• Jyväskylän Ylioppilas, 7 rramsiojOT/ranrn^r Doping ei jaa mielipiteitä
• Eleitä, kiitos. V " K u n on kysymys hulluudesta, sen kanssa ei haluta olla tekemisissä." Sivu 5. pääkirjoitus/ Jyväskyläläis näkemyksiä dopingista. Keskiaukeama. kirjallisuuden korkeuksia. Sivut 14Jäljet johtavat sylttytehtaalle, sanoJuha Kauppinen uan. Männavukkojen doping-kohun sylttytehdas sijaitsee ikävä kyllä Jyväskylässä. Paitsi että Suomen ainoa kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) on Jyväskylässä, meidän yliopistossamme pitää majaa myös maan ainoa liikuntaja terveystieteiden tiedekunta. KIHU:n osuutta on spekuloitu runsaasti mediassa, mutta liikuntaja terveystieteiden tiedekunta on jäänyt vähemmälle huomiolle toistaiseksi. On sanomattakin selvää, että jossain vaiheessa joku huomaa, että hei, tuollahan opetetaan valmennusta ja testausta ja liikuntalääketiedettä, ja on siellä oikein urheilubiologian laitoskin. KIHU:n johtaja, Heikki Rusko, on jo sanonut, että mikäli joku haluaa tulla tutustumaan heidän toimintaansa ja mikäli tälle nuuskimiselle on selvä syy, niin tervetuloa. Eiköhän joku piakkoin ota tämän kutsun vastaan. Liikuntaja terveystieteellisen johto sen sijaan ei ole profiloitunut julkisuudessa oikein millään tavalla. Millä tilanne saadaan haltuun? Tarvitaan eleitä. Eleitä, jotka kertovat, että käynnissä oleva kohu otetaan vakavissaan. Ellei näin tehdä, julkisuudessa saattaa saada jalansijaa sopivalla tavalla väännelty totuus. Totuus, joka ei sanottavasti mairittele liikuntaja terveystieteellistä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kohujuttu, jossa spekuloidaan, kuinka uskottava liikuntavalistuksen tekijä on tiedekunta, jonka kirjoilta ovat ponnistaneet maailmalle muun muassa Kari-Pekka Kyrö, Harri Kirvesniemi ja Juha-Pekka Turpeinen? Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan on osoitettava uskottavalla tavalla, että opetuksessa käsitellään riittävästi urheilun etiikkaan liittyviä kysymyksiä ja tiettyjen kiellettyjen aineiden terveydellisiä haittoja ja että laitoksella yleisesti ottaen vallitsee selkeästi kielteinen ilmapiiri dopingin suhteen. Nämä ovat ainakin toivottavasti itsestään selviä asioita tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille. O n k o näin? Mikäli ovat, se olisi mukava kuulla myös tiedekunnan johdon suusta; tiedekunnan opiskelijoiden ja itse asiassa koko yliopiston maineen nimissä. "Jag viii att du viii ha mig" Nainen, jos haluat tuntea itsevieraasta päästä/ -Terttu Pulliainen l^;Z Marja i n . Sivu 17. K A N N E N KUVITUS: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti wm>.jyvl/tyUai Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussairoalonfe 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkan@cc.iyu.fi Fox (014)2603928 rocrioifVHtia(a Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juho@sf.iyu.fi Toi n i i t t o j a ! Annakaisa Vääröniemi 4 5 3 8 1 9 4 onnvoar@st.jyu.li Tuomas Tirkkonen 5 5 2 4 5128 tuotirk@$*.[yu n Taloudenhoitaja [a toimistosihteeri ftiub Rouhiainen (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikona, 16 kertoo vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kuhti ry.: n jäsen. K U I T T I JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 matkkaa, Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014) 272 166 ."0400 642 533 Fox (014) 272 163 | Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti rTmnnyrkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikko Rutanen (014) 216 3 1 5 . 5 5 9 6 2444 gfafiikka.njtanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8 ISSN 0356--7362 Ilmestymispäivät keväällä 2001 ilmestyy 21.3. 4.4. 25.4. 9.5. d e a d l i n e 15.3. 29.3. 19.4. 3.5. J ä r j e s t ö i l m o i t u s t e n d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/prnm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värlhinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jyjkköri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 6.3. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. n ä p s ä k ä s t i . Neljä sekuntia chat-huoneessa ja lukuisat kollit vaativat sinua kertomaan vartalostasi. Muista mitata strategiset mittasi jo valmiiksi etukäteen, sillä niiden desimaalin tarkkaa tietämystä sinulta lullaan penäämään. Ja jos kannat silikoneja, tarkista mömmön desimäärä plastiikkaneuvolakonistasi. Nimimerkin valinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Pirkkoliinat ja Mirjat on syytä jättää Tuppenvare-gallupeihin. Loggaudu Nadjana tai Pamelana. Ehkä joku salaperäinen ja mystinen Aurinkotyttö tai Renata saattaa yltää vastaavanlaiseen suosioon. Vastikään tukholmalaisessa taidekeskuksessa tirkistelynhaluiset naapurit saivat oikein taiteen nimissä lukea, minkälaisia keskusteluja chateissa oikeasti käydään. Ruotsalaisen taiteilijan Gisela Sellinkin tunteja ja taas tunteja kesiäneen chatluuhaamisen näytepaloja oli koottuna taidekeskus Rcplican seinille. "Jag viii att du viii ha mig" -näyttelystä löytyi kahdenkymmenen nimettömän miehen lemmentuskassa ruudulle suoltamia riimejä. Tommy Taberman ja hänen sielunveljensä ovat kirjoittaneet eroottisia runoja jo pitkään ja kuka nyt on niin juntti, että kehtaisi edes epäillä niitä antitaiteeksi. Nyt taiteeksi luokitellaan jonkun naisen netissä käymät nettiseksikeskustelut. Taiteilija ei ole tavannut "partnereitaan" henkilökohtaisesti. Tai niin hän ainakin luulee. Eihän ole lainkaan mahdotonta, ettei Schink olisi saattanut kävellä kadulla vastakkain vaikka jokaisen hoitonsa kanssa. Sinikeltaiset naapurit ovat kuluvana vuonna paneutuneet nettiseksin saloihin tarkemminkin. Taannoin julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes netin käyttäjä selailee verkon kontakti-ilmoituksia. Hameväen osuus käyttäjissä on kaksilahkeisiin verrattuna yhä todella pieni. Karkeistaen seksi-ilmoitussivut ja ehätit voidaan mielestäni lukea samaan käsiteperheeseen. Keskustelujen aihepiirit liikkuvat joka tapauksessa reidet-napa -akselilla. Pitäisikö ruotsalaispoikien mammojen huolestua ja istuttaa mahopartaiset poikansa takaisin koottavien lentokoneiden ääreen? 12-vuotias poika lähettelemässä viestejä, joita ei voi tulkita väärin. Ja kuka niihin vastaa? Kuka ties keski-ikäinen nainen, jolla on raskausarpia reisissään ja mies työmatkalla. Jos ruotsalaisäideillä on kivi rinnassaan hormonien ja teknologian valtaan joutuneiden poikalastensa kanssa, näitä huolia ci sen sijaan ole muun muassa kiinalaisilla, vietnamilaisilla ja libyalaisilla äideillä. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja järjestön (RSF) selvityksen mukaan 45 maata sensuroi internetin käyttöä. Räikeä esimerkki löytyy Iranista, jossa lääketieteen opiskelijat eivät saa tutkia anatomiaa käsitteleviä verkkosivuja. Toisaalta jos menet johonkin chattiin ja esität kysymyksen, mitä eroottista on korvassa tai vaikkapa nenässä, saat varmasti välittömästi lukuisia värikkäitä vastauksia kysymykseesi, valaisevilla esimerkeillä varustettuna. Mitä Akct edellä, sitä Jaakot jäljessä. Miltä näyttää tilanne Suomessa? Valittujen Palojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton lokakuussa 2000 yhdessä tekemän kyselyn mukaan lähes joka viides nuorista sanoo päätyneensä wcb-sivuille, jotka ovat järkyttäneet (?) heitä. Yhdeksän prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisista nuorista tunnustaa käyneensä seksisivuilla. "1 laluisitsä seuraa" -kysymystä ci naisen tarvitse virtuaalikahviloissa, kirkoissa tai -kirjastoissa kauaa odotella. Vinuaaliuimahallcissa on vyötärömakkarat ja kukkakaalipolvet helppo naamioida ampiaisvyötäröksi ja silosääriksi, eikä sikspäkinkään kuvitteleminen vaikeaa ole.
• Jyväskyläläinen opiskelija maksaa linja-autohpustaan Suomen korkeinta hintaa. Opiskelija-alennus tunnetaan kyllä Jyväskylässäkin, mutta sen saa vain kuukausilippuun ja 10 matkan korttiin. Lisäksi verrattuna muihin alennuksia myöntävien opiskelukaupunkien bussialennuksiin se on hyvin pieni: 13 prosenttia. Esimerkiksi Espoossa opiskelijalle annetaan 50 prosentin alennus bussikortista. RAHALLINEN ALENNUS kuukausilipusta Jyväskylän opiskelijoille oli pitkään parikymmentä markkaa; maaliskuun alusta ero nousi 40 markkaan. Jyväskylän Liikenne Oy:n normaalihintainen 30 päivän näyttökorui maksaa tällä erää 290 markkaa. Opiskelijat saavat sen 250 markalla; Korotuksia ei tullut opiskelijalippuun, jonka hintaa yritys itse pitää halpana. "Uusia korotuksia ei ole tulossa lippuhintoihin vähään aikaan. Samalla kun korotimme kuukausilipun hintaa oli myös hieman painetta opiskelijahinnankin korotukseen, mutta sitä ei pystynyt tekemään. Hintamme ovat myös riippuvaisia Kelan näyttölipusta", Jyväskylän Liikenteen toimitusjohtaja Jaakko Raunio selvittää. Kelan matkatukeen oikeuttavia ovat kaikki keskiasteen opiskelijat. He saavat matkoihinsa korvausta 250 markan ylimenevältä osalta. Yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat täysin oman kaupunginsa joukkoliikenteen myöntämien alennusten varassa. Opiskelija-alennuksia ei anneta kaikissa kaupungeissa näin on muun muassa Lappeenrannassa ja Rovaniemellä mutta näissä kaupungeissa normaalihintaiset kuukausikortit busseihin maksavat 250-270 markkaa. Lappeenrannassa on lisäksi budjetoitu erikseen tälle vuodelle rahaa joukkoliikenteen opiskelija-alennuksiin. TALOUSSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ Ari Hirvensalo kertoo, että Jyväskylän kaupungin tuen osuus Jyväskylän liikenteelle oli viime vuonna 6,6 miljoonaa markkaa. Siitä valtion osuus oli 3,5 mmk. Tälle vuodelle tukea on budjetoitu 6,8 mmk. Jaakko Raunio lisää, että liikenneja viestintäministeriön ohjeiden mukaan kaupunki myöntää tasapuolisesti tukia niin normaalikuin erityisryhmille. Kaupungin tuella ei siis alenneta erikseen opiskelijoiden matkoja. "Kaupungin tuki on noin 150 markkaa yhteen lippuun. Loppu on sitten omaa alennusta eli yrityksen pussista pois", sanoo Raunio. Alennusten myöntäminen opiskelijoille on helpompaa kaupungeissa, joilla on oma liikennelaitos. Normaalija opiskelijahintaisten kuukausilippujen hinnat ovat esimerkiksi Helsingissä 190 140 markkaa ja Tampereella 230 175 markkaa. Oulussa ja Vaasassa yksityinen liikennöitsijä on puolen vuoden sisällä alkanut myydä opiskelijalippuja 180 190 markalla. Espoossa opiskelija ajaa bussilla pohjahinnoin kuukaudessa 95 markalla. OULUSSA OPISKELIJA-ALENNUS lähti itse opiskelijoiden aloitteesta ja alennus tuli voimaan syksyllä. Paikallisella bussifirmalla ei ole juurikaan pahaa sanottavaa alennetuista hinnoista, jotka ovat noin 25 prosenttia normaalihinnoista. "Opiskelijalippujen määrän nousu on ollut huima. Marraskuussa myytiin 2700 lippua, tammikuussa peräti 3300 lippua. Matkustajamäärät eivät ole lisääntyneet kuin korkeintaan muutamalla prosentilla, mutta lippujen myynti on ollut reilusti yli arvion", oululaisen Koskilinjat Oy:n talouspäällikkö Rauli Lindeman virkkaa. Jos Oulussa, Kuopiossa tai vaikkapa Vaasassa haluaa ajella halvemmilla kuukausihinnoilla, täytyy opiskelijan olla kirjoilla kyseisessä kaupungissa. Lindeman arvioi, että joukkoliikenteen opiskelija-alennukset ovat TEKSTI: ANNAKAISA VAARÄNIEMI KUVA: JUHA KAUPPINEN myös kunnan etu: kun opiskelijat siirtyvät kirjoille opiskelijakaupunkiinsa, sinne tulee lisää veronmaksajia. Jyväskylässä myydään iällä hetkellä noin 2000 opiskelijahintaista 30 päivän näyttökorttia kuukaudessa. Bussilippua ostaessa mukana täytyy olla opiskelijakortti, multa kotipaikkakuntaansa ei Jyväskylässä tarvitse todistaa. "Tällä hetkellä valtionvalta miettii mahdollista erityisryhmien malkojen lukemisia. Se auttaisi kaupunkia, joka nyi on alennushintojen maksajana", Lindeman mainitsee. "SEMMOINEN 30 PROSENTIN alennus olisi kohtuullinen alennus opiskelijoiden linja-autolippuihin. Silloin hinta putoaisi alle 200 markan", tuumii ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko. Opiskelija-alennukset ovat puhuttaneet monissa ylioppilaskunnissa, myös Jyväskylässä. Opiskelijalle vielä 250 markan hintainen kuukausilippu on lurhan suuri opintotukeen suhteutettuna. 10 matkan kortista esimerkiksi Jyväskylän veteraanit saavat enemmän alennusta kuin opiskelijat. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa bussilippujen alentaminen onkin nyt otettu yhdeksi tavoitteeksi, jonka toimintastrategiaa viritellään parhaillaan. "Tarkoitus olisi käynnistää asiasta laajempaa keskustelua myös kaupungin kanssa. Tämä on sitä tärkeää vaikuttamista kaupunkiin päin ja yksi tärkeä opiskelijaetujen parantamistavoitteemme. Muutamilta valtuutetuilta on tullut asiaan jo positiivista kommentiia jopa siinä määrin, että asiaa oltaisiin valmiina viemään eteenpäin". Kokko kertoo. •
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti q/2001 kahvipöytävisailu. OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Minkä värinen jalokivi on jade? 2. Mitä Zorro tarkoittaa suomeksi? 3. Minä vuonna Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta aloitti toimintansa? 4. Kuka teki Töölön jalkapallostadionin avausottelun ensimmäisen maalin? 5. Kuka sai Suomen Dekkariseuran myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon vuonna 1997? ALLIKKO 6. Mitkä ovat Pikkuoravien nimet? 7. Mikä on Japanin toiseksi korkein vuorenhuippu? 8. Mikä oli Hiski Salomaan oikea nimi? 9. Kuka uimahyppääjä voitti SM-pronssia naisten kerroshypyissä vuonna 1977? 10. Minkämaalainen lentoyhtiö on Aerosvit? n? BONUS: Mitä maamies totesi masturboidessaan? Bileeni euns uo as :snN08 uauie|EuiKJ>in 01 uapup !Ans "6 •QHQlAl S E | > | S ! H 8 •e!J)aw58ie'3>W£ U8UJI3 el uoauijs 'JOISIN '9 U9we|0iu.9~| euaai s eiejujns iiiuv f 8961 "C (e||8|3!)| uefuedsa) n|)9>) z eaJitiAH i3S»nVlSVA rtarjolla tänääntariniin t ä n ä ä n o n Jylkkärin o s a s t o , jolla kerrotaan vinkkejä l d I | U I i d I d t l d d l l j y V ä s k y | ä n ajankohiaisesta kulttuurija miMninkiolämäslä. kuten musiikkitarionnasla. teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u li NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo 1.4. saakka: Pienoismalli maailmasta. Koululaisten arkkitchluunja ympäristösuunnitelmia Galleria Becker 14.3. saakka: Antti Rönkä. Veistoksia ja tilateoksia. Galleria Harmonia 8.3.-1.4.: John Kippin (UK). Valokuvia Kcski-Suomcn museo 18.3 saakka: Ympäristömme vuonna 2001. Suomen Käsityön museo Pysyvät nayticlyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu 1.4. saakka: Love is in the air Rakkautta ilmassa. Taidemuseo Holvi 25.3. saakka: Rakastan.. Näyttely rakastamisen moninaisuudesta. Suoja 11.3. saakka: Sovelluksia/Omstilling. Pohjoismaisen laiteen kokeellinen kiertonäyttely TEATTERIT Huoneteatteri Masennuuarina li 6.3. klo 19, ke 7.3. klo 19 Petos pe 9.3. klo 19. la 10.3. klo 19. su 11.3. klo 15. Sano Oili vaan la 17.3. klo 19, su 18.3. klo 15. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Avarasylinen nainen 17.3. klo 19. Lännen syrjällä la 10.3. klo 19, ke 14.3. klo 19 Säädyllinen murhenaytelmd pc 9.3 klo 19, la 10.3. klo 14. to 15.3. klo 19, la 17.3. klo 14. Suuri näyttämö: Tohvelisankarin rouva la 10.3. klo 19, ke 14.3. klo 19. Täydelliset hääl la 17.3. klo 18, ke 21.3. klo 19. Wesi Side Story pe 9.3. klo 19, to 15.3. klo 19, pe 16.3. klo 19, la 17 3. klo 14. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Domino Pe 16.3. Vire-klubi. Dcom (Tre). MrA (Hki), Pietari (Hki). Info: www.niilty.org. Lutakko Pc 9 3. Endstand. Sunridc. 20/10 mk La 10.3. Zen Cafe. Liput 45/40 mk. Ke 14.3. Deadushki (RUS), Ja i drug moj gruzovik (UKR), Circle. Liput 30/20 mk. Pe 16.3. Pohjannaula. Sähkölinlu. Liput 30/20 mk. La 17.3. Absoluuttinen nollapiste. 35/30 mk. KLASSIHEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia ke 7.3. ja to 8.3. Jyväskylä Pianokilpailu. Teatientalo. Lipui 80/60/40 mk. 9.3. pcjyrock-klubi. Clcaning Vvfomcn. Plutonium Orangc, Downfcll. Klo 21-03. 30 mk Arvotaan Jyrock 2001 -lippuja. 16.3. pe Naisten bileet 17.3. la Bileet, järj. Jyväskylän SETA Ry. 20.3. Ti Kampus-Kino: Rakkaudella Maire klo 19 21.3. Ke JYT/Ensi-illa Gogol : Kuolleet Sielut Pe 16 3 Kortsu-bileet Järj. Kortepohjan suunnistajat. Ti 20.2. Urheilutietokilpailu. Järj. Liikuntavlk. Ke 21.3. Euroviisut järj. Kieltenopiskelijat. Varjo-Kuumi io 8.3. Raatikellari. Liput 10 mk. Järj. Puolue ry. CERP Students-kongressi ti 13.su 18.3.2001 This is IT!-lnformation Technology as a Resource for Human Communication". Avoimia luentoja yliopiston opiskelijoille, aiheena informaatioteknologia viestinnän näkökulmasia. Tarkemmat aikataulut: www.kolumbus.fi/cerpsludcnis. riyy KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunta järjestää matkan Lahden kapungintcatteriin 29.3. Anna Karenina -musikaaliin. Ilmoittautumiset kulttuurisihteerille joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköpostitse. Ilmoita yhteystietosi (puh.no &sähköposti ja pääaine) ilmoittautuessasi Ilmoittautumisesi vahvistat maksamalla 200 mk Leonian tilille 800012-695 753 viitteellä 07074 pe 16.3. mennessä. Malka on ensisijaisesti tarkoitettu yliopiston opiskelijoille (hima on opiskelijahinta, liput ovat opiskelijalippuja). Lähtö C rakennuksen (Yliopiston päärakennus) edestä to 29.3. klo 16.30. Esitys alkaa klo 19.00. Paluu Jyväskylään esityksen jälkeen. Hinta 200 mk (sis. matkat ja lipun). Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset kulttuuri-ja projektisihtccriltä/-llc: Juha Ruuska, puh. 260 3356, e-mail. jyykullluurisihteeri@cc.jyu.fi. KOPOVALIOKUHTA Kopovaliokunnan kokous ke 7.3. klo 16 Ylioppilastalolla. Tervetuloa paikalle. Keskustelua, kahvia ja purtavaa. Lisätietoja koposihleeriltä, p. 260 3358, jyy-koposihteeri@cc.jyu.fi. SOP0VALI0KUNTA Sopo-valiokunta kokoustaa jälleen keskiviikkona 7.3 klo 17 Ylioppilastalolla Ilokiven takaosassa. Tarjolla kahvia/teetä ja pullaa. Tervetuloa kaikki vähänkin kiinnostuneet! Lisätiedot: p. 260 3357.jyy-soposihteeri@ccjyu.fi. Tuomas Tirkkonen Kirppikseltä voi löytöä vaatetta päälleen, jos kohta muutakin käyttökelpoista. Kuva eräältä jyväskyläläiseltä kirpputorilta. kirppiskulttiiiiria kevään tasaukseen Itselle tarpeetonta, mutta jollekulle toiselle käyttökelpoista tavaraa on kätevää saattaa kiertoon kirpputorien kautta. JYYn kulttuurivaliokuntakin kantaa kortensa kierrätyksen kekoon järjestämällä Ilokivessä kaikille avoimen kirpputorin tiistaina 20. maaliskuuta. Aiemminkin on kirppiksiä Kivessä nähty, mutta tällä kertaa aiheeseen liittyy myös samana päivänä ajankohtaiseksi pätkähtävä kevätpäiväntasaus. "Kulttuurivaliokunnassa pohdittiin kirpputori-ideaa, ja ajatus jalostui ideaksi kevätsiivouksesta", kertoo valiokunnassa toimiva, kirpputorin järjestelyistä vastaava Tuomas Pynnönen. Kirpputorit ovat perinteisesti oivallinen foorumi esimerkiksi vaatteiden ostamiseen ja myymiseen, mutta muutakin kaupattavaa voi kevätkirppikselle kantaa: "Paikalle saa tuoda myyntiin kaikkea, mikä oven karmeista sisään mahtuu." Kirpputoritapahtumaan pääsevät niin myyjät kuin muutkin kävijät täysin ilmaiseksi. Oheisohjelmaakin on kansalle luvassa: Ilokiven baari on tapahtuman aikana auki, ja musiikki soi levyiltä. Tilaisuus on alustavasti mitoitettu 2 pöytäpaikalle, mutta tarvittaessa niitä voidaan hankkia lisää. Kohtuullista suosiota tapahtumalle sopii siis Pynnösen mukaan povata. "Kyllä mä odottaisin sinne aika hyvin porukkaa. Koetamme saada liikkeelle sellaistakin väkeä, joka ei muuten juuri kirpputoreilla käy. Myyjiäkin uskoisin tulevan paikalle useampia kymmeniä.' Paitsi kaupanteon ja ajanvietteen kannalta, on kirpputoreilla kiinnostavuutta myös yleisemmästä kulttuurisesta näkökulmasta. "Itse kuljen kirpputoreilla paljon. Niistähän löytää paljon muutakin kuin vaatteita, levysoittimista ja levyistä lähtien. Kirpputorit ovat sellaisia keräilijöille sopivia paikkoja, koska siellä liikkuu harvinaisempi tavara", Pynnönen muistuttaa. T U O M A S TIRKKONEN Kirpputori Ilokiven moniloimililasso (Keskussoiraolantie 2) riistoina 20.3. kello 11-17. Vapaa pääsy. Myyjiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen: tpynnon@st.iyu.fi. news in english DOPING DISCUSSION The ongoing doping scandal involves also Jyväskylä, vvhether we vvanted il or not, as the Research Institute for Olympic Spons (KIHU), the only Faculty of Sport and I lealth Sciences, and also the three infamous skiing coaches Kyrö-LeppävuoriRiski are ali based in here. What are the reactions of the local ski s p o n s people? "What will happen to the credibilily of those who have vvorked hard by honest means?" sighs Riikka Sirviö, a membcr of the Finnish team in Lahti. Kalevi Vainio, the leader of the JHS Ski Team, the future of vvhtch seems rather unstable due to the uncertainty of sponsor money after the recent events, has a clear vision how to redeem the reputation of the honest sportspeople: "The directors of Finnish Ski Association should make their own conclusions about this mess and quit". THE WORLD FAMOUS PUNK ROCKER JUSTIN SULLIVAN IN JYVÄSKYLÄ The father of modern English punk rock and the leader of the New Model Army (NMA), Juslin Sullivan, threw a gig also in Jyväskylä 12 years after his last visit in Finland. Boih old and new material from the NMA were played with an acoustic and melodic touch. The NMA was formed in the early 80s and the lyrics have maintained iheir socialistic and moralistit aspects ever since. The band is often viewed as anti-american, and Sullivan rcmarks the USA to be an upstart among the nations. Personally, he identifies iwo reasons for making music; the love for it and his hugc ego. Therefore, Sullivan's motto is: "Do what you like to do. If you suck at it, learn to be good." SECOND HAND MARKET STARTS SPRING SEASON The Subcommittee for Cultural Affairs opens the spring season by organizing a flea market at llokivi on Tuesday, 2 March at l l a m 5 p m . The happening is free for everybody, both customers and salespersons alike. "One can bring anyihing to be sold, as long as it fits through the door," says Tuomas Pynnönen, the main Organizer of the occasion. In addition to sales activities, the llokivi bar is open and music is played by a dj. Those who are interested in selling their wares, please contact: tpynnon@st.jyu.fi beforehand. THE STUDENT UNION TO INVESTIGATE THE EXPENSIVE BUS FARES In Jyväskylä, the bus fares for students are the highest in Finland. There is a student discount, but only for ihe monthly or ten trip bus cards. For example, in Espoo students are given a 50 per ceni discounts; "A 30 per ceni cut to prices should be quite reasonable. After ihat, the pricei would be under 200 marks," ponders Mari Kokko, the chairperson of the Board of Executives of JYY. Thus, JYY has taken the reduction of bus fares for students as one its aims. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/20G1 Q YTHS:n m i e l e n t e r v e y s p a l v e l u t ahdistukseen? KUN OPISKELIJA TARVITSEE kuuntelijaa ja mielenrauhaa, YTHS:n mielenterveyspalvelu yrittää auttaa. Muita ensikertalaisen avun hakijan on soitettava ensin numeroon 260 1990 päivystysaikana, cli maanantaista torstaihin yhdeksän ja kymmenen välillä. Tämä siksi, että näinä aikoina puhelimeen vastaa psykologian ammattilainen, eikä kenenkään hoidontarve jää toimistohenkilökunnan arvioitavaksi. Jos opiskelijalla on äkillinen paha kriisi, jotain tehdään heti, tai jos mahdollista, annetaan kriisiaika seuraavalle päivälle tai saman viikon aikana. Mutta normaalisti ensimmäisen ajan jonotusaika on kaksi kuukautta, mikä voi tuntua aika pitkältä odotukselta vaikeuksien keskellä. "Opiskelijat ovat mielenterveyspalveluissa täysin YTHS:n armoilla. Tiedämme, että olemme ainoa toivo. Resursseja on liian vähän, ja se on kamalan vaikeaa ja tuskastuttavaa", Jyväskylän YTHS:n vastaava psykologi Asko Hietala kertoo. Jokaisen työntekijän kalenteri on käytännössä täynnä puoli vuotta eteenpäin. Jo 70-luvun alussa mielenterveyden voimavaroista taisteltiin dramaattisesti, että päättäjät saatiin ymmärtämään niiden tarve. Nyt on sama tilanne, Hietala väittää. Jos verrataan vuoteen 1981, nyt pitäisi saada kolme uutta työntekijää, että palvelut olisivat samalla tasolla. Mielenterveystyön rahapulan juuret ovat Hietalan mukaan asennetasolla. "Kun on kysymys hulluudesta mielikuvatasolla, sen kanssa ei haluta olla tekemisissä. Ajatellaan, että se ci koske minua eikä meitä. Muna täällä käy aivan lavallisia opiskelijoita, normaaleja ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on vain työkyky alentunut." Valtakunnallisella tasolla mielenterveystyön esteenä on, että psykoterapialle ei ole järjestelmällistä korvaavuutta. Tavallisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta hakeutua hoitoon. Psyykkisen avohoidon rakenteet on laiminlyöty. "On helppoa ymmärtää, että hammashoitoon tarvitaan voimavaroja. Paljon vaikeampaa on ymmärtää, että ihmistä ohjaa mieli, ja siihen pitäisi sijoittaa", Hietala tiivistää. "Erityisesti korkeakouluopiskelijoita kannattaa hoitaa, sillä he kouluttautuvat töihin, joissa otetaan vastuu muista ihmisistä. Nyt resurssien jaossa suljetaan silmät inhimilliseltä kärsimyksellä." YTHS on säätiö, joka ei tavoittele voittoa. Sitä rahoittavat noin 20 prosentilla opiskelijat ylioppilaskuntamaksujen kautta ja Kela noin 60 prosentilla. Loput kulut maksavat lähinnä korkeakoulukaupungit ja valtio. YTHS:n toimitusjohtaja Eero Kurri väittää, että Jyväskylä on tasaveroinen suhteessa säätiön koko maan resursseihin. Opiskelijoiden naisvaltaisuus tuo selkeästi resurssitarvetta mielenterveystyöhön. Tänä vuonna mielenterveys on ollut painopiste myös Jyväskylässä. "Jonokeskustelu on ikuisuusasia", Kurri kertoo vuosikymmenten kokemuksella, "Jos ei puhuta mielenterveyden jonoista niin sitten hammashoidosta." Mielenterveyden jonojen lähtökohtana on nopeampi saatavuus kuin hammashoidossa. Jyväskylä ja muut alueasemat ovat aika pitkälti itse vastuussa, mihin voimavaroja halutaan suunnata. Koko maassa on pystytty nostamaan resursseja yli kustannustason nousun, ja tämä jatkunee tulevaisuudessakin. Kurri lupaa: "Haluan pitää mielenterveyden painopisteenä jatkossakin, vaikka niukkuuden kanssa joudutaan elämään tulevinakin vuosina. Silti näkyvissä on enemmän valoa kuin synkkyyttä." YTHS:N HALLITUKSEN puheenjohtaja Tommi Varjonen on Kuirin lapaan optimistinen mielenterveyspalvelujen suhteen. Kun niiden perusrahoiiusosuus on 15 prosenttia kokonaisuudesta, lisäresursseista ohjatuin mielenterveyteen 30 prosenttia. "Mielenterveyspalvelujen kysynnässä on tullut selkeä hyppäys koko maassa. Asenteet avun hakemiseen ovat lieventyneet, ja ehkä ongelmat tiedostetaan nykyään paremmin. Parhaamme yritämme", Varjonen korostaa. Ainakin ensimmäinen vaihe hoidetaan kattavasti, mutta pitkistä hoitojaksoista on tingitty. Henkilöstöä Varjonen ei lupaa lisää, vaan kertoo, että painopiste on työnohjauksessa ja nykyisten työntekijöiden tehokkuudessa. Yleislääkäreille koulutetaan valmiuksia hoitaa myös mielenterveyttä, sillä YTHS näkee ihmisen kokonaisuutena, jossa mielellä ja ruumiilla on yhteys. Antti Huunan-Seppälä edustaa Kelaa säätiön hallituksessa. Kela rahoittaa YTHs:n budjetista 60-70 prosenttia, mikä on Huunan-Seppälän mielestä jo paljon. Jos rahoitusta haluttaisiin lisää, tulisi kääntyä eduskunnan puoleen. Varsinainen kysymys onkin kuntien terveydenhuollossa. YTHS keskittyy alkukontaktiin ja ohjaukseen. Usein jatkoavun osoite on KELAn kuntoutustuki, jonka piirissä on paljon opiskelijoita. Kuntoutuksen rahoitus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. TUULA ALLINEN on Jyväskylän YTHS:n hallinnollinen vastuuhenkilö, ja hänen näkökulmastaan mielenterveyden tilanne on yhä riittämätön. "Meitä on kyllä kuultu. Tänä vuonna saimme esityksemme mukaisesti mm. kokopäiväisen psykiatrin puolipäiväisen tilalle syksystä alkaen, ja myös osa-aikaisen viran, jossa nyt on sijainen." Näillä toimilla korjattiin Jyväskylän mielenterveyspalveluja, jotka olivat jääneet alakynteen rahanjaossa. Resurssipulasta on puhuttu Jyväskylässä monta vuotta. "Ihannetila olisi, jos saisimme yhden osa-aikaisen psykologin lisää". Alinen toivoo. "Saamme säätiön valtakunnalliselta johdolta raharaamin, jossa on suositus, paljonko kullekin sektorille kohdistetaan resursseja. Suosituksista ei ole poikettu", Alinen kuvailee talouden strategioita. Lisärahoitus ei vielä riitä, sillä opiskelijamäärä lisääntyy ja nykyiset toimitilat ovat jäämässä pieniksi. Opiskelijamäärän kasvua ei ole osattu ennustaa. Kysyntä on kasvanut, sillä ilmeisesti kynnys hakea apua on madaltunut. Ruuhkaa on muillakin sektoreilla, sillä esimerkiksi hammashuollossa jaetaan tällä hetkellä toukokuun aikoja. • Eero Kurri on lulosso Jyvöskyläön 15.3. neuvotlelemoon YTHS terveysaseman tulevaisuudesta. Silloin olisi oiva tilaisuus osoittaa opiskelija-aktiivisuutta opiskelijan terveyden, hampaiden jo mielenrauhan puolesta. Muita avun lähteitä KRIISIKESKUS MOBILE on avoinna vuorokauden ympäri. Nuorten ja opiskelijoiden osuus asiakkaista on koko ajan lisääntynyt, vastaava kriisityöntekijä Monica Hynninen arvelee. Tarkkoja tilastoja ei ole, sillä Mobilessa voi asioida nimettömänä. Sieltä saa missä tahansa elämän kriisissä henkistä tukea. Auttaminen on ensiapua, jossa mietitään yhdessä jatkoa. Jyväskylän mielenterveysseuralla on tukitoimintaa, jossa koulutettu tukihenkilö vetää vertaisryhmiä tai kulkee yksilösuhteessa tuettavan rinnalla tarvittavan ajan. Tukihenkilö sitoutuu työnohjaukseen ja vaitiolovelvollisuuteen. Seuran sihteeri Marja-Leena Kupila kertoo, että toiminnasta on pidetty matalaa profiilia, sillä tukihenkilöitä on rajallisesti. "Mutta aina pyritään löytämään tukihenkilö, vaikka voi kulua vähän aikaa, että sopiva löytyy" Kupila on saanut tukihenkilöiden kautta viestiä, että yliopistolla tarvittaisiin masentuneiden opiskelijoiden ryhmiä. Vielä niitä ei ole suunnitteilla, mutta jos kyselyjä tulee, mikä ettei niitä toteutettaisi. "Ehkä siinä on vähän leimautumisen uhkaa", Kupila miettii. "Miksipä ei olisi myös ennaltaehkäiseviä ryhmiä, joita tukihenkilöt vetäisivät, oma-apu ja vapaan valituksen mumutusryhmiäi, Kupila ideoi. Näissä ei tarvitsisi olla edes ongelmia, vaan ne olisivat sosiaalista kanssakäymistä. Kupila haastaakin YTHS:n ja ylioppilaskunnan yhteistyöhön opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoiden aktiivisuuden ja vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole tällä hetkellä vertaistukitoimintaa. Ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia, YTHS: vastaava psykologi Hietala pahoittelee. Tuulensuoja-yhdistys käynnistyi ja sammui viitisen vuotta sitten. Jos nyt olisi aktiivisuutta, koulutus ja työnohjaus kyllä järjestyisi YriiS:n puolelta. LEENA PIKKUMÄKI Rahoitus toimialojen suhteen: TERVEYDENJA SAIRAUDENHOITO: 5 1 , 9 % 5 % OPISKELIJOISTA KÄYTTÄÄ + HAMMASHUOLTO: 33, 4 % 50 % OPISKELIJOISTA KÄYTTÄÄ + MIELENTERVEYS: 1 4 , 7 % N O I N 4 , 5 % OPISKELIJOISTA KÄYTTÄÄ + + + TÄNÄ VUONNA OSARAHOITUS JYVÄSKYLÄSSÄ YHTEENSÄ 250 000 MARKKAA, JOSTA: + 50 000 MK TERVEYDEN JA SAIRAUDEN HOITOON; + 60 000 MK HAMMASHUOLTOON; + 140 000 MK MIELENTERVEYSTYÖHÖN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 KUTOSSIVUNKUVA Katulampun alla kyröili yksinäinen hahmo. PUOLIKUUNPARTITUURI Anti-doping vai doping? J KILPAJA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUS KIHU SIJAITSEE JYVÄSKYLÄSSÄ JÄÄHALLIN VIERESSÄ. INSTANSSISTA O N KÄYTETTY MUUN MUASSA NIMEÄ ITÄSAKSAN VIIMEINEN LINNAKE. MIKSI? SYY O N YKSINKERTAINEN: KIHU El KERTA KAIKKIAAN VOI VEDENPITÄVÄSTI KOSKAAN OSOITTAA, MIKÄ HEIDÄN LÄÄKETIEDETTÄ LIIPPAAVIEN TUTKIMUSTENSA MOTIIVI O N . OTETAAN ESIMERKIKSI TÄTÄ NYKYÄ KIELLETYT AINEET, KOHUTUT PLASMANLAAJENTAJAT. KIHU VOISI TEHDÄ TUTKIMUSTYÖTÄ, JOSSA SELVITELLÄÄN, MITKÄ PLASMANLAAJENTAJAT EIVÄT NÄY DOPING-TESTEISSÄ. TÄLLAISTA TUTKIMUSTA VOISI PERUSTELLA YHTÄ LAILLA TESTAAJILLE KUIN KIELLETTYJÄ AINEITA KÄYTTÄVILLE URHEILIJOILLE KOITUVALLA EDULLA. SIKSI KIHU El KOSKAAN VOI SAAVUTTAA YLEISÖN SILMISSÄ TÄYSIN EPÄILYKSISTÄ VAPAATA ASEMAA EIKÄ KUKAAN PUOLESTAAN VOI KOSKAAN OSOITTAA TÄYSIN VARMASTI, ETTÄ TALOSSA TOUHUTTAISIIN JOTAIN EPÄILYTTÄVÄÄ. MILLAISTA MAHTAA OLLA TYÖSKENNELLÄ KYSEISESSÄ LAITOKSESSA? s TYÖRYHMÄ VIRTUAALIYLIOPISTOA RUOTIMAAN Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) on perusteilla virtuaaliyliopistoa käsittelevä työryhmä. Työryhmän jäsenet valitaan tehtävästä kiinnostuneiden henkilöiden lähettämien hakemusten perusteella tällä viikolla. Ryhmän on määrä kokoontua ensi kerran 16. maaliskuuta SYL:n koulutuspoliittisen talviakatemian yhteydessä, ja jatkaa toimintaansa kevään ajan. Virtuaaliyliopistoa käsittelevän työryhmän on tarkoitus pohtia tietoverkkojen käyttöä opetuksessa, erityisesti opiskelijan näkökulmasta, sekä muutoin pohtia virtuaaliyliopiston mahdollisuuksia ja uhkia. Ryhmä toimii pääasiassa virtuaalisessa WebCT-oppimisympäristössä; yhteistyökumppanina ryhmällä on Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö. Aiheesta verkossa: www.virtoonM'y!iopisto.fi LIIKUNTA MIELEKKÄÄMMÄKSI PSYKOMOTORIIKALLA Psykomotorinen harjaannuttaminen liikuntakasvatuksen opetusmenetelmänä voi kehittää lapsen taitoja toimia ryhmässä ja uskallusta yrittää loimia omana itsenään. Tällaista johtopäätöstä tukevat LTL Maija Koljosen lisensiaatintyössään saamat tulokset. Koljosen tutkimus, josta on nyt ilmestynyt LlKES:in julkaisu nimellä "Uskallan ja osaankin", on kuulunut osana liikuntakasvatuksen laitoksen ja Niilo Mäki Instituutin vuonna 1997 alkaneeseen tutkimusprojektiin "Oppimisvaikeudet ja liikunta". Koljosen mukaan psykomotoriikkaan painottuvaa liikuntakasvatusta tarvitaan etenkin varhaisen iän erityisopetuksessa päiväkodeissa, esikouluissa ja ala-asteilla mutta myös yleisopetuksessa. Psykomotoriikkaan perustuva liikunnanopetus poikkeaa perinteisestä muun muassa siten, ettei siinä vertailla tai kilpailuteta oppilaiden suorituksia. Näin pyritään vähentämään oppilaiden tuntemaa epäonnistumisen pelkoa ja siitä johtuvaa koululiikunnan välttelyä. SYL TÄYTTÄÄ 80 VUOTTA Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) viettää tämän lehden ilmestyessä, 7. maaliskuuta, 80-vuotispäiviään. SYL perustettiin maaliskuussa 1921, jotta silloiset Suomen ylioppilaskunta ja Abo Akademis Studentkar voisivat osallistua kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön ja liittyä kansainväliseen opiskelijajärjestö ClU:hun. Nykyisin SYL on 120 000 jäsenellään Suomen suurin opiskelijoiden edunvalvontaja palvelujärjestö. Juhlapäivän iltatilaisuuteen Helsinkiin odotetaan noin kahta ja puolta salaa nykyistä ja entisiä SYL-aktiivia. Kekkeriensä kunniaksi SYL myös julkistaa Seija Silventoisen kirjoittaman juhlakirjan Näin sen näin kertomuksia Suomen ylioppilaskuntien liitosta, Lisaksi Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla on esillä SYL:n 80-vuotisnäyttely maaliskuun 18. päivään saakka. NUORTEN PÄIHDETYÖLLE TUNNUSPALKINTOJA Kolme nuonen alkoholinkäytön ehkäisemiseen pyrkivää hanketta on palkittu Afier Eighteen -kannustepalkinnolla. Palkinnon saivat Pegasos-ryhmä Kiukaisista, Tukarikampanja Kolkasta ja teatteriohjaaja Raimo Lahdenmäki Alavudelta. Päihteetöntä esimerkkiä nuorille tarjoava Pegasos ja muun muassa nuorten harrastustoiminnan aktivoimiseen pyrkivä kotkalaisten tukioppilaiden Tukarikampanja palkituin kumpikin 13 000 markalla. Lukuisia nuorten teatterihankkeita vetänyt Raimo Lahdenmäki puolestaan sai 4 000 markkaa tunnustuksena työstään nuonen parissa. Kaikkiaan After Eighteen-palkintoa haki 90 eri hanketta. Nuorten Akatemian sekä Panimoja virvoitusjuomaicollisuusliiton jakaman palkinnon tavoitteena on ollut löytää keinoja alle 18-vuotiaiden alkoholinkäytön vähentämiseksi. Palkinto myös liittyy Nuonen Akatemian Mahis-toimintaan, jonka tarkoituksena on nuonen syrjäytymisen ehkäiseminen. Lisätietoa: www.nuortenakatemia.fi/mahis VERKKOMAKSAMINEN SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Internetin käyttö laskujen maksamisessa säästää energiaa. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa valmistuneessa tutkimuksessa, jossa selviteltiin yksityishenkilöiden erilaisten laskunmaksutapojen ympäristövaikutuksia energiankulutuksen osalta. Tutkimus koski Merita Pankin internet-pankkipalvelua Soloa, jota ven-attiin kolmeen ns. perinteisempään lapaan maksaa laskut: tiskillä konttorissa, maksuautomaatilla ja maksupalvelun kautta maksamiseen. Tutkimuksen mukaan energiaa säästävin tapa maksaa lasku on käydä maksamassa se konttorissa joko kävellen tai pyöräillen. Intemet-palvelu ja laskun maksaminen maksuautomaatilla, kun sinne kävellään, ovat lähes yhtä hyviä vaihtoehtoja. Auton ja bussin käyttö kulkuvälineenä kuluttaa energiaa moninkertaisesti enemmän kuin lntemet-maksaminen tai maksuautomaatille kävely. Verkon kautta kotitietokoneelta maksaminen on nykyään Suomessa yleisin lapa maksaa laskut. edari ja hallitus JYYN HALLITUKSEN KOKOUS 22.2.2001 JYYn hallitus päätti kokouksessaan (7/2001) 22. 2. muun muassa esittää edustajistolle hyväksyttäväksi vuoden 2000 tilinpäätös sekä laittaa jakoon vuoden 2001 yleisavustukset. Hallitus myös esittää edustajistolle muutosta Koncpohjan ylioppilaskylän asukkaidenottolautakunnan ohjesäännön 2 pykälään. Muutosehdotuksen mukaan lautakuntaan kuuluisi viisi edustajiston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joilla kullakin olisi henkilökohtainen varajäsenensä. Lisäksi lautakuntaan kuuluisi virkansa puolesta sosiaalisihteeri sekä lautakunnan sihteerinä toimiva kylän isännöitsijä (tai hallituksen hänelle määräämä sijainen). Lautakunnan varsinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus merkitsi tiedoksi hallituksen vastuualue* raponit sekä ilmoitusasiat. Katri Kastikaista (varalla Mari Kokko) päätettiin esittää JYYn edustajaksi Kampus Data OY:n yhtiökokoukseen, Sonaatin yhtiökokoukseen esitetään vastaavasti edustajaksi Kokkoa ja varalle Kastikaista. JYY-tuotteiden teettämismahdollisuutta pohtimaan asetoniin työryhmä (Katri Kastikainen. Kirii Mattila ja Merituuli Ahola). Lisaksi hallitus käsitteli eräitä laitosja tiedekuntaneuvostojen nimitysasioita.'
