• X\
• H Jyuäskylän Ylioppilaslehti B/2001 4. huhtikuuta Aurinko paistaa ja bongarit laulaa. Keskiaukeama. Teurastamo numero 2 1 pääkirjoitus/ Viereisellä sivulla II , , • puidaan mielenJuha Kauppinen lerveysongdmu , Kaksi opiskelijaa kertoo murheistaan, tuntemuksistaan ja kokemuksistaan YTHSillä. Eräs kohta jutussa pysäyttää. Opiskelijat arvelevat, että heidän mielenterveysongelmansa johtuvat yksilökeskeisestä suoritusyhteiskunnasta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Tehokkaammin, paremmin, nopeammin. Nämä ovat suoritusyhteiskunnan avainsanoja. Yksilökeskeisyys vaikkakin kuulostaa sanana hienolta ja arvokkaalta merkitsee omassa yhteiskunnassamme ainoastaan sitä, että tehokkuus on saatava toimimaan yksilötasolla. Yhteiskunta ei voi olla tehokas, elleivät sen perusyksiköt ihmiset ole tehokkaita. Ja tämähän on helppo toteuttaa, koska ihmisen perusluonteeseen kuuluu halu miellyttää. Jos pomo sanoo, eitä nyt sinun on pakattava kuuden kelan sijasta seitsemän kelaa päivässä, ihminen tekee näin, koska hän haluaa miellyttää. _ -Se *ttä joku valmistuu viidessä vuodessa eikä seitsemässä vuodessa eli on tehokkaampi ei heilauta mitään mihinkään suuntaan. Silti tätäkin asiaa ajavat eräät lahot pontevasti. Miksi? Koska piiää olla tehokkaampi. Tehokkuus, ylempien tahojen miellyttäminen, on itseisarvo, jota on yksinkertaisesti tavoiteltava, ja sillä hyvä. Eihän siinä sinänsä mitään vikaa ole. Enkä kiistä, elleikö tehokkuus paremmat suhdanteet vaikuttaisi omaankin elämääni. Kyllähän hyvinvointivaltiossa on mukavampi elää kuin pahoinvoiniivaltiossa. Miksi siis kirjoittaa aiheesta? Siksi, koska tässä hyvinvointiyhteiskunnassa tehokkuus aiheuttaa pahoinvointia. Opiskelijat jonottelevat mielenterveyspalveluita kuukausitolkulla kasvaneista resursseista huolimatta. Se ei ole oikein. Toki voidaan tenhottaa, että kyllä olivat ihmiset entisaikaan kovempia; ei oltu koko ajan valittamassa joka asiasta. Mitä sitten? Asiat pitää suhteuttaa siihen aikaan ja paikkaan, jossa eletään. Nyt elämme vuotta 2001. Paikkana on pohjoiseurooppalainen hyvinvointivaltio, eräs sen kehityskeskuksista, imagokaupunki vieläpä. Ja ihmiset voivat pahoin. Asialle on tehtävä jotain. Resurssipula ei enää kelpaa selitykseksi. Miksikö? Vastaus selviää esimerkiksi vilkaisemalla Jyväsjärven rantaan, jossa jököttää satoja metrejä resurssipulaa jos jonkunnaköiscst.i materiaalisia rakenneltuna. TuntuukohyvaUa? Pilkeitsi+minä= hermoromahdus Kimmo Elo KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyuäskylän Ylioppilaslehti «miyu.t/iylkkni Jyvöskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jyväskylän ylioppilastalo Jyikköri maksaa 5 markkaa. I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 1 Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä Osoitteenmuutokset ilmestyy d e a d l i n e (014)2603360 • JYYn keskustoimisto, jylkkon@a:.iyu.(i (014)2603355 25.4. 19.4. fox Ilmoitusmyynti (014)2603928 tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 9.5. 3.5. Päätoimittaja fox (014) 272 163 Juho Kauppinen (014)2603359, Ylioppilaslehtien 040584 0414 v a l t a k u n n a l l i n e n J ä r j e s t ö i l m o i t u s t e n d e a d l i n e jubofnlst.jyu.fi ilmoitusmyynti p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! 1 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Toimittaja! Annakaisa Vääröhiemi l|moHuks«nvalmistaja Ilmoitushinnat 040538 1904 Grafiikka Rutanen tekstissä 6.00mk/pmm annvoar@5t.(yu.ti ' (014)216 315,050 5962444 takasivu 7,00 mk/pmm annvoar@5t.(yu.ti ' 9r0fiikka.rulonen@co.inet.fi määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm Tuomas Tirkkonen etusivu 9.00 mk/pmm 050524 5128 Painopaikka (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) tuotirk@st.jyu.li tehtisepöt Oy, Pieksämäki Värihinnat (015)723 4212. yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Taloudenhoitaja ja Fbinos 8 yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk toimistosihteeri Fbula Rouhiainen (014)60 7226 ISSN 0356-7362 Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroi AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 3.4. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. •• •• . « / O l e n vieraasta paasta/ Jou4o . nut Pilke itsip ä i v i tyksen uhriksi. Vasten omaa tahtoani mikrotukemme päätti suorittaa uroteon ja päivittää aiemmat Pilkeitsi 97 -ohjelmat Pilkeitsi 2000 -ohjelmiin. Omalta kohdaltani olisin voinut aivan hyvin elää ilman tätäkin päivitystä. Mutta saimmehan opettavaisen tarinan siitä, millaiseen pakkorakoon markkinavakias meidät ajaa. Päätyöni on lukemisen ohella kirjoittaminen. joten olin saanut viriteltyä Pilkeitsi 97 -paketin mukana tulleen tekstinkäpistelyohjelman toimimaan siten kuin minä itse halusin, enkä siten kuin Pilkeitsin firma olettaa minun haluavan toimia. Tässä on omasta mielestäni iso ero, firman mielestä näiden tulisi ilmeisesti olla yksi ja sama asia. Yhtä kaikki, muutosvastarinnastani huolimatta 2000 saapui koneeseeni ja laittoi sen uuteen uskoon. Kaikki hienot viritelmäni, kaikki tekemäni asettelut, kaikki määrittämäni muotoilutavat siirtyivät bittien taivaaseen ja korvautuivat jälleen niillä oletuksilla, joiden Pilkeitsin firma oletti olevan samoja omien toiveineni kanssa. Ensin tilanne vähän huvitu, mutta Pilkeitsi 2000 -ilmiön laajuuden valkeneminen käänsi yleensä rauhallisen mieleni lähes raivon partaalle. Olisin vielä ymmärtänyt ja hyväksynyt sen, että UUDET asiakirjat olisivat noudattaneet uusia asetuksia. Olisin jopa ollut valmis muokkaamaan, virittelemään ja kiroilemaan saadakseni Pilkeitsi 2000 -ohjelman tottelemaan itseäni edes kohtuullisesti. Mutta sitä minä en voinut ymmärtää tai hyväksyä, että ne VANHATKIN tekstit muotoiltiin aivan uuteen uskoon avattaessa. Jos olin kirjoittanut fonttikoolla 12, niin nyt fonttikooksi muuttuikin 10. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Tämä siitäkin huolimatta, että olen jo vuosia järjestelmällisesti ottanut kaikista Pilkeitsi-tuotteista heti kättelyssä kaikki nk. automaattiset toiminnot pois päältä! Minä en haluaisi enkä usko kovinkaan monen muunkaan haluavan käyttää huonoja ohjelmia. Minä oletan — ilmeisesti täysin turhaan että nk. ohjelmistopäivitykset olisivat kehitystä kohti parempia ja käyttäjäystävällisempiä ohjelmia. Se, mitä minulle kuitenkin tarjotaan, on yhä pöhöuyneempiä ohjelmia, joiden "älykkäät" ominaisuudet saavat käyttäjänsä lähinnä hermoromahduksen partaalle. En liene ongelmani kanssa yksin. Miksi kukaan ei nosta meteliä siitä, että monien täytyy istua viikkotolkulla kursseilla kyetäkseen kirjoittamaan yksinkertaisen kirjeen näillä "uusilla ja helppokäyttöisillä sovelluksilla"? Miksi Linuxiin, jonka piti haastaa koko Pilkeitsi-tuotteiden asema, kehitetään samanlaisia jättiohjelmia, joiden käyttö on vähintäänkin yhtä monimutkaista? Vaihtoehdotkin ovat vähissä, kiitos Pilkeitsituotteiden lähes monopoliaseman. Jos käyttää jotakin muuta ohjelmaa, eristäytyy samalla vapaaehtoisesti muista tietokoneiden käyttäjistä. Ilmeisesti elän jonkinlaisessa vinuaalitodellisuudessa olettaessani, että tietotekniikan tulisi palvella ihmistä ei tehdä heidän elämästään yhtä helvettiä. Kiitos Pilkeitsi, kiitos nykyään muistan lukea Isä Meidän -rukouksen aina, kun käynnistän tietokonee
• http://www.jyu.fi/jylkkari 4. HUHTIKUUTA 2001 • 4 1 . UUOSIKERTA "NIITÄ TUNTEITA ei pysty käsittämään, ennen kuin ne kokee itse. Ja tuskin käsittävät nekään, jotka sitä rahaa jakavat." Näin puuskahtaa Jyväskylän yliopistossa kolmatta vuotta opiskeleva Merja, joka törmäsi viime vuoden marraskuussa ylitsepääsemättömiin burnoutoireisiin. Yksityinen psykologi teki diagnoosin: "Psykologin mukaan mulla oli akuutti kriisitila. Käytännössä se tuntu sillä lailla, että voimat yksinkertaisesti loppu kesken. Se psykologi määräsi mulle sairaslomaa tammikuun puoleenväliin." Koska Merja opiskelee Jyväskylän yliopistossa, hän oli ensin luonnollisesti ottanut yhteyttä YTHS:n mielenterveyspalveluun. "Sieltä vastattiin kylmäkiskoisesti, että korkeintaan kahden kuukauden kuluttua voit saada apua." Tämän kahden kuukauden aikana, jonka Merja olisi joutunut odottamaan YTHS:n tarjoamaa helpotusta, hän kävi kriisiterapiassa yhteensä kymmenen tuhannen markan edestä. Viulut maksoivat vanhemmat. Kn tiedä, mitä mä olisin tehnyt, jos vanhemmat ei olisi pystynyt mua siinä auttamaan." Merja sai sikäli ainutlaatuista apua, että YTHS:n kautta ei ole lainkaan mahdollista saada kriisiterapiaa. Merja kritisoi, paitsi YTHS:n järjettömän pitkiä odotusaikoja, myös mielenterveyteensä apua hakevan opiskelijan kohtelua. "On iso kynnys yleensä myöntää itselleen, että nyt mun on pakko pyytää apua. Kun sen tajuaa, sitä ajattelee, että no okei, ei tässä ole mitään hätää, kyllä sitä apua saa kun vaan ymmärtää hakea. Kun tämän tunteen jälkeen huomaa, että eihän sitä apua tulekaan, niin se tuntuu ihan hirveällä; lähinnä joltain halvceraamiselta. Sellasessa tilanteessa olevalle ihmiselle kannattaisi puhua puhelimessa aika varovaisesti, eikä vaan töksäytellä mitä sattuu." Yksityisellä psykologilla käydessään Merja havaitsi kiinnostavan seikan: "Heti kun mä ekan kerran kävin siellä, se psykologi sanoi saman tien, että mun kannattais muuttaa itseni kirjoille johonkin toiseen kuntaan. Sillain olisi saanut helpommin KELA:n kustantamaa apua. Jyväskylässä ei kuulemma ole sellaiseen mahdollisuutta, koska täällä on niin paljon opiskelijoita." SAMAN TOISINAAN AHDISTAVANKIN asian on huomannut niin ikään Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Päivi: "YTHSJlä asioidessani multa on vähintään neljä kertaa kysytty, että enhän mä ole kirjoilla Jyväskylässä. Välillä on tuntunut siltä, että se on se pääasia, missä mä olen kirjoilla, eikä se, mikä mua vaivaa." Päivillä on nuorempana ollut syömishäiriöitä. YTHS.n hän otti alunperin yhteyttä pahojen paniikkihäiriöitilojen vuoksi. "Siinä vaiheessa ryhdyin hakemaan niihin apua, kun ne rupes tulemaan pahasti kouluhommien esteeksi." Päivin ongelmat alkoivat muuttua hiljalleen psyykkisistä fyysisiksi; hänen omien sanojensa mukaan "kroppa vain sanoi seis". Tätä tapahtui jopa siinä määrin, että hän kävi jossain vaiheessa tavallisella lääkärillä apua kysymässä. YTHS:stä Päivin kokemukset eivät ole kovin hääppöiset. Hän kutsuu YlilS:ää reseptinkirjoituskoneistoksi, joka arpoo, kuka tarvitsee apua ja kuka ei. "Mullc ainakin se henkilö, joka vastas puhelimeen ekalla kerralla, oli todella töykeä. Sen jälkeen mua on heitelty ympäriinsä. Ensin jouduin odottamaan pari kuukautta, että pääsin ekalle käynnille. Sitten kävin kuusi kertaa YTHSJlä arviointikäynnillä, ja sain YTHS:n kautta ajan yksityiselle psykologille." Psykologin lausunnon mukaan Päivi oli "syvästi masentunut". "Seuraavaksi sain taas vastaanottoajan YTMS:n psykologille, jolle oli ilmeisesti kerrottu jonkunlainen yhteenveto mun tilanteesta. Hän sanoi, että mulla on niin musta maailma, että mä tarvitsen iloa elämään. Mulle suositteluin pysyvää lääkitystä. Suostuin siihen, koska musta tuntu, ettei ollut oikein muuta vaihtoehtoa." Lääkityksellä Päivi on ollut vuoden päivät. Hän kuvailee oloaan "ihan ookooksi". "Kaikki terät on tunteista kuitenkin pois. Ennen reagoin hyvin vahvasti iloisiin ja surullisiin asioihin, mutta nykyään suhtaudun kaikkeen melko laimeasti; olen vähän niinkun kahvilla koko ajan." "Tulevaisuuden kannalta olisi hyvä mennä psykoterapiaan, mutta se vaalii ihan älyttömästi sitoutumista. Kaikki suunnitelmat mahdollisten kesätöiden suhteen ja muutenkin pilaisi unohtaa ainakin vuodeksi." MERJALTA LÖYTYY myös ymmärrystä YTHS:n suuntaan: "YTHS:n henkilöstön täytyy kyllä olla ihan poikki siihen hommaansa; olisi kiva kuulla, kuinka monta psykologia siellä yhteensä työskentelee." Häntä kuitenkin ärsyttää tyyli, jolla esimerkiksi YTHS:n johtaja Eero Kurri vähätteli pitkiä odotusaikoja sanoessaan Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 4/2001 niiden olevan ikuisuuskysymys. Samoin satikutia saa Kurrin kommentti naisvaltaisuuden kasvattavasta vaikutuksesta mielenterveystyössä tarviitaviin resursseihin. "Sama kun sanois, eitä joo joo, naiset siellä taas valittaa kaikesta", Merja paheksuu. Edelleen sekä Merja etiä Päivi kummastelevat, eikö kukaan tosiaan osaa ennustaa, millaista vauhtia opiskelijamäärät kasvavat. Heidän mukaansa sellaista ei todellakaan pitäisi voida käyttää perusteluna liian pieniin resursseihin mielenterveystyössä, kuten YTHSJtä perusteltiin samaisessa Jylkkärin artikkelissa kaksi viikkoa sitten. RESURSSEJA SIIS ON liian vähän tarvittavan avun määrään nähden. Mistä tämä voisi johtua? Päivin näkemys asiasta on selvä: "Syynä on tämä yksilökeskeinen suoritusyhteiskunia. Kaikki pitäisi vaan tehdä koko ajan nopeammin ja tehokkaammin." Merja jatkaa: "Ja kun koko ajan kaikkialla vaahdotaan, että opiskeluaikojen pitäisi lyhentyä ynnä muita vastuuttomia kommentteja. Tunnutaan unohtavan, että samalla kun tehostetaan toimimaa, pitäisi pystyä olemaan myös onnellinen", Merja muistuttaa. Tyttöjen näkemyksen mukaan YTHS:ssä on muitakin ongelmia kuin resurssipulaa. Tottakai rahaa tarvitaan lisää, multa kyllä YTHS:llä voitaisiin myös nykyiselläänkin parantaa toimintaa. Ensimmäinen asia on asiakkaiden kohtelu. Vaikka hommaa olisi kuinka paljon, asiakkaisiin ei voi ruveta suhtautumaan, niin kuin ne tulis jostain liukuhihnalta." Päivi ehdottaa myös, että YTHS.llä voisi toimia palveleva puhelin, joka olisi auki vaikkapa tunnin pari päivässä. Siihen soittava opiskelija tuntisi, että joku oikeasti kuuntelee hänen ongelHaastateltujen nimet on muutettu. Resurssipula: jonotusta ja stressiä "YTHS:N PALVELUIHIN ollaan asiakaspalautteen perusteella pääasiassa tyytyväisiä", aloittaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Timo Rönkkömäki. "Ongelmat siltä osin kuin niitä on voidaan jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin on resurssipula, jonka vuoksi jonotusajat on pitkiä. Toisenlaiset ongelmat voidaan parantaa YTHS:n sisällä." Tällä Rönkkömäki viittaa töykeään palveluun tai muuhun sellaiseen. "Jos katsotaan tarpeeksi syvälle, nämäkin ongelmat ovat lähtöisin resurssipulasta, joka aiheuttaa kiireitä ja stressiä YTHS:n työntekijöille." Resurssipulat eivät enää ole sitä luokkaa kuin aiemmin; yksi YTHS:n puolipäiväisen psykiatrin virka kokopäiväistettiin ja lisäksi perustettiin yksi uusi psykologin osa-aikainen virka. Silti rahaa on liian vähän. Ja vaikka sekin asia korjaantuisi, palvelun laajentamiseen ei ole mahdollisuuksia, koska tilat eivät annan myöten. Helpotusta resurssipulaan on näkyvissä, mutta vain vähän: "Opiskelijoiden terveydenhoitomaksuahan nostettiin viime vuodesta kahdella kympillä 188 markkaan. Lisäksi nyt ollaan suunnittelemassa korotusta käyntimaksuihin. Sillä saadaan hiukan lisää resursseja", summaa Rönkkömäki. Matti Mäkinen oli Jyväskylän sosiaalija terveyslauiakunnassa vuosina 1997-2000, sekä toimi JYYn sosiaalisihteerinä 1995-98. Hänellä on selkeä kura YTHS:n tarjoamasta hoidosta verrattuna esimerkiksi kuntaan. "Ei YTHS:n tarjoamat palvelut välttämättä mitenkään pramealla mallilla ole, mutta ainakaan tilanne ei ole yhtään sen huonompi kuin kunnan vastaavalla sektorilla. Joka tapauksessa tämä nykyinen systeemi on kustannustehokkain ja toimivin tapa järjestää opiskelijoille terveydenhoitoa", hän toteaa. "Resurssipula on olemassa, sille ei voi tällä hetkellä mitään. Sen sijaan jos kokee joutuneensa hoitovirheen kohteeksi tai saaneensa muuten huonoa kohtelua YTHS:llä, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhoiioaseman poiilasasiamiehecn Kaija Kalliolinnaan (puh. 2601 977). Hänelle kerrotut asiat ovat luottamuksellisia ja sitä kautta voi hyvinkin saada helpotusta", Mäkinen kenoo. JUHA KAUPPINEN
• Jyuäskylän Ylioppilaslehti 6 / 2 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Paljonko Grönlannissa on asukkaita? 2. Minkä menestystuotteen JS. Pemberton keksi vuonna 1886? 3. Ketkä olivat mukana Popedan alkuperäiskokoonpanossa? 4. Mikä on suomen yleisin lintu? 5. Missä Euroopan maissa ydinvoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta on yli puolet? ALLIKKO 6. Minä vuonna pelattiin ensimmäinen jalkapallon Englannin cup? 7. Minkä maan rahayksikkö on pula? 8. Monessako elokuvassa Ronald Reagan näytteli? 9. Mitkä kuusi maata perustivat Euroopan talousyhteisön EEC:n? 10. Kenen debyyttisingle oli nimeltään Chills and Fever? m Mikä on kotiviinin vastakohta' 'KIPHIIA :SflNOa •msauop U J O J / O I es)(es e! e>|suey 'ÖJnqujaxnn 'EH -en 'ei6|3g 'ieeiuo)|ue|v "6 ess:£g -g •ueuBMSiog L zm-9 essejBiaa el essenuon esse)|suea 'S niunnjed fr (intuujni) LU|OH IBM El (EJE1!)|) B | -Jinnj uv '(ejei!>|) u3uo>pi!|A] OAJV '(osseq) BJEIUJV UBH '(ninei) (AJBlBisn^ ajed e UB|00 E300 Z 000 £S l JJSMVISVA rtarjolla tänään Annalcaisa Väötänion»i tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYTn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi o s o i l t e e s e e n j y l k k a r i l a n a a n @ c c . j y u . f i NAITTELYT Alvar Aalto -museo 8.4. saakka: Pienoismalli maailmasta. Koululaisten arkkitchtuunja ympäristösuunnitelmia. Galleria Becker 7.4. alk.. Ilkka Vaatii. Grafiikkaa. Galleria Harmonia/Graflikkakcskus Tuomo Blomqvist. Piirustuksia, veistoksia ja grafiikkaa. Keski-Suomcn museo 15.4. saakka: Veikko Koskinen Maalauksia. 22.4. saakka: Raha-arkku ja Pokcmonit. Näyttely K-S:n museon kokoelmien kartunnasta Suomen Käsityön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. 12.43.6. Lumottu puutarha. 12.4.3.6. Lapsella on oikeus leikkiin Taidemuseo Holvi 7 4. alk.: 1950-luku. Vapautumisen aika. Aula 7 4. alk.: Tuomas von Boehmin muistonäyttely. Taidekasvaluslila 7.4. alk.: Hugo Simberg matkustaa. TEATTERIT Huoncteaueri Kerjaläismusikaali to 5 4 Klo 18 (ensi-ilta), ma 9.4. klo 12, 18, ti 10.4. klo 12, 18. Paitsioonsa pc 6.4. klo 19. su 8.4. klo 15. Petos pe 20.4. klo 19, la 21.4. klo 19, su 22.4. klo 15. Kampus-ieaiteri Poltettu oranssi. Pe 6.4. klo 19. su 8 4. klo 14, ma 9 4. klo 19, li 10.4. klo 19 , lo 12.4. klo 19 Nisulankatu 78. Liput 30/20 mk. Kansannäyttämö/Ullakkoicalteri Kuikan pelto la 31.3. (ensi-ilta). ma 2.4.. la 7.4., su 8.4., to 12.4., ma 16.4.. pe 20.4., la 21.4. Klo 19. Liput 40/20 mk. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Lännen syrjällä la 7.4. klo 19. Pitkä, musta ja tyylikäs ti 10.4. klo 19, ke 11.4. klo 14 ja 18. Säädyllinen murhenäytelmä pe 6.4. klo 19, la 7.4. klo 14 Suuri nay tiämo. Lumikki ja 7 kääpiötä su 22.4. klo 15 (ensi-ilta). West Side Story pe 6.4. Klo 19, la 7.4. klo 14. Tanssiteatteri Kramppi Kaksi oikein, kaksi nurin. Ke 4.4., ma 9.4., ti 10.4., ke 11.4 Klo 19. Tanssisali Lutakko. Liput 40 mk. POP/ROCK./JAZZ/KLUBIT Domino To 12.4. Twisted America. DJ:l Rob di Stefano (New York), Oded Peled (Misc. Management. Hki), Liu (Niitty, Jkl). Klo 21-03, 30 mk. Pe 20.4. Vire-klub. Klo 21-03. 20 mk. Info: www.ruiny.org. Lutakko Pe 6.4. Repnnled, Killer Liput 30/20 mk. To 12.4. Klamydia, 313. Liput 45/35 mk. Pe 20.4. To/Dic/For. Liput 40/35 mk. La 21.4. Kauko Röyhkä. Liput 45/35 mk. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia Ke 4.4 Barokkia, barokkia, barokkia. Teatteritalo klo 19 80/60/40 mk. Ke 11.4. Pääsiäiskonsertti Taulumäcn kirkko klo 19. Liput 80/60/40 mk. Jyväskylän ylioppilasteatteri (JYT): Kuolleet sielut. Katso sivu 18. Jyrock 2001 6.-7.4. klo 2004. 