• Ylioppilaslehti fc£ 6. MAALISKUUTA 1 2002 • 42. VUOSIKERTA
• -r Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 Abin ihlmemaa s.5 Veisteltyä lunta s.7 • •ruoissa s.12-13 Luotto meni s.16 K A N N E N KUVA JA M A N I P U L O I N T I : JYRKI TOIVANEN Jyväskylän Ylioppilaslehti Vrtm.jyu.f/M^iHi Toimitus Keskussoiroabnte 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jy&kon@cc.jyu.fi Fox (014) 260 3928 Päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anir1u@cc.jyu.fi Toimittajat Johanna Salmela 044 5414405 jorrosalm@cc.iyu.ri Lassi Toivonen 4 5 9 2 7 1 latoivon@ccjyu.li T a l o u d e n h o i t a j a j a toimistosihteeri Ftauta Rouhianen (014)607226 JYYn jäsenille koliin kannettuna Jytkkäri maksaa 8 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppibskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.;n jäsen. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 . 4 642533 Fox (014) 272 163 YlioppBaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l i m o i t u ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grofckko.rutonen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Reksämäki (015)7234212. fcinos 8 ISSN 0356-7362 U I T T I H S " " " I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 2 ilmestyy d e a d l i n e 20.3. 3.4. 24.4. 8.5. 13.3. 2 7 . 3 . 17.4. 2.5. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroa/pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jyfkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Yliopisto v a i liikelaitos? pääkirjoitus/ ™ 01 ^ Anna-Maija Tuuliainen ^ Jhea " s o t k u t alkavat olla vakiotavaraa lehtien uutissivuilla. Ensin kohistiin ketkuprofessoreista, jotka nyysivät tutkimusrahoja omille tileilleen ja palkkasivat rahoilla jopa lastenhoitajia lähisukulaisilleen. Talven mittaan on sitten alkanut kuulua kummia Joensuun ja Helsingin yliopistoista. Hämäriä talousepäselvyyksiä selvitellään kummassakin paikassa. Yliopistojen (valitettavan vääjäämätön?) muuttuminen akateemisista tiedeyhteisöistä tehokkuutta suorastaan liioitteleviksi yksiköiksi näyttää etenevän niin hyvässä kuin pahassakin. Mistään tuoreesta ilmiöstä ei toki ole kyse, mutta ilmiö on viime aikoina jälleen noussut julkisuuteen. Kehitys tuntuu huolestuttavalta. Ainakaan minä en haluaisi opiskella tai työskennellä missään tutkintotehtaassa, jossa oman hyödyn nimissä saa puuhastella ihan mitä lystää kunhan ei jää kiinni. Selkäpiitä karmii anyös kauhuskenaario yliopistosta pörssiyhtiönä, joka kerää vuosittain vaihtuvia lukukausimaksuja sen mukaan, mitä osakkeenomistajat milloinkin sattuvat haluamaan. Toivottavasti ajatuskulku ei koskaan toteudu, vaikkakin lukukausimaksujen käyttöönotto lienee enää ajan kysymys. Vaikka raha ratkaiseekin nykyään kaiken, toivon yliopistoilta ryhtiä ja viisautta taistella loppuun asti liikelaitostumista vastaan. Joskus on nimittäin käynyt mielessä semmoinenkin, että tämä kansakunta tulisi järkiinsä ja alkaisi jälleen arvostaa muutakin kuin rahaa ja tuloksentekoa. Jyväskylän yliopisto on ainakin toistaiseksi säästynyt omalta talousskandaalilta, mutta liikelaitostuminen näkyy täälläkin arvopainotuksina. IT-ohjattua tehomarkkinataloutta palvelemaan koulutetaan opiskelijoita yliopiston uusimmassa, m u u t a m a vuosi sitten perustetussa, informaatioteknologian tiedekunnassa. Samaan aikaan toisaalla humanistisen tiedekunnan pienet ainelaitoksei käyvät eloonjäämistaistelua, jossa yhdistyminen isommiksi yksiköiksi näyttää olevan ainoa keino sinnitellä hengissä . ^-/M/J^C Ei v a i n h u v i r e t k i vieraasta päästä/ Kaisa Krogerus AVUSTAJAPALAVERl TIISTAINA 5.3. KLO 14.00 TOIMITUKSESSA Vu o s i s i t t e n hain kesäiöitä u l k o mailta työvoimatoimiston kautta. Maaliskuussa sain kirjeen, jossa kerrottiin, että minua odotti työpaikka McDonalds'issa EteläSaksassa. McDonalds'han on tunnetusti jokaisen vaaleanvihertävän kasvissyöjän unelmatyö, mutta tietosanakirjan kuvaus Konstanzista (Bodenseen rannalla, Sveitsin rajalla oleva pieni, viehättävä ja historiallinen kaupunki) sai minut kuitenkin innostumaan. Toukokuussa pakkasin rinkkani täyteen suunnitelmia kesän ohjelmaksi. Ensi kesän työpaikat ovat nyt jaossa. Jotta tulevat lähtijät tietäisivät mitä odottaa, niin tässä pieni varoituksen sana. En halua säikäyttää ketään perumaan suunnitelmiaan, ainoastaan huomauttaa, ettei kesäpesti ulkomailla ole vain huviretki. Mikä ajaa ihmisen hakemaan kesätöitä ulkomailta? Halu kokea uutta, nähdä vähän maailmaa ja parantaa kielitaitoa. Työnteko lienee useimmille vain välttämätön paha, mutta työ nielee käytännössä suurimman osan ajasta. Tulevaisuuden toivosta alimpaan duunarikasliin siirtyminen voi sekin aiheuttaa kiinnostavia identiteettiongelmia. Erilaiseen työpaikkakulttuuriin on syytä varautua, sillä helposti suomineidon polvet tutisevat ja alahuuli väpättää, kun turkkilaisella temperamentilla varustettu vuoropäällikkö opastaa. Keskinäinen kommunikointi oli kyseisessä ravintolassa niin tulista, että ainakin kerran siellä on turvauduttu lentäviin keittiöveitsiin. Kuvittelin, että kesän mittaan saksan kielen taitoni kohenisi. Mitä vielä. Ravintolan ainoa saksalainen työntekijä oli sunnuntaisin työskentelevä koululaistyttö, kaikki muut olivat alunperin ulkomaalaisia. Seura oli kyllä kansainvälistä mutta saksalaiset itse vähemmistönä. Useimpien oli vaikea ymmärtää kokonaisia lauseita, sillä keskustelu sujui tasolla "Was du vvollen? Wann du heute arbeiten kommen? Du jetzt Pause!" Yritä siinä sitten miettiä, että mitenkäs se kaksoisinfmitiivi-rakenne meneekään... Mitä asiakkaisiin tulee, niin he eivät edes olettaneet, että työntekijät pahemmin osaisivat saksaa, vaan turvautuvat jo valmiiksi elekieleen. Mukin kantta pyydetään taputtelemalla mukin päälle, ja pilliä imemällä ilmaa käden läpi. Mutta vaikka kaikkia suunnitelmiaan ei saisikaan toteutettua, niin toisinaan kesätyö tarjoaa aivan odottamattomia ja onnellisia kokemuksia. Niinpä voi käydä kuten minulle, että sitä löytää itsensä vielä seuraavana talvenakin samasta kaupungista ja samasta työpaikasta! •
• 6. MAALISKUUTA 2002 • 42. VUOSIKERTA Humanistisen tiedekunnan laitosuudistus kuumentaa tunteita TUNNELMA TIIVISTYY TEKSTI JA KUVA: JOHANNA SALMELA HUMANISTISESSA tiedekunnassa kiehuu. Vanhaa laitosjärjestelmää on ryhdytty uudistamaan pohjia myöten, ja se on aiheuttanut muurahaiskeossa kuhinaa. Epätietoisuus kasvattaa vastarintaa, ja niinpä laitosuudistus on ehtinyt puolusiajiensa ohella hankkia jo myös ison joukon vastustajia. Selkeästi myönteisimmin uudistukseen suhtautuu englannin kielen laitos. Vankimpiin vastustajiin taas kuuluu pohjoismaisten kielten laitos. Kielien laitosten yhdistämishanke tuli virallisesti julki 22 tammikuuta pidetyssä tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Oman sysäyksensä laitosuudistukselle antoi runsas vuosi sitten päivänvalon nähnyt laiteen ja kulttuurintutkimuksen laitos TA1KU. Nyt esillä oleva muutosehdotus ei koske pelkästään kieliä, vaan myös historia ja etnologia on tarkoitus yhdistää yhdeksi laitokseksi. Kirjallisuuden kohtalo on vielä toistaiseksi avoin. Ainetta on oltu pariltamassa yhteen sekä kielten että Taikun kanssa. Varmaa on kuitenkin se, ettei kirjallisuus tule jäämään laitosuudistuksessa yksin. Prosessi on lähtenyt liikkeelle vauhdilla. Tiedekuntaneuvosto päättää 5. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa, tehdäänkö yhdistämisestä esitys yliopiston hallitukselle. Mikäli uudistus menee hallituksessa läpi, aloittaisivat uudet laitokset toimintansa jo ensi syksynä. Lopullisessa muodossa tiedekunnassa toimisi kuusi laitosta entisten kolmentoista sijaan. UUDISTUKSEN kiireellisyyttä on ehditty ihmetellä ja moittiakin useilla tahoilla. Humanistisen tiedekunnan dekaanin, Kari Sajavaaran mukaan kiirehtiminen on ollut tietoinen valinta. "Hallintoelinten vaalit pidetään huhtikuussa, ja tavoitteena olisi saada asia käsiteltyä ennen sitä. Muutoin asia värittäisi vaaleja liikaa, ja siitä voisi muodostua ylimääräinen kiistakapula koko seuraavaksi toimikaudeksi." Sajavaara korostaa myös sitä, että asian ympärillä vilkkaana pyörinyt huhumylly haluttiin katkaista alkuunsa. Prosessiin on liittynyt runsaasti pelkoja siitä, että osa nykyisistä oppiaineista kenties lakkautettaisiin laitosfuusion yhteydessä. "Mistään sellaisesta ei ole kyse. Pikemminkin laitosuudistuksella varmistetaan se, että pienimmät oppiaineet pysyvät hengissä myös tulevaisuudessa. Nykyrakenteella jouduttaisiin ennen pitkää siihen tilanteeseen, että joidenkin aineiden toiminta jouduttaisiin lakkauttamaan. Yksittäisen aineen asema on huomattavasti turvatumpi osana isoa laitosta." HUMANISTINEN TIEDEKUNTA on muihin Jyväskylän yliopiston tiedekuntiin verrattuna jättiläinen. Ehkä juuri siksi on silmiinpistävää, että koko yliopiston pienimmät laitokset löytyvät humanistisesta tiedekunnasta. Laitosrakenteen uudistus tuli esille jo 90-luvun alussa, jolloin yliopistossa suonLa/fosuudistus on nostattanut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Puolustajat korostavat lisääntyvää yhteistyötä ja ison laitoksen vahvuutta, vastustajat suhtautuvat epäilevästi pienten aineiden säilymiseen ja hallinnon järjestämiseen. tettiin kansainvälinen arviointi. Arvioinnin tuloksena humanistiselle tiedekunnalle suositeltiin laitoshallinnon uusimista suuremmiksi yksiköiksi. Myös tiedekunnan sisällä on suunniteltu muutosta. Kieliaineiden yhteistyöryhmä HUMU on muutaman vuoden ajan pohtinut vaihtoehtoisia tapoja laitosten opetussuunnitelmien uudelleen järjestämiselle. Esitykset eivät siis ole syntyneet yhdessä yössä. HUMANISTISEN tiedekunnan resurssit ovat systcmaaattisesti huonontuneet viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Sajavaara toteaakin, että yksi suurimmista syistä tiedekunnan laitosuudistukseen on talouden turvaaminen. Suuremmalla laitoksella on paremmat neuvotteluasemat, ja resurssien hyväksikäyttö paranee. Koolla on väliä myös silloin, kun tehdään tutkimusta. Iso laitos pystyy panostamaan tutkimukseen pientä enemmän, eikä ulkopuolisen rahoituksen saaminen ole niin vaikeaa. Suurin muutos laitosten yhdistymisessä koskee hallintoa. Sajavaara kaavailee, että tulevalle kielten laitokselle voitaisiin palkata päätoiminen johtaja, jolloin opettajia voitasiin vapauttaa hallinnollisista tehtävistä opettamaan ja tutkimaan. "Tällä tavoin tiedekunnassa halutaan tarjota opiskelijoille parempaa palvelua." Sajavaaran mukaan humanistisessa tiedekunnassa on laitoksia, joissa opiskelijat eivät aina uskalla tuoda mielipiteitään julki leimaantumisen pelossa Kyselyjen mukaan näin on ainakin romaanisten ja klassisten kielten laitoksella toisin kuin isossa laitoksissa, joissa yksittäinen opiskelija saa paremmin äänensä kuuluville, kun suhde opettajakuntaan ei ole niin suora. Sajavaara toivoo, että uudistuksen myötä laitokset kiinnittäisivät tulevaisuudessa entistä enemmän hucmioH muun muassa opetuksen laatuun aineiden sisälk "Humanistien ei kannata itkeä sitä, että meitä aina sorretaan. Ensin on hoidettava omat nurkat kuntoon", Sajavaara heittää. MIELIPITEET laitosuudistuksesta jakautuvat myös opiskelijoiden sekä laitosten henkilökunnan välillä. Ranskan kielen ainejärjestön Asterixin puheenjohtaja Sini Saares toteaa, että mielipiteet ovat vaihdelleet riippuen siitä, ketä on kuunnellut. "Olen huomannut, että oman laitokseni henkilökunta on selkeästi uudistusta vastaaan. Itse olen kuitenkin nyt yhdistymisen kannalla. Suuremmalla laitoksella on enemmän valtaa muun muassa sivuaineoikeuksista neuvoteltaessa, ja totta kai se toisi opiskeluun monipuolisuutta." Saares uskoo, että uudistus parantaisi myös opetuksen laatua. "Aineissa vallitsisi varmaankin tiukempi kontrolli muun muassa opetusohjelmien uudistumisen suhteen "•
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Montako kertaa Iso-Britannia on voittanut Euroviisut? 2. Mikä artisti esitti James Bond -elokuvan Elä ja anna toisten kuolla tunnusmelodian? 3. Mikä oli Suomen ostetuin kotimainen kaunokirjallinen teos vuoden 2001 joulukuussa? 4. Mikä vuosi on meneillään kiinalaisen kalenterin mukaan? 5. Moniako vuotta on yksi gigasekunti? ALLIKKO 6 . Mikä on englannin kielen yleisin kirjain? 7. Mitkä maat liittyivät EY:n jäseniksi vuonna 1986? 8 . Montako tohtorintutkintoa Jyväskylän yliopistossa suoritettiin vuonna 2000? 9. Kuka oli Ferrarin viimeisin formula 1 -maailmanmestari ennen Michael Schumacheria? 1 . Missä kaupungissa on lentokenttä nimeltään Dum Dum? BONUS: Mikä on matemaatikko? !S>(!01U93J03) uwue>| eepnui B|o!'3UO»:snNOa BssBin)(ie>ioi '6Z61 euuonA tatyoatps Äpor 6 7 » "8 lieönijod el ejuedsg 1 Z'l£ |SOnA U3S0A3H eeinejuiAni uau -atuuiÄ» ueuuiiiseed o i i y ' £ stJUjM am pue Ä3uiieooi/\| i n i y ' z !S!!A' t laSMViSVA tarjolla tänään t n r i n l l a t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l j U l I d I d l l d d l l jyvägfcyjjj, ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen iylkkari-tanaan@cc.jyu.fi TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Kotiopettajattaren tahna to 7.3., to 14.3., la 16.3. klo 19. Särkelä itte pe 8.3., la 9.3. klo 19, la 16.3. klo 14. Lumikki)a 7 kääpiötä la 9.3. klo 14. Pieni näyttämö: Ollaanko vai eikö olla? pe 8.3., la 9.3. Klo 19, la 16.3. klo H.Olympiatyttö ti 19.3. (ensi-ilta), ke 20.3. klo 19. Huoneteatteri: Tyköistuva tango to 7.3., pe 8.3., la 9.3. klo 19, su 10.3. klo 15 (viim.es.). Iris Ensemblen vierailuesitys: Edith Södergran "Seison Auringolla" to 14.3 klo 18 ja 20. Anna-Liisa pe 153.. la 16.3. klo 19, su 17.3. klo 15. JYT: Dario Fo'n komedia Jalkavaras on lemmen suosikki. Ensi-ilia su 3.3. klo 19 Ilokivessä. Esitykset: to 7.3., su 10.3., ma 11.3., to 14.3., su 17.3., ma 25.3. klo 19, la 23.3., la 6.4. klo 15. Liput 5/7 e, ennakkoliput: Kampus Kirja, lippuvaraukset ja lisätiedot p. 050380 8900, Esityksessä väliaika, baari auki. Jyväskylän Työväenteatteri: Kesdpdivd (Slavvomir Mrozek) Ullakkoteatteri, Vehkakatu 1: ke 6.3., to 7.3., pe 8.3., la 9.3., ti 12.3., ke 20.3., ti 26.3., la 30.3., to 11.4., ti 16.4., ke 17.4., to 18.4., pe 19.4.. ke 24.4., pe 26.4. klo 19. Liput 7/5 e, varaukset p. 050 571 3537. NÄYTTELYT Taidemuseo: Holvi: 18.1.Kaupunkielämää kaupunkiaiheiia Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta Suoja: Voltti. Taiteen ja urheilun kohtaamisia 1.3.-17.4. Keski-Suomen museo: Viisi näkökulmaa laiteeseen 23.2.17.3. 2002 Kiasman kokoama kiertonäyttely Tapion vuosi -valokuvanäyttely ti-su klo 1118 17. maaliskuuta saakka. Alvar Aalto museo: 1.11. 2001 19.5. 2002 Kultakelloja Mehiläispesä. Alvar ja Aino Aallon valaisimia Suomen Käsityön museo: Puu ja puukko 24.1.-7.4. Galleria Becker: Antti Rönkä 24.2.-14.3. Jussi Heikkilä 17.3.-4.4. Galleria Harmonia: 7.3.-7.4. Vive Tölli & Anu Kalm (Viro). Galleria Pinacotheca: Virpi Lehto, maalauksia 7.3.-31.5. Muut: Baari Vakiopaineessa 25.2 17.3. Tommi Pylkön valokuvanäyttely Ejter Sommaren, revisiled. KtASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Jyväskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin yhteiskonsertissa Jyväskylän teatteritalossa 13.3. klo 19 Richard Straussin sävellyksiä. Liput 17/15/10 e (100/90/60 mk). Jsdni Daidalos lastenkonsertti, ke 20.3.klo 18. Jyväskylän teatteritalo, liput 7 e (40 mk). Muut: Jukka Viitasaari 40 vuotia Sävellyskonsertti su 10.3. klo 15 A salilla. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Ilokivi: ke 6.3. Rikosdisko. dj:t Lupaus, Bad Passion & Härski Aija, liput 2e. Pe 8.3. Au Right, dj:t Gimmix, Soulfood, Kreal ja Tuukka Ruotsalo, liput 2e. La 9.3. SETAn Glamour-bileet: Jyväskylän Seta 12 v, liput 6/4e. 15.16.3. Rock Inn -festivaali. Ke 20.3. Kiellenlukijoiden Euroviisut. Lutakko: la 9.3. XL, Avanto. Pe 15.3. Finntroll, Alghazanth, Trollheims Grott. La 16.3. Kickstart-klubi voi 2.: Mutants, Devillac, Venthole. Bar 68: pe 8.3. Damn United, la 9.3. Mokoma, pe 15.3. Turning Page, la 16.3. New Dawn Foundation. Domino: Niityn Vire-klubi LA 16.3. Pietari (Labyrinth/Pump, Hki), Erkko (Niitty), Dcom (Niitty). Club Domino klo 21-03, Liput 4e. Grafiikkakeskus: metalligrafiikan peruskurssi la-su 9.-10.3. ja la-su 16.-17.3. Opetus päivittäin klo 10-16 (yhteensä 24 t). Tiedustelut puh. 624 817. Sitovat ilmoittautumiset 4.3. mennessä. Mukaan oietaan 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Rokki-ja svringtanssikisat la 9.3. klo 1218 Siltasalissa, Pitkäkatu 19-21. Liput 8/4 euroa. Lisätietoa: http://www.cc.jyu.fi/break. Salsaa ja muita latinalaisamerikkalaisia populaaritansseja 9.-10.3. Ja 13. 14.4. Cygnaeuksen koululla, Voionmaankaiu 1. Salsaa la 9.3. ja 13.4. (et tarvitse paria), alkeet klo 11-14, jatko/edistyneet klo 14-17. Parisalsaa su 10.3. ja 14.4., alkeet klo 11-14, jatko/edistyneet klo 14-17. Kurssin hinta 12 e / 3 h. Ilmoittautumiset p. 0400 670 483, järjestää ISOn Tanhuujat ry. Nar Tulen tanssi. Itämaisen tanssin näytös A-salissa Väinönkadulla pe 15.3. klo 19. Näytöksen järjestää Seitsemän hunnun tanssi ry iyy KV-VALIOKUNTA Ke 6.3. Kehy-ryhmän saunailta-kokous Kortepohjan A-talon saunalla klo 18, to 7.3. Stammtisch-ilta rentukassa, 13.3. Kehy-ryhmän kokous klo 17 ja kv-valiokunnan kokous klo 19 Ylioppilastalolla, 14.3. saksalaiset bileet Rentukassa klo 21, 19.3.-21.3, Kehitysyhteistyöpäivät. absurdin komediallinen kesäpäivä "HÄN ON merkittävimpiä näytelmäkiijailijoita Euroopassa ja etupäässä absurdin komedian taitaja, jonka näytelmässä on aina draamallisia elementtejä, hyviä uusia ajatuksia ja tuoretta tekstiä", kuvaa teatteriohjaaja Antti Viitamäki puolalaissyntyistä Slawomir Mrozekia. Jyväskylän Työväenteattcnssa sai 1.3. suomenkielisen kantaesityksensä Mrozekin näytelmä Kesdpdivd. Näytelmä kuvaa yhden päivän tapahtumia kolmen ihmisen välillä. Symbolisesti nimetyt, multa silti Viitamäen mukaan selkeät henkilöhahmoi ovai Onni, jota näyttelee V-P Rapo. Epäonni (Pertti Huovinen) sekä Nainen (Siru Kovala). Miehet suunnitteleva! itsemurhaa, muna nainen, jonka voi ohjaaja Viitamäen mukaan luikita kohtaloksi tai sattumaksi, muuttaa suunnitelmia. "Mrozekilla on kyky rinnastaa ihmisen sisäinen maailma ihmissuhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin sekä politiikkaan", kertoo Viitamäki. Viitamäen mukaan Mrozekin näytelmissä tyypillisesti roolihahmot läpikäyvät muutoksen jaääripäät kehtaavat "Harvaan näytelmään sopii täysin luontevasti esimerkiksi naishahmon repliikki 'Näytänkö minä Karl Marxilta?'