' * < * Vapaan sanan myrskyä vesilasissa Graafisen alan työnantajaliitosta eroaminen toi ylioppilaskunnalle noin 2000 markan vuosittaisen säästön. Jos liitosta eroamisen lähtökohtana oli Ylioppilaslehden päätoimittajan ja toimittajan ammattinimikkeiden muuttaminen tiedotussihteereiksi, on toiminta erittäin lyhytnäköistä. Painovapauslain mukaan vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvälle aikakausjulkaisulle on valittava päätoimittaja lonka rutee valvoa kirjoitusten julkaisemista ja määrätä sen sisällys, l-aki on aikanaan säädelty puolustamaan sananvapautta sekä erittelemään kustantajan ja lehden sisällöntuottajan vastuualueet. Jokaisella yrityksellä ja organisaatiolla on tietysti vapaus |ulkaista omaa sisäistä tiedotuslehteänsä, jonka toimintaperiaatteena on tiedottaa jäsenistölleen oman organisaation sisäisistä asioista. Tämä ei kuitenkaan ole ollut Ylioppilaslehden yksipuolinen tehtävä sen 38vuotisen historiansa aikana. JYY:n asioista tiedottaminen on toki yksi lehden tehtävistä, mutta ei ainoa. Ennen kaikkea lehti on edelleen toimitettu julkaisu, joka kertoo opiskelijoille tärkeistä asioisia, juika liinyvät opiskelun lisäksi ylipäätään elämän moninaiseen kirjoon. Lehti on myös kulttuurilehti ja vaihtoehtoinen, marginaali-ilmiöistä kertova julkaisu. Ylioppilaslehden olennainen tehtävä on olla keskustelukanava ja puudelimaineestaan huolimatta, edelleenkin kriittinen sellainen. Jokaisella poliitikolla on mahdollisuus sanoa sanansa lehdessä esimerkiksi kolumnissa tai yleisönosastossa. Jos jokin kirjoitus lehdessä mättää, voi toimitukseen toimittaa vastineen, joka julkaistaan seuraavassa numerossa. Ylioppilaskunnan taloudellinen panostus lehteen mahdollistaa vuosittain journalistisen julkaisun tuottamisen niin, että se kiinnostaa myös mainostajia. Sisäinen tiedotuslehti voisi pidemmän päälle tulla jopa kalliimmaksi kuin nykyisellään toimitettu Jylkkän. Meillä on paras kesä Suomi on EMU:SSä ja nyt Suomessa juhlitaan joka vuosi Eurooppa-paivää. Suomi paasi euroviisuihin ja Marika Krook edusti Suomea eurooppalaisen elegantisti Edean pisteet eivät kyllä riittäneel edes osallisrurnislippuun seuraavia euroviisuja varten. Euroviisuja suomeksi selostanut Mana Guzenina ilmoitti Suomen pistetilin selvittyä, että kaikesta huolimatta Suomen ei tänä vuonna tarvitse hävetä viisuedustajaansa, joka hoiti julkisen esiintymisensä Britanniassa moitteettomasti. Meillä on siis vielä mahdollisuus päästä kaikin puolin ei-häpeällisiksi eurooppalaisiksi, vaikka oikeasti olemmekin vielä suomalaisia. On meitä vielä niitäkin, jotka eivät oikein tiedä, miksi pitäisi muuttua eurooppalaisemmiksi, mitä se sitten lieneekin. Mitäs täällä maalla kaipaisi, kesä joutuu ja lehmät laukkaavat laitumella, puhdas ruoho tuoksuu pian aamukasteessa ja rantasauna lämpiää. Hyvää kesää kaikille! ULLA LIPSANEN jyväskylän Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, (oka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kerlaa vuodessa. Kannen kuva: Päätoimittajan kuva: Jaana Kautto, Alastonkuva: Markus Nuutinen Päätoimittaja: Ulla Lipsanen. 603 359, 050 526 0767, Lipsa0cc.jyu.fi. Toimitus: Antti Vuorio, 603 360, av57493@uta.fi ja Juha Halinen, 603 360, jupeha@tukki.jyu.fi. Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen, 014 215 026, 0400 642 533, fax 014 3721 363. Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222.Taloudenhoilaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226. Ilmoilukscnvalmisiaja: Grafiikka Rutanen p, 216 315, 050 596 2444. Toimitus ja ilmoitukset | Jyväskylän ylioppilastalo. Keskussairaalanne 2. 40600 Jyväskylä. Ylioppilaskunnan fax: 014 603 928. Sähköpostia lähetät osoitteeseen Lipsa@cc.jyu.fi Verkkolehti: www.iyu.fi/jyy/jylkkari llmoiuishinnal: tekslissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan kokonaan. Väribinnat; yksi lisäväri 450 mk. neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joien hintoihin el lisätä veroa. JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehtiscpät O)'. Pieksämäki p. 015 723 4212. Osoitleenmuuioksei keskustoimistoon, p014 603 355. ISSN 0356-7362. Nurinaa Viimeinen Ylioppilaslehti TÄMÄ ON viimeinen lehti. Tämä on mahdollisesti myös viimeinen toimitettu Jyväskylän Ylioppilaslehti. Tämän pitäisi olla myös viimeinen Ylioppilaslehti. Ylioppilaslehdet ovat eläneet ja elävät perverssissä tilanteessa kummallisessa yhteisössä. Lehti loutuu jokaisessa numerossaan miettimään asemaansa yhteisössä, joka haluaisi lehden olevan julkinen äänitorvi omille asioilleen. Lehti kuvittelee usein tekevänsä ammattimaista journalismia, eikä haluaisi vain toimia tiedottavana kanavana poliittisille pyrkimyksille. Päätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa Ylioppilaslehden olevan turhia. Niiltä puuttuu se entinen radikalismi, millä tämä rakkikoira puri yhteiskuntaa arkaan paikkaan. Kesyyntynyt ja lauhkea Ylioppilaslehti näyttää ulospäin olevan juuri tätä, ylioppilaskuntansa tuote, flegmaattinen lhasa apso. Harmi, ettei ylioppilaskunta näe asiaa näin. Jos lehti on siis turha annetaan sille armomurha. TÄMÄ ON MYÖS ensimmäinen lehti. Tämä Ylioppilaslehti on tehty alastomana, homososiaalisella pohjavireellä. Viikon ajan olemme toimituskunnassa tehneet lehteä ilman vaatteita. Tämä gonzojournalismin kokeilu on vastareaktio monille viherpiipertäjäilmiöille sekä marginaaliselle toimittajatyölle. Toimittajakollegani Juha Halinen ansaitseekin kiitokseni syvästä ennakkoluulottomuudesta ja antaumuksellisesta toiminnasta merkityksettömien asioiden saattamisesta merkityksekkäiksi. Olemme myös dekonstruoineet perinteistä toimittajakuvaa tämän kevään ajan. Kokemuksemme kulttuurityöntekijöinä on kokenut kolauksen, kun tavoiteltavuutemme ei ole ollut paikallinen Sohwi, vaan läheinen naapuri, pizzeria Maria. Syöminen on ollut huumeemme, homejuusto piristeemme ja sodavesi alkoholimme. Pyydämme anteeksi kaupungin ravintoloilta, etteivät rahamme ole koskeneet teidän viinojanne. YLIOPPILASKUNTA ON perverssi yhteisö. Tarkoitus ei ole puhua sisäsiittoisuudesta, vaikka siinäkin on varmasti vinha perä. Kuten aikaisemmassa työpaikassani Nesteellä, ylioppilaskunnassakin on ollut voimassa sanonta: "Hulluja ja alkoholisteja ei töihin oteta, multa sellaiseksi täällä pakostikin tulee." Ylioppilaskunta on myös parhaimmillaan mukava työyhteisö. Kaikki edelliset toteamukset toimivat myös hyveinä. TEHTYJÄ LUPAUKSIA El rikota, kuten sääntöjä. Lupasimme toimittajakollegani kanssa osallistua miljoonakiloprojektiin omalta osaltamme laihduttamalla 200 grammaa vappuun mennessä. Lupauksemme piti loistavasti ensimmäisen kuukauden ajan. Itse laihduin noin kuusi kiloa toverini säilyttäessä massansa. Koska olimme luvanneet laihduttaa, laihduimme, mutta emme ottaneet huomioon sitä, että laihduttamisen jälkeen voi paino olla suurempi kuin alkupaino. Olimme saavuttaneet tuloksen, jonka jälkeen tavoitekin oli siis saavutettu; meillä oli siis kehomme antama lupa kohdella sitä kuinka vain. Tämäkin vain elementaarista matematiikkaa. KESÄ ON alkanut ja aion kieltää itseni. Pidättäydyn kesäksi terasseista, alkoholista ja muista kielletyistä aineista. Saa nähdä pidättäydynkö siitäkin. Nyt viikko erakkona mökillä, muutama kirja ja jokunen kynttilä. Sataakohan siellä? A N T T I V U O R I O
II JTSET Opiskelijamäärät ovat räjähtäneet käsistä Ylioppilaskunta etsii kiinteistöä uusia asuntoja varten Markus Nuutinen Jyväskylän ylioppilaskunta etsii sopivaa kiinteistöä, johon voisi sijoittaa opiskelija-asuntoja. Koska opiskelijamäärät ovat kasvaneet, on myös asuntojen tarve lisääntynyt. Tällä hetkellä akuutisti tarvittaisiin noin 5060 asuntoa. Asuntoja erityisesti tarvitseva ryhmä ovat liikuntarajoitteiset. "Etsimme lähinnä rakennusta, johon voisi sijoittaa yksiöitä. Ensi sijaisesti otamme erityisryhmien tarpeet huomioon. Mahdollisista asuntokaupoista on käyty neuvotteluja, mutta muaan ratkaisevaa ei vielä ole tehty", kertoo peruskorjaustyöryhmän puheenjohtaja Vesa Järvinen. JYY:n edustajisto on antanut peruskorjaustyöryhmälle valtuudet etsiä asuntotuotantoon sopivaa kiinteistöä. Järvisen mukaan JYY:n keskeisiä toimintoja tällä hetkellä ovat asuntoja ruokalatoiminnan ylläpitäminen. "Haluamme asuntotuotannon avulla turvata opiskelijoille kohtuullisen vuokratason säilymisen kaupungissa", sanoo Järvinen. Hänen mukaansa uusia opiskelijaasuntoja saadaan opiskelijoiden käyttöön aikaisintaan syksyllä 1999 Tämä rakennus ei kiinnosta ylioppilaskuntaa, joka etsii rakennusta liikuntarajoitteisten asunnoille. Viime syksynä opiskelijoiden asuntotilanne Jyväskylässä oli maan pahimpia. Hätämajoituspatjoilla nukkui opiskelijoita vielä lokakuun lopussa. Ylioppilaskunnan isännöitsijä Osmo Kääriäinen ennustaa asuntopulan olevan tulevana syksynä vähintäänkin yhtä suuren. Kortepohjassa remontoidaan Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoja on peruskorjattu jo lähes kolme vuotia. Tällä hetkellä remontin alla ovat Qja J-talo. Q-talossa vaihdetaan ulkoseinän elementtejä ja J-talossa korjataan katto sekä putkistoja. Lisäksi molemmat kerrostalot yhdistetään tietoliikenneverkkoon. Koko 19 kerrostalon remonttirupeama päättyy ensi elokuussa. Talojen kunnostamiseen on käytetty 5-9 miljoonaa markkaa vuodessa. Kerrostalojen lisäksi myös ylioppilaskunnassa sijaitsevaa Kortesuon päiväkotia peruskorjataan. Tällä hetkellä Kortepohjan ylioppilaskylässä on noin 1600 asuntopaikkaa JYY:n jäseniä varten. Lisäksi kaupungissa on noin 3000 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asuntopaikkaa. Asuntokapasiteetti on silti riittämätön. "Asuntopula johtuu yksinkertaisesti siitä, että opiskelijamäärät ovat räjähtäneet käsistä", väittää Kääriäinen. Hänen mukaansa uusien asuntojen rakentaminen Kortepohjaan ei tällä hetkellä näytä ajankohtaiselta, sillä vapaana ei ole yhtään tonttia. Kääriäinen pitääkin todennäköisempänä, että uusia asuinkäyttöön sopivia rakennuksia etsitään kaupungin keskustan liepeiltä. U L L A L I P S A N E N Taas pääsee sähläämään Liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennuksen remontti aiheutti monien muiden käytännönjärjestelyjen lisäksi sen, että yliopistoliikunnan tarjonta oli pitkään vajaata. Nyt remontti on viimein valmistunut ja syksyn tullen myös yo-liikunta pääsee täyteen toimintatehoonsa. Näkyvin puute peruskorjauksen aikana oli se, ettei UI-ja U2-halleihin voitu myöntää aiemmin ahkerassa käytössä olleita alayhteisövuoroja. Tämä johtui siitä, että normaalitilanteessa liikunnalla järjestetyt ohjatut liikuntavuorot, kuten aerobicit, täytyi siirtää toisaalle ja näin ollen salit olivat jatkuvasti täydessä käytössä. Ainejärjestöjen sählyvuoroille ei yksinkertaisesti ollut tilaa aikataulussa. Syksystä lähtien alayhteisövuorot ovat jälleen normaalisti järjestöjen haettavissa. Hakulomakkeita voi noutaa vs. liikuntasihteeri Helka Leimulta, joka vakuuttaa, että vuorot pyörähtävät taas käyntiin syyskuun kolmannella viikolla. Yliopistoliikunnan tilanne normalisoituu muiltakin osin, kun liikunnan tilat ovat käytettävissä, eli myös vapaaja ohjatut vuorot sekä liikuntakurssit järjestetään aiempien vuosien malliin. Vaikka syksyn tarkka ohjelma luonnollisestikin on vielä tässä vaiheessa avoinna, Leimu lupailee, että uutuuksiakin ilmaantuu. "Joka vuosi pyritään tarjoamaan jotakin uutta. Yritetään pysyä ajan hermolla Markus Nuutinen = T^tt^M / i ^ 1 1 fSf*-'" •' fcfc«»vr. *^^^ ' i * A | L A ^ ^ ^ » SaJff* '' • •$ '' H Hissi Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa? ja lajeja lisätään mahdollisuuksien mukaan ohjelmaan." Tiedotuksessa panostetaan www-sivuihin Sekä Leimu, että äitiyslomaa parhaillaan viettävä Merja Kalaja ovat jatkuvasti pyrkineet parantamaan yoliikunnan tiedotusta, ja tiedonvälitystä kehitetään yhä edelleen. Parhaiten ohjelmatja ohjelmanmuutokset sekä muut ajankohtaiset asiat löytää yo-liikunnan kotisivuilta, joihin löytyy suora linkki yliopiston etusivulta. WWW-sivuihin aiotaankin vastaisuudessa panostaa aivan erityisesti, mutta myös ilmoitustauluja päärakennuksessa, hallintorakennuksessa ja liikunnalla pidetään tarmokkaasti ajan tasalla. Sen sijaan ruutuinfosta saadut kokemukset eivät ole käyttäjien tavoittamisen kannalta rohkaisevia ja näkyvissä onkin, että ko. kanavaan ei enää tulevaisuudessa uhrata voimavaroja nykyisiä määriä. Mikäli kaikesta huolimatta epätietoisuus iskee, on toki lupa ottaa myös suora yhteys liikuntasihteeriin joko puhelimitse tai vaikkapa mennä henkilökohtaisesti käymään Helkan juttusilla. Yliopistoliikunnan kotisivut: http://www. jyu.fi/liikunta/yoHik. Vs. liikuntasihteeri Helka Leimu majailee liikuntatieteellisen tiedekunnan siipirakennuksessa, huoneesta LI 76, puhelinnumerossa 60 1062. PETRI HEIKKINEN Kauppatieteellisen opetus yhteen tiedekuntaan Ylioppilaskunnan edustajisto puoltaa ajatusta, jonka mukaan yliopiston kauppatieteellinen opetus tulisi keskittää yhteen tiedekuntaan. Tällä hetkellä opetusta annetaan kahdessa hallinnollisesti täysin erillisessä yksikössä. Esityksen opetuksen keskittämisestä teki edustajistolle Pörssi&Dumppi. Perusteluissa mainitaan, että opetuksen keskittäminen yhteen tiedekuntaan edistäisi kauppatieteellisen opetuksen tunnettavuutta ja mainetta. "Synergiaeduista johtuen yksi tiedekunta pystyisi selkeästi paremmin profiloitumaan korkeatasoista opetusta ja tutkimusta tuottavaksi yksiköksi kuin kyseiset yksiköt yksinään", mainitaan perusteluissa. Hullut tekevät töitä ilmaiseksi Ojankaivuuta Latviassa, kivien kantamista Alpeilla, tienraivausta Intiassa omituisia lomanviettotapojako? Kenties, mutta kaikki tämä on aivan normaalia KVT-tartunnan saaneille henkilöille. Salaperäisen kirjainyhdistelmän takana piileksii Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry, joka välittää tänäkin kesänä suomalaisia vapaaehtoisia työleireille ympäri Eurooppaa ja merten taakse. Vastaavasti Suomessa järjestetään 22 leiriä, jonne otetaan etupäässä ulkomaalaisia. Miksi joku lähtee ilmaiseksi töihin? Onko ne jotain kommareita vai? Kysymyksiä voi pohtia vaikkapa tutustumalla KVT:n 50-vuotista taivalta esittelevään valokuvanäyttelyyn. Näyttely on esillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa 18.-30.5. Kesän leirilistaa voi tilata KVT:n toimistosta puhelinnumeroista 09144 408 ja 09-144 418. Julistekilpailu Haluatko syödä ilmaiseksi Ilokivessä? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta järjestää vaalimainosten suunnittelukilpailun. Suunnittele mainos, joka houkuttelee äänestämään edustajistovaaIeissa ensi syksynä. Mainoksesta tulee käydä ilmi äänestyspäivät-, -ajat ja -paikat. Muuten sinulla on vapaat kädet suunnitella A3-kokoinen mainos. Työt pitää palauttaa JYY:n keskustoimistoon 18.9.1998 mennessä. Voittaja palkitaan 20 kalliimman menun ruokalipulla Ilokiveen. Palkinnolla keskusvaalilautakunta lunastaa tekijänoikeudet julisteeseen. Voittanut työ julkaistaan julisteena A2-koossa ja sitä käytetään JYY:n virallisena edustajistovaalimainoksena ympäri kampusta. Lisätietoja saa numerosta 050-584 8876 tai sähköpostilla jarvirr@silmu.cc.jyu.fi.
Kolme kirjoitusta kirjastoista Markus Nuutinen Sähköpostista poimittua: "Salon kaupunginkirjastossa on Salon kaupunginhallituksen päätöksellä astunut 1. helmikuuta lähtien voimaan lainakielto. Lainaoikeus on säilynyt vain seuraavilla ryhmillä: Salossa kirjoilla olevat, Salon oppilaitoksissa opiskelevat ja Salosta muualle kirjansa muuttaneet, joiden vanhemmat vielä asuvat Salossa. Asuinpaikkaan perustuva lainaoikeus ei Salon kaupunginkirjaston johtajan Hilkka Oravan mukaan ole ristiriidassa voimassa olevan tai uuden, vielä vahvistamattoman kirjastolain kanssa." Fahrenheit 451 Sydäntä kylmäsi luota Tampereen ylioppilaskunnasta lähtöisin olevaa viestiä lukiessa. Salamannopeasti näin yhden mahdollisista tulevaisuuksista. Se vaikutti varsin surulliselta. Käytän säännöllisesii asuinpaikkani ja kotikuntani kirjastojen lisäksi viiden muun paikkakunnan kirjaston palveluita ja kokoelmia hyväkseni. Jos Salon mallia aletaan yleisemmin noudattaa, Suomen keidaskartalleni jää vain kaksi merkintää. Kauhukuva syveni ja synkkeni sitä mukaa mitä yleisemmällä tasolla asiaa ajattelin. Jos Salon viitoittamalle nellc lähdetään muuallakin, mitä tapahtuukaan kansan sivistykselle? Yleiset kirjastot tulivat Suomeen 1800-luvun alussa. Ensimmäisenä pidetään 1803 perustettua Anjalan Regina-koulun kirjastoa. 1800-luvun puolivälin tienoilla kansallisuusaate korosti kansallisen sivistyksen ja siihen liittyen, kansallisen kielen ja kirjallisuuden merkitystä. Kirjastoja perustettiin lisää, ja vähitellen niistä on tullut paikkoja, jotka tarjoavat kaikelle kansalle tietoa, taidetta ja ajanvietettä maksulta. Nyi, laman jo ainakin virallisesti mentyä ohi, eletään tilanteessa, jossa sivistystoimesta kirjastoi mukaanlukien säästetään aina vain. Joskus ::::.::.:.::::f ;:;..::::•:: :::i:-:i: ::;:••:• ::.::| . , } • . • : ":•}. ••• ' , | ' • • ' * ' • i i \ 1 • ••-',.'i .... 1 ..i.___ X — f '''k v t T" ** : . J ..... 1 . L_ He jonottavat poliittisten helppoheikkien alttarille uhrattavaksi, epäilee Riitta Koikkalainen. kuulee aseteuavan rinnakkain vaihtoehtoisesti valittavaksi, luetaanko yhteisillä varoilla sivistystoinia vai suunnataanko rahai esimerkiksi sosiaaliturvaan. Köyhälle kansalle saa laman ajattelutavan mukaan riittää se, että heidät pidetään fyysisesti hengissä. Ja vielä, ennen lopullisia syvyyksiä: jos tiedon vanhan tai uuden vapaata saatavuutta rajoitetaan esimerkiksi lainakielloilla tai muuttamalla palvelut maksullisiksi, viedään ihmisillä mahdollisuus muodostaa itse oma käsityksensä kulttuuristaan, historiastaan ja ajassa liikkuvista asioista. Heidät meidät uhrataan poliittisille helppoheikeille. Apua. Kuuleeko kukaan? Sellainen punainen pahvinen kortti Kelunmäkeläinen siivousalan ammattilainen Teija Lamminsaari löytää aikaa lukemiselle, vaikka lekeekin täysiä työpäiviä ja on Joonan (9v), Antin (6v) ja Juulian (kohta 3v) äiti ja yhden miehen aviopuoliso. "Illalla, sen jälkeen kun mukulat ovat menneet nukkumaan, on minullakin vähän omaa aikaa. Silloin on mukava. lukea jotain." "Olen aina tykännyt lukemisesta. Innostus syntyi omia aikojaan. Meillä kotona ei mitenkään erityisesti kannustettu kirjojen pariin, mutta toisaalta ei komennettu niiden äärestä poiskaan", kertoo hän. "Kirjaston käyttäjä minä olen ollut siitä pitäen kun opin lukemaan. Se kai lähti siitä, kun mentiin koulun kanssa kirjastoon tutustumaan ja sain sellaisen punaisen pahvisen kortin. Kun se kerran oli olemassa, niin pitihän sitä sitten myös käyttää." Nyt aikuisena Teija Lamminsaari kay edelleen säännöllisesti kirjastossa, talvisaikaan kahdesti ja kesällä noin kerran kuukaudessa: "Aviopuoliso lainaa enemmän harrastuksiinsa liittyvää tietokirjallisuutta. Minun kirjakasani ovat enemmän ajanvietettä." Teija Lamminsaari suhtautuu varauksella Salon kaupunginkirjaston tapaukseen. "Kyllä kirjastoja pilaa voida käyttää vapaasti", sanoo Teija Lamminsaari. Aarteiden vartija Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelman toimistopäällikkö Pirko Audejev-Ojasta voi hyvällä syyllä kutsua aarteiden vartijaksi. Hän johtaa sila joukkoa, joka huolehtii kirjaston vapaakappalekokoelmasta eli niistä kustanteista, jotka kirjapainot ja kustantajat joutuvat lain nojalla luovuttamaan kuudelle vapaakappalekirjastolle. Fennicaan kuuluu noin 600 000700 000 nidettä. Tästä luvusta puuttuvat esimerkiksi pienpainatteet ja audiovisuaalinen aineisto. Rahassa mittaamattomia aarteita ovat muun muassa inkunaabelit Missaele Aboense ja Summa Casum Conscientiae. Inkunaabeli on kirja, joka on painettu ennen vuotta 1501. Sankaritarustojen aarteiden vartijasta Pirkko Audejev-Ojanen eroaa siinä, että antaa huostaansa uskotun aarteiston mielellään muidenkin käyttöön. "Se. että kirjastomme on vapaakappalekirjasto on iso etuoikeus. Se auttaa tutkimusta ja opetusta ehkä enemmän kuin yleensä arvataankaan. Kuka tahansa, jolla on lainaajatunnus kirjastoomme, saa Fennica -kokoelmasta lainoja lukusalikäyttöön. Jos joutuisimme rahalla ostamaan vaikka vain osankin siitä, mitä nyt saamme ilmaiseksi tänne, puhuisimme miljoonien menoeristä." Jyväskylän yliopistolla on ollut vapaakappaleoikeus painovapauslain säätämisvuodesta 1919 lähtien. "Syytä siihen, miksi Jyväskylä jo alun alkaen sai nämä oikeudet on vaikea sanoa. Ehkäpä se, että Jyväskylä oli ainoa suurempi sisämaan kaupunki, jossa jo tuolloin oli merkittävä tieteellinen kirjasto, vaikutti asiaan", miettii Pirkko Audejev-Ojanen. Vapaakappalelakia ollaan jälleen kerran muuttamassa. Näyttää siltä, että vapaakappaleiden suhteen Jyväskylä sekä voittaa että häviää. "Vuoden 1981 jälkeen olemme saaneet vapaakappaleet myös kaikesta audiovisuaalisesta aineistosta. Toinen kappale on mennyt Helsingin yliopiston kirjastolle, joka on kansalliskirjastomme. Tulevaisuudessa emme ilmcisesii saa enaa äänitteistä omaa kappalettamme. Tämä vaikuttaa lähinnä musiikkitieteisiin." Menetystä kor\'aa ehkä se, että Jyväskylä on saamassa elektronisten julkaisujen vapaakappaleoikeuden. "Näillä näkymin saamme nämä sekä cd-rom -muodossa että verkossa. Se, minkälaisia käyttöoikeuksia tälle aineistolle tullaan myöntämään jää nähtäväksi. Elektronisien julkaisujen tekijänoikeuksistakaan ei vielä oikein kukaan tiedä", kertoo Pirkko Audejev-Ojanen. "Minä itse olen sitä mieltä, että myös tämän aineiston tulee olla vapaasti ja ilmaisesti käytettävissä opetusja tutkimustarkoituksiin." RIITTA KOIKKALAINEN Yläkaupungin Yö The first nightless night of the summer. Yläkaupungin Yö, will be held for the sixth time on 23rd May. Once again the festival offers culture in ali its forms. However, this year f il m has a special role Ali events are free of charge. Just after midnight there will be an open-air liira presentatkm of the award vvinning Lurtas§ (1997) by Olli Saarela and a silent film Kahtanssin välillä (1930) by Waldemar Wohlströrh. The latter has a new musical score cornf : d for Yläkaupungin Yö, and performed by e orchestra. Finnish shon lilms, old comcials and the film Tulipunainen kyyhkynen (1961) by Matti Kassila starring Tauno Palo wtll be shown in Siltasali at the music institute (Musiikkiopisto), The three oclock Foreign premiewill be Fhn by Hai Hartley, a relationship depiction of the life of two young people. There will also be films for the children: Käytöskukka films by Heikki Partanen will be shown at Keski-Suomen museo. The Jelrnu music tem will mainly be responsible for rock music in Yläkaupungin Yö. There will be performances by Karkkiautomaatti, Timo Rautiainen & Trio Niskalataus, Paraxism and Souldiers. Lighter and classical music can be heard everywhere: in muscums, libraries, restaurants and even outdoors. There will bc ethnic rhythms in Lounaispuisto. Folkdance production Vii5i brings together the top of Finnish folk dancers: Matit ja Maijat, ISOT, Rimpparemmi and Kiperä. Peräkammar-sextet eombines dance and music improvisation and the body-percusston gröup Syrjähyppy creates muste with its dance Theatrical enteriainment will be provided by ihe Students' Theatre wiih Kuikanpelto and other performances, AdAslra with Aleksis Kivi and Satelliitti theatre from Pieksämäki with Strategia kahdelle kinkulle. There are also about 30 galleries and exhibitions open, including the new Jyväskylä An Museum. The programme for yläkaupungin YO can be fomd ai http:/hvww.mediakettu.jiopfi/yoyo/. Additional Information: Markus Latvala, Jonna Paananen, Karoliina Talvitie-Lamberg lei. 624 968 or 624 815 and e-mail: yläkaupungin.yo@ jhifi University Sports University sports offering has been ltmited because of the renovation of the building of sports department. The renovation is finally complete and university sport returns to its full poiential n autumn. The most noticeable deficiency has been that halls UI and U2 have not been available for sub-communities. The rooms are also available for bookings in autumn. Booking forms can be acquired from the sports Secretary Helka Leimu. Also free and instructed sessions and courses will return to their norrnal Schedule. Also something new wtll be offered: sports will be added to the program if possible. The best way to find the programme, changes to schedules and news is to go to the university sports homepages at http://www.jyu.fi/liikunta/yoliik. There are also noiice boards in the main building, admimstration building and sports department.
