• Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 2 1 . maaliskuuta Salaliitto Mestarit opin tiellä. Miten \ d | d i s t | ^ h u i p p u a opiskelu? Sivu 5. Kurkistus vapaaehtoisten k a m m a r e i 1 eama. tulee kuin bassosoolo. Sivut 2 2 3 . Tanssissa puhuu koko K e h o . Sivu 2 4 . KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti ttmfiuftfylkkiiii Toimitus Jyväskylän ytoppibstolo Keskussoiroalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkori@cc.jyu.fi Fox 1014)2603928 PutiloirTMttaja Juho Kauppinen (014)2603359. 040584 0414 iuha@st.jyu.fi Toimittajat Annakaisa Vääröniemi 4 5 3 8 1 9 4 annvaar@st.jyu.fi Tuomas Tirkkonen 050524 5128 tuotirk@st.jyu.fi Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri Raula Rouhiainen (014)607226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna säri maksaa 50 moHckaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 11 mortusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehden valtakunnallinen Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 ilmoftuksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315.050596 2444 grafiikka.rutonen@co.inet.fi Painopaikka lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Fainos 8 ISSN 0356-7362 AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 20.3. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. pääkirjoitus/ Maiemaat[isen . . . . keskiarvon jänJuha Kauppinen nilUvln purre on, eitä saadakseen keskiarvoksi vaikkapa luvun neljä ei reaalisten lukuarvojen joukossa tarvitse olla yhtään nelosta (esimerkiksi lukujen 1,2,6 ja 7 keskiarvo on 4). Muistan ala-asteelta kaksi Amerikkaan liittyvää asiaa: siellä on likaista ja siellä on paljon rikkaita ja köyhiä. Näitä asioita pidettiin pahana. Etenkin jälkimmäinen noista kahdesta herätti pään puistelua opettajattaressani, rouva Mustosessa. Meillä Suomessa todettiin asioiden olevan paremmin: työnteolla tosin ei rikastu, mutta myöskään köyhyydessä ei moni j o u d u kituuttamaan. Eli matemaattisesti sanottuna: lukuarvoa neljä kantavia ihmisiä on meillä paljon. Valtiovarainministeri Niinistö ei selvästikään ole käynyt rouva Mustosen opissa. Puolivallaton rahakirstun vartijahan totesi taannoin, että tuloerojen kasvu on ilmiö, joka on vain hyväksyttävä. Ja sama matemaattisesti: lukuja 1,2,6 ja 7 on paljon, nelosia taas vähän. Niinkuin Amerikassa. Lehtemme kahden viikon takaisessa numerossa Jyväskylän YTHS:n vastaava psykologi totesi seuraavaa: "Erityisesti korkeakouluopiskelijoita kannattaa hoitaa, sillä he kouluttautuvat töihin, joissa otetaan vastuu muista ihmisistä." Ikävä kyllä, en tekstin kirjoitusasua etukäteen tarkastellessani huomannut, miiLunta tupaan! vieraasta päästä/ '***** * kuulijat, Teemu Salohalme 5 £ ! kylän yliopiston rehtori, jonka kanssa keskustelemme yliopiston uusista opetuksellisista linjanvedoista. Kuinka Nokian tulo teillä näkyy, rehtori Sallinen?" Tiivistyneenä yhteistyönä. Tämän suhteen ensimmäisiä hedelmiä on tieiotekniikan opiskelijoiden siirtyminen perinteisestä A-tyypin vanhentuneesta tietotekniikasta uuden sukupolven PC-B -malliin. Tämä uusi materiaali on aikaisempaa paljon hitaammin hajoavaa. Toinen yhteisprojektimme on vanhojen LED-valojen korvaaminen uudemmalla, aivan uusia visioita avaavalla Light Speed Diode -tekniikalla." "Muissakin tiedekunnissa ilmeisesti viedään opetusmetodeja eteenpäin tulevana lukuvuonna." "Luonnollisesti. Opettajankoulutuksessa korostamme jatkossa perinnerunoutta vanhoina lastenlauluina, kuten 'Hepo hirnahtaa' ja 'On lunta tulvillaan'. Liikuntatieteellisessä siirrytään Jouko Turkan tapaisista diabolisista metodeista melkeinpä vastakohtaisiin anabolisiin. Seuraukset tulevat näkymään peruskoulujen liikunnanopetuksessa muutamassa vuodessa. Musiikinopetuksessa kiinnitetään enemmän huomiota intervalleihin korkeaoktaanisiin harjoituksiin. Ja käsityöperinnettä ylläpitääksemmc tilasimme taannoin Intiasta kuorman hamppua, jolla tulevat tekstiilityönopettajat voivat kankaiden valmistusta harjoitella." "Humanistinen näkökulma siis lisääntyy. Mitenkäs muualla?" laisen elitismin siemenen päästin tuossa lauseessa itämään. Hävettää. Pyydän sitä anteeksi. Arvon psykologin mielestä ilmeisesti esimerkiksi vammaisten lasten parissa työskentelevät lähihoitajat tai linja-autonkuljettajat jotka eivät valmistu korkeakoulusta ottavat vähemmän suoraa vastuuta ihmisistä, kuin vaikkapa s u d e n k o r e n t o tutkijat tai museon intendentit, jotka valmistuvat korkeakoulusta. No, tokihan korkeasti koulutetutkin ottavat vastuuta, mutta mitä sitten?! Miten otetun vastuun määrällä voi perustella, kenen mielenterveyttä kannattaa hoitaa? Minäpä kerron miten. Koska meitä ollaan jonkin hemmetin salaliiton voimin laivaamassa kohti yhteiskuntaa, jossa hyvät ovat hyviä ja tulevat aina vain paremmiksi ja rikkaammiksi ja kauniimmiksi ja terveemmiksi kun taas huonot ovat huonoja ja tulevat yhä huonommiksi ja köyhemmiksi ja sairaammiksi ja aliarvosietummiksi. Niin siksi. Nyt kun kerran sai koneen lämpimäksi, voisi saman tien jalkaa lääkärien röyhkeästä ja omahyväisestä lakkoilusta, muna jääköön toiseen kertaan. Jonkinlaiset välit on tuohonkin ammattikuntaan säilytettävä; jos vaikka sattuu kevätlenssu yllättämään. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K U I T T I I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 1 ilmestyy 4.4. 25.4. 9.5. d e a d l i n e 29.3. 19.4. 3.5. Järjestöilmoitusten d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! I Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään oinoastoan kokonaan) Värihlnnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. "Historian opiskelijat etsivät menneisyydestä hcrooinisia henkilökuvia ja kiinnittyvät heidän elämänsä menestyksen tekijöihin yrittäen kehittää niistä pätevän, myös nykyaikaan soveltuvan mallin. Matcmaatiis-luonnontieteellisessä aiotaan hylätä turhan korkealentoinen teoretisointi ja keskittyä ruohonlähcisempään tutkimukseen Kirjallisuuden laitoksella puolestaan käynnisty)' tänä syksynä Peter Pan -tutkimus, jossa tutkitaan Helinä Keijun enkelipölyn vaikutusta päähenkilön keskenkasvuisuuteen ja lentofantasioihin. Tutkimusten aikana aina yhtä kokeilunhaluinen Jukka Ammondt aikoo aineellistaa Elviksen uniikkouden uusissa lauluissaan." "Entäs tämä paljon puhuttu opiskelijoiden laiskottelu? Kuinka Jyväskylän yliopisto siihen reagoi?" "Tämän lukuvuoden aikan on tarkoitus panna spiidiä opiskeluihin. Ei ketään kuitenkaan piippuun ajeta." "Teillä oli ilmeisesti jotain selkkauksia yhteiskuntatieteellisen kanssa?" "Niin, psykologian opiskelijat päättivät luopua Prozacin käytöstä ja huolehtia hoidosta jatkossa ilman. Tämä herätti muissa opiskelijoissa ja myös useissa ainejärjestöissä niin paljon levottomuutta, että vaihtoehtoisia lääkitystä mietitään." "Ja uutta henkilökuntaa...?" "Kyllä. Taloustieteelliseen saapuu tutkijaksi kehuttu Airo Piini. Aiemmilta vuosilta tuttu espanjalainen Mari Juana jatkaa kaikissa tiedekunnissa." "Kiitos. Säätietojen mukaan tämän ja huomispäivän aikana on Keski-Suomecn odotettavissa itärajalta puhtaanvalkoista pilveä. Iloista päivänjatkoa."
http://www.jyu.fi/jylkkari , A ALI S KUUTA 2 1 • 4 1 . VUOSIKERTA Bioja ympäristötieteiden laitoksen Jari Haimista Hyvä Opettaja 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan asettama raati on valinnut ainejärjestöjen asettamista ehdokkaista vuoden 2001 Hyväksi Opettajaksi bioja ympäristötieteiden laitoksella yliassistenttina toimivan Jari Haimin Valintaperusteissa, jotka vaihtuvat joka vuosi, sanotaan muun muassa seuraavaa: Haimi on pyrkinyt työssään tukemaan, kuuntelemaan ja kannustamaan opiskelijoita tasapuolisesti. On tärkeää, että myös heikoimmin menestyvät saavat opintoihinsa ohjausta. Tietyllä tavalla se on sitä, mitä olen vienyt eteenpäin. Olen kriittinen itseäni kohtaan, eli paljon on vielä tehtävää ja prosessi jatkuu. Kuitenkin sitä huomaa olevansa oikealla tiellä", Haimi itse arvioi mainesanoja. Maaperäekologiaan erikoistunut Haimi ei saa opetustyöstään tunnustusta ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin hän on saanut oman laitoksensa vastaavan palkinnon. Palkinto oli silti yllätys. "Palaute on ollut jatkuva voima, jonka vuoksi olen jaksanut panostaa opetukseen. Koko yliopiston tasolla valinta kyllä on minusta aikamoinen kunnioitus. Se pistää tietyllä tavalla nöyräksi." Henkilökunnan pitäisi Haimin mielestä mennä vieläkin lähemmäs opiskelijoita. Bioja ympanstötietciden laitos onkin onnistunut tässä hyvin: "Meidän laitoksella opettajien ja opiskelijoiden välinen suhde on hyvin läheinen ja vuorovaikutteinen. Kynnyksiä ei ole tai jos on, ne ovat matalia. Olen korostanut uusille opiskelijoille, että he ovat tärkeä osa työyhteisöä ja toivonut että he tulisivat heti mukaan toimintaan." OPISKELIJA-AINEKSEN MUUTOS arveluttaa Haimia ja tekee opettajan roolista entistä vastuullisemman. "Olen huomannut, että kurssit ovat muuttuneet yhä heterogeenisemmiksi. Opiskelijoiden taustassa ja valmiuksissa on hirvittäviä eroja. Täyty)' henkilökohtaiJyväskylän yliopiston Hyvät Opettajat: 1991 M a r k k u Lehto, fysiikan laitos 1 9 9 2 K a l e v i Ahonen, historian laitos 1993 Sakari Suutarinen, opettajainkoulutuslaitos 1 9 9 4 J a r i Hoffren, valtio-opin laitos 1 9 9 5 M i k k o Keskinen, kirjallisuuden laitos 1 9 9 6 K a t r i Laihia, kemian laitos 1997 Kimmo Jokinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 1998-Esa M a n g e l o j a , kansantaloustieteen laitos 1999-Elina Kivelä, liikuntakasvatuksen laitos 2 S a t u Helin, terveystieteiden laitos 2001 -Jari H a i m i , bioja ympäristötieteiden laitos sesti huomioida opiskelijoita, koska aina on hyviä, jotka näkyy, ajattelee kriittisesti ja uskaltaa kysyä ja menestyy opinnoissaan, mutta on myös niitä, jotka eivät uskalla. Heitä täytyy lähteä rohkaisemaan." Kunnian lisäksi Haimi saa valinnasta 20 000 markan stipendin MITÄ MERKITYKSIÄ Hyvä Opettaja palkinnolle annetaan yksilöja kollektiivitasolla? Entä opetukselle yhteiskunnan tasolla? Miten palkintoa ja sen vaikutuksia voitaisiin kehittää? Hyvät Opettajat vuosilta 1993 ja 2000 vastaavat. Vuoden 1993 Hyvä Opettaja Sakari Suutarinen toimii nykyään tutkijana koulutuksen tutkimuslaitoksella. Viime vuonna kyseisen palkinnon saanut Satu Helin taas on siirtynyt liikunnalta AMK:n sosiaalija terveysalan täydennyskoulutuspäälliköksi. Molemmat arvostavat saamaansa palkintoa ja kokevat sen kannustavaksi. Helinin mielestä palkinto on tärkeä tunnustus työstä, jota opiskelijat arvostaMitä OPE vat, mutta josta ei kilpailla tietoisesti. Laitoksella valtaosa kollegoista oli aidosti iloisia puunajaksi itsensä määrittelevän Helinin valinnasta ja joissakin pedagogisissa kysymyksissä he tulivat kysymään neuvoja Silti monelle tunnustuksen antaminen jäi vain onnittelujen varaan. Helinin puurtaminen opiskelijoiden ohjauksessa ei aina miellyttänyt kaikkia. "Joskus olen kokenut saavani arvostelua. On annettu ymmärtää, että jos sinä nyt haluat noin paljon panostaa opiskelijaohjaukseen ja jos sinulla on aikaa, niin tee sitten, mutta että yliopisto-opiskelijat pystyisivät itsenäisempäänkin työskentelyyn", Helin sanoo. Vaikka Suutarinen saikin OKLssa aika vähän onnitteluja, laitoksella hyvää opettajuutta arvostetaan. Toki myös tiedetään, miten näkökulmasidonnaista arvostukset ovat. Helin katsoo, että yliopistovirkoihin pääsy määräytyy tieteellisten artikkeleiden perusteella, eivätkä virkoihin valikoituvat ihmiset välttämättä ole kovinkaan opetusorientoituneita. Suutarisenkin mielestä opetusta pidetään yliopistossa toissijaisena ja yhteiskunta painottaa yliopiston tehtävää tutkimuksessa. Suutarinen on huolissaan siitä miten vähän opettajuutta yleensä arvostetaan ja kuinka sitä mystifioidaan, esitetään synnynnäiseksi persoonasta johtuvaksi ominaisuudeksi. "Kuitenkin kun asiaa olen tutkinut, tiedän, että se on hyvin paljon tiedonkäsityksestä riippuvainen ja samoin ihmiskäsityksestä, siitä miten ihminen oppii, ja kasvatuksen päämäärät liittyvät tähän myös", Jori Haimia innostaa kiitäjien ohella laadukas opetus. Suutarinen arvioi. Suutarinen ehdottaa, että Hyvä Opettaja saisi palkinnoksi puoli vuotta sapattia, aikaa kirjata ja tutustua oman alansa kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Silloin tälle tulisi mahdolliseksi julkaista myös sapattivuotenaan jotain alaltaan ja samalla tehdä ymmärrettäväksi myös itselleen, miksi hän on palkinnon saanut. Näin myös ne työtoverit, jotka hyväksyvät vain tutkimuksen, voisivat hyväksyä palkinnon saajan, koska tämä julkaisisi myös tieteellisesti. "Se lähentäisi opetusta ja tutkimusta sillä alalla ja niin tämä laitos saisi varsin hyvän spesialistin, tieteellisesti auktorisoidun, ei pelkästään opiskelijoiden auktorisoiman henkilön, ja laitos avaisi samalla kanavan kansainväliseen sen tieteenalan opetuksen tutkimukseen." Helinkin pitää sapatin antamista palkintona hyvästä opettajuudesta hyvänä ideana, mutta ei usko sen olevan käytännössä mahdollista, koska tiimissä ansioiden takana voi olla muitakin ihmisiä, eikä laitoksilla ole rahoituksellisesti varaa antaa sapattia. Helinin mielestä Hyvä Opettaja -palkinto pitäisi ottaa enemmän huomioon ja joka laitoksen kannattaisi valita vuosittain oma Hyvä Opettaja, koska se kannustaisi konkreettisesti opetustyöhön. Hyvä Opettaja -palkinnon merkitystä tulisi entisestään korostaa ja sen huomioimista esimerkiksi laitoksen assistentuureja täytettäessä olisi mietittävä. Samoin myös Hyvän Opettajan nimeämistä jokaisella laitoksella vuosittain. Käytäntö aiheuttaisi paitsi etuja myös haittoja, mutta se auttaisi ainakin huomion kiinnittämisessä opetuksen tasoon. • Sami Kero Satu Helin. Sakari Suutarinen. JY palkitsi ansioituneita JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO jakoi vuosijuhlassaan 15. maaliskuuta vuoden 2001 Hyvän opettajan lisäksi palkintoja myös tieteellisen tiedon julkistamisessa sekä opetuksen laadun ja oman toiminnan arvioinnissa ansioituneille. Tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon , 30 000 markkaa, sai terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas. Hän on aktiivisesti osallistunut julkiseen keskusteluun koululaisten terveydestä sekä edistänyt terveystiedon kehittämistä uutena oppiaineena. Kannas on myös toiminut Suomen osuuden käynnistäjänä ja päätutkijana Maailman terveysjärjestö WHO:n koordinoimassa, koululaisten terveyttä koskevassa tutkimushankkeessa. Opetuksen laatupalkinnon, 20 000 markkaa, puolestaan sai erityispedagogiikan laitos. Perusteena oli laitoksen harkittuja hyvin dokumentoitu opetuksen itsearviointi. Sitä kiitellään kattavaksi kokonaisuudeksi, jossa myös vaikeita asioita on uskallettu nostaa esille ja käsitellä rakentavasti. Kulttuuripolitiikan professori Anita Kangas sai 20 000 markan palkinnon työstään kulttuuripolitiikan alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä kehittäjänä. Kangas on muun muassa ideoinut Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelman ja Cultural Management opintokokonaisuuden. Historiantutkija, FT Marko Lamberg sai 20 000 markan suuruisen Hyvä väitöskirja -palkinnon myöhäiskeskiajan kauppakaupunkeja tutkineesta väitöskirjastaan Dannemännen i stadens rad. Sitä pidetään monipuolisena, tasapainoisena ja hyvin perusteltuna tutkimuksena, joka antaa merkittävää uutta tietoa aiheestaan. Hyvän esimiehen tunnustuspalkinto. 20 000 markkaa, myönnettiin koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajalle Jouni Välijärvelle. Palkintoperusteluissa muistutetaan, että hänen kaudellaan laitos on vakiinnuttanut taloudellisen tilanteensa ja noussut näkyväksi asiantuntijayhteisöksi alallaan. Välijärveä myös pidetään helposti lähestyttävänä johtajana, jolla on kykyä ratkaista ongelmat ja tunnistaa henkilökuntansa resurssit.»
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Miia yhteistä on Zarah Leanderilla, Paul Ankalla ja Ridge Fotresterilla? 2. Kuinka monta prosenttia JOT Automation Groupin osakkeen kurssiarvo nousi Helsingin pörssissä vuonna 1999? .3. Kuinka monta kappaletta Jerry Cotton -lehtiä on Suomessa kaikkiaan painettu? 4. Kuka on Keuruun kaupunginjohtaja? 5. Mitä täytteitä on Kotipizzan Mexicana-pizzassa? ALLIKKO 6. Montako Harley-Davidson -moottoripyörää valmistettiin vuonna 1903? 7. Kuinka monta maitolitraa toimitettiin Suomen meijereihin vuonna 1999? 8. Kuka on Uuden-Seelannin pääministeri? 9. Minkä organisaation Peter Benenson käynnisti vuonna 1961? 10. Mitä yhteistä on Esko Aholla ja Robert Oppenheimerilla? BONUS: Mikä on ruotsalaisen osakesijoittajan itkuvirsi? uossaug eAnjuo :SflN08 essoisidoiiÄ upe/vieH )33||8)|S!do IBAO u|)|ieuiujn» o i U!|BU0!|eUJ81U| ÄJS8UUJV " 6 •JpeiO U3I3H ' 8 Q3£ Z L 8UJ|0» -g (eoisnnl el eH9)|ps| -ilieeiuoi E)|as) eouadeiej e[ eiseueuB 'eeje^euijuojod -dad 'eno)(!)se)|euBO!X9ift| q eunon OUJIJ. y •mi -edde)|eeuoo!i!Ujgi.!lA'E eipasojd 6' W» z eiiaguiuBuun laauAiunsaiBAoppiHSiOH'!. IdSXfMSVA (-tarjolla tänään tarinlln tänään o n Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä l d l | U l l d I d l l d d l l j y V ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaant&cc.jyu.fi Juho Kauppinen NAITTE m Alvar Aalto -museo 1.4. saakka: Pienoismalli maailmasta. Koululaisten arkkitehtuurija ympäristösuunnitelmia. Galleria Becker 4.4. saakka: Jussi Heikkilä. Kuvataidetta. Galleria Harmonia 1.4. saakka: John Kippm (UK). Valokuvia. Kcski-Suomen museo 15.4. saakka: Veikko Koskinen. Maalauksia. 23.3.-22.4. Raha-arkku ja Pokcmonit. Näyttely K-S:n museon kokoelmien kartunnasta. Suomen Kasilyön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu. 1.4. saakka: Lovc is in the air Rakkautta ilmassa. Taidemuseo Holvi 25.3. saakka: Rakastan... Näyttely rakastamisen moninaisuudesta. TEATTERIT Huonetealteri Paitsioonsa pe 23.3. klo 19. la 24.3. klo 19. su 25.3. klo 15. Petos pe 30.3. klo 19. la 31.3. klo 19. su 1.4. klo 15 Kaupunginteatteri pieni näyttämö: Avarasylinen uumen la 31.3. klo 19 Lännen syrjällä la 24.3. klo 19 Säädyllinen murhenäytelmä pe23.3. klo 19, la 24.3. klo 14. Suuri näyttämö: Tohvelisankarin rouva la 24.3. klo 19 Täydelliset häät ke 21.3. klo 19, la 31.3. klo 19. West Side Story to 22.3. klo 19, pe 23.3. klo 19, la 24.3. klo 14, to 29.3. klo 19, pe 30.3. klo 19. Tanssiteatteri Kramppi Kaksi oiftein, kalisi nurin. Ke 21.3.. ti 27.3., ke 28.3., ti 3.4., ke 4.4. Klo 19. Tanssisali Lutakko, Schaumanink. 3. Liput 40 mk. Draamapedagogiikan opiskelijat: Ritari Leo ja Urpukkaturjaankukka. To 22.3. klo 19, la 24.3. klo 18, ma 26.3. klo 19. ti 27.3. klo 19. to 29.3. klo 19. Nisulankatu 78, draamastudio. Liput 30/20 mk. POP/ROCK/JAZZ-KLUBIT Lutakko Pe 23.3. Sincrgy, Bury Me Deep. 40/35 mk. La 24.3. Flaming Sidcbums. The Pimps 30/20 mk. Pe 30.3. Hip Hop -bileet. Paleface. 40/30 mk. La 31.3. XL, Avanto, Dj Bunuel 35/25 mk. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia ke 21.3. "Mozartia maaliskuun iltaan." Taulumäen kirkko klo 19. Ke 28.3. "Vanhastaja uudesta maailmasta."Teatteritalo klo 19. Liput 80/60/40 mk Yliopiston sinfoniaorkesteri su 1.4. "Sinjis soittaa omiaan " Yo:n juhlasali klo 16. 50/20 mk. 21.3. ke Break & Enter -bileet. Järj. Radikaali ja Ynnä. 22.3. to Bileet, järj. Viestintätieleilijät 24.3. la JYYn vuosijuhlat, jatkot. 30.3. pe Bi leet. järj. JKL:n Seta ry. 31.3. la Networkravet. Jyväskylän ylioppilasteatteri (JYT1 Kuolleet sielut Ilokivessä pe 23.3.. su 25.3., to 29.3., ti 3.4. ja ke 4.4. klo 19. Lipui 40/30 mk. RENTUKKA Ke 21.3. Euroviisut Järj. Kieltenopiskeli]ai. 28.3. ke Tabasco: Kevälkiima-bileet. Sykkivää musiikkia ja lemmenjuomia. Järj. Fokus. 30.3.-1.4.2001 NETWORK Jyväskylässä. Suomen suurin yksittäinen opiskelutapahtuma, jota vauhdittavat Darude, Kemopetrol, Eternal Ercction ja Ville Pusa. Mukana myös Simo Frangen julkkisvieraineen, bändiskaba sekä ravet. www.iiimiakaiemia.net/nctwork. iyy KULTTUURIVAUOKUNTA Kulttuuri valiokunnan kokous 26.3. klo 14 hallituskabinetissa, Yo-talolla. Info: jyy-kulttuurisihieeri@cc.jyu.fi, 260 3356. KV-VAUOKUNTA Ranskalainen ilta ma 26.3. klo 20 Ilokivessä ranskalaista ruokaa, juomaa, kulttuuria. Kv-tiedotuspalaveri ke 28.3. klo 16 Yo-talolla. Uikkareita Turusta vieraana 31.1.-1.4. Kehy-ryhmän kokous ma 2.4. klo 18. Ke 4.4. klo 18 tutustumisilta kaikille kv-asioista kiinnostuneille ja jo mukana oleville Kortepohjan A-talon saunalla. Tapahtumista lisää: www.jyu.fi/jyy. LIIKUNTAVALIOKUNTA Seuraava kokous on ma 2.4.2001 klo 15.00 Yo-talon hallituskabinetissa. YMPÄRISTÖKUNTA Ympäristövaliokunnan kokous ke 21.3. klo 12.00., tapaaminen Mattilanniemen A-rakennuksen aulassa. JYY järjestää perjantaina 6.4. klo 12-17 yhdessä yliopiston kanssa liikuntapäivän. Ohjelma koostuu erilaisista liikuntatuokioista, joihin kukin voi osallistua mielenkiintonsa mukaan. Osallistuminen on henkilökunnalle ilmaista, opiskelijat maksavat osallistumisestaan nimelliset lOmk/laji. Ohjelmassa mm. taidoa, akrobatiaa, afrotanssia, kick-boxingia, niskahartianseutujumppaa, salsaa ja ohjattua kuntosaliharjoittelua. Lisätietoja tulossa, pysy kuulolla. Nuorisotanssia voi harrastaa muun muassa tanssiteatteri Krampissa, jonka harjoituksista kyseinen kuva on. Alle 20-vuotiaat tanssinharrastajat täyttävät Tikkakosken koulukeskuksen maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kyseessä on Nuori Kulttuuri -lanssikatselmuksen Keski-Suomen aluetapahtuma, jossa nuoret tanssijalat kulkevat muun muassa hiphopin, jazzin ja kansanmusiikin tahtiin. Ilmoittautuminen tähän tapahtumaan on jo päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on tanssikatselmuksessa luvassa ihan penkkitanssijallekin. Kahden päivän aikana lavalla nähdään 215 tanssijaa yhteensä 32 esitystä. Showtanssi on osallistumisien mukaan osoittautunut nyt suosituimmaksi lajiksi keskisuomalaisten tanssinharrastajien piirissä. Myös modernin tanssin taitajia on ilmoittautuneiden joukossa monia. Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuri-nuoriso-ohjaaja Kati Nojosen mukaan yleisökin voi tansahdella Tikkakoskella ainakin hip hopin ja free funk fusionin tahtiin. Jälkimmäinen on tapahtuman tuomaristossa istuvan Sathis Hetrihatrin itse keksimä laji. Hän myös opettaa itse tanssiaan tanssipäivien yleisölle. Tapahtumaan tulee tuomaristoksi tanssinammattilaisia Tampereelta ja Helsingistä. He valkkaavat keskisuomalaisista tanssinharrastajista parhaimmiston, jonka edustajat pääsevät toukokuussa kilpailemaan taidoistaan valtakunnan huippujen kanssa. Tänä vuonna Nuori Kulttuuri -tapahtumassa pääpaino on tanssissa, mutta opetusministeriön nimeämä Nuori kulttuuri -toimikunta on jo suunnitellut tapahtumia kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja luvassa on valtakunnallisia tapahtumia muun muassa sirkustaiteen, puheilmaisun ja valokuvauksen parissa. Nojonen kertoo, että keskisuomalaisille harrastajille valtakunnallisesta tapahtumasta on varattu 53 minuuttia esitysaikaa. Kun ryhmäesitys saa kestää viisi ja yksintanssi kolme minuuttia, niin Lahteen pääsee reilu kymmenisen tanssijaa. "Se on hienoa, että alueella on niin paljon tanssin taitajia. Nuori Kulttuuri tapahtumaan ei ole ilmoittautunut pelkästään tanssikoululaisia, vaan mukana on myös koululaisryhmiä. Osa on ihan ensimmäistä kertaa osallistumassa tanssikilpailuun", mainitsee Nojonen. Ensimmäisena tanssipäivänä, cli lauantaina 31. maaliskuuta, tanssitaan showtanssia, modernia ja jazztanssia sekä karaklcrija eri kulttuureiden tansseja. Kansantanssi ja Free Stage-ohjelma ovat sunnuntaina. Nojonen sanoo kaikkien lajien olevan samoja kuin muissakin tapahtuman osakatselmuksissa; edes yhden osallisiujaryhmän kansantanssi-osiota ei muuteltu. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Nuori Kulttuuri-tanssikatselmus, Keski-Suomen aluetapohluma 31.3. ja 1.4.2001 Tikkakosken koululuskeskuksesso. Vapaa pääsy. 1002 minuuttia tonssia Lahdessa 18.-20.5.2001 http://www.jyvoskyla.li/nuoriso http://www.lahti.(i/nuorisotoimi/tanssi/ Tanssista ja Krampisto lisää sivuilla 24 jo 25. news in english "A NATURAL WAY TO TAKE A STAND" Working voluntarily in the world shop Mango pan-time, is a natural way to lake a stand for developing countries for Sanna Suonpää. She, among ihirty other voluntary workers, try to guide consumers to carry out more responsible choices in their Shopping habiis by purchasing products thai are made wiih as much respect towards human dignity and nature as possible. "1 don't feel to be a world savior, but this job fits me and my values and brings happiness," emphasizes Suonpää. Mango welcomes ali voluntary workers. The United Nations has announccd the year 2001 as ihe theme year of voluniary work. Voluntary work covers many fields: for example, organizations working with social and health, youth work, sports, deyelopment co-operation and environmental issues. These organizations, although dealing with diverse matters, share common problems: lack of money, deficient equipment and dire need for counseling. Mango, Kouppakatu 5 hHp://petsonal.inet.li/yhdistys/mongo/ International voluniary work: www.iyv2001 .org HAIMI CHOSEN AS THE GOOD TEACHER 2001 The jury set by JYYs subcommittee for academic affairs has chosen Jari Haimi from ihe Department of Biological and Environmental Science as ihe Good Teacher 2001. The jury lists the foUowing as the rcasons for iheir choice: Haimi has been supporting, listening and encouraging his students in an equal manner. Tm critical towards myself, theres a lot to do and the process continues. You realize thai you're on ihe righi track, thqugh." Haimi ponders on jurys decision, which brought him also fortune, in the form of 20.000 marks scholarship. ON THE EDGE OF ENDURANCE One of the newest forms of the extreme spons is adventure racing, which includes orienteering, cycling, kayaking and rope climbing in mixed teams of four persons. "Il was easy for me to start practicing adventure racing, because formerly I was a skier and my summer iraining program comprised orienteering, cycling and kayaking," says Markus Kettunen, who bcgan the spon thrce years ago. Lasi year his team, Exact, finished second in the adventure racing world cup. Although known as a competitive sport, adventure racing is suitable as a hobby, aiFLANNELMOUTH: DISCOVER US Helsinki based pop group, Flannelmouih, has been on the scene for five years. Music has British infiuences from bands sudi as Pavement, Teenage Fanclub and Lemonheads. "If theres not a song you'd like to hear, you have to make it yourself. We play rather odd music for the current scene in Finland," Tuomo Kuusi, the vocalist, speculates. Even though the band has worked hard, they are suli withoui record comract. "Theres not an enormous hype around us yei, so nows a good ume todiscoverus!" Flannelmouih in Bar 68 Soi 24 March. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jynäskiflän Ylioppilaslehti 5/2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA opiskelee monia huippu-urheilijoita. Urheilu huipputasolla vaatii paitsi lahjakkuutta myös tinkimätöntä pitkäjänteistä harjoittelua. Sama pätee myös yliopisto-opiskeluun. Miten nämä kaksi uurastusta vaativaa toimintaa on mahdollista niveltää yhteen? Merkitseekö menestyminen toisessa sitä, että toinen kärsii, vai onko mahdollista löytää joku tasapainotila? Neljä opiskelevaa urheilijaa, jotka ovat voittaneet useampia Suomen mestaruuksia, kertovat kokemuksistaan. Yleisurheilija Vesa Rantanen, 25, on lukenut kehityspsykologiaa Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1998. Tämä nelinkertainen seiväshypyn ja tuore hallimoniottelun Suomen mestari on pystynyt hyvin niveltämään opintonsa yhteen urheilu-uransa kanssa vaikka urheilu onkin ollut etusijalla ja pysymään opintotuen edellyttämässä tahdissa. Yliopiston hän näkee urheilijalle ihanteelliseksi opiskelupaikaksi, koska se antaa mahdollisuuden määrätä itse opiskelutahtinsa. "On hyvä, että on urheilulle vastapaino, mutta toisaalta sitten se on aika yksilökohtaista, pystyykö opiskelemaan täysipäiväisesti. Minä henkilökohtaisesti Ten~jayj4.yisi sulien, että opiskelisin ja sen jälkeen vasta harjoittelisin, kun siihen harjoitteluun itseensä menee se kuudesta kahdeksaan tuntia päivässä melkein kaikkine oheistoimintoineen." Opinnoissa urheilu on auttanut Rantasta monin tavoin. Hän sai opiskelupaikan urheilun avulla aloittaessaan opiskelun Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa 1995. Urheilu on myös opettanut opiskelunkin edellyttämään pitkäjänteiseen työhön ja kurinalaisuuteen. Jako näiden kahden välillä on kuitenkin selvä. "Minulle urheilu on ensimmäinen asia, opiskelu on kiva lisä siihen: Harrastus, jota tehdään sitä mukaan, mitä aikaa jää." JÄÄKIEKKOILIJA Riikka Nieminen, 27, opiskelee liikunta-ja terveystieteellisessä tiedekunnassa fysioterapiaa. Tosin juuri nyt hän keskittyy urheilussa vain jääkiekkoon, jossa hänellä on neljä Suomen mestaruutta. Aikaisemmilta vuosilla hänellä on myös kolme mestaruutta pesäpallossa ja lisäksi useita mestaruuksia jääpallossa ja kaukalopallossa. Niemiselle opiskelu on sopinut hyvin yhteen urheilu-uran kanssa. Opiskellessaan fysioterapiaa ennen tuloaan yliopistoon, opiskelun ja urheilun yhteensovittaminen oli vaikeampaa, koska koulussa oli oltava useammin läsnä. Yliopisto-opiskelu sopii urheilun kanssa myös paremmin yhteen kuin työelämä. "Vaikka opiskelijana onkin taloudellisesti tiukempaa kuin jos olisi töissä, tämä systeemi sopii minulle paremmin niin kauan kuin pelaan. Olisi vaikeaa, jos en pystyisi itse sanelemaan päivärytmiäni", Nieminen kenoo. Nykyisin, kun harjoitukset ovat yleensä vain kerran päivässä, harjoittelu ja opiskelu eivät mene Niemisellä päällekkäin, sillä hänellä on vain harvoin iltaluentoja. Jääkiekkoleirit sen sijaan sotkevat luennoille osallistumista. "Jos en urheilisi näin paljon, olisin valmistunut jo ajat sitten. Minulla ei ole ollut mikään hirveä tahti opiskelussa. Olen tehnyt suunnilleen 15-20 opintoviikkoa lukukaudessa. Urheilu vie vapaa-ajan, eikä aikaa jää oikein muille harrastuksille." JUDOKA MIKA MÄKELÄ, 29, opiskelee valtio-oppia. Hän on voittanut judossa miesten sarjassa ennätykselliset kahdeksan peräkkäistä Suomen mestaruutta, joista viimeisimmän vuosi sitten. Mäkelä aloitti opiskelun Jyväskylän yliopistossa vuonna 1992, mutta vasta viime syksynä hän muutti kaupunkiin. Urheilu ja opiskelu ovat hänen kohdallaan käytännössä sulkeneet toisensa pois. Viime syksyyn asti, kaikkiaan kahdeksan vuotta, Mäkelän elämässä judo on ollut tärkein asia. "Urheilu on hallinnut elämääni ja opiskelu ollut toissijaista, kuten kaikki muukin. Entinen tyttöystäväkin sanoi, että kaikessa hän sai huomata olevansa minulle vain joku ö-luokan prioriteetti." Kahdeksan judovuoden aikana Mäkelä suoritti Jyväkylän yliopistoon 68 opintoviikkoa ja lisäksi Helsingissä poliittisen historian opintokokonaisuuden. Asetelma muuttui viime syksynä. Sydneyn olympialaisista karsiutuminen kyseenalaisti Mäkelän urheilu-uran jatkumisen ja opiskelusta tuli ensisijaista. Se tarkoitti harjoittelun jyrkkää vähentämistä ja luennoille menemistä. Jos Mäkelä päättää jatkaa uraansa huipulla, hän on sanojensa mukaan huippukunnossa kahdessa kuukaudessa, ja suhde opiskelun ja urheilun välillä on mietittävä uudelleen. "Yritän nyt harjoitella niin paljon kuin jaksan. Ei ole poissuljettu vaihtoehto, etten jatka judoa enää ikinä." KORIPALLOILIJA Pekka Markkanen, 33, opiskelee liikuntatieteitä ja on koripallon kolminkertainen Suomen mestari. Hän aloitti opiskelun liikuntatieteellisessä vuonna 1988. Vuonna 1993 Markkasen opinnot keskeytyivät hänen lähtiessään ulkomaille koripalloammattilaiseksi, mutta viime syksynä havaittuaan biologisen kellon tikityksen hän palasi ulkomaisista tarjouksista huolimatta tuttuihin maisemiin saattamaan opintonsa loppuun. Maajoukkuekoripalloilijalle urheilun ja opiskelun yhdistäminen on sopinut hyvin niinä vuosina, kun hän on opiskellut. Tähän on auttanut paitsi tuttu valmentaja myös tiedekunnan joustavat käytännöt. "Ne olivat loistavasti tasapainossa. Silloin alkuvuosina panostin ja keskityin urheiluun maan huipputasolla. Toisaalta sain opinnoista vastapainoa. Se oli myös silloin helpompaa opiskella, kun oli nämä perusjutut ja koko terminologia mielessä hyvin. Nyt kun lyödään tuhatsivuinen englanninkielinen kirja eteen, kestää hetken ennen kuin pääsee sisälle siihen juttuun." Markkanen opiskeli urheilu-urastaan huolimatta normaalitahtiin opiskelunsa alkuvuosina. Silloiset kurssikaverit ovat jo ajat sitten siirtyneet työelämään, Markkasella itsellään on vielä ehkä vuosi jäljellä, mutta stressiä valmistumisesta Markkanen ei ota. "Minulle ei tuota mitään vaikeuksia mennä jonnekin toisen vuosikurssin luennolle. Välillä kyllä tunnen, että olen väärällä puolella siellä salissa, kun istun siellä kuuntelijoiden joukossa." Nyt opiskelu on ensisijaista urheiluun nähden. Markkanen harjoittelee enää vain kerran päivässä ja keskittyy enemmän graduunsa. Yliopisto-opiskelu sopii urheilijoille paremmin kuin työelämä tai perinteiseen luokkaopetukseen perustuvat koulut, koska se mahdollistaa joustamisen ja pitkätkin poissaolojaksot. Urheilijan opiskeluun vaikuttaa se, missä vaiheessa uraansa hän on, kuinka paljon hän harjoittelee ja kuinka usein hänellä on leirejä ja kilpailuja. Joukkuelajeissa on lisäksi kaksi peliä viikossa, joista loinen vieraissa. Urheilu on myös elämäntapa, jota opiskelu osaltaan mahdollistaa, sillä urheilu-uran ohessa vähittäin suoritettu opiskelu takaa työuran urheilu-uran päätyttyä. • Pekka Markkanen.
Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2001 KUTOSSIVUNKUVA Jaksoi juoksi/avirtuoosi faas Jyväskylään juosta; nyi hän etumuksensa Liikunnalle esittää, Keskussairaalantielle katsoo ja P-talolle pyllistää Nurmen Paavo siis. PUOLIKUUNPARTITUURI Ajasta LOPULTA KAATUVAT KAUPPASOPIMUKSET IMPERIUMIT AJAN VIRTAAN MURENTUVAT UNHON YÖHÖN EKSYVÄT HALLITUKSET MAHTAJIEN PATSAAT JA JUMALTEN KUVAT KEISARI JA TSAARI PÄÄLLIKKÖ, KOMISSAARI TIEN OHEEN VIIMEIN JÄÄ MUTTA ELÄMÄ JATKUU LISKOKUNINKAAN JA SUVEREENIN HERRAN KUNNIA KESTÄÄ VAIN HETKEN VERRAN VIERII OJAAN KRUUNATTU PÄÄ MUTTA ELÄMÄ JATKUU MINKÄ NIMIIN TÄNÄÄN VANNOTAAN MISTÄ NYT ON KUULEMMA KYSYMYS SITÄ HUOMENNA El ENÄÄ KUKAAN MUISTAKAAN SILLÄ KAUAS El KANNA SUOSIOMME EIKÄ PITKÄLLE YLLÄ YMMÄRRYS MUTTA ELÄMÄ JATKUU uutisia KEHITYSTÄ LEHTI KUVAUKSEN AMMATTIKORKEISSA KOKEILU KOULUTUKSEEN? Lchnkuvauksen korkeakoulutasoinen koulutus on nyt opetusministeriön syynissä. Ministeriö asetti juuri Ula-Sanomien vastaavan päätoimittajan Vesa-Pekka Koljosen selvittämään lehtikuvauksen peruskoulutuksen kehittämistarpeita osana kuvajournalismin opetusta. Selvityksessä tulee kartoittaa nykyinen kuvajournalismin korkeakoulutuksen tarjonta ja siihen liittyvät tulevaisuuden kiinnostukset eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa seka mahdolliset yhtcistyötoimintamallit Selvityksen on oltava valmis 1.10. mennessä Siinä pitäisi nakya myös ehdotukset alan korkeakoulutuksen kehittämiseksi ja sen ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet. TOURUHIIHTO AVAUTUU Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden opiskelijat avaavat jokatalvisen Touruhiihto-minisuksiiapahtumansa tällä kertaa avoimeksi koko yliopiston väelle. Ainejärjestöt Comix, Lööppi ja Parku ovat pennteiscsti järjestäneet tapahtuman laitoksen oman väen kesken. Touruhiihto 2001 -tapahtuman ideana on kiertää laitoksen lähimaastossa Tourulassa 1 500 metrin hiihtolenkki neljän hengen joukkueessa minisuksilla. Matkalla on mahdollisesti pari tehtävärastia. Vtestintatieteilijät vauhdittavat Touruhiihto 2001 -kilpailuja ajankohtaisiin doping-aiheisiin liittyvillä huumoripitoisilla teemoilla, kuten tapahtuman jälkeen Ilokivessä pidettävillä Hem 'o' Hes -bileillä. Touruhiihto 2001 Tourutasso torstoino 22.3. klo 18 aikoen. El LÄÄKÄRILAKKOA YTHS:SSÄ Meneillään oleva lääkärien lakko ei koske Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palveluja. Lakon ulkopuolella ovat koko ajan YTHS:n lisäksi mm. äitiys , kasvatusja perheneuvolat sekä päihdeja huumeyksiköt. Mikäli lääkärilakko lämän lehden ilmestyessä jatkuu, on meneillään sen toinen viikko. Eri lakkopaikkakunnat vaihtuvat muutaman viikon välein ja lakossa olevat erikoissairaanhoidon alat viikon välein Lääkäriliiton lakkosuunnitclmissa on mukana noin 3 000sairaalaja terveyskeskuslääkäriä likaupungissa Jos lakko jatkuu, laajenee se 2.4 alkaen myös Jyväskylän keskusSairaalaan ja terveyskeskuksiin Kiireellistä tai välttämätöntä hoitoa tarvitsevat hoidetaan lakkokohteissakin Lakosta: www.lookariliitto.ii JATKOTUTKINNOISTA Suomen ammattikorkeakouluissa alkaa ensi vuonna jaikotutkintokokeilu. Jatkotutkinnon suorittaminen olisi esityksen mukaan mahdollista tekniikan, hallinnon ja kaupan aloilla sekä terveysalalla. Lopullisen luvan kokeilusta kouluille antaa opetusministeriö; laatukriteereissä painotetaan koulun osaamista ja työelämäyhteyksiä. Tutkinto on tarkoitettu työelämässä toimiville: pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ja kolmen vuoden työkokemus Tutkinnon pituudeksi on kaavailtu 40-60 opintoviikkoa. Kokeilun on määrä olla voimassa 1.1.200231.7.2005. RUOTSINSUOMALAINEN AKTIIVI JYVÄSKYLÄÄN Ruotsinsuomalaisten keskusliiton (RSKL) pääsihteeri Esko Melakari vierailee Suomen kiertueellaan Jyväskylässä 21 3. Lisäksi hän tutustuu Jyväskylän avoimessa yliopistossa käynnistettyyn monikulttuurisuusprojcktiin Melakari on ollut keskeinen vaikuttaja kamppailussa virallisen vähemmistöaseman saamiseksi Ruoisissa asuville suomalaisille. RSKL toimii muun muassa paikallisten vähemmisiörakenielden kehittämiseksi en puolilla Ruotsia. Maassa on kaikkiaan noin 450 000 ruotsinsuomalaista, joista 200 000 suomenkielisiä. Esko Melokorirt avoin yleisöluento Keski-Suomen museolla ke 21.3. klo 19. OPISKELIJAJÄRJESTÖT: ATERIATUKEA KOROTETTAVA Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammallikorkcakouluopiskclijayhdistysten liitto (SAMOK) sekä poliittiset opiskelijajärjestöt vaativat kannanotossaan lounaskohtaista ateriatukea korotettavaksi 0,3 eurolla valtion ensi vuoden budjetissa. Ateriatuen korottamisen kustannusvaikutukset olisivat siten noin 4 miljoonaa euroa. Opiskclijalounaan enimmäishintaa nosteltiin vuoden alusta markalla (iiisi vuonna luntaan kohdistuu uusia korotuspaineita mm. työvoimakustannusten nousun vuoksi. Kannanotossa muistutetaan, että ateriatuetun opiskelijaruokailun järjestäminen on opiskelun perusedellytys, jolla on suora vaikutus opiskelijan hyvinvointiin. edari ja hallitus JYYN EDUSTAJISTON KOKOUS 8.3.2001 Ylioppilaskunnan tilinpäätös vuodelta 2000 Kokouksessa hyväksytty vuoden 2000 tilinpäätös oli JYY1le positiivinen. Ylijäämä viime tilikaudelta oli 100 218,69 markkaa Jäsenmäärän kasvu nostatti varsinaisen toiminnan varainhankintaa edellisiä vuotta suuremmaksi. Talousarvioon katsoen ylijäämäisen tuloksen Saivat valiokunnat kokonaisuudessaan ja mm. Ylioppilaslehti. Ylioppilaskunnan itse harjoittaman liiketoiminnan yksiköt, llokivi ja Rentukka, pysyivät raameissaan. Suurimman miinusmerkin lulo-ja menolaskelmissa oli saanut Välivuokraus-toimima 113 513 markallaan. Taloudesta vastanneille henkilöille myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2000 tilinpäätöksestä. Yhtiökokousedustajan nimeäminen Kampus Data Oy:n yhtiökokoukseen Hallitus oli esittänyt edustajistolle, että JYYtä edustaisi yhtiökokouksissa Katri Kastikainen ja hänen lisäkseen yhtiön hallitukseen jäseniksi ehdoteltaisiin Osmo Kääriäistä ja Matti Tanskasta. Edaaltori Jussi Hermaja (MAA) ehdotti kuitenkin, että yhtiökokoukseen valittaisiin demokratian lisäämiseksi edustaja jokaisesta edustajistoryhmästä. Yhtiökokouksessa edustajia voi olla läsnä n-määrä. Äänestettäessä hallituksen alkuperäinen esitys voitti 22 äänellä. JYYläLscn menestyneen urheilija huomioiminen MM-hiihtojen skandaalimaiset piirteet saivat myös jyylaisiä pohtimaan urheilun mielekkyyttä. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juha Makkonen ehdotti opiskelevan ja menestyvän jyyläisen urheilijan huomioimisia; ele olisi myös JYYn kannanotto oikean ja tervehenkisen urheilun puolesta. Yhdistelyn Samppa Lajusen katsottiin täyttävän nämä piirteet. Kokouksessa toivottiin monissa puheenvuoroissa myös sitä. että tulevaisuudessa JYY huomioisi muiden alojen, kuten kulttuurin ja tekniikan, maailmalla menestyjänsä. Aloitteet MÄÄ:n. Grönionin ja A.S.S.:n sekä ympäristövaliokunnan "Jyyn vaadittava yliopistoa siirtymään uusiutuvan energian käyttöön" -aloite joutui edustajiston kokouksessa koeäänestykseen. Aloitetta esittäneet ryhmät ehdottivat, että edustajisto hyväksyy kannanoton ja velvoittaa JYYn hallituksen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yliopiston suuntaan. Kaikki edaatlorit eivät olisi halunneet hyväksyä aloitetta, joka kuitenkin äänestystuloksen perusteella päätettiin lähettää hallitukselle toimenpiteitä vanen "Kannattaako ruinata yliopistoa käyttämään lisää rahaa sähköön, kun pulaa on muun muassa kurssikirjoisia. Jos fossiilisista polttoaineista halutaan pois, niin eikö kannattaisi suosia ydinvoimaa. Se on halvempi vaihtoehto", kommentoi Juha Viinikkala (Tuhatkunta). Jyväskylän yliopisto käyttää nykyään Espoon Sähkön toimittamaa, fossiilisista polttoaineista tuotettua sähköä, joka kilpailuttamisella tuli 150 000 markkaa halvemmaksi kuin Jyväskylän Energian toimittaman uusiutuvan energian käyttö. A.S.S.:n Antti Vesalan mukaan 150 000 markkaa olisi mahdollisia saada lakaisin jo energiankulutuksen säästöillä. Prcssuren Kimmo Mäkilä huomautti, että asiassa on paikallinenkin näkökulma: vaihtamalla sähköntuottajaa Jyväskylän yliopisto jättäisi rahaa kotikaupunkiinsa eikä syytäisi sitä Espooseen. Samal cdustajistoryhmäl olivat tehneet myös aloitteen JYYn ryhtymisestä A-Slarin osakkeenomistajaksi. A-Star on reilun kaupan yhtiö, joka keskittyy kehitysmaissa jalosicuujen tuotteiden suoratuontiin. Hallitus päätti 15. maaliskuuta kokouksessaan, että JYY ostaa kaksi A-Starin osaketta, Pörssi & Dumppi on huolissaan Mattilanniemen risteyksestä. Aloitteellaan he haluavat nostaa asian keskustelun tasolta päättäjien tietoon valmista parannusideaa heillä ei ollut. Asia lahti tiedoksi JYYn hallitukselle, joka on jo aloittanut siitä tiedottamisen eteenpäin