. Olin valmis heittäytymään tekstiin ensilukemalta, siihen yksinkertaisesti rakastuu", Viitamäki naurahtaa. Eri tasoilla toimiva näytelmä vaatii katsojalta ajattelutyötä. "Aivoja ei kannata jättää narikkaan", Huovinen sanoo. "Ohjaukselllisessa mielessä Kesäpäivä on asetelmallinen. Näennäisen yksinkertaisen tarinan alla on toinen, hyvin ehjä symbolinen taso. Hahmoissa tulee olla syvyyttä varsinkin silloin, kun niitä on vähän", sanoo Viitamäki. Ohjaaja kertoo, että Mrozek on rakentanut hahmoilleen taitavasti heikkouksia, joita he myös joutuvat kohtaamaan. Tekstiä lukiessaan Viitamäelle tuli visio värisymboliikasta, joka näkyy muun muassa valaistuksessa ja puvustuksessa. Onneen liittyy vihreä, Epäonneen sininen ja Naiseen keltainen. Noin puolitoistatuntisessa näytelmässä on kolme kohtausta, jota kutakin hallitsee tietty väri. Näytelmän on ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Arja Kantele. Viitamäki, Huovinen ja Kovala pitävä! käännöstä varsin onnistuneena. Kieli on heidän mukaansa selkeää ja toimivaa valitacn kliseitä uu kulunutta fraseologiaa. "Tämä on absurdiin komediaan verhoiltu draama, eli tyypillisiä Mrozekia. Olen ohjauksessani pyrkinyt tarjoamaan mahdollisuuden kokea pieniä oivalluksia ja elämyksiä", sanoo Viitamäki. "Näytelmän loppu on yllättävä. Juuri kun katsoja on päässyt jyvälle, hänen mielessään rakentama tarina jää lavallaan kesken ja tila avautuu omille ajatuksille", kertoo Huovinen. LASSI T O I V A N E N Jyväskylän Työväenteatterin näytelmä Kesäpäivä (Slawomir Mrozek) Ullokkoteotterillo, Vehkokatu 1: ke 6.3., to 7.3., pe 8.3., lo 9.3., ti 12.3., ke 20.3., ti 26.3., b 30.3., to 11.4., ti 16.4., ke 17.4., to 18.4., pe 19.4., ke 24.4., pe 26.4. klo 19. tiput 7/5 e, varaukset p. 050 571 3537. news in english AN INTERNATIONAL DEVELOPMENT AID STRATEGY FOR THE UNIVERSITY The University of Jyväskylä has made for itself, as the first university in Finland, an international development aid strategy to define the resources available, its geographic orientation and the means to increase ihe international development aid work. "This is an important pan of intemalionalization strategy of the university", states Aino Sallinen, the rector of Jyväskylä University. The development aid strategy holds much more ihan just development vvork. Its goals are, among others, prevention of poverty and promoting global Security. At the current moment university has wide reaching projects on educational field, e.g. in Zambia, South Africa and Serbia. LOVE AND DECADENCE The next movies of Kampus Kino offcr two vievvpoints to decadence and love. On Tuesday March 12, the satire "Djöflaeyjan" (Devil's Island) by Fridrik Thor Fridriksson, vvill be shown on the big screcn. The main characters of the movie are peculiar members of one strange family, living in Iceland of the 1950's. The other movie with the theme of love and decadence is Pierre Paolo Pasolini's "The 120 days of Sodom" hiis the screens on Tuesday March 19, showing what people do whcn one loves power more than anything and there is nothing to restrict ones povver. DEPARTMENTAL REFORM HEATS UP THE FEELINGS Things are heating up in the Faculty of Humanities. The old departmenial organisaiion is facing reform and this has put things inio motion. The project to incorporate the departments of languages was officially aired in the Humanities faculty meeting at January 22. The pian is also to incorporate the departments of History i and Ethnology into one department. lf i the reform plans go through in the Council of Faculty meeting on March 5, i the new departments would start to function already the next autumn. Some have feared that the smaller departments of the Faculty of Humanities face abolishment with the reform but according to Kari Sajavaara, the dean of the Humanities Faculty, this would not be the case. "The depanmental reform would rather ensure that the smaller subjects survive in i the future, by being part of a Iarger dei partment", Sajavaara states. NEWS BY:ANTTI AIRAKSINEN JA MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 0/2002 H t» x . * * * * ' «A Tour de Jyväskylä TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA SALMELA • ' p/t* r—0&7 JOKA PUOLELLA VETTÄ, ylämäkiä ja halpaa pizzaa. Nämä kolme asiaa eivät voi jäädä Jyväskylään eksyvällä huomaamatta. Ulkopaikkakuntalaisen silmissä musertavantuntuisista ylämäistä huolimatta uusien asukkaiden virta Jyväskylään on jatkuva. Syykin on selvä, kansa janoaa koulutusta, lähes puolet Jyväskylän asukasluvusta muodostuu opiskelijoista. MIKÄ SITTEN TEKEE Jyväskylästä opiskelijoiden silmissä niin puoleensavetävän? Monille muille kun kyse on vain tavallisesta keskisuomalaisesta kaupungista muiden joukossa. Kattavimman vastauksen kysymykseen saa kantamalla muuttokuormansa tähän Suomen Ateenaksikin mainostettuun kasvukeskukseen. Jyväskylä pitää nähdä ja kokea. Jyväskylään ei ole helppo muuttaa. Asunnon löytyminen saattaa nimittäin olla kiven alla. Jos jättää majapaikan etsimisen elokuulle, joutuu todennäköisesti nukkumaan muutaman viikon kaverin sohvalla. Varmin tapa saada asunto on rantautua kaupunkiin alkukesästä, jolloin vapaista kämpistä saa valita parhaat päältä. Tosiseikka kuitenkin on se, että opiskelupaikat ratkeavat vasta heinäkuun aikana. Yliopisto huolehtii omistaan. Oman kodin voi syksyn tullessa löytää Kortepohjan ylioppilaskylästä, jossa asuu hieman alle 2000 opiskelijaa. Ylioppilaskunnalla on myös oma asunnonvälitys, joka järjestää syksyisin asunnonvälitystä kaikille jyväskyläläisille opiskelijoille. VARSINAISISTA opiskelija-asunnoista Jyväskylässä vastaa Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (KOAS). KOASin asunnoissa etuna on suhteellisen alhainen vuokra ja uusimmissa taloissa on jopa yhteys kiinteään verkkoon. Miinusta tulee kuitenkin sijaintipaikoista. Keskustan kalliita tontteja kun ei luonnollisestikaan ole kaavoitettu opiskelija-asuntoja varten. Tammikuisena pakkasaamuna hyytävän tuulen vinkuessa nurkissa voi kolmen kilometrin kävelymatka kohti opinahjoa olla riitävän hyvä syy vetää peitto korville. Jos taas haluaa saada takapihakseen ihmisiä vilisevän Kauppakadun, on yksi vaihtoehto kääntyä yksityisten markkinoiden puoleen. Tällöin tulee kuitenkin varautua siihen, ettei opintotuesta jää vuokranmaksun jälkeen kovinkaan paljoa jäljelle. TIIVIIN OPISKELUN vastapainoksi on joskus myös ihan hyödyllistä tutustua Jyväskylän biletarjontaan. Lukuisten baarien lisäksi muun muassa yliopiston eri ainejärjestöt pitävät huolen siitä, että opintoihinsa leipääntynyt opiskelija pääsee tasaisin väliajoin tuulettamaan aivojaan. Jokaiselle viikolle on olemassa omat bileensä, joita ei kerta kaikkiaan voi jättää väliin. Tässäkin asiassa on kuitenkin syytä muistaa kohtuus. Kauppakadun approbaturissa suoritettua tohtorintutkintoa kun ei juuri työmarkkinoilla noteerata. Jyväskylä on äärimmäisen opiskelijaystävällinen kaupunki myös siinä mielessä, että opiskelijakorttia vilauttamalla saa alennuksia kaikesta mahdollisesta leffalipuista särkylääkkeisiin. Samainen opiskelijakortti oikeuttaa myös ateriatukeen kaupungin opiskelijaruokaloissa, joita on siroteltu kätevästi ympäri kaupunkia, Jos oma keittotaito rajoittuu tonnikalaan ja makaroniin, opiskelijaruokalat tuovat kaivattua vaihtelua lautaselle. Muutamalla eurolla saa vatsantäytettä melko monipuolisesta valikoimasta. Yliopiston kampuksella sijaitsevassa Ilokiven ruokalassa vegaanikin saa nälkänsä taltutettua. KUNNON RAPISTUMISESTA ei Jyväskylässä tarvitse kantaa huolta. Tai ainakaan siitä ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään. Harrastusmahdollisuuksia kun on enemmän kuin mitä ehtii kokeilla. Yliopistoliikunnan lukukausimaksun maksamalla pääsee aerobickaamaan vaikka monta kertaa päivässä, eikä budolajien harrastajienkaan tarvitse kärsiä hien puutteesta. Talviurheilun mekka on Jyväskylässä Laajavuori, jossa mäkeä pitkin pääsee alas jokainen itselleen sopivimmalla tyylillä. Jyväskylä on kaupunkina mielenkiintoinen sekoitus elämän eri muotoja. Kodinomainen tuntu herää jo muutaman kuukauden oleskelun jälkeen, kun joka toinen vastaantuleva kasvo tuntuu tutulta. Monille kaupunki jääkin liian pieneksi leikkikentäksi viimeistään siinä vaiheessa, kun opinnot lähestyvät loppuaan. Opiskelukaupunkina Jyväskylä on kuitenkin verraton. Missä muualla voit viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä sanoa, että vastaantulijasi on opiskelija? • l 'JLL£J. H V / I Y M Y H I
• I I Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 KUUTOSSIVUNKUVA "Mistä on pienet tytöt tehty uutisia CMCM-TUNNUSTUSPALKINTO ANTTI HONKELALLE Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimiva Matemaattisen ja laskennallisen mallintamisen tutkimusyksikkö on 25.2.2002 myöntänyt 500 euron suuruisen apurahan Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneelle Antti Honkelalle viime vuonna hyväksytystä ansiokkaasta matemaattisen, tilastollisen tai laskennallisen mallintamisen menetelmäkehitystä edistävästä lopputyöstä. Kilpailuun lähetettiin viisi lopputyötä, joiden tason mainitaan olleen poikkeuksellisen korkea. Honkelan informaatiotekniikan alaan kuuluva tutkimus "Nonlinear switching state-space models" käsittelee oppimisalgoritmin kehittämistä epälineaariselle tila-avaruusmallille, jossa havaittava komponentti on jatkuva dynaaminen malli ja prosessin parametrejä ohjaava malli on kätketty Markovin ketju. Uutta algoritmia on sovellettu puheen tunnistamiseen. MATTI LEIWO -KIELIOPPIKISAAN OSALLISTUI 80 KOULUA Matti Leiwo -kielioppikisa osoittautui suosituksi. Kilpailutehtävät olivat vaikeita, koska ilmoittautuneita kouluja oli peräti 80 ympäri Suomen ja kilpailijoitakin yli 800. Tehtävien piti erotella huippuosaajat hyvistä. Tavoite onnistui, vaikka kärkijoukko oli tasainen. Vastauksista näkyy, että lukiolaiset pystyvät käsittelemään kognitiivisesti vaativia kielen ongelmia, ja he hallitsevat päättelyihin tarvittavan kieliopillisen käsitteistön. Tehtäviä pidettiin vaikeina mutta myös mielenkiintoisina ja haastavina. Tammikuun lopussa pidetyn alkukilpailun tulokset ovat nyt selvillä. Paras pistemäärä oli 51, ja 20 parhaan joukkoon pääsi pistemäärällä 41. Kilpailu oli siis tiukka, ja pisteen tai parin päässä loppukilpailuun selvinneistä oli useita osanottajia. Loppukilpailu on 18.4.2002 Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksella. Kaikki loppukilpailuun päässeet palkitaan kilpailun jälkeen. Pääpalkintona on kolme opiskelupaikkaa Jyväskylän yliopistoon pääaineena suomen kieli. Opiskelupaikan voi ottaa vastaan ylioppilastutkinnon suoritettuaan joko syksyllä 2002 tai myöhemmin. Kielioppikisasta kerrottiin Jyikkärin numerossa 1/02. JY:LLE KANSAINVÄLISEN KEHITYSTYÖN STRATEGIA ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA Jyväskylän yliopisto on tehnyt ensimmäisenä yliopistona Suomessa kansainvälisen kehitystyön strategian, jossa se määrittelee voimavaransa, maantieteellisen suuntautumisensa sekä keinot kansainvälisen kehitystyön lisäämiseen. "Kansainvälisen kehitystyön strategia on tärkeä osa yliopiston kansainvälistymisen strategiaa. Tarkoituksena on nyt koota eri puolilla yliopistoa toimivia osaajia ja kehittää tätä osaamisaluetta yliopiston tasolla. Tavoitteenamme on kouluttaa asiantuntijoita, jotka ovat entistä tietävämpiä ja taitavampia toimijoita kansainvälistyvän työn ja vastuunjaon tehtäviin", rehtori Aino Sallinen toteaa. Kansainvälinen kehitystyö merkitsee kehy-strategiassa paljon muutakin kuin kehitysyhteistyötä. Sen laajoihin tavoitteisiin sisältyy kulttuurisen ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisäämistä, globaalien ympäristöongelmien ehkäisemistä, köyhyyden vähentämistä, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämistä. Jyväskylän yliopisto toteuttaa parhaillaan laajoja opetusalan hankkeita mm. Mosambikissa, Sambiassa, Etelä-Afrikassa, Nepalissa, Vanuatulla ja Serbiassa. Kansainvälisten hankeyhteyksien kehittäjänä toimii yliopiston oma UniServices -yhtiö, jonka yliopisto on perustanut kansainvälisen toimiman tueksi. ESKO KORHOSESTA YLIOPISTON UUSI KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ Jyväskylän yliopiston hallintoviraston kiinteistöpäällikön virkaan on nimitetty FM, insinööri Esko Korhonen 1.4.2002 alkaen. Siilinjärveläinen Korhonen on toiminut aiemmin Kuopion yliopiston kiinteistöpäällikkönä. Tilahallinnon lisäksi Korhosella on osaamista muun muassa yrittäjyydestä ja johtamisesta, jätehuollosta, tilaturvallisuudesta ja sisäilmaongelmien hoidosta. Jyväskylän yliopistolla on käytössään tiloja lähes 145 000 hyötyneliömetriä. Kiinteistöpäällikön tehtävänä on huolehtia yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen tehokkaasta käytöstä, ulajärjestet sekä tilahallintoon liittyvistä sopimuksista ja mui tehtävistä sekä niiden kehittämisestä. Keski-Suomen metsäryhmä kokoaa suojeluaktiivit yhteen KESKISUOMALAISET metsäaktiivit ovat lyöneet nynnyynsä yhteen ja perustaneet vapaamuotoisen "sateenvarjoryhmän". Tämän helmikuussa ensimmäistä kenaa kokoontuneen Keski-Suomen metsäryhmän eli KeMR:n tarkoituksena on olla yhdistävä tekijä ja "tukiverkko" eri luontojärjestöjen jäsenten ja järjestöihin kuulumattomien välillä. Ryhmään tulemisen ainoana ehtona on positiivinen suhtautuminen metsien suojelua kohtaan. Ensimmäisessä kokoontumisessa paikalla oli noin 20 kiinnostunutta. Järjestöistä olivat edustettuina Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton Keski-Suomen piirit sekä Keski-Suomen ja Suomenselän lintutieteelliset yhdistykset. KEMR:ÄÄN MUKAAN tulleen Juho Kytömäen mukaan ryhmän toimintamuodoiksi on kaavailtu keskustelun ylläpitoa, tietojen vaihtamista, lehtiin kirjoittelua ja metsäalueiden inventointia. "Ryhmän nimissä ei esimerkiksi pysäytetä hakkuita, mutta ryhmä lienee kokoava tekijä, jos ja kun esimerkiksi suoraa toimintaa vaativia tilanteita tulee". Kytömäki selittää. Toiminnan päähuomio keskittynee hänen mukaansa valtion maihin: nykyisiä pieniä "suojelualuerääpäleitä" pitäisi saada yhdisteltyä ekologisesti järkevämmiksi kokonaisuuksiksi. Suojeltujen alueiden määrä on hänen mielestään aivan riittämätön: "Eteläisen Suomen, johon Keskisuomikin kuuluu, suojelutilanteen parantamisen tarve on todettu lukuisissa selvityksissä. Painokkaimmin se käy ilmi syksyllä 2000 ilmestyneessä, ympäristöministeriön nimittämän asiantuntijaryhmän laatimassa, EteläSuomen ja Pohjanmaan metsien suojeluntarvemietinnössä." MYÖS RION biodiversiteettisopimus, EU:n säädökset ja Suomen luonnonsuojelulainsäädäntö edellyttävät Kytömäen mukaan mittavaa lisäsuojelua. "Suojelun tarve on todettu, mutta mitään ei tapahdu. Tämä johtuu lähinnä metsätaloustahojen voimakkaasta vastustuksesta. Keski-Suomenkin metsistä on tällä hetkellä suojeltu vain reilu prosentti. Nykyisen ekologisen tutkimustiedon mukaan kaikista elinympäristöistä pitäisi suojella ainakin 1015 prosenttia, jotta lajistolla cfcjmahdolhsuus säilyä" Kytömäen mielestä jättimäisten hakkuumäärien lisäksi on olemassa pahempiakin pulmia. Suomessa on metsäautoteitä satoja tuhansia kilometrejä, yhteensä jopa kymmenisen kertaa maapallon ympäri. Soita on ojitettu enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä. Luonnonsuojelu on keskittynyt pohjoiseen, vaikka etelässä on "rikkaampi" ja monimuotoisempi luonto. Parina esimerkkinä metsätalouden vaikutuksista sekä luontoon että ihmiseen Kytömäki mainitsee mustikat ja metsot. Mustikoiden määrä on hänen mukaansa vähentynyt noin puoleen alle 50 vuodessa, metsokanta puolestaan on huvennut alle puoleen 1960luvun alkuun verrattuna. MIIRA RAUHAMÄKI Ryhmästä kiinnostuneet voivat ottoo yhteyttä Juho Kytömäkeen sähköpostitse: juho.kytomaki@sunpoint.net
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 1 L I N N A KAUPUNGIN KESKUSTASSA OLETKO KENTIES viime viikkoina törmännyt outoon näkyyn: isoon, tyyliteltyyn lumilinnaan aivan Jyväskylän keskustan kupeessa? Niin niin, siihen, jonka etuseinässä on linnanvanijan kasvot ja jonka uumenista löytyy hulppeita torneja, kyntuläikkuna, käytäviä ja portaita. Ei mikään hetkessä tenavien hutaisema nuoskakyhäelmä siis. LINNAN harjannostajaiset ajoittuivat viikonloppuun 15.-17. helmikuuta. Tuolloin kahdeksan lapionnostoja pelkäämätöntä ihmistä osallistui Jyväskylän Työväenopiston ja Kulttuuriklubi Siperian yhdessä järjestämälle lumiveistokurssille. Perjantaina opiskeltiin tämän oudon ja oikukkaan veistosmateriaalin teoriaa ja ideoitiin yhdessä luotavaa työtä. Lauantaina siirryttiin veistopaikalle eli Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen kupeessa sijaitsevalle lumipenkalle. Aurinko paistatteli päivää keväitä reippaasti rinnassaan, mikä tarkoitti taiteilijoiden kenkien kastumista sekä raskasta ja sangen hiekkaista "mustaa lunta". Ei siis unelmasäa lumi veistäjälle. Suurin osa päivästä kului siirrellessä ylettömän isosta penkasta liikoja ja kaikkein mustimpia lumia syrjään. Sunnuntain kurssipäivä alkoi sillä, että pohdittiin, mitä kaikkia ruumiinjäseniä kolottaa. "Mul on ranne kipee", tuumasi opettaja ja teatterintekijä Eija Hanhiniemi. "Kun eilen illalla otti jotain painavampaa käteen, alkoi koko käsi täristä. Ei sitten viitsinyt mitään pikkutarkkaa hommaa tehdä, kynäkin tärisi kädessä", sosionomi ja eräopasopiskelija Hanna Mäkelä summasi. Pienet kolotukset ja lihassäryt eivät kuutta innokasta naista ja kahta yhtä innostunutta miestä estäneet tarttumasta metsurinhanskoihin, sahoihin ja lapioihin. Niinpä alkoi linna saavuttaa muotonsa. "Onneksi EU ei ole sellasta direktiiviä keksiny, että minkä ikäinen saa leikkiä lumella", touhukkaasti lapiota linnan käytävällä heiluttanut Ritva Vettenniemi naureskeli. EI DIREKTIIVIÄ, mutta luvan linnanrakennus kyllä vaati. Kurssin vetäjän, kuvataiteilija Ia Savolaisen mukaan kaupungin virkamies oli käynyt "lumitalkoolaisilta" lupapaperit vielä paikan päällä tarkastamassa. "Hassu ajatushan se on, että tällainenkin vaatii luvan". Savolainen inmetteli, joskin silti hyväntuulisena. Kurssi kun oli säästä huolimatta sujunut vallan innostuneissa merkeissä. Savolainen kertoi itse tutustuneensa lumeen taiteentekomateriaalina kuukauden työharjoittelupaikan aikana Rovaniemellä. Silloin hän työsti jäästä ja lumesta vielä huomattavasti massiivisempaa linnaa kuin mitä Sepänaukio nyt sai koristuksekseen. Pakkastakin oli tuolloin ollut lähes joka päivä "vaivaiset" 30 astetta. Silti hän sai kurssilta lumikärpäsen pureman ja varoitti nyt näitä uusia Jyväskylän lumiveistäjiä siitä, että vastedes lumipenkan nähdessään nämä tulisivat aina näkemään siinä potentiaalisen työkohteen. Ohjaajan ohella eniten kokemusta tästä oikukkaasta laidemateriaalista tuntui omaavan Ritva Vettenniemi. Hän tunnusti touhunneensa lumen parissa paljon ennen kurssiakin: juuri edeltäneellä viikolla hän oli kutsunut kotikerrostalonsa väen talon pihaan viettämään lumesta veistämänsä karhun syntymäjuhlaa. Ei hullumpi aihe koota talon väkeä teekupposten pariin. "Nuoskasää se silloin oli, koskaan aiemmin en ole tällä tavalla veden kanssa pelannut", hän ilmoitti. Vettenniemi kertoi lumen kanssa puuhastelun olevan mukavaa vaihtelua eläkeläisen talvipäivien piristykseksi. "Joutilas jottain tekkee. Päivässä on eläkkeelle pääsyn jälkeenkin 24 tuntia. Mutta ei se aika käy pitkäksi aina riittää haasteita", hän hehkutti. KURSSILLE innostuneista viisi muutakin ilmoitti hakevansa lumiveistosta vaihtelua eläkepäiviinsä. Niin, ja "opastukseksi turvallisten lumimajojen rakentamiseen lastenlapsia silmällä pitäen", kuten Paula Ruuskanen asian ilmaisi. Eija Hanhiniemen motiivit olivat samansuuntaiset: koulussa, jossa hän opettaa, oli tiedossa toimintapäivä. Se kattoi myös lumiveiston, jonka ohjaamiseen Hanhiniemi haki neuvoja Ia Savolaiselta. Kurssin kuopus Hanna Mäkelä kertoi hakevansa lumiveistosta sisältöä eräoppaan tehtäviin. Ensimmäistä kertaa järjestetyn lumiveistokurssin suhteellisen pieni osanottajamäärä ei saanut työväenopiston taitoja taideaineiden suunnittelija Hannele Ollakkaa lannistumaan: hän aikoo tehdä tapahtumasta jokavuotisen. Jatkossa hän yrittää suunnata mainostusta myös maahanmuuttajien ja vaihto-oppilaiden keskuuteen. "Lumiveisto on niin suomalaista, se liittyy pohjoisuuteen ja talveen. Taide on usein yksilöllistä, mutta tässä sitä tehdään yhdessä, mikä tekee siitä rikkaampaa. Lopputuloskaan ei jää neljän seinän sisälle, missä kukaan ei sitä näe, vaan se jaetaan yleisön kanssa", Ollakka tuuletti ja jatkoi sopivalla loppukaneetilla: "Tämä harrastus ei ole rahasta kiinni. Se ei luokittele ihmisiä sen mukaan, onko heillä varaa harrastaa." MIIRA RAUHAMÄKI TOMMI KOIVUIA "Ohikulkijat ovat tässä naureskelleet, että onko meillä rakennuslupa", Paula Ruuskanen kertoo. Ja olihan heillä. eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Henkilökunta piipussa Lähetin eräälle professorille Etanapostikortin, koska opiskelijoiden taholta ilmoitettiin tenttitulosten olevan myöhässä. Professori otti minuun yhteyttä ollen hyvin pahoillaan saamastaan palautteesta, koska hän oli hoitanut tentin sairaslomalla ollessaan kotoaan käsin, vaikka näin ei olisi ollut pakko toimia. Virhe oli tapahtunut oikeastaan vain siinä, että viivästymisestä ei ollut tiedotettu opiskelijoille opintosuoritusjohtosäännön edellyttämällä tavalla. Pienissä aineissa tilanne on pahimmillaan niin kriittinen, että koko oppiaineen kaikki opetus ja siihen liittyvät käytännön rutiinit ovat yhden tai kahden ihmisen vastuulla. Samojen ihmisten on lisäksi tehtävä tutkimusta ja oltava työmatkojen takia paljon poissa kaupungista. Kahden viikon määräaika tenttitulosten julkistamisessa on opiskelijan kannalta tärkeä oikeusturvaasia. KELA seuraa opintojen etenemistä, ja jos tuloksia ei ole ollut nähtävillä ajoissa tai niitä ei ole viety rekisteriin, KELA ei voi tietää suoritusten kertymisestä ilman eri selvitystä. Lisäksi jo pelkästään uusintaan ilmoittautuakseen pitää olla selvillä, onko päässyt ensimmäisellä kuulustelukcrralla läpi vai ei. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen luo pohjan myös opiskelijoiden hyvinvoinnille. Vain hyvinvoivat ihmiset voivat muodostaa hyvinvoivan ja toimivan yhteisön. Yliopistojen opiskelijamäärät ovat koko 90-luvun kasvaneet rahoituksen ja henkilöstömäärien jäädessä koko ajan jälkeen. Määräaikaisuuksista on tullut ongelma. Jatkuva kilpailu rahasta on tehnyt monesta professorista "toimitusjohtajan". Toimistohenkilökuntaa ei monellakaan laitoksella ole enempää kuin aikana, jolloin opiskelijoita oli puolet siitä mitä tänään. Yhtälö on täysin mahdoton. Kun opiskelijoita on aina vain enemmän, heidän opintoasioihinsa liittyvät hallintotehtävät ovat tietysti lisääntyneet. Kuinka paljon samat hartiat voivat kestää alati lisääntyviä velvollisuuksia? Minä tiedän jopa ratkaisun tähän ongelmaan. Vähennetään opiskelijoita tai lisätään henkilökuntaa. ANTTI VESALA JYYn koposihteerj
• Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Lapin Kuha CbaTIenge käynnisty; jälleen! Tapahtumien keskif .. on Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, jossa seikkaillaan 8.-11. elokuuta 2ZZ2. Opiskelijoille tarkoitetussa seikkailuurheilukilpailussa edetään kolmihenkisin joukkuein maastossa mm. pvöräillen, |UOSten. kiipeillcn ja meloen. Vain 6^ joukkuetta mahtuu mukaan haasteita tulvillaan olevaan tapahtumaan! Lisätietoja osoitteessa www.lapinkultachailenge.£ Yhteistyössä mukana: SASTA ...ja sinä k u n luulit kokeneesi jo kaiken. 4
