k Jyväskylän Ylioppilaslehti 2003 • 43. VUOSIKERTA Lapsellista <#W—l:n« • I I I M f
y Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 "5li\lweiA kello o|l iuu.fl \ÄU\\UWÄ$$Ä, kun wkUkklÄ \,K\l$ewuKi\ w|i putjltlcÄisI MUln<?w luuli. A A I ^ H I A J 1' <A0\&\ Jc^JUC JMMAM rlm-ulU. MÄköl^nfU oli \M^\W <\\M jtv märlcÄ. <f 1 W|}ÄÄM erikoista: Icpurfon^M $Aeew M U s t ä m ä MUIIAU I-VUXA, Ul\><AAHf*iWHA£&Ä 0UM£fUv!At H M U M U M p pJ<SUfeJkAlMÖM luöksvongn korkif^j-ÄMMili^klo^M <AIU£fls kÄiiUwwölli$g$ll \cA$otw el WIUÄM! MÄIM mli-u 5<?M WMI»UM. ^VMTL stelU ££ oli: fUniÄM W k o l t a $ÄUcöw$M$ev\Ä.. ?oe\\c UceiAce JUMAIIOUH IIIHHAIU. 'ÄMUUHIA Uiiomelrl e\me\A OozleudeA., \)A$ew\MA\A JUUAM kulku$uuMHAöUkAl$ollunA." Q 1 ^ Radiopuhelimet lavaa Syrock&sa f s. 13 Hauska piirrot, s. 6 KANNEN KUVA: TUUKKA RONKKO Jyväskylän Ylioppilaslehti MM.jiUf/lYlMoii Toimitus Keskussoiroalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 |ylfeicari@cc.jyo.f' Fox (014)2603928 Poätoimtttoja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anirtu@CC-jyu.fi Toimittajat Miira Rauhamäki 050 5670959 mifOuham@cc.jyu.fi Rgfrus Koskimies 050537 8246 pekoskim@ccjyu.fi Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Fbuta Rouhianen (014)60 7226 JYYn jäseniHe koliin kanneftuno Jylkkäri maksao 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti Imi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 . 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Yliopplloslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy. (02) 2331 222 limoitu ksenvalmislaja Grafiikka Rutanen (014)216 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka.rutonen@co.inet li Painopaikka Lehtisepat Oy, Pieksämäki (015)7234212 fbtnos 8000 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 15 kertaa. KulHuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen 7.5.(kaupunkinumero) 3 . 4 . Järjestöilmoilusten d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1.20 euroo / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä Ofl euroa / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Sailas ja reaalimaailma pääkirjoitus/ . . . o v a t teenä kauan. Anna-Maija Tuuliainen k o v i n k a u k a na toisistaan ainakin työllisyystyöryhmän l o p p u r a p o r t i n opiskelijoita koskevassa osiossa. Ennenkin on tarjoiltu tylyjä lääkkeitä ja kehotettu nielemään ne saman tien, ettei myöhemmin tarvitsisi selkä seinää vasten hyväksyä vielä ikävämpiä toimenpiteitä. Yhden ainoan vaihtoehdon politiikka näyttää juurtuneen Suomeen pysyvästi. Haavemaaiimassa työryhmän ehdotus olisi suorastaan liian hyvä ollakseen totta. Työryhmän jäsen Jaakko Pehkonen hahmottelee seuraavaa. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle iskee työvoimapula, eikä varsinkaan korkeakoulutetuilla ole pelkoa jäädä ilman työpaikkaa. Lainaa saa 600 euroa kuussa ja sen saa kokonaisuudessaan vähentää palkkaverotuksessa, kun sitten valmistuttuaan pääsee hyväpalkkaiseen työhön. Työuran ensimmäiset vuodet ovat kokonaan verovapaita. Ja j o s ihan heti ei työllistykään, korkomenot voi pääomittaa ja vähentää verotuksessa. Kun esityksen purkaa osiin, huomaa n o peasti miksei se toimi oikeassa elämässä. Kaikki korkeakoulutetut eivät työllisty automaattisesti, niin erilaiset ovat eri alojen työllisyysnäkymät. Sitä paitsi on aloja, joille koulutetaan aivan liikaa ihmisiä. Akateemisilla matalapalkka-aloilla laina on rasitLainamalli saisi varmasti monet laskelmoimaan ja hakeutumaan aloille, joilla maksetaan hyvää liksaa. Mistä sen jälkeen etsitään kirjastojen ja museoiden työntekijät, opettajat jne.? Mitä tehdään kun yhtäkkiä kaikki haluavat ekonomeiksi ja insinööreiksi? Mikä saa työryhmän luulemaan, että vähävaraisemmista oloista tulevat uskaltavat sitoutua kymmenien tuhansien eurojen lainaan, kun työpaikasta ei todellakaan kenelläkään ole automaattisesti takuuta; ja jos ei työllisty laina on maksettava takaisin? Kuka uskoo, että lainapääoman saisi tosiaan vähentää sataprosenttisesti? Tai että prosenttia ei pienennettäisi laskusuhdanteiden aikana ja jätettäisi sitten pysyvästi alhaisemmaksi? Tai että lainan saisi vähentää sekä valtionettä kunnallisverotuksessa? Kun asumislisä poistuisi, 600 euroa ei riittäisi elämiseen ainakaan jos asunto olisi vuokrattava yksityisiltä markkinoilta läheskään kaikkihan eivät mahdu opiskelijaasuntoihin. Tällöin olisi pakko mennä töihin ja opinnot hidastuisivat tästähän työryhmä halusi päästä eroon. Samalla niskaan hengittäisi mahdollinen rajatun opiskeluajan päättyminen. A w> MAC Opiskelijabileiden moderni fasismi AVUSTAJAPALAVERI KE 16.4. KLO 16 YO-TALON HALLITUSKABINETISSA. vieraasta päästä/ Kun J * lain ryhHeikki Kerkkänen ajatellaan o l e v a n samat arvot ja käsitykset, usein puhutaan hyvästä "yhteishengestä". Jostain syystä en ole oikein koskaan pitänyt tuosta sanasta. Liian usein siitä tulee mieleen näennäisesti samalla tavalla ajattelevat päättömät kehot, jotka on hitsattu yhteen karismaattisen demagogin toimesta. Sekä NatsiSaksa että Neuvostoliiton järjestelmä rakennettiin "hyvän yhteishengen" vallitessa. Ihmiset, joilla oh "negatiivinen asenne", pääsivät angstailemaan vankileirien saaristoon. Joskus olen ajatellut opiskelijabileet eräänlaiseksi modernin, kätketyn fasismin muodoksi. Jokaisella on pakko olla kivaa ja hyvä meininki, vaikka hammasta purren. Oleminen ihmisten kanssa opiskelijabileissä on paljon rajoitetumpaa kuin arkisessa elämässä: en voi puhua sitä, mitä haluaisin, vaan minun on puhuttava kieli keskellä suuta vain sellaisia asioita, joiden voi olettaa olevan hauskoja ja jänniä juttuja porukassa. Muutoin joudun varsin pian boikottiin ja tee-seitse -psykologien aivopesuun, jossa toitotetaan viiteen kertaan että "sulia on asenneongelma" ja "ei silleen kannata ajatella". Myös vaatetuksen tulee olla kohdallaan; kumisaappaat on synti. Vastakkaista sukupuolta lähestyäkseen yksilön täytyy hallita erittäin salainen ja tarkasti varjeltu koodikieli ja käyttäytymissäännöstö, muuten tulee leima otsaan ja passitus mielipidevankeuteen yksinäisyyteen, tyhjään pöytään. Arjen rutiinien vastapainoksi järjestettävät "yhteishenkeä nostattavat" opiskelijabileet sisältävät itse asiassa niin paljon kirjoittamattomia sääntöjä ja koodeja, että oman oloni koen rennommaksi ja vapautuneemmaksi jopa tiedekuntatentissä. Ihmisten homogeeninen käyttäytyminen on opiskelijabileissä arvo sinänsä, kuten myös fasismissa. Sekä fasismissa että opiskelijabileissä on omat erilaisten ihmisten ulossulkemismekanisminsa, joihin aikalaiset suhtautuvat samalla tavoin: täysin kritiikittömästi ja siten, että "näin pitääkin olla". Onneksi minulla on siksi pieni vastarintaliikekaveripiirini, jonka seurassa voin olla minä. Heidän kanssaan saan kuunnella kiinalaista kasariheviä, neuvostoliittolaista underground-punkkia ja hyvää avantgardea. Musiikki irrottaa sieluni massojen kirouksista.
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 rkahvipöytävisailu-j OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka tuli Keski-Suomen vaalipiiristä pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä kansanedustajaksi tämän vuoden eduskuntavaaleissa? 2. Missä maassa on eniten puhelimia asukasta kohden? 3. Mitkä kolme kotimaisia elokuvaa saivat eniten katsojia viime vuonna? 4. Kuka on viimeisin suomalai• nen keihäänheiton ME-mies? 5. Mitä oppiaineita koskevia kysymyksiä on ylioppilastutkinnon reaalikokeessa? ALLIKKO 6. Kenen kuuluisan rockmuusikon salanimi oli Dwarf McDougal? 7. Ketkä suomalaiset ovat osallistuneet formula 1 :n MM-sarjaan? 8. Mikä on maailman kaikkien aikojen pitkäikäisin TV-draamasarja? 9. Kuinka moni keskeytti Suomessa vuonna 2002 varusmiespalveluksensa huumeiden takia? 10. Missä sijaitsee maailman suurin ydinvoimala? m Kuinka lähihoitaja haki etäisyyttä työhönsä? !S)|efe) -ueiedoiinBi \fy\tfa :snNOa •(eieujjOA ue«!jex iHezeMitjse») essiu -ederei|8jeesunusuoH'0l UI 6 U30||3p9nn)|iele!o96izi-6 os>ie! uaui&uansua toaris uoiieuojoo uoujei!iue|6u3 g uauoifliey IUJJ» el qes BIIIAJ 'uaujH^H Ryi/j 'oiqai f f 'öraqsoa W* '*|S]!«ojez -o» o>iH!ift| 'uaunuui» oaj i UJUOUUOT utjor '9 eoianueeuj e[ eeiDoioiq 'ee -JUI3H 'ee^nsA) 'eiddoe}un>| -S!8|i)Ä 'eeuoisjM 'eeyosoni 'eE!8o|0))Asd 'eoiajisniuos -ie>|ueuiei3 'eoiuoiisn s (ilieuj -seur^ eyueA) 6961 euuonA 0/'E6 'uaunuuix euuop 'fr eiioiueinnx p a s (m Sfr2) UOSUJOM el euiiAj '(UZ 092) !>|U9u,uesi9ui el \\m £ •(sei|nse/V66'l)esso3ajow2 e)ue?Ee2fr '(sen) seBue» mvi 1 13SMHV1SVA tarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 17.4. Maj Karman Kauniit Kuvat. Pe 18.4. PeerCunt. La 19.4. Kwan. To 24.4. Grindcore Action-Helvete!!!: Nasum (SWE), Rotlen Sound ja Cause For Effect. Pe 25.4. Metalliperjantai: Lullacry ja Machine Men. La 26.4. The Flaming Sideburns. Ma 28.4. Cannibal Corpse (USA) ja Sinister (HOL). Pe 2.5. Fullsteam-kiertue 2003: Puffball (Swe), No Shame, Disco Ensemble ja Bad Machine. La 3.5. 500Kg Lihaa ja Au Pair. Ke 7.5. Big Boom -bändiskaba osa 1. Bar 68: Pe 18.4. Catamanic. La 19.4. Five Fi/leen. Pe 25.4. Francine. La 26.4. Mokoma. Ke 30.4. Kometa. llokivi: Pc 18.4. A Hard Fridays Night: The Stiipped Ts, Järjestyshäiriö ja Tlte I3's klo 2103, lipui 3/4e. La 19.4. Au-Right -klubi: DJ:t Soulfood, kReal ja Gimmix klo 21-03, liput 3e. Ti 22.4. PUNK/HC -ilta: Artimus Pyle (USA), Sunday Moniing Einsteins (SWE) ja Unkmd klo 21 03. Ke 23.4. Seisomapaikka -klubi: Krissc Salminen ja Hari Johansson klo 21-03, liput 5e. Pe 25.4. Monikulttuuriset bileet klo 21-03, vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu JYYn Intia -projektin hyväksi. La 26.4. JYYn kevätja levykirppis klo 10-15, ilmainen! La 26.4. Bullet Festival Club (alakerta) klo 21-03, liput 2e. La 26.4. SETA:n VVaraslähtö Vvappuun -bileet (yläkerta) klo 21-03, liput 3/6e. Jazz Bar: Ti 15.4. Los Hermanos. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 16.4. pääsiäiskonsertti Iaulumäen kirkossa klo 19. La 19.4. Pääsiäisen aikaan la Jyväskylän ammattikorkeakoulun kamarimusiikkisalissa (Pitkäkatu 18-22) klo 15. Ke 7.5. Metsdtunnefmia Taulumäen kirkossa klo 19. Työväenopiston oopperaluokka: Giacomo Puccinin Tosca ke 16.4. Jyväskylän kamarimusiikkisalissa (Pitkäkatu 18-22) klo 20. Ruamjai-lauluryhmä: Mistä tuntee kevään? ke 23.4. Jyväskylän Yliopiston vanha juhlasali (S 212) klo 19. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto-Arkkitehti. 21.4. saakka Valoja J u k k a Korpihete 29.4.-27.7. Se taipuu sittenhin Alvar Aallon patentoituja keksintöjä. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Keskisuomalaisia puupiirtäjiä teoksia Jyväskylän kaupungin taidekokoelmasta. Kaupunkielämää teoksia Suomen taidegraafikoiden kokoelmasta. Suoja: 4.5. saakka Jyväskylän Taiteilijaseuran 58. vuosinäyttely. Sivusuoja: 21.4. saakka Luovuuden virta iloja tuska, nuorten taidetyöpajan maalauksia. Galleria Harmonia: 11.5. saakka Neringa Stjernman. Keski-Suomen museo: Perusnäyttelyt KeskiSuomi maakuntako sekin on? ja Jyväskylä kaupunkiko sekin on? 20.4. saakka Villasella Arja Jäppisen veistoksia. 20.4. saakka Encore, uudelleen, again -Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun vuosinäyttely. 26.4.-1.6. Kolme sisarta Auli Järvelän maalauksia, Riitta Järvelän valokuvia ja Aino Kajaniemen taidetekstiilejä. 3.5.-14.9. Pöydän iloja pikkukaupungissa. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissäsi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. 4.5. saakka PilkäPinna. 4.5. saakka Moottoripyörämuotia. 21.4. saakka Kalevalan naiset Ritva-Sofia Linnun rakukeramiikkaa. 23.4.-25.5. Arjen estetiikkaa löytöesineiden kertomana -Jaana Tuomisto. Galleria Pinacolheca: 30.5. saakka Technology muuntokoulutuksen opiskelijoiden näyttely. Nikolain ikkuna: 27.4. saakka pienoisnäyttely rakennussuojelusta. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Dario Fon Mysteerio Buffo (Erkki Saarelan vierailuesitys) ke 23.4. klo 19. Taru sormusten herrasta to 24.4. klo 18 ja pe 2.5. klo 12. Tddlld Pohjantähden alla pe 25.4. klo 18 ja la 3.5. klo 13. Piuhat paikat la 26.4. klo 13 ja 19, ke 30.4. klo 19 ja la 3.5. klo 19. Pieni näyttämö: Sydämen käänn silkkiliinaan ti 22.4.. ke 23.4., ma 28.4., ti 29.4., ti 6.5. ja ke 7.5. klo 10.30 ja 11.30. Konsta Kolkan korkeanpaikankammo to 24.4. klo 18, la 26.4. klo 13 ja 18, ke 30.4. klo 18ja la 3.5. klo 18. Tango Nuevo pe 25.4. klo 19 ja la 3.5. klo 13. Nukkekoti pe 2.5. klo 19. Huoneteatteri: Suurin on rakkaus (ylimääräinen näytös) ma 21.4. klo 17. Varmat päivät ke 23.4. ja to 24.4. klo 19. idiootti pe 25.4., la 26.4.jasu27.4.klol9. Veden äitiä viihdyttämässä TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: JUSSI LAITINEN "MAMI WATA ON veden äiti ja jumalatar, joka vaikuttaa lähes kaikkialla Afrikassa. Veden henkeä yritetään pitää koko ajan hyvällä tuulella, koska muutoin se menettää voimansa. Tämän lakia ihmisten on oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa Mami Watan kanssa", selittää Marjaana Siljamäki, joka on ohjannut ja tehnyt tanssien koreografiat I luoneteatterissa esitettävään Mami Wata Vedenlienki -esitykseen. Noin tunnin kestävä-esitys sisältää niin laulua, musiikkia, draamaa kuin tanssiakin. Lavalla nähdään kolmetoista Tanssiopisto Saran tanssijaa sekä kolmen muusikon ryhmä. "Me teimme tällä työryhmällä viime vuonna samantyylisen esityksen, ja illat osoittivat, että tällaiselle kulttuurille tuntuu olevan kysyntää. Esityksessä on vauhtia ja energiaa, joten tämä sopii kyllä niin lapsille kuin vanhemmillekin. Eikä tarvitse pelätä, ettei ymmärrä tanssista mitään, kunhan vain antaa esityksen viedä mukanaan", Siljamäki toteaa. TANSSIT JA MUSIIKKI pohjautuvat etupäässä länsiafrikkalaiseen perinteeseen, joka elää edelleen rikkaana Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. "Itse Afrikassa ollessani huomasin. että Mami Wata kuuluu ihan jokapäiväiseen elämään. Siellä se liittyy vahvasti paikalliseen uskontoon." Mami Wola Vedenhenki Huoneteotterisso 1.5., 2.5., 3.5. jo 4.5. klo 19. Tanssien ohjaus ja koreografiat Marjoana Siljamäki. Musiikin ohjaus Jarmo Hovi. Laulujen ohjaus Nina Dunder. Dramoturgia Jorma Nieminen. Tanssiopisto Saran tanssijat. Muusikot Jormo Hovi, Jussi Laitinen jo Panu Varstalo. -jyy. KV-VALIOKUNTA Valiokunta kokoontuu seuraavan kerran ma 28.4. klo 18.30 yo-lalon halliiuskabineussa Asialistalla mm. valiokunnan puheenjohtajan sekä Buddy-projektin vetäjien valinnat. Jos olet kiinnostunut puheenjohtajuudesta, ota yhteyttä kv-sihteeriin etukäteen, jyy-kv-sihtecri@cc.jyu.fi Kulttuurivaliokunnan toimintaan ovat tervctullect kaikki kulttuuriloiminnasta kiinnostuneet. Lisätietoja kulttuurisihteeri Jiri Sirosella, puh. 014-260 3356, jyy-kultiuurisihtceri@cc.jyu.fi. news in english BASH JYT (The University Theatre of Jyväskylä) premiers Bash (script by Neil LaBute) for the first time in Finland on April 24. The play, thai has been on the stage in theatres in London, Paris, Dublin, New York and now in Jyväskylä, consists of four monologues that deal with the anguish inside people's heads. The play should also interest ali the exchange students too, for it is acted out in English and one of die actresses is Tania Matos, an exchange student from Portugal. JYT: Bash. Direded by Tatu Hirvonen and Koiso Nissi. Premier on April 24 in llokivi. Other dotes: April 2 7 , 2 8 , 2 9 and May 4, 6 , 7 and 11. (Play starts ot 7pm) Durotion with intermission ca. 2h. Tickets 5/7 euros, groups of over 10 people 4 euros/person. Bookings tel: 044-2854443. ROCK AND DRAG AT MAY DAY PARTY The academic May Day party. Sima, is coming. The organisers are expecting over 1000 panygoers to NuNu and Aalto-sah on April 30. The party, organised by the Student Union and ten student clubs, hosts Zen Cafe. as this yea^s main event on the stage in Aalto-sali. The other group performing is Korento, a Jyväskylä-based rock band. There's also a performance of Diva Drag Queen show to spice things up. There's 800 tickets in presale for the price of eight euros each and tickets from the door cost ten euros a piece. Ticket presale in llokivi, University Main Libraby, Agora, Mattilanniemi and Tourula on April 23, 24 and 29 from 1 lam to lpm. TWO FLOOR SECOND HAND MARKET The Subcommittee for Cultural Affairs organises a second hand market in llokivi on Saturday April 26 from lOam to 3pm. To book a table at a price of two euros call Sari at 044-5793535 or Sanni at 0443525435. Please, do not leave a message to answering machine, call as long as one or the other answers. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN A N D MIKA PUUKKO
