmimAVINTOLA JYVÄSHOVI I H I I l l l l l l I U HOVIN BAABL* MBauer ^ S O L U T K Ä L A R I Bonus eli ostohyvitys on mittavin taloudellinen etusi liihes kaikista perheesi ja taloutesi ostoksista. Saat bonusta jopa 3 % keskittämällä taloutesi ostot Keskimaalle, S-ryhmäan (a yhteistyökumppaneille . Joka kuukauden lopussa saat Keskimaalta myös kokeilujaksollasi henkilökohtaista omistajapostla. jossa on mukana s u o s i t t u p c r h e l e h t i Yhtcishyvä. Keskimaa tarjoaa asiakasomistajilleen omistajakirjeissä yhdessä yhlcisiyokumppaneiden kanssa monia etuhintaisia tuotteita, palveluja, matkoja ja tapahtumia. Pysyvinä etuina ovat nun. Sokos etuk u v a s t o n kuukauden tuotteet j;i ravintoloiden asiakasomistajaedut annoksista sekä juomista. Sokos hotelleista ja Suomen Radisson SAS hotelleissa saat 50 m l c n alennuksen h uonehi nnasta. Yhteishyvässä tarjotaan edullisia asiakasomistajien matka-, tapahtumaja vapaa-ajan paketteja. Yllämainitut edut ovat käytettävissäsi heti kokeilljakortin saatuasi, seuraavat edut sen jälkeen, k u n v o i m m e liittää s i n u t aslakasom istajaks i. Asiakasomistajana saat käyttöösi kätevän käyttelytilin S-Tllln (verollinen korko 8/00 2,25 %). S-Tililtä voit maksaa käteisellä pankkikortin tavoin ja nostaa käteistä rahaa aina S-kauppojcn palveluaikoina. Asiakasomistajana sinulla on myös mahdollisuus sijoittaa rahaa Keskimaan hyvätuottoisille ja luotettaville säästökassat iloille. S-Tilija säästökassapalveluista ei peritä palvelumaksuja. Asiakasomistajana sinulla on mahdollisuus saada joustonvaraa elämän menoihin S-Etuluoton maksuaika/luotto-ominaisuutta hyödyntäen. Täyteenmaksctulle osuusmaksusijoi[ukselle saat vuosittain hyvän koron. Keskimaan hyvä tulos mahdollistaa vuosittain päätettävän yli jäämän palauluksen Keskimaan vuosiostoistasi. BONUS paljousalennus eli saat rahaa takaisin kuukauslostojesl mukaan Bonus kasvaa tasaisen varmasti, kun keskität taloutesi ostot Keskimaalle, S-ryhmään ja nonusyhteistyökump panciUc. Vuositasolla honussummasi on varmasti sen verran suuri, että voit jo miettiä mihin sen sijoittaisit. Bonus kasvaa ostojesi m u k a a n Ostol yli yli yli yli yli mk/kk 3000 2500 2000 1000 500 Bonus-% 3,0 2,5 2,0 1.5 1,0 B o n u s t a s a a t l ä h e s k a i k i s t a t a l o u t e s i o s t o i s t a Ruoka-, vaateostoista ja muista kodin ja perheen hankinnoista Prismoista. S-markcteista, Saleista, Sokoksista ja liikennemvvmaloista kautta maan mk:n bonusostosta sekä kaikista huolloista ja varaosista Tapiolan yksityistalouksien vahinkovakuutuksista Kokeilijaomistajuuden pelisäännöt Auton polttoaineostoista ja huoltamosähkölaskun encrgiaosuudcstaJ\-västarvikkeista yli 200 bonushuoltamolta k v i U l , Hnergialu,Keslu-Suomcn Valolta ympäri Suomen Kaikista Keskimaan ja S-ryhmän hotelli-, ravintolaja kahvilapalvcluist;i HOT Kodintekniikan tuotteista Agrimarkettien myymälävalikoiman tuotteista Jyväskylän Prisman kautta tilatusta polttoöljystä Automaalta uuden auton ostosta 10000 mk:n ja vaihtoautosta 5000 Bonus kirjautuu automaattisesti kaikilla maksutavoilla, k u n muistat luovuttaa S-Etukorttlsi m a k s u n yhteydessä. TUaathan kaikille perheenjäsenille omat ilmaiset rinnakkaiskortit, näin kaikki taloutenne ostot ovat mukana bonusostoissa. Tilaa kokcilusopimuslomaketta täyttäessäsi myös tunnusluku poIttoaUieautomaattlkäyttöon. Nouda o m a S-Etukorttlsi jo seuraavalla ostosmatkalla ja Suur-Savon Sähköltä ( h u o m ! sähköstä ja vakuutuksista täytä erillissop i m u s myymälässä tai ko. yrityksessä) Hassen matkoista Keskimaan toimialueen Silmäasemat liikkeiden tuotteista Tietoteknikka-alan hankinnoista Dclliltä Askon sisusttu&iTaratalojen tuotteista Kokeitijasopimuksta otetaan vasuun 1.9 30.9.2000. Kokcilii.ni S-Etukoriit etuineen ovat voimassa 1.9.2000 aflcten JO.&200J saakka Kokeilujaksosi aikana kartutat homisral loillasi omaa osuusmaksusi (ollustasi TavolUeesi o n saada kai imiitua 9 kuukauden aikana IxmuksUla vallintaan asiakasomistajaksi liittymiseen tarvliiava 200 mlcn o*aosuiiMn.iJ.sn Uiput 5(io mk osuitsmaksusijoituksestasi maksat kätevästi seuraavan vuoden hunusnahoilla Kun osuusmaksu on tayiccnni.ik.stuu kinäuiuvai honusralut S-TiUllesi käytettäväksi tai koricoa kasvamaan Kun Nmusrahaa »n kokeilualkana kertynyt 200 mk. liitämme sinut automaattisesti varsinaiseksi omistajaksi. Pusiltamme sinulle varsinaisen S-Eiukortin tilaamillasi ominaisuuksilla sekä tilaamasi pcrheen|äsenten rinnakkaiv konit. Samalla saat S-lllin kämooikeuden Puuttuvan osuusmaksuerotuksen voit halutessasi maksan mitalla kesken kokeilujakson toimipaikassamme. Näin saat kaikki rtlut nopeammin käyticxisi Voit hyödyntää kokelluaikanasl kalkki .istakasomtsiajaeUui luktiunoiiamatta Ullia säästökassapalvelujen käyttöä Keskimaan kokeiIi|aomlsia|aksi voi Uiitya 18-vuolta täyttänyi ja Keskimaan toimialueella omassa taloudessa asuva henkilö Jos kokcllljasopimukscn ehdot eivät läyty, kertynyttä honusrahaa cl makseta ja SKiukonin voimassaolo sekä edut lakkaavat 30.6.2001. M a u m m e m v * . * • » l o i m l palktaan. , S1 . SMl «•"«»» koW«'l" ^ u o j v i l U osu-MnalkJIU 1• > a c U u W 3 . NoulJ a »m» ^ ^ T S S S * * * * * * * * * > * *'"* v a i n ^ f l * * " 1 Kerromme mlcIrlMiiunr UMi kysy mctIU »(lUniralkottJammc u i m t a a»ulu»i«WMJi«[ulvelui.Bnmc • " i i . 650 S26 tai <0U) 65052M usiikio|j myös Illlrnil-H >s< rilli (>!.i " \ U V U . J . . . I M I I [ I Bonus kertyy ostoistasi kaikista Keskimaan ja yli 1200 S-ryhmän bonustoimipaikasta y m p ä r i Suomea: S MARKET /PRISMA s e k ä y h t e i s t y ö k u m p p a n e i l t a m m e : SILMÄASEMA ©TAPIOLA BE D I R E C T M U &HASSE! w w w . d o l t . f i Jyväskylän Energia, Keski-Suomen Valo, Suur-Savon Sähkö $ KESKIMAA www.s-kanava.net
• YLEISET KIELITUTKINNOT JYVÄSKYLÄSSÄ syksyllä 2000 Jyväskylän ammattikorkeakoulu/Tekniikka ja liikenne (p. 3304 211): Perusja keskitaso: englanti ja ruotsi Jyväskylän työväenopisto (p. 626 597): Perustaso: englanti, ruotsi ja suomi. Keskitaso: englanti, ruotsi, suomi, ranska, saksa ja venäjä Jyväskylän yliopiston kielikeskus (p. 2603 761): Ylin taso: englanti ja ruotsi. Perusja keskitaso: suomi Koepäivät: 11.11.2000 18.11.2000 18.11.2000 25.11.2000 englanti (kaikki tasot) ruotsi (kaikki tasot) suomi (perusja keskitaso) ranska, saksa ja venäjä (keskitaso) Tutkintomaksut: perustaso 300 mk, keskitaso 400 mk (suomi 500 mk), ylin taso 700 mk Ilmoittautumislomakkeen maksuohjeineen voi hakea tai pyytää kokeen järjestävästä oppilaitoksesta tai sen voi tulostaa internetistä osoitteesta http://www.oph.fi/kielitutkinnot. Lomake on palautettava testipaikkaan viimeistään 30.9.2000. Kokeen sisältöä ja taitotasoja kuvaavaa opetushallituksen esitettä on saatavissa aikuisoppilaitoksista. Lisätietoja osoitteesta http://www.oph.fi/kielitutkinnot. vou ™ clothing company Jyväskylä T O R I K E S K U S 2 . KERROS MA-PE 10-18, LA 10-15 PUH. 014-214 000 www.4youmen.com HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN W T 4— PARTURI** Kapoin Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan i_a Suljettu Opiskeluun j a yhteydenpitoon, matkalle mukaan! Kannettava FUJITSU Liteline Plus 450 AMD. 32 MB, 6GB, 12.1." HPA, Win 98SF CD-rom/korppuasema, stereokaiuttimet Modeemi/Win 98SE, M S Works tekstinkäsittely Infogate Ky Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä (© 014-214 517 fax. 014-214 418. KaikkfylrMssä vain 7.490,Avoinna: ark. 8.30-17.00, la 10.00-14.00 Mika Terävä: ARKIAAMUN ROAD-MOVIE (OSA I) Kelloradion näyltö vilkuili 08:45:tlä kun Aleksi vihdoin nukahii. Koko yön kuopus oli koetellut äidinrakkauteni rajoja ja sylissäpiiolihaksiani itkemällä kita ammollaan kuin vajaamielinen käenpoika 9 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 YLIOPISTON OPISKELIJA AVOIN MYÖS SINULLE! Nopeuta valmistumistasi! Laajenna aineyhdistelmääsi! Täydennä tutkintoasi! Avoin yliopisto järjestää Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaista opetusta. Opintoja on tarjolla kaikista tiedekunnista ja kielikeskuksesta. Opiskelu on joustavaa ja monimuotoista, lähiopetus iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelu on pääsääntöisesti maksullista. Varsinaisille opiskelijoille maksuttomia ovat: -Kasvatustiede (15 ov) -Aikuiskasvatus (15 ov) Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot (15 ov) (maksuton 100 ensimmäiselle ilmoittautuneelle, tarkista tilanne p. 014 260 3567) Pedagogisten opintojen täydennysmoduli (5 ov) (maksuton 30 ensimmäiselle, tarkista tilanne p. 014 260 3567) Yrityksen taloustiede (15 ov) Euroopan integraatio (15 ov) Nämä opinnot vain Avoimessa: Kirjoittajakoulutus (15 ja 35 ov) haku perusopintoihin keväällä Monitieteiset: -Perheopinnot(15ov) Euroopan integraatio (15 ov) Työ ja ihminen muutoksessa (15 ov) Asiakaspalvelu ja markkinointi (6 ov) Meiltä myös tutkintoon tarvittavat kielija viestintäopinnot Nouda ohjelma opiskelijapalveluista tai avoimen toimistosta (Matarankatu 6) Lisätiedot: puh. (014)260 3697,260 3666 e-mail: avoneuvo@cone.jyu.fi http://www.avoin.jyu.fi Otsikoistani Villeä ei Aleksin kiljunta tuntunut häiritsevän, ainakaan hän ei ollut poistunut huoneestaan koko yönä. Ehkä oven läpi Aleksin parkuminen ei kuulunut niin lujaa. Minun korvissani tuo sireenimäincn pauhu tuntui kaikuvan jatkuvasti 9 JVUHSKVLfl U U D E N flfll I ON K A U P U N K I Sanat "t i e d e" ja "t a i d e" ovat peräisin Jyväskylästä. O l e sinäkin! J y v ä s k y l ä n e u v o n t a : puh. 6 2 4 9 , j k l n e u v o n t a @ j k l . f i h t t p : / / w w w . j k l . f i
• MMBäML *® z® 1-1-1 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO YHDEKSÄN Koira ja Kissa Eräässä Simpsoneiden jaksossa Isoisä Simpson väittää, että hän oli se, joka aikoinaan usutti koirat ja kissat toisiaan vastaan. Muistan myös erään Mustanaamiolehden yli vuosikymmenen takaa. Siinä Taika-Jim löytää syyn siihen miksi kissat ja koirat vihaavat toisiaan. Se johtuu siitä, että kissat ja koirat ovat kotoisin eri planeetoilta ja ovat käyneet jo vuosituhansia taisteluaan avaruudessa. En muista miksi ne olivat tulleet jatkamaan taisteluaan maahan. Minulla on kissa. Sen nimi on Kissa. Tai sen nimen minä olen sille antanut, ja sitä se parhaiten tottelee. Kissalla on myös muita nimiä. Kun Kissaa oltiin hankkimassa perheeseemme kymmenen vuotta sitten, olin tietenkin vielä niin pieni, että asuin isän ja äidin kanssa, toisin sanoen siis kotona. Äiti halusi kissan nimeksi jotakin hienoa. Niinpä hän halusi nimetä uuden lemmikin Kleopatraksi. Isä taas halusi jotakin tavallista (kyllä, he ovat nykyään eronneita). Hän ehdotti kisun nimeksi Lakua. Jossakin vaiheessa he pääsivät sopimukseen, että kissan nimeksi tulisi "Laku-Kleopatra". Lisäksi isä ehdotti "Laku-Kleopatra Pim Pam Pullaa". Minusta kaikki ehdotukset kuulostivat täysin päättömiltä. Mutta minulla ei myöskään ollut tarjota mitään järkevää ehdotusta edellisten lilalle. Niinpä kisu jäi toistaiseksi ilman nimeä. Ja se johti tietenkin siihen, että kaikki alkoivat kutsumaan kissaa "Kisuksi" ja Kissaksi". Ja se johti tietenkin siihen, että Kissa omaksui sen nimekseen. Nykyään en näe Kissaa kovin usein, koska se asuu etelärannikolla ja minä täällä satojen kilometrien päässä. Nykyisin näen päivittäin koiraa. Koira kirjoitetaan pienellä, koska sen nimi ei ole Koira vaan Siiri. Näen Siiriä päivittäin, koska se asuu samassa asunnossa kuin minä. Onneksi. Ennen kuin tutustuin Siiriin, en voinut ymmärtää koiran omistajia ja heidän innostustaan näennäisen tahdottomista lemmikeistään. Muita nyi minulle on selvinnyt, miksi koira on niin suosittu seuralainen. Kissoista pitävät ne ihmiset, joista on kivaa rakastaa. Koirista sen sijaan pitävät ne ihmiset, joista on kivaa olla rakastettu. JUKKA VUORIO I a HooMoilanen Erityiskasvatusta ja vammaistyötä ammattikorkeakoulussa opiskeleva Katja paljastaa stressanneensa liikaa opiskeluputkensa alussa. "Ehkä sain ylimääräistä sydämentykytystä sen takia, ettei tapahtunut mitään. Olin tottunut siihen, että jos opiskelee korkeakoulussa, on tehtävä jotakin." Tämänsyksyiseen lukukauteen Katja on valmistautunut rentoutumalla ja lataamalla akkuja, että sitten selviäisi tulevista koitoksista. "Olen valmistautunut syksyyn ainakin henkisesti, sillä tiedossa on rankka puolivuotinen lopputyön