h: »* »«s ..ö* * T ^ J ^ 4 U k \ NUMERO YHDEKSÄN 2. SYYSKUUTA 1999 • 39. VUOSIKERTA * « * * > RISUT,JS * / TALOT JA TIENHAARAT s r » : y f X . .aÄT REIS ' # ** «r V ~ Ä # » • F
MUiEM) THDEKSAN • Z. STUSKUIin 1999 SISÄLTÖÄ City guiden koston pojan paluu! Tällä kertaa katsastamme kaikki kinttupolut ja takamaat. Jylkkärin toiseksi pelätyin toimittajakaksikko on rämpinyt halki maiden ja mantujen, jottei sinun tarvitsisi. Mikäli inspiroidut, tee toki perässä. KESKIAUKEAMA V-ÄAf PÄÄKIRJOITUS 2, SYYSKUUTA 1999 Marikulttuurin pauloissa Marista voi mennä sekaisin, mutta sillä voi myös kirjoittaa kirjan. Marinkielisestä, kansan kulttuuria ja taustaa esittelevästä teoksesta on tietysti juttu Jylkkärissä. Kuvan kanssa. SIVU 5 Jylkkäri maailman ainoa rocklehti, joka julkaisee Ilokiven ruokalistat... Totta tai legendaa, mutta hieno tarina: Andy McCoy oli vierailemassa Näsinneulassa, eikä kukaan ollut muistanut kertoa legendalle, että ravintolatila on pyörivää Jonkin tovin kuluttua Andy toteaa: "Viddu mitkä hapot! Maailma pyörii... ja mitään en oo ottanut..." Elikkä Pelkosenniemen suuri poika sekä muita rokkiaiheita yllin ja kyllin. SIVUT 1 6 1 7 Jokainen opiskelija miettii jossain vaiheessa koko homman mielekkyyttä. Opiskelupaikka on usein monen vuoden yrittämisen lakana. Itse opintojen eteenpäin vieminen on monesti hankalaa, koska opetusryhmiin ei mahdu tai tenttikirjoja ei ole saatavilla. Valmistumisen jälkeinen työpaikkakaan ei ole mitenkään varma. Yliopisto näyttäytyy opintonsa aloittavalle lähinnä kaoottisena kokonaisuutena loisistaan tietämättömiä tahoja, joilla ei ole keskenään sen kummempaa tekemisiä. Tämä ei välttämättä ole vain uusien opiskelijoiden näkemys. Kun lisätään opintotarjontaa lisäämättä tarjoajien eli henkilökunnan resursseja vastaavassa suhieessa, voi lämä johtaa pahimmillaan siihen, eitä yksinäisen laitoksen henkilökunta kuormittuu kohtuuttomasti. Siinä ei ole mitää fantastista. Kannattaako opiskelu? Mikäli asiaa ajattelee itsensä sivistämisen ja ajattelun kehittämisen kannalla, vastaus on epäilemättä myönteinen. Eri aineita opiskellessa kohtaa ihmisiä, jotka ajattelevat toisin kuin itse, ja tämä antaa uusia näkökulmia myös omaan elämään. Mikäli taas ajattelee opiskelun taloudellista kannattavuutta, asia on monimutkaisempi. Toiset saavat jo kesken opintojensa hyviä työtarjouksia, mutta loiset joutuvat turvautumaan valmistumisensa jälkeen sosiaaliturvaan. Taloudellisesti varmaa tulevaisuutta opinnoi eivät takaa. Voisi ehkä sanoa, etiä opiskelu on kuin suklaarasia. Sillä erotuksella, että opiskelijalla on harvemmin moiseen varaa. JARI PEUOI> Kannen kuva: Juha Mäkinen m Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipidejo tiedelebtien liirto Kultti iy.:n jäsen. Päätoimittaja Jori Peltola (014) 603 359, 040 539/698 |oip»ll@st.iyu.li. Toimittajat: Petri Heikkinen (014)603360,040/265103 pelheik@st.jyu.li Sami Keto 0503039217 muikeio@hotmail.tom Toimitus jyvaskyton ylioppilastalo Keskussoitaoläntie 2 40600 Jyväskylä Fa> (014)603928 Sähköposti jy!kkoii(a>cc.jyu.fi Verkkolehti wvM.|yu.fi/jyy/jylkkori Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri Paula Rouhiainen 014-607226 IVY n jäsenille kotiin kannettuna JyikkoH maksaa 50 maikkaa. Osoitteenmuutokset JVY:n keskustoimisto, (014) 603 355 Ilmoitusmyynti Imi Mortti Mikkonen (014)272166.0400642533 fox (014) 3/21363 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02) 2331 222. Ilmoituksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,050-5962444 giah'ikko.tutonen@(o.inel.fi Ilmoitushinnat tekstissä 5.50mVpmm lokasivu 6.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään oinoostaan kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk nelrvoii 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen. joten hintoihin ei lisätä veroo. Painopaikka tehlisepät Oy, Pieksämäki (015) 7234212. ISSN 0356-/362 Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen VIERAASTA PÄÄSTÄ Hengenvaarallista opiskelijaelämää Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, mitä todellisia vaaroja köyhyyden varjostamassa opiskelijaelämässä piilee? Esimerkiksi opiskelijan televisio on useimmiten vanha ja pieni l.ikinaköisyys uhkaa pienen ruudun tihrustajaa, ja vanhoilla telkuilla on lapana räjähdcllä uusia useammin. Koko opiskelijan pieni omaisuus on siis välillisesti vaarassa. sillä vakuutustahan ei ole varaa ottaa. Kannattaa siis toivoa, että iv-lupalarkastaja tulisi ja veisi tuon tietysti luvattomassa käytössä olevan hengenvaarallisen rakkineen valtiolle. Yleisten kulkuneuvojen käyttö on myös hinnakasta varsinkin kauemmaksi matkustettaessa. Niinpä opiskelija saattaa joutua liftaamaan. Valitettavasti sekin saattaa olla vaarallista, koska hämäräperäisiä namusetiä ja raiskaajia kun ei ole varustettu varoituskylteillä. Lähiliikenteessäkin on omat ongelmansa mikäli sattuu olemaan pennitön. Vilustuminen uhkaa sateessa tai pakkasessa kävelijää, mutta koliinkaan ei voi jäädä, koska silloin opintoviikot jaavat suorittamatta ja opintotuki lakkautetaan. Muutamat onnekkaat opiskelijat saattavat selvitä vielä näistä koettelemuksista hyvällä tuurilla, mutta uusi vaara uhkaa hengissä pysymisen kannalla välttämättömässä toiminnassa: syömisessä. Jo alaasteella opetetaan, että päivän aikana on syötävä monipuolisesti, ruokaympyrän jokaiselta osa-alueelta. Mutta kun käteistä on niukalti, tahtoo ruokakaupassa koriin vilahtaa vain halvimpia mahdollisia aineksia kuten hernekeittoa, tonnikalaa ja makaronia. Opiskclijapoloa uhkaa tällöin vitamiinipuutoksesta aihetuva uupumus tai jopa keripukki. Siinä tilanteessa ei voi paljon hampaitakaan kirskutella kun niitä ei ole. Myöskään rikkaan elättäjän löytäminen ei kirpputoridesignilla onnistu, sillä viehättävyys karisee, kun puseron kainalosaumat ratkeavat tanssiessa ja halpahallin deodoranttikin pettää pahasti. Kampaajalla ei ole varaa käydä, ja kotivaalennuksen vetyperoksidi on polttanut viimeisetkin hahtuvat karrelle. Tästä kaikesta seuraa helposti henkistä pahoinvointia, joka saattaa ajaa opiskelijan epätoivoisiin tekoihin. Tämä selittänee kaupungilla haalareissa hyppivät sekopäät, jotka ovat järkensä myötä menettäneet myös itsekritiikkinsä. Tästä ei enää olekaan pitkä matka pöpilään, joka lienee varmin loppusijoituspaikka alan kuin alan opiskelijalle. T0NNI(KAIA)KEIJU
NUMERO YHDEKSÄN • 2. SYYSKUUTA 1999 • 39. VUOSIKERTA http://www.jyu.fi/jyy/jylkkari Solui, kimppakämpät ja muut OPISKELUA ASUniiyQT • • • • LÖYTÄVÄT OTTAJANSA Petteri Kivimöki Jokasyksyinen opiskelijaasuntorumba on parhaillaan kiihkeimmillään. Tänä vuonna kaikilla opiskelija-asuntoa etsineillä pitäisi kuitenkin olla katto pään päällä lokakuun alkuun mennessä. Vuokratasokin on ylioppilaskunnan asunnonvälittäjä Matti Mäkisen mukaan pysynyt yksiöitä lukuunottamatta suunnilleen edellisvuosien tasolla. "Keskustayksiöillä on kovimmat hinnat", Mäkinen toteaa. "Niistä joutuu maksamaan halvimmillaan noin 1850 markkaa ja kalleimmillaan yli kaksi ja puoli tuhatta. Asunnon tarvitsijat ovat yleensä hyvin perillä siitä, mitä asunnot maksaa. Asioista on otettu etukäteen selvää kavereilta ja muilta tahoilta." Keskusta-alueen asuntojen hinnat ovat siis lähes pääkaupunkitasoa, mutta hieman kauempana hintataso putoaa Mäkisen mukaan selkeästi. "Jos mennään kolme-neljä kilometriä keskustasta poispäin, niin hinnatkin tulevat alas." Sijainti ratkaisee Asunnon hakijoiden ykköskriteerinä on Mäkisen kokemuksen perusteella sijainti. "Tietysti keskustaasunnot ovat kysyttyjä, mutta joskus myös oppilaitoksen sijainti saattaa ratkaista sen, että jossain muuallakin sijaitseva asunto on se paras vaihtoehto." Kaikenkokoiset asunnot löytävät hänen mukaansa ottajansa. "Yksiöt ja pienet edulliset solukämpät menevät aina, mutta nyt myös perheasunnot ovat menneet kuin kuumille kiville. Sitten on neljän-viiden hengen kaveriporukoita, jotka haluavat kimpassa vuokrata yhden isomman kimppakämpän. Silloin hinta putoaa tuommoiseen 1000-1500 markkaan per asukas, vaikka kyseessä olisi hyväkuntoinenkin kämppä." Vuokiohitko tämännaköisestö talosta yli 2500 mk/kk maksavan yksiön? Kaikilla ei ole valinnanvatao. Miehillä helpompaa Opiskelija-asuntokantaa saisi Mäkisen mukaan olla Jyväskylässä "pikkaisen enemmän", multa tilanne tulee muutaman vuoden kuluessa paranemaan. Asunnonhakijoiden sukupuolijakauma noudattaa samaa linjaa kuin yliopisto-opiskelijoidenkin. "Naispuolisia hakijoita on enemmän, ja varmasti tämä tulee näkymään myös hätämajoituksessa." Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse aloittaa yliopisto-opintojaan veneen alla asumalla, sillä hätämajoitustilaa kyllä riittää. "Kortepohjan talojen yläkerroista tullaan varaamaan todennäköisesti kolme kerhotilaa, johon kuhunkin mahtuu kymmenen ihmistä. Hätämajoitukseen turvaudutaan yleensä silloin, kun opiskelija tietää saavansa asunnon pian, mutta joutuu olemaan kaupungissa muutamia viikkoja ilman omaa kotia." JARI PELIOIA TIIVIIT SYL etsii rakenteiden reunaehtoja SYLin hallitus on kokouksessaan 26.8. päättänyt perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kuvaus opiskelijan oikeuksista ja erityistar peistä yliopistojen hallinnollisten uudistusten yhteydessä. Työryhn aikaansaannoksista toivotaan olevan apua ylioppilaskuntien vaikuttamistyössä. Rakenteiden reunaehdot -työryhmä työskentelee syksyn ajan ja luovuttaa tuotoksensa SYL:n hallitukselle joulukuussa. Komi palkittiin Biomekaniikan professori Paavo Komi on saanut International Society of Biomechanics -tutkijayhteisön arvostetuimman esitelmöitsijän Muybridge-palkinnon. Komi palkittiin Galgaryssä juuri päättyneessä konferenssissa uraauurtavasta työstään biomekaniikan alan tutkijana ja vaikuttajana. Professori Paavo Komille on aikaisemmin myönnetty mm. Kansainvälisesti arvostetuin urheilulääketieteen tiedepalkinto "The Citation Award". Jyväskylän yliopiston Hermo-lihas -tutkimuskeskusta johtava Paavo Komi on tutkinut lihasväsymystä ja hermo-lihastoimintaa liikunnan yhteydessä. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella vuodesta 1965 ja tuottanut yli 400 alkuperäistä tutkimusjulkaisua. SoPhilta 16 kirjauutuutta Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä kustantava SoPhi julkaisee syksyllä enemmän kirjoja kuin koskaan aiemmin. Kaikkiaan syksyn sato on 16 kirjaa, joista puolet on suomenja puolet englanninkielisiä. SoPhi solmi huhtikuussa nelisenkymmentä maata kattavan kansainvälisen jakelu-ja markkinointisopimukscn. Syksyllä ilmestyykin yhteensä kahdeksan englanninkielistä kirjaa, joista osa esittelee suomalaista tutkimustietoa kansainväliselle lukijakunnalle, ja osa tuo ulkomaiset tutkijat yhteen suomalaisten kanssa. Syksyn ensimmäinen suomenkielinen kirja on Esa Konttisen Ympärisiökansalaisuuden kyläsepät, jossa tarkastellaan maamme vanhimman ympäristöjärjestön Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisaktivisteja. Näkökulmana on ns. uusien yhteiskunnallisten liikkeiden teoria. Puhelinpalveluaika poistuu Jyväskylän yliopiston hallintoviraston opintotukineuvonnan käytössä ollut puhelinpalveluaika poistuu 1.9. alkaen. Tämä on mahdollista, koska hakemusten käsittely virastossa on sujunut oleteltua nopeammin. Ambiotica avautuu Jyväskylän yliopiston uusi Ambioiica-rakcnnus. on ensimmäinen rakennus Suomessa, jonka koko elinkaaren ympäristövaikutukset on otettu huomioon ja arvioitu jo suunnitteluvaiheessa. Ambiotican suurin yksikkö on Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitos, jonka hallussa on kaksi kolmesta toisiinsa kytketyistä rakennusosista. Laitoksella toimii yli 200 tutkijaa ja opettajaa sekä 400 opiskelijaa. Evolutiivisen ekologian ryhmä on valittu valtakunnalliseksi huippuyksiköksi. Kolmannessa rakennuksessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, joka on ympäristön tutkimukseen, suunnitteluun ja akkreditoituun laboratoriopalveluun erikoistunut n. 40 vakituisen työntekijän erillinen laitos, sekä ympäristöministeriön alainen Keski-Suomen ympäristökeskuksen akkreditoitu ympäristölaboratorio, jossa on n. 20 työntekijää. Ambiotican vihkiäiset pidetään 3.9. klo 14 uuden rakennuksen luentosalissa. Tasavallan Presidentti kunnioittaa vihkiäisjuhlaa läsnäolollaan ja osallistuu vihkimisseremoniaan, jossa Ambiotican pihaan istutetaan kolme rauduskoivua.
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI IMOfflDEKSANKAHVIPÖYTÄVISAILU-, Peiteri Kivimäki OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako vankia Bastiljissa oli kun se vallattiin? 2. Mikä on maailman sateisin paikka sademäärissä mitattuna? 3. Millä nimellä tunnetaan nykyisin Königsberg? 4. Mikä on tänä vuonna Ruotsin jalkapallon pääsarjan pohjoisin pelikaupunki? 5. Mitä erikoista muihin jäseniin verrattuna oli ABBAyhtyeen Annifrid Lyngstadissa? ALLIKKO 6. Mihin natsit kuljettivat vangitut liittoutuneiden upseerit? 7. Mitä erikoista on Bohumil Hrabalin teoksessa Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille? 8. Kuka toimi ulkoministeri Keijo Korhosen poliittisena sihteerinä? 9. Mikä on N'drangheta? 10. Kuka on ainoa suomalainen jalkapalloilija, joka on päässyt arvokisojen tähdistöön? m Mihin katoliset ihmiset menevät vaatekaupoissa ensimäisenä? uMÖdmjsnuAOS SflNOB "OI.IHOS „!uo|/\|„ ou|3 "OL 'ajetu ueuun>|eeuj ueuqeieo 6 liuons iueu.nr "8 Ejsaasnei ejsspuA mjsoponoi soaj O>|OM 'i •ueeuuji umipioQ g iiauieiei -JOU uggMiiiAS no U?H "S etu|oq)|ni •* •pejBuiuiie» •% BSSjU. -sape|6ueg Buoöeujijo 'z Tl Sihteereitä kaikki tyynni: Katjo Mielonen (ms.), Elina Niemelä, Simo Pöyhönen ja Elina Tolvanen. Star VVarsia ja opiskelija-asiaa eli • • i i Ylioppilastalon suosituin palvelumuoto on varmasti ruokala Hoki vi, mutta samoissa tiloissa sijaitsevat myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYY:n lilat. Kun kääntyy sisään astuessaan ennen ruokalaa vasemmalle, joutuu salaperäiseen, Alvar Aallon suunnittelemaan luolastoon. Luola 1: Kulttuurija projektisihteeri Kesällä työnsä aloittanut kulttuurija projektisihteeri Elina Niemelä on opiskellut Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteitä. Kulttuurisihteerin työssä häntä kiehtoi sen monipuolisuus. "Tää on mukava työ, ja tässä oppii varmasti paljon uutta. Toistaiseksi tää on ollut aika pitkälle päivätyötä, mutta syksyn edetessä tulee varmasti enemmän iltatyötäkin". Elina hoitaa ylioppilaskunnan tilojen varauksia ja vastaa äänitekniikkavälineiden ja muiden vastaavien lainauksesta. "Ja multa saa myös niitä elokuvalippuja", hän naurahtaa. Syksyn suurimpana oman alueensa projektina Elina mainitsee marraskuussa pidettävän Kampus-Kinon juhlaviikon. "Siellä näytetään vajaan viikon verran leffoja ja pidetään ehkä elokuva-aihcinen seminaari", Elina suunnittelee ja toivottaa kaikki innostuneet mukaan ylioppilaskunnan kulttuuritoimintaan. Mikä on sitten viimeisin elokuva, jonka Elina on käynyt katsomassa? "Star Wars", hän lähes kuiskaa. Luola 2: Sosiaalisihteeri Toista vuotta ylioppilaskunnan sosiaalisihteerinä toimiva Simo Pöyhönen linjaa toimenkuvakseen asumiseen, toimeentuloon ja terveyteen liittyvät kysymykset. Mitä sosiaalisihteeri voi sitten käytännössä tehdä noinkin laajoille kysymyksille? "Voi yrittää parhaansa mukaan neuvoa, ohjata ja vaikuttaa noihin asioihin eri elinten kautta", hän tuumii. Sosiaalisihteerin päivä on usein pitkäkin, muita vapaa-aikoinaan Simo mainitsee katsovansa "jättiläisoravia ja Diskoksen pelejä". Elinan tavoin myös Simo mainitsee viimeksi käyneensä elokuvissa katsomassa Star VVarsin. Luola 3: Korkeakoulupoliittinen sihteeri Kolmosluolassa työskentelee itse asiassa kaksi ihmistä. Kesällä aloittaneen koposihtceri Katja Mielosen lisäksi myös kansainvälisten asioiden sihteeri Mira Leppäsen työpöytä on saatu jotenkin mahdutettua sinne. Kasvatustieteitä opiskeleva Kaija Mielonen kertoiui leensa aluksi mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa. "Sitten mä olin vuoden tiedekuntaneuvostossa, ja päätin hakea tänne kopo-sihteeriksi". Katja sanoo ettei välttämällä tiennyt tarkkaan mitä työltään odottaa. "Kopo-sihteerin työssä ei välttämättä oo hirveesti sellaista konkreettista puurtamista. Enemmänkin tää on sitä, että pyrkii tekemään yhteistyötä hallinnon opiskelijajäsenten ja eri tiedekuntien opintosihteerien kanssa." Oman työnalansa ongelmana Katja pitää tiedonkulkua. "Yksi ihminen ei voi tietenkään olla perillä kaikesta siitä, mitä eri laitoksilla tai tiedekunnissa tapahtuu. Siinä just hallinnon opiskelijajäsenet vois toimia tiedon välittäjinä tänne päin." Katja ei usko ehtivänsä paneutua gradunsa aloittamiseen koposihteerikautensa aikana, "mut jotain opintoja pitäis kyllä yrittää tehdä." Silloin tällöin kitaraakin soitteleva Katja mainitsee Elinan ja Simon tavoin nähneensä elokuvista viimeksi Star VVarsin. Muut luolat Kopoluolau vietossa käytävän perällä s: jausee Jyväskylän Ylioppilaslehden toimitus, johon kaikki halukkaat voivai tulla tarjoamaan juttuideoita ja tekstejä. Sisäpiirin tietona toimituksen arkirutiineista paljastettakoon, että kaksi yleisintä Jylkkärin ovelta huikattavaa kysymystä ovat: "Saako täältä opiskelijakortteja?" ja "Saako täältä lukukausiiarroja?" Ei saa. Molempia yllämainittuja voit noutaa heti pääovesta oikealla sijaitsevasta keskustoimistosta, joka on ylioppilaskunnan pääsihteeri Samppa Siikavirran ja toimistosihteeri Mirja Ritvosen (yöpaikka. Kortepohjassa asuvien kannattaa myös etsiä käsiinsä Kortepohjan vapaaaikatoimikunnan KVATin vapaa-aikasihteeri Elina Tolvanen, joka mm. myy halukkaille elokuvalippuja ja huolehtii ylioppilaskylän vapaa-aikatilojen varauksista. JARI PELTOLA laSMVlSVA VVelcome to llokivi The Students' House offers fresh, exiting and hot band and club nights this autumn. The band nights will kick off with the loud and beautiful garage queens The Ultra Bimboos on 11.9. The same night will also feature The Festermcn celebrating their debut album. Starting on Friday 17.9. The Firecall Soundsystem brings DJs and MCs on stage. Endstand from Riihimäki vvill come to llokivi on 15.10. If your relationship vviih the US, vegetarianism or for example women is somewhat ambivalent come and hear the truth about them. The same night will also see two other bands: Rebound from Jyväskylä and Wasted from Helsinki. Duplo vvill appear in llokivi in November followed by great DJs from the capital and elsevvhere. December will have a metal Christmas party, performances by Bioodstock and Giant Robot. Wood Festival The KaiPuu VVood Festival vvill take place in Jyväskylä 1.-12.9. VVood is often considered only from the vievvpoint of productivity. This is vvhy the goal of the festival vvill be to give new perspectives on the versatile material. Many exhibitions and events vvill take place in the cenire of Jyväskylä including sound and video instalments. The funding consisis of grants from the Institution of Arts and Science, the city of Jyväskylä and the Student Union. Other support includes materials and exhibition space. More Information on KaiPuu is available ai http://www.jyu.fi/iaidekasvaius/kaipu Student Apartments The annual student apartment hassle is once again at us' strongest. This year everyone seeking student housing should have a place to live in by the beginning of October. Even ihe rents have remained on the same level as last year not including single room apartments. The first criterion in choosing apartments is location. In addition to apartments near the centre of town also the ones near the university are popular. The rents of oneroom flats in the centre of Jyväskylä sian from around 1850mk and go up to over 2500mk per month. Going further away from the centre the rents naturally go down. NEWS BY TANELI TAULA
