JYLKKÄRI 12 Kännissä vai ei? Jylkkäri puhallutti approilijoita 08 ?Opiskelijoiden sairauslomien määrät kasvussa 02 Toimittaja Minna Passi syttyy asioiden penkomisesta 06 Data kertoo, onko baariin jonoa tai tiellä ruuhkaa 24 IDESCO gets Finns and foreigners together 27 Provokaation tarve riippuu ajasta ja paikasta #07 J y väsk yl än ylioppil a slehti 29. lokakuuta – 25. marraskuuta 2018 58. vuosikerta ?????
»Monta Asiaa on tullut puskista. Onneksi Asiat on Tapahtuneet asteittain vuosien kuluessa, eikä kaikkea kerralla.»
• 36-vuotias toimittaja ja kirjailija. Helsingin Sanomissa rikostoimittajana noin kymmenen vuotta. • Kirjoitti Susanna Reinbothin kanssa Jari Aarnio -vyyhdistä kirjan Keisari Aarnio, josta dramatisoitiin samanniminen tv-sarja. • Palkittiin vuonna 2014 Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla yhdessä Reinbothin kanssa. • Valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2011, pääaineenaan journalistiikka. »Palkitsevinta on päästä ison, merkittävän yhteiskunnallisen aiheen äärelle. Se on tämän työn suola.» Minna Passi on elementissään silloin, kun pääsee toimittajana tonkimaan ja kaivelemaan asioita, jotka avaavat monimutkaisen vyyhdin solmuja. Pätevyytensä yhteiskunnallisten kysymysten selvittelyyn hän hankki Jyväskylän yliopistosta, jossa hän opiskeli pääaineenaan journalistiikkaa. Maisterin papereiden saaminen lykkääntyi, kun hän loikkasi työelämään Helsingin Sanomien palkkalistoille vuonna 2007. Vuonna 2012 Passi aloitti yhteistyössä Susanna Reinbothin kanssa perkuutyön poliisin toimintatapoihin. Juttu paisui lopulta valtaviin mittoihin, kun keskiöön nousivat Helsingin huumepoliisin silloisen päällikön Jari Aarnion rikokset. Vyyhtiä puidaan oikeudessa edelleen, ja tapaus herättää keskustelua yhä vuosia myöhemmin. Passi myöntää, ettei kumpikaan heistä osannut kuvitella, että kaikki johtaisi lopulta kirjaan ja tv-sarjaan, jossa he itse ovat hahmoina. »Monta asiaa on tullut puskista. Onneksi asiat on tapahtuneet asteittain vuosien kuluessa, eikä kaikkea kerralla.» Julkisuus ei ole kuitenkaan häirinnyt henkilökohtaista elämää, ja työssä siitä on ollut jopa hyötyä. »Tuntuu, että vinkkejä tulee nyt aiempaa enemmän. Monet poliisit ovat myös lukeneet meidän kirjan, ja huomanneet, että me tehdään perusteellista työtä.» Työajat menevät harvoin tavalliseen muottiin. Passin on oltava tavoitettavissa myös toimituksen ulkopuolella, kun mahdolliset tietolähteet voivat ottaa yhteyttä iltaisin ja viikonloppuisin. »Jos lähtee tälle uutistoimittajan tielle, niin ajan myötä tottuu siihen, että aina on oltava tavallaan valmiustilassa.» Vapaa-ajallaan Passi rentoutuu ruuanlaiton parissa. Kokkaamiseen hän suhtautuu intohimoisesti ja pitää erityisesti siitä, kuinka siinä kehittymisen voi nähdä konkreettisesti. Uransa aikana jo paljon saavuttaneen toimittajan mielessä pyörii aika ajoin ajatus siitä, mitä seuraavaksi. Hän ei kuitenkaan näe lähitulevaisuudessa siirtyvänsä kevyempiin aiheisiin. »Katson, mihin suuntaan lähden ja mikä on se seuraava iso keissi, jota lähteä tutkimaan.»? ? Toimittaja Minna Passin vyöllä on jo poliisin rakenteita vavahduttanut projekti, mutta hänellä riittää nälkää löytää se seuraava iso juttu. TeksTi? Niko Karvanen?kuva?Akseli Valmunen/HS Faktat J ylkkäri?07 · 2018? 03 Kasvo