• • voluutio ei oikeuta yhteiskunnallista riarvoisuutta TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN tai oikeutusta mihinkään yhteiskunnalliseen. Tällaisia arvopäätelmiä ei yksinkertaisesti voida tehdä", jyrisee Tammisalo. "Yhtä hyvin voisi, mikä olisikin perustellumpaa, hakea biologiasta perusteita tasa-arvoon. Ihmisellä on tietynlainen kokemus reiluudesta, ja siinä on biologiallakin jotain sanomista." JÄSENIÄ Darwin-seuralla on nyt joitakin kymmeniä, mutta hakemuksia on vino pino käsittelyä odottamassa. Evoluutiobiologiasta kiinnostuneissa on myös yhteiskuntatieteilijöitä. "Eräskin sosiologi kiinnostui asiasta havaittuaan, että on olemassa kaikille ihmisille yhteisiä tunteita, kuten katumus ja anteeksianto. Nämä ovat tavallaan peliteoreettisia termejä, jotka mahdollistavat molempia hyödyttävän yhteistyön jatkumisen. Näitä tunteita ilmaistaan sitten lajityypillisesti esimerkiksi halaamalla. Olennaisia on se, että yhteistyö jatkuu taas". Tammisalo kuvailee. Vaikka evoluutiobiologian avulla voidaan kertoa paljon ihmiselämän ilmiöistä, myöntää Tammisalokin, ettei kyseessä ole mikään inhimillistä olemista täydellisesti kuvaava selitysmalli. "Ala kehittyy jatkuvasti. Kaikesta ei voi millään tietää kaikkea. Kuten muutkin alat, on tämäkin nyt mennyt niin pikkutarkaksi, että yhteenvedon ja laajemman näkemyksen luominen asioista on tänä päivänä hyvin hankalaa. Sekin on kyllä tavoitteenamme." JYVÄSKYLÄLÄINEN TUTKIJA Jari Ahtiainen on Darwin-seuran jäsen ja sen verkkosivujen ylläpitäjä. Yhdistyksessä tärkeintä on Ahtiaisenkin mukaan verkostoituminen, yhteyksien luominen evoluutiobiologian harrastajien välille. "Minulla ei henkilökohtaisesti ole halua harrastaa kansanvalistusta. Mikään lööppien julkaiseminen ei myöskään kuulu tehtäviimme." "Jotta evoluutiota voitaisiin ymmärtää, on tajuttava, että se on ilmiö, joka havaitaan tieteellisesti. Ilmiössä sinänsä ei ole mitään hyvää tai pahaa, ci mitään arvolatausta", Ahtiainen painottaa. Evoluutiobiologialla ei siis voi oikeuttaa mitään rotuoppeja tai yhteiskunnallista syrjintää. Ahtiainen vertaa asiaa suhteellisuusteoriaan: sitä soveltamalla on voitu kehitellä atomipommeja, muna itse suhteellisuusteoriasta se ei tee hyvää eikä pahaa. "Onhan niitä ihmisiä, jotka haluavat politisoida vaikka millaisia keppihevosia vaikka mihin toimintaan. Meillä ei kuitenkaan ole halua puolustella sitä. mitä jotkut ovat tieteen nimissä esittäneet." • K tasÄ J ä r j estot o i m i n ta vie La u ra a EVOLUUTIOLLA TARKOITETAAN eliöiden muuntumista kantamuodoista sukupolvien myötä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämän luonnonlain pitäisi päteä myös yhteiskunnassa. Kaikki eivät ole samaa mieltä ainakaan eriarvoisuuden pohjaksi ei evoluutiobiologiaan vetoaminen käy. Tätä mieltä ollaan vuodenvaihteessa perustetussa Suomen Darvvin-seurassa, joka vastustaa kaikenlaista biologisten perusteluiden käyttöä eriarvoisuuden ja syrjinnän oikeuttamiseen. Danvin-seuran tarkoituksena on edistää evoluutiobiologian tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Yhdistys on poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton. Puheenjohtaja Osmo Tammisalon mukaan seuran keskeisin tarkoitus on luoda yhteyksiä evoluutiobiologian harrastajien välille. Seuran toimintamuotoja ovat lähinnä keskustelutilaisuudet ja seminaarit, joista ensimmäinen pidettiin helmikuussa Konnevedellä. Seminaarin aiheet ulottuivat lintujen ultraviolettinäösiä kädellisten sovinnonteon psykologiaan. "Darwin-scura on alasta kiinnostuneiden harrastajien ja tutkijoiden yhteenliittymä. Joukko on tosi heterogeeninen, mutta kaikkia yhdistää luonnon ihmettelyjä ihailu sekä käsitys, että evoluutioteorialla on paljon annettavaa muillekin tieteenaloille kuin vain biologialle. Toki pyrkimyksenämme on paitsi koota harrastajia yhteen, myös vähentää ennakkoluuloja", Tammisalo selvittää. Tammisalon mielestä evoluutiobiologiaan kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja tietämättömyydestä johtuvia virheellisiä käsityksiä. Yleisiä on esimerkiksi se, että evoluutio mielletään vahvimman eloonjäämiseksi. Osuvampi käännös ilmaisulle "survival of the fittest" on kuitenkin "sopivimman" eloonjääminen; yhtä hyvin voitaisiin puhua "mukavimman" tai "pelokkaimman" eloonjäämisestä. "On tietenkin harhakäsitys, että evoluutioteoria puolustaisi sortoa tai eriarvoisuutta. Biologiasta ei voi saada tukea Yhteisöviestijä Laura Asunta. Opiskelijajärjestö CERP Students piti syyskongressinsa viime marraskuussa Milanossa. Milano oli sateinen, paikalliset kongressijärjestelyt ontuivat välillä, ja vieraille tarjottiin kylmää pastaa muovilautasilta. Onneksi tapahtui jotain hyvääkin: kongressissa Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän opiskelija Laura Asunta valittiin CERP Studentsm hallituksen puheenjohtajaksi. "Tahdoin uusia haasteita ja päätin pyrkiä puheenjohtajaksi, vaikka mietinkin etukäteen riittävätkö aika ja rahkeet siihen", Laura kertoo. CERP Students on eurooppalainen PR-alan opiskelijoiden järjestö. Sen pyrkimyksenä on edistää yhteistyötä opiskelijoiden keskuudessa ja auttaa jäseniään valmistumaan tulevaan uraansa viestinnän alan ammattilaisina. Nykyisin järjestöön kuuluu yli 400 yliopisto-opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa. Suomeen CERP Students Finlandin ovat perustaneet Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän opiskelijat. Laura on ollut järjestön jäsenenä yli kolme vuotta. Syksyllä 1999 hänet valittiin Suomen CERPin puheenjohtajaksi ja koko järjestön varapuheenjohtajaksi. Nykyinen pesu CERP Students Euroopan puheenjohtajana on luonnollista urakehitystä Lauran aktiiviselle järjestötoiminnalle. Puheenjohtajana Lauran tehtäviin kuuluu järjestön toiminnan kehittäminen yhdessä muiden hallituksen jäsenien kanssa. Tärkeitä tehtäviä ovat myös järjestön ulkoisten suhteiden hoitaminen ja yhteydet sidosryhmiin. Lauran mukaan järjestötoiminnan parasta antia ovat olleet uudet kontaktit ympäri Eurooppaa. "Omat näköalat avartuvat, kun näkee miten asioita hoidetaan muualla ja kuulee mitä muualla ajatellaan." Järjestön puheenjohtajuus on ollut haastavaa. Aktiivinen järjestötoiminta vaatii kuitenkin organisointikykyä ja lisäksi useat kokoukset ulkomailla vievät aikaa ja lohkaisevat suuren palan opiskelijan varoista. Laura uskoo kuitenkin, että kokemuksesta on lopulla hyötyä: "Olen oppinut tulemaan hyvin toimeen erilaisista kulttuureista tulevien Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 Q särmikkäiden persoonien kanssa. Siitä on varmasti etua, päädyinpä töihin minne tahansa." CERP Students järjestää vuosittain kolme kansainvälistä opiskelijakongrcssia Euroopan eri kolkissa. Seuraava kongressi järjestetään Suomessa akselilla Jyväskylä-Helsinki 13.18.3.2001.Teemana on "This is 1T! Information Technology as a Resource for Human Communication". Kongressista -johon näyttäisi olevan tulijoita rutkasti yli odotusten Lauralla on selkeä visio: "Haluaisin ulkomaalaisten opiskelijoiden muistavan hyvin järjestetyn ja elämyksellisen kongressin sekä vieraanvaraiset ja sydämelliset suomalaiset." •
• i Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 u vorjrjpöäkkäri r i nr nr Aineksia joka nurkalla Kansakunta elää nyt synkkiä aikoja. Kaikkialla puidaan jaloon kilpaan keskittymisen periaatteista lipsuneiden esikuviemme edesottamuksia. Samaan aikaan maailmassa tapahtuu jotain muutakin. Jotain, mitä kuohuva kollektiivinen tajunta ei vastaavassa määrin jaksa rekisteröidä. Aasinsilloilla viihtyjä voisi nimittäin olla näkevinään tämän päivän Suomen ja eräänkin edesmenneen, aikanaan suurena urheilumaana juhlitun valtion välille muitakin yhteyksiä kuin vain arveluttavien substanssien käytön eräissä huippuurheilupiireissä. Kyseisessä valtiossa kun oli myös koko yhteiskunnan läpäisevänä käytäntönä tarkkailla kaikkea liikkuvaa; salainen poliisi valvoi kaikkea ja kansalaiset toisiaan. Kukaan ei lopulla tiennyt, mihin kaikkea tuota valvontaa tarvituinkaan. Sen ainakin kaikki tiesivät, että kuka tahansa voi olla uhka yleiselle turvallisuudelle, että puhelinkeskustelut ovat harvoin kahdenkeskisiä ja ettei koskaan voinut tietää, kenen oveen ensi yönä koputettaisiin. Jopa Suomen Arkadianmäeltä löytyy todistettavasti yksi kansamme edustaja -joku ilkimys voisi vastoin parempaa tietoaan erehtyä möläyttämään, että varmaan useampiakin -jonka kanssa mainilun valtion esivalta oli aikanaan yhteistyössä. Maaliskuun alussa astui Suomessa voimaan muutoksia poliisilakiin. Virkavallalla on nyt entistä laajemmat vakuudet muun muassa televalvontaan ja tekniseen tarkkailuun. Televalvontaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa sen avulla saatavat tiedot ovat tarpeen "henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi". Myös huumetai atk-rikoksista epäiltyjä voidaan tarkkailla, jos heidän käytöksensä katsotaan siihen aihetta antavan. Vakituiseen asuntoon ei virkavallan tarkkailuoikeus edelleenkään ulotu. Ei ainakaan vielä. Mutta uusia vaatimuksia uusista turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä ja laajemmista viranomaisvaltuuksista saadaan varmasti taas pian kuulla. Epämääräisyysaineksiahan vaanii näet joka nurkalla. Epäilyttävät hiipparit kannattaa ilmiantaa, vaikkapa nimettömänä, ihan vain varmuuden vuoksi. Mistäs näistä tietää? Kehcnpä voisi näinä aikoina luottaa? Kuka tahansahan voi olla uhka yleiselle turvallisuudelle... TUOMAS TIRKKONEN Tietotekniikkaan vahvasti satsaavassa Jyväskylän yliopistossa eivät opiskelijakäytössä olevien tietokoneiden määrä ja Käyttömahdollisuudet kaikilta osin vastaa opiskelijoiden toiveita. Varsinkin kampusalueen humanistisilla laitoksilla tuntuu olevan kohentamisen varaa. Kiitoksenkin sanoja kyllä kuullaan, ainakin sieltä, missä laitokset ovat satsanneet uusiin atk-laitteisiin. Jylkkäri kartoitti opiskelevan kansan konekäsityksiä. Kommentit ovat pääosin peräisin Jylkkärin intemet-keskustelupalstalta, jossa keskustelua aiheesta viime viikolla viriteltiin. TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Laitepula t ö k k i i , mutta uudet koneet pelittävät "HUMANISTISELLA PUOLELLA, eli Seminaarimäen kampuksella tietsikkatilanne on ainakin huono. Laitoksilla on muutamia koneita, ja netti niissä on harvoin. Printteristä puhumanakaan...", kenoo Annukka. "Ainoa harkinnanvarainen tictokonepaikka löytyy pääkirjastosta, jossa on usein pitkät jonot ja pääkipua aiheuttava ilmanlaatu." Ainelaitoksista esimerkiksi suomen kielen laitoksella ei tilanne ole tyystin tyydyttävä. "Laitoksella on peräti yksi kone, jolla voi tulostaa ja kaksi sähköpostiyhteyksin varustettua tietokonetta, jotka kyllä kaatuilevat ja ovat melko hitaita", harmittelee Marja. Hän lisää, että henkilökunnan tiloissa on vielä kaksi opiskelijakäytössäkin olevaa konetta, joita voi käyttää vain tekstinkäsittelyyn. "Ei kovin hyvältä vaikuta ainakaan lilanne suomen laitoksella. Semmoinen kymmenkunta konetta vaikuttaisi paremmalta, niin ei tarvitsisi aina jonottaa kirjaston koneille". Marja tuumaa. Historian laitoksella on ainejärjestön huoneeseen saatu neljä sähköpostipäätetiä, joilta pääsee selailemaan myös www-sivuja. Käyttöä kehutaan yksinkertaiseksi; sen oppii parissa minuutissa. Parempaa sopii silti vielä odottaa. "Ei, käytössä ei ole vielä varsinaisia nettikoneita eikä tulostusmahdollisuutta, mutia asiasta on keskusteltu laitoksen sisällä, eikä ole aivan mahdotonta, etla tämäkin puute tulevaisuudessa korjaantuisi", Antti Vesala pohtii toiveikkaana. MATTILANNIEMESSÄKIN löytyy tietokoneasioista huomautettavaa, ainakin erään yhteiskuntatieteilijän mielestä. "Mattilanniemen tilanne ei ole niin hyvä kuin kuvitellaan. Sinne kaivattaisiin ilman muuta lisää koneita", julistaa Martsa. Tilanne on se, että siellä on aina jonot koneille mikäli luokassa ei satu olemaan opetusta, jolloin koneelle pääseminen on mahdotonta. Tämä hankaloittaa YFl-laitoksen opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella." Myönteisenä puolena Martsa muistaa kiitellä sähköpostikoneiden reilua määrää, jonka ansiosta posiinsa pääsee lukemaan vaivattomasti. Toisella yhteiskuniaueteiden ja filosofian laitoksen opiskelijalla, Jylkkärinkin sivuilta tutulla Jari Peltolalla, on eri näkemys: YFl:n laitoksen aulassahan on vain yksi sähköpostikone. Valtio-opin ainejärjestö Puolueen oma huone on kokonaan konetta vailla. Peltolalla on kritiikkinsä lisäksi myös näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä. "Käytännön opiskelun ja esim. gradunteon kannalta olennaista olisi se, että koska suuna osaa kirjoista ei saa lainaan vaan niitä on käytettävä kirjastolla, siellä olisi koneita käytössä", teroittaa Peltola Jylkkärille lähettämässään sähköpostiviestissä. Hän ehdottaa kirjastolle myös omaa verkkoaluetta; käyttäjä voisi kytkeytyä siihen omalla kannettavalla koneellaan, jossa olisi atk-keskuksen rekisteröity verkkokortti. Kriittinen ääni kantautuu konekeskusteluun myös Ylistöltä päin. "Huonohkoahan tämä on bilsallakin. Kaikkiaan on yhdeksän masiinaa, joiden keski-ikä on noin kymmenen vuotta. Jonottaa saa, ellei notku laitokselle ns. hiljaisina tunteina", kiroaa arvoituksellis-ajankohtaisella nimimerkillä tuntojaan tilittävä He(i)mo "nolo" Hes Koneelle pääsyä halajavalle opiskelijalle ei välttämättä löydy helpotusta Mattilanniemen atk-keskuksestakaan: "Se on kyllä pitkäjänteisestä työskentelystä kaukana, kun pitää vehdata luokkien varauksia ja lopulta antautua ruuhkan yllätettyä." Hes arvelee yleisen mielipiteen monilla laitoksilla olevan sellainen, että tutkijat ja jatko-opiskelijat tarvitsevat kunnon koneet, kun taas perustutkintoa suorittavat opiskelijat saavat "kärvistellä vanhojen Mäkkien ääressä". Hes tosin toteaa, ettei hänen laitoksensa tilanne ole pahimmasta päästä. JOS JOILLAIN LAITOKSILLA onkin elo koneiden kanssa karkeaa, eletään toisaalla valoisampia aikoja. Kasvatustieteiden laitoksella konetilantcen todetaan parantuneen huomattavasti viime vuosien aikana. "Opiskelijoilla on nyt käytössä laitoksen atkluokassa (noin) kymmenen ilmeisesti täysin upouutta konetta", selvittää Katja Mielonen. Koneet ovat useimmiten, opetukseen varattuja aikoja lukuunottamatta, laitoksen pääaineopiskelijoiden vapaassa j a aktiivisessa käytössä. Mahdollisuuksiin kuuluvat muun muassa tekstinkäsittely, internetin käyttö sekä tulostusmahdollisuus, joka on ainakin tähän saakka ollut opiskelijoille maksutonta. Koneille tarvitaan käyttäjätunnus, jollaisen saa vain laitoksen pääaineopiskelija. Viestintätieteiden laitokselle Tourulaan on myös saatu uusia koneita. "Tietyömaa"-nimisessä uudessa atk-luokassa on parisenkymmentä uutta konetta. Eräs asiasta kuultu laitoksen opiskelija kehuu uusissa laitteissa muun muassa mahdollisuutta nettiradion käyttöön. Lisäparannuksille olisi silti vielä hänen mukaansa sijaa: esimerkiksi sähköpostikäyttöä vanen tarvittaisiin lisää Unixkoneita. • Nationalismia plasmaekspanderin avulla MENESTYJIÄ El kannata kadehtia. Huipulla tuulee. Ja vaikka tätä kirjoitettaessa Hiihtoliiton toimitusjohtaja Esa Klingan pokerinaama vielä piti, niin suuri puhuri käy yli urheilun. Ennustan, että emme saa enää nähdä kansallisen hiihdon ja kansallisen journalismin pyhää perheyhteyttä: Ylen urheilutoimittaja Ville Klinga haastattelemassa isäänsä Hiihtoliiton kaikkitietävää Esa Klingaa. "ONKO SUOMALAISILLA omaa supersankaria?" Kysymyksen esitti pari vuotta sitten lounaalla amerikkalainen retoriikan professori. Hänen ruokapöytäfilosofiansa mukaan supersankari kertoo jotain olennaista kyseisestä kulttuurista. YRITIMME TYÖKAVEREIDEN kanssa pinnistää muistiamme ja vaivoin löysimme Juhani Peltosen luoman hahmon. Elmo voittaa kaikki urheilussa: Hän kaatuu satasen juoksussa, mutta tulee ensimmäisenä maaliin. Hän on outo tyyppi, joka pitää sipulikupoleista ja Järnefeltin Kehtolaulusta. AMERIKKALAINEN professorimme onnistui kaivamaan jotain tärkeää esiin pikku kysymyksellään. Urheilu merkitsee suomalaisille paljon, koska suomalaisuutta tuotetaan pitkälti urheilun kautta. Meidänkin kissamme sai lapsilta nimen Tuuli ja arvatkaapa kenen mukaan. JA KÄÄNTÄEN: suomalaisuus tuottaa suomalaista urheilijaa. Halu pärjätä johtaa yhä pidemmälle oman ruumiin kontrolliin. Suomalaisuus täytyy rakentaa jo veriplasman tasolla. Vanhat mestarit ovat tunnustaneet käyttäneensä hormoneja, amfetamiinia, veritankkausta jne. Suomalaisuus syntyy nyt kemiallisesti. MORALISTIN SORMI nousee syyttämään pahaa rahaa, joka pilasi puhtaan urheilun. Ja sitten ryhdytään katsomaan kaupallisesti täysin puhtaaksiviljeltyjä lajeja: rallia ja formulaa. LAPSENUSKOISET KATSOJAT menevät formulakisoihin heiluttamaan kansallistunnuksia, mutta toiset liputtavat globalisoituneen autotehtaan, rengasmerkin, öljy-yhtiön tai tupakkamerkin viireillä, t-paidoilla ja lippiksillä. Eikö se ole paljon rehellisempää kuin hiihdon kansallistunnuksilla peitetty molekyylitasolla tapahtuva ihmisten manipulointi? Sponsoroiden tuotteiden markkinoinnista on kummassakin kyse. Vauhkonen KAUPALLISUUS MURTAA kansallisuusaatetta urheilun kautta nyt kovemmin kuin kuukausi sitten kirjoittamassani kolumnissa olisin ikinä voinut aavistaa. Globaalit kaupalliset näytelmät korvaavat kemialliset kansalliset karpaasit. JOS TÄSTÄ jotain negatiivista haluaa löytää, niin Suomussalmen lehmän testin tulos oli negatiivinen. JOUNI VAUHKONEN