NUMEiiO THDEKSAN • 2. STVSKUUTA1999 "On todella hienoa että toisen kulttuurin opiskelijat auttoivat meitä tekemään unelmamme todeksi", sanoo inarilainen toimittaja ja kustantaja Aleko Juzykain (56). Hän puhuu marinkielisestä teoksesta Marij Kö me ulyna? (Mariläiset-Keitä me olemme?). Tällä hetkellä kirja on siellä minne se kuuluukin: inarilaisten päiväkoti-ja ala-asteikäisten lasten käsissä. Kirjassa kerrotaan pääpiirteet inarilaisten historiasta ja omasta luonnonuskonnosta. Käsikirjoitus ja kuvat tulivat marilaiselta työryhmältä, johon kuuluivat Aleko Juzykainin lisäksi hänen poikansa Mihail ja Erik Juzykain. Mihail vastasi kuvituksesta, Erik yhdessä isänsä kanssa tekstistä. Asiantuntija-apua taiteilijat saivat tutkijoilta Galina Skalina ja Gennadi Gordajev. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta puolestaan huolehti kustantamisesta, taittamisesta ja painattamisesta. Painotalo Gummerus *•' ""• _ osallistui kansainväliseen kulttuurityöhön toimittamalla niteet rajan taa Pietariin, mistä kuljetus Marinmaalle hoitui Juzykainien toimesta. Kv-valiokunta innostui kirjaideasta Jyväskylään kirjahanke tuli syksyllä 1997 kun Erik Juzykain saapui vuodeksi yliopistoon vaihto-opiskelijaksi. Hän löysi pian ylioppilakunnan piiristä kansainvälisen toiminnan valiokunnan, jossa oli tuohon mennessä jo muutaman vuoden ajan pyöritetty erityistä sukukansaprojektia. Se liittyy eduskunnan 1993 liikkeelle panemaan sukukansaohjelmaan, jonka tarkoitus on tukea uralilaiseen kieliryhmään kuuluvien pienten kielialueiden kulttuuria. Valiokuntalaiset innostuivat kirjaideasta. "Halusimme tehdä jotakin konkreettista kielisukulaistemme tukemiseksi", muistelee projektin ylioppilaskunnassa vastuulleen ottanut Jari-Pekka Tikkanen "Rahaa saatiin eri lähteistä pikku hiljaa keräämällä. Suurin yksittäinen tukija oli Suomen Kulttuurirahasto, joka myönsi hankkeelle 50 000 markan apurahan." 1500-vuotias kansa "Marinmaalla ei ole rahaa kustantamiseen. Esimerkiksi vuonna 1995 siellä painettiin vain 56 kirjaa, ja niistäkin vain puolet oli marin kielisiä", kertoo Aleko Juzykain. "Se, että tämä teos saatin tehtyä, merkitsee meille marilaisen kulttuurin vaalijoille erittäin paljon. En voi kyllin kiittää näitä opiskelijoita", hehkuttaa hän. Volgan KO ME UL iiomeii suun ulipuisto avattu Poriin Tuulivoiman tuotanto Suomessa kaksinkertaistui kun Meri-Poriin avattiin tuulipuisto heinäkuun alussa. Puistossa on kahdeksan tuulimyllyä jotka jauhavat vuodessa ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa jopa 10 000 kerrostaloasunnon tarpeisiin. Reposaaren te* lakkamaisemaa eivät rumenna yli 20-mcirisct roouormlavai, jotka halkovat 65 metriä korkeiden tornien päässä. Pengertien kolme samaan tahtiin pyörivää yksikköä, kukin megavvatin tehoinen, ovat itse asiassa varsin majesteetillinen näky. Tuulivoimalatavoite nostettavissa Avajaisissa juhlapuheen pitänyt Kauppaja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen arveli, että valmisteilla olevassa Valtioneuvoston energiastrategiassa tuulivoimatavoiietia voidaan reilusti nostaa aiemmin kaavaillusta. ' Porin voimalan myötä tuulivoima on nousemassa varteenotettavien energiamuotojen joukkoon. Varteenotettava tarkoittaa tässä tapauksessa paitsi taloudellisesti kannattavaa myös kuluttajalle kohtuuhintaista. Myös tuulivoiman saatavuus paranee. Voimalan taustalla on Hyötytuuli Oy, jossa osakkaina ovat kahdeksan kaupungin energiayhtiöt, myös Jyväskylän Energia. TOMMI HIMBERG Tietotekniikan perusopetus lisääntyy Jyväskylän yliopisto panostaa syksystä alkaen entistä laajempaan tietotyön koulutukseen. Kaikille yliopiston opiskelijoille tarjotaan 3 opintoviikon laajuista tietotyön "pakettia" vapaasti valittavina opintoina. Maikhet—Keila me olemme? -kinan avulla manloislopset voivat tutustua siihen, keitä he ovat... rannoille muodostui 500 -luvulla muinaismarilainen kansa, josta nykyiset heimot muodostuivat 1000-luvulle mennessä. Mariläiset ovat eläneet muun muassa bolgaarien, mongolien ja tataarien vaikutuspiirissä. 1500-luvulla marit taistelivat tataarien rinnalla venäläisiä vastaan, 1550luvulla pitkällisten sotien jälkeen he joutuivat venäläisten alaisuuteen. Marilaisia, joita aiemmin kutsuttiin venäläisittäin tseremisseiksi (metsien sotilaiksi), on tätä nykyä noin 670 000. Vajaa puolet (44%) heistä asuu Volgan keskijuoksulla sijaitsevassa Marin tasavallassa. Marilaisia asuu myös lähialueilla, esimerkiksi Baskiriassa, Kirovin, Jekateburgin ja Permin alueilla sekä Tatariassa ja Udmurtiassa. Luonnonuskonto elää marien kulttuurissa Marin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten suomalais-permiläiseen haaraan. Valtaosa kieltä taitavista puhuu itämarilaisia murteita, joista suurin on nyt julkaistun kirjan kieli, niittymain. Marilaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta kertoo jotain se, että Marinmaalla ikiaikainen luonnonuskonto on säilyttänyt asemansa vahvana läpi kaikkien historiallisten myllerrysten. Esimerkiksi 1600 -luvulla venäläiset pakkokäännyttivät pikkukansaa ortodoksisuuteen, ja myöhemminkin poliittiset olot ovat panneet marilaisen kulttuurin koville. Silti uhrilehdot ovat säilyneet pystyssä, ja niissä on käyty ja käydään Aleko Juzykainin mukaan edelleen ahkerasti. Tässä mielessä mariläiset ovat eurooppalaisittain ainutlaatuisia. Kielen ja kulttuurin asema on kuitenkin uhattuna vaikka poliittisja uskonnollisluonteiset vainot ovatkin toistaiseksi ohi. "Lapset joutuvat suuntautumaan omaan kulttuuriinsa vieraan kielen, venäjän kautta. Se ehkä vieraannuttaa heitä omista juuristaan", pohtii Aleko Juzykain. Kaupunkikouluissa opetuskielenä on venäjä, maria voi opiskella vain valinnaisena kielenä. Kyläkouluissa mari on opetuskielenä kolmanteen luokkaan asti. Marinkielistä oppimateriaalia ei juurikaan ole, varsinkin nuorimpien ikäluokkien kohdalla lilanne on heikko. RIITTA KOIKKALAINEN SUURKIITOS TUIKKIMA TOIMINEELLE KAISA KYCKLINGIUE! Perusasiat haltuun Tarjolla on 2-3 opintoviikon johdatus tietojenkäsittelyyn -kurssi sekä opintokokonaisuus, joka koostuu tietojenkäsittelyn propedeuttisesta kurssista ja eri ohjelmistoja käsittelevästä jaksosta. Johdatus tietojenkäsittelyyn -jakson opettaja Pekka Makkosen mukaan kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat oppia tietojenkäsittelyn perustiedot ja -taidot. Koska kurssi on myös tietojärjestelmätieteen yleisopintojakso, sillä käsitellään organisaatioiden tietojenkäsittelyä ja tietoyhteiskuntaa. Näin kurssi sopii erityisesti taloustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan opiskelijoille. Kurssin käytännöllisenä tavoitteena on oppia tietokoneen käytön perusasiat ja perehdyttää leisimpien ohjelmistojen perusaineisiin. Näitä ohjelmistoja ovat tietokoneen käyttöjärjestelmä, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja : esitysgrafiikka sekä internet-selain. Erityisesti perehdytään tekstinkäsittelyyn, jossa opetellaan tutkielmien ja harjoitustöiden laatimisen kannalta keskeiset piirteet. Keväällä verkkotekniikkaa Kevätlukukaudella Jyväskylän yliopistossa alkaa myös verkkotekniikan peruskurssi. Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija moderneihin Internet-teknologioihin perustuviin verkkoihin, ja erityisesti WWW-teknologiaan, Kurssin suorittanut opiskelija ymmärtää i internet-teknologiaan perustuvien verkkojen perusarkkitehtuurin ja pystyy tekemään yksinkertaisia WWW-sivuja. Kurssi kattaa tämän lisäksi myös keskeiset käytössä olei vai sovellukset JARI PEITOLA Mikäli sinulla on juttuidea tai valmis juttu, jota haluaisit tarjota Jyväskylän Ylioppilaslehteen, tule käymään lehden avustajapalaverissa. Syksyn ensimmäinen avustajapalaveri pidetään torstaina 2.9. klo 12 lehden toimituksen retrospektiivisissä tiloissa ylioppilastalolla. Palaveri on mahdollisimman epämuodollinen, ja kaikki uudet ideoita ja näkökulmat ovat tervetulleita. Jokaisesta julkaistusta jutusta mak; setaan myös pieni kirjoituspalkkio. Jos et pääse palaveriin, voit tarjota ideoitasi tai juttujasi myös sähköpostin välityksellä osoitteeseen jylkkari@cc.jyu ii. • : • • • ; •
NUHERO THDEKSJlN 2. SYVSKBUn 1999 Lotto Kiviaho seminaareihin, joissa tapaa järjestön aktiiveja ympäri maailmaa. Ulkomaille Opintojensa loppuvaiheilla olevat voivat hakeutua mukaan AlESECin vaihto-ohjelmaan. Perinteisesti haroittelijat työskentelevät kaupan, taouden ja tietotekniikka-alan yrityksissä, mutta yhä useammin paikkoja on tarjolla myös muiden alojen opiskelijoille. AIESEC painottaa kaikessa oiminnassaan yksilöiden oppimista ]a kehittymistä . Siksi vaihtoprosessiin kuuluu varsinaisen työharjoittelun lisäksi etukäteen tapahtuva valneniautuminen ja kohdemaassa järjestettävä vastaanotto-ohjelma. Palattuaan koliin harjoittelija arvioi hai oitieluaan yhdessä oman AIESECpaikallistoimikuntansa kanssa, joilSyksyn tullen niin uudet kuin ännännen vuosikurssinkin opiskelijat miettivät, miten hyödyntää opiskeluaika mahdollisimman hyvin, ettei tarvitse vanhana katua tekemättä jätiämisiään. Aktiivinen toiminta opiskelijajärjestössä on tähän kelpo ratkaisu. AIESEC poikkeaa ainejärjestöistä siten, että sen jäsenet ovat poikkitieteellistä opiskelijoita. Maailman suurimpana opiskelijajärjestönä AIESEC toimii 84 maassa, jopa yli 700 korkeakoulussa. Suomessa paikallistoimikuntia on 13, joista yksi on Jyväskylä. AlESECin päätoimintamuoto on harjoittelijavaihto. AlESECin kautta lähtee vuosittain n. 100 suomalaista opiskelijaa työharjoitteluun ulkomaille, ja Suomeen tulee vastaava määrä ulkomaalaisia harjoittelijoita. Kirjaviisauden soveltamista ja verkostojen luomista AIESECissa toimiessaan ei voi välttyä uuden oppimiselta. Jäsenet luovat kontakteja yrityksiin "myydessään" ulkomaalaisia harjoittelijoita ja oppivat samalla käytännössä liike-elämän etikettisääntöjä. Kielitaitoja kulttuurien tuntemus paranevat harjoittelijoiden käytännön ongelmia ratkoessa. Yhteisissä illanvietoissa ja mökkikeikoilla pidetään hauskaa erilaisten teemojen merkeissä. Tänä vuonna AIESEC Jyväskylä vieitää 30-vuotispäiviaan, joten myös, "virallista '.juhlimisia on tiedossa. AIESEC tarjoaa jäsenilleen myös koulutusta mm. ryhmätyöskentelystä sekä tilaisuuden osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin loin myös muut saavat palan kokemuksesta. AI ESEC-ioiminnasia kiinnostuneet ovat tervetulleita info-iltaan Kirjailijatalolle 21.9. kello 18.00. Harjoitteluun lähtemisestä innostuneita informoidaan 29.9. Paikka ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Torstaina 9.9 toimiston ovei ovat auki 24h klo 9.00 alkaen. Toimistolla voi aina piipahtaa ja sähköposti toimii. LOTTA KiVlAH' AIESEC JYVÄSKYLÄ, M A D 2 5 5 AIESEIY@CS.JVU.FI , HTTP://WWW.CS.IYU.FI/~AIESECIV PUH. 1 4 6 3883 APORIA . "KARRIKOITU" "VAIHTOEHTOKOLMI" "YLIOPISTOSTA" Akateeminen maailma on mennyt kuulemma merkilliseksi. Yliopistoja laitetaan järjestykseen, lieteiiä laitetaan järjestykseen, ja rahaa jaetaan vain tulosten perusteella. "Muna kun yliopiston pitäisi perinteisesti olla kriittisen ajattelun kehto ilman suoria taloudellisia tavoitteita", joku fiilis, valittaa takavasemmalla. Ja niin edelleen. Kyllähän te tiedätte tämän kaanonin kokonaisuudessaan. Katsotaanpa miltä yliopisto näyttää ja mitä nyt pitäisi tehdä. isinnäkin, näissä perinteisen yliopiston ihanan romanttisissa puolustuspuheenvuoroissa on jotain mätää. Tuntuu joskus huvittavalta lukea tai kuulla juttuja siitä ihanteellisesta kriittisen ajattelun lintukodosta, jollaisena monet haluaisivat yliopiston edelleen nähdä. Siis hetkinen. Aivan kuin yliopisto olisi joskus todella ollut sellainen homogeeninen yhteisö, jossa kaikki vetävät yhtä köyttä ja ajattelevat ammatikseen kriittisesti toisiaan kannustaen. Ja mitä vielä! Yliopistohan on aina (lue: ainakin viime vuosikymmenin.O ollut kourallinen jumalattomia kulkureita, jotka korkeintaan kyräilevät toisiaan sekä toisia tieteitä ja niiden saavutuksia. Eli sellaista idylliä, jota haikaillaan takaisin, ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Se on vain kaunis ajatus, mutta sitä käytetään puolustusaseena viimeaikaista kehitystä vastaan. Jokin yliopistossa on ilmeisesti siis kuitenkin muuttunut. Niinpä, joskus tuntuu todellakin siltä, että "vanhaan hyvään aikaan" yliopistossa painittiin rehellisemmin kuin nykyään. Yliopisto oli paikka, jossa käytiin jatkuvaa "parhaan argumentin esittämiskilpailua", eli toiminta oli tavallaan nykyistä enemmän kommunikatiivista (ks. vaikkapa se vanha kunnon Habermas siellä kirjastossa). Suhteet saattoivat hajota, joku sai rahaa enemmän kuin toinen, mutta homma oli jollain lavoin kuitenkin kaikkien hallussa. Laitokset, tiedekunnat ja yliopistot mätkivät toisiaan turpaan, mutta aseet olivat kaikkien hyväksymiä ja häviäjääkin muisteltiin, eikä poljettu hautaan, kuten nykyään (sikäli mikäli häviäjiä oli oikeastaan edes olemassa). Häviäjän, tai heikomman, muistaminen oli MORAALISTA toimintaa. Nyt lilanne on jotenkin toinen. Enää ei yliopistossa puhuta luonnollista puhekieltä. Nyt puhutaan "rahaa" ja "valtaa", niiden systeemikieltä. Yksityinen raha on harpponut sivukirjaston nurkilta suoraan CT.n puhujapönttöön. Ja yleisö taputtaa. Se on ajan kuva. Tämän päivän turpaan matkimisessa sattuukin pahasti ja siinä syntyy myös uhreja, jotkut poljetaan hautaan, sillä arvot ovat koventuneet ja moraali on rappeutunut. Monet elävätkään eivät enää laajemmassa mittakaavassa tiedä asioista mitään. Otetaan esimerkki. Puhuin professorini kanssa ohimennen yliopiston yleisistä asioista ja siitä, miten hän on perillä niistä laitoksensa esimiehenä. Hän totesi jotakuinkin seuraavasti: "Mä en tiedä enää mistään mitään! Ei meille mitään kerrota! Mä voisin ennemminkin kysyä sulia, että mitä täällä tapahtuu! Tule kertomaan mullekin, jos kuulet jotain mielenkiintoista!" Minä olin tyrmistynyt. Yritä tässä nyt sitten luottaa vielä johonkin! Siis vaikka yliopiston perinteinen ja elegantti kuva onkin vain idealismia eikä realismia, niin siihen vetoaminen on kannatettavaa, sillä jotain on tapahtunut. Tässä kehityskulussa olisikin tutkittavaa. Nyi pitäisi kysyä vakavasti (ja kukahan tällaisenkin tutkimuksen rahomaisi?): Mikä onkaan "Yliopisto" lana päivänä? Mikä on sen lila? Eikö missään enää kuunnella yliopisto-idealismia? Miten kommunikaatiolle, moraalille ja luottamukselle on käynyt? Mitä "opiskelu" nykyään tarkoittaa? Eikö "Sydänten akatemiaan" tehdäkään jatko-osia? Kun seuraava neliömetri Jyväsjärvestä täytetään ja kun ensimmäiset kaupalliset ilmoitukset ilmestyvät tenttikuoriin, niin silloin minä nostan käteni pystyy ja luovutan. Siirryn asumaan luolaan, jossa piirtelen seiniin ja kesytän leijonia. Paremman puutteessa "vanha kunnon" yliopistokin kävisi. KOMMUNIKATIIVISESTI, JONI VILLE JUHANI SAARIKOSKI
