• M»gn3un*&NmniM *JLA. SISÄLTÖÄ Sadasosa eduskunnasta Tämän päivän nuoret ovat huomispäivän eläkeläisiä, ja Jylkkäri esittelee heistä kaksi keskiaukeamallaan. Eläkkeen pienuudesta heillä ei ole ainakaan pelkoa. mikäli pitävät nykyisen työnsä. Kyseessä ovat kansanedustajat Susanna Huovinen ja Petri Neittaanmäki. KESKIAUKEAMA Humanismi vs. insinörismi, 2 erää Yliopisto panostaa seksikkäisiin aloihin. Tänä päivänä yliopiston rahoituselimiä kiihottavat insinöristiset alat kuten tietotekniikka. Sen sijaan länsimaisen sivistyksen ytimeen kuuluvaa latinan kieltä uhkaa kastraatio. SIVU 3 Samaan aikaan toisaalla: taidekasvatuksen opiskelija, siis humanisti, Mari Pienimäki tuottaa kaivattua sisältöä tietotekniikkaan. Pienimäen Itselleni irvistän -valokuvanäyttely on nähtävissä ainoastaan verkossa. Kannen kuva: Juha Mäkinen (pylväät), Tommi Anttonen (nuket). Nukkien vaatteet etnologian amanuenssi Elina Kiurun kokoelmista. 00 00 JOTIS HÄ mMMMMB Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joka ilmestyy yliopiston lukuko usien oikono, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja liedelehlien liitto Kultti i y . n jäsen. Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Jori Peltola tmi Mortti Mikkonen (OH) 603 359,050 516 9851 (014)215026.0400-642 533 jaipelt@st.iyu.ti. to» (014) 3721 363 Toimittajat: Ylloppllaslehtien Petii Heikkinen valtakunnallinen Ilmoitusmyynti (014)603360,040-7265103 Pirunnyrkki Oy pelheik@st.jyu.ti (02)2331222. Juho Mäkinen Ilmo Itu ksenvalmistaia [ (014)603360 Giofiikko kutonen mcinen@st.jyu.li (014)216315,050-5962444 Toimitus groliikko.rutonen@niinet.fi Jyväskytän ylioppilostolo Ilmoitushinnat toskussoiioolonlie 2 tekstissä 5.50 mk/pmm 40600 Jyväskylä takasivu 6.00 mli/pmm F » määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm (014)603 928 etusivu 9.00 mk/pmm Sähköposti (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) jylkkori@H.iyu.h VäHhlnnat Verkkolehti yksi lisäväri 450 mk wvw.jyu.ti/jyy/iylkkDri neliväri 1350 mk Taloudenhoitaja Jylkkäri ei ale arvonlisäverollinen, |a toimistosihteeri joten hintoihin ei lisätä veroa. 1 Paula Rouhiainen Painopaikka 014-607226 Lehtisepät Oy, Pieksämäki J¥Y:n jäsenille kotiin kannenuna (015)723 4212. Jylkkäri maksaa 50 morkkaa ISSN Osoitteenmuutokset 0356-7362 W : n keskustoimisto. (014) 603 355 Apinalaatikon k vo: Tommi Anttonen V PÄÄKIRJOITUS 22. HUHTIKUUTA 1999 Kieli on sivistyksen perusta Kun me puhumme ja kirjoitamme, me hahmotamme samalla maailmaa tietynlaiseksi. Maailma asettuu käyttämämme kielen rajoihin ja näyttäytyy muille sen kautta. Samalla kieli määriitää käyttäjänsä suhteessa muihin. Se on myös väline välittää asioita loisille. Kommunikaatio vaalii yhteisen kielen, jolla kommunikoida. Perinteisesti kielenopetus on keskittynyt mekaaniseen rakenteiden ja sanaston tankkaamiseen. Tämä on valitettavan usein ainoa vaihtoehto esimerkiksi kielen alkeiden massaluennoilla. Silloin voisi tosin ajatella koko homman mielekkyyttä. Ei kenenkään tulisi esimerkiksi saada neljää opintoviikkoa saksasta kuten allekirjoittanut sai. Eli puhumalta kieltä sanaakaan. On myös surullista havaita, eitä se sama länsimaiskeskeisyys, joka vaivaa monia tieteenaloja, on leviämässä myös kielten tarjontaan. Mitä harvinaisempaa kieltä haluaa opiskella, sitä omaaloitteisempi ja sinnikkäämpi on oltava, jotta saa tahtonsa läpi. Pahimmassa tapauksessa vaihtoehtoja ei ole lainkaan. Opiskeltavien kielten valikoiman rajat ovat käytännössä usein pelottavan samat kuin Euroopan rajat. Se on tehokas tapa sulkea muut kielet ja niiden käyttäjät yhteisön ulkopuolelle. Oivallisempaa kasvualustaa suvaitsemattomuudelle saa hakea. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että ihmiset tulisi raahata väkisin jonkin eksoottiseksi luokitellun kielen kursseille kansainvälistymään. Eri kulttuurien kohtaaminen on prosessi, johon ei voi pakottaa ketään, muita siihen voi tarjota mahdollisuuksia. Ja joku päivä se oma maailma voi näyttää entistä avarammalla paikalta. JARI PELTOLA .VIERAASTA PÄÄSTÄ Onko paratiisi muka Helsingissä? Eräänä kauniina päivänä Helsingin Sanomat osoitti yhdellä kartalla sen, mitä kaikki ovai jo pitkään ounastelleet. Suuri nuoli kulki halki Suomen pohjoisesta etelään, Kehä lll:n ulkopuolelta Kehä lll:n sisäpuolelle. Pääkaupunkiseutu elää ja porskuttaa samalla, kun muu Suomi kituu muuttotappioiden keskellä. Maaseutu autioituu, väki keskittyy ja urbaani asfalttivallankumous etenee. Trendi ei kuitenkaan ole järkisyillä puolusteltavissa. Väestön pakkaaminen muutaman sadan neliökilometrin alueelle pahentaa lyhyellä tähtäimellä kuten jo nyt voidaan nähdä asunto-ongelmia. Pidemmällä tähtäimellä myös erilaiset sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset ongelmat tulevat kärjistymään. Kyösti Pekosen tuorehko tutkimus osoittaa, että urbaaneissa betonilähiöissä vallitsee tällä hetkellä lähinnä ostettu rauha, kun sosiaaliturvan takaamat tulonsiirrot pitävät kapinamielialat kurissa. Kysyä voidaan kuitenkin: kuinka kauan? Toinen suuri ongelma on nk. aivovuoto. Maakuntakeskuksiin lähinnä yliopistokaupunkeihin tullaan tosin opiskelemaan, mutta pääkaupunkiseutu imee vastavalmistuneet alueelleen töihin. Tämä vinouttaa paitsi koulutusmyös ikärakennetta muualla Suomessa. Nuoret, "dynaamiset" ja "tulosvastuulliset" ikäluokat painavat duunia pääkaupunkiseudun yrityksissä, kun taas vanhukset ja jotakin muuta elämältään hakevat pyrkivät etsiytymään kiihkeän, urbaanin elämänrytmin ulkopuolelle. Helsingin seutu nappaa valmistuvista kermat päältä. Jämät saavat etsiä itselleen töitä mistä niitä nyt sattuvat löytämään. Pahiten tämä kehitys koettelee kuitenkin maatalouttamme. Ironista kyllä, suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. Jo nyt sika malkaa ympäri Suomea päätyäkseen takaisin lähtöpaikkaansa jauhelihana. Väestön sijoittuminen tasaisesti ympäri maata voisi hyvinkin johtaa positiiviseen kehään, josta koko maa hyötyisi. Mutta jos päättäjien logiikka kulkee tyyliin "miksi tukea maataloutta, kun supermarketin pakastealtaasta saa helposti lämmitettävän mikroannoksen", ei syytä hurraa-huutoihin taida liiemmälti olla. Suurin kysymys on kuitenkin se, haluammeko edes yrittää ymmärtää sitä tyydytystä, jonka materialistisesti pienimuotoisempi mutta henkisesti rikkaampi elämä saattaisi meille tarjota. Kyse ei ole siitä, että meidän tulisi alistua köyhyyteen ja kurjuuteen, vaan pikemminkin siitä, että yhteiskuntamme alkaisi nähdä hyvän kansalaisen määritelmän muidenkin kuin taloudellisten suureiden kautta. On todella destruktiivista ja ahdistavaa määrittää elämä työn tekemisen ja kuluttamisen loputtomaksi kehäksi, jossa jokainen on opportunisti ja pyrkii maksimoimaan oman etunsa. Kuitenkin pitkien lamavuosien jälkeen juuri kuluttaminen ja ihmisten loppuun puristaminen työpaikoilla on jälleen valtaamassa alaa. Voikin kysyä, onko uusliberalistinen käsitys ihmisestä todellakin niin miellyttävä, että siitä kannattaa vuodesta loiseen piiää kiinni. Ehkä meidän tulisi miettiä kaksi kertaa, muuttaako Helsinkiin hyväpalkkaisen lyön perässä ja siten omalta osaltaan olla lisäämässä maamme Helsinki-keskeisyyttä. Usein vaihtoehtoja ei kuitenkaan valitettavasti ole. Mutta askeleen pitemmälle menevä pohdinta voisi olla se, onko valmis jättämään tuon hyväpalkkaisen työn, mikäli Kehä IIl:n ulkopuolella avautuu sama työ hieman pienemmällä palkalla? KIMMO ELO M I U
• Opetusta uhkaa alasajo Pienet, usein harvinaista alaa edustavat yliopiston laitokset saavat väistyä. Näin tunnutaan nykyään ajateltavan Jyväskylän yliopistossa. Nyt on vuorossa latinan kielen laitos, jonka pian vapautuva professorin virka jätetään tiukkojen säästöjen ja varojen puutteen takia täyttämättä. Yliopisto seuraa markkinavoimia panostaen seksikkäisiin aloihin tietotekniikkaan. Vikaa voi tietysti olla myös näissä pienissä laitoksissa, kun ne eivät osaa mukautua yhteiskunnan muutoksiin ja vaatimuksiin. Nykyään täytyy osata markkinoinnin taikasanat myös humanistien piirissä. Ei silti pidä unohtaa, cita latinan kieli ja kol,: Malinen m'vikin kulttuuri 0T\ perusta insinöörien usein lyhytnäköiselle piirileikille. Sivistyksemme perusta Jyväskylän yliopiston romaanisten ja klassisten kielten laitoksen johtaja ja professori Outi Merisalo pohtii latinan kielen merkitystä länsimaiselle sivistykselle. Hänen mukaansa se on välittänyt meille antiikin ja länsimaisen keskiajan kulttuurin. Siten ilman latinaa on vaikea syvällisesti ymmärtää omaa kulttuuriamme: "1400-1800-luvulla sivistyneiden eurooppalaisten itsestään selvä viitekehys oli klassinen antiikki. On vaikea tajuta noina vuosisatoina kirjoitettuja tekstejä millä kielellä tahansa jollei hallitse antiikin kulttuuriperintöä. Latinan tekee suomalaisille olennaiseksi tuo mainitsemani kulttuurinvälitystehtävä ja 'kielimalli' asema kaikkiin Länsi-Euroopassa käytettyihin kieliin nähden", toteaa Merisalo. Tietotekniikan sex appeal on viekoitellut myös yliopistot. Viime aikoina on kuitenkin varoittavaan sävyyn keskusteltu informaatiotekniikan sisällöttömyydestä. Etenkin Suomessa sivistyneisyys ja kulttuurin syvällinen tuntemus ovat pahasti jääneet nopeasti kehittyvän tekniikan jalkoihin. Tästä kertoo Jyväskylässä vuonna 1997 pidetty ALF:n (Academia Latinitati Fovendae) suuri kansainvälinen elävän latinan kongressi, joka herätti suurta kiinnostusta maailmalla. Muttei meillä. "Suomalaisessa lehdistössä ja muissa medioissa ALF-kongressi ei saanut lähimainkaan samanlaista suosiota Tommi Anttonen Jyväskylän yliopiston tomoonisten ja klassisten kielten laitoksen johtaja jo professori Outi Merisalo ja latinan kielen lehtori Anne Heittola lyövät viisaat päänsä yhteen säilyttääkseen latinan kielen opetuksen kovon tason ja maineen tulevaisuudessa. kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, missä osataan jo arvostaa sivistyneisyyttä. Siellä teknologinen alkuinnostus alkaa jo olla tasaantumassa. Saksassa ja Italiassa Jyväskylän latinistit saivat aukeamat suurimmissa sanomalehdissä kuvineen. Suomessa tyydyttiin yhden palstan juttuun jossain reunassa", kertoo pian latinan kielen opettajaksi valmistuva Marjo Alanko. Motivoituneita opiskelijoita Latinan kielen opetusta uhkaa näillä näkymin alasajo, sillä pian vapautuvaa professorin virkaa ei tulla täyttämään varojen puutteen ja säästöleikkauksien takia. Liian vähäisten tutkintojen vuoksi laitokselle ei ole vuodesta 1995 otettu uusia opiskelijoita pääsykokeen kautta. Tämä ei kuitenkaan ole näivettänyt latinan kielen suosiota päinvastoin, sillä Jyväskylän yliopiston latinan kielen lehtori Anne Helttulan mukaan näin saadaan aineesta aidosti innostuneita opiskelijoita: "Kokemukseni aikaisemmista yliopistoistani on, että latinan avulla on usein päästy sisään yliopistoon, mutta sitten on siirrytty tasokokeiden kautta muihin aineisiin. Nyt saamme hyviä, motivoituneita opiskelijoita muiden aineiden kautta." Jyväskylän yliopiston latinan kielen laitokselle virtaa enemmän opiskelijoita kuin vuosiin, samoin tutkintojen ja opintoviikkojen määrät ovat selvässä nousussa. Myös kouluissa luetaan latinaa yhä enemmän. Latinasta on tulossa trendikäs kieli. Mutta miten säilyttää nousujohteisuus, jos yliopistomme suhtautuu eurooppalaiseen äidinkieleen väheksyväsu? Anneli ja Rea Kela ovat huolissaan jatko-opinnoistaan: "Haluaisimme jatkaa latinan opintojamme tohtorin tutkintoon asti ja väitellä latinaksi juuri Jyväskylässä. Haluamme korostaa sitä, että latinan kielen opiskelijoiden keskuudessa löytyy halukkuutta myös tieteellisiin jatko-opintoihin, jos professuuri vain säilyy." Opiskelija-aktiivisuutta Jyväskylän latinan kielen opiskelijoita ei voida syyttää passiivisuudesta tai oma-aloitteettomuudesta. Opiskelijat ovat kokouksissaan pohtineet keinoja latinan kielen opetuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Aiheesta on kirjoitettu lehtiin (Keskisuomalaiseen ja Helsingin Sanomiin). Hankkeilla on nimiadressi, johon kerätään niin opiskelijoiden kuin vaikuttajien nimiä latinan kielen opetuksen puolesta. Adressi luovutetaan opetusministerille. Samoin radion ja television ajankohtaisohjelmat ovat havahtuneet latinan kielen huonosta asemasta Jyväskylän jota Suomen Ateenaksikin kutsutaan yliopistossa. Opiskelijat tuntevat, että heiltä on pimitetty tietoa jo pitkään. Yliopiston valtakoneisto pelaa omaa peliään, jossa opiskelijat ovat pelkkiä tutkintoja ja opintosuorituksia. "Säästöjä ei latinan professuurin lakkauttamisesta ole syntymässä juuri mitään. Niillä kuitenkin pyritään professuurin lakkauttaminen perustelemaan", kritisoi Marja Alanko ja jatkaa yliopiston säästämispolitiikan ihmettelemistä: "Latinan laitokselle jäisi tällöin ainoaksi työntekijäksi lehtori Anne Helttula, joka ei pysty huolehtimaan yksin alkeiskursseista, luennoista, tenteistä, sihteerin töistä, proja graduseminaareista, graduista, lisensiaatintöistä, ja kaikesta muusta. Täytyy palkata vähintään yksi tuntiopettaja, eikä heitä saa ilmaiseksi." Jyväskylä tunnetaan maailmalla Jyväskylän yliopiston latinan kielen laitos on erikoistunut vulgaarilatinaan, myöhäisantiikin ja keskiajan sekä uudemman ajan latinan tutkimiseen. Anne Helttulan mukaan Jyväskylä täydentää aivan oleelliselta osalta alan tutkimuksen kenttää Suomessa ja antaa myös mahdollisuuden tehdä yhteistyötä oman laitoksen muiden oppiaineiden kanssa. "Kysymyksessä on myös hyvin kansainvälinen ala, jolla on Suomessa pitkät ja vahvat perinteet!", painottaa Helttula. Latinan ja kreikan kielten ainejärjestön Taberna Latinan puheenjohtaja Sami Koski kertoo Jyväskylän latinan kielen laitoksen tunnettavuudesta: "Maailmalla meitä ovat tehneet tunnetuksi professorimme Tuomo Pekkanen ja dosenttimme Reijo Pitkäranta, joiden toimittamat latinankieliset uutiset 'Nuntii Latinii' ovat herättäneet huomiota ympäri maailmaa. Yhteydenottoja ja "fanikirjeitä' saapuu joka mantereelta. Samoin ALF:n kongressi herätti suurta huomiota maailmalla. Tapahtuma levitti positiivista ja kesäisen aurinkoista kuvaa Jyväskylästä yhtenä Suomen sivistyksen keskuksena. Palautekyselyissä lähes kolmesataa osallistujaa kehuivat järjestämäämme kongressia maasta taivaisiin." Voikin kysyä, onko Jyväskylän yliopistolla varaa jättää näin hyvämainen ja tunnettu laitos heitteille kuin huutolaispoika minimaalisten säästöjen vuoksi? ANTTI KAIJALAINEN
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO SEITSEtUH • 2Z. HUHTIKUUTA 1999 .KAHVIPÖYTÄVISAILn 1 AIHEPIIRIT: historia, urheilu, yleistieto, viihde, tiede. OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen jo sinkeä. 1. Kuka oli Kiinan viimeinen keisari? 2 Mitä urheiluseuraa Elmo edustaa ? 3. Kuka kehitti Afrikan Tähti -pelin? 4. Kenen kirjaan perustuu elokuva "Papillon" ? 5. Kuka "löysi" verenkierron? ALLIKKO 6. Kuka oli ainoa Mäntsälän kapinassa surmansa saanut henkilö? 7. Ketä pidetään Suomen ensimmäisenä "hiihtokuninkaana 1 ? 8. Minkä nimisiä oval Mooseksen kirjat Raamatussa? 9. Kuka suomalainen on käyttänyt mm. taiteilijanimeä Doll ? 10. Minkä tunnetun teorian Alfred VVegener esitti v. 1915? W Mitä on diskonttaus? "ESSB|0JU!A8J!SSUBT epoAiMoiity :SflNOa •ejsssiiunipi!!! u9)J3uueui uejioai o i IJBBS Ä1U3H '6 'umjiuouoj -ainaa gjjas !J3inrif.j 'snau. -1A31 'snpojq 'sasatiag ' 8 %w-$m) iSJIolBUJorn oddey L -(jsuasij mdnie) eiBAjei „id9>i„ EBisnx p.|EH9rio 9 oxxmv (2991 -9Z5t)^AJBHUJBt||!M'S •U3J9!H«|0 I.JU3H 'F E|J8tlU^ |1B» fi Äti E3>I!H uaiusiuiEuie^ z vro JYYn uusi pääsihteeri Samppa Siikavirta on MIES SUONENJOELTA Jori Paltolo Toukokuussa yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä aloittava Samppa Siikavirta kokee Jyväskylään muuton eräänlaisena kotiinpaluuna. "Olen alunperin kotoisin Suonenjoelta, joten kyllä siinä vähän sellaista tuntua on", hän pohtii. Vuonna 1968 syntynyt Siikavirta siirtyy Jyväskylään Vaasasta. "Pääsin vuonna -91 Vaasaan opiskelemaan. Menin aika pian mukaan sikäläiseen ylioppilaskuntatoimintaan. Toimin mm. ylioppilaskunnan edustajiston sekä hallituksen puheenjohtajana. Vaasan yo-kunnan pääsihteeriksi minut valittiin vuonna -96." Valtaa ja vastuuta Siikavirta näkee ylioppilaskunnan toiminnan eri tahojen yhteistyönä. "Mihinkään sanelupolitiikkaan en halua ryhtyä. Parasta on, jos pystytään yhdessä miettimään asioita. Eri toimintasektoreille tulee antaa riittävästi valtaa ja vastuuta. Myös ihmisten omaa tekemistä tulee tukea esimerkiksi kerhoja projektiavustuksien kautta. Myös asioista tiedottamiseen tulisi panostaa." Miten hän tuli sitten hakeneeksi juuri Jyväskylään? "Yksi syy on tietysti paluu lähelle kotiseutua. Paikka on tullut myös vuosien varrella tutuksi ylioppilaskuntien perifcriayhteistyön myötä", hän tuumii. Enemmän isoja teemoja Jyväskylää uusi pääsihteeri pitää oivallisena paikkana ylioppilaskuntatyölle. "Täällä on paljon hyviä ja osaavia ihmisiä, joiden kanssa tulee toimeen. Vaasassa oli kolme kertaa vähemmän opiskelijoita kuin täällä, ja osaksi sen ansiosta siellä tunsi olevansa lähellä jäsenistöä. Jyväskylässä on tietysti myös Vaasaa suurempi valikoima eri tieteenaloja. Uskon kuitenkin, että sama läheisen vuorovaikutuksen ilmapiiri on mahdollista myös täällä Jyväskylässä. Ylioppilaskuntien perustoiminnot ovat kuitenkin sen verran samantyyppisiä." Ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänestyprosentit ovat viime vuoAnsiokkoan pääsihteerin ominaisuuksiin kuuluu ulkoinen pätevyys mofioelokuvisso näyttelemiseen. sinä olleet tasaisessa laskussa. Siikavirta näkee syyksi isojen keskusteluteemojen puuttumisen. "Aika pitkälle vaalien yksittäisinä teemoina ovat olleet asiat, joista kaikki ehdokkaat ovat suunnilleen samaa mieltä. Opintotukea tulisi nostaa, opiskelija-asuntoja tulisi olla tarpeeksi ja muuta vastaavaa. Olisi ehkä keskityttävä enemmän hahmottamaan sentyyppistä kokonaiskuvaa, josta voisi saada aikaan hedelmällisempää keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa." Siikavirta uskoo uuden työnsä olevan "Vaasan kokemusten perusteella aikaavievää", mutta vapaa-ajallekin on valmiita suunnitelmia. "Harrastan lukemista, lähinnä elämänkertoja", hän kertoo. "Parhaillaan menossa on Seppo Heikinheimon muistelmat. Pohdin myös mielelläni erilaisia yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin liittyviä asioita." JARI PELTOLA ooooooooooooooooooooocooooooo ooooooooooooooooooooooooooooo Nenä punaisena Kerran vuodessa Iso-Britanma menee sekaisin nenistä. Koko maa käyttää yhden päivän ajan punaisia irtoneniä. Armeija marssii nenät punaisena, kauppiaat myyvät nenät punaisena ja baarimikot laskevat kaljaa nenät punaisena. Lyhyesti sanottuna: on Red Nose Day. Kun näin muutama kuukausi takaperin ensimmäiset mainokset valtakunnallisesta Red Nose Daysta, ensimmäinen reaktioni oli hämmästynyt. Pikkuhiljaa lähikauppani punaisia neniä varten varattu hylly alkoi täyttyä muovisista nenistä. Kyseiset nenät on pakattu valkoiseen pieneen pahvirasiaan. Niiden päälle on ripoteltu hieman kiiltäviä hiutaleita, ja jos niitä puristaa, ne vingahiavai veikeästi. Mainosjulisteessa iso mies seisoo punaisiin pukeutuneena. Jos haluaa oikein tosissaan ottaa osaa "comic reliefiin", voi ostaa punaisen muovilätkän autonsa puskurin yläpuolelle. Näin voi sitten näyttää naapureille, kuinka kovasti haluaa humoristisesti helpottaa elämän arkea. Muovista tehtyjen kitsch-tavaroiden isi-j .iri tässä maassa kaikessa karuudesuviuava. lumarkkmoiden jälkeen on punaisiin ni niin tottuminen helppoa. Erään kaupan ovella minua tervehti mm iloisesti laulava joulukuusi, jolla oli kaksi silmää oksien lomassa. Punaisten nenien päivä on samantyyppinen: kaiken takana on kaupankäynti. Tavaratalot kilpailevat siitä, kuka myy räikeimmäi nenät ja tietty siitä, kuka myy niitä eniten. Tosin punanenäpäivän taustalla on ajatus myös yhteisestä hyvästä. Osa neniin käytetyistä punnista menee hyväntekeväisyyteen. Neniä myyvät kaupat sekä hyväntekeväisyysjärjestöt keräävät rahaa teeman merkeissä. Televisiossa ja radiossa esitetään sketsiviihdettä ja suoritetaan puhelinkeräyksiä. On mukavaa, että moisesta kitschistä syntyy jotain hyödyllistäkin. ANTTI KARJALAINEN The New Secretary General Samppa Siikavirta will be the new Secretary general of the Jyväskylä Student Union from the beginning of May. He was born in 1968 in Suonenjoki, but moves to Jyväskylä from Vaasa. He has been the chairman of the govemment and Secretary general of the Student Union of Vaasa. Siikavirta sees the activities of the Union as co-operation betvveen different parties: it is best if matters are discussed together. He also thinks that future elections need more important themes and differences between candidates to rise the decreasing percentage of students casting their votes. Puhkupillit in Concert The university wind band Puhkupillit will have their spring concert at the A-Sali on 23.4. at 8p.m. The concert features the tuba virtuoso Petri Keskitalo as a guest soloist. He was chosen as the brass musician of the year in 1998. The show will include an adaptation of the music of Ultra Bra, original numbers with Born in the Sauna as a premiere, Wedding Music by Jukka Linkola and music from the band Vveather Report. The concert will be conducted by Tiiu Tuominen, Janne Ikonen and Nikke Isomöttönen. Ticket are 25/50mk and are available from Lippupiste. The Spring at Campus Kino The Campus Kino programme for this spring has brought the average of 2040 people to see each film. However, such favourites as Lost Highway by David Lynch and Ihanat naiset rannalla by Claes Olson have had over 100 spectators. These numbers are enough to support the non-profil operation, which is the idea behind Campus Kino. Next autumn will see the celebration of the 20th anniversary with a movie week. In addition to films there will be lectures on the history of Campus Kino. Also an exhibition will be built. Campus Kino memories and request for films can be directed to the cultural Secretary. NEWS BY TANELI TAKALA