2pv liput 120 mk ennakkoon (Airon musiikki), JYYn jäsenille 100 mk (JYYn kulttuurisihteerillä). Ennakkolippujen myynti lopetetaan pe 6.4 klo 16. lpv lipui ovella 70 mk/ilta. La 14.4 Bileet, järj Jkl:n Seta ry. Pe 20.4. Mainslream Massacre RENTUKKA 4.4. Kielten opiskelijoiden triviaali-peli-ilta 18.4 Runon ja viinin ilta, järjestää KVAT To 5.4. Bileet Raatikellanlla. Järj. Ynnä. La 7 4. Rokkilanssien SM-kisal, Huhiaharjun koululla www.cc.jyu.fi/brcak/ jyy KOPOVAtlOKUNTA Kokous to 5.4. poikkeuksellisesti jo klol5.30 Yotalolla. Kahvia, pullaa ja tehokasta keskustelua opintoasioista. Tervetuloa mukaan! Info: koposihtceri Katja Mielonen, p. 260 3358, jyy-koposihtceri@cc.jyu.fi. KULTTUURIVALIOKUNTA Kokous seuraavan kerran ylioppilastalon hallituskabinclissa ke 11.4. klo 12. KVAT:n ja kv-valiokunnan järjestämä eksoottisen ruuan ilta yo-kylässä M-talon keittiössä 9.4. klo 18. Kokataan ranskalaista, ukrainalaista, kanadalaista, saksalaista ja japanilaista ruokaa. Osanottomaksu 20 mk Ilmoittautumiset va-sihlecrillc kvat@cc.jyu.fi tai 040 581 4972. Runon ja viinin ilta Rentukassa ke 18.4 klo 21. Pääesiintyjänä runoilija Olli Heikkonen. Pääsymaksu 10 mk, sis salaattia ja patonkia. Myytävänä 4 enlaisla viinilarjoiinta ä 25 mk. Lisätiedot va-sihteenlta. KV-VAtlOKUNTA Ke 4.4. klo 18 saunailta kaikille kv-asioista kiinnostuneille ja jo kv-loiminnassa mukana oleville. Paikkana Kortepohjan A talon sauna (ylin kerros). Kokous ma 23.4. klo 18 yo-talolla Reilun kaupan päivä ja Sambia-ilta ke 25.4. Lisää: www.jyu.fi/jyy. SOPOVALIOKUNTA Seuraava kokous on ti 10.4. klo 16 Sohwin kabinetissa. Kaikki vähänkin kiinnostuneet paikalle! TASA-ARVOVALIOKUNTA Kokous li 10.4 klo 17.30 Sohwilla. Lisätietoja: pj. Jan Satka, sajaju@cc.jyu.fi. 044-271 4503 Liikuntapäivä perjantaina 6.4 Katso sivu 7. Suomen kielen opiskelija Teemu Vesterinen on kova mies hassuttelemaan, mutta nyt hän on tosissaan: koska hän halusi esiintymään, täytyi hänen myös järjestää keikka. Parliaillaan Vesterinen viilaileckin muusikkoystävänsä Jalo Vvalamichen kanssa rock-henkistä komedia-iltaa, johon on tulossa myös improvisaatioteatteri J O O . Vesterinen lupaa tuoda Ilokiveen stand up -komiikan, joka on vielä melko harvinainen viihteenlaji Suomessa, saatikka Jyväskylässä. lian sanoo valmiina ote van jo joitakin aiheita, joita tapahtumassa tullaan käyttämään. Stand upin esiiniymiskieli pysynee Vesterisellä suomena, vaikka usein täiä viihdettä kuulee vain amcrikan englanniksi. "Rock'n'Roll Komedia -tapahtumamme on niin kuin entisajan kupletti-iltama, jollaisia Rautavaara ja Helismaa tekivät elokuvassa Kulkuri ja joutsen eli monipuolista viihdettä on luvassa. Kun ei tullut mieleen muita alan harrastajia, niin päätin kutsua esiintymään kaverini handin. Bändi sopii teemaan siksi, että se laulaa selvästi ja sanotuiksei ovat ironisia. Onhan noilla kavereilla useammillakin autotallibändejä, mutta tämä bändi tekee työnsä taidolla." . Rokkaavamman puolen illassa siis tarjoilee Jalo Vvalamies & Rock'n'roll Ala-aste -yhtye. Sanoittajana ja kitaristina yhtyeessään toimiva Jalo Vvalamies tekee nyt elämänsä ensimmäisen keikan Ilokivessä; muutamia kuppilaesiintymisiä heillä on jo ollut. Tämä opettajaopiskelijamiehistä koostuva bändi on ollut koossa nyt reilun vuoden. Bändinsä tuotoksia itse päämies kuvailee suomen kiehseksi Tom Petty -henkiseksi musiikiksi. Mutta kuinka hyvin sopivat rock ja komedia yhteen? Vesterinen ei osaa sitä sanoa, muita hän luottaa iirien vastauKs on mielessä cras s< "Rock on yhtä suurta leikkiä kuin komedian tekeminen. Rock-musnkinkaan tekeminen ei onnistu vakavana tosikkona." Molemmat miehet uskovat, että heidän esitystensä aikana yleisön ei tarvitse olla passiivisessa kuuntelijan roolissa se voi myös hassutella. Vvalamiehcn mukaan heidän keikalleen olisi j o menestystä se, että porukka bailaa mukana. Ehkä eniten yleisölle tehtävää tarjoilee silti illassa keikkaileva JOO, jonka Sami Siltala lupaa yksinkertaista improvisaatiota yleisön ideoista ja mahdollista yleisönkin osallistumista improihin. A N N A K A I S A V Ä Ä R Ä N I E M I RockVRoll Komedia -ilta Ilokivessä ti 24.4. klo 21.00 alkaen. Liput 10,-. Baari ovoinna. news in english GET MOVING ON 6 APRIL JYY and the University organise a spons day for students and staff on 6 April. The day consists of sport sessions held at the Sports Department and local gyms thai are collaborating in the project. "The goal is to get that pan of students and staff moving who usually don't do sports. At the same time we give Information about sports offercd in Jyväskylä," says Im mu Isosaari, the sports Secretary of JYY. For students there is a nominal fee of 10 marks per sport. The Sports Day Fridoy 6.4. Irom 11 am to 5pm. Lc: cation, sport and time: 1304: "Sports and mental well-being" -lecture, docent Jarmo Liukkonen, 1 l o m (in Finnish); Telinesali: Taido 12am, acrobotics 2pm Rytmiikkasali: Aerodance 12am, slretching 1 pm, ofrodonce 2pm; Palloilusali: Combatmix 12om, kickboxing l p m , neck & shoulder workout and rheory 2pm, salsa 3.30pm; Kuntosali: Beginners 3pm, amoteurs 4pm; Voimistelusali: Bodybolance 2pm; U2: Taichi 12am and l p m , yoga 2pm; Kuntomoailma: Spinning & Body 1 pm, spinning 2pm, equbic 2.30pm, Rentokunto: Poce 3pm A SCEPTIC IS NOT EASILY FOOLED Skepsis ry, established in 1987, is a national association thriving to promote the objective, Scientific research of the paranormal activities. The year 1992 saw the founding of the Jyväskylä sub-section. lt offers, for cxample, discussion events and lectures. The easicst way to find the local actives is to go to the Physics Department of the University, but in the e-mail list of about 60 names there are people from many different fields. Most of them are male students. To balance the paranormal challenges they are dealing with, the sceptics offer a challenge of their own to other people: they are giving 40.000 marks to the person w h o can produce a paranormal phenomenon in a controlled environment. Also ihe humanoid who iiself comes to collcct the prizc money and gives a DNA sample is eligtble for the rcvvard. ROCK COMEDY NIGHT Teemu Vesterinen, a student from the Finnish departmenl, is a kecn performer and therefore he had to arrange a gig for himself. Together with his musician friend. Jalo Vvalamies, and the improvisation theatre JOO, he will offer a rock comedy night consisting mainly of stand-up comedy performed by Vesterinen tn Finnish. The rock side of the evening will be laken carc of by the band, Jalo Walamies & Rock'n'roll Ala-aste. Their music is best described as Tom Petty in Finnish. Sami Siltala from J O O promises audience-gencrated improvisation, and a possibility for the audience also to join in. RockVRoll Comedy night ot llokivi Tue 24.4., starting 9pm. Tickets 10 marks. Bar is open. SIMA PARTY ON 30 APRIL SIMA is a joint party of the student organisaiions on 30 April in llokivi. A local band, Pakkauksen Pojat, will be warming up for Egotrippi in the downstairs of llokivi and upstairs there is going to be a spring club housed by DJ Z z o m p p from Helsinki. A bodge for overolls, costing 50 marks, lunctions os the lieket to the party. Presole on Wed 18.4., Thu ) 9.4. and Tue 24.4. from 11,30om to 1,30pm in Iloj kivi, moin library and A-building in Mattilanniemi. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 H UUSIA KEINOJA kuvastossa TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI Suomen yliopistokirjastot ovat parhaillaan uusimassa kirjasto ärjestelmäänsä, ja Jyväskyässä ollaan ensijoukoissa. JYKDOKkirjastoluettelon aineistoa, eli noin 890 000 kappaletta niteitä, järjestetään parhaillaan uuteen tiedostomuotoon. Myös kirjaston kaikki tiedonhakupäätteet päivitetään intemet-selaimilla kesäkuuhun mennessä, jolloin uusi järjestelmä otetaan käyttöön Jyväskylässä. Sitä ennen, parin viikon päästä, kirjaston asiakkaat saavat kuitenkin totutella jo toiseen uudistukseen: kurssikirjojen lainausajan lyhenemiseen. "PROJEKTI ON VARMASTI kuumempi, kunhan päästään järjestelmän käynnistysvaiheeseen. Nyt on kuuminta tietokannan siirrossa", toteaa kirjastonhoitaja Kaisa Paavilainen viitatessaan uuteen Voyager-kiijastojärjestelmään. Paavilainen vastaa Jyväskylän yliopiston kirjaston atk-järjcstelmästä ja on hoitanut samalla Voyager-hanketta. Hänen mukaansa tuleva järjestelmä tarjoaa graafisen, uuden sukupolven käyttöliittymän, joka toimii intemet-yhteyksillä. "Asiakkaamme saavat paremman tiedonhakuluettelon ja tiedonhaku helpottuu. Hakusysteemiä voi verrata internetin hakupalvelimiin. Tietoja saa esimerkiksi muiden kirjastojen järjestelmistä, ja samalla voi käyttää yhteistietokantoja Lindaa ja Anoa", selvittää Paavilainen. Kirjaston omatoimisimmille asiakkaille on tuttua jo aineiston varaaminen ja uusiminen intemetitse. Uusi järjestelmä luo käyttöön myös omien lainaajatietojen päivityksen ja hakutulosten lähettämisen omaan sähköpostiosoitteeseen. JYKDOK:n julkaisut eivät muuta fyysisesti olotilaansa tai järjestystä kirjastossa. Nelisenkymmentä JYKDOK-asemaa yhdistetään internettiin, mutta ne eivät tuo helpotusta opiskelijoiden usein valittamaan konepulaan. Sähköpostiakaan niistä ei pystyne lukemaan, silla Kaisa Paavilaisen mukaan vanhat asemat viritetään vain JYKDOK-käyttöön. NYKYJÄRJESTELMÄSSÄ lainaus ja tiedonhaku ovat käytössä Jyväskylässä toukokuun loppuun saakka. Lainaustietojen konversion yhteydessä kirjasto saatetaan joutua sulkemaan muutamaksi päiväksi kesäkuun alussa. Paavilainen sanoo, että Joensuussa ja Rovaniemellä kirjaston toimipisteet varaudutaan sulkemaan jopa pariksi viikoksi. Jyväskylän yliopiston kirjaston järjestelmässä on asiakastietoja 33 000 kappaleita. Uuden järjestelmän vaatimusten mukaisesti asiakassalasanojen vaihtaminen on jo aloitettu palvelupisteissä. Eli kun asiakas käy kirjaston palvelupisteessä asioimassa, salasana muutetaan uudeksi, hänen henkilötunnuksekseen. Kurssikirjojen lainausta koskevat muutokset eivät Paavilaisen mukaan liity Voyagerin käyttöönottoon. 17. huhtikuuta alkaen kolmiviikkoinen kurssikirjojen l a i n a a i k a muuttuu 14 päiväksi. Laina-aika on sama kurssikirjojen osalta ainakin Oulun yliopiston kirjastossa. Tampereella kurssikirjat saa lainaan kerrallaan kolmeksi viikoksi, Helsingissä neljäksi viikoksi. "Laina-aika on ollut monesti esillä. Yliopiston kirjaston atk-vastaavaa Kaisa Paavilaista ympäröivät JYKDOK-koneet saavat lähiaikoina modernin päivityksen. Resurssipulasta johtuen kirjojen kierrättäminen pitää tehdä nopeammaksi. Nyt tämä muutoksen tekeminen osuu hyvään saumaan, vielä vanhaan järjestelmään. Ei tarvit"LAINA-AIKA O N OLLUT MONESTI ESILLÄ. RESURSSIPULAN VUOKSI KIRJOJEN KIERITTÄMINEN PITÄÄ TEHDÄ NOPEAMMAKSI. NYT MUUTOKSEN TEKEMINEN OSUU HYVÄÄN SAUMAAN." se siis kuormittaa uutta järjestelmää heu tällä asialla", Paavilainen toteaa. S a m a s t a syystä kirjastossa myös tehostetaan myöhästyneiden lainojen karhuamista, joka tapahtuu heti eräpäivän jälkeen. Lainakielto tulee voimaan tilapäisesti, jos myöhästymismaksuja on kertynyt 10 markkaa. LAINAAJIEN ELÄMÄÄ muuttamaton mullistus uudessa järjestelmässä on se, että JYKDOK-tietokantaa käytetään kesästä lähtien yliopistokirjastojen yhteisestä palvelimesta. Se on sijoitettu Espooseen CSCin ylläpidettäväksi. Ainoa kosketus tällä uudistuksella on käyttäjään vain silloin, jos palveluyhteyksissä tapahtuu jotain ongelmia. "Jos Funet (suomalaisten tutkimusyhteisöjen tietoliikenneverkko) katkeaa, niin yhteyttä ei ole. Mutta samalla tavalla katkeamisia on voinut tapahtua paikallisessakin verkossa. Funet-katkosten aikana lainaus toimii offline-järjestelmällä eli paikallisesti", Paavilainen kertoo. Voyager valittiin yliopistokirjastojen yhteiseksi järjestelmäksi EU tarjouskilpailun perusteella. Paavilaisen mielestä uuden järjestelmän ylläpitäminen tulee vain hieman edeltäjäänsä kalliimmaksi. Yliopisto antaa määrärahaa hankkeeseen kahdeksi vuodeksi. Yhteensä kolmelle vuodelle laskettuna järjestelmän vaihdosta tulee kustannuksia 2,3 miljoonaa markkaa. Summa kattaa ohjelmiston, palvelimen, koulutukset ja työasemat. • rakki Paavon [a Saulin lälkeiset Samaan aikaan kun eduskunta kinastelee homoliitoista lähes hellyttävän infantiilisti on yksi aikuinen pari löytänyt poliittisen onnensa Suomen ritariässä Sauli Niinistö ei petä pääministeri Paavo Punaista, vaikka kokoomuslaisen ja työväen miehen keskinäinen onni aatteelliselta perversiolta kuulostaakin. Aatteista huolimatta Paavo osaa arvostaa Saulin erityistä taitoa sanoa ci, kun eduskunta tahtoo haaskata rahaa johonkin turhaan kuten vaikkapa köyhille Enää Saulin pitäisi oppia sanomaan ei omalle puolueväelle, joka vinkuu miestä aina puheenjohtajakseen. Pihiyden lisäksi Saulia ja Paavoa yhdistää toinenkin seikka. Kaverusten älyllistä suorituskykyä koettelevat etenkin puhdas luontoja sen suojelu. Taanneinhan Saulin pää meni hetkessä aivan pyörälle siitä, miksi jotakin tupajumia täytyy ylipäänsä suojella. Ja nyt on norjalainen ympäristöjärjestö Bellona saanut Paavon sekopäiseksi aina sanastoa myöten. Paavo kun Norjan vierailunsa aluksi julisti Bellonan jäsenet terroristeiksi ja sanoi tarkistaneensa sanan merkityksen sanakirjasta vasta myöhemmin todeten sen liioitteluksi. Niinpä, ei tulisi käyttää sivistyssanoja joita ei tunne. Mutta onhan punaisen jättiläisen ja valtion varatontun sydänten sympatia tuottanut toki historiaakin. Hallitussopan suurimpiin saavutuksiin kuuluu älyvapaamielisyyden tartuttaminen politiikan tylsiin peruslinjauksiin. Vääriä äänestysnappuloita ahkerasti painellut EskoJuhani Tenniläkin potkittiin määräaikaisesti Vasemmistoliiton ryhmästä oltuaan sitä miellä, ettei hallitus ole tehnyt tarpeeksi köyhyyden poistamiseksi. Eipäs Esko-Juhani muistanutkaan, että vasemmistolla on näin nousukaudella vihdoin varaa unohtaa heikko-osaisimpien ahdistava kurjuus. Vihreiden saavutuksia summattiin puolestaan viime viikolla ydinvoimakeskustelussa, jossa puolueen huudeltiin siunanneen hallituksen hiilenmustan energiapolitiikan. Vihreiden Erkki Pulliainen kuitenkin vastasi urhoollisesti kertomalla puolueensa huimasta panoksesta hallituksen ilmastostratcgiaan. Käytännössä vihreät saivat ohjelmaan kolme rivillistä asiaa. Hallituksessa kun on mukava vaikuttaa. Jos tässä täytyisi vielä yksi suursaavutus Paavon ja Saulin aikakaudesta taikoa, niin se olisi sotamiehistä miehisimmän, Gustav Hägglundin nimittäminen EU:n korkeimmaksi sotilastyypiksi. Siitä huolimatta, että presidentti Tarja Halonen aloitti jo mantran "Suomea ei viedä salaa Natoon", on mahdollista kuulla kuinka kiivaasti Urho Kaleva Kekkonen haudassaan poukkoilee.
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2DD1 KUTOSSIVUNKUVA Hääfö (Kirkkopuiston kunnostus, h vaihe). PUOLIKUUNPARTITUURI Moraalifilosofinen dilemma JYVÄSKYLÄLÄISEN HOTELLI X:N POLICYN MUKAAN HOTELLI El MAJOITA PARISKUNTIA, JOTKA HALUAVAT YHDEN HENGEN HUONEEN. HOTELLI HALUTAAN PITÄÄ RAUHALLISENA YÖPYMISPAIKKANA. YLLÄTTÄVÄÄ KYLLÄ, JOS ESIMERKIKSI MINÄ MENISIN KYSEISEEN HOTELLIIN, NAISEN KANSSA TAHI ILMAN, EN SAISI HUONETTA, KOSKA OLEN JYVÄSKYLÄLÄINEN. SEN PERUSTEELLA MINUN OLETETAAN TULLEEN HOTELLIIN VAIN PANEMAAN. SEN SIJAAN MIKKELILÄISENÄ MINUN HENKILÖTIETOJANI KATSOTTAISIIN ILAHTUEN, JA TODETTAISIIN: "AI MIKKELISTÄ ASTI IHAN. SE ON HYVÄ. ETTE SITTEN AINAKAAN TULLUT PANEMAAN." SEURAA INDUKTIIVINEN PÄÄTELMÄ: HOTELLI X El HALUA LEIMAUTUA PANOMESTAKSI. > HENKILÖ A ON JYVÄSKYLÄLÄINEN, JOKA HALUAA HUONEEN HOTELLISTA X. > HOTELLI X:N MIELESTÄ JYVÄSKYLÄLÄISET TULEVAT HOTELLIIN AINOASTAAN PANEMAAN. > HOTELLI X El ANNA HUONETTA JYVÄSKYLÄLÄISELLE. > KUKAAN HOTELLIVIERAS El PÄÄSE HOTELLIIN KUIN VIERAILLA PAIKKAKUNNILLA, KOSKA HUONEEN SAAMINEN ASUINPAIKASSA EVÄTÄÄN SIKSI, ETTÄ PANIJOITA OVAT NIMENOMAAN KOTI PAIKKAKUNTALAISET. -> KOSKA IHMISTEN ON LÄHDETTÄVÄ MUUALLE PANEMAAN, HOTELLI X:STÄ TULEE VIERASPAIKKAKUNTALAISTEN PANOMESTA. EN OLE KOSKAAN OLLUT HOTELLISSA YÖTÄ TÄLLÄ PAIKKAKUNNALLA, MUTTA OLISIHAN SE HAUSKAA, ETTÄ EN VOISI SITÄ HALUTESSANI TEHDÄ, VAIKKA SAMALLA HOTELLI OLISI TÄYNNÄ PANEVIA MIKKELILÄISIÄ. ONKOHAN SAMA PROSEDUURI MUILLAKIN HOTELLEILLA? o uutisia TYOLLISYYSTILAISUUS TULEE, OLETKO... Työllistymisen kysymyksiin on mahdollisuus perehtyä Ylioppilastalolla, Ilokivessä maanantaina 9 huhlikuula pidettävässä tilaisuudessa otsikolla "Nosce le ipsum Tunne itscsi"JYYn, akateemisten alojen keskusjärjestön AKAVA:n sekä sen Kcski-Suomen piirin järjestämässä puheja keskustelutilaisuudessa pohditaan muun muassa humanistien, kasvatustieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden sijoittumista työelämään sekä työkokemuksen merkitystä yliopisto-opinnoissa. Alustajina ovat yliopiston lyöelämäpalvelun uraneuvoja Annamari Rovamo. AKAVA:n opiskelijasihtceri Jukka Heinänen, suunnittelija Minna Suutari sekä SYL:n hallituksen jäSen Lauri Luoto. Tilaisuuden jälkeen Ilokiven alakerrassa on vapaamuotoinen iltatapahtuma, jossa ohjelmassa on musiikkia sekä ns. virvokkeita Nosce te ipsum Tunne itsesi •työmorkkinatopohtuma ilokivessä 9.4. klo 16.30. Ilmoittautuminen suolovao 5.4. mennessä, jyy-koposihteeri@cciyu.fi. 260 3358. EHRNROOTHIN PALKINTO SUOMISELLE JYVÄSKYLÄSSÄ Suomen Tiedeseura on myöntänyt joka kolmas vuosi jaeltavan Magnus Ehrnroothin säätiön fysiikan palkinnon professori Kalle-Anlli Suomiselle Palkinnon, suuruudeltaan 70 000 markkaa, luovutti äskettäin Jyväskylän Paviljongissa järjestettyjen Fysiikan päivien avajaisten yhteydessä tiedeseuran puheenjohtaja Dan-Olof Riska Alallaan arvosteltu palkinto myönnelliin Suomiselle hänen ansioistaan teorceuisessa lascrfysiikassa, jossa hän on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut huomattavan kansainvälisen aseman. Suominen on, yhteistyössä amerikkalaisten, englantilaisten ja lanskalaisten tieteilijöiden kanssa, luikinut laserjäähdytyksen yhteydessä tapahtuvia maialaenergistcn atomien törmäyksiä. Vastikään Turun yliopiston fysiikan professoriksi valittu Suominen on myös yksi atomaarisen BoseEinstein -kondensaation ja kvanui-infonnaaiion tutkimuksen pioneereista Suomessa. ENERGIA-AIHEITA PUNTAROIMAAN Ajankohtaisia energiapoliittisia kysymyksiä ja ilmastoaiheita, kuten kysymystä ydinvoiman lisärakentamisesta sekä päästöjen vähentämisestä, pohditaan Jyväskylän yliopistolla perjantaina 6. huhtikuuta Energiapolitiikan vaihtoehdot -keskusieluiilaisuudessa. Tilaisuus järjestetään klo 17-20 kampuksella, Villa Ranan Blomstedlin salissa. Keskustelua alustavat Aarre Pärri Jyväskylän Energiasta, Kaisa Kosonen Vaihda Virtaa kampanjasta. Anneli Nikula Teollisuuden Voimasta seka Oras Tynkkynen Maan ystävistä. Tilaisuuden järjestävät Vihreä sivistysja opintokeskus Visio, Maan Ystävät sekä Jyväskylän opiskelevat anarkistit. Ajankohtaisia energiapolitiikaan liittyviä aiheita pohtimaan toivotaan runsaasti osallistujia. TIETOISKU TULEVILLE VAIHTAREILLE Jyväskylän yliopiston kansainvälisten palveluiden yksikkö järjestää 24.-25 huhtikuuta lahtöorientaation kaikille ensi lukuvuonna ulkomaille opiskelemaan lähteville. Näissä infotilaisuuksissa käydään läpi vaihto-opiskelijan elämään liittyviä käytännön asloiia. kuten raha-asioiden hoitoa ulkomailla, vakuutuksia. opintotukea, sosiaaliturvaa seka kieleen ja kulituuriin valmentautumista Lisäksi maakohtaisissa infotilaisuuksissa on mahdollisuus saada vinkkejä edellisten vuosien vaihlo-opiskelijoilla. Myös vaihto-ohjelmien ulkopuolelta ulkomaille lälncväi ovat tervetulleita tilaisuuksiin. Ohjelma verkossa: http://www.jyu.fi/intl/ YHDESSÄOLO TÄRKEÄÄ NUORILLE Nuorten mielestä parhaimmat lapsuusja nuoruusmuistot liittyvät tavalliseen ja kiirccitomaan yhdessä olemiseen isän tai äidin kanssa. Tällaiseen tulokseen on tullut YTL Mikko liinanen tutkiessaan liikuntapedagogiikan väitöskirjaansa varten, miten nuoret kuvailevat kirjoituksissaan suhdettaan isään ja äitiin lnnasen väitös "Isyys ja äitiys nuorien kertomana lukiolaisten tyttöjen ja poikien kirjoituksia" tarkastetaan petjan laina 6.4. liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Tutkimus liittyy Opetusministeriön rahoittamaan kansainväliseen lsäl ja pojat ja urheilu tuikimusprojektiin, joka toimi L1KESlulkimuskeskuksessa. Tutkimuksen mukaan keskeistä nuorien muistoissa on vanhemmuuteen liiteuy arkisuus: kasvaminen on parhaimmillaan silloin, kun isä lai äiti on läsnä, vaikka mitään muuta ei tapahdukaan. Kiireen keskellä nämä heikei muotoutuvat lasien mielissä huippukokemuksiksi. jotka muistetaan pitkään. edari ja hallitus JYYN EDUSTAJISTON KOKOUS 4/2001 (29.3.) JYYn edustajistoa puhuttivat 29.3 kokouksessa useat aloitteet. Edustajisto myös hyväksyi JYYn sijoitustoiminnalle eelliset periaatteet. Kokouksen alussa Kampus Dalan toiminnanjohtaja Timo Vilenius esitteli edustajistolle yhtiön toimintaa. Vuokra-Savela Oy:n yhtiökokoukseen JYYn edustajaksi nimettiin Mari Kokko (varalla Juha Makkonen) ja VVtsehead Oy:n kokoukseen Katri Kastikainen (.varalla Kokko). Lisäksi käsiteltiin ilmoitusasioiia ja eräitä tiedekuntaneuvostojen jäsenyysasioita. Vs. päasihteen Matti Mäkinen esitteli hänen ja kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäisen muodostaman työryhmän laatimaa esitystä JYYn sijoitustoiminnan eettisiksi ohjeiksi. Niiden mukaan sijoitustoiminnan on perustuttava ratkaisuille, jotka ovat luottavia, niillä on hallittu riskitaso ja ne ovat eettisesti hyväksyttäviä terveys-, ympäristö-, yhteiskunnallisen vastuun ja ihmisoikeusnäkökulmien kannalta. Edustajisto hyväksyi ohjeet pitemmittä puheitta. Aloitteita oli edarin puitavaksi siinnyt viljalti. Pörssi & Dumpin aloitteessa yliopiston kirjaston kurssikirjatilanteen parantamiseksi esitettiin JYYn jäsenmaksuun 20 markan vapaaehtoista lisämaksua, joka käytettäisiin kirjahankintoihin. Jouni ]yllinmaan (P&D) mielestä tällainen maksu ei olisi keneltäkään pois. Anna Kainulainen (MAA) puolestaan katsoi, että maksu ei sovi ajatukseen ilmaisesta opiskelusta. Äänestyksessä aloite sai enemmistön tuen. joten se lähetettiin JYYn hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Kainulainen, Jukka Peltokoski ja Miira Rauhamäki (MAA) ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen. Rauhamäki ja Simo Salmela (Grön ) esittelivät ryhmiensä ja ympäristövaliokunnan allekirjoittaman aloitteen kestävän kehityksen toimenpideohjelman toimeenpanemiseksi. Sen mukaan JYYn tulisi ryhtyä konkreettisiin toimiin, jolla yliopisto alkaisi käytännössä toteuttaa 1997 laaditun toimenpideohjelman mukaisia toimia, mm vaalimalla yliopistoa palkkaamaan ympärisiöorganisaalion koordinaattori ja perustamaan alan johtoryhmä. Edustajisto päätti yksimielisesti lähettää aloilleen hallitukselle jatkotoimia vanen. Antti Vesala (ASS) esitteli kuuden muun edustajan kanssa allekirjoittamansa aloilleen, jossa vaadituin tupakan myymiä Ilokiveen Riina Aapa (Poik.) vastusti aloitetta pitäen sitä huolestuttavana, ja