• TT U Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 Q maailma ja me OIKEUS ONNEEN "PALJON ONNEA VAAN", toivotetaan yhdessä maailman tunnetuimmista lauluista. Se, että juuri tuo tietty sävelmä on niin suosittu syntymäpäivälaulu, on kuitenkin melkoista sattumaa. Laulun tarina on myös todennäköisesti modernin musiikkiteollisuuden ensimmäinen suurempi tekijänoikeusriita. Alun perin Happy Birthday to You ei lainkaan ollut syntymäpäivälaulu. Laulun sävelsi vuonna 1893 louisvillelainen opettaja, paikallisen kirkon kanttori ja negro spiritualien asiantuntija Mildred J. Hill. Sanat sävelmään teki hänen sisarensa, saman koulun rehtori ja myöhemmin kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt Patty Hill. Sisarusten tarkoitus oli luoda pedagogisesti oikeaoppinen aloitus päivälle, ja yhdessä he päätyivät helposti muistettavaan, myöhemmin maailmanmaineeseen nousseeseen sävelmään. Sanat tehnyt Patty halusi laululle oppimismyönteisen sanoman, ja sen alkuperäiset sanat kuuluivatkin: "Good morning to you/Good morning to you/Good morning dear teacher/Good moming to you". Ensi kerran Hillin sisarusten laulu julkaistiin Song Stones of the Kindergarten kokoelmassa vuonna 1893, ja siitä muodostui vuosien kuluessa olennainen osa monien amerikkalaisten koulujen ja lastentarhojen aamunavausta. Hillin sisarukset eivät kuitenkaan tienneet säveltäneensä hittiä, eivätkä he suojanneet laulun tekijänoikeuksia mitenkään. Kukaan ci kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota, kunnes amatöörimuusikko Robert H. Coleman julkaisi laulun uudelleen omissa nimissään vuonna 1923. Coleman on juuri se henkilö, joka liitti lauluun "Happy Birthday to You"-säkeistön. Tämä lisäsi laulun suosiota merkittävästi, ja lisääntyneiden julkisten esitysten myötä siitä saatavat tulot kasvoivat. Hillin sisarusten kirjoittamat sanat unohdettiin, ja laulua alettiin yleisesti kutsua nimellä "Happy Birthday". Mildred Hill oli kuollut aiemmin vuonna 1916, mutta Patty nosti yhdessä kolmannen sisaren Jessican kanssa oikeusjutun Colemania vastaan, tarkoituksenaan saada osa tekijänoikeustuloista sisaruksille. Vuonna 1933 juttu mutkistui kuitenkin entisestään, kun As Thousands Cheer -musikaalista tuli Broadvvayn suosituin esitys. "As Thousands Cheer" oli oman aikansa terävintä poliittista satiiria. Musikaalin laulut sävelsi 1900-luvun alkupuolen tunnetuin hittitehtailija Irving Berlin, ja siinä irvailtiin mm. sellaisille mahtimiehille kuten Mahatma Gandhi, Herbert Hoover ja John D. Rockefeller. "As Thousands Cheerin" suurin hittisävelmä oli Heal VVave, mutta siinä kuultiin myös yksi laulu, mitä Berlin ei ollut säveltänyt: "Happy Birthday". Berlin ci väittänytkään säveltäneensä laulua, mutta yli 400 esityskertaa Broadwaylla nostivat sen kirjaimellisesti bt> ftappy tiirfhday f o yo», YroPi» tt*Vriov No y*»> Ji Lopulta vuonna 1935 Hillin sisarukset saivat todistelua Mildredin ja Pattyn olevan "Happy Birthdayn" alkuperäisen melodian lakana, ja sillä osin tekijänoikeudet siirtyivät heille. Vuonna 1988 laulun oikeudet myytiin silloiselle Warner Communications -konsernille, joka joutui maksamaan niistä noin 25 miljoonaa dollaria. Nykyään laulun arvioidaan tuottavan vuosittain tekijänoikeustuloja noin kaksi miljoonaa dollaria. "Happy Birthday" on lisäksi yksi laulctuimpia sävelmiä englanninkielisissä maissa Auki Lang Synen ja For He's ajolly Good Fellowin ohella, ja siitä on tullut yleisin syntymäpäivien yhteydessä laulettu sävelmä myös monissa muissa maissa. Koska "Happy Birthdayta" esitetään useimmin yksityistilaisuuksissa enemmän tai vähemmän spontaanisti, tekijänoikeusmaksut ovat vain murto-osa siitä milä ne voisivat olla. "Happy Birthdaylla" onkin ollut levytettynä sävelmänä vain yksi suurempi myyniipiikki 1960luvun alussa, jolloin Marilyn Monroe lauloi laulun nauhalle presidentti Kennedyn syntymäpäivillä. Tosin tuolla kerralla laulu ei koitunut onneksi esittäjälleen eikä kohteelleen. Kyseinen levytys on ainoa asia, mikä tuosta tilaisuudesta jäi eloon. JARI PELTOLA *oppy V>*mV>d 0) > )t> s , deirt you. herra X toiseen Voiko kännykän maksaa kännykällä? Poliisilaitokselta ei saa henkilötodistusta ellei pysty todistamaan henkilöllisyyttään. Tämä epäkohta ei ole korjaantunut vuosia kestäneistä oikeusprosesseista huolimatta, ja STT:n rooli koko jupakassa on yhä hämärän peitossa. Lehdissä mainostetaan liimaa, jonka väitetään liimaavan kaiken kolmessa sekunnissa. Mikäli yksikään noista liimatuubeista avataan, maapallo on tuhon oma. Eikö YK:ssa löydy asian liimoilta vaadittavaa jämeryyttä? Ei löydy. Otettiinko Karl Marxista koskaan luokkakuvaa? On virheellistä sanoa, että jotakin tuotetta tulee säilyttää huoneenlämmössä. Kansaneläkelaitoksen tulisi valvontakiirciltään havaita, että saman huoneen lämpötila saattaa vaihdella rajustikin. Saako tästä syystä pilaantuneesta munakoisosta rahat takaisin? Ei saa. "On mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla". Rock-henkinen sanoittaja ei ole yhteiskuntavastaisessa vimmassaan havainnut, että nollalla merkitään yleisesti jonkin täyden vastakohtaa. * puhekuplat hämeenaho S E o u LIIAN: RASKAS ALÄ VAUT4, STASiH JÄÄ^TöSTÄ . OSTETUT KDUNTELULAVTTEET KESTÄVÄT MfTÄVAAN KÄYTETTYÄ TAVARAA Suomen Kuvalehti 6/2001 TUOREEMPAA TUSKAA ELI KIIHKOT KOltCAMMAK KOULl/TvCiEM VMJPET EltAAM KESOSVOMALMEM Wl<tfWG.N N l | P l W S A OSA IV: Viikks kolmannen vuoden Sylttylta MAANArfTAi: Päätteettä on 3.1:3 panna tuulemaan. Psikit Vuotoon j a opiskelemaani liimaan tsemppavia muistutulla, teinille . TiiSTA/Tuli aika lähteä yliopistolle ?itkan rentoutumisVauden jälkeen olinkin taas valmis Haasteisiin (leBPA V11S1 <A#AHA rJLnAm * V»<W AMPUU Tl/HOA W#MN ' VUMiHtf Mf. MN fimt AIKMAIA \ T*Ji*Wi/r sni' tAvPtcMtt•USttj&r ...jaiittcn KESKIVIIKKO'Lmn kuusi -Kahdeksan ^eoriaKirjaa. Ymmärsin monta lausetta j a merkitsin ne ylös. "Olen epäonnistunut useammin kuin onnistunut. Huonot esitykset, jos mitkä, kannustavat jatkamaan, sillä kaukainen onnistuminen siintää kiinnostavana mahdollisuutena. Jahtaan hyvää esitystä, mutta mun täytyy tarkistaa mun ajatusmalle]am ja löytää balanssi työpaikkojen välillä. Olinhan lähellä nervous breakdovvnia." TEATTERIOHJAAJA JUHA HURME JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ 7/1994 (28.4.1994). TOBSTAI •Käväisin luennolla. Tein taa') vaikutuksen proffaan omaiemvai selli, t elk3ä'(nattömallä esiintymisellä. ttyt tarvitsee vain odottaa että hän soittaa ja sanoo ;"ka*tn,että olette suorittanut tämän kurssin.' "TAISTELIJA SiM 0UA MvfTEl PERJANTAI-Aika levätä Alom ladata akkuja .viikko menf lujaa. Päätin pitää pikku loman opinnoista. oimhan myt; b p a i T i i a
• • • • + Q ] Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 Jyväskylän Ylioppilaslehti a/2001 Q "Mh, ka|kk:i ne käyttää!", huuta keski-ikäinen mies eräässä Jyväskylän alakaupungin ravintolassa. Kommentti on suunnattu tiedotustilaisuudessa hikoilevalle Kari-Pekka Kyrölle, joka koettaa rajata Suomen hiihdon doping-sotkuja vain pienen piirin puuhasteluksi. nuuta|a ei tiedä, että kahden metrin päässä hänestä istuu Riikka birviö, Lahden kisajoukkueeseen kuulunut yyaskylalaishiihtaja, joka ei ole cäyttänyt kiellettyjä aineita, mutta joutuu nyt Kärsimään doping-epäilyistä "pienen piirin puuhastelujen" vuoksi. MENEILLÄÄN OLEVA doping-sotku koskee Jyväskylää hyvin tiiviisti, halusimmepa näin tai emme. Jyväskylässä sijaitsee kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. KIHU. Kyseisen laitoksen palkkaa nautti erottamispäätökseen asti hiihtomaajoukkueen lääkäri Juha-Pekka Turpeinen. Edelleen, Jyväskylän yliopistossa on maamme ainoa liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, joka on erikoistunut kouluttamaan liikunnan ja urheilun ammattilaisia: valmentajia, tutkijoita, liikunnanohjaajia jne. Kaiken kukkuraksi myös henkilöpoliittiset syyt tekevät Jyväskylästä eräällä tavalla jupakan polttopisteen; maastohiihdon hyllytetty valmentajatrio Kyrö-Leppävuori-Riski nimittäin asuu Jyväskylässä. Koska kansallinen —ja osin myös kansainvälinen lehdistö on tehnyt mittavan päivätyön raahatakseen edellä mainitut henkilöi julkisuuden valokeilaan grillattavaksi, heidän kiusaaminen ei enää tunnu relevantilta. Sen sijaan herääkin kysymys: mitä ajattelee paikallinen hiihtoväki? Jyväskylän hiihtoseura oli vielä 1997 maamme ehdotonta eliittiä hiihtoseurojen paremmuutta mitattaessa. Tälläkin hetkellä sijoitus on jossain 50 parhaan joukossa. Tulevissa SM-viesteissä JHS:n tavoitteena on muun muassa naisten viestimestaruus. Tämän joukkueen ykköshiihtäjä lienee Riikka Sirviö. NYT SIRVIÖ on totinen. Vaikka äskettäin sponsorilta tulleen tekstiviestin perusteella vaikuttaa siltä, että rahoituspuoli uskoo Sirviön puhtauteen, tämä ei silti usko, että kaikki menee täysin kivuttomasti: "Sehän tässä on kauheinta, että syyttömät ovat samassa kohussa mukana. Miten käy rehellisin keinoin työtä tehneiden uskottavuuden?" hän puuskahtaa. "Olen viimeisen kolmen vuoden ajan painiskellut /*«r r"T T \ tukka \ sellaisten vaikeuksien kanssa, että tuntuu kuin koko aika olisi heitetty suohon. Viime syksynä tunsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, että olen ottanut askeleen eteenpäin. Tähtäimessä on Salt Laken olympialaiset ensi talvena; en todellakaan halua, että koko homma menee hukkaan tämän skandaalin takia." Sirviö kuului kevääseen 2000 asti Suomen hiihtomaajoukkueeseen. Sen jälkeen hän ci enää mahtunut mukaan. Lahden kisoihin hän nousi ainoana hiihtäjänä mukaan maajoukkueringin ulkopuolelta. Hän hiihti kisoissa yhden matkan, naisten 10 km, sijoittuen siinä 15:ksi. Uran tähänastinen kohokohta osuu vuoteen 1997 Trondheimin MM-kisoihin, jossa Sirviö hiihti avausosuuden Suomen naisien pronssia saaneessa viestijoukkueessa. "Olen kuullut sellaisenkin huhun, että minä olisin pudonnut (keväällä 2000) joukosta, koska en suostunut kiellettyjen aineiden käyttöön", hän kenoo. Tämä huhu on kuitenkin Sirviön mukaan täysin tuulesta temmattu; hänelle ei ole koskaan tarjottu maajoukkueuransa aikana minkäänlaisia kiellettyjä aineita. Sirviö on esimerkiksi viimeisen kuukauden aikana käynyt doping-testissä kaksi kertaa. Toinen näistä testeistä on Wadan (Kansainvälinen antidopingtoimikunta) suomalaisille tekemä yllätystesti, jossa kärysi neljä suomalaista hiihtäjää. Kysymys, oliko joku näistä kiinni jääneiden nimistä vähemmän yllättävämpi kuin muut, vetää Sirviön hetkeksi hiljaiseksi. "Kyllä näin voi sanoa", hän lopulta virkkaa. Tarkemmin Sirviö ei suostu aihetta kommentoiRiikka Sirviö. maan; hän toteaa vain olleensa esille tulleista asioista yllättynyt, mutta ci mitenkään suunnattoman järkyttynyt. JYVÄSKYLÄN HIIHTOSEURAN eturivin sivakoijat Sirviö mukaan lukien kuuluvat JHS:n alaiseen, erilliseen huippuryhmään. Tämän ryhmän vetäjä, Kalevi Vainio, ei arastele sanojaan puhuessaan doping-skandaalista: "Kyseessä on lyhyen voiton ja härskin oman edun tavoittelun ilmentymä. Ja tämä on yleisestikin ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin tavallinen ilmiö." "Hiihtoliitto koostuu paikallisista hiihtoseuroista, joissa toiminta pohjautuu pitkälti talkootoimintaan. Kaikkien näiden seurojen ylle on nyt heitetty varjo." Jyväskylän hiihtoseuran kaupungilta saama tuki menee suurelta osin junioritoiminnan pyörittämiseen. Sen sijaan huippuryhmän rahat tulevat lähes satapro^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ senttisesti erillisistä sponsorisopimuksista. Tämän vuoksi Vainio povaa huippuryhmän tulevaisuuden näkymiä varsin tukaliksi. Miicn käy puhtaiden hiihtäjien uskottavuuden koko tämän kohun jälkeen? Vainiolla on selkeä näkemys siitä, kuinka rehellisin keinoin toimineiden urheilijoiden maine saadaan pelastet"HIIHTOLIITON JOHDON ON TEHTÄVÄ SOTKUSTA OMAT JOHTOPÄÄTÖKSENSÄ JA EROTTAVA, NIIN KLINGAN KUIN PETÄJÄNKIN." tua: "Hiihtoliiton johdon on tehtävä tästä koko sotkusta omat johtopäätöksensä ja erottava. Niin Klingan (Esa Klinga, HL:n toimitusjohtaja) kuin Petäjänkin (Paavo M. Petäjä, HL:n johtokunnan puheenjohtaja) on lähdettävä. Kysymys ei ole syyllisien etsimisestä vaan usriossa TEKSTI JA KUVAT: JUHA KAUPPINEN Dopingin ydinkysymyksiä Kalevi Vainio. ERÄS KIINNOSTAVA kiellettyihin aineista liittyvä tekijä on aineiden luokittelu: onko olemassa raskaampia ja kevyempiä doping-käryjä? Mikäli nam olisi, tämä meikäläisten hiihtäjien narahtaminen kuuluisi kaiketi sinne kevyempään päähän. Ensinnäkin käytetyt aineet eivät ole lain nojalla kiellettyjä niihin ei kaiken liity salakuljetusta tai muuia vastaavaa j a toisekseen ne eivät sellaisenaan ole vaarantaneet niitä käyttäneiden urheilijoiden terveyttä Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan liikuntabiologian laitoksen professori Kari Keskinen lähtee purkamaan vakavuusastekysymystä tuomalla esille kiellettyjen aineiden maanttelyn vaikeuden: 'Tässä doping-asiassa pyritään tekemään asioista mustia ja valkoisia. Ja tottakai kielletty on kiellettyä, eikä muuksi muutu. Mutta esimerkiksi kofeiini on kielletty aine. Jos urheilija juo vaikkapa kymmenen litraa kahvia ennen kisaa ja jää kiinni, niin onko hän käyttänyt dopingia?" Keskinen polemisoi. "Vaikeita ovat myös nämä luontaistuotteet, jotka saattavat sinänsä olla sallittuja, mutta joiden tietyt aineosat muuttuvat kielletyiksi aineiksi elimistössä. Esimerkiksi Merlene Oltey (jamaikalainen naispikajuoksija) väitti -jäätyään kiinni testissä käyttäneensä näitä aineita." "Doping määritellään usein aineeksi, jolla keinotekoisesti parannetaan suorituskykyä. Eikö esimerkiksi alppimaja ole tällainen keino?" Keskinen kyseenalaistaa. Alppimajalla tarkoitetaan tilaa, jossa on ilman pitoisuudesta epät "JOS URHEILIJA JUO VAIKKAPA KYMMENEN LITRAA KAHVIA ENNEN KISAA JA JÄÄ KIINNI, NIIN ONKO HÄN KÄYTTÄNYT DOPINGIA?" kottavuudesta! En ota kantaa siihen, ovatko johtajat tienneet, miten heidän alaisensa toimivat. Siitä huolimatta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin eroaminen. Tähän mennessä Louekoski (Matti Louekoski, HL:n johtokunnan varapuheenjohtaja) on ollut ainoa, joka on tämän ymmänänyt". Vainio messuaa. Sirviö myöntää, että tämä olisi yksi mahdollisuus, ja tähdentää vielä kerran: "Koko homma on selvitettävä niin pohjiaan myöten kuin mahdollista. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa rakentamaan asioita alusta, puhtaalta pöydältä." OTAMME VAINIOSTA kuvaa hänen kotitalonsa edustalla. Naapuri luo lunta toisella puolella tietä. Vainio sanoo kovaan ääneen: "Ei muuta kun hymyä huuleen ja katse eteenpäin!" Naapuri huutaa toiselta puolella lietä: "Vai siellä sitä hiihtoherraa kuvataan. Kyllä se on nyt Suomen urheilu kuollut! Eihän tässä kukaan saa enää mitään sponsorirahoja. Ajatelkaa nyt: kun maailmalla on yhteensä kärynnyt kymmenen hiihtäjää niin niistä yhdeksän on suomalaisia!" "Eikä siihen ole mitään muutosta näkyvissä, kun samat miehet jää sinne liiton johtoon", naapuri jalkaa katkerana. Tähän Kalevi Vainio sanoo tiukasii takaisin: "Ei varmasti jää." Nähtäväksi jää, saavuttaako tämä viesti koskaan hiihtoliiton johtoportaan. On helppo kuvitella, että tuntemukset ovat aikalailla samanlaiset ympäri Suomea liiton alaisten seurojen keskuudessa. Vaikea sitä vastoin on kuvitella, miten naiden seurojen johto saati Suomen kansa enää koskaan pystyy ottamaan vakavasti tällä hetkellä Hiihtoliiton likapyykkiä pesevää johtajalaumaa. • na dopingina kuin joitain muita kevyempiä douppauksen muotoja. Hän tähdentää kuiun kin, että eettisesti ajatellen kaikki kielletyt menetelmät ovat yhtä tuomittavia. TÄLLÄ HETKELLÄ VAIKUTTAA itsestään selvältä, että urheilijoita testataan ja dopingista koetetaan päästä eroon. Onko tulevaisuudessakin Data? Kaikkein kyymsimpien arvioiden mukaan testeistä luovutaan tulevaisuudessa ja kuka tahansa saa käyttää mitä tahansa omalla vastuullaan. Kari Keskinen viittaa erään kollegansa kiinnostavaan historialliseen havaintoon "Käsitykset urheilun sallituista menetelmistä ovai muuttuneet kauna aikojen tasaisin valein Esimerkiksi sata vuotta sitten urheilijoita, jotka harjoittelivat, katsottiin kieroon. Paavo Nurmen ura puolestaan joutui katkolle, kun kuultiin. että mies oli ottanut rahaa vastaan urheilemisesta. Kauaakaan ei ole puolestaan siitä, kun ammattilaisuus esti pääsyn olympialaisiin. Onko meidän nyt sitten vielä nähtävä sekin päivä, jolloin doping vapautetaan kokonaan?". Keskinen kauhistelee. Kaiketi ei: "Mielestäni asiassa on menty tiukempaan suuntaan. Nykyään esimerkiksi USA:ssa ammattilaisten testaamiseen ollaan alettu suhtautua vakavasti. Ennenhän sinne ei ollut testaajilla mitään asiaa". Keskinen mainitsee. Hän toteaa kuitenkin, että kiellettyjen aineiden käyttö on nykyään turhankin yleistä. Keskinen ottaa esimerkiksi harrastelijoiden kuntosalit: "Mikäli kyselyiden tuloksiin on luottamista, häkellyttävän monet harrastajakuntoilijat käyttävät kiellettyjä aineita tulostensa parantamiseksi." Keskinen näkee tässä jonkinlaisen yhteyden yhteiskunnassa yleistyneeseen tuloskeskeiseen ajattelutapaan. Toisaalta amatöörien pumppaamista koskien voidaan esittää kysymys: Onko yhtään sen vakavampaa, että ammattilainen käyttää esimerkiksi anabolisia steroideja kuin jos amatööripuntinnosiaja tekee näin? Kori Keskinen. s u u r i määrä typpeä, ja normaalia vähemmän happea. Urheilijan elimistö reagoi näihin oloihin tuottamalla "ylimääräisiä" punasoluja, joiden ansiosta hapenottokyky ja sitä kautta urheilusuoritus paranevat. Kyseessä on siis selkeästi keinotekoinen menetelmä, mutta silti sallittu. Ruotsalaiset tosin pitävät menetelmää epärehellisenä ja ajavat sen poistamista sallittujen menetelmien joukosta. Eräänlaisena loppusummana Keskinen tulee päätelmään, jonka mukaan esimerkiksi hormoneja voidaan jossain määrin pitää pahempaERÄÄN -JOSKIN HYPOTEETTISEN ratkaisun Keskinen näkee aseni muuttamisessa: "Nykyään urheilukilpailuissa pidetään itsestään selvänä, että paras saa suurimman palkinnon, toiseksi paras toiseksi suurimman ja niin edelleen. Entä jos näin ei tehtäisikään? Jaettaisiin palkinnot kokonaan jollain muulla perusteella." Eli alettaisiin noudattaa kirjaimellisesti sanontaa "Voitto ei ole tärkeintä vaan reilu kisa." Ajatuksessa on tietyllä tavalla perää. Huippu-urheiluhan on käytännössä nykyään ammattilaisten touhua, eli eräänä tärkeänä ulottuvuutena siinä on raha. Mikäli paras ei enää saisikaan eniten rahaa, ei kenelläkään olisi mitään syytä doupata itseään parempien tulosten toivossa. Keskinen kuitenkin epäilee itsekin, josko näin idealistinen malli voisi toimia käytännössä: "Kyllähän se voittamisen tarve kai on niin syvällä ihmisen luonteessa, että ehkä se ei käytönnössä toimisi." JUHA KAUPPINEN J +