• mmm St(l»)SEITSaUN-S.HIIimHlimi9M AMKja yliopisto-opiskelijat kiistelevät: Ammattikorkeakoulut on korotettu liian nopeasti keskiasteelta muka yliopiston tasolle, murisee yliopistossa opiskeleva. Yliopistojen liian teoreettisen opetuksen sijaan saan käytännön valmiudet, kuittaa ammattikorkeakouluopiskelija. Lausahdukset tuntuvat tutuilta, multa onko niissä perää? Turhaa kiistelyä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskelevan Miska Larjuskinin mielestä kiistely yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisestä paremmuudesta on turhaa. "Ei opiskelupaikka hienoudesta ole kiinni vaan siitä, mihin ihminen soveltuu. Mun älypolentiaali riittää just tuohon Kiteen sivukonttorin ympäristöteknologian koulutusohjelmaan, Larjuskin naureskelee. Ammattikorkea ei ollut Larjuskinille mikään kakkosvaihtoehto, sillä yliopistoon hän ei edes halunnut. Mari Lankinen olisi päässyt sekä yliopistoon sekä ammattikorkeaan, voiton vei lopulta Tampereen yliopiston informaatiotutkimus. "Jotkut katsoo AMK:laisia alas päin, mutta en minä ainakaan, koska monet kaverit ovat ammattikorkeassa", Lankinen sanoo. Larjuskin ja Lankinen olivat niiden kuuden tuhannen opiskelijan joukossa, jotka juhlivat Jyväskyläs. . .J/J sä maaliskuun lopulla järjestelyissä Netvvork-bileissä. Aiemmin Ammattikorkeakoulupäiväi -nimeä kantanutta tapahtumaa markkinoitiin tänä vuonna myös Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, mutta tuttuja haalareita näkyi Hippoksella harvakseltaan. Komeasta "Yhteys"-teemasta huolimatta bileet pysyivät AMK-opiskelijoiden temmellyskenttänä. "Kaikenlaisia humanistitieteitä" Vaikka yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä kitkaa ei helpolla tunnusteta, opiskelijoiden käsitykset työelämään sijoittumisesta vaihtelevat opinahjon mukaan. Yliopistossa opiskelevat ovat mielestään paremmassa kurssissa työmarkinoilla, kun taas ammattikorkeakoulusta valmistuvat uskovat käytännön harjoittelun kallistavan vaa'an heidän hyväkseen. "Arvostan enem0&m män ammattikorkeita. Yliopistossa on kaikkea turhaa, tämmöisiä humanistitieteitä", Kemin teknillisessä opistossa opiskeleva Sami Saarelainen luonnehtii. Saarelainen korostaa, että tekulla ja ammattikorkeakoululla on ero. "Tekulla on sentään hyvä asema yliopistoon verrattuna, vaikka TKK on omaa luokkaansa", hän toteaa. Vantaalainen Pasi Hytti päätteli opinahjoa valitessaan, että jos on selvä päämäärä ja haluaa valmistua nopeasti, oikea paikka on ammattikorkea. Vielä Hytti ei kuitenkaan ole ehtinyt valmistua, sillä harjoittelupaikka softa-alan yrityksessä muuttui työpaikaksi. "Kun yliopistosta valmistuu tältä alalta, on pätevämpi, mutta mä olen ehtinyt siinä vaiheessa olla jo kaksi vuotta töissä. Saan jo nyt enemmän iksaa kuin ylipistosta valmistuneet, Hytti kertoo. AMK-opiskelijan silmin yliopistojen teoriapainotteisuus on pitkälti ajanhaaskausta, multa toisenlaisia näkemyksiäkin löytyy. "On pakko osata teoria, jotta voidaan toimia käytännössä", huomauttaa nimettömänä pysyttelevä ammattikorkeakouluopiskelija. Ansiotonta arvonnousua? Suurin osa haastatel. luista toteaa, että ^"^fiV.t-v-. ammattikorkeakoulut kamppailevat arvostusongelmien kanssa. "Muutos keskiasteelta ammattikorkeakouluksi on ollut tosi nopea, jopa kosmeettinen joillain aloilla", pohtii Simo Venola Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Kovatasoistenkin opiskelupaikkojen mainetta nakertaa se, että ammattikorkeakoulu-nimekkeen alle mahdutetaan mitä erilaisimpia kouluja. Nykyään muutama kansanopistokin on liittynyt yhteen Humanistiseksi ammattikorkeakouluksi, vaikka kansanopisto-opiskelu on monelle vain preppauskurssi yliopistoon. Koska ammattikorkeakoulun käsite on laaja ja paisuu yhä, pesäeroa muihin kouluihin tehdään painottamalla muun muassa oman koulutusalan erikoisuutta ja hyviä työllistymisnäkymiä. KAISA PAASTEIA Joo sopimus tekeillä Helsingin kanssa Jyväskylän yliopisto on valmistelemassa Helsingin yliopiston kanssa sopimusta joustavasta opinto-oikeudesta eli ns. joosopimusta. Joo-sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus sopimusyliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoon liitettäviä opintoja loisessa sopimusyliopistossa. Joo-sopimuksen piiriin kuuluvat sekä perusettä jatkotutkinto-opiskelijat. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen välinen joo-sopimus astuisi varsinaisesti voimaan vuoden 2000 alusta. "Jyväskylässä kirjoilla oleva opiskelija voi kuitenkin suorittaa opintojaan jo ennen sopimuksen varsinaista voimaan astumista", toteaa Eeva Willberg. "Suoritettavista opinnoista opiskelijalle lähetettävä lasku tulee vain toimittaa täällä päässä yliopiston hallintovirastoon. Kun sopimus astuu varsinaisesti voimaan ensi vuoden alussa, laskuja ei enää peritä." Joo-sopimuksen piirissä suoritettavien opintojen tulee Willbergin mukaan täyttää kaksi ehtoa: "Suoritettavan opintokokonaisuuden tulee olla jotakin, mitä ei voi suorittaa täällä Jyväskylässä. Opintojen tulee myös hyödyttää esimerkiksi tietyntyyppisen tutkinnon rakentamista." Joo-sopimus on ollut aiemmin voimassa Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistojen, Äbo Akademin, Tampereen teknillisen korkeakoulun sekä Turun kauppakorkeakoulun välillä. JARI PEUOLA TIIVIIT Symposium Kouluiän oppimisvaikeudet heijastuvat lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitojen omaksumiseen. Oppimisesta syrjäytyminen voi johtaa syrjäytymiseen myös aikuiselämän eri alueilla. Ohdakkeinen opintie -symposiumissa luodaan näkökulmia oppimisvaikeuksiin. Puhujina ovat mm. professori Juha Kere Helsingin yliopistosta, tutkija Anna-Maija Poikkeus sekä tutkija Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutista. Symposiumin avaa Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale ja sen puheenjohtajana toimii professori Heikki Lyytinen. Ohdakkeinen opintie -symposium oppimisesta ja sen vaikeuksista järjestetään perjantaina 23.4.1999 salissa L 304. Uusia kasvoja hallitukseen ja Jylkkärin johtokuntaan Ylioppilaskunnan hallituksen kokoonpanossa tehtiin jälleen muutoksia. Hallituksen liikuntavastaavana toiminut Hilkka Koskenranta (Poik) erosi hallituksesta. Hänen tilalleen valittiin samasta ryhmittymästä Mika Vuori. Myös Jylkkänn johtokuntaa jouduttiin täydentämään Heli Askolinin (Poik) eron jälkeen. Johtokuntaan valittiin Hanna-Kaisa Simojoki (KROS). Kirjasto sai kirjan jyväskylän yliopiston kirjastoa on taasen muistettu kirjalahjoituksella. Kirjasto sai lauantaina kokoelmiinsa harvinaisen, vuonna 1939 painetun £1.»unta-Saarisen Hiihtotaito -nimisen kirjan, jota ei ole muissa Suomen kirjastoissa. Kirjan lahjoitti Anssi Eloranta. Jyrock veti tuvan täyteen Viime viikonloppuna Ilokivessä järjestetty kaksipäiväinen jyrock-festivaali kiinnosti ihmisiä. Maksaneita katsojia oli yhteensä lähes 700, ja heistä 490 oli paikalla molempina iltoina. Lauantai oli loppuunmyyty, ja tulijoita olisi ollut vielä enemmän kuin voitiin ottaa sisään, Taloudellisesti Jyrock pärjäsi tavoitteiden mukaisesti eli pääsi omilleen. Lopullliseen tulokseen vaikuttaa vielä mm. se, myöntääkö ESEK tapahtumalle tukea. Jyväskylän kaupunki avusti Jyrockta 5000 markalla, Läänintoimikunnalta sen sijaan ei rahaa herunut. Lisää jyrockista sivulla 13. •mx NUIJAN ALLA Ylioppilaskunnan edustajisto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 12.5. klo 17 Ilokivessä. Käsiteltäväksi on tulossa mm. kaikkien yliopiston hallinnon opiskelijajäsenten valinnat. Edellisessä kokouksessaan 15.4. edustajisto valitsi uuden pääsihteerin, täydensi hallitusta ja Jylkkärin johtokuntaa (ks. yllä).
• innransEifSEUH az. iiuimnnm 1999 Aloillaan seisova koltikätry on tavattoman kaunis näky. Miksi tätä idylliä pitäisi mennä rikkomaan työnteolla? Uraputken ulkopuolella Eräs näkökulma valmistumisen jälkeiseen elämään "Työ on lähes kaiken hurjuuden lähde maailmassa. Lähes kaikki mainitsemisen arvoinen paha johtuu työnteosta tai siitä, että me elämme maailmassa, joka on muovattu työtä varten. Voidaksemme lopettaa kärsimyksen meidän täytyy lopettaa työnteko." Opiskele, valmistu ja mene töihin! Tämän kuvion itse kukin opiskelija tietää ja tuntee yhteiskunnan odotuksina niskassaan. Kaikki eivät kuitenkaan halua tähän sopeutua kaikkia ei työnteko kiinnosta. Onko kyseessä silkka laiskuus vai ahdistaako palkkatyön pakko? "Pentti" on humanistisissa opinnoissaan lähellä valmistumista, mutta hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa ei kuulu töihin meno. Pentti huomauttaa, että on olemassa monenlaista työtä ja tekemistä, muita palkkatyö ei häntä kiinnosta. "Miksi ihmiset pitävät elämänsä tarkoituksena palkkatyötä?", Pentti ihmettelee. Työ on hänen mielestään järjestelmä, jossa joku tekee työt ja joku toinen käärii niistä voi. tot. Järjestelmä on vieraannuttava ja hierarkkinen: tehdään jossain toimistossa tai tehtaassa yhdeksästä viiteen töitä pomolle, jolla on pomo, jolla on... "Työn" käsitteessä on Pentin mielestä kysymys kapitalismin luomuksesta. Tämä työoppi voi yhä hyvin, vaikka laman luulisi opettaneen ihmisiä katsomaan asioita muista näkökulmista. Palkkatyöideologia jyllää edelleen, se esitetään jonain universaalina standardina. "Työläiset ovat aina olleet alistettuja ja työttömät nöyryytettyjä, mutta silti ihmiset menevät lankaan. Hirvee hätä jos ei töitä 00", Pentti kummeksuu ihmisten sidonnaisuutta vallitsevaan työmoraaliin. "Rahaahan kaikki tarvii..." Pitäisikö ihmisten sitten lopettaa työnteko? "Rahaahan kaikki tarvii", Pentti toteaa käytännöllisesti. Hän ei halua tarjota lyökielteisyytiään opiksi kenellekään. Hän uskoo kuitenkin olevan teknisesti mahdollista, että koneet vapauttaisivat suurimman osan ihmiskuntaa työstä. Utopistista? Ainakin se vaatisi isoa muutosta yhteiskunnassa, jossa Peniin mukaan "työ on tehty asia". Ihmisten hengissäpysymisen kannalta välttämättömät hommat saataisiin hoidetuiksi nykyisiä paljon vähemmällä työmäärällä. Penni odottaa innolla valmistumistaan ja "pääsyä" työttömäksi, jolloin hänen kuukausitulonsa nousevat 500 markalla! Kortisto ei pelota Penttiä, vaikka hän tietääkin lyötiömiä pompotettavan byrokratian rattaissa (tämä on eräs syy, jonka vuoksi Pentti ei halua iässä esiintyä oikealla nimellään). Pentti oli ennen opiskelujaan, pahimpana lama-aikana, pari vuotta työttömänä ilman että viranomaiset olisivat juuri koettaneet patistaa häntä töihin. "Tilanne on tosin saattanut muuttua", hän myöntää. "Kai ne vois mui pakottaa johonkin paskahommaan, mut sitten voisin nostaa hihasta jonkin valttikortin." Tällainen olisi esimerkiksi jatko-opiskelu, joka kiinnostaisikin: "Onhan se mielekästä, ja jos sitä on jaksanut opiskella lainan turvin, niin miksei sitten niin, että saisi siitä rahaakin", Pentti huomauttaa. On saatava tehdä jotain, minkä itse kokee mielekkääksi. "Jos se palkkatyö on suurimmalle osalle ihmisiä mielekästä niin OK", Pentti toteaa. Laina sitoo systeemiin Elämässä palkkatyön ulkopuolella on toki ongelmansa. Opintolainojen takaisinmaksu arveluttaa Penttiä, kuten montaa muutakin valmistujaa: olisi mentävä töihin, että saisi maksettua lainat pois. Opintolaina on Pentin mielestä sitoutumista palkkatyöjärjestelmään. Sen sijaan Pentti ei välitä siitä, miten ihmiset suhtautuvat "työn vieroksujaan". "Tekemistä riittää, ei mene aika hukkaan. Enemmän se aika hukkaan menisi, jos kävisi töissä", Pentti pamauttaa. Erityisempiä terveisiä muille opintojen loppuvaiheessa oleville, joista useimmat suuntaavat kohti työelämää, hän ei suostu lähettämään. "Se on niitten oma asia. Onhan niitä monenlaisia vipeltäjiä tuolla... Mutta on turha esittää omia näkökulmiaan normeina", sanoo Pentti, jolle "työn vieroksuminen" on ennen kaikkea henkilökohtainen valinta. TUOMAS TIRKKONEN Kursivoitu sitaatti jutun alussa: Bob Black: Eroon työstä! Kuopio 1996. http://www.dlc.fi/~ravelre/bob.htm Tuulen viemästä Lolitaan Kirppareiden Opiskelijan ynnä muun köyhälistön kukkarolle sopivia "kirjakauppoja" löytyy Jyväskyläsiä useiia. Niitä ei ehkä ole varustettu tuoreimmilla tenttiopuksilla ja viimeisimmillä kaunokirjallisuuden helmillä, mutta hieman vanhempaa, hyvää faktaa ja fiktiota pystyy haalimaan kasaan repullisenkin verran muutamalla kympillä. Melkein ilmaista Nämä lukufriikin paratiisit ovat tietenkin kirpputoreja, joita on viime aikoina siinnyt kaupunkiimme kuin reikiä vanhaan sukkaan. Syystä tai toisesta monta mainiota lukuelämystä on päätynyt kotien hyllyistä ja vinteiltä kirppareiden myyntipöydille. Rotsien, housujen ja roskalukemistojen seassa pyörivät maailmankirjallisuuden klassikot hätkähdyttävät. Täytyy hieraista silmiään ja katsoa uudelleen: Dostojevskia vitosella, Shakespearea markalla. Muita löytämiäni, nollasta .viiteen markkaan maksaneita teoksia ovat esim. Vladimir Nabokovin Lolita, Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja ja Margaret Mitchellin paremmin elokuvana tunnettu Tuulen viemää. Vielä pari vuolta sitten edullisimmat "kaupat" saattoi lehdä kierrätyskeskus Vaihtorilla. Siellä ei nimittäin raha liikkunut lainkaan: kaikki oli ilmaista. Nykyään Vaihtorinkin kirjoista joutuu pulittamaan muutaman markan kappaleelta. Useimmat kirjat ovat hyvin säilyneet. Harvoin kohtaa rankasti repeillyttä tai sikamaisen sotkuisia yksilöä. Kaikki sivut ovat yleensä tallella, ja jos pokkarin kansi hieman kupruileekin, niin sisältö korvaa ilmiasun puutteet. Kirpputorilla asiointi on sitä paitsi edullisuuden lisäksi myös jännittävää: koskaan ei tiedä etukäteen, mi/laii jaston Kartuttaminen halpabudjetilla on mukavaa puuhaa. RIIKKA KUIVANIEMI Ape You Around 80 Erasmus exchange students get together in Helsinki 4th and 5th of May to taik about their exchange student experience, This "Evaluation of the ERASMUS Experience" -seminar is organised by CIMO (Centre for International Mobility, which is also the Finnish Socrates Agency) in co-operation with SYL (National Union of Finnish Students) and SAMOK (National Union of Finnish Polytechnic Students). During the two-day-seminar the participants, exchange students from Finland and other European countries, get informaiion about the European Untons Socrates/Erasmus mobility programme and discuss the academic recognition of Studies taken abroad, home host university relations, language development and needs, students finance and employment prospects among others. Naturally there is more than just work when it comes to international stuht the participants will have an tniormal evening organised by SAMOK and Erasmus Student Network (ESN-Helsinki) with a li.tr.le Finnish food and beverages and while the band is playing groovy music they have a chance to really get 10 know each other. The "Evaluation of the ERASMUS Student Experience" -project is managed by the UK Socrates-Erasmus Council and will involve the Socrates-Erasmus National Agencies in ali the EU and EEA Countries. The goal of the project is to get an overall view of the "Erasmus Experience" by a widespread consultation and involvement of exchange students. This will then hopefully lead to the improvement and development of the quality of student mobilky. SAMI KONTOIA SYL NATIONAL UNION OF FINNISH STUDENTS EXECUTIVE BOARO MEMSEI
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPTLASLEHTI MeOSraUN-MITIKlJimffl!) Tommi Anttonen Tohtoriksi tohtorin nai maistereista viis Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana Suomen yliopistoissa, myös täällä Jyväskylässä, on satsattu jatko-opintoihin. Tohtoreita on haluttuja halutaan tuottaa entistä enemmän, sillä yliopistot saavat rahansa pitkälti tekemänsä tuloksen perusteella, ja tuloksellisuutta mitataan paljolti määränä helposti näkyvän muuttujan "suoritetut tutkinnot" kautta. Tohtoreista saa eniten pisteitä. Opetusministeriön rahoittamia tutkijakoulupaikkoja oli ensimmäisen rahoituskauden (1995-1998) aikana 949. Jyväskylä koordinoi kuutta tohtorikoulua, joista neljä oli matemaattis-luonnontieteellisesti suuntautuneita, yksi liikuntabiologian ja yksi englannin kielen laitoksen ohjelma. Koordinoituja paikkoja oli kaikkiaan 28, mutta muiden yliopistojen ja korkeakoulujen koordinoimien koulujen kautta OPM:n rahalla koululaisen hienon arvon sai kaikkiaan 56 jyväskyläläistä tulevaisuuden tohtoria. Muitakin rahoittajatahoja kouluilla oli ja on, mistä johtuen tutkijakoululaisia on aina eri määrä riippuen siitä mistä asiaa kysyy. Säädetyt neljä vuotta ovat kuluneet, joten nyt noiden OPM:n koululaisten pitäisi olla tohtoreita. Suurin osa valmistuneista on matemaattisluonnontieteilijöitä (tai lähialoilta, esimerkiksi lääketiede), joilla kuvio toimii ehkä parhaiten: heille on suunniteltu selkeät koulutuspaketit, ja heidän väitökseen tähtäävä tutkimuksensa on yleensä osa suuremman tutkijaryhmän yhteistä projektia. Tällöin koululaisesta pidetään huolta: myös ohjaajan intresseissä on, että koululainen saa tutkimuksensa aikataulussa tehtyä, jolloin ohjausta annetaan eikä koululainen jää ongelmiensa kanssa yksin. Lisärahaa eri paikoista Yhteiskuntatietelijöistä ja humanisteista sen sijaan ne, jotka ovat valmistuneet tai jotka ovat viimeistelyä vailla valmiita kouluistaan, olivat tehneet jatkotutkimustaan jo jonkin aikaa ennen kuin heidät oli hyväksytty oppilaiksi. Ne, jotka ovat vaiheessa, olivat koululaisiksi tullessaan juuri suorittaneet perustutkintonsa. Vaiheilijat elävät epävarmoja aikoja: opinnäytettä on tehty mutta ei ole ehditty tehdä loppuun saakka, rahat on loppu eikä jatkomahdollisuudesta (eli lisärahasta) ole tietoakaan. Hilkullaolijoiden elo on vähän helpompaa: yleensä muutaman tarvittavan lisäkuukauden rahoitus on saatu joko omalta laitokselta, rehtorilta tai jostain muualta, esimerkiksi joltain säätiöltä. Myös pari valmistunutta yhteiskuntatieteilijää/humanistia on löytänyt itsensä tyhjän päältä. Luonnontieteissä tohtoreiden elämää väitöksen jälkeen on ajateltu, ja heille on luotu kohtalaisen toimivalta näyttäviä post-doc -järjestelmiä, mutta yhteiskunnallisissa ja humanistisissa tieteissä ollaan tähdätty vain siihen, että saadaan tulos eli tohtori. Ongelmat kuulostavat tutuilta. Samoja virsiä veisataan myös perustutkintojen kohdalla: matemaattis-luonnontieteilijöillä menee aina vähän paremmin kuin humanisteilla tai yhteiskuntatieteilijöillä. Onko siis niin, että jokin tehottomuusbasilli vaivaa humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä? Vai onko niin että tehomittareiden ja koulusysteemien luojat eivät ole olleet riittävän sensitiivisiä eri tieteenalojen erilaisten laatujen suhteen? RIITTA KOIKKALAINEN Juttua varten on (epätieteellisesti) puhelinhaastateltu yhteensä 20:ta vuonna 1995 tutkijakoulu paikan saanutta ihmistä eri aloilta Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoista. Suoria sitaatteja ei ole käytetty, sillä koululaiset eivät halunneet tulla tunnistetuiksi. Lähteet: Aittola Helena ja Määttä Pentti. 1998. Tohtoriksi tutkijakoulusta. Tutkijakoulut tieteellisten jatko-opintojen uudistajina. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimuksia 3. Tutkijakoulut Suomessa 1995-1998: tutkijakouluissa annettavan opetuksen ja ohjauksen laadun arviointi. httpy/www.aka.(i/(in/tutkijak.htm (10.4.1999).