merkeissä. Mutta opiskelu ei kuitenkaan saa olla koko elämä." Katja haluaa myös tähdentää sitä, että jos hän olisi untuvikkoopiskelija, niin hän yrittäisi tehdä tehtävät ajoissa ja olla muutenkin järjestelmällisempi. "Kannattaa työskennellä ja elää niin, ettei tunnu siltä, että kaikki hajoaa kasiin." elämää ja Elämää "Kun opiskelet elämää, pidä huoli siitä, ettet samalla elä elämää, jonka aikana et opi elämää", on niin ikään ammattikorkeakoulussa opiskelevan Airin ykkösaforismi. Tämän syksyn uurastukseen Airi on kerännyt voimia lomailemalJos nyt aloittaisin opiskelut, en hautautuisi luentomonisteryöppyyn, opettelisi tenttikirjoja ulkoa tai suostuisi ulkoiluttamaan tentaattorin tanskandoggia. Näin saattaisivat kaiken kokeneet ja nähneet opastaa uusia untuvikkokokelaita opiskeluelämän alkeisoppimäärään. la, nukkumalla ja ihan vaan olemalla. "Rentoutumisen lisäksi olen varustautunut tulevaan ostamalla mappeja, jotta saan kolmen edellisen vuoden opiskelupaperit arkistoitua. Uuteen vuoteen on hyvä lähteä puhtaalta pöydältä." Airi tunnustaa opiskeluvuosien kantapääkokemuksistaan oppineena, että jos hän voisi tehdä nyt jotain toisin, niin hän mapittaisi ensimmäisen vuoden paperit heti jo ensimmäisenä vuonna. Terveystieteitä opiskellut 31vuotias Mikko muuttaisi hänkin omaa fuksivuosihistoriaansa, jos voisi. "Jos olisin ensimmäisen vuoden opiskelija, en jäisi odottamaan, miten pitää menetellä, vaan ottaisin asioista itse aktiivisemmin selvää ja lähtisin itse tekemään juttuja. En muista, että minulle olisi kuitenkaan jäänyt traumoja ensimmäisestä vuodesta", Mikko muistaa. Uuteen lukukauteen Mikko kulkee ainakin kirjaston kautta, mutta uuden materian ostaminen ei ole suuresti kuulunut Mikon uuden lukukauden varustautumispakettiin. "Minun tulee nyt käytyä kirjastossa, koska tarvitsen työssäni aineistoa, eikä kirjastossa vielä ole ruuhkaa. Mitään erikoista uutta en ole hankkinut uutta lukukautta varten, mitä nyt ostin uuden paidan." Jo yliopistosta valmistunut Mikko haluaa myös toivottaa onnea kaikille fukseille. "Opiskeluaika menee äkkiä, joten alku kannattaa hyödyntää, kun on vielä intoa." Pakene kun vielä voit 22-vuotiaalla Tomilla on esittää radikaaleja ehdotuksia uudelle opiskelijalle. "Lähde pois koulusta kun vielä pystyi. Kannattaa miettiä opiskelujaan tarkkaan, ettei ole koulussa turhan päiten. Minusta tuntuu siltä, että 95 prosenttia tyypeistä on turhaan oppilaitoksissa." Myös kotimaisen kirjallisuuden opintoja harrastaneella Katilla, 24, on omat vinkkinsä fukseille. "Tekisin sen toisin uutena opiskelijana, että olisin aktiivisempi ja kyselisin tutoreilta enemmän. Tulin yliopistoon suoraan lukiosta, ja alussa olin vähän tuuliajolla, kunnes pääsin pikkuhiljaa sisälhrTuivioihin." Katilla alkaa nyt opinnoissaan seitsemäs vuosi, joten vinkit ja vihjeet perustuvat kokemukseen. "Tässä vaiheessa itseään pitää ottaa niskasta kiinni, ja alkaa ottaa hommat tosissaan. Toisaalta opiskelua ei kannata ottaa sillä tavalla liian vakavasti, ettei ala liikaa stressaamaan", Kati rauhoittelee. Niin ikään kirjallisuuden saloihin perehtynyt kuudetta vuotta opiskeleva Maria opastaa tulokkaita ottamaan rauhallisesti. "Nauttikaa elämästä. Suosittelen jokaisella kiireetöntä elämäntapaa, jossa valmistumisella ei ole niin kiirettä", Maria sanoo ja vihjaisee samalla aikovansa aloittaa lukukautensa lomailemalla Viipurissa. HELENA MOILANEN Takaisin luontoon verijälkiä pilkin URBAANIN IHMISEN hinku luontoon on kasvanut surrealistisiin mittoihin. Sykähdyttävin luontoelämys löytyi kesänä Veli-Risto Cajanderin artikkelista "Verijälki on rauhanomainen tapa metsästää koiran kanssa" (HS 26.7.). KOIRANOMISTAJAN DILEMMA syntyy siitä, että koirat haluavat metsästää, mutta niiden omistajista vain joka kahdeskymmenes. Loput 19 kantaa huolta elikkonsa luontaisten taipumusten laiminlyönnistä, eikä kaikkia (koiria) voi viedä psykiatrille sen takia. "JOS KOIRAA RANKAISEE alituisesti metsästystarpeen takia, syntyä ongelmia. Ne voivat ilmetä pyöräilijöiden, lenkkeilijöiden, kissojen ja lintujen jahtaamisena. Tai koira voi karata aina, kun pääsee irti", sanoo ruotsalainen koirakouluttaja David Selin samaisessa Hesarin artikkelissa. VERIJÄLKI TARKOITTAA, että ostetaan litra oikeaa verta. Laimennetaan se noin nelinkertaisesti vedellä. Laitetaan kepin päähän pesusieni ja kastetaan veriveteen. Töksäytellään pesusienellä metsään noin 200 metrin pituinen mutkitteleva reitti. Reitin loppuun laitetaan lihaa: luolakoiralle haudattu hirvenkoipi, haukkujalle puuhun ripustettu pala. Annetaan karvakuonon jäljittää reitti. Nautitaan koiran omistamisesta. MIKÄPÄ KUVAISI kauniimmin aikaamme kuin muoviämpäri kädessä kulkeva koiranomistaja (mieluusti vegaani), joka tekee koiralleen verijälkiä metsään. Luonto ja kulttuuri siinä sopusoinnussa, ilman paradokseja, kohtaavat toisensa. KAUPUNGISSA ASUMISEN probleemi piilee siinä, että betonisissa luolissa on asuttu vasta muutamia tuhansia vuosia. Uusi esine, auto, on hallinnut kaupunkeja vasta muutaman vuosikymmenen. Sitä ennen elikot ja kasvit ympäröivät ihmisiä. KAUPUNGIT EIVÄT ole siten kovin "luonnollisia" paikkoja asua. Tästä syntyvästä ongelmasta puhutaan usein ekologisen kriisin terminologialla, muita vielä konkreettisemmin se näkyy, kun yksityisessä elämässään ihmiset hakevat siihen ratkaisuja esimerkiksi ottamalla kotieläimiä. Pyritään takaisin kadotetun luonnon yhteyteen ja katso, sinne päästään verijälkiä pitkin. JOUNI VAUHKONEN
• KUMEBO VHDEKSAH 6. StTSKUlTIA 2000 KAUPUNGIN KATOT Johdanto Milloin viimeksi kävit katolla? Vai onko moinen ajatus edes käynyt mielessäsi? Rakennusten julkisivut tulevat katujen tallaajalle hyvinkin tutuiksi, ja arkkitehtuuristakin käytävä keskustelu rajoittuu sammakkoperspektiivistä avautuvaan maisemaan. Mutta missä on taloja, on myös kattoja, ja katoilta on löydettävissä uusi näkökulma ei ainoastaan kaupunkisuunnitteluun, vaan kaikkeen.. Tässä sarjassa esitellään kahdeksan eriluonteista kattoa Jyväskylän kaupungin alueelta. Tarkoituksena on myös kannustaa lukijoita tutustumaan itse kattojen antoisaan ja moniilmeiseen maailmaan. On kuitenkin syytä muistuttaa, että korkealta kannata pudota, ja suuremmat teoll suus-ja liikekiinteistöt voivat olla ta kasti valvottuja. ; Ylistönrinne sopii sekä aloitteleville että edistyneille koltohairastojille. .Ylistönrinne taaja tasojen, kulmien ja suorien linjojen muodostama sokkeloinen kokonaisuus. Uniikin Ylistönrinteestä tekee laaja valinnanvapaus katolla etenemisessä. Kaiken keskellä on kätketty laakso, jossa mystinen koneisto luo uhkaavan tunnelman. Kohde sopii helpon kiivettävyytensä vuoksi myös aloittelijoille, mutta monipuolisuutensa johdosta se tarjoaa jatkuvasti uusia elämyksiä kokeneillekin katonkävijöille. Muisto 90-luvulta, jolloin Jyväsjärven rantaa rakennettiin vielä tyylikkäästi. ALEKSI MUNTER JUHA MÄKINEN MATTI ÄIJÄNEN Simon Wahlroos Tavaran kirous J okaisen muuttokuorman paisuessa yhä suuremmaksi tulee mieleen josko kaikesta rojusta voisi luopua kerralla. Tavaroita pakkaillessa selvitän jokaisen tavaran tarpeellisuutta. Osan pakkaan kirpputoritavaroiksi, joita en koskaan vaivaudu myymään, koska tiedän etten saa myyntikatteella lunastettua edes kirpputoripaikkaa. Useimpaan muutiotouhuissa kohtaamaani tavaraan kuitenkin pätee sanonta: "Ei tavaraa niin ettei sitä kymmenessä vuodessa tarvitsisi". Niinpä pitkän ja analyyttisen tutkiskelun jälkeen kannan kiltisti tavarat mukanani uuteen asuntoon. Sitten uudessa asunnossa asettelen tavarat paikoilleen ja osan vähemmän tarpeellisista pakkaan varastokomeroon. Tiedän omistavani kaiken tarpeellisen, mutta auta armias kun pitäisi löytää vaikkapa pyykkipoikia, eikä niitä millään löydy. Pilkan tuskastuttavan etsinnän jälkeen julistan ne hävinneeksi muuton yhteydessä ja käyn kaupassa ostamassa uusia. Kun löydän kadottamani pyykkipojat, niin voin laittaa ne vaikka nenääni. Saanhan taas "ystäviltä" kaikkea tavallisen hyödytöntä ympäristöä saastuttavaa tavaraa, jonka tuottamiseen on kulutettu kohtuuttoman paljon luonnonvaroja tavaran elämää ylläpitävään hyötyyn nähden. Pyykkipojat ovat kuitenkin nenää puristava ratkaisu maailman tavaranpaljouteen, joka meinaa hukuttaa meidät ilmansaasteisiin ja muuhun törkyyn. Tarvitsisi jonkilaisen loppusijoituspaikan kaikelle tälle roinalle. Taidanpa ratkaista ongelman hankkimalla itselleni omakotitalon, johon voin koota kaikkea roinaa mielin määrin. Omakotitalon hankkiminen on kallista, joten täytyy tästä ryhtyä tuotteliaaksi yrittäjäksi ja kilvan luomaan lisää tavaraa ja palveluita. Kaikesta työstä syntyy tietenkin luonnon näkökulmasta katsottuna turhaa jätettä, jota ihmiset voivat vaikka keräillä nurkkiinsa ja siirrellä paikasta toiseen. Tällä kertaa säänkin hyödyn (lue huijaukseni) itselleni tästä markkinakoneistoni luomasta monimutkaisesta kulutushysteriasta. Lisäksi uudella työsuhdeautollaan ajava porvari arvostaa minua enemmän yhteiskunnan "rakentajana". Yhteiskunnallinen asemani, turhan materian tuottajana ja markkinojana, oikeuttaa minut kulutusjuhlavampaan elämänlaatuun kuin työttömänä ollessani. Pyykkipojankin voin heittää pois nenästä kun istun itse luomassani tunkion hajuisessa keitaassa, johon olen jo tottunut, samoin kuin haisevaan koronkiskoja-pankkiin. Pankki tukee markkinakelpoisia yritysideoitani aina tavaranja jätteentuottajayritykseni Helibori-helvettiin asti, kunnes seuraa konkurssi ja arvokkaiden tavaroiden ulosmittaus. Huokaisen helpotuksesta, kun on pakko luopua tavaroistani ja materian luottamisen ja kuluttamisen kirouksesta. Täytyy vain lähteä kohti uusia seikkaluja, kun olen saanut korjattua luottotietoni. Toivon sitten ulosottoviranomaisten kaikottua saavani ns. kunnon työtä isolta firmalla, joka maksaa kollektiivisen neuvottelun myötä suhteellisen suurta palkkaa työntekijöilleen. Pääsisin siten viettämään AY-väen kanssa kulutusjuhlia ja hukkua taas uuteen ympäröivään tavarahelvettiin ja nauttia siitä kuten muutkin kansalaiset. SIMON WAHLROOS W Onko olemassa feng shui -kirurgeja? "Kun kitara soi, ei itkeä saa", todetaan suositussa pop-kappaleessa. Kyllä saa. f f f Ihmisiä kehotetaan aina mainoskirjeissä tarkkailemaan postiaan. Jos he eivät jo tekisi tätä, he eivät myöskään huomaisi kyseistä mainoskirjeitä. On virheellistä puhua karhunkaatajista. Kyseiset henkilöt tyytyvät harvemmin vain esimerkiksi kamppaamaan kontion, vaan pyrkivät sen sijaan pysyvämpään ratkaisuun. Asian korjaaminen saanee vastakaikua esimerkiksi erilaisissa ministeriöissä. fi'f? Ihmiskunta on kyennyt kehittämään optiikan avulla solumikroskooppeja, mutta silti jotkut sanovat yhä omia näönkorjausvälineitään kakkuloiksi. Mikä semantikkoja oikein vaivaa? Pff Juhlapyhien vieton käytäntöjä on viipymättä yhdenmukaistettava. Mikäli häissä heitetään morsiuskimppu vieraille, hautajaisissa on alettava heinämaan seppelettä. PUHEKUPLAT Jo VIIDES Ä I T T Ö T M M N Y PöTyfUHHTAl MAHDOTTOI*\UN HOTV! ^ T VAINON VIIK&N "RMlTuSAIKA KÄYTETTYÄ TAVARAA Suomen Kuvalehti 34/2000 "Kotona Somerolla olen joka vuosi kasvattanut juureksia ja vihanneksia. On upeaa nähdä omien käsien työn hiljalleen kasvavan sadoksi, aion vielä pyrkiä puutarhakouluun." RAULI BADDING SOMERJOKI Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/1983 ElANAÖBTAKBKtf RlltAA VARHAISTA TUSKAA Cli «RJAKUVAPlIRTÄJA PASI HÄMEENLINNAN SENSAATIOMAINEN ELXMÄ' OSA I : Nuoren impotentin tunnustukset Olin > tai ? vanha, kun menin luokkatoverini luo katsomaan hänen tietokonettaan. Kauhunsekainen j ä n n i t y grillasi minua koko mattarv •Se oli ensi kerta kun vierailin toverini kotona. Olin )o Silloin omissa otoissani viihtyvä pelokas hyupiö PHO0 Lähiö kylpi Suksun i l t a vaiossa enkä s a a n u t tään varoitusta. WANN(/l/f S\NA*ö Stt£ SltUA' ? Pääsimme mukavasti kuudentten ja ovesta sisään, mutta sitten repesi. Luulen,että nainen tervehti minua kun tulimme olohuoneeseen (jossa, kuten ilmeni .tietokonekin oli"). Muistan kuitenkin vain sen mitä nain Verisuonet olivat kuin tiekartta; tumma karva piiritti nännipihoja. Kaljapullo kruunasi" kuitenkin kai|k«n,seteki hetkestä unohtumattoman Liwl«n,että Tähtis-tapauksen vuoksi olen aina parjannut heikosti tiukoissa paikoissa. .. ASKEMHANI SÄ ol.IT VIHA IHAM INTONA.. t i « i ja pullo. Nfltj minä «jjrtift.
