K<\ Jyväskylän ilaslehti mmmmmkimmmmimMi&mmmmm KUKKII KOKO VUODEN h
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 > • • • • HENKILÖITÄ: BO LÖNNQVIST S. 7 Pääsykoe pääkirjoitus/ Anna-Maija Tuuliainen J ° . j o u " ' tui armas aika... Ja pääsykokeet. On taas se aika keväästä, jolloin toiveikkaat abiturientit ja monet jo välivuosiakin viettäneet pänttäävät pää höyryten eri oppilaitosten pääsykokeisiin. Tämän tekstin tarkoitus on rohkaista paniikissa puurtavia pakertajia. Vaikka joitakin suosittuja aineita on todella vaikea päästä lukemaan, aina joku pääsee sisään. Minä pystyin siihen miksei sinäkin! Eikä siihenkään kuole, jos ei heti tärppää. Aina voi pyrkiä uudestaan. TEUVO RISTONEN S. 14-15 ISA ASP S. 18 KAI NIEMINEN S. 20 JYRKI LEHTOLA S. 22-23 TEEMU MÄKI S. 27 KANNEN KUVASSA RENTUKAN M U I N A I N E N TULITIKKUASKI Jyväskylän Ylioppilaslehti Kuinka hyvin muistankaan sen urakan (vuosien takaa tosin, muita silti)! Opettelin pääsykoekirjan kannesta kanteen ulkoa silloin niitä vaadittiin journalistiikan kokeeseen vain yksi. Evästyksenä oli erään ex-tuttavan kommentti: "Hae vaan, mutta et sinä sinne pääse". En antanut letkautuksen lannistaa itseäni, vaan kesäkuun alussa kävelin jännittynein askelin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin koetta rustaamaan. Kirjasta laaditut koekysymykset olivat rankkoja. Pahimmillaan kirjan yhteen virkkeeseen sisältyvästä vuosiluvusta oli käännetty kaksi viimeistä numeroa väärin päin. Tehtävässä käskettiin todistaa väite vääräksi tai oikeaksi. Vinosti hymyillen totesin vain, että tästä knopista ette minua saa kiinni; tämän jipon huomasin. Sitä paitsi: kuka tietää, vaikka pääsykokeista tulisi katoavaa kansanperinnettä. Helsingin yliopiston kansleri Risio Ihamuotilan mukaan "raskaista ja kalliista" pääsykokeista olisi luovuttava, ja yliopistoihin siirtymisen nopeuttamiseksi opiskelijavalinnat kuitattaisiin ylioppilastutkintona ja haastattelulla. Jylkkäri lähtee kesätauolle aurinkoisissa ja vehreissä kevätiunnelmissa. Seuraavan kerran jyväskyläläisten yliopistoopiskelijoiden äänitorvi ilmestyy jakelutelineisiin 4. syyskuuta. Pääsykokeisiin osallistuville onnea ja menestystä, ja ihan kaikille mahdollisimman kaunista kesää! ^m-/MfJ^C Lähellä erikoista ww»iyu.tyiytMjwi Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jyildajn@cc.jyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Anna -Maija Tuuliaren (014)2603359 040581 4972 anirtu@cc.jyu.fi Toimittajat Miira Rauhamäki 050567 0959 mitauham@cc.jyu.fi Lassi Toivanen 4 5 9 2 7 1 (arorvon@cc.jyu.fi T a l o u d e n h o i t a j a j a toimistosihteeri Rjuia Rouhionen (014)60 7226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 8 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukousien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ty.:n jäsen. ' K U I T T I Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 llriKMtusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272 1 6 6 . 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 ' Yltoppitaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Rnjrmyrkk.Oy,(02)233!222 IlmoHuksenvalmlstaja Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 grafiikka-njtanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a tehrisepöt Oy, Pieksämäki (015)7234212. ft>inos8000 ISSN 0356-7362 Ilmestymispäivät syksyllä 2002 ilmestyy deadline 4.9. 28.8. 18.9. 11.9. 2.10. 25.9. 16.10. 9.10. 30.10. 23.10. 13.11. 6.11. 27.11. 20.11. 11.12. 4.12. % InriRstnilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu ) ,20 euroa/pmm möäräpaikkolisö 0, \ 2 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 3.9. KLO 14.00 TOIMITUKSESSA vieraasta päästä/ Lähe»Antti Niskanen s yy s on k a u n i s asia. Normaalissa, terveessä ihmisen kehiuymiskulussa läheisyydentarve alkaa hirvittävästä tarpeesta, kokee kyllästymisen tunteen ja päättyy kiitollisuuteen koetusta. Näppylänä haluamme täyttää ihmisenkokoisen aukkomme toisella ihmisellä. Hieman myöhemmin tajuamme, ettemme voi täyttää maailmaa itsellämme kuka tahansa siinä meitä yrittääkään auttaa ja vanhuutemme käytämme tästä järkytyksestä toipumiseen. Olen itse (Hei Sinä! Kaipaatko komean, ajattelevan kolumnistimiehen seuraa?) elämässäni ensimmäisessä näistä vaiheista. Erikoislaatuisen minusta tekee se, etten ollenkaan tunnu lähestyvän toisia vaihetta, kyllästymistä läheisyydentarpeeseen ja itseeni. Ystäväni voivat myöskin todistaa väitteeni todellisuuspohjan, näin osoittaen etten ole paskanpuhuja, vaikka kirjoitankin kolumneja. He ovat huomanneet erikoislaatuisuuteni ja mainitsevat usein asiasta puhuessaan kanssani: Ahah, just joo Mitä sä oikein selität? Voi vittu eikö voitas jo puhua jostain muusta kun susia? Syy vakaumukseeni itsestäni on henkinen elämän tylsyyden vastustaminen. Vaikka kyynikot väittävätkin, että taistelen tuulimyllyjä vastaan, olen aina ollut sitä mieltä, että kuuluisaan romaanihenkilöön viittaaminen omassa yhteydessä ei voi olla muuta kuin positiivinen asia. Se edistää tietoutta sekä kirjallisuudesta että allekirjoittaneen henkisestä kypsyydestä (etsin tositarkoituksella kauniita, herkkiä ihmisiä ihailemaan itseäni). Vaikka olemme varmasti kaikki huomanneet olevamme tuomittuja arkeen ja henkiseen yksinäisyyteen, en aio asiaa hyväksyä. Minua on varoiteltu, että asenteeni vuoksi minusta tulee vanhana säälittävän huomionkipeä ja katkera tyyppi (ota ihmeessä yhteyttä Jylkkäriin, yhteystietoni saa toimituksesta). Arvostelijoilleni voin sanoa ainoastaan, että jos minusta tulee kärttyisä, niin enpähän ole se kaikkein tavallisin yhdistelmä: vanha, ryppyinen ja mukava. Se on kaunis, tavoittelemisen arvoinen asia (mikäli kännykkänumero on varattu, jätä viesti vastaajaan).
Eettinen epetus kartoitettiin TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: LASSI TOIVANEN JYVÄSKYLÄN yliopiston eettinen toimikunta teetti tammimaaliskuulla selvityksen, jossa kartoitettiin eettisen opetuksen tarjontaa ja tarvettayliopistossamme. "Hieman hämmästytti, kuinka vähän täällä tiedetään omankaan yliopiston eettisestä toimikunnasta saati Tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta", sanoo selvityksen tekijä Hannele Harjunen. YKSI SELVITYKSEN päälöydöksistä on, että Jyväskylän yliopistossa kyetään opettamaan hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät perusasiat kuten aineiston hankinta, lähteiden käyttöjä viittaustekniikat, ja tutkimustulosten esittäminen käydään läpi jossain vaiheessa kaikissa yliopistomme oppiaineissa ja tieteenaloilla. Opetuksen tarjonnan määrä kuitenkin vaihtelee tieteenaloittain paljon. Tutkimuseettinen opetus on sirpaloitunutta. Yleistä ja yhteistä opetusta on tarjolla vähän; tavallisesti yliopistossamme tutkimuksen etiikkaan liittyviä kysymyksiä käsitellään muun opetuksen yhteydessä. Poikkeuksena tästä löytyi neljä tahoa, jolla eettisiin kysymyksiin on panostettu: johtajuus ja yrittäjyys taloustieteiden tiedekunnassa, etnologiatieteet humanistisessa tiedekunnassa ja terveystieteet liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. EETTISEN OPETUKSEN kiinteämpi integrointi oppisisältöihin ja sen systematisointi olisi selvityksen mukaan tarpeen. Yliopistossamme halutaan koko yliopiston kattavat eettiset ohjeet ja niiden lisäksi oppiainekohtaiset ohjeistot. Nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri laitosten, oppiaineiden ja mahdollisesti myös yliopistojen välille kaivataan. "Ainakin yleisen ohjeistuksen kaipuuseen voisi löytyä helpotusta vuonna 1998 julkaistuista Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeista. Uusi versio niistä on julkaistu nyt keväällä 2002, mutta niitä ei ole ainakaan vielä viety verkkoon", toteaa Harjunen. "Oppialakohtaiset ohjeet koettiin tärkeiksi, koska yleiset ohjeet saattavat olla ongelmatilanteen sattuessa liian yleisiä, esimerkiksi yhteiskuntatieteilijän ohjeistus ci välttämättä ole käyttökelpoinen luonnontieteilijälle." KAIKISSA SUOMEN yliopistoissa ei ole omaa, erikseen nimettyä tutkimuksen etiikkaan liittyviä kysymyksiä pohtivaa toimielintä. Jyväskylässä eettinen toimikunta on ollut olemassa liki saman ajan kuin Opetusministeriön alainen Tutkimuseettinen neuvottelukunta, joka perustettiin 1991. "Toinen seikka, mikä jäi mieleen on eri tieteenalojen erilaisuus, tässäkin suhteessa", pohtii Harjunen. "Esimerkiksi jossain fysiikassa eettiset kysymykset liittyivät keskeisesti fysiikan mittausten tulosten ja niiden epävarmuuden määrittämiseen ja ilmoittamiseen. "Aloilla, joilla ollaan ehkä lähempänä ihmisten arkea ja elämää, pohditaan asioita myös esimerkiksi tiedonhankinnan kannalla, mietitään, kuinka tutkimus vaikuttaa voiko tutkimuksesta koitua vahinkoa tutkittaville. mitä ovat tutkijan velvollisuudet ja mitä ovat tutkittavan oikeudet." • Hannele Harjusia hämmästyttää, kuinka vähän yliopistolla tiedetään eettisestä toimikunnasta http://www.jyu.fi/eettinentoimikunlo/ http://www.minedu.'i/opm/ osiontuntijot/tutkimuseettinen_neuvottelukunto/index.html M i k ä maksaa? TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: LASSI TOIVANEN MAALISKUUN Ylioppilaslehti (YL 1.3.2002) uutisoi maamme yliopistojen rehtoreiden suhtautumisesta yliopistojen ja korkeakoulujen lukukausimaksuihin. Viisi tavoitettua rehtoria kannatti niitä, ja vielä useampi ajatteli voivansa hyväksyä ne erilaisilla reunaehdoilla. Aiemmin talvella maamme professoriliitto ilmoitti, että omalta osaltaan se on valmis hyväksymään lukukausimaksut. ERITYISESTI HUMANISTISTEN ja yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden kohdalla yliopistot tuntuvat potevan kroonisia rahapulaa. Arvioni perustuu eri yliopistojen (Turku, Tampere, Helsinki, Jyväskylä) henkilökunnalta ja opiskelijoilta saamiini viesteihin ja heidän kanssaan käymiini keskusteluihin. Pahimmillaan on eletty jo kauan veitsen terällä: perusopetukseen ei pitkään aikaan ole riittänyt määrärahoja sillä tavoin, että sisällöllisesti kohdallista opetusta olisi huoletta voitu suunnitella ja toteuttaa. Ja vielä pahempaa: nyt Jyväskylän yliopiston virallisenkin tulosohjauspolitiikan mukaan on parempi keskityttyä tuottamaan tohtoreita, sillä heistä maksetaan paremmin kuin maistereista. Tämä linjaus lienee kotoisin jostain ylempää. Opetusministeriöstä? ENTÄ JOS lukukausimaksujärjestelmällä voitaisiin jotenkin helpottaa yliopistojen ja korkeakoulujen krooniseksi käynyttä köyhyyttä? Siten, eitä se koituisi opiskelijan hyväksi? "Isossa-Britanniassa lukukausimaksujen käyttöönotto ei lisännyt yliopistojen resurssien määrää eikä helpottanut rahapulaa, koska valtio on leikannut yliopistojen rahoitusta samassa suhteessa maksujen tultua käyttöön", kertoo JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala. "SYL VASTUSTAA lukukausimaksuja ja katsoo, että yliopistokoulutuksen tulee olla opiskelijalle maksuton julkinen hyödyke, jota valtio pääosin rahoittaa", sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton korkeakoulupoliittinen sihteeri Kati Isoaho "Kaikilla opiskelijoilla täytyy olla periaatteessa tasa-arvoisei mahdollisuudet opiskella myös korkeakouluissa tai yliopistoissa. Tästä ei saa linkiä", täydentää Antti Vesala. "Lukukausimaksut murentaisivat tätä erittäin arvokasta koulutuspoliittista periaatetta." SYL:N LUKUKAUSIMAKSUJA koskevassa kannanotossa (1.3.2002) viilataan tuoreeseen Isossa-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan hyvin koulutettujen ja varakkaiden vanhempien lapset päätyvät vähemmän koulutettujen ja pienempituloisten lapsia todennäköisemmin yliopistoon (Education Guardian, January 29, 2002). Tendenssi on voimistunut lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. "Miksi Suomessa pitäisi toistaa samat virheet?", kysytään SYL:n kannanotossa. Julkisuudessa paljon esillä ollut opintosetelisysteemikään ci int nosta näitä koposihteereitä. "Ideahan niissä olisi, että maksutonta koulutusta saisi rajatun ajan, eli opiskelijasta tulisi ikään kuin asiakas, joka toisi rahoitusta yliopistoon", kenoo Isoaho. OPINTOSETELEITÄ on kannatettu muun muassa sen vuoksi, että siten liian laajat tutkinnot karsiutuisivat vähemmäksi. "No. Esimerkiksi aineenopettajakoulutuksessa pakolliset opinnoi nostavat opintoviikkomäärän reilusu yli 160:n. Jos halutaan, etteivät ihmisten tutkinnot kasva liian laajoiksi, olisi parempi pohtia ennemminkin opintojen rakenteita ja sisältöjä." "Pohjimmiltaan tämä on arvokysymys. Halutaanko pitää kiinni koulutuksellisen tasa-arvon ajatuksesta, ja sivistysarvoista, vai halutaanko tuotteistaa yliopistotai korkeakoulututkinto ostettavaksi kauppatavaraksi?" heittää Vesala.
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 kahvipöytävisailu _ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako tavua on yksi kilotavu? 2. Kuka Beatlesin jäsenistä oli nuorin? 3 Kuinka korkealla on Korvatunturin huippu? 4. Mika Urho Kekkonen oli koulutukseltaan? 5. Montako Suomen mestaruutta Paavo Nurmi voitti? ALLIKKO 6. Mikä elokuva jäi Altred Hitchcockin viimeiseksi teokseksi? 7. Mitä värejä on Microsoft Windows -logossa? 8. Kuinka suuri osa USA:n asukkaista oli orjia vuonna 1800? 9. Mitkä ovat Lumikin seitsemän kääpiön nimet? 10. Mikä oli Euroopan suurin kaupunki keskiajalla? Miksi lakimiehen nähtiin selaavan Raamattua kuolinvuoteellaan? -uBesjod !sia UBH snNoa •eisrsinse 000 00L U|0" 'azuQJJd Of •se* -i|sA-| el seiioun "SBJIM 'ojn 'euoueunN 'Qjor/ 'SBSIIA, 6 eeuoolip jSHA no eie?ui!>i -BAS!euo)(0)| un* EJSIUJUI eu -ool|iui ||8 'emuasojd 02 8 uouieno)) el uamuis eojgiA 'uauieund 'eisn^ / 9/6ieduonA inisiuiiBA e>|o! 'piuuad g Il '9 uoigoi uaajaifiHBi \/ B||8|ondE|Ä ueuuid U319U1 eiiiaui £gt> £ mvzsz I M I U Ä S 'UOSUJBH aöjoog z tmi 13S)inVlSVA tarjolla tänään tnrinlln tnnnnn o n «lylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l J U l l d I d l l d d l l j y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.ti POP/ROCK/JAÖ/KLUBIT Lutakko: Ke 8.5. Punkstation: Nothing Nke + Flipping Beans + No Shame + Kl.T.T. Vapaa pääsy. Pe 10.5. Kerkko Koskinen, liput 9/8 e. La 11.5. Kickstan-klubi voi. 3: Division of Laura Lee (SWE) + Svveatmasier (K 18) liput 5/0 e, jäsenci ilmaiseksi Pe 17.5. Metalliperjantai: Black League + Rite. lipui 6/5 c. La 18.5. Giant Robol, (K18) liput 8/6 e. Pe 24.5. Sentenced + Machine Men, liput 12/10 e. La 25.5 Jelmun teltta Yläkaupungin Yössä: Dynamo + Beloni-Hanfc + Georgit Picfcel In Colours + Korenlo + Spank My Jones + Cerubi. Pe 31.5. Chilloutjatkobileet (järj. YAD & Soteka): Jacks oj AU Trades + Rinfcrats, liput 2 e. Pe 7.6. CMX, liput 12/10 e. Ilokivi: pe 10.5. Rikosklubi / 5 e. Klo 21-03 Oudot fuusiobileet, live: Aavikko, Chainsmoker & Trio Kissa. DJ Squint & Rikos -DJ:t. La 11.5. Au Right -klubi/2 e, klo 21-03. DJ:t Tuukka Ruotsalo, Gimmix, Souljood & Kreal. Pe 17.5. Sveniterilld Potaisee, klo 21-03. Ratas, Mikä! ja Luomakunta Lisätietoja: sventteri.cjb.net. La 18.5. Alakerta: Office Building & Cosmobile (4e). Yläkerta: Setan bileet. Pe 24.5. Pimiö / 5 e. klo 21-04. DJ:t T.Rio, Dixon, Nitro. La 25.5. Yläkaupungin Yö / ILMAINEN! Improvisaatioteatteri Joo, Sister Flo, Purity, Sunride, Pelkurit, Boomhauer, Rajuilma, Kreoli, stand up komiikkaa.Odysseus, Mollin Duuraajat, Luluja Ystävät ja Jyväskylän työväenopiston rumpuryhmä. Su 26.5. Karri suominen ja Aino -bändi / ILMAINEN, Suomalaisen konservatorion loppukonsenti. Pe 31.5. Au Right -klubi / 2 e, klo 21 03. DJ:t Tuukka Ruotsalo, Gimmix, Souljood & Kreal. Pe 7.6. Freak Circus 2002 / 3 e. klo 2103. Space Boyz (Pussy-Rock Kings) Oxygenol (Ääni ja Vimma voittaja 2002), Nasty Rabbits (Re-Union).Bar 68: Pe 10.5. Plutonium Orange. La 11.5. Private Line. La 18.5. Cosmo Jones beal Machine. Pe 24.5. Jumpin' China Niitty: Vire pe 17.5. house-tibal-progressive... Kim (Miau!, Tre), Lauri Soini (Hki), Liu (Niitty). Club Domino, Liput 4e, Auki 21-03. Lisätiedot: www.niittyorg KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Jyväskylä Sinfonia Yläkaupungin yössä la 25.5. klo 22.30-23.30 Jyväskylän teatteritalossa. Vapaa pääsy. Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti 9. ja 10.7. klo 19, Taulumäen kirkko. Suomalainen Konservatorio: to 9.5. Elsa Klippelin päättökonsertu. Siltasali klo 16. Pe 10.5. Kitaramusiikkia Taidemuseolla, Jyväskylän taidemuseo (Kauppakatu 23), Holvi klo 16.30. Pe 10.5. Dunyaa Afrikkalaista arkea, Huoneteaiteri klo 19. La 11.5. Dunyaa Afrikkalaista arkea, Huoneteatteri klo 15 ja 19 (kaksi esitystä). La 11.5. Henri Haapakosken ja Heikki Summasen päättökonsertti, Siltasali klo 18 (Huom! muuttunut aika). Su 12.5. Joona Toivasen päättökonsenti, Nikolainkulman sali (Asemakatu 6) klo 18. Ma 13.5. Janne Seppäsen päättökonsenti, Kamarimusiikkisali klo 19.30. Ti 21.5. Tapio Leppäsen päättökonsenti, Siltasali klo 19. Pe 24.5. Oppilasnäytös "Antiikkia, antiikkia", Monitoimitalo klo 19. La 25.5. Oppilasnäytös "Suuri seikkailu", Monitoimitalo klo 13. La 25.5. Oppilasnäytös "Kirpputori", Monitoimitalo klo 19. La 25.5. Yläkaupungin Yö, Siltasali klo 18-22. Ma 27.5. Tero Tuovisen päättökonsenti, Siltasali klo 19. Muut: Bellosiokvanetin konserni su 19.5 klo 15. Nikolainsali, Asemakatu 6. Liput 10/7 e. Alvar Aalto-museo: Kultakelloja Mehiläispesä Alvar ja Aino Aallon valaisimia 19.5. saakka. 25.5. 31.7. Lumous Maisemakuvia suomalaisen elokuvan kultakaudelta. Suomen elokuva-arkiston ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran näyttely. 6.8. -15.9. Viron fui\ktionaiistista arkkitehtuuria 1920 1930. Näyttely järjestetään yhteistyössä Viron arkkitehtuurimuseon kanssa Keski-Suomen museo: Aatteet marssilla 15.5.-15.9., näyttely lippujen vaiheista. Kaj Franckin muotoilua 15.5.-1.9. Kuparisepän talon henki 1.6.-30.8., Suomen nukketaiteilijat ry:n nukkenäyttely Keski-Suomen museon käsityöläiskodissa Taidemuseo: Holvi: 12.4. 2.6. 265 kpl, Sihtolan kokoelman Jyväskylään lahjoitetut teokset. Suoja: 27.4. 2.6. Jyväskylän taiteilijaseuran 57. Vuosinäyttely. Ulla Luukkainen: Näkyjä 14.5.-16.6. Sivusuoja, 14.5.-24.5. Keski-Suomen keskussairaala. 14.6. 1.9. Suoja ja Holvi: Graphica Creativa 2002, Ketjut Links. 10. kansainvälinen taidegrafiikan triennaali Suomen Käsityön museo: 18.4.-30.6. Eurooppalaista huopaa taidetta, käsityötä ja muotoilua. 12.7.-15.9. Illusion 2002. 23.4. 19.5. Pöyldpidot. 21.5. 7.7. Kuppi ja kannu Galleria Becker: 27.4. 15.5. Anne Alho. 18.5. 5.6. Hannele Ollakka 8.6 26.6. Ruri 29.6. 17.7. Auli Halttunen. 20.7. 7.8. Joakim Sederholm. 10.8. 28.8. Timo Sälekivi 31.8. 18.9. Markku Laamanen Galleria Harmonia: 11.4 12 5 I.K. Inha ja K. Ennola, Maisema ja aika. 16.5.-9.6. "Perustuu tositapahtumiin", Aleksandra Hintsala. Juha Kyllönen ja Anna-Maija Mattila. 13,6. 7.7. Kali Koivikko. 11 7. 4.8. Juha Allan Ekholm, Ikkuna puutarhaan. 8.8.-1.9. Jarmo Kurki, teoksia Galleria Pinacotheca: 7.3.-31.5. Virpi Lehto, maalauksia. 