U Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 ly stinen m^a ia klusteri, s. 9 urha! s. 10 Murhaaja? Ei, vaan fuksi sinisine tikkeineen, s.11 Yhde yön suhteita, s. 1 KANNEN KUVA: RIITTA PILTONEN Jyväskylän Ylioppilaslehti «wwjyu.ViyiWuHi Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Keskussoirootontie 2 Jylkkäri maksoa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (0)4)2603360 jylkkoh@cc.lyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Anna-Maija Tuulioinen tmi Mortti Mikkonen P l 4) 2 6 3359 ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 040581 4972 Fox (014) 272 163 onir1u@cc.jyu.fi Ylioppilasle-htien Toimittajat v a l t a k u n n a l l i n e n Miiro Rauhamäki ilmoitusmyynti 0505670959 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 mirouhom@ccjyu.fi limoitu ksenvalmistaja Ftetrus Koskimies Grafiikka Rutanen 5 5 3 7 8246 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 pekoskim@ccjyu.fi grafiikko.rutonen@co.inet.fi Taitto P a i n o p a i k k a Miira Rauhamäki lehtisepot Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Taloudenhoitaja j a Abinumero, painos 11 000 toimistosihteeri ISSN 0356-7362 fbuto Rouhbnen (014)607226 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K K u i i r i -SKSK" Ilmestymispäivät keväällä 2003 ilmestyy deadline 19.3 2.4 16.4 7.5 12.3 26.3 9.4 30.4 Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroo/pmm takasivu 1,20 euroo/pmm määräpaikkalisä 0,12euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) värilisä 0,4 euroa/pmm Jylkköri ei ole arvonlisäverollinen, j. Ääni pois broilerilta pääkirjoitus/ Miksi Anna-Maija Tuuliainen p i t ä i s i äänestää eduskuntavaaleissa? Eihän yksittäisellä äänellä ole mitään merkitystä. Samat naamat siellä kuitenkin jalkavat. Eikä äänestämällä voi oikeasti vaikuttaa mihinkään. Kokoomusta ja demareita ei erota toisistaan, keskustalla ci ole muuta mielessä kuin hallitukseen pääsy, vasemmistoliitto peesaa kokoomusta ja demareita, vihreistä on tullut huumepuolue. Pikkupuolueilla on lähinnä viihdearvoa. Joka tapauksessa, yhtä ja samaa mössöä kaikki. Tottahan tuo. Yksittäisellä äänellä ei ole mitään merkitystä, jos sen jättää käyttämättä. Samat naamat siellä jatkavat tai tilalle tulee korkeintaan heidän koulimiaan pyrkyribroilereita, tai sitten rikoksen poluilla tahi nyrkkeilykehässä kunnostautuneita julkkisehdokkaita. Jos näiden tilalle ei äänestetä tolkun ihmisiä. Turha luulla, että keski-ikäiset ja sitä vanhemmat äänestävät eduskuntaan opiskelijoita; itse meidän on sinne äänitorvemme äänestettävä. Kun netissä tai tekstiviesteillä ei ainakaan vielä ' näissä vaaleissa voi äänestää, täytyy tassutella lähimpään ennakkoäänestyspisteeseen tai varsinaisena vaalipäivänä hipsiä sunnuntaiselle päiväkävelylle äänestyspaikalle. Äänestämällä ei voi oikeasti vaikuttaa yhtään mihinkään. Paitsi esimerkiksi siihen, ketkä säätävät lakeja kaikkien suomalaisten nimissä. Sitä paitsi alussa mainitut kliseet puolueista eivät ihan taida pitää paikkaansa. Puolueissa on eroja. Hyvä. Tässä vaiheessa lienee tullut selväksi, että '. sittenkin kannattaa äänestää. Mutta ketä? Itse • etsin vinkkejä vaalikoneista. MTV:n, Yle:n, Kes• kisuomalaisen ja Helsingin Sanomien koneet antoivat aika samansuuntaisen tuloksen. Huonoimmat osumat olivat johdonmukaisesti lähes kaikki yhdestä puolueesta, parhaissa taas oli paljon enemmän hajontaa puoluekannoissa. Onneksi muutama nimi toistui riittävän monessa suosikkilistassa. Seuraavaksi täytyy ottaa selvää, keitä nämä oikein ovat naisiaan ja miehiään. Nuoria keskisuomalaisia ehdokkaita voi tarkastaa livenä JYYn vaalipaneelissa yliopiston päärakennuksessa 6. maaliskuuta (tarkemmat tiedot viereisellä sivulla). Vaikka sinnehän ei tietysti kukaan mene? No, "epäpoliittisina pidetyt teekkarit" (lainaus TKY:n tiedotteesta) täyttivät parinsadan hengen salin 25. helmikuuta. Samoin kävi Turussa: opiskelijoiden vaalitentti keräsi 300 kuulijaa. Täällä Jyväskylässä voisimme panna vielä paremmaksi Keskinkertaisuudesta vieraasta päästä/ Maria Faarinen lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI KE 5.3. KLO 15 YO-TALON HALLITUSKABINETISSA. Kesk i n k e r t a i nen, keskimääräinen, keskiverto Keski-Suomi. Syksystä saakka on maa poltellut jalkojani. Palan halusta päästä jonnekin, missä talot vanhenevat arvokkaasti ja ihmiset puhuvat murretta, kulttuurielämä on vilkasta ja joka kadunkulmassa odottaa viehättävä pieni baari tai kahvila valmiina kietomaan kulkijan kodikkaaseen lämpöön. Olen puhunut lähdöstäni loputtomasti, halveksinut Jyväskylää ja kironnut kohtaloa, joka johdatti minut tänne, persoonattomaan välitilaan, ei-kcncnkään-maalle. Päivien pidetessä valmistelen lähtöäni: selvitän sisäisen vaihdon mahdollisuudet ja hakuajat, ilmoittaudun asuntojonoon ja etsin kesätöitä päiväunelmieni kaupungista, lasken viikkoja, jätän jo jäähyväisiä mielessäni. Samalla saan huomata, miten valtavasti pidän ystävistäni täällä. Yllätyn. Luulinhan jo kyllästyneeni kaikkeen. Taivas tummuu syvään indigonsiniseen Kypärämäen takana, näkymä joka on aina ilahduttanut minua kotimatkallani. Ruitunaama kommuunikoira tepsuttaa tervehtimään eteisessä. Kämppikset kerääntyvät keittiöpsykologian keskukseen pakoon tenttikirjojaan, sauna lämpiää. Mikä saa minut vaihtamaan tämän kaiken opiskelijasoluun Aurajoen rannalla? Rankkaa iltaa seuraavan aamun kirkkaus paljastaa minulle yllättäen lähiöni todelliset motiivit. Ei vika kaupungissa ole. Tahdon vain jonnekin, jossa en koskaan ole saattanut itseäni häpeään. Jonnekin, jossa kukaan ei tunne. Ollakseni alusta asti viisaampi, lahjakkaampi, kauniimpi ja rakastettavampi. Paikkaan, jossa en koskaan tee virheitä. Valitettava toluus kuitenkin on, ettei ympäristönvaihdos tee kenestäkään yli-ihmislä. Jollen voi viihtyä täällä, en viihdy missään muuallakaan. Itseään kun on mahdotonta paeta. Joku voisi luulla, että muutto yksin vieraaseen kaupunkiin vaatii rohkeutta. Se on kuitenkin aivan pientä verrattuna siihen, mitä jääminen vaatii. Sitä, että lakkaa syyttämästä olosuhteita ja myöntää oman vajavaisuutensa. Kotonaan pitää olla tässä, ei sitten ja siellä. Opin kaksi asiaa. Sen, että minun on jäätävä Keski-Suomeen oppiakseni sietämään omaa keskinkertaisuuttani, ja sen, että toisinaan perusteellinen päänsekoitus auttaa.
Jyväsky Iän YI M M 7] iH http://www.jyu.fi/jylkkari 5. MAALISKUUTA 2003 • 4 3 . VUOSIKERTA Eduskuntavaaleissa Ä TEKSTI JA KUVAMATTI MÄKINEN _ ^ • • ei halutoiifsY^ 1 KUN NELJÄ NUORTA jyväskyläläistä politiikan asiantuntijaa pui läpi, miten eduskuntavaaleissa Keski-Suomessa käy, tulee ainakin yksi asia selväksi. Asiantuntijaryhmämme valtioopin maisterit Jari Pekola, Marko Kauppinen ja Paul-Erik Korpela sekä tutkintopapereihin jo kurkottava Simo Pöyhönen linjaavat yksiselitteisesti, että isot puolueet jakavat Keski-Suomen paikat ja pienille jää vaaleissa vain statistin rooli. "Vaalikampanjointi on kyllä tosi valjua. Jotkut tuntuvat olevan samoilla teeseillä kolmatta kertaa ehdolla", toteaa Marko Kauppinen keskustelun kärkeen. Hänen mielestään valtakunnan politiikkaa vaivaa tällä hetkellä poliittisuuden puute. "Tilanne muistuttaa 80-luvun loppua, sillä silloinkin kaikki halusivat, että kaikesta tulisi olla aina yhtä mieltä", selventää Simo Pöyhönen ryhmän yhteistä näkemystä. "Ja konsensus on perseestä", kiteyttää ryhmän tulisielu Kauppinen heti perään. "Puolueet kampanjoivat yksinomaan niillä asioilla, joita arvelevat mahdollisimman harvan äänestäjän vastustavan", lataajan Peltola. "Voimakkailla ja yllättävillä kannanotoilla pelätään kannatuksen katoavan", hän jatkaa. LAPSIPERHEIDEN ASIAT JA terveydenhoito eivät vaaliteemoina politiikan tutkijoitamme vakuuta, vaan ne tuntuvat ympäripyöreiltä lupauksilta kaikkien puolueiden kohdalla. Opiskelijoiden he uskovat kaikesta huolimatta äänestysuurnille löytävän. "Kyllä opiskelijat äänestävät varmasti keskimääräistä väestöä aktiivisemmin", uskoo Pöyhönen. Muut ryhmän jäsenet eivät ole ihan samoilla linjoilla. 'Jos ajatellaan kaikkia opiskelijoita, ei tilanne ole noin ruusuinen. Mutta kyllä korkeakouluopiskelijat äänestävät varmasti ihan aktiivisesti", selventää Peltola muiden kantaa. MUTTA KEITÄ SITTEN äänestetään? Keskustan mahdollisuuksiin säilyttää neljäkin paikkaansa Keski Suomessa ryhmä uskoo, mutta yhden paikan menetystäkin ennustetaan mahdolliseksi. "Kepulla on aika monta nuorta naista skabaamasta samoista äänistä. Puolueen jäsenäänestyksen perusteella Heini Utunen voisi nousta haastamaan Neittaanmäen ja miksei Oinosenkin", nostaa Pöyhönen esiin yhden keskustalaisen naisen neljän kansanedustajamiehen takaa. Mauri Pekkarisen ja Johannes Leppäsen paikkoja ryhmä pitää varmana. Demarien kolmen nykyisen kansanedustajan, Kalevi Olinin, Reijo Laitisen ja Susanna Huovisen, paikkojen uusiminen on lähellä, sillä vain MarjaLeena Viljamaalla ryhmä näkee olevan mahdollisuuksia haastajan rooliin. Demareille tulee taas kolme kansanedustajan paikkaa Keski-Suomesta, jos politiikan tutkijoitamme on uskominen. KOKOOMUKSEN KOHDALLA he näkevät toisen paikan mahdolliseksi, joskin epävarmaksi. "Se olisi se kristillisten paikka ja silloin voi toinen kansanedustaja tulla pienelläkin äänimäärällä. Ahti Vielma on varmaan kokoomuksen listan ykkönen", linjaa Pöyhönen. "Ja toinen paikka menisi sitten jollekin kolmesta naisesta Pohjola, Virkkunen, Holm", jatkaa Korvela perään. Kristillisdemokraattien kohdalla asiantuntijamme aprikoivatkin sitten pitkään puolueen paikan suhteen. "Uusien äänestäjien saaminen on puolueelle hankalaa, mutta siinä ja siinä on, riittääkö vanha äänestäjäkunta turvaamaan vielä Toimi Kankaanniemelle paikan", kiteyttää Pöyhönen ryhmän mielipiteen. Vasemmistoliiton paikasta kamppailevat tutkijoidemme mielestä vain Matti Kangas ja Sauli Kovanen. "Onko Kovanen sitten tarpeeksi uskottava puolueen vasemmistolaisimmille. on aika ratkaisevaa", aprikoi Pöyhönen. VIHREIDEN TILAISUUTEEN iskeä nyt kiinni kansanedustajan paikkaan ryhmä ei suhtaudu täysin lyrmäävästi. "Tavallaan se mahdollisuus nähdään vasta uumilla. Jos edes nyt ne, jotka sanovat puoluetta kannattavansa, kävisivät äänestämässä, niin mahdollista se olisi", linjaa Jari Peltola, mutta enempää ryhmä ei uskalla ennakkoon vihreille lupailla. Pienten puolueiden kohdalla nousevat keskustelussa esille vain Arvi Kuparin huomiota herättävät vaaliliivit, joiden siivittäminäkään ei ryhmä usko SKP:n paikkaan ponnistavan. Muista pienistä puolueista ei keskustelijoille tule mieleen yhtään mitään, joten ei niillä nähdä olevan mahdollisuuksiakaan. KANNATTAISIKO SITTEN jonkun ryhmän satsata oikein tosissaan vain kampukselle, josta löytyy yli 10 000 potentiaalista äänestäjää? "No ei! Eivät opiskelijoiden äänet koskaan keskity vain yhdelle puolueelle tai ehdokkaalle", kommentoi Pöyhönen. "Eikä se ole mikään meriitti, että on nuori", miettii Korvela yliopiston väen ehdokkaan valintaa, ja Kauppinen ihmettelee vieressä, miksi opiskelijan pitäisi aina äänestää opiskelijaa. "Ehkä sen verran voisi spekuloida opiskelijavaalien kautta, että keskusta ja vihreät pärjäävät Jyväskylässä opiskelijoiden keskuudessa sekä kokoomus siinä sivussa", veikkaa Kauppinen. 'Toisaalta demariksi ei juuri kukaan opiskelija koskaan tunnustaudu", naurahtaa Pöyhönen. "Mutta ei kukaan tunnustautunut Ahtisaaren kannattajaksikaan, joten jossain niitäkin piilossa on", jatkaa Kauppinen Pöyhösen aloittaman lauseen loppuun. Asiantuntijaryhmämme jää Sohwin pöytään odottamaan kärjekkäämpää ja aatteellisempaa kampanjointia. Maaliskuun 16. päivä näemme, kuinka oikeaan ryhmä vaaliennustuksissaan osui ja pysyvätkö kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden kampanjat loppuun asti liian mukavina. "Vastenmielisin poliittinen kampanja on joku 'yhteistyön puolesta'", heittää Kauppinen keskustelun loppuun. Hän ei uskokaan, että kukaan sellaista teemaa kehtaisi heittää kehiin. "Kyllä, kyllä voi", hihkaisevat muut ja alkavat kaivaa jo päivän Keskisuomalaisesta esiin mainoksia ja sloganeita todistuskappaleiksi.» Jälleen pannaan ehdokkaita halki, poikki ja pinoon. TORSTAINA 6.3. OPISKELIJOIDEN VAALITAPAHTUMA KAMPUSALUEELLA kello 10-14 vaalimessut yliopiston päärakennuksen edessä -puolueet esittäytyvät -tarjolla haastatteluja, ehdokkaita, esitteitä, politiikkaa kello 14.15-16.00 vaalipaneeli yliopiston juhlasalissa (Cl) -panelisteina poliittisten opiskelijajärjestöjen valitsemina: Jaana Haapasalo (vas.), Susanna Huovinen (sdp), Asmo Maanselkä (krist.), Tanja Tuulinen (vihr.), Riitta Tynjä (SKP), Heini Utunen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.) Jyväskylän keskustassa Allianssin vaalitapahtuma heti perään: kello 15-18 Vaalimessut kävelykadulla nuoret ehdokkaat esittäytyvät kello 15 17 Jyväskeskuksen aulassa: 15-16 nuonen ehdokkaiden esittelyjä 16.00-16.30 paneelikeskustelu 16.30 nuorten ehdokkaiden esittelyjä i<dtelkyffltawiiiiflä<§ffl t f f i f f l a l k t o i l t e Ä s S,-H1LS., vsursSmmSinKiirD iiTD(§st¥spiäwi ayifUfflyÄlfflii 1
H Jfvaskvlän Ylioppilaslehti 4 / 2 3 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako kansanedustajaa valitaan eduskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä? 2. Minkä hintainen on televisiolupa? 3. Minne asennettiin maailman ensimmäiset liikennevalot? 4. Montako rakennuslupaa asuinrakennuksille Suomessa myönnettiin viime vuonna? 5. Mitä ovat kordofonit? ALLIKKO 6. Mitkä joukkueet pelaavat tänä vuonna naisten pesäpallon SM-hallilopputurnauksessa? 7 Missä elokuvassa Leonardo Di Caprio teki valkokangasdebyyttinsä? 8. Mitkä Aasian maat taistelivat Saksan rinnalla toisessa maailmansodassa? 9. Montako syltä on yksi virsta? 10. Kenen kanssa Kleopatra oli naimisissa? Mikä odottaa helsinkiläisviulistia, kun hän jää eläkkeelle? snuee/\!peis :sflN08 •uosipuoiuv 01 009 6 •eeiuiem el meder 9 'U66t)£SJ8i)!J0 L •uod el jAjefuuHS 'Pfofeuiasejad '?A -ewAj. 'endej 'eiröjseAÄf '9 eiujjUiosnaj» g "SM 'fr 8991 eu -uonA onpisiuei uaauonueie U!)U9uiB|jed 'uaasooiuoi e essaponAeojnogi'S9rz 01 l jjsxnvisvA r tarjolla tänään t a r i n l l n t ä n ä ä n o n J y | k k ä r i n osasto, jossa kerrotaan vinkkejä I d l j U I I d I d l l d d l l j y v ä s k y i a n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan(s>cc.jyu.fi POP ROCK/JAZZ/KLUBIT Lillakko: Pc 7.3. Mclalli-pcrjanlai: Horna ja Trollheims Grotl. La 8.3. Ripsipiirakka ja Oihosulhu Pe 14.3. JKL-PUNK-HC-Scssions: Wasted. Odoranls ja Blueprint. La 15.3. Kapasileeltiylisikkö. Ke 19.3. Vaihtoehto-klubi vs. JKL-PUNK-HC-Sessions: Division o) Laura Lee (Swe) ja AU Systems Co (Can). Bar 6 8 : Pe 7.3. Del Buzz. La 8.3. Office Building. Pe 14.3. Meanest Machine plays Cuns n' Roses. La 15 3. M.A. Numminen & Pedro Melanen Ilokivi: Pe 7.3. Au-Righi: Leflside Ensemble DJs (WAHOO! Jumojazz Club. Helsinki). Tuukka Ruotsalo, Soulfood. Gimmix ja kReal klo 2103, liput 3e. La 8.3. Rikos Sensuivc. DJ:t Tim O, Iso-Timo, Cmos ja Bad Passion klo 21-04, lipui 2c. Ke 12.3. Koitnto, Tuleeko se tokaisin -ep:n julkaisukcikka klo 21-03, lipui le. 14.-15.3. Indiefeslival Rock Inn 3. pe: Kani Maa. Ehsabetli Underground, Hole In The Head ja The Crammers. la: Msil, Duncan Teleporl, Lapkoja Penniless klo 21-04, lipui 5c (8c molemmal illat). Ke 19.3. Kieltenopiskelijoiden euroviisut klo 21-03, lipui 2c. Domino: La 22.3. Plash -klubi. DJ:i Erkko, Mini. Bad Passion sekä Dr. Robotnik. Poppari: Pe 7.3. Järvisen Lentokone -yhtyeen Liifeultovan lähellä -levyn julkaisukeikka. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Musica-kuoro: Poikako vai tyttö? -levyn julkistamistilaisuus to 6.3. klo 19 yliopiston M103-salissa. Jyväskylä Sinfonia: Kohti tulevaa ke 12.3. klo 19Jyväskylan teatteritalossa. Klassiset romantikot ke 19 3. klo 19 Jyväskylän teatteritalossa. NAYTTElTT Alvar Aalto -museo: pcrusnäytiety Alvar Aalto -Arkkitehti. 7.3.-21.4. Valoja-Jukka Korpihete. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Misld taide on kotoisin? Keskisuomalaisien taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 23.3. saakka VMmdcrbauni Galleria Harmonia: 9 3. saakka Riitta Järvelä Yhtoys. 13 3.-6.4. Joan Fonlcuberta Karelia, Milagros & Co Keski-Suomen museo: perusnäyiielyt Kesfci-Suomi Maakuntako sekin on?]3 Jyväskylä Kaupunkiko sekin on?. 8.3.20.4. Arja Jäppinen Villasella. 9.3.-20.4. Encore, uudelleen, again Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun vuosinäyttely. S u o m e n Käsityön m u s e o j a Kansallispukukeskus: perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön Tunne vuosituhanne! sormenspäissösi ja Käsityössä elämän tuntu Tunnelmointia pohjakerroksessa. 23.3. saakka Vuoden käsityöläinen 2003. Nikolain ikkuna: 9.3. saakka Tuolien tarina unolidulisesta kuntoon Jyväskylän pääkirjasto: 8.3. saakka Marie Koivusen lastenlauluja lasten-ja nuortenosastolla. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Piuha! paikat to 6.3. klo 19 (ennakko), pe 7 3 klo 19 (ennakko), la 8.3. klo 19 (ensi-ilia), pe 14.3. klo 19 ja la 15.3. klo 13. Taru sormusten herrasta to 13.3. klo 18. Hätä ei lue laliia la 15.3. klo 19. Dario Fo: Mysterio Buffo ti 18,3. klo 19 Pieni näyttämö: Konsta Kotkan korkeanpaikankammo ke 5.3.. to 6.3. ja pc 7.3. klo 10 ja 18, la 8.3. klo 13. li 11.3. ja ke 12.3. klo 10 ja 18, to 13.3. klo 18 ja la 15.3. klo 13. Nuhkekoti la 15.3. klo 19. Kolmen karhun kullanhuuhdonta (Teatteri E4) ma 17 3 . ti 18.3.jake 19.3. klo 18. Huoneteatteri: Pinofckio ke 5.3. ja pe 7.3. klo 18. la 8.3. klo 13 ja 18 ja su 9.3. klo 13. Idiootti pc 14.3.. la 15.3. ja su 16.3. klo 19. Nummisuutarit (cnsi-ilta) ke 19.3. klo 19 Yläkaupungin Yö ry järjestää Älylän Ehloon pc 7.3. Yhden lipun hinnalla (3e) pääsee sekä Vakiopainccsecn että Sohvvillc. Vakkarissa esiintyvät Janne Laurila, Au Pair ja Alien Heat; Sohwilla Pyhä Lehmä, Jalo VValumies akusiisesu, Antti Laukkanen ja Duo Hepe & Pepe. Keski-Suomen ympäristöakatcmia avaa ovensa jälleen torstaina 6.3. klo 18 Keski-Suomen ympäristökeskuksen tiloissa (Ailakinkatu 17) otsikolla Pieniä pisaroita, suuria virtoja keskustelua energiasta. Alustajina Lotta Kiviaho, Ilmari Haapasalo ja Irja Rane. kommentoijana Aarre Pari. Vapaa pääsy. Omakotitalo arkliitehtoninen kokonaisuus -luentosarja jatkuu ke 5.3. klo 18.00-19.30 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Sisustussuunnittelija Virpi Illman luennoi aiheesta Sisustussuunnittelu. Vierailuluenlosarja Sukupuoli / Tasa-arvo I Gendcr ja Valtavirta Kertomuksia kentältä torstaisin klo 14-16 Mattilanniemen salissa MaD 259. To 6.3. Tilastot sukupuolen tuottajina (luennoitsijana Merja Kinnunen). 