Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Viluinen ellyttävät Elli ja eppu, s. 21 KANNEN KUVAT: TUUKKA RONKKO Jyväskylän Ylioppilaslehti www ryuJi/jyiktori Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannetluna Keskussoiroobrrtie 2 Jylkkäri moksaa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenilie 45 euroa. (014)260 3360 jyllckori@cc.jyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 P ä ä t o i m i t t a j a Ilmoitusmyynti Anna-Moija Tuuliainen tmi Martti Mikkonen (014)2603359 ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 4 5 8 1 4972 Fox (014) 272 163 anirtu@cc,jyu.fi Ylioppikrslehtien Toimitta|at v a l t a k u n n a l l i n e n Miira Rauhamäki ilmoitusmyynti 5 5 6 7 0959 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 mirauham@cc.jyu.fi l i m o i t u ksenvalmista ja Retrus Koskimies Grafiikka Rutanen 5 5 3 7 8246 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 pekoskim@cc jyu .fi grafiikka.rutanen@co.inet.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K U I T T I — » Ä S S S I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 3 ilmestyy deadline 3.9, 27.8. 17.9. 10.9. 1.10. 24.9. 15.10. 8.10. 29.10. 22.10. 12.11. 5.11. 26.11. 19.11. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitoja ja toimistosihteeri Fbula Rouhionen (014)60 7226 Painopaikka lehtisepätOy, Pieksämäki (015)7234212. Koupunlonumero, poinos 52 000 kpl ISSN 0356-7362 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroa/pmm möäräpaikkolisö 0,12 euroa/pmm värilisä 0,4 euroa/pmm Jyikköri ei ote arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa, Kovia tavoitteita ja isoja muutoksia pääkirjoitus/ [ y \^ n ****• Anna-Maija Tuuliainen yl [ opaisn *** ton tutkintotavoitteet asetettiin tämän kevään tulossopimusneuvotteluissa opetusministeriössä kovalle tasolle: yliopisto nousee maan kolmanneksi suurimmaksi maisterikouluttajaksi. Seuraavan kolmen vuoden tavoitteeksi aseteltiin 1285 maisteria ja 119 tohtoria per vuosi. Yliopistolta tiedotetaan, että takana on ennätyksellinen tuloskausi -JY saa ensi vuonna tuloksellisuusrahaa kaikilla opetusministeriön käyttämillä kriteereillä mitattuna (esimerkiksi tutkimuksen huippuyksiköt ja Suomen Akatemian ja muu ulkopuolinen rahoitus, mutta myös opintojen kulku, työllistyminen ja kansainvälistyminen). Hyvin näyttävät olevan pullat uunissa. Määrää ja laatua löytyy siis yhtä aikaa ja roppakaupalla. Mutta miten käy kaikkien 3855 tavoitemaisterin ja 357 -tohtorin? Jos tulkintojen laadun ei anneta kärsiä määrän kustannuksella, hyvä on. Mietityttää silti, miten ja mihin kaikki (niin Jyväskylästä kuin muualtakin) valmistuneet korkeakoulutetut aikanaan Roistovaltio vieraasta päästä/ Ismo Leikola V u o n 1 9 3 3 AVUSTAJAPALAVERI KE 20.8. KLO 16 HALLITUSKABINETISSA. Albert Einstein loikkasi natsi-Saksasta USA:han ja luovutti kuusi vuotia myöhemmin USA:lle kaavan' ydinpommin valmistukseen. Einstein pelkäsi, että Saksa ehtii muutoin kehittää pommin ensimmäisena. Natsi-Saksa kukistui ja USA:sta tuli vähitellen maailman valtias. Entä jos Einstein olisikin loikannut Irakiin. Irak olisi ensimmäinen ydinasevalta ja toimisi muutenkin maailmanpoliisina. Saddam Hussein: The Leader of the Free World. Husseinin suuriin korviin kantautuu huhuja, että USA:ta johtaa pahansuopa diktaattori George W. Bush. Inhottava kaveri. Pian koko maailma tietää, miten huonosti asiat USA:ssa ovat. Kansaa kulkee pennittömänä kaduilla. Valtio panostaa vain sotakalustoon ja visailuohjelmiin. Bush tappaa omia kansalaisiaan vana vasten suunnitelluilla sähkötuoleilla, ja vankilat pursuavat pikkurikollisia. Varallisuusjakauma on surkeimpien kehitysmaiden tasolla. USA:n kansa on uskonnollista. Ihmiset on kautta aikojen pakotettu kirkkoon ja helvettiin. Bush on käyttänyt uskonnollista propagandaa haikailematta. Hän on omaksunut kansan uskonnon hieman ennen valtaantuloaan ja saanut sotiinsa kansan tuen sanomalla, että Jumala on sodassa heidän puolellaan. Jylkkärillä on syksyllä edessään isoja muutoksia. Tämä lehti on viimeinen Ilokivessä lehty Jylkkärin numero. Kesän aikana toimitus muutiaa uusiin tiloihin yo-talon laajennusosaan. Syksyn ensimmäisestä numerosta alkaen lehti kutistuu huomattavasti. JYYn työntekijöitä koskeva ylityökielto koskee syksystä alkaen myös Jylkkärin henkilökuntaa, mikä vaatii joko lehden ilmestymisiiheyden harventamista tai sivumäärän vähentämistä. On päädytty ratkaisuun, jossa lehti ilmestyy yhtä usein kuin ennenkin, mutia peruslehdessä on entisten 20 sivun sijasta 16 sivua. Abija kaupunkinumeroista tehdään 20-sivuisia (ennen 24tai 28-sivuisia). Kaikille lukijoilleen Jylkkärin toimitus toivottaa hyvää ja rentouttavaa kesää. Syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy 3. syyskuuta. USA:n vaalijärjestelmä on kieroutunut. Irakissa Hussein saa kirkkaat sata prosenttia äänistä, mutia USA:ssa valittu ehdokas saa vähemmän ääniä kuin toiseksi tullut Lisäksi USA:lla on todistetusti yhteyksiä erääseen "maailmanlaajuiseen tenoristiverkostoon", ClA:han. Pahin uhka ovat kuitenkin USA:n hallussa olevat joukkotuhoaseet USA on ainoana maana maailmassa käyttänyt ydinasetta siviilejä vastaan Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen Einstein toivoi, että olisi ryhtynyt puutarhuriksi. USA täytyy riisua aseista. Tarvittaessa voimakeinoin Asetarkastajat eivät löydä mitään, ja Hussein hermostuu. Pian han ilmoittaakin, että huomenna koittaa maailmalle totuuden hetki. Bushin on lähdettävä tai hyökkäämme. Ja hyökkäämme muutoinkin. Sota syttyy. Sota, jonka tarkoituksena on vapauttaa USAn kansa. Irakin johto uskoo, että sen sotilaita tullaan tervehtimään musiikilla. Country-musiikilla. Ihmiset ympäri maailmaa osoittavat mieltään sotaa vastaan. Heidän mukaansa Irak haluaa vain päästä käyttämään nurkissa lojuvaa asearsenaaliaan ja ottaa samalla haltuunsa USAn mittavat elokuvatuotantoresurssit. Irakin ulkoministeri Colin Powell kiistää moiset väitteet: "Irak on maa joka tekee työn ja tuo rauhan, palauttaa järjestyksen ja asettaa luotettavan hallituksen paikalleen. USA:sta tulee sodan jälkeen parempi paikka ja hyvä naapuri". Ja siellä tehdään parempia elokuvia.
YTH TEKSTIT JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI hammashan YTHS ELI YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiö kohdentaa syyskuusta lähtien järjestelmällisen hammashuollon palvelunsa perustutkinio-opiskelijoiden kuudelle ensimmäiselle läsnäolovuodellc (= 12 läsnäololukukautta). Akuuttihoitoa annetaan myös tätä kauemmin opiskelleille perustutkinto-opiskelijoille, mutta jatko-opiskelijoille ei akuuttihoitoakaan ole tarjolla kuin yksi hoitokerta ongelmaa kohden. Muutokset ovat yhtenäisiä koko maassa. Käytännössä siis yli kuusi vuotta opiskelleet, gradunsa kanssa vielä taistelevat, sekä jatko-opiskelijat eivät saa YTHS:ltä lainkaan pelkkiä tarkastusaikoja. Ensimmäisen akuuttihoiiokerran jälkeen jatko-opiskelijat ajetaan kaupungin tai yksityisen hammashuollon piiriin, kun taas perustutkintojaan puurtavien akuuttiongelmat hoidetaan valmiiksi asti. "KÄYTÄNNÖSSÄ JATKO-OPISKELIJAT ohjataan tällä muutoksella yksityissektorin piiriin, koska kaupungin hammashuollossa on niin paljon ruuhkaa", selittää ylihammaslääkäri Kari Lyytinen Jyväskylän YTHS:stä. "Henkilökohtaisesti voisin kuvitella, että aika iso osa jatko-opiskelijoista jättää liittymättä SYLiin tämän takia", hän jalkaa. Lyytinen ei osaa tarkasti sanoa, kuinka paljon jatko-opiskelijat ovat YTHS:n hammashuoltoa käyttäneet. Hänen summittaisen arvionsa mukaan jatko-opiskelijat vievät Jyväskylän YTHS:n kuuden hammaslääkärin palveluista noin puolen hammaslääkärin työpanoksen verran vuodessa. HAMMASHUOLLON ensisijaisuusjärjestelyt otetaan käyttöön rajallisten voimavarojen vuoksi. Jonot ovat koko menneen talven olleet Jyväskylän YTHS:lläkin melkoiset: esimerkiksi huhtikuun loppupuolella on tarjottu hoitoaikoja vasta heinäkuun puolelle. YLI KUUSI VUOTTA OPISKELLEIDEN maisterintutkintoa vääntävien kohdalla hoito on Lyytisen mielestä tähänkin mennessä ollut pääasiassa akuuttihoidon antamista. Mitään isompia todisteluita akuuttihoidon tarpeellisuudesta ei Lyytisen mukaan tulevaisuudessakaan tarvitse esittää. "Meillä on liberaali linja siinä, mikä katsotaan akuutiksi ongelmaksi. Eli posken ei tarvitse olla turvoksissa. Esimerkiksi paikan lohkeaminen katsotaan akuutiksi ongelmaksi." HERÄÄ KYSYMYS, TULEVATKO jo yli kuusi vuotta maisterintutkintoaan puurtaneet huijaamaan systeemiä saapuen tarkastuskäynnille keksityn kivun varjolla? Tolkutetaanhan meille pienestä pitäen, kuinka tärkeää on säännöllisesti tarkastuttaa hampaansa. "Opiskelijat kyllä keksivät keinoja eli voi olla, että tulee enemmänkin porsaanreikien käyttöä", Lyytinen aprikoi.» YTHSn hammastarkastuksiin oetaan ensi syksystä lähtien vain perustutkinto-opiskelijoita, joilla ei ole vielä mittarissa yli kuutta läsnäohvuotta. Akuuttihoitoa tarjotaan edelleen kaikille, tosin jatko-opiskeljoille vain yhden hoitokerran verran. Kaupungin hammashuollossa jonoa JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN järjestämässä hammashuollossa jonot ovat melkoiset noin kolme kuukautta. Ylihammaslääkäri Pekka Utriaisen mukaan akuuttihoitoa sen sijaan saa samana päivänäkin. MIKAN, 28, (nimi muutettu). hammashuollosta ovat hieman erilaiset. Hän kertoo soittaneensa jatkuvan hammassäryn vuoksi hammashuoltoon yrittäen aikaistaa hänelle annettua aikaa turhaan. Hänelle oli sanottu, ettei aikaisempia aikoja löydy. Mika popsi kolmisen viikkoa Särkylääkettä, kunnes pääsi kolme kuukautta aiemmin varatulle ajalleen. "Jonot ovat hurjan pitkät. Hammastani alettiin paikata, mutta jatkoajan sainkin vasta kolmen kuukauden päähän. Aina vain isketään väliaikainen paikka, koska yhdellä kertaa ei ehditä paikkaamaan kunnolla", hän jatkaa. Positiivistakin sanottavaa Mika löytää: "Olen saanut todella hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Eli vaikka henkilökunnalla on ollut kiire, on potilasta muistettu palvella." UTRIAISEN MUKAAN Mikan kaltaisen tapauksen täytyy olla poikkeus: "Meille pääsee varmasti samana päivänä hoitoon, jos tarvitsee akuuttihoitoa. Tätä on esimerkiksi hampaan lohkeama tai särky. Mainitussa (Mikan) tapauksessa on hammashoidossa toimittu niin kuin ei pitäisi. vastaavassa tilanteessa potilas voi ottaa suoraan minuun tai alueen vastuuhammaslääkäriin yhteyttä." Kivuttomissa tapauksissa aikaa joutuu jonottamaan kolmisenkin kuukautta, mikä Utriaisen mukaan johtuu resurssien priorisoimisesta akuuttihoitoihin. "Suomen suurimmista kaupungeista Jyväskylässä hammashuolto on kaikkein sujuvinta. Valituksia ei välillä tule kuukauteen lainkaan. Ylihammaslääkäreiltä saamani tietojen mukaan muuallakin Suomessa akuuttihoidon antaminen on kunnossa." UTRIAISEN MUKAAN hammashuollossa nojaudutaan kahden kanavan malliin: yleiseen ja yksityiseen hammashuoltoon. KELA korvaa yksityisellä käynnistä 60 prosenttia. "Käytännössä tämä on kuitenkin 30-40 prosenttia, sillä yksityisten ottamat taksat ovat suuremmat, mitä KELA on vahvistanut." Pitkistä jonoista huolimatta suomalainen hammashuolto on Utriaisen mukaan hyvissä kantimissa: "Meillä ei ole ollut tällaista tilannetta koskaan aiemmin, että yhteiskunta tarjoaisi näin paljon palveluita."» • Käsityön erityisteknjjka • Henkilökohtainen BSmäjS^ffla linja • Eräia luontomatkailu Kysy myös PERHEPÄIVÄHOITAJAN t a i KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA Eiittect )a hakulomakksc-r Karstulan Ev. Opisto Opistotie 12, 4 3 5 KARSTULA Puh. ( 1 4 ) 4 6 2 151, 4 6 2 7 9 1 Fax ( 1 4 ) 4 6 1 3 3 7 E-mail:kansanopisto#karstula.fl www.karstula.fi/kansanoplsto
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Milka maat ovat voittaneet jääkiekon MM-kultaa? 2. Kuinka suuri osa Irakin pinta-alasta on metsää? 3. Kenen suomalaisen artistin levytyksiä ovat albumit Vallankumous sekä Amatö ö r i rakastaja? 4. Ketkä olivat perintöprinsessoja Tanja Karpelan (o.s. Vienonen) voittaessa Miss Suomi -tittelin vuonna 1991? 5. Kuinka korkea oli äänestysprosentti JYYn edustajistovaaleissa vuonna 1972? ALLIKKO 6. Kuka on suunnitellut WSOY:n liikemerkin? 7. Moniko maailman valtio käyttää kesäaikaa? 8. Mikä jäi viimeiseksi Spede Pasasen ohjaamaksi elokuvaksi? 9. Missä seikkailivat hahmot Inky, Pinky, Blinky ja Clyde? 10. Mitkä olivat Suomen ensimmäisiä postimyyntituotteita? Mitä Laura Bush toivoo ä i tienpäivälahjaksi? eeoiy eisoo e! ^ J n j . :s(lN08 10||3>l 01 essiiadoapiAuew o i y 6 '(666l)e>|>i!!r30|U3S!eN'8 99 Z E|3||e>|-U8||e9 ||9SW '9 S 9 S • !>|S0>| -UJIÄH lAjgd el ojiny BUJN 'fr •uoiuesijad ue» g emuasojd f UJON Z ei)|eAOis el pppsj, 'juions 'OHNioisoAnaN 'isiony 'eiiieAOiso^asi'BJU -ueiua-osi " v s n "epeuB» j . 13SMnVlSVA tarj olla tänään tarjolla L ä n ä ä n on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 7.5. Big Boom -bändiskaba, osa 1. To 8.5. Big Boom -bändiskaba, osa 2. Pe 9.5. Don Johnson Big Band La 10.5. SunndV ja Dozer (Svvc). To 15.5. Thee Ultra Bimboos. Pc 16.5. Nylon Beai. La 17.5. Saraja Nicole. Ti 27.5. Uuden Badioheadlevyn ennakkokuuntelu: Georgie Pickel in Colours plays Radiohcad. Ke 28.5. Hip-hop-Partee!: Rähinä live. Rähinä Crcw: RntdRgoiS, Kapasiteettiyksikkö, Jussi Valuutta, Trilogia, Jurassikki. EMP, Gbrl&ll+C-mies + vieraat. To 29.5. Negafive ja Privale Line. Pc 30.5. Deslroyer666 (Aus/Hol), Black Dawn ja Alghazanlh. La 31.5. Lemonulor. Pc 6.6. Fishbone (Usa) ja PuppaJ & Tasoltavat. Pe 13.6. CMX. Pe 11.7. Ismo Manko Säätiö. Bar 68: Pc 9.5. Garage 13. La 10.5. Clark Kent. Pc 16.5. The Skreppers. La 17.5. Hybnd Children. Pe 23.5. Deep Tuille ja Sabol. La 31.5. Billion Dollar Babies plays Alice Cooper llokivi: Pe 9.5. SETA:n bileet klo 21-03, liput 3/6e. La 10.5. Pimiö-klubi klo 21-04, Pietari, Kcn-Guru, Nilro. Healium DJ:i, Anolla Raar. Kouma. Gimmix. kReal. Terassi säävarauksella: Juho. Liu ja Toni, lipui 7e To 15.5. Seisomapaikka-klubi klo 21, liput 5e. 16.-17.5. äRTSy ARTSy klo 21-03, perjantaina Pyhä lehmä, The Red Popep. Au-Righl DJ:t, lauantaina Ritarikunta, Tasoltavat, Au-Right DJ:t ja DJ Sucks. Pe 23.5. SETA:n bilcci. To 29.5. Turok klo 21-03: Epäolento. Exlije ja Pupulupuna, liput 3e. Pe 30.5. Trcunionin kcväänavausbileel klo 21-03: Furianl, Dev/lap ja AU in Me. lipui 2e. La 31.5. Summer of'89 klo 19: The Extra Temstrials plays 80s pop Ja DJ-musaa, liput 2/3e. KIASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 7.5. Mefsätunntrlmia Taulumäcn kirkossa klo 19. Jyväskylän Salonkiorkesteri: Su 11.5. Äitienpaivakonsenii klo 14 Yliopiston vanhassa juhlasalissa. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. 27.7. saalika Se taipuu sillenkin.' Alvar Aallon patentoituja keksintöjä. 1.8.-19.10. Josef Sudek Valokuvia. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisien taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Keskisuomalaisia puupiirtujid teoksia Jyväskylän kaupungin taidekokoelmasta. Kaupunkielämää teoksia Suomen taidegraa/ikoiden kokoelmasta. Suoja: 16.5.-31.8. Jim Avignon -At Homevvilh me. 16.5.-31.8. Kesänäyttely Galleria Harmonia: 10.4.-11.5. Neringa Stemman. 15.5.-1.6. Jatulintarha. Jaana Kautto, Kapa, Jyrki Markkanen Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Kcski-Suomi — Maakuntako sekin on? ja jyväskylä — Kaupunkiko sekin on? 26.4.-1.6. Kolme sisarta. Auli Järvelä maalauksia, Riitta Järvelä valokuvia, Aino Rajaniemi laidetcksliilejä. 9 5.-14.9. Pöydän iloja pikkukaupungissa. 7.6.-21.9. Keski-Suomen kirkot. 7.6.-31.8. Pihapiirin lapsia. Nukkelaitecn näyttely Kuparisepän talossa. 7.6.-31.8 Fragmentteja Viipurin kirjastosta. Satu Kiurun valokuvanäyttely. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpaissasi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. 155.-14.9 Vähäsiisi» koulukässaa.' 15.5.-14.9 Kansanomaisia jalkineita. 23.4. 25.5. Arien estetiikkaa loytöesmeiden kertomana. Jaana Tuomisto. 28.5.-3.8. Aivia 90 vuotta. Keski-Suomen käsi-ja taideteollisuus r.y. Galleria Pinacothcca: 30.5. saakka TechNology muuntokoulutuksen opiskelijoiden näyttely. 5.6.12.9. Hipparinkiä ja roltajahlia Ahti Rytkösen valokuvia Seminaarinmäen lapsista 1940ja 1950luvuilta. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Piukat paikat to 8.5. klo 19, pe 9.5. klo 19, la 10.5. klo 13. to 15.5. klo 12 ja 19, pc 16.5. klo 19, ke 215. klo 12, to 22.5. klo 19 ja pe 23.5. klo 19. Täällä Pohjantäliden alla la 10.5 klo 19 ja ti 20.5. klo 18. Lasten lealtcripäiväl 12.5.