• • * • • • } Kuolema paalinarun jatkona Kuvissa näkyy nautoja seisomassa mahaansa myöten lannassa, puhkottuja mullin silmiä, porsaita teurasauton lattialla lähes kolmessa kerroksessa, miekalla katkottu koiran jalka ja 800 nälkään nääntyvää lammasta. Anja Eerikäinen saa yleisöjoukon hiljenemään shokeeraavilla kuvillaan. Oikeutta Eläimille Jyväskylän paikallisjärjestön yleisötilaisuuteen 25. huhtikuuta on löytänyt tiensä noin kuutisenkymmentä kuulijaa. Heti ensimmäisten kauhukuvien jälkeen Anja kertoo, että nämä tallenteet ovat sieltä kikeimmästä päästä. Irtojalkoja asfaltilla "Ihmisten piittaamattomuus, julmuus, ahneus, nämä kaikki yhdistettyinä. ovat valtavasti lisääntyneet. Väkivalta on tullut enemmän kuvioihin, samoin eläinten hylkäämiset. Kun kohteena on puolustuskyvytön eläin, niin ei hyvältä näytä", niiskaisee Anja, valtakuntamme ainoa palkattu eläinsuojeluvalvoja. Hän tiivistää kirjaavansa vuosittain yli 8000 erilaista eläinsuojelutoimenpidettä. Kipakasta tyylistään poikkeamatta Anja tunnustaa olevansa EU:n vasiustaia, silla han kertoo sen luovan pelkkaa kurjuutta seka ihmisille että eläimille. EU on lisännyt varsinkin stkatakpfcpa valtavan suuriksi Pitää olla lähemmäs tuhat tai yli tuhat sikaa. Henkilökuntaa ei palkata. sillä se olisi kustannus^ Yksi ihminen liottaa tuhatta sikaa. Eläinlääkäriä harvemmin enaa kutsutaan paikalle, kun eläin sairastuu. Tulee kuulemma halvemmaksi laittaa eläimelle paalinani jalkaan ja vetää se sinne sikalan käytävälle kuolemaan, omaan tuskaansa ja kipuihinsa." Tästäkin Anjalla on diakuva todisteena. Kuihtunut, laiha sianruumis odottaa paalinarun päässä loppuaan kunnallisneuvoksen sikalassa. Paikalta löytyi yhteensä 600 sikaa hoitamattomina. Tapausta käsiteltiin paljon tiedotusvälineissä, mutta silti tämä ei ilmeisesti paikkakuntalaisia juuri hetkauttanut; kunnallisneuvos äänestettiin uudelleen virkaansa. Anja on yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana nähnyt mitä hurjimpia muotoja ihmisen raakuudesta, hyötyjä lemmikkieläimiin kohdistuneina. Esimerkiksi kanaa kohdellaan hänen mukaansa aivan arvottomana koko maikan häkkioloista teurastamon keittimeen. Viime kesänä Anjan silmien alle päätyi kanankuljetusauto, jossa oli yli 200 kanaa kuumuuteen kuolleena. Anjan mukaan kanakuljet uksissa ei yleensäkään ole harvinaista, että autojen ovia avattaessa tippuu irtojalkoja ja verta asfaltille. Koiria ja kissoja Anja on löytänyt hyljättyinä mitä moninaisimmista paikoista; asunnoista, pihoilta, maanlienojasta. Yhdessä hänen kuvistaan on koira, joka on hylätty takapihalle hihnaansa, ripulin kouriin; takapää ja kivekset raatomaiojen ja toukkien syömänä. Rangaistussäädökset ovat Anjan mielestä kunnossa eläinrääkkäystapauksissa, muita tuomioistuimet ovat piittaamattomia. Esimerkkinä hän mainitsee Lampolassa tapahtuneen äärettömän törkeän eläinrääkkäystapauksen, jossa 800 lammasta oli jätetty navettaan nälkiintymään. "Tää oli oikeudessa viime vuonna ja tää Lampolan pitäjä sai 10 päiväsakkoa, siis saman mikä saadaan kun kävellään päin punaisia. Siis yhtä tyhjän kanssa." Anja Eerikäinen ei säästele kritiikissään myöskään eläinkokeiden tekijöitä. Turhia ja päällekkäisiä eläinkokeita tehdään hänen mielestään jatkuvasti. Koirilla leikataan ja jäädytetään kikkelit, jotka sitten sulatetaan ja ommellaan takaisin Kokeen tarkoituksena on seurata, saako koira vielä erektion. Eläviä sikoja laitetaan maastopukuihin, ammutaan konepistoolilla ja katsotaan, minkälainen reikä on saatu aikaan. Anjan listalla on mitiaa. Markus Nuutinen Kettutytöt verhon avaajina? Anja Eerikäisen mielestä eläinten hyvinvoiniitavoineissa tulee noudattaa tiukasii lain kirjainta. Ympäristöfilosofi ja tutkija Leena Vilkka luennoi yleisötilaisuudessa Eerikäisen jälkeen ja esittää perusteluita laittomillekin keinoille. "Eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi pitää toimia mahdollisimman monilla eri osa-alueilla. Laiton, suora toiminta voi tuoda akuutteja epäkohtia julkisuuteen", hän tyhjentää. "Itse väitän, että ilman kettutyttöjä olisimme tietämättömyyden verhon takana, eikä kai tätäkään tilaisuutta olisi." Vilkan mielestä laittomat iskut ovat olleet tehokas lie itse lakien muuttamiseen. Hän puhuu siitä, kuinka luonto itsessään on oikeudeton, joten laillisia keinoja ei voi ollakaan. Laki ei määritä, mikä on hyvää ja pahaa, silla ei ole tekemistä moraalin kanssa. Vilkka selventää luennossaan, mitä eroa on eläinsuojelulla ja eläinoikeusajattelulla: "Perinteinen eläinsuojelu lähtee siitä, että eläimiä pitää kohdella hyvin niiden elämän aikana. Ihminen on oikeutettu tappamaan eläimiä. Elämoikcusliike perustuu ajatukseen, että eläimillä on oikeus elämään. Se kyseenalaistaa kaikkinaisen eläinten hyväksikäytön ja eläinten tappamisen. r Eläinrääkkäysten estämisen pohjaksi Vilkka esittää länsimaisen elukan perusajatusta; kärsimyksen aiheuuaminen on väärin niitä kohtaan, joilla on kyky kipuun ja tuskaan. Perinteinen eläinsuojelu ei Vilkan mukaan riitä, sillä eläinrääkkäys on jäävuoren huippu, josta vain osa paljastuu. Alta löytyy tehotuotanto, joka rääkkäystapauksia tuottaa. M I I R A R A U H A M Ä K I Nämä silmät oval nähneet asioita, joilta ihmiset haluaisivat ummistaa silmänsä. Tämä suu on tullut kertomaan niistä. Älä hölmöile tukien kanssa On tullut taas se aika vuodesta, jolloin viimeistään on syytä palauttaa kaikkien opiskelijoiden mieliin muutamia elämän totuuksia, jona vielä talvikylmilläkin kesästä olisi vain hauskoja muistoja. Kaikkien kuukausien tulot vaikuttavat Vuoden 1998 alusta alkaen opiskelijan ei ole enää tarvinnut laskeskella tulojaan lukukausittain ja miettiä, mitkä kuukaudet kuuluvat kevääseen tai syksyyn. Tulojen kuukausittainen keskiarvo katsotaan nyt verovuosittain. eli koko vuoden tulot ynnätään nykyisin yhteen opintotuen tulokontrollia jälkikäteen suoritettaessa. Myös niiden kuukausien tulot, joille et tukea nosta, vaikunavat opintotukeesi. Käytännössä saat tienata 3000 markkaa tuellista kuukautta ja 9000 markkaa tuetonta kuukautta kohden verovuoden aikana. Ylimenevä summa peritään takaisin 7 prosentin korolla, toki enempää lakaisin ei peritä, kuin tukea kokonaisuudessaan on maksettu. Asumislisässä on sama käytäntö. Tulojen keskiarvo ratkaisee, eli kuukaudessa saa tienata vaikka koko vuoden luvallisen ansiomäärän. Jos nostat tukea kesällä, muista opiskellakin Käytännössä sinua muistutetaan siitä, että opintotuki on sidottu päätoimiseen opiskeluun sillä, euä hakiessasi kesälle tukea, saat sitä vain täyttämällä suunnitelman opinnoista, joita kesällä aiot suorittaa. Jokaisena tukikuukautenasi kesällä sinun on opiskeltava vähintään 2,5 opintoviikkoa. Jos et elokuussa voi tenttipäivän puuttumisen tähden opintoja suorittaa, niin syyskuun puoliväliin mennessä sinun on sitten raavittava kasaan 4 opparia. Nuo opintoviikkorajat koskevat myös asumislisää, jota voit nostaa yksinäänkin irrallaan opintorahasta. Pelkkä asumislisän nosto ei kuluta tukikuukausia, ja jos haluat säästää lukikuukausia ja esimerkiksi osa-aikaisen kesätyön lurvin parjaisit ilman opintorahaa, niin pelkkä asumislisän nosto voi olla järkevää. Toimeentulotukea kesäksi postitse jyväskylän kaupunki kokeilee tänä kesänä ensi kerran toimeentulotuen myöntämisiä postiteltavilla hakemuksilla niille opiskelijoille, joika eivät kesällä voi opiskella ja eivät löydä töilä. Jos pyslyt osoittamaan etiet voi opiskella kesällä, toimi seuraavasti. Hae loimeentuloiukihakemuslomake liitteineen sosiaaliasemalta, hanki siihen liitteeksi todistus siitä, ettet voi opiskella kesällä ja toimita täytetty hakemus sosiaaliasemalta saamaasi osoitteeseen. Jotta olisit oikeuieuu toimeentulotukeen kesällä, sinun täytyy myös hakeutua kesätyönhakijaksi sekä sosiaalityön työllistämisprojektiin että työvoimatoimistoon. Toimeentulotuen myöntää kunta, jonka alueella käytännössä oleskelet. M A T T I MÄKINEN Kö me ulyna? JYY:n kansainvälisen loiminnan valiokunta valmistelee julkaistavaksi marinkielistä lastenkirjaa. Marinkielisen kulttuurin auttamiseksi. suunnitellulla projektilla on kulienkin ollut rahoitusongelmia. Uralilaisen kielikunnan suomalais-volgalaisiin kieliin kuuluva marm kieli, jonka monel tuntevat lurkkilais-talaarilaispcnusella nimellä tseremissi, kuuluu ns. ugrilaisten kielien kanssa suomen etäsukukieliin. Marin kielellä on kaksi kielimuotoa joista Marin kielilaki käyttää nimityksiä niiltymari ja vuonmari. Kahden kirjakielen olemassaolosta huolimaita, marilaisel lunteval olevansa samaa kansaa Marin kieltä puhuu nykyisin äidinkielenään noin 507 000. Maalaisista noin 20 prosenttia, cli noin 128 000 maalaisia ei osaa mana ollenkaan, vaan he käyttävät venäjää. Sulautuminen valtaväestöön on ollut nopeaa, kun 1960-luvulta lähtien jokaisen koulun opetuskielenä on käytetty venäjää. Maria ei käytetä opetuskielenä lainkaan, vaan mätin kieliä opis keilaan valinnaisena kielenä. Kielilaki, joka jälleen tekisi marm kielestä tasavertaisen ja virallisen kielen venäjän rinnalle, on ollut valmistelun alla jo muutamia vuosia Sen valmistuminen on kuitenkin viivästynyt taloudellisen laman, venäläisien välinpitämättömyyden ja inarilaisien keskinäisten erimielisyyksien, eli vuonmari Iäisien ja niillymarilaisleii miirrciaisieluu takia. 1980-luvulla marin kielellä julkaistiin vain muutamia kymmeniä kirjoja vuoden aikana |a valitettavasti ulanne 1990-luvulla on ollut lähes yhtä surullinen. Mannkiehsia julkaisutoimlqtaa vaikeuttavat kiclipolullisen ja taloudellisen tilanteen Iisaksi paperipula ja painotekniset ongelmat. Esimerkkinä julkaisutoiminnan vaikeuksista on vuoden 1995 lilanne: Mannmaalla paineltiin 56 kirjaa, joista noin puolet marinkielisiä Naisia vähän yli kymmenen on tarkoitettu lapsille. Yleinen painosmäärä on 300 3000 kappaleen välillä, vaikka marmkiella puhuu noin puoli miljoonaa ihmisiä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisen valiokunnan jäsenet ovat siksi aloittanee) oman projektin maalaisille lapsille tarkoitetun ja omalla kielellä kirjoitetun tietokirjan. "Kö me ulyna?" eli "Keitä me olcmme?"tyonimellä valmistuva lastenkirja on JYY:n sukukansaohjelman ensimmäinen konkreettisempi askel kielisukukansojemme tukemiselle Työstettävänä oleva kirja lulec esittelemään opettavaisesti manlaistcn kotimaata, emistä kulttuuria ja historiaa sekä marilaistcn nykyisia elämäntapaa Lapsethan oval tulevaisuudessa kasvattamassa taas uima sukupolvea, joka taas omalla osaltaan jalkaa oman identiteetin säilyi Uimista. Alustavien suunnitelmien mukaan ensi keväänä, tuhannen tai parin tuhannen kappaleen painoksena, ilmestyvä malilainen lastenkirja olisi kaunis ja laadultaan hyvä. Teos kestää kovan kulutuksen ja värikkaine kuvineen herättää jokaisessa lapsessa mielenkiinnon siihen tutustumiseen. Ylioppilaskunta haluaisi antaa kirjoja lahjoituksena jokaiselle marinkieliselle päiväkodille. |>cruskoululle seka kirjastoille turvatakseen manlaistcn identiteetin säilyttämistä, Katso tarkempia tietoja kansainvälisen valiokunnan lastekirjaprojekun keräyksestä sivulta 27 kohdasta Valiokunnat
Sanomalehtipainatuksen erikoisosaamista LfeHTISEMT OY Hallipussi 2, 76100 PIEKSÄMÄKI 015-3481 309 P I I L O L A S I P A K E T T I • S i l m ä l ä ä k ä r i n t a r k a s t u s • Piilolasit Yht. alk. 650; SILMÄLÄÄKÄRI S VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 NÖRTIT! www.liisakoo.fi PALVELEMME: m a p e 10-21 la 9 1 8 Alennus opiskelijakortilla PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 S T I P E N D I T YLEISIÄ K I E L I T U T K I N T O J A V A R T E N Jyväskylän yliopisto myöntää 500 markan suuruisia stipendejä opiskelijoille. |otka suorittavat hyväksyttävästi yleisen kielitutkinnon ylimmän tason saksan, ranskan. vcnä|än. espanian tai italian kielessä. Stipendihakemukset joita saa hallintorakennuksen vahtimestarilta, on oltava liitteineen penllä kv. asiain opintoneuvojalla viimeistään 30.05. Stipendihakemukset osoitteeseen: jyväskylän yliopisto, kv. asiain opintoneuvoja, PL 35. 40351 Jyväskylä. Käyntiosoite: hallintorakennus. 2.krs. huone 221, puh. 601 083 O P I S K E L I J A N K O P I O JA P A I N O PALVELUT KOPIOT, VAKDCCDTOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SaONAARNKATU 15, RAKDJNUST PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYOIAEUKSENKATU 3,40100 J K . PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 Example: Airpass Helsinki London Paris Brusseis Helsinki. Price from 1.900 FIM (excl. taxes and duties). Check the KILROY site on www.kilroytravela.com % JYVÄSKYLÄN , AIKUISKOULUTUS AVASKYIA CONTINUING EDUCA710N Jyväskylän palvelualojen oppilaitos ja Jyväskyliin aikuiskoulutuskeskus järjestävät SYKSYLLÄ 1998 ALKAVAA AIKUISKOULUTUSTA 1. ELINTARVIKEALA Perustutkinnot (päivä/monimuoto) * Kondiittorin perustutkinto 31.8.1998 29.5.1999 Ammattitutkinnot (päivä/monimuoto) * Ammattileipurin ammattitutkinto 31.8.1998 28.5.1999 2. HOTELLI-, RAVINTOLA-JA SUURTALOUSALA Perustutkinnot (päivä/monimuoto) * Hotelli-, ravintola-ja suurtalousalan perustutkinto 31.8.1998-31.5.1999 * Myynti-ja asiakaspalvelun perustutkinto 31.8.1998 29.5.1999 * Ruokapalvelun perustutkinto 31.8.1998 29.5.1999 Ammattitutkinnot * Kokin ammattitutkinto, ilta/monimuoto 17.8.1998-15.4.1999 * Hotellipalvelun ammattitutkinto, päivä/monimuoto 31.8.1998 -10.2.1999 * Ravintolapalvelun ammattitutkinto, päivä/monimuoto 31.8.1998 -10.2.1999 Erikoisammattitutkinnot * Baarimestarin erikoisammattitutkinto, ilta/monimuoto 17.8.1998 -15.4.1999 * Hotelli-, ravintola-ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto, päivä/ilta/monimuoto 31.8.1998 28.5.1999 3. KOTI-, LAITOSTALOUS-JA PUHDISTUSPALVELUALA Perustutkinnot * Koti-, laitostalousja puhdistuspalvelualan perustutkinto, päivä/monimuoto 31.8.1998 24.6.1999 * Koti-, laitostalousja puhdistuspalvelualan perustutkinto / seurakuntaemantien koulutus, päivä/ilta /monimuoto 31.8.1998 31.8.1999 Ammattija erikoisammattitutkinnot * Siivousalan ammattitai erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus, päivä/ilta/monimuoto 31.8.1998 28.5.19991 Hakuaika kaikkiin koulutuksiin päättyy 8.6.1998 Koulutukset ovat lääninhallituksen hankkimaa omaehtoista aikuiskoulutusta. TILAA ESITTEET JA HAKULOMAKKEET: Koulutussihteeri puh. (014) 444 5907, faksi (014) 444 5900 Jyväskylän aikuiskoulutus, Pl 570,40101 Jyväskylä Internet osoite: vwAv.jaiko.fi
"Helvettiin frakit ja tulosneuvottelut" *% Radikaalipolitologi lähtee akatemiaan Ulla Lipsanen Valtio-opin professori, akatemian tutkija Kari Palonen vakuuttaa olevansa totaalikieltäytyjä, kun puhutaan viinasta, naisista ja lisääntymisestä. Huippupolitologin ajan täyttää politiikan tutkimus. Palonen on ehtinyt julkaista yli 200 kirjaa, joiden joukossa ovat ainoastaan ne, joita hän itse enää pitää varsinaisina julkaisuina. Puhuessaan elämästään ja tutkimuksestaan, Palonen ei tyydy antamaan yleistäviä selityksiä, sellaisia, joita esimerkiksi journalismi käyttää. Hänen lauseensa menevät syvemmälle ilmiöihin ja pureutuvat kielestä nouseviin merkityksiin. "Asioiden popularisointi on ihmisten holhoamista". Palonen heittää. Toimittajan työ on Paloselle tuttua, koska hän toimitti 30 vuotta sitten uutisia edesmenneessä Uudessa Suomessa. Sen jälkeen tutkimus on ottanut Palosesta otteen ja vienyt mukanaan. Tähän astisen tutkijan tien kohokohta on ollut nimitys Akatemian professoriksi viideksi vuodeksi. Työ alkaa ensi syksynä. Tuona aikana hän kiertää maailman yliopistoja, matka alkaa Campridgen yliopistosta. Palosen tutkimus liittyy Englannin, Pohjoismaiden ja Suomen politiikan sar nastoon. Hän tutkii poliittisen käytännön kieltä ja sitä, miten politiikkaa luokittellaan eri maissa. Politiikka ei ole puolueissa Kun Palonen puhuu politiikasta, hän ei käsittele poliittisia järjestelmiä ja puolueita. Hänen politiikkansa on jossain muualla kuin instituutioissa ja organisaatioissa. "Elämäntilanteiden pelivaa'assa politiikka on toimintaa, se on toisin toimimista", selvittää Palonen ja myöntää, että nyt mentiin eksistentialismin puolelle. Paloselle politiikka on toisaalla hyvinkin arkipäiväistä ja sitä löytyy sieltä. mistä sitä ei ole tullut ajatelleeksi löytävänsä. Hän on tutkinut esimerkiksi kadun nimeämisen politiikkaa. Miksei Jyväskylässä ole Orjuudenkatua, Järjestyksenkalua ja Pakonkatua. sihisee Kari Palonen hampaillensa välistä. Tähän nimipolitiikkaan liittyy ilmeisesti myös se, että Kalevi Kivistön puisto on käytännössä parkkipaikkajyväskyläsiä löytyy Vapaudenkatu, mutta miksi täällä ei samalla voisi olla Orjuudenkatu, Järjestyksenkatu tai Pakonkatu. Vapaudenkatu on muuten aiemmin ollut Nikolainkatu." Palonen huomauttaa myös Esko Ahon panneen merkille katujen nimiin liittyvän politiikan eräässä kirjassaan. Aho oli huomannut, kuinka entisen Neuvostoliiton katujen nimet on vaihdettu maan hajoamisen jälkeen, jolloin kaupunkien virallisen pääkadun ei enää tarvinnutkaan olla Lenininkatu. Yliopistossa työskennellessään Palonen yrittää välttää sekaantumista hallintoon ja byrokratiaan, joista hän on omien sanojensa mukaan päässyt tehokkaasti eroon. "Tiedekunnan kokoukset ovat helvetin tylsiä, samoin tulosneuvottelut". Ohjaajan työssä Palonen pitää tärkeänä suositusten kirjoittamista, jotta opiskelijat saavat tutkimuksilleen rahoitusta. Syksyisin Palonen on pitänyt peruskursseja sekä luentosarjoja, jotka ovat palvelleet hänen omaa tutkimustaan. Luennoidessaan hän ei halua kertoa, mitä politiikka on, vaan toivoo opiskelijoiden oltavan selvää siitä, mitä se voisi olla. Yksiselitteisiä vastauksia ei yksinkertaisesti ole oleYhteiskunta puuttuu Palonen rikkoo yhteiskuntatieteiden rajoja tunnustautumalla yhteiskunnan vastaiseksi. Hänelle koko yhteiskuntaa ei ole olemassa ja jos sellainen olisi, se olisi poliittisesti vaarallista. Tämä totuttuja perusrakenteita rikkova ajattelu banalisoi päivänpolitiikan. "Päivänpoliittisten tapahtumien seuraaminen on tylsää ainakin Suomessa", heittää Palonen, joka seuraa mieluummin Saksan tai Ranskan politiikkaa. Kun Paloselta kysyy harrastuksista, hän tuhahtaa, että pitäisikö niitäkin olla. Hän myöntää lukeneensa politiikan tutkimusta käsittelevän kirjallisuuden lisäksi myös joitain kaunokirjallisia teoksia. " Kaunokirjallisuuden lukemiseen tarvitsen erityisen mielentilan, muuten alan analysoida sitä poliittisesti. Agenttiromaanit ovat mielenkiintoisimpia, koska ne oikeastaan ovat politologiaa." Palonen ei suostu kommentoimaan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin, koska politiikan aikakeskustelu vastustaa tulevaisuutta. Politiikassa tilaisuudet on käytettävä hyväksi ja kaikki pitkän tähtäimen suunniteimai ovat epäilyttäviä. Yksityiselämässään Palonen kannattaa puritanismia ja naurahtaa, kun keskustelu siirtyy julkisiin tilaisuuksiin ja frakin käyttöön: "Helvettiin rituaalit ja seremoniat". U L L A L I P S A N E N Tutkimuksen etiikka on tutkijan korvien välissä Missä kulkevat tutkimuksen eettiset rajat? Tämä on kysymys, johon etsittiin vastauksia Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan järjestämässä seminaarissa 6. toukokuuta. Vastaus on monimuotoinen ja pääpiirteiltään veteen piirretty, sillä varsinaisia sääntöjä ei tutkimuksen etiikasta ole olemassa. Tutkimuksen tekemiseen liittyy kuitenkin monia eettisiä ongelmia. Esimerkiksi etnologi elää usein tutkittaviensa keskuudessa, jolloin hän näkee ja kokee asioita, joita ei välttämättä voi käyttää lopullisessa raportissa. Professori Bo Lönnqvistin mukaan hyviin tapoihin kuuluu, että tutkija esittelee itsensä, tutkimuksen tarkoituksen ja sen, missä tutkimus aiotaan julkaista. Lönnqvist näkee ongelmana sen, että tutkija on aina tutkittavaansa nähden hierarkisessa asemassa. Nykyään on jonkinlaista muotia tutkia yksityisien ja kuolleiden ihmisten kirjeitä ja salaisia papereita. Ajatellaan, että tutkimusaineisto vapautuu käyttöön, kun kuolemasta on kulunut tietty aika. Lönnqvistin mukaan eettinen ongelma on olemassa, vaikka tutkimusaineiston omistaneet ihmiset ovat kuolleet. "On valitettavaa, että kirjeitä julkaistaan sensaatioiden vuoksi. Mielestäni tieteellinen totuus on pidettävä erillään moraalisesta totuudesta", puhuu Lönnqvist. Tietosuoja yksityisyyden turvana Maassamme on toiminut kymmenen vuoden ajan valtion alainen tietosuojavaltuutetun toimisto, joka valvoo henkilörekisterien käyttöä. Erilaisia henkilörekistereitä voi käyttää tutkimuksissa, mutta niiden tiedot ovat useimmiten salassa pideltäviä. Osa rekistereistä on vapaasti tutkijan käytössä, osa on sellaisia, joihin pääsee ministeriön luvalla. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaaloiden potilasrekisierii tai sosiaalitoimiston ylläpitämät rekisterit. Täysin salainen rekisteri on suojelupoliisilla, jonka listoista ei pääse tarkistamaan edes omia tietojaan. "Henkilörekisterien käytössä tutkijan lähtökohtana on yksityisyyden suojaaminen. Tutkimuksen tekijän on esimerkiksi tutkimuksen teon jälkeen tuhottava lähdemateriaali", kertoo tietosuojavaltuutettu Marita Höök Hän muistaa tutkijoiden keskuudessa olleen vain muutamia väärinkäytöstapauksia. Ne liittyvät siihen, että tutkimusaineistoa ei ole hävitetty tarpeeksi huolellisesti, vaan papereita on löytynyt kaatopaikoilta. Tietosuojavaltuutettu ilmoittaa väärinkäytöksistä poliisille. "Tutkimusten tekijöiden väärinkäytökset johtuvat lähes aina huolimattomuudesta, jota voi ehkäistä kysymällä neuvoja tietosuojavaltuutetuilta." Höök myöntää, että yliopistojen sisällä tietosuojaa on mahdoton valvoa. Siksi vastuu jääkin lähinnä yksittäiselle tutkijalle. Tietosuojavaltuutetun toiminnasta saa lisätietoja internetistä: www.tietosuoja, fi. U L L A L I P S A N E N