H JwitM«i Ylioppilaslehti 7/2003 KUUTOSSIVUNKUVA "Tuntuuko sinusta koskaan, että pääsi ympärillä olisi vanne?" hän kysyi. MAISTA REILUA KAUPPAA! Reilun kaupan tuotteiden maistatukset järjestetään li 6.5. Vapaaehtoisia maisuuajiu kaivataan! Jokainen maisiattaja saa omakseen Reilun kaupan t-paidan seka kangaskassin. Keno ilmoittautumisesi yhteydessä myös t-paitasi koko. Tarjolla olevat maistatusvuorot ovacllokivi klo 11-13 ja 13-15.Lozziklo 11-15 ja 13-15 sekä Vilhelmiina klo 11-13 ja 13-15. Banaanit ja hunajat sekä esitemateriaali jaetaan tiistaina 6.5. kello 10.00 Ylioppilastalolla. Maistattajat ovat tervetulleita Maailmankauppa Mangolla (Kauppakatu 5) ke 23.4. klo 18 järjestettävään maistatuskoulutukseen, jossa käydään läpi Reilua kauppaa, yleisiä kysymyksiä, joihin joutuu vastaamaan, käytännön maistatusjärjestelyjä ja muuta mieleen tulevaa. KAIKILLE YHTEINEN KORKEAKOULU? Keskusteluseminaari inkluusiosta ke 7.5. klo 12.15-16, MaA 211 (Mattilanniemi). Seminaarissa pohditaan korkeaasteen opiskelua ja yhteisön toimintaan osallistumista sekä haasteita ja kehittämismahdollisuuksia en näkökulmista; esteettömyys, tukipalvelut, oppimis-ja opetuskäytännöt jne. Tilaisuus on samalla OOT-hankkeen tiedotus-ja esittelytapahruma. Seminaari kuuluu JYYn EU:n vammaisten vuoden tapahtumiin.Päämääränä on saada aikaan kansallinen kchittämislianke, siksi seminaaria markkinoidaan myös muille yliopistoille ja korkeakouluille. Seminaari on tarkoitus lähettää internetin kautta "suorana lähetyksenä". Kehittämistyö käynnistyy kevään 2003 aikana vammaisten opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien kartoituksella kyselytutkimuksen avulla. Toinen ajankohtainen kehittämiskohde on yliopiston tilojen cstcetiömyyskanoitus ja tietojen saaminen opinto-oppaaseen sekä vammaisten opiskelijoiden parempi integrointi tutorkoulutukseen. Seminaari on avoin korkeakouluopiskelijoille, henkilökunnalle ja asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja saa ryhmän pian julkaistavilta verkkosivuilta, jonne tulee seminaarin ilmoittautumiskaavake, ja Tuula Maijaselta (ruula.maijanen@adm.jyun, 014-260 1072). Ilmoittautumiset (30.4. mennessä) ja lisätiedot myös Jari Safkalta 0ari.Satka@laaja.tele2.fi, 040 830 9012). 1 Koulutuksen arviointi ... keskitetään~ i t f | A Ä H TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, PIIRROS: ANTTI VESALA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON perustettiin huhtikuun alussa koulutuksen arviointisihteerisiö. Yliopiston alaisuudessa toimiva erillislaitos keskittyy koulutuksen kehittämistä tukevaan arviointiin. Sihteeristön tehtävänä on organisoida koulutuksen arviointia valtakunnallisesti. Alunperin yliopiston rehtori Aino Sallinen otti sihteeristön perustamisen esille lukuvuoden avajaispuheessaan vuonna 2001. "JYVÄSKYLÄSSÄ ON pitkät perinteet ja korkeatasoinen osaaminen kansallisissa ja kansainvälisissä arviointitutkimuksissa. Yliopiston metodologinen erityisasiantuntemus tukee laajojen arviointiaineistojen laadukasta analysointia. Laaja opettajankoulutus ja tiedekuntien ainerakenne luovat hyvän perustan mitä erilaisimpien hankkeiden toteutukselle". Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi selvittää. "Ammatillinen opettajankoulutus ja kehittynyt koulutuksen aluehallinnon osaaminen tukevat sopivasti yliopiston vahvuuksia. Jyväskylä muodostaa näin ollen vahvan koulutuksen arvioinnin osaamiskeskuksen, mikä mahdollisti arviointisihteeristön sijoittamisen tänne", Välijärvi jatkaa. KÄYTÄNNÖSSÄ arviointisihteeristö rakentaa ja toteuttaa opetusministeriön asettaman Koulutuksen arviointineuvoston päätösten mukaisia arviointihankkeita. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja opetushallituksen muodostaman verkoston kanssa. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on yksi tämän verkoston jäsen. Toiminnallisesti tutkimuslaitos ja sihteeristö ovat toisistaan riippumattomia, vaikka ne työskentelevätkin samoissa tiloissa Ilokiven viereen nousevassa ylioppilastalon laajennusosassa. "Yksittäiset arviointihankkeet sijoittuvat eri yliopistoihin pääosin tarjouskilpailun perusteella. Sihteeristön tehtävänä on huolehtia siitä, että hankkeet toteutetaan laadukkaasti, parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen nojautuen, ja toisaalta siten että hankkeiden kustannukset saadaan mahdollisimman edullisiksi." JYVÄSKYLÄN OHELLA koulutuksen arvioinuosaamista löytyy eniten Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista. "Eri yliopistot profiloituvat jossain määrin toisistaan poikkeaville osaamisalueille, mikä varmasti näkyy niiden mahdollisuuksissa ja halukkuudessa toteuttaa eri hankkeita. Jyväskylän yliopiston asiantuntemus on kuitenkin epäilemättä monipuolisin kilpailijoihinsa verrattuna", Välijärvi toteaa. KOULUTUKSEN arviointisihteeristön toimiala on koko koulutusjärjestelmä korkeakouluja lukuun ottamalta. Pyrkimyksenä on ennen kaikkea tukea arvioinnin avulla penisja lukio-opetuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä. Suomessa ei ole näköpiirissä siirtymistä samanlaiseen malliin kuin esimerkiksi Englannissa, jossa oppilaitoksia laitetaan säännöllisesti paremmuusjärjestykseen ja toistuvasti huonosti menestyneitä kouluja jopa suljetaan arviointitulosten perusteella. "Sisällöllisesti arviointihankkeet tulevat kohdistumaan laajasti muun muassa koulujen eri oppiaineiden osaamiseen mutta myös esimerkiksi siihen, miten opiskelutaidot, asenteet ja kommunikaatiotaidot kehittyvät koulutuksen aikana. Arviointineuvosto määrittää toimintaohjelmassaan, mille sisältöalueille arvioinnit suunnataan. Sihteeristö toteuttaa hankkeet näiden linjausten mukaisesti", Välijärvi valottaa. JYVÄSKYLÄÄN sijoittuva sihteeristö koostuu todennäköisesti noin kymmenestä henkilöstä. Jos valmistelu etenee sujuvasti ilman ongelmia, toiminta käynnistyy jo ensi syksynä. Välijärvi pitää tärkeänä arviointitiedon monipuolista välittämistä ja yhteistyöverkkojen rakentamista yhtä lailla koulutuksen kenttään, hallintoon kuin poliittisiin päätöksentekijöihinkin. "Uutta perinteiseen arviointitutkimukseen verrattuna on sihteeristön läheinen yhteys poliittiseen päätöksentekoon. On huolehdittava siitä, että arviointituloksia ei voida poliittisin argumentein kyseenalaistaa. Tulosten raportointi ja tiedon välittäminen vaativat erityishuomiota. Perinteiset tutkimusraportit ovat epäilemättä liian raskaita ja vaikealukuisia esimerkiksi silloin, kun halutaan saattaa arviointituloksia kansanedustajien tietoon. Tulokset on onnistuttava tiivistämään olennaiseen vaarantamatta kuitenkaan sisällöllistä pätevyyttä Tässä sihteeristön työllä on läheinen kosketuspinta yliopistomme viestintäosaamiseen", painottaa Välijärvi.» +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 H Työstätkö graduasi Huono iyöergonomia on monen opiskelijan ongelma TEKSTI: ESA KLEMOLA, KUVAT: JYRKI BRANDT OPISKELIJOIDEN tukija liikuntaelinvaivat ovat kasvussa. Niskakivuista, selkävaivoista ja päänsärystä voidaan jo puhua tietynlaisina korkeakouluopiskelijan ammattisairauksina. Suurimpina syinä tähän ovat lisääntynyt staattinen näyttöpäätetyö, liikunnan puute ja väärin opitut työergonomiatottumuksei. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, missä ja minkälaisessa asennossa opiskelija tenttikirjaansa pänttää, opinnäytteitään kirjoittaa ja luentojaan kuuntelee. Myös Jyväskylän YTHS.llä on opiskelijoiden lisääntyviin lukija liikuntaelinsairauksiin kiinnitetty huomiota. Fysioterapeutti Kirsti Siekkisen mukaan resurssit eivät ole Jyväskylässä nykyisiin tarpeisiin nähden riittäviä Yliopiston 12 000 opiskelijaa palvelee opiskelijaterveydenhoidossa vain yksi fysioterapeutti. "Fysioterapian työntekijärcsursscja ei ole lisätty viimeiseen 14-15 vuoteen, mutta palvelujen kysyntä ylittää palvelujen tarjonnan ympärivuotisesti. Jono fysioterapiaan on tällä hetkellä keskimäärin 3-4 viikkoa", toteaa Siekkinen. YTHS:n fysioterapeutille tarvitaan terapiajaksoa varten lääkärin lähete, mutta fysioterapeutin neuvontakäynnille voi hakeutua myös itsenäisesti. SIEKKISEN MUKAAN fysioterapeutin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelijoita huolehtimaan opiskeluja toimintakyvystään esimerkiksi työergonomian ja terapeuttisen harjoittelun avulla. Tarvittaessa fysioterapia sisältää erilaisia fysikaalisia hoitoja. "Mikäli suunnitelmat toteutuvat, yritämme lisätä opiskelijoille suunnattua ergonomiatietoutta Kehräprojektin kautta. Käsittääkseni varsinaista yliopisto-opiskelijan ergonomiaa ei ole juurikaan Suomessa tutkittu. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden työoloja mikroluokista alkaen." Siekkisen mukaan on vaikea sanoa suoralta kädeltä, miten hyvin opiskelijoiden työergonomiaan liittyvät asiat on huomioitu Jyväskylän yliopiston tilojen, luentosalien ja ATK-luokkien suunnittelussa. Hän toteaa kuitenkin oman tuntumansa olevan se, että perusasioissa voisi olla korjattavaa. Ainakin ongelmien ennaltaehkäisyyn liittyvää informaatiota voitaisiin hänen mukaansa tarjota enemmän. Siekkinen kertoo, että tällä hetkellä ohjeita ja tietoa työergonomiasta löytyy ainakin YTHS:n kotisivuilta, www.yths.fi. LUENNOILLA, TENTTIIN lukiessa ja gradua uurastaessa opitut väärät tottumukAnu Ovaska harjoittelee iyöergonomia -luennon jälkeisessä demossa ryhdikästä istumista. "LÄHITULEVAISUUDESSA O N TARKOITUS KARTOITTAA OPISKELIJOIDEN TYÖOLOJA MIKROLUOKISTA ALKAEN." set ja esimerkiksi ryhtiviat saattavat myös siirtyä opiskelijan mukana valmistumisen jälkeiseen elämään. Yhä useamman akateemisesti koulutetun työkuvaan kuuluu keskeisesti jatkuva ja fyysisesti yksitoikkoinen puurtaminen tietokoneen ääressä, joka puolestaan kostautuu usein niskaja selkävaivoina sekä hartiaseudun jännitystiloista aiheutuvina päänsärkyinä. Jatkuva näytön tuijottaminen voi aiheuttaa myös erilaisia silmäongelmia. "Yleisellä tasolla hyvää työergonomiaa on vaikea määritellä. Keskustelen siitä asiakkaan kanssa, jolloin huomioin asiakkaan opiskelutottumukset ja esimerkiksi liikuntatottumukset ja niiden vaikutukset oireisiin sekä ennaltaehkäisyyn. En tiedä, onko olemassa 'oikeaa työergonomiaa'. Lähinnä hyvässä ergonomiassa on kyse opiskelijan asennonja kehonhallinnasta niin, ettei han ylikuormittaisi tuki-ja liikuntaelimistöään. Hänen pitäisi riittävän ajoissa osata reagoida huonon asennon luomiin oireisiin asentoaan vaihtamalla." vaQDpaakkai KYLMÄ MAAILMA Minun ci tekisi mieli avata sanomalehteä. Aina vain synkkää ja ikävää Kuinka 12-vuotias irakilaispoika Ihmettelee, miksi pommi iski juuri luinen hökkelikoninsa tappaen pojan perheen ja vieden häneltä molemmat kädet. Mitä pahaa tuo pieni poika oli kenellekään tehnyt? Toisaalta minua masentaa sekin kaikki, minkä media jättää kertomatta: Tsetshenian ja Afrikan mantereen jatkuvat sodat esimerkiksi. Afrikka tuntuu niin kaukaiselta, etteivät ihmiset jaksa siihen samastua. Vuosia jatkunut Tsetshenian sota ei jaksa enää pitkän kestonsa vuoksi kiinnostaa, väitetään. Niinhän se tuntuu olevan. Niin ja höyryäähän media sitä jatkuvaa talouskasvun odotustakin Ihmiset nähdään tulosyksiköinä, joille ei kannata maksaa opintotukea tai työttömyyskorvauksia. Pysykööt liukuhihnalla, perkele! Omapahan on vikansa, jos eivät pysy Kuten ilmeisesti tuolla toisella maailman kolkalla sekin on oma vika, ctiä pommi tulee ja vie perheen sekä kädet Jos tuo poika olisi syntynyt rikkaaseen perheeseen, olisi hän päässyt sotaa karkuun. Hei hoi luokkayhteiskuntien t=rikkaiden) riemuja! Eipä niitä kylmiä esimerkkejä kyllä tarvitse vain lehdestä lukea. Toisaalla suomalainen 6-ja 7-vuouaiden lasten äiti hakee töitä. Hänen miehensä puunaa duumaan kotoa käsin hyvin joustavin työajoin, eli han pystyy huolehtimaan lapsista äidin ollessa töissä, mihin kellonaikaan vain. Aili pääsee työhaastatteluissa hyvien papereidensa avulla loppusuoralle ja on toiveikas, kunnes tulee soitto: et valiteua-, paikkaa Miksi? "Koska sinulle voi KUITENKIN tulla lapsenhoito-ongelmia Kuka nyi tänä päivänä synnyttäisi, tunnutaan meille sanovan Sehän olisi uran loppu tai este sen alullekin. lyö ja veron maksukykyhän ne tärkeimpiä asioita ovat. Näihin et pysty, ]os synnytät. Tai vaikket synnyttäisi, niin naisen kui] tenkin aina oletetaan synnyttävän, Kävellessäni toisia kotiin Voionmaankatua pitkin tulee Hipposhallilta päin kiihkeä autojono. Liikennevalot ovat poissa käytöstä. Yksinäinen, vanha setä seisoo pyöränsä ja isojen kauppakassiensa kanssa kaistojen välissä levikkeellä odottamassa lien ylittämistä. Yksikään auto ei pysähdy antamaan tietä. Se on kai verissä: maailma on isojen ja kovien. Paistaisi se kevätaurinko edes. Saaden meidät erehtyväiset lämpenemään. MIIRA RAUHAMÄKI "LUENNOLLA OPISKELIJA VOISI LAIHAA ESIM. HANSKAT TAI TAKIN SELÄN TAAKSE TUKEMAAN LANNENOTKOA, MIKÄLI OMAT LIHAKSET EIVÄT JAKSA KANNATELLA RANKAA RIITTÄVÄSTI JA PITKÄKESTOISESI." asennon korjaaminen niin, että pieni alaselän notko säilyy, puolestaan korjaa automaattisesti myös yläselän asentoa. "Luennolla opiskelija voisi laittaa esimerkiksi hanskat tai takin selän taakse tukemaan lannenotkoa, mikäli omat lihakset eivät jaksa kannatella rankaa riittävästi ja pitkäkestoisesti. Kotona ja matkustettaessa pieni tyyny ajaa samaa asiaa." "Kun kirjoittaessa istut lähempänä tuolin etureunaa ryhdikkäästi ja säilytät normaalin lannenotkon, autat ehkäisemään oireita. Kun voit, niin nojaa taas selkänojaan. Vaihtele asentoasi riittävän usein." PITKÄKESTOISEN ISTUMISEN välttäminen lysähtäneessä asennossa ja työn tauottaminen usein pieniksi hetkiksi elvyttää Siekkisen mukaan verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kudoksessa. Lantion LIIKUNNALLA JA kuntoilulla on keskeinen rooli tukija liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyssä. Siekkisen mielestä liikunnan tulisi kuulua, sopivasti annosteltuna, jokaisen elämään myös opiskeluvaiheessa. "Liikunta ei saisi olla pakotettua tai määrättyä, vaan omista positiivisista kokemuksista syntynyttä iloa liikkua. Lajilla ei mielestäni ole väliä, kunhan se tuntuu omalta ja liikkumista tulee harrastettua jossakin muodossa päivittäin."»