Uutisraivaaja Välitätkö tiedosta? Uudista tiedonvälitystä. Osallistu ideallasi. Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu uutisraivaaja.fi 20 19 Kuinka sinä kehittäisit journalismia tai tiedonvälitystä? Osallistu ideallasi! Voittaja saa jopa 250 000 euroa kehitysrahaa. Hae viimeistään 31.1.2019. Osuuskaupan jäseneksi, asiakasomistajaksi, liityt maksamalla osuusmaksun 100 €, jolloin saat 100 € liittymisedut. Voit myös maksaa osaosuusmaksun 20 € , jolloin saat 20 € liittymisedut ja kerrytät loput osuusmaksusta (80 €) Bonuksilla seuraavan kahden vuoden aikana. Osuusmaksu on kertasijoitus osuuskaupan pääomaan ja omistajana voit saada sille tuottoa eli osuusmaksun korkoa. Osuusmaksun saa erotessa kokonaisuudessaan takaisin. Lue lisää: keskimaa.fi/liity Liity 100 eurolla Keskimaan asiakasomistajaksi 22.10.–4.11.2018, saat huikeat liittymisedut! KATSO EDUT JA LIITY: keskimaa.fi/liity SIJOITA 100 € SAAT 100 € 04?J ylkkäri?07 · 2018
Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu ahkeruutta ja luterilaista työmoraalia. Suorittaminen ja sen ihannointi on sisäänrakennettu meidän kulttuuriimme, sillä laiskuutta suurempaa syntiä ei taida ollakaan. Siitä kertoo esimerkiksi se, että usein opiskelijoista ja työttömistä puhutaan juuri laiskuusdiskurssin kautta. Enää ei edes riitä pelkkä suorittaminen, vaan pitää ylisuorittaa. Kaikki varmasti osaavat nimetä lähipiiristään yhden supersuorittajan. Hänen kalenterinsa on aina täynnä, ja hän tykkää "humblebraggailla" siitä, kuinka ainoa vapaa hetki on perjantaina kello 12–12.15. Supersuorittaja tekee 100 opintopistettä vuodessa, käy töissä opintojen ohella, on mukana ainejärjestönsä toiminnassa ja kuntoilee viisi kertaa viikossa. Hän valittaa kiireestään, mutta suostuu kuitenkin ottamaan taas lisää tekemistä. Spontaanit iltakävelyt ja avautumiset tuopin ääressä pitää varata hänen kalenteristaan viikkoja etukäteen. Suorittamisella on kuitenkin kääntöpuolensa. Se uuvuttaa. ? Tässä lehdessä kerromme, että tilastojen mukaan opiskelijoiden sairauslomien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut merkittävästi (s. 8). Juttu sisältää sekä hyviä että huonoja uutisia: Tutkimusten mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä näkyy myös sairauslomatilastoissa. Toisaalta kasvu ei johdu pelkästään siitä, että opiskelijat voisivat entistä huonommin, vaan siitä, että apua uskalletaan hakea herkemmin. Uupumus ja työelämän paineet ovat olleet runsaasti esillä mediassa viime aikoina. Helsingin Sanomien (24.9.) haastattelemien aivotutkijoiden mukaan työelämä on ajatunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmikymppiset työkyvyttömyyteen. Yle (26.9.) puolestaan kertoi, että puolet työikäisistä ei palaudu arjessa riittävästi, mikä johtaa uupumukseen. Sama pätee opiskelijoihin. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, mutta opiskelun ja vapaa-ajan raja on aina ollut häilyvä. Akateeminen vapaus tarkoittaa, että opiskelija saa pitkälti itse päättää aikatauluistaan. Opinnot ja niistä aiheutuva stressi tuleekin herkästi uniin. Hyvä unenlaatu olisi tärkeää, sillä unen aikana tapahtuu suurin osa palautumisesta. Palautuminen unohtuu herkästi, kun työ ei ole fyysisesti kuormittavaa. Aivot tarvitsevat kuitenkin toimiakseen kunnolla lepoa siinä missä kehokin. ? Elämää ei tarvitse suorittaa, ja tutkimusten mukaan ajoittainen laiskottelu tekee hyvää luovuudelle. Totuus on, että aina voisi tehdä jotain tuottavampaa, tärkeämpää ja järkevämpää, mutta jos välillä ei ota aikaa itselleen, lepää ja ole tekemättä mitään, huomaa pian palaneensa loppuun. Totaalisesta uupumuksesta onkin sitten jo vaikeampi ponnistella ylös. Joskus on siis hyvä ottaa hetki helppoa – katsoa Netflixiä tai leipoa luumupiirakkaa – vaikka pitäisi tehdä "oikeita asioita". Pitkässä juoksussa pieni hengähdystauko voi osoittautua paljon tuottoisammaksi kuin väkisin suorittaminen. ? Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi Joskus on hyvä ottaa hetki helppoa totuus on, että aina voisi tehdä jotain tuottavampaa, tärkeämpää ja järkevämpää. ? »Pitäkää huoli jaksamisestanne. Pitäkää huoli ympäristöstämme. Kuten luonnolla, on meidänkin kantokyvyllämme rajat.» Vihreiden Touko Aalto Facebook-päivityksessään 24.10., kun hän ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta sairauslomansa vuoksi. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Jaana Kangas päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Niko Karvanen siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Laura Kangas —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 7 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 30.10. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?07 · 2018? 05 pääkirjoitus