13.3. Miehet ja tasa-aivo (Arto Jokinen). Maskuliinisuuclen huippu! S U O M E N K Ä S I T Y Ö N museossa on esillä toukokuun alkuun saakka itse tehtyjä moottoripyöriä. PitkäPinna -näyttelyssä on näytillä parikymmentä pyörää. Joukkoon mahtuu kaikenkokoisia ja -näköistä motskareita, jotka eivät ole pelkästään näyttelyesineitä, vaan ihan ajettavia pyöriä. Mielikuvituksella ei ole ollut rajoja, kun motoristit ovat kyhänneet omia teoksiaan. Vai kuinka moni on nähnyt esimerkiksi moottoripyörän, johon on liitetty vaaleanpunainen toimiva sauna? M O O T T O R I P Y Ö R Ä T OVAT alan harrastajille elämäntapa. Niihin liittyy tarinoita ja kokemuksia, joita ulkopuolinen ei voi ymmärtää samalla tavalla. Itse tehty moottoripyörä ei synny hetkessä, vaan vuosia kestävä projekti mittaa rakentajan lyhyesti sanottuna pitkää pinnaa Moottoripyörien lisäksi käsityön museon yhteydessä toimivassa Suomen kansallispukukeskuksessa pidetään Moottoripyördmuotianäyttely P I T K Ä P I N N A -NÄYTTELYYN liittyen museon aulassa pidetään työnäytöksiä perjantaisin klo 12-16.30. Ensimmäisenä on vuorossa 7. maaliskuuta teema Mttd moottoripyörän entistäminen on?, jota tulee esittelemään Tapio Ylitalo. PETRUS KOSKIMIES PiHcöPinna Suomen käsityön museossa 27.2.-4.5. Avoinna klo 11-18. Lipui 5e, perjantaisin vapoo pääsy -iyy KULTTUURIVALIOKUHTA Toimintaan ovat tervetulleet kaikki kulttuuritoiminnasta kiinnostuneet. Seuraa ilmoittelua JYYn verkkosivuilla ja liity Kulttuuri -listalle! Kevään kulttuurimatkat: 4.4. Kainuun kaupunginteatteri: VVoyzeck ja 9.5. Helsingin kaupunginteatteri: Alben Speer. Lisätiedot ja ilmotiautumiset: kulttuurisihteeri Jiri Sironen, 014-260 3356, jyy-kulttuurisihteeri@cc jyu.fi. Kokous ti 11.3. klo 19 Lillukassa. Asialistalla kevään elämyspäivän suunnittelu sekä muiden tapahtumien kuulumiset, kurssien ja teemailtojen aikataulut ja kevään talkoiden ideointi. Tarjolla on kahvia ja pullaa. Kaikki ylioppilaskylän vapaa-aikatoiminnasta kiinnostuneet ihmiset ovat lämpimästi tervetulleita! UIKUNTAVALIOKUNTA Kokous ke 5.3. kello 19.00 Ilokiven ruokalan takaosassa. Käsiteltäviä asioita mm. soudut, laskettelureissu 4.4., yösähly ja pyöränkorjauspäivä. Tarjolla kahvit/teet ja sämpylät. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Kokous ti 11.3. kello 18.00 Ilokiven hallituskabinetissa. Käsiteltävinä aiheina ovat muun muassa luomuruokapiirin siirto yliopiston yhteyteen, kevään retket ja polkupyörien huoltopäivä. Kahvi-, teeja sämpylätarjoilu. news in english NEW BIKE PARK I N VÄINÖNKATU The P-Asema (P-station) in Väinönkatu has been open for parking bicycles indoors since the beginning of Fcbruary. Due to video surveillance the bikes are safe, even though parking is always on one's own responsibility. In the beginning, bicycle parking is free during the business hours of P-Asema: on weekdays 5.30-21 and Saturdays 5.3018. Bikes are put to the bicycle stands, which are available for thirty bikes in total. and locked with their own locks. TRIP TO STOCKHOLM A trip to Stockholm is offered to you by the ESN-Jyväskylä. Sign up fast! There are places only for 49 persons! The pricc (170 euros) includes: the bus trip to Helsinki and back to Jyväskylä, the cruise to Stockholm and back, a dinner-buffet on the boat, a breakfast-buffet on the boat, accommodation (two nights) on the boat in cabins of 4, accommodation (two nights) in Stockholm in a hostel. a ticket to Vasa museum, a ticket to Kaknas tower. Remember that you should have travel Insurance for this trip. Registration by repl>ingiothisemailasap: halammin@cc.jyu.fi. Give your full name, year of birth, gendcr, nationalily and phone number. Best regards, The ESNStockholm trip team: Hanna & Riikka. Hanna's phone: 0405520755. AFRICA LEARNS A N D TEACHES Aftica leams Africa teaches. A seminar to take a look at those special tasks vvhich the representativcs of Finnish and African cultures encounter in cross-cultural cooperation. AFRICA LEARNS AFRICA TEACHES 7.3. at 9.15 in M015 (Musica building). 9.15 prof. Jukka Louhivuori: VVelcomc. 9.20 Viispiikkinen + Millicent Mokoele (music). 9.30 Reijo Keurulainen: International development work and the partnership strategy of the University of Jyväskylä. 10.00 Master^ program in development co-operation Studies. 10.30 Musicachoir: Music greeungs from the choir's development co-operation joumey to South Africa. 10.40 Discussion and experiences. 12.00 Common discussion. 12.30 VVoland o o + Ruamjai: South and West African music combined with ancient Finnish vvedding music tradition. 12.45 African lunch. More information: Sanna Kivinen e-mail: spkivinc@cc.jyu.fi. Td. 2601345. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 Q Lääkkei opiskeli j a a TEKSTI JA KUVA: TONI PELTONEN VUODEN ALUSTA VOIMAAN tulleen uuden lääketaksa-asetuksen myötä apteekit eivät enää anna SYL:n opiskelijakortilla erillisalennusta lääkkeistä. Valtio sallii sotaveteraanialennuksen lisäksi ainoastaan apteekkien kanta-asiakasalennukset. Asetuksen tarkoitus on laittaa kaikki suomalaiset lääkeostoksissaan samalle viivalle. Tietynmcrkkisen lääkkeen pitäisi siis maksaa saman verran niin Helsingin Mannerheimintiellä kuin Kurikkalan sivuapteekissakin. "Aikaisemmin edullisemmassa asemassa olivat ihmiset, jotka asuivat paikkakunnilla, joissa oli Yliopiston apteekki. Yliopiston apteekilla on tiettyjä veroetuja yksityisiin apteekkeihin nähden, mikä näkyi hintatasossa", selittää sosiaalija terveysministeri Maija Perho (kok). Samalla tulkinnalla erityisalennukset vietiin myös yritysasiakkailta ja lääkäreiltä. Sosiaalija terveysministeriö laatii parhaillaan tarkennuksia kanta-asiakkuuden määrittelyyn, koska apteekeissa on vallinnut tilanteesta epätietoisuus. "Lääkehuolto on alue, jossa on monilla tahoilla paljon intressejä niin yrityksillä kuin kansalaisilla", Perho toteaa. SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN nykyisen tulkinnan mukaan apteekit voivat antaa lääkkeistä vain sellaisia alennuksia, jotka ovat potentiaalisesti kaikkien ulottuvilla. Kanta-asiakkaaksi voi liittyä kuka vaan, mutta SYL:n kortti vaatii hieman enemmän ponnistelua kuin lomakkeen täytön. Tästä johtuen erilliset opiskelija-alennukset lääkkeistä näyttäisivät olevan mennyttä aikaa. Uusi asetus ei kuitenkaan rajoita mitenkään lääkkeiden ulkopuolelle jäävien apteekkituotteiden hinnanmääritielyä. Lainvastaisuus lääkkeidenkin osalta on vielä tuomioistuimissa kokeilematta, Kaikki apteekit voivat niin halutessaan antaa opiskelijoille alennusta esimerkiksi pesunesteistä, perusvoiteista ja vitamiineista. Kuitenkin näin tekee Jyväskylässä vain kolme apteekkia: Kauppakadulla sijaitsevat Hovi Apteekki ja Vanha Apteekki sekä lisäksi Keijon Apteekki. "Opiskelijat ovat minun kanta-asiakkaitani, siksi olen alennukset pitänyt ennallaan. Uskon, että asiaan vielä palataan kanta-asiakkuuden tarkemmassa määrittelyssä", toteaa apteekkari Tuula Autio Keijon Apteekista. "AIKAISEMMIN EDULLISEi IHMISET, JOTKA ASUIVAT OLI YLIOPISTON APTEEKKI] KAIKKI OPISKELIJA-ALENNUKSET poistettiin tammikuun alussa muiden muassa Suomen suurimman Yliopiston apteekki -ketjun apteekeista. Ketju uskoo opiskelijoiden liittyvän apteekin kanta-asiakkaiksi, jossa ostohyvitysjärjestelmässä annetaan alennusta portaittain 2-6 prosenttia. "Syy siihen, miksi emme anna erikseen opiskelija-alennusta myöskään muista kuin lääketuotteista on, että laskimme jokaisen apteekkituotteen hintaa viime heinäkuussa yli kymmenellä prosentilla", Yliopiston apteekin viestintäpäällikkö Katariina Kaista kertoo. Yliopiston apteekit omistaa Helsingin yliopisto, jonne tilitettiin tuottoja vuonna 2001 yli 26 miljoonaa euroa. Muiden yksityisten apteekkien maksaessa pakollisen veroluontoisen apteekkimaksunsa valtiolle Yliopiston apteekki maksaa sen Helsingin yliopistolle. Tästä summasta paikalliset yliopistot saavat koko tilitykseen nähden nappulaluokan osuuden. MASSA ASEAAASSA OLIVAT PAIKKAKUNNILLA, JOISSA ASETUSMUUTOKSEEN HERÄTTIIN myöhään joka puolella, koska ministeriö oli joulukuuhun asti antanut eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan ymmärtää, että kaikki entiset alennukset pysyvät apteekeissa voimassa. Myös yliopisto-opiskelijoiden pääedunvalvoja Suomen ylioppilaskuntien liitto oli samassa luulossa. Valiokunta sai asetusta rukattaessa loppumetreillä ujutettua asetukseen kanta-asiakasalennuksien sallimisen. Kanta-asiakkuusjärjestelmä on tehokkaimmin käytössä Yliopiston apteekeissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto aikoo yrittää saada opiskelija-alennuksia mainittaviksi erikseen myös asetustasolla, kunhan vain uusi eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunta kokoontuu. Vielä hetken istuva sosiaalija terveysministeri näkisi ristiriitaisena tilanteen, jossa opiskelijoille anneltaisiin erikseen alennusta lääkkeiden hinnoissa, kun voimassa on lääkelain samanhintaisuusperiaate. "Opiskelija-alennuksien lisääminen asetukseen on kuitenkin tulevien päättäjien harteilla Kyllä laajennuksen voi tehdä, jos niin halutaan", Maija Perho sanoo.» Kaupunki käänsi kelkkansa KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTI toissa viikon maanantaina palauttaa uudelleen käsittelyyn Jelmun ja Veturitallien kohtalon. Tarkoituksena on myös pitää kiinni siitä, että Jelmulle hoidetaan korvaavat tilat ennen Lutakon purkamisia. Tällä hetkellä tilanne on keskushallinnon hankejohtaja Olavi Niemen mukaan täysin lähtökuopassaan. "Teimme hirveän paljon töitä asian eteen ja kaikki meni hukkaan, koska päätös ei kelvannut Jelmulle", Niemi harmittelee. Niemen mukaan Nuorisoasunnot on vetänyt tarjouksensa pois, joten lilanne on täysin avoin. Hankejohtaja toivookin Jelmun keksivän itselleen sopivan ratkaisun. Niemen mielestä Jelmun tulisi hakea rahoitusta muualta kuin kaupungilta. "Aikaa menee, eikä vielä tulla mitään päätöksiä tekemään. Asiat riippuvat nyt Jelmusta", Niemi painottaa. JELMUN TOIMINNANJOHTAJA Jonna Paananen uskoo, että hallitus muutti kantaansa muun muassa Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ansiosta. "Kettunen kävi täällä kahvittelemassa edellisen päätöksen jälkeen ja näyttää siltä, että hän ymmärtää asian merkityksen ja samalla sai muutkin ymmärtämään", Paananen selvittää. Paanasen mielestä myös ohjelmatoimistojen, Jelmun asiakkaiden ja keikkajärjestäjien palaute päättäjille on vienyt asiaa eteenpäin. Myös JYY on ottanut kantaa Jelmun puolesta. Kannanotto on otsikoitu "JELMU ry:n toiminnan edellytykset turvattava", ja se on lähtenyt tiedoksi kaupunginjohtaja Kettuselle, kaupunginhallitukselle, paikallisille tiedotusvälineille sekä tietysti Jelmulle itselleen. POHJOLA NORDEN ON päättänyt antaa Jelmulle tunnustusta Pohjola-palkinnon muodossa. Palkinto jaetaan maaliskuun 23. päivänä, jolloin yhdistys viettää Pohjola-päivää Muuramen kulttuurikeskuksessa. Palkintosumma on 500 euroa. "Jelmu on aidosti vapaaehtoisorganisaatio. Yhdistys on käytännön tasolla tuonut pohjoismaista osaamista suomalaisten pariin. Haluamme kannustaa myös nuoria pohjoismaiseen yhteistyöhön. Monilla nuorilla ei ole mitään kontakteja muihin pohjoismaihin", Pohjola Nordenin Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Maria Markus kertoo. Jelmu valittiin palkinnon saajaksi viiden muun ehdokkaan joukosta. "Se on aika hauska juttu, koska Pohjola Norden tuskin on kovin rockhenlanen", Paananen iloitsee tunnustuksesta. VIRPI KIRVES
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 KUUTOSSIVUNKUVA Boys don f cry I edari ja hallitus Edustajiston kokous 3/2003 Ilokivessä 20.2. Edaattorit kerääntyivät helmikuun 20. päivänä Ilokiven ruokalaan kokoustamaan. Käsiteltäviä asioita olivat muun muassa viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen, Maltillisen äärivasemmiston aloite koskien Setan kannatusjäsenyyttä ja Demariopiskelijoiden laatima esitys Jelmun talotilanteeseen puuttumisesta. JYYn talouspäällikkö Maija Saarnisto esitteli lyhyesti viime vuoden tilinpäätöksen. Päätöstä ei käyty kohta kohdalta lävitse, vaan esitys hyväksyttiin yksimielisesti kokonaisuudessaan. Ylioppilaskunnan toimintakertomukseen tehtiin tarvittavat pienet korjaukset, eikä kenelläkään ollut aihetta puheenvuorojen pitämiseen. Maltillinen äärivasemmisto toi kokoukseen aloitteen, jossa JYYtä esitettiin liittymään Jyväskylän Setan kannatusjäseneksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi 50 euron suuruisen vuosittaisen kannatusmaksun maksamista. | Setan puheenjohtaja Piritla Huttunen oli saapunut paikalle esittelemään järjestön toimintaa, sen päätarkoituksia ja nykyistä tilannetta. Tällä hetkellä JYY avustaa Setaa muun muassa antamalla sille tilat bileiden järjestämiseen. Jyväskylän Se| tan 56 jäsenestä 41 on opiskelijoita, joista valtaj osajyyläisiä. L« Aloitteen pohjalta käytiin pienimuotoista keskustelua, jossa todettiin muun muassa, että liittyminen kannatusjäseneksi antaisi myös kaikille muille järjestöille mahdollisuuden hakea JYYtä taustavoimaksi. Ongelmaksi koettiin myös JYYn pakkojäsenyys: sen myötä jokainen ylioppilaskunnan jäsen kannattaisi Setaa omista mielipiteistään huolimatta, jos kannatusjäsenyys toteutuisi. Aloitteesta pidettiin suljettu lippuäänestys. 41 edaattorista seitsemän kannatti ja 34 vastusti liittymistä. Näin aloite merkittiin vain tiedoksi. Demariopiskelijat olivat valmistelleet toisen käsittelyssä olleen esityksen, jossa JYYtä pyydettiin ottamaan kantaa Jelmua vaivaavaan tilaongelmaan. Aloite sai kannatusta ja se lähetettiin hallitukselle jatkotoimenpiteitä vanen (ks. Jelmu-juttu sivulla 5). Edaattorit antoivat hallitukselle valtuudet valita JYYn edustajat Kampus Data Oy:n, Vuokra Savela Oy:n, Konepohjan liikekeskus Oy:n, Sonaatti Oy:n ja Ylioppilastalo Oy:n yhtiökokouksiin. Antti Peltomäelle (Pörssi&Dumppi) myönnettiin ero edustajiston jäsenyydestä ja asukkaidenottolautakunnasta. Laura Mattila nousi edarin varsinaiseksi jäseneksi ja Katri Kastikainen varajäseneksi. Asukkaidenottolautakuntaan Peltomäen tilalle nimettiin Juha Kujanpää. Jaakko Kivenojalle (A.S.S.) myönnettiin ero varajäsenyydestä, hänen tilalleen nousi Mikko Värri. PETRUS KOSKIMIES sia FILLAREILLE VARTIOITU PARKKIPAIKKA Väinönkadun P-Asemalle on avattu keskusta-alueen ensimmäinen säältä suojattu polkupyöräparkki. Parkki avautui polkupyörien pysäköinnille helmikuun alkupäivinä. Asemalla on kameravalvonta ja päivystys. Tosin kukin parkkeeraa fillarinsa sinne omalla vastuullaan, Jyväskylän Pysäköintitalo Oy:stä muistutetaan. P-Ascman polkupyöräparkki on tämän vuoden loppuun saakka kestävä, toistaiseksi maksuton kokeilu. Tänä aikana pysäköintiä seurataan ja kootaan kokemuksia järjestelyiden onnistumisesta. "Kokeilun loppuvaiheessa katsotaan, miten on onnistuttu. Silloin mietitään, jatkuuko kokeilu ja millä ehdoilla. Parkkia kannattaa käyttää aktiivisesti, jotta jatko toteutuisi", Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Selin kehottaa. Elävä Kaupunkikeskusta suunnittelee myös lukuisia uusia pyöräparkkeja keskustaalueelle, mutta nämä suunnitelmat ovat vielä aivan alkutekijöissään. Polkupyörien säilyttäminen on siis käyttäjille toistaiseksi ilmaista P Aseman aukioloaikoina: arkisin kello 5.30 21.00 ja lauantaisin kello 5.30 18.00. Polkupyörät pysäköidään niille varatulla alueella oleviin telineisiin, joihin mahtuu yhteensä kolmekymmentä kaksipyöräistä. Pyörät lukitaan niiden omilla lukoilla. Polkupyörien säilyttäminen muualla pysäköintitalon tiloissa ei ole sallittua. Käyttäjiä kehotetaan noudattamaan yleistä siisteyttä ja järjestystä. Huhtikuussa Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry organisoi hylättyjen pyörien kärräämisen pois keskusta-alueelta. "Kaikki keskusta-alueella olevat pyörät laputetaan pari viikkoa aiemmin ja jos 7.4. löytyy laputettuja pyöriä, niin ne siirretään poliisilaitokselle. Vastaava toteutettiin vuonna 2002 ja siirrettyjä pyöriä oli noin 50, joista vain kahta kyseltiin myöhemmin poliisilaitokselta", Selin kertoilee. Pyöriä säilytetään aikansa poliisilaitoksella ja sieltä ne päätyvät aikanaan huutokaui KILPELÄINEN ALOITTAA, LASONEN JATKAA Filosofian tohtori Tero Kilpeläinen on nimitetty matematiikan professorin virkaan, jonka erityisalana on analyysi, huhtikuun alusta alkaen. Merkittävin tunnustus Kilpeläisen uralla on kutsu matematiikan arvostetuimman maailmankongressin kutsuluennoitsijaksi Pekingjin kesällä 2002. Hän on saanut myös Suomalaisen tiedeakatemian Väisälän palkinnon vuonna 2002. Kasvatustieteiden tohtori Johanna Lasosen yliopiston hallitus on nimittänyt professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen, jonka ala on asiantuntijuuteen kouluttaminen monikulttuurisessa kontekstissa, ajaksi 1.3.2003-28.2.2005. Lasonen on hoitanut tätä Suomen ensimmäistä Unesco-professuuria vuodesta 2001. MANKILA PALKITTIIN LOPPUTYÖSTÄ Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimiva matemaattisen ja laskennallisen mallintamisen tutkimusyksikkö on myöntänyt 500 euron suuruisen apurahan Helsingin yliopistosta valmistuneelle valtiotieteiden maisteri Anja Mankilalle. Tunnustusta annettiin vuoden 2002 aikana hyväksytystä ansiokkaasta matemaattisen, tilastollisen tai laskennallisen mallintamisen menetelmäkehitystä edistävästä lopputyöstä. Mankilan kansantaloustieteen alaan kuuluva tutkimus "Optimal Pricing of Electricity" käsittelee sähkön hinnoittelua, erityisesti epälineaarista ja stokastista hinnoittelutilannetta sekä sähköoptiolta. Tutkimusyksikkö toteaa apurahan myöntämisperusteissa, että tutkimusaihe on ajankohtainen ja se on toteutettu menetelmällisesti vaativalla tasolla. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan kuusi korkeatasoista lopputyötä. Kapakoitsijat tenttasivat ehdokkaita KESKI-SUOMEN hotellija ravintolayrittäjät ry järjesti 19.2. paneelin kansanedustajaehdokkaille Ilokiven ruokalatilassa. Piinapenkissä olivat Mauri Pekkarinen (kesk), Ahti Vielma (kok), Susanna Huovinen (sd), Matti Kangas (vas) sekä Tuija Mäkinen (vihr). Järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Tähtinen kertoo: "Yrittäjät itse eivät ole sitoutuneita mihinkään puolueeseen, vaan he haluavat pitää hyvät suhteet kaikkiin. Niin puolueisiin kuin henkilöihinkin." Vaikka yleisössä oli vain kymmenen ihmistä Jylkkäri mukaan lukien, paneelin merkitys ei ollut ihan vähäinen. Ehdokkaiden mielipiteistä nimittäin tehdään muistio, joka lähetetään keskisuomalaisille hotelli-ja ravintola-alan yrittäjille. PANEELIN ASIA-AIHEET sivusivat verotusasioita, alkoholin ja tupakan tuontirajoituksia, harmaata taloutta ja viime vuosina kovasti keskustelua herättänyttä tupakkalakia. Suuria mielipideeroja yrittäjäystävällisillä ehdokkailla ei ollut kuin nyanssitasolla. Kaikki ehdokkaat antoivat ymmärtää olevansa kohdeyleisön asialla. Suurinta huolta suomalaisten juomatavoista kantoivat nähtävästi Huovinen ja Pekkarinen. HUUMORIN KUKKAKIN pääsi ajoittain rehottamaan. Tästä esimerkkinä vanhojen herrojen Pekkarinen ja Vielma välinen hevosenleikki. Vielma: "Nuorempana kahvin tai ruoan jälkeen teki usein mieli tupakkaa." Pekkarinen: "Eikös tupakkaa tee mieli pikemminkin seksin kuin kahvin jälkeen?" Vielma: "Silloin aikanaan kyllä meni tupakkaa huomattavasti enemmän kuin tuli seksiä." TUPAKOINNIN TÄYDELLISTÄ kieltämistä ravintoloissa ei yksikään ehdokas kannattanut. Viron viinarallikeskustelussa taas oleellisimman onnistui kiteyttämään Tuija Mäkinen, jonka mielestä on järjetöntä viedä Torniosta suomalaista olutta Viroon, josta se sitten tuodaan laivalla takaisin. Ravintolayrittäjille paljon päänvaivaa aiheuttaneeseen harmaaseen talouteen faktapohjaksi ladattiin Uudeltamaalta tehty tilasto, jonka mukaan 600 yrityksellä on ollut veroepäselvyyksiä, ja näistä 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisten omistamia. "Muunmaalaiset, vai mitä nimitystä tässä käyttäisi, tuntuvat valitettavasti olevan tässä asiassa jonkinlaista ongelmakenttää", totesi varovaiseen sävyyn Matti Kangas. RAVINTOLAYRITTÄJÄT toivoisivat opiskelijoiden toimeentuloon kohennuksia. "Kyllä opiskelijat kävisivät useammin kavereiden kanssa ravintolassa viihtymässä, jos heillä olisi siihen varaa", todettiin yleisöstä. Voiko tuosta olla enempää samaa mieltä. ANTTI VESALA
Jyvjgkylän Ylioppilaslehti 4/20031 Ennakkoluulot julki: Humanistit., . oval ideologisia, kauppatieteilijät käytännöllisiä Filosofian opiskelijat mietiskelevät päivät pitkät, tietotekniikan opiskelijat ovat nörttejä ja biologian opiskelijat eivät muuta teekään kuin tonkivat maata. Lähes jokaisella opiskelijalla lienee ennakkoluuloja toisten alojen edustajista. Mutta minkälaisia nämä stereotypiat ovat? TEKSTI JA PIIRROS: HENNA-KAISA SIVONEN NELJÄNNEN VUODEN opiskelijan Tanja Välisalon mukaan muut voisivat luulla, että hänen pääaineensa. Suomen historian, opiskelijat ovat pölyisiä villapaitaihmisiä, jotka nyhjäävät arkistossa. Hänen mielikuvansa boheemeista historioitsijoista oval romuttuneet. "Nehän ovatkin perusväkeä, jotka kulkevat Elloksen keskivertoasussa." Tanja arvelee biologien ja taloustieteilijöiden olevan kaikkein erilaisimpia historioitsijoihin verrattuina; "Luonnontieteilijät ovat oma rotunsa, niillä on kaiken maailman kääpäklubinsa. Toisaalta ne ovat aitoja ja rentoja." Taloustieteilijän hän kuvailee pikkuaikuiseksi, jolla on jakkupuku ja salkku. Tanja kertoo rikkoneensa tiedekuntien rajoja, sillä hän aloitti opiskelun matematiikalla ja opiskelee sivuaineena multimediaa. Matematiikan opiskelijoita hän kuvailee miehiksi, joilla on kauluspaita tungettuna housuihin, siilitukka, silmälasit ja kömpelöitä iskuyrityksiä. Opettajaksi opiskelevat tuovat hänen mieleensä herttaisen nalleihmisen, jolla on nallekansio, nallepenaali ja nallevillatakki. Filosofian opiskelijoiden kanssa keskustelu lähtee yllättäville raiteille, koska heidän assosiointinsa poikkeaa normaalista. TUULI HYVÄRINEN ja Tuukka Karjalainen tietojärjestelmätieteen opiskelijat kuvailevat oman alansa opiskelijoita tekniikasta kiinnostuneiksi ja sosiaalisiksi normaaleiksi hepuiksi. "Kaikilta aloilta löytyy normaaleja tyyppejä, hihhulityypit ovat vain ääripäitä". Tuuli miettii. Hän pitää erilaisimpina ihmisinä omaan alaansa verrattuna taidekasvatuksen opiskelijoita. "Ne eivät ole käytännöllisiä ihmisiä, ennemminkin boheemeja ja ideologisia." Tuukka määntielec poikkeavimmaksi alaksi naistutkimuksen. 'Tämä on sen verran miesvaltainen ala, että se on se toinen ääripää." ETNOLOGIAN laitoksella jouluna valmistunut Nika Potinkara nimeää erilaisimmiksi ihmisiksi kauppatieteiden opiskelijat. Hän ei tunne heitä yhtään, mutta mielikuvissa he ovat humanisieihin verrattuna ulkoisesti huolitellumpia, oikeistolaisempia ja tähtäävät paljon enemmän käytännön hyötyyn kaikessa mitä tekevät. Biologit lykkäävät Nikan mukaan liikkua luonnossa, kielten opiskelijat ovat tunnollisia ja viestintätieteilijät innokkaita ja ulospäinsuuntautuneita. "Ja liikunn a n opiskelijoilla on aina ne verkkarinsa, joista tunnistaa." TOISEN vuoden j o u r n a l i s t i i k a n opiskelija Leena Tolonen ei myönnä ajattelevansa yliopisto-opiskelijoista kovinkaan stereotyyppisesti, ennemminkin ennakkoluulot kohdistuvat muihin oppilaitoksiin. Hän myöntää kommenttinsa kuulostavan kliseiseltä, mutta suomen kielen opiskelijoista tulee mieleen pilkunviilaus. Leenan mielestä on aikansa elänyt luulo, että tietotekniikan opiskelijat olisivat nörttejä. Journalistiikan tyypillinen edustaja on hänen mielestään bilehenkinen, ulospäinsuuntautunut ja aktiivinen ryhmäeläjä. Leena ei ole pitäytynyt yksinomaan viestinnän opiskelussa, sillä hän valitsi sivuaineeksi tanssipedagogiikan liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Kauimpana viestintätieteilijöistä ovat Leenan mukaan varhaiskasvatuksen opiskelijat. "Niillä on kutsumus ammattiin ja madonnamaisia piirteitä; ne ovat yleensä äidillisiä, kärsivällisiä, lempeitä, epäitsekkäitä ja vähän tätimäisiä." HELI VÄISÄNEN opiskelee toisia vuotta erityispedagogiikkaa kasvatustieteiden tiedekunnassa. Myös hän veikkaa kauimmaiseksi alaksi kauppatieteitä. Siellä homma pyörii rahan ympärillä, kun taas erityispedagogien on panostettava vuorovaikutukseen. Erilaiset arvot eivät häntä kuitenkaan säikäytä, sillä hän seurustelee tulevan kauppatieteiden maisterin kanssa ja työskentelee opiskelun ohella kaupallisella alalla. "Ei sillä ole väliä mitä opiskelee, tärkeintä on että synkkaa", hän toteaa» eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Vanhemmat tukiverkossa Vanhempainpäiväraha lasketaan edellisen valmistuneen verotuksen mukaan. Kuitenkin jos luloi ovat tästä muuttuneet huomattavasti, yli 20 prosentilla, voidaan päivärahan laskennassa ottaa huomioon kuuden päivärahakautta edeltäneen kuukauden tulot. Mutta jos on päivärahakautta edeltävän neljän kuukauden aikana nostanut opintotukilain tarkoittamaa opintorahaa, määräytyy päiväraha kuien sairauspäiväraha vastaavassa tilanteessa. Sairauspäiväraha ja sen myötä vanhempainpäiväraha määräytyy edellä mainitussa ta-_ pauksessa nostetun opintorahan mukaan, joi-* loin päiväraha maksetaan minimimääräisenä (11,45 e/vrk). Päivärahaa voidaan kuitenkin näissäkin tapauksissa koronaa päivärahakautta edeltävien kuuden kuukauden aikana saatujen työtulojen perusteella, mikäli työsuhde voidaan tulkita jatkuvaksi ja sen voidaan katsoa katkenneen päivärahakauden vuoksi. Kuulostaako hankalalta? Tämä ei ollut ote Yleisradion kunniakkaasta Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasta. Tämä on jokseenkin sitä, mitä minulle tulee vastaan, kun vastaan ihmisten kysymyksiin opiskelijoiden vanhempainpäivärahasta. Ja tietysti niille tuenhakijoille, joilla on muutakin odoteltavaa kuin päivärahapäätös. Käytännössähän opiskelijan vanhempainpäivärahaa korotetaan opiskeluaikaisen työn perusteella ainoastaan poikkeustapauksissa. Kesä-, pätkäja sivutoimiset eivätkä oikeastaan juuri muutkaan opiskelijan tekemät työt tähän vaikuta. Siispä opiskelija jatkaa minimipäivärahalla ja totutulla tulotasollaan myös vanhempainloman aikana, vaikka se väärältä tuntuukin. Helppoahan tämä olisi, jos sitten jossain perukoilla joku Kelan paikallistoimisto ei olisi tehnyt kaverin kaverille sitä päätöstä, joka poikkeaa siitä toisen paikallistoimiston tekemästä päätöksestä. Ainoa ongelma ei tosiaan ole se, että raha ei riitä. Toisaalla, jos raha ei riitä, niin harvoin ne muutkaan ongelmat jaksavat kiinnostaa. Minun ei käy kateeksi ketään, joka näiden kanssa on tekemisissä ei tuen hakijoita, ei hakemusten käsittelijöitä eikä niitä, jotka joutuvat kyselyihin vastaamaan. Joskus tuntuu siltä, että sosiaaliturvajärjestelmämme perimmäinen tarkoitus on pitää ihmiset poissa suuremmasta pahanteosta työllistämällä heitä sosiaaliturvan hallinnointi-, hakemuskäsittely-, tukija neuvontatehtäviin. Ja totta tosiaan, tämän seurauksenahan minullekin palkka maksetaan. Siltä osin suomalaista sosiaalipolitiikkaa voinee kehua onnistuneeksi. TUOMAS VISKARI . JYYN SOSIAALISIHTEERI
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 jylkkäri maailmalla Irak-mielenosoitus täytti Berliinin kadut TEKSTI JA KUVA: SANNA KAUKOSALO Puoli miljoonaa ihmistä osoitti Berliinissä mieltään Euroopan laajuisena Irakin sodan vastaisena päivänä 15. helmikuuta. Kyseessä oli Saksan historian suurin mielenosoitus rauhan puolesta. Kaupungissa opiskelevilta amerikkalaisilta Saksan hallinnon ja kansan voimakas sodanvastaisuus saa pääasiassa hyväksyntää TAMMIKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ tunnelma jotenkin sähköistyy Berliinin Freie Universitätin, vapaan yliopiston, kampuksella -juuri siellä, missä Länsi-Berliinin vasemmistolaiset opiskelijaliikkeet yrittivät voimallisesti myllertää maailmaa parempaan järjestykseen jo vuonna 1968. Nyt ilmoitustauluille ilmestyy julisteita, joissa hymyilee tyttö, jonka kasvoihin on maalattu valtava rauhanmerkki. Tekstissä kutsutaan ihmisiä ottamaan osaa maanlaajuiseen Irakin sodan vastaiseen rauhankiertueeseen, joka huipentuu mielenosoitukseen Berliinissä 15. helmikuuta. Muutamassa viikossa keskustelutilaisuuksiin ja mielenosoitukseen kutsuvat ilmoitukset valtaavat elintilan lähes täysin kämppiksiä etsivien ja tenttikirjojaan kauppaavien opiskelijoiden raapustele^ A R , S A FOR HUMANITY »mesPauin CHEGVfcWI WAS BÖSE IST BESTIMME ICH Superman Amerikkalaiset sotaa vastaan berliiniläinen performanssitaiteilija Alexander Marx levittää rauhansanomaa Supermieheksi pukeutuneena. miltä lappusilta. Ruokaloissa ajelehtii yliopiston sodan vastaisen komitean, nuorsosialistien, vihreiden, Attacin ja globalisaatiota vastustavien ryhmien painattamia flaiereita, jotka kaikki kutsuvat osallistumaan 15. helmikuuta. JA MELKEIN KAIKKI OSALLISTUVAT. Lauantaina 15. helmikuuta puoli Berliiniä on täysin halvaantunut mielenosoittajien takia. Pääkadut on suljettu. Metrot ovat aamusta lähtien viimeistä millimetriä myöten täynnä rauhanlippuja, sodan vastaisia banderolleja ja rumpuja raahaavia kaikenikäisiä ja -näköisiä ihmisiä menossa joko Itä-Berliinin entiseen keskukseen Alexanderplatzille tai länteen Breitcheidplatzille, joista kahden mielenosoituskulkueen on määrä lähteä liikkeelle kello 12, kohdatakseen muutaman tunnin kuluttua puolimatkassa parlamenttitalon liepeillä. Siihen ei kumpikaan kulkue tosin ehdi, sillä ihmisiä on saapunut mielenosoitukseen ennätysmäiset puoli miljoonaa. Se on viisi kertaa enemmän kuin järjestäjät, noin 50 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa, olivat odottaneet. Berliiniläisten lisäksi kaduilla marssii yli 700 bussilastillista ihmisiä muista Saksan kaupungeista. Kyseessä on suurin koskaan Berliinissä järjestetty mielenosoitus rauhan puolesta. "SAKSALAISET OVAT poliittisesti todella aktiivisia", toteaa Berliinissä vaihto-opiskelijavuotta viettävä amerikkalainen Julia Millard, joka opiskelee kansainvälisiä suhteita ja viittaa samalla myös ilmapiiriin yliopistolla. Minä en ole täällä läheskään ainoa, joka on kiinnostunut Julian Irakin solaa koskevista mielipiteistä. Varsinaiseen antiamerikkalaisuutecn hän ei kuitenkaan myönnä törmänneensä, vain puhtaaseen uteliaisuuteen. Sitä paitsi hän on itse useimpien saksalaisopiskelijoiden kanssa samalla puolella, mahdollista Irakin sotaa ja Bushin aggressiivista politiikkaa vastaan. "Sota ei ole missään olosuhteissa ratkaisu", toteaajulia varovaisesti. Tästä huolimatta hän ei halunnut osallistua Berliinin mielenosoitukseen. "Kotona Chicagossa olisin ehkä mennyt, mutta ajattelin, että täällä se olisi amerikkalaisena sittenkin liian vaarallista." MIELENOSOITUKSESSA ei antiamerikkalaisuudesta näy merkkejä. Kaikki korostavat heti ensimmäisenä, ettei kukaan ole täällä vastustamassa amerikkalaisia, vaan Bushin politiikkaa. Berliiniläinen performanssitaiteilijaryhmä osoittaa mieltään amerikkalaisiksi supersankareiksi ja -tähdiksi pukeutuneena: Supermies, Mikki ja Elvis kumppaneineen ovat muodostaneet "Amerikkalaiset rauhan puolesta" -rintaman. Banderolleissa vaaditaan "Pudottakaa Bush, ei pommeja". SAKSAN PUNAVIHREÄN hallituksen sodanvastaisesta kannasta ollaan ylpeitä, mutta moni epäilee, jaksaako kansleri Schröder sittenkään pitää pintansa vai oliko hänen lupauksensa olla lukemalta Irakin sotaa missään olosuhteissa vain äänien kalastelua syksyisissä parlamenttivaaleissa. Tähän argumenttiin tarraa myös Berliinissä nykyhistoriaa opiskeleva amerikkalainen Douglas Purvis. Hänen mielestään moinen ei ole viisasta valtionjohtoa, varsinkin kun Saksan ja USA.n aikaisemmin niin hyvät välit ovat nyt mennyttä. Toisaalta hän kettoo olevansa iloinen nähdessään Saksan kaltaisen merkittävän kansakunnan olevan rauhanomaisten päätösten puolella ja lisää olleensa siksi mukana myös Berliinin mielenosoituksessa. Ylipäänsä hänen mielestään "USA:n politiikka on kahden viimeisen vuoden ajan ollut yhtä kauheaa virheitä, jonka jälkien korjaamiseen menee vuosikymmeniä." DOUGLAS JA JULIA EIVÄT tunne ketään alle kolmekymppistä amerikkalaista, joka ei vastustaisi LISA:n hyökkäystä Irakiin. Molempien perhepiirissä on kuitenkin vanhempia ihmisiä, jotka kannattavat sitä. Tämänkin näkökulman he ymmärtävät, sillä amerikkalaiset ovat syyskuun yhKAIKKI KOROSTAVAT HETI ENSIMMÄISENÄ, ETTEI KUKAAN OLE TÄÄLLÄ VASTUSTAMASSA AMERIKKALAISIA, VAAN BUSHIN POLITIIKKAA. dennentoista päivän katastrofin jäljiltä hyvin peloissaan. Saksassa sodanvastaisuus näyttää puolestaan yhdistävän sukupolvet. Berliinissä hieman ennen saapumistani mielenosoituskulkueiden kohtaamispaikalle huomioni kiinnittää mukana asteleva vanha mies, joka soittaa trumpetilla "Tuulelta vaan mä vastauksen saan". Hänen seuraansa liittyy ryhmä parikymppisiä tyttöjä, jotka ryhtyvät laulamaan sävelen tahdissa.»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 H Uushieno koulutussysteemi lyömäaseena työmarkkinoilla Media-ala on aina vaan in TEKSTI: JUKKA VUORIO, KUVA: TUUKKA RONKKO MEDIA-ALAN KOULUTUS ON lisääntynyt valtakunnassamme huomattavasti. Mukana on ainakin kolme yliopistoa ja kuusi ammattikorkeakoulua. Jyväskylässä opiskelee tällä hetkellä tuhat ihmistä valmistuakseen viestintätai media-alan ammattilaiseksi. Vaasassa, Tampereella, Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa heitä on yhteensä tuhansia lisää. Se on aika paljon media-alan ammattilaisia se. Heistä kaikista ei kuitenkaan tule toimittajia, vaan myös tiedottajia, sisällöntuottajia, tutkijoita ja vaikka mitä muuta. Tietokoneiden ja internetin ansiosta media-ala on hyvinkin venyvä käsite. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, ammattikorkeakoulu ja Koulutuskuntayhtymä ovat yhdistäneet voimansa asian tiimoilta. Koulut luovat "Mediaklusterin", jonka on tarkoitus niin, mitäs sen oikein on tarkoitus tehdä, informaatioteknologisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen multimedian lehtori Ilkka Kuukka? "Mediaklusterin tarkoituksena on kartoittaa kaupungissamme annettavan kulttuurin, median ja viestinnän koulutuksen koko kirjoa eri koulutusasteilla ja tutkia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen yhteisvoimin niillä osa-alueilla, joilla kyseinen toiminta on mielekästä. Tavoitteena on hahmotella koulutusväylää kulttuurin, median ja viestinnän alalle Keski-Suomessa." Jaaha. Siis yhteistyötä eri koulujen välillä. Mutta eräänä tavoitteena on mainittu myös kustannusten säästö. Miten mediaklustcri tuottaa säästöä yliopistolle? "Suurin säästö näkyy toivottavasti opetushenkilökunnan henkisellä puolella. Opetuksen sisältöjen kartoituksen kautta päästään toivottavasti tilanteeseen, jossa opetushenkilöstö voi keskittyä omaan erikoisalueeseensa ja siihen, mikä on kullekin kouluasteelle ominainen lähestymistaso", Kuukka toivoo. 