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 KASVUN VUOSIA TEKSTLLEENA PIKKUMÄKI PIIRROS: JANI PALSAMAKI ONKO LUKION jälkeinen välivuosi vain onnetonta ajanhukkaa vai tarpeellinen tuumaustauko? Kokemuksiaan kertovat kaksi kiireistä työharjoittelijaa, jotka pyrkivät tänä keväänä jälleen yliopistoon, sekä yksi välivuosia viettänyt ensimmäisen vuoden opiskelija. Ulla on kirjoittanut kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen hän on työskennellyt kouluavustajana ja päiväkodissa. Lukion jälkeen hän haki sinisilmäisesti OKLcen, mutta käytännön kokemus koulusta selkiytti toiveita: opettajuus kiinnostaa, mutta nykyinen pedagogiikka ei. Toisaalta häntä kiinnostavat sadat ja tuhannet asiat, joten on vaikea päättää sitä oikeaa ammattia. "Ehkä keksin ihan uuden ammatin, joka sopii monitoimi-ihmiselle", Ulla pohtii. Välivuodet ovat Ullan mielestä aivan välttämättömiä: moni jatkaa opintoja suoraan lukiosta, kun on vain päästävä johonkin. Hän kertoo, että yksi tuttava luki seitsemän vuotta englantia ja sitten vasta huomasi, ettei se sovi omaksi ammatiksi. Ulla on vaeltanut luonnossa löytääkseen vastauksen, ja vähitellen on selvinnyt, että taide tekee hänet onnelliseksi. Haaveissa on oman lastenkirjan julkaiseminen ja myös alan koulutus, muna se ei ole tärkeintä. "Harrastuksissa voi kehittää itseään ilman muodollista koulua." Tänä vuonna Ullalla on kuitenkin haussa kymmenkunta paikkaa, ja hän uskoo, että jokin niistä tärppää. Kahta välivuottaan Ulla ei kadu. Näiden vuosien aikana hän on kasvanut henkisellä tasolla runsain mitoin. Oma ideologia on muuttunut radikaalisti, eikä hän usko, että se olisi ollut mahdollista, jos opiskelupaikka olisi tullut heti ensimmäisenä vuonna. "Olen tosi onnellinen, että olen nyt tässä, nykymenon oravanpyörän ulkopuolella." Ullan mielestä kannattaa miettiä ammatinvalintaa tarkasti, ettei vain sokeasti juokse kaiken pakollisen perässä. ANNINA ON KOLMEN vuoden takainen ylioppilas. Hän on hakenut yliopistoon joka vuosi, mutta vasta viime vuonna oikein tosissaan. Kirjoitusten jälkeen olo oli sellainen, että voisi ihan suosiolla viettää välivuoden. Hän kuitenkin haki jo silloin kulttuuriantropologiaan, eikä ala ole vaihtunut välivuosien aikana. Lukion jälkeen hänellä oli toiveena saada etäisyyttä opiskeluun, mutta hän päätyi kansanopistoon, jossa tuli suoritetuksi aika paljon omaan alaan liittyviä opintoja avoimen yliopiston kautta. Seuraavan puoli vuotta Annina vietti Meksikossa. Hänellä oli ollut pitkään haaveena päästä uudestaan lukion vaihto-oppilasvuoden maahan. "Ajattelin, että nyt tai ei koskaan, kun en päässyt yliopistoon", Annina kertoo. Alun perin hänellä oli tarkoitus opiskella siellä yliopistossa, mutta kyseinen yliopisto oli lakon vuoksi suljettu koko puolen vuoden ajan. Opiskelun sijasta Annina matkusteli ja piti tanssikursseja. Reissun jälkeen motivaatio oli korkealla, oli pakko päästä opiskelemaan. Pettymys oli suuri, kun paikkaa ei tullut. Mutta se lieventyi, kun Annina sai työharjoittelupaikan maailmankauppa Mangosta. Työkokemus on ollut antoisaa, ja maailmankaupan toiminnassa on vahvasti mukana latinalaisen Amerikan ja muiden mantereiden etnokulttuurit. Tämän kevään kokeisiin Annina ehtii keskittyä vasta, kun työharjoittelu loppuu. Oma ala on vain vahvistunut, abi-ajan idea on vähitellen kypsynyt ja vahvistunut välivuosien aikana. "Olen tosi tyytyväinen näin, vaikka en ole päässyt yliopistoon. Välillä tulee ulkopuolinen ja turhautunut olo, kun kaverit opiskelee. Mutta ei ole kiire. On tapahtunut paljon asioita, joista on varmasti hyötyä. On tullut erilaista elämänkokemusta, osaa motivoitua opiskeluun eri tavalla ja hyödyntää sitä." "Ei ole mikään katastrofi, jos ei heti pääse opiskelemaan, varsinkin jos ei ole vielä varma, mitä haluaisi tehdä ja mihin suuntautuu. Tässä välissä voi tehdä asioita, joita ei ehkä voisi tehdä ollenkaan, kun vain opiskelee ja valmistuu. Asioilla on tapana järjestyä", Annina tiivistää. TARVITSEE LORVIMISTA, MUTTA PITÄÄ OLLA REHELLINEN. AJAN ANTAMINEN El SAA MERKITÄ VAIN SITÄ, ETTÄ O N PATALAISKA" JUUSO ON vuoden 1993 ylioppilas. Hän on nyt yhteiskuntapolitiikan ensimmäisen vuoden opiskelija, joten välivuosia ehti ennen opintojen kertyä kaikkiaan seitsemän. Toimettomuudesta ei ole tarvinnut kärsiä. Ensimmäinen vuosi oli itse valittu välivuosi, jolloin Juuso vain asui kotona, otti rennosti ja treenasi jenkkifutista. Vaihto-oppilaana olleiden tai muuten vuotta myöhemmin kirjoittavien kaverien kanssa saattoi kerrata abiristeilyt ja muut juhlat. Vuoden kuluttua Juuso haki kauppakorkeaan, kun johonkin piti hakea vanhempien mielenrauhan vuoksi, muna mikään maansuru ci iskenyt pääsykokeen tuloksesta. "Ei ollut hajuakaan, kuinka paljon pitää tehdä duunia sisäänpääsyn eteen", Juuso kertoo. Armeijan jälkeen oli hyvä mennä töihin. Asianajotoimiston lähetin toimenkuvassa viihtyi mukavasti kaksi vuotta, sillä hommana oli lähinnä ajella taksin kyydissä pitkin maailmaa. Töissäolo vapautti: oli rahaa omaan käyttöön ja aikaa harrastuksille. Juuso treenasi, matkusti, lasketteli ja juoksi opiskelijariennoissa, sillä kaverit opiskelivat, ja sitä kautta hän kuului oikiksen opiskelijaporukkaan, vaikkei itse ollut yliopistossa kirjoilla. 1997 Juuso haki Helsinkiin viestintää lukemaan. Hän teki ensimmäisen kerran todella töitä pääsykokeita varten, pidemmän kaavan mukaan, multa paikka jäi muutaman pisteen päähän. "Silloin kyllä söi miestä rotan lailla," Juuso muistelee. Samoihin aikoihin puhuttiin paljon ammattikorkeakouluista, ja sellaisesta Juusokin löysi itsensä vuoden -98 alussa. Opiskelu jäi kesken, sillä opetus oli liian koulumaista tunneilla oli jopa läsnäolopakko. Välillä hän pelasi puoli vuotta jenkkifutista Italiassa ammattilaisena. Siellä oli tarkoitus lukea pääsykokeisiin, mutta aika kuluikin mukavaan yhdessäoloon pelikaverien kanssa. Pääsykokeista ehti tulla monia kokemuksia. Yhteistä niille oli vain se, että niihin pitää lukea paljon. Mitään pääsykoekammoa tai stressiä niistä ei koskaan kasvanut. "Minulla ei ollut missään vaiheissa paineita, vaikka kaverit jo alkoivat valmistua. Mutta äidillä oli!", Juuso virnistää. "Itse tiesin koko ajan, että kun pääsen paikkaan, joka oikeasti kiinnostaa, siellä pärjään." Välivuosina sattuma heitteli paikasta toiseen: kun teki jotain ja tutustui johonkin, se veti mukaansa ja niin tuli välivuosia toisensa perään. Keväällä 2000 syntyi päätös hakea kaikkiin valtioja yhteiskuntatieteellisiin, jonka pääsykokeisiin riittää kaksi kirjaa. Samat kirjat olivat monessa eri paikassa. Mahdollisuuksien maksimointi tuottikin tulosta, joten nyt mies viihtyy vihdoin ja viimein oikeassa opiskelupaikassaan. Jälkikäteen ajatellen Juuso ei harmittele välivuosiaan: "Miten nykynuorille saisi päähän, että ottaisivat rennosti. Esimerkiksi mullc alkoi vasta neljän vuoden päästä kirjoituksista hahmottua, että yhteiskunnallinen ala on se oma. Työssäkäynti antoi aikaa miettiä, mitä haluaa tehdä. Oli aikaa ja rahaa harrastuksille." "Välivuodet ei tarkoita sitä, että jää himaan katsomaan Jyrkiä. Duunin ei tarvitse olla unelmatyötä, on tärkeää olla fiilis, että tekee jotain. Joskus sitä tarvitsee lorvimista, mutta pitää olla rehellinen. Ajan antaminen ei saa merkitä vain sitä, että on patalaiska", Juuso miettii. "Mitä kauemmin on tekemättä mitään, sitä vaikeampi on aloittaa." Nyt opiskelumotivaatio on korkealla. Elämänkokemusta on helppo ottaa mukaan ihmiseen liittyvissä opinnoissa. Tentissä on enemmän näkemyksiä, mihin teorioita voi rinnastaa. Ero suoraan lukiosta tulleisiin untuvikkoihin näkyy, vaikkei sitä tarkoituksella näyttäisikään. "Samalla viivalla ollaan ensimmäisen vuoden opiskelijoina, vaikka toisella on ikää 19 ja toisella 26." Juuso kuitenkin kiistää auktoriteetin aseman. Iso ero lukio-opiskeluun on, että faktojen muistelemisen ranskalaisin viivoin voi unohtaa täysin. Yliopistossa on ajateltava itse, ja siinä on avuksi, että on nähnyt maailmaa. "Jotkut nuorimmat opiskelijat ovat tulleet hyvillä papereilla suoraan lukiosta ja jo nyt miettivät kauhuissaan, että tuleeko heistä maistereita neljässä vuodessa. Ja kun se alakaan ei oikein nappaa, niin kannattaisiko pitää tauko," Juuso kertoo ja ehdottaa: "Voisi antaa aikaa itselleen ja pitää hauskaa. Sitten on hyvä palata, kun on parempi motivaatio tai todella tietää, mitä haluaa opiskella." •
| Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 kaikille kaiken? TEKSTI: JUKKA V U O R I O PIIRROS: MERVI HEIKKILÄ ON TÄYSIN ymmärrettävää niiksi kaikenmaailman julkkikset alkaen ex-mäkihyppääjistä ja misseistä haluavat levitellä koko elämänsä julkisuuteen. He saavat siitä rahaa. Tosin he saavat välillä turpiinkin, ihan vaan siksi, että sattuvat olemaan julkisuuden henkilöitä. Ihan totta. Tiedän tyypin, joka on vetäissyt kaksi kertaa Matti Nykästä turpaan ihan vain siksi, että Matti Nykänen on Matti Nykänen. Nyt myös ihan tavallisilla tallaajilla on mahdollisuus saada edes hieman tuntua siitä, minkälaista on olla entinen mäkihyppääjä. Minkälaista on kenoa kaikille kaikki. Eikä tarvitse edes poistua omasta kämpästään nakkikiparillc riitelemään. Internet on nimittäin niin hieno asia, että se ei tarjoa mahdollisuutta ainoastaan pornokuvien, bändisivujen ja sähköpostin tsekkailuun, vaan myös mahdollisuuden monenlaiseen hyödylliseen. Ja vähemmän hyödylliseen, kuten päiväkirjan pitoon. Päiväkirjan idea on ollut tapahtumien, tunnelmien ja haaveiden ylös kirjaamista, omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Ja se sama onnistuu myös netissä. Ja vaikka perinteisesti pikkuveljet ja -siskot ovatkin lukeneet isompien sisarustensa päiväkirjoja ja sitten laulaneet tietonsa juuri väärille henkilöille, se on kuitenkin ollut satunnaista. Nyt päiväkirjan pitäjä voi olla aivan varma, että joku saa tietää mitä kirjoittajan elämään kuuluu. Globaalisesti huomiota kaipaavan kannattaa kirjoittaa päiväkirjansa jollakin suomea tunnetummalla kielellä, koska internet ei ole lintemet. OSOITTEESSA www.livejoumal.com päiväkirjaansa pitää tuhansia ihmisiä. Päiväkirjoja voi käydä lukemassa kuka tahansa, ja kirjoittajan merkintöjä voi kommentoida. Välillä on vaikeaa pysyä objektiivisena, koska kirjoittajat ovat estottomasti niin kovin subjektiivisia. Tässä muutama esimerkki: Jamie on 16-vuotias Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinasta kotoisin oleva koulupoika, joka valittelee jokaisen päivän merkinnöissä kotitehtävien määrää. Niin ikään 16-vuotias Lisa on kotoisin Uudesta Seelannista. Hän kertoo päivistään alter egonsa, Kalikan kautta. 19-vuotias Scentless ei paljasta oikeaa nimeään ollenkaan, mutta toiset cardifflaiset voivat arvailla kuka nimimerkin takaa paljasluu. 8. helmikuuta Jamie kertoo: "Minulla on paskamaisen paljon kotitehtäviä rouva Flexonin äidinkielen tunnille. Alan jälleen ärsyyntymään maailmaan...luulen, että se johtuu isäpuolestani". "Huomiseksi pitää tehdä tekniikan tutkielma...taidan käyttää viimevuotistani, mikäli se jostain löytyy", hän jatkaa. Helmikuun viides päivä teinityylittely valtaa Lisan: "En tiedä. Elämä on hyvää. Loppujen lopuksi. Olen onnellinen". Jamie tuo esille myös nykynuorten käytännön ongelmia kirjoittamalla ensin 5. helmikuuta, että "Olen täysin kyllästynyt olemaan verkossa".6. helmikuuta hän jatkaa samasta aiheesta: "Hitto, että olen kyllästynyt. Kukaan muu ei ole verkossa ja minä vain imuroin joitakin biisejä ja tarkistan loppumatonta sähköpostiani". Helmikuun 8. Scentless on myös kyllästynyt. "Olen inhottavan kyllästynyt. Elämä on kovin kovin vaikeaa. Tämä on paskaa", hän toteaa. Edellisenä päivänä Scentless kertoo panikoineensa täysin, koska huomasi, että Collegen verkkoyhteys on hitaampi kuin kotona. Ja kyllä, minullakin on päiväkirja netissä. Päivitän sitä joka arkipäivä ja kerron kuinka työpäiväni sujuvat. Valitan joidenkin ihmisten tyhmyyttä ja kehun joidenkin erinomaisuutta. Koska päivitän sivuja monta kertaa päivässä, ei varsinainen työni ole kovin hektistä. Itse asiassa minulla on työpäivän aikana keskimäärin neljä tuntia aikaa tehdä ihan omia juttujani. Lisää työstäni ja tietysti kaikesta muustakin löytyy internetistä. • http://www.livejournol.com/users/gidgelstix (Jomiej http://www.liveiournol.com/users/koliko (Lisa) http://www.liveioumol.com/users/scentless (Scentless) http://www.liveioumol.com/users/iukkovuorio Kaikkea voi tirkistellä luvan varaisesti INTERNETISSÄ julkaistavat päiväkirjat eivät ole mikään uusi juttu, vaan luonnollinen osa kaikkien julkaisujen jatkumoa. 90-luvun loppupuolella kirjailijoiden tai muiden julkisuuden henkilöiden keskuudessa oli elämäkertojen ja päiväkirjojen julkaisubuumi. Tavallinen kansa tyydytti tirkislelyhalujaan ostamalla näitä painotuotteita koteihinsa. Nyt kovien kansien Iisaksi useita painotuotteita julkaistaan myös sähköisessä muodossa; muutamalla hiiren klikkauksella saa eteensä mielenkiintoisten päivätarinoiden ryppään. Suomalaisista nettipäiväkirjan pitäjistä tunnetuin on ehkä tamperelainen Kanerva Eskola. Hän on pitänyt Agi ip/ia-nimistä päiväkirjaansa verkossa jo vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennen Agrippa oli ollut tavallinen teinitytön päiväkirjavihkonen Miljoonia merkkejä nettiin jättänyt Eskola toteaa nykyisen päiväkirjansa olevan yksityisen ja julkisen elämän risteys. Agrippa ei ole sataprosenttista Eskolaa tai edes Eskolan päiväkirjaa, vaan se on toimitettu ja muokattu teos. "Kirjoitan siksi, että se selvittää ajatuksiani ja siksi että se on mukavaa. Kirjoitan myös siksi, että se on paras tapa ilmaista itseäni", on Eskola merkannut päiväkirjaansa 25.6.1996. Alussa hän kyllä ajatteli, että verkkoon voisi kirjoittaa mitä tahansa, mutta myöhemmin tuli esiin lause "mitähän muut minusta ajattelevat?" Agrippa ei joutunut olemaan kauan pelkästään kirjoittajansa yksityinen sivusto, sillä päiväkirjan ovat löytäneet myös ulkopuoliset henkilöt. Kirjoittaja itse kuvaa julkisia tekstejään kuin sosiaalisen turvaverkon luomiseksi. Palautetta teksteistä ja yleensä hänen toiminnastaan tulee tuntemattomiltakin. Julkaisukanavana nettiä käyttävät myös ammattikirjailijat. Internetin sanotaan syövän perinteisen kirjan markkinoita, mutta kukaan ei usko kirjan kuolevan internetin vuoksi. Kirjailijoilla on omia kotisivuja, joissa he julkaisevat myös tuotoksiaan tai ainakin osia niistä. Jotkut kustantajat ovat jo tuoneet markkinoille kokonaisia e-kirjoja. Muun muassa kirjailija Leena Krohn on puhunut paljon internetin puolesta. Hänen kotisivuillaan voi lukea ainakin Sfinksi vai roboMi-verkkojulkaisua sekä kirjailijan yhteiskunnallisia tekstejä. Kokonaisuudessaan Krohn vertaa verkkotekstiä perinteiseen kirjallisuuteen; julkaisumedia ei aseta rajoituksia kirjailijalle, vaan työtahtia määrää itse teksti ja kirjailijan oma lila. KAIKKI EIVÄT tyydy verkossa vain kirjalliseen tuotokseen ja analysointiin, koska siellä voi paljastaa koko elämänsä kuvien kera. Joillekin kotisivuille kuin myös livejoumal-palvelun käyttäjien selostuksiin on lisätty suora linkki videokuvaan, jota lähetetään suoraan esimerkiksi henkilön makuuhuoneesta. Suomessa kyseisen tyylin uranuurtaja oli viihdetaiteilija Satu Lappi myöhäisillan shovvilaan muutamia vuosia sitten. Uusin trendi televisioyhtiöissä maailmalla on suurempien ryhmien tarkkaileminen videokameroilla luvan kera. MTV:n Real World -ohjelmasta laji on kehittynyt entista intiimimpään suuntaan. Ensin rakennetaan televisiostudiolla lavasteasunto, ja laitetaan videokamerat ympärivuorokautiseen kuvausvalmiuteen. Sitten tähän tirkistelykohteeseen kutsutaan henkilöitä, joita kamerat seuraavat jopa wc:hen saakka. Esimerkiksi hollantilaisten keksimässä Big Brother-ohjelmassa yhdeksän henkilön yhteiselämää seurataan parinkymmenen videokameran ja 60 mikrofonin avulla, Tästä ohjelmasta on levinnyt omat versionsa muihinkin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin. Myös suomalaisia kiinnostaa muiden elämän seuraaminen: kaapelikanava Moon TV on suunnitellut piakkoin ryhtyvänsä samantyyppisen tirkistelyohjelman esittämiseen. ANNAKAISA VAARANIEMI Tyydytä riitetelyviettiösi: http://www.koope'i.ii/krohn/ htrp://www,uto,fi/~ke54877/poivokirjo/ http://bigbioiher2000.com.'
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 H Kestävyyden ääri ra joi M M TEKSTI: EERO PORVALI KUVA: TERHO LAHTINEN VAPAA-AJAN LISÄÄNTYMINEN ja harrastusmahdollisuuksien kasvu sekä elämyksellisyyden etsintä uusista äärikokemuksisia ovat kymmenen viime vuoden aikana synnyttäneet monia uusia kestävyyttä koettelevia urheilulajeja. Nämä extreme-lajeinakin tunnetut urheilumuodot ovat vakavasti haastaneet perinteiset kestävyyslajit. Yksi uusista, maassamme melko tuntemattomista lajeista on seikkailu-urheilu. Seikkailu-urheilu on urheilulaji, jossa neljän hengen sekajoukkueissa taivalletaan useista reittiosuuksista koostuva matka eri välinettä käyttäen mahdollisimman nopeasti. Peruslajit ovat suunnistus, pyöräily, melonta ja köysilajeiksi nimetty kiipeily. Seikkailu-urheilun maailmancupissa on yhdessä kilpailussa 15 eri osuutta, ja aina osa niistä maittain vaihtuvia erikoislajeja, kuten esimerkiksi ratsastusta, rullaluistelua ja soutua. Yksi osakilpailu kestää lauantaiaamusta sunnuntaipäivään. Yöllä lepo jää minimiin, vain muutamaan tuntiin. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa graduaan tekevä Markus Kettunen aloitti seikkailu-urheilun harrastamisen kolme vuotta sitten kaverinsa innostamana "Seikkailu-urheiluun oli helppoa lähteä mukaan, koska urheilutaustaltani olen hiihtäjä ja kesäharjoitteluuni kuuluivat suunnistus pyöräily ja melonta. Kiipeilykään ei tuota ongelmia, koska 18-23 tuntia kestävässä kilpailussa köysilajien tehollinen aika on vain parikymmentä minuuttia." Kun Kettunen paasi harjoittelemaan lajia joukkueessa, vei urheilumuoto hauet mukanaan ja samalla tarjosi mahdollisuuden kiertää maailmaa. Nyt keskitason hiihtäjästä on tullut seikkailuurheilun parhaimmistoa, sillä viime vuonna hänen joukkueensa, Exact, sijoittui toiselle sijalle seikkailu-urheilun maailmancupissa. Sijoittuminen hyvin kilpailussa ja menestyminen maailmancupissa edellyttää lepovuorojen järkevää jakamista joukkueessa. Joukkueesta aina kolme osallistuu yksittäiselle etapille ja neljäs on lepovuorossa. "Pitää tarkkailla ja seurata sekä omaa että muiden tilaa ja ottaa vahvuudet huomioon. Vaikka kaveri ei näyttäisikään vielä väsyneeltä, voidaan ennakoida ja laittaa hänet lepoon, kun on edessä hänelle vähän heikompi laji. Koko ajan pitää ajatella, miten joukkue pääsee eteenpäin". Kettunen sanoo. On helpompiakin tapoja harrastaa liikuntaa kuin seikkailu-urheilu, sillä laji vaatii kestävyyden ja oikean ravinnon lisäksi myös sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Lajista tekee seikkailun se, että maasto ja sääolosuhteet voivat olla outoja ja ne voivat yksittäisessä kilpailussa muuttua nopeasti. Kun luonto on hyvinkin erilainen eri maissa, myös kilpailujen luonne vaihtelee. Alpeilla vertikaalista vaihtelua on enemmän ja horisontaalista vähemmän kuin Suomessa. Kuljettava matka taas vaihtelee osakilpailuittain reilusta sadasta 250:een kilometriin. Vaikka laji tunnetaankin kilpaurheilulajina, käy seikkailu-urheilu harrastukseksikin. Suomessa tämän nuoren lajin suosio on kasvanut niin paljon, että ensi kesänä jäljestetään jo kymmeniä kuntoiluja kilpailutapahtumia, joissa lajiin ja omin rajoihinsa on mahdollista tutustua joko perinteisessä sekajoukkueessa, parikilpailussa tai yksin. Tarkoituksena on innostaa tavallinen useita lajeja harrastava kuntoilija lajin panin. Tapahtumien ajallinen kesto vaihtelee muutaman tunnin sprinttikilpailusta 24 tunnin suoritusta vaativaan normaalikilpailuun. Maailmancupin kiertäminen edellyttää jo sponsoreita, mutta Kettusen mielestä laji sopii harrastustasolla hyvin opiskelijallekin. Maastopyörä on kallein menoerä. Kilpailuihin osallistuminen maksaa halvimmillaan 200-300 markkaa. "Laji avartaa tekemisenmahdollisuuksia luonnossa. Liian monella on kuva, ettei esimerkiksi Laajavuoressa voi tehdä muuta kuin hiihtää talvella tai juosta pururataa kesällä. Sielläkin pystyy tekemään paljon muuta, jos vain haluaa ja näkee sen mahdollisuudet." Tänä vuonna seikkailu-urheilun kilpailukausi alkaa poikkeuksellisen aikaisin Maalishuhtikuun vaihteessa Kettunen suuntaa kauden ensimmäiseen kil pailuun Ruotsiin.» Pyykkäämisen PELKO KORTEPOHJAN P-TALON kellarin pyykkituvassa seisoo kolme konetta hiljaa puhtaat pyykit vatsassaan. Ketään ei näy mailla halmeilla. Nyt olisi pyykinhimoisella varkaalla temmellyskenttää. Bosnialainen vaihto-opiskelija Vonja Tapola paatti syksyllä psykologian projektinsa aiheena ottaa selvää, varastetaanko Konepohjan pyykkituvista vaatteita. Vonjan ilmoituksiin vastasi kymmenen ihmistä, joista kolmelta oli viety vaatteita pyykkituvista tai pyykkinaruilta. Seitsemän ihmistä ilmoitti nähneensä "palauta heti vaatteenf-tyyppisiä ilmoituksisa Konepohjassa. Se riitti vakuuttamaan Vonjan, että varkauksia tapahtuu. Sari Korhonen Konepohjan asukastoimistosta kertoo, että varkauksia kyllä tapahtuu, mutta hyvin harvoin. Konepohjassa 25 vuotta työskennelleen laitosmicsten johtaja Jorma Janhosen mukaan vaatteita ci varasteta. "Pyykkejä nostellaan kyllä koneista, jos ne ovat yliaikaa, mutta varsinaisia varkauksia ci minun korviini ole kuulunut," Janhonen toteaa. P-talon kellarin portaista kuuluu askelia. Lauri Ylönen on tullut noutamaan puhtaan pyykkinsä. Lauria ei pelota jättää pyykkejään yksin, eikä hän ole TEKSTI: HANNA TOIVONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN kuullut pyykkivarkauksisia. Kavereiltakaan ei ole koskaan viety vaatteita. O-talon pieni pesutupa on meteliä täynnä. Kaksi koneita rouskuttaa kilpaa ja sylkee välillä harmaata vettä viemäriin. Hollantilainen Annekc Hoekstra pyykkää täällä kerran viikossa, luottavaisin mielin hänkin. Myöskään Anneke ei ole kuullut keneltäkään pyykkiä varastetun. Hän uskaltaa jättää koneen pesemään itsekseen ja hakee pyykii koneen lopetettua. Iltakierros Konepohjan pyyykkituvissa todistaa samaa: pyykkikoneet rouskuttavat itsekseen, eikä kukaan vahdi neuroottisena pyykkejään vierestä. Konepohjassa luotetaan kanssapyykkääjiin. PYYKKITUPA ON onneksi lähellä, L-talossa. Vaatteet valmiiksi lajiteltuina lähden sunnuntaipyykkäykselle. Aion tehdä tästä tavan. Pyykkituvassa on hiljaista. Kun edellinen pyykkääjä on tyhjentänyt koneen, lyhdyn tositoimiin. Heitän ensimmäisen lastin koneeseen, tulkitsen käyttöohjeet. ruokin koneeni Omolla ja homma hyrähtää käyntiin. Toisen satsin, alusvaatteet ja pari pyyhettä jätän muovipussissa koneen viereen odottamaan, kunnes palaan ruokatauoltani. Vatsa onnellisen täynnä makaronia palaan tyhjään pesutupaan. Kone on ymmärtänyt lopettaa ja pyykki on pesty, mutta jokin on vialla. Epäuskoisena katson pyykkituvan lattialla olevaa kahta pyyhettäni. Niitä kahta pyyhettä, jotka olivat ennen muovikassissa. Siinä muovikassissa, joka pitää sisällään 90 prosenttia alusvaatteistani. Siinä muovikassissa, joka on poissa. Mitään ei ole tehtävissä, tajuan, mutta teen silti. Pelastan äkkiä koneesta märät pyykkini siinä pelossa, että nekin katoavat. Kyselen pyykkitupaan saapuvilta ihmisiltä, ovatko he nähneet jotain outoa. Taidan tehdä sen syyttävään sävyyn, sillä molemmat punastuvat syyllisen näköisinä. Alushousuni eivät kuitenkaan vilahtele heidän pyykkikoreissaan, joten jätän heidät rauhaan. Iltapäivän vietän pyykkitupia vaanien. Jos joku aikoo alusvaatteitani käyttää, on hänen pestävä ne ensin. Kuljen ympäri ylioppilaskylää kanta kädessäni. Aina kun löydän pesutuvan, hiivin sinne ja pengon muiden pyykkikasoja. Tuijottelen pyörivien koneiden sisään, jos vaikka siellä vilahtaisivat ne siskon vanhat. Näen oudolla matkallani vain satoja kulahtaneita kalsonkeja. Muiden. Omani ovat poissa. VARKAAN LOGIIKKA on outo. Miksi varastaa kassillinen likaisia alusvaatteita, kun vieressä on koneellinen puhtaita paitoja ja hameita? Miksi vieroksua pyyhkeitä? Miksi viedä juuri minun vanhat kcräilykappaleeni? Kuulun niihin suomalaisiin naisiin, jotka ostavat uusia alusvattcita harvoin. Käytän jopa siskon vanhoja. Päädyn siihen, että varas on perverssi olio, joka haluaa haistella tuntemattomien naisten likaisia alusvaatteita tai lähettää ne Japaniin, jossa on kuulemma kadunvarsiautomaatteja täynnä likaisia alushousuja. Olen kuullut myös kahdesta suomalaistytöstä, jotka myyvät Englannissa likaisia pöksyjään. Ehkä nuhruisia kalsonkejani ollaan juuri salakuljettamassa sinne. Oloni on vähintäänkin epämukava. Alushousuni ovat osa itseäni. Ne ovat päivittäin intiimissä yhteydessä minuun. Nyt ne ovat jonkun muun käsissä ties missä. Kuinka enää uskallan luottaa kanssapyykkääjiini? Alanko asetella pieniä ansoja, sirotella likaisia alushousuja pyykkitupien lattioille ja vaania kuivausrummun takana, siinä toivossa, että vielä joskus saan alusvaatevarkaan kiinni? Alanko kiskoa alas vastaantulevien housuja, jotta löytäisin omat rakkaa' alkkarini? Alanko epäillä, että kyseessä on alusvaateliiga, joka varastaa viattomien pöksyjä Englannissa myytäväksi? Kuinka pitkälle paranoian maailmaan tämä pieni alusvaatevälikohtaus minut vie? •