6.630.8. Nanna Jalkanen Jyväskylän kaupunginteatteri. Suuri näyllärriö: Taru Sormusten Herrasta ke 8.5. klo 18, pe 10.5., to 16.5. klo 12, pe 17.5. klo 12 ja klo 19, pe 24.5. klo 12, la 25.5. klo 14, ma 27.5. klo 12 ja 18, ti 28.5. klo 12 ja 18, ke 29.5. klo 12, to 30.5. klo 18, pe 31.5. klo 12. Särkelä itte pe 10.5. klo 19. la 18.5. klo 14, la 25.5. klo 19. Maan päällä paikka yksi on la 11.5. klo 14, to 16.5. klo 19, la 18.5. klo 19, pe 24.5. klo 19, ke 29.5. klo 19, to 30.5. klo 12. Kotiopeliajaitaren tarina la 11.5. klo 19, ke 22.5. klo 19. Pieni näyttämö: Juhani Ahon Rautatie ke 8.5. klo 19, pe 10.5. klo 12, to 16.5. klo 13, la 25.5. klo 14, ma 27.5. klo 19, ti 28.5. klo 19, lo 30.5. klo 19. Olympiatyltö pe 10.5. klo 19, la 11.5. klo 19, pe 17.5. klo 13 ja klo 19, la 18.5. klo 14, ke 22.5. klo 19. Lasten ja nuorien teatteri Taiga Matto esittää Tarinoita Kalevalasta, nukketeatteri ma 13.5., ti 14.5., ke 15.5., ma 20.5., ti 21.5. klo 10 ja klo 18, ke 22.5. klo 10. JYT: Alaston. Esitykset su 12.5. ja ti 14.5. klo 19 sekä la 11.5. klo 15. Kesto n.l,5h, ei väliaikaa. Esitysten jälkeen yleisö on tervetullut jäämään keskustelutilaisuuteen. Liput 7/5 e, yli kymmenen hengen ryhmät 4 e/henkilö. Tiedustelut ja lippuvaraukset 040-568 9526. Esitykset Yo-talon monitoimitilassa (Ilokivessä). Muut: Juomalehtaan Kampusteatteri, Nikolai Gogolin Reviisori ke 8.5. klo 19. Juomatehiaan studio, Vapaudenkatu 25. Liput: 4/6 euroa, varaukset p. 040 531 3737. Lisätietoja: Marika Mäki-Laurila 040590 4723, Sanna Aho 040-531 3737 Kymmenes Yläkaupungin Yö -festivaali järjestetään lauantaina 25.5. Kai Nieminen Kirjakahvilassa ke 8.5. klo 16-18 Keski-Suomen Kirjailijatalo, Seminaarinkatu 26 B. Lisätietoja: Riitta Koikkalainen, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, puh. (014) 260 1319, korian@cc.jyu.fi Naisten askel 2002 to 11.5. klo 1015.30. Jyväskylän yliopisto on mukana laajasti Naisien Askel -tapahtumassa erilaisissa hyvinvointiteknologian mittauksissa. Tilaisuudessa kampuksella mahdollisuus kokeilla uusimpia liikuntabiologisia mittauksia ja testauksia (voima-, puristus-, tasapainojne.) ja saada henkilökohtaiset tulokset mukaan. Kunnossa kaiken ikää (KKD-projektin esiitclystandi, jossa tarjolla tietoa ja ideoita kuntoja terveysliikuntaan. Lisäksi tapahtumaa koskeva palautekysely. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Anu Mustonen, puh. (014) 260 1054. http://www.naistenaskel.nei/ news in english FOR THOSE LIVING IN THE KORTEPOHJA STUDENTVILLAGE lf you happen to live in Koitepohja in a flat with one or more empty rooms, you can be almost sure that the room(s) will be in use for the Summer school students during from May to August. There will not be any spectfic information about the arrival/depanure of Summer school students so you might wanl to remove any personal belongings from shared rooms (such as kitchen etc) lo your own room, especially if you are staying the summer somewhere else! SEASON TIME FOR BIKE STEALERS Each year over 700 bikes are siolen m Jyväskylä and only 10 per ceni of those are returned to their rightful owners. The penod between May and October is the most favoured by the bike stcalcrs, who mostly opcrate in the downtown area. The police Sergeant Ilkka Rutanen advices bike owners to use locks approved by the insurance companies and aLso to safety mark the bikes for later identifying in a case ihey are recovered. Many people seem not to be interested aboui the faie of their bikes afier the bikes are losi, for each year there is dozen of bikes in the annual auction at the police station. NEW SECRETARIES FOR THE STUDENT UNION The new secretarics have becn elected for the Student Union although one old face, Antti Vesala as ihe Secretary for Academic Affair, was rc clecled to his post. The new faces are: Jiri Sironen as the Secretary for the Culture Affairs, Tuomas Viskari as the Secretary for the Social Affairs and Noora Lahtinen as the Secretary of International Aflairs. The Recreational Secretary for Kortepohja will be elected during the mid May. ETHICS OF MAKING SCIENCE The ethical commiuec of the Jyväskylä University had made an evalution in vvhich the supply and need of ethical teaching in our university was measured. One of the main findings was that the basics of good Scientific practice. such as the acquisition of data and material, the use of sources and references and presenting the findings are handled m ali the subjects. but the amount of teaching lhese varies greatly. According to the evalution dierc is a need for deeper iniegration of ethical teaching to die subjects. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Tahtoo kesälaitumille! ', S edari ja hallitus P # EDUSTAJISTON REILUN kolmenkymmenen äänivaltaisen jäsenen voimin kokoonnuttiin torstaina 25. huhtikuuta. Samana päivänä valittiin myös JYYn uudet sihteerit lukuisien hakemusten ja haastattelujen jälkeen. Kokouksen alkupuolella JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen kertoi Ylioppilastalon laajennushankkeen etenemisestä ja alustavista aikatauluista: "Prosessi on alkanut jo 1960-luvulla, ja vuonna -99 hanketta alettiin viedä eteenpäin aktiivisemmin. Nyt ollaan loppusuoralla. Kaavamuutos on tehty kaupungin kanssa ja tontti osteltu Senaatilta. Urakoitsijat on kilpailutettu, ja kustannusbudjetin rajoissa mitä todennäköisimmin pysytään. Työt tontilla alkavat 15. toukokuuta, jonka jälkeen korvaavat parkkipaikat sijaitsevat uimahallin vieressä. Laajennuksen tulee olla valmis 30. toukokuuta vuonna 2003." Laajennukseen tulee ainakin seitsemän huonetta JYYn käyttöön ja lisäksi sauna sekä pukuja takkahuoneet. Projektin loppuvaiheessa hanketta valvoo ohjausryhmä, jonka kokouksiin on osallistumisoikeus JYYn pääsihteerillä, hallituksella ja puheenjohtajistolla. KOPOSIHTEERI Antti Vesala kertoi yliopiston hallituksessa käsitellyn ainakin taloussäännön uudistamista ja opintotukilautakunnan asettamista. Erillislaitosten johtokuntia käsitellään toukokuun 8. päivä. EDUSTAJISTON PUHEENJOHTAJA Simo Pöyhönen tiedotti KOAS:n valtuuskunnan viimeaikaisista tapahtumista: "Valtuuskunnassa, joka on säätiön ylin päättävä elin, on tehty sääntöuudistus. JYYllä on kiinteä edustus, joka käsittää kahdeksan paikkaa. Kaupungilla on niin ikään kahdeksan paikkaa ja JAMKOlla viisi. Keskiasteen oppilaitokset ovat saamassa neljä paikkaa. Muutos on siinä mielessä merkittävä, että tietyt voimasuhteet on nyt legitimoitu." EDUSTAJISTON KOKOUKSESSA päätettin kielten laitoksen, TAlKUn, musiikin laitoksen sekä viestintätieteiden laitoksen laitosneuvostojen kokoonpanot. Historian ja etnologian laitoksen laitosneuvoston koostumus on herättänyt keskustelua, sillä ainejärjestöt Tosine ja Nefa-JKL eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen laitosneuvoston opiskelijapaikkojen jakamisesta. Ratkaisu siirrettiin JYYn koposektorille ja hallitukselle, ja kompromissiratkaisu tehtiin hallituksen esityksen mukaan seuraavasti: varsinaisjäseniksi päätyivät Ulla Koukkari (Nefa), Maiti Matinlauri (Tosine), Tanja Välisalo (Tosine) ja Janne Saastamoinen (Tosine) sekä varalle Tero Leponiemi (Nefa), Laura Laakso (Nefa), Minttu Sillanpää (Nefa) ja Heidi Hiltunen (Tosine). VIIME VUODEN lokakuussa PresSuren tekemä aloite pakettiauton hankkimiseksi JYYlle oli jälleen käsittelyssä. Pääsihteeri on myös kartoittanut erilaisia vuokraamisvaihtoehtoja. Hallitus katsoi autoaloitteen vuoksi tehdyt selvitystyöt riittäviksi, ja päätyi esittämään, ettei toimenpiteisiin ryhdytä. "Ehdotus on, ettei autoa hankita, sillä JYYn pakettiautotarve on suhteellisen pieni. Arkipäivinä voimme tarvittaessa lainata autoa yliopistolta", totesi pääsihteeri Matti Mäkinen ASIALISTALLA oli myös JYYn virkasäännön uudistaminen. Esimerkiksi sektorisihteerien virkoihin päätettiin sisällyttää opliomahdollisuus, eli virassa oleva sihteeri voi anoa vuoden pidennystä virkakauteensa, mikä tosin edellyttää JYYn hallituksen suostumusta. "Prosessi muuttuu siten, ettei virkaa tarvitse julistaa auki, mikäli vanha sihteeri haluaa jatkaa toimessaan. Hallitus kuitenkin tekee lopullisen päätöksen", kertoi Pöyhönen. MITTAVA PROSESSI tulee olemaan JYYn sääntöprosessin perinpohjaisempi uudistaminen. Nykyiset säännöt ovat vuodella 1998, ja ne ovai osin epämääräiset ja ristiriitaiset. Kokouksessa esiteltiin säännöstön nykytilaa ja keskusteltiin alustavasti sääntökäsittelyaikataulusta sekä menettelytavoista. LASSI TOIVANEN uutisia KOULUTUKSEN ARVIOINTINEUVOSTON SIHTEERISTÖ EHKÄ JY:OON Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön sijoitusvaihtoehtoja selvittänyt professori Jarmo Visakorpi esittää perustettavan uuden sihteeristön sijoituspaikaksi Jyväskylää. Visakorven mielestä arviointineuvoston sihteeristön sijoittaminen Jyväskylän yliopistoon lakaisi riippumattomuuden alan hallinto organisaatiosta sekä yhteyden alan korkeatasoiseen tutkimukseen. Nykyisin kouluiuksen arvioinnin kehittämisesiä ja arviointien toimeenpanosta huolehtii pääosin Opetushallitus. Arviointien riippumattomuuden takaamiseksi arviointineuvoston tulisi kuitenkin toimia suoraan opetusministeriön, ei Opetushallituksen yhteydessä. Opetusministeriö tilaisi sihteeristöjä muut neuvoston tarvitsemat palvelut Jyväskylän yliopistolta. Arviointineuvoston tulisi vastata koulutuksen arviointitoiminnan suunnittelusta, johtamisesta ja kehittämisestä. Arvioinnin suorittaisivat pääasiassa neuvoston ulkopuoliset tahot. Tätä varten selvitysmiehenä toiminui Viskakorpi esiltää arviointiverkoston perustamisia. Selvitysmies esittää lisäksi, eitä opetusministeriön budjettiin tulisi varata määräraha arviointineuvoston ja sen sihteeristön toimintaa varten. Päätös arviointineuvoston ja sen sihteeristön sijaintipaikasta tehdään lausuntokient>ksen jälkeen. INTIAANIKANOOTIT TULEVAT TAAS Syyskuun 14. päivänä Jyväsjärven Mattilanniemen puoleisessa päässä järjestetään jo toiset intiaanikanoottifestivaalit. Festivaalin puuhamiehenä toimii tänäkin vuonna Bela Pavelka, joka on saanut järjestelyihin mukaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupungin. Suojelijaksi on lupautunut yliopiston rehtori Aino Sallinen. Viime vuonna Pavelka halusi tutustuttaa jyväskyläläisiä eksoottiseen liikuntamuotoon luonnonkauniissa maisemissa; tänä vuonna hän on ottanut päätavoitteeksi yliopistolaisten ja ammatiikorkeakoululaisten tutustuttamisen toisiinsa. Fesiarin ajoittuminen lukukauden alkuun tähtää myös siihen, että paikalle tulisi sekä uusia että vanhoja opiskelijoita niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin tutustumaan toisiinsa. Leikkimieliseen meloniakilpailuun voi osallistua kolmen hengen ryhmissä. Ikä-, sukupuolitai mitään muitakaan rajoituksia ei ole. Omat sarjansa löytyvät miehille, naisille ja sekajoukkueille. Avoin sarja on heitä varten, jotka ovat mukana puhtaasti huvin vuoksi. Pieni osallistumismaksu saateiaan peliä, mutia järjestäjät pyrkivät tekemään tapahtumasta ilmaisen. Meloniakilpailun lisäksi päivän mittaan on luvassa muutakin ohjelmaa, jonka järjestämisestä vastaa paikallinen kanoottikerho Melan Vilauttajat. Lisotietojo konoottitestoristo onlao Belo ftivelka, puh. 040 7560964, toi sähköpostitse belpove@cc.jyu.fi MATTI LEIWO -KIELIOPPIKISASSA NEUÄ VOITTAJAA Matti Leiwo -kielioppikisojen loppukilpailuun oli päässyt 20 osanottajaa ympäri Suomea. Loppukilpailun kysymykset olivat vaikeat, ja vastauksiin vaadittiin kielellistä päättelyä, huomiokykyä sekä kieliopin peruskäsitteiden tuntemista ja määritelmien soveltamista. Kilpailun kärki oli erittäin tasainen. Arvioinnissa nousi lopulta tärkeäksi vastausten sanamuodon tarkkuus ja täsmällisyys. Kilpailun tulokset muodostuivat parhaiden osalta seuraaviksi: I. Tuomas Aivelo, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, 26,5 pistettä; 2. Riikka Virranla. lapinlahden lukio, 26,25 pistettä; 3. Riina Hartikainen. Forssan yhteislyseo sekä Jouni Pousi, 1 lajninan lukio. 25,75 pistettä. Loppukilpailussa oli pääpalkintoina kolme opiskelupaikkaa Jyväskylän yliopistoon pääaineena suomen kieli Tulosten tasaisuuden takia opiskelupaikka on nyt varmistunut neljälle lukiolaiselle. Voittajat voivat ottaa opiskelupaikan vastaan joko syksyllä 2002 tai myöhemmin saatuaan ylioppilastodislukJYY SAI UUDEN SIHTEERISTÖN Ilokiven työhuoneisiin muuttaa kesän mittaan uutta väkeä, kun JYYn uudet sektorisihicerit aloittavat toimikautensa. Yksi vanha naama sihteeristöön tosin jää: korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala valittiin virkaansa uudestaan. Uudeksi kulttuurisihteeriksi on valittu Jiri Sironen, sosiaalisihteeriksi Tuomas Viskari ja kansainvälisten asioiden sihteeriksi Noora Lahtinen. Konepohjan ylioppilaskylään valitaan vapaa-aikasihteeri toukokuun puolivälissä. Uuden sihteeristön esittelyjutun voit lukea Jylkkäristä 9/2002, joka ilmestyy 4.9. OPINTOVELALLISTEN MAKSUHÄIRIÖT SYYNIIN Kela tarkistaa opintotuen hakijan maksuhäiriötiedoi ennen opintolainan valtiontakauksen myöntämistä. Luottotietojen tarkistus alkaa tänä kesänä ja koskee kaikkia seuraavan lukuvuoden takauspäätöksiä. Myös opintolainan nostaminen muuttuu. Koko lukuvuoden opintolainaa ei voi enää nostaa yhdellä kertaa, vaan korkeakouluopiskelijat nostavat lainansa kahdessa ja muut neljässä erässä. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintolainan valtiontakausta opiskelija hakee samalla kuin muutakin opintotukea. Luottotiedot tarkistetaan ensimmäistä kertaa lukuvuodeksi 2002-2003 lainatakausta hakevilla, mutta myös niiltä opiskelijoilta, joille muuten automaattisesti lähetettäisiin heinäkuussa seuraavan lukuvuoden takauspäätös. Maksuhäiriötietojen tarkistus perustuu opintotukilain muutokseen, jonka tavoitteena on vähentää maksamattomista opintolainoista valtiolle aiheutuvia takausvastuumenoja. Maksuhäiriöt tarkistetaan Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteristä. Lainatakausta ei myönnetä, jos opiskelijalla on luottotietorekisteriin merkitty maksuhäiriö. Lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää, jos maksuhäiriö on lievä tai merkinnän aiheuttanut velka on jo maksettu tai opintotuen hakijalla on esittää siihen erityisiä syitä. Jos lainatakausta ei voida myöntää. Kela lähettää opiskelijalle kirjeen, jossa hänelle varataan mahdollisuus selvittää velkatilanteensa ja mahdolliset siihen johtaneet erityiset syyt.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Q Kolmesti palkittu PROFESSORI "OLEN TOIMINUT lukionopettajana, professorina Norjassa sekä peräti seitsemäntoista vuotta Suomen Akatemian tutkijana. Aikoinani harkitsin myös ryhtymistä taiteilijaksi", sanoo vuodesta 1995 etnologian professorina toiminut, opetusministeriön tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 23. huhtikuuta saanut Bo Lönnqvist. Professori Lönnqvist on palkittu aikaisemminkin; vuonna 1993 yksinään ja vuonna 1994, kuten nytkin, työryhmän jäsenenä. Uusimman palkinnon hän sai teoksesta Gränsfolkets bam. Finlandssvensk margjnahtet och självhävdelse i kulturanalytiskt perspektiv. (Rajakansan lapset. Suomenruotsalainen marginaalisuus ja itsetunto kulttuurianalyyttisestä perspektiivistä). Työryhmään kuului Lönnqvistin ohella kaksi hänen oppilastaan, tutkimuksesta pääasiallisessa vastuussa ollut professori Anna-Maria Aström sekä maisteri Yrsa " O N Undqvist KUITENKIN POSI"Palkinto tuli yllättäen, sillä nyk y ä ä n tehdään niin paljon hyvää tutkimusta. Ajattelin, että miksi nyt taas. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että työmme on ruotsinkielinen sekä sen muodikas aihe, tällainen etnisyys ja identiteetti-asia. On kuitenkin positiivista, että myös humanistinen tutkimus huomioidaan, kun nykyään kaikki mitataan rahassa. Kovat tieteet ovat yhä edelleen hallitsevassa asemassa", sanoo Lönnqvist. muksessa korostuu muun muassa kielen merkitys lietyn ryhmän identiteettiä muokkaavana tekijänä. Identiteetti-käsitettä kyseenalaistetaan teoksessa useista näkökulmista. Keskeistä on suomenruotsalaisten ja valtaväestön suhde. Merkittävä tutkimustulos on se, ettei suomenruotsalaista kansanosaa voida missään määrin pitää vähemmistönä termin vakiintuneessa merkityksessä. "Aika lailla uutta tämäntapaisessa teoksessa oli se, että hyödynsin tässä, kuten eräässä aiemmassakin tutkimuksessa, gender-teoriaa. Kulttuurinen sukupuolikin perustuu malleihin ja niiden toistamiseen. Suomenruotsalaisuusaiheen kanssa olen puuhaillut muutoin jo lähes kolmekymmentä vuotta. Vuonna 1981 julkaisin aiheesta kirjan suomeksi", Lönnqvist kertoo. HÄN MAINITSEE tänä vuonna palkitun, viime vuoden loTUVISTA, ETTÄ MYÖS HUMANISTINEN TUTKIMUS HUOMIOIDAAN, KUN NYKYÄÄN KAIKKI MITATAAN RAHASSA." PROFESSORI KUVAA teosta kulttuuriantropologiseksi analyysiksi suomenruotsalaisuudesta ja sen taustoista yli sadan vuoden perspektiivillä. Tutkikakuussa ilmestyn e e n teoks e n o l e v a n hyvin teoreettinen ja kenties tieteellisin nyt palkituista muista teoksista. 'Toisaalta tehdään myös paljon tutkimusta, joka ei saa tunnustusta, mikäli se lavallaan putoaa kahden oppituolin väliin. Meillä ollaan vielä hyvin konventionaalisia. Mikäli aihe ei täysin selvästi kuulu mihinkään, tutkimus voi jäädä vähäiselle huomiolle. Jokainen tutkimus tehdään kuitenkin vakavassa mielessä, ja jokainen tutkija uskoo työhönsä." Professori Lönnqvist ei osaa arvioida, miten paljon ruotsinkielisiä tutkimuksia vuosittain julkaistaan, mutta toteaa, että suomenruotsalaiset ovat tiedemaailmassa hyvin tuotteliaita suhteessa määräänsä. LÖNNQVIST SANOO itsekseen tutkimisen eroavan monin tavoin työryhmätyöskentelystä, vaikkakaan ei julista kumpaakaan toista paremmaksi. "Työryhmässä pidetään esimerkiksi hyvin tiiviitä seminaareja jäsenten kesken. Ryhmässä ideoiminen on hyvin hedelmällistä ja innostavaa. Tietyt aiheet, etenkin humanistisilla aloilla, ovat niin laajoja, ettei niistä välttämättä selviäisi yksin." Toisaalta Lönnqvistin mukaan on myös aiheita, joista haluaa kirjoittaa itsenäisesti, vaikkakin yksinäinen työ voi olla hyvin rankkaa. "Kuten tässä uusimmassakin tutkimuksessa, etnologiassa on tyypillistä pieniin asioihin ja arkielämään perehtyminen, joten tutkija voi tehdä työtään myös hyvin minimalistista lähtökohdista." LÖNNQVIST KERTOO, että yhtä aikaa voi työn alla olla useampia teemoja, joista osaa kehitellään vasta vuosien tauon jälkeen. Hän mainitsee myös toisinaan työskentelevänsä siten, että luennoi jostakin aiheesta ja kirja syntyy vasta jälkeenpäin. "Opiskelijoilta voi saada hyvää palautetta, he ovat vaativa yleisö. En voisi kuvitella tekeväni tutkimusta kahdeksasta neljään -aikataululla. Asiat vaativat kypsyttelyä. On hankalaa, jos täytyy pitää tiukasti kiinni jostakin määräajasta." VAPAA-AIKANAAN muotokuvamaalausta harrastava Lönnqvist kertoo, että tieteen tekeminen, kuten laidekin, on luova prosessi. Myös ihmisen sisällä täytyy tapahtua jotain. "Sanonkin aina oppilailleni, että täällä emme kouluta kopisteja emmekä papukaijoja. Tässä laitoksessa kannustamme opiskelijoita itse keksimään, kehittelemään ja ideoimaan. Asioita ei anneta valmiina, tarjoamme vain työkalut." LÖNNQVISTIN INTOHIMO tutkimisen ohella on nimenomaan opetustyö. "Toisinaan kuulee sanottavan, ettei professoreilla ole aikaa tutkia. Minun mielestäni tutkimus ja opetus ovat saman asian kaksi puolta. Koko ajan minulla on mahdollisuus luennoida, saada aikaiseksi dialogia oppilaiden kanssa ja osallistua seminaareihin.." "Elämäni tutkijana ei ole erillään elämästäni opettajana, vaan ne tukevat hyvin toisiaan." LASSI TOIVANEN YLÄKAUPUNGIN YÖ JUHLII YLÄKAUPUNGIN YÖ -festivaali järjestetään lauantaina 25. toukokuuta. Tapahtuma ei jätä tänäkään vuonna kylmäksi kulttuurinälkäisiä jyväskyläläisiä. Kymmenettä fcstivaalivuottaan juhliva Yö tarjoaa festivaalivieraille ohjelmaltaan entisiä monipuolisemman ja laajemman läpi yön kestävän kulttuurikavalkadin: tarjolla on mm. tanssia, teatteria, elokuvia, performansseja, luentoja, kuvataidetta, elävää musiikkia, kirjallisuutta, kansanperinnettä ja liikuntaa taidetta ja kulttuuria joka makuun ja kaiken ikäisille. Yö virittää yläkaupungillc juhlatunnelmaa muutamin erityisohjelmakokonaisuuksin. Yläkaupungin Yö tuottaa yhdessä Suomen Elokuva-arkiston ja Alvar Aalto -museon kanssa Lumous-valokuvanäyttelyn. Näyttely koostuu aikavälille 1923-62 sijoittuvista siili-kuvista, jotka kuvaavat suomalaisen elokuvan kultakauden maisemien idyllistä ja jopa pastoraalista suhdetta ihmisen elin-ja työympäristöön. YLÄKAUPUNGIN YÖ -festivaali juhlii virallisesti kymmenettä tapahtumavuottaan Lumous-näyttelyn avajaisten yhteydessä klo 18 Alvar Aalto -museolla. Itse näyttely on avoinna 30. 7. saakka. Yö julkaisee juhlavuoden kunniaksi yhdessä Keski-Suomen Kirjailijoiden kanssa Tapahtui yössä -antologian, johon kootaan kevään aikana järjestetyn kirjoituskilpailun parhaat tekstit. Kirjoituskilpailun aiheena on ollut takavuosien Yläkaupungin Yössä koettu tai nähty. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet tekstit tallennetaan Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskukseen. Antologian julkistamistilaisuus ja kirjoituskilpailun palkintojen jako pidetään festivaali-iltana Kirjailijatalollä. Kaikkiin festivaalin tapahtumiin ja esityksiin on vapaa pääsy Yläkaupungin Yön kaikki topohtumol löytyvät osoitteesta http://www.co.jyu.li/ylokaupunginyo