• JMfÄffl MXER0SEITSK1UH • Z2.HUHTHQHITA 1999 &S e® i-M aikuisten maailmaan Ensinnäkin: en mitenkään osaa identifioitua urheiluvihaajien ryhmän lähiseutuvillekaan. Sitten: Jyväskylän kaupungin päätöstä, joka siirtää jäahalliremomtia vuodella eteenpäin, kannatan vilpittömästi. Urheiluväki on tottunut vuosikymmenien varrella saamaan osapuilleen kaiken materiaalisen, minkä se haluaa, ikään kuin itseoikeutetusti ja aina viimeistä penniä myöten veromarkoin kustannettuina. Ehkei aiemminkaan, mutia ainakaan näinä eläkeleikkausten aikoina moiselle menolle ei ole kestäviä perusteita. Vanha "jokainen liikuntaan sijoitettu markka tud kaksi" -hokema ei enää uppoa perustulorajan alla elävän vanhuksen (tai opiskelijan!) korvaan. Ci sillä, etteikö Jyväskylän jäähalli olisi peruskorjauksen tarpeessa, mutta on aivan oikein, että urheiluseurat joutuvat osallistumaan merkittävin panostuksin areenoidensa rahoitukseen. On säälittävää kuunnella näiden jyppien valitusta sitoutumattomien keskustalaisten maakuntien ykkös; lehtien palstoilla, kuinka remonttien siirtyminen tuo seuroille yhä syvempiä talousvaikeuksia. Kyllä minun puolestani Hippoksella olisi voitu aloittaa korjailemaan ja rakentamaan vaikka huomenna, mutta JYP:lle ja muillekin urheiluseuroille tekee ihan hyvää oppia hiukan nöyryyttä. Kaikkea ei tarjotakaan suoraan pöytään. Ja jos yritys nimeltä JYP on talousvaikeuksissa, eikö vihaisien katseiden oikea suunta ennemminkin olisi peilissä? Ahdingon syypäät eivät ole ; missään muualla. On lapsellista mobilisoida tuttujen urheilutoimittajien avulla valittavia lehtijuttuja, jotka itseasiassa ovat suoria uhkauksia. "Jos ei heti saada, kohta homma loppuu." Loppukoon. Urheilu on viihdeteollisuutta, JYP on bisnestä, joka työllistää kymmeniä ihmisiä. Yritystä pitää hoitaa niin, että se kannattaa. Jos sitä ei niin hoideta, se kuolee pois. En väitä, että JYP:n tai minkään muunkaan seuran pitäisi aivan yksin hallinsa kunnostaa tai rakentaa, yleishyödyllistäkin käyttöä niillä on, mutta on se kyllä mukava huomata, että urheilurakentamiseenkin on viime aikoina saatu joku tolkku. Hassunkurisintahan tässä kaikessa on, että vasta viime aikoina pääsarjatason seurat nämä liikeyritykset on pakotettu osallistumaan suorituspaikkojensa rakennusja korjauskuluihin. Maakuntiin on jo vuosia sitten noussut muun muassa jäähalleja pääosin yksityisellä rahoituksella, kun nelosdivariseurojen tomera talkooväki on tarttunut toimeen. PETRI HEIKKINEN Hei, me Kirkas kevätaurinko paljastaa armotta ikkunoiden likaisuuden. Mutta tarttuvatko opiskelijat rättiin tai lastaan tehdäkseen asialle jotain? Tai rasittavatko opiskelijat yleensäkään itseään siivoamisella? "En tee kevätsiivousta enkä usko. että muutkaan tekevät, koska opiskelijat ovat muutenkin laiskoja siivoamaan. Enintään he pesevät ikkunat, koska aurinko paistaa läpi. Joulunakaan ei ole järkeä siivota, koska lähtee kämpästä pois kotiin", kommentoijatta. Jalalla on tapana tiskata noin kerran viikossa kiireisinä aikoina, eli silloin kun puhtaat astiat loppuvat, muulloin ehkä useammin. Lattian peseminen voi Jatalta jäädä pariin kertaan lukukaudessa, muita imuri saa kuitenkin kyytiä noin kerran viikossa. "Äitini käy harvoin täällä ja haluaa olla silloin hyödyksi. Kerran hän otti kuolleet kärpäset pois lamppujen kuvuista, pyyhki jääkaapin ovesta röynät ja otti tuuletushormeista pölyt pois." Kärpäsiä ja entropiaa "Erkkikään" ei aio tehdä kevätsiivousta. Hänen kämppänsä siivoustilanne onkin hyvä. "Kämppäni siivotaan kerran viikossa. Siivoan kämppäni joko itse tai sitten lähellä asuvat vanhempani tykkäävät käydä täällä siivoamassa. He imuroivat, vievät vaatteeni kotiin pestäväksi, tiskaavat ja vaihtavat petivaatteeni", hän tunnustaa. "Yleensä epämääräiset monistepinkat kertyvät pöydilleni samoin kuin vaatteet lattialle. Luen fysiikkaa ja testaan huoneessani entropian paikkansapitävyyttä, eli tutkin sitä, pyrkivätkö kaikki tavarani järjestyksestä epäjärjestykseen. Sitten kun vaatteet järjestyvät itsestään paikalleen, uskon evoluutioteoriaan." Miehiä moititaan perinteisesti laiskoiksi ja epäsäännöllisiksi siivoojiksi, mutta ainakin Pete kuuluu säännöllisten siivoojien joukkoon. "Siivoan kämppäni kerran viikossa, Tommi Anttonen Toistuva altistuminen tiskiainehöyryille saattaa aiheuttaa hallusinaatioita. Parempi siis olla tiskaamatta. jolloin imuroin ja pyyhin osittaisesti pölyjä, ja tiskaan myös pari kolme kertaa viikossa. Siivousvälineistä omistan imurin, mattopiiskan, harjan, rikkalapion ja hirveästi rättejä." Terhin siivousrytmi ajoittuu puolestaan kolmilahoisesli. "Tiskaan viikoittain ja joka toinen viikko järjestelen tavaroita ja imuroin. Kerran kuukaudessa elämääni kuuluu moppaus, pölyjen pyyhintä ja vessan siivous. Siivousvälineinä käytän imuria, harjaa ja pölyhuiskua." Väitteeseen, jonka mukaan kodista saatu malli siirtyisi omiin siivoustottumuksiin, ei Terhi usko. "Ei kodilla ole siivousintoon tai -innottomuuteen vaikutusta. Pikemminkin oman asunnon haluaa pitää siistinä, koska se on sen verran pieni, että sotkua joutuu muuten katselemaan koko ajan." Terapeuttinen kokemus Jarnonkaan mielestä lapsuuskodilla ei ole vaikutusta siivouksen määrään. "Lapsuudenkodissani siivottiin kerran viikossa, multa itse siivoan silloin, kun siltä tuntuu eli noin kahdesta neljään kertaan kuukaudessa. Joskus ehkä useamminkin. Luuttuan, imuroin, pyyhin pölyt ja tuuletan petivaatteita sekä mattoja. Tiskaamisen kanssa on sama (uitu eli tiskaan harvoin." Mari on kohdannut myös siivoamisen tunnepuolen ja kokee siivoamisen olevan joskus tosi terapeuttista. "Tulen siivotessani hyvälle tuulelle, varsinkin kun huomaan kotini ilmeen kirkastuvan. Tenttikautena en jaksa siivota, eikä silloin pölyt niin häiritsekään, koska silloin on "syy" olla siivoamatta. Mutta kun kiireet ovat ohi, on pakko siivota kämppä kuntoon." Normaalisti Mari paljastaa siivoavansa kerran viikossa, jolloin hän pyyhkii pölyt, laittaa tavarat paikoilleen, tamppaa matot ja imuroi. Marin ei poikkeuksellisesti tarvitse liottaa käsiään tiskivedessä; hänellä on apulaisenaan tiskikone, joka puhdistaa astiat pari kertaa viikossa. HELENA MOILANEN Lootusasentoon liian kankea jo oon KUKAPA El OLISI välttynyt "tiedolta", että Samuli Edelman oli lihottanut itsensä jättiläismäiseksi palloksi. Tämän perusteella on väitetty, että kotimaisen elokuvan kulta-aika on palannut. MINUSTA SUOMALAINEN elokuva on vain ryhtynyt kierrättämään kansankomediallista perintöään. Siksipä suunnittelin muutaman kotimaisen kierrätysaiheisen elokuvan: "RUKAJÄRVEN TIETOTYÖMAA" näyttää, kuinka veteraanien uusiokäyttö ja kierrätys filmikelalla onnistuu postmodernissa maailmassa. Rukajärven tietotyömaa on elokuva, joka käsittelee tietotekniikkaa sitä ihannoimatta ja koettaa pureutua ihmisenä olemisen vaikeuteen olosuhteissa, jotka tekevät tyhjäksi vapauden idean ja valinnan mahdollisuuden. Se pyrkii olemaan suomalainen nettielokuva, joka tarkastelee nörttiä yksilönä miehenä, ihmisenä ei niinkään tehtäväänsä suorittavana robottina. "KULKURI JA TAVARAMERKKI" lisää veteraanien kierrätykseen kuolleiden urheilijoiden taloudellisen hyödyntämisen. "HÄJYT" paljastaa skandinaavisten kirjainten veitikkamaiset piirteet globalisoituvassa maailmassa. Unhoon ei painu kohtaus, jossa a:n ja ö:n pisteet polkaistaan nurmikkoon ötököiden käyttöön. "RIKOS, RAKKAUS ja Jari Tervo" ottaa uusiokäyttöön pikkurikolliset ja korkatut toimittajat. Remakimmat naurut herisytiää kirjailijan asuun puetun toimittajan päästämä uutisvuoto. "PITKÄ KUUMA sukuelin" kierrättää itse Henry Saaren kadonneen nuoruuden aloittelevana pornotählenä. Nimikkobiisin säe "Meikäläinen tahtoo jotain kouriintuntuvaa" jää soimaan haarukoiden väliin: "Platonista nyt mä piittaan, sydän inhoo romantiikkaa. Kanssas tahdon leikkiin, Roomeo ja Juulia..." NIIN, JA KALLE Päätalo on Ilta-Sanomien mukaan suutahtanut nimensä kierrätyksestä elokuvan punkbändin nimessä. On ehdottomasti väärin kiusata kuolemansairasta miestä pikkuasioilla. Eikö IltaSanomien toimittajilla ole mitään rotia? ALOITTEVILLE PUNK-YHTYEILLE tässä teille nimiehdotuksia: Harri Holkeri, Paavo Lipponen, M. Ahtisaari, M. Koivisto, P Väyrynen, Sirkka Hämäläinen, Paavo Haavikko, Immuunikato, Oikeusasiamies ja Syvä Masennus. Jyväskyläläisen punkbändin nimiksi voivat tulla Erkki Laatikainen, Keski-Suomen lääni, Maakuntaliitto, Petri Neittaanmäki. Mauri Pekkarinen, Aino Sallinen, Ministeri Keski-Suomesta, Harjun erikoiskoe ja Rantaväylä, (puhumattakaan örinämetalliorkesteri Vauhkosesta toim.huom.) JOUNI VAUHKONEN
• HONEROSEITSEIUN 2Z. MlfmiOltm 1999 Unkarin sosialismi menneisyys UINUU PATSAIDEN HAUTAUSMAALLA Anno Huttunen Szoborpark, tarkasti suomennettuna patsaiden hautausmaa, on maailman ainoa sosialistipatsaista koottu puisto. Se sijaitsee kaukana Budapestin laidalla kaatopaikan läheisyydessä. Puistoon on kerätty Budapestissä vielä 1989 seisoneet jättiläiskokoiset Leninit sekä työn sankarien monumentit. 1990-luvulla Unkarin sosialistihallinnon väistyessä pääkaupungin keskeisillä paikoilla seisseet entistä ideologiaa ylistävät patsaat muodostuivat ongelmaksi. Ei tiedetty, miten niistä päästäisiin kätevimmin eroon. 1993 perustettu puisto uinuu maaliskuisena viikonloppuna. Patsaat eivät tunnu enää kiinnostavan Budapestin lukuisia turisteja. Patsaspuiston vieraista suurin osa on länsituristeja, joita patsaitten välittämä sosialismiiunnelma naurattaa ja joiden lompakko aukeaa hymyssä suin museokaupan kommunistikrääsälle. Välillä puiston kaiuttamista kajahtaa reipas sosialistisen kuoron työläismarssi. Tunnelma kohoaa patsaita katsellessa, ja kuvia voi ottaa muistoksi itsestään miten päin patsaitten kanssa vain haluaa. Patsaat, joita kukaan ei enää halua Ensimmäinen idea patsaspuistosta oli kirjallisuushistorioitsija Laszlo Szörenyin, joka 1989 ehdotti Lenin-puistoa, jonne kerättäisiin kaikki Unkarin erikokoiset Lenin-patsaat. Poliittisten muutosten jälkeen jokainen Budapestin kaupunginosa päätti itsenäisesti, mitä oman kadun kommunistipatsaalle tulisi tehdä. Lopulta arkkitehtikilpailun jälkeen syntyi suunniteltu ja Vomäfts, aina vaan vomäris. Proletariaatilla ei ole muuta menetettävää kuin sosialistinen tealisminsa. vanhasta ajasta muistuttava puistomuseo hylätyille sosialistisille patsasjättiläisille. Kuten monia muita kaltaisiaan, näitä pronssipatsaita ei sulateltu, vaan ne ovat saaneet jäädä seisomaan. Unkari on nyttemmin Naton jäsenenä siirtymässä toisenlaiseen tulevaisuuteen, mutta patsaat muistuttavat hiljaisesti edelleen menneisyydestä. "Tämä puisto kertoo diktatuurista, mutta myös demokratiasta. Lopulta vain demokratia antaa meille mahdollisuuden ajatella vapaasti diktatuuria", selvittää puiston arkkitehti Akos Eleöd museoesitteessä patsaitten hautausmaan merkitystä. Patsaitten hautausmaa tarjoaa myös nykyään harvinaisen mahdollisuuden tarkastella sosialistisen realismin elementtejä luonnollisessa koossa. Puiston 44 erilaista patsasta Lenin-reliefit, Unkari-Neuvostoliitto -ystävyyspatsaat sekä neuvostosankaruuden muistopatsaat täyttävät pellolle perustetun puiston. Katsojalta vaaditaan kuitenkin pientä kuvitteluleikkiä, sillä kaikki patsaat eivät ole siinä kunnossa kuin ennen omilla paikoillaan kaupunkimiljöössä. Monet niistä ovat joutuneet ihmisten tunteenpurkausten ja vandalismin kohteeksi 90-luvun alussa: punasprayllä töhrityiksi tai jalustoillaan kumotuiksi. Osa hajonneista monumenteista on jouduttu kokoamaan palasista uudelleen, ja yhdeltä reliefiltä on hakattu nenä kadoksiin. Myös korkeat jalustat ovat vaihtuneet pieniksi tiilialustoiksi. Patsaiden hautausmaan museokaupassa ymmärretään kommunismin katoavaisuuden myötä tuleva arvonnousu, ja sen annetaan näkyä hinnoissa. Leninin pienestä rintakuvapatsaasta saa pulittaa 50 000 ft eli noin 1250 mk. Unkarin sosialistisen puolueen jäsenkirja heltiää 7,50 mk:lla. Myytävänä on myös Best of Communists -musiikkia, T-paitoja sekä "kommunismin viimeinen pihahdus" -säilykkeitä. Bussimatka patsaspuistoon Budapestin keskustasta kestää noin puoli tuntia. Museo on auki joka päivä, sisäänpääsy n. 5 mk. Lisää tietoa net-sivultahup://www.szoborpark.hu. ANNA HUTTUNEN PUHEKUPLAT JOTTA EN MENETTÄISI 5INUA w MIKÄ OSA SELJASSA HAISEE ? Mikäli haluaa televisioitavassa jalkapallo-ottelussa pelaavan suosikkijoukkueensa tekevän maalin, kannattaa mennä käymään joko jääkaapilla tai vessassa. Tuleeko maali? Tulee. Tieteiselokuvissa näytetään usein alieneita, joilla on ihmisiin verrattuna selkeä tekninen ylivoima. Silti nuo oliot osaavat poikkeuksetta sanoa vain "skähh". On harhaanjohtavaa puhua yksisuuntaisesta kadusta. Kyseessä on ylemmältä taholta tullut keinotekoinen rajoite, jolla pyritään hankaloittamaan yksilöiden kehitystä. Vai onko missään muka yksisuuntaisia portaita? Ei ole. f ? ? Miksi aakkoset ovat juuri siinä järjestyksessä kuin ne ovat? f ? > Demareiden ja keskustan muodostamaa hallitusta kutsutaan punamullaksi, kokoomuksen ja sosialidemokraattien muodostamaa hallitusta kutsutaan sinipunaksi, mutta miksei kokoomuksen ja keskustan muodostamaa hallitusta kutsuta sinimullaksi? f f f Jos haluatte joskus ahdistua, pankaa merkille, kuinka monella suomalaisella miespuolisella iskelmälaulajalla on amisviikset ja takatukka. MUTTA^OMITUISISTA OMITUISIN ori] icen»: s ie LI* MENNÄÄN SISÄÄN I KUU HAH/TAAN HAUKATA RA» F T U T A itnAA. r ' • tr" Otin käyttöön viimeisen keinon. TÄMÄ TARINA ON TOSI AVIISI 6/1999 iille Jylkkärin toimittajalle (ttä... Mulla palindromien teko alkoi siitä, kun joskus serkkupojan kanssa ajettiin mopolla tienviitan ohi ja siinä luki Kankaanpää, johon serkkuni: ääpnaaknäK. Se kolahti lujaa. PASI HEIKURA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASIEHTI 2/1991 Prffl
