NI1E80 VIISI • 16. KAALISICDUT» JOOO SISÄLTÖÄ He knovvs more and more about left and left "Mun näkökulma on tämä ja perusteena on ne kentillä vietetyt 34, ehkä 44 vuotta. Piste. Joku perustelee vastaavalla lailla, mä nostan tassua että 'hieno juttu, olipa asiantuntevaa tekstiä'. Tai mä sanon, että 'hei, musta sä vedät ihan hatusta'. Riippuen siitä mikä se message on." KESKIAUKEAMA Miehenä, muusikkona Blues ja Bill Sims kuuluvat yhteen. Niiden mukana on kulkenut kitara ja aina vähintään ajatuksissa oma perhe. siÄ» SIVU 24 Ei savua ilman tulta "Lakia valmisteltaessa on menty perse edellä puuhun, sillä ei ole paljoa pohdittu miten se käytännössä toteutetaan. Ilmeisesti ilmiannon perusteella tullaan aistimittaamaan savun määrää", tuhahtaa tupako ; ntirajoituksista vihastunut ravintolapäällikkö. SIVU 6 CO CO WM mm nmwM$>wm Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joko ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertoa vuodessa Kulttuuri-, mielipideja liedetehtien liitto Kultti ty. : n jäsen. Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Petti Heikkinen Imi Martti Mikkonen (014)2603359,040/265103 (014)272166,0400642 533 pelheik@st.jyu.li. fox (014) 272163 t o i m i t t a j a t : Ylloppilaslehtlen Annokoisa Vöäröniemi valtakunnallinen ilmoitusmyynti (014)2603360.0405381904 Pirunnyrkki Oy onnwiot@stiyu.li (02)2331222. Sami Keto limoitu ksenvolmistaja (014)2603360.0503039217 Grafiikka Rutanen sotmketo@H.iyv.lt (014)216315,050-5962444 Toimitus giafiikko.iulanen@ra.inel.fi Jyväskylän ytiopptlmtalo Ilmoitushinnat Keskussoiiaolontie 2 tekstissä 6.00mr/pmtn 40o00 Jyväskylä takasivu 7.00mk/pmm • Fm määräpaikkalisä 0.65mk/pmm (014)2603928 etusivu 9.00mk/pmm (etusivu myydään oinoostoon kokonaan) Sähköposti Mkkoii@ttjyuJi Värlhinnat yksi lisäväri 450 ml Verkkolehti neliväri 1350 mk www.iyu.n/ryy/iylkJu)ri tyftkäri ei olo otvonliSävBiolBnen, Taloudenhoito |o joten hintoihin ei Itsälä vetoa. io toimistosihteeri Puula Rouhiainen Painopaikka (014)607226 Lehlisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. JVY:n tösenitle koliin konnettuna Jyikköti maksaa 50 maikkaa ISSN 0356-7362 Osoitteenmuutokset IYYJI keskustoimisto, (014) 260 3355 ILMESTYSKEVÄT 2 : ILMESTYY DEADLINE 30.03. 23.03. 13.04. 06.04. 04.05. 27.04. 9 PÄÄKIRJOITUS 16.MAALISKUUTA2000 .-.-Keskustelussa on järkeä Tästäkin Jyväskylän ylioppilaslehden numerosta keskustelua-palsta täyttää lähes kokonaisen sivun. Se on mahtavaa. JYYn edustajisto on tänä vuonna jokaisessa kokouksessaan käsitellyt aloitteita, joiden myötä edustajat ovat joutuneet keskusteluissa luomaan esille arvojaan. Se on mahtavaa. On mahtavaa, että on siinnyt atmosfääri, jossa yllättäen todetaan, ettei ainakaan vuosikymmenen ajalla mieleen muistu jaksoa, jonka aikana mielipidepalstamme olisi elänyt yhtä vireästi. Että yhtäkkiä edustajisto veteraani toteaa, ettei sielläkään toviin olla intouduttu nykyisenlaisiin debat teihin. Aina vain mahtavampaa olisi, jos trendi olisi sama koko opiskelijanuorison keskuudessa. Riippumaita siilä, kannattaako vegaaniruokailua Ilokivessä vai vastustaako siviilipalvelusajan lyhentämistä, o n k o maailma epäoikeudenmukainen vai elo silkkaa tanssia ruusuilla, julkisen keskustelun kiihkeylyminen ja siihen heittäytyminen on pelkästään terve merkki. ' > •* On kuitenkin pidettävä niin maan visusti mielessä, että vaikka asiat olisivat vakavia ja niiden kanssa oltaisiin vakavissaan, itse kunkin oikeus esittää omia, perusteltuja mielipiteitään on siunattu onni. Ja itse kunkin kohdalla sen oikeuden säilyminen edellyttää, että kuunnellaan ja kunnioitetaan vastapuolia ja hänen mielipiteitään. Viime edustajistossa kuullut "ketään ei kiinnosta sun ruokavaliot" -välihuudot eivät kuulu sinne, eivät minnekään. Juhani Tamminen loteaa kokemuksen viisastamana tämän lehden keskiaukeamalla, kuinka maassamme kaikki henkilöityy, vaikka kyse olisi vain argumenteista ja perusteluista. Todistetaan, ettei Tamin sanojen tarvitse pitää paikkaansa: asiat asioina, pärstät pärstöinä. Sama pyöriköön etenkin myös muualla kuin pienessä JYY-piirissä. Täydestä sydämestäni toivon, että loppulause on joka iikalle totaalinen itsestäänselvyys: Mikään ei muuttuisi miksikään, ellei erilaisia mielipiteitä sanottaisi tai saataisi sanoa ääneen. Missään. Milloinkaan. Miksikään. Tajuuitiatöa?'' PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ i, Professionails Vuosituhannen ensimmäiset suomineidot misseyden vaativaan tehtävään on jo valittu, mutta se ei estä tarkastelemasta valintaprosessia jälkikäteen. Suomen tytöt eivät edellisvuosina Lolaa lukuunottamatta ole Universumin kauneimmista kisatessa pärjänneet. Mistä apu krooniseen vaivaan? Missimme -99, Vanessa, kevensi tuntojaan johtavan naistenlukemiston reportaasissa ja valitteli, että raskaat kansainväliset kisat eivät ihan kokemattomalta missinraakileelta oikein onnistu. Monta yksityiskohtaa pitää tarkkaan hioa: "Nyt tietäisin yhdestä jos toisesta asiasta enemmän kuin silloin. Pukeutuisin toisin, laittaisin hiukset eri tavalla, meikkaisin reilummin ja olisin tarkempi muutenkin." Niinpä. Ei ole nykyajan kauneuskilpailijalla helppoa. Miten Suomen puhtoiset, luonnonraikkaat neitoset pärjäisivät Venetsueelan vuosikaudet jalostettujen ja leikeltyjen amatsoonien rinnalla? Miten seuloisimme kandidaateista oivimman kruunua kantamaan ja suomalaista naista juhlistamaan? Ehdotan, että perustaisimme valtion stipendeillä tuetun kansallisen missiakatemian, jonne voisivat pyrkiä asiaankuuluvat ominaisuudet omaavat tyttöset noin I4-kesäisenä. Joka kevät jatkettaisiin vuosikurssien seulomista, jotta laadukkatmmat rotuyksilöt valmistuisivat. Akatemiassa pidettäisiin yllä tiukkaa kuria ja opetuksen laatua. Lukujärjestykseen esimerkiksi maailman valtakieliä, ilmaisutaitoa, jumppatuntia, poseerausta, lavakävelyä ja ehostamisen aakkosia. Maamme naislukemistot voisivat sponsoroida lähettämällä vuorollaan oppilaille ilmaisen vuosikerran ja täten pitää huolta muotisivistyksen tasosta. Tuloksia varmasti saataisiin aikaan. Kun ensimmäisen vuoden vihreät tulokkaat vielä ihmettelisivät korkokengillä kävelyn mystiikkaa, senioriluokan neitoset analysoisivat jo huulipunan värin vaikutusta kisojen voittoon. Loppuhuipentumana tytöt kilpailisivat Suomen kauneimman tittelistä samaan aikaan. kun ikätoverinsa vielä ylioppilaskirjoituksiin ahertaisivat. Ja eiköhän siinä EteläAmeriikankin missi kalpene kun uusija uljas, huippuunsa asti treenattu suomalainen astelee areenalle. Löytyisi hommia lopuillekin arvokkaasta akatemiasta valmistuneille: yksi jos toinenkin optiomies varmasti arvostaa edustusvaimon tehtäviin sopivaa koulutusta. Vanessan mielestä misseistä olisi enempäänkin, vaikkapa kansainvälisiin pr-tehtäviin: "Missihän on usein kielitaitoinen ja edustava, miksi niitä ominaisuuksia ei voisi käyttää paremmin hyödyksi." Olen samaa mieltä. Pohjoisessa, karussa maassamme, ei liikoja arvokkaita luonnonvaroja ole, joten on viisasta ottaa hyöty irti kaikista hedelmistä. Uusi missitrio voisi kaikkien töidensä lomassa ottaa yhteyttä Stefan Lindforssiin ja yhteistyönä pistää pystyyn, maan kulttuurivuoden merkeissä, erityisiä "Missi meets An"-taideperformansseja, joita voitaisiin esittää vaikkapa Helsinki-Vantaan lentokentällä ohikulkeville ulkomaalaisille. Olen myös huolestuneena kuunnellut raportteja Nokia alkuperän hämäryydestä maailmalla. Vastalääkkeeksi valtiomme ja kallis Nokiamme voisivat yhdessä valjastaa tytöt kansainväliselle mainostumeelle, jolla he sinivalkoisissa, Nokian logoilla varustetuissa uimapuvuissa astelisivat hymyssäsuin Maamme-laulun tahtiin ja siten korjaisivat hirmuista tietämättömyyttä suomalaisen sivistyksen tasosta. Missiksi havittelevan on hyvä ottaa oppia Miss Suomen vuosimallia -99 keskeisistä kauneuden työkaluista. Muodikkaan housupukunsa Vanessa hankkii VVearhouse Finlandilta, meikit ja hiukset N:0 7 ja VVella, ja tyylikkäät rakennekynnet toimittaa Professionails. MIA RUSILA Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! I I M i l l ^
h KUUMENTAA SUPPAA Geenimanipulaatiokeskustelu on alkanut kuumentaa kielenkantoja Suomessakin. Geeniruokaa puolustavalle biotekniikka näyttäytyy ruuan ja ympäristön laadun parantajana sekä nälänhädän poistajana. Kriitikot korostavat geenimanipulaation luomia riskejä luonnolle, terveydelle ja sosiaaliselle tasa-arvoisuudelle. Vuonna 1998 oli maapallon pinta-alasta yli 27 miljoonalle hehtaarille kasvatettu geenimanipuloituja kasveja. Vähemman kuin yksi prosentti tästä sijaitsi Euroopassa. Yhdysvaltalaiset monikansalliset yhuöt ovat suurin gm-kasvien tuottaja. World-watch -instituutin mukaan tänä vuonna geenimanipuloitujen eli gmkasvien viljelyalan odotetaan pienenevän jopa neljänneksen maailmassa, mikä on hätkähdyttävä käänne edellisiin vuosiin verrattuna. Gm-ruuan julkinen vastustaminen on romuttanut biotekniikan yritysten osakkeiden arvoa ja saanut gm-kasvien viennin suuriin vaikeuksiin. Esimerkiksi isot monikansalliset yritykset Unilever, Nestle ja Cadbury ovat jättäneet gm-raaka-aineet pois tuotteistaan. Suomessa ei EU-lainsäädännön mukaisesti saa käyttää ruuan ainesosina muita gm-kasveja kuin soijaa ja maissia, ja näissäkin tuotteissa täytyy olla pakkausmerkintä. Elintarvikeviraston erikoistutkijan Leena Mannosen mukaan gm-rapsiöljyä saattaa myös löytyä, jos öljy on tullut valmiina öljynä muualta kuin EU:sta. Kuluttaja on saattanut syödä gm-lisäaineina myös soijalesitiiniä tai modifioitua maissitärkkelystä. Gm-lisäaineetkin täytyy merkitä pakkaukseen huhti-toukokuun vaihteesta lähtien. Tällöin tulee EU-direktiiviin myös täsmennys, jonka mukaan pakkaukseen ei tarvitse merkitä alle yhden prosentin gm-ainessisältöä. Suomen elintarviketeollisuus suhtautuu varauksellisesti geenimanipulaatioon, mutta tutkimusta täällä tehdään innolla mm. Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Vaikka Suomessa ei muun maailman (esimerkiksi Britannia, USA, Intia) malliin ole vielä kehittynyt isoa gm-vastaista kansalaisliikettä, nousi Suojelupoliisi heti helmikuisen ensimmäisen gm-mielenosoituksen jälkeen varpailleen. Kuopion biokemianja bioteknologian laitokselta haastattelua pyydettäessä totesi gm-tutkija peloissaan, että Suojelupoliisi on ollut häneen yhteydessä ja varoittanut puhumasta tutkimusprojektista julkisuudessa. Hän kieltäytyi haastattelusta, vaikka kyseessä ei edes ollut juuri heidän tutkimustaan käsittelevä juttu ja tutkimuslaitos on julkinen. Ensimmäinen suomalainen geenimanipulaatiota vastustava mielenosoitus marssittiin Tampereen Mustavihieillä päivillä helmikuussa noin 400 ihmisen voimin. Manipuloidut geenit saattavat levitä ekosysteemiin Geenimanipulaation puolesta puhujat argumentoivat, että ihminen on jo kauan peukaloinnut kasveja jalostamalla niitä. Kritisoijat näkevät selvän eron jalostuksessa ja manipulaatiossa, jälkimmäinen kun mahdollistaa lajin geenivarannon rikastuttamisen toisten lajien geeneillä. Luonnossa eivät esimerkiksi perunan geenit risteytyisi ruusun tai hyönteisten geenien kanssa. Professori Eija Pehu gm-kokeita tekevästä Unicrop Oy:stä argumentoi, että geenimuunneltujen kasvien avulla voidaan korvata ympäristökemikaaleja, koska kasveista voidaan tehdä virusja tuholaiskestävämpiä. Tekniikka myös mahdollistaisi kuivien alueiden ottamisen viljelykäyttöön, kun kasveista pystytään tekemään kuivuuteen sopeutuvia. Jyväskylän yliopiston molekyylibiologian professorin Markku Kulomaan mielestä gm-kasveilla voidaan hajottaa ympäristökatastrofien yhteydessä maaperän myrkkyjä. Kulomaa ei usko geenitekniikkaan niin rajattomasu kuin Pehu. Hän pitää tärkeänä eroa suljetun ja avoimen systeemin välillä eli sitä, voivatko gm-kasvit levitä ympäristöönsä. Pehukin pitää tärkeänä, että tätä tutkitaan. Helsingin yliopiston Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen tutkijan Jyrki Pitkäjärven mukaan on selvää näyttöä riskeistä, joita gm-kasvit voivat aiheuttaa ympäristölleen. Hyönteiset ja rikkaruohot voivat tulla resistenteiksi kasviin ympätuille myrkyille. USA:ssa on juuri kohu siitä, kuinka gm-maissin sisältämä torjunta-aine vaikuttaa myös perhostoukkiin eli muihinkin kuin tuhohyönteisiin. Toinen tutkimus osoittaa, että geenimanipuloitu maissi erittää Bt-myrkkyä myös juurien kautta maahan, minkä vaikutusta maaperän eliöihin ei vielä tiedetä. Geenimanipuloidut lajikkeet saattavat Pitkäjärven mukaan levitä ympäristöönsä siitepölyn, luonnonvaraisen sukulaisen kanssa risteytymisen tai karkulaisyksilöiden kautta. Leviämistä on yritetty kontrolloida suojavyöhykkeillä, mutta tämä ei Pitkäjärven mielestä ole aukotonta. Pitkäjärven mukaan ympäristömyrkkyjä sitovia kasveja ja myrkkyjä hajottavia bakteereja on luonnossa jo valmiina. Kuiville alueille sopivia kasveja kehiteltäessä on hänen mielestään muistettava se, että siinä muutettaisiin koko alueen ekosysteemiä ennalta arvaamattomilla seurauksilla. Tekniikka keskittyy muutamille ylikansallisille yrityksille Pehun mielestä geenimanipulaation puolesta puhuu se, että sen avulla voidaan kehittää funktionaalisia elintarvikkeita ja parantaa laatua, kuten kasvin säilyvyyttä. Professori Potrykus on kehittänyt riisin, jossa on kohennettu Avitamiinipitoisuus ja raudan hyväksikäyttömahdollisuus. Tämä ja vastaavanlaiset kasvit ovat Pehun mukaan avain kehitysmaiden aliravitsemusongelmiin. UniCropin oma kehitteillä oleva perunalajike, joka on suunniteltu vastustuskykyiseksi perunakoille, on luvattu lahjoittaa kehitysmaiden käyttöön. Pitkäjärven mielestä gm-tuotteissa on lähdetty ennen kaikkea suuryritysten intresseistä liikkeelle. Pehukaan ei pidä sitä hyvänä, että tekniikka on keskittynyt niin vahvasti muutamien ylikansallisten yhtiöiden käsiin. Samoilla yhtiöillä on siemenlajikkeiden dominoivan hallinnan lisäksi myös torjuntaja lääkeaineteollisuus (mikä käyttää siirtogeenisiä eläimiä) pitkälti omissa käsissään. Lajikkeet on usein patentoitu ja tehty lisääntymiskyvyttömiksi, joten pienviljelijät joutuvat ostamaan vuosittain uudet siemenet. Firmat voivat sitoa lajikkeillaan viljelijät myös oman firman torjunta-aineeseen tai kasvin tietyn ominaisuuden käynnistäviin aineisiin. Pitkäjärvi painottaa sitä, että maapallolla riittäisi ilman geenimanipulaatiotakin ravitsemuksellisesti rikasta ruokaa kaikille, jos se vain jaettaisiin tasapuolisesti. Nyt nälkäänäkevien maiden maata käytetään pitkälti vientituotteisiin, kuten nautintoaineisiin ja paprikoihin, jotka tarvitsevat kasvuunsa paljon energiaa. Laadun parannusyritys poistogeenisen tomaatin kanssa johti myös tomaatin huonompaan makuun. Pitkäjärven mielestä tulisikin ottaa huomioon se, että geenit ovat osa interaktiivista kokonaisuutta. Pelottavampi esimerkki tästä on trypMofkus Nuutinen tofaanitapaus vuodelta 1989. Japanilainen firma käytti turbokiihdytettyä bakteeria, jotta tämä tuottaisi enemmän Ltryptofaania. Kun tätä tryptofaania sisältävää tuotetta päästettiin markkinoille, 37 ihmistä kuoli ja 1500 vammautui pysyvästi. Pehun mielestä tämä on todettu tieteellisesti geenimanipulaatiosta riippumattomaksi tapaukseksi. Pitkäjärven mukaan tutkimukset ovat viitanneet siihen, että valmistusmenetelmällä on ollut merkitystä. Aihetta on kuitenkin vaikea tutkia, koska firma hävitti heti tapahtuneen jälkeen kaikki kyseiset bakteerit (Anderson). Hokkanen ja Menzler-Hokkanen kritisoivat sitä, kuinka "kokonaisuuden kattavaa tarkastelua, jossa otettaisiin puhtaasti luonnontieteellisten seikkojen lisäksi huomioon myös tekniikan taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset eräänlaisena vuorovaikutusten verkkona, ei ole tehty" Pitkäjärven, kuten Markku Kulomaankin, mukaan on kuitenkin ikävää, että geenimanipulaatiokeskustelussa kaikenlainen geenien manipulointi on saanut huonon kaiun. Geenimanipulaatio on tärkeä osa myös lajien tutkimusta ja lääkkeiden tuotantoa. MIIRA RAUHAMÄKI lähteet: Anderson, L (1999): Genetic Engineering, Food, and our Environment, Green Books Ltd Hokkanen, H. & Mezler-Hokkanen, I.: Biotekniikan huippututkimus: onko kaikki kultaa mikä kiiltää?, Luonnon Tutkija 2/1997
-JTOÄVMK mMMLfiSUHIHUHSOVIISi 1 6 «MIBKUUTAZOOO .KAHVIPÖYTÄVISAILU OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Missä olympialaisissa käytettiin ensimmäisen kerran palkintokoroketta? 2. Mikä oli apostoli Paavalin alkuperäinen ammatti? 3. Mikä on Köli? 4. Millä nimellä tunnetaan paremmin Joonatan Livingston? 5. Mikä on kvadraatti? ALLIKKO 6. Montako nollaa on kvantiljoonassa? 7. Kuka on John Bull? 8. Montako säettä on liiassa ja Odysseuksessa yhteensä? 9. Mitkä ovat Kanarian saarien seitsemän pääsaarta? 10. Mikä on Keuruun pintaala? w Mitä tekemistä kardinaaliviitoilla on kristinuskon ja erityisesti katolisuuden kanssa? eisiod|9)in)||ro| uo esseu -unnsueuj|! BSSIUJ '3|fio{ -|>||n>jU3J3UJ IBAEJljOSO 3fJ -uBB^eofied 13 :snN08 •gui3iuo|t>i0!|3u ZZZL "01. •ajjanj ef aiorezuei 'eu -eueo uejg 'OJJ3IH 'BJaui -09 'BUl|Ed El '3JU3U3J. 6 000Z2 '8 '„u3U!e|g>)!3iM ! P W . . 'BlUÄ)!0|!)(U3l| U3S -!6|!iue|6u3 U3S!||idMi •/. oe'9 0II3N 'S ueieuoof \wi f <U910f» IJOU 'uaiQM siom) g>|uejÄ -uniuni uBjAeutpuois C ej!)|3iuei|3i 1 2 £ 6 l ESS(OS!>|B!dujA|0!A -|BJ UipiOBJd 3>|B1 • I. 13S»nVlSVA Polvet notkuivat pianseesia tanssiessa ylioppilaskunnan vuosijuhlissa myös vuonna 1938. Akateemisten perinteiden lyhyt oppimäärä Tempona, O Yliopiston museo Akaieemiset perinteet ovat jääneet monelle riviopiskelijalle täysin ratkaisemattomaksi yhtälöksi. Moiset höm' pötykset eivät sopineet 60ja 70-lukujen opiskelijaideologiaan, niinpä promootiokulkueet supistuivat parijonoksipa ylioppilaskuntien ohjelmista sai etsiä juhlapäivällisiä suurennuslasilla. Nyt kuitenkin akateemiset perinteet elävät uutta kukoistusta. Yleensä opiskelijoiden juhlat ovat mitä suurimmassa määrin vapaamielisiä, ja niissä ei tarvitse jännittää käyttäytymissääntöjä. Sama vapaus ei kuitenkaan enää päde akateemisissa juhlissa. Mikäli aikeissasi on osallistua esimerkiksi ylioppilaskuntasi vuosijuhlaan, niin kannattaa selvittää tietyt normit. Haalarit kannattaa ainakin jättää naulakkoon. Miehet saavat valita juhlapukunsa mustan frakin ja muun tumman puvun väliltä. Mikäli vaihtoehtojen vähyys ahdistaa niin omaa personallisuutta saa tuoda esiin rintakukalla. Frakin kanssa voi käyttää esimerkiksi neilikkaa, orkideaa tai jopa päivänkakkaraa. Herrasmiesten kannattaa muistaa, että juhlissa ajan mittaaminen on toissijainen tehtävä. Rannekelloa ei missään nimessä saa yhdistää frakkiin. Naiset saavat käyttää hieman enemmän mielikuvitusta. Iltaja juhlapuvun tärkein kriteeri on sen pituus. Kun seuralaisella on frakki, on puvun helman peitettävä nilkat. Mikäli olet ensimmäisen vuoden opiskelija, sinun ei kannata odottaa, että pääset illallisella istumaan parhaalle paikalla. Paikkajako nimittäin määräytyy akateemisen iän mukaan. Illallisten viihdyttävimpiä traditioita ovat erilaiset laulut, joilla kyyditellään juontia. 