E l Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Kesä on TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI KUULOSTAAKO tutulta: parkkeeraat fillarisi keskustan pyöräparkkiin, mutta palalessasi asioilta ei menopeliäsi näy mailla haipyörävarkauksien Joka vuosi Jyväskylän alueella pitkäkyntisten käsiin päätyy yli 700 polkupyörää. Rikosylikonstaapeli Ilkka Rutasen mukaan näistä vain noin 10 prosenttia päätyy takaisin omistajilleen. Pyöränilkit toimivat eniten parhaimpaan pyöräilyaikaan, toukokuusta lokakuulle. Noin 60 prosenttia tapauksista sijoittuu keskustan alueelle, mutta vilkkaasti rosmot liikkuvat myös Kuokkalan, Myllyjärven, Kangasvuoren ja Kortepohjan suun nilla. "Yllättävän vähän ihmisiltä tu sesonkiaikaa lee vinkkejä pyörävarkauksista. Uskoisi ja kuvittelisi, että silminnäkijöitä kyllä usein on", Rutan e n h ä m m ä s t e lee. H i m o tuimpia ovat tietysti kalliimmat maastopyörät, j o i d e n n y y s i m i n e n keskellä p ä i v ä ä p a k e t tiauton avulla ei ole ollenkaan h a r v i n a i s t a . Rutasen mukaan ei voi sanoa, mikä olisi lurvaliinen paikka fillarin parkkeeraamiselle. Hän suosittelee vakuutusyhtiöiden hyväksymiä lukkoja kuten kaarimallisia D-lukkoja ja kaksipyöräisen kiinnittämistä näillä esimerkiksi pyörätelineeseen kiinni. Kehotus kuuluu myös fillarin runkonumeron muistiin kirjaamiseen tai numeron puuttuessa esimerkiksi henkilötunnuksen kaiverruttamiseen pyörän keskiosaan. Tämä kun edesauttaa huomattavasti ajokin mahdollisen jälleennäkemishetken toteutumista. RUTANEN KERTOO, ettei kadonneiden fillareiden perään myöskään kysellä tarpeeksi. Niinpä kymmenittäin pyöriä kuten muutakin varkaiden viemää ja poliisin käsiin päätynyttä tavaraa huutokaupataan kerran vuodessa poliisitalon sisäpihalla. Tämänvuotinen huutotilaisuus järjestetään keskiviikkona 8. toukokuuta. 1 Opiskelijat "lainailevat" toistensa pyöriä Kortepohjan ylioppilaskylästä häviää pyöriä tiuhaan tahtiin, Kylän työnjohtaja Jorma Janhonen kertoo vastaanottavansa kyselyjä kadonneista pyöristä viikoittain ja useamminkin, eivätkä kaikki anasiustapaukset oletettavasti edes kantaudu hänen korviinsa. Janhosen mukaan kylästä häipyy eniten halvempia pyöriä, joiden lukko on ollut helppo avata tai ne eivät ole olleet lukittuja. "Usein on niin, että esimerkiksi kivellä tai muulla vastaavalla on lyöty lukko auki, pyörä on ajettu kaupunkiin ja sitten hylätty. Jotkut ovat kertoneet, että kampuksen puskista niitä on sitten löytynyt ja päinvastoin kampukselta anastettuja löytyy Kortepohjasta", Janhonen kuvailee. Janhonen epäilee, että kalliimpia pyöriä "lähtee kävelemään" myös pakettiautoje kyydissä useampi kerrallaan Hyvä ehkäisykeino tälle olisivat kunnolliset säilytystili mutta nämä tulisivat Janho mukaan kalliiksi eikä yliopp laskunnalla ole niille rake nuslupaa. Ratkaisuksi tähän kyli asukasneuvostoa kauan vaivanneeseen ongelmaan on haettu kiinnitystankoja, joita on jo sijoitettu A-talon pyöräparkkiin. Toinen vastaava on kevään kuluessa ilmaantumassa D talon viereen ja kenties lähitulevaisuudessa myös E-talon katveeseen. "Kunhan yksi saadaan taas paikalleen, niin katsotaan sitten seuraavaa", Janhonen lupailee. TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Fillareilla hurjastellaan miten sattuu Fillaripoliisi Erkki Savolainen FILLAR1POLIISILLA riittää töitä Jyväskylän kesässä: polkupyörillä viiletellään päin punaisia, hurruutellaan pitkin jalkakäytäviä tai autojen seassa kiellettyyn ajosuuntaan. Vauhdin määrästä puhumaltakaan. "Fillari on ajoneuvo siinä kuin läysperävaunurekkakin", kävelykadun ihmisvilinästä tavoitettu fillaripoliisi Erkki Savolainen huomauttaa. Sakkoja fillarihurjastelusta rapsahtaa rikkeen lajista riippumatta 20 euroa, mutta "maksullista opetusta" Savolainen ei mielellään jakele. Usein asia jää pelkkään huomautukseen, sillä: "Jos jalkakäytävällä ajosta pysähtyy antamaan sakon, vilahtaa siinä ajassa 20 vastaavaa tapausta ohi", leppoisa poliisisetä hymähtää. PUNAISIA PÄIN kurvaileville Rutanen sujauttaa herkemmin sakkolapun, samoin ryhmitiymisvirheilä tekeville. Ajan hengen mukaisesti vauhtihurjastelua hän pitää pahimpana asiana. Kypärän käytön "unohtaminen" puolestaan voi kostautua siihen omaan, korvaamattomaan "tietsikkaan". "Kukaan meistä ei osaa ulkoa kahta lakikirjaa. Tärkeintä olisi, että jokainen ottaisi vastuuta ja velvollisuuksia, eikä aina vain ajattelisi oikeuksia. Jos joutuu kävelemään kesän kainalosauvoilla, niin se ci paljon auta, vaikka tietäisi autoilijan olleen väärässä." KÄVELYKATU HERÄTTÄÄ joskus kummeksuntaa sen suhteen, saako siellä pyöräillä vai ei. Rutanen osaa opastaa: saa polkea, mutta nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa. Väistämisvelvollisuus on ajoneuvoa käyttävällä, ei jalankulkijalla. Nuhtelua Rutanen antaa fillaristien ohella myös kaupungin päättäjille: kevyenliikenteen väyliin tulisi satsata enemmän. Ongelmakohtia löytyy hänen mielestään esimerkiksi Väinönkadulta, Vaasankadun Kauppakatuun yhdistyvältä pätkältä ja Yliopistonkadulla torin ja lyseon edustalta. • Yliopisto saavutti tavoitteet etuajassa Jyväskylän yliopisto ylitti viime vuonna sekä maisteriettä tohloritavoitteensa. Maisterintutkintoja suoritettiin 1 122, kun tavoite oli 1 100. Myös tohtoreita valmistui historiallisen paljon. Yliopistossa rikottiin ensimmäisen kerran sadan tohtorintutkinnon raja. Yhteensä suoritettiin 109 tohtorintutkintoa. Tämä on 27 tutkintoa enemmän kuin edellisenä vuonna ja peräti 98 % enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Opiskelijoita oli vuoden lopussa yli 14 300, joista jatko-opiskelijoita oli 1 535. Tieteellinen tutkimus ja tohtorikoulutus saivat tunnustusta vuoden 2001 aikana. Kolmen aikaisemman huippuyksikön lisäksi yliopistoon tuli kaksi huippuyksikköä lisää. Humanistisessa uedekunnassa aloitti toimintansa Helsingin yliopiston kanssa yhteinen huippututkimusyksikkö Mielen historia. Matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa aloitti vuoden 2002 alusta huippututkimusyksikkö Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka, joka myös on yhteishanke Helsingin kanssa. Vuoteen 2006 asetettu tavoite huippuyksikköjen osalta saavutettiin hyvissä ajoin. Aikuiskoulutuksessakin koettiin jälleen kasvua. Jyväskylän avoin yliopisto on opiskelijapaikkojen, tarjottujen opintoviikkojen ja suoritettujen opintoviikkojen osalta maan suurin avoin yliopisto. Ainoastaan netto-opiskelijamäärässä Helsingin avoin yliopisto on Jyväskylän edellä. Yliopiston kokonaisrahoitus vuonna 2001 oli 821 Mmk. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 12 Mmk. Yliopiston ulkopuolisen rahoituksen osuus pieneni edellisvuoteen ja oli nyt 36 %, kun Normaalikoulua ei lasketa mukaan. Yliopiston vuosikertomus sekö siihen liittyviä tiedotteita |o groafeja löytyy täydellisenä yliopiston verkkosivuilto osoitteesta http://www.iyu.fi/vuosikertomus
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Q Leirillä koe-eläinkasvattamoa TEKSTI: JUKKA VUORIO, KUVA: TOMMI KOIVULA vastaan Eläinkokeista, kuten lähes kaikista muistakin asioista maailmassa, voidaan olla kahta en mieltä: joko puolesta tai vastaan. Eläinaktivistien tai toisaalta koe-eläinkasvattamon johtajan kantaa asiaan ei varmaankaan tarvitse arvuutella. Suomessa toimii yksi eläimiä koecläinkäyttöön kasvattava laitos, joka sijaitsee Kamulan kunnassa noin 30 kilometrin etäisyydellä Kuopiosta. Kasvattamo toimii yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Kamulassa tuotetaan vuodesta hieman riippuen noin 1000 kania ja 200 beagle-rotuista koiraa. Ennen kuin eläimet myydään koe-eläimiksi, ne viettävät elämänsä betonilattiapohjaisissa häkeissä, joissa liikkumatilaa on alle 10 neliömetriä. Koirat myös syövät ja tekevät tarpeensa lattialla. Tulevana kesänä kasvattamoita tai ainakin sen edustalla on normaalia enemmän toimintaa, sillä eläinaktivistit järjestävät koko heinäkuun kestävän mielenosoitusleirin kasvattamon välittömässä läheisyydessä. Leirin tarkoitus on vauhdittaa koe-elainkasvattamon alasajoa ja toiminnan lakkauttamista. Jyväskyläsiä leirille on lähdössä useampiakin eläinten ystäviä, heidän joukossaan puutarhuriksi opiskeleva Arto Savolainen sekä kulttuurituottajaksi opiskeleva Mikko Honkaniemi. Samaan aikaan kun miehet suunnittelevat Karttulan kesää, koe-eläinkasvattamolla täysiä työpäiviä tekee kasvattamon johtaja Timo Nevalainen. KARTTULASSA ON järjestetty eläinkokeiden vastainen ja kasvattamon alasajoon tähtäävä leiri kahdesti aiemminkin. Ensimmäisellä kerralla, vuonna 1998, leiri kesti peräti 71 vuorokautta. Toisen kerran leiri järjesteltiin-vuonna 1999. "Aikaisemmat leirit ja kampanjat eivät ole vaikuttaneet kasvattamon toimintaan", sanoo johtaja Nevalainen. "Eivät ne ehkä ole olleet sitä kasvattamoa lakkauttamassa meidän takia, muita kyllä leirit ovat vaikuttaneet. Vartiointikulut kasvattamoita ovat kasvaneet merkittävästi ja on siinä aiheutettu painetta sekä työntekijöille että Kuopion yliopiston suuntaan", Arto toteaa. "Leiristä koituu haittaa kasvattamon eläimille, koska alueella on ylimääräistä liikuskelua ja meteliä", sanoo Nevalainen. Eläinaktivistien mielestä eläimille koituu enemmän haittaa niiden osaksi koituvista eläinkokeista. MIKKOJA ARTO ovat osallistuneet keväällä myös leirin suunnitteluun ja varusteiden hankkimiseen. Sitä, kuinka paljon leirille tulee ihmisiä, aktivistit eivät tarkkaan osaa arvioida, mutta Arto kertoo ensimmäisellä leirillä käyneen yhteensä yli sata ihmistä. Leirillä kumpikaan ei arvele viipyvänsä koko kuukautta, mutta kuulemma "niin paljon kuin muilta asioilta ehtii ja pystyy". Mistään kesälomasta Kamulassa ei ole kysymys. Kummatkin miehet vakuuttavat kuukauden olevan aktiivista työtä. "Kyllä lomalle keksisi muutakin tekemistä kuin olla hikisenä keskellä metsää. Tai jos edes olisikin keskellä metsää, sieltähän on UPM-Kymmene hakannut ympäriltä puut alas. Toisaalta taEläintenvapauttajat veivät vuonna 1998 Karttulan koe-eläinkasvattamolta viisi koiraa, joista neljä joutui sinne lakaisin. Yksi koirista oli kotihoidossa nimetty Jekuksi. Ensimmäinen koe-eläinkasvattoman vastainen leiri, kesällä 1998, nimettiin Jekku-leirikpaahan siellä tietysti kavereita, mutta ei siellä aina niin lystiä ole", Arto kertoo. "Aktiivista työtä se on. Toimintaa on niin paljon ja tekemistä riittää", Mikko vahvistaa. Tulevalta leirillä järjestetään mielenosoitus kahdesti päivässä joka ikisenä työpäivänä: ensimmäinen aamulla koeeläinkasvattamon työntekijöiden tullessa töihin ja toinen näiden lähtiessä iltapäivällä kotiin. Leirin arkipäivään kuuluu myös ruuanlaittoa ja tiedottamista kampanjan asioista. LEIRILLE ON tulossa mielenosoittajia myös ulkomailta. Ainakin Ruotsissa, Venäjällä, Hollannissa ja Englannissa ollaan kiinnostuneita osallistumaan suomalaisten eläinoikeusihmisten kesäiseen toimintaan. "Leirin ja mielenosoitusten pitäminen kasvattamoita on tarpeetonta ihmisien ja eläinten kiusaamista. Jos ihmiset yleensäkin maailmassa haluavat saavuttaa jonkin asian suhteen jotakin muutoksia, neuvoisin heitä käyttämään demokraattisia keinoja", sanoo Nevalainen. "Mitä epädemokraattista leirin tai mielenosoitusten pitämisessä voi olla? Toimintamme on suorinta mahdollista demokratiaa", Arto ihmettelee. "Jos demokraattisilla keinoilta tarkoitetaan tässä parlamentaarisia vaikutustapoja, niin sellaisten kautta vaikuttaminen on liian hidastaja usein täysin hyödytöntä", Mikko toteaa. "Kaikilla on keinonsa toimia. Syy siihen miksi meidän toimintatapojamme kritisoidaan saattaa olla siinä, että ne oikeasti pelkäävät, että me oikeasti pystymme auttamaan eläimiä. Jos kaikki vain istuisivat kotona kirjoittamassa vetoomuksia, voisi olla aika hiljaista tuon kampanjan onnistumisen kanssa", Arto miettii.» keskustelua HEIKKI KERKKÄSELLE On ikävää, että keskustelu huumeongelmasta kääntyy lähes poikkeuksetta keskusteluksi kannabiksen laillistamisesta. JYYn huumevastaisen kannanoton ei suinkaan ollut tarkoitus olla pelinavaus kannabiskeskustelulle, vaan avoimelle, faktoja tarjoavalle huumekeskustelulle yleisellä tasolla. JYYn huumekielteinen asenne perustuu myös yliopisto-opiskelijoiden yleiseen asenteeseen huumeita kohtaan: valtakunnallisen opiskelijatcrveystutkimuksen (2000) mukaan 87 % yliopisto-opiskelijoista katsoi, että on melko tai erittäin tärkeää säännellä lainsäädännöllä kannabiksen käyttöä. Huumeongelmaisen nuoren pakkohoitoa kannatti jopa 94 % opiskelijoista. JYY on tietoinen myös kannabismyönteisisiä mielipiteistä joidenkin opiskelijoiden keskuudessa, mutta katsoo, että opiskelijajärjestön tehtävä on edistää terveellistä elämäntapaa mukaan lukien alkoholin käytön haittavaikutuksista tiedottaminen. Ylioppilaskunnan hallituksen mielestä on tärkeää avata yleinen arvokeskustelu huumeista, sillä asenteet huumeita kohtaan muuttuvat koko ajan sallivammiksi. Tämä on huolestuttavaa, sillä huumeiden aiheuttamat koko yhteiskuntaa koskettavat ongelmat ovat kiistämättömiä. Vetoaminen alkoholin aiheuttamiin ongelmiin ei oikeuta vaatimuksiin muiden haittavaikutuksia omaavien aineiden laillistamisesta. Mitä helpommin ja halvemmalla päihteitä on tarjolla, sitä enemmän niitä yleensä käytetään. Silloin kannabiksen laillistaminen lisäisi päihteiden käytön kokonaismäärää ja samalla päihdehaittoja. Mietittäessä helpotusta huumeongelmaan on epäviisasta hakea perusteluja huumeiden laillistamiselle esimerkiksi Hollannin tilanteesta; kyseessä on kaksi täysin erilaista yhteiskuntaa, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa kannabis on pienen ryhmän asia, vaikka sen kokeilu ja käyttö ovatkin laajentuneet. Jokainen yhteiskunta on kehittänyt oman valtapäihteensä ympärille virallisen ja epävirallisen kontrollin verkon. Kannabis on Suomessa vieraan kulttuurin tuote, eikä sille ole yleisesti sisäistettyjä käyttötai käyttäytymissääntöjä eikä sosiaalista kontrollia. Vapauttaminen saattaisi helpottaa erään pienryhmän elämää, mutta samalta saattaisi huolestuttaa ja loukata vahvasti valtaenemmiston näkemystä. MAISA LEHTOVUORI JYYN HALLITUKSEN JÄSEN, SOSIAALIPOLITIIKKA Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osa XVI) No. missäs mä voin ryhtyi hommiin? Viilu se asiakas kusetii mua. sanoi elia siellä lulee joku rotunainen. Kuscleiliin muakin. sanottiin elia jonkun ison firman korkea-arvoinen pääjohtaja on lilannui mut yhtiökumppaninsa polilareihin firman laskuun. Olivat valinneet kuulemma tän kaupungin, koska täällä Jumalan selän takana ci ainakaan olisi tuttuja. Tulin halvemmalla, jolla saisin ilmaisen kyydin koliin isaa katsomaan. Näytuikaahan mullc työpaikka. Toi polttarisankari on muislaakscni sun pimppis nahny. joien sä voisi! näyttää sitä mulle vaikka tässä. Silvennoinen sopertaa. Tanjaa riisuu salamana alushousunsa hameensa alla ja noslaa helmaansa Silvennoisen edessä. Se lekee sitten viissataa. Viilu mä sullc milään maksa. Ropponen rähisee. Anna mä. Ropponen sanoo ja tarjoaa seteliä Painukaa vittuun kaikki, kivahtaa Tanja. Sitten hän kaisoo minua silmiin ja sähisee. -Ja säkin. Ma nacn sun silmistäs mitä sä ajattelet Dna eikö lahjat riittäneet tanssijaksi, ja että huoraanko mä vielä strippaamiscn lisäksi. En huoraa. Ja ma pidän taslä tyosia. Ja sä voit noi sääli loistavat jccsustclusilmät säästää ihan muille ihmisille. Ma menen nyt. 9
• • I D Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Andrew W.K. <USAI • Apulanta • Charon • Die Toten Hosen <GER> • Don Huonot • Emmi Extreme Duudsonlt • The Flaming Sideburns • Pauli Hanhiniemen Perunateatteri Ihmepoika • Anssi Kela • Kotiteollisuus • Ville Leinonen & valumo Päivi Lepistö Lord Est • Lumo • Nightvvish • Nylon Beat • Office Building Popeda • Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus • 69 Eyes • Suburban Tribe • Thee Ultra Bimboos • Turun Romantiikka viikate • Zen cafe Yö Vappua! (&*• / : VAPPUKUVAT: NICO HOLMBERG, VAPPUTEKSTIT: ANSKU TUULIAINEN Rockjuhla keskellä Suome; Himos Park :: Jämsä Lippujen hinnat: 3 Vrk 60€ (enn.)/ 65€ 2 Vrk SO€ («in.)/ 55€ 1 vrk 35€ portilta Ennakkolippuja myyvät: I f l LIPPUPALVELU 6 10 SOO iie/Mn.ppmi Tiketti r 0600 1 1616 to.utmm.urm Ennakkolippuja myös Himoksen nettisivuilta: www.hlmosfestivai.com Helsinki: Lippupalvelu. Tlketö Hameenlinna: Levy ja Kasetti Joensuu: Karjalan Musiikki Jyväskylä: Airon Musiikki Jämsä: Himos Hotelli. City-Hotelli Jamsänukko. Kahvila Akulllna Keuruu: Keuruun Kirja ja Paperi Kouvola: Peltirumpu Kuopio: Kuopion Musiikki Lahti: FreeRecordShop Mikkeli: Happy Note Mänttä: Asuste Rollacl Orivesi: Kirjakauppa Papru Oulu: Musiikki Kullas Pieksämäki: Musiikkipuoli Pon; Bellsa Raisio: Musnkkinurkka Saarijärvi: Cate Picasso Seinäjoki: Mononen Tampere: Epe's. Swamp Turku: Musiikkinurkka Tuuri: Tuurin ALT-Musiikki valimkoskl: valkeakosken Musiikki Virrat: virrat-Kirja Ky. 17E. K-18 www.himosfestival.com A OIKEUDET • KARAVAANARIJA LEIRINTÄALUE • UIMARANTA JA VESIPUISTO HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET • MAJOrnjSTlEDUSTELUT: 014-717 SSOO JYY-Cupin voitto selvisi tänä vuonna vasto vappuaattona Kirkkopuistossa. Ilmapallojen puhkipuhalluskisassa Mephistolta voiton vei Sane, joka sai samalla kunnian lakittaa Minna Canthin patsaan sekä kiertopokaalin. Ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkinen (kravatti) ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Nykänen (ei kravattia) seisovat vakaasti spontaanin toivomusaloitteen edessä. Lakitettu Minna Canth kummastelee taustalla. Pasi Nykänen ja autuas ilme: kohta dagen efter -ruokaa! JYYn vappupiknikistä saatiin nautiskella Harjulla peräti kesäisen sään vallitessa. Perinteiseen tyyliin rehtori Aino Salliselle tarjoiltiin kuohuviiniä, Puhkupillit soittivat vappuhenkistä torvimusiikkia, ja aurinko helli vappuaaton väsyttämiä opiskelijaparkoja. -;
» Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 J Q GEC TEKSTI: JUSSI HERMAJA, KUVA: JANNE HERNESNIEMI ihmisten ja ympäristön oma keskus GENTIN EKOLOGINEN keskus. tuttavallisemmin GEC, sijaitsee kaupungin päärautatieaseman torin laidalla. Katutason ravintolan terassi erottuu viereisien anniskelupaikkojen vastaavista tuolien ja pöytien materiaalivalinnoilla ja kirjavalla värityksellä. GECn luomukasvisravintolassa kalusteet ovat kierrätyskamaa, ja kaikki tarjottava on luomua sataprosenttisesti. GEC-osuuskunnan omistamassa kiinteistössä on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän eri voittoa tuottamattoman yhdistyksen tai järjestön toimitilat. Kaikkien vuokralaisten toiminta liittyy tavalla tai toisella ympäristökysymyksiin tai ekologiseen ajatteluun. Keskuksen tiloissa majaa pitävät mm. energiansäästöja kulutusneuvontaa antava Cenergie, josta löytää asiantuntemusta ja tietoa vaikkapa omakotitaloon sopivista aunnkopaneeliratkaisuista ja eristysasioista, Maailmankauppa Oxfamin myymälä, joka myy reilun kaupan tuotteita, ja ympäristö -ja rauhanjärjestö For Mother Earth, joka kampanjoi tällä hetkellä erityisesti ydinaseriisunnan puolesta. GEC.N SYDÄN on kuitenkin luomukasvisravintola Lekker GEC, joka tarjoaa päivän lautasta lounasaikana sekä illalla päivällisaikaan. Ravintolalla on ruokalistalla joka päivä vegaanisiakin annoksia. Perustamisvuonnaan ravintola oli Belgian ensimmäinen, joka tarjosi ruokaa sataprosentisesti luonnonmuokaisesti viljellyistä raaka-aineista. Erikoisuutena ravintolassa on laaja teevalikoima sekä ilmainen internet. Mainitsematta ci tietenkään voi jättää, että ravintolasalin kaikki ecodesign-kierrätyskalusteet ovat myös myynnissä hinnat löytyvät ruokalistasta. Ravintolan yhteydessä on informaatiokeskus. joka on paisunut alkuajoista aika lailla. Infokeskuksessa voi löytää tietoa uusiutuvista energiamuodoista, luonnonmukaisesta viljelystä, energiansäästöstä... lista ympäristöaiheista on loppumaton. Lisäksi luettavissa on toistasataa aikakauslehteä. Kuukausittain järjestettävät infoillat kokoavat niin ikään ihmisiä yhteen. Huhtikuun illassa aiheena oli maatalous ja ympäristö, puhujana flaamilaisen hallituksen maatalousja ympäristöministeri. Lekker GEC -ravintola kampanjoi innokkaasti luomuruoan puolesta ja rohkaisee muitakin ravintoloita siirtymään edes osittain luomutuotteisiin. Yhteiskunnallisella tasolla ravintola on aktiivisesti mukana kampanjassa, jossa vaaditaan luomutuotteiden arvonlisäveron laskelmista kuuteen prosetiin koko EU:n alueella. Samalla toivomuksena on nostaa tehomaataloustuotteiden verotusta. GEC-OSUUSKUNNAN vuonna 1999 ostamassa kiinteistössä on tehty lukuisia parannuksia koskien talon energiaratkaisuja. Alkuvaiheessa on keskitytty cnergiansäästötoimiin, kusuudcssa sadevedellä. Osa lämpimästä vedestä saadaan aikaan aurinkokeittimellä. Tulevaisuudcsa katolle on aikomus asentaa aunnkopaneeleja sähköntuotantoon. Ensi talveksi on hankintalistalla kaasulämmitysjärjestelmä. Tällä hetkellä joudutaan vielä lämmittämään verkkosähköllä, mikä vielä toistaiseksi tarkoittaa Belgiassa lähinnä ydinsähköä, kunnes ydinvoimalat suljetaan hallituksen tämänkeväisen päätöksen mukaise. Kaikkea -GECn toimintaa pyöritetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Palkattua henkilökuntaa on vain ravintolassa, sielläkin vain välttämättömin tunteihin viikossa ei ekologista keskusta olisi. Eniten vapaaehtoistyötunteja tehdään ravintolassa, joka on auki kuusi päivää viikossa. Vapaachtoistyöntekijäjoukko koostuu monikulttuurisesta yhdistelmästä: keskuksessa on bongattavissa ainakin kymmenen eri kansallisuuden edustajia. Vapaaehtoiset ovat joko paikallisia ihmisiä, työharjoittelussa olevia, EU:n rahoittaman European Voluntcer Serviceohjelman kautta tulleita nuoria. pakolaisia tai muuten vaan Gentiin löytäneitä ihmisiä. ALKUPERÄINEN UNELMA vaihtoehtoisia energianlähteitä käytiäGenfin ekologinen keskus sijaitseeaivan kaupungin sydämessä. Se on sekä ekologinen että sosiaalinen projekli. ten talon eristyksen parantamiseen, ja kiinnittämällä huomiota valaistukseen. Energiansäästölamput ja liiketunnistimet ovat olleet edullisia ratkaisuja. Sittemmin espressokeitin ja keittiön höyryuuni on muutettu kaasulla toimiviksi ravintolan aloitteesta. Vessoissa huuhtelu hoituu tulevaimin, mikä tarkoittaa lähinnä kokkeja. Lisäksi muutama henkilö työskentelee työllistämistukivaroin ja sosiaalisten projektien tuella. GEC on siis paitsi ekologinen, myös sosiaalinen projekti Ilman kymmenten ihmisten jatkuvaa työpanosta muutamasta viikkotunnista kymmevästä ekologisesta keskuksesta syntyi GEC:n neuvoston puheenjohtaja Pol D'Huyvctterin mukaan vuonna 1992 For Mother Earthin Yhdysvalloissa järjestämällä ydinaseiden vastaisella kävelyllä New Yorkista Nevadaan, johon osallistui useita ihmisiä Gentistä. Viisi vuotia myöhemmin kirjattiin paperille visio ekologisesta keskuksesta periaatteineen. Idea sai tukea tunnetuilta genttiläisiltä. joukossa mm. toimittajia, taiteilijoita, poliitikkoja ja professoreita. Positiivinen vastaanotto konkretisoitui: ensin perustettiin neuvoa-antava neuvosto, ja saman vuoden lopussa näki päivänvalon 50 000 euron alkupääoman omaava osuuskunta. Vaikka tuossa vaiheessa ei ollut olemassa muuta kuin visio tulevasta. osuuskuntatodisiuksilla kerätyn alkupääoman turvin sopivaa kiinteistöä voitiin alkaa etsiä. Lopulta vuonna 1999 löytyivät tarkoitukseen sopivat tilat Genlin päärautieaseman aukion laidalta, ja eettisellä pankilta lainattiin pääoma kiinteistön hankkimiseen. Toimistoja liiketilojen käyttöaste oli alussa sata prosenttia, eikä se ole missään vaiheessa ollut paljoa pienempi, vaikka vaihtuvuuttakin on ollut. GEC:N NEUVOSTO on osuuskunnan ylin päättävä elin, joka valilaan vuosittain yleiskokouksessa. Yleiskokouksissa jokaisella osuustodistuksen haltijalla joita on tällä hetkellä 170 on yksi "ääni" osuustodistusten määrästä riippumalta. Neuvosto koostuu GEGssa vuokralla olevien järjestöjen edustajista sekä osuusomistajien edustajasta. Päätöksenteossa noudatetaan konsensusta, is. äänestyksiä ei tässä demokratiamallissa tarvita, vaan jokainen yksilö voi tasavertaisesti esittää näkemyksiään. Neuvosto kokoontuu kerran kolmessa kuukaudessa toteuttaen yleiskokouksen rahoitus-, investointija vuokrasuunnitelmaa. Kerran kuukaudessa kokoontuu neuvoston asettama juoksevia asioita hoitava työryhmä. Lisäksi hallintokokonaisuuteen kuuluu neuvoa-antava neuvosto. Tiedustelen vielä D'Huyvcttcrilta, minkälaisia ihmisiä GECssä ja erityisesti yhdistetyssä ravintolassa ja infokeskuksessa. joka on keskuksen suosituin osa itse asiassa vierailee. Vastaus yllättää vain hieman: GECssa käy kaikenlaisia ihmisiä turkissomisteisista porvarisrouvista tiedostaviin opiskelijoihiin ja lapsiperheisiin. "Välinpitämäitömyys on vihollinen, eivät ihmiset", veteraaniaktivisii DTluyvetter lataa. • KULTTUURIT KOHTAAVAT TYÖLEIREILLÄ JOS KESÄLTÄ haluaa muutakin kuin lihavaa palkkapussia, ovat työleirit yksi keino irroittautua arjen harmaudesta ja tehdä samalla jotain hyödyllistä. Kansainvälinen vapaaehtoistyö cli KVT ja sen sisarjärjestöt välittävät vapaaehtoisia kansainvälisille työleireille ympäri maapallon. Leireillä pyritään käytännön työn kautta luomaan yhteys leiriläisten ja paikallisen väestön välille ja näin lisäämään suvaitsevaisuutta sekä tukemaan yleishyödyllisiä projekteja. KVT:N KESÄTYÖNTEKIJÄ Sara Löyttyjärven mukaan työt voivat olla esimerkiksi rakennusten kunnostamista, lasien tai vanhusten hoivaamista, tapahtumien järjestelyä tai vaikkapa osallistumista ekologisen yhteisön arjen töihin. Myös ympäristöleirejä on tarjolla. Työn vastineeksi leireilijä saa yleensä ruuan ja majoituksen ja maksaa itse matkakulunsa sekä pienehkön välitysmaksun KVT:lle. Leirejä järjestetään ympäri vuoden, mutta kesällä tarjontaa on eniten. Tänä suvena hommiin voi päästä useisiin Euroopan maihin, Pohjois-Amerikkaan. Japaniin tai Etelä-Koreaan. KESÄLEIRIT KESTÄVÄT kahdesta kolmeen viikkoa, muina aikoina voi päästä pidempiinkin pesteihin. Suomalaisia otetaan kotimaan leireille vetäjiksi sekä mahdollisesti ulkomaalaisilta ylijääville paikoille leiriläisiksi. Maahanmuuttajat pääsevät ulkomaalaisten tapaan suomalaisillekin leireille. MIIRA RAUHAMÄKI
• • • 1 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 UT T ir vaihtopenkki * ~ P A L S T A L L A ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA. TEKSTI: ANNA-STIINA TOIVONEN Apinan raivolla ta ivaa RYHMÄ ORANSSIHAALAREITA marssii rivissä lentokonetta kohti. Näky on niin elokuvamainen, että vain popkorni puuttuu. Joka askeleesta huomaa, että nyt ei tallata lähikaupan käytäviä. Marketin sijaan matka vie kohti taivaita. Joukko järjestäytyy pikkuruiseen koneeseen pudottautuakseen siitä myöhemmin apinan raivo asennossa alas. On Jyväskylän laskuvarjokerho ry:n yliopistolaisille huhtikuussa järjestäHypätessä maailma saa kokonaan uudet mittasuhteet. Kuva: Anna-Stiina Toivonen män laskuvarjokurssin hyppypäivä. Parhaillaan ilmaan on lähdössä ensimmäinen poka eli koneellinen hyppääjiä. Kello on kahdeksan illalla, ja takana on melkein kellonympärys odottelua. Laskuvarjohyppäämisessä ollaan tuullen armoilla. Aiemmin päivällä puhurit ovat olleet liian tuimia hyppäämiseen. Marja Kotilaista, Sanna Kauppista ja Pauli Heikkilää ei jännitä enää kovinkaan paljon. Aamun mahanpohjaa nipistelevä jännitys ja epätodellinen olo ovat muuttuneet helpotukseksi siitä, että ylipäätään pääsee hyppäämään. Kaikki kurssilaiset eivät pääse, sillä kohta tulee pimeä. Heidän hyppynsä siirtyvät toiselle päivälle. Odottelusta viisastuneena Kotilainen listaa hyppääjän tärkeimmäksi ominaisuudeksi kärsivällisyyden. Lisäksi hyppykurssille lähtemiseen tarvitaan ripaus yllytyshulluutta ja kokeilunhalua. Hyppymesiari Asko Jämsän mukaan hyppääjältä vaaditaan ennen kaikkea päättäväisyyttä. Laji kysyy luonnetta, ei niinkään rohkeutta. Voimaakin lajissa tarvitaan vain sen verran, että jaksaa kantaa noin 13-kiloista Marja Kotilainen toteuttamassa haavettaan. Kuva: Kimmo Karhu laskuvarjoa ja kannatella itseään lentokoneen siipituella ennen hyppyä. "Mikään teräsmies tai nainen ei tarvitse olla", Jämsä tiivistää. H y p p y mestarilla itsellään on takana melkein yhdeks ä n s a t a a h y p p y ä . l.askuvarjohyppäämiseen jää helposti koukkuun. "Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata, sen tietää vasta, kun on taivaalla. Hyppääminen on yksinkertaisesti kivaa, ja maisemat ovat upeat." Vielä ensimmäisessä hypyssä ei maisemista useinkaan ehdi nauttia, sillä koko keskittyminen menee helposti itse hyppysuoritukseen. Jämsän mukaan laji aukenee harrastajalleen pikkuhiljaa. Parasta hyppäämisessä on vapaa pudotus ennen varjon aukaisemista. Jämsä kuvailee sitä kokonaan uudeksi olotilaksi. Monille kurssilaisille laskuvarjohyppäämisessä on kyse rajojen rikkomisesta ja itsensä voittamisesta. Lisäviehätystä lajiin tuo vaaran elementti. Jämsän mukaan laskuvarjohyppääminen ei olekaan mikään vaaraton laji. Vakavia tapaturmia sattuu kuitenkin harvoin. HYPPYHARRASTUKSEN kalleus on Jämsän mielestä suhteellista. "Tupakan polttaminen tulee kalliimmaksi", hän laskeskelee. Sen sijaan säiden annoilla olemiseen hyppääjän pitää Jämsän mukaan tottua. Kovalla tuulella tai pilvien ollessa matalalla ei voi hypätä. Jämsällä onkin tapana kehottaa oppilaitaan jättämään kellot pois ja unohtamaan ajan hyppäämään tultaessa. Laskuvarjokerholla menee helposti koko päivä. SANNA KAUPPISEN isä tuijottaa niska kenossa taivaalle. Tytär on ilmassa, ja isää jännittää. Turhaan, sillä kaikki menee hyvin, ja Kauppinen laskeutuu kentälle suu messingillä. 'Tosi hienolta tuntuu. Lähtisin vaikka heti uudestaan!" Kauppinen hihkuu. "Se vähän ihmetyttää, ettei pelottanut paljon yhtään", hän lisää. Yhtä innoissaan ovat myös Heikkilä ja Kotilainen. "Kyllä kannatti odottaa 11 tuntia", henkäisee Heikkilä. Tämä kai kenoo lajista jotain.» Tarjoukset vain paranevat ILMEISESTI OLEN joutunut kansainvälisten huijareiden postituslistoille. Viime pakinassa kerroin, kuinka minulle tarjottiin luottamuksellisesti Etelä Afrikasta 4,5 miljoonan dollarin siivua lento-onnettomuudessa kuolleen henkilön perinnöstä. SAMANA PÄIVÄNÄ kun juttu ilmestyi, tuli jälleen aivan huimaava tarjous. Kongon entisen presidentin Mobutu Sese Sekon esikoinen kirjoitti olevansa pakolaisena Nigeriassa ja hänellä on suuren rahasumman kanssa ongelmia. MOSHOOD SEKO Mobutu on jäänyt pulaan 50 miljoonan dollarin kanssa. Se on hänen osuutensa isänsä omaisuudesta. Poliittisen kriisin aikana Moshood oli kuljettanut rahat turvaan "security companyn" avulla. Nyt kriisi on loppunut ja hän tarvitsee minunkaltaistani luotettavaa henkilöä selvittämään tilannetta ja investoimaan rahoja hänen puolestaan. Moshood Seko Mobutu ei tahdo sekoittaa nimeään bisneksiin juuri nyt. MINULTA PYYDETÄÄN kovin vähän: vain sitoumuskirjettä, jossa vakuutan pitäväni rahojen siirrot luottamuksellisina. Vain vakuutusta, että osaan käsitellä tällaisia asioita. Vain passini ja ajokomini numeroa, jotta "security company" voisi paremmin tunnistaa minut. Vain puhelinja laksinumeroani. Vain pysyvää osoitettani. KUN MINÄ ELI "managing director/CEO" olen lähettänyt nuo tiedot heille, niin Moshood paljastaa minulle "security companyn" nimen ja sijainnin. Moshood myös kenoo heille minun nimeni ja osoitteeni. LISÄKSI MOSHOOD kirjoittaa minulle kirjeen ei minkä tahansa kirjeen, vaan se on LETTER OF AUTHORITY. Sen avulla pääsen rahoihin käsiksi hänen puolestaan. KUULUISAN MIEHEN suuri poika vakuuttaa, että "this business will benefit both of us". Ja katso, se on totta: hyödyn tästä pakinasta hyvän summan rahaa. En ehkä niin paljon kuin Moshoodin ehdotuksessa, mutta epäilen että ylioppilaskunnan kanssa asiointi on vähintään yhtälailla "a vety safe transaction". MINUN SÄHKÖPOSTISSANI Moshoodin viesti erottautuu kuin skientologi kirkolliskokouksessa: sen sanomaan on vaikea luottaa, kun on oppinut lukemaan kaikenlaista muuta. Mutta jos sattuu työskentelemään kansainvälisen bisneksen alalla ja jos sattuu olemaan rahapulassa, niin Moshoodin ehdotukset voivat tuntua kiinnostavilta. HUIJAREIDEN VÄLTTÄMISESSÄ on vain yksi nyrkkisääntö: ei pidä tantua liian hyviin tarjouksiin. Mutta jos haluat, hyvä lukijani, jostain syystä asioida Mobutu Sekon kanssa, niin välitän mielelläni hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteen... JOUNI VAUHKONEN Vauhkonen
TT ir K Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 I m .fuksin matkassa JYIKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. Fuksia viedään viimeistä kertaa TEKSTI JA KUVA: LASSI TOIVANEN LIIKLINTAPEDAGOGIIKAN fuksi Kirsi Hyvärisen ensimmäistä vuolta yliopistossa on seurattu Jylkkärissä viime vuoden syksystä lähtien. Lukuvuosi lähentelee loppuaan, ja seuraavassa ovat Kirsin vappukuulumisei. "Äsken olin seuraamassa Paavo Nurmen patsaan lakitusta, ja sitten pelailtiin koulun porukalla jalista ja ultimatea. Nyt pitäisi koristella kämppää ennen kuin kaverit tulevat, lltasuunnitelmat ovat vielä vähän auki, ehkä mennään seuraamaan Suomen MM-lätkäpeliä jonnekin", Kirsi kenoi vappuaattona. Kirsi oli käynyt haastattelua edeltävänä päivänä kevään viimeisessä tentissä. Sitä hän juhlisti käymässä ravintolasa syömässä opiskelukavereiden kanssa. "Toivottavasti meni läpi, se oli aika hankala biomekaniikan tentti." KESÄSUUNNITELMIA KIRSI ei ole lyönyt lukkoon, sillä kiivaasta metsästämisestä huolimatta kesätöitä ei ole vieläkään tiedossa. "Ulkomaille olisi kiva lähteä, mutta mikäli töitä ei saa, niin voi olla aika hiljaista sillä sektorilla. Rahoituspuoli voi muodostua ongelmaksi. Haluaisin käydä Italiassa, en ole ollut siellä aiemmin. Varsinkin Pohjois-Italia näyttää kuvissa todella kauniilta. Olisi hauskaa matkustella maassa laajemminkin." Kotimaan kesätapahtumissa käyntiä ei Kirsi myöskään ole lyönyt lukkoon, Himoksen juhannus on silti harkinnassa. "Siellä on ollut ihan hauskaa. Jos jonnekin lähden, niin yleinen tunnelma vaikuttaa enemmän kuin esiintyjät. Minulla ci ole erityisiä suosikkiartisteja, joten niiden perässä en juokse. Sitä paitsi samat, ainakin aika monet suomalaiset, esiintyjät voi nähdä useimmilla festareilla." Liikuntaharrastuksia Kirsi ci myöskään aio kesällä unohtaa, varsinkaan jos ei saa itseään työllistettyä. "Mitäpä sitä muutakaan sitten tekisi. Esimerkiksi rullaluistelu ja tennis ovat hyviä kesälajeja. Olen aikamoinen vilukissa, joten järveen en ehkä uskaltaudu uimaan kuin vasta heinäkuun lopulla. Jos käydään mökillä saunomassa, niin ehkä sitten jo aikaisemmin." MIETTIESSÄÄN viimeisiään vetelevää ensimmäistä lukuvuotta Kirsi mainitsee erityisen positiivisena seikkana tutustumisen moniin uusiin ihmisiin. "Olen kyllä myös oppinut tosi paljon uutta. Taidot ovat karttuneet ja olen saanut pääkoppaan tietoa aika lailla." Ensi syksyä Kirsi ei ole vielä ehtinyt ihmeemmin suunnitella. Ensimmäisestä työntäyteisestä vuodesta jäi hänen mukaansa hyvä maku ja tavoitteissa on enimmäkseen pysytty Jylkkärin palstalla esiintyminen on vaikuttanut Kirsin elämään ainakin siten, että opiskelujen alkuvaiheessa moni tuntematon tuli moikkaamaan. "Ihan positiivista on ollut. Pienenä minusta oli Laukaa-Konnevesi -lehdessä monena vuonna peräkkäin laskiaiskuva, ilmeisesti laskin mäkeä sen verran vauhdikkaasti. Silloin kun pelasin jalkapalloa, oli joskus jotain mainintaa paikallislehdessä. Ei kyllä näin pitkältä ajalta ole aiemmin meikäläiseen keskitytty", kertoo Kirsi aiemmista lehdissä esiintymisistään. "Aurinkoista kesää kaikille", toivottaa pian entinen fuksi. puhekuplat &lk KATO TI/DT0 KA.M,VWTt T AvW HIRl/IÖTJi'/ OMAA ROUVfl... OLcW NÄHNYT !WMM LAPjiAPMNENKlN'h ä m e e n a h o El KUKKO KÄSKIEN varjopääkkäri KESAFIILISTELYA Hiphei, kesä tulee. Samalla tulee myös stressi. Miten ihmeessä sitä taas elättää itsensä, saati matkustelee jossain? Kesätyöt ovat kiven alla eikä opiskelukaan ole niin itsestäänselvyys, kun esimerkiksi yliopiston kielikurssit täyttyvät alta aikayksikön. Toista oli lapsena, kun kesä merkitsi huoletonta oleilua, mummolaa, järvessä uintia ja mökkielämää. Nykyään kesä menee rahapulaa valittaessa ja mahdollisesti epätoivoisen tenttiin lukemisen merkeissä. Ai niin, ja olemalla kateellinen ulkomailla reissaaville tutuille. No, onhan kesässä tietenkin hyvätkin puolensa. Joskus, jos vahingossa alan tienata edes hieman, saatan jälleen alkaa odottaa kesää innolla. Joka tapauksessa lämmintä kesää kaikille, siviilipalvelusmies kiittää ja kuittaa. Kiitokset hauskasta vuodesta ainakin entiselle päätoimittajalle Juhalle sekä entisille toimittajille Annakaisalle ja Johannalle, nykyiselle pomolle Anskulle ja toimittaja Miiralle, pääsihteeri Matille, tiedotussihteeri Sannalle, koposihteeri Antille sekä soposihteeri Piialle ynnä muille sihteereille ja Ilokivessä työskenteleville henkilöille. Ja kaikille niille, jotka unohdin mainita. LASSI TOIVANEN (SARJASANNE KlUANE WNlHATJCTAIMfi£Tiji) ILTA-SANOMAT 24.4.2002 ..jatitten iille Jylkkärin toimittajalle että... (Toimittaja: Mä olen kuullut että sä pidät tukevapyllyisistä tytöistä.) "No joo, kyllä. Saattaa olla, että siihen vaikuttaa psykologiset seikat, mutta niistä mä en välitä. Mutta varmaa on se, että koska mulla on ollut lapsesta saakka niin huono näkökyky, niin isommat peput vain erottuu joukosta paremmin. Fysiologia on tärkeetä. NÄYTTELIJÄ JOUNI SALO Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/1989 (15.3.1989) i