-14.5. Hdtd ei lue lakia ke 21.5. klo 19 ja to 22.5. klo 12 Pieni näyttämö: Sydämen käärin silkkiliinaan ke 7.5. ja to 8.5. klo 10.30 ja 11.30. Juice/ -lauluilla ke 7.5. klo 19. Konsta Kotkan lioikeanpaikankammo to 8.5. klo 18, pe 9.5. klo 12, la 10.5. klo 13, to 15.5. klo 10,12 ja 18, pc 16.5. klo 10 ja 12, ma 19.5. klo 18. Ii 20.5. klo 10, ke 21.5. klo 10, lo 22.5. klo 18 ja pc 23.5. klo 10. Tango Nuevo la 10.5. klo 19 Nukkekoti ke 21.5. klo 19ja lo 22.5. klo 12 Huoncteatteri: Prinssi ja kolme appelsiinia to 8.5. klo 18 (ensi-ilta), pc 9.5. klo 18, la 10.5. klo 18 ja su 11.5. klo 15. Flamencoyhdistyksen kevätnäytös la 17.5. klo 19 ja su 18.5. klo 15 ja 19. JYT: Bush ke 7.5. ja su 11.5. klo 19, lipui 5/7e (yli kymmenen hengen ryhmät 4e/henkilöä). varaukset 044-285 4443. Teijan keittiö la 17.5. chillailuklubi Ilokivessä klo 16-18 Ruoka 2e. Esiintymässä Rikos DJ:t. Reclaim the Streets kadunvaltausjuhlal ja rallikriillinen Pienajoi-neppauskilpailu la 9.8. Tapaaminen kiikkopuistossa klo 12 Jatkot Ilokivessä klo 1204. Don Martin &Jesler (Nor), Erkko + Kris Kylven, Dcom, Echo is Your love. Puola, Teatteri Poleemi yms. Jyväskylän kaupunginteatterissa keskustelutilaisuus ke 21.5. pienellä näyttämöllä Nukkekodin iltaesityksen jälkeen. Keskustellaan mm. avioliitosta ja clämänvalhcesla. Korkeakosken^:/? Sahli Voimankoitosta ja rehtiä kilpailua TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: BELA PAVELKA J Y V Ä S K Y L Ä N yliopiston liikuntavaliokunta järjestää ensimmäistä kertaa kirkkovenesoutukilpailun. johon osallistuu ainakin neljä joukkuetta. Toukokuun 24. päivänä Jyväsjärveltä Hotelli Alban rannalta lähtevä kisa muistuttaa Englannissa käytävää samantyylistä Oxfordin ja Cambridgen välistä mittelöä. "Idea lähti siitä, kun rehtori Aino Sallinen kysyi eräässä rehtoritapaamisessa, olisiko mahdollista järjestää eri tahojen välinen soutukilpailu. Aluksi tarkoitus oli pitää yliopiston sisäinen kisa, muita halusimme laajentaa tapahtumaa ottamalla mukaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun", kertoo liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Hanna Savander KISAAN O S A L L I S T U U ammattikorkeakoulun ja yliopiston henkilökuntien ja opiskelijoiden joukkueita. Kirkkoveneet ovat sen verran kookkaita, ettei niitä ihan pieni joukkue saa liikkeelle, vaan kukin joukkue koostuu 14 soutajasta ja yhdestä huutajasta. Kilpailumatka on noin kaksi kilometriä. Säännöt ovat erittäin yksinkertaiset. Joukkueet lähtevät yhtä aikaa, kiertävät kilpailureitin ja ensimmäisenä maaliin saapunut miehistö voittaa. E N S I M M Ä I S T Ä kertaa järjestettävälle kilpailulle on tiedossa jatkoa "Tällä kertaa kyseessä on vielä kokeilu, mutia larkoiius olisi tehdä tästä perinne. Tämä on kaikille avoin tapahtuma, ja rannalle saa tulla kannustamaan omiaan". Savander painottaa.» Kirkkovenesoutu-festivaali 24.5. olkoen klo 17. Lähtö Jyväsjärven rannolto Hotelli Albon edestä. -jyyKULTTllURIVALIOKUIITA Kulltuurivaliokunnan toimintaan ovat tcrvctullcci kaikki kuluuuntoiminnasla kiinnostuneet. Seuraa ilmoittelua JYYn verkkosivuilla ja liity Kulttuurilistalle! Lisätietoja kulttuurisihteeri Jiri Siroselta, puh. 014-260 3356, sähköposti jyy-kulttuurisihieeri@cc.jyu.fi KVATin häppcninkejä loppukeväälle: Punk-ilta Rentukassa pc 9.5. klo 20, lavalla Aivoldvislys, Au Pair, Dissecl ja Selkkaus, vapaa pääsy. Pihatalkoot ti 13.5. klo 15 alkaen (kokoontuminen Lillukassa), luvassa pihojen haravointia sekä talkooväelle lietenkin sauna, ruokaa ja juomaa! Kevään viimeinen kokous grillikatoksella ti 20.5. klo 19. news in english INTENSE STRUGGLE AND FAIR COMPETITION The sports subcommittee of the student union organizes for the first time a 2 km church boat competition on May 24 statting from the shore of Hotel Alba. At least four teams, from the polytechnic and university, will panicipate in the event. As the church boats are quite huge each team consists of 14 rowers and one coxsvvain. The rules are simple: boats start at the same time and the first to cross the finishing line wins. The purpose is to make this a tradition. The event is open for ali and people can come to the shore to support their favouriies. Church boat rowing festival on May 24 beginning at 5 pm. The start from the shore in front of Hotel Alba. JAPAN DOESNT WANT WAR "Japan doesn't want war", stated Norimasa Hasegavva, the Japanese ambassador about the Nonh Korea situation as he was visitingjyväskylä in April. "A patient dialogue is the best way to solve conflicts. A vvar vvould be a misfortune for the whole vvorld." International diplomacy got support as North Korea informed that they are vvilling to give up their nuclear vveapons program provided their conditions are met. "North Korea is a threat to the area. I admit that 1 hope therc vvill be onc united Korea but 1 wish it could be achieved through peaceful development." An additional vvay of achieving peace is, according to Hasegavva, to take care of the vvelfare of the poorest countries also others than North Korea. FOR THOSE LIVING IN THE STUDENT VILLAGE! If you live in Kortepohja in a shared apartment vvith any empty rooms il is almost certain that the rooms vvill be inhabited from May to August by summer students. There vvill be no notifications about the arrival / depaning of the summer students to the othcr residents. Therefore. it is advisable to rcmove personal belongings from shared premises espacially if you reside the summer elsevvhere! NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO H"
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Q Opiskelua VERK; ia verkostoissa 1 J TEKSTI: SIGNE JAUHIAINI VIRTUAALIYLIOPISTO SAATTAA aluksi kuulostaa jossain bittiavaruudessa lilluvalta yliopistohahmolta. Vaikka virtuaaliyliopistolla ei olekaan omia punatiilisiä rakennuksia, se on kuitenkin jotain ihan todellista ja kiinteästi omaan yliopistoomme liittyvää. Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) on yliopistojen yhteistoiminnan muoto, jonka toiminta koostuu yliopistojen ja tieteenalaverkostojen omista tekemisistä. Tieteenalaverkostot tuottavat valtakunnallista tarjontaa, mutta suurin osa verkkokursseista on paikallisia, yksittäisen opettajan väsäämia opiskelupaketteja. Virtuaaliyliopiston tavoitteena on edistää lieto-ja viestintätekniikan mielekästä käyttöä opetuksessa ja tutkimuksessa. Tätä tavoitetta vie eteenpäin kunkin yliopiston oma yksikkö. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON virtuaaliyliopistohanke tukee opettajia ja tutkijoita tietoja viestintätekniikan käytössä järjestämällä koulutusta ja auttamalla pedagogisissa ja teknisissä asioissa. Tiedekuntiin hajautetun tukitiimin voimin etenevän hankkeen koordinaattorina toimii Antti Auer. Tietoja viestintätekniikkaa hyödyntäviä kursseja voi olla monenlaisia. Jotkut kurssit opiskellaan kokonaan verkossa erilaisia välineitä käyttäen. Monesti verkosta kuitenkin haetaan tietoa tai materiaalia, jolloin verkko toimii perinteisen opetuksen tukena. Verkkokurssien monipuolista työvälinettä kutsutaan oppimisympäristöksi. Tuota ympäristöä voi VIRTUAALIYLIOPISTOHANKKEEN TUESTA HUOLIMAHA VAIN PIENI INNOKAS ETUJOUKKO TUOTTAA AKTIIVISESTI KOKONAISIA ^EÖCÖDKURSSEJA käyttää vaikkapa opiskelijoiden oppimispäiväkirjojen ja muiden töiden kokoamiseen, opettajan laatimien tehtävien tekemiseen ja yhteiseen keskusteluun. Jyväskylän yliopistossa käytetään Optimaoppimisympäristöä. TIETO-JA VIESTINTÄTEKNIIKAN käyttö opetuksessa on opettajan päätettävissä. Virtuaaliyliopistohankkeen tuesta huolimatta vain pieni innokas etujoukko tuottaa aktiivisesti kokonaisia verkkokursseja. Toisaalta taas hyvin suuri osa opettajista osaa käyttää sähköpostia, ja tiedottaminen www-sivuilla on heille arkipäiväistä. "Sähköposti on hyvä alku, josta voi jalkaa vaikkapa kurssihallintajärjestelmän käyttöön. Siitä vain sitten vähitellen eteenpäin kokeilemaan verkko-opetusta", kommentoi koordinaattori Auer. Opettaminen ja opiskeleKolea mutta kostea TEKSTI JA KUVA: A! LIAINEN JYVÄSKYLÄN VAPPU 2003 oli kylmin ja) kaikin puolin kostein vuosikausiin. Lunta, vettä ja harmautta uhmanneet opiskelijat kuitenkin kokoontuivat kuten aina aattona kirkkopuistoon Minna Canthin patsaalle ja kaikkein kylmäpäisimmät vappupäivänä Harjun perinteiselle piknikille sateenvarjojen alle. Puhkupillitkään eivät säätä säikähtäneet vaan soittivat vesisateessa (sormet kohmeessa?) omat versionsa Peppi Pitkätossusta, Simpsonien tunnusmusiikista ja Tequilasta. KUVASSA JYY-CUPIN tämänvuotinen voittajajoukkue, musiikkitieteilijöiden Bebop. Ensimmäisenä suomalaisena naisena oman liputuspäivän tänä vuonna saaneen Minnan päähän lakin painoi Pipsa Raivio (reunimmaisena oikealla). Gaudeamus igitur kuulosti tänä vuonna paitsi juhlavalta myös pöhköltä: sen säestyksestä vastasi melodicalla Suvi Luokkakallio.* JAUHIAINEN, KUVA: TUUKKA RONKKO minen voivat olla pohjimmiltaan samanlaisia välineestä riippumatta. Tietoja viestintätekniikkaa käytettäessä kohdataan kuitenkin sekä tiettyjä etuja että ongelmia. Opiskelu verkossa tuo joustavuutta opiskeluaikoihin ja -paikkoihin. Esimerkiksi tentti-ilmoittautumiset ja opiskelumateriaalit netissä vähentävät hyötyliikuntaa eli juoksentelua ympäri kampusta. VÄLINEIDEN JA TAITOJEN puute aiheuttavat ongelmia tekniikan kanssa. Tietokoneita ei ole yliopistolla sopivissa tiloissa riittävästi. Auer epäilee myös, etteivät yleisopintojen tietotekniikkaopinnot ole riittäviä. Jos tekniikkaan liittyvät ongelmat pystytään voittamaan, avautuu oppimiselle uusia näkymiä. "Tekniset välineet voivat tarjota myös ihan uusia opiskelutapoja, vaikkapa yhteistoiminnallista oppimista", tuumailee Auer.» Lisätietoa virtuaaliyliopistosta: virtuaaliyliopisto.jyu.fi jo www.virtuoaliyliopisto.fi Osuva valinta toimeentulon turvaajaksi •«*•** Se kavereiden suosittelema asiantunteva kumppani, kun sitä tarvitset. Tutustu työttömyysturvan tietopankkiin osoitteessa: www.ytk.fi Paras varmistaa r/YTK TYÖTTÖMYYSKASSA Teollisuuskatu 4 • 32200 Loimaa puh. *(02) 760 7620 • fax (02) 762 4917 W?& mmtti K E S Ä T Ö I T Ä m www. varamiespalvelu.fi Katso muut toimipisteemme netistä, ota yhteyttä ja sovi tapaaminen! M, S * » l f '*;
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 KUUTOSSIVUNKUVA Silminnäkijä edarija hallitus g Edustajiston kokous 5/2003 28.4. klo 17 Liikunnan salissa L 304 Kaksi tuntia kestäneen kokouksen tärkein asia oli JYYn uuden pääsihteerin valinta. 1 lakemuksia oli tullut määräaikaan mennessä kaksi, Timo Rönkkömäeltä ja Matti Mäkiseltä. Ennen kuin varsinainen tenttaaminen alkoi, Demariopiskelijat tekivät aloitteen, jossa edustajistoa pyydettiin valitsemaan lisäksi varapääsihteeri. Tätä kuitenkin vastustettiin, eikä ehdotus mennyt läpi. Hakijat esittäytyivät edaattoreille ensin yksi kenallaan, minkä jälkeen oli mahdollista tentata molempia yhtä aikaa. Kolmeosaisesta haastattelusta jätettiin kuitenkin viimeinen osuus kokonaan pois, ja toinenkin vaihe mentiin ajan säästämiseksi pikavauhdilla läpi. Edaattorit tenttasivat Mäkisen ja Rönkkömäen näkemyksiä mm. JYYn taloudesta ja ongelmakohdista. Molemmat hakijat liikkuivat samoilla vesillä, mutta itse valinta ei luonut ongelmia. "Jos Matti ei ota lehtäv... Anteeksi, siis mikäli valittu pääsihteeri ei ota tehtävää vastaan, paikka olisi laiteltava uudestaan hakuun", lipsahti eräältä edaattorilta jo ennen valintaa, ja yksimielisellä päätöksellä Mäkinen valittiinkin jatkamaan pääsihteerin virassa. Mäkisen kohdalla kokoustajat olivat kiinnostuneita siitä, riittääkö tällä intoa ja mielenkiintoa vielä yhdelle kaudelle. Mäkinen lupasi jalkaa samalla asenteella kuin tähänkin mennessä. Hallitus kertoi jakaneensa yleisavustukset. Kriteereinä toimivat muun muassa toiminnan laajuus ja hakijatahon jäsenten määrä. Lisäksi hallitus totesi, ettei JYYllä ole varaa hankkia kulttuuripuolelle siviilipalvelusmiestä ja että kv-valiokunnan osana toimineesta Kehy-ryhmästä tehdään uusi valiokunta. Maltillisen äärivasemmiston Tomi Äberg pyysi eroa edarin varajäsenyydestä. Eron takia MÄA:llä olisi käytössä vain kaksi varajäseniä, ja siksipä se kutsuu viimeisen varajäsenensä Grönionin listalta. Viime vaaleissahan MÄÄJlä ja Grönionilla oli vaalirengas. Viime kokouksessa myönnettiin Jenni Latvalalle (A.S.S) ero hallituksesta. Latvalan todettiin nyt nousevan edustajiston varajäseneksi. Karli Kclk on kesäkuun 31. saakka varajäsen, jolloin Satu Pikkaraisen määräaikainen ero päättyy. JYYn hallitus on järjestäytynyt uudelleen Jenni Latvalan eron jälkeen. Vastuualueet nimettiin kuulumaan seuraavasti 11.4. lukien: Teemu Jaatinen, puheenjohtaja; Perttu Soininen, talous; Marianne Hemminki, kopo ja kv; Minna Hautamäki, kulttuuri, lehti ja tiedotus; Matti Matinlauri, kopo ja liikunta; Lyyti Vanhanen, sopo; Nico Holmberg, sopo; Juha Koskinen, vpj, ympäristö, kehy ja ainejärjestöt; Lilja Saikkonen, kv ja kulttuuri. Edustajisto kokoontuu tänä keväänä vielä kerran, toukokuun lopulla. PETRUS KOSKIMIES ANNA-LIISA RASSI TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUKSEN JOHTAJAKSI Filosofian kandidaatti Anna-Liisa Rassi on nimitetty Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtajan virkaan määräajaksi 1. kesäkuuta alkavalle viisivuotiskaudelle. Rassi on hoitanut johtajan tehtäviä 1.8.2001 alkaen. Tänä aikana yliopistossa on valmistunut aikuiskoulutusstraiegia, ja Jyväskylän yliopisto on saavuttanut aikuiskoulutuksen laatuyliopisto-statuksen. Rassi on työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän kaupungin opetuspäällikkönä sekä kaupungin keskushallinnossa kehittämispäällikkönä. 1 läncn omaa eksperttialaansa on johtaminen sekä organisaatioiden ja opetuksen kehittäminen. Rassi on toiminut valtakunnallisissa ja alueellisissa asiantuntijatehtävissä sekä monissa luottamustehtävissä kuten Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana sekä valtakunnallisen Aikuiskoulutuskeskusten liuon hallituksessa. Hänellä on laaja kokemus koko koulutuskentästä esiopetuksesta aikuisten oppimiseen. Täydennyskoulutuskeskuksessa työskentelee noin 50 asiantuntijaa ja sen koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 10 000 opiskelijaa. Kokonaisrahoitus on vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa, SNOVVPOLIS MUUNTO-KOULUTTAA LIIKUNTA-TIETEILIJÖITÄ Kolmivuotinen liikuntateknologinen muuntokoulutusohjelma, ns. SnovvpolLs-pilotiihanke, käynnistynee ensi vuoden alussa. Koulutus valmistaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden maistereita pääaineenaan biomekaniikka. Se on suunniteltu toteutettavaksi alkuvaiheessa Sotkamon ja Kajaanin alueella toimivien oppilaitosten tiloissa ja noin vuoden kuluttua Vuokattiin valmistuvissa uudistiloissa. 5nowpolis on Jyväskylän, Kuopion ja Oulun yliopistojen sekä Sotkamon kunnan ensimmäinen yhteistyöhanke. Yhteistyöhön osallistuu myös Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeen vetovastuu on Jyväskylän yliopistolla. Yhteistyö perustuu kolmen yliopiston ja Sotkamon kunnan Vuokatissa kesäkuussa 2002 solmimaan sopimukseen, jonka mukaan kunkin yliopiston omiin vahvuusalueisiin tukeutuvia hankkeita pyritään toteuttamaan Vuokatissa. KORHONEN, SUOMI JA UUSITALO PROFESSOREIKSI Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti psykologian tohtori Tapani Korhosen kokeellisen neuropsykologian professorin virkaan 1.8.2003 alkaen yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Korhosen oma erikoisala on oppimisen ja muistin ominaisuuksien sekä niiden taustalla olevien hermostollisten muutosten tutkimus. Korhonen on väitellyt vuonna 1987 Jyväskylän yliopistossa ja nimitetty yliopiston dosentiksi vuonna 1988. Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut useissa laitoksen ja tiedekunnan luottamustehtävissä. Parhaillaan hän toimii psykologian laitoksen johtajana. Liikuntatieteiden tohtori Kimmo Suomi nimitettiin liikuntasuunnittelun professoriksi liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan ajaksi 1.8.2003 31.3.2007, Suomi on hoitanut vastaavaa virkaa vuodesta 1995. Hän toimii myös Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen johtajana ja dosenttina terveystieteiden laitoksella sekä Suomalaisen Liikunnan Tietopankin johtoryhmän puheenjohtajana Viime vuosina Suomi on toiminut mm. kouluttajana Prahan Charles Universityssä sekä vierailevana professorina Pekingin liikuntakasvatuskorkeakoulussa ja Lissabonin Teknillisessä yliopistossa. Kauppatieteiden tohtori Outi Uusitalo nimitettiin kuluttajamarkkinoinnin professoriksi ajaksi 1.5.2003 31.12.2006 taloustieteiden tiedekuntaan. Lhisitalon erityisalueena on kuluttajaosaamisen ja markkinoinnin yhdistäminen. Hän on tutkinut mm. vähittäiskauppaa kulut ia)anäkokulmasta, markkinoinnin euikkaj seka viime atk > n.i erityisesti vähittäiskaupan kansainvälistyniistä. Uus on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 1998 ja toiminut siitä lähtien markkinoinnin opetusja tutkimusviroissa Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa vuonna 1999 (University of Rhode lsland ja Boston University). Kesä, k ä r p ä s e t j a OPINTOTUKI KESÄ TULEE ja tuo joidenkin kohdalla mukanaan kesäopinnot ja tarpeen opintotuelle sekä tänä vuonna muutamia muutoksia itse opintotukeen. JOS HAET opintotukea kesäksi, niin muistathan, että: * tuki on haettava viimeistään sen kuukauden aikana, jonka alusta tukea haluaa (esim. kesäkuun tuki viimeistään kesäkuun loppuun mennessä) * kesällä nostetut kuukaudet (myös pelkkä asumislisä) vaikuttavat tulovalvontaan ja opinnoissa edistymisen valvontaan * kesätukea haettaessa on esitettävä opintosuunnitelma kesäkuukausille (väh. 2,5 ov/tukikuukausi tai tutkielman tekeKELA SIIRTYY sähköiseen lainantakaukseen 7. kesäkuuta alkaen. Tämän jälkeen pankki saa tiedon opintolainan valtiontakauksen voimassaolosta sähköisesti suoraan Kelasta. Opintolainaa hakiessa pankissa ei siis enää tarvitse olla mukana paperista lainatakauspäätöstä. Tieto myönnetystä opintolainan valtiontakauksesta kirjataan joka tapauksessa opintotukipäätökseen, joka kannattaa säilyttää myönnetyn opintotuen tarkastamista varten. LUKUVUODESTA 2 3 2004 alkaen opiskelija maksaa opintolainoistaan korkoa jo opiskeluaikanaan. Makseltava korko on 1% lainapääomasta. Tätä osuutta ei enää vastaisuudessa liitetä lainapääomaan opiskeluaikana. Loppuosa koroista pääomitetaan entisellä lavalla. Jos makseltava korko olisi alle 15 euroa, sitä ei peritä, vaan se lisätään lainapääomaan. Tämä uudistus ei koske ennen lukuvuotta 2003-2004 nostettuja lainoja. ELOKUUN ALUSTA alkaen tulee voimaan opetusministeriön asetus, joka pidentää niiden tulkintojen opintotukiaikaa, joissa minimilaajuus on 180 opintoviikkoa. Jyväskylässä tämä siis koskee psykologian maisterin tutkintoa suorittavia. Jatkossa näillä opiskelijoilla on käytettävissään 60 opintotukikuukautta yhtä ylempää korkeakoulututkintoa varten. Syksyllä ko. opinnoi aloittaville 60 kuukautta myönnetään automaattisesti. AIEMMIN aloittaneet voivat hakea "ylimääräiset" kuukaudet käyttöönsä normaalilla opintotukihakemuksella. Muutos ei pidennä kenenkään kohdalla sitä aikaa (70 opintotukikuukauita), joka on käytettävissä kaikkiin korkeakouluopintoihin yhteensä. TUOMAS VISKARI Lisätietoja saa yliopiston opintotukitoimistosta tai JYYn sosiaalisihteeriltä (puh. 260 3357, s-posti: iyy-soposihteeri@cc.jyu.fi)