i r h e k ä s i t y k s e t "esä on seksin aikaa. Aika, jolloin valistus palaa avoimeksi ilmoitteluksi kadun varsille ja väestön pukeutuminen rentoutuu välinpitämättömyydeksi säädyllisyydestä. Ja katujen eroottinen ilme pilkistää repaleisista takamuksista, lyhyistä (olemattomista) hameista, paljaista rinnoista, peitetyistä rinnoista. Kaiken tämän voi nähdä tummien lasien takaa. Katsomalla toista, katsooko han, katsonko minä, katsooko hän, katsonko minä. Seksi heinäladossa on ikävää Oletteko koskaan rakastelleet heinissä? Pyöriskelleet, kaatua mätkähtäneet, kierineet, riisuneet vaatteenne, riisuneet toisenne, hikoilleet ja huohottaneet? En usko. Sillä heinät ovat karheita, ikävän tuntuisia luonnon tuotteita. Vanha suomalainen elokuvakin vain vihjailee, että mukavaahan tuolla oljilla oli pehkua, mutta eipä sitä avoimesti koskaan näytetty. Huijarit. Vappu oli ensimmäinen tämän kesän tapahtuma, jonka jälkeen muitakin kumisia palloja löytyi pilkin mantuja kuin räjähtäneitä ilmapalloja. Tulevan kesän aikana me (ja myöskin te) unohdamme välineet kotiimme ja sotkea sorvaamme paljain päin. Suuri lohdutus katumukselle on anteeksiantopilleri. Jälkiehkäisynä varsin voimakas toimenpide ruumiille, mutta tämän saamme kokea kesän hengestä syntyvästä avoimesta ja avomielisestä seksuaalisuudestamme. Olemme taas auringonpaisteessa, ulkona kaapista. Uranainen tukahduttaa lesboutensa Seksuaalisten myyttien paljastaminen on poliittisesti epäkorrektia. Jo sen toteaminen, ettei masturbaatio itse asiassa sokeutakaan, vaan on nuorille naisille ja miehille ia kaikenikäisille jopa hyvästä. Ja jos ei hyvästä, tuin ainakin varsin terapeuttista Myytti peniksen koostaja sen kyvystä tyydyttää, on rinnasteinen harhaluuloon siitä, että seksistä pidättäytyminen pitää ihmisen paremmassa fyysisessä kunnossa. Sillä kastraatiohan poistaa seksuaaliset halut, ja erakkonunnat ovat ei-seksuaalisia olentoja. Harhaluulo ihmisistä täysin homoseksuaaleinaJtai täysin heteroseksuaaleina on tietenkin perinnöllistä *vai oliko se nyt sairaus? Siis kaikki prostituoidut ovat lesboja. Ja tyypillinen uranainen on tukahdutettu lesbo. Eli mikä uranaisesta tulee tämän loogisen ketjun alkupäässä? Palataanpa itsesaastutukseen. Masturbaation tunnetaan aiheuttavan hulluutta, aknea ja tähtikuvion muita fyysisiä ja psykologisia vaivoja. Tyydytys tai seksi itsensä kanssa, autoseksuaalisuus. on julkeimpia seksuaalisia tabuja länsimaisessa yhteiskunnassa. Yhdysvaltain terveysministeri erotettiin lausunnosta, jossa hän suositteli jokaiselle masturbaation harrastamista. Eron syynä ei ollut se, etteikö rakastelu itsensä kanssa olisi hyvästä, vaan se, ettei niin vain voi sanoa. Ja miksi ei? Koska kaikki nämä harhaluulot ovat joka tapauksessa totta. Vain siksi, koska ne ovat. Väsymätön nainen ja impotenssi mies Alkoholin vaikutus seksiin on hilpeä. Valiteltavaa asiassa on miesten ja naisten epätasa-arvoisuus. Kun mies vaikuttaa hävyttömältä seksipedolta juotuaan pitkän illan, on han sängyssä impotenssista kärsivä tunari Nainen taas kehutan juoma juomalta libidoaan, potenssiaan ja uskomatonta röyhkeyttä, joka kuvastuu sängyssä väsyttävänä energianpuuskana. Krapula tekee seksille ihmeitä. Jos ähkivä suoritus ei normaalisti tuota tarpeeksi hikeä ja väsymystä, on krapulanaikainen seksi parhainta ruumiille Heikossa olotilassa voi löytää pisteen, jossa ymmärtää metafyysisiä asioita, unohtaa itsensä, sulautuu loiseen, puhuu kielii lä ja ilmenee muita kliseisiä seksin metaforia. Kankkusessa harjoitettu seksi on kvlläkin raskasta sydämelle. Metafora sydämestä pumppunjp saa krapulan seksuaalisessa hurmoksessa aivan uuden merkityksen. Viimeinen akti Seksuaalisessa suhteessa on vaikea ennakoida, kosfea on viimeinen kerta. Monissa suhteissa, kuten suhteet ymmärrän, ovi paukahtaa monta kertaa peräkkäin; ihmiset palaavat toistensa luokse, vaikka eivät laisinkaan toisilleen sopisi. Suhteella on samaan aikaan kaksi päätöstä: ensimmäinen ja viimeinen. Molemmat ovat lopullisia, kaikki siltä väliltä vain parisuhteen piinallisia esileikkiä. Multa viimeinen kerta seksuaalisessa aktissa, se joka jää viimeiseksi, on usein lähes yhtä muistettava kuin se ensimmäinen. Ei silloin, kun akti aktualisoituu, liha kohtaa lihan, vaan siinä havainnossa, jonka ihminen saavuttaa omassa ymmärryksessään. Vaikka viimeinen kerta olisi kuinka hienoa, taivaallisia kelloja kolkuttelevaa, näen sen silli surullisena jäähyväisenä kahden ihmisen intimiteetille. ANTTI VUORIO A i i i i i i i Aino-täti raportoi ino-täti on nähnyt suunnitelmat yläkaupungin kehittämiseksi. Suunnitelmissa esitettiin muun muassa, että Kotiieollisuusmuseon tienoille pystytettäisiin kreikkalaismallisia pylväitä viittaamaan Suomen Ateenaan. Aino-tädin mielestä koko Kauppakatu voitaisiin saman tien kattaa Finlandia-talon marmorilla, vaikka materiaali ei olekaan kestävää, on se ainakin ylevää ja viileää. M aan ystävien pyöratiekampanja on saanut jotkut julkisesti valittamaan, että Jyväskylän keskustassa paapotaan jo liikaakin pv iräilijöitä. Valittajat vastustavat uusien pyöräteiden rakentamista. Aino-tädin vankka mielipide on, että autoilureittejä ei tarvita kesa laisinkaan, sillä Jyväskylää ympäröi mainiossa kunnossa oleva autotieverkosto. Y läkaupungin parhaassa alamaailman kapakassa tapahtuu kohtsillään vallanvaihdon Aino-täti miettii, josko poliisin kiinnostus kyseistä paikkaa kohtaan säilyy, uusi omistaja kun on tunnetusti lavallinen keskiluoi kainen kirjailija. K; esän tultua Aino-täli kehottaa Mattilann B-rakennuksen kikattelevia herrahenkilöitä ja kaikkia niitä, jotka ovat lukeneet oppikirjan Ajattelukirja filosofiaan helliti.imaan huolestaan Löppösen kanojen suhteen. Ilmojen lämmeiiva ei haittaa, vaikka kanojen suoja ei olekaan keskuslämmityksen piirissä. Syksyn tullen ne voidaan siirtää filosofian yksikön suojiin. A ino-täti lähes paljastui mennä päivänä. Ylioppilaskunnan pääsihteeri valmistui arvoisaksi kauppatieteiden maisteriksi, ja Aino-täii lähes niiasi ohikulkiessaan Aino-täli onnittelee saavutuksen johdosta. A: no-iädin kuuleman mukaan Valtioneuvoston tiedotukseen työskentelemään * siirtyvä JYY:n kulttuurisihteeri on jo ehtinyt piristää uuden työpaikkansa ilmapiiriä. Politica-kuoron ensimmäiset harjoitukset pidellänivn heti kesäkuun alussa, ja ulkomaisille vieraille lähteneissä kutsuissa pyydetään tulijoita ottamaan lederhosenit mukaan Valtioneuvoston ensimmäisiä virallisia ruoskafestivaaleja vanen. Tylkkann (5/98) naisen analoJ niiaan perehdyttävä keskiaukeama on herättänyt kysymyksiä siitä, kenelle eksemplaari (ks. kuva) kuuluu. Vaihtoehdoista Ainotäli on kuullut mainittavan itsensä, päätoimittajan ja Pihtipuiaan mummon. Oikea vastaus on kuitenkin Kanada. Tämä täytyi paljastaa silläkin uhalla, että Kanadan valtion ja JYY:n lämpimät suhteet saattavat viiletä. Mummot |a muui kun haluavat kulkea kaupungilla rauhassa. A ino-täti on huolissaan. Maakunnalliset liedoiusvälineet ovat viime aikoina saaneet vihiä )YY:n sisäisistä, arkaluonteisista keskusteluista ja uutisoinee! niistä. Tietolähde kuuluu ilmeisesti JYY:n sisäpiiriin. Aino-täti kehottaa JYY:n edustajiston ja hallituksen puheenjohtajia palauttamaan väkensä kesän aikana ruotuun. Jokin roti on |YY:ssäkin oltava. Aino-täli pelkää oman monopolinsa puolesta J ylkkärin nykyinen päätoimittaja toi Ainotädille terveiset entisellä päätoimittajalla, joka vaikuttaa valtio-opin yksikössä. Tämä tohti epäillä, että Aino-täli keksii juttuja omasta päästään. Esimerkiksi Vauhkoseen verrattuna se sujuu Aino-tädiltä huomattavasti paremmin 1 I I I J ylkkarm päätoimittaja keruu Aino-iadille, että pääasiallisin syy hänen tulevaan KeI nian malkaansa ei ole halu kirjontaa vieraista I maista, vaan halu nähdä omin silmin, pitääkö ' paikkansa, että ihmiset siellä kulkevat alastomina. Maikan rahoittajataho ei tiedä tästä motiivista mitään. Aino-tati ehdottaa, että Jylkkärin toimitus muuttaisi päätoimittajansa perässä Keniaan. Lehteähän voi tehdä missä hyvänsä, ja jos toimitus on päiväntasaajan nenöillä. säästää JYY esimerkiksi nykyisten toimnustilojen lämmityskulut. A ino-täti pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa kesäksi, ja yrittää pitää bikinit ainakin mielessä Kukkia. mehiläisiä ja muuta kivaa lukijoille, tapaamme syksyllä. I I I
%) Genoa Cityssä kaikki naivat ristiin Hehän ovat kuin kaksi marjaa. K olmosella alkoi pyöriä uusi saippuasarja The Young & The Restless toukokuun alusta. Sarjan nimi Suomessa on "Tunteita ja tuoksuja" -sarjassa esiintyvän hajuveden mukaan. Kaikki roolihahmot ovat jo ehtineet naida ristiin rusiiip. fcämäAvtinsä/vclfensaVvNtävän^ä jne. vaimon tai miehen kanssa, silla sar|aa on tehty vuodesta 1973 alkaen. Keskeisiä perheitä on kolme: Abbotit, Nevvmanit ja Chancellorit. Suvaitsevaisuutta tuo neckeriperhe Barbein |a vietnamilaisäiu poikineen. Meillä pyörii nyt vuoden 1994 uiolanio. eli hurjalla tavalla 21 vuotta luotantoa jätetään väliin. MTV.n ratkaisua tukee se, että nain ehdimme saada sarjan nykypäivän kiinni ja nykyiset näyttelijät kiertämään Suomen maalalousnäyticlyihm. Tämän huvin voisimme menettää aloittamalla sarja alusta, joten parempi hyväksyä MTV:n oikaisu kokonaisvaltaisemman nautinnon vuoksi. Bellin perversioita Tunteita ja tuoksuja sarjan päähenkilöt lipuvat alkumusiikin soidessa valkoiselle taustalle kuin enkehhahmot konsanaan. Vaativampikin katsoja on myyty tälle idealle, vaikka kyseessä onkin pakkoratkaisu, kun sarjassa on henkilöitä kuin meren mutaa. Sarjan luoja on mies Kauniiden ja rohkeiden takaa William J. Bell. Miehellä tuntuu olevan mielenkiintoinen perversio: valkoisiin takkeihin pukeutuneet blondit koeputkien parissa. Kauniiden ja Rohkeiden Brpokea korvaa Ashley Abhotifi roolihahmo, joka>Brooken lavoin on kemisti. Vaikea ratkaisusta on kuitenkaan valittaa, silla Ashley on toistaiseksi kaunein ja kiinnostavin sarjan roolihahmoista. Maanmainiossa Frendit-sarjassa Joe piti taannoin saippuasarjanäyttelijoiksi haluaville oppitunteja. Tunteiden ja tuoksujen miesnäyttelijä! voisivat kaikki olla hänen oppilaitaan. Jack Abbotia näyttelevä Peter Bergman kyynelehtii käyttämällä pinsettejä housujen taskussa olevan reiän kautta, kuten Joe opetti. Victor Nevvmama esittävä E ne Braeden puolestaan, paitsi että yrittää näyttää Burt Reynoldsilta, ottaa miettiväisen ilmeen kuvittelemalla ongenkoukun vasempaan luomeensa, mikä oh toinen Joen kikka. Jo nyt on käynyt ilmi, että Barberin Dm ei tiedä odottaako lasta miehelleen vai miehensä veljelle. |ill Abbot on pettänyt miestään talonsa korjauksen suunnittelijan kanssa. Ashley Abbotin miehellä Bladella on ollut suhde Mari )o'hon, joka puolestaan yrittää hcilastella Ashleyn veljen Jackin kanssa. Jack taas törmää Christine Blairin avulla Vietnamin sodan aikaiseen heilaansa, jonka poika on ihastunut Christineen, joka ei tiedä naisiko yksityisetsivä Paulin, johon on ihastunut hänen oma sihteerinsa. Tällaisen »uhdehässäkän syntyessä viikon aikana en ihmettele, että jenkeissä tehdään Melrose Placen kaltaisia sarjoja. Jenkkipennuthan joutuvat koko lapsuutensa tuijottamaan koiiäitinsa kanssa Tunteita ja tuoksuja tai vastaavia saippuaoopperoita, kyllä siinä kuulkaa maailmankuva hämärtyy. Toisaalla kun ylioppilaskunnankin sisäpiiriä katsoo, niin tosiasiassa saippuasarjat voivat jäädä suomalaisen tosielämän varjoon näissä ihmissuhdeverkostoissa. Henkilösuhdejännitteistä huolimatta lopputulos on aivan karmean pitkästyttävä. Se johtuu pitkälti musiikista, joka on tehty selkeästi yhdellä Canonilla. Ja kun se kaiken lisäksi on huonompaa kuin 1950-luvun suomilelfojen peruskama, niin tiukimmissa käännekohdissakin meidän äiti kotona kutoo aivan rauhassa villasukkaa pojalleen. Suomentaja Tarja Hiiliäkin sarja tuntuu pitkästyttävän, sillä torstain jaksossa hän suomensi saman puhelinvastaajaviesiin kahdella eri tavalla eri yhteyksissä, Tulipunainen kyyhkynen Yössä Y lakaupungin Yo on kesän ensimmäinen yötön yo jo kuudetta kertaa. 23. toukokuuta järjestettävä festivaali tarjoaa edelleen kulttuuria kaikilta sen aloilla, mutta tällä kertaa elävälle kuvalle on annettu tapahtumassa aiempaa keskeisempi rooli. Kuten ennenkin, kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy eikä asuvaatimuksia ole. Kampuksen |uhla-aukiolla esitetään ulkoilmaesityksena juuri keskiyön jälkeen yhdeksällä Jussilla palkittu Olli Saarelan Lunastus (1997). Elokuva sijoittuu vuoteen 1918 ja siinä itäsuomalaisen kylän kappalainen joutuu pohtimaan omaa asemaansa ja puolueettomuuttaan sisällissodan taistelevien osapuolten välissä. Hiukan varhaisempaa suomalaisia elokuvatuotantoa edustaa Waldemar Wohlstromin mykkäelokuva Kahden tanssin välillä (1930), joka kertoo metsänhoitaja Antti Kareen seikkailuista naismaailmassa. Elokuvaan on sävelletty Ylakaupungin Yötä värien uusi musiikki, jonka esittää tietenkin elävä orkesteri. Musiikkiopiston siltasalissa esitetään kotimaisia lyhytelokuvia seka Matti Kassilan Tulipunainen kyyhkynen (1961), jonka tähtenä nähdään aina yhtä hurmaava Tauno Palo. Siltasalin aulassa on esillä Tauno Palon elokuvien sull-kuvista koottu näyttely Valkokankaan vangitsemana. Lisäksi Siltasalissa nähdään vanhoja kotimaisia iv-mamoksia otsikolla Reklaamit. Reklaamit on nostalginen sukellus maailmaan, jossa Partner-tupakka oli modernin mittainen tupakka ja Tytöt ihaileva! silmät ymmyrkäisinä niaitolaiturin kuninkaiden Riekun ja Raikun kukkotanssia, Playboy-kondomeja mainostettiin vauhtikumeina. Mainosmarkkinoiden laustaa valottaa ivmainonnan kehityksestä kertova dokumentti Mainoskatko. Nostalgisiin tunnelmiin pääsee myös Suomen euroviisujen esittelyfilmien (1961-82) seurassa, mukana ovat mm. Monica Aspelund. Fredi ja Lasse Märtenson. Suositellaan kansallisen itsetunnon kohottamiseen! Kello kolmen ulkomaisena ensi-iltaelokuvana esitetään Hai Hartleyn Flirt, ihmissuhdekuvaus nuorien kaupunkilaisien elämästä. Aihepiiriin sopiva alkukuva on Tomi Riionheimon ja Hannu Lajusen animaatio Riekun ja Raikun täydelliset seikkailut, joka sekin kuvaa ihmisen ikävää toisen luo kahden kukon näkökulmasta. Lapsetkin saavat oman osansa elokuvista; Keski-Suomen museossa esiietäan Heikki Partasen Kaytoskukka-elokuvat sekä Heikki Prepulan elokuvia. Käytöskukissa saikkailevat porsaanpoikaset Hinku ja Vinku oppivat elämästä asioita, joiden kertaaminen ei tee aikuisillekaan Sarja kuitenkin etenee boldisia rivakammin vaikka päähenkilöt puhuvat koko ajan itsekseen vähemptkin alleviivaaminen riittäisi koska ajatuskyvyitömiä varten on olemassa videot. Tahan mennessä ehdoton bravuuri on asianajaja John Silver kysymässä kolmeen kertaan onkojill lähtenyt jonnekin, kun ex-aviO mies soittaa hänelle ja kysyy "Missä Jill on?" Johnin kuva nokkelana miehenä vain kohenee kun seuraava soittaja on Jill, ja hän kysyy vain kysymisen vuoksi: "Jill sinäkö siellä". Genoa City vs. Viitaniemen ranta Sarja sitoo katsojansa hyvin, silla suosikkiperheesi voi olla viikon aikana esillä vain sun.. ainoassa väliin |atiämässäsi jaksossa, kun hahmoja on niin tolkuttomasti. Ei kuitenkaan niin paljon, etteikö Bell olisi palkannut vielä rivisaippuanaytielijöitä. Esimerkiksi Katherine Chancellorin hälytettyä poliisin saapuu paikalle peräti viisi poliisia yhdessä ovenavauksessa. Poliiseista kolme katoaa paikkoja lUlkimaan valu tomästi. Ketään heisiä ei nay myöhemmin ja vain yhdellä oli repliikki, kolme sanaa ei ihme, elia tuotantotiimi on lähes sata henkeä. Valloittaako sarja sitten suomalaisten sydämet epäilen. Miehet sarjassa ovat puupökkelöitä ja heidän linnallaan Tom Cruisekin on todellinen luonnenäyttelijä, Saijan naiset ovat keskimäärin vanhempia ja enemmissä pukeissakin kuin Kauniissa ja Rohkeissa. Genoa City on tullut monen elämään pysyvästi ja niin käy vielä sinullekin. Sydäniäsi sarja ei tosin vie, mutta siinäpä vain lähdet kesäkuussa Viitaniemestä uimapuvussasi kotia kohtia Tunteiden ja tuoksujen tähden. Näin sinulle käy, jos erehdyt saijaan tutustumaan on se sen verran campia. M A T T I M Ä K I N E N pahaa: vaikkapa ettei pikkuasioista kannata murjottaa. Rock keskittyy Jelmun musiikkitelltaan ja Ilokiveen. Teltassa majoittuvat mm. heisinkilai nen Karkkiautomaatti hilpeine poppiksineen seka jyrkemmai jyväskyläläiset Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus ja Paraxism. Souldiersin tytöt tuovat naisnäkökulmaa souliin. Hiukan hiljaisempia ryhmiä ja klassista on joka puolella. Kansanianssiprodukiio Vii5i kokoaa Jyväskylään Suomen kansantanssin huiput; Matit ja Maijat, ISOT, Rimpparemmin ja Kiperän. Perakammär-sekstetti yhdistää tanssija musiikki-improvisaatiota ja bodypercussionryhma Syrjähyppy puolestaan nuottaa musiikkinsa tanssillaan. Jyväskyläläisistä teattereista mukana ovai Jyväskylän ylioppilasteatteri Kuikan pekq sääytelmällään ja performansseillaan sekä AdAstra Aleksis Kivclläan. Lisaksi pieksämäkeläinen Saiclliuii-ieaucn esittää teurassian elämästä kertovan Strategian kahdelle kinkulle. Keväällä ovensa avannut Jyväskylän taidemuseo pitää ovensa auki Yössä, näytillä on seka taidemuseon pysyvä näyttely että paperitaldetta. Yön ohjelma kotisivuilla http://www,media keiiu.jiop.fi/yoyo/ Lisätiedot: Markus Latvala/Jonna Paananen/ Karoliina Talvitie-Lamberg p. 624 968 tai 624 815, e-mail: ylakaupungin.yo@jkl.fi.