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4 / 2 2 J TELKKARISHOW ILMAN TELKKARIA TEKSTI JA PIIRROS: LASSI TOIVANEN TV:STÄ TUTTUJA KILPAILUJA, interaktiivista teatteria ja musiikkia seka vauhdikasta menoa lähes kaikenikäisille ravintolassa. Mistä on kyse? "Tavoitteena on piristää Keski-Suomen ravintolakulttuuria. Emme halua tehdä perinteistä ravintolashowta, vaan Lähtökohtana on ravintolan, tekijöiden ja yleisön vuorovaikutus. Yleisö voi vaikuttaa ohjelman sisältöön", kuvailee uudenlaisen, Sohwi Tv-show -nimisen raviniolashovvn pääarkkitehti ja seremoniamestari Jari Lindström. MAALISKUUN 2. päivänä ravintola Sohwissa starttasi omaperäiseen konseptiin perustuva lauantaiklubi, joka pitää sisällään varsin monipuolista ohjelmaa. Illoissa on mukana kuusi näyttelijää, kolmihenkinen housebändi ja solisti sekä joka ilta vaihtuva vieraileva yhtye. Luvassa on television suosikkikilpailuja, joiden formaatti on muokattu ravintolaympäristöön sopivaksi. Kilpailuihin osallistuvat yleisön edustajat saattavat voittaa palkinnoksi maksuttomia alkoholijuomia. Noin puolitoistatuntisen shown jälkeen on vierailevan bändin setti. "Päämotiivina meillä on yleinen hauskanpito. Iltoihin ei ole pääsymaksua", Linström kertoo. Ajatus Sohwi Tv-show:sta kypsyi Lindströmin sekä Sohwin ravintoloitsijan Juha Oksasen päissä. 'Tästä on tulossa energinen musiikkiiloittelu ja eräänlainen multispektaakkeli. Kyse ei ole mistään kuukausia harjoitellusta ravintolamusikaalista, vaan esitys etenee yleisön ehdoilla. He voivat vaikuttaa sekä musiikkiin että näyttelijöiden tekemisiin. Tv-kokonaisuuden elementit ovat tv:stä tuttuja ainakin jossakin määrin. Mitään ei ole varsinaisesti harjoiteltu, vaan elementit vaihtuvat koko ajan", Lindström valottaa. Sohwissa nähdään sovellettuja versioita useista suosikkiohjelmista, kuten Kokkisodasta, Greedistä ja Haluatko miljonääriksi? -visailusta. LINDSTRÖM KERTOO, että kevään aikana järjestettävät illat ovat eräänlainen pilottijakso, jonka aikana nähdään, miten homma toimii. Sohwi Tv-show näkyy maaliskuun toisena päivänä pidetyn illan jälkeen viidesti. Jatko on vielä auki. 'Tällaista ei tietääkseni ole toteutettu tässä mittakaavassa Suomessa aikaisemmin. Tässä on show, ilmaista viinaa ja bändi samassa paketissa, eli aivan muuta kuin perinteistä kännäämistä ja itsekseen jurottamista. Ohjelma muotoutuu ihmisten toivomusten mukaan. Kokonaisilmeenä on sellainen groteski tekotapa; asioita käännetään päälaelleen ja yllätyksellisyys, jopa shokeeraavuus ovat leimaavia piirteitä. Useinkaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Yleisö on ennalta arvaamatonta. Kuitenkin liikumme Suomen lain ja hyvän maun rajojen sisällä", Lindström maalailee. Lindströmin mukaan näyttelijät ja bändi pyörittävät ohjelmaa rennolla asenteella, eikä lavalle tulla jäykistelemään ja koputtelemaan mikkiä. Hankkeen primus motor on varma, että tekijöillä tulee olemaan yhtä hauskaa kuin yleisölläkin. NUORISTA MUUSIKOISTA koostuva housebändi Scorzio on osittain keikkaileva kokoonpano ja osittain kasattu Sohwi Tv-show:ta varten. Bändin solisti Elina Kanninen on samalla yksi näyttelijöistä. Näyttelijät, kaksi naista ja neljä miestä, kuuluvat 1995 perustettuun teatteriyhdistys Tritonukseen ja ovat tultuja jyväskyläläisistä harrastajateaticripiirejstä. Lindström on yhdistyksen puheenjohtaja. "Kaikki mukana olevat ovat omien alojensa ammattilaisia tai ainakin puoliammattilaisia. Esimerkiksi handimme osaa soittaa lähes minkä tahansa yleisön toivoman biisin, ja jos ei osaa, niin osaa ainakin seuraavana lauantaina", Lindström vakuuttaa. Lindström kertoo musiikkitarjontaan sisältyvän ns. klassikkokamaa aina 60luvulta tähän päivään, tosin 80 prosenttia soitettavista kappaleista on sanoitettu uudelleen teemaan sopivaksi. "Uskon, että tämä kiinnostaa kaikenikäisiä aina kahdeksantoistavuotiaista seitsemänkymppisiin, eli niihin, jotka katsovat televisiota. Täysi-ikäinen täytyy olla, emme voi juottaa teinejä. Sohwi on show-iltoina auki aamuneljään, eli tuntia pidempään kuin tavallisesti. Ideana on legendaarisen Danny Show:n tapaisella draivilla etenevä kokonaisuus. Toivomme ja uskomme, ettei tämä jätä ketään kylmäksi", Lindström myhäilee. TARJOLLA VUODEN PARHAAT BILEET! JYY juhlii 68-vuotispäiväänsä 23.3. 2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan vuosijuhla lauantaina 23.3. aloitetaan juhlaillallisella Agorassa kello 19.00, ja Ilokivessä jatketaan sitten loppuyö. Älä erehdy pitämään vuoden parhaita bileitä sisäpiirin juhlana, sillä juhliin ovat tervetulleita kaikki yliopistomme opiskelijat. Vuosijuhlalipun hinta on JYYn jäsenille vain 35 euroa, ja se sisältää juhlaillallisen juomineen ja jatkojen lipun, joien hinta-laatusuhde on kohdillaan. Missään muualla akateemiseen vuosijuhlaan et pääse moisella hinnalla. Jos sitten ajattelet, ettei kaapistasi löydy tarpeeksi hienoa asua juhliin, niin vaarassapa olet. Jyväskylässä vuosijuhlissa miesten odotetaan tulevan juhliin puvussa, eikä naisiltakaan vaadita pitkää juhlapukua, joien lähes kaikilla roikkuu sopiva juhla-asu vaatekaapissaan vain odottamassa juhliin rientämistä. Kerrankin saisit oikein pukeutuakin bileisiin. Maksa siis keskiviikkoon 13.3. mennessä vuosijuhlamaksu pankkitilille 800012-695758. Maksu on siis 35 euroa jyyläisiltä ja muilta 40 euroa. Merkitse maksuun myös, haluatko kasvisvai liharuokavaihtoehdon, ja pääset mukaan ikimuistoisiin juhliin. Tämä tekstinpätkä on suoraan sanoen teille lukijoille osoitettu kutsu tulla mukaan juhlaväkeen! Tule kokemaan, ovatko ne tänä vuonna sinun housusi, jotka löytyvät myöhemmin hallituskabinetista. Oletko sinä se, joka löytää itsensä johtamassa juomalaulua illallisella vai löytyykö juhlista jopa se loppuiän unelmien siippasi kaikkea tätä ja paljon muuta juhlissa varmasti tapahtuu. Vain se on varmaa, että haalareissa väki ei näissä juhlissa heilu. MATTI M Ä K I N E N JYYn pääsihteeri Lähes kokilla on työpaikka jo valmistumispäivänä. INSINÖÖRI (AMK) BACHELOR OF ENGINEERING KOULUTUSOHJELMAT JA SUUNTAUTUMISET: • Autoja kuljetustekniikka autotekniikka ja -elektroniikka • Koneja tuotantotekniikka elektroniikkatuotanto (osa opinnoista toteutetaan Savonlinnassa) koneautomaatiotekniikka materiaalitekniikka • Puutekniikka • Sähkötekniikka sähkövoimatekniikka • Talotekniikka Ivi-tekniikka • Tietotekniikka mediatekniikka ohjelmistotekniikka (osa »piinoista toteutetaan Savonlinnassa) tietokonetekniikka tietoliikennetekniikka Tilaa esite ja hakuopas 2002 • Ympäristöteknologia mittausja analysaattoritekniikka ympäristöja terveystekniikka ympäristösuojelutekniikka
• jH Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 ff T UT UT rkolumni —, Ydinkysymys Samaan aikaan kun Suomessa käydään armotonta vääntöä rakentaako vielä ainakin yksi uusi atomivoimala vai ei, Belgiassa ottavat ympäristöliike ja teollisuuspiirit samoin mittaa loisistaan ydinvoiman ympärillä. Belgialaisessa keskustelussa ollaan kuitenkin reilusti pidemmällä kuin Suomessa. Keskeinen kiistakysymys kuuluu, kuinka nopeasti ja millä aikataululla maan ydinvoimalat suljetaan. Tällä hetkellä yli puolet maan sähkönkulutuksesta katetaan ydinvoimalla. Kukaan ei tohdi ehdottaa edes vitsinä ydinvoiman lisärakentamista. Suomen mahdollista hanketta viidennen ydivoimalan rakentamiseksi pidetään kummallisena menneen maailman henkäyksenä. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tiedossa, mihin ratkaisuun Belgian hallituksen pian kokoontuva ministerineuvosto lopulta päätyy luopumisaikataulun suhteen. Pohjaesityksenä on, että olemassaolevien ydinvoimaloiden käyttöikä olisi korkeintaan 40 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ensimmäinen voimala suljettaisiin 2014 ja uusin hieman ennen Tshernobylin onnettomuutta valmistunut vuonna 2025. Ympäristöliikkeen näkemysten mukaan ydinreaktorit olisi ajettava alas niin pian kuin mahdollista. Ydinjätettä kun kertyy siirtymäaikanakin, eikä edellisillekään ole löytynyt loppusijoituspaikkaa. Turvallisuusnäkökohdat ovatkin ykkösargumentteja: ydinjätteen kuljettelu edestakaisin Ranskaan uudclleenprosessoitavaksi on kaikkea muuta kuin turvallista, eivätkä ydinvoimalat itsessäänkään ole pomminvarmoja sanan varsinaisessakaan merkityksessä. Samoin potentiaaliset taloudelliset panostukset uusiutuviin energialähteisiin jäävät tekemättä tai ainakin lykkääntyvät. Unohtaa ei myöskään sovi muita lievilmiöitä, kuten ydinpolttoaineena käytetyn uraanin louhinnasta muualla koituvia haittoja: sattumoisin kun suurimmat esiintymät löytyvät alkuperäiskansojen kuten aboriginaalien ja amenkanintiaanien asuttamilta alueilta. Suomen ja Belgian tulevilla ydinvoimaan liittyvillä päätöksillä on erilaisuudestaan huolimatta yhteinen nimittäjä: molemmissa tapauksissa ratkaistaan, rakennetaanko tulevaisuutta lyhyellä vai piuhalla tähtäimellä. JUSSI HERMAJA Huomisen humanismia tiedepäivillä JYVÄSKYLÄN yliopiston tiedepäivänä 7.3. yliopisto avaa ovensa ja kutsuu tiedeseikkailuun. Kampuksien ovet tiedepäivillä avautuvat kaikenikäisille tieteen ystäville. Tarjolla on tiedon lisäksi elämyksiä voit vaikkapa tutkailla elektronimikroskoopilla geenien saloja tai tutkituttaa korusi metallit. Kello 9-13 tapahtuu Ylistönrinteellä, Agorassa ja Juomatehlaalla. Agorassa alkaa klo 13 WWW. «** pspt.fl/ teku mm. Claes Anderssonin ja John Vikströmin puheenvuorot tarjoava seminaari "Huomisen humanismi". Päivä huipentuu peruskorjatussa juhlasalissa klo 18 alkavaan vuosijuhlaan. Ihmisläheisen tietotekniikan keskuksessa Agorassa on luvassa mm. tietoiskuja ITstä sekä mahdollisuus tutustua talon toimintaan. Seminaarinmäellä voit tutustua esimerkiksi historiallisten karttojen näyttelyyn, järveä monen tieteen kannalta pohtivaan Päijänne-projektiin, yliopiston museoon tai yliopiston uusiin tiloihin Juomatehtaalla. Vuosijuhlan ohjelmaan kuuluu mm. perinteinen iltajuhla, jossa tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon lisäksi palkitaan hyvä opettaja, hyvä esimies ja hyvä väitöskirja. Palkinto jaetaan myös hyvän opetuksen laadun edistäjille sekä kulttuurin saralla ansioituneelle. Päivän ohjelma löytyy osoitteesta http://www.jyu.fi/tiedepaiva/ 7 -v «T:J Opiskele insinööriksi Kuopiossa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Tekniikan Kuopion yksikössä opiskelet ammattiin ja luot työelämäyhteyksiä, joiden varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Monipuolisesta koulutusohjelmatarjonnastamme löydät varmasti omasi: Tietotekniikka, sähkötekniikka, elektroniikka, Information Technology, ympäristöteknologia, rakennustekniikka, jpuutckniikka,koneJa tuotantotekniikka Olemme myös mukana Kuopion uusimmassa tutkimusja koulutuskeskuksessa, Mkrotekniassa, jossa yritysyhteydet ovat osa opiskelua. H a k u a i k a 11.3. 5.4.2002 Valintakoe 7 . 6 . 2 2 Pohjols-Savon ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio, PL 88 (Opistotie 2), 70101 Kuopio, K h. (017)255 6208, i*i (017) 25S 6279. emali: Te.Ku@ptpt.fi F \0 P O H J O I S S A V O N A M M A T T I K O R K E A K O U L U varjopääkkäri Kympit automaatteihin! Tuttu tilanne: jonotan pakkasessa pankkiautomaatille eli itkumuurille ja toivon optimistisesti, että rahakeiju olisi käynyt vierailemassa. Yleensä turilaan. Olen samoilla linjoilla näiden joensuulaisten mielenosoittajien kanssa, jotka taannoin vaativat kymmenen euron seteleitä pankkiautomaatteihin. Jo antiikkiraha markan ollessa kuvioissa herätti närää, että viisikymppisiä sai vain muutamasta automaatista. Näin kroonisesta rahapulasta kärsivänä olisi todella kätevää, ettei aina tarvitsisi nostaa kahtakymmentä euroa. Olisiko sen kympin järjestäminen niihin masiinoihin täysin mahdoton ajatus ja suunnaton ponnistus? Lompakkoni on siinä mielessä mystinen kapine, että siellä ei käteinen raha kauan vanhene. Ilmeisesti siellä usein majaileva Matti ei viihdy seteleiden kahinassa. Siksipä olisi mukavaa, ettei Masan armoille tarvitsisi aina jättää kaksikymppisparkaa, sehän kun haihtuu sieltä alta aikayksikön. Automaattia tarvitsee näin pankkikorttia omaamattomana usein. Usein tulee myös mietittyä, miksi automaateista voi nostaa ainakin näin vähävaraisen näkökulmasta melkolailla huomattavan suuria summia. Kuka ihmeen porho tarvitsee normaalielämässä esimerkiksi 240 euroa käteisenä? Luulisi, että jos sitä pätäkkää löytyy reilummanpuoleisesti, olisi kätevämpää käyttää korttia maksujen hoitamiseen, äiitä vaan Mastercard vinkumaan, niin ei tarvitse räplätä epähygieenistä paperirahaa. Eikö sitäpaitsi tuulipukukansan parissa automaattijonossa Suomen talvessa hytiseminen ole vaivalloista ja rahvaanomaista? Mielestäni ei myöskään ole kovin järkevää kuljetella suuria summia rahapussissaan, sitä kun on kaikenlaista hiipparia nykyään liikenteessä. Muistan kuulleeni jostain, että yleisin nostettu summa on V)0 euroa. En nyt ole aivan varma tiedon paikkansapitävyydestä, mutta mihin kummaan tuollaisia rahamääriä tarvitaan noin niinkuin arkielämässä kovin usein? Siispä: hyvä pankkiautomaattifirman johtajasetä tai -täti, käske niiden palkollistesi järjestää kymmenen euron setelit pankkiautomaatteihin. Ihan oikeasti. Muuten menee hermoja sitten ei ole kellään kivaa. LASSI TOIVANEN Uudet hypermarketit: Dille, Limbo ja Bimbo ESITTELEN ENNAKKOON kolme uutta hypermarkettia, jotka ovat tulossa Jyväskylään ja maalaiskuntaan lähivuosina. Nimiehdotukset lahjoitan hyperkauppaketjujen vapaaseen käyttöön. DILLE HOUKUTTELEE autoilijat Seppälään Laukaantien varteen. Dille on kotimaisen kauppaketjun konsepti, jolle on raapustettu koko interkontinentaalin tuoteryhmien valikoima, joka löytyy kaikista muistakin kaupoista. Dille parantaa erityisesti Huhtasuon kaupallista tarjontaa kehittämällä vähittäiskaupan rakennetta suuryksiköksi. DILLE KARSII tehottomia pienyksiköitä myös kaupungin keskustasta, jonka elävöittämiseksi löydetään vanha hauska keino: veronmaksajan kukkaro. Samalla lompsalla käydään myös, koska "vanhustoiminnan erityispalvelut" kehittyvät kaupan keskittymisen vuoksi. Sen, minkä iäkäs ihminen haki ennen lähikaupasta, käy hypermarkettien aikana kotipalvelu noutamassa. DILLEN ERIKOISUUS ovat liikennejärjestelyt. Dille ja muut Seppälän alueen kehittämisen toimenpiteet nostavat Seppälän liikennemääriä 66 prosentilla. Tourulan ruuhkista pääsevät nauttimaan täysin siemauksin myös Taulumäessä ja keskustassa autoilevat. LIMBO SIJOITTUU Vaajakoskelle. Limbo vapauttaa vaajakoskelaiset pikkupuodeista tuomalla tutun ja turvallisen maakunnallisen jättiketjun silmukan niiden kaulaan. Limbo auttaa myös idänsuunnan lähikuntien päivittäistavarakauppoja kehittämään kilpailukykyään. MYÖS BIMBO SIJOITTUU maalaiskunnan puolelle, Palokan vanhan hypen Euromarketin tuntumaan. Bimbo tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden kaikkiin niihin tuotteisiin, joita saa jo muistakin kaupoista. Bimbo kuuluu pohjoismaiseen ketjuun. Sen valmistuttua valtio löytää uusia investointikohteita nelostien moottoritiestä, jolle Bimbo on luonut lisää kulkijoita. EIKÄ PIDÄ UNOHTAA myöskään erikoistavaroita. Jumbojen ja giganttien sekaan tunkee uusi ja jännittävä erikoiskauppa Mutantti, joka on onnistunut hankkimaan tuontilisenssit kaikilta niiltä jättiyrityksiltä. miltä muutkin erikoiskaupat ovat Vauhkonen onnistuneet. Mutantin sijoituksesta käydään kovaa kilpaa: meneekö Mutantti Palokkaan vai saako Seppälä uuden konuvaltin? Mutantin omistaa sama kotimainen kauppaketju kuin Dillen. YHDESSÄ DILLE, LIMBO ja Bimbo kehittävät lähikauppaa ja pienyrittäjyytiä karsimalla tehottomia yksiköitä kolmen myymälän vuositahtia. JOUNI VAUHKONEN
• TT TT Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 Q 1 i—fuksin matkassa—i JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. "TYLSÄÄ", puuskahtaa fuksi Kirsi Hyvärinen kysyttäessä, miten menee. Laskiainen Kirsiltä meni ohi aivan huomaamatta. Ystävänpäivänä hän sai pari ystävänpäiväkorttia ja kävi poikaystävänsä kanssa Huviretkessä syömässä. 'Taisin syödä jonkun pihvin ja jälkiruoaksi suklaakakkua", Kirsi muistelee. Peruskiire on Kirsin mukaan jatkuvasti päällä, mutta pariin viikkoon ei onneksi ole tenttejä. Tentit stressaavat aina. Pitäisi kyllä yrittää olla ottamatta niistä niin paljon paineita." Seuraava näköpiirissä oleva isompi projekti on tiedonhankintamenetelmäkurssille tehtävä kymmensivuinen kirjallisuuskatsaus. "Sellaisia tein yläasteella ja lukiossa, mutta yliopistossa tämä on ensimmäinen laatuaan." Kirsi ei kärsi kevätmasennuksesta, vaan kertoo nauttivansa lisääntyneestä auringonpaisteesta ja odottavansa innokkaasti ehdotonta suosikkivuodenaikaansa kesää. Tosin kesätyöpaikkaa ei ole vielä löytynyt. FUKSIT JÄRJESTIVÄT jokin aika sitten toista vuottaan opiskeleville kostajaiset kiitokseksi alkusyksyn fuksiaisista. Tapahtuma pidettiin Harjulla, ja ohjelmassa oli erilaisia rasteja, joissa kakkosvuosikurssilaiset joutuivat tekemään kaikenlaista. Kirsi oli valvomassa rastilla, jossa muun muassa laskettiin mäkeä vapaalla tyylillä. Harjun jälkeen oli vuorossa saunomista JAIKOn tiloissa sekä jatkot Raatikellarilla Hyvistä säistä huolimaita Kirsi ei ole ehtinyt ulkoilla erityisen paljoa. "Ostin uudet sukset, mutta en ole vielä kokeillut niitä. En pidä hiihdosta kovin paljon. Erilaiset palloilulajit, kuten sulkapalloja tennis, kiinnostavat enemmän. Jalkapalloa pelasin joskus, ja olisi mukavaa päästä potkimaan sitä taas."Pelaamassa Kirsi käy esimerkiksi Hutungissa, jossa hän on kokeillut pari kertaa myös keilaamista. "Ihan kiva bp, mutia käsi väsyy aika rcpeaaL" LASSI TOIVANEN hengentuote Kyllä maseentaa.. KUTEN KAIKKI TIETÄVÄT, on Jyväskylä tylsä ja masentava kaupunki. Napina päättikin tällä viikolla käyttäytyä kuten kaikki kunnon jyväskyläläiset olemalla maseentunut. Lisäksi Napina hoiti koiraa. Koirathan ovat ihmisistä mukavia otuksia, paitsi maseentuneista jyvääskyläläisistä. Niinpä Napina on päättänyt julkistaa mielipiteensä siitä, miksi koirien kanssa eläminen on maseentavaa maseentuneille jyvääskyläläisille. 1) MASEENTUNUT jyvääskyiäläinen ei voi koskaan tietää, onko koira oikeasti onnellinen. Kun koira makaa maseentuneen jyvääskyläläisen olohuoneen lattialla, maseentunut jyväskyläläinen katsoo sitä ja miettii, että eikö tuon sittenkin olisi parempi olla ulkosalla telmimässä. Koira katsoo maseentunutta jyvääskyläläistä ja miettii, miksi tuo minua tuossa toljottaa, eikä vie minua ulos telmimään. Tämä on maseentuneesta jyvääskyläläisestä hirveän maseentavaa: 2) MASEENTUNEETjyvaäskyläläiset surevat sitä, etteivät koskaan voi uhrata tarpeeksi aikaa koirilleen, vaikka olisivat kuinka maseentuneita. 3) KUN MASEENTUNUTTA jyvääskyläläistä vituuttaa (luettuaan maseentavaa Keskisuomalaista), purkaa hän sen koiraan: "Menee nyt siitä edeestä, menee POOIS". On helppo tönäistä hieman, kun koira sattuu olemaan tiellä. Helpottuiko olo? Sinä pieerti maseentunut jyvääskyiäläinen sadiisti. 4) KOIRIEN hellyydenkaipaus on maseentuneesta jyvääskyläläisestä imartelevaa, mutta maseentunut jyvääskyiäläinen ei voi koskaan olla varma, haluaako koira hellyyttä juuri maseentuneelta jyvääskylaläiseltä, vai pelkästään siksi, että se sattuu olemaan lähimpänä maseentunutta jyvääskyläläistä. Sama pätee maseentuneen jyvääskyläläisen mielestä myös ihmisiin. 5) MASEENTUNEITA jyväskyläläisiä maseentaa se, että koirat tappavat jyrsijöitä. Näin käy varsinkin silloin, kun maseentunut jyvääskyiäläinen on liian maseentunut kieltämään koiraa. "Mitää se nyt moolia tavaalla? Maseentava kooira". 6) MUTTA KAAIKISTA maseentavinta maseentuneista jyvääskyläläisistä on koiran ulkoiluttamishetki, maseentuneet jyvääskyläläiset joutuvat lähtemään uloos maseentavasta asunnostaan maseentavaan puistoon, jossa he tapaavat maseentavia koiranomistajia, jotka kertovat miten maseentavaa on omistaa koira ja käyttää sitä lenkillä, vaikka kotonakin olisi valmiiksi ollut maseentavaa. Voi meitä maseentuneita jyvääskyläläisiä. ANTTI NISKANEN V A L O S TULE KOPIOIMAAN! Kopiot itsepalveluna: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta INHA AM-M 8-17.00 Hyvät palvelut: gradujen sidonta ja kultaus värija mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit KOPIOPÄIVÄT 11.-15.3.2002 Viikolla 11 Valoksella kopioidaan Jyväskylän halvimpaan hintaan! Kaikki A4-kokoiset itsepalvelukopiot vain 4,5 Snt/Sivu (narm 4.9 snUsivu) KUVATAIDETTA mm. Taideteollisen korkeakoulun opintoja (avoin yliopisto) KUVALLISTA VIESTINTÄÄ graafisesta suunnittelusta kuvankäsittelyyn J O U R N A L I S M I A m m . v i e s t i n n ä n p e r u s o p i n n o t ( H e l s i n g i n y l i o p i s t o , a v o i n yliopisto; puhekuplat hämeenaho KVLIÄ ME1RANK1H TÄmMSt • f f Ö P A i K f t U E " RUTTOPVHfTOON J HUUMetESTlT! «r LEMPI Suomen Kuvolehti 9/2002 silltJylkkaJin toimittajalle että... "Yliopistollinen ympäristö on nöyryytyksen kulttuuri. Kun astut ovesta sisään yliopistoon, kuulet joka puolelta kuiskaukset sinä olet idiootti'. Filosofian ei tulisi asettua nöyryytyksen kulttuurin puolelle. Filosofia on vapautuksen voima." JULKKIS-FILOSOFI ESA SAARINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 2/1995 (9.2.1995) WW> ta.. yimiMont» ,. d!wn't*i fi!tt53 \i ferU-^FVtyyiiMi*.. r*'tr»ri)iy' r ' wer>«hjr/l/VVV-i/VVV SairmtfM^i.efoHart 5iwrtjff*k vWu6'rt' PHoJ. ,.,m«o«TUAi? toiU-u, «A « A ".(,liS«lcifi!Mom^"3lö ml.mtori %!!»<* j * ! ,{3fJ^3ftVaiVV2 j"t)5ku5. •fO«WU.lLH&N MvoTA. HIHA S&lifK&N, PIAN. )cw MINÄ en ote TSHÄN lUttrj iw,c.T<vior liSH£LLE^t4 $0[fiA^