'Xiaudearrms Igiturin" ehkä jotkut voivat vielä muistaakin, mutta todellisen akateemisen kultakurkun maineeseen yltää vain hallitsemalla useat erilaiset snapsi-ja juomalaulut. Tukea voi hakea aina laulunjohtajalla, joka huolehtii myös oikeasta temposta. Carpe riiem! Kannattaa huomioida, että vesi ei ole sopiva juoma näissä tilaisuuksissa. Maljoja kohoteltaessa on varottava kilisyttämästä niitä naapurin kanssa. Oikea tapa on nostaa lasi elegantisti rintataskun korkeudelle ja samalla katsoa joko seuralaista tai naapuria silmiin. Ainakin alkumaljoissa on hyvä säilyttää tietty varovaisuus. Mikäli napautat koko lasillisen kerralla kurkkuusi, niin joudut kohottelemaan tyhjää lasia, kun vieraat yltyvät omistamaan maljoja ystäville ja tutuille. Latinankieliset huudahdukset kuuluvat olennaisena osana akateemisiin juhliin, joten älä pelkää, vaan käytä rohkeasti Asterixista omaksumaasi sanavarastoa. Mikäli seurue innostuu oikein kunnolla irrottelemaan äänihuulia, voidaan yhteislaulusta nauttia jopa tuolilla seisten. Tällöin herrasmiesten pitää ehdottomasti nousta ensin tuolille ja tämän jälkeen auttaa daami omalle jakkaralleen. Järjestys säilyy^samana luolilla laskeuduttaessa, mutta luonnollisesti likaantuneille tuoleille ei enää istuuduta. Tällöin on syytä tarkistaa tanssijärjestys illalliskortista. Valitettavasti tansseissa ei voi enää peesata ketään, vaan poloneesit, cicapoot ja kehruuvalssit on syytä opetella hyvin. Tanssit varataan kirjoittamalla oma nimi pannerin lanssikontiin. Mikäli nyt epäilet, ettei moinen pokkurointi ole sinua varten, niin kannattaa muistaa, eitä hyvin järjestetty illallinen jatkuu vielä seuraavan päivän puolella. Silloin nimittäin ohjelmassa pitäisi olla sillilounas. Silliksellä etiketti ei enää paina, paikalle saa lulla vaikka haalareissa. Juomaa ja laulua riittää, mikäli vaan juhlijat jaksavat. JANNE PALOMÄKI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosijuhlaansa 24.3. yliopiston Vanhassa juhlasalissa. Viisi uskaltautui kisaamaan Rehtoriksi rehtorin paikalle Viime vuonna Jyväskylän yliopiston vaalijohtosääntöä uudistettiin siten, että rehtorinvaalissa on ensimmäisiä kertaa käytössä julkinen ehdokasasettelu. Nyt uutuus on loiminut jo käytännössäkin, sillä ehdokasasettelu päättyi maanantaina 13.3. kello 16. Kisaan ovat lähdössä rehtorimme vuodesta 1992, Aino Sallinen, sekä ensimmäisenä vararehtonna toiminut Pekka Neittaanmäki. Kahden vararehtorin paikat puolestaan ratkaistaan Neittaanmäen, kemian professorin Jouko Korppi-Tommolan, erityispedagogiikan professorin Paula Määtän (ehdolla vain toiseksi vararehtoriksi), sekä laskenta-ajattelun ja julkisyhteisöjen laskentatoimen professorin Salme Näsin välillä. Rehtoriehdokkaita voi nykyjärjestelmän mukaan asettaa vähintään 25 yliopistoon kuuluvaa henkilöä, jotka ovat yliopiston palvelusuhteessa tai yliopisto-opiskelijoita. Ehdokkailta edellytetään, että heidät on nimitetty professorin virkaan. Tulevan rehtorin ja vararehtoriensa toimikausi on sekin aiempaa pidempi, viisi vuotta vanhan kolmivuotiskauden sijaan. Varsinainen vaalipäivä on 23.3. ja valinnan suorittaa vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varsinaiset jäsenet, hallintojohtaja, erillislaitoksen johtajan virkaan nimitetyt sekä vararehtorit. Valinnan tekevä kollegio on hieman aiempaa pienempi ja professorien valta siinä on pienentynyt, mikä merkitsee opiskelijoiden äänien painoarvon nousua. Aiemmin kaikki professori! olivat äänioikeutettuja. "Opiskelijoilla on nyt vaikutusmahdollisuuksia enemmän kuin aikaisemmin ja myös ensimmäistä kertaa käytössä oleva ehdokasasettelu mahdollistaa avoimemman keskustelun käymisen. Nyt ei valintoja voi enää tehdä pimeästi vaan konit on laitettava pöytään viimeistään 10 päivää etukäteen. Aikataulu toki on nytkin kireä.", toteaa uudesta järjestelmästä Marja-Leena Tarvainen, yksi yliopiston hallituksen jäsenistä ja näin ollen myös vaalissa äänioikeutettu, mutta huomauttaa kuitenkin: "Rehtorien vaalin luonteeseen liittyy tietty 'kabinettikeskusielujen kulttuuri', joka on uskoakseni melkolailla seka väistämätöntä että välttämätöntä. Julkisella ehdokasasettelulla haluttiin lisätä avoimuutta ja tehdä täten valinnoista mielenkiintoisempia. Miten sitten tämä uusi järjestelmä ja siihen vaadittavien kannattajalistojen kerääminen toimii tällaisessa kabinetti-kontekstissa?" "Aluksi näytti siltä, että nuo nimilistat ja asian julkisuus ovat nostaneet kynnystä ehdokkaaksi ryhtymiseen. Sammutetuin lyhdyin kun ei voinut enää ajaa kalkkiviivoille asti", Tarvainen analysoi uuden järjestelmän vaikutuksia käytännössä, "Ehdokasasettelun lähetessä loppuaan rohkeus kuitenkin kasvoi ja rehtorien tehtävistä kiinnostuneita professoreita kaivautui ulos tutkijankammioistaan useampia kuin aluksi luultiin. Hyvä niin, koska tämä tuo väriä ehdokasasettelun päätyttyä alkavaan keskusteluun asiakysymyksistä." JYY järjestää torstaina 16.3. vaalipaneelin kello 15.30 liikunnan rakennuksessa salissa L301. Tilaisuuteen, jonka vetää SYL:n korkeakoulupoliittinen sihteeri Pekka Linna, on luonnollisesti vapaa pääsy ja yleisö saa sekin hiillostaa kandidaatteja. PETRI HEIKKINEN Puhkupillit The spring concert of the university wind band Puhkupillit will feature the premiere of Jonglööri (Juggler), a piece by Jukka Viitasaari, composed for the concen. The concen will also include other fresh wind pieces by Timo Forrström, Markku Viitasaari and Petri Keskitalo. Puhkupillit Waiting for Spring -concert will take place at the main building on 25.3. at 19.00. Rugby Team A German exchange student, Klaus Flörchinger, has started the Jyväskylä University rugby team. No one in the team, except for him, have actually rugby before, although many are familiar with the oval ball. As in American football the idea is to get the ball to the end of the field. Hovvever, the rugby match is more continuous and the players lack the heavy padding. Hovvever, rugby is not dangerous when it is played with reason and according to rules. The rules and basic skills are easy 10 learn and anyone can try it. Rugby will be played every Tuesday at 19.00 in the spons building ball hali. No More Cosmetics Testing on Animals July will see the emergence of an EU directive banning the lesring of cosmetic products on animals. Also, selling animal-tested cosmetics vvill be prohibited. The directive had already been postponed several times before it was first supposed 10 take effect in 1998. The same was also expected this time, but the postponing should have happened before the begjnning of this year. The new directive has the makings of a trade dispute as France, Japan and USA will be likely to oppose it. From Incunables to Internet The University Ubrary has a collection of incunables, books printed before the year 1501. These treasures printed on hemp paper are stored carefully in a vault thai has exact temperature and humidity levels. The prices of single pages can rise 10 tens of thousands, if they vvould be sold somevvhere. Nevertheless, incunables stored in libraries are there to be studied by researchers. The history and pages of the incunables in Jyväskylä University are being digitised and transferred online for everyone 10 see. Printing killed the an of copying books by hand and perhaps the internet vvill do the same for printed books. So if the doctoral theses of the 1990's vvill be the incunables of the 3000 iis probably vvise 10 print ihem on hemp paper. NEWS BY TANELI TAKALA
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUHEB0V11SI 16. MMUSKULTTA2000 Avoimen yliopiston johtaja: "järjetöntä simputtamista" Yhteiskuntatieteellinen vieroksuu väylähakijoita V Syläopintovaatimukset vaihtelevat Jyväskylän yliopistossa tiedekunnittain. Ongelmana on, että avoimen yliopiston kautta ponnistavien pääsykriteerien tulisi olla tinkimättömän yhdenmukaiset, mutta toisaalta terveellä järjellä joustavat. Muuramelaisen Anne Suomelan viimekeväinen hakuruljanssi kertoo, kuinka korkealla väylän rima esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville on. Suomela oli suorittanut Korpilahden Alkio-opistossa valtio-opin ja yhteiskuntapolitiikan cumut, pari approa, yleisopintoja ja kieliopintoja Jyväskylän avoimeen yliopistoon yhteensä 120,5 opintoviikkoa. Sillä piti päästä yliopistoon, lupasivat Alkion opettajat, ja pääsikin. Suomela hyväksyttiin sekä Helsingin että Kuopion yliopistoihin, mutta Jyväskylän yhteiskuntatieteelliseen hän ei kelvannut. Suomelalla oli kyllä vaadittu määrä kielija viestintäopintoviikkoja, mutta hän oli opiskellut viestinnän lisäksi vain ruotsia ja englantia, ei Jyväskylän yhteiskuntatieteellisen penäämää toista vierasta kieltä. Alkio-opistolla ei ollut tuolloin tutkintovaltuuksia kuin kahteen kieleen. Yhteiskuntatieteelliseen voi päästä väylältä 60 opintoviikolla, jos kaikki kriteerit täyttyvät. Nyt hakija, joka oli opiskellut itselleen avoimessa käytännössä kanditaatin tutkinnon, jäi pihalle. Onnen tuuliviiri Jyväskylään mielineen Suomelan onni kääntyi juhannuksen alla. Avoimen yliopiston sihteeri soitti hänelle kotiin ja kertoi että tiedekunnan dekaani, tiedekuntasihteeri ja Jyväskylän avoimen yliopiston johtaja olivat käsitelleet asiaa uudestaan. Herrat olivat suullisesti sopineet, että Suomela saa sittenkin opiskelupaikan. "Olin onnesta mykkyrällä, ettei tarvitse jättää miestä ja lapsia ja lähteä Helsinkiin", Suomela muistelee. "Sitten iski hirveä asuntokuume. Mentiin ja ostaa paukautettiin talo Muuramesta." Iloa kesti aikansa, kunnes yliopistolta tuli kirje heinäkuussa. Kirjeessä luki, että väylävaatimukset eivät täyty. Sinut on hylätty. "Seuraavana yönä ei tullut uni silmään. Kyllä minä toisaalta ymmärrän tiedekunnan kannan: jos antaa periksi yhdelle, se on eriarvoista kohtelua muille. Mutta sitä en ymmärrä, että ensin luvataan ja sitten tulee hylkäyskirje. Kuinka saman laitoksen sisällä voidaan tehdä monta eri päätöstä". Suomela kysyy. Tiedekunta puolustautuu Tiedekuntasihteeri Paavo Kuusimäki kieltää, että hän, silloinen dekaani Isto Ruoppila ja avoimen yliopiston johtaja Jukka Koro olisivat päättäneet opisAnne Suomelan opiskelupaikka tyssäsi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan joustamattomuuteen. Anne takoi aikansa, mutta ovi pysyi kiinni. kelupaikasta mitään. "Se että Suomealle olisi luvattu opiskelupaikka, on avoimen johtaja Koron antama tulkinta. Ruoppila ja minä totesimme, että selvitetään onko mahdollista käsitellä Suomelan tapaus uudestaan niin sanottuna itseoikaisuna. Ei tämänkaltaisia päätöksiä eli opiskeluoikeuksien myöntämisiä käsitellä valmistelematta ja aivan toisen kokouksen jälkijuttuina. Asia luvattiin selvittää, opiskelupaikkaa ei luvattu. Josjoku on jotain luvannut, se on Jukka Koto." "Oma kantani on joustavan menettelyn puolella, kun sellaiseen on tarjolla mahdollisuus. Kun opiskelija on tutkintoaineissa osoittanut kyvykkyytensä, pitäisi tukiaineitten osalta olla joustavampi. Nämä asiat eivät ole niin jumalanpyhiä", Kuusimäki vastaa kysymykseen kohteliko tiedekunta Suomelaa kohtuullisesti. Kuusimäki nostaa esille myös avoimen yliopiston opetuksen ja yliopiston opetuksen tasoeron. "Jos avoimen opiskelija ei menesty pääsykokeissa, se kertoo jotain avoimen opetuksen tasosta." Suomela vastaa: "Se minua juuri ärsyttää, kun avointa ei arvosteta. Minun mielestä niillä ei ole paljon eroa: tenttivaatimukset on samat, usein myös tentaattorit." "Häntä heiluttaa koiraa" "Minä en ole luvannut mitään sen yli, mitä oli sovittu. Herrat ovat joutuneet vetämään suullisia lupauksiaan takaisin", avoimen yliopiston johtaja Jukka Koro vastaa tiedekuntasihteerin syytöksiin. "Tässä on takana hyvin voimakas opintosihteeri. Tiedekunta joutui syömään sanansa, koska opintosihteeri Maija Salo ei suostunut esittelemään Suomelan hakemusta. Joskus tuntuu, että yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa häntä heiluttaa koiraa." Korolla on sanansa sanottavana myös vihjauksiin avoimen yliopiston tasosta. "Ei avoimen tavoite ole opettaa ulkolukua, vaan ymmärtämistä. En yhtään ihmettele, jos pääsykoemenestys ja avoimen suoritukset eivät korreloi." Pyhä laki Pettymyksestä toivuttuaan Suomela ilmoitti osapuolille, että hän aikoo valittaa päätöksestä lääninoikeuteen. Soppa alkoi kiehua yli. "Niin pitkään kun minä istun tiedekunnassa, sinä et saa täältä opiskelupaikkaa", opintosihteeri Maija Salo ilmoitti Suomelalle. "Tarkoitin sillä kyllä vain juuri edellisen kesän valintaa, eli että en aikoisi esitellä hänen kohdallaan valintakriteerien ohi menevää poikkeusmenettelyä tiedekunnalle", Salo puolustautuu. Opintosihteereillä on väylävalinnoissa itse asiassa suurin valta, sillä he seulovat hakemuksista ne, joista tiedekunnan kokous poimii hyväksyttävät. Suomelan hakemus ei koskaan päässyt valittujen joukkoon. 'Tämä ei ole ainut tapaus. Aivan järjetöntä simputtamista", Koro kommentoi Salon toimintaa. Kuusimäen toivomukselle "etteivät kriteerit olisi niin jumalanpyhiä" Salo viittaa kintaalla. "No nämä valintapäätökset on! Minun tehtävä on virkamiehenä noudattaa tiedekunnan tekemiä päätöksiä. Me noudatamme yliopiston hallituksen antamia kriteerejä." Eikö muut tiedekunnat sitten noudata hallituksen linjauksia? "Tietääkseni kasvatustieteellinen noudattaa, muut ei", Salo rajaa. "Salo vetoaa yliopiston hallituksen päätöksiin. Siinä hän tekee väärin. Päätöksissä sanotaan selvästi, että tiedekunnat voivat halutessaan noudattaa lievempiä kriteereitä. Salon muille tiedekunnille osoittama syytös on vakava, ja siitä hän joutuu vielä tilille", Koto tuhahtaa. Laiha sopu Kun Suomela uhkasi valittaa lääninoikeuteen, yhteiskuntatieteellisen dekaanina elokuussa aloittanut Anita Kangas puhalsi pelin poikki. Kangas halusi sovitella, koska lääninoikeudessa riidasta olisi kehkeytynyt liian iso, julkinen kohu. Neuvotteluissa päätettiin, että Suomela saa erillisoikeuden suorittaa yhteiskuntapolitiikan laudatur. "Vähän laiskanmaku tässä jää suuhun. Saan tehdä laudaturia, mutta en mitään muuta, kun en ole varsinainen opiskelija". Suomela suree. Hän on suorittanut avoimessa puuttuvat kieliopinnot ja uskoo pääsevänsä sisään tänä keväänä. Yhteiskuntatieteellisen väylävaatimuksia tarkennettiin joulukuussa. Toinen vieras kieli vaaditaan yhä lavallaan: sen voi suorittaa ehdollisena ensimmäisen yliopistovuoden aikana. SAMI KERO YTHS-palveluita tarvitaan netissäkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön virtuaaliklinikka kiinnostaa opiskelijoita. Tärkeimmäksi koetaan ajanvaraukseen ja testituloksiin liittyvä YTHS:n palvelu. Vähiten kiinnostaa henkilökohtainen neuvonja yhteydenpito hoitohenkilökunnan kanssa. YTHS selvitti verkkopalvelujensa käyttöä ja kehittämistoiveita kolmella korkeakoulupaikkakunnalla. Vastaajista neljännes oli käynyt yths:n internetsivuilla. Sivujen sisältö koettiin tyydyttäväksi, kun taas tekniseen toteutukseen kohdistui kritiikkiä. Tällä hetkellä YTHS:n kotisivujen sisältö koostuu palvelutiedoista seka terveysvinkeistä. Verkkolääkärityyppistä palvelua halutaan www-sivuille ja sähköpostin kautta käytäväksi lisää. Lukutaitoon Opetusministeriölle on ehdotettu koko kansan kattavaa, laajan lukutaitokampanjan perustamista. Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmä painottaa erityisesti medialukutaitoon, joka halutaan osaksi uudenlaista yleissivistystä. Työryhmästä suositellaan myös tutkimusverkoston luomista kansalaisten lukutaidon kartoittamiseen. Apuna tähän projektiin työryhmän mielestä olisivat erilaiset mediahautomot ja -kritiikkifoorumit, joissa kehitettäisiin alan ihmisten ammattitaitoa sekä kansalaisten kriittistä ajattelua. Kansan lukutaitoa pyritään syventämään kirjastopalvelujen monipuolistamisella. Kirjojen saatavuutta ja tietoverkkopalveluja parannetaan, erityisesti koulukirjastoissa. Samaan työryhmän esitykseen kuuluu myös ehdotukset opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen uusista painotuksista. Monimediainen lukutaito sisältyy niihinkin. Hyvä ope, ole hyvä Yliassistentti Satu Helin terveystieteiden laitokselta nappasi tänä vuonna Hyvä Opettajan palkinnon. Hän neuvoo ja tukee opiskelijoita kokonaisvaltaisina yksilöinä. Sen lisäksi valintaryhmä korosti myös Helinin osaa palautejärjestelmän kehittäjänä laitoksellaan. Vuoden 2000 Hyvä opettaja palkinto oli 20 000 markkaa, ja valinta tehtiin ylioppilaskunnassa ainejärjestöjen esityksistä. Opetuksen laatupalkinnon sai okl:n kotiryhmäopetuksen kehittäjäryhmä. Yliopiston vuosijuhlassa viime torstaina jaeltiin neljä muuta tunnustuspalkintoa. Ensi kertaa mukana oli vuoden esimiesja kulttuuripalkinto. Ne menivät myös naisille: opiskelijapalvelun päällikkö Tuula Maijasesta tuli vuoden esimies, ja kulttuuripalkinto meni musiikkitieteen laitoksen assistentille, Kirsti Hämäläiselle. Vuosijuhlan pääpalkinnon, 30 000 markkaa, sai kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen. Hänen ominaista alaansa on työmarkkinoiden tutkiminen. Väitöskirjapalkinto meni tutkija Heino Nyyssöselle Unkarin kansannousun tulkinnoista.
DORIS HUHMAR -jm^miKmamyKiMri(KIKROVItSl 1 6 . «MUSJailTT* 2000 Turskan tuskassa Troolarikippari Björn Grönningen vaappui luokseni kalaperkeitä väistellen. Rakkaani oli vanhatestamentillinen näky: ladonovihartiat, puuliiterileukaperät ja kauhakuormaajakourat. Björnin hymy sai minut värisemään. Vaikka kipparin hampaat kieltämättä muistuttivatkin Englannin jalkapalloliigan rospuuttokierroksen tuloksia (yksi, risti, kaksi loput peruutettu), en voinut edes kuvitella sukeltavani koskaan enää kenenkään toisen uroon sielun, nielun tai nivusten kimppuun. Styyrmanni Felix Svenssonia lempemme selvästi sapetti. Felix mulkoili ja sadatteli ja sekaantui mustankipeydessään satamalaiturilla nuottaan. Lokit kirkuivat hulluina turskapalojen perään. Merikin metelöi. Heräsin joko kyynelkarpaloitteni ropinaan tai siihen, että olkani takana ryittiin. "Konttoristi Huhmar, mikä on tutkimusraha-anomukseni aktuaalinen status, krhm?" "Arvoisa dosentti, hyväksymiskirje tuli jo eilen. Tässä, olkaa hyvä." Pakoiin tunteeni piiloon, vaikka todellisuus puraisi taas ihan liian kipeästi. Mieltäni masensi kuin akvaviitti-pitoisten läksiäisjuhlieni jälkeisenä eroaamuna Tromssan lentokentällä kolme vuotta aiemmin. Jäämeren kalatehtaalta oli huikea hyppy yliopiston filantropologian laitoksen toimiston nurkkaan, jossa nyt kuitenkin työhallinnon määräyksestä kyyristelin. Tuskaani vain pahensi, että dosentti Sebulon Maatiainen toljotti minua puolen metrin päästä pää kallellaan ja lipoi poskiaan. Kieli ylsi melkein herran korvalehtiin, joista törrötti jokunen jouhi. Olin antaa ylen. "Doris, saanhan sanoa Doris?!" "Dosentti on hyvä." "Niin, Dorishan ymmärtänee, että oman karriäärini ja tietenkin myös koko filantropologian tieteenalan kannalta oh vitaalia, että tämä anomus meni läpi. Yrnmärtäähän Doris?" "Tajuan ymmärtää, olenhan määräaikainen." "Niin, tutkimusaiheeni tietenkin ylittää Doriksen intellektuaalisen kapasiteetin, mutta voin vakuuttaa neiti pieni, että 'Syrjäytyneit: ten kansanosien sähköistäminen' on todella vahvaan yhteiskuntateoreettiseen näkemyk• seen pohjautuva dilemmakartoitus ja toimintavisioskeema. Tanhuaako Doris?" 'Tuota...enää ajoittain, koska vaihdoin lää'. käriä ja sain vahvempia antibiootteja. Kirvely tosin jatkuu. Miten niin?" "Senkin hupakko, tanhu on kansantanssi. Siis tutkimukseni hypoteesi on, että turhia miettimätön, koreasti jalalla paneva peliman: nihenkinen työtön on optio-porsaitten ja yhteiskuntarauhan kannalta aivan ihanteellinen • otus." "Aha." Teorian veriftoimiseen käytännössä tarvitaan tietenkin teollista sovellusta. Sovelluksen ; prototyypin ovat jo konstruoineet energiayhtiö Vattenfallin näppäräsormiset insinöörit. ; Kysynkin, olisiko Doris kiinnostunut olemaan keksinnön... tuota... testialustana? Korvausjärjestelyt neiti voi sopia Kelan kanssa, sieltä tulee kyllä kirje tilinumeroineen." Samapa tuo, ajattelin allapäin. Operaatio : hoidettiin viikon kuluttua. Vattenfallin b-kansalaisvekottimen asentamiseen meni tunti. Ladattavine litiumparistoineen kapine tuntui vain pienenä kohoumana kyynärtaipeeni ihon alla, aivan antabus-kapselin vieressä. Dosentti Sebulon Maatiainen hyrisi tyytyväi; syyttään, samoin vehje. Tunsin miten aloin vähitellen nollautua. Silloin ovi rymähti auki, ; ja turskan tuoksu pelmahti sisään. Sebulon I siirtyi sekunnissa tekohammasosastolle. Minut Björn otti syliinsä ja kantoi pois. Niin I vain vei, minä vain vikisin. DORIS HUHMAR akateeminen pätkätyöläinen Ravintola Renlvkko laskiaistiistaina kello 23, tupakoimaton vyöhyke. Heikki Isokaanlö Ravintola Rentukka laskiaistiistaina kello 23, tupakoiva vyöhyke. Heikki Isokäönla tunnelma t U usi tupakkalaki määrää kolmasosan ravintolan tiloista savuttomiksi sekä kieltää baaritiskillä tupruttelun tykkänään. Laki pohjaa ajatteluun, ettei tupakoimattoman henkilökunnan jäsenen tai asiakkaan tarvitse kärsiä vaarallisesta tupakansavusta. Ensi vuonna raitista ilmaa tulee tarjoilla jo puolissa asiakaspaikoista. Tupakoimaton kansanenemmistö kannattaa lakia katugallupeissa, vaan kuinka asiakkaat ravintoloissa sitten toimivat ja mitä miettivät ravintoloitsijat. Tutkivan journalismin hengessä uhrauduimme lähtemään asian tiimoilta kunnon kapakkakierrokselle. Tutkimuskierroksella Rentukassa kävi ilmiselväksi tupakkalain vaikutus. Perjantai-iltana tupakoimattomalla alueella oli kuusi ihmistä, tupakoivien puolella 80 henkeä. Tilaa savuttomille oli siis varattu tuo kolmannes asiakaspaikoista. Laskiaistiistaina luvut olivat 142 tupakoivien puolella ja 12 sauhuttomille. Rentukan ravintolapäällikkö Teve pitääkin kolmasosan vaatimusta ylimitoitettuna. Tiskipolttamisen rajoittaminen on ymmärretävää jo henkilökunnan vuoksi, mutta ensi vuonna voimaan tuleva viidenkymmenen prosentin savuttomuusvaatimus aiheuttaa suurempia ongelmia järkevän ravintolakokonaisuuden saamiseksi. Silloin kabinettikin on varattava savuttomille, Teve kertoo. Rentukasta tavoitettu tupakoimaton "Peitsi" istuskeli tiiviisti tupakoivien puolella. "Rajoitus on täysin naurettava", hän täräyttää. Telisi" istui siellä missä kaveritkin, porukan jakautumalta savuttelun mukaan. Savuttomalta puolelta haastatellut kommentoivat tupakoimattomia tiloja periaatteessa hyviksi, mutta karsinoinnin sijaan parempana savuntorjuntana he pitivät parempaa ilmastointia. Mörrissä ja Jazz-baarissa kielto ei aiheuttanut ongelmia, sillä pienemmissä paikoissa tiskipolttamisen rajoitus riittää. Näissä paikoissa tunnelma olikin entisenkaltainen ja rento. Raatikellarilla rajoitus aiheutti pakkautumista savulliselle puolelle. Lisäksi diskotyyppisessä ravintolassa ihmiset ovat jo sen verran päihtyneitä pohjiensa jäljiltä, että tuppaavat henkilökunnan kiusaksi kulkemaan tupakkansa kanssa missä sattuu. Ilmiö toistui Night Life:ssa. Sohwin ravintolapäällikkö Rauno Oksanen arvioi Sohwin asiakkaista 95%:n majailevan tupakkapuolella. Kun tiloja savuttomille on varattu kolmanneksen verran, on tällainen rajoittaminen turhaa "bisneksen vaikeuttamista". Jos todella olisi tarvetta näin isoille tupakoimattomille alueille, olisi homma hoitunut ilman lakiakin, markkinamekanismi olisi pitänyt siitä huolen, arvelee Oksanen. "Lakia valmisteltaessa on menty perse edellä puuhun, sillä ei ole paljoa pohdittu miten se käytännössä toteutetaan, myöskään ei ole selvää kuinka tätä valvotaan. Ilmeisesti ilmiannon perusteella tullaan aistimittaamaan savun määrää", tuhahtaa Oksanen. Sohwilla lain tuloon valmistauduttiin jo aiemmin ilmastointia parantamalla. Näkee Oksanen laissa jotain hyvääkin, eli että tiskipolttamisen kiellolla suojellaan henkilökuntaa ja kabinetti on pysynyt siistimpänä kuin koskaan ennen. Sarkastisesti Oksanen kuitenkin kuittaa: "On se pirun kiva että meitä näin suojellaan kun tupakoivat tarjoilijat joutuvat menemään takapihalle pössyttelemään, koska työvuorossa oleva ei saa polttaa