• Y4 i
• miMEKOHEKäN-t.l Ajankäytön suurmestarit Kuinka tehdään viidessä vuodessa yli 700 opintoviikkoa ilman, että käytetään kesälomia tai öitä? Valmennusohjeet Ilkka ja Harri Virolaiselta. KESKIAUKEAMA Neljä kärpästä ei voi olla väärässä "Me kutsutaan sitten kaikkia bändejä, missä pojat soittavat poikabändeiksi", sanovat tyttöbändikategoriaan pakotetut. SIVU 22 Rakista hauveliksi "Vapaa sana on ihannoitava päämäärä, mutta käsittääkseni meillä ei ole sellaisen varaa tällä hetkellä", perusteltiin Jylkkärin päätoimittajan erottamista vuonna 1961. SIVUT 10-13 CC 00 JW NN miirMLfflffll Jyväskylän y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , toko Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja liedelehlien liitto Kultti ty.:n jäsen. PäatoimiHa|a Ilmoitusmyynti Petri Heikkinen tmi Mortti Mikkonen (014)2603359,040 7265103 (014)272166.0400642533 petheik@sl.iyu.li. Fox (014) 272163 Toimittajat: Yiioppilcslehtion Annokoisa Vöäräniemi valtakunnallinen Ilmoitusmyynti (014)2603360,040 5381904 Pirunnyrkki Oy onnvoor@st.jyu.fi (02)2331222. Sami Kero IlmoHuksenvolmistaia (014)2603360,0503039217 Grafiikka Rulanen 1 samiketo@a.jyu.li (014)216315,050-5962444 Toimitus grotiikka. mtonen@to. rnet h 1 Jyväskylän ylioppilastalo llmoitushinnal 1 Keskussoiroolonfie 2 tekstissä 6.0Omk7pmm 1 40600 Jyväskylä takasivu 7.00mk/pmm F n möaiöpaikkolisa 0.65 mj/pmm , (014)2603928 etusivu 9.00mk/pmm Sähköposti j#ari(S>«.|yu.h' (etusivu myydään oinoastoan totonoan) Värihhmat yksi lisäväri 450 mk j (MMM neliväri 1350 mk www.jyu ft/jyi/tyJkkari tylkknrieioleoivonlisöverallinen, Talouden hoitola joien hintoihin ei lisätä veroa. ta toimistosihteeri Paula Rouhiainen Painopaikka (014)607226 Lehtrsepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. JVYn jäsenille totiin kannettuna Jyikkon maksan 50 morkkoo ISSN 0356-7362 Osoitteenmuutokset JYYJI keskustoimisto, (014) 260 3355 ILMESTYSSYKSY 2 : ILMESTfY DEADLINE 6.9. J1.8. • 20.9. 14.9. f , 4.10 28.9. -,: 18.10. 12.10. 1.11. •26.10. ' 15.11. • m. •• 29.11.* 23. N . : 13.12. 7.12: : Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! PÄÄKIRJOITUS 4. Rahoituksen perustasta Kenelläpä ei olisi syytä toivoa, että akateeminen kansannousu ratkaisisi sietämättömän tilanteen, jossa yliopisto-opiskelijoilla ei ole riittäviä välineitä opiskeluun ja henkilökunnan pinna on ylirasituksesta niin kireällä, että laitoksilla ei ole hyvä olla töissä. Resurssirähinöinnissä lämmitää erityisesti se, että rintama todellakin on yhtenäinen. Opiskelijat, tukipalvelijat, opettajat, tutkijai ja rehtoraatti taistelevat saman asian puolesta: yliopistojen rahoitus on saatava kuntoon, erityisesti sen perustehtävien osalta. Laajan sivistyksen ylläpitäminen on yliopistolaitoksen tehtävä ja sen toteutuminen on turvattava. Maan talouskehityskin on tällä haavaa hyvä, joten varoja on löydyttävä. Eivät nokiatkaan tyhjästä ponkaise taloutemme vetureiksi. Mutta kun nyt rähinöidään, olisi suotavaa, että asioiden taustoja pohdittaisiin niitäkin laajaalaisesti, eikä perusteltuja vaatimuksia latistettaisi pelkkiin "lisää liksaa" ja "pätäkkää perkele" -huutoihin. Perustavanlaatuinen keskustelu siitä, miksi tähän tilanteeseen on tultu, ei saa peittyä kirosanoin väritetyn öykkäröinnin alle. Jos rahoitus saadaankin kuntoon metelöimällä, poistaako se sairauden? Palopuheissa on manattu sitä, kuinka henkilökuntaja infrasiruktuuriresurssit ovat jälkeenjääneessä tilassa opiskelijamäärien kasvun suhteen. Mutta kukaan ei kyseenalaista sitä, onko opiskelijamääriä yhä kasvatettava, ellei rahaa ole nykyistenkään kelvolliseen kouluttamiseen. Opiskelijamäärien vähentäminen se vasta olisikin kerrassaan pähkähullu idea, jolle kasvualustaa tuskin mistään löytyisi. Jos opiskelijamäärän kasvattaminen, tähtäimenä tutkintojen vaikka sitten vähän heikompien ja suppea-alaisempien määrän lisääminen, on todellakin ainoa keino turvata yliopiston rahoitus, miksei järjestelmän perusolemuksesta käydä kriittistä keskustelua? Seuraukset lienevät näkyvillä, joko olisi aika käydä syiden kimppuun? Jokamiehen jäljelläkin ymmärtänee, että määräperusteiset tuloskriteerit eivät sovi yliopistoon. Opintovaatimusten höllääminen ainakin käytännössä, putkitutkinnot, perustutkimuksen näivettyminen tai edes henkilökunnan pahoinvointi tuskin ovat sopusoinnussa sivistysyliopiston perimmäisten tavoitteiden kanssa. PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ Suomeen on viimeisten vuosien aikana kehittynyt omalaatuinen työkulttuuri, jossa tavoitteena näyttää olevan mahdollisimman suuren työmäärän jakaminen mahdollisimman harvan ihmisen kesken. Jos asia esitettäisiin graafisesti, lähestyttäisiin kuuluisia Iiro Viinasen saksia, jossa kaksi käyrää leikkaavat toisen matkatessa alas, toisen ylös. Yritysjohdon mielestä kyse on luonnollisesti kustannustehokkuuden hakemisesta. Inhimillisestä näkökulmasta tarkastellen kyse on lähinnä nk. oto-taloudesta eli oman toimen ohessa -taloudesta. Tällaisen talouden toimintaperiaate on yksinkertainen: jos työkaveri lähtee firmasta tai jopa uuvahtaa kokonaan työtaakkansa alle, ei hänen paikalleen suinkaan palkata uutta kustannuserää (=työntekijä), vaan hänen työtehtävänsä sysätään virkeimmän harteille. Ja jos jäljelle jääneiden sopimustyöaika ei riitä kaikkien tehtäOtO SUDilli vien hoitamiseen, sitoutunut työntekijä joustaa luonnollisesti vapaa-ajastaan. Ja jos vielä luulette, että tästä joustavuudesta maksetaan asianmukaiset korvaukset, olette valitettavasti erehtyneet. Ylityökorvauksethan ovat lomien, vapaapäivien, isyysja äitiyslomien, yöunen ja ruokatunnin ohella yksi keskeinen maamme kilpailukykyä vaarantava tekijä. Ototyöntekijä ymmärtää tämän ja luopuu kaikesta työantajansa hyväksi. Pitkällä tähtäimellä tällainen järjestelmä ei kuitenkaan voi toimia. Kun ihmiseltä vaaditaan koko ajan sata kymmenen prosenttista panosta ilman, että hänelle annetaan aikaa levätä ja kerätä voimia, jokin katkeaa enemmin tai myöhemmin. Valitettavan usein se on ihmisen psyyke, joka sanoo sopimuksen irti. Kun yhä nuoremmat katkeavat henkisesti, ei pian enää ole ketään, jota kutsua tähän oravanpyörään. Tulevaisuuden työmarkkinoiden paradoksia ei kannata hakea työvoimapulasta, vaan siitä, ettei kukaan enää kykene työhön. Olen Juha Siltalan kanssa samaa mieltä siitä, että työtekijältä vaaditaan jo sielunkin myymistä työnantajalleen. Sielun symbolinen myyminen työpaikkaa vastaan näyttää olevan hyväksyttävä hinta siitä, että ainakin unelma keskiluokkaan kuulumisesta säilyy. Juuri siksi ajatus tässä ajassa kulminoituvasta ihmisen ennenkokemattomasta vapaudesta tuntuukin niin ristiriitaisella. On toki selvää, että työnantajalle on monen mielestä vaikea sanoa ei, etenkin jos työsuhde ei satu olemaan vakituinen. Mutta voi kysyä, onko meillä loppujen lopuksi mitään vapautta, jos meillä ei ole edes vapautta valita? KIMMO ELO fllTI^T^TiTA^ IM ri^ f i! S/i! li\Tl 4 H • l lT^f!WTf i ¥ f J r il I7lill ITf 8>^il ^
• NUMERO KAHDEKSAN • 4. TOUKOKUUTA 2000 • 40. VUOSIKERTA http://www.jyu.fi/jylkkari 4 helvetti!" ja valikoima muita sivistyneitä iskulauseita kaikui akateemikkojen suulla Jyväskylän lesuissimhinässä. Sami Kero Yliopistoväki kimpaantui hallituksen katteettomiin lupauksiin Viime viikon torstaina yliopistoväki nousi yhtenä rintamana barrikadeille ympäri valtakuntaa. Niin opiskelijat, tutkijat, opettajat kuin tukipalveluiden tarjoajatkin vaativat yhteen j a kovaan ääneen yliopistojen perusrahoitusvajeen korjaamista. Vaatimukset eivät yhtäkkisesti kuulosta aivan vaatimattomilta: lisää rahaa valtion budjetista penätään yhteensä peräti 1,2 miljardin markan verran. Maamme kahdellekymmenelle korkeakoululle jaettuna summa lekee kuitenkin keskimäärin 60 miljoonaa markkaa kutakin oppilaitosta kohden. Tuolla summalla saataisiin paikattua 25 prosentin vajetta, joka viimeisen vuosikymmenen aikana on perusrahoitukseen syntymässä. Yhteisellä asiallaan toimijat ovat kukin hieman eri perustein ja painotuksin: opiskelijat kaipaavat lisää kirjallisuutta, parempia ATK-palveluja ja kontaktiopetusta jonotuksen ja massaluentojen sijaan, henkilökunnan puolella ollaan huolissaan työssä jaksamisesta. Henkilökuntaliiton tekemä jäsentutkimus paljastaa, että ylitöiden määrä on 1990-luvulla lisääntynyt roimasti. Lisästressinä ovat irtisanomisuhat ja työsuhteiden pätkittäisyys. "Tämä valtion pitkän leivän osoittautuminen lyhyeksi on luonut sellaisen hengen, että hommat täytyy tehdä, maksoi mitä maksoi. Sitten tehdään ylitöitä. Kun yliopistolla ei ole varaa maksaa niistä, ei aikana eikä rahana, sitten ne vain tehdään huomattavalta osalta esimiehen käskemällä, tietynlaista vastuuntuntoa osoittaen", Rantakari kuvaa mentaliteettia. "Toisaalta taustalla on ehkä sellainen "Minusta yliopisto pyörii, vaikka sitä kuristettaisiin vieläkin. Se ei kerralla katkea ja kaadu vaan näivettyy hiljakseen ja sitten jossain vaiheessa havahdutaan muuallakin, että 'hetJcinen, nyt meiltä puuttuu jotakin'", sanoo Juha Rantakari, Jyväskylän yliopiston henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja. pelko, että onkin huono työntekijä, kun ei tässä ajassa selviä niistä tehtävistä, jotka hiljakseen lisääntyvät. Uusia tehtäviä tulee ja ne kaatuvat aina vain tehtäviksi. Esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen tuottaa huomattavasti lisää talousja henkilöstöhallinnan tehtäviä, eikä siihen ole yhtään lisää henkilöstöä palkattu." Ulkopuolinen raha ei perusautuus Paljon puhuttu ulkopuolinen rahoitus on kasvattanut osuuttaan yliopistojen rahoituksessa, mutta perustarpeisiin siitä on vain harvoin apua. Pahimmillaan päin vastoin, kuuluu Rantakarin mielipide: "Ulkopuolinenkin rahoitus on pääsääntöisesti ollut niin huonoa, että lupausten lunastamiseksi on tarvittu perusrahoitusvoimavaraa. Niillä ei ole pystytty maksamaan kaikkea sitä infrastruktuuria, minkä se vaatii toimiakseen. Se voi olla tulevaisuudessa sellainen lisä, joka voi auttaa, mutta ei se koskaan tule rahoittamaan tätä perustoimintaa." "Ei sillä yliopiston perustehtävää, perustutkimusta ja perusopetusta, käytännöllisesti katsoen rahoiteta vielä yhtään. Yhtään niin hyvää neuvottelijaa en ole nähnyt enkä kuullut, joka olisi pystynyt sisällyttämään sellaisen rahan ulospäin tehtyihin sopimuksiin." Niinpä tilanne on kääntynyt perin nurinkuriseksi. Erityisesti soveltavan tutkimuksen rahoitus on Suomessa Euroopan kärkitasoa, mutta perusopetuksen kohdalla OECD-maiden pohjasakkaa. Ja kuitenkin vanha totuus lienee, että soveltavat tieteet voivat toimia vain niin kauan kuin on jotain sovellettavaa. "Se menee silläkin tavalla jonkin aikaa, kun meillä on perustutkimustietoa olemassa. Mutta kun se loppuu, silloin ollaan jälkijunassa, sitä ei polkaistakaan tuosta ja nyt, vaikka satsattaisiin miten paljon. Se täytyy tehdä pitkällä jänteellä", Rantakari sanoo. Lupaukset lunastamatta Perusrahoitukseen syntynyt vaje on siis pitemmän aikavälin kehityksen tulos, ei laman vuosituhannen yllätys. Kaiken alku ja juuri on lamakaudessa, jolloin yliopistotkin olivat muiden mukana säästötalkoissa. Kansantalouden parantuessa lisäleikkauksia ei enää tarvittu tehdä ja edellisellä hallituskaudella, ensimmäisellä nousukauden aikaisella, luvattiin perusrahoitusta jo korjata. Opetusministeriö perusti laaja-alaisen työryhmän, jäsenenään mm. rehtori Aino Sallinen, joka teki esityksen, miten päästäisiin sille tasolle millä pitäisi olla. "Kun se ei mennyt millään tavalla eteenpäin, vaikka sillä oli rehtorineuvoston täysi tuki ja professoriliitto ja osa työnantajaliitoistakin oli sen takana, se johti siihen, että syntyi tällainen barrikadiliike ihan eri tavalla", sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Matti Mäkinen. "Kokonaissumma vain osoittaa, että varmasti olisi pitänyt aikaisemmin reagoida ja tiukasti. Ehkä oltiin tyytyväisiä siihen, että raju leikkaaminen loppui ja päästiin edes jonkinlaiselle tasolle. Pari vuotta yliopistot pysyivät tyytyväisenä siihen, ettei enää tarvitse lisää leikata." Hallituksen lupaukset ovat siis yhä lunastamatta, minkä johdosta pinna lopulta paloi. "Aika-ajoin on tehty lupauksia, että "kyllä ne hoituu kun nousukausi alkaa'. Nyt näyttää siltä, että lupauksia ei pidetä. Nimenomaan uhkakuvat ensi vuodesta nyt kun tuli palkankorotus, niitäkään ei muka resurssoida yliopistoille ollenkaan. Se on sitten taas muusta pois jos palkat meinataan maksaa", säestää Rantakari. "Kaikki henkilöstöryhmät ja opiskelijat olemme niin samassa veneessä kuin olla ja taitaa. Kukaan ei ole ulkopuolella, tämä koskettaa kaikkia tässä yhteisössä. Ja on jotain kommentteja kuulunutkin kansanedustajien taholta, että kun nyt on yliopistojen johto, opiskelijat ja työntekijät kaikki samoilla äänenpainoilla ja argumenteilla liikkellä, kai siellä nyt sitten jotain on vähän poskellaan", Rantakari löytää toivoa. PETRI HEIKKINEN Syyt ja seuraukset, sairaudet ja lääkkeet Samaan aikaan, kun rahaa ei ole jaettu lisää, Jyväskylänkin yliopisto on kasvattanut opiskelijamääriään jatkuvasti. Eikö tässä resurssipulassa lääke olisi hyvin yksinkertainen: vähennetään opiskelijamäärät sellaiselle tasolle, jota on varaa kouluttaa? "Se olisi yksi keino selviytyä, mutta se sotisi toisia tavoitteita vastaan", sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Matti Mäkinen, "Sehän tässä paradoksaalista onkin, että saman aikaisesti kun rahoja ei ole lisätty, opiskelijamääriä on kasvatettu ja jopa perusteltu uusia laitoksia yliopistoihin. Sehän on aivan järjetön tilanne." "Kyllä minun mielestäni opetusministeriössä ja valtiovarainministeriössä pitäisi tehdä ratkaisu, onko todellakin oleellista kouluttaa näin paljon, ja jos nähdään että tulevaisuutta varten on, sinen siihen pitää löytyä rahaa. Sitten taas jos rahaa ei löydy, siellä pitää hyväksyä, että koulutetaan sen verran vähemmän." "Mutta luulen, että siihen ei ole halua, joten valtiovarainministeriön täytyy jostain vain sitä rahaa lisää taikoa. Turha on tehdä sellaisia yliopistoja, joissa väännetään pelkkiä putkitutkintoja. Eivät yliopistot millään tavalla oikeastaan enää eroa ammattikorkeakouluista, ja kuitenkin kai tässä jonkinlaista eroa pyritään säilyttämään. Ensimmäisenä tulee mieleen laajempi opintojen vapaus ja mahdollisuus tehdä laaja-alaisempia, monitieteellisiä tutkintoja. Ammattikorkeakouluissakin sitä on pyritty lisäämään, mutta siellä esimerkiksi humanistisia aineita ei vielä hirveästi ole. Laajassa perussivistyksessä on minun mielestäni yliopistolaitoksen arvo." Tulos ja vastuu Toisaalta yliopistot ovat olleet pakkoraossakin. Tulosohjaukset ja -vastuut ovat lavallaan "pakottaneet" opiskelijamäärien lisäyksiin. "Opiskelijamäärän nostaminen ja tutkintotavoitteiden nostaminen on ollut ainut keino, millä yliopisto on saanut pikkuisenkaan lisää rahoitusta, mutta suhteessa nousseisiin kuluihin se ei ole vastannut sitä tarvetta", Jyväskylän yliopiston henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Juha Rantakari toteaa. Mäkinen kritisoi järjestelmää suorin sanoin: "Se aivan käsittämätön hajota ja hallitse -systeemi. Ensin yliopistot käyvät tulosneuvottelut opetusministeriön kanssa, laitetaan yliopistot tappelemaan keskenään, mikä ei ole millään tavalla järkevää tiedepoliittisesti. Sen jälkeen yliopistojen sisällä tiedekunnat tappelevat keskenään toisiansa vastaan siitä rahasta, mitä siellä on saatu neuvoteltua. Sen jälkeen tiedekunnan sisällä laitokset vielä tappelevat keskenään." PETRI HEIKKINEN
• IL^lHli-SLaiVl.KAHV1PÖYTÄV1SAILU Opintoasioissa vain satunnaisia vääryyksiä, mutta OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mitä on misogynia? 2. Mikä oli Greta Garbon oikea nimi? 3. Mihin käytetään makadaamia? 4. Kenen poika oli Tanskan kuningas Knut Suuri? 5. Mikä yhdistää elokuvanäyttelijöitä Warren Beatty ja Shirley MacLaine? ALLIKKO 6. Milloin pidettiin viimeiset antiikin olympialaiset? 7. Kuka edelsi Pieter Bothaa Etelä-Afrikan pääministerinä? 8. Mikä on viiksisiippa? 9. Kuka oli Eirene? 10. Miten Aleksei Pajitnov sai nimensä historiaan? Milloin karavaani on vaikeuksissa? BBJÄIIAJ IBA -mnp|Ä) 1!|3IUB>| un» :snuog U8S>|!J]81!l]!U3)|UEH'ul •JB1B|BW -nfueujnej U31S!E|»|)|!9J>| t •!(B|0)|)|Bd9| SBJ3 8 •J91S10A S9UUBl|0r •/ JM! £69 '9 'B!$|nJBS!S )BAO 8H "S UBJiBdOgjQd U9AS ' f •UBB)|nuj(6£9t-99/L) UIUJBPV3BIAJ UOpnO"] UUOf K U R I I S I UMU3U1IU ||9d -9S ÄU9|ÄB>| U33S)|Ä|SÄ||BBd U33S)|AjsA||BEd U3I1 £ •uoss|B)sng Bigjg i BByiAS!BN'l 13S)fflVlSVA T iesitkö että opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut tulokset tarkistettavakseen? Ehkä tiesit, mutta tiesitkö että mikäli opintojakson arviointi edellyttää mainittua pidempää arviointiaikaa, vain laitoksen johtaja voi sitä myöntää ja vastuussa olevan opettajan tulee viivytyksettä tiedottaa siitä opiskelijoille asianmukaisella tavalla? Nämä j a monet muut säännöt on kirjattu Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosääntöön. "Luulen, että opiskelija ei mieti oikeuksiaan ennen kuin tulee jotain ongelmaa eteen. Vaikka opmtosuoritusjohtosääntö on opiskelijan oppaassa ja ylioppilaskunta alkuinfoissaan uusille opiskelijoille asiasta mainitsee ja kertoo ketkä ovat sellaisia ihmisiä, joihin ottaa yhteyttä, niin ei niitä muisteta sitten kun se hätä tulee tai rupeaa epäilemään, että on jotakin pielessä tai on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdeltua", kuuluu Jyväskylän yliopiston opiskelijapalveluiden päällikön Tuula Maijasen kokemus. "Sitten ehkä ruvetaan miettimään kuka, mitä, missä' ja alkaa juoksu. Ainakin itse olen huomannut, että luokseni on tullut ihmisia, jotka ovat käyneet hyvin monessa paikassa, joissa on vähän pyöritelty päätä ja käsiä ja mielitty kukahan se voisi tietää." Maijanen kuitenkin toteaa lohtuna sen, että yhteydenottojen määrä on meillä pysynyt suhteellisen alhaisella tasolla. Vuosittain tapauksia tulee hänelle saakka viidestä kymmeneen, joista osa selviää ilman järeämpiä toimia. Hän kehottaakin opiskelijoita yrittämään asian selvittämistä ensimmäiseksi oman laitoksen ja tiedekunnan sisällä. "Monesti onkin näin, että kun luokseni tulee ihminen, hän ei ole tullut ajatelleeksikaan, että se lähin apu saattaisi löytyä nimenomaan sieltä oman tiedekunnan sisältä. Jos laitoksella on sukset ristissä esimerkiksi tentaattorin kanssa, tiedekunnan opintosihteeri pystyy kommunikoimaan ja tavallaan lakia lukemaan oman talon sisällä. Jos tuntuu, että sekään ei auta, kyllä sitten voi ottaa yhteyttä tänne", Maijanen opastaa ja huomauttaa, että varsinaisesta kiusanteosta on aniharvoin kysymys. "Nämä asiat, vaikka ne tuntuvat kaukaisilta ja pieniltä, ne ovat yksittäiselle opiskelijalle tärkeitä. Se tietysti tuppaa opettajilta unohtumaan ja väkikin vaihtuu. Ei opettajillekaan ole välttämättä selvää, minkälaiset pelisäännöt meidän talon sisällä on, varsinkin jos on tullut toisesta yliopistosta, jossa opintosuoritusjohtosäännöt onkin tehty toisella tavalla kuin meillä. Monesti ne ovat tällaisia ihan inhimillisiä juttuja, ei ehkä kuitenkaan silkkaa ilkeyttä koskaan vaan ajattelemattomuutta ja asiaanperehtymätiömyyttä." Ylipäätään Maijanen näkee Jyväskylän yliopiston tilanteen hyvänä. Raastupaan asti ei olla päädytty opintoasioissa kertaakaan, ja hallinnosta lähetetään paimenkirjeenomaisia muistutuksia asioiden oikeasta hoitamisesta maksimissaan pan vuodessa, eikä yksistä ja samoista henkilöistä ei tule toistuvia valituksia. "Se olisi minusta hälyttävää, jos tuon tuosta se professori N.N. olisi se, johon aina kohdistusi tyytymättömyyttä ja arvostelua", Maijanen sanoo, mutta epäilee samaan hengenvetoon, että opiskelijatkin saattavat empiä valituksiaan sekä tietämättömyyden että arkuuden vuoksi, "En tiedä sitten, että jos ihmiset paremmin tietäisivät perätä oikeuksiaan, ehkä sanainen arkku avautuisi nopeammin. Vai onko se sitten tätä suomalaista kohteliaisuutta, että ensin pitää tilanteen mennä pahaksi. Ja pelätään ehkä sitäkin, että meneekö oma maine, pilaako oman nimensä ja jatkomahdollisuutensa?" PETRI HEIKKINEN 1YY järjestää opiskelijan oikeusturvapäivän 9.5. Infopiste kirjastolla klo 10-16. Opintoasioiden lisäksi tarjolla tietoa mm. tasa-arvoasioista. Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmät yhtenäistyivät vappuna. Vuoden siirtymäkauden aikana lapsettomat opiskelijat siirtyvät kokonaisuudessaan opintotuen asumislisän piiriin. Yleistä asumistukea saavat jatkossa vain ne, joilla on lapsia tai omistusasunto. Lisäksi yleisen asumistuen saanti mahdollistuu myös niille opiskelijoille, joiden 55 opintotukikuukautta on käytetty tai opintotuki katkaistu riittämättömien opintojen vuoksi. Kenenkään siirtyminen tukijärjestelmästä toiseen ei tapahdu automaattisesti, vaan opiskelijan on itse haettava asumislisää. Yleinen asumistuki on voimassa seuraavaan vuositarkastukseen saakka, mikäli opiskelija ei hae asumislisää ennen ko. ajankohtaa. Koska yleinen asumistuki on ympärivuotinen, kannattaa laskea tarkkaan, kumpaa asumisen tukea nostaa esim. kesän ajalta. Asumislisällehän voi siinyä vaikkapa syyskuun alusta, vaikka vuositarkastus olisikin vasta joulukuussa. Asumislisää haettaessa on toki hyvä muistaa, että sitä koskee sama 2,5 ov/tukikuukausi -opiskeluvelvoitetta kuin opintorahaakin ja että asumislisäkuukausi huomioidaan myös vuositulomallissa ns. 3000 mk:n kuukautena. Asumislisän korvausprosentti nousi uudistuksen myötä 80 %:iin vuokrasta (maksimituki 1020 mk/kk). Uutena asumislisän määrään vaikuttavana tekijänä ovat puolison tulot, jotka pienentävät asumislisän määrää, mikäli ylittävät 90 000 mk vuodessa. Jokainen tuon sum.5. alkaen man ylittävä täysi 4000 mk pienentää tukea 10 prosenttia. Tulotietoina käytetään verotustietoja. Asumisen tukijärjestelmien yhtenäistymisen lisäksi toukokuun alusta tarkennettiin opintotuen myöntämisperusteita siten, että myös yksittäinen tukikuukausi voidaan myöntää. Aiemminhan ei ole ollut mahdollista myöntää opintotukea kahta kuukautta lyhyemmäksi ajaksi. Näissä ja kaikista muissakin opintotukeen liittyvissä ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä JYYn sosiaalisihteeriin, (014) 260 3357 tai e-mail jyy-soposihteeri@cc.jyu.fi. SIMO PÖYHÖNEN JYY:n sosiaalisihteeri 30.6. saakka TIIVIIT Waiwaudu Warttiin JYYn liikuntavaliokunta jäljestää bussikyydin 50. Akateemiseen VVarttiin torstaina 11. toukokuuta. Mukaan mahtuu viisikymmentä henkeä ja matkan hinta on 80 mk. Sitovat etukäteisilmoittautumiset Jussi Lemiselle sähköpostitse, juhlemi@st.jyu.fi. Kyydin varanneet voivat lunastaa lippunsa Ilokiven aulasta tiistaina ? klo 10-14 ja keskiviikkona 10.5 klo 13-16. Matkalle lähdetään 11.5. klo 8.30 päärakennuksen edestä ja takaisin Jyväskylässä ollaan seuraavana aamuvarhaisena kuuden jälkeen, Halukkaat voivat myös osallistua VVartti-bileisiin Vanhalla Ylioppilastalolla, jonne voi hankkia liput vielä Senaatintorilta VVartupäivänä. Esiintyjinä Giant Robot ja Kemopetrol. Tasavallan ensimmäinen mies perusturvatähtenä Valiokuntaneuvos, presidentti Tarja Halosen puoliso Pentti Arajärvi saapuu keskiviikkona 10. toukokuuta puhumaan JYYn sosiaalivaliokunnan perusturvaseminaariin. Arajärvihän on Kelan johtava tutkija ja perusturvan selvitysmies valtioneuvostolle v. 1997. Muita puheenvuoroja pääsevät käyttämään tohtori JanOtto Andersson, kansalaispalkan kiivas puolestapuhuja Abo Akademista, ja toimeentuloturvaa tutkinut tohtori Raija JulfeunenQY). Perusturvaseminaari 10.5. klo I0.30-13.OO. M '03 Jylkkäri Online v3.0 Vuodesta 1997 internetistä löytynyt Jyväskylän ylioppilaslehden verkkoversio Jylkkäri Online uudistuu ja muuttaa. Paitsi ulkoasuun, myös sisältöön on luvassa uudistuksia: kaikki painetun lehden jutut tulevat yhä löytymään verkosta, mutta jatkossa verkkolehdessä on myös oma Online-uutisten osasto, joka päivittyy myös paperiversion julkaisujen välillä, Samalla aiemmin käytössä ollut osoite http://www.jyu. a/jyy/jylkkari yksinkertaistuu ja lyhenee hieman, uusi osoite on http://www.jyu.fi/jylkkari. Jylkkäri Online uudistuksesta ovat vastuussa multimediaopiskelijat Jiri Sironen ja Kimmo Koskinen. Uljaaksi uudistunut sivusto on verkossa lauantaina 6.5. Flying Mittens . The first observations of a strange phenomenon at the main campus were made a few years ago. Wild rumors of flying squirrels were heard at the biology department. Usually flying squirrels make their nests in old Woodpecker holes in aspens. However, from time to time they accept old buildings, and this is what has happcned on campus. At least the female squirrels live permanently on campus and according to fiesh sitings they inhabit a ventilation duct in one of the buildings on main campus. Especially during the mating season the flying squirrels are easy to see. Sometimes they perlorm what seem as death defying dives over people watching them, but there is nodiing to be worried about. It is just a coincidence: the squirrels are not interested in people. Student Newspaper and The Union The schizophrenic role of the studeni paper Jyväskylän Ylioppilaslehu as the announcer and the watchdog of its publisher, the Student Union, has demanded understanding and compromises from both parties. The paper is both Independent and dependent. During its 40 years of existence the paper has seen its share of difficulties: a couple of years ago it was almost discontinued due to economic reasons and during the same time the editor-in-chief was almost dismissed. Both actions were planned by the Studeni Union, but werc newer carried out. Jyväskylän Ylioppilaslehti will celebrate its 40th anniversary in llokivi on May 6th from 19.00 onwards. Everyone is welcome. Elvis goes to Church The personality of Elvis is an tnspiration also in a religious sense. Even so much so that two cantor-organists are on tour playing Elvis. However, white overalls and the pelvis are not importani on this tour: Elvis was a religious man and sung also gospel. The concerts have been quite moving, but they have also given rise to mixed feelings. Ali parishes do not want the concert in meir churches precisely bccause of Elvis. The main idea of the tour is to raise money for children who have cancer. The concerts will feature songs thai were made famous by ihe King: Amazing Grace, We Call on llim and 1 Bclieve. The 1 Bclieve concert will take place in the Taulumäki church on May I9th at 22.00. Ihe concen will be free of charge. . . . . . . . ; . . v . ; : . . . ? ; i v . " . Yläkaupungin yö This years theme for ihe annual Yläkaupungin Yö (Uptown Night) culture festival will be 'Trick or Prank'. The upper pan of Jyväskylä will be transformed into one large festival area on May 27th. The first feature will begin at 15.00 in the bar Vakiopaine and aftcr that the programme will include about 100 diffetent acts spanning into the early morning. The organising of this free-of-chargc festival is almost compleiely done by volunteers, more of whom are siili needed. Especially drivers and attendants are too few Additional inlormation and programme are available at www.mediakettu.fi/yoyo, abo in English. NEWS BY TANELI TAKALA
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Kun seuraavan kenan kävelet kampuksen läpi, niin pysähdypä huviksesi Tutkailemaan lähimpien latovien kuotentakoja. Saatat hyvinkin kuulla historian siipien hornaa, jonko aiheuttajia ovat muinaiset relikhkovokuoriaiset. Ne, joiden mielestä vanha vielä on kaunista. Y liopiston kampuksella, Villa Ranan takapihalla kasvaa harvassa jaloja lehtipuita. Siellä, onttoutuneiden jalavien ja vaahteroiden seassa, kulkee kaksi miestä pää kumarassa. Käypä toinen välillä kontallaankin. Tähtäimessä ovat alle sentin mittaiset kovakuoriaiset. Jyväskylän yliopiston kampuksen ja muutaman muun puiston kovakuoriaisia on nyt tutkittu tarkalleen vuosi", kertovat hyönteistutkijat Petri Ahlroth ja Jaakko Mattila. "Selvitämme kaupungin puistojen merkitystä eliölajistojen kuten kovakuoriaisten, luteiden ja kääpien monimuotoisuudelle." Lajistoinventointeja tehdään normaalisti vanhoissa metsissä ja muissa suojelun arvoiseksi mielletyissä kohteissa. Miksi lutkia kaupunkiluontoa? "Päälle päin ei ehkä uskoisi, mutta puistopuissa elää monimuotoinen ja arvokas joukko kovakuoriais-, ludeja kääpälajeja", Ahlroth kertoo. jokapaikan lajien ja ulkomailta kulkeutuneiden lajien ohella onttoutuneissa puissa elää eräänlaisia reliktilajeja. Tällaisia ovat esimerkiksi kovakuoriaiset, jotka elivät kampuksen alueella 60-luvulla kasvaneessa jalopuumetsikössä runsaina, ja ovat sittemmin puuharvennusten takia lähes hävinneet. Nämä kiinnostavat meitä erityisesti". Silkan arvailun varaan tutkimustyötä ei ole rakcnnetiu. Vastaavia kartoituksia on aiemmin tehty Helsingissä ja myös Keski-Euroopan maissa, joissa luonnonvaraisia puita on enää lähinnä puistoissa. Yhdessä suhteessa Ahlrothin ja Mattilan tutkimukset eroavat täysin muista vastaavista: he eivät saa työstään penniäkään rahaa. Uhkana kliinisyys-intoilijat Jo yhden vuoden perusteella voi sanoa, että kampuksella tehty kartoitus ei ole turhaa: alueen jalopuissa elää lukematon määrä harvinaisia, jopa uhanalaisia, lajeja. Kiinnostavimmat näistä ovat kyrmysepikkä-kovakuoriainen ja haapalatikka-niminen lude. Niiden elinympäristöt ovat lailla suojattuja. Puiden kaataminen kampukselta olisi siis tuoreista löydöistä johtuen rikollista toimintaa. Millaiset selviämismahdollisuudet kampuksen kovakuoriaisilla käytännössä on? "Sikäli hyvät, että nämä puut ovat kasvitieteellisen puutarhan alueella, joten niitä ei tulla kaatamaan. Muissa puistoissa tilanne on huonompi. Nykyinen trendihän on, että kaikki vanha tai luonnontilainen pitää hävittää kliinisten uudistusten tieltä. Esimerkiksi kirkkopuistossa viime keväänä aloitettua rajua harvennusta jatketaan surutta tänäkin vuonna." Jyväskyläläisille tämä ilmiö on tuttu muistakin yhteyksistä Esimerkiksi käyvät Eutakon tanssisalin purku-uhka tai kaupungin läpikulkutien vierellä, Jyväsjärven rannassa sijaitseva betonihelvetti, jonka kaupunkilaiset ovat leikkisästi nimenneet Ceaucescubeachiksi. Yleinen tärvelyvimma ei uhkaa ainoastaan eläimiä vaan myös ihmisiä. Ainakin niitä, joiden mielestä vanha vielä on kaunista. Mitättömät, vaarattomat Kovakuoriaisten suojelua sekä helpottaa että vaikeuttaa niiden huomaamattomuus. Suojelu on sikäli helppoa, että ne eivät esimerkiksi kotkan tapaan uhkaa porotaloutta. Toisaalta kovakuoriaisten mitätön olemus herättää kysymyksen: miksi niitä pitäisi suojella? "Perustelu on vaikeaa. Miksi mitään pitäisi suojella? Useimmin kuultu perustelu tällaisten ihmiselle 'hyödyttömien' lajien kohdalla on niiden olemassaolon oikeus, siis moraaliset syyt. Itse ajattelen, että luonnon tuhoutuminen saattaa herättää tulevat sukupolvet kiinnostumaan meitä enemmän luonnosta. Suojelu kannattaa siksi aloittaa ajoissa. On taloudellisestikin edullisempaa suojella jotain olemassa olevaa, kuin ryhtyä viime tipassa paniikinomaisiin ennallistamistoimiin", Mattila vastaa. Kiteytettynä voisi sanoa, että jälkeläisemme haluavat kenties nähdä muualtakin kuin historian kirjasta, miltä näyttää luonnontilainen metsä tai jalopuulla elävä kovakuoriainen. JUHA KAUPPINEN ' . ^ • > ' / : ; ^ _ Somi Kero Häiritty karhu Kirjailija ja psykiatri Claes Andersson on sanonut, että ehkä joskus on viisaampaa antaa nukkuvan karhun jatkaa uniaan kuin ehdoin tahdoin tökkiä se hereille. Häiritty karhu tekee pahaa jälkeä. Anderssonin tuolloiset keskustelukumppanit olivat hoitoalan ihmisiä, joukossa oli sekä tutkimukseen suuntautuneita että peruskliinistä työtä tekeviä. He olivat hakemassa lisäeväitä arjen työhön. Lauseenparsi herätti melkoisen keskustelun. Millä perustella puuttuminen toisen todellisuuteen, millä tavoin asetetaan normit tekemisille ja miten ja kuka rajoja valvoo? Mitä saa tutkia? Tuo kysymys kuuluu kaikkien ihmistieteiden peruskysymyksiin. Ja koska kaikki tieteet ovat ihmisen tekoa eli ihmistieteitä, se on kaikkien tieteiden peruskysymys. Rajat löydettävänä Luonnontieteisiin liittyvä, julkisuudessa paljon tilaa saanut keskustelu koskettelee koe-eläinten käyttöä. Missä kulkee se raja minkä jälkeen on tuomittavaa käyttää muita elollisia olentoja ihmisen hyväksi. Luonnontieteet eivät tämänkään kysymyksen kautta ajateltuna ole kovinkaan kaukana humanistisista tieteistä: Antropologi joutuu kysymään itsellään millä oikeudella hän puuttuu jonkin yhteisön toimintaan, missä kulkee se raja minkä jälkeen on tuomiuavaa käyttää muita Ihmisiä tiedeyhteisön j a oman uran hyväksi. Historioitsija joutuu tekemään valintaa mitä kohteesta tuoda esiin ja mitä jättää kertomalta. Edustipa tutkija mitä alaa hyvänsä, hän tuo itsessään mukana eettiset kysymykset siihen suhteeseen, mikä hänellä on tutkimuskohteeseensa kanssa. Mitkä ovat tulkintojen ja analyysien perusteet, missä määrin ne täytyy tuoda julki, kuinka paljon tutkija on näistä itsekään lietoinen? "Yleensä tutkimuksen tekoon liittyvä eettinen pohdinta elää tieteenalojen itsensä sisällä", miettii amanuenssi Tellervo Helin, yliopiston eettisen toimikunnan pitkäaikainen jäsen. "Tukimukscn kentälle on nyt kuitenkin noussut uusia tahoja, jotka ehkä tarvitsevat jonkinlaista säännöstöä toimintansa tueksi, eettinen toimikunta on olemassa esimerkiksi tätä varten. Tärkein tehtävämme on kuitenkin keskusteluttaa koko yliopistoyhteisöä, nämä asiat kun tosiaan kuuluvat kaikUle." Tutkimuksen tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä sivutaan jokaisella alalla kautta opintojen, tieteenalan traditio elää ja siirtyy välttämättä eteenpäin kirjallisuuden, luentojen ja seminaarien kautta. Nukkuuko joidenkin karhu? Joillain tieteenaloilla suhde tutkimuksen etiikkaan on ehkä ongelmattomampi kuin loisilla mitä tekoa etiikalla on alkuaineiden tai neutronien kanssa? Mutta täälläkin: kenellä on oikeus tutkimustuloksiin, kenen nimissä niitä julkaistaan? Ongelmattomuus voi olla merkki myös siitä, että nukkuvaa karhua ei haluta tai uskalleta herättää. Ehkä sitä ei edes tunnisteta. Toisaalta mutkaton suhde voi olla merkki myös siitä, että kysymysten kohdalla on tehty selkeät tietoiset ratkaisut. Muita eikö näitäkin pitäisi aina välillä ottaa uudelleen ajatuksen alaisiksi? Muutoin käy helposti niin, että eettiset pohdinnat kuitataan tiedetyn historian eniten käytetyllä perusteella: näin on ennenkin tehty, näin tehdään nytkin. Opiskelija joutuu pohtimaan eetlisluontoisia kysymyksiä enemmän tai vähemmän viimeistään siinä vaiheessa kun tekee opinnäytettään. Esimerkiksi kuinka viitata aiempaan tuikimukseen mikäli esittää toisen tekstiä tai tuloksia omanaan syyllistyy plagioinnin Hyvin perusteltu tosi uskomus, näin kuuluu perinteinen tieteellisen tiedon määritelmä. Mutta mitä tarkoittavatkaan sanat "hyvin" "perusteltu" "tosi" "uskomus" yhdessä ja erikseen eri tieteenalojen kohdalla? RIITTA KOIKKALAINEN Yhteiskuntaja humanististen tieteiden eettinen iltapäiväseminaari jäljestetään 10.5.2000 klo 12-16 Villa Ranan Paulaharjun salissa. Puhumassa Juha Varto, Tapani Kolhonen, Erkki Vainikkala, Eeva Jokinen, Pirjo Linnakylä, Heikki Kuutti ja Anu Mustonen. Lisätiedot: helin@campus.jyu.fi.