mmmmsM • isimmm Perjantai-iltapäivänä Martos Floran ensimmäisen kerroksen puhelin soi tyhjille seinille ja suljetuille oville. Kukaan kerroksen kahdeksastakymmenestä asukkaasta ei tunnu olevan kotona. Kolkkojen käytävien lattioilla pyörivät ainoastaan yksinäiset villakoirat. Budapestin Teknillisen yliopiston asuntolan toisessa kerroksessa sen sijaan pauhaa 80 -luvun discomusiikki, ja Anett odottaa minua huoneensa ovella. "Muistan elävästi sen kun astuin ensimmäisen kerran asuntolaan sisälle. Olin vain niin onnellinen siitä, että saisin mennä ja tulla milloin haluan. Ensimmäinen opiskeluvuosi menikin juhlimisen puolelle", tunnustaa 23vuotias kemian insinööriksi opiskeleva Anett, joka jakaa huoneensa kurssitoverinsa Evan kanssa.Tyttöjen 13 neliön huoneeseen mahtuu juuri ja juuri kaksi sänkyä ja kaksi kirjoituspöytää. Yhden seinän peittää hyllykkö ja pieni lavuaari. Kaikki kalusteet ovat asuntolan. Tyttöjen omaisuutta ainoastaan kaappeihin sullotut vaatteet ja seinille ripustetut kuvat. Elämää 80 kämppiksen kanssa Anett on asunut koko opiskeluaikansa Martos Florassa, Teknillisen yliopiston kemian insinöörien asuntolassa, joka sijaitsee Tonavan rannalla muutaman kilometrin päässä Budapestin ydinkeskustasta. 7 -kerroksisen talon ylin kerros toimii hotellina ja kuudessa alimmassa kerroksessa on 40 huonetta, joissa kussakin kaksi opiskelijaa. "Kerrosten välillä on suuria eroja. On rauhallisia ja vähemmän rauhallisia kerroksia, tyttöjen ja poikien kerroksia. Tämä meidän kakkoskerros on sellainen meluisa sekakerros", naurahtaa Anett discojumputuksen keskellä. Asuntolan jokaisessa kerroksessa on 6 vessaa, 5 suihkua, keittiö ja puhelin. Yhtä suihkua siis käyttää 16 asukasia! Lukollinen lokero jääkaapista jaetaan kahden huoneen kesken ja keittiön varustukseen kuuluu muutaman keittolevyn lisäksi vesihana ja pieni pala pöytää. Vessaan Anett lähtee oma paperirulla kainalossa. Suihkuhuoneen nähtyäni ymmärrän hyvin myös sen, miksi Martos Florassa on erikseen tyttöjen ja poikien kerroksia viisi vierekkäistä suihkua pienillä väliseinillä ja ilman suihkuverhoja eivät kovin suuria intimiteettisuojaa takaa! Asuntolasta voi saada potkut Vuonna 1972 rakennettu Budapestin Ruokaja puutarhatalouden yliopiston asuntola muistuttaa Martos Floraa monin tavoin. Tässäkin 4-kerroksisessa rakennuksessa opiskelijat asuvat kahden hengen huoneissa ja jonottavat aamuisin niin suihkuhuoneeseen kuin likaiseen ja ahtaaseen keittiöönkin. Perjantai-iltapäivänä käytävät ovat sakean tupakansavun peitossa ja tyhjässä televisiohuoneessa kaikuu dubattu jenkkikomedia. 26-vuotias Gabriella on asunui tässä asuntolassa muutaman vuoden ja on sitä mieltä, että asuntola-asumisessa on sekä hyviä että huonoja puolia. "Tottakai minua ärsyttää herätä keskellä yötä siihen, kun joku metelöi käytävällä! Toisaalla asuntolassa pysyy aina perillä asioista ja pystyy tekemään koulutyöt yhdessä kurssikavereiden kanssa." Gabriellaa häiritsee myös se, että asuntolassa tupakoidaan kaikkialla, ja näin myös vastapestyt vaatteet haisevat savulle. Välillä hän myös kaipaisi omaa rauhaa ja yksityisyyttä, jota asuntolassa asuminen ei pysty tarjoamaan. Toisaalta edullisuudellaan pieni, mutta siisti ja kodikkaankin oloinen Gabriellan huone voittaa suhteettoman kalliin vapailla markkinoilla asumisen. "Todella vaikeassa asemassa ovat ne opiskelijat, jotka saavat asuntolasta potkut huonon opintomenestyksen vuoksi. Hehän eivät silloin saa juuri ollenkaan opintotukeakaan ja joutuvat asumaan kalliisti vapailla markkinoilla", kertoo Gabriella, joka on siinä mielessä harvinaisen hyvässä asemassa, että hänellä on osa-aikainen työpaikka opintoneuvojana, ja tämän vuoksi hän ei enää ole täysin riippuvainen vanhempiensa lompakon paksuudesta. "Minun ei enää tarvitse selviytyä rahallisesti, voin jopa välillä tuhlata rahaa." Gabriella kuitenkin kertoo pystyvänsä elämään 500 markalla kuukaudessa. Yliopisto-opiskelu mahdollista vain vanhempien rahoituksella "Elän täysin vanhempieni rahoilla", huokaisee Anett. Vaikka hän asuukin itsenäisesti asuntolassa, on hän taloudellisesti täysin riippuvainen vanhemmistaan. "Jos haluan ostaa jonkin vaatteen, täyiyy minun pyytää siihen rahat vanhemmiltani", kertoo Anetl. Anetten mielestä Martos Floran 150 markan kuukausivuokra on kohtuullinen, muttei missään nimessä halpa. Samaa mieltä on Gabriella, joka maksaa huoneen puolikkaastaan 100 markkaa kuussa. Unkarilaisessa opintotukijärjestelmässä yliopisto jakaa valtiolta saamansa rahat opiskelijoille opintomenestyksen perusteella. Mitä parempi opiskelija, sitä enemmän rahaa. Teknillisessä Yliopistossa 75% opiskelijoista saa tukea ja loput 25% joutuvat haalimaan rahansa muualta. Kuukausittaisen tuen suuruus menestyvillä opiskelijoilla on noin 75400 markkaa. Ruokaja puutarhatalouden yliopistossa opintotuen perusosuus. jonka kaikki opiskelijat saavat, on kuukausittain noin 60 markkaa. Tuki paranee sen mukaan, mitä parempi keskiarvo opiskelijalla on. "Raa asti sanottuna lilanne Unkarissa on tällä hetkellä se, että jos tulet köyhästä perheestä, et voi opiskella yliopistossa. Opintotuella ei kukaan pysty elämään, tuskin edes maksamaan vuokraa", tuskailee Anett. Opintolainaa ei Unkarissa tunneta ja osa-aikaisia työpaikkoja on saatavilla vähän. Eikä toisaalta raataminen hampurilaisravintolassa 7 markan bruttotuntipalkalla kiinnosta yliopisto-opiskelijoita. Vanhempiin joudutaan ripustautumaan koko opiskeluajaksi. "Koska en voi asua kotona, on minun asuttava asuntolassa. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole, sillä yksityisillä markkinoilla asuntojen vuokrat ovat niin korkeita", toteaa Aneli. Asuntola ei ole koti Vahvoista perhesiteistä kertoo myöskin se, että viikonloppuisin junat ja bussit täyttyvät koliin matkaavista opiskelijoista. Anett kertoo käyneensä kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kotona joka viikonloppu. Tahti on nyt harventunut, mutia edelleen hänen äitinsä soittaa vähintään kahdesti viikossa tiedustellakseen nuorimmaisensa vointia. "Sanon aina äidilleni suoraan, ettei minulla ole ollut häntä ikävä, mutta silti hän soittaa aina uudelleen!" Anetten mielestä pientä asuntolan huonetta ei voi sanoa kodiksi, ja siksi hänestä onkin välillä mukavaa matkustaa oikeaan kotiin vanhempien luokse. Gabrieliakin kertoo käyneensä ensimmäisten opiskeluvuosien aikana kotona ahkerasti, mutta nyt ainoastaan kahdesti kuussa. Sekä Gabriella että Anett ovat melko tyypillisiä unkarilaisia yliopistoopiskelijoita. He asuvat asuntolassa, sillä ovat kotoisin Budapestin ulkopuolelta. Molemmat pitävät asuntolassa asumista ainoana vaihtoehtonaan, koska vapailla markkinoilla asuminen on kohtuuttoman kallista. He myös pitävät asuntolaelämästään. Molemmat lyiöt ovat myöskin juuri niitä menestyviä opiskelijoita, jotka yliopisto palkitsee suhteellisen hyvällä opintotuella. Ja molemmat ovat suuntaamassa tänäkin viikonloppuna oikeaan kotiin vanhempiensa luokse. PAUHINA JUHOLA
Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 Syyskekkeröintiä perjantaisin ja lauantaisin. Mu kana karjuttavaa kotimaista liveiskelmää ajalta jolloin kaikki oli paljon paremmin. -Timo Nyyssönen & Tulisielu mm herkkukippoja pieneen tai giganttiseen nälkään 5mk-15mk/kpl (+ tietenkin perinteiset Sohvvin herkut) Njlfcr naisvetoista jammailua joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko s o h w i Vaasankatu 2 ! , puh. (014) 615 564 Jyväskylän Avoin vliooisto Ohjelma 1999-2000 on ilmestynyt! Opiskele avoimessa yliopistossa! • Sivuaineeksi yliopiston opiskelijoille • Lukion valinnaisiksi opinnoiksi voit liittää opintosi myöhemmin osaksi yliopistotutkintoa! Nouda oppaamme yliopiston opiskelijapalveluista, kirjastosta, työvoimatoimistosta tai toimistostamme: Matarankatu 6, Tourula (Ylen talo). Ilmoittautuminen on juuri meneillään! puh. (014) 260 3666 tai 260 3697 http://www.cec.jyu.fi/avoin; email: avoneuvo@cone.jyu.fi IYVASISYI ANYUOriSIP AVOIN YLIOPISTO Taasko... ASU ja TYÖSKENTELE USA:ssa Lisätietoja USA:ssa tapahtuvasta Green Card -arvonnasta: P. 050 366 3865 ii.service@kolumbus.fi Teatterin syksy JA IIÄVEV III SAAKl\SA GIIBRIEl wt i ivfi T&Y »ULISET Hfi&T JYVÄSKYLÄN Lippumyymälä ti-la klo 12-19 KAUPUNGIN Puhelin (014) 624 200 TEATTERI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta ottaa uusia opiskelijoita tietotekniikan muuntokoulutukseen, joka alkaa lokakuussa 1999. Koulutukseen valitaan riittävien yliopistotasoisten oppintojen tai soveltuvan opistotai ammattikorkeakoulututkinnon perusteella. Hakuaika päättyy 15.09.1999 klo 16.00. Tietotekniikan peruskoulutukseen hakuaika päättyy 29.11.1999. Opetus alkaa tammikuussa 2000. Valintojen perusteet ja muuntokoulutuksen hakulomakkeen saa tiedekunnan osoitteesta http://www.infotech.jyu.fi/ tai ne voi tilata yliopiston opiskelijapalveluista (puh. 014260 1075) ja tiedekunnan toimistosta puh. 014260 2207. Kiinnostaako Etsitkö Tahdotko koulutus? työtä? yrittäjäksi? JYVÄSKYLÄN K E S Ä Y L I O P I S T O OPINTOJA MUISTA YLIOPISTOISTA! Jyväskylän kesäyliopiston kautta on mahdollista suorittaa perus-ja aineopintoja, jotka ovat muiden kuin Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia. Kesäyliopiston avoimen yliopisto-opetuksen ohjelma on saatavissa kampuksella (mm. opiskelijapalvelu, kirjasto. Mattilanniemi) tai se on noudettavissa kesäyliopistosta (Tourulan viestintä-ja koulutuskeskus. Malarank. 6). Ohjelman voi myös tilata numerosta ()6()()-9()() 700 (9.95 mk/min+pvm). JY:n päätoimiset opiskelijat saavat alennuksen kurssimaksuista. Oppiainekohtaiset esitteet ja ilmoittautumislomakkeet Jyväskylän kesäyliopisto. PL 35,40351 Jyväskylä. puh. 260 3725. 260 3723, fax 260 3621, email: roja@cone.jyu.fi. http://www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin Jonoa sähköpostille? Unohda jonottaminen ja hanki KSP:n edullinen puhelinliittymä. Lue sähköpostisi ja hoida opiskeluasiasi kätevästi omalta kotikoneeltasi silloin kun sinulle sopii, vaikka keskellä yötä! KSP:n puhelinliittymän avaus ja asennus maksaa vain 350,+ perusmaksu 49,-/kk Hintaan sisältyy perustiedot Puhelinluoettelossa sekä vuosittain julkaistava KES-puhelinluettelo. Toimi heti! Ilmainen palvelunumero 0800 94 109 tai http://www.ksp.fi KSP:n lankaliittymän avaus ja asennus 350 mk. Haja-asutusalueilla peritään lisäasennusmaksuna 2.000.alkavalta kilometriltä + sisäverkon muutostyöt 244.-/h ja tarvittava materiaali. K S P y h t i ö t : Y l i o p i s t o n k a t u 2 8 , Jyväskylä KSP FINHfT-VMTIOT
"Uulin, Imoäomaku. Päätin, läkfeä." £oniooJ 9 6 , ~ dmitetdam . . 8 9 6 , T&dtod 8 8 3 , Pwuiu 9 1 6 , /Banftot . 1 . 9 1 , #W yod. . 1 . 4 2 5 , I lintu sisjilliiii mcnomnthnn veroineen, menopaluulipun nintnon noin miRsinltcrttiinrn. 1 linnat voimasta liihclliillc 30.9.190S nuti. Piletin voivat ostaa G 2 5 tai I S I C U r t i n haltijat. Väinönkatu 3, JYVÄSKYLÄ p. 334 0500. faksi 334 0544, s-posti: Itt1.jyvaskyla@area.fi AIRHEA tavattoman edullisia lentopilettejä nuorille ja opiskelijoille Leonian opintolainalla opiskelet täysillä. Lukuihin on helppo keskittyä ilman rahahuolia. Leonian edullisella, joustavalla opintolainalla opiskelet täysillä ja valmistut ajallaan. Päivittäiset raha-asiat hoidat nopeasti verkkopankissa. Kokeile, miten vauhdikkaasti selviät laskuista ja tiliasioista. Tarvitset vain pankkiavaimet ja Leonia-tilin. w w w . l e o n i a . f i OnLine-paketti alle 26-vuotiaille maksutta! Lisätietoa saat Jyväskylän kontt o r i s t a m m e , Kauppakatu 37, palvelupisteestämme Palokankeskuksessa ja puhelinpankista 0200 2580 (pvm). Ä LEONIA TULE TYÖVÄENOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN Puhelimitse on voinut ilmoittautua vain 23.-25.8. seuraaville kursseille: Atk, keramiikka, perinteinen valokuvaus, tekninen työ, liikunta (ei erityisliikunta), tanssit ja saaristolaivurikurssit. Tämän jälkeen ilmoittautuminen Jyväskylässä vain kirjastotyöväenopistotalossa: Työttömien aktivointiohjelma ma-pe 30.8.-3.9. klo 12.0015.00. Kielet ti 31.8. klo 17.00-20.00, historia, kasvatus, yhteiskunta, musiikki, tekstiilityö, taideaineet, muut käytännön aineet, erityisliikunta ke 1.9. klo 17.00-20.00, kaikki ryhmät, myös puhelinilmoittautumisen piiriin kuuluvat kurssit to 2.9. klo 12.00-19.00 ja pe 3.9. klo 12.00-15.00. Syyskuussa opetuksen alettua kaikkiin ryhmiin ma-to klo 12.00-19.00, lokakuusta alkaen ma-to 15.0019.00. INVENSIIVIKIELET (yliopiston kielikeskus hyväksyy 2 ov/kurssi). Maksut suoritetaan käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Puhelimitse ei voi ilmoittautua. Tarkemmat tiedot esitteessä, joka on jaettu koteihin. Sitä on saatavilla myös kirjastoopistotalossa ja kirjakaupoissa. Tietoa saat myös opiston kotisivulta http://www.jkl.fi/tyovaeno sekä p. 626 595 ja 626 597. mm HAALARIT 0400 SS0 020 www.popmakasiini.sci.fi Kylpylä, 50 m allas, 25 m allas, opetusallas sekä kuntosali Opiskelijoille sekä yliopistoyhteisön jäsenille edullinen aamu-uinti. Tervetuloa! AaltoAlvari, Pitkäkatu 2, 40700 Jyväskylä Puh. (014) 626 990/kassa Puh. (014) 626 996/hintaja aikatiedustelu, http://www.jkl.fi/lipake/aaltoalv.htm edulliset konepaketit räätälöitynä kokoamamme tietokoneet ovat valmiita laitteistokokonaisuuksia. Laitteiston ominaisuudet sovitetaan käyttötarkoitustasi vastaaviksi yksilöllisesti. Voit määritellä haluamasi kokoonpanon internet tarjouslaskurillamme, myyjän kanssa liikkeessämme tai puhelimitse. Saat aina kirjallisen tarjouksen Josta selviää yksityiskohtaisesti tarjotun laitteiston kokoonpano. m e i l t ä myös o h e i s l a i t t e e t s e k ä k o m p o n e n t i t e d u l l i s e s t i Palvelelmme arkisin klo 10.00 -17.00 Voionmaankalu 6 40700 Jyväskylä puhelin (014) 611000 telefax (014)611486 http://www.microcenter.net Stephen King MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilta koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. T E R V E T U L O A Kauppakatu 3:een! G K O P I O T A L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 "Omistautuminen tutkimukselle sivuuttaa erityisesti intensiivisten kirjoitusurakoiden ajaksi vakiintuneen elämänrytmin tottumukset ja vaatimukset: kellonajat ja viikonpäivät. siivouksen ja tiskauksen)ne. Tämä kaikki tietysti tuottaa käytännön hankaluuksia, joihin on hyvä ennalta varautua " PUNA KARI PALONEN: fckslisia politiikkaan. Sov. Simon Moore, ohj. Janne Lahtia Ainolan kesäteatterissa (sisätila). K13 Esitykset to 2.9. klo 19 pe 3.9. klo 19 la 4.9. klo 21 ke 8.9. klo 19 to 9.9. klo 19 p e 10.9. klo 19 (viimeinen esitys) f Jyväskylän ITYÖVÄEN TEATTERI Liput 40,-/30,Ennakko lippupiste p. 624 901 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOKJAN PAHTURl' Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % L a Suljettu
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI »IMEBO niDEXSA!! Z.SVmOHfTA 1999 &S Z® ! * ! vartiotorni ja muita aatoksia Olimme itäisessä Suomessa, joten Pohjois-Pohjanmaan pojille itsestään selvä matkakohde oli itäraja Kyse ei ollut votkaturismista. Yksinkertaisesti vain ajoimme suuren ja aiemmin myös mahtavan naapurivaltiomme rajalle jonnekin Parikkalan syrjäkylän peltomaiseman keskelle. Kyllä tiedän, että jostakusta tämä saattaa kuulostaa naurettavalta (paikalliset tuttavat pilkkasivat meitä avoimesti, verraten amerikkalaisturisteihin), mutta elämys oli megaluokkaa: Venäläinen rajavartiotorni! Näetkö yhtään KGB:n miestä? Olen pikkupoika taas! Luulisi, että meidän ikäluokkamme olisi kasvanut ulos kaikesta tällaisesta Neuvostoliittoon liittyvästä ylimystifioinnista. En ole itse koskaan käynyt sen paremmin Neuvostoliiton kuin Venäjänkään puolella, ja varmasti juuri siksi nyt kuitenkin pelkkä naapurivaltion näkeminen herätti tunnekuohun, jonka mittasuhteet olivat selittämättömät. Analyysimme jäi puutteelliseksi siltä osin, että miksi tuo sinänsä niin vähäpätöinen kokemus oli niin jännä. ("Jännä" täsmälleen siinä selittämättömässä merkityksessä, jonka ilmaisemiseen tuota sanaa käytetään 12-vuotiaana.) Mutta kummastus heräsi: näinkö syvällä se meissä suomalaisissa on. Ilmiselvästi yksi tekijä jossain kaiken taustalla on ukkiemme ja vaariemme kunniakkaasti taisteleman toisen maailmansodan perintö. Tapaus oli silmiäavaava. Meilläkin on ollut vaareja ja ukkeja, sukua muutakin, jotka olivat muiden suomalaisnuorukaisten mukana rintamalla. Yhtäkkiä tajusimme, ettemme olleet koskaan kuulleet yhtä ainoaa sotaan liittyvää tarinaa. Eihän niin kipeillä asioilla tarvitsekaan retostella, mutta että ei yhtä ainoaa sanaa sen paremmin sotasukupolvelta kuin heidän ja meidän välissä olevalta sukupolvelta. Luulisi, että ukeilta ja vaareilta edes pontikoissaan olisi lipsahtanut yksi pieni väläys, joka olisi lipsahtanut suvussa eteenpäin. Mutta ei. En todellakaan tiedä kertooko havaintomme enemmänkin meidän suvuistamme vai päteekö se myös yleisemmin. Joka tapauksessa se sai tuumimaan kaikenlaisia asioita, joista useampikin liittyi entisen Jugoslavian alueella parasta aikaa eläviin ihmisiin. Minä ja toverini, me ymmärsimme. PETRI HEIKKINEN Vanhat opiskelijat neuvovat uusia: mmm Opintojen alkumetrit voivat vaikuttaa kaoottisilta kaikkine kurssikuvauksineen ja miljoonine menoineen. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, sillä lukuisa opiskelijoiden joukko on selviytynyt alkumetrien mutkaiselta erikoiskokeelta suoremmille kiitoteille. Maria korostaa seitsemän opiskeluvuoden tuomalla kokemuksella sitä, ettei alun pulmia kannata säikähtää. "Älä panikoidu", hän valistaa. "Alussa tulee luettua aivan liikaa tentteihin. Poikkeuksena ovat kieltenopiskelijat, joiden tulee lukea pilkutkin. Ja vaikka alussa olisi hirveää uudessa paikassa, jouluun mennessä helpottaa. Ota rennosti, muita älä sillä tavalla, että istuisit baarissa kaiken aikaa." Marian mielestä kannattaa myös nauttia opiskeluajan mahdollistamasta itsenäisestä elämästä. "Kannattaa myös yrittää juurtua ja kotiutua tänne opiskelupaikkakunnalle niin, ettei joka viikonloppu mene kotiin ja vie äidille pyykkejä pestäväksi ja hae samalla reppukaupalla evästä. Lisäksi jossain opiskelujen vaiheessa kannattaa lähteä myös ulkomaille. Opiskeluaika on hauskaa aikaa". Kysyvä ei tieltä eksy Lei-Ericalla on puolestaan kokemusta siitä, että kannattaa selvittää hyvissä ajoin, mihin on menossa. "Yhdelle ensimmäisen opiskeluvuoden kaverilleni kävi ekana opiskeluvuonna niin, että hän myöhästyi tentistä, kun ei etukäteen selvittänyt, missä koko tenuipaikka sijaitsee". Lei-Erica toteaa myös, ettei kannata ottaa stressiä, vaikkei ymmärrä kaikkea. "Joitain kursseja kannattaa jättää suosiolla pois mieluummin kuin että ahnehtisi niitä liikaa. Jos on järkevä, valitsee heti oikeat sivuaineet. Kaikkea ei voi eikä kannata kuitenkaan valita. Kannattaa myös kysyä joltain, jos ei ymmärrä jotain. Itselläni meni turhaa aikaa siihen, kun yritin itse ottaa kaikkia asioita selville, vaikka kysymällä muilta olisin päässyt paljon vähemmällä." Tutorinkin hommaa harkinnut Piia kehottaa hankkimaan pidempään opiskelleita kavereita, koska heiltä saa kaiken mahdollisen tiedon kaikista parhaiten. "Ekana vuonna en tarttunut ihmisiä riittävästi hihasta kiinni. Ehkä kaikista tärkeintä on kuitenkin se, ettei pelkää kysyä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Mokaaminen on inhimillistä, ja me kaikki mokaamme. Mutta niiden kautta oppii", Piia toteaa. Maalaisjärki käteen Piialla on myös käytännön neuvoja uudelle opiskelijalle. "Tenttikirjoja kannattaa metsästää ajoissa. Suosittelen myös tenttikirjojen kierrätysmahdollisuutta kaveripiirissä. Se helpottaa, multa samalla siinä nousee esiin luottamuskysymys. Kursseille kannattaa mennä pällistelemään, jos ne kiinnostavat vähänkin. Toisaalta taas jos jokin kurssi alkaa hiostaa, on parasta kävellä sieltä ulos. Ilse olen nimittäin puunanut monia kursseja loppuun, vaikka ne eivät kiinnostaneet yhtään. Ja tietokone helpottaa ja tekee opiskelun joustavaksi." Piia nostaa oman aktiivisuuden ja uteliaisuuden ylitse muiden. Kuten myös tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. sellesi sopiva opiskelutahti. Mun mielestä myös itsenäisyys ja oma järki ovat tärkeitä ennen kaikkea. Ja mene ensimmäiseen tenttipäivään, vaikka mikä olisi", kehottaa Piia salaperäisesti. Vanhoihin opiskelukonkareihin kuuluu myös Niko, joka on löytänyt opinnoistaan ja käyttäytymisestään matemaattisia ulottuvuuksia. "Ensimmäisenä vuonna kannattaa käydä ahkerasti luennoilla, kun on vielä motivaatiota jäljellä. Motivaatio laskee eksponentiaalisesti vuosien kertyessä. Muista myös bileillä paljon, ja muuttaessasi tänne kannattaa ottaa kaikkea kaksi mukaan, kuten lusikoita ja kuppeja. Jos toisen hukkaa, niin loinen jää jäljelle", Niko laskeskelee. HELENA MOILANEN Kohti totaiitaarista yrittäjyyttä NYTHÄN ON NIIN, että Jyväskylän yliopisto ei ole tarpeeksi huomioinut maakunnan tarpeita kyyhöttäessään norsunluutornissaan Seminaarinmäellä. Keski-Suomen lääni on tehnyt tarpeensa jo niin monta kenaa, että yliopistonkin pitäisi huomata ne. Siksipä suunnittelin uusia professuureja, tieteenaloja ja tiedekuntia, jotka huomaavaisesti korjaavat talousalueen tarpeet talteen. PERHEYRITTÄJYYDEN professuurista on hyvä edetä isäja äitiyrittäjyyteen. Sukuyrittäjyyden tiedekunnan johtoon hankitaan Italiasta vieraileva professori Corleonen perheestä. Liian vähälle huomiolle ovat jääneet lapsija sikiöyrittäjyys, jotka pannaan alulle paitsi isäja äitiyrittäjyyshautomossa myös Jyväskylän kauppalaisseuran lahjoittaman äitiyspakkauksen avulla. SIKIÖYRITTÄJYYTTÄ tukee informaatioteknologian tiedekunnan ultraäänitutkimus. Perimmäisenä tarkoituksena on saada siittiöt ja etenkin paikoilleen pysähtynyt munasolu ymmärtämän yrittäjyyden merkitys Keski-Suomen läänin kehittämisessä. Siittiöt ja munasolu otetaan mukaan ideointipalaveriin, joka järjestetään Keski-Suomi risteilee -tapahtuman yhteydessä. Yrittäjyysputken käyneet palkataan yliopistosta kolmivuotiaina Nokian palvelukseen. ITSE TAAS AION ryhtyä hiusyrittäjäksi. Tavoitteena on kasvattaa Elvisotsatukka päälakeni kalliolle. Myös hiustenhalkominen kuuluu toimialaani. PROVINSIALISMIN PROFESSUURI kuuluu itseoikeutetusti Keski-Suomen Kulttuurirahaston lahjoitusviraksi. Viran ottaa vastaan Muuramen saunakylän sisäänlämpiävien osastolla majuri Erkki Laatikainen. Sanomalehti Keskisuomalainen kunnioittaa läsnäoloaan paikallaan. PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA jää kehittyvässä ja edistyvässä yliopistossa aivan liian vaatimattomaksi tavoitteeksi. Päämääräksi tulee asettaa Jyväskylän yliopiston muuttaminen psykologian yliopistoksi, jossa tieteiden kuningatarmehiläisenä häärää uusi yrittäjyyden, informaatioteknologian ja hallitsemisen psykologia. Keskelle Jyväsjärveä rakennetaan 140 metriä korkea uusi PSYKOBATH Center, jolla on selviä synergiaetuja Muuramen saunakylän kanssa. YLIOPISTO HUUMEENKÄYTTÄJÄNÄ -projekti tutkii ahneuden, päähänpistojen ja lyhytnäköisyyden merkitystä yliopistojen laajentumisessa. Professoriksi palkataan Paavo Riekkinen ja Paavo Riekkinen. RALLIAUTOILUN koulutusohjelma tarjoaa useille kymmenille miehille tilaisuuden harjoitella rallikisan keskeyttämistä: alppimajan tyylinen pakokaasumaja harjoittaa hengittämään saasteita oikein. Poliittisen retoriikan instituutti opettaa tulkitsemaan nuotteja. Harjoittelusta vastaa jääkiekkoilija Teemu Selänne. JOUNI VAUHKONEN
"...illoin kulkee, heittää unihiekkaa..." NUHEI» YHDEKSÄN 2. STVSKUUTA1999 Moni meistä muistaa lapsuudestaan Nukkumatin, joka Pikku Kakkosen lopuksi heitti kourallisen unihiekkaa pilttien silmille. Multa kuinka moni tietää, että Nukkumatti oli tärkeä osa entisen DDR:n propagandakoneistoa? Nukkumatin taru sai alkunsa 1950-luvun lopulla. Itä-Saksassa saatiin vihiä siitä, että muurin länsipuolella valmistellaan lapsille suunnattua hyvänyön toivotusta. DDR:ssä haluttiin voittaa länsi myös tällä saralla. Niinpä vuonna 1959 itäsaksalaiset lapset saivat nähdäkseen AbendgruK-ohjelman, jonka sankarina Nukkumatti seikkaili. Pedagogisella pulkalla Plutoon Nukkumatista haluttiin tehdä sosialismin mukainen ideaali ihmistyyppi, joka toimisi esikuvana kokonaiselle pedagogiselle instituutiolle. Nukkumatti oli myös käytöstavoiltaan moitteeton. Hän osasi mm. syödä nätisti ja pelata jalkapalloa reilusti sääntöjen mukaan. Unihiekan heittämisen ohella Nukkumatti teki myös paljon perinteisempää työtä, kuten kadun lakaisua, lumen kolausta seka peltojen lannoitusta lentokoneella. Olennainen osa Nukkumatin retkiä olivat erilaiset kulkupelit, joita oli kaiken kaikkiaan yli 200. Moisen arsenaalin tarkoituksena oli e'sil*fe i, sosialismin kehittämää teknologiaa, ja Nukkumatti olikin liikkeellä rrim?" kuuraketilla, ilmatyynyaluksella Sekä useita kertoja Vuoden Autoksi DDR:ssa valitulla Trabantilla. Nukkumatti juhlisti myös Neuvostoliiton avaruusohjelman kehittymistä vierailemalla vuonna 1967 maan avaruuslentokeskuksessa Baikonurissa. Samana vuonna hän posautti jopa keskelle Moskovaa raketilla. Nukkumatti kävi pahimman avaruuskilpailun aikaan ensimmäiPUHEKUPLAT HERRA W Päivän leikit aika lopettaa on \a palauttaa alus takaisin Lenmedälle. senä ei-amerikkalaisena myös Kuussa hakemassa täydennystä unihiekkavarastoonsa. Kehityksen kärjessä Nukkumatti oli seremoniallinen hahmo, joka oli mukana monissa kommunistisen puolueen juhlallisuuksissa kuten DDR:n vuosipäivien ilotulituksessa ja kansanarmeijan paraateissa. Kun itäsaksalaisessa yhteiskunnassa painotettiin jotakin ui^tta asiaa, Nukkumatti oli kehityksen kärjessä. Esimerkiksi Moskovan olympialaisten aikaan hän harrasti aktiivisesti urheilua. DDR:n suuren asuntorakennuskampanjan aikana Nukkumatti vieraili metrolla juuri valmistuneissa uusissa satelliittikaupunginosissa ja oli Itä-Berliinin pyörivän kirjaston ensimmäisiä asiakkaita. Nuttuasuinen unentuoja kävi yöpymässä kaupungin Panoramahotellissa jo ennen sen varsinaisia valmistumista. Nukkumatin matkakohteet määritti kylmä sota, joten Länsi-Euroopassa häntä ei nähty. Nukkumatti vieraili mm. Unkarissa, Bulgariassa, Kuubassa, Irakissa sekä Intiassa, joista ainakin viimeksimainitussa lentävällä matolla. Kaikki vierailukohteet ottivat hänet vastaan ystävällismielisesti ja tarjoilun kera. Nukkumani puolestaan oli äärimmäisen korrekti ja joviaali vieras aina siihen asti, kunnes nukutti isäntäseurueensa ja poistui paikalta seuraavaan kohteeseen. Ostalgian symboli Nukkumatti ei koskaan puuttunut suuriin poliittisiin linjanvetoihin ja tapahtumiin. Häntä ei mm. nähty 1960-luvun lopulla Prahassa, eikä hän osallistunut myöskään Berliinin muurin rakentamiseen. Toisaalta 1980-luvulla han ei enää juurikaan matkustellut, vaan harrasti kotimaan matkailua ja pyrki näin pönkittämään hiipunutta kansallista itsetuntoa. Vuonna 1989 tilanne oli pahentunut jo siinä määrin, että yhdessä tuon vuoden jaksoista Nukkumatti oli jopa pakannut kuormallisen tavaraa valmiiksi ikään kuin maasta poistumista varten. 80-luvun lopulla myös Nukkumatin myssy painui enteellisesti syvemmälle silmille, kuin todellisuutta heijastaen. Nukkumatin tuottaminen on 1990-luvulla aloitettu yhdistyneessä Saksassa uudelleen. Nykyversio on enemmän huumoripitoinen, ja pedagoginen puoli on jäänyt vähemmälle. Uudistunut Nukkumatti voidaan avaruusraketin ohjaamisen sijaan nähdä esim. skeittaamassa ja pelastamassa prinsessoja rosvojen kynsistä. Tosin vanhemmalle, entisen Nukkumatin ystävälle uusi dynaaminen länsimainen menestyjähahmo ei ehkä tunnu yhtä sympaattisella kuin vanha, kohtelias herrasmies. MERVI MIETTINEN JARI PEITOIA LÄHDE: SANDMANN AUF REISEN. POTSDAMIN FIIMIMUSEON JULKAISUJA. MIKSEIVÄT LAMPAAT KUTISTU SATEESSA? Monilla kaupoilla on käytössä etukorteiksi kutsuttuja systeemejä. Kujienkin kortin saa kuka tahansa, joka sen haluaa. Voidaanko tällöin sanoa, että kyseessä on erityinen etu? Ei voida. ? ? ? Jos aikakone tullaan joskus keksimään, niin miksei meidän ajassamme käy koskaan kukaan tulevaisuudesta? ? f ? On harhaanjohtavaa puhua lähiöistä. Lähiöt sijaitsevat poikkeuksetta niin kaukana kaupungin keskustasta, että niihin pääsemiseen vaaditaan esimerkiksi ravintolaillan jälkeen erityisponnistuksia ja luonnetta. ? ? f Suoritussa iskelmässä sanotaan: "Nään kasvot merisairaan." Ei ihmistä voi diagnosoida katsomalla. Ei edes mestari Pepe Willberg. ? f ? Pankkiautomaateista ei aina saa kuittia, vaikka käyttäjä onkin näppäillyt haluavansa sellaisen. Tämä on törkeää kansalaisten oikeustajun aliarviointia. Salaavatko päättävät elimet jotain, mitä me emme tiedä? Mikäli teillä ei joskus ole muuta tekemistä, miettikää, montako Jamppa Tuomisen hittiä muistatte nimeltä. AVAA 5E OVI MARK PITI JOINTILLAAN YHTEYTTÄ SATURNUKSEEN JA KUULI SIKSI ENSIMMÄISENA, ETTÄ JEESUS OLI TULOSSA BONUSKAUPUNKIIN... B.E.M: TUOMIOPÄIVÄ BONUSKAUPUNGISSA (HTTP://WWW.K0lUMBUS.Il/lAGARTO/MEI»NOVIUf/8[M/SYYS96/SYYS961.HTMl) ..ja sitten ittajalle että.. Opiskelijat on joko kommareita tai hinttejä. Ja kummatkaan ei oo erityisen suosittuja. Varsinkaan hintit. Täällä on niitä liikaa. Se on tietysti jokaisen oma asia, multa jos joku tulee puristelemaan mun kiveksiä, niin mä poikasen lujaa munille. Siihen on yleensä hyytyny itsekukin, tiedät sä. SEPE, 19-VUOTIAS ROKKARI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 8/1983
+ JYVASKYIAN YUOPPIUSLEHTI KIITO M H M • ISTYSKUITTA1999 KAUPUNKIA KERROS KERROKSELTA KAUPUNKI MUUTTUU. UUSI JYVÄSKYLÄ NOUSEE TÄLLÄKIN HETKELLÄ KUOKKALASSA, MATTILAN NIEMESSÄ, KORTESUOLLA — JA PIENEMMISSÄ PALOISSA JOKA PUOLELLA KAUPUNKIA. VOIMAKKAASTI KASVAVIEN ALUEIDEN VÄLIIN JÄÄ JOSKUS PAIKKOJA, JOISSA MIKÄÄN EI TUNNU MUUTTUVAN. NÄIDEN PAIKKOJEN KIINNOSTAVUUS EI PIILE AINOASTAAN NIIDEN RAUHALLISESSA IDYLLISSÄ, VAAN NE OVAT MYÖS TODISTEITA KERRAN VALLINNEESTA TAVASTA RAKENTAA MAISEMA. NÄMÄKIN PAIKAT ON AIKOINAAN TEHTY KÄYTTÖÖN, EIKÄ NIIDEN MAISEMALLISEEN ARVOON OLE VÄLTTÄMÄTTÄ KIINNITETTY HUOMIOTA. NYT JÄÄNTEINÄ NE KIINNITTÄVÄT HUOMION, JOPA PYSÄYTTÄVÄT. Periaatteessa kaupunki koostuu keskustasta ja lähiöistä. Niiden lomaan ja väliin jää kuitenkin paljon ns. harmaita alueita, jotka voivat olla yksittäisiä paikkoja, yhden kadun varsia tai isompia kaistaleita, mutta niillä ei ole välttämättä selviä rajoja tai tarkoitusta. Näilläkin alueilla on kuitenkin nähtävyytensä, joita ei kaupungin virallisissa matkaoppaissa esitellä. Yhteistä niille on yllätyksellisyys ja poikkeaminen siitä, mitä alueella odottaisi näkevänsä. Moni ei esimerkiksi välttämättä tiedä, että Jyväskylässä on vesiputous. Jyväsjärven länsipäähän laskee Korkeakoski, joka Haapamäen radan alitettuaan syöksyy porrastettua koskenpätkää alas. Vielä 80-luvun alussa koskentörmä oli suhteellisen suosittu ja hoideltu virkistyspaikka istumapenkkejä myöten. Nyttemmin paikka on rehevöitynyt siinä määrin, että sen voi ohittaa Korkeakoskentietä pitkin miltei huomaamattaan. Asteen verran kätketympi aarre lepää Kukkumäen metsissä, lähellä Näkövammaisten koulua. Koulun pururadalta voi nähdä vilaukselta linnamaisen tiilirakennuksen sekä suurikokoisen muuntamopihan. Lähemmäs hiivittyään voi hämmästellä, kuinka niin kaunis rakennus on energiateollisessa käytössä. Keljonlahdcn Likopohjan länsipuolisesta metsiköstä voi löytää sodan merkkejä. Metsäpolun varrelta silmään pistää maabunkkerin sisäänkäynti. Lähistöltä on löydettävissä myös maakellari sekä erikoisuutena maavalliin upotettu betoniseinä ja sen juurella huussi. HÄIVÄHDYS MAASEUTUA Kaupungissa on paikkoja, joissa syntyy voimakas vaikutelma siitä, ettei ole kaupungissa. Betonimaisemasia ei tarvitse kulkea välttämättä montakaan askelta, kun maisema ja tunnelma ovat kuin suoraan Maaseudun edistämiskeskuksen esitteestä. Illuusiot voivat olla hyvinkin voimakkaita, mutta lyhytaikaisia. Keijon marketteja lähestyttäessä erkanee Kcljonkankaantieltä päällystetty kevyen liikenteen väylä etelään. Sen varrella on vielä yksi maalaistalo pihapiireineen, joka paljastuu valtaisan McDonaldsin mainoskyltin takaa. Taloa joka puolella piirittävien valtateiden metelistä huolimatta on maalaisilluusio talon kohdalla yllättävän voimakas. Näkymä on kylläkin toisenlainen kuin oikealla, autioituvalla maaseudulla, sillä talo on hyväkuntoinen ja piharakennukset täysin käyttökunnossa. Ehkä juuri tämän takia illuusio on niin uskottava. Voimakkaamman illuusion voi kokea esimerkiksi Kylmänorontiellä Jyväsjärven eteläpuolella. Rannasta lähdettäessä tie tarjoilee ensimmäiseksi ränsistyneen, mutta ilmeisesti yhä toimivan valaisinliikkeen. Tämän jälkeen rauhan rikkoo Survomien uuden linjauksen työmaa, mutta pidemmälle mentäessä päästään syvään, kylmään kuruun. Vaikka asutusta löytyy sen varrella toistakymmentä omakotitaloa, on itse lie ihmeellisen hiljainen. Vastaan sattuu ainoastaan satunnainen koiranulkoiluttaja tai postiauto, kuin haja-asutusalueella ainakin. Tämäkin illuusio on katoavaista laatua. Siihen tuskin ehtii päästä sisään, kun se jo väistyy kaupunginnäköisen ja -kuuloisen miljöön tieltä. KERROSTUMAT Jos kaupunkia rakennetaan isoissa paloissa alue kerrallaan valmiiksi, alueet näyttävät yhtenäisiltä ja johdonmukaisilta. Mutta jos rakentaminen tapahtuu pienissä paloissa pilkan ajan kuluessa. muodostuu alueelle lukuisia päällekkäisiä kerrostumia. Tällaisella alueella voi nähdä vieri vieressä piskuisen mummonmökin 20-luvulta, tasakattoisen yksikerroksisen harmaatiilitalon 60-luvulta ja upouuden lasiluomuksen. Laajempia "kerrostuneita" alueita Jyväskylässä ovat mm. MäkiMatti, Tarhamäki ja Holsti. Näillä alueilla vanhat kerrostumat eivät ole häviämässä tai uhattuina, vaan elävät rauhaisassa rinnakainelossa uusimpien rakennusten kanssa. Vanhoja taloja kunnostetaan ja pihapiirit pidetään siistinä. Täydennysrakentaminen on vain tehnyt alueista ahtaampia. Kerrostumien väliin jää usein tahattomasti ns. joutomaata, josta hyvin näkyy, miten kerrostuminen ei kunnioita alueen alkuperäistä ilmettä. Lohikoskelta esimerkiksi on löydettävissä täysin metsän ympäröimä leikkipuisto — jossa ei tosin enää ole ensimmäistäkään telinettä. Aukiota ei silti ole otettu uuteenkaan käyttöön. Joutomaa ei joudu kamppailemaan hyötykäyttöä vastaan, vaan sillä on toinen, vahvempi vihollinen: luonto. Paikka, joka on jo aikaa sitten hävinnyt tämän kamppailun, on Älylän Ruusupuisto. Keski-Suomen museota vastapäätä, Keskussairaalantien kupeessa kääntyy heinikkoon muutaman askeleen pituinen asfalnipätkä. Sen päästä voikin sitten ihailla sitä ryteikköä, joka Ruusupuiston tilalle on kasvanut. Nykyisellään on mahdotonta hahmottaa, miltä puisto on näyttänyt. Villiintyneen omenapuun alla vaikuttaisi kuitenkin levittäytyvän pieni tasainen alue — tai sitten ei. Mahdolliset ruusut ovat joka tapauksessa korvautuneet horsmilla. TIE El MINNEKÄÄN Kerrostuminen koskee myös tiestöä. Uuden valtatien rakentaminen aiheuttaa poikkeuksetta vastustusta, mutta asialla on toinenkin puolensa. Liikenteen siirtyessä uudelle tielle vanha tie rauhoittuu ja taantuu. Liikkeet sen varrelta kuolevat, ja tiestä tulee hiljainen maisemaväylä. Jyväskylän seudulla esimerkiksi vanha Vaajakoskenne on käypä esimerkki tällaisesta kehityksestä. Toisinaan taas käy niin, että osia vanhasta tiestä jää liikenteeltä suljettuna ja unohdeltuna metsittymään. Tourulan K-Supcrmarketin takaa lähtee Pairuunanpolku, joka on aiemmin ollut osa Vapaaherrantietä. Tie on ränsistynyt ja ruohiuunut, mutta ulkoilijoita liikkuu sillä paljonkin. Toisella puolella tietä myötäilee Rantaväylä, toisella puolella levittäytyy Kankaan tehdasalue. Pituussuunnassa sen leikkaa kahtia vielä tehtaan porteista kulkeva ratakiskopari. Karusta ja levottomasta ympäristöstä huolimatta kävely tietä pitkin on rauhaisa kokemus. Kaikki kiire on kadonnut. Se ei johda minnekään, minne ei pääsisi uudempaakin reittiä. Mutta sen tarina ei ole kuitenkaan vielä lopussa. Yhtä hyvin kuin hylätä, tie voidaan myös ottaa uudelleen käycaöon. Nain tulee lälmulevai suudessa käymään Patruunanpolulle. joka kunnostetaan taas au toliikenteen käyttöön. Samalla se tulee kuitenkin kadottamaan sen omaleimaisen viehätyksensä, joka sillä nykyisenlaisena "väliinputoajana" on. Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua "'käytöstä poistetuista" teistä, sillä ihmisrotu on etevä keksimään niille aina jotain käyttöä. Killerin raviradan läheisyydessä. Kolmiolta tulevan polun kupeessa kulkee Vesangantien suuntaisesti muutama sata metriä kapeaa asfalttitietä. Sitä on käytetty ilmeisesti uenmaalauskoneiden harjoitustienä; tienpintaa värittävät moninaiset valkoiset ja keltaiset katkoja yhtenäiset viivat. Aicrnminmainitun bunkkerin lähiseudulta, Jämsän-radan varresta löytyvä miltei umpeenkasvanut maantie laajenee metsän ytnpäröimäksi asfalttiaukioksi, jonka murtuillceseen pintaan on maalattu tenniskenttä. Heikinkadun rautatien ylittävän sillan alta lähtee aluksi hyväkuntoiselta vaikuttava tie, joka katoaa Tourujocn ylitettyään nopeasti Jyväsjärven rantalepikkoon. Tälläkin tiellä on silti käyttäjänsä: lintubongarit ja rantojen miehet kulkevat sitä pukin harrastuspaikoilleen. KATOAMISEN TILA Tätä juttua tehdessämme jouduimme myös toteamaan, että eräät etsimämme kerrostumat ovat iäksi kadonneet. Vesangantien vierellä Rautpohjan puolella kulkeneen rautatien haamun päälle oh tehty uusi hiekkatie. Lehmäportintien alkupäässä sijainnut autonrenkaiden hautausmaa oli sekin hävinnyt. Nämä paikat — sen enempää kuin useimmat muutkaan tässä tekstissä mainitut — eivät toki olekaan kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäviä. Jotakin niiden mukana kuitenkin katoaa. Ihmisen muisti on petollisen lyhyt. Maiseman muuttuessa ei mene kauaa tottua uuteen maisemaan niin hyvin, ettei enää muista, "miltä tässä ennen näytti". Tässä yhteydessä on yhdentekevää, tuntuuko uusi maisema paremmalta vai huonommalta, kauniimmalta vai rumemmalta, kuin entinen. On jännittävää löytää todisteita ja merkkejä siitä, miltä parkkipaikka tai ramettynyt metsäkaistale ennen näytti ja mitä siellä tapahtui. Ei tarvitse välttämättä mennä kirjastoon tai museoon saadakseen tietää, millaisessa käytössä oma lähiympäristö on joskus ollut; vihjeitä siihen tai koko tarinan voi lukea paikan päällä. Kivikirveitä nuoremmatkin jäänteet voivat olla mielenkiintoisia ja meille jopa merkityksellisempiä, vaikkei autonrenkaalla yleisesti nähdä suurta arkeologista arvoa olevankaan. Kenties keskeisin syy siihen, miksi näennäisen merkityksettömät paikat kiinnostavat, on juuri niiden hiljainen katoaminen. Monet edellä käsitellyt paikat ovat katoamisen tilassa. Kuinka kauan esimerkiksi niin lähellä keskustaa sijaitseva alue kuin Kylmänoro saa säilyttää maaseutumaisen luonteensa ja harvan asutuksensa? TEKSTI: PANU HAMEENAHO I A JUHA MÄKINEN KUVAT: JUHA MÄKINEN
L O U N A S k lo ii1 6 MA 6.9 KE 8.9. PE 10.9. MA 13.9. Tl 14.9. TO 16.9. Sieni-perunakiusaus 1 mdstrominpihvi juustoinen kirjolohikasiike Tl 7.9. Kesäkurpitsa-herkku Lihakeitto Kalamurekepihvit, kurkkukas tike Punajuuri-jauhelihakastike Purjo-perunasosekeitto Jauhemaksapihvii Kalagratiini Poronkäristys 2S ° L Paprikaperunat Tortclloni ricotta, jauhelihaherkkusieni-kastike Paistettu lohi a o i o Porkkanasose keitto Makkaralasagne Kanaa currykastikkeessa KE 15.9. Kasvispihvit Broilerinpasta-paistos Lihamureke, sipulipastike PE 17.9. Porkkanaohukaiset Liha-makaronilaatikko Nakkikastike Metsästäiänleike TO 9.9. Kasvislasagne Kanaa paprikakastikkeessa K a s l e r p a i s t i l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Olemme avoinna koko kesän! Aurajuustokiusaus Veracruzinpata Sitruunasei Kasvisgratiini Nakkipannu Spagetti, tonnikalakastike Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) piti perustamiskokouksensa 8.9.1934. JYY:llä on ilo ja kunnia kutsua jäsenensä ylioppilaskunnan ylimmän päättävän elimen eli edustajiston 65-vuotisjuhlakokoukseen, joka pidetään 8.9.1999 klo 18.00 alkaen Jyväskylän kaupungintalon valtuustosalissa. Myöhemmin illalla, klo 22.00 alkaen pidetään ravintola Ilokivessä bileet, jossa esiintyy Ylioppilaskunnan suuri juhlaorkesteri.Tervetuloa! Minna Heikko, Ylioppilaskunnan puheenjohtaja MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA... PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA T E R V E T U L O A Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola VYilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalantie 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ruokalistamme löydät myös internetistä. www.sonaatti.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali toimitetaan tiistaina marraskuun 2. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 seuraavasti: Tiistaina 2.11. Mattilanniemi 09.00—17.00 Kirjasto 08.00—20.00 Ylioppilastalo 09.00—17.00 Keskiviikkona 3.11. Mattilanniemi 09.00—17.00 Kirjasto 08.00—20.00 Ulpukka 14.00—20.00 Tourula 09.00-13.00 Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina lokakuun 25. päivänä ja tiistaina lokakuun 26. päivänä 1999 seuraavasti: Maanantaina 25.10. Mattilanniemi. 09.00—17.00 Kirjasto 08.00—20.00 Ylistönrinne 09.00-17.00 Tiistaina 26.10. Mattilanniemi 09.00— 17.00 Kirjasto 08.00—20.00 Ulpukka 12.00—20.00 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään tiistaina 6.10.1999, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset viranja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. rhclokasilmoitukset sekä vaaliliittojen ja vaälirenkaiden perustamisilmoitukset, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 6.10.1999 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon, osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 60 3354, e-mailjyy-paasihteeri@cc.jyu.fi). Jyväskylässä 27.8.1999, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Minna Heikka, puheenjohtaja JYY:n Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaali toimitetaan torstaina 12.11. 1998 kello 12—20 ylioppilaskylän B-talossa sijaitsevassa kioskikahvio Ulpukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 3.11. 1998 kello 12—20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän vakinaisilla asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 2.11. ja 11.11. ja vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskylän vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 13.10.1998 kello 10 mennessä. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja saa ylioppilaskunnan toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoiteltuna ylioppilaskylän toimistoon osoitteella Taitoniekantie 9, viimeistään 13.10.1998 kello 10 mennessä. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet ja puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään 15.10.1998 kello 10 mennessä, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta saa alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO VHDEKSL41 • 2. STVSKUITA1999 Miikka Pyykkönen Tuhannen tulimaata festoriheimon jäsentä! Ranskalainen sosiologi Michel Maffesoli puhuu kulttuuristen tyylien räjähdysmäisen kasvun yhteydessä ihmisten muodostamista nykyaikaisista heimoista. Käsite heimo liittyy oleellisesti uudenlaisen yhteisöllisyyden esiinousuun ja elämän esteettisten puolien korostumiseen. Heimo korostaa modernin päämäärärationaalisuuden sijaan yhteisöllisyyttä ja siitä kumpuavaa tunnemaailmaa tässä ja nyt. Postmodernissa kulttuurissa kommunikaatiovälineiden kasvu on saanut aikaan yhteisöllisten arvojen moninaisen esiinnousun, joka on nähtävissä arkielämässämme. Tämä näkyy ehkäpä voimakkaimmin populaarikulttuurin ympärille ilmaantuneissa heimoissa, jotka rakentavat moninaisia identiteettejään eri musiikkija pukeutumistyylien sekä elämäntapojen kirjon vaikutuspiirissä. Yksi tällainen heimo on festivaaliheimo, joka varsinkin Suomessa nousee roudan ja jään haihtuessa tanssimaan toteemiensa ympärille. Vaikka tämä heimo on ennen kaikkea heterogeeninen ryhmä, joka koostuu monista alaheimoista, niin jakaa se siitä huolimatta monia yhteisiä rituaaleja ja myyttejä. Juuri näiden vuoksi voidaan puhua festivaaliheimosta. Yhtenäisyyttä viinan voimalla? Festivaalit elävät heimonsa keskuudessa ja sen sisäisissä pienryhmissä läpi vuoden aina kesästä kesään tarinoina. Tarinoihin liittyy oleellisesti alkoholi ritualistisena välineenä. Sen avulla yhteenkuuluvuudentunnetta nostetaan ja heimon voimakasta kollektiivista vapautumista halutaan korostaa. Vaikka monet, etenkin ranskalaiset, uusvasemmiston intellektuellit korostivat festivaalien esimerkillistä vaikutusta kumousprosessissa 1960-luvulla, niin tuskin he villeimmissäkään utopioissaan osasivat antaa huumaaville aineille niin suurta funktionalistista merkitystä kollektiivisen identiteetin kannalta, kuin todellisuus on osoittanut. Uskallan jopa väittää, että yksi oleellinen syy festivaalin vapaudellisen hengen olemassaoloon on juuri alkoholin yhtenäistävä vaikutus. Tämä ilmenee ääneen lausumattomana keskinäisenä ymmärryksenä, joka ei välttämättä joissain muissa puitteissa olisi lainkaan mahdollista. Tarinoissa alkoholi ja festivaali liitetään muisteloina yhteen. Eniten humalassa olleet ja heimon jatkuvuuden kannalta mitä erilaisimmin tavoin funktionaalisesti käyttäytyneet nousevat kertomuksissa tärkeään asemaan. He saavuttavat ritualistisen käyttäytymisensä ansiosta eräänlaisen symbolisen johtajuuden paikan, jollaisia entisajan heimoissa oli tarinankertojilla ja heimon perinteiden jatkajilla, kuten esimerkiksi shamaaneilla. Toisaalta he saavat myös paikan elävinä legendoina, joiden paikalle jokainen henkilökohtaisesti pyrkii aina seuraavana festivaalivuotena. Tällaisten "sankareiden" ja legendojen vaikutuksesta yksilöt tunnistavat itsensä ja yhteisöllisyytensä muiden kanssa, aivan kuten Maffesoli kirjoituksissaan toteaa. Musiikilliset myytit ja rituaalit Festivaaleissa musiikilla on vahva myyttinen ulottuvuus. Heimoa jakavat erilaiset musiikilliset myytit, joihin yhdistyvät alaja vastakulttuurien kymmenet pukeutumisen ja elämäntavan tyylit. Myyttien ja niiden esittämisen erilaisuudesta johtuvat ristiriidat ylittyvät suuremman yhteisöllisyyden ja kollektiivisen vapautumisen tunteen vaikutuksesta. Tämä takaa sen, että jokainen alaheimo voi vapaasti harrastaa omia rituaalisia menojaan sekä jatkaa omaa myyttiään. Alaheimot elävät välittömän kollektiivisen vapaudentunteen vallassa, korostaen samanaikaisesti erilaisuutta ja elämäntapojen kirjon tärkeyttä. Musiikillisten myyttien tarinankertojina toimivat bändit, joita heimot saapuvat seuraamaan. Entisajan heimot kokoontuivat illanistujaisiin nuotion ympärille kuulemaan kertomuksia. Nykypäivän postmoderni heimo kokoontuu 130 desibelin voimalla tulevan äänimaailman äärelle, kuulemaan lavalla esiintyviä perinteenjatkajia. Tanssivat nomadit Musiikillisista rituaaleista tärkein on tanssi. Kymmenet tanssityylit loistavat ja uudelleenmuokkaavat omia myyttejään ja ylittyvät välillä kollektiivisina tanssityyleinä yhdistämään koko heimoa. Nämä nykyajan nomadit, jotka pystyttävät leirinsä aina viikon vaelluksen jälkeen uudelle alueelle, tanssivat rituaalitanssejaan hiekka pöllyten, pöytiä kaataen ja satoja metrejä pitkiä ihmisjunia muodostaen. Tanssi tuo esiin konkreettisen yhteenkuuluvuuden tumteen ja siitä nauttimisen. Se näkyy lavojen edustoilla, yleisöruuhkissa, telttaalueilla, parkkipaikoilla ja paikalle saapuneiden ravitsemusliikkeiden hikisissä jonoissa. Kaikkialla ihmiset korostavat eri tyyleillä välitöntä ilon tunnettaan. Musiikki on se objekti, joka on korvannut toteemit ja joka saa ihmiset todistamaan yhteenkuuluvuutta moninaisille tansseille ominaisilla tavoilla. Transgression vapauttava voima Festivaalit ovat se paikka, jossa heimo voi toteuttaa itseään ja saavuttaa tiloja, joista arkielämässä voi vain uneksia. Normaalin ja hyväksytyn rajojen ylittämiseen (so. transgressioon) liittyy tosin festivaaliheimonkin piirissä voimakkaasti huumausaineiden käyttö vapautumista johdattelevana elementtinä. Festivaaleilla heimon jäsenet voivat pukeutua kuinka huvittaa, tai päinvastoin olla pukeutumatta lainkaan. Tyylin ilmaisemisessa ainoastaan kieltäminen on kielletty festivaaliheimon keskuudessa. Festivaaleilla rajuinkin surrealisti voi saavuttaa pyrkimyksensä unen ja todellisuuden eron häivyttämiseen. Eläinmaailman hahmot ja sukupuolien välisen koodistorajan ylittäminen ovat tähän varsin suosittuja keinoja. Maffesolin tekstit korostavat myös tuhlaamisen korostumista uusheimollisuudessa. Protestanttisen etiikan Totuuden aika 2 Road Crew: Bulldozer (Megamania) En takuulla ole ainoa, joka kuullessaan nimen Road Crew, on nähnyt mielessään kuvan keski-ikäistyvistä, kaljamahaisista rokkitähti-wannabeista, joiden musiikki on vesitettyä peerguntia, jonnekin Dr. Feelgoodin ja Led Zeppelinin mitäänsanomattomaan välimaastoon asettuvaa junttihardrockia. Trion uusi albumi paljastaa että ainakaan nykytilanteessa tuo ei päde, vaikka vielä kaiisilehdykän kuvia katsellessaan epäili pelkojensa toteutuvan. Bulldozerilla soittaakm ahnas metalliorkesteri, jonka mätössä on aidon asenteen lisäksi vaaran tuntua, kuten tyylilaji edellyttää. Sovitusja tuotantojäljessä on ideaa, vaikka äänikuvan yhtäsoittomen irvistävä ryppyotsaisuus uhkaa välillä puuduttaa treenatummatkin kuunteluliBulldozer olisi vielä kiinno vampi ja iloisempi yllätys, jo-; h • dillä olisi kykyä ottaa edes hetkeksi pilkettä silmäkulmaan. Mukaan bonukseksi pakatulla neljän biisin EP:llä ilmeisesti pyritään johonkin toivomani suuntaiseen ja versioidaan 70-luvun diskohittejä, mutta idean mahdollista riemukkuutta ei ole levylle saakka tallentunut. Tällaisenakin se on ihan kelvollinen keskituloisen miehen soundgarden tai faithnomore, joka kuulostaa vain toveittain 80-luvun jälkipuoliskon saksalaisilta pullisteluheavyorkestereilta ja jolla on muutama älyttömän hyvä kappale. Kyllä se minulle kelpaa, varsinkin alkuasetel man huomioon ottaen. PETRI HEIKKINEN voimakas painolasti hylätään festivaaliheimon keskuudessa yksituumaisesti, ja annetaan kaiken tuhlattavissa olevan palaa. Valitettavan usein tämä näkyy myös välinpitämättömyytenä ja tuhansina jätekiloina usvaisessa festivaaliaamussa. Kuitenkin tämäkin on osa vapautumisen prosessia. Festivaaliheimo pyrkii näin vapautumaan viimeisimmistäkin modernin rationaalisuuden asettamista pakoista ja rajoitteista. MIIKKA PYYKKÖNEN AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRIALHSUUTTA: MICHEL MAFFESOLI: THE TIME OF THE TRIBES THE DECLINE OF INDIVIOUALISM IN MASS SOCIETY MICHEL MAFFESOLI: MAAILMAN MIELI YHTEISÖLLISEN ELÄMÄN MUODOISTA