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 "Kiltit pojat _ . menee Otaniemeen, kiltit t y « f c i i u « w TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, KUVA: RAMI SETALA LIIALLINEN KILTTEYS EI LIENE ollut kriteeri, kun Katja Muurinen, 23, valittiin vuoden opettajaopiskelijaksi 2003. Muurinen ei tosin opiskelekaan OKLssä; hän on räväkän oloinen erityispedagogiikan opiskelija, joka ei haastattelutilanteessa sanojaan säästellyt. Abakuksen entinen puheenjohtaja Riitta Hänninen ehdotti opinnoissaan loppusuoralle päässyttä Katja Muurista vuoden opettajaopiskelijaksi hänen sitoutuneisuutensa, ammatillisen kasvunsa ja opettajuutensa perusteella. Opettajuuden? "Opettajuus on sitä, miten opettaja toimii aikuisena ja kehittää itseään ammatillisesti sekä sitä, miten arvot ja normit näkyvät hänen toiminnassaan", Muurinen selventää hämärää termiä. KATJA MUURINEN EI VASTAA stereotypioita perinteisestä kansankynttilästä. Paitsi ehkä siinä, että hän sanoo olevansa erittäin aktiivinen ihminen, jonka persoonallisuuteen kuuluu iloinen ilme. "Meni syteen tai saveen, ei haittaa", hän heläyttää. "Opettajan työtä on tehtävä täysillä; kun on ihmisten kanssa tekemisissä, ei voi työskennellä puolikkaalla sydämellä. Pitää myös oppia antamaan itselleen anteeksi, koska aina ei voi onnistua." Varmasti tarpeellinen neuvo erityisopettajille, joiden opetettavat eivät aina ole sieltä helpoimmasta päästä. Muurinen muistuttaa, että hänen alallaan iso edistysaskel oppilaan kanssa voi muille näyttää kovin pieneltä tai jäädä jopa kokonaan huomaamatta. "Onko tärkeää tehdä hienoja opetussuunnitelmia tilanteessa, jossa päivän hienoin asia saattaa olla se ettei kukaan karkaa? Tai että joku vetääkin jotakuta turpaan vain viisi kertaa eikä kymmenen?" Muurinen laukoo. GRADUAAN VÄÄNTÄVÄ Muurinen haluaisi valmistuttuaan ensin tehdä lyhyitä sijaisuuksia, koska hän ei halua heti jämähtää yhdelle ja samalle erityisopetuksen osa-alueelle. Erityisopettajien työsarkaa kuvataan lievästi sanottuna vaikeasti avautuvilla käsitteillä. On ESY eli entinen tarklds. On EHA ykköstä ja kakkosta kehitysvammaisten opetusta ja niin edelleen... Miksi tärkeä ja arvokas työ pitää piilottaa kummallisten kirjainyhdistelmien taakse? "Sanopa se! Se on tämä yhteiskunnan paine. Ja nämä ovat jo nyt vanhentuneita termejä", Muurinen kertoo. Hänen omia suosikkejaan ovat "sosiaalisesti sopeutumattomat, käytökseltään haastavat" lapset. Tarkkislaisista ei enää puhuta, koska tarkkailuluokka on liian leimaava sana. OPETUSALAN arvostukseen vaikuttaa Muurisen mukaan pitkälti kaksi oppilaiden kotoa lähtöisin olevaa ongelmaa. "Yhä enemmän kasvatusvastuuta siirretään koululle. Ja jos kaikki ei sitten menekään niin kuin halutaan, vanhemmat suuttuvat ja syyttävät koulua. Ja sitten on näitä yliaktiivisia vanhempia, jotka kyttäävät opetuksen laatua." Eli toisaalta koulua arvostetaan ja toisaalta sitä pidetään kaatopaikkana, jonne perheet voivat sysätä omat ongelmansa lastensa kanssa. Hyvä vuorovaikutussuhde vanhempien kanssa on siis avainkysymys, samoin vanhempien sitoutuminen lapsen koulunkäynnin tukemiseen. ONGELMA ON sekin, ettei alalle saada riittävästi miehiä. Muurinen epäilee yhdeksi syyksi "kilttien tyttöjen pedagogiikkaa". "Fiksut kiltit miehet lähtevät Otaniemeen, mutta kiltit tytöt menevät OKLään ja hajoavat sitten vaaleanpunaisiin unelmiinsa, kun koko ajan ei olekaan kaikilla kivaa tyyliin nyt me taas vähän leikitään ja lauletaan", Muurinen paukuttaa.» Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL nimesi vuoden opettajaopiskelijan nyt kolmatta kertaa. Kukkakimpun, diplomin, lahjakortin ja "karttakepin mallia meteorologi" sai ensimmäistä kertaa jyväskyläläinen opiskelija. Ainejärjestö Abakus ry sai vuodeksi kiertopalkinnon: lautasen, johon kaiverrettiin Katja Muurisen ja ainejärjestön nimet. haluaa rauhaa Japanin suurlähettiläs Norimasa Hasegawa vieraili Jyväskylän yliopistossa 15. huhtikuuta. TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "JAPANI EI HALUA SOTAA", totesi Japanin suulähettiläs Norimasa Hasegavea puhuessaan Pohjois-Korean tilanteesta vierailullaan Jyväskylässä huhtikuun puolivälissä. "Kärsivällinen keskustelu on paras tapa ratkaista ristiriitoja, vaikka se onkin vaikeaa ja vie aikaa. Sota koituisi vahingoksi koko maailmalle." Rauhaan tähtäävä kansainvälinen diplomatia sai vahvistusta, kun maailmalle kiiri tieto siitä, että Pohjois-Korea on ilmoittanut olevansa valmis luopumaan ydinaseohjelmastaan. Asiasta kertoi pääsiäisen jälkeen Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell palattuaan Pekingistä, missä hän oli keskustellut Kiinan välityksellä Pohjois-Korean edustajien kanssa. TARKEMPIA TIETOJA diplomaattisesta kaupankäynnistä ei tätä kirjoitettaessa vielä ole, mutta on esitetty arveluja, joiden mukaan Pohjois-Korea halusi ilmoituksellaan näyttää erityisesti Yhdysvalloille, että sillä on jotain, millä käydä kauppaa, toisin kuin esimerkiksi Irakilla. Irakin tavoin Yhdysvallat on nimennyt Pohjois-Korean kuuluvaksi niin sanottuun pahan akseliin. Pohjois-Korea on pelännyt, että Yhdysvallat miehittäisi maan. "POHJOIS-KOREA ON ALUEELLE uhka", totesi suurlähettiläs. "Pohjois-Korean vaarallinen haave yhdestä Koreasta on saanut sen hyökkäilemään jatkuvasti Etelä-Koreaan ja muutoinkin esiintymään uhkaavasti. Viimeisimmät ohjusten koelaukaisut ovat herättäneet japanilaisissa aitoa pelkoa. Noiden ohjusten kantama yltää hyvinkin Japaniin saakka. Elättelen itsekin ajatusta yhdestä ja yhtenäisestä Koreasta, myönnän sen, mutta toivon että siihen päästäisiin rauhanomaisen kehityksen tuloksena." Yksi keino rauhan kylvämiseksi on Norimasa Hasegavvan mukaan myös köyhempien alueiden muidenkin kuin Pohjois-Korean hyvinvoinnista huolehtiminen.» eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Kyllä meitä arvostetaan Maassa on uusi hallitus ja uudet ministerit sekä hallitusohjelma. Ministerivalinnoissa on noudatettu tiukkaa kiintiötasa-arvoa, ja hallitusta onkin leikillisesti ehditty kutsua jo mm. huulipunamullaksi. Huomiota ovat saaneet osakseen myös valitut henkilöt. Opiskelijoiden ja yleensä koulutusjärjestelmän kannalta keskeiset opetusministeriön salkut ovat tällä kertaa kirjoituksen aiheina. Kulttuuriministeriksi valitun Tanja Karpelan (kesk.) taustoja ja persoonaa on ruodittu keltaisessa lehdistössä riittävästi. Hänen puolustuksekseen on silti sanottava, että vaikka vuonna 2000 valmistuneen sosionomi (AMK) Karpelan ansioluettelosta ei juuri löydy tuki'a hänen vastuullaan olevien kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden, kirkollisasioiden tai tekijänoikeuskysymyksien hoitamiseen opintotukiasioista nyt puhumattakaan! hän on sentään ollut sivistysvaliokunnan jäsen. Päättyneellä eduskuntakaudellaan Karpela tuli tunnetuksi tulisieluisena perhepoliitikkona. Opetusministeriksi taas valituin Tuula Haatainen (SD), sairaanhoitaja ja valtiotieteen maisteri. Haataisen taustalta löytyy pelkästään sosiaali-, terveys-ja tasa-arvoasioihin liittyviä tehtäviä ja ansioita sekä jäsenyyksiä erilaisten säätiöiden, yhteisöjen ja yritysten hallinnossa. Ainoa koulutusasioilta vivahtava CV-merkintä on opettajan sijaisuus 25 vuoden takaa. Opetusministeriön kotisivut kenovat hänen hoitavan tätä nykyä koulutus-ja tiedepolitiikkaa. Opetusministeriö ei vuosiin ole ollut puolueille muuta kuin salkkujaon seiskahai. Tällä kertaa mainitut kaksi salkkua anneltiin sosiaalipoliitikkoina meritoituneille puolueidensa tulevaisuudenlupauksille ikään kuin harjoittelupaikoiksi matkalla kohti "oikeita" ministerintehtäviä. Mistäpä sen toisaalta tietää, mutta monesti asiat ovat juuri sitä miltä näyttävät. Puolueet eivät arvosta koulutus-, tiedetai kulttuuripolitiikkaa edes siinä määrin, että pyrkisivät etsimään ministereiksi näiden aihealueiden piirissä auttavaakaan kokemusta hankkineita. Poliittisten paikkojen täyttämisperusteita on liiankin helppoa moralisoida. Ei siinä mitään, niinhän asiat on hoidettu maailman sivu. Taidan kuitenkin ilmoittautua tällä kirjoituksella vapaaehtoiseksi seuraavaa opetusministerin valintaa varten. Olen sijaisopettanut yhdeksää eri ainetta yläasteella, ja lisäksi takana on kohta kaksi vuotta ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisena sihteerinä. En tosin ole voittanut vielä yhtäkään kauneuskilpailua, mutta se ei kai saisi olla este. ANTTI VESALA JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
O Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 varjopeakkan KESÄ TULEE OLEN VALMIS! Tätä kirjoittaessani huhtikuu on juuri vaihtunut toukokuuksi, eikä enää kestä pitkään kun kesä varsinaisesti alkaa. Kesä on aina loistavaa aikaa. Ihmiset ovat hyvällä tuulella, kaupunki on eläväinen ja luontokin on kauneimmillaan. Loma kutsuu jengiä, ja kaikilla tuntuu olevan ihan eri tavalla energiaa touhuta. Ilmassa on sähköä ja juhlaa! Minun kesäni menee vielä siviilipalvelustani viimeistellessä. Eipä tuo haittaa, koska nyt ei tarvitse jännittää kesätöiden tai vastaavien takia. Tiedossa on säännöllisesti tuleva päiväraha ja asunto koko kesäksi. Loistavaa! Sen sijaan ikuisuusongelma tulee vastaan myöhemmin. Mitäpä tehdä kesän jälkeen? Tuntuu jotenkin turhalta vielä pohtia moista asiaa, mutta pakkohan sitä on miettiä. Yliopistojen valintakokeet ovat vielä edessä, eivätkä ammattikorkeakoulut ole julkaisseet kevään hakutuloksia. Oloa helpottaisi kummasti, jos postilaatikkoon ilmestyisi kutsuja pääsykokeisiin. Tympii hypätä vuosi vuoden jälkeen aina tyhjän päälle. Puhuin tässä kerran kaverini kanssa siitä, kuinka hienoa olisi laittaa kotia. Ja kuinka kivaa olisi asettua johonkin paikkaan tietäen, ettei uutta asuntoa tarvitse etsiä jälleen vuoden kuluttua. Nyt tämä on ollut vain tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen. Mutta lähden luottavaisin mielin etsimään paikkaani. Eiköhän se jostain löydy, ja vaikka kaikki ei nyt menisikään toivotulla tavalla, niin kyllä sitä jotain aina keksii. Jätän nyt siis Jylkkann taakseni, ja suuntaan kohti uusia haasteita ja tilanteita. Vuosi on mennyt erittäin nopeasti. Ehkä vähän liiankin nopeasti, sillä kyllä tässä toimituksessa olisi kauemminkin viihtynyt. Mutta ei auta itku markkinoilla, ja jätänkin saappaani seuraavan sivarihörhön täytettäviksi. Elikkäs kiitos ja kumarrus Anskulle ja Miiralle mukavasta vuodesta! Kaikkea tässä ollaankin jo ehditty touhuta ja rymytä! Kiitokset ja kumarrukset myös muille Ilokivessä työskenteleville ja tietenkin fuksillemme Anssille! Mutta minä siirryn nyt muihin tehtäviin. Hyvää kesää kaikille! PETRUS KOSKIMIES Ammattisiivouksen kehittäjiä palkittiin SOVELTAVAN KEMIAN OSASTO Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta ja Suomen Siivoustekninen Liitto on palkittu Passion for Cleaning -tunnustuspalkinnolla. Vileda Professionalin perustama kansainvälinen tunnustuspalkinto on laatuaan ensimmäinen, ja se päätettiin jakaa kahden ammattisiivouksen kehitystyössä erittäin ansioituneen suomalaisen tahon kesken. Soveltavan kemian osasto on palkintoraadin mukaan menestyksekkäästi kehittänyt tieteellisiä tutkimusmenetelmiä puhdistustulosten eri osatekijöiden arvioimiseksi. Pääalueena on ollut testausmenetelmien kehittäminen puhdistusaineiden tehokkuuden mittaamiseksi kovien pintojen puhdistuksessa. Tutkimusta on tehty FL Tuula Suontamon johdolla, ja hän myös kävi vastaanottamassa palkinnon. Suomen Siivoustekninen Liitto (SSTL) on puolestaan ansioitunut erinomaisessa työssään puhtausalan arvostuksen ja julkisuuden lisäämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin Kahdeksan tuhannen euron suuruinen tunnustuspalkinto jaettiin siten, että soveltavan kemian osasto sai 5 000 euroa ja SSTL •5 000 euroa.» fuksin matkassa JYLKKARI ON SEURANNUT KULUNEEN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSI ELAMAA ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9 / 2 . NYT HYVÄSTELEMME ANSSIN JA JÄÄMME ODOTTAMAAN UUSIEN FUKSIEN SAAPUMISTA MAISEMIIN. Fuksi kuutamolla -seura peli TFKSTI IABKIIVAPFTBIK K TEKSTI J A " K U V A : PETRUS KOSKIMIES Viimeisen fuksijutun kunniaksi väsäsimme Anssin kanssa lukijoille Fuksi Kuut 1 _ -seurapelin! Peli on parhaimmil illanistujaisissa PELIIN TARVITAAN pelilauta, jonka keskellä on nuoli. Lisäksi tarvitaan komeja, joissa on Anssia koskevia väittämiä, ja jokaiselle pelaajalle TOTTAja VALETTA-kortti. Laudalla on neljä ruutua. Kolmessa ruudussa on eri aihepiirejä, jotka ovat opiskelu, vapaa-aika ja harrastukset. Neljäs ruutu on poke-sektori, jonne jouduttuaan pelaajan täytyy poistua asunnosta yhden kierroksen ajaksi. Jokainen pyörittää vuorollaan nuolta, ja muut lukevat aihepiiriä koskevan väitteen. Pelaajan on pääteltävä, pitääkö esitetty väite paikkansa, ja muut neuvottelevat keskenään oman mielipiteensä asiasta. Tämän jälkeen vastaaja kääntää tottatai valetta-koniinsa. Mikäli vastaaja on samaa mieltä muiden kanssa, saa hän yhden fuksimerkin. Muussa tapauksessa peliä jatketaan normaalisti. Kymmenen merkkiä kerännyt voittaa. ANSSI KERTOO tässä neljä esimerkkiväitettä, jotta pääsette alkuun. Lisää väittämiä voi keksiä itse. Väite 1: Ajoin nokkakolarin poliisin kanssa. 'Tulimme kaverin kanssa aamuyöstä pyörällä kotiin. Mä ajoin ja kaveri istui tarakalla. Poljimme kovaa vauhtia ilman valoja ja väärällä kaistalla. Sitten tuli pitkä alamäki. Huomasimme että poliisiauto kääntyi risteyksestä meitä vastaan. Yritin jarruttaa, mutta en saanut pyörää pysähtymään. Lopulta tulikin sitten poliisiauton puskuri vastaan. Meille ei käyny kuinkaan, ja pyöräkin selvisi. Juoksimme kaverin kanssa metsään piiloon, ja kuulimme kuinka poliisit huuteli meidän perään. Kävelimme loppumatkan." Väite 2: Minut heiteltiin ulos bussista. "Keskustelin erään matkustajan kanssa henkeviä iltayöllä bussissa matkalla kotiin. Keskustelukumppani ci mitä ilmeisemmin välittänyt minusta, ja huomasin että pääsimme melko nopeasti turhankin läheiselle keskusteluctäisyydcllc. Jonkun ajan kuluttua bussikuski pysäytti linja auton pysäkille, ja kysyi oliko jonkun aika jäädä tässä pois. Yhtään kättä ei noussut pystyyn, ja kuski sitten vilkaisi minuun ja totesi, että nyt on minun aika jäädä tähän. Yritin kovasti selittää, että ei tässä ole minun pysäkkini, mutta lopulta uhrauduin ja jäin pois. Kävelin sitten taas pari kilometriä kotiinL" Väite 3: Seurueeni heitettiin ulos baarista. "Olimme kavereiden kanssa Lapissa lomalla, ja menimme sitten paikalliseen baariin, jossa oli karaokea. Meitä alkoi lopulta ottaan päähän se, kun DJ ilmoitti että seuraavaksi esiintyy Oman Kylän Känninen Idiootti, joka esittää Paskan Biisin. Ajattelimme parantaa yleistä ilmapiiriä ja meininkiä ja estimme laulajien pääsyn lauteille. Pyysimme kohteliaasti näitä jättämään laulamisen väliin. Luulimme kavereiden kanssa oikeasti, että myös baarin henkilökunta olisi meidän puolella, mutta ei. Pääsimme poken kanssa nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, ettei baarin ohjelma vastannut toiveitamme, joten päätimme poistua." Väite 4: Rahoitimme maikan pulloilla. "Tämä tapahtui samaisella Lapin reissulla. Siellä oli semmoisia neliönmuotoisia koreja, joihin ihmiset saivat halutessaan palauttaa pullonsa. Tuotto meni jollekin Kittilän vapaapalokunnan nuorisotoiminnalle. Me sitten keksittiin, että kerätään niistä tötsistä pulloja ja viedään ne kauppaan. Niitä koreja oli ympäriinsä. Ajoimme kierroksen ja nostimme jokaisesta vastaantulleesta korista aina muutama pussillen pulloja. Palautimme pullot kahdeksalla eri kerralla. Saimme käteen 120 euroa, joilla maksoimme bensat kotiin." ELI SIITÄ VAIN kokeilemaan, mikä näistä pitää paikkansa ja mikä ci. Vai onkohan jokainen väite sittenkin täyttä paskaa...? Tähän päättyvät nyt Anssin tarinoinnit.»