• • > W O KOTIKESKUS Vapaarahoitteinen vuokratalo Ki Oy Jyväskylän Torikulma Asemakatu 12, keskusta ARKKITEHTITOIMISTO OLAVt NORONEN OY Vuokrattavana 51 kpl laadukkaita huoneistoja, joista suurimmassa osassa on sauna Kiinnostavia huoneistoratkaisuja. Muutamassa huoneistossa parveke. Ei tuloeikä varallisuusrajoja-vuokraus mahdollista myös yrityksille ja yhteisöille! Valmistuu alkusyksystä 2000. Hakemukset viimeistään 12.5.2000. Huoneisto jakauma: m 2 kpl alustava vuokra 1 h+tupak. 35,0 1 2.700 1 h+kk+alk 35,5 1 2.740 1 h+kk+alk+s 43,0-43,5 2 3.200-3.230 lh+kk 23,0-33,0 8 1.970-2.950 2 h+kk+s 37,0-49,0 5 2.980-3.530 2h+kk 39,0-48,5 9 2.860-3.390 3 h+kk+s 62,5 3 4.130-4.390 3 h+k+s 69,0-77,0 6 4.710-5.030 4 h+k+s 83,5-84,5 4 5.200-5.360 VVO-kotikeskus Väinönkatu 7, 40100 Jvväskvlä r r l r Puh. 0205 084 172 Puh. 0205 084 172 Vapaarahoitteinen vuokratalo As Oy Jyväskylän Lehtorannantie 16 Jyväskylä, Ainolanranta 3 H+K+S 74.5 n r 3H+TUPAK.+S81.0m 2 3 H+K+S 61.0 m 2 Vuokrattavana 21 saunallista huoneistoa 30.9.2000 valmistuvasta pienkerrostalosta. Ei tuloeikä varallisuusrajoja. Vuokraus mahdollista myös yrityksille ja yhteisöille. Vuokravakuus 1.500,-. Hakemukset viimeistään 12.5.2000 Huoneistot 1 h+kk+s 1 h+k+s 2 h+kk+s 2 h+k+s 3 h+k+s 3 h+k+s 3 h+k+s 3 h+k+s m 35,5 42,5 49,0 54,5 61,0 66,5 74,5 81,0 Asumisoikeusatalo ASO/Järveläntie 32 Jyväskylän mlk, Jyskä jRVALLISTA JA LAADUKASTA ASUMISTA kpl 3 1 4 2 1 3 4 3 Alustava vuokra 2.760-2.810 3.110 3.280-3.370 3.590-3.630 3.810 4.050-4.170 4.430-4.550 4.700-4.790 VVO-kotikeskus Väinönkatu 7,40100 Jyväskylä Puh. 0205 084 172 Asumisoikeusatalo ASO/Valssikuja 5 Jyväskylä, Kekkola • • 4 H+K+S 99.0 n r T Valmistuvassa rivitalossa on 18 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 01/2001. Perittävä asumisoikeusmaksu n. 1.158,mk/jm 2 . Käyttövastike n. 42,50 mk/jm 2 /kk. Vesimaksu 60,-hlö/kk. (hintatiedot alustavia) Huoneistot m 2 kpl Asomaksu Vastike 2 h+k+s 60,0 3 69.500,2.550,3 h+k+s 72,0 5 83.000,3.100,4 h+k+s 99,0 7 114.000,4.200,5 h+k+s 110,0 3 127.000,4.600,4 H+K+S 85,0 m 2 3 H+K+S 72.0 n r 4 H+K+S 92,0 m 2 Valmistuvassa kerrostalossa on 23 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 02/2001. Perittävä asumisoikeusmaksu n. 1.217,mk/jm 2 . Käyttövastike n. 44,00 mk/jm 2 /kk. Vesimaksu 60,-hlö/kk. (hintatiedot alustavia) Huoneistot m 2 kpl Asomaksu Vastike 2 h+kk+s 47,5-58,5 8 58.000-72.000 2.100-2.600 3 h+k+s 70,5-77,0 9 86.000-94.000 3.100-3.400 4 h+k+s 85,0-95,0 6 103.000-115.000 3.700-4.100 ASO ASUNNOT OY TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA SUOMALAISEN ASUMISEN KEHITTÄJÄ Hakuaika molemmissa kohteissa 12.5.2000 saakka Tiedustelut: VVO-kotikeskus, Väinönkatu 7,40100 Jyväskylä Tarja Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 Fax 020508 4175, E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi Toimisto avoinna ma-ti, to-pe 8.30-14.00, ke 10.00-17.00 ^ M ^ WO-yhtymä www.wo.fi
• MMifflK«(S-l3.IIUi™m»i KOAS tulee keskustaan Kauppakatu yhdentoista kerrostaloon remontoidaan parhaillaan KOAS:n opiskelija-asuntoja. Valmistuttuaan heinäkuun alussa talo tulee olemaan keskeisin opiskelija-asunto kaupungissa. Vasta talon kolmannesta kerroksesta tulee ensimmäinen asuinkerros, kaksi alempaa säilytetään liikeja toimintatiloina. Taloon syntyy muutamia yksiöitä ja kaksioita, enemmän kuitenkin soluja 2-4 hengelle. Uutuutena ovat niin sanotut miniyksiöt; omalla sisäänkäynnillä, kylpyhuoneella, mikrolla ja jääkaapilla varustetut huoneet. Kahdeksan miniyksiölä rakennetaan vierekkäin yhden käytävän varrelle, ja ne jakavat yhteisen keittiön Miniyksiöt eivät ole saavuttaneet asunnonhakijoiden joukossa suurtakaan suosiota, mikä näkyy siinä, että vain niitä on enää vapaina. Kaikki muut asunnot on tarjottu KOAS:n sisäisessä haussa olleille. Asuntoja saa hakea vain KOAS:n asukkaat sisäisen haun kautta. Menettelyä on perusteltu sillä, että heidän jäljiltään vapautuu aina paikka uusille hakijoille. 1 lyvän sijainnin lisäksi Kauppakadun opiskelija-asunnossa on etuna Miniyksiöitä olisi tarjolla Kauppakadulla vain K0AS:n nykyosukkoille. verkkoyhteydet. Ei olekaan ihme, että Hospitz-niminen talo on jo saanut oman hellittelynimensä, Hospa. Vaan kaikella puolensa, neliövuokra on noin kaksikymmentä markkaa keskimääräistä korkeampi, eli 65 markkaa. Se siis lohduksi niille, jotka KOAS:n ulkopuolisina asunnonhakijoina saavat hakea vain asuntoja, jotka sijaitsevat kilometrien päässä keskustasta. NOORA POHJONEN ilvi on OK? Valtakunnansyyttäjänviraston antama uusi ohjeistus lieventää seuraamuksia kannabiksen käyttäjille. Helmikuussa voimaan tulleen ohjeen mukaan huumeiden käytön, kasvatuksen ja maahantuonnin ollessa vähäistä, ei syytettä tulisi nostaa. Näin esimerkiksi jos aikuinen polttelee pilveä konoloissa yksin tai toveriensa kanssa yleisen lainkuuliaisuuden vaarantumatta. Alunperinkin, vuonna 1993 huumausainelakia käsitellessään, eduskunta lähti siitä, että rangaistussäännökset olisi kohdistettava huumeiden myyjiin ja levittäjiin, eikä käyttäjiä tulisi jahdata. Lakiin tuli pykälä syyttämättä ja tuomitsematta jättämisestä, jota Valtakunnansyyttäjänvirasto nyt patistaa käyttämään. Monet syyttäjät ovat tulkinneet lakia tiukimman mukaan ja kirjavalla haitarilla. Uusi ohjeistus yhdenmukaistanee käytäntöä. Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Juha Päivinen sanoo ajan näyttävän, millaiseksi syyttämiskäytäntö lievissä huumerikoksissa muodostuu. Tähän asti huumeitten käytöstä on Jyväskylässä syytetty Päivinen pitää käytön rangaistavuutta sinänsä oikeana, mutta moittii huumausainelakia portaaiiomuudesta: henkäys kannabista täyttää rikoksen tunnusmerkit, rikesakkoja ei jaeta. Oululainen vanhempi konstaapeli on jo ehtinyt kannella oikeusasiamiehelle uusista ohjeista. Hän pitää niitä vääränä viestinä kentälle ja vertaa, että liikennerikkomuksissakaan ei jätetä rankaisematta, vaikka yleinen lainkuuliaisuus ei vaarantuisi. Uutinen Sveitsistä puolestaankertoo, että Zurichin ja Baselin kantoneissa kannabis poistui huumelaista, myynti ja jakelu päätetuin asettaa valtion kontrolliin. Tarkoituksena on eriyttää pehmeiden ja kovien huumeiden markkinat. Kannabiksen laillistamisella halutaan myös helpottaa valistustyötä sekä muuttaa välinpitämättömyyttä tupakan ja alkoholin haittojen suhteen. Lain vastustajien pääargumenttina oli pelko hasisturismista. JUSSI HERMAJA Perussäännöistä ja aloitteista maratonedari OLL-jäsenyys puhutti jälleen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perussääntöjen uudistus sekä lukuisat aloitteet koettelivat edustajien istumalihaksia JYYn edustajiston kokouksessa 18.4. Sääntöjen läpikäyminen pykälä pykälältä ja aloitekeskustelut venyttivät klo 17 alkaneen kokouksen päättymisen aina puolille öin. JYYn perussäännöt uudistettiin edellisen kerran vain pari vuotta sitten, mutta tuolloin hieman hätäisesti laadittu paketti sisältää ristiriitaisuuksia, jotka on nyt korjattava. Edellinen uudistus oli seurausta perustuslain uudistamisesta, tuolloinhan väännettiin mm. ylioppilaskuntien oikeudesta pakkojäsenyyteen, minkä seurauksena kaikki ylioppilaskunnat joutuivat rukkaamaan säännöstöjään. "Useimmissa ylioppilaskunnissa kävi niin, että säännöt tehtiin vähän kiireellä ja sen takia niitä täytyy nyt taas uusia. Se että jo kahden vuoden päästä tehdään uutta, tuntuu aika hassulta", sanoo JYYn puheenjohtaja Matti Mäkinen (KuPL) ja asettaa tavoitteeksi, että koko säännöstö saataisiin lopullisesti hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. "90-luvun puolivälistä alkaen tämä on ollut pelkkää sääntöprosessia, ja siitä pitäisi päästä nyt 2000-luvulla eroon. Tehdään hyvät säännöt nyt kerralla ja uhrataan niihin vähän aikaa." Seuraavaksi nyt hyväksytty versio perussäännöstä lähtee yliopiston lakimiehen tarkastettavaksi, minkä jälkeen sääntö voidaan hyväksyä lopullisesti. Tämän jälkeen aletaan laatimaan virkasääntöä, vaalijärjestystä sekä edustajiston ja hallituksen työjärjestyksiä. Uusi perussääntö, edustajiston tekemien muutosten jälkeen, tekee Mäkisen mielestä ylioppilaskunnasta hiukan demokraatiisemman yhteisön. Suoraa kansanvaltaa lisättiin mm. sillä, että 500 jäseniä voi vaatia jäsenäänestystä ja aloitteita voi tehdä yksittäinenkin jäsen entisen viidenkymmenen sijaan. Edustajisto ei myöskään ollut valmis siihen, että ylioppilaskunnan viranhaltijoille ja työntekijöille myönnettäisiin vaalikelpoisuus edustajisiovaaleissa toisin kuin valmistellussa esityksessä ehdotettiin. Aloitteet äänestettävinä Ylioppilaskunnan hallitus esitti edustajistolle, että JYY liittyisi Youth Against Drugs ry:n jäseneksi. Hallituksen puheenjohtaja Juha Makkonen (JOK) perusteli jäsenyyttä lähinnä periaatteellisena kannanottona, mutta edustajien kysymyksiin vastaamaan kutsuttu yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Veikkolainen kohtasi yllättävän kriittisiä ääniä. "JYYn ei pidä tukea edes periaatteellisesti järjestöä, jonka propaganda ei pidä paikkaansa", totesi jäsenyyttä vastustanut Jussi Hermaja (MÄA). Äänestyksessä jäsenyys kuitenkin hyväksyttiin äänin 31-2 neljän edustajan äänestäessä tyhjää. Akateemisen Siperia Seuran jättämässä aloitteessa puolestaan herätettiin jälleen keskustelua siitä, onko JYYn järkevää olla mukana Opiskelijoiden liikuntaliitossa. Aloitteentekijöiden mukaan OLL-jäsenyydestä hyötyy vain vähemmistö JYYn jäsenistä ja hallituksen haluttiin selvittävän jäsenyyden tarpeellisuutta. Lopulta aloite ci saanut kannatusta ja se vain merkittiin tiedoksi. Aloitteen hyväksymistä vastustaneet puolustivat OLL:oon kuulumista sillä, että järjestössä on tehty tehokkaampaan toimintaan tähtääviä uudistuksia ja suosittivat, että kehitystä seurattaisiin rauhallisesti. Samanlaisia liikehdintöjä on viime aikoina syntynyt muuallakin ainakin Tampereella vastaava keskustelu on parhaillaan käynnissä. Edustajisto hyväksyi myös Poikkitieteilijöiden edustajistoryhmän aloitteen, jossa ehdotettiin toimia pankkiautomaatin saamiseksi Mattilannicmeen. Lämpimästi kannatetun idean esteenä saattaa kuitenkin olla pankkien vaatimat päivittäiset käyttäjämäärät. Samalla hallitukselle vinkattiin, että maksuautomaatti Kortepohjan ylioppilaskylään ei tekisi pahaa sekään, mitä luvattiinkin samalla vaivalla selvittää. Riittävää kannatusta vaille jääneisiin aloitteisiin kuuluivat Maltillisen Aärivasemmision ja Grönionin vaatimukset JYYn sijoitustoiminnan eettisyyden turvaamisesta sekä täysimääräisten kuntoisuuslomien automaallisesta myöntämisestä ylioppilaskunnan siviilipalvelusmiehille. Sijoituksen eettisyys -kysymyksessä kallistuttiin niukasti äänin 15-16 kielteiselle kannalle. Perusteluina kuultiin mm., että ensin on syytä saada valmiiksi parhaillaan valmisteltava JYYn yleinen sijoitusstrategia. Kuntoisuusloma-aloitteen taustalla oli Juha Mäkisen kirjoittama ja Jylkkärin julkaisema mielipidekirjoitus, jonka mukaan JYY voisi siirtyä siviilipalvelusmiesasiassa sanoista tekoihin myöntämällä sivareilleen aina täydet 30 vrk kuntoisuuslomaa. Näin palvelusaika lyhenisi käytännössä 12 kuukauden mittaiseksi, mikä olisi JYYn virallisen kannan mukainen ele JYYhän vaati aiemmin tänä vuonna siviilipalvelusajan lyhentämistä. Aloite ei johtanut jatkotoimenpiteisiin äänin 17-12, Cyksi tyhjä). PETRI HEIKKINEN YLIN OPISTO 4/4 KOHTI YLINTÄ OPISTOA Sata vuotta sitten oli ihmeteltävän hieno saavutus olla ylioppilas. Eikä edes puolta vuosisataa ole kulunut siitä, kun korkeakoulututkinto oli pettämätön tae saada tärkeä ja arvostettu työ. Olihan läiskinkin kandidaatti sentään sivistyneistöä, joten kyllä hänelle joku kunnanviisaan virka löytyi. Näinhän ei asia tänä päivänä ole. Akateeminen sivistys on kärsinyt inflaatiota, mutta syy on tuskin yksin sen leviämisessä yhä laajemmalle. Akateeminen sivistys itsessään on kovin onttoa. Vai kehtaako joku muka väittää, että yliopistossa oltaisiin sivistyneempiä kuin muualla? Kirjaviisautta kyllä riittää, mutta niin riittää myös ahneutta, itsekkyyttä, piittaamattomuutta ja vastuuntunnottomuutta. Tilanne tuskin oli tämän jalompi ammoisinakaan aikoina, mutta voisiko se olla sitä joskus tulevaisuudessa? Nykyään yliopistojen tuloksellisuutta mitataan valmistuneiden määrällä. Asian voi nähdä toisestakin vinkkelistä. Valmistuneet ovat pois yliopistosta, todennäköisesti kiireisessä työelämässä, vailla aikaa pohdiskeluun, tuumailuun ja jossitteluun toimintoihin, joissa piilee todellinen tuloksellisuus. Mitä jos yliopisto-opetuksesta pyrittäisiin tekemään luonteeltaan sivistävämpää? Jospa tutkijoille maksettaisiin palkkaa ja opiskelijoille tukea siitä hyvästä, että he tuumailisivat ns. suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Mitä elämä itse asiassa on? Mistä tunnistaa Hyvän ja Pahan. Oikean ja Väärän? Paljonko Todellisuus painaa? Mitä sitten voisi yleissivistävä yliopistoopetus käytännössä olla? On hyödytöntä ruveta luettelemaan oppiaineita, joita siihen pitäisi sisällyttää, koska lopulta niistä yhtäkään olisi hankala rajata ulkopuolelle. Mutta entä jos jokaisen opiskelijan olisi valittava yksi sivuaine oman tiedekuntansa ulkopuolella? Tai kaksi, kahdesta eri tiedekunnasta? : Tai jos kaikkien pitäisi suorittaa vaikka pelkkä johdantokurssi viidestä eri oppiaineesta? : Tai kymmenestä? Tai jos eri tieteenalojen perustavimmista kysymyksistä ja teorioista kasattaisiin paketti, laajuudeltaan muutama kymmenen opintoviikkoa, joka sellaisenaan muodostaisi kaikkien opiskelijoiden ensim• maisen vuoden. Ongelmat ovat ilmeLset. Mutta ehkä sivistävyyden ihanne ei lopulta toteudukaan opiskelemalla, siinä mielessä kuin sen yleensä ymmärrämme. Sen sijaan opiskelijat voisivat käyttää yhden vuoden vaikkapa päiväkirjan pitämiseen, ympäröivän maailman tarkkailemiseen kaikilla aisteilla, ja kirjoittaa tai maalata, videoida jne. laajan selonteon, jossa kävisivät läpi suhteensa ihmisenä olemiseen, jumaluuteen ja aikaan, erittelisivät näkemyksiään rakkaudesta, pahuudesta ja yhteiskunnasta. Muun muassa. Leonardo da Vinci oli varmastikin poikkeuksellinen lahjakkuus, eikä kenestäkään meistä kouluttamalla yleisneroa tule. Mutta renessanssi-ihmisen ideaali tieteellisen, taiteellisen ja eettisen ajattelun sulava yhteenliittymä ei olisi paskempi tavoite yliopis; töille 2000-luvullc. Tärkeintä olisi päästä eroon ahdistavasta työllistävyyden ja hyödyllisyyden imperatiivista. Sivistysyliopisto jää kalpeaksi haaveeksi niin kauan kun opetus järjestyy sen mukaan, minkälaisia osaajia kännykkämarkkinoilla satutaan kulloinkin tarvitsemaan. Sen sijaan olisi keskityttävä kasvattamaan haihattelevaa idealisteja, sopeutumattomia vastarinnan kiiskiä ja kaikenpuolisia hankalia tapauksia. JUHA MÄKINEN
• •HHMMBMH maailman ystävällisin valtin K ambodzan kulta-aika oli viime vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Loistavimmillaan valtakunta oli juuri vuosituhannen vaihteessa, jolloin pääkaupunki Angkor Wat oli koko Kaakkois-Aasian sivistyksen, talouden ja vallan keskus. Valtakunta kuitenkin rapistui ja 1400-luvulla voimistuneet Siamin kuningaskunta ja Vietnam valloittivat maasta isoja osia. Khmer-kuninkaat olivat heikkoja ja turvautuivat vuorotellen molempien apuun siten pikku hiljaa menettäen palan sieltä ja toisen täältä. 1600luvulla khmerit hylkäsivät Angkorin, joka jäi viidakon kätköihin vuosisadoiksi. Vuonna 1866 Kambodzasta tuli Ranskan siirtomaa, mutta toisen maailman sodan aikana khmerit julistautuivat itsenäiseksi valtioksi japanilaisten suojeluksessa. Ranska yritti palauttaa Indokiinan (Kambodza, Vietnam, Laos) aluetta hallintaansa nostaen vuonna 1947 valtaan nuoren ja kokemattoman prinssi Norodom Sihanoukin, luullen saavansa helpon marionettikuninkaan, mutta nuori kuningas alkoi välittömästi puhua itsenäisyydestä. Itsenäisyys koitti vuonna 1953, mutta ranskalaisia kuitenkin jäi maahan, ja käytännössä he valvoivat maata, etenkin taloutta. Vuonna 1956 Norodom Sihanouk luopui kruunusta isänsä hyväksi ja otti itselleen valtionhoitajan tittelin. Tilanne maassa heikkeni, ja pitkin 1960-lukua käytiin aseellisia kahakoita etenkin maan syrjäisissä kolkissa kommunistien ja hallituksen joukkojen välillä. Vuonna 1969 kenraali Lon Nol kaappasi vallan Norodom Sihanoukin ollessa vierailulla Pekingissä. Lon Nolin hallinto oli heikko ja korruptoitunut, eikä se edes USAn tuella pystynyt vakauttamaan maata. Sihanouk liittoutui kommunistien kanssa (khmer rougf), jotka saivat paljon arvovaltaa ja uutta kannatusta. Huhtikuussa 1975 puna-khmerit valloittivat pääkaupunki Phnom Penhin. Vuosi 0: pimeä aika Tammikuussa 1979 Vietnamin joukot valloittivat maan, jonka tila oli karmea. Väkiluvuksi on vuonna 1975 on arvioitu noin 8 miljoonaa, vuonna 1980 4 miljoonaa. Pari miljoonaa ihmistä oli kuollut nälkään, tauteihin sekä suoranaiseen vainoon, toiset kaksi miljoonaa pakeni rajan yli Thaimaahan. Pol Potin (oik. Saloth Sar) johtamassa Demokraattisessa Kambodzassa (Kamputchea Democratique) tappotuomioon riitti pieninkin lipsahdus puolueen linjasta. Tarkoituksena oli perustaa täysin riippumaton valtio, joka tuottaisi kaiken itse, eräänlainen maolainen agraarikommunismi. Suunnitelmaan liittyivät kaikkien kaupunkien tyhjentäminen ja asukkaiden siinäminen kollektiivitiloille, porvarillisen aineksen poistaminen, rahan sekä kaiken yksityisomistuksen poistaminen. Tuloksena oli yksi kaikkien aikojen raatamista hallituksista, joka silmää räpäyttämättä kiristi, kidutti, näännytti nälkään, tappoi ja murhasi omaa kansaansa. Tämä suisti Kambodzan ennennäkemättömään anarkiaan, josta maa on yhä toipumassa. Neljännesvuosisata myöhemmin Vuonna 1989 valta siirtyi CPP-puolueelle (Cambodian Peoplcs Party) ja sen johtajalle, pääministeri Hun Senille. Alkoi rauhanprosessi, joka on vieläkin kesken. YK välitti osapuolten kesken heikon rauhan, jonka mukaan YK auttaa maata väliaikaisen hallinnon kautta (UNTAC), maan hallitsijaksi kruunataan prinssi Norodom Sihanouk (ilman poliittista valtaa) ja maassa järjestetään YK:n valvomat vapaat mon puoluevaalit. Vaalit voitti rojalistipuolue FUNC1NPEC, mutta CPP ei tunnustanut tappiotaan. Seuranneessa kompromississa maahan tuli ainutlaatuinen kahden pääministerin järjestelmä. Funcinpecin johtajasta, prinssi Norodom Ranariddhistä tuli 1. Pääministeri ja Hun Senista 2 pääministeri. Vuonna 1997 Hun Sen syytti Prinssi Norodom Ranariddhiä vehkeilystä ja vallankaappauksen suunnittelusta. Phnom Penhin kaduilla taisteltiin ja Hun Sen selvisi voittajana, kaappasi vallan. Nyt tilanne on rauhoittunut. Hun Sen toimii yhä pääministerinä ja Norodom Ranariddh on parlamentin puhemies. Punakhmer on liki hävinnyt, Pol Pot kuoli 1997 ja liki kaikki johtajat ovat antautuneet. Kambodza tänään Kambodza yrittää korjata laiminlyöntejä koko maailman tuella. Valtakunnan infrastruktuuri hävitettiin sisällissodissa sekä puna-khmerien hallinnon aikana. Puhdasta juomavettä saa vain kaupasta, sähkön saanti on hiukan onnen kauppaa, tiestö on jopa pääkaupungissa erittäin huonossa kunnossa. Enää kaksi rautaticreittiä on käytössä, ja maalla on varsinaisesti vain yksi satama Kampong Saomissa. Joihinkin osiin maata on edelleen vaarallista matkustaa maanteitse. Ongelmana ovat myös maamiinat. USA miinoitti maata etenkin Vietnamin rajan tuntumassa vuoteen 1975 asti ja sen jälkeen on Puna-khmer miinoittanut lisää. CMAOn (Cambodian Mine Action Centre) vuosien työn ansiosta suuri osa maasta on puhdistettu miinoista. Kambodzan BKTsta suuri osa tulee avustuksina ulkomailta ja kansalaisten toimeentulomahdollisuudet ovat rajoittuneet. Koululaitos on lapsenkengissä ja esim. yliopistossa joutuvat opiskelijat maksamaan kaikesta, myös opetuksesta joka luennon jälkeen suoraan opettajalle. Tämä ei tosin ole virallinen tapa. Tavallisen yliopisto-opettajan kuukausipalkka on 40-80$, poliisin 25-40$ ja sairaanhoitajan 10-20$. Vanija jollakin avustusjärjestöllä voi ansaita jopa 80-120 $ kuukaudessa. Etenkin naisten työsaantimahdollisuudei ovat joko ulkomaalaisten palveluksessa lastenhoitajina tai taloudenhoitajina tai maalla riisipelloilla tai prostituoituina. Phnom Pennissä on kokonainen katu joka iltaisin herää aivan erikoiseen eloon erilaisten karaokebaarien ja hieromalaitosten avatessa ovensa innokkaille asiakkaille. Hieman Phnom Penhin ulkopuoPhnol Penhin keskustassa vuonna 1956 valmistunut itsenäisyyspatsas (lempinimeltään Suun ananas). lella on kokonainen kylä, Svay Pa, joka elää prostituutiolla. Kylän ainoa katu on pisin näkemäni bordelli, noin 3 kilometriä. Vaikutelmia khmereistä Khmerit ovat ystävällinen ja ahkera kansa. Vieraalle riittää aina hymyä ja etenkin lapset ovat innokkaasti hieromassa tuttavuutta ja esittelemässä kielitaitoaan. "Hello, Sir!", kuuluu jokaisen pikkupojan ja -tytön sanavarastoon. Maaseudulla kierrellessä tulee vakuuttuneeksi Kambodzan ystävällisyydestä. Ollaan innokkaina tapaamassa ja yrittämässä kontaktia, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. Pari sanaa khmerin kielellä kirvoittaa iloiset hymyt kuulijoiden kasvoille. Joissain päin maata on kuitenkin varmempi olla liikkumatta, koska rosvojoukkoja on yhä liikenteessä ja pääkohteena ovat nimenomaan länsimaiset, niin turistit kuin avustustyöntekijät. Khmerien ahkeruudesta kertoo parhaiten kiertoajelu pääkaupunki Phnom Pennissä. Jokainen kynnelle kykenevä on töissä. Katuja parannetaan, rakennuksia remontoidaan ja uusia rakennetaan, vuosikymmeniä ilman huoltoa olleita viemäreitä puhdistetaan, uusia sähkölinjoja vedetään. NICO HOLMBERG Lisätietoja: www.cambodia-web.net/, www.camnet.com.kh/ www.bigpond.com.kh/, www.camweb.org/index.phtml Walesin suojelupyhimyksen Saint Oaviiin katedraali LänshV/alesissa. Wales vietti kansallispäiväänsä 1. maaliskuuta. II h a n a I a i n n n Iso-Britannian parlamenttiin helmikuun vaaleissa valittu Plaid Cymrun eli Walesin Puolueen jäsen Simon Thomas vannoi virkavalaansa walesin kielellä, kun yhtäkkiä salin perältä kantautui huuto: "Mitä tämä on olevinaan?" Huutaja oli konservatiivien Tory-puolueen jäsen, joka ei suvainnut valan vannomista kahdella eri kielellä. Tapauksesta nousi parlamentissa melkoinen kiista, mutta loppujen lopuksi torylaiselta ei vaadittu julkista anteeksipyyntöä. Iso-Britannian parlamentin perinteisiin kuuluu, että ketään valan vannojaa ei saa missään nimessä häiritä. Thomas itse sanoi välikohtauksen olleen loukkaus ennen kaikkea hänen vaalipiirinsä asukkaita kohtaan, joista 60 prosenttia puhuu walesia. Ikivanha kieli Walesin kieli eli kymri on Euroopan vanhin, ikää sillä on kunnioitettavat 2500 vuotta. Silli sen asema Iso-Britanniassa on aina ollut vaikea. Vuosisatoja kestänyt "englantilaistaminen" miltei tappoi kielen 1900-luvun alussa. Toisen maailmansodan jälkeen vahva kansalaisliike sai kuitenkin aikaan kymiin järjestelmällisen opetuksen, ja kun myös media alkoi lähettää walesinkielisiä ohjelmia, näytti kielen tulevaisuus turvatulta, Uudet ongelmat syntyivät 50-luvulla, kun englantilaiset ali tivat joukkomuuton Walesiin sen kauniin luonnon vuoksi. tä ei kiinnostanut kielen oppiminen, ja seurauksena tästä 80-lv vulle tultaessa kymrin kieltä puhuvien määrä putosi miljooi puoleen. Syntyi kuitenkin jälleen vastareaktio kielen säilyttämiseksi, ja tehokkaan kansalaisakiivismin ansiosta vuoden 1967 kielilaissa kymrille annettiin tasavertainen asema englai kanssa Walesissa. Kuitenkin vasta kymmenen vuotta sitten kymrin kielen tö laillistettiin Iso-Britannian parlamentissa. Ennen tätä pa mentissa kymriä puhuvia oli jopa laitettu vankilaan. Puolueet heijastavat asenteita Kolmemiljoonaisen VValesin sisällä kansalaisten suhtautiä kieleen ja itsenäisyyteen on vaihtelevaa. Se heijastuu hyvin myös poliittisessa elämässä, VValesin konservatiivinen puolue pitää Vvalcsia kansanaan, mutta Iso-Britanniaa kotimaanaan. Puolue haluaa, ettei Britannian vakautta horjuteta siirtämällä päätösvaltaa liiaksi pois emämaasta. He korostavat VValesin kielen ja kulttuurin olevan tärkeä osa kokonaisuutta. Itsenäinen Wales -liike taas vaatii maalle täydellisestä suvereniteettia ja riippumattomuutta Iso-Britanniasta. Se on heidän mukaansa ainoa tapa turvata kulttuurin säilyminer Suurimpien eli Työväenpuolueen ja VValesin Puolueen rive mielipiteet ovat hajanaisempia. Kuitenkin kielikysymys on niin vahvasti politisoitunut, ettei millään puolueella ole varaa olla < tamatta asiaan kantaa. Kulttuuri tukena-EU ei Vuonna 1995 Euroopan Unionin virallisten kielten lukumäärä nousi yhteentoista, kun suomi ja ruotsi hyväksyttiin listalle. Myös irlannin kielelle annettiin myönnytys, että sitä tullaan käyttämään joissakin virallisissa dokumenteissa. Kymriä ei listalla edes mainittu. Ei siis ihme, että sana Wales tulee vanhasta saksan kielen muukalaista tarkoittavasta sanasta. Walesin kieli ja kulttuuri saavatkin enemmän tukea kuluu rialojen edustajilta. Useat vvalesilaiset maailmanmaineesee nousseet yhtyeet, kuten Manic Street Preachers, ovat ylpeitä juuristaan ja tuovat ne myös musiikissaan esille. Walesista onkin lähtöisin suhteellisesti suuri määrä eri kulttuurialojen taitajia. Ilman kulttuurin ylläpitävää voimaa kieli kuin kieli ja sen mukana iso osa kansan historiaa katoaa. TIMO K0R