Kirpulla kesään T rumpctiihoustii. lolppakorot ja finnhiisii sen tekivät. 1970-luku on palannut keskuuteemme. Multa mitä vielä puuttuu kesäkaupungista, jotta vuosikymmenen ihanan mauton tunnelma olisi jälleen täydellinen? Rantakirput! Nuo kuplavolkkarin alustalle lasikuidusta kyhätyt avokonset miniautot. värikkäillä hilemaaleilla ja ylileveillä renkailla koristellut nuorenmielisten kulkupelit. Tosikkojen mielestä ne ovat huvittavia ja epäkäytännöllisiä, kuin 70-luvun paksupohjakengistä rohjoimmat. Missä tahansa veikeästi kovan jousituksen ja lyhyen akselivälin varassa veikeästi pomppiva kirppu etenee, siellä suupielet tapaavat vetäytyä hymyyn. Jenkkiautoilijoiden vakava pullistelu loistaa kirppumeiningissä poissaolollaan. Totta kai kirppumies yrittää 15 markan Tiimarin aurinkolasiensa takana pitää yllä eoolia ilmettä, mutta enemmänkin tyylisyisiä. Kohtuuhintaisten aurinkolasien lisäksi, jotka pitää muuten löytyä myös apukuskille, rantakirpun pakolliseen varustukseen luetaan kiikari. "Sille kehkeytyy usein käyttöä erityisesti Markus Nuutinen kirppukultiuunn syntymaisemissa uimarantojen tuntumassa", vihjaa jyväskyläläinenhän Siekkinen. Vaikka 'Siekkisellä on vasta ensimmäinen kirppu ajossa, hän vakuuttaa ramakirppujen tekevän uutta tulemistaan", Terassien editse soljuneen lenkin jälkeen on helppo päätyä samoille linjoille. Tukka taipuu tolkuttoman näyttävästi kesäiuulessa ja radiosta raikava poppi saa mielen kcpeäksi. Naisel selvästi ihailevat ja miehet kadehtivat. Virkamiehen näköinen kampeaa nyrkki pystyssä terassituolilta tolpilleen osoittamaan spontaanisti olevansa hengessä mukana. Mieleen hiipii tunne, liekö moinen hauskanpito ajoneuvolla edes laillista. "Onhan tämä, kunhan pulittaa tavallisen auton käyttömaksut. 500 markkaa vuodessa. Toisaalta voisihan se olla niinkin päin, että näille vekottimille olisi kateuspaissään pamautettu ylimääräinen huviverokin", väänielee Siekkinen. Ami Siekkinen ei rantaudu kirpulla ilman kiikareita. Ei kai kirppukyyti aina voi olla yhtä juhlaa? Hetken tuumittuaan Siekkinen muistaa tämänvuotisen vappucruisailun yöllä kesähepenissä Turusta Jyväskylään koetelleen. "Ei auttanut kuin pukea makuupussi päälle ja ostaa huoltoasemalta tiun verran näppylähanskoja. Pään suojaksi ei tahtonut löytyä mitään, kunnes kaverin kassista löytyi ylioppilaslakki. Kyllä koulutuksesta on selvästi hyötyä", Siekkinen rohkaisee. PASI JAAKKONEN Lisää nurinaa Jatkuvan edistyksen Jyväskylä « — * . 4 M M S e on laskeutumassa Suomen Ateenan pyhälle kamaralle. Se vyöryy uutena aaltona ylitse tuuheiden honkametsien, kii kkaitten vesien ja kävelykatujen. Se saapuu ylväänä jättiläisenä Jyväsjärven rannalle ja istuu Seminaarimäen päälle. Sen mainostaulu pyörii koko kaupungin ja yliopiston yllä kuten isoveljen valvova siima. Nokia tulee. Suudelkaa maata jalkojenne alla, maalaistollot. Kun Se tulee, kyyneliin liikuttunut kaupunginjohtajamme toteaa vapisevin äänensävyin. kuinka Jyväskylä siirtyy nyt 'suurten joukkoon'. Suurilla hän ei tarkoita tietenkään niitä yltäkylläisen rumia teollisuusslummeja eteläisessä Suomessa. Päinvastoin tulevaisuudessa häämöttää jatkuvan edistyksen Jyväskylä, valisuomalainen El Dorado, jossa palmut huojuvat kävelykadun pornovalojen tahdissa |a ihmiset siemailevat tyydytettyinä bacardikolaa. Jatkuva edistys on yksinkertainen yhtälö. Se alkaa nollasta ja päättyy äärettömään. On seitsemän laihempaa vuotta ja loputtomasti lihavia. Esimerkiksi niin, että Nokia palkkasi lisätyövoimaa pari sataa henkeä viisi vuotia sitten ja tänä vuonna tarve on kaksi tuhatta uutta työntekijää. Edistyksen yhtälöä seuraten kymmenen vuoden päästä Nokia tarvitseekin jo kaksi sataa tuhatta työläistä ja noin parin kymmenen vuoden kuluttua kaikki suomalaiset on palkattu osaksi suurta, onnellista nokiaperhettä. Nokia on ihan kohta keskuudessamme. Malttakaa, hyvät veljet ja siskot. Uhokas suosittelee optiomallia myös Jyväskylän kaupungin johtaville virkamiehille. Sehän olisi ylivelkaantuneen kaupungin kannalla vain edullista, että optiomiljoonia jakamalla heistä päästäisiin mahdollisimman nopeasti eroon. Nokia luo tuoreita virikkeitä Jyväskylän perinteikkääseen sivistyselämään.Yliopiston avoliitto Nokian kanssa on jo sovittu. Ensin perustetaan informaatioteknologian tiedekunta, sitten humanistinen tiedekunta muutetaan Human Resources -osastoksi ja liikuntatieteellisessäkin tuikitaan sponsorikannyköiden säteilyvaikutuksia urheilijoihin. Lopulta jää jäljelle University of Nokia. Jyväskylän pitkä ja ansiokas kasvatustieteellinen osaaminen keskitetään perusopetuksen uudistamiseen viimeisimmän trendin mukaiseksi. Normaalikoulun ala-asteella kuvaamataidon oppilaat piirustelevat opettajien johdolla piirilevyjen kytkentäkaavioita ja musiikintunnilla soitellaan säkkijärven polkkaa ja muna kännyköiden tunnussävelmiä. Äidinkielessä opetellaan langatonta kommunikaatiota. Näin Nokia ojentaa meille jumalaisen kätensä, jonka pikkurilliä saamme lutkuttaa. Uhokkaan korviin kantautuneen huhun mukaan Nokian työntekijät ovat perustaneet oman uskontonsa. Täsmällisen järjestelmän mukaan kukin työläinen saa synninpäästön työtuntiensa mukaisesti. Siitä vaan leimataan kellokorttia ja taivasosakkeet paranevat. Jokainen on luonnollisesti oma Jeesuksensa, joka luottaa vain yhteen jumalaan, firmaan. Kaikki yhden puolesta ja tuo yksi vain oman itsensä puolesta. Kilpailuhenkisesi taivaspaikkoja on vain rajallisesti, joten paratiisin lepoon pääsevät vain kaikkein ahkerimmat, ne jotka jaksavat puurtaa kellon ympäri tai ainakin siihen saakka, kunnes saavat burnoutin kolmikymppisinä. R. U H O K A S , F I L . Y O . Kirjoittaja on saanut utooppisen ihottuman Nofeian ajattelemisesta, UH! kone (3 Asuntojen hinnat romahtanevat pian TEIN TUTTAVUUTTA Jyväskylän asuntomarkkinoiden kanssa. Asuntojen sijasta kohtasin pilvilinnoja, markkinoiden sijasta pysähtyneisyyden. Yritin etsiä kolmen tai neljän huoneen asuntoa, joka pitäisi ostaa kokonaan lainarahalla. Ne pilvel karkasivat kuitenkin kauas. ETSIM1ENI VANHOJEN asuntojen hinnat nousivat viime vuoden aikana suunnilleen 100 000 markkaa. Välittäjät kuvittelivat, että palattiin lamaa edeltäneeseen aikaan. Työttömyysaste on Jyväskylässä edelleen järisyttävät 20,5 prosenttia, kaiken työvoimatilastoinnin kusetuksen jälkeenkin. Kun lama näytti poistumisen oireita ja muutama asunto meni kaujDaksi, välittäjät alkoivat omien palkkioidensa nousun vinuaminä ja asiakkaidensa loiveiden mukaisesti hilata hintoja ylös. Hinta-arvioita ottaneen tultavani kämpän "arvo" nousi 60 000 maikkaa muutamassa kuukaudessa. Uusien asuntojen hinnoissa pullistelee vielä suurempi kupla. ILLUUSION RAKENSIVAT välittäjät, sillä viime vuonna Jyväskylä kääntyi myös muuttotappiolle. Hesarin (24. ja 25.3.) mukaan muuttovoitto oli 313 henkilöä, mutta kun siitä puhdistetaan reaalisesti asuvat, mutta kirjansa kaupunkiin muuttaneet opiskelijat, niin muuttotappio onkin 92 henkilöä. Vielä ei voi sanoa, että Jyväskylä laantuu. Väkiluvun kasvu on pysähtynyt. ASUNTOKAUPPA EI käy, totesi eräs välittäjä Suur-Jyväskylän lehdessä (18.3.). Hän syytti markkinoille tulleita uusia välittäjiä, jotka nostavat myyjien toiveita katteettomasti saadakseen asiakkaita. Muuttotappio ja jättiläistyöitömyys ovat yhtä todellisia syitä, sillä pienillä markkinoilla sata lähtenyttä merkitsee paljon. Kutuikäiset menevät etelään työn perään ja tänne jäävät eivät voi ostaa asuntoja. He kuuluvat ja näkyvät nyt hiljaisuutena. Opiskelijan kannalta tilanne paranee: muuten myyntiin menevät asunnot tulevatkin vuokralle, jos hinnat eivät tipu. Ensimmäinen oire tilanteen paranemisesta on, että vuokravälittäjäl tiputtivat kiskuripalkkioitaan. Vuokrat alenevat pian vauhdilla perässä. Sataset eivät riitä ahneimpicn vuokraisäntien palauttamisessa todellisuuteen. MYYTÄVÄT VANHAT asunnot on suunniteltu järkyttävän huonosti. Ne vilisevät rakennusvirheitä, joita tällainen lukutoukkakin huomaa. Keittiöihin ci mahdu pöytä ja onkos tämä koppi nyt makuuvai vaatehuone? Ilma ci vaihdu ja vessasta tulee paha haju. Lilliputtien sauna löytyy komerosta mädännyttämässä koko taloa. Käytävä vie leijonanosan ahtaasta asunnosta, mutta parvekkeessa onneksi riittää neliöitä. Kuka tomppeli näitä on suunnitellut? Ensimmäinen ryhmäkanne pitää nostaa suomalaisia rakennusurakoitsijoita vastaan! ASUNTOKAUPPAA säätelee pari asiaa: korkotaso ja 300 000 markan saanto. Nyt korot ovat matalalla, mutta silti on täysin uhkapeliä ottaa 15 vuodeksi vaihtuvakorkoinen jättilaina. Pankkien pitää toteuttaa asunto-obligaatio, jolla kerätyt pääomat lainataan kiinteällä korolla asunnon ostajille. 300 000 markan sääntö tarkoittaa, että sen enempää ei pienipalkkainen ihminen voi ottaa asuntolainaa. Asumiskulut nousevat suuremmilla summilla mahdottomiksi. Nyt huonojen perheasuntojen hinnat muuttotappion ja jättityöttömyyden paikkakunnalla liikkuvat 370 000 450 000 markan välillä. Ei ihme, että kauppa ei käy. Onneksi sentään vuokriin on tulossa kilpailua. JOUNI VAUHKONKN
Hiljaista. Kaikki o n aivan hiljaista, k u n n e s a u k a i s e e k o r v a n s a . Meteli o n aivan h i r v e ä ä , k u n n e s sulkee korvansa jälleen. Ikkunat ovat likaiset. Olisi pitänyt pestä n e jo aikoja sitten. Verhot tippuivat, olivat hauraat. Pölypilvi ei ollut kaunis, mutta välttämätön. Yö o n kaunis, oli se aina ollutkin, mutta tämä yö vei voiton kaikista. Varsinkin kattojen p i n n a t , n e olivat erityisen kauniita kuun kelmeässä valossa; näyttivät jopa syötäviltä. Ylimpien kerroksien ikkunoissa tanssivat monet h a h m o t samoista vaatteista kudottuina, naamat irvistellen toisilleen, mutta suiden pysyessä visusti kiinni ne vaihtoivat asentoa, jota ei olisi voinut kuvitella ihmiselle. Niin äärimmäisen särkyvää, niin särkyvää, tuhansiksi pirstaleiksi hajoavaa kokonaisuutta; se jotenkin säälitti. Yläkerrosten väki oli rauhallista, nukkuivat. Rikkaat eivät metelöineet; en a l u n p e r i n usk o n u t sitä, mutta v e r h o t tiukasti suljettuina h e nukkuivat välittämättä yön m e n o s t a , joka niin kovasti poikkesi päivittäisestä rutiinista. Nukkuivat p a r e m p a a n huomiseen. Oliko sellaista. Toivottavasti. Mainosvalotkin näyttivät poikkeuksellisen kauniilta, säteilevine, vaihtuilevine ja kiertelevine p u n a i s i n a , s i n i s i n ä , v i h r e i n ä ja h a s s u i n a v ä r i m u u n n o k s i n a , toisin kuin päiväsaikaan, jolloin n e pettivät ihmisiä liikenteessä. Yö oli tosiaan niiden aikaa, ne tuntuivat eläviltä. K e s k i k e r r o k s e n asukkaat sitten vasta osasivatkin pitää meteliä: ainaiset juhlat, bileet ja tekosyyn verukkeella järjestetyt happeningsit. Ikkunat olivat k u m m a kyllä puhtaat. Keskik e r r o s t e n väki ei ollut missään tapauksessa likaavaa ja h u o l i m a t o n t a sakkia. Kovin ystävällisiäkin sattuivat o l e m a a n . Autot eivät näyttäneet n o u d a t t a v a n nopeusrajoitusta, ei a i n a k a a n t ä h ä n aikaan, jolloin poliiseilla oli aivan muuta tekemistä kuin valvoa liikennettä. Alakerroksen väki oli sitten tosiaan n i m e n s ä veroista; heittivät r o s k a n s a k i n ikkunasta s u o r a a n kadulle. Pelkäsin heitä kaikkia; d u u n a r e i t a , halvan työn tekijöitä, kaiken maailm a n opiskelijajuntteja, joka ikinen aamu poikkeuksetta. En pitänyt köyhistä, saastoista. Jalkakäytävä oli sitten aivan eri juttu. Se oli kova. m ä r k ä ja se kiilsi yön kuumasta hiestä. Sen k o h t a a m i n e n lopetti kaiken ilon, surun, keskiluokkaisuuden, mitäänolemattomuuden, t u r h u u d e n , k a u n e u d e n , k a u h e u d e n , r u m u u d e n ja l o p u k s i sen k o h t a a m i n e n lopetti vihdoinkin m i n u n elämäni. Nyt olin siirtynyt täysin uuteen elämään. Pienenä läiskänä mustavalkoista kaupunkia, tosin itse olin värillinen. Olin kaunis, kuolleenakin. Hengenahdistus, masturbaatio, pano hississä, ehkäisyvälineet, vimmainen narttu puree kaulaan, oksennat ilosta, leski ottaa sinut, hunajapumukat kolisee pöydällä. Olet yksinhuoltaja teologianopiskelija, on menkat, himot vaatii, juot Coronan Guinnessia, nuolet pystyyn, annat takaa, huuhtelet hampaasi piimällä. Pukeudut hajuveteen, avaat huokean valkoviinin, syötte kiinalaista. mandariinikylpy neitsyen kanssa, laulat unissasi, tartut hetkeen. Istut sängynreunalla maria poltellen aamunkoittoon. tukehdutat itsesi suklaalla ja laihdutat ruumiisi luurangoksi, muistutat Roseannea ja vanhaa luutaa. T E K S T I T : ALAN D E V R I E S K U V A : J A A N A KAUTTO Jumalaisin pylly ohittaa sinut liukuportaissa. seuraat sitä ikuisuuteen.
Uusi look OPTI KULMASTA! TUNNELMALLISET TANSSIT PALOKASSA YMPÄRI VUODEN OPISKELIJA-ALENNUS • 1 &%> d^ptikulma Jyväskeskus, II krs. puh. 310 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 silmälasit silmälääkärit piilolasit näkötarkastukset Upea kulta JUHLALAUKKU Upea Ricky JUHLALAUKKU 9970 79 9 . Upea kulta LAUKKU ketjuhihnalla Lakeri JUHLALAUKKU ketjuhihnalla .<J 9 Moniiokeroinen JUHLALAUKKU ketjuhihnalla 1.U,-r:„ HffliVi Mi Mi .JYVÄSKYLÄ O R I K E S K ^ PALVELEMME ark. 10-18 la 10-15 — tyOfrE-PAlOKKAc / l / 5 4 U Jyväskylä Tehokas ilmastointi myös kesällä ^ gPKASTA MENOA__/-^ #f& " ^ ^ e. •$> Keski-Suomen suurin tanssiparketti ^ ^ KESATANSSIKAUDEN AVAUS ^ " ^ 5.6. klo 21 03 * ? ^ * & TA PAN\ YÖUNTU ALKUKESÄN OHJELMISTOA! >E 12.6. EIJA KANTOLA & OMEGA PE 19.6. JUHANNUSAATON TANSSIT SUSANNA HEIKKI yht. PE 26.6. FINLANDERS TILAA 150 TANSSIS" KESÄJUHLAT KESKELLÄ SUOMEA! PE 3.7. JARI SILLANPÄÄ yht. JANNE OLAVI JOKI yht. SEPPO KANSA yht. LA 4.7. KOKO PERHEEN KESÄPÄIVÄ, LASTEN TAPAHTUMIA mm. Ansa ja Oiva SU 5.7. ROCKIA 70-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN " BRITTIBÄNDI SMOKIE", SELMA KE 8.7. SOUVARIT OPISKELIJA -ALENNUS! NSIMMÄINEN TANSSITUNTI 60% LOPPUILTA 40% LIPUN HINNASTA www aivotonta! Ja alle 26-vuotiaille maksutonta! Totta! Alle 26-vuotiaat saavat n t/t Kultaraha-lntemet-palvelut maksutta. TUle ja tee päätepalvelusopimus Osuuspankissa. • Rahaa ympäri maailmaa? Kyllä. Silvermatic-kottti taskussa VISA-automaateista. • Muistathan, että Osuuspankista kannattaa kysyä opintolainaa. LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME http://www. osuuspankki, fi/ pankit/keski-suomi/ O KESKI-SUOMEN OSUUSPANKf
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Yrityspalvelu järjestää seuraavaa Länsi-Suomen lääninhallituksen hankkimaa omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksen kustannukset vaihtelevat 300-1000 mk. Koulutus on ilta-/ viikonloppu-/ monimuotokoulutusta. Koulutuksen nimi Aika Tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinto 22.9.98-16.12.99 Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto 22.9.98-14.5.99 Sihteerin ammattitutkinto 22.9.98-14.5.99 Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto 22.9.98-14.5.99 HongKongThe gateway to the Chinese market 26.9.98-15.4.99 Talouspäällikkökoulutus 29.9.98-18.3.99 Virtuaaliyritysliiketoiminta verkossa 29.9.98-18.3.99 Yrittäjäkoulutus 22.9.98-14.5.99 Sisäinen ja ulkoinen markkinointi . 21.9.98-20.5.99 Vientimarkkinointikoulutus 22.9.98-14.5.99 Markkinointiviestinnän asiantuntijakoulutus 22.9.98-18.2.99 Kirjanpidon ja verotuksen lisäkoulutus 29.9.98-20.5.99 Ammattikirjanpitäjäksi valmentava koulutus 22.9.98-20.5.99 Tietoverkon tukihenkilökoulutus 22.9.98-20.5.99 Multimediasovellusten suunnittelu ja toteutus 28.9.98-20.5.99 Julkaisutekniikan lisäkoulutus 14.9.98-17.12.98 Internet asiantuntija 14.9.98-7.12.99 ATK-sovellusneuvoja 28.9.98-20.5.99 Tietoliikenneja lähiverkkoasiantuntija koulutus 22.9.98-27.5.99 Mikrotukihenkilön koulutus 22.9.98-23.3.99 Java-ohjelmointi 22.9.98-20.5.99 CAD-valmennusohjelma 15.9.98-18.3.99 Lotus Notes -koulutusohjelma 22.9.98-20.5.99 Oracle-koulutusohjelma 22.9.98-20.5.99 Tietokoneen ajokortti ja näyttökokeet 21.9.98-17.12.98 Tietokoneen ajokortti ja näyttökokeet (viikon loppu) 26.9.98-12.12.98 Kaupallisen englannin kertauskurssi (taso 3-4) 5.10.98-17.12.98 Kaupallisen ruotsin kertauskurssi (taso 3-4) 5.10.98-17.12.98 Kaupallisen saksan kertauskurssi (taso 2-3) 5.10.98-17.12.98 Mikrotukihenkilön koulutus (Saarijärvi) 29.9.98-25.5.99 Esimiestaitojen kehitysvalmennus 29.9.98-13.3.99 Insinööristä markkinoijaksi 1.10.98-9.6.99 Brand tie tulokseen 29.9.98-23.3.99 Tietotekniikan hyödyntäminen ja yritysten verkostoituminen. (Saarijärvi) 7.9.98-30.3.99 Lisätietoja Soile Kaiho puh.(014)444 6836, fax (014)444 6840, www.hk.jypoly.fi. Kurssien hakuaika päättyy 10.9.98 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PAHTUHI lsännänti«dg4Q740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas Ma-Pe 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu Avoimen yliopiston linja Kansanopisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opiskella avoimen yliopiston aineita päätoimisesti. Tällöin voit saada myös opintotuen Valittavanasi: Psykologia l 5 o v , JoY Kasvatustiede 15 ov. JoY Yleinen teologia 15 ov. JoY Eurooppa-opinnot 15 ov. TuY sekä opintoja Savonlinnan kesäyliopiston tarjonnasta. Avoimen yliopiston kautta voit useimmissa yliopistoissa edetä varsinaiseksi opiskelijaksi sekä liittää suoritettuja arvosanoja osaksi tutkintoa. Kielija kansainvälisyyslinja * Pääkieli saksa(D-kielen pohjalta) tai englanti (A-kielen pohjalta). * Sivukieli ranska (alkeista) tai ruotsi * Eurooppa-opinnot, 15 ov Mahdollisuus suorittaa kielitutkintoja ja testata kielitaitoa käytännössä mm. opintomatkalla Teologinen linja Keskeiset opintokokonaisuudet: Yleinen teologia 15 ov sekä Lähetyssihteerin koulutuksen seurakunnallinen osio (500 h) Musiikkilinja P o p ja j a z z m u s i i k i n s e k a k l a s s i s e n m u s i i k i n s u u n t a u t u m i s v a i h t o e h t o . Lisäksi kaikilla linjoilla yleisiä aineita m m . kieli-. viestintaja ATK-opintoja. Opiskelija ei ole sidottu linjan o p i n t o o h j e l m a a n vaan hän voi yhdistellä aineita eri linjoilta. O p i s k e l u a i k a linjoilla 2 4 . 8 . 9 8 2 8 . 5 . 9 9 . E n s i m m ä i n e n h a k u a i k a päättyy 30.6.. jolloin valitaan o s a opiskelijoista j a loinen h a k u a i k a 7.8. Lisätietoja ja h a k u p a p e r i t : S a v o n l i n n a n kristillinen o p i s t o p. 1 5 5 3 7 7 , f a x 1 5 5 3 7 4 3 , e m a i h s l n k r i s ® kolumbus.fi /mm\ SAVONLINNAN 225 E KRISTILLINEN OPISTO L O U N 1 A S k lo ii1 6 Ma 18.5. Ke 20.5. Pe 22.5. Ma 25.5. Ti 26.5. To 28.5. Raastekeitto Porkkanaohukaiset Kasvispihvit Kesäkurpitsacurrypata Kasviskiusaus Punajuuripihvit. vihannesreRiistakäristys Jauhelihapihvi Kinkkukiusaus Juustoporsaat Porsaanleike, sinappikastike moulade Juustoinen kirjolohikasiike Curry kala •Porsaanleike Choron Chili con came Kalagratiini Wieninleike Texmex kanapata Nakkikeitto Kalamurekepihvit, Ti 19.5. To 21.5. Ke 27.5. sitruunakastike Maksaa kermakast. 1, Purjoperunavuoka Jauhelihakeitto Suljettu Perunaohukaiset, porkkanamuhennos 'Poronkäristys Broilerpyörykkä Nakkikastike on o | O I O Lihamakaronilaatikko Makkarakastike Pe 29.5. •Metsästäjänleike II O K i^f • •Broilerleike Kukkakaalikeitio JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA i Jauhelihalasagne Paistetlua lohta LOYDAT RUOKALISTAMME NYKYISIN MYÖS INTERNETISTÄ Sonaatti Oy Arto Maijala PL 83 40101 Jyväskylä puh. 040 533 2540 arto.maijala@sonaatti.fi www.sonaatti.fi Ravintola Lozzi Pirjo Lindfelt Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä p. 603 910 lozzi @ sonaatti.fi www.sonaatti.fi/lozzi Ravintola ^Vilhelmiina Ravintola Ylistö Sinikka Huikko Mattilanniemi A-rak. 40100 Jyväskylä p. 603 911 wilhelmiina@sonaatti.fi www.sonaatti.fi/wilhelmiina Juha Poikonen Survontie 9 40500 Jyväskylä p. 603 866 ylistö @sonaatti.fi www.sonaatti.fi/ylisto RENTOUTTAVAA KESÄÄ TEILLE KAIKILLE TOIVOTTAA SONAATIN HENKILÖSTÖ MUISTATHAN, ETTÄ MUUTOKSET RUOKALISTALLA OVAT MAHDOLLISIA!
kuinka sydämet sykkivät, Erkki? Timo Harakka arveli 15 vuotta sitten päätoimittaja Laatikaisen iäksi 52. Tänä vuonna 52 vuotta täyttävä Erkki Laatikainen on 32 vuoden päässä ensimmäisestä kesästään harjoittelijana Keskisuomalaisessa. Onko päätoimittajan mietteet lehtien poliittisesta sitoutumisesta, päivälehden moraalista tai sallivuudesta muuttuneet tänä aikana? Hillitty ja puheissaan varovainen Erkki Laatikainen vastasi vaikeisiin aiheisiin tarkasti ja harkiten, monella tapaa samoin kuin vuonna 1983 Jylkkärin entiselle päätoimittaja Harakalle.