esilti, että aloite vain merkittäisiin tiedoksi. Aapan vastaesitys voitti äänestyksessä. Vesala ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Käsittelyyn oli myös ehättänyt MAA: n aloite, jonka mukaan hallituksen tulisi hyväksyttää julkiset kannanottoasa edustajistolla Vaikka tämä ei aikapulan vuoksi aina olisi mahdollista, katsoo MÄÄ, että kaikkia ryhmiä tulisi ainakin informoida ja kuulla ennen kannanoton julkistamista. Hallituksen puheenjohtaja Kokko totesi, ellä kannanottoja vaalivia tilanteita tulee varsin paljon, joten olisi vaikeaa ehtiä hyväksyttämään kaikkia. Äänestyksen jälkeen aloilc tyydyttiin merkitsemään tiedoksi. TUOMAS TIRKKONEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 Skeptikkoa • I * • B B S I • • H • • I • • TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: MARKUS NUUTINEN ei vedeta"hoplasta Matias Annola ja Vesa Kolhinen. "TAIKAVARPUJEN KÄYTTÄJÄT uskovat, että varpu taipuu maan cnergialinjojen mukaisesti. Tämä on hyvä selitys, mutta sitä ei voida vahvistaa. Ihminen voi pienillä, tiedostamattomilla lihastensa liikkeillä saada varvun taipumaan. Toisissa paikoissa varpu taipuu ylös, toisissa alas, jotkut käyttävät varvun sijasta rautakankia on täysin mielivaltaista, miten havainto tehdään", tykittää Skepsis ry :n Jyväskylän alajaoston jäsen, fysiikan laitoksella assistenttina työskentelevä Matias Aunola ii ka hänen innosta ryöppyävä puhetulvansa lakkaa aiheen kohdalla sulien: Kai von katsomisessa on vielä se seikka, että Suomen maa-alasta noin 95 prosentin alueelta löytyy kyllä vettä kaikkialta. Lisäksi yleinen maaston tuntemus auttaa vielä entisestään." Homeopatia, taikavarvut, rokotusten tarpeettomuus, ufot, magnettikenttiä pysäyttävät kcngänpohjalliset asioita, jotka saavat skeptikon niskakarvat helposti pystyyn. Yleensäkin totuuden ja tarun sekoittaminen ja paranormaalisia ilmiöitä koskevien väitteiden esittäminen totena, ilman vastakkaisen näkemyksen esilletuomista, on valtakunnallisen Skepsis ry:n kritisoinnin kohde. Vuonna 1987 perustettu yhdistys pyrkii toiminnassaan edistämään paranormaalitta koskevien väitteiden puolueetonta, tieteellistä tutkimusta ja ylläpitämään paranormaalien asioiden tutkimuksesta kiinnostuneiden ihmisten verkostoa. Skepsis, kuten sen Jyväskylään vuonna 1992 perustettu alajaostokin, harjoittaa valistusja tiedotustoimintaa esimerkiksi järjestämällä alaan liittyviä keskusteluja esitelmätilaisuuksia. Jyväskylän jaosto järjestää noin viisi kertaa vuodessa alustajapuheenvuoroilla kirvoitetettuja keskusteluiltoja. Valtakunnallisen yhdistyksen näkyvintä toimintaa on vuosittain anneltujen Huuhaaja Sokratespalkintojen jako. Sokrateksen voi saada kriittisen ajattelun edistämisestä. Huuhaan taas nimensä mukaisesti huuhaahömpän levittämisestä. "Esimerkiksi Keskisuomalaisen Kunnon suomalainen -liite sai Huuhaa-palkinnon vuonna -98. Muutama toimittaja kirjoitti liitteeseen jatkuvasti huuliaata. Yksi hömppajuttu oh naisesta, joka selviin knsialliheilurilla ihmisten hivenainepuutoksia. Se, miten heiluri heilui, kuvasti muka kehon hivenaineiden määrää. Huuhaa-palkinnolla on ollut lähes pelkästään positiivinen vaikutus: Keskisuomalaisen liite on muuttunut palkinnon saamisen jälkeen hyvin asialliseksi. Nyt artikkeleissa on lähdeviittauksetkin mukana", Aunola hehkuuaa. "Terveydenhuolto yleensäkin on hyvää bisnestä. Huuhaa voi johtaa harmittomaan harrasteluun, kuten metsänhenkiin tai taikavarpuihin. mutta vaaralliseksi asia menee esimerkiksi terveydenhuollon kohdalla", Aunolan laitoskumppam, fysiikan tutkija Vesa Kolhinen tähdentää. I lomeopatian kohdalla asia on miesten mielestä juuri näin. Sinänsä homeopaattiset lääkkeet eivät heidän mielestään itsessään ole vaarallisia, mutta oikean hoidon laiminlyöminen sitäkin enemmän. "Yleensäkin huuhaa ylittää harmittoman harrastuksen rajat silloin, kun omia uskomuksia aletaan myydä muille kovaan hintaan", Kolhinen jatkaa. YHDISTYKSELLÄ ON OMA eri alojen huippuja kattava Tieteellinen neuvottelukuntansa. Sen ideana on toimia neuvoa antavana tieteellisenä elimenä, jolta esimerkiksi lehdistö voi kysyä mielipiteitä. Lehdistöä varten on myös ehdotettu perustettavaksi "hyveelliseen lehdistöön" pyrkivää Media Integrity -organisaatiota, joka tavoittelisi uskottavaa ja asiallista journalismia. Kolhisen mukaan sen ci ole tarkoitus olla vain ulkoapäin valvova elin, vaan myös sellainen, että lehdistö voisi sen kaulia itse tarkkailla itseään. Jyväskyläläisten Skepsis-aktiivien löytäminen on helpointa yliopiston fysiikan laitokselta, muita Aunolan ja Kolhisen mukaan noin 60 ihmisiä kanavalla paikallisjaoston sähköpostilistalta löytyy monien eri alojen ihmisiä Suurin osa heistä on opiskelijoita, ja miehiä. Korkeasti kouluttautuneisuus ei Aunolan ja Kolhisen mukaan ole edellytys yhdistykseen liittymiselle. "Skcpsismiin on monta erilaista lähestymistapaa, miten kukakin itse siihen suhtautuu. Toisille se on hyvinkin käytännönläheinen näkemys: että ihmisiä ei vedetä höplästä", Aunola tuumaa. Tyypillinen skeptinen asenne on vähän samanlainen kuin kriittisellä asiakkaalla ostaessaan käytettyä autoa", Kolhinen hahmottelee. Moraalikysymykset eivät itsessään kuulu skeptikkojen listalle, kuten eivät myöskään aatteelliset ja uskonnolliset asiat. Aunola haluaa tuoda ilmi sen harhan, että skeptikot kieltäisivät kaiken paranormaalien ilmiöiden olemassaolon mahdollisuuden. Fyysikoille kyseiset ilmiöt antaisivat töihinkin lisää haasteita. Haasteita haluavat myös skeptikot itse tarjota: yhdistys on luvannut maksaa 40 000 markkaa sille henkilölle, joka valvotuissa olosuhteissa tuottaa paranormaalin ilmiön. Haastesumma voidaan myös maksaa stipendinä sille humanoidille, joka itse noutaa stipendin ja antaa samalla DNAtai muun vastaavan näytteen itsestään. • Huhtikuun kuudes liikuttaa JYY JÄRJESTÄÄ yhdessä yliopiston kanssa opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntapäivän perjantaina 6. huhtikuuta. Päivä koostuu liikuntatuokioista, joita pidetään liikuntatieteellisen tiloissa sekä yhteistyökumppaneina toimivilla kuntosaleilla. Vastaavanlaista päivää on vietetty jo viime vuonna; lisäksi henkilökunnalla on aiemmin tänä keväänä ollut oma liikuntapäivänsä. "Tarkoitus on saada se osa opiskelijoista ja henkilökunnasta liikkumaan, joka yleensä ei harrasta liikuntaa. Samalla tarjotaan tietoa Jyväskylän liikuntatarjonnasta", kertoo ylioppilaskunnan liikuntasihteeri Immu Isosaari. "Laajempana tavoitteenamme on saada ihmisten henkinen ja fyysinen kunto kondikseen." Liikuntapäivän lajeihin osallistuminen maksaa opiskelijalle nimelliset 10 markkaa per laji. Kullekin lajille on osallistujakiintiönsä, henkilökunnalle ja opiskelijoille erikseen. Viime vuonna liikuntapäivän lajeissa kävi noin 400 ihmistä. Samanlaisia määriä Isosaari povaa nytkin, vaikka muut ajankohtaiset tapahtumat saattavatkin väkeä verottaa. "Toivotaan vain, että mahdollisimman moni tulisi mukaan. Ohjelmassa on sellaisiakin lajeja, joita ei muuten yliopistoliikunnassa ole tarjolla, eikä 10 markkaa sellaisen kokeilemisesta ole paha hinta", Isosaari tuumii. Liikunta-aiheisille teemapäiville on tulossa myös laajempaa valtakunnallista näkyvyyttä syksyllä, kun eri paikkakunnilla järjestetään vuorotellen liikuntapäiviä. Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) tukeman kierroksen tarkoituksena on saada sekä yliopistojen ctta ammattikorkeakoulujen väkeä mukaan liikkumaan. TUOMAS TIRKKONEN liikuntapäivä pe 6.4. klo 11-17. Baikal, laji! ja ajot: L 304: "Liikunta jo psyykkinen hyvinvointi" -luento, dos. Jarmo Liukkonen, klo 1 1 . Telinesali: Toido klo 12, akrobatia klo 14. Rytmiikkosali: Aerodance klo 12, venyttely klo 13, afrotanssi klo 14. Palloilusali: Combalmix klo 12, kickboxing klo 13, niska-hartiojumppa jo teorio klo 14, salsa klo 15.30. Kuntosoli: Aloittelijot klo 15, horrastaiat klo 16. Voimistelusali: Bodybalance klo 14 U2: Taiji klo 12 ja klo 13, jooga klo 14. Kumomaailma: Spinning & Body klo 13, spinning klo 14, equbic 14.30. Rentokunlo: Poce klo 15. SIMA-bileet vappuna REILUN VIIKON AJAN on kampuksella näkynyt keltaisia lappuja, joissa silruunanmuotoisella pohjalla lukee tikkukirjaimin SIMA 1. Misiä oikein on kyse? Sima-bileet ovat ainejärjestöjen yhteiset vappuaaton kemut Ilokivessä. Talon alakerrassa esiintyy Egotrippi, jota lämmittää paikallinen yhtye Pakkauksen Pojat. Yläkerran ruokalassa on keväthenkinen klubi, jossa esiintyy helsinkiläinen DJ Zzompp. Luvassa on niin housea ja funkia kuin vähän rankempaakin menoa. Lippuna toimii haalanmerkki. 50 markan hintaisten haalarimerkkilippujen ennakkomyynti ajoittuu kolmelle päivälle (ke. 18.4, to. 19.4 ja ti.24.4) kello 11.3013.30 väliselle ajalle. Lipunmyyntipisteitä on kolme: llokivi, pääkirjastoja Mattilanniemen A-rakennuksen aula. Sima-bileistä lisää seuraavassa Jylkkärissä. Bileistä on tarkoitus muodostaa perinne. MERITUULI AHOLA
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JÄRJESTI HELMIKUUN LOPUSSA KOLME PANEELIKESKUSTELUTILAISUUTTA, JOIHIN KUHUNKIN OSALLISTUI 3-4 ERI EDUSTAJISTORYHMIEN EDUSTAJAA. NÄIDEN KESKUSTELUJEN POHJALTA ON KIRJOITETTU KOLME ARTIKKELIA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON VALOTTAA JYYN OPISKELIJOILLE EDUSTAJISTORYHMIEN SYDÄNTÄ LÄHELLÄ OLEVIA ASIOITA JA ARVOJA. NYT JULKAISTAVASSA ENSIMMÄISESSÄ JUTUSSA ESITELLÄÄN EDUSTAJISTORYHMISTÄ JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET (JOK), JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUHATKUNTA (JYTK) JA MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO (MÄÄ). MUUT KAKSI PANEELIARTIKKELIA JULKAISTAAN JYLKKÄRIN NUMEROISSA 7 JA 8/2001. Edustajisto tutuksi: Keskellä, oikealla ja vasemmalla m TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN JOK: N PUHEENJOHTAJA Kati Lahti on 24-vuotias valtio-opin opiskelija. Lahdelle JOK on ryhmävalintana itsestään selvä; hän on ollut mukana Keskustan toiminnassa jo ennen tuloaan yliopistomaailmaan. Juha Viinikkala on JYTK:n 23-vuotias puheenjohtaja, Hän opiskelee pääaineenaan tietotekniikkaa, mutta suuntana on taloustieteet ja journalistiikka. Viinikkalalla ci ole kokemusta poliittisesta toiminnasta ennen tuloaan yliopistoon, mutta hänen mukaansa JYTK on ryhmä, jossa yhdistyvät sopivalla tavalla 'perusarvot ja vauhdikas elämä". Myös kotikasvatuksessa mukana tulleet arvot ovat auttaneet päätymään edustajistopoluiikassa juuri JYTK:n riveihin. "MAA on minun valintani, koska se on ensinnäkin puoluepoliittisesti sitoutumaton. Siten voimme rauhassa tehdä opiskelijalähtöistä politiikkaa. Lisäksi M V\ on ryhmittymä, joka kannattaa Uusvasemmistolaisia arvoja: ihmisten välistä tasa-arvoa ja solidaarisuutta". kertoilee MÄÄ:tä edustava 22-vuotias historian opiskelija Jussi Hermaja. Olennaisena osana MAA:n profiiliin kuuluu Hermajan sanojen mukaan myös "suhteellisen radikaali vihreys". ENSIMMÄINEN KESKUSTELUNAIHE piikittyneet valmistumisajat ei sinänsä herätä suuna erimielisyyttä keskustelijoissa. Kaikkien ryhmien edustajat haluaisivat taata opiskelijoille oikeuden valmistua nopeasti, mutta samalla todetaan, että opintojen pituuden rajoittaminen esimerkiksi viiteen vuoteen on ajatuksena lähinnä naurettava. Viinikkalan mukaan tämä karsisi käytännössä pois mahdollisuuden vaihtovuoden viettämiseen. 1 lermaja taas muistuttaa, että esimerkiksi kieltenopiskelijoiden on usein kurssiteknisistä syistä mahdotonta valmistua viidessä vuodessa. Keskustelun juontuessa opintotukiasioihin ja yleensä valtion tukimarkkoihin seuraa näkemyseroja. "Jos halutaan lyhentää opiskeluaikoja, yksi helpoimmista keinoista on nostaa opintorahaa", sanoo MÄÄ:n Jussi Hermaja. "Ensin samalle tasolle kuin toimeentulotuki ja sitten kansaneläketasollc", hän jatkaa. "Minun mielestäni suomalaiset on opetettu saamaan liikaa valtiolta. Ei ole hyvä aina vaan nostaa ja nostaa tukisummia. Eihän se mikään palkka ole, vaan yksi osa toimeentulosta; loput pitää kunkin tehdä itse", tähdentää JYTKn Viinikkala. "Minusta tuen älytön nostaminen ei myöskään ole mikään ratkaisu pitkiin valmistumisaikoihin", muotoilee JOK:n Kati Lahti. Seuraavaksi keskustelu kääntyy lyön tekoon opintojen ohella. Lahti kertoo: 'Työnteko opiskelun aikana on muutakin kuin sitä. etiä saadaan rahaa. Se laajentaa maailmankatsomusta. Oman alan työstä on sitä paitsi hyötyä jatkossa." "Täytyy muistaa, että kaikilla aloilla ei töitä ole. Oman alan töitä hakiessa ei Jussi Hermaja (MÄÄ), Juha Viinikkala (JYTK) ja Kati Lahti (JOK). varmastikaan ole apua siitä, että on paistanut hampurilaisia, niin kuin humanistien esimerkiksi on käytännössä pakko tehdä", Hermaja muistuttaa. "Omista valinnoistahan tässä on kuitenkin kyse. Eikä se, että it-alalla on nyi paljon löitä, tarkoita sitä, että asial tulee aina olemaan niin", kommentoi Viinikkala. Perheeltä saatu avustus herättää myös kiivasta keskustelua. "Totiakai valtiolla pilää tulla tukea, muna pilää myös muistaa, että ihmisillä on perhettä ja sukua, jotka voivai auttaa", muistuttaa Viinikkala. "Onko siis luonnollisia ja oikein, eitä vanhemmat rahoittavat aikuisen ihmisen opiskelua ja toimeentuloa? Entäs ne joilla ei ole mahdollisuuksia siihen?", penää Hermaja. "No juuri sen takia saadaan opintotukea, etiä kaikilla on samat lähtökohdat opiskella", vastaa Viinikkala. KESKUSTELU JYYN SISÄISESTÄ luottamuksesta kääntyy nopeasti keskusteluun hallituksen ja edustajiston väleistä. "No ei kai tuollaiset välit missään kovin kaverilliset ole. Kyllä hallitukselta vaaditaan paljon", aloittaa JYTK:n Viinikkala. "Luottamus kuitenkin on vankka, koska opiskelijoitahan nekin siellä ovai. Kyllä he varmasti osaavat ajaa opiskelijan asiaa", hän jatkaa. MÄÄ:n Hermaja kyseenalaistaa tämän: "Ainahan sitä voidaan hallitusohjelmaan kirjoittaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Eri asia on, miten sitä toteutetaan." Hermaja huomauttaa myös, etiä hallituksessa kuin myös koko Jyväskylän ylioppilaskuntapolitiikassa puoluesidonnaisei ryhmät ovat vahvoja. Käytännössä tämä tarkoittaa hänen mukaansa ylöspäin suuntautuvaa, valtarakenteisiin vaikuttavaa politikointia riviopiskelijan etuihin liittyvän ruohonjuuritason toiminnan sijaan. JOK on jo nimensäkin puolesta sidoksissa Suomen Keskustaan, JYTK puolestaan ainakin aatetasolla Kokoomukseen. Sekä JOK:n Lahti että JYTK:n Viinikkala toteavat kuitenkin, että heidän ryhmänsä eivät saa käskyjä puoluetahoilta. Lahti kääntää asian jopa toisin päin: "Toimiessani muualla Keskustan hommissa, en minä ota sieltä käskyjä vastaan vaan päinvastoin, minä piikitän siellä, että tätä ja tätä haluavat opiskelijat ja nuoret." Viinikkala jatkaa: "Ei JYYssä ole tällä hetkellä ryhmiä, jotka saisivat puolueista ohjeita. Puoluesidonnaisuus tarkoittaa vain, että on samanhenkisiä ihmisiä ylemmillä ja alemmilla tasoilla." Hermaja jalkaa kulienkin messuamista riviopiskelijaa koskevan toiminnan tärkeydestä: "Ei se riitä, että JYY näkyy kerran vuodessa edarivaalien yhteydessä. Toimintaan pitää saada räväkkyyttä, toimintaa, josta riviopiskelija voi kiinnostua." Hermaja viittaa muun muassa parin Poikkitieteilijät 10 * JYTK 5 # J O K 5 * P & D 5 ^«•Grönioni 4 MÄÄ4 *Pressure3 A.S.S. 2 * KuPL 2 ^Demarit 1 vuoden takaiseen mielenosoitukseen, jossa vaadittiin ja saaliin kirjastolle lisää resursseja. Viinikkalan mielestä räväkkyys ei vältiämättä ole hyvästä: "Kyllä pitää pystyä diplomatiaankin. Toki mielenosoitus voi olla keinona hyvä, mutia emme me voi koko ajan osoittaa mieltä." Kaiken kaikkiaan ryhmien edustajat noudattavat keskustelussa hyvin vahvasti ennakoitavissa olevia linjoja: vasemmisto haluaa räväkkää toimintaa keskustan ja oikeiston laittaessa roponsa likoomaan rauhaisamman asiainhoidon puolesta. VIIMEINEN KESKUSTELUNAIHE homosuhteiden laillistaminen ja adoptio-oikeus luo kenties selkeimmin esille liberaaliuden tason, jolla ryhmissä ollaan MÄÄ:n Hermaja aloittaa pontevasti: "Ehdottomasti pitäisi laillistaa. Ja adoptio-oikeus myös." JYTK:n Viinikkala jatkaa: "Virallistaminen lain edessä voidaan sallia, mutta ei näille pareille pitäisi missään nimessä sallia adoptio-oikeutta, eikä yhteistä lasta. Minun mielestäni lapsella pitää olla äiti ja isä, eli samat lähtökohdat kuin muillakin." JOK:n Lahti linjaa: "Tossa mielessä minä olen vähän liberaalimpi. Näillä pareillahan on jo lapsia. On naivia ajatella, ettei niitä olisi tulevaisuudessakin." Lahti olisi valmis sekä virallistamiseen että adoptio-oikeuteen, muita suomalaisesta yhteiskunnasta hän ci ole niinkään varma. Tähän Hermaja kommentoi lakonisesti meidän kaikkien olevan suomalainen yhteiskunta, kun taas Viinikkala lausuu, ettei yhteiskunnan tarvitse koskaan olla valmis adoptio-oikeuden hyväksymiseen. Viinikkala ei sinänsä usko, että esimerkiksi kahden homon kasvattamasta pojasta tulisi sen suuremmalla todennäköisyydellä homo, päinvastoin: "Siitähän voi tulla ihan kovemman luokan kaveri." Viinikkala vain haluaa, että lapsella on samat lähtökohdat kuin muillakin. Ei siis ole hyvä. että lapsi joutuu esimerkiksi koulussa toteamaan, että hänellä on kotonaan kaksi isää. "No ei varmasti, jos sä ajattelet noin", sivaltaa Hermaja. Lahti kommentoi Viinikkalan perhearvojen korostukseen: "Ei asiat ole 'normaaleissakaan' perheissä aina kunnossa. Millaisen roolimallin saa lapsi, jonka vanhemmat on alkoholisteja tai rikollisia, tai jonka isä pieksää äitiä?", hän huomauttaa. Viinikkala ci kuitenkaan taivu: "On hyvä kunnioittaa joitain tiettyjä perusasioita, jotka on ollut samalla tavalla kymmeniä, ellei satoja vuosia." •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 JYY valitsi ylitutorinsa TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI OPISKELIJOIDEN TUTOROHJAUSTA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa ryhtyy piakkoin kehittämään puheviestinnän opiskelija Jutta Laino. JYY valitsi Lainon lutorprojektityöntekijäkseen, joka on kokonaan uusi toimenkuva JYYssä. Tämä tutoreiden tutor organisoi muun muassa uusien opiskelijoiden syksyistä vastaanottoa ja ylioppilaskunnan osuutta tutorkoulutuksessa. Laino ei ole itse toiminut tutorina; hän kenoo silti olleensa aina mukana tutustumassa uusiin fukseihin, joita hänen kaverinsa ovat tutoreineet. Viestintätieteiden laitoksella Tourulassa pienetkin piirit ryhmittyvät helposti: "Puheviestintään otetaan vuosittain niin vahan opiskelijoita, että heihin ei. voi olla törmäämättä. Pienessä laitoksessa oppiaineidenkin väliset rajat hämärtyvät. Puheviestinnän, journalistiikan ja yhteisöviestinnän opiskelijat tekevät paljon yhteistyötä", Laino selittää. Kolme vuotta sitten opiskelunsa Jyväskylässä aloittanut Laino on työskennellyt tiukasti opiskelujensa ohella ja hankkinut tätäkin kautta osaamista viestinnän eri aloilta. Asioiden organisoimisen Laino myöntää olevan luonnollista toimintaa hänelle. Projektisihteerin tehtävänään hänellä on kirjoittaa tuleville fukseille kirje JYYn nimissä sekä mahdollisesti suunnitella fuksiopas. Sihteerin toimi kestää yhteensä pari kuukautta sijoittuen tähän kevääseen sekä ensi lukuvuoden alkuun. YLIOPISTO ON PERINTEISESTI kouluttanut laitosten opiskelijatutorit. Ylioppilaskunnalle on sen sijaan varattu yksi iltapäivä koulutuksesta. Draamapedagogiikkaa sivuaineenaan opiskeleva Juna Laino harkitsee sisällyttävänsä koulutukseen myös jotain draamaan liittyvää ohjelmaa. Tutoreiksi valikoituu aina ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. Heille pitää olla kivaakin ohjelmaa. Kavereistani koulutus on joskus tuntunut liian pakkopullalta." -JVfyfe ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Katja Mielonen toteaa lutorkoulutuksen olevan liian teknistä JYYssä perustettiin tänä vuonna työryhmä ideoimaan parempaa tutorkouiutusta: JYY haluaa tuoda enemmän esilleen palvelujaan sekä saada koulutusta yhteisöllisemmäksi. Työryhmä miettii edelleen koulutusideoitaan. • Tutorprojektisihteeri Jutta Laino lupaa tuleville tutoreille korkealuokkaista koulutusta JYYn nimissä. vaihtopenkki P A L S T A L L A E S I T E L L Ä Ä N VAIHTOEHTOISIA URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA. Kalliolle kukkulalle Unohtumattomat elämykset palkitsevat kiipeilijän ponnistelut. KUN ETSITÄÄN HARRASTUKSIA, jotka paitsi vaativat harrastajiltaan paljon fyysisiä, psyykkisiä ja taloudellisia voimavaroja, myös antavat unohtumattomia elämyksiä, yksi ensimmäistä mieleen tulevista on vuorikiipeily Tätä elämäntavaksikin luonnehdittua lajia harrastava Paavo Paju on loppukeväällä uuden haasteen edessä. Hän osallistuu Laskuvarjojääkärikilta ry:n retkikuntaan, jonka tavoite on valloittaa Alaskassa sijaitseva PohjoisAmerikan korkein huippu Denali, eli Mount McKinley. Aiemmin Paju on kiipeillyt Skandeilla, Alpeilla ja Andeilla. Pajulle vuorikiipeily on harrastus, ei elämäntapa, jonka ehdolla hän eläisi. Toinen "harrastus" tälle vuosi sitten valmistuneelle diplomi-insinöörille on viime syksynä alkanut opiskelu Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa Paju on harrastanut vuorikiipeilyä 4-5 vuotta. Alkusysäyksen hän sai reilausmatkalla Intiassa 1995, jolloin Himalaja herätti kunnioituksen vuoria kohtaan. Seurannut asepalvelus laskuvarjojääkärikoulussa johdatti Pajun samanhenkiseen