Hyllyt ovat täynnä johtoja, piirilevyjä, tietokoneita ja pahvilaatikoita. Pöydällä seisoo tyhjistä kahvimukeista rakennettu pyramidi. Pyramidin juurella on Miika Kulmala, joka jättimäisen monumentin lisäksi rakentaa JklOpen-projektin web-sovelluspuolta. ”Approilta tulee paljon mielenkiintoista dataa. Harmi, ettei sensoreita ole keskustassa tämän enempää,” hän pohtii ja napsuttelee koodieditorin ja selaimen välillä. Selaimessa on auki myös JklOpenin hallintapuoli, joista näkee koko kerätyn datan historian. Rallit ja SuomiPop-festivaalit olivat ensimmäisiä kesän massatapahtumia, joista on tullut mielenkiintoisia tilastoja. Niistä näkee, milloin ihmismassat ovat tulleet ja mille alueille, milloin on huippumäärät ja milloin alkaa hiljenemään. Havainnot voi myös summata yhteen. ”Valon kaupunki -festivaali on meidän laskureiden mukaan kerännyt 45 000 laitehavaintoa torstai–sunnuntai -välillä”, tieEuroopan Aluekehitysrahasto EAKR, asiakasyritykset ja Jyväskylän kaupunki. Kaupunki on kiinnostunut siitä, millä keinoilla kaupungissa liikutaan ja mitkä ovat aktiivisimpia solmukohtia. Tällä hetkellä sovellus näyttää ihmismäärien muutokset keskusta-alueilla, junien sijainnit ja saapuvat junat, sekä parkkihallien käyttöasteen. Suunnitteilla on kerätä yhteen dataa myös bussien reaaliaikaisesta sijainnista, risteyksien ylittäneiden autojen lukumäärästä ja tietöistä. • Osana JklOpen-alustaa ovat laitelaskurit, jotka arvioivat ihmismäärää niiden kantamien laitteiden perusteella. Laitteet havaitaan wifi-signaalien avulla, joita puhelimet lähettävät, kun niissä on langaton lähiverkko päälle kytkettynä. Ihmisiä ei kuitenkaan seurata tai yritetä yksilöidä datasta. ”Laitelaskuri laskee ainoastaan niiden Kaupunki laboratoriona TeksTi? Janne Uusitupa?kuva?Jaana Kangas IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, jossa kaupungista kerätään dataa kaikkien hyödynnettäväksi. dekunnan projektipäällikkö Riku Immonen sanoo. ”Ei se kauhean väärinkään voi olla, kun viime vuoden kävijäarvio oli sata tuhatta.” • IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, joka tulevaisuudessa palvelee yrityksiä ja kaupunkilaisia mittaamalla liikenteen ja jalankulkijoiden virtoja. Dataa kerätään muun muassa wifi-laitelaskureilla. Datalla yritetään vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko Esciin tänään jonoa? Kannattaako juuri nyt lähteä autolla keskustaan? Mihin aikaan Kirkkopuistossa on eniten väkeä arkipäivisin? Onko bussi 18 tulossa Kortepohjaan vai missä se viipyy? Yritykset hyötyvät datasta eniten: sillä voi muun muassa ennustaa ruuhkavuoroja ja optimoida palveluita. Projekti on osa IoT:sta liiketoimintaa -hanketta, jota on ollut rahoittamassa 06?J ylkkäri?07 · 2018 tiede
Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR, asiakasyritykset ja Jyväskylän kaupunki. Kaupunki on kiinnostunut siitä, millä keinoilla kaupungissa liikutaan ja mitkä ovat aktiivisimpia solmukohtia. Tällä hetkellä sovellus näyttää ihmismäärien muutokset keskusta-alueilla, junien sijainnit ja saapuvat junat, sekä parkkihallien käyttöasteen. Suunnitteilla on kerätä yhteen dataa myös bussien reaaliaikaisesta sijainnista, risteyksien ylittäneiden autojen lukumäärästä ja tietöistä. • Osana JklOpen-alustaa ovat laitelaskurit, jotka arvioivat ihmismäärää niiden kantamien laitteiden perusteella. Laitteet havaitaan wifi-signaalien avulla, joita puhelimet lähettävät, kun niissä on langaton lähiverkko päälle kytkettynä. Ihmisiä ei kuitenkaan seurata tai yritetä yksilöidä datasta. ”Laitelaskuri laskee ainoastaan niiden kimus keskittyy seuraavaksi muuan muassa siihen, mikä on laitehavaintojen ja todellisen ihmismäärän suhde, ja voiko datasta edes tehdä tällaista arviota riittävän tarkasti. • Miksi kaupungilta kerätään dataa ja julkaistaan kaikkien saataville? Avointa dataa voi kuka tahansa hyödyntää, ja siten se on ? Wifi-laitelaskurilla lasketaan WiFi-kanavilla kuultujen laitteiden lukumäärää broadcast-viestien avulla. ? Laite lähettää summat Digitan LoRaWAN-verkon ylitse tukiasemille, joita on mm. yliopiston katolla. Tiedot pusketaan LoRaWAN-verkosta https-yhteydellä tietokantaan, josta ne koostetaan frontille. ? Jklopen.fi backend pyörii node. js:n päällä, frontend mm. React ja Mapbox -komponenteista. data vastaa muun muassa kysymykseen, onko esciin tänään jonoa tai missä bussi viipyy. laitteiden ja puhelinten lukumäärän, joissa on wifi päällä. Verkkoliikennettä ei kerätä tai käyttäjiä ei seurata millään tavalla sen kummemmin. Tässä ollaan oltu tarkkana”, Immonen sanoo. Hän kertoo eräässä esittelyssä yleisössä olleen miehen julistaneen pistävänsä wifin heti pois päältä datan keruun pelossa. Reaktio on ymmärrettävissä, kun miettii miten paljon suuryritykset keräävät käyttäjistä dataa oman liikevoittonsa parantamiseksi – varsinkin, jos haluaa pitää yksityisyydestään kiinni. Laitelaskureiden teknistä puolta toteuttamassa mukana ollut Pyry Kotilainen vahvistaa datan olevan anonyymiä. ”Meidän laitteet eivät kerää muuta dataa kuin kokoomanumeron havaituista laitteista”, hän toteaa. Koska tieto pohjautuu wifi-signaaleihin, joita kaikkien ihmisten taskuista ei automaattisesti lähde, luku on vain arvio. Tutotollista uusille bisnesideoille. Näitä ideoita opiskelijat pohtivat muun muassa tietojärjestelmätieteiden startup-kursseilla. ”Dataa voi käyttää vaikkapa tekoälyn syötteenä. Siitä voi sitten seurata, milloin kannattaa mennä hot dog -kärryn kanssa keskustaa kiertämään”, Immonen sanoo. Projektissa on tarkoitus testata tekoälyä ihmismäärien ennustamisessa eri paikoissa. Nämä ovat vielä suunnitelmia, ja joitakin kokeiluja on vasta tehty. Kotilainen on skeptisempi avoimen datan hyötyjen suhteen. ”Tässä muodossa data ei ole vielä hyödyllistä opiskelijoille, ennen kuin saadaan bussit ja liikennevirrat mukaan”, hän pohtii. Linkin kanssa on tehty alustavia neuvotteluja bussien ottamisesta mukaan projektiin ainakin bussien sijainnin osalta. Lupien saaminen uuden datan keräämistä varten on pitkä ja työläs prosessi. Tavoittteena on saada jonkinlainen hyödyllinen kokonaisuus ensi kevääseen mennessä.? ? tarkat speksit
Opiskelijoiden pitkien sairauslomien määrä on kasvanut reilusti tämän vuosituhannen puolella. Siinä missä vuonna 2004 noin 2050 opiskelijaa sai sairauspäivärahaa, vuonna 2017 jo noin 3430 opiskelijaa nosti etuutta. Myös maksettujen sairauspäivärahojen summa on noussut puolesta miljoonasta noin miljoonaan euroon. Suurin syy opiskelijoiden sairauslomien taustalla ovat mielenterveysongelmat, yleensä masennus ja ahdistuneisuushäiriö, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspuolen ylilääkäri Pauli Tossavainen. ”Kyse ei ole siitä, että sairauksista kärsivien määrä olisi kaksinkertaistunut. Ihmisten kynnys tulla hoitoon on vain madaltunut. Siinä mielessä on hyväkin, että sairauslomien määrä on lisääntynyt”, Tossavainen kertoo. Toisena syynä sairauslomien lisääntymisen taustalla Tossavainen näkee vuoden 2015 