• • • • Jlräkttfti Ylioppilaslehti 7/2003 ff T T U UT Lettutieteen Vihtori & ~&kduAls\dlkte^^ TEKSTI JA KUVA: LETTUTIETEEN VIHTORI ENSIMMÄISENÄ EI TULISI mieleen, että erotiikan ammattilainen kertoisi olevansa luonnonlapsi ja ehta maalainen. Näin aikuisviihteellä itsensä elättävä Sara, 29, silti luonnehtii itseään. Hän sanoo asuvansa maaseudun puolella Äänekoskella hevostensa ja elämänkumppaninsa "Sedän" kanssa. Seksibisnekseen hän paljastaa päätyneensä nelisen vuotta sitten. "'Setä' otti musta nudekuvia, jotka mc pistimme ihan vitsinä, amatöörikuvina, alan lehteen. Olimme kummatkin kiinnostuneita lukemaan sellaisia lehtiä. Herregud, ne menivätkin sinne sitten, ja siiiä tuli hinta." "Otimme lisää kuvia ihan räpsyn räpsyn, kun innostuimme, että siitä saa oikeasti rahaakin. Aloin tehdä lehtikuvia ja jossain vaiheessa pari leffalafkaa otti muhun yhteyttä. Näiden kuvausten jälkeen Sabina ja Mariah sanoivat, että kannattaa lähteä tekemään lavakeikkaakin, koska siitä saa hintaa ja porukka oppii tuntemaan paremmin, kun näkee esiintyjän konkreettisesti." SARA ON kiertänyt esiintymässä tavallisten ravintoloiden erotiikkailloissa, erotiikkabaareissa, polttaribileissä, pornokauppojen privaatilla puolella sekä isommilla lavakcikoilla, esimerkiksi seksimessuilla. "Päiväkahviseuraa" hän ei tarjoa. "Mä näytän pillua, mutta en anna", rohkea nainen selittää naureskellen. Live-esiintymiset Sara tekee usein toisen naisen kanssa: "Työpari tulee valkattua aika hyvin, koska ei kaikkien kanssa pysty tekemään yhteistyötä, varsinkaan lavalla. Voi olla, että kemiat menevät muutoin ihan eri suuntiin." Entäpä miesten kanssa? "Oon tehny lehtikuvia ja filmejä, eli mä oon tehny ihan kovaa pomoakin.' "Sitä haluan painottaa, että eläimiin, lapsiin ja kakkaleikkeihin en suostu. Kusta voin jonkun päälle, kunhan kukaan ei kuse mun päälle." TÄLLE RÄVAKALLE oman tiensä kulkijalle ei alastomuus ole koskaan kuulemma ollut kummallista, peiteltävää. "Tässä riisutaan vaatteet, se on ainoana erotuksena moniin muihin ammatteihin. Pienestä pitäen me käytiin alasti sukulaisten kanssa saunassa, kuljin paljain jaloin ja rennot vaatteet päällä. Sitä jotenkin helposti ajautui tähän." Vaatteiden riisuminen ei saa häntä noloksi, mutta korujen poistaminen kylläkin: "Mulle on monesti sanottu, että saisin lisää hintaa, jos ottaisin lävistykseni pois. Jos täytyy omasta persoonasta riisua, se tekee alastoman olon: kenenkään pyynnöstä en poista korujani." Sara kenoo riippuvan paljon päivästä ja keikasta, tuleeko duunista hyvin rahaa. Valuutta on hänen mukaansa tietysti se, joka työn syrjässä pitää kiinni, mutta antaa työ muutakin: "Tässä saa aika vapaasti päättää itse. Mä tykkään olla esillä ja kun alastomuus ei ole ongelma, niin mikä ettei. Jos jotain mallinhommia ajattelisin, että saisin olla esillä, niin tällä pärställä, pituudella ja näillä lävistyksillä ei pääsisi alkua pidemmälle. Tää aikuisviihde on hyvä tapa toteuttaa itseään ja päästä kokeilemaan omia rajojaan." VAATII POKKAA TIENATA senttinsä seksibisneksestä maailmassa, jossa erotiikka on edelleen tabu. Useimmat tuntuvat näkevän erotiikan ammattilaiset mustavalkoisesti joko kulutushyödykkeinä tai miesten alistamina naisparkoina. Millä tuntuu, kun saa helposti huora-nimittelyjä osakseen ja ajatellaan jotenkin likaiseksi? "No ajatelkoot ihmiset mitä ajattelevat. Jos mua tulee joku sanomaan huoraksi työajan jälkeen, niin kyllä mä selvennän sille asioita. No en nyt niin että luppasisin tyyppiä nyrkillä otsaan vaan ihan sanallisesti. Kyllä mä mielelläni juttelen ihmisten kanssa ja kerron, millaista tämä työ on. Pyydän heitä käymään itse katsomassa." 'Tosin ihmiset ovat mielestäni nykyään suopeampia kuin ennen, ei min helposti heitetä sitä huora-sanaa." SARAN MIELESTÄ ON harhaluuloa, että suomalaisessa seksibisneksessä kaikkia naisia alistetaan jollain tavalla: "Kyllä naiset ovat itse valinneet alansa, ja jos on enemmän tehnyt hommia niin se (alistaminen) kääntyy ennemmin toisin päin", hän täsmentää jälleen naunmpyrskähdyksen saattelemana. "Mutta on toki varmaan sellaisiakin, joita alistetaan. Ei ehkä fyysisesti, mutta talous painaa päälle ja sitä kautta tulee 'mielenkiintoisia' vakioasiakkaita, jotka saattavat ahdistella", hän pähkäilee vakavammalla naamalla. Alistaminen on Saran mielestä monitahoinen juttu. Yhteiskunta voi alistaa naisen -ja miehen myymään itseään. milloin siivoojan työtä tehden, milloin vaatteet riisuen. "Jonkun mielestä kotirouvaksi jääminen on alistumista, nyrkin ja hellan välissä -tyyliin. Toinen taas haluaa olla siellä kotona." ITÄRAJAN TAKAA tulleista naisista liikkuu Saran(kin) mukaan paljon huhuja kuinka heidät on pakotettu seksin harjoittamiseen. "Toisaalta monet niistä naisista tulevat tänne tienaamaan rahaa parin viikon ajaksi ja pystyvät niillä tuloilla elättämään perheensä, jossa on ehkä mummoa ja vaaria ja paria kakaraa ja jopa naapurinkin kakaraa, kaksi tai kolme kuukautta. Ehkä siellä on enemmän sitä alistamista ja pakottamista. mutta monet likat tekevät lyötä omasta päätöksestään." Ilotalojen laillistaminen olisi Saran mukaan hyvä juttu, vaikka hau ei kiihkeästi asetu kummallekaan puolelle. "Joka tapauksessa sitä (= "päiväkahvittelua") tulee aina olemaan, sille löytyy aina oma rakonsa. Tulisi enemmän harmaata taloutta, rikollisuutta, jos ala kokonaan kiellettäisiin. Eivät ilotalot mielestäni lisäisi eivätkä vähentäisi kauppaa. Laillisissa ilotaloissa voisi olla asialliset olot ja selvemmät säännöt." MAISTUUKO SEKSI vielä rankan työviikon jälkeen oman kullan kanssa? "Välillä haluttaa ja välillä ei. Aika normaalisti niin kuin muillakin. Jos on pitkä työputki ja on vaikkapa pari viikkoa näkemättä partnenaan, ei sen jälkeen jaksa innostua seksistä, vaan haluaa käpertyä hänen kainaloonsa ja nauttia lähellä olosta."» Olemmeko antiamerikkalaisia? KAIKKEIN KAMALIN asia monen amerikkalaisen mielestä on antiamerikkalaisuus. Sitä harrastavat sisäiset viholliset, ulkoiset terroristit ja ranskalaiset. Jännä piirre amerikkalaisuudessa on, että se ei ole nationalismia samassa mielessä kuin kansallisuusaatteiden tuhojälki Euroopassa. Koulutappelujen tasolla kysytään poliittisia sitoumuksia: "Oletko irlantilainen vai amerikkalainen?" Eli amerikkalaisuuteen luetaan juutalaiset, eurooppalaiset sukujuuret omaavat yms. paitsi irlantilaiset. Esimerkiksi Italiassa samassa tilanteessa kysymys kuuluu: "Oletko kommunisti vai fasisti?" Näin vanha Eurooppa ja uusi Amerikka erottuvat loisistaan kysymystenasettelussa. KUITENKIN 50-LUVUN noitavainoissa amenkkalaisuuden nimissä päästiin miltei yhtä pitkälle kuin kansallismielisessä vainohulluudessa 30-luvun vanhalla kontinentaalilla. McCarthyismi onnistui tosin saavuttamaan vain Italian fasistien tason, mutta aika epämiellyttävää sekin oli sähkötuoliin joutuneille. ANTIAMERIKKALAISUUDEN metsästys voi tuhota sen uhriksi joutuneen aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa puhdasoppisuuden vaaliminen. Henkisesti on varauduttava siihen, että otamme vastaan pakolaisia USA:sta. Chaplin joutui pakenemaan Sveitsiin. Saammekohan Jyväskylän yliopiston vierailevat amerikkalaiset luennoitsijat tänne? MITEN PITKÄLLE George W Bush vie sotahulluutensa? Nyt pitäisi riittää. Ensimmäistä kertaa näin eilen, kuinka Tony Blair oli saanut hänen päähänsä uuden ajatuksen. Se tuli kakistellen, eikä sen merkitys ollut selvä: "YK:n merkittävä rooli tarkoittaa sitä, että YK:lla on Irakissa merkittävä rooli sodan jälkeen." JOS TÄMÄ ajatus saa jalat, nousee seisomaan ja tallustaa pitkin Irakin sotatannerta, niin voimme huokaista helpotuksesta. Jos YK:n "vital role" tarkoittaa, että amerikkalaiset eivät yksin rosvoa Irakin öljyä ja kierrätä jälleenrakennuksen rahoja amerikkalaisille firmoille, niin puheet "öljysodasta" voidaan haudata. Kyse on silloin ollut vain verenhimoisesta moralismin hetkestä suurvallan huipulla. MUTTA JOS amerikkalaiset hallitsevat sodan jälkeen Irakia marioneteilla, oltavat öljyvarat hallintaansa ja kahmivat jälleenrakennuksen urakat, niin meillä eurooppalaisilla on iso ongelma. Joudumme ajattelemaan, etiä USA voi olla uhka. Silloin on rakennettava kohtuullisen kokoinen EU:n armeija ja hajotettava NATO. ONKO TÄMÄ nyt sitten antiamerikkalaisia puhetta? Ei. Mieluusti sitä olisi USA.n kaveri, kun se on monesti auttanut Eurooppaa selviämään houreistaan. Mutta jos USA jatkaa sotahulluudessa, niin silloin EU:n on alettava seistä omilla jaloillaan. JOUNI VAUHKONEN
fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. ANSSIN VIIMEISET KUULUMISET TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI TOUKOKUU JA kesäloma lähestyvät kovaa vauhtia. Anssin fuksivuosi vetää siis jo pian viimeisiään, mutta sitä ennen on hyvä käydä kuulumiset läpi vielä kerran. Seuraavassa Jylkkärissä paljastetaan Anssista erilaisia asioita, joita tällä palstalla ei ole vielä kerrottu. "Ei mulle kuulu yhtään mitään. Saakeli. Vaihdoin hiustyyliä. Sekin tapahtui siten, että lyhensin partakoneella hiuksia. Jossain vaiheessa tuntu siltä, että nyt taisi mennä vähän liikaa. Katsoin sitten kahden peilin kautta takaraivoani ja huomasin että siellä oli lähes kalju kohta. Hermostuin sitten kokonaan ja päästelin koneella menemään", Anssi selittää. B U S S I K O R T T I vaihtui kevään saapuessa polkupyörään. Takatalvi on kylläkin antanut Anssille aihetta pieneen kaipuuseen. "Eihän pyöräilyssä ole mitään järkeä. Se on sellasta hirveetä paahtamista, ku mäkin ajan kuitenkin päivittäin kolme kilsaa vastatuuleen. Eikä matkalla ole muuta kuin pelkkää ylämäkeä ja suoraa", Anssi sadattaa, mutta löytää kuitenkin asian paremman puolen: "Tosin pyörällä liikkuminen on paljon vapaampaa. Mun mielestä on aika turhaa puhua, et linja-autolla pääsee nopeammin liikkumaan. Mutta silloin on koko ajan kiinni aikatauluissa, kun taas pyörällä voi liikkua milloin vain ja minne tahansa." Anssi osallistui pyöräillen myös Sailaksen työryhmän raporttia vastustavaan mielenosoitukseen. "Lupasin vähän laskea osallistujien määrää, joten siksi en ollut mukana marssimassa. Ei mulla ollut mitään pätevää laskutapaa, mut suunnilleen siihen osallistui noin 300 opiskelijaa", Anssi raportoi. KESÄLOMA alkaa pian kutsua Anssia, sillä opinnot alkavat olla loppusuoralla tältä vuodelta. "Hyvä happi jäi tältä vuodelta, ja ensi vuonna on hyvä jatkaa siitä mihin nyt jään. Mitään arvosanaa en pysty kyllä yhtään sanomaan (syyslukukaudellehan Anssi antoi arvosanaksi 2+). Ihan huippu vuosi on ollut. Yliopisto on hyvä paikka", hehkuttaa Anssi. Fuksimme siis esittäytyy nyt toiseksi viimeista kenaa, ja viimeisen kerran käydään läpi Anssin elämän suuria ja pieniä ihmeitä ensi Jylkkärissä. Miltä siis tuntuu jättää julkisuuden valokeilat? "Ihan hyvältä tuntuu", Anssi toteaa lyhyesti naurahtaen.» Tuntemattomat laitokset, osa 5/6 Mihin VIESTIJÄÄ . "Viestinnän laitos sijaitsee korvessa keskellä metsää, kaukana ja syrjässä eikä kukaan tiedä missä'', Marianne Saaristo tokaisee. (Toim. huom: Laitos sijaitsee Tourulassa Ylen radiotalon yhteydessä.) TEKSTI: ANNUKKA PALONIEMI JA LILJA SAIKKONEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "HAAVEILEN TYÖSTÄ, jossa eurojen sijaan voisi tavoitella elämyksiä ja hyvää mieltä", sanoo neljättä vuotta yhteisöviestintää opiskeleva Marianne Saaristo. "Viestinnän opiskeleminen ei sulje mitään uravaihtoehtoja pois, ja sivuainevalinnoilla pystyy todella merkittävästi vaikuttamaan suuntautumiseen." Randomilla valitut venäjänopiskelijat kallistuvat hieman samaan suuntaan näin tuumaillessaan: "Viestinnän opiskelijat eivät nyhjää laitoksellaan, vaan tekevät paljon opintomatkoja YLE:lle ja lehtiin. He menevät töihin telkkariin ja intemettiin." JOS LUKEE pääaineenaan journalistiikkaa, valmistuu todennäköisesti toimittajaksi. Mutta laitoksen kaksi muuta pääainetta ovat puheviestintä ja yhteisöviestintä. Ja lisäksi löytyy kulttuurienvälisen viestinnän maistcnohjelma. Mihin näistä sitten valmistutaan? Amanuenssi Leena Mikkola viestintätieteiden laitoksella valottaa asiaa: "Olemme oikeastaan kiintoisassa ja haastavassa murrosvaiheessa sen suhteen, millaisiin tehtäviin opiskelijamme sijoittuvat." "Meiltä mennään töihin monipuolisesti eri medioihin sekä perinteisiin tiedotustehtäviin, mutta lisäksi nykyään myös suunnitteluja kehittämistehtäviin, henkilöstötehtäviin seka viestintäkouluttajiksi." "Kulttuurienvälistä viestintää lukeneet sijoittuvat mm. kansainvälisiin järjestöihin ja kehitysyhteistyöhön." MARIANNE SAARISTO tukee Mikkolan toteamuksia: "Itse haluaisin työskennellä tiedottajana vaikka huvipuistossa tai teatterissa. Se voisi olla hauskaa. Viestinnän opiskelu ei koskaan mene hukkaan."» hämeenaho TOSIMIESTEN MEININKIÄ fK>3 JYLKKARI X VUOTTA SITTEN SE MITÄ SÄ,MAiMd,ET TAJUA ,öM SE tTTÄ MVKVÄÄN MIES O* TOSI AHTAALLA .S||5 UA-JIMA. £ Jyväskylän ylioppilaslehdessä numero 11-12 (3.10.91) Tukkapää-palstalla julkaistiin lyhyt multa ytimekäs vuoropuhelu: -Sait sää? -Sain. -Miltä se tuntu? -Ihan kivalta. Saitkos sää? -En. Mut oon mä muulloin saanut. Mullon näet pitkään ollut suhde. -Mullon ollut suhde samaan siitä lähtien, kun sain eka kerran. Eka kerran jälkeen se onkin mukavasti noussut jatkuvasti. -????? -Lainan korko. klfcHIESEI SAA ENXÄ Öi-LA M/ES"! OTtftAfJ VAIKKA SINUT. AKKASI POMPOTTAA SUA MITEAJ I W Ä A ' .' SeOHMlCSTEM OMAVIKA^EOAl SvMVIKA-' S Ä & T T E £ 5 i r Ä , MITÄ MIEHEAJ PITÄÄ: TEHPÄ . NBHErt PITÄÄ OU-A MIES! mitfTEM El TAeAfJE VALITTAA to