B f Jyväskylän Ylioppilaslehti B/2002 JmskitiMiYlioMilMtelrti 8/2002 E Kippis kolmekymppiselle RENTUKALLE! TEKSTI JA PÄÄKUVA: MIIRA RAUHAMÄKI AURINKO SAA ihmisiin vipinää. Sisätilabiletyksen aika alkaa olla ohi, ja opiskelijat pörräävät Kortepohjan ylioppilaskylän pilaamaalla lämpöä ja pullontäytteitä sisäänsä imien. Pujahdan kolmen siideriä ussuttelevan tytön ohi ravintola Rentukan ovista sisään ja tassuttelen hiljaiset raput ylös. Kello on vasta vajaat seiisemän illalla, joten asiakkailla ei oluthanojen äärelle ole asiaa vielä yli tuntiin. BAARIN AVARUUS iskee heti tajuntaan. Punasävyiset seinät teknoympyröillä ja hipinkirjavilla jytääjillä sun muilla örvelöillä kuorrutettuna tekevät tilasta rennon. Päälle vielä tummapintaiset pöydät, punaistuimiset looshit, piiitkä baaritiski ja sen lakana "humppa"laitia, takaosan kabinetti ja vielä päälle pari löllöä siinä on Rentukka eli opiskelijan olohuone vuosimallia 2002. TISKIN TAKAISESTA maailmasta käpsyttelee esiin baarin sydän eli ravintolan vetäjä Teuvo Ristonen. Siis Teve kaikille rentukkaIäisille, enpä itse ainakaan useamman vuoden tuttavuuden jälkeen ollut koskaan aiemmin kuullut miehen sukunimeä. Istumme ikkunoiden ääreen, joiden läpi epäilen opiskelijoiden jo 30 vuoden ajan sihRentukan drinkkibaari eli "American bar" mainoksesta vuodelta 1973. "Tanssin lomassa on pieni drinkki paikallaan." danneen, keiä siellä Taitoniekantieta pitkin kylälle käpyttelee. Toimituksemme päänainen tiesi kertoa eräästäkin kerrasta, joilloin joku kaduntallaaja on kabinetissa suljetulla lippuäänestyksellä nimetty Leena Kuukasjärveksi (yo-kylän vapaa-aikasihteeri). Oliko kulkija todella ollut Leena, se on edelleen arvoitus. MIKSIKÖ TEVE istuu nyt edessäni? Koska miehellä on syytä juhlia: Rentukka täyttää kesäkuun 2. päivä 30 vuotta. Kerrottavaa hänellä riittää, sillä mies on aloittanut kyseisen, ylioppilaskunnan omistaman ravintolan baarimestarina heti avajaisvuoden elokuussa. Mielellään hän myös muistelee, sillä Rentukan menestysvuodet 1970-1980-luvuilta olivat kuulemma hänen elämänsä kulta-aikaa. "Olin Raatikellarilla töissä ja tunsin Simon (tuolloinen Rentukan ravintolapäällikkö Simo Tiilinen) entuudestaan. Kävin katsomassa Rentukkaa, ennen kuin uskalsin sinne lähteä." "Alussa, ainakin ensimmäisen kesän, tämä oli kaikkea muuta kuin opiskelijaravintola. Oli strippareita ja orkestereita soittamassa", Teve kaivaa muististaan. MENOMESTASSA OLI voimakkaan puna-vihreä-oranssi väritys ja nykyistäkin avarampaa: heti narikasta näki aivan salin perälle. "Se oli ehkä etu, porukat tuntuivat tykkäävän", Teve tuumaa herttaisen ujoon tyyliinsä. Ravintolan nimi ongittiin kilpailun kautta, ja alussa se herätti närääkin: rentukka kun kuulemma vivahtaa rentulle. Avajaisten aikaan oli joku työntänyt kuppilan pihaan lahjaksi kottikärryllä rentukoita, niitä kun kasvoi tuolloin lähes valtoimenaan lähimaastossa. RENTUKKA cli tuttavallisemmin Rene toimi tanssipaikan ohella myös lounasravintolana niin opiskelijoille, lähiseudun asukkaille kuin kesähotellin asiakkaillekin. Baaritiski, jonka itscpalvelulinja nostettiin illoiksi ylös, sijaitsi heti ravinieelin etuosassa. Nykyisen tanssilattian paikalla sijaitsi pyöreäpöytäinen sirkuskabinetii, salin perällä puolestaan "umpisuolikabinetti", jonka epävirallinen nimi juontaa juurensa rakennustarkastajan kommenttiin; "Tämähän on mutkikas kuin umpisuoli". MLJNCHENIN olympialaisten aikaan syksyllä -72 ostettiin Rentukkaan ensimmäinen televisio, mikä sai suosiota osakseen. Baariväki käyttäytyi noina aikoina huomattavasti rauhallisemminin kuin mitä nykyajan juottoloissa näkee. "Anniskelusäännökset rajoittivat paljon. Pöytiintarjoilu, tietysti, se oli hyvin tarkkaa. Juomien kanssa ei saanut liikkua, vaan pöydissä istuttiin hillitysti paikoillaan", Teve valottaa ja jatkaa: "A-olutta oli tarjolla keskioluen sijaan, ja tietysti viinaa. Aivan alussa Rentukalla oli vain kesällä A-oikeudet. Talvella olivat B-oikeudet, eli myytiin väkeviä viinejä, olutta ja lonkeroa." 70-LUVUN TANSSIRAVINTOLASTA Rentukka muuttui 80-luvulle tultaessa paikkakunnan ykkösdiskoksi. Muut kaupungin anniskelupaikat eivät olleet vielä hiffanneet opiskelijoita potentiaalisina asiakkaina, joten Rentukalla ei juuri kilpailijoita piisannut. Väkeä kyllä riitti -ja paljon: "Tänne soiteltiin jopa Äänekoskelta asti, että onko tilaa. Meillä kun soi oikeaa, sen ajan hittimusiikkia." Paikkakunnan ykkösmestaan jonottavien letka ulottui jopa yo-kylän puomille saakka, joidenkin kertomusten mukaan se kiemurteli Kortepohjan bussipysäkille asti. Ravintolalla meni niin hyvin, että vuonna -89 sinne päätettiin tehdä remontti, jonka vuoksi se oli suljettuna useamman alkuvuoden hyvän bilekuukauden. Sen jälkeen koituvatkin lamavuodet. KAUPUNGIN KESKUSTAN ilottelupaikat olivat vihdoin nekin huomanneet opiskelijat potentiaalisina asiakkaina, ja näin syntyi kilpailua nuoremmalle ravintolasukupolvelle suunnatusta tarjonnasta. Vuonna 92 tila vuokrattiin ulkopuolisille, joista Matti Hottinen oli suurin osakas. Teven osuus potista oli 40 prosenttia. Listalla oli paljon elävää musiikkia Hectorista Tommi Läntiseen, mikä osoittautui liian kalliiksi menoeräksi. SOHWI SIIRTYI Rentukan ruoriin vuonna -94 ja ohjasi sitä aina vuoteen 97. Ravintoloitsija Juha Oksanen siirsi baaritiskin nykyiselle paikalleen, ja dj-touhut hoidettiin baarin peräosaan sijoitetusta autonromusta käsin. Mutta meno ei vain ottanut kunnolla piristyäkseen. Oksasen lähdön jälkeen Teve sai puhelinsoiton: josko häntä kiinnostaisi toimia JYYn edelleen omistaman Rentukan baaripäällikkönä. Ja kiinnostihan häntä. Autonromu kärrättiin pois jaloista ja ensimmäiset bileet järjestettiin niin tohinalla, ettei saliin ehditty saada edes pöytiä ja tuoleja. Mutta se ei meininkiä haitannut: ihmiset istuivat lattioilla tai seisoskelivat. HILJALLEEN MENOMESTAN vauhti on jälleen ollut kasvamaan päin. Alkuun Teve pyöritti ravintolaa kahdestaan kokin kanssa, viimeiset kolmisen vuolta hän on turvautunut osa-aikaisesti työskentelevien opiskelijoiden apuun. Vetovoimaa on saatu lähinnä Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan järjestämistä Rentukka-illoista, joita ovat olleet viime aikoina esimerkiksi Runon ja Viinin ilta, kylän pikkujoulut sekä jotkut bändi illoista. Vaihto-opiskelijat puolestaan ovat pyörittäneet Renessä Stammtisch-iltoja. Salin perällä istuskellut kaveriporukka pisti pystyyn oman yhdistyksensä, EI Reino ry:n, ja on sen nimissä järjestänyt kaksi elävän musiikin iltaa Rentukassa. Mutta suosituimpia ovat silti edelleen jonoja aiheuttavat, jokasyksyiset uusien opiskelijoiden bileet. VAUHDIKKA1MPINA iltoina Teve käyttää vahtimestaria, mutta ei järjestyshäiriöiden vuoksi vaan enimmäkseen alaikäisiä poistamaan. "Meidän porukka on fiksuja opiskelijoita, joiden ei tarvitse keskustella nyrkeillä", hän kehaisee rauhalliseen tyyliinsä. Kello lähentelee kahdeksaa ja baarfemmi" eli Emmi Tuomi saapuu työnsä ääreen. Teven sukissakin alkaa tuntua vipinää, sillä baaritiski on saatava kuntoon. Muutamassa minuutissa pullojonot ja lasipinot päätyvät ojennukseen tottuneiden käsien alla. SIIDERI PULLOJAAN aiemmin Rentukan edessä siemailleet tytöt vaeltavat raput ylös baarin puolelle, heitä seuraa liuta poikia. Heitä kaikkia tuntuu edelleen janottavan ja Teve sekä Emmi kaatavat hopihopi-vauhdilla tuopit täyteen. Rentukka jatkaa kukkimistaan! ON RAVINTOLA — avoinna ympäri vuodon — 250 atiakaspaikkaa — 2 kahinoilla — lanttia — ohjelmaa — maukkaita «dullista alorioita — fiilinkiä KESÄHOTELLI — avoinna 1.4.—31.8. — 135 1—2 hengen huonolla — tauna — WC, suihku Ja puhelin joka huoneesta — lilave pysäköintialue — hinnoiltaan edullinen Molemmal sijaitsevat: Kortepohjan Ylioppilaskyläste o* Taitoniekantie 9 40 740 Jyväskylä 74 puh. vaihde 941-252 211 Jylkkärin häpeä: Rentukan syntymä vuonna 1972 noteerattiin ainoastaan tällä pienellä mainoksella. Kekkonenkin vieraili Renessä Synttäreiden kunniaksi näyttely PUNAKELTAISET TULITIKUT, kissankokoinen lounaslista ja vinot pinot valokuvia sekä haastattelunauhoja on museologian sivuaineopiskelija Tanja Välisalo saanut koottua kasaan Rentukan historiasta. Materiaaleistaan hän aikoo koostaa näyttelyn, jonka avajaisia vietettäneen 2. kesäkuuta, missäpä muuallakaan kuin Rentukassa. Näyttelyllä juhlistetaan Renen syntymäpäivää, joka osuu juun kyseiselle päivälle. Samasta syystä tilassa aiotaan järjestää myös juhlat, jonne pyydetään kutsuvieraina ainakin ravintolan entisiä työntekijöitä. "Kesällä on luvassa myös yllätysjuhlia", JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen povaa. TANJA VÄLISALON näyttelyidea lähn hänen opintojensa lautta. Hän puuhasi Rcntukka-aiheisen nykyajan dokumentointityön, jossa juomapaikan syntymäpäivä kävi ilmi. Parhaillaan työn alla olevasta näyttelyn kokoamisesta hän saa "palkaksi" pari museologian opintoviikkoa, vaikka naurahtaa homman vaatineen enemmänkin vaivaa. Lehti-ilmoittelun ja lumipalloefektin kautta opiskelijaneito sai huomaansa kosolti materiaalia, mutta: "Oluttuoppia kaipailen vieläkin. Silloin 70-luvulla oli sellaisia kahvallisia tuoppeja", Tanja vihjaa. Hän pläjäyttää eteeni kosolti tunnelmafotoja Rentukan historian sivuilta: on M.A. Nummista ja Pedroa, entisiä työntekijöitä, vanhoja kabinetteja, rakennustaiteita, Olvi-juoksusta punanenuinen Toevalan Pilikkikerhoryhmä, näytelmäkerhon hulmuavahelmaisia can-can esityksiä ja vaikka mitä. KUINKA ONKAAN ravintolaelämä yleensä ottaen muuttunut levottomammaksi, kun vertaa noihin 70-luvun alun tunnelmiin: juomat kädessä ei heiluttu pöytien välillä, ja juominkeja mielivien oli aina välillä muistettava tilata ruokaakin. Haastatteluista on Tanjalle paljastunut myös presidentti Urho Kekkosen vierailu Rentukassa ylioppilaskylän vihkiäisten merkeissä: "Huhun mukaan yhden talon ylimmästä kerroksesta oli joku huudattanut tuolloin Leninin puheita, mutta Kekkonen oli vain naurahtanut." TANJAN MUKAAN Rentukan ympyrä on sulkeutunut: se aloitti opiskelijaravintolana ja on vauhtivuosien ja 90-luvun laman jälkeen palannut taas aloituspisteeseensä, opiskelijan olohuoneeksi. Mutta juuri sellaisena se on hänen mielestään hyvä: "Sinne voi mennä vaikka verkkareissa syömään pitsaa", hän heläyttää ja summaa vielä osuvasti: "Vfersinkin Runon ja Viinin illasta asiakkaat olivat innoissaan. Yhden runoilijan mukaan oli aivan ihanaa, kun Rentukassa ei ole samanlaisia rajoituksia ohjelmiston suhteen kuin isoissa menomestoissa." MIIRA RAUHAMÄKI +
EH Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 L O li AS I 1 1 1 6 Myös vcgaanivailuoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ia juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 • MA 13.5. Aurajuusio-perunakiusaus Kalamurekepihvi Uunimakkara, perunasose Tl 14.5. Pinaatiiohukaisei Jauhelihapihvi, sienikastike Broilerpastapaistos KE 15.5. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset Värikäs uunikala Burgundin lihapata TO 16.5. Tomaattinen kasviskeitto Merellinen lasagne Broilerleikc PE 17.5. Kasviskastike, spaghetti Jauheliliakastike, spaghetti Pyttipannu MA 20.5. Ymipihvit, parsakastike Kinkkupitsa Tex-mex -kanapata Tl 21.5. Ratatouille Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Kalakeitto ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 22.5. Purjo-pcrunavuoka Perämiehen silakkaherkku Kasslerpaisti TO 23.5. Kasvishemekeitto, pannan 1 lemekeitto, pannan Broiler-juustokebakot Lohipyörykät PE 24.5. Kasvispyitipannu Jauhemaksapihvit Tonnikalakaslike, spaghetti Ruokala auki koko kesän klo 1116. Ruokalista nelissä osoitteessa http://www.co.jyu.fi/jyy/tiiokalista.php t r • • • • . . NYT HENKISTA PÄÄOMAA KEVÄÄSEEN (Netottaisiin kumpikin.) Oittinen, Mäkinen (toim.): Alussa oli käännös, 2. p. (Tampereen Yliopistopaino Oy) "Kun lääkäri tekee virheen, sen peittää multa. ...kun kääntäjä tekee virheen, sitä ei peitä mikään." 23,00 E Kilpinen: Ihmissudet. Asiakirjoja ja kertomuksia. (Yliopistopaino) Raadin mielestä tähän tutkimukseen pitäisi ehdottomasti ohjata lisää yhteiskunnan varoja. 29,00 E Mäkinen (toim.): Lasaruksesta leipäjonoihin. Köyhyys kirkon kysymyksenä. (Atena) "Omaisuutesi ei kuulu sinulle, vaan sinut on pantu sen haltijaksi, jotta jakaisit siitä niille, jotka ovat puutteessa." 33,50 E Hemänus: Väärä vakaumus. (Atena) Pertti kertoo, lue sinä! 26,00 E Bonsdorff ja Seppä (toim.): Kauneuden sukupuoli. Näkökulmia feministiseen estetiikkaan. (Gaudeamus) Tämä jakoi raatimme kahtia... 27,00 E 70-luku tarjottimella. (Schildts) Marimekko mutta missä ovat makkarakupit?! 32,00 E Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa K<fffl5\ 3 kirjamyynti@kampusdata.fi misea . • •.-.. ma, MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA R u o k a l i s t a m m e l ö y t y v ä t osoitteesta s i v u n v a s e m m a s t a y l ä k u l m a s t a ja samasta o s o i t t e e s t a l ö y d ä t m e i s t ä m y ö s m u i t a t i e t o j a . T i e s i t k ö , että m e i d ä n kautta voit m y ö s järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin /qiin suuriin/qnjMa titaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai (Tilaus) Kesän aukioloajoista saat tarkempaa tietoa toimipisteistämme sekä sivulta. Onnittelut Sinulle valmistuva ja kaikkea hyvää elämääsi. Hauskaa ja rentouttavaa kesää kaikille toivottaa Sonaattilaiset. TERVETULOA mmm 2002 f / 3 M Ilokiven vap (ise-'-Spis6siSip8ppia.Klal la 4.5. Setan bileet * PE 10.5. Rikoskluöi Oudot fuusiobileet www.cc.jyu.fi/ilgklTi heshussairaalanlie 2. Iki ^ la 11.5. Au Bight -klubi U:II h 11.5. Sventterillä Potaisee * la 18.5. Office Building, Cosmobile Setan bileet m BJ:I I.RIB. BiKÖä. Hitr». Klo 21-G4. lipat Se /liyjläkaupunginYö e, Sisler lla, Purit;, SisriHe, Pcikini. iniiaier jal,lilijilfsii»itj3 k 215. Suomalainen konservatorio, larriSiiffliaei ja Aine I i i i , H M PE 31.5. Au Bight -klubi " glsale. Gimmix. Snalloid Um[ lipui li PE IB. Freak Cireus 2002 la 81 Setan bileet ffl[2HJ3] www.sonaatti.fi /k ^ K i**** H l H l
Jyväikylan Ylioppilatlehti 8/2002 I B Aamusta aamuun 24 h! Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. BAR Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 m Kauppakatu 26 Puh. (014) 630 582 SBaa MKIITA BONUSTA PUPU n i g h t R L E K R N D R n [PaGLHEnima SOKOS Q HOTGL SOKOS 5 ? HOTGL ALEXANDRA ALEX Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 ^ SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 \ i Kauppakatu 30, puh.(014)3382 740 JYVÄSHCM HOVIN BAAR I JYVÄSKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 KIRKKOPUISTO Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 II Kauppakatu 30 RUOKARAVINTOLA Q*fcE*h**f PUB • MEnXA^SAAT BONUSTA SOKOS ® HOTGL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211 %£ RAVINTOLAIDEA LUTAKOSSA • PIIPUN JUURELLA! Teemalla "IKKUNA EUROOPPAAN" 31.5. SAAKKA ke 8.5. Euro-bileet 16.-18.5. Toscana-päivät pe 24.5. Terassikauden avajaiset by Matkarata TERVETULOA! Kesällä suosittu takapiha-terassi! Palvelemme ma-pe 9-23, la 14-23 R f l U RnuinTOifliDCfl 40100 Jyuasky lii Puh. (014) 444 7080 IDEfl Faksi (014) 444 7081 Myyntipalvelu (014) 444 6532 Muista! Työ opiskelun ohella ja kesätyöt voivat kerryttää työssäoloehtoa, jos olet työttömyyskassan jäsen. Ota selvää asioista se kannattaa. • www.ytk.fi Teollisuu: i^YTK TYÖTTÖMYYSKASSA Bllisuuskatu 4, 32200 Loimaa, puh. "(02) 760 7620, fax 762 4917
f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 SUOMEN ENSIMMÄINEN naisrunoilija Isa Asp syntyi vuonna 1853 nykyisessa Vaalan kunnassa. Hänen isänsä oli ruotsinsuomalainen, kun taas hänen äitinsä puhui vain suomea, minkä vuoksi lapset oppivat molempia kieliä. Isan isä soitti kanteletta ja oli taitava kalevalaiseen runomittaan tehtyjen runojen sepittelijä. Kymmenvuotiaana Isa kirjoitti isänsä esimerkkiä seuraten: Isani on oivallinen runomatn, runoniekka, runolaulujen latoja. Öisin miekin mielelläni aina siinä ammatissa, jost. on Suomelle suloa, isänmaalleni iloa, kun a virheet virsissäni rumentaisi runoani, kun ajatus «ivoissani virtoaisi viisahammin. Kun Jaakko Asp muutti perheineen Suomussalmelle, paikkakunnan kappalaisen vainio Margaretha Lilius opetti Isaa tärkeimmissä kouluaineissa. Vuonna 1864 Isa pääsi ruotsinkieliseen tyttökouluun Raaheen. Isan palattua Suomussalmelle Margaretha ohjasi Isaa maailmankirjallisuuden ja -runouden pariin, sillä hän oli huomannut tytön kirjalliset lahjat. Hän puhui usein Isalle ja tämän perheelle Jyväskylän naisseminaaJsa Asp rista, jonne Isan hänen mielestään olisi päästävä. Isa alkoi itsekin haaveilla seminaarista, vaikka tiesi, etteivät hänen isänsä rahat välttämättä riittäisi tyttären kouluttamiseen. 14-VUOTLAANA Isa matkusti isänsä kanssa Kurimoon. Siellä Isa vietti paljon aikaa Joel Backmanin kanssa, josta tuli hänen ensimmäinen ihastuksensa. Vuosi sen jälkeen, kun Isa ja hänen isänsä olivat palanneet Suomussalmelle, tuli tieto, että Joel Backman oli kuollut keuhkotautiin. Isa kirjoitti Joelille runon Tili en slumrande vän, jonka viimeinen säkeistö kuuluu: En gäng i himlens salar Dig träffafär min själ, Sä hoppet tili mig talar, Tilldess-ettlängtfaiväl! Ystävilleen Isa oli hyvin uskollinen, ja vaati heiltä samaa. Välillä Isan vaatimukset täydestä uskollisuudesta olivat niin kiihkeitä ja mustasukkaisia, että ne saivat hänen ystävänsä ärsyyntymään. Sama uskollisuuden ihanne näkyi myös Isan suhteessa Jumalaan. 1 Iän pelkäsi, että Jumala pitäisi hänen rakkauttaan runoiluun epäjumalanpalvontana. Elämänsä loppuun asti hän pohti, pitäisikö hänen luopua runoilustaan pelastaakseen sielunsa. Tästä pohdinnasta syntyi hänen runonsa Kahden vaiheel'la. Toisinaan kun infoin vallan saapi, Laulan, vaikka soimaa (unioni; Toisinaan, jos kuinka haluttaapi,Vaiti oon vaikk' laulaa syömmeni. Kahden mieli' en voi mä noudatella: Olla ääneti -ja lauleskella. Loiko ilman tarkotusta Luoja Vienot sävelet mun sydämeen? Bpä niin. Vaan kaikkein lahjoin tuoja Vaatii arvon niistä itselleen. Sulle, Herra, lauluni jos soisi, Silloin suotu, sallittu se oisi. SYKSYLLÄ 1871 Isan perhe päätti, että heidän huonosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta Isa pääsisi seminaariin. Matka Puolangalta Jyväskylään postivaunuissa jäkievarikyydillä kesti useita päiviafjoiden aikana satoi jatkuvasti. Isan vaatteet eivät ehtineet kuivua öisin, minkä vuoksi Isa vilustui ja sai keuhkotaudin, joka aiheutti hänelle itsepintaisen yskän. Seminaarissa Isa oppi käyttämään suomea runojensa kielenä, ja hänestä tuli suomalaisuusaatteen kiivas puolustaja. Miesseminaarissa opiskeli samaan aikaan nuori runoilija J. H. Erkko. Isan ja Erkon välisistä lunteista esitetään ristiriitaisia tulkintoja. Erkon tiedetään ainakin ihailleen Isan "jaloa sydäntä", mutta syvemmästä ihailusta ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Erkon runoudessa Isa esiintyy paljon. Joulun jälkeen Isan ysköksiin ilmaantui verta, ja hänen levottomuutensa ja rauhattomuutensa kasvoivat pahentaen sairautta entisestään. Myöhään keväällä hän kirjoitti kuuluisimman runonsa Aallon kehtolaulu. Nuku, nuku aaltonen. Nuku jo! Tuolla laulaa humisten Kuusisto.' Kehtolaulusi se on nuku aalto rauhaton, Nuku jo! Miksi tahdot katsella, Kumkajo Loukannut on luontoa Turmio, Kuinka kukat surkastuu, Kuinka tuuless' paljastuu Lehdikko? Nuku aalto, vaahtopää! Nuku jo! Kerran sinun herättää Aurinko, Senpä sulle rauhaton! Hellä silloin suotu on Suutelo. Herätessäis heloittaa Kukat jo, Suloisesti tuofcsuaa Tuomisto, Liverrykset lintusten Silloin soi kuin Vainosen Kantelo. Sydän! nuku sinäkin, Nuku jo!Uni suli' on suloisin Nautinto, Toivo aikaa armaampaa; Nuku, Imnnes lopun saa Taistelo! KESÄLLÄ ISAN perhe ja lääkärit olivat sitä mieltä, että Isan täytyisi levätä vuosi kolonaan. Isa lähti kuitenkin Jyväskylään. Syyskuun puolivälissä hän sai vcrensyöksyn ja joutui vuoteenomaksi. Isa kuoli 12.11.1872 vain 19-vuotiaana. Hänet haudattiin Jyväskylän vanhalle hautausmaalle. Opiskelijatoverit painattivat hautajaisiin vihkosen Muisteliaisia, johon oli kerätty viisi Isan runoa. Puolitoista vuotta myöhemmin he laittoivat Isan haudalle valkean inarmonristin. Muistomerkin paljastustilaisuudessa J. H. Erkko esitti runonsa Neiti Isa Aspin haudalla. Ristiä ei enää ole, vaan sen on korvannut pieni graniittilaatta. Isan runoja ei ehditty julkaista hänen eläessään, mutta myöhemmin joitakin niistä on julkaistu kokoclmateoksissa. SANNA RYYNÄNEN Isa Aspin hauia keväällä 2002. Vaalan Veneheiton kyläoopperayhdistys toi Jyväskylässä vieraillessaan kukkia Isan haudalle. He esittivät oopperaa Runon Lintu ja Liekki kansanooppera runoilija Isa Aspin elämästä. Flooran päivänä kunnioitetaan vanhaa lupausta VUONNA 1939 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta päätti ottaa hoitoonsa Isa Aspin haudan. Vielä 50-luvulla lupauksesta pidettiin kiinni, mutta sen jälkeen ei enää ole näkynyt merkkejä siitä, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnaksi muuttunut ylioppilaskunta haudasta olisi huolehtinut. Yliopiston museo vihjaisi JYYlle unhoon vaipuneesta lupauksesta tänä keväänä. Niinpä Flooran päivänä 13. toukokuuta, joka perinteisesti on ollut ylioppilaiden kevään suuri juhlapäivä, on ylioppilaskunta päättänyt pelastaa kasvonsa. Helsingin ylioppilaiden Flooran päivän vietossa aikoinaan Maamme-laulu sai ensiesityksensä. JYY ei ehkä yllä vuonna 2002 aivan samaan, mutta tärkeää on palauttaa mieleen ensimmäisen suomalaisen naisrunoilijan muisto. JYY ON päättänyt, että vuosittain Flooran päiväksi Isa Aspin hauta on hoidettuna kesää varten ja puoliltapäivin haudalle tehdään tervehdyskäynti. Hautaa hoidetaan 13.5. 