'Toinen suuri pointti henkisellä puolella olisi yhteisen digitaalisen oppimateriaalin suunnittelu, toteuttaminen ja jakaminen. Selvää rahallista säästöä saadaan aikaiseksi laitteitten ja ohjelmistojen järkevällä yhteiskäytöllä ja ulkopuolella tilattavien erikoiskurssien kulujen jakamisella." KAS, SIIS HENKISEN puolen säästötkin voidaan laskea. Kaikkea sitä oppiikin, kun neljännesvuosisadan elää. Opiskelijat pitäisi saada töihinkin. Media-klusterin tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksia. Miten se käytännössä tapahtuu? "Jos ajattelen tätä pointtia multimediakoulutuksen kannalta, niin moni meillä sivuaineen suorittanut humanistisen tiedekunnan opiskelija on voinut käyttää koulutusta jonkinlaisena lyömäaseena työmarkkinoilla. Käytännön projektitöiden kautta löytyy myös usein väylä itsensä työllistämiseen, ja suotavaa olisi, että esimerkiksi mediaklusterin järjestämän koulutuksen kautta opiskelijat uskaltautuisivat perustamaan myös omia yrityksiä." MUTTA MIHIN KAIKKI tämän hetken opiskelijat saadaan työllistymään? "Haluaisin ajatella asiaa siltä kannalta, että viestinnän ammattilaisia tullaan tarvitsemaan jatkossa aina vain laajemmalla sektorilla. Perinteisiin viestimiin sidotut työpaikat eivät lisäänny, mutta uskon, että viestintäteknologian kehityksen t myötä tulee muodostumaan uutta työsarkaa esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen puolella." Onko yhteistyö ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymän kanssa merkki tutkimuksen merkityksen vähentymisestä viestinnän alalla? Onko tästä mitenkään vedettävissä johtopäätöstä, että tulevaisuudessa viestinnässä käytännön toimitustyö ja tutkimus erotellaan selvemmin toisistaan jo opiskeluvaiheessa? "Yhteistyön tärkein pointti on mielestäni juuri siinä, että esimerkiksi yliopistossa voitaisiin paremmin keskittyä omaan tutkimukseen ja sen pohjalta annettavaan opetukseen. Kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirryttäessä esimerkiksi ammattikorkean ja yliopiston on oltava paremmin selvillä toistensa tonteista."» kommentti Yksi tuhannesta? MINÄ OLEN TEHNYT enemmän tai vähemmän toimittajan ja luennoitsijan töitä koko kuluvan vuosituhannen. Olen hakenut opiskelemaan viestintää ainakin kolmesti. Olen tässä lehdessäkin kirjoittanut kahdesti aikaisemmin asiasta. Ensin hakuaikeistani ja tulosten selvittyä siitä, kuinka päädyinkin siivoojaksi. Se oli kauheaa se. Mutta ei minusta ollut siivoojaksi. En ole koskaan oikein osannut muuta kuin kirjoittaa ja puhua, joten ei minua kovin paljon kiinnostanut, kuinka lattioita vahataan. Joten palasin sorvin, tai oikeammin tietokoneen Jonkin aikaa kaikki meni hyvin. Sitten myin tietokoneeni toimittajan työssä, hitto sentään, tärkeimmän työvälineeni silloiselle tyttöystävälleni. Ensinnäkin siksi, että tarvitsin rahaa, mutta toiseksi myös siksi, että kuvittelin muuttavani sen tytön kanssa yhteen asumaan. En kuitenkaan muuttanut, ja kohta olinkin ilman tyttöystävää -ja tietokonetta. ON HANKALAA, kovin hankalaa, vaikka ei kuitenkaan toivottavasti mahdotonta, saada vakituista media-alan työpaikkaa ilman koulutusta ja alalle valmistumista. Isoimmat mediat tekevät vieläpä läheistä yhteistyötä yliopistojen ja muiden koulujen kanssa, joten on entistä vaikeampaa "outsiderina" saada jalkaa oven väliin. ILMAN OMAA tietokonettakin olen kuitenkin sinnikkäästi jatkanut juttujen kirjoittamista. Asiaa on kummasti helpottanut "työpaikkani" tietokone. Vaikka ei se mikään oikea työpaikka ole. Olen siellä työmarkkinatuella. 'Työpaikkani" on eräs paikallislehti. "Työhöni" kuuluu kahvin keitto, lehtien lukeminen, sähköpostin lukeminen ja kirjoittaminen sekä kaupassa, postissa ja kirjastossa omien asioiden hoito niin ja tietysti toisinaan jonkun haastatteleminen tai jutun kirjoittaminen. Ehkä tulevaisuudessa teen sitä samaa kuukausipalkalla. Siihen vaaditaan kuitenkin tutkinto. Ehkä minäkin olen syksyllä yksi yli tuhannesta jyväskyläläisestä mediaalan opiskelijasta. JUKKA VUORIO Ilkka Kuukka käyttää opetuksessaan itse kehittelemäänsä Yano-multimediapeikkoa. Oulun yliopiston hakuajat 2003 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a 1 5 . 5 . Informaatiotutkimuksen ko Kansainvälisen yritysviestinnän ko Logopedian ko Historia-aineet (aateja oppihistoria, yleinen historia, Suomen ja Skandinavian historia) Kirjallisuus Kulttuuriantropologia Yleinen arkeologia Suomen kieli Saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Englantilainen filologia Germaaninen filologia Pohjoismainen filologia K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Kasvatustieteiden koulutus 5.5. Musiikkikasvatuksen koulutus 27.3. Master of Education 25.4. Teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus 25.4. Luokanopettajan koulutus, Oulu ja Kajaani 25.4. Varhaiskasvatuksen koulutus, Oulu 25.4. Varhaiskasvatuksen koulutus, Kajaani 25.4. lastentarhanopettajan tutkinnon tai LTO-kelpoisuuden sisältävän kasvatustiet. kandidaatin tutkinnon suorittaneet 16.5. Ruotsin kielen kielikylpy (koulutuskokeilu) Kajaani 25.4. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot (ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille) 14.3. L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Biologian ko Biokemian ko Fysikaalisten tieteiden ko Geotieteiden ko Kemian ko Maantieteen ko Matemaattisten tieteiden ko Tietojenkäsittelytieteiden ko L ä ä k e t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Lääketieteen ko Hammaslääketieteen ko Hyvinvointitekniikan ko Terveystieteiden koulutusalat T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Kansantaloustieteen ko Laskentatoimen ko Markkinoinnin ko Johtamisen ja organisaation ko T e k n i l l i n e n t i e d e k u n t a Arkkitehtuurin ko ennakkotehtävien palautus D l koulutus konetekniikan ko prosessitekniikan ko elektroniikan ko tietoliikenteen ko tietotekniikan ko informaatioverkostojen ko tuotantotalouden ko ympäristötekniikan ko 15.5. 5 . 5 . 3 . 5 . 22.4. 2 2 . 4 . 12.5. Kaikki hakuajat päättyvät ilmoitettuina päivinä klo 16.15. Hakulomakkeiden tilaus Oulun yliopiston opiskelijapalvelut Linnanmaa PL 8100,90014 O U L U N YLIOPISTO Puh. 08-553 4 3 5 / 4036 / 3967 / 3968 Fax 08-553 4051 e-mail: opiskelijavalinta@oulu.fi http://www.oulu.fi Kajaanissa annettava koulutus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö P L 5 I 87101 Kajaani Puh.08-632 461 I
mmrnrn T* 4/2M3 r n i\r vanopaaKKar VOI ELÄMÄ(ÄNI)! Sain vähän vihiä, että varjopääkkäreideni aiheet muistuttavat liikaa toisiaan. Olen purkanut mitä ilmeisemmin jo riittävästi ajatuksiani päihteistä ja rockmusiikista. Tällä kertaa aionkin kirjoittaa ihan muusta. Nimittäin musiikin ja baarien ulkopuolisesta elämästäni. Nyt vältän viimeiseen asti sanoja rock, skene, yhtye, biisi ja musiikki. Näitä olen viljellyt jo aika usein. Moni varmasti tietää, mitä ajattelen esimerkiksi popista ja musiikkiteollisuudesta, joten en kerro tästä sen enempää. Lisäksi aion jättää väliin tarinat, joihin liittyy olut, tupakka, baarit, keikat ja humala. Kirjoitin tipattoman tammikuun hulluudesta vuoden ensimmäisessä Jylkkärissä ja viime syksynä aiheena oli tupakkalakko. Eli jokainen lukija tietää näistäkin ihan tarpeeksi. Kirjottaisin mielelläni ystävistäni, mutta heihin liittyy usein baarit, keikat, musiikki, rock, olut ja tupakka, joten jätän tämänkin aiheen väliin. Voisin toki muistella lapsuuttani ja nuoruuttani ja poimia sieltä ajatuksia. Ongelmana on vain se, että teininä soitin rockia yhtyeessä, jossa tein kaikki biisit. Lisäksi jäin ensimmäisen kerran kiinni tupakoinnista jo lapsena. En siis voi tästäkään tarinoida. Harrastan nykyisin musiikkia ja päihteitä, joten unohdetaan tämäkin. Puuhailin toki nuorempana kaikenlaista, mutta koska aika ei ole vielä kullannut muistoja, niin en viitsi tehdä suurempia paljastuksia. Haaveistani en voi sanoa mitään, sillä ajatuksissani näen itseni joko rocktähtenä, -toimittajana tai -festivaalien pääorganisoijana. En hirveästi seuraa päivän sanomalehtiä tai uutisia. H ole siis oikein mitään ajankohtaista asiaa, johon tuntisin tarvetta puuttua. Voisin toki kirjoittaa yhtyeiden tulevista julkaisuista tai miehistövaihdoksista, mutta en tällä kertaa. Eli mitä jää jäljelle? Noh... Käyn päivisin töissä toimituksessa. Työpäivän aikana vaihdan kuulumiset, kirjoitan juttuja tai teen haastatteluja. Tämän jälkeen menen kotiin, jossa minua odottaa PlayStation 2. Puhun paljon puhelimessa, koska tyttöystäväni asuu toisella puolella Suomea. Pidän aktiivisesti yhteyttä myös äitiini, jolta kuulen kotipaikkakuntani kuumimmat uutiset ja Ykä-kissani kuulumiset. Huokaus... Välillä minusta tuntuu, että elämäni pyörii melko pienissä ympyröissä. PETRUS KOSKIMIES JarHppa Lajunen, Vuoden urheilija -02. oik. Heimo l.a|unr-n"~Vnr)Hf*n-v«l«wnta|aT • palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Ruokaa MORAALI TEKSTI JA KUVA: JANNE IKONEN f RIKOS. RIKOKSEN OLEMUS. Se jäi sattuneesta syystä miellä askarruttamaan männäkertaisen Palaneen Käryn tiimoilta. Nyt jos koskaan onkin aika nostaa kissa pöydälle (kuvaannollisesti vain, siis) ja tarkistaa, voiko silkalla ruoanlaitolla rikoksen polulle eksyä. Kotona tai ulkosalla. Vierasta vailla, yksinäisyydessä, katson parhaaksi hankkia seuraa edes puhelimessa. Poliisilaitoksen numeroa siis kehiin ja selvittämään, miltä laki näyttää. RUOAN VALINTA EI sinällään ole vaikeaa. Näissä rikoksella hekumoivissa tunnelmissa pyörä pysähtyy väkisinkin liharuoan kohdalle. Liha on murhaa ja koko kansan rakastaman kirja/elokuvapoliisimme komisario Palmun sanoin: murha on kaikista rikoksista lopullisin, eikä sitä voi koskaan sovittaa. Ruokamme on siis vähintäänkin tarpeeksi runollista. Ateriatarpeiksi haalitaan lihaa, joku sellainen 400 grammaa. Ei väliä mitä, eläimen lihaa ja sillä selvä. Lisaksi muutama porkkana, pari sipulia ja tölkki kookosmaitoa. Mausteiksi pätkä tuoretta inkivääriä, kuivattua rakuunaa, persiljaa ja sitä grillaus& yleismaustetta. Lisäkkeeksi käy mainiosti vaikka riisi, mutta jos nyt haluaa äityä todella tukevan annoksen suoltamaan, voi tehdä vaikkapa juusioiset veneperunat. Niihin tarvitaan lisätarvikkeiksi perunaa ja parmesaania. VAIKUTTAA MUUTEN SILTÄ, että ihan lakiopillisesti tuomittavaa ruoanlaittoa on aika hankalaa harjoittaa kotona. Julkisilla paikoillakaan varsinaista ruoanlaittoa tai ruokailua ei rajoiteta, oikeastaan vaikuttaisi löytyvän kolme tapaa rikkoa järjestyssääntöjä ruoan parissa. Näistä ensimmäinen on avotulen teko. Se on yksiselitteisesti kiellettyä julkisella paikalla, kuitenkaan esimerkiksi sähkögrillin ei pitäisi ongelmia aiheuttaa, uskoo komisario Hannu Suokas Jyväskylän poliisilaitokselta. Eri taloyhtiöiden järjestyssäännöt tosin saattavat rajoittaa esimerkiksi sisäpihojen ja parvekkeiden käyttämistä ruoanlaittoon tiukemminkin. MUTTA JUU, MURHAN PARIIN. Eläimen lihan suikaleet ruskistetaan pannulla, päälle hyvä satsi yleismaustetta, varmaan tosin tulee ihan kelpo ateria tavallisella suolallakin. Sekaan myös sellainen lyhyen peukalon mittainen pätkä kuorittua ja pilkottua inkivääriä. Porkkana ohuiksi suikaleiksi, sipuli pieniksi ja sinne sekaan vaan. Paistetaan, kunnes porkkana siitä kuullottuu. Päälle kaadetaan kookosmaito. Sitten ohjelmassa onkin taas odotusta. Ainakin siihen asti, että kastike hiukka sakenee. TOINEN TAPA sääntöjenvastaiseen ruokapuuhailuun on ylenmääräinen alkoholin käyttö. Kaupunkimme järjestyssääntö kieltää alkoholin nauttimisen julkisella paikalla, kuitenkin esimerkiksi mausteena viinaksia saa julkisuudessakin käyttää. Myöskään ruoan nauttimisvaiheessa ei esimerkiksi viinin nauttimiseen käytännössä Suokkaan mukaan puututa, ellei ateriointiin liity mainituista sitä kolmatta, nimittäin: "Viininjuontiakin on niin monenlaista. Jos siitä aterioinnista on tullut vaikka kauhea sotku ympäristöön, niin kyllä viinijuontiinkin voidaan puuttua." Eli näin laskiaisen tienoilla voi siis vaikkapa pullaa ja minttukaakaota ihan hyvällä omallatunnolla hörppiä menemään. Kaiken kaikkiaan siis ateriointia julkisen paikan helmassa ei pitäisi lain häiritsemän, kun vain järkeä vähän käyttää. Ei siis oikein kapinointi ruoan kautta toimi, ei. NIIN, VIIMEIN SE KASTIKEKIN sakenee vähän. Silloin on mitä mainioin aika maustaa se muutamalla hyvällä hyppysellisellä rakuunaa ja hiukka vähemmällä persiljalla, maun mukkaan, maun mukkaan. Sitten kastikkeen voikin antaa muhia kannen alla sen aikaa, että riisi kypsyy. Tai jos tahtoo tehdä niitä juustoperunoita, niin astuu ajassa hiukka taaksepäin. Kannattaapi nimittäin ne puuhastella uuniin jo siinä huomattavasti aikaisemmin, kypsyvät sen reilun puoli tuntia. Muutama kourallinen perunoita siis pituusuunnassa suunnilleen kuudeksi lohkoksi jokainen, semmoisiksi veneen muotoisiksi siis. Ellei ihan välttämättä halua, niin ei tarvi edes kuoria. Kuivataan nopeasti talouspaperilla ja lyödään yhteen astiaan. Sekaan pari ruokalusikallista öljyä, päälle tukevasti G & Y -maustetta ja parmesaaniraastelta. Sekoitetaan kunnolla niin, että juustoa ja maustetta tantuu kaikkiin lohkoihin. Sitten vaan ranskalaisten tapaan uunipellille ja 250 asteita & 30+ minuuttia. ETTÄ NÄIN. Piknikkecrauskautta odotellessa. Kiitos ja näkemiin.» "f
TT ¥ Jyväskylän Ylioppilaslehti a/2003 f £ j I fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. ANSSI El KIRISTELE HAMPAITAAN TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES VIIME JYLKKÄRISSÄ Anssi kauhisteli tulevaa hammaslääkärin operaatiota, eli viisaudenhampaiden poistamista. Nyt leikkaus on jo takana, ja Anssi on toipunut siitä erittäin hyvin. Vaikkakin haastatteluun saapui erittäin väsynyt nuori mies. "Pelkäsin turhaan leikkausta. Eka hammas lähti helposti kokonaisena, mutta toinen jouduttiin pilkkomaan. Olihan siinä pari päivää jälkikipuja, mut ei nekään enää vaivaa", kertoo Anssi. Muuten fuksimme on onnistunut kiertämään sairastelun. Tällä hetkellä Jyväskylää tuntuu rasittavan paha henkilöltä toiselle siirtyvä flunssa. "lte en ole ollut sairaana, jos ei lasketa leikkauksesta johtuneita särkyjä. Sen sijaan kämppikset on ollu oksennustaudis." FUKSI-palstalla ei ole hetkeen puhuttu lainkaan Anssin opintojen etenemisestä. Joku voisikin epäillä, ettei asiasta ole mitään puhuttavaa. "En tiedä yhtään miten opiskelut jaksaa. Ei vaiskaan, vaan oon ihan oikeesti ny opiskellu. Mulla on sellanen sopiva tahti, et perjantaisin ja tiistaisin on täysin vapaata. Muina päivinä on pari tuntia luentoja. Eli aika rauhallisesti siis menee", Anssi toteaa. SEN SIJAAN juhlimisesta ja baareista on aina löytynyt jotain kerrottavaa. Näin kävi tälläkin kertaa. "Meillä oli tässä yks ilta bileet kämpillä. Ne meni tosi hyvin. Yks tuhkis hajosi, mut muuten paikat pysy kunnossa. Ne oli semmoset kummalliset teema-bileet, jotka oli sinänsä erikoiset, et me syötiin tosi paljo. Valmisteltiin illaksi muun muassa kaalipiirakkaa ja keittoja. Ja pidettiin ihmeellisiä puheita." ILLAN aikana Anssille kävi myös vähän ikävämpi sattumus, kun ruuan lisäksi suusta löytyi myös sinne k u u l u m a t t o m i a asioita. "Jossain vaiheessa iltaa huomasin, et mun suussa oli joitain ihmeellisiä sinisiä pieniä narunpätkiä. Sit tajusin, et viisaudenhampaiden tikit oli lähteny irti. Ei siinä onneksi käyny sen kummempaa. Eksyttiin vielä Vakiopaineeseen ja lopuksi kavereiden luo jatkoille."» Tuntemattomat laitokset, osa 2 / 6 Rentoa . kieliteknologiaa TEKSTI: ANNUKKA PALONIEMI JA LILJA SAIKKONEN, KUVA: TUUKKA RÖlKTO TIEDÄTKÖ, MITÄ TAPAHTUU Ylioppilastalon ylimmässä kerroksessa siellä, minne johtaa se terassimaisen tasanteen nurkassa oleva ovi? Tutkivien kulinaristien ekskursio paljastaa totuuden: siellä on soveltavan kielentutkimuksen keskus, kavereiden kesken SOLKI. SOLKILLE EI VOI HAKEUTUA suoraan opiskelemaan, vaan se on pääosin tutkimuslaitos, joka tarjoaa täydentävää ja syventävää koulutusta, kertoo erikoistutkija Hannele Dufva. Tutkimuksen kohteina ovat mm. kielen ja mielen suhde sekä kielen ja yhteiskunnan suhde sekä kielen oppiminen. Tärkeitä painopisteitä ovat yleisten kielitutkintojen kehittäminen yhdessä opetushallituksen kanssa sekä yleiseurooppalaisen Dialang-arviointijärjestelmän luomisessa mukana oleminen. ULKOPUOLISET EIVÄT SOLKIA kovinkaan paljon tunne. Tietotekniikan opiskelija Jakc (nimi muutettu) veikkaa kyseessä kuitenkin olevan jotakin mediaseksikästä. Yhteiskuntapolitiikkaa lukeva naishenkilö puolestaan uskoo soveltavan kielentutkimuksen sisältävän "jotain humanistijuttua". "Ala on niin marginaalinen, että sinne hakeutuvan täytyy tietää tarkasti, mitä haluaa." RANSKAA OPISKELEVA Pauliina lnno ajautui Sotkille, koska halusi täydentää opettajantutkintoaan jollakin erityisosaamisella. "Löysin tieni KOO-KIT -ohjelmaan, jossa perehdytään Kielen Opettamisen ja Oppimisen sekä KleliTeknologian kysymyksiin. Parhaillamme teemme elektronisien oppimateriaalien laadinnan kurssilla suomen kielen opetusvideota." Inno kehuu keskuksen rentoa ilmapiiriä ja pieniä opetusryhmiä. "Kielestä puhutaan nykyään paljon, multa unohdetaan, että on olemassa alan ammattilaisia, jotka mielellään osallistuisivat keskusteluun", huomauttaa Hannele Dufva.» KOO-KIT -ohjelmaan osallistujat kuvaamassa suomen kielen opetusvideota. Jylkkärissä 2/1995 nimimerkki Vento Vieras kirjoitti maalisvaaleista, joissa oli mukana 18 puoluetta (mm. Luonnonlain puolue joogalentäjineen, muistaako joku vielä...?). Julkkisehdokkaista ei ollut pulaa silloinkaan: "Ponnistaako Matti Nykänen (smp) seuraavan kerran Arkadianmäkiviikoilla? ... Onko ruoho Atik Ismailille (Vihr.) aidan takana vihreämpää? Jyväskylänkin poliittisessa elämässä pärjäävät urheilijat, etupäässä kolmiloikkaajai. Eli kaikki poliitikonalul: ylös, ulos ja eduskuntaan!" "Muita seurattavia julkimopyrkyreitä: Ajaako itsensä Ylestä ulos huutanut Ruben Stiller (sd) kökkötraktorilla suoraan eduskuntaan? Onko Tarja Smura (naisp., very nice!) muodollisesti pätevä edustajan työhön? Sancleeko Sanelma Vuorre (naisp., pelkkä nice) linnan asut? Nähdäänkö Laila Snellman (nusu) epäilyttävän usein naistenlehtien sivuilla? Tanssiiko Aira Samulin itsenäisyysjuhlissa teknoa?" "Veikeästä joukosta puuttuu ainoastaan ufodoku Juhan af Grann (sirius), mutta hän onkin ehdolla aivan toisissa vaalipiireissä." hämeenaho Tefc^TVuiA SiVJUEM VAALIPANEELIIN P,MU>AT LOKllAf I tmt-UIX ESirrtYTfMr-TEE VfrUMTMl .' A EtftUl ÄAUE&J PÄÄSEÄT I t a KlHoT, Nl5.">(EiOAUE « WVtiJvoWf\"-fo^ilth.t>\,u,P. W A T ! MiMA VOITANI VAALIT. JA tfutf Tiwt TM A VSto w a W , T f l f l t t W f t DfJ PvOUTJUvJiT VAhUl-UPAuttlA El OLE PlPfTlYt l PAAVO AlWA*AAfJ. MlMTA uxftotfer PITÄS PITÄÄ. Oltu SULAMA' KfuTAJAREIPAS K£ HARJOITAflMf BEAU^nvrÄ Pö/JTIfcKM. M6/H.Ä M K M t U E H«/JTALAflT. e\ «LE HMTAlAPrVJAy MöUIEM HlEL£SrtTAM)\ M Mlm> OM I6JITIMKIN SAMAA -NÄTSAPUUTA. PITÄÄ stlS ANTAA P^oTEJTlMfJI. . 71 n. DN Klt-iAvU PltttMMWLM5lA „ . JisuflSVOMALMIA AROALAISdKMAAKEiAn... JA TIETYSTI,PtoTRfliÄttEflAJlEM NÄlUg KÄMtUi ÖNKItJ liv OTTAJIA -0N£lÄK£tÄI5lX, TWp*MiA\ eo-VAvnisiA EHPoKi^AlTA.., TAMTO ÄAWIHAKA\IA,KPTAVA PHO'*