• + JYVASKYU* YLIOPPIUSIEHTI «BIEBOSEiraSUN-ai Nuoret, kauniit ja rohkeat Kansanedustajat Minulla oli olevinaan hieno idea tämän jutun suhteen: Lähtisin seuraamaan Susanna Huovisen ja Petri Neittaanmäen ensimmäistä työpäivää eduskunnassa. Matkustaisimme kolmisin Jyväskylästä Helsinkiin junalla. Junamatkan aikana ehtisin tehdä heistä syvällisen haastattelun, joka koskettelisi politiikkaa ja vallankäyttöä multa rakentaisi heistä Hieno ideani osoittautuikin lähinnä poliittisen ajatteluni naiiviuden kuvastajaksi. En ymmärtänyt, minkä sarjan ihmisten kanssa olin tekemisissä. Susanna ja Petri ovat kansanedustajia, tärkeitä ja kiireisiä. Molemmat suihkasivat edellisellä viikolla eestaas Brysseliin. Lopulta maanantaina 29.3. samassa junanvaunussa Helsinkiin matkaa vain Vasemmistoliiton Matti Kangas. Susannaa ja Petriä yritän tavoitella eduskunnassa pitkin päivää, mutta heillä on koko ajan kiire. Minun osakseni jää vaeltelu pitkin eduskuntatalon arvovaltaisia käytäviä. Hämmästely ja kummastelu. Iltapäivällä, valtakirjojen tarkastuksen jälkeen, saan Susannan ja Petrin istutettua yhtä aikaa alas vajaaksi varttitunniksi. Sitten Petrin pitää taas rientää. Hieman myöhemmin, toista viikkoa kansanedustajina toimittuaan molemmat toteavat työn vastanneen jotakuinkin odotuksia, vaikka normaaliin päiväjärjestykseen ei olla vielä päästykään. Kiirettä heillä on edelleen pitänyt. Puhemiehet ja valiokunnat on valittu, ja hallitus neuvoteltu. Petri kehuu henkilökunnan ja kollegoiden ystävällisyyttä, Susannaa on miellyttänyt se, että politiikan tekemiseen on päästy heti kiinni. PYHÄ NUORUUS Susannassa ja Petrissä kiinnostaa nuoruus. Heidän yhteenlaskettu ikänsä on 50, mikä on selvästi vähemmän kuin muiden keskisuomalaisten edustajien keski-ikä. Tämäkin juttu on tehty heistä ja vain heistä, koska he ovat nuoria, vastavalmistuneita maistereita melkein opiskelijoita. Hehän ovat eduskunnassa nuorten asialla, opiskelijoiden puolesta, hehän edustavat nuorta voimaa, uutta suuntaa ja tuoretta otetta. Vai? On syytä muistaa, että he edustavat ensisijaisesti SDP:tä ja Keskustaa. Ainoastaan näille puolueille annetut äänet menivät ne sitten nuorille tai vanhoille ovat nostaneet heidät edu nilaan. SDP ja Keskusta ovat Suomen suurimmat puolueet. Lisäksi ne ovat kaikista leimalksimmin ns. äijäpuolueita Susanna ja Petri tosin esittävät vastalauseen. "En voi hyväksyä väitettä äijäpuolueesta", sanoo Susanna. "Meilläkin nuoret naiset suorastaan rynnistivät eduskuntaan." Petri taas äcertoo kaivanneensa Keskustan kasvojen uuffiistamista ja toteaa äänestäjien sen tehneenkin. Tilastot tukevat osaltaan nuorten väitteitä. Alle 30-vuotiaita edustajia on SDP:ll»ja Keskustalla kolme kaikki muut paitsi Petni naisia ja esimerkiksi Kokoomuksella vain iäksi. Intän kuitenkin vielä vastaan. KokoomuAerosmithiä diggaavine kirsipihoineen on 90-ihvun uusliberalistisessa ilmapiirissä onnistuma näyttämään huomattavasti houkuttelevammalta nuorten silmissä. (Ja jos nuoriksi lasketaan velä 30-34-vuotiaatkin, Kokoomus ottaa my te eduskuntaedustuksessa niskavoiton.) Kokoomuksella on demareihin ja kepuun verrattuna selkeästi seksikkäämpi imago. "Sitten kannattaa nuorisonkin miettiä ja katsoa päätöksiä, että mitä se Kokoomus ajaa. Liiaksi mennään imagon mukana", Susanna huomauttaa. "Ehkä kaupungeissa Kokoomus vetää paremmin, mutta maakunnissa myös nuoret äänestävät SDP.täja Keskustaa". Petri hahmottelee. Mutta edelleenkin: miten merkitsevää on tämä ylistetty nuoruus? Ovatko Susanna ja Petri ikänsä ansiosta lähempänä toisiaan kuin omien puolueidensa vanhuskaartia? Eivät ole. Joissain yksittäisissä asioissa, kuten opiskelijoiden asemassa, saattaa kuulemma löytyä yhteisymmärrystä, mutta suurissa kysymyksissä linjaerot tulevat esiin. NUORENA HERÄNNEET Sekä Susanna että Petri ovat maisterin tutkinnon suorittaneita kaupunkilaisnuoria, joilla on keskiluokkainen perhetausta. SDP:n ja Keskustan perinteinen kannattajakunta taas muodostuu työja maatalousväestöstä. Millainen on Susannan suhde tehdastyöläiseen, tai Petrin suhde talonpoikaan? Petri kertoo isän puolen sukunsa olevan lähtöisin Saarijärveltä, jossa hän on itsekin varhaislapsuutensa elänyt. "Olen ollut siellä monena kesänä maataloustöissä, ja suhde on läheinen. Juureni ovat hyvin syvällä perinteisessä keskustalaisuudessa." Susanna pitää sosialidemokraattisen politiikan ansiona sitä, että hänellä ylipäänsä on ollut mahdollisuus kouluttautua. "Ja lasken kyllä ansiokseni sen, että vaikka olen korkeasti koulutettu, niin olen työskennellyt työssä, joka on selkeästi työläisen työtä. Kassan työ ei ole yhtään sen vähempiarvoista kuin mikään muu työ, missä yhteiskuntatieteiden maisterit ovat töissä. En voi sietää yhteiskunnallisen aseman perusteella tapahtuvaa ihmisten arvottamista." Molemmat ovat kasvaneet puolueisiinsa jo nuorina. Susanna liittyi SDP:hen 17-vuotiaana vuonna 1989 ja Petri Keskustaan 16vuotiaana vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen. Petriä innosti Keskustan tuolloin saavuttama suuri vaalivoitto. "Jaoin kyllä jo 8-vuotiaana Mauri Pekkarisen vaaliesitteitä postilaatikkoihin. En sentään liittynyt hänen tukiryhmäänsä, kuten eräässä lehtijutussa väitettiin." Susanna toteaa, ettei puolueeseen liittyminen ollut hänelle mikään itsestään selvä ratkaisu. Demarinuorten toimintaan hän lähti mukaan 14-vuotiaana, koska kaverit olivat siellä. Hän kertoo tutustuneensa myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden puolueohjelmiin, mutta huomanneensa kuitenkin SDP:n itselleen läheisimmäksi. ESIKUVIA JA ARVOSTUKSIA Entä ketä poliitikkoa, mennyttä tai nykyistä, nuoret ihailevat? Susannalta tulee lista demarinimiä, en| simmäisenä Olof Palme, jota Susanna kehuu kansainväliseksi ihmiseksi. "Hän ei ollut pelkästään politiikantekijä, vaan myös analyyttinen ajattelija, joka pystyi näkemään päivänpolitiikan läpi. Hän halusi kehittää sosialidemokraattista liikettä eikä jämähtää paikalleen." Petrin kohdalla ensimmäisen vastauksen oletusarvo on "oppi-isä" Paavo Väyrynen, joten pyydän häneltä jotain muutakin nimeä. "Urho Kekkonen. Hänen kautenaan rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, se oli vaurauden aikaa, eikä maassa ollut juuri työttömyyttä." Petrin mielestä Suomi tarvitsisi vaikeina aikoina vahvaa johtajaa, joka nousisi päivänpolitiikan yläpuolelle. Hänen mukaansa Kekkosella oli tarvittavaa karismaa ja auktoriteettia, joilla han pystyi rakentamaan hyvät suhteet yli puoluerajojen. Susannan ja Petrin esikuvia yhdistää kuolinvuosi 1986. Molemmille uutiset kuolemasta ovat jääneet mieleen vaikuttavana hetkenä. "Olin silloin 11-vuotias", kertoo Petri. "Perheemme oli rakentamassa taloa Ristonmaalle, ja olimme isäni kanssa pihamaalla. Meillä oli radio auki, ja sieltä tuli koko ajan Kekkosen puheita, ja ihmettelimme kovasti mistä on kyse." 13-vuotias Susanna oli Palmen murhasta kuullessaan liikuntakurssilla suorittamassa rytmisen kilpavoimistelun tuomarikorttia. "Päivä meni minulla aivan plörinäksi. En voinut keskittyä mihinkään. Se oli järkytys monelle muullekin. Tilanne, jossa ihminen murhataan mielipiteidensä, näkemyksensä ja asemansa takia se on jotain sellaista, jota en varmaan koskaan pysty ymmänämään." Jos Petrin ja Susannan pitäisi valita jokin muu puolue kuin omansa, mikä se olisi? Susanna viittaa jo aiemmin mainittuihin Vasemmistoliittoon ja Vihreisiin. Petrin valinta olisi Kristillinen Liitto, joka on ollut tiiviissä yhteistyössä Keskustan kanssa ja on ideologisesti lähinnä. "Mutta en osaisi ajatellakaan olevani missään muussa puolueessa kuin Keskustassa." Seuraavan presidentin henkilöllisyyteen kumpikaan ei suostu ottamaan kantaa. Elokuussa 1998 Petri ehdotti, että Keskustan tulisi tukea Ahtisaarta vuoden 2000 vaaleissa, mutta se oli "kylmän käytännöllis-poliittista ajattelua". "Se ehdotus liittyi arviooni, että sinipunahallitus pyrkii jatkamaan vaalien jälkeen. Jos Ahtisaari olisi ilmoittanut ennen eduskuntavaaleja asettuvansa ehdolle vuonna 2000, olisimme voineet tukea häntä ja pyrkiä punamultahallitukseen. Ajattelin, että Ahtisaaren jatkaminen olisi ollut pienempi paha, jos Keskusta olisi päässyt hallitukseen." Susanna Huovinen • SYNTYNYT 1 . 6 . 1 9 7 2 LMIHGASSA • VALMISTUNUT LOKAKUUSSA 1 9 9 8 • GRADU: "KAIKKI ERILAISIA KAIKKI SAMANARVOISIA". KOKEMUKSIA LIIKUNNASTA JA URHEILUSTA SUVAITSEVAISUUSTYÖN UUTENA VÄLINEENÄ. • TALOUSVALIOKUNNAN JÄSEN • YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN JÄSEN • POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNNAN VARAJÄSEN Susannaa Jyväskylän kaupunginvaltuutetut luonnehtivat yleensä jalat maassa pitäväksi reaalipoliitikoksi. Myös oikeistossa arvostetaan SDP:n vasempaan laitaan sijoittuvaa Susannaa, koska tämä sanoo suoraan mitä ajattelee. Hänet koetaan yhteistyökykyiseksi siten, että hän hakee yhteisiä linjoja yli puoluerajojen. Hänessä nähdään suoraselkäisyyttä ja työläishenkeä, sekä "perusvihaista nuorta naista". Susannan todetaan myös olevan hyvin temperamenttinen ja kiukustuvan helposti. "Kun häntä jokin asia hiertää, niin hän pitää siitä topakoita puheenvuoroja ja käyttää terävääkin kieltä." Toisin kuin Petri, Susanna osallistui opiskeluaikoinaan myös JYY-politiikkaan toimien mm. sosiaalivaliokunnassa. Kovien kiistojen sattuessa Susannan henkilökohtaisen viehätysvoiman mainitaan auttaneen paljonkin. Susannan uskotaan yleisesti menevän varmasti eduskuntaan myös neljän vuoden kuluttua. Hänen epäillään etenevän tasaisesti muiden vanavedessä, toimivan varman päälle ilman riskejä. HALLITUS JA OPPOSITIO Jutunteon kannalta nyt toteutunut hallitusratkaisu oli sikäli edullinen, että haastateltavat edustavat sekä päähallituspuoluetta että oppositiota. Jylkkärin 5/99 haastattelussa Susanna päätyi "pitkin hampain" Keskustaan, mutta pitää nyt Kokoomusta kahdesta pahasta pienempänä. "Kun vaihtoehtona oli Keskusta tai Kokoomus, olimme ryhmässä kuitenkin yksimielisesti tämän pohjan kannalla. Minua suoraan sanoen kauhistuttaa se, minkälaisia asioita Kepu on työreformissaan luonut esille. Yhteistyö Kokoomuksen kanssa pelottaa myös, mutta se uhitteleva tapa, jolla Keskusta on niin sanottua reformiaan markPetPi lUeittaanmäki • SYNTYNYT 3.3.1975 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNASSA • VALMISTUNUT HELMIKUUSSA 1 9 9 9 • GRADU: VALTAPOLITIIKKA OSANA SUOMALAISTA PÄÄTÖKSENTEKOA. TUTKIELMA SUOMEN KESKUSTAN POLIITTISESTA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISTA EU-KYSYMYKSESSA 1 9 8 9 1 9 9 4 . • TULEVAISUUSVAUOKUNNAN JÄSEN • PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN VARAJÄSEN • POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNNAN JÄSEN • ETYJ:N PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN SUOMEN VALTUUSKUNNAN VARAJÄSEN Petriä luonnehditaan mm. liberaaliksi oikeisto-keskustalaiseksi, jonka arvomaailma "ei liippaa kaukaa Kokoomustakaan". Petrin ammattimaista ja kunnianhimoista otetta politiikassa kuvastaa se, että hänestä on hyvin helppo kuulla negatiivisia kommentteja. Petri herättää paljon vastustusta myös omassa puolueessaan. Myös Petrin määrätietoinen urahakuisuus politiikassa ja massiivinen vaalikampanja ovat herättäneet närää. "Valta sinällään on Petrille tärkeämpää kuin vallan suomat mahdollisuudet", toteaa eräs Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen. Toinen pitää häntä "täysin häikäilemättömänä". Poliittisesta broilerista ja kyynärpäätaktikostakin puhutaan. Kaupunginvaltuutetut muistelevat, etteivät ole juuri koskaan kuulleet Petrin käyttävän puheenvuoroja valtuustossa. Eräs toteaa, että hänen poliittinen antinsa valtuustossa on täysi nolla. Toisaalta hän on ollut aktiivinen ' koulutuslautakunnassa, ainakin ennen vaalikampanjan alkua. Keskustan ulkopuolella Petristä ei kunnolla tiedetä, mikä tämä on miehiään. Erästä kommentaattoria huolestuttaa, "pystyykö siihen mieheen ylipäänsä luottamaan?" kinoinut, ei ole rakentava lähestymistapa." Petri harmittelee Keskustan oppositioon jäämistä. Hän pitää sitä osin henkilökysymyksenä. "Demarijohdon sympatiat ovat Kokoomuksen suuntaan, ja Lipposella on henkilökohtaisesti jotain Keskustaa vastaan." Petri on esiintynyt julkisuudessa avoimen kriittisesti Keskustapuolueen johtoa kohtaan, ja todennut, että oppositioon jäätäessä tarvitaan muutoksia puoluejohtoon. Kysyessäni häneltä tästä puolueensisäisestä oppositioasemastaan hän toteaa itsevarmasti, ettei hän ole niinkään oppositiossa, vaan juuri Keskustan johto. "Näyttää sillä, että pikemminkin puolueen virallisella linjalla ei ole kannatusta. Nykyinen puheenjohtaja (Petri ei mainitse Esko Ahoa kertaakaan nimeltä) on istunut luolillaan jo kymmenen vuotta, eikä kukaan voi siinä ikuisesti olla. Muutoin jo tuoreuskysymys tuo uskottavuusongelman." Suoraa puhetta eduskunnan kuopuksella. Eikö Petrille ole annettu oman puolueen sisältä kurinpalautusta koppavuudesta? "Ei ole näpäytetty, sen sijaan ollaan kiitelty rohkeudesta." El PELOTA, El NIIN MILLAAN Sekä Susannalla että Petrillä on vahva usko siihen, että politiikan kautta asioihin voi vaikuttaa eiväthän he muuten olisi siihen mukaan lähteneetkään. "Asioihin voi vaikuttaa vain olemalla mukana", keksii Petri. "Ilman idealismia ei olisi koskaan syntynyt mitään uudistuksia", muistuttaa Susanna. Joku saattaisi epäillä, että näiden nuorten idealismi hukkuu äkkiä ison puolueen raitaisiin. Susanna kuitenkin kokee suuren lyhiiiän nimenomaan vahvuudeksi. "Jos saa jonkin asian liikahtamaan siinä omassa ryhmässä, niin ollaan jo pitkällä, koska silloin siinä on jo volyymiä takana." Kyselen kovasti, eikö Susannaa ja Petriä pelota, että neljän vuoden päästä he saattavat olla lannistuneita, pettyneitä, idealisminsa kadottaneita... tai että nuorina ja kokemattomina heitä käytettäisiin hyväksi, johdettaisiin harhaan, huijattaisiin... mutta molemmat ovat hyvin luottavaisia ja itsevarmoja. Petri vastaa niin monta kertaa "Ei pelota", että minua alkaa jo pikkuhiljaa pelottaa: eikö olisi syytä pelottaa!? Yritän pelotella kaksikkoa myös edustamallani medialla. Toimittajat rakastavat poliitikkojen parjaamista, piikittelyä, jahtaamista ja satimeen ajamista... ja siihen he ryhtyvät heti. kun saavat pienintäkin aihetta. Ja kun poliitikko kerran satimeen saadaan, loan lentoa ei estä enää mikään. "Siitä vaan!", toteavat Susanna ja Petri yhdestä suusta kuin Aku Ankan veljenpojat. He pitävät mediaa yksinkertaisesti osana työtään. Eipä silti, molemmat ovat hyvin valmiita poliitikkoja, ainakin mitä haastattelukäyttäytymiseen tulee. Petri on omaksunut pelottavan täydellisesti sen diplomaattisen varovaisen puhetavan, joka meitä toimittajia niin rassaa. Hänet on mahdoton saada lipsauttamaan mitään, koska hän tietää tarkalleen, mitä haluaa sanoa. Ja sen, minkä hän haluaa julkisuuteen kertoa, hän kyllä oma-aloitteisesti kertoo. Susanna puolesiaan "ymmärtää" toimittajaa kehaisemalla kysymyksiä aiheellisiksi. Hän katsoo haastattelijaa vakuuttavasti suoraan silmiin ja sisällyttää vastauksiinsa sitaatteja ja anekdootteja, jotka meitä toimittajia niin ilahduttavat. Lopuksi kysymys, johon ei voi edes odottaa saavansa vastausta: milloin Suomen hallituksessa nähdään ministerit Huovinen ja Neittaanmäki? Kumpikin naurahtelee, ettei uskalla, osaa tai halua suunnitella elämäänsä niin pitkälle eteenpäin. Ja huomauttavat tietenkin asemansa olevan äänestäjistä kiinni. Petri näpäyttää ironisesti hallitusratkaisua spekuloidessaan mahdollista ministeriyttään: "Sellainen tilanne voi syntyä, jos kansanedustajan ura jatkuu pitkään j a jos Keskusta pääsee hallitukseen." Susanna toivoo, että nuoret poliitikot eivät suhtautuisi kansanedustajan ammattiin elämänuranaan. "Ihmisen ei ikinä kannattaisi tuudittautua mihinkään tiettyyn tulevaisuudenkuvaan. Ja mistä minä tiedän, kiinnostaako politiikka minua enää kymmenen vuoden päästä. Toivon, että me nuoret poliitikot emme välttämättä tule tähän virkaan jäädäksemme tästä eläkkeelle." TEKSTI JA KUVAT: JUHA MÄKINEN /