uudistuksen, joka mahdollisti pienimuotoisen opiskelun sairauslomallakin. Silloin tuli mahdolliseksi opiskella 40 prosenttia normaalisti vaadittavasta opintopistemäärästä loman aikana. ”Tämähän on opiskelijan kannalta myönteinen syy, joka jonkin verran lisäsi sairauslomia mutta ei sairastavuutta siellä taustalla.” Jonkinlaisia viitteitä on kuitenkin myös siitä, että mielenterveysongelmat ovat yleensäkin lisääntyneet koko maassa. Tossavainen viittaa kouluterveyskyselyihin, joissa masennusoireiden määrä on noussut vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Erityisen paljon se on noussut lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai vähävaraisia: määrät ovat tässä joukossa tuplaantuneet vuosina 2000–2011. ”Tutkimustietoa ei suoraan ole, mutta tuskin on kohtuutonta olettaa, että sama ilmiö näkyisi myös korkeakouluissa näiden lasten kohdalla”, Tossavainen spekuloi. Opiskelijoiden sairauslomat ovat järjestään pitkiä, sillä alle kahden kuukauden sairausloman voi opiskella myös opintorahalla. Niinpä on taloudellisesti järkevää hakea sairauspäivärahaa vain tätä pidempiin sairauslomiin. Sairauslomalle pääsyyn tarvitaan, että lääkäri toteaa sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden. Mielenterveysdiagnoosien määrä näkyy paitsi Kansaneläkelaitoksen, myös YTHS:n tilastoissa. ”Masennusdiagnoosien määrä on noussut meillä 50 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna tehtiin yli 5000 masennusdiagnoosia”, ylilääkäri kertoo. Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät johda sairauslomiin, ja mitä aiemmin hoitoon hakeutuu, sitä helpompi asiat on yleensä ratkaista ja estää ongelmien pahentuminen, kertoo Tossavainen. ”Jo oma tai läheisen huoli siitä, että tarvitsee sairauslomaa, on riittävä syy hakeutua lääkärin puheille.” Vaikka jokainen ihminen on yksilö ja mielenterveyden häiriöitä voi tulla missä vaiheessa opiskeluita tahansa, Tossavaisen mukaan on kuitenkin muutama selvä kohta, milloin yleensä sairaslomaa haetaan. ”Se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla. Ja sitten opinnäytetyön tekemisen aikana.”? ? ? tuukka tervonen Masennus vie pitkälle saikulle Opiskelijoita on sairauslomalla huomattavasti enemmän kuin 14 vuotta sitten. Sairauspäivärahaa nostavat opiskelijat ovat useimmiten pitkään poissa tavallisista opinnoista. se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla. la u r a k an g as Opiskelijioden kynnys hakeutua hoitoon on madaltunut, mikä osittain selittää sairauslomien määrän kasvua. 08?J ylkkäri?07 · 2018 uutiset
poimittua »ensipaikkakiintiö on nostanut kynnystä ottaa vastaan opiskelupaikkaa esimerkiksi luonnontieteiden tai tekniikan aloilta, jos nuori Haaveilee hakevansa myöhemmin esimerkiksi lääketieteelliseen.» Rentukan 24/7 -opiskelutila otettu ilolla vastaan Toukokuussa Rentukkaan avautui ympärivuorokautinen opiskelutila Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille. Rentukan yhteisömanagerin Pihla Honkaniemen mukaan kaikki on mennyt tilojen suhteen sujuvasti. "Ympärivuorokautinen opiskelumahdollisuus on ollut monille iloinen yllätys", Honkaniemi kertoo. Opiskelutilan ohella ryhmätyötila ja Rentukan ala-aula ovat olleet opiskelijoiden käytössä virallisten aukioloaikojen jälkeen. Ongelmia yökäytöstä ei ole toistaiseksi aiheutunut. Tämä on Honkaniemen mukaan pitkälti sen ansiota, että sisäänpääsyyn vaaditaan ilta-aikaan Kortepohjan avainkortti. Lukosta voidaan nähdä kenen avainkorttia on käytetty edellisen kerran. Kortepohjan asukkaat ovat syksyn aikana tarttuneet mahdollisuuteen opiskella pitkälle yöhön. Lokakuun ensimmäisen kahden viikon aikana opiskelutilassa oli 165 käyttäjää kellonaikojen 20-24 välisenä aikana. Puolenyön ja aamukahdeksan välillä opiskelleita yökyöpeleitä