• + jYVASKYitN YLIOPPIIASLEHT! ww™tB»«'6.syysmiiT»s Mitä ehtii nähdä 15 tunnissa? Puoli maailmaa, tieteen saavutukset A:sta Ö:hön, hieman kulttuuria, taidetta, tekniikkaa, ihan muutamia mainittuna. On vaikea kuvitella asiaa, esinettä tai ilmiötä, joka ei olisi edustettuna Saksan Hannoverissa järjestettävässä Expo 2000 maailmannäyttelyssä. Expo 2000 on järjestyksessään 23. maailmannäyttely ja ensimmäinen laatuaan Saksan maaperällä. Ensimmäistä kertaa järjesteltiin maailmannäyttely Lontoossa 1851 ja siitä lähtien on katsottu tarpeelliseksi säännöllisin väliajoin hämmästyttää sekä järkyttää ihmisia arkkitehtuurin ja tekniikan uusimmilla saavutuksilla. Jos viime vuosien maailmannäyttelyt ovat olleet hieman vaatimattoman oloisia, on Expo 2000 kaikkea muuta. Kun pääportista astuu sisälle, avautuu edessä 164 hehtaaria (liki 250 jalkapallokentän verran) tiiviisti täytettyä messualuetta. Viiden kuukauden aikana on lisäksi tarjolla tuhansia kulttuuritapahtumia. Jos on ottanut urheaksi tavoitteekseen nähdä kaiken yhdessä päivässä, vaatisi se 56 kilometrin patikkamatkaa. Toisaalta vuokrattavana olisi myös sähköja polkuautoja, mutta niillä tuntuu törmäilevän vain äänekäs saksalaisnuoriso, joten liikkeelle kannattaa lähteä jalkaisin, mutta valintoja tehden. KANSAINVÄLINEN SILLISALAATTI Mukana on 156 maata, joista 43 on rakentanut paikalle oman paviljonkinsa. Suuret maat esiintyvät mahtipontisen näyttävästi, kuten odottaa saattaa, muita myös pienempien kansakuntien panosta sopii hämmästellä. Etenkin Baltian maat erottuvat edukseen oivaltavalla arkkitehtuurilla. Pinta-alaltaan vain hieman näyttelyaluetta suurempi Monaco puolestaan pullistelee esittelemällä muskeliveneitä ja formula-autoja. Suurimman paviljongin on luonnollisesti pystyttänyt isäntämaa. Osavaltioita esittelevässä hallissa voi bongata Saksan korkeimman vuoren ylimmän palasen tai aidon Gutenbergin raamatun. Saksalaisia suuruuksia valtavin kipsikuvin esittelevässä salissa on merkillepantavaa lahjuskiistassa ryvettyneen entisen liittokansleri Helmut Kohlin puuttuminen. Tai sitten kipsi on loppunut kesken. Hollantilaisia puolestaan ei voi moittia kekseliäisyyden puutteesta. Kun maa-ala käy vähiin, täytyy rakentaa ylöspäin luontoa unohtamalla. 40-metriscn rakennelman ylimmällä tasanteella on järvi ja saari tuulimyllyineen. Pari kerrosta alempana kasvaa metsää ja kerrosta alempana laas voi kompastella edellämainitun juuristoon. Myöskään Nepalin panosta ei voi väheksyä. Kahden vuoden ajan veisteli monta sataa perhettä upean näköistä temppeliä, joka sitten buddhien iloksi sijoiteltiin kaljateltan viereen. Omalta osaltaan pisteet kotiin keräsi Belgia, joka muuten vaatimattomalla osastollaan tarjoili ilmaisia olutmaistiaisia. Suurista maista oma lukunsa on Yhdysvallat, jolle varattu tontti mollottaa tyhjyyttään. Sevillan maailmannäyttelyn jälkeen USA.ssa säädettiin laki, joka kieltää julkisten varojen käyttämisen maailmannäytlelyihin. Toistaiseksi laki makaa yhä kongressissa kiistelyn kohteena, ja kun yksityistä sponsorirahaa ei saatu haravoitua tarpeeksi kasaan, pysyy USA:n tontti myös tyhjänä. Ilman amerikkalaiskulituurin siunausta ei toki Expokaan jää. Siitä pitävät huolen lukuisat McDonalds -ravintolat ja 180 Cola-automaattia. SUOMI I S K P KÄNNTKKAHUUMORILLA Suomella ei ole kansainvälisissä kekkereissä sijaa vaaiimattomuuicen. Hollannin ohella Suomen paviljonki on ollut yksi suosituimmista ja kansainvälinen lehdistö äänesti Tuulenpesän peräti Expon parhaaksi. MAAIfcMANjNATTTfeia" T A R J O A A KOKO M A A I L M A N Useimmat maat pommittavat vieraitaan multimedialla ja informaatiolla sekoamiseen asti, mutta tässä kohtaa Suomi erottuu edukseen. Heti sisään päästyään tulee ympäröidyksi lasien piirustuksilla ja huumorilla. Kännykkälinnut piipittävät puissa ja ihmispaljouden keskellä on olo kuin kotimaisessa joukkoliikennevälineessä, eli varsin kotoisa. Kaksirunkoisen rakennuksen välissä kasvaa aitoa koivumetsää. josta voi vetää keuhkot täyteen raitista metsäilmaa, ennen kuin käy kirjautumassa maailman pisimpään, viiden kilometrin mittaiseen, vieraskirjaan. "Noin puolet kävijöistä ovat vuodattaneet kehuja ja monet ovai sanoneet parhaaksi paviljongiksi. Alkuperäinen tavoite oli saada Expolla vierailevista noin 5 prosenttia käymään Tuulenpesässä, mutta tähän asti kävijöitä on ollut jo tuplasti niin paljon", kertoo messuisäntänä toimiva Jari Toivonen. Suomen osastolla työskentelee yhteensä 46 messuisäntää ja -emäntää, jotka joutuvat vastailemaan kysymyksiin Suomen metsäteollisuudesta aina Ville Valon ruokavalioon. Suomi on panostanut Expoon kokoisekseen maaksi varsin runsaasti. Esimerkiksi vastapäätä sijaitseva ruotsalaisten paviljonki on varsin vaatimatonta luokkaa Suomen vastaavaan verrattuna. Jos joillakin mailla on ollut vaikeuksia saada sponsoreita maksumiehiksi, ei kyseiseen ongelmaan törmää ainakaan länsinaapurin pr-pesäkkeessä. Sen verran tehokkaasti on kaikki maan vientiartikkelit auto-, huonekaluja matkapuheliniuotteitten nimissä tuotu esille. Suomen budjetti Expossa on 93 mil][<x>naa, josta kolmasosan rahoittavat sponsorit. Toisiin kuin useitten muitten rakennelmien kohdalla Suomi ei pura näyttelyn päätyttyä paviljonldaan, vaian myy sen todennäköisesti toimistorakennuksckNi Kun köyhimmät maat vasaroivat omia pystytylksiaän messualueen laitamilla kuumeisesti vielä avajaisten jälkeen, oli Suomi liikkeellä jo hyvissä aj^nn ja sai myös paviljonkinsa ensimmäisenä valmiiksi. Aikaisen valmistelun vuoksi sai Suomi telufe ensimmäisenä tuttavuutta kuuluisaan saksalaistan byrokratiaan, mutta varmisti näin loistavan sijainnin aivan suurien maitten kupeessa. Suuna panostusta Expe>2000:een on perusteltu sillä, että Saksa on Suomeifi tärkein kauppakumppani, minkä vuoksi esillä bmlutaan olla näkyvästi. Toistaiseksi satsaus on kaniitituanut. Tuulenpesä on ollut liki jatkuvasti otsikoissa ) a täyttynyt ihastelevista ihmisistä. Samaan aikaiun kun maailmannäyttelyssä halutaan osoittaa, entä Suomi kuuluu Euroopan unionin ytimeen, estlltelee arvovaltainen saksalainen Der Spiegel -aikakauslehti aukeaman verran Suomen Vuotos-hank«tta, mikä varmasti hieman pudottaa pohjaa vahvalla tehdyltä pr-työltä. TIETEEN! IDISNLTLAHL Expon päämitouo on juhlallisesti "Ihminen-luontotekniikka". "-Samaan aikaan kun Afrikan maat esittelevät saviruukkuja ja kansantanssia yhtcishalleissaan, julistetaan läheisissä teemapuistoissa tieteen voittokulkua tulevaisuuden tekniikalla. Kontrasti on melkoinen, eikä ristiriitaa vähennä se. että Afrikan maat yhdessä muiden kehitysmaitten kanssa esittelevät kulttuuriansa suurissa yhteishalleissa messualueen laitamilla, jonne harvemman mielenkiinto riittää. Valtavissa teemahalleissa tulevat tutuiksi niin ihmisen perustarpeet kuin myös tulevaisuuden visiot. Kerta toisensa jälkeen kuitenkin tulee tunne, etteivät näytteilleasettajien mielikuvitus oikein tavoita yleisöä. Esimerkkinä liedettä esittelevä halli, jossa suuren salin lattialla liukuvat erikokoiset kananmunan muotoiset robotit psykedelisessä valaistuksessa. Enimmäkseen hölmistyneet ihmiset vain kävelevät nopeasti kuvatusten lomitse kohli seuraavaa nähtävyyttä. Jotkut saattavat robotteihin kajotakin, mikä myös olisi tarkoitus, sillä jokaisen robottimunan liikkeet ja suunnanvaihdokset tallentuvat keskustietokoneelle, mikä puolestaa vaikuttaa sen toverien käytökseen. Vuorovaikutteisen installaation pitäisi kuvata informaatioyhteiskuntaa. Moni teos menee vierailijalta yli lipan, sillä suin päin ryntäilevät cxpo-turistit pyrkivät näkemään niin paljon kuin mahdollista. Tärkeää ei ole mitä on tullut nähtyä, vaan se, kuinka suuren osan äärettömästä messualueesta on ennättänyt nähdä. Päivän päätteeksi on expo-turistin pää sekaisin ja jalat kipeät, mutta mieli tyytyväinen. Mutta löytyy Exposta sentään jotain kouriintuntuvaa informaatiotakin. Tieteen teemapuistossa tupakkamiehiä kiinnostanee tieto, että vumna 2030 syöpäsairaitten vahingonkorvausvaateei 11 pakkayhliöitä kohtaan ylittävät näitten voitot,,» tämän tuloksena viimeinen tupakka kääritäiU jo vuonna 2043. Mutta korvaavia nautintoahv.ua ilmaantuu toki tilalle kiitos lieteen. Teemapuistot ovat kieltämällä' täyttäviä ja osaltaan selittävät yli 10 miljardin narkan suuruisen budjetin, vaikka jatkuvien vide«nstallaatioiden ympäröimänä luulee pian olevan-* Expon sijasta Kiasmassa. Joka ilta on vielä tarjtit» veliä, valoa ja pyrotekniikkaa sisältävä show. [&J ainakin eräänä kesäkuisena iltana muuttui tuhkan ja tällöin tuulen edustaman luonnon väeksi kaksinkamppailuksi. Liekö kolmas osapuolfl' ihminen sitten tyytyväinen, kun näytös pää^lkamaan myöhässä ja voimakkaan tuulen vc=i-'mänä. SUURET HlVIT, SUURET TVPPIOT Saksassa maa!Hi"tnäyttely on kokenut ennennäkemätöntä valusta. Toki maailmanluokan tapahtumaa on oai" rnyös ihastella, mutta välistä kritiikki on ollut mikeinpä raivoisaa. Mieluiten saksalaiset tuomit-" 11 tapahtuman jo etukäteen, vaikka 95 prosen'"* kävijöistä ovat olleet tyytyväisiä. Lehdistö tunuii.olevan suoranaisella ristiretkellä Expoa vasi a ,, j emaan kalliit makkarat ja pääsyliput. Lisäksi i ääriryhmittymät ovat pyrkineet terrorisoin „i\ tapahtumaa mielenosoituksin ja tiesuluin. Noin 200 markan hintaista päivälippua, johon sisältyvät myös oheistapahtumat ja esimerkiksi illalla usein järjestettävät konsertit, on pidetty sietämättömän hintaisena. Bundesliigan jalkapallo-ottelusta saksalainen maksaa samaisen hinnan tosin mukisematta. Saksalaisten katkeruuden voi myös ymmärtää. Vaikka suurimpia kävijämääriä odotetaan vasta syys-lokakuussa, tiedetään jo nyt, että 40 miljoonan kävijätavoitteesta jäädään reilusti. Expon tuottamasta voitosta ei olla puhuttu enää aikoihin. Pahimpien kauhuskenaarioiden mukaan lopullinen tilinpäätös saattaa olla jopa kuusi miljardia markkaa miinuksella. Ja lasku lankeaa tietysti veronmaksajien maksettavaksi. Pienet kävijämäärät eivät kuitenkaan ulkomaista vierailijaa haittaa, sillä näin kuluu huomattavasti vähemmän aikaa jonottamiseen, mikä muussa tapauksessa veisi suurimman osan ajasta. Jos ennen marraskuuta matkustaa Saksan suuntaan, on maailmankylä ehdottomasti tutustumisen arvoinen elämys. siitäkin huolimatta, eitä järjestäjät on vallannut pahemmanlaatuinen suuruudenhulluus. Mutta se annettakoon anteeksi. Koko maailman esitteleminen kahdella neliökilometrillä on sentään aika haastava tehtävä. Teksti ja kuvat. ASKO TEMMES Porhaimniikan Suomen palviljongin edessä riitti jonoa aina naapuriososto Ruotsiin saakka. Nimenä Tuulenpesä lienee turisteille helpommin käännettävissä kuin Sevillan maailmannäyttelyn Helvetinkolu. (puusta ja lasista koottu pytinki) Sposorien nimet esillä hienovaraisesti. «il M ' II ••••*'*•' m i Toistaiseksi ei kyynäipäille ole ollut Expossa käyttöä. Kaikesta huomaa, että puitteet on rakennettu hieman suuremmille ihmismassoille. Kertakäyttökomaa. Japanilaisten käsitys täysin kierrätettävästä autosta. Myäs lapanilaisten paviljonki oli rakennettu ainoastaan kierrätysmateriaaleista. . 4
• + L O U A S I 1 1 1 6 Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytäan. • 4.9. alkaen myös vceaanivaihtoehto joka päivä. • Tulossa: viikon 39 teemana Australia. MA 11.9 kasviskiusaus, kinkku-salamikastike * spaghetti kalatäytcpihvit, ullikastikc jauhelihakeitto TI 12.9 kesäkurpitsapihvit perämiehen silakkaherkku jauhelihapullat minestronekeitto KU 13.9 porkkana-herkkusienipata broilerivuoka merimiespihvi keltainen kalakeitto TO 14.9 punajuuri-parsakaalisosekeitto kreikkalainen lihapata kaalipata värikäs uunikala PE 15.9 kukkakaali-sienipaistos uunimakkara chili con came aurajuustokeitto MA 18.9 yrttipihvi mandariiniporsaskastike täytetty sei, yniikasiike siskonmakkarakeitto o y o Q o i o llOKIV! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA TI 19.9 gruusialainen kaalipata j a u h e l i h a p i h v i , sinappikaslike nakkikastike sienikeitto KE 20.9 kasvislasagne maksaa kermakastikkeessa lihakeitto broilerimureke TO 21.9 täytetty kesäkurpitsa kinkkukiusaus stroganoff pinaaitikeitto PE 22.9 kasvissosekeitto aurajuusto-kalkkunakastike pyttipannu , ! • • • " . . • ^'ll , '".^"_i' KAMPUS KIRJAN SYYSAVAUS SoPhi-ale Pöyhtäri: Keräilystä kokoelmaan 20 mk (norm. 90 mk) Keränen: Kansallisvaltion kielioppi 25 mk (norm. 100 mk) Hänninen: Missä on tässä? 50 mk (norm. 90 mk) Moisio: Kritiikin lupaus 80 mk (norm. 120 mk) Syksyn kurssikirjat lavalta, lattialta, hyllystä ja hyllyn päältä. Muista toki ulkomaiset filosofian ym. alojen alekirjat, joiden lista on niin pitkä, ettei se tähän mahdu. Osallistu Bicin kilpailuun, ja voit voittaa kännykän ja 500 markalla puheaikaa! Kampus Kirjasta kansiot, kortit, kynät, kumit, paperit, penaalit, postimerkit, yliopistotuotteet, haalarimerkit Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa [SffffiV \ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ruokalistamme löydät internetistä. www+sonaattLfi Agoran ravintola Ravintola Lozzi Ravintola VVilhelmiina Ravintola viisto Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Mattilanniementie 2 Keskussairaalanne 4 P-rak. Ahlmaninkatu 2MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaari n katu 15C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaari n katu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 4571 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 TERVETULOA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yli 10 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joko on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee jyväskylän Ylioppilaslehteä, joko ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8100 kappaletta (kaupunkinumero 2-3 kertaa vuodessa 48 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajan määräaikaisen toimen ajalle 19,9 2000 (toi sopimuksen mukaan) 8.12.2000 sekä 8.1/2001-18.5.2001 ja 20.8.2001 -7.12.2001 Päätoimittaja vostaa lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusto itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Lisätietoja antavat: päätoimittaja Petri Heikkinen p. 014-2603359 e-maih jylkkari@ct.jyu.fi ja pääsihteeri Samppa Siikavirta p. 014-2603354 e-moiL jyy-paosihteeri@xjyu.fi Vapoamuotoiset hakemukset asianomaisine liitteineen an toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään perjonloina 15.9.2000 kello 12 mennessä. JYY, Keskussairaalantie 2,40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "päätoimittajo". Hakemuksia ei palauteta. V A A L I K U U L U T U S Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali toimitetaan tiistaina marraskuun 8. päivänä jo ennakkoäänestys 31.10.