• • • • f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 Kurkistus ... lapsen isee opiskelijaelämään TEKSTIT: HENNA-KAISA SIVONEN, KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ VAUVABUUMI ALKAA NÄKYÄ AINA keväisin lastenvaunujen tai isojen vatsojen lisääntymisenä. Lapsen saajista suurin osa on työssäkäyviä ja heistä monet vähintään kolmekymppisiä. Pieni osa kuitenkin on nuoria opiskelijoita, jotka ovat uskaltaneet perustaa perheen yhteiskunnan epäkannustavasta asenteesta huolimatta. Tällä aukeamalla tarinansa kertoo kaksi opiskelijaäitiä, jotka sattuvat molemmat olemaan yksinhuoltajia, MAARET DUFVA, 24, on neljännen vuoden kirjallisuuden opiskelija ja reilun vuoden ikäisen hymypoika Niilon äiti. Kotona hyörii myös yhdentoista kuukauden ikäinen kaanaankoira Nemo. Vaikka rotu on alkuperältään niinkin hurjan kuuloinen kuin israelilainen villikoira, Nemo ja Niilo tulevat hyvin toimeen keskenään. Maaret hoitaa poikaansa kotona kotihoidontuen turvin ja opiskelee samanaikaisesti. Hän kertoo opiskelun sujuvan hyvin, kun opintoja tekee omaa tahtiaan. "Tänä vuonna olen tehnyt kirjoittajakoulutuksen perusopintoja, se on hyvää vastapainoa kotona olemiselle." Maaretin mielestä opiskelu ja lapsen hoito sopivat hyvin yhteen. "Opiskelu on ihanteellista tässä vaiheessa kun on pieni lapsi, sillä voin olla kotona. Jos olisin töissä, olisi Niilokin päivähoidossa." LAPSEN TULO SELKIYTTI opintosuunnitelmia ja teki elämän onnellisemmaksi. "Neljä vuotta haahuilin yliopistolla, mutta lapsi on motivoinut koulunkäyntiä ja saanut ajattelemaan valmistumista ja töihin menemistä. Olen myös paljon tyytyväisempi nyt, kun on tämä pieni tässä." Maaret on alkanut opiskella sivuaineina kaupallisia ja viestintäaineita, jotta saisi paremmat eväät työelämään. MAARET ON ollut Niilon yksinhuoltaja viime joulusta asti, jolloin hän erosi pojan isästä. Niilo viettää kaksi päivää viikossa isänsä luona. Silloin Maaret pääsee osallistumaan lähiopetukseen ja keskittymään opiskeluun täysipainoisesti. Pidemmillä luentosarjoilla hän ei käy, vaan suorittaa opintoviikkoja muun muassa harjoitustehtävillä. Niitä hän tekee Niilon päiväunien aikana ja illalla seitsemän jälkeen, jolloin poika menee nukkumaan. Maaret aikoo hoitaa Niiloa kotona niin kauan kuin kotihoidontukea saa, eli kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Siihen asti hän osallistuu periodiopetukseen ja tekee tenttejä. Kirjatentit tosin ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, kun lukusaleissa olevia kinoja ei pääse lukemaan lapsen kanssa. Kotihoidontuen saamisen aikana Maaret ei nosta opintotukea, vaan säästää opintotultikuukausia tulevaisuuteen. Niilon päivähoitoon viemisen jälkeen Maaret arvelee opiskelevansa vielä kolme vuotta, sillä hän lukee montaa sivuainetta. DUFVAN PERHE PÄRJÄÄ kotihoidontuella kohtalaisesti. "Pärjättävähän se on. Toimeen tulee kun on pakko, mutta pelottaa jäädä opintotuelle, joka on paljon pienempi kuin kotihoidontuki. Sitten on varmaan mietittävä jotain ansiomahdollisuuksia", Maaret sanoo. Ehdotetusta opintotuen muuttamisesta lainaperusteiseksi lian on järkyttynyt. "Opintotukea pitäisi saada joustavammaksi eri elämäntilanteiden mukaan eikä suinkaan toiseen suuntaan." LAPSET ON HYVÄ HANKKIA Maaretin mielestä nuorena. Kolmekymppisiä ensisynnyttäjiä pidetään Suomessa kuitenkin normaalimpina kuin vähän päälle parikymppisiä. "Olin 23-vuotias kun synnytin, ja sairaalassa suhtauduttiin kuin olisin ollut teinisynnyttäjä. Pitäisi varmaan olla kolmekymmentä, jotta suhtauduttaisiin vakavasti." Hän kritisoi myös yhteiskunnassa vallitsevaa vaatimusta, että lapsia tulisi hankkia vasta kun on valmistunut ammattiin, käy töissä ja omistaa asunnon ja auton. "Se, että kaiken pitäisi olla valmiina, kun lapsi Vuoden ja kahden kuukauden ikäinen Niilo Dufva ei paljoa ujostele. tulee, on ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi olla valmis vaihtamaan alaa jopa pari kertaa elämänsä aikana." OPISKELEVAAN PERHEENÄITIIN ON Maaretin mielestä suhtauduttu hieman kummeksuen: "Yksinhuoltajuus tuntuu ihmisille luonnollisemmalta kuin se, että opiskelen ja minulla on lapsi." Hänen mukaansa yliopistolla on suhtauduttu perheelliseen opiskelijaan positiivisemmin kuin muualla. Opettajatkin joustavat hyvin, jos lapselle ei saakaan lähiopetuksen ajaksi hoitajaa. Vielä Maaret ei ole kaivannut yliopistolle lapsiparkkia luentojen ajaksi, eikä hän välttämättä uskaltaisikaan jättää Niiloa hoitoon vieraille näin pienenä. Tulevaisuudessa lapsiparkille tai lastenhoitorinkiä pyörittävälle ryhmälle olisi kyllä tarvetta. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä lapsiparkki on saanut suuren suosion, mutta Jyväskylään sellaista ei resurssien puutteen vuoksi ole suunnitteilla. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ MAARET EI TUNNE MUITA perheellisiä opiskelijoita, muttei panisi pahakseen yhteistä toimintaa. Hän uskoo Kortepohjan ylioppilaskylästä löytyvän perheellisiä tuttuja, kunhan kesän tullen lähdetään Niilon kanssa hiekkalaatikolle leikkimään. Yliopiston Lapselliset-sähköpostilistalle hän on liittynyt. Lapsiperheitä Maaret ja Niilo ovat tavanneet Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekeskuksessa Tourutuvalla sekä musiikkileikkikoulussa, jonne Niilo meni jo puolivuotiaana.» Lapselliset-sähköpostilistalle voi liittyä osoitteesso http://lists.jyu.fi/moilmon/listinfo/lapselttset/ arjoittelee muskarista tuttuja taputuksia kotona opiskelijaMaaret Dufvan kanssa. Nemokin intoutuu leikkimään. ELLINEN OPISKELIJA ei sovi hallintojärjestelmän stereotypiaan PERHEELLISTEN OPISKELIJOIDEN määrän arvellaan kasvaneen jonkin verran vuosikymmenien takaisiin määriin verrattuna. "Nykyään opiskelijat ovat niin paljon heterogeenisempi joukko kuin aikaisemmin, että löytyy paljon erilaisessa elämäntilanteessa olevia, esimerkiksi aikuisopiskelijoita on enemmän. Sikäli perheellisten opiskelijoiden määrä on kasvanut", Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Tuomas Viskari sanoo. Viskarin mielestä yhteiskunnan ilmapiiri opiskelijoita kohtaan on miltei piiskaava. Valmistumispaineet ovat kovat ja nuorten odotetaan varmistavan pohjan eli ammatin, pääoman ja asuinpaikkakunnan ennen perheen perustamista. Viiden vuoden maisteriputkeen ei sovi silloin lasten tekeminen. "Kyllä niitäkin opiskelijoita tuntuu olevan, jotka uskaltavat perustaa perheen, mutta jos puhtaasti opintorahalta putoaa vanhempainrahalle, voihan se tuntua aika epävarmalta. Ihmiset harkitsevat kerran jos toisenkin. Opiskelijavanhemmistakin monesti toinen opiskelee ja toinen menee töihin." VANHEMPAINETUUKSIEN vähimmäismäärät ovat sosiaalisihteerin mielestä onnettoman pieniä. "Täytyy sanoa, ettei niiden varassa eläminen varmaan kovin ruusuista ole." Tukien pienuudessa on hänen mukaansa kysymys paitsi resurssipulasta, myös stereotypioista. "Hallinnollinen järjestelmä tuntee stereotypiat, eikä opiskelijan stereotyyppiin kuulu, että hänellä on lapsia. Hallinnon logiikassa ei toimi kahden tuen rajapinta, jolloin syntyy väliinputoajia. Jäykkä järjestelmä ei pysty reagoimaan vaihteleviin elämäntilanteisiin", Tuomas Viskari selittää. Positiivisena Viskari näkee pitkällä aikavälillä tapahtuneen kehityksen naisen asemassa: lasten syntymä ei enää välttämättä katkaise äidin opiskelu-uraa, vaan naisen opiskelun jatkuminen nähdään täysin mahdollisena.»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 j Q KANSAINVÄLISTÄ lapsen ja opiskelun yhdistämistä MELANIE KATHERINA MUYVANGA eli tuttavallisemmin Eevi alkoi tehdä gradua Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitokselle vuoden 2000 syksyllä, kolmannen opiskeluvuotcnsa alussa. Samaan aikaan hän tuli raskaaksi. Raskausajan Eevi teki ahkerasti opintoja, joista Stefan-pojan syntyessä puuttui enää gradu. Se syntyi äitiysloman ja puolentoista vuoden kotihoidon aikana. Viime kesänä Eevi valmistui maisteriksi ja tekee nyt viidentenä yliopistovuotenaan lisensiaatintutkintoon vaadittavia jatko-opintoja ja tutkimusta väitöskirjaansa varten Arhusissa Tanskassa. Ensi lukuvuoden hän opiskelee Kööpenhaminassa. EEVI JA HÄNEN POIKANSA ovat hyvä esimerkki nykypäivän kansainvälisyydestä. Eevi on 25-vuotias Suomessa syntynyt ja kasvanut suomalaisen äidin ja ugandalaisen isän tytär. Kaksivuotiaan Stefanin isä puolestaan on tanskalainen, joka asui aiemmin Suomessa, tällä hetkellä Ruotsissa. Eevi ja Stefan asuvat kahdestaan Arhusissa, mutta he pitävät yhteyttä pojan isoäitiin ja muihin sukulaisiin. Eevillä ja Stefanin isällä on pojan yhteishuoltajuus. VAUVANHOIDON YHDISTÄMINEN gradun kirjoittamiseen oli Eevin mukaan vaivatonta, sillä Stefan oli erityisen kiltti ja terve vauva, joka nukkui paljon. Äiti myös kuljetti poikaansa Jyväskylässä asuessaan mukana yliopistolla ja kirjastossa. Kasvaessaan Stefan ei enää nukkunut yhtä paljon, jolloin yhtäaikaisesta opiskelusta ja lapsenhoidosta tuli vaikeampaa. Tanskassa Stefan on päiväkodissa 7-8 tuntia päivässä, jolloin Eevi tekee tutkimustaan ja käy luennoilla. PIENEN LAPSEN KANSSA VAIHTOON lähteminen ei pelottanut, joskin käytännön asiat huolettivat jonkin verran Toiseen pohjoismaahan oli hyvin helppo muuttaa. Kulttuurin ja tapojen periaatteet ovat samanlaiset, mikä on tärkeää varsinkin lastenkasvatuksessa päiväkodeissa. Olen kokenut konkreettisesti asuvani täällä, sillä varsinkin lapsen kautta pääsee kiinni jonkinlaiseen normaalielämään, jota opiskelijavaihdossa ei ehkä niin ole", Eevi kertoo sähköpostin välityksellä. Taloudellinen lilanne olisi edullisempi, jos Eevi hoitaisi opiskelun ohella lasta kotona. Silloin hän saisi opintotuen lisäksi kotihoidontukea. "Mutta kun on tottunut siihen, että opiskelijana ei ole paljon rahaa, on helpompi sopeutua ei niin hyvään taloudelliseen tilanteeseen. Minusta opiskelijan taloudellinen ulanne ei sinällään ole este lapsen hankkimiselle. Kaikkea tukea, kuten lapsilisää ja asumistukea, saa enemmän ja lasten vaatteita ja tavaroita saa sukulaisilta ja kirpputoreilla. Vauva ei juuri kuluta muuta päivittäin kuin vaippoja ja jos jaksaisi vielä pestä kangasvaipat, säästäisi senkin. Auto ja iso asuntoja kaikenlaiset maiiopullonlämmitiimet toki helpottavat paljon, mutta ilmankin selviää." EEVI ON PANNUT MERKILLE sekä Suomessa että Tanskassa nuorten perheiden lisääntymisen. "Luulen, että nyt sinä aikana, kun itselläni on ollut lapsi, ovat nuoret ihmiset ruvenneet saamaan enemmän lapsia. Ehkä niitä huomaa helpommin tai itse vanhenee niin että lapsia on samanikäisillä enemmän. Jonkinlainen 'seitsemänkymmentäluvun hippihenki' lasten hankkimisessa kuitenkin vallitsee tällä hetkellä."» Vanhempien etuudet ., Suomessa vanhemmilla on oikeus erinäisiin sosiaalietuuksiin. -Jokainen synnyttävä äiti saa äitiysavustuksen, joka on hakijan valinnan mukaan joko äitiyspakkaus tai 140 euroa rahaa. Äitiysrahaan on oikeus jokaisella, joka on ollut raskaana vähintään 154 päivää eli viitisen kuukautta Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä. Äiiiysrahan vähimmäismäärä opiskelijalla on 11,45 euroa päivältä. Äitiysrahaa voidaan korottaa päätoimisten tulojen perusteella. Isyysrahaa maksetaan isälle äitiystai vanhempainrahakaudella 6-18 arkipäivältä, jos isä osallistuu lapsen hoitoon eikä ole työssä tai opiskele tänä aikana. Äitiysrahakausi jalkuu automaat risesti vanhempainrahana, joka on yhtä suuri kuin äitiysraha Vanhempainrahaa maksetaan äitiysrahakauden jälkeen 158 arkipäivältä. Jos lapsia syntyy useampia, suoritusaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin lasta kohden. Isä ja äiti voivat keskenään sopia, kummalle vanhempainrahaa maksetaan Vanhempainraha sekä isyysja äitiysraha ovat veronalaista tuloa. Vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen toisella vanhemmista on oikeus kotihoidontukeen, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitoraha on 252,28 euroa kuukaudessa. Se maksetaan yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta. Alle kolmivuotiaista sisaruksista maksetaan lisäksi 84,09 euroa ja muista alle oppivelvollisuusikäisistä sisaruksista 50,46 euroa kuussa. Hoitolisä määräytyy perheen tulojen mukaan. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta, ja sen määrä on enintään 168,19 euroa kuukaudessa. Opintotukea saavalle vanhemmalle voidaan maksaa lasten kotihoidon tukea, mutta se otetaan tulona huomioon opintotuessa. -Jokaiselle alle 17-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle maksetaan lapsilisää kuukausittain seuraavasti: ensimmäisestä lapsesta 90 euroa, toisesta 110,50, kolmannesta 131, neljännestä 151,50 sekä viidennestä ja seuraavista 172 euroa. Lapsilisä on verotonta. Yksinhuoltajille lapsilisät maksetaan 33,60 eurolla korotettuina jokaisesta lapsesta. Lisää tietoa aiheesta: www.kcla.fi lai www.co.jyu.fi/~jyy/sosiaaliopas2002.html
KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 L O U N A S S i i 1 6 J K & M VIK vpf>aani\ aihlochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ia juoman. MUUT 4.40 e JATKO-OPISKELIJAT 3,60 r l . TI 15.4. PE 18.4. KE 23.4. PE 25.4. TI 29.4. PE 2.5. Kasvisjuustokastike, spagetti PITKÄPERJANTAI Kasvispihvit, Feta-pinaattipiirakka Perunaohukaiset, Punajuuripihvit, Savukalakastike, spagetti ILOKIV1 SULJETTU tomaatti-timjamikastike Kalakeitto porkkanamuhennos vihannesremoulade Jauhelihapihvi, Lohikiusaus Kinkkukastike, spagetti Makaronilaatikko Kinkkupitsa tomaattikastike MA 21.4. 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ Riistakäristys MA 28.4. NakkistroganofT Tonnikalakastike, spagetti KE 16.4. ILOKIVI SULJETTU TO 24.4. Porkkanasosekeitto KE 30.4. MA 5.5. Kesäkurpitsa vuoka Purjo-peruna vuoka Paistettu lohi, tartar-kastike Ratatouille Kukkakaalilasagnelte Kalataytepihvii TI 22.4. Yrtti-porkkanakuorruteliu sei Kookoskana Broilercannellonit Jambalaya Lammaspata Kasvis-papupata Sitruunainen turskaleike, Possuvvokki Burgundin lihapata Paistettu kalaleike TO 17.4. tillikastike OQ o a O i O TO 1.5. Tl 6.5. Soija-kasviswokki Texmex-kanapata ilolc r L1MMB VAPPU Kasvisjuustokeitto Kirjolohipannu ilolc L l r ILOKIVI SULJETTU Merellinen lasagne Kalkkuna kastike ilolc k i Broilerleike JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväntekeväisyysbileet! Perjantaina 25.4. Ilokivessä järjestetään etno-henkisct bileet! Tapahtuman tuotto vapaaehtoiset pääsymaksut lahjoitetaan JYYn Intian kehitysyhteistyöprojektin hyväksi. Tule nauttimaan emo-musiikin soinnuista ja djembe-nimpuryhmän mukaansatempaavista rytmeistä! Monikulttuurinen jalkapalloturnaus Viime keväänä suuren suosion saanut monikulttuurinen turnaus järjestetään uudelleen! Pelaamme perjantaina 25.4. kello 17.00 jalkapalloa Kampuksen hiekkakentällä suomalais-ja ulkomaalaisopiskelijoiden sekä maahanmuuttajanuorten kesken. Joukkueet muodostetaan paikan päällä. Tervetuloa! Lisätietoja:annkettu@cc.jyu.fi. MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatkg JUHLAT tiedossa??? 'Toteutamme etäm\jk§iä niin f neniin /qiin suuriinkin juhtatitaisuuksiin meittä tai teiltä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi palvelujemme pariin. TERVETULOA MERKKEJÄ JA MERKITYKSIÄ Suoranta: Kasvatus mediakulttuurissa Turunen & Roivas: Mikä ero? KaksikymMitä kasvattajien tulee tietää mentä kirjoitusta yhteiskunnasta, kulttuu(Vastapaino, 2003) rista ja sukupuolesta (SKS, 2003) Kuinka kasvattaa, kun lapset tuntuvat tietäRaatimme innostui purkamaan omia luutuvän ja taitavan enemmän kun vanhempansa? neita ajattelumallejaan tämän niteen johdat26,80 eur telemana. Se on hyvä saavutus! 22,00 eur Hautamäki: Avantgarden alkuperä Modernin estetiikka Baudelaircsta VVarholiin Gaare & Sjaastad: Peppi ja Sokrates Filo(Gaudeamus, 2003) sofinen matka Astrid Lindgrenin maailNyt kaikki Avantgarden kimppuun. maan (Kirjapaja, 2003) Mainio esitys! Täydet kymmenen pisteitä ellei enemmänkin 26,00 eur ja Papukaija-merkki päälle! 31,60 eur Bailaniuim-haalarimerkit huhtikuun loppuun kolme kappaleita kympillä! Opiskelijan K a m t t n s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa [ § B J S L 3 kirjamyynti@kampusdala.fi Teatteri& kulttuurireissu H E L S I N K I I N ! JYYn kulttuurivaliokunta ja yliopiston kulttuuritoimikunta järjestävät perjantaina 9.5. kulttuurimatkan Helsinkiin. Ohjelmassa on Helsingin kaupunginteatterin esitys ALBERT SPEER (Gitta Senery Kan Heiskanen). Päivällä tutustutaan Kaapelitehtaan toimintaan. Lähtö klo 9.00 Tilausajolaiturilta, paluu yöllä. Opiskelijahinta 30e (sis. lipun teatteriin & matkat). Lisätiedot & ilmottautumiset: Kulttuurisihteeri Jiri Sironen, jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi, 014-260 3356. TERVETULOA Kahden kerroksen KIRPPIS |YYn kultuurivaliokunta järjestää kahden kerroksen kirppiksen Ilokivessä lauantaina 26.4. klo 10-15 levykirppis peruskirppis Yläkerrassa 40 pöytää, alhaalla 20. Alakerrassa baari auki. Pöytävaraus 2 euroa, joka maksetaan paikan päällä. Varaukset joko Sarille 044-5793535 tai Sannille 044-3525435. Varauksia ei saa jättää puhelinvastaajaan, soita niin kauan kunnes jompikumpi vastaa! www.sonaatti.fi +