• J 3 Jyväskylin Ylioppilaslehti 4/2002 Jyrähdän Ylioppilaslehti 4/2802 E -VN KAKSI MIESTÄ ISTUU pöydän ääressä, vastatusten, keskittyneen oloisina. Molemmat tuijottavat alaviistoon pöytälevyn suuntaan, ja keskustelu, se vähäinen, käydään epämääräisesti murahdellen, tuhahdellen ja huudahdellen.Juomat väljähtyvät laseissaan, hetki, niissähän on vain vettä, no, ainakin jäät sulavat. Miehet eivät tuosta piittaa, heillä on tärkeämpää tekemistä. MENEILLÄÄN ON sinisirujen välityksellä käytävä kännykkätennisottelu. Kisassa on kyse laitoksen mestaruudesta: professori Raine Koskimaalla (33) on puolustettavanaan edellisen matsin voitto, multa nyt näyttää siltä, että lehtori Jaakko Suominen (28) on salaa harjoitellut liikkeitä, olisiko peräti doupannut, koska Koskimaa on reilusti häviöllä. Tässä vaiheessa professori käyttää törkeästi esimiesasemaansa hyväkseen ja keskeyttää ottelun haastatteluahan tänne alun perin tultiin tekemään. "Niin, tästä sinisinistähän ei välttämättä tarvitse kirjoittaa?", kysäisee professori lievän toiveikkaasti, vaikka tietääkin, ettei näin herkullista huomiota yksikään tapahtuman nähnyt voi jättää kertomatta edelleen. Lehtori tajuaa tämän välittömästi ja paikkaa: "Tämä voi näyttää vähän pelleilyltä, mutta itse asiassa tässä on kyse perin juurin tärkeästä asiasta, kulttuurin digitalisoitumisesta, sinisirut jossain kännykässä ovat vielä melko harvinaisia, mutta noin yleensä ottaen tekniikka yleistyy koko ajan. On olemassa jo tutkijoita, jotka ovat suunnitelleet ascntavansa itseensä sinisinin, jotta voisivat mahdollisimman suoraan kommunikoida ympäröivien teknisten laitteiden kanssa. Digitaalisuus ei vain sinisirut on valtaamassa yhä enemmän alaa kulttuurissamme, on vallannut jo." PROFESSORI SIEPPAA ajatuksen lennosta ja nyökkää pöydän toiselta puolelta: "Niin, kulttuuria voidaan tarkastella kolmella tasolla, laajasti kaiken inhimillisen toiminnan kattavana, taiteen ja viihteen merkityksessä, sekä erityisten alakulttuurien näkökulmasta. Digitalisoituminen vaikuttaa näihin kaikkiin tasoihin. Esimerkiksi työelämä ja opetus muuttuvat merkittävästi digitekniikoiden myötä. Digitaalisen kulttuurin oppiaineessa tarkastellaan näitä kaikkia asioita ja tasoja humanistisesta näkökulmasta, muun muassa kulttuuriniutkimuksen metodiselta ja teoreettiselta pohjalla." KOSKIMAA JA SUOMINEN työskentelevät suomalaisittain ainutlaatuisella ja maailmanlaajuisestikin harvinaisella laitoksella. Työpaikan nimi on kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, ja Koskimaa on siellä siis digitaalisen kulttuurin oppiaineen professorina, Suominen lehtorina. "Esimerkiksi digitaalisen median, digi-viesiinnän ja digi-estetiikan laitoksia kyllä löytyy, mutta tällä nimellä tosiaankaan ainakaan Suomesta ei muita löydy. Sellaiset tahot kuin Lapin yliopiston mediataiteen laitos, Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio ja Taideteollisen korkeakoulun MediaLab ovat joiltain osin samoilla linjoilla meidän kanssamme", toteaa Keskimaa. Fyysisesti miesten laitos sijaitsee hassuntuntuisesti kahdessa paikassa: Porissa ja Raumalla. 'Turun yliopistossa haluttiin laajentaa humanistista koulutusta Satakuntaan. Kaikilla yliopistoilla on vastaavia pyrkimyksiä, kun periaatepäätös on, että Suomeen ei perusteta uusia yliopistoja, ja maakunnissa on kuitenkin kova halu saada paikkakunnalle yo-tasoista koulutusta", kenoo Koskimaa tämän ratkaisun taustoista. "Digikulttuurin tulo Raumalle oli ihan järkevää, sillä täällä toimii entuudestaan Turun OKL, jossa tutkitaan vahvasti muun muassa opetusteknologiaa, ja paikallinen Normaalikoulu on informaatioteknologian valtakunnallinen kokeilukoulu kosketuspintaa näihinkin suuntiin löytyy siis varsin luontevasti." "Digin kannalta on kaksi vähän harmittavaa asiaa: yhtä lukuun ottamatta opiskelijat asuvat Porissa ja käyvät Raumalla tällä hetkellä vain yhtenä päivänä viikossa. Kaikkea ei tällä alallakaan voi hoitaa virtuaalisesti tai digitaalisesti, joten yhteys opiskelijoihin jää välillä ohueksi", harmittelee Suominen. UPOUUDEN OPPIAINEEN ensimmäisessä opiskelijavalinnassa on kesällä 2001 otettu sisään 40 opiskelijaa. "Opiskelijamme ovat... Hmm... no, humanisteja, joilla on ehkä tavallista enemmän osaamista ja intressejä erilaisten käytännön hankkeiden toteuttamiseen. Kulttuurituotanto kiinnostaa aihepiirinä", kuvaa lehtori opiskelijajoukkoaan. "Noin puolet pääaineopiskelijoista on parin viime vuoden aikana ylioppilaiksi kirjoittaneita. Toinen puoli on vähän varttuneempia, jotka ovat halunneet jatkaa ja täydentää esimerkiksi taideopintojaan tai ammattikorkean opintojaan yliopistossa." Toiminta on saatu mukavasti alkuun, ja vaikka laitos on pieni, tekemisen tahtoa löytyy. Herrain tulevaisuuspuhe saa kuulijansa hengästymään: "Kaikki digitalisoituu, sen merkitys nykykulttuurille tajutaan vähitellen, eli digitaalisen kulttuurin tutkimuksella ja opetuksella on räjähdysmäisesti kasvava tarve toisaalta digitaalisuudesta tulee jossain vaiheessa niin itsestään selvä asia, että sitä ei tarvitse aina erikseen mainita", innostuu Koskimaa maalailemaan. "Jossain vaiheessa puhutaan taas yksinkertaisesti kulttuurista. Oppiaineen nimi saattaa muuttua, mutta asia sinänsä pysyy samana: digitaalisuus ja sen mahdollistamat seikat, esimerkiksi verkottuneisuus, reaaliaikaisuus, mobiilius, määrittävät kaikkia kulttuurisia ilmiöitä, ja niiden ymmärtämiseksi pitää ymmärtää myös taustalla olevaa teknologiaa." SUOMINEN YHTYY hehkutukseen: "Niin, kymmenen vuoden päästä vannaan olemme harkitsemassa oppiaineen nimen vaihtoa johonkin sillä hetkellä seksikkäämmältä tuntuvaan teknologiaan viittaavaksi. Vaatimattoman alun jälkeen henkilökunnan ja opiskelijoiden määrä kasvaa valtavasti, siirrymme fyysisesti uuteen Futu-Rauma nimiseen median ja kulttuurinraumalaiseen osaamiskeskukseen. Tietokonepelija mobiilichauiiutIdmuksesta tulee kummastakin akateemisesti hyväksytty oppiala. Perustimme kumpaakin aluetta varten oman tutkimusinstituutin. Sitten kaikki lähes romahtaa laman myötä, mutta onneksi..." "Niin, chattitutkimus on tosiaan nyt työn alla", palauttaa Koskimaa puheen nykyhetkeen. Tieiokonepelitutkimus on yksi painopiste, ja tietenkin digitaalinen kirjallisuus. Verkko-oppiminen ja c-Leaming ovat alueita, joilla teemme jo tilaustutkimustakin. Kulttuuriperinnön digitointi on yksi koko laitosta, ei vain omaa oppiainettamme, koskeva alue, jossa on paljon tekemistä tällä hetkellä." VIIMEISTÄÄN tässä vaiheessa keskustelua on käynyt harvinaisen selväksi, että molemmat miehet ovat enemmän kuin alan miehiä, vaikkei digitaalista kulttuuria ole oppiaineena ollutkaan heidän opiskeluaikanaan. "No, minähän olen taustaltani kirjallisuustieteilijä", paljastaa Koskimaa. "Väittelin Jyväskylässä digitaalisesta kirjallisuudesta, ja väittelyn jälkeen olin puoli vuotta Tanskassa LT-yliopistossa digitaalisen estetiikan ja viestinnän laitoksella apulaisprofessorina ennen Raumalle muuttoa." Suomisen taustalla on lisensiaatin tutkinto Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta: "Gradun tein tictokonepelkojen kulttuurihistoriasta ja suomalaisesta varhaisesta hakkeritapauksesta 1980-luvulla. Sen jälkeen olen liikkunut vähän varhaisemmissa ajoissa, tulkin erityisesti tietotekniikan kuvastoja populaarikulttuurissa Suomessa; lisuri julkaistiin 2000, ja väitöksen toivon saavani valmiiksi keväällä 2003. Tietokoneisiin hurahdin jo 1980-luvun puolivälissä, harrastus ja ammatti ovat kietoutuneet vai kieroutuneet? toisiinsa. Tämä Rauman työ on kuin räätälöity minulle; käytännön ja teorian yhdistäminen on välttämätöntä, se on haasteellista mutta myös palkitsevaa. Pienessä oppiaineessa pienellä laitoksella lehtori pääsee sotkemaan sormensa kaikkiin mahdollisiin liemiin, mikä on kivaa." Mutta nyt Suomisen sormet hiipivät kohti taskua, tunti ilman kännykkää on mennyt. Professori Koskimaa yrittää työntää käteeni omaa laitettaan: "Kokeilepa yksi ottelu." Pysyn lujana, kokoan tavarat kassiin ja lähden ulos. Aurinko paistaa, ilmassa tuoksuu meri. Ihan muuta toista kuin nörtipuheet... Mistäköhän löytyy lähin nettiyhteys, sähköposti on tarkistamalta, aamulla viimeksiRIITTA KOIKKALAINEN • Kahden miehen mukana DIGIMAAILMASSA JYRKI TOIVANEN Professori Raine Koskimaa korkkaa virtuaalisamppanjan seikkailijatar Lara Croftin kanssa. (Kuvamanipulaatio) Myös Jyväskylän yliopistossa on tehty periaatepäätös digi^ taalisen kulttuurin professuurin perustamisesta. Professuurin hoito alkaa näillä näkymin syyslukukaudella 2002. Ja näin sen näkevät opiskelijat RISTO RANNE ON yksi kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kesällä 2001 aloittaneista pääaineopiskelijoista. "Hain ainoastaan tähän koulutusohjelmaan ja pääsin. Koulutusohjelma tuniui mielenkiintoiselta, olen hyvin tyytyväinen. Olen viimeiset kymmenen vuotia elättänyt itseäni kultruuripalveluja tuottamalla, ja käytän työssäni tietokonetta apuna sävellystyöhön, sovitukseen ja nauhoitukseen", kertoo hän. "Uskon saavani tästä koulutuksesta lisäpotkua uralleni. Mielenkiinnolla odottelen aineopintojen alkamista, nyt ollaan vasta perusopintovaiheessa." "ITSE LAITOS ON erittäin tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, meidän mielipiteitä ja huolenaiheita todella kuunnellaan ja ne otetaan myös huomioon", kehuu toinen sisään päässyt, Tanja Korpi. "Tämä tietysti johtuu laitoksemme pienuudestakin, mutta me opiskelijat toivomme, ettei tilanne muutu vaikka tulemmekin kasvamaan isommaksi yksiköksi. Minulla ei ollut sen isompia odotuksia opintojen suhteen, mutta olen myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon eri oppiaineet tukevat toisiaan." "Oikeastaan kaikki laitoksen kokonaisuudet on valittu opetusohjelmaan tukemaan toisiaan. Ja digitaalisuudesta hmm... no, se koskettaa kaikkia meitä. Jo aamun lehden lukemisesta kelloradion herätyksen asettamiseen." • kirjoittaa?", mainitsee professori lievän toiveikkaasti. tf +
• E Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 L O U A S I 1 1 1 6 Myös M-gaanivaililcH-lilo j o k u päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.33 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. M U U T 4.40 t JATKO-OPISKELIJA 3.60 e MA 4.3. KE 6.3. Kasviskiusaus Kesakurpitsaherkku Juustoinen kirjolohikastike Mausteinen broilerpata Lindströminpihvi Porsaanleike, sinappikastike PE 8.3. Kasviswokki Kalagratiini Kinkkukastike, spaghetti MA 11.3. Kuorrutettu kasvismureke Täytetyt jauhelihaohukaiset Kalkkunakastike Tl 12.3. TO 14.3. Kesäkurpitsavuoka Kasvissosekeitto Silakkapihvit, kermavulikastike Paistettu kala, purjokastike Curry-porsaspata Broilcrkiusaus T l 5.3. T O 7.3. KE 13.3. PE 15.3. Porkkanasosekeitto Kasvisjuustokeitto Paistettu kalaleike, purjokastiGratinoidut tonnikalakääröt ke Lihapyörykät Chili con came oy o Q o i o IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kasvisjuustokastike, spaghetti Punajuuripihvit, vihannesreSavukalakastike, spaghetti moulade Jauhelihapihvi, tomaattikastike Nakkipannu Maksaa kermakastikkeessa , Jauhelihakeitto Uutuuksia Snellman: Kootut teokset (Edita) Kantola: Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1900-luvun taloukriisissä (Loki) Laitinen & Hurtig (toim): Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä (PS-Kustannus) alk. 24,39 E 27,00 E 31,00 E Jokiaho: Esija alkuopetusikäisten lasten minäkuvia. Päämääränä hyvä itsetunto: lapset arvioivat itseään, opettaja tukee arviointia (Tuope) 8,41 E Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa |MT3Ts\ \ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä risuilla ja ruusuilla toiminnastamme internetin kautta (www.sonaatti.fi, Palaute). Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin kuin suuriinkin juMatifaisuuksiinne. Kysy e h d o t e l m i a s u o r a a n t o i m i p i s t e i s t ä m m e tai saat m y ö s y h t e y d e n meihin: Sonaatti Juhlat p u h . 2 6 3 9 1 t a i 5 5 8 1 8 3 5 t a i (Tilaus) Toivotamme Sinulle onnellista alkanutta vuotta ja tervetuloa käyttämään jälleen palveluitamme. TERVETULOA TERVETULOA MIMIKUU 2002 www.cc.jji.il/ililim 2,i» P e l i Kirves heilahtaa V H u i li Ist I Grijssiis, M^/tirmkiilliujl.nl, lipii k fcllShootTiieMofli iar-sir. Hi SI», llt Utals, Bralip, %$ 4e U 3.3. Rikosdisko -ipta Ps8AM\M • iji liMö, SisllssOre?! ja fnuta hitstt, lipii U la 31 SETAn Glamour-öileet -jiHstimsminiipti/ft Ps-la 15.-1B1 Rock Inn -festivaali ytttitalttftiliiepijracL iltj://riäiiyji.iei, lipidi n Us 28.3. KieilenlukijDidER Euroviisut Pe 22.3. MW-M\ Su 24.3. Glasswar Glul b 2 7 i a s R r i H -kinti Pe2s.3.mmmi la 381 Pimiö -iii Nesi, mmmsm^m Sn 31.3. Glassvvar Club IL MH 2103 taisin klo 19:00. liput 4/8€. auki, a-oikeudet. www.sonaatti.fi
• JtröfcriMTi-pliilnhtil/gUa E PIIKKI LIHASSA TEKSTI JA KUVA: LASSI TOIVANEN Tatuoija Timo Hyvärinen raapustelee neulalla hassuja kuvioita Ari Lautaisen käsivarteen. OLOSUHTEET HUOMIOON OTTAEN yllättävän rennon oloinen nuorimies istuu tuolilla vastaillen toimittajan kysymyksiin samalla kun tatuoija Timo Hyvärinen työstää suurikokoista kuviota hänen vasempaan käsivarteensa. Mies on Ari Lautainen, tätä nykyä Tampereella vaikuttava lävistäjä Hyvärinen tekee tatuointeja työkseen ja Laulaisenkin päivät kuluvat pitkälti tamperelaisessa tatuoinn-ja lävisiysliikkeessä touhutessa. "Ei tätä oikein työksi voi kutsua, vaikka elätänkin tällä itseni. Tää on sellaista 24 tuntia vuorokaudessa -hommaa", Hyvärinen toteaa. Hyvärinen toimii nykyisin Fear Factory Tattoo liikkeessä Jyväskylän keskustassa. Liikkeessä työskentelee Hyvärisen lisäksi lävistäjä. HYVÄRINEN ON TEHNYT tatuointeja yli kolme vuotta. Lautainen puolestaan kertoo rei'itelleensä ihmisiä reilun vuoden. Hyvärisen kiinnostus alaa kohtaan tuli ensimmäisen itselle hankitun tatuoinnin myötä viidentoist3-kuudentoista ikäisenä Lautainen taas tutustui piireihin aikoinaan ystävän kautta. Tatuointien lähtöhinta on viitisenkymmentä euroa, pcruslävistysten hinta liikkuu suurinpiirtein kolmenkymmenen-viidenkymmenen euron välillä. Erikoisemmat jutut maksavat luonnollisesti enemmän. Tiettyjä trendejä on havaittavissa, esimerkiksi lävistyspuolella kielikorujen suosio on kasvanut. Tyttöjen naparenkaat ovat myös todella yleisiä. MAANTIETEELLISIÄKIN EROJA löytyy Yleisesti ottaen etelämmässä käytetään enemmän mielikuvitusta sekä koruissa että kuvissa. Tatskapuolen kestosuosikkeja ovat jo pitkään olleet erilaiset tribaalikuviot, kiinalaiset kirjoitusmerkit sekä naisilla ruusut. Hyvärinen ja Laulainen peräänkuuluttavat omaperäisyyttä koristuksia hankittaessa. Tuoreempia juttuja ovat polttotatuoinnit sekä lävistysosastolla ihonalaiset implantit eli ihon alle sijoitettavat titaanikuulat tai -kartiot, jotka näkyvät kohoumina. Tosin polttotatuointia tai implanttia haluavien määrä ei varsinaisesti päätä huimaa. MITÄ EI TEHDÄ? Ikärajapuolella tatuoinnit ovat K-18, mikä pätee myös genitaalilävistyksiin. Täysi-ikäisillä on rajana milteipä vain mielikuvitus. "Nuorelta lävistyksenhankkijalta edellytetään vanhempien hyväksyntää, ettei tule jälkeenpäin vihaisia soittoja", Laulainen kertoo. Tatuointiaiheiston puolesta Hyvärinen mainitsee periaatteekseen, ettei tee uskonnollisia symboleja puhumattakaan loukkaavista tai vaikkapa fasistisista merkeistä. "Jotain natsijuttuja haluavat heitetään välittömästi pihalle", sanoo Hyvärinen. Asiakaskunnan ikäjakauma on suuri, mutta tatuointia haluavien suurin ryhmä ovat täysi-ikäiset kolmeenkymmeneen ikävuoteen saakka. Lävistyksiä suosivat eniten iällään viidestätoista kahteenkymmeneen viiteen olevat nuoret. Ehdotonta sesonkiaikaa alalla on kevät ja kesä, mutta asiakkaita riittää ympäri vuoden. Hyvärisellä on jatkuvasti kahden viikon jono, eikä hän pidempää halua pitääkään. Myös lävistyksiä tehdään päivittäin useampia. TATUOINTIA HALUAVAN kannattaa tulla käymään paikan päällä tatuointiliikkeessä, jossa voi keskustella ammattilaisen kanssa eri vaihtoehdoista. Hyvärisen mukaan ihmisen, joka tahtoo kuvan näkyvälle paikalle, tulee saada tatuoija vakuuttuneeksi siitä, että on harkinnut asiaa vakavasti. "Nykyään ihmiset yleensä tietävät mitä haluavat, meininki ei ole pelkästään sitä että tullaan selaamaan luetteloita ja napataan joku kuva", Hyvärinen kertoo. Virallinen toimipiste kertoo useimmiten myös osaamisesta, muttei ole sinänsä mikään takuu laatutyöstä. Parhaat paikat saa selville keskustelemalla alan ihmisten kanssa. Tatuoijan parasta mainosta on korkealaatuinen työ. jolloin maine leviää tehokkaasti. Erikoisliikkeissä myös varmistetaan välineiden ehdoton steriiliys. Laulainen ja Hyvärinen ovat sitä mieltä, että kuvan tai korun hankkijalla on täysi oikeus saada vakuutus siitä, että puhtaanapidosta ei tingitä. Asiakkaan kannattaakin pyytää nähdä välineiden puhdistuslaitteet sekä työtilat. Ammattilaisliikkeissä henkilökunta ei tästä hermostu. Epämääräisiä tuhertajiakin on alalla, mutta riskit voi välttää käyttämällä hyvämaineisten paikkojen palveluja. Toinen riskitekijä on asiakkaan itsensä laiminlyömä jälkihoito. Lävistysten ja tatuointien paranemisajat riippuvat ihmisestä ja siitä, mihin kohtaan kroppaa niitä on tehty. Ylipäätään voidaan puhua joistakin viikoista. Lävistyksiä puhdistetaan miedolla puhdistusaineella, tatuointeja rasvataan. Tietenkin myös yleisestä hygieniasta tulee huolehtia. Hoito-ohjeet asiakas saa mukaansa lävistäjän tai tatuoijan puhelinnumeron kera, johon täytyy soittaa ongelmien ilmetessä. "Jälkihoidossa kavereita ei kannata kuunnella. Jos ei halua pilata tatuointia tai tulehduttaa lävistystä, pitää kääntyä tarvittaessa ammattilaisen puoleen", toteaa Laulainen. MILLAINEN SITTEN ON hyvä tatuointialan ammattilainen? Suomessa ei virallisia kouluja ole, eli homma toimii tekemällä oppii -periaatteella. Jos on tuuria, saattaa löytyä kavereita joiden ihoon voi tehdä harjoitusmielessä kuvia. Jotkut ostavat teurastamoilta siannahkaa, mikä ei kuitenkaan missään määrin vastaa elävän ihmisen ihoa. "Hyvä tatuoija on taiteellinen ja luova. Jos on silmää ja piirustustaitoa, voi suunnitella omia juttuja, eikä tarvitse pelkästään kopioida malleista. Myös oma tyyli kehittyy, ja kädenjälki alkaa tutta tunnetuksi kun enemmän tekee", Hyvärinen selvittää. LAUTAINENKIN on oppinut lävistämään oppisopimustyylillä. Molemmat kertovat, että koko ajan oppii uutta ja taidot kasvavat. Alanvaihdos ei ole tullut kummallekaan mieleen. Hyvärinen ja Laulainen eivät katso hyvällä esimerkiksi kampaamoiden ja vastaavien sivubisneksenä pyörittämää lävistystoimintaa, sillä ammattitaidosta ei useinkaan ole takeita. "Vanhaa sananlaskua käyttääkseni: suutari pysyköön lestissään", sanoo Hyvärinen. Varmaankin jokainen lävistyksen tai tatuoinnin hankkimista suunnitteleva miettii, miten paljon sen tekeminen sattuu. Kivun tunteminen on yksilöllistä ja kehon osasta riippuvaisia. Herkin paikka lävistykselle on Laulaisen mukaan miehen nänni, mutia yleensä lävistäminen nipistää vain hieman. Esimerkiksi kielen lävistäminen on melko kivutonta ja se myös paranee nopeasti. Joskus asiakkaat pyörtyvät, mutta se johtuu lähes ainoastaan jännityksestä. "Pahinta on kun ihmiset jännittävät. Se vaikeuttaa työntekoa", Laulainen sanoo. •