• L O U A S I 1 1 1 6 Ma 26.4. Kukkakaalikeitto Kinkkukiusaus Paistettu kalaleike, yrttikastike Ti 27.4. Kasvispihvit Chili con carne Keitetyt nakit, muusi Pippurihärkä Ke 28.4. Bortsch-keitto Merenmakuinen lasagne Broilerleike, curry-ananaskastike To 29.4. Purjoperunavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Palapaisti Pe 30.4. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkaraherkku Pizza Ma 3.5. Sieni-perunakiusaus Lindströminpihvi Juustoinen kirjolohikastike OQ o g O I O llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ti 4.5. Porkkanaohukaiset Liha-makaronilaatikko Nakkikastike Metsästäjänleike Ke 5.5. Kesäkurpitsa-herkku Lihakeitto Kalamurekepihvii Punajuuri-jauhelihakastike To 6.5. Kasvislasagne Kanaa paprikakastikkeessa Kaslerpaisti Pe 7.5. Purjo-perunasosekeitto Jauhemaksapihvit Kalagratiini Poronkäristys Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana vapaa-aikasihteerin toimi ajalle 16.8.1999-12.5.2000. Hakijalta edellytetään JYY:n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotusja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoimesta maksettava palkka on 3435 mk/kk. Asukasneuvosto voi täyttää toimen myös muuksi kuin edellä ilmoitetuksi ajaksi. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeistään torstaina 29.4.1999 kello 15.00. Tointa koskeviin tiedusteluihin vastaa va-sihteeri Susanna Monthan, puh. 60 7213 (arkisin kello 17-19) tai isännöitsijä Osmo Kääriäinen, puh. 60 7207. Kuoreen merkintä "Va-sihteeri". toimeksi saaneena Osmo Kääriäinen Kortepohjan yo-kylän isännöitsijä Projektirahaa opintoasioiden kehittämiseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julistaa ainejärjestöjen ja muiden ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen haettavaksi 5000 mk projektimäärärahoja. Avustuksella on tarkoitus tukea sellaista järjestöjen projekteja, jotka tähtäävät opetuksen kehittämiseen tai tukevat laitoksen oppimisilmapiirin paranemista. Avustusta voi hakea myös sellaisille projektisuunnitelmille, jotka ovat kehityskelpoisia mutta kaipaavat vielä hiomista. Kaikkien projektimäärärahoja saaneiden hankkeiden toteutukseen JYY tarjoaa myös tukea opintoasioiden asiantuntemuksen muodossa. Hakemukset tarpeellisine liitteineen tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon 14.5.1999 mennessä. Lisätietoja: JYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Marja-Leena Tarvainen, martarv@st.jyu.fi/0405861969 tai hallituksen puheenjohtaja Tommi Himberg, tihimber@cc.jyu.fi/040-5567226 T E R V E T U L O A NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalanne 4 P-rak. puh. 603 910 www.sonaatti .f i/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wilhelmiina Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9 YFL-rak. puh. 603 866 wwwsonaatti .f i/yl isto ylisto@sonaatti.fi Kahvilat Liikunta Keskussairaalanne 4 L-rak. puh. 603 902 http://vwvw.sonaatti.fi/liikka/ Aallokko Seminaarinkatu 15 C-rak. puh. 603 901 http://www.sonaatti.fi/paarakka/ Cafe Libri Seminaarinkatu 15 B-rak, puh. 603 903 http://www.sonaatti.fi/libri/ Kvarkki Survontie 9 YK-rak. puh. 603 887 http://www.sonaatti.fi/kvarkki/ Musica Seminaarinkatu 15 M-rak puh. 603 904 http://www.sonaatti.fi/musica/ Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 http://www.sonaatti.fi/novelli/ Löydät ruokalistamme internetistä. JYVÄSKYLÄN YLIO^STÖNP-IOPPILASKUNTA julistaa haettavaksi seuraavat virat: kulttuuri-jaM proj ektisihteerin viran ajalle 1.8.1999-31.5.200 Kulttuurija projektisihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n kulttuuritoimintaa sen eri osa-alueilla: mm. elokuvat, konsertit, maikat ja näyttelyt sekä organisoida uusien opiskelijoiden vastaanottoa. Kulttuurija projektisihteeri vastaa yo-talon tilojen ja laitteiden varauksista sekä toimii kulttuurivaliokunnan sihteerinä. Kulttuurija projektisihteeri ottaa osaa ylioppilaskunnan yhteisten projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 10 (6933 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Lisätietoja antavat kulttuurija projektisihteeri Pauliina Savolainen, p. 014-60 3356, tai vs. pääsihteeri Jari Haapiainen, p. 014-60 3354. sosiaalisihteerin viran ajalle 1.7.1999-30.6.2000. Sosiaalisihteerin tehtävänä on organisoida JYY:n sosiaalisektoria: opastaa opiskelijoita opintoja toimeentulotukiasioissa, terveydenhuollossa, opiskelija-asumisessa, asunnonvälityksessä, olla yhteydessä viranomaisiin ja muihin ylioppilaskuntiin sekä toimia sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 10 (6933 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen, p. 014-60 3357, tai vs. pääsihteeri Jari Haapiainen, p. 014-60 3354. orkeakouluittisen sihteerin n ajalle 1.7.1999-31.7.2000. Korkeakoulupoliittisen sihteerin toimenkuvaan kuuluu organisoida ja ideoida JYY:n koulutuspoliittista toimintaa ja opastaa opiskelijoita sen eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, korkeakouluja tiedepolitiikka, opetuksen laatu, opiskelijoiden oikeusturva, hallinnon opiskelijajäsenten koulutus, yhteydenpito valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu sekä toimiminen opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 10 (6933 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään koulutuspoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Lisätietoja antavat korkeakoulupoliittinen sihteeri Eeva Willberg, p. 014-60 3358, ja vs. pääsihteeri Jari Haapiainen, p. 014-60 3354. asunnonvälittäj än määräaikaisen toimen ajalle 15.7.-15.9.1999. Asunnonvälittäjän toimeen kuuluu JYY:n asunnonvälityksen ja hätämajoituksen käytännön koordinointi ja toteutus. Toimi on puolipäiväinen ja siitä maksettava palkkio yhteensä 11 900 mk. Hakijalta edellytetään opiskelijoiden asumisen ja asumisen tukijärjestelmien sekä ylioppilaskunnan tuntemusta, kielitaitoisuutta ja aktiivista otetta. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen, p. 014-60 3357, ja vs. pääsihteeri Jari Haapiainen, p. 014-603354. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2, 40600 JKL) 3.5.1999 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYY:n hallitukselle. Merkitse kuoreen hakemasi viran nimi. Hakemuksia ei palauteta. Jyväskylässä 15.4.1999 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus Sivariksi Jylkkäriin? Sinä toimittaja tai toimittajaksi opiskeleva, tule suorittamaan siviilipalveluksesi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan (JYY)! Päätyö on Jyväskylän ylioppilaslehden toimittajana toimiminen: juttujen kirjoittaminen, taitto, valokuvaus, verkkolehden ylläpito yms. Kaikki erikoisosaaminen katsotaan hyödyksi. Taitto-ohjelma QuarkXpressin ja kuvankäsittelyohjelma Photoshopin tuntemus olisi suotavaa. Kesäisin lehti ei ilmesty, tällöin palvelus on lähinnä sekalaista toimistotyötä ylioppilaskunnan keskustoimistossa ja taloustoimistossa. Paikka tulisi ottaa vastaan elokuun 1999 lopulla. Tätä ennen pitää suorittaa koulutusjakso siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä. Ylioppilaskunta pystyy tarvittaessa järjestämään asunnon. Toimita vapaamuotoinen hakemus Jylkkärin toimitukseen (Keskussairaalantie 2) 5.5. mennessä. Lisätietoja: päätoimittaja Jari Peltola, puh. 014-60 3359, ja vs. pääsihteeri Jari Haapiainen, puh. 014-60 3354.
• Istun hotellin aulabaarissa lievästi hermostuneena ja mietin. Suomessa ei ole monia rocktähtiä. On loistavia muusikoita, jotka ovat mieluummin jäyhiä jätkiä ja perheenisiä kuin tähtiä. Sitten on huonoja muusikoita, jotka haluaisivat olla tähtiä, mutta eivät ole. Tähdet ovat harvassa, mutta jokunen heitä kuitenkin on. Don Huonot Don Huonot ei ok tähdenlento voan rock-taimin föhtikiikas kiintotähti, jonka keikat ovat säkenöiviä kuin tähtisädetikku. Don Huonojen rumpali, Jussi Chydenius, saapuu paikalle. Hän tervehtii minua reippaasti, tilaa kupin kahvia ja kysyy mihin istutaan. Hän on tullut kertomaan yhtyeensä uudesta levystä. Levyn nimi on osuvasti Tähti. Yhtyeen edellinen, vuonna 1997 julkaistu Hyvddyötd ja huomenia -levy nosti viimein ikuiseksi luukseksi luokitellun yhtyeen tähtikastiin. 'Hyvää yötä ja Huomenta oli sekä kaupallisesti että taiteellisesti suurmenestys", Chydenius toteaa. "Mutta niin kuin kaikella, myös menestyksellä on vastareaktionsa. Osa vanhoista faneista oli sitä mieltä, että kaupallisesti menestyvä musiikki ei voi olla hyvää. Ehkä sitä alkoi jossain vaiheessa itsekin miettiä, että voiks tää nyt olla hyvä, kun tän osti kuuskyttuhatta ihmistä!" Voisi luulla, että moisen menestyksen jälkeen olisi ollut vaikea lähteä tekemään uutta levyä. "Tähteä alettiin nauhoittaa heti viime vuoden helmikuussa päättyneen kiertueen jälkeen. Oli tärkeää saada uusi projekti alkuun, jotta säästyttäis edellisen levyn menestyksen mahdollisesti mukanaan tuomalta rimakauhulta. Mitään todellisia paineita ei kuitenkaan lopulta syntynyt. Aloittaminen oli aika helppoa, koska joitain uusia kappaleita oli jo soitettu keikoilla." Tähti syntyi vaivatta Hyvää yötä ja Huomenta -levyllä yhtye löysi aiempaa yksinkertaisemman ja rennomman linjan uuden levy-yhtiön ja tuottajan siivittämänä. Uusi levy jatkaa melko suoraan siitä, mihin edellinen jäi. Tähti osoittaa, että tarttuvat kertosäkeet ja läsnäolevat sanoitukset ovat tulleet Don Huonojen musiikkiin jäädäkseen. "Uuden levyn kappaleet syntyivät aiempaa enemmän jamipohjalta. Kaikki toi omia aihioitaan treenivaiheessa esille, jolloin niitä yhdisteltiin ja soviteltiin. Siten myös esimerkiksi oma henkilökohtainen musiikillinen osuuteni on Tähdellä aikaisempaa suurempi", Chydenius paljastaa. "Levyn kymmenen kappaletta valittiin neljäntoista valmiiksi tehdyn kappaleen joukosta. Biisi-ideoita oli ehkä tuplasti enemmän." Livenä energistä ja inhimillistä Don Huonot kohdistikin yleisöön suuria odotuksia käynnistäessään keikan 31.3. Lutakossa pääosin uudella materiaalilla. Uuden levyn kappaleista radiosoittoa oli saanut pääasiassa vain ensimmäinen sinkkujulkaisu, Tule sellaisena kuin olet. Oli hämmentävää huomata, kuinka yhtye kykeni ottamaan yleisön täysin pihteihinsä ennenkuulemattomilla kappaleilla. Kahta (!) lippua vaille loppuunmyyty yleisö kuunteli rauhallisen haltioituneena esiintymisestään nauttivaa yhtyettä. Ensimmäiset suuremmat tunteenpurkaukset nostatti kuudentena kappaleena kuultu Hannuja Kerttu. Mielenkiintoista oli myös kuulla, kuinka Hyvää ja Huomenta -levyn hitit (.Olemme kuin veljet. Ruoski minua!, Vedä käteen jne.) olivat nousseet soitannollisesi uuteen ulottuvuuteen. Uudet sovitukset, soiton variointi ja yleinen hallittu rentous leimasivat mainittuja kappaleita. Yhtä kaikki, yleisö oli täysin myyty. Uusi materiaali toimii Myös uudelta levyltä löytyy kappaleita, joiden tahdissa vielä moni jalkapari pomppii itsensä maitohapoille. Sellaiset tuuttaukset kuten Tähden ykkösraita Kiitoradalla ja Tuulee osoittivat, että Don Huonot ei ole hukannut hittikynäänsä, vaan haluaa edelleen tehdä energistä, tarttuvaa musiikkia. Etenkin kitaristi Kie von Hertzen näytti muutenkin useaan otteeseen keikan aikana, miksi häntä on tituleerattu maan parhaaksi kitaristiksi. Von Hertzen on soittaja, jolle tunnelma on selvästi tärkeämpi kuin soiltosuoritus tai äänimaailmoilla pelleily. Kaksituntinen keikka huipentui vanhaa fania lämmittävään tunnelmointiin. Ensimmäisenä encorena kuultu Kupla on omituisista sointukuluistaan huolimatta koskettava kappale, johon Don Huonot sai vielä vuosienkin jälkeen puhallettua täyden tunnelatauksen. Joidenkin tahojen mielestä Don Huonot on paisunut ulos marginaalimuotistaan ja muuttunut kaupalliseksi yritykseksi. Väärin. Tarjolla on Musiikkia isolla Muulla. JUHA KAUPPINEN Otsikon mukaisen lupauksen settinsä kestosta teki Aavikko, kun Ilokiven salivalot sytytettiin puoli neljältä sunnuntain puolella. Ja niin he soittivatkin, ja sähköjen katkaisun jälkeenkin vielä, kunnes rumpusetti kannettiin lavalta pois, rumpu kerrallaan. Vasta sitten suostui jyrock vm. 1999 päättymään. Ja sitä ennen oli kahden päivän aikana ehditty nähdä ja kuulla liuta niin kovin monella eri tavalla viehättäviä esityksiä. Aikataulussa ei tietenkään pysytty, mutta haitanniko tuo ketään. Saksanvieras Pop Tarts soitti kenties hieman valjusti, mutta heidän karismaansa lisäsi toki pitkän matkan takaa tuleminen. Suomalainen yleisö on aina myyty, kun ulkomaasta tullut yhtye osaa sanoa "kiitos" ja "voi vittu". Pop Tartsin keikka oli ainoa, jonka aikana Ilokivessä nähtiin ihmisten liitelevän yleisömeren kasien varassa. Noususuhdannetta elävä jyväskyläläisorkesteri Dynamo oli yksi festivaalin huipuista. Toisen päivän toisena esiintyjänä Dynamo onnistui nostattamaan tunnelman jo alkuillasta vähintäänkin puoli-ekstaattiseksi. Yleensä niin vakavalla naamalla esiintyvät pojat näyttivät itsekin nauttivan soittamisesta, ja suupielet kääntyivät väkisin hymyyn. Toinen paikallinen kyky, Young Mummies, ihastutti luomalla lavalle "young mommies"-tanssitytöt, cli odottavan oloiset, Vakiopaineen tiskin takaa tutut Siekkisen sisarukset. Festivaalin kuuluttajana toiminut säveltäjä-luokanopettaja-maisteri-ilrnalaivaharrastaja Jukka Viitasaari oli läsnä jo ensimmäisessä Jyrockissa silloin joskus. Aika on tosin armeliaasti pyyhkinyt hänen muististaan niin tapahtumavuoden (1985) kuin osan itse festivaalista. Ja hämmästyttävää kyllä, juuri loppuosaa on hankalin muistaa. "Tämä tuntuu virkistävältä. Olen juontanut kaikenmaailman kissanristiäisiä, Puhkupillien lastenkonsertteja, omia sävellyskonserttejani ja muuta... Mukavaa välillä olla rock! Ja tietysti on mukavaa olla täällä pikkutakki paalia pitkätukkaisena." Jos Viitasaarella olisi parta, mitä hänellä ei ole, se olisi luultavimmin vapissut liikutuksesta hänen ryhtyessään nostalgisesti kertomaan 14 vuoden takaisista tapahtumista. "Vieläkin ihannoiden muistelen sitä vanhaa llokiveä. Se oli kahdessa kerroksessa, kuten nytkin, mutta nyt täällä ei pysty pakenemaan meteliä minnekään paitsi tänne miestenvessaan. Vaikka on täälläkin hirmu hyvä meininki. Nuoriso käyttäytyy hienosti: jos niitä väsyttää, niin ne istahtaa lattialle Siihen aikaan oli ehkä tola anarkiaa enemmän,'' Kuulematta valitettavasti jäi, mitä se anarkistinuorisp 80-luvulla teki, kun heitä alkoi väsyttää. Sen sijaan selväksi kävi, että reipas nykynuoriso jaksaa kyllä jyrockata vaikka joka vuosikin.. TEKSTI I A KUVAT: JUHA MÄKINEN Kohden soitin rock-estetiikkaa.