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2003 f Q Festivaalija terassikauden avajaisia juhlittiin 11.-12. huhtikuuta Ilokivessä. Oikutteleva sääkin muuttui auringon väriseksi juuri ennen kuudettatoista kertaa järjestettyjen Jyrock-sisäfestivaalien alkua. PERJANTAISSA IMPROILUA JA POMPPIMISTA PERJANTAI-ILLAN ALOITTI puoli kymmeneltä yläkerrassa soittanut The Patsy Walker, joka kerasi siihen mennessä saapuneen yleisön kokonaan itselleen tosin tätä oli vasta vain kourallinen ehtinyt paikalle. Alakerrassa ensimmäisena esiintyi Disco Ensemble, joka miellytti metallisella musiikillaan ainakin minun koniani, lak.ihuoneesta tavoitettu yhtye valitteli aikaisia soittoaikaa, mutta löysi asiasta myös kääntöpuolen: "Kivaa oli soittaa, mutta kivempaa olisi varmasti ollui vahan myöhemmin. *•' nansä hienoa, että nyt on koko il otlaii il tunteita herättänyt Damo Suzukis Network Kaisoin suu pyöreänä yhtyeen toimintaa, ja nautin täysillä koko keikasta. (Siis aivan hirveää melusoiitaa.../) Ikävä kyllä nautiskelijoita oli keikan päätyttyä lisäkseni enää muutama, silla festarikansaan ei kunnolla uponnut "meteli, jossa ei ollu päätä eikä häntää". Yläkerran ohjelman päätti Chainsmokcr. joka hyppyytti mukavasti yleisöä. (Rennon pirteää musaa! Illan mieleenpainuvin hymy; euforia/estarijdriestäjäraatäja-ViHen lärvissä Greatl). Samaan aikaan popyhtye Maryland tunnelmoi alakerrassa. ODOTIN ETUKÄTEEN KOVASTI terassilla esiintynyttä Pasianssia, multa harmillisesti missasm tämän kahden miehen yhtyeen. Mitä ilmeisimmin meininki oli ollut kohdallaan "Taipeeksi häröä musiikkia ja taipeeksi hätösI ILTA JATKUI Magyar Possen ja Lacklusterin voimin Puheiden mukaan meininki oli ollut reipasta molemmilla keikoilla. mutta minä olin jämähtänyt lehtiön kanssa takahuoneeseen. Puolenyön aikaan aloittanut Puppa J & Reggaeta soittava Puppa J & Tasottavat oli Tasottavat lupasi ennen keikkaa somaa perjantain valloittavimpia esiintyjiä. tiukkaa settiä, josta tiputettiin vähän rauhallisia biisejä pois. "Lavalla tulee olemaan energiaa ja vauhtia', sä paikassa. Eli festivaalia parhaimmillaan!" oli heitti T.isottavien laulaja ja kitaristi Puppa J, ja erään paikalla olleen henkilön kommentti unhoittaa!" Ja eifeun jalalla kokaksi.) TURISTIKUVIEN JA PUUTTUVIEN NEITSYIDEN LAUANTAI KOKO viikonlopun kävijämäärä oli noin 1200, joka painottui festivaalin toiselle päivälle. Lauantai Liekki asetti tavoitteekseen sulattai alkoikin lupaavasti, sillä Sister Flon startatessa puoli kymmeneltä oli porukkaa valloitti saapunut jo sen verran, että aikaan saatiin heti pitkällä kunnon pöhinät. Bändi soitti tiukan setin ja sai "Täs? palkiksi raikuvat aplodit ~-.ima.in aikaan Selfish mutain Shellfish esitti hauskaa musiikkia yläkerrassa siirtyä \ saaden sympatiani puolelleen laulaja . Ilta jatkui hyvissä meiningeissä Yleisöä riitti seka yläettä alakerran lavoille, muita kylmä saa TOIN' verotti osittain Jyroekin historian ensimmäisen kasta ai ulkoterassin toimintaa. Ensi vuonn.i, mikäli teEi j ; Liekki asetti tavoitteekseen sulattaa ainakin neljä sydäntä keikallaan. Flon startatessa puoli kymmeneltä oli porukkaa valloitti kirjaimellisesti yleisön menemällä fokto saapunut jo sen verran, että aikaan saatiin heti pilkallaan sen sekaan. > kunnon pöhinät. Bändi soitti tiukan setin ja sai "Tässä vaiheessa on hyvin tyhjentynyt olo, palkiksi raikuvat aplodit. Samaan aikaan Selfish mut aina hyvin menneen keikan jälkeen on hyvä Shellfish esitti hauskaa musiikkia yläkerrassa siirtyä viihteen puolelle", totesi Radiopuhelimien saaden sympatiani puolelleen laulaja A. J. Mäki keikari jälkeen. Ilta jatkui hyvissä meiningeissä Yleisöä riitti sekä yläettä alakerran lavoille, muita kylmä sää TOINEN ODOTETTU YHTYE OLI pttvcrotti osittain Jyroekin historian ensimmäisen kasta aikia esiintynyt Liekki. ulkoterassin toimintaa. Ensi vuonna, mikäli teti jännitä yhtään nähdä miten uudet biisit rassi otetaan jälleen käyttöön, hankinnan alle uppoaa yleisöön Enemmänkin jännittää se. et kannattaa laittaa kunnon lämmityslaitteet Sister Flon |alkeen alakerran lavalle nousi Karjalasta saapunut Santtu Karhu & Talvisovai, joka soitti rokkia rankalla kädellä . Itse eu ehtinyt pahemmin tarkastaa menoa, sillä työt kutsuivat minut takahuoneen puolelle tenttaamaan Ahkeria Simpansseja, SIMPANSSIT OVAT TIEDOTTEISSAAN uhanneet tuhota supcrlaserilla maapallon, jolleivät ihmiset suostu täyttämään heidän vaatimuksiaan. Bändi vaatii muun muassa kuukausittain 1000 neitsyttä käyttöönsä. päästäänkö ylipäätään lavalle. Tämä kun on lämmöistä odottelua, ja ajan tappamiseksi on keksitty olut". naureskelivat Liekin rumpali Suti ja pianisti Okkc Yläkerran meiningistä vastasivat saksalaiset artistit Jim Avignon. Angie Reed ja Felix Kuhin. ja Boo ' alhaalla, gini Avignon pii illan pmstyipömmi! Kulisseina miehen värifefedai inaalaufeser/ja tulee takäsii Jyväskylään tänä kesänä sekä taidenäyttelyilleen että soittamaankin. Jee!) LAUANTAIN HUVITTAVIN NÄKY oli Toistaiseksi emme tuhoa vielä maapaJj0a. Johumalainen VVallu Valpio. joka loppuillasta lenki tuntuu, et jengi ei oo ottanut ihan tosissaan naita vaatimuksia Ei OO nakyny vieläkään yhen yhtä neitsyttä", simpanssit harmittelivat. sammui takahuoneen lattialle Tasta innostuneena jengi otti valokuvia itsestään Valpion toimiessa kulissina i Tai kun Voipiota raahaa yläkerrassa Huumorilla maustettu musiikki sai jengin gorilla-naamioinen äijää nauramaan ja bailaamaan rankasti, eikä laserille lullin käyttöä Nukkumaan paasin joskus aamuyöllä, muita helvetin hauskoissa fiiliksissä. (Ja mcikälla Jim yhtye piti sanansa. Menevää ja erittäin groovca Muuten terassilla dli sen verran kylmä, että ne Illan kohokohdaksi nousi oululaisen RadiopuAvlgnonln nimmariievyi kassissa...bileet jatkumusiikkia soittanut yhtye tanssitti yleisöä jota jotka siellä oleilivat, joutuivat lämpimikseen tansoli saapunut jossain välissä U 'della paljon alusta simaan. Hyvä meininki jatkui siis ama aamuiiclloppuun. (Aivan yhtä (ämfria iämma kuin Laulujään saakka. hclimicn keikka Alakerta oli tupaten täynnä juhlivaa kansaa, ja meno sen mukaista (Laulaja iiiaaii levarin aai, • Että tallista vaan järjestäjille rastaskin, jonka miehistöä pojat ovat. Vaan el rastoja huin yhdellä m kyseessä reggae! Oho!) Ullan päätös: Terassi Rlkos dj paikoissa. Teräsmies, Illan aikana alakerran lavalle nousi ristiriitaisia teräsmies. Kuinha voisin sut "OLEN DAMO SUZUKI, 53vuotias, en pidä roskaruuasta [a olen ollut Suomessa sarienkin Nyi voit kysyä minulta kysymyksiä", ilmoitti Damo Suzuki heti haastattelun aikalaisiksi Saksassa asuva japanilaissyntyinen Suzuki odotti rauhallisesti illan keikkaa, jolla saattoi odottaa mitä tahansa, "luun lama iässä iiistant eomposing (»yhtye säveltää biisi) lavalla) -tyylissä onkin miu hienoa, ettei kukaan tiedä mitään etukäteen, En edes minä", nauroi Suzuki. Suzukin taustajoukkoihin kuuluivat tällä kertaa porilaisen Circle -yhtyeen jäsenet Jussi Lehtisalo, Jyrki Lamoja Mika Ratto Pulan hirveästi pohjoismaalaisista soittajista, Taalta löytyy aitoja muusikoita Tunsin entuudestaan i irclen.ja olemme soittaneet ennenkin keikkoja yhdessä Mielestäni Qrcle on yksi parhaimmista yhtyeistä koko Euroopassa, joten ei minulla ole mitään syytä olla soittamatta heidän kanssaan", Suzuki selitti. SUZUKI EI HALUNNUT ennen omaa keikkaansa kuunnella muita Jyroekissa esiintyneitä yhtyeitä vaan tyhjentää alvoi kokonaan ja nousta lavalle luomaan laidetta I laluan että mieleni on [äysin vapaa ennen esiintymisiä. Suomalaisesta luonnosta ja saunasta pitävä Damo Suzuki lupaili palata pian r 7MWAttiM»wiffHiil
äskylän Ylioppilaslehti 7/2003 >AS\&\A arvoituksia Hyvä runous koskettaa sydäntä. Onhan sellaista paljon, esimerkiksi ruotsalainen Tomas Tranströmer Hänen runoutensa on uskomattoman kirkasta, kaunista |a syvää. Max Jacob -vainaa oli loistava proosarunoilija. Ja siitä tulee mieleen Mikko Rimminen, hänen uusi kirjansa on hauska. Proosiin puolella Celine, Tsehov, maailma on väärällään hyviä kirjailijoita, kirjoja. Uusi hollanninkielinen runouden antologia Onni on vaarallista miellyttää minua, se on täynnä älyä ja tunnetta. Ja älkää unohtako Jyti järjestettävä Runon ja Viinin ilta Rentukassa ajatteluttaa kuulijoita vantaalaisen runoilijakirjastonholtaja Timo Lappalaisen säkeillä. Mieheltä on istu kaksi runokokoelmaa. Näistä ensimmäinen, ;i tapahtuu oikeastaan talvella, ilmestyi 1995 .3nä 200 kappaleen painoksena Taideteollisesta ;akoulusta. Toissa vuonna LIKE painatti alaiseita Poetk Licence -nimisen kokoelman. nousta asioiden yläpuolelle, edes hetkeksi. Runous on survival game "{.rulcken.-(IC-/.1.1 mykän mielten limaan kuin kiven, 1'rrillä puhkean pälpättämään " v Ä H r / . U . l / k tSCSSa i-Cl<ltilatll--.\ Uneksin i/.-v.ui/ / fflett " Millainen mies on Timo Lappalainen? En oikeastaan halua luonnehtia itseäni. Sehän on muuten ihmisien tehtävä. Itse olen kirjoittamalla yrittänyt tavoittaa omaa kuvaani, miettiä identiteettiä, sna mikä olen. Tämä on kirjoittamiseni perustaja aihe. Itsekeskeistä touhua, voisi "'/•' paskäh flämä on enimmäkseen klfveenierä smtriellä vasten. itut HI a {urakkaa, Koskaan el //</.•' valmista," Millaista on sitten hyvä lyriikka, mistä siihen tulee imua? Mainitse joku esimerkkihenkilö hyvästä kaunokirjallisuuden taitajasta. Tuo (edellä oleva) runonpätkä kuvaa kirjoittamisen vaikeutta, ja elämisen. Siitä on jo ikuisuus, kun sen kirjoitin. No, molemmat ovat edelleen väskylän omaa poikaa Markku Ropposta. \ hui hyvä dekkaristi kuin Reijo Mäki Entäpä millaista on hyvä elämä? "Hyvä elämä? En ole paras sitä sanomaan, tiedän siitä aika vähän. Pitäisi varmaan onnistua jotenkin ihmissuhteissa ja tekemisissään." "•Almin en vaka pila. Ulin kuin parissa repliikissä keko Kuuallln miehitys: 'Katsokaa lälä pikku kaveria. /Iän el ole sanonut sanaakaan -.••n iälk.-.-n.'" Useat tekstisi ovat kovin surumielisiä. Saako suru sinut kirjoittamaan? Suin, epäonnistuminen, ongelmat, niistä syntyy aina mielenkiintoisempaa kirjallisuutta kuin ilosta, onnesta. Niin se vaan on ja on aina ollut. Kirjoittamisella on puhdistava vaikutus, voi mutstlktrfalie.nl kuin läpsi, Poka en luuri oppinut puhumaan (kukaan el saa mitään selvää) " Miksi matkustaminen saa Timo Lappalaisen nmoilijansuoncn puhkeamaan? "Matkustaminen vääntää nupin aina hieman eri asentoon, uudet ajatukset pääsevät ulos. Matkustaminen on happea aivoille. En kirjoita erityisen paljon ulkomailla, enemmän kotiin palattuani. Kirjoittaminen vaalii äärimmäisen rauhallisia oloja ja yksinäisyyttä liika se silli ole helppoa, sen tiellä on aina näkymättömiä vastuksia." '-'.•• i h of Helilnm ratisee ialkoi-.-n alla" Miksi juuri Belgia liikkuu useassa runossasi? Entäpä miksi runokirjaasi on käännetty juuri Belgiassa. Virossa ja Alaskassa? "Pidän pienistä maisia. Jossain vaiheessa vaan kiinnostuin Bcnclux-maisia ja oudosta kielestä, hollannista, jota Belgian puolella flaamiksi kutsutaan. lii mitään rationaalista! Täysin mahdoton selittää! Hoi mestyiväi sitten belgialaisen Deus ex Machina -aikakauskirjan Suomi-numerossa. Alaskassa taas Ilmestyy [ee-FIbe -lehti, jonne lähetin käännöksiä Usein nämä käännökset syntyvät ulkomaisten kontaktien ja ystävien kautta. Runojani on lisäksi julkaistu Venäjällä ja Saksassa." 'Maiset ta ma-f-la käyttävät samaa veruketta: el tämä ole henkilökohtaista, et liuussa ole mitään vikaa " Miehet kirjoittavat naisista ja naiset taas miehistä kuinka paskoja nämä ovat. Mitä luulet. miksi naisen ja miehen yhteiselo on niin vaikeaa? Kunpa tietäisin tähän vastauksen. Kirjailijan on elettävä aika paljon päänsä sisällä. Tästä voi sitten syntyä kommunikaatio-ongelmia, ei osaa olla normaalin sosiaalinen " "-tfumnkuoppia voi löytää yllättävistä palkoista, esimerkiksi selästä. Kun painaa Hiluin sormensa, vei tuntea täysikasvuisen ttatsklssau kumu/levän. Jlo on niin odottamatonta, ellä sila kannattaa odottaa." Miksi naisen ja miehen yhteiselo on myös niin pientä kaunista? "Elämähän on täynnä paradokseja ja mahdottomuuksia. Onneksi iloon mahdollistaja yleensä se on täysi yllätys." '6adan vuoden päästä kuolema el i le sanota Klrfa lume rkil puup. \pe rltla katoavat kirjastonhoitajan yskäksi.' Millainen laji luulisit kirjailijan olevan sadan vuoden päästä? Mikä sai sinut väliseinään kirjastonhoitajan uran? Minä lykkään kirje— aliarvostettua ja alipalkattua liisin sen ammatin?" "lonkkaluunsa murtanut nauta el saa rauhaa. Cdes sähköiskut kiveksiin eivät saa sitä liikkeelle. Traktorin kaulia kippaa elävän rahdin laivaan. Tulevaisuus on ruohoa, mutta kalkki eivät saa -liäi-är-iä. Kortepohjon ylioppiloskylän vopoo-oikoloimikjnta järjestää Runon jo viinin illon 2003 ke 23.4. Rentukassa klo 20.00 aikoen Ojelmo oikoo klo 2 1 , K-18, sisäänpääsy 2e. n u o r i e n H H n TC L c T T n R,e n . , e n s i m m ä i n e n b a a r i H e i k h a TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI EEVA-MARIA KANANEN nousee Runon ja viinin illassa lavalle 39-kielisen konserttikanteleen kanssa. Alustavasti Kananen suunnittelee esittävänsä Pekka Kostiaisen kanteleelle säveltämän Imbroglion sekä "jotain kevyempää". Kuivakasia kansanmusiikkia ei yleisön siis tarvitse pelätä kuulevansa. Runon ja viinin ilta on 22-vuotiaan Kanasen ensimmäinen baarikeikka. "Rentukan keikka on yksi hyvä tilaisuus tuoda esille kanteleen monia mahdollisuuksia, joista ihmisillä ei ole yleensä tietoa. Vielä nykyäänkin monen ensimmäinen mielikuva kanteleesta on se viisikielinen, jolla rämpytetään Sinisiä punasia ruusunkukkia. Tilaisuuden vaatiessa minäkin pukeudun mielelläni kansallispukuun, mutta Rentukan keikalle en todellakaan", Kananen hymyilee. NUORI KANTELETAR opiskelee Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa musiikin koulutusohjelmassa (eli entisessä Keski-Suomen Konservatoriossa) pääinstrumenttinaan jo mainittu 39-kiclincn kantele ja pääaineenaan taidemusiikki. "Soitan sillä konserttimusiikkia, mutta myös niitä kevyempiä biisejä." Hänen soitinvalikoimaansa kuuluvat lisäksi 5ja 10-kieliset kanteleet sekä 15-kielinen sähkökantele. Pienillä kanteleilla hän soittaa kansanmusiikkia, joka on hänen sivuaineensa. Sähkökanteleella voi soittaa melkein mitä vain popista ja jazz vaikutteisesta kevyestä musiikista aina rokkiin asti. Sähkökanteleeseen saa jopa säröefektin! VIIME KESÄNÄ Rääkkylässä järjestetyllä Suomen ensimmäisellä sähkökantelcen mestarikurssilla Kananen sai tuntumaa mm. Aikakoneen, Nylon Beaun ja Mikko Kuustosen biiseihin kokoonpanossa, jossa kanteleet korvasivat kitaran, basson ja koskettimet. "Se loimi yllättävän hyvin. Nyt odotetaan, että joku perustaa ensimmäisen sähkökantelebändin". Ensi syksynä Kananen järjestää AMKn opinnäytetyönään kolme kantelckonserttia opiskelukaverinsa kanssa. Silloin ohjelmistossa on ainakin BeaUesiajajopa Don Huonoja KANTELEENSOITON Eeva-Maria Kananen aloitti seitsemänvuotiaana kotikaupungissaan Kajaanissa, jossa on vahva kantelekuluuutt "Ihan alusta asti olen suuntautunui taidemusiikkiin. Kun valmistun, minusta tulee kanteleensoiton opettaja. Työllisyystilanne ei ole hirveän hyvä, mutta ehkä palaan juurilleni Kajaaniin, siellä niitä oppilaita riittäisi", hän pohtii.» Vähän toista kuin Väinämöisen aikaan: Eeva-Maria Kananen ja 15-kielinen, sininen sähkökannel.