ravintolatilassa." Vuoden päästä koittavaa savuttoman tilan lisäystä Oksanen kommentoi: "Seuraavaksi kai 30% alkoholittomiksi, jotta Toimi Kankaanniemi kävisi toisenkin kerran vuodessa ravintolassa." ISOKÄÄNTÄ-KOTONEN Edarikokoustjivistelmät sähköpostitse jäsenistölle JYYn edustajisto vastasi vuosikausien tiedotusparannusvaateisiin ja -toiveisiin yhdellä konkreettisella tavalla hyväksymällä tiistaina 7.3. käydyssä kokouksessa PresSure-ryhmän jättämän aloitteen, jossa ehdotettiin edarin kokoustiivistelmien toimittamista sähköpostitse jäsenistölle. Aloitteessa todettiin, että vaikka päätöksistä tiedotetaan Jylkkärissä (jokseenkin tähän tapaan, toim. huom.), osa opiskelijoista kokee edustajiston toimista tiedottamisen puutteelliseksi. Pressurelaiset ehdottivat, että jokin ns. puolueeton taho kokoaisi tärkeimmät päätökset ja lähettäisi ne sähköpostilistojen kautta jäsenille. Ehdotus sai yksimielisen kannatuksen, ja se lähetettiin hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen muistutti, että ATK-keskus tuskin sallii tiivistelmien lähettämistä kaikille jyyläisille. Hallituksen tiedotusvastaava Riina Malhotra uumoilee, että kyseeseen tulisivat ainejärjestöjen listat. "Tutkimme mahdollisuutta, voitaisiinko tiivistelmät lähettää kaikille, mutta ajatus on, että ellei ole mukana edes ainejärjestöissä, ei luultavasti ole kiinnostunut näistäkään", Malhotra sanoo. Edustajistossa Jussi Hermaja (MÄÄ) sanoi, ettei tiivistelmän kokoaja voi olla hallituksen jäsen. Malhotran suunnittelema ratkaisu puolueeitomuusongelmaan on yksinkertainen: "Edustajista kootaan kirjoittajapiiri, jossa olisi mukana jokaisesta ryhmittymästä yksi henkilö, joka kommentoisi tiivistelmän ennen sen lähettämistä." Vegaaniruoka jakaa yhä Edellisessä kokouksessaan edustajisto oli päättänyt lähettää vegaaniruokavaihtoehto Ilokiveen -aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten. Aloitteen tekijät eivät nyt tyytyneet hallituksen raporttiin toimenpiteistään, kun hallituksen mukaan vegaanivaihtoehto tulisi liian kalliiksi johtuen muun muassa raaka-ainekusiannuksisia sekä lisähenkilökunnan tarpeesta. Saatettaisiin myös joutua linjastomuutoksiin ruokalassa, mikä yhä lisäisi kustannuksia, kuten henkilökunnan kouluttaminenkin. Miira Rauhamäki (MAA) totesi, että juurekset tuskin tulisivat kalliimmaksi kuin liharuoat. Jiri Sironen (MÄA) puolestaan ihmetteli, eivätkö Ilokiven osaavat keittäjät osaisi tehdä mokia reseptistä. Syvä oli erimielisyys siitäkin, oliko hyväksytyssä aloitteessa tarkoitettu, että vegaanivaihtoehto korvaisi kasvisruoan vai ei. Hallitus oli tehnyt laskelmansa sen mukaan, että kasvisruoka säilyisi listalla ja vegaaniruoka tulisi sen rinnalle. Vastapainoksi Akateeminen Siperia Seura esitti todellisen tasa-arvon toteuttamista Ilokiven ruokailussa. A.S.S. vaali "losimiesvaihtoa" eli sekä keskioluen nauitimismahdollisuutta lounaan yhteydessä sekä lihaa, rasvaa ja perunoita sisältävän ruokavaihtoehdon toteuttamista. Aloitetta ei hyväksytty. Pykälänviilausta Antti Vesala (A.S.S.) kysyi myös, noudattiko edustajiston puheenjohtaja Matti Mäkinen (KuPl) JYYn perussääntöjä edellisessä kokouksessa, joka keskeytyi Satu Ala-Könnin (poik.) ehdotettua hallitukselle epäluottamuslausetta, minkä jälkeen Mäkinen määräsi kokoustauon, jonka aikana yli puolet edustajista poistui paikalta. Sääntöiulkinnoisia kiisteltiin sinnikkäästi, kunnes Tommi Himberg (poik.) muistutti, että sääntöjen noudattamista ei ratkaista edustajistossa vaan hallinto-oikeudessa, mihin vastapuolella ei halua liene. PETRI HEIKKINEN
NinBtonEi • i& «AusnunzeDe Tutorointi hiertää Ensimmäisen vuoden tutorointi on opinnonohjauksen pulma Jyväskylän yliopistossa, ennakoi Työelämäpalvelun toukokuussa valmistuva kartoitus. "Ensimmäisen vuoden tutoroinnin nostavat esille sekä opiskelijat että laitokset. Sinä aikana tulisi välittää paljon tietoa, koska opiskelijalla on valintojen aika. Monet myöhemmin esiin tulevat ongelmat voisi estää järkevällä tutoroinnilla heti ensimmäisenä vuonna", Katja Teräväinen Työelämäpalvelusta kenoo. Jyväskylän yliopiston opinnonohjauskarttaa tutkineen Teräväisen mukaan ensimmäisen vuoden tuioroinnissa on parannettavaa. "Asia on hoidettu eri laitoksilla erilaisilla sabluunoilla. Joku kohta toimii siellä, toinen täällä. Tilanne ei ole missään kauttaaltaan retuperällä. Syyllisiä voisi etsiä paremmin jo lukiosta. Oman muistini mukaan ihmisiä laitettiin opiskelemaan sieltä aika sokkona." Opinnonohjauksen kehittämiskonstit Työelämäpalvelu pestasi Teräväisen kanoittamaan harjoitustyönä opiskelijoiden ja laitosten tuntoja opinto-ohjaustilanteeseen. Kartoitukseen sisällytettiin yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tiedekunta, koska niistä kaikki opiskelijat eivät valmistu selkeästi johonkin tiettyyn ammattiin ja tarvitsevat näin ollen ehkä enemmän ohjausta kuin muiden tiedekuntien opiskelijat. "Osa laitosten ohjaajista toi esille, että opiskelijoita käy yllättävän vähän kysymässä neuvoja naamatusien puhelimella ja sähköpostilla hoidetut tekniset kysymykset, esimerkiksi korvaavuudet, olivat yleisempiä. On olemassa kaksi selitystä: joko opiskelijat eivät tarvitse tietoa tai he eivät tiedä, mistä tietoa saa", Teräväinen aprikoi. Laitoksilla ei luonnollisesti ole irtorahaa opinnon ohjauksen kehittämiseen. Teräväinen suosittelee aluksi ainejärjestöjen ja laitosten suhteiden vakiinnuttamista. "Ainejärjestöjen ja laitosten tulisi olla keskusteluyhteydessä koko ajan, jotta opiskelijoiden tarpeet välittyisivät henkilökunnalle." Toinen liki ilmainen kehittämistapa on alumnitapaamiset. joissa vanhat, jo työelämään sijoittuneet opiskelijat antavat eväitä nykyopiskelijoille oikeisiin uravalintoihin. Alumnitapahtuman suunittelijan kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä niin laitoksen henkilökuntaan kuin yliopiston alumnija kulittuurisihieeriin(astaruo@admiral.jyu.fi). Selustan turvaamista? Ensi vuonna yliopistot eivät enää saa opetusministeriön tukea rekrytointipalveluihin. Työelämäpalvelulle korvamerkityn rahan sijaan yliopiston budjetissa on tänä vuonna "työllisyyttä edistävä" rahalaari. Kuinka siitä ammennetaan, selviää kevään budjettineuvottelujen jälkeen. Jyväskylän yliopistossa ei ole tehty mitään päätöksiä, jotka turvaisivat rekrytointipalveluille edes jonkin minimitason. Kaikki on auki. Vastuu opinnonohjauksesta on amanuensseilla, assistenteilla ja muulla laitoksen opetushenkilökunnalla. He osaavat neuvoa teknisissä korvaavuuskysymyksissä, mutta aika ja muut resurssit eivät useimmissa laitoksissa riitä työelämälähtoiseen opinnonohjaukseen esimerkiksi sivuainevalinnoissa. Työelämäpalvelun kartoitus pyrkii turvaamaan opiskelijoiden perusneuvontapalvelut. Se potkii laitoksia hereille, joskin viestii samaan aikaan laitosten työtaakan kasvamisesta yli sietokyvyn. Uraneuvontavastuu soljuu Työelämäpalvelulta laitoksille, entisten tehtävien päälle. Työelämäpalvelu suunnittelee toukokuussa valmistuvan kartoituksen pohjalta koulutustilaisuuksia laitosten opinnonohjaajille. SAMI KERO Kosmetiikan testaaminen Kanin silmää ei saa enää heinäkuun alusta lähtien syövyttää ripsivärin takia. Euroopan alueella on vuosittain noin 30 000 eläintä joutunut kärsimään kauneusja hygieniatuotteiden kokeissa. Heinäkuussa EU:ssa astuu voimaan direktiivi, joka kieltää sekä kosmetiikan eläinkokeet että eläimillä testattujen kosmetiikkatuotteiden markkinoinnin EU:n alueella. Kielto on päässyt etenemään lähes huomaamattomasti näin pitkälle. Pitkien lykkäysten jälkeen direktiivin piti astua voimaan jo vuoden 1998 alusta, mutta tuolloin asiaa siirrettiin jälleen eteenpäin, heinäkuuhun 2000. Uutta lykkäystä on pidetty lähes varmana, mutta tämän olisi pitänyt tapahtua ennen vuoden vaihdetta. Tällaista ehdotusta ei ole kuitenkaan EU:n komissiolta kuulunut. Kosmetiikkalainsäädännösiä vastaava hallitussihteeri Anne Haikonen kommentoi Aamulehdessä (6. helmikuuta), että kiellossa on kaikki kauppariidan ainekset. Ranskalaisille ja japanilaisille kielto on kova tälli, samoin kauppaoikeuksiaan tiukasti WTO:n kautta puolustavalle USAJle. Eläimillä testattuja kosmetiikkatuotteita on boikotoitu jo pitkään, sillä niille on vaihtoehtoja. On jo olemassa lukuisia raaka-aineita, jotka on pitkällä kokemuksella todettu vaarattomiksi. Uuden direktiivin myötä eivät kuitenkaan suhteessa kovin monet kanit, rotat ja hiiret pääsisi huokaisemaan helpotuksesta, jos kieltämme ymmärtäisivät. Vuosittain kosmetiikkakokeisiin päätyy EU:ssa noin 30 000 eläintä, kun pelkästään Suomen lääketieteellisissä kokeissa toissa vuonna käytettiin 190 000 eläintä. Suomessa ei nykyäänkään käytetä eläimiä kosmetiikkatuotteiden testaamiseen. MIIRA RAUHAMÄKI "Peukut pystyyn", on Heli Stoik huikannut jo varmasti ennen voitettua turnausta. Heli Stark opetti ja haki itselleen Afrikassa liikunta on kuin kommunikointitapa, jonka osaamaalla pääsee pitkälle. Terveystieteiden opiskelija Heli Stark pääsi viime vuonna liikuttamaan eteläafrikkalaisia koululaisia paikanpäälle Easton Cape -provinssissa, mantereen kaakkoispuolella. Hän ohjasi liikuntaa vapaaehtoisena paikallisissa kouluissa, eli kasvatti samalla työja kulttuurikokemustensa määrää. Puolen vuoden aikana Stark huomasi, että liikunnan mahdollisuudet eivät ole tasa-arvoiset kaikille koululaisille edes samassa maassa, saatikka jos niitä vertaa esimerkiksi Suomen koululaisten oloihin. Siinä missä suomalaiset lapset liikkuvat säännöllisesti apuinaan hienot välineet ja heillä on mahdollisuus käyttää sisätiloja, niin eteläafrikkalaiset koululaiset saavat joskus käyttöönsä muutaman jalkapallon ulkokentillä. Tasapainoista neuvontaa "Kaikki liikunta tapahtui ulkona. Melkoista soveltamista se oli, kun käytössä oli joskus vain yksi tai kaksi palloa ja luokat ovat isoja. Kentät ovat usein muhkuraisia viheriöitä tai sitten ihan hiekkakenttiä", Stark kuvailee työkuvioitaan. Hänen toimenkuvaansa kuului koululaisten ja opettajien aktivoiminen liikuntaan kymmenessä eri koulussa. Niistä kahdessa ei aikaisemmin ollut kukaan ulkopuolinen ollut ohjaamassa. Stark kertoo, että oppilaat olivat innostuneita liikunnasta, mutta opettajien saaminen ulos oli vaikeampaa aluksi. "Kävin mustien koulussa, ja ne olivat huono-osaisempien kouluja. Kahdessa kävin säännöllisesti ohjaamassa. Muissa annoin vinkkejä. Koululiikuntaa oli epäsäännöllisesti. Silloin tällöin mentiin johonkin otteluun", sanoo Stark. "Otteluissa onnistumisen tunne" Starkin mukaan poikien perinteinen urheilulaji Etelä-Afrikassa on jalkapallo. Tytöt taas huiskivat netballia. Starkin ohjauskouluissa keskityttiin kolmeen lajiin eli käsija lentopalloon sekä rugbyyn. Niissä lajeissa järjestettiin myös koulujen välisiä kisoja. Pienten lasten kanssa tehtiin tasapainoharjoituksia. 'Turnaukset jäivät positiivisempina asioina mieleen. Niissä tuntui siltä, että jotain oli saanut aikaankin." Heli Stark eleli työrupeamansa ajan Nqamakvve-kylässä erään paikallisen perheen luona. Kun sadekausi saapui kylään ja tihuuttelua jatkui puolisentoista viikkoa, niin tuona aikana lapset eivät menneet kouluun "Suomessa kun kaikki asiat tapahtuu tuosta vaan, niin siellä piti tottua odotteluun. Mutta kaikkeen tottuu ja kokemuksena se oli kasvattava", kuittaa Stark. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Työharjoittelu opintojen osaksi Heli Starkia aikaisemmin Sports Coactics' OulRcach (Scorc) -ohjelmassa on uliin yksi suomalainen. Stark luki Scoresta kertovan lehti-ilnioitukscn ja laini matkaan. Ohjelma on tarkoitettu liikunnan opettamisesta kiinnostuneille. Kohteena ovat myös opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat. Suonien Liikunta ja Urheilu ryfn kansainvälisen sihteerin. Katja Huotarin, mukaan liikunnallinen koulutus ei ole silli mikään ehto, vatuksen ja sosiaalitieteiden laitokselta on luvattu Scorc-ohjelmaan lähteville opiskelijoille kuusi opintoviikkoa. Liikuntakasvatuksen laitoksen amanuenssi Heikki Hervan mukaan opintotukiasia on vielä auki. Asian selvittämiselle ci ole vielä ollut tarvetta: Stark oli Afrikassa ennen kuin hänet oli hyväksytty yliopiston opiskelijaksi. Huotarin mielestä opintotukea pitäisi saada vallintaan kuuden ovarin edestä, Ilerva pitää vapaaehtoistyötä loistavana mahdollisuutena opiskelijoille ja odottaa innolla enemmän tuloksia. Hän harmittelee kuitenkin sila. että kaikilla ei ole varaa lähteä. Osallistumismaksu on noin oOOO markkaa. Silla summalla scorelaisen eläminen, matkustaminen ja koulutus Miikassa on turvattu. Seuraava ryhmä Etelä-Afrikkaan lähtee heinäkuussa. "Ohjelma ei ole ilmainen opiskelijalle. Se ei ole osa koulutusta, joten yliopistostakaan ei voida suoranaisesti lukea opiskelijaa. Pientä avustusta lähtijöille on luulenkin suunniteltu, mutta se jaa ilmeisesti alle puoleen osallistumismaksusta", 1 lerv a arvelee. Ei vain liikuntalaisille Muidenkin tiedekuntien opiskelijoille on lyohai joitieluolijelmia. Niissä harjoitteluun lähtijän ei larvitse itse maksaa niin paljon reissustaan. Usein harjoitteluun saa apurahan ja korotettua opintorahaa, mutta kyse ei ole ammatillisesta työstä — vapaaehtoisuudesta kuitenkin. Harjoittelupaikka hyöty) usein taloudellisesti opiskelijan tekemästä työstä, Seoie perustuu kehitysyhteistyöhön. Muun muassa ( imon kansainvälisen työharjoittelun kautta maailmalla on nyt kymmenkunta Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. Puolen vuoden harjoittelusta saa viitisen opintoviikkoa. Harjoittelu keskittyy oman alan koulutusta vastaavaan tehtävään. Laitoksilla on usein omal yhteytensä järjestöihin, jotka järjestävät juuri sen alan opiskelijoille sopivaa työharjoittelua ulkomaailla. ANNAKAISA VAARANIEMI
NUMERO VltSI • 16. HUUadlUTA 2000 Rentous ja henasmiesmäisyys kisailevat lugbyssa. Somi Kero Eräänä päivänä joskus 1820-luvulla kuriton englantilaispoika teki liikuntatunnin jalkapallopelissä jotain ennenkuulumatonta: hän ottii nahkakuulan kainaloonsa. Liikunnanopettaja näki idean kehityskelpoisena ja kas, syntyi rugby. Eräänä päivänä joskus viime tammikuussa kuriton saksalaisvaihto-opiskelija teki Jyväskylän yliopistossa jotain ennenkuulumatonta: hän ryhtyi vetämään rugby-harjoituksia. Ja kas, syntyi Jyväskylän yliopiston rugby-joukkue. Suomessa laji on tuntematon. Maassa on vain yksi virallinen rugby-seura, Helsinki Rugby Club. Erilaisia variantteja, kuten vedenalaista rugbyä ja pyörätuoli-rugbyä suomalaiset harrastavat harvakseltaan. "Tulkaa ihmeessä mukaan. Joukkuemme on ainutlatuinen tilaisuus päästä kansallisen tason pelaajaksi. Vaikka vain rugbyssä, multa kuitenkin", joukkueen pelaaja-valmentaja Klaus Flörchinger patistaa. Helsingin Rugby Club on jo haastanut Jyväskylän joukkueen kisailemaan taidoista. Pelimatka toteunee keväämmällä, kun taidot ovat karttuneet. Tällä hetkellä suuri osa pelaajista on vaihto-opiskelijoita. Valmentajaa lukuunottamatta kukaan ei ole harrastanut lajia aikaisemmin, vaikka esimerkiksi monet eurooppalaislapset tutustuvat soikiopalloon jo koulussa. Muodon vuoksi Tälläkin kertaa mukana on ensikertalainen, italialainen Cifari Crescenzo. Hän hämmentyy, kun valmentaja keskeyttää alkulämmittelyt ja jakaa pelaajat joukkueisiin. "En tunne lajia. En tunne sääntöjä. Mitä teen?", Cifari kysyy Klausilta. Valmentaja silmää italialaisvahvistusta, miettii hetken ja vastaa. "Syötät vain taakse päin, sillä pärjää." Pelivälineen epäkesko, pallon ideaa vastaan sotiva muoto selittyy aerodynamiikalla. Pelin kehittäjät luopuivat pyöreydestä aikoinaan, jotta syötöt pidentyisivät. Pelaajan täytyy muodon vuoksi muistaa laittaa syöttöön hiukan kierrettä. Näin pallo ei lähde lerppumaan, lentää kauas ja on helppo ottaa vastaan. "Rugbyn säännöt ja perustaidot oppii nopeasti. Ainoa joka vaalii hiukan harjoitusta, on oikeaoppinen syötiöheitto. Yleensä aloittelijat voi laittaa heti pelaamaan. Kun kotijoukkueeni pelasi Saksan yliopistojoukkueiden turnauksessa, vain kaksi meistä oli kokeillut lajia aikaisemmin, muut olivat ensikertalaisia. Silli sijoituimme 20 joukkueen turnauksessa viidenneksi", Klaus kertoo. I looked over Jordan Koska palloa ei saa syöttää kuin takana olevalle joukkuetoverille, pelaajan täytyy juosta. Ideana kun on saada amerikkalaisen jalkapallon tapaan peliväline vastustajan päätylinjan yli. Erotuksena jenkkiserkkuun Rugbyssä peli on käynnissä taukoamatta, ja pelaajat ovat suojaamattomia. "Tämä on tosimiesten laji. Otetaan miestä eikä suojia", Oskari Eronen määrittelee. Nyt talvisaikaan Jyväskylän yliopiston rugbyjoukkue pelaa tosin enimmäkseen lajin sisätilasovellutusta, jossa ei taklata. "Nautin fyysisestä kontaktista. Laji on turvallinen, kun pelaamme järki mukana harjoituksissa. Muuten tässä on kai samat riskit kuin muissakin kontaktilajeissa", portugalilainen Crisiöväo Silva mieltää. "Pitääköhän kotivakuutukseen muuten ilmoittaa, että pelaa rugbyä?" Oskari kysyy. Klaus kuittaa keskustelun väittämällä, että rugbyssä pelaajat loukkaantuvat itse asiassa harvemmin kuin vaikkapa jalkapallossa. Rugbyllä on kahtalainen luonne. Toisaalla pelaajat käyttäytyvät herrasmiesmäisesti ja pukeutuvat silmiinpistävän tyylikkäästi laji kelpaa jopa Englannin kruununperijälle, toisaalla lajiin liitetään vulgaari kaljankitiaus. "Rugby-kulttuuri? Kaljanjuontia, sitä se on. Pelaajat myös laulavat paljon. Esimerkiksi kotijoukkueeni vetää ennen joka peliä Swing Lo\v, Svveel Chariotin. Ja on olemassa yksi tapa, joka on toistunut jokaisessa turnauksessa, joihon olen osallistunut: Joku juoksee aina alasti kentälle kesken pelin." SAMI KERO Kaikki kiinnostuneet pelaamaan rugbyä tiistaisin kello 19 liikunnan palloilusaliin. TULE HYVÄN ELÄMÄN 0PI5T00N! VIESTINNÄN LINJA KASVATUSTYÖN LINJA KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA LINJA KASVUNPAIKASSA: KÄDENTAIDOTJA KUVATAIDE LINJA LASTENOHJAAJA LINJA JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantle 28, 40520 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 641 166, fax (014) 641 478 Emali: kurssl.sihteeri@jko.org, kotisivu: www.jko.org Keski-Pohjanmaan Opisto muat Uvu<z£ Humanistiset alat Kuvataide Mediakirjoittaminen Yhteiskunnalliset alat Teatteri-ilmaisu Mediatyö Kasvatustieteelliset alat Tanssitaide Valokuvaus Psykologia Musiikki Tilaa esitteet puh. (06) 832 4200 http: //< >p i s t (>. kai vi a. ti tar.ja.autio@kaIvia.kpnet.fi
Fortum K A I K K I K O T O N A A T * * Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 Hiiri on vahva muuttoapu lainen muuttaja.com HALUAMME PALVELLA KYLLÄ SE O N H E L P P O A SOITA TAI SURFFAA! OLET M Y Ö S T E R V E T U L L U T T O I M I S T O O M M OPISKELIJOIDEN VUOKRAVÄLITYS r*^'• Yliopistokatu 6 JYVÄSKYLÄ p. (014)3100622 SALAPOLIISIN ELAMÄA (OSA IV) Saan nopeasti bussin näköpiiriini. loka lcmaa kasvoihini, mutten välitä. Maksan kalavelat seurattavalleni kymmenkertaisena hänet kiinni saatuani, päätän ja puren tohkeissani kieleeni. 9 TRAVEL osoitteesta area ÄEQIR51 7/WW7//7 3-vuoti88ynttäritarjoukset Kööpenhamina .. 460,Pariisi 6 9 5 , Manchester 6 9 5 , Dublin 7 9 , Milano 7 8 , NeivYork.... 1 . 2 9 , Bangkok 1 . 4 9 5 , myynnissä vain 20. 24.3.! Menolipun hinta Helsingista, Turusta ja Tampereella. O u l u s t a lennettäessä lisämuRsuti Kööpenhamina 130 ml*, muut kohteet 240ml». Menopaluun hinta on naiisinRertainen. Lentoverot (n. 57 305 mh) ja palvelumaksu 40mh li siit Hän hintaan. lurjiuiHuilicioI m>ynniKHä vain 2 . 2 4 3 . MatUunluHaik» 20.3. 3 . 6 . 2 , myö» paluu. I lintu voimassa Herkules-, l S l C j a G 2 5 -kortin haltijoille. opiskelijoille 32 vuoden ikään j a nuorille 25 vuoden iktiiin asti. O n l i n e v u r a u n s e l neiti ui \ u i t a m m e i l m a n paK elumabnua, Väinönkatu 3. JYVÄSKYLÄ p. 334 0500 s-posti: jyvaskyla@a rea.fi kaikki Arean toimistot Suomessa ja STÄ Travel, Mikonkatu 2D. Helsinki p. 818 3291. s-posti: stalravel@area.fi 1) Jyväskylän Avoin yliopisto Kesäohjelmamme on ilmestynyt! Tutustu kesän opintotarjontaamme ja ilmoittaudu ajoissa. Kesällä voit kohentaa kielitaitoasi esim. syksyn ylioppilaskirjoituksia varten tai suorittaa sivuaineopintoja! Voit noutaa ohjelman avoimen yliopiston toimistosta: Matarankatu 6 (Ylen talo) tai yliopiston opiskelijapalveluista. Lisätietoja: puh. (014) 260 3666 tai 260 3697. http://www.cec.jyu.fi/avoin email: avoneuvo@cone.jyu.fi JYVÄSKYLÄN U YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO LIMINGAN TAIDEKOULU KUVATAIDELINJA 14.8.2000 23.5.2001 • Kuvataiteen perusopinnot piirustus, maalaus, grafiikka ja kuvanveisto • Kuvataiteen erikoistumisopinnot kuvataiteen syventyvät opinnot SARJAKUVALINJA 14.8.2000 23.5.2001 perustiedot sarjakuvasta: käsikirjoitus, suunnittelu, toteutus ja julkaiseminen ARVOSANAOPETUS (Oulun yliopiston opintovaatimusten mukaisesti) taidehistorian ja kasvatustieteen approt (15 ov), kuvataiteen appro (suun. Lapin yo) 20 ov, sisustussuunnittelu (3 ov.) ja sisustustaiteen historia (1 ov.) Opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet alan jatko-opintoihin ja harrastajille mahdollisuus harrastuksen syventämiseen. Opiskelijoina sekä nuoria että aikuisia. Mahdollisuus valtion opintotukeen. Koululla on oma asuntola. Koulupäivisin täysihoito. Vapaamuotoinen hakemus, jonka liitteenä kopio viimeisimmästä koulutodistuksesta, osoitetaan opiston rehtorille (yhteystiedot alla) TAIDEKOULUN KESÄ 05.06.-09.06 Lasten ia nuorten kuvataidepaja 24.07.-26.07. Turveveistokurssi 24.07.-28.07. Hiilipiirustus ja tussimaalaus 24.07.-28.07. Lyijylasikurssi 24.07.-28.07. Akvarellikurssi 24.07.-28.07. Litografian kurssi 31.07.-04.08. Kuvataidekurssi 26.07.-04.08. International Arts Summer Lisätietoja ja esitteitä saa opistolta: p. 08-514 5700, t. 08-514 5750. toimisloeiKo.mei ii tai os. Limingan Taidekoulu, 91900 Liminka. Huom. htip-z/narsonal.inal.li/Roulu/lko (Liitä t i e d o s t o o s i ! ) Opiston opettajat Ritva Myllylä-Pernu Markku Arantila Pekka Jauhiainen Pirkko Rantatorikka Lauri Rankka Hannu Lukin Mm. kesälukioseuraan Kiusana ihon hilseily? Kutina? Allerginen ihottuma? Joskus iho saattaa ärtyä kylmästä ilmasta, karheasta vaatetuksesta tai ruoka-aineista herkemmin kuin tavallisesti. Alkavan, vielä lievän ihottuman tehokas ja riittävä hoitokeino on Orionin Hydrocortison. Hoitojaksojen välillä ja jatkohoidoksi Novalan-perusvoide riittää pitämään ihon kosteusja rasvatasapainon kunnossa! Orionin APTEEKISTA Hydrocortison Vaikuttava lääkeaine: hydrokortisoni. Käyttöaiheet: allergiset ihottumat, pesuaineja vaippaihottumat, auringon polttamat, hyönteisten puremien ja pistosten aiheuttamat ihoärsytykset. 1% 20 g (25,71) ^ ^ ^ ^ Lisätietoja tuotteesta ^^^^ m -—• puh. (09) 429 2928 ja ORION www. tohtori .f i/itsehoitoapteekki P H R P M P
I PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU S TALOUDEN JA HALLINNON d KOULUTUSOHJELMA MÄNTTÄ (1033) PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISHAKU 1 3 . 3 . 7 . 4 . 2 Tradenomi-koulutus (140ov,3,5v.) Swntautumisvaihlofihdot (halukoodi 208) • Taloushallinto, yo/ok • Markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot, yo/ak • Uismediatuotanto ja tietoverkot, yo/ak • Kongressija kulttuuripalvelu!, yo/ak ERILLISHAKU 1 3 . 3 . 3 . 4 . 2 (haku suoraan oppilaitokseen) TUTKINTOON JOHTAVA AIKUISKOULUTUS Merkonomista tradenomiksi -koulutus (140 ov, josta hyväksi luetaan i . 60 ov) • Markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot suuntautumisvaihtoehto. Opiskelija voi kuitenkin suunnitella itselleen oman osaamisprolfilm eri suuntautumisvaihtoehtojen opintoja yhdistelemällä. • PäTväVmommuotokoulutuslo • Pohjakoulutusvaatimus: opistotason merkonomi •Koulutusaika: 28.8.2000-31.5.2002 • Uusmediatuotanto ja tietoverkot suuntautumisvaihtoehto • llta-/monimuotokoulutusta • Pohjakoulutusvaatimus: opistotason merkonomi •Koulutusaika: 28.8.2000-31.5.2002 Insinööristä tradenomiksi -koulutus 140 ov, josta hyväksi luetaan n. 60 ov) • Markkinointi taloushallinto • llta-/viikonloppumonimuotokoulutusta • Pohjakoulutusvaatimus: teknisen alan teknikko tai insinööri •Koulutusaika: 28.8.2000-31.5.2002 Lisätietoja ja hakulomakkeita: Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu. Manila, puli. (03) 2452 550 tai (03) 2452 556, email: Manila" 1 plran H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN PARTURI m Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TBR VETUL OJt AVOINNA: Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u 9 Vereni maku suussa voimistaa minua entisestään. olen kuin jälkikoira vainun saatuaan. Nyt tämä on touhu on actionia parhaimmillaan. Huudan kuin Tarzan yössä ja saan satakertaista orgasmia vastaavan tunnepurkauksen. Seuraan bussia tunnin jos toisenkin, aamu alkaa sarastaa peltojen takaa. Olen saapunut läpi kaupungin haisevien lähiöiden kauas kaupungin ulkopuolelle, periferiaan, sanoisivat poliitikot. Vaikka bussi ei ole koko aikana pysähtynyt kertaakaan, olen pysynyt sen kannoilla yllättävänkin helposti. Pappatuniurin omistaja luultavasti hallitsee virittämisen salat, kaikki mahdolliset aukot on porattu ja viilattu, jotta huippunopeus saavuttaisi sata kilometriä lunnissa. Tumma hahmo takaikkunassa on tuijottanut minua taukoamalta kunnes noin tunii siiten sen pää vaipui näkyvistäni, unten maille luulisin. & Palvelemme 8-21 (8-18) m UX^HUAT Helppoa ja nopeaa ostamista S-market Kolmikulmasta Avarat käytävämme ja selkeät tuote-esillepanot helpottavat ja nopeuttavat ostosten tekemistä. Myymälämme suorat ia leveät käytävät ja myyntipinta-ala mahdollistavat nopean ostoskierroksen. Hintamerkintämme ovat selkeät ja kaikissa tuotteissa on näkyvissä myös yksikköhinnat ja hinta euroina. Laajoista valikoimistamme löytyy kerralla kaikki koain päivittäin tarvitsemat elintarvikkeet. Kassapalvelumme on nopeaa. Kassoillamme ei tarvitse jonottaa. Pysyvästi edullinen hintataso varmistaa ostoskorin edullisuuden jokaisella ostosmatkalla. Lisäksi asiakasomistajille Bonusta jopa 3 %. S-marketin mokatili on kätevä tapa hoitaa kodin ruokamenoja: • jopa kuukausi korotonta maksuaikaa • maksupäivän voit valita sopimusta tehtäessä • et tarvitse joka kerta rahaa mukana • asiakasomistajille Bonus kertyy automaattisesti ruokatiliostoista Nuorekas henkilökuntamme toivottaa: ^ Tervetuloa ostoksille! i? MARKET KOLMIKULMA, PUISTOKATU 2, p. 630 680 i JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO OPISKELIJAVALINNAT 2000 Hakuajat opiskelijoiksi aikoville päättyvät seuraavasti: HUMANISTINEN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA * luokanopettajien koulutus ja lastentarhanopettajien koulutus pe 28.4.2000 * varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, erityispedagogiikan kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen koulutus pe 19.5.2000 LIIKUNTAJA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA pe 19.5.2000 Erillisiin opintokokonaisuuksiin hakeville, siirto-opiskelijoille ja avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille hakuaika päättyy pääsääntöisesti 28.4.2000. Opiskelijavalintoja koskevat tiedot on esitetty yksityiskohtaisesti Jyväskylän yliopiston julkaisussa "Opas opiskelemaan aikoville 2000° Maksuttoman oppaan ja hakulomakkeet voi tilata osoitteesta: Jyväskylän yliopisto. Opiskelijapa)velut, PL 35.40351 Jyväskylä tai sähköpostilla opiskelijapalvelut@jyu.fi tai Internetistä http://www.jyu.fi/abi/hakutilaus.html Automaattiset puhelinvastaajat (014) 260 1070 ja 260 1078 ovat käytössä 24 h/vrk. ja virka-aikaan vastataan puh. (014) 260 1074, 260 1075,260 1058. Luokanopettajan koulutukseen hakulomakkeita voi tilata myös puh. (014) 260 1707. Hakulomakkeita pyydettäessä on aina mainittava, mihin oppiaineeseen tai koulutukseen hakija aikoo pyrkiä. FintelSHQP JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Luonnonvarainstituutti AGROLOGI (AMK) Yhteishaku 13.3.2000 7.4.2000 Katso: * Yhteishakuopas * www. jypoly.fi/luva Lisätietoja saat myös: puh. (014) 4690 200 tai osoitteesta Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ Luonnonvarainstituutti/Anne Leppänen Uuraistentie 240, 43130 TARVAALA
§® &ä fc*4 YARJOPAAKKARL Tietä väylälle Jyväskylän yliopiston suhtautuminen väyläopintoihin on kaksinaamainen. Yliopisto on ilmoittanut opetusministeriön tulosneuvotteluissa, että tavoitteena on myöntää opiskelupaikka vuosittain 150 väylähakijalle. Parhaimmillaan sisään on otettu vuodessa vain 51 opiskelijaa eli reilut kaksi prosenttia kaikista hyväksytyistä. Haistan ylenkatseen. Hyi. me ei voida hyväksyä sinua hyvä hakija, koska olet hankkinut kannuksesi avoimessa yliopistossa, leikkiyliopistossa. Luvut henkivät paitsi vankkumatonta luottamusta yliopisto-opetuksen ylivertaisuuteen, myös pääsykoiden luotettavuuteen. Pääsykoe ei olekaan vain paras mahdollinen tapa seuloa valittavat, vaan ainoa oikea tapa. Opetusministeriö taisteli väyläjärjestelmän läpi 90-luvun puolivälissä. Yliopistot kauhistuivat. Apua, mitä tapahtuu, jos kaikki Suomen 70 000 avoimen yliopiston opiskelijaa tunkee sisään? No, yliopistoon pyrkii vuosittain jotakuinkin samansuuruinen määrä hakijoita perinteisesti pääsykokeilla. Kyllä heistäkin on jyvät eroteltu. Ja täytyy muistaa, etteivät kaikki avoimen yliopiston opiskelijat tähtää yliopistoon ainakaan väylältä. Hylkimistrendi on maanlaajuinen. Yliopistojen yhteenlaskettu nielemistavoite on tuhat väyläopiskelijaa vuodessa. Viime vuonna opiskelupaikan sai vajaat 460 hakijaa. Myös yliopistot, joiden nimessä ei esiinny yliopisto-sanaa esimerkiksi teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeat tarjoavat väylämahdollisuuden. Näiden avoimen yliopiston opetus on käynnistynyt vasta hiljattain, joten väylä ei vedä. Tilanne on toinen yliopisto-yliopistoissa, jotka ovat järjestäneet avointa opetusta jo 70-luvulla lähtien. Toimiva kanava on olemassa, joskin sitä tukkii pinttynyt asenneongelma. Finanssipoliitiisesti kysymys on ainakin kolmepiippuinen. Piippu 1: Väyläihmiset valmiine approineen ja cumuineen irrottavat yliopistolle rahaa muuhuun opetukseen. Piippu 2: Toisaalta he syövät resursseja loppututkintovaiheessa, koska eivät ole sisäistäneet tieteen tekemistä välttämättä samalla tavalla kuin alkuperäsopiskelijat. Piippu 3: Korkeakoulututkinnon pitäisi olla periaatteessa opiskelijalle ilmainen. Väyläjärjärjestelmä sotii tätä vastaan. Mitä pyhää pääsykokeissa on? Suurin osa niistä on edelleen vanhakantaista ulkolukukokeitä, jotka eivät millään muotoa mittaa alalle soveltumista. Motivaatiota ne kai mittaavat, sillä tuskin kukaan opettelee sirpaletietoa lämpimikseen. Jos joku on jo oppilaitokseen pyrkiessään opiskellut alaa yli 60 opintoviikoa, niin kuin väylähakijat useimmissa tapauksissa ovat, täytyy kyseessä olla koulutusalasta kiinnostunut henkilö. Minä en ole kuullut paremmasta psykologisesta testistä tai motivaatiomittarista. SAMI KERO JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI •H0K9*H.UMJ$OtnSN fcktea uU* Onko hernerokan litkiminen rohkeaa? Ilmentyykö rohkeus kaikenlaisina mätkähtämisinä taivaalta maanpinnalle tai tutinana kiitävässä autossa? Vai onko rohkeudessa kysymys jostain muusta kuin yksittäisten tekojen suorittamisesta? Onko rohkeus elämäntapa? 19-vuotias abiturientti Heli elää parhaimmillaan jännittävää ja rohkeuttakin vaativaa aikaa valmistautuessaan ylioppilaskirjoituksiin. Ensimmäisensä assosiaationa rohkeudesta Helille pompahtaa mieleen kuitenkin jotain kirjoitusten ulkopuolisesta maailmasta. "Minun mielestäni se on rohkeaa, että uskaltaa olla oma itsensä. Ettei mene massan mukana. Itse asiassa massan mukana meneminen on tylsää. Se, että tekee toisten kanssa identtisiä asioita, kuten katsoo samoja televisio-ohjelmia ja pukeutuu samalla tavalla kuin muut. Kannattaa olla väriläiskä", Heli maalailee. Neljäs kerta toden sanoo Liikunnallinen Tommi haarukoi puolestaan rohkeuden määritelmää miettiessään koko 28vuotista elämäänsä ja varhaisia ala-astevuosiaankin. "Elämäni rohkein teko on se, kun annoin elämäni Jeesukselle 7-vuotiaana. Onnistumisen elämyksiä elämässäni ovat olleet myös hyvän vaimon löytäminen ja lapsen syntyminen. Myös se on ollut erityisen riemukas kokemus, kun pääsin liikunnalle opiskelemaan neljännellä yrittämällä", Tommi nauraa liikunnan takki päällään. Mediaa opiskelevalla Jarkolla on puolestaan vastaus heti valmiina kysyttäessä hänen elämänsä rohkeinta tekoa. "Elämäni rohkein teko on se, kun kosin vaimoani", sanoo vajaan kuukauden aviossa elänyt Jarkko. "Tämä" 25-vuotiaan Jarkon mielestä hänen omassa elämässään rohkeaa on ollut myös se, kun hän lähti lukion jälkeen kahdeksi vuodeksi kiertämään laivalla maailmaa. Noihin kahteen vuoteen sisältyi laivassa asumista kansainvälisessä ilmapiirissä ja erilaisten ihmisten kohtaamista niin laivassa kuin sen ulkopuolellakin. Jarkko on myös kuullut tarinan eräästä pelottomasta Suomen koululaitoksen kasvatista. "Kuulin joskus jutun ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aineenkirjoituksesta. Aineen otsikkona oli 'Elämäni rohkein teko' ja joku ilmeisen rohkea abi oli kirjoittanut otsikon alle pelkästään sanan 'tämä'. Mutta voi olla, että koko juttu on pelkkää legendaa", Jarkko analysoi. Jarkko tiivistää vielä rohkeuden muutaman lauseen sanalliseksi kiteytymäksi. "Rohkeutta on tehdä sitä, mikä on hyvää ja oikein huolimatta siitä, mitä muut ihmiset sanovat tai ajattelevat. Että uskaltaa tehdä sen, minkä tietää oikeaksi." 180 mittarissa? Jarkon parempi puolisko, Malla, 25, lähestyy rohkeuden käsitettä ja sen olemassaoloa sen vastakkaiselta suunnalta, eli rajaamalla pois sen, mikä ei ole rohkaa. "Mielestäni rohkeutta ei ole esimerkiksi se, että hyppää benjihypyn tai hurjastelee liiken. Silloin ihminen voi luulla olevansa roh. Rohkeus ei siis väittämältä ole uhkarohkeutta. Sen sijaan mielestäni on rohkeaa, jos joku 'hyvän' uran sijasta valitsee vaikkapa vanhustenhoitajan ammatin." Niin ikään 25-vuotias Anna-Kaisa näkee rohkeuden erityisesti tunnepuolen asiana ja ihmissuhteissa. Rohkeus onkin Anna-Kaisalle etenkin sitä, että kohtaa vaikean asian tai vaikean ihmissuhteen eikä pakene vaikeuksia, vaan selvittää hampaankoloon jääneet asiat. Anna-Kaisasta hänen elämänsä rohkeimmat teot liittyvät juuri siihen, että hän uskaltaa luottaa toiseen ihmiseen, sanoa omat tunteensa ja avautua. Myös työssään lastensairaanhoitajana Anna-Kaisa joutuu laittamaan itsensä likoon. "Minun täytyy olla työssäni rohkea, koska tekemäni asiat vaikuttavat lasten terveyteen. Toisen ihmisen fysiikkaan kohdistuvasta teosta työssäni on esimerkkinä suonen sisäisten lääkkeiden antaminen sairaalle lapselle", AnnaKaisa kuvaa. HELENA MOILANEN Jäykistynyt penis Jyväskylän maamerkiksi MUUTAMAN VUODEN välein pomppaa esiin toimitus-, kaupungintai joku muu johtaja, joka esittää peitellysti oman suuruutensa merkiksi korkeaa taloa. Ei Jyväskylä ole poikkeus, sillä miettikääpä esimerkiksi montako fallossymbolia löydätte Tampereelta. Siinäpä vasta kaupunki, joka on onnistunut saamaan monta pienimunaista uhoajaa pomoikseen! JYVÄSKYLÄSSÄ KESKUSTELU "maamerkeistä" on taas ryöpsähtänyt liikkeelle. Sonera haluaa pullistella Lutakossa korkealla talolla ja kaupunginarkkitehti likka Halinen yrittää nostaa ns. valtuustotomin keskustaan (SuurJkl:n lehti 8.3.). LUTAKON RAKENTAMISESSA olennaista ei ole saako humaltunut yhtiö pörssipiikkinsä symbolin. Lutakon suuri probleemi on höperöiden kaupunginisien sallima moottoritie, jonka meteli ja pakokaasut tulisi peittää asukkailta toimistorakentamisella samaan tapaan kuin Länsi-Pasilassa on tehty KUKA SANOISI Soneran johdolle, että kyljittäin suunniteltu tornitalo tuohon paikkaan on silkkaa typeryyttä ja hulluutta. Sen sijaan siihen pitäisi saada moottoritien suuntaisten talojen sarja. Myös niistä voi tulla huomattava "maamerkki", jos ne tehdään taitavasti. LATTEA MIEHINEN MIELI ajattelee "maamerkin" korkeaksi taloksi, jonka voi huomata auton ikkunasta. Eihän se niin ole. Maamerkki on jotain, jota tullaan katsomaan sen merkittävyyden takia. Siinä on henkistä suuruutta kuten Säynätsalon kunnantalossa, yliopiston kampuksessa, Harjussa, Viitaniemessä, kävelykadussa tai Kuokkalan ja Mattilanniemen silloissa. OIKEASTI TÄÄLLÄ ON siis maamerkkejä, vaikkeivät ne sojotakaan sukupuolielimenä taivaalle. Katsokaapa Jyväsjärveä iltavalaistuksessa, kun saavutte moottoritietä idästä. Sekin on "maamerkki", vaikka vettä onkin ja vaikka on äärettömän hullua uhrata paras ranta autoilulle. TÖKERÖIN MAAMERKKI minusta laskeutuu Vaasankadulta rantaväylälle. Siinä kaunis Jyväskylä pyllistää betonisen persauksensa lännestä saapuvalle. Surkea paikka on myös Seppäläntien ja Vaajakoskemien risteys. Sen ongelmat johtuvat siitä, että kaupunginvaltuusto kusetettiin antamaan Keskimaalle marketin rakentamisoikeudet. Käytännössä se muutti teollisuusalueen osittain kaupan alueeksi ja näkyy nyt keskikokoisina liikenneongelmina. Seppälästä tuli maankäytön suunnittelun eli kaavoituksen ymmärtämättömyyden maamerkki Jyväskylässä. JONNEKIN PITÄISI rakentaa se jäykistynyt jortikka maamerkiksi. Miksi se ei voisi olla yhtä hyvin Jyväskylä ja Seppälä tai moottoritien varsi? Sen pienoismallia voisi jakaa aina niille pullistelijoille, jotka esittävät maamerkiksi korkeaa taloa. Muuten olen sitä mieltä, että tyhjä tomi symboloi erinomaisesti kaupunginvaltuuston merkitystä ja valtaa. JOUNI VAUHKONEN
numeroita Ihmisen muistissa on nykyisin kymmeniä eri numerosarjoja. Perinteisen sosiaaliturvatunnuksen, puhelinnumeron ja pankkitilin numeron lisäksi pään sisässä pitäisi olla muun muassa kännykköjen eri koodit sekä salasanoja intemetpalveluihin. Omaa puhelinnumeroansa pitää harvemmin muistaa, mutta silli nykyisin halutaan jonkun verran niin sanottuja palikkanumeroja eli helposti muistettavia puhelinnumeroja uusiin gsm-liittymiin. Suosittuja ovat numerosuorat ja kahden-kolmen numeron vaihtelut, kuten 121..., 3636... Syntymähetken ja muidenkin juhlapäivien päivämääriä toivotaan numeroon sisällytettäväksi. Niitä saakin helpoimmin puhelinnumeroonsa. Esimerkiksi Soneran liitiymämyyjicn mukaan kunnon palikkanumerot ovat jo suurimmalta osin käytössä, usein isojen firmojen pampuilla tai palvelunumeroina. Radiolinjalla ja Telialla on enemmän valinnanvaraa. Palikkapuhelinnumcroiden omistajien mukaan puhelinnumero on imagokysymys: helppo numero jää ihmisten muistiin ja luo arvokkuutta. Puhelinmyyjillä on aina lista vapaista numeroista, mutta siinä harvoin on erikoisnumerona. Takahuoneen kautta yhteys puhelinoperaattoriin ehkä onnistuu, ja silloin voi kysyä omaa suosikkinumeroaan. Puhelinnumeron vaihtaminen ei ole mikään halpa juttu eikä sitä voi noin vain vaihtaa. Tapahtumaan kuuluu aina uuden liittymän osto, kuten pankeissa uuden tilinnumeron saa avaamalla uuden tilin. Vaikka muiden numerosarjojen käyttö on lisääntynyt, niin puhelinnumeroiden tallentaminen omaan pääkoppaan on vähentynyt. Matkapuhelimiinkin voi parhaimmillaan tallettaa tuhannen numeroa. Käytetyimpiin numeroihin soittaminen hoituu yhdellä napilla. Parhaan ystävänkin puhelinnumero saattaa olla vain puhelimen muistissa. Joillakin ihmisillä jopa oman numeron muistaminen aiheuttaa ongelmia, Erilaisten numeroja mahdollisesti numero-kirjain -sarjojen muistaminen vaatii aktiivista käyttöä. Mitään tarkkaa tietoa ei ole siitä, että kuinka monta koodisarjaa voi muistaa. Pitkät sekakoodit ovat vaikeimpia, etenkin vanhemmille henkilöille, mutta kunnon salasanat ovatkin tarkoitettu pitkiksi ja vaikeiksi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI NIMMSI • 16. *U«TA20M J a sitten leikkaus Jazz Barin nurkkapöytään noin kaksi tuntia Souldiers-yhtyeen keikan päättymisen jälkeen. Muusikko, mies: "Souldiers on s_yvdlld, eiväthän ne edes saisi mitään keikkoja, jos eivät olisi naisia. Ainahan kymmenen nuoren naisen bändille kysyntää on..." Laulaja Anna Dantchev: "Minun pitää ensiksi sanoa, että luo on aika seksistinen mielipide. Suomalaisethan ovat tunnettuja perikaieudestaan. Minkäs me sille voimme, että olemme naisia, tuskinpa ryhdymme sukupuolta muuttamaan sen takia, että puheet loppuisivat. Ainakin itse lasken itseni ihan yhtä koulutetuksi muusikoksi kuin kenet tahansa vastaavassa tilanteessa." Laulaja Johanna Försti: "Toisaalta mitä sitten. Ne keikkajärjestäjät, jotka meidät haluavat, ovat nähneet meidät aikaisemmin ja en usko että siinä naiseus painaa vaan se, että se on viihdyttävää ja kokonaispaketti on toimiva ja yleisöönmenevä." Anna: "Tuosta tulee vähän sellainen kuva, että jengi maksaa sen takia, että tulevat katsomaan ulkonäköäni. En ainakaan sano olevani mikään huippumalli tai povikuningatar, että kannattaisi tulla katsomaan." Basisti Tiina Tolonen: "Olemme ihan tavallisia naisia, joilla on kaveriporukassa syntynyt tämä bändi. Ehkä se Suomessa on vähän omalaatuista, että on näin-iso naisbändi. Mutta maailmalla on esimerkiksi Kuubassa.,tosi isoja naisbändejä ..,nes paljon." ^ -; : Johanna: ja nyKyäan piufe ihmisille tarjota koko ajan enemmän, olla koko ajan jotakin uutta. Anna: "Siihenhän koko m perustuu." Johanna: "Enää ei vain riitä se, että on ehkä hyvä soittotaito ja siellä vain kökötetään, ihmiset kyllästyvät kauhean äkkiä." Muusikko, mies: "...ja eiväthän ne soita edes omia biisejä, lokihan coverbändille keikkoja on..." Jylkkärin toimituskunta vaatiii jälleen terran hm Waitsin A little Irip Jo Heavema Souldiers-ohjelmistoon. Se on edelleen albumilla Closing Time. Tiina: "Kyllä omia biisejä on lehly, mutta aie olemme valinneet linjamme. Me olemme cover-bändi ja me olemme ylpeitä suta." Johanna: "Tästäkin ollaan monesti puhuttu, että jos niitä omia biisejä tekisi, niiden pitäisi kuitenkin olla sitä meidän linjaa. Ei sinne ihan mitä tahansa rekijenkkaa voi pistää väliin." Tiina: "Olemme aika erilaisista musiikkitaustoista kaikki, jokaisen oma biisiritSkofyyli on jokaisen oma. Ehkä soul-biisien tekijöitä ei ole kauheasti. Anna: "Kyllähän coverbändejä on, ja niillä on keikkaa. Itse en ainakaan katso, että jos soittaa covereita, se on jotenkin huonompi muusikko. Toisaalta, ei kukaan mene Esa-Pekka Salosellekaan sanomaan, että 'miks sä vedät vuodesta toiseen jonkin toisen kundin biisejä'. Tai humppayhtyeelle." Muusikko. mies: "... kun vielä veivalaan niitä Thinkeja ja Respectejä illasta toiseen..." Anna: "Kun me valitsemme biisejä, se lähtee ensinnäkin siitä, että joku meidän laulajista pystyy sen äänialaltaan ja muutenkin laulamaan, ja että se sopii meille." Johanna: "Kyllä siellä biisilistassa on tiettyjä-yleisön täkyjä. Niitä pyritään sirottelemaan siten, etiä siellä on vähän tuntemattomampaa ja sitten tulee sellaisia yleisesti tunnettuja biisejä." Muusikko, mies: "...olinlian ininäkin kun ne ekan kerran näin naama auki että 'vautte..." Johanna: "Pidä loi!" PETRI HEIKKINEN The Souldiers American Barissa ke 22.3. ONKO PAHEKSUTTAVAA JOS KOTIVIINIHARRASTAJA KÄYTTÄÄ HYVÄKSI? Lumen luominen on ilmiö, josta olette varmasti joka nokka kuulleet puhuttavan, mutta onko kukaan todellisuudessa koskaan nähnyt niitä lumen pienoisia syntymämerkkcjä? Kaikki peruskoulun käyneet tietävät, missä on päiväntasaaja. Useimmilla on myös ainakin summittainen mielikuva siitä, mitä ovat kääntöpiirit. Mutta missä on virranjakaja ja mitä virkaa sillä on? }fcf Jos elämä joskus masentaa ja mikään ei tunnu sujuvan, voitie lohduttautua pohtimalla sitä Reiua, jonka mukaan Reiuperä on nimetty. Eipä taida käydä kateeksi miekkosta, siinä lienee ollut tunarien tunaSepä vasta hauskaa olisi, jos Muhammed Alilla olisi tytär nimeltä Norma. m Mikä on Tarja Halosen lempikappale: a) Joutsenlampi, b) Tiputanssi vai c) Arajärvi? PUHEKUPLAT teMqvci oi/v pow<i. e-\eev\p'äin. nuT** . . ONNEN LAHJAT Aviisi 4/2000 ..ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle että... Jos ylioppilaskunnallamme olisi edes hiukan selkärankaa, se kieltäisi yo-kunnan sisäiset sähköpostilistat. Jos grönaril aidosti huolehtisivat luonnosta, he eivät ehdottelisi hitihatcinakaan sähköpostiäanestystä. Mutta kauanhan on jo ollut tiedossa, että gronari vihertää vain kateudesta. Kolminaisuuden Postulaatin kunniajäsenet MATTI MÄKINEN JA SAMI KESKI-VÄHÄLÄ Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/1996 MITEN TULLAAN IHMISVIHAAJAKSI OSU Nujf pullASi" bvo>Y uu*tijSA jo t u K ' | 6 i f ö , Meitvoihits [OI terrtriSoi>v\AÖ!f\ «•Vv.^pur^i M . PHoo
+ JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO NEUA 2. MMLEKUUTA ZODO Pelaajana 411 suomalaista pääsarjaottelua, 117 maaottelua, kymmenet Hrl-kisat, olympialaiset. 119 ottelua pohjoisamerikkalaisissa ammattilaissarjoissa. Valmentajana seuroissa ympäri maailmaa. maajoukkueissa seka Suomessa että ulkomailla. Inhon ja innostuksen nostattaja jäähalleissa, lehtien palstoilla ja televisiostudiossa. Tami. Juhani Tammisen joskus seinille saakka räjähtelevä persoonallisuus ei ainakaan kylmennä jääkiekkoon yli äyräiden hullaantunutta Suomen kansaa. Tamia kehutaan tai haukutaan, mutta sisällöltään suorat, ilmiasultaan englanninkielisiä fraaseja ja sivistyssanoja vilisevät lauseet eivät jää vaille reaktioita. Viime keväänä siellä sun täällä hihkuttiin vahingoniloisena kun Tammisen nykyinen työnantaja, muutenkin pröystäilevä Oulun Kärpät epäonnistui jälleen kerran yrityksessään nousta SM-liigaan. Se oli aivan oikein sille besservvisser-Tammiselle, joka kuvittelee tietävänsä kaiken jääkiekosta enemmän kuin kukaan muu ja jonka ego ei mahdu keskivertoon jäähalliin. "En mä ota mistään muusta elämisen alueesta kantaa, mutta jääkiekko-pelistä mä otan, koska katson että tässä valtakunnassa mulla on kompetenssi keskustella siitä. Mulla on sen verran sekä kokemusmaailmaa että näyttöjä ympäri maailmaa. Sen tausta on nämä eletyt vuodet jään pinnalla ja sen ulkopuolella", Tamminen linjaaja yhtäkkiä pinnallisin puolin omahyväisien sanojen alta paistaa paradoksaalisella tavalla esiin jopa nöyryyttä. "Sen takia oon mielelläni mukana Yleisradion tiimissä, koska mulle ekspertti tarkoittaa: he knows more and more about left and led. Tätä musta on asiantuntemus. Musta on hienoa kun joku politiikan asiantuntija sanoo vaaleista, että 'tää nyt näyttää aika selvältä tää peli', se tuntee tekniikat ja vaalipiirit. Sitä on hieno kuunnella. Ja lopussa peli on niin että Halonen voittaa skaban." "Mun tehtävä on samanlainen, kun mä käyn läpi niitä pelejä. Mä sanon, että todennäköisesti tässä kohtaa Tsekki taipuu, ne ottaa tyhmän jäähyn, mahdollisesti lopettaa sen pelin siihen, ja ne taipuu kun nikkari huutaa niille paskat housuun. Se kuuluu niiden perusluonteeseen. Ei sitä oo vaikea analysoida, mutta sen taustalla on satoja elettyjä vastaavanlaisia kokemuksia. Sillä rintaäänellä mä odotan, että tilanteessa tapahtuu näin ja näin. Sen jälkeen kun joku sanoo maitokaupassa, että 'Tamminen perkele sä tiesit tonkin'. Se tuo helvetinmoisen mielihyvän, koska se on sitä mun ekspertiisiä." Debattia ei ele Mitä jääkiekkoon tulee, Tammisen tapana ei todellakaan ole ollut kätkeä mielipiteidensä kynttilää hymistelyn vakan alle. Huomiota herätti muun muassa vuonna 1997 Suomessa käytyjen MM-kisojen jälkipyykki. kun Tamminen esitti kansallissankari Curt Lindströmille tiukkoja kysymyksiä maajoukkueen pelitavasta ja sen epäonnistumisista. Tamminen hyökkää Lindströmiä vastaan, kirkui lehdistö. "Aina se henkilöityy johonkin, milloin se on sitten Tamminen vastaan Lindström, milloin mitäkin. Mulla ei oo Lindströmiä vastaan yhtään mitään. Jos mä sanon, että peli on perseellään, se on kannanotto siitä pelistä. Curre on ihan kiva jätkä, no problem, mutta en mä voi myöskään kattoo sitä hymistelyä, että 'tässon maailman paras koutsi', kun sen jengi pelaa persereikäkiekkoo." Äskettäin Tamminen puolestaan kritisoi suorin sanoin sitä, että suomalainen sarjajärjestelmä ei anna I-divisioonan voittajalle suoraa nousua SM-liigaan vaan pakotetaan playoff-tyyppiseen nousukarsintaan, jossa päivän kunto ratkaisee päin vastoin kuin "kaikissa sivistyneissä kiekkosarjoissa". Niin, siinähän se Tamminen taas itki omaa epäonnistumistaan ja syytti siitä systeemiä. "Nyt lehdet saa haukkua meidän yhdeksänkymmenen voittoprosentin vaikka alimpaan helvettiin, kun me hävitään kaksi kertaa overtimella. Mä oon sitä mieltä että tuo karsintajärjestelmä on perseellään ja pystyn sen perustelemaan. Mä oon noussut noihin liigoihin muutaman kerran pelaajana ja pari kenaa myöskin koutsina. Mulla on käsitys, mitä se vaatii, mitä onnistuminen vaatii, miltä epäonnistuminen tuntuu ja miltä se tuntuu silloin, kun se on sun mielestä epäoikeudenmukaista." "Silloin saa Iltalehden rahikaiset ja Lahden miehet huutaa kurkku suorana, että heidän mielestään onnistuminen tarkottaa sitä, että voitat kymmenen päivän aikana neljä-viisi peliä ja tää meni ihan putkeen. Mulle tää sopii ihan jees, mutta mun näkökulma on tämä ja perusteena on ne kentillä vietetyt 34, ehkä 44 vuotta. Piste. Joku perustelee vastaavalla lailla, mä nostan tassua että 'hieno juttu, olipa asiantuntevaa tekstiä'. Tai mä sanon, että 'hei, musta sä vedät ihan hatusta'. Riippuen siitä mikä se message on." Mutta menisivätkö asiat toisin, jos sanojen takana olisi joku muu kuin vihattu Tami? Saisivatko perustellut mielipiteet toisen lausumina aikaan vapautuneempaa keskustelua? "Mä luulen, että on se aika paljon maan tapa. Vastamielipiteet on henkilöhyökkäyksiä, ei se debatti enää ammatillisesti jad<u. Joku vastapuolen kannattaja iskee sitten mahdollisesti sun henkilökohtaiseen heikkoon kohtaan." Kirjallinen ilmaisu Päättäessään valmentajapestinsä Porin Ässissä keväällä 1998. Tammisen tarkoituksena oli pitää vuosi vapaata jääkiekosta, palata opettajanvirkaansa ja sen ohessa kirjoittaa kirja jääkiekosta. Pari viikkoa huilattuaan hän kuitenkin huomasi olevansa Oulun Kärppien valmentaja, mikä viivästytti projektia. Nyt teos 2000-luvun jääkiekosta ja sen johtamisesta on loppusuoralla: materiaali viimeistellään kevään aikana ja kirja on kaupoissa syksyllä. Kirjan aihesta sikiää luonnollinen kysymys: mitä jääkiekossa tapahtuu uudella vuosituhannella? Tamminen sanoo, ettei tiedä mutta niin ottaa kantaa. "Uskon, että yhä järkevämmin mennään siihen, että on eurooppalainen jääkiekko, joka on enemmän tiimien ympärillä, ja on tämä pohjoisamerikkalainen sirkus, joka on aika paljon yksilöbisnestä. Kumpi saa enemmän jalansijaa, on ensimmäinen iso mielenkiinnon kohde. Mä toivon, että tämä joukkueajattelu kasvaisi, koska sen haasteet ovat huomattavasti isommat. Sitä on huomattavasti mielenkiintoisempi valmentaa ja musta tuntuu, että tiimissä voittaminenkin on kivempaa", Tamminen sanoo ja äänenpaino lähenee tuohtunutta, kun hän lataa mielipiteitään NHL-mallin kritiikittömästä kopioinnista ja palvonnasta. "En nyt sanoisi että se on sairas piirre, mutta piirre joka minua pohjoisamerikkalaisessa ammattiurheilussa häiritsee. Siinä on paljon hyvää ja arvostan montaa asiaa sikäläisessä pelissä, mutta sitä henkilökulttia mä pidän tämän pelin hengen vastaisena. Tapakulttuuri on luotu lähtien ympärille ja elleivät tähdet ole todella suuria ihmisiä, poikkeuksia on gretzkyt ja kumppanit, se vääristyy varmasti. Aikanaan Vancouverissa Pavel Buren viittäkytä maalia jaahkattiin ja kohistiin niin helvetisti, samaan aikaan jengi hävis viiskytä matsii peräkkäin. Minusta se oli joukkueurheilun irvikuva. Kaikessa tiimitoiminnassa on kuitenkin kysymys siitä, että tehdään asioita yhdessä ja saadaan myös se valtava riemu yhdessä onnistumisesta ja tekemisestä. Kuinka hienoja asioita ihmiset saisivat yhdessä aikaan, jos nobody cares who gets the credit." "Musta meidän pitäisi säilyttää kansallinen identiteetti ja vahvistaa meidän pelaamisen hyviä puolia. Suomalainen pelaaja on lähtökohtaisesti aika epäitsekäs, monella tavalla sopeutuva ja meidän perinteiset vahvuudet on teknisesssä suorittamisesssa, ihan luistelu ja mailankäsittclytaito. Mä pidän vaarallisena kaiken NHL-kultin yliampumista. Se on paras liiga maailmassa, sitä ei kukaan ammattilainen kiistä, mutta siellä on paljon myöskin ihan bullshittiä. Paljon todella keskinkertaisia pelaajia, todella keskinkertaisia joukkueita ja useimpien niiden keskinkertaisuuksien taustalla helvetinmoinen itsekkyys." Voittajan definiitie Tulevan kirjan yhtenä johtavana teemana on myös tarkastella sitä, mikä tekee voittavista joukkueista ja pelaajista voittajia. Aivan ensimmäiseksi Tamminen kuitenkin haluaa määritellä voittaja-käsitteensä. "Se ei tarkota pelkästään mestaruuden voittamista, vaan ketkä kapasiteettinsa ylärajoilla ottaa kaiken ulos, nauttii tekemisestä ja siellä on hyvä fiilis. Mä kutsun voittajaksi jokaista, joka on oman kapasiteettinsa rajoissa pannut kaiken peliin." Nykyään jo juniorin pääkopassa siintävät mahdollisuudet huikeisiin NHL-mammoniin eivät Tammisen opeissa saa olla pääasiana: menestyäkseen täytyy olla kiinnostunut enemmän luonteenlujuudesta kuin maineesta. "Ainakin oma opetusmetodini on, että satsaa tähän päivään ja sen laadukkaaseen tekemiseen. Ja sen seurauksena tulevat muut asiat. Sopimukset, peliajat, draftit ja muut tulee, koska peli on globaali tänä päivänä. Kun heität Oulun Kärpissä joka ilta kolme kiekkoo veskaan niin siellon puoli ammmattilaismaailmaa seuraavissa harjotuksissa, että 'mikäs luonnonoikku siellä on'." Tamminen oli mukana ensimmäisessä suomalaisaallossa kohti Pohjois-Amerikkaa, Cleveland Crusadersin ja Phoenix Roadrunnersin riveissä kausilla 1975-77. Jos palkkiot olivatkin tuohon aikaan pienempiä, raha oli tienraivaajille sivuseikka. "Motiivi oli itselleen todistaminen, että mä pystyn siellä pelaamaan. Oltiin ensin kunkkuja täällä meidän sarjassa, ruvettiin pääseen MM-kisoihin, pelattiin olympiakisat niin se nälkä kasvo, että jumalauta se meidän dream on että pelataan jonain päivänä proliigoissa, sydänalassa pikkupojan unelma siitä, että ollaan ensimmäiset suomalaiset siellä. Raha oli siilon by product, ykkösasia oli itselleen todistamiAnna Wigren nen, että mä kelpaan sinne, mä otan sieltä training campilta paikan viidenkymmenenviiden jätkän seasta ja sitten vaan laatikkoon." Tamminen painottaa moneen kertaan intohimoa itse lajiin, ei mihinkään muuhun. Se kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta suurimpien urheilumenestyjien tarinoista ei useinkaan löydy päämäärätietoista hakeutumista kohu tähteyttä, mainetta ja miljoonia. "Rakkaus siihen tekemiseen. Sieltä se lähtee. Harlemissa kasvaa parhaat basketin pelaajat, Copacabanan hiekalla potkii maailman parhaat futaajat", Tamminen sanoo ja kertoo vakuudeksi omasta suhteestaan kotikulmansa jääkenttään, "Reppu lensi suunnilleen ikkunasta sisään ja putket jalkaan. Meillä syötiin kello seitsemäntoista kun faija tuli duunista, siihen just ja just tossunnauhat auki, söit hernekeiton ja takasin. Siinä välissä jossain koulukirjat. Sitä lähes selosti matsit itse jossain Turun keskustan takapihalla, siellä lainaili, että 'tää on Bobby Hull kun kiskasee takakulmiari ". Puupäät Oma lukunsa NHL-maailmmia meillekin kantautuneista lieveilmiöstä ovat järjtrtömiltä näyttävät väkivallanteot. Ehkä niistä julkisuudessa nouseva halookin on ajoittain yliampuvaa, mutta vaikea on hyväksyä tapauksia, kuten äsketuin nähty tilanne, jossa Marty McSorley huitaisi pilkastaan vahingoittamistarkoituksessa mailallain Donald Brashearin jäähän ja sairaalakuntoon. "Aina niitä puupäitä tule* tänne meidänkin touhuun. Ylilyöntejä tulee kaikessa inhimillisessä toiminnassa, ei jääkiekko ole normaalista yhteiskunnallisesta toiminnasta erilläsi, päinvastoin. Tullaan näihin, että meillä on yhteiset rules niin yhteiskunnassa kuin jääkiekossakin. Joku ampuu kaverin kadulla, niin ei siinä mitään selitellä, se on kakskytä vuotta häkkiä ja sillä siisti." "Ihan sama homma, jos joku haluaa pelata kiekkoa, se opettelee talon tavai tai ei pelaa ollenkaan. Se on message ei pelkästään sille, joka saa sen kahden vuoden pelikiellon vaan myös kaikille muille. Jos sä haluat hyväksi kiektoilijaksi ja haluat olla mukana pelissä niin opettoe pelin säännöt. Piste. Peli on suurempi kuin se ykä kusipää." Tamminen perää ryhtiä myös valmentajilta ja muilta pelin ympärillä pyöirviltä. Esimerkiksi, joskin kärjistetyksi, käy mainina McSorley-tapaus. 'Tunnen sen verran insaida, että McSorleyn taustalla onjosjonkinnäköstä teumcongelmaa. Kun joku olisi vähän syvemmin paneutunut, niin ei olisi ikinä päästänyt kentälle. Vastuu on aika pitkälle niidenkin, jotka on tienneet missä tilassa äijä on. Jos mulla ois tossa joku huumeveikko, se ois ihan rikki se äijä, niin kyllä me nyt ensin laitettas se jonnekin klinikalle. Pantaisiin pelaamaan niitä, jotka on harjotelleet ja omaavat terveet eäimäntavat ja jonkinnäköisen itsekontrollin." 'Tai päin vastoin: mä pistsi semmosen äijän kentälle ja se vetää jonkun rullatuoliin, niin kyllä mä helvetinmoista syyllisyyttä antisin jos mä öisin tiennyt siitä. Sitten taas jollen mä tiedä siitä, niin kyllä mä vähän helvetin huono koutsi oon, jos mä meen kaks kertaa päivässä jätkien kanssa jäälle, enkä mä tiedä missä tilassa ne on. Normaali jumppamaikka näkee sen jo suorituksista, jos koordinaatiossa on hämminkiä." Hainbusines on mainbusiness Jääkiekon tila ja tulevaisuus -keskustelussa teemat palautuvat helposti Atlantin tuon puolen ilmiöihin. Näin käy myös, kun aletaan pohtia yleisön asemaa pelissä. NHL-pääsyliput ova: monessa kaupungissa karanneet tavallisen duunsin ulottumattomiin ja SM-liigassakaan ei enää ncrmaalille perheenisälle tule halvaksi viedä lapsiaan lätkämatsiin. Sen sijaan katsomot täytyvät yritysasiatkaista, jotka eivät aina varsinaisia fanaatikkoja ole. "Kuitenkin todellinen kuuttaja on se, joka rakastaa myöskin sitä päänäytelr.ää. Kun mäkin menen porijatseille vaimon kanssa siihen elämyspäivään kuuluu paljon muutakin, tn mä oo sen musiikin asiantuntija. Kyllä mä miehummin juon kylmän kaljan kuin lämpimän ja tapaan mieluummin ystäviä kuin vihamiehiä. Meille se on elämyspäivä, multa kyllä mä sen silti nään, tnä alku ja juuri on ne musiikin entusiastit, jotka rajuaa tosiaan, että noi mustat jätkät soittaa saatatan hyvää jatsia. Musta siinä on paljon muutaki hyvää. Siellä on hyvät grillimakkarat, kylmää olutta ja Vilu Ketola yleensä tulee neljän aikaan että 'lähetäin sinne Cotton Clubille'." "Siinä on paljon tämmösu lievejuttua ja mä ymmärrän sen, että näin sen pitää olla kiekkokatsomossakin. Mutta ei saa ikim. unohtaa sitä peruskannattajaa, joka on se entusiasti. Se on nuorena pelannut tai ainakin se on ollut imostunut. Se on pikkujätkänä roikkunut stadionilla että 'anna maila'. Et sä saa sitä unohtaa, koska sielu kasvaa uusi polvi pelaajia, toimitsijoita, erotuormreita, kirjottajia, tilasiomiehiä ja perheenisiä, jotka taas tuo lapsensa sinne stadionille." "Jos jalostettu raha, joka tulee yritysasiakkailta ja muilta, palvelee kokonaismaa, niin hieno juttu. Mutta ei niin, että kaikki nukaa sen päällä, koska voi tulla päivä jolloin pääasu ei enää oo pääasia. Ne on vaarallisia ilmiöitä. Tuotetta pitää jalostaa ja kehittää, mutta aina välillä täytyy kysyä, mikä on meidän main business. En usko että Nokia ihan äkkiä lähtee kännykkäbisneksestä pois ja jos sen oheistuotteena menee jos jonkinnäköistä kuorta sun muuta niin hieno juttu, mutta annetaan se alihankkijalle. Se tekee niitä juttuja, keskitytään me tähän meidän osaamiseen." "Hjallis on oivaltanut, että se muuttuu bisnekseksi vasta, kun sulia on sekajoukkue että areena. Siitä tulee ruotsmlaivailmiö, eli ihmiset kuudeksi tunniksi sisään, maksimaalinen raha sisään ja siinä välissä palana on se peli. Mutta edelleenkin luo se peli päätuotteeksi ja mahdollista se mahdollisimman monelle. Peli on aina kuitenkin elämys, se on elämys myös niille, jotka pelaa. Ne on esiintyviä taiteilijoita, ja jos ne huomaa, että ei enää synny välittämisreaktiota, niin kyllä mä saatanan vähän oon nähnyt taiteilijoita, jotka on parhaimmillaan kun yleisö ei reagoi yhtään. Tämä pitää aina muistaa." Coachins is my business Tammisen sopimus Kärppien kanssa jatkuu kevääseen 2001, mutta valmentamista hän ei aio vähällä jättää. Koutsaus jatkuu muodossa tai toisessa. "Tästä bisneksestä mua ci saa pois kuin jollain käskyllä, että toi on vaarallinen toi jätkä. Se on ihan selvää Vuodet on opettaneet mua, että kun sä jätät hyvää työtä taaksesi niin uusia töitä löytyy. Ei kukaan voi Jyppiä valmentaa kymmentä vuotta, Kalpaa kahtakytä vuotta, Kärppiä viittätoista vuotta vaan ne on duuneja, joita hyville ammattilaisille tarjotaan." "Välillä on keväällä kymmenen soittopyyntöä, välillä ci yhtään. Eikä se oo merkki siitä, että sun ammattitaito ois huonompi, sulle vaan ei sillä hetkellä oo kysyntää. Jos pidät työkalut kunnossa, niin ennemmin tai myöhemmin projekti tulee. Silloin täytyy uskaltaa sanoa jees. Mä tunnen paljon valmentajia jotka sanoo, että 'kyllä mullekin tarjottiin Sveitsistä töitä mutta...'. Mä haluan sanoa, että mulle tarjottiin ja mä lähdin." Julkisissa vastauksissaan kysymyksiin maajoukkuekiinnostuksesta, Tamminen ei ole sulkenut mahdollisuutta pois. Voisi kuvitella, että miehelle, joka jo pelaaja-aikoinaan oli maajoukkueen kapteenina, Leijona-pesti olisi kokonaan toisen luokan täyttymys kuin vaikkapa Ranskan tai Sveitsin ohjastaminen. Mutta: "Näillä vuosilla en lähtisi edes spekuloimaan. Viimeinen soitto jääkiekkoliitosta koski muistaakseni viiden tonnin uhkassakkoa, ellei tule johonkin Forssan Palloseuran ja Kärppien lehdistötilaisuuteen. Toinen oli kai erotuomariarvostelusia. Vuonna -87 Lalli Partinen, silloinen toimitusjohtaja, pyysi olympiajoukkueen päävalmentajaksi, se oli todella miellyttävä soitto, siihen mä sanoin että sopii mainiosti. Sen jälkeen on ollu enempi linjanvetoa, mitä saa sanoa erotuomareille, milloin pitää olla Forssan Palloseuran järjestämässä ainutlaatusessa lehdistötilaisuudessa. " Aurinkokuningas Tulevan kiekkokirjan otsikoksi on tulossa, kuten arvata voi, Aurinkokuningas. Lempinimen antoi aikoinaan Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Juhani Syvänen ja se on kelvannut Tammisen omaankin käyttöön. "Siitä on tullut tavaramerkki. Ei mulla oo mitään sitä vastaan, se on hauska nimi, siinä symboloituu monet asiat. Parasta siinä on se että sen on antanu suomen kriittisin urheilutoimittaja, erinäinen piikikäs kriitikko. Musta se on loistava komplimcntti. Mä suhtaudun peliin helvetinmoisella intohimolla, mutta tähän omaan persoonaan jo huomattavasti suuremmalla huumorilla. Syvänen on sen ison jutun oivaltanut, että toi on intohimonen kiekkomies, mutta se pystyy kuitenkin itselleen nauramaan." "Mää oon nähny niitä, jotka halveksivat peliä, mutta eivät itselleen pysty nautaan pätkääkään. Mä en halua olla siinä kategoriassa. Mä oon pelin edessä intohimoinen, nöyrä, vakava, mutta itseni kanssa on hetkiä kun mä totean, että 'ei saatana, nyt ei kyllä mennyt ihan putkeen'", hän röhöttää, 'Vaimo on ollut siinä kyllä loistavana apuna ja kritisoinut riittävästi." PETRI HEIKKINEN +