Jyväskyjän Ylioppilaslehti 8/2003 H UNESCO-konferenssi pohtii kulttuurienvälisyyttä KULTTUURIENVÄLISYYS, ihmisoikeudet sekä rauhankasvatus ovat teemoina Jyväskylässä 15.-18. kesäkuuta järjestettävässä kansainvälisessä UNESCO-konferenssissa. Konferenssi kokoaa opetiaji.i. tutkijoita ja koukuushallinnon ammattilaisia keskustelemaan edellämainituista aiheista korkeakoulutuksessa. Myös opettajankoulutus ja sen tulevaisuus kuuluvat kesäkuisen konferenssin keskeisiin aiheisiin. Järjestäjien mukaan tapahtumasta näyttää muodostuvan yksi mittavimpia Jyväskylässä järjcsiettyia akateemisia konferensseja, ja se on tiettävästi myös alansa tähän asti suurin Suomessa. Sen järjestävät Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Jyväskylän yliopisto yhteistyössä UNESCOn kanssa. "Konferenssin suosiota lienee kasvattanut se, että teema on varsin ajankohtainen maailmantilannetta ajatellen, ja alan asiantuntijat haluavat siksi keskustella keskenään sekä luoda yhteyksiä yli kansallisten rajojen", anelee Suomen ensimmäistä Unesco -professuuria hoitava Johanna Lasonen KONFERENSSIN HERÄTTÄMÄ kiinnostus on yllättänyt järjestäjät, sillä esityksiä siihen on tarjoilu kaikkiaan yli 500 noin 80 eri maasta. Tapahtuman tarkoituksena on edistää kuhtuuricnvälisyyttä ja yhteistyötä korkeakoulutuksessa, alan asiantuntijoiden verkostoitumista ja toisilta oppimista yli rajojen. Suomen näkökulmasta teemat ovat järjestäjien mielestä kiinnostavia siksikin, että Suomi lienee Euroopan kärkimaita ulkomaisen työvoiman tarvitsijana jo lähivuosina. PÄÄLUENNOITSIJOIKSI on kutsuttu kaksi rauhankasvatuksen kansainvälisesti arvostettua uranuurtajaa: professori Johan Galtung Ranskasta ja professori Betty Reardon Kolumbian yliopistosta Yhdysvalloista. Kolmas ylcisesitelmöitsijä on professori Mark Mason Hongkongin yliopistosta Kimasta. UNESCOa konferenssissa edustaa korkeakoulutuksen yksikön johtaja Komlavi Scddoh Pariisista. OHJELMASSA ON esitelmien lisäksi mm. kaksi asiantuntijapaneelia, joissa keskustellaan kultmurienvälisestä yhteistyöstä korkeakoulutuksessa ja opettajankoulutuksessa sekä tarkastellaan UNESCOn kulttuuricnvälisyyteen ja tasa-arvoon kouluttavien ohjelmien toteutumista. Tarjolla on myös esitelmäistuntoja. tutoriaalcja, työpajoja, performansseja sekä tutkimusesitteiden näyttely Konferenssi kuuluu osana UNESCOn korkeakoulujen kansainvälistymistä edistävään UNITVVTN-ohjelmaan. Sen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen ESA KLEMOLA SYKSYN ENSIMMÄINEN AVUSTAJAPALAVERI KE 20.8. KLO 16 HALLITUSKABINETISSA. Erikoistu asiantuntijaksi! UUSIUTUVAN ENERGIAN MAISTERIOHJELMA Jyväskylän yliopistossa käynnistyi vuoden 2003 alussa Länsi-Suomen Lääninhallituksen myöntämien EU:n rakennerahastojen ESR ja EAKR sekä kuntien ja yritysten tuella Uusiutuvan energian koulutusja tutkimusohjelma. UE-koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille kuva uusiutuvan energiantuotannon menetelmistä, tekniikoista ja ympäristövaikutuksista sekä energiateknologian taloudellisista, poliittisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Ohjelmassa voi suorittaa maisterin tutkinnon fysiikassa, kemiassa, ympäristötieteissä, tilastotieteissä, yhteiskuntatieteissä tai taloustieteissä. Koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: 1. Energiateknologian fysiikka, kemia ja mallit 2. Energiateknologian ympäristövaikutukset 3. Energiatalousja politiikka Opiskelijoiksi voidaan valita henkilöitä, joilla on suoritettuna soveltuvat yliopistotai korkeakouluopinnot, noin 80 ov, tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Suoritettuja perusopintoja voidaan hyväksyä tekniikan, luonnontieteiden, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Valintakriteereinä ovat sekä suoritettujen opintojen sopivuus, laajuus sekä arvosanat. Opintojen menestyksekäs suorittaminen vaatii matematiikan, fysiikan ja kemian perustietojen hyvää hallintaa. Vapaamuotoiset hakemukset, joihin tulee liittää selvitys aiemmista opinnoista, mahdolliset työtodistukset sekä lyhyt kuvaus siitä, miksi hakija tulisi valita UEkoulutusohjelmaan, toimitetaan osoitteella Jyväskylän yliopisto, Kirjaamo, PL 35,40014 Jyväskylän yliopisto. Hakuaika päättyy 6.6.2003. Kuoreen merkintä "UEkoulutusohjelma". Lisätietoja: Tuula Paukama, puh. 014-260 2673, tpaukama@jyu.fi www.uusiutuvaenergia.jyu.fi t YTHS KESÄLLÄ 2003 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMAN AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ Terveydenhoito Hammashuolto Mielenterveys 26.5.-29.8.03 avoinna klo 8-14 2.6.-29.8.03 avoinna klo 8-14 30.6.-18.7.03 suljettu kokonaan, muutoin kesä-elokuussa avoinna klo 8-14 SYKSY 2003 UUTUUDET Leena Lehtolainen E N N E N L Ä H T Ö Ä ensi-ilta 20.9.2003 Juha Jokela M O B I L E H O R R O R ensi-ilta 18.9.2003 »HJELMISTOSSA JATKAVAT PIUKAT PAIKAT TAALLA POHJANTÄHDEN ALLA •HÄTÄ El LUE LAKIA •NUKKEKOTI •IMPROTEATTERI •KONSTA KOTKAN KORKEANPAIKANKAMMO JYVÄSKYLÄN "4UPUNGIN TEATTERI| www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Lippumyymälä näytäntökaudella ma-la 12-19, puh. (014) 624 200
• • • • J H Jyväskylän ylioppilaslehti 8/2003 A s u n t o Oy J y v ä s M a r i i n i Ennakkomar... Sorvaamo 10 Uuden upean tornitalon suunnittelu on käynnistynyt! Mariini rakennetaan aivan Jyväsjärven rantaan, lähe"~ uimarantaa ja puistoa. Suunnit sa on erityisesti huomioitu järvi heisyys ja tämän päivän asu vaatimukset Suuret parvekkeet ji kaikista hieno järvinäköala tu luksusta arkeen. Kiinteä laajakaistaliittymä kuuluu nykyajan mukavuuksiin. Mahdollisuus myös ostaa oma venepaikkaosake. Martinissa on vapaarahoitteisia omistusasuntoja. josta YIT:n kauppatavan mukaan maksatte kaupanteossa vain 15% asunnon hinnasta ja loput kun talo vajmistuu. Arvioitu rakentamisaika kesä 2003 syksy 2004 Monialainen ja ammattitaitoinen aikuiskouluttaja Luksusta asumisen arkeen Lutakossa Tervetuloa tutustumaan Mariinin suunnitelmiin asuntomyymäläämme ja varaamaan uusi kotjnne. Alustavia hintaesimerkkejä: mh alk. vh alk. 2h+kk+s 46,0 m 2 81.144 € 97.336 € 2h+k+s 50,0 m 2 85.650 € 103.250 € 2h + k+s 52,0 m 2 91.676 € 109.980 € YIT Rakennus Oy, Asuntomyynti Puistokatu 1,40100 Jyväskylä puh. 6 1 5 2 1 1 , 6 1 5 7 1 1 . Asuntomyynti avoinna ma-pe klo 9-16. 3h+k+s 3h+k+s 3-4h+k+s 98,5 m 2 Venepaikat 5046 € 75,5 m 2 128.728 € 155.304 € 82,0 m 2 140.056 € 168.920 € 172.671 € 207.343 € Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Yrityskoulutukset Koulutusalamme: EU-ja projektiosaaminen Johtaminen ja yrittäjyys Kansainvälisyys Kielikoulutukset Kuljetusala Liiketalous-ja markkinointi Maahanmuuttajakoulutus Maarakennusala aikailu-, hotelli ja ravintola-ala Metalliala Ohjaava koulutus Puhdistuspalveluala Perusopetuksen 10-luokka Puuala | Ravitsemisja elintarvikeala Sosiaali-ja terveysala Sähköala Talonrakennusala Tekstiili-ja vaatetusala Tietotekniikka Viestintäala YIT KOTI T e h d ä ä n s e y h d e s s ä . y i t k o t i . f i www.jaiko.fi % JYVÄSKYLÄN AIKUISKOULUTUS jYvtarnAcoNnNuiNG WUCAHON m RESTAURANT-BAR Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. 'HESBURGER* P Ö M M l Q f l B • la** • MEDIA SAAT BONUSTA SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 ROSSO 8 JYVÄSKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 ROS5Ö KIRKKOPUISTO Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 I . PUPUJUSSI* sf MEUJA^SAAT BONUSTA • MEILTÄ SAAT BONUSTA SlttA Kauppakatu 30, puh.(014)3382 740 JYVÄSHCM A U L A R A V I N T O L A H O V I N BAARI M Kauppakatu 30 RUOKAJA SEURUSTELURAVINTOLA PATRUUNA SOKOS Q HOTELS SOKOS ® HOTELS ALEXANDRA Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 ALEX iQ^PUB SOKOS Q HOTELS JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Professori Lea Puikkine Intohimona t u t k i m u s TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN "OLEN AINA OLLUT erittäin kiinnostunut tutkimuksesta", hymyilee professori Lea Pulkkinen vastauksena kysymykseen, kuinka hän itse luonnehtisi itseään. "Heti tultuani Jyväskylään opiskelemaan sain tutustua psykologiaan professori Martti Takalan peruskurssilla. 1 Iän esitteli asioita ja ilmiöitä aina monien tutkimusesimerkkien avulla ja toi esille ristiriitaisiakin tuloksia, mikä viehätti minua; lukiossa asiat oli esitetty absoluuttisina tietoina." TÄLLÄ HETKELLÄ professori Pulkkinen johtaa Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippuyksikköä sekä Psykocenteriä Agorassa, mutta on edelleen myös aktiivinen tutkija. Hän toimii muun muassa MUKAVA (Muistuttaa kasvatusvastuusta) -projektin tieteellisenä johtajana. Hankkeeseen on lähtenyt mukaan paitsi valtakunnan poliittisia vaikuttajia myös suuryrityksiä. PITKÄJÄNTEINEN JA perusteellinen elämäntyö on huomattu; heinäkuussa 2003 Lea Pulkkiselle luovutetaan alalla hyvin korkealle arvostettu Euroopan psykologijärjestön Aristoteles-palkinto, joka myönnetään nyt ensimmäistä kertaa suomalaiselle. Pulkkinen on ensimmäinen palkinnon saava nainen. Lisäksi hänet on palkittu myös kotimaassa. Hiljattain hän sai Tampereen lääkäripäivillä Arvo Ylpön kannun; vuonna 2001 Pulkkinen sai Suomen tiedepalkinnon. ALUN PERIN Lea Pulkkinen tuli Jyväskylään opiskelemaan suomen kieltä "Kirjoitin ylioppilaaksi Heinolassa 1958. Yriltäjäisäni toivoi minusta lääkäriä, mutta itse en ollut siitä alasia kiinnostunut", muistelee Pulkkinen yliopistoon hakeutumisensa aikoja. "Helsingin yliopistoon en halunnut, siellä opiskeli luokkakavereitteni sisaruksia, ja minusta he olivat snobeja. Turkuunkaan en halunnut." Nuori ylioppilas oli lukenut lehdestä, että Ouluun oltiin perustamassa yliopistoa, joten hän soitti ja kysyi asian perään. "Sieltä vastattiin, että yliopisto aloittaa toimintansa vasta seuraavana vuonna. Vuosi 1958-59 oli varattu suunnittelua varten. Minua kehotettiin soittamaan Jyväskylään, sillä siellä olevaa Kasvatustieteellistä korkeakoulua oltiin kuuleman mukaan laajentamassa yliopistoksi." S E U R A A V A K S I oma-aloitteinen nuori nainen soitti siis Jyväskylään. "Soitin perjantaina, sain puhua suoraan rehtori Aarni Penttilän kanssa. Hakuaika oli mennyt umpeen jo keskiviikkona. Rehtori Penttilä kysyi kuitenkin, mitä olisin halunnut opiskella. Kysyin mitä olisi tarjolla. Rehtori luetteli mahdollisia aineita ja aloitti omasta aineestaan, suomen kielestä." Vaikka hakuaika olikin jo umpeutunut, oli Penttilä kuitenkin pyytänyt nuorta soittajaa lähettämään paperinsa, josko jokin kcmo opintojen aloittamiseksi sittenkin löytyisi. "Lähetin paperit, ja seuraavalla viikolla sain tiedon, että minut oli hyväksytty tänne opiskelemaan suomea, kirjallisuutta ja psykologiaa." "HUOMASIN nopeasti, ettei suomi ollut minun aineeni; minulla ci ollut kielitieteilijän ajattelutapaa. Tein kyllä suomen cum laude approbaturin, multa Takalan kurssin innoittamana vaihdoin pääaineekseni psykoloHEINÄKUUSSA 2003 LEA PULKKISELLE LUOVUTETAAN ALALLA HYVIN KORKEALLE ARVOSTETTU EUROOPAN PSYKOLOGIJÄRJESTÖN ARISTOTELES-PALKINTO, JOKA MYÖNNETÄÄN NYT ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMALAISELLE. gian jo syksyllä 1959." Ura Psykologian laitoksen työntekijänä alkoi keväällä 1961 assistentuurista. Lea Pulkkinen väitteli 1969; väitöksessään hän käsitteli lasten aggressioita ja sosiaalista käyttäytymistä. Väiteltyään Pulkkinen toimi parin vuoden ajan kasvatustieteen professorina. "Siellä minulle valkeni, ettei kukaan ollut tutkinut kodin kasvatusta. Aina oli keskitytty koulun rooliin. Ajatus jäi mieleeni, ja vuonna 1974 kerätyn seurantatutkimuksen aineistosta alkoi nousta esiin se seikka, että koti on lasten sosiaalisen kehityksen kannalta erittäin merkittävä tekijä." TÄLLÄ HETKELLÄ itsestään selvältä tuntuva asia oli vielä 1970-luvulla psykologian ja kasvatustieteen alalla radikaali löydös. "Julkaisin tuosta aiheesta kirjan Gummeruksen kautta 1977, sen otsake on Kotikasvaäiksen psykologia. Siitä alkoi tulosten soveltamisen aika ja julkisen keskustelijan rooli. Tuohon asti olin keskittynyt pelkästään tutkimukseen." Toinen Pulkkisen ajan myötä julkiseksi itsestäänselvyydeksi noussut ajatus on idea tunteiden ja kognitioiden yhteyksistä. "Nykyään puhutaan sujuvasti tunneälystä. Mutta vuonna 1967, kun sain idean, että tunneilmaisuja voi säädellä kognitiivisesti, ajatukselleni hymähdeltiin. Tuo ajatus on kuitenkin ollut koko ajan pitkittäistutkimukseni lähtökohta." Ajatus on kestänyt aikaa ja kestää edelleen ensimmäisellä tuddmuskierroksella 1968 tutkittavat olivat kahdeksan vuoden ikäisiä. Tuorein haastattelukierros on tehty vuonna 2001 kun ikäluokka oli 42. Seuraava kierros on ajateltu tehtävän kun tutkittavat täyttävät 50 vuotta. "Yli 80 % haastatelluista on saatu seurantaan mukaan. Tulokset ovat kansainvälisesti kiinnostavia ja aineisto ainutlaatuinen. Mutta kun aloitin tätä projektia, minulle hymähdeltiin. Olin kiinnostunut yksilön ominaisuuksista, eikä se ollut muodissa 1970-luvulla, yhteiskunnallisemmin suuntautuneet tutkimukset saivat esimerkiksi rahoitusta helpommin." Komean tutkijanuran ai kutaival ei siis ole ollut helppo. "MINÄ OLEN onnellinen silloin kun saan tutkia, ja tutkin aina kuin voin. Jo nuorena luin tenttikirjoja kun kävelin kadulla, ja kaiken muun elämisen ohella keskityin täysillä tutkimukseen silloin kun aikaa siihen liikeni; keskittymiskykyni lienee minun salaisuuteni", hymyilee Pulkkinen. "Esimerkiksi nyt keskityn tähän haastatteluun, ja kun tämä on ohi, keskityn nauttimaan lapsenlapseni kanssa vauvateatterista niin, nautin työstäni, mutta minulla on myös koko muun elämän värit ja sävyt läsnä maailmassani." LEA PULKKINEN kokee myös roolinsa julkisena keskustelijana tärkeäksi. "Kysyntää on niin paljon, että on pakko valita. Se on vaikeaa, sillä minusta mikään pyyntö ci ole turha. Välillä täytyy löytää aikaa myös tutkimukselle, että olisi sitten jotain mistä myös puhua." Pulkkinen esiintyy julkisuudessa asiakysymysten vuoksi. "Tutkimukset ovat tuottaneet sellaisia tuloksia, että niistä on ollut pakko puhua. Vuonna 1996 kävin puhumassa Mäntyniemessä lasten yksinäisistä iltapäivistä ja siitä, mitä ne tutkimustulosten valossa saattavat merkitäkään." "Nyt aloittanut hallitus kirjasi ohjelmaansa konkreettisen tavoitteen: että 1. ja 2, luokan oppilaille järjestetään ohjattua iltapäivätoimintaa lakisääteisesti syksystä 2004 alkaen tämä lienee vahvin esimerkki siitä, että puhe vaikuttaa."» Linkkejö ja kirjallisuutta: www.jyu.fi/agoro/psykocenter; www.mukovahanke.com; http://mukovo.peda.net Pulkkinen, Leo: Mukavaa yhdessä. Keuruu: PSviestinlä 2002. Mustonen, Anu ja Pulkkinen, Lea: Sosioolinen oikupöäomo jo tietotekniikka loppuraportti. Tulevaisuusvaliokunto: teknologian arvionteja 14. Eduskunnan konslion julkaisu i/2003.
1 JyräsMän Ylioppilaslehti 8/2003 L i\r n palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Keväinen piknik urbaanin luonnon helmassa tarjoaa mainiot puitteet ruualle kuin ruualle. KEVÄT TAAS MEITÄ KOHTI SYÖKSYY Lailla villin hevosen. Ja kevään myötä saapuvat myös salapakkaset, yllättävät räntäsateet, vilustumiset, kevätflunssa, keuhkoputketulehdukset, lääkekuurit ja vuodelevot. Niin ja piknikit, jotka kovin usein kulkevat käsi kädessä edellisten kanssa. Ainakin vielä keväällä. Jaettu murhe on useamman murhe, sanoo sananlasku, joten tällä kertaa käydään härkää sarvista tkeilkää, vilustukaa. ja valmistetaan maistuva juustoinen piknik-piiras. Ja niitä varten, jotka syystä tai toisesta ovat toistaiseksi vakavasti ulkonaliikkumisrajoitteisia, käydään läpi myös lohdullisen epäterveellinen lihavariantti muutoin hyvinkin kasvispitoisesta piiraastamme. Kaikki terveet vain rohkeasti eväsretkeilemään, onnekkaat paskiaiset. PIIRAAN POHJAAN TARVITAAN SATA grammaa voita, kolme desiä vahnäjauhoja, himppu suolaa, desi-kaksi juustoraastetta ja vettä. Kasvistäytteeseen menee pari desiä maitoa, kolme kananmunaa, paprika, tomaatti ja semmoinen sataviiskyt-parisataa grammaa suikaloitua tai kuutioitua juustoa. Mauksi vielä muutama säilötty jalapeno. Ja varsinaisiksi mausteiksi suolaa, valkopippuria ja paprikajauhetta. Saa sen juuston muuten raastaakin, mutta helpommalla pääsee veitsen kanssa. Quicheksi muistaakseni Ranskan suunnalla kutsuvat tämän tyyppistä leivonnaista. Mene sitten varmaksi sanomaan, allekirjoittanut ei puhu ranskaa ja vain kerran on siellä käynyt. Muistelisin kuitenkin näin. Joka tapauksessa, alkajaisiksi kannattaa tehdä pohja. Eli jauhot ja rasva nypitään sellaiseksi murumaiseksi seokseksi. Sekaan juustoraaste, teelusikan kärjellinen suolaa ja kolme ruokalusikallista vettä. Sekoitetaan, vaivaamaan ei tarvi ruveta. Sitten painellaan matalaan, rasvattuun piirakkavuokaan niin, että pohja ja laidat peittyvät. Pohja saa esikypsyä uunissa, parisataa astetta ja seitsemisen minuuttia. HUOLIMATTA ILMEISESTÄ sairastumisriskistä on keväinen piknikki kuitenkin loppujen lopuksi mainio keksintö. Vapun jälkeen joutuu ylioppilas nimittäin keksimään rajattomia määriä syitä ulkona juhlimiseen, ennen kuin päästään juhannukseen asti. Pienen ystäväpiirin piknik-iltamat tarjoavatkin mainion rauhoitteen omatunnolle. Käytännössä siis vedetään yksin vuoroin viintä, vuoroin piirasta harjun laella. Mutta sellaista on eläTEKSTI JA KUVA: JANNE IKONEN mä. Kärsimystä. Paitsi viimein kesän tullen. Poistuvat nimittäin kylmällä maalla istumisen aiheuttamat vaivat ja piknikistä aina vain parempi idea sukeutuu. MUTTA PIIRAS KOKOON ENNEN eväsretken aloittamista. Pohjan esikypsymisen aikana on sopivasti aikaa pilkkoa paprika pieniksi, silputa jalapenot, kuutioida juusto ja viipaloida tomaatti. Nämä ainekset sitten vain sekaisin pohjan päälle. Siis jahka se on ehtinyt esikypsyä. Tomaatit kannattanee muuten esteettisistä syistä latoa päällimmäiseksi. Maito ja kananmuna vatkataan sekaisin ja sekaan pari teelusikallista paprikajauhetta, himppu suolaa ja vähän valkopippuria. Sitten tämä sotku keikautetaan pohjan ja täytteiden päälle. Uudestaan uuniin, lämpötila sama ja aikaa puolisen tuntia. Tämä on kyllä kovin suuntaa-antava aika. KANNATTAA TARKKAILLA PIIRAAN kypsyyttä tönäisemällä välillä vuokaa; kun täyte lakkaa hyllymästä voi vielä kokeilla hammastikulla, josko täyte ei enää siihen piirakan sisään tökättäessä tartu. Piiraan voi muuten tarjota joko kuumana tai kylmenneenä. Käytännöllinen herkku kerrassaan. Lisukkeeksi ranskalaishenkiselle leivonnaiselle sopii suorastaan mainiolla tavalla tomaatti-sipuli -salaatti, jonka