• maoamaN • a Mattilanniemeen on syntymässä moreenipisaratähti Tuntematon Noukkija? Nokian uudet rakennukset Jyväskylässä ovat kuin jatke yliopiston Mattilanniemen kampukselle, erottuen kuitenkin massiivisuudellaan ja mustaa kiiltävillä ikkunoillaan. Mutta toimittajakaan ei päässyt kurkistamaan, että minkälaista työtä nokialaistalojen sisällä todella tehdään. "Periaattessa Nokian tuotekehityspuolelle ei pääse millekään kierrokselle ulkopuolisia turvallisuussyistä. Meillä täällä kehitetään puhelimia, joita ei ole aivan joka kaverin taskussa. Ne tulevat siis viranomaisten ammattikäyttöön", tuumaa Timo Salonen, Nokian Service Centerin vetäjä. Niin touhutaan siis Nokian ykköstalossa eli Moreenin Mobile Phones -yksikössä. Tämän kuukauden aikana Mattilanniemeen tulee lisää työntekijöitä, kun kakkostalo saadaan käyttöön. Siihen tulee enimmäkseen SWP (Switching Platforms) -yksikön väkeä, joista suurin osa on Äänekoskelta. Näitä verkkotoimintojen kehittelijöitä on jo muutamia kaupungissa. Ammattipuhelinten ohjelmat erottuvat tavallisista kännyköistä, ja niiden verkot ovat suljettuja. Paisuuko taikina vielä iimemen vaihe. Tähti, Jyväskylän Nokiakompleksista valmistuu syksyllä. Sitten käytössä on 21 120 neliömetriä toimitilaa. Siihen mahtuu noin 600 työpistettä ja palvelutiloja. Miten Nokia jatkaa tästä eteenpäin? "Suunnitelmia Jyväskylän suhteen ä on, mutta mitään ei ole lyöty vielä lukkoon. Syksyllä näkee miten toiminta käynnistyy. Pitää myös katsoa, jos tarjolla olisi vuokrattavia, valmiita tiloja", Salonen sanoo. "Mitenkään tyhjästä tätä taloa ei ole rakennettu eikä tänne ole tyhjästä rekrytoitukaan. Kun yksiköt kasvaa, niin pitää järjestää myös toimitilat. Suurin syy tänne tulemiseen oli kuitenkin yliopisto ja ammattikorkeakoulu." Muuttavia tekijöitä Ensimmäinen yksikkö saapui Jyväskylään muutama vuosi Vanhalle Ortopedialle. Tällä hetkellä nokialaisia työskentelee puolisenkymmenessä toimipisteessä eri puolella kaupunkia. Mattilanniemen etuna on Salosen mielestä erityisesti se, että talo yhdistää kaupungin nokialaiset. "Esimerkiksi yliopistoonkin tänne tulee porukkaa laajalta alueelta. Nokialaisten kohdalla on vähän sama ilmiö. Kodit ovat ympäri Keski-Suomea. Täällä 50 henkilön muutto voi olla iso juttu, mutta Helsingissä sitä tapahtuu lähes päivittäin." Virka valmistumisesta Yliopiston fyysinen läheisyys on jo vähintääkin ilmapiirin kannalta tärkeää Salosen mielestä. Hänen mukaansa naapunssa opiskelee tulevaisuuden potentiaalisia nokialaisia. "Äänekoskella tuotekehitys-yksikössä laskeskelin, että noin 80 prosenttia töihin tulevista oli ollut aikaisemmin harjoittelemassa Nokialla. Emme palkkaa opiskelijoita vakituiseen työsuhteeseen. Määräaikaisessakin suhteessa odotamme jotain suunnitelmaa valmistumisaikataulusta. Se on molempien etu, että opiskelija saadaan valmistumaan", tiukkaa Salonen. Nokia ja yliopisto tekevät yhdessä myös erilaisia tutkimuksia. Opiskelijoidenkin palveluja Nokia saattaa käyttää hyväksi ostamalla esimerkiksi oikeudet firmaa hyödyntävään lopputyöhön. Usein tutkimusten kohdalla tehdään salassapitosopimus; teollisuusvakoilu on Suomessakin jo arkipäivää. Salosen mukaan eniten yhteistyötä tehdään informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Myös fysiikan laitos on usein Jyväskylän Nokian kanssa kuvioissa mukana. Itse nokialaisetkin, varsinkin vailla akateemista tutkintoa olevat, hyödyntävät yliopiston jatkokoulutusmahdollisuuksia. Yliopistolla odotetaan enemmän Vaikka Nokialla onkin ikää, se ei ole mikään vanha bisrieskumppani yliopistolle. "Ensimmäiset yhteistyöhankkeet Nokian kanssa ovat alkaneet 1980luvun lopulla. Esimerkiksi Valmetin kanssa yliopistolla on suhteet kymmenien vuosien takaa. Mutta toivottavasti yhteistyö Nokian kanssa tulee laajenemaan ja monipuolistumaan, kun kontakti on nyt fyysisesti niin läheinen", uumoilee yliopiston rehtori Aino Sallinen. Sallinen painottaa kuitenkin, että vaikka Nokia on tärkeä yhteistyökumppani, se on kuitenkin vain yksi yhteistyöyritys satojen muiden joukossa. Rehtorin mukaan Nokialla ei ole erikoisvaikutuksia yliopiston ulkopuolelta saatuun rahoitukseen. "Yhteisissä hankkeissa Nokian imagolla on tärkeä merkitys. Se on globaaliosaaja ja kansainvälinen yritys, mutta se ei nosta Nokiaa ylitse muiden. Meille kaikki yrityskumppanit ovat tärkeitä", Sallinen kertoilee. "Myös opiskelijoidemme työllistäjänä Nokia on merkittävä, mutta muutkin informaatioteknologian yritykset työllistävät nykyään hyvin." Tietotekniikan osaamista halutaan Sallisen mukaan nyt yhä enemmän myös niin sanottujen pehmeiden aineiden puolelle. Yliopiston tiedotuksen päälinja on avoin; kun tutkimuksessa on mukana julkista rahaa, on myös tiedotuskin julkista. Yritysmaailman kanssa pelkästään touhutessa kuljetaan eri linjaa. Yritykset investoivat tutkimuksiin omien intressiensä mukaisesti. Silloin tiedottaminen on tilaajan ja toimittajan välinen sopimusasia. "Opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti julkisia. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnassa on vain pieru määrä salaisia opinnäytetöitä. Ne ovat joskus ihan turhaan salaisia, sillä saattaa olla niin, että gradussa on vain muutama sivu yritystä koskevaa asiaa. Voisihan ne sivut jättää pois, yritykselle, ja julkistaa sitten työ", kommentoi Sallinen. ANNAKAISA VÄARÄNIEMI imll "Keskeneräisenä ei ole hyvä sinnitellä loputtomiin Tuomo Sippolalla on menossa kolmas työsopimus Nokialla viimekcsän jälkeen. Ensimmäisen kerran Sippola työskenteli Nokialle erään yliopistokurssin yhteydessä. 10 opintoviikon aikana Nokialle tehtiin pienimuotoinen ohjelmistoprojekti. Nyt hän työskentelee käyllöliiuymäsuunniltclijana Matlilauniemcssä. "Eikö se ole jo arvattavissa, että luen yliopistossa tietojärjestelmätiedettä. Opintoviikkoja on koossa semmoiset 120. Gradua olen tuossa kyllä valmistellut ja tiiviin työskentelyn aloitan sen kanssa lähipäivinä", kertoo Sippola taustatietoa itsestään. "Nokialla on lähes mahdotonta saada vakituinen työsuhde ilman tutkintoa, mutta se on pelkästään positiivinen asia. Eihän ihmisen ole keskeneräisenä hyvä loputtomiin sinnitellä." Gradun aihe on työstetty yhdessä muutaman muun työstekijän kanssa, ja Nokialla tippuu palkkaa gradun tekemisestä. Sippolan mukaan firma on ollut joustava hänen opiskelujansa kohtaan. Nyt hän on työskennellyt osa-aikaiscsti. Opiskelut ovat ykkössijalla, mutta Sippolan mukaan opintotuesta on turha edes haaveilla. "Puhutaan, että tällä alalla menee lujaa. Pitää olla dynaaminen Juonto Sippola kurkottelee Nokian keskuspöydän ääressä: mitähän sieltä löytyy? vaihtaa työpaikkaa, mutta itse suunnittelemaan tulevaisuuttaan. ole sellainen. Teen sitä. niistä sillä alalla on kovaa muutosta. tkaan. Palkka on vielä sivuseikVielä ci tiedetä tuotteista, joita ," joskus kolmen vuoden päästä tehdään", kertoo Timo Salonen No/aamattomia tUUlia kian Service Centeristä. Haastattelu Sippolan kanssa on ipolan mukaan Nokialla olisi erikoislaatuinen siten, että tämä liljoona erilaista tehtävää", josnokialainen ei puhu pelkillä nuhan voisi työskennellä. Silti meroilla ja kirjanlyhenteillä niin n toteaa, että ci ole vielä ehtinyt kuin tictolekniikkaihniisillä on levaisuudensa suunnitelmia yleensä tapana. Haastateltava ettimään. myöntääkin, että on turha kaataa "Täällä ci oikein pystykään mitään bittimössöä loisen niskaan. Hän kertoo itsekin olleensa varsinkin alkuaikoina vähän pihalla kollegoidensa kielenkäytöstä. Gradun sisällöstä ci ole helppo saada selvää. Liikesalaisuuden pohjalla Sippola on lupautunut olemaan kertomalta siila enempää kuin. eitä lopputyö on käylctlävyyslutkimus ammattipuhelinten käyttöliittymästä. Työ lähellä puhelinten käyttäjiä on muutenkin Sippolan mieleen. ANNAKAISA VÄARÄNIEMI DORIS HUHMAR "Housuntaskussani jököttää joko pistooli tai sitten riski rippukoulukaverini pitää sinusta aika tavalla, uskallatko tarkistaa?" Kuului vain ilkeä rasahdus ja inha kauppamatkustaja makasi verilammikossa yökerhon lattialla. Tiskijukka lopetti musiikin. Hiirenhiljaisuutta kesti tuokion, jonka jälkeen käsivarsiini tartuttiin pihtikourin edestä ja takaa. "Irti gimmasta ja heti!" Käsky oli hyinen ja tepsivä. Otteet kirposivat ja päät kääntyivät äänen suuntaan, josta askelsi tanssilattialle ampiaisvyötäröinen nuorukainen. Tulijalla oli vihreät vakosamettihousut, jotka pullistelivat reisistä, eivätkä jättäneet muutenkaan arvailuille sijaa. Miehen sinivihreissä silmissä oli sudenkatse, syvälle porautuva ja armoton. "Kohokoukkusi jupin leukaan oli varsin upea suoritus, oli sitten kyse onnenkantamoisesta tai : ei. Sinussa on tatsia. Nyt oitis livohkaan." Nuoi aikainen raapaisi ulsterini yökerhon narikasta ja saattoi minut ulos. Ovella hän kääntyi takaisin, kaivoi suustaan jotain ja ojensi sen ovfvahdille. "Kuka olet, mistä olet kotoisin, mitä annoit portsarille?", kummastelin. "Mauri Puuhaara, äidistäni, kymmenen markan kolikon", tenoroi adonis. "Opin kesäsiirtolassa, että tiukan paikan tullen kannattaa asettaa kielen päälle lantti, jotta ääni saa metallisen kalskeen ja vakuuttavuutta." Puuhaara oli numismatiikan opiskelija ja asui Kortepohjassa. Pyyhälsimme sinne taksilla. Kuljettaja ei ottanut maksua, vaan antoi omistaan satasen 'nuorelleparille ensiyönlykyksi" ja kaasutti pois renkaat soikeina. A-talon yksiö oli sikinsokin roinasta. Huoneita hallitsi höyläpenkki ja parimetrinen pokasaha, joka roikkui verhotangossa ja vaikersi hiljaa vedossa. "Soittopelini, stradivariustakin arvokkaampi ja silmäni terä. Suoritan sivuopintoja musiikkitieteessä ja keikkailen luppoaikana pitkin maita ja mantuja hengenpitimikseni. Opintotuki ei riitä yksin mihinkään, eikä vanhemmistani taloudellista tukea ole, kun äiti on jo enkeli ja isä möyrii Konnunsuota." "Saha siis soi?" "Soi." "Minä olen tuore maisteri mutta yhtä tomu kukkaroinen kuin sinäkin. Kykyjä olisi, mutta töitä ei löydy. Ainut omaisuuteni on kannel, joka sijaitsee tällä hetkellä VR:n tallelokerossa. Se on kai pakko lähiaikoina pantata, jotta kaalisopassa pysyn. Heitänpä umpimähkään: tulisiko meistä hyvä duo?" Mauri suuteli niin kielevästi, että sukkanauhani menivät umpijengalle. Tulkitsin vastauksen myönteiseksi, kun vihdoin sain henkeä. Sitä tarvitsinkin litroittain, koska jatkoimme matkaa lattialle höylälastujen sekaan ja aloimme peuhata. Käkikello rääkyi kuudesti ja jossain vedettiin vessaa ja toisaalla ehkä jotain muuta, kun syleilymme vihdoin raukesi. Rentukan suunnasta huudettiin poliisia. Aamutuiman jälkeen noudimme kanteleeni ja ostimme taksikuskin lahjasetelillä kolme pulloa Egri-viiniä. Harjoittelu janotti mutta kannatti. Iltauutisten aikaan osasimme soittaa kaksiäänisesti jo tusinan kappaleen runkosetin sekä encoreina Konevitsan kirkonkellotpa 'Narvan marssin'. Lavatähtiurammc aloitimme paikkokeikalla yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Tuurasimme Pihkapullot-orkesteria, josta äkillinen huuliherpes oli tehnyt tilapäisesti työkyvyttömän. Jo keikan puolivälissä sahurin niskanuttura kiilsi hiestä ja kantelettaren sukkahousuista juoksi kananmunan kokoinen silmä. Kun voikuna ja helkyntä lakkasivat, alkoi infernaalinen aplodeeraus. Eturivissä rehtori kuivasi silmiään maaherran solmioon ja piippuhyllyllä aloiteltiin tangatonta . tiputanssia. Mauri katsoi minua ja minä häntä. Kahdesta tuli sillä hetkellä lopullisesti yksi ja ensimmäisestä pojastamme aikanaan Onni. DORIS HUHMAR Akateeminen pätkätyöläinen.:
• H '<»1:Tli\! 40 VUOTTA 1960-2000 Ylioppilaan äänitorven törähdyksiä "Jyväskylän Ylioppilaslehti haluaa olla nuorten ääni; se haluaa arvostella, olla eri mieltä — sanavapauden on oltava muutakin kuin oikeus olla samaa mieltä", julisti päätoimittaja M a u n o Suuronen Jyväskylän Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa 9.9. 1961. Seuraavan vuoden maaliskuussa JYYn edustajisto antoi Suuroselle potkut. Päätoimittaja oli vauhdikkaan, mutta lyhyeksi jääneen pestinsä aikana kritisoinut kaikkea liikkuvaa kristinuskosta Jyväskylän uinuvaan kulttuurielämään. Kirjoittelu kuohutti niin, että Suomen Kuvalehtikin lähetti toimittajansa selvittämään, mistä Suomen Ateenassa kohistiin. "Vapaa sana on ihannoitava päämäärä, mutta käsittääkseni meillä ei ole sellaisen varaa tällä hetkellä", kommentoi JYY:n silloinen pääsihteeri Pauli Lampinen Suuiosen potkuja. Suurosen tapaus kuvaa ylioppilaslehticn roolia Suomessa; tarjota tilaa mielipiteille radikaaleillekin sellaisille mutta niissä rajoissa, kun lystin maksaja sallii. Sinnikäs häirikkö Neljäkymmentä vuotta on kunnioitettava ikä useista kasvuja käytöshäiriöistä kärsineelle lehdelle, joka on aina ollut aikansa lapsi. Se selittyy teoriani mukaan sillä, että lehden tekijät ovat useimmiten tulleet ylioppilaskunnan sisältä. 1960-luvun alkupuolella Jyväskylän Ylioppilaslehti ajoi sisään uusia aatteita, välillä jopa edellä helsinkiläisiä. Vuosikymmenenen lopulla lehti radikalisoitui jo luokkataistelun asteelle. 1970-luvulla puhallettiin suurin palkein hehkua opiskelijoiden yhteiseen joukkoliikkeeseen hallinnonuudistuksen puolesia, kunnes lopulta politisoiduttiin itsensä irvikuvaksi 1980-luvun alkaessa oli aika ankaraan itsetutkiskeluun ja uuden sivistysyliopiston kehittämiseen. En väitä, että Jyväskylän Ylioppilaslehti olisi koskaan ruutia keksinyt tai Amerikkaa löytänyt, mutta kyllä se on muutosten sattuessa ollut aina ensimmäisten joukossa paikalla. Lehti murtaa muureja Jyväskylän Ylioppilaslehden kunnian päivät sijoittuvat 1960-luvulle. Se oli silloin ihan oikeasti yhteiskunnallisesti tärkeä lehti tarjoamalla tilaa ajatuksille, joista muualla vaiettiin. 1960-luvun Suomi oli pitkään ahdasmielinen maa. Jumalanpilkasta joutui oikeuteen ja lakikirjan julkisesta laulamisesta poliisin hoiviin. Orastava 60-lukulaincn vastakulttuuri kanavoitui ylioppilaslehtiin. JYY aloitti oman lehden julkaisemisen vuonna 1960 Niitclmällä. Nimi muutettiin seuraavana vuonna Jyväskylän Ylioppilaslehdeksi. Samalla lehdestä haluttiin tehdä ylioppilaskunnan äänitorvi ulospäin. Päätoimittaja Mauno Suurosen instrumentti havaituin tosin liiankin äänekkääksi. Suurosen seuraajien aikana siirryttiin yhteiskunnallisuuteen. Pasifismi, kehitysyhteistyö ja kansainvälisyys edustivat lehden uutta suuntaa. Nykyään niin vähäsanainen pääministerimme Paavo Lipponen väitteli pasifismista ja isänmaallisuudesta sivutolkulla historian professori Erkki Lehtisen kanssa koko kevään 1964. Päätoimittaja Mikko Kankaisen aikana vuonna 1965 lehti oli aatteellinen herättäjä. Kankainen raivasi tietä kehitykselle, jota myöhemmin on kutsuttu 60-lukulaisuudeksi. Lehti kiinnitti huomiota myös opiskelijoiden huonoon sosiaalisen asemaan. Lehden avulla JYY haki tukea maakunnan päättäjiltä opiskelijakylän rakentamiselle. Tietysti Kankainenkin ajautui törmäyskurssille lehden kehittämisestä JYYn kanssa ja erosi ovet paukkuen. Kankaista seurasi aina vuoteen 1972 kestävä radikalisoituvan vasemmistolaisuuden kausi. Päätoimittajina huseerasivat punaväriä tunnustavat Esko Hänninen ja Paavo Kosonen sekä keskustalainen Seppo Niemelä. Hänninen, Niemelä ja hetken aikaa vt. päätoimittajan ollut Matti Sihto erosivat kesken toimikautensa. Tosin Sihto olisi erotettu, ellei hän olisi sitä ehtinyt itse tehdä ensin. Sihto tempaisi vuonna 1968 muuttamalla häpeämätlömästi koko kaupunkiin jaettavan Jyväskylän Ylioppilaslehden kunnallisvaalinumeron Jyväskylän Opiskelevien Sosialistien ilmaismainokseksi. Sihto oli itse tietenkin JOS:n puheenjohtaja. Ylioppilaskunnalle tilanne oli hyvin kiusallinen. Luokkataisteluun! Sihto-jupakan jälkeen päätoimittajavalinnoissa päätettiin korostaa lehtikokemusta, korkeakoulupolitiikkaa ja yhteiskunnallista aktiviteettia. Sihto oli horjuttanut koko ylioppilaskunnan uskottavuutta ja vaaransi samalla ylioppilaskylähankkeen suotuisan etenemisen. Punaväri ei poistunut toimituksesta uuden päätoimittaja Lauri Perkin myötä, päinvastoin. Perkki oli iloinen vallankumouksellinen ja taitava kynänkäyttäjä. Lehti siirtyi avoimelle luokkataistelulinjalle. Oikeisto ja porvarit saivat kyytiä. Marxismi-leninismiä ja Leninin 100vuotispäivää juhlittiin teemanumerolla. USA:n imperialistinen politiikka, Kreikan sotilasvallankaappaus, Guatemalan sissien urhea taistelu ja metallityömiesten lakko tulivat opiskelijoiden omia ongelmia tärkeämmiksi asioiksi. Perkin luotsaama lehti ilmensi koko suomalaisen radikaalin opiskelijaliikkeen kohtaloa. Kommunismiin ja Neuvostoliittoon nojaava liike jäi vaille tukijoita. Lukijoiden oli vaikea hahmottaa kenen etua ajoi lehti, joka vastusti demareita, keskustaa, oikeistoa, SYL:iä, professoreita, opetusohjelmia ja kapitalismia kaikissa muodoissaan. Ei siis ihme, että ilmoittajatkin laittoivat lehden boikottiin. Moni huokaisi helpotuksesta, kun Perkin kausi loppui vuonna 1972. Eläköön mielen osoitus! Parhaat valtuustoon Äänestä JOSsia Vuoden ^km^tmmkMm^mm n^^nmsöJms^ « « * , „ päätoimittaja Matti Sihto. Ääntä miehen ja äänen puolesta Perkin jättäessä lehden koko suomalainen opiskelijamaailma oli politisoitunut täydellisesti. JYYssä valta jaetuin vuosina 1972-76 keskustan ja vasemmiston kesken. Vuonna 1968 alkanut hallinnonuudistustaistclu mies ja-ääni -periaatteen puolesta virisi jälleen. Se leimasi Jyväskylän Ylioppilaslehdenkin sisältöä. Hallinnonuudistustaistelou oli suomalaisen opiskelijaliikkeen kokoava ja tuhoava voima vuosina 1968-1973. Sen puolesta opiskelijat lakkoilivat ja valtasivat tiloja. Jyväskylällä oli valtakunnallisessa taistelussa keskeinen rooli. Lopulta eduskunta kaatoi uudistusta ajaneen lakiesityksen syksyllä 1973. Opiskelijaliikkeen yhtenäisyys murtui pysyvästi. SYL ja ylioppilaskunnat jatkoivat kuitenkin hallintouudistuksen ajamista, vaikka asia ci enää saanut kannatusta eduskunnassa. (Vuonna 1992 mies jaääni -periaate sentään lopulta toteutui edes jossain muodossa, kun JYYn hallituksen jäsen Janne Ollikainen sai edustajistovaaleissa yhden äänen.) Politisoitumisen vuosina Jyväskylän Ylioppilaslehti oli tiukasti keskustalaisissa käsissä, päätoimittajinaan Pekka Alarotu, Pauli Suuniitty ja Urpo Nykyri Ketään ei tarvinnut erottaa, mutta lehti köyhtyi henkisesti. Pahimmillaan Jyväskylän Ylioppilaslehti julkaisi vain puolueiden pakinoitsijoiden viisikin yhdessä numerossa repostuksia ja toimittamattomia julkilausumia. Journalisti pelastaa lehden 1970-luvun lopulla uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Jyväskylän Ylioppilaslehdenkin linjan ja kunnian palauttamiseksi lanattiin oikea journalisti. Sellaiseksi löydettiin tuskin parikymppinen nuorimies Harri Saukkomaa. Saukkomaa alkoi kirjoittaa oikeita juttuja, hankki hyviä avustajia, lopetti lehden puoluepoliittisen linjan sekä nosti lehden ilmoitusmyynnin suosta. Ja Super-Harri teki innostuksen vallassa lehteä aivan yksin, kun köyhällä ylioppilaskunnalla ei ollut varaa palkata päätoimittajalle apulaista. Saukkomaan linjan tukena olivat Jyväskylässä syntyneen sivistysyliopistoliikkeen johtohahmot Esa Sironen, Eero Ojanen, Jukka Kanerva, Reijo Wilenius ja Kari Palonen. Lehti kritisoi ankarasti SYL.iä ja pakotti sen uudistamaan toimintatapojaan Osansa saivat myös opiskelijoista vieraantuneet ylioppilaskunnat. Jyväskylän Ylioppilaslehteä luettiin jälleen myös Ilokiven ulkopuolella. Keväällä 1979 yksimielisesti loiselle päätoimittajakaudelle valitun Saukkomaan olikin aika ilmoittaa erostaan. Saukkomaan ratsastaessa voittajana kohti auringonlaskua, päättyi Jyväskylän Ylioppilaslehdessä myös kaksi vuosikymmentä kestänyt poliittisen opiskelijaliikkeen kausi. MIKA REMES Kirjoittaja on Jylkkärin entinen toimittaja, joka teki Suomen historian pro gradu -työnään lehden historiikin 1960-80.