w w w . d n a f i n l a n d . f i T e r v e t u l o a A s c o m p i n d n a m y y m ä l ä ä n ! Myymälästämme saat Nokia-matkapuhelimet, t i e t o k o n e e t oheislaitteineen sekä kaiken tarvitsemasi toimistotekniikan taatulla Ascompin ammattitaidolla. Soita parhaille kumppaneillesi pienemmin hinnoin. Tule ja hae dna Liittymä ja siihen dna Lähipiiri -palvelu. Puhu tai tekstaa edullisernmir etukäteen valitsemaasi 2-10 dna Liittymään tai lankaliit-" tymän numeroon Tule nyt! Ystäväsi odottavat! Chat-toiminto. värinähälytys, uudet pelit, näytönsäästäjä. 1 kpl/asiakas. Ei jälleenmyyjille. QKS) H i n n a t dna Liittymä: Avausmaksu 49 mk. kk-maksu 59 mkAk. puheluhinta toiseen dna Liittymään ja kotimaan lankaverkkoon 0.70 mk/min, muihin matkapuhelinverkkoihin 1.49 mk/min. Puhelut ulkomaille 0,70 mk/min * uikomaanpuhelumaksu, palvelunumeroihin 0.70 mk/min • palvelunumeromaksu. Tekstiviestit dna Liittymään 0.49 mkApl. muihin matkapuhelinverkkoihin 0,70 mkApl. M a h d o l l i s u u s v i e s t i ä p a r e m m i n Puh. (014) 212 980 Ascomp Jyväskylä Kauppakatu 39 Palvelemme ma pe 9 17. la 10 14 ASUMISOIKEUSASUNTOJA: UUSIA ASUNTOJA Valssikuja 5 Jyväskylän kaupunki/Kekkola Huoneisto 4 h+k+s 4 h+k+s m 2 Asomaksu 85,0 102.000,92,0 110.400,Vastike n. 3.465,n. 3.750,Vesimaksu 60,-/hlö VAPAUTUVIA ASUNTOJA Suuruspääntie 20 Jyväskylän kaupunki/Suuruspään alue Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 5 h+k+s 102.5 118,200,n. 4.425,Kirrinkydöntie 12 Jyväskylän maalaiskunta/Jyskä Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 2 h+k+s 60.0 39.300,2.540,Tiilitehtaantie 31 Jyväskylän kaupunki/Mannila Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 4 h+k+s 102,0 111.000.4.400.3 h+k+s 87,0 95.800,3.783,2 h+k+s 51,0 61.000.2.400.Keskisentie 3, JKL kaupunki/Kuokkala Huoneisto 2 h+k+s m' 60,0 Asomaksu 41.200,Vastike 2.575,1 . n m n i i n i n u t k u 2 , JKL kaupunki/Kuokkala Huoneisto 2 h+k+s m' 60,0 Asomaksu 39.000.Vastike 2.641.OSAOMISTUSASUNTOJA: Tellervonkatu 8 Jyväskylän kaupungissa, keskustan tuntumassa Huoneisto m 2 Osaomistusmaksu Vuokra 1 h+kk+s 38.5 96.648.2.340,EI VAKUUSMAKSUJA EIKÄ VÄLITYSPALKKIOITA! ASO ASUNNOT OY TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA Tiedustelut: VVO-kotikeskus, Väinönkatu 7.40100 Jyväskylä Tarja Koivunoksa puh. 020508 4172. Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 Fax 020508 4175, E-mail: larja.koivunoksa@wo.fi Toimisto avoinna ma-ti, to-pe 8.30-14.00. ke 10.00-17.00
OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ Yliopiston Apteekki PALVELEMME: • Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 • Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös monia muita tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. ^pft y** of1 " 11 * > <w3 0007 oosso *<" «ssa-^— ^Yliopiston Apteekki KOTINI ON Kuopion Opiskelija-asunnot Ovilla on yli 3200 viihtyisää opiskelijakoua eri puolilla kaupunkia ja lisää rakennetaan koko ajan. Kuopaksen asunnoissa asuu reilu puolet kaikista kuopiolaisista opiskelijoista. Liity joukkoon ja keskitä energiasi opiskeluun, älä asuntohuoliin! Kuopaksen opiskelijaasuntokohteista löytyy oma koti nopeasti ja helposti ilman tuhansien markkojen välityspalkkioita ja vuokratakuita. Kaapeli-kanavat, mm. Eurosport ja erityisen nopea nettiliittymä ovat Kuopaksen asuntojen vakiovarusteita! Opiskelijan osoite Kuopiossa KUOPION OPISKELIJA-ASUNNOT OY Torikatu 15,70110 KUOPIO Puh. (017) 2640700 • Fax (017) 264 0755 E-mail: asiakaspalvelu@kuopas.kuopio.fi Klikkaa oma kämppäsi netistä! www.kuopas.fi ARKIAAMUN ROAD MOVIE (osa XIII) Hillunen yritti sanoa joiain vasiaan muna Tammi katsoi hania niin vihaisesti, elia Hiltunenkin vaikeni. Tammi kenoi olevansa palloillaan, elia olin joutunul yksinäni suljettuun iilaan Hiltusen kanssa niinkin pilkaksi aikaa. 9 Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 41 I Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi. sukunimi(8)koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa OPISHEUJft-fiSUNTO TfiVHHfl ELBMHR mitä v vuokraan sisältyy! TURVALLISIA OPISKELIJA-ASUNTOJA Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Mannenkatu 1 A 90100 Oulu (08) 8802 501 http://www.oyy.fi/psoas/ Biologian valmennuskurssi Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden opiskelijat, Syrinx ry järjestää yliopistojen biologian valintakokeeseen valmentavan kurssin 14.18.5.2001 Jyväskylässä. Hinta 1000 mk, sis. kotiin lähetettävän ennakkomateriaalin ja lähiopetusviikon. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 040-8204799/Panu Halme tai www.cc.jyu.fi/syrinx/ valmennuskurssi. KUUMIEN AIHEIDEN KESKUSTELUFOORUMI KÄY LISÄÄMÄSSÄ OMA SÄKEESI
EB Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 r T " RT H ^varjopääkkäri'^ Lapsuus lyhenemässä Jo tämän ajan lapset joutuvat aikuistumaan nopeasti: kansa puhuu kotiin jätetyistä kännykkälapsista, jotka viettävät ensin seitsemän vuotta tarhassa vanhempien vuorotyön tahdissa ja sitten tulevat koulun jälkeen koteihinsa lämmittelemään mikrouuniruokia. Nyt päivähoitoaika on kuitenkin lyhenemässä ja kännykän saamisikä pienenemässä: koulunaloitusikää suunnitellaan aikaistettavaksi kuuteen vuoteen. Tuore selvitys asiasta odottaa opetusministeri Maija Raskin käsissä sivistyspoliittiseen työryhmään menemistään. Kuusivuotiaiden laittaminen koulutielle vaatii tietenkin valtiolta lisäsatsauksia, mutta samalla päivähoidon puolella säästettäisiin yhden ikäluokan kulut. Varhenlunut kouluikä antaa myös positiivisen leiman tulevaisuuden talousnäkymiin: yhteiskunta saa yhden lisähenkilötyövuoden per eppuluokkalainen. Mikäli nämä uuteen koulunaloitusikään istutetut kaverit nyt enää ovat kuudenkymmenen vuoden päästä hengissä. Paremminkin lasten kouluun menemistä voisi muutamalla vuodella lykätä ja antaa lasten olla rauhassa lapsia. Se kasvattaa myös. Näistä alkupään ikävuosista on helpompi ottaa hieman vapaata kuin kiireisimmistä lopun tasakymmentyövuosista jos työikää on nyt silloin enää jäljellä, kun ihmiset ajetaan väsyttävään uraputkeen. Lapsi voi olla tietenkin vielä lapsi koulussakin, mutta piilokasvatusta on mahdollisuus saada jo tarhaiällä. Suomessakin on eri asioihin erikoistuneita päiväkoteja. Joissakin annetaan varhaiskasvatusta talouselämän puolelta, muutamat päiväkodit taas ovat erikoistuneet esimerkiksi ympäristönhoitoon. Nokiainsinöörien jatkumo on näin turvattu Ainakin entisaikaan ala-asteella oli lelupäiviä, mutta nämä ovat tainneet muuttua nyt kännykkäpäiviksi. Kirjoittaminen sujuu paremmin lyhyitä vakseja räpyttelemällä kuin käsialaharjoituksissa. Vriistailerit ja pritnispierssit ovat tunnusäänenä äidin puhelinsoitolle. "Pärjäätkö sinä kulta nyt yksin? Joudun jäämään ylitöihin, joten tulen vasta myöhään illalla. Jos voisit vähän siivota ja laittaa isillekin ruokaa..." Illalla pikkukaveri sitten antaa multimediarompun soida ja kertoa unisadun: "Olipa kerran Huhkimo, joka vietti kurjan ja kahlitun lapsuuden, mutta hän jaksoi ahenaa, keksiä uusia ihmelaitteita. Ehkä niiden avulla hänen tulevaisuutensa olisi vapaampi eikä hänen tarvitsisi erää huhkia niin paljon." ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI H Y mun juttu: Koira KOIRAIHMISIÄ ON Suomen maassa monia. Yksi heistä on Sanna Laurell, aikuiskasvatuksen fuksi ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ainejärjestö Emilen puheenjohtaja. Sanna on aina ollut eläinrakas, mutta kiinnostuksen kohde on vuosien mittaan vaihtunut hevosista koiriin. Erityispiirteenä Sannan harrastuksessa ovat koirakilpailut aiemmin palvcluskoirakisat, nykyään agility eli koirien esteradat. Hevosharrastuksen Sanna aloitti jo pienenä kotipaikkakunnallaan Raumalla, ja harrastus kehittyi kilpailuasteelle. "Sitten kun olin yhdeksännellä luokalla, rakas hevoseni kuoli. Suutahdin siitä sitten niin, että lopetin koko homman", kertoilee Sanna. "Kaverini houkutteli minut koiratouhuihin." Hänen ensimmäinen koiransa oli rippilahjaksi saatu suursnautseri Isa. Välillä koiria oli pari kolmekin. Laurellin vanhemmat eivät olleet erityisen eläinrakkaita, joten pientä hermojen kiristymistäkin pääsi joskus tapahtumaan. Harrastukseen tulikin välillä noin puolentoista vuoden tauko. Kun Sanna sitten lähti vaihto-oppilaaksi Ranskaan, hän hankki miehensä kanssa nykyisen koiransa, v/estie-rotuisen Fannin. Nykyään panskunnalla on vielä toinenkin, pentuikäinen koira. ISA OLI palveluskoira. Tällaisten koirien kanssa käytävä kisa on kolmivaiheinen: "Siinä on ensinnäkin tottelevaisuusosuus, jossa koira tekee temppuja ja saa niistä pisteitä. Sitten on maasto-osuus, jossa koiran on mentävä jälkiä pilkin ja haettava kapula. Kilpailuun kuuluu myös haku: metsään on piiloutunut kolme ihmisiä. Kouluttaja lähettää koiran metsään ja koiran pitäisi sitten löytää ihminen ja löytäessään haukkua", selvittää Sanna. "Näitä taitoja käytetään ihan oikeastikin kadonneiden ihmisten etsinnässä." Fannin kanssa harrastettava laji puolestaan on nopeatempoinen agilily. "Koira tykkää siitä kuin hullu puurosta. Kun olen itsekin vauhdikas luonteellani, niin siinä sitten sattuu ja tapahtuu." Esteradoilla kisailu vaatii hyvää kuntoa sekä koiralta että sen omistajalta. Lajin harrastajissa onkin monia entisiä ja nykyisiä urheilijoita. Koiraakin täytyy treenata suorituksia varten; jotkut käyttävät koiriaan kilpailua varten jopa fysioterapeutilla. Laurellia kiehtoo agilityssä paitsi nopeus, myös koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Eläintä ei voi pakottaa esteradoille, vaan sen täytyy itsekin pitää touhusta, jolta homma toimisi. 'Täydellisiä suorituksia ei varmaan olekaan, mutta ainakin itse saan jonkinlaista henkistä mielihyvää siitä, kun minun ja koiran välinen yhteistyö toimii. Koira tekee liikkeitä siksi, että itse haluaa, eikä vain siksi, että minä käsken." Sannan mukaan Raumalla on Jyväskylää paremmat mahdollisuudet esteradoilla kilpailuun. Täällä asuessaan hän on Fannin kanssa käynyt lähinnä Vesangalla sijaitsevalla esteradalla. Mahdollisuuksiensa mukaan tuore kasvatustieteilijä seuraa maamme koirakilpailuja myös penkkiurheilijana. Viimeksi hän kävi syksyllä seuraamassa agilityn MM-kisoja Helsingissä. "Koirapiireistä saa myös paljon kavereita. Olen tottunut Jyväskylään aika hyvin, kun olen liikkunut muuallakin kuin vain opiskelijaporukoissa", huomauttaa Sanna. • MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJARJE5 TÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄLLÄ^KERTAA SANNA LAURELL, KASVATUSTIETEI DEN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ EMILEN PUHEENJOHTAJA SELLEEN RAKKAASTA HARRASTUKSEN KOHTEESTA, KOIRISTA. Somi Keio il J kai m kaupungin katot 1 Keijon betoniasema Betoniasema vie kiipijänsä syville vesille, perimmäisten kysymysten ääreen. Paitsi hankalahko kiivetä, on kohde myös älyllisesti vaativa. Se muodostuu useista kaloiksi luettavista elementeistä, jotka rakenteensa ja luonteensa puolesta ovat täysin toisistaan poikkeavia. Havainnoikaa esimerkiksi kontrasti siilomaisten betonisäiliöiden ja tunkkaisen kouruosan välillä. Kuivunut betoni! ruostuneet tukirangat! ahdistuneet muodot! kauttaaltaan kompleksi henkii ydintuhonjälkeisromantiikkaa. ALEKSI MUNTER, JUHA MÄKINEN, MATTI ÄIJÄNEN Esplanadin viheriöitsevä nurmikko VANHA (KESÄ)KOTIKAUPUNKINI Helsinki yllätti perusteellisesti. Tammikuun alussa pistäydyin keskustassa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Kaikki oli entisellään, kaikki oli kuitenkin muuttunut. ESPLANADIN NURMIKKO viheriöitsi keskellä talvea. Samaa viherpiiperröstä huomasin monessa yksityiskohdassa. VIELÄ 80-LUVULLA demareiden Ylermi Runko kaatoi äänellään Mikonkadun pyörätien kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Siinä olisi mennyt muutama pysäköintipaikka. Nyt Mikonkatu on ollut kävelykatuna jo vuosia ja pyörätiet halkovat jopa ennen täysin mahdottomina pideltyjä paikkoja, esimerkiksi asema-aukiota. HELSINKI NÄYTTÄÄ vauraalta kuin Tukholma. Työttömyys on lähes voitettu ja keskipalkat ovat 25 000 markkaa suuremmat vuodessa kuin Jyväskylässä. Niillä hoitelee isommankin asuntolainan. VAPAAMIELINEN ILMAPIIRI houkuttelee ammattitaitoista väkeä. Keskiajalla sanottiin, että kaupunki-ilma tekee vapaaksi. Iso paikka jättää tilaa erilaisille elämäntavoille ja ihmisille. Maakunnissa kepun lehdet lämmittävät sisään tunkkaista ilmapiiriä ja ongelmat on luettava rivien välistä kuin Pravdasta. Helsingissä Erkon lehdet avaavat keskusteluja ja nostavat ongelmat esiin. Taitavia kirjoittajia tukevat harvojen tuntemat loistavat editorit. HESARI EI ENÄÄ kuitenkaan hallitse kaikkea. Ilmaislehtien pinkkajakelu on muuttanut kuvioita. Julkisissa kulkuvälineissä jaettavat lätyskät olivat minulle pettymys: ei uutisia, ei uusia mielipiteitä. Veikkaan niille nopeaa kuolemaa, mutta toivotan uudistumista. VOIMA, CULT JA vanha City-lehti näyttivät virkeimmiltä. Voima on näistä ehdottomasti kiinnostavin. Sitä rasittaa maailmaaparantava paatoksellisuus, mutta siitä löytyy oikeasti uusia tietoja ja näkökulmia. Cult yrittää olla raju ja trendikäs, mutta jotenkin se vielä kolisee tyhjyyttään. Citystä löytää aina yhden kiinnostavan ja ammattitaidolla tehdyn repparin, mutta puffaaminen on viety tolkuttomuuksiin. Haluaisin yhdistää nämä lehdykät jonkinlaiseksi Nyt-liitteen vastavoimaksi. PUOLUEPOLIITTISESTI Helsinkiä hallitsee yhä ns. aseveliakseli eli demareiden ja kokoomuksen yhteistyö. Vihreät ovat kasvaneet toiseksi suurimmaksi puolueeksi (kuten KortepohjasVauhkonen sa). Se ei ole johtanut muutoksiin poliittisessa eliitissä, mutta on pakottanut omaksumaan vihertäviä ajatuksia. Selkeimmin se näkyy kaikkialle luikertelevina pyöräteinä ja kävelykatuina. JÄTETÄÄN Laatikainen ja muutetaan kaikki Helsinkiin! Siellä meille on töitä ja paljon hauskempaa. JOUNI VAUHKONEN t
TT ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 5 / 2 1 EQ 1 II TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI PIIRROS: JANI PALSAMÄKI JONOTIN VIISI KUUKAUTTA" YTHS:n p a l v e l u i h i n o l l a a n silti p ä ä o s i n tyytyväisiä TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTAAN huolehtivien opiskelijoiden keskuudessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut ovat yksi takuuvarma puheenaihe. Asia on ajankohtainen nyt myös Jyväskylän Ylioppilaslehdessä. Tällä kertaa Pientä puhetta palstan YTHS:n palveluita koskevat kommentit on kerätty lehden sähköisestä keskustelufoorumista, jossa kommentit yllättävät positiivisuudellaan. "Minulla on YTHS:stä myös positiivinen kuva. Siellä lunnetaan asiakaskunta ja sen erityispiirteet. Lukuisienkin opiskelijavuosien jälkeen en juuri pahaa sanaa löydä YTHS:stä sanottavaksi. Mielenterveyspalveluja varmasti tarvittaisiin lisää, mutta paikallistasolla on tehty se mitä vain voidaan niidenkin eteen":ilmoittaa Ikivanha opiskelija. VIIME NUMEROSSA (jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001) esille noussut YTHS:n mielenterveyspuoli painottuu vahvasti kommenteissa. Annikin kaipaisi lisää resursseja mielenterveys-palveluihin. Hän soitti mieleneterveyspalveluihin viime vuoden lokakuussa, jolloin häneen luvattiin ottaa yhteyttä heti kun vastaanottoaikojen ruuhkasta löytyisi mahdollisuus hänellekin. Se tapahtui vasta helmikuussa viiden kuukauden päästä ensimmäisestä yhtcydenoiosia! Annin mieltä lämmitti se, että hänen ongelmansa otettiin vakavasti ja täysin asiallisesti; hänen ei tarvinnut olla yksin ongelmiensa kanssa. Tarja Salokoski kannustaa opiskelijoita silti myös hakemaan apua tarpeen vaaliessa muualtakin kuin YTHSiliä, esimerkiksi kaupungin mielenterveyspalveluista. 'Viisi kuukautta on ehdottomasti liian pitkä aika odottaa tällaisissa ongelmissa. Ei ole ihme, että joillain opiskelijoilla jää opinnot suorittamatta!" huomauttaa Salokoski. NIUKKUUDESTA JA ONGELMISTA huolimatta varsinaisia valituksia YTHS:n palveluista ei esiinny keskustelupalstalla. Psykokaan ci halua vähätellä mielenterveyspuolen tilannetta, mutta hänen mielestään yleisesti valitetaan ilman aihetta tai hepposin perustein. "Pyritäänkö ammattiauttajan pakeille heti, jos elämä ei ihan menekään suunnitelmien mukaisesti? Ihmisellä pitää olla vastuu itsestään hoitaa ongelmia yksinäänkin", Psyko kritisoi. Vastineen Psykolle ovat antaneet ainakin Katri ja Tuomas Viskari. "Probleema piilee siinä, että monen ystävillä ei ole aikaa/halua/taitoa kuunnella. Ellei pikkuongelmia pääse ajoissa vatvomaan jonkun kanssa, niisiä voi kasaantua elämänmuutosten myötä pieni katastrofi", Katri mieltää. Tuomas Viskarin mukaan mielenterveyspalveluiden kuormittaminen tyhjänpäiväisillä pikkuasioilla ei välttämättä ole oikeansuuntainen oletus: "Eräs YTHS:n psykologi totesi kerran, että hänen pilkan uransa aikana vielä yksikään mielenterveyspuolen vastaanotolle tullut ei ole sinne tullut turhaan." JYYn opiskelijan maksama terveyhdenhoitomaksu on tänä lukuvuonna 188 markkaa. Marin mielestä tuota summaa ei pitäisi enää koronaa, vaan korotukset pilaisi tehdä YTHS:n lääkärimaksuihin. Hän pitää niitä pilkkahintoina. YTHS:n palveluihinkin Mari on ollut tyytyväinen lukuunottamatta gynekologista lääkärinpalvelua: "Halutessani tarkastukseen sain kuulla, että nykyinen suositus on käynti kolmen vuoden välein! En siis saanut aikaa. Halutessani rutiinikokeisiin, kerrottiin tylyllä äänellä, että 'eihän täällä ehdi muuta kuin terveiden naisten rutiinitarkastuksia tehdä ja e-pillerireseptejä uusia, eikä sairaat saa hoitoa ollenkaan'. En siis saanut lähetettä myöskään labraan." Tirlittanilla on niin Marille kuin muillekin vastaavista ongelmista kärsiville neuvokas vihje: "Kannattanee tekeytyä sairaammaksi mitä on. Sano että sulia on kipuja tms. Ja sitten varsinaisella vastaanotolla sanot, että meni jo ohi mutta tarkastuksen voisi tehdä..." MUUTAMA HUUMORIJUTTUKIN on keskustelijoilla kerrottavanaan YTHS:n palveluista, itseironialla maustettuna. Tapajuoppo tarinoi lääkärinkäynnistään, jolla hän sai ohjeita muihinkin mahavaivoihin'. Hänen mielestään harvoin saa tavata allakuvatun kaltaisia, ymmärtäväisiä ammatti ihmisiä: "Hän (lääkäri) antoi hyviä vinkkejä jatkoa varten todeten, että todella menevät miehet ottavat ennen juhlintaputkea jo valmiiksi vatsalaukkua suojaavia valmisteita, jotteivät limakalvot kovin ärtyi"EHDOTTOMASTI LIIAN PITKÄ AI KA ODOTTAA TÄLLAISISSA ONGELMISSA. El OLE IHME, ETTÄ JOILLAIN OPISKELIJOILLA JÄÄ OPINNOT SUORITTAMATTA!" herra N toiseen M i t e n UFO tunnistetaan? Kahvinkeittimellä voi keittää maukasta kahvia, jolla päivä lähtee mukavasti käyntiin. Sen sijaan holtiton spriikeittimien myynti on vastoin kuntien alkoholimonopolia. Voidaanko olettaa, että lääkäreiden työpaine vähenisi, ennen kuin asia on saatettu oikealle tolalle? Ei voida. Kuka tuo haikaroille poikasia? Politiikan ulkopuolelta asioita seuraavan on helppo yhtyä siihen väitteeseen, että suuja sorkkataudilla pyritään ainoastaan kääntämään julkisen keskustelun kärki pois pihakäytävien kunnossapidosta. Tämä yritys tulee epäonnistumaan aktiivisten kansalaisjärjestöjen ja Taleban-liikkeen tehokkaan yhteistoiminnan ansiosta. Nuorison suosimia musiikkivideo-ohjelmia juontavat ihmiset ovat poikkeuksellisen härskejä ja röyhkcitä. Johtuuko viime aikoina yleistynyt vanhempien ihmisten sinuttelu pankeissa juuri tästä? Johtuu. "Hautas löysin ja kukkaset nauraneet ei", todetaan yhdessä kaikkien aikojen tunnekylläisimmässä laulussa. Kukat eivät kykene nauramaan missään olosuhteissa, mutta tämä biologinen erehdys voidaan antaa anteeksi, koska laulun muut osaalueet ovat täysin kohdallaan. puhekuplat hämeenaho El VO\ OLLA TOTTA;TÖU-KKI-j PUHELIMET* ENSIMMRlSENf SUKU POLVEN KAN NYKCT// N I I M JA, VIELÄ VANHOISTAs HERNEKEITOISTA, JOLLOIN] KÄYTETTIIN VAHVAA I PLÄKKlRf VANHAT HERRAT VS. UUSI TEKNOLOGIA 8D@fi2001 -kotoelmosso TUOREEMPAA TUSKAA ELI oPH*a£ft«liWOROkAlS^J KoKEMUtJA M U u A U A M f J OSAY: LaGiuardia elf -fil-yo tutkii (valtion ra rMiiilaioutoa. ja suurta maailmaa t i t f l N R i «PtfASiÄE? l^fHEEt A PlfF6R6«C Se todella kuswsitä, 1 aivan kuin efofcuvisja. J a m i r ä h ä n keVsfnjo saneessa vastauksen. Puheeni kuulostaa ä l u t t ö isvättamökeiiyfcseita p mieleeni' nousee ajatus, että tullimies o n kuullut nerokkaan lohkaisuni j o . Aijan ilme synkkenee ja t a j u a n , ettjj vastaukseni jättää epasety-aksi, onko business minun pleasuft vai" pteasurg minun öu5ines5 Lienee tärkeää, ?itwkö tullimies minua työnarkomaa nina. vai pornokauppiaana. J M fctseeni käy maisemassa. I f c ö ± ^ Se on hiellä, Amerikka siis. 9> ei ole kuva kirjassa tai tv-ruudussa. ..jailttoi Sitten äijä fistäa' syrjään j»viittaa Sille penkille. passini vierei • "Vittu, täällä te vain istutte puhumassa, ettekä ymmärrä mistään mitään. Lähtekää vanhalle bileisiin, sieltä te varmasti löydätte jotain ajan hengestä." VIHAINEN NUORI MIES ZEITGEIST '93 -PANEELIKESKUSTELUSSA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 10/93 (30.9.1993) t l i t ä h u t i Onko tämä vrt<.'>'? Mttcjmimvi odottaa? Kuulustelu, kaannyti/s? AnaaHtark-astus? V31' onko t a m ä ^ t ä nollatoleranssia 7 . Joudunko selliin"? Vankilaani fwtr>fy fa \i(e \ kauhu saa minut tajuamaan jotain-, täm-a on totta. Amerikka ei t>\e vitsi. foWiU» onToTTA. Jono kulkee kohti Amerikkaa ja m mäen liiku .Va?isevin käsin raapustan, muistikirjaani ensjmIfljtS-tri oppini t ä ä l t ä : Jostain syystä muistan lukiotoverini kertomuksen ensi tapaamisesta vaihtovuoien perheovsä kanssa. JA vovf OTTAA WW Pois HöUSUlSTATÄHÄONAMEKICtA.