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 E ei • • • • • • mta TEKSTI: PETRI TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVAT: YEHIA JYVÄSKYLÄN ylioppilasteatteri esittää tiettävästi ensimmäistä kertaa täysin englanninkielisen näytelmän. Bash on myös Suomen kantaesitys. Sitä on aiemmin esitetty muun muassa Lontoossa, Pariisissa, Dublinissa ja New Yorkissa. Bashin on käsikirjoittanut elokuvaohjaajanakin tunnettu amerikkalainen Neil LaBute "Juttu lähti siitä liikkeelle, että Englannissa asuessani näin näytelmän ensimmäisen kerran. Se sitten jäi elämään mieleeni, ja päätin, että jos jotain teatteria teen, niin se on sitten tämä näytelmä", kertoo näytelmän ohjaaja Tatu Hirvonen. E S I T Y S K O O S T U U kolmesta m o nologista, joissa pureudutaan ihmisten pään sisällä elävään ahdistukseen. Eli perinteistä onnellista loppua ei tämä näytelmä saa. "Kyse on ihmisten ahdasmielisyydestä ja ennakkoluuloista. Ihminen yrittää koko ajan konirolloida ja muuttaa maailmaa omien ajatustensa mukaisesti, mutta loppujen lopuksi se ei koskaan onnistu", Hirvonen valottaa. "Näytelmä ei perustu millekään suurelle tapahtumalle, vaan sille ajatukselle, joka siellä on takana. Kaikki henkilöt näytelmässä ovat tehneet jotain todella kauheaa, ja tarinan sisällä hahmot yrittävät puhdistautua kaikesta pahasta. Näytelmä ei ole masentava, mutta se ei myöskään jätä katsojaa rauhaan", kuvailee Hirvonen. E N S I M M Ä I S E L L Ä puoliskolla esitetään kaksi monologia, jotka perustuvat kreikkalaisiin myytteihin. Väliajan jälkeen lavalla nähdään duomonologi, eli kaksi tarinaa, jotka toimivat keskenään yhteen. '"Varsinaiset harjoitukset alkoivat helmikuussa. Mutta tekstit toimitettiin näyttelijöille hyvissä ajoin, koska jokaisella oli kuitenkin niin paljon opeteltavaa. Kiinnostavaa tässä projektissa oli se että pääasiassa työstäminen tapahtui yksin. Tämä ei ollut samanlaista ryhmätyötä, kuten yleensä teattereissa on lapana", kertoo näytelmän toinen ohjaaja Kaisa Nissi. Apua porukka sai myös ulkopuolisilta tahoilla. Esityksen muuten pelkistettyjä kulisseja värittävät isot taustavalokuvat, jotka toimivat myös selkeästi osana tarinaa. Valokuvat on ottanut Yehia Eweis, ja kuvat kuuluvat alkuperäiseen kokonaisuuteen. Musiikista vastaa helsinkiläinen Laidun-orkesteri jajulisKOSKA ESITYS O N kokonaan englanninkielinen, yhtenä ajatuksena on myös laajentaa ylioppilasteatterin katsojakuntaa. Vaihto-oppilaat ovat varmasti erityisen innoissaan, sillä teatterisaralla ei Jyväskylässä ole kovinkaan paljon vieraskielistä tarjontaa. "Ymmärtääkseni tänä vuonna on todella paljon vaihto-oppilaita, joten tarjoamme nyt heillekin kulttuuria. Mutta luotan myös siihen, että tämä uppoaa suomalaisiinkin. Aluksi ob tarkoitus ottaa enemmänkin ulkomaalaisia näyttelijöitä, mutta siinä tuli vastaan muun muassa ajankäyttöön liittyviä ongelmia. Tämä on kuitenkin niin sitovaa työtä ja vaihto-oppilaat ovat täällä yleensä niin vähän aikaa", selittää Hirvonen LAVALLE N O U S E E YKSI vaihtooppilas: Tania Matos Tanssia neljättä vuotta opiskeleva portugalilainen nuori nainen esittää näytelmässä Medeaa. "Kuulin koe-esiintymisestä, ja sitä kautta pääsin näytelmään. Olen tehnyt teatteria enemminkin, joten tämä on vähän niin kuin osa elämääni. Olen aina ollut kiinnostunut näyttelemisestä. Tämän näytelmän kanssa minulla ei ollut ongelmia, koska käsikirjoitus on kokonaan englanniksi", kertoo Matos.» JYT: Bash. Käsikirjoitus Neil LaBute. Ohjaus Tatu Hirvonen ja Kaisa Nissi. Näyttelijät: Tania Motos, Antti Marjakangas, Paula Partanen ja Tatu Hirvonen. Valosuunnittelu Anu Kumpulainen. Juliste ja käsiohjelma Piia Aho. Musiikki Loidun. Lovastus (laustovalokuvat) Yehia Evveis. Tuottajol Petri Leppänen ja Riku Korhunen. Ensi-iHo 24.4. Ilokivessä (Keskussairaalontie 2). Muut esitykset 27.4., 28.4., 29.4., 4.5., 6.5,7.5. ja 11.5. (kaikki klo 19). Esityksen kesto väliajan kanssa noin 2 h . Liput 5/7 euroa, yli kymmenen hengen ryhmät 4 euJcilö. Varaukset: 044-285 4 4 4 3 . J B ^L '"~~~ Suorempaa rokkia ja tiiviimpiä tarinoita YUP: Leppymöttömät koskaan. Jostakusta voi tuntua, että yhUniversal Music 2003 tye on siitä syystä kadottanut omaperäisyytensä. Minusta yhtye on löytänyt itEnsimmäinen kuuntelukerta. Suuri kysensä, tällä kertaa tällä tavalla. symysmerkki. Toinen kuuntelukerta. Ehkä sittenkin. Kolmas kuuntelukerta. Edellinen albumi, Lauluja metsästä, meParanee koko ajan. Neljäs kuuntelukerni metsään liiallisen yrittämisen vuoksi. ta. Loistava levy! Kokonaisuus oli liian hiottu ja laskelmoitu. Leppymättömien piisit sen siTätä kaavaa voi noudattaa vain loistava jaan kuulostavat vaivattomasti syntylevy. Se, mikä iskee välittömästi, on äkneiltä, vaikka niihinkin on taatusti käykimukavaa. Leppymättömät sen sijaan tetty aikaa. palkitsee kerta kerralla enemmän. Albumi ilmestyi helmikuun lopussa enkä Sanoituksissaan Martikainen on huolisvoi olla varma, olenko vieläkään hoksaan maailman ulasta, mikä näkyy teräsannut sen kaikkia koukkuja. Hyvä vänä satiirina ei voivotteluna. Hän käniin. sittelee suuria linjoja, mutta muistuttaa silti sanoittajana enemmän Tommi LiiItselleni YUP:n musiikillisia koukeroita mattaa kuin Hectoria. tärkeämpiä ovat J a r k k o Martikaisen sanoitukset. Leppymättömillä kukin saJos haluaa, albumia voi tulkita myös noitus keskittyy käsittelemään yhtä teeyhteiskuntakriittisestä. Itse kohdistaisin maa tiiviimmin kuin ennen, mistä eripiikit pikemminkin yksilöihin. tyisesti pidin. Musiikkikin on ottanut askeleen suuntaan X: Leppymättömillä YUP soittaa suorempaa rokkia kuin MIKKO LJOKKOI hengentuote IHMISEN JA AUTOMAATIN TAVAT Kun ihminen kohtaa automaatin, kuten esimerkiksi parkkiautomaatin, hän on nöyrä. Automaatti on aina oikeassa, ihminen ajattelee. Hän tietää ja hänelle on opeteltu, että automaatin kylkeen kirjoitetut ohjeet pitävät paikkansa ja että automaatti niitä varmasti noudattaa. Ohjeet on kirjoitettu selkeästi, mikä luo ihmiselle paineita: hän on tyhmä, ellei osaa automaattia käyttää. Niin ihminen katsoo tarkasti ohjeista (pitäen kasvoillaan asiallisen ilmeen), miten toimia: tuosta kolikko sisään, tuosta näkyy varattu parkkiaika ja tuosta saadaan kuitti. Yksinkertaista. Paineita luovan yksinkertaista. Ihminen ottaa kolikon, varmistaa vielä mihin koloon se kuuluu ja pistää sen kolosta sisään. Kuuluu ääni: kluk! Mutta kuinka näin? Parkki-aika, joka näkyy automaatin kidepinnalla, ei lisäännykään. Ihminen hämmentyy. Laitoinko kolikon oikeaan koloon? Kyllä laitoin. Laitoinko oikean kolikon? Kyllä laitoin. Minussa ei siis ole vikaa, onko vika tässä automaatissa? Ai niin, pitää painaa kolikonulostusnäppäintä. Hän painaa sitä, mutta mitään ei tapahdu. Ehkä en painanut tarpeeksi syvälle, hän ajattelee ja painaa uudestaan, nyt varmasti täysin pohjaan asti. Ei vaikutusta. No jo on. Ei kai auta kuin ottaa toinen kolikko. Sisään vain: kluk! Mitä? Imaisi taas. Nyt automaalin seura alkaa hermostuttaa ihmisiä ja hän vilkaisee olkapäänsä yli. Onko joku huomannut hänen vaikeutensa? Tulkitseeko joku ne kyvyttömyydeksi? Monet näkevät. Katu täynnä ihmisiä, niitä kävelee ohi. Hän seisoo, joutuu tutkimaan. Miksi automaalit on sijoitettu taivasalle, hän miettii. Missä laissa lukee, että on pakko antautua tällaiseen tilanteeseen ja miksei ole sellaista lakia, missä tämä olisi kielletty? Missä viipyy poliisi, joka ryntäisi paikalle kovistelemaan häiriintynyttä konetta? Ihminen päättää tehdä tämän itse. Hän heiluttaa konetta, kuin kaveria, joka ei ymmärrä omaa parastaan. Ensin hitusen, ikään kuin sanoen: noh, annahan jo olla. Sitten, kun vaikutus ei ole toivottu, hieman lujemmin ja molemmin käsin: hei kaert.koita nyt tajuta! Lopulta väkivaltaisesti, kun mikään muu ei auta: SAA-TA-NAN KO-NE! Kone heiluu hetken ihmisen voimasta, mutta palaa sitten paikalle, johon se on osoitettu. Näin o n automaatti häpäissyt ihmisen. Kaikki katsovat. Ja mitäs se kone. Seisoo. On vaikkei oikein olekaan. Seisoo niin kuin opetettu. Kadun muut parkkipaikat ovat käytössä. Ihminen poistuu. Kone vie voiton. ANTTI NISKANEN
I D Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 Tahtoo lapsen! TEKSTI: MIIRA RAUH Vofmot pöivöl Huoneteotteh Käsikirjoitus: Liz lochheod, suomennos Reita Lounafvuori Ohjaus: Jormo Lintunen Tuottoja: Riitta Ratilainen Valosuunnittelu ja lavastus: Arto Saarelainen Valojen ja äänten ajo: Piritta Strömmer Puvustus: Päivi Viitaharju jo ryhmä Musiikki: Ari Järvinen Rooleissa: Siru Kovalo, Anna-Maija Hiipinen, Leena Kuorelahti, Jori Malinen, Petri Luostarinen, Pekka Vimes Ensi-ilto: 4.4, arvostelu 6.4. esityksestä "EIVÄTKÖ KAIKKI naiset halua pamahtaa paksuksi, ennen kuin kohtu lentää roskiin?" Näin tuikkaa teräväkielinen tehopakkaus Kata (Siru Kovala) ystävälleen Ellulle (Anna-Maija Hiipinen) Huoneteatterin Varmat Päivät -näytelmässä. Aihe sopii tähän päivään kuin jätski letun päälle edellisen hallintomme juuri väännettyä kättä lisääntymishoitojen oikeutuksesta sinkkunaisille ja lesbopariskunnille. Voi kunpa menisivät nekin herra isoherrat katsomaan harrastajateatteria: ehkä pipot höltyisivät heidänkin päissään. Tiedä häntä. NELIKYMPPISEN SINKKUNAISEN Katan elämästä puuttuu jotain. Hän on menestyvä työssään osakkuus hyvinvoivassa kampaamosalongissa ja esiintymiset aamutv:ssä mutta tämä ei hänelle riitä. Työ ei poista yksinäisyyden tunnetta, vaikka Kalan ystävä Ellu kahden lapsen äiti niin ylittääkin tolkuttaa. Katalia ei tunnu käyvän flaksi miesten kanssa, joiden rööreissä sperma virtaisi. Auttaisiko keinohedelmöitys? Tai kenties homoseksuaalisesta Jänne-ystävästä (Jari Malinen) olisi siittiön lahjoittajaksi? Näytelmässä pyöritellään herkkää asiaa kantilta kantille, hörsyvää huumorinkukkasia unohtamatta. Mitä on äitiys? Kenellä on siihen oikeus? Mitä on se kaikkien halajama onni? Löytyykö se työstä, vauvasta, elämänkumppanista, kenties ystävistä? MITÄ O N ÄITIYS? KENELLÄ O N SIIHEN OIKEUS? Mi (Leena Kuorelahti) ei jaksa ymmärtää, miksi hänen tyttärensä Kata (vasemmalla. Siru Kovala) haluaisi samanlaista elämää kuin mitä hänellä oli yksinhuoltajuutta. RAUHAMÄKI, KUVA: ARTO SAARELAINEN HUONETEATTERIN LAVALLA nähtiin vahvoja roolisuorituksia jokaiselta näyttelijältä. Jonkun verran hölliä eleitä kyllä pisti silmään kuten Katan liian mieto säikähtäminen näytelmän alkupuolella mutta tämä lienee johtunut vain "toisen esityksen kirouksesta". Jokainen rooli oli usBM kottava, kokonainen persoona. Jarmo Lintusen ohjauksen jälki on kantavaa, eläväistä. Löytyy täyttä höyryä ja hieman sitä tyynempääkin suvantoa. Lavastuksen pieni vaisuus häiritsi minua hieman, esimerkiksi lattiamattojen puuttuminen kokonaan. Ei Kata mielestäni niin kolkko ole, ettei hänen lattioilta mattojen pehmeyttäkään löytyisi. NARINAN ALKUUN päästyäni, ei vain tätä näytelmää koskien vaan yleisemmin: pitääkö homomiehestä aina tehdä niin klisee? Jari Malisen lavatyöskentely ja heiluva pylly ovat kyllä herkullista katsottavaa ja kuultavaa, ei sillä, todellakaan. Mutta pitääkö homon olla niin helskatin usein lavalla pikkurilli pystyssä kävelevä persoona? Tätähän ei todellisuus suinkaan aina vastaa, ainakaan omasta kokemuksestani. Mutta napinat sikseen. Varmat päivät kannattaa nähdä. Panin merkille, että Huoneteatterin ovista poistuessaan katsojien naamat olivat lämpimässä hymyssä.» Vormot Päivöt Huoneteatterillo ke 23.4 jo to 24.4, esitykset jatkuvat syksyllä. Osa III: Kompassi Terassit kaventavat kävelykatua. Polkupyöriä on todella paljon. Kello on kymmenen yli. En välty menemästä Avaimet ovat taskuissa Hän tulee milloin hyvänsä. menekinedistäjän editse. Jyväskeskuksen portailla. Kompassissa ja kompassissa 1 . Illemmalla tähän Yöllä tässä myydään Miksi meidän on aina saapuu skeittarit. hot dogeja. nähtävä kompassissa? Ja katusoittaja kerää kolikot. Ja joku kerää pulloja. J. R. R. TOLKIEN T A R U SORMUSTEN TERTTU SAVOU Ta) OHJAUS MAIRE SAURI , O H J E L M I S T Ä M Ä N K E V Ä Ä N ! Viimeiset esitykset to 24.4. klo 18 | | pe 2.5. klo 12 pe 16.5. klo 12 ', ma 19.5. klo 18 t i 20.5. klo 12 K E V Ä T T A R J O U S Opiskelijat, lapset, työttömät L i p u t v a i n 9 EUR (norm 12 EUR) peruslippu H EUR J JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI ARITTA V I I T A M Ä K I Lippumyymälä ma-la klo 12-19 puh. (014) 624 200 ( K I D N K K U ) www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri (Viileitä) Tuulia metrolaiturilta Metro Areo: Metro Area (Source/ Environ) Erlend 0ye: Unrest (Source) KINGS OF CONVENIENCE -kaksikosta tunnettu Erlend 0ye on lähtenyt soolouralle. Soololevyn idea on nerokas. Matkustetaan maasta toiseen ja tehdään kussakin maassa biisi valitun tuottajan kanssa. Suomesta norjalaisartistin reitin varrelle ovat osuneet Turun ja Helsingin elektroiuottajat. Eräs 0yen tantuvimmista biiseistä on Ghost Trains, joka on newyorkilaisen Morgan Gcislin tuottama. Siinä muuten keskinkertainen biisi muuttuu paljon sykähdyttäväni maksi 0yen lauluosuuksien ansiosta Samaa ei voi valitettavasti sanoa koko levystä, vaikka 0ye näyttääkin niin sympaattiselta levynkannessa. 0YEA TUOTTANUT GEIST ON TOINEN puolisko Metro Areasta. Monille tuntematon kokoonpano vieraili Porin Jazzeissa toissa kesänä. Kuinka moni näki kaksikon livenä? Tilaisuuden menettäminen voi harmittaa pitkään odotettua esikoislevyä kuunnellessa, joka ilmestyi vihdoin viime syksyn lopulla. Luulen, ettei Metro Area ihan heti tule uudestaan esiintymään Poriin tai muutenkaan Suomeen. Ja Metro Arean esikoislevyä joutui odottelemaan aika pitkään, koska osa levyn biiseistä julkaistiin jo vuoden 2000 lopulla, mutta tuo ensimmäinen pitkäsoitto tuli sitten aivan viime vuoden lopulla. SUURI OSA METRO AREAN TUOTOKSISTA on julkaistu aiemmin vinyylimakseina dj-käyttöä varten. 'Viileistä" soundeista ovat levymikot pitäneet. Ero moniin muodinmukaisiin elektropoppoisiin on, että konekuorrutuksen alta paljastuu myös inhimillisesti sykkivä sydän. Vertaus Op:! Bastardsiin ei ole kaukaa haettu, vaikkakin Metro Area luokitellaan deephousen puolelle. JOS METRO AREALLA ON ONGELMA, se on itsetarkoituksellinen kasvottomuus. Tuskin tyypit Top of the Pops -ohjelmaan haluaavatkaan [öinen ongelma voisi olla lauluosuuksien puute. Toisaalta se tekee levystä ajattoman. Valitettavasti toisin on 0yen modernin matkakertomuksen kohdalla. 1'mestiin ihastuu nopeasti, mutta kyllästyminen uhkaa pian. Kuuntelemalla kipaleen Sudden Rush pääsee hyvin perille levyn kokonaistunnelmasta. 0yen soolo on sopivaa arjen taustamusiikkia, mutta levykonseptissa olisi ollut ainesta suurempaankin. TOMMI PYLKKÖ