• JYVASKYUN YLIOPPIUSLEHTI KUMEROSEnSElKN• Mika Nykänen Poseeraus ja irvistys. Kumpi kertoo enemmän, pohtii Mari Pienimäki. Netti irvistelee "Naaman vääntely rentouttaa kasvolihaksia ja helpottaa oloa. Joogassakin irvistellään juuri rentoutumisen vuoksi", selostaa Mari Pienimäki Itselleni Irvistän -valokuvasarjan taustaa. Mari Pienimäki: Itselleni Irvistän, valokuvia internetissä. www.jyu.fi/~mtpienim/ Taidekasvatusta opiskeleva Pienimäki on sujauttanut verkkoon hupaisan sarjan sukulaisten ja ystävien kasvoja mitä eriskummallisimmissa asennoissa. Sivuilta löytyy myös muutama kampuksella liikkuva opiskelija, joiden tunnistaminen tosin ei ole ihan helppoa näiden kuvien perusteella. "On myös hauskaa verrata ilmeitä mallien ammatteihin. Esimerkiksi hanurin soittoa harrastavan mallin pullottavista poskista ajatukset siirtyvät helposti hanurin palkeisiin", Pienimäki nauraa. Mitähän ilme kertoo psykologista, jonka venytys on ehdottomasti kuvasarjan rajuin? "Toisaalta kuvat ovat tutkielmia ihmisen kasvoista ja siitä, miten ihminen tulee esiin eri tavalla irvistellessään kuin poseeratessaan. Potreteissa nähdään usein vain kuolleet kasvot, mutta irvistys riisuu ihmisen lavallaan paljaammaksi", Pienimäki vakavoituu. Pienimäki on valmistunut freelance-kuvaajaksi Muurlan opistosta ja jatkanut valokuvan teoreettista opiskelua taidekasvatuksen laitoksella ja kuvakoulutuksessa. Hänen kuviaan on nähty mm. Cafe Camerassa Helsingissä ja Pinacothecassa Jyväskylässä. "Valokuvassa minua kiinnostaa juuri sen kyky pysäyttää aika. Mitättömänkin hetken merkitys muuntuu kun se ikuistetaan. Tilanne, tapahtuma tai vaikkapa ilme nousee esiin uudella tavalla", Pienimäki pohtii suhdettaan valokuvaan. Alun perin Irvistän Itselleni -sarja on tarkoitettu "tavalliseksi" gallerianäyttelyksi. Cafe Camerassa kuvat ripustettiin vessaan pöntöllä istujan ympärille. Lisäksi oveen asennettu peili antoi näyttelyvieraalle mahdollisuuden verrata omaa kasvoilmaisuaan kuvien vastaaviin. Suurempi katsojakunta houkutteli Pienimäen nettiin, vaikka digitalisointi ei tee kuville oikeutta. "Kuvien laatua oli pakko heikentää, samoin kokoa pienentää. Peilistäkin oli luonnollisesti luovuttava", aiemminkin netissä näyttelyitä pitänyt Pienimäki valittelee. Teknologialle tehdyistä myönnytyksistä huolimatta kuvat toimivat mainiosti ruudullakin, kiitos hervottomien ilmeiden. Pääsivulta voi klikata suuremmat versioi jokaisesta naamasta ja uskon, että hymy irtoaa myös opintokierteessä kituvalta maisteribroilerilta. MIKA NYKÄNEN Puhkupillit ja Petri Keskitalo kevätkonsertissa Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit pitää kevätkonsertin A-salilla perjantaina 23.4. kello 20. Konsertissa vierailee solistina tuubisti Petri Keskitalo, joka on valittu Vuoden 1998 vaskisoitiajaksi ja Vuoden 1996 soiilasmuusikoksi. Puhkupillien konserttiohjelmisto pyrkii jälleen murtamaan ennakkokäsityksiä jäykästä torvisoittokunnasta. Mukana on oman sovittajan, Asmo Jaakkolan, toteutus Ultra Brasta, sekä tietysti omien säveltäjien Janne Ikosen, Jukka Viitasaaren ja Markku Viitasaaren taatlua tuotantoa. Konsertin kantaesityksenä kuullaan Jukka Viitasaaren folk-samba Born in the Sauna puhallinorkesterille. Suomalaisen konserttimusiikin huippuna kuullaan Jukka Linkolan Wedding Music, joka on Mikkelin Puhallinpäivien tilausteos v. 1998. Petri Keskitalon osuudessa kuullaan hänen oman tuotantonsa lisäksi Weather Report -yhtyeen musiikkia sekä Czardas, jonka soolo-osuus on sovitettu alunperin huilulle. Keskitalo on menestynyt useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, ja hänet luokitellaankin maailmanluokan virtuoosiksi sekä monipuoliseksi taiteilijapersoonaksi. Konsertin johtavat Tiiu Tuominen, Janne Ikonen sekä Nikke Isomöttönen. Konsertin lippuja myydään ennakkoon 16.4 alkaen Lippupisteessä hintaan 25/50 mk. Lisätietoja konsertista saa kapellimestari Tiiu Tuomiselta, puh. 050 522 0477. No niin, sanokaa kaikki "puh"! — 'Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh, Puh!!!' On meillä hassu täti, luo täti Helena, reppu heiluu näin. lotea itse esimerkiksi Ilokivessä 27.4. Luopujat Torstai 29.4. on kansainvälinen tanssinpäivä, joka näkyy Jyväskylässäkin koko viikon ajan. Tiistaina 27.4. Ilokivessä todistetaan Mirva Mäkisen koreografioimaa Mielennegatiivia. joka on Jyväskylän taidetanssiyhdistyksen tuotantoa. Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalla opiskelevan, jyväskyläläislahtöisen Mäkisen nykyianssiteos pohtii tiedotteensa mukaan "mielen ja tekojen (mielitekojen) haastetta". Yksi tanssijoista, Helena Ratinen, empii teemojen lisävalaisua. "Etten vain anna valmista tulkintaa", hän aprikoi hymysuin. "No, kyllä Mirva on avoimesti sanonut, että kyse on minän sisäisen ja ulkoisen tutkimisesta. Mitä haluaisi olla, mitä on, voiko hyväksyä itsensä? Voiko haaveitaan saavuttaa, ellei hyväksy sitä mitä jo on?" Tavallisena jyväskyläläisenä päivänä tanssi ei varsinaisesti hypi silmille, vaikka jo Tanssikoulu Saralla on 800 oppilasta. Ratinen sanoo Jyty:n ongelmana olevan esitysten epäsäännöllisyyden. Tanssinpäivää ihmistet tietävät odottaa, mutta jotta sana yksittäisistä esityksistä kulkisi, olisi markkinointiresursseja oltava enemmän. Taidetanssiyhdistyksen linjauksena on tarjota tasaisen professionaalia, laadukasta ohjelmaa. mutta vaikka jäsenet kokevatkin olevansa ammattilaisia. ei kukaan heistä elä tanssien. Päätoimien listalta löytyy liikunnanopettajaa, taidekasvattajaa, fysiologian ja anatomian opettajaa. Ratinen sanoo, että mikäli tanssija haluaisi asua Jyväskylässä ja elää esiintymällä, matka veisi maantielle. "Keikkatyötä se sitten olisi. Jyväskylähän on siitä hyvä kaupunki, että tämä on keskellä Suomea ja täältä on lyhyt matka joka paikkaan. Mutta toisaalta täältä on matka joka paikkaan." Tanssin voimaan Ratinen uskoo myös digitaalisena aikana, vaikka uusinnettavuuden ja hetisaatavuuden ideologiaan se ei istu. "Tanssin olemukseen kuuluu, että se tapahtuu silloin kun tapahtuu ja katoaa. Jää vain mielikuvat ja muistot. Nyt on suuri hysteria tallentaa kaikki, ettei vain unohtaisi mitään. Tanssissa hyväksytään se, että on olemassa sellainen asia kuin luopuminen. Eletään tapahtuma kun se on, nautitaan siitä ja hyväksytään, että kaikki ei ole aina saatavilla, vaan on muistot. Sellaisessa mielessä elävä esitys on aina ajankohtainen", taidekasvatusta opiskeleva Helena analysoi. Taitelija Ratinen ei nyrpistä nokkaansa myöskään Riverdance-tyyppisille muoti-ilmiöille. "Muoti-ilmiöillä on aina momentti, jolloin kaikki tekevät sitä ja luulevat sen jatkuvan ikuisesti. Sitten vuoden kuluttua kukaan ei enää muista tehneensäkään. Siinäkin on tärkeintä, eitä jotakin on tapahtunut. Ja tapahtuuhan siinäkin vuorovaikutus kun uusia ilmiöitä tulee, ne vaikuttavat myös nykytanssiin. Nykytanssi on vuoropuhelua sen hetken kanssa. Virikkeinen vastaanottaminen ja vuorovaikutteisuus on hyvä asia." PETRI HEIKKINEN Tanssikoulu Saran näytös Kaupunginteatterilla 26.4. klo 19.00 Mielennegatiivi ilokivessä 27.4. klo 19.30 Digital DuendeA-Salillo 27.4. klo 20.30
• i-4^iKMrai3myö?Lim NuiEMSEnsou» • & m m m m Juho Mäkinen Jyväskyläläinen kuvataiteilija Jaakko Valo luonnehtii suhdettaan ammattiinsa: "Kuvan synnyttäminen on aina ajattelemista. Vaikka kuinka olisi joku Pollock, on tekijä jatkuvasti tietoinen tekemisestään. Toisaalta, kun katson omia töitäni jälkikäteen huomaan, että niissä on paljon -—• sellaista, mitä en tehdessäni ole tiedostanut." ^ ^ B » — Hänen mukaansa taiteessa on larkeiikuttua ja liikuttaa. "Omakohtailatauksen on näyttävä työssä kun itse kokee voimakkaasti tulee tehtyä jotain, mikä ei voi olla koskettamatta jotakuta toistakin." Yksi asia, mikä on liikuttanut Valoa koko hänen uransa ajan on sota. "Sota oli hyvin vahvasti läsnä minun kehitysvaiheissani, synnyin kymmenisen vuolta toisen maailmansodan jälkeen. Tietyssä mielessä on kyse pitkitetystä surutyöstä. Minuun on pesiytynyt ikuinen liikutus ja järkytys siitä, mitä ihmiset voivat toisilleen tehdä", kertoo taiteilija tekemislensä tästä puolesta. "Mietin yhä uudestaan sodassa lapettujen ihmisien elämättä jääneitä vuosia ja niilä mahdollisuuksia, joita heidän tulevaisuutensa olisi sisältänyt." Jaakko Valon työhuoneen seinällä on teos Arndt Pekurisen muistolle. Kyllä. Tämä liikuttaa, liikutti jo enMaallisia ja maailmallisia kuvia ajatuksella nen kun sain tietää kuka on vangittu siniristilipun taakse ja mikä hänen tarinansa (jatkosodan aikana teloitettu aseistakieltäytyjä) oli. Toinen vahva juonne Jaakko Valon töissä on ainakin ulkopuolisen silmin katsottuna jonkinlaisen taiteilijan oman merkkikielen kehitteleminen. "Yhteen aikaan tein hyvin paljon pelkistettyjä töitä, keskityin erityisesti kuvan muotoon ja rakenteeseen; väreinä olivat lähinnä musta ja valkoinen." Itsetarkoituksellisesta abstraktista kokeilusta ei kuitenkaan kuvantekijän itsensä mielestä ollut kysymys. "Työt olivat hyvin spontaaneja. Ei minulla ollut tarkoitusta tehdä niitä tietynlaisiksi. Pikemminkin on niin, että tekeminen toi esiin itseltänikin piilossa olleita visuaalisia aakkosiani." Toimiston takaseinällä on ympyränmuotoinen veistos. Se rauhoittaa mielen itämaisella tyyneydellään, sen keltainen väri tuo valoa Pekurisen tarinasta synkenneeseen mieleen. Kyllä, liikuttaa. Jaakko Valo on siis ristiriitainen taiteilija. Toisaalta vahvasti ulkoisen maailman tapahtumiin kantaa ottava, toisaalta itsensä kanssa keskustelua käyvä, omassa sisäisessä merkkimaailmassaan liikkuva ajattelija? "Minusta kategorisointi on vähän turhaa. Teos voi äkkiseltään näyttää kuivakkaan älyllisellä kokeilulta, mutta tunnelataus voi työssä olla vaikka kuinka vahva." Jaakko Valo näyttää yhden uuden ymmyrkäisen. Ei mitään hei! tämähän on aakkonen joka ottaa kantaa. Liikuttaa. RIITTA KOIKKALAINEN Arndt Pekurisen jo Mahatma Gandhin tapaaminen Jyväskylässä 6.12.1998; Jaakko Valon näyttely 1.-19.5. Galleria Beckerissä, Seminaarinkatu 28. Kampus Kinon kevät kirkkaasti kuivilla Syksyllä pureudutaan 20-vuotiseen historiaan Keväällä 1999 kuluttajat löysivät hyvin tiensä Ilokiven monitoimitilassa kaupungin elokuvatarjontaa ansiokkaasti täydentävään Kampus Kinoon. Valtavirrasta syrjässä olevaan elokuvaan keskittynyt ohjelmisto keräsi katsojia tasaisesti 20-40 henkeä per näytös, mutta yksittäiset piikit kuten David Lynchin Lost Highway ja Claes Olssonin Ihanat naiset rannalla houkuttivat paikalle yli 100 katsojaa. Ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Pauliina Savolaisen mukaan nämä katsojaluvut riittävät mainiosti pitämään toiminnan taloudellisesti nollilla. "Ei Kampus Kinon ole tarkoituskaan luottaa voittoa", hän sanoo, eikä toiminnan loppu ole näköpiirissä. Heti alkusyksystä luvassa on elokuvaviikko Kampus Kinon 20-vuotiaan taipaleen kunniaksi. Luvassa on leffanäytöksien lisäksi luentoja, joissa pureudutaan Kampus Kinon historiaan. Paikalle saapunevat Kinon alkutaipaleen voimahahmoista mm. nytiemmin Helsingin Sanomien elokuvakriitikkona tunnettu Mikael Fränti sekä Keskisuomalaisessa vaikuttava Jarmo Valkola. Teeman tiimoilta tullaan myös kokoamaan näyttely. Kampus Kinoon liittyviä muistoja voi toimittaa kultturisihteerille samoin kuin leffatoiveita tulevan syksyn ohjelmistoa silmällä pitäen. PETRI HEIKKINEN Reippaita jo lohjakkoita laulajaneitoja. la soittaja-. Väli-Suomessa selkeää ja melkein selkeää Fridge: Ruve oblivion (Troshcnn) Fridge on jo tovin ollut menestyskynnyksen tuntumassa, ja tuoreella viiden biisin cd-ep:lla orkesterin parhaimmat avut loistavat jälleen kerran kirkkaina. Räväkässä, monista suunnista vaikutteita hakevassa pöpissä on energiaa ja kekseliäisyyttä. Englanninkielisellä musiikilla ei tässä maassa moni ole valtavan pitkälle pötkinyt, mutta Fridgen paketissa professionaali tekninen osaaminen ja teinipoikamainen kokeilunja kokemisenhalu ovat niin oivasti tasapainossa, että ennemmin tai myöhemmin heidät huomataan. Souldiers: Do right tvoman (MUFA) Tehokkaana bilebändinä tunnettu Souldiers on lopulta tallentanut taidettaan äänilevylle, joka kertookin koruttomasti bändin hyvät ja huonot puolet. Tyuölaumalla on talenttia ja tyylitajua verevään soulpaahtoon, mutta se päästää itsensä turhan helpolla. Porukka on läpeensä musikaalista, joten siltä on jo lupa odottaa jotakin mielikuvituksellisempaa kuin nuotti nuotilta vaikka sitten kuinka taitavasti alkuperäislevytyksiä seuraavia versioita tutuimmista soul-ikivihreistä. On sääli, mikäli Souldiers tyytyy olemaan "pelkästään" kelpo coverversioija ja tanssilattian taustamusiikkia, kun sillä olisi edellytykset luoda jotakin oikeasti kiinnostavaa. PETRI HEIKKINEN BI u I : 13. (EMI) Kuka vielä muistaa ajan, jolloin Blur oli yhtä kuin brittipopin synonyymi. Blurin uusi 13 astuu edelleen askeleen kauemmaksi noista päivistä ja pistää paatuneimmankin Blur-fanin vakaumuksen koetukselle. Vaikka pelin henki tehtiin selväksi jo edellisellä albumilla, lyö 13 avokämmenellä päin kasvoja. Tällä kertaa se viimeinenkin särmä on sitten jätetty hiomatta. Jokainen kappale saa osuutensa surinasta ja pärinästä paria poikkeusta lukuunottamatta. Gospel-henkinen Tender ja Cojfee & TV ovatkin uuden levyn ainoat huolettoman oloiset poprallit, joillaisilla Blur nosti itsensä maineeseeen. Levyn vähintäänkin erikoinen äänimaailma nappaa kuulijan kuitenkin kuin varkain sisäänsä, ja koko kakofoninen sekasotku alkaa hahmottua pikkuhiljaa hienoksi kokonaisuudeksi. Hylkäämällä pitkäaikaisen tuottajansa ja ottamalla tilalle äänivelho William Orbitin, on Blur pystynyt taikomaan levylle kauhunsekaisen, mutta kuitenkin niin levollisen oloisen tunnelman. Pari vuotta sitten Blur oli tienhaarassa, jossa vaihtoehtoina oli levynmyynti tai kokeilunhaluinen uusiutuminen. Ainakaan toistaiseksi tuota valintaa ei ole tarvinnut katua. ASKO TEMMES Don Huonot: Tähti. (BMG-Terrier) Don Huonot on nyt siinä vaiheessa uraansa, että sillä alkaa olla faneja, joiden mielestä "ne vanhat levyt oli parempia". Uusin pitkäsoitto ei tue tätä käsitystä. Levyn kymmenen biisiä muodostavat kokonaisuutena ehkä bändin parhaan albumin tähän mennessä. Yli muiden nousevat nimikappale Tähti sekä Pois valoista, joista etenkin jälkimmäinen on soundimaailmaltaan Faith No More -tasoista runttaamista. Riidankylväjän kaltaista yhteislaulattajaa Tähti ei ehkä sisällä, mutta miksi se olisikaan pitänyt säveltää uudelleen? Levyn tuotannosta vastanut Kalle Chydenius on saanut bändin kokonaissoundin ilahduttavan tasapainoiseksi. Efektibriljeerauksen sijaan keskitytään olennaiseen. Kalle Aholan laulu kuulostaa entistä monisävyisemmältä, ja Kie von Hertzenin kitarasoundit on saatu entistäkin rankemmiksi. Myös rytmitaustai rakentuvat tyylillä soittavan ChydeniusPuurula -kaksikon varaan vaivatta. Itse levy on pakattu graafisesti näyttäviin kohokuvioituihin kansiin, mutta tämä on vain pintaa. Don Huonot on nykymuodossaan bändi, joka näyttää hyvällä, multa monista kollegoistaan poiketen se myös kuulostaa hyvällä. JARI PEITOIA
• NÄYTTELYT: Jyväskylän taidemuseon Suoja, Kilpisenkaiu 8: Kansainvälinen keinotodellisuusnäyttely Avalar ja Päivi Jukolan 2I0499-23O599 23.5. asti. Galleria Becker, Seminaarinkatu :28: Pertti Kalmin piirustuksia ja tilateos 28.4. asti, Jaakko Valon maalauksia ja veistoksia 1.5. lähtien. Galleria Harmonia, Hannikaisenkatu 39: Antti Ratalahden grafiikkaa 9.5. asti. Galleria Pinacotheca, yliopiston M-rakennus: Timo Karan veistoksia 28.5. asti. Galleria Sirius, Kauppakatu 21: Christina Snellmanin maalauksia ja grafiikkaa 9.5. asti. Keski-Suomen Museo, Alvar Aallon katu 7: jyväskylän kuvataidekoulun näyttely Metsä, Ilona Kivijärven Valon ja yön kasvot sekä Suomalaisten ja suomalaisuuden Suomi -näyttelyt 30.5. asti. Suomen käsityön museo, Seminaarinkatu 32: Taidetta ja käsityötä North Carolinasta kesäkuuhun saakka. Suomen kansallispukukeskus, Gummeruk.senkatu 3: Virolainen kansallispuku • symbolina koko kesän ajan. POP/ROCK: Lutakossa Michael Monroe 23.4., Children of Bodom 30.4., Beatformers 7.5., Kauko Röyhkä 8.5., Klamydia 12.5. KLASSINEN: Jyväskylä Sinfonia: vappukonsertti Kaupunginteatterissa 30 4 klo 13. Johtajana Petri Juutilainen, solistina Marika Krook. Carmina Burano Jyväskylä Paviljongissa 7.5. klo 20. Johtajana Markus Lehtinen. KeskiSuomen Konservatoriolla V.E. Norosen kamarimusiikkikilpailu 2 4 . 25.4., kamarimusiikki-illat 4,5. ja 11.5. Musiikkiopisto: Klassinen matinea 23.4. klo 17. Nuoriso-orikesterin konsertti 7.5. klo 17. Jyväskylän taidemuseon Suojassa Heikki Nikula soittaa bassoklarinettia 9.5. klo 16. MUUTA: Kaupunginteatterissa Tulenkantajien runoja 26. ja 29.4. klo 20. Kahvila Ruustinnassa runokahvit ) 3.5. klo 14. Pahnanpohjimmaisilla (Kilpisenkatu 8) 24.4. ensi-illassa Mirka Seppäsen ohjaama Jos olis vapaa -näytelmä. 22.4. Zen cafe •23.4. JYT: Tavallinen ihme 24.4. JYT: Tavallinen ihme 25.4. |YF. Tavallinen ihme 28,4 JYT: Tavallinen ihme 28,-29.4. Poster Saic JYJ:n rtiryfesM klo ]<), paitsi24.4. klo 18. . mimm mmnmmm NUMER0SEITSE1UN • 22. HUHTIKUUTA 1999 Oopperarctkdle? I.ahde kuulemaan Beethovenin liileliooopperaa Helsinkiin ke 28.4. Maikan hinta Oli vain 120/145 mk (3. ja 2. parvi) sisältäen oopperalipun ja bussikyy 1 din |kl-llki-Jkl. Järjestäjänä on ylioppi laskunnan kullluurivaliokunta, Lisätietoja ja ilmoittautumiset (pe 24.4. mennessä) kulttuurija projektisihteeri Pauliina Savolaiselle, e-mail: j \ v-kulliuurislhlecri@ce.jyu.fi tai puh. 60 3556. , teidän majcsteettinne, mitä totisinta vinoilua Jonathan Swift: Irlantilaisia pamfletteja. Toimittanut ja suomentanut Jyrki Vainonen. Loki-Kirjat 1998. Jonathan Swift (1667-1745), irlantilainen englantilainen (!) pappi ja kirjailija tunnetaan maailmalla parhaiten 1726 kirjoittamansa romaanin Gulliverin matkal ansiosta. Tämän lisäksi hän kirjoitteli aikansa vaikuttajien lapaan pieniä pamfletteja, joissa säälimättä puuttui milloin mihinkin mieltänsä kuohuttaneeseen epäkohtaan. Kuten tämän kokoelman suomentaja ja toimittaja Jyrki Vainonen toteaa, yleisimmin Swift piikitteli Hänen Majesteettinsa Englannin hallitsijan toteuttamaa Irlannin-politiikkaa. Jotkut kirjoituksista saattoivat olla hengelle vaarallisia, ja siksi ne julkaistiin yleensä nimettöminä tai salanimen turvin. Vainonen on valinnut suomennokseensa herkkupaloja Swiftin uran varrelta. Loukatun naisen tarinoja vastaus hänelle on kiistakirjoitus, jossa Swift kommentoi Englannin ja Skotlannin 1707 solmimaa unionia. Sen johdosta Irlanti Swiftin mukaan jäi petetyn rakastajattaren säälittävään asemaan. Tämä teksti on kokoelman pehmeimmästä päästä. Verkakauppiaan kirjeissä (1724) Swift pitää pilkkanaan hallitsijan yritystä muokata Irlannin taloutta kolikkouudistuksen kautta. (Olisipa meillä ollut Swift silloin kun eurosta päätetRankina ja Junot Diaz: Drovvn. Suom. Henrik Laine. 