2002 alkaen pysyvästi, mutta vuosittain Flooran päivä on kulloistenkin JYYn vallanpitäjien hetki kokoontua muistamaan Isa Aspia. Isa Aspin kunnioittamisen ohella Flooran päivää juhlistetaan Jyväskylässä kaikkien ylioppilaskunnan valiokunta-aktiivien, JYYn luottamushenkilöiden sekä henkilökunnan yhteisellä illanvietolla Kirjailijatalolla kello 17 00 alkaen. MATTI MÄKINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 E väsfy fen. f<e*sä 9.-14.7.2002 poikkitaiteelllinen kaupunkifestivaali Kesäklubit 9.7. Kw aanilegenda Sanaton teatteri 10.7. Avner Eisenberg (USA): "Avner the Eccentric" 11.-12.7. Csaba Mehes (Unkari): "Pantomix" ja "Trouts Quintet or The Dumb Man and The Sea" 11.-12.7. SpyMonkey (UK): "Cooped" 13.7. Compagnie Jerome Thomas (Ranska): "Juggling Hands" (Ranska) Georgie Picket in Coloui N i g h t Visions 1 3 . 7 . Cinema pop allitaliana Pahat naiset -elokuvaspesiaali 11.7. P u h e o h j e l m a 1 2 . 1 3 . 7 . Uudet mediat ja kasvatus mukana m m . Frans Mäyrä, Antti Alanen, Jyrki J.J.Kasvi, Staffan Björk (Ruotsi), Simon Ings (UK), Kalle Kinnunen, Petri Kuljuntausta, Perttu Hämäläinen, Raine Koskimaa Teknobileet 12.7., lisätiedot www.niitty.org Kurssit: Avner Eisenbergin komiikan ja mimiikan mestarikurssi 9.-12.7. Jerome Thomasin jongleerauksen mestarikurssi 11.-12.7. Keho & musiikki -kurssi 11.-12.7. 7. C i a Leandn9.7. C i a L e a n d r e Claire ( K a t a l o n i a / R a n s k a ) : " M a d a m e e t M o n s i e u r " HUOM! Opiskelijat saavat ovimyynnissä jäljellä olevia lippuja 8 eurolla! Liput: Jyväskylän Lippupiste, Vapaudenkatu 53 www.jyvaskyla.fi/kesa Kiinnostaako ulkomaat, hyvä ansiotaso ja haasteelliset työtehtävät? Master Tethnkion Vientiasentaja suomalaisten huipputuotteiden vientitoimituksiin Lappajärven ammattioppilaitoksen ja Suomen Yrittäjäopiston järjestämä 3 v:n (120 ov) koulutusohjelma alkaa 12.8.2002 Koneenrakennuksen ja automaation koulutusohjelma, metalli # Mekatroniikan ja automaation koulutusohjelma, sähkö Koulutuksen toteutuksessa mukana mm. seuraavat yritykset: Antti Lindfors Oy, Done Logistics Oy, Honkarakenne Oy, Lillbacka Oy, Nordautomation Oy, Pesmel Oy, Rannila Steel Oy ja Vesme Systems Oy Opinnot koostuvat ammatillisten perusopintojen lisäksi alakohtaisista erikoistumisjaksoista, vientitehtäviin ja yritystoimintaan valmentavista osuuksista, sekä työssäoppimisen jaksoista alan vientiyrityksissä. Lisäksi kotimaan tai ulkomaan projektityö. Vientiasentajan tehtäviä ovat mm. asennus ja sen eri työvaiheiden suunnittelu, huolto, koekäyttö sekä viesti-ja tavaraliikenteen toimivuus asennuskohteessa. Työ on vaativaa, monipuolista ja haasteellista, jossa hyödynnetään alan uusinta tietotekniikkaa. Sopii erinomaisesti naisille! Opiskelija valmennetaan myös toimimaan itsenäisenä yrittäjänä alalla on huutava pula, ei vain osaavista, kielitaitoisista ammattilaisista, vaan myös alihankintapalveluja tarjoavista yrityksistä! Hakuaika päättyy 31.5. Soveltuvuushaastattelut elokuussa. Toivomme hakijoilta väh.18 vuoden ikää. Hakulomakkeet ja lisätietoja Lappajärven ammattioppilaitoksesta tai nettisivulta. Y Suomen www.smek.fi L A P P A J Ä R V E N A M M A T T I O P P I L A I T O S Erkkiläntie 2, PL 12,62601 Lappajärvi Puh. 06-565 7300 Fax. 06-566 1305 email: info@lappajarvenaol.fi www.lappajarvenaol.fi KESKI-SUOMEN KASI JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS JÄRJESTÄÄ KESÄN 2002 LYHYTKURSSIT HUOPAPITSI 10.-14.6. JA 5.-9.8. OHUT HUOPAKANGAS KESÄKUUSSA JA ELOKUUSSA PINTAKOKEILUJA HUOVALLA 8.-10.7. LUOVAA HUOVUTUSTA 8-10.7. SHAMAANIRUMPU IO.-12.7., % HEVOSHUOVUTUS U.-J4.7: SEINÄNUKKE 11.-14.7. SYKSYLLÄ 2002 ALKAVAA AIKUISKOULUTUSTA KÄSIJATAJDBTBOLUSUUJÄN PERUSTUTKINTO, nientä TEKSTIILIN JA VAATETUKSEN SUUNNITTELUN VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA TEKSTIILIALA YRITYS-/OHJAUSPA1NOTTEINEN 120 ov ESINESUUNNITTELUN JA VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA KALUSTEALA. YRrrYSPAINOTTEINEN 120 ov NUKKEMUOTOILU. YRITYS-/OHJAUSPAINOTTEINEN I20ov PAPERINVALMISTUS, YRITYS/ORI AUSPAINOTTEINEN 120 ov KOULUTUSAIKA 12.8.2002-31.5.2004 HAKUAIKA 15.5.-1.8.2002 KOULUTUSMUOTO YHDISTETTY PÄIVÄ/MONIMUOTO lO^ATAnTmUAN/KÄSriTÖLÄISENTÄYDENNYSKOULUTUS TArreiLIJA/YRITTÄJÄKOULUTUS 20 ov 15.9.-20.12.2002 HAKUAIKA 1.9. ALKAEN LISÄTIETOJA www.petnjavesi.fiAskto SEKÄAIKUISKOULUTUSOSASTO AIKUISKOULUTUSJOHTAJA LEENA SIPILÄ 014-859 567.0400 859 768 OSASTOSIHTEERI ANNELI SAARIJÄRVI 014-859 579. 6»
BJ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Se on kuulumatonta mi ELOKUVAMUSIIKKIA JOS OLET olosuhteiden pakosta joutunut katsomaan jotakin elokuvaa ilman ääntä, saatat tietää, kuinka puutteellinen elokuvakokemus voi olla. Sen lisäksi, että et kuule näyttelijöiden puhetta ja ääniefektejä, jäät luultavasti muustakin paitsi nimittäin musiikista. Ilman musiikkia kauhuelokuva ei saakaan aikaan pelonväristyksiä, eikä kyynelkään vierähdä poskelle romanttista elokuvaa katsellessa. Mistä on siis kysymys? Jo kauan ennen elokuvia musiikilla on ollut tärkeä rooli näyttämötaiteissa aina antiikin draamoista Shakespeareen. 1800-luvulla länsimaissa elävän musiikin käyttö yleistyi varsinkin viihteellisissä melodraamoissa, joissa elävää musiikkia kuultiin läpi esityksen orkesterin tai urkurin säestämänä. Tätä kautta musiikin käyttö periytyi myös elokuvaan; 1895 Lumieren veljesten järjestämässä elokuvien kaupallisessa maailmanensi-illassa Pariisissa elokuvan säestys hoidettiin esityspaikan, Grand Cafen, pianolla. Jo vuonnal896 elokuvaorkesterit yleistyivät suurissa kaupungeissa nopeasti. Suomessa KinoMusiikin äänittäminen käynnissä vuonna 1948 valmistuneeseen Hamlet-elokuvaan. (Kuva Suomen elokuva-arkiston kokoelmasta) palatsi kuului maamme hienoimpiin elokuvateattereihin, joissa soitti Suomen mittapuun mukaan suuri, 15 henkinen orkesteri. MYKÄN ELOKUVAN aikakaudella musiikin soittamista elokuvien esittämisen yhteydessä perusteltiin muun muassa sillä, että se peitti alleen alkuaikojen kovaäänisten elokuvaprojektorien äänen. Yleispätevämpi selitys musiikin käytölle läpi historian lienee kuitenkin sen kyky luoda kaksiulotteiselle valkokankaalle eräänlainen kolmas ulottuvuus, joka auttaa katsojaa unohtamaan arkiaskareensa ja eläytymään elokuvaan. MUSIIKILLA on myös oma tärkeä roolinsa elokuvien kerronnassa. Musiikista puhutaan tunteiden kielenä, ja usein musiikin luomat merkitykset heijastelevatkin elokuvan roolihenkilöiden tunteita tai yleistä tunnelmaa. Musiikki voi myös tuoda katsojalle aavistuksen tulevasta tai selventää kuvan luomaa merkitystä.. Elokuva on kokonaiselämys, ja täten katsoja ei usein tulekaan tietoiseksi musiikista. Osittain juuri siksi se onkin tehokas ilmaisukeino elokuvassa. Hollywoodin kulta-aikoina 1930-40luvulla kehittyneen elokuvamusiikki ilmaisun hallitseva tunnuspiirre oli jäljitellä kuvallista kerrontaa ja dialogia ja toimia samalla nöyränä palvelijana mutta myös tärkeänä osana elokuvallista kerrontaa. HOLLYVVOODIN kulta-aikana käytettiin (käytetään edelleenkin) runsaasti ns. "Underscoring" (alleviivaus) -taustamusiikkia, joka dialogia häiritsemättä pyrki poistumaan kohtauksista yhtä vaihvihkaisesti kuin se oli kohtaukseen sisään tullutkin. Tällä tavoin musiikki on katsojalle hyvin huomaamatonta mutta samalla myös hyvin tehokasia vaikutukseltaan. Tällaisen, eräänlaisen "musiikillisen kuvittamisen" tarkin muoto on ns. "mickey mousing" -musiikki, joka pyrkii jäljittelemään tarkasti kuvassa tapahtuvaa liikettä Piirroselokuvien lisäksi tyylistä toimivat hyvänä esimerkkinä Chaplinin elokuvat. ELOKUVISSA ON harvinaisempaa käyttää vastakkaista informaatiota kuvan ja äänen välillä. Esimerkkinä tällaisesta ilmaisusta toimivat hyvin monet Stanley Kubrickin elokuvat Kellopeli Appelsiinin saamaan kritiikkiin eräänä osavaikuttajana voidaan pitää Kubrickin tapaa luoda monitasoisia ja ris tiriitaisiakin merkityksiä kuvan ja musiikin yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi väkivaltaisen kohtauksen aikana laulettava iloinen "Singing in the Räin" herättää voimakkaita nstiriitoja, jotka katsoja voi kokea epämiellyttävänä. Toisaalta katsojien kokemukset voivat tällaisesssa tilanteessa olla hyyin erilaisia. VAHVASTI I lollywood-painotteincn nykyelokuva sisältää edelleen paljon samoja elementtejä ja tyylikeinoja kuin Hollywoodin kulta-aikojen musiikki. 1950-luvulta lähtien erilaiset musiikkityylit elokuvissa ovat yleistyneet ja sekoittuneet keskenään. 1930ja 40 -luvulla elokuvamusiikki oli pääsääntöisesti taidemusiikkikoulutuksen saaneiden säveltäjien säveltämää romanttista orkesterimusiikkia. Vaikka nykyisinkin luo tyyli on yleinen, populaarimusiikki ja muut musiikkityylit elokuvissa ovat yleistyneet. Elokuvien yhteydessä musiikista voidaan puhua eräänlaisena kulttuurisesti rakentuneena kielenä, jolla on olemassa omat merkityksensä. Samankaltainen musiikillinen kieli on yhteistä koko audiovisuaaliselle medialle mukaan luettuna uusmedia (pelit ja CD-ROM -tuotteet). ELOKUVAMUSIIKKI sisältää ominaisen piirteen musiikista, jota ei liian usein korosteta. Musiikin vaikutukset ihmiseen ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä. Musiikki kietoo ympärilleen jotain opittua, jotain perinnöllistä ja jotain, mitä ei sanoin voida kuvata. JUHA RUUSKA Kai N i e m i n e n v i e r a i l e e Jyväskylässä RUNOILIJA Kai Nieminen, joka tunnetaan myös ansiokkaista japanilaisen runouden käännöksistään, saapuu Jyväskylän suomalais-japanilaisen yhdistyksen ja erikoiskustantajien Kirjakahvilan vieraaksi Keski Suomen kirjailijatalolle 8 .toukokuuta. Niemisen yleisöluennon otsikko on Linnun liverrys, sammakon kurnutus: japanilaisen runon monet ilmeet. Aikaa varataan myös keskustelua varten. Muutama vuosi sitten porvoolaisessa kulttuurilehti Peilikuvassa Nieminen kuvaili suhdettaan runouteen ja kääntämiseen seuraavasti: "Riippumatta siitä, onko kääntämäni kirjailija kuollut vai ei, tunnen vahvasti, että hän elää tekstissä, että hän on läsnä. Keskustelen kulloisenkin kirjailijan kanssa ja kysyn häneltä neuvoa, että miten tämä sanotaan suomeksi. Yhden runon kääntämistä varten minun on luettava ehkä sata tai kaksisataa sivua, jotta löytyisi se lapa, jolla toinen ajattelee. Vasta silloin kääntäminen on mahdollista." HILJATTAIN Niemisen runoudessa on tapahtunut muutos yhteiskunnalliseen ja poliittisempaan suuntaan. Tämä näkyy erityisesti kokoelmassa Vakavia runoja. Peilikuvassa Nieminen kommentoi: "Alkoi tuntua siltä, että olen jo määntellyt paikkani maailmassa eikä minun enää runoissa sila tarvitse etsiä. Siksi voin kommentoida ympäröivää maailmaa voimakkaammin ja kantaaottavammin." Tilaisuudessa myydään Japani-aiheisia kirjoja sekä virvokkeita. Mukanaan Nieminen tuo uusimman suomennoksensa, Hisashi Hondan runoteoksen Pyhä Uni (kustantanut Nihil Interit), joka on ensimmäinen nykyjapanilaisen runouden suomennos. Niemiseltä ilmestyy oma teos kustannusosakeyhtiö Tammen kautta syksyllä 2002. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. ANTTI NISKANEN Lisätieto jo: Riitta Koikkalainen (kofion@cciyu.li) tai Terttu Rajolo (trojala@joensuu.fi). Vaikka salaisi kymmenen vuotta yhtä päätä odottaisin sinun kanssasi poutapäiviä. On, on tämä rakkautta, multa se sade ei ole minun syytäni. Kokoelmasta Elämän vuoteessa hengentuote Naiskurssille! Yliopistossa on älyttömästi naisia. Heissä on yhteensä niin suuri määrä älykkyyttä ja kauneutta sekä näiden johdannaisia, että se pistää joskus suun läpättämään. On vaikea tietää, miten, missä ja milloin yhden noista naisista voisi saada tutustumisetäisyydelle. Syntyy voimakas neuvottomuuden tunne. Samanlainen neuvottomuus vaivaa myös silloin, kun seisoo valtavan kurssitarjottimen edessä ja miettii, mitä kursseista haluaa ja miksi. Joskus on jopa vaikea välttyä vertaamasta naisia kursseihin (anteeksi tahdittomuus). Kurssien valinta on kuin naisen etsintää. On nähkääs kursseja, joille haluaisi, mutta joille ei pääse. On täyltä tai sitten ei vain ole sivuaineoikeutta. Joillekin kursseille haluaa, vaikka ne eivät olisi tutkinnon suorittamisen kannalta järkeviä ensinkään, Joskus jo ensimmäisen luennon jälkeen tajuaa lähteä kesken pois eikä enää ikinä palata. Sitten on pakollisia kursseja, joilla on pakko käydä sen aikaa kuin ne kestävät. Ne antaa niinku näkemystä ja kokemusta. Tukalaksi käy tie silloin, kun kurssit menevät päällekkäin. Ja normaalia on olla ottamatta esimerkiksi sellaista riskiä, että menisi humanistina ATK-kurssille ja esittäisi osaavansa jotain. Vieraskielinen kurssi on väistämättä lyhytkantoinen sijoitus, vaikka saattaakin olla hyvin intensiivinen. Jokunen kurssi voi olla niin eksoottinen ettei sitä oikein kehtaa suorittaa, vaikka ekstrcme kiinnostaisikin. Kurssien kanssa on siis oltava tarkkana. Ja naisten. Toivolan kaikille onnea. TEEMU VESTERINEN
jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 H Ei! NAISEN SANOMA "ei" jätetään liian usein noteeraamatta. Suomessa raiskataan noin 20 naista joka päivä. Vuoden mittaan kyseisiä rikoksia tehdään noin 6000-10 000. Rikosilmoituksia jätetään vain noin yksi päivässä, ja näistä vain keskimäärin kolmasosa johtaa syytteen nostoon ja vielä tätäkin pienempi osa tuomioon. Kylmää faktaa, eikö totta? Ei olekaan ihme, että ryhmä nuoria naisia on ottanut raiskaus-teeman työn alle. Ohjaaja Annu Sankilampi sai idean raiskaustematiikan esiin nostamisesta, ja ajatus sorvattiin hänen ja kuuden näyttelijän muodostamassa työryhmässä näytelmäksi. Ad Astra -teatterin nimiin leimatun Iso R -näytelmän ensi-ilta koettiin Tanssisali Lutakossa 17. huhtikuuta. Lopputulos on "ite tehdyn" oloinen, mutta vaikuttava sellainen. Näytelmän alussa roolihenkilöt ovat itseään etsiviä, mutta vahvoja naisia. Heidän katseensa on suunnattu määrätietoisesti eteenpäin. Illan pimentämillä kaduilla pelko astuu näyttämölle ja saa katseet laskeutumaan ja askelten tahdin tiivistymään. PELIKENTTÄÄ muistuttavalla lavalla hahmot kohtaavat vääryyden kuka missäkin tilanteessa, aivan kuin käy joka päivä noin 20 ihmiselle näyttämön ulkopuolisessakin elämässä. Yhden raiskaa oma aviomies, toisen päälle käy lenkkipolun varrella naapurin setä, kolmannen väärinkäyttäjä taas on tuntematon, kännireissulta hihanvarteen tarttunut mies. "Itsehän tätä kerjäsit", kehonsa itsemääräämisoikeuden hetkessä menettänyt uhri saa kuulla. Hän ehkä uskookin tämän. Jälkeenpäin apua hakiessaan naiset kohtaavat uudelleen kovan maailman: ketä oikeasti kiinnostaa? Miehet astuvat lavalle kuulusteltuina ääninä, jotka selittävät tökeröltä puolustelujaan, jos jonkin sorttisia. Tässä vaiheessa raiskausteemaan naistutkimuksen opintojen kautta perehtynyt katsoja, ainakin allekirjoittanut, kummastelee. Vain murto-osa pakolla tai pakon uhalla suoritetuista seksuaalisista toiminnoista johtaa kuulusteluihin, joten miksi tässä näytelmässä kaikki rikoksentekijät päätyivät kuulusteltavan penkille? Vai oliko kyseessä miehen oman pään sisällä tapahtuva kuulustelu? Raiskaus on rikos, joka ei usein pääty tuomioon vaan upottavaan hiljaisuuteen. HANNA-MI1A Kuusimäen, Jael Pyykösen, Elina Pyörälän, Eliisa ja Minna Tuomasen sekä Ailamari Vehviläisen tähdittämä Iso R kaappaa malkaansa, vaikka joihinkin roolihenkilöihin olisi kaivannut lisää syvyyttä. Kuvaavaa oli se, että näkemäni neljännen esityksen jälkeen katsomo ei tyhjentynytkään ripeään tahtiin. Väki jämähti tuoleilleen ja poistui vasta supatteluja sulatteluhetken jälkeen. Näinkin tärkeää aiheita edustavan näytelmän luulisi vetävän väkeä, mutta suosio oli näyttelijä Minna Tuomasen mukaan ainakin tähän neljänteen esityskertaan saakka jäänyt laimeaksi. Katsojia oli nytkin vain kymmenkunta, eikä yllättävää ollut se, että näistä vain yksi edusti miessukupuolta. Sama naisvoittoinen kaava on Tuomasen mukaan vallinnut aiemmissakin esityksissä. Sääli. Sillä harvemmin naiset ketään raiskaavat. Miehiä sinne katsomon lankuille tarvittaisiin, mutta millähän ilveellä? Yksi keino ja hyvä kohderyhmä olisiTEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI vat jo teini-ikään päässeet koululaiset, mutta toistaiseksi vain yksi lukion opettaja on vienyt oppilaitaan Iso R:n maisemiin. Vielä ei ole myöhäistä, sillä näytelmä pyörii Lutakossa toukokuun 16. päivään saakka ja onpa se liitetty myös Yläkaupungin Yön ohjelmistoon. Laittaa miettimään, eikö totta? Lähde: Pahan tyttäret: Sukupuolitettu pelko, viha ja valta. Toimittanut Sora Heinämaa & Sari Näre, Gaudeamus 1994. Nuoren miehen muistoja kotikunnasta JYVÄSKYLÄLÄINEN Mikko Ljokkoi, 21, on julkaissut omakustanteena runokirjan 40950 Runoja Muuramesta. Huhtikuun puolessa välissä ilmestyneen kirjan runsaasta tarjonnasta löytyy humoristisia arkihavaintoja sekä vakavaa kotiseutukri tiikkiä. Kirjan viehätys on mielestäni siinä, että näinkin nuon ihminen kirjoittaa omasta entisestä kotikunnastaan ja tekee sen vielä raikkaasti ja lukijaystävällisesti. Ljokkoi itse kertoo suunnanneensa kirjan sisällön muuramelaisille, mutta mielestäni kirjaan voi samastua kuka tahansa. Riittää, että löytää jotain hyvää entisestä kotikunnastaan. Teoksen runojen olennainen piirre on Muuramessa tapahtuvien pienten ilmiöiden havainnointi, ja sen Ljokkoi tekee pääosin humoristisella otteella ja hilpeästi, kuten Anvidssonia mukaillen runossa Identiteetti: Korpilahtelaisia emme ole. Kaupunkilaisiksi emme tule. Olkaamme siis muuramelaisia. Pam! Ja jottei huumori tukehduttaisi, kirjasta löytyy myös pysäyttäviä ja haikeita elämyksiä, joiden kautta voi kuvitella minkä tahansa entisen kotiseudun saavan nostalgisia piirteitä. Näin esimerkiksi runossa Maalla: Se on kai se kun keskustassa voi nähdä talutettavan ponia. Se on kai se kun täällä puuttuu kadunkulmat, uupuu liikennevalot. Se on kai se kun katuvalot sammuu kahdeltatoista. Ne vähät mitä on. LJOKKOIN tavoitteena on teoksensa avulla saada muuramelaiset näkemään uusin silmin kuntansa pieniä tunnusomaisia piirteitä, jotka usein jäävät arjen kiireessä huomaamatta. Runojen lisäksi kirjassa on Ljokkoin ystävän, Jarkko Niirasen, piirtämiä Muuramesta löytyviä opasteita ja kylttejä. Niirasen piirrokset toimivat yhdessä runojen kanssa eräänlaisena muistutuksena siitä, että ohimenevien tuttujen kokemusten lisäksi myös konkreettiset elementit, kuten tutut kyltit ja opasteet, tuntuvat kirjasta nähtynä siltä, kuin ne huomaisi vasta ensimmäistä kertaa. EHKÄ TÄRKEINTÄ tämäntyyppisille julkaisulle on sen sisällön nuorekkuus, ja sen kautta koettu erilainen näkemys Muuramen aarteista. En olisi kiinnittänyt huomiota, jos joku eläkeläistäti olisi kirjoittanut kotiseutuelämyksistään, mutta kun sen teki nuori ihminen, mielenkiintoni heräsi heti. Kielen tyylistä sen verran, että jos on kuunnellut paljon Absoluuttista nollapistettä, voi Ljokkoin runoista löytää tyylillisiä yhtymäkohtia Tommi Liimatan teksteihin. Arjen havaintojen kuvaukset kun ovat molemmilla sanataitureilla hauskoja, mutta myös usein vakavan puhuttelevia. TEEMU KESKINEN pianissimo TYÖVÄENOPISTON OOPPERALUOKKA ESITTÄÄ LA TRAVIATAN Ooppera La Traviata on Jyväskylän työväenopistossa jo neljä vuotta toimineen oopperaluokan taidonnäyte. Giuseppe Verdin oopperan libretto perustuu Durnas'n romaaniin Kamelianainen. Oopperan tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja sen ympäristöön vuoden 1850 tienoilla. Ooppera on kertomus värikkäästä kurtisaanielämästä. Verdin romanttinen ja ilmaisuvoimainen sävelkieli alleviivaa osuvasti oopperan tapahtumia. Työväenopiston oopperaluokka on kaikille avoin, ja pääasiallisesti oopperaluokassa laulavat ovatkin aktiivisia harrastelijoita. La Traviataa ei kuitenkaan voi kutsua harrastelijaoopperaksi. Oopperan päärooleissa nähdään oopperalaulaja Jukka Saarnia n. Tuula Heiskanen ja Maiti Siistonen. La Traviatan esitykset ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston Mmnansalissa. 