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2003 j f l ENNEN KUIN alamme trimmata itseämme rantakuntoon, kannattaa istua vielä kaksi keskiviikkoiltaa pimeässä Minnansalissa Suomen elokuva arkiston aarteiden parissa. Andrzej VVajdan draama Koivikko (Puola 1970) nähdään 16. huhtikuuta, ja kevään esilyssarjan päättää 23. huhtikuuta William VVylerin rakkauselokuva Humiseva harju (USA 1939). ANDRZEJ WAJDA oli ennen Krzysztof Kieslowskin 1980-luvulla tapahtunutta läpimurtoa Puolan elokuvan tunnetuin ja arvostetuin nimi. Hän oli kuvannut Puolan lähihistoriaa 1950-luvulla syntyneellä komealla vastarintairilogiallaan Sukupolvi, Kaneli kiroilujen tie ja Tuhkaa ja timanttia. Nyt nähtävä Koivikko on lyynscmpi työ. Se on tarina metsämökissä asuvista veljeksistä, joista toinen kaipaa kuollutta vaimoaan, toinen puolestaan riutuu itse keuhkotaudin kourissa. Elämän valoa veljesten mökkiin tuo maalaistyttö Malina. HUMISEVA HARJU on tyylikäs filmisovitus Emily Brontcn romaaniklassikosta. Ohjaaja William VVylerin, käsikirjoittajien Ben Hechtin ja Charles MacArthurin sekä kuvaaja Gregg Tolandin käsissä on syntynyt täysiverinen, goottilaisia sävyjä saava Hollyvvood-melodraama, joka on monasti filmatisoidun aiheen onnistuneimpia tulkintoja. 1800-LUVUN alkupuolelle sijoittuvassa tannassa maalaistyttö Cathyn (Merle Oberon) ja Liverpoolin kaduilta pelastetun Heathcliffin (Laurence Olivier) intohimo sykkii Yorkshiren nummilla. Varsin sopivaa katsottavaa siis näin kevään kohinan yltyessä* Suomen elokuva-arkiston esitykset Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Maaseudun tulevaisuus Koivikossa? ,1 Juoni mies muistelee Frank W. Abognale jo Stan Redding: Ota kiinni jos saat. WSOY 2002. TALOUDELLISEN HYÖDYN maksimointi tai lyhyemmin markkinarako on varmasti ollut suurin syy siihen, että WSOY on vastikään julkaissut amerikkalaisen shekkihuijari Frank W. Abagnalen muistelmat suomeksi saihan kirjaan perustuva Steven Spielbergin elokuvakin ensi-iltansa tänä keväänä. Abagnale tavoitteli hänkin taloudellista hyötyä, kylläkin laittomin keinoin. 15-vuotiaasta aina parikymppiseksi jatkuneet shekkien väärinkäyttämiset tuottivat hänelle ilmaista rahaa noin kahden ja puolen miljoonan dollarin edestä. Tässä kirjassa hän paljastaa uskomattomat seikkailunsa ja huijausmenetelmänsä kokonaisuudessaan. YKSI ESIMERKKI: Abagnale tekeytyi lentoperämieheksi ja hyödynsi ns. siirtokyydiiystä. Amerikkalaisilla lentoyhtiöillä kun oli ainakin kirjan tapahtumien aikaan 1960-luvulla yksi vapaa paikka ohjaamossa kilpailevan yhtiön pilotille, mikäli tarve sitä vaati. Väärennettyjen henkilöllisyystodistusten ja kunnioitusta herättävän perämiehen puvun avulla hän uskaltautui lunastamaan arvottomia shekkejä: kate kun tarkastettiin vasta parin päivän päästä ja silloin hän istui jo rahat taskussa uudella lennolla, matkalla tuhansien kilometrien päähän. Hänen ei tarvinnut koskaan tarttua lentokoneen ohjaimiin kunhan istui kaikessa rauhassa pilottien takana! SÄÄNTÖJEN JA LAKIEN kiertäminen onnistuu huolellisella pohjatyöllä ja ehtymättömällä kekseliäisyydellä, Abagnale opettaa. Tyylitaju ja itsevarma käytös taas hämää ihmiset: ne herättävät kunnioitusta ja heikentävät turvallisuusja varotoimien tunnollista noudattamista. Psykologisia syitä huijariksi ryhtymiselleen Abagnale ei liiemmin anna. Motivaation huijaamisen aloittamiselle antoivat älylliset haasteet, raha ja libido. Naiset olivatkin nuorelle miehelle viihdettä ja perhe-elämän mahdollisuus kauhistus. VOITTEKO USKOA, ETTÄ nykyään hiin työskentelee saman firman (FBI) nimiin, joka aikoinaan nimesi hänet Yhdysvaltain etsityimmäksi rikolliseksi? Mutta mikäs sen luontevampaa: siinä näkijä, missä tekijä. ANTTI NISKANEN JANOPAIVAKERAAJAT HAUSSA Suomen Unicefin Janopäiväkeräys järjestetään vapun alla 28-30,4 nyt kuudella kertaa Vappuna meillä kaikilla on jano. Suomen Unicefin Janopäiväkeräyksellä kerätään kulienkin varoja toisenlaiseen janoon siihen janoon, joka lappaa kaksi miljoonaa lasia joka vuosi, Yli miljardi ihmisia elää ilman puhdasta vettä ja kunnollisia sanitaaiioia. Janopäiväkerayksellä parannciaan Eritrean vesihuoltoa rakentamalla kaivoja kyliin sekä saniicetiiuloja kouluihin Irakin hädän vuoksi osa luotosta käytetään Irakin vesihuoltoon. Noina vapun aattopäivinä ympäri Suomea Unicefin vapaehtoiset tcmpaiseyai kaduilla ja varsinkin Alkojen edessä lipaskeräyksen. Tähän lyöhän tarvitaan vapaehtoisia kerääjiksi. Ilmoiuauiumiset ja yhteydenotot: Jyväskylän 2. Janopäiväkoordinaallon Miikka Mäki-Asiala, himakias@st.jyu.fi. puh. 040-50 80 970. Sokeri-Sakari on taalla t a n a a n ! Joakim Pirinen: Myrsky hiekkalaatikossa. Suuri Kurpitsa 2002. Glömp 5: Aurinkojen aika. Boing Being 2002. JYLKKÄRIN SIVUILLA sarjakuvat ovat jääneet viime aikoina hieman vähemmälle huomiolle, joten tässä muistin virkistykseksi pari viime vuonna ilmestynyttä albumia. JOAKIM PIRISEN Myrsky hiekkalaatikossa -uusintapainoksen takakannessa Harri Römpötti toteaa, että Pirinen on tarjonnut 80luvun julkaisuillaan mallia suomalaiselle nykysarjakuvalle enemmän kuin mitkään muut suomeksi ilmestyneet sarjakuvat. Varmasti, mutta kyllähän vaikutteita on imetty muualtakin. Edellinen selviää, kun selailee viime vuonna ilmestynytiä Glömp 5:ta. Vastoin omia odotuksiani Pirisen albumi koostuu useista, melko lyhyistäkin sarjakuvanovelleista. Jos Pirinen ei muuten kiinnostaisikaan, niin Sokeri-Sakari -novelli kannattaa lukaista albumista. TOMMI MUSTURIN kokoama Glömp 3 ilmeslyi 1999 ja seuraava neljäs numero 2001. Aikaisempiin numeroihin verrattuna uusin Glömp on roimasti lihonut ja kehittynyt vielä painoasultaankin aika loisteliaisiin mittoihin. Kansi houkuttelee todellakin tarttumaan albumiin. 154-sivuisen Glömp-albumin helmi on Hanneriina Moisseisen Oulokumpu Joensuu. Parikymmensivuisen tarinan sotkuisen naivistinen toteutus tukee kertomusta hienolla tavalla. Ehkä joitakin tarinan rankka savon viäniäminen voi hieman hämmentää, mutta oman sarjakuvaelämykseni murredialogi kuorrutti juuri sopivasti. Myös Jarno Latva-Nikkolan Mulkerot Show osa 3 on lukemisen arvoinen. Siinä on tiettyä sukulaissielukkuutta Pirisen albumin tarinoihin. JOS NÄITÄ ALBUMEITA haluaa käsiinsä, kannattaa aloittaa etsiminen internetistä. Toinen mahdollinen ctsintäpaikka ovat hyvin varustetut kirjakaupat taikka kirjastot. Juuri kirjastoista voi löytää ensipainoksina myös ne Pirisen kaksi muuta 80-luvun suomennosta, joista toinen on kokonainen albumi Sokeri-Sakarista. TOMMI PYLKKÖ
EQ Jyväskylän Vtioppilaslebti 7 / 2 3 keskustelua • O N SITÄ ENNENKIN ELETTY! Selvitellessäni kesällä 2000 rakkaan äitini jäämistöä löysin muun tavaran joukosta pienen sinikantisen ruutuvihkon. Lähemmässä tarkastelussa tuo vihko osoittautui liki 30 vuotta vanhaksi tilikirjaksi: äitini ensimmäisen yliopistovuoden kirjanpidoksi. Viime viikkoina Raimo Sailas työryhmineen on puhuttanut meitä opiskelijoita melko rajusti. Kohun innoittamana kaivoin tilikirjan uudelleen lähempään tarkasteluun. Vuonna 1971 ei opintotukia nykymuodossaan tunnettu lainkaan. Sellaisia ei herunut ainakaan rikkaan (?!) maanviljelijän tyttärelle, joka joskus muisteli, että kotistipendinä oli mukaan opintielle anneltu kattila ja ruokaakin aina silloin tällöin kotona käydessä, rahaa ci koskaan. Opiskelun rahoittamiseen oli lähinnä kaksi keinoa: työssä käyminen ja opintolaina. Monet, myös äitini, käyttivät molempia edellä mainittuja. Opintolaina oh n. 700 mk lukukaudessa. Muuta "tukea" ei herunut, ja niistäkin vähistä piti maksaa joka penni takaisin. Johan olisi ollut outoa, jos joku olisi tarjoutunut maksamaan ilmaista kuukausirahaa ja osan vuokrastakin sen lisäksi! Kirjanpidosta selviää, ettei äitini ole viettänyt lainkaan tylsää tai ankeaa elämää Tampereella noina 1970-luvun alkuvuosina. Päinvastoin, melkein joka viikko on kirjanpitoon merkitty elokuvalippu (3,65 mk), "grillin erikoinen" (1,90 mk) tai narikkamaksu (50 p). Ravintolailtoina ei kuitenkaan ole juhlittu ylen määrin Samoilla lainarahoilla on makseltu vuokraa (105,15 mk) ja ostettu ruokaa, koulukirjoja, bussilippuja, joululahjoja, herkkuja, kosmetiikkaa jne.. toisin sanoen eletty täysipainoista opiskelijaelämää. Toisinaan on myös käyty junalla, bussilla tai liftaten kolona sadan kilometrin päässä tai isosiskon luona Helsingissä. Monenlaista on siis niinkin vähillä rahoilla saanut 1 Tarkoitukseni ei nyt ole mitenkään asetlua herra Sailaksen kannalle. Tuskinpa hänen esityksensä koskaan tulee toteutumaan. En usko enkä toivo sila. En yritä myöskään väittää, että edellä kuvattu tilanne olisi jotenkin tavoiteltava tai ihanteellinen. Edellä kuvattu ei myöskään ole mikään selviytymistai sankaritarina; samalla lavalla toimivat silloin muutkin. En halua edes rinnastaa nykypäivää ja aikaa 30 vuotta sinen, en, vaikka niillä on paljon yhteistäkin. Yritän sanoa, että kenenkään ei pitäisi pitää opintotukea tai sen asumislisää itsestään selvinä, vaan pikemminkin saavutettuina etuoikeuksina. Kovin kaukana ei nimittäin ole aika, jolloin kukaan ei älynnyt edes ehdottaa sitä, mitä me nyt saamme. Kukaan ei ole väittänyt, että opintotuen pitäisi riittää elämiseen. Sehän on vain yhteiskunnan panos opiskelijan elämän lukemiseen, eihän sillä ole tarkoitus koko opiskelua rahoiiiaa. Joskus voisi keskittyä siihen, mikä yhteiskunnassa on hyvin ja toimii, eikä jatkuvaan kitisemiseen sen epäkohdista. Rahaa on aina liian vähän, se lienee kiistatonta. Kyllä minäkin mielelläni ottaisin vastaan enemmän opintotukea kuin sitä saan, multa olen nykyiselläänkin tyytyväinen. Joskus täytyy jostain tinkiä, mutta en minä silti ole nälkään kuolemassa, enkä oikeastaan janoonkaan. Kesätyöt olisivat hieno asia, mutia jos niitä ei löydy, opintotukea nostetaan kesälläkin. Onpahan sitten ainakin valmistuminen askeleen lähempänä. Kysymys on kuitenkin melko pitkälti budjetoinnista: oikeista ja järkevistä valinnoista, mitä lulee asumiseen, syömiseen, juhlimiseen ja muuhunkin elämiseen. HENRIIKKA HUPILA HISTORIAN JA ETNOLOGIAN LAITOKSEN ETNOLOGIAN KIRJASTON KÄYTÖSTÄ Vastine Taru Haapalan kirjoitukseen Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 6/2003: Pahoittelen opiskelija Taru Haapalan ikävää kokemusta laitoskirjastossamme. Selvitän tässä kirjaston käyttöä, koska vastauksella saattaa olla yleistäkin informatiivisia merkitystä. Olisi hienoa saada kirjastoomme oma kirjastonhoitaja, mutta sellaiseen ei ole taloudellisia resursseja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että amanuenssi ja erityisesti osastosihteeri hoitavat kirjastoa varsinaisen työnsä ohella. Kuten opiskelija Haapala kirjoitti, kirjastohuone toimii tilanahtauden vuoksi myös seminaaritilana, minkä vuoksi oto-kirjastonhoitajatkaan eivät aina pääse hakemaan siellä kirjoja. Näiden seikkojen vuoksi kirjastoa ei voida pitää avoinna lainaajille. vaan lainaus hoidetaan kanslian kautta Kirjaston oveen on kiinniteuy tiedote, jossa sanotaan, että kirjojen lainaus hoidetaan kanslian kautta. Samasta tiedotteesta selviävät myös kanslian aukioloajat. Laina-aikeissa liikkuvan opiskelijan tulee ottaa siis yhteyttä etnologian kansliaan (talon kaupungin puoleisessa päädyssä, toinen kerros), jolloin osastosihteen tai amanuenssi hakee hänelle kirjan kirjastohuoneesta heti. kun sinne pääsee. Lainatut kirjat palautetaan kansliaan. Etnologian kirjasto on yksi harvoista laitoskirjastoista, joista ylipäätään lainataan kirjoja opiskelijoille. Meillä ei ole ollut mahdollisuutta siinyä atk-lainaukseen. vaan pidämme yllä käsin kirjoitettua lainauskuittien kortistoa. Pahoittelen sitä, että monet ovat löytäneet mielenkiintoisen kirjan JYKDOKISTA ja riemuinneet, kun sen kohdalla saatavuustiedoissa lukee "saatavana" etnologian kirjastossa, mutta pettyneet, kun on käynyt ilmi, että kirja onkin jo lainassa. Tällekään epäkohdalle emme voi mitään, mutia meille voi loki aina soittaa ja varmistaa, onko kyseinen kirja kirjastossa vai lainassa/varattuna. Haluamme pitää kirjaston avoimena mahdollisuuksien mukaan, sillä kirjat ovat lainaamista ja lukemista varten! Vetoamme kaikkiin käyttäjiin, jolta he noudattaisivat kirjojen lainaamista, laina-aikoja sekä palauttamista koskevia sääntöjä. Näin jokainen tarvitseva saa haluamansa kirjan mahdollisimman pian käsiinsä. Yritämme toimia laina-asioissa joustavasti, ystävällisesti sekä palvelualttiisti. ELINA KIURU, ETNOLOGIAN AMANUENSSI KARL FILTNESSILLE Karl Filtness kehoni jopa ottamaan "mukavan asennon", kun hän perusteellisesti selitti, miksi kannabiksen käytöstä rangaistaan (Jylkkäri 6/03). Ehkä asentoni ei ollui riittävän mukava, sillä en vakuuttunut perusteluista lainkaan. Filtness pyrki perustelemaan mielipidettään parilla esimerkillä, jotka eivät toimi. Kun pyritään perustelemaan kannabiksen kieltolakia, on järjetöntä perustella sitä perustelemalla se, miksi raiskauksesta rangaistaan. Samalla tavoin minä voisin perustella Irakin sotaa eetteripyörreteorialla: kyseiset asiat saadaan liittymään loogisesti toisiinsa vain LSD-pöllyissä. Mikäli yksilö raiskaa naisen, hän luottaa välitöntä fyysistä ja pitkäaikaista psyykkistä tuskaa toiselle ihmiselle, joka ei tätä tuskaa halua kokea. Jos yksilö taas polttaa itse kannabista, hän ei tuota välitöntä fyysistä ui psyykkistä tuskaa kenellekään lähimmäiselleen. Moraalista paniikkia hän kylläkin osaa herättää, mikäli hän polttaa niin että arvokonservatiivit näkevät. Se. onko moraalisen paniikin herättäminen niin paljon tuskaa lähimmäiselle tuottava asia, että siitä tulisi seurata sanktioita, onkin jo eri asia. Filtness valistaa: "kolmivuotias lapsikin ymmärtää oikean ja väärän päälle". Hieman sitä vanhempi jo ymmärtää, että oikea ja väärä eivät ole monoliitteja, vaan historiassamme alati muuttuvia ilmiöitä, joista yksilöt voivat olla montaa eri mieltä. Tämän ymmänävä ihminen osaa jo tarkkailla ympäristöään ja asettaa lisäkysymyksiä: millainen käyttäytyminen määritellään niin poikkeavaksi, että siihen on ulkopuolisten puututtava ja miksi? Miksi opiskeluissaan menestyvä, älykäs ja sivistynyt kannabiksen kohtuukäyttäjä näyttää olevan "kansakuntamme moraalijärjestykselle" suurempi ongelma kuin haalaribileissä 50 ojutta juonut teekkariöykkäri, joka ei koskaan valmistu ja jonka mielestä pomon pitäisi olla ilmaista? Usein kieltolain puolustajien viimekätinen väite ja hokema on, että "kannabis ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin". Se, mikä tekee suomalaisesta ja hollantilaisesta "kulttuurista" niin erilaisia, että kannabiksen käytön dekriminalisoinli toimisi toisessa maassa mutta loisessa ei, jää aina selittämät tä. Huumeiden käyttäjien määrä on kuitenkin molemmissa maissa väestömäärään nähden lähes samaa tasoa, ja Hollannissa kannabiksen käyttäjien määrä on paljon alhaisempi kuin "huumeiden vastaiseen sotaan" uskovassa USA:ssa. En puolusta kannabiksen laillistamista. On kuitenkin oikeutettua vaatia kieltolain puolustajilta kunnon perusteluita näkemyksilleen. Niitä ei Karl Filtnessillä ole yhtään. HEIKKI KERKKÄNEN I & Sirv>asuista liietystä j o kokviartta kertaa Jyväskylän ylioppilaskunta j ä r j e s t ä ä /edessä kyfwv i v e n e n a i n e j ä r j e s t ö n kanssa j o kolivvinnen k e r r a n Jyväskylän a k a t eeftni s e n v a p p u a a t o n i l t a j u h l a n , S i t o a n Tana v u o n n a A a r t o s a l i n p e r i n t e i k käälle lavalle kipuaa pääesiintyjänä Z e n C a * e . j o t a l a w w t t e l e e jyväskyläläinen n o u s e v a s u o t v i i r o c k yVtye k t o r e n t o M a u s t e e n a -tunnelftnaa k o K o t t a a a a t t o i l t a n a iviyo s iviaan parhaisiin kuuluva Diva D r a & Q u e e n s h o w Silviassa n e t o u r t a a n 3 k u k t i k u u t a r a v i n t o l a MuMussa ja Aarto-salissa alkaen klo 2 i J a j e s t a j a t o d o t t a v a t tapaK-turviaan vuivve v u o s i e n lailla yli tuKat-ta vappujut-Jijaa laWnna y i o p i s t o n opiskelij o i s t a JuUaan iviyydaan SOO ennakkolippua k a M e k s a n e u r o n kappalehintaan Ovella liput ivvjfcsavat k y v r rvoenen e u r o a E n n a k k o l i p u n os-tanee-t s a a v a t k a a l a r i v i e r k i n , j o k a t o i M i i iviyos v a n v i i s t u k s e n a ovella lipun o s t o s t a Lippuja o n saatavilla illan a i kana Kävelykadun sisäänkäynnillä V a p p u a a t o n iftajuWa j ä r j e s t e t ä ä n v u o s i t t a m vapaaektoism a i n e j ä r j e s t ö voiiviin ja juWan iviaKdollinen t u o t t o k ä y t e t ä ä n aina seuraavan v u o d e n S i M a n ja-jes-tavuseen Ennakkolippuja Myydään vielä lokivessä. yliopist o n pääkirjastossa. Ao»orassa. Mattilanmeiviessa j a T o u r u l a s s a . k e s k i v i i k k o n a 1 3 + , t o r s t a i n a 1 + + ja -tiis-taina 1 9 + k e l o l B S i m a 3 ivieilla t u n n e l i v i a n o u s e e k a t t o o n , i v u t t a k a t t o ei t i p u paalleivfve Vastaaiwvie iviielellavyve kaikkiin lisakysyviyksiin t a p a K t u v i i e n kulusta: T o m P e l t o n e n + + S 3 I 9 9 , M i n n a 4 4 a u t a i w * i + + 3 1 1 8 3 Demoni-palsta esittelee pienehköjä, vicla suhteellisen tuntemattomia yhiyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkari / Petnis Koskimies. Keskussairaalanne 2, -W600Jyväskylä. RADIOSTAKIN TUTTU TUB Arvostelussa demo, johon suomalaiset pystyiväi tovi sitten tutustumaan valtakunnallisen radion kautta. Tänä keväänä palstalle voi vielä lähettää arvosteltavaa huhtikuun loppuun saakka. TuB: On Roiny Sundays (2002) Markku (laulu ja basso), Ilkka (kitara ja laulu), Jukka (rummut) Yhteystiedot: www.angelfire.com/indie/sayitoncemore, sayitoncemore@yahoo.com Mukavan helppioa musiikkia. Vähän suomalaista melankoliaa yhdistettynä menevään poppiin. Biisit rakentuvat nättien melodioiden ympärille, joita värittävät mukavasti hienot kitarariffit, jotka ovat muutakin kuin säröllä kaahailua. Demon viimeinen kappale Beautiful on ehdottomasti helmi, ja juuri tällä kappaleella yhtye osallistui YleX:n viikon demo -kisaan. Harmittavaa kyllä, demo on miksattu aika hiljaiseksi, sillä tätä kyllä voisi kiukuttaa infernaalisen kovalla. Eli lisää voimaa ilmaisuun, mutta muuten kokonaisuutena demo on todella kova. + hyvä kokonaisuus + Beautiful on hyvä biisi +• helppoa, mutta tarpeeksi omaperäistä lisää voimaa biiseihin