+ S uomen maakuntalehdet ovat edellisten vuosikymmenien aikana vahvistaneet linjojaan liittyneet ja sulautuneet toisiinsa. Tiettyjen sivujen, kuten tvja radioliitteiden sekä ulkomaansivujen yhdistäminen on tehnyt pienistä lehdistä toistensa näköisiä ja oloisia. Laatikainen tunnustaa lehtien tuotannon yhdistämisen syiksi kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen sekä ylipäätään henkiinjäämisen. "Enkä sano, että se millään tavalla olisi Helsingin Sanomia vastaan tai mitään muuta. Tällä hetkellä meidän lisäksemme Karjalainen, Savon Sanomat, Ilkka ja Pohjalainen ovat Väli-Suomen media Oyssä, joka julkaise kuusisivuista sunnuntaisuomalaista. Tarkoitus on laajentaa sunnuntaisivujen filosofiaa näissä lehdissä myös muihin alueihin, kuten ulkomaan osastolle. Helsingin Sanomat tulee olemaan vahva tekijä ja sitä myös seurataan. Minusta se on vain näiden viiden sanomalehden ratkaisu." Medioiden välisen kilpailun Laatikainen näkee kahdella tapaa, joko kilpailuna Helsingin Sanomien kanssa tai sitten ei. Jyväskylässä ilmestyvänä sanomalehtenä Keskisuomalainen ei kilpaile Hesann kanssa, mutta paikallisja maakuntalehtiin yhdistyE. Laatikainen, päätoimittaja Hillitty Laatikainen on lehden toimituksellisen vastuun lisäksi myös Keskisuomalainen Oy:n varatoimitusjohtaja. Hän näkee silti itsensä pääasiassa lehtimiehenä ja ottaa vastuun lehdestä toiminnallisena kokonaisuutena. "Kolumnit ovat tietysti päivän mietteitä, subjektiivinen kannanottoni, sen hetkisen harkinnan tulos, ei minulla ole henkilökohtaisestikaan sen kummempia dogmeja. En minä niitä nyt sen kummempana asiana ajattele." Erkki on pitkän tien kulkija. Päivääkään oppikoulua käymättömänä hänestä tuli kesätoimittaja jo vuonna 1966. Neljä kesää peräjälkeen hän viihtyi toimituksessa, kierteli muutaman vuoden yliopistossa ja käväisi lääninhallituksessa kansliasihteerinä, kunnes aloitti toisen toimittajan (eli nykysuomessa varapäätoimittajan) vakanssin Keskisuomalaisessa vuonna 1973, "En ole torniin linnoittautuja, vaan olen halunnut toimittajan työn ohella kokea mitä se varsinainen elämä on. Se on näitä varsinaisia kosketuspintoja. kunnallispolitiikkaan en ole koskaan osallistunut enkä aio koskaan osallistua. Tottakai minulla on oma neenä monöliittina se on varteenotettava lukijoiden perhoshaavi. "Kaikki lehdet ja mediat ovat kilpailijoita keskenään, mutta silti toimitaan samalla kentällä, eri tasoilla Toisaalta Helsingin Sanomatkin on, kuten heidän edustajansa mieluusti sanovat. Uudenmaan maakuntalehti. Eli sanomalehdellä on monta ulottuvuutta. Minäkin mieluiten puhun, että Keskisuomalainen on Jyväskylässä ilmestyvä sanomalehti. Toisaalta, siinä on myöskin maakuntalehden piirteitä, se on meidän suuri vahvuus. Mutta toivon, että siinä on myös kansallisen uutistoiminnan elementit mukana. Mutta maakunnassa on meidän voima, siitä ei ole mitään ristiriitaisuutta." Jokaista lehteä varjostavat tai voimistavat sen omistavat tahot, yritykset, yhteisöt tai yhdistykset. "Profiiliin vaikuttavat lehden omat pääkirjoitukselliset, lähinnä pääkirjoitukselliset linjortukset. Niitä ei koskaan tulla lehtien välillä yhdistämään. Jokaisella lehdellä tulee olla oma selkeä linjansa, jonka kustantajayhtiö hyväksi näkee ja se tapahtuu päätoimittajan valinnan kautta." yhteiskunnallinen taustani, jokaisella päätoimittajalla on. En minä nyt minkään puolueen tai vastaavan organisaation ohjus ole, mutta on minulla paljon sidonnaisuuksia tässä maakunnassa, mikä tietysti paljon auttaa työssäni, tietää kuinka maakunnassa sydämet sykkivät" Toimituskuntaansa vähemmän ohjaavana ja siihen syvästi luottavana Erkki pohtii palautekyselyltä ja palavereita, havaintoja itsestään päätoimittajana. "Aika paljon tulee sitä palautetta, että minä olen liian kaukana, liian etäinen. Ja muuta. Olenkin yrittänyt heille sanoa, että syy on vanhuus, etten olen heitä ohjastamassa ja miksi olisinkaan. Minun työni on pitkälti kokonaisseurantaa. Menee monia päiviä etten tiedä, mitä lehdessä lukee. Enkä tiedä läheskään joka päivä, mitä pääkirjoituksessa lukee. Se vain osoittaa, kuinka paljon luotan meidän pääkirjoitustoimittajaan." Keskisuomalaisen pääkirjoitussivua pyörittää käytännössä pääkirjoitustoimittaja Jukka Soini. Laatikainen onkin hallinnollisilta kiireiltään ottanut tavakseen pitäytyä vain lauantaisivujen pääkirjoituspalstalla. "Yhteistyö on lähes sanatonta, niin saumatonta yhteistyömme Soinin kanssa on. Menee joskus jopa pitkään, ettemme lainkaan keskustele." Omista haaveistaan Erkki ei paljoa pukahda. Päätettä hän ei reissuillaan pitkin maakuntaa ja pääkaupunkia myöten kanna. Matkoilla on sopiva aika lukea lehtiä ja kirjoja ja miettiä asioita. Kirjoittamisestaan hän sentään vähän vihjaisee. "Kyllä kai unelmia on aina, mutta kun ei ole kykyjäkään, eikä ole myöskään aikaa. Joitain henkilökuvakirjoja voisin tehdä, jos se olisi mahdollista, mutta kyllä tämä Keskisuomalainen vie kaiken ajan ja mehut. Ekoterrorismia vai eläinsuojelua Suomessa on tänä vuonna otettu voimakkaasti kantaa eläinasialiikkeisiin ja vihreitä asioita ajaviin ryhmittymiin. Sanoja kuten mellakka, terrorismi, ilkivalta, tihutyöt, turkistarhaiskut, ekotaasi, viherpiipertäjät, kettutytöt, pamputtaminen ja eläinrääkkäys on viljelty leimaamaan marginaaliryhmittymiä yhteiskuntaa vastustaviksi elementeiksi. Tämä "objektiivinen" tiedottaminen on korostunut myös Keskisuomalaisen pääkirjoitussivuilla, kuten lltalehtien lööpeissä. "Jaa, tähän on vähän vaikea sanoa. Tietysti, yleensä länsimaisessa viestinnässä, kuten Suomessakin, poikkeavuudet saavat enemmän huomiota kuin niiden merkittävyys oikeuttaisi. En oikein tiedä, kuinka tällaisiin ilmiöihin pitäisi suhtautua. N o tietysti sen tietää, että tällaisiin ilmiöihin pitää suhtautua kielteisesti. Väkivaltaan pitää aina suhtautua kielteisesti, tulee se mistä suunnasta tahansa, jopa eläinaktivistien taholta." Laatikainen muistelee kaiholla 1960-luvun opiskelijaradikalismia. Hän toteaa sanankäytön mahdollisesti olleen kovaa, mutta ei muista, että toisen omaisuutta olisi vahingoitettu. "Jos Jyväskylän torilla auto poltettiin, oli se siihen jostain raahattu. Jos oma sotilaspassi poltettiin tai passi, niin ei siitä kenenkään ulkopuolisen omaisuus tai yksityisyys kärsinyt." Suurena liioitteluna ei Erkki aktivismin uutisointia kuitenkaan näe. "Jos mennään toisen elinkeinon toiminnan piiriin, ja se poltetaan tai pyritään vaikeuttamaan, on se tihutyö, jota voi myös kutsua terrorismiksi. Se on hirvän subjektiivinen asia, mikä määritetään terrorismiksi. Terrorismi on hyvin voimakas sana, tunnustan sen, mutta sillä on havahduttava vaikutus, luulen että sillä on pitkälti herättävä merkitys." ,.iatiojournali*mi ja pintailmiöt Voimakkaiden kuvailevien attribuuttien käyttö ei ole yleistynyt pelkästään eläinaktivismin uutisoinnissa. Tämä koskee laajalti koko mediakenttää. Laatikainen on uutisoinnin realisti ja painottaa lukijan ymmärryskykyä valikoida sisällöistä ja ylilyövistä tyylikeinoista olennainen totuus. "Emme tiedä, mitä sanoja olisi käytettävä ja sitten niistä kiistellään. Tämä toki osoittaa kuinka rauhallisessa yhteiskunnassa on saatu elää ja edelleen saadaan elää. Nämähän ovat semmoisia pieniä pintailmiöitä. Mutta tietysti niihin pitää suhtautua sillä tavalla vakavasti, että ne puretaan. Se on luultavasti parasta ennaltaehkäisyä tulevaisuutta varten." Keskisuomalaisen päätoimittaja havainnoi mediakulttuurin kiristymisen olevan perinteisesti Iltapäivälehtien uutisoinnin ja otsikoiden kirjoittamisen etulinjassa. Myyvyys ja kiinnostava kirjoittaminen vaativat värittämistä. Totuudessa on kuitenkin Laatikaisen mukaan jossain määrin pysyttävä. "Kansalaisten pitää osata suhteuttaa, ettei olekaan niin vakavasta ja dramaattisesta asiasta kyse, kuten annetaan ymmärtää. Tottakai näihin marginaali-ilmiöihin saattaa liittyä, että koe-eläinjuttuja ja tarhaamisen olosuhteita ja vastaavia parannetaan." Media munien pei Poliittisen pelehdinnän ja lehdistön avoimen valtiollisten asioiden riepostelun Laatikainen näkee popularisointina. Politiikka on täynnä herkullisia aiheita, kaikkine lieveilmiöineen. Lehdistö ja muu media ovat tosin kovin valikoivia aiheidensa suhteen, siksipä juuri ne aiheet ovat populaareja, niitä luetaan. "Ei kai sitä nyt aina jaksa kaikkia vakavia yksityiskohtia junnata, eikä niitä juuri kukaan lukisikaan, tai jos lukisi, niin varmasti kyseessä olisivat samat ihmiset, jotka tietävät ne jo valmiiksi. Suuria valtiosopimuksia ei junnata, vaan tiettyjä pieniä asioita. Jollakin tavalla on tuulten haistelua, meneekö media voittajan puolelle." Viime presidentinvaaleista Laatikainen näkee iltapäivälehdistön ja television tehneen poliittisen markkinasirkuksen. Puolueettomana mediaa ei voi päätoimittajan mielestä pitää; on selkeästi nähtävissä, kuinka lehdet kääntävät takkiaan poliittisen ehdokkaan suosion mukaan. Voittajan taakse useimmat kuitenkin lopulta kääntyvät "Siinä on vaikea sanoa, kumpi vaikuttaa, kana vai muna, ehkä ne molemmat menevät siinä yhtä aikaa, samassa junassa. Edellisissä presidentinvaaleissa osa lehdistä oli neutraaleja, osa selkeästi puolueellisia. Minusta medialla on oikeus siihen, viime kädessä lukijat ratkaisevat sen, ja aivan viimeistään äänestyskopissa," Ylioppiiaslehdpt ovat turhia Päätoimittaja Laatikaisen mielestä Ylioppilaslehdet ovat edelleen yhtä turhia kuin 15 vuotta sitten. Toteamme olevamme pysähtyneessä tilassa. Timo Harakalle Laatikainen totesi Ylioppilaslehden menettäneen merkityksensä jo vuonna 1983. Koska poliittinen radikaalisuus oli arvostettavaa 1960-luvulla, ja sille vuosikymmenelle se tuntuu jääneen, on kaikki muu radikaalisuus, kuten eläinaktivismi, vähempiarvoista ja kesyn puudelin puuskutusta. l i II \ II M ! Hi \ u . I M I \ 11
EU-ASIANTUNTIJAKOULUTUS Aika ja laajuus: Koulutuspaikka: Hakuaika: Koulutuksen hinta: S i s ä l t ö 14.9.1998-5.5.1999, 28 ov Jyväskylä 1.9.1998 mennessä 800 mk sisältäen opintomatkan Brysseliin Koulutuksessa perehdytään laaja-alaisesti Euroopan unioniin, sen instituutioihin, sektoripolitiikkoihin, sisämarkkinoihin ja ajankohtaisiin kysymyksiiin. Erityisinä painopistealueina ovat EUtiedon hankinta, EU-rahoitus. projektisuunnittelu, hakumenettelyt ja projektien toteuttaminen sekä englannin ja ranskan kieli. K o h d e r y h m ä Hakijoilta vaaditaan soveltuva korkeakoulutai opistotutkinto, työkokemusta asiantuntijatai toimistotehtävissä, englanninkielen taitoa ja valmiutta kansainväliseen projektityöhön. Lisätietoja Lisätietoja koulutuksesta ja hakulomakkeita saa Pirjo Kauhaselta p. (014) 444 6404. J///JKO JYVÄSKYLÄN AIKUISKOULUTUSKESKUS Wilhelm Schildtin katu 2 , PL 283, 40101 JYVÄSKYLÄ w w w . j a i k o . f i lhmi$ fyjjjj * \ i : l ^ S d l f i & E n i E i I i Q3Ä23IÖJJ \ J y v ä s k e s k u s puh 014 • 44 99 340 > A 4 1 J y v ä s k y l ä ' " 1 4 " «* " 3 4 1 / M U S I I K K I kyytinen liikkemma avoinna shop@aironmusiikki.fl M» Pe 10-19 La 10-16 r • • ( I > KEITTIÖÖN UUSI ILME! KEITTIÖT, ETEISRYHMÄT, KYLPYHUONEET, KOMERORYHMÄT • Laaja mallisto erilaisia irto-ovia • ILMAINEN SUUNNITTELUPALVELU • ASENNUSPALVELU • IRTOHYLLYJÄ JA LEVYJÄ mittojen mukaan Tule ja hae omasi edullisesti. Meiltä löydät kaikki K O D I N K I I N T O K A L U S T E E T Puh. (014) 677 946, fax 677 954 TRIO-KEITTIOT OY V a s a r a k a t u 1 , 4 3 2 Jyväskylä (Seppälän Majakka) JYVÄSKYLÄN KESÄ 15.-19.7.1998 i KESKIVIIKKO 15... k l o 16.00 J y v ä s k y l ä n K e s ä n avajaiset Kävelykatu k l o 19.00 A v a j a i s k o n s e r t t i t i l a u s t e o s L u h a n g a n k i r k k o , l i p u t : 8 / 1 2 mk kapellimestari Mikko Franck sopraano Lilli Paasikivi k l o 2 1 . S a t u j a I l t a l y p s y Vesilinna, liput: 30/50"mk TORSTA116.7. k l o 10.00-18.00 A d a l m i i n a n H e l m i T o p e l i u k s e n j u h l a v u o d e n k a n s a i n v ä l i n e n s a t u s e m i n a a r i Yliopiston vanha juhlasali, kurssimaksu: 600 mk klo 11.00-16.00 Nola Raen m i m i i k a n ja k l o v n e r i a n m e s t a r i k u r s s i Tanssikoulu Sara. kurssimaksu: 500 mk klo 17.00 "ILLUSION 9 8 " -näyttelyn avajaiset Jyväskylän Lyseo k l o 2 1 . S a t u j a I l t a l y p s y n a i k a a n Vesilinna. liput: 30/50 mk k l o 2 1 . " K o v a y ö n a i s v a n k i l a s s a " Baari vakiopaine, liput: 20 mk PERJANTAI 17.7. klo 10.00-16.00 Adalmiinan Helmi jatkuu klo 10.00-12.00 Nola Raen mestarikurssi j a t k u u k l o 19.00 " K i e l l e t y t p ä i v ä u n e t " " ' n t a r i n a " , " N e i t o p e r h o " j a " A G u n f o r J e n n i f e r " Elokuvateatteri Bio City. sarjalippu: 80 mk/yksi elokuva 30 mk z a r t P r e p o s t e r o s o " k a u p u n g i n t e a t t e r i , l i p o t : 5 / 8 m k Euroopan johtavan miirriikon Nola Raen ( I s o B r i t a n n i a ) P o h j o i s m a i d e n etisiltä k l o 2 1 S a t u j a i l t a l y p s y n a i k a a n Vesilinna. liput: 30/50 mx k l o 23.00 E l o k u v a b i l e e t iiopaine LAUANTA118.7. klo 10.00-19.00 UNET J Y V Ä S K Y L Ä N K E S Ä N S U U R I P U H E O H J E L M A Yliopiston päärakennus Puhumassa ja keskustelemassa m m . Neil Gaiman (Iso-Britannia), Raymond Federman (USA), Deborah Twiss (USA), Pirkko Lahti. Yrsa Stenius, Sari Näre, Auli Mantila. Raija J u l k u n e n , Toni Jerrrhan. Kaarina Hazard k l o 14.00-17.00 A a r r e s a a r i k o k o perh e e n p i c n i c Vaajakosken Naissaari, perhelippu 120 mk/yksittäislippu 40 mk m m . taikuri J. Zeppelino, Jyväskylä Big Band ja Pentti Rasinkangas, Tohtori Orft ja Herra Dalcroze, klovni Leandre Lunatic (Katalonia) klo 11.00-16.00 Nola Raen mestarikurssi j a t k u u klo 19.00-22.00 K u s t a n t a j i e n G a r d e n Party Kirjailijatalo, liput: 50 mk k l o 2 . 2 . T o k i o P e e p S h o w Baari Vakiopaine, liput: 20 mk k l o 2 1 . 8 . T e k n o p a r t y U n i ja p a i n a j a i n e n llokivi, Yliopisto, ennakkoliput: 60 mk/ovelta 7 r o k k l o 22,00 " ? " Lavalla ' H u l l u " L e a n d r e L u n a t i c ( K a t a l o n i a ) k a u p u n g i n t e a t t e r i , l i p u t : 5 / 8 mk SUNNUNTAI 19.7. k l o 14.00-19.00 ETNO-ROCK »SKONSERTTI Lounaispuisto. ennakkoliput: 40 mk/portilta 50 mk Te Vaka (Polynesia), Ismo Alanko Säätiö, W i m m e S a a r i , F e d e r a t i o n Ot H o p e klo 21.00 P i l l e r i a a m i a i n e n N u k k e l a a k s o s s a Baari vakiopaine Katso tarkemmat tiedot käsiohjelmasta, j o n k a s a a l m m . L i p p u p a l v e l u s t a , Jyväskylän Lippupisteestä, festivaalitoimistosta. useimmista keskustan liikkeistä ym. palvelupisteistä. LIPUNMYYNTI: Lippupalvelun myyntipisteet Jyväskylässä SOKOS puh. 6 1 4 9 5 (4,95 m k / m i n + p p m ) Jyväskylän Lippupiste Vapaudenkatu 53 puh. 624 901 Festivaalitoimisto Asemakatu 6 puh. 624 378 email: tanja.rasi@jkl.fi www. j kl .f i/festivaal it/kesa/ tervetuloa iloiseen seuraamme I rciiiALCi t e r n i AIH.% Salokatu 20, 40630 Jyväskylä, p. 014-252 143 fox 014-252 403 T O U K O K U U N E R I L L I S H A K U h a k u a i k a p ä ä t t y y 31 5. 1. KANSAINVÄUSPAINOTTEINEN TALOUSKOULU 2. HOME ECONOMICS SCHOOL opetus englannin kielellä 3. HAUSHALTUNGSSCHULE opetus pääosin saksaksi. O p i n t o j e n l a a j u u s 2 o v . O p i s k e l u a i k a 5.8.-22.12.1998. LISÄTIETOJA J A HAKULOMAKKEITA OPPILAITOKSESTA. Komponentit edullisesti: 24X C d r o m asema 410.SB16 PnP / SB AWE64 Äänikortti 2 5 . / 450.Logltech W l n g m a n Excreme Digital Joystick 290.4.3Gb Seagate Ultra Dma IDE 1 150.6.4Gb Seagate Ultra D m a IDE 1490,56kbps sIs. / 56Kbps ulk TelevVell modeemi 550./ 700.2 M h z MMX + emolevy 1390.3 2 M b Sdram 3 3 . H p LaserJet 6L 2450.vöionmaankatu 6 40700 JyvasKyla puhelin (014) 611000 telelax (014)61 1486 http.//www.m!crocenter net MICRO & CENTER ST5 ii KAUHAJOEN EVANKELINEN OPISTO lärvikyläntie 92, 61850 KAUHAJOKI AS. SOITA (06)230 9311 TAI (06) 230 9323 JA PYYDÄ LINJAESITE 98-99 Tutustu myös www-sivuihin: http//kauhajoki.fi/ oppilaitokset/evopis GRAAFISEN SUUNNITTELUN LINJAT Kuvallista viestintää manuaalisesti |a lietokonein. P O P / J A Z Z sekä P O P / G O S P E L L I N J A T kehittää käytännön taitoja musiikin parissa ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin. K U V A T A I D E L I N J A valmentaa alan jatkokoulutukseen ja syventää kuvataideharrastusta. N I K A M A , N I V E L JA H I E R O N T A T E R A P I A N L I N J A hieronnan näyttötutkintoon tähtääville vuoden opintoina ja vastaalkajille puolen vuoden perusopintoina. P S Y K O L O G I A N JA K A S V A T U S A I N E I D E N L I N J A antaa yliopistollisia arvosanoja opetus-, kasvatus|,i ohjausalalle aikoville. A V O I M E N Y L I O P I S T O N V Ä Y L Ä L L Ä voi päätoimisesti opiskellen ottaa tutkintolavoitteekseen kandidaatin tutkinnon. O H J A U S JA P E R H E T A I D O N LINJA valmentaa ohjaus-, kasvatus|a hoitoalalle. JÄRJESTÖJA S E U R A K U N T A T Y Ö N TEKIJÄN L I N J A valmentaa seurakunnallisiin ammatteihin tai-alan jatko-opiskeluun. S O S I A A L I N E N L I N J A jos tarvitset tukea mielenterveydessäsi ja ihmissuhteissasi. Nautinnollinen kokemus Kokeile 5 paria kertakäyttöpiilolaseja Tule meille ja kysy Bausch & Lombin SofLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja. Mukavat urheillessa, matkoilla, juhlissa tai kun haluat vaihtaa hetkeksi tyyliä. Käytä päivä, heitä illalla pois. Tutustu, niin huomaat, että silmälasisi jäävät yhä useammin kotiin. SofLens One Day Kertakäyttöpiilolasit NAK^SETKY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. (014)616 020
Il Yläkertaan kurkistaessa näkyy puputuoleja ja valkoiset seinät. taidetta pankin raunioissa Alakerta: vanhan Säästöpankin tuolit ja vihreät seinät. on muutettu taidemuseoksi keskellä Jyväskylää. Muutos vilkkaasta raha-asemasta verkkaiseksi taiteen säilyttämispaikaksi on huomattava. On muotia puhua museon raunioista, ja siitä, että taide pitää tuoda sinne missä ihmiset ovat. Museossahan on hiljaista ja mukavaa. Museossa tai kirjastossa hengailu on kauppapaikkoja rauhoittavampaa. Jyväskylän taidemuseossa on yleisölle avoinna kaksi ja puoli kerrosta. Ensimmäisen kerroksen aulassa on maalauksia kokoelman kerääjästä, teollisuuspamppu Jalo Sihtolasta ja hänen kotipaikastaan Imatrasta. Kas. Sam Vanni on vanginnut Sihtolan abstraktina. Laskeutumalla pari askelta pääsee vihreään huoneeseen, joka on kalustettu vanhan Säästöpankin tuoleilla. Vihreässä huoneessa on kokoelman vanhinta taidetta. Seinien väri selittyy ajan patinan representaatiosta; valkoinen väri on neutralisoinut taidegallerioiden seiniä vasta tämän vuosisadan ajan. 1500-luvulla eläneen italialaisen Jacopo Bassanon Sacra Conversazione on vanhin maalauksista. Nämä teokset ovat nuoren Jalo Sihtolan hankintoja. Vanhempana hän kääntyi kohti aikalaistensa taidetta, siksi kokoelmaan kuuluu hyvä otos myös suomalaista 1950-luvun modernia taidetta. Mutta ne ovat yläkerrassa, me olemme vielä alhaalla. Vitriineissä on nimekästä taidetta. Etsauksia M a net'n Olympiasta. James Ensorin Lämmittelevistä luurangoista ja Toulouse-Lautrecilta Vihreä huone on kokoelman hajanaisin osuus: uskonnollista taidetta, maisemia, maallisen elämän turhuutta painottavia vanitas-maalauksia, laatukuvia. Jodocus M o m p e r nuor e m m a n maalauksen maailmaan voi astua cd-romilla. Vuosisadoissa kovettunut öljy näyttää uhittelevalta, mutta joutuu taipumaan bittien edessä. Yläkerrasta ensimmäisenä tulevat esiin Helene Schjerfbeckin maalaukset. Jyväskylän taidemuseo toivoo voivansa järjestää niiden ympärille Schjerfbecknäyttelyn tulevaisuudessa, samanlaisia toiveita heillä on muun muassa Yrjö Ollilan suhteen. Yläkerrassa on modernia taidetta, valkoiset funkisseinät ja jyväskyläläistä muotoilua: puputuolit. Puputuolissa on hyvä istua. Kaikkia näitä teoksia on piiloteltu kellareissa ja kammioissa vuosikymmeniä, koska niille ei ole ollut tilaa. Tilaa ei ole paljon vieläkään. Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelmaan kuuluu 1012 teosta, joista 120 on esillä. Suomen taidegraafikkojen kokoelma on valtava: 4700 vedosta suomalaista grafiikkaa, joista 150 on esillä. Graafikon velvollisuus on lähettää tänne yksi vedos jokaisesta vedossarjasta. Sihtolan kokoelmasta siirrytään graafikkojen kokoelmaan sulavasti; esillä on Sihtolan keräämät grafiikanlehdet, joiden joukossa näkyy olevan Edvard Munch. Seinien väri vaihtuu ja olemme STG:n kokoelman puolella. Grafiikka on mykistävä, salaperäinen taiteenlaji. Siksi täälläkin suoritetaan tulevaisuudessa mitaatiota sen pariin. Graafikko voi työskennellä täällä ilmaiseksi, jos näyttää samalla yleisölle, kuinka grafiikka syntyy. Erilaiset grafiikan menetelmät ja työvälineet esitellään kaapeissaan. Työvälineet herättävät samanlaista kunnioitusta kuin vanhat kirurgiset ja gynekologiset välineet. Itse kokoelma alkaa Gallen-Kallelasta ja mutkittelee neljässä matalassa huoneessa välillä Virtana, Rantasena ja Tuhkana pistäytyen tuolla Rankkana, täällä Kaskipurona ja päätyen tuonne paikallisena Teräsvuorena Täällä leijuu paksu taide muita huoneita vahvempana. Taidemuseossa se. on kohteliaisuus. Seinät ovat täynnä kiinnostavia viivoja, joista etsii muotoa, ja löytää muistoja. Tuosta Kaskipurosta tulee mieleen Pekka Heikkisen puu-uunileivät ja kahvila Kajaanissa, ja näyttääpä kissa käpertyneenä jänikseltä. Kaikki nämä viivat ovat liikaa yhdellä kertaa. Tänne täytyy palata monesti. JUHA HÄI.INEN ANTTI VUORIO KUVAT: MARKUS NUUTINEN