porukkaan, jossa kokeneemmat kaverit antoivat mahdollisuuden tutustua lajiin. "Parasta vuorikiipeilyssä on luonto. Luonnon kauneus on häikäisevä siellä vuorilla. Siellä kun joutuu tekemisiin hankalienkin olosuhteiden kanssa, niin siviilielämän pikkuasiat ci enää harmita. Lisäksi ollaan aina hyvällä kaveriporukalla liikkeellä. Myös itsensä voittaminen on tärkeää." Vuorikiipeily esiintyy usein tiedotusvälineissä vaarallisena ja mystifioituna, rohkeutta ja sinnikkyyttä vaativana lajina; seikkailuna, joka sisältää omat riskinsä. Kuitenkin todellisuudessa kiipeilyssä lähdetään aina siitä, ettei vaaratilanteisiin jouduta. Reittiä ei viedä niin äärirajoille, sellaisiin olosuhteisiin, että oiettaisiin kohtuuttomia riskejä. Vahingon mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa. "Monilla on ollut sellaisia kysymyksiä, kun ovat nähneet jonkun elokuvan tai lukeneet jonkin kirjan, että mitä te teette, jos tällaista tai tällaista tapahtuu. Sitten kun on heti selittänyt perusteellisesti, miten sellaisessa tilanteessa toimitaan tai miten sellaiseen tilanteeseen ei voida edes ajautua, se on kasvattanut luottamusta. On totta, että kiipeilyllä on maine, että se on sellaista vaarallista seikkailijoiden puuhaa, mutta todellisuudessa kun hommat hoidetaan kunnolla, eivät ne riskit ole mitään k o h t u u t t o m a n suuria. Tottakai ne ovat suurempia kuin kotona istumisessa, mutta ei välttämättä sen suurempia kuin liikenteessä", Paju arvioi. Paju ei ole henkilökohtaisesti joutunut retkillään vaaratilanteisiin, mutta hän on ollut näkemässä, kuinka muille on käynyt huonosti ja ollut mukana evakuointitehtävissä. Jottei vaaratilanteisiin jouduttaisi, retket suunnitellaan huolella, näin myös Denalin reissu. Denalissa kun sääolosuhteet voivat vaihdella hyvin paljon. "Aloitimme retken valmistelun jo viime vuoden maaliskuussa. Kilta lennätti Alaskasta "PARASTA VUORIKIIPEILYSSÄ ON LUONTO. LUONNON KAUNEUS O N HÄIKÄISEVÄ SIELLÄ VUORILLA. SIELLÄ KUN JOUTUU TEKEMISIIN HANKALIENKIN OLOSUHTEIDEN KANSSA, NIIN SIVIILIELÄMÄN PIKKUASIAT El ENÄÄ HARMITA." TEKSTI: EERO PORVALI KUVA: PAAVO PAJU tänne Suomeen pari opasta kertomaan olosuhteista, riskeistä ja vaativuudesta. Sen jälkeen meillä lähti yksi kaveri sinne kouluttautumaan oppaaksi. Lisäksi ollaan kerätty kaikki mahdollinen tieto." Vaikka Paju ei haluakaan arvioida lajiin käyttämiään rahasummia, on itsestään selvää, ettei vuorikiipeily ole halvimpia harrastuksia. Kuitenkaan raha ei ole este lajin harrastamiselle, sillä alkuun pääsee aivan lavallisellakin retkeilyvarustuksella. Kiipeilyyn tutustuminen vaatii kuitenkin ohjausta. Sitä saa muun muassa Laskuvarjojääkärikillan järjestämällä kaksiosaisella Suomessa ja Skandeilla toteutettavalla jääiikkökurssilla, joka maksaa yhteensä reilut 3 000 markkaa. Kurssin jälkeen on mahdollisuus lähteä vaativammille reissuille. Vuorikiipeily vaatii harrastajaltaan myös sosiaalisuutta, järjen käyttöä, riskien arviointikykyä ja tietysti myös hyvää fyysistä kuntoa. Vaaliviin retkikuntiin ei edes pääse mukaan, ellei läpäise kuntotestiä. Suomessa ei voi harjoitella vuoristossa liikkumista, siksi harjoittelussa keskitytäänkin peruskunnon ylläpitoon. Paju harrastaa urheilua monipuolisesti: pelaa salibandya, hiihtää, lenkkeilee, suunnistaa ja käy kuntosalilla. Huippu-urheilutaustaa hänellä ei ole. •
• KQ Jyväskylän j g g r i h j j j M j/2001 U varjopääkkäri r y i\r nr Täysillä Moni pääsee, joutuu tai tulee muuten vain jossain vaiheessa elämäänsä päätyneeksi töihin. Kyseessä voi olla pakkopulla, jota tehdään vain rahan vuoksi, tai sitten ihan oikeasti tekijänsä mielekkääksi kokema työ. Jälkimmäisessäkin tapauksessa saattaa päivästä toiseen jatkuva rutiini huomattavasti vähentää mielekkyyden tuntua touhusta. Toisaalta ihminen voi esimerkiksi vain löhiä kämpillään kattoon räkimässä, mutta tuolloinkin saattaa ohimoon hiippailla samansisältöinen ajatus kuin duuneihinsa leipääntyneellä: voisi kai sitä aikansa paremminkin käyttää? Voisi varmasti. Toisaalta ei kannata kritiikittä niellä hokemia siitä, ettei ihmisen pidä tuhlata elämästään sekuntiakaan ja että hänen täytyy elää ns. täysillä. Tietysti täytyy, mutia silti: jokainen tuhlaa joskus aikaansa, aikoi niin tai ei. Monta sekuntia, viikkoa, jopa vuotta tuntuu valuneen ties niihin. Kovan kilpailun ja kiireen yhteiskunnassa myös vapaa-ajasta on monelle tullut tiukkaa suorittamista, tulosvastuullista puuhaa. On koettava ja nähtävä mahdollisimman paljon ja koetettava pitää mahdollisimman hauskaa. Elämyksiä siis janotaan. Niiden tuotanto onkin massiivinen teollisuudenala ja kysyntää riittää. Kuka leikkii kaupunkisotaa väripanoksin, kuka hyppää naru jalassa nosturin nokasta tyhjyyteen, kuka matkustaa toiselle puolen maapalloa kokemaan eksotiikkaa ehkäpä ennen luonnontilaisille alueille, jotka elämysjanoisten vaurasmaalaisten sisäisen tyhjyyden täyttämisteollisuuden nimissä ja toimesta on jyrätty hotellien ja ostoskeskusten turistierämaiksi? Vaihtoehtoja on monia ja niitä tulee kaiken aikaa lisää. Silti monien epätoivo tuntuu sen kuin lisääntyvän. On vain inhimillistä, ettei ihminen ole täydellinen eikä näin ollen myöskään voi joka hetki suunnitella ajankäyttöään parhaalla mahdollisella tavalla. Vielä vähemmän voi olettaa, että olisi olemassa jokin objektiivisesti oikea, paras mahdollinen tai eniten "täysi" tapa elää. Itsestään selvääkö? Ei siltä vaikuta. TUOMAS TIRKKONEN TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN PIIRROS: JANI PALSAMAKI olakai KESÄTYÖT KOETTELEVAT opiskelijoiden pelihousuja näinä aikoina: mistä duunia ja miten? Suuntautuako oman alan töihin vaiko mihin tahansa, mistä saa rahaa? Entä jos opiskelisi? Kansa on jälleen puhunut Jylkkärin online-keskustelusivulla (www.jyu.fi/jylkkari). Muutamista huonoista kokemuksista ja tuskan parahduksista huolimatta opiskelijoiden suhde kesätöihin vaikuttaa pääosin lämpimältä: töitä kannattaa hakea. Opinnot eivät houkuta, kun kursseja on tarjolla niukalti ja pätäkkää kopsahtaa kesätuista peräti vähän. Seuraavat kommentit on poimittu keskustelupalstalta. YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN mahdollisuuksissa saada töitä on eroja. Esimerkiksi humanistille voi olla vaikeaa päästä oman alansa töihin. 21A salan mukaan hautuumaan haravoinnista ei ole hyötyä tulevalle historian maisterille. Vastaavasti toimistotöihin hakiessa tie nousee pystyyn, eikä opettajan sijaisuuksiakaan ole kesäisin tyrkyllä. "Vaihtoehdoiksi siis jää joko mennä tekemään työtä, joka on turhauttavaa eikä hyödytä tulevaisuudessa muuten kuin takaamalla sen jatkuvuuden, tehdä opintosuunnitelma ja ottaa kolme tukikuukautta, joille olisi varmasti myöhempääkin käyttöä, jättää kämppä alivuokralle ja painua äiskän nurkkiin tai sitten kuolla pois", päättelee 21 Asala kolkosti. "Olen itsekin tullut siihen tulokseen, ettei kesätöistäni varmaankaan ole yhtään mitään hyötyä tulcinilicttavaisuudessa", säestää Anna. Hänellä on kokemusta monesta työstä, museovahtiudesta tarjoiluun. Harjoittelupaikkaa hakiessaan Anna kuitenkin totesi, ettei mistään näistä töistä herunut pisteitä. Toisaalta hän on kuullut, että monen alan kokemukselle saattaa sittenkin olla käyttöä tulevaisuudessa. "On hyvä kokea työelämässä erilaisia töitä, se avartaa katsantokantoja. Ei duunarinkaan työ välttämättä ole yksitoikkoista, järjenkäytön kannalla mitäänsanomatonta pakerrusta, vaan se voi olla hyvinkin haastavaa", teroittaa Perusjuntti. KYSE EI SIIS ole vain toimeentulosta. Pipsan mukaan kesäduunia kannattaa tehdä muutenkin kuin rahan takia. Työhönottajat arvostavat hänen mukaansa alan kuin alan kokemusta. Vaivan palkaksi on varaa pikku huveihinkin. "Haluan opiskellessani keskittyä vain opiskeluun ja silti elää normaalia elämää. Teen joka kesä töitä, että talvella on sitten jotain millä mässäillä", kertoo Fuksi Fuksi n:o 2 on hänkin vakuuttunut kesätöiden eduista: rahaa jää esimerkiksi matkoihin. Moni paikka on nytkin hakusessa: 'Täytyyhän sitä rahaa jostakin saada. Työtä saa kyllä jos vain on aktiivinen jo helmikuussa." "Tämä 22-vuotias humanisti on paiskinut kesätöitä 90-luvun ajan ja tietää, että töitä pitää lähteä haeskelemaan jo heti vuoden vaihteessa. Helmikuussa saattaa olla jo liian myöhäistä!", huomauttaa Arja. Hänkin on tehnyt monenlaista, viimeiset neljä kesää oman alan hommia. Tämä on vaatinut ahkeraa hakemista ja haastatteluissa käymistä. Tärkeintä on kuitenkin Arjan mukaan saada oman alan työkokemusta. AINA EIVÄT PORTIT työn puutarhaan hevillä aukea. Tästä kertoo nimimerkki Köyhyyspakctti, joka on edelliskesinä ollut vailla mahdollisuutta hakeutua töihin, syynä muun muassa varusmiespalvelus. "Nyttemmin onkin vaikea päästä mihinkään, kun 'ei ole työkokemusta'. Miten helvetillä voi ikinä sitten saada työtä jos ei ole jo työkokemusta? Perustuuko nykyinen työhönpääseminen siihen, että ala-asteelaisena tenavana päästään suhteilla johonkin ja sitten sen siivittämänä painellaan työmarkkinoilla eteenpäin? Ja ne, jotka eivät ole tähän peliin päässeet, ovat ulkona", nimimerkki kiroaa. Toisaalla: "Itse kyllä olenkin mieluummin kesätyötön kuin tuhlaan kesäni orjapalkalla kyykkimiseen." Jos duunia ei heru, niin miten olisivat luvut? Rcplikan mielestä kesäopinnoista ei juuri ole vaihtoehdoksi työnteolle. "Itsekin lähtisin surutta pois kesän kursseilta jos sattuisin saamaan kuukaudeksi töitä, sillä duunarin kuukauden palkka on isompi kuin opiskelijan kaikki tuet koko kesän ajalta", niittaa hän. Sen sijaan nimimerkki Vuosi vielä aikoo monen kesän ahkeroinnin jälkeen keskittyä opintojen viimeistelyyn: 'Teen nyt kesällä gradua hyvillä mielin ja nostan opintotukea, jota on vielä sen verran jemmassa, ja nautin kesästä pitkästä aikaan ilman töitä." • Apua, menetämmekö Aino Sallisen? VILI IO 11IRVEN yllättävä poismeno jätti opetusministeriön ilman kansliapäällikköä. Menetys oli suuri paitsi ministeriölle myös tälle yliopistolle, koulukaupunki Jyväskylälle ja maakunnalle. Valtakunnallisesti menestyneitä keskisuomalaisia ei löydy liikaa. KUN MINISTERIÖN kansliapäällikköä Jaakko Nummisen (kcsk.) eläkkeelle lähdön jälkeen kuutisen vuotta sitten valittiin, oli virka puolueiden välisessä potissa sovittu kokoomukselle. Jälkikäteen arvioiden kokoomus järjesti mandaatilleen erittäin pätevän henkilön. Kokoomuksen jäsenkirja ei estänyt Hirveä toimimasta niin, että häntä arvostettiin laajasti läpi puoluekentän, erilaisissa koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä instituutioissa ja kulttuuripiireissä. PUOLI VUOSIKYMMENTÄ sitten vahvana ehdokkaana kansliapäälliköksi oli esillä myös rehtori Aino Sallinen. Epäilemättä Sallista pidetään varmasti varteenotettavana vaihtoehtona nytkin. AIEMMAN VALINNAN yhteydessä Salliselta puuttui yksi tärkeä ominaisuus: kokoomuksen jäsenkirja. En tiedä onko hän korjannut tämän puuiteen, tuskinpa. Kokoomuksen valinnoissa tämä ei ole aina painanut niin paljon kuin viimeksi, vaikka Hirven monipuolinen kokemus koulutuksen eri tasoilta painoi tuolloin varmasti vaakakupin hänen edukseen. Yliopiston rehtorina Sallinen on nyt hankkinut tuota samaa monipuolisuutta opettajankoulutuksen ja Normaalikoulun ongelmiin tutustumisen kautta. SALLISTA PIDETÄÄN ns. sitoutumattomana porvarina ja monesti kokoomuslaiset ovat valinnoissaan suosineet näitä, omien puoluepukareiden kustannuksella. Se on johtanut usein hyviin tulokNÄEN JO mielessäni ja mielelläni, miten maakunnan junttamiehet pakkailevat laukkujaan Erkki Laatikaisen johdolla ja lähtevät kohti paljon parjattua pääkaupunkiseutua. Herroilla on yhteinen tahto ja halu: saada kansliapäällikkyys pysymään keskisuomalaisissa käsissä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE Sallisen lähtö olisi sekä menetys että voitto. Yliopisto menettäisi henkilön, joka osaltaan on nostanut sitä uuteen kukoistukseen ja vienyt vaikeiden aikojen läpi. YliVauhkonen opiston keulakuvana ensimmäinen naisrehtori on ollut mitä mainioin. SALLISEN VALINTA kansliapäälliköksi kruunaisi Jyväskylän yliopiston uuden nousun. Jo toinen kansliapäällikkö tästä yliopistosta olisi ylellisyyttä, jota pikkukaupunki ja sen yliopisto saavat nauttia harvoin. Nyt siihen on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet. JOUNI VAUHKONEN
• u ¥ Jyväskylän Ylioppilaslehti B/2001 J O 1 maailma ja me Thomas Paine Yrityksen ja erehdyksen mies AMERIKKAA PIDETÄÄN usein paikkana, missä unelmat toteutuvat ja rikkaudet odottavat ottajaansa. Yksi tämän myytin luojista oli englantilainen Thomas Paine. Tosin hänen itsensä kohdalla Amerikka ei koskaan tuonut haaveiltua onnea. Thomas Paine syntyi vuonna 1737 Thetfordissa, Englannissa. Hänen isällään oli suuria haaveita poikansa suhteen, mutta heti alusta kaikki lähti menemään enemmän tai vähemmän pieleen. 12-vuotiaana nuori Thomas lensi ulos koulusta, ja muutamia vuosia myöhemmin tehty yritys luoda ura merimiehenä päättyi noloon paluuseen takaisin kotiin. 30-vuotiaana Thomas-sai hankittua itselleen toimen verovirkailijana. Kolmen vuoden virassa olon aikana hänet erotettiin kaksi kertaa väärinkäytösten takia. Hänen näkyvin aikaansaannoksensa tuolta ajalta on vuonna 1772 julkaistu pamfletti, missä vaadittiin verovirkailijoiden palkkojen korottamista. Pari vuotia myöhemmin Thomas Paine tapasi sattumalta Lontoossa keksijä Benjamin Franklinin, joka kustansi hänelle matkan Philadelphiaan. Perillä Thomas julkaisi käytännössä ensitöikseen orjuutta kritisoivan artikkelin, ja paikallinen Pennsylvania Magazine palkkasikin hänet toimittajakseen. Paine tunsi amerikkalaisissa kytevän kapinahengen ja monet hänet teksteistään käsittelivätkin Amerikan irtaantumista Englannista. Hänen kirjansa Common Sense toimi yhtenä innoittajana Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukselle vuonna 1776. Tämän jälkeen Paine kokeili myös uraa armeijassa, mutta ei menestynyt sanottavammin Sen sijaan hänen tuona aikana kirjoittamansa, sotilaiden moraalin kohottamiseen tarkoitettu kirja The Crisis oli oman aikansa luetuin kirja Yhdysvalloissa. THOMAS PAINE NIMITETTIIN 1770-luvun lopulla Yhdysvaltain senaatin ulkoasiain komitean sihteeriksi, mutta hän joutui pian eroamaan koska oli paljastanut luottamuksellisia tietoja ulkopuolisille. Paine jättikin politiikan ja toimi seuraavat vuodet konttonstina. Vuonna 1787 Paine palasi Englantiin tarkoituksenaan kerätä rahaa itse suunnittelemansa sillan rakentamiseen. Konttoristina toimimisen ohella hän oli myös mm. laatinut alustavia suunnitelmia savuttoman kynttilän kehittämiseksi. Vuonna 1791 Paine julkaisi Englannissa kirjansa Righls of Man, missä puolustettiin Ranskan vallankumousta ja moitittiin hrittiknitikoiden kuten Edmund Burken asennetta kumousta kohtaan. Kirja kiellettiin Englannissa monarkianvastaisena lähes välittömästi, ja Paine joutui pakenemaan vangitsemista Ranskaan. Tosin vuonna 1793 Paine vangituin myös Ranskassa, koska hän kieltäytyi kansalliskokouksen jäsenenä äänestämästä entisen kuninkaan Ludwig XVI:n teloittamisen puolesta. Hänen vankilassa kirjoittamassaan teoksessa Age qfReason ylistetäänkin valistuksen ajan saavutuksia, mutta koska kirja suhtautui kriittisesti uskontoon, Paine leimattiin yleisesti ateistiksi. Paine vapautettiin vuosituhannen vaihteessa, ja vuonna 1802 silloinen Yhdysvaltain presidentti Thomas Jeflerson, joka oli tavannut Painen aiemmin Pariisissa, kutsui tämän vierailulle Yhdysvaltoihin. Perillä Paine huomasi kuitenkin, että hänen oma amerikkalainen unelmansa oli muuttunut lähinnä painajaiseksi. Koska ateistisyytöksel olivat kantautuneet myös Atlantin tuolle puolen, Paineja hänen kirjansa oli pitkälti unohdeltu. Myös Amerikan-ajan ystävät olivai pitkälti kaikonneet. Tästä masentuneena Paine alkoholisoitui ja kuoli pennittömänä New Yorkissa kesäkuun 8. Päivä 1809. Paikallinen sanomalehti kommentoi Painen elämää lauseella: "He had lived long, did some good and much harm". JARI PELTOLA herra X toiseen Käytetäänkö elokuvateattereissa bioenergiaa? Talvella pankkiautomaattien eteen muodostuu montun sijasta pieni kukkula. Tämä epäloogisuus on seurausta pankkien häikäilemättömästä ulkomaisen riskipääoman kosiskelusta. Mikäli haluaa opetella käyttämään internetiä, pitää mennä nettisivulle, missä on aihetta koskevaa informaatiota. Eikö tämä informaatio ole tuolloin jo ilmiselvästi turhaa? On. Mitä tapahtuisi, jos kaikki päättäisivät noudattaa Immanuel Kantin maksiimia? Lisääntynyt kaljoittelu ja valtoimenaan rehottava moraalittomuus vähittäiskauppojen alusvaatekuvastoissa on johtamassa hallitsemattomaan teinigraviditeettien lisääntymiseen. Miksi Suomen Pankki ei tunnusta vastuutaan asiassa? On virheellistä todeta ystävilleen syövänsä ulkona. Tosiasiassa henkilö on tuolloin menossa lämpimään ravintolaan murkinalle. Tämä käsitehämmennys voi pahimmillaan johtaa laajojen kansanjoukkojen sairastumisen paleliumisvammaan. puhekuplat RCAU. J A M K . K I FVPPLElOJMM | K A l k i V s r » ^ HEM6fTV«^CEAJ. / H M PH!) TYRNÄVÄN VERIKOIRAT Oulun Ylioppiloslehti 1/2001 JylKKärin toimittajalle että... "...Omaan huoneeseen tottunut joutuu jakamaan pienen murjun sellaisen tyypin kanssa, joka tahtookin pistää sen Elviksen kuvan toiselle seinälle kuin itse. Siinä on opittava tekemään kompromisseja." HANNELE POHTII OPISKELIJAELÄMÄÄ, JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/1981 (3.2.1983] hämeenaho TUOREEMPAA TUSKAA ELI ERMNTYYPIN YLIOPISTOVUODET, TUO AIKA ENNEN AUT0MAATTI5TA SIIRTYMISTÄ KORKOTULOISTEN JOUKKOON 0SA3T: Kneck-cu+ Omatekoisien opintovaatimuksien! kannalfa "pakoilisi t a ' ulkomaiden opiskelijavaihdoista palattuani alkoi vaihe,joia VBfSI luonnehtia naiden muistelmien tuskakhimaksiksi. Opintotukeni katkaistiin. Heiktro opintomenestys. Ryhdyin siihenastisen «kelana ni kiihkeimpaan toimintaan. Moitm valittamalla. Laajensin taisteluni unteiskunnj/hrt J s/ Läkfttelin uhkauskirjeitä dekaani He, ministeri n? |a muuallekin ES im-SANOMAT varva^kampanjastam huolimatta mielenilmausten on"istuiamjära' lal vähäiseksi. E.ka Hesarit aan t u l l u t ' Mikä on _ j*™L Upiskehjaa pannaan per • On se,etten S3nw$i piruilisi muut 'kiynäf,eläkeläiset jat nut on svjtj ottaa b w « kaz a g g l n m „ „ l , „ n r n h t . n r . H . Mikjan ei auttanut Rahia saadakseni a lwn kirjoitta? novelleja porno/fhtnn j j -puhelimiin. Selittääkseni rmsta paikk-em tulevat aloin p/irtäJ hupi sanaksi a ^m j y i k M r / m