169 s. Like 1999. Yhdysvaltalaisen Junot Diazin esikoisteos Drown kertoo siirtolaisista, väkivallasta, seksistä ja huumeista. Diazin novelleissa nuoret ihmiset tulevat Dominikaanisen tasavallan slummeista Amerikkaan ja slummeihin. Mahdollisuutta köyhyydestä ulos ei juuri ole. Kuulostaako rankalta? Älkää menkö halpaan. Drownin maailma on säälimätön, mutta Junot Diazin teksti on hiljaisen älykästä, viileää ja jopa runollisen kaunista. Novellit soljuvat nautinnollisen vähäeleisesti. Drownin kymmenen novellia lomittuvat loisiinsa, ja ihmiset sekä tapahtumat näyttäytyvät monista näkökulmista. Keskiössä on perhe, jonka isä jättää taaksensa viideksi vuodeksi, kun hän lähtee Amerikkaan tienaamaan. Perhe tulee perässä "Nueva" Yorkiin, mutta isä häipyy ennen piikaa Floridaan, perheen Yumorista tulee huumediileri ja äidistä hiljainen, kohtaloonsa alistunut nainen. Yunior ja muut nuoret pärjäävät uudessa maailmassa, mutta he joutuvat elämään sen ehdoilla. Miltei ainoa mahdollisuus on rikollisuus, mutta Diaz jättää moraaliset päätelmät lukijalle. Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, Diazin henkilöitä ymmärtää ja heidän tekonsa hyväksyy. He pettävät tiin...) Teksti on huomattavasti rakastajattaren kirjettä kärjekkäämpää. Kokoelman hurjin ja ansiokkain teksti sekä poliittisien että muiden kirjallisten ulottuvuuksiensa puolesta on mielestäni kuitenkin Vaatimaton ehdotus (1729), joka muuten ilmestyi kotokielellamme jo viime keväänä Timo Siivosen suomentamana pikkukirjasena. Tuossa kirjoituksessa irlantilaisen elämän kaikkinainen kurjuus ehdotetaan poistettavaksi varsin radikaalilla lavalla. Swiftille kirjoittaminen oli osa poliittista peliä, ja hän päätti tekstiensä julkaisemisesta ja julkaisematta jättämisestä kulloisenkin tilanteen ja lojaaliutensa mukaan. Tästä syystä esimerkiksi edellä mainittu Loukatun naisen kirje ja vastaus hänelle paineltiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Poliittisen tarkoitushakuisuuden vuoksi Swiftin tekstejä ei jaksa lukea kovin montaa peräkkäin. Parodia ja ironia liian suurina annoksina puuduttaa nopeasti. Jos lukija malttaa lukea kokoelman hiljalleen, taukojen kera, saa han teksteistä eniten irti. Jyrki Vainonen ansaitsee kiitoksen. Hän on nähnyt vaivaa paikantaakseen Swiftin kirjoitukset niin, että myös nykylukija tavoittaa muinakin kuin tekstit teksteinä. RIITTA KOIKKALAINEN ja hakkaavat toisiaan, mutta teoksen monet näkökulmat osoittavat, että tapahtumilla on syyt ja seurauksensa. Drown luo väistämättä mieleen nykynovellin mestarin, Raymond Carverin. Kuten usein Carverinkin novelleissa, Junot Diazin ihmiset elävät pysähtyneessä nykyhetkessä ja muistelevat melankolisesti mennyttä aikaa, joka tuntui paremmalta. Mutta kun Carverin odottavat ihmiset olivat usein keski-iän kynnyksellä, Diazin novellit kertovat nuorista. He tietävät jo ennen 20. ikävuotta, ettei parempaa elämää oikeastaan ole ollut eikä sitä tule. Silti he odottavat. Lyhyesti: Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Senkin uhalla, että Drownin maailma vyöryy ylitse kuin hiljainen vesi. VILLE RAUVOLA Nylon Beatin tahdissa Tampereella Stewart Home: Ei tippa tapa, eli vittupään ristiretki. Alkuteos Cunt, suomentanut Juha Ahokas. Like 1999. Stewart Home nousi Suomessakin muutama vuosi sitten kulttikirjailijaksi, kun parin vuoden sisällä häneltä julkaistiin kuusi suomennosta (mm. Käkimassaa ja Uhoan voimaa). Noissa kirjoissa lontoolaiset skinheadit ja joka sortin lahkolaiset panivat toisiaan ojennukseen Doctor Martin -bootsien säestyksellä. Home ei piitannut hyvästä kirjallisesta mausta, karakterisoinnista tai tarinoiden luomisesta. Han sutaisi joka loiselle sivulle rasvaisen seksikohtauksen välttääkseen oman mielikuvituksensa rasittamista ja tapatti henkilönsä saatuaan romaanille tarvittavat 60 000 sanaa paperille. Homen kirjat toistivat itseään, ja se oli tarkoituskin. Hänen kirjallinen metodinsa on plagiarismi, joka hyödyntää länsimaista kulttuuritraditiota avantgardemanifesteista 1970-luvun brittiläisiin roskakirjailijoihin. Mutta mitä tapahtuu, kun maneereistaan tuttu kulttikirjailija uudistuu? Home vieraili Tampereella vuoden 1997 lopulla luennoimassa omasta tuotannostaan British Counsilin kustannuksella. Samalla hän työsti uusinta romaaniaan, jonka sivujuonne osuu tietenkin Tampereelle. Kirjassa renttukirjailija David Kelso yrittää saada valmiiksi Lähtölaskenta kaaokseen -romaanitrilogiaa, jonka johtavana lankana on seksi. Juoppokirjailija matkustaa ympäri maailmaa harrastamaan seksiä kaikkien entisten naistensa kanssa. Näiden kohtausten kuvailu on romaanitrilogian pääsisältö. Kelso eksyy reissuillaan Tampereelle "Lönnrotin kirjallisuusinstituutin" vieraaksi, ja tutustuu tyttökaksikkoon, joka väittää olevansa Nylon Beatin Jonna ja Erin. Ja mitäs renttukirjailija muuta heidän kanssa tekee, kuin lykkii rämeiden primitiivistä rytmiä. Romaani sisältää useita huvittavia detaljeja päähenkilön Suomen-vierailusta sekä huomioita suomalaisten juomaja seksuaalitavoista. Kelso vierailee Lenm-museossa, ruotsinlaivalla ja Tallinnassakin, missä han hämmästelee suomalaisten riemullista viro-eksploitaatiota. Homen lätty lätisee -tyyppisiin aiempiin kirjoihin verrattuna meno tuntuu aluksi seesteiseltä, multa hyvää makua Home karttaa edelleen kuin ruttoa. Punk on vain vaihtunut Nylon Beaiiin ja skinheadlaumat seksipetoon juoppokirjailijaan. Ja mikäpä brittiläisen kulttikirjailijan teos voisi olla läpeensä huono, jos siinä mainitaan Jyväskylä kaksi kertaa? Ai niin, eivät ne Jonna ja Erin sittenkään olleet aidoi Nylon Beatit, mutta satunpa tietämään, että Home itse on aito Nylon Beat -fani. MARKO PYHTILÄ
• JYVÄSKYLIN YUOmUSUHTl ASOTSEKAK 22. HUHTHOHm 1999 I Mä muihotarino se on, jossa ei soiteta sobperöisiä, nimettömiä puhelinsoittoja? Raaka peli kellarissa Oliver Bukowski: Tokioon menossa. Suom. Jukkn Pekka Pajunen, ohj. Anne Saastamoinen. Ad*Astra -teatteri. Vakiopaineen kellariin nousseen teatteritilan ensimmäinen näytelmä on Oliver Bukowskin armoton tutkielma omaa elämäänsä alistuneesti kahlitsevista ihmisistä. Tokioon menossa lähtee liikkeelle kahden päällisin puolin erilaisen, mutta lähemmin tarkasteltuna perustavasti samankaltaisen maailman kohtaamisesta. Pariskunta Terre (Ari Lyttä ja Pauliina Siekkinen) edustaa korkeasti koulutettua, yltäkylläisyydessä elävää yläluokkaa, ja kaverukset Horst Paschke (Hannu Paananen) ja Lothar Ackermann (Anssi Leinonen) ovat laitapuolen kulkijoita, jotka haaveilevat mammonasta. Kämppäkaverit näkevät rikastumistilaisuuden, kun Paschke aiheuttaa professori Terren pojan osaksi tapaturmaisen kuoleman, ja yrittävät huonolla menestyksellä kiristää vainajan perheeltä rahaa. Bukovvskin raadollisen tarinan ydin on ihmisen kyvyttömyydessä muuttaa epätyydyttävän olemassaolonsa suuntaa ja nähdä onnea elämässään. Loti ja Pachke tukahduttavat ilon omalta taipaleeltaan haaveilemalla saavuttamattomasta taikaiskusta, yrittämättäkään muuttaa itse elämäänsä. Terret taas sulkevat silmänsä epäkohdilta ja elävät ulkokultaisesta kieltäytyen loppuun saakka tunnustamasta ihmissuhteiltaan kylmäksi muuttuneen perheensä kurjuutta. Tokioon menossa on teksti, joka vaatii jämäkkää näyttelemistä. Runsaasti pitkiä repliikkejä ja näennäisen pysähtynyttä dialogia sisältävä näytelmä nousee siivilleen, kun intensiivinen näyttelijäntyö antaa sille ansaitsemaansa potkua. Ad*Astran versio tiivistyy loppua kohden ja kasvaa varsin vaikuttavaksi teokseksi, mutta kaiken aikaa se ei etene toivottavalla tehokkuudella. Monet hitaasti liikkuvat kohtaukset ovat ikävästi aivan siinä hilkulla niukasti vajaana rajasta, joka erottaa elämyksen ikävystyttävästä. Pienellä ltsäryhdillä näytelmä nousisi aivan toiselle tasolle, mutta tällä kertaa "se jokin" on harmittavan useasti niin harmittavan lähellä. Mutta kuten jo sanottu, Ad*Astran Tokioon menossa saa arvoisensa loppuhuipennuksen, ja kapakin kellarista nousee vaikuttunut, mietteliääksi ajettu katsoja. PETRI HEIKKINEN Ansioturva Y T K k a s s a s t a Kun on aika ajatella tulevaisuutta, on hyvä ajatella myös toimeentulon turvaamista elämän eri tilanteissa. Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus tulojesi mukaiseen ansiopäivärahaan. Se antaa peruspäivärahaa paremman toimeentuloturvan mahdollisen työttömyyden kohdatessa. www.ytk.fi Intemet-sivuiltamme löydät tietoa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Sieltä voit myös tulostaa liittymislomakkeemme. Jäsenyytemme edellyttää vain, että olet yksityisen työnantajan palveluksessa ja työssä. V u o d e n 1 9 9 9 j ä s e n m a k s u o n 2 9 m Yksityisalojen työttömyyskassa on maan kolmanneksi suurin työttömyyskassa, jossa on 130.000 jäsentä (1999/ huhtikuu). Paras varmistaa. YKSITYISALOJEN T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa, puh. *(02) 760 7620 fax (02) 762 4917, Internet-osoite: http://www.ytk.fi TIESITKO. eitä vielä neljännesvuosisata sitten kommunismi oli niin voimissaan, että sen sisällä vaikutti useita keskenään kilpailevia suuntauksia kuten maolaisuus ja trotskilaisuus, Tänään kommunismin lippua pitää yllä muutama tutiscvapolvincn vanhus ja kourallinen nuorta anarkisteja. se ikjpi>'v |oka 70-luvulla pui isflinta aanta vasemmislolatsuudeMJan ci MV enaa ice 1. Kaupunkisormus on 18 karaatin kultaa, suositushinta alk. 1.608 mk 2. Kultasormus on 18 karaatin kultaa, suositushinta alk. 1.175 mk 3. Metsäpirtin sormus on 18 karaatin kultaa, suositushinta alk. 1.246 mk. V i i k i n g i t k a n t o i v a t k ä y t t ö p ä ä o m a n s a mukanaan kultaisen t a i hopeisen rannerenkaan muodossa. Renkaasta leikattiin maksuksi palanen, jonka kauppias punnitsi. Nyt voit noudattaa vanhaa viikinkiperinnettä j a maksaa osan Kalevala Korun kultasormuksesta vanhoilla kultasormuksillasi. Kysy lisää kauppiaalta! • Valtuutetut Kalevala Koru -kauppiaat kautta maan • Unioninkatu 25, 00170 Helsinki, puh.(09) 171 520 • Helsinki-Vantaan lentoasema, keskiterminaali
• -mmxm mmmmmNUHEBO SEITSEHAH • 22. HIHnilCUlITA 1999 kampuksen kummajainen [öhnöpruut Juho Mäkinen Tiesitkö, että Jyväskylän yliopistolla on oma kasvitieteellinen puutarhansa? Ei mikään ihme, jollet tiennyt. Yliopisto ei nimittäin ole juuri satsannut puutarhansa tunnetuksi tekemiseen. Toisaalta olet kävellyt puutarhan läpi varmaan satoja kertoja riippumalta siitä, millä laitoksella opiskelet. Puutarhaa ei ole näet keskitetty lasiseen taloon tai aitojen sisään, vaan se levittäytyy yliopiston alueille rakennusten ja kulkureittien ympärille. Jos olet havainnut puissa, pensaissa ja maassa pieniä suomea ja latinaa puhuvia nimikylttejä, olet käynyi kasvitieteellisessä puutarhassa. Kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1990. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yliopiston alueet olisivat 80-luvulla olleet kivistä autiomaata. Muutamia uusia kasveja istutettiin ja nimikyltit vietiin maastoon, mutta muuten kyseessä oli ennen kaikkea hallinnollinen loimenpide, jolla luotiin yliopiston museon alaisuuteen puutarhasta vastaavan suunniielijan virka. Sitä hoitaa Hillevi Kotiranta Puutarha jakaantuu neljään osaan. Seminaarin puisto (päärakennuksen ja kaupungin väliset alueet) edustaa Seminaarin aikaisia tyyliä. Alueelle ei istuteta kuin sellaisia lajeja, joita siellä on käytetty ennen vuotta 1934. Aallon puisto (urheilukentän ympäristö) edustaa vastaavasti 50-60-luvun tyyliä, Mattilanniemi erikoisempine lajeilleen puolestaan urbaania kaupunkiviherrakentamista. Ylistönrinteen teemana on kotimaisuus: sinne on suunniteltu istutettavaksi ainoastaan Suomessa luonnonvaraisina kasvavia lajeja. Laman ja jatkuvan lisärakentamisen vuoksi Ylistön istuttaminen on kuitenkin jäänyt puolitiehen, ja reuna-alueita on hoideltu lähinnä niittymäiseen tapaan. Kasvitieteellisen puutarhan murheita Hillevi Kotiranta kertoo aiheutuvan mm. siitä, että yliopiston alueet omistava Valtion kiinteistölaitos kilpailuttaa niiden hoitamisen. Halvimman vaihtoehdon hoidon taso ei aina vastaa museon toiveita. JUHA MÄKINEN 1 karnevaali V I U E ROPPONEN Vatsasi o n kylmä k u n painat sen vatsaani vasten, polttaa, Lyöt ruoskaa r u m p u u n , tuhkaksi rutisee sänky kuin kaski, sängystä pakenevat punkit j a torakat, tulikylyn tieltä, tulikylyn tieltä, p u h u t pakkasen kieltä, Käännät auralla sängyn, nuijit nahkani kasaan, m i n u t siemenenä sirotat, Laulat toukoväen veisun, versojen aueta, versojen aueta, kyiden kuunnella, Ruoko j o nousee, lehteni levittyy, silmujen näppylät p u h k e e , kyiden katsoa, kyiden katsoa, Kätesi nostavat ruumiini muratin, Minä kukitan sinut, minä Kukilan sinut ! £ ? & s o ni w i Muista myös! Zen Cafe 22.4. Ilokivessä ••LÄHIKAUPPA KYMPPI Avoinna ma-pe 8-21 la 9-18 Vuokrattavana: Huone Jyväskylän ydinkesKalustettu 36 neliön kaksio kustasta. kävelykadun varrelHki keskusta (Meilahti) ajalle ta. Vapaa heti. Vuokra 800 kesä-elokuu. Kuukausivuokmk/kk. Tiedustelut: 050 588 ra 2500mk. Yhteydet GSM 2869. 040 700 4313/Viivi. 27.4. klo 14 Yliopistolla salissa M103 Eurooppa-tilaisuus, jonka ohjelmassa on mm. Euroopan integraatio -opintokokonaisuuden esittelyä, Eurooppa-tiedotusta ja Nuorten EUvaaliehdokkaiden paneeli, jossa paikalla mm. Pia-Noora Kauppi, Miapetra Kumpula, Krista Mikkonen, Antti Pentikäinen ja Helena Ronkainen. Paneelin vetää Jouni Vauhkonen. Tule nauttimaan eurooppalaisesta hengestä! järj. JYY & Eurooppalaisen Suomen Nuoret EXCIMER-LASERKIRURGIA Silmän taittovirheleikkaukset. KUOPION (U _J1 VI¥U"llml I J V I T ^ f V KoUonnlemenkatu 2, 70IOO Kuopio Puh. ( 1 7 ) 2 6 3 1 2 3 Puh. ( 1 7 ) 2 6 3 1 2 SILMÄLÄÄKÄRIT Koskela Harri Oksman Petri Repo Leo www. kuopionsilmalaser. tl Rock! Rockimpi! Jylkkari!!!! O P I S K E L I J A N KOPIOJA PAINOPALVELUT K O P I O T , V Ä R I K O P I O T AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, G R A D U J E N PAINATUS JA SIDONTA SEMINAARINKATU 15,RAK. T P. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N 9 Y L I O P I S T O f paino CVGNAEUKSENKATU 3, 40100 JKL P. 014-601141 F. 014-601191 E-MAIL: PAINO@CCJYU.FI •*» J y v ä s k e s k u s puhoi4 4499340 . 40100 Jyväskylä •<"• ° 1 4 4" 99 341 / M U S I I K K I Fyysinen liikketnme avt s h o p @ a i r o i i n i u s i i k k i . f i Ma Pe 10-19 La 10-16 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O CHYDENIUS I N S T I T U U T T I Chydenius-Instituutti etsii luokanopettaja-opiskelijoilleen ASUNTOJA kesäksi Jyväskylästä. Puh. (06) 829 4244, fax (06) 829 4202, e-mail oili.uusitalo@chydenius.fi
• M K U S B I S U I I • 22.HUKITOH 1999 läriestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylklcdri@cc.jyu.fi Järjestöilmoitusten d e a d l i n e p a i v ä o n keskiviikko! Akateeminen Siperia Seura Kokous Rentukassa 2 7 4 kello 2 1 . Teemana seuraavan kokouksen teema. Vilkaise myös seuran sivut osoitteesta h t t p . / / b a t man.jytol li/~pekves/siperia/ Siperia Suomelle 1 CoMix CeMbi H u o m i o ystävät"! Kalenterit « i i n 1 V a p u n v i e t t o «stoitelaan lana vuonna j o 2 8 4 penntetsen Tou'usoudun m p Iceissa 1 Suunnitteilla o n myös kevatexcu 1 . 1 1 5 , jolloin suuntaamme t o h t i Helsinkia Ohjelmassa yritysvierailuja ja laivamatka. Lisätietoja hesaarm@jyu.Ii Jos haluat avustajaksi Yvlmageprojekti n messu pioggikseen ( 6 — 8 . 5 ) tai koulutusparvaän ( 1 9 . 5 . ) ota yhteyttä allekirjoittaneeseen Aurinkoista kevalla toivottelee Ella, esnasi@jyu.li Dumppi Dumpin toimistolla o n myynnissä s ö p ö * P I N G V I I N I U l a n merkkejä, |oita myydään ama toimiston ollessa auki (paikalla ama joku keskiviikkoisin k b 1 1 4 5 1 2 1 5 ) . Tule ja osta omasi, hinta 1 5 mk! Dumpin vappua vietetään mm. piknikin merkeissä 1 . 5 . Haiulla, ia kesällä tulossa mm laivaristeily Tarkkaile postiasi' lie Emile ry 1 9 9 9 kello / i ^ ' 1 6 yo-talolla Tavataan siellä Emile t-paitoja ia merkkejä voi kysellä tjsalmin@st jyu.fi |d muiltakin hallitusldisilta Emi le@majoidomo.iyu.fi ja www.jyu.(/emile Etelä-pohjalainen Osakunta H e i ' Kevät tr yskää t o n |uhlittu ja kesää odotellaan. Lomaa ennen kuitenkin vielä osakuntien yhteiset nyyttäribilee! to 2 2 . 4 klo 1 9 osa kuntat iloissa Cdrting-autoilemaan mennään 4 5 ilmoittautuminen Niinalle 5 5 8 7 9 8 7 Aurinkoista keväitä kaikille' JANO NyLP^ö^ääTnTmiltain lippuja J A N O n tanssiaisiin 7 5 ' jllisid ennakkofippuia kaupan vielä ke 2 8 4 Uo 1 1 1 4 C-rdkennuksessd. Malliskoftti 9 mk, pelkkä sisäänpääsy 4 mk (sis. dlkumaijan ja runsaan ohjelmanautinnon 1 ) LisätietoI.I luhldsta enndkkomyyjiltd. Jos tanssiaskeleet ovat hukassa, ei hätää' luvassa o n myös TanssikurniTorirva-rt} ennen h&r' ioitteliioiden loppukongtessta Tervetuloa myös miettimään porukalla ohjelmanumerotta ke 2 1 4 . klo 1 8 Pähviössa! N y t se tulee kauan o d o t e t t u V A E w L O K U R S S I rf.rn.ttdm! hetdd s-tä että S j kdikkien vähääkään teattentekniikdsta innostuneiden kannattaa pikimmiten vardtd lompakostaan sivuun 3 mk ia ilmoittautua Suvi Tuhkuselle numeroon 6 2 3 1 8 tai 5 3 2 5 3 5 8 7 Tiista.-keskiviikkona 4 5 . 5 pidettävän kurssin vetää erittäin mukava ja pätevä ihminen nimeltä Sdmuli H y t ö n e n . Hommd alkaa molempina päivinä kymmeneltä ia iatkuu tiistaina noin neljään ja keskiviikkona vaikka yöhön dsti Kurssille otetaan maksimissaan 1 5 henkeä, joten toimi nopeasti Ja mitäpä muuta? J V T kävi Tampereellä ja vetäisi pitkän ja raskaan päivän päätteeksi errrittäin hyvän esityksen — kuinkas muutenkaan! V i e l ä ehdit katsomaan sadunhohtoista kantdesilystämme, houkuttele kaverit mukadn.. Aiemminkin lupailtu "Tyyliharjoituksia täydennetty laitos" siirtyy hiemdn, koskdpd sitä ei tilaongelmien takia päästä harjoittelemddn, muttd vielä ei ole poissuljettu ajatus että ensi-iltd olisi viittoa ennen yiäkaupungm Y o t d . Nduttikdd kevään lämmöstä ja moi! .Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelijat kokoontuvat lauantaisin klo 1 8 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5 ) teemailtojen merkeissä. 2 4 4 llldn diheend o n Nykyajan kiusaukset ja puhujana o n Petri Hanhiniemi 3 . 4 i vappuaattona o n Luthefin kirkolla ohjelmaa, josta ilmoitellaan lähempänä vappua tarkemmin muun muassd yliopiston ilmoitustauluilla. 