+ | U Jyväskylän VUappiiaslehti 5/2001 TEKSTIT JA SPR-KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI MUUT KUVAT: JUHA KAUPPINEN "Voi olla joskus järkyttävääkin" "JOS ESIMERKIKSI IMUROISIN jonkun ihmisen kotona lattioita, niin se tuntuisi varmasti enemmän työltä ja raskaammalta", kuvailee Suomen Punaisen Ristin ensiapupäivystäjä Maria Nummela vapaaehtoistyötään. "En ajattele Punaisen Ristin toimintaa mitenkään vapaaehtoistyönä tai työn määritelmän kautta. Enemmänkin se on harrastus. Menisin vapaa-ajallani varmaan muutenkin tapahtumiin, joihin yleensä menen SPR:n työntekijänä. Mutta mikään rivijärkkäri en jaksaisi olla", Nummela valottaa lisää harrastuksestaan. Tapahtumalista on pitkä: sukujuhlista urheilukilpailuihin ja lasten leikkitapahtumiin. Viimeisin tapahtuma Nummelalle oli avantouinnin MM-kilpailut maaliskuun alussa Jyvasjärvcllä. Toimintavalmius ja turvallisuuden taso on määrätty tapahtuman riskien mukaan. Toinen näkyvä toimintamuotomme ensiavun puolella on osallistuminen Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun hälytystchtävii, muun muassa henkilöetsintöihin. SPR:läisct ovat myös niitä ensimmäisiä maallikoita, jotka hälytetään paikalle suuronnettomuuksiin", Nummela mainitsee. TEHTÄVIEN MONIPUOLISUUS, järjestön turvallisuus ja hyödyllinen toiminta ovat niitä arvoja, joiden vuoksi Maria Nummela kiinnostui ja on yhä kiinnostunut SPR:n toiminnasta. Mielenkiinto on säilynyt yläasteelta asti, jolloin hän ajautui toimintaan mukaan melkein puolivahingossa. Nykyisin hän myös vetää SPR:n Jyväskylän osaston nuorisoryhmää. "SPR veisi varmasti niin paljon aikaa, kuin vain antaisin sen viedä. Tällä hetkellä se ottaa noin viisi tuntia viikosta. Enemmän aikaani vie urheileminen, jonka parissa olen myös oppinut talkootyöhön. SPR:n töissä on vain enemmän pää mukana kuin urheiluseurojen hommissa. Kenenkään ei auta lähteä sooloilemaan yksin, kun on kyse toisten turvallisuudesta." Nummelan ja muiden ensiapupäivystäjien työnkuva vaihtelee suuresti jääpussien pitelijästä ja laastarin vaihtamisesta aina kriittisimpiin tilanteisiin. Nummelan mukaan sitä melkein toivoo päivystäessään, että joku saisi edes rakon jalkaansa ja päivystäjä pääsisi töihin. Hän luonnehtii itseään paikallaan pysymäitömäksi henkilöksi, joka innostuu tekemään helposti erilaisia asioita. 'Tämä vapaaehtoistyö voi olla välillä järkyttävääkin, sillä potilas saattaa jopa kuolla. Meillä on luonnollisesti vaitiolovelvollisuus, joten puramme asiat joko keskenämme tai ammattiauttajan kanssa." "KUKAAN EI SELVIÄ elämästä ilman, että joutuisi jossain vaiheessa käyttämään ensiaputaitoja", on Maria Nummelan eräänlainen motto. Muita vapaaehtoistyönsä hyötyjä ovat hänen mukaansa muun muassa uusiin ihmisiin tutuminen, itsevarmuuden kasvaminen ja kokemusten hankkiminen. Oppiessaan enemmän ensiavusta Nummela on myös huomannut löytävänsä jatkuvasti avunkohteita jokapäiväisestä ympäristöstään: "Kadulla kulkiessani rekisteröin helposti ongelmatilanteen ja ryntään auttamaan. Ihmiset kun monesti lamaantuvat yllättävissä tilanteissa ja eivät sitten uskalla tehdä aloitusta avun suhteen." Ensiapu-asioista ei Nummelan mukaan voi koskaan oppia tarpeeksi. Hän myöntää halunneensa joskus lääkäriksi. Nyt tämän terveysteknologian opiskelijan toive on päästä joskus kansainväliseen delegaatioon jonnekin maailman knisialucelle. ENSIAPUPÄIVYSTÄJÄN SEURAAVA kouluttautumisaste on ensivasteoikeuksien saaminen. Niine oikeuksineen ensiapupäivystäjä voi Nummelan mukaan vaikkapa antaa happea ja käyttää defibrilaattoria Kursseja tai koulutusta ei silti tarvita heti ensiaputoiminnassa. SPR:n Jyväskylän osaston puheenjohtaja Kristiina Alho lupaa, että toimintaan pääsee mukaan aivan milloin haluaa. Päivystäjätoimintaan sitten jo vaaditaankin erinäisiä kursseja. Jyväskylän osastossa on reilu tuhat spnläistä.Ensiapuryhmassä on eniten aktiivisia toimijoita. Vanhimpia ja myös laajimpia toimintamuotoja edustaa ystäväntoiminta. Se toimii nykyisin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskuksen, VaParin, kanssa. Keskuksessa koulutetaan myös vapaaehioisia monenlaisiin puuhiin, joihin lukeutuu muun muassa liikennepuiston kesätyöt, maahanmuuttajien tukihenkilöpalvelut tai ihan vain juttuseurana oleminen toiselle ihmiselle. • Suomen Punoisen Ristin Jyväskylän ososto, 0400-964800 Ensiopuryhmö ti klo '8.00, nuorisoryhmä to klo 18.00 VoParissa, http://www.redcross.fi/keski-suomi/jkl/ Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari, Vopaudenkotu 4: vapaaehtoisten välitys ma-pe klo 8-11 mo klo 15-18, vapaaehtoisten kohtaamispaikka mo-pe klo 10-14 http://www.jkl.li/sotepa/esitteet/vopo ri.htm Jyväskylää Ylioppilaslehti 5/2001 f Q 2001 on vapaaehtoisten vuosi YK ON JULISTANUT vuoden 2001 kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten arvostukseen ja asemaan. Teemavuosi on yhtä lailla paikallinen kuin kansainvälinenkin hanke. Suomessakin vapaaehtoistoiminta on vuoden mittaan esillä eri paikkakunnilla pidettävissä seminaareissa, juhlissa ja muissa tapahtumissa. Vuoden 2001 tavoitteena on ennen muuta vapaaehtoisten työn tunnistaminen. Niin ikään vapaaehtoistoiminnan kynnyksen madaltaminen ja olosuhteiden kohentaminen nähdään teemavuoden mahdollisuutena. YK:n idean mukaan jäsenmaissa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa vapaaehtoistyötä tekevien sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin, koulutukseen, rahoitukseen ja työvälineisiin. Teemavuoden toivotaan vaikuttavan mielipideilmastoa muuttavasti esimerkiksi julkisen hallinnon ja virallisten mielipiteiden toivotaan vuoden aikana muuttuvan aiempaa myönteisemmäksi vapaaehtoistyötä kohiaan. Vapaaehtoistyötä tehdään lukuisilla eri aloilla, muun muassa sosiaalija terveysalalla sekä nuorisotyö-, liikunta-, kehitysyhteistyöja ympäristöjärjestöissä. Toiminnan muodot vaihtelevat eri maiden kulttuurin ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Monet tavoitteet ovat silti samoja: esimerkiksi ympäristökatastrofien, sairauksien sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen. Ongelmistakin löytyy yhteisiä piirteitä kaikkialla: rahaa puuttuu, välineet ovat puutteellisia, työhön tarvittavaa ohjausta ja koulutusta ei ole saatavilla ja vapaaehtoistyö on usein aliarvostettua. Ongelmista huolimatta teemavuodella muistutetaan myös kaikesta siitä myönteisestä, jota vapaaehtoistyötä tekevät saavat työstään irti: kysymys on yhtä lailla sosiaalisten ja teknisten laitojen oppimisesia, yhteisöllisyyden tukemisesta kuin omasta henkisesta kasvustakin. TUOMAS TIRKKONEN Vapaoehtoistoiminnon vuoden sivut: www.vopaoehtoiset.org Kansainväliset sivut: www.iyv2001 .org V a p a a e h t o i s t y ö n t e k i j ä S e p p o Pietiläinen ja Kammarin kävijä Esa Virtakainen. Annina Tuhkunen ja Sanna Suonpää maailmankauppalaiset. "Vierellä kulkija" "Luontevasti kantaa" JYVÄSKYLÄN RAUTATIEASEMAN VIERESSÄ oleva Lähimmäisen kammari vetää väkeä; kymmenkunta minuuttia ennen avaamisaikaansa ovella on jono. "Oletko sinä uusi työntekijämme?" kysyy eräs jonossa seisova mieshenkilö. Ei, vaan larkoitus olisi tutustua ihan kävijänä tähän Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyön toimipisteeseen, Seurakunta on yksi suurimmista vapaaehtoisten työntekijöiden rekrytoijista Jyväskylässä. Tiedottaja Kaarina Heiskasen mukaan Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa on toistatuhatta vapaaehtoistyöntekijää. Lähimmäisen kamman Hannikaisenkadulla toimii puolestaan suurimpana seurakunnan vapaaehtoisien kohtaamispaikkana Jyväskylässä. SISÄLLÄ KAMMARISSA on lämmin tunnelma. Kahvintuoksu leijailee jo valmiiksi ilmassa kun kello lyö yksitoista ja ovei aukeavat. Vapaaehtoistyöntekijä Seppo Pietiläinen kenoo, eitä työntekijät tulevat kymmenen jälkeen laittamaan kahvin valmiiksi ja paikai kuntoon Lähimmäisen kammarin monissa huoneissa. "Tyypillinen kävijä on noin 40-50 -vuotias mies, joka asuu yksin. Hän juo yleensä kahvin ja lukee lehtiä viipyen noin lunnin ajan", kenoo Pietiläinen. Yhteensä kävijöitä viime vuonna oli melkein 15 000. Siitä riittää jokaiselle päivälle noin 60-70 kävijää. Saman verran kammarissa on myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Kahvien lisäksi vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat kävijöille mahdollisuuden jakaa kanssaan elämän suruja ja iloja. Pietiläisen vasiuupäivänä eli torstaisin kammarissa on myös pappi paikalla, multa hänen lai kenenkään muun kanssa ei tarvitse jutella jos ci halua. "Emme tyrkytä henkilökohtaista apuamme. Kammariin voi tulla myös hiljentymään ja rauhoittumaan", Pietiläinen korostaa. "Moni luulee paikkaa alkoholistien yömajaksi tai vaikka miksi, ja siten syntyy ehkä ennakkoluuloja ja kynnys sisälle tulemiseen", tietää Pietiläinen kettoa. Hän toteaa itsekin ensin hieman epäröineensä, kun harkitsi ryhtymistä vapaaehtoistyöntekijäksi. "Olo oli epävarma, kun luulin paikkaa toisenlaiseksi. Huomasin kuitenkin viihtyväni, ja nyt olen ollut täällä jo viitisen vuotta", Pietiläinen jatkaa. 63-vuotiaan Pietiläisen mukaan ihmisläheinen vapaaehtoistyö toimi hyvänä jatkumona hänen jäädessään pois työelämästä. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli myyntityössä: "Nykyisessä hommassani saan olla myös ihmisten parissa vierellä kulkijana. Työ antaa paljon henkisesti. Paljon käytetty, mutta myös hyvin kuvaava lausehan on, etua 'antaessaan saa'." PIETILÄINEN KERTOO puuhastelevansa Lähimmäisen kammarissa kolmisen kertaa viikossa. Loppuaika menee itsensä kehittämiseen muilla keinoin: lukemiseen, ulkoiluun ja ikääntyvien yliopistossa käymiseen. Myös seurakunnan hommissa annetaan koulutusta. Kun Pietiläiseltä kysyy vapaachtoistyöskentelyn henkilökohtaista merkitystä, tulee suora vastaus: "Ei tämä ole lyön korvike eikä harrastus. Tämä on mahdollisuus toisenlaiseen elämään." Bahan vuoksi diakoniatyössä toimiminen ei olisi Pietiläisen mukaan mielekästä. Aikaisemmin mies on myös ollut vapaaehtoisena muun muassa ruokapankkitoiminnassa. Kaiken kaikkiaan seurakunnan vapaachtoistyömahdollisuudet ovat laajat. Diakoniatyössä itsessään on paljon eri sektoreita, mutta myös nuoriso-ja lähetystyö vetävät vapaaehtoisia. "Lähimmäisen kammann ongelmana on vapaaehtoistyöntekijöiden iäkkyys. Tänne kaivattaisiin enemmän nuoria. Tämä kun on kuitenkin kaikenikäisten kammari", informoi Seppo Pietiläinen. VAITIOLOVELVOLLISUUS RAJOITTAA hieman vapaaehtoistyöntekijän toimenkuvan syvempää tarkastelua. Pietiläisen mukaan alkoholismi ja työttömyys ovai eniten kävijöitä ahdistavia tekijöitä; hän sanoo kammarissa huolehtivansa siitä, että kävijä ei tule sisälle päihtyneenä. Perjantaisin Seppo Pietiläinen vetää miesten avointa keskusteluryhmää, mutta hän mainitsee itsekin käyttävänsä kammarin palveluja. Suosittuja ovat aamurukousheikei ja yhteislaulutunnit. Taidetta ja liikuntaakin kammarissa voi harrastaa. Kammariin pääsee vaivatta. Pietiläisen mukaan kävijän uskonnollisia arvoja ei kysellä, vaikka kammari onkin seurakunnan ylläpitämä. Myös keskustasijainti on Pietiläisen mielestä olennaista tälle olohuoneelle. Tosin kauempaakin tulee kävijöitä kammariin. Esimerkiksi Esa Virtakainen istahtaa lähes joka päivä kammariin kahville taivallettuaan ensin Ruokkeelta keskustaan. Vinakaisen poskei punottavat vielä puolisen tuntia ovien avautumisen jälkeen kahvipöydän ääressä: kammarimatkansa hän laittaa talvellakin polkupyörällä. • Lähimmäisen kammari: Hannikaisenkatu 12, ma-pe 11-15 ja la 11-13; Seurakunta verkossa: http://www.evl.fi/srk/jyvaskyla/ KEHITYSMAA-SEKTORI ON hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnasta, jonka parissa voi viettää lyhyenkin rupeaman -juuri sen hetken, kun tuntee voivansa auttaa. Maailmankauppa-vapaaehtoinen Sanna Suonpää teki luontevan siirron viime syksynä Mango-kaupan asiakkaasta kassan taakse asiakaspalveluun. Nyt opiskelujensa ohella hän työskentelee yllä Mangossa, noin kerran viikossa ja tekee samalla myös esitettä kaupasta. Jyväskylän kehitysmaayhdistyksen ylläpitämässä Mangossa tehdään melkein kaikki lyö vapaaehtoisvoimin. Sanna Suonpään kaltaisia vapaaehtoistyöntekijöitä on kolmisenkymmentä. Yleistetysti mainittuna heillä kaikilla on taustallaan kulutusta koskeva ekologinen ajattelutapa; maailmankaupoissahan myydään tuotteita, jotka on tuotettu mahdollisimman pitkälle jalostettuina ihmisarvoa ja luontoa kunnioittaen. "Itselleni tämä on luonteva tapa ottaa kantaa eettisesti oikean, ekologisen kuluttamisen puolesta. Minun olisi vaikeaa kuvitella itse osallistuvani esimerkiksi mielenosoituksiin. Huonosti organisoidussa mielenosoituksessa saatetaan antaa naurettava leima hyvällekin asialle. Monetkaan ihmiset eivät osaa välttämättä ottaa mielenosoituksia vakavasti". Suonpää selittää. Sen sijaan työpanos kehitysmaatuotteiden kaupassa on Suonpään mukaan yksi nykyaikainen ja konkreettinen keino ohjata kuluttajaa oikeammille urille ja vastuullisuuteen. Tavallisena työpäivänään Mangossa Suonpää asioi niin myyjänä, lähetysten purkajana kuin tuoneiden lajittelijana. Kauppapuolen lisäksi Jyväskylän kehitysmaayhdistys pitää yllä muun muassa erilaisia projekteja, kuten reilun kahvin kampanjaa. Mangossa toimii myös luomuruokapiiri. "MIKÄÄN MAAILMANPELASTAJA en koe olevani, mutta tämä tyo sopii minulle ja arvoihini sekä tuo hyvän mielen", korostaa Sanna Suonpää. Yhieisöviestintää opiskeleva Suonpää toteaa toimineensa monenlaisissa paikoissa töissä, mutta ei koskaan aikaisemmin vapaaehtoistyöntekijänä. Hänen ideansa Mangon vapaaehtoistoimintaan mukaan menemisestä syntyi eräällä jutuntekokeikalla. "Tämä toiminta vie nyt ehkä noin neljänneksen vapaa-ajastani. Loppuaika menee perusharrastusten parissa, mutta vapaaehtoistoiminta vie koko ajan yhä enemmän ja enemmän aikaani. Joskus tulen kauppaan hengailemaan, vaikka en olisi varannutkaan työvuoroa." Mangon ovi kaikille vapaaehtoistyöhön haluaville on auki haastattelun jälkeen. Työntekijät koulutetaan kaupassa, ja nimensä voi vapaasti kirjoittaa sen jälkeen työvuorolistaan, jonka aikatauluja on sitoutumisen jälkeen noudatettava. Suonpään työkaven Annina Tuhkunen painottaa, että työntekijöiden arvomaailman ei kuitenkaan tarvitse olla itse kaupan ominaispiirteiden kaltainen: "Kukaan ci kyttää, että ostatko reilun kaupan kahvia vai menetkö lähikauppaan tarjouskahvia ostamaan. " Myös asiakkaita on monenlaisia. Kaikki eivät käy kaupassa ideologisista syistä: "Jotkut asiakkaat tulevat tänne ihan vain siksi, koska täällä on 'söpöjä, pieniä sisusiustavaroita'. Ihmiset kyllä usein tiedostavat nämä ekologisen kuluttamisen asiat, mutta lieto ei aina vain ulotu käytännön tasolle. Tosin ihan pienikin askel oikeaan suuntaan on hyväksi kulutusasioissa", tuumaa Sanna Suonpää. LÄHINNÄ OPISKELIJOISTA ja muutamasta työttömästä koostuva Mangon työntekijäjoukko on Suonpään mielestä eläväistä sakkia. Opiskelijoiden lomat ja valmistumiset vievät työntekijät toisaalle. Toisaalta kehitysyhteistyötä edistäviä vapaaehtoisjärjestöjä on niin paljon, että moni on mukana hetken yhdessä projektissa siirtyen sen valmistuttua seuraavaan vapaaehtoisesti. "Suurempi kynnys tänne olisi varmaankin lulla työskentelemään, jos täällä saisi palkkaa", napauttaa Suonpää. 27-vuotias Suonpää toteaa itse valmistuvansa syksyllä, mutta sen jälkeisestä vapaaehtoistyöskentclystä hän ei vielä osaa sanoa mitään. Tulevaisuuden työnpaikkansa hän on jo osaksi arvoillaan määritellyt: "En voisi kuvitella työskenteleväni yrityksessä, joka toimii vastoin arvomaailmani eikä allekirjoita ympäristöystävällistä kuluttamista." • Mooilmonkouppo Mongo, Kouppakotu 5, http://personal.inet.fi/yhdistys/mongo/ Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 200 organisootion, mukaan lukien Jyväskylän kehitysmaayhdistyksen, kattojärjestö: www.kepa.fi +
fcfl Jyväskylän Ylioppilaslehti 5 / 2 1 L O u N A S ä 1 1 1 6 m « __ Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vegaanivaihtochto joka päivä. MA 26.3. KE 28.3. PE 30.3. MA 2.4. Tl 3.4. TO 5.4. | Pastaa kasviskastikkeella Aurajuustokiusaus Pcmnaohukaiset Pinaattiohukaiset Kasvissosekeitto Kesäkurpitsa-currypata Riistapyöryköilä Täytetyt jauhclihaohukaiset Kasviskaalilaatikko Texmex-uunimakkata, juustopeJauhelihapihvi, tomaattikastike Lohikiusaus Paisteltu lohi, tanarkastike Sitruunasei Kaalilaatikko runat Tonnikalakastike, spaghetti Paistettu kala, purjokastike Kanahsotto Nakkikeitto Maksaa kermakastikkeessa ! TI 27.3. TO 29.3. KE 4.4, PE 6.4. Sienirisotto Kasvispihvit o y e g o i o l l O K I V I Kukkakaali-sienipaistos Makkaralasagnc Broilerpastapaistos o y e g o i o l l O K I V I Tulinen lihapata KasvLsjuustokastike, spaghetti Kanaa mango-hunajakastikBurgundin lthapau l o y e g o i o l l O K I V I Värikäs uunikala Jauhelihakastike, spaghetu keessa o y e g o i o l l O K I V I Juusto-broilerkepakot JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA UUTUUKSIAUUTUUKSIAUUTUUKSIAUUTUUKSIA Kierkegaard: Toisto. (Atena) Tätä nimimerkillä Constantin Constantius kirjoitettua kirjaa on sanottu haastavaksi tutkielmaksi kaiken sattumanvaraisuudesta. Sanottu ja tehty: osta tämä! 158 mk Snellman: Kootut teokset 1 . Huhtikuu 1826 syyskuu 1839. (Opetusministeriö) Kuten Aku Ankka, tämäkin on toiveklassikko! 145 mk Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista. (Vastapaino) "Geneven tasavallalle. Ylhäiset, korkeasti kunnioitetut ja täysivaltaiset herrat." Arvoisa asiakas, vakuuttuneena siitä, että olet hyveellinen kansalainen, raatimme tarjoaa Sinulle tämän ehdottoman positiivista ostopäätöstä vaativan niteen. 137 mk Nummelin: Pulpografia. Amerikkalaisia kioskidekkareita suomeksi 1936-89. (Suomen dekkariseura) Vinkkejä; Paholaisen hullut lääkärit, Isku 41/1936, Minä, eläkkeelle siirtynyt noutokoira, Apu 13/1956, Taisteleva huppukaulus, Ässä 21. 130 mk Samama: Vireästi musisoimaan. Soita ja laula ilman kipua ja särkyä. (Atena) Jos sormesi muistuttavat talousnakkeja, syö ne! Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa @ S 5 E L 3 kirjamyynti@kampusdata.fi 187 mk E X I M I A V A L M E N N U S K U R S S I T Y L I O P I S T O J E N "VALINTAKOKEISIIN I L M A I N E N V A L I N T A K O E I N F O J Y V Ä S K Y L Ä S S Ä k e 2 8 . 3 . k l o 1 6 . 1 8 . Kiinnostaako opiskelu yliopistossa? Hae valintakoeinfosta vauhtia pyrkimiseen! Tule kuulemaan Jyväskylän y l i o p i s t o n suosituimpien tiedekuntien valintakokeista, niiden sisällöistä ja tehokkaasta valmentautumisesta valintakokeisiin ( m m . biologia, D historia, journalistiikka, kansantalous, liikuntatieteellinen, psykologia, puheviestintä Paikka: Cygnaeus-lukio,Vapaudenkatu 35-37. Jyväskylä. Tervetulon 1 Lisätietoja saat soittamalla (09) 2727 130 tai klikkaamalla www.valmennustiiwie*i ASENN? Atkkltthtlotatfoilte DipfomMnifnÖöfloioiloIH» HumanliNi»» KoivoluifJ«l«»ftfi««. Kauppakeikkaan tiikuftfariel*»»<>*«n luonnonrt«fe»IMiMn tOÖk»tlaU»Htt*an Maatalout m«ft0H«f««HJi««n Ofk*ui»«r«e!Hi*»n K»o>f«ofHi««n r»o(og(i«*n vfit*JifcvnfoH*r*«l'fi«« Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on noin 10 500 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta toimii jäseniensä etujärjestönä opintoja sosiaalisissa kysymyksissä. Ylioppilaskunta ylläpitää Kortepohjan ylioppiloskylää turvaamaan noin 1800 opiskelijan asumisen. Aatteellisen toiminnon tukemiseksi ylioppilaskunta harjoittaa myös yritystoimintaa. Ylioppilaskunnalla on 43 vakituista työnti jo ylioppilaskunta-konsernin vuosibudjetin loppusumma on noin 80 miljoonaa markkao. Jyväskylän y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n t a julistaa haettavaksi määräaikaisen viran ajalle l i . 2001-315.2003. Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan varsinaisesta toiminnasta ja on ylioppilaskunnan ylimpien päättävien elinten, hallituksen ja edustajiston esittelijä jaahteeri. Pääsihteeri on myös aatteellisen toiminnan Ien esimies. Hakijalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta ja taloudenhoidosta sekä ylioppilaskunnan asioiden tuntemusta. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A20-A21. Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko (p. 014 260 3978,040 521 2124) jo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juha Makkonen (p. 014 260 3978,040 588 4199). Hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon maanantaihin 2. huhtikuuta klo 12.00 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle, osoite Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut ja valintakokous ovat torstaina 5.1 Jyväskylässä 8.3.2001 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus Tie tulevaisuuteen Kymenlaaksossa P a l k i t t u a k o u l u t u s t a . Opetusministeriö on valinnut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun energiatekniikan koulutusohjelman koulutuksen laatuyksiköksi vv. 2000-2001. Kevään yhteishaku 1 2 . 3 . 6 . 4 . H a l l i n t o j a k a u p p a , Kotka ja Kouvola Tradenomi Tradenomi (BBA). suora haku oppilaitokseen T e k n i i k k a j a liikenne. Kotka Insinööri (AMK) Merikapteeni (AMK) Luonnonvara-ala, Kotka Metsätalousinsinööri (AMK) Kulttuuriala, Kouvola Artenomi (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) Sosiaalija t e r v e y s a l a Ensihoitaja (AMK). Kotka Sairaanhoitaja (AMK). Kotka ja Kuusankoski Sosionomi (AMK), Elimäki Tilaa ilmainen valintaopas! " K Y M E N L A A K S O N AMMATTIKORKEAKOULU K o t k a j a K o u v o l a n s e u t u opiskelijahaku@kyamk.fi • w w w . k y a m k . f i • P L 1 3 , 4 8 2 3 1 K o t k a • Puh. ( 5 ) 2 2 8 1 1 I S\ Sivaria tarvitaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kaipaa joukkoihinsa siviilipalvelusmiestä syyskuun puolesta välistä alkaen. Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, tehtävänään kaikenlaisia pienen toimituksen töitä: juttujen kirjoittamista, lehden taittoa, verkkolehden ylläpitoa ja valokuvausta. Monipuolisuus on siis rautaa, mutta erityisesti va okuvauskykyä ja Photoshopin hallintaa arvostetaon. Taittoohjelmana Jylkkäri käyttää QuarkXPressiä, joten sen tuntemus ei ole haitaksi. Jos innostaa, toimita vapaamuotoinen hakemus Jylkkärin toimitukseen (Keskussairaalanne 2,40600 J KL) 20.4.2001 mennessä ja kerro toimittaja-, taittosekä valokuvauskokemuksestasi. Lisätietoja: päätoimittaja Juha Kauppinen, (014)260 3359 ja ylioppilaskunnan pääsihteeri (014)260 3354. kämDU! ••••.:-!:• • • , ••••••, • • : : • • . • : . . • : . • J ,•;•• ' L I " • • ' " : _^_ _ • •' • • ' . . ^ ^ ^ ^ 5 . . M W ! JJJL • B Ä f f l f f l P ' ; : kevät K l l l v 2001 K ^ O ' " : • • : 20.3. rakkaudella maire. aaltonen, suomi 1 27.3. gonin. takashi. japani 1995. k-18. W9.k ' esitykset kello 19. liput 20/25. M m
SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 TERVETUD VANHAT JA U U D E T OPISKELIJAT Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 : 20 Kauppakatu 33. JKL. Puhelin (014) 213 123 I «csgliitakossa on auatttf t ^ uaihtuuien ideoiden ruokaÄ ^ * " ja seurostelurauintola. Ota mukauimmat ihmiset mukaasi ja tutkaa yhdessä' uiihhjmään uudenlaisen seurusteluaterian ääreen. Take 1 ! your » time A t ,fi o r K JBJ » B * * l t p li se e n take , i i _ avvay! | JBJ » B * * l t p li se e n 26 uutta makua! " K | •!&$ 5MBU1C ^^B Br B B P * J f l ^ M ^ Kcuppnkalu 30 P t o A I puh. Mainosta! Opiskele insinööriksi Kuopiossa.— c «3 * Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Tekniikka, Kuopion yksikössä opiskelet ammattiin ja luot työelämäyhteyksiä, joiden varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Monipuolinen koulutusohjelmatarjonta takaa, että löydät varmasti omasi ja voit vielä halutessasi täydentää osaamistasi kansainvälisissä yhteistyöohjelmissamme. Olemme myös mukana Kuopion uusimmassa tutkimusja koulutuskeskuksessa, Microtekniassa, jossa yritysyhteydet tulevat sisälle opiskeluympäristöön. Koulutusohjelmat: Tietotekniikka, Sähkötekniikka, Elektroniikka, Information Technology, Ympäristöteknologia, Rakennustekniikka Puutekniikka, Koneja tuotantotekniikka H a k u a i k a : 1 2 . 3 . 6 . 4 . 2 1 P ä ä s y k o e : 5 . 6 . 2 1 ,^\oa fc, www. p s p t . f i / teku \0 P O H J O I S S A V O N K O R K E A K O U L U S Q i BBBB 3 O 4* O O o» 4* HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI' m Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % AVOINNA: T , ., . . . Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu Tradenomin tutkinto Henkilökohtainen opintosuunnitelma, monipuolinen opintotarjonta, tiivis yritysyhteistyö, kansainvälinen ja kannustava ympäristö. Valmistuttuasi voit toimia liike-elämän asiantuntijatehtävissä. Valitse omasi hallinnon ja kaupan alan haasteellisista koulutusohjelmista. Yhteishaussa 12.3. 6.4. Liiketalouden koulutusohjelma tradenomi, 140 ov hakukoodi 058 • monivalintainen opintosuunnitelma, Jyväskylä koodi 1640 • Tiimiakatemian opintosuunnitelma, Jämsänkoski koodi 1646 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma tradenomi, 140 ov hakukoodi 142 Erillishaussa International Business Bachelor of Business Administration, 140 ov • haku Suomesta 30.4. mennessä • haku Suomen ulkopuolelta 30.3. mennessä Tilaa Hakijan opas 2001! hakijapalvelu@jypoly.fi puh. (014) 444 6608 tai 444 6619 Faksi (014) 444 6620 Lisätietoja opinto-ohjaaja Anne Hytönen p u h . ( 1 4 ) 4 4 4 6803 sähköposti anne.hytonen@jypoly.fi www.jypoly.fi L ra <BP* JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU (02) 4*9 M K KHO tfpSä <01)S»90B mm (O*) 362 0990 faSin Cm—ii IrflrM (OB) m 0071 l CKmnzD oMEiiu « m i \mm (O9)«»00S« (<«)««» « ((»10010240 GOLDEN PIZZABUFFET (03) $?0 9277 ffiCEEB (orjJTjisn (Oio) 348 3999 (011) «00710 (M) SM MM ******* )»»**4/*rtnj (014) 449 MW (017) MO 006A *^Cf^ Mm HriilaU, Viatu, Turku, K*««cn«MW,T*ap<", I J M M T M A » ' * . KUI,-la
V a i h t o e h t o i s e e n , uuteen j a nousevaan musiikkiin erikoistunut sisäfestivaali Jyrock järjestetään jo 14. kerran Jyväskylässä ravintola Ilokivessä 6. ja 7.4. 2 1 . Jyrockin pitkät ja kunniakkaat perinteet velvoittavat j ä r j e s t ä j i ä k a s a a m a a n j o k a v u o s i r o h k e a n j a taiteellisesti kunnianhimoisen esiintyjälistan. Myös tänä keväänä on tiedossa paljon uutta ja jännittävää t a v a r a a . P y r i m m e e s i t t e l e m ä ä n t u o r e t t a pop/rockkulttuuria äärilaidasta laitaan elektronista musiikkia unohtamatta. Myös m i e l e n k i i n t o i s i a D J v i e r a i t a on l u v a s s a : P e r j a n t a i n a I l o k i v e n y l ä k e r r a s s a s o i t t a a tukholmalainen rockpromoottori Marcus Törncranz sekä jyväskyläläiset Tuke j a Soulfood. Lauantaina vuorossa on turkulainen DJ-kaksikko Cool Cappucino. Nousevien kotimaisten nimien lisäksi Jyrockiin on tulossa vieraita myös ulkomailta, kun Jyväskylään s a a p u v a t s a k s a l a i n e n J e a n s T e a m , s a k s a l a k a n a d a l a i n e n Peaches sekä ruotsalaiset T e e n a g e Idols ja First Floor Povver. Hoki vi 6 . 7 . 4 . 2 1 . Perjantai 6.4. Lauantai 7.4. ALAKERTA: ALAKERTA: 21:00 PUNY 21:00 ELLIOT 22:00 OFFICE BUILDING 22:00 SURFTONES 23:00 ZEROCHARISMA 23:00 THE PAISLEY 00:00 THE TEENAGE IDOLS 00:00 SVVEATMASTER 01:00 ARTO MUNA JA 01:00 MANA MANA MILLENIUM 02:00 THE MUTANTS 02:00 BLASTER MASTER YLÄKERTA: YLÄKERTA: 22:30 JUKKA RUOHOMÄKI 22:30 LE KIMONO 00:30 DR ROBOTNIK 23:30 JEANS TEAM 01:30 TERO j 01:30 AAVIKKO 02:30 FIRST FLOOR POVVER 02:30 PEACHES Järjestäjänä JYY. Liput KAHDEN PÄIVÄN LIPUT 120MK (VAIN ENNAKKO!) -YHDEN ILLAN LIPUT 70MK (VAIN OVELTA!) JYYN JÄSENET: ENNAKKO 2 PÄIVÄÄ/100MK (VAIN KULTTUURISIHTEERILTÄ) ENNAKKOLIPPUJEN MYYNTIPAIKAT: JYVÄSKYLÄ: AIRON MUSIIKKI HELSINKI: STUPIDO SHOP -TAMPERE: SVVAMP MUSIC -TURKU: MUSIIKKINURKKA r
&JYJZ JEANS TEAM (Ger) Jeans Team perustettiin Berliinissä vuonna 1996. Reimo, Franz, Henning ja Gunther löivät nuoret päänsä yhteen ja loppu on historiaa. Yhtyeen ensimmäinen julkaisu oli video nimeltään Baby. Teos oli osa Polariot+ -taidenäyttelyä. Pojat esiintyivät hämmentyneille katsojille videomonitorien kautta, ja paikalle saapuneille myytiin mm. farkkukankaasta tehtyjä partoja ja samettisia pulisonkeja. Yllätyksellisyys on ollut alusta asti tärkeä osa Jeans Teamin keikkoja. Myös musiikillisesti yhtye uskaltaa rikkoa rajoja. Uusin Ding Dong -cd on maukas paketti electroa, poppia ja kolinaa. Farkkujengin varhaisempaan tuotantoon on helppo tutustua yhtyeen kotisivuilla. Suomeen Jeans Team saapuu intoa puhkuen, ovathan täältä kotoisin bändin suosikkiorkesterit: Aavikko ja Op;i Bastards. PEACHES (Can/Ger) Peaches on kuuma! Tämä yhden naisen orkesteri on ehtinyt viimeisen vuoden aikana kiertää ympäri maapallon ja pistää polvilleen rockyleisön ja median. Berliinissä asuva kanadalaistähti on riisunut lava-aktistaan kaiken turhan: yksi nainen, groovebox, kitara, laulu ja helvetisti energiaa riittävät. Debyyttialbumi "Teaches of Peaches" todistaa reseptin toimivaksi. Levyltä löytyy räkäistä rokkia, tanssibiittiä ja kaunista poppia. Artistin faneihin kuuluu mm. Elastica-yhtye, joka otti hänet mukaan bändin viime syksyiselle Yhdysvaltojen kiertueelle. Älä missaa tätä Peaches on pahin kaikista! J U K K A RUOHOMÄKI Kuka ihmeen Jukka Ruohomäki? Hän on yksi suomalaisen elektronisen musiikin uranuurtajista. Mies on tehnyt yhteistyötä maamme lähes kaikkien merkittävien populaarimusiikin nimien kanssa. 60-luvun lopulla Helsingissä uransa aloittanut Ruohomäki työskenteli mm. Helsingin Yliopiston musiikkitieteen laitoksen elektronimusiikin laboratoriossa ja samalla tutustui underground-skenen vaikuttajiin (mm. M.A. Numminen). Vaikka herran meriitit suomalaisessa musiikkielämässä ovat kiistattomat, vain harva on kuullut Ruohomäen omaa musiikkia tai nähnyt häntä esiintymässä livenä. Jyrock onkin ylpeä saadessaan tarjota tämän ainutlaatuisen ja taiteellisesti ylivertaisen kokemuksen teille. ARTO MUNA JA M I L L E N N I U M Iskelmä ja rock ne yhteen soppii ja Arto Muna menee pussauskoppiin. Mr Muna ja ystävät tunnetaan monesta muusta yhteydestä kuin musiikistaan. Bändin saamaa huomiota maamme tiedotusvälineissä on turha ihmetellä. Munalla riittää karismaa ja asennetta. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että bändi toimii musiikillisesti varsinkin livenä aivan loistavasti. Näin näyttävää ja viihdyttävää orkesteria ei suomalaisesta poppiskenestä tällä hetkellä toista löydy. PUNY AAVIKKO BLASTER MASTER Oululainen Blaster Master saapuu vihdoinkin kunnon klubikeikalle kaupunkiimme. Tämä pohjoisen ska-ihme on jo vuosikaudet ollut takuuvarma viihdyttäjä. Yhtye on viime aikoina pitänyt matalaa profiilia kotimaassaan ja keskittynyt kiertämään Eurooppaa. Älä epäröi astua tanssilattialle kun Blaster Master nousee lavalle ska saa jäyhemmänkin rokun polvet notkumaan. Tiukka ote tuopista ja menoksi. Punyn musiikilliset jäljet johtavat amerikkalaiselle collegerock-tehtaalle. Maamme musiikkilehdistö on jo vuoden päivät kehunut kilpaa yhtyeen keikkoja. Tule ja ihastu. Ja se Static on muuten aivan ihana tsibale. ZEROCHARISMA Paikallisen stoner-skenen kärkikastiin kuuluvalla Zerocharismalla menee lujaa. Soundi-lehti rankkasi taannoin yhtyeen yhdeksi vuoden 2001 suureksi lupaukseksi. Eikä ihme. Zerocharisma svengaa matalalta, lujaa ja hitaasti. Ozzykin tykkäis. OFFICE BUILDING Järjettömän kauniit ja surulliset popmelodiat ovat tamperelaisen Office Buildingin vahvin ase. Varaa keikalle nenäliinoja. Nyyh. Näin kauniisti ei ole suomalainen mies laulanut englanniksi ikinä. MANA MANA Mana Mana saatiin sittenkin Jyrockiin. Noin kymmenen vuotta sitten yhtye julkaisi suomalaiseksi klassikoksi nousseen Totuus Palaa -albumin. Bändi buukattiin tuolloin myös Jyrockiin, mutta onnettomien yhteensattumien takia keikka peruuntui. Äärettömien kitaravallien kuningas kiertää nyt Suomea Murheen Laakso -levyn kunniaksi. Yhtye laittanee pillit pussiin ensi syksynä, joten nyt saattaa olla viimeinen tilaisuus nähdä Mana Mana livenä Jyväskylässä. THE MUTANTS The Mutants surffaa kaupunkiimme Helsinki-Kouvola -akselilta. Armottomana livebändinä mainetta niittänyt yhtye tappaa talossa ja puutarhassa. Bändin debyyttisingle tulee uunista ulos ihan just. ...Jyrockin bändiesittelyt jatkuvat seuraavalla sivulla (22). Aavikko saapuu Jyrockiin nyt kolmatta (!) kertaa. Toivottavasti yhtyeen huono onni vuosina -97 ja 99 festivaaleillamme ei enää jatku. -97 orkesteri soitti alakerran narikassa kouralliselle ihmisiä ovet alakertaan olivat keikan aikana vielä kiinni. Vuonna -99 Aavikko oli lauantai-illan pääesiintyjä. Keikka jouduttiin keskeyttämään kellon lyödessä 03:30. Tänä vuonna yhtye valitsi esiintymisajankohtansa itse. Aavikko nähdään nyt lauantaina yläkerrassa. Tämä siilinjärveläistrio tuskin sen kummempia esittelyjä kaipaa. Viimeisimmän Multi Muysic -levyn jälkeen yhtye on keikkaillut ahkerasti ympäri Eurooppaa. Jyväskylässä Aavikko nähtiin viimeksi livenä tammikuussa Ilokivessä, missä täysi sali todisti orkesterin olevan yhä huimassa keikkakunnossa.
&jY&-£> THE PAISLEY Urku vinkuu ja meno on kuuma. Helsinkiläinen the Paisley ammentaa vaikutteensa 60-luvun garagepunkista. Yhden 7"-singlen julkaissut bändi on kuin liikaa vauhtia nauttinut 22-Pistepirkko ei siis ollenkaan huono. SURFTONES Kai te kaikki Surftonesin tunnette? Jyväskyläläinen instrumentaaliorkesteri on jo vuosikaudet vääntänyt surffimusaa ja vähitellen sekoittanut musiikilliseen keitokseensa ainesosia lähes kaikesta mikä on pop. ELLIOT Jyväskyläläistynyt Elliot lienee tuttu ainakin Radio Mafian ahkerille kuuntelijoille. Kauniimman kitaravetoisen popmusiikin ystävät huokaavat hiljaa ja rallattavat mukana. Kyllä elämä on sitten ihanaa. SVVEATMASTER Turkulainen Svveatmaster rokkaa! Yhden 7"vinyylin (Firemen of Love) ja yhden mini-cd:n (Lust for Heat) lisäksi yhtye on vakuuttanut Suomen rocknuorison live-esiintymisillään. Pelkistettyä mättöä parhaimmillaan. THE TEENAGE IDOLS (Swe) New York -77. Yeah. Tukholmalainen the Teenage Idols näyttää ja kuulostaa aidolta asialta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio paljastaa terävät kulmahampaansa, kun ruotsalaiset teini-idolit esittävät rajuja rokkitähtiä. Show kestää maksimissaan 20 minuuttia tule siis ajoissa lavan eteen notkumaan. FIRST FLOOR POVVER (Swe) FFP on tukholmalaista taidepoppia parhaimmillaan. Jos satuit näkemään viime vuoden Jyrockissa Revlon 9 -yhtyeen, tiedät mistä on kysymys. FFP on musiikillisesti muutaman asteen popimpaa kuin revlonit. Bändin videoita on pyöritetty ahkerasti MTV Nordicilla ja Suomessa asiansa osaavat radiotoimittajat ovat myös hehkuttaneet bändiä. LE KIMONO Le Kimono on Jyrockin viimeinen ja tuorein kiinnitys tänä keväänä. Jyväskyläläinen trio perustettiin tänä vuonna helmikuun puolessa välissä. Ja ensimmäinen keikka nähtiin jo viikko ensimmäisten treenien jälkeen. Yhtye koostuu mm. Dynamo ja Laulurastas yhteyksistä tutuista pojista. Tyylilajikseen he määrittelevät chinagaragen. Tule kuulemaan ja hämmästy! Miljoona polkupyörää ja kimonot tulessa! PERJANTAIN DJ:T Perjantai-iltana yläkerrassa yleisöä viihdyttää dj Playboy Marse eli tukholmalainen rockpromoottori Marcus Törncranz. Marcus soittaa levyjä täysin vailla estoja musiikkia on siis luvassa aivan laidasta laitaan. Lisäksi paikalle saapuvat paikalliset soulin ja funkin spesialistit Aki ja Tuukka. LAUANTAIN DJ:T Lauantai on yläkerrassa omistettu turkulaiselle hyvän tuulen dj-kaksikolle Cool öappucinolle. Reilu meininki ja kiva tunnelma, musaa luvassa electrosta punkkiin ja zz topista discoon. Bändiesittelyt: Ville Häkkinen MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaatthfi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola VVilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. TERVETULOA puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 Palautteesi on meille tärkeää ~>i. i i | i , i \ I M ; I \ . > I W I I _ I I I I I I V _ i n < I I I I I V _ ^ I perinteisten palautejärjestelmiemme lisäksi internet-sivullemme oman Palaute-kaavake osion jonka kautta voit antaa palautetta joko nimettömänä tai yhteystiedollasi lisättynä. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Toteutamme elämyksiä niin pieniin kuin suuriinkin juhlatilaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi www.sonaatti.fi (Tilaus) TERVETULOA vww.sonaatti.fi
w m w w isaa päälle pantavaa Nosta elintasoasi ja ota opintolaina Osuuspankista! Saat edulliset ehdot ja jotakin myös leipäsi päälle. www.osuuspankki.fi/alt Jyväskylän edullisin soitinkauppa rHtOttur&fMMKatoict Jyväskylän Soitinkauppa Vasarakalu 15, 40320 Jyväskylä p. 014-678760, f ax. 014-677497
T B l Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 TÄMÄ ILMIÖ löytyy kaikista inhimillisistä kulttuureista, niin nykyisistä kuin menneistä, muodossa tai toisessa. Sen sanotaan olevan yksi vanhimmista ihmisen itseilmaisun muodoista ja sellaisena yksi ensimmäisistä taiteen lajeista. Sitä on luokiteltu muun muassa sanoilla seremoniallinen, liturginen, maaginen, sosiaalinen ja esteellinen. Ilmiö on kaikille tätäkin lukeville tuttu kukapa ei olisi ainakin joskus huomannut lähtevänsä liikkumaan jonkin rytmin mukaan kuin itsestään. Puhe on tanssista. Liikuntakasvatuksen ma. yliassistentti Maarit Ylönen on alan moniammattilainen; tanssiva opettaja, tanssin tutkija ja tanssiterapcutii "Ruumiissa ja ruumiillisuudessa on kaikki kielet, vain yksi niistä on verbalisoitunut sanoiksi saakka tanssija käy dialogia paitsi maailman kanssa niin myös sisäisesti, itsessään Tämä vuorovaikutus on se mikä minua tanssissa kiinnostaa", pohtii hän. Länsimaista taidetanssia leimaa kontrollointi: tunteita ilmaistaan kyllä, mutta hyvin hallitusti, hyvin hallitun ruumiin kautta. "Vietin vuodet 1990-1992 Nicaraguassa kehitysyhteistyöprojektissa, ja palasin sinne 1996, 1997 ja 1998 keräämään aineistoa Bluefieldsin kaupungissa vahvana elävästä May Pole -unssitraditiosta. Sieltä tultuani tajusin kuinka vahvasti itsekin olin sitoutunut tähän länsimaiseen tapaan tanssia, jossa tunne estetisoidaan hyvinkin pitkälle", muistelee Ylönen. "Bluclieldsissä tanssi oli ihmisille jokapäiväistä ja suhde ruumiillisuuteen ja ruumiiseen oli erilainen kuin täällä meillä." Kun kysyn eron perään, Ylönen huokaa ja sanoo, että sitä hän on jo 10 vuotta pohtinut, ja välivastaukseksi syntyi lisensiaattityö. "Olisi helppo sanoa että suhde ruumiillisuuteen on siellä välittömämpi kuin meillä, mutta se on jotain muutakin, perustavanlaatuisen erilaista." Ylösen oma suhde tanssiin on syvä ja monen vaiheen kautta muotoutunut. Isoja miettimisiä on syntynyt Nicaraguassa oleskelusta sekä kolmesta selkäleikkauksesta, ]oidcn jokaisen jälkeen Ylösen on pitänyt opetella kaikki kävelemisestä lähtien uudestaan. Tanssiterapeutin opinnot ovat niin ikään tuoneet omanlaistaan sävyä tekemisiin. 'Tätä nykyä ajattelen niin ettei tanssi ole muotoa tai askelia, tai yhden ihmisen tunteen ilmaisua. Se on tapahtumista ihmisten välillä ja ihmisissä itsesTEKSTI. RIITTA KOIKKALAINEN SIEKKINENJA YLONEN-KUVAT. JUHA KAUPPINEN MÖNKKÖNEN&TAIPALE-KUVA: KATJA HATUNEN sään." Ajatus tanssin opettamisesta on niin ikään ajan myötä muuttunut. "Ihmisten pitäisi oppia kontrolloimisen sijasta vapautumaan. Ruumis on tanssissa oleellinen, sitä ei voi onneksi kokonaan älyllistää pois. Multa jos sen sijaan harrastetaan ruumiin mystifiointia, mennään siinäkin metsään. Jotain tärkeää on kadulla elävän liimanhaistclijapojan tanssissa. Se on siinä hetkessä, ei se poika ajattele etukäteen että nytpä teen tällaisen ja tällaisen liikkeen tai mieti jälkeenpäin että tulipa ilmaistua ruumiillisuuden syvin olemus. Hän tanssii. Siinä se." EMMA SIEKKINEN, tanssin ystävä, harrastaja, mesenaattikin, tunnistaa katupojan tunnelmat. "Tanssissa tärkeintä on tunnetila; tanssi on minulle luontevin lapa saada kontakti omaan kehoon, kokonaisvaltainen tapa olla olemassa." Siekkinen on aloittanut voimistelulla 6 vuoden ikäisenä. "Sitten tuli tauko kun olisi pitänyt mennä johonkin Daikadaikaduu-esitykseen", hymyilee Siekkinen. "Siitä kunniasta kieltäydyin, vasta parin vuoden jälkeen palasin harrastuksen piiriin. Olen tehnyt vähän kaikkea, uusimpana aloitin syksyllä afrotanssin. Kokeilisin vieläkin enemmän, mutta talous tulee vastaan. Tanssitunnit kun eivät ole ilmaisia." Puhe tanssin ruumiillisuudesta saa Siekkisen mietteliääksi. "Teen siitä käsin mitä olen ja nautin. Nuorempana olin paljon kriittisempi. Tanssissa on kehoon liittyviä ihanteita: on oltava hoikka ja pitkäsäärinen, ja limmi pitää olla ehdottomasti. Tällainen isoperseinen töppösääri tunsi olonsa joskus aika vaivautuneeksi sirompien harrastajien seurassa", nauraa nainen. "Olen joskus ohjannut lasten lyhmiä, ja joutunut kuulemaan kun pienet ihmiset, 7-9 vuotiaat, hokevat olevansa liian lihavia ollakseen hyvä tanssijoita ja oitaval hirvittävän stressin siitä osaavatko ojentaa nilkan oikein", vakavoituu Siekkinen. "Se on aika kamalaa. Pienten kanssa pitäisi välttää totisuutta, teknisyys ja kurinalaisuus ovat tietysti hyviä asioita, mutta tällaisia professionaalisia vaatimuksia pitäisi tuoda vasta ajan myötä, vähitellen. Tärkeintä on kuitenkin se ilon löytyminen ja säilyminen." SAMAA MIELTÄ on Jonna Mönkkönen, jonka kohdalla voi puhua vähintään tanssin puoliammattilaisuudesta. Hän on aloittanut 7-vuotiaana baletilla ja kokeillut Siekkisen lapaan vähän kaikkea laidasta laitaan. Mönkkönen opiskelee pääaineenaan puheviestintää, mutta rinnalla kulkevat mm. lanssipedagogiikan opinnot. "Ilo tanssia on tärkeintä. Se tunne ja sisäinen fiilis", pään nyökkäys vahvistaa sanat. "Ja se ilo tulee tekemisestä. Tanssi on parhaimmillaan silloin kun tanssijasta on kiva tehdä itsessään, itselleen ja muille", jalkaa ajatusta Riikka Taipale, tanssija-tanssinopettaja, joka yhdessä Mönkkösen kanssa teki syksyllä 2000 syystäkin kiitetyn Sti/l-koreogralian. Ladyt löysivät toisensa viime kesänä, kun Taipale kävi seuraamassa oppilaidensa harjoituksia. Hän oli jo pitempään elätellyt ajatusta oman esityksen tekemisestä ja etsiskellyt sopivaa kumppania itselleen. Tarkkailtuaan aikansa hän oli päätynyt siihen, että joukosta Mönkkönen oli se, jolta saattoi kysyä lähtisikö tämä työstämään omaa tanssiproduktiota. Tanssillista projektia kesäänsä kaivannutta Mönkköstä ei tarvinnut kahta kertaa pyytää. "Tanssi on toisaalta tarkoiteltu esitettäväksi, se muuttuu taiteeksi sitten kun se on jollekin tehty", pohtii Taipale tanssia esiintyjän kannalta. "Vaikka sisäsyntyisyys on tärkeää, on esityksen valmistelussa toisaalta katsojatkin koko ajan mukana. Sitä miettii kenelle on tekemässä ja mitä haluaa ) leisollecn viestittää", myötää Mönkkönen ja jalkaa: Teok«rn rrtVnperämcn ajatus ei kuitenkaan koskaan välity sellaisenaan." 'Jokainen katsoja kokee omalla tavallaan, ja niin sen pitää mennäkin. Tanssin perusasioihin kuuluu ajatus siitä, ettei ole olemassa oikeaa tai väärää tulkintaa", korostaa Taipale. "Harmittaa joskus kun ihmiset luulevat että tanssiesitystä ei voi mennä katsomaan ellei osaa hienosti eritellä esityksen eri elementtejä. Se riittää kun istuu alas ja katsoo. Ihan totta." • "JOTAIN TARKEAA O N KADULLA ELAVAN LIIMANHAISTELIJAPOJAN TANSSISSA. SE O N SIINÄ HETKESSÄ, El SE POIKA AJATTELE ETUKÄTEEN ETTÄ NYTPÄ TEEN TÄLLAISEN JA TÄLLAISEN LIIKKEEN TAI MIETI JÄLKEENPÄIN ETTÄ TULIPA ILMAISTUA RUUMIILLISUUDEN SYVIN OLEMUS. HÄN TANSSII. SIINÄ SE."