• • • • • + Jyväskylän ylioppilaslehti 6/2001 E an A n a l y y t t i s i a ^ ^ merkintöjä lintuharrastuksesta Tero Toivanen linturallin paluuhuumassa. LINTURALLI ON eräs lintuharrastuksen suosituimmista toteuttamismuodoista. Maallikolle sanasta tulee mieleen lauma lintuharrastajia ajamassa rallia samalla lintuja havainnoiden. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaisesti kyse. Linturallin virallisempi nimitys voisi olla lintujen havainnointikilpailu. Tarkoituksena on yksinkertaisesti, että kilpailuun ilmoittautuneet joukkueet havainnoivat lintuja tarkkaan määritellyn ajan tarkkaan määritellyllä alueella. Eniten lintulajeja havainnut joukkue voittaa. Tuomareita kilpailussa ei ole. Mielenkiintoinen sääntöihin liittyvä yksityiskohta on, että joukkueen jäsenistä yli puolen (kaksi kolmesta, kolme neljästä jne.) pitää nähdä lintu ennen kuin se hyväksytään pinnaksi. Tiedetään tapauksia, joissa joukkue on rämpinyt kuusikossa reisiään myöten lumessa tuntikaupalla pyytä jäljestäen, koska linnun ehätti nähdä ylittämässä tietä nelihenkisesta joukkueesta vain ne kaksi auton etupenkeillä istunutta jäsentä. Tässä tilanteessa huijaaminen olisi helppoa. Se ei kuitenkaan sovi kilpailun henkeen; mikäli vain tasan puolet joukkueesta näkee linnun, se jätetään tosin kirvelevin mielin laskematta mukaan pisteisiin. Suomalaisten lmturallien kulttiosastoa edustaa Helsingin biotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Symbioosin vuosittainen Ahvenanmaan linturalli. Kyseessä on nimensä mukaisesti Ahvenanmaan maakunnassa kamppailtava lintuhavainnointikilpailu, jossa havainnointiajaksi on määritelty yksi vuorokausi. Tänä vuonna tuo vuorokausi oli 23.-24.3., kello 18:sta kello 18:aan. Joukkueiden liikkumista ei ole rajoitettu sen tarkemmin, ja jokainen saa päättää kuinka suuren osan ralliajasta käyttää nukkumiseen, Myös Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestöltä Syrinxiltä, oli joukkue (Tero Toivanen, Matti Hakkila, Markus Rantala ja allekirjoittanut) kisaamassa 22 opiskelijajoukkueen seassa, itse asiassa jo kolmatta kertaa peräkkäin. Paineiden olisi voinut kuvitella olevan kovat, sillä kahtena edellisenä vuonna Jyväskylän omit ^lintuharrastaja) olivat kantaneet voittopokaalin Keski-Suomcen helsinkiläisten valiojoukkueiden hämmennykseksi. Ahvenanmaan linturalli eroaa kuitenkin useimmista muista linturalleista siinä, että voitto ei oikeasti ole tärkeintä. Rallin leppoisa ilmapiiri, mahtavat puitteet (Ahvenanmaalla muun muassa kevät etenee eri tahdissa kuin Keski-Suomessa) ja rempseä illanvietto rallin päätteeksi tekevät siitä paitsi opiskelutapahtuman vailla venaa -myös poikkeuksen monien ryppyotsaisempien lmturallien joukossa. Toisenlaisena ääriesimerkkinä voisi mainita esimerkiksi Kuusamon pinnarallin, joka järjestetään sydänkesällä. Kyseessä on niin ikään vuorokauden mittainen ralli, mutta koska aurinko paistaa Kuusamon korkeudella kesällä lähes ympäri vuorokauden, nukkumiselle ei ole budjetoitu lainkaan aikaa. Totisuutta Iisaa myös se, että jotkut joukkueet läsivät Kuusamossa viikkotolkulla ennen varsinaista kilpailuvuorokautta kanoiiaen Kuusamon ympäristöä. Etukäteen nuotitctulla reitillä pyritään maksimoimaan aika/hyöty suhde ja takaamaan omat mahdollisuudet taistelussa kisan voitosta. ENEMMÄN KUIN kilpailutapahtumien eteneminen, maallikon kiinnostusta herättää varmasti lintuharrastuksessa myös linturallissa sen leimallinen kulttuuri. Ilmiö ei ole ominaista pelkästään lintuharrastukselle, vaan myös muille aktiviteeteille. Esimerkiksi kokenut golfin pelaaja ei koskaan sano: "Voi harmi, nyt löin palloa tuolla mailan varren ja lyöntiosan välisellä pienellä metallinpalalla", vaan hän tokaisee yhden sanan: "Soketti", josta muut golffarit ymmärtävät heti mitä on tapahtunut (tosin kokeneelle golffaajalle soketti ei kaiketi ole kovinkaan arkipäiväinen tapahtuma). Joka tapauksessa myös lintuharrastajilla on kuhunkin tilanteeseen omat kirjoittamattomat sääntönsä, käyttäytymismallinsa, terminsä ja rituaalinsa, joiden nkkominen paljastaa henkilön välittömästi noviisiksi, keltanokaksi. Esimerkiksi jos lintuhenkilö saapuu niemen kärkeen staijaamaan (tarkkailemaan lintuja, erityisesti niiden muuttoa), ja niemessä on jo muita palkalla, henkilö et rynni paikalle ja kysy, mitä on näkynyt. Ei. Oikea tapa on nostaa kiikarit suoraan silmille, ja sitten pikkuhiljaa aloittaa tiedustelu esimerkiksi lausahtamalla: "On kyllä pläkä. Onks mitään kivaa menny?" [Vapaasti suomennettuna: "Onpas tyyni keli. Oletteko nähneet mitään muuta kuin peruslajcja?"] Tämäkään ci automaattisesti takaa hyväksyntää; henkilön on vielä ansaittava kannuksensa, mikä ci edelleenkään onnistu päiviitelemällä, että onpas noita haahkoja paljon, vaan tekemällä hallittu mallisuoriius. Esimerkiksi jotain seuraavanlaista: "likoo-nauha tulee miikasta. Kymmenen alinta on pluvareita, ja sit siinä päällä taitaa olla kuus pitkänenää." IVapaasti suomennettuna: "Mukavan kokoinen parvi isokokoisia kahlaajia lentää ylitsemme vasemmalta. Parvessa on kymmenen kapustarintaa ja kuusi punakuiria."] Tällä suorituksella henkilö todistaa kolme asiaa: ensinnäkin hän löytää taivaalta lintuja, (mikä ei aina ole helppoa, koska taivasta on tavallisesti näkyvissä paljon), toisekseen hän pystyy ne määrittämään, ja kolmanneksi hän vieläpä kertoo näkemästään muille eikä pimitä havaintoaan. BONGARISLANGI ON parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt huomattavalle spesifiyden asteelle. Siihen kuuluu luonnollisesti olennaisena osana laaja Lauma khakivärisiin vaatteisiin sonnustautuneita ihmisiä purkautuu ulos autosta. Kiikarit nousevat välittömästi silmille. Joku sanoo hiljaa "innun nimen, joukkue hyppää takaisin autoonsa ja jatkaa matkaa. Samanlaisia autokuntia voi olla yhtä aikaa näkyvillä useampia. Joku haravoi peltoa kaukoputkella, joku tapittaa taivaalle blotalla, paljaalla silmällä. Mistä on kyse? Miksi linnut? "VIIMEISEN VUODEN aikana mun motiivi harrastaa lintuja on muuttunut kyllä aika lailla. Pari-kolme vuotta sitten kilpailuhenki oli läsnä hyvin voimakkaasti. Tokihan se vieläkin piristää kummasti normaalia retkeilyä, mutta nykyään pääpainopiste on ihan selkeästi elämysja terapiapuolella." Näin kertoo lintuharrastuksensa motiiveista 24vuotias biologian opiskelija Tero Toivanen Tero on harrastanut lintuia 15 vuotia Hän on Keski Suomen Lintutieteellisen Yhdisiykscn jäsen, ja varmasti yksi seuran aktiivisimmista retkeilijöistä ainakin lintuharrastuksen sesonkiaikoina, keväällä |a syksyllä. "Kyllähän kevät on aika selkeä huippuaika lintuharrastuksessa. Joskus sydäntalvella ei tule retkeiltyä paljoakaan kun taas tästä parin viikon päästä maastoon on päästävä ainakin pyörähtäm.i.m kerran päivässä." Syksy ja alkutalvi ovat niin ikään jonkinlaisia piikkejä lintuliarrastuksessa, mutta eivät aivan sima määrin kuin kevät, jolloin Tero aikoo retkeillä myös kauempana kotikonnuilta. "Tänä keväänä tulee varmaankin lähdettyä muuttoa seuraamaan Paijailleelle Semmosissa reissuissa yhdistyy mukavasti telttailu ja lintuharrastus. Arkiikan (=arkiisten vesilintujen muuton) aikaan. loukokuun lopussa, on tarkoituksena mennä myös Virolahdclle muutamaksi päiväksi." Koska kyseessä on biologian opiskelija, heraa tietysti kysymys, aikooko Tero ryhtyä myös tutkimaan lintuja Tästä hänellä on hyvin selkeä näkemys: "Jos jotakin harrastaa, ei sitä voi tehdä työkseen. Eihän sitä voida puhua enää mistään elämyksistä, jos niitä on 24 tuntia vuorokaudessa." Lintuharrastus ei sinänsä ole harrastuksena kaikkein muodikkain; ci ainakaan enää kun °.0-luvun suurrynnistys on takanapäin Suonien lintutieteellisten yhdistysten kattojärjestössä on taia nykyä laseina noin 7000. Todellista harrastajien määrää on vaikea arvioida johtuen muun muassa lintuharraslaja-ierminmäanitelyn vaikeudesta. Niin monille harrastus on yleisiä luonnossa liikkumista, lintuharrastuksen kulkiessa jouhevasti mukana. Vallalla olevan ATKja lT-villuykscn Tero ei usko erkaannuttavan ihmisiä luonnosta. 'Vaikka nuomus menisikin monitoria tuijotellessa, kyllä sen luonnon voi löytää myöhemminkin. Minun näkemykseni mukaan ihmisen luontoyhteys on jossain paljon syvemmällä, siihen eivät muotivmauksei pääse vaikuttamaan." • "PÄÄPAINOPISTE O N IHAN SELKEÄSTI ELÄMYSJA TERAPIAPUOLELLA." valikoima lintujen lempinimiä, joista osa on väännetty latinasta, osa englannista ja osa ruotsista; eräät linnut puolestaan ovat saaneet lempinimen olemuksensa, ulkonäkönsä yksityiskohdan tai äänensä mukaan. Tyypillisimpiä latina-väännöksiä ovat esimerkiksi sellaiset kielikukkaset kuin nisari (^varpushaukka, Aecipiter nisus), tinnu (=tuulihaukka, Falco tinnunculus), skvatti (tundrakurmitsa, Pluvialis squatarola), plätiäri (=sinisorsa, Anas platyrhynehos) ja smolli (=haahka, Somateria mollissima). Englannista puolestaan ovat bongarislangiin kotiutuneet sellaiset nimet kuin kivenkääntäjä (=kankukko, engl. Turnstone) ja notti (=isosirri, engl. Knot). Ruotsalaislainauksia edustavat skrattari (=naurulokki, ruots. skrattmäs), sparvari (=varpushaukka, ruots.sparvhök) ja stara (=kottarainen. ruots. siare). Ulkoisesta olemuksesta ovat siinneet sellaiset nimittelyt kuin lehmä (=kanahaukkanaaras, iso koko ja jämerä olemus), iso vaalee (=tunturipöllö, suuri ja valkoinen), piikkiperse (=alli, pitkä pyrstö) ja kcilapallo (=noldkana. pallonmuotoinen ja musta). Moni lintulaji on saanut ääntelyn perusteella virallisenkin nimensä (alli, kuovi, kuikka jne), joten ei ole ihme, että myös lempinimistössä vilahtelee siellä liialla äänen mukaan ristittyjä lajeja. Näitä ovat muun muassa nisti (=niittykirvinen, ist-ääni), psiikirvinen ^lapinkirvinen, psii-ääni) ja pupiippa (=meriharakka). Lintujen lcmpmimien ohella bongarislangi vilisee viittauksia myös harrastusvälineistöon (tuubi=kaukoputki, rööri=kiikarit, kasit=kahdeksankcnaisesti suurentavat kiikarit, seipiö=kiikarin tukikeppi), lintujen muodostamiin erinäköisiin parviin (tolppa, putki, rihma, rähmä, potti ja sumu), erityyppisiin harrastajiin (dudc=sunnuntairetkeilijä, joka retkeilee vain hyvällä säällä, keräilijä=bongari, joka ei tunne lintuja jne.). Yksikään lintuharrastaja ei luonnollisesti hallitse täydellisesti bongarislangia, jonka termistö elää jatkuvasti. Slangisanat saattavat myös olla käytössä vain tietyllä alueella. Esimerkiksi ruokkilinnuista käytetään Turussa nimityksiä V-l (=riskila), V-2 (=ruokki) ja V-3 (=etelänkiisla), jotka ovat saksalaisten ohjustyyppien tunnuksia. MUTTA TAKAISIN Ahvenanmaalle. Kun rallit on rallattu, on aika määritellä kilpailun voittaja. Tämä ei lapahdu millä tahansa epämääräisellä tulosten ilmoittamisella, vaan hallituissa olosuhteissa pinnarallin purkutilaisuudessa. Jos noudatetaan perinteistä kaavaa, jokainen joukkue sanoo vuorotellen yhden rallin aikana näkemänsä (tai kuulemansa) lajin, ja muut joukkueet kertovat vuorollaan, ovatko he nähneet lajia vai eivät. Koska purkutilaisuuteen kuuluu yleensä jonkinasteinen virvoitusjuomien nauttiminen, "perinteinen kaava" saattaa käytännössä lipsahtaa tarkoittamaan sitä, että kukin joukkue höpisee vuorollaan kolme minuuttia, mikseivät he ole kyseistä lajia nähneet. Sen vuoksi muun muassa Ahvenanmaan rallin purku hoidettiin lyhennetyllä kaavalla: kukin joukkue sanoi vuorollaan yhden näkemänsä lajin ja ne joukkueet viittasivat, jotka kyseisen linnun olivat rallin aikana nähneet. Niinhän siinä kävi, että tänä vuonna lämmikcpullon etiketin mukaan "Kapteeni Morganin itsehillintäkurssiksi" ristitty Syrinxin joukkue oli isännille kohtelias jättäytyen kisassa niukasti kolmanneksi. Isäntäaincjärjestö Symbioosi nappasi kaksoisvoiton, minkä ansiosta illanvietto käynnistyi kenties vielä normaaliakin rcmpseämmissä merkeissä. • Hien puolesta ja vastaan KUN OSALLISTUU LINTURALLIN kaikkiin kiemuroihin purkutilaisuutta myöten, ei voi välttyä ajatukselta: eivätkös lintuharrastajat ole luontoihmisiä? Eikö lintujen perässä ajelu ja saastuttaminen käy omantunnon päälle? Tälle paradoksille on selitys: lintuharrastajat eivät yksinkenaiscsti kovin usein ole luonnonsuojelijoita; eivätkä välttämättä edes erityisen ekologisesti ajattelevia ihmisiä. Lintuharrastajien joukossa ns. viherpiipenäjät ovat vain yksi ääri-ilmiö; toista äärilaitaa edustavat bemarilla Jsaahaavat bongant. Jyväskylän seudulla vaikuttavan KesM-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nistoon ei juurikaan kuulu näiden ääMen edustajia. Siksi isoimmilta nahisteluilta on vältytty. Toki mietoa väittelyä esiintyy aika ajoin yhdistyksen sähköpostilistalla, kaakkuriverkossa. Näissä harvoissa tapauksissa kyse on ollut nimenomaan linturalleista ja niiden mielekkyydestä. Eräs reilaamisen kyseenalaistajista on lintuharrastaja kasviharrasiaja-vaftokuvaaja Markku Könkkölä. "En ymmärrä, miksi lintuharrastukseen pitää tuoda mukaan aikatekijä. Ymmärrän kyllä, että joku pitää lukua itnänsä varrella näkemistään lintulajeista, mutta linturallissa on ideana nimenomaan tietyssä lyhyessä ajassa nähdä mahdollisimman monta lintua. Saastutus lisääntyy vielä entisestään sillä, että paikkoja käydään nuotittamassa' valmiiksi." Nuotittamisella tarkoitetaan lintujen etsimistä nimenomaan rallitapahtumaa silmälläpitäen. Halutaan tietää, missä minkäkin lajin lintu oleilee, jotta sitten voidaan rallin rajoitettuna aikana onnistua näkemään näistä mahdollisimman monta. Siten samaa lintua käydään katsomassa parhaassa tapauksessa useita kertoja, ja saastutus moninkertaistuu. "Toki luontoa kuormittaa moni muukin harrastus", Könkkölä myöntää. "Itsekin saastutan luontoa muun muassa valokuvaa"EN YMMÄRRÄ, MIKSI LINTUHARRASTUKSEEN PITÄÄ TUODA MUKAAN AIKATEKIJÄ." maila. Siinä on kuitenkin jonkinlainen ero; saatan käydä katsomassa autolla esimerkiksi harvinaista kasvilajia, muita jos onnistun kuvaamaan sen hyvin, en luultavasti käy paikalla enää uudestaan. Lisäksi retkeilen alueella yleensä muutenkin, enkä ainoastaan bongaa' tuota yh lajia ja lähde heti pois." Aiheeseen liittyy Könkkölän mukaan myös imago-c gelma. "Lintuharrastajat ovat eräällä tavalla luontoharrastajien keulakuva. Jostain löytyy joku lintu, jota sadat bongant käyvät katsomassa. Tätä sitten uutisoidaan lehdissä ja televisiossa. Monille jää se käsitys, että luontoharrastus on sellaista." Miksi linturalleja sitten järjestetään? Lintuharrastaja Tero Toivanen KSLY:stä vastaa: "Se tuo niin paljon lisäpontta ja kiinnostusta tavalliseen retkeilyyn. Linturallissa jokainen nähty lintulaji, harvinainen tai yleinen, aiheuttaa aina uuden ilonpurkauksen. Ei sitä muulloin pysty olemaan yhtä innostunut jonkun hömötiaisen näkemisestä kuin rallin yhteydessä. Linturallien ansiosta saadaan sitä paitsi runsaasti lisätietoa sellaisista alueista, joilla ci muuten juuri retkeillä." Könkkölä myöntää tietämyksen kasvun linturallien ansiopuolelle. "Kaikkein parasta olisi, että kullakin joukkueella olisi oma sektori, jolla havainnoida rallin aikana. Siten maksimoitaisiin rallista koituva hyöty", hän vielä lisää. Tavalliseen linturetkeilyyn verrattuna linturallissa on tarjolla eräänlaista suuren urheilujuhlan tuntua, erityistä sosiaalisuutta ja (ainakin yleensä) leikkimielistä kilpailuhenkeä. Hiukan karrikoiden voisi sanoa, että kilpailullisessa linturallissa on kyse eri harrastuksesta kuin peruslinturetkeilyssä. Ideana on juuri se, mitä linturallien vastustajat paheksuvat: luonnosta nauttimisen ja lintujen katselun ohelle on tuotu uusi ulottuvuus, aika ja sen mukanaan tuoma kilpailuhenkisyys, jota kaikki eivät pidä mielekkäänä. • +
• f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 +: L < U N A $ k lo i 1 6 TO 26.4. Kivi kiinni PE 13.4. ja MA 16.4.» Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vecaanivaihtoehto joka päivä. 1 6 TO 26.4. MA 9.4. KE 11.4. Tl 17.4. TO 19.4. PE 20.4. MA 23.4. TI 24.4. 1 6 TO 26.4. Kasvisgratiini Täytetyt kasvisohukaiPerunakuoru kat, Kasvishemekeitto, Punajuuripihvit, Porkkanasosekeiito Kasvispihvit Purjo-perunavuoka Lihapyörykai set keitetyt kasvikset pannan vihannesrcmoulade Broilerkiusaus Chili con came Silakkapihvit, Mantclisei Lohikeitto Punajuuri-jauhelilia kasHernekeitto, pannan Kirjolohi-pastapaistos Paistettu kalaleike, Keitetyt nakit, kermaviilikasUkc Kasvis-naudanlihapata tike Lohipyörykat, Pyttipannu purjokasiike perunasose Kiinalainen porsaspata TI 10.4. Kaalikääryleet Makkarapihvil tillikasiike Jauhelijakebakot KE 25.4. PE 27.4. Pinaattikeitto TO 12.4. KE 18.4. Kalkkunapihvi ii a o • o i o Gruusialainen kaalipata Kukkakaalikeitto Riistakäristys Kesäkurpitsakeitto Kasviskiusaus ii H CU ^ ^ ^ ^ Mcrcnmakuinen Kinkkupitsa Texmex-kanapata Porsaanleike, ii Iffclf I^FI lasagne Kalatäytepihvi Metsästäjänpihvi sinappikastikc ii l % P l l m l m K Broilerleike, Jauhelihakeitto Broilerpata JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA curry-ananaskastikc ALEKIRJOJA | Ms Office 2000 Käyttäjän tehopaketti (IT Press) | Sisältää Word 2000 Olennaiset taidot ja Office 2000 Olennaiset taidot -kirjat sekä sähköisinä versioina Office 2000 Käyttäjän käsikirja, Excell 2000 Olennaiset taidot sekä Internet Explorer 5 Olennaiset taidot. Lisäksi IT Plus kanavan käyttöoikeus kuudeksi kuukaudeksi ynnä muuta... 155 mk CGIja ASP-ohjelmointi (Docendo) Web-sovelluskehityksestä kiinnostuneille jämäkkä tietopaketti. Cd.llä hyödyllisiä työkaluohjelmia ja muuta roipetta. 225 mk Windows 2000 Ylläpitäjän käsikirja Quality (Docendo) Elämä on täynnä pulmatilanteita, joihin ei tunnu löytyvän ratkaisua. Tästäkään kirjasta ei niitä löydy. Sen sijaan käytännönläheisiä Windows 2000 -ratkaisuja tämä mainio semi-tiiliskivi on pullollaan. 225 mk Windows 2000 Server Quality (Docendo) "Ilmoita, hyväksytäänkö SNMP-pakette/a kaikilta isänniltä vai vain tietyiltä isäntäkoneilta." Siis kirja isännille ja miksei emännillekin. 240 mk KAIKKI ALEHYLLYN KIRJAT KYMPILLÄ ELLEI HALVEMMALLA!!! Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa [ M 5 r ? L 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaatti.fi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola VVilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Julistaa haettavaksi seuraavat virat ja toimet: Kansainvälisten asiain sihteerin virka ojalle 18.6.2001-30.6.2002 Kansainvälisien asiain sihteerin tehtävänä on mm. kehittää ylioppilaskunnan kansainvälistä toimintaa sekä orgonisoida ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanotto, lutorointi jo asuntoasioiden järjestely sekä JYYn kehitysyhteistyöprojektien koordinointi, lisäksi hänen tulee toimia kansainvälisen toiminnan valiokunnan sihteerinä. KV-sihteeii työskentelee osan aikaa yliopiston kansainvälisten asiain toimistossa. Virka on JYYn viikosäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A10 (7 365 mk ilman ikälisiä). Hakijalla edellytetään kansainvälisten asioiden ja ylioppilaskunnan tuntemusta sekö hyvää kielitaitoa. Lisätietoja antavat pääsihteeri puh. 014-260 3354 sekö hallituksen puheenjohtoja Mari Kokko puh.040-5212124. Korkeakoulupoliittisen sihteerin virka ajalle 1.8.2001-31.7.2002 Korkeakoulupoliittisen sihteeiin tehtävänä on mm. organisoida ja kehittää JYYn koulutuspoliittista toimintaa jo opastaa opiskelijoin sen eii osa-alueilla sekä toimia näihin liittyvissä edunvalvontaja palvelutehtävissä. Lisäksi hänen tulee toimia opintojo tiedevaliokunnon sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön oloinen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 10 (7365 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään koulutuspoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta Lisätietoja antavat pääsihteeri 014 260 3354 sekö hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko puh. 040-5212124 Sosiaalisihteerin virka ajolle 1.7.2001.-30.6.2002. Sosiaalisihteerin tehtävänä on mm. kehittää JYYn sosiaali-, terveysja liikuntapoliittista toimintaa sen eri osa-alueilla, organisoida näihin liittyviä palveluja edunvolvontatehtäviä sekä toiminto sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Viiko on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A10 (7365 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioden sekä teiveysja liikuntatoiminnan ja ylioppilaskunnan tuntemusta Lisätietoja antavat pääsihteeri puh. 014-260 3354 sekä hallituksen puheenjohtoja Mari Kokko puh.040-5212124 Kulttuurija projektisihteerin virka ajalle 1.6.2001 -30.6.2002 Kulttuurija projektisihteerin tehtävänä on mm. organisoida ja ideoida JYYn kulttuuritoimintaa sen eri osa-alueilla, ottaa osaa ylioppilaskunnan projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekö toimia kultluuiivaliokunnan sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A10 (7 365 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemusta Lisätietoja antavat päasihteen puli. 014-260 3354 sekä hallituksen puheenjohtojo Mari Kokko puh.040-5212124 Asunnonvälittäjän toimi ajalle 17.7.2001-23.9.2002 Asunnonvälittäjän toimeen kuuluu JYYn asunnonvälityksen ja hätömojoituksen käytännön koordinointi ja toteutus. Toimi on osaaikainen jo siitä moksettavo palkkio on yhteensä 12 000 mk. Hakijalla edellytetään opiskelijoiden osumisen ja asumisen tukijärjestelmien sekö ylioppilaskunnan tuntemusta, kielitaitoisuulta ja aktiivista otetta. lisätietoja antavat pääsihteeri puh. 014-260 3354 sekä hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko 040-5212124. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä) 20.4.2001 klo 14.30. mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Merkitse kuoreen hakemasi viran tai toimen nimi. Hakemuksia ei palauteta. Jyväskylässä 22.3.2001, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus TERVETULOA www.sonaatti.fi Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana Vapaa-aikasihteerin toimi ajalle 20.8.2001-31.5.2002 Työhön kuuluu järjestää yo-kytässä asuville monipuolisia vapaaajon aktiviteetteja ja hoitaa kansainvälisen vaihto-opiskelijavaihdon opiskelijoille ns. suivival kit -pakettien luovutukset ja vastaanotot sekä ko. materiaalin huolto. Hakijoita edellytetään JYYn jäsenyyttä, ylioppilaskaan asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotus ja harrastustoimintaan. Työn hoito vaalii sujuvao englonnin kielen taitoa. Työaika on 30 tuntia viikossa. Palkkaa tehtävästä maksetaan 6028 mt/kk. Asukasneuvoslo voi täyttää toimen myös muuksi kuin edellä ilmoitetuksi ajaksi. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeisiään perjantaina 19.4.2001 kello 12.00. Tointa koskeviin tiedusteluihin vastaa va-sihteeri Anna-Maija Tuuliainen puh. 60 7213 (arkisin klo 17-19) tai Bönnöte/ö Osmo Kääriäinen puh. 60 7207. Hakemuskuoreen merkintä "Va-sihteeri" Toimeksisaaneena Osmo Kääriäinen, Kortepohjan yo-kylän isännöitsijä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa on haettavana Ympäristöohjelman päivittäjär osa-aikainen toimi JYY etsii ympäristöohjelmalleen pöivittäfää. Päivitys sisältää käytännössä tiedonkeruuta ylioppilaskunnan ympäristökuormituksesta, loimenpideideoita kuormituksen pienentämiseksi ja ideoiden kustannusarvion selvittämisen, lisäksi päivityksen valmistuttua poltettavan projektityöntekijän tulee tiedottaa jo koulutloa ohjelman toimenpiteistä ylioppilaskunnan työntekijöitä. Työtehtävät ajoittuvat keväällä aikavälille 7.5.-29.6.2001, jonka lisäksi syksyllä töitä on viikon ajon kouluttomistehlävän muodosso, multo tuo ajankohta sovitaan myöhemmin yhdessä työntekijän ja JYYn kesken. Myös kevään aikataulusta voidaan joustaa, mutta ainakin toukokuussa työntekijän on oltava käytettävissä. Projektityöntekijän palkkaus on 55% palkkaluokasta AIO (4050,75mk) ja kokonoistyöajaksi muodostuu kaksi kuukautta. Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko 040 5212124 tai pääsihteeri 014 603354. Hakemukset tulee osoittaa JYYn hallitukselle, Keskussairaalantie 2,40600Jyväskylä, perjantaihin 20.4. klo 14.00 mennessä. Kuoreen tunnus "Ympäristöohjelman päivittäjä". Hakemuksia ei palauteta.