kuka vain pyöräyttää käden käänteessä latomalla kerroksittain ohuita sipulinviipaleita ja vähän paksumpia tomaattisiivuja. Kerrosten väliin aina hiukkasen sitruunapippuria. KUTEN SANOTTUA, EIVÄT KAIKKI meistä ole kuitenkaan 100 % ulkoilukuntoisia. Tällöin kannattaapi korvata tomaatti kevyesti ruskistetulla ja pilkotulla pekonilla. Tai kevyempänä liharuokana savukinkulla. Tulee hyvää, pidot senkun paranee. Sitten vain odottelemaan, josko nuha loppuisi ja taas maistaisi jotain.» Huulipunaa Lipposen poskella NOKKELAT IHMISET ehtivät antaa Anneli Jäätteenmäen hallitukselle nimityksen; enää ei olla sinipunan tai punamullan ajassa vaan "huulipunahallituksen" aikakaudella. KANSAN SANA löytää nopeasti osuvat ilmaisut. Jäättteenmäen hallituksessa ei tuoksu punamulta, vaan siinä kimmeltää huulipunan kepeys. "Huulipuna" ei ole osuva vain siksi, että hallitukseen tuli kiitettävän paljon naisia; itseasiassa tämä on koko vitsin vastenmielisin ja erityisesti Tanja Karpelaa mollaava piirre. Hallituksen huulipunamaiseen kepeyteen on muita syitä. LUKAISIN hallitusohjelman. Sen synty on käynyt vaikeasti. Montakaan asiaa ei ole sovittu: ohjelma on täynnä sinänsä erinomaisia tavoitteita, mutta asioiden ratkaisu on jätetty tuonnemmaksi ja rahoja ei ole. Hallitusneuvottelut käydään vielä monta kertaa uudelleen. Kun sosiaalidemokraateilla on tärkeimmät ministeriöt, kepulaiset näyttäytyvät liitelijöinä. SILTARUMPUPOLITUKKA tarkoittaa sitä, että kun poliitikko ei keksi muuta, niin hän hommaa kotiseudulleen sillan tai tienpätkän ja lyö rumpua sillä. Nykyajan siltarumpupolitiikka henkilöityy sosiaalidemokraattien sisäministeri Kari Rajamäkeen, joka tunnetaan moottoritienpätkien urheana saalistajana Varkauteen. Rajamäki on eräänlainen demareiden Mauri Pekkarinen. SOSIAALIDEMOKRAATTIEN valtavirta kulkee kuitenkin kaukana keskustan aluepoliittisista linjauksista. Punamulta olisi voinut tehdä muutakin kuin tienpätkiä, mutta keskusta halusi sulkea toisen aluepoliittisesti virittyneen puolueen, vihreät, ulos. Se vahvisti punaa ja kevensi kepua. JÄÄTTEENMÄEN KEPEYS pääministerinä on huulipunan kepeyttä. Sen voi helposti pyyhkiä pois. Oikeastaan kyse on "Paavo Lipposen huulipunasta" tai demareiden huulesta. Meikki voi toki kestää ja senhän voi laittaa yhä uudelleen. Keskusta ja demarit voivat sopia yhä uudelleen, mutta ei se ainakaan helppoa ole. DEMARIT VIRITTIVÄT puolueen sellaiseen asentoon, että asiat voivat muuttua nopeasti. Paavo Lipponen ei jäänyt hallituksen ulkopuolelle pelkän potutuksen takia. Jos asiat eivät suju kepun kanssa, kuten tavallisesti eivät suju, niin sinipuna on muutamalla puhelinsoitolla kasassa. MIKSI KESKI-SUOMI ei pärjää ministerivalinnoissa? Keskisuomalaiset eivät halua valita eduskuntaan muita poliitikkoja kuin Pekkarisen. Ehdokkaiden valinnassa kuitenkin Keskisuomalaisen luoma ilmapiiri ratkaisee. Julkisuutta saa vain Keskisuomalaista myötäilevillä asenteilla. Useimmista äänestäjistä, ehdokkaista ja kaikista valituista tulee puoluekannasta riippumatta pieniä erkkilaatikaisia. Ja Erkki Laatikainenhan ei tunnetusti ole poliitikko vaan maakuntalehden päätoimittaja. Niitä ei yleensä valita ministereiksi. JOUNI VAUHKONEN
¥ U Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 J Q I Tuntemattomat laitokset, osa 6 / 6 AGORAN nörti TEKSTI: ANNUKKA PALONIEMI JA LILJA SAIKKONEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ LUULITKO SINÄKIN, että tietojärjestclmätieteilijät kuuluvat siihen nörttien homogeeniseen massaan, johon sijoitamme yleensä kaikki ne opiskelijat, joiden pääaine vähänkin haiskahtaa tietokoneilta? Laitosjuttusarjan viimeisessä osassa sensaatiotoimittajat paljastavat totuuden: tietojärjestelmätiede kuuluukin taloustieteisiin! He ovatkin niitä mediaseksikkäitä tulevaisuuden tekijöitä! Tietokoneen ummehtunut löyhähdys peittyy rahan ihanaan tuoksuun. raflaavat Jussi Martikainen luopui nörttirilleistä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA tietojenkäsittelytieteiden laitos on kyllä osa informaatioteknologian tiedekuntaa, mutta oppiaineena TJT on kauppatieteellisesti suuntautunut. Amatöörin korvaan tietojärjestelmätiede kuulostaa vähän samalta kuin tietotekniikka. Tietojärjestelmätiedettä opiskeleva Jussi Martikainen, 22, tuumailee tietojärjcstelmätieteilijöiden olevan silta ihmisten ja tekniikan välissä. Projektisihteeri Sanna Paara kertoo, että tietotekniikka on formaalimpaa ja tietokonekeskeiscmpää kuin TJT. Tietojärjestelmätiede paneutuu tietojärjestelmien hyödyntämiseen yrityksen tai organisaation toiminnan tukemisessa. Tietojärjestelmään kuuluu olennaisena osana myös käyttäjä. 'Yleistäen sanottuna me opiskellaan suunnitteluala tietotekniikan opiskelijat on sitten enemmän sen toteutuksen puolella", sanoo Martikainen. "Meillä opiskellaan mm. elektronisen kaupan liiketoiminnan malleja, mitkä on kyllä lähempänä taloustieteitär-kuin tietotekniikkaa." JA KUULKAA, millaisiin ammatteihin he valmistuvat! "Tähän mennessä meiltä valmistuneista on tullut ainakin konsultteja, analyytikkoja, tutkijoita, markkinointipäälliköitä ja toimitusjohtajia", Paara kenoo. Martikaisella on vielä sanottavaa: "Mulla oli kyllä sellaiset oikeat muoviset nörttirillit, mutta moni muu asia kiinnostaa tekniikkaa ja tietokoneita enemmän. Ehkä olen esimerkki siitä, että meidän laitoksella on yllättävänkin monenlaisia tyyppejä", Martikainen toteaa ja tähdentää vielä: "Nörttejäkin siis."» JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Jylkkärissä 12/98 (15.10.1998) Juha Mäkinen haastatteli Absoluuttista Nollapistettä. Laulaja Tommi Liimatta totesi haastattelussa, ettei halua kirjailijaksi, ja syykin oli selvillä: "Mie en kyllä uskaltaisi julkaista mitään kirjallisuutta, koska Tomi (Krutsin, rumpali) ei sen jälkeen enää kusisi mun kanssa ristiin." Viisi vuotia myöhemmin Liimatalta tosin on julkaistu jo ainakin kaksi kirjaksi luokiteltavaa teosta... hämeenaho KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ Suomen Joutsenen jäljille TEKSTI JA KUVA: SUOMEN PURJELAIVASÄÄTIÖ KIINNOSTAISIKO IHAILLA auringonnousua keskellä Atlanttia tai hämmästellä Rion ja Montevideon satamien vilinää? Suomen Purjelaivasäätiö tarjoaa syksyllä opiskelijoille mahdollisuuden kokea valtameripurjehduksen tunnelmaa ja seikkailuja koulupurjelaivan matkassa. Säätiön kuunari Helena suuntaa legendaarisen Suomen Joutsenen jäljille ja purjehtii uudestaan Joutsenen vuosina 1937-38 tekemän matkan Etelä Amerikkaan ja Afrikkaan. "Haluamme kunnioittaa elävällä lavalla Joutsenen perinteitä ja osoittaa, että myös nykynuoret selviävät vaativilla merialueilla jäljestettävän koulutuspuijehduksen haasteista", säätiön toiminnanjohtaja Pekka Tuomisalo kenoo. KUUNARI HELENAN MIEHISTÖKSI haetaan eri alojen opiskelijoita, joiden avulla kerätään tietoja muun muassa vierailukohteiden historiasta, kulttuurista ja esimerkiksi matkalla havaittavista lintuja eläinlajeista. Tuomisalo toivookin, että opiskelijat voisivat hyödyntää tietoja ja kokemuksiaan jopa graduaiheeksi saakka. Aiempaa purjehduskokemusta ei tarvita, sillä matkan aikana purjehduksen ja merenkulun perusteita opettaa Helenan nelihenkinen, ammattimerenkulkijoista koostuva miehistö. Opiskelijat vastaavat purjehduksen ajan pienryhmissä muun muassa purjeiden trimmauksesta, laivan ohjaamisesta ja'ruuanlaitosta. Joutsenen jäljillä -purjehdus alkaa Helsingistä lokakuun 10. päivänä. Matka etenee Madeiran kautta Brasiliaan ja Uruguayssa sijaitsevan Montevideon kautta Kapkaupunkiin, josta Helena palaa Turkuun huhtikuun 29. päiväksi. Purjehdus qn jaettu seitsemään osuuteen, joista neljä ensimmäistä Kapkaupunkiin asti on suunnattu opiskelijoille. Lähtijät valitaan hakemusten perusteella kevään ja alkukesän aikana. t •• Lisätietojo löytyy Purjeloivosäöliön internetsivuilta osoitteesta www.staf.fi. i ÄSKNRtJ 1LÄKEtS.t\ri SATAMItflT^ NCN/VÄr OM ...KAUHEITA FKIIÖCEJÄ J
• • • • EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 JB kev3++3 il*3««3 +
U Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 L O U N A S | 1 1 1 6 1 f Myös vegaanivaihu lehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 e J S I I KE 7.5. PE 9.5. Tl 13.5. KE 14.5. TO 15.5. MA 19.5. Pinaattikeitto Kasviskastike, spagetti Kasvisgratiini Täytetyt kasvisohukaiset Kukkakaalikcitto Kasviskiusaus Silakkaherkku Jauhelihakastike, spagetti Paisteltu kala, purjokastike Lohikeitto Jauhelihapihvi, Juustoincn kirjolohikastike Possustroganoff Pyttipannu Curryporsaspata Kasler herkkusienikastike Broilerpastapaistos Lindströminpihvi TO 8.5. MA 12.5. Kasvishernekcitio, pannari Aurajuusto-perunakiusaus PE 16.5. Uokivi on avoinna koko Hernekeitto, pannari Keitetyt nakit, perunasose Kasvispyttipannu kesän ma-pe klo 11-16. Broilerpyörykät Riistapyörykät O Q e Q O 1 O l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Currykala Jauhemaksapihvit Tervetuloa! MUIHIN MAAILMOIHIN «»•-sirts Rossi: Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuoliValkonen-Korhonen. Lehtonen, Tuovinen (toim.): tuotantona. (Gaudeamus) Mielenterveys uusiutuvana voimavarana. Ostaja lue, mistä putkesta hetero pulpahtaa... (Yliopistopaino) 29,00 eur Kahden edellisen jälkeen lue ehdottomasti tämä. 35,00 eur Siukonen: Muissa maailmoissa. Maapallon uikoGeorge: Maailman kauppajärjestö kuriin. puolisten olentojen kulttuurihistoriaa. (Gaudeamus) (Vastapaino) Nyt selvisi, että raatiamme onkin johtanut saturnuslaiKriittinen puheenvuoro asiasta kiinnostuneille. nen filosofi! 16,80 eur 26,00 eur RAATIMME TOIVOTTAA MAHDOLLISILLE LUKIJOILLEEN HYVÄÄ KESÄÄ! Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 akateeminen kirjakauppa j g f f l t f y puh260 3157myynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovat/y JUHLAT tiedossa??? Toteutamme eCämyfcsiä niin pieniin kuin suuriinkin juhuitifaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: «< Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai (Tilaus) v Kesän aukioloajoista saat tarkempaa tietoa toimipisteistämme sekä nettisivuilta. Onnittelut Sinulle valmistuva ja kaikkea hyvää elämääsi. Hauskaa ja rentouttavaa kesää kaikille Toivottaa Sonaattilaiset. TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi Toukokuu 2001 Pe 2.5. La 3.5. Pe 9.5. La 10.5. To 15.5. Pe 23.5. La 24.5. To 29.5. Pe 30.5. La 31.5. [ S i e n i f e S t i V a l I I , 3 e . Cerubi. Der Kosmik Operation, Olga Fullsteam On Tour, 5e I Damii Seagulis. Presley Bastards, Deep Insight, Evilsons I SETA:n bileet, 3-6e Pimiö -klubi, 7e, 21-04! http://oimio.tib.net Pietari, Ken-Guru, Nitro, Healium Di:t, Anoi la Raar, Kouma, Gimmix, kReal I S e i s o m a p a i k k a k l l l b i , 5 e . Huippuvieraana Harri Ekonen äRTSy-bileet, 4e. AU-RIBMDM I Pe: Pyhä lehmä, The Red Pape. La: Ritarikunta, Tasottavat, + Dl Sucks I Lauantaina Ilmainen chillailuklubi klo 16-18. Kasvisruokaa 2e & Rikos 0l:t IsETAm bileet, 3-6e Yläkaupungin yö, ilmainen! 21-04! I Tanssia, stand up -komiikkaa, elokuvia, musiikkia: Odysseus, Tero, Elliot, I Aelita w/ Cleaning Women, Sway, Shamos, Ben s Diapers, The Rollstons, I Punainen hattu ym. www.io.jyu.fi/ylakaupunginyo I T l i r O k , 3 e . Eoäolento. Exlite. Puputupuna Treunion keväänavausbileet, 2e. www.treunion.rom I f uriant, Dewlap la AH in Ne. I S u m m e r Of ' 8 9 , 2 3 e . The Extra Terrestrlals plays 80s pop S 80s DJ:t wwuf.cc.jyu.fi/ilokivi Vain yksi uusi sihteeri JYYhyn JYYN SIHTEERISTÖ ON keväisin uusiutunut lähes täysin. Nyt vanhat sihteerit ovat saaneet virkoihinsa optio-oikeuden, eli ylioppilaskunnan hallituksen siunauksella he voivat jatkaa pestiään lisävuodella. Niinpä tänä keväänä JYYhyn valittiin vain yksi kokonaan uusi kasvo: tiedotusja järjestösihteeri Marika Kärki. Kansainvälisten asiain sihteeriksi JYYn hallitus valitsi Anne Kettusen, joka on kuluneena keväänä hoitanut hommaa kesken kautensa Helsinkiin muuttaneen Noora Lahtisen viransijaisena. Vanhoista sihteereistä jatkavat pääsihteeri Matti Mäkinen (ks. edariraportti, s.6), yökylän vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen. kulttuurisihteeri Jiri Sironen, sosiaalisihteeri Tuomas Viskari ja korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala. JYLKKÄRILLE ON VALITTU peräti 14 hakemuksen joukosta uusi sivari: lehtemme avustavana valokuvaajana jo jonkin aikaa kunnostaunut Tuukka Rönkkö. Kettunen, Kärki ja Rönkkö esitellään 3.9. ilmestyvässä syksyn ensimmäisessä Jylkkärissä. ANNA-MAIJA TUULIAINEN TIEDOKSI YO-KYLÄSSÄ ASUVILLE! Jos asut Kortepohjassa solussa jossa on yhtään tyhjää huonetta, voit olla lähes varma, että huone otetaan touko-elokuussa kesäkoululaisten käyttöön. Kesäkoululaisten tulosta/lähtemisestä ei erikseen muille asukkaille ilmoiteta, joten tähän kannattaa varautua poistamalla yhteisistä liloista henkilökohtainen omaisuus varsinkin jos oleskelet itse muualla kesän ajan!
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2803 j f l Jim Avignon Ystävällinen koira vamittää L. N Jyväskylää TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, MAALAUKSET: JIM AVIGNON TEHDÄÄN JULKISUUS YKSITYISEKSI. KANNETAAN TAIDE ULOS GALLERIOISTA. LAITETAAN MAALAUKSEN HINTA "TAVALLISEN TALLIAISEN" ULOTTUVILLE. LOIHDITAAN KUVATAITEESTA POPMUSIIKKIA, MUSIIKISTA KUVATAIDETTA. NÄIN OLEMME LÖYTÄNEET BERLIINILÄISEN TAITEILIJAN NIMELTÄ JIM AVIGNON JYVÄSKYLÄN TAIDEKEVÄÄN JA KESÄN VÄRIPILKUN. BERLIININ ANDY VVARHOLIKSI ja kauhukakaraksikin tituleerattu Jim Avignon, tai muusikkonimeltään Ncoangin, 37, sai Jyrockin bilekansan pomppimaan maalauksellisen poptekno-mentaalitango-lastentarhahelinä -musiikkinsa tahtiin. Toukokuun 15. päivä hän karauttaa jälleen Jyväskylään, tällä kertaa avaamaan elokuun loppuun saakka kestävän At Home mlh Me kuvataidenäyttelynsä Jyväskylän taidemuseon Suojaan. Musiikkiaan hän tarjoaa uudemman kerran Jyväskylän Kesän klubikeikalla 9. heinäkuuta. Avignonin maalaustyyliä ovat sarjakuvamaiset hahmot ja kirkkaat värit sekä kumouksellinen satiin. Jyväskylän taidemuseon Suojan näyttelyssään hän kääntää nykymaailmassa julkiseksi kääntyneen ihmisten yksityisyyden jälleen nurinpäin: tekemällä julkisesta yksityisen. Mies rakentaa asuntonsa toisinnon taidemuseoon ja kutsuu ihmiset viihtymään siellä kanssaan. Tällä hän ironisoi median kuten media itse ainakin luulee kaikkialle ulottuvaa vaikutusta. Avignonin kerrotaan maalaavan "nopeammin kuin hän vaihtaa tv-kanavaa". "Luulen, että maalaan useimmat taidemuseoon tulevista töistäni vasta Jyväskylässä sillä viikolla, jonka kaupungissa vietän. Pystyn maalaamaan aika nopeasti, jos siihen on tarvetta. Esimerkiksi jos kyseessä on juhlat, joissa täytyy maalata livenä", mies miettii jatkaen: "Mutta kaikki työni eivät suinkaan liity nopeuteen. Joskus hyvää idea täytyy odottaa kuukausikin." AVIGNON PILKKAA ELITISTISTÄ taidekulttuuria ja myy teoksiaan usein "hullun halvalla" jotta jokaisella hänen töistään pitävällä olisi mahdollisuus viedä taidetta kotiinsa. Hän on esimerkiksi näyttelyissä myynyt teoksistaan pelkästään ostajan haluamat, saksitut palaset ja kaupannut kokonaisia töitään reilun seitsemän euron kappalehinnalla. Hinnan ja yleensäkin tyylinsä kautta hän haluaa tehdä taiteesta houkuttelevaa muillekin kuin taiteen hienohelmojen muodostamalle pienelle ryppäälle. "En voi sanoa Suomen tilanteesta mitään, mutta ainakin Berliinissä näyttelyjen avajaiset ovat usein hyvin elitistisiä. Niissä tuntee itsensä useimmiten liian tyhmäksi ymmärtääkseen taidetta ja liian köyhäksi voidakseen ostaa sitä. Taide saa usein olon surkeaksi: vaikka se olisi mu"LET YOUR MONEY DO THE JOB FOR YOU EVERYTHING YOU ALVVAYS HATED TO LET YOUR MONEY WASH THE CAR FOR YOU AND HAVE A DRINKINSTEAD" k avaa taidetta, se ei tunnu olevan itseä varten. Siksi minä pyydän bändejä ja dj:tä näyttelyihini ja yritän luoda kaikkia houkuttelevan ilmapiirin." tuhosi sen, esimerkiksi hyppäämällä sen läpi. Eikö hienonkin työn tuhoaminen kaduttanut jälkeenpäin? "En ole ikinä katunut sitä. Korostan nimenomaan idean tärkeyttä eli vaikka tuhoan maalauksen, idea on silti tallella. Mutta täytyy kyllä sanoa, etten ole koskaan todella pitänyt esineiden tuhoamisesta, enkä pystynyt nauttimaan maalausteni hajottamisesta. Mielestäni oli kuitenkin tärkeää näyttää, että taiteen tekeminen ei ole vain arvojen luomista. Kyse oli taiteen materiaalittomuudesta ja ideoiden kauneudesta." riendly vvorld" kuvailee Neoangin eli Jim Avignon itseään levyllään. Sellaiselta hän vaikutti myös toimittajan silmiin ja korviin Jyrockin keikan ja lyhyen kohtaamisen sekä sähköpostihaastattelun välityksellä. Mies jatkaa persoonansa kuvailua näin: "Jim Avignon on suurimman osan ajasta ystävällinen tyyppi, joka pitää klubeilla hengailusta ystäviensä kanssa ja koko yön lempimusiikkinsa tahtiin tanssimisesta. Hän pitää myös lomista ja kirjoista ja elokuvista ja... Joskus se toinen persoona hänessä astuu esiin ja hän työskentelee kuin hullu, saaden pelottavia ideoita, joista hän ei aiemmin tiennytkään, että ne löytyvät hänen päästään." "Että millainenko ihminen Jim on? Ota ihmeessä selvää."» The man who lost his face KAIKKIA TÖITÄÄN Avignon ei anna "pikkurahalla". Hän on saanut hyvän hinnan esimerkiksi siveltämällä SWATCH:ille kellobrändin ja vastaavasti Roverille automallin. "Suurimman osan töistäni myyn kyllä halvalla. Mutta halpuus on joustava käsite: joskus 10 euroa, joskus 1000. Mielestäni on aika reilua, että isojen firmojen täytyy maksaa paljon enemmän luovasta työstä. Pidän siitä ideasta, että isot firmat rahoittavat filosofiaani." TAIDETEOSTEN huikeiden hintojen lisäksi Avignon on pilkannut teosten materiaalisuutta ylipäänsä. Saksan Kasselin kuuluisassa documenta-tapahtumassa kymmenisen vuotta sitten Avignon maalasi joka päivä uuden työn ja illan päätteeksi AVIGNON ON kuvataiteilija, muusikko, dj, eikä siinä vielä kaikki: eri taiteilijoiden tuottamaa halpaa taidetta myyvän kaupan omistaja, sarjakuvien tekijä ja klubien isäntä. Munchenin läheltä pienestä kylästä alun perin kotoisin olevan miehen elämään on mahtunut monenlaista työtä taiteiden saralla. Ei ehkä kuvittelisi, että ensimmäisen 17 ikävuotensa aikana Avignon ei ollut käynyt kertaakaan näyttelyissä, klubeissa tai bändien keikoilla. Tällä hetkellä hän pyörittää säännöllisesti Who is afraid of friendly capitalism -klubia Berliinissä ja työstää uutta, kenties vuoden lopulla julkaistavaa pitkäsoittoa, jatkoksi kahdelle aiemmin julkaistulle levylleen. Keikkoja pukkaa kuulemma usein Saksan rajojen ulkopuolellakin, lähinnä Sveitsissä ja Ranskassa. "Kesäkuussa matkaan kiertueelle Englantiin ja samassa kuussa minulla on näyttely myös Tokiossa", hemaisen oloinen taiteilija jatkaa listaa. "A FRIENDLY DOG IN AN unf