oli tilastojen mukaan 47. Suurimmat käyttäjämäärät ajoittuvat kuitenkin päivälle ja alkuillalle. Aamuja iltakahdeksan välillä opiskelutilan ovi avattiin keskimäärin 63 kertaa tunnissa. Suosituimmat tunnit olivat kello 13, 15 ja 19.? ? ? Niko karvaNeN Ilokivi uudistuu tammikuussa Lounasravintola Ilokivi uudistuu vuodenvaihteessa. Tammikuussa ovensa avaa paikka, joka muistuttaa entistä vähemmän ruokalaa ja entistä enemmän ravintolaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY selvitti Ilokiven asiakkaiden mielipiteitä ravintolasta asiakaskyselyllä syyskuussa. Kyselyn vastaajat toivoivat Ilokivelle etenkin lisää vapaaseen oleskeluun ja opiskeluun soveltuvaa tilaa. Myös välipaloja ja jälkiruokia haluttiin tarjolle nykyistä enemmän. Näihin toiveisiin myös vastataan: uudistuneesta ravintolasta löytyy sohvia ja pystypöytiä, ja pöytien läheisyyteen tulee sähköpistokepaikkoja laitteiden lataamista varten. Iltapäivisin tarjoillaan nykyistä enemmän kahvilatuotteita. Ravintolan sisustus muuttuu, ja Ilokivelle tulee lisää lämpimiä värejä, viherkasveja ja tekstiilejä. Asiakaspaikkojen määrä pysyy uudistuksessa suunnilleen samana kuin nyt eli noin 230 paikassa. Myös Ilokiven yläja alakerran yhteistyö tiivistyy. Ilokiven nettisivut uudistuvat niin, että sekä yläettä alakerran palvelut löytyvät kätevämmin samoilta sivuilta. ?? ? L aura k aNgas Uusi sovellus auttaa etsimään kavereita Jyväskylän yliopistolla otetaan lokakuun lopussa käyttöön uusi Friendship-niminen sovellus, joka auttaa opiskelijoita löytämään samanhenkistä seuraa ja mielekästä tekemistä. Sovellus on ladattavissa älypuhelimiin sovelluskaupoista. Sovelluksen käyttäjät tekevät profiilin ja vastaavat erilaisiin kysymyksiin kyllä tai ei. Kysymykset käsittelevät esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksen kohteita, arvomaailmaa ja elämäntyyliä. Vastausten avulla sovellus tarjoaa käyttäjiä, jotka ovat vastanneet samalla tavalla. Profiileja tarkastelemalla voi nähdä, mistä kukin käyttäjä on kiinnostunut ja millainen persoonallisuus käyttäjällä on. Lisäksi sovelluksen avulla kuka tahansa voi järjestää tai löytää tapahtumia. Tapahtumat voivat olla vaikka oluen juomista, leffan katsomista tai koiran ulkoiluttamista. Sovellushankkeen vetäjän Emil Salovuoren mukaan tutkimusten ja opiskelijoiden keskuudesta kerättyjen tietojen perusteella sovellukselle on ollut tarvetta. "Olen keskustellut paljon ihmisten kanssa yliopistokentällä, ja kuullut, että samanhenkisten tyyppien löytäminen on yllättävän vaikeaa", Salovuori kertoo.? ? ? Niko karvaNeN Rentukan ala-aula on Kortepohjan asukkaiden käytössä nyt myös iltaisin. N ik o k ar va N eN JYY esittää Heidi Rättyää SYL:in hallitukseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY esittää Heidi Rättyää Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2019. Päätös syntyi yksimielisesti edustajiston kokouksessa 27. syyskuuta. Rättyä vastaa JYYn hallituksessa korkeakoulupolitiikasta ja kansainvälistä asioista. Englannin kielen opettajaksi opiskeleva Rättyä toimii myös Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa opiskelijajäsenenä ja on ollut mukana ainejärjestötoiminnassa. SYL:in hallitus valitaan liittokokouksessa 16.–17. marraskuuta Espoossa. SYL on ylioppilaskuntien kattojärjestö, joka edustaa noin 132 000 opiskelijaa jokaisesta yliopistosta Suomessa.? ? ? Laura kaNgas Oikaisu Jylkkärin jutussa Vihreää kultaa (6/2018) oli virhe. Kannabiksen kotikasvatuksen suosio on laskussa, ei kasvussa, kuten jutussa väitettiin. ? J yLkkäri?07 · 2018? 09 lyhyesti Oulun yliopiston entinen koulutusrehtori, signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silvén sanoo Acatiimissa 6/2018, että ensikertalaiskiintiöt ovat huonoa kehitystä.
WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA TULE TSEKKAAMAAN!!! JY. JUST ADD U. HAE NYT. YHTEISHAKU / 20.3.–3.4.2019. JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksi vuotisiin maisteriohjelmiin. KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA ? erityispedagogiikka ? kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? luokanopettaja ? psykologia ? varhaiskasvatus Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? -50 % Avustajapalaverit klo 16.00 30.10. Ylä-Ruth 27.11. Opinkivi Avustajaksi jylkkäriin? jylkkari.fi/avustajaksi 10?J ylkkäri?07 · 2018
Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201 kortepohja.fi JYYn jäsen – muuta kotiin! KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… Keskussairaalantie 2 OPISKELIJALOUNAS 2,60€ norm. 6,90€ ILOKIVI. FI P M ma-pe 11-17 herkullinen kasvisja vegaanibrunssi 17,50 € la 3.11. klo 12-15 kehy-viikon päätöstapahtumassa myös kirpputori ja livemusiikkia Vi vill ha Semma på bordet. Järjestämässä sitsejä? Pyydä tarjous menusta osoitteesta myynti@semma.?. J ylkkäri?07 · 2018? 11
Selvin päin, tuiterissa ja siltä väliltä TeksTi? Niklas Pelkonen?kuvaT?Laura Kangas
Perinteikäs opiskelijajuominki Kauppakadun Approbatur keräsi jälleen tuhansia janoisia Jyväskylään. Mutta kuinka kovat lukemat veressä Kauppakadulla tänä syksynä todella haahuiltiin? Jylkkäri lähti ottamaan alkometrin kanssa selvää. _ _
0,76 & 0,36 Jamkin sosionomiopiskelija Sara (vas.) suunnittelee illan jatkamista joko Paviljongin virallisille jatkoille tai varjojatkoille Escapeen. Saran opiskelukaveri Ella-Noora syyttää alhaista lukemaa etkoilunsa rauhallisuudesta. ”Tästä se lähtee!” »Mä en luota tuohon vehkeeseen!» 0,23 Vuosi sitten Japanista vaihto-oppilaana Jyväskylään saapuneelle Nobulle nämä ovat ensimmäiset approt. Nobu arvelee päätyvänsä myös tapahtuman jatkoille. 14?J ylkkäri?07 · 2018
Matkailuja palveluliiketoimintaa opiskeleva Kaisa(oik.) osallistuu approille joka vuosi selvin päin. ”En ole koskaan kuullut asiasta nillitystä.” Kaisan kanssa approileva Elina kritisoi sitä, ettei veden tilaamisesta saa aina leimaa appropassiin. 0,45 Tampereella matematiikkaa ja tilastotieteitä opiskeleva Jennifer puhaltaa 0,45 promillea. Vaikka Hämeenkadun appro vie manselaisen mielestä voiton, ei Kauppakadun approssakaan ole valittamista. ”Mukavan poikkitieteellinen tapahtuma!” 1,06 Lauri puhaltaa 1,06 promillea. Mittarin korkea lukema herättää epäilyksiä alkometrin toimivuudesta. ”Mä en luota tuohon vehkeeseen!” Laurin kaveri puuskahtaa nähtyään ystävänsä korkeamman tuloksen. 0,36 & 0,00 J ylkkäri?07 · 2018? 15
0,97 Kuopiolainen restonomian opiskelija Kapanen kertoo törmänneensä sattumalta lukiokaveriinsa vain hetki ennen puhallutusta. ”Sain vasta pari tuntia sitten tietää, että tullaankin tänne”, yhteisöpedagogiksi opiskeleva ja 0,22 promillea puhaltava Riku toteaa. Rikun approille suostutellut psykologian opiskelija Sonja henkäisee puolestaan 0,97 promillen lukemat. 0,22 & 0,97 16?J ylkkäri?07 · 2018