• TUTUSTU TOIVAKAN TONTTITARJONTAAN KUNNAN KOTISIVUILLA www.toivakka.fi TAI PYYDÄ TONTTITIETOJA KUNNASTA p. 840 6601 ja 840 6650. Liikuitpa missä hyvänsä sinulla on jatkuva yhteys pankkiisi — ja vapaus hoitaa raha-asiat milloin huvittaa. Alle 26 -vuotiaat saavat Internetpalvelut maksutta. O KESKISUOMEN OSUUSPANKKI Mukana elämän e n käänteissä L M S T A N D BY. LENNOSSA M A T K A A N . Tiesitkö, että 17-24 -vuotias voi lentää kotimaassa huvittavan halvalla. Ota kohtalo omiin käsiisi lähde kentälle kärkkymään viime hetken Stand By -paikkoja. Ja kohta ampaisetkin lentoon. Katso toimintaohjeet, kohteesi hinta ja ajankohtainen paikkatilanne Finnairin k o t i s i v u l t a w w w . f i n n a i r . f i Y K S I S U U N T A I S E T S T A N D BY H I N N A T : L Ä H E L L E : (esim. Helsinki Kuopio) 241 mk V Ä H Ä N K A U E M M A S : (esim. Oulu Helsinki) 3 1 6 mk 17-24 -vuotiaiden Stand By -lippu o n voimassa vain Suomessa. Lippu oikeuttaa suoraan lentoon ilman koneenvaihtoa Myynti vain lentoasemien lipunmyynnistä. Lennolle voi ilmoittautua aikaisintaan 2 tuntia ja viimeistään 4 5 minuuttia ennen koneen lähtöä. Lippu ei takaa paikkaa halutulle lennolle. Se on voimassa o-.infi.iiv.il» ja sitä seuraavan päivin. Takaisinlunastus. jos paikkaa ci löydy. Finnair toivottaa hauskaa lentoa. nnnnir? »
• "KIRJOITAN, KOSKA saan siitä mielihyvää. On hienoa, jos onnistuu saamaan aikaan sellaisen runon, joka tuntuu itsestä toimivalta."' Näin sanoo mies, joka viime vuonna hellytti kirjoituksillaan maamme kovimmatkin kirjallisuuden kivisydämet. Olli Heikkonen sai Helsingin Sanomien palkinnon vuoden 2000 parhaasta esikoisesta runokokoelmallaan Jakutian aurinko (Tammi). Miehen historiaan kuuluu porvarillisia päivätöitä ja opintoja kotimaisen kirjallisuuden alalta Helsingin yliopistossa. "En tiedä, elätänkö itseni kirjoittamalla. Hesarin kirjallisuuspalkinnon voittorahoilla olen talven yli kulkenut. Ja sitten olen tehnyt kaikenlaisia pieniä kirjallisia hommia, joista jotakin toimeentuloa olen saanut". kuvaa kirjailija lähiaikojen arkeaan. "Runojani on käännetty englanniksi, ja nyt niitä ollaan kääntämässä portugalin kielelle, koska olen lähdössä touko-kesäkuun vaihteessa runoustapahtumaan Lissaboniin." Heikkonen vieraili maaliskuun puolivälin paikkeilla Jyväskylässä eräässä runomatineassa. Sen juontaja kysyi runoilijalta, miksi tämä kirjoitti Siperiasta vaikkei ole koskaan siellä käynytkään. "Halusin matkustaa halvalla", hymyili kirjailija vastaukseksi. Jakutian auringon runojen Siperia on kuvitteellinen Siperia. Kokoelmaa arvioineen raadin lausunto on niin ylistävä että pieni epäilys (vai kateus?) nousee sitä lukiessa mieleen: "Runot erkanevat moneen kohteeseen ja aikatasoon. Ääni vaihtelee vaivatta ironisesta vakavaan. Säkeet soivat, kun niitä lukee ääneen. Jakutian aurinko kutsuu kaikki ajat, paikat ja kansallisuudet samaan runokokoukseen ja puhuu siinä ihmisestä. Tämä on kirjailijan uljautta." Ei mikään teksti voi olla noin hyvä. Ei voi. KIRJASTOON. Odotusjonoon! Kahdeskymmenesensimmäinen. Suosittu teos siis, mutta jonon pituuden perusteella ei voi hyvyydestä tai huonoudesta sanoa mitään, jonoja saa syntymään minkä asian vuoksi hyvänsä kunhan riittävästi kohistaan. Kaverilta löytyy hyllystä, saan lainaan. Luen. Niinpä vain. Vakavuutta, naurua, alakuloa, kuulautta siellä ovat. Ja kyllä ne soivat, säkeet, vaikkei ääneen lukisikaan. Ja kun alistan Jakutian ainot ajatuksen alle muuttuvat ne loisiksi, toisenlaisiksi, mutteivät hajoa eivätkä huonone. "Hion tekstejäni paljon", toteaa Heikkonen. "Sen vuoksi kyllästyn omiin runoihini helposti. Minun on vaikea suhtautua niihin objektiivisesti." Kirjoittamisen motiiveista puhuminen saa miehen mietteliääksi. "Ei voi sanoa, esimerkiksi, että kirjoittaisin jollekulle erityiselle ihmiselle. Ehkä etsin jotakin kirjoittaessani." "Runoja ei tarvitse selittää tyhjentävästi. Ehkä kiinnostavinta onkin juuri se mikä jää yli. se mikä jää selittämättä. Eikä runojen lukemisessa pääasia ole tulkinnan tekeminen, vaan se että runo tuntuu toimivan, että lukija saa siitä itselleen jotain", huomaa-huomauttaa runoilija kirjoittamisen sisaresta-veljestä, lukemisesta. "Jos runo on hyvä, lukija haluaa lukea sen uudelleenkin." • Runon jo viinin ilta Kortepohjosso 18.4. 2001. Vieroono runoilijo Olli Heikkonen jo truboduuri Leeno Pyylompi. Olli Heikkonen (1965MotMot 2000, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja (WSOY, 2001) yhdessä Mikko Rimmisen kanssa. Jakutian aurinko (Tammi, 2000). Runoja julkaistu myös antologioissa MotMot 1999 (WSOY, 2000) ja Kivi keskellä toria (Kulttuurirahasto, 1999) sekä kirjallisuuslehdissä. Lisätietoja Portugalin tapahtumasta: http://www.casafemandopessoa.com/Encontros/Encontros.htm
• Keltaisia tiikereitä lennossa Eliseo Alberto: Caracol beach. Suomentanut Sari Selander. Tammi, 2001. Amerikkalaisnuorison koulunpäättäjäiset ja siihen liittyvät graduaiion-partyt ovat kliseinen kirjan aihe, mutta kun mukaan liutaa vaikkapa yhden prostituoidun, opiskelijansa kanssa vehdanneen liikunnanopettajan, mielisairaan sotilaan ja tämän bengalilaisen tiikerin niin kertomuksesta saa paljon mielenkiintoisemman. Kuubalaisen Eliseo Alberton kirjoittama Caracoal beach romaani sisältää kaikki nämä ja parikymmentä muutakin henkilöä. Henkilöhahmojen elämä kietoutuu oudolla kohtalolla toisiinsa Floridan Caracoal beachissä. Tapahtuma-aikana on yksi yö, jolloin kaikki hullut tuntuvat olevan liikkeellä. Kirjoittajan tyyli on vauhdikas: 350-sivuinenkaan kirja yhden yön tapahtumista ci tunnu jaarittelulta; onhan kysymys monen henkilön elämästä. Tarinan lähtökohtana on entisen kuubalaissotilaan hulluuteen puhkeaminen. I länen luonansa piileksivä bengalintiikeri yhdistää monia tilanteita loisiinsa Caracoal beachissä. Viimeistään kun muutkin ihmiset alkavat nähdä keltaisia liikcreitä höyhensiivet selässään, lukija voi huomata että nyt ei ole järki päässä. Tiikerin tuntee muun muassa high schoolinsa päättänyt Laura, joka myös joutuu juhlivien ystäviensä kera tekemisiin sotilaan kanssa ikävissä merkeissä. Sotilas tuntuu sekoittavan koko biitsin melko ikävälläkin tavalla, mutta rakkaus vaikuttaa olevan silti läsnä Caracoal beachissä. Sotilaan mottona, kuten myös koko kirjankin kattavana teemana, on näkemys siitä, että moraalittomia ihmisiä ovat ne. jotka eivät rakasta ketään. Paikallinen poliisi Sam Ramos on myös yksi kirjan päähenkilöistä. Hän on surrut huonoa suhdettaan poikaansa, ja tuona iltana hänelle selviää aivan uusia puolia pojasta, kuten kuubalaissotilaastakin; sotilas ja poliisi ovat vanhoja tuttuja nuoruudestaan, mutta tiet ovat erkaantuneet eri suuntiin. Realistisen kuvauksen avulla osoitetaan kuitenkin se, että saman kuun alla on mahdollisuus törmätä keneen vain. Jyväskylän Ylioppilaslehti 6 / 2 1 A N N A K A I S A VAARANIEMI Sarjakuvien nykyaikaa efsimässä BD@fi2001. Sarjakuva ja moderni teknologia. Arktinen Banaani ja Sarjakuvantekijät ry., 2001. Sarjakuvieniekijöillä on ammattikuntana Suomessa jo pitkät perinteet: ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1911. Alan nykytekijöihin voi luoda 90-vuoiishenkisen katsauksen esimerkiksi uutukaisen BD@fi 2001 -antologian avulla. Teos esittelee nykyisiä suomalaisia sarjakuvantekijöitä kaikkiaan 21 piirtäjän verran, joista tunnetuimpia ovat muun muassa Mani Hagelberg, Pauli Heikkilä. Kali Koväcs, Tarmo Koivisto, Kivi Larmola, Timo Mäkelä, Pcniti Otsamo ja Jussi "Juba" Tuomola. Antologiaan liiuyy myös näyttely, joka on kevään mittaan ollut esillä eri puolilla Eurooppaa, muun muassa Antwerpenissä, Berliinissä ja Pariisissa. Ajanhcrmoisesti nimetyn teoksen alaotsikkona on Sarjakuva ja moderni teknologia. Kuten esipuheessakin korostetaan, nykyaikainen kirjapainotekniikka mahdollisti sarjakuvan läpimurron. Suuren yleisön ulottuville saaliin täien taidemuoto, jota "parempaa, modernimpaa ja demokraattisempaa tapaa kertoa tarinoita" ei edelleenkään kuulemma ole keksitty. Hehkutusta tai ei. on ainakin tämä teos tyylikästä ja taiteellisestikin vakuuttavaa tavaraa. BD@fi-teos on kolmikielinen: suomenkieliset, aukeaman mittaiset näytteet kunkin piirtäjän tuotannosta ovat saaneet saatteekseen englanninja ranskankieliset käännökset sekä piinäjän esittelyn. Mustavalkoinen ulkoasu on tyylikäs ja johdonmukainen. Antologioilla on toki sekä vahvuutena että heikkoutena sisällön monenkirjavuus, niin nytkin: tasokkaita sarjakuvia nämä ovat kaikki tyynni, mutta vaikkapa tietokonelehden kepeä huumorisarjakuva ei aina istu yksiin traagisempien tarinoiden kanssa luettuna. Kokonaisuutena teos tarjoaa kuitenkin oivallisen, päivitetyn otoksen suomalaisesta nykysarjakuvasta perusteltua luettavaa, jollei lukija nyt ole aivan leipääntynyt nykyteknologiaa liippaaviin aiheisiin. Eriarvoisuuden ! TEKSTI: M I K A TERAVA T U O M A S TIRKKONEN Sarjakuvantekijät ry. verkossa: www.safjokuvantekijo',fi Jean-Jaques Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista. Suomentanut Ville Keynäs. Vastapaino 2000 JEAN-JAQUES ROUSSEAUN (1712-1778) vuonna 1755 julkaistu Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista syntyi alunperin kilpailutekstiksi Dijonn Akatemian järjestämään kilpaan, jossa etsittiin vastausta kysymykseen: "Mikä on ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperä ja onko se luonnonlain oikeuttama?". Rousseaun teksti jäi tässä kisassa toiseksi, mutta sen esittämät ajatukset osoittautuvat edelleenkin luumimiscn arvoisiksi. Etsiessään syitä ihmisten väliselle eriarvoisuudelle Rousseau lähtee liikkeelle ihmiskunnan historiasta, josta hän esittelee rohkeasti omia hypoteesejaan. Rousseau pitää ihanteellisena ihmisen alkuperäistä, luonnon lakien ohjaamaa tilaa; aikaa ennen kielen kehittymistä. Tällöin ihmisen toimintaa ohjasivat vaistot, hänen kehonsa luonto oli karaissut vahvaksi, eikä hän ollut riippuvainen lajitovereistaan. Tällainen alkukantainen ihminen ei Rousseaun mukaan kuitenkaan ollut raakalaismainen vaan rauhaa rakastava ja sääliä tunteva olento. Luonnontilan vastakohtana Rousseau pitää sivistynyttä, järjen ohjaa' "taa, joka perus' een: "Ensimmäinen ihminen, joka maaalueen rajaltuaan keksi sanoa: Tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen. oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja." Pitkälle kehittyneenä yhteiskunnallinen elämä on Rousseaun mukaan johtanut eriarvoiseen elämänmuotoon, Tabuja SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa jatkuvat 4.4. EW. Mumaun klassikkodraamalla Tabu lahna Etelämereltä (USA 1931). Keskiviikkona 11.4. nähdään Jack Starrettin ohjaama hillitön toimintaraina Oeopalra Jones fearalefeuningatar (USA 1973). Tabu -tarina Etelämereltä oli alun perin saksalaisen ekspressionistisen elokuvan tyylitaiturin Friedrich Wilhelm Mumaun (mm. Nosferatu, Auringonnousu) ja amerikkalaisen dokumentaristin Robert Flahertyn yhteinen projekti. Flaherty kuitenkin luopui yhteistyöstä jo kuvausten alkuvaiheessa, niinpä Tabusta tuli hyvin murnaulainen teos; vaikuttavin kuvin kerrottu traaginen tarina kadotetusta paratiisista. Elokuvan juoni on yksinkertainen kansantaru: Helmenkalastaja rakastuu nuoreen tyttöön, joka kuitenkin on määrätty jumalille. "Tabua" rikkoneet nuoret pakenevat ja saavat peräänsä ylipapin johtamat saaristolaiset. Elokuvan temauikan pessimismiä tasapainottaa kerronnan visuaalinen loisto ja erityisesti tarinan pääparin yhteisissä kohtauksissa vahva aistillisen rakkauden tuntu. Kun ClA:n erikoisagentti Cleopatra Jones vierailee Turkissa käräyttämässä heroiinikuningatar Mommyn unikkopellon, saa hän tämän kaikkien huumeiden äidin vihat päälleen ja lakeijat peräänsä. Seujossa työn tekeminen on eriytynyt. Toiset ovat liikaa jouten, toiset joutuvat raatamaan liikaa. Muista ihmisistä on tullut toisten omaisuutta ja kaikki ovat riippuvaisia loisistaan. Tällainen elämänmuoto aiheuttaa konflikteja ja rappeuttaa ihmistä: "Jos sivistyneelle ihmiselle annetaan riittävästi aikaa kerätä ympärilleen kaikki koneensa, lian epäilemättä löisi vaivatta villi-ihmisen, mutta jos haluatte nähdä vieläkin epätasaisemman kamppailun, pistäkää heidät taistelemaan alastomina ja aseettomina toisiaan vastaan." Filosofian historiasta kiinnostuneille "Tutkielma" tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen Rousseaun ajatusten kehittymiseen, ilmestyiväthän ajattelijan kuuluisimmat teokset, Emile ja V/ileiskunuisopimuksesta, seitsemän vuotta "Tutkielman" ilmestymisen jälkeen. Historiallista taustaa kiinnostavampaa on kuitenkin Rousseaun ajatusten paikka paikoin häkellyttävä ajankohtaisuus. Rousseaun tekstistä on esimerkiksi poimittavissa selvä kanta eläinten oikeuksiin: "Näyttääkin siltä, että jos velvollisuuteni on pidättäytyä tekemästä pahaa kanssaihmiselleni, se ei johdukaan siitä, että hän on ajatteleva olento vaan siitä, että hän on tunteva olentoja koska tuo ominaisuus on yhteinen eläimelle ja ihmiselle, sen tulisi taata maksi." Rousseaun kuvaus aikansa yhteiskunnan jäsenestä on myöskin helposti siirrettävissä meidän aikamme työuupumuksesta kärsivään ja yhteiskunnan kahtiajakautumisen hyväksyvään ihmiseen: ' Kansalainen on sitä vastoin koko ajan toimessa, hikoilee, liikehtii ja on jatkuvasti huolissaan yrittäen keksiä entistä työläämpää tekemistä. Hän työskentelee kuolemaansa saakka, jopa kiiruhtaa sitä kohti voidakseen elää, tai luopuu elämästään saavuttaakseen kuolemattomuuden. Hän vihaa mahtavia, halveksii rikkaita ja liehittelee molempia." Jopa nykyiselle mediajulkisuudelle, ja sen lieveilmiöille, on Rousseaun tekstistä löydettävissä juuret varhaisen yhteiskunnan kehityksestä "Kaikki alkoivat katsella loisia ja halusivat itse tulla katselluiksi; julkista a, vahvimmasta, taitavimmasta tai kaunopuhcisimmasla tuli arvostetuin. mikä oli ensimmäinen askel kohti eriarvoisuutta ja samalla kohti paheita. Näistä ensimmäisistä vertailuista sikisi toisaalla turhamaisuus ja ylenkatse, toisaalla häpeä ja kateus." • Sitaatit arvosteltavana olleesta teoksesta. A g e n t t i Jones. rauksena on suuri huumesota Cleopatran kotikulmilla, jcnkkilän suurkaupungin mustassa ghetossa. Täällä tämä hallituksen palveluksessa oleva poliisi, jolla on alla tuliterä Corvette ja yllä italialaisen vaatturin chic-vclimet, käy taistoon mustien slummiveljiensä ja -siskojensa puolesta ilkeitä huumekauppiaita ja punaniskoja vastaan. Kevyttä sarjakuvaväkivaltaa tulviva elokuva on tyypillinen 70-luvun blaxploitaatiotuotos. Se esittelee ylpeänä tuon ajan amerikkalaisen mustan populaarikulttuurin keskeiset tunnuspiirteet: kuuman soul-musiikin, räikeät muotivaatcluomukset ja kalujen jivctalkin. Elokuvan nimiroolissa nähdään Tamara Dobson, josta ei lopultakaan tullut blaxploitaatiosisko Pam Grierin kaltaista kuliuelokuvatähteä. Elokuva-arkision kevätkauden viimeiset esitykset ovat 18.4. Nähtävä Francesco Rosin vahva draama Kristus pysähtyi Ebo/iin (Italia 1979), jossa taidemaalari muuttaa asumaan syrjäseudun maalaisten pariin, ja Jacques Dcmyn melankolinen musikaaliklassikko, Catherine Deneuven tähdittämä Cherbourgin sateenvarjot (Ranska 1964), joka päättää esityssarjan 25.4. . MARKUS LATVALA Elokuvo-orkiston esitykset kaupunginkin.oston Minnansolissa keskiviikkoisin klo 18.00.
• E Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 pianissimo PUUTARHA PUNOO LUMOUSTA Suomen käsityön museolla on avattu puutarha-aiheinen i punostöiden näyttely nimellä Lumottu puutarha. Näytteilleasettajat ovat Punos ry:hyn kuuluvia punontataitajia, jotka tarkastelevat kukin omaa, pitkäaikaista suhdettaan puutarhaan. Materiaalit ovat monenlaisia ja aiheen tarkastelutavat kietoutuvat puutarhaan liittyviin kaksijakoisuuksiin, kuten vastakkaisuuteen elävän ja kuolleen tahi julkisen ja yksityii sen välillä. Näyttelyn tuottaneiden Suomen käsityön museon ja Punos ry., yhteistyössä ovat olleet mukana myös Kuopion muotoiluakatemia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Punos on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää punonta-alan tunnettavuutta sekä alan tietoja ja taitoja. Punos pyrkii vaikuttamaan muun muassa alan koulutuksen lisäämiseen ja ammattitaidon edistämiseen. Lumottu puutarha -näyttely 12.4.-8.6. Suomen käsityön museossa, Kauppakatu 25. Avoinno ti-su 11 -18. Pöäsymoksu 5 euroa (30 mk). MUSICA-KUORO LAULOI VUODEN LEVYN Säveltäjä Pekka Kostiainen on saanut viime viikkojen aika na tuplaiunnustuksen musiikkityöstään. Ensin hänen omaa tuotantoa sisältävä, Musiea-kuoron MulV on heila ihana -levytys valmiin vuoden 2000 parhaimmaksi kuorolevyksi. Kostiaisen johtama Jyväskylän yliopiston Musica-kuoro on julkaissut nyt kaikkiaan kolme Kostiainen conducts Kostini nen -levyä, josta viimeisin ilmestyi vuoden vaihteessa ja neljäskin on jo suunnitteilla. Mull' on heila ihana -levyn vuoden 2000 kuorolevyksi valitsi seitsemänkymmenen teoksen joukosta Suomen Kuoronjohtajien yhdistys sekä Suomen Laulajain ]a Soittajain Liitto SULASOL. Tämän lisäksi henkilökohtaisesta sävellysja kuoronjohtajatyöstään Kostiainen sai nyt Jyväskylän kaupungin vuoden 2001 kulttuuripalkinnon. RÄSÄSEN TRILOGIA HUIPENTUU Henry Räsäsen kirjoittama ja esittämä monologinäytelmien trilogia baari Vakiopaineen teatteritilassa on tullut viimeiseen osaansa. Juhani Joensuun ohjaama monologinäytelmä Se se jäi saa ensi-iltansa Vakkarissa lauantaina 7. huhtikuuta. Edelliset osat nähtiin viime syksynä. Trilogian osat toimivat kukin itsenäisinä esityksinään, mutta yhteistä kaikille osille on vakavien kysymyksien pohdinta hauskalla tavalla. Trilogiassa käsitellään ihmisten vaikeuksia muodostaa eheää identiteettiä muuttuvan ajan muuttuvien vaatimusten keskellä. Se se jäi on kuvitteellisen ja todellisen välimaastossa liikkuva koominen kertomus näyttelijästä, joka tulee esittämään elämän tarkoituksesta kenovaa monologia Räsäsen esitys palkittiin viime vuonna Pieksämäen valtakunnallisen monologikilpailun finaalissa. .fikiopoineessa (Kouppok. 6) la 7.4. klo 17. AVARAMIELISIÄ KAIVATAAN KULTTUURIGRADUUN Maailmalla matkustelleita, välittömiä ja puheliaita persoonallisuuksia on hakuscssa kulttuuriantropologian lopputyötä varten Opiskelija Funlayo Vesajoki etsii kulttuuriglobalisaatiota käsittelevän gradunsa tueksi haastatteluun ihmisiä, jotka olisivat valmiita keskustelemaan hänen tutkimuksensa aihepiireistä. Lyhyestä haastattelusta olisi luvassa paitsi kiitokset, myös pullakahvit. Yhteyttä Vcsajokecn voi ottaa sähköpostitse osoitteeseen funvcsa@st.jyu.fi. MENOA NICARAGUALAISKULTTUURIN HENGESSÄ Pääsiäisen jälkeen Lutakossa bileillään yksi ilta kokonaan Nicaragua-hengessä, kun vasemmistolaisnuoret järjestävät tukibilcet nicaragualaisen Cedupas-koulutuskeskuksen hyväksi. Keskus tunnetaan intiaaniyhteisöjen kehityksen tyyssijana ja puolustajana teemalla "rauha, oikeudenmukaisuus ja väkivallattomuus". Nicaragua Cedupas-keskuksensa kanssa on nyt ajankohtainen koko Suomessa, sillä Suomen Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat saavat kevätvieraakseen toukokuussa miskitointiaani Humbeno Thompsonin. Kotimaassaan Nicaraguassa Thompson tunnetaan alkuperäiskansojen oikeuksien ajajana ja Cedupassin johtajana. Nicorogua-tukibileissä mm. Bitch Alen, tiistaina 24.4. Lutakossa. Liput 20 mk, tuotto Cedupos-koulutuskeskukselle. Rakkauden ja mielen rajoilla TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUKKA PAANANEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON draamapedagogiikan opiskelijoiden Kampus-teatteri tuo ensiiltaan oman näkemyksensä Eeva-Liisa Mannerin klassikkonäytelmästä Poltettu oranssi. Näytelmän on ohjannut Tuuli Nilsson, joka on yhdessä Anu Kokkosen kanssa myös sovittanut näytelmän. Poltettu oranssi on kertomus herkästä Marinasta (.Elina Paananen) sekä hänen äidistään (Anu Kokkonen), isästään (Jari Tuunanen) sekä psykoanalyysin keinoin potilaitaan ja samalla itseään parantavasta tohtori Frommista (Mika Lahtinen) ja tämän apulaisesta (Anu Leminen). Näytelmän keskeisiä teemoja ovat ihmisten välinpitämättömyys ja rakkauden puute. Herkän Marinan tarina kertoo myös terveyden ja hulluuden välisten rajojen epämääräisyydestä. "Tärkeänä aiheena on rakkauden tarve: kysymys on siitä, mitä ihmiset haluavat toisiltaan, ja kun eivät saa, joutuvat pettymään", pohtii ohjaaja Nilsson. "Ihmissuhteet ovat painottuneet näytelmän teemaksi. Yhteiskunnallinen ja filosofinen aspekti on sekin mukana, mutta sitä on hiukan rajattu." DRAAMAPEDAGOGIT OVAT tehneet Poltetusta oranssista omanlaisensa näkemykElina Paananen on Poltetun oranssin herkkä ja ahdistunut Marina. sen Näytelmää on muokattu cpisodimaisemmaksi, kronologiaa on rikottu ja alunperin noin kolmituntinen teos on lyhentynyt kestoltaan puoleen. Kyseessä ei silti näyttelijöiden mukaan ole mikään kevyt iltapala. Näytelmän perusvire on ahdistunut, mutta huumoriakaan ci puutu. "Huumorin kautta voi peilata ikävämpiä asioita, ja huumorin ansiosta katsojalle ehkä jää optimistinen vire näytelmän jälkeen", Mika Lahtinen pohtii. "Vakavilla aiheilla ei haluta lyödä ihmisiä maan rakoon, vaan antaa heille ajattelemisen aihetta." Myös visuaaliseen puoleen on panostettu; esimerkiksi lavasteet on suunniteltu ja tehty itse. Musiikkipuolella on tutumman tuotannon ohella luvassa kappale, jonka Lahtinen on säveltänyt näytelmää varten. Kaikkiaan näytelmän tekijät kehuvat tekoprosessia antoisaksi; produktiota työstettäessä on opittu paljon. Myös näytelmän tuottajana toiminut lehtori Hannu Heikkinen kehuu opiskelijoiden rohkeutta näytelmätekstin valinnassa ja sovittamisessa. Hän muistuttaa, että ensiiltansa nyt saavalla produktiolla on historiallinenkin merkittävyytensä; Poltettu oranssi on viimeinen näytelmä, jota teatten esittää Nisulankadun tiloissa. Syksyllä draamapedagogiikka muuttaa uusiin liloihin, vanhalle juomatehtaalle • Kompus-teotteri: Poltettu oronssi. Teksti: Eevo-Liiso Manner. Ohjaus: Tuuli Nilsson, sovitus Anu Kokkonen jo Tuuli Nilsson. Rooleissa Mika Laitinen (tohtori), Elina Paananen (Morina), Anu Kokkonen (rouva Klein), lori Tuunanen (herro Klein) ja Anu Leminen (tohtorin apulainen). Esitykset pe 6.4. klo 19, su 8.4. klo 18, mo 9.4. klo 19, ti 10.4. klo 19, to 12.4, klo 19. Nisulankotu 78. Liput 30/20 mk. Kieli soi Kuikan pellossa TEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN KANSANNÄYTTÄMÖN UUTUUSNÄYTELMÄ Ullakkoieattcrissa on Kuifain pelto Antti Latun ohjaama näytelmä perustuu Pentti Saarikosken alunpenn kuunnelmaksi kirjoittamaan tekstiin. Tositapahtumiin perustuva tarina sijoittuu 1860-luvun nälkävuosille. "Perustarina on se, että perhe elää köyhyydessä ja miehen täytyy lähtea varastamaan kartanosta säkillinen perunoita", kertoo ohlaaja Lattu. Tarinaan kuuluu myös se, että vaimo on viimeisillään raskaana ja alkaa synnyttää. Apua tarvittaisiin, mutta tätä mies ei reissullaan saa sanottua. Varkaisilla epäonnistuttuaan hän päättää lopulta hukuttautua. Kuikan pellossa kyse on siis ajattomista aiheista, jotka liittyvät miehen ja naisen asemaan elämässä ja yhtä lailla jälleen ajankohtaisista syrjäytymisen teemoista. KUIKAN PELTO OLI ohjaajan valinta näytelmän tekstiksi. Lattu oli jo aikapäiviä ollut aikeissa toteuttaa tekstin eräälle toiselle täkäläiselle teatterille. Suunnitelman jäätyä sikseen oli nyt aika tehdä Kuikan pello Kansannäyttämölle. Vaikka teksti on kuunnelma, ei ohjaajan ja näyttelijöiden mukaan juuri mitään ole tarvinnut muuttaa teosta näytelmäksi sovitettaessa. Tarina tapahtuu yhdessä tilassa, ja lavastus on yksinkertainen. "Tällaisessa näytelmässä voi tutkia näyttelijäntyön ominaisuuksia pieniä vivahteita myöten. Olen ollut onnellinen tätä ohjausta tehdessäni; olemme lähellä teatterin peruskysymyksiä", Lattu suitsuttaa. "Käsiteltävät asiat ovat vakavia, mutta itse näytelmän tekeminen on ollut varsin hauskaa", ohjaaja myhäilee. "Teatterissa on yksinkertaisesti oltava aimo annos viihdettä ei välttämättä sellaista, joka saa katsojan nauramaan, vaan sellaista, että katsoja viihtyy." Myös näytelmän kieli saa teatterilaisilta kiitosta. Teksti soi, milloin alkusointuiscsti, milloin muuten puhekielen rytmejä täsmällisesti kompaten. Henkäys kansojen viisautta on siis Kuikan pelto -näytelmässä luvassa, Ari Dufva (poika), Jaana Luukkonen (vaimo), Anssi Keisanen (naapuri) sekä ohjaaja Antti Lattu. mikäli tekijöitä on uskominen. "Kuikan pelto" muuten tarkoittaa kohtaa, joka järven pinnalla jää tuulenvirin keskellä tyyneksi. • Kuikon pelto. Teksti Pentti Soarikoski, ohjaus Antti Lattu. Rooleissa Kalle Vastamäki (mies), Joano Luukkonen (voimo), Ari Durvo (poiko) ja Anssi Keisanen (naapuri). Esitykset 31.3., 2.4., 7.4., 8.4., 12.4., 16.4., 20.4., 2 1 . 4 . 25.4., 27.4. Klo 19. Lipui 40/20 mk. Ullakkoteatteri, Vehkokatu 1.