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 L O U A S I 1 1 1 6 Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä lcipäpöytään. • Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. M A 12.3. KE 14.3. Porkkanasosekeilto Gruusialainen kaalipata Broilerkiusaus Merenmakuincn lasagne Paisteltu kalaleikc, purjokasiikc Broilerleikc, curry-ananaskasiike PE 16.3. Kukkakaalikeitto Kinkkupitsa Kalatäytepihvi Jauhelihakeitto M A 19.3. Sieni-perunakiusaus Lindströminpihvi Juustoinen kirjolohikastikc TI 13.3. Kasvispihvit Chili con camc Keitetyt nakit, perunasose TO 15.3. Purj o-peruna vuoka Silakkapihvit, kcrmaviilikastikc Kiinalainen porsaspata o y e g o i o llOKIVI IYVÄSKYLAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA TI 20.3. Porkkanaohukaiset Jauhelihamakaronilaatikko Makkaraherkku KE 21.3. Kesakurpiisaherkku Lihakeitto Kalamurekepihvi. tomaatiitillikasiikc Jauheliliakastike T O 22.3. Kasvislasagne Broilerpyörykät, cunykasiikc Kaslerpaisti PE 23.3. Kasvispyttipannu Jauhemaksapihvit Kalagratiini jjyrock klubi. l (CLEANING) \WOMEN plutonium orange dovvnfell • • * » » * festivaalilippujen arvontaa. liput 30,k-18. ILOKIVI 9.3.2001 21-031 Kutsu Jyväskyliin, yliopiston ylioppilaskunnalla on iloa |a kunnia kutsua jäsenensä 67-vuotisjuhlaansa auontoina 24.3.2001 Agoraan. Juhla alkaa klo 19.00 Juhlapuku/Tumma puku Akateemiset kunniamerkit lllalliskortin hinta 170 mk. Se sisältää juhlaillallisen juomineen, kuljetuksen jatkoille sekä narikat. Pyydämme Teitä ystävällisesti maksamaan illalliskortin 9.3. mennessä tilille 800012-695758, viitenumero 08251. Lisätietoja, ilmoittautumiset sekä tervehdysaikojen varaukset (viim 9.3.) puh. 014-260 3355. MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaatthfi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola Wilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA TERVETULOA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Yleisavustukset vuodelle 2001 Yleisavustuksia varten ylioppilaskunnan alajärjestöille on talousarviossa varattu 85 000 markkaa. Hallitus on päättänyt yleisavustusten jakoperusteista seuraavaa: Avustukset ovat haettavissa huhtikuun 6. päivään 2001 mennessä. Anomuslomakkeita saa keskustoimistosta. Yleisavustusanomukseen tulee liittää: kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio,edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, selvitys jäsenkunnasta; JYYn jäsenkunnan ulkopuolisten jäsenten osuudesta, sekö säännöt, ellei jo toimitettu JYY:fle. Jaottelussa noudatetaan tarkoituksenmukaista jaottelua saapuneiden hakemusten lukumäärän mukaisesti. Lisätietoja antaa hallituksen pj. Mari Kokko, tatsi@st.jyu.fi tai pääsihteeri 014 260 3354. Lisaksi läpi vuoden voi hakea projketiavustuksia: JYYn hallituksen linjaus projektiavustuskriteereiksi vuonna 2001 (hyväksytty hallituksen kokouksessa 4/2000 tommikuun 25. päivä vuonna 2001) JYYrn projektiavustusta myönnettäessä otetaan huomioon: 1) Projektin mahdollisuudet tavoittaa jäsenistöä mahdollisimman laajasti, 2) Avustusta ei ole tarkoitettu voittoa tavoitteleviin projekteihin (varainhankinta), 3) Suositaan innovatiivisia ja erityisesti eri alojen välistä yhteistyötä edistäviä projekteja, 4) Erityistä huomiota kiinnitetään projektin mahdollisuuksiin tuottaa ja ylläpitää yliopisto-yhteisön positiivista julkikuvoo, 5) Samoin huomiota kiinnitetään projektin mahdollisuuksiin edistää opiskelijoiden vapaa-ajonja sosiaalista aktiivisuutta, 6) Projektin "projektiluontoisuus". Projektin tulee olla selvästi rajattu kokonaisuus. {Yhdistysten vuosittaiset toiminta-avustukset käsitellään JYYn yleisavustusten yhteydessä), 7) Projektin omarahoitusosuus sekö muu ulkopuolinen rahoitus. Vaihtoehtoisesti avustusta voidaan hakea ja JYYn hallituksen harkinnan mukaan myös myöntää rajattuna tappiontakoukseno. Hakemukset liitteineen toimitetaan ennen projektin toteuttamista ylioppilaskunnan keskustoimistoon. Projektin jälkeen toimitetaan kirjallinen raportti projektista (toppiontokuun tapauksessa myös tiliselvitys). Avustuslomokkeito on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta. JYYn hallitus pidättää oikeuden köyttää haikintavoltoa avustusten myöntämisessä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Tutorprojektityöntekijän osa-aikaisen toimen Palkattavan projektityöntekijän tehtävänä on organisoida keväällä järjestettävää tutorkoulutusta jo suunnitella sekä toteuttaa fuksikiije ja fuksiopas. Syksyllä hänen tehtäviinsä kuuluu uusien opiskelijoiden vastaanoton koordinointi. Työtehtävät ajoittuvat kahdelle ajanjaksolle 2.4.-12.5. sekä 17.8. 8.9.2001. Projektityöntekijän palkkaus on 55 % palkkaluokasta AIO (4050,75 mk) ja kokonoistyöajoksi muodostuu koksi kuukautta. Hakemukset tulee osoittaa JYYn hallitukselle, Keskussairaalantie 2,40600 JKL, perjantoihin 16.3.2001 klo 14.00 mennessä. Kuoreen tunnus "tutoiprojekti". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko, tatsi@st.jyu.fi, p. 040 5212124 tai JYYn pääsihteeri 260 3354. kampus www.sonaatti.fi kevät 2001 6.3. kirsikan maku. kiarostami. iran 1996 13.3. peepingtom.povvell. englanti 1960. k-14. 20.3. rakkaudella maire. aaltonen, suomi 1999. k-12. 27.3. gonin. takashi.japani 1995. fe18. esitykset kello 19. liput 20/25.
• Elämää hölskyvien hinkkien takana / , Tissi Isot Tissit, aah! Pullea povi on kauneusihanne, iota tavoitellaan vaikka kirurgin veitsen alta. DD 80 ja G 80 -kokoiset naiset kertovat rintojen olevan kaksipiippuinen asia: toisaalta ne tuovat imartelua ja naisellisuuden tunteen, toisaalta ne taas aiheuttavat kipuja ja vaikeuttavat muutoinkin elämää. Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 EH Toinen naisista, Minna, on oppinut sinuiksi rintojensa kanssa. Sari puolestaan valitsi lääketieteen palvelukset: nnnoista leikattiin kilo pois. DD kutistui arpiseksi C.ksi. "Mulla on jo 12-vuotiaana ollut kunnon rinnat. Ollessani 13-vuotias meidän talon vieressä oli rakennustyömaa. Oltiin sovittu, että hoidan siskoa koko kesän. Me ei menty ulos sieltä talosta ollenkaan, sen takia, että ne ukot sieltä raksalta huuteli mulle kaikkea rinnoista. Aurinkoisina päivinäkään me ei menty ulos leikkimään", Minna, 29, muistelee suivaantuneena. Hän sai kouluaikoina kuulla usein heittoja isoisia nnnoistaan. Saria, 28, ei aiheesta koulun suunnalla kiusattu, kotirintamalla kylläkin: "Mulla on ollut hirveä äitipuoli, joka oli rinnaton ja isoperseinen. Mulla taas oli pieni perse ja älyttömät tissit. Kun mä olin 13-vuotias, me oltiin mun isän ja hänen naisensa kanssa yhdessä saaressa viettämässä viikonloppua. Siellä menin uimaan, uikkarit päällä, totta kai. Isä tuli sanomaan silloin mulle, että kun oot täällä saaressa, niin pidä t-paita uikkarin päällä Kun Riitta, isän nainen, on niin kateellinen rinnoista." Sari pohtii tajunneensa vasta myöhemmin, että kommentit ovat varmasti vaikuttaneet hänen pukeutumistyyliinsä: kaapista on löytynyt pelkkiä teltan kokoisia vaatteita. "Lukioaikana mä harrastin urheilua ja tajusin tarvitsevani kahdet rintsikat, jotta mun rinnat pysyisivät sellaisessa läjässä, että mä pystysin tekemään jotain". Sari jatkaa. Isot rinnat aiheuttivat pään ja hartiaseudun kipuja, jotka ovat hyvin tuttuja Minnallekin. Minna ja San ovat törmänneet jatkuvaan kommentointiin rinnoistaan. Tyypillistä on ollut, että heitä on kutsuttu lihaviksi, vaikka elopainoa heistä on löytynyt lähinnä tissien korkeudelta. Heille on usein puhuttu kasvojen sijasta rintoihin tuijottamalla. "Mä tiedän, miten elämä on muuttunut rintojen pienennyksen jälkeen. Aina ennen musta tuntui, mihin saavuinkaan, että tissit tulee!" Sari kirvoittaa. Normaalit, pienet asiat kuten käsien taputus tai vatsallaan makaaminen ei Sarilta ja Minnalta ole onnistunut käden käänteessä. Minna muistelee maireasti hekotellen kommellusta, jolloin hänellä oli jäänyt iso tomaatin palanen paitaansa vatsan alueelle kiinni. Tissiensä takaa hän ei itse pystynyt vihannesta näkemään, joten hän oli loikkinut työpaikallaan asiakkaiden ilmoilla pidemmän toven tomaatti paidassaan. VAATTEIDEN HANKINTA ei ole ollut naisille helppoa. Sari kuvaileekin kokeneensa elämänsä nöyryyttävimpiä hetkiä sovituskopeissa. Vaihtoehdoksi on jäänyt ainakin juhlavaatteiden osalta niiden teettäminen ompelijalla. 'Täällä on onneksi nykyään todella hyvä rintaliivikauppa. Pitkään oli niin, että Jyväskyläsiä ei saanut liivejä. Menee mulla kyllä rahaakin niihin: liivit maksavat 400-500 markkaa. Vituttaa katsoa tuolla hyvännäköisiä, pienempiä liivejä myytävänä 150 markalla", Minna tuskailee. Hän ei ole rintojaan piilotellut ainaisella löysien vaatteiden käytöllä ja on usein saanut kuulla muilta naisilta jopa huoraksi nimittelyä. Ikään kuin toiset olettaisivat, että koska hänellä on isot rinnat, ne täytyisi myös kätkeä hyvin. Tähän Minna ei tietoisesti ole halunnut alistua. Minna ja Sari ihmettelevät rintojen suurennusleikkausten yleistymistä. "Se on jotenkin uskomaton asia, kun eletään 2000-lukua, että se seksuaalisen signaalin antaminen on tytöille sitä, mitä he haluavat. Se olisi niin kuin tärkeintä. Silloin on kyllä jotkut asiat päin helvettiä. Eihän niistä isoista rinnoista muuta iloa ole, kuin että miehet katsovat", Minna lataa ja jatkaa: "Sitä ihailun kaksipuoleisuutta eivät varmasti nuoret tule ajatelleiksi. Kyllä mä usein ajattelen sitä, kun tosta lähden krapulassa vaikka pizzaa vaan hakemaan. Siellä pizzeriassa joku ukko kattoo mua sillä tavalla seksuaalisessa mielessä. Ajattelen silloin, että kunpa olisi mahdollisuus mennä johonkin ilman, että joku ajattelisi heti musta jotakin siinä mielessä." Hän tuskailee sitä, kuinka pienirintaiset naiset voivat pönkittää rinnustaan laittamalla liiveihinsä geelipusseja sun muuta, mulla isorintaiset naiset eivät sitävastoin pääse karkuun isoa imetyskalustoaan. "Toisaalta mun ci ole tarvinnut miettiä koskaan, olenko naisellinen. On ihan sama, mihin vaatteisiin pukeudun ja mcikkaanko vaiko enkö. niin siitä ei erehdytä, olenko naisellinen vai en", Minna naurahtaa. I Iänkin kenoo harkinneensa pienennysleikkausta, mutta haluaisi mieluummin pysytellä luomuvartalossa. Mahdollisen lapsenteon jälkeen hän on ajatellut harkita asiaa enemmän. "Mulla on sellanen olo, että ovat rinnat tuoneet paljon kivaa, positiivistakin palautella. Kyllä se vaikuttaa", Minna summaa. • Veitsi vei p a l a n rintaa "HYVIN KUVASTAA, tavallaan, äitini miehen kommentti leikkausaikeistani. Se sanoi tyyliin: 'Ootko sä jumalauta hullu. Siinä menee naiseus. Etkö sä tajua, että rinnat ovat naisen ase?' Totta kai sitä silloin ajatlclikin, että meneekö siinä identiteetti", Sari kuvailee tunnelmistaan parin vuoden takaa, ennen rintojensa pienennysleikkausta. Sari kärsi painavien rintojensa vuoksi jatkuvista niskakivuista ja työnteko oli hankalaa. Urheiluharrastusten takia hänen rintansa olivat jatkuvasti mustelmilla. "Mulla oli semmonen olo, että mä en ollut sitä, miltä mä näytin. Tuntui, että siihen mun elämäntyyliini suhteutettuna mussa oli jotain helvetisti liikaa, koska mä olen tosi sporttinen ollut aina." Lääkäri ehdotti Sarille leikkausta ja jo puoli vuotta tämän jälkeen operaatio oli ohi. DD-kokoisista puskureista lähti kilon verran täytettä ja uudeksi kooksi tuli C. "Hirveen moni sanoi leikkausta ennen kaveripiirissä, että voisi tulla siihen viereiseen sänkyyn, ottamaan sitä ylimääräistä. Mä sanoin niille, että ootteks te hulluja. Että etteks te tajua, kuinka kipeä mä oon ollu, kuinka hirveetä tää on ollu." "Samana iltana, kun pääsin sairaalasta, luin Fitncss-lehteä ja mietin, että mitä kaikkea ma rupean harrastamaan. Oli semmonen olo, että ali right!" Sari muistelee muutoin hyvin kivuliasta iltaansa. Operoinnin jälkeen Sari kertoo laihtuneensa huomattavasti, lähinnä lisääntyneen, helpottuneen liikunnan harrastuksen vuoksi. Hän ilmoittaa olevansa nyt onnellisempi, koska pystyy harrastamaan kaikkea helpommin kuin ennen. Hän on myös alkanut käyttää tiukempia puseroita. Mutta asiasta löytyy myös kääntöpuoli: "Nyt mulla on arvet, rintani eivät ole enää niin täydelliset. Eikä ole ihan helppoa sanoa miehille, että ihan ohimennen vaan, mun rinnat on sitten leikattu." MIIRA RAUHAMÄKI pianissimo NAISTEN TARINAT PÄÄOSASSA Jokaisella naisella on oma tanttansa Kansainväli sen naistenpäivän tilaisuudessa 8. maaliskuuta Jyväskylän kaupunginkirjastolla nämä tarinat ovat pääosassa. Tilaisuuden ohjelmassa on muun muassa Jyväskylän Sana-Seppojen draamaa ja feminisiinen lauluryhmä Impivaara esityksillään Emansipaauori ja Mitä antaisin naisclh? Tilaisuuden puheenvuoroissa Hannele Dufva käsittelee kieltenopettajien omaelämäkertoja Suomessa ja Venäjällä. Tuija Sarcsman puheenvuoron aiheena on äidin omaelämäkena otsikolla "Taide elämässä ja kuolemassa" ja Tuula Rauhamäen aiheena on "Mitä minä halusin elämältä, mitä elämä halusi minulta". Tilaisuuden juontaa Mari Hast (Mother Hood). Jyväskylän yliopiston Naistutkimuksen järjestämään tilaisuuteen on vapaa pääsy. Naisten tarinoita kansainvälisenä naistenpäivänä kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa 8.3. klo 16-18. NAISTEKIJÖIDEN UUDET LYHYELOKUVAT ESIIN Jyväskyläläinen elokuvayhdistys Nordic Glory ry. kutsuu naispuolisia elokuva-alan ammattilaisia )a opiskelijoita lyhytelokuvakilpailuun Kilpailu pidetään Nordic Gloryn järjestyksessä neljällä kenaa järjestämän, uuna pohjoismaisia elokuvaa esittelevä Arktisen upeeta -elokuvakiertueen yhteydessä 10.-11. marraskuuta Jyväskylässä. Kilpailuun kelpuutetaan vuosina 2000-2001 valmistuneet fiktio-, dokumentti-, animaatiosekä kokeelliset elokuvat. Elokuvan kesto voi olla enintään 60 minuuttia. Pääpalkintona kilpailussa on 3000 markkaa. Kilpailuaikaa on 15. elokuuta saakka, johon mennessä kilpailukaavake, VHSkopio sekä still-kuva elokuvasta tulee lähettää osoitteeseen Nordic Glory ry., Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1.40100 Jyväskylä. Lisätietoja Johonna Rossilla ja Morkus Latvaloita Nordic Glory : ry:stö, 014 624 815, nordic.glory@jkl.fi. Yhdistyksen kotisivut: : www.jkl.fi/kulttuuri/ngfest JYROCKIN OHJELMA VALMISTUI Huhtikuussa järjestettävän Jyrock-festivaalin ohjelmisto on pääpiirteissään varmistunut. Festivaalin ohjelmassa 6.-7huhtikuuta on parikymmentä bändiä, joista neljä ulkomaista ja loput kotimaisia. Pyrkimyksenä on tuoda esiin tuoreita ja mielenkiintoisia rock-, popsekä elektronisen musiikin anisteja. JYYn nyt jo neljättätoista kertaa järjestämän Jyrockin, Suomen suurimman sisäfestivaalin, tapahtumapaikkana on tuttuun tapaan Jyväskylän Ylioppilastalo. Perjantaina 6. huhtikuuta jyrockissa musisoivat The Teenage Idols ja Ny Akustik Ruotsista sekä Arto Muna ja Millennium, Office Building, Blaster Master, Puny, Zerocharisma, Tero, Dr. Robotnik ja Jukka Ruohomäki. Lauantaina Ilokivessä puolestaan esiintyvät kanadalaissaksalainen Peaches ja saksalainen Jcans Team i sekä kotomaan artisteista Mana Mana. Aavikko, The Mutants, The Paisley, Svveatmaster, Surflones, Elliot ja Le Kimono Lisää Jyrockista tulevissa Jylkkäreissä. Lisätietoa verkossa: www.jyu.fi/jyrock
• + H Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2001 KAKSI TEKSTIT JA TUOMISKU 1 TAIJA TUOMINEN on 38-vuotias hämeenlinnalainen kirjailija. Vuonna 2000 häneltä ilmestyi esikoisromaani Tukerihai, joka aiheutti laajalti kohua mm. alkoholisminkuvauksellaan ja äiti-tytär -suhteen raadollisella käsittelyllä. Nyt on työn alla uusi kirja, jonka on tarkoitus ilmestyä vuoden 2002 aikana. Taija on kunnostautunut myös tieteen saralla. Esikoiskirjailijatutkimus Heillähän on jo kasvotkin julkaistiin vuonna 1998 Taiteen keskustoimikunnan toimesta. Tutkimuskohteena olivat 1987-1995 välillä esikoisteoksensa julkaisseet kirjailijat. Esikoiskirjailijoita ei ole aiemmin tutkittu juuri missään pain maailmaa. Tulokset puhukoot puolestaan: Identiteetin perusteella esikoiskirjailijat jakaantuivat kolmeen ryhmään: kirjailijat, jotka ovat pyrkineet kirjailijoiksi keinolla millä hyvänsä. Kirjailijat, jotka ovat ajautuneet kirjailijoiksi. Kirjailijat, joille kirjoittaminen on selkeästi kakkosammatti. Edellä esitettyä jakoa tukivat myös tulokset tutkittujen toimeentulosta julkaisukynnyksen ylitettyään: peräti 97 % tutkituista oli saanut jonkin apurahan. 81 % teki muuta kirjallista lyötä kirjailijan työn ohessa. 50 %:lla oli leipätyö eri alalta. Monei tutkituista tekivät jaon julkkiskirjailijoiden ja muiden kirjailijoiden välille. Myös suomalaisten lukutottumuksia pidettiin ambivalentteina: on ihmisiä, jotka lukevat paljon ja ihmisiä, jod<a eivät lue lainkaan. Sukupuolella ei näyttänyt olevan merkitystä, esikoisensa salvat julki tasapuolisesti sekä miehet että naiset. Myöskään kyselyn vastaukset eivät jakaantuneet sukupuolen perusteella. Tutkittujen keski-ikä esikoisteoksen julkaisuhetkellä oli 33,5 vuotta ja koulutustaso yleisesti korkea. Lähes jokainen oli hankkinut kirjoittajakoulutusta ennen esikoisteoksen julkaisemista. Noin puolet kuului kirjalliseen yhdistykseen tai liittoon. Tutkittujen esikoisteokset noteerattiin laajalti, kritiikkejä oli lehdistössä runsaasti. Lähiympäristön suhtautuminen muutlui ratkaisevasti esikoisteoksen ilmestyttyä, vasta teoksen aikaansaanutta arvosteltiin. Kyselyn vastauksista ilmeni, että myytti kirjailijan yksinäisyydestä on olemassaoleva asia. Mistä johtuu vetäytyneisyys, kyvyttömyyden tunne tai huono omatunto siitä, että vain kirjoittaa? Vai kompensoivatko kirjailijat yleisesti omaa epävarmuuttaan kirjoittamiseensa? Jyväskylän oma poika Keijo Siekkinen oli esikoiskirjailija vuonna 1973. Yhdeksän romaanin, kolmen näytelmän ja puolivuosisataisen clontien jälkeen Keijo aloitti baarinvetäjän harrastuksen 1998. Kirjoittamista unohtamatta. Mieluinen uran huipennus Keijolle olisi nähdä oma kirjansa lyhennelmänä tyyliin "kolmen minuutin sinfonia". Tai sitten kirjoittaa historia uusiksi. Niin kuin hän sen näki sodanjälkeisinä vuosina. Keijo muistaa lapsuutensa iloisena aineellisesta puutteesta huolimatta. Yhä vieläkin kerrostalojen sisäpihat roskalaatikoineen tuovat turvallisen olon, kuin olisi kohdussa taas. Näitä Siekkisen "uran huipennuksia" odotellessa saamme välipalaksi ainakin yhden tutumman Siekkiskirjan, joka ilmestyy mahdollisesti jo ensi syksynä. Ja sitä ennen kahden erilaisen kirjailijan tarina. Keijo Siekkinen ja kohtu. Tuomisen tarina ENSIMMÄISEN VIRALLISEN tunnustuksen kirjoittajana Taija sai J.H. Erkon novellikilpailussa vuonna -90, sijoittuen kolmanneksi. Siitä sisuuntuneena hän yritti uudelleen vuonna. -92 ja voitti. Luulisi kirjailijan taivaan siitä aukenevan, mutta ei hoppu hyvästä. Taija kiinnostui lehtitoimittajan hektisestä työstä. Se oli (ja on edelleen) hänelle yksi keino pysyä mukana kirjallisuuden kentässä. Lopun liikenevän ajan Taija käytti kirjallisuuden opiskeluihin Tampereen yliopistossa. Ja niin vierähtivät vuodet. Eihän kirjailijoita rakenneta päivässä. Taija on nykyisin myös valtion virkamies, hän toimii Hämeen kirjallisuuden läänintaiteilijana. Tästäkin työstä Taija tykkää: "Saapahan höperrellä kirjallisuuden parissa ja yrittää tehdä sitä, mitä todella haluaa cli edistää kaikin tavoin kirjoittamisen ja kirjallisuuden asemaa". Tätä ilosanomaa Taija levittää mm. opettamalla luovaa kirjoittamista useissa eri oppilaitoksissa. Kuten ihmiset yleensä, oppilaat kursseilla edustavat yhteiskunnan koko kirjoa. "Työttömien kurssilla putkimiehet tuijotti mua kuin betoniseinää, kun ma sanoin, että kirjotiakaa runo. Joskus taas joku opiskelija tuo kurssille valmiiksi romaanikässärin. Tää kirjoittamisterapia on yks tapa parantaa maailmaa. Ei se ainakaan siitä pahene". Vuosien synnytyspolttojen jälkeen Taijan esikoinen Tiikerihai näki päivänvalon, ja sai hyvän vastaanoton. Sekä lukijaettä kriitikkopalautc oli pääosin positiivisia. Toisaalla ko. teos myös jakoi mielipiteet rajusti. .. jatkuu seuraavalla sivulla.
• Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2001JQ TARINAA ...jatkoa edelliseltä sivulta. Liekö johtunut kirjan rehellisestä, suorastaan inhorealistisesta kerrontatyylistä, johon on vielä sotkettu huumoriakin sekaan? Vai voisiko olla, että kirja nosti joidenkin lukijoiden omat traumat liian lähelle pintaa? Ilse kirjailija on kuitenkin tyytyväinen, ettei ko. teos ole jättänyt lukijoitaan kylmäksi. Voisi sanoa, eitä Tiikerihai suorastaan ui suomalaisten tunteiden pesään. Tarkkasilmäinen Taija työstää parhaillaan toista romaaniaan, joka tulee olemaan täysin erilainen paketti kuin esikoinen. Maalaismiljöö saa tällä erää jäädä, tapahtumat saavat sivistyneemmät kulissit ja mitiasuhteet laajenevat. Tarkoitus on viedä näkökulmaa yksiryisestä yleisempään. Taijan mielestä matka navetasta yliopistoon ei ole pitkä, sillä pohjimmiltaan ihminen on petojen sukua. Samat viidakon lait pätevät sekä maalla että kaupungissa: toisia loukatessa oma menestys varmistuu Taija löytääkin punaisia lankoja, jotka kutoutuvat myös tulevaan romaaniin: "Surkuhupaisa vapauden tavoittelu. joka iise asiassa onkin vain pakoa kiintymisestä. Eräänlaiset hullut naiset yrittää edelleen toimia miesten yhteiskunnassa miesten lavoin ja etsiä epätoivoisesti yksinäisyyttä". Aikaansaava ihminen lämä Taija Tuominen. Mutta miten ja miksi ihmeessä hän jaksaa kaiken tämän? Taija kertoo kirjoittamisen olevan hänelle tapa elää. Hän on läpi elämänsä sekä elänyi että kirjoilianut, miksi siis edes yrittää erottaa niitä? "PUTKIMIEHET TUIJOTTI MUA KUIN B E T O N I S E I N Ä Ä , KUN MÄ SANOIN, ETTÄ KIRJOTTAKAA RUNO." Keijo Siekkisen tarina PALJASJALKAINEN KEIJO Puutarhakadulta laittoi 17-vuotiaana postia kustantajalle, ja sai palautteen: "paskaa osaavat kirjoittaa kaikki, hyvää paskaa harvat". Siitä paikasta Keijo karkasi armeijan kautta Tampereelle. Kirjallisuuden, psykologian ja filosofian opintojen ohessa uhma Keijossa kasvoi. Kustantajan palaute oli tehnyt provokatiivisen tehtävänsä. Opintojensa vaikutuksen Keijo myöntää pitkin hampain: "ehkä sieltä jotain filosofiaa ropisee tekstiin, mutta tiedostamattomasti". 70-luvun alussa Keijo palkittiin sekä näytelmistä että proosasta. Keijo lähestyi kustantajaa uudemman kerran. Esikoisromaani Naisen mies putkahti ulos 1973 ja Keijo sai lisää huomiota. Nyt hän osasi kirjoittaa hyvää paskaa. Keijo lopetti opiskelut ja keskittyi kirjoittamiseen. Toinen romaani Betoniraudoittaja Eino Helminen ilmestyi 1974. Keijo sai apurahan ja palasi takaisin kohtuun, Jyväskylään. Siitä lähtien Keijo on ollut päätoiminen kirjailija. 70-luvun loppu oli Keijolle luovaa aikaa, saldona kaksi uutta romaania ja Kaupunginteatterille kolme kokopitkää näytelmää. Työputki huipentui v. 1981 Keijon pääteokseen: Kuusitoistamiehinen pyramidi. Keijo ei tuijottele myyntilukuja, vaan kirjoittaa, mitä itse haluaa. Hän on kirjailijoiden kirjailija, ei niinkään suuren yleisön lemmikki. Silti tuon pääteoksen myynti oli hienoinen pettymys, odotukset olivat olleet liian korkealla. Vuonna -85 lauloivat Epuija Keijolta julkaistiin Äidin hauta, pieni kirja heii suuren perään? "En mä niin kaheli ole, että kirjoittaisin aina samaa kirjaa uudelleen. Ei mulla ole sellasta yhtä hierrinkiveä, jota jauhaisin aina vaan". Joten seuraavaksi, 1988, Keijo kertoi lukijoilleen Kuinka Tiikerivuori valloitetaan. Juoni oli simppeli: "Ostetaan tanssilava ja tehdään siitä laituri". Keijolle kehittyi vuosien varrella täysin oma tyyli rakentaa romaani. Keijo poimii tarinantyngän aidosta arkikokemuksesta, pyrkii välittämään sen lukijalle mahdollisimman aidosti, limittää kirjoittaessaan tekstiin ironisen pohjavireen ja pukee omanlaiseensa, joskus jopa hieman vaikeaselkoiseen lauseeseen, sillä Keijoa eivät kiinnosta helppous, myyvyys eikä varsinkaan kaunokirjalliseen muotoon puettu filosofia. 1993 Keijon toimiessa oppaana, aukenivat Kettuluolat. Tämän jälkeen Keijo tapasi iäkkään rouvan, joka haikaili armomurhan perään. Keijo" ihastui vanhuksen järjen kirkkauteen fyysisten tuskien keskellä. Tästä kohtaamisesta kummunnut Papin poika ja pappi näki päivänvalon 1997. Samana vuonna ilmestyi myös kokeellinen dekkari Kuolleet eivät kopioi, siinä Keijo ja viisi muuta kirjailijaa ratkaisevat ruumiin arvoituksen. Kukin omalla lavallaan. Vuonna 1998 Keijo asettui Vakiopaineeseen. Ilokseen hän näkee nykynuorissa samaa vitaliteettia ja idealismia kuin 70-luvulla, ja 20-luvulla jo. "Perusperiaatteet on olleet aina samat: oikeudenmukaisuutta ja kaikilla kaikkea hyvää jne. Nyt on tullu enemmän vaihtoehtokanavia omille jutuille. Alakulttuurin ryhmät on pienentyneet. Ei enää ole yhtä, yhtenäistä aatetta, niinkun 70luvulla oli vasemmistolaisuus. Eikä sellasta tarvitakaan. Nykyisin on paljon pieniä puroja, akanviiltoja."» "EN MÄ NIIN KAHELI OLE, ETTÄ KIRJOITTAISIN AINA SAMAA KIRJAA UUDELLEEN. El MULLA OLE SELLASTA YHTÄ HIERRINKIVEÄ, JOTA JAUHAISIN AINA VAAN." Pikkun keskel I ä elämää. NÄYTTELYT PIENI IHMINEN eri tilanteissa ja ympäristöissä. Näin voisi luonnehtia yhdistävää teemaa Antti Rönkän tilateoksissa ja veistoksissa, joita on paraikaa esillä näyttelyssä Galleria Bccke rissa. Kyseessä on 27-vuoiiaan kuopiolaisen kuvataiteilijan ensimmäinen oma näyttely Jyväskylässä, joskin hänen töitään on ollut täällä nähtävillä aiemmin myös Teokseni takana kuva -näyttelyssä Keski-Suomen museolla. Omia ja ryhmänäytlelyitä Rönkällä on takanaan kaikkiaan kymmenkunta. "Olen saanut töistäni paljon positiivista palautetta. Työt ovat sellaisia, että osa tykkää niistä, mutta osalle ne eivät avaudu", Rönkä totcTÖIDEN KESKUSHAHMONA on pieni ihmishahmo: "tikku-ukko" tai "ukkeli" ilman sen kummempaa nimeä. Ukko on väännetty rautalangasta ja päällystetty maalarinteipillä. "Tämä hahmo on tietty ihminen, tai kaikki. Turhia selittelyjä ei kaivata", Rönkä lausuu. Teoksista välittyy yksinolon tunnelmia. Taiteilijan mukaan kuitenkin vain Viisin huoneessa -sarja kuvaa iätä aihetta. Pienissä puisissa taloissa asuu kussakin ukko: makaa sängyllä, käpertyy lattialle, tuijottaa televisiota, harrastaa voimanostoa omaan kokoonsa nähden liian suurilla painoilla ja istuu lannistuneena näiden painojen paalia sekä makaa lattialla valtavien todellisuudessa minikokoisten viinapullojen kesTEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN kellä. "Muissa töissä yksinäisyys ci ole olennaista. Joillekin nämä työt varmaan vaikuttavat lohduttomilta, mutta en ole itse mitenkään lohduton ihminen", sanoo Rönkä. AIEMMIN, taidekoulusta valmistumisensa aikoihin kolmisen vuotta sitten, taiteilija sanoo tehneensä enemmänkin synkkiä töitä, mutta koko hänen tuotannolleen lohduttomuus ei ole mitenkään leimallinen piirre. Eksistentiaalista ahdistusta teoksissa kyllä Rönkänkin mukaan on. Tämän voi todeta muun muassa työssä nimeltä Vetovoima, jossa tikku-ukko on pitkässä muoviputkessa. Putkessa on pimeää ja ukko siellä keskenään; toisaalta tunnelin molemmista päistä näkyy valoa. Rönkän tilateokset tuntuvat muutoinkin avaruudellisuudcssaan viittaavan yksinolon lisäksi myös eksistenliaalisuudcn toiseen puoleen: elämän avoimuuteen ja valintojen mahdollisuuksiin. Teoksissa hahmo esimerkiksi kävelee vaahtomuovipatjalle tehdyssä maastossa, jälkensä takanaan, ja makaa etcismatolle toteutetulla ruohikolla. Kiintoisa on myös tilateos, jossa pikkuihminen seisoo keskellä köyden muodostamaa kehää työn nimi on yksinkertaisesti Olemassa. Enempää selittelyltä se ei taiteilijan mukaan tarvitse. Katsoja ajatelkoon itse. • Antti Rönkä: Installaatioita ja veistoksia Galleria Beckerissä (Seminaarinkatu 28) 14.3. saakka.
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 Kinon kaksiviikkoinen • • i i i i i i i i • TI Tummissa sävyissä MICHAEL POVVELLIN Peeping Tom (Englanti 1960) on yksi kauhuelokuvien klassikoista. Sitä ei aikanaan arvostettu lainkaan; ensi-illan kutsuvierasjoukko käveli Povvellin ohi kattelematta, niin järkyttyneitä he olivat näkemästään. Murskakritiikit olivat tuhota mm. Bagdadin varkaat (1940) ohjanneen miehen uran. Elokuvassa, joka nähdään Kinossa 13.3, kerrotaan psykopaatista sarjamurhaajasta, joka taltioi filmille uhriensa hädän. Aikalaisten mielestä ohjaajan ote päähenkilöönsä oli liian lämmin. Sen sijaan että Powell tuomitsisi, hän näyttää mitä syitä miehen teoille voisi olla. Ja kuka tirkistelee ketä, ja missä tarkoituksessa? Ihmisen halu tässä maailmassa on olla merkityksellinen, edes jossain mielessä. Veikko Aaltosen elokuvassa Rakkaudella, Maire (Suomi 1999) sen nimihenkilö, Maire Linnainmaa, koettaa löytää alkoholin ja yksinäisyyden täyttämään elämäänsä uutta merkitystä virantoimituksessa kuolleen poliisin lesken ja tämän tyttären kautta. Mairen maailma mustuu entisestään kun hän joutuu huomaamaan, että pikku perhe ei tarvitsekaan häntä. Elokuvan vaativan pääroolin tekee Eeva Litmanen, ja lian tekee sen sävykkäästi ja taiten. Rikkaan rouvarukan tarina nähdään 20.3. RIITTA KOIKKALAINEN Mustaa naurua ja tyylimurhia Suomen elokuva-arkiston seuraavat esitykset tarjoavat puolalaista yhteiskuntasatiiria ja italialaista kauhua. 7. maaliskuuta nähdään Krzysztof Kieslowkin kansainvälinen lapimunoeiokuva Amatööri (1979) ja 14.3. saa esitysvuoronsa Mario Bavan kauhuklassikko Verta ja mustaa pitsiä (1964). Amatööri on tarina Filipistä, tehdastyöläisestä, joka ostaa kaitafilmikameran kuvatakseen vastasyntynyttä tytärtään. Koska Filipin 8-millincn on harvinainen vekotin kaupungissa, pestaavat tehtaan pamput miehen tallentamaan myös laitoksen juhlaa ja arkea. Filip luo nopeasti pakkomielteisen suhteen kameraansa, jolla hän sohii ympäriinsä, joskus arkoihinkin paikkoihin. Tämä tuo harrastajaohjaajalle maineen lisäksi kosolti vaikeuksia kotona ja työpaikalla. Amatööri on vakavasta tematiikastaan huolimatta kenties Kieslovvskin viihdyttävin elokuva. Se osoittaa edesmenneen mestariohjaajan taidon välittää sanottavansa viiston, tummasävyisen huumorin avulla. ' Tyyli on kaikki kaikissa Mario Bavan elokuvissa Verta ja mustaa pitsiä kuuluu hänen tunnetuimpiin ohjaustöihinsä ja samalla italialaisen kauhuelokuvan alalajin giallon, väkivaltaisen murhamysteerin, perusteoksiin. Elokuvan köykäinen juoni muotihuoneen naismallien joukossa urakoi naamioitu psykopaatti tarjoaa riittävän väljän kehyksen Davalle esitellä visuaalista taituruuttaan. Hänen perverssissä kuolemankuvastossaan on vangitsevaa surrealistista kauneutta. MARKUS LATVALA Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnonsolisso keskiviikkoisin klo 18.00. Tilintekoa menneiden kanssa Isi ja poju. Juho Kauppinen Huoneteauerissa ensi-iltansa saanut. Mika Terävän kirjoittama ja ohjaama näytelmä Paitsioonsa on tarina ihmisten välisistä suhteista ongelmineen tehdyistä virheistä, katkeruudesta, odotuksista joita ci pystytty täyttämään sekä sovinnonteosta. Näytelmän alussa isä (Mikko Hytönen) lähtee tapaamaan poikaansa (Pertti Huovinen) ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Isä on tarkkaillut poikansa ja tämän vaimon elämää salaa, kiikareilla pihalta tähyillen. Viimeinen hetki kohtaamiselle on käsillä: vakavasti sairas mies on vihdoin päättänyt lulla puhumaan asiat selviksi poikansa kanssa. Isän ja pojan tapaamisessa ruoditaan menneitä vaiheita takautumien kautta. Alku ei ole helppo: poika on katkera menneistä eikä halua kuunnella isäänsä. Edetään väkivaltaan saakka, ennen kuin asioista päästään puhumaan. Tilinteossa käy ilmi, ettei kukaan tarinan osapuolista ole toiminut järin esimerkillisesti. Isä on jättänyt poikansa ja tämän äidin kauan sitten ja löytänyt uuden vaimon (äidin, uuden vaimon sekä pojan vaimon roolit esittää Suvi Tuhkunen) Uuteen, kiiltokuvamaiseen liittoon ei ole kuulunut yhteyden pitäminen edelliseen elämään. Myöhemmin isä on alkanut ryypätä ja vajonnut kaduille. Kaikilla tarinan osapuolilla on siten oma, kaunainen sanansa sanottavanaan. Keskeinen tarinan elementtejä linkittävä tekijä, näytelmän nimeä myöten, on jalkapallo. Se on ollut isän ja pojan yhteinen harrastus, jossa kuitenkin monenlaiset ahdistavat odotukset ilmenevät esimerkiksi kentän laidalla meuhkaavan valmentajan suusta karjuttuina. Pallo on myös esine, joka näytelmän lopussa katsojan yllättävällä tavalla ilmentää sovinnontekoa. Paitsioansa on myös hauska näytelmä, mutta yleisote on vakava. Kiitosta näytelmä ansaitsee siitä, ettei liikaan pateettisuuteen sorruta, vaan tarjotaan viisas näkökulma inhimillisen elämän ongelmiin. Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan tyylikkäästi, ja näytelmän perusotteeseen sopivasti ylinäytteleminenkin vältetään. Katsojalle jää omaa pohdittavaa, ilman että Paitsioansa lataisi häntä turpaan nyrkintäydellisellä käsittämättömiä kryptisyyksiä. TUOMAS TIRKKONEN Paitsioonsa: ensi-ilta Huoneteotterisso 2.3. Käsikirjoitus jo ohjaus: Mika Terävä. Rooleissa: Mikko Hytönen, Pertti Huovinen ja Suvi Tuhkunen.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2081 j f l Maailmankuulu postpunkkari Sullivan Jyväskylässä TEKSTI: REETTA JOKINEN KUVA: PUNTTI SIUKOLA Justin Sullivan, modernin englantilaisen punkin isä ja New Model Army -bändin vokalisti, kitaristi ja lauluntekijä ulottui kiertueellaan yllättävästi Jyväskylään. Vielä yllättävämpää oli, että yksi maailman johtavista postpunl<kareista ja poliittisista mdiemuusikoista antautui keikan jälkeen kertomaan leppoisasti pienlehdelle laulujensa synnystä ia pitkän uransa kahdentuhannen keikan energiapolitiikasta. JUSTIN SULLIVAN esiintyi Suomessa viimeksi 12 vuotta sitten bändinsä New Model Armyn kanssa. Tällä kertaa mies oli maikassa bändinsä kitaristi Dean VVhiten kanssa. Vaikka tiekeikasta oli hoidettu varsin matalalla profiililla, Bar 68 oli ladattu täyteen indjetietoista yleisöä. Keikkaohielmistossa käytiin läpi biisejä NMA:n vanhoista hiteistä bändin vuosi sitten ilieen Eig/it-levyn biiseihin. Musiikillisesti keikka oli akustista, riisuttua ja vahvaa New Model Armya. Bändin intensiivinen, vihainen ja voimakas ote on tehnyt lilaa akustiselle ja melodisemmalle sävylle. Modernin punkbändin kärkimiehen lavakarisma ja energia tempaavat yhä mukaansa, eikä keikkarutiini ollut vienyt terää miehen esityksissä pursuavasta energiasta. Ehkä siksi, että mies on kotoisin englantilaisen Pohjois-Yorkshiren pikkukaupungista Bradfordista, häneltä löytyi sympatiaa Skandinavian ja ItäisenEuroopan lumeella myös Jyväskylän pikkukaupungille. NEW MODEL ARMY sai alkunsa 80-luvun vaihteessa, jolloin Justin Sullivan oli loinen yhtyeen peruslajista. Bändin nimi tulee Englannin historiasta: sisällissodassa 1640-luvulla uusien moraalisten ja henkisten arvojen puolesta taistellut armeija oli nimeltään New Model Army. Omaa sotaansa bändi on käynyt musiikin keinoin. Teksteissä on voimakas sosialistinen ja moraalinen näkökulma, ja ne puhuvat usein oikeudenmukaisuudesta. New Model Armyn tuotanto on laaja käsittäen lukuisia singlejä, EP:itä ja 11 albumia. Bändin suosio oli laajimmillaan 80-90-lukujen vaihteessa, jolloin se tunnustettiin maailmanlaajuisesti postpunkin kärkinimeksi. Bändin musiikkia on luonnehdittu punkiksi, goottilaiseksi, metalliksi, jopa kansanmusiikiksi, mutta Justin Sullivanin mielestä ihmiset, jotka yrittävät lokeroida heitä, hukkaavat sen, mistä heidän musiikissaan on kyse. "Musiikin idea ei ole vääntää rautalangasta, mikä on oikein ja mikä väärin. Tarkoitus on toimia tunnelmien ja tunteiden välittäjänä. Musiikki luo yhteyden ja kommunikoi energian avulla. Tekstien sanoma on politiikkaa, joka on puettu sanojen ja musiikin tunnelmiin. Se on tunteiden ja energian politiikkaa. Keikalla, vaikka olisi väsynyt, voi mennä lavalle ja ottaa vastaan ihmisistä hehkuvan innostuksen ja odotuksen ja jakaa New Model Armya pidetään oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana. Justin Sullivan toteaa haastattelussa, ettei usko moralisiisuuteen sinänsä. Hänen mielestään oikea ja väärä ovat pelinappuloita uskonnon, muodin ja luokkien maailmassa. Työllään hän kertoo pyrkivänsä kyseenalaistamaan myyttejä, uskomuksia ja vallankäyttöä. Tavallinen, jokapäiväinen elämä ja ihminen ovat hänelle tasa-arvon alttareita. Sullivan asuu Bradfordissa elämänkumppaninsa Joolzin kanssa, jolla myös on takanaan runsaasti omaa kirjallista ja musiikillista tuotantoa. Pariskunnan harrastukset, silloin kun jompikumpi ei ole tien päällä ovat varsin tavallisia; he katselevat tv:tä, kävelevät ja seuraavat jalkapalloa, silloin kun eivät kirjoita. Justin Sullivan kirjoittaa asioista, jotka kiinnostavat häntä, mutta ne eivät ole välttämättä tarinoita hänen omasta elämästään. "Tekstin aihe saattaa olla tarina, jonka kuulen sattumalta. Esimerkiksi kappale Green andgray sai alkunsa ohimennen kuullusta tarinasta. Yksityisestä tulee yleistä sen puhutellessa sitä, mikä on kaikille ihmisille yhteistä. Kaikki ihmisethän ovat loppujen lopuksi samanlaisia." NEW MODEL ARMYA kutsutaan antiamerikkalaiseksi bändiksi. Justin Sullivanin näkemys Yhdysvalloista ei maata imartele. Mitä ilmeisimmin juuri tämän vuoksi NMA:lta evättiin 80-luvulla useaan otteeseen Amerikan kiertueelle vaadittava työviisumi, ja syyksi kerrottiin ryhmältä puuttuvan tarpeellinen meriitti ja osaaminen. Taiteellinen taso ei silloisten jenkkiviranomaisten käsityksen mukaan "SANOMA O N POLITIIKKAA, JOKA ON PUETTU SANOJEN JA MUSIIKIN TUNNELMIIN." ollut amerikkalaisille riittävä. "USA on valtiona nuori nousukas, jolla on epätoivoinen tarve kehittää kansallista identiteettiä käyttämällä valtaa suhteessa muuhun maailmaan. Se on kuin hemmoteltu kakara, jonka olisi ymmärrettävä, että sen täytyy kasvaa aikuiseksi." Englannista Sullivan toteaa, että se on amerikkalaisuudessaan kuin yksi USA:n osavaltio. NMA laulaa Englannista USA:n 51. osavaltiona'kappaleessa 5Is( state. JUSTIN SULLIVAN toteaa tekevän. sä musiikkia yksinkertaisesti siitä syystä, että rakastaa sitä. Hän kertoo olevansa ylpeä työstä, jota tekee, koska todella uskoo asioihin, joiden puolesta teksteissään puhuu. "Ja toinen syy on suuri ego. En työskentele kenellekään muulle, ja se on elämäni suurin saavutus. Studiotyö sen sijaan on totista puurtamista, mutta silti sekin on osa duunia. Erityisesti live-esiintymiset antavat voimaa jatkaa Nautin matkustamisesta, busseissa nukkumisesta, hotelleissa asumisesta, siitä että saa tavata uusia ihmisiä ja keskustella tuntikausia. Kaikki eivät jaksa tällaista elämää. Rumpali Robert Heaton lähti bändistä, koska ei jaksanut jatkuvaa kiertämistä." Rumpali Robert Heaton erosi New Model Armysta vuonna -98. Heaton oli myös Sullivanin kumppani bändin biisien kirjoittamisessa. Toinen syy tosin oli, että Heatonilla todettiin aivokasvain, josta hän tosin myöhemmin toipui. JUSTIN SULLIVAN toteaa, että hänellä on vahva yhteys Suomeen. Suomalaiset ovat Justinin mielestä luova ja "vety cool" kansakunta. Hänellä on ollut yhteyksiä myös suomalaisiin rockyhtyeisiin. Sullivan kenoo hankkineensa Sielun Veljet keikalle Brittein saarille keikalle -86. Juttelemme vielä niitä näitä suomalaisuudesta, Sullivan mässyttää pizzanpalaa ja kertoo, että voisi tarinoida vielä tuntikausia. Olemme jo puhuneet sovitun kymmenen minuutin haastatteluajan sijaan miltei tunnin ja lautta vie miehen jo aikaisin aamulla Tallinnaan. Mutta lopuksi vielä, mikä on mottosi, Juslin Sullivan? "Tee sitä mistä pidät. Jos olet siinä huono, opettele hyväksi." • f
• fQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 M U L T I o n Jyvoskylon Ylioppilaslehdon uusi poisto, jolta ulkomaalaiset opiskelilai ja yliopiston henkilökuntan kuuluvut ihmiset soovat vapaasti kirjoitta aiheesta kuin aiheesta omalla mahdollisuuksien mukaan suomeksi nettilehdessämme (*ww.jyu.nyivlkteii) M U L T I is a new column in the Student Hewspaper of lyväskyki, in whidi Itte foteign students and the univetsttv pereonnel ton freeJy vvrite about whatevet topic they want to, in theit ovvn Stones vvill be pubfehed in Finnish in out onkne issue (w«w. jyu.ti/jylkkoii). . Tekstit julkaistaan i. Astat as possible, the sui n'importe jylkkäri maailmalla M U LTI e s t lo nouvelle rubilqua du joomal unhetsitoire de Jyvöskyki, dans taquelle les etudkmts eliongeis et les peisonnes qui font portie de luniveiste peuvent eniie dans leui Dorts la mesure du possible les textes sont putlies en tinnois dons notte joumal ä llntemet (vmw. jyu.n/|ylkknri). M U L T I i s t die neue Rubiik d » Sludenten Zeitung det Univeisitöt von Jyväskylii, in *ekhet ouskindisdie Studenten und das kornien. So weit ols mögjkh werden die Texte m fiimisth in unseiec Online-Ausgobe veröfienlficht {vyvvw.jvu.fi/iyikkari} To Throw away the Death M BY THANASIS KONSTANT from Europe KONSTANTOPOULOS WHEN PEOPLE are killing each other around us, or they are forced to live in a place completely destroyed; vvhen we see the environment destroyed it is vcry difficult to keep our feelings inside. After facing the new reality that came after the facts that NATO used nuclear vveapons in the war last year in Yugoslavia, and the sudden deaths of some soldiers from Belgium and ltaly who were in the area, I think thai a very big discussion must begin around this serious subject, that has to do with the future of our lives, die environment we are living in and the frecdom of our lives. 1 do not knovv vvhat information has arrived around Europe about this subject, so 1 vvould like to begin with a statement Mark Leily made in January, and for you who do not knovv who this man is, 1 vvould like to inform that he is the representative of NATO to the mass media. This vcry gentle person said: "The vveapons are made to kili people. This is their reason. The uranium is a very effective vveapon and ii was used by NATO for repairing a very bad situation in the area of Kosovo. Of course, it is dangerous, But the vvhole point is that it's very effective and it helped NATO to bring the freedom back to ihe people of Kosovo. So we aren't ashamed for using nuclear vveapons, even if they are so dangerous." Their point is very clear. The nuclear vveapons are not illegal... They are legal vveapons and the case is closed. And Mr Leity is completely right vvhen he says that the case is closed, because after this statement another discussion very similar to the prcvious one has been started. Hovv vvill we be distinguished from those animals? Because we do not have to do vvith those human beings. There are animals ihirsty for blood. There arc atrocious criminals. Hitler is like an angel in from of them. Those bloodthirsty animals are ruling our planet novv. The happiness of our planet is in the hands of those altered pigs like Mr Leity. The history of humanity is novv going through a period of terror and violence in front of vvhich even Attila and Genghis Khan vvill shiver. NATO and the global capitalism are murdering, destroying the vvhole environment, enslaving the spirit of humanity, and they are enjoyingit. I FEEL VERY ashamed for my country, Greece, vvhich is in the same alliance vvith this new Jack the Reaper who today has the name of Leity, and yesterday had the name of Sei. The government of my country says that NATO, those worms with the 'clever' weapons, is very important for the whole humanity. The answer is NO. The honor, the pride, the history, the benefit, the tradition, the politics of my nation and, of course, of many other nations that are participating in this killing machine cannot stand this crtme anymore. Because to be in alliance vvith NATO today is the worst crime against humanity, and die worst treachery against humanity. In addition to the thousands of people dead and injured by the 'clever' weapons we are now becoming vvitnesses of the terrible consequences of this enormous disaster that was made by the nuclear weapons of mass destruction used by the murdcrers of NATO against the people of Yugoslavia. The number of the soldiers that have died dunng this period because of the radioactivity show us the real size of the disaster, And we do not know ali the facts, yet. The govemments of the countries that are in NATO and the European Union have a great responsibility for saying 'yes' to using nuclear weapons, and for trying to hide this fact from the people of their countries, and even from the soldiers that they sent to Kosovo. Now the face of NATO and the dangers the formation of the European army will bring are becomingclearer. I think that especially the young people who are going to live in diis world and not in a dead world must demand from their countries: The restoration of the ecological destruction and die damage to the health of the people of that area. The renicjval of ailj-hesok diers that are now in Yugoslavia under the flag of NATO. The removal of ali the nuclear vveapons. No more weapon programs in Europe. • /~v 1 / Q 1 Q 1 1 Viiirtf numerossa julkaistusta jutusta "Yliopisto fedy Jossiilisilla polttoaineilla" oli päässyt lehteen väärä versio. Julkaisemme ohessa V_/ J V C l 1 O U jutun oikaistusta versiosta ne osat, jotka edellisessä numerossa stsälsivdt asiavirheitä. Raha ratkaisi: kivihiili syrjäytti biomassan Yliopisto käy fossiilisilla polttoaineilla SUOMALAISET KULUTTAJAT ovat voineet itse valita käyttämänsä sähkön lajin käytännössä vuodesta 1998 lähtien. Isoille, yli 500 kilowattia käyttäville kuluttajille, valinnan teko on ollut mahdollista jo vuodesta 1995. Kuluttajista vain noin promillen verran on sijoittanut markkansa ekomerkittyyn sähköön, kun vastaava luku esim. Ruotsissa on arvioiden mukaan 5-17 prosentin välillä. Ennen vuotta -98 Jyväskylän yliopisto pyöri Jyväskylän Energian kotimaisella biomassaenergialla. Sitten hinta kilpailutettiin ja valinnassa päädyttiin halvimpaan energiamuotoon: Espoon Sähkön tuottamaan, 99 prosenttisesti ulkomaiseen, fossiilisista raaka-aineista tuotettuun energiaan. Hintaeroa Espoon Sähkön ja Jyväskylän Energian tarjouksille kertyi noin 150 000 markkaa. Sittemmin energiavaihtoehdoista on pyydetty vuosittain uudet tarjoukset, ja tuottaja on välillä vaihtunut Kainuun Energiaan ja siitä viime syksynä takaisin Espoon Energiaan. Ostopäätökset on tehty yliopiston hallintoviraston sisällä, lähinnä kiinteistöpäällikön ja hallintojohtajan toimesta. Ylioppilaskylä sen sijaan käy vihreämmin. Asukasneuvosto on itse saanut päättää kylän energiamuodon, joksi on valittu Jyväskylän Energian Rauhalahden vomalaitokscssa luottama hakesähkö. Yliopiston energiantuottajan ensimmäisessä kilpailutiamisvaiheessa vuonna 1998 bioja ympäristötieteiden laitos oli asian tiimoilta yhteydessä kiinteistöpäällikköön, esittäen yliopistoa taipumaan vihreämmän vaihtoehdon puoleen. Takanaan heillä oli useampia argumentteja, joista he kirjoittivat myös Tiedonjyvä-lehteen (17.12.1998). "Samana vuonna oli päättynyt TEKESin rahoittama, 260 miljoonaa markkaa maksanut Jyväskylän teknologiakeskuksen koordinoima Bioenergiatutkimusohjelma. Ohjelman avulla voitiin puuenergian hintaa pudottaa kuuden vuoden aikana 30 prosentilla, lähes kivihiilen tasolle. Jos ihmiset ostaisivat puusähköä, mahdollistaisi se tutkimusohjelman tuottaman uuden teknologian käyttöönoton ja hinnan tippumisen", selittää bioja ympäristötieteiden laitoksen yliassistentti Ari Lampinen. Hän muistuttaa myös Valtioneuvoston koulutuspoliittisesta ohjelmasta, joka velvoittaa kestävän kehityksen, kuten energiavalintojen, mukaan ottamisen sekä opetukseen että kaikkeen päätöksentekoon. Ohjelma ei kuitenkaan valvo asiaa. Toisaalta jo YK:n Rion ympäristökonferenssissa vuonna 1992 hyväksytty Agenda 21 -toimenpideohjelma velvoittaa kestävän kehityksen mukaanottoa koulutukseen. Toinen vihreisiin energiamuotoihin painostava ohjelma on EU:n Uusiutuvan energian strategia vuodelta 1997, josta tehtiin Suomea koskeva ohjelma pari vuotta myöhemmin. Sen mukaisesti uusiutuvien energioiden tuotantokapasiteettia tullaan kasvattamaan 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Täten vihreän sähkön kulutuksenkin tulisi nousta saman verran. Lampisen mielestä julkisen sektorin tulisi toimia asiassa veturina. Lampisen mukaan vihreän sähkön huono vastaanotto Suomessa johtuu suomalaisten heikosta ympäristötietämyksestä. Hän vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa aihetta opetetaan enemmän ja ympäristöasioista puhutaan päivittäin televisiossa. Suomessa puolestaan ei esimerkiksi EU:n Uusiutuvien energioiden strategiaa uutisoitu mitenkään, vaikka kyseessä on 1000 miljardin markan investointi. Lampisen tietämän mukaan kyseisellä strategialla eli uusiutuvien energialähteiden käyttöosuuden kaksinkenaistamisella on huomattavia positiivisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Ekoenergia on lähestulkoon päästötöntä. Jo sen käytön kaksinkertaistamisella vähennetään terveyskuluja 5-45 miljardilla markalla vuodessa EU:n alueella. Uusia työpaikkoja se luo Suomeen 15 000, EU:n alueelle miljoonan luokkaa. Ydinvoiman uusiutuvien energialähteiden kilpailijana Lampinen tyrmää sen tuomilla muilla ongelmilla, kuten uraanin riittävyydellä: "Nyt tunnetut uraamvarat riittävät nykykäytön tasolla 40-50 vuodeksi. Se ei ole siis globaali vaihtoehto." MIIRA RAUHAMÄKI ghana Afrikan ngassa on potkua! AFRIKAN JALKAPALLOLIIGAN matsit ovat aina hurjaa katsottavaa, mutta tämänkertainen finaali ylitti kaikki odotukset. Railakas loppuottelu pelattiin Ghanan pääkaupungissa Accrassa ja vastakkain olivat kotijoukkue Heans of Oaks sekä tunisialainen Esperance. Stadion oli tietenkin täynnä accralaisia lippuineen ja lauluineen, ja tunnelma katsomossa ennen pelin alkua oli vähintäänkin huumaava. Pelikentän laidalla yleisöä viihdytti rumpuryhmä ja puhallinorkesteri välillä yhtä aikaa. Alkuseremonioiden yhteydessä nähtiin upea afrotanssijoiden ja akrobaattien esitys, jossa Ghanan ja Tunisian tunnuksiin pukeutuneet tanssijat ottivat symbolisesti mittaa toisistaan. Jossain vaiheessa kentällä tepasteli apina seka Accran väreihin puettu vuohi, jonka tarkoitus ilmeisesti oli päätyä voittajajoukkueen juhlapöytään. Ottelun ensimmäinen puolisko oli pettymys ghanalaisyleisölle. Selvästi kookkaammat ja nopeammat tunisialaiset hallitsivat peliä suvereenisti, ja puoliajan koittaessa Esperance johti 1-0. Tauon jälkeen peli jatkui samaan tapaan, ja Accran puolustus selvisi vain vaivoin tunisialaisten painostuksesta. Yleisö oli tässä vaiheessa jo lakannut laulamasta, eikä kukaan enää jaksanut tehdä aaltoja Kun peliaikaa oli jäljellä kymmenen minuuttia, alkoi tapahtua. Katsomossa syntyi kahden fanin välillä ilmiriita, johon kentällä partioivat poliisit ylireagoivat ampumalla sekaan kyynelkaasua. Mellakka oli valmis, kun ihmiset alkoivat vyöryä penkkirivien yli tukahduttavaa kaasua pakoon. Väkijoukko rynni paniikissa ahtaita käytäviä pitkin ulos katsomosta, ja monet jäivät puristuksiin aitoja vasten tai tallautuivat toisten jalkoihin. Väkeä kiipesi myös piikkilankaesteiden yli kentälle. Peli keskeytettiin, kun kentällä alkoi olla enemmän yleisöä kuin pelaajia, poliiseja ja järjestäjiä yhteensä. Tungos katsomossa hälveni nopeasti, mutta muutama onneton fani kannettiin paareilla pois. KIITOKSEKSI kyynelkaasusta yleisö alkoi jossain vaiheessa heitellä poliiseja kivillä, vesipulloilla ja muilla tavaroilla. Tunisian maalivahti Chokri El-Ouaer loukkasi päänsä rytäkässä. Mies väitti, että yleisöstä lentänyt kivi osui häneen. Toisen teorian ja useiden silminnäkijöiden mukaan Chokri poimi itse kiven maasta ja pamautti sillä otsaansa saadakseen keskeytettyä pelin lopullisesti. Tempullaan Chokri sai kyllä itsensä pois pelistä, multa eteläafrikkalainen tuomari Robin Williams (!) antoi ottelun jatkua, kunhan tilanne oli rauhoittunut. Puoli tuntia kestäneen kad<oksen jälkeen Tunisian maaliin siirtyi hyökkääjä ja maalintekijä Hassen. Pelin luonne muuttui ratkaisevasti. Maalivahdin menetys ja yleinen kaaos stadionilla näytti halvauttavan tunisialaisten pelin täysin. Kolme minuuttia katkoksen jälkeen Accran tähti Emmanuel Osei Kuffour teki tasoitusmaalin. Koko stadion räjähti laulamaan ja tanssimaan. Tunisialaisten hermostuneisuus kiteytyi, kun Esperancen VValid Afaiez sai punaisen kortin rumasta taklauksesta. Ottelu keskeytyi taas kuudeksi minuutiksi, kun Walid kieltäytyi poistumasta kentältä tuomareiden ja poliisien suostutteluista huolimatta. Loppupeli oli yhtä Ghanan juhlaa. Kuffour pääsi pian maalaamaan uudestaan kierrettyään ensin kaksi Esperancen puolustajaa. Accra teki vielä kolmannen maalin seitsemän minuutin sisään ja varmisti itselleen Afrikan liigan mestaruuden. Loppuvihellyksen jälkeen tunisialaispelaajat marssivat ulos ottamatta vastaan hopeisia mitaleitaan. Ghanalaisyleisö, joka oli tässä vaiheessa jo täysin villiintynyt, tungeksi aitojen yli pelikentälle. Sadat juhlivat ihmiset täyttivät nurmen ja välillä Accran pelaajat saivat kyytiä, kun fanit kuljettivat sankareitaan pitkin kenttää. Tällä kertaa poliisi ei onneksi käyttänyt kovia otteita, vaan antoi ihmisten juhlia. JUSSI LAITINEN, GHANA