£> mitä on sanottava Raymond Carver. Vielä yksi asia. VVhere l'm Calling From. Suomentanut ftaija Mattila. Tammien keltainen kirjasto, 1998. 272 s. K un toivo on poissa, mielenterveys roikkuu oljenkorsista. Kirjailija Raymond Carver eli kahta eri elämää. Hänen ensimmäinen elämänsä päättyi 37 vuoden iässä miehen luopuessa alkoholista. Carvenn toinen elämä alkoi tutustumisella toiseen kirjailijaan |a samalla hänen loppuelämänsä elmkumppannn, Tess Gallagheriin Raymondin elämän viimeisen kymmenen vuoden ajan elinkumppamt omistivat toisilleen yhteensä 25 kirjaa. Muutaman kymmenen vuoden juomisen jälkeen lopettaminen on kuin spastinen kokemus sähkötuolissa. Ruumis on niin tottunut alkoholiin, että elämä ilman sitä tekee ruumiista hallitsemattoman. Raymond Carver ei juomisen lopetettuaan päättänyt kuitenkaan tupakointia. Hän sairas'.ui kehkosyöpään, joka oli hänen pitkäaikainen kumppaninsa viimeisten julkaisujensa ajan. Syövän levittvä aivoihin, kirjailija kuvaili itseään savukkeeksi. johon on ruumis kiinnittyneenä. Tämä amerikkalainen tsehov kuoli elokuussa 1988. Anton Tsehov kuoli vuonna 1904 sairastettuaan pitkään tuberkuloosia. Tsehov oli Raymond Carvenn kaksoisolento elämässä, taiteessa senä kuolemassa. Vielä yksi asia -<o<oeiman viimeinen novelli kertoo ~sehovin viimeisistä viikoista kuolinvuoteellaan. Tsehov tiedostaa. «tsekin lääkärinä, kumua tubi i lyduttaa I iane/ mistään ja hän kirjoittaa äidilleen: "On syytä arvella, että viikon kuluttua olen jo täysin terve " Tsehov kuoli pikaisesti kirjeen lähettämisen jälkeen. Uuden, juonettoman, novellin kehittäiänä Tsehov riisui kertomuksen ajallisesta ja seuraamuksellisesta kuvailevuudestaan. Hän pureutui ihmissuhteisiin sekä henkilöihin ja teki heistä yksilöitä. jotka olivat hän itse, Amenkkalaisen novellin perinne alkaa tsehovilaisesta realismista, jatkuu Sherwood Andersonin. Ernest H e mingwayn ja John Cheeverin kautta ja päätyy vuodisadan lopulle tultaessa Raymond Carveriin ja likaiseen realismiin. Postalkohohstmen Carver ei menettänyt koskaan pessimismiään. Ray siirtyi ihmissuhteiden kuvauksissaan laajemmalle perheen piirissä. Hän Raymond Carver oloiltaa kalanläiskytystanssin. ei käsitellyt enää vain miehen ja naisen avioparin suhte myöskin lasten ja vanhempien, vaimor ia anopin ihmissuhteita. Vielä yksi asia on kokoelma molemmilta puolilta hänen kahta elämä. I Novelleissa on läsnä surullinen toivottomuus. mahdottomuus muuttua tai tehdä muutoksia omassa elämässään. Kaikki olennainen on jo tapahtunut. Nykyisyys on hauras tila, jonka henkilöt käsittävät tärkeänä ja merkityksekkäänä, mutta voimattomina muuttaa, Carver tavoittaa tämän hetken kirkkaana ja selkeänä, puhtain sanoin. Teksteissä ei ole mitään vaikeata, mitään turhaa. Minimalistisuus ja selkeys on perfektionismia. Realismi keskiluokan kuvauksessa ei ole keskiluokkaisuutta, vaan irrottautumista luokkarasrtteista, avointa kirjoitusta. Yksityisessä elämässään Raymond Carver oli innokas kalastuksen harrastaja. Hänen runojaan ja novellejaan eräilystä ja kalastuksesta suosittelen vilpittömästi kaikille eräkirjallisuuden lukijoille kauniina esimerkkinä sen tietyn tunteen tavoittamisesta. Jos tämä kuulostaa tarinalta elämästä, olkoon niin. ANTTI VUORIO Frodo oli aluksi Bingo Humphrey Carpenter: J.R.R. Tolkien. Nemo 1998, 343 s. L iioittelematta voin vakuuttaa, että J.R.R. Tolkienin Toru sormusten herrasta on yksi kaikkein eniten elämääni vaikuttaneista teoksista jollei jopa se kaikkein vaikuttanein. Enkä suinkaan usko olevani ainoa. Olkoonkin, että Tolkien ei itse halunnut, että hänestä kirjoitettaisiin elämäkerta, ansaitsee Carpenterin kirja ehdottomasti tulla julkaistuksi, Tolkienin elämänkerran kautta oppii arvostamaan sekä sormusten herraa että sormusten herran herraa vielä enemmän, Humphrey Carpenterin kirjoittama John Ronald Reuel Tolkienin (1892 1973) elämänkerta valottaa maestron elämää erinomaisesti. Kirja seuraa Tolkienin elämän vaiheita yksityiskohtaisesti. Tarina etenee kronologisesti ajasta ennen Tolkienin syntymää hänen kuolemansa jälkeisiin tapahtumiin. Elämäkerta itsessään on suun seikkailu, jossa pieni määrätietoinen filologi vääntää väkisin suurtyönsä valmiiksi. Taru sormusten herrasta -teoksen kirjoitustyö ei ole ollut yhtään vaatimattomampi uroteko kuin sormuksen vieminen Tuomiovuorelle. On sinänsä kummallista, että koko kirja yleensä lopulta saatiin julkaistua Suunnattomana perfektionistina Tolkien kirjoitti osia tarinasta uusiksi kerta toisensa jälkeen. Tärkeää oli saada haltiakieliset nimet ehdottoman loogisiksi ja korjata maantieteellisiä epäjohdonmukaisuuksia, kuten kuun asentoa tarinan eri vaiheissa. Professori Tolkien ei suhtautunut tarinankerrontaan vain vilkkaana mielikuvituksen juoksuna, vaan pyrki täsmälliseen historian tutkimukseen, Keskimaan histona vain sattui olemaan fiktiivinen. Herkullisimmillaan elämänkerta on ehdottomasti juuri Hobitin "jatko-osan" kiqoituksen aikoihin. On toki mielenkiintoista tietää millaista elämää Tolkien vietti opiskeluaikoinaan, mutta eritoten minua lämmittivät pienet kuriositeetit pääteoksen ympäriltä. Gandalf-velhon alkuperä on esimerkiksi Itävallasta ostetussa postikortissa ja Frodon ystävän, Sam Gamgin nimi on väännetty junan puuvillavaunusta. Meitä tietysti kiinnostaa myös Tolkienin rakkaus suomen kieleen, Kalevalaa luettuaan Tolkien kommentoi suomesta, että "se oli kuin löytäisi kellarillisen laadultaan ja maultaan ihmeellistä ennen maistamatonta viiniä. Minä juovuin siitä". Imartelevaa. Suomentaja, vastikään kunniahobitin arvonimen saanut, Vesa Sisättö on tehnyt hienon käännöstyön kaikkine suomentajan huomatuksineen. Ihmeellistä, ettei Carpenterin kirjaa oltu käännetty aiemmin. Kirja kuitenkin on kirjoitettu jo vuonna 1977. M I K K O K A L M O scifi-varat YVlam Gibson: Virtuaalivalo. Virtual lisjht 1993. Suomentanut Arto HäiH WSOY I99T, 328 s. lain Banks: Kävelyä lasilla. VValking on Glass 1985. Suomentaneet Jonina Altschuler, Reetu Kurkijärvi ja Topi Makkonen. Loki 1997.3<9 s. K un kirjailija on tullut kuuluisaksi jollain tietyllä kirjalla tai jonkin tyylisuunnan edustajana, on vaarana, että hän jää kirjoittamaan menestysteostaan yhä uudelleen tai jumiutuu johonkin päättymättömään saagaan. Näin ei ole onneksi käynyt W i l l i a m "Neurovelho" Gibsonille eikä lain "Kulttuuri" Banksille. Gibsonin uusimmassa suomennetussa romaanissa Virtuaalivalo seikkailevat edelleen kyberpunk-henkisesti pienet, heikot ihmiset angstisessa ja apokalyptisessa kaupunkimiljöössä, jolle taustaa antavat jättimäiset konsernit ja tieteellis-teknologiset edistysaskeleet Jälleen ken-an on vuosi kaksituhattajotakin. Entinen kyttä ja polkupyörälähetti saavat vahingossa haltuunsa tietoja korruptiosta kiinteistökaupoissa. Tieto iisää tuskaa. tai ainakin pan tappopartiota uteliaiden kannoille. Gibson on päässyt eroon edellisiä kirjoja rasittaneesta tuoteluettelomnista tyyliin "Zeiss-lkonin biosensoriset linssit tarkentuivat kohteeseen, ja Huyndain nuoliase sinkosi räjähtävän ammuksen <eskelle Yamata-Sendain polymeerinäyttöä..." r eos on sujuvampi kuin edelliset kirjat, henkilöhahmot ovat onnistuneita ja tarina on uskottava. Vaikka kirjan lieveteksti väittääkin toista, niin <enties kyberpunk ei ole kuollut. Ehkä se on regeneroitu UUtee" ~linvr-nv !<>.«••;-. i i" in ,. ,tir>n. Gibson ja biosensoriset linssit. Uusin lain Banksin käännetty romaani, Kävelyä lasilla, yhdistää teemoja Banksin aikaisemmista suomennetuista teoksista tuoreella ja toimivalla tavalla Kulttuuri-sarjan tieteissävyt yhdistyvät Ampiaistehtaan ongelmallisiin ihmissuhteisiin ja mielen matkoihin tervejärkisyyden nurjalle puolelle. Kirjan sisällä on vähintään kolme vähäeleistä, mutta vaikuttavasti rakennettua tannaa: kaksi vihollista joutuu ratkomaan pelejä ja zen-henkistä arvoitusta omituisessa linnassa. Nuori mies uskoo olevansa rakastunut naiseen, jolla on suhde homoa esittävään veljeensä. Kenties paranoidiksi skitsofreeniksi luokiteltava mies uskoo joutuneensa syrjään ikiaikaisesta hyvän ja pahan välisestä taistelusta ja suojautuu vihollistensa hyökkäyksiltä suojakypärällä, väistelemällä katukivien halkeamia ja pidättämällä hengitystään. Tarinoiden muodostama kokonaisuus on onnistu kiehtova. Banksin monitasoinen ja -selrtteinen romaani on kirjoitettu taitavasti, joskin paikoitellen hieman osoittelevan taitavasti ("Katsokaa, osaan seistä päälläni" -syndrooma, tyypillinen pikkulapsilla ja taiteilijoilla). Kirja on kuin teoksessa esitetty zenkoan: kuolemanvakava absurditeetti, joka on kyllä mahdollista lukea, mutta ongelmallista ratkaista. Kirjan suomeksi kustantanut Loki antaa jälleen esimerkin siitä, miksi pienkustantamoita välillä kutsutaan laatukustantamoiksi. RIKU YLÖNEN
synkistynyt jääkaappi 'B: ' Markus Nuutinen J ääkaapin ovi; yksi ikkuna persoonan sisälle. Laulajakitaristi Mikko Karjalaisen jääkaapin ovea konstaa kipsinen magneettikala. Rumpali Tero Pekkarinen ei ole kylmäkaappiaan koristellut. |oni Solehmaisen eli bändin basistin, jääkaapin ovessa köllöttelee opintolainan maksukuitti, lehmämagneetilla sidottuna. Oven auetessa pitäisi kai paljastua vanha klisee; ihminen on sitä, mitä hän syö. Näiden muusikkojen jääkaapeissa majailee yhteenlaskettuna vain kurkkusalaattia, valkosipulia, puolikas homejuusto. tomaattimurskaa ja kissanruokapurkki. Kovin on laihaa muusikon elämä. Haastattelupaikassamme, eli paikallisessa pubissa, jyväskyläläisen Fridge-bändin valtaama pöytäkään ei notku rokkarien herkuillaPojat ottavat hörppyjä vain kahvikupeista ja vesilaseista. " N o meillä on terveet ja osittain raittiit elämäntavat", ylpeilee Tero. Lähin totuus kai tulee Mikon suusta; " N o tästä kattauksesta voi kai jotenkin vetää suoran linkin jääkaapin sisältöön". No, kuka nyt on ikinä kliseisiin uskonutkaan. Eivät nämä pojat ainakaan vaikuta yhtä laihoilta kuin heidän jääkaappinsa voisivat kertoa, ainakaan mitä pään sykkeeseen tulee. Mikko kuvailee itseään hiljaisena kelailijana, Tero naurahtaa olevansa hölöttäjä tai yhden sortin Lumikki ja Joni mieltää itsensä lähinnä unissakävelijäksi. hirven sydämiä ja sammakon pusuja Jääkaappi voi jollekin olla poliittinen asia, mutta Fridgen pojat vakuuttavat, että sitä ei heidän bändinsä kuitenkaan ole. Teksteistä heijastuu sanoittaja Mikon mukaan sitoutumattomuus, ihmisen j/apaa oleminen ilman, että se vahingoittaa ketSSn muuta. Mikolle itselleen sanat ovat tärkeitä; kun on sanat, niin sitten on oltava sanat. Pintapuolelta sanoitukset näyttävät viihteeltä, mutta syvältä löytyy Mikon pään surina eli joku asia, joka on hänelle itselleen täiH<eä. Bändin tulevalta uutukaiselta eli toukokuun lopulla ilmestyvältä täyspitkältä Dim season -levyltä jokainen soittajista löytää omat suosikkisanoituksensa. "On the shore" on Mikon itsensä mieleen: "Se tarinan minä-henkilö rakentaa itselleen tietokoneesta puolisoa. Viimeisenä mahdollisuutenaan päästä kiperästä tilanteesta Tero (vas.) turvautuu Kari Heiskasen imitointiin. Mikon (kesk.)ja Jonin posket ovat jo antautuneet valokuvaajan muikulle. Päällisin puolin se on viihteellinen biisi, mutta taustalla on ajatusta. Ehkä elämä jonku kanssa olis helpompaa kun se joku ei ajattelis muuten kuin puhtaan loogisesti. Se ei tunteilisi vaan olisi aina rationaalinen ja järkevä." Teron mielessä pyörivät "Frog may kiss the bride"-kappaleen sanat "Siitä "jriä päälle " ' h " ' , n '-fnfliSVn pöljri tunnelma" "Mooseheart"biisiin voi Jonin mielestä helposti samaistua. Se kätkee nahkaansa ajatuksen, että ei pidä luovuttaa ja antaa pahalle koko kättä, Mikko kuvailee uutta levyä depressiivisemmäksi. synkemmäksi kuin kaksi edellistä kiekkoa. Se sisältää sekä raakaa mättöä että uutuutena myös akustisia biisejä. Koko bändi on muutenkin kokenut melkoisen muutoksen edellisten levyjen jälkeen; bändi hajosi viime kesänä ja entisistä pojista jäi jäljelle vain Mikko. Luovan tauon jälkeen Tero löysi tiensä uuden kolmikon rumpaliksi kesän kuluessa ja Joni astui remmiin viime syksynä. "Tällä kolmannella levyllä haetaan uudelleen sitä henkeä, mikä oli ekan poppoon kanssa", kuvailee Mikko tilannetta. Yhteinen sävel on kuulemma soittomielessä jo löytynyt, mutta vielä ei olla aivan kuin veljiä. Veljesten välillä olisi ainakin enemmän 3 skism.i.i Fridgen musiikkityylistä arvostelijat tuntuvat olevan eri mieltä ja Mikon mielestä se on varsin kuvaavaa. "Se ei oo sellasta, mitä on tehty hurjasti ja ainakin ne halvimmat kliseet me kierretään heti kättelyssä. Mulle tää musiikki edustaa sellasta vihreyttä, kenties maalaisuuttakin. Kai se johtuu niistä omista juurista", hän selventää. Omimmillaan Fridgen musiikki on poikien itsensä mielestä tiivistunnelmaisissa klubeissa, jolloin voi musisoinnin ohessa vaihtaa myös muutaman sanasen yleisölle. Kliseistä jo puheenollen, pakkohan se on vielä kysyä, miksi bändin nimeksi lätkäistiin tuolloin syntyvuotenaan 1994 juuri jääkaappi. "Se vain oli sellanen ytimekäs nimi, jota lukiovuosina bändin entisen rumpalin, Jopen, kanssa baareissa istuskellessa mietittiin. Niin ja tää bändi oli sitten tän niminen jo ennen kuin Kauniit ja Rohkeat alkoi pyöriä täällä Suomessa. Kaikki urpot aina takertuu tohon", heittää Mikko. Eli kaikkialta me suomalaiset jurpot kaivammekin esiin Kauniit ja Rohkeat, tässä tapauksessa tietenkin Ridgen. M I I R A R A U H A M Ä K I nenäkkäitä muodonmuutoksia Publius Ovidius Naso: Muodonmuutoksia. Metamorphoseon libri l-XV. Suomennos. esipuhe ja hakemisto Alpo Rönty. WSOY 1997. 616 s. H änen urakehityksensä lähti lupaavasti liikkeelle. Isä pisti Ovidiuksen reetorikouluun Roomaan, koulu meni hyvin ja uraputki (cursus honorum) oli alulla, mutta tyyppi heitti tulostavoitteet hiiteen ja alkoi kirjoittaa hauskoja runoja. Nykykielellä ilmaisten; hän hylkäsi lupaavan poliittisen uran ja ryhtyi pakinoitsijaksi. Ei ihme. että Ovidiuksesta tuli, kuten nykyään sanottaisiin, seksiaddikti ja luuseri, mutta kuka muistaa niitä koulukavereita, jotka ryhtyivät senaattorisäätyyn oikeuttavaan kvestorin virkaan? Ennen vakiintumistaan Ovidius ennätti hankkia runsaasti seksuaalisia kokemuksia, joiden perusteella hän rakensi teoksensa Ars omandi (suom. Rakastamisen taito) ja sen jatko-osan Remedia amoris (suom. Rakkauden parannuskeinot). Jo pelkästään näiden perusteella tämä leikittelevä lemmenlaulaja olisi ansainnut paikkansa kiellettyjen kirjailijoiden pitkässä hyllyssä. Opetusrunoja parodioiva "rakkauden opettaja" Ovidius on kirjoittajana hellän eroottinen ja arvostaa naisia. Ovidiuksen laajan tuotannon pääteoksena pidetään kuitenkin Muodonmuutoksia. Se ilmestyi suomeksi nyt ensimmäistä kertaa "kokonaisuudessaan". mikä on hieman uskallettu ilmaus teoksesta, josta on olemassa yli 400 erilaista versiota. Tämän järkäle/naisen runoteoksen tarjoaminen kustantajalle nykyisin olisi sulaa hulluutta. Muodonmuutoksissa ei ole järjen hiventäkään. Siinä on yhteensä noin 250 erilaista jumaltarinaa koottu yhteen äärimmäisen epäloogisella tavalla. Tarinat alkavat ja loppuvat miten sattuu, kaikkia tarinoita ei edes viedä loppuunsa. Ainoa yhteinen seikka saduille on, että niissä tapahtuu joku muodonmuutos. Kuka tahansa nykyaikainen kustannustoimittaja lähettäisi sen kirjailijanretkulle takaisin ja neuvoisi: "Selvennä juonta ja poista ylimääräistä kamaa". Teoksen ehkä suunn arvo kuitenkin piilee juun näissä sekavissa jorinoissa: ne välittivät nykyaikaan saakka miltei kaikki keskeiset muinaisen Kreikan ja Rooman myytit. Ovidiuksen kanssa joutuvat tekemisiin nekin, jotka eivät edes tiedä, mitä ovat hänelle velkaa. Jokainen joka on päästänyt suustaan sanat Diana. Atlas, Apollo, Titan, Ajax. Helios, Orion, Herkules tai Nike on sanellut Ovidiuksen välittämien kreikkalaisten myyttien kieltä. Jokainen joka on puhunut narsistisista adoniksista, seireeneistä, paniikista tai onnenpyörästä on haastellut Ovidiuksen elävöittämiä tannoita. Yksi teoksen keskeinen teema on hyvin moderni: vastakkaisuus ihmisten pyrkimysten ja toiveiden ja niiden toteutumisen välillä. Alpo Rönty on tehnyt sankariteon, sillä tämä lukion latinanopettaja suomensi teoksen sivuhomminaan. Hän saa muinaiset tarinat kulkemaan runokielellä nykysuomeksi. Jokaisen luvun alussa on "juonen" kulun seuraamisen helpottamiseksi referaatti ja selityksiä. Suomennoksesta käytiin tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan vilkasta keskustelua Helsingin Sanomien kulttuunosastolla. En ole vertaillut alkutekstiin, mutta tällaisella rennolla nykysuomella tekstiin pääsee helpommin sisään kuin muinaisilla tarkasti mitallisilla käännöksillä. Latinaksihan näitä pitäisi tietysti oikeasti lukea. Muodonmuutoksien lopussa on 106 sivuinen selittävä hakemisto nimiä ja käsitteitä. Näillä eväillä jopa eräs 8-vuotias henkilö innostui tutustumaan Herkuleksen eli Herakleen "alkuperäiseen" käsikirjoitukseen. Tämä on sanakirja, jota me aloittelevat antiikin harrastelijat olemme kaivanneet. Minua ilahdutti myös suuresti kirjan lopussa olevat muinaisen Rooman ja Kreikan kartat. Keisari Augustus palkitsi Metamorfoosien kirjoittajan kartoittamalla hänet loppuiäkseen Roomasta nykyisen Romanian peräkylille. Pan vuosituhatta on arvailtu, miksi keisari teki näin: ylistäähän Ovidius vuolassanaisesi Muodonmuutosten lopussa Julius Caesaria ja tämän sisaren tyttärenpoikaa Augustusta. Ruusun piikki lienee siinä, että Publius Ovidius Naso (Naso on suvun nimi ja tarkoittaa nenäkästä) kehuu Augustusta Caesann töistä kaikkein suunmmaksi ja antaa ymmärtää, että Caesar myös siitti Augustuksen: "Ettei tuollaisen pojan siittäjä kuoleva oisi. tehtävä siis jumaluus oli tästä". J O U N I V A U H K O N E N
' mmmiä '^^^T ir-i l o «i> KULTTI r-v„ miten ollaan tyttö? Sotilas Jane (G.l. Jane), ohjaus Ridley Scott, käsikirjoitus David N. Tv/ohy ja Danielle Alexandra, pääosissa Demi Moore, Viggo Hortensen, Anne Bancrolt. Kesto 128 min. Fantasiassa. Spice World the Movie, ohjaus Bob Spiers. käsikirjoitus Kim Fuller ja James Curtis, pääosissa Baby Spice, Ginger Spice, Scary Spice, Sporty Spice, Posh Spice, Roger Moore, Richard E. Grant, Claire Rushbrook. Kesto 93 min. Fantasiassa. T yttöenergia. Mutta mitä se on? Jos sana o n syntynyt analogian kautta muista energiamuodoista, kuten sanasta t u u l i energia, tarkoittaa se varmaankin energiaa, jonka lähteenä o n t y t t ö . Tyttöenergiaa ei kai kuitenkaan ole se lämmöntunne jota t y t t ö voi tuottaa pojille. vaan se jolla t y t t ö pyörittää itseään. Kyseessä o n Sporiy on toimituksen suosikkimauste. siis varsin kompleksi ikiliikkuja: tyttö saa energiaa tyttöydestään, eli siitä että on tyttö. Miten ollaan tyttö? D e m i Mooren tapa olla on tämä: energinen ruumis. Edustaako Demi Moore Sotilas Janena tyttöenergiaa? Ei. Demi Mooren ruumis saa energiansa miehuudesta, ei tyttöydestä, Sotilas Janena hän on ajeltu pää. lihaksia, rasvaton, kaksi isoa rintaa ja penis. Kyllä, miehenvehje. P^asvaton isorintamen on moderni oksymoron, joka on jo tullut normiksi, kuten toinen oksymoron eli rasvaton maito. Rinnat eivät vielä sulje tyttöyttä pois. Nuorilla tytöillä on usein kiinteät nnnat, kuten Demilläkin, mutta hänellä ne ovat lahja kirurgilta. Tämä tekee energiasta keinotekoista, mutta toisaalta uusiutuvaa. Meijerioksymoroneista miehenvehkeeseen. joka on ankarampi syyte. Elokuva kulminoituu Demin huutaessa esimiehelleen: "Suck my dick!". Hänelle voidaan siis olettaa penis. En voi väittää, että penis yksinään veisi keneltäkään tyttöyttä, mutta vakava kolhu se on sille. Varsinkin kun hänen tyttöys tähänkin asti oli keinotekoista. (Täsmennys: tarkoitan peniksen hallussapitoa, sitä että se on omistajansa elin.) Lyhyesti sanottuna tämän Demi Mooren jumppavideon teema on, että naisen tie huipulle vaatii miehekkyyttä, mutta ei sillä vanhastaan tunnetulla itäsaksalaisella tavalla, vaan modernilla länsimaisella tavalla, jossa naiseus tiivistyy kauniisiin kasvoihin ja isoihin rintoihin. Nämä kalleudet unohdettiin itäeurooppalaisissa urheiluseuroissa. ja siksi kommunismin, sellaisena kuin se tässä maailmassa tunnettiin, kumi puhkesi. Tyttöenergia on meillä lehdistössä yhtä kuin Spice Girls. Viisi englantilaista tyttöä, jotka haettiin yhteen lehti-ilmoituksella. Tarkoitus lienee ollut tuoda tyttöyden erilaiset puolet esiin. Tyttöys on kuitenkin liian liukuvaa. Spice Girls todistaa sen. ettei sitä voi yrittää vangita viiteen ilmenemismuotoon. Tuloksena on stereotyyppejä, jotka ovat yhtä vakava kuhmu alkuperäiselle tyttöydelle kuin Demi Mooren keinotekoinen tyttöyden tavoittelu. Spice Girls luottaa vanhoihin malleihin. Punatukkaiset ovat intohimoisia, joten punatukkainen Sotilas Janessa pohditaan Demi Mooren vartalon syvintä olemusta. Se on oksymoron eli mahdoton yhdistelmä, kuten kylmä tuli. G i n g e r Spice (joka myös Sexy Spicena tunnetaan) on joukon isonnunun. Nam seksikkyyden ja intohimon mahdollisuus jo salakavalasti yhdistyy rintojen vaatimukseen. Tyttöryhmän tummaihoinen on nimetty Scary Spiceksi. Kuulenko jo ihmissyöjäkallonkutistajaneekereiden rumpujen kuminaa, Tarzan? Rasismi syntyy vieraan pelosta, vastaa Tarzan ja jatkaa, että toisaalta ironia on tämän päivän nuorten kahle. Syyttäkööt siis itseään. Baby Spice on lolita. Mutta edustavatko lolitat alkuperäistä tyttöyttä? Tuskin, kyseessähän on vanhojen peseytymättömien miesten mielikuvituksessa syntynyt tyttöyden muoto. Kaksi viimeistä spicea ovat Sporty ja Posh Spice Sporty on kuntoilija, SIIS porukan pienirintaisin. Posh on kuin smurffi, joka kantaa aina peiliä mukana. Tällaistako se tyttöys on. joka pyönttääiyttöjä? Ei, en suostu korvikkeisiin. JUHA HALINEN maihinnousukengällä maineeseen Markus Nuutinen J yrockin juliste on valittu viime vuoden parhaaksi suomalaiseksi kaupalliseksi julisteeksi. Tuomariston mielestä Jyrockin juliste oli kaupallisen sarjan ehdoton ykkönen. Julisteen on suunnitellut Taideteollisen korkeakoulun 4. vuosikurssin opiskelija T i m o Berry. Jyrockin juliste oli ensimmäinen, jonka Berry on koskaan painattanut. "Tottakai olen kovasti otettu. Laitoin sen painattamiseen oman palkkani, jotta se tehdään kunnolla ja tarpeeksi suurena. Jyväskylässä ei ollut budjetoitu siihen tarpeeksi rahaa", Berry kertoo. "Kenkäidea lähti siitä, että siihen aikaan kaikki käyttivät tuollaisia Doctor Martenseja Kenkä on tuollainen jykevä ja jyhkeä symboli. Se on itseasiassa minun oma kenkäni siinä kuvassa." Timo Berry sai Jyrockin julisteen suunniteltavaksi, koska ylioppilaskunnan edustajiston jäsen oli hänen vanha inttikavennsa, joten maihanlla voi nähdä ulottuvuuksia myös tähän suuntaan. Juliste on ollut esillä Helsingin kansainvälisessä julistebiennaalissa tänä keväänä ja lähtee piakkoin vastaavaan tapahtumaan Tsekkeihin. JUHA HALINEN