• Rooleja kuin venäläisessä sirkuksessa Jyväskylän Ylioppilasteatterin uusin näytelmä. Kuolleet sielul, on haastava teos molemmin puolin esirippua niin tcattenn tekijöille kuin sen katsojillekin. Nikolai Gogolin alkuperäistekstiin pohjautuvaa näytelmää on soviteltu lisää JYTssäkin, mutta esitys sisältää vielä joitain outouksia (kenties venäläisyyden peruja), jotka eivät yhdeltä katsomalta avaudu. Näytelmässä kerrotaan liikemies Pavel Ivanovits Tsitstikovin (Jouni Huhtaniemi) ostohalusta kuolleita talonpoikia kohtaan, mutta kuka hullu nyt haluaa ostaa kuolleita? Hulluja taitavat olla myös tilanomistajat, jotka myyvät näitä vielä henkikirjoissa olevia, mutta kuolleita sieluja. Näytelmän ysityiskohtaisempiin merkityksiin ci kuitenkaan kannata tarttua, jos ne eivät tarraudu omaan mieleen. Kuolleista sieluista voi nauttia kokonaisuudessaan kevyenkin taiteen nimissä. Hullunkurinen, venäläinen huumori on mukana näytelmässä koko ajan lähinnä koomisissa roolitöissä. Parhaiten tämä näytelmä puhutteleekin erilaisilla ihmistyypeillään, joita näytelmässä riittää. Ohjaaja Risto Sarvilinnalla on ollut varmastikin kova työ saadessaan toimimaan 13 näyttelijän kompositio yhtäaikaa samalla lavalla ja samoilla lavasteilla. Välillä lavalla tuntuu olevan kuitenkin sirkusmainen kaaos. kun muutaman henkilön dialogin aikana loput näyttelijät toimivat ikään kuin kohtauksen elävänä rekvisiittana. Hienoja hetkiä ovat tanssijaiskohtaukset, jossa kaikki näyttelijät huimailevat hämyisässä, unenkaltaisessa tilassa, ja taustalla soi Juuso Kujalan näytelmään säveltämä kaunis musiikki. Näillä hetkillä on myös erikoinen aasinsiltafunktio joihinkin kohtauksiin. Kuolleista sieluissa nähdään monta hyvää roolia. Jouni Huhtaniemi hurmaa pääroolissaan Tsitstikovina jättämättä kuitenkaan sen enempää Selifan-ajuria esittävää Petra Toropaista kuin muitakaan näyttelijöitä varjoonsa. Varsinaisesti Kuolleissa sieluissa ei korosteta kenenJyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001JQ Isäntä (Jouni Huhtaniemi) ia hänen ajurinsa (Petra Toropainen). kään yksittäisen näyttelijän roolia. Toropainen tekee triplat esittäessään niin ajuria kuin tilanomistajan palvelijata Mavraa ja seurapiirinaista. Erityisen hienon roolityön tekevät myös tuplaroolien haltijat. Saara Jäntti ja Sanna Nieminen. ANNAKAISA VAARANIEMI Jyvöskylön ylioppilosteotteri: Kuolleet sielul. 25.3.2001; muut esitykset 4.4., 5.4., 10.4., 11.4., 18.4., 19.4. jo 29.4. kello 19.00 Ilokivessä. Oh|. Risto Sorvilinno. Rooleisso: Jouni Huhtaniemi, Petro Toropainen, Jukko Vorsaluoma, Sanna Nieminen, Sami Siltala, Juho Mäkinen, Soara Jäntti, Sampsa Mykkänen, Mikko Kekäläinen, Antti Kirjovainen, Veli Liikanen, Susanne Laiho, Johanna Backman. Kramppi klassista yhdistää |a nykyistä TANSSITEATTERI KRAMPIN KEVÄÄN uutuus, Louisa M. Alcottin teokseen Pikku naisia perustuva Kaksi oikein, kaksi nurin on viihdyttävää ja sympaattista tanssiteatteria. Näin voisin teosta luonnehtia tanssiteatteria sinänsä ymmärtämättömän henkilön ominaisuudessa. Kaksi oikein, kaksi nurin -teoksessa on haettu kontrastia uuden ja vanhan välille; muun muassa puvustukseltaan 1800-lukulaisen klassikkotcokscn mukaista esitystä saattelee uusi, nykyjyväskyläläisten rock-yhtyeiden musiikki. Tarina kerrotaan tanssin ja musiikin myötä, vuorosanoitta. Musiikki soljuu tasaisesti ja leikkauskohdat hitsautuvat varsin hyvin yhteen; näytelmä pelittää musiikin mukana juohevasti. Katsottavaa on kahdella tasolla: takaalan lavalla, neitosten kammarissa ja etualalla, jossa tapahtuu asioita kammarin ulkopuolella. Naisten ja miesten välinen ja keskinäinen kanssakäyminen ystävyyden ja rakkauden, kuten myös ristiriitojen, merkeissä muodostaa teoksen keskeisen sisällön. Näitä kaavoja toistetaan ehkä liikaakin: riidellään, murjotetaan, sovitaan ja taas käsikkäin kuljetaan. Toisaalta: inhimillisiä elämäähän se on, ja sitä teatterinkin kaikessa kirjossaan lienee kuvaaminen. Näyttelijöiden ikäjakauma on huomattava, mutia kaikki suoriutuvat rooleistaan mainiosti: maallikkokin voi havaita, että tekijät ovat tanssillisesi lahjakasta väkeä. Esityksen jälkeinen ns. fiilis oli ainakin minulla hyvä, mikä kiittelevänä toteamuksena julki tuotakoon. TUOMAS TIRKKONEN Tanssiteatteri Kramppi: Koksi oikein, koksi nurin. Käsikirj.: L M . Alcottin teoksen pohjalta Miio Elivuo jo Raisa Pylkkö. Koreografia: M. Elivuo. Juho Kauppinen Musiikki Oynomo, Georgie Picket in Colours, Fridge, Penquin Cole Orchestro, Rondom. Puvustus: suunn. Raisa Pylkkö, volm. Aila Oksonen. Volot: Somi Metsovuori. Rooleissa: Miia Elivuo, Raisa Pylkkö, Emilia Laitinen, Viljo Ruokolainen, Maija Kolehmainen, Saija Laukkanen, Mario Puustinen, Heiko Rissanen, Elisa Keisanen, Petteri Poutioinen, Jaakko Nieminen, Eemeli Vaheristo, Lauro Kontoniemi, Pirkka Ruokolainen, Jukko VVennström, Tuomas Hyvönen. Esitys Lutakossa 28.3. JYROCK 6.-7.4. ILOKIVESSÄ Viime Jylkkärin Jyrock-liittestä puuttui kahden esiintyjän esittely. Toimitus julkaisee kyseiset tekstit tässä: Dr. Robotnik (Rikos Records). Jyväskyläläisen Rikos-levymerkin yksi lupaavimmista artisteista, Dr. Robotnik alias Janne Kaipainen on julkaisemassa juuri toista levyään. Dr. Robotnikin varsinainen debyytti-live-esiintyminen Niityn 5-vuotissynttärikemuissa joulukuussa 2000 oli yksi illan kohokohdista ja uudesta levystä on tulossa eittämättä yksi alkuvuoden tärkeimmistä kotimaisista elektrojulkaisuista. Tero (Rikos Records). Kulttimaineeseen noussut jyväskyläläinen Commodore 64 -sankari Tero on saanut ansaitusti huomiota aina Radiomafiaa ja Jyrkiä myöten. Terolta ilmestyi loppuvuodesta 2000 First Blood -niminen levy Rikos Recordsin kautta, ja hän on soittanut mm. Club Telexissä Tampereella, Flash-elektroklubissa Helsingissä sekä Niityn viime kesän "Kaaos"-bileissä Jyväskylässä. Teron musiikki liikkuu kuusnelospelimusiikin ja lo-fi elektron välimaastossa ollen samalla omaperäistä kuin mikä. Teron biisejä löytyy mm. Mp3.Comista osoitteesta www.mp3.com/tero, mutta monien mielestä Teroa täytyy kuulla juuri livenä. www.rikosrecords.com Ville Häkkinen M U L T I o n Jyvöskylön Ylioppilaslehden uusi poisto, jolta ulkomaalaiset opiskelijat ja yliopiston henkilökunloan kuuluvat ihmiset saavat vapaasti kiijoiltoo aiheesta kuin aiheesta omalla kielellään. Tekstit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan suomeksi nettilehdessömme (wvnv.jyu.h7jylkkaii) MULTI is a new column in the Student Newspoper at JyvöskyJö, in vrhich the foreign students and the university il con freety wtite obout whalevet lopic they vranl to, in rher ovm longuoge. As fe as possible, ihe stories will i in Finnish in oor online issue (wvfw.jyu.fi/jvikteti). M U L T I esf la nouvelle nibtique du Journal universitaiie de Jyväskylö, dans toquelle les eludiants etrongers et les personnes qui font paitie de 1'universite peuvent eaite dans leur kmaue matemelle SM nlmpotte quel sujet. Dans ta mesme du possible les textes sont publies en finnois dans nolre Journal ä fintemet (www.jyu.hVjylkkon). MULTI ist die neue Rubrik det Studenten Zeitung det Universitot von Jyväskylö, in wekha ausländisdie Studenten und das Pasooal det Universität sich hei in det eigenen Mutteisprache uber iigendielche Themen äussem können. So weil ok möglich wetden die Texte in finnisch in unseiei Online-Ausgobe veicffentlitht (www.|yu.h7iylkkan] M U L T I es una cokimna de lo revisio estudiantil de ta universidod de Jyväskylä en ta que tunto estudtantes extionjeios lomo el personoi de lo universidod pueden cotaboiai libiemente en su piopio idiomo Los textos, que pueden trator de bs mas divetsos ternas, se puUkoiän lombien en Iines en ta medida de nuestros posibilidodes en ta 'e nuestra ravista (vr*w.jyu.h7jylkkori). El subcomandante Marcos y el discurso global W TEXTO: FRANCISCO DELAHAY EL EZLN APARECE publicamcnte el primcro de cnero de 1994 toroando militarmente extensas areas del estado dc Chiapas en Mexico, incluido San Cristöbal De las Casas. Carlos Salinas, cuyo gobierno estä marcado por un fraude electoral, por cientos de asesinatos, de reporteros, ltderes sociales y militantes de la oposiciön polltica, acaba de firmar un acuerdo con George Bush segun el cual Mexico, listados Unidos y Canada formarian un bloque econömico comun. La lectura obvia en torno ai EZLN estä asociada con la firma de este tratado. Pero la lectura obvia no suele ser una lectura cuidadosa. iQue es lo que estä en juego en este conflicto? La reacci n de las comunidades indigenas, tanto aquellas que los habian acogido y ayudado a fraguar la insurrecciön, como aquellas que no estaban involucradas, habian dado una respuesta inespcrada ante la toma de San Cristöbal y las intmnentes represalias gubernameniales. Las comunidades se confbrmaron como un frente civil coherente con una estrat£gia que consisliö en colocarse entre los dos ej6rcitos, deteniendo asi el avance de ambos y eviiando lo que hubiera sido una masacre de proporciones mayusculas. Entonces cl discurso zapatista expcnmentö un cambio muy notorio. Se dejö de hablar de la implantaciön de un estado socialisu» en favor de una sociedad plural. Se dejö de hablar de la toma del poder tras la derrota militar del estado mexicano para hablar de la autonomia indigena. De ahora en adelante Marcos se referiria a estas comunidades como la Sociedad Civil, ö "Senora". La Senora rcsuliö tener una gran movilidad y una gran diversidad social. La Senora logrö dialogar y comunicarse con una enonne variedad de movimientos y expresiones sociales, que abarcan desde las organizaciones para el comercio justo (Fair Trade en ingle ö Reilukauppa en fin£s) hasta las organizaciones feministas y gay. Las discusiones con respecto a la globalizaciön han jugado un papel ccntral en el discurso zapatista. Por un lado hay un rechazo hacia el desmantelamicnto del estado en favor del poder transnacional de los grandes capiiales. Por otro, estä la utilizaciön activa de los nuevos medios de comunicaciön y la organizaciön de redes internacionales. Todo esto, puso a los indigenas muy por delante del rcsto de muchos sectores de la sociedad mexicana en el dLscurso politico posmodenio, dejando atras ai gobierno y a los oligarcas empresariales. todavla en el letargo de la diciadura PRlista. Frenie a la evidente maiginaciön poliiica y ai atrazo material, se antepuso la coherencia dc la aciividad coniuniiaria, cl interes colectivo por encima del interes individual La vision gobalizadora de los grandes capitales se expresa en la iniciativa de Vicente Fox conocida como el Pian PueblaPanama. .. ste pian comprende el aprovechamiento dc la mano de obra no capacitada ( sin organizaciön sindical, sin controlcs ambicntales. es decir. barala), asi como el aprovechamiento indiscriminado del temtorio mexicano El antagonismo entre este pian y la Senora es obvio. La Senora estä luchando por una propuesta de desarrollo, educativo, clvico y tecnolögico y econömico a largo plazo, protegiendo a su vez el medio ambicnte y el medio social. Esto, reconociendo la diversidad culiural no sölo entre los grupos indigenas, sino entre los grupos urbanos, universitarios, profesionales, ninos y ninas. El pian PP por su pane promueve un desarollo que exploia la situaciön de desigualdad implicita en las divisiones sociales histöricas dc todas los centroamericanos. • Tekstin suomennos Jylkkörin nettisivuilla, www.jyu.fi/jylkkari
• M Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2001 Jöhnöpruut MARJA-TERTTU PULLIAINEN Hengataan essolla Hei mitä kuuluu? Hemaisevan seksikäs pörröpää. Mmu olen myyrä. Mäyrä. Veikko Nieminen. Kerro nimesi. Linda, I lyväa yötä ja huomenta. Näin se homma etenee. Olen niin pop. Elämässä pitää olla runkkua. Linda, kerro hinta. Se ei käy lii koskaan. Vaikka kuolisin. Kaunis ja ylpcc. Aikuinen nainen. En koskaan mene sänkyyn ruman naisen kanssa. Kersantti Karoliina. You break my heart. Sika. Apinamies. Vanha juoppo. Baarikärpänen. -Joka kesäyö pullo viiniä. Taiteilijaelämää. Pienestä pitäen. Rappiolla. Hunningolla. Silti onnellinen. Ei tippa tapa. Vielä yhdet. Mmm mmm mmm mmm. Heili Kanalasta. Turkmenialainen tyttöystävä. Lelukaupan häät. En kerro kuinka jouduin naimisiin. Mä tahdon romanssin. 1 luuiaako tyttö hii? Älä luule. Akiin pikku poika. Syntynyt köyhänä. Leidi leidi. Rumat miehet osaa rakastaa. Tahdon olla sulle hyvin hellä. Tahdon olla Tarvajärvi. Wild Thing. Juri Gagarin. Cmon baby yeah. Jee jee jee. Fantastista. Voit sä lopettaa. Juna lliinturunkkari. Kuinka kummassa voikin käydä näin. Muistoja nain muodostuu. Missä on Marko? Kemppainen. Polttaa kesäkatu miestä. Mopolla suohon. Pääkallokiiiäjä. Big mistake. Ei yhtään todistajaa. Reippaina käymme rekkam alle. Satanismia. Taivas varjele. Kun aika on. Knockin' on heaven's door. Tuska ja suru. Juankoski here 1 comc. Vanha holvikirkko. Arkussa vainaan. Vittu kun vituttaa. Sairaanfutkingkipccnraasiavaa. Pillitä Elli pillitä. Ei elämästä selviä hengissä. En sinulta rauhaa saa. Seksi vie ja taksi tuo. Satasen laina. Huone 105, Oi beibi. Naispaholainen. Rakkauden ammatilainen. Ilot stuff. Opium. Kun suudellaan. Auringonpimennys. keskustelua KURSSIKIRJAAVUSTUKSIA? JYYn edarin enemmistö puolsi kokouksessaan 29.3. Pörssi&Dumpin aloitetta kriisiytyneen kurssikirjatilantcen parantamiseksi siten, että opiskelijoilta kerättäisiin vapaaehtoisia avustuksia ylioppilaskunnan vuosimaksujen yhteydessä. Allekirjoittaneet Maltillisen Äärivasemmiston edustajat jättivät aloitteeseen eriävän mielipiteensä. Miksi? Eikö ole kaikin puolin hyvä ajatus, että opiskelijat voivat rahoittaa kirjastoa? Nopeasti ajatellen kyllä, mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Ensinnäkin P&D:n aloitteen mukaan lahjoitukset käytettäisiin lahjoittajan oman alan kirjahankintoihin..Mielestämme kertyvillä varoilla tulisi kuitenkin tukea tasapuolisesti kaikkia kirjahankintoja. Näin lahjoitusta ohjaisi solidaarisuus koko opiskelijayhteisöä kohtaan, ei vain kapeampi oman edun tavoittelu. Toiseksi, opiskelijoilta kerättävät lahjoitukset tukevat käytäntöjä, joilla opiskelijoista ollaan tekemässä yliopistopalveluiden ostajia. Mielestämme oikeus julkisiin palveluihin on kuitenkin perusoikeus, joka perustuu yhteisön jäsenyyteen, ei asiakkuuteen. Tällä emme kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijoilla pitäisi olla vain oikeuksia vailla velvollisuuksia, mutta oikeuksista maksaminen ei ole hyvä tapa kehittää velvollisuudentuntoa. Vaikka lahjoitukset olisivatkin vapaaehtoisia, olisi JYY niiden myötä antamassa pikkusormeaan pirulle, eli muutokselle, jossa yliopistoa kehitetään kohti amerikkalaistyylistä MeDonalds -yliopistoa. Jos lahjoituksia aletaan kerätä, tulee tämä määritellä käytännöksi, josta luovutaan heti, kun yliopisto suuntaa tarvittavat resurssit kirjastolle. Ja josta luovutaan (mielenosoituksellisesti) myös, ellei peruspalveluja saada kuntoon. MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO JUKKA PELTOKOSKI ANNA KAINULAINEN MIIRA RAUHAMÄKI KENEN TARPEITA JYLKKARI PALVELEE? Maaliskuisen kevätauringon lämpimässä syleilyssä mieli alkaa luonnon tapaan versoa uusia ideoita. Eräänä kauniina aamupäivänä istuessani kirjaston kahvilassa otin tuttuun tapaan uusimman Jylkkärin käsittelyyni. Halusin tietää, mitä opiskelijakollegani eri puolilla kampusta ovat sekä omille opiskelijoilleen että samalla meille kaikille järjestämässä. Tai oikeammin halusin nähdä miten niistä tapahtumista, joiden tiesin olevan tulossa, kerrottaisiin tässä ylioppilaskuntamme äänenkannattajassa. Ystävieni kautta olin kuullut, että maaliskuun aikana oli tulossa mm. biologian opiskelijoidemme järjestämä valtakunnallinen Biologitapaaminen B1TA, Yhteisöviestinnän opiskelijoidemmc järjestämä kansainvälinen kongressi "This is IT!", rakkaan ylioppilaskuntamme vuosijuhlat (jos oma lehtemme olisi kaikessa suopeudessaan tehnyt vuosijuhlista etukäteen puffin, olisikohan paikalla ollut enemmän väkeä kuin nyt saapuneet 85 henkeä?) sekä kauppatieteilijöidemme järjestämä ulkoiluja biletapahtuma Rinneneha. Nämä tapahtumat niihin enemmän tai vähemmän asiaankuuluvine iltarientoinecn liikuttivat välittömästi ja välillisesti noin kahta tuhatta ylioppilaskuntamme jäsentä. Siis liikuttivat ihan konkreettisesti, ei sillä tavalla kuin maapallon hukkuminen jätevuoreen vuonna 3000 liikuttaa meitä. Kuitenkaan nämä tapahtumat eivät liikuttaneet yhtään Jylkkärin toimittajaa (olemme yhä konkreettisella tasolla), sillä juttuja / puffeja em. tapahtumista ei ole näkynyt, ainakaan etukäteen. Sen sijaan Jylkkärin juttujen otsikoita / vahvistettuja sanoja lukiessani silmissäni vilisi seuraavia sanoja: "vaihtoehtoisia", "vaihtoehtoiseen", "maailmanpelastaja", "kehitysmaa-sektori", "äärilaidasta", "erilaisia sieluja". Nyt palaamme yhteen niistä ideoista, joista ensimmäisessä kappaleessa kerroin: Olisi nimittäin mukavaa, suorastaan toivottavaa, että Jylkkärin toimitus sen kaiken paatoksen, äänaineksen ja maailmanparannuksen keskeltä edes välillä kertoisi "tavallisista ihmisistä", "massatapahtumista" ja "kaupallisesta potaskasta". Tällaiset jutut eivät varmastikaan tuo teille Pulitzeria tai Amnestyn kunniajäsenyyiiä, mutta niitä olisi kiva lukea. Ei alkaisi ahdistaa eikä menettäisi yöunia. Tulisi edes avattua koko lehti. Ja samma pä suomeksi: kirjoittakaa tai julkaiskaa muiden tekemiä juttuja myös opiskelijoidemme järjestämistä isoista, hauskoista ja populaarisisia opiskclijatapahtumista! Suurin osa meistä JYYläisisiä kuitenkin on mukana tämänkaltaisissa tilaisuuksissa ja lukisi / katselisi kuvia niistä mielellään ylioppilaskunnan lehdestä. JOUNI JYLLINMAA ILOKIVESSÄ EDELLEEN ILMAISTA TUPAKKAA? Edustajiston kokouksessa 29.3.2001 päätettiin olla lähettämättä hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten neljän edustajiston jäsenen ja useiden muiden ylioppilaskunnan jäsenten allekirjoittama aloite, jossa vaadittiin tupakan myynnin välitöntä järjestämistä ruokala Ilokiveen. Perusteluina tälle aloitteelle käytettiin muun muassa seuraavia näkökohtia: Talolla töitä tekevistä viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä ne, jotka polttavat tupakkaa, saattavat joutua siihen tilanteeseen, että savukkeet yksinkertaisesti loppuvat, jolloin heidän on joko oltava ilman, lähdettävä hakemaan tupakkaa muualta tai pummattava toisilta. Ensimmäisestä mainituista ratkaisusta aiheutuu merkittävää työtehon ja palvelualttiuden alenemista, toisesta työajan hukkaantumista, kolmannesta kiitollisuudenvelkaan ajautumista ja sitä kautta mahdollinen objektiivisuuden menettäminen. Mikään näistä ei ole ylioppilaskunnan jäsenistön kokonaisedun kannalla positiivista. Lisäksi tupakkaa normaalina kahvit'issa myytävänä tuotteena on saatavilla muuallakin yliopiston alueella, mm. Sonaatin ruokaloissa. JYY omistaa Sonaatista merkittävän osan. Ehkäpä JYY seuraavaksi toimii tupakan myynnin lopettamiseksi myös näissä niokaloissa. Nikotiiniriippuvuus leimattiin edustajistossa laajalti itseaiheutetuksi, mikä sinällään pitääkin paikkansa. Herää vain kysymys, mihin raja vedetään. Entäpä kahvi tai tee? Molemmat ovat addiktoivia aineita, joita Ilokivessä tälläkin hetkellä myydään. Samoin Ilokivestä saa vegaaniruokaa, jonka tarpeen voidaan katsoa samalla tapaa olevan itseaiheutetun. Tupakan myynnin vastustajista jotkut vetosivat myös JYYn imagoon, joka mainitun subjektiivisen välttämättömyyshyodykkeen myyntiin ottamisesta peruuttamattomasti kärsisi. Imagoahan eittämättä nostavat säälittävät ihmisrauniot. jotka tupakaniuskissaan alentuvat mitä nöyryyttävrmpiin tekoihin kerjätessään lähes jokaiselta ohikulkijalta helpotusta tuskiinsa. Mikäs siinä, että Ilokiven portaille halutaan pilvin pimein vapisevia. kalpeita ja tuskaisia ihmispoloja sen sijaan. että portailla seisoskelisi elämänmyönteisiä. helposti lähestyttäviä, mukavia juttelevia, aurinkoisia sauhuttelijoita. Ai miten niin tupakka Ilokivessä olisi edelleen ilmaista? Siten niin, että ne henkilöt, jotka muuten voisivat tarvitsemansa savukkeet tai muut tupakkatuotteet oman ylioppilaskunnan ruokalasta ostaa, saavat ne tutuilta ja tuntemattomilta edelleen ilmaiseksi antaen vastineeksi in curso longo ainoastaan sielunsa. Tätä me vastustamme. Jos JYY haluaa kaksinaismoralistisen, amerikkalaistyylisen, holhoavan, rajoittavan ja liberalismin periaatteiden vastaisen imagon, halutkoon. Me emme. MIKKO VÄRRI ANTTI VESALA MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto. Jyväskylän yliopisto. Kuopion yliopisto. Lapin yliopisto. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto. Silx.iius-Akatemia. Svenska handelshögskolan. Taideteollinen korkeakoulu. Tampereen yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Aho Akademi. Malkailualan verkostoyliopisto i ai näiden 17 yliopiston yhteinen opintokokonaisuus, joka yhdistää viiopisti iissä (lievän matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen. HAKUAIKA UUSILLE OPISKELIJOILLE 2.4.-2.5.2001 Edellytyksenä on viiliintääii yhden vuoden yliopisto-opinnot. Opiskelija voi sisällyttää opintokokonaisuuden tutkintoonsa joko sivuaineopintoina (perusja aineopinnot) tai integroituina (syventävät opinnot) pääaineen arvosanaopintoihin. Tavoitteena on, että < >piskelijal laatisivat oman pääaineen pro gradu -tutkielman matkailua käsittelevästä aiheesta. Näin hän valmistuu omasta yliopistostaan pääaineessaan matkailuun suuntautuneena maisterina Opetus järjestetään intensiivija etäopetuksena pääasiassa Savonlinnassa ja Etelä-Savon alueella. Opetus alkaa syyskuussa 2001. I !usia opiskelijoita valitaan 50. Opinto-Oppaita ja hakulomakkeita saa yliopistojen opintotoimistoista tai Matkailualan verkostoyliopiston toimistosta, p. (015)511 7692. Hakulomake löytyy myös kotisivulta http-//www.t»Hirismunlnctorj{ Lisätietoja antaa koulutussihteeri Malja Skyttä, (015) 511 7685. Matkailualan verkostoyliopisto. Joensuun yliopisto l'L 78, 57101 SAVONLINNA, fax (015> 511 76W ARKIAAMUN ROAl) MOVIIi (osa Xlllll Kohla lyliojcn seuraan istahti pienen pieni kaljupäincn poika, jolla oli piloltitakki päällä ja siihen siististi ilkauu Suomen lippu. Vaikuni äidin ompelemalla. Hänen jälkeensä mli nuori mies, jonka seka ivioi cita pieni kaljupäincn poika tunsivat. Ilmeisestikin koulun kuraauori. lai nuoriso-ohjaaja. Samalla Ihailuni peikkotyttöjä kohtaan karisi. © www. eurooppa-tiedotus.p Tietoa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä EUROOPPA-TIEDOTUS EUROPAINFORMATIONEN Aluepalvelut maakuntakirjastoissa / Regionala servicebyräer i landskapsbiblioteken Puhelin / Telefon 010 3456 700