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI « Onnittelemme 40-vuotfasta f MITTAKALUSTE E. Aumanen Oy Merita MeritaAlordbanken o p t i k k o „ „ , , KEUONKESKUS, S i l m ä t y s t e n PRISMA näytät hyvältä P uh ( 014 ) 2 4 4 2 2 6 Internet: http://www.helinmatkat.fi Sähköposti: info@helinmatkat.fi Puh. (014) 616 828, 614 190, Väinönkatu 34, 40100 Jyväskylä Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 Vapaudenkatu 4 5 5 Avoinna ma-pe 9-20 la 9-18 Puh. 619 559 p e n n ? a c o p y • s h o p JAACTtNKATU 1 S . B A K . T . . t o i 4 i z e o i i aa M A T T I L A N N I C M I M A A ( A U L A ) f'. i n i -1 .• :: o Q i a ?. a • K E I T T I Ö T • V A I H T O O V E T » K Y L P P Ä R I T • E T E I S R Y H M Ä T S O I T A : I L M A I N E N T A R J O U S P A L V E L U T:STO (014) 252 233, 040 502 8879, NMT 049 242 317 • ^ ^ r / V ^ ^ S S \ V " * AV. ma-pe a-1 Ö, ia s-1 o 3 [ Ä p i i | 2 MINIAPTEEKKI UUSI APTEEKKI Sokosta vastapäätä Av. ma-pe 9-18, la 9-16 Jyväskylä Torikeskuksen hoviraitilla Av. ma-pe 9.30-17.30, la 10-15 Säkenöivät onnittelut notkealle nelikymppiselle! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN P A H T U R f Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % L a Suljettu F Y S I O * CENTER A ASKEL k l i n i k a t Taitoniekantie 3, 40740 JKL (014) 3100 775 • • JYVÄSKYLÄN 40 VUOTTA. IAKISTVHAIIVEL d * K SI 1 9 6 2 . Toimittaja tähtenä tähti toimittajana Keskustelijoina Timo Harakka, Arto Nyberg Harri Saukkomaa, Marko Pulkkinen Jyväskylän ylioppilasteatteri Daniil Harms: Harmitonta kamaa? Toveri Daniilin nojatoolitrippi Dynamo llokivi 6.5. kello 19.00. Vapaa asu ja pääsy
• CDptikulflia Jyväskeskus, II kerros, p. 310 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 (24.6.-29.7. la suljettu) email: optikulma@optikulma.fi • SILMÄLASIT • PIILOLASI Vai äset to€ Ö. j$g*!gb t«rj° u! i6fl»»• > * AURINKOLASIT+CLIPIT • NAONTARKASTUKSET • SILMÄLÄÄKÄRI HARTWALL UPCIDER Fenniasopimus Turvallisesti kohti huomista Vakuuta ja vaikuta Fennia-ryhmässä. Se on kaikki kotiinpäin. Tutustu myös kotisivuihimme www.fennia.fi. Fenniaturva Junior on nuorille vakuutuksenottajille suunniteltu kokonaisuus, josta voit muokata juuri itsesi näköisen. Se on edullisin ratkaisu, kun olet vielä alle 28-vuotias. Valinta on Sinun nyt ja tulevaisuudessa Soita 010 503 4600 tai tule käymään Yliopistonkatu 34, Jyväskylä. S Fennia Vahinko-, eläkeja henkivakuutukset Ansioturva YTK-kassast Kun on aika ajatella tulevaisuutta, on hyvä| ajatella myös toimeentulon turvaamista elämän eri tilanteissa. Työttömyyskassan| jäsenenä olet oikeutettu näihin etuuksiin*» • ansiopäiväraha • vuorottelukorvaus • koulutuspäiväraha • koulutustuki Jäseneksi on helppo Iiii YTK-kassa toimii itsenäisenä yksityisalojen palkansaajien työttömyyskassana. Yli 150.000 suomalaisen toimeentulon turvaajana kassa on yksi maan suurimmist Jäseneksi voit liittyä myös tilapäisessä työsuhteessa tai kesätyön aikana, kun olet yksityisen työnantajan palveluksessa. w w w . y t k . f i Kassan internet-sivut ovat monipuolinen tietolähde työttömyysturva-asioissa. Voit myös laskea päivärahasi suuruuden ja tulostaa työttömyysturvaan liittyviä lomakkeita, mm. liittymislomakkeen. Jäsenmaksu 280 m k vuonna 2000 } S YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYS KASSA Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa puh.*(02) 760 7620 fax (02) 762 4917 www.ytk.fi Paras v a r m i s t a a ! Akateemisten uraja rekrytointipalvelut OLEMME AIVAN LÄHELLÄ YLIOPISTOA ^ • m l meiltä ivOvoinutoimiston NEUVONTAJA T Y Ö N H A K U A P A ! . V H . U T • maila voit katadia työpaikkoja itsepalvelupäätteellä • lusj.il työpaikkoja KU-maista. Norjani ja Mannisia • neuvomme sinua TYONIIAKUASIAKIRJOJKN laadinnassa ja muissa työnhaun kysymyksissä • meiltä löytyy tietoa yrityksistä, koulutusmahdollisuuksista ja ammalasU • URASUUNhnTTEl.UPSYKOI.OGIN maksuton palvelu yliopisu>opiskdijoillcja j o valmistuneille akateemisille osaajille " ^ ^ T y ö v o i m a t o i m i s t o A k a t e e m i s t e n u r a j a r e k r y t o i n t i p a l v e l u t K a u p p a k a t u 4 , 4 1 J Y V Ä S K Y L Ä P u h . 6 9 7 6 3 / 6 9 7 6 / T yovounaneuvojit 6 9 7 6 1 / Ura suunnittelu psykologi e-mail: JyvaskyUn.Tyoton@p»4.tempojnotn http:tfwww.mol.fi T y ö n a n t a j a t ! Tamttttrto .tatttriti I s • a j 11 ? Akateemisien uraja rekrytointipalvelut toimii kohtauspaikkana, joka palvelee työU hakevia akateemisia sckfi tvoiotmaa ci st vi« tvönantajia. i .nvoineemme oo cdistU koluten hm:in työllistymistä seka tarjota työnantajille ammattitaitoisia työntekijöin mahdollisemman vaivattomasti Työnhakija reki «tenäsi m inc on opintojen loppuvaiheesta olevia seka j o valmistuneita asiantuntijoita valmiina lyhytkestoisiin ja pysyviin u ösuhtbain. Vapaaseen paikkaan voidaan cisia sopivaa osaajaa • juttuilta haulla (paikka nakv> lyöhallinnon mlcrTKl*i\\iiHai • haku voidaan nunlLu rekmcrött myöt lyfmmttafan toiveiden mukaan, jolloin cuademmc Teille «opi\*ia haAjjachdokkaita. Nam* pcruspalvdui tarjoamme Teille maksutu j a nopeasti. motmimtammi K U N H A L U A T • täydentää opintojasi • tuotteistaa osaamistasi • löytää kysyntää osaamisellesi Täydennyskoulutuskeskuksen 100 asiantuntijaa ovat apunasi TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O PL 35, 40351 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 260 3780, fax (014) 260 3621 http://www.cec.jyu.fi Hanki EU-osaamista I Tunnetko EU:n toimintaperiaatteet? I Haluatko pätevöityä työskentelemään EU:n rahoittamissa projekteissa? JJklKO • u m i j a i . a u i i m . » w . i i m u B f » EU-Asiantuntijakoulutus (28 m) 11.9.2000-11.5.2001 Lisätietoja Kirsi Koivunen puh. (014) 444 6339 kirsi.koivunen@jaiko.fi PL 283,40101 Jyväskylä Puh. (014)444 6411 Faksi (014) 444 6412 Kysy myös tietotekniikka ja kieiikoulutuksiamme www.jaiko.fi
• ! YUGMHLASLBIiU 40 VUOTTA 1960-2000 i L| I Li IL L L D Lf i _ i_ Keväällä 1995 Suomi voitti kauan haaveillun jääkiekon maailmanmestaruuden, kansa hoilasi Senaatintorilla kiekkoleijonien kanssa J.Karjalaisen Sankarit-sävelmää ja samalla myös kisat selostaneesta Antero Mertarannasta tuli sankari sarallaan. Varsinkin urheilu onkin siittänyt sankaritoimittajia Mertarannasta Matti Kyllöseen, Martti Jukolasta Paavo Noposeen. "Kansan keskuudessa naiden selostajien arvo on melkein yhtä suuri kuin urheilijoiden. Kun ihmiset puhuvat urheilutapahtumasta, ei huomatakaan kuinka paljon puhutaan selostajasta Kyllösen fanaattisuudesta laikka Mertarannan kielikuvista. Tavallaan aletaankin puhua urheilujournalismista, vaikka luullaan että puhutaan urheilusta", sanoo tutkimuspäällikkö Kalle Viriapohja Jyväskylän yliopiston Mediainstituutista. Aihe, lähetyksen sisältö, saneleekin paljolti sen, kuinka sankarillisena koemme toimittajan. "Pitää olla aihe, joka kiinnostaa suurta yleisöä ja on oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Martti Jukola sattui olemaan selostaja, joka selosti Berliinin olympiakympin vuonna 1936. Kun siitä mli kolmoisvoitto ja lavallaan suomalaisen yleisurheilun suuruuden kausi päättyi niihin kisoihin ja siihen juoksuun, hän jäi elämään", Viitapohja määrittelee havainnollistavin esimerkein. "Siihen aikaan yleisurheilu oli se, mistä Suomi sai kansainvälistä prestiisiä. Tänään formulat ja jääkiekko ovat sellaisia lajeja, joissa suomalaisten itsetuntoa voidaan pönkittää sillä, että me olemme maailman parhaita." Muilta elämän aloilta Vinapohja on valmis nostamaan sankariioirnituvja-asemaan sotakirjeenvaihtajat. "Solakin on sellainen, jossa tehdään sankaritekoja, ja kun sinne luotien viuhunaan Rauli Virtanen sukeltaa, hänkin saa sankarillista sädekehää. Sitten taas olisi vaikea kuvitella kulöuuritoimittajaa sankaritoimittajaksi, vaikka hän ajaisi jotain asiaakin ja laittaisi itsensä kaulaa myöten peliin." Paradoksaalinen julkkisjournalismi Nykyisin yksi mediakentän seuratuimpia alueita on julkkisjournalismi. Miettikääpä, kuinka moni julkkistoimittaja on noussut kansansuosikiksi? Heistä ei sankareiksemme ole. "Sankariteon pitää olla kunnioitettava, arvokas, yhteisöä koostava suoritus. Julkkikset eivät ole ajamassa niinkään yhteistä hyvää vaan omaansa. Pyritään julkisuuteen, jotia levyt myisivät paremmin Siinä mielessä toimittaja, joka julkkisten perässä juoksee, ci saa sankarin sädekehää vaan kevyen leiman", Vinapohja analysoi. "On mielenkiintoista, kuinka suuri on sankaritoimitiajan ja julkkistoimittajan välinen ero. Kuitenkin sankari ja julkkis ovat hyvin lähellä toisiaan ja sankari helposti muuttuu julkkikseksi, niinkuin Curre Lindströmille kävi. Keväällä -95 hänet nostettin sankariksi, puoli vuotta siitä sankaruus alkoi himmetä ja hän pikkuhiljaa muuttui julkkikseksi nämä karjalanpiirakkamainokset ja kaikki muut. Julkisuus oli niin voimakasta, että tavallaan unohtui, miksi tämä Curre on niin paljon esillä." Mutta kuinka huutava vääryys tämä onkaan luetuimpien juttujen tekijät ovat halveksittuja roskajournalisteja, etenkin oman ammattikunnan keskuudessa. Viitapohjastakin asetelma on mielenkiintoinen kaikessa paradoksaalisuudessaan. "Jos ajatellaan urheilusankaria, joka on urheilutekojensa kanssa julkisuudessa 80-luvulla ja muista asioista esillä 90-luvulla, minkä tähden selostaja tai toimittaja, joka on kertonut 80-luvulla näistä urheilusaavutuksista, on jollakin tavalla sankarillisempi kuin julkkistoimittaja joka 90-luvulla seuraa sitä, mitä esimerkiksi Matti Nykänen tekee?", hän kysyy. Arvi ja Mirja sankareiksi sopii Urheiluselostajat ovat sankantounittajan prototyyppejä, mutta julkkiskategoriaan sopii muunkin alan sankareita. Arvi Lind, Mirja Pyykköjä vanhemmalle polvelle tutumpi Niilo Tarvajärvi ovat kaikki päässeet kansakunnan kaapin päälle. "Mirja Pyykkökin on noussut käsitteeksi. Hän on niin kauan tehnyt tietyllä formaatilla ohjelmia, että kun puhutaan mirjapyykkömäisistä ohjelmista, tulee heti Polttavan lähellä Jyväskylän Ylioppilaslehden ja yliopiston ylioppilaskunnan yhteiselo on aina ollut pientä kissan hännän vetoa. Jylkkärin skitsofreeninen rooli sekä kustantajansa tiedottajana että vahtikoirana on vaatinut molemmilta osapuolilta ymmärrystä ja kompromisseja. Jylkkäri on kustantajastaan riippumaton ja riippuvainen. Lehden vuonna 1976 kirjattu johtosääntö kertoo: "Lehti on yhteiskuntaja kulttuuripoliittinen julkaisu sekä ylioppilaskunnan tiedotustoiminnan tärkein väline. Tiedotustoiminnassa lehti keskittyy palvelemaan Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja muun Jyväskylän yliopistoyhteisön kannalla olennaista tiedonvälitystä." Että mitenkä? Jos lehti on yhteiskuntaja kulttuuripoliittinen julkaisu, sen tulee kaiketi suhtautua kriittisesti ylioppilaskunnan keskushallinnon kaltaisten elinten toimintaan. Päätoimittaja voi myös katsoa, että hallinnon ja itse ylioppilaskunnan eli kaikkien opiskelijoiden intressit eivät kohtaa yhtä ristiriitaa koko lehti. Mikään ei ole tylsempää luettavaa kuin tiedotuslehti. Osa ylioppilaslehdistä ajautui välillä pelkiksi kustantajiensa äänentoistolaitteiksi. Kukin arvioikoon itse, onko Jylkkäri säilyttänyt hengitysraikkaan hajuraon. Journalistinen riippa JYY ei ole erottanut yhtään päätoimiltajaa viimeisen 20 vuoden jakson aikana. Kolme vuotta sitten liippasi läheltä. "Johtokunnassa puheenjohtaja sanoi minulle, että jos Jylkkärin linja ei muutu, niin minut voidaan erottaa. Ilmeisesti hankkeesta luovuttiin, koska se olisi tullut liian kalliiksi. JYYn olisi täytynyt maksaa minulle jäljellä jäävä osa kahden vuoden palkastani", muistelee Ulla Lipsanen, silloinen päätoimittaja. JYY kimpaantui Lipsaseen, koska sen mukaan Jylkkäri löi laimin tiedotusvelvollisuuttaan. Poikkiiieteilijöiden edustajistoryhmä moitti Lipsasen JYYtietämystä kovin sanoin ja vaali, että lehdessä täyiyy olla tietty sivumäärää JYY-asiaa. Aloite ci mennyt läpi, mutta edustajisto perusti lehtiiyöryhmän tilannetta rauhoittamaan. "Työryhmän pointtina oli, että olisi hyvä, jos JYYn toiminta näkyisi enemmän lehdessä. Ryhmä ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi varata ennalta määrättyä sivumäärää JYY-materiaalille", työryhmän puhenjohtajajari Haapiainen kertoo. Lopettamista suunniteltiin Itse asiassa Lipsasen aikana JYYssä oli liikehdintää, joka pyrki ajamaan alas kaikki periferia-ylioppilaslehdei. Silloinen JYYn pääsihteeri Kasperi Launis ja silloinen Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri, nykyinen JYYn pääsihteeri Samppa Siikavirta olivat m < vahva mielikuva, että mitä ne ovat. Hän käsittelee aina tärkeitä asioita, substanssi on vahva ja aiheet tärkeitä. Kyse ci ole siitä, että joku on julkkis ja tulee haastateltavaksi vaan haastateltavana on aina joku, jolla on painavaa, tärkeää, koskettavaa sanottavaa", Vinapohja sanoo. Mutta mikä tekee Arvista koko kansan Arvin? Vaikuttaahan Ylen pääuutisissa muitakin pitkäaikaisia uutistenlukijoita. "Lind edustaa vanhaa yleisradioaikaa, jolloin yleisradion pääuutislähetys kertoi miten maa makaa. Lindisiä myös tie detään jotakin mielenkiintoista. Kun hänen poikansa on maailmanluokan jääkiekkoilija, se lisää tämän uutistenlukijan painoarvoa jollakin tavalla, ainakin urheiluihmisten silmissä. Kun hän tulee ruutuun, lulee heii mieleen, että missäs se Lindin poika nyt pclaakaan ja muita vastaavia ajatuksia sinne uutisten lomaan. Ainakaan minulla ei ole muista uutistenlukijoista ei tällaisia lisätietoa." Olennaisiahan ei ole se, miten toimittajan sankaruus määritellään vaan miten ihmiset sen mieltävät. Kyllähän se niin on, että jos Arvi Lind kävelisi Kauppakadulla, aika moni kääntyisi katsomaan, että 'tuossahan menee Arvi Lind.™ PETRI HEIKKINEN Suomalaisuuskeskus Finnican järjestämä Sankaruuden salat •seminaari 4.-5.5. yliopiston Juhlasalissa. Jylkkärin 40-vuotisjuhlapaneeli "Toimittaja tähtenä, tähti toimittajana" .6.5 klo 19.00 Ilokivessä. Mervi Heikkilä Jylkkärin suhde kustantajaansa JYYhyn saaneet kuningasidean: periferiaylistojen ylioppilaskunnai tekisivät kustannussyistä vain yhtä lehteä, jossa olisi varattuna osa sivuista paikalliselle ainestolle. Samoihin aikoihin Pörssi&Dummpi teki edustajistossa aloitteen, jonka mukaan maassa pitäisi julkaista vain yhtä ylioppilaslehteä. Aloilleen jatkokäsittelyä varten koottiin työryhmä, joka pyrki selvittämään, onko hanke toteutuskelpoinen. Siikavirran ja Launiksen idea vuoti julkisuteen ja nostatti valtakunnallisen kohun. Ylioppilaslehdet hyppäsivät takajaloilleen, murisivat. Hankkeet kaatuivat yleiseen painostukseen. "Se ei ollut koskaan muuta kuin idea. Kun ekonomeja laitetaan samaan pöytään, saa aikaan vaikka mitä temppuja. Multa tämä ehdotus oli pelkkää sorminäppäryyttä, raakile. Tietyillä reunaehdoilla pidän ajatusta edelleen hyvänä. Miksi kaikkien täytyy keksiä sama pyörä uudelleen?", Kasperi Launis kysyy. "Jylkkärin tulee olla kulloisenkin ylioppilaskunnan näköinen. Hallinnollinen JYY antaa sille haluamansa resurssit ja siten antaa kuvauksen vallalla olevista arvoista", Launis visoi. Lipsasen mielestä on lehden asia havainnoida, mitkä arvot ovat kulloinkin pinnalla. "Lehti ei saa olla JYYn politikoinnin kanava. Toki voi olla niin, että JYY ja Jylkkäri kannattavat joissain tapauksissa samoja asioita, mutta ei minun mielestä kannata lähteä JYYn tiedottajaksi." "Olisin onnellinen, jos ylioppilaslehdet täyttäisivät paikkansa edes opiskelijoiden äänitorvena. Ne ovat myös oiva foorumi keskustelun herättämiselle. Kun valtamedia on lässähtänyt, mistäs ne uudet ideat tulisivat, jos ei yliopistoyhteisöstä?", Lipsanen linjaa. SAMI KERO
• «£> Vä 1-M ^ I j JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO HHDF.KSAH *. TflUKOKl Pornografia on tosimielien agenda "Pillu" on harvinaisen ruma sana. Siitä erottaakin tosimielien baarissa. Sillä siellä tosimies saapuu brutaalissa kännissä naisen kuin naisen luo pillu huulillaan: Huoliteltu, viehättävä mies koskettaa naista olkaan, madaltaa ääntään herrasmiesmäiseen charmiin ja huokaisee: "Anteeksi, kaunis neiti, ANNATKO PILLUA? MITÄH? LÄHETÄÄN PANEE." On kuin kuikka veden seljalla romanttisesti huutaisi. Kyseinen herrasmieskäytäntö on suora ja sitkeä, sama lottorivi kelpaa baarista baariin ja viikosta toiseen. Karvaista jättipottia tavoitellaan niin hanakasti, ettei sujuva kielenkäyttö yleensä riitä. Esileikkiä täytyykin tehostaa tissiä ja persettä kourimalla. Sitähän naiset push-upeilla ja minihameilla odottavat. Tyhminkin raiskaaja sen tietää. Muita mistä tämä maskuliininen hellyys? Pomo vääristää teinien naiskuvaa, kertovat tutkimukset. Suomalainen televisio on kuitenkin siivottu pomosta, ja jallut ovat aina kioskien ylähyllyillä. Puhelin sykkii kyllä helppoa yhdyntää, mutta lätkeestä ja läähätyksestä ei paljon opi. Onko tosimielien lirkutus siis vain luterilaisen työmoraalin jauke: iskuun ei sanoja tuhlata ja siinä noudatetaan äärimmäistä rehellisyyttä. Ehkei kuitenkaan. Hauska faktahan on, että keskiverto suomalainen mies alkaa nauttia pomoa teini-iassä. Onhan se kiellettyä ja interaktiivista. Pomoa sataa divareista, netistä, isien piiloista, kavereilta ja viimeistään armeijassa, kun kasarmille kasautuu panoja pissakakasta peräreikään. Yön aikaan sitten miehissä vahdataan ja hieroskellaan. Tosi miesten koulussa pilluslangjkin yleistyy: kuka sai pillua keneltä ja kuinka lujaa, on viikon vakiotani. Tiukasta pillusta tulee kovan miehen ominaisuus, josta ei tingitä intin jälkeenkään. Jos sitä ei ole, se täytyy saada. Se on suomalaisen normiheteron sertifikaatu. On myös suomalaisen miehen yksinäisyys. Tosimielien lähentely kertoo kuinka syvällisesti vastakkainen sukupuoli tunnetaan, parisenkymmentä senttiä riittää. Kotona tyhjää makuuhuonetta kompensoi olohuoneessa masturboitu pomo, postmodernin angstin vaiettu puoli. Yksinäisyyteen pyssytiely juontuu jo teini-iän tumpuiuksesta, sillä niitä tosipoikia on harvassa, jotka sitä sosiaalisesti tekivät. Oli miten oli, voi suostuvaista naista odottaa yllätyksiä. Känninen mieshän on kuin pula-ajan häkäauto, jota täytyy veivata kammesta olan takaa ennen kuin se käynnistyy, ja startattuaan voi oikea tosimies yrittää tuupata tavallista taacmmas anaaliseksi kun näyttää niin helpolle ja mukavalle filmillä. Aktin lopuksi voi saada loiskat kasvoille, kun sekin on ollut jo pitkään pomossa pop. Vahvan humalan heikoin puoli lienee kuitenkin aamu, jolloin yön aherrus pysyy muistin hämärässä. Mikä meni mihin ja kuka tuli minne voivat olla arkoja aiheita. Tosimies tietää kuitenkin saaneensa, ja muistaa sen pitkään. Ja onnistunut lyhytsanainen iskustrategia säilyy, mutta vain hai voilla ja laikkaan valituilla. VILLE HOKKA Vittu on ruma sana. M.A. Numminen kehui 80-luvulla Terässinfoniassa kuinka kaunis sana pillu on, mutta hillittömyysmestarikaan ei tohtinut kajota vittuun. "Mikä on tämä yhteiskunta, joka ei osaa arvostaa syntymaaperäämme? Vitusta puhutaan paljon pahaa, se pistetään paitsioon. Pöyristyttävää kuinka ihmiset voival kirota vittua. Sama kuin tanssisi äitinsä haudalla!", Paula Ojanen mesoaa. Ojanen on yksi kolmasosa naisryhmä Vitukkaiden perustajajäsenistöstä. "Kukin kirotkoon omilla genitaalialueillaan!" Vitukkaat syntyi, koska "yhteiskunnan vittu kaipasi muotoa, jämäkkyyttä ja ylioikeuksiensa puolustajaa". Ryhmään kuuluu tällä hetkellä kymmenisen vittua eripuolelta Suomea. Tarkoituksena on herättää keskustelua vittu-sanan merkityksestä ja sukupuolten välisistä eroista. Vitukkaat tahtovat lopettaa vitulla kinaamisen, mutta hyväksyvät sen voimasanan luonteen. Vilun käyttö "Onpa vitun hieno sää!" -kaltaisissa, myönteisissä yhteyksissä on ryhmän mielestä hyväksyttävää ellei peräti suositeltavaa. Kielletty elin "Vittu on yksi maailman hienoimmista asioista. Tahdomme että naiset olisivat ylpeitä vituistaan. Vittu on jatkumo. Aina ennen kuin nainen istuu baarissa perseelleen, hänen tulisi muistaa, että ketään ympärillä parveilevista tyypeistä ei olisi ilman hänen vittuaan. Hän kantaa mukanaan elämän perusyksikköä. Hänessä on kaikki", Ojanen herkistyy. Vitukkaiden mukaan monet naiset kavahtavat vittua. Minullako vittu? Pimppi kenties, mutta Herran tähden ei vittua! "Kaikki eivät ole konkretisoineet vittuaan yhtä hyvin kuin me. Monelle naiselle vittu on salaperäinen juttu. Miehelle sukupuolielimen ymmärtäminen on helpompaa, koska se on koko ajan käsillä." Kaikkien vitukkaiden jäsenten vituilla on nimi, totta kai. Ojasen vittu on ristinyt itsensä Humpaksi, muita jäsenvittuja ovat esimerkiksi Lollike, Puta, Hugo, Vink, Restaurointi ja Nix Nax. Täysipainoisessa nainen-vittu -suhteessa kumppanit keskustelevat. Yhteys aktivoituu erityisesti menstruaation aikoihin, joskin toiset parit rupattelevat päivittäin. Vitut keskustelevat myös keskenään. "Vittuinformaatiota tulee paljon", toinen perustajajäsen Minna Kallela paljastaa omasta ja vittunsa Kosteaun puolesta. Ojanen keskustelee Humppansa kanssa erityisesti aamuisin. "Humppa vie minua outoihin tilanteisiin. Aamulla pidämme palaveria ja yleensä kysyn Mitäs sinulla oli mielessä?" Vittua tulee kunnioittaa, mutta sille ei voi sallia ihan mitä vain." Vitukkaiden kotisivut ovat saaneet muilta naisilta pääsosin kiitosta. Menstruaauo-sivulle latautuva käytetyn tamppoonin kuva on tosin ollut joillekin liian raju, ehkä loukkaavaakin viesti. 'Tuntui viisin hienolta laittaa se kuva nettiin, kun minulla oli menkat, mutta myöhemmin se näytti tosi ällöliä. Tämäkin kertoo kuinka nainen herkistyy kerran kuukaudessa". Kallela selvittää. Vitukkaat näkevät korjaamista myös miesten mensiruaatioasenteissa. Kolmas perustajäsen Eija Ojaranta ja hänen vittunsa Joko? tahtoisivat, että miehet hurraisivat aina kun naisella on kuukautiset. Hyssyttely saa luvan loppua. SAMI KERO "Kyipj ei aina pystysiä pysy. Vittu on vakio". ja muuta valistusta osoitteessa http://www.opisto.alkio.fi/-paojanen/vitukkaat/ PIENLEHDEN ARVON määrää onnistuuko se tuomaan maailmaan näkökulmia, joita suuret eivät uskalla tai ymmärrä esittää. Jylkkärille on tässä suhteessa muodostunut helppo mutta sitäkin tärkeämpi tehtävä toimia henkireikänä maakunnassa, jota henkeäsalpaavan puisevat tiedotusvälineet halvaannuttavat. JYLKKÄR1N MENESTYS ja voima perustuu sille yksinkertaiselle tosiseikalle, että tällä seudulla opiskelee kouluviraston tietojen mukaan noin 30 000 nuorta. Vakituisia asukkaitahan Jyväskylässä on noin 78 000. JYVÄSKYLÄN IHMISISTÄ siis vajaat 40 prosenttia viettää opiskelijaelämää. Kun esimerkiksi Keskisuomalainen tehdään leimallisesti keskustapuoluetta äänestävän ja vanhuuden ärtymyksistä kärsivän keski-ikäisen miehen näkökulmasta, on helppo ymmärtää opiskelijalehden suunnaton "tärkeydellisyys". NUORISON TOIVEET eivät myöskään artikuloidu puolueissa, koska suuri osa on joko alaikäisiä tai kirjoilla kotipaikkakunnillaan. Lopuistakin suuri osa jättää äänestämättä. Siksi ei ole ihme, että kaupunkia kaavoitetaan ja rakennetaan autoilevan perheenisän (sd tai kok) näkökulmasta, vaikka asukkaista todella huomattava osa elää toisenlaista todellisuutta. LEHDISTÄ ON TEHTY yhä enemmän tuotteita. Minusta se ei ole ongelma, jos pidetään silmällä lukijan saama hyöty: ajankohtaista tietoa, erilaisia näkemyksiä ja kiinnostavia tarinoita. Siten syntyy kiinnostava lukupaketti ja hyvä ilmoitusten markkinapaikka. HÄMMÄSTYTTÄVÄN HELPOLLA eräät tiedotusvälineet ovat muuttaneet lukijan tai katsojan ihmiseksi nimitetyn monimutkaisen ristiriitaisen olion pelkäksi kulutuksen objektiksi. En moralisoi: Jos haluaa uskoa Monacon suurten poikien Mika Häkkisen ja Tommi Mäkisen tupakka-, viina-, öljyjä autofirmoihin, niin mikäpä siinä. Mutta ei pidä ihmetellä, jos elämä tuntuu jotenkin niinku tyhjältä tai että katsojamäärät laskevat kuten MTV:llä. MIKÄÄN NOISTA paikallisten tiedotusvälineiden ja muidenkin tahojen suurista ongelmista ei ole kalvanut Jylkkärin sivuja. Sen riesana on useimmiten ollut omistajan eli ylioppilaskunnan johtavien poliitikkojen täydellinen journalistisen näkemyksen puute yhtä paljon kuin toimituskunnan totaalinen kyvyttömyys puijata asioita noiden kyklooppien kanssa. Riehakkaan onnellista tässä on se, että molemmat tahot ovat voineet tehdä suuret virheensä ennen suuremmille hiekkalaatikoille siirtymisiä. Eikä Jylkkäri ole siitä aivan hirveästi kärsinyt. ONNITTELEN 40-VUOTIASTA lehteä elämöimään jäämisestä! Keski-ikäinen nuorten ääni on väistämättä paradoksi. muita ilman sitä olisi häiritsevän hiljaista. JOUNI VAUHKONEN