kirsikan velipuoli ANOUK: Together Alone (BNG) Alanis Morrissetten menestys o n l u o n u t uuden musiikillisen kategorian 90-luvulla Jokaisen suuren äänilevy-yhtiön palkkalistoilla o n ainakin yksi "vihainen n u o r i nainen", joka purkaa t u n t e i t a a n rock-musiikin avulla. G o l d e n Earringin t u o t t a m a Together A l o n e -albumi o n t u o t e t t u periaatteella, jonka mukaan rock-albumilta löytyy kaikille kuuntelijoille j o t a k i n omaa. A n o u k i n N o b o d y ' s W i f e -hitin sisältävällä esikoisalbumilla o n aineksia bluesista, soulista ja rockista. STEVE STOLL: The Blunted Boy Wonder (Novamme) Näennäisen yksinkertainen ja pelkistetty musiikki voi parhaimmillaan toimia paremmin kuin p e r i n teinen melodinen musiikki, esimerkiksi Daft Punkin ja Steve Stollin tuottamana. Stollm N e w Y o r k -tausta o n visualisoitavissa T h e Blunted Boy W o n d e r -albumilla: kokeellista, sähköistä ja n o peaa trance-vaikutteista techno-musiikkia tehokkaana kokonaisuutena. T o i s t o a t e h o k e i n o n a käyttävää konemusiikkia, lota Madonna h y ö d y n tää pop-muodossa Ray O f Light -albumillaan. EAGLE-EYE CHERRY: Desireless (Superstudioj Eagle-Eyen isä oli arvostettu jazz-trumpetisti D o n C h e r r y . Ruotsissa hyvin menestynyt T i t i y o ja maailmalla hyvin menestynyt N e n e h Cherry ovat hänen sisarpuoliansa. Ruotsissa syntyneen, mutta N e w Yorkissa asuneen muusikko-näyttelijän d e byyttialbumi, Desireless. o n tasainen, linjansa pitävä. R&Bja blues-vaikutteita hyödyntävä p o p albumi, jonka tarttuvinta antia o n Save Tonight hitti. J O I N I LEINONEN Naaga jälleen paras lehti Kirjallisuuden opiskelijoiden tekemä ainejärjestölehti Naaga o n valittu jälleen Jyväskylän yliopiston parhaaksi ainejärjestölehdeksi Palkintolautakunta perustelee valintaansa sillä, että lehti o n harkiten ja näyttävästi taitettu. Lehden jutut, runot, esseet ja novellit kuvaavat hyvin ainejärjestöään. Naagasta o n tavoiteltu e n e m m ä n kulttuurijulkaisua kuin opiskelijoiden sisäpiirilehteä. Lehdellä o n annettavaa yleensä kirjallisuudesta kiinnostuneille lukijoille. Palkinnoksi Naagan tekijät saavat painattaa lehteään 300 kappaletta nelivärikansilla Kopiotalo Valoksessa. seksiä ja väkivaltaa ranskalaisittain iriisi i , , • • • , ' eiokuvdt:eteen p r o fesson M i c h e l M a r i e kävi luennoimassa uuden äafTo" »lokuvan estetiikasta onnistuneessa N o u v e i l e vague -tapahtumassa YIA 24.4. Jyväskylässä. Marie o n tutkinut lähinnä elokuvahistorian esteettisiä m u r r o s k o h t i a , k u t e n 1910-lukua |a 1960-lukua. Hän o n julkaissut t u t kielmia A l a i n Resnais'n Murielista ja J e a n L u c G o d a r d i n Viimeiseen hengenvetoon -elokuvasta. Tapahtumassa nähtiin neljä uuden aallon elokuvaa: Alain Resnais'n M u n e l ( 1 9 6 3 ) , Jean-Luc Godardin Viimeiseen hengenvetoon ( A b o u t de souffle, 1960). L o u i s M a l i e n Hissillä mestauslavalle ( L A s c e n s e u r p o u r 1'echafaud, 1957) ja F r a n c o i s T r u f f a u f n 400 kepposta (Les Quatre-cents coups, 1959). Luennollaan Michel Marie määritti tiukat — heuristiset — p a r a m e t r i t mitkä elokuvan tulee täyttää ollakseen uutta aaltoa. Jos Marie olisi saanut valita täällä esitettävät elokuvat parametriensa mukaan, o l i s i m m e nähneet esitettyjen Truff a u f n ja Godardin elokuvien lisäksi Jacques R o z i e r i n Adieu Philippine ( 1 9 6 2 ) ja C l a u d e C h a b r o l i n Rohkea nuoruus (Les Cousins. 1959). Chabrolilta olisivat tosin kelvanneet myös Kuumat suhteet (Les Bonnes Femmes. 1960) tai Ystävykset (Le Beau Serge. 1958). Uusista ranskalaisista ohjaajista uuden aallon perillisenä hän pitää m u u n muassa O l i v i e r Assayas'ta, jolta o n Suomessa nähty ainakin Pariisin kevät (L'eau froide) ja Irma Vep. "Assayas o n entinen Cahiers du Cineman kriitikko, kuten 1960-luvun uuden aallon ohjaajatkin, Uudelle aallolle uskollisimpia ovat olleet J e a n E u s t a c h e ja P h i l i p p e G a r r e l " , selittää Marie. U u d e n aallon jälkeen ei m u i t a koulukuntia (uusi aalto oli k o u l u k u n t a Marien mukaan) o l e Ranskan elokuvassa esiintynyt. "Sen sijaan o n ollut yksittäisiä vahvoja persoonallisuuksia, kuten M a u r i c e P i a l a t . Toisaalta uuden aallon ohjaajista Godard, Jacques R i v e t t e , Chabrol. E r i c R o h m e r ja Resnais ovat pitäneet kenttää hallussa ihan tähän päivään asti", san o o Marie. n u o r e t ohjaajat h a u t o v a t isänmurhaa Oidipaalista isänmurhaa vahvalle uudelle aallolle hautovat m o n e t alle 30-vuotiaat ohjaajat H e tekevät spektaakkelielokuvaa, joka sotii u u den aallon auteurismia ja pientä-ja-halpaa -estetiikkaa vastaan. Isänmurhaajien idoleja ovat amerikkalaiset ohjaajat M a r t i n S c o r s e s e e t u m m a i sena. Marie nimeää Mathieu Kassovitz'n (Cafe au lait Viha) ja Jan K o u n e n i n (Dobermann) heihin. Yleisesti o t t a e n Marie pitää uutta ranskalaista elokuvaa kiinnostavana. V u o d e n elokuvista k o l masosa (noin 50) tulee uusilta tulokkailta. Heistä ehkä kymmenen pääsee pidemmälle. Parasta o n noin 30 uuden naisohjaajan nousu. "Entisten maskuliinisten fantasioiden sijaan o n • T —• l i i I I I I I tanolla myös feminiinisiä", ilahtuu Mane. Hänen mukaansa ranskalaisen elokuvan o m i naispiirteenä o n ollut j o 1910-luvulta lähtien kokeellisuus ja intellektuaalisuus. Ranskassa kinallisuudella ja kuvataiteilla o n ollut vanhastaan vahvempi yhteys elokuvaan, "Ranska o n niitä harvoja valtioita, joissa j o p a valtionvarainministeriö pitää elokuvaa taiteellisen ilmaisun välineenä. Meillä valtio tukee tutkivaa elokuvaa ei kaupallista". Marie kehaisee. s u o m i e l o k u v a m u o d i s s a 1989 9 2 Muutamille ranskalaisille ohjaajille kotimaa o n käynyt pieneksi ja he ovat siirtyneet kansainväliseen tai hollyvvoodilaiseen t u o t a n t o i l m a p i i r i i n . O v a t k o esimerkiksi L u c Bessonin The Fifth Element — Puuttuva tekijä ([997) ia: J e a n P i e r r s J e u n e f n Alien: Ylösnousemus Alien: t h e Resur reet'anskalaisia elokuvia missäär lessä? "Luc Bessonia kuvaa parhaiten adjektiivi lapse^ linen. Jeunet o n alkuperäisempi, koska hän kasit telee seksiä ja väkivaltaa eri tavalla kuin amerikka laiset tekisivät. Jeunet o n säilyttänyt "ranskalai suuttaan" Hollywoodissa samalla tavalla kuii P a u l V e r h o e v e n , |oka o n yhtä provokatiiviner amerikkalaisissa elokuvissaan kuin oli hollantilaisissaan", arvioi Mane\ O n aivan pakko kysyä ulkomaalaiselta elokuvaprofessorilta myös suomalaisesta elokuvasi.. joka o m i e n lehtiemme mukaan valloittaa maail maa alituiseen. Tulkki k e r t o o M a r i e n tienneet Suomesta ennen tänne tuloaan vain sen mitä o nähnyt A k i K a u r i s m ä e n elokuvista. Marie ke huukin Kaurismäen elokuvia hyvin omaperäisikesteettisyydeltään. " N e ovat yllättävää nähtävää. Esimerkiksi Vaqo ja paratiisissa vaikuttaa toisaalta hyvin autenttise realistiselta, m u t t a e n toisaalta hyvin tyylite It Niiden h u u m o n o n hyvin erikoista, ja ne eivät ole koskaan surkuttelevia", sanoo Marie ja nauraa kuin hyvälle vitsille. Ranskalainen jakelujärjestelmä etsii k o k o aiar kansallisia elokuvia muodiksi, jolla voisi l Suomi-elokuva oli muodissa noin 1989 199? jonka jälkeen niitä ei ole oikeastaan nähty. Tilalle tulivat iranilainen elokuva ja sen jälkeen hongkon gilainen elokuva. Michel Marie on yksi Elokuvan estetiikan (Suomei elokuva-arkisto, 1996) neljästä kirjoittajasta. JUHA HALINEN Kumipallona luokses pompin. Entisen kriitikon Olivier Assayas'n Inna Vep on löyhiija nopeassa aikataulussa syntynyt komedia. Michel Marie näkee Assayas n uuden aallon perillisenä. Elokuvaa esitetään tällä viikolla Hio Cilvssa.
?A ' iiiim> mitä huonompi leffa, sitä parempi ilta S uomessa asuu joukko ihmisiä, jotka eivät voisi Titanicin myyntiluvuista vähempää välittää. Heidän hyllynsä notkuvat videodivarien löydöksiä, ja jo ties kuinka monensia kopiokertoja nähneitä leffoja vhs-kaseteilla. Heidän intohimonsa on elokuvien huonous. Kun roskaan liitetään vielä hieman alastomuutta, väkivaltaa ja kauhua, niin syntyy aivan oma kuvaputkikulttuunnsa Jyväskyläläiset Juha Ruotsalainen ja A n t t i O n t t o n e n ovat molemmat b-luokan elokuviin erikoistuneiden ]a niistä innostuksensa saavien alan julkaisujen toimittajia. Juha toimittaa yhdessä kaverinsa kanssa Los Meat Bros sarjakuvaja leffalehteä. Antti kuuluu porukkaan, jonka toimesta julkaistaan elokuvalehteä X-Roted. Lehtiä tehdään kausittaista innovaatioperiaatetta noudattaen, kuten pienlehtikulttuurille on tapana. "X-Ratedistakm on jo kahdestoista numero osittain valmiina, vaikka numero 11 ei ole edes ilmestynytkään!", naureskelee Antti. Los Meat Bros ilmestyy kerran vuodessa ja XRated puolen vuoden välein. Jälkimmäinen on ehtinyt levityskanaviltaan murtautua jo hieman perinteisen "do it yourself' -mentaliteetin ulkopuolellekin. Suunn osa lehdistä leviää divareiden, antikvariaattien ja erään suuren kirjakauppaketjun kanavia myöten. Sen sijaan Los Meat Bros löytää tiensä lukijoiden käsiin 'sceneen' perinteisemmin kuuluvin menetelmin: postitse tulleiden tilausten myötä. Underground-status ei sinällään tekijöille merkitse mitään. Onttonen kuvaakin sitä lähinnä pakon sanelemaksi jutuksi. Antti ihmettelee, kuinka heille on tullut kirjeitä monista maista, muun muassa Ranskasta ja Yhdysvalloista. Ulkomaat on kiinnostavia muutenkin, sillä alakulttuurin väkeä pitää koossa jonkinlaiset genresiteet. Mitään yhteistä 'sceneä' pojat eivät Suomesta tunnista. Helsingissä tosin löytyy suurempaakin säpinää teeman puitteissa. "Gorehoundilla menee kai ihan mukavasti, kun niiden ympärillä on yhdistys ja sellaista", Juha sanoo. "Joo. Niillä on jäsenmaksut, ynnä muut mukana ja muutenkin vähän eri meininki", jatkaa Antti. B-leffaporukka harrastaa keskenään lähinnä leffailtoja, sekä kuulumisten ja leffojen vaihtoa "Eiköhän se Jyväskylän scene pyöri lähinnä Videodivann hyllyjen välissä.", parivaljakko hymyilee Jyväskylän ympyröistä. Tosin roskaelokuvafnikkikin voi diggailla mamstream-tuotantoa, vaikka jotkut alan friikit suhtautuvat näihin massojen elokuviin ylimielisesti. Molemmat haastateltavista myöntävät iloisesti katselevansa huumorimielellä Stallonen elokuvia. Underground-elokuvissa toistuu samat vallitsevat yhteiskunnan sukupuolijaottelut pimusankareineen, uhreineen ja alastomuuden kuvauksineen. "Yksi hauska ajatus tähän katsojan näkökulmasta on se. minkä ihmeellisen syyn elokuvantekijät ovat keksineet pimujen vaatteiden pois heittämiseksi", nauraa Juha. "Yhdessäkin leffassa seikkailee sellanen pimu, jonka tisseihin on mukamas kätketty kamera, ja kun ne seuraa ihmisiä, niin pimu joutuu aina paljastamaan tissinsä kuvatakseen niitä", hän jatkaa. "Tämän alan leffa-arvosteluissa tuntuu olevan ideana se, että elokuva saa pojoja pimuista ja väkivallasta. Nykyään hommaa leffoja ihan sillä perusteella. että joku b-stara esiintyy niissä edes sekunnin ajan". BLOODSUCKINC FREAKS menot Fortunaa museossa Kaikille avoin. Fortuna-mittelö järjestetään Yliopiston museossa, S-rakennuksessa. Tule ja pelaa, itsellesi kotifortuna niin onni on myötä. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan romanttinen Ilokiven lounas kahdelle. Kilpailu on osa näyttelyä jyväskyläläisestä lelutehtaitija Jussilasta, Fortuna-pelin isästä. Kansainväliseen museoviikkoon I I.-I8.5, Yliopiston museo osallistuu teemalla museossa elämän jäljet, jolloin tilat ovat avoinna joka päivä kello.9-16. Muutoin museo. avoinna joka päivä (paitsi ma kiinni) kello 12-15. Yläkaupungin Yön aikana 23.-24.5. avoimet ovet myös kello 18-02. So, don't loose your marbles — corne and play! Mahdollisuuksia torilla Mahdollisuuksien tori -tapahtuma avataan jyväskylässä 15.5. Aasian aika -yhdistys on kerännyt yhteen 17 jyväskyläläistä kansalaisjärjestöä kerto. maan toiminnastaan ja yhteyksistään. Perjantaina 155 kello 12-17 jyväskylän kävelykadulla Mahdollisuuksien toritapahtumassa järjestöt esittäytyvät, myyvät tuotteitaan ja kertovat toiminnastaan. Ohjelmaa on luvassa puolen tunnin välein. Jyväskylän mahdollisuuksien tori on osa perinteistä .maanlaajuista tapahtumaa. :* Jyväskylä soi Jyväskylässä järjestetään 15.-16. toukokuuta ensimmäistä kertaa musiikkitapahtuma SOI-festivaali. Sen järjestäjänä on työryhmä, johon kuuluu pääasiassa Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella ja Keski-Suomen konservatoriolla opiskelevia muusikoita Tapahtumapaikkoina ovat yliopiston vanha juhlasali Seminariumissa, yliopiston kappeli, ilokiven alakerta ja baari Vakiopaine. Perjantaina 15.5, ohjelma alkaa kello 17 yliopiston kappelissa "juur hartaast"kansanveisuulla, josta voi siirtyä suoraan kello 18 alkavaan Passi-kamarimusiikkikonserttiin Seminariumiin. Ohjelmassa on mm. Pouiencin oboesonaatti sekä Schubertin ja Rautavaaran yksinlauluja Perjantai-illän päätteeksi kello 22 baari Vakiopaineessa esiintyy Electric Peräkammär sähköisellä ohjelmistolla Lauantaina 16.5. festivaalipäivä alkaa kello 17 Lempeät Zem-" balot -barokkikonsertilla Seminariumissa. Illan toinen konserni Seminariumissa kello 19 on Ensikäsityksiä-kantaesityksiä, jossa kantaesitetään kolme teosta Mikko Nisulan "Oodi illalle".-jousikvintetille, huilulle, klarinetille, pianolle ja alttolaulajalle, Ville Kiviojan oboekvartetto ja Sami Klemolan " A quiet song" -kantelekyintetto, kanteiesolistina Eli» sa : Kerola-~uutT Kaikki säveltäjät joko vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet Jyväskylässä! Festivaali päättyy lauantai-iftana kello 21 alkaviin SÖI!-iltamiin Ilokiven alakerrassa. Esiintymässä on Jyväskylän musiikkiopistolta Ambient-projektiyhtye, h ä meenlinnalainen RADAR-prögeyhtye, jyväskyläläinen Karhu ja helsinkiläinen Pohjannaula. DJmä toimii Pesonen. Ti/orsuufcstin on SOt-Htamia lukuunottamatta vapaa pääsy. Iltamalippu on IS markkaa. Tiedustelut Tiina Tolonen, puh. 014-241 09S ja e-mail: titolone@siimu.stjyu.fi Museopa iva sunnuntaina Museopäivänä 18.5. on kaikkiin museoihin vapaa pääsy. Keski-Suomen museossa esitetään Jyväskyläja Keski-Suomi -aiheisia filmejä, jyväskylän taidemuseossa julkistetaan jodocusja Mansikkamekko-projektit ja kello 12 lähtee kulttuurihistoriallinen kiertokävely kaupunginkirkon pääoven edestä. Feed your head! Unia Jyväskylän Kesässä jyväskylin Kesässä 16-19.7. vierailee Sandmansarjakuvan isä Neil Gaiman, Neil luennoi aiheesta myyteistä saduiksiKesän keskusteluiden teema m uni ja unelmat. Kesää tähdittävät myös Iltalypsyn ihana Satu Ala-Knaapi-Pesonen ja muut lypsyjät Iltalypsy livenä kolmena iltana vain jyväskylän Kesässä. Elokuvia Kesässä nähdään teemasta naiset vankilassa: "soft young girls behind hard : pnson bars". Bio Cityssä spekuloidaan naisten aggressiota nimellä Kielletyt päiväunet Miksi nainen tappaa? Yhdysvaltalainen DeborahTyviss ja Auli Mantila esittävät elokuvansa ja keskustelevat yleisön kanssa. Twiss'in A Gun for JenniferVi ja Mantilan Neitoperhon lisäksi nähdään Just jaeckin'in : n tarina, joka perustuu Pauline Reagen tylyyn romaaniin. Muita Kesän vieraita ovat miimikko •X: Nola Rae ja klovni Hullu Leander. Jazzia kesässä Kesän hilpein musiikkifestivaali valtaa Jyväskylän kaupungin runsaan kuukauden kuluttua. Jyväskylä Summer ja?/ tarjoaa tänä vuonna Salsaosastolla 15-miehistä kuubalaisryhmittymää Manolito y su Trabuco, norjalais-kuubalaista La Descargaa ja Jyväskyläläistä Mambo Sampoa. Palle Mikkelborg trioineen Tanskasta on nelipäiväisen tapahtuman huippuvieras. Kävelykadun jazzklubit antavat monenlaista valinnanvaraa janoisellekin diggarille. Kahdenkympin rannekkeella voi fuusioitua pitkin klubeja mielensä mukaan. jyväskylä Summer jazz I I.-I4.6. Festival office Kitpisenkatu 12, puh. 612 672.
+ IMOIMfTMOO • W0U41TMH ke 13.5. JOEL HALLIKAINEN & Iltatähti la 16.5. TARJA LUNNAS & Rosso HANDEN-HUMPPA & KATJA ke 20.5. MARION & Riskit herrat la 23.5. KAKE RANDELIN y h t HELENA TAIJALA & TST Orkesteri ke 27.5. KAIJA POHJOLA & yht. la 30.5. JUHA HILDEN & Syke TUULA HEIKKILÄ & MARKKU HARJUNPÄÄ Y h t KESÄOHJELMA -98 ke 3.6. ESKO RAHKONEN Yht. la 6.6. TIINA RUUSKA & ROSETTE EKI JANTUNEN & MUTKATTOMAT ke 10.6. KORSUORKESTERI la 13.6. PETRI RITARI (TANGOPRINSSI-97) & KAVALJEERIT BIRGIT OHRA-AHO & JOUKO VIRTANEN Y h t ke 17.6. AVOIN JA 19.6. MARKKU ARO & DIESEL KAIJA LUSTILA & PAJERO JP 20.6. PERTTI KOIVULA & JÄTKÄN SAKKI KULMAN KUNDIT ke 24.6. EIJA KANTOLA & OMEGA la 27.6. JUHONPOJAT ke 1.7. JASKA MÄKYNEN Yht. la 4.7. ARJA HAVAKKA & LINNUT ALPO-PETTERI & KOTIMAISET LISTASUOSIKIT ke 8.7. RAIMO PIIPPONEN & HAVANNA la 11.7. MERJA RASKI & NELIAPILA ALPO-PETTERI ke 15.7. ÄSSÄT & JORE JA LARE SILTALA la 18.7. ANTTI HUOVILA & ÖISET KITARAT ALPO-PETTERI ke 22.7. TONI MONTANA & Yht. la 25.7. MARKKU KETOLA & TAIKAKUU ALPO-PETTERI ke 29.7. ESKO RAHKONEN Yht. la 1.8. KARI PIIRONEN & CAMINITO ALPO-PETTERI ke 5.8. OIVA LAMPINEN & BALANSSI la 8.8. AVOIN YKKÖSESIINTYJÄ ALPO-PETTERI ke 12.8. N ASM A la 15.8. BERIT & MIKA TARKKONEN Yht. ALPO-PETTERI ke 19.8. VÄLIAIKAINEN la 22.8. JOUNI RAUTIO & YHTYE ALPO-PETTERI ke 26.8. la 29.8. EILA PIENIMÄKI & JORMA KUUKKULA TEAM ALPO-PETTERI ke 2.9. AVOIN la 5.9. MARION & RISKIT HERRAT ke 9.9. JARI SILLANPÄÄ Yht. ti 21.7. pe 24.7. KESÄOHJELMA -98 pe 3.7. RAIMO PIIPPONEN & HAVANNA «VERNERIT & MAKUUNI la 4.7. JUHAMATTI & FANNY HANDEN HUMPPA ti 7.7. ARJA KORISEVA & FORTUNA pe 10.7. ARI KLEM & PAJATSO KÖPI KOSKI & PROJEKTI la 11.7. ANITA HIRVONEN & LA STRADA MANIA & HANNU KATTILAKOSKI TANSSIVIIKKO ma 13.7. LASSE HOIKKA & SOUVARIT ti 14.7. KORSUORKESTERI ke 15.7. AVOIN to 16.7. TOPI SORSAKOSKI & KULKUKOIRAT pe 17.7. TARJA LUNNAS & ROSSO VELI & FANTASIA la 18.7. PERTTI KOIVULA & JÄTKÄNSAKKI HEINÄRIEHA (20-03.00) KRISTIINA MÄKI & RUBIN EDESTAKAISET KULJETUKSET TANSSILIPPUINEEN MARTINHOVIIN K E S K I S U O M E S T A ( l a u a n t a i n a ) 1 8 . 4 J Y V Ä S K Y L Ä t i l . a j o l a i t u r i 1 3 , 1 8 . 5 5 V I H T A V U O R I K e s o i l 1 3 , 1 9.OO L A U K A A m h . 1 3 , 1 9 . 2 S U O L A H T I m h . 1 2 , 1 9 . 3 Ä Ä N E K O S K I m h . 1 2 , 2 . S A A R I J Ä R V I m h . 1 OO, M a n n i l a n t i e t ä 2 . 1 A H V E N L A M P I C A M P I N G 9 , 2 . 1 5 H O T E L L I M E N N I N K Ä I N E N 9 . 2 . 2 5 K A L M A R I O P 8 , 2 . 3 5 L O M A K O U H E R O ALENNUKSET KULJETUKSISTA Täydellä Tanssipassilla kuljetus 30,Tanssivapaalipulla alennus kuljetus hinnasta 3 , ~ BUSSI MY0S PIHTIPUTAALTA 19.00 VIITASAARELTA 19.40 ISTO HILTUNEN & VALOMERKKI RISTO NEVALA & JARMO TINKALA Y h t PÄIVI LUOMA & ATOMI la 25.7. AVOIN MARKETTA VALLIVAARA & YÖTUULI ti 28.7. TAPANI KANSA Y h t pe. 31.7. AVOIN la 1.8. LEA LAVEN & QUATTRO JUHONPOJAT ti 4.8. UUSI TANGOKUNINGATAR-98 ARTO NUOTIO & FANTASIA 7.8. AVOIN MARKUS KVINTETTI 8.8. AVOIN ANNIKA & AMOR KAIJA POHJOLA & VIOLETTA MAARIT PELTONIEMI & UNELMAORKESTERI ILPO KARINEN Y h t ( § 1 TOMI MARKKOLA & BOLERO ELORIEHA ISÄNTÄNÄ MATTI LEPÄNHAARA SEPPO TAMMILEHTO ti 18.8. MARKKU ARO & DIESEL pe 21.8. EKI JANTUNEN & MUTKATTOMAT j SM-97 ILLUUSIO la 22.8. JARI SILLANPÄÄ Yht. ti 25.8. KARI TAPIO Y h t pe 28.8. JASKA MÄKYNEN Yht la 29.8. ANNA HANSKI & TIMO RAUTALA & ATLAS AMI VARJOTIE Yht. la 5.9. YKKÖSESIINTYJÄ AVOIN TIINA RÄSÄNEN Yht. | f %yvän siiderin ystäville: punainen puolikuiva ja ainen, makeampi QÖooJpecL er. \irlolemmal maul löydäI kä pulloista eitä hanoista. CIDER Aito CitfofW$$n(sfo.