• Tiiu 12.04.01 DJ Rob Di Stefono I New York The oiily CLUB in Jyväskylä ^^^^*!"iW» * " " " * ' « « . YLIOPISTONKATU 36 OPEN ITDE-SAT121-03 Haluatko erikoistua tilastoasiantuntijaksi julkiselle tai yksityiselle sektorille? J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Filosofian maisterin tutkintoon johtava TILASTOTOIMEN MENETELMÄT MAISTERIOHJELMA Tilastotoimen menetelmät -maisteriohjelma (TTMM) on kaksivuotinen ja siinä suoritetaan filosofian maisterin tutkinto pääaineena tilastotiede. Ohjelman on suunnattu erityisesti tilastotieteen, matematiikan tai tietotekniikan opiskelijoille, jotka haluavat erikoistua tilastoasiantuntijoiksi julkiselle tai yksityiselle sektorille. Ohjelma on toiminut Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1995 lähtien, ja valmistuneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille erinomaisesti. Tilastoasiantuntijoiden kysyntä on edelleen suurta. Työelämään sijoittumisen kannalta tärkeä osa opiskelua on puolen vuoden palkallinen työharjoittelu yhteistyölaitoksessa tai -yrityksessä. Harjoittelun yhteydessä opiskelija tekee pro gradu -tutkielmansa yhteistyötoimipaikalle merkityksellisestä aiheesta. Maisteriohjelman yhteistyökumppaneina on keskeisiä virastoja, laitoksia ja yrityksiä. Ensi syksynä alkavalle vuosikurssille otetaan 10 uutta opiskelijaa. Edellytyksenä on vähintään 100 opintoviikkoa yliopisto-opintoja tai alempi korkeakoulututkinto. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella voi hakea ohjelmaan. Aiempiin hirviöihin odotetaan sisältyvän vähintään 35 opintoviikkoa tilastotieteestä, matematiikasta tai tietotekniikasta. Hakuaika päättyy 30. huhtikuuta 2001. Opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelun perusteella. Hakulomake, tarkempia hakuohjeita sekä lisätietoja maisteriohjelmasta on saatavissa internetosoitteestamme http://vwiw.stat.jvu.fi/ttmm. Tiedusteluihin vastaa maisteriohjelman varajohtaja Kari Nissinen, sähköposti knissine@cc.jyu.fi tai puh. 014-260 2983. Voi vinu. muisi lappaa mui. kilisi pinkkipää Mci ciks mc voitais viuu sopia taa. aneli keltatukkainen lytlö nuorella miehellä. Kai sa nyi vinu ymmärrät, elia se oli vahinko. Ei mc larkoicttu mitään pahaa. Mc vaan viuu harjoicliiin. Sitä pailsi sen maalipurkin kyljessä luki elia se on vcsiliukosia. Selittäkää se niille koiran omistajille, joiden hurttien turkit te sprayasittc. murahti nuori mies. Niin, säesti pikkuskini, hänen vieressään. JYVÄSKYLÄN U KESÄYLIOPISTO AVOINTA YLIOPISTO-OPETUSTA KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ Liikuntalääketieteen opintoja KuY: Eritysliikunta 2 ov (a), Hm. 20.4. mennessä Liikunta ja yhteiskunta 1 ov (cl), Hm. 20.4. mennessä Tukija liikuntaelimistö ja liikunta 2 ov (cl), Hm. 11.5. mennessä Lämpöfysiologia 2 ov (cl), Hm. 1.6. mennessä TeaK:in erillisopintojaksot: Continuum luonnollinen liike 1 ov, Hm. 20.4. mennessä Improvisaatio 1 ov, Hm. 28.5. mennessä Alexander-tekniikka peruskurssi 1 ov, elokuu Muut opintojaksot: Elinkeinoverotus 4 ov, Hm. 20.4. mennessä (vero-oikeuden perusopintoja TaY) Euroopan unionin hallintojärjestelmä 3 ov, Hm. 20.4. mennessä (hallintotieteen perusopintoja TaY) Informaatioja tietotekniikkaoikeus 4 ov, Hm. 9.4. mennessä (oikeustieteiden täydentävät aineopinnot LY) Terveydenhuollon juridiikka 2 ov, Hm. 30.6. mennessä (terveyshallinnon aineopintoja, OY) Lisätietoja: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35 (Matarank. 6), 40351 Jyväskylä puh. (014)260 3723,260 3725, www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html Kesäyliopiston lukuvuoden 2001-2002 opinto-ohjelma ilmestyy heinä-elokuun vaihteessa! Sinulla nyt ei ole paljoa varaa puhua. Jos sinä piirrät lillui. iiihilk ihmisen ääriviiva), kirjoitat sen sisään "NUKERI" ja ammuskele) lälä piirrosta ilmapistoolilla, niin se osoittaa paitsi kirjoitustaidon puutetta, myös monentasoisia ajattelemattomuutta. Minua alkoi naurattamaan. Jos kaikki huomisen ammattirikolliset olisival Iällä tasolla, ei poliisien peilaamille määrärahojen korotuksille olisi perustella. Sitten muistin omat lapseni ja vakavoiduin. Misiä sila liesi mitä he tulisivat luon ikäisinä tekemään. Osaisivatko käyttää omia aivojaan vai antaisivatko joukon tiivistää tyhmyyttä. Tammi tuli hakemaan minua komisarion huoneeseen. Menin sisään ja nain valtavan pöydän. Pöydän lakana istui päälaella kaljuuntunut poskiparlainen mies. jonka ulkonäkö loi erehdyttävästi mieleen TV-koomlkko Pertti Pasasen. Tammi jäi oven suuhun seisomaan. Hänen ilmeensä oli vaivauiunut. Mclkein-Spcdc esitteli itsensä komisarioksi. pelkäksi komisarioksi, ja kaski istuutumaan kiirccmmäksi aikaa. Ja nauroi kuin olisi murjaissut hyvänkin viisin. Niin lämä kuvio näyttää selvällä kuin Johannens Virolainen. Heh, heh. Kyllä kai sinä tajuat. Vitsi. Nyökkäsin vaivautuneesti. Mies myös käyttäytyi kuin Spede. Joo' ei tässä mitään ihmeellistä näytä olevan. Se mies joka sinin kidnappasi oli hoitokodin asukkeja, entinen leipuri. Oli kuulemma ennenkin karkaillu) muna cl aikaisemmin nain näyttävästi Sinua saatetaan myöhemmin tarvita todistajana oikeudessa, joien kirjoiliaistlko yhteystietosi tähän pape riin. Kirjoitin osoitteeni ja puhelinnumeroni lappuun ja ojensin sen mclkcin-Spcdelle Hän vastaanotti lapun suutelemalla minua kädelle ja tokaise maila, elia "mihin aikaan saa soittaa, milloin miehesi on poissa. Heh. heh. Vitsi, viisi. KyHä kai sinä tajuat?" 9 f
• / / (iiax&ni r J y v ä s k y l ä n s e u d u l l a G i t l t alkaen 4 mk/m 2 Uuraisten kunnassa on tarjolla reilunkokoisia rakennustontteja asumiseen ja yrittämiseen. Osa tonteista sijaitsee kuntakeskuksessa osa aidolla maaseudulla. Rantayleiskaavaan sisältyy n. 350 uutta rakennuspaikkaa, joista 20 on omakotitontteja ja loput loma-asuntotontteja. Uurainen tarjoaa viihtyisän asuinympäristön ja kunnossa olevat peruspalvelut. Uurainen on sopivasti keskellä, meiltä on hyvät yhteydet Jyväskylään, Saarijärvelle ja Äänekoskelle. Myös lentokentän ja nelostien läheisyys ovat asioita, joita kuntaan muuttaneet arvostavat. Soita tai tule käymään annamme mielellämme lisätietoja! m m T E R V E T U L O A VANHAT JA U U D E T O P I S K E L I J A T 1 Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 K 2D Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 Uuraisten kunta PL 20. 41231 UURAINEN www.uurainen.fi etunimi.sukunimi@uurainen.fi Kunnanjohtaja Sirpa Rautio (014) 820 6602 Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen (014)820 6634 Kunnansihteeri Vesa Rantala (014) 820 6610 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 Tervetuloa, UuraisUU, ~ iriiktyUcLiuv hisvukuntaAtv Keski-Suonun sydÄHteeH; OPISKELIJAKORTILLA -10 % pysyvästi normaalihintaisista tuotteista Crispin N K A K » O ' Torikulma Asemakatu 12 40100 Jyväskylä P. 283 381 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan i_a Suljettu UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Torikulma (Tyynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-15 annamme opiskelija-alennuksen 9 Ea lajunnul, vaikka väitin niin. Mielessäni saalin sekä Hillusia elia Tammea. Työpaikkakoomikon alaisia. Oliko lama nyi iässä? Tämänkö lakia minul plii kuskata lanne, kysyin puoliksi anynccna puoliksi helpottuneena • Olisihan minulla mielessä muutakin muna kun en lohdi sanoa. Heh. heh. Viisi, viisi. Sanoin näkemiin ja jaiin melkein-Spedrn haukkomaan Ilmaa ja pärskimään pöytänsä taakse. Käytävällä Tammi kiirehti taas pahoittelemaan sitä. eitä minua oli vaivattu turhan lähden ja olin saanut kohdata kaksi poliisilaitoksen rasittavinta työntekijää. VAHVA PAIKALLINEN OSUUSPANKKI Pistä palvelumaksut puntariin | Pankkikortti mk " Kuititon maksupalvelu mk | Tiliote l/kk kotiin mk | Laskun maksu tiskiltä omalta tililtäsi mk Internet pankkiyhteyssopimus 0mk Pärjääkö nykyinen pankkisi vertailussa? Pankin vaihto käy vaivattomasti valtakirjalla! Olemme varanneet asuntolainoitukseen 100 MILJOONAA Asuntolaina kannattaa ottaa maan *edullisimmasta asuntolainapankista, Keuruun Osuuspankista. •Kuluttajaviraston tutkimus 9/1999 Pyydä lainatarjous! Keuruun Osuuspankilla vahva kehityksen vuosi C g Kannattavuus on alhaisista koroista huolimatta hyvä. Tilivuoden 2000 liikevoitto on 9,7 miljoonaa. m Vkkavaraisuussuhdeluku vahvistui ollen vuodenvaihteessa 24,36%. Maksuvalmius on pysynyt koko vuoden hyvänä. Erja Tukiainen perhepankkiiri ArtoAlkkiomaki toimitusjohtaja Kannattavan pankkitoiminnan ja vahvan vakavaraisuuden ansioista Keuruun Osuuspankin asiakkaat voivat suhtautua luottamuksella tulevaisuuteen. Me emme ota käyttöön uusia palvelumaksuja. Aidosti lähellä ihmistä FM D. ^ i > Multiantie 1, Keuruu puh. 014-751 111, Erja Tukiainen puh. 014-751 1203 Tf^TTfTTfTT w
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6 / 2 1 E ] Ruusun aika: JYYn hallituksen pojat Simo Halttunen ja Kirii Mattila pureutuivat vuosijuhlissa yhteiseen ruusuun. Sillä on frakki £ • TEKSTI JA KUVA: A ja se laulaa TEKSTI JA KUVA: MERITUULI AHOLA MIKÄ TÄMÄ on? Vihje: sillä on frakki tai iltapuku, sen kengät kopisevat ja kiiltävät, se juonut reilun määrän snapseja, se laulaa hoilottaa Agoran tuulikaapissa, koska siinä on kuulemma niin mainio akustiikka. Vastaus. JYYn vuosijuhlia viettävä opiskelija. Kun aurinko painui lauantaina 24.3. metsän taa ja Jyväsjärven hangillakin kävi vain mieto tuulenvire, alkoivat taksit kaarrella Agoran parkkipaikalla. Niistä nousi ulos mitä tyylikkäimpiä leidejä ja toinen toistaan hurmaavampia herroja. Agorassa vietettiin ylioppilaskunnan 67-vuotissyntymäpäiväjuhlaa. Juhla oli houkutellut paikalle 85 juhlijaa, joihin lukeutuivat muun muassa yliopiston rehtori, SYL:n edustus ja kutsuvieraita muista ylioppilaskunnista. Juhlijoista suurin osa oli tultuja kasvoja edustajistosta, Ilokiven tupakkapaikalta tai ainejärjestöistä. JYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juha Makkonen vastaanottivat tervehdyksiä Agoran aulassa. Ainejärjestö Ynnä lahjoitti ylioppilaskunnalle korillisen olutta, jonka pullot oli valettu sementtiin, ja nipun pillejä. Pörssi ry luovutti yo-kunnalle pihatontun, joka osallistuikin edustajiston kokoukseen heti 29.maaliskuuta. Kun Agoran aulassa oli vielä käynnissä muodollinen vastaanottotilaisuus, leikkasi illan isäntä ja puuhamies, JYYn hallituksen kulttuurija kv-vastaava Kirii Mattila pihvejä Agoran keittiössä. "Näissä juhlissa ei vieraitten tarvitse vilkuilla kelloa. Juhlissa on muutamia henkilöitä, joilla on minuuiiniarkka aikataulu tiedossa koko ajan", Kirii Mattila kertoi. Juhlat saivatkin runsaasti kiitosta. Monien mielestä ne olivat "JYYn parhaat vuosijuhlat ikinä". Agoran ruokasali toimi tyylikkäänä ympäristönä arvokkaalle tilaisuudelle. Juhlijoille ruoka ja juoma maittoivat ja parin snapsin jälkeen olikin jo hilpeiden juomalaulujen aika. Perinteisten kappalaidcn lisäksi raikuivat myös JYY-aiheiset kipaleet kuten "1 just call to say, I love JYY" sekä "Happy binhday to JYY" tai "Nothings gonna change my love for JYY' • JUOMALAULUT KAIKUIVAT vielä Agoran tuulikaapissa, kun juhlaväki siirreltiin bussikyydityksellä Ilokiveen jatkoille. "Ilokivi näytti jälleen kerran kuinka mainio hiletila se on. Se oli aivan loistava jatkopaikka", kiitteli Kirii Mattila. Osalla vuosijuhlien viettäminen venyi vielä seuraavalle iltapäivällekin. Onnistuneiden juhlien jälkeen moni jäi kuitenkin miettimään missä olivat ne niin kutsutut "tavalliset opiskelijat". "Opiskelijat ovat ilmeisesti pelokkaita lähtemään tällaisiin tilaisuuksiin. Ehkeivät vuosijuhlat ole vielä samanlainen pennnejyväskylässä kuin monissa muissa kaupungeissa", Kirii Mattila pohdiskeli. Toisissa yliopistokaupungeissa vuosijuhlat ön vankka traditio, joihin valmistaudutaan teettämällä uusi iltapuku, käymällä kampaajalla ja pänttäämällä etikettiopasta ulkoa jo viikkoja ennen juhlia. Mutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoista vain alle prosenui osallistui tämän vuoden vuosijuhliin. 99 prosentille vuosijuhlat eivät valitettavasti ole muuta kuin kampuksen kummajainen. • SIVARIA TARVITAAN! Jyväskylän yliopiston ylioppiloskunta (JYY) kaipaa joukkoihinsa siviilipalvelusmiestä syyskuun puolesta välistä alkaen. Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, tehtävänään kaikenlaisia pienen toimituksen täitä: juttujen kirjoittamista, lehden taittoa, verkkolehden ylläpitoa ja valokuvausta. Monipuolisuus on siis rautaa, mutta erityisesti valokuvouskykyä ja Photoshopin hallintaa arvostetaan. Taitto-ohjelmana Jylkkäri käyttää QuarkXPressiä, joten sen tuntemus ei ole haitaksi. Jos innostaa, toimita vapaamuotoinen hakemus Jylkkärin toimitukseen (Keskussairaalontie 2,40600 JKl) 20.4.2001 mennessä jo kerro toimittaja-, taittosekä volokuvauskokemuksestosi. Lisätietoja: päätoimittaja Juha Kauppinen, (014) 260 3359 jo ylioppilaskunnan pääsihteeri (014) 260 3354. Jäf i esto i imoituksel osoitteella iylktari-jariestotraicc.ryu li -järjestötJärjestöilmoitukset numeroon spitsemar ke '8 4 mennessä! Hei kaikki 1 Huhtikuu on mukavaa menoa täynnä 1 Perinteinen ADAM mökkiviikonloppu järjestetään 7.-8.4 Mattimyohaset ilmoittautukaa Janille (jpmatika@st.jyu.h). Input-seminaariin lähdetään Turkuun 20.-22.4. Muistutellaan myös tulevasta Kuukauden Keskiviikosta 25.4., jolloin Magic tiimi sanoo bye bye... Ja pianhan uusi mmi saa vallankahvan. Hand-Over järjestetään lana vuonna 28.4. Ilmoittautuminen sähköpostilistallemme: aiesec|y@cs.jyu.li Akateeminen Siperia Seura JYYn haisevaa henkeä voidaan raikastaa tehokkailla tuulettamistoimenpiteillä. Siperia Suomelle! Lisätietoja osoitteesta siperia@cc.jyu.li. Amnesty International Jyväskylän Amnesly-ryhma kokoontuu seuraavan kerran 11.4 klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa Tervetuloa 1 Eteläpohjalainen osakunta Epokissa tapahtuu Ke 4.4. "Leppoosal illanistujaaset" osakuntaliloissa klo 18 alkaen Tehdään yhdessä hyvää mokaa, pelaillaan ja harjoitellaan hajyyly-lauluja. Ilmoittautuminen 2 4.(voi myöhemminkin) mennessä Niinalle 050 -5879807 tai nikankaa@st.jyu.ti. Kaikkien osakuntien yhteisbileet kirjailijatalolla 20.4. Tervetuloa! Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys teemaillat Vannassa pappilassa, Vapaudenk. 26. torstaisin klo 18.30 5 4 aiheena "Jumalan kansan juhla", puhuu Yr|ö Sariola. 12.4. kiirastorstaina ei iltaa. 19.4. "Toisenlaiset armolahjat". Jouni Hynynen Raamattupiirit maananlai-lllaism opiskelleiden kodeissa keskustassa ia Kuokkalassa. Perjantaisin sählyä klo 16-17 Kortepohian ala-asteen liikuntasalissa Lisaliet Lauri Seppänen, p.215132. lauri.seppanen@opko.li. Kolminaisuuden Postulaatti jatkuu. klo 18 Kutsuttuja ova! Bkä m Bat konkarimme elta asiasta kiinnostuneet tulevat aktiivimme Tarkoituksenamme olisi seka kerrata tapahtumia lähan mennessä että varovaisesti suuntautua myös kohti häämöttävää tutevaisuuta Tervetuloa (tytyyfly tyy) ovet on avoinna Jopan kymppivuotislahiaksi saama jätkänkynttilä roihahtaa tuleen Tuomiojärven leirintäalueella ti 3.4 klo 20. Saavu paikalle! Seuraaava megalapahtuma on perinteikäs kampustelltailu c-rakennuksen kyljessä huhtikuun lopulla. Lisäinfoa seuraa myöhemmin. . Lisätietoja Marilla marissaniKst jyu.li / 050-530 6977. Jyväskylän SETA Paraatipaikka sateenkaarikansalle. Väinönkatu 13, Kauppatorin tasossa kampaamoa ja ompeiukoneluketta vastapäätä. Postiosoite: PL 1040521 JYVÄSKYLÄ. Puhelin (014) 3100 660; E-Mail jklseta@seta.li httpy/nelti nic/—jklseta/ Naistenryhmä maanantaisin klo 18.00 .Nuorlenryhmä tiistaisin klo 16.00 Avoimet ovet torstaisin klo l8.30.Kevaan bilepaivia:,l4.4„28.4.(wappubileet) Evankeliset opiskelijat 6-vuotissynttareita juhlitaan la 7.4 klo 16 alkaen lavintota Salsa Orkideassa. Klo 18 iatke!aan Darjan luo syomaan hillakakkua ja luomaan kuohuviiniä, jotka osakunta tarjoaa. Kakkukestien lomassa nuiiitaan kevalkokousasiat. Lisätietoja Darjalta. p. 645 723 tai listalta (lappi@cc jyu.li) Tervetuloa niukkaan uudel ja vanhat! PS. Tulossa myös pyöraretkipiknik 5 6. Savo-karjalainen osakunta Hyvät Savon ja Karjalan perinteiden vaalijat ja muuten vaan lupsakat Immeiset 1 Osakuntamme järjestää perinteisen UKON VAKAN JUHLAN ti 24.4.2001 alkaen kello 18. Tämä muinainen hedelmallisyysriitti pannaan täytäntöön Osakuntahuoneistolla runsaan syömisen. luomisen |ä iloitlelun merkeissä. Seuraa tarkempia toimintaohjeita sähköpostilistallamme. jonne pääset mallaamalla mapi@st.jyu.il. ia saavu paikalle! TERVETULOA mukaan toimintaamme, uudet ia vanhat jäsenet' Tervetuloa Evankelisten opiskelijoiden iltoihin Lutherin kirkolle Kansakoulukatu 5:een lauantaisin 19.00. 7.4 Jussi Lehtimäki puhuu aiheesta "Mitä usko hyödyttää?", 14.4 ei ole iltaa, multa 21.4 Kauko Laivuori kertoo Venäjän lähelykseslä rajan tuntumassa teemalla "Sirppi ja risti". 21.4 ilta alkaa jo 17.30 Jarkko Riikosen diaesityksella hänen Operaatio Mobilisaation Doulos -evankeliointllaivalla vieltamiltään vuosilta. Kysy lisää toiminnastamme (jumikset, lauluja draamaryhma, raamiksel. liikunta) opiskelijatyöntekijä Anna-Leenalla (050-348 5162 tai KesAnna@jypoly.ll). Tule mukaani Vierailija Joensuun yliopistosta. dosenlti Heikki Vesajoki alustaa seuraavan Global Discourse -seminaarin 10.4.2001! Poikkitieteellinen opiskelijajärjestö Global Discourse jalkaa globaalin etiikan seminaarisarjaansa aiheella 'Globaalit ympäristöongelmat. Ilmastonmuutos", jossa pohditaan alan asiantuntijan johdolla ilmastonmuutoksen syiia ja seuraamuksia sekä niiden seurauksia kansalliseen hyvinvointiin. Seminaari järjestetään luokassa A103, tiistaina 10.4.2001 klo 1815 alkaen, jonka jälkeen iltaa jatketaan kahvin ja teen merkeissä Mummin Pullapuodissa. Viikonloppuna 6.-8.4. järjestetään Joensuussa ylioppilasteatteristani ia JYT osallistuu tapahtumaan Kuolleet sielut -näytelmällä. Kannustusjoukkojen läsnäolo suolavaa 1 Muul esityspäivät löytyvät toivottavasti tämän lehden Tarjolla tänään -palstalla. Lippuvaraukset ja tiedustelut edelleen numerosta 040 768 7090. JYT-yhteysliedot: jylpostia@cc.jyu.li, puh. 050 5821421/Hanna. Kansan Raamattuseura Illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille Sanan Kulmassa, Seminaarinkatu 19. tiistaisin klo 19. Tulevien iltojen puhujavieraita ia -aiheila. 3.4. saamme vieraaksi MIKA SUOMALAISEN ja teemana silloin on ARMOA' Pääsiäisviikolla 10.4. leemme kynttilavaelluksen Kampuksella, lähtöpiste on silloinkin Sanan Kulma. 17.4. ANDY CHAMBERS jatkaa Mikan aloittamaa tarinaa eli ARMOA ARMON PÄÄLLE. 24.4. on aiheena ARJEN EVANKELISTANA |a vieraanamme LAURI SEPPÄNEN. Tervetuloa! Oletko jo sähköpostilistallamme? <krs@majordomo.cc.jyu.li> Listaa hoitaa Heikki <vimaaran@st.jyu li > . TUHATKUNTA Tuhatkunta järjestää bileet ke 4.4.2001 Raalikellanlla. Ohjelmassa mm. hyvaa meininkiä ja Iloisia ihmisia! Tuhatkunnan nettisivut ovat uudistuneet Kannattaa katsastaa www cc jyu li/yhd/tuhaikunta. josta löydät tietoa yhdistyksestä, sen toiminnasta ja jäsenistä. Jyväskylän Kokoomuksen Nuoret iy n ylimääräinen kokous ma 30.4.2001 klo 17 Sormilla Yliopiston kristityt Tervetuloa katsomaan Jeesus-elokuvaa, joka esitetään Ilokiven alakerrassa kiirastorstaina 12.4. klo 16 ja 18. Kevään viimeinen Keskipisteiltä on ma 23.4. klo 19 vanhassa juhlasalissa. S 212. Ilta on suunnattu erityisesti teille, jotka ette aiemmin ole olleet kristillisissä opisketiiaiiioissa Lisätietoja Minnalta (mimallil@st.|yu.li Kolminaisuuden Postulaatti Kolminaisuuden Postulaatin seuraava kokous pidetään Soimilla (tietysti') tiistaina 10.4 Ynnan sählyvuoro ma 16 30, UI To 5 4 Bileet Raalikellarilla Kei8.4 Vilnibileet Ilokivessä. Su 29.4 Ynnan PRO-Vappu, josta lisäinfoa myöhemmin. Vappu jatkuu nw30:5 perinteiseen lapaan kuohuviinillä maustettuna Harjulla piknikillä. Josta siirtyminen porukalla Minnan lakitukseen. 4.8. Ynnan kesätapahtuma Tuomioiarven leirintäalueella! Lisätietoja ynnan www-sivuilta osoitteesta www.jyu ti/—ynnä. VAAKASUORAAN: I. Toikka tuttavallisesti hiljaa virtaavaa katsoi paasien kriisipesäkkeeseen. (9) 8. Kun epäesteettinen nielaisee uraania, niin ollaan laivassa. (5) 9. Materiaalin ominaisuutla luikittaessa se oikku selvisi. (7) 10. Taivaalle käännetyt vedot loputtomalla Saarikosken pakinanjrpimerkillä varusteltuna osoittaa saapumisia. (13) II. -Ahkera muurari muurasi pitkän päivän. (5) 12. Armeijaslangilla epämiellyttävä homma on syötävää. (5) 14. Kokeile PK-äijä playstationsuosikkia, mikäli pidät kontaktilajista. (13) 17. "Katalonian mutkissa kääntyi ajo-onneni, kämmit jäi vähemmälle", totesi sarjan johtaja. (7) 18. Naamassa ällistelty pieni pisamaankin yhdistetty. (5) 19. Se on totta: Boldon veti joukot takaisin. (9) PYSTYSUORAAN: 1. Usein kitattuja ja hiottuja: kolmas auringosta, kaliumiton Järvinen ja pointsit. (13) 2. Totta kai utelet, saavatko huutosi vastausta. (5) 3. Taltioimista tämäkin (englanniksi): tee, käännä IsoBritannia, miehet, johonkin, I P i i 1 o s a n a • 1 2 i 4 5 6 S j i 7 • • • 8 9 • in 11 1 13 I-I V * \ 1 l6 1 17 1 " ; P • iD sisään, käännä se. (13) 4. Jos nokin toimittajia selän takana, selviää valokuvausapparaatin nimi. (5) 5. Kasvoillasi näkyi melkoinen irvistys, Neea, kun laitoit jalkajousta ampumiskuntoon. (12) 6. Jurkka murisi: "ei ole elo mukavaa maanantaisin. (12) 7. Pelokkaan äännähdys ja joditon Rantasila liittyy © Marko Kunnari survintaan. (6) 13. Muusikko von Hertzen kahden pennin ja hylätyn kera on lultu yhdistelmä voimistelijalle. (6) 15. Ruotsista saapui vääriä uutisia: välimerkkivirhe korjattiin ja linnut muuttuivat puhevammaisiksi. (5) 16. Cumuluksessa musisoinut otti eteensä Kaijan ja työkalu oli valmis. (5) iLuioieios 6L srynniL AddEfg g t uauiujniUBEuiuoi ira m SÄIJJIAU39SV 9 uauHRNVL 30>|n)|S|-6 1RUVSI uo>i!N p !l3do>|!|8!!|eer n euinny g !dd8!»£i ;iu|oiuaujn>joa £ \ym\l\ ei.uopan.ei/ri, JBUJunH L inie» z snujifjnniHJV '9 leumdsneieeiyvt :i3S)inVlSVA
• ***%2k LAPIN [iUhf; 6h*lM ja sinä kun luulit kokeneesi jo kaiken, rH-~\ I.apin Kulta ("liallenne o n 1 >-I2. e l o k u u t a opiskelijoille järjestettävä seikkailu-urheilukilpailu, jonka n ä y t t ä m ö n ä on I.apin l u o n t o ja tehosteina l u o n n o n v o i m a t . Kolmihenkiset joukkueet etenevät kaksipäiväisessä kisassa m m . meloen, pyöräillen ja juosten maastossa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.lapinkultachallenge.com