• Sadas Sarjakuva elää! Sarjakuvalla elää! Ilosanomaa todistaa Panu Hämeenahon sadas ruuturykelrnä tämän sivun alalaidassa. '"Minulla ilmestyy kolme sarjaa viidessä lehdessä. Niillä saa vuokran kasaan, mutta voisin piirtää hyvinkin puolet enemmän kuin nyt. Jos olisin täystyöllistetty, eläisin sarjakuvalla ihan kohtalaisesti", Hämeenaho iloitsee. Panu aloitti sarjakuvan luomisen vasta pari vuotta sitten. Jylkkäri etsi piirtäjää, ja Panu sai postin. Nyt PH-signcerattuja sarjoja ilmestyy myös Suur-Jyväskylän Lehdessä ja Kymen lehtimedian nuorisoliite Seeprassa. "Rutiinia alkaa jo olla, joskus liikaakin. Alussa kun olin muutaman viivan vetänyt, piti kerätä 20 minuuttia rohkeutta seuraavaan. Nyt en enää näe niin suurta vaivaa. Kun on oppinut piirtämän ilman mallia tietyn kaltaisen puhelimen, sen piirtää aina. I laimi sinänsä, sillä yleensä on sitä tyytyväiscmpi sivuun, mitä enemmän on tehnyt sen eteen töitä." Toki sarjakuvasankareilla voisi olla nykyistä paremmatkin oltavat. Suomessa ci taida ilmestyä yhtään taidelehteä, joka julkaisisi säännöllisesti useamman kuin yhden sivun sarjoja. Sarjakuvasankareita syrjitään myös kirjastokorvauksissapa suomalaisen piirtäjän on erittäin hankala saada strippejään sanomalehtiin. "Ulkomaiset syndikaattisarjat maksavat lehdille 50 markkaa kappale. Suomalaisen piirtäjän on pakko saada ehkä 250 markkaa stripiltä päivittäissarjakuvan piirtäminen on kokopäivähommaa. Tässä valossa on hienoa, että suomalaista sanomalehtisarjakuvaa ylipäätään ilmestyy" ""Muutenkin suomalainen sarjakuvapoliuikka on kummallista. Täällä arvostetaan liikaa hauskuutta. Liian helposti tuomitaan pelkäksi synkistelyksi", Hämeenaho äimistelee. SAMI KERO NUMEBO SEITSENÄII 13.H Pikkupenskana joskus 80-luvulla sitä tehtiin käsityötunneilla kankaisia riisisäkkistressileluja ja heiteltiin ja potkittiin sitten niitä tylsinä päivinä. Nyt riisipussin muoto on vaan muuttunut pyöreäksi ja siitä on tullut merkkiväline, footbag, jota näkee potkittavan niin koululaisten kuin isompienkin miesten joukossa. Footbagillä voi tehdä kaikenlaisia temppuja niin yksin kuin isolla joukollakin: hurjia hyppyjä, saksipotkuja |a kieneisiä palloja. "Footbag on aivan kunnollista urheilua. Siinä tulee hiki. Freestyle-tyyppiset kilpailut ovat kuin aerobiciä. Setin pitää olla näyttävä, monipuolinen, vaikea ja niin edelleen", kertoilee footbag-iaiiaja Sakarias Liukko Semmoinen golfpallon kokoinen säkki (Joolbag) on yleensä nahkainen ja täynnä muovikuulia. Liukon mukaan kuitenkin pallo on sitä parempi, mitä tyhjempi se on. Vajaatäytteinen säkki on helpompi kuolettaa eli pysäyttää. Renestä pallosta pitää kaupassa pulittaa satasen verran. Nuoremmat kaverit tekevät itse footbaginsä. Liukkokin myöntää pyytäneensä kerran äitiään virkaamaan yhden pallon. "Jos joku heiluu tuolla pelkän riisipussin kanssa, niin on hän mclko kova jätkä", kommentoi Liukko heitä, joika eivät jaksa tehdä footbagista pallon muotoista. Footbag on vielä melko marginaalilaji. Suomessa lajin harrastajille on perustettu oma yhdistyskin, jossa on noin 2000 jäsentä. Suomen Footbag Liitto ry:n puheenjohtaja Justin Sexton kertoo, että suomalaiset ovat viidessä vuodessa, liiton perustamisen myötä, nousseet aivan lajin huipulle Euroopassa. Laji innostaa jopa Inarissa, jossa on myös yksi jäsenseura. Sexton on itse harrastanut footbagia kahdeksan vuolta. Hyppynaru+footbag=? Liukko on perustanut veljensä ja muutaman kaverinsa kanssa seuran myös Jyväskylään. Liukolla footbag kulkee taskussa aina kesäisinä vapaapäivinä. Silloin tositreenausta tulee noin 3-5 päivänä viikossa. "Olen kyllä vuoden aikana käynyt muutamassa footbagkisassa, mutta tämä on kyllä enemmänkin ihan harrastus", Liukko toteaa. "Temppujen tekeminen kiinnostaa. Palloa ei voi koskaan hallita täysin. Viime syksynä innostuin yo-liikunnan kurssilla hyppynarusta. Silläkin voi tehdä kaikennäköisiä temppuja, ehkäpä jopa footbagin kanssa. Jotkut jalkapalloa pelaavat kaverit kyllä sanovat, että vaihda jo hyvä mies se lapsellinen pallo isompaan. Mutta eipä tuo footbag ole heillekään aina kovin helppoa." Freestyle on foolbaglaji, jossa tehdään temppuja. Lisäksi footbagin kanssa kisataan joukkuepeleissä sulkapallokentillä. Maahan pallo ei saa koskea. Lisäpisteitä saa siitä, kun pallo osuu erikoisiin ruumiinosiin. Tavallisimmat footbagkosketuspaikat ovat jalkaterä ja polvi. Yleisemmäksi katulajiksi footbag on tullut vasta viime vuosien aikaan. Liukon mukaan erityisesti skeittarit ovat ottaneet lajin omaksi harrastukseen. Muutamia läpi talven W , _ treenaavia ammattilaisiakin on Suomessa. He useimmiten yrittävät päästä footbag-maajoukkueeseen, jolla on ensi kesänäkin kisamatkoja tiedossa EM-tasolla Pariisiin ja MM-skabat Vancouverissa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Kuinka valtava olisikaan yhtiö Macrosoft? Amerikka on ihmeellinen maa. Koko yhteiskuntajärjestelmän pitäisi perustua vapaaseen yrittäjyyteen. Nyt, kun eräs Bill Gates sai päähänsä erään melko kelvolliseksi osoittautuneen liikeidean, hän joutuu oikeuteen, koska hän onnistunut liian hyvin amerikkalaisen unelman toteuttamisessa. Onko se sitten ihme tai kumma, että ihmisien on vaikea vakuuttua yhteydestä ympäristönsuojelun ja oman hyvinvointinsa välillä, kun nämä luonnonystävien vessapaperit raapivat ruvelle karaistuneemmankin hipiän. Sakarias Liukko lootbaggailee. Jos elämänne tuntuu teistä joskus ahdistavalla, ottakaapa ja miettikääpä sitä, minkälaisia tulevat olemaan Väinö Karjalaisen välitunnit peruskouluaikoina. Jääkiekko se sitten laitaa olla jumalaton peli. Parhaillaan käynnissä olevissa kiekkokisoissa pelataan ottelu Slovakia Italia, jolloin kentällä on sellaisia pelaajia kuin Salan ja Hell. PUHEKUPLAT PAHOK&CN ' NAAPURI opeirette I TOAARI P I A N O N S O I T O N r^ T U M T U U OLEV/AM K L A S S I N C N LEOPOLD S 0SVALD Turun Ylioppilaslehti 14.4.2000 JUO JvW! EM$|HNÄKIN AINA LÄHCLU OtfcVA, "MINÄ V^.MAAILMA"-ASENME-. ,„ MISKANA AIMAIHEM PLAGIAATTI ' V A H I N 6 M " PE-LKÖ. Aluksi sottaisuus tuntui oudolta, mutta vuosien varrella siihen on tottunut. Eikä enää sotketa niin kuin osakunta-aikaan: silloin keilattiin kaljapulloilla tai muuten vaan rikotuin muutama korillinen. KAARINA, YLIOPPILASTALON SIIVOOJA Jyväskylän ylioppilaslehti 18/1983 ..JA USEIN SlTÄVAiN TILITTÄÄ' 6MIA (MINÄ)JUTTUIAAM JA PIIRTÄÄ OMAA (MIKlX!) KUVAAM5A VAIVAA NMPÄRÖIVÄ MAAILMA tn IHMEITÄ TÄHMÄ . PHÖO
• + JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jylkkäri tutki: I lkka ja Harri Virolainen eivät provosoidu retostelemaan saavutuksillaan, vaikka yritän tiristää. Kaksoset toteavat vakavilla naamoilla opiskelleensa viidessä vuodessa yli 700 opintoviikon edestä. Per lärvi. "Viivan alla näyttää olevan 738 opintoviikkoa", likka toteaa tutkittuaan kymmensivuista opintorekisteriotettaan. "Sisällä on tällä hetkellä pari gradua ja muita kirjallisia töitä, joten keväällä menee 760 ja syksyllä 800 rikki." "Mulla on nyt vajaat 700 ja toukokuun alkupuolella tulee vielä 30, eli 700 poksahtaa tänä keväänä", Harri kertoo. Saavutusta korostaa vielä se, että Ilkka ja 1 larri eivät ole lainkaan opiskelleet kesäisin. Opiskelukuukausia on siis käytetty nelisenkymmentä: tulosta lähes 20 opintoviikkoa kuukaudessa! Veljekset eivät pidä numeroista puhumisesta. Ilkan mukaan olin ensimmäinen, jolle hän kertoi tarkan luvun. "Noppien" määrällä on turha lesoilla. "Emme ole missään vaiheessa asettaneet mitään tiettyjä rajoja, jotka pitää ylittää. Emmekä kerää opintoviikkoja opintoviikkojen takia, vaan haluamme oppia", Harri sanoo molempien puolesta. "En minä mitenkään seuraa, että kuinka paljon opintoviikkoja mistäkin kurssista napsahtaa. Satasten rikkoutumisen toki huomaa." Kolkasta kotoisin olevien Virolaisten opiskelu alkoi vuonna 1994 Tampereen teknillisessä korkekoulussa, mutta opetus innosti vain vuoden verran. Molempia kiinnosti opiskelu Jyväskylän liikuntatieteellisessä, ja Ilkka pääsi sisään vuonna 1995. Harri tuli Jyväskylään tekemään matematiikan ja fysiikan opintoja. Sen jälkeen miehet ovat temponeet suorituksia tiukkaan tahtiin. Molemmilla on pian plakkarissa sekä liikuntatieteiden, terveystieteiden, kauppatieteiden että kasvatustieteen maisterin paperit. "Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen on melkein joka kesä tullut käytyä pääsykokeissa", Harri virnuilee. Opinnoi ovat kaikissa neljässä tutkinnossa joko lopussa tai aivan loppusuoran lopussa, mutta yhtään tutkintoa Virolaiset eivät ole vielä ottaneet ulos. TEORIASTA Ilkan ja Harrin opintovauhti on ollut järjettömän kova. Esimerkiksi viime syksynä kasvatustieteelliseen siirtynyt Harri on jo nyt suorittanut kandin paperit, ja maisterin tutkinto on valmis "viimeistään jouluna". Tällainen vauhti ei ollut päällä vielä lukiossa eikä Tampereella. "Olimme opiskelleet Jyväskylissä pari kuukautta, kun yhtenä iltana tutkimme opinto-oppaita ja ruksailimme kiinnostavia kursseja. Lopussa laskettiin että 'Oho, tässähän on yli 200 opintoviikkoa. Ehtiiköhän viidessä vuodessa?*", Harri muistelee. Kuinka pirussa joku voi tempoa reilusti yli sata ovaria vuodessa, kun itselleni neljäkymmentäkin on valovuosien päässä realismista? Virolaisten vastaus: tehokas ajankäyttö niin opiskelussa kuin muuallakin. "Kun tekee jotakin, niin silloin tekee sitä. Kun opiskelee niin opiskelee kunnolla ja kun treenaa salilla niin silloin treenaa eikä heitä läppää. Sama pätee bailaamiseen, baarissa pitää keskittyä olennaiseen eikä mihinkään opiskcluhommiin. Ajankäyttö pitää suunnitella etukäteen, eikä odottaa 'tuleeko opiskelufiilis'", Ham tiivistää. Esimerkkinä paneutumisesta hän kertoo kesätyöstään opetusministeriössä. Harri oli saanut tehdäkseen tutkimuksen, jonka teki melko nopeasti ja pyysi lisää töitä. Esimies sanoi, että "jaaha, tuohon työhön menee yleensä kahdella tekijältä koko kesä". Harri muistaa jälleen painoitaa, ettei hän halua clvistcllä erinomaisuudellaan. "Olemme ehkä keskimääräistä nopeampia oppimaan, emme kuitenkaan nopeimpia." Tarkan ajankäytön lisäksi tuloksia on syntynyt hyvästä motivaatiosta ja itsensä motivoinnin taidosta. Veljekset ovat perehtyneet alaan, he tekivät yhteisen liikuntatieteiden gradunsa psyykkisestä valmennuksesta. "Yleensä on oppinut, kun uskoo että pystyy oppimaan. Monipuoliset opinnot ovat mielenkiintoisia, ja jo sekin motivoi", likka kertoo. "Vaikkei alussa suunnitellutkaan, että 'toitoijatoi tutkinto', niin silti tässä on koko ajan ollut tietty päämäärätietoisuus", Harri selittää. Päämäärät ovat olleet pikemminkin tyyliin "suoritan tämän tutkinnon" kuin jokin tietty opintoviikkomäärä. Satasten rajat eivät ole merkittäviä, eivätkä ne myöskään pelota. "Parin vuoden opiskelun jälkeen opintoviikkoja oli parisataa. Kun kaverini kuuli tästä, hän kertoi kuulleensa jonkun tehneen yli 600. Se tuntui silloin paljolta, mutta kun Ilkallakin on kohta 800, niin ei se enää tunnu mitenkään ihmeelliseltä. Tuollainen raja on pikemminkin psyykkinen este", Harri miettii. Opiskelemalla oppii oppimaan. Vaikka likka sanoo nykyään oltavansa hieman rennommin, on opintoviikkoja rapsahdellut aina vain kiihtyvämpään lahtiin. "Pari ensimmäistä vuotta menivät siinä satasen tuntumaan, kolmantena ja neljäntenä vuonna tein noin 160 opintoviikkoa vuodessa ja nyi viimeisenä vuonna onkin tullut taottua about 200." KAYTÄHMÖSTÄ Molemmat arvioivat käyttävänsä opiskeluun tällä hetkellä noin 40 tuntia viikossa. Näin opintojen loppuvaiheessa otetaan jo rennommin kuin ennen. "Pari vuotta sitten jo läsnäolojakin oli 40 tuntia viikossa", Ilkka muistaa, "Silloin tuli vähän ahnehdittua." Virolaiset ovat suosineet luentojen korvaamista esseillä ja kirjojen tenttimisellä, jos se vain on ollut mahdollista. "Itse opiskelemalla oppii paremmin kuin kuuntelemalla. Yliopistossa on se hyvä puoli, että täällä voi itse kantaa vastuun omasta oppimisestaan", Harri kiittää. "Jollekin toiselle luentojen kuunteleminen sopii paremmin. Toisaalta itsellenikin varsinkin seminaarit ovat olleei hyvää vaihtelua, kun asioista on voinut keskustella opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa", iikka kertoo. Jos suoritetaan tutkinto vuodessa, revitään tenttipäivänäkin auki useampi kuin yksi kirjekuori. "Liikunnalla oli tenttipäivä kerran kuussa, ja useimmiten tein silloin kaksi tai kolme tenttiä. Huippukerralla taisin tehdä viisi, en kylläkään muista, menivätkö kaikki silloin läpi. Ainakin käsi tuli todella kipeäksi, ja meni melkein koko neljä tuntia", Ilkka muistelee. "Ei tuollainen ole oppimisen kannalta hyvä asia", hän tunnustaa. Nykyisin veljekset tyytyvät tekemään yhden tai korkeintaan kaksi tenttiä kenalla. Mieleeni tulee melko inhottava ajatus: tuollaista määrää noppia ci varmasti pysty tahkoamaan kovin hyvillä arvosanoilla. Ilkka ja Harri myöntävätkin, etteivät ole millään laitoksella ns. parhaita. 'Tuloksia on tullut laidasta laitaan, yleisin on 2 tai 2+ eli HT, ja se on mullc riittänyt. Yleensä kokonaisuuksista on tullut HT. Joistakin on ykköstäkin toki. Prosemmoissa olen pitänyt kovempaa linjaa, niisiä on tullut kahtapuolta ja kolmosta. Kauppatieteiden gradu oli vähän pettymys, siitä tuli vain C", 1 larri pahoittelee. Myös Ilkka on noudattanut samaa linjaa, ja asia varmistuu Itänen opintorekisteriotteestaan. "En ole tainnut ikinä uusia TT:iä arvosanan takia, ei se ole niin tärkeää. Ja on kolmosia tullut enemmän kuin ykkösiä." TULEVAISUUDESTA Miksi ihmisellä pitää olla neljä tai viisi tutkintoa, minne te oikein tähtäätte, miehet? "Monipuolisuus ja laaja-alaisuus auttaa näkemään kokonaisuuksia. Tähtään yritysmaailman johtotehtäviin, ja siellä tarvitaan hallinnoinnin lisäksi tietoa ihmisten kouluttamisesta ja terveydestä", Harri sanoo. "Haastavat ja mielenkiintoiset hallinnolliset tehtävät kiinnostavat. Johtaminen ei sinänsä ole itsetarkoitus, eikä mulla ole niin paljon työkokemusta, että voisin tuolla takki auki huudella johtajaksi, johtajaksi'", Ilkka sanoo Virolaismaisen vaatimattomasti. Molemmat haluavat laajemman kuvan yhdestä oppiaineesta mieluummin kuin kasan irtotietoa. Kiinnostavan kurssin jälkeen on usein seurannut koko appro aineesta, joskus myös cumu. Virolaiset eivät kuitenkaan usko, että työnantajaa kiinnostaa opintoviikkojen määrä tai arvosanojen keskiarvo. 'Teot puhuvat puolestaan. Pitää näyttää, että osaa ja tietää." Numeroilla on hauska pelleillä. Ilkan 738 opintoviikkoa vastaa laskennallisesti 29520 opiskelutuntia, eli suunnilleen 41 kuukautta taukoamatonta opiskelua kellon ympäri. Jos olisi käyttänyt tällaisen määrän aikaa opiskeluun, olisi tullut valvottua aika monta yötä ja muuta elämää ei olisi. Velloset naureskelevat laskelmille ja toteavat, ettei sitä noin voi laskea. "Sitä paitsi yöllä olen opiskellut vain kaksi kertaa. Toisella kerralla proffa sanoi edellisenä iltana että 'suliahan on huomenna se esitelmä', joten se oli pakko tehdä yöllä. Olen keksinyt öiksi parempaa tekemistä", Ilkka virnuilee. Ja hyvin on päivisinkin ehtinyt harrastamaan: sekä Harri että Ilkka ovat SM-tason funess-urheilijoiia. Lisäksi Harri on valmentanut futsal-joukkue Kampuksen Dynamon SM-hopealle, ja muitakin lajeja Virolaiset harrastavat. Urheilu on miesten mukaan hiukan kärsinyt opiskelujen takia, mutta samaan hengenvetoon likka kenoo tekevänsä treeniä koko ajan 5-10 kertaa viikossa. Myöskään kisoja tai matseja ei ole jäänyt väliin opiskelun vuoksi. Aikaa on riittänyt myös kulttuuriharrastuksiin, kirjojen (muiden kuin tenttittävien) lukemiseen, paritanssiin ja järjestötoimintaan. "Tasapainon vuoksi minä tätä teen. En enää ole niin urheilun huipputasolla, mutta urheilu auttaa jaksamaan paremmin opiskeluissa." Kumpikin vakuuttaa, ettei kilpailuvietti ole näkynyt opiskelussa. Kenellekään ei ole tarvinnut näyttää yhtään mitään, paitsi itselleen. "Olisinhan minä monilla luennoilla voinut sanoa jollekin toiselle opiskelijalle että 'eihän se noin ole', sen verran on tietoa kertynyt. Mutta mitä turhaa, ei mun tarvitse kaikkea omaa osaamistani tuoda esiin", Harri toteaa. Ilkan ja Harrin ura Jyväskylän yliopistossa lähestyy (näillä näkymin) loppuaan. He siirtyvät kesäkuussa töihin, ja viimeistelevät siinä sivussa (näillä näkymin) viimeisen gradunsa. Ilkka harkitsee lisäksi Tampereella kesken jääneen diplomi-insinöörin tutkinnon tekemistä. Haastattelun lopuksi huokaisen. Oli tuollaisen opintoviikkomäärän pänttäämisessä sitten järkeä tai ei, niin toivottavasti Kelan opintotukihenkilöt eivät innostu pitämään Virolaisia keskivertoina opiskelijoina. Teksti: ANTTI KAARTO Kuva: SAMI KERO • I • I I I I I YLIOPISTON ULKOPUOLELTA! Kyllä, hyvät lukijat. Yliopiston jälkeen ja sen ulkopuolella on elämää. Yksi todiste tästä on Pertti Sakari Nikkilä, 39-vuotias nuori mies. Opintojensa jälkeen hän ilmeisesti harkitsi hetken jos uisi kaukomaille ja ryhtyisi siellä ennustajaksi. Mutta lopulta mies päätti toisin: hän suunnisti vaimonsa kanssa Ouluun ja löysi itsensä töistä. "Valmistumiseni jälkeen tein lyhyitä työsuhteita siellä sun täällä mm yliopistolla, oppilaitoksissa opettajana sekä joitakin vuosia ohjelmiston lokaalisointiprojektissa atk-alalla", kenoo nuoriherra. Miehen nykyinen työpaikka on Nokian Matkapuhelimissa, jonne hän meni noin kuusi vuotta sitten. "Olin henkilöstöosastolla, missä hoidin rekrytointia, koulutuksen suunnittelua, henkilöstön kehittämiseen liittyviä juttuja ja sen sellaista". "Olen opiskellut kasvatustiedettä, aikuiskasvatusta sekä sosiologiaa", kertoo Nikkilä peruskoulutuksestaan. "Lisäksi tein erityispedagogiikkaa ja omaksi ilokseni olen hankkinut koulutusta tietojenkäsittelyopissa ja yrityksen taloustieteessä." Vaikka mies ei valmistunutkaan suoraan mihinkään ammattiin, on hän sitä mieltä että opinnot menivät kohdilleen: "Perusopinnoistani oli hyötyä, erityisesti kun toimin henkilöstöja hallintohommissa. Ne antoivat perusvalmiudet opiskella työssä tarvittavia asioita." Nikkilä ei opinnoissaankaan mennyt laput silmillä normaalien putkien mukana, vaan teki asioita niin kuin itse viisaaksi näki: "Aikanani koulutus käyttäytymisteteiden puolella oli vielä varsin koulukeskeistä. Tämä edellytti omien rad<aisujen tekemistä koulutuksen sisältöjen suhteen. Esimerkiksi iso osa sosiologian opinnoistani oli itse asiassa sosiaalipsykologiaa." Nikkilä on kasvatustieteilijäksi kummajainen: 'Varsinaista perinteiseen kasvatukseen tai opetukseen liittyvää työtä olen tehnyt elämäni aikana vähemmän kuin esimerkiksi tietotekniikkaan tai tietoliikennetekniikkaan liittyviä hommia." Mitä yliopisto-opinnot sitten itse asiassa antoivat herralle kun niiiä ajattelee nykyistä työtä vasten? "Perustiedot alani tekniikasta olen joutunut erikseen hankkimaan, mutta niinhän käy työelämässä aina", pohtii Nikkilä. 'Työni on ollut rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen, strategisen johtamisen, johtamisen sekä tuotemarkkinoinnin alueella. Monet näistä asioista ovat sellaisia, ettei niitä opitakaan koulun penkillä vaan tiukan työelämäsidonnaisuuden kautta. Se minkä katson oppineeni yliopistossa on teoreettinen kokonaisuuksien hahmottamisen kyky. se on sisäänrakennettuna omassa tavassani olla siinä maailmassa, missä toimin, oli se sitten vaikka tekniikka, markkinointi tai johtaminen." "Olin välillä hallintopäällikkönä, mistä palasin takaisin henkilöstönkehittämisen ja johtamisen koulutukseen liittyvien asioiden pariin, ennen kuin noin vuosi sitten siirryin uuteen yksikköön", palaa mies työnsä maailmaan. Tällä hetkellä hän työskentelee Nokia Mobile Phoncsin Special Products -osastolla, virallinen työnimike on Concept Manager. "Special Products on NMP:n sisällä toimiva itsenäinen tulosyksikkö, joka on keskittynyt moniin pieniin no, pieniin ja pieniin, mutta NMP:n mittakaavassa pieniin tuotemarkkina-alueisiin", kuvailee Nikkilä. "Ne liittyvät erityisten käyttäjäryhmien, esimerkiksi viranomaisten ja muiden ammattikäyttäjien kommunikaatioratkaisuihin." Mies tekee työtään alueella missä ei oikeastaan ole vielä mitään: "Tavoitteenani on pitää huolta yksiPerttielöö. kössämme tapahtuvasta tuotesuunnittelun alkuvaiheesta, missä tuotteistamme on vain arvauksia. Niitä arvauksia pitää sitten jalostaa eteenpäin, tuotantoon saakka." Omanlaisensa mies viihtyy työssään, sillä siellä saa olla omalaisensa. "Työ on kaikenkaikkiaan varsin mielenkiintoista. Tuommoinen toimintaja markkinaympäristön hektisyys ja epämääräisyys sopii minulle varsin hyvin. Alallamme ei muutenkaan ole niin paljoa noita kiviin hakattuja totuuksia, joihin voisimme nojautua seuraavat kymmenen vuotta, vaan tilanteet vaihtuvat varsin nopeasti", hymyilee mies. "NMP:lle tulo oli tosi helppoa, kun ympärillä oli varsin nuori ja innostunut työyhteisö. Muodollisuuksia oli ja on kauhean vähän ja organisaatio varsin matala", muistelee Nikkilä Nokia-uransa alkua. "Semmoinen relax-meininki on varsin tyypillistä, mutta kuitenkin samalla kun ollaan rentoja niin toisaalta tehdään myös rajua tulosta. Työt tulevat purkeina ja välillä joutuu tekemään kohtuullisesti överarbeittiakin." Miten vähän toisenlaisen taustan omaavaan ihmiseen suhtauduiaan insinöörivaltaisessa työyhteisössä? "Omasta tekemisestä riippuu se ympäristön suhtautuminen. Kukin ansaitsee paikkansa, minulla ei ole ollut ongelmia sen suhteen", tokaisee Nikkilä. "Kun tekee rehellisesti hommia ja myöskin tarvittaessa tunnustaa omat töppäykscnsä niin tämmöisen yhteisön kanssa tulee varsin hyvin toimeen. Rehellisyys ja tietynlainen nöyrä asenne ei kuitenkaan tarkoita omien lekemisiensä aliarvioimisia vaan sitä, ettei erehdy määrätynlaiseen 'minä tiedän, älkää tulko minulle selittämään' -asenteeseen." RIITTA KOIKKALAINEN +
• MMHMBM*! L O U A S I 1 1 1 6 llokivi on auki koko kesän. MA 8.5. Kasviskiusaus Uunimakkara Paistettu kala, purjokaslike Wieninleike TI 9.5. Pinaattikeitto Jauhelihapihvi, tomutikastUte Kanarisotto KE 10.5. Kasvispihvit Tulinen lihapata Värikäs uunikala TO 11.5. Kesäkurpitsacurrypata Jauhelihakeitto Lohikiusaus Maksaa kermakastikkeessa PE 12.5. Kasvisjuustokastike Spagetti, jauhelihakagike Pyttipannu MA 15.5. Perunaohukaiset Lihapyörykät Mantelisei Vasikanleike, beamaicekasiike O Q o Q O I O llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N T A Tl 16.5. Kesäkurpitsapaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 17.5. Täytetyt kasvisohukaiset Lohikeitto Italianpata Kaalikääryleet TO 18.5. Kasvissosekeitto Tex-mex -kanapata Metsästäjänpihvi PE 19.5. Kasvispyttipannu Pasta, kinkkukasiike Nakkipannu Aurajuustoharkä ALE JA MUUTA KIVAA Marjomaa et.al. (toim): Ilmestyskirjan ratsastajat. Sota, nälkä, taudit ja kuolema historiassa. (Vastapaino) Sivilisaatiohistoriaa Pandoran lippaan avaamisesta lähtien. 142 mk Matthies et.al. (toim): From Social Exclusion to Participation. Explorations Across Three European Cities. (Jy Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) Leicester, Magdeburg, Jyväskylä Kolme kaupunkia, kolme näkemystä.Kuinka yksilön on mahdollista osallistua itseään koskevaan yhteisölliseen päätöksentekoon? 80 mk Harris: Kasvatuksen myytti. (Art House) •Kuka tai mikä itse asiassa lapsiamme kasvattaa ? 190 mk Valo (toim): Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. (Jy/Viestintätieteiden laitos) Perusteellista jatkoa "Haasteita puheviestinnän opetukseen" -teokselle. 150 mk Douglas: Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi. (Vastapaino) Kastike on kyllin puhdasta syötäväksi, mutta paidalle tipahtaessaan se muuttuu liaksi. 142 mk KAIKKI FIKTIOKIRJALLISUUS 2 % Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa K f f f m 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA TERVETULOA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ruokalistamme löydät internetistä. Ravintola Lozzi Ravintola Vilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Keskussairaalantie 4 P-rak. www.sonaatti .f i/lozzi Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 VR-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaari n katu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kesän aukiolo-ajat ovat nähtävissä toimipisteissämme ja internettisivuillamme. Onnea valmistuville ja rentouttavaa kesää kaikille. Toivottaa SONAATIN henkilökunta JYY:n sosiaalivaliokunnan perusturvaseminaari 10.5. klo 10.30-13 (M 103) • 10.30 Avaussanat • n. 10.40 Valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi (aihe avoin) • n. 11.30 VTT Jan-Otto Andersson, Äbo Akademi: Kansalaistulo oikeutena,kansalaispalkka mahdollisuutena ouromaotioyhreiskunnassa • n. 12.15-12.30 Kommenttipuheenvuoro YTT Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto • Keskustelu • Tilaisuus päättyy n. 13.00 Jukola kutsuu! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee juoksijoita joukkueisiinsa Jukolan ja Venlojen viestiin 17.-18.6.2000. Viesti juostaan Joensuun lähistöllä, Pärnävaaran jylhissä maastoissa. Vaatimuksemme sinulta on reipas urheilumieli, suunnistustaito on toki eduksi metsässä selviytymiseen, mutta älä pelästy, vaikket huippusuunnistaja olisikaan! Halukkuutesi pihkaniskojen joukkoon voit ilmoittaa Simo Pöyhöselle, 0400 936 834 tai sipoyhon@st.jyu.fi. Tervetuloa viettämään Jukolan taikayötä! FLOORAN PÄIVÄ Valiokuntien laidunkauden avaus lauantaina 13.5. Pelailua Kortepohjan kentällä klo 14. Iltaa vietetään Vuorilammella saunoen. T Ä N Ä Ä N K I N . . . R K E L L A R I L L pftiodesta 1971 superlatiivista menoa, janonsurmausta, jalkoihin menevää musiikkia. I Avoinna joka yö 21.00-04.00 K 2 D Kauppakatu 33, JKL Puhelin (014) 213 123 Edullinen kesähotelli ySär S e p ä n k a t u 3, J y v ä s k y l ä Soita (014) 443 0100 Fox (014) 443 0121 SALAPOLIISIN ELÄMÄÄ (OSA VIII) Mies vie minul pirtuin. Jossa on neliöllä enemmän kuin minun koko asunnossani Hän sytyttää takkaan tulen ja istahtaa sitten keinutuoliin ja alkaa polttamaan piippua. Minä istun hieman hämilläni pirtinpöydän kulmalla ja silmäilcn tummanpuhuvia hirsiseiniä. Mies huokailee piipullisestaan nautiskellen kunnes laittaa kahvipannun tulelle |a kaivaa kaapista pullapitkon. Sen hän pilkkoo michisesti vyöltään nappaamallaan puukolla ja istahtaa minua vastapäätä. Vaitonaisena hän tarkastelee minua syvimpiä siclunsopukoita myöten. minä vavahtelen päästä jalkoihin. Kahvihetken aikana vaihdamme ehkä noin viisi sanaa, mutta silti tunnelma on lämmin, välitönkin. Mies ilmoittaa lämmittävänsä saunan raskaan työpäivän päätteeksi ja sanoo minunkin olevan tervetullut. Puhdistava sauna kieltämättä houkuttelee minullekin raskaan päivän jälkeen. niinpä kipitänkin sinne miehen vanha kylpytakki hartioillani. Saunan lauteilla odottaa kylpyvesi |a tuore vasta valmiina, minä huiskin menemään haurasta ruumistani säälimättä. Kaikki paska valuu pesuveden mukana \ K rn.trim ja olen täysin puhdistunut.