• EH Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 Alä menetä LUOTTOTIETOJASI! OPISKELIJOIDEN rahatilanne on usein hyvinkin ongelmallinen. Rahat eivät tunnu riittävän edes kaikkein välttämättömimpään, ja etenkin kuukauden loppupuolella monen opiskelijan tili on typösen tyhjä. Laskuja ei kuitenkaan kannata jättää maksamatta, vaikka taloudellinen tilanne olisi hyvinkin tiukka. Yhden pienenkin laskun maksamatta' jättäminen voi nimittäin johtaa luottotietojen menettämiseen eli maksuhäiriömerkintään. Luottotietonsa menettänyt ei pysty solmimaan kaupoissa osamaksusopimuksia tai saamaan pankista lainaa. Luottohäiriömerkinnät voivat myös johtaa esimerkiksi siihen, ettei vapailta markkinoilta saa vuokra-asuntoa. LASKUN MAKSAMINEN ensimmäisen huomautuslaskun jälkeen ei johda vielä ongelmiin, mutta jos ulosottovirasto tai käräjäoikeus lähettää maksukehotuksen tai haasteen oikeuteen, on kiirehdittävä. Jyväskylän ulosottovirastossa työskentelevän johtavan kihlakunnanvouti Haapamäen mukaan luottohäiriömerkintä tulee sen jälkeen, kun ulosottoon vietyä maksua ei ole maksettuja asiakas on todettu varattomaksi. Mikäli asiakas jättää maksun hoitamatta, tieto maksuhäiriöstä menee Haapamäen mukaan välittömästi Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämään luottorekisteriin. Se välittää tietoa luottohäiriöisistä henkilöistä esimerkiksi yrityksille ja pankeille. 26-VUOTIAS taideaineiden opiskelija Mikko (nimi muutettu) kertoo, että hänellä on ollut rahaongelmia koko opiskelijauransa ajan. Välillä hänen puhelinliittymänsä on ollut suljettuna maksamattomien laskujen vuoksi. Lisäksi hän on saanut lukuisia kertoja maksukehotuksia eri perintätoimistoilta. Viime keväänä hän joutui ongelmalliseen tilanteeseen, jonka jälkeen hän uskoi menettäneensä luottotietonsa. "Ostin silmälasit osamaksulla. Kun yksi osamaksuerä tuli maksettavaksi, minulla ei ollut rahaa. Uskoin maksaneeni laskun tietokonepäätteellä toisen muistutuksen jälkeen, mutta en ollutkaan tehnyt niin. Yhtäkkiä posti toi käräjäoikeudelta kirjeen, jossa minua kehoteltiin noutamaan sieltä silmälasien osamaksuihin liittyviä asiakirjoja." PIIRROS: TOMMI KOTONEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA vieraillessaan Mikolle selvisi, että hänen on suoritettava välittömästi maksamatta jäänyt silmälasien osamaksuerä ja 400 markkaa periniäkuluja. Mikäli Mikko ei olisi maksanut välittömästi, hän olisi joutunut maksamaan noin tuhat markkaa oikeudenkäyntikuluja. Mikko pelästyi käräjäoikeudessa käyntiä. "Pelkäsin todella paljon, että menetän luottotietoni ja joudun sen takia myöhemmin suurempiin ongelmiin. Otin asiasta heti selvää käräjäoikeuden virkamieheltä, joka totesi, ettei maksuhäiriömerkintää tule, jos hoidan välittömästi maksamatta jääneen laskun ja vaaditut perintäkulut. Tein näin ja pääsin pelkällä suurella säikähdyksellä. Tämän episodin jälkeen tarkistan aina, että olen maksanut laskuni." MIKKOA ONNETTOMAMMIN on käynyt 22-vuotiaalle yhteiskuntatieteitä opiskelevalle JennilleOumi muutettu), joka menetti kolmisen vuotta sitten luottotietonsa maksamattoman kännykkälaskun takia. Maksuhäiriömerkinnöistä tietämätön Jenni oli rahapuLissaan ja omassa "nuoruuden kapinassaan" unohtanut laskunsa pöytälaatikkoon. "Minulla oli kauhea rahapula. Olin myös naiivi ja ajattelin, että laskut voi maksaa, milloin tahtoo. Päätin unohtaa kaiken, mikä liittyy laskuihin. Muutaman satasen puhelinlasku jäi maksamatta. En ottanut edes ulosottovirastosta tullutta huomautusta vakavasti, ja pian kävikin niin, että sain luottorekisteriin merkinnän. Mitään ei ulosmitattu. koska minui todettiin opiskelijana varattomaksi ja tulottomaksi." MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ on vaikeuttanut paljon Jennin elämää. Hän menetti luottotietonsa neljäksi vuodeksi. Vaikka luottotietorekisterissä on merkintä, että hän on hoitanut maksamattoman kännykkälaskunsa myöhemmin, laskun maksaminen ei kuitenkaan poista merkintää vasta kuin neljän vuoden kuluttua luottohäiriöstä. Vielä kolme vuolta sitten maksuhäiriön sattuessa -Jenni ei osannut kuvitellakaan, kuinka paljon käytännön ongelmia luottotietojen menettäminen voi aiheuttaa. "Yritin hakea Jyväskylästä uutta vuokrakämppää, mutta en saanutkaan asuntoa heti vapailta markkinoilta. Vuokravälitystoimistossa oli tarkistettu luottotietoni, ja kun virkailija sai tietää, että siellä oli maksuhäiriömerkintä. asial mutkistuivat. Sain asunnon vasta pitkien keskustelujen jälkeen, kun vanhempani suostuivat takaamaan vuokranantajalle sen, että minä maksan vuokrani." MERKINTÄ LUOTTOTIEDOISSA on johtanut myös ongelmaketjuun, jota Jenni ei aikaisemmin voinut edes aavistaa. Jos hänellä oli aikaisemmin rahaongelmia, ne ovat vain pahentuneet entisestään. Ilman vanhempiensa tukea Jenni ei pystyisi selviämään. "Luottotietojen menettäminen on vienyt minut kehään, josta pääsen irti vasta vuoden kuluttua. On varmaan opiskelijoita, jotka eivät tiedä, että luottotietonsa menettänyt opiskelija ei voi saada opintolainaa. Maksamaton kännykkälasku johti minut tilanteeseen, jossa pankki ei myöntänyt minulle opintolainaa. Onneksi minun vanhempani ovat tulleet tässäkin asiassa vastaan, ja olen saanut lainata heiltä rahaa. Olen onnellinen siitä, että heillä on ollut varaa tukea minua. Muuten olisin ollut valtavissa ongelmissa." OUTI OJA Mitä maksuongelmaisen opiskelijan kannattaa tehdä? "MIKKO" JA "JENNI" ovat tyypillisiä esimerkkejä opiskelijoista, jotka ovat joutuneet ongelmiin suhteellisen pienten maksujen takia. Johtava kihlakunnanvouti Haapamäki toteaa haastattelussa, että usein hyvin pieni maksamaton lasku esimerkiksi juuri puhelinlasku tuo opiskelijan ulosottoviraston asiakkaaksi. Jennin tarina osoittaa, että maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa vuosiksi ihmisen elämää. Jennin mukaan nuoren ihmisen kannattaa pyytää aina rahavaikeuksiinsa apua jostakin. Jos vanhemmat tai kaverit eivät pysty tulemaan vastaan, voi apua hakea Jennin mukaan esimerkiksi ylioppilaskunnan vippikassasta. "En toivoisi, että kukaan joutuisi kohtaamaan samanlaisia ongelmia kuin minä luottotietohäiriöiden vuoksi. Toivottavasti kaikki osaavat löytää apua ajoissa rahaongelmiinsa", Jenni toteaa. JYYN VIPPIKASSA on lainarahasto. josta voi saada 200 euron vippilainan korkeintaan neljäksi kuukaudeksi tai 500 euron vipin korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Lainan vuotuinen korko on n. 10%, ja lainaa varten tarvitaan kaksi täysi-ikäistä takaajaa. Vippilainan hakulomakkeita saa ylioppilaskunnan keskustoimistosta, JYYn sosiaalisihteeriltä yo-talolta sekä Kortepohjan ylioppilaskylästä. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri, puh. 014-260 3357 tai vippikassanhoitaja, puh. 014-60 7226. SUOMEN ASIAKASTIETO OY antaa tietoa maksuhäiriömerkinnöistä sekä yksityisille ihmisille että yrityksille. Yksityisten henkilöiden luottotietoja voidaan luovuttaa vain sellaisille tahoille, jotka myöntävät luottoa. Luottotiedot tarkistetaan esimerkiksi silloin, kun • henkilö on ta tai haluaa saada itselleen luottokortin tai pankkilainan. Mikäli yksityis henkilö haluaa tietää omat luottohä riömerkintänsä, hän voi lähettää Suomen Asiakastiedolle kirjallisen tarkistuspyynnön. Lisätietoja Asiakastiedosta ja sen palveluista löytyy intemet-osoitteesta http://www.osiakastieto.fi
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 j f l LASSI TOIVANEN V/eeping Willows heitti keikan Lutakossa 28.2. Kitaristi Ola Nyströmin (vas.) ja laulaja Magnus Carlsonin lisäksi bändiin kuuluvat Anders Hernestam (rummut), Stefan Axelsen (basso), Niko Röhlcke (koskettimet ja kitara) ja Mats Heden (koskettimet). ANKEAN HARMAANA ja räntäsateisena helmikuun päivänä Jyväskylä ei todellakaan näytä kauneimpia kasvojaan, mutta tänne keikalle saapuneen tukholmalaisbändi VVeeping Willowsin miekkoset eivät ole säästä moksiskaan. KITARISTI OLA Nyström ja rumpali Anders Hernestam ovat bändin surumielisen romaniikkolauman maineeseen verrattuna melkoisia kälättäjiä. Kolmen aikoihin iltapäivällä miehet istuvat jututettavina Lutakossa samalla kun loput bändiläiset ovat saunomassa jossain. Haastattelutuokion aikana puhe eksyy jatkuvasti sivuraiteille pääasiasta eli musiikista. Käsitellyksi tulevat niin pakkoruotsi (outoa Hernestamin mielestä), jääkiekko (kyllä, Tre Kronorin tipahtaminen olympialaisista harmitti miehiä todella), Jyväskylän asukasluku kuin koulumuistotkin. BÄNDI ALOITTI viiden viikon mittaisen Skandinavian-kiertueen 26. helmikuuta Tavastialta, josta he tulivat Tampereen kautta Jyväskylään. Uutta, järjestyksessä kolmatta, Into the Light levyä juhlistetaan rankalla työllä: viidellä keikalla viikossa. Mietin ääneen, että bändin musiikki (ja maine) taitaa olla jo liiankin isoa Lutakon kokoisiin paikkoihin. Nyström valistaa, että asia on täsmälleen päinvastoin: "Alkuunhan me olimme cover-bändi ja soitimme Las Vegas -kauden Elvistä Tukholman pikkukuppiloissa. Nyt musiikkimme on pienempää, mutta keikkapaikat isompia." SEITSEMÄN VUOTTA sitten perustetun bändin linja on muuttunut sitten alkuaikojen. Kahdella ensimmäisellä albumilla {Brohen Promise Land, 1995, ja Endless Night, 1997) pääosassa olivat jouset, Suuret Sovitukset ja sydäntäsärkevät balladit, mutta kolmoslevy on paljon enemmän pop, varsinkin britiipop. "Linjanmuutos on ollut sekä suunniteltua että tiedostamatonta. Yhä enemmän musassamme korostuu 80-luvun britiipop: Joy Division, The Smtths, Echo & The Bunnymen, ja toisaalta myös saksalainen Krajtv/erk"', Hernestam kertoo. "Musiikkimme vaikuttaa kaikki, mitä olemme koskaan kuunnelleet, mukaan lukien vanha suomalainen tango. Olavi Virta, Topi Sorsakoski, Agents...", Hernestam luettelee. Suomalaisbändeistä Hernestam ja Nyström mainitsevat 22-Pistepirfcon lisäksi jo kuopattuja orkestereita: Hearthillin. Sielun Veljet, Hanoi Rocftsin. "Anders kirjoittaa paljon biisejä, ja olen huomannut, että alussa niissä oli paljon enemmän suomalaisia vaikutteita kuin nyt", Nyström säestää. Hernestam muistelee huvittuneena ensimmäistä keikkaansa Suomessa; hän kävi muinaisen Command-bändinsä kanssa esiintymässä Lappeenrannassa Myllysaaren Rantajameissa. Hän muistelee sujuvalla suomella, miten eteläkarjalaisyleisö hemmotteli ruotsalaisbändiä huutamalla: "Saatanan ruotsalainen! Hanoi Rocks! Saatanan ruotsalainen! Hanoi Rocks!" KÄLÄTYSTUOKION JÄLKEEN siirryn keikkabussiin, josta löytyykin sitten yhtyeen Mr. Ujo, laulaja Magnus Carlson. Niin haastattelussa kuin keikan jälkeen takahuoneessakin hän on vähän epävarma koko omasta olemisestaan. Ennen keikkaa hän kysyy kulmat huolestuneessa kurtussa toimittajalta, mahtaako illalla tulla porukkaa paikalle. Ja keikan jälkeen han jaksaa olla yhtä vilpittömän hämmästynyt ja hämillään jokaisesta kehusta (joihin tosiaan oli aihetta). Vaikea kuvitella, että näin yltiövaatimaton ja kiltin näköinen mies laulaa niin mahtipontisia melankoliavyörytyksiä kuin Weeppareiden musiikki on. Haastattelun aluksi Carlson esittelee ylpeänä Jyväskylässä tekemiään ostoksia: pitkään meisästämäänsä Morrisseyn sinkkua ja pullollista Jaloviinaa. Miehen Morrissey-fanius ilmenee myös illalla: yksi keikan huippukohdista on hieno versio The Smithsin iki-ihanasta klassikosta There Is A Ltght That Never Goes Out. Armottomana Suomi-fanina tunnettu mies jaksaa ihastella Suomen kauneutta ja suomalaisten luonnetta. Carlson on niin ihastunut maahamme ja pitää itseään niin paljon enemmän suomalaisena kuin ruotsalaisena, että kertoo vakavasti harkinneensa Helsinkiin muuttamista. "Rakastan Suomea!", hän huudahtaa pä finska. "Romanttiset laulajat ovat Suomessa äärimmäisen romanttisia, ja toisaalta suomalaiset rock'n'roll -bändit ovat äärettömän rock", Carlson analysoi. SUOMIHULLUUS ON peräisin jo 33-vuotiaan Carlsonin lapsuusvuosilta. Hän kertoo asuneensa tukholmalaisessa kaupunginosassa, jota kutsuttiin "pikku Helsingiksi" ja jossa jokaisella koululuokalla oli suomalaisia. "Temi-iässä näin keikalla Sielun Veljet, Melrosen ja Hearthillin, ja vähän myöhemmin löysin suuret tangolaulajanne", kertoo Carlson, joka nykyään vaikuttavista suomalaiskokoonpanoista mainitsee suosikeikseen ehkä vähän yllättäen ensimmäisenä konemusaa tekevän Op.l Bastardsin, sen jälkeen Hypnomenin. The Flaming Sideburnsin ja And The Lefihanded -orkesterin. Kun Carlson sitten ensimmäistä kertaa astui Suomen maaperälle, hän yllättyi positiivisesti. "Suomi oli jopa parempi paikka kuin olin kuvitellut. Arkkitehtuurikin on kauniimpaa kuin Ruotsissa", hän väittää. "Yritän puhua Ruotsissa koko ajan Suomen puolesta, ja paikallinen Suomen matkailun edistämiskeskus otti minuun yhteyttä. He ehdottivat, että laulaisin suomalaista tangoa M.A. Nummisen kanssa, mikä toteutuneekin", Carlson kertoo. Nummisen kanssa hän kävi Helsingissä legendaarisessa Sikalassa eli Sea Horsessa syömässä silakoita, ja ydinkeskustan Poppis-baarikin tuli katsastettua. No, trendipaikkoihin tätä miestä on vaikea kuvitellakaan. CARLSONIN musiikkitausta on yllättävä. Kukapa uskoisi, että hän aloitti muusikon uransa teininä punk-bändin rumpalina! Sittemmin hän työskenteli baarimikkona, ja hänet poimittiin tiskin takaa laulamaan HillfoiUy Bqys -nimiseen bändiin. "Ihmisiä ärsyttääksemme aloimme soittaa rockabillyä ja countryä aikana, jolloin sellainen oli todella out. Sitä kautta nykyiset \Vecping Willowsin jäsenet löysivät minut ja pitivät laulustani", Carlson muistelee. Mitä ihmettä, mieshän taitaa olla piilo-humoristi, vaikka hymy vain häivähtää ajoittain hänen vakavilla kasvoillaan. WEEPING WILLOWSIN alkuajoista hän kertoo seuraavaa: "Alkuun meillä ei ollut mitään ambitioita tehdä omia lauluja, soitettiin vain covereita, Elvistä ja Topi Sorsakoskea muun muassa Sitten aloimme tehdä omia biisejä, ja meitä hypetettiin yhtäkkiä todella paljon." Noihin aikoihin Pulp Fiction -elokuvan voittokulku oli alkanut, ja täysin sattumalta Weeping Willowsit pukeutuivat elokuvan tyylisiin pukuihin, mikä Carlsonin mukaan on hyvinkin voinut vaikuttaa yhtäkkiseen huomioon. "Oltiin siis trendikkäitä tietämättämme", hän sanoo ja melkein nauraa. "Nyt olemme menneet aika paljon eteenpäin, ja ensimmäistä kertaa meillä on oma manageri (Cdrdigansin manageri Petri H. Lunden. toim. Huom.)." Skandinavian ulkopuolisten aluiden valloittamista VVeeping Willows voisi Carlsonin mukaan harkita, jos etenemistä ei määräisi ainoastaan raha, ja jos bändi saisi kaikin tavoin säilyttää musiikillisen itsenäisyyiensä. Uusi levy on hänen mukaansa enemmän pop ja sitä soitetaan enemmän radiossa kuin aikaisemmin, vaikka sitä ei tarkoituksella tehty hittilevyksi. "Ei me tehdä tällä paljon rahaa, vaikka on mukavaa, että tästä alkaa ansaita tarpeeksi tullakseen tällä toimeen, kun monilla meistä on lapsiakin", Carlson sanoo. "OLEN TODELLA tyytyväinen nykyiseen tilanteeseemme: levyt myyvät kultaa, mutteivät enempää. Yleisö todella pitää musiikistamme sen itsensä vuoksi; suosiomme ei ole niin suun. että kintereillämme roikkuisi niitä, jotka kuuntelevat vain trendikkyyden takia." Carlson toteaakin lievän happamasti, että trendi-ihmisiin ei kannata luottaa muutenkaan: he seuraavat yhtä ilmiötä hetken ja siirtyvät sitten seuraavaan, joten heidän ihailullaan ei ole sen kummempaa arvoa. "Kuten klisee kuuluu, on kuunneltava omaa sydäntään ja seurattava omaa tietään." Kliseistä puheen ollen: hieman nolona Carlson tunnustaa, että on hänellä yksi epäsuomalainen piirre. "En käy saunassa, kun siellä on minulle liian kuuma. En myöskään ui kylmissä suomalaisissa järvissä, niissä paleltuisin", hän kertoo katse lattiaan luotuna. Voi toisia. Herkkä tunnelma rikkoutuu siinä vaiheessa, kun rumpali Hernestam astuu bussiin ja miehet alkavat puhua Irwin Goodmanista (!). Carlson ehdottaa Hernestamillc, että bändi ostaisi Renhin Ruusu -elokuvan ja katsoisi sitä keikkamatkoilla. Suurten romantikkojen keikkabussijutut lienevät siis ihan yhtä tasottomia kuin millä tahansa jätkäbändillä. ANNA-MAIJA TUULIAINEN
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 JUHA VIINIKKALALLE & JOUNI JYLUNMAALLE Ignacio Ramonet on kirjassaan "Median Tyrannia"(WSOY 2001; ks. myös kirja-arvio Jylkkärissä 3/02, toim. huom.) kritisoinut sitä trendiä, joka tiedotusvälineissä on alkanut vallita entistä enemmän. Media on yltä enemmän kuvakeskeistä ja kuvalliseen ilmaisuun perustuvaa totuuden muokkaamista. Tästä seuraa, että abstraktit, käsitteelliset ja monimutkaisemmat aiheet jäävät pimentoon, koska niitä ei kyetä kuvavälitteisessä mediassa esittämään riittävän kattavalla tavalla. Ilmaisu yksipuolistuu ja yksinkertaistuu, ja monet tärkeät asiat jäävät kokonaan kertomatta. Kun aikanamme media on yhä voimakkaampi ihmisten maailmankuvan rakentaja sekä kokoaja, voi tästä tendenssistä seurata kauheita. Juha Viinikkala astuu nimenomaan tähän modernin median luomaan "ansaan" ilmaistessaan kivien heittämisen "kuvaavan sitä toimintaa, millä muutoksia kapinoitsijoiden leirissä halutaan tehdä". Television kautta välittyvä kuva on nimenomaan tällainen: kaikista protesteista kuvataan vain marginaaliryhmien väkivaltaiset mielenosoitukset, mm. rauhanomaisten mielenosoitusten, seminaaritapahtumien, sovinnaisen vaikuttamisen ja kriittisen keskustelun jäädessä useimmiten pimentoon. Mielenosoituksetkin ovat äärimmäisen pieni osa erilaisten protestiliikkeiden toimintaa, suurimman osan toiminnasta koostuessa mm. ilmiöiden tarkkailemisesta, opiskelemisesta ja tutkimisesta. Tutustuminen erilaisiin liikkeisiin ja niiden toimintaan luultavasti laajentaisi Viinikkakin näkökulmaa, johon kuvavälitteinen media on vaikuttanut liian paljon. En usko siihen, että valtio olisi syynä lasten lisääntyvään pahoinvointiin tai auktoriteettien heikkenemiseen. Auktoriteetit ovat heikentyneet riippumatta valtion vaikutuksesta, koska modernissa yhteiskunnassa "kollektiivinen muisti" ei joka tapauksessa välity enää yksilöille siten, että tradition vastaanottaja automaattisesti samastuisi sen edustajaan. Halusipa sitä tai ei, mm. median, kuluttajaistumisen ja palkkatyöläistymisen vaikutuksesta todellisuuteemme on kehittynyt yhä useampia sosiaalisia kiinnikkeitä, joihin yksilö ankkuroituu. Vain harvat elävät enää diakronisessa sfäärissä, jossa vanhempi olisi automaattisesti se, joka on oikeassa. Tästä on seurannut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yhtäältä sosiaalinen liikkuvuus lisääntyy, kun yksilöllä on enemmän vapautta päättää esim. siitä, mihin työhön hän tulevaisuudessa haluaa. Toisaalla kaikessa merkityspaljoudessa syntyy runsaasti erilaisia ristiriitaisia viestejä, joiden tulkinnassa yksilö tarvitsee apua, mutta "apu" voi olla myös väärää kuten esim. televisio tai rikollinen kaveripiiri. En oikein ymmärrä Viinikkalan väitettä, että Suomessa olisi luotu ajatus, että valtio yksin huolehtisi lasten kasvatuksesta. Lainsäädännössä on tietenkin määräys lasten kunnallisesta päivähoidosta, multa en ymmärrä kuinka se voisi "heikentää auktoriteetteja sekä lasten hyvinvointia". Jos kyse on sittenkin esim. työttömien harkinnanvaraisista etuisuuksista, niin valtion rooli iässä suhteessa on päinvastainen. Kun harkinnanvaraisten etuisuuksien avulla vanhempi kykenee työttömyysaikana elättämään perheensä, voivat lapsetkin paremmin. Tulkitsin sekä Viinikkalan että Jyllinmaan kirjoituksia siten, että niissä nähtiin valtion menoissa säästämisen varaa siirtämällä joitain valtion tai kuntien velvollisuuksia perheille tai vapaaehtoistyölle. Britanniassa kavennettiin sosiaalietuuksia ja sosiaaliturvan saantiehtoja Margaret Thatcherin aikana. Politiikka perustui oletukseen siitä, eitä sosiaalietuuksien kaventaminen pakotlaa ihmiset joko hakemaan töitä tai ajaa perheet ja suvut pitämään huolta omistaan. Oletettiin, että on olemassa perhe tai suku, joka voi kantaa sosiaalipoliittista vastuuta. Perheet olivatkin usein heikkoja tai hajonneita, ja politiikka loimikin tavoitteidensa vastaisesti. Tätä kautta on usein selitetty katulasten ja nuorten määrän kasvua 1970-ja 1980-lukujen Britanniassa. HEIKKI KERKKÄNEN JOUNI JYLLINMAAN KIRJOITUKSEN JOHDOSTA Jyllinmaa lataa Jylkkärin numerossa 3/2002, ettei eriarvoisuus yhteiskunnassa ole ratkaisevasti lisääntynyt viime aikoina, rikkaat eivät olisi rikastuneet köyhien kustannuksella. Tilastokeskuksen kansantalouden tulonjakotilastoiliin perehtymällä voidaan kuitenkin lehdä mm. seuraavat johtopäätökset. Kun suomalaiset kotitaloudet jaetaan tulojen perusteella kymmenesosiin eli desiileihin, 1990-luvulla ylimmän eli rikkaimman kymmenyksen tulot kasvoivat moninkertaisesti muihin verrattuna. Ahon ja Lipposen hallitusten tekemien leikkausten takia eräiden tulonsiirtojen, kuten esimerkiksi lapsilisien ja muiden perheetuuksien, reaaliarvot ovat 1990-luvulla alentuneet. Ne eivät tasoita tuloeroja enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Toisaalla poikkeuksellisen voimakas pörssinousu kasvatti osinkoja ja muita pääomatuloja. Ahon hallituksen tekemä pääomatulojen verouukeskustelua distus vuonna 1993 muutti omaisuustulojen verotuksen erittäin lieväksi. Esimerkiksi osinkotulo tuli saajalleen täysin verovapaaksi. Osinkotuloista kaikkein hyvätuloisimmat saavat 75 prosenttia. Tuloerojen todellinen kasvu 1990-luvulla paljastuu selvimmin, kun tulotilastosta poistetaan laskennallinen ns. asuntotulo. Kun näin verrataan todellisia, käteen saatuja rahatuloja, jopa puolella kotitalouksien tulokymmenyksistä keskimääräiset tulot ovat 1990-luvulla reaalisesti laskeneet! 