-3.11. päivänä 2000 seuraavasti: ENNAKKOÄÄNESTYS: klo • Kujasta « 3 1 . 1 . l o 2 . l l 10.00.-18.00. perjantai 3.11. 10.00.-14.00. •Mattilonniemi ti 31.10.-to 2.11. 10.00.-18.00. perjantai 3.11. 10.00.-14.00. •Ulpukka ke 1.11. 12.00-20.00. VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ KESKIVIIKK08.il. • Kirjasto 10.00.-18.00. •Mattilonniemi 10.00.-17.00. •Tourula 10.00.-16.00. •Ulpukka 12.00.-20.00. •Ylistöntinne 10.00.17 •Ylioppilastalo .... IO.TJO, 16 Kaikki äonestyspisteel pyritään pitämään ouki näiden aikarajojen puitteissa, kuitenkin siten, että mikäli äänestyspisleenä toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu aiemmin, sulkeutuu myös vaalipisle. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan henkilökohtaisesti yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kitjoirtoutunul yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään tiistaina 11.10.2000, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset viranja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoilukset sekä vaaliliittojen ja vooliienkaiden peiustamisilmoitukset, joita on sootovillo ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistäöntiistaino 11.10.2000 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon.osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2,40600 JYVÄSKYLÄ. Vaoliasiakitjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 260 3354, e-mail jyy-paosihteeri@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA OLVI Perinteikäs OLVI-juoksu juostaan 21 kerran J U O K S U torstaina 21.9.2000 klo:18.00 T 5 n *M »-• NAISTEN KILPASARJA • MIESTEN KILPASARJA •RENTTUSARJA • PUVUT-SARJA •UUTUUS!!! KÖYSISARJA ILMOITTAUTUMISET 16.9.2000 mennessä olvl2000@cc.jyu.fi LISÄTIETOJA: olvi2000@CC.Jyu.fi j a w w w . j y u . f i / > k a i r o JATKOBILEET RAVINTOLA RENTUKASSA LIPUT 2 m k Joukkueiden jäsenille vapaa pääsy TERVETULOA vAvw.sonaatti.fi vasta-aikaja uusien opiskelijoiden ilta ke 2 . 9 . 2 3 PAKKAUKSEN POJAT, SEABEES, DJ DJ Liput 10 mk ennakko ( y o t a l o n t u t u s t u m l s k l e r r o k s e l t a ) UNICEF ovelta 20 mk r a j . Jokaisesta myydystä lipusta viisi mk . . „ . . . ' . Jyväskylän Unicef-kaupunki 2000 p r o j e k t i n hyväksi. JYVÄSKYLÄ -¥
• T E R V E T U L O A A N H A T JA U U D I OPISKELIJAT^ Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 Kauppakatu 33, JKL Puhelin (014) 213123 www.feonia.fi Opiskelijan onnea * ®MDPK)(Ö)LD©irÄ Ä@K©®D©DÄ joka päivä yli 2 tuntia/viikko sy umppa liimi-94 TIEDUSTELUT: R0400 427 532 TOIMISTO: Väinönkatu 9 B 14 AVOINNA: ark. 1 5 . 1 7 . RAJATON JUMPPAKORTTI vain 500 mk 10 kertaa 200 mk kertamaksu 25 mk % 7£Thi < ^ Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 ©Jopa silloinkin kun Aleksi nukkui tai suosiui muuten vaan olemaan hetken hiljaa. Jos minä jotain entisen mieheni Jorman mikä sattuva nimi sille mulkulle kanssa olisin halunnut jakaa, niin nämä äänekkäät yöt. 9 • ' • • . ' . \ ensi-illat 1 gggpisto Laita opintolainahakemus vetämään, niin voit keskittyä olennaiseen. Valtio takaa lainasi, muita vakuuksia tai takaajia et tarvitse. Tule konttoriimme, laitetaan yhdessä lainasi kuntoon. Opintolaina-asioissa voit soittaa myös Leonian puhelinpankkiin 0200 2580. Leonia Pankki Jyväskylänn konttori Kauppakatu 37, puh. 0204 26 4564 Jb LEONIA Marin Jotuni TOHVELISANKARIN ROUVA, ensi-ilta 23.9 Klassikkokomedia Martin McDonagh LÄNNEN SYRJÄLLÄ, ensi-ilta 14.9. Kreisi tarina ennakkoluulottomille JÄÄTELÖNTEKIJÄ JA LOHIKÄÄRME, Nukkesatu ensi-ilta 20.9. Anna-Leena Härkönen AVARASYLINEN NAINEN Musiikkiesitys ensi-ilta 10.11. ohjelmistossa Jatkavat VIKTORIA JA HÄNEN HUS l ;ierir'li kuin unolma, satu i»! RUHTINAAN PEILI jännittävä saUinaylei'* GABRIEL TULE Tt 1 en komedia!!-..: RINSA 'ka voisi olla totta TAVbELLISETRl vauhdikas farssi I l ikäneidosta tiedust . . . • puh. 1014)624 200 kKinOJflB puh (014)624 202 Kuuntele! '''iten*** KÄ3+«I-1SDI4 ky+kan+ lankaliittymä mk! i iyfrär (norm. 49O mk) O p i s k e l i j a k o r t t i a näs alennusta perusmaksusta vuo<Jen 2000 l o p p u u n a s + i ! M a k s a t v a i n 5 m k / k k ^ p u h e l u m a k s u h t \ l o r m a a l i p e r u s m a k s u o n 1 7 m k 1 3 7 mk voV°° e e ovV k ä y f f ä m i s t ä s i p ä ä t e l a i f + e i s t a r i i p p u e n . r e \ & ' » ' e . ^ V i Kestel-ISDrJiää v a r t e n t a r v i t s e t Kestel/n puhelinliittymän. Puhelinliittymän asennus ja avaus 35O mk. ja perusmaksu (ilman ISPKbM) 5 mk/kk. ISPtJ toimii 4 kmmsä+eellä ISDtJ-valmiuksilla v a r u s t e t u i s t a keskuksista. T a r j o u k s e t voimassa 3O.9.2OOO asti. Minnat alv. 22 %. '*£&+ ,VJ Opiskelijana säästät satoja markkoja! Tilaa! h t t p . / / w v w . k e s t e l . f i t a i 0800 9 4 109 t a i S e t e l e myymaU Asemakatu 4 . HaAna torvtfs«e asianlur>trJ0rT» KESTEL M a t k a p u h e l i m e t K o t i p u h e l i m e t P u h e l i n j ä r j e s t e l m ä t J o h d o t t o m a t p u h e l i m e t T e l e f a k s i t K o p i o k o n e e t K e s t e l l i i t t y m ä t j a l i s ä p a l v e l u t OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITO LÄÄKKEISTÄ Yliopiston Apteekki PALVELEMME: I Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 i Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös iiitfV monia muita tuntuvia utvi},*©** 1 etuja. Lisätietoja apteekeista. « o * * 5 5 © S S * * * SYIiopiston Apteekki 9 Kun sanon eniinen mieheni, en puhu juridisesti. Sianiaamani avioprosessi oli vasia lähtökiihdytyksessä. Mieheni oli muuttanut äitinsä luokse väliaikaisesti, mutta kävi kerran viikossa katsomassa lapsia. Miksi ihmeessä, kyselivät vanhempamme kuullessaan äkkipikaisesta aviocrohalukkuudestani. 9 TYÖVÄENOPISTO ALOITTAA Jyväskylän työväenopiston syyslukukausi alkaa maanantaina 11.9. Opiston esite 2000-2001 on jaettu koteihin. Sitä saa myös kirjastoista, kirjakaupoista ja opistolta, kirjasto-työväenopistotalo, Vapaudenkatu 39-41. Työväenopiston kotisivu http://www.jkl.fi/tyovaeno. paikallinen teksti-tv s. 220. Tiedustelut p. 626 595 ja 626 597. ILMOITTAUTUMINEN TYÖVÄENOPISTOLLA Kaikkiin ryhmiin ilmoittaudutaan kirjasto työväenopistotalossa, Vapaudenk. 39-41, 1 krs. Ilmoittautumispäivät ovat ma-to klo 12-19. Säynätsalossa ja Muuramessa ilmoittaudutaan suoraan opintoryhmissä, Muuramessa myös koulutoimistossa virka-aikana. Viikonloppukursseille ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen kurssin alkamista. Maksut käteisellä. Seuraavat kurssit täyttyivät jo puhelinilmoittautumisessa: pianonsoiton alkeet C, harmonikansoiton pk, teatteritaide II A, aikuisten teatteriryhmä, elävän mallin piirustus, pastellimaalaus, keramiikka I C ja D, puutyöt A ja G, jazz-tanssin pk, bailatino, itämaisen tanssin pk A ja B, kankaankudonnan perusteet, intiaanikäsityöt, englanti III B ja D, espanja I A, saaristolaivurikurssi A, kasvisruokakurssi, venyttely B, taiji A, jooga I A, C, D ja E, joogastretch A. KORVAAVIA KIELIKURSSEJA Yliopiston kielikeskuksen ja työväenopiston sopimuksella kielten alkeisja jatkokursseja voi suorittaa myös työväenopistossa. Ks. työväenopiston ohjelma ja kielikeskuksen Internet -sivut http://www.jyu.fi/kielikeskus/opetus/yht opetus. htm Tiedustelut johtava kieltenopettaja Tuula Mesiäinen, p. 626 950.
• NIUHO IHDÖBMI »isnsmifflM "En ole pessimisti. En ole poliUnen." Enki Bilalin synkät tulevaisuudenkuvat heijastavat omaa aikaamme Enid Bilalia käsittelevät jutut aloitetaan tyypillisesti luonnehtimalla häntä yhdeksi eurooppalaisen sarjakuvataiteen merkittävimmistä nimistä. Mutta miksi suotta vähätellä? Yhtä hyvin voidaan todeta, että Bilal on yksi maailman merkittävimmistä taiteilijoista, piste. Bilalin kutsuminen vain sarjakuvan mestariksi osuu harhaan sikälikin, että hän on myös kahden täyspitkän elokuvan ohjaaja. Sarjakuvafestivaalien yhteydessä esitettiin näistä tuoreempi, vuonna 1996 valmistunut Tykho Moon. Siinä on runsaasti yhtymäkohtia Bilalin sarjakuviin: sijoittuminen epämääräiseen lähitulevaisuuteen, muurilla kahtia jaettu Pariisi (joka tosin sijaitsee kuussa), kuolemattomuutta janoava diktaattori ja päähenkilönä kuolemanvakava mies. Bilal korostaa sarjakuvan ja elokuvan olevan täysin erilaisia taidemuotoja niin kerrontansa kuin tekemisensä suhteen, ja sanoo haluavansa työskennellä molempien parissa, mutta pitää ne toisistaan erillään. Häntä on houkuteltu myös animaatioelokuvien pariin, multa "grafiikkaani on vaikea saada animaatioksi, enkä halua yksinkertaistaa tyyliäni sen vuoksi." Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet sen sijaan kiehtovat Bilalia: suunnitteilla on Nikopolsarjakuvatrilogian hahmoihin pohjautuva elokuva, jossa käytetään sekä oikeita että "numeerisia" näyttelijöitä. Ensi vuonna 50 täyttävä Bilal vieraili Helsingin sarjakuvafestivaaleilla pari viikkoa sitten. Suomessa käynti osui eräänlaiselle väliajalle: edellinen albumi, uuden trilogian aloittanut Hirviön uni, ilmestyi kaksi vuotta sitten, ja sille on luvassa jatkoa ensi vuoden lopulla. Tulevasta tarinasta Bilal ei vielä suostu paljoa puhumaan: "Tarina on vielä kehitteillä, kerron sitä vasta itselleni. Sen nimeksi tulee 32. joulukuuta. Siinä on kyse mm. ihmisen alkuperästä. Lisäksi trilogian kolme päähenkilöä tapaavat toisensa. En vielä tiedä, miten trilogia tulee päättymään. Se mitä ympärillä tapahtuu vaikuttaa siihen, millainen tarinasta muotoutuu. Maailman muutokset muokkaavat käsikirjoituksiani." Bilal on tehnyt aiemmin yhteistyötä muiden käsikirjoittajien, mm. Pierre Christinin kanssa. Parhaillaan hän viimeistelee kuvitusta Christinin kirjoittamaan kirjaan, jonka aiheena on Tshernobyl. Sarjakuvan parissa hän työskentelee nykyään kuitenkin yksin. Demokratia muisto 1900-luvulta Bilalin lähitulevaisuudenkuva on kolkko. 2020-luvulla valta on joko diktaattoreilla tai sitten ei oikein kenelläkään. Poliisivaltiot ja terroristijärjestöt kamppailevat keskenään, tavallinen kansa selviytyy miten selviytyy. Kansalaisyhteiskunnan ihanteista ollaan kaukana, ja Hirviön unessa 100-vuptiasta entistä israelilaispoliitikkoa luonnehditaan "yhdeksi viimeisistä humanisteista". Eikö demokratialla tosiaan ole sijaa tulevaisuudessa? Uskooko Bilal Ranskan olevan 25 vuoden päästä fasistinen diktatuuri? "En usko, että niin käy, mutta en tiedä onko se myöskään demokratia. Ensin täytyisi tietää, mitä demokratialla tarkoitetaan. Demokratia on 1900-luvun ilmiö; kylmän sodan aikana sillä oli todellista merkitystä. Nyt maailmassa on käynnissä taloudellinen sota, eikä demokratian merkitys ole aivan selvä. Kun 200 ihmisellä on enemmän rahaa kuin koko muulla maapallolla yhteensä, mitä on demokratia?" Uskonnon merkitys Malilaisessa tulevaisuudessa sen sijaan näyttäisi kasvavan. Hirviön unessa hallitukset ovat "laillisia teokratioita"; toisaalta terroristinen obskurantistijärjestö on syntynyt monoteististen uskontojen ääriryhmistä. "Uskonto on aina kiehtonut minua. En itse ole uskovainen, mutta uskonnon voima kiehtoo. Uskonto, politiikka ja talous kietoutuvat toisiinsa. Islam esimerkiksi ei ole vain uskonto vaan poliittinen järjestelmä; paavi on poliittinen hahmo. Uskonnolla tulee olemaan merkittävä asema tulevaisuudessamme. Globalisaatiokehitys jättää edelleen ihmisten enemmistön syrjään vauraudesta. Uskonnolla voidaan vedota näihin köyhiin kansanjoukkoihin." Huumoria se on mustakin huumori Yllättävää kyllä, Bilal ei pidä itseään lainkaan poliittisena henkilönä. Hän katsoo taiteilijan velvollisuudeksi omistautua taiteelleen, pysytellä riippumattomana kaikista poliittisista suuntauksista ja tarkastella maailmaa avoimin mielin. Bilalin maailmankuvaa pidetään usein pessimistisenä, mutta hän kiistää tämän näkemyksen. Hän sanoo heijastavansa tarinoissaan nykypäivän väkivallan tulevaisuuteen. Esimerkiksi Jugoslavian 1990-luvun tapahtumia Belgradissa syntynyt Bilal käsittelee takautuvasti vuoteen 2026 sijoittuvassa Hirviön unessa. Tarinan päähenkilöt ovat kaikki syntyneet sotaorvoiksi vuoden 1993 Sarajevossa, ja eräs heistä kykenee muistamaan kaiken ensimmäisestä elinpäivästään lähtien. "En ole pessimisti tai kyynikko, mutta näen mitä maailmassa tapahtuu, eikä se ole aina kauhean hauskaa. Tarinoissani on kuitenkin aina ollut huumoria ehkä mustaa, mutta huumoria kuitenkin. Sitä paitsi tässä maailmassa tarvitsee huumoria; kaikkien kauheuksien keskellä ei yksinkertaisesti pysy pää ehjänä, jos suhtautuu vakavasti kaikkeen." JUHA MÄKINEN W'" w^aT f ^ ^ --* • äHi* ; l ^ H Himon uni, Tammi 1998.