• + KURJENMIEKKA K O R T E S U O N A L U E LYHDERANTA As. Oy Jyväskylän KURJENMIEKKA Kortesuon alueelle Tuomiojärven läheisyyteen rakennamme Et-kerroksisen pienkerrostalon, 10 asuntoa. Varattavissa olevat huoneistotyypit: 2h+k+s 55,5 m 2 vmh. 584.000,3h+k+s 70,5 m 2 vmh. 705.000,3h+k+s 83,0 m 2 vmh. 815.000,Töiden käynnistyminen varmistunut, arvioitu valmistumisaika joulukuu 2000. Me rakensimme Valtion Kiinteistölaitoksen vuoden 1999 rakennushankkeen Jyväskylän yliopiston Ambiotican ja meillä on käytössä ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä. Kysy lisää EZ RAKENNUS OY As. Oy Jyväskylän LYHDERANTA Kortesuon alueelle Tuomiojärven rantaan rakennamme 13 korkeatasoista rivitaloasuntoa. Jäljellä olevat huoneistokoot: 3h+k+s 78 m 2 vmh. 886.000,3h+k+s 85 m 2 vmh. 935.000,4h+k+s 96 m 2 vmh. 1.023.450,Työt käynnistyneet, arvioitu valmistumisaika lokakuu 2000 Pajatie 8,40630 JYVÄSKYLÄ, Puhelin 014-339 3811 KESÄOPETUS 2 > •Arkeologian kenttätyökurssi •Johdatus kulttuurienväliseen viestintään •Johdatus tietojenkäsittelyyn * •Mikrotietokoneiden ohjelmistot * •Ohjelmointi * •Verkkotekniikan peruskurssi" •Johdatus ohjelmointiin * •Draamapedagogiikan perusopinnot* (haku 5.5. mennessä) •Erityispedagogiikan perusopinnot ** •Kasvatustieteen perusopinnot * •Tanssija liiketerapian perusteet •Suoekologian kenttäkurssi •Kesäinen kasvikurssi •Ekologian kenttäkurssi •Johdatus fysiikkaan •Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa * •Symbolinen laskenta * •Asiakaspalvelu ja markkinointi •Yrittäjyyden perusteet * •Psykologian approbatur" •Filosofia: johdatus filosofiaan ** •Filosofia: filosofian didaktiikka •Filosofia: etiikka •Tilastomenetelmien peruskurssi" •Tilastollinen tietojenkäsittelykurssi (SPSS) * •Englannin valmentava kurssi •Interdisciplinary Text Workshop •Interdisciplinary Communication Skills •Ruotsin valmentava kurssi •Ruotsin perustason kurssi •Kirjoitusviestinnän kurssi •Puheviestinnän peruskurssi •Saksan valmentava kurssi opinnot ovat maksuttomia Jyväskylän yliopiston varsinaisille Iv. 1999-2000 läsnäoleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille. opinnot ovat em. mainittujen osalta täynnä, avoimen yliopiston maksullisessa kiintiössä on vielä tilaa cn CT o Lisätiedot ja kesäesitetilaukset: puh. (014) 260 3697 e-mail: avoneuvo@cone.jyu.fi http://www.cec.jyu.fi Lv. 2000 2001 ohjelma ilmestyy 1.8. Voit tilata maksuttoman ohjelman 24 h/vrk numerosta 0600-900700. Puhelu maksaa 9,95 mk/min+pvm. Palvelu on voimasa 1.7. 30.9.2000. ^väskylän •yliopisto avoin Pankki kännykässäsi ensimmäisenä maailmassa, KULTARAHA Lyhytsanomapalvelumme näyttää ensimmäisenä maailmassa saldosi ja viimeisimmät tilitapahtumat GSM-puhelimeesi reaaliajassa. Sillä voit myös maksaa laskuja ja tarkistaa Visa-tapahtumiesi tosiaikaisen tilan kaikkialla missä GSM kuuluu. http://www.osuuspankki.fi KESKISUOMEN OSUUSPANKKI Mukana elämän eri käänteissä +
• JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Jyväskylän Ylioppilaslehden sivuille, etenkin ilmoitusten väliin, jää käytännön syistä tuon tuostakin tyhjiä palstamillejä, jotka nyt annamme sanataiteen käyttään. Markkinatalouden armoille emme aio jäädä ja täten julistamme jatkokertomuksen kirjoituskilpailun, joka on avoin kaikille kirjoittajille. Vähintään 25000 merkin eli noin 15 liuskan mittaisten kilpailutarinoiden aihe on täysin vapaa. Valitettavasti kullekin jaksolle jäävää tilaa emme voi ennakoida etukäteen, joten kertomusten on syytä taipua pilkottavaksi osiin Jylkkärin kunkin numeron tarpeiden mukaan. (Esimerkkinä julkaisumuodosta käy Salapoliisin elämää -kertomus, joko puikkelehtii pitkin tätäkin numeroa, sivulta 18 alkaen.) Voittanut kertomus julkaistaan Jylkkäreissä 9/2000 8/2001 jo sen kirjoittaja saa 1000 markan verran rahallista tunnustusta. Kilpailutyöt tulee toimittaa perjantaihin 22. elokuuta 2000 mennessä postitse osoitteeseen Jyväskylän Ylioppilaslehti, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Kirjekuoren päälle tunnus "Palstantäytettä". Lisätietoja: päätoimittaja Petri Heikkinen, p. (014) 260 3359. JYVÄSKYLÄN K A U P U N G I N TYÖVÄENOPISTO Internet: http://www.ikl.fi/tyovaeno Ohjelma jakelussa 17.8. alkaen. Yleissivistävää aikuiskoulutusta yli 800 kurssia vuodessa kielet, historia, kasvatus, yhteiskunta musiikki, tekstiilityö, taide, käytännön aineet Kielet mm. intensiivikursseja yhdessä yliopiston kielikeskuksen kanssa ( 2 ov) Yleiset kielitutkinnot (perusja keskitaso) näyttökokeina kaikille halukkaille. Toimisto Vapaudenkatu 39-41 40100 JYVÄSKYLÄ Avoinna lukukausien aikana ma-to 12-19 pe ja loma-aikoina 9-16 Puhelin (014) 626 597 Telefax (014) 626 596 ensi-illat Maria Jotuni TOHVELISANKARIN ROUVA, ensi-ilta 23.9. Klassikko komedia ^ ^ • r j Nikolai Gogol WW k NAIMAPUUHIA, ensi-ilta 18.11. 1 / m Komedia k™ Martin McDonagh LÄNNEN SYRJÄLLÄ, ensi-ilta 14.9. komedia ohjelmistossa jatkavat VIKTORIA JA HÄNEN HUSAARINSA operetti kuin unelma, satu joka voisi olla totta RUHTINAAN PEILI FAME vauhdikas jännittävä satunäytelmä nuorisomusikaali GABRIEL TULE TAKAISIN hirtehinen komedia kahdesta ikäneidosta kset Lippumyymälä ti-la klo 12-19, puh. (014) 624 200 Markkinointi ma-pe klo 8.30-16.00, puh. (014) 624 202 Nautinnollinen kokemus Kokeile 5 paria kertakäyttöpiilolaseja Tule meille ja kysy Bausch & Lombin SoftLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja. Mukavat urheillessa, matkoilla, juhlissa tai kun haluat vaihtaa hetkeksi tyyliä. Käytä päivä, heitä pois. Tutustu, niin huomaat, että te. silmälasisi jäävät j l l yhä useammin I I I I kotiin. SofLens One Day Nautinnollinen kokemus NÄK^SET, KY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. (014)616 020 KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 885-1250 mk/kk/asukas Tiedustelut puh. 09-3877133, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11,00710 Helsinki rtiMiSTcrxsrus KOPIOKONEET TELEFAXIT «TULOSTIMET TOIMISTOTARVIKKEET Ahjokatu 10, 40320 Jyväskylä, www.toimistokeskusjkl.fi Puh. (014) 677 999 Telefax (014) 677 998 S T A R T T i t D O O YUP, Jonna Tervomaa, LAB, N i g h t w i s h , Jo ä ä tulossa Opiskelijoiden Salibandyn SMkisat, risteilyjä, kiertoajeluja, leffoja, teatteria. Radiomafia, rokkenroll-aamiaista, klubeja, Starttijunia K-18, e n n a k k o 60 m k , ovelta 80 mk [Kuopio-halli]. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: KYY 017-163 731 email: startti.uku.fi h t t p : / / w w w . u k u . f i / k y y / s t a r t t i OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ Yliopiston Apteekki PALVELEMME: Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 Puistokatu 4 ma-pe 8-19 L i i t t y m ä l l ä Y l i o p i s t o n A p t e e k i n k a n t a a s i a k k a a k s i opiskelija saa m y ö s m o n i a m u i t a t u n t u v i a e t u j a . L i s ä t i e t o j a a p t e e k e i s t a . « S S * • 0001 oosso SE-*^ Y l i o p i s t o n Apteekki JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta Haluatko agoraan? IT-tiedekunta laajenee ja monipuolistuu m u u t a e s s a a n uusin tiloihin. Toukokuun puolivälissä ilmoitetaan uusista tietojenkäsittelyyn koulutuspaikoista, jotka on tarkoitettu tietojenkäsittelyä korkeakoulutasois e s i aikaisemmin opiskelleille. Koulutus alkaa syyskuussa 2000. Opiskelijavalinta suoritetaan aikaisempien opintojen perusteella. Valinnasta m y ö h e m m i n e n e m m ä n o s o i t t e e s t a htt://www.infotech.jyu.fi/ *
• + EN TAHDO NEVVOfk, MUTTA KVVNTELE TEVVOA: "OTA O I V I A " A L A OTA 5 I T A V A K A V A S T I qÄlAAKÄR) LÄHELLÄ SINI)* Keski-Suomen Silmälaser Neuvontapalvelumme Puh. 04 241 0081 • maksuton neuvonta • ajanvaraukset • esitetilaukset Esi tutki m us vara ukset Puh. 014-339 0150 JYVÄSKYLÄN LÄÄKÄRIKESKUS OY Puistokatu 4. 40100 Jyväskylä EXCIMER-laserleikkaus • soveltuu lähes kaikille • sopii parhaiten l i k i ja hajataitteisuuden korjaamiseen, mutta sillä voidaan korjata myös kaukotaitteisuutta • o n nopea j a s i l m ä l l e k i v u t o n t o i m e n p i d e Excimer-laserleikkauksessa poistetaan lasersäteellä sarveiskalvon pinnasta pieni solukkokerros kerrallaan. Käytämme lasertekniikan viimeisimmän sukupolven spot-täsmälaseria, jolla lopputulos on tasaisempi kuin aikaisemmilla lasereilla. Uudella tekniikalla laatua elämään. f www.oper.fi • • SK YI AN JJ J POIKKITAITEELLINEN KAUPUNKIFESTIVAALI TBstai 11.7. klo 19 Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti I Taulumöen kirkko Jukka Linkola: Aikapeili, kantaesitys jyväskylä Sinfonia Riikka Hakola, sopraano (Näkijä) Sauli Tiilikainen, baritoni (Narri) Tapiolan kuoro kuoron johtajana Kari Alo-Pöllönen liput: 100/150 mk Keskiviikko 12.7. klo 16 Jyväskylän Kesän avajaiset, kävelykatu klo 18 Pandoran lipas, kirjailijatalo liput: 25 mk klo 19 Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti II, ks. ti 11.7. klo 19 klo 19 Pyromania (Israel/Lontoo), kaupunginteatteri, liput: 70/90 mk klo 21 Kesäklubi Ilkka Heiskanen ja Improvisaatioteatteri Siellä Polaris, liput: 60 mk Torstai 13.7. klo 13 lumotun Sanan Talo. Kani Koipeliinin runopäivä, kirjailijatalo, liput: 30 mk klo 18 Kani Koipeliinin kuperkeikat, Siltasali, liput: 40 mk klo 19 Pyromania (Israel/Lontoo), kaupunginteatteri, liput: 70/90 mk klo 20 lan Kerkhof: Shabondama Eleav, Elokuvateatteri Bio Elohuvi, liput: 40 mk klo 21 Kesäklubi. Ilkka Heiskanen ja Improvisaatioteatteri Siellä Polaris, liput: 60 mk klo 22 Barry Shears: Aaoss The 110th Street, Elokuvateatteri Bio Elohuvi, liput: 40 mk Perjantai 14.7 klo! klo 13 klo 17 klo 19 klo 20 klo 21 klo 21 JYVÄSKYLÄN KESÄN PUHEOHJELMA Ystävämme Kaaos, Yliopiston juhlasali toimittaja Ilkka Hannula, prof. Mats Gyllenberg, Thierry Gaudin (Ranska), prof. Juna Sihvola, kirjailija Torsti Untinen, Aimo Minkkinen, toimittaja Sinikka Arteva, kirjailija A.B.Yehoshua (Israel Merjo Polvinen, J.O.Mallander ja taiteilija Outi Heiskanen Lumotun Sanon Talo: lippo-Nallen lorupäivä, kirjailijatalo, liput: 30 mk Beat Street hiphop-kuhtuurin katujuhlat, Kävelykatu The Setond Hand (USA), kaupunginteatteri, liput 100/120 mk Beat Street -bileet, Aarto-sali, liput: 50 mk Beat Street -klubit, Club Domino ja American Bar, Torikeskus, liput: 25 mk Kesäklubi: Ilkka Heiskanen ja Ritva Sorvali, liput: 60 mk Lauantai 15.7. klo 11 JYVÄSKYLÄN KESÄN PUHEOHJELMA Kaaoksen rajamailla elämän ja kuoleman kysymyksiä, Yliopiston juhlasali toimittaja Christian Forsberg, prof. Esko Valtaoja, kirjailija Erik Davis (USA), ( rof. Leila Haaparanta, kirjailija Risto Isomäki, Tom Sjöblom onventio teknokulttuuria esittelevät pienoismessut, Lyseon liikuntasali klo 12 Sykemusiikin seminaari, Elokuvateatteri Bio Elohuvi klo 14 Aarresari koko perheen piknik, Naissaari, Vaajakoski Pellekaija Pum, Kiree Erik, Henni-Liisa Stam, Uppo-Nalle Hilarius-Hiiri ja sirkuskoululaiset, liput: 50/160 (4 henkilöä) klo 18 Tokyo Dageki-dan, Taikon mestarit Japanista, Paviljonki, liput: 100/120 mk I klo 21 Marco Carolei (Italia), kaupunginteatteri, liput: 70/90 mk ! klo 21 Kaaos-tcknobileet, Aalto-sali, mm. Jeff Mills (USA), liput: 90 mk klo 22 Kesäklubi: Ilkka Heiskanen ja Pate Mustajärvi Trio, liput: 60 mk SMMrtai 16.7. klo 14 Päätöskonsertti Etnorock, Lounoispuisto Maailmanmusiikin kärkinimi Te Vaka (Pofynesia/Uusi-Seelanti), upea steppi ja "Riverdance" -ryhmä Footv/orks (USA), Wohori & Angelit sekä Absoluuttinen Nollapiste liput: ennakossa 80 mk/portilta 100 mk p* Pellekaija Pum Näyttelyt: Fraktaalien maailma (Ranska) 30.6.-27.7. Loputon lapsuus 16.6.-30.7. Marco Carolein improvisatrtiopohjainen mimiikkakurssi 12.-13.7. Kani Koipeliinin kuperkeikat -työpajat 12.-13.7. Sirkuskoulu yli 6-vuotioille 12.-15.7. Nukke-, kanija nalletyöpajat lapsille 13.-14.7. Tarkemmat kirjastoista I tiedot ohjelmaesitteestä, jota saa mm. Jyväskylän Lippupisteestä, Sokoksen Lippupalvelusta, ja festivaalitoimistosta. Liput: Jyväskylän Lippupiste, Vapaudenkatu 53, puh. 014-62 4901, Lippupalvelun myyntipisteet kautta maan, Jyväskylässä Sokos ja E Festivaalitoimisto: Asemakatu 6, puh. 014-62 43 78, emaihmirja. :os ja Euro-morket Palokko. ' summanen@jkl.fi www.jkl.fi/festivaalit/kesa 4
• • JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI « MEKAN •(. TOUKOKUUTA 2800 riennot! jylkkari-riennot@cc.jyu.fi NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo -28.5. URBS. Lasien design-työpajan kevätnäyttely. Galleria Becker -17.5. Anna Alapuro. Galleria Harmonia -7.5. Jallu & Anniina valokuvia. Taidemuseo -28.5. Magnus Enckell. -21.5. Jyväskylän laileilijaseuran 55. Vuosinäyttely. Keski-Suomen museo -28.5. Yrjö Saarisen kumppanit. -28.5. Päivi Romanin maalauksia. Suomen Käsityön museo 17.6.Käsityössä elämän tuntu. 17.6.-17.9. Muotoiluinstituutin vuosinäyttely. 17.6.-30.7. Tuonen jalostajat Yliopiston museoi Kirjaston ex-libris -näyttelyillä: -31.5. Satujen maailmaa satukirjojen kansissa. Kulttuurihistoriallinen osasto (rakennus S): Fortunatikkakolokoloshakki. Juho Jussila leikkikalulehlailija koulukaupungissa. TtATIfcRIl Huoneteatteri Mummo-musikaali 4.5. klo 12 ja 19.5.5. klo 12 ja 19,7.5. klo 15.8.5. klo 12.9.5. klo 12 ja 19. >te*e/e/»15.5. klo19. 16.5. klo 19, 17.5. klo 19 Kaupunginteatteri Fame 7,5. klo 19,8.5. klo 19, Ruhtinaan peili ennakko 5.5. klo 12.9.5. klo 19, 11.5. telo 12,13.5. klo 14.18.5. klo 12 ja 18,19.5. klo 12,23.5. klo 12, 25.5. klo 12 ja 18, 26.5. klo 12, 27.5. klo 14. Haikarapolska 6.5. klo 19,13.5. klo 19.17.5. klo 19,24.5. klo 19,26.5. klo 19, Frankieja Johnnyt. klo 19,11.5. klo 19,13.5. klo 19.17.5. klo 19,19.5. klo 19.26.5. klo 19. Gabriel tule lakaisin 5.6. klo 19,12.5. klo 19. Viktoria ja hänen husaarinsa 5.5. klo 19,6.5. klo 14, 11.5. klo 1 9 , 1 2 . 5 . k l o 1 9 . 7 ä y * » e / ftäaY9.5.klo 19. 20.5.klo 19,23.5. klo 19.27.5. klo 19. Jumalten hämärä 25.4. ja 3.5. klo 19. Vakiopaine AdAstra Gertrude Stein ja seuralainen 7.5 klo 15.12.5. klo 19.19.5. klo 19. 21.5. klo 15. POP/ ROCK Lutakko 5.5. Egoirippi, Andersson 6.5. Absoluuttinen Nollapiste. 12.5. Pauli Hanhiniemen Perunateatteri. 13.5. Metatliiauantai Babylon Whores. Lullacry. Diablo 19.5. Tehosekoitin 20.5. Fndge, Private Line. KLASSINEN Normaalikoulun juhlasali 6.5 Klo 18 Lauantain toivotut -kevätkonsertti Mieskuoro Silkat. Teatteritalo 10.5. Klo 19 vuorineuvos Juhani Heinosen IX viulukilpailun finaali Yliopisto 4.-5.5. Valtakunnallinen seminaari suomalaisesta sankaruudesta. Kävelykatu 6.5. klo 11-14 Eurooppapäivä Vanha Pappila 7 5. klo 16 Pansuhdeiltapaivä Vanha hautausmaa 13.5. Klo 10 Opastettu kierros, lähtö Kappelin portilta. Jyväskylä Seura. Kuikan lava 20.5. Kari lapio yhtyeineen. 27.5. Birgit Ohia-aho & Jouko Viitasen yhlye. Keski-Suomen museo 20.5. Klo 12-17 Unkarilaisen kulttuurin päivä. Taidemuseo 21.5. klo 13-16 Yleisölyopaja. Yläkaupun-. gin yö 27 5. Altemative Jyväskylä 5.5. Laulurastas, Lilgalaisel (dj Kiilo & mc Paielace) ja Fridge. Auki 21-03, liput 20.-. Jylkkarin 40-vuotisbileel 6.5. Klo 19 Electricity Presents 12.5. Rnk Club 13.5. .3.6,1 7 ja29.7. klo21-03. _ Ja Ajatollah sanoo. Tanssikaa! n T amperelainen Laterna on arvokas ja perinteinen ravintolamiljöö. Lauantaisena huhtikuun iltana sen asiakaskunta on epätraditionaalisesti pukeutunut mustaan ja nahkaan. Alakerran kahvila Valossa pöydän ääreen istuutuvat Milla. Suffeli, Maria ja Salla, yhdessä Thee Ultra Bimboos, kertomaan uudesta levystä, keikkailusta ja mielipiteensä tupakkalaista, Tyttöbändisateenvarjon alle on viimeisten kymmenen vuoden ajan mahdutettu kirjavaa tavaraa. On pastellisia spicegirlsejänylonbeatejä ja vihaisten nuorten naisten legioonia. Helsinkiläinen Thee Ultra Bimboos on luottanut hivenen toisenlaiseen väriskaalaan ja lähestymistapaan: rock on mustaa ja punaista. 90-luvun puolivälistä toiminut kvartetti on ponnistanut underground-pohjalta oman vankan fanipohjan kasvattaneeksi yhtyeeksi. Autotallirockin ja amerikkalaisen roskakulttuurin ehtymättömät aarreaitat ovat toimineet pohjana, ja musiikissa kuuluu sellaisten bändien kuin The Cramps, Dead Moon ja Stooges perinne, kaikki tyynni raavaiden rockmiesten yhtyeitä, joiden musiikki oikeasti muistutti, että rock oli vaarallista ja kaikkea muuta kuin lasten korville sopivaa. Unohtaa ei tietenkään voi Elvistäkään, ci musiikillisesti eikä esteettisestikään. Viime levyn ilmestymistä juhlittiin nimenomaan Sallan suunnittelemissa elviskostyymeissä eikä kuningasta ole unohdettu tyystin uudenkaan levyn myötä. Uuden levyn kannessa Bimboosit ovat kuin kuninkaan feminiinisiä inkarnaatioita. Toisaalta Thee Ultra Bimboos on yhdistänyt garagessaan myös glamouria ja sekoittanut sen lasvegastyyliseksi keitokseksi, jollaista ei yksikään muu bändi, tyttö tai poika-bändi tee. Tyttöbändileima ei Bimbooskollektiivia haittaa. "Ehkä se silloin tuntui hieman omituiselta, kun oli oikea tyttöbändibuumi sitruunapippureilleen ja mascaroineen ja meidät niputettiin sinne samaan lokeroon. Mutta me kutsutaan sitten kaikkia bändejä, missä pojat soittavat poikabändeiksi". valottavat Milla, Suffeli, Maria ja Salla ja paljastavat pitävänsä Flaming Sideburnsiä parhaana suomalaisena poikabändinä. Naisrokkari on kuitenkin vielä hivenen pelottava hahmo, vaikka Bimbot pitävät omaa pelottavaa mainettaan liioiteltuna. "Ei me olla ollenkaan pelottavia", Bimbot väittävät. Kuutta tuntia myöhemmin esiintymislavalla he kuitenkin vaikuttavat pelottavan itsevarmoilta ja tyylikkäiltä. Baaritiskiin nojaava kundi huokaa kaverilleen: "Viileitä mimmejä." Fanit eivät voi olla väärässä Thee Ultra Bimboos on julkaissut uuden levyn Fourjans can't be wrong, tietenkin spektaakkelimaisella Bimboostyylillä. Huhut kertovat, että yhtye olisi mennyt hieman enemmän popimpaan suuntaan, Ihee Ultta Bimboos. Bändi vaon. mutta huhuille puistellaan päätä bändin keskuudessa. "Ehkä se vain johtuu siitä, että tätä levyä on viimeistelty huolellisemmin. Muuten biisit on tehty samalla tavoin kuin ennenkin. Levynteossa ei vain ollut mieletöntä kiirettä ja tuottamiseen keskityttiin aiempaa suuremmalla panostuksella." Levyn julkaisun myötä Thee Ultra Bimboos on lähdössä keikkailemaan, kalenteriin on jo merkitty kotimaan esiintymisten lisäksi festareita Ruotsissa ja muualla Skandinaviassa. Bimboosit ovat jo aiemmin valloittaneet Saksaa useaan otteeseen ja tälläkin kertaa lähdetään Euroopan sydänmaille. Bimboosleirin mielestä esiintyminen Saksassa on antoisaa. "Siellä on todella vankalla pohjalla sellainen underground-tyyli, ja fanipohja on laajentunut joka matkan ansiosta", he kuvailevat. "Saksassa on mukava esiintyä, järjestäjät panostavat bändeihin kunnolla. Takahuoneissa kaikki on kunnossa ja meininki on muutenkin rennompaa, suttuisempaa ja vapaampaa", selittävät Bimboosit. "Ja kaikkialla saa polttaa. Suomessahan meininki on kuin kieltolain ajoilta", Bimboosnelikko setvii hetken aikaa Suomen viranomaisien terveysterroria. Keikoilla Thee Ultra Bimboos on elementissään. Viime syksyn Ilokiven keikalla Bimboos lausui välispiikkeinään Ajatollahin ajatuksia. Arvokas kirjanen oli luettu matkalla Jyväskylään ja sai ansaitsemansa huomion. "Ehkä se on sitä itseironiaa ja parodiaa mitä me harrastamme, fundamentalismin vastustustamista ja tosikkomaisuudelle irvailua", pohtivat Bimboosit. "Keikalla on kuitenkin hieno huomata, että ihmiset tulevat sinne eteen kuuntelemaan ja tanssimaan, ja etenkin jos sinne eteen tulee tyttöjä. Ajatollah käskee, tulkaa keikoille tanssimaan." STIINA LAAKKONEN
• 4 W M I O T M W f Mratosrrsaliit • a Mi Ultra• • • • • • • aama Thee Ultra Bimboos: Four Fons can't be wrong Joidenkin levyjen kohdalla se iskee: siekailematon kaipuu vtnyyliaikaan, jolloin levyt tuntuivat elävämmältä ja kauniimmilta. Nostalgia-aallon jälkeen Bimbojen uusi levy saa suupielet nousemaan. Uusi materiaali voi olla popimpaa kuin ennen, mutta asenteen puolesta näille mimmeille ei kannata tulla ryppyilemään: se on silkkaa rockia. Hetkittäin kitarat kehräävät suloisesti, toisaalla murisevat äkeästi, välillä stemmalaulu on enkelikuoromaista, mutta toisena hetkenä silkkaa rääyntää. Levyllä ei ole unohdettu 60-luvun autotallirockin mestareita, mutta mukaan on saatu myös pehmeämpiä sävyjä. Mukana on myös viime syksyn ässäsingle Antonio, jota voi ihailin sarjakuvanakin kansista: Keikoilla on jo todjsusMtCettä tämän levyn «S toimivat kuin ... naisellinen tiejyrä. STIINA LAAKKONEN Timo Rautiainen & Tiro Niskalaukaus: Ittu pitkästä ilosta Taannoin Jyrockissa hienon keikan heittänyt herraseurue hdkiu toisella levyllään ensimmäiseltä tutuissa tunnelmissa: taivaalta sataa rautaa kuuntelijan niskaan. Hyvä niin. Sanoituksissa eletään tyylilajiin kuuluvasti maailmanlopun meinigissä, mutta tälläkin saralla herrat ovat tietoisia itsestään. He eivät edelleenkään harrasta mitään esipuberteettista ruikutusta ruma sana sanotaan niin kuin se on. Niin pitääkin. Levyn viimeinen raita on ylitse muiden; se on vierailevan sanoittajan, trubaduurina tunnetun hartolalaisen Marja Maitlarin käsialaa. Rehellisyys viehättää, sanoi Jarkko Martikainen bändistä. Niin viehättääkin. Kepponen Yläkaupungin Yö -festivaaleilla on nyt teemana jekku vai kepponen, mutta pahanilman noidat ja muut huijarit jääköön kotiin sinä iltana. Festareita hommanneen Markus Latvalan mukaan kaupungin yläosa muuttuu silloin yhdeksi suureksi fesiarialueeksi. Ja kaupunkilaisista tulee Kauppakatu-Seminaarinkatu -suoraa vaeltavaa festarikansaa, joka poikkeaa välillä kirjastoon, yliopistokampukselle tai Mäki-Matin suuntaan. Tänä vuonna yläkaupunki ulottuu fesiarin aikana Kirkkopuistosta Jyväsjärven rantaan, Hotelli Albaan saakka. Ensimmäinen (yö)tapahtuma, Ad Astran näytelmä, starttaa jo kolmelta päivällä Vakiopaineesta tuolloin 27. toukokuuta. Sen jälkeen tarjolla on satakunta erilaista ohjelmanumeroa aamuun asti. "Yläkaupungin yössä esintyjien ja yleisön raja heikkenee. Tämä on kuin suuri kyläjuhla, jolle on joka vuosi tilausta", Latvala lausuu. Festivaalia voi hyvällä syyllä kutsua poikkitaiteelliseksi: kulttuuria on joka lähtöön, ja joukossa on erilaisten järjestöjen tietoiskuja sekä muun muassajdiopiston tieteellisiä leikkejä. Tanssiin ja muuhunkin taiteentekoon on yleisöllä mahdollisuus, vaikka ei olisikaan ilmoittautunut itseään pääesiintyjäksi. Kovin suuria nimiä ei Latvalan mielestä Yläkaupungin yössä esiinny. Moni taiteilija on kuitenkin omalla alallaan kerännyt kunniaa ja mainetta, kuten M.A. Numminen, Leena Pyylampi 1.11 L-mlmiiiMi-yhlye. Keppöstelu-ieemä eT näy suoraan kovin monen esiintyjän ohjelmasta suoraan. Eniten jekkuilemista on lapsille suunnatuissa ohjelmissa. Parhaillaan on menossa koululaisten Jekku-kuvanäyttely, jonka tuotoksia nähdään Yläkaupungin yön aikana kirjaston näyttelyssä. Kahdeksatta Yläkaupungin Yötä järjestävä Latvala itse suosittelee erityisesti Lounaispuisto-show:ta. "Se on rakennettu hiphopin varaan ja sopii erityisesti kapakki-ikäisiä nuoremmille." Ilmaisfestari on järjestetty lähes tulkoon vapaaehtoistalkoiden pohjalla. Nyt, kun esiintyjien lista on selvä, keskitytään Latvalan mukaan talkoolaisten etsintään. "Festarityö ei ole raskasta, eikä yleensä ole mitään järjestyshäiriöitä ollut. Muun muassa autokuskeja ja salinvalvojia tarvitaan vielä", värvää Latvala. ANNAKAISA VAARANIEMI Yläkaupungin yö lauantaina 27. toukokuuta. Yhteistiedot ja ohjelma: ylakaupungin.yo@jkl.fi, www.mediakettu.jiop.fi/yoyo tulee yökylään Naapurin Simo. Tunnelmaa klubeille "Jyväskylässä on hieno soittaa. Miksikö? Se on yliopistokaupunki, ja siellä on tientynlaista taideymmärrystä", kertoilee Simo Naapuri, joka on tulossa duokokoonpanoineen Yläkaupungin yöhön esittelemään savunhajuista klubimusiikkiaan. Naapurin sydäntä lähellä on jazziin vivahtava hämyinen tunnelmointi, vaikkakin kesäkuun lopulla ilmestyvä single, Ikävä, ammentaa enimmän voimansa rytmikkäästä funkista. "Ihmisillä, jotka tietää mut vain vuonna -98 ilmestyneen pitkäsoittoni perusteella, ei ole oikeata käsitystä musiikistani. Ne biisit oli vaan lähinnä sellasia nuoren miehen jollotuksia, joilla tyhjensin pöytälaatikkoni." Naapurin uudempaan tuotantoon on mahdollisuus tutustua toukokuun puolessa välissä käynnistyvällä kiertueella, joka kestää läpi kesän. Stingiä diggaileva mies on virittelemässä verkkojaan myös englanninkielisille markkinoille: "Tän vuoden lopulla julkaisen Next Door -nimellä englanninkielistä musaa. Sillä tähdätään ulkomaisille markkinoille." Projektissa on mukana myös nimeltämainitsematon amerikkalainen kirjailija, joka "pitää huolta kielenhuoltopuolesta". Simo Naapuri 28.5. Yläkaupungin yössä: aamupäivällä Ilokivessä, illalla Pamells Irish Barissa. JUHA KAUPPINEN Omavarainen sisältötuote Mari Mörö: Lyhyttä tavaraa. WSOY 2000. Jyväskylän yliopiston tavoitteissa on uusien virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen lähitulevaisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa pedagogisia verkkoratkaisuja, joilla pyritään opetuksen ja oppimisen sisältöjen parantamiseen. Myös Mari Mörön pakinakokoelma Lyhyttä tavaraa lupaa kehittää oppimisympäristöjä. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole verkossa eikä sitä ole mahdollista tilata kännykän näytölle luettavaksi. Se on omavarainen sisältötuote, joka toimii mentaalisella tasolla, ja siellä se keskittyy jossain määrin virtuaaliseksi ymmärrettävän arvotodellisuuden sisältöjen parantamiseen. Mari Mörö (s. 1963) on mikkeliläinen kirjailija. Pakinoiden lisäksi häneltä on ilmestynyt kuunnelmia, novelleja ja romaaneja. Oppimisympäristöistä hänellä on runsaasti kokemusta . Mörö on ohjannut kirjoittamista kansalaisja työväenopistoissa, Mikkelin Kirjoittajaopisiossa ja lukioissa. Teoksistaan hänelle on myönnetty Nuori Suomi -palkinto 1998, Runeberg-palkinto 1999 ja Etelä-Savon taidepalkinto 1999. Lyhyttä tavaraa sisältää lyhyitä, irrallisia tekstejä, jotka ovat pikemminkin sketsejä kuin pakinoita. Ne ovat nopeaa luettavaa nopeatempoisessa todellisuudessa elävälle, suorituspaineen ikeessä painiskelevalle oppijalle. Tekstit naljailevat nokkelasti sirpaleina kuin jokapäiväinen informaatioteknologian kyllästämä suorittava leipä. Ne tekevät satiiria aikamme ilmiöistä: esimerkiksi avaussketsissä Tyylipdivd Mörö piirtää oivallisen kuvan henkilöhahmon henkisestä tyhjyydestä yksipuolisen puhelinkeskustelun avulla. Mörö on kirjoittanut teoksiaan nuorille ja lapsille. Lyhyen tavaran ilmaisuja ajatuksenjuoksu on paikoin näennäisen hauskojen sanaleikkien ja näsäviisaankin huumorin rasittamaa, mutta se uponnee Mätön Mari. teekkareihin ja alivaltiosihtecreihin. Toisaalta, paikoin, syntyy kuva satirisoinnin parodiasta. Parhaimmillaan Mörö on kuitenkin silloin, kun satiiri muuttuu absurdiksi, kuten Tiedotuksessa Hddvierail/e. PERTTI TERHO Jöhnöpruut . . . EEMU VESTERINEN Mies kävelee kadulla, joka kiiltää kuten myös miehen otsa. Mies on hermostunut ja hikoilee. Hän on pukeutunut uusiin vaatteisiinsa, jotka tuntuvat pahalta. Kengät tuntuvat paremmilta. Ne ovat myös uudet, multa silti kimmoisat ja luontevat. Hänen jalkansa viihtyvät. Päässä on pipo. Se suojaa hyvin korvia ja vielä hieman märkää tukkaa. Tuulee. Sormia ei palele, vaikka ne ovat paljaat. Niitä suojaa paksu ja punainen elämän kovettama nahka. Hanskat ovat housujen taskussa. Kiristää. Hän jättää jälkeensä pitkää askclväliä. Silti hän ei ole pitkä. On kiire. Kotoa on lähdetty jo puoli tuntia sitten. Vaimo jäi vihaiseksi. Harmittaa. Avaimet kilisevät taskussa. Avaimenperä on rikki, koska se on kerran pudonnut rappukäytävässä lattialle ja lohjennut. Lompakko on toisessa taskussa. Takki pullottaa, ja hihat kahisevat. Jännittää. Kadulla ci ole muita. Kuuluu normaalia lähiöiden elämisen ääntä. Kerrostalojen ikkunarivistön pimeyden rikkoo vain muutama valoisa keittiö. Myöhäisuutiset ovat jo ohi, ja makuuhuoneissa nukutaan tai tapellaan. On kiire. Vauhti kiristyy, jolloin mieleen tulee armeija marsseineen. Silloin ammuttiin ja mistään ei tarvinnut huolehtia. Iso laitos piti täysihoidossaan ja kaikki olivat yhtä arvokkaita. Sinne olisi tehnyt mieli jäädä töihin, mutta eivät ottaneet. Kertausharjoituksissa oli rentouttavaa. Sai pitää pitkää tukkaa ja partaakin. Pian hän on perillä. Käsi oven kahvalle, pysähtyminen ja hengitys, sitten sisään. Vastassa on katseita, joihin ei vielä uskalla vastata. Johtaja kättelee lämpimästi tulijaa ja vie tiskille Miehen tehtävänä on juoda kymmenen tuoppia kahdessa tunnissa. Nyt on jäsenkokeen aika. Mies on motivoitunut. Hän on MC Windbreackersin ehdokasjäsen. LÖHNÖPRUUT on Jyväskylän Ylioppilaslehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkäriin. pitäen mielessäsi aina vastassa olevat alarajoitukset. LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukronikoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkärin toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei silti ole mahdollisuutta valittaa, eikä syytä loukkaantua.