maiiaBSiM-ismmm Nimenomana pysyttelevän päätoimittajan perustelu sille, miksi kuvoan nimenomaan Ihe Ultra Bimboos: "No onhan ne parhaita.' Tervetuloa Ilokiveen IKOfNAI Y lioppilastalon klubija bänditarjonta tulevana syksynä vaikuttaa raikkaalta, jännittävällä, kuumalta ja jopa rajulta. Ohjelma on useilta osin vielä auki, muita tässä hieman tietoa tulevasta. Räkää, moottoreita ja ihania naisia Bändisyksyn korkkaavat tyylikkäästi Suomen ainoat, kauneimmat ja kovaaanisimmät garagcjumalatlaret lauantaina IL 9Lavalle astuu silloin uutta albumia parhaillaan työstävä The __ --f »fcrfrfa Bimboos. Studiokiireiden takia yhtye ei keikkaile aktiivisesti syyskaudella. Ilokiveen tytöt kuitenkin haluavat tulla antamaan esimakua tulevasta albumistaai t e r n i e n juhlii debyyttialbuminsa ilmestymistä. Jyväskylän jälkeen orkesteri häipyy kauas Eurooppaan, missä mätämiesten autotallisurina on j o ehtinyt herättää ansaittua ihastusta. Cool rasta cool... Perjantai-iltana 17. S). starttaa klubi, jolle ei Jyväskyläsiä löydy edeltäjää. Lukuisat eri dj:i ja mc:t taluttaa lavalle Firecall Soundsystem... Pidä silmät ja korvat auki ja seuraa ilmoittelua. Kovan ydin Maailman millä hetkellä hyvänsä valloittava riihimäkeläinen Endstand saapuu Kiveen 15. 10. Pojat ovat lähdössä juuri pitkälle kiertueelle Eurooppaan, nyt on siis viimeinen iilaisuus katsastaa bändin lavakunto. Yhtyeeltä löytyy oikea mielipide monesta tärkeästä asiasta, joten jos suhteesi Yhdysvaltoihin, kasvissyöntiin tai vaikkapa naiseen on jollain tavalla ambivalentti, tule kuulemaan totuus aiheesta. Seuraa Endstandille pilaa paikallinen läikäcorea soittava Reb o u n d sekä Joensuusta Helsinkiin muuttanut Wasted. Mainioita ja tutustumisen arvoisia myös molemmat. Loppusyksyllä Duploja ja heviä Luvassa on vielä muutama helmi ennen joulua. Marraskuussa uunituoretta levyään esittelee TV:stä tultu Duplo. Mukana seuraa dj-ihmeitä pääkaupunkiseudulta ja ties mistä kaukaa. Joulukuuksi on säästetty heavypikkujoulu, jossa esiintyy Bloodstock ja jo pitkään nousukaudesta nauttinut Giani Robot. Ohjelmanmuutokset ovat mahdollisia ja melkein kaikki on vielä mahdollista. Ideoita, kysymyksiä ja haukkuja toivoo VILU HÄKKINEN ILOKIVIN "UVIOHJHMAVASTAAVA". VIHA@STJYU.FI Suomen virallineni iocklegenäo poseeraa kuten vain Suonien virallinen iocklegenäa osaa. 27.8.1999 klo. 18.00 Rakas Matkapäiväkirja. olen jälleen maikalla j o s s a i n k a u p u n g i s s a . Paikka on S u o m e s s a oleva p i k k u k a u p u n k i , jonka nimeä en liedä enkä ole siitä järin paljon kiinnostunutkaan, Saavuin t ä n n e keskelle m e t s ä ä viidessä vaimoni ja managerini kanssa Tarkoituksem u u l a m a sana maksaneille asiakkaille. Illalla m e n e n h a n d i n i k a n s s a h e i t t ä m ä ä n "kunnon rockshovvn j o h o n k i n paikkaan, j o k a sijaitsee myös täällä peräkylässä. L a s k e u d u i m m e j u u r i tyypilliseen suomalaiseen ostoskeskukseen: paljon lasia ja kaakelia, vähän lunnelmaa. Elokuvateatterin pilaisi sijaita täällä. Valitsen hissin yläkerrokseen j a alan virittää r o c k p e r s o o n a a ylleni. Vahtimestari (tai j o k u sen tapainen) j o h d a t taa meidät pimeään ja ahtaaseen käytävään. Hengitän syvään! Kuulen leffani a l k u j o h d a l u k s e n lähtevän p y ö r i m ä ä n , siinä m i n ä h ö p i s e n t o t u u k s i a h u m o r i s t i s e e n sävyyn a l k u t e k s t i e n päälle. Totean leffan olevan ehtaa e m m e t t i ä ja ickniikan pojat ovat h i e m a n kikkailleet s u r round-systeemin kanssa. Sali hiljenee! Painallan v a u h d i k k a a s t i sisään ja kaappaan mikin käteeni. Vedän kunnon shown: hoipun, horjun ja puhun epäselvästi. kuitenkin asiaa. Kerron oman mielipiteeni filmistä: "mielenkiintoinen elämys" ja k i i t ä n katsojia. Katsojat j a fanit o v a t k i n suosioni salaisuus: 20 vuotta he ovat minua t u k e n e e t ja t e h n e e t m i n u l l e m a h d o l l i s e k s i haluamani elämäntavan. Suuri kiitos heille! 27.8.1999 klo. 18.30 Rakas Matkapäiväkirja, /alin yleisön nauttimaan elokuvasta ja poistuin p e r s k ä r p a s l e n i kanssa salista. Managerini on järjestänyt parit haastattelut heti s a m a a n syssyyn. Ensin minua kuvataan, mutta kuvaukset häiriintyvät h i e m a n s u k u l a i s t e n i a s t u e s s a k e h i i n . M u u t a m a romani käy n i o i k k a a m a s s a , ja he haluavat myös kuviin. Tästähän kuvaajat eivät pidä. R e n t o u d u n hieman ja \ elelen pikkusikareita p u t k e s s a , olen o m a i t s e n i . Kertoilet) elokuvasiani samat jutui j o noin t u h a n n e n nen kerran, m u n a iise olen itseni tähän mcdiamyllyyn työntänyt. Kerron olevani tyytyv ä i n e n l o p p u t u l o k s e e n ja leffan e r i l a i s u u leen. Elokuvan hahmot eivät ole sivupersooniani vaan persoonani eri puolia, korjaan kysyj ä n väärän käsityksen. Olen hieman väsynyt enkä oikein jaksaisi k e s k i t t y ä , j o t e n vastailen l y h y t s a n a i s e s i i . Em. kysyjä yrittää lieiliiii. totean vain k y l l ä s t y n e e s l i : "huumeet ovat vaarallisia, myös alkoholi!'" Toinen kyselijä k e r t o o m i n u l l e , että illan k e i k k a p a i k k a aiotaan p u r k a a p a r k k i p a i k a n tieltä. Mielestäni se kuulostaa niin normaalilla s u o m a l a i s e l t a m e i n i n g i l t ä , e l l e n j a k s a ymmärtää. En tajua, niiksi kaikki vanha pitää repiä pois; aivan kuin Suomessa ei olisi lilaa r a k e n t a a p a r k k i p a i k k o j a m u u a l l e k i n ! T ä m ä n r u u d i n j ä l k e e n p o i s t u n kyllä S u o mesta koliini Losiin pikaisesti. Lepäilen hieman laakereillani ja k a s a a n u u d e n levyn m a t s k u a . S i t t e n t ä m ä s a m a r u m b a alkaa alusia laas. Mieleni piristyy h e t k e k s i , kiitos paikallisille s k i d e i l l e ; he näyttävät m i n u l l e " t u p a kointi kielletty"lappua i k k u n a n läpi. Hienoa k a n s a l a i s r o h k e u t t a ! Toivottavasti n u o skidil eivät joudu h u o n o o n s e u r a a n ja siiä k a u l i a k a m a n k a n s s a k o s k e t u k s i i n , sillä r i i p p u v u u s on p a h a j u t t u . O n n e k s i en itse enää ole mistään riippuvainen! Havahdun kun minulta kysytään Suunnitelmiani v u o s i t u h a n n e n vaihteeksi, odotanko m a a i l m a n l o p p u a vai mitä? No. en nyt ainakaan sila. multa... se vuosituhannen vaihde on kyllä m e l k o i s e n a u k i . Olisi h i e n o a päästä soittamaan Kuubaan silloin, muna vielä en vannaksi tiedä, Toivotan m e d i a v ä e n l e r v e t u l l e c k s i illan keikalle, josta on tuleva raju roekelämys. 27.8.1999 klo. 23.30 Rakas Matkapäiväkirja, nyt olen j ä l l e e n rock-roolissa, kohta hyppään lavalle ja tainn u i a n täyden salillisen fanejani. Alkutahdit soi, volyymi on kympillä. Kitaroista lähtevä äänivalli kamaa ainakin Hesaan asti. ja joku s a a t t a a sieltä poimia m e l o d i a n p ä t k ä n k i n . Heisöltä lähiee taju, toivon. O l e n lavalla, h e i l u n kuin h c i n ä m i e s j a niin heiluva! myös käteni. Vierellä vaimoni Angela joraa yhtä antaumuksetta. Keikka alkaa valtavalla e n e r g i a l l a , j a k a n s a on k u i n puulla päähän Ivoiv. Eiköhän ne siitä kohta lämpene, sillä parin biisin paastä kajautamme ilmoille parit Hanoin hitit. Oikeassa olin: Tragedy saa ihmiset p o m p pimaan ja m y ö h e m m i n Up around the bend k r u u n a a k a i k e n . Sekä biisielia soillajavak i t a r i s l i l a u i a j a m m e . joka n ä y t t ä ä Kurt haiuilta, multa laulaa kuin Mike a i k o i n a a n . näy Hää kolahtavan jengiin. Olen m ä ä r ä t i e t o i s e s t i v ä h e n t ä n y t v a a t e tustani biisi hiisillä ja kun viimeinenkin paila lähtee päältäni, naisei hullaantuvat. Ainakin vainioni. Angelan kanssa olemme lavalla vahan kuin Lika-alalla: a n t a a n u o r e m p i e n r i u h t o a . T u s k i n p a l u o b ä n d i pääsisi Losia pidemmälle ilman minua, filosofoin. Pari kertaa vahaan lavan ja räväytän soolon pihalle. Kitaristi ja biisintekijähän minä a l u n p e r i n olen ja se o n s e . m i n k ä m i n ä osaan parhaiten. Yleisö ei saa meistä kylliks e e n j a t a p u t t a a k ä m m e n e n s ä helliksi. Palkitsemme heidät encorella. P o i s t u n t a k a v a s e m m a l l e t y y t y v ä i s e n ä ; yleisö sai mitä h a l u s i : illan g l a m o u r i a j a rockclvislelyä pullollaan. Takahuoneessa islahd.m ja mielin jälleen fanejani. On se k u m m a miten vuodesta tois e e n k e i k k a p a i k a t täyttyvät ja m u k a n a on nuoria ja vanhaa, kaunista ja rumaa, köyhää j a v ä h e m m ä n k ö y h ä ä . Rock on rajaton riem u . ajattelen, ja a l o i t a n j ä n n e t u p p i t u l e h d u k s e n kehittämisen, Nimikirjoitukseni on m u n i e n melko hieno ulkoasultaan, olenhan sila vuosikaudet treenannut. 27.8.1999 klo. 03.37 Rakas Matkapäiväkirja, tuli vielä m i e l e e n i . että toivottavasta yliopisto-opiskelijat muistavat opiskella. Ja samalla pitävät mielessä. etteivät yliluc, sillä e l ä m ä n k o k e m u k s e n k a i u t a o p i s k e l u on paljon t e h o k k a a m p a a kuin l u k e m a l l a o p i t t u . Ilse k o e t t u t a r t t u u syvempään, sanon minä. Hyvää yötä, Rakas Matkapäiväkirja. MAITI TUILA
_ KULTTUURIN KYLÄKAUPPA _ mMEH> THOEKSAN 2. STYSKUim 19*9 Pellen Kivimäki & Kulttuurisihteeri tervehtii Toivotan alkajaisiksi kaikille hyvin kultturellia syksyä ja kirjoitan KULTTUURISTA, vaikka silloin tällöin tuntuukin siltä, että Suomi-neidon maassa ei tällä hetkellä puhuta aiheesta läheskään yhtä paljoa kuin esimerkiksi taloudesta ja teknologiasta. Kuitenkin on muistettava, että kulttuuri ympäröi meitä joka puolel! la. Synnymme johonkin kulttuuriin tai kulttuureihin, kulttuuri imeytyy jokaisesta huokosesta sisäämme, ja toisaalta vaikutamme myös itse kulttuuriin jollain tavoin. Kulttuuri tar. joaa yksilöille tekemistä, kokemuksia, elämyksiä, itsensä toteuttamista, terapiaa, yhteisöllisyyttä, tunteita, ajatuksia... Lista on loputon. Usein kulttuuria pidetään itsestäänselvyytenä, mutta kuitenkin se on käsitteenä laaja ja monenkirjava. Itse keskityn tässä tervehdyksessäni kulttuuriin hiukan suppeammassa, lähinnä taiteen, merkityksessä. Miellän taiteeksi sekä korkeakulttuuriin että populaarikulttuuriin liittyviä ilmiöitä, vaikka näiden kahden välillä on vanhastaan ollut raja-aitoja. Periaatteessa nuo rajat ovat kyllä nykyisin sekoittuneet ja hämärtyneet, mutta silti ne ovat yhä olemassa. JYY:n kulttuuritoiminnassa ei kuitenkaan takerruta olemassa oleviin tai ole. mattomiin raja-aitoihin, vaan luodaan monipuolista toimintaa. JYYJlä onkin tärkeä asema kulttuurin tuottajana Jyväskylän kaupungissa, mistä hyötyvät sekä opiskelijat että muut kaupungin asukkaat. Ylioppilaskunnan kulttuuritoiminnasta vastaa pitkälti kulttuurivaliokunnan aktiivinen joukko. Valiokuntatyöskentelyn kautta tehdään yh; dessä linjaukset tulevan vuoden toiminnalle sekä suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaisesti vuoden kulttuuritarjonnan sisältö. Elokuvataii teellä on perinteisesti ollut merkittävä asema JYY:n ohjelmatarjonnassa. I Tänä syksynä Kampus Kinon juhlavuosi tulee luota tarjontaa edelleen lisäämään. Kinon elokuvat tuovat Jyväskylän elokuvakartalle oman piristävän lisänsä ja täydentävät oleellisesti kaupungin elokuvatarjontaa. Näkemykseni mukaan, kulttuurin ei kuitenkaan tarvitse olla vain valmiiden palvelujen tuottamista jäsenilleen. Mielestäni JYY:n kulttuuritoiminnan tavoitteena tuleekin olla paitsi tutustuttaminen erilaisiin taidemuotoihin, myös innostuttaminen omaehtoiseen tekemiseen. Haluankin toivottaa kaikille kokemusrikasta ja elämyksellistä, kulturellia syksyä! Tervetuloa joukolla sekä nauttimaan kulttuuritarjonnasta että itse uudistamaan ja luomaan sitä. Vierivä kivi ei sammaloidu! ELINA NIEMELÄ KULTTUURIJA PROJIKTISIHUERI Uutta Luovaa Taidetta Jyväskylän maine taidegrafiikan kaupunkina pohjautuu pitkälti Craphica Creativa -triennaaliin ja Hannikaisenkadulla toimivaan Graliikkakeskukseen. Graphica Creativaa. Suomen ainoaa kansainvälistä taidegrafiikan triennaalia, on Luova Grafiikka ry. järjestänyt vuodesta 1975 lähtien. Nyt tuo kolmen vuoden välein järjestettävä näyttely on yhdeksättä kertaa kaupungissa. Aikaisemmin Graphica Creativa oli esillä aluetaidemuseona toimineessa Alvar Aalto -museossa ja Keski-Suomen museossa. Triennaali on nyt ensimmäistä kertaa uuden taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa Kilpisenkadulla, Aallon suunnittelemassa vanhassa suojeluskuntatalossa. Triennaalin nimen mukaisesti näyttelyssä halutaan esitellä ajankohtaista, uuttaja innovatiivista taidegrafiikkaa eri puolilta maailmaa. Graphica Creativa '99 -näyttelyssä teemana on "Print Inside". Tällä kertaa mitataan grafiikan rajoja ja etsitään niitä yhtymäkohtia, joita taidegrafiikalla on muihin kuvataiteen alueisiin. Mukana on installaatioita, tilateoksia, kolmiulotteisia teoksia ja valokuvailmaisua sekä uutta digitaalista mediaa hyödyntäviä teoksia. Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat on valittu kansainvälisten asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Näyttelyn kuratoineet taidegraafikko Harri Leppänen ja tutkija Jukka Partanen, valitsivat mukaan lopulta Ajankohtaisen, uuden ja innovatiivisen taidegioliikan viaton uhn. (Ääni muutettu.) kahdeksan taiteilijaa: Kjetil Ingvar Bergen Norjasta, Derek Besantin Kanadasta, puolalaissyntyisen Berenika Boberskan Englannista, Urban Engströmin ja Krystyna Pioirowskan Ruotsista, Keiko Haran USA:sta, Annu Vcrtasen Suomesta ja Lenka Vilhelmovän Tsekinmaasta. Näyttelyn yleisöopastukset ovat sunnuntaisin 17.10. saakka kello 15-16. Sisäänpääsy 20 mk, taideja museoaineiden opiskelijat ilmaiseksi. Perjantaisin vapaa pääsy. PETTERI KIVIMÄKI GRAPHICA CREATIVA 1999 "PRINT INSIDE' 9 . KANSAINVÄLINEN TAIDSGRAFIIKKATRIENNAATL 1 5 . 8 . • 17.10.1999, JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEON SUOJA, KlLPISENKATU 8 , AVOINNA tl-SU KLO 1 1 1 8 Jyväskylä isin Pellen KivimOki Galleria Harmoniassa Hannikaisenkadulla on esillä irlantilaisen taiteilijan Joy Gcrrardin (s. 1971) näyttely. Lähinnä taidegrafiikkaan keskittyvä Gerrard on Jyväskylän Grafiikkakeskuksessa työskentelevä taiteilijavieras, joka saapui toukokuun alussa kaupunkiin kansainvälisen, Pariisissa majaa pitävän, Pepinieres-iaiteilijavaihto-ohjelman lähettämänä. Pepinieres-ohjelma on tarkoitettu nuorille eurooppalaisille taiteilijoille, ja Jyväskylän Grafiikkakeskus on yksi kolmesta suomalaisesta isäntäorganisaatiosta. Gerrardin näyttelystä voi löytää Jyväskylän kaupungin keskustan katuineen, rakennuksineen ja luonJoy Geirardon tullut Jyväskylään tuomiolle. Mutta mitähän lunoilee alati tiedostava i kansallisen öljy-yhtiön logon? 7 Bro -kansanosa pantuaan juuri meikille loyn selän takoo pilkottavan ylinonmuotoineen kuparille syövytettynä. Näyttelyssä on esillä paitsi paperille painettuja suurikokoisia vedoksia myös installaatio, joka koostuu syövytetyistä kuparilaatoista, hiekasta ja paperiveistoksista. Irlannissa ja Italiassa opiskellut Joy Gerrard on kiinnostunut kaupungista visuaalisena organismina ja nimenomaan siitä, miten kaupungit ovat muuttuneet ja laajentuneet ajan kuluessa. Näyttelyään varten Gerrard sai Keski-Suomen museosta käyttöönsä vanhoja ilmakuvia Jyväskylän kaupungista. Lisäksi hän on hyödyntänyt niitä valokuvia, joita hän otti kesäkuun alussa lenneltyään pienkoneella kaupungin yllä. PETTERI KIVIMÄKI )AY GERARD "CITIES OF PAPER, INK, METAI AND IIGHT" 2.9.-26.9.1999, GALLERIA HARMONIA HANNIKAISENKATU 39, JYVÄSKYLÄ, AVOINNA TI-SU KLO 1 1 1 8 , VAPAA PÄÄSY LA VVithout o Map Ohjaus: Mika Kaurismäki Käsikirjoitus: Richard Rayner ja Mika Kaurismäki, pääosissa David lennot, Vinesso Shaw, Julie Deply, Vincent Gallo, Cameron Bancroft. Jyväskylän Fantasia Filmihullut kokevat varmasti mielihyvää katsoessaan Mika Kaurismäen uusinta leffaa, sillä LA VVithout a Map kunnioittaa elokuvahistorian lähteitä oivaltavasti ja kauniisti. Kaurismäki ohjaa ammattimaisella varmuudella, kuvakerronnassa on hitchcockmaista oivaltavuutta, eikä Vertigon tematiikka kaukana olekaan. Perustarinalla ei päästä kiinnostavaan otteeseen kuin visuaalisesti, mutta perustarinan sisällä on kuitenkin niin paljon hörhöilyä. että elokuva pitää mukavasti ot-. teessaan. Tarina kertoo skottilaisesta hautausurakoitsijasta Richardista (Ten-. nat), joka kesken hautausmenojen rakastuu losangelelaiseen näyttelijään Barbaraan (Shaw). Niinpä Richard jättää taakseen entisen elämänsä ja lähtee Barbaran perään Los Angelesiin. Mutta LA osoittautuu unelmiin taipuvaiselle hautausurakoitsijalle tylyksi paikaksi, jossa kaiken mittana ovat raha ja menestys. Richardin lähes maaninen rakkaus ja mustasukkaisuus Barbaraa kohtaa johtaa pienimittaisiin katastrofeihin. No, loppu on se kuuluisa Happy End. LA VVithout a Map on täynnä huvittavia huomioita amerikkalaisesta elämänmenosta: kitsiarkkitehtuurista ja uima-altaan puhdistajista aina niihin kuuluisiin pika-avioliittoihm. Los Angeles ho11ywoodeineen kuvataan komedian keinoin raadollisena ja kylmänä paikkana, jossa ihmissuhteet rakentuvat puhtaasti rahan ja kuuluisuuden varaan. Toisaalta ei Richardin maaninen rakkaus Barbaraa kohtaan mitään terveitä ole, hänen päänsisäinen unelmatehuansa lähtee välillä pahasti käsistä. Elokuvan henkilöhahmot ovat hyvin onnistuneita, he tuovat tarinaan sopivaa virettä. Esimerkiksi Moss (Gallo) on mainio hemmo, jonka katu-uskottavuudessa on draivia. LA VVithout a Map ei ole mikään elämää suurempi leffa, mutta ammattitaitoinen ohjaus, jossa myös sisältöä riittää kommentoimaan ihmissuhteiden ja eri kulttuureitten välisiä naurettavuuksia ja typeryyksiä. ANTTI KAIIALAINEN