— — « i t s i m K YiaumiAsuan NUMEROVItSI • Ifi. MAALISHJlTTA Z0O0 MA 20.3. KE 22.3. Pasta, kasviskastikc Aurajuustokiusaus Broilemiurekepihvit, luusiotaytc Jauhelihaohukaisct Paistettu lohi, tartarkastike Sitruunasci PE 24.3. Kasvisgrauini Oopperapannu Spagetti. lonmkalaknsiikc MA 27.3. Kasviskiusaus Uunimakkara Paistettu kala, purjokrGtike Wieninleike Tl 21.3. Sipulikasvispata Makkaralasagne Kanaa mangohuraiitkasiikkeessa T O 23.3. Sienirisotto Broilerinpasta-paistos Lihamureke. stpdlkastike o y o g o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA T l 28.3. Pinaattikeitto Jauhelihapihvi, tomaaltikasiike Kanarisotto KE 29.3. Kasvispihvit Tulinen lihapata Värikäs uunikala T O 30.3. Kesäkurpitsacurrypata Jauhelihakeitto Lohikiusaus Maksaa kermakastikkeessa PE 31.3. Kasvisj uustokastike Spagetti, jauhelihakastike Pyttipannu KURSSIKIRJOJEN VARASTOTYHJENNYS 0'lnverno: Introducing Einsteins Relativity. (Oxford University Press) Vaikeahan tämä on, mutta ainakin henkilökuntamme piti kirjaa hyvänä. 50 mk Krane: Introductory Nuclear Physics. (VViley) " . . . The study of neutron-neutron scattering should be free of the effects of the Coulomb interaction that made the analysis of proton-proton scattering so complicated." Kampus Kirja on samaa mieltä. 90 mk Boas: Mathematical Methods in the Physical Sciences, 2nd edition. (VViley) Löytyy kovaja pehmokantisena, joissa molemmissa omistuskirjoitus Ralphille. Klassikko! 40 mk Langenscheidts GroBwörterbuch Deutsch als Fremdsprache. (Langenscheidt) Kielenuudistus huomioitu! 100 mk Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa [ g f f i f R \, kirjamyynti@kampusdata.fi campus kevät | ( j |*|0 2000 21.3. kaurismäki. la vvithout a 28.3. herman. esitykset kello 19. liput 20/25 Jyväskylässä 15.-16.4.2000 SALIFUTIKSEN OLL-KISAT S a r j a t : k i l p a s a r j a j a h a r r a s t e s a r j a Kilpasarjassa IV-dlvarln pelaajat Ja sna ylemmillä tasoilla pelaavat Pelipaikkoina yliopiston salit Ja Kortepohjan koulu. Valnnlaan 3-4 peliä/joukkue. Kentällä 1+4 pelaajaa. Järjestäjillä on oikeus poistaa kentältä päihtyneet pelaajat O s a l l i s t u m i s m a k s u 4 m k / j o u k k u e (OLL:oon k u u l u m a t t o m i l t a 8 m k / j o u k k u e ) Maksu on suoritettava Ilmoittautumisen yhteydessä tilille Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta / PSP 800012-695 758. Viitenumeroa 07566 on käytettävä laskua maksettaessa. Ja kuitti mukaan turnaukseeni V a k u u t u s voimassa OLL:n jäsenjärjestöjen Jäsenille. M a j o i t u s lattiamajoituksena 30 mk/yö Kortcpohjan yo-kylässä. B i l e e t lauantai-Iltana ravintola Rentukassa. Lisätietoja ja Ilmoittautumiset 5.4. mennessä Simo Pöynöselle (sipoyhonflist.jvu.fi tai puh. 0400-936 83-1). Ilmoittautuessa mainittava Joukkueen nimi, sarja, oppilaskunta, Joukkueen kotipaikka, yhteyshenkilön tiedot ja mahd majoitusvaraus. eroon hiivasienestä siististi ja huomaamattomasti. Y l i o p p i l a s k u n t a j ä r j e s t ä ä R e h t o r i n v a a l i p a n e e l i 1 6 . 3 . k l o 1 5 . 3 L 3 4 P a n e e l i n v e t ä j ä n ä P e k k a L i n n a , S YL: n k o u l u t u s p o l i i t t i n e n s i h t e e r i • T i k r t t m i t o s • H e l p p o k ä y t t ö i n e n • Pienikokoinen Hiivasienitulehdus ei ole vaarallinen, mutta sitäkin kiusallisempi. G y n o D a k t a r i n nujertaa hiivasienet. Se on pehmeä, sileä gelatiinipallonen, joka o n helppo laittaa paikoilleen ilman hankalia apuvälineitä. O i r e e t helpottuvat useimmiten ensimmäisenä päivänä ja kolmen päivän kuluttua hoito on ohi. Hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen hoitoon.Vaikuttavana aineena mikonatsoli. Neuvottele G y n o D a k t a r i n h o i d o s t a lääkärin kanssa, jos kysymyksessä o n ensimmäinen mahdollinen emätintulehdus tai kroonisesti toistuva tulehdus, jos oireet eivät vähene hoidon aikana tai häviä viikossa, jos olet alle 16-vuotias, imetät tai olet raskaana. VOH 57,91 mk hinta 1.1.00 Sv-fcorvau» iöikdrm miäröykseltö. Uidtietoja www.tohtort.filitstholtoapteekU. Voit myös soittaa \a kestaittelh tuotettedottojamr konna luottamuksella puh. 09-429 2928 fcfo 8-16 Fortum K A I K K I K O T O N A Jos haluat vaihtaa kotia mutta säilyttää ystäväsi, aloita muutto tästä. muuttaja.com Tietoja kalenteriin Jyväskyliin yliopiston ylioppilaskunta pyytää citajärjestöjään toimittamaan tietoja itsestään ylioppilaskunnan lukuvuoden 2000-2001 opiskelijokalenteriin. Ainejärjestöstä kalenteriin laitetaan seuraavat tiedät: l)ainejöfjestönnimi 2) aine, joto järjestö edustaa 3) sähköpostiosoite 4) mahdollinen vvvvvv-osoite 5) mohdollinen logo. Muut otojätjestöl; honaste-, liikunto-, poliittisetym. jäljestät sekä osakunnat jo edustajistoryhmöt saavat lisäksi tilaa yhyelle toiminnon kuvaukselle. Kuvauksen maksimipituus on 500 meikkiä. Ensi vuoden kalentereihin painettavat tiedot järjestöstä tulee lähettää suoraan kalenterin tekijälle osoitteeseen ori@painovalmis.fihuhtikuun 7. päivään mennessä! lisätietoja: tiedotusvastaava Riina Malhotta, iiimalh@st.jyu.fi tai ieri Samppa Siikavirta, jyypoosihteen@cc.jyu.fi Jyväskylän yllopislon ylioppilaskunta iullslaa hoettavaksi Yleisavustukset vuodelle 2000 Yleisavustuksia varten ylioppilaskunnan alajärjestöille on talousarviossa vorottu 85 000 mk. Hallitus on päättänyt yleisavustusten jakoperusteista seuraavaa: Avustukset ovat hoettavissa huhtikuun 7. päivään 2000 mennessä. Anomuslomakkeita soo keskustoimistosta Avustukset moksetoon kahdessa erässä; toukokuussa ja lokakuussa. Paitsi alle 1000 mk:n avustukset yhdessä erässä. Yleisavuslusanomukseen tulee liittää:kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talausarvio.edellisen vuodet tilinpäätös ja toimintakertomus, selvitys jäsenkunnasta; J¥Y:n jäsenkunnan ulkopuolisten jäsenten osuudesta, sekä säännöt, ellei jo toimitettu JYYJIe. Jaottelussa noudotetoan tarkoituksen mukaista jaottelua saapuneiden hakemusten lukumäärän mukaisesti. Lisätietoja antaa hallituksen pj. Juha Makkonen ivmokkon@si.jyu.fi, tai pääsihteeri Samppa Siikavirta iyy-poosihteeri@cc.jyu.fi
Lipputoimisto Lipari p. (03) 2160 500 Ilmainen infopalvelu 0800 9 2234, 24 t/vrk. Opiskelijalippu 40,www.lampereenteatleri.fi -20% T.I.M. NÄKCSSETKY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH.(014)616 020 Raahen P o r v a r i ja Kauppakoulu Merikatu 2, PL 40, 92101 Raahe Puh. (08) 223 7900, fax (08) 223 7919 w w w . r p k k . f i N E W Y O R K O P I S K E Joko raksuttaa? Raahen Porvari-ja Kauppakoulussa opiskellaan taloustaidot tarkasti ajan tasalle. Kansainvälisen kaupan erikoisuudet, yrittäjävalmiudet ja tuorein tietojenkäsittelytekniikka ovat osa Raahesta valmistuvien tradenomien ja merkonomien tarkkoja taitoja. Sinunkin? Koulutustarjontamme syksyllä 2000 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi laajuus 140 ov, 3,5 vuotta Koulutusohjelmat: Liiketalouden koulutusohjelma, hakukoodi 058 -Talouden ja tietotekniikan koulutusohjelma. hakukoodi 606 pääsyvaatimukset: yo / ak Hakuaika: yhteishaun kautta 13.3. 7.4.2000 Ks. koulutusopas: Oulun seudun ammattikorkeakoulu A J A N T A S A L L A . S E E D I S T Ä Ä . Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Peruskoulupohjainen koulutus, hakukoodi 114: laajuus 120 ov, 3 vuotta koulutusohjelmat: * asiakaspalvelu ja markkinointi * toimistopalvelu ja tietohallinto opintojesi ohella voit suorittaa ylioppilastutkinnon jatko-opintomahdollisuudet: ammattikorkeakoulut, yliopistot Hakuaika: yhteishaun kautta peruskoulun päättöluokkalaiset 6.3. 24.3.2000, muut 1.2. -18.2.2000 Ylioppilaiden kiintiö peruskoulupohjaisessa koulutuksessa, hakukoodi 206: laajuus 120 ov, 2 vuotta (yo-todistuksesta luetaan hyväksi 40 ov) koulutusohjelma: asiakaspalvelu ja markkinointi Hakuaika: yhteishaun kautta 1.2. 18.2.2000 Merkantista merkonomiksi täydennysopinnot merkonomiksi, 40 ov, 1 vuosi Hakuaika: suoraan oppilaitokselle 12.6.2000 mennessä On aika kysyä lisää -ja tilata esite. Puh. (08) 223 7900, fax (08) 223 7919, Internet: www.rpkk.fi Perjantaisin alk. 21.00 S o h w i a k l u b i SOUL, FUNK, JAZZ, POP DJ:t SoulFood, Tuke, Ville UPCIDER klo 22-23 10,Lauantaisin.^. 21.00 t 18:St^atsaDJ Vapaa pääsy Mukana tanssinopettajat 25.3. Salsa DJ Vapaa pääs; Miikana tanssinopettajat s o h w Vaasankatu 2 1 , p. 615 564, sohwi.fi UUSI TAPAS LISTA JYVÄSKYLÄN KAUPPAOPPILAITOS I Aloita oma tiesi tulevaisuuden tekijäksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa! Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, * talouselämän ammattitaitoa * yrittäjävalmiuksia * kansainvälisyyttä * työelämäyhteyksiä Ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja yhteishaussa. Lisätietoja: Kauppaoppilaitoksen toimisto, Rajakatu 37, 40200 JYVÄSKYLÄ Puh. (014)444 5800 Email: jkol@jypoly.fi tai työvoimatoimistoista OTA ASKEL AMMATTIIN! 14.3.2000-13.5.2001 (17/19/36 ov) Lisäpisteitä. korvaavuuksia, valmiuksia alallesi, elämyksiä... LINJAT: LIIKUNTA.kun liikunta-, kuntoutus-, poliisi-, pelastustai opetusala kiinnostaa. Urheiluopistovko. Kuntosaliohjaakurssi. Uimaopettajakurssl ym. KASVATUSJ A PSYKOLOGISET AINEET... kun suuntaat sosiaali-, kasvatusta! opetusalalle. Mm. kasvatustiede, psykologia, erityispedagogiikkaIlmainen opinto-oikeus yhteen J:kylän avoimen yo:n approon (kt/ps). ERÄJ A LUONTOMATKAILU... matkailun perusteita ja erätaitoja, luontoaktiviteetteja. retkiä ja elämyksiä. Seikkailuja ympäri Suomen. KÄSITYÖN ERITYISTEKNIIKAT ...työn vastapainoksi/yrittäjyydestä kiinnostuneille/valmentaa jatko-opintoihin, Myös yksittäisiä kursseja. VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS... hyödynnät opintoviikot suoraan AMK:n:n mus.leikkikoulunopettaja-opinnoiksi. Musiikin yksityis-ja ryhmäopetusta. Koulunkäyntiavustajan a m m a t t i t u t k i n t o 14.6.2000-6.6.2001. Saat valmiudet toimia koulunkäyntiavustajana mm. peruskoulun yleis-ja erityisopetuksessa sekä esikoulussa e t t ä ala-ja yläasteella H a k u 31.7. s a a k k a . E s i t t e e t j a h a k u l o m a k k e e t : a r s t u l a n E v . ,ansar\op\s-to O p i s t o t i e 4 3 5 KARSTULA Puh. O14-4-02 791, -4-62 151 faksi O14--4-01 3 3 7 E-mail: k a n s a n o p i s t o / k a r s t u l a . f i w w w . k a r s t u l a . f i / k a n s a n o p i s t o
Suomen ehkä legendaarisin sisäfestivaali Jyrock järjestetään 30.3.-2.4. 2 j o kolmannentoista kerran. Jyrockin tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan panostaa ohjelmistopolitiikallaan vaihtoehtoisuuteen ja uusien kykyjen esiinnostamiseen. Tänä vuonna Jyrock on kasvanut jälleen nelipäiväiseksi, kun jo torstaina on luvassa aloitusklubi. Koko viikonlopun esiintyjälista näyttää sen verran kovalta, e t t ä luvassa on takuuvarmasti hyvää menoa. Bändien lomassa Jyrockin musiikista vastaa useampikin dj. Jyrockin juontajaksi j a viralliseksi suojelijaksi saapuu Lontoosta punk-kirjailija S t e w a r t Home. Muita ulkomaanvieraita ovat tänä vuonna ruotsalaisbändit Dozer ja Revlon 9. Lisätietoja: www.jyu.fi/iyrock llokivi, Jyväskylä 30.3.-2.4.2000 Aikataulut j a lipunmyynti 30.3. Torstai, Aloitusklubi, llokivi, klo 20-04 22:00: 23:00 24:00 01:00 Cucumber Farmer Boomhauer Sumuisten vuorten gorillat Festermen 31.3. Perjantai, llokivi, klo 20-04 Alakerta 21:00 22:00 23:00 24:00 01:00 02:30 Cosmo Jones Beat Machine Kevin Revlon 9 Pool Giant Robot Laulurastas Yläkerta 22:30: Chainsmoker 23:30: Cieaning VVomen 01:30: Skillsters feat. Seremoniamestari 1.4. Lauantai llokivi, klo 20-04 Alakerta 21:00: Selkkaus 22:00: Supercruiser 23:00: Sunride 24:00 Dozer 01:00: Duplo! 02:00: Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus Yläkerta 22:00: Branded VVomen 23:30: G-Litter 00:30: Calypso King and The Soul Investigators 01:30: Mr. Velcro Fastener 2.4. Sunnuntai: Päätösklubi, Sohwi, klo > 03 ??:??: Oriental Caviar Dinner + dj's Liput • 2 päivää (pe-la), ä 90mk (vain ennakosta!) • 1 päivä (pe tai la), ä 60mk (rajoitetusti ovelta!) • Torstain klubi: 20,• Sunnuntain klubi 10,Ennakkolippujen myyntipaikat • Jyväskylä: Airon musiikki • Helsinki: Stupido Shop • Tampere: Swamp Music • Turku: Musiikkinurkka Yläkerrassa hiplataan Kun alakerrassa rokataan rajusti, yläkerrassa juhlitaan hieman hillitymmin. Viimevuotiseen tapaan Ilokiven ruokala muuttuu kauniiksi keitaaksi, jonne voi tulla rauhoittumaan alakerran metelistä. Aikataulu on laadittu sen verran löysäksi, että tilaa jää runsaasti levyjen pyörittämiselle. Perjantain dj-seteistä vastaavat Torres (Pluto/Tre, Tuhti/Turku etc), Playboy-Marse (Tukholma!) ja tietysti Skillsters-kaksikko Tampereelta. Skillsters tuo mukanaan juuri debyyttisinglensä julkaisseen Seremoniamestarin. Nyt kuulemme kuinka taittuu hiphop suomeksi. Lauantai-illan dj:t ovat vielä säädön alla ... tiedossa on vain mukavia yllätyksiä. Perjantai-illan live-seteistä Seremoniamestarin lisäksi vastaavat helsinkiläiset Chainsmoker ja Cieaning VVomen. Chainsmoker on mm. ex-Sweetheart ja Giant Robot -herrojen ei-niinkitaravetoinen projekti. Yhtyeestä on ehditty jo kirjoittelemaan rokkilehdissä ja keikkoja on kehuttu kilpaa. Cieaning VVomen on jyväskyläläisille varmasti hieman tutumpi nimi. Orkesteri on vetänyt Vakiopaineen pari kertaa ääriään myöten täyteen. Itä-Euroopan kiertueelta palaavat siivoojat räjäyttävät lian pois rokkikansan korvista tule testaamaan, onko susta siivousalalle! Lauantaina yläkerrassa on tarjolla paljon uutta ja kivaa kaikki illan bändit esiintyvät ensimmäistä kertaa Jyväskylässä! Branded VVomen on ihana tyttö-trio, jonka musiikkia on verrattu mm. 22-Pistepirkkoon. Lavakarismaa näiltä naisilta ei ainakaan puutu: yhtye hurmasi uransa toisella keikalla Tavastia-klubin nihkeän yleisön. G-Litter ja Calypso King And The Soul Investigators tulevat myös pääkaupunkiseudulta. G-Litter tarjoaa tyylikästä instrumentaali-loungea ja Calypso King hikistä garage-soulia. Illan pääesiintyjä Mr Velcro Fastener tulee Turusta. Yhtyeen arvostus KeskiEuroopan electro-piireissä on huima tarranauhasankarit keikkailevatkin nykyään lähinnä maamme rajojen ulkopuolella. Laadukasta surinaa ja piipitystä on siis luvassa. Temppuileva juontaja Stewart Home (s. -62) on brittiläinen kulttikiijailija, plagiaristi ja kulttuurihäirikkö. Homeita on suomennettu seitsemän proosateosta, joista viimeisin, Ei tippa tapa, sijoittuu osittain Suomeen. Nykyään hän on myös tuottelias kolumnisti brittiläisissä lehdissä ja "teoreettisten" tekstien ahkera julkaisija. Hänen tuotantonsa sisältää yli 25 julkaistua teosta poliittisista pamfleteista avantgardehistoriikkeihin. Homen "uran" huippuhetkiin kuuluu mm. taidelakossa oleminen 1990-93, oman pakanallisen ajanlaskun käyttöönotto ja lukuisat kulttuuripilat. Hauskimpina voi mainita Homen "glop art" -taidesuuntauksesta kirjoittama artikkeli. Monet taidekriitikot alkoivat innostua tosissaan "glop-taiteesta", ennen kuin selvisi, että kyseessä on Homen mielikuvituksessa syntynyt taidesuuntaus. Toinen käytännön pila oli ex-KLF-yhtyeen haastattelu, jossa Home kertoi miljonääripoppareiden suuresta asearsenaalista. Vasta kun poliisi oli tehnyt rynnäkön artikkelissa kuvailtuun "asevarastoon" heille selvisi, että Home oli keksinyt koko jutun. Stewart Homen vaatimattomana tavoitteena on "keksiä koko länsimainen kulttuuri uudestaan".
V I I H DYTTÄ JÄKATRAS Vakuuttavaa möyrintää Cucumber Farmer Jyväskyläläisen Cucumber Farmerin vuosia kestänyt yhteinen taival on hionut porukan soiton tiiviiksi. Synkeät kitarakulut ja kerrassaan vakuuttava melankolisuus viittaavat salakavalasti kuun tummempaan puoleen. Siihen, jota ei uskalla ajatella ihan joka päivä. Millaistakohan on livenä musiikki, jonka soittamisesta vastaavat levynkannen mukaan herrat nimeltä: Relander, Svinhufvud, Mannerheim ja Stihlberg? Varpaisjärveläistä mättöä Cosmo Jones Beat Machin Festermen Pari vuotta sitten valtoimenaan riehunut brittipopepidemia hukutti hienhajuisen rockin maastamme lähes olemattomiin. Jotain jäi kuitenkin eloon. Siitä ovat todisteena Cosmo Jones Beat Machine ja Festermen, Varpaisjärveläiset rhythm & bluesin mäikyttäjät. Tällaiset kieli poskessa melskaavat rockepäjumalat tekevät rockfestareista Rockfestarit. CJBM:n ja Festermenin musiikissa kuuluvat Jon Spencerin roisit perinteet. Livenä räjäyttävät takuuvarmasti pankin. Vaarallisen tunteikasta kltarapoppia Vaikeasti karsinoitava, älykäs musiikki sykähdyttää aina. Pool poppaa voimallisesti kuulostaen milloin Foo Fightersilta, milloin kieroutuneelta brittirockilta. Taannoin Jylkkärissä kunnon kulttuurituotteena esitelty Joensuulaiskvartetti todistaa, että tyylikkään kuuloinen ja näköinen kitarapop ansaitsee paikkansa suomalaisen populaarimusiikin avauskentällisessä. Livenä raapaisee pelottavan syvältä. Hämärää, mutta valoisaa Viimeisen vuoden aikana tiiviisti lehtien otsikoissa viihtynyt Duplo hämmentää aluksi ihmeellisyydellään. Ensikummastus kääntyy kuitenkin ennen pitkää varauksettomaksi ihastukseksi: sympaattisen aito musiikki saa väkisinkin hyvälle tuulelle. Suomen Rolling Stonesiksi leikillisesti ristitty Duplo! voi huoletta koettaa yllensä myös U2:n manttelia. On jännittävää nähdä, miten tuottajaguru Nick Trianin loihtima, merellisen syvä soundimaailma taipuu livekäyttöön Marssiiko j ä t t i l ä i nen ulkomaille? Giant Robot JYROCK2000:n kovin nimi etukäteen ajateltuna on kiistatta helsinkiläinen Giant Robot. Vuosituhannen viimeisessä marraskuussa julkaistu debyyttialbumi Crushing you with style on saanut ylistäviä arvosteluja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Popprofessorit Ilkka Mattila (Helsingin Sanomat) ja Antti Isokangas (Radio Mafia, Helsingin Sanomat) valitsivat yksimielisesti Crushing You With Styleltä lohkaistun singlen Helsinki Rock City vuoden 1999 mielenkiintoisimmaksi biisituttavuudeksi. Edelleen, lukuisat radioasemat ovat huomioineet Gtant Robotin kuukauden-ja viikon levy nimityksillä... meriittilistaa voisi jatkaa kirjaimellisesti loputtomiin. Suomalaista musiikkia on viime viikkoina kammettu ulkomaisille markkinoille ennennäkemättömän suurella volyymilla. Jatkaako Giant Robot tätä trendiä? Mikäli yhtyeen label managerin Sami Häikiön sanoihin on luottamista, luultavasti jatkaa: (vvebbisivuilta vapaasti käännetty) "Giant robot on yhtä kaukana kaiken maailman bomfunkeista kuin Lauryn Hill (The Fugeesin laulaja) on Sami Saaresta." Tuoreimmat uutiset viittaavat muutenkin siihen, että Jättiäisrobotteja ollaan hyvää vauhtia kyöräämässä ulkomaille. Giant Robot saapui nimittäin vastikään onnistuneelta keikka-ja promomatkalta Islannista, jossa yhtye ylitti jopa maan suurimpien TV-uutisten kynnyksen. Yhtyeen maaliskuussa käynnistyvä kiertue (joka pysähtyy myös Jyrockissa) on kenties viimeinen mahdollisuus nähdä tämä perin kiinnostava kokoonpano elävänä ennen sen kansainvälistä läpilyöntiä. Giant Robotin tuore single Jennifer kissed me ilmestyy 10.3. Hitaasti, harkiten, hartaasti Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Trio Niskalaukaus on elämys raskaan musiikin ystäville. Parhaimmillaan kolmella kitaralla suomenkielistä musiikkia hitaasti jyräävä kokoonpano julkaisee toisen pitkäsoittonsa Itku pitkästä ilosta juuri ennen Jyrockia. Nähtäväksi jää, suitsutetaanko albumia samanlaisilla ylistyssanoilla kuin debyyttialbumia Lopunajan merkit. Rynnäköllä Juppien koteihin Selkkaus & Stewart Home Sex Pistolskin joutuisi kumartamaan tämän aktin Asennetta. Jyrockin juontava Stewart Home on ollut mukana vääntämässä Selkkauksen levyä Marx. Christ & Satan United In Struggle. Tutustu tarkemmin selkkauksen ideologiaan osoitteessa: www.saunalahti.fi/~molotov/ selkkaus Kielletyn oloista lanteenvatkausta Tälle garagea, kantria ja punkia oudosti yhdistelevälle kokoonpanolle ei yksinkertaisesti voi olla vihainen. Laulaja-biisintekijä Saku Krappala on välillä kuin uudelleen syntynyt John Fogerty. Rock'n'roll -trio on ainakin tässä tapauksessa kaikkea muuta kuin osastensa summa. Ehdottomasti parhaimmillaan livenä nautittuna. Suomalaisetko letkeltä? Laulurastas Muutaman vuoden yhdessä soittaneen Laulurastaan tuotantoa voisi kuvailla sanoin: suomalaista reggaeta kaikuefekteillä kuorrutettuna. Bändi on keikkaillut ahkerasti varsinkin parin viime vuoden ajan, joten livekunto on kiitettävä. Omaperäisyydessään yhtyettä on vaikea suoraan verrata mihinkään aiemmin kuultuun. Maiden rajat ylittävää raskautta Sunnde. Dozer. Suoercruiser Maiden rajat ylittävä yhteistyö on mahdollista raskaan rockin universaalin olemuksen vuoksi. Sellaisesta tässäkin on kysymys. Bolängeläinen Dozer ja jyväskyläläinen Sunnde käyvät vuoroin vieraissa Jyrockissa on Dozerin vuoro valloittaa suomalaiset musiikin ystävät. Suomen keikoilla kuullaan näiden kahden lisäksi myös turkulaisen Supercruiserin paahtoa. Kaikkien kolmen yhtyeen kohdalla soiton tiukkuus on ihailtavaa luokkaa. Sunriden mini-CD on julkaistu italialaisella levy-yhtiöllä, ja onpa heidät nähty jo kiertuelämppärinäkin saapasmaassa. Laadukasta poppia Suomesta ja Ruotsista Revlon 9. Kevin Mitä ruotsalaiset oikeasti ajattelevat suomalaisista? Revlon 9:n Asa Cederqvist luettelee: Te olette ihmisiä, joille ei kannata aukoa päätään (?), kielenne on unkarin sukuista, teidän maanne naiset saivat ensimmäisenä äänioikeuden, teillä on myös naispresidentti... ovatko ihmiset siellä muuten vieläkin hulluna rockabillyyn?" Että sellaista. Joka tapauksessa Revlon 9 odottaa enemmän kuin innokkaasti Suomen vierailuaan. Kuulopuheiden mukaan täällä on kuulemma yleisesti ottaen oikein vastaanottavaista yleisöä. Revlon 9: n seurana nähdään tamperelainen Kevin, joka soittaa ruotsalaisia kanssaveljiään ja -siskojaan huomattavasti popimpaa poppia. Siinä, missä Revlon 9:n vertailukohdat löytyvät jostain Radioheadin ja Sonic Youthin välimaastosta, Kevin hypppyyttää kansaa suoraviivaisemmalla, enemmän rock-vaikutteisella kitarapopilla. Yhdessä Poolin kanssa nämä bändit tarjoavat brittipoppareillekin syyn lähteä Jyrockiin. JUHA KAUPPINEN / Jf/^ok -M V 1 L | _ £ / / Rytmiä Ja pateettisia melodioita Sumuisten Vuorten Gorillat Sumuisten Vuorten Gorillat tarjosi tämän vuotisen Jyrockin parhaan saatekirjeen. Herra Viljakainen kertoi orkesteristaan seuraavaa: "Sumuisten vuorten gorillat (SVG) on rytmimusiikkia. Patettiset melodiat ja kappaleiden kohtuuttomat pituudet on kantanut aiheestakin vihjailuja hämyprogeen päin. Vaan meille läheisenpi lienee "Sotimies Ryan" tai goottikauhun mestariteos "Pimeyden ytimeen". Kun on niin raskasta ja mustaa, niin DUB-ääniteokset hitaita ja surullisia. "Syysmyrskyssä yksin, kuin harmaa majakka, seisoo gorilla, kuin A.W. Yrjänä." Laulurastas, kaiku-reggae-akti. iunohda sunnuntaita! Vaikka kolme päivää rokkifestareilla riehumista saattaa useimmille riittää, olemme silti varanneet innokkaimmille ohjelmaa myös sunnuntaiksi. Ravintola Sohvvilla esiintyy tamperelais-helsinkiläinen viihdejazz-kokoonpano Oriental Caviar Dinner. Mukana väsynyttä kansaa viihdyttämässä ovat myös väsyneet festivaali-dj:t. Liput vain 10 markkaa.