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI KUME80 THDEKSUI 6. SmniVTA S000 Kitaroita, kavereita ja Jyväskylän rockihme Goodenough, joka tuli tutuksi osalle suomalaisista ainakin parin vuoden takaisen Jyrkin rockkisan kakkostilallaan, on parinsadan keikan ja kahden levyn jälkeen tukevasti telakalla. Orkesterin nokkamiehen, Veli-Matti Perälän, musiikillinen päätoimi tuntee nimen Pyhä Lehmä, jonka EPmuotoinen debyytti-CD ei välttämättä kuullosta Goodenoughilta. Suomeksi laulettua rockmusiikkia työstävän ryhmän linja saattaa kuulostaa aluksi tutunoloiselta, mutta välttelee tarkemmassa kuuntelussa tiukkaa kategoriointia tai suoraa yhtymäkohtaa muihin Suomi-rockin nimiin. Eli sellaista musiikkia, joka yllättää kuulijansa salakavalasti ja ajan myötä. Konsepti toimii myös livenä, mikäli yhtyeen keikkoihin kotiareenallaan on uskominen. Ja tänä kesänä Pyhää Lehmää kuullaan Keski-Suomen lisäksi muuallakin. "Pyhältä Lehmältä puuttuu sellainen korostetun kliseinen rockmaisuus, joka on sinänsä hauskaa ja oli pitkälle Goodenoughin lähtökohta, mutta ei vain istu meidän tyyliimme", vertailee Perälä yhtyeitään. Veli-Matti Perälä kertoo Pyhän Lehmän aloittaneen uransa pienimuotoisesti, akustisena triona, vuoden -97 paikkeilla. Kaksi vuotta sitten yhtye vakiintui nykymuotoonsa-, johon Veli-Matin lisäksi kuuluvat Janne Liekkinen (kitara. laulu), Kimmo Ojala (kitara, laulu), Marko Nykäneif(basso) ja Vesa Takkinen (rummut). "Itselle tuo suomeksi laulaminen ja sanoittaminen on antoisampaa. Ehkä noista teksteistäkin tulee vähän syvällisempiä, Toisaalta monet jutut ovat vain hetken tuokiokuvia tai mielenjohteita, joissakin on sitten joku mietitympi ennakkoidea takana. Ja välillä mukana on vakavaotsaisuuden sijaan huumoriakin, kuten tuossa Hullun Pimu Veisussa. Erikoista kyllä tekstit syntyvät usein ennen musiikkia ja osa-vastuunhan lyriikoista kantaa myös Kimmo." Korostetun kliseisen rockyhtyeen nokkamies osaa koskemattakin korostetun kliseisen rockposeerauksen. f* 4 * on tnJyväskylä-scene? Pyhän Lehmän keulahahmo ei tunnusta sanoittaja-esikuvia, vaikka myöntääkin hyviä sanaseppoja Suomi-rockin piiristä löytyvän. Samalla tavoin ryhmällä ei ole myöskään yhteisiä musiikillisia esikuvia. Perälä itse harmittelee harrastavansa hyvin vähän musiikin kuuntelua. Viimeksi levyhyllyyn on löytänyt tiensä Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, ryhmä jota solisti kertoo arvostavansa paljon, kuten YUP:n tekstittäjä-solisti Martikaistakin. Muutenkin jyväskyläläinen musiikkielämä ja sen henki saavat häneltä kiitosta. Vaikka Perälän mukaan mitään Jyväskylä-sceneä ei varsinaisesti olekaan olemassa, löytyy paikkakunnalta paljon erilaisia yhtyeitä Dynamosta Fridgeen ja Georgie Pickets In Colours. Perälä moittii ainoastaan livepaikkojen vähyyttä kaupungissa. "Kaiken kaikkiaan musiikkielämä Suomessa tuntuu olevan nykyisin aika terveellä pohjalla. Keikkoja kyllä löytyy jos haluaa soittaa, eri asia on se, ettei keikkailemalla juuri nkastumaan pääse. Kunnon klubeja on täällä harvassa, mutta voihan sitä muuallakin esiintyä." Perälän mukaan demottelemaan lähtenyt ryhmä synnytti esikois-EP:nsä puolivahingossa. Neljä kappaletta sisältävälle debyytille on kuitenkin luvassa jatkoa, sillä yhtye elää Veli-Matin mukaan luovaa vaihetta. Pyhä Lehmä -ep Sami Kero alkaa kirjallisella lainalla eli aloitusraita lady Luuviulu on alunperin Arto Mellerin kynästä lähtöisin. "Melleri oli mukava tyyppi. Tarvittiin vain pari puhelinsoittoa ja homma oli sillä selvä. Mutta itse runoilijan tavoittamiseen meni aikaa, kun se ei ollut koskaan kotosalla. Itse ajatus käyttää Mellerin runoa oli Kimmon, itse en juuri kirjoja lue." ESA KLEMOLA Eroottisen rockin airut Tunteista ja tunteella laulaminen ei ole nykyään järin rock. Kohta on, kun Suomen maa saa syleilyynsä Ville Leinosen ja Valumon. Ville Leinosen lauluissa nuollaan kielenpäällä herkkiä korvanlehiiä. Tekstien intiimi röyhkeys ja kuulas, poikamainen lauluääni luovat tunnelman, jossa syntyy ihmissuhdedraamoja ja särkyneitä sydämiä. Ja levytyssopimuksia. Valumo on sitoutunut tekemään Poko Rekordsille kolme pitkäsoittoa vuoden 2002 loppuun mennessä. Ensimmäinen, Ville Leinonen & Valumo. julkaistaan lokakuun puolivälissä. "Se on klassinen rockyhtyeen debyytti, jossa on biisejä kolmen vuoden ajalta. Sen vuoksi tunnelma vaihtelee laidasta toiseen. Levyn nimi on mikä on, koska meidän mielestä debyyttilevyt kuuluu nimetä tällä lavalla", Leinonen kertoo. Alun perin savonlinnalainen mutta nyt tamperelaistunut Leinonen terästää rockiskclmiään mielellään muutamalla ranskan kielen sanalla. "Ranska on maailman eroottisin kieli. En mä sitä osaa lausua täydellisesti, mutta käytän ranskaa sävyttäjänä, sisällöllä ei ole min väliä. Ranskaksi laulaminen johtuu myös siitä, että kuuntelen enimmäkseen ranskankielistä musiikkia. Omistan esimerkiksi ison kokoelman Mireille Mathieu ta. Hän on ison maailman Katri Helena, suurien tunteiden tulkki suurilla areenoilla." Profeetaalisia unia Uran alkuaikoina Ville Leinosen tekstit kertoivat Ville Leinosen historiasta. Nyt painotus on siirtynyt tulevaisuuteen. "Olen tehnyt paljon kappaleita unistani. Viime aikoina on käynyt niin, että kun olen tehnyt unitarinasta valmiin kappaleen, näky on toteutunut sen jälkeen omassa elämässäni. Minun sanoilushomma on profetiatyötä. Toki naisseikkailujen käänteet voivat olla biiseissä liiukan dramaattisempia kuin todellisessa elämässä, mutta yhteys on kiistämätön." Jos lukijalle jäi vielä epäselväksi, mistä on kysymys, kuvitelkoon seuraavaa: Heleä-ääninen nuorukainen, joka on saanut tytöiltä turpaansa ala-asteen hyppynaruleikeissä, laulaa hellyyttävän tosissaan Alla Bugatsovan Miljoonaa ruusua. Taustalla musioi Tuomas Luukkosen, Antti Kinnusen ja Jere Leinosen (kyllä, pikkuveli) Valumo 70-lukuista, tempoilevaa rockia. Leinonen pitää Vakiopainetta täydellisenä keikkapaikkana Valumolle. "Se on hyvien ihmisten paikka, sinne ei eksy tavallisen kaljabaarin jurpoja. Sopii meille täydellisesti. Toivon että paikalle hakeutuu ihmisiä, jotka ymmärtävät kauneuden elämässään." Ville Leinonen S Valumo Vakiopaineessä sunnuntai-iltana 10.9. SAMI KERO I Leinonen, mkproleetra Somi Kero
• mu Jeiävä ja Riekki huomasivat vasta kaksi viikkoa ennen ensHltoa, että päähenkilön nimen Pasi Kurkola voi kiepsauttaa myös muotoon Kusi Poikola. Sami Kero Kerrankos sitä tuntee olevansa riittämiin, pelkuri. Sisällä on latukartta oinasta toiminnasta, mutta syystä tai toisesta reitiltä eksyy. Mitä tapahtuu kun ihminen un pienempi kuin nma ideansa? laan pienempi mies Jyväskylän Yliopilasteatteri avaa syksyn monologilla. Yksinpuhelija on idealistinen nuori miesopettaja, joka tahtoo parantaa maailmaa. Messiaanista hyväntekijää näyttelee Janne Riekki ja ohjaa Mika Terävä. Käsikirjoitus on toverusten yhteinen. "Minua kiehtoo tämä ristiriita, idealismi vastaan hissuttelu. Onhan minullakin kaikenlaisia kapinallisia mielipiteitä, mutta en muista milloin toin niitä viimeksi esille kaveripiirini ulkopuolella. Kadehdin ihmisiä, jotka sanovat mielipiteensä julki. Usein tunnen itseni pelkuriksi", Terävä uskoutuu. "Miellyttämisen tarve on kuvottava piirre ihmisessä. Se on asia, mitä inhoan itsessäni eniten." Pasi Kurkola, näytelmän päähenkilö, on liian kiltti ollakseen haluamansa kaltainen idealisti. Räväkkä uudistaja muumioituu uudessa työympäristössä, pikkukaupungin koulussa. Lopulta Kurkolan erottaa munattoman opettajan arkkityypistä vain syyllisyys omasta pelkuruudesta. "Minua ainakin kiinnostaa mitä tapahtuu, kun idealisu törmää reaalimaailmaan. En tiedä kuinka katsoja kokee asian. Ehkä joku ei näe Kurkolan toiminnassa mitään ristiriitaa tai erikoista. Ehkä Kurkola toimi jonkun mielestä aivan oikein alistuessaan työyhteisönsä kaltaiseksi", Riekki pohtii. Opettajat lavastavat koulun Terävää ja Riekkiä oli kauan askarruttanut pelko, joka syntyy kun kohtaa epäoikeudenmukaisen tilanteen, mutta ei uskalla puuttua siihen. He olivat törmänneet teemaan opettajan työssä, joten näytelmän miljööksi tuli kuin itsestään koulu. "Koulu on hyvä miljöö, koska meillä kaikilla on siitä valmiiksi jonkinlainen käsitys. Kaikki ovat viettäneet siellä paljon aikaa", helsinkiläistynyt opettaja Riekki pohtii Terävän mielestä koulu on myös yhteiskunta pienoiskoossa. Siellä näkyy heti uudet vivahteet, nyt esimerkiksi yrittäjyyden ja yrittäjätyyppien nousu ja suosiminen. "Yhdessä tekemisen lisäksi meitä suitsi halu tehdä monologi, pistää itsensä kuseen. Kun ei tiedä etukäteen, mitä on tulossa, uskaltaa lähteä", ohjaaja kertoo. Kuka Pasi Kurkola? Tätä näytelmää tekijät ovat harjoitelleet normaalia enemmän roolihenkilöä haastattelemalla. Terävä ja Riekki siis kyselivät Pasi Kurkolalta asioita, jotka eivät käy ilmi käsikirjoituksesta. "Muut kokevat roolihenkilön haastattelun joskus hömpänpömpäksi. He alkavat keksiä vastauksia, näytellä. Janne sen sijaan on edennyt Pasi Kurkolan kanssa niin pitkälle, että hänen ei tarvitse miettiä tai suunnitella vastauksia. Ne vain tulevat", ohjaaja iloitsee. "Se on huikea tunne, kun kaveri alkaa syntyä", Riekki ihastelee. SAMI KERO Neljän seinän sankarin ensi-ilta pe 8.9. klo 19 Ilokiven alakerrassa. Keskussairaalanne 2. Muut esitykset 9.9., 14.9., 15.9. Ja 16.9. klo 19. Lipui 20/30 mk. +
• Ja lopuksi kettua -m&mto mmmiammDEJSAN 6. SinSKUUTA 2000 Huoneteatterilla esitettävän Kettu-näytelmän ohjaaja Jorma Nieminen ei suostu paljastamaan työllistämisrahalla toteutetun näytelmän sanomaa etukäteen. Paljon ei jää silti arvailujen varaan, kun näytelmän nimenä on Kettu. Näytelmään sisältyy joku opetus, vaikka se ei olekaan mikään eläinsatu. Jorma Niemisen mukaan Ketussa kuvataan rahanhimoista ihmismieltä. Näytelmä on kirjoitettu jo 1600-luvulla, mutta Niemisen mielestä se toimii hyvin nykypäivässä. Raha-aihe liittyy tiiviisti näytelmän tekijöidenkin elämään. Kettu on keskisuomalaisten työttömien ilmaisutaiteilijoiden näytelmä. "Tänä päivänä erityisesti on himoa. rahanhimoa. Rahalla on tärkeä osa ihmisten elämässä. Se myös rajoittaa paljon tekemistä -jos ei siis ole rahaa". toteaa näyttelijä Kirsi Kolehmainen. Hän esittää näytelmässä itse pääkettua. Volponea. Ylellisestä elämästä nauttiva Volpone on siis mieleltään kettu. Huijari. Keinottelija. Volponella on mielessään ovela suunnitelma. Aluksi hän huijaa palvelijansa avukseen kuolinvuoteensa viereen. Pian kierot kiemurat ylettyvät Volponen koko ystäväpiiriin. Jorma Nieminen sanoo Ketussakin olevan vain inhimillistä hulluutta; revonhännän konstit eivät osoitukaan lopulta vedenpitäviksi. Säkenöi ja paukkuu Kettu on Ben Jonsonin kirjoittama näytelmä. Jonson oli Shakespearen aikalainen ja samalla kilpailija. Ohjaajan Kaikki himoavat jotakin Kettinäytelmässä. Volpone (Hiisi Kolehmainen) lymyää alimpana, tässä Colombon (Natalia Leppämäki) kanssa; Leone (Paula Lohi) puolestaan hamuaa Volponen kättä. Historiallista otäytei mielestä teksti hyväksyttiin näyteltäväksi yhdessä. Näytelmässä on pitäydytty pitkälti alkuperäistekstissä. Miestä näyttelevä Kirsi Kolehmainen toteaa, olla hänen roolissaan on lähinnä muutettu kieltä nykypäivään sopivammaksi ja tyyppiä koomisemmaksi. "Teksti on kyllä vanha, mutta aina ei tarvitse päästä helpolla. Haastetta pitää olla tekstissä. Näyttelijät ovat sitoutuneet hyvin projektiin, ja mukana on ollut aito teatterin tekemisen fiilis. Harjoituksissa on säkenöinyt ja paukkunut sopivasti", napauttaa Nieminen. "ArsLab-porukkamme on positiivisesti sekalainen seurakunta. Yhteistyö on ollut opettavaa, mutta samalla innostavaa, kun mukana on ollut monenlaista tekijää", Kolehmainen lisää. Kurssin lopputyö Mukana olevat kolmetoista näyttelijää ovat Keski-Suomen Taidetoimikunnan ja kaupungin työllistämisyksikön kouluttamia ArsLab-kurssilaisia. Päärahoittajana koulutuksessa on Euroopan sosiaalirahasto. Kettu on kurssilaisten lopputyö. He organisoivat, tuottavat ja esittävät alusta loppuun melkein omin voimin näytelmänsä. Ohjaus-, valaistusja musiikkityö on hankittu ulkopuolisilta. ArsLab-töitä valmistuu yhteensä kolmelta eri kurssilta. Kuvataideihmisten näyttely oli avoinna kesän. Myöhemmin oman kurssinsa aloittavat musiikki taiteilijat. "Olen aikaisemminkin vetänyt ilmaisutaidon kursseja työttömille. ArsLabissa on se hienoa, että rahaa laitetaan suoraan tekemiseen. Opiskelijat voivat kokeilla oppimiaan teorioita käytännössä", Nieminen kehaisee. Ohjaajalle Kettu on ensimmäinen näytelmä, jonka hän tekee Huoneteatterilla. Viime aikoina Niemisen ohjaustöinä on nähty Hölmön paratiisi ja Virtahepo olohuoneessa -näytelmät. Useimmilla ArsLab-kurssilaisilla on harrastajateatteritausta. ANNAKAISA VÄARÄNIEMI Kettu-näytelmän ensi-ilta Huoneteatterissa lauantaina 9. syyskuuta kello 19.00. Seuraavia esityksiä: 17.9., 18.9., 20.9. Kaurismäki avaa syysnäytäntökauden Kampus Kino kuluttajan talutusnuorassa Kampus Kino jatkaa porskuttamistaan 26. syyskuuta alkaen, jolloin esitetään Mika Kaurismäen ohjaama Highway Society. Jos Ilokiven alakerran yleisö poistuu esitystilasta pettyneenä, se saa osoittaa syyttävät sormet itseään kohti, sillä ohjelmisto on laadittu kansan äänen painojen mukaan eli esitettyjen toivomusten pohjalta. Kulttuurisihteeri Juha Ruuskan mukaan ohjelmistoon saatiin pääosin ne elokuvat, joita haikailuinkin vain pari himoittua teosta jäi löytymättä jakelijoilta. Sinänsä syksyn 2000 ohjelmiston linja jatkaa hyväksi koettuja taipaleita: Hollywood-kassamagneetit ovat joukosta poissa, kun eurooppalaiset ja pienen