j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 • • r a i m e TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: ANTTI SIUKOLA Rentukassa soi Au Pair esittää "hongkongilaista actionia" tai "känkkärockia". Kuvassa vasemmalta Oskari Räisänen, Esa Kosk, Tomi Tuomaala ia Antti Siukola. RIPUSTAA Uk, JOTTA SE NÄYTTÄISI VAHAN NORMAALIMMALTA." RENTUKASSA KUULLAAN 9. toukokuuta melkoista pauketta, kun lavalle nousevat illan aikana punk-yhtyeet Aivolävistys, Au Pair, Dissect ja Selkkaus Punk-illan järjestää ylioppilaskylän vapaa aikatoimikunta KVAT, ja vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen lupaa illan sopivan kaikille. "Idea on saada ylioppilaskylään kaikenlaisia erilaisia juttuja, vaikka punkkia, että ihmiset saisivat mahdollisuuden kuulla ja nähdä myös muuta kuin aina sitä mainstreamia. Koska bändi-illat ovat olleet tosi suosittuja ja musiikki saa ihmiset liikkeelle, ja kun tuli tilaisuus saada kuuluja jyväskyläläisiä punk-bändejä samana iltana lavalle, min innostuttiin ideasta", kertoo Hirvonen. JÄRJESTÄJÄT LÄHTIVÄT LIIKKEELLE kokeilumielessä. Odotuksetkin ovat vaatimattomat. "Kaikkea on kokeiltava ainakin kerran elämässä, cli katsotaan mitä tapahtuu!" JYVÄSKYLÄLÄINEN Au Pair on vuoden 2001 syksyllä perustettu yhtye, jolle Rentukan keikka on kaiken kaikkiaan kuudes esiintyminen. Vaikka bändi on vielä nuori, idea sen perustamisesta pyöri laulaja Tomi Tuomaalan ja kitaristi Esa Kosken mielissä jo 90-luvun puolivälissä. "Kävimme Esan kanssa katsomassa itämaisen mätkeleffan, ja päätimme perustaa yhtyeen, jonka tyylisuuntana olisi Hongkongaction. Sitten tuli vuosia kestänyt hiljaiselo, kunnes tarpeeksi riittävässä humalassa aloimme pohtia lisää porukkaa yhtyeeseen", kertoo Tuomaala Au 1'airin historiasta. Tuomaala tunsi basisti Antti Siukolan. joka taas tiesi rumpali Oskari Räisäsen. Näin yhtyeeseen saatiin kaikki palaset kohdalleen. Au Pair ei ole varsinaisesti punkkia, vaan enemmänkin sekoitus monia tyylejä. Asennetta yhtyeestä löytyy vaikka muille jakaa. "Jelmun Matti Salmela keksi meidän musiikkityyliksi känkkärockin, jota ainakaan minä en allekirjoita. Se kuulostaa enemmänkin joltain pääsiäismunalta. Sisältä löytyy setiä, jotka punkkaa", nauraa Tuomaala. "Minun mielestäni Au Pair on enemmän liyekuin studiobändi. Ehkä Esa on enemmänkin semmoinen studiomies. mutta ainakin Tomi on uskottavampi silloin kun se on fyysisesti läsnä", Räisänen pohtii, johon Tuomaala kuittaa välittömästi: "Olisi aika pelottavaa jos näin ei olisi." PUNK-YHTYEIDEN SANOITUKSET ovat usein kantaaottavia, ja näin on myös tämän yhtyeen kohdalla. Ainakin välillä. "Monet meidän tekstithän voi ensi näkemältä vaikuttaa hyvinkin suoraviivaisilta, mutta siellä takana piilee aina monta kerrosta piilojuttuja, eikä mikään ole yleensä sitä, miltä se ensi vilkaisulta vaikuttaa", lyriikoista vastaava Tuomaala toteaa. Miehen teksteihin voi tutustua lisäksi myös Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen kahdella ensimmäisellä levyllä. "Jos nyt tällä uusimmalla Niskalaukauksen levyllä olisi ollut tekstejäni, niin voisin pysyä vain kotona ja syödä kaviaaria joka päivä. Mutta ei niin ei", Tuomaala harmittelee. "Ehkä parempi niin. Tomi voisi muuten alkaa lihoa", Räisänen naureskelee. RENTUKASSA AU PAIR SOITTAA puolen tunnin mittaisen setin, johon kuuluu omien biisien lisäksi mahdollisesti suomennos 23 vuoden takaisesta Dead Kennedys -biisistä. Viisun nimeä bändi ei vielä paljasta. Lavalla voi näkyä jotain kummallista, sillä basisti Siukola toipuu vielä selkäleikkauksesta. "Ei tarvitse ihmetellä jos meidän basisti makaa selällään, kun se ei voi soittaa vielä seisaaltaan. Mehän voisimme oikeastaan ripustaa Siukolan roikkumaan katosta, jotta se näyttäisi vähän normaalimmalta", Tuomaala ja Räisänen naureskelevat.» Punk-ilta Rentukassa 9.5. Ovet avataan klo 20, vapao pääsy. Maamat Antti (vas.), Jaakko ja Foto odottelevat 3 5 ' heinäkuussa järjestettäville Naamat-festivaaleille. festarihirmun passissa KUN JAAKKO, FOTOJA ANTTI huomasivat, että mökkibileissä alkoi olla ahdasta, oli heidän pakko keksiä jotain. Näin syntyi yksi Suomen idyllisimmistä festivaaleista: Naamat, ja se järjestetään tulevana kesänä Muuramessa neljännen kerran. "Suuret mökkibileet olivat Naamojen esiaste. Iso kaveripiiri piti hauskaa ja joku veti live-keikat akustisella mökin katolta", naureskelee Antti. AINA EI KUITENKAAN naurattanut. Siitä piti huolen mökkinaapuri, joka tahditti bilerytmiä ammuskelemalla pienoiskiväärillä vastarannalla kohti juhlivaa väkeä. Oli aika vaihtaa paikkaa. Bileet muuttuivat Naamat-festareiksi ja niitä alettiin järjestää Antin vanhempien tilalla Muuramessa, noin 13 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. MÖKKIMILJÖÖ VAIHTUI MYÖS hieman eksoottisempaan näkymään. Harvat festivaalit nimittäin järjestetään restauroitujen aittojen ja tallien katveeseen, josta on vain kivenheiton matka lammelle ja rantasaunaan. Uuden aluevaltauksen vuoksi myös vieraiden määrä kasvoi ja ihmisiä alTEKSTI JA KUVA: TEEMU KESKINEN koi saapua muualtakin kuin omasta tuttavapiiristä. "Naamojen järjestämisessä auttoi aiempi kokemus festivaalien organisoinnista. Makeinta on, kun joku paljon festareita kierrellyt kehuu Naamoja", toteaa Jaakko. NAAMAT ON SITÄ MILTÄ SE kuulostaa. Olut virtaa ja hurjimmista festivaalivieraista liikkuu jo legendoja. Mutta on Naamat muutakin. Ensi kesän kiinnitykset ovat vielä osittain auki, mutta esimerkiksi stand-up -komiikkaa on luvassa. Festariesiintyjien ja -vieraiden muistiin jää idyllisen maiseman lisäksi varmasti myös erikoinen esiintymislava, joka on vanhan tallin sisällä. Viime vuonna Naamoilla esiintynyt M.A. Numminen kehui lavan akustiikkaa erinomaiseksi. "Tarkoituksena on esitellä bändejä ja ajan kulttuurielämyksiä, joten nämä festivaalit eivät ole pelkkää rock-viihdettä. Me erotutaan myös sillä, ettei me tavoitella voittoa. Jotkut bänditkin ovat soittaneet täällä lähes ilmaiseksi", tähdentää Antti. Toisin kuin useilla muilla festivaaleilla, on Naamoilla myös ikäraja. "Me halutaan pitää tämä täysi-ikäisten festivaalina. Me ei tarvita tänne pitsanaamoja potkimaan autoja", täsmentää Foto. VAIKKA NAAMAT-FESTIVAALIEN pääorganisointi on Jaakon, Antin ja Foton hyppysissä, eivät nämä viikonlopun kestävät juhlat järjesty ilman apuvoimia. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa uuden Naamanilmeen etsiminen. "Meillä on pirusti hyvää apuvoimaa, ja talkoohenki on Naamojen järjestämisessä ihan ehdoton juttu. Naamat on festivaali, jota tehdään pyyteettömästi ja hyvän mielen vuoksi", toteaa Fotoja lisää, että uusista talkoolaisista ollaan tänäkin vuonna kiinnostuneita, Vaikka Naamat on hyvin nuori festivaali, on sillä jo perinteitä. Vuoden Naaman eli ansioituneen ja persoonallisen juhlijan valinta on jokavuotinen juttu ja uutta ajanvietettä ideoidaan koko ajan. Peltofutis on yksi viikonlopun suosikeista. MINKÄLAISET FESTARIT OVAT kiinnostavia? Erilaiset, pienet ja idylliset ehkä? Useita festareita kierrelleet ihmiset haluavat varmasti kokea jotain uuttaja sitä Naamat pyrkii tarjoamaan. Naamat on festivaali, jossa punkkarit ja kauppatieteilijät istuvat samalla nuotiolla.» Naamot-festivooli Muuramessa 257-27.7. Lisätietoa lapahtumasta nettiosoitteesta www.naamot.inlo.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Q OPISKELIJAELÄMÄÄ JA ELÄMÄÄ JYVÄSKYLÄSSÄ TEKSTI: MIKKO LJOKKOI, TUNNUS: JARKKO NIIRANEN O s a V : Tuomiojärvi Loikoillaan viltillä. Tehdään pyyhkeistä tyynyt. Puhutaan siitä minkä värisiä palloja näkee kun on katsonut aurinkoon. Nähdään naisia. Kuvitellaan loput. Puhutaan siitä kuinka jalkautua järvestä tuomatta hiekkaa viltille. Heitellään frisbeetä. Riisutaan paidat. Perustellaan ajankäyttöä: kerran sitä vain on kesä. Ei sitä sitten talvella. — R A I T — MT OLfl IDEfl RUOKAJA SEURUSTELURAVINTOLA LUTAKOSSA Lounas klo 11.00-13.00 Ala Carte klo 14.00-22.00 • Hyviä viinejä, oluita ja drinkkejä! • Piippusauna, kokouskabinetti! • Edulliset hinnat! Tervetuloa! Palvelemme ma-pe9-23, la 14-23 Piippukatu 3 , Lutakko Puh.014444 7080 Myyntipalvelu. 014444 6564 6 -ftVASKYlySN AMMATT1KORKEAKOUUJ KILROY Summer aina edullisia matkoja opiskelijoille! 5 ""* VVEEKend (J Praha. 301,Pariisi 406,Budapest 371,Amsterdam 429,fiööpenhamina 373,Nizza. 443,Lontoo 391,Rooma 455,Dublin 399,Barcelona 466,Alk.hinta sis. lennot, 2 yön majoituksen (2hh/huone) ja matkavakuutuksen. Hinnat kesäkauden hintoja. ISIC/IYTC/Euro26-kortti tarvitaan. LISÄYÖT EDULLISIA KYSY LISÄÄ KILROYLTAI Uutta! Greek Islana Hopping starttipaketti 418 € . ' 'KUROV travtis. For young people uni wwwMroytravels.com Jyväskylä Vapaudenkatu 49-51 Avoinna ma-pe 10-18 Call-Center 0203-KILR0Y i0203-si5769i KiiRoy travels . 5001""° sonera ® Duunia kesäksi ja syksyksi opiskelujen ohessa Call Solutions etsii työntekijöitä mielenkiintoisiin projekteihin Suomen johtavan teleoperaattorin Soneran tuotteiden myynnin parissa. Saat meiltä koulutuksen työhösi, uusimpiin suoramyyntimenetelmiin ja nykyaikaiseen asiakaspalveluun järjestelmineen. Odotamme sinun olevan ulospäin suuntautunut ja nykyaikaisista viestintävälineistä (internet, matkaviestimet) kiinnostunut sekä hyvä kommunikoija myyntitehtävissä. Jos etsit hyviä töitä ja olet hyvä tyyppi, klikkaa täyttämään työhakemus netissä ja myy itsesi meille! WWW.CALLSOLUTIONS.FI Call Solutions Oy on asiakaspalvelun ja suoramyynnin erikoisosaaja. Tärkein voimavaramme ovat akateemiset työntekijämme olemme vuodesta 1994 lähtien tarjonneet töitä yli 500 opiskelijalle. Solutions
B3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Kuka älyää haluta tyhmäksi? k .11» .VI Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä UKE 2003 Suomentanut Anu Partanen TYHMÄKSI HALUAMINEN ja sellaiseksi muuttuminen on ideana älykäs. Onhan yleinen tapa irrottautua arjen vaateista ja älyä vaativista loimista laittaa ns. aivot narikkaan ja olla vaan, ajelehtia. Martin Pagen Pariisin supernaiiviksi tituleerattu Kuinka minusta tuli tyhmä on kertomus tällaisesta projektista. Päähenkilönä on Antoine, joka haluaa tulla tyhmäksi. Antoine on älykkö, mutta pitää sitä taakkana. Älyn avulla hän ei usko pääsevänsä arjen autuuteen hän tarvitsee siihen tyhmyyttä: "Olen järjen kirouksen ulin: köyhä, naimaton ja masentunut. Olen miettinyt kuukausikaupalla tätä liiallisen miettimisen sairauttani, ja olen varma, että kova onneni ja hillitön järkeni korreloivat keskenään. Ajatteleminen ja yritys ymmärtää eivät ole koskaan tuoneet minulle mitään, ne ovat aina toimineet minua vastaan " TEOS ON ARKISTA nuoren miehen elämää, johon on roiskittu fiktiivisiä lätäköitä. Jäin useita kertoja miettimään, mihin tämä tarina lopulta oikein johtaakaan. Harmi vain, että kokonaistunnelma jää hieman platkuksi, eikä minulle, kirjan takakannen vakuuttelusta huolimatta, tullut tarvetta lukea sitä ääneen ystävilleni. Mukavaa pilkettä tarinaan tuovat kuitenkin aika ajoin toistuvat suurten ajattelijoiden siteeraukset, joiden kautta kertomukseen tulee mukaan myös syvää ja perinteikästä elämänviisautta. Antoine voi hyvinkin olla Martin Pagen alter ego, jonka mietteillä hän pääsee ruotimaan nyky-yhteiskunnan epäkohtia, kuten humanistien huonoa kohtelua. Hyvä niin, mutta yhteys ei saisi tuntua näin selvältä. TEEMU KESKINEN Osallistu, opi ja onnistu! + Ruotsin tukikurssi 9.-19.6. (32 h) + Englannin tukikurssi 23.6.-3.7. (32 h) + Matematiikan abikurssi, laaja 30.6.-10.7. (40 h) + Matematiikan abikurssi, yleinen 28.-31.7. (20 h) + VVorking English -työelämän englantia 10.-13.6. (16 h) + Digitaalinen kuvankäsittely 9.-11.6. (15 h) + "Kulttuuriperintö" -kursseja, 2.-6.6. + Sisustuskurssi, 3.-5.6. JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä puh. (014) 3348 000. fax (014) 3348 001 toimisto@jko.org H 5 o 6 Niityn kaartiin kuuluvan tamperelaisen dj Dcomin kädet taitavat levylautasten vispaamisen. TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI Muiden tekemän musiikin maestro HYVÄ DJ O N KONEMUSIIKKIBILEIDEN KANNALTA YHTÄ TÄRKEÄ ASIA KUIN HÄNEN SOITTAMIENSA LEVYJEN ARTISTIT. NUUTTI-IIVARI MERILÄINEN ELI TAMPERELAINEN DJ DCOM O N NÄHTY USEIN JYVÄSKYLÄLÄISISSÄ BILEISSÄ PYÖRITTÄMÄSSÄ KIEKKOA. DCOMIN KAUTTA JYLKKARI TUTKAILEE, MITÄ O N TÄMÄ DJ:N RAKKAUS TOISTEN TEKEMÄN MUSIIKIN SOITTAMISTA KOHTAAN. NUUTTI-IIVARI -NIMESTÄ tulee mieleen pieni, söpö, pellavapäinen poika. Nuutti eli dj Dcom, 29, astuu toimitukseen ennen Ilokiven soittokeikkaansa ja saisi samalla ehkä herkcmpihipiäisen toimittajan suun loksahtamaan auki. Pienikokoinen ja söpökin hän kyllä on, mutta mieheen tuovat "hurjuutta" useat lävistykset, näistä näkyvimpänä sierainten ja silmien välissä killuvat renkaat. Dcom sekä miettii että puhuu paljon. Kaikkea ja kaikesta. Mitä enemmän hän suustaan päästää, sitä sympaattisemman kuvan hänestä saa. Ihmisystävällisen. DCOMILLA ON SELVÄSTI hyvä itsetunto, mutta ei liian hyvä: hän ei tunge itseään esille. "Mä en tarvii mainetta ja kunniaa. Mun mielestä on paljon tärkeämpää, että tää bilekulttuuri on elinvoimainen. Että on olemassa toimintaa, joka ei perustu vain rahan hankkimiselle, vaan rakkauteen tätä kulttuuria kohtaan. Siitä on kysymys alun perin jyväskyläläisessä Niitty-bileorganisaatiossa, jota mä edustan", Dcom kuvailee. TÄSTÄ KAHDEN taitcilijavanhcmman ainoasta vesasta leipoutui multimediatuotannon mcdianomi, joka hankkii elantonsa ohjelmoijana. "Tietyllä tavalla musta tuli taiteilijakin. Mulla on aika pitkä kulttuurin harrastamisen tausta: musiikkia, kuvataiteita, teatteria, kirjallisuutta. Viulua aloin soittaa kuusivuotiaana." 'Mulle levyjen soitto on itseilmaisun keino. Vaikka se on dj-nakokulmasta vähän kummallista, niin mä soitan yleisön sijaan enemmänkin itselleni." Dcom kertoo kuunnelleensa jo 80luvun alkupuolella hieman konemusiikin guruja Jarrea ja Kraftwerkiä. sukkahousuhevin ohella. Mutta varsinaisesti hän löysi rave-musiikin matkattuaan vuonna -89, 15-vuotiaana, Ibizalle. "Tuolloin elektro ja tanssimusiikki eivät olleet vielä lähelläkään Suomen maata. Tai jos olivat, niin olivat piilossa. Mä kävin Ibizalla bileissä, joita voisi luonnehtia raveiksi: iso tehdashalli jossa ei ollut mitään muuta kuin stroboja ja savua. Siellä soitettiin sellaista, no ei nyt ihan että juna tulee päälle, mutta sellaista new beat ja acid house -musiikkia. Ibizalta mulle tarttui sitten kasetteja ja miksauksia mukaan." DCOMIN MIELESTÄ NIIN ihmisen kirjahylly kuin tämän musiikkimakukin kertovat paljon persoonasta makuasioiden vuoksi ei silti pitäisi arvostella ketään. Hänen omista kirjahyllystään löytyy eepoksia proosasta mediakritiikkiin ja psykologiaan. Mitä musiikkiin tulee: "Mä olen tietyllä tapaa jumiutunut useille urille: elektro ja Brittein saarilta peräisin oleva techno, joka on rytmillisestä haastavampaa eikä pelkästään sitä jumps, jumps. jumps. Sitten on idm. joka pohjautuu sanoihin intelligent dancc music, jota se ei ole kyllä ollut enää vuosikausiin. Idm liittyy puhtaasti klassisen musiikin ja elektroakustisten kokeilujen kautta nykymusiikkiin, jopa noisecn, teknoon, elektroon, ambienttnn." "Sitten on myös aika paljon sellaisia pikku nichejä, joista mä oon tykänny, kuten tietyntyyppinen, jazz-pohjainen, drum and bass. Myös klassinen musiikki on ollut mulle aina tärkeetä." DCOM HALUAA VÄLTTÄÄ massamusiikkia: "Mä oon tietoisesti valinnut soittamani levyt niin, ettei ne hirveästi risteytyisi tällaisten valtavirtaelementuen kanssa. Mä en halua kouluttaa ihmisiä, mutta tahdon osoittaa, että on olemassa muutakin kuin ne listahitit. Tän takia mä en pysty kuuntelemaan radiota ollenkaan: sieltä tulee pelkää ohjelmavirtaa. jonka välissä on harmittomia, spiikattuja pätkiä ja mainoksia. Eli myydään yleisöä mainostajille."' KAHDEN KOMMUNISTIN ainoan jälkeläisen voisi epäillä ilmentävän musiikissaan punalippuja tai muita aatteita. Lapsena Nuutti-Iivari kävikin läpi pioneerit ja punaiset kirjat, mutta vanhemmiten hän on lähinnä vältellyt kaikenlaisia ideologioita. Myös musiikissaan. "Jos mulla on joku sanoma, niin se liittyy siihen, miten mä soittamisen ulkopuolella tuon itseäni esille miten mä suhtaudun muihin ihmisiin: suvaitsevaisuudella.'" DCOM ON MONELLA tapaa ehkä erikoinen dj. Hän ei haluaisi ammattilais-dj:ksi eikä hän klubbaile mainittavan paljon. "Mulle on siitä välillä sanottukin, että mun pitäisi kuunnella enemmän muiden soittoa. Mä en kuitenkaan ole kokenut sitä kovin tarpeelliseksi." Suomen kokoisessa maassa dj:t tuntevat lähes aina toisensa, mikä on Dcomin mukaan sekä onni että ongelma: piint ovat hyvin tiiviit. "Mä en lähde siihen puhtaaseen djkulttuuriin mukaan, koska mun mielestä elämässä on paljon muitakin asioita kuin bileissä hengailu ja levyistä keskusteleminen. Mä en edelleenkään tiedä, mikä musta tulee isona. Maailmassa on liian paljon kunnostavia asioita keskittyäkseni vain yhteen niistä."»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 Q ? uiden TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: MATTI KOISTINEN Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Elli-velli-karamelli Ohjaus: Sanna Lahdenniemi Näyttämällä: Venla Väisänen, Riku Parkatti, Markus Mäki ja Antti Niskanen Kertoja: Teemu Vesterinen Musiikki ja äänet: Sami Hurmerinta Ääniajo: Elina Siermala Lavastaja: Maria Lehto, lavastus: Jani Pietikäinen ja Kari Kankaanpää Puvustus: Hanna Pulkkinen Valosuunnittelu: Matti Koistinen Valojen ajo: Jarkko Pylväs Graafikko: Meri Yrjänä Tuottaja: Katja Kinnunen Ensi-ilta 11.5. klo 15 Ilokivessä, muut esitykset 13.5., 15.5,18.5,19.5,20.5., 22.5., arkisin klo 18 ja viikonloppuisin klo 15. Varaukset: 050 5769600 HERRA HATUN TEHDAS SYYTÄÄ maailmaan jos jonkinmoista tavaraa. Kun tavallisia kulutustarvikkeita on tarpeeksi, keksii Hattu uusia tuotteita ja uusia tarpeita ja tuotteita kuluttajille: suklaasaippuoita, kellopaistinpannuja ja irtoviiksihamniasharjoja. Mutta Elli-tyttöä ja tämän koiraa Heppua eivät Hatun vempaimet kiinnosta. He haluavat leikkiä kiipcilypuussa ja tutkia luonnon ihmeitä. Kunnes herra Hattu haluaa pätkiä kiipeilypuunkin tavaroidensa materiaaliksi, sillä: "Puiden katselusta ei tule rahaa." JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERI esittää kevään viimeisessä ensi-illassaan tämän hurmaavan E/Ii velli karamelli -näytelmän nukketeatterin muodossa. Teksti pohjautuu Kaarina Helakisan samannimiseen kirjaan, jonka on Ilokiven näyttämölle dramatisoinut ja ohjannut Sanna Lahdenniemi. Myös näytelmän rosoisen hemaiset nuket ovat hänen kättensä jälkeä. "Itselläni on ollut tämä satukirja lapsesta asti. Tein siitä yhden sortin dramatisointityön opiskellessani ilmaisukasvatuksen approa Keski-Suomen opistolla 1997-1998", hän selittää. Sittemmin Lahdenniemi sai idean tehdä Ellistä esityksen JYTille ja kokeilla samalla ohjaajan siipiään turvallisesti kotikentällä. Aihe on hänen mielestään niin kiehtova ja tärkeä: "Se koko kirjan fiilis, että pidetään luonnosta huolia, se on kiehtova. Mä olen hillitön luontoihminen ja tekisi mieli herättää ihmisiä muutenkin kuin nukketeatterin kautta huolehtimaan luonnosta." VAAN MITÄ TÄMÄ HUOLENPITO sitten on? Lahdenniemen mukaan näytelmässä tehtaat tuottavat aina vain lisää tavaraa tehden herra Hatusta yhä rikkaamman. Ihmisille tulee ostomania ja he ostavat mitä tahansa. "Mutta tehtaat lakkaisivat tekemästä tavaroita, jos ihmiset lopettaisivat niiden ostamisen. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset käyttäisivät vanhoja leikkikaluja eivätkä heti hajottaisi sitä barbinukkea, kun sen saa lahjapaperista pois? Tai jos isä pitäisi autosta huolta, eikä hänen täten tarvitsisi joka vuosi vaihtaa sitä uuteen?" Lahdenniemi tykittää. Myös muuta työryhmää on aihe vienyt mennessään. "On tosi lavaa saada nuket elämään ja alkaa taas m uudestaan pikkutytöksi", tuumii Ellin nukettaja Venla Väisänen. NÄYTELMÄSSÄ ci piiloteta nukettajia, mikä on Markus Mäen (herra Hattu) mukaan pelkästään positiivista: "Näin pystyy tekemään muutakin kuin heiluttamaan verhon takaa nukkea." Selkeillä lavastuksilla toteutettava Elli-velli saa elävyyttä myös Sami Hurmerinnan luoman musiikkimaailman kautta: "Se on hyvin vaihtelevaa, polkasta industrial trip hop -meininkiin", hymyilee Hurmerinta. ELLI-VELLI ON vuosina 2000-2Ö01 nähty Jyväskylän kirjastoissa ja päiväkodeissa Pahnanpohjimmaisten työstämänä monologina. Lahdenniemi vakuuttaa JYTin esityksen olevan erilainen kuin tuo Antti Suoran vetämä monologi: Herra Hattu (nukeftajana Markus Mäki) ei näe puissa muuta kuin rahareiän. "Meillä on oma dramatisointi. Esitys on nukketeatteria ja teemme muutenkin omanlaistamme teatteria", hän naurahtaa.» J TEKSTI PETRUS KOSKIMIES, KUVA: CERUBI f l • jj l O flTj ^ ^ M CU 1 S V W T T O CERUBIN DEMO MIELLYTTI korviani niin paljon, että bändi ansaitsi kevään parhaimman Demoni-palstalla arvioidun levyn tittelin. Kevään tuotoksien taso oli ehkä pikkuisen kovempi kuin syksyllä, ja tämä taas lisäsi valinnan vaikeutta. Cerubin musiikki on kuitenkin sen verran potkivaa, että tunnustus meni mielestäni oikeaan osoitteeseen. "Tämähän oli kiva kuulla, että alan tyypitkin tykkäsivät demostamme", aloittaa Cerubin laulaja Riku Niemelä JYVÄSKYLÄLÄINEN yhtye on kulkenut jo pitkän matkan. Niemelä, basisti Antti Karkiainen ja rumpali Teemu Auvinen ovat olleet kavereita jo nuoruudesta saakka. "Olemme soittaneet Antin ja Teemun kanssa erilaisissa kokoonpanoissa jostain vuodesta -93 lähtien. Aluksi se oli semmoista hengailua. Silloin kuului asiaan olla mukana bändissä", kertoo Niemelä. Vuonna 1998 Cerubi alkoi muodostua kun kitaristi-laulaja Jokke Pulkkinen liittyi bändiin ja pakolliset tauot, kuten armeija, oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Varsinainen toiminta lähti tosissaan käyntiin vuosituhannen alussa, kun Tommi Tuuri löytyi toiseksi kitaristiksi. "Tuolloin meillä oli koossa semmoinen ryhmä, jota varsinaisesti kutsun edelleen tänä päivänä Cerubiksi. Intin jälkeen meillä oli laadukkaampia biisejä soitettavana, ja samana vuonna soitimme ensimmäisen varsinaisen keikkamme." CERUBIN MUSIIKKI ON suomenkielistä rockia, muttei mitenkään perinteisessä mielessä. Voisi sanoa, että Ccrubilla on oma soundi ja tapa tehdä musiikkia. "Hyvän biisin tunnistaa siitä, että se on vapautunut ja kahleeton. Ja juuri tuollaisia lauluja me haluamme tehdä. Turha sitä on kiistää, etteikö suurin osa suomeksi laulavista bändeistä olisi saanut alkunsa don-normaaleista ja kolmansistanaisista", myöntää Niemelä ja jatkaa: "Mutta ci me itsetarkoituksellisesti haeta omaperäisyyttä. Mun mielestä onkin puoliksi paskaa huutaa koko ajan sen perään, että bändien pitää olRiku Niemelä odottaa vielä lopullista läpimurtoa musiikkimaailmassa. la omaperäisiä ja musiikin jotain ennenkuulematonta. Mitä väliä sillä on, jos biisit ovat hyviä? Moni bändi sortuukin yrittämään liikaa olemaan erilaisia. Enkä todellakaan tarkoita sitä, että me kuulostaisimme Epuilta!" LEVYTYSSOPIMUSTA BÄNDILLÄ ei ole. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteivätkö levy-yhtiöt tietäisi Cerubia. "Me olemme sen tyylinen yhtye, etteivät levy-yhtiöt ole vielä oikein läm*"— — — — — "• — • " • • — "" — — — — — — ' menneet meille. Meistä kun ei saa tuottamallakaan samanlaista rahakonetta kuten vaikkapa Gimmelistä. Mutta ehkä jonain päivänä työ palkitaan", Niemelä sanoo toiveikkaasti. NIEMELÄN mielestä Cerubi on parhaimmillaan livenä. Yhtye on keikkaillut ympäri Suomea, mutta siitä huolimatta bändin nimi on vielä kovin tuntematon suurelle yleisölle. "Me olemme esiintyneet useissa erilaisissa tapahtumissa, joten paikalla olleet ihmiset eivät välttämättä ole tulleet katsomaan pelkästään meitä", Niemelä harmittelee. "Mutta muutaman kerran olemme soittaneet vähälläkin treenillä keikkoja, ja silloin on hieno huomata miten bändillä palaset loksahtavat paikoilleen." TULEVAISUUDESSA CERUBI keskittyy keikkailemiseen ja ehkä kesällä uuden nauhan julkaisemiseen. Yhtyeen voi katsastaa ainakin Jyväskylän Kesässä heinäkuun kymmenentenä päivänä, jolloin Niemelä ja kumppanit toimivat Don Huonojen lämmittelijänä.» Kustannukset: 92,50 € / opintoviikko sisältää opiskelun, asumisen ja ruokailut. Opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin. Haku 19.8.2003 mennessä. Katso enemmän www.ksopisto.fi ja kysy lisätietoja ja hakulomakkeita puh. (0141 574 5500 tai opistoeksopisto.fi WWW.KSOPISTO.FI NUORTEN TOIMINNAN OHJAAJA-LINJA 1.9.-19.12.03 Ja 7.1.-20.5.04 Aktiivisuutta, kokemuksia, sosiaalisuutta, osallisuutta, nuoruutta voit valita syksyn, kevään tai koko lukuvuoden Haluatko lahtea matkalle? H hankkimaan reppuusi elämyksiä ja kokemuksia • keräämään eväitä nuorten ohjaamiseen • hyödyntämään välivuotta Pakkaamme reppuusi • syysja talvivaellukset Lapissa • liikuntaa retkeillen, meloen, kiipeillen. palloillen • ohjaamisen taitoihin tutustumista • vuorovaikutusja ilmaisutaitojen harjoittelua • taidetta ja kädentaitoja • avoimen ammattikorkeakoulun opintoja OPETUSTYÖHÖN VALMENTAVA LINJA 1.9.2003-20.5.20O4 Kiinnostaako kasvatusala? Haluatko ohjata ja opettaa? Etsitkö varmuutta uravalintaasi? Tarjoamme • opetustyöhön valmentavia kursseja • yliopistollisia avosanaopintoja ja yleisopintoja • valmentautumista pääsykokeisiin S-Suomm Opisto Savontle 10,44200 Suolahti, p. 10141574S 500
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 L ä h d e m a t k a l l e , j o s s a n a u t i t h y v i n v a l v o t u i s t a ö i s t ä . Väinönkatu 3 p. 014 334 0500 jyväskylä@area.fi www.area.fi ÄJJ&IEA. . JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HAKU BIOLOGIAN, FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen, huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee nykyaikaisissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Tiedekunnassa toimii kolme Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä: ydinja materiaalifysiikka, geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka sekä evoluutioekologia. Luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteen aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opinnot voi suunnitella joustavasti, ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla tai opintojen loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. BIOJA YMPÄRISTÖTIETEISSÄ pääaineena voi opiskella ekologiaa ja ympäristönhoitoa, kalabiologiaa ja kalataloutta, limnologiaa ja hydrobiologiaa, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, biotekniikkaa tai ympäristötieteitä. Lisäksi opiskelija voi valmistua biologian aineenopettajaksi. Biotekniikan muuntokoulutukseen voivat hakeutua vähintään 70 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. FYSIIKAN alan opiskelija voi erikoistua opinnoissaan mm. elektroniikkaan, hiukkasfysiikkaan ja kosmologiaan, kiihdytinfysiikkaan. materiaalifysiikkaan ja ydinfysiikkaan. Opiskelija voi myös valmistua fysiikan aineenopettajaksi. Aineenopettajankoulutukseen voi hakea joko suoraan fysiikan alalle hakiessaan tai myöhemmin opintojen kuluessa. KEMIAN alan pääainevaihtoehtoja ovat epäorgaaninen ja analyyttinen, fysikaalinen, orgaaninen ja soveltava kemia. Kemian alalta voi valmistua myös aineenopettajaksi pääaineena kemia. Lisäksi Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovat sopineet lääkeainekemian koulutusyhteistyöstä. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN laitoksella voi opiskella matematiikan ja matematiikan aineenopettajan opintojen lisäksi tilastotiedettä. Matematiikan alalle hakeva voi hakea myös suoraan matematiikan aineenopettajan koulutukseen tai matemaattisen biologian ohjelmaan. Tilastotieteen koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan, käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. UUSIUTUVAN ENERGIAN KOULUTUSOHJELMAN tavoite on antaa opiskelijoille kuva uusiutuvan energiantuotannon menetelmistä, tekniikoista ja ympäristövaikutuksista sekä energiateknologian taloudellisista, poliittisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat valitaan soveltuvien aikaisempien opintojen (n. 80 ov tai amk-tutkinto) perusteella. Lisätietoja: www.UusiutuvaEnergia.jyu.fi Kevään hakuaika päättyy 15.5.2003. Maisteri-ja muuntokoulutusten haut päättyvät seuraavasti: biotekniikka 15.5.2003 ja EU-rahoitteinen uusiutuva energia 6.6.2003. Lisätietoja osoitteesta www.jyu.fi tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä sähköpostitse mlopsiht@cc.jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 2204. Hakulomake-ja valintaopastilaukset opiskelijapalveluista www-lomakkeella, sähköpostitse opiskelijapalvelut@jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 1074 ja 1075. Hakulomakkeet toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon: Kirjaamo, PL 35 (T), 40014 Jyväskylän yliopisto. Cf&Q$j> Syksyllä 2003 tulossa: P A H N A N vuoden verevin teatteritapaus P O H J I M M A I S E 1 D R A C U L A http://pahnanpohjimmaiset.cjb.net JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTON OPETUSTARJONTAA! SIVUAINEOPINTOJA KESÄYLIOPISTOSSA Jyväskylän kesäyliopistossa on mahdollista suorittaa muiden kuin JY:n perusja aineopintoja. Opetus ja tentit järjestetään Jyväskylässä. Jyväskylän yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat saavat alennuksen kurssimaksuista. KESÄN OHJELMASSA: Klovnerian perusteet 1 ov (TeaK), 22.-23.8. ja 29.-30.8., ilm. viimeistään 7.8. Tietoisuutta liikkeen kauttaFelfenkrais -menetelmän kurssi 1 ov (TeaK),) 29.-31.8., ilm. 13.8. mennessä Terveydenhuollon juridiikka 2 ov (OY) 25.-26.8., ilm. 7.8. mennessä. ENNAKKOTIETOJA LUKUVUODEN 2003-2004 OHJELMASTA: Helsingin yliopisto: Kehitysmaatutkimus perusopinnot 15 ov Yleisen teologian perusopinnot 15 ov Yleisen teologian aineopinnot 20 ov Riistaeläintieteen perusteet 2 ov Riistantutkimusmenetelmät 1 ov Riista ja yhteiskunta 1 ov Oulun yliopisto: Informaatiotutkimuksen perusopinnot 16 ov Informaatiotutkimuksen aineopintoja Lapin yliopisto: Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Velvoiteoikeus 5 ov Rikosoikeus 6 ov Kriminologia 3 tai 5 ov Kuopion yliopisto: Terveyshallintotiede approbatur 15 ov Terveyshallintotiede cum laude approbatur 35 ov Hoitotiede cum laude approbatur 35 ov Sosiaalipsykologia approbatur 15 ov Liikuntalääketiede cum laude approbatur 25 ov Tampereen yliopisto: Hallintotiede perusopinnot 15 ov Ympäristöpolitiikan perusopinnot 15 ov Vero-oikeuden perusopinnot 16 ov Julkisoikeuden perusteet 2 ov Vaasan yliopisto Ympäristöoikeuden perusteet 1 ov Kaavoitus ja rakennettu ympäristö 2 ov Joensuun yliopisto: Työja organisaatiopsykologia 15 ov Maantiede approbatur 15 ov Maantiede cum laude approbatur 20 ov Turun yliopisto Virkamiesten palvelusuhdeturva käytännössä 4 ov Lääketieteen perusteet 15 ov Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto-opetus Pilates-tekniikka -jatkokurssi 1 ov Alexander-tekniikka peruskurssi 1 ov MUUTA OPETUSTARJONTAA: Tanssimme salsaa -kurssit 4.-6.6.2003, pyydä erillinen esite! Lukiolaisja abikurssit kesän englannin, ruotsin, laajan matematiikan ja saksan kurssit Jyväskylässä, englannin ja ruotsin abikurssit Äänekoskella ja syksyn englannin ja ruotsin abikurssit Jyväskylässä. Kesäyliopiston opinto-opas ilmestyy elokuun alussa! Tiedustelut: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35 (Matarank. 6), 40014 Jyväskylän yliopisto Avoin yliopisto-opetus: puh. (014) 260 3723, sähköposti: raija.oja@cec.jyu.fi Muut kurssit: puh. (014) 260 3720 A SU m i s o i k e u s a s u n t o i a ASUMISOIKEUS OY Tuomiokirkonkatu 34 A , 2.krs 3 3 1 TAMPERE, Puh. (03) 271 2200 Gsm 4 741 7004 Fax (03) 271 2211 ESITTELYSSÄ TORSTAINA 8 . 5 . 2 3 A S U N T O A 2 K L O l 8 . 3 1 9 . JYVÄSKYLÄ, Keijo Tervalankatu 2 Valmistunut 4 / KT 2H+K+S+P, 55,5 m 2 Asomaksu alk. n. 11.004,57 € Käyttövastike 367,54 € / k k Heti vapaa Vesimaksu 7-12 € / k k / h l ö ja autopaikka 7-12 € / k k . Lisäksi 2 kk:n vakuus JYVÄSKYIÄ, Seppälä Kytökatu 4 Valmistunut 8 / 9 8 KT 3H+K+S+P, 66,5 m 2 Asomaksu 13.215,27 € Käyttövastike 471,73 € / k k Vapautuu 5 / 3 J y v ä s k y l ä , Lutakko Schaumanin puistotie 27 Arvioitu valmistuminen 1 1 / 3 KT 2-3H+(K)K+S 43,5-73,0 m 2 Asomaksu alk. 11.626,00 € Käyttövastike alk. 348,66 € / k k w w w . t a a s u m i s o i k e u s . f i r Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi PE 09.05. DON JOHNSON BIG BAND H P U f 7 6 I K 1 8 ; • LA 10.05. SU NR ID E + DOZER (SW/E) LIPUT 6/0 [ S I El ENNAKKOJA TO 15.05. THEE ULTRA BIMBOOS LIPUI 7/6 -[K-18I-* PE 16.05. NYLON BEAT LIPUT 1 . 8 I S ] * I LA 17.05. SARA + NICOLE LIPUT 6/0 I S ] * ' LA 24.05. Yläkaupungin Yö Jelinun teltta LIPUT0/0-IK-18] KE 28.05. HIP-HOP-Partee!: RäHINä LIVE Rähinä Crew: Fintelligens. Kapasiteettiyksikkö, Jussi Valuutta, Trilogia, Jurassikki, EMP, Gbrl&ll C-mies + vieraat LIPUT 8/7 [ S ] * * = Ennakot Airon Musiikista. Llpunhlnnoista halvempi vain Jelmun jäsenille! Liity laseneksl paikanpäällä lal Jelmun nettisivuilla WWW.JELMU.NET! Lutakko. Schaumanlnkalu 3.40100 Jyväskylä 014-617866 Kohenna kädentaitojasi, kielitaitoasi, ja kansainvälistä osaamistasi, tule elokuussa 4.8.03 talouskouluun ! « * Talouskoulu • tietoja ja taitoja omaa elämää ja jatko -opintoja varten KansainväUspainotteinen talouskoulu • käytännön taitojen lisäksi linjalla perehdytään kansainvälisiin ruoka ja tapakulttuureihin Programme in Home Economics • englanninkielinen talouskoululinja Talouskouluopintoja hyväksiluetaan ammatillisessa koulutuksessa. Opintososiaaliset edut ovat samat kuin muussakin opiskelussa. Soita 014 3373150 ja kysy lisää ! www.koti.jypoly.fi Salokatu 20,40630 Jyväskylä P. 014 3373150 +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 B SYVYYTTÄ ROMANTTISESSA POPKUORESSA The Cardigans: Long Gone Before Daylight (Stockholm Records 2003) CARDIGANS ON PALANNUT UUDELLA levyllään perinteisemmän bändisoundin pariin. Gran Turismon sinänsä ansiokas digitaalibändi on polkaistu sivummalle ja kasiin on otettu 60-70 -lukujen sähkö-ja akustiset työkalut, melkein kuin spontaanilla ja elämäniloisella Lifellä tai First Band On the Moonilla. Ensimmäisiä kertoja levyä kuunnellessani olin pettynyt, mutta mieli muuttui maikalla; tämän levyn kanssa ei ole syytä hätäillä. Albumi sisältää enimmäkseen hitaita tai keskitempoisia lauluja, eikä se edellisestä vertauksesta huolimatta kovin paljoa kuulosta bändin aikaisemmilta levyiltä. Ei vanha ja väsynyt, vaan vanhempi ja kokenut. Ei ole kiire minnekään, vaan voidaan nauttia kimpassa työn hedelmistä. Turha tätä kotibileiden fiiliksen nostamiseen tarkoitetuksi taustamusiikiksi on tarjota, mutta kun on aikaa kuunnella, syvyyttä on tarjolla romanttisessa popkuoressa. Musiikki sisältää eri tyylejä mukavasti limittäin: folk, pop-roek, countryjä clokuvawestcrn sekoittuvat häivähdyksittäin hardrock-riflcihin ja viihdemusiikkiin. Amerikkaa on siis tarjolla, joskin kaukaisuudesta olin myös kuulevinani ABBA-hcnkäyksen. Cardigans on synnyttänyt. uudenlaisen lapsen mutta on silti edelleen itse se villatakki. Uudistuminen ja muutos on joka tapauksessa hieno asia kaiken stardardisoimisen keskellä. Kuten hyvä albumi yleensäkin, tämä on enemmän kokonaisuus kuin yksitoista erillistä laulua. JUHA RUUSKA KILPELÄINEN El KARSI TEKSTEISTÄÄN Tuure Kilpeläinen: Tuute Kilpeläinen (BMG 2003) SUOMALAINEN SINGER-SONGWRITER -PERINNE on elämässä jonkinlaista nousukautta ja ehkä sukupolvenvaihdostakin. Tuure Kilpeläinen on tullut aikaisemmin tunnetuksi monien Jonna Tervomaan hutien nikkaroijana, ja nyt oli soolon aika. Tuure yllättää positiivisesti levyn alun vahvoilla ja tarttuvilla Älä revi muu ja VesitominJMrjossa -hn >.illa, m i ^ u p a a h)2'.aä matkaa. Vijuomirj varjossa vhclifajfci hrtttijtopin ja 70-luvTjrteuomi-iskelman parhaal puolet... hmmm... niihin, oikeasti. Kilpeläinen ci debyytillään mitään kovin uutta tarjoa. Musiikki on radioon ja moneen makuun sopivaa pop-rockia, mutta ulottuvuuksia voisi makuuni levyllä olla enemmänkin. Teksut, jotka suomalaisilla lauluntekijöillä ovat olleet hyvin tärkeässä roolissa, eivät Kilpeläisen kohdalla sitä ainakaan vielä ole. Teksucn sisällön keveneminen on kyllä ollut jonkinlainen yleinenkin virtaus uudessa suomi-rockissa viime vuosina, joskaan yleistää ei voi. Kysymys ei ole ehkä pelkästään sisällön kevenemisestä, vaan myös ilmaisun muutoksesta tunnelmoinnin suuntaan. Kilpeläinen ei kuitenkaan kärsi teksteistään, ja kokonaisuus toimii. Lauluntekijäainesta Kilpeläisessä on, tarvitsemme ehkä vielä aikaa kypsymiseen? JUHA RUUSKA KULUMATONTA AIKAMATKAA HEDNINGARNAN KYYDISSÄ Hedningarna: Hedningorna 