«Jyrock MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA TERVETULOA Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: -sponsorit Ruokalistamme löydät internetistä. Ravintola Lozzi Ravintola VVilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Keskussairaalanne 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MaA-rak.www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalanne 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Kahvila Novelli Vapaudenkatu 39-41 Kaupungin pääkirjasto puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Puhelinliittymä on hieno keksintö. Siihen kun liittää puhelimensa, ei tarvitse kantaa huolta akun loppumisesta. Tai kentän kestämisestä.Tai päätä huimaavista laskuista, vaikka välillä piipahtaisi tietokoneellakin maailmanlaajuisen verkon puolella. Puhelinliittymä onkin Kestelin ylpeyden aihe. Myös tulevaisuudessa. Soita ja kysy lisää 8 9 4 1 9 tai poikkea uuteen Setele -myymäläämme Asemakatu 4, Jyväskylä. J J*. Meidän kesken Kestel KSP flHKT-YHTIÖT Puh (OH) 240 311, www.kestel.fi opisKELUoiDEn omisTnmnsTfl LIIKKEESTÄ BrioBA400 HEWLETT PACKARD • Celeron 466 MHz • 64 Mt keskusmuisti • 8,4 Gt -kiintolevy • Panasonic E70i, 17" -näyttö • Intel 810 AGP -näytönohjain • 48x CD-asema • 16 bit. ääni • akt.kaiuttimet • näppäimistö, hiiri • Win98SF 5990,Acer Travelmate 506 • Celeron 433 MHz • 32 Mt keskusmuisti • 4.8 Gt kiintolevy • 12.1"aktiivinäyttö • 24x CD-asema • 3.5" levykeasema • V.90 56kt modeemi • äänipiiri+kaiuttimet •win98SF QQCn • takuu 3 vuotta yyDXjj* AceR i* Wings Maxima 55 PUI 550 MHz 9750 " ' 128 Mt keskusmuisti • IBM 20.5 Gt, 7200 rpm 1 Nokia 447Zi+, 17" -näyttö 1 Vbodoo3 2000 -näytönohjain WWCS 1 40x CD-asema • SB 128 bit. äänili ' akt.kaiuttimet • näppäimistö, hiii • Win98SF »takuu 3 vuotta ja paljon muut MS Office Pro 2000 edu 795,-toimisto-ohjelmisto Corel WP Office 2000 edu 380,-toimisto-ohjelmisto HP DeskJet 610C 690,-mustesuihkukirjoitin Epson StylusColor 660C 890,-mustesuihkukirjoitin Keski-Suomen laajin valikoima laitteita, ohjelmia, komponentteja j a tarvikkeita. nOPEfiSTI JA lUOTETTflUflSTI! Kampus K a m p u s Data Oy K a u p p a k a t u 9 40100 Jyväskylä atkmyy nti @ kampusdata.fi kirjamyynti @ kampusdata.fi www.kampusdata.fi Onneksi on lähellä, tuttu ja turvallinen Keski-Suomen Osuuspankki. Maakunnan kattavin pankkikonttoriverkko ( N y t 33 konttoria!) tm* mukana elämän eri käänteissä *
HHME» vna • i t MAAUsnHrm zono Aina ei tiedä mitä haluaa Kampusteatten aioittaa keväänsä epävarmuuden esittämisellä. Tämä mitä haluan näytelmä käsittelee elämän perusasetelmaa: ihminen ja tila. Mutta loppuen lopuksi ihminen ei tiedäkään, mitä haluaa. Päähenkilöinä näytelmässä ovat Saara ja Johannes pienessä maailmassa. Heidän epävarmuutensa kääntyy vahvuudeksi, kun he rohkenevat kysyä apua. Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Olli Soini kertoo kirjoittaneensa näytelmän omassa epätietoisuuden tilassaan. Ensi-ilta on perjantaina 17.3, OKLn Draamastudiolla Nisulankatu 78:ssa. Työn alla on kolme muutakin esitystä. Hirveä museon muuton alla Yliopiston museon luonnontieteellinen osaston juhlavuosi avattiin Hirveä-näyttelyllä. Pääosassa on hirvi ja sen elinympäristö sekä elämä ihmisen kanssa. Luonnontieteellinen museo on ollut toiminnassa nyt 20 vuotta. Ensi vuonna museo muuttaa Vesilinnan tiloihin. Museon kokoelma-aineisto on seitsenkertaistunut näyttelyvuosien aikana. Perusnäyttelyyn kuuluu yli 200 000 näytettä. Vaihtuvat näyttelyt ovat yleensä ottaneet kantaa luonnonsuojeluun ja ympäristöjen säilymiseen. Niistä näyttelyistä suurimmaksi suosikiksi on noussut jokasyksyinen sieninäyttely. Kuinka käy teekkareilta rock'n'roll?! Rock + teekkari = paradoksi? Teoreeman voi todistaa omin korvin oikeaksi tai vääräksi Ilokivessä keskiviikkona 22.3., kun alakerrassa jytää maailmanhistorian ensimmäinen TeMu-tour. TeMu on Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa reilu kymmenen vuotta toiminut elävän musiikin harrastajien kerho, jossa on yhteensä noin 70 aktiivista harrastajaa ja kymmenkunta bändiä. Kiertueella on mukana neljä TeMu:n tämän hetken kuuminta bändiä: Fuzion, the GOV, Musta Passat sekä Sideshovv Bob. Show starttaa n. klo 22, liput vain 10mk. Ei syyllisiä etsimässä Varjo viattoman neitsyen legendasta elää seuraavien kuukausien ajan Ilokiven näyttämöllä. 40-vuotta täyttävän Jyväskylän ylioppilasteatterin kevään pääproduktio on Runar ja Kyllikki draama, jolla on hento pohja Kyllikki Saaren murhassa. Jussi Kylätaskun tunnetusta tekstistä JYT:lle oman versionsa muokannut Mika Terävä toteaa, että hänen mielessään ei kuitenkaan ole ollut tämä tunnettu, ratkaisematon verityö. "Enemmänkin tässä tarinassa kiinnostaa se, että miksi kaikki johtaa kaikkeen", Terävä painottaa. Yhteisönsä uhreja Runar ja Kyllikki -näytelmässä seurataan kahden nuoren kasvua pienessä kylässä sodan jälkeisenä aikana. Koko maa on murroksessa. Ihmiset elävät henkisessä kriisissä. Varsinkin herkkä Runar tuntee itsensä kummajaiseksi kylässä. Hän on siirtolaispoika ja kyläläisille kuin sylkykuppi, nöyryytetty mies. Terävän mukaan kyläläiset elävät intohimojaan seuraten. Uskonnollisessa kylässä harrastetaan ristiinnaintia ja välillä meno on hyvinkin ateistista, mistä kuitenkin koetaan ristiriitaisesti syyllisyyttä. Runaria toisaalla yllytetään naisten pariin, toisaalta häntä kielletään. Runarin ja viattoman Kyllikin välillä on jännite, mutta ahdasmielinen ajattelutapa ihmisen seksuaalisuudesta koituu Runarin ja Kyllikin turmioksi. "Lapset ovat kylän uhreja. Sillä kasvatuksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin, että Runarin on pakko tappaa Kyllikki", kiteyttää Terävä lopputuloksen. Tunnistettavuutta nykyisinkin JYT:in versiota Runarista ja Kyllikistä Terävä kuvailee ruosteiseksi realismiksi. Hän on muokannut alkuperäistekstiä niin, että tarkat paikantunnisteel ovat poistuneet. Karjalaisperäinen murre on silti jäänyt näyttelijöiden kieleen. Komiikkaakin on tässä draamassa. Terävän mielestä huumoria tarvitaan, jotta hahmot olisivat tunnistettavampia ja ihmiset pystyisivät samastumaan niihin. Kyllikkiä esittävä Sari Tikkanen toteaa, että hänen roolihahmonsa koomisuus tulee ainaisesta lapsenuskosta ja -pelosta. "Kyllikki uskoo kaiken olevan totta, hän ei valehtele. Hän on kylän ainoa neitsyt ja monien himoitsema", Tikkanen uskottelee. Tikkanen pitää Kylätaskun näytelmää ajattomana tekstinä ihmisyydestä. Ohjaajakin painottaa, että Runarin ja Kyllikin asuinyhteisö voisi sijaita missä ajassa tahansa. "Runar ja Kyllikki on hieno, monipuolinen suomalainen teksti. Olen lukenut sen monasti aikaisemmin ja haaveillut sen ohjaamisesta. Vielä vuosi sitten en voinut kuvitella, että voisin tehdä sen jo nyt", Terävä vaatimattomasti huomauttaa. Kyllikki kiihottaa ulkomaillakin Runar ja Kyllikki -näytelmä on jo elänyt yli 25-vuotisjuhlansa. Jussi Kylätaskun kirjoittama näytelmä oli ensiesityksessä vuonna 1974 Kotkan kaupunginteatterissa. Ohjaajana oli Jouko Turkka. Sen jälkeen näytelmä on kiertänyt kymmenillä eri näyttämöillä. Tätä haluavat molemmat, niin Uunot (Ilkka Mikkola) kuin Kyllikkikin (Sari Tikkanen). Annokoiso Vöördniemi Kirjailija Jussi Kylätaskun mukaan hänellä ei ole itsellään mitään käsitystä näytelmän kiinnostavuuden syistä. Hän toteaa, että ei ole moisella vanhalla asialla jaksanut päätään vaivata. Kirjailija on itse nähnyt tekstistään monenlaista sovitusta. Tekstiensä ohjaajille hän antaa vapaat kädet; hänen mielestään teatteritekstillä ei ole yhtä ainoata esitystapaa. Toivottavasti tämä ei ole kehuskelua, kun sanon, että näytelmieni suosiota ovat pidentäneet erilaiset ylioppilasja harrastajateatterit. Ne elättävät tekstejäni kauemmin", Kylätasku sanoo. Kotimaassaankin vielä pyhä myytti tehoaa ulkomaillakin. Runarista ja Kyllikistä on tehty sovitus jopa Perussa. Kylätasku kertoo, että kerran näytelmä on esitetty Ruotsissa ja Reykjavikin ylioppilasteatterikin on kappaleen esittänyt. Kylätasku haluaa painottaa, että hänen klassikkonsa on täysin fiktiivinen teksti. Murha on ollut hänen tuotannossaan muutenkin yleinen teema. "Kirjoittaessani Runaria ja Kyllikkiä en mitenkään syventynyt Saaren murhaan enkä ollut sitä vakavissani ratkomassa. Yhdistin sen ajan kaksi erilaista tapahtumaa yhdeksi legendaksi. Tapahtumapaikka sai sävytystä lapsuudestani", Kylätasku selvittää. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Runarin ja Kyllikin ensi-ilta sunnuntaina 19.3. Ilokivessä. Hiirikissa antaa aikaa ajatella Jyväskylän Taidetanssiyhdistyksen ja Pahnanpohjimmaisten yhteistyönä syntynyt taidekasvatusprojekti Hiirikissa täyttää kaupungissa vallitsevaa aukkoa lastenkulttuurissa. Pikkuhiljaa kasvanut Hiirikissa lähti liikkeelle pienestä sykäyksestä. "Viime kesänä, kun olimme aivan puuduksissa lihasta ja lihaksesta, Minna Ollikainen sanoi, että 'no ei ole reiskaa kun aina vain on aikuisille, että pitäisi olla jotain lapsillekin'. Sitten minä sanoin, että 'no, hyvä on, tehdään sitten'", hymyilee Helena Ratinen, joka vastaa Hiiri kissalle räätäli -tanssiteoksesta Ollikaisen ja Anne Joutsimäen kanssa. Hiirikissaan kuuluu klassiseen eläinsatuun pohjautuva tanssiteatteriesiiys sekä taidekasvatuskokonaisuus, jossa jyväskyläläisissä tarhoissa ja koulujen alaluokilla tulkitaan tarinaa piirroksin ja maalauksin sekä esimerkiksi nukketeatteriesityksen muodossa. Lasten töistä on koottu näyttely Ullakkoteatterin lämpiöön. Lisäksi kouluille myydyissä päivänäytöksissä paikalla on lavastaja, kuvataiteilija Tiina Lempiäinen, joka keskustelee lasten kanssa heidän piirroksistaan. Näin lapset pääsevät tasavertaisina asiantuntijoina kertomaan omista töistään. Prosessin aikana lapset voivat miettiä kuulemiaan ja näkemiään erilaisia tulkintoja tarinasta. Päiväkodeissa noin puolet lapsista on tuntenut sadun ennestään, jotkut tosin erilaisena versiona. "Minulla on tunne, että nykyään lapsilla sadut ovat vähän toisenlaisia. Tällainen klassinen eläinsatu on tavallaan vähän erikoinenkin pala lapsille, joiden tarinat ovat Hämähäkkimies, Batman, Salatut elämät. Jo miljööt ovat toisenlaisia, urbaaneja, aika kovia miljöitä", Lempiäinen sanoo ja kertoo käyttäneensä esimerkiksi tanssiteoksen lavastuksen värimaailmassa lämpöiseksi, pehmeäksi ja kotoiseksi koettuja värejä, kuten ruskeaa. 'Tässä on turvallinen miljöö, jossa voi ja uskaltaa erehtyä ja ja oppia erehdyksen kautta. Ei tarvita panssareita, joilla suojautua ympäristöltä, sillä tässä ympäristö ei luo mitään paineita. Paineet syntyvät sisäisesti ja sitten ne ratkotaan. Siihenhän pitäisi pyrkiä, että pystyy ympäristöstä huolimatta ratkomaan omat sisäsyntyiset paineensa." Prosessi kokonaisuudessaan antaa lapsille myös aikaa keskittyä yhteen ongelmaan, toisin kuin television nopeatempoisessa kerronnassa, jossa katastrofit seuraavat toisiaan kiihkeässä tempossa ja usein nopeasti sivuuttaen. "On vain yksi haaste, johon keskitytään sen puolen tunnin ajan ja sitten siihen löytyy joku ratkaisu", Ratinen sanoo, "Asiaa ei siirretä takavasemmalle tyyliin 'oho, se meni rikki, ostetaan uusi' vaan asialle tehdään itse jotakin. On yksi henkilökohtainen ongelma, johon otetaan henkilökohtaisesti kantaa ja tehdään henkilökohtainen ratkaisu." Mitä muuten kertookaan nykysatujen antamista vaikutteista se, kuinka yleisö on ottanut vastaan hiirisadun? Joissakin sadun versioissa tarina päättyy siten, että hiiri päätyy kissan suihin. Riitta Ratilainen ja Uuve Södor, jotka ovat taltioineet projektia videolle päiväkodeissa, saivat Näyte lytkin vathaiselta kaudelta 2000 -luvun alusta. kuulla, että heidän käyttämänsä tarinaversio ei täyttänyt kaikkien vaatimuksia. "Eri version kuulleet olivat kauhean tyytyväisiä, että kissa syö sen hiiren. Heistä se oli paras kohta", Ratilainen kertoo, mutta vieläkin enempää oli Södor kuullut vaadittavan, "Yksi kaveri sanoi, että tämä ei ollut tarpeeksi jännittävä: kummankin olisi pitänyt kuolla." PETRI HEIKKINEN Hhfikissa-projektissa mukana olleiden lasten piirroksia: http://www.jyu.li/hiirikissa Hiiri kissalle räätäli -esityksen ensi-ilta Ullakkoteatterilla 24.3. klo 19.
NUMERO VIH 1 6 . MAMJSXUUT* 2000 Absurdi itsemurharevyy Hurmaava Joukkoitsemurha. Ohjaus: Ere Kokkonen Ere Kokkonen pitää suomalaisen elokuvan humoristisia perinteitä yllä tekemällä koko kansan elokuvia väsymättömästi ja lannistumatta kriitikoiden kyynisistä arvioista. Mutta nyt kannattaakin takoa, sillä rauta on kuuma, ja se taipuu suuntaa jos toiseenkin. Kokkonen on filmatisoinut Hurmaavan joukkoitsemurhan, Arto Paasilinnan samannimiseen romaaniin perustuvan teoksen. Paasilinnan teoksia on ennenkin filmattu, eikä ihme, sillä niiden rehevyys ja maanläheiset henkilöt tarjoavat elokuvan kaltaiselle visuaaliselle taidemuodolle hyvää kuvausmateriaalia. Hurmaavan joukkoitsemurhan keskeisinä henkilöinä ovat eversti Kemppainen (Heikki Kinnunen) ja konkurssimagneettinen liikemies Rellonen (Tom Pöysti), jotka alkavat ideoimaan joukkoitsemurhaa. Onhan se somempaa tappaa itsensä kollektiivisesti kuin ihan ypöyksin, sehän voi alkaa pelottamaan, se kuoleminen. Ja ei muuta kuin tuumasta toimeen. Miehet panevat sanomalehden henkilökohtaista-palstalle ilmoituksen, että haetaan joukkoitsemurhasta kiinnostuneita ihmisiä, ollaan nimittäin perustamassa oikein usanyhdistystä. Ilmoitus saa yllättävän suuren jguiwn*Thmisiä liikkeelle, mikä ei ole kumma juttu, onhan Suomi itsemurhatilastojen kärkimaita maailmassa. No, joka tapauksessa joukkio pääu** lopettaa surkean maallisen vaelluksensa ajamalla linja-auton Pohjois-Norjan jyrkänteeltä alas Jäämereen... Kokkosen ohjaustyyli ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmenten aikana. Kokkosen elokuvien kohdalla on kiinnostavaa kysyä, miksi ne ovat sellaisia kuin ne ovat, niin kotikutoisen alkeellisia mutta ei kotikutoisen hurmaavia? Kyllä Kokkonen Hurmaavassa joukkoitsemurhassa ajoittain ohjaa ihan sujuvasti, mutta välillä, etenkin lopussa kerronta leikkaa pahasti kiinni. tietön Kinnunen on täysin eveistin nahkoissa; muut miehet ne vain pitävät hauskaa viimeisinä hetkinään. Miksi ihmeessä? Kai karikoista olisi selviydytty ja saatu aikaan parempi kokonaisuus? Elokuvan ylivoimaisesti suosituimmat sanat ovat itsemurha, ryyppääminen, poroporvari ja bolsevikki. Näitä sanoja lausutaan kuin mantraa. Tästäköhän tulee Kokkosen näkemys, että elokuvalla on terapauttinen vaikutus? Varmaankin, kun aikansa noita sanoja kuuntelee, ei tee mieli tehdä itsemurhaa tai edes ryypätä. Tuntuu melkein itseistarkoitukselta, että elokuvaan on valittu niin monta suosittua näyttelijää. Eipähän mene katsojalta rahat hukkaan, eikä tule huijatuksi kun näkee samalla kertaa paljon tuttuja esiintyjiä, on Kokkonen varmaan ajatellut. Useammat näyttelijöistä tekevät roolinsa melkoisen innottomasti. Kiinnostavimmat hahmot ovat Juha Mujeen, Vesa-Matti Loirin ja Esko Nikkarin esittämät. Viimeisenä mainittu tekee lähes typerryttävän surrealistisen roolin pohjalaisena minkinkasvattajana, joka on turkistarhaiskuista säikähtäneenä ryhtynyt kouluttamaan minkeistä sirkusesiintyjiä. Todellinen suurten ikäluokkien, makkaranpurijoiden, tommimäkisten, taidettavihaavien ja insinöörien perverssi VISIO. ANTTI KAIJAIAINEN Koomisuutta ilman komedia kikkoja Tämä oli sen verran rankka projekti, että pidän nyt tämän vuoden paussia ja lueskella lisää Paasilinnoja. Oma luovuus on vähentynyt niin, että ei jaksa kirjoittaa itse enää tekstejä", toteaa ohjaajakonkari Ere Kokkonen uuden leffansa ensi-illan alla. Kokkosen mukaan Arto Paasilinnan kirjoituksissa kiinnostaa juuri hauskuus. Kokkonen puhuu hulvattomista teksteistä; hän ohjasi viitisen vuotia sitten Paasilinnan romaanin pohjalta elokuvan Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. "Paasilinnan teksteissä vakavuus paljastuu pinnan alta. Niissä on usein monta vakavaa yhteiskunnallista, ihmisiä lähellä olevaa, tasoa ja hyviä tyyppejä." Hurmaava joukkoitsemurhakin on juuri tällainen hauska, mutta vaka\'3-aiheinen elokuva. Leffan teema ei vain ole kevyt. "Elokuvan teossa ei olla pelleilty. Kaikki komedian kikat on karsittu pois. Mutta pitää olla hauskuutta, että ihmiset viihtyisivät ja sen pitää tarjota vaihtoehtoa. Elämä on hauskaa. Ihminen ei saa jäädä yksin vatvomaan asioita, pitää ottaa yhteyttä toisiin", tiivistää Kokkonen leffansa sanoman. Ensi kertaa pitkässä elokuvassa näytellyt Sari Siikander painottaa, että jos synkkämielinen ihminen lähtee elokuviin ja näkee Hurmaavan, niin silloin ollaan jo voiton puolella. Hurmaava Joukkoitsemurha on Kokkosen mukaan tehty mahdollisimman kollektiiviseksi elokuvaksi. Näyttelijät olivat varoittaneet, että kukaan ei halua olla pääroolissa. Elokuvassa painottuu miesten rooliosuudet. Kokkonen haluaa korostaa, . että Suomessa miehet tekevät enemmän itsemurhia kuin naiset. Heikki Kinnusen osuus on merkittävä tässäkin elokuvassa. Hän on aikaisemminj kin esiintynyt univormussa Kokkosen elokuvissa. Silloin elokuvissa on käytetty pali jon komedian kikkoja. "Kun Heikki tuli ensimmäisenä päivänä kuvauksiin, ihmettelin, että mikä Heikillä j oli. Hän näytti jotenkin vanhemmalta, : mutta Heikki oli mennyt sen everstin nahi koihin ja elikin kiitettävästi niin koko elokuvan teon ajan", komedian ammattilainen, 40 vuotta alalla ollut Kokkonen naurahtaa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI ja nuotein Kevään koittaessa Kampus Kinon tunnelmakin kevenee. Maaliskuun 21. päivänä esitettävän Mika Kaurismäen LA. VVithout a Map -elokuvan (1998) päähenkilö on nuori mies, jonka elämän tuleva kulku näyttää valmiiksi viitoitetulta. Vaimo on katsottu valmiiksi, vauraan porvarisuvun tytär, ei niinkään intohimosta mutta jokuhan pitää jo yli kaksikymppisellä olla, ja mitä vikaa on siinä jos nai rahaa? Omakin perintö odottaa toimeen ryhtymistä, kaikenkarvaiset kirjoittelemiset ja muut haihattelut ovat jäämässä taa. Niin sitä luulisi miehen elämän solahtavan mukavasti muottiinsa, mutta sitten nuoriherra tapaa naisen Los Angelesin ihmeellisestä kaupungista. Onnekseen vai onnettomuudekseen, riippuu vähän siitä miltä kannalta asioita katsoo. Joka tapauksessa tuon kohtaamisen jälkeen miestämme viedään. Los Angelesiin, ilman karttaa, Los Angelesissa ilman karttaa. Mika Kaurismäen ohjaaman elokuvan perusvire on hiljaisen vakava mikä ei estä sitä olemasta myös hiljaisen hauska. Nautittava elokuva. Musiikkipuolesta vastaa Michel Legrand yhdessä Leningrad Cowboysien kanssa. Mark Hermanin Suu messingiltä (1997), joka pyörii 28.3., kertoo tarinan 1980-luvulta. Tapahtumat sijoittuvat pieneen englantilaiseen kaivoskaupunkiin. Lama on syvä. Hiilikaivos, joka on elättänyt kaupunkilaisia sukupolvesta toiseen uhataan sulkea. Hiili on tuonut ruumiille ravinnon, hengelle sitä on suonut kaivosmiesten torvisoittokunta, jota sitäkin uhkaa lopettaminen. Uutta puhtia soittokunnan ja sitä kautta koko yhteisön elämään tuo kotiseudulleen palaava Gloria (Tara Fizgerald), joka soittaa (lyygelitorveaan ja siinä sivussa erään nuoren miehen sielua taiten. Riitasoinnun, hyvin häiritsevän sellaisen, saa aikaan Glorian työpaikka. Hän saa leipärahansa siitä virastossa, joka ajaa kaivoksen lakkauttamista. Miljöö on ankea, ihmisten elämäntilanteet vaikeita, tästä olisi luullut syntyvän viimeisen päälle rankkaa ja totista luokkayhteiskunnan kritiikkiä. Kyllähän tämä elokuva ottaa kantaakin, mutta tämä tapahtuu voittopuolisen Hollywood be thy nome. hyväntuulisesti. Vaikka maailma kuinka potkii päähän, ja tässä elokuvassaa se totisesti potkii, aina pärjää, sillä ihmiset auttavat toisiaan vilpittömästä auttamisen halusta. No, eivät täysin pyytettömästi, ihmisiä kun ovat. Ihminen on vakavikko, vakavahenkisempi kuin Narnian Rapanhapakko konsanaan, jos ei Mark Hermanin ohjaama ja käsikirjoittama Suu messingillä saa hymyä syttymään niin kasvoille kuin mieleenkin. RIITTA KOIKKALAINEN Tie pohjalla pornotähdeksi Nina Lehmusvybry Kaja Griinthal: Veronica (WSOY) Parin vuoden takainen pomojulkkis Veronica on saanut tylyn elämänsä koviin kansiin toimittaja Kaja Grunlhalin kirjaamana. Kirja kertoo, kuinka perhetyttö Ninasta, joka ei koskaan halunnut itselleen mitään hyvää, tuli mustan huoneen Veronica, mediassa ylistetty sm-seksin vapauttaja. Hengästyttävään tahtiin käydään läpi NinaVeronican vaiheita: alkoholismia, pahonpitelyitä, narkkausta, prostituutiota. Myöhemmin pohjamudista kohoaa seksin ylipapitar, menestyvä Lady Domina, jonka alaiset, uudet pikku-Ninat ja pikku-Veronicat tekevät bisneksen likaiset lyöt. En voi välittää tyiöisiä, Veronica uskoutuu, koska silloin en itse pystyisi toimimaan. Kun elämäkerta saatiin pukattua markkinoille, kohu mustakyntisen dominan ympärillä oli jo laantunut ja Veronica solahtanut tavalliseksi kymppitonnijulkkikseksi. Veronican tarinaan perehtymisen jälkeen kirjan loppuhehkuttelu oman elämänsä hallitsijasta, onnellisesta seksiyrittäjästä ja perheenäidistä tökkäisee. Toimittaja selvästi ihailee päähenkilöään, mutta lukijaa jäävät kaivelemaan tragediat, jotka Nina-Veronica on ohittanut olankohautuksella. Mutta ehkäpä syvällisempi pohdinta oli tarkoituskin tuupata jonnekin onnellisuusmuurin tuolle puolen. MIKKO RÄSÄNEN