.•':•':• 'A''' '.\'.':':y\'':V6''-": NÄYTTELYT: Jyväskylän taidemuseon Suoja, Kilpisenkatu 8: 9. Graphica Crealiva -iriennale Print Inside. Pääsymaksu yhleislipulla Holviin ja Suojaan 20 mk. Taidemuseon Holvi, Kauppakatu 32: Rakkaudesta taiteeseen Ester ja Jalo Siltalan taidesäätidn kokoelma. Suomalaisen taidegrafiikan vuosimymmenet. Suomen kansallispukukeskus, Gummeruksenkatu 3 E: Vaatteistaan mies tunnetaan Suomen kansallispuku neuvosi on 20-vuoiisia työtä ja mallipukuja esittelevä näyttely. Galleria Pinacotheca, Scminuannkatu 15, rakennus M: 9,9.-29.10 Outi Markkanen installaatioita ja esineitä. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7: Perusnäyttelynä Alvar aalto, arkkitehti. Vaihtuvien näyttelyjen lilassa. Studiossa, esitellään Aallon toteutumattomia sakraalirakennuksia 3.10. asti Galleria Harmonia, Hannikaisenkatu 39: Pepinieres, taiteilijavieras, grafiikkaa. Kcski-Suomcn museo, Alvar Aallon katu 7: 3.9.-17.10 Hannes Autereen näyttely. Galleria Becker, Seminaarinkatu 22.9 saakka. Helena Kaikkosen tekstiiliveistoksia. Galleria Sirius, Kauppakatu" 21: Remo Vihisen SvuVsia 12.9. asti. 15.9.-3.10. Olavi Hurmerinnan maalauksia, iko Kortelaisen veistoksia, TuoNissisen grafiikkaa ja akvarelleja, Vaimljtouvisen grafiikkaa. TEATTERIT: Kaupunginteatteri: Gabriel tule takaisin ke 8.9, to 9.9. klo 19 klo 19. ja la 119. klo 14 Viktoria ]a hänen husaarinsa (ennakkonäytös) ke 15.9. klo 19. Jyväskylän Työväen teatteri, Ainola, Lehtorannantie 1: Piina pe 3.9 klo 19, la 4.9. klo 2 1 . ke 8.9. to 9.9. ja 10.9. klo 19Liput40/30mk. Pahnanpohjimmaiset BusteR Vakiopaineen teatteritilassa su 12 9. klo 15,ti 14.9. klo 19. ke 15.9. klo 19 ja to lö.9. klo 19. Liput 30 mk. Ullakkoteatteri, Vehkakatu 1; Keskeneräisten naisten kerho pe 3.9. klo 20. liput 30 mk. POP/ROCK: Luiakko Yö pe 3.9. Liput 50/40 mk. Maj Karman kauniit kuvat, Kotiteollisuus ja Timo Rautiainen & Niskalaukaus la 4.9. Liput 30/20 mk. Supperheads, Dynamo pe 10.9. 30/20 mk. Disco la 11.9. liput 20 mk. Zen Cafe pe 17.9, Liput 30/20 mk. Kulttuuriravintola Ylä-Ruth, Seminaarinkatu 19: La 4.9. De Fenders klo 21.30. KLASSINEN: Teatteritalo: ke 8.9. klo 19 jyväskylä Sinfonian "Noiduttu viulu". De Falla: Noiduttu rakkaus, Ravel: Tzigane, Saraste: Mustalaislauluja, Saint-Saens: Sinfonia 2. 80/60 mk. MUUTA: KaiPuu-kuhtuuritapahtuma 1 12.9. -jmsmMYLieMiÄHifflNUm-SOTHDEKMN • Z-StTSKUlTf» 1999 Yli 20 vuolta toiminut Musica-kuoro on olemassaolonsa aikana saavuttanut useita kärkisijoja kansainvälisissä kuorokilpailussa. Musican erottaa monista muista kuoroista se, että se toimii yhä perustajansa Pekka Kostiaisen alaisuudessa. "Me ollaan oltu koko aika tiiviisti tässä yliopiston ja musiikkitieteen laitoksen yhteydessä", Kostiainen kertoo. "Monet meidän laulajista on täällä musiikkia opiskelevia. Henkilökunnankin jäseniä on ollut mukana." Opiskeli japainotteisuus merkitsee myös sitä, että kuorossa ollaan suunnilleen sama aika kuin mitä opintoihinkin menee. "Tänä syksynä on ollut aika suuri vaihtuvuus, joten kohui ei silaan taas uusia laulajia." Kuoro on joukkuepeliä Millainen ihminen sopii Kostiaisen mielestä Musica-kuoron jäseneksi? "Hyvä lauluääni pitää tietysti olla, ja nuotteja pitää osata lukea. Meillä on myös viikoittaiset treenit ja kuoroleiri kerran kuussa, joten siinä vaaditaan ihmisiltä vastuuntuntoa ja halua kovaan työhön." Kostiainen tavoittelee kuorolleen sointia, johon ei myöskään sovi liian solistinen aani. "Kuoron sointi on silloin hyvä, kun mikään yksittäinen ääni tai laulaja ei pistä esiin. Meillä on ollut jo 70-luvulta asti ennen joka treenejä puolen tunnin äanenmuodoslusjakso, jolta soinnista saataisiin mahdollisimman yhtenäinen. Kuorossa on myös oma äänenmuodostaja." Puu on läsnä arkielämässämme monella tavalla. Usein puu nähdään kuitenkin vain hyödykkeenä, jonka ainoa ulottuvuus on sen tuottavuus. Jyväskylässä syyskuun alussa järjestettävä KaiPuu-kulttuuritapahruma haluaa omalta osaltaan tuoda uusia näkökulmia puuhun. "KaiPuu sai alkunsa viime vuoden lopulla", kertoo valokuvaaja Mari Pienimäki, joka on toiminut tapahtuman käytännön organisaattorina yhdessä likka Marjasen ja Aapo Ruuttusen kanssa. "Alussa tarkoituksena oli järjestää pelkkä valokuvanäyttely, mutta ideoita alkoi vain tulla ja päätimme lopulta kokeilla käytännössä, miten tämäntyyppisen suuremman tapahtuman järjestäminen onnistuu". KaiPuun budjetti oli kaavailtu aluksi suuremmaksi, mutta muotoutui sitten nykyiseen muotoonsa eri avustusrahojen suuruuden myötä. "Kyllä sitä piti vähän höylätä", toteaa Aapo Ruuttunen. "Varsinaista rahaa saatiin Taideja tiedesäätiöltä, kaupungilta ja Vaativa ohjelmisto Musica-kuoro esittää runsaasti perustajansa Pekka Kostiaisen sävellyksiä. "Oma kuoro on vähän kuin kokeilustudio uusille ideoille. Muunkaan ohjelmiston suhteen me ei tyydytä helppoihin ratkaisuihin." Tulevista haasteista Kostiainen mainitsee ensi vuoden pääsiäisenä kantaesityksensä saavan sävellyksensä, jossa on Musica-kuoron lisäksi mukana myös jyväskylän sinfoniaorkesteri. "Lisaksi tiedossa on levyntekoa, ja meitä on myös pyydetty ulkomaille esiintymään." Miehistä pulaa Vuosittain Musica-kuoroon on kymmeniä pyrkijöitä Suuri osa koelauluun tulevista henkilöistä on naisia. "Mieslaulajista on jos ei huutava, niin ainakin laulava pula". Kostiainen huokaa. Mitä hän sitten lupaa Musica-kuoroon haluavalle laulutaitoiselle? "Me ollaan kuin yksi iso perhe. Erityisesti tämä näkyy kuoromatkoilla, jotka ovat yleensä elämyksiä seka keikkojen että kaiken muunkin osalta. Varsinaisen laulamisen lisäksi kuorolaiset harrastavat usein yhdessä kaikkea muutakin. Ja jos tykkää tehdä kuoromusiikkia luovan hulluuden ympäröimänä, mutta kuitenkin vakavissaan niin silloin Musica-kuoro on oikea paikka." JARI PEITOIA MUSICA-KUORON KOELAULUT JÄRJESTETÄÄN YLIOPISTON ' MUSICA-RAKENNUKSESSA TL 7 . 9 IA 1 4 . 9 . MONET KASVOT Sanna Kivinen Nuo kasvoi miestenhuoneen peilissä joita tuijotan, ei ne minun oo vaan puun. JYYlta. Muut avustukset ovat olleet materiaaleja ja käytettäviä tiloja." Keskelle kaupunkia Monet KaiPuun näyttelyistä ja tapahtumista sijoittuvat Jyväskylän keskustaan, jossa on parin viikon aikana mahdollista nähdä mm. metsäaiheisia äänija videoteoksia. Harjulla ja Kirkkopuistossa voi käydä kokemassa KaiPuulaisten aikaansaannoksia, ja keskustan liikkeiden ikkunoissa on myös esillä tapahtuman tekijöiden valokuvia ja veistoksia. Kuinka innostunut liike-elamä oli puuaiheisesta festivaalista? "Aluksi oli vähän nihkeää saada tiloja käyttöön", muistelee Ilkka Marjanen. "Mutta sitten kun yhden saa mukaan niin kyllä muutkin tulee perässä." Miksi juuri puusta tuli tapahtuman kokoava teema? Aiemmin ihmisaiheisia teemoja kuvannut Mari Pienimäki pitää puuta innostavana, kohteena. "Kaupungilla kiireisenä kävellessä ei kiinnitä mitään huomiota siihen, että sielläkin on puita. Jos puita katsoo tarkemmin, huomaa, kuinka yksilöllisiä ne todellisuudessa ovat." Aapo Ruuttusen mielestä KaiPuu pyrkii tuomaan uusi näkökulmia puuhun. "Me ei olla haluttu lähteä vetämään rajaa esimerkiksi pelkkiin metsiin. Kaikilla meillä on maaseututausta, mutta toisaalta puistot ovat luonteva osa KaiPuuta, koska meillä on ollut tarkoituksena luoda nimenomaan kaupunkitapahtuma." Tekijöiden ehdoilla KaiPuuta on organisointikolmikon lisäksi ollut työstämässä viitisentoista asiasta innostunutta ihmistä. "Työpalkkaa ei ole ollut varaa maksaa, joten halu tehdä on ollut avainasemassa", sanoo Ilkka Marjanen. "Kyseessä ei ole myöskään mikään pakollinen opinnäyteprojekti vaan meidän omasta ideasta lähtenyt tapahtuma." Tuleeko KaiPuu sitten tulevinakin vuosina Jyväskylän keskustaan? "On siitä ollut puhetta", tuumii Ruuttunen. "Toisaalta meillä kaikilla on opinnot sen verran loppuvaiheessa, että nyt on se aika, kun on vapaus tehdä." Marjanen näkee KaiPuun toteuttamisen myös tietynlaisena haasteena. "Kun aina puhutaan, että ei tapahdu mitään, niin päätettiin laittaa jotain tapahtumaan." JARI PELTOLA KAIPUU-KUITTUURITAPAHTUMA JYVÄSKYLÄSSÄ 1 . 1 2 . 9 . 1 9 9 9 . LISÄTIETOJA: HTTP://WWW.JYU.FI/TAIDEKASVATUS/KAIPUU
löhnöpruut NEA SARNISENHAIMI Lento Hämärä talvi-illan aurinko paistaa kelmeästi sisään keittiön kapearuutuisesta ikkunasta. Huoneeseen on pesiytynyt rauha. Pöydällä hehkuu liina viihtyisää lämpöä. Se on samaa valoa, jota heijastavat lautojen suorat rivistöt katossa ja lattian purkaantuvareunainen matto. Pojan paita roikkuu huolettomasti rinnuksilla. Lempcämuotoisessa leuassa kasvaa ohuita parranhaivenia ja I kasvot ovat kiihkeän punertavat. Niiden iho on finneistä rosoinen. Et sä tiedä, hän puhuu vastapäätä istuvalle tytölle. Se kulkee ääntä nopeammin ja matkustajat menee mukana vieraisiin maihin. Pojan leveä käsi tekee levottoman liikkeen pöydällä. Siellä korkeella, taivas näyttää I sen ikkunasta katsottuna valtavalta, siniseltä avaruusmerellä. Mut ne ihmiset pysyy kyydissä, koska ilma kannattelee sitä koneita. Ja kaupungit alapuolella on kutistuneet inehiläiskennon kokoisiksi! Pojan silmissä välkähtää uskaliasta kiiltoa. Hänen kulmakarvansa, jotka ovat rajuntuuheat, ovat kohonneet hieman ylös. Onko ne niitä, joilla on valkoi set siivet ja joita joskus menee tästä ohi kauhealla jyrinällä? Just niitä. Tytön edessä on avonaisia läksykirjoja, paljon painomusteen hajuisia kuvia, joissa selviteltiin hyönteisten elinkiertoja. Tyttö katselee mietteliäästi sivuja. Hän pyyhkäisee paksun hiustukon otsaltaan ja alkaa pureskella kynsiään. Et sä pelkää? Se voi olla vaarallista. Pelkää mitä? Et putoai. Siellä voi olla vaikka mitä tuulia ja kaasukerääntymiä... Jotkut lentäjät on eksyny niillä matkoillaan. Äh, lopeta roskapuheet, poika sanoo nopeasti. Mutta hetken päästä hän kuitenkin jatkaa: Joo, kai mä vähän... M ui jos ei astuis sen ohjaamoon, ei näkis niitä maita eikä taivasta eikä tuniis pauhua, joka moottoreista lähtee. Hmm, sanoo tyttö ja katsoo luottamusta kuvastavin silmin poikaa. töHNÖPRUUT on Jyväskylän Ylioppilaslehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkänin. puäcn mielessäsi aina vastassa olevat ularajoitukset. LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukronikoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkänn toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei sUti ole mahdollisuutta valittaa, eikä syytä loukkaantua. NUIEIU YHDEKSiUI • Z.SnSKUUn 1999 Ad* Astra jatkaa tuorein voimin Jyllckärin tämän vuoden kuudennessa numerossa, järjestösivulla, oli hämmentävä " ilmoitus. Ad*Astra-teatterin hallituksen sääntömääräisen vuosikokouksen aiheena oli mm. teatterin mahdollinen lakkauttaminen 31.12.1999. No, näin ei käynyt vaan maineikkaan ja arvostetun harrastajateatterin toiminta jatkuu uuden hallituksen vetämänä. Useimpien mielestä: onneksi. Mutia kun luette tätä, Ad*Astra on poistunut perinteisestä majapaikastaan Koskenharjun koululla, jossa esiinnyttiin hyvän matkaa yli kymmenen vuotta. Puolitoista vuolta uhannut lähtö tapahtui tiistaina, elokuun viimeisenä päivänä. "Jotain 2500 kiloa roinaa siivottiin pois, tavarat tuli realisoitua aika tarkkaan", kertoo teatterin hallituksen jäsen, Ad*Astra-veteraani Pantse Paunonen. "Oli aika muistorikasta penkoa. Löysimme muun muassa ensimmäisen isomman Ad*Astra-produktion lavasteita", Paunonen loleaa lämpimään sävyyn, vaikka ajolähtö on nyt tosiasia. Kaupungin oli aluksi tarkoitus purkaa koulurakennus, mutta museoviraston suojelupäätös muuiti suunnitelmia. Nyt rakennus on myyty. Tästedes rakennuksessa pitää majaansa arkkitehtitoimisto. Tilapäisiä tilaratkaisuja Ad*Astra jatkaa toimintaansa toistaiseksi väliaikaisratkaisuin. Esiintymispaikkana tulee toimimaan ainakin Vakiopaineen kellariteatteri, jota tuore sihteeri Raija Saukko luonnehtii "turvalliseksi tukikohdaksi". Vakituisen esityspaikan menettäminen loihtii Ad*Astran sihteerin Raija Saukon kasvoille vain lievästi nyrpeän ilmeen, Elämä jatkuu. Esimerkiksi Vakiopaineen kellarissa. Tuotantojen määrä kuitenkin tulee melkoisella varmuudella laskemaan. Vakiopaineessa esiintyy muitakin ryhmiä ja lisävaivana on pysyvän harjoitustilan puute. Esimerkiksi tulevana syksynä lienee luvassa vain yksi näytelmä, Janne Lahtian ohjaama Woody Allenin Jumala. "Tilanne vain puaa ottaa hetkellisenä haasteena. Ei teatterintekeminen siihen kaadu, että ei ole vakituista lilaa. " Myös ravintoloita ja kauppakeskuksia on pohdittu pienempien produktioiden estradeiksi ja mietteissä on pilkahdellut myös ajatus lähteä kiertämään esityksien kanssa muihinkin kaupunkeihin. Samalla kuitenkin vaikiuinen asemapaikka on haussa. Vielä ei ole tullut sopivaa vastaan. Suuntana keskikaupunki "Teatterin tilantarve on niin iso, että ei ole riittävän edullisia paikkoja tarjolla. Lähtö markkinahintaiseen tilaan veisi budjetista kohtuuttoman paljon", Paunonen toteaa realiteetit. "Totesimme, että tässä vaiheessa meidän on parempi kokeilla tilapäisratkaisuja", hän sanoo, vaikka ilmeisesti lähtö "kodista" on jossain vaiheessa kirvoittanut pettymystäkin. "Toisaalta nyt jo olen ajatellut asian niin pitkälle, että se tuo meille jotain uutta teatterintekemiseen. Siitä voi tulla voimavara, että emme ole sidotut yhteen paikkaan". Paunonen sanoo ja huomauttaa Koskenharjun sijainnin olleen hieman kaukana ja ihmisten täten vaikeahko löytää paikalle. "Koko ajan suunta on ollut keskustaan päin. Jyväskylässä kaikki toiminta on niin keskittynyt sinne." Vallan vaihdolla uuteen alkuun Lakkautusuhka oli monille teatteriinmeneville pettymyksen aihe, mutta vaara väistettiin lopulta melko yksinkertaisella lavalla. "Vanhan hallituksen väki oli vähän väsähtänyt. Otettiin vain mukaan uutta ja innokasta väkeä. Monet ovat tehneet teatteria täällä pitkään, mutta eivät ole olleet varsinaisesti hallituksessa mukana". Saukko toppuuttelee tilanteen liiallista dramatisointia ja näyttää uuden hallituksen nimilistaa, Yleisö on armoton * Stephen King Simon Moore: Piina. Ohj. Janne Lahtia. Jyväskylän Työväenteatteri Ainolassa. Stephen Kingin kirjoista Piina on pienimuotoisimmasta päästä, joten se taipuu maukkaasti myös teatterinäyttämölle. Kun bestsellerkirjailija joutuu jalat musrkauttavaan auto-onnettomuuteen ja häiriintyneen ihailijansa pelastamaksi ja vangiksi, keitoksessa on kihelmöivää vertauskuvallisuutta. King liioittelee taiteilijan luomispaineet, taistelun omien ja ulkopuolisten halujen ristiriidassa taidokkaaksi jännitystarinaksi. Janne Lahtian ohjauksessa Jyväskylän Työväenteatteri käy yllättävänkin onnistuneesti käsiksi Kingin teokseen. Näyttämö luonnollisesti asettaa rajoituksensa silloin, kun jännityslatauksen kasvattamiseen vaadittaisiin tiheämpää toimintaa, mutta esimerkiksi Piinan tunnettuun ja arvostettuun elokuvaversioon verrattuna mutkia on oiottu niukasti j a vain hyvin harvoin kriittisissä kohdissa. Kahden hengen "kamarinäytelmässä" Kari Otollinen kirjailija Paulina ja Hanna Emaus Anniena pääsevät henkilöihinsä mainiosti kiinni, kunhan selviytyvät kuiville teoksen hieman huojuvarytmisestä alusta. Vaikka Piina syvimmällä olemukseltaan TEATTERI onkin jännitysnäytelmä, Lauri Kultin ja Sami Parkkisen suomentamassa tekstissä on myös hervottoman hirtehisiä letkeyltä, jonka päälle Otollinen ja Emaus ymmärtävät oivallisesti. Työväenteatterin Piinalla on kaikki edellytykset olla lähimain loistava näyttämöteos, joten on harmi, että periaatteessa 95-prosenttisesti onnistuneesta esityksestä joutuu poistumaan oikeastaan aika pettyneenä. Kun on kyse trilleristä, loppuratkaisun kera yhtä olennaista on piinaava loppunousu, joka siihen johtaa. Tässä tunnelma paremminkin ensin hieman kirpoaa ja kohta taru päättyy jolta löytyy kaupungin teatteripiirien vanhoja tuttuja nimiä. Paunonen jatkaa: "Huomattiin, että virallisen organisaation ihmiset olivat vieraantuneet teatterintekijöistä. Meidän teatteri on aina pyrkinyt olemaan tekijöidensä teatteria, joten pyrittiin siihen, että näyttelijät ja ne jotka tekevät teatteria, olisivat itse päättämässä. Yhdellä lauseella sanottuna: rupesimme muistuttamaan liikaa laitosteatteria ja se ei ole harrastajateatterin tarkoitus." "Jos Ad*Astra olisi loppunut, olisi se samalla henkilökohtaisesti ollut yhden ison elämänvaiheen loppuminen", keväällä -90 remmiin ensimmäisen kerran tullut Saukko kuitenkin toteaa. Hän ei usko muutosten näkyvän tulevissa tuotannoissa. "Laatutavaraa on tulossa edelleen. Teatteri on alunperin perustettu nuorten ja kokeilevampien ryhmien toimintapaikaksi. On yritelty hakea juttuja, jotka laajentaisivat teatterisarkaa. Otetaan riskejä eikä haeta yleisömenestyksiä varman päälle. Sama linja jatkuu." PETRI HEIKKINEN seinään, kun alkaa odottamaan huikeaa kahinaa. Nimenomaan loppuratkaisussa mutkat vedetään suoriksi tavalla, joka ei tee oikeutta kauhun ja jännityksen mestarille. Tarina töksäytetään päättyneeksi tavalla, josta puuttuu tunnelman lisäksi myös kertomuksellisia elementtejä. Olennaisen kertominen ei väittämältä tarkoittaisi rautalangasta vääntämistä. Mikäli teatteri-ilta ei olisi ollut muilla osin niin onnistunut , lopun dramaturgiaa voisi luonnehtia katastrofiksi. Nyt moiseen ei ole tarvetta. Se olisi melkoista hiottelua, sillä mainituista heikkouksistaan huolimatta Piina on pätevää jännitysviihdettä. PETRI HEIKKINEN
'T/r » i r t i M iife alle 26-i/uotiaille maksutonta! Totta! Atte 26-vuotiaat saavat nyt Kuttaraha-tnternet-patvetut maksutta. Ta te Ja tee päätepatvetusopimus Osuuspankissa. • Rahaa ympäri ntaaitmaa? Kyttä. Silvermatic-kortti taskussa W$A-autoniaateista. • Muistathan, että Osuuspankista kannattaa kysyä opintolainaa. LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME www. osuuspankki, fi/ KESKISUOMEN OSUUSPANKKI SYKSYN UTUUDET SAAPUNEET Meiltä: Silmälasit Piilolasit Näöntarkastukset Silmälääkäri Aurinkolasit + clipit OPISKELIJA-ALE huippu piilolasiuutuus: Ciba Night and Day Tule ja kysy lisää! Jyvöskeskus, II krs. ^h/fax 310 0033 ma-pe 10'18, la 10-14 e-rnai': Kkulma@optikulma.fi "Poliittinen navtunio on nykyisin kamelien lastauspaikka, ci leijonien saalistuspaikka eikä lasien leikkipaikka.* SAKARI HANNINEN: Valtiosta valtaan. E U R O P L A N E , Taivas ei ole raja vaan reitti. Finnairin uusilla nuorisohinnoilla menet ja palaat mistä huvittaa. Muutamalla sadalla eurolla. Yksiselitteisen edullista tästä eteenpäin. Euroopassa Finnairilla. FINNAIRIN UUDET EDULLISET NUORISOHINNAT 12-24 -VUOTIAILLE treititysesim.) Hki Lontoo (Gatvvick) + Dublin Hki 1640 mk 2 7 6 € Hki Lontoo ( H e a t h r o w ) + Dublin Hki 1750 mk 2 4 € Hki Kööpenhamina + Tukholma Hki 1 045 mk 1 7 B € Hki Berliini • Amsterdam Hki 1.695 mk 285 e Menopaluuhinta Euroopan kohteisiin. Paluu voi olla eri kaupungista kuin mihin menolento. Voimassaoloaika 3 kk, minimi perilläolo: sunday rule. Lisätiedot matkatoimistoista, maksutta Finnairin palvelunumerosta 0800 140 140 sekä netistä w w w . f l n n a l r . f i ® /V/V/V/7//7