8 5 Erkki Koskenniemen aiheend onEsterRaamatun rohked kuningatar O l e t lämpimästi tervetullut mukadn iltoihimme! Lisätietoja toiminnastamme saat opiskelijdpdston Tom Säilältä puhelinnumeroista 1 4 6 1 8 8 4 6 id 1 4 6 1 2 1 2 tdi sähköpostitse tom saila@co jyu fi Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskelijdilldt vdnhdssd pappilassa, Vapaudenk 2 6 , torstaisin klo 1 8 3 : 2 2 . 4 " M i s s ä viipyy Jumalan johdatus?", Jukka Mäntymäki, 2 9 . 4 . "Pientä p u h e t t a Paavalista", Esko "Lätsä" Luukkonen, 1 5 klo 1 2 1 6 V A P P U K A H V I L A toimistollamme, Vapaudenk 2 4 B . Raamattupiirit; Kortepohjassa ma klo 1 9 . 3 , yhdyshenk. Liisa J ä p p i n e n , p . 2 5 4 8 2 , Kuokkalassa ma klo 2 , Jdni Mertanen, p 4 7 2 6 9 3 4 Jyväskylän Opiskelevat Anarkistit Magekokoukset joka kuun 1 keskiviikko Ruokaa ei dseitd -tapahtumat joka kuun 1 torstai Luokkaoikeus kokoontuu pohtimaan revisionisti Pentti H a p p o s e n kohtdloa Toisen looshm ylimääräisessä kokouksessa Kokouspaikat ja lisätietoja: a n a n V t i t @ c c j y u . f i , w w w . | y u h / ~ p i r jupp/oa.htm Jyväskylän Sosialistiopiskelijat SOS S O S t e a t t e r m harjoitukset Rentukassa jokd torstai klo 1 9 alkaen. S O S t e d t t e n esiintyy vappujuhlassa Vakiopaincen kellariteatterissa 1 5 klo 1 4 . Sosidlötiopiskelijoiden joukkokokous su 2 5 . 4 klo 1 9 vdkiopameessa Esillä mm. vap puun valmistautuminen Kaikki joukolla marssimaan työläisten ja opiskelijoiden juhlapäivänä 1 5 . ' Kumman Luja KuLuldiset rientävät viettämään idasen perinteisesti vdppupikmkkia 1 5 Tarkempaa tietoa piknikistä kannattaa bongailla sähköpostistd. Toukokuulle o n luvassa ainakin yksi mökkireissu ellei kaksikin, mutta ainakin luvassa o n mökkireissu Laukaaseen, [onka aikana o n mahdollisuus käydä tutustumassa hitonhautaan ja sarakallion luolamaalauksiin M u u t a k i n ohjelmaa ko. reissulle o n ehkä järjestymässä. Toisesta mökkireissusta tietoa sähköpostitse, jos se järjestetään Lisätietoja tapahtumistd tdi KuLusta yleensä voi kysellä Jounilta jofcrj u @ c c j y u . f i ( p u h 4 7 1 8 6 2 3 ) tai Annalta asuus. t<»@st.jyu.fi KVAT Runon jd viinin ilta keskiviikkona 2 1 4 Ravintola Rentukassa Pääesiintyjänä ru noilijd Liisa Laukkarinen Lynsijät jyväskyläläiset runoniekat lausuvat tekstejään Estradi o n avoin kaikille harrastajakirjoittajille myös prosais tolle Viinitarjotin 2 mk Neljä erilaista tarjotinta O h j e l masssd myös K V A T m näytelmä ryhmän kevätprojektm ensi-iltd sekä kylän oma kuoro KorteForte Vapaa pääsy! Seuraava K V A T m kokous Lillukassa 2 7 4 . klo 1 8 Suunnitellaan yhdessä loppukevään kuviot. Tarjolla kahvia ja kevätpulldd Tervetubd' Körttiopiskelijat 7IK S u 2 5 . 4 klo 1 8 idikätään kirkkopyhä Koriepohjan kirkossa, ja kuoro pääsee taas ääneen! f^jhujana Eleniuksen A n t t i Helsingista. Lämpimästi tervetuloa! M u u s t a loppukevään ohjelmasta jutellaan lisää spostilistallamme Tietty kysäistä voi myös suoraan y h l o i l t ä , pairiss@silmu.st.|yu.fi tai majarvi@silmu jyu.fi Ja ottakaa rauhallisesti ) Pink Club ry Pink C l u b o n seksuaalija sukupuolivähemmistöihm kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Vuoden 1 9 9 9 jasenmak«u o n v a i n 5 mk, kätevimmin matta) bileissä sisäänpääsyn yhteydessä. Torstaisin dvoimet ovet klo 19:stä alkaen Kuukduden ensimmäisenä ja kolmantena lauantaina S / M r y h m a klo 1 7:std alkaen. Toimiston puhelin o n ( 1 4 ) 3 1 6 6 . • Infonauha vastaa ellei paikalla ole ketään Bileitä 1 3 . 3 , 1 4 ja 1 5 ylioppilastalon Ilokivessä U o 2 1 3 , liput 2 mk jäseniltä, 3 muiltd W W W s i v u t h t t p : / / w w w jyu VyhoVpink/ Puhkupillit Pe 2 3 . 4 o n hieno kevätkonserttimme A-salilla klo 2 . , kutsukaa ystäviä sankoin joukoin kuuntelemaan meitä ja Petri Keskitalon virtuositeettid! Joensuulaiset ovdt 2 3 — 2 5 . 4 vierdindmme, j o t e n kunnia-asiamme o n saada myös heidät viihtymään. 2 7 . 4 . onkin sitten veteraanipäivän soitto (kuuntelemassa .tse presidentti Ahtisaari), ja vappupäivänä soitamme perinteisesti Jazzbarin terassilla. Lisätietoja saa Tuulta ja Jannelta, w w w s i v u t osoitteessa w w w jyu fi/yhd/puhkut Pörssi Pörsst järjestää jäsenistölleen perinteisen Vappusdundn Vuorildmmella 2 9 . 4 1 9 9 9 Saunalta lähdemme yhteiseen jatkopaikkaan. 1 5 . järjestetään Vapputapahtuma tutulla kaavalla fuksikärrymeen kirkkopuistossa. (poT$$y Radikaali Keskiviikkona 2 1 .4 hallitus kokoontuu Sohvvilla kello 1 8 . 3 Vappuna meno alkaa 2 9 4 kello 1 4 . pesrsmatsilld liikuntaa vastaan Yrttisuon perhepuiston kentällä Ottakaa mukaan omia mailoja ja vermeitä. M a t s i n jälkeen alkaa traditionaalinen, mieletön, vuoden o d o t e t u i n tapahtuma, vapun aatonaaton sauna lämmetä kirjaiiijatalolle kello 1 9 . ja paikalle voi saapua tuntia aikaisemmin. Saunomista voi jatkaa lap y ö n , ja aamun sarastaessa siirtyä sieltä vapun aattona TILTin kanssa yhteiseen päiväsaunaan. Seu'ailkaa emailia, ilmoitustaulua ja Radikaalin kotisivuja @ v.jyu.h/—kemistit/ Tosine Vappukarkelot lähestyvät huimaa | vauhtia, varautukaa immeiset! A i van näinä päivinä ilmestyy myös Tosineen vappunumero -lehti, jonka voit noutaa Tosineen huoneesta Kukanpäivän-bileitä vietetään 1 2 5 keskiviikkona. Juhla toiminta alkaa Ilokiven alakerrasta klo 1 7 . > kakun ja kahvin kera. Luvassa o n myös Historica-kuoron esitys ( H U O M ! uusi ohjelmisto) Sen jälkeen siirrymme kaikki su lassa sovussa jatkamaan iltaa Preetimeen, jossa teemana o n kukat ja mehiläiset. J o t e n ei muuta kuin juhlamieltä kaikille' Tuhatkunta Saunailta ke 2 1 4 kello 1 8 . alkaen (matarakatu 2 ) Mukana Tuhatkunnan pääsihteeri Paavo Östberg ja yhdistyksemme kummi Kirsti Laine. Vaalipaneeli pidetään 2 7 4 missä mukana suurimpien puolueiden nuoret Eurovaaliehdokkaat 7 —8.5.Tuhatkunnan puoluekokousseminaari Helsingissä Ilmoittautumiset kootusti M i k a n kautta* Henna Virkkunen tarvitsee vapaaehtoisia työtehtäviin Jyväskylässä p;dettäväan puoluekokoukseen 2 1 2 3 5 Ilmoittaudu Hennalle (Henna Virkkunen@medita f i ) ' Seuraavasta tapaamisesta ja Vapun tapahtumisia tietoa sähköpostilistalla' Sumuisena aamuna Suomen etelärannikolla. Ruotsalainen sotalaiva vastaanotti suomabt-ten radiosignaalin. j o k a kehotti muuttamaan kurssia 10 astetta lanteen. Ruotsalainen kapteeni k i r l s t e l l hampaitaan ja vastasi, että. v i e s t i n lähettäjän tulee muuttaa O M A A kurssiaan 10 astetta i t ä ä n ' Hetkeä m y ö h e m m i n han sai vastauksen, j o k a kehotti jälleen muuttamaan kurssia 10 astetta länteen. " E n ! " , kapteeni huusi radioon. "Sinä muutat kurssiasi 10 asteita ilaan 1 " Jälleen hän sai vastauksen, j o k a keh o t t i häntä muuttamaan kurssiaan. Nyt ru otsa laiska ptcc m hermostui lopullisesti: " K U U L E H A N " TÄSSÄ P U H U U RUOTSALAISEN SOTAL A I V A N K A P T E E N I , JA SINÄ K Ä Ä N N Ä T KURSSIASI 10 ASTETTA I T A A N . JOS Y M M Ä R R Ä T O M A N PARH A A S I ! " Hetken päästä hän sai vastauksen: "Joo. Ja täällä p u huu suomalainen majakka ja sinä käännät kurssiasi 10 astetta länteen, j o s ymmärrät oman parhaasi..." Liikuntovaliokunta 5euraava liikun ta valiokunnan kokous H o N s U : n saunalla Väinönkadulla alkaen kello 1 7 . tiistaina 2 7 . 4 O t a mukaan oma pyyhe ja kirjoitusvälineet Talo tarjoaa vähän puitavaa ja luotavaa, suursyömärit (tunnistatte varmaan itsenne) varustautukoon ominkin eväin, erityisesti salifutiskisojen työntekijät ovat kutsutut saunomaan, mutta toki muutkin. ToimintdyÖ keskiviikkona 2 1 4 kello 2 dlkden. Lisdtietojd jd ilmrflftatiromher O M t a £ofch-t©erjytj tV) A W n * i nen Wartti Helsingissä torstaina 6 . 5 Liikuntavalio kunta järjestää bussikuljetuksen hintaan 8 markkaa/henkilö. Lisätietoja J o u n i l t a ( j o u a i r o @ i t u jyu f i ) Vaellus järjestetään yhdessä J O P A n kanssa 8 . 9 5 ja siitä lisää Hannalta (hansiito@silmu ryu.fi) Hauskaa vappua t o i v o t t a vat pi-Jouni ( j o u a i r o @ i t u . j y u . f i ) ja sihteen-Hanna (hansiito@silmu.jyu.fi)! Opintoja tiedevaliokunta O p i n t o ja tiedevaliokunta kokoustaa seuraavan kerran keskiviikkona 2 8 4 . klo 1 7 ylioppilastalolla Ilokiven takaosassa. Kokouksessa keskustellaan vapaamuotoisesti opintoihin ja hallintoon liittyvistä tehtävistä M u u n muassa opiskelijoiden oikeusturva o n valiokunnan tarkan syynin alla Tervetuloa uudet seka vanhat jäsenet' Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tasa-arvovaliokunto Aktiivisen väkivallattomuuden päivänä 3 . 5 o n mahdollisesti jotain kampanjaluontoista ( W h i t e Ribbon) toimintaa ja muuta mukavaa ajanvietettä. Tällöin voi myös käydä kuuntelemassa Keski-Suomen perheväkivaltaprojektin luentoa klo 1 8 2 Vanhan ortopedian auditoriossa. M e i d ä n toiminnastamme Göta tuo luento ei o l e ) saa tietoa seuraavassa kokouksessa 2 7 4 . klo 1 6 yo-talolla tai sähköpostilistalta Syksyksi suunnittelemme mm tasa-arvoaiheistd, monitieteellistä seminaaria Ympäristövaliokunta Kaikki mukaan nuukailemaan M a A . n aulaan to 2 2 . 4 . klo 1 1 4 ! V o i t ommella itsellesi hedelmäpussin tai opetella kompostipussin taittelua 2 4 O n vielä luento fennoveganismista klo 1 8 Paulaharjun salissa 2 1 4 puolestaan jatketaan ympäristöoppaan päivitystä ja pe 2 3 . 4 Kokoustetaan samassa paikassa H U O M ' ympäristövaliokunnan tarjous J Y Y r n jäsenille. Keski-Suomen ympäristökeskuksen l u o n t o ja ympäristö C D R o m A m b i o s nyt 8 9 mk/kpl. Tilaukset helena.kaakkolahti@vyh fi p . ( 1 4 ) 6 9 7 1 2 2 Kun t.laat, kerro olevasi j y y : n jäsen. Vik.Ha o n pan romppua tutustumista varten O t a y h t e y t t ä pj Lnsd M a t t i l a a n (liimatt@st.jyu.fi) HULLUNKURISET PERHEET Anarkiijaa ja kapinata riys on suuri kun Jyväskylän opiskelevat anarkistit eivät osoittaudukaan kiiluvasilmäisiksi fanaatikoiksi. Kulttuuriravintola Vakiopaineessa (missäpä muuallakaan.,.) kerran kuussa kokoustavat anarkistit ovat kannanotoissaankin yllättävän rauhallisia, jopa flegmaattisia. Ajatuksena anarkistien yhdistys on hieman paradoksaalinen; eikös anarkistien tulisi vastustaa kaikenlaista järjestystä ja järjestäytyneisyyttä? "Emme me halua mitään pitkälle vietyä anarkismia kannattaa", vastaa Jyväskylän virallinen vaihtoehtoihminen, tämänkin julkaisun sivuilta tuttu Pirita Juppi. "Jyväskylän opiskelevat anarkistit ei ole mikään virallinen järjestö siinä : iriielessä, ettei meillä ole puheenjohtajia, emmekä me varsinaisesti tee mitään päätöksiä, ainakaan äänestämällä. Tosin tapahtumia järjestettäessä täytyy raha-asioista keskustella", Juppi toteaa. Sen verran kokoustaminen kuitenkin jäseniä on rassannut, että virallisia kokouksia pidetään enää kerran kuussa, ja muutoin toiminta tapahtuu työryhmissä. Anarkistit ovat olleet koossa vasta vajaat pari vuotta. Anarkisteja ei mitenkään kummemmin kutsuttu kasaan, vaan samanhenkisesti ajattelevat ihmiset hakeutuivat toistensa seuraan. Jyväskylän opiskelevien anarkistien keskeinen toiminta koostuu keskusteluryhmistä ja omaa aatemaailmaa valot: tavista tapahtumista, joista seuraava. Anarkismi utopiaa vai realismia? -tapahtuma järjestetään toukokuun 8. päivänä Jyväskylän Yliopistolla. Omien tapahtumien järjestämisen lisäksi anarkistit vierailevat aktiivisesti myös aateveljien ja -siskojen tapahtumissa. Jyväskylän opiskelevat anarkistit olivat mm. viime vuonna mut; den mukana ottamassa kytiltä kuonoon Tampereen Mustavihreillä päivillä. Kaikkiaan opiskeleviin anarkisteihin kuuluu parisenkymmentä henkeä. Opiskelevista anarkisteista suurin osa on mukana myös muussa kansalaistoiminnassa. Yhdistyksellä onkin läheiset suhteet mm. Maan ystäviin ja Oikeutta eläimille -järjestöön. Anarkismi ei ole aatteena niitä helpoimmin tiivistettäviä, eikä Jyväskylän opiskelevilla anarkisteillakaan tunnu olevan yhtä ja ainoaa tapaa suhtautua aatteeseensa ja sen päämääriin. Nykyisessä maailmanjärjestyksessä on kuitenkin kaikkien mielestä parannettavaa. "Ei nykyinen' demokratia ole meille todellakaan mikään ihanne. Emme pyri mihinkään kertarysäyksellä tapahtuvaan vallankumoukseen", Pirita Juppi vakuuttaa. PAUI LIPIÄINEN fflmfflm Ainejärjestöjen lehtija www-sivukilpailu Perinteinen ainejärjestölehtikilpailu järjestetään taasJYY:n hallituksen toimesta. Kilpailuun osallistuakseen ainejärjestöjen tulee toimittaa viimeisin julkaistu lehtensä JYY:n keskustoimistolle maanantaihin 26.4. mennessä. WWW-sivukilpailuun osallistuvat automaattisesti kaikki ainejärjestöt, joiden sivuille on linkki JYY:n www-sivuilta. Linkin puuttuessa tulee ainejärjestön toimittaa www-sivujensa osoite JYY:n keskustoimistolle maanantaihin 26.4. mennessä. Molempien kilpailujen palkitut ainejärjestöt julistetaan vappuaattona. Lisätietoja: hallituksen ainejärjestö-, lehti-ja tiedotusvastaava Juha Makkonen, 040-5884199, jvmakkon@st.jyu.fi.
• kBJfl IBM ThinkPad 390 on edullinen, tavalliseen yrityskäyttöön tarkoitettu kannettava tietokone. Tässä mallissa on kirkas ja laadukas aktiivimatriisinäyttö. Mukana myös infrapunaominaisuudet. Intel Pentium 233 MHz MMX • 32 Ml/3.2 Gt • 12,1" TFT-näyttö • 24xcd-rom-asema • Microsoft Windows 98 • Lotus Smartsuite -ohjelmistopaketti 9 . 9 9 H I K Joustavat maksutavat Infogate K y Gummeruksenkatu 9 , 4 1 Jyväskylä © 1 4 2 1 4 517 fax. 1 4 2 1 4 418. Avoinna: ark. 8.30-17.00 Ia 10.00-14.00 I B M Aptiva 2 8 2 + 1 7 " AMD K6-2 400 MHz.. 64 MB, 8 GB, multimedia-ja viestintä 8.490 mk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 r P I I L O L A S I P A K E T T I ' S i l m ä l ä ä k ä r i n t a r k a s t u s 1 Piilolasit Y h t . a l k . f VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 FIKSATTU MESTA VANHAT KUJEET Kovaa superlatiivista menoa, riittävästi janonsurmatarpeita ja jalkoihin menevää musiikkia. Kauppakatu 33. JKL. Puhelin (014) 213123 MUUTOT edullisesti opiskelijahintaan puh:3781701 P a k k a n e n Oy HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI" mi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 UETULOn AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas Ma-Pe 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu M U I S T A T H A N ? ] että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! < MJ KO OPISKELE ITSELLESI TYÖPAIKKA TIETOTEKNIIKKA TARVITSEE OSAAJIA TIETOTEKNIIKKA-ALAN KOULUTUSTA KESÄLLÄ 1999 lääninhallituksen rahoittamia omaehtoisia päivakoulutuksia INTERNET-SIVUJEN TUOTTAMINEN, HTML -KIEU JA NETTIKAUPAN PERUSTEET Aika: 1.6. 27.7.1999. puolipaivakoulutus 5 h/pv Kesto: 200 h Hinta: 600 mk Lisätietoja koulutuksesta antaa vastuukouluttaja Perttu Levy puh. 0400 629 546 MULTIJA HYPERMEDIAKOULUTUS nykyajan informaatiomedat tietoverkoissa ja CDM Aika: 3.5. 28.6.1999. päiväkoulutus 8 h/pv Kesto: 320 h Hinta: 800 mk Lisätietoja koulutuksesta antaa vastuukouluttaja Jarmo Levy puh. 0400 546 148 Kysy myös tietotekniikan yhden illan tietoiskukoulutuksiamme! Tarkemmat tiedot sekä muu koulutuksemme www.jaiko.ti Esitteet ja hakulomakkeet kaikkiin koulutuksiin saa koulutussihteeri Jouni Aholta puh. (014) 444 6371 tai e-mail: jouniah@jalko.fi A PL 283. 40101 JYVÄSKYLÄ puh (014) 444 6411. fax (014) 444 6412 www.jaiko.fi. A K O P I O L \ # L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 Muuntokoulutus Roll o n t o Jyväskylä... Suomen ainoassa informaatioteknologian tiedekunnassa opiskelee 800 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa j a 60 jatko-opiskelijaa noin 20 professorin j a 40 muun o p e t t a j a n johdolla. Tiedekunta o t t a a uusia opiskelijoita syksyllä 1999 alkavaan tietojärjestelmätieteen ja tietotekniikan kauppatieteelliseen tai luonnontieteelliseen muuntokoulutukseen. Koulutuksessa voi syventyä tietojärjestelmiin, ohjelmistotekniikkaan j a tuotantoon, elektroniseen liiketoimintaan, digitaaliseen mediaan, ryhmätyöteknologioihin, tietoliikenteeseen tai tieteelliseen laskentaan. Opinnot a n t a v a t tietojenkäsittelytieteiden jatko-opintokelpoisuuden. Koulutus on tarkoitettu sellaisille yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeleville, opiskelleille tai jo ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille, joiden pääaineena ei ole tietojenkäsittelytieteisiin kuuluva oppiaine, mutta joilla on ennestään ainakin 15 ov alan yliopistotasoisia opintoja. Tietotekniikan koulutukseen otetaan myös soveltuvan opistotai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Lisätietoja koulutuksesta, hakemisesta sekä hakulomakkeet saat osoitteesta: http://www.infotech.jyu.fi/ tai informaatioteknologian tiedekunnasta puh. (014) 60 2207, 60 2208, faksi (014) 60 2209. Hakulomake, todistusjäljennökset, opintorekisteriotteet j a ansioluettelo pyydetään lähettämään 21.5.1999 mennessä osoitteeseen: Lisätietoja muuntokoulutuksesta maassamme http://www.minedu.fi /ktpo/tietoteollisuus Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta PL 35 (MAE), 40351 Jyväskylä Informaatioteknologian tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO J Y V Ä S K Y L Ä S I N F O N I A CARL ORFF (larin iiiii Biirana Paviljonki-sarjan ensikonsertti Jyväskylä Paviljonki 7.5.1999 klo 20 Markus Lehtinen johtaja Anna-Kristiina Kaappola sopraano Richard Reaville tenori Raimo Laukka baritoni K-S Konservatorion ammattiopiskelijat Jyväskylän Studiokuoro Kamarikuoro Cantinovum Poikakuoro Opiston Pojat LIPPUPALVELU SOKOS (014) 630 621 Liput 100 / 80 mk KAUPPATIETEELLISET AVOIMEN KORKEAKOULUN OPINNOT JATKUVAT MIKKELISSÄ! Kesälläkin. Opettajat tulevat Helsingin kauppakorkeakoulusta, ja opinnot ovat kauppakorkeakoulun vaatimusten mukaiset. Hyvä opiskelija. Riittääkö Sinulla puhtia toimia oman tulevaisuutesi puolesta kesälläkin? Tässä o n tilaisuutesi. Avokl Talousmatematiikan perusteet (4 ov) Tilastotieteen perusteet (4 ov) 31.5. 28.6. Jakso perehdyttää taloustieteellisen kirjallisuuden lukutaidon kannalta välttämättömiin matematiikan peruskäsitteisiin j a valmentaa matemaattisten mallien ja optimointimenetelmien soveltamiseen taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa. O T A Y H T E Y T T Ä . Eila Avelin, p. (015) 205 0404. j a Pirjo Liikanen-Ryyppö, p. (015) 205 0455, opastavat Sinua mielellään opintosuunnitelmasi tekemisessä. 26.7. • 30.8. Jakso perehdyttää deskriptiiviseen tilastotieteeseen ja auttaa saavuttamaan valmiudet sen soveltamiseen empiiriseen tilastoaineistoon sekä tutustuttaa todennäköisyyslaskentaan ja estimointiteoriaan j a antaa kuvan tilastotieteen asemasta tutkimuksessa. HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS HKKK PYK