11.5., 14.5. Ja 17.5. klo 18.00. Liput 15/10euroa. Lisätietoja: wvvwjkl.fi/tyovaeno/ajankohtaista.html. PIRUN KAUNIS KESÄTEATTERIESITYS Satukirjankuvittaja Leevi Kuusi pakenee velkojiaan, vaimoaan ja menneisyyttään sadun maailmaan, jossa sankarit ovat juuri niin komeita ja kääpiöt täsmälleen niin pieniä, kuin hän haluaa ne piirtää. Mutta mikä on verkkokalvolle piirtyvä kuva sairaalassa halvaantuneena makaavasta tytöstä? Arvoitus selviää menemällä katsomaan Jyväskylän Harjun Kesäteatterin tämänvuotisen produktion. Pirun kaunis tyttö. Anni Raivion näytelmän ohjaa Kari Takanen. Kesäteatterin näytäntökausi alkaa 28.6 ja pääityy 17.8. Esitykset ovat sunnuntaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.00. Kauden päätöslauantaina nähdään yönäytös, joka alkaa klo 22.00. Liput: 10/8/4 e, koko näytös 1500 e. Lippuvaraukset ja lisätiedot: 040 716 14 95. DJSURGEON VIRUSTEKNOTAPAHTUMAAN Teknokulttuuriyhdistys Niityn VIRUS-teknotapahtumien sarja jatkuu 1.6. Helsingin kulituuriarecna Gloriassa. Ulkomaisena DJ-vieraana nähdään nyt brittiläinen, alan huippuihin kuuluva Surgeon, joka esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa. Surgeon, oikealta nimeltään Tony Child, on kuulunut teknomusiikin arvostetuimpiin tuottajanimiin 90-luvun puolivälistä saakka. Konemusiikkipiireissä hän on tunnettu omaperäisestä, rankasta soundistaan sekä kekseliäästä tavastaan yhdistää kokeellisia äänimaisemia tanssilattioille suunnattuihin klubirytmeihin. Childin tuotanto kuuluu teknon suurimpien DJ kuuluisuuksien, kuten Jeff Millsin, Dave Clarken ja Carl Coxin vakiorepettuaariin. Hän kuuluu myös itse alan suosituimpien tiskijukkien joukkoon ja kiertää ahkerasti ympäri maailmaa Euroopassa, Amerikassa ja Japanissa esiintyen niin suurimmilla konemusiikkifestivaaleilla kuin klubeissakin. Surgeonin lisäksi tapahtumassa esiintyy teknon ja chilloutin kotimaisista kärkinimistä Dixon, Erkko, Dcom, Indigo sekä Mekaanikko. VALTAKUNNALLISET MUSEOPÄIVÄT TÄNÄ VUONNA JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylään kokoontuu parisataa museoammattilaista, viitisenkymmentä luottamushenkilöä sekä museoalan opiskelijoita pohtimaan museoihin ja museotyöhön liittyviä arvoja sekä etiikkaa. 13.-15.5. järjestettävien Valtakunnallisten museopäivien teema on tänä vuonna Museon arvo(t). Ensimmäisenä päivänä Juha Sihvola ja professori Annika VVaenerberg johdattelevat yleisluennoissaan päivien teemaan. Toisen päivän aloittaa Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen luennollaan Kulttuurin arvot ja etiikka. Tämän jälkeen osallistujat jakaantuvat kolmeen teemaryhmään, sessioon. Sessioissa perehdytään kulttuuriesineiden maastaviennin ja maahantuonnin problematiikkaan, kokoelmaeettisiin kysymyksiin ja näyttelyetiikkaan sekä näyttelyihin. Museopäiville osallistujilla on myös tilaisuus tutustua Jyväskylän ja maakunnan museokohteisiin. Jyväskyläläismuseoiden lisäksi retket suuntautuvat kolmeen Alvar Aallon kohteeseen, yliopiston päärakennukseen. Muuratsalon koetaloon ja Säynätsalon kunnantaloon sekä Saarijärven alueen kohteisiin ja kolmeen tekniikan museoon eli Keski-Suomen ilmailumuseoon, M-realin Äänekosken tehtaiden tehdasmuseoon sekä sanomalehti Keskisuomalaisen museoon. Lisätietoa: www.museoliitto.fi fflSM»
UJ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Nauraminen kielletty Huumorin v a a r a t TEKSTI: EEVA LEINONEN, PIIRROS: LASSI TOIVANEN sanallisessa l i i k e n t e e s s ä HUUMORI ON vakava asia. Mitään muuta ei voi päätellä tavasta, jolla ihmiset siihen suhtautuvat. Kolumnistin parodinen kirjoitus saa aikaan kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Toinen hänen kirjoituksensa ärsyttää taiteilijaa niin, että tämä loukkaa kolumnistia arvovaltaisessa päivälehdessä. Eikä Jyväskylän Ylioppilaslehtikään ole säästynyt huumorin seurauksilta: helsinkiläinen taiteilija suuttui joumalistiopiskelijan kolumnista ja otti yhteyttä toimitukseen juristinsa kautta. Julkisen sanan neuvosto (JSN) on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien perustama itsesääntelyelin, jonka tehtävä on puolustaa sananja julkaisemisen vapautta sekä tulkita hyvää journalistista tapaa. Kun puhutaan huumorista ja hyvästä journalistisesta tavasta, kyseessä on loppujen lopuksi rajanveto sananvapauden ja hyvän journalistisen tavan välillä. Vaikka nuo molemmat kaksi käsitettä esiintyvät JSN:n periaatelausumassa saman virkkeen sisällä, ovat ne ristiriitaisia. Sananvapaus on käsitteenä oikeuksia antava, ja hyvä tapa taas niitä rajoittava, sillä hyvä tapa on asia, joka täytyy määritellä ja määritelmä on aina jonkun tahon tehtävissä. Kaikki osapuolet eivät ole siitä samaa mieltä. VUONNA 1998 Jyrki Lehtola kirjoitti Ilta-Sanomien Aikuisia ihmisiä palstalleen kolumnin "Aikamme suomalaisia vaikuttajia", jossa irvailtiin Ritva Enäkosken ja Marco Bjurströmin positiivisen ajattelun mallille ja heidän tälle ajattelutavalle perustuville opetusmetodeilleen. Enäkoski ja Bjurström tekivät kirjoituksesta kantelun JSN:lle. Kun luin kyseisestä kolumnista ensimmäistä kertaa virkkeen "Enäkosken isot nnnat ovat Enäkosken ajattelulle niin tärkeä tekijä, että hän roikuttaa niistä kokonaista konsulttifirmaa", olin lähinnä järkyttynyt. Kantelua lukiessa kuitenkin hymyilyttää: "Kolumni lähti liikkeelle siitä, että toinen kantelijoista, Ritva Enäkoski, on vuonna 1993 julkaissut kirjan Halu, hinku ja haba eli miten bodaan kaniin kestäväksi. Tätä tietoa kommentoitiin välittömästi 'Aiai. Naminami. Puipui.' (...) Pitkin kolumnia oli kursivoituna ilmauksia kuten pusi pusi, naminami ja piupiu, kuvaamassa kantelijoiden kielenkäyttöä ja opetustapaa." JSN:N PÄÄTÖS oli vapauttava. Päätös perustuu siihen, että vaikka fyysisiin ominaisuuksiin puuttuminen olisi monessa toisessa tilanteessa rikkonut hyvää journalistista tapaa, parodia ja satiiri ovat kolumneissa käytettyjä tyylikeinoja, ja näiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. kärjekkyys ja hätkähdyttäminen. Lisäksi, mikä käy myös osittain ilmi päätöksestä, julkisuuden henkilöt eivät ole samalla tavalla suojattuja kuin tavalliset yksityishenkilöt. Kotirauha kuuluu kyllä heillekin, mutta julkisuudessa esiintyminen ja julkisella paikalla tapahtuneet välikohtaukset voivat päätyä lehtiin. Jyrki Lehtolan j a ehkä muidenkin kirjoittajien kolumneja lukiessa nousee mieleen kysymys henkilöstä ja ilmiöstä. Milloin yksityisestä ihmisestä tulee julkisuuden henkilö ja milloin taas julkisuuden henkilö on muuttunut ihmisestä ilmiöksi? KOLUMNEISSA, JOISSA käsitellään todellisia henkilöitä, on toisinaan vaikea erottaa ilmiötä ja ihmistä loisistaan. Jotkin kirjoitukset voi nähdä selvästi enemmän kulttuurisena kritiikkinä, kun taas joidenkin kohdalla on vaikea erottaa, ovatko ne hauskoiksi tarkoitettuja parodioita vai krapula-aamuna kirjoitettuja henkilökohtaisia kenkkuiluja, Tästä syystä kolumnistia voisi kritisoida siitä, että hän käyttää ihmisiä viihteenä ikään kuin ihmiset olisivat ilmiöitä eivätkä ihmisiä. Mutta entä lukijat sitten? Heillchän tekstejä kirjoitetaan ja he lukevat lehtiä myös, ja joskus pelkästään, viihteen eivätkä ainoastaan yleishyödyllisen tiedon vuoksi. JULKISUUS TOIMII yksityisestä yleiseksi -periaatteella. Yhteiskunnassa jollakin tavalla merkittävässä asemassa olevat henkilöt edustavat mediassa usein muutakin kuin itseään. He ovat esimerkiksi kansanedustajia, tutkijoita tai jonkin alan asiantuntijoita. Viihdetaiteilijat taas ovat nimen omaan henkilöitä, joiden lyö on julkista ja jotka käyttävät myös itse mediaa hyödyksi saadakseen mainosta työlleen. Mutta työstä puhuminen ei riitä tyydyttämään yleisön kiinnostusta yksityiselämää kohtaan, ja monet julkisuudessa esiintyvät henkilöt jostakin syystä haluavat puhua yksityiselämästään. Yksityiselämällä rahastaminenkaan ei ole mitenkään tavatonta. Kun ihminen esiintyy paljon julkisuudessa, jossakin vaiheessa todellinen henkilö erkaantuu siitä henkilöstä, jonka kuvan näemme lehdessä. On todellinen henkilöjä on julkisuuskuva, mutta kaikille tämä ei ole selvää. Kauniiden ja rohkeiden näyttelijöiden roolit sekoitetaan todellisiin ihmisiin. VOISI OLETTAA, että kolumneissa esiintyvät henkilöi ovat lavallaan fiktiivisiä; eihän kirjoittaja voi tietää, millaisia he todellisuudessa ovat. Hän voi ainoastaan lukea, kuunnella tai katsoa ihmisten tekemisiä ja sanomisia mediassa. Miten pitäisi suhtautua lauantai-iltojen poliittiseen tv-satiiriin Itse valtiaat? Siinähän esiintyy tietokoneanimoituja versioita oikeista ihmisistä. Todennäköisesti ainakin suurin osa katsojista kuitenkin ymmärtää, että sarjan hahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä todellisista esikuvista huolimatta. Jos pohdittaisiin, mikä ero on sillä, että Sauli Niinistö sanoo "jep jep" fiktiivisessä tv-sarjassa kuin jos hänen interjektionsa esiintyisivät kursivoituna enemmän tai vähemmän fiktiivisessä kolumnissa, saataisiin aikaiseksi lähes minkä tahansa tiedealan pro gradu -tutkielma. TOISAALTA, poliittisten henkilöiden ja muidenkin korkeassa asemissa olevien arvostelu on yleisesti sallittua nimenomaan heidän valta-asemansa vuoksi. Heidän arvostelemisensa ja käyttämisensä kirjoitusten materiaalina tuskin vaivaa yleisön mielenrauhaa yhtä paljon kuin sosiaalisessa arvoasteikossa alemmiksi katsottujen ihmisten. Itse asiassa journalistinen periaate yksityisyyden rajoista ja nimensuojasta noudattaa tuota samaa ajatusta, että mitä korkeampi asema, sitä enemmän lehdistö voi puuttua henkilön yksityiselämän tapahtumiin. Tämä periaate näyttäisi jossakin määrin löytyvän myös Jyrki Lehtolan kirjoituksista. TEKSTIN AIHEUTTAMA reaktio riippuu näkökulmasta, josta tekstiä katsotaan. Kirjoittajan ja lukijan ei liene niin vaikeaa tehdä eroa todellisen ja fiktiivisen henkilön välillä kuin kirjoituksen kohteen. Jos aamukahvipöydässä lukisi viikon kolumnia ja tajuaisi sen olevan kirjoitettu jostakin tutusta ihmisestä, miten siihen suhtautuisi? Entä jos itse olisi tuon kirjoituksen kohde? Se ei välttämättä naurattaisi, vaikka kyseessä olisikin vain oman julkisuuskuvan parodioitu versio. Joissakin tapauksissa kirjoituksista suuttuneiden henkilöiden reaktiot ovat niin voimakkaita, että he sortuvat itse pahempaan kuin kolumnisti, eli todelliseen loukkausyritykseen sen sijaan, että vastaisivat samalla tyylilajilla kuin alkuperäinen kirjoittaja. Raja tulee vastaan jossakin ja tässä tapauksessa journalistinen pohjanoteeraus ei suinkaan löydy Ilta Sanomista, niin kuin olettaa voisi, vaan Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta. JYRKI LEHTOLA oli kirjoittanut Juice Leskisestä kolumnin "Juike", joka on mukana viime vuoden lopulla julkaistussa kolumnikokoelmassa Teokset I. Kirja-arvostelussaan Lehtolan kokoelmasta Leskinen mainitsee kolumnistin vanhempien tapaturmaisen kuoleman ja epäilee Lehtolan kirjoitustyylin johtuvan siitä, että hän "kadehtii ja kaipaa isäänsä, jonka mittoihin kirjoittajana hän tuskin koskaan yltää (HS 20.1.02)". Vaikka useat ihmiset ovat paheksuneet Lehtolan mielipiteitä ja provosoivaa kirjoitustyyliä, ja ehkä toivoivatkin jonkinlaista julkista kostoa, tämä oli tuskin kenestäkään hauskaa. Ei tarvitse olla kritiikitön Lehtola-fani ollakseen sitä mieltä, että kyseinen arvostelu ei edusta hyvää journalistista tapaa. Leskisen kirjoituksesta paistoi läpi vihamielisyys, mutta ilman tuota kyseenalaista kohtaa tekstin muu osuus olisi ehkä voitu hyväksyä tasapuolisuuden nimissä. Kirja-arvostelun ja kolumnin ero on kuitenkin selvä. Kirja-arvostelua on totuttu pitämään melko asiallisena tekstinä kun taas kolumni on oma kirjoitustyyppinsä. HUUMORIN JA hyvän tavan suhde ei ole lainkaan ongelmaton. Kaikki eivät naura samoille vitseille ja aina joku loukkaantuu jostakin. Toivoisi kuitenkin, että loukkaantuneet osapuolet pyrkisivät selvittämään asiansa ensin suoraan lehden kanssa, tekisivät vasta sitten kantelun JSN :lle ja pitäisivät yhteydenottoa lakimiehiinsä viimeisenä vaihtoehtona. Ainakin itsessäni huumorin aiheuttamat välikohtaukset ovat aiheuttaneet hämmennystä. Jos muutama vitsi johtaa siihen, että aloitteleva toimittaja kuvittelee Jyväskylän Ylioppilaslehden, sananvapauden ja koko journalismin tulevaisuuden olevan kiinni hänen sanallisista valinnoistaan, niin eikö huumorista ole tullut turhan vakava asia? Huumori voi joskus loukata asianosaisia, mutta sen avulla voi myös käsitellä asioita, jotka ehkä muuten jäisivät käsittelemättä. Jos ei enää saa murjaista yhtään vitsiä pelkäämättä, että tulee kirje juristilla, niin miten voi arvostella ketään tai mitään? Ja jos ihmisiä arvosteltaisiin vakavasti, oikeasti ja oikein perustein, minkälaisia kanteluita ja oikeusjuttuja siitä syntyisikään? --.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 g ] K y s y m y k s i ä kolumnistille HAASTATTELIN kolumnisti Jyrki Lehtolaa sähköpostitse. Vaikuttaisi sillä, että hän itse ei ota kirjoituksiaan yhtä vakavasti kuin jotkut lukijakunnasta ovat ottaneet. Hän sanoo, että "Teokset 1 oli lähinnä kustannuspohjainen vitsi", eikä halua korostaa kirjoitustensa merkitystä vastaamalla laajasti Mitä ajattelit, kun kuulit, että Ritva Enäkoski ja Marco Bjurström ovat tehneet kolumniasi koskien kantelun Julkisen sanan neuvostoon? "Lähinnä sitä, ettei kantelu mene läpi ja sitä, että toivoisi, että positiivisuuden ja sallivuuden sanansaattajat eivät olisi niin negatiivisia ja herkkänahkaisia." Onko ketään, josta et kirjoittaisi kolumnia? "En kirjoita vanhuksista, vammaisista, liian nuorista, selkeästi heikoista tai pihalla olevista henkilöistä, niistä, jotka ovat joutuneet johonkin vasten tahtoaan tai niistä, jotka ovat juuri antaneet ensimmäisen hämmentyneen lausuntonsa siitä, millaiselta tuntuu olla ihminen, jolta tiedustellaan hämmentyneitä lausuntoja." Onko mitödn asiaa tai ilmiota, josta kirjoittamista haluat välttää? "Kts. ed., minkä lisäksi luonnollisesti onnettomuudet, sairaudet, riippuvuudet, ulkonäölliset tms. viat, yksityiselämä (jota ei ole kaupattu), onhan niitä." i • Sähköpostiosoitteesi on kolumnisi kulmassa. Onko koskaan tullut mieleen, että olisi parempi, jos se ei olisi siinä, eli tuleeko paljon negatiivista palautetta? Pyytävätkö ihmiset usein kirjoittamaan jostakin tietystä aiheesta? "Negatiivista palautetta tulee huomattavasti vähemmän kuin positiivista, mikä johtunee siitä, että negatiivinen palaute tulee usein yhteydenottona suoraan KIRJOITTAJA:EEVA LEINONEN päätoimittajalle/toimituspäällikölle. Pyyntöjä on tullut muutama." Oletko aiyannut ihmisten reaktiot etukäteen tai oletko joskus hakenut tietynlaista reaktiota ja saanut aikaan sen mitä halusit? "En oikein ymmärrä kysymystä. Olen pääasiassa hakenut reaktiona naurua tai mielihyvää, ja saanut sen joskus kai aikaiseksikin." Onko joku kolumnisi tai muu juttusi koskaan etukäteen arveluttanut tai jälkikäteen kaduttanut? "Pari kertaa olen jälkikäteen ajatellen ollut liian lähellä rajaa tai valinnut kohteen huolimattomasti." Missä menee hyvän maun raja? "Kyllä se kai menee aivan muissa asioissa kuin kolumneissa, joissa irvaillaan suomalaiskansalliselle itsetoteutukselle."« Kuka JYRKI LEHTOLA? USEAT OPISKELIJAT jättävät taloudellisen tilanteensa vuoksi iltapäivälehtensä ja Imagensa ostamatta eivätkä siis tiedä, kuka on Jyrki Lehtola. Jyrki Lehtola on 1963 syntynyt vapaa kirjoittaja, joka ehkä parhaiten tunnetaan Ilta-Sanomien Aikuisia ihmisiä -kolumnipalstastaan. Tällä hetkellä hän kirjoittaa viikottaista kolummaan kilpailevalle lltalehdelle. Hän on kirjoittanut kolumnien lisäksi artikkeleita, reportaaseja ja esseetyylisiä kirjoituksia mm. Aamulehteen, Imageen ja naistenlehtiin. VUONNA 1987 julkaistiin teos Jälkisanat. Sianhoito-opas, jonka filosofian ylioppilas Jyrki Lehtola kirjoitti yhdessä Markku Eskelisen kanssa. Räävittömäksikin kuvailtu teos sisältää kirjallisuuskriittisiä artikkeleita. Lehtolan ensimmäinen romaani Tule takaisin, olmi! ilmestyi vuonna 1990, ja toinen romaani Hallavalta julkaistiin 1994. Lehtola on kirjoittanui myös novellikokoelman Happy Days (1992). Viime vuoden lopulla ilmestynyt Teokset I on kokoelma tekstejä vuosilta 19952001. Kaikki Ixhtolan kirjat on kustantanut WSOY. LEHTOLAN KIRJOITUSTYYLI on humoristinen, mutta myös provosoiva, ja häntä onkin kutsuttu mm. "Suomen ilkeimmäksi mieheksi" ja "viralliseksi vittuilijaksi". Hän käyttää kirjoitustensa tyylikeinoina usein kursiivia ja toistoa. ,3kalu 3, 40 «00 Jyväskylä Puh 675 133 vnlos@tiopl|y va 1 TULE KOPIOIMAAN ! Kopioi itsepalveluna: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta AVOINNA MA-ti 8-17.00 Hyvät palvelut: värija mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit VALMISTUVAT OPISKELIJAT Gradujen kansitus ja kultaus tapahtuvat muutamassa päivässä. Kansitus kullatulla tekstillä selkään 10,50 € / k p l . Kultaus kanteen + 2,5 € / rivi Kansitustyön yhteydessä sisällön mustavalkokopiointi hintaan 4,3 snt / sivu TIEDOKSI YO-KYLASSÄ ASUVILLE! |os asut Kortepohjassa solussa jossa on yhtään tyhjää huonetta, voit olla lähes varma, että huone otetaan touko-elokuussa kesäkoululaisten käyttöön. Kesäkoululaisten tulosta/lähtemisestä ei erikseen muille asukkaille ilmoiteta, joten tähän kannattaa varautua poistamalla yhteisistä tiloista henkilökohtainen omaisuus varsinkin jos oleskelet itse muualla kesän ajan! JATKOKERTOMUS KIRJOITUSKILPAILU KÄYNNISTYY Jyväskylän Ylioppilaslehden sivuille etenkin mainosten väliin jää käytännön syistä usein tyhjiä koloja. Noiden ylijäävien millimetrien täyttämiseksi käynnistämme järjestyksessään kolmannen Jylkkarin jatkokertomus -kirjoituskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille Jylkkänn lukijoille. Vähintään 25000 merkin cli noin 15 liuskan mutaisen kilpailutarinan aihe on vapaa. Kullekin jaksolle jäävää ulaa emme voi ennakoida etukäteen, joten kertomusten on syytä taipua pilkottavaksi osiin Jylkkarin kunkin numeron Kupeiden mukaan (ulkaisumuodon voi tarkistaa tämän Jylkkarin sivuilta, joilla julkaistaan viime vuoden jatkokertomuskilpailun voittaneen tarinan viimeilaman vuoden voittajatarina julkaistaan lylkkäreissä 9/2002 8/2003 Voittoisiin tarinan kirjoittanut henkilö tietysti palkitaan. Toimita kilpailutyösi nimimerkillä varusteltuna torstaihin 15 8.2001 mennessä postitse osoitteeseen Jyväskylän Ylioppilaslehti, Keskussairaalanne 2. 40600Jyväskylä. Kirjoita kirjekuoren päälle tunnus "Palstantäytettä". Sinun tulee myös liittää kilpailutatinan yhteyteen erillinen, suljettu kuori, jonka sisällä ovat henkilötietosi. Kirjoitukset arvostellaan nimettöminä, Lisätietoja: päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, p 0-10=581 4972.