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 E TEKSTI: T U O M A S TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Klassikkotarina tanssii nykytahtiin Tanssiteatteri Kramppi on nuorten jyväskyläläisten harrastajien tanssiteatteri, lajissaan kaupungin ainoa. Nyt Kramppi on tuomassa ensi-iltaan uutta teosta nimellään Kaksi oikein, kaksi nurin. Koreografian on tehnyt Miia Elivuo, joka on Raisa Pylkön kanssa myös käsikirjoittanut teoksen. Kramppi on erityislaatuinen ryhmä. Väkeä on tanssiteatteriksi paljon, parikymmentä henkeä; iältään kramppilaiset ovat 12-25vuotiaita. Kramppi perustettiin 1996 Jyväskylän Työväenteatterin yhteyteen, mutta kyseessä on oma, itsenäinen ryhmänsä. Tähän mennessä se on tehnyt viisi kokoillan tanssiesitystä, joista viimeisimpinä viime talvena ensi-iltansa saanut tieteisseikkailu Episodi EF3I4 sekä elokuussa esitetty, yksiöelämää kuvannut 21 ml. KAKSI OIKEIN, kaksi nurin perustuu Louisa M. Alcottin klassikkoteokseen Pikku naisia. Teksti valikoitui uuden produktion pohjaksi, koska Episodi EF314:n jälkeen haluttiin katsoa ajassa toiseen suuntaan. "Kun edellinen esitys on tehty, niin sitten mietitään jotakin uuttaja erilaista. Kun viimeksi esitettiin scifi-juttua, niin nyt vuorossa on mennyt aika", kertoo Elivuo. "Nyt haluttiin myös tehdä sellainen teos, jossa tytöillä on paljon tekemisiä, koska Krampissa on mukana paljon tyttöjä", Pylkkö lisää. Krampin näkemys ci kuitenkaan noudata teosta orjallisesti, vaan esittää siitä oman näkemyksensä. Yhden totuuden asemesta korostetaan sitä, että valittavana on monia teitä kuten nuoruudesta ja elämässä tehtävistä ratkaisuista kertovaan tannaan sopukin "Kirja on moraalisesti opettavainen, muna me halusimme päästä moralisoinnista eroon", toteaa Pylkkö. Erikoista Kaksi oikein, kaksi nurin -teoksessa on myös se, että musiikki on pääosin jyväskyläläisien yhtyeiden käsialaa; mukana on muun muassa Dynamon, Fridgen ja Gcorgie Pickei In Coloursin kappaleita. Ratkaisulla luotu ristiriita on tarkoituksellinen. "Tarina on 1800-luvulta, mutta musiikki on uutta. Jos kaikki olisi yksi yhteen, niin lopputulos olisi tylsä", Elivuo pohdi. Liian vaikeaa tai pienille eliittiylcisöille suunnattua tanssiteatteria eivät kramppilaiset haluakaan tehdä. Kaksi oikein, kaksi nurin teoksen uskotaan omintakeisella tyylillään puhuttelevan myös niitä, jotka eivät tanssiteatteria yleensä juuri seuraa. "Esitys varmasti herättää jokaisessa omia mielikuvia ja elämyksiä. Toivotaan, että ihmiset tulisivat ennakkoluulottomasti katsomaan esitystämme", lausuu Elivuo. • Tanssiteatteri Kramppi: Kaksi oikein, kaksi nutin. Ensi-ilto ke 21.3., muut esiiykset li 27.3., ke 28.3., li 3 . 4 , ke 4.4., ma 9.4., li 10.4., ke 11.4. Klo 19. Tanssisali Lutakko, Schaumaninkatu 3. JYT:n keväässä tarjolla: Erilaisia sieluja TEKSTI JA KUVA: A N N A K A I S A VÄÄRÄNIEMI | _ JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERIN uusimmassa näytelmässä tehdään maaorjakauppaa entisajan Venäjän mukaisesti. Nikolai Gogolin Kuolleet sielut -näytelmän JYT:lle ohjannut Risto Sarvilinna toteaa silti, että kyseessä voisi olla vaikkapa nykyajan pörssikauppailmiö. Alkuperäisessä näytelmässä liikemies Tshitshikov kiertelee Venäjän maaseudulla ostelemassa kuolleita orjasieluja, jotka ovat kuitenkin henkikirjoissa vielä elossa. "Näytelmää on sovitettu melko ronskisti. Nyt siinä on viitteitä enemmän nykyaikaan eikä se ole mitenkään sidottu enää tapahtuvaksi Venäjällä siihen paikkaan ja aikaan", Sarvilinna kertoo. Tosin venäläisyys paistaa vielä hieman läpi, vaikka tekstistä onkin vähennetty paljon Venäjä-sanoja", lisää Petra Toropainen, joka esittää näytelmässä muun muassa Selifanajuria. Lävitsetunkeva venäläisyys on Sarvilinnan mielestä positiivista. Näytelmässä on mukana vahvasti venäläinen huumori, joka tuntuu yleisesti ottaen iskevän hyvin Kuolleiden sielujen tekijäporukassa. "Ainakin paremmin kuin amerikkalainen huumori", heittää muun muassa Sami Siltala, Nosdrjov-tilanomistajan roolin haltija. KUOLLEISSA SIELUISSA hauskuus ei ole pelkkää vitsien heittoa. Koomisuus syntyy siitä, että ihmiset ovat niin tosissaan omanlaisiaan. Ohjaaja Sarvilinna sanoo, että ensilukemalta Gogolin teos vaikutti aivan kahjojen tyyppien tarinalta. "Teksti tuntui alkulukcmalta siltä, että siinä ei ole mitään aitoa. Kun asiaa mietti sitten vähän enemmän, niin huomasi, että tämmöistähän tapahtuu kaikkialla", valottaa Sarvilinna ohjausteostaan. Ihmistyyppien erilaisuus tulee hyvin esille näytelmässä: "Ensimmäisellä kerralla teksti oli hyvin hauska. Siinä pystyi kuvittelemaan helposti erilaisia tyyppejä. Tarina voisi olla suomalainenkin", tilanomistaja Korobotskan ja tytär Ulenkan rooleja esittävä Sanna Nieminen toteaa. "ERILAISET NÄYTTELIJÄTAUSTAT luovat hedelmällisen pohjan teatterin tekemiselle", sanoo Risto Sarvilinna luonnehtien nykyisen produktionsa tekijöitä. Tässä JYT:n kevään pääproduktiossa on mukana parisen kymmentä teatterin tekijää, joilla on heterogeeninen teatterikokemus. Isosta joukosta huolimaita mukana on vain pari vanhaa jytti-naamaa. Ohjaaja itse lukeutuu näihin. Sarvilinna näytteli parisen vuolta sitten JYTn Tien laidalla Waterloo -näytelmässä. Sen jälkeen lian on ollut mukana muun muassa Huoneieatterin produktioissa. Siellä nähtiin myös viime keväänä hänen esikoisohjauksensa, Masennustarina-monologi. "Oli kiva tarjota tätä näytelmää ylioppilasteatteriin, koska siellä tehdään teatteria rohkeasti ja kokeilunhaluisesta ajankohtaisista asioista", kehaisee Sarvilinna. Ohjaaja itsekin saa kehuja Kuolleiden sielujen näyttelijöiden joukosta. Petra Toropaisen mukaan näyttelijöille on annettu paljon tilaaja vapauksia muokata alkuperäistä näytelmää. Näyttelijöitä on kohdeltu samanarvoisesi; myös roolihahmot ovat melko lasaPääsielu(Jouni Huhtaniemi) ja sivusielu (Petra Toropainen). väkisiä, sillä niin sanottuja sivurooleja ei tässä näytelmässä ole. TIETYNLAINEN VAPAUS tarjotaan Sarvilinnan mukaan myös Kuolleiden sielujen yleisölle. Hänen mukaansa näytelmä ei anna suoraan mitään opetusta. "Jokainen saa napata itse näytelmästä sen, mitä haluaa", Sarvilinna teroittaa. "Mutta aina näytelmässä ei tarvitse olla jotain uutta sanottavaa. Riittää, että näytelmä herättää katsomaan asioita ehkä uudelta kannalta", jatkaa näyttelijä Sanna Nieminen. Teatteria ei Sarvilinnan mukaan kannata tehdä, jos ei tiedä mitä haluaa teoksellaan sanoa. Eli joku juttu on hänelläkin ollut mielessä näytelmän rakentamisvaiheessa. Mahdollista sanomaa tai opetuksia ohjaaja ei silti suostu kertomaan, mutta hyvänä vihjeenä toimii hänen pörssivertauksensa. • Nigoloi Gogolin Kuolleet sielul (ohjaus Rislo Sarvilinna) Jyväskylän ylioppilasteatterissa 2 1 . 3 , 23.3., 25.3., 29.3., 3.4., 4.4., 5.4., 10.4., 11,4., 18.4., 19.4. ja 29.4. Esitykset kello 19.00 Ilokivessä. Esitys vierailee 6.-8.4. Joensuussa ylioppilasleatterifestipianissimo NORJA ESILLÄ JYVÄSKYLÄSSÄ Naapurimaamme Norja on esillä Jyväskylässä huhtikuun alkuun jatkuvien Norja-viikkojen aikana. Maan suurlähetystön, PohjolaNordenin Keski-Suomen piiri ry.:n sekä Pohjoismaisen tiedotustoimiston järjestämien viikkojen ohjelmassa on muun muassa norjalaista kuvataidetta, kirjallisuutta, elokuvaa, musiikkia ja ruokakulttuuria. Esimerkiksi kaupunginkirjastolla on 30. maaliskuuta asti esillä näyttely norjalaisten kirjailijoiden tuotannosta, ja Minnansalissa esitetään 26.-27. maaliskuuta norjalaisia elokuvia. Musiikkitarjonnassa kuullaan eräissä ravitsemusliikkeissä niin trubaduuri Jan Arvid Johansenia kum Edvard Gricginkin musiikkia Kouluissa on meneillään peruskoulun neljäs-ja seitsemäsluokkalaisille sekä lukiolaisille suunnattu kirjoituskilpailu otsikolla Kirjoita Norjasta! Kilvan palkinnot jaetaan Norja-viikkojen pääjuhlassa torstaina 29.3. ravintola-alan oppilaitoksessa. Kutsuvieraaksi tilaisuuteen odotetaan Norjan suurlähettilästä. SINFIS SKULAA OMIAAN Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri keskittyy aprillipäivän konsertissaan oman väkensä tuotantoon. Sinfis soittaa omiaan -konsertin ohjelmisto on suurimmaksi osaksi orkesterin omien jäsenten tai muutoin siihen läheisesti liittyvien säveltäjien tuotantoa. Ohjelmistoa luonnehditaan viihteelliseksi ja melodisen, menevän musiikin ystäville; osassa konserttia mukana on myös komppiryhmä sekä laulusolisteja. Ensiesityksiä konsertissa on luvassa peräti kuusi. Kantaesitettävinä kuullaan Ilari Hylkilän, Janne Ikosen, Mari Lankisen ja Arimo Tuomiston tuotantoa. Konsertin johtavat Marja Ikonen ja Mari Lankinen. . Jyvöskylän yliopiston sinfoniaorkesterin aprillipäivän konsertti "Sinlis soittoo omiaan* : yliopiston juhlasalissa su 1.4. klo 16. Liput 50/20 mk. JYVÄSKYLÄ JUHLII 22.3. Jyväskylä-päivää vietetään torstaina 22. maaliskuuta. Jyväskylän kaupungin syntymäpäiväviikon juhlapäivän ohjelmassa on lukuisia eri tapahtumia. Tarjolla on näyttelyitä, teatteria, elokuvia ja paljon muutakin. Aamupäiväohjelmaa esimerkiksi vietetään Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4) kello 9.30.-11 30. Kaupunginteatterilla on avoimet ovet kello 13-17, ja Keski-Suomen museossa esitetään kello 12, 14 ja 16 Jyväskylä-aiheisia filmejä. Juhlaviikon kulttuuriohjelmaa riittää runsaasti sunnuntaihin saakka. Tarkempia tietojo: Jyvöskylän kaupungin kulttuuritoimen keskus, Vapaudenkatu 39-41, p. 624 822. Verkossa: www.jkl.fi/kulttuuri/iklpaiva SATUNÄYTELMÄÄ AIKUISILLE Teatterin osaamista löytyy Jyväskylässä runsaasti myös yliopiston piiristä. Tästä todistaa osaltaan draamapedagogiikan opiskelijoiden uutuusnäytelmä Ritari Leo ja Urpukkaturjaankuhka, joka saa ensi-iltansa torstaina 22. maaliskuuta. Hanna Pulkkisen ohjaaman näytelmän teemoina ovat rakkaus sekä nuoren ihmisen kasvaminen. Vaikka kyseessä on satunäytelmä, on se suunnattu lähinnä aikuisille. Tarina kertoo päähenkilön Leon sisäisestä kasvusta. Hän lähtee etsimään urpukkaturjaankukkaa pelastaakseen rakastettunsa Sylfidin elämän. Näytelmän keskeisenä opetuksena on tekijöiden mukaan se, ettei ihmistä saa tuomita heti, jos hän ei vastaa yleisiä odotuksia tai noudata totuttuja käyttäytymismalleja. Myös rakkauden eri puolet korostuvat: rakkaus antaa ihmiselle voimia, mutta on usein myös julma. Rrtari Leo jo Urpukkaturjaankukka. Dramatisointi jo ohjous: Hanna Pulkkinen. Rooleissa: Sonno-Mori Lohdenniemi, Somi Hurmerinta, Jutto Laino, Niino Huohvanainen, Hanna Seuranen, Johonna Koskela jo Tiia Ylhäinen. Esitykset to 22.3. klo 19 Ensi-ilto lo 24.3. klo 18, ma 26.3. klo 19, li 27.3. klo 19, to 29.3. klo 19. Draomapedagogiikan laitoksen droamastudio, Nisulankatu 78. Liput: 30/20 mk, varaukset 050-5821421 15 X ELOKUVA Kymmenellä paikkakunnalla. Jyväskylä mukaan lukien, päästään kevään kuluessa nauttimaan 15X15 -elokuvakiertueesta, joka on eurooppalaisten elokuvafestivaalien koordinoima kiertue mantereen elokuvaperinnön säilyttämiseksi. Koordinaatio nimesi 15 Euroopan maasta kustakin yhden elokuvantekijän. Kunkin tehtävänä oli valita omasta maastaan yksi elokuva, joka oli jäänyt kansalliseksi aarteeksi sen sijaan, että se olisi saavuttanut suuren yleisön. Elokuvan piti olla täyspitkä, fiktiivinen äänielokuva. Aki Kaurismäki valitsi suomalaiseksi elokuvaksi Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia (1972). Se perustuu todelliseen 1960-luvun pihtiputaalaiseen ampumavälikohtaukseen. Jyväskylässä surmanluotien sijaan nähdään kuusi muuta festivaalin elokuvaa. 15 x 15 -elokuvaohjelma esiteltiin ensi kertaa kokonaisuudessaan Brysselin kansainvälisillä elokuvajuhlilla vuosi sitten. Ohjelmaa tukee Euroopan unioni ja joukko yksityisiä yrityksiä. Suomessa tätä elokuvafestivaalia kierrättää ja koordinoi Cinet ry., joka perusteltiin viime vuonna edistämään valkokangaselokuvan arvostusta Suomessa. 15X15 -elokuvakiertue Jyväskylässä 29.3-31.3., Elokuvateatteri Elohuvissa. To 29.3.: klo 18 Le Legioni di Cleopotro, klo 20 Der Verlerone; Pe 3 . 3 . : klo 18 O Drokos, klo 2 Det Gode O g Det Onde; Lo 31.3.: klo 17 prof. Jarmo Valkolan elokuva-aiheinen alustus, klo 18 The Motter of Life and Deoth , klo 20 Angel. Liput o 25/15 mk. Keski-Suomen elokuvakeskus ry., puh: 624 815 /www.co.jyu.(iAsek
Jääkaappjmiehen J_ rakkaudet Jörn Donnerin elokuva Mustaa valkoisella (1968) muistetaan yleisesti suuren kohun ja oikeusjutun poikineista "rohkeista kohtauksistaan". Skandaalinkäryn alta paljastuu kuitenkin sujuva melodraama, joka kuuluu Donnerin parhaimpiin saavutuksiin elokuvan alalla. Mustaa valkoisella nähdään Suomen elokuva-arkiston esityssarjassa keskiviikkona 21.3. Seuraavalla viikolla. 28.3. kaupunginkirjaston Minnansalissa esitetään Jean Vigon upea nuoren rakkauden kuvaus VAtalante (Ranska 1934), yksi kaikkien aikojen kauneimmista elokuvista. Mustaa valkoisella -elokuvan päähenkilö on Donnerin itsensä esittämä myyntipäällikkö Julia Holm, jolla on meneillään tanakasti nousujohteinen käyrä jääkaappibisnekscssä. Hänen vaimonsa diplomiekonomi Anja (Liisamaija Laaksonen) pitää rivitalokodin siistinä. Heillä on kaksi lasta ja kaksi autoa ja heidät esitellään naistenlehdessä vuoden perheenä. Myyntimies karkaa malliperheensä viikonloppureissulta omille teilleen yhdessä konttoristi Maria Consianzan (Kristiina Halkola) kanssa. Tästä alkaa Juhan ja Marian tiivis suhde, joka joutuu kuitenkin pian koetukselle kun miehen olisi aika täyttää avioerolupauksensa. Keskiluokkaisen henkisen tyhjiön luotauksena Mustaa valkoisella ei tarjoa suuria oivalluksia rnutta Donnerin tavassa tarkastella menevän miehen perspuolta on aimo annos tervettä itseironiaa. Sitä paitsi Donnerin epänäyttelemistä on aina ilo seurata. Jean Vigon L 'Atalantessa vastavihitty nuori pari Juliette ja Jean ryntäävät suoraan alttarilta Jeanin kipparoimaan jokilaivaan ja aloittavat yhdistetyn hääja työmatkan Seinellä. Heidän seuranaan paatilla on laivapoika ja vähän höynähtänyt pappa, joka on tatuoinut itsensä päästä varpaisiin ja jolla on ystävän kädet säilöttynä spriipurkissa. Jeanin ja Julietten uuteen yhteiselämään mahtuu ankaran työnteon ja nuoren lemmen rinnalle myös mustasukkaisuutta, riitelyä, ensimmäinen eroja sen tuoma rakastetun kaipuu. L' Atalante on vangitseva, runollinen teos, jossa kahden ihmisen rakkautta kuvataan poikkeuksellisen herkästi ja jossa rakkauden aistillisuus ja fyysisyys ovat vahvasti läsnä. L 'Atalanten rakastavaisia esittävät Dita Parlo jajean Daste MARKUS LATVALA Elokuvo-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnonsalissa ke klo 18.00 Kino-kevään komea loppu Japanilainen rymistely Gonin (japani 1995) nähdään 27.3. Sen on ohjannut ja käsikirjoittanut yksi genren kovista nimistä. Takashi Ishii. Rikollisliiga Yakuzalta aikoinaan rahaa lainannut liikemies hamuaa ympärilleen sekalaisen joukon vähintäinkin kummallisia miehiä tarkoituksenaan saada liigalta vielä vähän lisää. Tällä kertaa rahat täytyy ryöstää, sillä lisälainaa alkuperäisien velkojen maksuun ei tosiaankaan saa. Teko ei jää sa* laan, alkaa verinen kujanjuoksu, jossa paha saa palkkansa pahalta. Elokuva tihkuu urbaania miehisiä asennetta: adrenaliinin sävyttämää toimintaa ja kovaksikeitettyä väkivaltaa, ihmisiä joilla ei ole toivon häivääkään, ei edes kuolemassa. Goninin myötä Kino vetäytyy jo kesätauolle, mutia syksyn suunnittelu on jo käynnissä. Yleisön kannattaa esittää omia toiveitaan, sillä perinteisesti Kinossa niitä on kuunneltu herkällä korvalla. Ehdotuksia syksyn ohjelmistoksi ottaa vastaan kulttuurisihteeri Ylioppilastalolla. RIITTA KOIKKALAINEN Flannelmouth KUVA: LEILA FARIN V O I FLANNELMOUTH ON helsinkiläinen pop-yhtye, joka on lyhyellä urallaan ehtinyt saavuttaa mainetta ulkomailla saakka. Omaperäistä, määreisiin alistumatonta mustikkia soittava ryhmä etenee varsin mallikkaasti musiikkibisneksen kivikkoisella polulla. Flannelmouth aloitti yhdessä soittamisen viitisen viikkoa sitten. Tänä aikana se on ehtinyt tehdä jo 65 keikkaa, 40 biisiä, harjoitella 300-400 kenaa. Bändi on julkaissut kaksi singleä ja käynyt soittamassa myös ulkomailla, Virossa ja Ruotsissa. Tässä viikkojen vieriessä kitaristikin on vaihtunut jo kahdesti. Viimeisen puolen viikon aikana uuden kitaristimme Jussi Lahtinen (ex-Pansies) kanssa ollaan käyty läpi kaikki mahdollinen: riidelty, dokattu ja tehty kuusi biisiä, lisää kitaristi Ari Virtanen. Laulaja Tuomo Kuusen komeaa kukkoilua tukee kompeillaan varma rytmiryhmä, rumpali Markus Koskinen ja basisti Antti Lönnblad Kaikki tämä on totta paitsi ajankulun suhteen: "Eräs ystävämme kehotti meitä valehtelemaan siekailematta haastatteluissa, että ollaan oltu koossa vasta vähän aikaa", paljastaa viisivuotiasta yhtyettä luotsaava Virtanen. "Suomessahan homma toimii nykyisin niin, että vain uudet bändit voivat kilvoitella levydiileistä." VAIKKA FLANNELMOUTH et suostukaan asettumaan lokeroitavaksi, on heidän musiikistaan löydettävissä tiettyjä popmusiikin sävyjä, joita biisintekijä Virtanen kuvailee nykyään brittiläisvaikutteisiksi. Hänen alkuperäisiä innoittajiaan olivat sellaiset yhtyeet kuin Pavement, Teenage Fanclubja Lemonheads. "Myös Manic Street Preachers on vaikuttanut meihin, multa lähinnä tekemisen mallina", toteaa vokalisti Kuusi. "Bändit, joihin meitä on verrattu, ovat harvoin niitä joilta olemme oikeasti ottaneet vaikutteita", jatkaa Virtanen ja listaa tällaisiksi Genen ja The Smithsin. Nykyisen, "vaikeamman" musiikin esiinnousun Virtanen myöntää vaikuttaneen savellystyyliinsä. "Biisimme ovat kenties vaikeita muihin verrattuina, koska emme kopioi ulkomaisten bändien kappaleita. Ei kompromisseja .tai plagiointia muutama pastissi mahtuu joukkoon kylläkin." Kuusi löytää hyvän syyn oman musiikin tekemiseen: "Jos ei ole sellaista kappaletta, jota haluaisi kuunnella, se täytyy tehdä itse. Soitamme kuitenkin suhteellisen erikoista musiikkia Suomen nykyiseen tilanteeseen nähden, joten läpilyömincn vaatisi juuri oikean hetken." Virtasen mukaan Flannelmouthin musiikki saattaa olla vaikeaa, mutta ei missään nimessä mahdotonta ymmärtää. "Tähtäämme selkeästi ulkomaille, koska Suomessa ei kenties riitä tarpeeksi samanhenkisiä ihmisiä, jotka pitäisivät musiikkistamme. Ulkomaisen menestyksen kauttahan saisi täälläkin kiinnitettyä huomiota". Virtanen pohtii. FLANNELMOUTH JOUTUU selittelemään nimeään (suom. rääväsuu, hölösuu) vielä jonkin aikaa, sillä toistaiseksi levytyssopimusta ei ole kovasta yrityksestä huolimatta saatu. Suurena unelmana mielessä väikkyy jo ensilevy: "Meillä on ollut jo varmaan kolmasti kaikki kappaleet valmiina sitä levyä varjfip^ Rima alkaa nousta-todeTTa korkealle, kuten myös usko siihen että siitä tulee upea ja kaunis", maalailee Kuusi. Virtasen mukaan bändin suurin teos ei todennäköisesti ole tuleva debyyttilevy, vaan saarikoskimaisesti koko tuotanto. "Arvo on tekemisessä itsessään, ei missään yksittäisessä singlessä. Olisi hienompaa ansaita arvostusta jo pelkällä olemassaolollaan, kuten legendaariset yhtyeet tekevät." Yhtye etenee kuitenkin päivä kerrallaan ja jalat maassa. "Tämänhetkinen tavoite on, että pystytään pitämään nykyinen kitaristi bändissä. Se takaisi jatkuvuuden", Virtanen toteaa. "Haemme ennemminkin yhteyttä yleisön kanssa kuin kaupallista menestystä. Kappaleet eivät itsessään ole vielä mitään; ne hahmottuvat ja saavat luonteensa keskinäisistä jännitteistään sekä yleisön j.i bändin välisestä suhteesta". Virtanen hahmottelee. Tänä keväänä Plannclmouth keikkailee porvoolaisen indic-veteraani Mother Goosen kanssa. Jyväskylän pop-scencä pojat tulevat kuitenkin tarkastamaan omin päin. "Aina löytyy joku, jota musiikkimme koskettaa", Kuusi kuvailee. 'Vielä ei olla nähty mitään suunnatonta hypeä meidän ympärillä, joten nyt on hyvä sauma: meidät voi löytää!" • Flannelmouth soittaa lauantaina 24.3. Bar 68:sso. TÄMÄNHETKINEN TAVOITE ON 4 ETTÄ PYSTYTÄÄN PITÄMÄÄN NYKYINEN ITARISTI BÄNDISSÄ. SE TAKAISI JATKUVUUDEN"