• • • T2] Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 [ g TEKSTIT: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: RIITTA PILTONEN KOTI ON SUOMALAISELLE naiselle kaikkein vaarallisin paikka, miehille se on turvallisin. Suomessa kuolee Harvardin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan teollistuneista länsimaista toiseksi eniten naisia parisuhdeväkivallan vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 30 naista vuodessa, eli yhtä joka toinen viikko. Vain USA on Suomen edellä tilastossa. Joka viides suomalainen nainen on nykyisessä parisuhteessaan ollut väkivallan kohteena. Heiskasen ja Piispan vuonna 1998 tekemän kyselytutkimuksen mukaan noin puolet eronneista naisista on joutunut entisen puolisonsa väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Helposti luulisi, että parisuhdeväkivalta koskettaisi vain lähiöiden syrjäytyneitä. Todellisuudessa sitä esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä. Heiskasen ja Piispan tutkimuksen mukaan vain joka neljäs parisuhdeväkivaltaa kokeneista oli joskus hakenut apua, yleisimmin terveyskeskuksesta. Naisten kertoman mukaan vain kuusi prosenttia väkivaltaisesti parisuhteessa käyttäytyvistä miehistä oli hakenut apua kyseiseen ongelmaan. TUTKIJA MARITA HUSSO Jyväskylän yliopistosta väitteli helmikuun alkupuolella yhteisLyölyjen aika ja tila. USA:n suuren naiskuolleisuuden kotona selittää hänen mielestään osaltaan runsas käsiaseiden määrä. . "Kyllähän Suomikin on ollut tilastoissa väkivaltaisen maan maineessa. Parisuhdeväkivalta on kuitenkin ollut sivuutettu väkivallan muoto, sitä ei ole edes laajemmin tilastoitu ennen kuin vasta aivan viime aikoina. Väkivalta on ollut varmaankin osallaan ollut meillä kulttuuriin kuuluva juttu, sitä on hiljaa siedetty. Esimerkiksi perheessä tapahtuvaa väkivaltaa koskevat lainsäädännölliset muutokset ovat meillä tulleet verrattain myöhään, jos ajatellaan esimerkiksi muita Pohjoismaita ja myös monia Euroopan maita", Husso toteaa. VIIME VIIKKOINA ON julkisuuteen noussut oikeusministeriön vireillä oleva lainuudistus, jolla poistettaisiin uhrin mahdollisuus "vakaasta tahdostaan" pyytää pahoinpitelyasian käsittelyn lopahtuva väkivalta tuli vuonna 1995 vihdoin syytteen alaiseksi rikokseksi, jos se oli aivan ilmeistä, niin oliko se nyt kaksi kolmannesta poliisin tietoon tulleista perheväkivaltatapauksista ei edennyt oikeuskäsittelyyn saakka. Eikä poliisin tietoon tule kuin murto-osa perheväkivallasta." Vakaan tahdon pykälän poistaminen on Husson mielestä hyvä asia sikäli, että vastuu asian etenemisestä oikeudessa jää nykyisessä tilanteessa liiaksi uhrin harteille. Väkivallan kitkemisestä tulisi ottaa vastuuta yhteiskunnallisesti. Omassa kodissa oman kumppaninsa tai rakastettunsa väkivallan kohteena oleminen on hänen mukaansa äärimmäisen hajottava kokemus: se rikkoo perustavan, ihmisyyttä kannattelevan rajan ja tuottaa häpeän, alemmuuden ja kykenemättömyyden tuntemuksia. Osaltaan nämä kokemukset mahdollistavat väkivallan peittämisen ja sivuuttamisen yhteiskunnassa. Lisäksi uhrit eivät usein uskalla nostaa syytettä, koska he pelkäävät seuraamuksia. HUSSO PENÄÄ LISÄÄ yhteiskunnallista vastuunottoa esimerkiksi terveyskeskuksiin ja muille viranomaisille, jotta väkivaltaan puututtaisiin -ja ajoissa. Mitä pidempään väkivaltaa siedetään, sitä enemmän se raaistuu ja siihen on muutenkin entistä vaikeampi puuttua. "Väkivaltaan kannattaa reagoida jo siinä vaiheessa, kun miettii, onko tämä väkivaltaa vai ei. Minun näkemykseni mukaan niin sanotun väkivaltaongelmaisen parisuhteen pelastaminen edellyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hoitoon hakeutumista ja sitä, että väkivalta saadaan todella loppumaan. Väkivallan tekijän täytyy otMIKÄ SITTEN SAA miehen lyömään? Husson tutkimusaineisto koostui pääasiassa Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan keräämän Väkivallasta vapaaksi -kirjoituskilpailun teksteistä sekä hänen omista lisensiaatintyössä tekemistään haastatteluista. Näiden naisten kertoman mukaan väkivalta tapahtui usein tilanteissa, joissa oli kyse kontrollista mies kontrolloi mustasukkaisuuden varjolla naisen menemisiä, harrastuksia ja ystävyyssuhteita. Väkivalta voi liittyä myös tilanteisiin, joissa nainen yrittää rajoittaa miehen me"Kummassakin tilanteessa on mahdollista tulkita, että kyse on miehen kontrollin ja määrittelyvallan kyseenalaistamisesta tai sen uhasta." Myytit, jotka selittävät miehen väkivaltaisuutta naisen nalkutuksella tai verbaalisella lahjakkuudella, elävät vahvasti edelleen ja mahdollistavat väkivallan jatkumisia. Useimmat naisista kertoivat kokeneensa sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa, jälkimmäisestä esimerkkeinä haukkumista, solvaamista, mitätöintiä tai itse kunkin tappamisilla uhkailua. "Tutkimusten mukaan parisuhdeväkivallan uhrina kuolleet naiset eivät sitä vastoin ole useinkaan olleet mitään nalkuttajia", Husso selittää rauhallisen varmalla tyylillään ja täsmentää: "Totta kai parisuhteissa on ristiriitoja, ne kuuluvat elämään. Mutta puurot ja vellit sotkeutuvat, kun aletaan pohtia henkistä ja fyysistä väkivaltaa sillä tavalla, että joku sanominen mukamas aiheuttaisi tai selittäisi oman kumppanin pahoinpitelyä. Kysymys on täysin eri asioista, ja tämä on millä tahansa muulla elämänalueella paitsi parisuhteessa täysin itsestään selvää." "Mutta en halua tällä korostaa, että mies olisi aina syyllinen ja nainen syytön, vaan että mikään ei oikeuta väkivallan käyttöä missään ihmissuhteissa. Etenkään sellaisissa tapauksissa, joissa fyysiset voimasuhteet ovat hyvin epätasaiset." NE, JOILLE VÄKIVALLAN KOHTEENA olleet kertovat kokemastaan, reagoivat herkästi sanomalla, etteivät antaisi kenenkään lyödä itseään tai että naisen pitäisi heti jättää mies. Monet parisuhdeväkivallan kohteista ovat selittäneet itse ajatelleensa samalla lavalla ennen väkivallan kynsiin joutumistaan. Tällaiset kommentit voivat Husson mukaan olla lapoja erottautua väkivallan uhreista sekä pyrkimyksiä torjua aihepiirin herättämää ahdistusta. Niillä loukkaa helposti väkivallan kohdetta. Parisuhteesta ja omasta kodista lähteminen ei hänen mielestään ole juuri koskaan helppoa, eikä varsinkaan väkivaltatapauksissa, joissa sopuratkaisua ei yleensä löydy ja väkivalta jatkuu usein "Väkivallan ja tapetuksi tulemisen uhka on pahimmillaan, kun ero realisoituu tai heti eron jälkeen. Pelko kiinnittää naisen kotiin. Toisaalta väkivalta on vain parisuhteen yksi ulottuvuus. Monet jaksavat uskoa pitkään, että väkivaltaongelma pystytään ratkaisemaan. Miehen vuolaat rakkaudentunnustukset ja anteeksianelut sekoittuvat usein uhkauksiin esimerkiksi lasten jäämisestä isälle eron yhteydessä." "Väkivallan vaikutuksia sen osapuoliin ei ole ymmärretty Silloin kun elämä on rankimmillaan, kun juuri ja juuri selviää arjesta, yksin oleminen voi tuntua vielä pahemmalta vaihtoehdolta kuin väkivaltaiseen suhteeseen jääminen." MARITA HUSSON MUKAAN lähipiirissä tapahtuvaan parisuhdeväkivaltaan kannattaa puuttua silläkin uhalla, että se loukkaisi kyseisiä ihmisiä. "Moni parisuhdeväkivallan kohteista kertoo, myöntävät, että on ollut äärimmäisen tärkeää nuomala lonkun valittavan ia uskaltavan puuttua Niinan tarina "Sitä ei näe päällepäin" "SE TAPAHTUI NOIN KUUSI VUOTTA sitten, olin just täyttänyt 25. M; vanhemman Mikan, joka asui toisella puolella Suomea. Meistä tuli ensin ystäviä, mutta sitten napsahti. Me ei pystytty pitkän välimatkan vuoksi tapaamaan usein. Meillä oli aivan yliromanttisia viikonloppuja yhdessä. Mika vaikutti sivistyneeltä: hänellä oli kirjahyllyssä tosi paljon kirjoja, feministisiä teoksiakin." Vuoden kuluttua mää muutin Mikan luokse. Heti alusta asti asuminen siellä meni päin persettä. Mika kohteli mua tosi huonosti, hän oli välinpitämätön. Olin uudessa kaupungissa, jossa en tuntenut ketään. Hän tokaisi mulle, että luulenko olevan hänen velvollisuutensa viihdyttää mua. Ensimmäinen vuosi yhteisasumista meni ihan ok, toinen oli yhtä helvettiä. Meille alkoi tulla mystisiä laskuja, eikä meillä ollut ikinä rahaa mihinkään, vaikka mullakin oli kolme työpaikkaa. Mun palkat ei olleet päätä huimaavia, mutta silti mun piti välillä elättää meitä molempia. Puhelinlaskut olivat toista tuhatta markkaa. Mika syytti niistä minua, vaikka mää en paljoa soitellut. mattomia asioita: maksamattomia laskuja, eri oikeusisl»I«i Ctjv-lVi I V4\ K l K < l».11 $WU 'WVK auton tankkaamisesta ilman maksua. Sekä potnokamaa kuten seksifilmiklubien jäsenkortteja ja karhukirjeitä palauttamattomista filmeistä niin paljon, että sitä voi jo kutsua addiktioksi. Mika syytti mua kaikesta, sanoi että olen hullu. Hän uhkasi sulkea mut mielisairaalaan ja että olen ansainnut tämän kaiken mitäs menin penkomaan. "KERROTTUANI MIKAN VANHEMMILLE ASIOISTA HE TOTESIVAT, ETTÄ LIKAPYYKKI HOIDETAAN KOTONA." Kerrottuani Mikan vanhemmille asioista he totesivat, että likapyykki hoidetaan kotona. En tiennyt enää loppuvaiheessa yhtään, mitä mun olis pitänyt ajatella. Oli"ME MENTIIN NAIMISIINKIN, en oikein tiedä miksi. Mika oli sitä ennen jo lyönyt mua ekat kerrat. Niin sanottua onnellista avioliittoa kesti kaksi viikkoa. Mä sain uhkaavan karhukirjeen laskusta, jonka Mika oli luvannut maksaa aikaa sitten, mutta olikin vain piilottanut aiemmat karhukirjeet. Meillä alkoi olla pahenevia riitoja, sain avokämmentä riitatilanteissa. Sellaisissa, kun hän oli jäänyt kiinni jostain valheesta, mutta ei halunnut myöntää sitä. Se oli aina sellaista tönimistä, käden vääntämistä selän taakse ja avokämmentä. Ei niistä pahoja mustelmia tullu. En mäkään täysin syytön ollut: olin tosi paha suustani, huusin ja hajotin astioita ja löin takaisinkin. Tosiasiassa Mika on mua paljon rotevampi, joten en pystynyt sitä satuttamaan. Meninkin siihen vanhaan ansaan, että oon ansainnu tämän väkivallan, koska olen ollut niin inhottava itse." "TULTUANI JOULUNVIETOSTA kotipaikkakunnaltani mää löysin vanhojen lehtien välistä hervottoman kasan pornolehtiä. Mika repes itkuun ja yritti selitellä, että ei tätä ennen ole tapahtunut, ei hän tällaista harrasta. En uskonut vaan kävin hänen töissä ollessaan läpi kaikki hänen paperinsa. Sieltä löytyi aivan uskosm varmaan seonnut ilman töitä. "PÄÄTIN LOPULTA MUUTTAA takaisin Jyväsky-, lään. Mikan vanheinmat selittivät kaikille, että lähden vain tekemään opintoni loppuun. Ero hoidettiin lähinnä kirjeitse. Kavereiltani kuulin, että äijä oli muuttanut melkein saman tien toisen naisen kanssa yhteen. Vuoden paahdoin opintoja hulluna, sitten romahdin totaalisesti. Kaikki oli jäänyt niin auki: en koskaan saanut selville, miksi tapahtunut tapahtui. Mua hävetti, että olin ollut niin tyhmä. En ollut pitkään aikaan suostunut myöntämään, että suhde menee päin helvettiä. Asiasta on päässyt yli tosi hitaasti. Kävin YTHSJlä, pari kuukautta olin mielialalääkkeitä ja puhuin psykiatrille ja ystäville. Mulla oli pitkään sellainen mielikuva, että kaikki ihmiset pimittävät jotain. En luottanut kehenkään, varsinkaan miehiin. Jotkut asiat laukaisevat edelleen paniikki-ja itkukohtauksia." "OLEN JÄLKEENPÄIN LUKENUT kirjoista kuvauksia psykopaateista ja Mika sopii niihin: älykäs, nokkela, huumorintajuinen seuramies. Juuri sellainen, josta sanotaan, että eihän siitä olisi ikinä voinut uskoa. Mutta kuka tahansa ihminen voi olla väkivaltainen. Sitä ei näe päällepäin."» ihdevakivallan teemalla latketaan +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 Q Vasemmiston vaali-ilta 9 . 3 . klo 18 alkaen Vakiopaineessa Jyväskylässä (Kauppakatu 6) PAIKALLA: Jaana Kautto M e Yhdessä VASEMMISTO Riikka Liekkinen * Soittaa "Hattu" ^ VAPAA PÄÄSY I Enemmän aikaa vähemmän roinaa Muuten maailma hukkuu paskaan, kun me vain luemme lehtiä pitäis nopsaan laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä m A n n a ^ _ V VIHREÄ urrre ^ ^ Eila www.vihreakeskisuomi.net .UITTO Äänestä itsellesi asumistuki myös kesäksi! www.vi hreavirtanen.net Rohkeutta ja tekoja. Nyt! Lue Vauhkosen kolumneja verkosta vaalien ajan. http://www.vihrealiitto.fi/vauhkonen/ |ouni.vauhkonen@vihrealiitto.fi o f*. K a i k i l l a o n v a l t a n s a v e r r a n v a s t u u t a . T a n j a T u u l i n e n 86 Tule tapaamaan ke 12.3. klo 1 4 1 8 yliopiston kirjaston kahvilaan. Meillä on linjoja mistä valita! ( 1 7 / 1 9 / 3 6 ov) . • Liikunta » K a s v a t u s j a p s y k o l o g i s e t aine®| • K ä s i t y ö n erityistefäjjjkäfj 1 L~i I ik^ I t * J LV*J IIK* I I I L-* IFT-1 o r n a i s h o i t a j a l i n j a ^ ^ t f a ia l u o n t o m a t k a i l Kysy myös PERHEPÄIVÄHOITAJAN tai KOULUNKÄYNTI* AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVASTA KOULUT UKSESTA!! Esitteet ja iiakulorcisfci K a r s t u l a n Ev. Opisto Opistotie 12, 43500 KARSTULA Puh. (014) 462 151, 4 6 2 7 9 1 Fax (014) 4 6 1 3 3 7 E-mail:kaPsanopistQ@karstula,fi www.karstula.fi/kansanopisto S i j o i t a t u l e v a i s u u t e e n , s i j o i t u t e k n i i k k a a n A m m a t t i k o r k e a k o u l u n i n s i n ö ö r i k s i K u o p i o s s a E l e k t r o n i i k k a | S ä h k ö t e k n i i k k a | I n f o r m a t i o n T e c h n o l o g y | T i e t o t e k n i i k k a | P u u t e k n i i k k a | H y v i n v o i n t i t e k n o l o g i a | Rakennustekniikka | Y m p ä r i s t ö t e k n o l o g i a | Koneja t u o t a n t o t e k n i i k k a Yhteishaku 10.3.-4.4.2003 Haku englanninkieliseen koulutusohjelmaan 30.4.2003 saakka Lisätiedot/Haku: www.pspt.fi/teku P O H M J °' S A STATV ° N Tekniikka, Kuopio PL 88 (Opistotie 2), 70101 Kuopio, Puh. (017) 255 6208 Faksi (017) 255 6279 K O R K E A K O U L U Hallinto ja k a u p p a I Kulttuuriala I L u o n n o n v a r a a l a I M a t k a i l u , ravitsemisja talousala I Sosiaalija terveysala I T e k n i i k k a ja l i i k e n n e I w w w . p s p t . f i Laitinen Reijo Olin Kalevi Huovinen Salmelin Simo Viljamaa Välinleml Tuulikki Peltonen Tuula Lauttamus Ulla Linna Sisko Hentunen Maria Haapsalo Kaija Mikkonen Ilkka Pirttinen Jaanl Tulonen Arto kansanedustaja kansanedustaja Susanna putkiasentaja Marja-Leena työtön erityisluokanopettaja koulutuspäällikkö sosionomi . projektisihteeri sairaanhoitaja LL. lääkäri opiskelija asentaja pääluottamusmies prolessori kansanedustaja, YTM maakuntaneuvos psykologi KM KM pääluottamusmies pääluottamusmies alueluottamusmies
I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 Perheväkiv PERHEVÄKIVALLAN HOITOON panostetaan nykyään huomattavasti enemmän kuin vielä viime vuosikymmenen alussa. "Silloin mentiin perheneuvolaan, eivätkä välttämättä lyövä mies sen enempää kuin uhrikaan eli nainen kokeneet tulleensa kuulluksi. Pelkäävä osapuoli ei uskaltanut puhua asioista lyöjän läsnäollessa", Kriisikeskus Mobilen vastaava kriisityöntekijä Monica Hynninen kuvailee. Nyt perheväkivaltatapauksia kuunnellaan monessa eri toimessa Jyväskylän seudulla: kunnan sosiaalitoimen, perheneuvoloiden, perheasiain suunnittelukeskuksen, kriisikeskus Mobilen, Mattilan perhetukikodin, Keski-Suomen Ensija turvakodin sekä poliisin muodostamassa verkostossa. HOITOON ON OLLUT VIIME vuosina tunkua tungokseen asti, mistä voisi päätellä, että tilanne perheväkivallan osalta on mennyt entistä pahemmaksi. Näin ei ilmeisimmin ole, vaan asia on nyt "nostettu pöydälle". Monica Hynnisen mukaan väkivaltaa käyttäneiden miesten hakeutuminen hoitoon on ollut ilahduttavasti kasvussa. 