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7 / 2 3 E keskustelua RAISKAAJA JA PILVIPAA SAMAAN SELLIIN? Kari Filtnessin vastine Qylkkäri 6/2003) kirjoituksiini oli, raiskausfantasioinecn kaikkineen, malliesimerkki niistä pelon ja vihan lunteista, joiden varaan suomalainen huumesota rakentuu. Filtnessin mukaan toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta törkeästi loukkaava raiskaaja ja omissa oloissaan kannabista käyttävä henkilö ovat yhtäläisiä rikollisia, joiden molempien on tyydyttävä kriminaalin osaansa. Tällaisesta näkemyksestä tulee mieleen se, että ei kovinkaan kauan sitten esim. mustien naisten raiskaaminen ja siihen liittyen orjakauppa oli Amerikan Yhdysvalloissa lain puitteissa tapahtuvaa toimintaa ja karanneet orjat olivat rikollisia. Sittemmin on lakia siellä muutettuja aivan samoin on kannabis-kieltolaki purettu monissa maissa. Laki ja oikeus eivät ole sama asia, eivät varsinkaan silloin, kun lainsäädäntö on epäloogista. Jos alaikäinen nuori huumaa itseään alkoholilla, hän rikkoo lakia, mutta ei kuitenkaan ole rikollinen eikä saa teostaan rangaistusta. Sen sijaan täysi-ikäinen, kannabista käyttävä henkilö on syyllistynyt rangaistavaan rikokseen. Ja rikollisille raiskaajille, pilvipäille, päin punaisia kävelijöille jne. -voidaan Filltnessin logiikan mukaan tehdä mitä tahansa; häätää asunnostaan, heittää ulos töistä jne. Tämä ei ole kuitenkaan länsimaisen oikeusvaltion idean mukaista käytäntöä, eikä kenelläkään ole syytä lopettaa Kari Filtnessin tai jonkun muun käskystä kapinointia epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja itkemistä vapauden puolesta. Filtness antaa ymmärtää, että ihmiset, jotka eivät käytä kannabista ovat "normaaleja". On kuitenkin muistettava, että jokaisella ihmisellä on fysiologinen valmius kannabiksen käyttöön, ovathan meidän kaikkien aivot kannabinoidi-reseptoreilla varustetut (kts. esim. Pekka Saarnio: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumepolitiikkaan, Yhteiskuntapolitiikka 2/2000). EU:n alueella n. 40 miljoonaa ihmistä on pannut nämä reseptorit töihin, enkä näe mitään syytä leimata tätä joukkoa epänormaaleiksi ihmisiksi. MAISTERI HACKENBUSH KARL FILTNESSILLE, ANTTI VESALALLE JA OLLI NURMEKSELLE Kannabis sopii vain hindu kush vuorten pohjoisen liiton sotilaiden kaltaisille, jotka mielellään rentoutuvat myös esim. talebanien kieltämällä musiikilla. Laulut kertovat meille elävästä elämästä, joka poikkeaa talebanien ahdasmielisestä huumekieltoIaista. Sen sijaan Suomen talebanistista irvailua edustava Irwin promotoi kuoleman kaunistelua, mutta viimeinen lippa lappaa, kuten kiireinen kilpaileva työlakimme, jota perustellaan taloudellisella kasvulla. Jos kasvusta aiheutunutta stressiä sitten haluaa parantaa vaihtoehtoisella tavalla, niin sehän EI tietenkään käy Jos et usko niin kokeileppas vaikka pöyssytellä vanhan kansan suosimia leskenlehtiä ja vetelehtiä avoimesti keskellä vilkasta ostoshelvettiä tai työpaikallasi. Pian huomaat kuinka poliisisetä vie putkaan tai saat potkut, jos ei joku kiireinen talebanisu potki päähän jo ennen ilmaista "majapaikkatarjousta" tai "lomautusta". Kyse on kiireisen kilpailun aiheuttamasta väkivallasta, joka juontaa juurensa vieraan pelkoon, Taidamme pelätä kiireetöntä lamaa sekä sitä avustavan kannabiksen lamauttavaa ^rentouttavaa) vaikutusta enemmän kuin tappavaa kiirettä ja taloudellisen kasvupaineen aiheuttamia elintasosairauksia, kuten alkoholismia. Pelon tunnustaminen on talebanistisen käytännön halveksimaa heikkoutta, joten pampun (ei siis hampun) käyttö muodostuu normaalimmaksi käytännöksi. Rento humalan sukuisen hampun kasvattelu koetaan lukuisten karlfiltnessien mukaan naisen raiskaamistakin suuremmaksi synniksi. Se on maan TAPA. Minkäs sille voi? Kukas nyt haluaisikaan vieroitushoitoa ahdasmielisyyden patologiasta ja kiireisestä talibanismista, joka on niin tuttua ja "turvallista"? Antti Vesalan talebanihallinnolle suosittelisin geenimanipuloimaan lovinin ja perunan (eli kossun raaka-aineen) geeniteknisen risteytysjalostuman. Tippa suvaitsevaisuutta parantaa keskenkasvuisuudesta, eikä kannabis varmasti tapa sen enempää kuin ne lukuisat invinistiset pottunenä-kloonit, joiden agentit laulattavat meitä jo nyt talebanistisella joukolla turmion autuuteen. Onneksi nuorten ei tarvitse enää sotkeutua aiemmassa mittakaavassa likaiseen poliittiseen peliin ja liata itseään eduskunnan turhanpäiväisissä täysistunnoissa hampaat irvessä todistellen vanhoille kalkkiksille, kuinka nuoruuskin voidaan turmella poliittisella byrokratialla. Politiikka kutistaa päättäjät homogeeniseksi jees-mössöksi, joka nuokkuvasti nyökkäilee hallituksen linjauksille, paitsi ehkä Velttoja Tony? Sitten kun ns. nukkuvat alkavat olla enemmistöasemassa voidaan puhua jo kansan tahdon polkemisesta, joka huipentuu usein jonkun kovapäisen tyypin yksinvaltiuteen. Yksinvaltiaiden taival päättyy aina suureen sotaan ja hallitsemattomaan sekasortoon. Miksi siis vaivautua äänestämään, kun historia toistaa kuitenkin itseään? MAISTERI RAS WALDE MARI, POHJOINEN LIITTO STOPPI KANNABISKESKUSTELULLE Kannabiskeskustelu on nyt vellonut Jylkkärin keskustelupalstalla vuoden päivät. Kaikki osapuolet ovat varmasti ehtineet saada kantansa esille -jotkut useampaankin kertaan, joten keskustelu päättyy tältä erää tähän. JYLKKÄRIN TOIMITUS Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroalantie 2,40600 Jyväskylä -järjeStÖtJärjestöilmoilukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 8/03 ti 30.4. mennessä! Amnesty International kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa, Kauppakatu S. Seuraava kokous on 16.4. Kaikki ihmisoikeuksista kiinnostuneet mukaani Lisätietoa: ryhmasihteen Rukka Vuokila, puh. 0407087611. sähköposti rivuokH@cc.Jyu.fi. Internet www.mit.iyu.ti/-lt/amnestyjkl/ Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Viikottain toimintaaLiikuntavuoro salissa U1 keskiviikkoisin klo 15.45-17.15 ja Ammunta cai.22. Kuokkalan Graniitti. 'keskiviikkoisin klo 18-20. Myös kaikki muut tulevat tapahtumat löydät osoitteesta http://www.cc.jyu.li/yhd/jaru/ tai kysymällä hallituksella janj-halll!us@cc.jyu.li seuraavista tapahtumista: 23.4 Partioviikon Piknik, 25.-27.4 Selviytymisretki Tervetuloa 1 Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä www.coryu.li/yhd/iopas/ Puheenjohtaja Mikko: mipeeeyl@cc.ryu.li Seuraava JYT-kokous 7.5 klo 12.00 Ilokiven hallltuskabinetissa. JYTyhteystiedot. jyt@cc.jyu.li tai 044-279 5588 Kansan Raamntluseura Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskelijaillat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26. Ovessa teksti kappeli, kerhotilat. Tervetuloa mukaan Opiskelijapaston Heikki Lehtimäen vanhempainvapaan (3.21.8.) aikana työstä vastaa opiskelija Martti Typpö Yhteystiedot martti.typpo.iin@jypoly.ll tai 040-595 8828. Raamattupiirejä kokoontuu eri puolella kaupunkia. Lisätietoja Johanna Tervoselta joppe@cc.jyu.fi International Bible Studyand discussion group in English on VVednesdays at Opiskelijalähetys, Vapaudenkatu 24 B. Further inlormation tsoinone@cc.|yu.li. phone + 358407478141. 24.4. Paneelikeskustelu. Kevatleiri 2.-4.5. Vesalassa. X J O I A I Opiskelijoitten ja nuorten aikuisten illat tiistaisin klo 19.00 Sanan Kulmassa, Semuiaarinkaiu 19 Yhteystiedot Laura Teinonen, laura.teinonen@jyu.li. 050 3537 464. Tulevia illan aiheita: 29.4. Jeremian kirja, Juha Lankinen. 1.5. Vappupicnic harjulla. 6.5 Kiitos ja ylistys, Virpi Nyman. 13.5. Kevätjuhla. Körttiopiskelijat pv Tiistaina 15.4 klo 19 seurat osoit-^— teessä Keskikatu 29, Leena Koivistolla. Sunnuntaina 27.4. klo 18 Mukavan musiikin ilta Vanhassa pappilassa, Vapaudenkatu 26. Tiistaina 6.5. Kevätrelki Kiviniemeen, Haukkalaan. Kevätretkenä mukana opiskelirapaslori Heikki Korhonen ja luvassa myös savusaunaa sekä unkarilaista ruokaa. Yhteiskyydelslä ja muusta tietoja yhteyshenkilöllä (Hermanni Sivonen,hsivonen@st.jyu.li). Kotisivu www.jyu.li/yhd/korttiopiskelijat/ JOPA Jyväskyliin Opiskelevat PArtiolaiset ry JOPA ry tuo jälleen riviopiskelijan ulottuville mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjat hetkeksi, ravista seitit korvista ja tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olel ihminen ja opiskelija, niin täytät jäsenvaahmukset pilkulleen ja pääset osalliseksi mm. Muistakaa Tosineen sahlyvuoro salissa U1 maanantaisin klo 16.3017.15 ja torstaisin klo 15.45-16.30. Keväällä vielä tulossa ainakin Kukanpäivän kahvit Kirjalilijatalolla 13.5. Kevallenttien lähestyessä jäseniä pyydetään muistamaan myös Tosineen tenttikysymysten keruuia tallennusproiekti. Lisäia muita tietoja tiedottaja Tanja Välisalo, tatjana@cc.jvu.il, ja nettisivut osoitteessa http /Avww.cc.jyu.li/yhd/losine OPISKELIJAELÄMÄÄ JA ELÄMÄÄ JYVÄSKYLÄSSÄ TEKSTI: MIKKO LJOKKOI, TUNNUS: JARKKO NIIRANEN O s a IV: Roninmäen o r a v a t Roninmäen oravat! Saapuvat seinää pitkin parvekkeelleni. Roninmäen oravat! Tyhjä pullo tumpeista täysi oli kaatunut. Palaan aamuyöstä ja näen keille tulee Keskisuomalainen. Maksan lupamaksun vasta kun asun omakotitalossa. Roninmäen oravat! Eivät ennätä jäädä kuulemaan kuulumisiani. Roninmäen oravat! Rahat on loppu aina kun on levymessut. P i i l o s a n a 1 2 i i i 14 m i ^ ^ ^ 1 « "ii « "ii f « "ii u « "ii 12 P ^ • 1* 12 ~S~ 17 ~S~ ^ 1 * 1 17 pi| m l l K f c n K i a n t H VAAKASUORAAN: I . Liennytyssopimuksen perään tuleva kääntöpuoli on lähtökuopissa. (9) 8. Onko ajankohtaisen programmin ilu ohjus, El10. Raksilassa nähtiin sunnunlaina Torsti Antero. Pirkka-Pekka ja Aramis. Kolmesta poikki! (7) I I . Sen näet säkin Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla. (5). 12. Liian lähelle aurinkoa pyrkinyt laisi olla koiras. (6) 14 Raksilaan oli ajettu lohdutukseksi prätkä. (6) 17. Turkulainen muskeli hassutteli: "Hauis ei ole kalois." (5) 19. Automaatioksi toruttu Datsun oli katollaan. (7) 21. Kasa valuuttaa ansiosta: teräsrakenne, nolla ja pyöräytetty luoti. (5) 22. Keno don menee sanasotien väliin ja saa ankat manailemaan. (9) PYSTYSUORAAN: 2. Pelkkä ajatus karmivasta kivusta sattuu. (5) 3. Taisi olla Kahrat sekaisin maitotuotteita hakiessaan. (6) 4. Nysvääjät ei tule kysymykseen, toisaalta Väinämöinen tulee. (7) 5. Ennen lampia olevat voivat kautta rantain tummeta. (5) 6. Kalliot nukkuvat, vaikka pilaisi kääntyä salille päin. (7) 7. Oliko se More, joka ennusti ihanteellisia poutia? 1 6 > 9. Ei näy teos Ateneumissa Ehkäpä koepalaset ovat muualla. (9) 13. Taisit olla tosikko, kun kokosil rubriikkia (7) 15. Käännä naamasi pian länteen, että piste näkyy. 16. Hevosvaljakon rinnalla juoksi monel koirat. (6) 18. Täytyy kaivaa hauki esiin kalastusvälineestä. siis alapuolella. (5) 20. Puccinin oopperaa arvosti jopa Beatriz da Costa. (5) BOSOI oz JABEH e i BHOij/gi BiuEsysL OIPHSIO £1 lesoatfeN 6 riidoin 7 eiliojun» g laujiun s eteiaii t> mm "s aisni i leuesoj!» n eujujnsonpiiiid' \z oijsjiOH 61 setin 71 lEdiexoi 8SI3VII ejeddej ot Buj|3luosi|nn '9 snenjeis i :i3S)inVlSVA
M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 L ä h d e m a t k a l l e , j o s s a n a u t i t h y v i n v a l v o t u i s t a ö i s t ä . Väinönkatu 3 p. 014 334 0500 jyväskylä@area.fi www.area.fi AIEIIEÄL OPISKELIJA! •*** Osaamisellesi on käyttöä ja kysyntää: Tee opinnäytetyösi Härmänmaan j a Järviseudun alueen hyödyksi saat rahaa! AISAPARIn Opinnäytepörssi maksaa t o t e u t u n e i s t a kustannuksista takaisin n. 80 %. Ota yhteyttä: Härmänmaan j a Järviseudun Kehittämisyhdistys AISAPARI ry. Kehätie 6,62200 KAUHAVA puh. 06 434 2960 aisapari@aisapari.net www.aisapari.net/opinnayteporssi AISAPARI P E R J A N T A I S I N P E R J A N T A I K L U B I P O P g j S L A U A N T A I VAPAA PÄÄSY fKISSATUNNIT • PEMMTIISIIIIAUURNTIISIN KLO 2 2 2 3 JA 01-02 ^lUOMMHEITTOIIIIfTMN Kauppakatu 3. 40100 Jyväskylä Puh. 675 133 vatos^Bkoptjyv-i II TULE KOPIOIMAAN ! VALMISTUVAT OPISKELIJAT! Gradujen kansitus ja kultaus tapahtuvat muutamassa päivässä. Kansitus kullatulla tekstillä selkään 11,50 €/ kpl. Kultaus kanteen + 2,50 & rivi Kansitustyön yhteydessä sisällön mustavalkokopiointi hintaan 4,9 snt/ sivu KOPIOPÄIVÄT 2 f.-25.4.2003 NANKO) Nanoelektroniikan • ^koulutusohjelma Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ottaa opiskelijoita muuntoja pätevöitymiskoulutukseen P Ä Ä A I N E E N A E L E K T R O N I I K K A Koulutus alkaa syyskuussa 2003. Muuntokoulutuksessa suoritetaan filosofian maisterin tutkinto (FM) pääaineena elektroniikka. Koulutuksen erityispiirre on se, että opinnoissa korostetaan elektroniikan fysikaalisten perusteiden syvällistä ymmärtämistä. Kurssitarjonta sisältää analogiaja digitaalielektroniikan peruskurssit sekä piirisuunnitteluun ja häiriösuojaukseen liittyviä erikoiskursseja. Koulutus suuntautuu myös tulevaisuuden nano-ja kvanttielektroniikan sovelluksiin ja puolijohdesekä rf-elektroniikkaan. Koulutuksesta vastaa fysiikan laitos. Haku on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet insinööri-, AMKtai alemman korkeakoulututkinnon tai vähintään 80 opintoviikon laajuiset yliopisto-opinnot soveltuvalta alalta. Hakuaika päättyy 25.4.2003 klo 16.15. Vapaamuotoiset hakemukset, joiden tulee sisältää ansioluettelo ja selvitys aiemmista opinnoista, toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon: Jyväskylän yliopisto, Kirjaamo, PL 35, 40351 Jyväskylä. Lisätietoja: http://www.phys.jyu.fi/opetus/opintoneuvonta/ kysymyksia_nanko.html T , TO 17.04. MAJ KARMAN KAUNIIT KUVAT LIPUT 7/6 [S] * PE 18.04. PEER GuNT LIPU110.8 (K-181 * , LA 19.04. KW AN I LIPUT 7/6-[S]-* TO 24.04. NASUM (SWE), ROTTEN SOUND CAUSE FOR EFFECT LIPUT 6/5 (Sl * PE 25.04. LULLACRY, MACHINE MEN LIPUT 6/5 [Sl * LA 26.04. THE FLAMING SIDEBURNS LIPUT 10/8 [Sl * MA 28.04. CANNIBAL CORPSE (USA), SINISTER (HOL) LIPUT 12/10 [S]-* I PE 02.05. PUFFBALL (SWE), NO SHAME, DISCO ENSEMBLE, BAD MACHINE LIPUI 6/0 [sl Ei EjuBkkpmyynttä LA 3 . 5 . 5 K G LIHAA lleal. Kauko RoikU ii Haima Kuulat. AU PAIR LIPUT 7/5 [K* Ennakot Alton Musiikista. Lipunhlnnolsla kattein*! «aM miv jäseneksi paikanpäällä lal M M Lulakko. Schaumanlnkalu 3,401 O > ro 5 Vainua oma opinfopo/fc Us / LUOVAA KIRJOI Monipuolista luovan kirjoittamisen koulutusta tavoitteellisille kirjoittajille jo vuodesta 1992! Haku syksyllä 2003 Jyväskylässä ja Helsingissä alkaviin perusopintoihin päättyy 15.5.2003. Hakulomakkeet ja -ohjeet: www.avoin.jyu.fi/kirkou tai Minna Piippo, puh. (014) 260 3709, minna.piippo@avoin.jyu.fi J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o avoin J Y V Ä S K Y L Ä 4 S I N F O N I A METSÄTUNNELMIA 7.5. klo 19 Taulumäen kirkko Anu Tali kapellimestari Sennu Laine sello Lasse Pöysti kertoja Sibelius: Metsänhaltija Ellen Kotimainen sävelmä Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat Dvorak: Hiljainen metsä Tshaikovski: Serenadi jousille Liput 17/15 eur opiskelijat 10 eur, S-etukortilla -10 % Anu Tali Sennu-I L i p p u p a l v e l u S o k o s (014) 630 6 2 1 , E u r o m a r k e t (014) 4 1 1 9900 L i p p u p a l v e l u 0600 10 8 (1 e u r o / r r i i n + p v m ) , w w w . l i p p u p a l v e l u . f i www.jyvaskylasinfonia.fi JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € KEBAB + juoma O € sis. 0,3 I juoman PIZZERIA KEBAB HOUSE Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5