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2001 Q löhnöpruut. T E N H O I M M O N E N Epätarkkoja merkintöjä niityllä kuljeskelun jälkeen Kun lähdit pois. rakkautemme oli kaikki taivaanrannasta taivaanrantaan. sinun silmiesi alla. Olit antanut oikaisuhoitoa ajatuksilleni, pidit minut luonasi aamuun asti, katselimme puitten suoristuvia varjoja. Aamulla maailma näkyi erilaisena, kierroksen pyörähtänyt, niin mekin, luotisuorana omaa kohtaloamme kohti. Ajattelin lupauksiasi koko päivän, tuulta joka olisi hiljaisuus ja lopullista vastaustasi. Muttei mikään ole yhtä lopullinen kuin kysymyksen ja vastauksen välinen aika, silloin kun ei tiedä mitä sanoisi Lähdit ja tuuli puhalsi selkääni vielä yhden kerran, sitten ohi, se herätteli kuiskaajaa näytelmässä. Nyt kun mikään muu kuin postilaatikkoon suljettu kirje ei enää tule lopullisesti valmiiksi, tulit vierelleni ja otit minua kädestä. Se oli tähtien aikaa, venyvää filminauhaa. Meidän kirjallisuutemme jota emme koskaan lukeneet, katuojien tyhjät pullot joiden vihellystä emme oppineet kuuntelemaan ennen kuin oli liian myöhäistä ja lumet tulivat. Lumi satoi kovina paakkuina, hakkasi koko alkutalven mustia ja valkoisia koskettimia, vuoronperään kumpiakin, sävellys joka soi kevääseen asti. Muistan kuka olin kun ensimmäisen kerran tapasimme, kesäkuinen lumiukko, trapetsilla maan päällä, kun katson minuun ja sitten pois. Olin ollut Pariisissa koko kesän, aamuun asti, omaan aamuuni joka herätti nukkuvat linnut pensaissa. Minun oli kylmä, tunsin käveleväni maisemassa joka oli täynnä tippuvia lehtiä. Sen kesän jälkeen olimme jäätyneellä lahdella luistelemassa, alussa olit kaukana mutta tulit lähemmäksi, olit myrskytuuli tai junanvalo, ja minä nojasin ränsistyneen mökin seinään valmiina kääntymään pois jos se et olisikaan ollut sinä. Seuraavana vuonna samaan aikaan aurinko paistoi ja sulatti lunta, valkoisenaan rauhankyyhkyjä olevalle pellolle oli satanut yöllä vettä niin, että kaikki tiet valuivat maisemasta ulos. Olimme kesän lapsia, ja mudan, opettelimme tavaamaan ensimmäisiä maan aakkosia, me linnut vailla pesää, nopeilla liikkeillä. Viikkoja myöhemmin, kun tunsin lopullisesti tulleeni pois Ranskasta, läksimme purjehtimaan tuulisena päivänä. Aallot nousivat pilviä kohti, ne olivat juopuneen sormia jotka kohosivat maasta. Me soitimme kitaralla laulua ja se kulki veden rajaa pitkin eteenpäin, ensimmäisille ruohon peittämille saarille. Koirasi haukkui meitä rannassa kun tulimme laiturille, olimme olleet kauan poissa ja se oli pitänyt kaikki kukkien kastelijat loitolla. Juoksimme polkuasi ylöspäin hiiriTujaa että' puut lyhenivät silmissä", kuiri niiden tyvet olisivat sulaneet. Mökissäsi meitä odotti unohdetun ilan mutkalle kaartunut avamus ja lukematon lehtipinkka. Kasteltuasi kukat sanoit: Kukat on kasteltu, minne nyt kaikki joet virtaavat? Sanoin: Ehkä nenääsi. Meillä oli siihen aikaan paljon muitakin erimielisyyksiä, emme tulleet toimeen sen ajatuksen kanssa ettei meillä ollut ovikelloa, että antennit olivat radioaaltojen orjia eivätkä koskaan avanneet maisemiamme molemmille yhteiseen suuntaan. Kirjapinot. Muistan sen huoneen jonka seinät tuntuivat olevan vuoratut kirjoilla joita ei koskaan luettu Olivatko ne edes lukemisen arvoisia? Avaamattomia kirjoja joiden tekstistä ei saanut selvää. Kerroit saaneesi ne vihreäpaitaiselta merimiehellä, hän oli kantanut säkeittäin kirjoja luoksesi eräänä kesänä piippuhampaisesta satamasta. Minulla oli ajatus, juhannus lähestyi, miksemme polttaisi niitä kaikkia! Epäilin että olit saanut kirjat jotain toista kautta mutta että tahdoit värittää menneisyytesi kuvia mielikuvitusmaailmasi väreillä, kirjoittaa uusiksi muistiinpanojasi joita olit lukenut vajassasi, pinoittain käsinkirjoitettuja liuskoja. Kuultuasi sen halusit nauraa niin että talo olisi haljennut kahtia. Me rakastimme kesää, sitten tuli syksyjä tiputti lehdet. Kävelimme tutuilla poluilla ja huomasimme vain pötkivämme lehtiä, olimme vieraita toisillemme, tai se saattoi olla vierautta sitä vuodenaikaa kohtaan. Savu peitti kaiken, emme nähneet tarkasti, se oli syksyn savua, kesä oli palanut loppuun eikä enää tullut takaisin. Sienet hajosivat jalkojen alle, kävyt tippuivat maahan ja linnut lensivät joka suuntaan kun kävelimme metsässä, olimme sokeita omalle tulevaisuudellemme, niin kuin aina. Meitä oli vain kaksi, liian vähän tulevaisuutta vanen, menneisyyttä vastaan. Niitten kummankin kellotaulut niin suuria, peittivät kaiken muun. Ei viisareita, ei numeroita, me juoksimme aikaa karkuun rantalaille. Ne olivat ystävyytemme koetinkiviä, liukastelimme niillä iltaisin ja tähyilimme kauas, tulisivatko laivat vielä kotiin, purret jotka toisivat ystäviä. Elimme toisillemme ja se riitti, emme kaivanneet enempää, olimme kaksi leipää, juuri uunista otettuja. Olit vielä mukanani kun luin kirjeitä vierelläsi, en katsellut sinua, olit ajatusteni pysähtyneen tornikellon soittaja, odotit vuoroasi. En osannut olla parempi, en naulata etsintäkuulutuksia hymykuoppiesi kaatamien puitten runkoihin. Aamuisin hiuksesi olivat sekaisin, kirjoitit lasialalla jonka kirjaimet liekehtivät kuin silmäsi hiustesi takana. Olen polttanut kaikki ne kirjeet nuotiossa, sinisessä kitkerässä savussa jota emme silloin suostuneet hengittämään, mutta nyt olen antanut periksi. Jos hermostuit, jos viimein käänsit selkäsi minulle, se tapahtui myrskyn edellä, myrskyn jotka tulevat joka vuosi samaan aikaan, varoittamatta mutta odotettuina. Lähdin pois saareltasi, koska pyysit niin, niiskuttaen rannalla veteen, niin kuin sillä olisi ollut mitään merkitystä. Syksyn sateessa haalistuivat kevään värit, loppujen lopuksi pakenin kai eniten itseäni, enemmän kuin syksyn ehdottomuutta. Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.ti -järjestötJärjestöilmoitukset numeroon kuusi ke 28.3. mennessä! Akateeminen Siperia Seura Anaei 13.3.2001 klo 21.15 aanin 2 puolesta. 1 vastaan, tyhjä näyttänyt Mattiesko Hytöseltä. Siperia Suomelle' Potit-ASSn kokous tiistaina 27.3. Rentukassa klo 21.00 teemana Akateeminen Siperia Seura JYYn pahanhajuisen hengen raikastajana. Kyllä henki haisee jos sen laittaa haisemaani Yhteystietomme siperia@cc.jyu.li. Amnesty International Jyväskylän Amnesty-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 28.3 klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa. Tervetuloa! JYKY kokoontuu keskiviikkoisin klo 18 Vanhassa pappilassa (Vapaudenkatu 26, kaupunginkirjastoa vastapäätä). Ohjelmassa 21.3. Välähdyksiä lähetyskentiltä (Raimo Laine), 27.3. sääntömääräinen kevätkokous (Huom 1 emme kokoonnu pappilassa vaan tapaamme JyväskesKuksen alakerrassa klo 18). 28.3. Karismaattisuus ev.lut. kirkossa (Sauli Mäkelä) ja 4.4. Miten sairaalapastori kohtaa ihmisen työssään? (Leena Laakso-YliKokko). Kaikki tutut ja tuntemattomat, tervetuloa! Koinuu-osokuntn jatkuu.. Kokoustettaan telkun ääressä. 3.4 kainuu menee laskettelemaan/lautailemaan, joten innokkaat laajavuoreen kuudesta eteenpäin. lisätietoa osoitteesta kainuu@majordomo.cc.jyu.li Kansan Raamattuseura kosine jatkuu Demariopiskelnat Aurinkoista kevättä toverit 1 Kokoonnumme jälleen huhtikuussa 17. pvä Klo 18 ravintola Sohwissa. Kaipaamme reippaaseen joukkoomme myos uusia iloisia aktiivisia kasvoja, joten politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneet ihmiset rohkaiskaa mielenne ja suunnatkaa Sohvviin. Tervetuloa! Lisätietoja demariopiskelijoista saat pj Tanjalla. Kirjoita osoitteeseen lammtanj 98.t@iypoly.li. Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten vuosikokous 26.3 Marilla. Opastus oikeaan osoitteeseen numerosta 040-521 2124. Kaikki paikalle klo 18.30. sauna on lammin!! Hallitus paikallle kokoustamaan IO 18.00. Tervetuloa myös uudet ihmiset 1 Lisatietoja pj. Kati lahti 040-547 8558. klahli@st.jyu.li Evankeliset opiskelijat i Tervetuloa Evankelisten opiskeliloiden iltoihin Lutherin kirkolle Kansakoulukalu 5.een lauantaisin 19.00. 24.3 Marja Anttoora puhuu "Arvoista ja ajankäytöstä" ja 31.3 Ossi Poikonen ilosta otsikolla "Tämä kaikki ja taivas myös". Kysy lisää loiminnastamme (jumikset. lauluja > draamaryhmä, raamikset, liikunta) opiskelijatyonteki|ä Anna-Leenalta (050-348 5162 tai KesAnna@jypoly.li). Tule mukaan 1 Jyväskylän ev.lut Oplskeljjalahetys Teemaillat Vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26, to klo 18.30.22.3. aiheena "Eläytyvä raamattutyöskentely lähetyskentällä", Ruut Kaukinen. 29.3. "paastonajan seurat lahjat käyttöön", pieniä puheita ja taide-esityksiä Huom! seurat juhlahuoneiston puolella. La 31 3. Saunailta Kortepohjan kirkolla klo 19. nyyttärit. Raamattupiirit kokoontuvat keskustassa ja Kuokkalassa maananlai-iltaisin. Liikuntavuorot perjantaisin sählyä klo 16-17 Kortepohjan ala-asteen liikuntasalissa, su klo 14.15 ia ke klo 18 jääpalloa Puistokoulun kentällä. Lisätiet. Lauri Seppänen. p.215132. lauri.seppanen@opko.ti. ENSI-ILTA' Jyväskylän ylioppilasteatterin kevään pääproduktio Kuolleet sielut on ensi-illassa ke 21.3. klo 19 Ilokivessä. Ohjaus Risto Sarvilinna. liput 40/30 mk. Muut esitykset 23.3.. 25.3.. 29.3., 3.4., 4.4., 5.4.. 10.4., 11.4., 18.4., 19.4. ja 29.4., kaikki klo 19. Tiedustelut: puh. 040 768 7090. JYT-yhteysliedot: jytpostia@cc.jyu.fi, puh 050 582 1421/Hanna. Illat opiskelijoille ia nuorille aikuisille Sanan Kulmassa. Seminaarinkatu 19. tiistaisin klo 19. Tulevien iltoien puhujavieraita ia -aiheita: 20.3 meille puhuu RISTO KÄYHKÖ mahdollisuudesta OLLA VAIN OMA ITSENSÄ. 27.3. JUKKA JÄMSEN aiheenaan PELASTUIN MITÄ TEHDÄ? 3.4. Saamme vieraaksi MIKA SUOMALAISEN ja teemana silloin on ARMOA! Tervetuloa meidän jengiin, kulkemaan yhdessä kohti kevättä ja pääsiäistä! Tervetuloa myös juhlistamaan opiskelijatyomme 30-vuotista taivalta Vanhaan pappilaan la 31.3. klo 14. Ilmoittele tulostasi Ulla-Marille (ullrupo@st.jyu.ii) tai i l loissa, niin osaamme varata tarpeeksi tarjottavaa' Oletko jo sähköpostilistallamme? <krs@majordomo.cc.jyu.li> Listaa hoitaa Heikki <vimaaran@st.jyu.ti> potkimassa niin vanhojen tosinislien joukkue kuin nuoremmasta polvesta koottu haastaja MC Käsinekin! Tule todistamaan todellista titaanien taistelua' vasemmistonuoret Keski-Suomen Vasemmistonuoret järjestää 24.4 Lutakossa Solidarisuusbileet, joiden tuotto menee Nicaraguaan, intiaanien vaikutusmahdollisuuksia lisäävään projektiin. Soittamaan tulee ainakin mainio helsinkiläistamperelainen Bilch Alert. Tapahtumaa ja siihen liittyvää valokuvanäyttelyä kokoonnulaan seuraavan kerran järjestelemään tiistaina 27.3 kello 17 alkaen kävelykadun Cottee Houseen. Tervetuloa, niin uudet kuin ennestään tututkin! Lisätietoja voi kysellä Elsalla erint@sl.jyu.li S Valkkarija peli-illanistujaisel nyt ke 21.3. osakuntahuoneistolla klo 19 alkaen. Virvoikepolitiikan tapauskohtainen lisaartikla kehoiltaa omakohtaisen kuplinnan haikailijoita tuomaan omat nestelasapainottajal muassaan. Myös innovatiiviset seuraleikkiehdotukset ovat tervetulleita Postiosoilleemme edelleen se kosa@cc.|yu t Yliopiston kristityt Olet tervetullut Keskipisteillään maanantaina 26.3. klo 19 yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Lisätietoja Minnalla (mimattil@st.jyu.li). Yhteiskristillinen rukouspäivä lauantaina 31.3. klo 10-14 Kansan Raamattuseuran toimistolla (Seminaarinkatu 19) Tarkoituksena on rukoilla yhdessä yliopiston puolesta ja keskustella eri laitosten rukouspiireistä. »o Kiitoksia kaikille Jopan 10-vuotissynttareille osallistuneille! Merkatkaahan kalentereihin. että 31.3. -1.4 lähdetään kaik yhes koos Jäyna-relkelle. Luvassa hulvatonta huhailua aprillipäivän kunniaksi kaukana sivistyksestä. Ja lama El ole aprillipila 1 Tuu niukkaan, nii et jouvu hukkaan... Jos uskallat! Lisäinfoa tulee lähempänä listalta. Jos aktiivinen toimintamme kiinnostaa, niin käy tsekkaa sivumme: www.cc.|yu.li/yhd/jopas tai kysy lisäinfoa sihteeri Marilta: marissan@st.jyu.li / 050-530 6977. Koinuu-osakunto Moi kamuueliot! 26.3 menemme luistelemaan kauniille lyvasjärvelle. 28.3 on puolestaan yhdistelty kokous |ä elokuvailta Partasen Päivillä. Tulkaa klo 17 30 makuunin eteen, jos haluatte vaikuttaa nimivalintaan. Torstaina 5.4 klo 18.30 seurat Tuija-Leenalla. osoitteessa Kiramo 4 as 8. Ei kuoroharkkoia 21.3 eikä 28.3. kuoro silloin Unkarissa. Lisätietoja kevään toiminnasta Iinalla |iialho@st.jyu.li ia 611298). Musica-kuoro Japanilainen Avis Libeia -naiskuoro ia Musica-kuoro konsertoivat yhdessä tiistaina 27.3 klo 19.00, Agorassa. Konsertin johtavat Ko Matsushita ja Pekka Kostiainen. Ohjelma 40,-720,-. TERVETULOA! Hei hei hei! Kaikki mukaan kannustamaan Tosineen lumilulisjoukkueita Rinneriehaan li 27.3. Laajavuoreen! Palloa on Ynnän sahlyvuoro maanantaisin 16:30 salissa U I . 18.4 keskiviikkona Bileet Raatikellarilla. 20.4 perjantaina Viinibileet Lillukassa. Viinivastaavalle saa ja pitää esittää toiveita! 29.4 sunnuntaina Ynnan PROVappu. josta lisäinfoa myöhemmin. Vappu jatkuu 30.5 maanantaina perinteiseen tapaan kuohuviinillä maustettuna Harjulla piknikillä Josta siirtyminen porukalla Minnan lakitukseen. Lisätietoja ynnän www-sivuilta osoitteesta www.cc.jyu.li/~ynna. Järjestöja valiokuntatiedotteet myös verkossa: www.jyu.li/jylkkari/uusin/ jarjeslot.htm w w w . j y u . f i / i y i k k a i i / u u s i n / vahokunta htm keskustelua KOMMENTTI PÄÄKIRJOITUKSEEN 4/2001 Ylioppilaslehden 4/2001 pääkirjoituksessa kiinnititte huomiota dopingin käyttöön urheilussa ja peräänkuulutitte l i i k u n t a j a terveystieteiden licdckunnan vastuuta tässä asiassa. Erityisesti teitä Ihmetytti se, elia tiedekunnan johto ei näytä profiloituneen julkisuudessa millään lavalla Arvostelunne kärkenä näyttöä olleen ennen muula korkeinta valmenlajakoululusia antava liikunta(ei urheilu-) biologian laitos. U i k u i l l a ja terveystieteiden tiedekunnassa o n aina sen perustamisesta saakka kannettu huolla urheilun eettisistä j a moraalisista kysymyksistä, jopa siinä määrin, elia 70-luvulla alkaneiden ja julkisuudessa ninsaasii huomiota saaneiden keskustelujen perusieella tiedekunta leimalliin urheiluväen laholla huippu-urheilun viholliseksi. Tuolloinen kiellettyjen keinojen tarkastelu kulminoitui tiedekunnassa v. 81 yhdessä m m lääkintöhallituksen, opciusminisicnön ja valtion liikunialääkeiieteelliscn neuvoston ja lääketieteellisen loimikunnan kanssa järjesteltyyn mittavaan Doping-symposiumiin. Myöhemmin tiedekunta on monin lavoin niin opetuksessaan, tutkimuksessaan kuin julkisessa esiiniymiscssäänkin tuonut selkeästi esiin pyrkimyksensä loimia sellaisen moraalisesti ja eettisesti kestävän liikuniakulltuunn edistäjänä. johon kemiallisten manipulaatioiden ohella eiväl kuulu myöskään väkivalta, ylikaupallisuusja urheilusta aiheutuvat ympäristöongelmat. Kun Lahden doping-skandaalin valtava julkisuusmylly alkoi pyöriä, lehdistöä ei j u u r i kiinnostanut tiedekunnan näkemykset asusta. Esimerkiksi maan johtava päivälehti ci katsonut voivansa julkaista artikkeliani "iästä aiheesta olleiden ja vielä julkaisuun menossa olevien kirjoitusten v u o k s i " . Olen referoinut kirjoitustani yliopiston nettisivuilla. Radio ja televisio ovai sitä vastoin olleet lehdistöä aktiivisempia. Minun lisäkseni tiedekunnan muitak i n o|>ctiajia ja tutkijoita on ollui keskustelijana mukana tapausta käsittelevissä ohjelmissa lai sitten he ovat taustoittaneet niitä asiantuntijoina. Kouluttaessaan liikunta-alan asiantumijoiia tiedekunta tiedostaa mahdollisuutensa koulutuksen kauna vaikuttaa heidän ammaiillisccn arvo-oneniaatioonsa. Tässä mielessä doping-tapahtumat ovat tiedekunnan sisällä herättäneet pohdiskelemaan sitä, miten nykyistä syvällisemmin voitaisiin sisällyttää urheilun eellisel j a moraaliset kysymykset anneltavaan opetukseen sen eri vaiheissa. Olemme j o käynnistäneet asian silen, eitä parhaillaan annoimme koko opetuksemme arvoperustan, ja sen pohjalta vielä kevään kuluessa teemme sitten raikaisul siilä, miien opetusohjelmissamme vahvistamme eettisen kasvatuksen osuutta. Opetukseen liittyvien uudistusten lisäksi olemme viritelleet myös munak i n lapoja luoda asiantuntijuulemmc keskusleluun. Niistä on kuitenkin Iässä vaiheessa vielä liian aikaisia puhua. Olen cdclLl halunnut korostaa sila. että tiedekunta ci missään tapauksessa vähättcle tai aliarvioi syntynyttä doping -kohua, vaan näkee siinä uuden haasteen analysoida niin opetuksen k u i n tutkimuksen keinoin urheilumme arvopohjaa ja sen yhteiskunnallista kytkentöjä. Kaiken mcdiahälyn keskellä on kuitenkin järkevää aina miettiä, miia lasia näkökulmasta julkaistaan yliopiston niinissä, missä ja milloin PAULI VUOLLE , Liikuntojo terveystieteiden tiedekunto dekaor YDINVOIMA El OLE SAASTEETON VAIHTOEHTO Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 3/2001 oli laaja artikkeli koskien kiisteltyä ydinvoimaa. Koska aihe on myös ydinjätteen loppusijoituksen vuoksi ajankohtainen, haluan tuoda esiin muutaman näkökulman aiheen liimoilla. Ydinvoima energianluoianlomuoiona nousee eduskunnan keskusteluun tämän vuoden aikana useissa en yhteyksissä. Ensin saimme käsittelyymme ydinjäteyhtiö Posivan hakemuksen loppusijoituksen periaatepäätöksestä. Maaliskuussa hallitus antaa ilmastostrategiansa. jonka yhicydessä taatusti nousevat esiin eri energiantuotantomuotojen päästökysymykset. Luultavasti ensi syksynä saamme käsiimme TVO:n hakemuksen lisäydinvoiman rakentamisesta. Eduskunnan ympäristövaliokunta o n omalta osallaan näinä viikkoina päättämässä käsiitelyään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Kyse on ydinenergialakimme edellyttämästä periaaicpäätokscsta, jonka mukaan Suomessa syntyvä, ydinvoiman käytöstä aiheutuva korkea-akiiivincn ydinjäte loppusijoileiaan ja hoidetaan Suomessa. Ennen junailimme jätettä Venäjälle j a maksoimme heille jätteen käsittelystä kallisia hintaa Mielestäni on oikein, etiä Suomi hoilaa omat jälteensä ilse eikä kuljettele niilä muualle tietämättä lainkaan, millaiseen käyttöön jätteet oikcasii päätyvät. Kannattaa muistaa, ettei tämä loppusijoituspäatös liity ydinvoiman mahdolliseen lisärakentamiseen. Näin sen tulee myos olla. Lisäydinvoimasta ehdimme vielä puhua paljon, loppusijoituksen jatkosta sen sijaan on päätettävä nyt, jotta tutkimuksel Eurajoen O l k i luodossa voiva! jatkua. Ympäristövaliokunta jalkautui pan viikkoa sitten Olkiluodon kallioperiin ja tutustui täliän mennessä tehtyihin tutkimuksiin Vaikka nämä tutkimukset ovatkin vieneet loppusijoituksen ratkaisua eteenpäin, on avoimia kysymyksiä silli paljon. Saattaa hieman hymyilyllä:!, muna niin erilaisien asiantuntijoiden k u i n myös Posivan omien tutkijoiden puheessa vilahteli sanayhdistelmä seuraava jääkausi. Tämä lermi kuvaa hyvin sila todella piikaa aikajännettä, jonka puineissa Iata päalösta ollaan lekemässa Jäte siis on kuulcmicmmc asiantuntijoiden mukaan seuraavan jääkaudenkin aikana vielä j o n k i n verran vaarallisia. Nyi jatkuvissa tutkimuksissa perehdytään vieläkin tarkenim i n Olkiluodon kallioperään, jolla iicdcnaisiin, ettei jääkausi aiheina loppusijoitctuille jätckapselelllc ongelmia. Luolan täysin siihen, etlä nyt valmistelemamme loppusijoituspäatös on oikea. Kun 1970-luvulla tehtiin päätöstä ensimmäisen ydinvoimalan rakcniamisesia, uskomin aidosti. että 2000-luvullc tultaessa teknologia o n kehittänyt lavan lehdä ydinjätteestä vaaratonta. Toisin kuitenkin kävi. Nyt asiaan on lanuiiava. Sen verran ydinjätettä n i mittäin j o k i l l u u maanpäällisissä välivarastoissa, joita en itse pidä ollenkaan varteenotettavana vaihtoehtona kallioperään sijoittamiselle. Ydinvoima ei raikaisc ilmasiovelvoitieuamme. On satsattava uusiutuviin energiamuotoihin niin k u i n hallitus on ichnyikm. Sen lisäksi on «ikävästi ryhdyttävä encrgiansääslötoimiin. Liian usein kuulee sanottavan, että ydinvoima on hyvä energianluolanlotapa, koska siilä ei synny päästöjä. Ei ehkä synny päästöjä, mutia syntyy e n i läin vaarallista jätettä monien tulevien polvien riesaksi. Posiva-asian käsittelyn yhicydessä. uuden tiedon, asiantuntijakuulcmistcn ja Olkiluodossa säleilymiiiaricn Iapikulkemisten jälkeen tuntuu sillä, etlä olisi kyllä huomattavasti helpompaa, mikäli tällaista cnergiantuoianiomiioloa ei olisi koskaan keksii lykaän. SUSANNA HUOVINEN konsonedustoia (sd.), Jyvöskylö
4 i apin kulu Challenge on 9 I2. elokuuta opiskelijoille järjcstettäA .s seikkailu urheilukilpailu, jonka näyttämönä on I .»pm luonto i tehosteina luonnon voimat. Kolro tenkisel »ukkucet etenevät kaksipäi\ äisessä kisassa mi». meloen, pyöräillen i» juosten maastossa. 1 tsätieilot ja ilmoittautumiset; wwwJapinkultachallenge.com -f