'Tämä johtuu siitä, että aiheesta puhutaan nykyään huomattavasti aiempaa enemmän esimerkiksi sanomalehdissä", Hynninen selittää. Suinkaan aina miehet eivät tosin itse hakeudu ammattiauttajien pakeille, vaan saapuvat sinne sosiaalitoimen, poliisin tai vaimonsa passittamina. Yleisemmin hoitoon hakeutuvat ovat kuitenkin uhreja eli naisia. Vain muutama yksittäinen apua hakenut uhri on ollut naisen pahoinpitelemä mies. Toisaalla väkivalta voi ilmetä hyvinkin monikerroksisena eli alun perin perheen isän aloittama väkivalta on saanut myös äidin ja lapset käyttämään väkivaltaisia keinoja toisiinsa ja perheen lemrnikldeläimiinkin. KRIISIPÄIVYSTYSTÄ JYVÄSKYLÄN seudulla tarjoavat perheväkivallan uhreille sekä Kriisikeskus Mobile että Mattilan Perhetukikoti. Näistä voi apua pyytää minä viikonpäivänä ja kellonaikana tahansa. Kunnallinen Mattilan perhetukikoti toimii ensisijaisesti lapsen etua silmällä pitäen, eli sinne voivat mennä vain vanhemmat, joilla on lapsia tai lapset ilman vanhempiaan. Keski-Suomen Ensija turvakoti sen sijaan on yksityinen laitos, joka ei tarjoa kriisipäivystystä. Kunnan antamalla maksulähetteellä se ottaa suunnitellusti vastaan myös lapsettomia, perheväkivaltaa kokeneita aikuisia. Jyväskylän Seudun Mielenterveysseuran alaisuudessa toimiva henkisen avun auttamispiste Mobile vetää yhdessä Jyväskylän Psykoterapiaklinikati kanssa pidempikestoista Vaihtoehto väkivallalle -hoitomallia väkivaltaa käyttäneille miehille ja tarjoaa sekä pitkäkestoista yksilöhoitoa että avoimen keskusteluryhmän perheväkivaltaa kokeneille naisille. Mobile suorittaa tarvittaessa myös kotikäyntejä. Hynnisen mukaan Vaihtoehto väkivallalle -hoitomalli pitää sisällään sekä yksilöettä ryhmätyötä, jotka kestävät kaiken kaikkiaan keskimäärin vuoden. KESKI-SUOMEN ENSI-ja Turvakodin toiminnanjohtaja Pirjo Hietalan mukaan tarvitaan keskimäärin viidestä kuuteen irtiottoa suhteesta, ennen kuin väkivalta loppuu tai nainen todella jättää väkivaltaisen miehen. Monica Hynnisellä on samansuuntaisia kokemuksia aiheesta. "Voi olla, että se mikä saa naisen lopulta sanomaan 'nyt riittää' on, kun mies lyö lastakin. Näin minulle ovat naiset itse sanoneet", Hynninen tuumaa. Ensimmäiset lähdöt yhteisestä kodista suuntautuvat kenties vanhempien tai terveyskeskuksen puolelle. "Siksi onkin tärkeää, että neuvolat, terveyskeskukset ja YTHS tunnistavat perheväkivallan oireet. Jotta nämä havaitsee, on työntekijän oma suhde väkivaltaan oltava kunnossa", Pirjo Hietala painottaa. Vasta myöhemmin, väkivallan lisäännyttyä ja pahennuttua, hakeudutaan esimerkiksi Mobileen tai turvakotiin. Jälkimmäisiin päätyy vain kolmesta neljään prosenttia parisuhdeväkivallan uhreista. "Meille saapuvissa perheissä väkivalta on jatkunut jo keskimäärin kahdeksan vuotta. Siinä vauriot jo todella näkyvät, niin aikuisissa kuin lapsissakin", Hietala selittää. HIETALAN SEKÄ Mattilan perhetukikodin johtaja Pirkko Kokkosen mukaan samat naiset lapsineen saattavat saapua useitakin kertoja turvakotiin. "Mutta varmasti yksikään käynti meillä ei ole turha. Kyse on usein pitkäkestoisesta prosessista, joka jatkuu meiltä lähdön jälkeen muiden kunnan tarjoamien hoitomuotojen kanssa", Hietala painottaa.» Suoraa apua perheväkivaltaan: Kriisiapua ympäri vuorokauden tarjoaa Kriisikeskus Mobile, Hannikaisenkatu 10, puh: 625 960 Väkivaltaa perheessään käyttäneille miehille suunnattu Vaihtoehto väkivallalle -ohjelma: Esa Ruuska: 050-531 3339 Naisten avoin ryhmä kokoontuu parillisen viikon torstaisin klo 18-19.30 Lähimmäisen kammarilla, Hannikaisenkatu 12. Paikalle voi piipahtaa kuuntelemaan ilman keskusteluja ryhmään sitoutumisen pakkoa. Lisätietoja Mobilesta. Mattilan perhetukikoti (Mattilankatu 11, puh: 014-625 894) palvelee ympärivuorokautisesti turvaja lastenkotihoitoa tarvitsevia lapsia vanhempineen Nettiturvakodin löytää osoitteesta www.turvakoti.net. Sivut on suunnattu sekä naisille, miehille, lapsille että nuorille ja ne sisältävät väkivallan uhrien sekä tekijöiden selviytymiskertomuksia.» Minkä verran MUSTASUKKAISUUTTA? KIIHKEÄ MUSTASUKKAISUUS ja omistamisen halu ovat varoitusmerkki suhteessa mahdollisesti syntyvästä perheväkivallasta. Ne ilmenevät toisen elämän rajoittamisena. Millainen annos mustasukkaisuutta on sitten sopiva määrä parisuhteelle? "Henkilökohtaisesti mä ajattelen, että mustasukkaisuus ei kuulu rakkauteen ollenkaan. Esimerkiksi petetyksi tulemisesta nousevat tunteet ovat mielestäni eri juttu kuin mustasukkaisuus. Suhteesta ei löydy tarpeeksi luottamusta, jos toista täytyy vahtia", Monica Hynninen Kriisikeskus Mobilesta tuumii. "Yleisemmin ottaen ajattelen, että sellainen mustasukkaisuus on liikaa, joka loukkaa ja rajoittaa toista ihmistä. Sellainen on väärin. Hyvä suhde lähtee luottamuksesta", hän jatkaa. Hynnisen mukaan parisuhteessa tulisi keskustella yhteisistä rajoista ja laittaa ne kuntoon. "Rajat on usein rikottu jo monella tavalla, kun kohtaan asiakkaan", hän tuskailee. KESKI-SUOMEN Ensija Turvakodin toiminnanjohtaja Pirjo Hietalan mielestä seurustelusuhteissa pitäisi miettiä, miksi tuntuu mukavalta, että toinen on mustasukkainen itsestä. "Se on hiuksenhienoa, mikä on oikea määrä mustasukkaisuutta ja mikä ei", hän arvelee. MIESTYÖN PROJEKTIA samassa paikassa vetävä Hannu Piispanen kommentoi kysymyksen olevan vaarallinen: "Miehiltä tulee tuollaiseen kysymykseen heti vastauksena, että kaikissa suhteissahan on mustasukkaisuutta. Omisiushalu on mielestäni parempi sana. Kun nuoret tytöt ja naiset alkavat seurustella, heidän tulisi miettiä, ovatko kumppanin huomionosoitukset palvontaa vai kontrollia."»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 ffl , " Yhden yön. • .. w l a n n o i t a TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN, K U V A : M A n i KOISTINEN YHDEN YÖN SEKSISUHTEET ovat nykypäivänä tavanomainen ilmiö, etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Tällaisia suhteita käsittelee Yksi yö, Jyväskylän ylioppilasteatterin tämän vuoden ensimmäinen näytelmä. Aiheen kautta lähestytään laajempia kysymyksiä seksuaalisuudesta, rakkaudesta ja ihmisenä olemisesta yleensä. "Aihe valikoitui ehkä juun siksi, että olen sitä itse paljon pohtinut", sanoo näytelmän ohjaaja ja ideoinnin päävastaava Satu Turunen. "Näytelmä ei käsittele vain yhden illan suhteita, vaan myös ihmisten unelmia, odotuksia ja haaveita. Toisilla motiivi lähteä yhden illan suhteeseen on se, että haetaan vain seksiä, toiset taas etsivät täydellistä kumppania." VAIKKA TARINOITA ON MONIA, kertoo aihe joka tapauksessa jotakin nykyisyydestä, jossa elämme. Seksikäyttäytyminen ja arvostukset ovat muuttuneet edellisten sukupolvien ajoista. "Aihe kuvaa jotenkin tätä aikaa, lyhytjännitteisyyttä. Pitkiä parisuhteita ei suosita samalla tavalla kuin ennen. Nopeita ihmiskontakteja pidetään jotenkin hyödyllisempinä", pohtii Eeva Haverinen, yksi näyttelijöistä. "Ehkä ihmiset ovat myös kriittisempiä. Rima on korkealla, hypitään ihmisestä toiseen ja mikään ei riitä", Jonna Isaksson jatkaa. Niinpä tilapäissuhteen tarinan kautta voi lähestyä kaikkea sitä, mitä ihminen toisen ihmisen kohtaamiselta odottaa, toivoo ja pelkää. Tekijät korostavat, ettei Yksi yö ole mikään moraalitarina, muttei myöskään kevyt viihdepala. Ennen kaikkea tarkoituksena on herättää kysymyksiä. YKSI YÖ ON TYÖSTETTY työryhmän omien tekstien sekä improvisaatioiden pohjalta. Tekijöiden mukaan kyseessä ei ole perinteisen draaman kaaren mukaisesti alkuun, keskikohtaan ja loppuun jakautuva näytelmä, vaan pikemminkin kollaasimainen kokonaisuus. Näytelmää on valmisteltu marraskuusta lähtien, jolloin työryhmä koottiin. Muutamien tapaamisten jälkeen näyttelijät perehtyivät aiheisiin kukin tykönään ja tuottivat siitä tekstejä, sitten aloitettiin ryhmätyöskentely. "Kolme viikkoa tehtiin improvisaatioita ja videokamera pyöri nurkassa. Tämän materiaalin perusteella rustattiin sitten lopullinen näytelmä", Turunen kertoo. Yhden illan suhteisiin pureuduttiin huolellisesti: harjoitusten jälkeen porukka saattoi jäädä pitkäksikin aikaa vaihtamaan ajatuksiaan aiheesta. Joululomilla näyttelijöillä oli lisäksi tehtävänä keskustella asiasta jonkun ulkopuolisen kanssa. "Täällä ei ruodita näyttelijöiden omia kokemuksia. Tästä ei ole tarkoitus saada traumoja, vaan käsitellä sitä mitä näemme ja kuulemme muualla", huomauttaa ohjaaja. NÄYTTELIJÄT ITSE KUVAAVAT työstövaihetta rankaksi, mutta myönteisessä sävyssä. Improvisoinnissa joutuu luomaan kaiken aikaa, ja tämän Turunen sanoo olleen tarkoituksenakin: ohjaaja toimii ikään kuin kuljettajana näyttelijöiden luovuudelle ja antaa heidän löytää oivalluksia itse. Myös lavastajat, puvustajat ja muusikot ovat olleet Yhden yön tekemisessä mukana alusta alkaen. Harjoituksissa he ovat toimineet improvisaatioista suoraa palautetta antavana yleisönä. Näytelmän musiikki on pääasiassa Outi Puupposen säveltämää, laulujen tekstejä on tehty koko työryhmän voimin.» Koiso Mattila ja Jaakko Junttila paneutuvat Yhden yön seksisuhteisiin. JYT: Y b i yö. Ohjaus ja ideointi Satu Turunen. Näyttelijät: Ari Häkkinen, Kaisa Mattila, Suvi-Jonna Mykkänen, Joakko Junttila, Jonna Isaksson, Eeva Haverinen, Tomi Välimaa, Jonna Vuoskoski (sello), Outi Puupponen (alttoviulu). Koreografia: Satu Turunen. Puvustus: Salla Kujala, Sanna Pajala, Pouliino Kaasaloinen. Lavostus: Jani Pietikäinen, Kari Kankaanpää, Tiina Kuustie. Maskeeraus: Kaisa Nissi. Valosuunnittelu: Anu Kumpulainen. Valojo öäniajo: Aino Tiirikkola. Graafikko: Niko Mäkelä. Tuottaja: Matti Koistinen. Ensi-ilta torstaina 6.3. klo 19.00 Ilokivessä, Keskussoiraalantie 2. Kesto noin l h 40min, välioika. Baari auki A-oikeuksin. Liput 7/5 e, yli kymmenen hengen ryhmät 4 e/hlö. Varaukset: 044-279 5588 Muut esitykset (kaikki kello 19.00): su 9.3., ma 10.3., su 16.3., ma 17.3., to 20.3., su 23.3., to 2 7 . 3 , su 30.3., mo 31.3., to 3.4., mo 7.4., sekä 11.-13.4. Rovoniemellä järjestettävillä Ylioppilasteotterifestivoaleillo. IDJQOTTI, jolle saa nauraa DOSTOJEVSKIN IDIOOTTI ON tarina mielisairaasta miehestä, joka on niin hyväsydäminen ja vilpitön, että osoittautuukin paljon terveemmäksi kuin muut ihmiset. Kertomus porautuu ihmismielen ytimeen, sinne missä hyvä ja paha ottavat mittaa toisistaan. Mitä tapahtuu kun paatuneeseen, pinnalliseen seurapiirielämään ilmaantuu pyhimys? Kun tuhatsivuinen romaani kutistetaan neljänkymmenen liuskan mittaiseksi käsikirjoitukseksi, ollaan melkoisten valintojen edessä. Ohjaaja Jari Tuononen ja Huoneteatterin työryhmä sovittivat Idiootista traagisen komedian, mikä on ainakin rohkea veto: vakavan klassikon taakka ei tunnu esityksessä painavan. TARINAN KESKIPISTEESEEN ON nostettu rakkauden neliödraama, mikä ei ehkä ole paras mahdollinen ratkaisu. Idiootin tärkeämmät teemat jäävät nimittäin taka-alalle: ruhtinas Myskinin aito, naiivi hyväntahtoisuus, sen mielekkyys kovassa maailmassa sekä hyvän mahdollisuus kaikissa ihmisissä. Myskiniä esittävä Juho Markkanen on sympaattinen ja yltää siihen pyhään yksinkertaisuuteen, josta hahmo saa voimansa. Myskinin persoonaa hän olisi voinut rakentaa pidemmälle, mutta ennen muuta sille pitäisi tehdä tekstiin enemmän tilaa. Päähenkilön ajatukset jäävät välillä yleisen koheltamisen jalkoihin. ESITYKSEN VOIMANAINEN ON vitaali Nina Dunder, jonka Nastasja Filippovnaa katselee ja kuuntelee mielihyvin. Marjut Hiironen on herkkä, ilmeikäs ja vakuuttava Aglaja Jepantsina. Joissakin hahmoissa on lievää ylitulkinnan makua, mikä voi joko viihdyttää tai ärsyttää. Ylipäätään lavalla sähläsi liikaa porukkaa. Jos rooleja olisi vähemmän, niitä voisi myös syventää. Jari Tuonosen näytelmien lavastus on ennenkin ollut niukkaa, mutta Idiootti on riisuttu käytännössä kaikesta tavarasta. Taas rohkea veto, joka kannatti. Näyttelijöiden työ on paljasta ja varmasti välittömämpää kuin esineiden ja rekvisiitan keskeltä. Huoneteatterin suuri estradi on käytössä kokonaan, ja sitä hyödynnetään nokkelasti. Miljöitä rakennetaan kulissien sijasta liikkeen avulla, kuten avauskohtauksen raitiovaunussa ja hienossa katunäkymässä, jossa eksynyt Myskin-parka poukkoilee sokeina vaeltavien pietarilaisten virrassa. Viihde ei tule ensimmäisenä mieleen Dostojevskista eikä Idiootista, mutta tämä esitys osoitti, että ajatus ei ole mahdoton. Silti täytyy toivoa, että Jari Tuononen palaa taas vakavan teatterin pariin. Se sopii hänelle paremmin. JUSSI LAITINEN
I B Jwi8k»län Ylioppilaslehti 4/2003 Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalantie 2,40600 Jyväskylä. Leppoisaa menoa Tällä kertaa toimitukseen oli saapunut vain yksi arvioitava tuotos. Toivottavasti kevät tuo mukanaan lisää julkaisuja. LeJSacgedra: Road Tripper Cherry Lahlinen (basso), Sweety (rummut), Coco (kitara), Lulu (koskettimet), Dan Norton (taulu) Yhteystiedot: httpMefsacgedra. rocks.it, lef_sacgedra@hotmail.com Lef Sacgedran musiikissa yhdistellään iskelmää ja poprockia Tehosekoittimen ja Ville Leinosen hengessä. Soundit ovat hyvin leppoisia, eikä levyllä kuulu möliseviä bassoja tai raskaita kitaroita. Pelkistetty äänimaailma sopii yhtyeelle, mutta musiikkia vaivaa tietty hengettömyys. Parhaimmillaan laulut ovat tarttuvia ja tunnelmallisia. Jotain silti jäin kaipaamaan. Ja lopuksi on mainittava, että yhtyeen nimi ei välttämättä ole kaikista mieleenpainuvin. + hyviä melodioita + tarpeeksi omaperäinen musiikkia vaivaa hengettömyys kokonaisuudesta puuttuu se tietty "juttu" ariska livenä ja levyllä TEKSTI JA KUVA: JUKKA VUORIO RAP-SKENESSÄ ON käsittääkseni aina ollut tapana valita lievästi sanottuna erikoisia taiteilijanimiä. Muistelkaapa vain sellaisia "hassuja" nimiä kuin Jufo UI ja Kaivo. Suomessa liikkuu nykyäänkin toinen toistaan hassumman nimisiä räpäyttäjiä, nykyään myös naisia. Eräs heistä, voi herran jestas sentään, on Popstars-ohjelmassakin aika pitkälle päässyt MC Kana. Eikä tuo ole mikään haukkumanimi, vaan artistin nimi todellakin on Kana. Mitä seuraavaksi? MC Broileri? (MC = master of ceremony, eli seremoniamestari). Eikä Mariskakaan ole niitä ihan tavallisimpia nimiä. Käsittääkseni tämän Suomen ensimmäisen (tai ainakin ensimmäisen suurta suosiota nauttivan) naisräpäyttäjän etunimi on oikeasti Mari, johon on sitten syystä tai toisesta lisätty ska-liite. SKA TARKOITTAA MYÖS erästä musiikkilajia. Se ei vielä sinänsä ole kovinkaan mielenkiintoista. Mutta, se mikä todella jää mietityttämään, on se, olisiko räpäyttäjä vääntänyt nimeensä myös silloin tuon saman ska-liitteen, jos hänen eiunimensä olisikin sattunut olemaan Kati? Olisiko tässä silloin Katiskan keikkaja levyarvostelu? Ja hei, silloinhan hittibiisin kertosäehokema "tarkasta tämä" olisi vielä osuvampi. Toisaalta, katiskat kai käydään kalamiesten slangissa kokemassa eikä tarkastamassa. Mutta mitäpä siitä voisi kaupunkilaisvegaani tietää? MARISKA, JONKA YSTÄVÄ MC Kana muuten sanoo olevansa, saapui pikkuhiljaa hiipien lehtien palstoille ja radiokanaville jo viime vuoden puolella. Keikkapaikkoja iso M on alkanut valloittaa viime aikoina saatuaan musiikkimarkkinoille täyspitkän levyn. Ja mielenkiintoinen levy se onkin. Sanoituksia on kritisoitu ärsyttäviksi ja lapsellisiksi ja varmaan moneksi muuksikin, jota ne osittain ovatkin. Eri juttu on sitten se, ovatko sanoitukset sellaisia tarkoituksella vai vahingossa. Ja kai tällä levyllä joku kohderyhmäkin on. Kaikesta päätellen levy on uponnut erittäin hyvin nuoriin, varsinkin nuoriin tyttöihin. Sen verran mukaansatempaavasti Mariska nimittäin heittää riimiä ihmissuhteista ja etenkin naisten alistajista. Kyytiä saavat peräkkäin vaimonhakkaajat, väkisinmakaajat, pedofiilit, pyllynnipistelijät ja muuten vaan seksistit. Ja syytä tietysti onkin saada. Mariskan musiikista huokuu myös suurimmaksi osaksi piilotettu poliittinen tiedostavuus. Tämän lisäksi levyltä löytyy muutama raita, joita voin kuvitella kaikkien valtavirtatiskijukkien ilomielin soittavan humalaiselle ravintoloiden "bailukansalle". "Me halutaan heiluu", voin kuvitella gigglin marlinien ja elohuvien asiakkaiden huutavan kappaleen Kuka kumma kertosäkeen tahdissa. Mutta onneksi, onneksi levystä ei kuitenkaan tule vaikutelmaa "jokaiselle jotakin". LUTAKKOON OLI 2 1 . 2. saapunut parisataa nuorta tarkastamaan tämän Mariskan. Yleisön keski-ikä oli reilusti alle täysi-ikäisyyden, kuten rapja hiphopkeikoilla yleensä on Suomessa tapana. Nuoresta yleisöstä tuli mieleen melkein kuin festarit: porukka on hillittömässä kännissä, sammuu minne sattuu ja tuntuu nuoleskelevankin melkein kenen kanssa sattuu. Tämmöistä menoa en olekaan baarissa nähnyt vuosikausiin. Toisaalta en ole pitkään aikaan millään keikalla nähnyt näin innokkaasti mukana tanssivaa ja laulavaa yleisöä. Kun nuorista tulee nuoria aikuisia, ei nimittäin ole enää sopivaa tai coolia innostua musiikista ihan miten sattuu. Täytyy muistaa olla nuori aikuinen. MARISKAN keikkakokoonpano oli ennakko-odotuksista poiketen jotakin ihan muuta kuin dj ja taustanauhat. Toki se nauhakin taustalla soi, mutta varsin karsittuna ja huomaamattomana. Kitaristin, basistin, rumpalin ja dj:n lisäksi lähes kaikkien biisien aikana lavalla nähtiin myös levyllä kuultava Miss J, jonka laulu antoi Mariskan esiintymiselle sopivaa tukea ja syvyyttä. Biisit Mariska veti melkein samassa järjestyksessä kuin ne ovat levylläkin. Ja tämä keikka todisti taas kerran yhden jutun. Nimittäin sen, että elokuvat ovat parhaimmillaan elokuvateattereissa ja bändit keikalla. Ja varsinkin Lutakossa. ENCORENA KUULTIIN "kissatappeluista" kertova Hei mama sekä vielä jo kertaalleen varsinaisen setin aikana kuultu Anteeksi. Toista encorea yleisö ei jäänyt pyytämään, koska luultavasti tiesti, että Mariska oli jo esittänyt kaikki biisinsä. "OLISIKO RAPAYTTAJA VÄÄNTÄNYT NIMEENSÄ MYÖS SILLOIN TUON SAMAN SKA-LIITTEEN, JOS HÄNEN ETUNIMENSA OLISIKIN SATTUNUT OLEMAAN KATI?" Paikalla oli myös lämppäriksi hankittu äänekoskelainen PHC tai THC, en minä oikein saanut siitä selvää. Siitä ei kannata sanoa muuta kuin että pojat vielä kotio kasvamaan.» Intohimorikoksia BELGIALAISEN KIRJAILIJAN Georges Simenonin syntymästä tuli helmikuussa kuluneeksi sata vuotia. Tuotteliaan kirjailijan yli 200 julkaistua romaania merkkivuoden kunniaksi elokuva-arkistossa nähdään kaksi ranskalaista Simenon-filmatisointia Claude Auiam-Laran elokuva Rakkaus on kohtaloni (1958) on varsin uskollinen Simenonin alkuperäisteokselle (suon), Kuolemani varatta), Rikoskertomukseksi naamioitu hcnkilömtkielma riisuu ihmisen paljastaen hänen pienimmätkin puutteensa ia paheensa. Vsetelma on varsin tultu: Vanhempi menestyvä asianajaja Andre Gobillot saa tehtäväkseen puolustaa varkaudesta syj tcttyä nuorta Yveucä. Kaikkihan sen tietavat . miten käy, kun ukkomics ryhtyy pelastamaan iloisesti valehtelevaa neitoa pulasta, Lopputuloksena on porvarillinen painajainen ja siivoton juttu. Jean Gabinin ja Brigitte Batdofn tahdittama elokuva esitetään 5.3. KEVÄÄN TOISEN Simcnon-elokuvan päähenkilö herra Ilirc (Michel Blanc) on kaljuuntuva keski-ikainen vaatturi, säntillinen hissukka, joka elää yksinään siistissä lähiöasunnossaan. loiden jälkeen hän tykkää tiirailla naapuritalon tädin, Alicen. (Sandrine Bonnaire) arkea ja juhlaa. Pihapiirissä herra I litea pidetään vähintäänkin outona tapauksena, ja kun lähistöltä löydetään murhattu nainen, on Unen naapureilla jo tekijä tiedossa. KESKIVIIKKONA 12. maaliskuuta nähtävä Patrice Leconten Monsieur Hire 'JQ881 on elokuva yksinäisyydestä, sivullisuuden! untccsta ja hullusta rakkaudesta Leconien lähikuvissa paljastuvat monet sellaiset käyttäytymismallit ja luonteenpiirteet, joita me yritämme kilikin tavoin peitellä. MARKUS LATVALA Suomea elokuva-oteton ~S':/<;e' j / . c ; . :. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 E Kinossa hehku TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: WWW.CC.JYU.FI/ILOKIVI/KINOKUVAT MUKAVASTI KATSOJIA vetäneen Kampus Kinon kevätkaudessa on seuraavan kahden viikon aikana vuorossa kaksi hyvinkin toisistaan poikkeavaa rakkauselokuvaa. Tiistaina 11.3. Tom Tykvverin ohjaama Heaven (Ranska/Saksa/ltalia/lso-BritanniaAJSA 2002) on edesmenneen puolalaisohjaaja Krzysztof Kieslowskin jälkeenjääneistä papereista elokuvaksi asti toteutettu tarina vangin ja vartijansa rakkaudesta. Poliisin toimimattomuuteen kyllästynyt Philippa (Kate Blanchelt) on kostoretkellä miehensä kuoleman vuoksi ja joutuu huomaamaan, että elämä yllättää. Kuvat ovat komeita tässä nyt Jyväskylän ensi-iltansa saavassa teoksessa. SEURAAVALLA VIIKOLLA, tiistaina 18.3.. on Kinon kevään ehdoton kohokohta: rehevästi elävää Bollywoodia nähdään ensimmäistä kertaa Jyväskylässä elokuvateatterissa. Jo oli aikakin. Sanalla Bollywood viitataan intialaiseen suuren yleisön elokuvaan. Sen länsimainen vastine, Hollywood-elokuva, ei mielestäni vertailussa Beelle pärjää. Hollywoodin actionsankari ei voi heittäytyä kesken tappelun laulamaan rakkauslaulua armaalleen, mutta BoUywoodissa se käy luontevasti. Sankarin sankaruus vain kasvaa viisuilun myötä. Käsikirjoittajiksi aikovien ihmisten opintovaatimuksiin pitäisi sisällyttää B-opintokokonaisuus: niin uskomattomia juonenkäänteitä, henkilöhahmoja ja mitä kaikkea, niin uskottavasti esitettyinä ci muualta tapaa. Jyväskylässä on pieni joukko, joka on jo vajaan vuoden verran kokoontunut noin kerran kuukaudessa ihmettelemään Bollyvvoodin aikaansaannoksia. Kiinnostuneet löytävät lisätietoa tuosta toiminnasta Aasian tutkijoiden kautta kysymällä osoitteesta alanne@cc.jyu.fi. GENREN UPEA edustaja, Ashutosh Govvarikerin Lagaan, (Intia 2001) kestää eurooppalaisittain katsoen pitkään, 224 minuuttia, mutta ajan kulua ci katsoja huomaa. Krikettiottelussa ei ole kyse vain ottelusta, vaan koko kylän kohtalosta. Musikaalinumeroita, sankaritekoja, suvaitsevuutta, yhteisön yksituumaisuutta ja romanttista rakkautta oih, mikä ilta onkaan tiedossa. Erityisesti tämän elokuvan kohdalla olisi hyvin tärkeää, että Kinon toisinaan reistailevat koneet toimisivat kunnolla hienoa musiikkia ei huono äänenlaatu saa pilata!» Tapahtuipa kerran Intiassa 1893, että pienen kylän asukkaat pitivät sisukkaasti pintansa siirtomaavaltaa vastaan... I ; Radius X tunnettu tuntematon bändi TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA: RADIUS X "HOLOPAISEN TIMOja Tirrosen Mika keskustelivat tällaisen terapiabändin perustamisesta. Tarkoituksena oli soittaa 70-luvun progea. Ensin yhtye soitti pelkästään covereita, mutta sitten Mika pyysi minua kokeilemaan laulua, ja aloimme tehdä nopeasti omia biisejä", kenoo Radius X:n laulaja ja akustista kitaraa soittava Anssi Leino yhtyeen historiasta. Radius X on ollut koossa noin vuoden, mutta soittajilla on takanaan jo pitkä ura muissa projekteissa. Tämä onkin helpottanut yhtyeen toimintaa huomattavasti. Bändin jäsenet ovat vaikuttaneet suosiotakin niittäneissä kokoonpanoissa kuten Järvisen Lentokoneessa, Nanospacessa ja Lady Janessa. "HIENOA OLLA MUKANA bändissä, jossa on tosi hyviä soittajia. Yhtyeen sisällä on loistava kemia. Esimerkiksi samanlaista basistin (Jukka KoikkalainenI ja rumpalin (Jyrki Jylhä) välistä yhteistyötä kuulee nykyisin hyvin harvassa bändissä", kehuvat Leinoja Tirronen. Yhtyeen musiikkia on miesten mukaan hyvin vaikea karsinoida mihinkään luokkaan. Progressiiviset vaikutteet ovat vähentyneet, ja nykyisin bändin musiikkia voikin kuvailla 70-luvun rockiksi. Perinteisen setin lisäksi lauluja värittää aito Hammond-urkujen muhkea soundi. Soittimen takana häärää Timo Holopainen. "Kyllä Hammond on aina keikoillakin mukana. Se tuodaan kuormaautolla paikalle ja neljä miestä kantaa sen sitten lavalle. Urut tuo mukavaa vaihtelua sooloihin, kun Holopainen ja Tirronen leikittelevät keskenään biiseissä", Leino kuvailee. KEIKKOJA RADIUS X on soittanut vasta kaksi. Vastaanotto on kuitenkin ollut jo nyt huikea. "Ensimmäisellä keikalla Sohwissa meitä vähän pelotti, että tuleekohan kukaan paikalle. Meillä kun ei tällä kokoonpanolla ollut mitenkään erityisesti nimeä. Mutta lupa tuli aivan täyteen. Siellä oli kaikenlaisia jengiä parikymppisistä johonkin 60-vuotiaisiin", hehkuttavat Leinoja Tirronen. PERHEELLISET JA työssäkäyvät miehet ovat onnistuneet yhdistämään rockin ja perhe-elämän ongelmitta. Itse asiassa suurin tuki tuleekin juuri kotoa. "Korkkalaisen poika, joka itse asiassa soittaa Laulurastaassa, on miksannut meidän molemmat keikat. Ja vaimot ovat olleet aina katsomassa", miehet myöntävät. "Pienimmäinen tyttäreni on tosin todennut, ettei halua koskaan soittaa bändissä", Tirronen naureskelee.» Radius X nähdään seuraavan kerran lavalla 15. moaliskuuta Sormissa, jossa järjestetään jalkapalloseuro JJK ry:n tuKIkeikka. Liput 5 euroa. Anssi Leino, Timo Holopainen, Jyrki Jylhä, Mikko Korkkalainen ja Mika Tirronen palaavat musiikissaan takaisin 70-luvulle. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta KIINNOSTAAKO NANOTIEDE HAE MAISTERIOHJELMAAN Nanotieteiden tutkimus yhdistää perinteiset luonnontieteet uudella tavalla: kemistit valmistavat perinteisen kemian mittakaavassa suuria ja haasteellisia muutaman nanon kokoluokkaa olevia yhdisteitä, fyysikot pyrkivät yhdistämään nämä toiminnallisiksi laitteiksi ja materiaaleiksi ja biologit puolestaan pyrkivät yhdistämään niihin biologisesti merkittäviä funktioita, vaikkapa lääkeaineen tunnistus-ja kuljetuskyvyn. Sovellusmahdollisuudet nanotieteissä ovat lähes rajattomat ja alan kehitysnäkymät ovat huikeat. Nanotieteiden parissa työskentelee Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kolmella laitoksella (bioja ympäristötieteet, fysiikka ja kemia) kymmenessä tutkimusryhmässä lähes 100 tutkijaa. Suomen ensimmäinen nanotieteiden professori astui virkaansa syksyllä 2002. Tutkimus nanotieteiden tutkimusryhmissä keskittyy nanokoneiden, -robottien ja -sensoreiden toimintaan, valmistukseen ja testaukseen sekä niihin liittyvien ilmiöiden ja ominaisuuksien tutkimukseen. Jyväskyliin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on aloittanut ensimmäisenä Suomessa nanotieteiden poikkitieteellisen koulutuksen: nanotieteiden kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa nopeasti kehittyvälle alalle nanotieteitä laajasti osaavia asiantuntijoita. Opiskelu ohjelmassa on päätoimista ja maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Opiskelijoiden pääaine ohjelmassa on suuntautumisen perusteella biotekniikka, elektroniikka, fysiikka, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, molekyylibiologia tai solubiologia. Opiskelijat valitaan maisteriohjelmaan soveltuvien LuKtai B.Se.-tasoisten (noin 100 ov) opintojen jälkeen opintomenestyksen ja mahdollisen haastattelun perusteella. Hakulomakkeet liitteineen (esim. opintorekisteriote tai muu todistus aikaisemmista opinnoista) toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon (Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto; käyntiosoite Seminaarinmäki, T-rakennus, 1. kerros) viimeistään perjantaina 28.3.2003 klo 16.15. Lisätietoja ja hakulomake: www.chem.jyu.fi/nanoscience/masters/
r g ] Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 TARVITSEEKO OPISKELUA ASUNTOA KESÄLLÄKIN? HALUAAKO OPISKELUA SYÖDÄ M U U T A K I N K U I N NÄKKILEIPÄÄ! KYLLÄ! M i r v a Sami Tanja Sami A s t i k a i n e n Laulajainen T u u l i n e n V i r t a n e n www.vihrealiitto.f8/nuoret * TASA-ARVOA JA DEMOKRATIAA 34 Jaana Kautto Laukaa www.vasemmistonuoret.fi/jaana.kautto Vankka elämänkokemus eduskuntaan! • I Jyväskylän Säynätsalo Yksinhuoliaja. kolme aikuistuvaa lasta K-S:n sairaanhoitopiirin valtuusto Jyväskylän Kokoomuksen naisien pj. Vammaisneuvosto teukuntanime ti Kouluihin iiinlviiti resursseja neuleinen tukeminen Vammaisten vanhusten ja muiden erityisryhmien elämänlaadun turvaaminen dcnhuolro on perusoikeus raito hoitaa ihmistä on nostettava sille kuuluvaan arvoon Yrittäjyyden tukeminen Työllisyyden turvaaminen Kun taitu kiertää, meillä' on varaa pitää liuolta heikoimmistammc ^^^^^^^ • • » • ^ ^ ^ ^ ^ E i j a T o i v i . i i t i i . i l GSM 0500 640 251./ax {Q\4) 611 209 www.eiiatoiviamen.nei KOKOOMUS SYDÄN MUKANA Osaava, nuori nainen etsii toita eduskunnasta 2003 alkaen »KOKOOMUS www.pauliinaholm.com EDUSKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 5.-11.3., VARSINAINEN ÄÄNESTYSPÄIVÄ SUNNUNTAINA 16.3. NOLLAA KOLME EDUSKUNTAAN NELJÄ KOLME VASEMMISTO « ...LIITTO ehdokkaat 30-43 Puoluehallituksen jäsen Keski-Suomen piirin pj. KTV:n edustajiston jäsen KARI YKSJÄRVI k a r i . y k s j a r v i @ s u n p o i n t . n e t \ ^ _ ^ / Ennaltaehkäisyä ja koulutusta hyvinvoinnin takaamiseksi Ilkka Mikkonen Lääkäri jyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteiden ja AMKopettaja opiskelija KOULUTUKSELLISTA ERITYISO. EDUSKUNTAAN! Panostus koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen, siksi tarvitaan • riittävää ja vakaata rahoitusta • kohtuullisia ryhmäkokoja • tukija erityisopetukseen resursseja i • riittävästi opintojen ohjausta ja opintotukijärjestelmän kehittämistä • varhaiskasvatus osaksi kasvatusja koulutusjärjestelmää • oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä j j Tuula Peltonen . B i l l erityisluokanopettaja, KM p. 040-5362924, www.tuulapeltonen.net' inhimillinen //. .nf.fi a * ,mtmtiia Yhteiskuntatieteiden tohtori, kaupunginja maakuntavaltuutettu www.kirsipohjola.net 040-701 2929 KOKOOMUS Kansanedustaja Petri Neittaanmäki JY:n oma kasvatti opiskelijoiden edunvalvojaksi eduskuntaan • katso aloitteeni www. neittaanmäki. corn Uudelleen Eduskuntaan Aikuinen nainen • Elämänuuneet näkyvät myös päätöksissä Marja-Leena VILJAMAA Psykologi • Perhehoitoliiton pj ikl.n kaupunginvaltuuston pj Kirkolliskokousedustaja Kansanedustaja 91-99 www.demaril.nel/viljaniaa GSM 050 327 3694 marja-leena.viljamaa@jkl.fi P TYÖTTÖMYYS KURIIN VIHREÄ&LIITTO Mirva Astikainen Työtön Nuorisotoimikunnan vpj www.vihreakeskisuomi.net/astikainen Pekka Makkonen Jyväskylän työvoimatoimikunnan jäsen www.vihrcaliitto.fi/makkonen Kai ia-Leena Kaijaluoto psykologi, y r i t t ä j ä kaupunginjo maakuntavaltuutettu K E S T Ä V Ä N KEHITYKSEN PERUSTA ? M O O S 20:1-17 Lastentarhanopettaja, kaupunginja maakuntavaltuutettu J U H A N I S T A R C Z E V V S K I Muista tämä biisi, se on viisiviisi!" Juhoni KeskiSuomesto eduskuntaan 16.3.2003!" -vaolityölukiiyhmä www sounolohli.fi/-iuhotiisl/ • iuhani.slor(zewski®konelti tom • puh 040 757 3537 Politiikka on vastuuta ihmisten ongelmien ratkaisemisesta • Avoimuutta ja reiluutta päätöksentekoon • Lasten näkökulmaa perheen ja työn yhteensovittamiseen • Perustulo kannustamaan omaehtoista työllistymistä www.vihrealiitto.fi/kaijaluoto www.vihroakeskisuomi.fi Kristillisdemokraatit Ykkösvooliteemoni on nostao kristilliset orvot uudella tavalla paremmin esille. Kristillisyys näkyy mielestäni E uhoilen moraalia kunnioittavana hyvin voi ntiyht eis untano, jossa kaikilla on mahdollisuus työhön eikä ketään jätetä heitteille. Toiseksi minulla on lukuisia nuorten työllisyyttä jo maoseutuo lukevia ehdotuksia. ivaltuutettu ... cuntavaltuutetlu SAK:n hallituksen jäsen pitkän linjan vaikuttaja VASEMMISTO; ...UITTO ,J/ w w w . s a u l i k o v a n e n . n e t opintotuen asumislisä ympärivuotiseksi Koi iku ntaan
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 Q keskustelua ÄÄNESTYSKOPPI ODOTTAA! Uudet maalisvaalit ovat taas nurkan takana ja tilastot näyttävät äänestysaktiivisuuteen uutta laskusuhdannetta. Varsinkin nuorien äänestysinto on lamaantunut, mutta onko tilanteen pakko olla näin? Nuorilla niin kuin muillakin on sanansa sanottavana valtion asioihin, mutta mikäli me nuoret jätämme käyttämättä perusoikeutemme ja -velvollisuutemme äänestää eli vaikuttaa, niin samalla vaikutusvaltamme asioihin heikkenee. Äänestämättä jättäminen ei ole vaikuttamista. Eikä äänestyksen laiminlyöneellä ole oikeutta hyvällä omalla tunnolla valittaa, jos asiat valtion taholla huononevat, kun ei ole asioihin edes vaikuttanut. Äänestäminen ei maksa muuta kuin pienen vaivan, mutta vaivanpalkaksi saa sentään puhtaan ja onnellisen mielen. Moni äänestäjä on valittanut, ettei hän löydä sopivaa ehdokasta itselleen. Kuitenkin Keski-Suomessakin on monia päteviä nuorten ja opiskelijoiden asioita ajavia ehdokkaita. Internetin valtatieltä löytää paljon tietoa eri ehdokkaista. Samanlaisia arvoja ja ajatuksia kannattavan ehdokkaan voi etsiä eri vaalikoneiden testeillä, joita löytyy osoitteista www.yle.fi/vaalikone ja www.mtv3.fi/vaalikone. Yksi hyvä keino on myös tavata henkilökohtaisesti ehdokkaita eri tilaisuuksissa ja testata heidän pätevyyttään. Kyseisillä tavoilla luulisi jo oman ehdokkaan löytyvän. Tai jos ei löydy, niin aina voi kysyä ystäviltään, keitä he aikovat äänestää ja miksi. Meissä nuorissa on maan tulevaisuus, joten äänestäkäämme päteviä nuoria keskisuomalaisia ajamaan meidän etujamme Arkadianmäelle. Samalla voimme muistuttaa omasta olemassaolostamme päättäjiä ja herättää heidät nostamalla äänestysprosentit nuorten osalta korkealle. Meillä on valta, käyttäkäämme sitä! HENRI SEPPÄNEN TAUBANISTI VASTAA Salaperäinen maisteri Hackenbush jatkaa huumemyönteistä kirjoitteluaan Jylkkärissä (3/2003). Seuraavilla kommenteilla päätän osaltani tämän keskustelun. Minä arvostan monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta. Kaikissa kulttuureissa on arvokkaat ja vähemmän arvokkaat piirteensä. Kaikkien mahdollisten vaikutteiden imeminen osaksi kotoista ajatusmaailmaa ei ole mikään arvo. Pidän mieluusti toisten kulttuurien vahingolliset piirteet poissa nurkistamme. Kaikki vieras ei automaattisesti ole hyvää. Huumeeton Suomi saattaa olla utopia, mutta niin on täystyöllisyyskin. Kumpikin on silti mielestäni tavoittelemisen arvoista. Kannabiksen käyttäjiä ei tässä maassa sen kummemmin vainota, ei varsinkaan "brutaalisti". Ehkäpä maisteri Hackenbush itse on joskus saanut sakot pilvenpoltosta ja katsoo siksi brutaalia vainoa harjoitettavan, mene ja tiedä. Maisteri voisi kokeeksi käydä vaikkapa Saudi-Arabiassa vetämässä kaatokännit ja ilmoittautua sitten paikallisille viranomaisille. "Brutaalin" merkitys voisi siinä hieman kirkastua. ANTTI VESALA, TAUBANISTI Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muutenkin editoida tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolonlie 2, 40600 Jyväskylä RAIVOKASTA KAUNEUTTA AD ASTRA -TEATTERI tuo keskiviikkona 12.3. klo 19.00 Baari Vakiopaineessa ensi-iltaansa näytelmän Jumala on kauneus. Näytelmä perustuu väljästi liminkalaisen kuvataiteilijan, Vilho Lammen (1898 1936), elämään ja maalauksiin, ja sen kantavana teemana on kauneuden vimmainen ja raivokas tavoittelu. Päähenkilöä esittää neljä näyttelijää: Saara Jäntti, Jarkko Kaunismäki, Marko Kämäräinen ja Sanna Nieminen Traagisia ja koomisia elementtejä yhdistelevän näytelmän on käsikirjoittanut Kristian Smeds Paavo Rintalan romaanin pohjalta. Näytelmän on ohjannut Mika Terävä. Ensi-illan jälkeen seuraavat esitykset ovat: 14.3., 16.3., 18.3., 19.3., 23.3., 26.3., 27.3., 29.3-, 30.3., 2.4., 6.4. Kaikki esitykset klo 19.00. Esityksen kesto on vajaa kaksi tuntia. Lippujen hinnat 8 / 5 euroa. Lippuvaraukset Baari Vakiopaineesta, puh. 014620776.» M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeera ukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • h u p p a r i t • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA O Y Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi LIMINGAN TAIDEKOULU KUVATAIDELINJA 11.8.2003-28.5.2004 * Kuvataiteen perusopinnot piirustus, maalaus, grafiikka ja kuvanveisto * Kuvataiteen erikoistumisopinnot kuvataiteen syventävät opinnot SARJAKUVALINJA 11.8.2003-28.5.2004 perustiedot sarjakuvasta: käsikirjoitus, suunnittelu ja toteutus ANIMAATIOTAITEEN LINJA 11.8.2003-28.5.2004 digitaalisen animaatiotaiteen perusteet Opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet alan jatko-opintoihin ja harrastajille mahdollisuus harrastuksen syventämiseen. Opiskelijoina sekä nuoria että aikuisia. Koululla on oma asuntola. Koulupäivisin täyshoito. Mahdollisuus valtion opintotukeen. Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan rehtorille (yhteystiedot alla) hakea voit myös kotisivujemme kautta. A V O I N Y L I O P I S T O suunnitelma Iv. 2002-2003 Taidehistorian appro (15 ov.) ja cum laude (25 ov.). kuvataide (4,5 ov.) sekä sisustussuunnittelu ( 3 ov.), (Oulun yo) Kuvataiteen appro (20 ov.) ja cum laude (20 ov.) sekä estetiikka (1 ov.), (Lapin yo) Kuvasommittelun perusteet (3ov), (TaiK) Lisätietoja ja esitteitä saa opistolta: puh. 08-514 5700; lax 08-514 5750. toimisto@lko.inet.fi tai os. Limingan Taidekoulu, 91900 Liminka. HUOMI http7/personal.inet.fi/koulu/lko HEINI UTUNEN Kansanedustajaehdokas valt. ja fil. yo Millainen politiikka on 25-vuotiaan kansainvälisen kansalaisjärjestöaktivistin heiniä? Tsekkaa www.heiniutunen.net HAKEMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOON Hakuajat vuonna 2003 päättyvät seuraavasti: 25.4. lastentarhanopettajan koulutus luokanopettajan koulutus 5.5. lääketieteen lisensiaatin tutkinto terveystieteiden maisterin tutkinto bioteknologian koulutusohjelma 15.5. tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma 26.5. humanistinen, informaatiotieteiden ja rAMiUsRBBN yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä Y L I O P I S T O hallintotieteiden maisterin tutkinto ja kasvatustieteiden tieteenalaohjelma 30.5. kauppatieteiden maisterin tutkinto Tampereen yliopiston valintaopasta 2003 ja hakulomakkeita voi tilata osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/valinta tai e-mail: valinta@uta.fi Puhelimitse (03) 215 7901, iltaisin ja viikonloppuisin automaattisesta puhelinvastaajasta (03) 215 6236 ja 215 6376. Postitse: Opastus, 33014 Tampereen yliopsto. Tampereen alueella asuvia pyydetään noutamaan valintaopas ja hakulomakkeet yliopiston opastuksesta, Kalevantie 4. PE 07.03. Metalli-perjantai: HORNA, TROLLHEIM S GROTT LIPUT 6/0 isj • * LA 08.03. RIPSIPIIRAKKA, OIKOSULKU LIPUT 6/0 isl * PE 14.03. JKL-PUNK-HC-Sessions: VVASTED, ODORANTS, BLUEPRINT LIPUT 6/0 Isl Ei Ennakkomyyntiä I LA 15.03. KAPASITEETTI YKSIKKÖ LIPUT 7/6 ISJ * 1 KE 19.03. Vaihtoehto-klubi vs. JKL-PUNK-HC-Sessions: "Battle of two little giants!!!" DIVISION OF LAURA LEE (SWE). ALL SYSTEMS GO(CAN) LIPUT 6/0 IK-18I El Ennakkomyyntiä | TO 20.03. TEHOSEKOITIN, VARJO LIPUT 8/7 !sl * * = Ennakot Airon Musiikista. Llpunhlnnoista halvempi vain Jelmun lasenllle! tllty laseneksl paikanpäällä lal Jelmun nettisivuilla WWW.JEIMU.NET! tulakko. Schaiimanlnkalu 3. 40100 Jyväskylä 014-617866