JYViSliYLÄK YLWL^LULSU3U.Tl'rHIME80TH0EKSAN 2. STYSniUTA 1999 Järje^töi Järjestöilmoitukset osoitteella jylkbri@cc.jyu.fi Järjestöilmoitusten deadline-päivä on keskiviikko! kampuksen kummajainen AIESEC 9 9 H o 9 a l l i e n 2 4 H o o A I E S E C loimu lolla ( M a D 2 5 5 ) O v e t p y i y v ä l «uin vuotolau d e n ympan Tervetuloa Icahville! 2 1 9 Infoiltd uusille pienille K.r !d .li,dtdlolla Iclo 1 8 . 2 9 9 Infoilta A I L S E C vaihtoon lantemiseita Akateeminen Siperia Seura Siperialaiset larjestovat uusien opiskelijoiden siperialaiseen kulttuuriin petendyttämi^tildisuuden Rentukan kabinetissa 1 1 9 klo 2 1 Ohjetmassa myös kokous ja rentoa diskurssia aiheesta tuin aiheesta Kaikki kiinnostuneet joukolla mukaan' Katso , myös w w w s i v u m m e osoitteesta h t t p / / b a t m a n |ytol fi/~pckves/sipe<ia bahkopost'lisIa sipena@cc jyu ti Sipeiia Suomelle! Demariopiskelijat Kenen loukussa seisot'' Vaikkd kysymys onkin esi t e t t y (oskus hamassa menneisyydessä, o n se yha pohtimisen arvoinen M e i l l ä Jyväskylän dema"Opiskelijoissa o n ama tilaa ihmisille, joiden maailmankuva d rakennu pelkästään oman navan ympä nlle. Eli jos sydämessäsi o n vielä pieni pala idealismia |d uskoa tasaa/von ,a solidaarisuuden kaltaisiin arvoihm liity seuraamme' Seuraavan kerran kokoustamme 2 1 9 . klo 1 8 . y O t a l o l l a . Lisätietoja toi ininästämme saat sähköpostilistattamme de* m u t @ c £ jyu l i , sekä puhikseitamme A n n a l t a ( p u h . 5 S 9 3 8 4 8 8 ta. e mail anveijol@st j y u f i ) Tule mukaan! [el Syksyn pimeys lähestyy, o n aika synkistelynl J y vasL-ylan menestyksekkäin lyntsdpopin, g o o t t i ja industriarmusiikm disko-klubelecincity [c syyskuusta lahtien bileet kerran kuussa kevään loppuun saakka Syksyn ensimmäisei " G o t h i c & C u r e " -bileet perjantaina 2 4 . 9 Lokakuussa, perjantaina 2 9 1 . l a p H h . i m k i n l v v d s y a n . mittasuhteissa jotain suut! -na juhlii tamme legendaansen suomaL • • TWO WltCHES laisen synthpop-bändin 8 t h antta Hallovveen elecfnoty livebileet siis 90 1 Syksyn muita bile-ta I • ( D e p e t h c M o u . . , ' , . •• •. Seuraile ilmoittelud ;a •<•<• •'• ten tc/täfitorr"*" *-«••*••*"*+'•• Jyväskylän ev.lut. Opiskelijulahetys racdijdilul alkavat, tervetuloa mukaon 1 J B a N i i o o t , kuka mie o o n , kuka ; lustutaan'" 1 6 . 9 " M i r a todellinen kasvi. heesta alustaa Juna Parkkinen. Illat pidetään vanhassa pappilassa. Vapaudenkatu 2 6 (kaupunginkirjastoa vastap ä a t a ) , toistaisin klo 1 8 3 Raamattupiireistä tiedotetaan oi 5d. Kysy lisää opiske!i|dpdstori Lauri Seppäsellä, p 2 1 5 1 3 2 , lajose@horus co jyu fi Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylä" evankeliset opiskelijat kokoontuvat teemailtojen meikeissä Lutherin kukolle (Kansdkoulunkatu 5 ) lauantaisin klo 1 8 . Ensimmäisen kerran tänä syksynä kokoon* [e] numme 4 . 9 , jolloin Tom Säilä puhuu aiheesta 'Kaikki tuotuja Kaikki lunastettuja 7 ' 1 1 9 o n vieraanamme Keijo Hämäläinen ja teemana Taivaallinen sotaväki'. 1 8 9 Sakan Korpinen puhuu 'Kirjojen kirjasta' 1 9 9 o n E O n kirkkopyhä Kottepohjan kirkossa klo 1 8 O l e t erittäin lämpimästi tervetullut' Asiasta tai asian vierestä voit kysellä opiskelijapastoriltamme Tom Säilältä 1 4 * 6 1 8 8 4 8 tai 1 4 6 1 2 1 2 lal tom.saila@cojyu.fi JOPA -Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset Hyvää alkavaa syksyä kaikille partiolaisille ja retkei iyita kiinnostuneille Aloitamme toimintamme tiistaina 7 9 k b 1 7 3 Partiototmistolla (Yliopistonk 4 6 ) . Erityisesti kaikki uudet toiminnasta* kiinnostuneet tervetuloa paikalle Varaudu myös ulkoiluun Syyskokous samassa paikassa to 1 6 9 klo 1 8 , suunnit telemme syksyn toimintaa Lisätietoja p i Sami p 5 5 7 3 2 8 5 tai sasavon c @ s t jyu fi Katso myös h t t p / / w w w . | y u l/yhd/iopas Partiotaustd ei ole pakollinen! Kumman Luja KuLun ja Dumpm yhteinen uusien opiskelijoiden bileet Rentukassa 8 9 dlkaen Ho 2 . Liput 10mk Lipunmyyjiä ja mainosteniakajia tarvitaan, joien seuratkaa sähköpostia asian lumoilta Sählyv u o t o keskikadun koululla perjantaisin klo 1 9 3 2 1 . . V u o r o alkaa 1 9 Sahlyvuoio o n maksullinen ia talven sählyilyt jäsenille 5 mk V u o r o o n tarkoitettu jäsenille, joten maksamalla 8 mk (sis. sählymaksun ja jäsenmaksun) Dääsee pelaamaan Yhdyshenkilönä hallituksesta toimn J o u n i A i r o l a . Syksyn ensimmäistä saunailtaa vietämme 1 4 . 9 klo 1 8 alkaen A talon tilaussaunalla yo*tyiässd. A l o i t a m m e illan kuitenkin jo klo 1 6 . 3 avoimilla ovilla M talon toimistolla, jossa o n tarjolla hyvää seuraa ja viiniä Tule tutustumaan toimintaan' Kumman Lujan toiminnasta voi kysellä sähköpostitse osoitteesta '. JuhallilustyJci: jyu li tai vilkaise w w w iyu (i/kilu Kymenlaakson osakunta wanhu l Yliopi* ion b ö k l m n a t järjestävät kaikkia suomenkielisid yhdistävät Murceb'Iheet Raahkeiidrilla 2 9 . 9 . " " ' larjoild spesLaalidiinkkeja ta muu tui ndyaysta, lule ihmet telemaan ihmisten hassuja Körttiopiskelijat '>yl--ynaloitusseurat tiistaina 14 9 Ho 19 V i n A ^ A £ ^ hdssa Pappilassa ( V a i ^ ^ j l j ^ ^ F tu 2 6 , lähellä kaupu t f l l l V ^ H B toa) Tervetuloa |0 t>. t ^ l ^ M f j ^ n l e v a i t u t u t ' O p i s k e l i j o i d e n ^ P l H ^ ^ körttikuoro aloittaa harjoitukset ^r w w ^9 vkk 3 7 • tarkempaa tietoa syysohjelmassa ilmoitustauluilta tai Päivikiltä (pairrss@st.jyu n / p . 2 1 4 2 1 6 ) ja li naita (nalho@st jyu \\V KVAT Vapaa-aikasihteeri päivystää jal leen iltaisin Lillukdssa ylioppilas kylässä Sihteenltä voi mm ostaa leffalippuja ja varatd bändivuorojd ja muitd tiloja Kylassd toimii rnyos erilaisia kerhoja, joten jos olet kiinnostunut esim. laulamisesta, sählystä, näytPappa betalar. On tietysti mukavaa, että vanhemmat tukevat opintojasi muutenkin kuin henkisesti. Aina se ei kuitenkaan riitä. Silloin kannattaa ottaa yhteys meihin. Opintolaina ratkaisee. Lisätietoja opintolainasta saat meiltä tai netistä www.tnerita.fi (^/Merita MeritaAlordbanken teiemisestä tai kuvataiteista niin ota yhteyttä Toimmndsta tiedotetddn myös sähköpostilistdHa, j o h o n voit liittyä lähettämällä e-mailia osoitteeseen k v a t @ c e jyu.fi Sihteeri myös vastaa numerosta 6 7 2 1 3 / E l m a Musica-kuoro T Ä T Ä Ei V O I O H I T T A A ! I Jyväskylän ylio p i s t o n Musica-kuoron K O E L A U L U T järiestet ä ä n 7 8 . 9 . Ja 1 4 1 5 . 9 . klo 1 8 alkaen M u sica-takennuksessa. Tule ja koe! Tiedustelut Emma Suomalainen 5 5 9 1 6 9 tai emmasuO@tukki jyu li Nosto Uunituore naistutkimuksen ainejärjestö Nasta kutsuu sekd uudet ettd vanhat ruumiit syyskokoukseen Ikään ja sukupuoleen katsomatta olet tervetullut lorpöttelemaan ja juoruilemaan kanssamme Sohwin kabinettiin 14 9 klo 1 8 Kälätyksen aiheina mm syksyn toiminta, elokuvdillat, aineianestölehti ja sen sellaista. Lisätietoja ptdtimb@st.|yu li ja w w w . i y u . l i / n a s t a / Puhkupillit Tervetuloa vanhat ja erityisesti uudet soittajat taas dloittamdan uutta lukuvuotta puhallinmusiikin (ja kaiken muunkin mukavan) meden * sd' Toimintamme o n vanhaan malliin aktiivista, vain harjoitusaika ori muuttunut, treenit ovac K E S K I V I I K K O I S I N K L O 1 7 3 2 . Normdalikoulun yläasteen juhlasalissa. Syksyllä o n luvassa mm. Konneveden hdrjotlusleui, keikkoja sekd Puhdllus-99 tapahtuma Oulussa, j o ten jos osaat töötätä jolionkin soittimeen tat paukuttaa sitä, liity ihmeessä joukkoon Lisätietoja saa kapellimestari Tiiu Tuomiselta mosta 2 6 1 7 5 9 ( t y ö ) ta. 5 5 2 2 4 7 7 Katso lisäksi osoitetta w w w jyu f/yhd/puhkut Puolue Tervehdys kaikille 1 Puolue ry toivottaa taiHu uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan Jyväsky Iän yliopistoon ja kaikki valtio-opin uudet opiskelijat toimimaan ainejärjestössämme Samalla toivotamme niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille tarmokasta uutta lukuvuotta ja pirteää syksyä' Savo-karjalainen osakunta ly> vanha, ,a u u d t , * , « « , , . Osakun L E I L L A muiden osakuntien kanssa keskiviikkona 2 2 . 9 Raaiikellarilld Sinne mukaan kaikki, olit sit ten kotoisin muta tahansa niemestä, notkostd tai saarelmasta' Bileiden vastuuhenkilöt kokoontuvat 9 . 9 . 9 9 keHo 1 7 Osakuntdhuoneistolld H U O M I O U U S I O P I S K E L I J A ilmomdudu O s a W lamme postituslistdlle, se o n Jylkkänn ohella tiedotuskandvamme Ilmoittautumiset sähkopostilld tiedottaja Manalle osoitteeseen mapi@st.|yu fi Mukaan saa tulld vaikka ei kieroksi tai kdlkattajalsi tunnustaudukaan! Tuhatkunta H y v ä ä syksyn alkua kdikille kokoomusnenkisille opiskelijoille' Taas o n aika polkaista toimin t d käyntiin Kokoonnumme 6 . 9 kello 1 9 T | l U r t T T n l N f # Sohville mietttmdan syksyn I T K U N I ' 1 toimintaa ja rupattelemaan kesäkuulumisia Sitten saunomme yhdessä uusien kanssd 2 1 . 9 . Salaperäiset peli-illat (sähly) pyörähtävät ptkaisesli käyntiin, joten seuraa sähköpostia! Yhteystiedot Tu Järjestöpalstan pelisäännöt: 1) Ilmoitusten on oltava toimituksessa deadline-torstaita edeltävänä päivänä: keskiviikkona. 2) Paras tapa toimittaa ilmoitukset on lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Minkäänlaisia papelilippusia tai -lappusia ei vastaanoteta. 3) Ilmoitusten maksimipituus on 70 sonaa. Liian pitkät sepustukset lyhennetään armotta. 4) Vain tapahtumat, menot ja i l moitusasiat huomioidaan. 5) Mikäli porukallanne on olemassa logo, pyytäisimme toimittamaan sen toimitukseen. Jos kyseinen väkkyrä tai muun sortin kuvio on jo saatettu sähköiseen muotoon vaikkapa www-sivujanne varten, voitte lähettää sen meille sähköpostin liitetiedostona, osoitteeseen petheik@st.jyu.fi, tai disketillä toimitukseen, tai paperilla skannattavaksemme. ta t t u n t d @ c c . j y u . f i jä w w w . i y u . I i / y h d / T u h a • k u n t a . M i k a Rossi ( 4 5 7 3 5 1 8 , Remp p a @ s t jyu d ) ja Perttu Poikonen ( 5 5 1 2 3 3 2 Sonicjdm@ce.jyu.n) Työelämäpalvelu Menestyksekästä Milleniumin viimeista lukukautta 1 Menossa mukana Työeldmapalveiu tietenkin l y o eiämdn perusopinnot käynnistyvät jälleen ilmoittautuminen alkanut 1 9 1 9 9 9 O l e m m e uusineet vvebbisivumme ja mielestämme kayttaiaysta vällisempään suuntaan tervetuloa surHailernaan Valiokunnat Kulttuurivaliokunta <uittuui«valiokunnan syksyn 1 kokous ma 1 3 9 klo 1 8 y o talolla.Tule mukddn suunnittelemaan syksyn toimintaamme Tapahtumia, konsertteja, elokuvia, teissujd ym ym Tervetuloa 1 Lisätietoja Kulttuurisihteeri Eltna Niemeld Puh 6 3 3 5 6 , E-nuil jyy-kulttuurmhteeri@cc jyu li Opintoja tiedevoliokunta O p i n t o |d tiedevdliokuntd palailee tdds ke satauoltd uusin voimin ja toVoin. Vdlibkuntä siis kokoontuu taasen ylioppilastalolla tiistai na 7 9 klo 1 7 eträpdin pullan jä sarprfnen kera Tervetuloa uudet ja vanhat jutustelemaan opintoasioista sekä muusta mukavana Kopodsioistd, seufddvistd kokouksista j a sektorin toiminnasta saapi lisää tietoa liittymällä sähköiselle kopo-listalle Lisämloa jyy-kopo sihteeri@cc fyu Ii Syksysm terveisin pi K-P ja sihteen Katja Sosiaalivaliokunta H e i p ä hei! Sossuvaliokunta kokoontuu syk• y«1 A--T-. t ^ n w . M , n > 1 6 9 P*o l ö . O O T E R V E T U L O A K A I K K I U U DET ia vanhatkin sopoilijat asum.s ja toimeen tuloasioiden sekä kahvin jd pullan p d riirt l i s ä t i e d o t sihteeriltä lyy-soposihtee' i @ c c jyu.fi tdi p . 2 6 3 3 5 7 Terveisin Simo sihteen ia A n n a p j Kansainvälisen toiminnan valiokunta Kokous tustama 1 4 9 klo 1 8 ravintola Ilokiven tdkaosdssd Tervetuloa mukaan' Lisätietoja valiokunnan toimmndstd sdd kv-sifv teen M u a Leppäseltd p u h 4 5 7 7 Jylkkäri verkon perillä! Mikäli Jylkkänn paperiversio olisi päässyt räjähdysmäisen suosion lakia jälleen kerran loppumaan telineistä, voit tutustua lehteen myös internetissäKesän ajan verkkoversio on tosin ollut kadoksissa, mutta näin syksyn ja Jylkkärin henkilökunnan saavuttua kaupunkiin ongelma on korjattu ja Jylkkäri Online löytyy jälleen tukevasti osoitteesta http://www.jyu Jiyjyy/jylkkari. Netti-Jylkkäristä löytyvät kaikki samat jutut kuin paperiversiostakin, ja se päivitetään samaan aikaan lehden ilmestymisen kanssa, joka toinen viikko. Blondilla meni hieman huonosti, joten luin paatti U B « l U hieman rahaa kidnappauksella l i a n meni leikkikentälle nappasi yhden lapsokaisLsta puun taakse ja sanoi"Olen kidnapannut sinut." l i a n k i r j o i t t i lapun ~01cn kidnapannut lapsenne Huomisaamuna Uiiat 50 000 markkaa paperikassiin |.< viet sen leikkikentän pohjoispuolella olevan omenapuun Juurelle. Toivoo Blondi " U p i m b l o n d i kiinnitit hakaneulalla lapsen hiippariin | | kaski laman juosta n.u ii.nn.i.m viestiä vanhemmilleen. Seuraavana aamuna blondi tuli tarkistamaan tilannetta ja omenapuun juurella oh k u i n o l i k i n paperikassi, Josta b l o n d i löysi 50 000 markkaa |.t v i r s u n ' K u i n k a voit tehdä U m a n toiselle blondille*" Fuksin edullinen . M löysi omon nokareen tämän julkisivvn takaa. Opiskelupaikkalaistelun savun hälvettyä alkaa asunnon hankinta. Useimpien unelmana on aistikas ja edullinen yksiö keskustasta, vaikka kysynnän ja tarjonnan lain mukaan moinen on kasit teellinen mahdottomuus Miltä kuulostaisi 1 600 markan yksiö 30 markan välityspalkkiolla Väinönkadulta, ydinkeskustasta? Laitetaanko pakettiin? Kyseessä on asunnonvälittäjä Matti Mäkisen mukaan tämän syksyn edullisin keskustan yksiö, joka on vaihtanut vuokralaista ylioppilaskunnan asunnonvälityksen kautta, Miltä nyt tuntuu, huoneiston tai todenmukaisemmin kai huoneen uusi vuokralainen Kati Riivari? "Kauhean hyvä olo, kun on jotain mihin muuttaa. Etsin asuntoa kaikkia mahdollisia väyliä pitkin mitä keksin: kävin läpi kaiki asunnonvälittäjät ja tutut sekä selasin verkkoa ahkerasti. Laitoin Matille sähköpostia monesti päivässä useamman viikon ajan. Sitten hän laittoi tiedot tästä yksiöstä, että kiinnostaako?" Tuoretta valtio-opin lukijaa Anjalankoskella kiinnosti ja hän varasi kämpän välittömästi. Päätös ei ollut vaikea, koska hänelle oli tarjottu vastaavia 20 neliön asumuksia jopa yli tuhat markaa kalliimmalla vuokralla, ja hänen jonoiussijansa ylioppilaskylän soluasuntoon oli 160. lkean kassajonosta tavoitettu Riivari myöntää. että hänelle jää vuokranmaksun jälkeen elämiseen rahaa ihan hulppeasti. "Jos lainan laskee mukaan. niin rahaa jää käytettäväksi melkein pari ionina kuussa. Sehän on hirveä summa opiskelijalle!" Mitä enemmän vettä, sitä vahvempi virta. Mitä ostit lkeasta? "Kaikkea kivaa pientä uuteen kotiin. En jaksa luetella, siinä menisi koko päivä " Sana on vapaa käytä sitä! Keskustelua-palsta on yhtä kuin Jyväskylän ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä toi sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. »
Säästöpankin sähköisillä palveluilla voit hoitaa pankkiasiasi silloinkin kun pankki on kiinni. Internetpankki, Puhelinpankki • Internetpankissa voit hoitaa vuorokaudenajasta riippumatta mm. laskujen maksamisen, siirtää rahaa omien Säästöpankkitiliesi välillä, kysyä kätevästi yksityiskohtaiset tiedot lainoistasi. • Puhelinpankissa voit hoitaa mm. seuraavat asiat: laskujen maksut, tilisiirrot ja saldokyselyt. • Toistuvat laskut, kuten lehti-ja TV-lupamaksut sinun kannattaa hoitaa suoraveloituksena. Lisäksi saat tarvittaessa edullista opintolainaa tai muuta luottoa. Tule juttelemaan tai jätä viesti Internettiin, niin otamme yhteyttä. <s> » • • • t » • Kauppakatu 23, Jyväskylä, puh. 014-3110522 www.opti v Vaihda puhelinta ja liittymää, mutta älä luovu Nokiasta äläkä Sonerasta. GSM-Palvelun vaihtotarjous kannattaa sensijaan käyttää hyväksi. Tervetuloa vaihtelun vuoksi! • Kaksitaajuuspuhelin •Puheaika jopa 4 h 30 min •Valmiusaika jopa 250 h • Vaihdettavat värikuoret eteen ja taakse Ei jälleenmyyjille 1850,Kun tuot vaihdossa Nokia 3110:n 1450,Nokia 5110:n 1250,Nokia 6110:n 1050,2190,Kun tuot vaihdossa Nokia 3110:n 1790,Nokia 5110:n 1590,Nokia 6110:n 1390,Sonera Matkapuhelinpalvelut tarjoaa uusille Sonera GSM asiakkaille 100 mk puheaikaa ja tekstiviestejä ajalla 17.8.-19.9.1999. Tarjous koskee myös liittymän vaihtamista Duo-liittymäksi. Tarjous koskee normaalihintaisia kotimaan malkapuheluita ia tekstiviestejä. Etua on käytettävissä 50mk/ / laskutuskausi liittymän avaamista seuraavien kahden loskutuskauden ajan. Ensimmäiseltä laskutus/$ kaudelta käyttämättä jäänyt etu siirtyy seuraavalle laskutuskaudelle. Seuraavilla laskutuskausilia käyt-/^i tämättä jäänyttä etua ei siirretä eikä hyvitetä asiakkaalle. Etu myönnetään vain yhteen samalle asiakf£A kaalle tar|ousaikana avattavaan liittymään Rajoitus ei koske Company-liittymiä.Tarjous ei koske /J?M^ larjousaikana irtisanottuja ja uudelleen samalle asiakkaalle avattuja liittymiä eikä GSM Easy-lilttymia. f * sonera NOKIA Väinönkatu 32, Jyväskylä, Puh. (014) 449 7100, Avoinna ma-pe 8-17, la 10-15 K a r i s t i m m e villakoirat k a n n o i l t a m m e i j a vaihdoimme maisemaa. Uudet osoitetietomme ovat... Käyntiosoite Seppäläntie 31 40320 Jyväskylä Postiosoite: WM-dataFaciOv PL 543 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 748 3400 Faksi (014) 748 3415