E l Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot 165-230 €/kk/asukas Tiedustelut puh. 09-3877 133, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11, 00710 Helsinki INFO@ll.OSAARIRDCK.FI <L Opiskelija j Tarvitsetko opintolainaa? Tule k y s y m ä ä n l a i n a t a r j o u s m e i l t ä ! Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: -*• opintolaina ilman toimitusmaksua -*• ilmaiset maksukortit •*• maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille f>5 iijkl$tpalvelua! POP J Y V Ä S K Y L Ä Väinönkatu 3 4 , torin kulmassa. Tervetuloa! BoS. YOKLUBI PE-LA SUOMIPOP klo 24.00 AM 8 Vaasankatu 21 p. 615 564, www.sohwi.fi Opiskelijaelämää Kaukomafkatoinnsto kotvMUjM ! TOURNKC HeBnMatkat J*CtlS»rf Opiskelijaelämä on tunnetusti mielenkiintoista. Keskity siihen, älä päivittäisiin pankkiasioihin. Sololla hallitset Nordea Rinkin tiliäsi vaivattomasti, nostat sillä myös opintolainan. Ja aikaa jää asioille, jotka ovat kiinnostavia. Oikeasti. Lisätietoja konttoristamme tai osoitteesta www.nordea.fi N o r d e a Jyväskylän seutu puh.(014)3361211
B3 Jirväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 VESI LINNA Restaurant VIIHTYISÄ JA TUNNELMALLINEN NÄKÖALARAVINTOLA HARJUN HUIPULLA Pöytävaraukset Ihantulantie 5, (014) 27 27 99 40720 Jyväskylä www. vesilinna-restaurant.fi KOAS-asunto on opiskelijan koti K E S K I S U O M E N OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Teatteri tfifegr Kesän 2002 koko perheen musiikkikomedia ORPOPOJAN VALSSIT Käsikirjoitus ja ohjaus: Jukka Pääkkönen Esitykset: ensi-ilta 19.6. klo 19 (myyty), 21.-23.6. klo 19, 26.6.-4.8. ke-pe klo 19 sekä la-su klo 14 ja 19. Lisäksi valaistu yönäytös 1.8. klo 23.30. Liput: 15€/aikuiset, 12 €/eläkeläiset, lapset Myös edulliset ryhmähinnat ja teatteripaketit! Päärooleissa mm. Kunto Ojansivu, Paavo Honkimäki, Satu Säävälä, Iikka Forss ja Anne Syysmaa. Tervetuloa Äänekoskelle Martin Kievariin nauttimaan kesäisiä teatterihetkiä. Esitetilaukset, tiedustelut ja varaukset; Teatteri Eurooppa Neljä p.014-580016, www.teatterieurooppanelja.fi. Teatterissa 750 hengen katettuja nouseva katsomo. Saatavilla myös majoitus-ja ravintolapalvelut! TUTUSTU TOIVAKAN TONTTITARJONTAAN www.toivakka.fi Puh. 840 6601 Miten mulla on koko päivän ollut sellainen olo. että sä haluaisit sanoa mulle jotain, kysyn. Oot oikeessa. Kopponen sanoo. Anna tulta vaan ei taa päivä iästä ainakaan pahene. Sitä vaan, eitä ei kai loukkaannu jos mä en ilmaannu sun häihin. Mä olen jo pitkään miettinyt, ja tää päivä vahvisti sen. että menneet on menneitä, enkä mä haluaisi enää palata sinne. Siis menneisiin. Mä luulen, että sä ymmärrät sen sanomalla. Siivelle mun pitää vissiin olla lylympi. Tämän sanottuaan Ropponen kävelee luotani. Minä jään loljotuamaan hänen loittonevaa, pallomaista hahmoaan. Olo on yhtä sekava kuin joskus nuorena ja eksyneenä iässä samassa kaupungissa. Kuten silloin, olin kai nytkin odottanut jotain kliimaksia, huippukohtaa iälle päivälle. Mutta oli tapahtunut niin paljon, ellei huippukohdalle ollut enää lilaa. Niinhän se oli ollui silloin ennenkin; ajettiin pillurallia koko yö eikä kenenkään elämä muuttunut. Ja koko ajan tapahtui valtavasti. Mutta se oli mennyttä. Tänään se on kohdattu. Opiskelukaupungissani minua odottaa oikea elämä, iässä ja nyt. Menen selaamaan aikatauluja ja huomaan seuraavan hussin kohti oikeaa elämää lähtevän kahden minuutin päästä. Hyppään kyyiiin. Viimeinen kuva minkä muistan, ennen kuin nukahdan, on Vellun navetan vieressä kyhjöttävä Silvennoisen sedän Taunus, jonka linja-auiomme ohillaa turhia hempeilemäitä. LOPPU i
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2002 QJ R I S T I R E T K E L L Ä kapitalismia ja elämän latteutta vastaan RELATIVISTIKSI, ATEISTIKSI, vitalistiksi ja eräänlaiseksi kommunistiksi julistautuneen Teemu Mäen näyttelyssä Helsingin Taidehallissa oli esillä noin 60 vuosina 1997-2001 valmistunutta teosta. Mukana on video ja musiikkiteoksia sekä yksi installaatio, mutta suurimmaksi osaksi näyttelyssä on esillä maalauksia tai maalauskokonaisuuksia. Mäki,35, opiskelee taiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiassapa näyttely muodostaa pääosan hänen opinnäytteestään. Huhtikuun puolivälissä näyttely malkasi Raumalle; Jyväskylässä se on nähtävissä 13.9.-27.10. ihminen, miten voin jakaa oman elämisen kokemukseni kuvan esittämän elämisen kokemuksen kautta. Kunkin ihmisen eksistentiaalisen kokemuksen, olemisen, välissä on kuilu, mutta me voimme koettaa kurkottaa tämän kuilun ylitse. TOINEN TÄRKEÄ genre Mäelle on allegoria. Hän sanoo, että kuvataiteen allegoria on sama juttu kuin teatteri, proosa tai elokuva todellisuuden allegoriana. Kuvataiteen etuna on kuitenkin se, että siinä ei ole aikaa ja siten teoksen jännite ei koskaan laukea. Yleisö ci siis poistu teoksen ääreltä katharttiscsti puhdistuneena. TEEMU MÄKEÄ ci missään tapauksessa voi syyttää laiskuudesta. En ole koskaan nähnyt Taidehallin seiniä niin täynnä; eräskin yksittäinen teos koostui 150 piirustuksesta sekä yhdestä tuolista. Mutta määrästä viis: oleellista on se, että tällä taiteilijalla on sanottavaa, yksikään teos ei ole merkityksestä tyhjä. MÄKI sanoo itse harjoittavansa, tai ainakin pyrkivänsä harjoittamaan, filosofiaa taiteen keinoin. Hänelle oleellisia pohdintoja ovat kysymykset todellisuuden rakenteesta, ihmisen sijainnista todellisuudessa, olemisen merkityksestä. Teksteissä vilahtavat Nietzschen ja Battaillen nimet. NÄYTTELYN TEEMOJA on karkeasti ottaen kaksi: perheteema (jotkin teokset toteutettu yhteistyössä vaimon, Pirjetta Branderin, kanssa) sekä "kommun i s m i Yhdessä esillä k a olevista tauluista, joka on valmistunut 3 1 . 8 . 2 1 , räjähtää toinen World Trade Centerin torneista. Teemu Mäki kuitenkin kiistää yhteistyön Osaman kanssa. MÄKI ON ERINOMAINEN muotokuvamaalari. Hänen piirrosjälkensä on kaunista, vaikka kuvattavana oleva maailma ci useinkaan sitä ole; sairaalloinen ja räikeä väriskaala viittaa kätkettyihin, vastenmielisiin totuuksiin. "Muotokuvamaalauksissani on kyse ekstisteniialismista", sanoo Mäki.. KATSOESSAMME TAI maalatessamme kuvaa emme todellisuudessa pysty tietämään kuvattuna olevasta kohteesta juuri mitään. Tärkeämpää on tavoitella sitä kokemusta, mitä on olla ma . Perheteoksia on paljon, ja ne ovat intiimejä: Ursula-tytär syntyy, naidaan, raskaana oleva Pirjetta yrittää punnenaa ja tottakai Teemu Mäki lennättää spermaansa kameran linssille. Kaipa tämä kama joitakin ärsyttää, vaikka onkin vaikea kuvitella, että tämän sarjan tarkoituksena olisi shokeerata ketään; näissäkin kuvissa ja videoissa on seivästi eksistentiaalinen ote. Mäki näyttää pyrkivän oman olemiskokemuksensa äärelle kuvatessaan itseään perheessään: tältä minusta tuntuu olla minä. Näyttelyn temaattisesti painavin osa liittyy Mäen kommunismiin. Hän on selvästi Naomi Kleinin hengenheimolainen puhuessaan lenkkariorjuudesta ja brandikulutusyhteiskunnasta. KAKSI televisiota rinnakkain. Toisesta näkyy pikakelauksella, kun mies ja nainen naivat, sitten still-kuva kissasta (!), jonka pään päällä on jotakin, ilmeisesti spermaa, sitten meetvurstinpala. ja taas naidaan. Toisessa ruudussa Teemu leikkii Ursulan kirissä hainkalastusta ölkkarissa.Ja naisääni höpöttää taukoamatta: Afrikassa kuollaan nälkään, kymmenvuotiaat lapset pakotetaan lcnkkaniehtaalle töihin. Minä näen tämän kaiken telkkarista ja syön suklaajäätelöä. Nautinko jäätelöstäni enemmän, kun tiedän loisten kärsivän minun ylellisyyteni eleen? Voinko minä olla hyvä isä, kun syön suklaajäätelöä, vaikka toiset lapset kärsivät? Voiko keskitysleirin komentaja olla hyvä isä, vapaa-ajallaan? TEEMU MÄELLE ei tee missään nimessä mieli nauraa. Kenties hänen filosofiansa ei yllä klassikoiden tasolle, ehkä kommunistinen teoria vaikuttaa hieman yksinkertaistetulta amerikkavastaisuuksineen ja suklaajäätelöineen. Mutta mitä sitten! Mäki yrittää taiteen keinoin päästä lähemmäksi o l e m a s s a o l o n ydintä; toisaalta hän kantaa myös sosiaalista vastuuta maailmasta. Hän ei yritä viihdyttää, ei tehdä rahaa (tai jos yrittää, niin kätkee sen hyvin). Tätä ei todellakaan voi sanoa kovinkaan monesta suomalaisesta(kaan) taiteilijasta lanatkaan) päivänä, valitettavasti. J O H A N N A ROPPONEN järjestöt Körttiopiskelijat Siperialaisten seuraava Kokous on keskiviikkona 8.5. Rentukassa klo 21.00. ja ajankohtaisia käsiteltävää kokouksessa on hallituksen vaihto. Paikalla oleminen kannattaa! Tässä neltiosoitteemme httpy/wwwxc.jyu.li/-iookos/siperia/ SIPERIA SUOMELLE! Ke 15.5. Kevätretki. Mennään klo 18.00 opistolle seuroihin.jonka jälkeen suunnataan kohti Laukaata. Varaudu ulkovaatteilla. Jos kysyttävää, ota yhteyttä, saara.korkalainen.kmu@jypoly.li. Körttiopiskelijat kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa riemukasia ja rentouttavaa kesaa" Mi JOTA/ Tule osallistumaan aktiiviseen ulkoilmaloimintaan. Tiedossa mm. kämpparetkia, uimia, vaelluksia ja paljon yhdessäoloa. Partiotausta ei ole vaatimus. Tulossa mm. Kamppareiki 56.5. Lisätietoja saat nettisivuilta http://www.cciyu.fi/yhd/jopas/ seka pj Katjalta, katja@cc.jyu.li. Kukanpäivän kahvit luodaan 8.5. Kirjailijatalolla klo 19 alkaen. Tarjolla on myös täytekakkua. Tervetuloa! P i i I o s a n a 1 2 5 4 5 6 7 • • • y_^d_ 8 10 i " i 12 i ii 1 B ^ P ^ M ^ I ^ Bill 1 " 1 H B b M g 17 1 IV r ^ 2 ^ 21 i a r • • • • • • 21 VAAKASUORAAN: 1. Pieni vipeltäjä risoo, kiiruhti näes koloonsa. (13) 8. Noin toimittaja Peltosen @ muuttuu ikäviksi ääniksi. V) 9. Joka poika tietää kirahvin sukulaisen. (5) 10. Raapii roinaa rantavedestäkin. (5) 11. Nurmikon kasvun voi suorastaan nähdä omin silmin keväisin. (7) 12. Kenkätehdas menee pian nurin. Ennen niin tuottoisa, kova jalkine ei myy. (6) 14. Tapani tuntee kyllä laiin ja lorin. (6) 17. Hehtaarikokoista Teaa ei voi olla aistimatta (7) 19. Palestiinalaisten joukossa Salmi kannatti Iata. (5) 21. Kauho neiti! Anu Koiviston heiniä lämä on. (5) 22. Näyttelijä Outi saa osakseen hylätyn tavatessaan esimiehensä. (7) 23. Litja ja Kalliomäki, moraalia koskeva onkin vastakohtainen. (13) PYSTYSUORAAN: 1. Kun laulaja Sulin siis koiran ääntä tarkoittaa, on kyse arvokkaammasta leposijasta. (13) 2. Sen verta pitää muistaa, että Veikko Hakulinen käytti tätä lisäainetta Oslossa 1952. (5) 3. Solo ja vimpa, vaikeaksi menee. (7) 4. Ovatko tornit alussa? (6) 5. F1 -kuskit eivät juuri pidä lomia täällä ajaessaan. (5) 6. Saksan alue kääntyy ja saa peräänsä 1/3 kuuluisasta koirasta. Löytyy keittiöstä(7) 7. Ei se tasan Maitin hommaa ole vuoteessa makaaminen (13) 13. Osuuspankkientusiasmil liittyvät tunkintoon. (7) 15. Kreikan kielen aakkonen ja Heyerdahlin alus @ tuovat mukanaan leivonnaisia. (7) 16. Ralph Macchion lellalaji ei helposti ratkea, paitsi jos muistaa Kidin. (6) 18. On sama, lukeeko temput oikealta vai vasemmalta (5) 20. Krupskajan mies oli vielä eilen inhotlu. (5) uiiia | OZ JE|B18l 91BJB» 'n lBBJ!!d 9L i o u u | d o £ l uaujiueisejfes 'L ujiseey g L»[0lll| S |0J|U| f eieiueH E BAJ81 Z eineijsefiujunxi. <u Marko Kunnan u a u i i i a a i i i i i v 8Z U8UJBIV ZZ piniz U I B | S | 6 l KBlSIBH LI leindv ' H s e n o A v z i EElSBiO I I BJUH'01 !de>io 6 IKUUBN 8 s OJ I I M! ii) 1)0)1 i : i 3 S X n V ! S V A
S Jjvaskylän Ylioppilaslehti 8/2002 Monialainen j a ammattitaitoinen aikuiskouluttaja cORU/u Uouktu-ja . V+22SI nohkapuot. Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Yrityskoulutukset Koulutusalamme: EU-ja projektiosaaminen Johtaminen ja yrittäjyys Kansainvälisyys Kielikoulutukset Kuljetusala Liiketalous-ja markkinointi Maahanmuuttajakoulutus Maarakennusala Matkailu-, hotelli ja ravintola-ala Metalliala Ohjaava koulutus Puhdistuspalveluala Perusopetuksen 10-luokka Puuala , Ravitsemis-ja elintarvikeala Sosiaalija terveysala Sähköala Talonrakennusala Tekstiili-ja vaatetusala Tietotekniikka Viestintäala JYVÄSKYLÄN —AIKUISKOULUTUS ivvMxnÄ coNmimc, FDUGWON MM VIETÄ KESÄSI OPISKELLEN! KESÄLLÄ ALKAVIA OPINTOJAMME • Johdatus kultuurienväliseen viestintään 2 ov • Katsomisen taito -verkkokurssi 2 ov • Johdatus ohjelmointiin 3 ov • Johdatus tietokoneverkkoihin 3 ov • Ohjelmointi 5 ov • Johdatus tietojenkäsittelyyn 1-3 ov • www-tekniikat 2 ov • Java-ohjelmointi 3 ov • Erityispedagogiikka 15 ov, myös peruskurssi 3 ov • Kasvatustiede ja aikuiskasvatus 15 ov • Urheiluhistorian seminaari 8.-9.8. • Kansantanssit ja seuratanssit 1 ov • Kesäinen kasvikurssi 1 ov • Suoekologian kurssi 1 ov • Klassinen fysiikka 6 ov • Kemian approbatur -työt 2 ov • Kemian peruskurssi 2,4 ov • Epäorgaanisen kemian cl -työt 1,2 ov • Analyyttinen kemia 1,3 ov • Matematiikka, approbatur 3,3 ov • Symbolinen laskenta 1 ov • Todennäköisyyslaskenta 4 ov • Tilastollinen tietojenkäsittely SPSS 1 ov • Yrittäjyyden ja liiketoiminnan perusteet 4 ov • Psykologia f5 ia 35 ov • Filosofia 15ja35ov • Filosofian didaktiikka 2 ov • Johdatus etiikkaan 1 2 ov • Elämänkatsomustieto 15 ja 35 ov • Ruotsin kielen valmentava kurssi 2 ov • Ruotsin peruskurssi Akademisk svenska 2 ov • Englannin kielen valmentava kurssi 2 ov • Interdisciplinary Communication Skills 1 ov • Interdisciplinary Text Workshop 1 ov • Jyväskylän yliopis AVOIMESSA YLIOPISTOSSA • ei ole pohjakoulutusvaatimuksia eikä ikärajoituksia • • tarjolla n. 70 oppiainetta JY:n kaikista tiedekunnista • • opiskelet joustavasti iltaisin ja viikonloppuisin • • opiskelu mahdollista myös muun opiskelun ohessa • • monissa aineissa on etäopiskelumahdollisuus • OHJELMA 2002-2003 NONSTOP OPINNOT Tilaa Jyväskylän avoimen yliopiston Ohjelma 2002 2003 opintovaatimuksineen ja aikatauluineen 24 h/vrk numerosta 0600-900700. Puhelu maksaa 1.67 e / min + pvm. Palvelu on käytössä 1.7.-30.9.2002. Näihin opintoihin voit ilmoittautua ympäri vuoden itsellesi sopivan aikataulun mukaan: Aikuiskasvatus 15ov Asiakaspalvelu ja markkinointi 6 ja 15 ov Ekologia ja ympäristönhoito 15 ov Elämänkatsomustieto 15 ja 35 ov Erityispedagogiikka 15 ov — Filosofia 15 ja 35 ov ~" ...._. ,, , u i IIMI S I Ä r LAHJAVmKK.KEVAANJUHU. Kansantaloustiede 15 ov Kasvatustiede ja aikuiskasvatus 15 ov . Kolmas sekton 15ov Kulttuurienvälinen opetus 15 ov Markkinointi 15ov Moninaistuva maailma 15 ov Multimedia 15ov Perheopinnot 15ov Psykologia 15ja35ov Ammatillisesti sovell. psykologian opinnot 6 ov Johdatusta psykologiaan 2 ov s S S e l P l ^ j a 35ov KYSY LISÄÄ OPINNOISTAMME Suomen kielen tay.paketti luokanopettajille 7 ov TAI KATSO VERKOSTA: Terveyden edistäminen 15 ov Työ ja ihminen muutoksessa 15 ov puh. (014) 260 3697 valtio-oppi 15 ov avoneuvo@avoinjyu.fi Yhteiskuntapolitiikka 15 ov os. Matarankatu 4, Tourula Yrityksen taloustiede 15 ov www.avoin.jyu.fi avoimen yliopiston UH Kysy Hs 8 ä: Anne Tulisalo (014) 260 3 6 4 1 _ StO