Vietä nautinnollinen /qihvihettq viihtyisässä ympäristössä ^ampiis-Tu/q Oy (Päärakennus Liikunta "Kirjasto, Cafe LiSri Musiikki lavetti, kaupungin kirjasto Kvarkjä, ytistönrinne I "KLIKKAA SOLO NETISSÄ!" Helppo juttu. Nimittäin pankkiasioiden hoito Internetillä. Näppäile http://www.merita.fi ja klikkaa sitten Solo-nappia, niin olet kätevästi pankissa. Sololla hoidat maksut, näet tilisi saldon ja tilitapahtumat yhdellä käynnillä. Hae omat Solo-tunnuksesi jo tänään Merita Pankista. Samalla kannattaa kysyä edullisesta opintolainasta. Tule Meritaan! Merita Oman tietokoneen hankinta ON iso asia. Me autamme Sinua koneen valinnassa ja opastamme käytössä. Tule juttelemaan! Infogate K y Gummeruksenfcatu 9 PL 445.40101 Jyväskylä (Q 014-214 517 (ax. 014-214 418 Ark 8.30-17.0», la 10-14 k OpislrelffCi-ale norm. hintaisista tuotteista o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh. (014)244 226 Tilaa oma Keskisuomalainen . -»«on* 1 " !»«•** Keskisuomalaisen lisämausteena on nuorten ja nuortenmielisten oma lehti seka moneen menoon ja makuun olevia erityisosastoja mm. Hi # -.UOMALAINEN SUOMALAi o» Opiskelijatilaus on tarkoitettu paatoimistsv opiskelevalle htnkHöHe. joka asuu omassa toloudessso. SUOMALAINEN KESKISUOMALAINEN SOITA (014) 622 155 Verkossa h ftp://www.kes kisu o malainen.fi/tilaus/html irjqvitriini M A P E 9 . 1 6 . Yliopistosarjat Laitosten julkaisuja Tekanolit ATK-kirjat Opiskelutarvikkeita Postimerkit Puhelinkortit Kopiopalvelu Fax-palvelu Yliopiston pääkirjasto 1. kerros Puh. 014/603 453 VAATIMATON •'.li.fotMVriako «vikisi . " M u n i i n Inpai» Mtnriatht tooltalfM v a n h e m m i l l a * " JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIRJASTO J U L K A I S U Y K S I K K Ö MYYNTI: (014) 603 487. MYYNTI@BIBELOT.JYU.FI PL 35 40351 JYVÄSKYLÄ £.-« U U J ^ J E X PW* I L O K I V E S S Ä t o 2 1 * 5 . IPUT VAI 30,• D I S C O K A R A O K E vauhdittajana Dj PEDE • ELVIS S H O W • SINKKU-TUNTI • Sinkku kohtaa sinkun S I N K K U M A I R E N johdolla • T A N S S I T tahdittaa H A N N U M A T T I L A KVARTETTI • Hulvaton naisbändi D I C K H A W K S II I I V U I I BLUESBANDI SOHVVILLA KE 20.5. klo 21 alk. ^ E T S W E T
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5. 31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 831-1183 mk/kk/asukas, yksiöt 1348-1430 mk/kk. Tiedustelut puh. (09) 377 133 tai Latokartano-säätiö, Talonpojantie 1 1 , 00710 Helsinki. \ > ASUMISEEN Tontteja joka makuun Ota yhteyttä ja tilaa esite. Puh. (014)859 511 P E T Ä J Ä V E D E N K U N T A JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO SIVUAINEOPINTOJA JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTOSSA Kesällä 1998 (*) lukuvuonna 1998-99 Perusopinnot: ^ _ — « « • « < • • • Työ-ja organisaatiopsykologian approbatur 15 ov (JoY) Kehitysmaatiedon opintokokonaisuus I 15 ov (JoY) Sosiaalipsykologian perusopinnot 15 ov (KuY) Yleisen teologian perusopinnot 15 ov (HY) Matkailualan opintokokonaisuus 15 ov (TaY), momu Fysiologia, ns. terapiavaihtoehto 15 ov (KuY) Liikuntalääketiede approbatur, 15 ov (KuY) Liikuntalääketiede cum laude approbatur, osia, (KuY) Ravitsemustiede approbatur 15 ov (KuY) Hoitotiede I 15 ov (TaY), momu Hallintotieteen perusopinnot 15 ov (TaY), alk. vuoden 1999 alussa Perusja aineopintojaksot: Improvisaatio 1 ov (TeaK), kesä (*) Teatteripuku I ov (TeaK). syksy (*) Terveydenhuollon juridiikka 2 ov (OY) (*) Kriminologia 3-5 ov (LY) Kestävä kasvintuotanto 2 ov (HY) Johdanto metsätalouteen ja metsätieteisiin 2 ov, (JoY) Vero-oikeuden perusopinnot (TaY): perintö-,lahja-ja varainsiirtoverotus, 3 ov Välillinen verotus 3 ov, vero-oikeuden järjestelmä ja verotusmenettely 2 ov Matkailualan juridiikka 2 ov (LY:n täydennyskoulutuskeskus) Hallinto-oikeus 5 ov (LY) Julkisuus, avoimuus ja tietosuoja 3 ov (TY) Johdatus oikeustieteeseen kurssi ja / tai alkukuulustelu (edellytetään ympäristöoikeuden ja eurooppaoikeuden opiskelijoilta) Ympäristöoikeus 4 ov (HY) Eurooppaoikeus 3 ov (HY) Naisoikeus 25 ov (LY) Hallintotieteen aineopinnot (TaY): Julkiset tietojärjestelmät 2 ov Johdatus telelääketieteeseen 3 ov (OY) Kansainvälinen oikeus 4 ov (LY) Oikeuslääketiede -ja oikeuspsykiatria 3 ov (LY) Informaatioja tietotekniikkaoikeus 3 ov (VY) Maksut: JY:n päätoimiset opiskelijat saavat alennuksen opintomaksuista ! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35 (Matarankatu 6), 40351 Jyväskylä, p. 603 723. 603 725, roja@cone.jyu.fi. e-mail: maatta@cone.jyu.fi Jyväskylän kesäyliopiston ja Jyväskylän avoimen yliopiston yhteinen ohjelma ilmestyy 3.8. 41800 KORPILAHTI 014-820 101.8201115. 820 1107, fax 820 1101 loimislo@alkio.fi www.alkio.fi alkio-opisto yutoAymmerUa vuotta. Korkeatasoinen kansanopisto, ammattikorkeakoulu ja väylä yliopistoon. Valitse omasi: 1. BIO-JA YMPÄRISTÖTIETEET 2. HISTORIA JA KIRJALLISUUS 3. JOURNALISMI 4. KASVATUSTIEDE JA PSYKOLOGIA 5. KIELET JA KANSAINVÄLISYYS 6. KULTTUURIENTUNTEMUS 7. KULTTUURITYÖN KOULUTUSOHJELMA (3,5 v) Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) B. NUORISOJA SOSIAALITYÖ 9. VALTIOTIEDE Opistossa voit suorittaa biologian, ekologian ja ympäristönhoidon, englantilaisen filologian (osia), erityispedagogiikan, filosofian, historian, Intercultural Studiesin, journalistiikan, kasvatustieteen, kehitysmaatieteen, kirjallisuuden, kulttuurihistorian, Latinalaisen Amerikan opintokokonaisuuden (osa), naistutkimuksen, psykologian, sosiaaliantropologian, sosiologian, taiteiden perusopintojen, terveyskasvatuksen, tulevaisuuden tutkimuksen, valtio-opin, yhteiskuntapolitiikan ja yhteisöviestinnän approbaturit sekä ekologian ja ympäristönhoidon, filosofian, kasvatustieteen, kulttuurihistorian, psykologian, sosiologian, valtio-opin ja yhteiskuntapolitiikan cum laude -arvosanat. Lisäksi mahdollisuus suorittaa yliopistossa vaadittavia yleisopintoja ja edetä ns. avoimen väylän kautta yliopistoon. Pääsyvaatimuksena lukio tai peruskoulu (17 v.). Ensimmäinen hakuaika päättyy 12.6. ja toinen hakuaika 7.8. 1998. Kulttuuriohjaajan opintojen (AMK) hakuaika on 16.3. 17.4.1998. OHJELMISTOMME SYKSYLLÄ 1998 C A M E L O T musikaali ritariajan rakkaustarina P E E R G Y N T seikkailudraama S U K U V I K A huilunhauska farssi KAUNOTAR JA HIRVIÖ ihastuttava satunäytelmä ETTÄ VOISI PAREMMIN räiskyvä vaihdevuosikomedia PALVELUSTYTÖN R O M A A N I riipaiseva kolmiodraama BASSOVIULU liikuttava trasikomedia ONNELLINEN PRINSSI nukkesatu perheen pienimmille m JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI TIEDUSTELUT JA VARAUKSET lippumyymälä puh. 624 200 markkinointi puh. 624 202 YTHS KESÄLLÄ 1998 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA TERVEYDENHOITO JA HAMMASHUOLTO OVAT AVOINNA KOKO KESÄN. MIELENTERVEYSSEKTORI ON SULJETTU HEINÄKUUSSA. Aukioloajat Terveydenhoito kesä-elokuussa ma-pe klo 8-14 Hammashuolto kesä-elokuussa ma-pe klo 8-14 Mielenterveys kesäja elokuussa ma-pe klo 8-14 suljettuna heinäkuun Ajanvarauksen puhelinnumero 601970 601980 601990 lYVASKYUNYUOPIMU AVOIN YLIOPISTO A V O I N Y L I O P I S T O A V O I N SINULLEKIN Yliopisto-opintoja ilman pohjakoulutusvaatimuksia ja ikärajoja, iltaisin ja viikonloppuisin. Avointa-esite Kesäopetuksen ja ennakkotietoa lukuvuoden 1998 1999 opetuksesta sisältävä esite on ilmestynyt. Nouda se avoimen yliopiston toimistosta, kaupunginkirjastosta, työvoimatoimistosta tai yliopiston opiskelijapalveluista. Ohjelma lv. 1998-1999 Ohjelma (sis. aikataulut, opintovaatimukset) ilmestyy elokuun ensimmäisellä viikolla. Voit noutaa sen em. paikoista tai tilata puhelimitse 3.8. alk. palvelunumerosta 0600-1-1601 (puh. hinta 9,95 mk/min + ppm.) Kysy lisää! puh. (014) 603 567 ja 603 641. fax (014) 602 640 sähköposti: avoneuvo@cone.jyu.fi http://www.ccc.jyu.fi/avoin Asumisoikeusasuminen on Sinua varten, kun haluat itsellesi ja perheellesi heti tilavan ja hyvätasoisen asunnon ilman suurta asuntolainaa. • Asumiskustannukset jakaantuvat tasaisesti koko asumisajallesi. • Asolaisena saat saman asumisturvan kuin asunto-osakeyhtiön osakas, mutta tarvittaessa pääset myös asunnostasi helposti eroon. • Asolaisena Sinulla on oikeus olla mukana päättämässä kotitaloosi liittyvistä asioista ja vaikuttaa siten omiin asumiskustannuksiisi. • Aso-Asunnot Oy on Suomen suurin Asumisoikeusasuntojen omistaja. Yhtiöllä on valmiina jo reilusti yli 5000 asuntoa. •ASO ASUNNOT OY Olavinkatu 2,00100 Helsinki Esitetilaus 020 508 3900, fax. 020 508 3988 AS0ASUNN0T OY ON OSA VV0-YHTYMAÄ T E R V E Y T T Ä & H Y V I N V O I N T I A TIEDÄTKÖ, ETTÄ MEILTÄ SAAT SYLin KORTILLA 1 % ALENNUKSEN KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA ITSEHOITOTUOTTEISTA. Edullisten hintojen lisäksi myös aukioloaikamme on erittäin opiskelijaystävällinen. Mikäli et opiskelukiireiltäsi vielä ole ehtinyt liittyä apteekkimme kanta-asiakkaaksi, tee se nyt. Liittymällä kanta-asiakkaaksemme ja keskittämällä ostoksesi Yliopiston apteekkiin saat etuja, joita ei mitata pelkästään rahassa. TULE KYSYMÄÄN LISÄÄ APTEEKKIMME KAMTA-ASIAKKUUDESTA! Kauppakatu 39 avoinna joka päivä 8-23 Puistokatu 4 avoinna ma-pe 8-19 YLIOPISTOIN APTEEKKI
& rf v ^ Kevään muuton jälkeen uusi Americanos ei jätä ketääq kylmäksi Bailausmusaa moneealmakuun 70-luvulta uusimpiin hitteihin (Prodigy meruttu!) Onnentunti hörpsyt 15-21 Ruokaa joka päivä 22 saakka Opiskelijoille kuukauden annos 35,I 4 } maticano5 Ä t & Vlmn A s e m a A u k i o P. 217198 PS. Bile promoottorit ottakaa yhteyttä! SYÖN HYVIN JA SIKSI LAIHDUN MONTIGNACIN MENETELMÄLLÄ Rintktliiatn Michel Montigmc on hihittänyt j t i t r t n t m i i i n ruthttiMtttirjin, jolta päivittäiset ruikiiliitottumiiktimm* ovat helpommin j i hautkemmin muutettavissa tirvtdlitimmihti. Meillä myynnissä Montignacin u h i r i t U m i t hillot (100% mirjsi), jälkiruoat, k i h l l t , leipä,tumma suklaa (kaakaopitoisuus vah. 85%) kokojyKapiitit, r i i t i t , mysli, kistikkaitl Laihdu h e r k u t e l l e n . K y t y l i s ä t i e t o j a -—_ ^-r~\ Palvelemme Ruoka ja ] J Ls j i •»*• 9 |8 „ Viinltarvike M*** 7 UM^tO P* p. (014) 613 999 ~ la 9-16 TOI Kauppa su 12-16 Väinönrailti II krs HIERONTATARJOUKSET • osahier. 60,•puolihier. 80,• kokohier. 140,Sarjahoidoista n. 20% alen' nus Muista hieronta Lahjakortit! Tervetuloa uudet sekä vanhat asiakkaat! URHEILUHIEROJA JUSSI PAANANEN Kauppakatu 31 B 6 krs JJyväskeskus. Puh. 213 702,0400-641 798 C kv\ £ « • JYVÄSKYLÄN 1 APTEEKKI 0) Perustettu I82K Opiskelija opiskelija opiskelija TERVETULOA S I N U A L Ä H I N N Ä O L E V A A N J Y V Ä S K Y L Ä N V A N H I M P A A N A P T E E K K I I N . ( AVOINNA Ma-pe9-18 La 9-15 ) PARKKITILAA OVEN EDESSÄ KAUPPAKATU 13 /> Helin Matkatoimiston Yliopiston palvelupiste Matkapalvelut joustavasti kaupunkitoimistostamme Sisäinen puhelin: 3368 ja 3369 E-MAIL: helinmatkat@co.jyu.fi sekä jarauha@co.jyu.fi Fax 014-211685 Lippujen toimitus sisäisen postin kautta V Helin Matkatoimisto Ky Väinönkatu 34, 40100 Jyväskylä puh. (014) 211 222. O MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA K a u p p a k a t u 3:een! G KOPIOTALO Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 Elämän eväitä asiantuntijalta Pirkko Jalovaara: Muutoksen päiväkirja 1 1 5 , (130,-) Elina Karjalainen: Kaipauksen ja kiitoksen kirja 1 2 5 , (140,-) Jarmo Sormunen: Aikuisen uskoon 1 1 , (130,-) Maija Paavilainen: Naisten saunassa Lasten virret 4 cd:ta tarjoushintaan 2 5 5 , oppikirjat ja pääsykoekirjat -10-15 % alennuksella Kristillinen kirjakauppa 3*9.30-18 Yliopistonk. 34. | a g . 14 P. 614 474 http://event.jyu.fi/tielty/kirjakauppa U U S I A P T E E K K I (Sokosta vastapäätä) Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-16 M I N I A P T E E K K I (Hoviraitilla) ma-pe 9.30-17.30, la 10.00-15.00 ANNAMME OPISKELIJAALENNUSTA Jyväskylä Mietitkö mitä tekisit tana yona Hymyileviä ihmisiä, maistuvaa musaa ja hassunhauskoja drinkkejä L ö y d ä t joka y ö Klo 21-04 Kauppakatu 33 Pääsymaksu vain pe-la ikäraja 20 v.
1 J • < Valiokunnat KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA Valiokunnan toiminto hiljenee kesäksi, mutto syksyllä jatketaan uusin voimin! Uudet voihtarit tulevat, kv-sihleeri aloittaa työnsä ym. Syksyn orientaatioviikko on 3.-9.9. ja 12.9. on kansallispuistoretki, joko järjestetään yhdessä Luontoliiton kanssa. Polatkaohan siihen mennessä kesälaitumilto! Ai, niin. Marinkielinen lastenkirjoprojekti on eri valtakunnallisilta tahoilta pyrkinyt saamaan avustuksin, mutta tukea on sootu olemattomasti. Kv-voliokunto on organisoinut valtakunnallisen keräyksen. Yksityishenkilöt voisivat tukea haluamillaan summilla kirjaprojektiamme, mutta maksamalla 100 mk saa nimensä kirjaan lahjoittajien nimisivulle. MyöhemIJIAI syksyllä yksityiset voivat osallistua keräykseemme myös keräyslippaiden ja -listojen kautta. Yritykset voivat osallistuessaan vähintään 500 mkm summalla saoda nimensä lahjoittajien nimisivulle. Myöhemmin syksyllä alkaa HAASIE-keräys, johon tulemme haastamaan yhteisöjä ja yrityksiä ympäri Suomen. Voit osallistua keräykseen jo nyt tilisiirrolle Tilinumeromme on: OP 529002-10000053 jo mukaan viesti 'Maiikirjaprojekti^JoJtotij me mminjorkoftrfcseen^^ iTmlorkoitethj. Lisätietoja: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, kansainvälisen toiminnan valiokunta, puh. 014-603355 ja Fox. 014603928, email: jyy-kv@tukki. a.jyu.fi sekä Boglarka Straszer, puh. 040-5310482, email: begstra@silmu.cc.jyu.fi LliKUNTAVALIOKUNTA Onnittelut OLL-liigasso pronssia ottaneelle JYY:n joukkueelle! Kiitokset kaikille kevään aikana valiokunnon toiminnassa ja kursseilla mukana olleille! Liikuntavaliokunto "vetäytyy" kesälomalle, mutto syksyllä aloitetaan taos toiminta uudella innolla, mm. Olvi-juoksun merkeissä. Aurinkoista kesää kaikille! Järjestöt JARU Hallitus kiittää jäseniä toimintokeväästä ja toivottaa lämmintä kesää. Tietoa toiminnastamme http://www.jyu.fi/jaru/ JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS Ma 18.5. kello 18.30 olkaa kesäraamis toimistollamme, Vapaudenk. 248, jatkuen eteenpäin joko viikko, sama aika jo soma paikko. Samassa yhteydessä suunnitellaan muutakin toimintaa. Jos vietät kesäsi Jyväskylässä, niin tervetuloa mukaan. Kristittyjen yhteys kantaa kesälläkin! KANSAN RAAMATTUSEURA Kesä tulee, mutta toiminta ei Kräsältä lopu! Illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille tiistaisin kello 19. 19.5. kevätjuhla. Jatkossa tavataan vakioaikaan kesäisemmissä merkeissä. Lisätietoa saa Sanan Kulmasta Seminaarinkatu 19, puh. 610 331. Päivystys ma-pe klo 12-14. KESKISUOMEN ALLEZ Miekkailun alkeiskurssi 8.6.-12.6 kello 1 8 2 Lounaispuiston lavalla. Opettajana Suomen mestari. Lajiesittely tiistaina 2.6. samassa paikassa kello 18. Lisätietoja: Anssi puh. 641 588 tai Eki puh. 242 833. KESKUSTELUKERHO kokoontuu seuraavan kerran la 16.5. Teemana Valinta ja vaikutus. Puhumme erilaisten valintojen seurauksista. Jos sinulla ei ole vastauksia, hae edes kysymykset Puutarhurin talolta kello 19 alkaen! Nyyttikestit. Jörj. kirjallisuuden opiskelijat. LAPPI-OSAKUNTA Jo legendaarinen pyörnretki-piknik on siis 16.5. lauantaina, lähtö kello 10 Minimanin eestä josta suuntaamme Vaajakoskelle kauppaan, Alkoon ja Naissaoreen syömään ja juomaan. Huonon sään sattuessa esim. Darjan parvekkeelle. Lisätietoja Darja/645723, listalle pääsee lappi.request@cc.jyu.fi. PINK CLUB RY Pink Club on seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla (Yliopistonkatu 26, 2. kerros): Kahvi-ilta to kello 19. Sunnuntoiryhmä kello 16. Trans-ryhmä kello 19 bilepäivinä. Puhelinpäivystys ke kello 1 9 2 1 (muulloin infonauha). Nuorten ryhmä joka kuukauden ensimmäinen la kello 15. Bileet ravintola Monoserassa (Väinönkatu 9 C) 23.5,6.6., 11.7. jo 8.8. kello 2 1 03. Liput 20/30 mk. Puhelin: 310 0660 WWW: http://www.jyu.fi/ -tpkeskit/pink/ POHJOISPOHJALAINEN OSAKUNTA Kiitokset kaikille lauluillassa mukanaolleille! Tälle keväälle ohjelmassa onkin enää osakunnan saunailta perjantaina 15.5. Kortepohjan B-tolon tilaussaunassa kello 18 alkaen. Kaikki jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi jo muistakaa OPM (eli omat pyyhkeet mukaan)! PÖRSSI RY Kiitokset wappumeiningeistä! Pörssin toimisto MaE:sso päivystää viimeisen kerran tänä keväänä to 14.5. kello 11.45 -12.15. Jos tulee kysyttävää, ota yhteys maililla porssi@jyu.fi. Oikein aurinkoista kesää! T0SINE Joa jaa, tämä onkin sitten kevään viimeinen lehti vai, loma alkaa siis vähän kaikilla, hyvä hyvä. Mutta asiaan, tässä ilmoitus tällä kertaa: Toivottavasti kaikilla on antoisa opiskeluvuosi takana ja entistäkin antoisampi lomakesä edessä. Syksyllä jälleen näemme, joten erittäin lämmintä kesää kaikille tosinelaisille. Pitäkää pää kylmänä helteistä huolimatta. VASEMMISTO-OPISKELIJAT Vaso ei hyydy kesälläkään toimettomaksi, voan suunnitelmissa on ainakin järjestää Nuorisoliiton kanssa Yläkaupungin yössä 23.5 Lounoispuistossa pidettävä etnomusiikillinen suvaitsevaisuuskonsertti. Kokouksia pidämme edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti, parhaiten niistä ja meistä muutenkin saa tietoa ilmaisemalla kiinnostuksensa osoitteeseen vaso@cc.jyu.fi kannattaa muistaa myös nettisivumme: www.jyu.fi/-samaer/vaso. Pallo punaiseksi! YHTEISKRISTILLINEN RUKOUSPIIRI "Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta" (Ef.6:18). Kokoonnutaan siis siskot ja veljet yhdessä kantamaan koko Jyväskylän opiskelijoiden kristillistä toimintaa Herramme eteen, joko on luvannut kuulla meitä. Rukouspiiri Vanhassa Pappilassa perjantaisin kello 18. Lisätietoja Niinalta p. 607929 YNNÄ Ynnä kiittää jäseniään jo muita ynnämielisiä kuluneesta talvesta. Antoisaa kesää kaikille, syksyllä jatkamme toimintoa entistäkin vireämpinä. Olethan silloinkin menossa mukana? * • • MEEHMEJAft ELOON Cromanssi) kukkii nopeasti
^ ^ ^ ^ JA VALIKOIMA KURSSIKIRJO! SUORAAN HYLLYSTÄ -vieraskieliset, kotimaiset Kielet K e m i a Fysiikka Biologia Matematiikka Kasvatustiede Psykologia Liikuntatiede Taloustiede Muista! Kysy myös ryhmäalennusta suuremmissa erissä. Hesarista 25%:n alennus opintokortilla. Suomalaisen Kirjakaupan tilillä saat korotonta maksuaikaa Meiltä löydät sanakirjat, opiskelutarvikkeet kaikkea opiskeluun. Esim. Atkinson: HilgarcTs introduction to Psychology (12 ed.) raj. erä tähän hintaan 190 (287,-) mk SUOMALAINEN KIRJAKAUPP A 1 Torikeskus Väinönkatu 11 p. — — ® *13!TABIT LX6, PII, ATX, (ABITIN HUIPPUEMOLEVY) 6,4 GT IBM Deskstar, DMA/33 -^"ff 64 MT keskusmuistia SDRAM 4 MT Matrox Mystique, AGP 17° Panasonic SL70 Miditornl, ATX Keytronic 95 näppäimistö MS hiiri, matto 24 X CD-ROM KESKUSYKSIKKÖ Windows95.Sf.CD Ä^Ä 64-128 MT RAM. SDRAM Matrox Millenium II, 8 MT AGP 21" Panasonic pro SI 10 2 1 " Panasonic pro Pl 10 19" Hitachi CM752ET 19" Nokia 446XPRO 2 1 " Nokia 445X1 PENTIUM II 233 MHz PENTIUM II 266 MHz PENTIUM II 300 MHz PENTIUM II 333 MHz 800 mk 600 mk 3800 mk 6000 mk 2900 mk 3900 mk 8000 mk 10 950 mk 11 300 mk 12 200 mk 12 990 mk Pami mOKONEIARJOUS ASUS P2L97, PII, ATX 6.5 GT kiintolevy, ultra DMA/33 64 MT keskusmuistia, SDRAM 4 MT Matrox Millenium AGP 17" Panasonic SL70 (lyhyt malli) Keytronic näppäimistö Pomi Miditornl ATX Microsoft hiiri ja matto 24 x CD-ROM Windows 95, SF, CD keskusyksikkö Ja näyttö takuu 3 vuotta 64-128 MT RAM, SDR AM + Matrox Millenium II, 8 MT AGP + 2 1 " Panasonic pro SUO + 2 1 " Panasonic pro P110 + 19" Hitachi CM752ET + 19" Nokia 446XPRO + 2 1 " Nokia 445X1 + PENTIUM II 233 MHz PENTIUM II 266 MHz PENTIUM II 300 MHz PENTIUM II 333 MHz 800 mk 600 mk 3800 mk 6000 mk 2900 mk 3900 mk 8000 mk 11 350 mk 11 690 mk 12 600 mk 13 600 mk K T I E T O K O N E S PALVELU VÄINÖNKESKUS, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH, ( 1 4 ) 4 4 9 8 1 5 , FAX 4498155 HUOLTO TARVIKKEET ASENNUSPALVELU KONEEN PÄIVITYS TARJOUSHINN& M U I S T I T 125.00 MK 140,00 MK 220,00 MK 420,00 MK 115,00 MK 170,00 MK 340.00 MK 350,00 MK 875,00 MK Koneen päivitystyö (sis, koneen osien ja käyttöjärjestelmän asennuksen, ei multa ohjelma asennuksia) 150 mk 4 MT, 30 pin, 9 chip muisti 8 MT, 72 pin El EDO muisti 16 MT, 72 pin El EDO muisti 32 MT, 72 pin El EDO muisti 8 MT, 72 pin EDO muisti 16MT, 72 pin EDO muisti 32 MT, 72 pin EDO muisti 32 MT SDRAM 64 MT SDRAM E M O L E V Y T Abitin testivoittoja emolevyt Maahantuojan nettohinnoin AbitTX5, 430TX. AT 725,00 MK Abit AX5, 430 TX. ATX 735.00 MK Abit LX6 440 LX. PII 960,00 MK N Ä Y T Ö N O H J . 2MTS3Virge, PCI 260,00 MK 2 MT Ati Charger, PCI 335,00 MK 4 MT Ati Charger, PCI 490.00 MK 4 MT Millenium. PCI/AGP 1100,00 MK K I I N T O L E V Y T 3.2 GT Seagate. 3.5" 1050,00 MK 4.3 GT Seagate. 3.5" 1200,00 MK 6.4 GT Seagate. 3.5° 1550.00 MK 6,4 GT IBM Deskstar. 3.5" 1750,00 MK 8,4 GT IBM Deskstar, 3.s5" 2400,00 MK 3,2 GT SCSI Quantum 1490.00 MK 6,4 GT SCSI Quantum 2600,00 MK K O T E L O T Minitorni AT 250,00 MK Miditornl AT 360,00 MK Miditorni ATX 390,00 MK N Ä Y T Ö T 15" Belinea svga 1300,00 MK 15" Hyundai svga 1550.00 MK 15" Panasonic svga 1690,00 MK 17" Belinea svga 2490.00 MK 17" Hyundai svga 2690,00 MK 17" Panasonic svga 3200,00 MK 17" Nokia 447 Xpro 5590,00 MK