1990-luvulla kotitalouksien rahatulot kasvoivat reaalisesti 37 miljardia markkaa. Tästä kasvusta rikkain kymmenys kotitalouksista sai valtaosan, 23 miljardia markkaa, eli yli 60 prosenttia. Kaikki muut yhteensä, eli 90 prosenttia kotitalouksista, saivat tulojen kasvusta vain 39 prosenttia. Kenen työllä Jyllinmaa luulee, että pääomanomistajat rikastuvat? Jos joku ottaa kakusta (vaikka kasvaneestakin) isomman siivun kuin toinen, eikö hän rikastu toisen kustannuksella? ' Jyllinmaan perhepuhe on individualistista; yksilöt (tai perheet) pärjätkööt omillaan. Perhettä ei voi erottaa yksilöistä, yhteiskunnan jäsenistä ja heidän välillään vallitsevista eliniasoeroista ja suhteesta tuotantoon, perheet ovat käytännössä samassa asemassa kuin sen jäsenet. Jyllinmaa taitaa perheillä larkoitiaa vain hyvin toimeentulevia perheitä. Eivät he yhteiskunnan tukea tarvitsekaan. Lainaanpa Helsingin Sanomissa taannoin ilmestynyttä Raija Julkusen kirjoitusta, joka tosin on jo muutaman vuoden vanha (1998). Kirjoituksen jälkeen lasten köyhyys on lisääntynyt Suomessakin sosiaaliturvan romuttamisen vuoksi: "Kun meilläkin halutaan omaa vastuuta, niin halutaanko takaisin laajaan sukulaisvastuusecn? Yhdysvallat on markkinakeskeisin esimerkki hyvinvoinnin järjestelyistä. Julkisten sosiaalimenojen osuus kansantuotteesta on vain 14-15 prosenttia. Kun mukaan lasketaan yksityinen kulutus eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja lastenhoitoon jne., osuus (28-29 prosenttia) nousee Tanskan tasolle ja lähelle Ruotsia. Jos asiaa katsotaan kotitalouksien budjettien kannalta, niin kotitaloudet käyttävät Ruotsissa ja USA:ssa kummassakin pyöreästi noin 40 prosenttia bruttotuloistaan hyvinvointimenoihin, Ruotsissa liki kokonaan verotuksen muodossa, USA:ssa pääasiassa yksityisenä kulutuksena. Kehittyneet yhteiskunnat käyttävät aika lailla samanlaisen osuuden kansantuotteestaan hyvinvointimenoihin. Mitä voitamme ja mitä häviämme, jos siirrämme hyvinvoiniimenot julkisesta yksityiseen kulutukseen? Osa ekonomisteista ajattelee, että siinä voitetaan tehokkuusja kannustavuushyötyjä, mutta empiirinen todistusaineisto on hutera. Lisäksi Yhdysvaltojen sosiaalija terveysturva toimii niin huonosti, että tuskin kukaan haluaa pitää sitä esimerkkinä toimivista järjestelyistä. Uudelleenjakovaikutusten erilaisuus on sen sijaan kiistatonta. Ruotsissa (ja Suomessa) lapsista elää köyhyysrajan alapuolella 3-4 prosenttia, USA:ssa joka viides, ja yksinäisten äitien lapsista jopa 60 prosenttia." Omasta mielestäni kehittyneempi yhteiskunta on se, jossa ei tarvitse olla riippuvainen rikkaista näiden antamien almujen kautta. Mitä Neuvostoliiton "empiirisen kokeilun lopettamiseen" tulee, itselläni ei ole ollut tapana ilakoida ihmisten hädän ja kurjistumisen lisääntymisellä. KALLE HERNBERG VETOOMUS PERHEARVOJEN PUOLESTA Juha Viinikkala, Jouni Jyllinmaa, Jussi Hermaja ja Jukka Peltokoski tuntuvat kirjoitustensa perusteella olevan hyvää tarkoittavia ihmisiä. On hienoa, että nuorisosta löytyy yhteistä halua yhteiseen hyvään. Hyvin ovat vanhempien kuri ja rakkaus menneet perille. Suomalaisen perusluonteen geeniperimässä oleva toisista huolehtiminen on hyvin polveutunut näiden neljän kohdalla. Hyvä pojat! Olen kuitenkin ollut havaitsevinani, että yhteisen hyvän määritelmät sekä keinoi tämän hyvän saavuttamiseen eroavat näillä neljällä. Toivon kuitenkin, että yhteisien perhearvojen, kurin ja rakkauden hengessä pyrkisimme ymmärtämään toisiamme talvisodan hengessä. Paljon on puhuttu perheestä ja välittämisestä. Itsekin olen havainnui perheen rakkauden hyväksi asiaksi. Vaikka meillä ei vanhempien kanssa kovin paljon enää yhteistä puhuttavaa olekaan, niin olen aina positiivisesti ilahtunut kotona käydessäni saatuani kaksikymppisen jos toisenkin taskuuni. Kehoiiaisinkin köyhiäkin vanhempia antamaan lapsilleen enemmän rahaa. Köyhien vanhempien tulisi kuitenkin muistaa, että rahalla ei voi korvata ihmisten rakkautta. Köyhien tulisikin halata lapsiaan enemmän. Kuriakaan ei tule unohtaa. Yhdyn Jyllinmaahan siinä, että on todella paradoksaalista, että ihmiset pystyvät matkustamaan Jyväskylästä Helsinkiin asti valtion tuella. Eikö esimerkiksi Lahti tai Janakkala olisi kohtuullisempi valinta veronmaksajien kannalla? Pienenä vinkkinä köyhille. Belgiaankin on varmasti köyhän mahdollista päästä, mikäli lähtee alkukuusta. Kummallista. Terveisiä Hermajalle, että suurin osa meistä täällä Suomessa oleilevista lainkuuliaisista suomalaisista uskoo perheen voimaan ja lähimmäisistä välittämiseen. Tulemmekin tämän osoittamaan yhtenä suurena perheenä, kun toivotamme sinut takaisin Koto-Suomeen, mikäli palaat. Haastan Viinikkalan, Jyllinmaan ja Peltokosken järjestämään Hermajalle vastaanottokomiteaa ja yhteistä suomalaista perhejuhlaa. Näin yhdistäisimme vanhan kunnon talvisodan hengen (kaveria ei jätetä) ja lähimmäisen rakkauden (ks. Raamattu). On kuitenkin tärkeää, etteivät rahat ja tarvittava työmäärä tähän juhlaan tulisi veronmaksajilta, vaan esimerkiksi vapaaehtoistyöllä, johon kovia kokeneessa Suomessa on aina löytynyt toimijoita. Me vapaaehtoiset (Peltokoski, Viinikkala, Jyllinmaa, allekirjoittanut) voisimme esimerkiksi hiekoittaa tiet ennen Jussin saapumista, mikäli hän on unohtanut ostaa talvilenkkarit. On aivan turhaa järjestää tämän takia mielenosoitusta (jotka ovat haihatusta ja näyttävät typeriltä). ANTTI NISKANENOLLI NURMEKSELLE Olli Nurmes esittää Jyväskylän ylioppilaslehden numerossa 3/02 tutun stereotyyppisiä väittämiä koskien siviilipalveluksen pituutta. Kiitokset Nurmes ansaitsee siitä, että hän sentään tunnustaa varusmiesten nukkuvan toisin kuin ne, jotka kirkkain silmin ovat väittäneet sotilaiden palvelevan vuorokaudet läpeensä. Nurmeksen väitteet hakevat naurettavuudessaan vertaistaan. Vaikka olen itse viettänyt tovin elämästäni totaalikieltäytyjänä vankilassa, josta ei päässyt pois edes viikonloppuisin saati iltaisin, en väitä palvelleeni 24 tai edes 16 tuntia vuorokaudessa. Asiaa paremmin tuntemattomille muistutettakoon, etteivät kaikki siviilipalvelusmiehet suinkaan vietä vapaa-aikaansa kotonaan. Monet sivarit palvelevat kaukana kotipaikkakunniltaan, asuvat laitosolosuhteissa ja tekevät raskasta vuorotyötä. Niin siviilija varusmiespalveluksen väliltä kuin niiden sisälläkin löytyy niin suuria eroavaisuuksia, että luntikohtaisten palvelusaikalaskelmien tekeminen on mahdotonta. Perustelluin vertailukohta on palveluksen kokonaiskesto, jonka ajaksi niin varuskuin siviilipalvelusmieskin joutuu luopumaan työstään, opiskeluistaan ja muusta normaalielämästään. Edes Nurmeksen hehkuttamalla "hyvällä tahdolla" ei voida poistaa sitä tosiasiaa, että 13 kuukauden mittainen siviilipalvelus katkaisee nuoren miehen opinnot pahimmillaan kahdeksi lukuvuodeksi. Kirjoituksensa päätteeksi Olli Nurmes viittaa siviilipalveluksen lyhentämiseen kuuden kuukauden mittaiseksi. Tätä en muista kenenkään ainakaan julkisuudessa vaatineen. Siviilipalvelusmiesten etuja valvovan Aseistakieltäytyjäliiton näkemys on, ettei siviilipalveluksen tulisi olla pidempi kuin aika, jonka varusmiehet viettävät palveluksessa keskimäärin. Tällä perusteella sopiva pituus siviilipalvelukselle olisi kahdeksan kuukautta. SAMPSA OINAALA,VAPAA TOIMITTAJA, HELSINKI GERONTOLOGIA ON TULEVAISUUDEN ALA Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella on voinut opiskella terveysgerontologjaa pääaineena jo yli kymmenen vuoden ajan. Tähän saakka on opiskelijoiksi hyväksytty ainoastaan terveydenhuoltoalan ammattitutkinnon suorittaneiia, mutta tänä vuonna sisään otetaan myös ylioppilaita. Mahdollisia on suorittaa terveystieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tuikinto. Gerontologia (geron=vanhus, logo=oppi) on tieteenala, joka tutkii ihmisen vanhenemista biologisena, sosiaalisena ja psykologisena ilmiönä. JY:n gerontologian opetus ja tutkimus on monitieteisyytensä vuoksi ainutlaatuista koko maassa. Yliopiston eri laitokset (terveystieteet, psykologia, sosiologia, kasvatustiede, historia, etnologia ja tilastotiede) tekeväl yhteistyötä niin opetuksen kuin tutkimuksenkin alueella. Terveystieteen laitos vastaa terveysgerontologian opetuksesta, jonka keskeisiä teemoja ovat terveys ja toimintakykyisyys sekä positiivinen vanheneminen. Perinteinen osaamisalue on myös liikunnan ja vanhenemisen yhteyksien tutkiminen. Vanhenemiseen liittyvällä tuddmustyöllä on JY:ssä vuosikymmenien perinne. Gerontologia on ollut nimettynä JY:n kansainväliseksi vahvuusalueeksi, ja yksikkö on saanut myös useita kansainvälisiä tunnustuksia. Vanheneminen on kaiken kattava, perustavaa laatua oleva prosessi niin luonnossa, ihmiselämässä kuin yhteiskunnassakin. Väestörakenteen painottuessa yhä enemmän vanhempiin ikäluokkiin on gerontologian alan asiantuntijoille tulevaisuudessa yhä suurempaa tarvetta. Tähän saakka valmistuneet ovat sijoittuneet lähinnä tutkimuksen, opetuksen tai julkisen terveydenhuollon asiantuntijaja johtotehtäviin. Tulevaisuudessa myös yrityselämässä on kasvavaa taivetta alan asiantuntijuudelle, Tervetuloa vireään ja ennakkoluulottomaan joukkoomme! TIINA-MARI LYYRA GERONTOLOGIAN JA KANSANTERVEYDEN ASSISTENTTI
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 j f l keskustelua YLIOPPILASTALON LAAJENNUKSESTA LUOVUTTAVA Ylioppilastalon laajennushanketta on muutaman vuoden ajan lobannut pieni JYYn eliitti. Rakennushanketta on ylioppilaskunnan aktiiveille perusteltu mm. saunatiloilla. Ylioppilastalon laajennus aiheuttaa paineita jäsenmaksun korottamiseksi. Jo vuoden 1999 budjettiin esitettiin jäsenmaksukorotusta suunnitteluja rakennuskustannusten vuoksi. Ylioppilastalon laajennusosaan olisi tarkoitus sijoittaa enimmäkseen yliopiston ja yritysten tiloja. Ylioppilaskunnan tiloja sinne tulisi suhteellisen vähän. Tilantarpeella laajennusta ei voi perustella. Tällä hetkellä opiskelijajärjestöt ovat saaneet käyttöönsä ylioppilastalon tiloja hyvin rajoituksiin ei ole tarvinnut ryhtyä, lisäksi ylioppilastalossa sijaitsee yliopiston vuokraamia tiloja, mm. soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli laajennushanketta viimeksi kokouksessaan 29.1. Se totesi, että mikäli laajennushanke toteutetaan, yhteensä 85 laajennushankkeen alta poistuvaa autopaikkaa on sijoitettava maan alle. Yhden autopaikan rakennuskustannukseksi tulisi 135 000 mk. Tällä hinnalla saisi jo aika monta asuinneliötä opiskelija-asumiseen. Kampus on jo nyt riittävän täyteen rakennettu. Yliopiston lisärakentaminen olisi hyvä kohdistaa kampusalueen ulkopuolelle. Kortepohjan ylioppilaskylän vajaakäyttöisten saunatilojen hyödyntäminen ylioppilaskunnan saunakabinettikokousteluun lähentelee kustannusvaikutuksiltaan nollaa markkaa. Siksipä esitämme, että rakennushankkeesta luovutaan, ja ne päättävät henkilöt, jotka ovat lobanneet saunaa ylioppilastalolle hyödyntäisivät jo olemassa olevia saunatiloja puhdistautumiseensa ja jättäisivät ylioppilaskunnan jäsenten kukkarot rauhaan. Ylioppilaskunnan jäsenyyden lakisääteisyyden vuoksi korottuneelta jäsenmaksulta ei voi yksittäinen opiskelija välttyä. SOSIAUSTIOPISKELIJAT RAISA JÄNTTI JA ANTTI KURKO NAISEN ALISTAMISELLA ON MONET KASVOT Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 2/02 oli artikkeli Suomessa asuvista afgaaninaisista. Jutun lopussa toimittaja kirjoitti "pienen feministin" sisällään ajattelevan, että ko. musliminaiset ovat alistettuja, mutta kysyi kuitenkin samalla viisaasti: mikä minä olen heitä arvioimaan? , M ^ M Oman kulttuurin arvioiminen onkin paljon vaikeampaa kuin vieraan kulttuurin. Teollisessa maailmassa ovat luonnollistuneet naista alistavat käytännöt kuten paljastava pukeutuminen tai silikonorinnat ilman, että kukaan nousisi barrikadeille. Nämä käytännöthän perustuvat käsitykseen, että naisen on korostettava seksuaalisia ominaisuuksiaan ja täytettävä niiden osalta myös uetyt ulkopuolisten asettamat standardit. Vanhojen naisten elämänkokemuksesta ei kulttuurissamme ole kiinnostunut kukaan, vaan aikakauslehdissä nuoret mallitytöt tilittävät näkemyksiään maailmasta, kuvien kera tietysti. Suomessa pidetään yllä myyttiä "koulutetusta suomalaisesta naisesta", joka on naisen tasa-arvoisuuden tähänastinen täydellistymä. On mielenkiintoista, että tämän rationaalisen, asiallisen ja itsenäisen naishahmon vastapainoksi on noussut aivan toisenlainen naistyyppi: seksipalveluja tarjoava runsasmuotoinen ja punahuulinen viettelijätär, altis ja antautuvainen ja valmis tosiaankin palvelemaan miestä. Entinen madonna-huora -dualismi uudessa kaavussa? Seksuaalisuuden muuntamisesta rahaksi on viimeistään jälkeen Lampeniuksen tullut kunniallista ja entisestä huoran pukeutumisesta tavallisenkin naisen juhla-look. Tuntuu kuin kulttuurissamme olisi täysin menetetty käsitys, että seksuaalisuus on yksityisasia, niin voimallisesti naissukupuoli nykyään tyrkyttää itseään visuaalisessa maailmassamme. Mielestäni on ymmärrettävää, että muslimikulttuuri pitää tällä tavalla naisen seksuaalisuutta käsittelevää yhteisöä rappeutuneena. Mainosten vähäpukeisten naisten rakentamille mielikuville naisellisuudesta altistuvat kaikki kulttuurissamme, niin lapset kuin aikuiset. Suomessa arkikäytännöksi luonnollistunut naisen halveksunta ilmenee esimerkiksi siinä, että alatyylin sana "vittu" on tullut osaksi niin poikien kuin yhä enenevässä määrin myös tyttöjen arkipuhetta. Feministit ovat keskittyneet naisten oikeuksiin koulutuksessa ja työelämässä ja samalla naisen elämän keskeinen ulottuvuus, äitiys, on ajautunut kulttuurissamme marginaaliin. Nainen löytää Suomessa ensisijaisesti identiteettinsä työnsä kautta ja delegoi lapsenhoidon ammattikasvattajille. Mielestäni on äidin työn aliarvioimista ajatella, että kuka tahansa mahdollisesti vaihtuva lastenhoitaja kykenee päivittäin korvaamaan äidin läsnäolon jo alle vuoden vanhan lapsen elämässä ilman vaurioita äidin ja lapsen suhteelle. Laajamittaisen laitospäivähoidon aiheuttama vanhempien ja lasten vieraantuminen toisistaan alkaakin jo olla Suomessa nähtävissä. Äitiys on kulttuurissamme haitta, mikä ilmenee mm. siitä, että äidin kotiin jäämisiä muutamaksi vuodeksi ei tueta tehokkaasti, vaan kotihoidontuki on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Eikä eläkettäkään kotiäidille kerry. Suomessa kotiäitiyden ja alhaisen minäkuvan on todettu liittyvän toisiinsa ihan tieteellisessä tutkimuksessakin, mikä saattaisi saada musliminaisen ihmettelemään. Muuan Suomeen muuttanut somalialaispoika sanoi kerran kysyessäni, mikä häntä täkäläisessä kulttuurissa häiritsee :"Se, miten halveksivasti suomalaislapset puhuu äidilleen." Kaiken lisäksi länsimainen nainen on huijattu uskomaan, että hänen kehonsa hormonaalinen manipuloiminen e-pillerien, katumuspillerien ja vaihdevuosiestrogeenien avulla tapahtuu hänen omaksi edukseen, vaikka se itse asiassa vieroittaa häntä hänen omasta kehostaan, sen tarjoamista informaatiovirroista ja yhteydestä luontoon. Ehkä juuri siinä on yksi länsimaisen naisen juurettomuuden ja voimattomuuden syistä. SOFIA JYLLINMAALLE Vastaan Jouni Jyllinmaan viime Jylkkärissä (3/02) esittämiin taloudellis-yhteiskunnallisiin teeseihin. Jyllinmaa perustelee väitteensä etteivät rikkaat ole rikastuneet köyhien kustannuksella sillä, että pienipalkkaisten taloudellinen ja sosiaalinen asema oli viisikymmentä vuotta sitten huonompi kuin nykyään. Toteamus pitää paikkansa, mutta on täysin irrallinen asiayhteydestään. BKT:mme on moninkertaistunut vuosikymmenten takaisesta, eikä kai Jyllinmaakaan voi vakavalla naamalla väittää taloudellisen kasvun olevan vain rikkaimman kymmenyksen ansiota. Päinvastoin: taloudellisesta kasvusta ja pääomien kasvusta vastuussa on palkkatyöläisten tekemä työ. Köyhyys ja rikkaus on siis aina suhteellista liittyen vallitseviin oloihin. 1990-luvulla tuloerot rikkaimman ja köyhimmän kymmenyksen välillä ovat kasvaneet huimasti. Pääomatulot ovat kasvaneet laman jälkeen voimakkaasti saavuttaen palkkatulojen osuutta kansantuotteesta jälkimmäisen sitävastoin laskiessa. Väite, että rikkaat ovat rikastuneet köyhien kustannuksella pitää siis tässä valossa paikkansa. Jyllinmaa kyseenalaistaa sosiaaliturvajärjestelmää tutulla oikeistolaisella retoriikalla sosiaaliturvan väärinkäyttäjistä, "käenpojista", nostaen mitättömän marginaali-ilmiön tuloerojen kasvua ja sosiaalista eriarvoisuutta suuremmaksi ongelmaksi, "Käenpoika syö kaiken sen määrästä riippumatta", kirjoittaa Jyllinmaa. Lause kuvaa mielestäni paljon osuvammin kirjoittajansakin edustamaa yhteiskunnallista suuntausta, jossa taloudellinen voitontavoittelu on nostettu elämää ja yhteiskuntaa ohjaavaksi kuningasarvoksi, joka ei ole alisteinen millekään, kuten vaikkapa toimeentulotukeen turvautuvan pitkäikaistyötiömän ajatusmaailmaa. Jyllinmaan mukaan syrjäytyminen, työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat yhteiskunnan kehityksen ja taloudellisen kasvun väistämättömiä seurauksia, joita ei voida poistaa "pumppaamalla lisää rahaa yhteiskunnan palveluihin". Yhteiskunnan kehittyminen ei ole mikään omalla painollaan etenevä luonnonlain kaltainen prosessi, vaan kehityksen suunnan määräävät yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevat valtasuhteet. Jyllinmaan aiemmin mainitsemat ongelmat ovatkin seurausta tarkoituksella harjoitetusta politiikasta, josta nyt saamme maksaa mm. mielenterveysongelmien muodossa. Väitän, että "pumppaamalla" rahaa esimerkiksi YTHS:n mielenterveyspalveluihin ja opintorahan nostamiseen vähintään toimeentulotuen tasolle monen opiskelijan elämänlaatu kummasti parantuisi, toisin kuin Jyllinmaa julistaa. JUSSI HERMAJA Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi.Kirjoita tiivisti (max. 2500 merkkiä) toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussaifoolonfie 2,40600 Jyväskylä . JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HAKU BIOLOGIAN, FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee uusissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Matematiikan ja luonnontieteiden aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opiskelijavaihdon kautta osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla ja opiskelun loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. BIOJA YMPÄRISTÖTIETEISSÄ pääaineena voi opiskella ekologiaa ja ympäristönhoitoa, hydrobiologiaa ja limnologiaa, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, biotekniikkaa, kalabiologiaa ja kalataloutta tai ympäristötieteitä. Lisäksi opiskelija voi valmistua biologian aineenopettajaksi. Biotekniikan ja ympäristötieteen ja -teknologian muuntokoulutukseen voivat hakeutua vähintään 70 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. Evolutiivisen ekologian tutkimusryhmä on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. FYSIIKAN alan opiskelija voi erikoistua opinnoissaan mm. elektroniikkaan, hiukkasfysiikkaan ja kosmologiaan, kiihdytinfysiikkaan, materiaalifysiikkaan ja ydinfysiikkaan. Opiskelija voi myös valmistua fysiikan aineenopettajaksi. Teollisuusfysiikan koulutusohjelmaan ja elektroniikan muuntokoulutukseen voivat hakeutua noin 80 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. Ydinja materiaalifysiikka on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. KEMIAN alalla pääainevaihtoehtoja ovat epäorgaaninen ja analyyttinen, fysikaalinen, orgaaninen ja soveltava kemia. Kemian alalta voi valmistua myös aineenopettajaksi. Lisäksi Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovat sopineet lääkeainekemian koulutusyhteistyöstä. Teollisuuskemian koulutusohjelmaan voivat hakeutua noin 80 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN laitoksella voi opiskella matematiikan ja matematiikan aineenopettajan opintojen lisäksi tilastotiedettä. Matematiikan alalle hakeva voi hakea myös suoraan matematiikan aineenopettajan koulutukseen tai matemaattisen biologian ohjelmaan. Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Tilastotieteiden koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan, käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. Tilastotoimen menetelmät maisteriohjelmaan voivat hakea soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai vähintään 100 ov laajuiset yliopisto-opinnot suorittaneet. Kevään hakuaika päättyy 16.5.2002. Biotekniikan ja ympäristötieteiden ja -teknologian muuntokoulutuksiin haku päättyy 23.5.2002. Tilastotoimen menetelmät -maisteriohjelmaan haku päättyy 30.4.2002. Elektroniikan sekä teollisuusfysiikan ja kemian koulutusohjelmiin on jatkuva haku. Hakulomakkeita ja valintaoppaan voit tilata opiskclijapalveluista sähköpostitse: opiskeIijapalvelut@jyu.fi tai automaattisesta puhelinvastaajasta (014) 260 1070 ja 260 1078. Lisätietoja saat osoitteesta http://www.jyu.fi/ "Hae opiskelemaan" otsikon alta tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä sähköpostitse: mlopsiht@cc.jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 2204. Hakulomakkeet toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon (Jyväskylän yliopisto. Kirjaamo, PL 35, 40351 Jyväskylä).