1989-2003 (Silence 2003) USEINKAAN EN MIELLÄ KOKOELMALEVYJÄ MUIKSI kuin levy-yhtiöiden rahasammon kasvattajiksi. Viisitoistavuotiseen ikään päässeen maanmainion Hedningarnan kohdalla olivat odotukseni silti korkealla saadessani Hedningarna 1989-2003 -levyn käsiini. Plättyä kuunnellessani ei mieltäni valloittanut ajatus rahanteosta vaan huomasin matkaavani läpi upeiden, kaukaisten maailmojen eli halki bändin kuuden aiemman levyn plus kahden uuden kappaleen. Malka alkaa Tuulen tuiverruksesta kohti metsää, jossa Suet ulvo. Pakarani alkavat väkisin tanssia tuolilla tämän keskiaikaisen kansantanssigrooven ja kalevalaisen dance-paukuttelun tahdissa. Hippjokfe-levyltä nykäistyt Höglorfen ja Kruspolkanin rcmix-versio sinkoavat ajatukset Goalle, Berliiniin ja Lissaboniin, joissa rave-kansakin on singahdellut tanssihiekalla Hedningarnan valloittamina. Kenties he ovat laulaneet musiikin mukana: "Ennen sua kelpais vaikka tiskirätti..." Kappale toisensa jälkeen tempaisee kuulijan pohjoismaisen puron solinasta Skotlannin nummien tai Lapin porotokkien keskelle tahi ukkosäijän voimannäyttöön. Vifelorinissa leimahtaa sielun raastinrauta liekkeihin. Gonlaus suitsee orhin hetekan höngtntään. Hedningarna 1989-2003 saa odottamaan sitä, että bändi näyttäytyisi tänä vuonna lupauksensa mukaisesti Suomenkin suvessa. Suosittelen silti, että Hedningamaa kenties aiemmin kuulematon henkilö ostaa mieluummin kaikki bändin kuusi aiempaa levyä kuin pelkästään tämän kokoelman. Noo, olisihan pelkkä kokoelmakin hyvä alkusoitto. MIIRA RAUHAMÄKI Ajan ikonit vai iättömät klassikot? TEKSTI: TOMMI PYLKKO, KUVA: TEEMU LAMPINEN The FireThis Time (Hidden Art Recordings 2002) Marvin Goye: What's Going On (Motonn 1971) TONY & ME by Georg Bush, As Told To Dr Parsons (Scriber 2002) IRAKIN SODASTA on ollut tuskallisen helppoa niellä television läsmävalmiiksi pureksimaa tiedonvälitystä. Aktiivisemmat ovat voineet sohvaperunoinnin sijasta vaeltaa netin valtateille ja etsiä vaihtoehtoista tietoa maailmantilanteiden tausloista. Jo ennen valitettavan ennustettavaa sotaa ilmestyi kaksi uutta teosta, kirja sekä tupla-cd, jotka antavat täysin erilaiset näkökulmat monimutkaiseen aiheeseen. THE FIRE THIS TIME -tupla-cd julkaistiin jo viime vuoden puolella. Kyseessä on konseptinomamen protestilevy, joka jakaantuu kolmeen osaan: Plans. The Tire Comes ja One Nation Under A Siege. Ensimmäinen cd sisältää Grant NVakefieldin kertomuksen, jota sitten musiikkivalinnat oivallisesti rytmittävät Melkein kahdeksankymmentä minuuttia kestävä eeppinen tarina on niin täyttävä, että loistavasta toteutuksestaan huolimatta levyä ci heti jaksa uudestaan kuunnella, vaikka joukossa on mm. aina eteeristä Ashraa. Mukana on myös suomalainen Pan Sonic. Levyn kotisivut (http:// www.liiediistime.org) ovat tutustumisen arvoiset. Jos pitää kotisivujen tyylistä, niin luultavasti hankkii myös tupla-cd:n. Toisella cd:llä olevat raidat ovat ilman narratiivista kertomusta, joten 12-sivuiscn kansivihkon ja kahden cd:n paketissa riittää vähäksi aikaa tutkittavaa. Saarnaamista kuunnellessa kuitenkin hiipii mieleen, että kenties tehokkaampi tapa protestoida on käyttää viehättävämpiä keinoja. Marvin Gayen ikiklassikko, What's Going On -levy, toimii edelleen, vaikka levy syntyi vastalauseena Vietnamin sodan jälkeiselle ajalle amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Soundeiltaan levy on taattua Groove FM -tavaraa, mutta sisällöllään levy on merkittävämpi kuin heti arvaisi kaan. PINNAN KEVEYTTÄ ja sisällön merkittävyyttä on myös brittikirjassa TONY& ME by Georg Bush. Kovakantinen, kuvitusaukeamittain etenevä kirja kuvaa erään suuren maan presidentin elämää aavan meren tuolla puolen. "Tohtori Parsonsin" (kyseessä on mitä ilmeisimmin nimimerkki...) tutkimuspäiväkirja herra Bushista on riemukasta selailtavaa lapKannanotto porttikongin seinässä Reykjavikin pääkadun Laugavegurin varrella. scnomaisine, muita taidokkaine KuvitukMneen Kirjassa Georg kertoo, että Tony on hyvä tanssimaan ja Britli (Spears) on Tonyn idoli. Teos on niin tärkeää luettavaa, että se pilaisi jakaa heti aapisien jälkeen amerikkalaisille koululaisille, vaikka tarina viliseekin solkenaan kirjoitusvirheitä. Jolla olisi ollut kaukaa viisas, tuotokset olisi pitänyt hankkia jo ennen sotaa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ci milloinkaan. Lisää Bush-satiiria saa hankittua ainakin netistä.» VIIMEISTÄ VIEDÄÄN! Demoni-palstalla Jylkkärin sivari Petrus Koskimies on esitellyt pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä Koskimiehen siviilipalvelus päättyy kesällä, joien palstan tulevaisuus on toistaiseksi auki. Kevään parhaaksi Demoniyhtyeeksi Koskimies rankkasi Cerubin, joka esitellään sivulla 21; tässä tämän kevään viimeiset demo-arviot. 0ewlap: Mr. Postman (2002) Don He Chysti Charisma (rummut), Julio Fester Farray (kitara, laulu ja Hammond), Tumas de T (basso), Meqan W. 0'Malley (laulu) Yhteystiedot: Dewlap_@hotmail.com, httpy/www.suckmydewlap.cjb.net NÄMÄ POJAT OVAT MINULLE ennestään tuttuja. Dewlap soittaa asennemctalliaan varsin vakuuttavasti. Jälleen kerran soitto kulkee ja biisit ovat meneviä. Eikä bändi ole tyytynyt helpoimpiin mahdollisiin ratkaisuihin, vaan nyt kappaleisiin on lisätty vaihtelevaisuutta, mutta kuitenkin siten, että eri osat palvelevat toisiaan. Välillä rokataan ja kovaa, jonka jälkeen laskeudutaan takaisin maan pinnalle. Lauluun kaipaisi vielä vähän lisää voimaa, muna muuten erittäin kova kokonaisuus. + menevää musiikkia + biisit tarpeeksi vaihtelevia + kova kokonaisuus lisää voimaa lauluun EePee: Pala onnesta (2002) Esa Paukku (laulu), Tommi Ahonen (kitara, basso, koskettimet ja ohjelmointi) DEMO SISÄLTÄÄ SEITSEMÄN melankolista laulua, joiden teemana toimivat ihmissuhteen kariutuminen ja toisen ihmisen menettäminen. Lyriikat ovat suoria tarinoita elämästä. Kappaleet ovat pääasiassa akustisia balladeja, mutta mahtuu joukkoon yksi rock-biisikin (Tiedän etten sua saa), joka nouseekin muun materiaalin ylitse. Lauluosuuksia häiritsee tietty epävarmuus, jonka huomaa värisevästä äänestä ja sanojen kanssa kiirehtimisestä. Eli rentoutta lisää. +Ticdän etten sua saa on levyn paras biisi thelppoa musiikkia pieniä epävarmuutta biisit muistuttavat liikaa toisiaan
-f Kaipaatko kyytiä, tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyyti palsta osoitteessa http://www. cc.jyu.fi/jylkkah Vientiasentaja suomalaisten huipputuotteiden vientitoimituksiin Master Technician Lappajärven ammattioppilaitoksen järjestämät 120 ov:n koulutusohjelmat. • Koneenrakennus ja automaatio • Mekatroniikka ja automaatio Opinnot soveltuvat lukion tai ammattikoulun käyneille, alalla jo toimiville tai vastaavat tiedot ja taidot omaavalle henkilölle. Koulutus toteutetaan yhteistyössä eteläpohjalaisten vientiyritysten kanssa. Opinnot sisältävät ammatillisten perusopintojen lisäksi alakohtaiset erikoistumisopinnot, sekä vientitehtäviinja yritystoiminnan perusteisiin valmentavat osuudet. Opintoihin sisältyy työssäoppimisen jaksoja alan vientiyrityksissä, ulkomaan harjoittelu, sekä päättötyö Hakuaika päättyy 23.5 ja soveltuvuushaastattelu ovat 3.6. Lisätietoja ja hakukaavake oppilaitoksen nettisivuilta tai alla olevasta osoitteesta. L A P P A J Ä R V E N A M M A T T I O P P I L A 1 T O S ^ ^ ^ ^ ^ PL 12 62601 Lappajärvi puh 06-5657300 www.lappajarvenaol.fi email: info@.lappajarvenaol.fi |™1JYY, IZILA VASKYy\N LÄÄKÄRIKESKUS OY Keski-Suomen Silmälaser Puistokatu 4, 40100 Jyväskylä Esitutkimusvaraukset Puh. (014) 339 0150 li L k [A A st Imi LI Edullisesti eroon silmälaseista laserleikkauksella Katso l i s ä ä : w w w . o p e r . f i 5*2 älAÄKARI LÄHEIU SIHUftj ÖgeA^Og^ Neuvontapalvelumme puh. 04 241 0081 esitetilaukset • maksuton neuvonta
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2003 [ g TONY HALMEEN suomalaisuus syntyy ei-suomalaisuudesta TEKSTI: ANTTI NISKANEN, PIIRROS: LAURA KUURNE TONY HALME O N HALUTTU MIES. HÄNELTÄ ET VÄLTY. AAMULLA TAVAAT HÄNEN LAUSEITAAN ALTTARILTASI, ILTAPÄIVÄLEHTITELINEISTÄ. RAUTATIEASEMALLA HÄN HYMYILEE VR:N MATKUSTAJILLE SUUNNATUSSA LEHDESSÄ. METRO-LEHDEN KANNESTA LÖYDÄT HÄNEN NIMENSÄ. MUTTA KUKA TÄMÄ MIES OIKEIN ON? TONY HALME ON NYRKKEILIJÄ ja kansanedustaja, mutta myös paljon enemmän: hän on suomalaisen miehen ainaisessa kriisissä olevan identiteetin pelastaja. Hän uskaltaa kertoa homovitsejä aikana, jolloin suomalainen mies on lakannut tekemästä niin pelätessään niiden menneen pois muodista. Halme uskaltaa olla "oma itsensä", hän "sanoo mitä ajattelee", hän "lyö asiat pöytään niiden oikeilla nimillä". Tonya kuunnellessaan voi jokainen suomalainen mies ja nainen kuvitella istuvansa hänen syliinsä heiluttelemaan Suomen lippua ilman pelkoa. Tonyn hengitellcssä niskaan ei tarvitse ahdistua eikä miettiä, mihin sitä saa ja pitää uskoa, kun maailma on mennyt niin haalean kansainväliseksi eikä suomalaisuutta aisti enää kuin hiihtäjien häpeänkatkuisistä käryistä. MUTTA HALME ON MYÖS "RASISTI", "natsi", "idiootti". Hänelle nauretaan. Hän on monelle suomalaiselle George W. Bushin jälkeen suosituin valinta tyhmyyden ja pahuuden ruumiillistumaksi, jonka puheita ei oteta vakavasti, jolta päästajsiin terapeuttisesti kauhistelemaan pahuutta ja naureskelemaan tyhmyydelle. Urheilu-urallekin nauretaan. Halme on nyrkkeilijä, jonka paras saavutus lajissa on pistevoitto kolminkertaisesta maailmanmestarista Iran Barkleyslä uransa ehtoopuolella itsensä raskaaseen sarjaan lihottaneesta keskisarjalaisesta. Multa Halme on selviytyjä kansan asialla, voittaja kaikesta pilkasta huolimatta: "Sehän on eduskunnassakin saatana!" Niin kuin kansa jakautuu hänen kohdallaan, jakaa hän myös itse kansan. Hän elää joko tai -maailmassa. Joko ihminen on "miehekäs yksityisautoilija' tai 'pyöräilevä pujoparta'. Joko sosiaalipummi tai duunia tekevä mallikansalainen. Joko isänmaallinen tai maanpetturi. Joko stereot täysillä tai sitten ei kuunnella. Hän haluaa parantaa sairastuneen Suomen ja se tulee tapahtumaan syyllisten rikollisten, sosiaalipummien ja eliitin kustannuksella. HALMEEN TOISEN kirjan Tuomiopäivä (Revontuli, 2001) ilmestyttyä sitä joko joukolla kauhisteltiin tai rakasteltiin. Taidepiirien sähköpostilistoilta ja vasemmistolehdistä sai lukea solvaavimmat kohdat ilmaiseksi, niin että päästiin sanomaan "ohhoh" tai "kyllä sitä pitää" tai "luepa sinäkin tämä kuule". Kansa taas luki kirjan isolla porukalla itsekseen. Kirjaa lukiessa ymmärtää, miksi Halme inhottaa tai kiihottaa. Hänellä on rikas suomen kielen ilmaisukyky ja tarinaniskemiscn taitoa. Seikkailut ulkomailla ovai tapahtumarikkaita ja täynnä räväkkää dialogia. JA SITTEN NE MIELIPITEET. Edellä mainittujen lisäksi Halme on sitä mieltä, että "pingviinipoliitikot" ovat ulkomaalaisten hyysääjiä, suomalaiset ovat liian kilttiä kansaa (pingviinipoliitikoille ja elintasopakolaisille), rehellinen ihminen on rikollisen asemassa nyky-Suomessa, "kulttuuripellei" kusettavat kansalta rahaa, "kommunistiprofessorit" ja päättäjät ovat vieraantuneita kansasta. Kaikki nämä ilman sen kummempia konkreettisia esimerkkejä, lukuun ottamatta kansanmiehen kaltaisia huomioita, joissa nähdään se mitä itse halutaan, sekä yksittäistapauksia väkivaltaisista tai törkeäkäytöksisistä ulkomaalaisista "Abu-Papuista", "Bingo-Bangoista"ja "Kunta-Kinteistä"). TONYA AHDISTAA seurata yhteiskuntaan sopeutumattomien toimimaa aidan toiselta puolelta tai joutua heidän toimintansa vahingoittamaksi ketäpä ei multa miksi Halmeen kritiikki on pelkästään negatiivista? Miksei hän ota yhteyttä esimerkiksi vähemmistöjen edustajiin ja yritä hoitaa asioita vähän parempaan päin heidän kauttaan? Miksei han esitä raflaavia kysymyksiä olemassa olevista sopeutumisongelmista ilman solvaavaa nimittelyä? Ei hän tee niin, koska tarvitsee vastustajan johon osoillaa iskut kuten nyrkkeilykehässä: ensin väistö, sitten vahingoittava isku. Yleisö hurraa. SELITTÄÄKÖ TÄLLAINEN tulkinta sitten kokonaan miehen suosion? Ilman luomiaan vihollisia, ilman "pahoja" ja "hyviä", ei olisi "Tony Halmettakaan". Antaako tällainen hyvä/paha -kahtiajako todellisen kuvan yhteiskunnastamme ja miten pitkälle me annamme sen sanella omia asenteitamme ja käyttäytymistämme? Kuka haluaa tämän ohjenuoran yltävän lainsäädäntöön? YLIOPISTOPELLET lässyttävät vasta-abstraktioita Halmeen abstraktioihin, mutta missä konkrctia? Mistä löytyisivät ne ihmiset, jotka panisivat etusijalle Halmeen populistisen retoriikkamyllyn pysäyttämisen selkeällä suomenkielellä ilman helppoa pihallenauramista tai päivittelyä. osoittamalla hänelle realiteetit (ulkomaisen työvoiman ilmeisen todellinen tarve, rikollisuuden todellinen aste jne.)? Eduskunnasta? Yliopistosta? Kansasta? Ehkä vaikea työ osoitetaan yhteistuumin tutulle, turvalliselle ja yksitoikkoiselle taholle: ajalle...» Saituri ravistelee kaavoihin kangistuneita Kampusteatteri: Saituri Käsikirjoitus: Moliere, ohjaus: Sanna Vuorinen sovitus: Antti Klemi ja Sanna Vuorinen "Oeante saa pitää Marianen Minä luovun hänestä." "Ei, ei se noin mene! Se on kirjoitettu eri tavalla! Sinun pitäisi haukkua häntä, kieltää hänet, hylätä hänet, tehdä hänet perinnöttömäksi ja lopuksi vielä kirota hänet! Sinun täytyy pitää kiinni Marianesta eikä antaa häntä... tuolle!" "Multa minä en ole Haipagon. Tai siis olen, mutta en tuollainen..." KAMPUSTEATTERI ELI draamapedagogiikan aineopiskelijat tuovat lopputyönään ensi-iltaan Molteren käsikirjoittaman Saiturin. "Se kertoo kahden varsin vallanhaluisen hahmon tarinaa. Saita Haipagon käyttää valtaa perhepiirissään juostessaan samalla rahojen perässä. Teatterin tirehtööri puolestaan pitää seurueen näyttelijöitä valtansa alla", tiivistää näytelmän myötä ohjaajan remmiin ensimmäistä kertaa astunut Sanna Vuorinen. KAMPUSTEATTERIN TULKINTA vuonna 1668 kirjoitetusta Saiturista yhdistelee uuttaja vanhaa, sijoittaen tarinan lähelle nykypäivän kaavoihin kangistunutta yhteiskuntaa. Sekä ihmissuhdekuviot että valta ja vallankäyttö ovat näytelmässä keskeisellä sijalla. "Ihmiset jäävät helposti perinteiden ja samojen vanhojen toimintatapojen vangiksi näkemältä tietä niistä ulos. He takertuvat tuttuihin ja turvallisiin rutiineihinsa uskaltamatta päästää niistä iru. Älkää nukahtako, hyvät ihmiset, herätkää! Kapinaan!" MIIRA RAUHAMÄKI Ensi-illo 9.5. Juomotebtaan studiolle Muul esitykset 10.5., 11.5., 12.5., 13.5., kaikki klo 19. UEVYT Rakkautta ja G,laiviouria The Ark: In LustVVe Trust Virgin Records, 2002 RUOTSALAISEN THE ARKIN TOINEN levy on tulvillaan kimallella ja lempeyttä, jotka pitävät otteessaan. Ellei genreä nimeltä glampop ole vielä olemassa, The Arkia kuvailemaan se pitää keksiä. Levy on kevyitä poppia, joka ei kuitenkaan jää pinnalliseksi, vaan teksteissä sivutaan vakaviakin aiheita. Singlenäkin julkaistu Father of a son ihastuttaa puhumalla homoseksuaalien oikeuksien puolesta, kun laas Tin?d ofbeing an öbject? ärsyttää kerta kerralta enemmän. Ei kai nyt sentään tarvitsisi väittää, että feminismi on vain kateutta. Multa ehkä tämä on ironiaa. Toivottavasti. The Ark on herkimmillään kappaleessa Disease, ja rakkauslauluista erottuu myös The most radical thing to do. Irrallisuuden ja kertakäyttöihmissuhteiden maailmassa näiden kahden kappaleen aidon ja kestävän rakkauden korostaminen on enemmän kuin tervetullutta. "Follovv your heart" on kliseinen viesti, mutta hellytlävyydessään sittenkin niin tosi. USEIMMAT MUUTKIN KAPPALEET ovat taidokkaita ja tantuvat päähän soimaan kuin huomaamalta, vaikka kaikki eivät erityisesti puhutielekaan. Kepeän musiikin tarpeeseen suositukseni kuitenkin on 1-2 annosta The Arkia päivässä hyvän seuran kanssa nautittuna. ANNA KAINULAINEN +
Poikkitaiteellinen kaupunkifestivaali Sanaton teatteri 8.7. Tomas Kubinek (CZ/CAN): "Certified Lunatic and Master of the Impossible" 9.7. Circo Aereo: "Baby Dough" 9.7. Jyrki Karttunen: "Keiju" 10.7. Nola Rae (UK): "Elizabeths Last Stand 10.7. Ville Walo: "Valon Kaupunki" 10.7. Paolo Nani (IT): "Aliens" 11.7. Paolo Nani (IT) ja Kristjan Ingimarsson (IS): "The Art of Dying" 11.7. Klovni Dodo: "Lento 1313" 12.7. Peepolykus (UK): "Let the Donkey Go" Liput: 1 4 2 3 euroa JYVÄSKYLÄN Konsertit 8.7. Avajaiskonsertti 9.7. Seppo Kimasen soolokonsertti 11.7. Lauluyhtye Rajaton 12.7. Perko-Pyysalo-Viinikainen: Virsikonsertti Liput: 15-28 euroa Kesäklubit 9.7. Quintessence ja Jim Avignon 10.7. Don Huonot ja Cerubi 11.7. liro Rantala, Heikki Salo, Jukka Perko ja Tommi Kitti 12.7. Semmarit Liput: 8-15 euroa Äkäiset jukurtit -klubi 11. ja 12.7. MC Teemu Vesterinen, Andre Wickström, Mika Eirtovaara, Krisse Salminen, Ismo Leikola, Marko Kämäräinen ja Antti-Jussi Alarmo Liput: 12 euroa Kesässä myös Koko perheen ohjelma Puheohjelma teemalla "Jumalat aikamme armoilla" Night Visions -elokuvamaraton Kurssit Peepolykusin fyysisen teatterin kurssi 10.-11.7. Paolo Nanin improvisaatiokurssi 12.7. Nola Raen mimikkan mestarikurssi täynnä! Sirkuskoulu lapsille 9.-11.7. Liput: Jyväskylän Lippupiste, Vapaudenkatu 53 HUOM! Opiskelijat saavat ovimyynnissä jäljellä olevia lippuja 8 eurolla! 8.-13.7.2003 www.jyvaskyla.fi/kesa KESKIVIIKKOISIN Z 1 . 5 . 2 7 * 8 . min. k a u p u n g i n k u u m i n sisäterassi. avajaiset 21.5» vapaa pääsy TERVETULOA F I n h 111/ i P KEKÄLE r——rrp———~ ,-7^7 VESI ^ LINNA Re s t au r an t VIIHTYISÄ JA TUNNELMALLINEN NÄKÖALARAVINTOLA HARJUN HUIPULLA Pöytävaraukset Ihanlolantie 5, (014)2727 99 40720 Jyväskylä www. vesilinna-restaurant.fi
K E S Ä H O T E L L I R E N T U K K A Edullinen kesähotelli Jyväskylässä 1 4 hengen huoneita alk. 19 €/hlö/vrk kysy edullista perhetarjousta! huoneissa oma suihkuAvc ja keittiö aamiainen sisältyy huonehinlaan keskustan läheisyydessä oma tilava P-alue kahvila ja iltaravintola puolihoito tilauksesta ryhmille avoinna 12.5.-31.8. Varaukset ympäri vuoden. Kesähotelli Rentukka Taitonickantic 9. 40740 Jyväskylä puh. (014) 607 237 faksi (014) 607 270 c-mail: rentukka@co.jyu.fi www.co.jyu.fi/hoielrentukka _ _ JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZA PIZZAT 5 € ftS 1, K E B A B + juoma O € PIZZERIA KEBAB NQU5E ^ Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 J Opiskelija j Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: *• opintolaina ilman toimitusmaksua *• ilmaiset maksukortit *maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille POP JYVÄSKYLÄ Ilo V ä i n ö n k a t u 3 4 , torin kulmassa. Tervetuloa!