• -mmssxm mummmm H 1 M M H D E K M 4 . TOUKOKUUTAZOOO Beatles 2000 konferenssin projektiopiskelua Hannele Kosonen, tieteellinen sihteeri Jerhi Nurmesjärvi ja konferenssin johtaja Yrjö Heinonen hilppasevat yhtä jalkaa Abbey Roadin hulinassa. Beatlesia akateemikoille Jyväskylän suvessa Tuskin Jyväskylänkään leveysasteilta löytyy kovin monia ns. tossunkuluttajaa, jolle nimi Beatles ei sanoisi mitään. Onko Beatlesista tullut instituutio, ikoni vai jotain muuta? Johnin, Paulin, Georgen ja Ringon tuotantoputki kertoo paitsi rakkaudesta, ikuisista mansikkapelloista ja keltaisista sukellusveneistä myös omasta ajastaan. Yhtye tuli ohessa mullistaneeksi niin äänitysteknologian kuin musiikkibusmeksenkin. Ei siis liene ihme, että jo kolmekymmentä vuotta sitten hajonnutta Liverpoolin nelikköä tutkitaan yhä enemmän myös akateemiselle tasolla. Maailman ensimmäinen poikkitieteellinen Beatles-tutkijakonfrenssi kokoontuu Jyväskylään 15. -18. kesäkuuta. "Mukaan on tulossa satakunta osanottajaa eri puolilta maailmaa ja oheen ollaan järjestämässä esimerkiksi suurelle yleisölle suunnattua musiikillista oheisohjelmaa, jonka tarkempi sisältö selviää vasta myöhemmässä vaiheessa", kertovat Beatles 2000 -konferenssin johtaja Yrjö Heinonen ja tieteellinen sihteeri Terhi Nurmesjärvi. "Vuosi 2000 on sopiva ajankohta tällaisen tapahtuman järjestämiselle, sillä kuluvana vuonna vietetään monia Beatles-aiheisia vuosipäiviä: 40 vuotta nimen käyttöönotosta, 30 vuotta hajoamisesta, 20 vuotta Lennonin kuolemasta ja niin edelleen". Nurmesjärven mukaan Beatles-tutkimuksessa useat muut maat ovat edellä liverpoolilais-nelikon omaa kotimaata Iso-Britanniaa. Suomessa tutkimusta on tehty ennenkaikkea juuri Jyväskylän yliopistossa, jonka musiikkitieteen laitoksella on vuodesta 1997 asti toiminut Yrjö Heinosen johtama Beatles-tutkijaryhmä. Graduja aiheesta on tehty historian laitosta myöten. Väitöskirjoja on aiheesta tehty jo kolme, ja varsinkin kulttuurintutkimuksen puolella tutkimustoiminta on vilkasta. "Mukaan seminaariin on tulossa tutkijoita esimerkiksi musiikin tutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, historian ja semiotiikan piiristä. Nimekkäimmästä päästä ovat Sheila VVhitley Salfordin yliopistosta, joka on 60-luvun ja 90-luvun populaarimusiikin ekspertti sekä Walter Everett, joka puolestaan tekee Beatlesin musiikkianalyyttisesti käsittelevän kirjansa jatko-osaa. Yritimme saada paikalle myös Paul McCartneytä ja tuottaja George Martinia, mutta saimme vastaukseksi kohteliaat kieltäytymiset heidän sihteereiltään." Heinosen ja Nurmesjärven mielestä tärkeää on se, että tutkimuksessa tulee otettua kantaa ns. Beatles-myyneihin. Joitakin näistä tutkimus kumoaa, joitakin vahvistaa ja joikui aseuuvat uuteen valoon. Beades-kongressiin mukaan tulevista musiikkitieteilijöistä suurin osa on klassisen musiikin tutkimuksen parissa päätyötään tekeviä tutkijoita, joille Beatles on syystä tai toisesta muodostunut kiinnostuksen kohteeksi populaarimusiikin puolella. Entäpä sitten oma suhde Beatlesin tuotantoon? "Vaikea sanoa parasta kappaletta tai albumia, mutta oma Beatles-innostus alkoi helmikuussa -64 jolloin kuulin i v/onna hold your handin ensimmäistä kertaa", kertoo Heinonen. 'jos Beatlesin tuotannosta pitäisi valita yksi lempikappale, voisi se kai olla vaikkapa Norwegian Wood", toteaa Nurmesjärvi pakolliseen loppukysymykseen. ESA KLEMOLA Elvikselle Elviksen persoonallisuus inspiroi myös hengellisesti -jopa niinkin paljon, että kahdella kanttorilla on meneillään nyt elvismäinen kirkkokonserttikiertue. Lanteenheilutukset ja valkoiset haalarit eivät kuitenkaan kuulu tähän kiertueeseen, vaikka mister Presley tunnetaankin parhaiten rokin kuninkaana. "Emme imitoi Elvistä. Ei itse Elviskään olisi rokannut kirkossa. Hän oli uskonnollinen kaveri ja lauloi gospeleita, jopa saaden grammyn niistä. Meidän konserttimme tunnelataus lähtee sanomasta ja kaunismelodisista lauluista", tuumaa Pieksämäen elviskanttori Alexijuhanpelto. Juhanpellolla ja Säynätsalon srk:n ihan joka kirkossa Petri Tiusasella on takaanaan jo muutama gospelkeikka. Vaasassa aikaisemmin vaikuttaneen Juhanpellon mielestä sen kaupungin konsertissa oli väkeä enemmän kuin joulukirkossa. "Joulukirkkossahan sitä eniten käydään. Tunnelma oli nyt konsertissa erityisen liikuttava", Juhanpelto selvittää. "Mutta konserttikiertueemme on herättänyt ristiriitaisiakin tunteita, Elviksen vuoksi. Kaikki seurakunnat eivät ole ottaneet meitä konsertoimaan." Vaikka kanttorit keskittyvätkin Elvikseen, on konsertilla aivan toinen pääpointti: sillä kerätään varoja syöpää sairastaville lapsille. Juhanpelto painottaa, että rahat menevät kokonaisvaltaisesti perheen hyväksi, ei suoraan lasten sairaalahoitoon. Toisella sijalla juhanpellon mielestä on ilmapiirin tuuletus ja sanan levittäminen. Hän oh viime vuosikymmenellä järjestämässä Vaasassa niitä kuuluisia tcknojumalanpalveluksia ja mieltää, että kirkon pitäisi eläytyä aikaansa paremmin. "Kirkkoon astumisen kynnys on niin korkea. Sinne pitää kutsua myös näitä elämän elviksiä. Elviskiertueen konsertit ovat melko myöhään, joten ne sopivat nuortenkin elämänrytmiin. Ja miksei sitä voisi ensin käydä konsertissa rauhoittumassa ja lähteä sitten ravintolaan?" Konsertissa kuullaan Elviksen tunnetuiksi tekemistä gospeleista muun muassa Amazing Grace, We call on Hm ja I believe. Mukana on myös suomenkielistä laulua kirkkouruilla ja koskettimilla sekä trumpetilla ja kitaralla säestettyinä. Juhanpelto kertoo, että hän ei ole mikään Elvis-fani, mutta rokkitähden tuhlaajapoikastoori kiehtoo kristillisessä mielessä. Konsertin teema periytyy Pieksämäen jokavuotisilta Elvis-päiviltä. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEry I believe -konsertti Taulumaen kirkossa pe 19.5. klo 22.00. Vapaa sisäänpääsy. Alttaritaulun Jeesuksen jalka vipattaa jo, kun hän odottaa gospelkanttoreiden Elvis-tulkintoja.
• NITOO StlTSUUN • IS. Johnny Depp irvistelee synkässä fantasiassa i Päätön ratsumies. Ohjaus: Tim Burton. Tim Burt< impia elokuvia loinen kä ginen vire. jota voi ehkä parhaiten kuvailla angstisuuden käsitteellä. Psykolugisei virtaukset nousevat pinnalle erityisesti Batmanissa ( 1 9 8 9 ) ja Saksikäsi Edvvardissa (1990). Burton toi valkokankaalle aivan uudenlaisen Balmauin, jonka sisäinen maailma ja moraali eivät olleet enää yhtä puhtoisia ja yksioikoisia kuin naamiomichen kohdalla oltiin aikaisemmin totuttu kohtaamaan. Tyylin tasolla Burlonin intohimoisin kohde »n aina ollut lavastus (tässä ymmärrettynä terminä, johon sisältyy huon e j a kaupunkitilat, maisema, värit, sävyt, valaistus, kulkuneuvot j n e ) , j o n k a avulla hän on luonut elokuvahistorian kiinnostavimpia visioita. Niissä eri aikakaudet ovat läntasiamaisclla lavalla sulautuneet ajattomiksi mikrokosmoksiksi. Päätön ratsumies -leffassaan, joka perust u u Washington Irvingin vanhaan tarinaan nimellään "The Lcgcnd of Sleepy Tlollovv'" (1820). Burton on hakenut vaikutteita lavastukseensa saksalaisen 1800-luvun romantiikan maisemamaalauksesta, englantilaisen Hammer-elokuvayhliön kauhuleffoista ja Draculan Transylvanian synkeistä maisemista. Ja hän on jälleen tehnyt sen taidolla. Tarina alkaa vuoden 1799 New Yorkista. Nuori poliisi Ichahod Crane (Johnny Depp) saa tehtäväkseen selvittää Sleepy uum tehneen. Crane ei oikein usko kyläläisien väitteisiin, vaan rvhlyy selvittämään asiaa järjen keinoin ja erikoisin välinein. Mutta kun Crane itse näkee Päättömän a t s u m i e h e n vievän laas yhden pään mukanaan, hänen rationaalinen v a r m u u t e n s a alkaa horjua. Samaan aikaan kauniin Katrina Van Tasselin (Christina Ricci) läsnäolo vain lisää Crancn epävarmuutta. Pelokas, muna sitkeä Crane jatkaa tutkimuksia, ja löytää taustalla erääseen testamenttiin liittyvää epäselvyyttä. Joku siis hyötyy sillä, että lieiyt kyläläiset menettävät päänsä.... Burton näyttää ikuisen aihepiirin cli rationaalisuuden ja irrationaalisuuden. järjen ja magian, toden ja mielikuvituksen vastakkainasettelun jännittävällä ja kiinnostavalla tavalla. Tässä tematiikassa on sitä samaa vichäitävyyitä j a arvoituksellisuutta. joka on kulkenut yhtenä keskeisimpänä kysymyksenasetteluna filosofian historiassa: miten järki ja henki ovai suhteessa toisiinsa, miten luoda sovinto järjen ja hengen välille. Mutta kerronnallisella puolella Burton on turhaan I,un.uinui kohtauksia muista elokuvista: milloin action-leffoista milloin taas kauhutai seikkailuelokuvista. Ne tuntuvat ikävästi päälleliimatuilta. samoin muutamal visuaalisesti sopimattomat kauhutehostcct olisi voinut jättää pois sotkemasta tyylin yhtenäisyyttä. Hammcr-filmicn itä vastoin on saatu todella sopimaan osaksi kokonais u u t t a sumuisille ulkokohlauksinecn. Myös sisäkohtauksien valaistus ja kuvarajaukset toimivat hienosti. Etenkin puolilahikuvissa j a lähikuvissa v o i j a l l e e n hyvin todeta näkemyksen, että elokuvan kasvolähikuva p e r u s t u u renessanssin muotokuvaan. Johnny Depp ja Christina Ricci tekevät kelpo työtä. Dcppin kasvoilmaisu pelokkaille irvistyksinccn on välillä hupaisaa. Vanhan kaariin näyttelijät Cristopher Lee. Michael C a m b o n . Casper Van Dien, lan McDiarmid ja Jeffrey Jones tekevät roolituksensa kylän säätyläisinä kymmenien vuosien varmuudella. Danny I llni.uuuu. joka aikaisemminkin on tehnyt musiikkia Burlonin leffoihin. matalaäänincn ja maalaileva musiikki toimii hyvin goottilaisen tummassa ja synkeässä maisemassa. Päätön ratsumies on viihdyttävä ja toiminnallinen fantasiakauhuleliä. joka samalla toimii kiinnostavana allegoriana lapsuuden ja alitajunnan pelkoihin ja ahdistuksiin. ANTTI KAIJALAINEN Sci-fivideoillat Huoneteatterilla Jyväskylän science fictionja fantasian harrastajien ikioman 42-seuran videoillat jatkuvat Huoneteatterin tiloissa Sammonkatu 4:ssä. Perinteisten tieteiselokuvien lisäksi ohjelmassa on fantasiaa ja kauhua, elokuvia, tv-sarjoja sekä esimerkiksi japanilaista nykyisin trendikästä animea. Videoillat muuttivat uuteen laajakankaalla ja omalla Dvdlaitteella varustettuun majapaikkaansa tämän vuoden alkupuolella. Tämän mennessä Huoneteatterin scifi-illoissa on seurattu mm. Pleasantviileä, Merlin-televisiosarjaa sekä saatu makua edellä mainitusta animesta. "Sisäänpääsy iltoihin on ilmainen, sillä tämä ei ole bisnestä vaan ainoastaan harrastus", kertoo seuran TVja elokuva-spesialisti Marko Ahonen. "Kerran vuodessa järjestämme läpi koko yön kestävän videosession, jossa yleensä teemana on ollut Star Trek. Sisään pääsee parinkympin maksua vastaan". Seuraavan kerran scifija elokuvafriikit pääsevät kokoontumaan Huoneteatterille 11.5., jolloin katsellaan amerikkalaista lieteissarja Farscapea. Kesän tulevaa ohjelmistoa voi bongata esimerkiksi 42:n sähköpostilistalta: 42@cc.jyu.fi. Muihin scifiseura 42:n kesä-aktiviicetteihin lukeutuu perinteinen mukanaolo Jyväskylän Kesän ohjelmassa, joka tänä vuonna kulkee teemalla "Kaaos". Vuoden 2001 kesällä viime vuonna kymmenvuotis-juhliaan viettänyt seura on järjestämässä Finnconia, tieteiskirjallisuuden ja -elokuvan sekä fantasian kotimaista suurtapahtumaa. ESA KLEMOLA Star Trek Tampereella Amerikkalainen näyttely Star Trek: Federation Science™ lee avaruudessa työskentelyä ja elämistä. Kävijä saa esimerkiksi j mahdollisuuden valmistaa antimateriaa, liikkua virtuaalitodelli. suudcssaja tutustua puheentunnistustekniikan mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sekä kokea miten Star Trekin sokea pääinsii noön näkee visiirinsä avulla. U.S.S Enterprisen tekniikkaa tieteen näkökulmasta tarkastelej va näyttely on auki koko kesän. Star Trek: Federation Science 1 ". Vapriikki, Veturiaukio 4. Tampere. Kulttuurilehdet netissä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n uudet lnternet-kotisivut julkaistiin Kirjan ja ruusun päivänä 26.4.2000. Kulmiin kuuluu yli 120 suomalaista kulttuuri-, mielipide ja tiedelehteä muiden mukana jyväskylän ylioppilaslehti. Viikoittain päivitettävät sivut sisältävät 120 lehden esittelysivun, ilmestymisticdot, poimintoja lehtien artikkeista, lehtien sisältöjen esittelyn ja tapahtumakalenterin. Imp://www,kultti.fiet Taiteilijaseuran vuosi : Jyväskylän Taiteilijaseuran 55. vuosinäyttely on esillä Jyväskylän Taidemuseon Suojassa 21.5. saakka. Vuosinäyttelyt ovat avoimia ! kaikille Keski-Suomen alueen taiteentekijöille ja näyttelyssä voi i nähdä monipuolisen katsauksen alueen kuvataiteen uusimmista ilmiöistä ja kehityssuunnista. Tällä kertaa vuosinäyttelyn teokset i on valinnut kuopiolainen, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Jyväskylässä viettänyt, kuvataiteilija Riitta Rönkkö. T . ; ; •'• ''":••• • ' ' • " ; • ">'• J Kuvataidetta ala norssilaiset Normaalikoulun kuvataidekurssilaisten kevätlukukausi huipenj tuu omaan näyttelyyn. Yliopiston Musica-rakennuksessa sijaitse: vassa Galleria Pinacothecassa on otettu vastaan tämä oppilasI näyttely, joka on poikkileikkaus kuluneen kouluvuoden tuotoks sistä. Esillä on niin piirustuksia, keramiikkaa, grafiikkaa ja valo• kuvia. Työt ovat taiteilleet Norssin yläasteen ja lukion opiskelijat. • Oppilastyönäyttely Pinacothecassa 4. -31.5.
• Tapionkatu 4 C, 40100 Jyväskylä puh. 217 001, fax. 217 640 9 1'uuskulan hengästyneenä ja istahdan levähtämään hänen viereensä. Hän kääntyy selälleen mitään sanomalta ja en voi vastustaa kiusausta. Haluan pestä myös etupuolen ja aloitan ylhäällä. Hieron saippuaa hänen kasvoihinsa ja sivelen niitä kauan ilman pesusienen raapivaa pintaa, saan aikaan hymynkareen. Sienen avulla raastan piintyneen rasvan hänen käsistään, kaulaltaan, rinnaltaan ja vatsaltaan. Huomaan kainouden yllättävän minut hetkellisesti j a päätän siirtyä alas jalkopäähän. I l o m i e l e n jokaisen varpaan ja varpaanvälin huolellisesti kuin ne olisivat lapsiani Pohkeet ja reidet pullistelevat ylpeänä käsieni liikkeiden tahdissa. S h W 1 c l Perjantaisin k 1 u alk. 21.00 Teräs siTapas Uusi a la Carte-ja Tapas-lista odottaa sinua kuumana. TALON TAPASkori 4 m k ParUojtua lampaan sisäfile aur-äikokuivattuja tomaatteja ilmakuivattua kinkkua friteerattuja sipulirenkalta vihersalaatti Kesän avaus -12.5. Järvisen liput; lOmk/opiskelijako s o h w Vaasankatu 2 1 , p. 615 564, sohwi.fi UUSI TAPAS LISTA k 4 irjqvitriini M A P E 1 . 1 6 . Yliopiston julkaisut ATK-oppaat Opiskelutarvikkeet Postimerkit Puhelukortit Kopiopalvelut Mikrofilmitulosteet Fax-palvelu Meiltä myös: LIKE Atena-kustannus Gaudeamus Vastapaino PS-kustannus Teknolit VVisemanBooks CredoNet Yliopiston pääkirjasto / 1 . kerros Puh. (014)260 3453 J Y V Ä S K Y L Ä N YLIOPISTON KIRJASTO KIRJAVITRIINI PUH (014) 2 6 3 4 5 3 FAX (014) 260 3471 KIRJAVITRIINI @UBRAflY.JYU.FI (ovh 144,(ovh110.-) Elämyksiä elämääsi... M o n i p u o l i n e n m a t k a n järjestäjä Y k s i t y i n e n t ä y d e n p a l v e l u n m a t k a t o i m i s t o Meiltä kaikki m a t k a t alkup e r ä i s e e n h i n t a a n l ä h e l l e j a k a u a s • Laivalomat-ristei lyt •Kylpylälomat •Let's skihiihtomatkat • Kaupunkilomat •Kaukomatkat •Seuramatkat •Formulamatkat Silta maailmaan TÖÖLÖN MATKATOIMISTO Jyväskylä, Yliopistonkatu 38 • Passi mukaan • Synt.ajat var. yht. • Palvelumaksu 30,-/varaus +
• Jyväskylän kristillisen opiston linjat syksyllä 2000 Tule hyvän elämän opistoon! • Lastenohjaajan ammatillinen p e r u s t u t k i n t o • Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto • Suntion ammattitutkintoon valmistava koulutus • Perhepäivähoitajan ammattitutkintoon valmistava koulutus • Kasvatustyön linja • Kasvunpaikan linja peruskoulupainotteinen kädentaitopainotteinen hoitoalapainotteinen • Viestinnän linja • Maahanmuuttajien ammattilliseen koulutukseen valmistava koulutus • Pastoraalipsykologian linja • Varttuneen väen linja JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28,40520 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 641166, fax (014) 641 478 kurssisihteeri (014) 641267 kurssi.sihteeri@jko.org www.jko.org JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMEUSEtTSBtiU -13. HBKnKUim 20« HALUAMME PALVELLA KYLLÄ SE ON H E L P P O A ! SOITA TAI SURFFAA! OLET M Y Ö S T E R V E T U L L U T J O I M I S T O O M M I OPISKELIJOIDEN VUOKRAVÄLITYS Yliopistokatu 6 JYVÄSKYLÄ p. (014)3100622 9 Jälkilöylyjä ottaessani kuulen kolinaa ulko-ovclia. Hätäännyn hieman k u n ovi avataan ja sisään asiuu luo mies kaikessa komeudessaan. Hänen täydellinen vartalonsa kimaltelee j o valmiiksi hikisenä ja hän kertoo kaipaavansa palkkioksi sclänpesua. 9 Tyrkky Rock 2000 I r t t e r n e * : w w w . w e b b l m e l c U r l t . c o m / J y r i t y * MMMVNKtti* inu sssi±\j/y J l l l l l l l l 1 2 , 6 M H z m MadHunaktnrlt w w w . m o r t H o r i . c o r r » S^. As. Oy Jyväskylän Pohjanlahdenranta oO<r»v»i>,„ Huoneistot ja velattomat hinnat::0 Pienkerrostalossa: 2h,k,s =58,0 m 2 vmh. 589.000,3h,k,s =76,5 m 2 vmh. 749.000,3h,k,s =78,0 m 2 vmh. 798.000,TOIMI NOPEASTI JA VARAA OMASI As. Oy Pohjanlahdenranta sijaitsee nimensä mukaisesti mukavalla paikalla Pohjanlahden rannalla. Taloyhtiöön k u u l u v a t 2 r i v i t a l o a j a k o d i k a s p i e n k e r r o s t a l o tarjoavat useita eri huoneistovaihtoehtoja. Huoneistot ovat varustetasoltaan ja pintamateriaaleiltaan hyvätasoisia mm. parketit kauttaaltaan, hyvä koneistus ja rivitalossa persoonalliset sisäkatot. Hyvä sijainti tarjoaa viihtyisät puitteet laadukkaalle asumiselle, sillä lähellä ovat hyvät kaupalliset palvelut, koulut ja hyvät vapaa-ajan liikuntapalvelut Rivitalossa: 3h,k,s =76,5 m 2 vmh. 799.000,4h,k,s =85,5 m 2 vmh. 918.000,As. Oy Palokan Koivuranta Useita eri huoneistovaihtoehtoja. Tule tutustumaan ja varaamaan omasi. Mahdollisuus ostaa myös autotalli tai autokatospaikka. Unelmapaikalle, aivan Palokkajärven r a n t a a n r a k e n n e t t a v a r i v i j a pienkerrostalojen muodostama yhtiö, johon tulee erikokoisia, korkeatasoisia huoneistoja. Mukavaa asumista järven rannalla aivan Palokan monipuolisten palveluiden vieressä. Velattomat hinnat ja huoneistokoot alkaen 2h,k,s =46,5 m 2 499.000,3h,k,s =64,5 m 2 677.000,3-4h,k,s =89,0 m 2 977.000,4h,k,s =89,5 m 2 1.048.000,Rakentaja ja myynti NCC Finland Oy NCC Kalevankatu 6 p u h . 3 3 4 6 2 Mervi Heikkilä Diary of a Foreigner ELÄMÄSI TÄHTIHETKIÄ OMAN KATON ALLA Having never left America, I had no idea what to expect of Finland. My expectations of this country were little. Before applying to study abroad I had never even heard of Finland. I associated only with Americans ali of my life; therefore, 1 vvas ignorant of other cultures. Since I had never heard of Finland, I thought that it was technologically behind other countries. For some reason 1 assumed that ali of the homes vvould look like the homes from the 19th century. I was expecting women and young girls to wear dresses that were a century old. My reason for this was because my brochure about Finland had Finnish women dressed in really old dresses. The day 1 was leaving America, a woman vvhom worked in a shop said to me "you are going to country where they wear pointy shoes." This led me to think that everyone in Finland wore pointy toed shoes. I was also not well informed about the vveather on Finland. 1 vvas told thai Finland vvas a very cold country; 1 took that to meaii tliat Finland vvas cold ali year round. 1 left America with three pairs of boots, no vvalking shoes, svveaters and a Winter coat. When I arrived in Jyväskylä on August 31th the vveather vvas really nice. I vvas dressed for Winter in the summer time, needless to say that 1 was very hot for the first two months. First arrival in Finland I arrived at the atrport in Jyväskylä an hour and thirty minutes before my luggage arrived. When my luggage arrived 1 went outside to catch the Finn airbus to the center. When 1 boarded the bus 1 asked the driver if she could teli me when we reached center. The bus made two stops then the driver said that this was her last stop. 1 was totally confused because 1 had asked her to teli me when we reached the center. 1 said, "Why didn't you teli me when we reached the center." Her answer was, "You said you wanted off at the first and second stops are in the center." My tutor failed to teli me where exactly in the center to get off of the bus. 1 expected to find my tutor waiting by the bus with my name on a welcome sign. but the only thing I found was a strange surrounding and unfamiliar people. I found myself stranded at 9:30 pm at the bus station. 1 walked down to the other Finnair stop hoping to find my tutor, still there was no sign of her. An hour later, the same bus driver came back to the bus station, now desperate for help, I stopped her bus. She adviced me to call my tutor from the nearest phone. This is when I realized that 1 did not have a telephone number for my tutor, nor did 1 have the address to Konepohja. 1 was in a foreign country at night with no Information. Time passed and I was still walking around the bus station vvith my luggage. Eventually I asked a vvoman walking down the Street for help. She helped me drag my luggage to the Cumulus hotel. From there she called me a taxi. When the driver arrived she told him to take me to Konepohja or the student hostel. In my guidebook there was a section in the book that said that you should not trust strangers when travelling, especially vvith your luggage. If it was not for help of that woman I would have spend my first night in Jyväskylä downtown. From the hotel the driver took me to Konepohja. He told me to stay in the car while he went inside one of the buildings to find me a place to stay. He was gone for about twenty minutes, so 1 started to worry. The driver came back to the car and said that I could not stay in Kortepohja because I did not have my room key. Looking back at that particular moment, I realized that he went inside of the Rentukka, which is a pub in the Konepohja village. Next he drove me to the hostel. I almost was not allowed to stay because I did not have a reservation but the driver convinced the lady to let me stay The time was now 12:45 am. I stayed in a dorm room with four girls who were in Jyväskylä for the summer program offered at the university. I told them how desperately I wanted to go home because of my awful night. They reassured me that everything would be alright because Jyväskylä was a great place. They said that it was impossible for me to go home since 1 had not yet experienced culture shock. That night I kept them awake because 1 was too nervous to sleep. I paced the floor half of the night until one girl awoke and asked me if I was going to be ok. The next moming I got in touch with the university and told them about my troubles. They sent me tutor to pick me up a couple of hours later. Her excuse was that she thought I was arriving in Jyväskylä at 9:25 pm when I actually arrived at 9:40 pm. Present day The once strange environment and unfamiliar place are ali things that are quite familiar to me now. It seems funny when I think about how I was stranded downtown, though it was not funny at the time. I am glad that 1 decided not to retum home after my disasirous night because 1 wouId have missed out on a wonderful time. I even remember wanting to teli my mother to slap me if I ever said that I was leaving America again. Ali things that scared me in the beginning now seem quite ridiculous in the present day. SAMYRA ALEXANDER The vvrtter is a 21 year old psychology student from the USA
• ^ B Palvelemme 8-21 (8-18) H&] -J l ppOCl \Ll SlLJp. r-J j-.in r jrk&j Koiiinl' BO ostamista virnasta Avarat käytävämme ja selkeät tuote-esillepanot helpottavat ja nopeuttavat ostosten tekemistä. Myymälämme suorat ia leveät käytävät ja myyntipinta-ala mahdollistavat nopean ostoskierroksen. Hintamerkintämme ovat selkeät ja kaikissa tuotteissa on näkyvissä myös yksikköhinnat ja hinta euroina. Laajoista valikoimistamme löytyy kerralla kaikki kodin päivittäin tarvitsemat elintarvikkeet. Kassapalvelumme on nopeaa. Kassoillamme ei tarvitse jonottaa. Pysyvästi edullinen hintataso varmistaa ostoskorin edullisuuden jokaisella ostosmatkalla. Lisäksi asiakasomistajille Bonusta jopa 3 %. 3. f» S-marketin ruokatili on kätevä tapa hoitaa kodin ruokamenoja: • jopa kuukausi korotonta maksuaikaa • maksupäivän voit valita sopimusta tehtäessä • ef tarvitse joka kerta rahaa mukana • asiakasomistajille Bonus kertyy automaattisesti ruokatiliostoisia Nuorekas henkilökuntamme toivottaa: ^ Tervetuloa ostoksille! & MARKET KOLMIKULMA, PUISTOKATU 2, p. 630 680 YMCTÄSERIA METSA-BOTNIA Äänekosken tehdas nönkatu 9 $ .2. J w W w B » i p a * M j ^ 6 1 7 7 I QPSKELIJAKORTILD^ iUFFETqok niin paljon k«rt jaKsat i OVASTAiPÖ ' D Ä S T Ä f ' ^ * j f w " bebliha, pizza, riisi, rät skalaisetperunat ja nipuolinen salaattipö; |ä + 1 lasi juoinaa *»--.i..~_ t (meillä myys tupakka osasto)| S e m i n a a r i n k a t u 19, J y v ä s k y l ä , p u h . 615 7 3 6 ^ h t t p : / / w v w . a u t o k o u l u l i i t t o . f i / K O l f o n c t e r SILMÄLÄÄKÄRIASEMA • Silmälääkäripalvelut • Näkökenttätutkimukset • Piilolasit • Silmänpohjakuvat P. 214 444 VÄINÖNKATU 9 PULP PARAS OHJELMA (TV) KATSO! HB-BETONITEOLLISUUS OY LAASTITIE 1, 40320 JYVÄSKYLÄ PUH. (014) 3348 200, FAX (014) 3348 299 HB-VALMISBETONIN TILAUKSET PUH. 610 125 HB-BETONITEOLLISUUS OY Q Hn voi juurikaan kieltäytyä. o n han hän auttanut minua monin tavoin. Hän käy ylälautecllc makaamaan Ja minä otan pesusienen, joka on karkea kuin santapaperi. Hellästi ja varoen alan puunata hänen ladonoveakin leveämpää selkäänsä. En yletä kunnolla puolelta toiselle, joien kipuan hajareisin hänen selkäänsä enkä voi enää välttyä eroottisilta ajatuksilta. Mies makaa hiljaa k u i n totemi |a hänen ihonsa punottaa k u i n intiaanilla. MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA K a u p p a k a t u 3 : e e n ! . Ä K O P I O T A L O Q VALOS Kauppakatu 3 , P u h . 6 1 4 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 ,
• 4 OTA ASKEL AMMATTIIN! 14-.Ö.2000-1B3.2001 (17/19/30 ov) L i s ä p i s t e i t ä , korvaavuuksia, valmiuksia alallesi, elämyksiä... L I N J A T : LIIKUNTA...kun liikunta-, k u n t o u t u s , poliisi-, pelastustai opetusala kiinnostaa. Urheiluopistovko. Kuntcsaliohjaakurssi. U i m a o p e t t a j a k u r s s l y m . K A S V A T U S J A P S Y K O L O G I S E T AINEET... kun s u u n t a a t sosiaali-, k a s v a t u s t a i opetusalalle. M m . k a s v a t u s t i e d e , psykologia, erityispedagogiikka.. Ilmainen opinto-oikeus yhteen J:kylän avoimen yo:n approon ( k t / p s ) . E R Ä J A L U O N T O M A T K A I L U ... matkailun perusteita ja erätaitoja. luontoaktivlteetteja, retkiä ja elämyksiä. Seikkailuja ympäri Suomen. K Ä S I T Y Ö N E R I T Y I S T E K N I I K A T ...työn v a s t a p a i n o k s i / y r i t t ä j y y d e s t ä kiinnostuneille/valmentaa j a t k o o p i n t o i h i n . M y ö s y k s i t t ä i s i ä kursseja. V A R H A I S I Ä N M U S I I K K I K A S V A T U S ... h y ö d y n n ä t o p i n t o v i i k o t s u o r a a n AMK:n:n mus.leikkikoulunopettaja-opinnoiksi. Musiikin y k s i t y i s j a ryhmäopetusta. K o u l u n k ä y n t i a v u s t a j a n a m m a t t i t u t k i n t o 1 4 . Ö . 2 6 . 6 . 2 1 . S a a t valmiudet toimia koulunkäyntiavustajana mm. peruskoulun y l e i s j a e r i t y i s o p e t u k s e s s a sekä esikoulussa e t t ä a l a j a yläasteella H a k u 3 1 . 7 . s a a k k a . E s i t t e e t j a hakulomakkeet: a r s t u l a n E v . a n s a n o p i s t o O p i s t o t i e 4 3 S O O K A R S T U L A Puh. O14-4-02 791, 4-62 151 f a k s i 014--4-S1 3 3 7 E m a i l : k a n s a n o p i s t o / k a r s t u l a . f i w w w . k a r s t u l a . f i / k a n s a n o p i s t o (onliiienlcil Tulevaisuuden tekniikkaa * * * * * ^ 5/00 RENGASLIIKE RA°v ffpäläntie 1, JKL P. 014-685 755 Avoinna ark. 8-17, la 9-14 ERIKOISLÄÄKÄRIN PALVELUT JOUSTAVASTI • L a p s e t t o m u u s t u t k i m u k s e t j a h o i d o t jonottamatta • Gynekologiset tutkimukset • R a s k a u d e n seuranta ja neuvolapalvelut • Ehkäisy ja p e r h e suunnittelu, miehen ehkäisy Naistent. ia synn. erikoislääkäri, LL Anna Kivijärvi LISÄTIETOJA: ! "LINIK IVF-hoitaja Eeva-Liisa Sirviö In( ! Tiimi S" Väinönkatu 26 A, Jyväskylä Internet: Puh. 014-263 000 (Väinönkeskus) www.in-tiimi.com Fax. 014-262 000 UUDEN RflLLON OSAAVAAN JYVÄSKYLÄÄN YHTEISEN KASVUN KAUTTA www.jkl.fi jkl@jkl.fi Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle myös uudella vuosituhannella! Keskisuomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (OI4) 3393 400, fax (OI4) 3393 41 I Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa QPlSHELUfl-BSUMQ IflVMIA mitä vuokraan sisältyy! YTHS KESÄLLÄ 2000 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOAEMA ON AVOINNA KOKO KESÄN Terveydenhoito Hammashuolto Mielenterveys Aukioloajat 29.5.-27.8.00 ma-pe klo 8-14 ma-pe klo 8-14 ma-pe klo 8-14 Ajanvarauksen puhelinnumero 2601970 2601980 2601990 ( m i e l e n t e r v e y s o s a n h e i n ä k u u t a suljettu) JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO Näyttelijäntaide 2 ov alk. 20.5./ilm. 5.5. mennessä Kontakti-improvisaatio 1 ov alk. 15.6./ilm. 31.5. mennessä Improvisaatio 1 ov alk. 22.8./ilm. 30.6. mennessä Alexander-tekniikka l o v a l k . 7.9./ilm. 17.8. mennessä Jaksot ovat Teatterikorkeakoulun Avoimen yliopiston erillisopintojaksoja Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jyväskylän kesäyliopisto, puh. (014)260 3723. fax (014)2603621 http://www.cec.jyu.fi/kesayo Kysy myös kesän salsakursseista sekä lukiolaiskursseista! OPISKELUUN JA YHTEYDENPITOON Edullinen kotikone tai kannettava Tule tutustumaan Kysy myös muita merkkejä ja malleja Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä © 014-214 517 fax. 014-214 418. Avoinna: ark. 8.30-17.00. la 10.00-14.00 COMPAQ PRESARIOT Toshiba Kannettavat
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI KU«EItOKAHDEKS*H-«. TOUKOKUUTA 2000 QPim to*»f <*«£* k«rv»rv»3j3iwew l/l/anna travel? Stay at home Check out prkes & availability and book online at www.kilroytravels.com Varsova 767,Humpuri 790,Budapest 902,Pietari 928,Barcelona 1.012,Hinnat ovat KOKONAISHINTOJA (sis. verot ja palvelumaksun 30,-) yhteensuuntaan Helsingistä alle 26-v nuorilla ja alle 33-v opiskelijoille. ISIC/6025-kortti tarvitaan. Myyntija matkustusaika TOUKOKUU. "The KILROY ticket. hr goung people under 26 and siudents uiider 33 only. Helsinki Puh. 09-680 7811 /myynti Puh. 09-680 7812/ryhmät Tampere Puh. 03-225 9100 Oulu Puh. 08-534 5900 Vaasa Opens May 2000 KlIRflU Turku Puh. 02-273 7500 Jyväskylä Puh. 014-33 22 100 Muualta Suomesta Puh. 9800-990 80 niinuy www.kilroytravels.com travels Juho Kauppi' Lentävä rukkanen Paikalla on jo viisi ihmistä. Kaikki tuijottavat niskat väärässä kirjaston ja hallintorakennuksen välissä kasvavien puiden latvuksiin. Ohikulkevat ihmiset kummastelevat yläilmoihin tapittelevaa joukkoa, pitävät kenties ufohulluina. Ensimmäiset havainnot ilmiöstä tehtiin muutama vuosi sitten. Joku biologian opiskelija levitti laitoksellaan täysin päätöntä huhua: "Jyväskylän yliopiston kampuksella on liito-oravia!" Sanomattakin on selvää, että häntä ei uskottu. Miten muka tämä haavikkoja asuttava, harvinainen jyrsijä, voisi viihtyä kaupungissa, vanhojen tiilitalojen keskellä? Niin, miten, liito-orava-tutkija Vesa Selonen Helsingin yliopistosta: "On totta, että liito-orava käyttää ravintonaan mieluiten vanhojen haapojen lehtiä, ja myös tekee pesänsä mielellään haavassa olevaan vanhaan likankoloon. Silloin tällöin on kuitenkin havaittu, että pesäpaikaksi saattaa käydä myös lato tai joku muu vanha rakennus." Niin ikään ravintopuoli hoituu tarvittaessa ilman haapoja muiden lehtipuiden lehdillä tai vaikkapa lehtikuusen silmuilla. Selosen mukaan liito-oravista luultavasti ainakin naaraat elelevät vakituisesti kampuksella. Ja toden totta, tuoreiden havaintojen mukaan kurret pitävät majaansa tuuletushormissa, eräässä keskustan rakennuksessa. Rakennuksen sijainti jätettäköön tässä yhteydessä turvallisuussyistä mainitsematta. Oravat tuskin haluavat kutsumattomia vieraita tuhoamaan suloista perheonneaan. Päivän kestävät seksihurjastelut Parhaiten liito-oravat tunnetaan molemmilla kyljillään sijaitsevista ihopoimuista, joiden avulla kurre pystyy liitämään puusta toiseen jopa satoja metrejä. Vähemmän tunnettu, mutta vähintään yhtä kiinnostava seikka liittyy niiden kiimaan. "Liito-oravat parittelevat muutamana päivänä kevättalvella, mutta voimakkain kiima kestää yhden ainoan päivän. Tällöin parin lunnin sisälle saattaa mahtua jopa kolmekymmentä parittelua", kertoo Selonen, vaikkei omien sanojensa mukaan olekaan mikään kiima-asiantuntija. Luonnosta vieraantuneinkaan ohikulkija ei voi olla huomaamatta kovimpaan kiima-aikaan puistossa remeltäviä liito-oravia. Esimerkiksi kampuksella on parhaimmillaan näyttäytynyt yhtä aikaa neljä yksilöä, joiden syöksyt ovat liipanneet lähimmillään metrin päästä uteliaita sivustaseuraajia. Tässä yhteydessä on luultavasti syytä muistuttaa, että liito-oravat eivät tee ihmiselle pahaa. Kiima-aikana tapahtuvat, ihmisiin kohdistuvat mahdolliset lähentelelyt ovat puhdasta sattumaa, eivät vahingoitiamisyrityksiä. Lähentelyliitojen kohteeksi joutuvan ci siis ole syylä olla peloissaan tai vihainen, päinvastoin: näin harvinaisen otuksen näkemisestä voi olla ainoastaan oteltu. Onpahan jotain, mistä keskustella kämppiksen kanssa. JUHA KAUPPINEN
• NUMERO KUUSI 30. » U U S I M A 2000 Hyvä i h m i n e n , huomioi muuttunut osoite. Antti Vesalan kirje "Ihmettelyä" Jylkkanssä 7/2000 sisälsi pöyristyttävää lapscnuskoa yhteiskuntamme lopullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Eläköön siis järjestelmä, jossa kuuliaisuus "parempiosaisia" kohtaan on velvollisuus tai vähintäänkin hyve. Eläköön järjestelmä, jossa rikkaus on muka yksinkertaisesti jakautunut niille, jotka ovat tehneet töitä. Ja jossa "laki on laki" ikuinen ja pyhä) Usko sellaisen yhteiskunnan olemassaoloon, jossa kukin saa ansionsa mukaan, ollen ns. oman omiensa seppä, on saman luokan hyväuskoisuutta kuin puhe joulupukista tai naurettava vetoaminen kaikkien ihmisten pohjimmaiseen hyvyyteen. Ikävä kyllä, keskustelun tasolla tuotettu kuva oikeutetuista varallisuuseroista tai vallasuhtcisia ei ole yhtä harmitonta leikkiä kuin vaikkapa hammaspeikolla pelottaa. Tällainen esittäminen syövyttää pohjaa siltä tietoisuudelta, ctia yhteiskunnalliset järjestelyt ovat vain ihmisten toiminnan tulosta,eivät mitään ylimaallisia suunnitelmia. Se että voimme muuttaa olemassaolevaa, koskee muutakin kuin valmiiden pelisääntöjen puitteissa toimimista. Puhe yhtiömiljonääreistä hyvänlekijöinä unohtaa heidän asemansa keskusjohtoisten organisaatioiden johtajina, taloutta demokratian ulottumattomiin vievän kehityksen vetureina sekä esimerkiksi Nokian tapauksessa omaisuutensa ihmisten tarvekäsitysien manipuloinnilla hankkineina. Tätä samaa puhetta tuotlaa myös juuri SC valtavirtalchdistö, jonka toimista Vesala on tuohtunut Hätkahdyttäväi tuloerot eivät johdu vain siitä, että joku on viitsinyt tehdä töiia (miksiköhän suurin rikkaus muuten mahlaa karttaa niitä, jotka todella puurtavat, usein vielä palkkatöiden jälkeen kotitalouksissa?), vaan pikemminkin siitä ettei työntekijöillä ole todella valtaa vaikuttaa työpaikkojensa asioihin eikä oikeutta työnsä tuloksiin. Samoin vaikutuksensa on sillä, mitä yleisissä kulttuurisissa arvostuksissa pidclään "tuottavana" lyönä. Taitaa kuulostaa kateellisen panettelulta tämäkin...? Joka tapauksessa, yhteiskunta ei ole milloinkaan valmis eikä historia ole lopussa. Lakiuudistuksetkin ovat harvoin vain niiden säätäjien suopean armeliaisuuden tulosia, vaan sen ansiota, että eri ihmisryhmä! ovat yhteiskunnallisina liikkeinä kamppailleet oikeuksiensa eteen. MARKUS TERMONEN VAAKASUORAAN: I. Kun "W-olohuone" saa uuden alkukirjaimen. niin kyseessä on aulo. (13) 8. Hae korkein oikeus avuksi, jos et vielä tiedä, mitä tulevaisuudessa leet. (7) 9. Pohiois-Atrikassa mummo |outui hiekkamyrskyyn. (5) ^ ^ ^ " 10 Kalium-Mononen omaa-liyvänkondiksen. (5) __^r*^* I I . 5ia»ffl5"iui|Otlaa selän lakana. (7) fTsölalilkka Navaronen haukat esitetään kolmosella. (6) 14. V-ryssa esitti viisun. (6) 16. Päällään seisova Perä tutustui lehmän maitorauhasiin (5) 18. Haba-Kukkonen muisti isiaelilaisen proleeian nimen. (7) ?0. A. P Rinne muistutti AI Pacinon roolihenkilöä. (7) 21. "Karu narri", totesi teatterikriitikko ennen Kyllikkiä olevasta roolihahmosta. (5) 22. Ami-poika. alita ihannetulos. (13) PYSTYSUORAAN: 1. Aki, Kikke laukoo lätkää taalla. (13) 2. Seitsemänkymppiseksi päässeen viihdetaiteilijan tunnisti Anne Asp. (7) 3. Ihmisalku alkoi kehittyä kohdussa. (S) 4. Muusikko Bo, etsi ensiksi viritettävät orkesterisoittimet. (5) 5. Tarjosi täti Tsekissä, jo lahioa tehnyt polukka kääntyi Kievarin ovelta takaisin. (7) 6. Kaveri ilkkui ruokalassa: "Hah hah, Mia, älä mätä ruokaa tuolla lailla." 7. Jos siihen lisää nytin, niin se on Coppo© Marko Kunnari lan elokuva; ilman nyttiä se on apokalyptinen. (13) 13. Edellisen vihieen elokuvan tapahtumapaikka. (7) 15. Kusetin kaveria: väitin minuuttia tätä pidemmäksi. (7) 17. Euroopassa sijaitsevaa vuoristoa 0'Neal piti korkeana. (5) 18. Temin taksa on melkoinen. (5) 19. Briad-bändissä tuskin on muinaista runonlaulajaa. (5) ratiEiieeujiirJo II IPiea 61 ieunu \i eiuiH 81 uauidn/ K l!d|¥ l\ HmicqeH 81 •lumias "91 aiein 91 uuBuiaiA ei <SSl?A'H eliiHsAisämii i tme* zi EIIUMV 9 snejiu.ii eilissx g oiunx oi laoqo t uinuies'6 mv E 0*I!SI3 8 uauesey z iieipiiOAeidnxi oiei(riB|oi|i|a!)ii :i3SHn«lSVA ETKÖ OSANNUT PIILOSANAA 7/2000? Eipä ihme, lehteen lipsahti viime kerralla vaarat vastaukset. Tässä oikeat. VAAKASUORAAN: PYSTYSUORAAN: 1. Arvostelija 17. Ilmakitarisli 2. Reikä 8. Salaosainen 9. Ulina 20. Etsintä 3.Osastot 13. Ylittävä 10. Nokinla 21. Täyte 4. Tina 15. Ihmiset 11. Emäntä 22. Itsenäisyys 5.Lakko 16. Irrotus 12. Jorina 6. Junailu 18. Kanne 14. Taistolaisuus 7. Autenttinen 19. Syyhy 9 Heilan sienen jälleen pois ja siirryn alueelle, joka minua cniien kiinnostaakin. Hipaisen puolijäykkää cliniaja ohilan sen Ikäänkuin vahingossa pyörilellen häpykarvoiltisia sormieni ympärille. Millintarkasti ympäristön kanoiictiuani siirryn itse kohleeseen j a suljen sen kämmeneeni ja teen muutaman edestakaisen liikkeen. Huomaan jäykistymisen tapahtuvan välittömästi, multa lopclan saippuoimisen siihen. Mies huokaisee pettyneen oloisesti ja kiljaisee kun kaadan pesusoikosta kylmää veliä hänen kalleuksiinsa. Huuhtelen ne huolella ja olan elimen uudelleen otteeseeni, runkkaan hiljalleen samalla k u n nuolen hänen reisiään. Hän on juhlakunnossa taas pian, en voi vastustaa kiusausta ottaa luo massiivinen seiväs suuhuni. Imen ja tutkulan kuin viimeisiä päivää, kieleni lehdessä samalla omaa työtänsä sivuttaissuunnassa. Mies värähtelee k u i n epilepsiakohtauksen kourissa, minä päätän hieman hellittää, Kipuan ylemmäs suudcllakscni hänen nautinnosta vääntyneitä huuliaan, olen kostea kuin suosilmäke. elimemme kohtaavat vaivihkaa, sanovat toisilleen päivää ja haistelevat toisiaan lovin jos loisenkin. Alan olla niin kiimainen, ellen enää hillitse itseäni. Tartun hänen seipääseensä ja tarkistan vielä sen koon, joka on häkellyttävä. Nostan hieman lantiotani ja ujutan sen sisääni. Voihkaisen tahtomattani, hänen silmänsä rävähtävät auki ja sykimme samaan tahtiin. Hitaasti, k u i n varoen, sinen villisti mistään milään välittämällä keinumme k o h l i tuntematonta paratiisisaarta, joka i l miselvästi on jo lähellä sekä hänellä eitä minulla Mies tarraa minut karhumaiseen syleilyynsä ja kääntää m i n u l allensa, olemme yhtä hikikylpyä. Levitän itseni ammolleni ja han lulce ja täyttää m i n u l kokonaan. Vielä kaksi m i n u u i t i a j a täytyn vielä syvemmällä hänen siemenellään. Kaiken tuon nesteen sekaan valutan omat mahlani ja puren häniä korvasta. Hän parahtaa j a lysähtää voipuneena päälleni. Huohotamme kauan sisäkkäin, o l o o n n i i n voimaton, että voisi nukkua pois. Jostain hämärän rajamailta palaamme tähän maailmaan loisillemme vaivaantunecsti hymyillen. Huuhtelemme loisemme kylmällä vedellä, pukeudumme ja siirrymme luvan puolelle pystykorvan yhä räksyttäessä. Syömme uunituoretta leipää, p i lelcmme loisiamme kädestä, istumme sylikkäin ja suukottelemme Jossain vaiheessa mies kaivaa esiin vanhan kitaransa ja laulaa minulle omia sikcmiiäan rakkaudesta. Niiden tahtiin minä nukahdan pitkäsiä aikaa onnellisena ja levollisena. lentäväni unohtaneena. LOPPU Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestol@cc.jyu Järjestöilmoitukset nroon yhdeksän ke 30.8. mennessä Akateeminen Siperia Seura Polit-ASS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Niku Grand. Onneksi olkoon! Seuraava yleiskokous teemalla "Valianvaihtobileel" Rentukan kabinetissa 4.5. klo 21.00. Seuraava Polit-ASS:n kokous Rentukan kabinetissa 9.5. klo 21.00. Sähköpostilista siperia@cc iyu.li. Siperia Suomelle' Demariopiskelijtit Näin vapun jälkeen voi ruveta valmistautumaan seuraavaan kokoukseen, |oka on siis 11.5.17 > tutussa paikassa. Muistakaa myös Tamperelaisten vierailu 19.5. |oka on siis perjantai ja silloin ohjelmassa ainakin saunomista järjestöjen talolla. Lisätietoja Timo ROnkkOmäki 040-5793838 tai tironkko@st.jyu.fi Torstaina 4.5. lähdetään klo 16.30 A-rakennuksen edestä keväiselle polkupyoraretkelle Kuokkalan kartanoon (17.00) ja Viherlandiaan (n. klo 18.00). Varaa mukaan paasymaksuraha 10 mk, kahvirahaa ja opiskelijakortti. Maikalla voi nauttia omia evaita Kuokkalan luonnonkauniissa ympäristössä. Lisätietoja retkestä ja Diaarion toiminnasta voi tiedustella Anne-Maijalla annmalm@st.jyu.fi ja Riitalta rihema@cc.jyu.fi. n Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelijat kokoontuvat Lutherin kirkolla launtaisin klo 18.00 (Kansakoulukatu 5). Tervetuloa! Kevään viimeisessä illassa 6.5. Hannu Kippu puhuu aiheesta "Ihmisen ei ole hyvä olla yksin". Lisaa toiminnastamme (raamikset, kuoro ele.) kyselet toivottavasti Anna-Leena Keskitalolta kesanna@jypoly.li tai p. 0400-010211 Ennen kesälomille ja -töihin rientämistä on dumppareille vielä tarjolla hieman ohjelmaa. TietoEnator esittelee toimintaansa ja työvoiman tarvettaan keskiviikkona 3.5. Tarkemmat aikaja paikkatiedot tulevat sähköpostitse. Tämän kevään (mahdollisesti) viimeinen hallituksen kokous pidetään keskiviikkona 10.5. klo 18 tuttuun tapaan Akvaariossa, tervetuloa. Hallituksen puolesta oikein aurinkoista kesää kaikille dumppareille. lavaan ensi syksynä Agorassa! Luokkaoikeus kokoontuu parillisina tiistaina klo 19 salaisissa kerhotiloissa MC Revolutionin tiloissa. Osoite maililla, ei Supolle' Mail: anarkistit@cc.jyu.fi Net www iyu li/joa Opiskelevat Keskustalaiset Laidunkauden avajaiset Jussin luona lauantaina 6.5. kello 18 alkaen. Illan ohjelmassa saunomista, makkaran paistoa ja kevään viimeinen kokous. Omat juomat ja pyyhkeet. Tervetuloa! Fame-musikaali sunnuntaina 7.5. kello 19. Lisätiedot Jussi Seppänen, 0400910091, jsseppan@st.jyu.fi. Kansan Raamattuseuran opisk. ja nuoret aikuiset Kesä lähestyy kohinnalla, muita vielä ennen sitä to 4.5. klo 18.30 vietetään kevään viimeista Campus Crusade -iltaa yliopiston vanhassa juhlasalissa. Lisaksi kokoonnutaan kahtena tiistaina Sanan Kulmalle. osoitteeseen Seminaarinkatu 19 (pykälä Y0:n kirjastotta kohti keskustaa). 4.5. saadaan kuulumisia kevään Poksi-projekteista ja 16.5.juhistetaan joukolla kevään tuloa. Kesän ajan toimitaan yhdessä muiden kristillisten opiskelijajärjestöjen kanssa .Tervetuloa mukaan! Lisätietoja toiminnasta Sanan Kulmalta tai Liisalta liratiaSSsl.jyu.fi #ö) Opetusharjoittelijoiden tanssiaisiin on vielä lippuja tarjolla 1 Tanssiaiset pidetään torstaina 11.5. alkaen klo 19 C:n aulassa. 90 mk n lipulla saa sisäänpääsyn, alkumaljan ja illallisen. Ruokailun lisäksi luvassa on tanssia elävän musiikin tahdittamana sekä ohjelmaa Iltapuku ei ole pakollinen, juhlava asu riittää. Voit ostaa lipun myös avecille. Tervetuloa juhlistamaan kunnolla har joilteluvuoden päättymistä! Tiedustelut ja pääsy Janon sp-listalle: amkukkon@st. tai usivonen@st. Kymeenlaakson osakunta Hankkikaa kunnon rusketus, raidoilla tai ilman, syksyllä jatketaan uudella raivolla. Körttiopiskelijot J U I A j Partiolaisten perinteitä kunnioiden menemme kimpassa luovuttamaan veriä torstaina 4.5. klo 16. Lähde mukaan antamaan elämänarvoinen lahja! Lisäksi liedossa keväinen mökkirelki 6. 7.5. Ilmoittautumiset Sannalle, sanhiltu@st.jyu.li tai p. 0503030111. Lisätietoja kaikista tapahtumista pj Samilla, sasavone@sl.jyu.li tai p.050570 3285. Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Teemaillat vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26. torstaisin klo 18.30:4.5. aiheena "Järki ja usko", puhumassa Otso Sovijärvi. 11.5. "Kristitty ja mielenterveys", Juha Santala, 18.5. "Kesälaidungospel". Mervi Siljander ja Anna-Kaisa Saari. Raamattupiirit maanantaiillaisin keskustassa, Kortepohjassa ja Kuokkalassa. Lisatiet lauri.seppanen@opko.fi. p. 215132 6iiftr Perjantaina 5.5 kuoron keikka yh^ ~ dessä Helsingin kuoron kanssa Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. To 18.5 Kevätretki Reetan ja Annan mökille. Kovasti tervetuloa mukaan. Ohjelmassa haravointia, saunomista, veisuilua ym Kesällä tapahtuu mm.. 7.9.7 Heratiajajuhlat Nurmossa. 20.-23.7 Juuret ja kulttuuri-testivaali Aholansaaressa. Lisätietoja Iinalta (iialhortiist.iyu.fi. 014611298) ja Päivikiltä (pailiss@St.jyu.ti). Aurinkoista kesää! Paneurooppa 20-luvulla perustettu Paneurooppafiitto. jonka idean pohjalla EU myöhemmin perustettiin, on saanut nuorisojärjestön Suomeen Perustamiskokouksessa valittiin 12henkinen johtokollegio ja järjestö esittäytyi PE.n kv sihteerille VValburga von Habsburgille. Nuorisojärjestö järjestää kerran/!* paneur. klubin jossain Suomen kaupungeista. Pääsiäisenä tehdään vierailu Viron PE:n luo ja 19.-21.5. on Itämeri-seminaari Virosta vuokrattavalla mokilla yhdessä Ruotsin sisarjari kanssa. Yhteyshenkilöt JKL Anssi 040-7000996, HKI Irene 0941100724, Turku Christian 050-3714609, sposti sponde@yahoo.com. L I I T Y YLIOPPILASKUNNAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sähköpostilistat ovat avoimia keskusteluja tiedotuskanavia JYYn jäsenille. Listalle liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@majoidomo.jyu.fi. Viestiksi laitetaan subscribe + haluamasi listan nimi. Esim. subscribe kopo-listo. Listojen osoitteet ovat: jyy-josenet@majoidomo.jyu.fi, kopo-listo@mojordomo.iyu.ti. kulltuuri-lista@moiordomo.jya.fi, kv-listo@majordomo.jyu.fi liikunta-listo@majoidomo.jyu.fi, sopo-listo@majoidomo.jyu.fi, tosa-arvo-lisla@mojordomo.jyu.fi, ymporisto-lislo@moioidomo.jyu.fi. Listoilla ollessasi olet oino perillä viimeisimmistä JYYn tapahtumista kiinnostuksen kohteenasi olevalla toimintasektorilla. Pmk Clubin on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etuja vlrkistysjärjestö. Toimistolla (tarkista nelistä) teeillä torstaisin klo 19, naistenryhmä sunnuntaisin klo 16 alkaen. Puhelinpäivystys ke klo 19 2t numerossa (014) 3100 660. Voit kysyä lisää ja keskustella luottamuksellisesti. Bileet:-) YO-talolla klo 21 03 lauantaisin 13.5., 3.6. ia 17. Liput 30/20 mk, ennen 22:ta 15 mk. WWW http//www.jyu.li/yhd/pinlv' No niin kaikki jotka tämän ilmoituksen lukevat, ovat ilmeisesti selvinneet rankasta vapusta hengissä. Toivottavasti kevään anti on Radikaalin osalta ollut kiitettävää. Kesänä on taas kemistien kesätapaaminen, seuratkaa mailianne... Hyvää loppukevättä ja kesää. Sanelaisel lähtevät mokkeilemaan Torakkaan 5.-7.5. Kyselepa vielä vapaita paikkoja pj. Matilta. Unkariin menijät kokoustavat Sohvissa ke 10.5 klo 18.00. Kesällä potkitaan sitten jalkapalloa, kentlaajat selviävät pian. Aurinkoista kesaa, mutta ei sekaannusta eikä mielipahaa' Taberno Latina Lukukauden loppua juhlistetaan keskiviikkona 10.5. kello 19 alkaen Puutarhurin talolla. Taberna latina tarjoaa maittavaa pastaa kaslikkeineen, mutta juomat ja lisukkeet ovat kaikkien latinanja kultturihistoiian opiskelijoiden ohella tervetulleita. limotiaudu mielellään etukäteen ilmoitustaululla (P 2.krs) olevaan listaan tai pj.lle (mikrissa@st.jyu.fi). Bene veniatis Kaikki tosinistit joukolla viettämään ikiaikaisten perinteiden mukaisia Kukanpäivän bileitä Kirjailijatalolle 11.5. klo 19.00 alkaen. Luvassa keväistä ohjelmaa, hyvää seuraa ja muutakin mukavaa. Sähköpostilista tosine@majordomo.jyu.li. Valiokunnat SOPO, KOPO, TASA-ARVO Oikeusturvapaivan infopiste kirjastolla 9.5. klo 10-16. KULTTUURI Kulttuurisihteeri Elina Niemelä lomalla 8.-28.5, paikalla vielä 29.-31.5. Kiitokset kaikille kultluurivaliokunnan toimintaan osallistuneille sekä muille yhteistyökumppaneille. Hyvää kevään ja kesän jatkoa! Tilavaraukset Yo-kunnan (Ilokivessä) keskustoimistoon, puh. 260 3355. Uusi kultluunsiliteen aloittaa 1.8.2000! Tenttisali o l i taas ääriään myöten täynnä, sillä kyseessä oli lopputentti, Tenttiä valvonut professori p a i n o n i , että kahden tunnin aikarajasta ei tultaisi t i n k i m ä ä n . S e k u n n i n k i n myöhässä palautuvat vastaukset hylättäisiin armotta. Eräs opiskelija ryntäsi saliin reilun p u o l i tuntia myöhässä ja sai lopulta professorin antamaan luvan osallistua tenttiin. "Etpä sinä kuitenkaan ehdi vastata", professori k u i t e n k i n totesi nuivasti, k u n antoi kysymyspaperin opiskelijalle. " E h d i n " , opiskelija vastasi ja istui kirjoittamaan. Kahden tunnin kuluttua professori vaan vastauspapercita, ja kaikki muut paitsi myöhästyjä palauttivat paperinsa. Hän jatkoi k i r joittamista vielä melkein v a r t i n . Lopulla hän toi paperia professorille, j o ka valmistautui j o seuraavaan luentoon. Opiskelija yritti turhaan laskea vastauskonseptiaan pinoon, "Ei onnistu, myöhästyit!" 'Tiedättekö te k u k a minä o l e n " , opiskelija kysyi epäuskoisena ja ärtyneenä. "Itse asiassa e n " , professori vastasi sarkastisella äänellä. "TIEDÄTTEKÖ TE KUKA MINÄ OLEN?", opiskelija kysyi uudelleen. "En tiedä, eikä kiinnosta", professori vastasi topakasti. ' H y v ä " , totesi opiskelija, sujautti paperinsa korkean pinon keskelle ja käveli ulos salista. tf
• + Aamusta aamuun 24 h! Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. •BAR Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 rrr B A R Kauppakatu 26 Puh. (014) 630 582 rmoMHHt n i g h t R L E X R N D R f l ^ SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 JYVÄSHOVI Teatteriravintolat JYVASKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 KIRKKOPUISTO Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 RUOKARAVINTOLA % oKc?o) SOKOS ^ HOTEL SOKOS & HOTGL ALEXANDRA ALEX Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 MIII.TA SAAT BONUSTA SOKOS ^ HOTGL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211 Kova ABSmuovinen MATKALAUKKU 4 pyörää • avain-ja numerokikitus valilevy+hengarit O Samsonlte' Kova valurunkoinen MATKALAUKKU • isoilla pyörillä • numerolukitus Kotimaiset NAHKALOMPAKOT alk. Upea, moderni, puolikova LENTOTROLLI leveillä pyörillä Delsey-malkalaukun ostajalle BEAUTY CASE ILMAISEKSII (arvo 449, * O R U / L f UDuhfciHD nahkapuoti* Palvelemme ma-to 9-19 la 9-17 Monilokero MATKAKASSI olkahihna! MATKALAUKKU » «isoillapyörillä • numerolukitus Palvelemme u ma-ke 10-18 to 10-17 la 10-15 " J Y V Ä S K Y L Ä Ideat jalostuvat toiminnaksi Jyväskylän Teknologiakeskus O y kehittää ja vahvistaa uuteen tietoon ja teknologiaan pohjautuvaa yritystoimintaa. Kolme toimialuettamme uudenliiketoiminnan kehittäminen, kehitysohjelmat ja toimitilapalvelut tukevat toisiaan ja kasvavat voimakkaasti. Teknologiakeskus on viihtyisä toimintaympäristö, josta löydät koulutetut osaajat ja innovatiiviset kumppanit. Meillä luot laajat verkostot ja hyödylliset kontaktit. Tutustu asiantunteviin palveluihimme ja monipuoliseen rahoitusvalikoimaan. L J Y V Ä S K Y L Ä N TEKNOLOGIAKESKUS OY PL 27, Survontie 9, 40101 Jyväskylä puh. (014)4451 I00,fax(0l4)445l 199 UUDEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA RAHOITUS KEHITYSOHJELMAT JA TEKNOLOGIAN SIIRTO TOIMITILAPALVELUT JSP FACILITIES OY T ä r k e i m m ä t teknologia-alat • Informaatio • Energia • Ympäristö • Paperinvalmistus • Hyvinvointi