budjetin elokuvat valtaavat kankaan. Nimet kuten Kaurismäki, Godard, Jarmusch, Ijäs ja Tarkovski sijoittuvat tutusti ja turvallisesti Kampus Kinon ohjaajakaartiin. Esitykset alkavat ylioppilastalon monitoimitilassa tiistaisin kello 19.00, Matti Ijäksen ohjaama Sokkotanssit on yksi Kampus Kinon syksyn timanteista. poikkeuksena Bob Marley -konserttielokuva 19. lokakuuta, joka on torstai. Baari on avoin esitysten jälkeenkin ja Ruuskan mukaan toiveena olisi, että yleisö oppisi jäämään Ilokiveen iltaa istumaan elokuvien jälkeenkin. Mainitun Bob Marley -elokuvan yhteydessä järjestetään myös bändi-ilta, jossa valkokangasreggaen jälkeen kuultavilla on toistaiseksi varmistamaton, elävä reggaeorkesteri. Ruuska luonnehtii ko. iltaa kokeiluksi, jonka umpus Kinon syksy Kaurismäki: Highway Society. Sdiraden Totien Kosketus. Woo: The Killer. Poul: Bob Marley Uve in Concert. Godard: Viimeiseen hengenvetoon. Jarmusch: Dead Man. Medem: Napapiirin rakastavaiset. Ijäs: Sokkelonssi Widerberg: Jo joutui armas olka. Tarkovski: Nostalgia. onnistumisen perusteella jatkossakin voidaan järjestää vastaavia lisäohjelmanumeroita. PETRI HEIKKINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti tekee tästä numerosta alkaen historiaa olemalla ensimmäinen foorumi, jolla julkaistaan Mika Terävän kaunokirjallista tuotantoa painettuna. Terävä nimittäin otti ja voitti Jylkkärin Palstantäytettä-jatkokertomuksenkirjoituskilpailun, joka julistettiin avatuksi numerossamme 8/2000. Näinpä tarinansa nimeltä Arkiaamun road-movie alkaa luikerrella pitkin Jylkkärin sivuja. "En ole ikinä voittanut mitään kirjoituskilpailua, kunniamainintoja on joskus tullut, ja olen osallistunut moniin", onnelliseksi tunnustautuva voittaja toteaa menestyksestään painottaen virkkeen viimeistä sanaa. "Eikä minulta ole ikinä suostuttu julkaisemaan mitään muuta kuin näytelmiä, jotka olen itse ohjannut JYTille", Terävä kertaa historiallista tapausta ja kuvaa voittanutta jatkokertomustaan tarinaksi elämän sattumanvaraisuudesta. Tuhannen markan palkinnosta kilpaili kaikkiaan kolme kertomusta, Päätoimittaja Petri Heikkisen, JYYn kulttuurisihteerin Juha Ruuskan sekä Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksen opettaja Miisa Jääskeläisen muodostama palkintoraati toteaa kilpailusta ja sen voittajasta seuraavaa: "Kilpailun yleinen taso oli tasalaatuinen, muita voittanut kertomus löytyi lopulta helposti. Arkiaamun road-movie on sekä maailmankuvaltaan että henkilöiltään mukaan lukien tyhmät poliisit sympaattinen kertomus, joka on riittävän yllätyksellinen, mutta kaikessa älyttömyydessäänkin uskottava." "Terävän kerronta on toimivaa ja kerronnallisilta keinoiltaan se oli kilpailuun osallistuneista teoksista monipuolisin. Kertomuksessa on myös riittävästi eri juonenkäänteitä, jolta se toimii jatkokertomuksen muodossa. Ja Arkiaamun roadmovien elementteihin kuuluu kuolemaa, rakkautta, seksiä, väkivaltaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuten kunnon tarinassa kuuluukin olla." Arkiaamun road-movieta perheenäidin aamupäivän mittaista seikkailua rosvojen, poliisien, suvun ja entiseksi luokiteltavan aviomiehen keskellä aletaan seurata sivulta 9. PETRI HEIKKINEN
• Fortum K A I K K I K O T O N A Jos haluat vaihtaa kotia mutta säilyttää ystäväsi, aloita muutto tästä. muuttaja.com w w w . k a s i t t a m a t t o m a n . atevaal Eikö aukioloaikoja ole tehty sinun päivärytmisi mukaan? Hae ja nosta opintolaina nyt Solo Internetissä. Se on avoinna 24 h vuorokaudessa. Lainasopimuksen allekirjoitat Solo-tunnuksilla, www.merita.fi MERITA JYVÄSKYLÄ KAUPPAKATU 18 (014)336 1211 £ ? Merita MeritaAlordbanken jylkkari-riennot@cc.jyu.fi I NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo -17.9. Alvar Aalto. Kulttuuritalo. Galleria Becker -20.9 Anneli Klemolan ja Frans Toikkasen kuvataidetta. Galleria Harmonia -24.9. Anne tamminen: Murmuies kuiskauksia Taidemuseo -8.10. Nykytaiteen katselmus poikki Suomen. Keski-Suomen museo -15.10 Hullut kahvikutsut. Catharina Kajanderin keramiikkainstallaatio -29.10. fiarlisin paviljonki 2000. Suomen Käsityön museo 15.10. Näkökulmia. Riitta-Liisa ja Anna-Riitta Haaviston tekstiilitaidetta. Yliopiston museot C-rakennus: -24.9. Suuri sieninäyttely Vaajakosken kirjastotalo 7-30.9 Kilpikonnakarnevaalit: maalauksia, kankaita, nukkeja TEATTERIT Huoneteatteri Kellu ensi-illa 9.9. Klo 19,17.9., 18.9.. 20.9. klo 19 Kaupunginteatteri Lännen syrjällä ennakko 13.9. klo 19. Viktoria ja hänen husaarinsa 15.9. ja 16.9. klo 19. Gabriel tule lakaisin 16.9. Klo 19. Vakiopaine AdAstra: Gertrude Stein ja seuralainen 7.5 klo 15,12.5. klo 19.19.5. klo 19,21.5. klo 15. Ilokivl luo silmäsi alemmas. POP/ ROCK Lutakko Ke 6.9.Cleaning Women, Deadushki (RUS). 7.9.Peet Gun!. 8.9. Ismo Alanko Saatio. KLASSINEN Teatteritalo 6.9. Klo 19 Rannalta rannalle, Jyväskylä Smlonia. 13.9. Klo 19 Euroopan sydämessä. Jyväskylä Sinlonia. Amk:n kamarimusiikkisali 15.9. klo 19.16.9. klo 15 ja 17 9. klo 18 Septembertest, kamarimusiikkikonsertti. Kortepohjan ylioppilastia 21.9. Klo 18 Olvi-juoksu I i7»KWU Uusien bileet 20.9. Klo 20-03. Seabees, Pakkauksen pojat, DJ DJ JYT Neljän seinän sankari ensi-ilta 8.9. klo 19. Muut 9.9., 14.9., 15.9. ja 16.9. Klo 19. RENTUKKA Uusien bileet 6.9 jänestaa Kulu Uusien bileet 13.9., järjestää Kampus Dala Olvijuoksun jatkot 21.9. AIKUISTEN TUNNIT J W JYVÄSKYLÄN NABVCHMBTHJJAT J y v ä s k y l ä n N a i s v o i m i s t e l i j a t S e p ä n k a t u 4 b . 4 1 Jk Puh. ( 1 4 ) 6 5 2 3 3 Fax ( 1 4 ) 3 3 9 2 1 4 4 e m a i l : jnv@sci.fi w w w . u r l i . o r g / j n v A v o i n n a ma klo 12-18 t i klo 11-17 ke-to klo 11-16 pe suljettu M a Tanssillinen Voimistelu B Jystol tanssisali 19.00-20.30 Tarja R-J Muokkausjumppa A Puistokoulu 20.00-21.00 Kati K Niska-selkä ryhmä A Viitaniemen koulu 18.00-19.00 Anu K Miesten aerobic A Viitaniemen koulu nä. 18.30-19.30 Ulla K Coniliu aerobic B Jäähallin tanssisali 20.00-21.00 Minna M Boily aerobic A Kuokkalan Graniitti 19.00-20.00 Anu M Combo B Kuokkalan Graniitti 20.00-21.00 Timo L T i Muokkausjumppa A Jokivarren koulu 19.00-20.00 Mari L Senioriltta ryhmä A Telkän pesä 18.00-n.19.30 Kaija U Body aerobic A Kuokkalan Graniitti 18.00-19.00 Ulla M Combo aerobic B Kuokkalan Graniitti 19.00-20.00 Ulla M • Jättipallojumppa A Jäähallin tanssisali 19.00-20.00 g t f t V V S cs Vi/ — • " • • • ' " — " ' ' Combo aerobic B Keskikadun koulu 18.00-19.30 Pauliina M Body aerobic A Kortepohjan koulu 19.40-20.30 Isa K BodyStep aerobic A Kuokkalan Graniitti 17.00-18.00 Elina R Tanssillinen aerobic B Kuokkalan Graniitti 18.00-19.00 Elina R •Jättipallojumppa A KKI Kuokkalan Gr. halli 1 19.00-20.00 f V t V t t S •Jättipallojumppa A KKI Kuokkalan Gr. nyrkkeilytila 18.00-19.00 9 t f l W > •Kuntovoimistelu A TyKy ja KKI Jäähallin t a n s s i s a N „ l C 16.30-17.30 H « W » * T o Muokkausjumppa A Lohikosken koulu 18.30-19.30 Anna A Muokkausjumppa A Viitaniemen koulu 18.30-19.30 Sirri L Body aerobic A Keljonkankaan koulu 19.00-20.00 Elina J • Low B • body aerobic Kuokkalan G r . a f t V V » 19.00-20.00 Pauliina M Circuit tralning Kuokkalan Graniitti 20.00-21.00 Petri M P e Body aerobic A Kuokkalan Graniitti 18.00-19.00 Mlkko S •KiintoNainen -painonhallintaryhmä, luento-os. Monitoimitalon kokoustila 17.00-18.00 y g t V V S •KiintoNainen -painonhallintaryhmä Jäähallin tanssisali , . a c 18.00-19.00 « V I » » » Nina P ja Virpi N L a Combo aerobic A Kuokkalan Graniitti 17.00-18.00 Mlkko S S u Body aerobic A Kuokkalan Graniitti 17.00-18.00 Mikko S V KKIKunnossa kaiken ikää projektin ryhmiä TyKy= Työkykyä ylläpitävän projektin ryhmiä A~ koreogratialtaan helppo tunti B= koreogratialtaan haastava tunti J= aerobicit I _|= muokkausjumpat = muut H a l u a i s i t k o m u k a a n aerobic t u n n e i l l e , mutta h o m m a tuntuu y l i v o i m a i s e l t a ? Ohjaajien käyttämät termit ovat omituisia ja omat jalat eivät pysy askelikolssa mukana. Juuri Sinua varten järjestämme Aaerobicln alkeiskurssin Jäähallin tanssisalissa perjantaisin 15.9.,22.9. ja 29.9. klo 17.00-18.00. Kurssilla opetellaan aerobicin sanastoa ja aerobiclilkkelden oikeaa suoritustekniikkaa. 3 tunnin kurssin hinta on 90 mk. Jos kurssin jälkeen ostat seuramme rajattoman jumppakortin, saat kurssimaksun takaisin. J u m p p a a k o k o s y k s y • A I K U I S T E N K O R T T I 4 , • L A S T E N K O R T T I 3 , $ Kasvoimme erilleen, sanoin diplomaattisesti. Ei kovin omaperäinen lause muiiei myöskään vale. Me todella olimme kasvaneet erilleen, minä vain olin huomannut sen hämmästyttävän myöhään. Kuitenkin salamannppcasii. Ai kauheeta, siunailivat yhteiset ystävämme, tehän olette aina olleet niin täydellinen pari. Ihan sikamakee pariskunta. Niin. myötäilin. Vaikka sikamakcesana tuntui Iässä yhteydessä raivostuttavalta. Kalevankatu 10,40100 Jyväskylä Puh. 014-)» 9800, Fax. 014-3)8 9825 Oikeusaputoiminta on vuonna 1998 siirtynyt kunnilta valtioin hoidettavaksi. Tästä syystä oikeusavun hakija voi kääntyä haluamansa oikeusaputoimiston puoleen siitä riippumatta, missä kunnassa hän on kirjoilla. Jyväskylän oikeusaputoimistossa työskentelevät seuraavat oikeusavustajat: Pertti Lehtonen, Hannele Eronen, Matti Erkki Hakala, Teija Hyytiäinen, Seppo Lehtinen ja Heikki Tyrkkö Ajanvaraukset numerosta ))t 9800 Eikö teidän kannattaisi vielä yrittää, yrittivät vanhempamme ja ystävämme yhteen äänren. Ei, kivahdin varmana asiasta. Silli, täytyy myöntää, aloin pohtimaan, olenko liian vanhanaikainen, In..n ahdasmielinen, pikkusieluinen moralisti. Palautin mieleeni sen eläimellisen tiistai-iltapäivän. josta rmh.iiukkiiuTriu *ai cnsimmaisen ja viimeisen sysäyksen. Olimme sopineet Jorman kanssa, eitä hän järjestäisi työvuoronsa niin. että voisi olla lasien kanssa tiistaisin, jolta Sohvvi Zone System ne 2 pe ja la klo 22-23 Upcider(0,3)10,Zone 1 ma-pe klo 16-18, hanaolut (0,5) ja siideri (0,3) 18,Korvaa aamiaisesi, brunssisi, lounaasi, välipalasi, päivällisesi, alkuiltapalasi loppuiltapalasrja yöllinen ähkypaU Sohvvin suosituilla TapaksillaTV Joo* ÄtogtSSa Lattarijytistys KUUBAN Y A-salilig lauantaina 30.9. klo 21-02 Vaasankatu 21. s o h w i . f i minä puolestani pääsisin viikossa edes yhdelle luennolle ja saisin hetken omaa aikaa. Tänä kyseisenä tiistaipäivänä se viikon ainoa luento oli sairastapauksen vuoksi peruttu, enkä minä jostain syystä halunnut omaa aikaakaan, joten suuntasin takaisin k o t i i n . Haaveilin suoraan sanoen kahdenkeskisestä ajasta Jorman kanssa. Kun aukaisin asuntomme oven, kuulin omituisia ääniä: hihittelyä ja röhkintää. n&fi T.I.M. • • • _ • NAK(®SETKY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH.(014)616 020
• Susi tallessa NUMERO YHOEKSÄB 6. SYYSKDtm » m ^ J k uEvri Willie & the VVolves: Your Wig is Gone (Wee Wee Records) Jyväskyläläis-tamperelaisen Willie & the XVolvesin mini-cd sisältää kuusi blueshenkistä kappaletta, jotka menevyydessään lähenevät r&b:tä. Ne, jotka ovat nähneet herrat heilumassa livenä, osasivat odottaa levyltäkin samanhenkistä meininkiä. Kyllä. jalka alkaa vipattaa vastustamattomasti rytmissä, hymy pyrkii huulille. Erittäin hyvän livebändin energisyys kuultaa levyltä läpi. vaikka paikoin tuntuu, että pienen pieni ujo on iskenyt verrattuna huikeisiin keikkoihin. Aivot narikkaan ja kannat katoon -tunnelmaa on erittäin vaikea taltioida, joten sikäli vertailu on epäreilua. Vokalisti Maku Tuomisen kiinteä, melkein näkyvä ääni tuo särmää kappaleeseen kuin kappaleeseen. Epäilemättä puhelinluettelokin kuulostaisi hurjalta, jos Tuominen sitä lallattelisi läpi ja saisi ryhmän muut taitavat muusikot säestämään. Versio Eddie Jonesin Weil / Done Got Over It -biisistä nousi suosikikseni, mutta ei lauman omaa tuotantoa oleva Scratch & Scuffle ole hullumpi raita sekään. J o vain, kelpaa kuunnella. Tai mielummin: tanssia. RIITTA KOIKKALAINEN Eri esittäjiä: Laulava sydän Juice Leskinen (Johanna) Juice Leskisen taannoinen 50vuotisjuhlakonserti innoitti TV 2:n tuottamaan Laulava Sydän erikoisohjelman, jossa suomalaislaulajatähdet esittivät Mestarin kappaleita. Nyt ohjelman esityksistä julkaistaan kaksois-cd ja himpskutin hyvä niin. Juicea voi perustellusti pitää parhaan teränsä kadottaneena parhaitentietäjänä, mutta viimeistään kun Ritva Oksasen mariannefaithfulmaista elämänkokemusta henkivä ääni päättää 29 biisin kavalkadin upealla Yölento-tulkinnallaan, Leskisen kykyjä lauluntekijänä ei kykene kiistämään, Kokonaisuus on mielikuvituksella tuotettu ja solistivalinnat tekevät monista kuluneistakin Juice-klassikoista aivan uusia takaan, ettette ole aivan äskettäin kuulleet raikkaampaa Syksyn sävel -versiointia kuin kokoelman ylivoimaiseksi tähdeksi nousevan Oksasen esitys. Samoin vaikkapa Paula Koivuniemi laulamassa Rakkauden ammattilaista on-jo lähtökohtaisesti kylmien väreiden arvoinen esitys. . Kaikkiaan tämä levy on passeli kunnianosoitus Juicen puolen vuosisadan elämälle, ja ainakin 85 prosenttia nyt levytetyistä versioista ovat kiitettävän arvosanan väärtejä. Epäonnistujat ovat harvassa: Laura Voutilainen sortuu Mimosan hipiässä yliyriuäHää tokono on Sus! Päivi Niemelä miseen, Samuli Edelman on pelkkä maitopoika Piivee, pilvee yritelmässään ja Tommi Läntisen pyristelyssä Rock'n'roh" n'blues'n'jazzin parissa ei ole merkkiäkään siitä, että Läntinen oli joskus kelpo rokkilaulaja kelpo rokkibändissä nimeltä Boycott. Ismo Alanko Säätiö: Sisäinen solarium (Poko) Ismo Alangon status on kahdessa vuosikymmenessä vaihtunut määkivästä rääväsuusta niin lähelle