• B 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4 / 2 2 • • HAITARIVYORYTYSTA UEVYT JA SURREALISMIA Kimmo Pohjonen: Kluster (Rockadillo Records 2002) KIMMO POHJONEN jatkaa toisella soololevyllään haitarimusiikkiin liittyvien stereotypioiden ja konventioiden rikkomista. Klusterin soidessa jalka ei polje "hilipatihippaan" tahdissa eikä mieleen tule kultaisen harmonikan kilpailut. Kluster on Kimmo Pohjosen tuorein projekti, ja tätä nimeä kantaa myös tuorein levy. Haitarista asiaa, kirjaimellisesti: kaikki levyn sisältämät äänet on saatu ulos Pohjosen haitarista. Perkussionisti Samuli Kosminen on se toinen levyllä esiintyvä muusikkoja hän vastaa Pohjosen haitarista äänitettyjen samplejen uudelleensynnyttämisestä mm. rytmien muodossa. Haitarin ja haitarisamplejen lisäksi äänimaisemassa tärkeä elementti on myös ihmisääni, josta vastaavat sekä Pohjonen että Kosminen. Levyn musiikissa on vahvoja vaikutteita mm. kansanmusiikista, vaikka sitä ei ensikuulemalla ajattelekaan, kun päälle vyöryy äänimaisema täynnä efektoitua haitaria (mm. wah-wah-pedaali) ja ääniefektejä. Äänimaisema on omaperäinen ja samalla mielenkiintoinen. Levyn tunnelma on täynnä alkukantaista energiaa hakkaavine rytmcincen, ihmisäänineenjaääniefekteineen. Pohjosen improvisatorinen ja energinen ilmaisu nousee kuitenkin pääosaan tunnelman luomisessa. JUHA RUUSKA VERTTI TERÄSVUORI XL Surreal (Pohjola Records 2002) Isot pojat ovat täällä taas. Kahden vuoden takainen Jeti ja viimekeväinen livetaltiointi Live Ballet saavat jatkoa Surrealin muodossa, joka on yhtyeenneljäs studioalbumi. XL on soundiltaan ja tyyliltään edelleen oma itsensä, sinfonis-elokuvallista musiikkia sekoitettuna rock-jazziin ja ambientiin. Levyn tyylikirjo voidaan karkeasti jakaa kahleen päälinjaan, sinfoniseen ja elokuvamusiikilliscen ja enemmän ydinbändiin nojaavaan materiaaliin, jossa yhtyeelle ominainen soundi ja melodisuus yhdistyvät. Yhtyeelle ovat ominaisia pelkän äänimaalailun sijasta selkeät melodiat, jotka kuljettavat biisejä eteenpäin. Kahden päälinjan välille mahtuu muutakin, ilmavaa ambienssia sekä perinteisempää progressiivista rockia. Vaikka tyylierot joidenkin biisien välillä ovat melko suuria, ei se juuri häiritse. Laaja ja kirjava soppa, eli XLsoppa. VIBRAFONISTI Arttu Takalon ja kitaristi Jarmo Saaren sävelkynät on hyvin tälläkin kertaa teroitettu. Lisäksi rytmiryhmä Salesvuo-Koski hoitaa tonttinsa tyylikkäästi. Dj Bunuelista on viime keväänä julkaistun live levyn myötä tullut yhtyeen vakiokalustoa, ja hän tuokin yhtyeen soundiin oman lisänsä. Kertojana hänen äänensä on miehisyydessään Marlboro-miehen luokkaa. Ydinbändin lisäksi mukana on 15-henkinen orkesteri. Levy herättää kiinnostuksen yhtyeen live-aktiin, koska live-iilantessa kuultavaa särmää on usein vaikeaa tallentaa. Toinen tapa on tietty kääntää kotioloissa äänentaso kaakkoon ja laulaa mukana. JUHA RUUSKA mm • •• • • •• •• mm •• •• Kaurismäki n ä p ä y t t ä ä N o k i a l a n d i a a Miesväillä menneisyyttä. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Pääosissa: Kati Outinen, Markku Peltola, Sakari Kuosmanen. AKI KAURISMÄEN uusin on hauska leffa! Enpä muista ennen nauraneeni näin makeasti miekkosen tuotoksia katsellessani. Toisaalta Mies vai/la menneisyyttä on Kaurismäelle tunnusomaisesti tavattoman lämmin ja inhimillinen elokuva. Tähänastisissa kritiikeissä se on rankattu kautta linjan viiden tähden leffaksi, eikä syyttä. Mies vailla menneisyyttä kertoo nyky-Suomesta tarinaa, jota Nokialandian imagonrakentajat tuskin katsovat mielellään. Leffan tapahtumapaikkoja ovat sataman parakit, roskikset, Pelastusarmeijan soppajonoja kirpputori... Alun väkivaltakohtauksessa taustalla soi Leevi Madetojan Sinfonia nro 3 Aduuri, op. 55, kun Helsinkiin junalla jostain saapunut Mies (Markku Peltola) ryöstetään ja hakataan rautatieasemalla niin pahasti, että sairaalassa hän ehtii jopa "kuolla" ennen kuin häipyy omille teilleen ja "syntyy uudestaan" Mieheksi, joka on menettänyt muistinsa kokonaan. Neuvokas Mies kotiutuu konttiin, jonka hän sisustaa kotoisaksi ja jonka pihamaalle hän istuttaa jopa perunoita. Vaikka hän ei muista menneisyydestään mitään, ei hätää elämä jatkuu ihan sujuvasti ilman nimeäkin. Perunasato on niin niukka, ettei siitä riitä keripukkia pelkäävälle ystävällekään kuin puolikas, mutta optimismistaan Mies ei luovu. Mies löytää ystäviä sekä työtä Pelastusarmeijan kirpputorilta. Sielunhoitoa Miehelle tarjoaa Kati Outisen näyttelemä Irma, Pelastusarmeijan sotilas, joka ruokkii ja vaatettaa onnettomaksi arvioimansa Miehen. Soppalautasen yli vaihdetaan kaihoavia katseita, ja karheankaunis romanssihan siitä kehittyy. ERITYISEN HUPAISAA katsottavaa on Miehen seikkailu suomalaisessa byrokratiaviidakossa, jossa mikään ei onnistu ilman nimeä ja sosiaaliturvatunnusta, "oikeiden töiden" haku työvoimatoimistosta varsinkaan. Lopulta Miehen menneisyyskin palaa, muttei tee pesää hänen elämäänsä. Mies ilman menneisyyttä mainitaan Aki Kaurismäen Suomi-trilogian itsenäiseksi toiseksi osaksi. Ensimmäinen osa, Kauas pilvet karkaavat, kertoi työttömyydestä. Mies vailla menneisyyttä kertoo asunnottomuudesta ja osattomista tämän päivän Helsingissä. Soppajonossa nähdään oikeita asunnottomia. Elokuva on kaunis kunnianosoitus heille, jotka ovat tipahtaneet Euro-suomen kärryillä. Kaurismäki palauttaa heidän ihmisarvonsa ja olemassaolon oikeutuksensa. Elokuvan musiikki alleviivaa vanhojen hyvien aikojen kaipuuta, kuten Kaurismäen leffoissa yleensäkin. Marko Haavistoja Poutahaukat esittää Pelastusarmeijan orkesieria, jonka manageriksi ryhtyvä Mies johdattaa heidät myös maallisemman musiikin pariin. Lopulta orkesteri esiintyy 1 kodittomien bileissä, joissa orkesterin solistina laulaa Annikki Tähti (hänellä on myös rooli Pelastusarmeijan kirpputorin johtajana). Dialogia elokuvassa on Kaurismäeksi poikkeuksellisen paljon. Vaikka vähäeleisyys on yhä kunniassaan, loisinaan äidytään vallan puheliaiksi, varsinkin Sakari Kuosmasen esittämä ärhentelevä satamavartija Anttila (lempinimeltään Jumalan ruoska). Anttila on elokuvan karskirunkoinen uros, jonka machoilu menee liikuttavalla tavalla täysin pieleen. Mukana on koko Kaurismäki-leffojen vakiokaarti edesmennyttä Matti Pellonpäätä unohtamatta; tällä kertaa hän on mukana valokuvana baarin seinällä. Sivuosissa nähdään mm. Anneli Sauli, Peter von Bagh ja ihmisoikeusjuristi Matti VVuori. ANNA-MAIJA TUUMAINEN lindbeoöl b
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2002 Q X P A R O N I A KYYDISSÄ SUOMEN elokuva-arkiston esityssarja muistaa edesmennyttä Spede Pasasta esittämällä keskiviikkona 6.3. hänen esikoiselokuvansa X-parom (1964). Ranskalaisohjaaja Agnes Vardan naiskuvaus Oio viidestä seitsemään (Ranska 1961) on esitysvuorossa 13.3. SPEDE PASANEN oli aloittanut uransa viihteeniekijänä radioja televisiohupailujen parissa, mutta vihdoin 1960-luvun puolivälissä hän pääsi toteuttamaan ensimmäisen elokuvansa. Hän sai rinnalleen X-paronin käsikirjoittajiksi ja ohjaajiksi uuden polven elokuvantekijät Jaakko Pakkasvirran ja Risto Jarvan, joka myös kuvasi ja leikkasi elokuvan. Olio Donner pestattiin säveltämään komedian musiikki. Elokuvan juonen perustana on iarssipermteellc tyypillinen rooiinvaihtoku\io. Paroni von Tandem on raharikas lelsingin herra, jokaländen-yhiymän johtajuuden sijaan on varsin kiinnostunut intiaaneista. Syvällä Savossa hänellä on Kaksoisolento, Kalle, jonka työnteko maatilalla kärsii vakavasta keskittymiskyvyn puutteesta, mutta jossa on keksijän vikaa. Miehet osuvat samalle uimarannalle, jossa hillityn porhon ja iiiaalaLsjullin roolit vaihtuvat. Seurauksena on monia odottamattomia tilanteitä ja paljon sekasortoa. MONET PITÄVÄT X-paronia Speden parhaana elokuvana. Niin tai näin, sen nonsense-huumorissa on tuoreutta ja elokuvan rakenteessa sitä jäntevyyttä, joka myöhäisemmistä Spede-tuotannoista jäi usein puuttumaan. Myös X-paronin musiikki ja kuvaus ansaitsevat kiitosta, näyttelijäntyö sen sijaan on tasoltaan spedemäiscn kirjavaa; erään aikalaiskriitikon mukaan "elokuvan harrastajanäyttelijäkunta tarjoaa suoranaisen havaintotunnin Suomen kansan kaikista mahdollisista puhevioista". X-paronin siVuonna 1964 valmistunut X-paroni on edesmenneen Spede Pasasen ensimmäinen ja monen mielestä myös paras elokuva. vuosissa esiintyvät muun muassa Peter von Bagh. Tapio Rautavaara ja Simo Salminen. AGNES VARDA hankki nuorena taiteilijana kokemusta valokuvauksen ja teatterin piirissä, mutta siirtyi elokuvaohjaajaksi 1950-luvun puolivälissä. Hän kuuluu Jean-Luc Godardin ja Francois Truffauthi tavoin siihen ranskalaisohjaajien sukupolveen, joka synnytti 50-luvun lopulla ns. uuden aallon elokuvan. Omaa linjaansa seurannutta Vardaa ei yleensä lueta tuon koulukunnan sisäpiiriin, mutta esimerkiksi hänen kenties tunnetuimmassa elokuvassaan Cl6o viidestä seitsemään on paljon samaa raikkautta ja välittömyyttä kuin vaikkapa Godardin parhaissa ohjaustöissä. CLEO VIIDESTÄ seitsemään seuraa nimensä mukaisesti kahden tunnin ajan nuoren pariisilaisnaisen elämää. Clfio (Corinnc Marchand), kaunis ja menestyvä iskelmälaulaja, on tunnollisesti omaksunut muotivaatteiden, kauneudenhoidon ja kevyiden ihmissuhteiden raamittaman suurkaupunkilaisen elämäntavan. Juuri nyt laulajalla on kuitenkin pala kurkussa, kun hän lääkärissä käytyään j a syöpäuutisia peläten -joutuu kahden tunnin ajan odottamaan kokeiden tuloksia. Uusi lilanne herättää Cleon tarkkailemaan omaa itseään ja suhdettaan muihin ihmisiin aivan uudella tavalla. Vardalla on taitoa lähestyä naisen sisäistä kokemusta mitättömillä vaikuttavien arkipäivän tilanteiden kautia. Hän tarkastelee yksinäisyyden ja kuoleman läheisyyden tematiikkaa samaan tapaan, multa aavistuksen verran optimistisemmin, kuin loisessa huipputyössään Kuin laivaan lintu (1985). MARKUS LATVALA Suomen elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnonsalissokeskiviikkoisin klo 18.00. Rakkautta ja rappiota SEURAAVAT Kampus Kinossa näytettävät elokuvat tarjoavat kaksi näkökulmaa inhimillisen elämän rappioon ja rakkauteen. Lehden ilmestyessä on jo nähty ristiriitaisia kommentteja aikoinaan herättänyt ja niitä yhä edelleen kirvoittava Marguerile Durasin elokuva India «mg (Ranska 1975). Visuaalisesti vaikuttava elokuva oli Kampus Kinon kevään elokuvista se, jolla hemmoteltiin erityisesti elokuvafriikkejä. TIISTAINA 12.3. esitettävän Pirunsaaren (Islanti 1996) motto voisi hyvinkin olla renkutus "Rappio on sitä että rakastaa, ottaa hetkestä kii eikä tahdo lappaa". Ajallisesti elokuvan tapahtumat on sijoitettu loisen maailmansodan jälkeiseen Islantiin, jonnekin 1950-luvun loppuun. Päähenkilönä on kummajaisjoukko, perhe, jonka jokaisessa jäsenessä on lievästi sanottuna asennetta. Perheen näennäisenä päänä sanoillaan sivaltelee niin pahansisuinen eukko etten soisi sellaista otusta elävässä elämässä tapaavani, mutta josta nautin kovastikin näin matkan päästä. Enpä paljoa välittäisi arjessani myöskään lellipojasia, perheen hurmurista, joka ei tiedä, eitci vastuuta syödä edes ketsupin tai sinapin keralla. Tai no, tietää kyllä, mutta tiedostansa viis veisaa. Valkokankaalla tämäkin hahmo on herkullinen, Lisäksi löylyy peräkammarin poika, joka ei sitten ihan niin nössö olekaan, ja tyttärentytär, joka on etsinyt puolisokseen mummoaan muistuttavan kiukkupussin. Eukon aikuinen tytär avioituu elokuvan alussa jenkkisotilaan kanssa muita on vahvasti läsnä elokuvassa myös poissaolossaan: jättäähän hän kolme lastaan mummun hoitoon. Elokuvan kaikkein tärkein hahmo on kiltti, ahkera ja hiljaisesti perheitään rakastava rähinämummon puoliso, kerta kaikkiaan ihana! pappa. RIEHKAPERHE elää jenkkisotilaiden tyhjäksi jättämässä parakkikylässä ja muuttaa elokuvan lopussa kerrostaloon. Arvattavaksi jää, kuinka kauan naapurit moisia menoa kestävät. Tämän satiirisenkin elokuvan tähtenä loistaa eukon roolin tekevä Sigurveid Jönsdötrir. hänelle vastavoimaa tarjoavat lellisällinä Baltasar Komärkur ja sen ihanaln papan tekee Gisli Halldörsson. Idean elokuvaan ohjaaja Fridriksson on ottanut Einar Kärasonin romaanista. RAPPIOSTA ja eräänlaisesta rakkaudesta kertoo myös tiistaina 19.3. esitettävä Pierre Paolo Pasolinin Sodoman 120 päivää (Italia 1975). Tässä elokuvassa ei ole mitään turvapaikkaa katsojalle, se on paljas, siinä näytetään koreilematta ja peittelemättä se rappiotila, mihin ihminen sortuu silloin, kun rakastaa yli kaiken valtaa, eikä ole olemassa mitään, mikä hänen valtaansa rajoittaisi. Neljä arvohenkilöä vie kuusitoista nuoria valioyksilöä ulkomaailmalla suljettuun palatsiin jossakin Pohjois-Italiassa vuonna 1944. Kolme keski-ikäistä naisia kertoo tarinaa neljännen säestäessä pianolla. Sitä mukaa, kun esimerkiksi Danten ja De Saden tuotannosta tultuja kertomuksia kerrotaan ja kehitellään, teloitetaan nuoria irsiailijoiden tirkistelynhalun tyydyttämiseksi. Pasolinin elokuva on raaka. Se näyttää vaikkei haluaisi nähdä, ajatteluttaa vaikkei ajatella tahtoisi se muistuttaa, minkälaisista juurista inhimillisyys kasvaa, mitä kaikkea siihen punoutuu ja minkälaisia hedelmää se voi(kaan) kantaa. RIITTA KOIKKALAINEN
• BMidniäiYfawrtastehti4/g9ft2 LIMINGAN TAIDEKOULU KUVATAIDELINJA 12.8.2002-23,5.2003 • Kuvataiteen perusopinnot piirustus, maalaus, grafiikka ja kuvanveisto • Kuvataiteen erikoistumisopinnot kuvataiteen syventävät opinnot SARJAKUVALINJA 12.8.2002-23.5.2003 perustiedot sarjakuvasta: käsikirjoitus, suunnittelu, toteutus ja julkaiseminen ANIMAATIOTAITEEN LINJA 12.8.2002-23.5.2003 digitaalisen animaatiotaiteen perusteet Opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet alan jatko-opintoihin ja harrastajille mahdollisuus harrastuksen syventämiseen. Opiskelijoina sekä nuoria että aikuisia. Mahdollisuus valtion opintotukeen. Koululla on oma asuntola. Koulupäivisin täysihoito. Vapaamuotoinen hakemus, jonka liitteenä kopio viimeisimmästä koulutodistuksesta, osoitetaan opiston rehtorille (yhteystiedot alla). AVOIN YLIOPISTO Iv. 2002-2003 Oulun yo: taidehistorian ja kasvatustieteen approt (15 ov), sisustussuunnittelu (3 ov,), sisustustaiteen historia (1 ov.) ja tieteen filosofiset perusteet (1 ov.) Lapin yo: kuvataiteen appro (20 ov.) ja johdatus estetiikkaan (1 ov.). Taideteollinen kk: Kuvasommittelun perusteet (3 ov.. suunnitteilla) Lisätietoja ja esitteitä saa opistolta: puh. 08-514 5700; fax. 08-514 5750. toimisto(5!lko.inet.fi tai os. Limingan Taidekoulu, 91900 Liminka. Huom. http://personal.inet.fi/koulu/lko (Liitä tiedostoosi!) Kaipaatko kyytiä, tai haluatko m a t k a s e u r a a ? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyyti-palsta osoitteessa htfp://www. jyu.fi/jylkkari Monipuolinen, kansainvälinen, joustava ja haasteellinen! Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä koulutamme monitaitoisia osaajia maaseudulle. Agrologi (AMK) maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 160 ov Kevään yhteishaku 11.3. 5.4.2002 Olethan mukana rakentamassa elinvoimaista maaseutua! Koulutusohjelmamme tavoitteena on elävän ja toimivan maaseudun säilyttäminen maaseutuelinkeinoja kehittämällä ja monipuolistamalla. Opiskelussa yhdistyvät joustavasti teoria ja käytäntö. Opintoihin kuuluvissa projekteissa voit jo opiskeluaikana luoda yhteyksiä työelämään. Valmistuttuasi agrologiksi sinulla on valmiudet toimia yrittäjänä tai asiantuntijana maaseudun kehittämistyössä. Lisätietoja ja hakulomakkeet toimistosihteeri Merja Viitanen, Luonnonvarainstituutti, puh. (014) 4 6 9 2 6 , sähköposti merja.viitanen@jypoly.fi www.jypoly.fi m0 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 N Ä Y T T E L I J Ä N T Y Ö N P E R U S L I N J A 2 . 9 . 2 2 3 . 5 . 2 3 (n. 1000 h) Sisältää 15 ov Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opintoja Hakuaika 1.4.-20.5. Hinta 3 800 € lampereen Kornediateatterin oppiiaskoulun hakufcaavakke8a mm.iampereenfcomed 3ieaiten.fi/penjslinja.htm tai Lafi • • . 3 pöh. (03; 276 0400. ma-pe 9-17 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTE POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: . . . . Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu K E S Ä A S U N T O J A H E L S I N G I S S A 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot 995-1345 mk/kk/asukas Tiedustelut puh. 09-3877 193, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11,00710 Helsinki UNELMIA JA INFOA KEHY-PÄIVILLÄ "MUT ET N O , mikä ettei" ovat nimeltään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöpäivät, jotka pidetään 19.