O Y V A M R VLLO NIMERaVBSI • t& HMUSKUUTA2000 ^ B MT H v n Absoluuttinen nollapiste: Olos (Megamania) joistain yhtyeistä vaistoaa ensikuulemalta rajatonta potentiaalia. Absoluuttinen Nollapiste oli sellainen yhtye, ja vaisto osui oikeaan. Sen tyylitaju on pettänyt hyvin harvoin ja uusimmalla albumillaan se on parempi kuin koskaan. On vaikea keksiä, mitä taita bändiltä puuttuu: 70-lukuiset vaikutteet herättävät kotoisia tunteita, mutta musiikki on kuitenkin originellia ja modernia. Äänimaailmassa ja teksteissä on hyvin urbaaneja piirteitä j a samalla jotain lehmänpaskanlämmintä. Yhtye on sekä soittoettä luomisvoimaltaan professionaali, muttei silti kliininen. Biisit ovat älykkäitä, mutta eivät sorru näsäviisasteluun ja tarvittaessa Tommi Liimatta kirjoittaa lapsellisiakin tekstejä olematta naivi. 2000-luvun tärkein suomalainen rockyhjy»*'remsteliua vai paCosmo Jones Beat Madtirte: My sVfle is eurostyle (Bad Vugum) yhtiönä on Bad Vugum, se on automaattinen rankkuustae. Cosmo Jones Beat Machinen varsin simppelit R&B-biisit saavat raivonsa lofisoundeista ja Pekka Pirttikankaan raaoista laulutulkinnoista. Niinpä CJBM onkin enemmän kuin keskiverto rock'n'roll-yhtye. Levyn mitta tosin on vain rapiat puoli tuntia, ja voisi hyvin kuvitella, että vielä vartti lisää äinkin yksioikoista biisimateriaalia voisikin tylsistyttää iikka mausteet ovatkin makoisia. Costi: Aurinkolaulu 2.0 (Poko) uosi sitten Aurinkolaulu-albumi sai huomiota tuskin olankoautuksen vertaa. Nyt se julkaistaan uudelleen, biisilistaan on ennen kaikkea lisäuy uiojo-., vaa radiosoittoa saanui versio tangoklassikko Satumaasta epäilemättä sen menestys oli hysyy uusintaan. Lisäksi 2.0»ppuliite tuo sopivasti mieleen jarbagen, josta muistuttavat myös kitarariffit ja konesoitinmaisemat. Opportunismia? Ehkä, mutta myös hävyttömän hieno levy. Göstilla on häpeämättömän sofistikoituneita biisejä, joiden hienostuneisuus ei ole lainkaan elitististä. Viileän tyylikkyyden ja karuhkojen äänien symbioosi voisi innostaa esimerkiksi Björkin, L'2:n, RinneRadion, jopa Stingin ja siis arbagen ystäviä. Hieman poPETRI HEIKKINEN Yliopiston kirjasto vietti tiedepäivää 9.3. tuomalla kalleimmat aarteensa eli kaikki kuusi inkunaabeliaan esille. "Inkunaabeli on ennen vuotta 1501 painettu kirja" toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen kenoo. "Sanan alkuperä on latinankielen sanassa incunabula eli kehtopainos", jatkaa hän. Kirjaston inkunaabeleita säilytetään holvissa, jossa lämpötila on 18°C ja ilmankosteus 50%. Inkunaabeleiden paperi on kestävää lumppupaperia , jota ajan hammas ei juurikaan ole päässyt syömään. Kirjaston inkunaabelit olivat näytillä historiallisesti yhtäaikaa." "Toki inkunaabelit ovat arvokkaita. Kirjaston helmi, yksi neljästä säilyneestä pergamentille painetusta Missale Afwen.se messukirjasta, on korvaamattoman arvokas. Yksittäisten sivujen hinta nousee kymmeniin tuhansiin antikvariaateissa, jos niitä yleensä on myynnissä", toteaa Audejev-Ojanen. "Kirjastoissa olevat inkunaabelit ovat kuitenkin tutkijoiden käytössä ja ne ovat kauniita taidetoksia. Kirjasto on siirtämässä omien inkunaabeleidensa historiaa ja sivuja digitoituna verkkoon kaikkien saataville", jatkaa hän. Inkunaabelii ovat harvinaislaatuisuutensa vuoksi myosstjoiniskohde, ainakin parempi kuin yliarvostetut tietotekniikkaja internetalan yritysten osakkeet. Kirjasto on saanut omat inkunaabelinsa lahjoituksina tai edullisesti myyjien Jyväskylään sitoumisen vuoksi. Internet, tuo painetun tekstin tappaja "Verkkomakasiini korvaa painetun Kirjamakasiini-lehden ja Uutisia-lehdykän" informaatikko Tuija Oksman Verkkomakasiinin toimituskunnasta kertoo. Verkkomakasiini on suunniteltu intemet-tiedottamisen tarpeisiin, mikä näkyy ulkoasun suunnittelussa ja toimivuudessa. Kirjapainon tulo tappoi aikanaan munkkien kauniisti käsin jäljentämät kirjat. Internet tekee saman paperille painetulle sanalle. Onneksi kirjastossa säilyy edes inkunaabelit, ettei siitä koskaan tule pelkkää 1<yberaariota'. PETRI VÄHÄKANGAS www.jyu.fi/library www.jyu.li/library/missale/ www.jyu.fi/library/verkkomakasiini/ Puhkupillit kantaesittää Viitasaarta Keltamustaa kevätpuhallusta Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillien tämänvuotisessa kevätkonsertissa 25.3. kantaesitetään Jukka Viitasaaren teos Jonglööri, jonka orkesterin entinen kapellimestari on säveltänyt tilaustyönä yliopiston juhlasalissa pidettävää konsernia värien. "Kyllä sen Jukka Viitasaareksi tunnistaa j a ei todellakaan millään pahalla", kuuluu Puhkujen puheenjohtajan Inka Puhakan luonnehdinta teoksesta. Ohjelmistossa on muitakin tuoreita puhallinmusiikkisävellyksiä, kuten Timo Forrströmin, Markku Viitasaaren ja Petri Keskitalon teoksia. Puhkuille sävelletyt kappaleet ovat muuten saaneet jalansijaa genren kentällä, nuorisopuhallinorkestereiden ohjelmistossa. Noin 40-jäseninen Puhkupillit-orkesteri on jo vantunut kunnioitettavaan 17 vuoden ikään. Yhtye on tullut kaupunkilaisille tutuksi paitsi konserteissa myös mm. kävelykatukeikoilta. Orkesterilaisille itselleen nuo esiintymiset ovat mukavaa vaihtelua, koska kevyemmän ohjelmiston parissa ei tarvitse turhia skarppailla ja kansakin saa kokea puhallinmusiikin ulottuvuuksia. "Monet ovat yllättyneet, kun soitammekin bilemusiikkia, eikä mitään marssia, yM.CA.:ta veivataan ihan siinä missä muutkin". Puhakka kenoo ja pitää Puhkupillejä omaleimaisena yhtyeenä, "Ei soiteta mitään slaagereita, mutta ei myösExit poll poljosli, että 66,7% lylkkärin toimittajista haaveilee joskus ovena. Somi Kero kään mitään Retuperän WPK -tyylistä soitontapaista." Uudet puhallinmusiikkikappaleet tahtovat kuitenkin jäädä vieraiksi suurelle yleisölle, vaikka harrastajia on ja myös suuria festivaaleja kuten Hamina Talloo ja Lieksan Vaskiviikot. Monella nuorella, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, harrastus jää helposti. "Itsekin voin hyvin kuvitella tilanteen, jos vaihtoehtona olisi ollut soittaa kuusikymppisten miesten kanssa Jääkärimarssia", Puhakka naurahtaa. Paitsi taidoistaan ja hyvästä meiningistään, Puhkupillit tunnetaan myös tavaramerkiksi muodostuneesta kelta-musta väriyhdistelmästä, josta ei tulla tinkimään. "Itsellenikin on vaatekaappiin kertynyt mitä ihmeellisempiä vaatteita, muun muassa keltaiset korkokengät. Kelta-musta pölynimurikin tuli hankittua." PETRI HEIKKINEN Puhkupillien VVaiting for Spring -kevätkonsertti yliopiston juhlasalissa 25.3. klo 19. Solistina Jukka Myllys riennot) MAYITFLYT Alvar Aalto -museo -16 4 Kasvukeskus Jyväskylä hankkeita ja suunnitelmia. Galleria Becker -29.3. Osmo Juvosen ja Kari Aarne Jylhän veistoksia Galleria Harmonia -9 4 Maija Kumpulainen-Sokka — puupiirroksia Galleria Pinacotheca -28.4. Tero Liljamo ja Mako Niemelä malauksia ja veistoksia. Jyväskylän taidemuseo -24 3 Onni Kosonen 1920-1999. Värillä ja sydänverellä, Yrjö Saarinen Keski-Suomen museo -16 4 Elina Luukasen teoksia. Yrjö Saarisen kumppami Vaajakosken kirjastoopistosali -183. Pitsiä ja posliinia. 23.3-1 4 Keramiikkaa ia hadanger-kirjontaa. Yliopiston museot Kirjaston ex-libns näyttelytila: -31 5. Satujen maailmaa satukirjojen kansissa. TEATTERIT Aalto-sali 20.3 Klo 18 Teatteri Mukamas: Kolme kultaista hiusta. Ainolan kahvila Jyväskylän Työväenteatteri Penkki 16.3.18.3. klo 19 Huoneteatterl Masennus/arina Ensi-ilta 17.3.. 22.-26.3.. 30.3.31.3 klo 19. Hetki eloa Putkinotkossa 18.3 klo 14. Pahaa sutia ken pelkäisi 18.3.. 19.3. Klo 15.21.3. Klo 18.30. Mustakomedia 26.3. klo 15. Liian paksu perhoseksi 22.3. klo 19,23.3. Klo 19.29.3. Klo 19 llokivi katso alhaalla Kampus Teatteri Tämä mitä haluan entiedämilä. 17.3., 18.3. klo 19,21.3. Klo 19. 22.3 klo 19 Kaupunginteatteri Tarmo Manni -ilta 19.3. Klo 19. Sydänääniä 16 3., 22.3., 23.3. Klo 19. Fame 22.3. klo 19. Frankie ja Johnny 18.3. klo 19,30.3. klo 19. Haikarapolska 30.3. klo 19 Gabriel tule takaisin 17.3. klo 19.24.3. klo 19.30.3. Klo 19. Viktoria ja hänen husaarinsa 17.3. klo 1918.3. klo 19,24.3. klo 19,25.3 klo 14 Täydelliset häät 23.3 klo 19. Jumalien hämärä 16.3. klo 19 Ullakkoteatteri Hiiri kissalle takkia ompeli 24.3 klo 19,25.3. Klo 15,26.3. Klo 15 (Unicef-näytös) Neuvokkaat palvelijat 17.3. klo 19,18.3. klo 19 POP/ ROCK/' JAZZ American Bar 22.3. The Souldiers Lutakko 17.3. Timo Ftautiainen & Trio Niskalaukaus. 18.3 Klamydia. 24.3. Jelmun bändiskaba 25 3. Zen Cafe\ 31 3. Apulanta Järjestyshäiriö llokivi Jyrock 30.3.-2.4. SOI FESTIVAALI Yliopiston vanha juhlasali 16.3. klo 15 ja 17.30 lasien improvisointilapahluma. 18.3. klo 18 Ensikäsityksiä-Kantaesilyksiä. Galleria Pinacotheca 17.3. klo 14 John Cage Indelerminacy. Jussi Karsikas, Juha Kujanpää ja Panu Mäenpää. 17.3. klo 16 Teoreetikko Irio ja Lorien-lauluyhtye Vakiopaineen alakerta 17.3. klo 21 Kentauri Pentti Saarikosken runoihin sävellettyä musiikkia. Yliopiston kappeli 18 3 klo 16 Numinosum Vapaata improvisaatiota 19.3. Klo 15 Elektroakustisen musiikin konsertti. KLASSINEN Cafe Elonen 20.3. Klo 11.30,14 ja 16 pianisli Leena Pyylampi. Kaupunginteatteri 29.3. klo 19 Pelimiehet Jyväskylä Sinlonia Kamarimusiikkisali 25.3. klo 19 Komoiskonserlto Kamariorkesteri Capriccioso. Konservatorion sali 16.3. Klo 19 Kamartiorkesteri A ' la Acca. 17.3. Klo 19 Astoria Kvintetti. 18.-19.3. Jousisoitinkilpailu Siltasali 18.3. Klo 16 Born in Ihe sauna -puhallinorkesteri. 263. Klo 13 Hanurikonsertti. 27.4. Klo 18 Musiikkipajan satoa. 31.3. klo 17 Jousikonsertto. Taulumäen kirkko 22.3. klo 19 Imagine. Marika Krook. Jyväskylä Sinlonia. Yliopiston vanha juhlasali 17.3 klo 19 Musiikkikamari V Jyväskylä Sinfonia. Yliopiston juhlasali 25.3. Klo 19 Puhkupillien kevätkonsertti VVailing for Ihe Spring. Aalto-sali 17.3. klo 18-23 Nowrouz, Iranilainen Uusi Vuoisi 1379. Elävää musikkia. orientallanssia. iranilaisia tanssia Kaupunginkirjasto Minnasali. 20.3. klo 18 Lapsen monel todellisuudet -kyselytunti. Kirjailijatalo 20.3. Klo 18 Marrku Ropponen. Jaana Janhila ja Laura Lähteenmäki antavat tekstinäytteitä. Yliopisto, Hlstorica (H320) 16.3. ja 30.3. klo 18 Sukupuoli menneisyydessä -luentosarja. Seminarium (S212) 22.3. Klo 10 Kaupunkisuunnittelun visioi ja arki -seminaari Harjukadun tllausajolaituri 18.3. Klo 12,14 ja 16 Totta ia latua Jyväskyläsiä -kiertoajelut Kuontalo 19.3. Klo 9 Keski-suonien kalamiespiirin pilkkimestaruuskiIpailut rzauiei Jyväskylän ylioppilasteatteri Runar ja Kyllikki 19.3.. 20.3., 26.3., 27.3. ja 29.3. klo 19. Pian B 17.3. Kampus Kino 21 3 klo 19L4wrftoufa map. 28.3. klo 19 Suu messingillä. TemuTour 22.3. Fuzion, The Gov. Musta passal. Sideshovv Bob Pink ClutJ 25 3 Jyrock alkaa. 30.3 RENTUKKA Euroviisut 22.3. Kieltenopiskelijat järjelää. Biljarditurnaus 28.3. I
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI KUMBNIVlEi -16. MUUSHHm 2000 KESKUSTELUA Ympäristöjohtamisia vai utopiaa? Jouni Korhonen kertoo (2.3 Jyväskylän ylioppilaslehdessä) esimerkin Jyväskylän energiakysymyksestä, jossa ympäristö ja talous hyötyväl samanaikaisesti. Periaatteessa näin tapahtuu aina kun ihminen on valmis korjaamaan aiheuttamansa vahingon ja luopuu liiallisesia kulutuksesta kierrättämällä. Muita käytännön esimerkkejä ns. "win-win" tilanteista ovat kierrätyskeskukset ja kirpputorit. Kaikille näille win-win tilanteille ominainen piirre on resurssien siiriämincn roboltiieollisuudesta ihmistyövoimaa vaativaan kierrätykseen ja paikallistoimintaan, toisin sanoen omien jälkien korjaamiseen Energiakysymyksessäkin on työvoimarakennetta muutettu mekaanisesta tuotannosta jätekäsittelyn innovaatiotyön puolelle. Win-win tilanteet ovat siis yritysinnovaaiioita, jotka vaativat usein lyövoimarakennemuutosta, uutta koulutusta ja cko-myönieistä asen' netta. Jyväskylässä on ollut mahdollista lehdä ekologisesti taloudellisia innovaatioita korkean koulutustason ansiosta. Yhtenä kannustimena oli myös haiseva havainto Jyväsjärven saastumisesta 70-luvulla sekä puhdistustoimenpiteet. Ympäristönsuojelua puolustava ilmapiiri ja puhdistustoimet antoivat mielekkyyttä hyvälle ympäristöjohtamiselle yrityksissä. Teollisuuden päästöjen hillitsemiseksi innovaatiokehitystä kannustettiin rohkaisemalla työpaikkoja luovaan jätteiden hyötykäyttöön. Parannuksiin ja asenncilmapiirin muutokseen tarvittiin kuitenkin lievä katastrofi ja paljon ympäristönsuojelutoimenpiteitä Valtion luki on ollut usein ekologisesti kestävien hankkeiden ja ympäristöystävällisen yritystoiminnan promoottorina. Ennen yrityksien tehtävänä kun on aina ollut tuottaa vain "voittoa" ja ympäristöä tuhoavia saasteita. Nyt pitäisi luottaa "voitto-voittoa" ( =win-win) eli ekologisesti kestäviä hyödykkeitä, joka ouaa huomioon tuotteen koko elinkaaren. Käytännössä ympäristöjohtaminen on hidasta ja usein epäekologista byrokraattisten valtio ja virkakoneistojen ansiosta. Ympäristöjohtaminen on vaikeala myös, koska ympäristöasiantuntijat ovat kalsomuskannoillaan erimielisiä ympäristöluhojen merkityksesta ihmiskunnalle. Valitettavasti ympäristöjohtamisen tiedonhankkijana oleva ympäristösuojelijat rinnastetaan moncsii rikollisiin. Joskus valtiot tuomitsevat ympäristönsuojelun, koska se-loukkaa talousjäiticn etuja. Avuttomuus voi johtaa ympäristöstä huolestuneen kansalaisien turhautumiseen. Monia ympäristönsuojelijoita vaivaa myös kysymys siitä, onko enää mahdollista vaikuttaa ympäristöhallinnon avulla luonnon lilaan? Valtio ja politikot voivat halutessaan antaa puineet mielekkäälle ympäristöjohtamiselle ja paikallistoiminnalle. Käytännössä valtio ei voi kuitenkaan täysin hallita ympärisiökäyltäytymisiä ilman yritysjohtajien ja ympäristöaktivistien yhteistyötä. Toisaalta tehokkaan ympäristöjohtamisen käytäntö voi saada myös ei-toivotiuja "ekofasismin" piirteitä. Ympäristöjohtamisen ratkaisevat teot löytyvät maanläheisemmin ajateltuna kuluttajien valinnoista, mutta yhtälailla asiaan vaikuttaa kansalaisien sivistyneisyys, media ja paikallinen kierrätystoiminta. Toisaalta median antama lieto, toiminta ja kamppanjat vaikuttavat kansan kulutustottumuksiin. Kestävän ympärislökehilyksen kannalla olisi toivottavaa, että eheä luontosuhde näkyisi paremmin paikallisessa kierrätystoiminnassa ja eritoten kulutuksen hallinnassa. Kuluius on pienimmän talousyksikön eli kansalaisen oman ympäristöjohiamisen tärkein henkilökohtainen työkalu. Tässä mielessä olemme kaikki oman ympäristömme ympäristöjohtajia. Kyse on siis loppujen lopuksi vain siitä, minne sinä haluai johtaa kulutuksellasi tätä ympäröivää maailmaa? Sanotaanhan, että: sitä niittää mitä kylvää. Y.T.M.SIMON WAHLROOS Mielipidefasismista Ylioppilaat A. Elovaara ym. kirjoittavat Jylkkärin viime numerossa, että sivaria käsittelevä kirjoitukseni osoiui, että suurinta mölyä suvaitsevaisuudesta pitävät ne, jotka ovat itse pahimpia mielipidefasisteja. Elovaaran ym mukaan se, että on eri mieltä kanssani ei tee kenestäkään militaristia. Jälkimmäisestä väitteestä olen täysin samaa mieltä ja edellisestä täysin eri miellä. En edellytä, että arvon ylioppilaat ymmärtävät, mistä tämä johtuu, multa on syylä muistaa, että kirjoitin palveluksen rasittavuudesta puhumiseen sisältyvän epämiellyttäviä sivumerkityksiä. En väittänyt mitään kirjoittajien persoonallisuudesta. Olen valmis pitämään "mölyä" sivarista, koska kysymys on ollut tärkeä suomalaiselle aseistakieltäytyjäja rauhanliikkeelle aina vuosisadan alusta saakka. Yhlä kauan esivalta on jarruttanut kaikkia sivarin kehittämispyrkimyksiä. Ns. suvaitsevaisuuteni ei perustu välinpitämättömälle kaikki käy -asenteelle. vaan konservatiivisien käsitysten aktiiviselle kyseenalaistamiselle. JUKKA PELTOKOSKI (maisteri) Jyväskylän aseistakieltäytyjäliitto siiiööiiksi & rakennusmestariksi Kuopiossa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun tekniikan Kuopion yksikössä opiskelet unelmiesi ammattiin luoden samalla työelämäyh teyksiä, jotka auttavat sinut työurasi alkuun. Tekniikan koulutusohjelmia voit halutessasi täydentää kansainvälisissä yhteistyöohjelmissamme ja haasteellisissa yritysprojekteissa Kuopion uusimmassa tutkimusja koulutuskeskuksessa, Microtekniassa. Kuopion hyvät harrastusmahdollisuudet ja vireä opiskelijaelämä antavat viimeisen silauksen viihtymisellesi. 1 Elektroniikka ja informaatiotekniikka 1 Koneala, tuotantopainotteinen 1 Konetekniikka 1 Puutuoteteknologia »Rakennusja turvallisuustekniikka »Rakennustuotanto ' Sähköala, tuotantopainotteinen »Sähkövoimaja automaatiotekniikka •Tuotesuunnittelu ' Ympäristötekniikka • Information Technology V Nk^\ Lisätietoja: w w w . p s p t . f i / t e k u P O H J O I S S A V O N A M M A T T I K O R K E A K O U L U T e k n i i k k a , K u o p i o PL 88 (Opistotie 2), 70101 Kuopio, puh. (017) 550 6208, faksi (017) 550 6279 Hakuaika: 13.3.-7.4.2000. Pääsykoe: 5.6.2000 vegaaniasiassa Edellisessä Jyväskylän ylioppilaslehdessä (4/2000) esiteltiin hallituksen alustavasti kielteistä kantaa vegaaniruuan tarjoamiseen Ilokivessä. Vegaaniruokaa koskeva Maltillisen aärivasemmiston ja Grönionin aloite hyväksyttiin edustajistossa yksimielisesti. Hallitus asetii ruokatyöryhmän, johon ei kutsuttu yhtään vegaania mukaan. Sen enempää hallituksen puheenjohtaja, työryhmä kuin Ilokiven henkilökuntakaan ei tunnu olevan perillä siitä, mitä vegaaniruoka on. Tämä lienee syy sille, että "myyttinen" vegaaniruoka näyttää hallituksen silmissä "kymmeniä tuhansia" maksavalla ja erittäin työläällä Ruokatyöryhmän puheenjohtaja ja Ilokiven keittäjä esimerkiksi luulivat, että vegaanisen leivän hankkiminen on todella vaikeaa ja kallista. Suurin osa kaupan tavallisista leivistä on vegaanisia, eli niissä ei ole mitään eläinkunnan tuotteita. Täten ne ovat myös aivan normaalihiniaisia. Aloitteen esittäjien idea oli, että nykyinen ovolaktovegetaristija tuleva vegaaniruokavaihtoehto voisivat olla joinain päivinä yksi ja sama ruoka (kuten esimerkiksi Mattilanniemen VVilhelmiinassa asia on silloin tällöin). Muinakin päivinä nämä kaksi ateriaa voisi valmistaa samoista perusaineksista. Täten vegaaniruuan raaka-aineet eivät voi olla paljon kalliimpia kuin "kasvisruuan" ainekset, loisin kuin hallituksen puheenjohiaja Makkonen anikkelissa väittää Emäntä Arja Yläjärven mukaan Ilokiven ruokailijoista vain muutama kymmenen on vegaaneja. Tämä on haiusta temmattu luku, sillä Ilokivessahän ei nykyään ole vegaaneille ruokaa. Jos taas ehdotellaan, ettei Lozzin vegaaniruokaakaan syö kuin kymmenisen henkeä päivässä, ei lamakaan kerro koko totuutta. Vaadimme vegaaniruokaa Ilokiveen sekä sosiaalisista että ruuan laadullisista syisiä. Lozzilla eivät käy syömässä edes omat vegaaniystävamme. koska ruoka ci siellä ole ravitsevaa eikä maukasta. Tulee myös huomioida, että vegaaniruoka ei ole vain vegaanien vaihtoehto, vaan myös esimerkiksi maitoja muna-allergisten. Vaikka uuden ruokalajin säilytlämincn ja valmistaminen vaatisikin jonkin verran lisäresursseja, on kyse todellakin arvonäkökohdista. Makkosen mielestä "kaikkien heidän (»vähemmistöjen) aatteisiin ei voida vastata". Kun 90-luvun alkupuolella vaadittiin kasvisruokaa lukioon, idean vastustajat käyttivät samoja argumentteja kuin mitä Makkonen nyt Kaksi ja puoli vuolta kasvissyöntiä harrastanut Makkonen sen sijaan on tainnut istua valmiiksi katettuun pöytään. JUSSI HERMAJA MIIRA RAUHAMÄKI IIRI SIRONEN Taattu toimeentulo on kaikkien oikeus Nousukaudella työttömyys on alentunut. Silli yhä useammin järjestelmän vaihtoehto työttömyydelle on raataminen alipalkatuissa, raskaissa ja sisällöltään tyhjissä töissä vailla varmuutta edes huomisen toimeentulosta. Monet eivät aamulla edes tiedä kuinka paljon lulevat kyseisenä päivänä tienaamaan Kuukausiansiot ovat jo kaukaisia tulevaisuutta. Usein surkeapalkkaisla duunia on pakko tehdä kun sila on, riippumatta siitä miten se sopii omaan elämään. "Epätyypillisistä" työsuhteisia on tulossa lyypillisiä työsuhteita. Nuoret, naiset ja maahanmuuttajat ovat alipalkattujen keskuudessa yliedustettuja väestönosuuteensa nähden. Alipalkatut ovai myös syrjäytettyjä yhteiskunnallisesta vallasta, ja heidän osaamisia, lyölä ja ihmisarvoa aliarvostetaan muutenkin Heistä ei ay-liike piittaa. Useimmat ovat järjestäytymäitömiä ja järjestäytyneetkään alle 50 mk tunnissa ansaitsevat eivät käytännössä kykene ajamaan asioitaan kuin yleisien tulosopimusten kauna. Koska olet viimeksi kuullui siivoojien, puhelinmyyjien tai pikaruokamyyjien puhuvan lakosla? Sama koskee opiskelijoita, jotka tekevät osa-aikaista työtä tai joille ei lulevaisuudcssa jää muuta vaihtoehtoa kuin osa-aikainen ja matalapalkkainen työ. Köyhille pienempikin palkka voi tuntua suurella, muiia vaikka ajatus loputtomasta talouskasvusta on vastenmielinen, on köyhien oikeutettua vaatia osuuttaan talouselämän voitoista. Sosiaaliturvajärjestelmäkin loimii talouselämän ehtojen, ei ihmisien tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointia keskeisempää on köyhien työkyky ja kuuliaisuuden ylläpito. Tästä osoituksena ovat nuoriin kohdisluvat erityistoimenpiteet. jona he ovat "työmarkkinoiden käytettävissä olevia aktiivisia työnhakijoita". Alle 25-vuotiaat suorastaan pakotelaan opiskelemaan eväämällä muussa tapauksessa työmarkkinatuki, ja sitten vielä syyllistetään "yhteiskunnan rahojen mhlaamisesta". On toimittava ilsc oikeuksiemme puolesta. Ihmisei ovatkin luoneet keinoja vastustaakseen työnantajien mielivaltaa. Näemme tärkeäksi vaatia 50 markan minimituntipalkkaa. jotta palkkojen polkeminen loppuisi. Vaatimus koskettaa heikoimmin palkattua kymmenystä, jolle esimerkiksi vaatimus työviikon lyhentämisestä jää etäiseksi töiden epäsäännöllisyyden vuoksi. Samalla vastustamme byrokraattista pakkotyöllistämistä sen kaikissa muodoissa. Kaikilla on oltava oikeus taattuun toimeentuloon kunnollisen palkan tai riittävän sosiaaliturvan kautta. MARKUS TERMONEN, TUOMAS TIRKKONEN, Jyväskylän opiskelevat Solidaarisuus anarkistit Vihjailevasta journalismista Nykyään on muodikasta arvostella tiedotusvälineitten surkeaa lasoa. Ja hyvä niin, parannettavaa löytyykin lähes jokaisella rintamalla. Kimmo Elo on otlanul mediakritiikin kohteekseen YLE.n MOT-ohjclman Vieraasta päästäpalstalla kirjoituksessaan "Vihjailevaa journalismia" (Jylkkän 3/2000) Tässä lupauksessa Elolla on mennyt puurol ja vellit pahemman kerran sekaisin. MOT:ta voi pitää talla hetkellä ainoana koiimaiscna tutkivan journalismin asiaohjelmana. Raskauttavien asioinen esille luominen ja ikävienkin kysymysten esittäminen ei välittömästi larkoiia likasankojournalismia. MOT:n aihevalintoja voi pitää vähintäänkin haastavina, eikä niitä valita sen mukaan, mistä irtoaisi helppoja ja mukavia haastatteluja. Elo arvostelee, että katsoja jätetään epämääräiseen lilaan, kun haastateltava kieltäytyy haastattelusta. Minkä vuoksi johtotason henkilö sinen kieltäytyy haastattelupyynnöstä. jos hänellä ei ole mitään salattavaa? Mahdollisesti tiedossa on, elleivät kysymykset tule olemaan mieluisia, joien on helpompi katsoa ensin ohjelma, ja vasta jälkeenpäin muotoilla tiedotusvälineille ympäripyöreä vastine. Esimerkkinä Elon kirjoituksessa loimii MOT:n jakso, jossa arvosteluin Kansaneläkelaitoksen johdon rahan käyttöä. Kirjoittaja oli seurannut ohjelmaa ilmeisen huonosti. Mainitut esimerkit eivät todellakaan olleet ainoita. Vai pitääkö kirjoittaja kohtuullisena. eitä KELA:ssa toiminut henkilö ajoi vuoden aikana 80 000 markan edestä taksilla Helsinkiin. kun junallakin olisi päässyt? Emä tarvitseeko KELA:n johtaja yli 700 000 markan mersun kuljettajineen? Onko uuden edustusauton myyminen alihintaan kahden kuukauden käytön jälkeen eläkkeelle siiryvällc työntekijälle hyväksyttävää? Näilläkin rahoilla olisi monet opintotuet maksettu. Väiletyt asiat todistetaan Elon mukaan todella heppoisin eväin. Suosittelen vierailua myös YLE:ii ja MOT:n nettisivuilla, josta löytyvät kaikki ohjelmassa viitatut asiakirjat alkuperäisinä, kuicn myös ohjelman haastattelut. Kaikilla MOT:n toimittajilla on lakanaan piika ura tutkivan journalismin saralla, joien ainakaan ammattitaidosta civäl heppoiset eväät johdu Elo vielä mainitsee, että ohjelma on lyhyt, jotta kiireinenkin katsoja jaksaa sen katsoa alusia loppuun. Juuri tähän kaisojaryhmään kirjoittaja itsekin lukeutunee. Tosin jos yhtä aihetta käsitellään puoli tuntia, jakson jatkuessa usein vielä toiseenkin osaan, ei voida puhua kovin lyhyestä ohjelmasta. Mitä taas tulee kirjoittajan mainitsemaan hektiseen kuvaja informaatiovirtaan, min jos todellakin yhdistää edellämainitut MOThen, on parempi siirtyä seuraamaan Tiistaitiimaa. ASKO TEMMES
Luotettavaa kauppaa ja asiantuntevaa opastusta. sonera N O K I A Clarion VAIHTOTARJOUS Vaihtaessasi siistin ja ehjän Nokia 5110:n Nokia 3210:aan saat sOtä hyvitystä 500 mk. Vaihtotarjous voimassa 31.3.2000 asti. Hyvitys 500 mk (väliraha 890,-) MOKIA es [ a P C s s P S I O N CASIO. digitaalikamerat V a l t u u t e t t u L M Q K I A K a u p p i a s kaksitaajuuspuhelin Puheaikaa Jopa 4130 min Valmiusaika jopa 2601 Vaihdettavat värikuoret eteen ja taakse Ei jälleenmyyjille 1 kpl/asiakas 1390,Ravintola _ « ISKELIJAKÖRTILI P I Z S M ä C U » * KEBAT iUFFEIMok^gäivä u yö niin paljon kun [ai JEiSÖVASTAiPÖJDÄSTÄ kebebliha, pizza, riisi, ranskalaiset perupat ja snipuolinen salaattipöytä + 1 lasi juornaa .— '<. | , » (meillä m y t s topakka ösaato)' a » 9 Tien vieressä törröttää heinälaio odouacn lempiviä pareja sisäänsä, saa kulienkin vain yhden väsyneen matkalaisen. Pengon itselleni sopivan kolosen heinien sekaan ja käperryn siihen kuin karhunpentu talviunille Mieleni lentää kohti tiettömiä avaruuksia ja läyttyy absurdeista kuvista. Olen yhtäkkiä laivassa. joka uppoaa. Vinkuva vääntyvän metallin ääni valtaa tajuntani, suljen silmäni ja peitän korvani, mutta aani ei mene pois. Kömmin metallisen hetekasängyn alle ptiloon pahaa maailmaa, laiva keinahtaa rajusti ja sängyn jalat pettävät. ..jatkuu seurauvssa numcssa Sonera GSM Duo • Jopa 35% edullisemmat puheluhinnat • aito kaksitaaluusliittymä • Säästö laskettu vertaamalla Sonera Privat ja Sonera GSM Privat Duo liittymien hintaa arkisin ma-pe 7-17 Palvelut ihmisen mukaan Maailma on täynnä tietoa, palveluita ja viihdettä. Sonera Zed panee sen kaiken pakettiin ja tuo kännykkääsi. Katso www.sonerazed.fi KfflwalatBlg,j»»äslivlä (kävelykatu) Puh. (014) 449 7100 Faksi (014) 449 7101 Ark. 9-18 la 10-14 Yliopistonkatu I .. * KÄVELYKATU ( G S M Vapaudenkatu Puh. (09) 6843 8170 Puh. (09) 3446 6820 Puh. (09) 72571700 Puh. (09) 4131 7700 mm.&m^&mto.iom Seisoo sanojensa takana. Seminaarinkatu 19, Jyväskylä, p u h . 615 736 http:Zrtovim.autokoulutiitto.fi/koljartdcr KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot 885-1250 mk/kk/asukas Tiedustelut puh. 09-3877133, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11,00710 Helsinki ABIT TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä 2 . 5 . 1 9 . 5 . 2 Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-INSINÖÖRIT/P. Skinnari, Kalevankatu 45 E 56, 00180 Helsinki, puh. 09-602 872 klo 1 6 . 3 1 7 . 3 / ^ S ^ \ SILMÄLÄÄKÄRIASEMA 1 V • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 T" 1 —n— 1 ~ f —n—r^~ <m • mikrokanaaslaukkuia. «valtavat valikoimat MUSTIA NAHKARUKKASIA Miesten NAHKASORMIKKAITA laukussa kännykkätasku IrttptTll Jn la 9-17 1. kerros TOBfttSKUS 612 331 Palvelemme ma-pe 10-18 la 10-15 JYVÄSKYLÄ• Naisten NAHKASORMIKKAITA: thinsulatevuorilla ' HIIHTO SORMIKKAITA nahkakämmenillä k o t i m a i s i a ' PITKÄVARTISIA NAHKAISIA PILKKIRUKKASIA teddyvuorilla Lasten v kotimaisia RUKKASIA IMI