yläkulttuurista asemaa kuin rockhenkilö maassamme voi yltää, mutta äänilevyntekemisen taito ei ole kadonnut. Sisäinen solarium on oikeastaan kuin Ismon sooloura kokonaisuudessaan: .muutamia hapuiluja, mutta enimmäkseen tasalaatuisen tasokasta. Säätiöstä ori kehkeytynyt kokonainen orkesteri, jonka liitoskohtia on vaikea havaita, ja erityisesti loistavan Hearthillmenneisyyden omaavasta kitaristi Samuli Laihosta Ismo tuntuu saaneen veroisensa ymmärtäjän. Säätiön puoliakustisen rocksoundin kruunaavat Anna-Mari Kähärän älykkäät kuorosovitukset. Tehosekoitin: RockVRoll Monster Movie Show (Levy-yhtiö) Tehosekoittimen suurin ansio ja kunnia kuuluvat oikealle businessja imagopoliittiselle asenteelle. Lahden nykyrokut osaavat ottaa vakavat asiat haudanvakavasi ja kevyet asiat höyhenenkevyesti. esimerkkinä tästä käyvät mm. periaatteellinen kiinnipitäminen kuluttajaystävällisestä levyjen hinnoista ja häpeämättömän pinnallinen rock-hauskanpidon perinteen palvonta. Levytyksensä puolestaan joutuu suhtautumaan kaksijakoisesti. Niistä, kuten myös uusimmasta Roch'n'Roll Monster Movie Showsta, huokuu aito ilo rokkimusisointiin, mutta Tehosekoittimen suunn musiikillinen ansio on kuitenkin siinä, miten tehdään ihan kivoja pastisseja käytännöllisesti katsoen mistä tahansa kevyen musiikin lajista. Nurmiosta Virtaan, Elviksestä Sladeen. Tehosekoittimelta kaikki käy ja kivahan näitä on kotibileissä kuunnella, mutta suuria innovaatioita on turha odottaa. Rehvakasta, mutta vähän tylsää. PETRI HEIKKINEN salaisuus? Juba: Viivi ja Wagner, Ei-banaaninkuoria paperikoriin. Arktinen banaani. Yleisö repi Juban eli Jussi Tuomolan kolmannen Viivi ja Wagner -tuotoksen kaupan hyllyiltä. Mikä on sarjan suosion salaisuus? Käsiä pystyyn. Joku, kenties pitkän linjan sarjakuvaintoilija, vastaa keskittyneesti: "Underground". Sarjan julkaisu on kielletty Yhdysvalloissa, koska se ponnistaa sian ja ihmisen pyhittämättömästä parisuhteesta. Ruuturykelmät sisältävät muutakin eriskummallista: esimerkistä käyköön kaksisilmäinen kyklooppi, joka ei pidä Toijalan pilkkaamisesta. Kai se on undergroundia. Sama kuvasarjakiihkoilija mainitsee myös, että piirrostyyli muistuttaa Robert C rumbin u-albumeja. Hän saattoi jopa ynähtää: "Crumbmainen viiva". Crumb on undergroundia, jos joku, näin olen ymmärtänyt. Toinen, ehkä sarjakuvataiteilija itsekin, ehdottaa piirrosten ja kerronnan teknistä taituruutta. Ensimmäistä Sifapakkija salmiakkia -albumia lukuunottamatta Juban jälki on ollut timanttia: tyylikästä kuvan ja tekstin yhdistämistä, joka on ominaista vain sarjakuvalle. Kolmas, mikä lienee sosiologinplanttu, kertoo että V&rW kuuluu 90luvulla nousseen parisuhdeviihteen aaltoon. En tiedä kuulinko väärin, multa hän taisi rinnastaa Juban sarjakuvan Ally McBeal tv-sarjaan. Se ei ollut kovin omaperäinen ajatus. Ai Sarjakuvastinta selaileva friikki tahtoo lisätä jotain? "Viivin ja Wagnerin gagit esittävät poikkeuksellisen kekseliästä metasarjakuvaa." Vai niin, vastaaja tarkkoittanee, että monet sarjan vitsit ironisoivat sarjakuvaa. Samaan aikaan Viivi ja jopa Wagner ymmärtävät olevansa sarjakuvasankareita, joita ihmiset tarkkailevat sanomalehden tai albumin sivuilta. Ja sekös hykerryttää postmodernia miellä. Minä veikkaan Wagnerin ilmeitä. Niin, uskon että suomalaisen sarjakuvan puupäähatulla vastikään palkittu menestystarina perustuu toisen päähenkilön, anteeksi -eläimen, ilmeskaalaan. Mikään ei ole parempaa kuin lutkia uudelta aukeamalla kaikki Vvagnerin kasvot. Vasta sen jälkeen, jos on enää tarpeen, voi silmäillä puhekuplat, Viivit ja muut piirrokset. SAMI KERO • NÄYTTEtYT Kuiskaavia kuvia Harmoniassa Galleria Harmonia esittelee hämeenlinnalaisen Anne Tammisen valokuvaa ja grafiikkaa yhdisteleviä löitä syyskuun kolme ensimmäistä viikkoa. Tammisen Murmures -Kuiskauksia syntyi viime talvena Ranskan Mulhousessa, Le Quai -taidekoulussa. Taiteilija syynii aikaa ja sen kulumisia vanhojen rakennusten sekä lintujen avulla. Anne Tamminen: Murmuies Kuiskauksia Galleria harmoniassa 24.9. asti. löhnöpruut EEVA LEINONEN Armenialainen sammakko Mikäs toi on' Armenialainen sammakko. Armenialainen sammakko? -Joo. Armenialainen sammakko Mä sain sen viime viikolla mun isältä. Onks se Armeniassa? -Joo. Rauhanturvajoukoissa. Onks siellä rauhanturvajoukkoja? No mitä se siellä muuten tekis? -Moi. No moi, miiäs kuuluu? Mitäs tässä. Sam isällä konin. Armeniasta. Näytä. — Hieno. Mielenkiintoinen poslari. -Joo. Isä valkkaa ne aika tarkkaan. lhanku tää ois käytetty. Isän piii irrottaa se, ku se meni eka väärin päin Tää on leimattu eilen. Tullu tosi nopeesii. -Joo, isä laittaa ne aina pikana. Eiks Armenia oo aika kaukana? Isä on rauhanturvajoukoissa. Se voi lähettää niin nopeesti kun se haluaa. Kuule Paavo... Musia tuntuu, että... Tää on leimattu Kuopiossa. Moi, onks Paavo kolona? On se tuolla. Tekee läksyjä. Voiksä pyytää sen ovelle? Kuule... No, odotas vähän. Kuule, ci Paavo nyt tule. Paavo on vähän kipec, vilustunu. Mitäs jos tulisil huomenna uudestaan? Moi, sä oo! kuitenki koulussa länään? Miksen olis? Eiks sun pitäny olla kipec? Mistä sä niin päättelet? No kun mutsis sano. Vai niin se sano. Lähctsä mun kaa katioo sitä maisii? Äiti sano, el isä tulee ehkä käymään. Lomalle. Just siilo ku on se matsi? No eiks se oo hei vähän lärkecmpää nähä oma isä ku mennä kattoo joiai maisii? No mitcs isäs? Hyvi. Joks se lähti takasi? Takasi? Minne? No sinne Armeniaan tietysti. -Joo. Lähti se. Oliko sillä se lätsä päässä? Mikä lätsä? No baretti tietysti, kaikilla rauhanturvaajilla on semmonen. -Joo oh. Kuule Paavo... -No? Ei mitään. Sano nyt ku kena aloitit. Onks sun isäsä oikeesti rauhanturvajoukoissa? Paavo? Mitä sä nyt? Mitä viuuu sä juokset mun perässä!? Jätä mut rauhaan! Onks Paavo? Ei. Se Lähti — Oon mä Tuu vaan sisään. Onks loi sun isäs? -Joo. Se on vanha kuva. Sen piii lähettää uus, scmmonc, missä sillä on päässä baretti, mm ci se lähetläny. Soitatsä rumpuja? En. Noi on vaan koristeena lossa. Soilan mä. Saaks mä kokeilla? ENo kokeile. Kuoli. Kissa tapjx). Sitä paitsi se ci ollui armenialainen Alä. Mikäs se siitc oli? Ihan tavallinc sammakko. Mä löysin sen kellarista. LÖHNÖPRUUT on Jyväskylän «ioppUastehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voii tarjota tekstejäsi Jydkkärun, pitäen mielessäsi .niu vastassa olevat ularajoitukset. LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kcrtorausten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukronikoita ja maailmaiihistoriaUisia |.nknkertömuksia emme kykene julkaisemaan, niin tystikistä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkdrin toimituksen sisäinen taan, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus lasita. Päätöksistä ei silu ole mahdollisuutta valittaa, eikä sjgtä loukkaantua,
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI StiMERO THDEKSAK 6-SrYSIOHrTA 2000 Yliopistoelämää. VAVw.merita.fi Hae ja nosta opintolaina nyt Sololla Internetissä. Yliopisto-opiskelijan elämä on tunnetusti mielenkiintoista. Niin mielenkiintoista, ettei päivittäisiin pankkiasioihin haluaisi haaskata aikaa. Helpoimmalla pääset, kun hoidat kaikki pankkiasiasi kerralla kuntoon. Sololla hallitset Merita Pankin tiliäsi vaivattomasti, nostat sillä myös opintolainan. Ja aikaa jää asioille, jotka ovat kiinnostavia. Oikeasti. Osallistu hienoon kilpailuun konttoreissamme tai Internetissä osoitteessa www.merita.fi Merita Meritafslordbanken KESKUSTELUA • • • • •• • • JO On ilahduuavaa, elia Ylioppilaslehti on noteerannul Reilun kaupan edislämisyhdisiyksen kampanjan oikeudenmukaisemmin luotettujen hyödykkeiden, kuten kahvin, puolesta. Kuitenkin on syytä oikoa ilmeisiä sekaannusta aiheuttava termi "reilu kauppa" Artikkelissa "Reilu kauppa on vaikuttava valinta" (7/2000) kerrotuin aivan oikein FairTrade Labclling Organisations Internationalin (FLO) seka Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n toiminnasta. Mutta alun perin "reilu kauppa" on maailmankauppojen käytlöönoltama nimitys oikeudenmukaisemmalle kaupankäynnille kolmannen maailman kanssa. Maailmankauppoja toimii Euroopassa jo yli 2500. Niiden periaatteet tulevat yhteistyöjärjestö NEWS!:ilta. Suomen Maailmankauppojen liitto ry:hyn kuuluvat kaupat noudattavat kansallisen liiton kriteereitä, joihin kuuluvat muun muassa kunnollinen korvaus tehdystä työstä, hyvät työolosuhteet, tuotannon ympärisiöystävällisyys sekä se, että maailmankaupat eivät tavoittele liikevoittoa. Viime kädessä reiluuden toteutumisesta ovat vastuussa maahantuojat, jotka esimerkiksi vierailevat työyhteisöissä vuosittain FLO:n kriiecncn lausialla ovat samat ajatukset. Fl_0:hon kuuluvat Reilun kaupan merkki -järjestöt ovat syntyneet vasta muutama vuosi sitlcn. Maailmankaupat ovat tehneet reilua kauppaa jo yli 10 vaotta, joien on virheellisiä esittää "reilun kaupan kahvin juuri saapuneen Suomeen". Jyväskylässäkin toimii Maailmankauppa (entinen Kehitysmaakauppa), joten reilua suklaata ci suinkaan tarvitse lähteä hakemaan pääkaupunkiseudulta saakka. Maailmankauppojen valikoimaan kuuluu kahvin ja teen Iisaksi paljon muutakin. kuien asusteita ja konsie-esinciiä. Luonnollisesti hyllystä löytyy sekä suomalaisen Reilun kaupan merkin, että muiden maiden reilun kaupan merkin saaneita tuolteila. Reilu kauppa on vaikuttava valinta! Tervetuloa ostoksille lai vapaaehtoistyöntekijäksi Maailmankauppa Mangoon. Lisätietoa netissä: Maailmankauppojen liitto http://www.sci.(iA-tumakaup ja Maailmankauppa Mango hup://personal.inet.liyhdisiys/mango MAHA MUSTONEN tiedottaja SAIJA SILVENNOINEN taloudenhoitaja Jyväskylin kehitysmaayhdistys ry. Ö Seurasin ääniä ja ne johdatlivai minin makuuhuoneemme ovelle. Kurkistin avaimcnrciäsiä sisään ja pupillini laajeni. Meidän sängyssämme, minun ja Jorman yhdessä ostamassa sängyssä, pariueli kaksi sikaa. $ Ravintola Pizzeria KONOSEUA Väinönkatu 9 C 2. kerros, puhlelin (014) 617 7 6 2 OPISKELIJAKORTILLA PIZZAT 2 , " KEBAT 2 5 , NOUTOPÖYTÄ Ma Pe 10 3015 °° La-su 10.30-17.00 Syö niin paljon kun j jaksat 3 3 B " l a i c Q l f » o r n n ' j f i a kebebliha, pizza, riisi, ranskalaisetperunat ja monipuolinen salaattipöytä + 1 lasi juomaa (meillä myös tupakka osasto) VAAKASUORAAN: I. Hoideltu anekdootin passiivitunnus suosii samaa puljua. (12) 9. Viittaa se monasti tekijään. (5) 10. Uudelleen jäljestetyt patukat ovat usein loppu. (7) I I . Autosta on kaikenlaista vaivaa motti sOkO, jarrut ei toimi, klappia ohjauksessa jne. arasta etsiä korjauspaikka. (8) 12. Sisäisen veijaritarinan kirjoittaja. (4) 14. Pöntön pohjalla kurat sekaisin. nyi tarvitaan selkiyttäjaä. (13) 16. Etköhän ymmana yskän? (4) 17. "On siinä täi", sanoi lapsi raapivalle mummolleen. (8) 20. Ennen veneitä oleva kaappi' (7) 21. Rikitön leikis täytti välin. (5) 22. Rämä Uma rutis, kun sai pahemmanlaatuisen jalkavamman (12) PYSTYSUORAAN: 2. Miksi Anssi etosi? Loppuiko toleranssi? (5) 3. Jos alkuun R, se estää Nyt se yrittää löytää tietyn helken. (8) 4. Ilse viikon kaksi ensimmäistä ja typetön akordi eivät toimi ihmisvoimin. (13) 5. Poski puuduksissa, kolottaa. (4) 6. Esko yhdistää pikku riesan ja vedenalaisen. On hän siis taitava käsistään, (7) 7. "Kulia, taä Hannu ei koskaan liiku lalan." (12) 8. "Ekku, sumouhkaoll kamalaa." (12) 13. Partiaalin vohkinnat hautajaisissa. (8) 15. Pilkullisesta penkistä kiinni pitävä alkaa haastaa riitaa. (7) 18. Vexi Salmi ei tunnustane tätä. (5) 19. Viides ja toinen sija (4) 6" Marko Kunnari iJSMVISVA
• iii!i[a«-6.sreMiim20W ka*tf>ulc«ew kufrtfrt3j3iwew Abigailin, Servoosin, Gert-Janin, Mari-tutorin ja Laman ensimmäinen yhteispotretti. Somt Ke'O Vaihteli havainnot Ulkomaalaisiin vaihto-opiskelijoihin ja heidän ajatuksiinsa törmää jokapäiväisessä opiskeluelämässä; Jyväskylän yliopistossa heitä on lukukaudessa muutama sata, joten ulkomaalaisuus ei ole sinänsä outoa. Sen sijaan yliopiston kampus lähiympäristöineen on itse vaihtaneille kumma paikka. Vaihtarit keksisivätkin tälle palstalle varmasti monta aihetta muun muassa kaupunkikuvasta, asumisesta, ihmisistä ja sääoloista. Seminaarinmäen kampus vaikuttaa italialaisesta Laura Casatista uudelta alueelta vaikka ympärillä on vanhoja puita sekä sodan aikaisia.. rakennuksia. Laura on aloittamassa nyt opiskelujaan vaihto-opiskelijana yliopiston talous tieteiden tiedekunnassa. Mattilanniemen kampus on hänestä huippumoderni, kun vertailukohtana on hänen opiskelukaupungitpa, Florencen, yliopisto. Hollantilainen Gert-Jan Beuk e n k a m p sen sijaan sanoo opiskelevansa Maastrichissa aikaisemmin munkkiluostarina toimineessa yliopistossa. Suomen korkealuokkainen teknologia sai taloustieteitä opiskelevan Gert-Janin matkustamaan maailmalle. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli kylläkin Tanska. Puolen vuoden ajan Jyväskylässä opiskeleva Gert-Jan on kuitenkin ehtinyt tehdä olonsa jo kotoisaksi. Kortepohjan varastosta löytyi hänen mukaansa kasoittain mukavia huonekaluja soluasuntoon. "Vielä nyt Kortcpohjassa on hiljaista, multa kylä näyttää mukavalta. Valitessani asuntoa Jyväskylässä tein paksun rastin Konepohjan kohdalle. Tosin matka on pitkä kylästä kaupunkiin. Hollannissa opiskelijat asuvat lähinnä yksityisiltä vuokratuissa kommuuneissa keskustassa", Gert-Jan toteaa. Gert-Jan ja Ristonmaalla asustava Laura osasivat j o muutaman yön jälkeen kulkea keskustaan omin neuvoin. Jyväskylä on molemmista melko pieni kaupunki ja suomalaiset kartai ovat selviä. He olivat tutustuneet kaupunkiin etukäteen saamiensa tietopakettien ja www-sivujen kautta. Lentokoneen ikkunasta oli kuitenkin näkynyt vain järviä ja metsää; se on heistä ihmeellinen kaupunki-ilmiö; Solussa Lauralla on kämppiksinä kaksi suomalaista opiskelijaa, joita hän ei ollut vielä muutaman Suomessa vietetyn päivän jälkeen tavannut. Huoneiden ovet olivat pysyneet kiinni. Lauraamukaan solussa on liian helppo käpertyä orriiin oloihinsa. Tutor on tähän mennessä ollut ainoa suomalainen, jonka hän kohdannut. "Italiassa opiskelijat asuvat niin pitkään kuin mahdollista kotona. Minä halusin välillä pois kotoa, vanhempien huolenpidosta. Opettelen elämään itsenäisesti", Laura selittää. Viikon Suomessa ollut Gert-Jan kertoo, että pubissa hän on jutellut suomalaisten kanssa. Tutorryhmään kuuluva meksikolainen Abigail Aguilar kertoo kuulleensa, että suomalaiset ovat melko hiljaisia. "Olut on kallista ja siitä tulee helposti pääkipu. Ihmiset juttelevat mielellään rallista sekä puhuvat kännykkään", Gert-Jan kertoo suomalaisista pubissa vietetyn illan jälkeen. Vaihtareiden hyvin tunnettu käsitys Suomesta on kylmyys. Abigaililla oli vieläpä kaikki vaatteet ja muut tavarat kadonneet lentomatkan aikana. Hän olisi heti ostanut lisää vaatteita, mutta laukut löytyivät. 40 plusasteen ilmastosta saapunut Abigail odottaa silti nyt innolla ensimmäisiä lumipallosotia. ANNAKAISA VÄARANIEMI (91> i * kf l i'i^H e\ V ' / S I V U e n n ? a t . ^ * , ^ ^ — I V V X S K V L X N V i H > F t S T O M t K O | » A L V I L U P l S T I i S E M r N A A R I N K A T U 1 3 , I P. I D I 4 I 2 6 Q t ] 4 Q M A T T I L A N N I E M I M A A ( A U L A ) P. ( O 1 4 ) 2 6 Q 1 Q 2 Q HUOMIO: Järjestöpalstan pelisäännöstö Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjcslot@cc.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään säälittä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä KESKIVIIKKONA (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voine toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjeslot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannatlavaksemmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jarjesloi@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...) Järjestöilmoitukset osoitteella jylktori-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset nroon kymmenen ke 13.9. mennessä!! Akateeminen Siperia Seura Seuraava yleiskokous järjestetään 12.9. klo 20.30. Rentukan kabinetissa teemalla "Koalitiomuutosten tendenssi". Kiinnostuneet tervetuloa. A.S.S. julistaa avoimeksi arkkinoriin viran ja toivoo asiasta kiinnostuneilta yhteydenottoja Puolen Vuoden Siperialainen Joonas Koski jookos@st.jyu.fi: ASSistentti Antti Vesala anttivee@st.jyu.fi. Seuraava Poiit-ASS.n kokous Rentukan kabinetissa 14.9. klo 21.00. Ohjelmassa vaalistrategian suunnittelua yms. Sähköpostilista siperia@cc.jyu.fi. Siperia Suomelle! Alkiofuinen osakunta Kesä meni, mutta ei hätää, osakunta tarjoaa alkiolaisilie heli renloulumisiltaa! Rentoa Ilmapiiriä viritellään Honsun saunalla to 21.9.2000 klo 18.30 alkaen. (Honsun sauna sijaitsee Väinönkadulla, vastapäätä Punaista lyhtyä.) Ola mukaan saunaiarvikkeet sekä luomaa, jos tahdot. Illan aikana pidetään myös osakunnan sääntömääräinen syyskokous. Lisätietoja Anna Matilta, annamafi@st.jyu.fi Lämpimästi tervetuloa seka uudel eitä vanhal aikiolaiset 1 Jyväskylän ev.lul. Opiskelijalältetys Olel tervetullut mukaan toimintaamme. Aloitamme syyskauden opiskelijaillat torstaina 7.9 klo 18.30 Vanhassa pappilassa. Vapaudenk. 26 (kellertävä kivirakennus kaupunginkirjastoa vastapäätä, sisäänkäynti vasemmanpuoleisesta ovesta). Ensimmäisen illan aiheena "Kuka oot. mistä tuuf Tervetuloa uudet ja vanhair Toinen ilta 14.9. aiheena "Suoritusten suossa", opiskelijapaslori Lauri Seppänen alustaa. Muuta toimimaa ovat raamattupiirit. saunaillat, palloiluhommat ym. Lisäliel. Lauri Seppäseltä, p. 215132 tai emait laun.seppanen@opko.li. * Emilen toiminta pyörähtää taas pikkuhiljaa käyntiin uuden remontoidun laitoksen suojissa. Syksyn aikana tarjolla mm. kokoustelua, liikuntaa, kulttuuria, bileitä ja mahdollisesti ekskursiomatka Turkuun. Tervetuloa toimintaa mukaan! Lisätietoja pj Matikalla mamakila@st.jyu.fi. TULE MUKAAN evankelisien opiskelijoiden opiskelijaiIloihin lauantaisin klo 18.00 Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5). 9.9. aiheena "Turhaan ette tänne tulleet" 16.9 Jorma Kuikka puhuu aiheesta Nöyryyttä ja nöyristelyä? Kysy lisää (raamattupiirit. kuoro..,) Anna-Leena Keskitalolta kesanna@|ypoly.li p. 050-3485162. Tervetuloa kesälomalta takaisin opintojen pariin. Kunnallisvaaleista kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Mari Kokkoon, tatsi@sl.jyu.li. Viimeinen ehdokasasettelupaiva on 12.9. Seuraava kokus on viikolla 38. Syksyn ohjelmasta lisää www-sivuilla www.jyu.li/jokki ja pj. Jussi Seppänen, jsseppan@st.jyu.ti lai 0400-910091. UUSIEN KURSSI ke 13.9. klo 1722 Ilokivessä. Kaikki tervetulleita, aiempaa teatterikokemusta ei tarvita. Kurssimaksu 20,-. Ilmoittautumiset 12.9. mennessä 050325 3587/Suvi Tuhkunen, mukaan mahtuu 20 henkeä. Pääsykoetilaisuus syksyn produktioon Akka (kirj. Jussi Parviainen, ohj. Eino Airo) Ilokivessä ma 18.9. klo 17. Mika Terävän ja Janne Riekin NELJÄN SEINÄN SANKARIN ensi-ilta pe 8.9. klo 19 Ilokivessä. Muul esitykset 9.9., 14.9.. 15.9. ja 16.9. klo 19. Kokous 10.9. klo 18 Makkosen Liisalla (Kauppakatu 19 A 10). uudetkin tervetuloa. JYT-yhteystiedot: p|. Hanna Pulkkinen 0505821421, |yt-postia@cc.|yu.ti. Kainuu-osakunta Värikästä syyslukukauden alkua kaikille kainuulaisille! Kokoonnumme ke 13.9. klo 17 00 osakuntahuoneistolle syksyn ensimmäiseen miitinkiin kertoilemaan kuulumisia ja suunnittelemaan syksyn ohjelmaa. Tulukaahan paikalle mahollisimman moni, erityisen tervetulleita ovat uudet kaennuulaeset luksit' Treffataan ko. päivänä viiden maissa Ilokiven ruokalan edessä, niin kaikki löytävät varmasti perille osakuntahuoneistolle. Lisätietoja: kainuu@majordomo.jyu.ti tai pj Päivi. paivipar@st jyu.fi / 050-522 9222 Syksy on taas tullut, joten on loistava aika aloittaa jopailu! Jos et ennen ole ollut mukana, on sinulla mahtava tilaisuus tutustua toimintaamme ti 12.9. alkaen Uusien illassa, tahto ulkoiluvarusleissa parliotoimistolta (Yliopistonkatu 46) klo 18. Lähiaikoina luvassa myös: ma 18.9. syyskokous partiotoimistolla klo 18 seka syksyinen kampparetki 23.-24.9. Tuu mukkaan, nii el jouvu hukkaan! Lisätietoja pj Samilta sasavone@st.jyu.ll, 050-570 3285. Kumman Luja Perinteiset Kulun&Dumpin Uusien Bileet Rentukassa keskiviikkona 6 9 . klo 20 alkaen, lipunmyytiä tarvitaan, ilmoilaulumiset (5 hlö Kululta) Simo Uiville sulvi@sl.|yu.li Maanantaina 11.9 Liikuntavaliokunnan kokous. jossa ensisijaisesti valitaan Olvijuoksun (to 21.9) työntekijät, joina kululaisiakin on ollut. Kauden avaava saunailta 13.9 Kortepohjan A-talon saunalla kello 18-21.30 ja jatkuu perinteisesti Renessä. Kulu tarjoaa makkaraa ja mehua, juotavaa tarjolla "asevelihintaan". Sähköpostilistalla, enemmän mm. palikkaretkeslä. Lisätietoja. kuluhallilus@cc.jyu.li tai kuluciiitukki.iyu.li Kesä tuli ja meni. Kaikki pikku puppelit raahautuvat laitumiltaan märehtimään tiedonmurusia Osakuntamme hektinen i l mapiiri tarjoaa eväitä elämänkin opiskeluun reseptejä saatavana sahkislistallamme kosa@cc.iyu.fi. Lillymishaluisel fuksit voivat myös hilatautua 22.9. Giggling Marliniin. Assistentii nimellä Penni Istui huoneessaan perjantai-iltapäivänä. kun erittäin viehättävä opiskelijatar kopulii oveen. "Niin". assisteniti-Penui vastasi. "Kuinka voin auttaa?" "Haluaisin puhua siitä teidän piiäniäslannc kurssista, jolla olen", nainen vastasi. "No, istu alas", assislcnuiPenui sanoi. "Millähän konstilla saisin kurssishi kolmosen? "Mitähän konsteja oikein larkoiiat?", assisientti-Pcniii kysyi. "Miia tahansa", nainen vastasi aisiikkaimmalla mahdollisella äänellään. "Teen ihan mitä tahansa." Assisienili-Peniti nousi ylös pöytänsä takaan, istui naisen viereen ja kuiskasi tämän korvaan: "Voisitko opiskella?" © Aivoni menivät täysin Hittiin. Käteni kuitenkin lähestyi ovenkahvaa avaanusmielessä. Kun näkökenttäni laajeni .ivamiLiiiciastä ovenkarmin kokoiseksi. kohtasin hieman en laisen näyn ® L I I T Y YLIOPPILASKUNNAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE lyvöskytön yliopiston ylioppiloskunnon sähköpostilistat ovat avoimia keskusteluja tiedotuskanavia JYYn jäsenille. Listalle liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@majordomo.iyu.fi. Viestiksi laitetaan subscribe + haluamasi listan nimi. Esim. subscribe kopo lista Listojen osoitteet ovat: iyy-josenet@maioidomo.jyu.fi, kopo-lisla@majordomo.jyu.fi, kultfuuri-lisla@majordomo.jyu.''. kv-lista@majoidomo.jyu.fi liikunlo-lista@moiordomo.iyu.fi, sopo-listo@mojoidomo.iyu.fi, loso-orvo-tista@mojoidotiio.jyu.fi, ympoiistolisto@mojordomo.iyu.fi. listoilla ollessasi olel aina perillä viimeisimmistä JYYn tapohlumislo niillä toimintasektoreilla, jotka sinua kiinnostavat. HAALARIT O"? £?&& 0JZ0 www.popmakasiini.sci.fi Musica-kuoro Haluatko kuoroon laulamaan'? Jos vastaat kyllä, valitse tasokas Musica-kuoro. Koelaulut järjestetään ma 11.9. klo 18 alkaen ja ke 13.9. klo 18 alkaen yliopiston Musica-rakennuksessa,M105 TERVETULOA! Tiedustelut. Pekka Kostiainen, 0500-292761, pkosliai@cc.jyu.fi tai Emma Suomalainen. 0505900169. emmasuo@edu.jyu fi Taasen yhtehen yhymme! Tanaan, 6.9. |0 tavataan saunaillassa Honsun tiloissa. Kaikki saunomaan' 1. kokous Soimilla II 19.9.18.00. Etenkin uudet, varsinkin vanhat TERVETULOA' Unkarin matkaaja Seuraa sähköpostia Ykkösten kastajaiset 26.9. Yhdistyneet Kielten Opiskelijat Kaikkien kielten opiskelijoiden yhteisten luk siaisten jatkot ti 26.9. Freelimessa I IKansainvälinen toiminta Tervetuloa loukkoomme järiestämääm monikulttuurista toimintaa. Kansainvälisen toiminnan valiokunnan syksyn ensimmäinen kokous pidetään ylioppilastalolla li 12.9 klo 18.00. Suunnitelmissa mm. retki Kuusamoon, Lattari-ilta. ulkkaritoiminlaa jne. Ravintola Rentukassa järjestettävät Stammtisch-illalt starttaava) jälleen 13.9. Kaikki Mukaan! Lisätietoja Laura Laamanen p.2601032, laulaam@st.jyu.fi. Tuija Hämäläinen p.608475 tuijaha@st.jyu.li. lOpintoia liedevahokunta Opinto|a liedevaliokunnan syksyn ensimmäinen kokous pidetään torstaina 7.9. klo 16 ylioppilastalolla. Uuden puheenjohtajan johdolla käsitellään mm. yliopiston opetuksen kehittämisprojektia seka kokonaisarviointia, opetuksen laatua. yliopiston rahoitusta seka kuulumisia kesältä. Tervetuloa kuuntelemaan ja kahvittelemaan. Terveisin pj Sami ja sihteeri Kalja. Lisätietoja antaa korkeakoulupoliittinen sihteeri Katja Mielonen jyy-koposihleeii@cc.jyu.fi p 260 3358. l Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 13.9. klo 17.30 ylioppilastalolla Ilokiven takaosassa. Asioina mm periaatteellinen keskustelu Raivolan raportin toimenpideosiosta ja syksyn toiminta. Kopioita Raivolan raportin toimenpideosiosta ja lisätietoja sosiaalivaliokunnasta saa sosiaalisihteeriltä (014-260 3357. jyysoposihleeri@cciyu.fi). Tervetuloa mukaan kaikki sosiaalivaliokunnan toiminnasta kiinnostuneet, erityisesti uudet opiskelijat! Tasa-arvovaliokunla Tasa-arvovaliokunnan syksyn ensimmäinen kokous ti 12.9 klo 18.00 Sohv/illa. Suunnitellaan syksyn ohjelmaa SYKSYN UUTUUDET! Torstaisin ROCK-Live to 7.9. FOTO to 14.9. PAKKAUKSEN POJAT Tiistaisin opiskelijaillat ti 12.9. Sinkkubileet voittajat Viking Unelle suoraan TV-lähetykseen Yökerho N I G H T NT^CAT Kauppakatu 2 2 . P. 6 1 6 7 8 Avoinna ti-la 22-04 HAPPY HOUR JOKA PÄIVÄ 22-23 esim. Ill-olut (0,4) 10,Keskiviikkoisin koko illan! < •
• päälle pantavaa Nosta elintasoasi ja ota opintolaina Osuuspankista! Saat edulliset ehdot ja jotakin myös leipäsi päälle. www.osuuspankki.fi/alt © OSUUSPANKKI © Minun ja Jorman yhdessä ostamassa sängyssä parit telikin kaksi ihmisiä sika-naamarit päässään. Etäisesti Veli Pontevaa muistuttava karju pökki takaapäin Mrs I Mitä helvettiä, kiljaisin ääni falsetissa. ...Jatkuu seuraavassa numerossa. Opiskelij anäkökohdat otetaan hyvästi huomioon! Optimoi pärstäkertoimesi syksyn uusilla kehysmalleilla • M e i l t ä saat H o y a n h u i p p u l a a d u k k a a t l i n s s i t • T u l e ja k y s y m y ö s itsellesi s o p i v i n p i i l o l a s i v j i l u o o h t o H O Y A T A A T T U A H U I P P U L A A T U A Petri "Poka-Pete" Aaltio, Johanna Aaltio ja Virpi Sairanen f^l |f , /" > | O P T I K K O L I I K E I L O I N EN S l L POLICE •STINi ASEMAKATU 11. PUH. 014 449 7510 POKAPETE@YAHOO.COM ...eikä siinä vielä kaikki.. • > W O KOTIKESKUS Rakenteilla olevia asumisoikeuskohteita: ASO/Järveläntie 32 Jyväskylän mlk, Jyskä 5H+K+SII0.5nr Valmistuvassa rivitalossa on 18 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 31.12.2000. Huoneistot m 2 Asomaksu Vastike 4h+k+s 99,0 112.300,3.851. 5h+k+s 110.5 124.000,4.250, Vesimaksu 60. -/hlö/kk ASO/Valssikuja 5 Jyväskylä, Kekkola 4H+K+S85.0m£ ; , •• ' " 3H + KtS72,Om Valmistuvassa kerrostalossa on 23 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 01/2001. Huoneistot m ! Asomaksu Vastike 2 h+kk+s 47,5-58.5 62.000-75,(100 2.100-2.550 Jfctlt+S 70,5-77,0 87.000-89.200 2.900-3.100 4 h+k+s 85,0-95.0 IO2.00O-II5.0O0 3.500-3.900 Vesimaksu 60.-/hlö7kk ASO Tiedustelut: VVO-kotikeskus, Väinönkatu 7,40100 Jyväskylä A C T T M M H T A V T a , i a Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 l \ U I N I N U 1 U I Fax 020508 4175. E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA T o i m i s l ° a v o i n n a •>»-»>• 'o-f* 8.30-14.00. ke 10.00-17.00