E 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2003 JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT a* PIZZAT 5 € KEBAB + juoma O € sis. 0,3 1. juoman PIZZERIA KEBAB tiBUSE Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 AILA ON aiDOsti KesKisuomaLaisteN PuoLeua www.aiLapaLoNieMi.Net Eduskuntavaalit 16.3. (ennakkoäänestys 5.11.3.) Jaana Haapasalo • Koulupsykologi, oikeus-ja kriminaalipsykologian dosentti • Kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen • JAA julkisille palveluille ja perusturvan korotuksille • EI Nato-jäsenyydelle VASEMMISTO .»..,. LIITTO Nuorta voimaa Eduskuntaan Jaani Pirttinen www.jaanipirttinen.net Hannu SunP TIETO-TAIDOLLA S U O M I M E N E S T Y Y ! • Opintotuki kannustavaksi täysiaikaisessa opiskelussa • Yliopistojen rahoituksessa valtion turvattava riippumattomuus j a kehitys KRISTILLISDEMOKRAATIT www.hannusuni.net Nuorennusleikkaus! Nuorta kokemusta eduskuntaan Maria Hentunen maria.hentunen@jklmlk h ( O C www.demarit.net/mariahentuncn ^ Valitse m sanansa mittainen mies 1 Äänestä eduskuntaan 28-vuotias liikuntatieteiden maisteri, lehtori Vf K W-TJJ K B 8 K U 8 T A Jussi Seppär W-TJJ K B 8 K U 8 T A Parhaiten opiskelijoiden etuja ajaa itsekin opiskelija Annika Paltamaa Kristillisdemokraatit ^r Osaavista ^L^ insmoöre" on kysyntää! Tekniikka ja liikenne iii Informaatioteknologian instituutti H Jyväskylästä valmistuneet insinöörit ovat alansa osaajia, joita työnantajat arvostavat. Kansainvälinen, innovatiivinen ja l a a d u k a s k o u l u t u s y k s i k k ö tarjoaa vahvat valmiudet haasteellisiin ja hyvinpalkattuihin työtehtäviin. Tekniikan ja liikenteen hakukoodi 1 6 3 8 I n s i n ö ö r i k o u l u t u s o h j e l m a t (AMK) k e v ä ä n y h t e i s h a u s s a 1 . 3 . 4 . 4 . 2 3 : • hyvinvointiteknologia h a k u k o o d i 9 8 5 • koneja t u o t a n t o t e k n i i k k a h a k u k o o d i 7 4 8 • logistiikka h a k u k o o d i 4 • mediatekniikka h a k u k o o d i 5 9 8 • paperikoneteknologia h a k u k o o d i 4 8 • r a k e n n u s t e k n i i k k a h a k u k o o d i 9 4 • tietotekniikka h a k u k o o d i 1 7 1 s u u n t a u t u m i s v a i h t o e h d o t : • a u t o m a a t i o t e k n i i k k a • elektroniikka • ohjelmointitekniikka • tietoverkkotekniikka • l a b o r a t o r i o a l a , t u t k i n t o l a b o r a t o r i o a n a l y y t i k k o (AMK) h a k u k o o d i 4 5 3 • englanninkielinen logistiikka erillishaussa T i l a a H a k i j a n o p a s 2 3 h a k u t o i m i s t o @ j y p o l y . f i p u h . ( 1 4 ) 4 4 4 6 6 2 9 , 4 4 4 6 6 8 www.jypoly.fi 6 www.jypoly.fi/teli www.jypoly.fi/it JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Seuraa» i fj kkälS iinn--:\\ i«> 5 Dead im 13 jätjesuultnoiiuksilk \\\\\.\.\ nmin ^CRAZYOAfS KESÄN halvimmat lennot myynnissä NYT j Dublin. 222,Amsterdam.. 247,Budapest.... 238,Rooma. 278,Praha. 240,New York.... 353,Pariisi. 242,Singapore.... 601,Tukhalma. 118,Uöteborg 151,Varsova. 177,Osto. 163,Beriiini. 180,Hampuri. 177,Kööpenhamina. 185,Gdansk. 187,BrysseL 211,Wien. 243,/Manchester. 245,Birmingham. 263,Madrid. 276,Washington. 402,Milano 279,Chicago 448,Tbkio. 84fl,Seattle. 542,Menopaluuhinta alk. Hki/Tku/Tre. ILähtövero voi vaihdella.) Myyntiaika vain 3.3.-16.3. Matkustaa voit lokakuun loppuuni ISIC/lYTC-kortti tarvitaan. Myymälässä/Call-conterissä hintaan lisätään palvelumaksu 10 € . 'KILROY travcls. for young ptople undf 26 and students under 33 only. www.kilroytravels.com OPEN 24 HOURS! Jyväskylä Vapaudenkatu 49-51 CaU-Centcr 0203-NLROY (G70J-545769, travels
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4 / 2 3 E E ONKO LIIKAA VAADITTU, NEITTAANMÄKI? Aloitin viime syksynä erään mielipidekirjoituksen lauseella: "Ylioppilaskunnassa olemme panneet merkille, että kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk.) jaksaa väsymättä liikuttavalla harrastelijan innolla kantaa huolta opiskelijan asemasta." Sama avaus olisi ilmeisesti nytkin paikallaan. Neittaanmäki nimittäin kirjoittelee jälleen heppoisia Jylkkärin numeron 3/2003 mielipidepalstalla. Eduskuntavaalien läheisyys aiheuttaa näemmä sen, että nimen näkyvyys ohittaa kaikki muut periaatteet, kuten väitteiden totuudenmukaisuuden. Kirjoituksessaan Neittaanmäki valistaa, että nykyisessä opintotukijärjestelmässä opiskelun aloittamista edeltävät sekä valmistumisen jälkeiset tulot vaikuttavat ns. vapaan tulon rajaan, jos kyseiset tulot on saatu sellaisen vuoden aikana, jolloin on nostettu opintotukea. Varsin vähäisellä vaivalla olisi saanut selville, että näin ei ok. Esimerkiksi Kelan www-sivuilla todetaan: Tuloista, jotka on maksettu opiskelijalle ennen opiskelun aloittamista tai opintojen päättymisen jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1515 euroa kuukaudessa. Opintotukea ei siis peritä takaisin niiden tulojen vuoksi, jotka katsotaan ei-opiskeluajan tuloiksi." • Tämä on melko yksselitteistä: tuettomilta kuukausilla saa joka tapauksessa ansaita 1515 euroa ja opiskelun aloittamista edeltäviltä ja sen päättymistä seuraavilta kuukausilta tätä ylittävää osaa ei oteta huomioon tulovalvonnassa. Menikö perille? Oman vastineensa vaatisi myös Neittanmäen vihjaus erilaisista "aktiivista opiskelua lukevista" stipendijärjestelyistä. Ainakin hänen www-sivuillaan esittämänsä ajatukset on syytä ampua alas jämerällä määrätietoisuudella. Käyttämättä jääneiden opintorahojen maksaminen stipendeinä tai opintolainojen anteeksiantaminen epätasa-arvoistaisi opiskelijoita entisestään ja antaisi toisille palkkioita, joihin toisilla ei esimerkiksi tutkintonsa vaatiman työmäärän vuoksi realistisia mahdollisuuksia edes ole. Merkittävästi tämä ei kenenkään valmistumista edistäisi ainoastaan antaisi mukavan lisäbonuksen niille, joiden tutkinnot mahdollistavat jo nyi ripeän valmistumisen. Ongelma ei nimittäin ole«iina, että ihn»isei*ivät-valmistu alle viidessä vuodessa, vaan siinä, että ihmiset eivät valmistu. (Lähde: www.neittaanmaki.com: "Stipendit vauhdittamaan opintoja") Pahoittelen ilmaisuni karkeutta ja sivistymättömyyttä, mutta olen tarpeeksi kauan saanut seurata Neittaanmäen sompailua "opiskelijoiden asialla" täysin virheellisien pohjatietojen ja hatarien päätelmien perusteella. Opintotuen tulovalvonta on monelle opiskelijalle raskas ja päänvaivaa aiheuttava asia, ja tällä hetkellä taas kovin ajankohtainen. Enää ei tarvittaisi yhtään virheellisiä yleisönosastokirjoitusta asiaa sekoittamaan. Mielestäni on lähinnä säälittävää, että eduskuntaan yritetään ratsastaa tällaisilla epämääräisyyksillä. Varmasti ei olisi liikaa keskustelua vaadittu, että kansanedustaja ottaisi ihan itse selvää asioista, joita hän ilmeisesti vilpittömin mielin pyrkii edistämään. TUOMAS VISKARI SOSIAALISIHTEERI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA SAILAAN KAUNIS MAAILMA VAALIEN JÄLKEEN Minua on kovasti hämmentänyt opiskelijajärjestöjen hiljaisuus ns. Sailaksen työllisyysryhmän välirapomia kohtaan. Siitä ja työryhmän kysymyksistä on jo luettavissa, mitä vaalien jälkeen tulee: opiskelijoiden asemaa yritetään huonontaa rajusti. En yhtään hämmästyisi, jos opiskelijoille tarjoiltaisiin esimerkiksi puhtaasti lainaan perustuvaa opintotukea. Sailaksen työryhmähän on kysynyt SYL:ltä: "Voisiko nykyistä lainapainotteisempi tuki toimia kannustimena nopeampaan valmistumiseen?" SYL on vastannut, että ei voisi ja perustellut pitkästi. Se on tietenkin väärä vastaus, koska Raimo Sailaksen kaltaLset byrokraatit ymmärtävät sen niin, että SYL kyllä urputtaa mutia nielee mitä tahansa. Sailaksen työryhmän väliraporttiin en löytänyt SYLn sivuilta mitään kantoja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei puolestaan ainakaan kannanottojen perusteella tiedä koko Sailaksen työryhmän merkityksestä mitään. Onko nykyisten opiskelijajärjestöjen kellokkaiden poliittinen lukutaito heikentynyt, kun näitä asioita ei osata löytää Sailaksen työryhmän kysymysten välistä? Kiltisti vastataan tai ollaan hiljaa, mutta ei huomata, että nykyisiä opintotuki-ja opiskelusysteemiä aiotaan rajusti muuttaa vaalien jälkeen. Minusta opiskelijoiden olisi syytä puhua näistä asioista ennen vaaleja ja vaatia järjestöiltään tiukkoja kantoja. Myös opintojen vauhtia aiotaan kiihdyttää. Työryhmähän kysyy: "Opiskeluajat ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pitkiä ja opintoalan vaihtaminen varsin yleistä. Millä keinoilla opirttoaikoja voitaisiin nykyisestään lyhentää?" Kysymyksen väitteet ovat tietysti vääriä, mutta ne kuvastavat kysyjien näkemyksiä. Niillä testaan sitä, miten opiskelijajärjestöt aikovat toimia, kun opiskeluun pannaan lisää kuria ja järjestystä. Pääministeri Paavo Lipponen asetti Sailaksen työryhmän ja määritti sen toimenpide-ehdotusten julkistamisen viikko vaalien jälkeen. Lipposella on ollut pari vaalikautta aikaa hoidella työttömyyttä. Uudet keinot ovat ilmeisen ikäviä, koska ne halutaan kertoa vasta vaalien jälkeen. Minusta opiskelijoiden pitää nyt vaatia erityisesti sosiaalidemokraateilta, kokoomukselta ja keskustalta selkeitä kantoja opiskelijoiden asemasta. Minä en tule kannattamaan sen enempää opiskelijoiden taloudellisen aseman huonontamista kuin opintojen vauhdittamista, kun minut valitaan kansanedustajaksi. YTT J O U N I V A U H K O N E N KANSANEDUSTAJAEHDOKAS, VIHREÄT (JOUNI.VAUHKONEN@VIHREALIITTO.FI) Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita leksiisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muutenkin editoida tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolontie 2,40600 Jyväskylä •järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.l Järjestöilmoitukset numeroon 5 ti 11.3. mennessä! Amnesty international kokoontuu ' aina parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa, kauppakalu 5. Seuraava kokous on 5.3. Kaikki kiinnostuneet mukaan! Lisalietoa: lyhmasihteen Riikka Vuokila, puh. 040-7087611. sähköposti rivuokil@cc.jyu.li. Internet http //www mit.iyu li/— tt/amnesty jk 1/ Demariopiskelijat Tervetuloa jututtamaan demariopiskelijoita ja nuoria kansanedustajaehdokkaita torstaina 6.3. yliopiston vaalimessuille! Tiistaina 11.3. keilataan Hulungissa klo 19-20. |a seuraava kokous pidetään torstaina 13.3. klo 18 Soimilla Sos.dem.opiskelijoiden liiton seuraava seminaariviikonloppu on 22 -23.3 Helsingissa, aiheena puolustuspolitiikka. Kysy Iisaa osoitteesta marhutt@cc.|yu.ti tai kay sivuillamme: «ww.cc.jyu.li/yhd/demari. mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjat hetkeksi, ravista seitit koivista ja tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olet ihminen ja opiskelija, niin täytät lasenvaatimukset pilkulleen ja paaset osalliseksi mm. seuraavista tapahtumista: 7 -9.3 Näas-pariio viikonloppu.13.3 Avantouintia ja sauna.16.3 Hiihtoretki. Tervetuloa' Lisätietoja ja oh|eet sähköpostilistalle liittymisestä http://www.cc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.li [; se in Evankelisten opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla. Kansakoulukatu 5.8.3. Raamatun punainen lanka, Marko Hämäläinen. 15.3. Trubaduurin tarinoita, Joose Keskitalo. 22.3 Akku lähes tyhjä, Mikko Suni. 29.3. Ihmeet ja merkit, Lasse Räty. Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Opiskelijaillal pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26. Ovessa teksti kappeli, kerhotilat Tervetuloa mukaani Opiskelijapastori Heikki Lehtimäen vanhempainvapaan (3.21.8.) aikana työstä vastaa opiskelija Martti TyppO. Yhteystiedot martti typpo. iin@jypoly.li tai 040-595 8828. Raamattupiirejä kokoontuu eri puolella kaupunkia. Lisätietoja Johanna Tervoselta |oppe@cc.jyu.li. International Bible Study and discussion group m English on Wednesdays at Opiskelijalähetys, Vapaudenkatu 24 B. Furlher inlormationtsoinone@cc.jyu.li, phone 4 358407478141.6.3. Pienet rakentajat me asiaa armolahjoista, Soili Haverinen. 13.3. Anteeksianto vai kaunan kanto' Jukka Niemelä. Saunailta la 15.3. klo 19-21 Kortepohian kirkolla y^r^~ J O i f t i Jyväskylän SETA ry Jyväskylän SETA on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etu|a virkistysjärjestö. Avoimel ovet torstaisin toimistolla (Lyseonkatu 2. entinen linja-autoaseman rakennus, huone 205) klo 18.30. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19 21. voit kysyä lisää ia keskustella luottamuksellisesti. P (014) 310 0660. Bileitä Ilokivessä klo 21 03 näinä päivinä: 15.3., 5.4., 26.4. Ja 9.5. Liput maksavat 3 6 euroa. Jäsenmaksu 10 euroa, opiskelijoilla 8 euroa. Lisätietoja ryhmistä (mm. opiskelijaryhmä) ja muusta toiminnasta www:stä: http:/Avww.nic.li/-jklsela/ Opiskelijaillal tiistaisin klo 19.00 Sanan kulmassa, Seminaarinkatu 19, yhteystiedot Laura Teinonen, laura.teinonen@iyu.li, 050 3537 464. Tulevia illan aiheita 4.3. Laskiaishengailua. 11.3. Opiskelijatyossä tapahtuu. 18.3. Eräänlainen esimerkki foU£ Torstaina 13.3. klo 19 "Herännäisyys |a oikeassa olemisen pakko" Osmo Kangas alustaa keskustelua, paikka: Keskusseurakuntatalo, rippikoulusali (2. krs.). Körttiopiskelijoiden kotisivu www.iyu.li/yhd/korttiopiskelijal/ Pedagon kevätkokous ti 18.3. Klo 18 Ilokiven takaosassa. Tervetuloa 1 JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArliolaisel ry JOPA ty tuo jälleen riviopiskelijan ulottuville Leffailta Fantasiassa 20.3. Klo 15 00 alkaen, elokuvana Nousukausi Ynnan |3senet nimellishintaan. Samaisena päivänä 19:00 eteenpäin Viinibileet Lillukassa. Lisätietoa tulee http://www.ynna.li/. lonne ilmestyy juttua myös laskettelureissusta Himokseen! OPISKELIJAELÄMÄÄ JA ELÄMÄÄ JYVÄSKYLÄSSÄ TEKSTI: MIKKO LJOKKOI, T U N N U S : JARKKO NIIRANEN O s a l : M a A 1 3 Seuraan kahta kaunokaista. Vaalealla vesipullo ja pörröpenaali. Tumma tuli kahvimuki kädessään. Tanun kynään kun vierustoveri tarttuu. Tämä lienee tärkeää! Jos alan kopioida kalvoa, se otetaan pian pois. Jos en, ei. Jonkun laukussa piippaa. Minäkin etsin esiin. Professorin öö öö puhe öö pitkästyttää. Maku suussa paljastaa, jos torkahdin. VAAKASUORAAN: 1. Monet ökyrikkaat elivät ennen herroiksi linnoissa. (6) 4. Tarkoittikohan Lehat justiinsa hiekkaseläntees" olevaa kalaa? (6) 9. Vititä Esa-ope koulu-tv näkyviin: kohta alkaa neuvova raina. (13) 10. Voiko hylätty parasiitti olla hyvällä tuulella? i? 1. Uudenmaan kunta on muodissa, Kaija. (5) 2. Määrittelemätön taistelu vaati miehen töistä ynnä kodista naisen. (11) 16. Ei ehkä armotonta menoa, mutta yhdistää sekä New Yorkia, Espoota että Beatlesia. (5) 18. Romanimiehen vaimolleen esittämä tervehdys ei ole kummoinenkaan sökökäsi. (7) 19. Älkää pelätkö terroria, Pekat, yläkertaan on aivan turvallista nousta. (13) 20. Anneli oli vanhassa kellarikerroksessa. (6) 21. Vaaran otettua Italian joki eteensä on suojauduttu luodeilta. (6) PYSTYSUORAAN: 1. Afroditen surema Don sai aikanaan ihailua osakseen. (6) 2. Minne vievät tiet, Okon epeli? No, pasianssin pariin. (13) 3. Niin vitseille kuin kiekolle. Jo on laatu sekaisin. (7) 5. Voi liittyä myös seuraavaan, mutta se ei ole maito. (5) 6. Asetarkastaja: "On suurta kokoa etuohjus. Taitaa olla vaarallinen." (13) 7. Se on laskettelua, suomenmestari Lola. (6) 8. Isä, papin eka omatekemä huonekalu oli tämä. (11) 13. Illanviettopaikkaa ei Kyrö hoe. (7) 14. Buster Keaton oli norja koomikko. (6) 15. Ennen vanhaan katkottiin heinää nutin viikatteella. (6) 17. Jos herraa kiinnostaa, etsitty on toisaalla. (5) O Marko Kunnari oiaiod • 12 uauiiv '02 911BV71 ieenodajJ9!X 61 1 I N ' S 1 I«WW"81 B8>R0N'W BU3UJ0 91 oiiJ9WA et I|UÄB)|UBP0S 21 iddeesieuias '8 oajurit wo|B|S 7 U9U|0|| 01 asEOnnjo^nop g BAn>|0|9sni9do '6 lujoiv 'g snfjBH '1/ eiuonen g wmrt !l9dauo>|0|3!i z Sjuopvi :JJSMVJ.SVA
Ääni humanismin puolesta yksinäisten asialla. VIHREÄ LIITTO Jukka » ^ A m m o n d t • F i l o s o f i a n t o h t o r i • D o s e n t t i , J y v ä s k y l ä n Y l i o p i s t o • L a u l u t a i t e i l i j a , kirjailijc • E r o n n u t , 3 l a s t a ^ u i n a a v a t t a h a a y U o p , , ^ , -sitoutumatonwww.vihrealiitto.fi/ammondt uomea on johtanut vuosikausia insinöörien, akimiesten ja ammattiyhdistysaktiivien miehittämä eduskunta. Tulokset näemme. Nyt on aika tehdä tilaa suvaitsevalle ihmisyydelle ja aidolle tunteille. Suuret muutokset alkavat uskalluksesta sinun sisälläsi. Sinulla on valta muuttaa asioita. U s f o l^uomiseen Tervetuloa musiikin j a j u t t u t u o k i o n merkeissä vaalitilaisuuksiin: Ke. to, pe ja la 5.-8.3. klo 14.00-16.00 Seppälän Kirpputorimarket, Laukaantie 1 To 6.3. klo 21.00 Hoviralfin karaokelllassa Pe 7.3. klo 12.00-13.00 Ravintola Humina, Lievestuore Ihmisen asialla. • Takaisin täystyöllisyyteen. • Koulutus kannattaa aina. • Sairaat on hoidettava KALEVI OLIN Kansanedustaja, professori EN, &2t JULKINEN ON TEHOKAS Hyvinvointipalvelumme kaipaavat kehittämistä eivät j yksityistämistä. Nettisivuillani vieraina maaliskuussa Tarja Filatov. Martti Korhonen ja Erkki Tuomioja. f Kaipaatko kyytiä, tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyytipalsta osoitteessa http://www.ee .jyu.fi/jylkkari kansanedustaja, YTM V JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO H I copy % shop ^ » P A L V E L U P I S T E H Kopioi 5 sul % Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) % Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) Piilosta eduskuntaan Arkiturvallisuutta nuorille, opiskelijoille ja lapsiperheille! • koulutusja opiskelu mahdollisuuksia •työtä • taloudellista tukea • peruspalveluja H E N N A V I R K K U N E N viestinnän suunnittelija, 30 FM, journalistiikan jatko-opiskelija Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. info@hennovirkkunen.net puhelin 040 830 1828 vastusta apatiaa. äänestä maisteri Virkkusta. W W W . H E N N A V 1 R K K U N E N . N E T