0,38 & 0,54 0,57 Liiketaloutta opiskeleva Jyri osallistuu Kauppakadun approille jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna hän tavoittelee übertohtorin arvonimeä. Lukemaksi mittariin nousee 0,57 promillea. ”Olisin melkein ajokunnossa”, Jyri toteaa. 0,60 Tietotekniikkaa opiskeleva Ella aikoo ottaa rauhallisesti, sillä hänellä on luento aamulla. Ennen puhallutusta hän on hakenut juotavaksi teetä. ”Kaikkia leimoja ei tarvitse suorittaa alkoholilla.” ”Meille vaan tuli nälkä heti alkuun”, kertovat restonomiopiskelijat Eemeli ja Anu. Kaksikkoa huolettaa, ehtivätkö he ruokatauosta huolimatta suorittaa haalarimerkin. 0,86 Toista kertaa Kauppakadun approille osallistuva Pete kuvailee appromeininkiä erinomaiseksi. St. Patrick's Day -hattu on etsiytynyt rahoitusta opiskelevan herran päähän palkintona Haaga-Helian fuksiaisten järjestämisestä viime vuoden keväänä. »Olisin melkein ajokunnossa.» J ylkkäri?07 · 2018? 17 faktaa Jylkkärin puhallustesti Jylkkäri kiersi Kauppakadun Approbaturin aikana Jyväskylää ja puhallutti vapaaehtoisia juhlijoita noin klo 19-20.30. Välineenä oli noin 70 euron Alcoscan-alkometri. • Testissä saadut promilletulokset ovat suuntaa-antavia. Moni asia voi vaikuttaa puhallutuksen tuloksiin. Esimerkiksi hörppy viinaa juuri ennen puhallusta aiheuttaa todellista korkeamman lukeman. Veren todellinen alkoholipitoisuus selviää vain verikokeella. • Lisää kuvia löytyy sivulta jylkkari.fi.
Joillekin opiskelijoille kirjavuoren kapuaminen noppien kartuttamiseksi on mahdoton tehtävä.
Opetusministeriön arvion mukaan noin 30 000 yliopistoopiskelijaa suorittaa lukuvuoden aikana hyvin vähän tai ei ollenkaan opintopisteitä. Ongelmat terveydessä, taloudessa ja ihmissuhteissa syövät motivaatiota. Kun noppia ei kerry _ TeksTi? Kristiina Baltzar?kuva?Laura Kangas “Silloin, kun aloitin sosiologian opintoni, ei puhuttu tarpeeksi siitä, että mitä tutkinnolla voi oikeastaan tehdä. Tietenkin se sitten söi motivaatiota”, kertoo Moona, 33, joka opiskeli Jyväskylän yliopistossa 12 vuoden aikana sosiologian kandidaatin tutkinnon. Moona ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää joutuvansa pilkan kohteeksi opintojensa venymisen vuoksi. Moona on tyypillinen esimerkki opiskelijasta, jonka opinnot venyivät ja joka lopulta päätti vaihtaa alaa usean yliopistovuoden jälkeen. Kun Moonan opinnot yliopistolla eivät ottaneet sujuakseen, päätti hän kokeilla välillä jotain muuta. ”Yliopisto-opintojen aikana tuntui, ettei tästä tule mitään. Halusin tehdä jotain konkreettista, mistä saisin vielä varmasti jotkin paperit ulos. Olin tehnyt opintojeni aikana siivoustyötä osa-aikaisesti, niin ajattelin sitten, että miksi en hommaisi siitä itselleni tutkintoa.” Puhtaanapitoalan opinnoista oli hyötyä myös yliopistoon palatessa. ”Ammattikoulussa sain olla tekemisissä ihmisten kanssa. Vaikka opinnot siellä eivät olleet älyllisesti haastavia, niin ne toivat kuitenkin rytmiä elämään ja nostivat motivaatiota myös saattaa loppuun yliopisto-opinnot.” Opintojen aikaiset ystävyyssuhteet yliopistossa ovat yksi tärkeimmistä opiskelumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Ne mahdollistavat integroitumisen akateemiseen ympäristöön ja vahvistavat opiskelumotivaatiota. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa koetut eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemukset näyttelevät suurta roolia opintojen keskeyttämisessä. ”Totta kai se vaikuttaa, kun kaikki mitä teet, teet yksin”, summaa Moona. ? Jyväskylän yliopistossa järjestetään matalan kynnyksen hyvistoimintaa, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin opintojensa kanssa. Hyvikset ovat osa yliopiston henkilökuntaa ja he ovat saaneet koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Jyväskylän yliopiston hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitinen kertoo, että hyvistoimintaan osallistuneiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime lukuvuonna hyvisohjauksia oli jo noin 600 kertaa. ”Hyvisohjaus koostuu periaatteessa kolmesta osa-alueesta.