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2001 i L l Kulttuuri goes kapakka! I TEKSTI JA KUVA: MARI MERILÄINEN TAHTOOKO LAVALLE? Tahtooko esiintymään? Tahtooko vain lavan reunalle Jameksissa notkumaan ja nauttimaan hulppeista esityksistä? Siinä tapauksessa ruksaa kalenteristasi torstai 15.3. Kulttuuri on täällä taas! OKL:n luokanopettajaksi opiskelevien liikkeelle rykäisemä Kulttuuri goes kapakka -ilta saa vuodesta toiseen estradeille halajavat puristamaan parhaimmat nahkoistansa. Lavalle on vuosien saatossa saatu niin covereita kuin omia biisejäkin soittavia bändejä, kuumia tanssiesityksiä, sydämen tahdistavan biitin siivittämää ihmissuhdeselvittelyä viittomakielellä, improvisaatioteatteria, ujostelematonta ugrilaista punasaapasenergiaa, hurttia kantelenäppäilyä, kutittelevaa runonlausuntaa...sulaa hulluutta ja luovuutta kaikkien aistien täydestä. "Opet ja tulevatkin sellaiset ovat kautta aikojen olleet lähes piinaavaankin kliseisyyteen asti tunnettuja monitaitoisuudestaan. Tälle taitosumallc kaivattiin vain sopiva foorumi päästä esiin, ja näin jokakeväinen ja -syksyinen Kulttuuri goes kapakka eli KGK sai alkunsa", todetaan opettajaksi opiskelevien ainejärjestöstä Pedagosta. 'Taivaan kiitos lahjakkuus on vain totuuden toinen puoli hulluutta ja kykyä nauraa omalla kustannuksellamme meissä taitaa olla vähintään yhtä paljon. Niinpä ennen kaikkea haluammekin KGK:lla tavoittaa myös ne, jotka vuosikaudet hakkaavat pianokopeilla koskettimia tumpelosormet piipiipikkuistalintua tapaillen tai pyörtyvät jo pelkästä ajatuksesta heiluttaa lanteitaan yleisön edessä", myhäilee Pedagon bilevastaava pilke silmäkulmassaan. KGK:n rennossa ilmapiirissä ja vähemmän virallisessa paikassa kuka tallansa uskaltaa laittaa itsensä likoon hetkeksi. Kaikenkarvaista esiintyjää onkin lavalla nähtyjä toivottavasti nam käy myös jatkossakin. "Vaikka tasoa haluamme toki ylläpitää emme missään nimessä kaipaa KGK:sta vakavahenkistä virrenveisuuta, tätäkään kulttuurimuotoa missään nimessä väheksymättä." Vaikkei hillitön revittely olekaan itse tarkoitus, taitaa useammalla esiintyjällä olla viiden dollarin hymyä leveämpi ie suupielessä lavalle saapuessa. Miksikään OKL:n omaksi sisäpiirikliimaksiksi Kulttuuri goes kapakkaa ei todellakaan ole tarkoitettu, vaan esiintyjiä on toivotettu tervetulleeksi muidenkin laitosten uumenista. Aikaisempina vuosina vierailevia tähtiä on ollut ainakin liikunnalta, musicalta ja varhaiskasvatukselta. Mutta enpä epäilisi etteikö Mattilanniemen näppäimistöjä naputtelisi pienen sisäisen rytmipirun riivaamia virtuooseja, joiden esiintymisinto vain odottaa vain pientä potkua takalistoon. KGK on hyvä tilaisuus tuoda omat pienet suuret taidot muidenkin iloksi. Rima ei ole korkealla ja yleisö taatusti palkitsevaa! Illan annin tasoa on kuitenkaan turha lähteä väheksymään. Uransa alkukcikkoja Kulttuuri goes kapakassa ovat heittäneet mm, mukaansa tempaava bändi Pakkauksen Pojat ja kerrassaan mainio Improvisaatioteatteri JOO!. Molemmilla kokoonpanoilla on tätä nykyä lakanaan yleisön valloittamista ympäri Suomea, Pakkauksen Pojilla SOOLrin Talvipäivillä Oulussa viime talvena, ja JOO! vakuutti syksyllä Maailman Opettajapäivillä Helsingissä. Kuka tämän kevään esiintyjistä matkaa maineeseen? Ehkä sinä? Ilmoittautumisia otetaan vielä vastaan vaikka sähköpostilla osoitteeseen marime@si.jyu.fi, samaiseen paikkaan kirjoittamalla saa myös lisätietoja tarvittaessa. Ilmoittautumislista on löydettävissä myös OKLn ala-aulan ständeiltä kun vähän ympärilleen vilkuilee. Pari viikkoa vielä aikaa! • Kulttuuri goes kopokko Freetimesso lo 15.3. Jaiiesloiimoilukset osoitteella iylkkaii-iariestotfa'cc.|yu.li -järjestötJariestoilmoilukset nroon viisi ke K.3. mennessä 1 jyväskylän uusi hallitus on valittu kaudelle 2001-2002 kevälyleiskokouksessal Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Maaliskuussa tapahtuu Suomi-event (16.-17.3.) on ulkoilutapahtuma, jossa esittelemme suomalaisuutta ulkomaalaisille työharjoittelijoillemme. Luvassa mm. sauna, suopunginheittoa ia pilkkimistä. Suomi-eventiin ilmoittautuminen 12.3. mennessä Sannalle (sannag@st.jyu.li). Muistakaapas myös tuleva kuukauden keskiviikko 28.3. Ilmoittautuminen sähköpostilistallemme. aiesecjy@cs.jyu.il Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit jatkuu.. Arttu Peltoselta <**[> :on. . st iyu.ii Uudet sivut osoitteessa www.cc.jyu.il/yhd/jaru Yleiskokous tiistaina 13.3. klo 21 Rentukassa. Tervetuloa mukaan kaikki jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet. Siperia Suomelle! Lisätietoja osoitteesta siperia@cc.jyu li Amnesty International Jyväskylän Amnesly-ryhma kokoontuu ke 14.3. klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa. Tervetuloa! CERP Students-kongressi 13.18.3 2001 "This is ITI-lnformation Technology as a Resource for Human Communication' Avoimia luentoja yliopiston opiskelijoille, aiheena inlormaatioteknologia viestinnän näkökulmasta. Tarkemmat aikataulut, puhujat |a aiheet löytyvät netistä osoitteestawww.kolumbus.fi/cerpstudents. Tervetuloa 1 Muistutus kaikille dumppareille Dumpin salivuorot ovat tiistaisin liikunnan U1 salissa klo 19.30 -20.15 ja torstaisin Cygnaeus-lukion salissa klo 20.00 21.00. Vuoroilla pelataan niin sählyä kuin koripalloakin, kaikki innokkaat rohkeasti mukaan. Hallituksen seuraava kokous on maanantaina 12.3. klo 16.00 Dumpin toimistolla. Luvassa kahvia ja pullaa. Aurinkoista keväänodotusta kaikille! fctelupohjolamen osakunta Keskiviikkona 14.3.01 mennään porukalla syömään ulos. Tapaaminen klo 19 Sokkarin edessä. Elokuvailta suunnitteilla viikolle 12. Terveisin. Niina 050-5879807 /M Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset kokoustavat seuraavan kerran 13.3. klo 19 alkaen Soimilla. Illanvietto järjestetään Raatikellarilla 7.3. teemalla vedetään lärvit 1 Vuosikokouskin on tulossa 28.3. siitä myöhemmin lisää. Lisätietoja pj Kati Lahdelta klahli@sl.jyu.li lai 040-547 8558 T i J U l r t j Seuraavana toimintakalenterissamme luvassa lumikenkäilyä Laajavuoressa 10. ja 24.3. Retkiä ja reipasta menoa on jatkunut io 10 vuolta, eli Jopa juhlii tänä vuonna kymppi vuot i ssynttareitään 1 Käy lukemassa lisää epävirallisesta järjestöstämme ja letkeästä toiminnastamme osoitteesta www.cciyu.li/yhd/jopas. Lisätietoja saat myös sihteeri Manila marissan@st jyu.fi tai 050-530 6977. Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalähetys Teemaillat Vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26. torstaisin klo 18.30 8.3. aiheena "Jumalan kyllä&Jumalan ei", puhuu Raimo Lähteenmaa. 15.3. "Kohti hengellista eheyttä", puhuu Paavo Suihkonen. Raamattupiirit kokoontuvat maanantai-illaisin keskustassa ja Kuokkalassa. Yhteistä urheilutoimintaa su klo 14.15 ja ke klo 18 jääpalloa Puistokoulun kentällä, pe klo 15.45-17 sählyä Kortepohjan ala-asteella, pe klo 19.45-20.30 (useimmiten) koripalloa yliopiston U1 -salissa. Lisätiet. ja keskusteluja varten ota yhteyttä Lauri Seppäseen. lauri.seppanenOopko.fi. p. 215132. Kansan Raamattuseura jatkuu... kelijoille ja nuorille aikuisille Sanan Kulmassa, Seminaaiinkatu 19, TIISTAISIN klo 19. Tulevien iltojen puhujavieraita ja -aiheita: 13.3. TAKE OFFisla tutlu Tero Hietanen NIK0DEM0S. 20.3 joillekin vanha tuttu Risto Käyhkö OLLA VAIN OMA ITSENSÄ. 16.-17.3 viikonloppuspektaakkeli eli IHME PÄIVÄT eli pullat uuniin eli yhdessäoloa kevään kynnyksellä Vanhassa Pappilassa perjantai illan ja lauantain ajan. Maksanee alle kympin. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen i l loissa lai Ulla-Marille ullrupo@sl.jyu.li TULOSSA myös opiskelijalyön 30-vuotisjuhla 31.3. Vanhassa Pappilassa klo 14. ennakkoilmoittautuminen toivottavaa esim em. Ulla-Marille tai illoissa! Oletko io sähköpostilistallamme kis@maiordomo.cc.jyu.li Listaa hoilaa Heikki, vimaaran@st.jyu.fi Savo-karjalainen osakunta Savo-Karjalainen Osakunta kokoontuu ulkoilemaan TALV1RIEHAN merkeissä 8.3.2001 Laajavuoreen. Ohjelmassa mäenlaskua ja saunonlaa Kortepohjassa Rieha alkaa kello 18. Keväämmällä muinainen hedelmällisyysiiilti UKON VAKAN JUHLA. Aloita valmistautuminen ennen lumien sulamista. Parhaiten pysyt kärryillä kun tilaat tuettavaksesi sähköpostilistamme Marialta, mapiiSJsi.jyu.fi. Railakasta talvea 1 Rankan vispaamisen päätteeksi vaahdottui rinneiloittelun päivämääräksi tuo 13.3. Silloin siis alkuillasta Harjulle takamusta kiusaamaan ja ehtoon huipuksi Kortepohjaan kiuaskivia rasittamaan. Kollektiiviseen liukurireippailuun voi ottaa osaa klo 18 alkaen ja A-talon sauna tarjoaa höyryjaan puoli kahdeksan hujakoilla. Ja jos puhututtaa. kosa@cc.jyu.li tarjoaa varman ikkunan todellisuuden sosiaaliseen rakentamiseen Körttiopiskelijat Tiistaina 13.3 klo 18 Vanhan PapN — * pilan seurat (Vapaudenkatu 26). Körttiopiskelijoiden kuoro harjoittelee edelleen keskiviikkoisin klo 19 keskussrk-talon Sacariumissa, uudetkin laulajat aina tervetulleita. Lisätietoja Iinalta, iiaiho@st.jyu.fi Jyväskylän SFJA Evankeliset opiskelijat Tervetuloa Evankelisten opiskelijoiden iltoihin Lutherin kirkolle Kansakoulukatu 5.een lauantaisin 19.00. 10 3 Sanna |a Antti Joensuu musisoivat Kevätgospelissa. 17.3 Jukka Niemelä puhuu Epäuskon evankeliumista. Kysy Iisaa toiminnastamme (jumikset lauluia draamaryhma, raamikset, liikunta) opiskelijaiyontekija Anna-Leenalla (050-348 5162 tai KesAnna@iypoly.fl). Jur le muki Paraatipaikka saieenkaarikansalle. Väinönkatu 13, Kauppatorin tasossa kampaamoa ja ompelukoneliikelta vastapäätä. Postiosoite: PL 10 40521 JYVÄSKYLÄ Puhelin:(014) 3100 660E-Mailjklsela@seta.fi www.jyu.li/yhd/pink Naisienryhmä maanantaisin klo 18 alk. Avoimet ovet torstaisin klo 18.30 alk. Kevään bilepäiviä 16.3..17.3.. 30.3..14.4. Global Discourse Global Discoursen kevätlukukauden neljäs kaikille avoin keskusteluseminaari pidetään ti 13.3. klo 18-20. Aiheena kansallinen suvereniteetti ja paikkana kampuksen A104. Kaikki joukolla päätä raapimaan! Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Rinnenehan laskuvaimeen rakenlamisialkoot 24.3 osoitteessa Survontie 20. Lisätietoja Kuolleiden sielujen ensi-ilta lähestyy ia paalimme sitä ennen järjestää yllätys, yllätys kokouksen' Siispä tervetuloa vaihteeksi Ilokiven Hallituskabinettiin -—15.3.2001 klo 19. JYTn yhteystiedot iyt-postia@cc.jyu.fi, p. 050 5821421 /Hanna. Kainuu-osakunta Kiinnostaako kainuulainen ruoka'' Päätimme pistää pystyyn perinneruokailun 10. viikolla. Syödään ja jutustellaan yhdessä. Seuraile siis sähköpostilistaa tarkemmasta päiväsiä. Lisaa tietoa osoitteesta kainuu@ma|ordomo.cc.jyu.li Lappi-osakunnan leffailta ke 7 3.. kokoontuminen Jyväskeskuksen Rossossa klo 19. Osakunta tulee vastaan lipun hinnassa. Elokuvan jälkeen kriliikkikaliat. Tervetuloa mukkaan, uuet ia vanhat' Tulossa myös perinneruokailta 20.3. tai 21.3. Lisätietoa Marilta (050-3615 849) lai listalla lappi@cc.|yu.li Maltillinen aärivosemmisto Yleiskokouksel tästä lähtien joka toinen maanantai klo 20 Järjeslökellanlla (Voionmaankatu 34, kolipiaan takaa portaat alas). Edustajistoiyhmman avoin kokous lo 8.3. klo 16 Ulpukassa. Tervetuloa. MÄÄ netissä www.jyu.li/maa, MÄÄ sähköpostilla: maa(a)cc.|yu.ti Jihaal Nytpä jyllaäkin Tosine ry sitten aivan uusin voimin, kun hallitus äskettäin vaihtui. Tultuun tapaan paämajanpitajien pärstät ilmestynevät Tosineen huoneen seinälle piakkoin palloteltaviksi, kaypa kurkkaamassa 1 Monenmoista mukavaa on Tosineen taholla tulossa, seuraa ihmeessä ilmoittelua sähköpostilistalta osoitteessa tosine@majordomo.jyu.fi Vasemmistonuoret Keski-Suomen Vasemmistonuoret venyttelee uinahtaneita jäseniään ja kutsuu joukkoihinsa uusia ia vanhoja olioita. Seuraava tapaaminen on kävelykadun Coffee Housessa tiistaina 13.3 kello 17 alkaen. Kevään suurena tempauksena on Nicaragua-projektin tukikeikan larjestäminen Lutakkoon. Tule mukaan kuulemaan Iisaa, suunnittelemaan tulevaa tai vain hengaamaan ). Myös Vasemmisto-opiskelijoiden toimintaa herätellään jos kiinnostuneita löytyy. Tervetuloa 1 Lisätietoja voi kysellä Elsalla erint^st jyu II rndistyneet Kieltenopiskelija! Hip hei ja pulkkamäkeen! Tiistaina 13.3.kello 19.00 pulkkailemme perinteisesti Laajavuoressa. mehua paikalle järjestää Sputnik. Seuraava kokous on torstaina 15.3. kello 16.00. Kaikki sinne! Puhkupillit .Tervehdys! Nyt onkin Puhkupilleilla paljon muistettavaa! Keskiviikon 7. 3. harjoitukset ovat yliopiston juhlasaiissavai tanssitaanko ensin? Perjantaina 9.3. harjoitukset Musicalla 16-20. la 10.3.10-16 ja su 11.3.10-16. Jaksetaanhan olla aktiivisia niin saadaan kokoon erinomainen kevätkonsertti 1 v/t ) Yliopiston Kameraseuran toiminta on käynnistymässä muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen 1 Muutama tapaaminen ia kuvausreissukin on jo ollut, jatkossa järjestetään erilaisia kursseja, kuvausreissuja ja muuta toimintaa. Seuraava kuvankalseluilta on 8.3. klo 18.00, paikka vielä avoin. 22.3. on klo 18.00 Agoran päaauditoriossa Markku Konkkolan spektaakkelimainen diaesitys Islanti Euroopan reunalla. Lisätietoja loiminnasta ja sähköpostilistalle liittymiset Tuukka Ronkko. turonkko@st.|yu.li, 050 5398138 yliopiston kristityt Yhteiskristillinen keskusteluja ideointi-ilta, EVANKELIOINNIN MONET ULOTTUVUUDET. järjestetään Sanan kulmassa (Seminaaiinkatu 19) keskiviikkona 14.3 klo 18-21 Vetäjinä ovat Juha Parkkinen ja Sauli Puukari Ohjelmassa on ajatusten ja kokemusten jakamista. ryhmätyöskentelyä, keskustelua ja teetarjoilu. Tervetuloa 1 Kansan Raamaituseuran illat opis Uusi loimintavuosi, uudet tyypit 1 Nyt on Sanella uusi hallituskin. Ensimmäisena eleen tulee Euroviisut, ke 23.3. Kaikki mukaan viisubiisin suunnitteluun ja Rentukkaan kannustamaan kotimainen voittoon! jylkkari-jarjestot @cc.jyu.fi Vapao-ajalla nousevat opettajien kädet V j i i o s a n a vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 1 2 3 4 5 vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) e i vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) • vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 8 9 vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) IO l I vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 12 13 14 IS vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 16 17 vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) • vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 18 vähenee uraanin verran, niin riihikuivalla. Ainakin sait ollaan mammogratisella edullisesti. (11) alueella. (7) 7. Filologien mukaan 17. Se on kauppa suomalaiset ovat olleet ostoskeskuksenkin sisällä. muinoin tässä porukassa. Jos (5) luet Rasilia, niin tiedät, missä. 18. Ennen egoa oleva saa (11) seuraajakseen 13. Kun Kata pidit kekkerit, alkuperäisväestöä, ja nyt niin ehkä takautuvasti muistat, puhutaankin jo mitä Estrelloille piti tehdä. (6) vaihtoehtoiskulttuureista. 14. Media naturalisoi valon (13) jumalattaren sekä vaeltavan aaveen siipan. (6) 15. Hitaasti liikkuu Laika, P Y S T Y S U O R A A N : vapaana vaeltelee (6) 1. Syvin kategoriassaan. © Marko Kunnari V A A K A S U O R A A N : maata (7) Barium ja käännetty kero. (6) 2. Makeutusaine. Rastan 6. 1 M as (1 8 py ka 9 m Je 1C ah Kokc äkelä ukok 3) Mer öritr upun Mar aanp revar .Ma /osol aku niin jnais ikör nittar kia? a, er ääka • (7 antie utpo attii saat uutes iskät llay (5) tied jpun ) ovisc htirrit itairtc t kun nurit npär ämir d on iluss an s , taik toon i, kur ka a ali? iago) uri tin en 11. tärr 12. ma pui toin ver 14. am Lah ilm 16. ant Sakt änli Jos nost tteen linta (kaisi Pudc ;iden denj aisev Löyt luom Koi\ inun Wide jsta, tunn muu iksi. ta A lista älkip anve /yLo uista usa (5) s väf mutt illa, tuu (5) kielit ta, n /ykki rbin. anki Kun lilaa lentä ikor\ niin ttyje insa ä (7) 1 kauf unte ä aa i at unki a jälkeen muodissa oleva suuri käsitteli lampaita. (13) 3. Jos kysymyksen laatii, niin siihen on myös osattava antaa vastaus. Asui muinoin sekoitetussa maassaan? (6) 4. Hobby Hallista saa mukin ostaa, -eikä sitä tarvitse kerralla pulittaa. (13) 5. Menin jalan konserttiin. Esiintyjänä oli säätiön jäsen. (6) 6. Taisit kehän ostaa )!A!!)BUJ81|V 8 1 BABUVSi SOXOS71 leueirjoi e^ndi.N 91 ejedjo e i eiBdnocrn OSiEHiejfiz sepiHZi EluiqsiaiE»'9 iAon» • 11 0))UB|VS !1UE|S|'0I BjiSBns Eiuauuy '6 -HBUJBSO t> |S>|Bi '8 i|BBi| £ nui IJSijOSmilJBJ Z -|0SI.1|EABJX 9 I S S J I D V I S V A
• ffVj*" ' Ia millä! Nelson-av Nelson aita nimesi, osoitteesi ia tunnus rr^tfn nrtorrm-m^ UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32. puh. 3382900 Torikulma f l > y m i ä n kulma) HYVAA PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-15 annamme opiskelija-alennuksen ARKIAAMUN ROAD-MOV1E (OSA XII) Niin kovaan morkkikseen. että oh minun vuoroni itkeä ja ulinaa. Hei anteeksi, en mä tarkoitianui mitään pahaa. Mä olen vaan niin yksin. Mulla on kolona kaksi ihanaa lasta muita ma en ole kuukausiin koskenut miestä. Taipeet ne on mullakin. Mä olen ihan oikeasti IOSI pahoillani. Hillunen tuijotti minua hetken |a purskahti uudestaan itkuun Spring collection 2001 opiskelijakortilla •10% normaalihintaisista tuotteista % t TORIKESKUS MA-PE 10-18, LA 10-15 i f C j l J 2 KERROS PUH. 014-214 000 clothlng company Jyväskylä www.4youmen.com 4 vou El tää ole helppoa mullekaan. Jos mä olen ihan rehellinen niin mä olen aivan väärällä alalla. Mä vihaan iätä tyota. ma vihaan noita vittumaisesti mulle selän takana hymyileviä tyokavereita. Ja mä vihaan tätä koko systeemiä Miksi sä alunpenn ryhdyil poliisiksi' Mä halusin todistaa muft isälle. Todistaa otftA? Etten ole homo. -Mitä? Halusin todistaa isälleni etten ole homo Koko mun murrosiän ajan se kyseli multa mun tyttöystävistä. Joita ci ollut kun mä en ole oikein koskaan osannut lähestyä vastakkaista sukupuolta. Kalkissa sukujuhlissa lana nolasi mut hokemalla, kuinka hän on huolissaan musta Ettei poika vaan ole käsilaukkumiehiä kun ei tyttöjä kotiin tuo. Niin se sanoi. Ja sukulaiset hohottivat ja alkoivat kerrata kuulemiaan homovitscjä. Ne oli aina samoja, mutta aina ne piii ajan kanssa palauttaa mieleen Ma päaun näyttää niille I lommata miehekkään ammatin, Jossa saisi kamaa aseita ja pilaa jooi.i Mä ajattelin, että sitten kun ml olen poliisi niin loppuu vittuilu. Ei se loppunu Nyt ne kertoo homovitsicn sijasta poliisivitsejä. muita ei se tunnu niin pahalla Ei silla etu mulla olisi muaan homoja vasiaan. Mustamaija pysahlyi ja konstaapeli Tammi avasi takaoven. Matka oli kiimaillessa. llkiessä ja lilittaessa kulunut yllättävän nopeasti. Nyi sitä oluin kaupungin keskustassa. poliisiaseman pihassa. Tammi Ilmoitti Hiltuselle tylysti, eitä tämä voisi lähteä konin Työvuoro oli loppunut (o alkaa sitten Tammi itse veisi minut komisanon luokn.jatkuu Kuraavassa nturajmssa (S) f) i .s k cl i i/ij i ( i v . ,; .< H-J iw»«nl«nitiiiiiiwi» cof>y*sfio • ^ # » » « » « » « » i i * « « H N K A T U 1 5 , RAK i (O 1 4 ) Z 6 < I 4 II M A A K, I O 1 4 ) 2 6 D I D Z D Milloin sait viimeksi... kuunnella akustista musaa? Yläkaupungin 1. perinteinen Akustisen Musiikin Festivaali 9 -10.3 klo 20 Ylä-Ruth ja Sohwi K u l t t i m e s t a t j o 60-luvulta mm. Järvisen Lentokone Eero Peltonen duo Sirkat quattro ym. Ilmainen Free ei maksa mitään Vaasankatu 2 1 , p. 615 564, sohwi.fi H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN W 7 t! P A R T U R I ^ taperrii Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: _ . . . , Ma-Pe9-18 Talvilauantaism sopimuksen mukaan La Suljettu ^ T E R V E T U L O A V A N H A T JA U U D E T O P I S K E L I J A T Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 Kauppakatu 33, JKL Puhelin (014) 213123 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444