-21.3. Tiistaina 19.3. Päivän teema on Unelmissa ulkomaat. Salissa A 103 klo 1417.30 kerrotaan monenmoisista mahdollisuuksista osallistua kehitysyhteistyöhön niin harjoittelijana, apulaisasiantuniijana kuin vapaaehtoistyöntekijänäkin. Lisäksi Reijo Keurulainen kertoo Jyväskylän yliopiston kehitysmaaulottuvuuksista. Tiistai-iltana ohjelma jatkuu Konepohjan ylioppilaskylässä, jossa alkaa ctnokokkauskurssi klo 18. Kurssille voi ilmoittautua 15.3. mennessä kv sihteerille (jyy-kv-sihteeri@cc.jyu.Fi). Osallistumismaksu 2 euKESK1V1IKKONA 20.3. on tarjolla infoa Intiasta. Villa Ranassa on Intia aiheinen luento klo 12-14. Vanhassa juhlasalissa (S212) Lauri Hartman puhuu ja Vesa Girs näyttää diakuvia Intiasta. Ilokiven yläkerrassa voi tutustua intialaisiin jumaluuksiin klo 17; meditatiivinen joogakurssi samassa paikassa klo 18. Ilokivessä tarjoillaan päivän aikana kehy lounas. Torstaina 21.3. on vuorossa asiaa Afrikasta. MaB 102 -salissa kuullaan asiaa mm. länsiafrikkalaisen naisen arkipäivästä. Tilaisuus alkaa klo 14. Kehy-päivät päättyvät torstai-illan ctnobileisiin ilokiven alakerrassa Klo 19-20 näytetään filmi Southern masks: A film aboui.the SADC theatre festival/Carvalho, Solja klo 20-21 Saman auringon alla: Yhdessä ja erillään (Ghetto diaries). Klo 21 alkaen esiintyy mm. Djembe-rumpuryhmä. Etnomusiikki soi koko illan • Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osa XII) En ole koskaan oppinui kohtamaan pelkojani siimasta siimaan, pakeneminen on käynyt luontevammin. Ja nyi vuosien Jälkeen kohtalo pakotti minut kiduttajan eleen kvsvma.ln: Tola, laturia tarvitsisin tai siis ihan aluksi muu pilaisi soutaa. Puhelin on luolia pirtissä, mennään sinne. Velliin ääni on rauhallinen ja ystävällinen kuin vanhan ajan hamaliiMsannati. ja sellaisella hauen koko olemuksensa vaikuttaakin. Multa minä en mene halpaan, olen koko ajan valmis pakenemaan, jos vähänkin aiheita ilmenee. / W J Töihin \*v*/ ulkomaille turvallisesti järjestön kautta lähes kaikkiin Euroopan maihin. Hotellityö, Au Pair in America ja Eurooppa, vapaaehtoistyö. Uutuutena Camp America ja EduCare in America! Allianssin Nuorisovaihto Puh. 9 3 4 8 2 4 3 9 www.alli.fi/nuorisovaihto im K U O P I O N Y L I O P I S T O V a l i n t a o p a s ja h a k u l o m a k k e e t o v a t i l m e s t y n e e t . www.uku.ff/opi'ske/u/va//nta/va/i'nta.srifml t a i p. 1 7 1 6 2 1 4 9 , 1 6 2 1 4 7 . 1 6 2 1 4 Kuopion yliopisto PL 1627, 7 2 1 1 Kuopio www.uku.fi/opiskelu farmaseutti Tiefojenkäsittelytiede Ravitsemustiede Hoitotiede Pro-': Ympäristötiede Sosiaalityö Terveyshallintoja terveystaloustiede Biekemia Ergonomia Sosiaalipedagogiikka Sosiaalija terveydenhuollon tietohallinto fysiikka Kansanterveystiede Sosiaalipolitiikka Sosiaalija terveysjohtaminen Informaatiotekniikka liikuntalääketiede Sosiologia Kauppatieteet Soveltava biotekniikka lääketiede Sosiaalipsykologia Paikallistalouksien kehittäminen
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 4/2002 Q ] Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle! Keskisuomen ooiskeliia asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 41 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa mitä vuokraan sisältyy! OflSHEUJB-SSUHril IBVKHfl HAKEMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOON H a k u a j a t v u o n n a 2 2 p ä ä t t y v ä t s e u r a a v a s t i : 26.4. lastentarhanopettajan koulutus luokanopettajan koulutus 6.5. lääketieteen lisensiaatin tutkinto terveystieteiden maisterin tutkinto 16.5. bioteknologian koulutusohjelma tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma *'' 31.5. humanistinen, informaatiotieteiden, taloudellis-hallinnollinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä kasvatustieteiden tiedekunnan tieteenalaohjelma Tampereen yliopiston valintaopasta 2002 ja hakulomakkeita voi tilata osoitteista: Opintoneuvonta, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 03-215 7901. Iltaisin ja viikonloppuisin automaattisesta puhelinvastaajasta 03-215 6236 ja 215 6376. e-mail: valinta@uta.fi ja myös http://www.uta.fi/opiskelu/ Tampereen alueella asuvia pyydetään noutamaan valintaopas ja hakulomakkeet yliopiston opastuksesta, Kalevantie 4. ©Annan hänen mennä ovesla ensimmäisenä, cltci hän pääse kolkkaamaan minua tai iskemään puukon terää selkääni. Vellu näyttää minulle puhelimen paikan ja menee itse keittiöön, jossa vanha nainen kolistelee astioita. Aili, mitäs jos keitettäisiin kahvinkeittimcllä eikä pannulla kun sen puuhellan hormi on purettu, kuulen Vcllun sanovan kärsivälliseen sävyyn. Kuka sen on purkanut Ja koska, nainen kivahtaa. Minä kahdeksan vuona sitten. sanoo Vellu • Ettäs kehtaatktn. vanhus sanoo loukkaantuneena. En tietenkään muista tai edes tiedä Silvennoisen tai Ropposen puhelinnumeroa. Sen muistan että Silvennoisen vyöllä hohti nokialainen. muita Ropposen kannykkäisyydestä en menisi takuuseen. e järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon viisi ti 12.3 mennessä! Amnesty International Amnesty Internationalin Jkl n paikallisryhrna kokoontuu pariltomien viikkojen keskiviikkona klo 18 alkaen maailmankauppa Mangolla, eli taas 13.3.' Sila ennen kuitenkin Juhillaan naistenpäivää. Paneelikeskustelu naisten asemasla Kaupunginkirjaston Minnansalissa Pe 8.3. klo 16-18. Vapaa paasy, lerveluloa 1 Järjestäjinä: Amnesty international JKL, Molher Hood ja Jyväskylän yliopiston naistutkimus. Iltajuhla baari Vakiopaineessa! Yhteisövieslinnan ainejärjestö Comix viettää saunailtaansa 63 JAIKO n saunalla. Kyseinen saunatila löytyy osoitteesta Wilhelm Schildtin kalu 2. Ensimmäiset pullot korkataan n. klo 18.30. Demoriopiskelijal Tule hörppäämään vettä ia haukkaamaan leipää pääkirjastolle 11.3. klo 1214' Tarjolla myös inloa toiminnasta kiinnostuneille sekä upeita haalatimerkkejä toverilliseen hintaan. Demariopiskelijolden seuraava kokous pidetään 11 3 klo 18 tultuun tapaan Soimilla. Lisätietoja antaa puhis Marianne Huttunen, mafhutt@cc.jyu li. Tervetuloa mukaan 1 ! Evankeliset opiskelijut Teemaillat lauantaisin klo 19 Lutherin kirkolla. Kansakoulukatu 5 2.3. Selkäanpuukolusta? (8. käsky). Anne Hopeavuo". 9.3. Kansantautina kateus (9. ja 10. käsky), Lasse Nikkarikoski. 16.3. Kevätgospel, Minna ja Jussi Pyysalo. 23.3. Kysy mitä vaan, Lauri Thuren. htlp.//*ww.cc.jyu.ti/yhd/jopas/ sekä oj Kaljalla katja@cc.jyu.fi Maaliskuussa JYKY.ssa keskustellaan! 12.3. Jeesus ja naiset -aiheeseen johdattelee pastori Pieta Haalaja-Sachse. 26.3. perheneuvoja Pekka Puukon kanssa mielimme "Mika on miehen paikka?" Illat alkavat klo 18 osoitteessa Vapaudenkatu 26. Vanha Pappila. "Epäile tai usko. epäröi tai luule tietäväsi, multa älä jätä keskustelematta!" TERVETULOA! j) Ylioppilasteatterin seuraava kokous^ — ke 20.3. klo 19 Ilokiven hallituskabinetissa. JYT n yhteystiedot jyt-postia@cc.jyu.li, puh. 040 5689526/Sanna Lahdenniemi Jyväskylän ev.lul Opiskelijalahetys Jyväskylän evlut Opiskei i jalahety ksen illat vanhassa pappilassa kaupunginkirlastoa vastapäätä torstaisin klo 18.30. Uudel kasvoi tervetuloa' 7.3. Mistä tunnen Jumalan äänen?/Jarl Kekäle. 14 3. Kuka pelastuu, kuka ei?/Lauri Seppänen. 21.3. Ihmissuhteita/Arto Auranen 4.4. Kevälgospelia/Sanna ia Antti Joensuu. Kevätleirl 5.-7.4. Vesalassa. Onko kivi kengässä 7 Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki on valmis henkilökohtaiseen keskusteluun, heikki@co.|yu.li. Puh 050-571 4564. KRS.n illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille tiistaisin klo 19 Sanan Kulmalla (Seminaarmkatu 19). 12.3. Ruul. puhumassa Kalle Vaismaa, 19.3. Daniel tai jotain muuta, Tomi Nieminen Ilta sisältää myös laulua, rukousta ja teekupin äärellä vietettyä yhteistä aikaa. Tervetuloa mukaan 1 Maaliskuisen kevätauringon pilkkeen häikäisemänä ei pidä unohtaa osakuntamme perinteistä valkoviinija peli-illanviettoa ti 19.3. osakuntahuoneislolla klo 19 lahtien Teatteri-Illan 8.3. asianosaiset pitänevät mielessä ilman lisamuistulustakin Virluaalilooruml pikaisempaan tiedonvaihtoon sähkislistan muodossa löytyy osoitteesta http //lists jyu.li/mailman/lislinlo Maltillinen aarivasemmisto kokoontuu järlesiokellarille ma 11.3. klo 19. Paikka on paloasemaa vastapäätä. Toiminnasta kiinnostuneet voivat käydä myös verkkosivuilla osoitteessa httpy/www.cciyu.li/maa. Savo-Karjalainen Osakunta Bändi-ilta Lillukassa 21 3. Tarkempia tietoia postituslistalla, ireissä jawww-sivuilla lähempänä ko. ajankohtaa. Liity postituslistalle. http://lists.jyu.ti/mailman/listinfo/sko/. katso irc: #sko |ä tarkasta www sivut http//www.cc.jyu.li/-ilammas/sko/ Hamulainen Osakunta iervetuloa mukaan Hämäläiseen Osakuntaan' Lnty osakunnan sähkö postilistalle osoitteessa http://lists.jyu.ti/maifman/llstinlo/hamalainen Pidämme maaliskuussa (vko 10 tai 11) vapaamuotoisen kokouksen kevään tulevista riennoista Seuraa ilmoittelua sähköpostilistalla, tiedot kokouspaivämaarastä saal siellä. Tule viihtymään iloiseen joukkoon ja luomaan hämäläistä henkeä Keski-Suomeen! Kainuu-osakunta TJtMNUU Kainuulaiset |a kainuuhenkiset opiskelijat' Osakuntamme ohjelmistossa maaliskuussa mäenlaskua |a keilailua! Seuraa ohjelmaamme sähköpostilistalla(Liity listalle: majordomo@majordomo.cc.jyu.li, suDscribe: kainuu). Lisätietoja saa myös osoitteesta eljuntun@sl.jyu.fi ps. Kiitos peli-illasta 1 Tervetuloa sekä uudel että vanhal lokkilaiset 6.3. klo 18.00 alkaen Kortepohjan B-talon saunalle. Ensin kokous, sitten sauna. Talla kertaa omakustanneilla! Kysy. pj Johanna Kentala p. 040-739 3683 f J Ö l A ; Tule osallistumaan aktiiviseen u i ' koilmaloimmiaan. Tiedossa mm. kämppäretkia, uintia, vaelluksia ja paljon yhdessäoloa. Pariiotausta ei ole vaatimus. Tulossa mm. Kampuksen legenda' Kampustelltailu 22.-23.4. Lisätietoja saal nettisivuilla Kameraseuran kevät on täynnä toimintaa! Suuri luonlokuvailta torstaina 14.3. klo 18-20 Agoran pääaudiloriossa Mattilanniemessä esittelee Vuoden Luontokuva 2002 -kilpailun parhaimmistoa, paikalla on voittaja Hannu Ahonen ja palkitut Keijo Penttinen ja Juho Rahkonen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy Myös seuran omat kuvaiilal jatkuvat normaalisti ja tulossa on jälleen myös valokuvausja vedostuskursseja ynnä muuta mukavaa. Katso lisätiedot htlp//www.cc.jyu.fi/yhd/kameraseura/, liity sähköpostilistalle tai kysy lisää osoitteesta kameraseura@cc.jyu.ti Sosinlistiopiskelijat Opintopiiri teoksesta Engels Perheen yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä. Ensimmäinen kokoontuminen 14.3. klo 18 Kortepohjan yo-kylan R-lalon kerhohuoneella, Brappu. Kirjaa saa kurssikirjastosta, onhan teos naistutkimuksen opintovaatimuksissa Tervetuloa mukaan 1 vasemnuslonuorei Vasemmistonuoret kokoustaa kevään toimintaa suunnitellen torstaina 7.3. kello 18 alkaen toimistolla, osoitteessa Väinönkatu 28 B (Punaisen lyhdyn vierestä sisäpihalle, 1. kerros). Tulossa on ainakin Mahdollisuuksien torille osallistuminen. keskustelutilaisuus ja poliittisen musiikin bändi-ilta sekä Riikan ek-vaallkampanjan käynnistäminen. Tervetuloa mukaan ideoimaan ja tekemään! Ainoa oikea Ynnän Approbatur järjestetään keskiviikkona 6.3. Lähtöja loppubilepaikkana Tabasco. Sählyä pelaavat pääsevät urheilemaan tiistaisin klo 17.15-18.45 Ul.ssä. Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjcslol@ce.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät Icikcllään säälittä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ci huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...) VAAKASUORAAN: 1. Vasemmisto kääntää päähineensä, myös von Hertzen kääntyy ja ottaa kitarastaan kolmossävelen. Sitten on ruoka valmista. (12) 7. Feminiininen reissaaja strutsi-Iina nähtiin Australiassa. (11) 9. Lue Jenni menua: siinä on hienoksi leikattuja kasviksia. (8) 10. Julkkisvuenelo laittoi täytettä varustuksensa. (4) 12. Asiapapereiden joukossa oli USD, visakortti ja rekisterin varmistaja. (13) 14. Formulakuski ajoi Imolassa väärään suuntaan. (4) 16. Veljen vaimo kääntyy ja Aaltonen ottaa viisikymppisen itselleen. Nain ollaan tässä V:n kohdalla. (8) 18. Linnoitus, Säkylä ja Keuruu oval täynnä harmaita. (11) 19. Kun hautaustoimiston markkinointikikka saa Huorin eteensä, niin asiasta kiinnostuu Leviskin. (12) PYSTYSUORAAN: 1. Laivan perässä sekä alla on Hämeen järvi. (10) 2. Kultturellil saavat nenilleen käännyttyään mediapersoonan puoleen. (7) 3. Kertaatko loputtomia tappioita? (8) 4. Kulta, Beatles-rumpalin alastulo näkyi taivaanrannassa. (13) 5. Kotimies sujautti suojan päällensä. (4) 6. Poria katsotaan toisaalta, sitten ollaankin Afrikassa. (5) 8. Avautuu suusi, matka hevospelillä jatkuu. (10) 11. Poliisi vai lukki on ennen kuvaa? (8) 13. Veni ennakoi makua. (7) 15. Veikkoa ihmetytti kunta Satakunnassa. (5) 17. Moniin karikkoihin joutunut mies palasi kotimaahansa. (4) © Marko Kunnari P T / l souiaurBpiJiy •6i ejAtrgi leuurojsnjBA. 81 uaui.inj.xL EUI|tlJ)K|A 9L BMillHTU oies n sninKjsiBiy" g sniS!poiB|J!A-2t oijey -g BI.01 01 nssgg 3UU3||nr 6 nvseiuoBujjnv f jlsunisjBN L «nam S 3)|j3|B)l.)|!SB/\'L «HUS "Z !S3AeleuBA"L OaSMVlSVA ^a^^AagJl '£&?£££.
• seikkailuretki.com I Varusteet ulkoiluun ja vapaa aikaan! CSeikkailuretki>^ Gummeruksenkatu 5, 40100 Jyväskylä Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 puh. 674 870, fax 674910 • email: vaude@nic.fi ÄMiclin pitäisikö minun kysyä lupa numerotiedusteluun soittamiseen, mutta paätan kostaa osan Vcllun menneisyyden pahoista teoista korotettuna puhelinlaskuna. Numerotiedustelun täti antaa Silvennoisen numeron. Nappailen sen. Linjan toisessa päässä vastaa laatupäällikkö Silvennoinen mainostoimisto Spidcrmanista. S0HWI TV-SH0W SHOW TINES 9.3., 13.3., 6.4., 10.4., 17.4., 30.4. Jne... UN: BUUKKAA MYÖS 16,3. YLAKAUPUNKI UNPLUGGED A L K . 18-04 VAPAA PÄÄSY FESTIVAALI Sunnuntaisin tällä kupongilla Puolikas Italian B.M.T ja normaalikokoinen juoma 5,70€ e a t «*»***• S u b w a y J y v ä s k y l ä Tarjous voimassa h u h \ 1 4 3 1 2111 www K a u p p a k a t u 2 7 u u n loppuun 2002 u b vi a y i k I . c o , MIKA IHMEEN AVOIN? JOS VASTASIT KYSYMYKSIIN KYLLÄ. TULE OPISKELEMAAN JYVÄSKYLÄN AVOIMEEN YLIOPISTOON • Opetuksemme on Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaista • • Voit opiskella joustavasti iltaisin tai viikonloppuisin myös muun opiskelun ohessa • • Meillä ei ole pohjakoulutusvaatimuksia eikä ikärajoituksia • • Opiskelijoita meillä on yli 17 000 ympäri Suomea • • Oppiaineita on tarjolla noin 60 kaikista Jyväskylän yliopiston tiedekunnista • • Toimipisteemme sijaitsevat sekä Jyväskylässä että Helsingissä • • Yhteistoimintaoppilaitoksia on noin 150 eri puolilla Suomea • CO OPPIAINEVALIKOIMASTAMME LÖYTYVÄT MM. SEURAAVAT AINEET: Aikuiskasvatus. Asiakaspalvelu ja markkinointi. Biokemia. Biologia, Draamakasvatus. Ekologia ja ympäristönhoito. Elämänkatsomustieto. Englantilainen filologia, Erityispedagogiikka, Erityisliikunta. Euroopan integraatio, Filosofia, Fysiikka. Fysioterapia, Gerontologia. Historia. Hydrobiologia ja limnologia. Intercultural Studies, Johtaminen. Journalistiikka. Kansantaloustiede, Kasvatustiede. Kasvatustiede ja aikuiskasvatus. Kasvatustieteen pedagogiset opinnot, Kemia, Kieli-ja viestintäopinnot, Kirjallisuus. Kulttuurienvälinen opetus. Kolmas sektori, Liikuntafysiologia, Luova kirjoittaminen, Markkinointi. Matematiikka. Moninaistuva maailma, Museologia, Multimedia, Naistutkimus, Pemeopinnot, Psykologia, Puheviestintä. Sosiologia. Suomen kieli. Taidehistoria. Taidekasvatus, Tanssipedagogiikka. Terveyden edistäminen. Tietojärjestelmätiede, Tietotekniikka, Työ ja ihminen muutoksessa, ValtK>oppi, Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntatiede, Yhteisöviestintä, Ympäristötieteet, Yrittäjyys, Yrityksen taloustiede.Ylelstieteelllset opinnoi i ravoin Jyväskylän yliopistc KYSY MEILTÄ LISÄÄ! puh. (014) 260 3697 avoneuvo@avoin.jyu.fi TAI KATSO www.avoin.jyu.fi MACBETH W i l l i a m S h a k e s p e a r e _MIKKEL H u r j a , v ä r i k ä s k l a s s i k k o u u d e n m u o t o i s e n a . Tule j a y l l ä t y ! I K >Ö M J fc , '? l l arjouksia! ) 411 0440 vtfww.mikkeli.fi/teatteri E S R JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO • KoOiot U P i s T E I • * s n t P A L V E L U P I S T E Kopiot sannnna kortilla, ympäri yliopistoa] 1 Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) 3 Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus)