• NUMERO NEIJA • 2, MMIBÖIUTA 2000 SISÄLTÖÄ Korkeakosken sekalainen seurakunta Nousevan auringon talossa ei mielenkiintoinen seura lopu. Asukkaina on muusikkoa, kirjoittajaa, työttömiä ja ammattirikollinen. KESKIAUKEAMA Kumia, nahkaa ja (käsi)rautoja * Jyväskylän fetisistit ovat saaneet oman kinkyklubinsa, mutta SIVU 6 Kiinnostus Muuriin jo koulussa Erikoisluokkia on joka koulussa, mutta Norssissa toimii harvinaisuus: kulttuurisokka. Sen oppilaat ovat nyt pystyttäneet oman näyttelynkin kaupunkikulttuurin tuotteista. SIVU 13 m WKRWBBm. Jyväskylän y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertoo vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja liedelehtien liitto Kultti ry n jäsen. Päätoimittaja Petri Heikkinen (014)2603359,040 7265103 peiheik@st.jyu.fiToimittajat: Annokoiso Vaaroniemi (014)2603360.0405381904 annwoai@sl.jyu.fi Sami Kero (014)2603360,0503039217 somikero@u.|yti.fi l o i m H u i Jyvoskyiön ylioppilosrolo Mrooiioolontie 2 40600 lyvoskylo te (014)2603928 Sähköposti iyikkori@ccjyu.fi Vcrkkolcl.li www.|vv.lVjvv/|yikJuiri TaioudenhoHaja |a toimijtosihteeri Paula Rouhiainen (014)607226 IW:n jösenitte kotiin kannettuna Jylkkori moksoo 50 morkkoa. OsoHte«imuutoks«1 JYfn keskustoimisto, (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen (014)272166.0400642533 ftn(014)272163 Ylioppiiaslehtien valtakunnallinen Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222 IrmoMuksenvalmistoja Grafiikka Kutonen (014)216315,050-5962444 giafiikb.iutanen@ce.inet.fi Ilmoitushinnat tekstissä 6 00mk/pmm lokosMi 7.00mk/pmm maörbpaikkofed 0.65 mfpmm erushu 9.00mk/pmm (etusivu myydään oinoostoon kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk r * ö r i l 3 5 m k Jylkkori ei ole orwrrt«verolinen, joten hinloihrn eilisötäveroo. Painopaikka Lehtisepöl Oy, Pieksämäki (015)7234212. ISSN 0356-7362 KANNEN KUVA: Sami Keto ILMESTYSKEVAT 2 : IlMESTKY umm 16.03. 09.03. 30.03. 23.03. 13.04. 06.04. 04.05. 27.04. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! PÄÄKIRJOITUS Peilit tarpeen Opintotukien takaisinperintähässäkän perusasia tietenkään ei ole epäselvä: takaisinperinnässä sovellettu laskukaava on käsittämätön. Kuka kehtaa väittää, etteivät siihen vaaditut ja ilmeisesti nyt myös puuhatut muutokset olisi oikeus, kohtuus ja järjen voitto? Minkään muun sosiaalietuuden takaisinperinnässä ei sovelleta yhtä raakoja käytäntöjä — olivat liialliset maksut sitten tietämättömyyden tai tahallisien väärinkäytösten perua eikä ole yhtään perustelua sille, miksi opintotuki olisi poikkeus. Surulliseksi sen sijaan tekee keskustelun taso, joka aleni inttämiseksi Kelan tiedotuksesta vaikka asian ydin oli aivan muu. Saati suorat valheet, jollaiseksi on osoittautumassa Kansaneläkelaitoksen väite siitä, että Kotimaisten kielien tutkimuskeskus olisi tarkistanut Kelan kuuluisan, kapulakielisen karhukirjeen kieliasun. Nyt, kun oikeus siis on voittamassa, voitaisiin tutkia välikohtauksen opetuksia. Ei voi kieltää, että opiskelijat itsekin ovat syypäitä ongelmaan. Tulojen kasvaessa tulee selvittää myös se, kuinka paljon on oikeus tienata. Tuskin kukaan on missään vaiheessa elänyt luulossa, että sekä tuloja että opintotukea voi samaan aikaan kahmia pankkitililleen rajattomasti. Silli on outoa, että Kelalla on otsaa väittää tiedotuksen olleen riittävää, jos kuitenkaan tuhannet opiskelijat eivät ole olleet laisinkaan ajan tasalla. Tiedotusvastuu on myös ylioppilaskuntien, SYL:n ja muiden opiskelijajärjestöjen. Sen sijaan, että käydään yksisilmäisesti Kelan kimppuun, olisi omakin peili syytä puhdistaa pölyistä ja vilkaista siihen. SYL:n puolelta myös itse asiaan eli perinnän kohtuuttomuuksiin reagoitiin ainakin julkisuudessa huomattavan myöhään. Itsekritiikkiin on syytä myös kaikilla niillä, jotka olivat valmistelemassa ja päättämässä 1.1.1998 tapahtuneesta siirtymisestä ns. Tanskan malliin. Kun ilmeisesti on saavutettu konsensus perintäpykälän kohtuuttomuudesta, tulisi miettiä, kuinka se edes tuli lakiin hyväksytyksi. PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ Ympäristöjohtaminen ja Jyväskylä sopivat yhteen Entinen Maailmanpankin johtava taloustieteilijä Herman Daly on todennut, että pääoman perinteinen kasvattaminen ei ole loputtomasti mahdollista, jos "luonnon pääomasta" ei pidetä huolta. Onhan selvää, ettei sahasta ole paljon iloa ilman metsää ja puita tai kalastusaluksesta ilman kaloja. Yhteiskunnallisen päätöksenteon, yritysmaailman ja myös koulutusjärjestelmän tulisi pohtia kysymystä "investoimisesta luonnon pääomaan". Jyväskylän yliopistossa onkin yksi Euroopan ainoista yrityksen ympäristöjohtamisen koulutusohjelmista. Mutta merkitsevätkö nämä romanttiset lausahdukset sitten mitään käytännössä, esimerkiksi taloutemme vaikuttajille? On selvää, että yritysmaailma tai teollisuus ei kykene toimimaan ilman luonnonvaroja, ilman luonnon pääomaa. Vaikka luonnolla ei vielä olekaan "ääntä" yhteiskunnassa siinä mielessä kuten me ymmärrämme kyvyn kielelliseen (oraaliseen, digitaaliseen, sähköiseen jne.) kommunikaatioon, pitää luontoäiti yhä kovempaa melua yhteiskunnallisten paineiden muodossa. Yritysmaailman on yksinkertaisesti pakko huomioida raaka-aine^ja energiakustannukset , ympäristölainsäädännöstä aiheutuvat kustannukset, "vihreä imago" tai "vihreät markkinat". Kysymys kuuluukin: onko mahdollista kääntää nämä paineet voitoksi? Pohditaanpa kysymystä tovi omassa kotikaupungissamme. Vain kolmessa maassa maailmassa: Suomessa, Tanskassa ja Hollannissa on sähkön ja kaukolämmön tuotanto yhdistetty. Myös Jyväskylässä saamme sähköä ja lämpöä samasta lähteestä. Sähkön tuotannon jäte-energia hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, eikä sitä dumpata ilmaan tai vesistöön. Jyväskylässä Rauhalahden voimalaitos hyödyntää myös alueellisten sahojen ja vaneritehtaiden jätepuun polttoaineena. Kun jäte-energiaa ja jätepuuta hyödynnetään, on Jyväskylän alueellisen energiasysteemin ulkoisten polttoaineiden kulutus, erityisesti kivihiilen ja öljyn, noin 40% pienempi kuin ilman jätteiden hyödyntämistä. Kivihiilen ja öljyn eli fossiilisten polttoaineiden käyttö on aikamme vakavimpia ympäristöriskejä niiden vaikuttaessa ilmastonmuutokseen. Ehkä Jyväskylän mallia kannattaisikin markkinoida maailmalle? Korhosen, \Vihersaaren ja Savolaisen tutkimus (Journal of Greener Management International, 26, 1999) Jyväskylän alueen yritysten ympäristöjohtamisen energiakysymyksestä osoittaa, että ympäristö ja talous voivat hyötyä samanaikaisesti. Yhdysvalloissa Harvardin yliopisto ja Massachusetts Institute of Technology (M1T) ovatkin kehittäneet paljon julkisuutta saaneen mallin, jonka avulla tutkitaan mahdollisuuksia tällaisiin alueellisiin ns. "win-win" -tilanteisiin. Jyväskylän merkitystä kansainväliselle keskustelulle tukisivat esimerkiksi sähkön ja kaukolämmön tuotannon yhdistäminen, paikallisten resurssien ja jätteen järkevä käyttö, sekä näin myös positiiviset alueelliset työllisyysvaikutukset. Nähtäväksi jääkin, kykeneekö yliopistomme ja kotikaupunkimme edelleen investoimaan ympäristössämme piilevään pääomaan? JOUNI KORHONEN joukoth@t3se.jyu.fi Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa yrityksen ympäristöjohtamisesta. Hän on työskennellyt tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. ilfJiiMITC»! H
• Opiskelijan kauhun hetket sormienosoitteluleikissä Vuonna 1998 liikaa maksettujen opintotukien takaisinperinnästä kehkeytyi kiihkeätempoinen kähinä, jossa epätoivo muuttui lopulta toivoksi. Ensimmäiset uutiset eivät juuri antaneet odottaa lievennyksiä, kun varsinkin Kansaneläkelaitoksen viestit olivat tiukkoja ja valittua reittiä puolustavia. Nyt näyttää, että oikeus on voittamassa, eikä kohtuuton takaisinperintämalli pysy voimassa. Asian ydin on, että nosteltuun tukeen nähden liikaa ansainnut ei maksaisi takaisin vain liikoja tuloa, vaan jopa moninkertaisen rahamäärän Itse tulorajamallihan on yksinkertainen: Vuodessa saa ansaita 36000 markkaa, minkä jälkeen jokainen 6000 markan lisätulo laskee opintotukikuukausien määrää yhdellä Perintämallissa otetetaan huomioon vuoden aikana käytettyjen tukikuukausien määrä. Ellei ehtinyt sekä peruuttaa liiallisia tukikuukausia että maksaa niiden aikana maksettuja tukia takaisin vuoden loppuun mennessä, tuet katsotaan nostetuiksi. Takaisinperinnän logiikka: nostettujen tukikuukausien määrä kertoo sallitun ansiotulon määrän. Esimerkiksi yhdeksän kuukautta tukea nostanut saisi ansaita 54000 mk Sallitun tulon ylittävästä ensimmäisestä 6000 mk:sta pentaan puolet, minkä jälkeen loput tulot kokonaan. Lisäksi näin saatuun summaan lisätään vielä 7 prosentin korotus. Tästä seuraa, että 66 000 mk ansainnut ja 9 kk tukea nostanut maksaa takaisin 9 630 mk hän saa pitää 54 000 markan ylittävästä tulosta 3 000 mk, mutta loput, eli 6 000 markkaa peritään takaisin. 7 prosentin korko nostaa summaa 630 mk Tässä oli oikeus tukeen vain 7 kk:n ajalta. Jos hän nosti vain opintorahaa, hän sai liiallisia etuuksia yhteensä 2 x 1540 mk eli 3080 markkaa. Jos hän ei ehtinyt, viitsinyt tai hoksannut perua ja palauttaa liikoja tukiaan ennen vuoden 1998 loppua, hän maksaa yli kolme kertaa enemmän Kelalle kuin liikaa sai. Kohtuutontako? Ainakin tehtiin selväksi, että perintää ei voida kohtuullistaa. Kuinkas näin kävikään? Lopulta kulttuuriministeri Suvi Linden (kok) päätti selvittää järjestelmän laillisuutta. Samalla hän lupasi, että riippumatta mahdollisuudesta laittomuudesta, nyt perittäviä takaisinmaksuja kohtuulistettaneen ja tulevina vuosina vastaavaa laskukaavaa ei sovelleta. Jo ennen Lindenin ilmoitusta kansanedustaja Pia Viitanen (sd) oli ensimmäisenä allekirjoittajana vaadittiin perintäjärjestelmän muuttamista vaativassa lakialoitteessa, joka jätettiin eduskunnalle 18.2. Viitanen oli jo edellisessä eduskunnassa, joka uudisti tuen tulorajoja ns. Tanskan mallin mukaiseksi. Ennen tuettomien kuukausien aikana sai tienata mielin määrin, nyt koko vuoden tulot vaikuttavat opintorahan määrään. "Sillehän ei voi mitään, että tämä perintäjärjestelmä on meidän syytämme. Meidän tekemäämme lakia siinä sovelletaan, eikä mitään muuta, näinhän se on". Viitanen tunnustaa. "Itse ainakin sanon suoraan, että eduskuntakäsittelyssä suhtautuminen koko lakiin oli hirveän positiivinen ja itsekin lähdin siitä, että tämä on hyvä uudistus. Ei tullut kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota siihen, millainen se yksi pykälä siellä hyvän järjestelmän sisällä on." Opiskelijamielipiteitä Tanskan malli jakoi jyrkästi. Yksi sen tukijoista oli Matti Mäkinen, joka valmisteluvaiheessa toimi JYYn sosiaalisihteerinä. 'Tällainen takaisinperintä, vaikka siitä ei oikeastaan kukaan tykännytkään, jäi vähän sen nahistelun varjoon, että mennäänkö tämmöiseen kokonaismalliin vai ei", Mäkinen sanoo nyt. "Moka on käynyt ehdottomasti myös opiskelijapuolella. Tarmo jäi suuntaamatta näihin negatiivisiin puoliin." Tiedottiko Kela? Kun kärhämä nyt syntyi, julkisesti osoiteltiin sormia siitä, tiedottiko Kela tarpeeksi ja kapulakielettömästt. Kelan virkamiehistö intti tiedottaneensa ja vetäytyi muilta osin "me vain toteutamme lakia" -kilven taakse, mutta JYYn sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen ei anna korkeata arvosanaa. "Tulorajoista tiedotettiin hyvin, mutta siitä ei päästä mihinkään, että Kela mokasi tiedottamisen takaisinperinnästä." Kelan opintotuki-opasvihkossa, perintää käsitellään kahdella lauseella (s. 17), ilman havainnollistavia esimerkkejä: "Jos tulot ovat suuremmat kuin vapaa tulo, ylitystä vastaava määrä opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Ylityksen ensimmäisen 6 000 markan osalta takaisin peritään puolet, ja muu osa ylityksestä peritään takaisin täysimääräisenä." M«rvi Heikkilä Miten eteenpäin? Sosiaalisihteeri Pöyhöselle on tullut perintään liittyviä tiedusteluja päivittäin, yhteensä kymmeniä. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä (p. 260 3357), mikäli ihmetystä on, mutta antaa cnsineuvoksi vähintään uudelleneenkäsittelypyynnön jättämisen, mikäli kokee perinnän aiheettomaksi. Joka tapauksessa takaisinperintäsumman maksuaikataulusta kannattaa neuvotella. Summaa ei tarvitse maksaa kerralla. Ainakin vuonna 1998 valmistuneiden ja opintonsa aloittaneiden kannattaa lähettää Kelan päätösehdotuksesta uudelleenkäsittelypyyntö, jossa selvitetään mihin aikaan vuodesta tulot ovat karttuneet. Ennen tai jälkeen opintojen ansaitut rahat eivät lukeudu rulorajoitusten piiriin. PETRI HEIKKINEN Perustuslaki perinnän uhrien puolella? " H e t a hyvät perustelut" Oik. yo Janne Järvenoja ehti jo ennen uutista kulttuuriministeri Suvi Lindenin aloittamista selvityksistä tutkailla perintätoimien ja perustuslain suhdetta. Järvenoja on jättänyt ja asiasta tutkintapyynnän oikeuskanslerille. "Hallituksen esityksessä sanotaan, että peritään vapaan tulon ja verotettavan tulon erotus. Ilmaisu pöyristyttävä. Kenenkään lakimiehen ei olisi ikinä pitänyt kirjoittaa sellaista", Järvenoja tyrmää, "Sama koskee lakitekstiä, jossa vastaavasti sanotaan, että peritään erotusta vastaavan opintorahan määrä. Perinnän osalla on sovellettu kaavaa, jollaista ei voi tehdä." Perustuslain omaisuudensuojasäännöksien mukaan omaisuuteen saa puuttua vain poikkeuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyllä lailla. Tämä pätee myös erääntyneiden sosiaalietuuksien kohdalla, joten palkkatuloon kajoaminen ei kävisi päinsä. "Siitä on kaksi perustuslakivaliokunnan kantaa 50-luvulta, joihin uusimmassa oikeuskirjallisuudessa poikkeuksetta viitataan", Järvenoja sanoo. Omaisuudensuojaa loukattu? Sääntönä sosiaalietuuksissa on se. että sanktioita saa olla eli omaisuudensuojaa voidaan loukata välttämättömin ja perustelluin toimin. Liikaa myönnettyjen opintorahojen takaisinperintä ei loukkaa omaisuuden suojaa ja on muutoinkin perusteltua. samoin korko niille ehkä jopa käytettyjen opintotukikuukasien menettäminen. Raja kuitenkin tulee vastaan. "Pieni sanktiomekanismi on perusteltu ja ymmärrettävissä, mutta lisäksi perittävä monen sadan prosentin korko liikaa makselulle osalle on aika hurjaa." Yksi olennainen seikka on, että kuun vaihteessa voimaan astunut uusi perustuslaki antaa tuomioistuimille oikeuden jättää soveltamatta lain säädöksiä, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Käytännössä perinnästä voi valittaa ensimmäiseen asteeseen eli virkamiestasolle. Virkamies taas ei voi puuttua perustuslainmukaisuuteen, joten asia ratkaistaisiin ensin keskiasteen tuomioistuimessa, tässä tapauksessa vakuutusoikeudessa, sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ylioppilaskuntien rooliesimerkiksi sopisi MTK:n toiminta Natura-kysymyksissä, joissa keskusjärjestö hoiti neuvontaverkoston ja kukin vastasi valituksesta itse. Maalaisjärjen ja lain sopusointu Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että opintotuen takaisinperintämenettely on vähintään vakavassa ristiriidassa ihmisen normaalin, maalaisjärkevän oikeustajun kanssa Tältä pohjalta uumoilut törmäyksestä myös lain kanssa eivät oikeastaan tule yllätyksenä. "Ei oikeus voi muuta ollakaan Systeemi juridiikassa on se, että on tiettyjä periaatteita, joilla pyritään jollain lapaa hallinnoimaan tätä maalaisjärkeä. Yleensä ennemmin tai myöhemmin laki. joka kuulostaa helvetin hölmöltä, aikaa myöten muuttuu." "Kyllä tämä maalaisjärkeen passaa ja jos on sekä juridiset että maalaisjärkeen sopivat perusteet, aika hyvä on vääntää. Ainakin tässä on helcvatan hyvät perustelut. Lakimiehen ensimmäinen oppitunti on se, että turpiin voi tulla selvässäkin casessa, mitä uskomattomimmin perustein, mutta olen koettanut löytää tasta aukkoja, enkä ole ainakaan toistaiseksi löytänyt." PETRI HEIKKINEN KIRJEENVAIHTO ON KIVA HARRASTUS Oli opiskelija, joka valmistut määräajassa. pääsi koulutustansa vastaavaan työhön ja sai siitä kohtuullista palkkaa. Tämä tapahtui kesällä 1998. Nyt ex-opiskelija sai kirjeen, joka alkoi: "Kela tarkistaa vuosittain verotietojen perusteella, onko opiskelija oikeutettu hänelle maksettuun opintotukeen. Olemme tarkistaneet myös Teidän opintotukenne määrän. Teille on maksettu vuonna 1998 liikaa opintotukea, ja liikaa maksettu tuki peritään takaisin opintotukilain perusteella. Tässä päätöksessä on ehdotus liikamaksun takaisinperinnästä." Ex-opiskelija oli luullut, että työn saaminen valmistumisen jälkeen oli normaalia ja jopa toivottavaa. Hän oli luullut, että että palkkaakin saisi valmistunut ihminen nostaa niin paljon kuin työnantaja suinkin tyrkyttää. Kirjeen perusteluosassa kuitenkin todettiin, että tukikuukausien ulkopuolella saa ansaita ^ ^ korkeintaan 9 000 mk kuukaudessa. 'Tämä päätös tulee voimaan ja se voidaan panna toimeen kuten lainvoimainen tuomio, jos ette määräajassa pyydä uudelleenkäsittelyä." Myöhemmin hän luki lehdestä, että hän onkin yksi niistä 7 000 tapauksesta, joita perintä ei varsinaisesti koske. Tästä huolimatta ex-opiskclija sai tapauksesta uutta virikettä arkeensa. Pakkoharrastuksessa sai selittää, monistaa, penkoa ja soitella. Exopiskelija haali liitteitä, laati pyydetyn vastauksen ja odottelee nyt kirjekumppaniltaan uutta lähestymistä. Aikanaan selvisi, että kirjeenlähettäjällä oli ollut hämärä kirjesuhde tuhansiin muihin. Lähettäjä selitti lehdessä, että kirjeen sisältö oli peräti tarkistettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa (tiedottaja Mikko Tuohi, HS Mielipide 22.2.). Kielitoimiston johtaja Pirjo Hiidenmaa KKTK:sta on kiistänyt heidän kajonneen mysteeriin (HS Mielipide 24.2). Hiidenmaan mielestä olisi kohteliasta, jos kirjeensaaja ymmärtäisi, mihin häntä koskevat päätökset perustuvat. Moni ei ymmärtänyt, vaikka oh korkeakouluopiskelija ja siten todennäköisesti lukutaitoinen. Kela pitää perintähässäkkää opiskelijoiden itse aiheuttamana tilanteena Apulaisjohtaja Heikki Ravantti Opintotukikeskuksesta valaisee ystävällisesti Kelan toimenkuvaa ja lähestymistapaa. "Opintotukikeskus ei ole yleinen Supo. Ei valmistuneet meille ilmoita, että nyt olen töissä ja nyt olen työtön. Me saamme vain vuositason tulon verottajalta. Emme me tiedä milloin tulot on saatu." "Mitään ci ole peritty Tämä on pelkästään päätösehdotus. Siis päätösehdotus. Menikö perille? Me ainoastaan panemme toimeen eduskunnan säätämän lain Jos emme nain tekisi, meille tulisi taas valituksia joka suunnalta." Kela on siis viaton välikappale Kirje on kuitenkin nostattanut melkoisen myrskyn. Siitä on lehdissä ja oppilaitoksissa esitetty erilaisia tulkintoja ja lisäselityksiä kuin Raamatusta konsanaan Ravantin mukaan kirjeen sisältö on asianmukainen. "Kirjeen otsikkona on päätösehdotus. Siihen voi hakea muutosta, ja sen jälkeen tehdystä päätöksestä voi valittaa." ANU PYYHTIÄ
• -MYKKIIN mmm M.»FRHWU»-?. »«LISKIIUTA» KAHVIPÖYTÄVISAILU OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Mika on renegaatti? 2. Millä nimellä Roy Fitzgerald tunnetaan paremmin? 3. Mitä ovat solmukit? 4. Olet astunut vestibyyliin, siis missä olet? 5. Monenneksiko Pertti Karppinen sijoittui viimeisissä olympialaisissaan soutukilpailuissaan? ALLIKKO 6. Mikä on Kanadan korkein vuori? 7. on skholion? 8. Missä kohtaa ihmiskehoa saattaa sijaita opistotonus? 9. Kuka on useimmin kantanut Suomen lippua kesäolympialaisten avajaisissa? 10. Millä nimellä Jyväskylän Ylioppilaslehti aiemmin ilmestyi? Montako o-kirjainta on siinä iskukuumentamaton-sanan synonyymissä, joka pohjautuu menetelmän keksijän nimeen? (uojeujiojoi -sed) 8iu|0>| :sn.N08 giU|9U!N 'OI (9861-8261) mm 91U|0X, 'uauiAJBf S9||!>|V e!i|3)iouaujiu/ty '6 (snisunoji -seu.!ie>ii8s) essgias "8 essis)|oai u9pioli|iElji)( uafou, -UEA uee]u.o)( ueea^ieA !lluaujujo)| jAijÄi essap -nnsi|ie|J!>i u^muv \i euiam 1969 'ueöoi junoiAj -g 2661 esseuoiaojeg is>|3uu8uaujujÄ)) 'g ESSgAE|ÄB>| -SEiJOd |B) ?SS9S!8)3 'fr •U|H!0>|!1 -EU UM]13n| UILULU9IE B>| -|0| 'E[9ASE)(l)()t0U0>| •£ uospnH >|0oy 7 •Ojdoni "i 13S)inVlSVA Parin vuoden päästä tämä tontti soo uuden ilmeen ja asukkaat opiskelijoista. Sami Kero Kortepolpn lisää Ei ole ollut salaisuus, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on jojonkin aikaa yrittänyt etsiä mahdollisuutta opiskelija-asuntojen lisärakentamiseen. Nyt etsintä on lopultakin tuottanut tuloksen: aivan Ylioppilaskylän kylkeen nousee lähivuosina kolme kerrostaloa ja yhteensä noin 5000 asuinneliötä, vajaat 150 asuntoa. JYY käytännössä ylioppilaskunnan kokonaan omistama Vuokra-Savela Oy on jo ostanut Meritalta tontin osoitteesta Kaivokatu 7, jonka vierestä ostetaan lisää maata Jyväskylän kaupungilta. Ennen kuin rakentamaan päästään, alueelle on tehtävä kaavamuutos. Prosessi on jo käynnissä ja ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen uumoilee muutoksen vahvistuvan vuoden loppuun mennessä. Samassa yhteydessä myös muu Kaivokadun ja Laajavuorentien välinen alue, joka nyt on teollisuusalueena, lullaan kaavoittamaan asuinkäyttöön. Näillä näkymin rakennusprojektin aikataulu tulee etenemään siten, että suunnittelutyö käynnistyy tämän vuoden lopulla, keväällä 2001 hoidetaan kilpailutus ja vapun seutuvilla päästäisiin jo rakentamaan. Viimeistään syksyllä 2002 rakennusten pitäisi olla opiskelijoiden käytössä. Suunnitteluvaiheessa tarpeita tullaan kartoittamaan tarkemmin, mutta tällä hetkellä ajatus on, että asunnot tulisivat olemaan yksiöitä ja pieniä kaksioita, joista Jyväskylässä tunnetusti on huutava uupelo. Varustetaso lienee joka tapauksessa korkea, kiinteine tieloverkkoyhieyksineen ja muine tilpehööreineen. 'Tällainen mielikuva minulla on, että taso tulee olemaan kohtuullisen korkea. Jos nyt ei aivan porealtaita kuitenkaan, niin varmasti esimerkiksi äänieristykseen ja tämmöisiin tullaan suunnittelussa kiinnittämään huomiota", Kääriäinen naurahtaa. Ei riskialtis Kaikkiaan rakennusprojektin kokonaishinta on noin 40 miljoonaa markkaa, mikä tullaan kattamaan "kovalla rahalla". Osakeyhtiömuotoinen toteutus antaa JYYlle pelivaraa. "Jos joskus käy niin, että tulee tilanne, jolloin ylioppilaskunnalla ei ole enää tarvetta, asunnot voidaan vaikkapa myydä", Kääriäinen sanoo. Näin toimittaessa ylioppilaskunnalla on myös vapaammat kädet asukasvalinnassa kuin esimerkiksi ylioppilaskylän puolella, missä ARA-rahoitteisuus asettaa tiettyjä ehtoja. Esimerkiksi välillä ansainneille, mutta opintoja täydentäville jatko-opiskelijoille ei ole ylioppilaskylastä voitu asuntoja myöntää. Rakentamisen velat on maksettu noin kolmessakymmenessä vuodessa, eikä Kääriäinen näe projektissa riskejä. Vuokrataso pystytään pilaillaan kilpailukykyisenä, vaikka se nousseekin hieman ylioppilaskylää korkeammalle. "Meidän ei tarvitse hakea sijoitetulle pääomalle voittoa, riittää että pääsemme nollatulokseen. Yksityisellä puolella on kuitenkin saatava vähintään 8 prosentin tuotto sijoitukselle. Ainoa riski on, että asukkaat loppuvat, mutta tuskinpa näin käy" Pitkällä aikavälillä kustannuksia laskee myös sijainti lähellä ylioppilaskylää, mikä mahdollistaa yhteisen huoltoja toimistohenkilökunnan käyttämisen. Juuri tästä syystä tontin sijainti sopikin JYYlle mitä mainioimmin. Vaikka uusi yhtiö ei muodollisesti toimikaan ylioppilaskylän yhteydessä, voidaan asuntojen hakujärjestelmät voidaan integroida. Jo nytkin Kortepohjaan ja KOASJle haetaan samoilla papereilla, ruksimalla haluttu kohdevaihtoehto. PETRI HEIKKINEN No Vegan Dishes in llokhri? The Student Union administration have teen trying to find a solution for bringing vegan food on the menu in llokivi. Hovvever, the vegan dishes vvould be more expensive to prepare and would have to be sold at a loss. Furthermore, only a couple of dozens of die customers in llokivi are vegans and Lozzi already serves vegan food. Also, the staff would need further training. The matter will be discussed also in the fuiure if there is demand for it. Bizarre Club The new millennium saw the founding of the Bizarre Club, vvhich brings together latex, leather, S/M and other fetishists. The association organises partics and other happenings in the field of sexual equality. The first party was supposed to take place in llokivi. but due to opposition from Sohwi, the llokivi liquor licence holder, the venue had to be changed. The Bizarre club party will be held in the Esso building in Halssila. Entrance fee will be 50mk. Addilional information is available at http://www.sexyheai.com/feush/bizarreclub/. Jyrock13 Jyrock, the indoor rock festival organised by the Student Union featuring new and Venaaniruokailun saaminen Ilokiveen vaikeaa Ylioppilaskunnan hallitus on menneen kauden aikana selvittänyt vegaaniruoan tarjoamismahdollisuuksia Ilokivessä. Kovin myönteisiä selvityksiä ei hallituksella ole kuitenkaan tarjota. Puheenjohtaja Juha Makkosen mukaan vegaaniruoan tarjoaminen tulisi sen verran kalliiksi, että siinä mentäisiin tappion puolelle. "Vegaaniruokatapausessa puhutaan useista kymmenistä tuhansista markoista, jotka menisivät vuodessa henkilökunnan lisäpalkkoihin ja vegaaniruoan raaka-aineisiin. Se olisi suuri investointi ja olisi jostain muusta toiminnasta sitten pois", Makkonen kuittaa. Ilokiven henkilökunnassakaan ei olla kovin innostuttu edustajiston vegaanialoitteesta. Emäntä Arja Yläjärven mukaan tosi kasvissyöjiä eli vegaaneja ei ole kuin muutamia kymmeniä Ilokiven ruokailijoissa. Vegaaniruokaakin saa jo aivan Ilokiven naapurista Lozzista. "Lisäksi henkilökuntaa pitäisi kouluttaa, sillä meillä ei ole tietotaitoa vegaaniruoasta", Yläjärvi lisää. Ilokiven tilatkin kuulostavat olevan epäsopivia hankkeelle. Makkonen kenoo, että vain pienien vegaaniruokamäärien säilyttäminen ruokalassa olisi mahdollista nykyisillä resursseilla. Pienet määrät voitaisiin tehdä myös itse. Makkosen mukaan pieniin määriin soveltuvien raaka-ainemäärien ostaminen kuitenkin esimerkiksi tukusta tuottaisi ongelmia. Hallituksessa ollaan silti valmiita jatkotoimenpiteisiin edustajiston niin halutessa. Ilokiven ruokaryhmän puheenjohtaja Mervi Niskasen mukaan neuvotteluja käydään ulkopuolisienkin ruoantuottajien kanssa: vegaaniruoan hankkimisia ostopalveluina on siis mietitiy. Tämän lehden ilmestyttyä hallitus on jo esitellyt selvityksiänsä vegaaniruoasta edustajistolle. Tasa-arvoaloitteita Maltillinen äärivasemmisto ja Grönioni tekivät tammikuussa yhdessä aloitteen vegaaniruoasta, koska heidän edustajiensa mielestä vegaaniruokailu ei ole toiminut Lozzilla. Näiden ryhmäläisten mukaan Ilokiven henkilökunnan voisi kouluttaa halvalla vegaaniruoan osaaviksi keittäjiksi. "Kun vegaaniruoka tehtäisiin kunnolla ja tarjolla olisi siihen jotakin lisuketta, niin se voisi korvata kokonaan kasvisruokavaihtoehdon. Silloin se kiinnostaisi muitakin kuin kasvisyöjiä eikä toiminta tulisi tappioksi", selittää Jiri Sironen (MÄA). Hallitus on sen sijaan tutkaillut asiaa niin, että vegaaniruoka otettaisiin tavallisen kasvisruoan rinnalle Ilokiven ruokalistaan. Vegaanialoiileen tekijät puolustavat asiaa arvokysymyksen nimissä. Pj. Makkonen korostaa sitä, että aloitteen teki kuitenkin vähemmistö ja marginaaliryhmiä on monia. "Kaikkien heidän aatteisiin ei voida vastata." Tasapuolisiin ruokailumahdollisuuksiin yritettiin viitata myös Akateemisen Siperiaseuran aloitteessa, joka tehtiin tämän viikon tiistaina edustajiston kokouksessa. ASS:laisten mukaan tasapuolisuus ei saa koskea vain vähemmistöjen oikeutta, joten he ehdottivat keskikaljan ostomahdollisuutta ja rasvaista losimiesruokavaihtoehtoa Ilokiveen. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI rising talents, will take place on 30.3.-3.4. for the 13th time in llokivi. The author/musician/punk god Stewart Home will be the 'patron' of the festival, tie will be the announcer and entertainer at least on the Friday and Saturday nights. The festival line-up will feature Giant Robot, Duplol, Pool and Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus from Finland and Revlon 9 and Dozer from Sweden. Two day tickets (Fri-Sat, 90mk) will be available only in advance from 6.3. onwards at Airon Musiikki (Jyväskylä), Musiikkinurkka (Turku), Swamp Music (Tampere) and Stupido Twins (Helsinki). One day tickets are also available at the door in limited Info: http://www.jyu.fi/jyrock/, Movie Club The Cultural Subcommittee will soon I ve its own Movie Club. Before next autumn the activities will be limited, but the club will organise a trip 10 the Tampere Fiini Festival this week and April will feature a three-day and three film happening. The club will run independently of Kampus Kino and will not take anything away from ils operation. The movie presentations will be charged, but a discount of some sort will be available for members. No line for the programme has been decided yet, but Hollywood mainstream vvill probably be in the small minority. More information is available from Juha Oravala: juoraval@st.jyu.fi. NEWS BY TANELI TAKAlA
• YKn kitkaton M!IEI»!iaiW IMUSHVnaOO E J <V 55 | "' m e kielten ainejärjestöt I mitään nynnyjä olla", toAaisee Tiina Oksanen painokkaasti. Hän on englanninopiskelijoiden ainejärjestön Magna Cartan puheenjohtaja ja uusi Yhdistyneiden Kieltenopiskelijoiden, YK:n, luotsaaja. Yhdistyneet Kieltenopiskelijat koostuu kaikista suomen kielen ja vieraiden kielten opiskelijoista. Käytännössä YK:ta pyörittävät kielten ainejärjestöjen puheenjohtajat ja YKvastaavat. Ensimmäiset dokumentit kieltenlukijoiden yhteisestä puuhailusta ovat peräisin 70-luvulta, tuolloin tosin MixVox -nimisenä. Yhteistyö on kuitenkin katkeillut vuosien varrella monesta syystä. "Kun ainejärjestöjen hallitukset ovat vaihtuneet, myös YK-yhteydet ovat katkenneet. Jatkuvuutta ei ole ollut.Toiminta on potkittu uudestaan henkiin nyt keväällä", pohtii Oskari Juslin, saksan ainejärjestön Sturm und Drangin YK-vastaava. Jatkuvuuden takaa nyt uusi puolivuotinen puheenjohtajuuskausi, jota kukin ainejärjestö hoitaa vuorotellen. "Puheenjohtaja-maa" on vastuussa YK-kokouksien koolle kutsumisesta ja paperityöstä. Yhdistyneet Kieltenopiskelijat välttää turhaa muodollisuutta, niinpä kokouksei ovat palaverimaisia ja avoimia kaikille kieli-ihmisille. Hyötyä ja hauskuutta YK koostuu yli tuhannesta kieltenopiskelijasta, joten liikkeellä on suuri joukko. "Kyllä YK voi ajaa kieltenlukijoiden etuja paremmin kuin pienet yksittäiset ainejärjestöt.Toiminta on tehokkaampaa ja näkyvämpää", miettii Tuula Räty, Svenska Klubbenin YKtoimija. "Yksi ainejärjestö on kuin neula heinäsuovassa", jatkaa Tiina Oksanen. Isolla porukalla tieto kulYMistyneet kieltenopiskelijat päästelevät täysillä, tällä kertaa Laajavuoren pulkkamäkHltamissa. kee paremmin, ja hyviä kokemuksia ja ideoita voidaan jakaa muillekin hyödyksi. Suurena voimannäytteenään YK puuhaa parhaillaan Philologican tietokoneluokan uudistamista. Kantaa on otettu myös Aallon kirjaston lakkauttamista vastaan. Perinteisesti kieltenopiskelijat ovat järjestäneet vuosittain Euroviisu-mittelöt, Trivial Pursuit -turnauksen ja Harjun Erikoiskokeen vappuna. YK suunnittelee uutta toimintaa, ja ideoita riittää pulkkapäivästä yhteisiin fuksiaisten jatkoihin. Yhteisiä haalaribileitä kaavaillaan myös. Bileiden järjestämisestä kimpassa muiden kielikollegojen kanssa onkin hyötyä varsinkin pienille ainejärjestöille, joiden on vaikea yksin saada juhlia pystyyn vähäisten resurssien vuoksi. Yhdistymistä mutta ei samanlaistumista Eivätkö pienet kielten ainejärjestöt sitten voisi yhdistyä kokonaan, sulautua tehokkaaksi liitoksi kuten Tampereen yliopistossa? "Ei", vastaavat Tuula ja Tiina tiukasti. "Kukin ainejärjestö on vahvasti suuntautunut omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, kuten englannin lukijat anglismiin. Haluamme säilyttää Sami Ker< omat perinteemme, jotka taas eivät välttämättä kiinnosta muita, esimerkiksi ei ruotsin opiskelijoiden Luciajuhla ole tärkeä muille kuin nordisteille." Yhdistyneet Kieltenopiskelijat käyttää joukkovoimaansa tarpeen tullen, mutta ei liittoudu liiaksi. Näin kullekin ainejärjestölle jää lilaa toimia yksinkin jäsentensä parhaaksi. TANJA AITAMURTO YK:n tapahtumia kevään mittaan: Euroviisut kuun puolessa välissä, Trivial Pursuit -turnaus huhtikuussa Lisätietoja Tiina Oksanen. tiioksa@st.jyu,li mmm m • • • • • • • Tiede, paivaa Jyväskylän yliopisto juhlistaa vuosipäiväänsä 9.3. avoimin ovin. Tiedemiehet ja -naiset esittäytyvä! kaupunkilaisille sekä kampuksella eitä Jyväskcskukseii Ticdclorilla teemalla "arki ticleessä". Jyväskcskukseii ohjelmisto koostuu erilaisista arkisista tiedepcilormansseisla: tarjolla on fyysikkotaikurciden levitaatiotemppuja, neliulotteista shakkia ja ZigZag-informaalioavaruulla. Myös päärakenukscssa seminaarinmäellä tapahtuu koko päivän. yliopiston huippututkimusyksiköt esittäytyvät kello 10 alkaen juhlasalissa. Esitelmöimässä ovat akatemiaprofessori] Rauno Alatalo (Paiinvalinnan ja muita ev oluuliotcknologian ongelmia). Lea Pulkkinen (Ihmisen kehitys ja ja materiaalifysiikan uusia tuulia). Kun uudet professorit ovat astuneet virkoihinsa (klo 12-1 3), alkaa eurooppalainen kulltuurikcskuslelu (klo I4-Iö). Joukko J\\,iskvlän yliopistossa työskenteleviä kulttuuri-instituullien nykyisiä lai entisiä johtajia kohtaa ja pohtii globalisoituvaa kulttuuria, Saksan ja Ranskan asemaa Euroopassa sekä eri maiden Suomi-tietämystä. Keskustelua ohjaavat rehtori Sallinen ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juha Makkonen. Toinen merkittävä keskustelutilaisuus käydään kello 12 alkaen vanhassa juhlasalissa, jossa pohditaan yrittäjyyden olemusta ja yhteiskunnallista merkitystä. Joka laitos tarjoaa pieniä kivaa: kemialla voi kokeilla laseiamiuuntaa. Oppio-rakennukscssa saa tutustua yli 30 kielen oppimismateriaaliin ja psykologian laitoksella Maililanniemcssn esitellään psykolerapiaklinikkaa. Li pidä unohtaa opastettuja kampuskävclyjä (klo 13 ja 16. päärakennuksen edestä) ja professori Jouni Suhosen karikatyyrija pilapiirrosnäyltclyä Ylislönrintecllä (YFL). Ohjelma: iyu.fi/tiedepaiva/ Vielä on aikaa reilu viikko treenata itseään yliopiston liikuntapäivään. Perjantaina 10. maaliskuuta urheillaan siis koko kampuksen voimin. Mutia mitään huippua kilpailukuntoa ei silloin tarvita. Liikuntaprojektityöntekijä Jouni Kallion mukaan osallistujilta vaaditaan eniten leikkisän rohkeaa mieltä ja hyvää ryhmähenkeä. Joukkueittain kisataan neljän lajin turnauksessa. Mukana on muun muassa möyrimistä lumessa hankifutista pelaten. Tähän mennessä ilmoittautuneiden ryhmien joukossa on myös ulkomaalaisia opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaakin. 'Päivän päätteeksi palkitaan paras joukkuehenki. Muuta kilpailua ei ole". Kallio painottaa. Liikuntapäivän tarjonnassa on yhteensä parisenkymmentä urheilulajia. Suurin osa lajeista näyttäytyy nyt ensimmäistä kertaa yliopistoliikunnan piirissä. Yliopistoväkeä liikutellaan myös parissa yksityisessä kuntosalissa. Niissä voi liikuntailtapäivänä kokeilla vaikkapa body pumptai gutbuster-kuntoilua. Jälkimmäinen tunnetaan todellisena kunnonkohottajalajina: se on kehitetty Yhdysvaltojen merijalkaväen harjoitusten pohjalta. "Jokaiselle pitäisi olla jotain. Vähemmän liikunnasta kiinnostuneille sopivat hyvin ainakin fysioterapialuennot ja fysiojumpat", lupaa Jouni Kallio. Liikuntapäivän kummi on seitsenottelija Tiia Hautala. Hän avaa tapahtuman noin 11.30 Liikunnalla ja pyörii mahdollisuuksien mukaan yliopiston liikunnallisessa joukossa koko päivän. Liikunnallista hässäkkää jatkuu aina iliatunneille saakka. Päivän kuntoilun jälkeen Kortepohjassa on luvassa saunomista ja jälkipelit käydään Rentukassa. Ennakkoilmoittautumiset ke 8.3. klo 8.00 alkaen Liikunnan aulassa. 10 markan osallistumismaksulla pääsee kaikkiin ohjattuihin liikuntavuoroihin. Ohjelma: http://www.jyu.fi/jyy/ajankohtaista/ YLIN OPISTO kaipaava pakka Olisi kiinnostavaa tietää, milloin on syntynyt vastakkainasettelu humanistien ja taloustieteilijöiden välillä. Mikä oli se heua, kun joku runosielu ensimmäisen kerran kirosi kauppatieteilijöitä ahneiksi laskukoneiksi? Mitä vuolta elettiin, kun ekonomisti ensimmäisen kerran tuhahti halveksivasti itseään muita paremmiksi luuleville löpöhumanisteille? Rintamalinjat on joka tapauksessa vedetty, ja paksulla kynällä. Asetelma on johtanut mm, siihen, että Jyväskylän taloustieteilijöiden ainejärjestö Pörssi on tehnyt ilmeisen hyvää bisnestä myymällä "En ole humanisti' haalarimerkkejä. Vastapuolella vastaava yritystoiminta taitaisi yritykseksi jäädäkin, sillä haalari koetaan humanistileirissä usein lähtökohtaisesti pahana. Mutta voisitteko kuvitella kenenkään tekevän samanlaista pesäeroa esimerkiksi kasvatustai liikuntaticteilijöihin? Humanistien ohella ainoastaan teekkarit ovat herättäneet yiiopistonuorisossa niin paljon intohimoja, että jotkut haluavat haalarimerkkien avulla julkisesti kieltää kuuluvansa moiseen ihmisryhmään. Kyse ei kuitenkaan nähdäkseni ole vain akateemisesta hupailusta. Syvemmälle mentäessä paljastuu aivan oikeita eroja elämäntavoissa ja lopulta elämänkatsomuksissa. Ja niin kovasti kuin meille nykyään vakuutellaankin, ettei vasemmisto-oikeisto -jaottelulla ole enää merkitystä, vaikuttaa se nimen omaan tässä kysymyksessä varsin vahvasti. Kärjistäen tilanteen voisi esittää esimerkiksi seuraavasti: yhtäällä ovat kulttuurija ympäristöasioista kiinnostuneet vasemmistohumanistit, toisaalla oikeistolaisittain suuntautuneet talousja tekniikkaihmiset. Kyseessä on, kuten sanottua, kärjistys, mutta uskallan asettua sen taakse ja väittää, ettei se mene aivan ohi maalistaan. Vertailukohdaksi voi hahmotella päinvastaista asetelmaa (oikeistohumanistit ja vasemmistoekonomii) ja miettiä, kumpi versio tuntuu enemmän todellisuutta vastaavalta. Tällaisessa tiukan blokkiutuneessa asetelmassa on ongelmansa Kummankin puolen sisäinen keskustelu näivettyy jos keskustelijat ovat mielipiteiltään liian homogeenisiä. Eriäviä näkemyksiä löytyisi vastapuolelta, mutta henkinen piikkilanka-aita saattaa olla liian korkea ylitettäväksi, ja se estää rakentavan keskustelun. Sen sijaan kaivaudutaan juoksuhautoihin ja tyydytään käymään puuduttavaa asemasotaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kuva vastapuolesta muuttuu myyttien variitämäksi — voidaan puhua jopa sotapropagandasta! Humanistipuolella tyypillinen näkemys lienee, etiä taloustieteilijät eivät tunne muita arvoja kuin rahan. Taloustieteilijät taas pitävät humanisteja yleensä tarpeettomina, mutta vähintäänkin ylimielisinä. Yliopisto-opetus tapahtuu useimpien kohdalla liian myöhäisessä vaiheessa, jotta se pystyisi muovaamaan näiden maailmankatsomuksen mukaisekseen. Mutta se voi kyllä vahvistaa jo olemassaolevia näkemyksiä. Tilanteesta murtautumista vaikeuttaakin juuri se, että ihmisei luonnollisesti hakeutuvat juuri "omiensa" joukkoon — humanistisesti ajattelevat humanistisiin aineisiin ja niin edelleen. Kuitenkin usein voisi olla henkisesti avartavampaa vierailla vihoilislinjojen takana, katsomassa ja kuulemassa miten siellä ajatellaan. Jollei liennyiysmielessä niin edes sitten "tunne vihollisesi" -hengessä. Tarvitsemme lisää oikeistolaisia runoilijoita ja vasemmistolaisia kauppatieteilijöitä! Pari Jarkko Lainetta (kok) ja Esko Seppästä fvas) ei vielä riitä.
• >UWKBONEUA 2. HULtSKUIJTA 2000 Ruoskaa Jyväskylässä Jyväskyläläiseen yhdistyskirjoon on voitu vuosituhannen alusta lukea Bizarre Club, joka kerää yhteen kumi-, nahka-, S/M-, ym. fetisistit seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Yhdistys järjestää bileitä ja pienimuotoisempia tilaisuuksia seksuaalisen tasavertaisuuden saralla. Fetisismi on aikuisten leikkiä, jossa on tarkat säännöt. Kukaan ei joudu tekemään mitään vasten tahtoaan. Bileissä on dress code eli kaikki ovai pukeutuneet tilaisuutta varten, mikä luo yhteenkuuluvuudentunnetta ja pitää mahdolliset häiriköt poissa. Kaikki toiminta pohjautuu keskinäiseen sopimukseen ja kunnioitukseen. Bizarre Clubin tilaisuuksissa alan ihmiset voivat bailata, tavata toisiaan, tutustua, keskustella, seurata kinky-näytöksiä ja harrastaa itse. Clubin puheenjohtaja Tapsan mielestä ihmiset, jotka pitävät S/M:ää ja muita fetissejä perversseinä ja sopimattomuksina ovat lähinnä tietämättömiä tai kapeakatseisia. Bizarre Clubin yhtenä tavoitteena onkin oikean tietoisuuden levittäminen fetisismistä. Fetisismin avoimena harrasiusyhdistyksenä on Helsingin Kinky Club ollut Suomessa edelläkävijä. Nykyään vastaavia yhdistyksiä on Jyväskylän ja Helsingin lisäksi ainakin Turussa ja Tampereella. Tapsa sanoo toiminnalle olevan kysyntää Keski-Suomessa: kuukauden aikana internetsivuilla on ollut yli 2000 kävijää ja puhelintiedusteluja tulee 5-10 soiton päivävauhtia. Tämä lupaa hyvää ensimmäisiä bileitä silmällä pitäen. Alunperin Ilokiveen kaavaillut bileet kariutuivat viime hetkellä mainosten jo tultua painosta tilan anniskeluoikeudet omistavan ravintola Sohwin vastustukseen, Sohvvin Ilokiven toiminnoista vastaava Jani Huttunen sanoo, etteivät Bizarre Clubin bileet kuulu Sohwin toimintaperiaatteisiin. Sohwi ei Huttusen mukaan halua lukea kyseisenlaista toimintaa, jossa saattaa esiintyä alastomuutta. Uusi, suvaitsevammat isännät omaava bilepaikka onneksi löytyi ajoissa. Tapsan mukaan Jyväskylä on ihanteellinen paikka kerhon toiminnalle maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Eikä jyväskyläläistenkään tarvitse enää aina lähteä Helsinkiin asti suurempiin bileisiin, Tapsa summaa. JUSSI HERMAJA Bizarre Clubin bileet la 4.3. klo 20 Halssilan Esson tiloissa. Pääsymaksu 50mk internet:www.sexyheat.com/fetish/bizarreclub vwu-ffvr OTUS-rahaa avuksi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus jakaa apurahoja tutkimuksiin ja opinnäytteisiin, jotka kohdistuvat koulutusjärjestelmiin, koulutukseen, opiskelijoiden taloudelliseen, sivistykselliseen ja sosiaaliseen asemaan, elämäntapaan sekä korkeakoululaitoksen rakenteeseen ja toimintaan. Apurahoja ei ole myönnetty matkoihin tai ulkomailla opiskeluun / harjoitteluun. Keväällä 2000 voidaan jakaa yksi 3 4 kuukauden nuoren tut• kijan apuraha väitöskirjatyöhön sekä graduapurahoja. Apurahojen hakuaika päättyy 31.3.2000 klo 16. Lisätietoja: http://www.otus.li Saunalla vai ilman?!? Eli kaikkien ylioppilastalolla toimijoiden ja toimimaan haluavien on aika kertoa, mitä tiloja JYYn pitäisi rakentaa itselleen jos ja kun yo-talon uudisrakennus toteutuu. Mitä tiloja JYYltä puuttuu ja mitkä eivät ole nyt hyviä? Mitä haluaisitte uuden talon sisältävän tai vanhassa muutettavan? Yksittäisenäkin ihmisenä on lupa lausua toiveita, joita kuullaan sunnuntaihin 5.3. saakka, minkä jälkeen ne kootaan yhteen ja käydään läpi. Ennen kuin uusi talo on pystyssä, eletään luultavasti jo vuotta 2003, mutta nyt juuri on toiveiden aika, ennen kuin arkkitehdin kynä alkaa piirtää ja vuokrasopimuksia ulosvuokrattavista tiloista laaditaan... Tilatoiveet sähköpostitse: matama@cc.jyu.fi Jyväskylässä järjestetään ensi heinäkuussa Veteraaniyleisurheilun EM-ldsat ja opiskelijoita toivotaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kilpailujen ensimmäiselle viikonlopulle (8. 9.7.) kultluuripitoista iltaohjelmaa yliopiston kampukselle. Kaikenlaiset ideat esim. konserteista, näyttelyistä, performansseista, näytelmistä, kiertokävelyistä, työpajoista yms. ovat tervetulleita. Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta on mahdollista saada opintoviikkoja (neuvotellaan laitoksen kanssa), myös mahdollisten matkakulujen korvaamisesta voidaan tarpeen mukaan neuvotella. Ideoita otetaan vastaan aina maaliskuun 10. päivään saakka. Ideat ja lisätiedot: Alumnija kulttuurisihteeri Asta Ruodemäl p. 260 1016, astaruo@admiral.jyu.fi "Puhtaan ruuan puolesta yhtiövaltaa vastaan! n Mustavihreillä päivillä Tampereella 11 .13. helmikuuta keskityttiin kritisoimaan erityisesti geenimanipulaatiota ja ylikansallisia elintarvikeyrityksiä. Viikonloppu huipentui suojapukuihin ja hengitysnaamareihin pukeutuneiden aktivistien vetämään mielenosoitukseen, jossa noin 400 ihmistä marssi geenimanipulaatiota vastaan. Päivillä haluttiin virittää Suomeenkin muuta maailmaa kouliutunutta geenimanipulaaiiokeskusielua ja aloittaa kampanjointia geenitehtailua vastaan. Viikonloppu käynnistyi paneelikeskustelulla, jossa puitiin geenitekniikan riskejä terveydelle, ekosysteemiin leviämiselle ja sosiaalisille vaikutuksille ylikansallisten yhtiöiden yhä suuremman vallan myötä. Ympäristötoimittaja Markku Rämö puhui paneelissa siitä, kuinka geenimanipulaatio ei ole vain yksi jalostuskeino muiden joukossa, koska luonnossa eivät geenit hyppisi esimerkiksi kasvikunnasta eläinkuntaan. Tekniikan riskeistä ei hänen mukaansa vielä kukaan tiedä varsinkaan pidemmällä aikavälillä. Toisen panelistin, filosofian opiskelijan ja Muutoksen kevät -lehden päätoimittajan Ville Lähteen mielestä geenitekniikka antaa vallan muutamalle ylikansalliselle yhtiölle, jotka valvovat itse itseään liittoutumalla valvovien elinten kanssa ja sitovat pienviljelijät omaan, kalliiseen siemenkantaansa Mustavihreään viikonloppuun kokoontui järjestäjien arvioiden mukaan liki 800 ekoaktivistia ympäriä Suomea sekä muutamista naapurimaista. Päivät koostuivat myös työryhmistä, joissa osallistujat keskustelivat mm. omavaraisesta ruuasta, uudesta esityksestä kokoontumislaiksi, globalisaatiosta ja eläinoikeuskampanjoista. Mustavihreät päivät järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisillä päivillä vuonna 1998 tilanne riistäytyi yhteenotoksi poliisin ja ekoaktivistien välillä. Mellakkapoliisit saivat tämän jälkeen laajasti kritiikkiä ylireagoinnista. Viimeisenä kahtena vuonna ovat tapahtumat sujuneet rauhallisesti, ja järjestäjät ovat keskustelleet poliisin kanssa yhteisymmärryksessä. MIIRA RAUHAMÄKI Suomen Humanistiopiskelijoiden Liitossa (SuHoL) jatketaan jäsenten metsästystä. Kaksi vuotta sitten rekisteröitynyt liitto on kerännyt mukavasti joukkoonsa humanistisia ainejärjestöjä Oulusta, Rovaniemeltä, Vaasasta, Turusta ja Tampereelta, vaikka liiton toiminta on melko alkuvaiheessa. SuHoL^ uuden puheenjohtajan, saksan opiskelija Tuomo Fonsenin, mukaan Suomen humanisteilla on kuitenkin varaa vielä lähentyä toisiaan. Oululainen hallitus on pyörittänyt liiton toimintaa kaksi vuotta. Nyt liitolla on uudet vetäjät Turussa. Viime vuonna liitossa päätettiin keskittää hallituksen luottamustoimet aina vuodeksi kerrallaan yhdelle paikkakunnalle. Turussa aiotaan satsata erityisesti Etelä-Suomen humanistiainejärjestöjen jäsenvärväykseen. "Itse olin viime vuonna liiton yhteyshenkilö ja Turussa saaliin toimintaan mukaan parisenkymmentä ainejärjestöä. Jäsenille pitää olla kuitenkin tarjottavana enemmän konkreettisia asioita. Tarjolla on ollut liian vähän porkkanaa siitä, että miksi kannattaa liittyä", Fonsen mainitsee. Fonsen aikoo jatkaa edellisen puheenjohtajan aloittamaa yhteistyötä valtakunnallisen työja varsinkin yritysmaailman kanssa. Tärkeimmäksi kumppaniksi on osoittautunut Akava. Edellinen hallitus järjesti Oulussa viime vuonna kaksi työllistymistapahtumaa, joissa mukana oli muun muassa Akava erityisliittoineen. Turkuun on suunniteltu samanlaista tapahtumaa uudella toimintakaudella. Humanistien työllistymiskysymysten lisäksi SuHoL ottaa kantaa koulutuspoliittisiin asioihin. Liiton yhtenä kumppanina on Suomen Ylioppilaskuntien Liitto. Yhteistyökumppaneita ja mahdollisia rahoittajia yritetään hankkia lisää. "Liitto toimii pienellä budjetilla. Ainoa tulojen lähde on tällä hetkellä jäsenmaksut", sanoo Fonsen. Jyväskylän yliopiston humanistiainejärjestöt eivät ole kokeneet liittoa kovin hyödylliseksi. Jyväskyläläisiä oli mukana kyllä liiton perustamiskokouksessa vuonna 1996, ja vielä viime vuonna liitolla oli oma yhteyshenkilönsä Jyväskylässä, mutta yksikään ainejärjestö ei ole liittynyt jäseneksi. Tämän vuoden yhteyshenkilöstäkin on yhä haku päällä. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI
• NEUA • 2. «MLHMM2000 Tutustumassa paikalliseen putkaan? fi, vaan Pietaii-Paavalin linnoituksen selli, jossa Maxim Gorki istui. Pietari on valoraketti. Kirjailijoiden ylistämä historiallinen hikirauhanen värjöttelee Nevan polvitaipeessa savusumuun ja vaihtuviin tuuliin verhoutuneena. Palopuheiden ja pysähtyneisyyden aika on toistaiseksi ohi. Venäjä on avautunut. Kansainvälistyvä Pietari vetää huuruihinsa matkalaisia matkalaisen perään Erityisesti amerikkalaiset ovat löytäneet kaupungin eräänlaisena kolmekymmentäluvun Pariisin inkarnaationa. Vuosituhat vaihtuu Pietarissa humahtaen. Suomessa joditabletit onhamsuattu loppuun, mutta pietarilaisia millennium-ilmiö ei näytä mietityttävän. Nevski prospektilla kaupungin pääkadulla harlekiini-hahmot hyppivät ja kirkuvat mikrofoneihin. Pioneeripukuiset miekkoset heiluttavat kellertäviä lippuja, joissa on hassunkurinen vauvanpunainen kuvio. Kommunismin rituaalien parodisoinii on nykyvenäjällä pop. Vuoden vaihtumisen hetkellä lavoilta kaikuu Beatlesin Help. Pariakymmentä minuuttia ennen puolta yötä kovaääniset alkavat rätistä sivukatujen varsilla. Jeltsin puhuu venäläisille juopuneen jylhällä äänellä, julistaa eroavansa, pyytelee anteeksi cpäonnisiumisiaan ja nimittää epäsuorasti Vladimir Putinin seuraajakseen. Pietarilaisia Jeltsinin puhe ei lotkauta, ihmiset kulkevat eteenpäin sampanja-pullojaan heilutellen. Jättiläinen pistää tanssiksi puheen tahtiin. Hotellimme Ohtinskaja on halvasta hinnastaan huolimatta kromattu ja tyylikäs. Kaikkialla haisee tuontitavaroiden ja kiiltelevien pintojen hienostunut persoonattomuus. Muut hotellivieraat koreilevat puvuissa ja upeissa leningeissä, nahkatakeissamme emme täysin sovi näytelmään. Keskustassa muutenkin kadut ovat täynnä merkkitavaraliikkeiiä ja kristallinsäihkeisiä ravintoloita. Vastakohtaisuudet ovat valtavat. Joitakin kilometrejä keskustasta, talojen kyljet ammottavat revittyinä ja lankut on lyöty ikkunoihin, sisäpihat pursuavat roskia. Lähiöissä kurjuus todella tömähtää niskaan. Elementiikolossit seisovat keskellä lumista tasankoa. Lähiöiden rakentaminen on jäänyt kesken. Osasta taloista puuttuu vesi tai sähkö ja lämmityskatkoksei ovat erittäin yleisiä. Mutta uutena vuotena ihmiset tanssivat ryhmäiansseja perinteisen venäläisen orkesterin tahdissa, ja ravintolan henkilökuntakin on tuiskeessa mukana, eikä huomaa pyytää juomistamme maksua, tai antaa rahasta takaisin, vaikkemme maksaneet. Ihmiset komeilevat juhlakostyymeissa. Naiset ovat todella kevyesti pukeutuneita pikkuhousut suorastaan vilkkuvat lyhyiden hameiden alta. Nuoren hammaslääkärin kanssa puhe kääntyy politiikkaan. "Venäjä tarvitsee vahvan johtajan", mies sanoo. Sitten seuraa vuolas selostus kuinka vain Putin pystyy poistamaan korruption ja laittamaan villin talouselämän kuriin. 'Juokaamme Putinille", mies sanoo ja kaataa vodkaa. Nevan valtakunta, Nevski Prospekt, By Night. ta Saksasta, ja Venäjä käy Saksan kanssa sylipainia niiden omistusoikeudesta. Kaupungin historiaa ei voi olla miettimättä. Vallankumous ja hirvittävä piiritys ovat vierineet yli, katukourut imeneet litroittain verta. Saksalaispiirityksessä kuoli yli 20000 ihmistä päivässä. Yhtä lailla Smolnan katedraalin tornii kuin tehtaan piippujen savut kurkottavat kohti stratosfääriä. Spas na krojin kirkon vieressä babuska hoilottaa ortodoksisia kirkkolauluja. Kesäpuistossa sataa haituvaista lunta. Ihmiset laskevat mäkeä korokkeelta ja luistelevat lammen jäällä. Lapsilla on sellaiset värikkäät haiut ja takit, täällä ei äiti tahdo piilottaa huopikkaiia, tulee elävästi mieleen viime vuosisata mikä idyllinen iltapäivä. Eurooppalainen kulttuurikaupunki Levollista sekasortoa Patsaat ja kuttuurihistorialliset rakennukset eri tyylikausilta täplittävät kaupunkia. Museoita on Puskinin kotimuseosta etnografiseen "Kunstkameraan", jossa sikiöt kelluvat suolavesisuppiloissa. Nevan rannalla lojuu Aurora-panssarilaiva, josta ammuttiin lokakuun vallankumouksen lähtölaukaukset. Nevan mutkan jälkeen on Vasiljevin saari, jota Josif Broski piti yhtenä maailman kauneimmista paikoista ja jonka kujilla loinen runoilija Gumiljev joka sai siellä punaluodista päähänsä. Eremitaasissa, yhdessä maailman suurimmista taidemuseoista, on näytteillä kokoelma impressionismin suurten nimien maalauksia. Myös Picassoa, Kandiskiä, van Goghia ja Matissea löytyy. Maalaukset ovat loisen maailmansodan aikaisia sotasaalisKalujen solmukohtia ratkoessa venäläinen liikenne kiihdyttää silmiin ja korviin. Johdinautot ujeltavat usein johtimen ja sähkökaapelin yhtymäkohdasta sinkoaa kipinöitä. Autot tekevät toisinaan äkkinäisiä u-käännöksiä keskellä lietä. Suojateitä ei oikeastaan ole, kadun yli on juostava jossain sattumanvaraisessa välissä. Autoja on viisimetrisistä limusiineista liikkuviin törkykasoihin. Usein näkee ihmisiä raplaamassa hyytyneiden ajokkiensa moottoreita. Miljoonien ihmisten polkema lumi on muussautunut harmaanruskeaksi velliksi, joka puskee ylös housunlahkeita. Metroon laskeudutaan loputtoman pitkiä ponaita. "Ostorosna, dvieri Zakrivajeisja" (varokaa ovet sulkeutuvat) kaikuu kovaäänisistä. Metro nytkähtää ja syöksyy tunneliin. Tungosta on. Haisee tupakka ja parfyymi ja partavesi. Ihmisillä onturkit yllään, kaikilla on vähintään karvalakki. Eräällä naisella on valkoinen turkki, jossa on ruskeita laikkuja. Myöhemmin metrotunnelissa mies myy koiraa, jolla on aivan samannäköinen turkki kuin se johon nainen oli pukeutunut. Ihmiset myyvät metrotunneleissa ja kalujen varsilla mitä erilaisimpia tavaroita. Venäjällä varsinkin työttömien ja vanhusten surkea asema ei jätä paljon muuta mahdollisuutta. Eläke on keskimäärin sata Suomen markkaa kuukaudessa. Ikäloppu, tyylikkääseen pukuun ahtautunut mies, seisoo asennossa ja pitää postimerkkikokoelmaa esillä. Miehen silmissä ei ole ilmettä. Nevskillä kaksi miestä tappelee turvat veressä ja miliisi yrittää repiä heitä erilleen. Pietari näyttäytyy kuitenkin melko rauhallisena kaupunkina, kuin tiedot Venäjän rikollisuudesta olisivat länsi lehdistön liioittelua. Missään ei näy valtaa, eikä väkeä, kukaan ei uhkaile tai ryöstä singolla uhaten. Lähtöämme edeltävänä päivänä luen tosin St Petersburg Timesistä, että kaupungin pääoikeuden edessä on räjähtänyt pommi. Poliittisia ja talouspoliittisia murhiahan on sattunut useita. Mutta kaduilla rynniviä jokamiehiä ne tuskin koskettavat. Juna lähtee asemalta. Yksinäinen babuska jää värjöttelemään kadunliepeeseen nuotion ääreen. Keskustan kasinoissa kortit mäiskähtelevät pöytään. Ihmiset vellovat metroon. Varokaa, ovet sulkeutuvat. Seuravasta asemasta ei Pietarissa ole varmuutta. Teksti ja kuvat: VILLE ROPPONEN OOOGOCOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO ooooooooooooooooooooooooooooo Laiva on lastattu purkkiruoalla ja yhden hengen mikrolounailla. Perjantaina joukkoon pääsee parmesanjuusto ja nel• jän purkin sarja lageria. Ostoskorin perusteella voisi luulla, että kyseessä on eronnut mieshenkilö, ikää kolmekymmentä ja vähän päälle. Rähmäsilmäinen pikkukurjimus vuokrayksiöstään. On kuitenkin myös vaihtoehtoinen selitys. Aito neosinkku. . 16. 1. The Observer lanseerasi käsitteen "New Singleton" viittaamaan uuteen elämäntapaan, jonka keskeinen piirre on yksin eläminen. Karistakaamme käsitteestä joukko-opillinen konnotaatio, "singleton" kun onnettomasti viittaa joukkoon jossa on vain yksijäsen, puolustan "neosinkkua" sen sijaan Kyseessä ei nimittäin ole mikään murheellisen ihmisen onneton joukko. Päinvastoin, neosinkut muodostavat suuren ja värikkään joukon, he ovat hedelmällisiä ja alati lisääntyviä Täällä Englannissa, tiedättehän, asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat valinneet postmodernin kätevästi elämänmuodokseen sinkkuuden. He asuvat mukavasti keskustan läheisyydessä, koulutustaso on korkea ja toista ei siis pulaa. Heillä on laaja sosiaalinen verkko ja he pitävät sitä aktiivisesti yllä. He ei• vät itke öisin yksinäisyyttään, eivätkä makaa sohvalla suklaarasian vieressä Barry VVhitem säestämänä. Toki he voi1 vat. En ole ollenkaan varma, että Ally McBeal ystävineen kelpuutettaisiin neosinkuksi, sinkuksi kyllä. Neosinkut eivät elättele epätoivoisia illuusioita parisuhteesta, eivätkä hukkaa energiaansa ja : taloudellisia voimavarojaan jatkuvaan partnerin metsästykseen. Suositun naisjuristin ulkoiset puitteet kyllä täsmäävät mutta asenne ei. Neosinkku on tyytyväinen elämäänsä ja valintaansa Kun neosinkku tuntee olonsa yksinäiseksi hän menee kuntosalille tai elokuviin : Neosinkku eroaa sinkusta siinä, että hänelle sinkkuus ei näyttäydy ongelmana johon pitää saada ratkaisu. Perinteinen porvarissävytteinen kuva nuoresta aikuisesta joka etsii "sitä oike; aa" epätoivon suomin keinoin on auttamattomasti vanhentunut. Tämänpäivän työja koulutusmarkkinat vaalivat ripeitä otteita, Uraputki valkokauhtsfirmassa voi katketa työntekijän joustamattomuuteen esimerkiksi asuinpaikan suhteen. Puhumattakaan perheen mukanaan tuomista ongelmista, kuten korkeista toimeentulovaatimuksista ja pinnasängyssä parkuvista kuumeisista lapsista. Neosinkku haluaa elää tässä hetkessä ja hänen itse itselleen asettamilla ehdoilla, tai ehdottomuuksilla. Neosinkulle perhe ja lapset ovat projekteja, : joissa mukanaolemisen seuraukset eivät ole palkinnon veroisia. Neosinkulle elä• män suuret valinnat ovat laskutoimituk• sia, joissa katsotaan todistus ja sitten : mietitään onko yhtälö toteuttamiskelpoinen. Kun perinteinen sinkku näkee ; välttämättömyyden kaltaisia unia perhe; elämästä, neosinkku miettii voimajooga ; kurssille osallistumista. Siinä missä yhteiskunta luo jatkuvasti asiantuntija-ar: meijoita ratkomaan yksilöiden ongelmia, neosinkkuuden kulmakivi on oman arvostelukyvyn turvin määritetty hoidontarve. ANrT , KARJALAINEN
• &a 0£> = » i^J .VARJOPAAKKARI Oma mielihaluni "Ootsä joku porkkananpurcskelija", kuulin vielä muutama vuosi sitten, kun kerroin olevani kasvissyöjä. Pahimmassa tapauksessa minut luokiteltiin kettutytöksi tai muuksi radikaaliksi.. Nykyisin vegetarismi ei ole mikään outo juttu, varsinkaan yliopistomaailmassa. Vanhemmat ihmiset kyllä ihmettelevät yhä sitä. Olen ollut viitisen vuotta ilman lihaa. Eläinkunnasta käytän kuitenkin maitotuotteita ja kananmunaa ruoanvalmistuksessa; kasvissyöntini ei alkanut aatteellisena ideana. Silti se on minulle valinta, jota en helposti pystyisi murtamaan. Maailman ruokapulaa ei voida pelastaa sillä, että kaikki ihmiset alkaisivat kasvissyöjiksi. Maatalouden elinkeinoharjoittaminen kärsisi siinä. Sinänsä karjankasvattaminen on hyväksyttävä elinkeino, jos sen tekee oikein ja eläintä kunnioittaen. Luomulihan tuottaminen perustuu juuri siihen. Lisäksi vegetarismiin kun liittyy usein fennovegaanija luomutuotteiden suosiminen, mutta kaikille ei riittäisi kotimaisia kasviksia. Ihmiset ovat myös aina pitäneet eläimiä kotilemmikkeinä. Nekin tarvitsevat ruokaa niin kasviskuin eläinkunnan tuotteista. Ihmisillä pitää olla kuitenkin oikeus kasvisruokavalioon. Muutamilla pienillä paikkakunnilla kasvisateriaa ei saa edes lukiossa, vaikka erityisesti nuorten kohdalla vegetarismi on nykyisin hyvin yleistä. Kasvissyönti etenee nuorisossa joskus muoti-ilmiönä, mutta heidän joukossaan on myös paljon ideologisista näkökohdista lähtevää vegetarismia. Suomalaisista kasvissyöjiä arvioidaan olevan noin yhden prosentin. Yliopistoopiskelijoista kasvisvaliota noudattaa noin viidesosa. Elintarviketeollisuusden pitäisi panostaa enemmän tähän erikoisruokavalioon. Kasvissyönti ei ole mikään halpa elämäntapa, ainakaan opiskelijalle. Kalapuikoista ja tonnikalasta saisi mahan täyteen paljon halvemmalla. Ravintoloissa on yhä enemmän tarjolla kasvisruokaa, mutta on vielä tietämättömyyttäkin: kerran tilasin vegeille sopivan salaattilautasen, jossa yllättäen olikin italiansalaatiksi kutsuttua kinkkumössöä. Ja eräänä iltana kun mietin kioskilla ostoksiani, kuulin myyjän sanovan ihan pokkana, että osta lihis. "Siinä ei ole lihaa, vaan vain jauhelihaa." En tiennyt itkeäkkö vai nauraa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO NEUA • 2. MAAUSKDim 2000 Se, mikä meistä on outoa ja omituista, voi olla tapaa ja tottumusta toiselle. Päivän ruokalista tarjoaa puoli purkillista oliiveja eturuoaksi, sinappia ja maksalaatikkoa pääruoaksi sekä kuivakakkua ja voita jälkiruoaksi. "Olen sitä mieltä, että makuasioista vo. kiistellä. Toisaalta se on jonkinlaista vallankäyttöä, kun jaottelemme asiat hyviin ja huonoihin. Jos valitset väärin, olet mauton. Oman maun ilmoittaminen voi olla myös teilausta, jos sanoo esimerkiksi jonkun asua tai sisustusta mauttomaksi", määrittelee Päivikki, 27. Maksamakkaramarmeladia Päivikin mielestä jokainen olettaa, että onu maku on se oikea samalla tavalla kuin tyylikin. Päivikki nimeää esimerkkinä kaverin kaverin, joka syö maksamakkaraa marmeladin kanssa. '"Mielestäni yhdistelmä on aika erikoinen, mutta minä ja ystäväpiirini olemmekin kai aika konservatiivisia ruoan suhteen. Me ollaan lähes normaaleja", Päivikki nauraa. Poikkeavia tai erikoisempia ruokailutottumuksia löytyy myös kolmen naisen elämästä. Henna, 20. paljastaa, että hänen poikakaverinsa laittaa sinappia makaroniin ja että Hennan äiti ripottelee pizzamaustetta porkkanaraasteeseen. 25-vuotias Johanna pitää vastaavasti omana erikoisuutenaan sitä, että hän käyttää sitruunaa joka paikassa, kuten perunamuusissa. Toinen Johannan mainitsema "oudompi" makutottumus oli hänen luokkakaverinsa harrastama sinappi-maksalaatikko -yhdistelmä. Ei huulirasvaa mahan täydeltä 26-vuotiaan Marian lapsuuteen on kuulunut jos jonkinlaisia makukokeiluja, joista huolimatta Maria voi tänään hyvin. "Söimme pieninä ollessamme valkoista Aasi-liimaa ja myös Vitalis-huulirasvaa. Kaverillani oli vielä tapana sanoa, ettei makeaa mahan täydeltä, joten otimme Vitalis-huulirasvaa pieninä annoksina kerrallaan. Me syötiin myös spagettia "kuivana", ja koulussa ala-asteella tiesin yhden oppilaan, joka sö käsipaperia." "Kerran kaverini söi pienenä räkää, ja hänen äi tinsä näki sen ja sanoi, että sä oot varmaan ainoa joka tekee noin. Kaverini osoitti minua ja sanoi, että Maria tekee myös niin", Maria muistelee vähemmän totisella naamalla. Maria nimeää vielä muutamia mielestään erikoiHooMoilanen Mervi HeilcldK sia makutottumuksia. "Saksalaiset laittavat leivän päälle ensin voita, sitten nutellaa ja päälle vielä juustoa. Ja voita kuivakakun päälle." Paljonko on paljon uha kysyy filosofisesti, kuinka paljon pippuria on riittävästi. Paljonko sitä on paljon, onko paljon hyvä, vähän paha vai toisin päin. luha jättää pippurikysymyksen kuitenkin odottamaan vastausta ja siirtyy makeammalle puolelle. "Itse prefeeraan jälkiruokaa tai välipalaa, jossa on raejuustoa, omenaa, päärynää. Sitä pidetään omituisena herkkuna, mutta se on huikean maukasta kahvin kanssa", Juha kuvailee. 27-vuotiaaan Mariaanan elämässä ruoka on yksi keskeisimpiä ja herkullisimpia asioita, mutta silti Martaana sanoo pakoilevansa keskustelua ruuasta. "En mielelläni puhu makuasioista, koska oma käsitykseni ruoasta on liukasti rajattu. Joidenkin mielestä jo se on kulinarismia, että sanoo itse laittavansa ruokaa", Martaana hymyilee. Mariaanalla on mahdollisuus testata valmistamiaan erikoisempiakin ruokia kahdella pikkuveljellään. "Kokeilen pikkuveljilläni uusia ruokia, kuten syksyllä broilerin maksaa. Toinen heistä analysoi aina tarkkaan ruokani, koska tietää, että minun on tärkeää saada niistä palautetta", Martaana kertoo innokkaasti. Ketsuppia kaurapuuroon Ihmetystä ihmisten elämässä ovat herättäneet myös juustonvupaleiden, ketsupin ja voin käyttö. "Poikakaverini laittaa juustonviipaleita keittoihin", muistaa Kaisa, 20. Tetti, 24, kertoo puolestaan serkustaan, joka laittaa ketsuppia joka ruokaan, kaurapuuroonkin. Ja Viivin, 24, ystäväpiiristä löytyy pikkupoika, joka laittaa joka aamu voita pullan päälle. 21-vuotias Heli sanoo, ettei hänellä ole juuri muita omituisuuksia kuin se, että hän syö paljon. 'Tosin olen saanut kuulla myös musiikkimaustani. Olen kuulemma syntynyt väärälle vuosikymmenelle, sillä levyhyllystäni löytyy myös Tapio Rautavaaraa ja Katri Helenaa. Olen lisäksi yrittänyt etsiä torpparilla Reino Helismaata, siinä kuitenkaan vielä onnistumatta." Heli bongaa nopeasti epätavallisia makutottumuksia myös oman elämänsä ulkopuolelta. "En ymmärrä sitä, jos joku syö oliiveja pelkiltään. Kerran yksi kaverini söi puoli purkkia oliiveja ja puoli purkkia fetajuustoa yhteen menoon. Ja voi pahoin sen jälkeen." HELENA MOILANEN MAALISKUUSSA TAAS sekalainen kollegio valitsee professoreiden joukosta uuden rehtorin. Ehdokkaiden asetteluun voi jokainen yliopistolainen päästä vaikuttamaan, vaikka tarjolle ja valitsemaan pääsee vain aniharva. En ole kuullut juoruja ehdokkaista, mutta uskoisin Aino Sallisen haluavan jatkaa ellei joku firma tai ministeriö kaappaa häntä ensin. Kalifiksi kalifin paikalle on takavuosina halunnut myös Pekka Neittaanmäki. MITÄPÄ HALUAISIN valittavalta rehtorilta? Minulla ei ole juurikaan valittamista nykyiseen menoon ja Akatemian tutkijakoulutettavan matalaan palkkaan yliopisto tuskin voi vaikuttaa. Laman aikana pätkätyöt pyörivät kohtuullisen hyvin ja saatoin käyttää sananvapauttani siinä määrin kuin tarvitsin ja halusin. Kaikilla ei kuitenkaan mennyt näin hyvin ja tiukkojen budjettien aikana Sallinen ehti astua piikkikorolla monille varpaille. MUTTA YLIOPISTON TILANNE muuttui viime vuonna perusteellisesti. Työmarkkinat imevät taas opiskelijoita, valmistuneita ja jopa henkilökuntaa. Kun takavuosina seminaarityöt valmistuivat ajallaan, niin viime vuonna opiskelijat alkoivat räpeltää opintoja ja töitä yhtä aikaa. Minullekin on tullut taas pitkästä aikaa messeviä työtarjouksia. YLIOPISTO SAA JO NYT kilpailla työvoimasta ja työpaikkojen kanssa opiskelijoista. Se jatkuu, jos talous pyörii nykymenolla. Samaan aikaan vähälle työporukalle on rakennettu yhä suurempi taakka perusopetuksen puolella, kun opiskelijoita otetaan lisää. TULEVA REHTORI joutuu miettimään ratkaisuja opintojen keskeyttämisen, työvoimapulan ja loppuunpalaneiden työntekijöiden yhdistelmään. Professoreiden palkankorotus ei tuo ratkaisua tähän pulmaan. Sen sijaan minusta kannattaisi siirtyä takaisin entiseen "pitkän ja kapean leivän" systeemiin, kun pätkätyöläisten valtakunnassa se on "lyhyt mutta kapea". Valtiovarainministeriö pitää saada tajuamaan virkojen lisäyksen autuus. Minä rekrytoisin tohtoritulvahduksesta nyt runsaasti väkeä. PITÄÄ PÄÄSTÄ myös eroon "henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen" ohjelmista. Niillä ei ole mitään tekemistä niiden käytäntöjen ja ongelmien kanssa, jotka ihmisiä rassaavat. Ihmisiä tulee kohdella ihmisinä eikä "henkilöstönä". Jaksamista auttaa eniten, että puretaan se pieni helvetti, jonka monet rakentelevat itselleen ja jonka rakentelussa pätkätyöt ja lisääntyvät tehtävät ovat välttämätön burnoutin kerosiini ja tulitikku. NÄILLÄ EVÄSTYKSILLÄ toivotan lämpimästi Aino Salliselle jatkokautta. Jos joku kerää nimiä ehdokasasetteluun vaadittavaan listaan, niin pyöräyttäkää sitä täällä Asemakadulla. JOUNI VAUHKONEN Lomakkeita ehdokasasettelua varten on saatavissa osoitteessa http://www.jyu.fi/ajankohtaista sekä hallintorakennuksen vahtimestareilta. Ehdokkaat pitää asettaa 13.3. klo 16.00 mennessä ja lomakkeissa vaaditaan ehdokkaan suostumus.
• NUMERO NOJA • i HMLEXUim 2000 Se oli hautovan kuuma kesäpäivä kun menin vadelmia poimimaan. Kuljin tuttua metsäpolkua, ensin oma aho, sitten Luostarisen aukko, sitten jo Harvalaineiselle mehevä metsätie. Kuten olin arvannutkin, toissapäivän käyntikerran jälkeen oli jälleen ainakin viiden litran verran sopivan kypsiä marjoja syöjiään odottamassa. Asetuin keskelle puskaa, pois pahimmasta paahteesta. Ei varjossa ollut sen viileämpää. Minkäänlaista luulen virettä ei tuntunut. Jos ilma joskus voi seisoa niin sinä elokuisena iltapäivänä se totisesti seisoi. Miksi mäkäräiset eivät uuvahda helteellä? \&sun pohja oli jo peittynyt, siinä puolitoista litraa olin jo kerännyt kun alkoi kuulua kahinaa. Ihmettelin että mitä se Eeva siellä ryskää. Siirsin varsia syrjään, aikeenani oli tervehtää naapuria ja vaihtaa viikon kuulumiset. Eipä ollut Eeva siellä. Oli Karhu. Välimatkaa alle kolme metriä. Se katsoi minua silmiin, minä sitä. Kumpikaan ei tunnistanut toista ja sitten kuitenkin sima se oli. joku mutta mikä. Täydellisesti vieraat toisilleen, kuitenkin samassa maailmassa. Tuo tovi kesti iäisyyden. Sitten karhu kääntyi menemään pois ja vei mennessään taaempana olleet pentunsa. Muistan toisen olleen sen kevään pentuja, toisen ylivuotisen, mutta mielikuva voi olla väärä. Sen verran huomaan järkyttyneeni tapahtuneesta, etten voi vannomaan mennä tuosta ylivuotisuudesta. Kaksi pienempää kumminkin. Mennessään karhu piti melkoista meteliä. Männikköön asti päästyään se raapi runkoihin sellaisia haavoja, että puoliväliin kämmen upposi, sormet suorina, kun seuraavana päivänä jälkiäni kuljin miettimässä ja koetin syvyyttä. Karhun mentyä minä valahdin istumaan. Polvet pettivät nyt vasta. Aikani siinä itseäni syleiltyäni kävelin kotiin. Kerroin veljille että • t\\ '•'. H . fflMlS Tunnistivat tunnelmani, sen vieraan kokemisen omassa olemisessa, ihmettelyn siitä että jäin henkiin. Vaikka eivät karhuja niin liki olleet koskaan joutuneetkaan. Semmoinen olo tulee miehelle kuulemma aina kun se oikeasti suostuu kohtaamaan. Naisen. RIITTA KOIKKALAINEN Riemukasta, lämmintä, vahvaa, puhuttelevaa kansainvälistä naistenpäivää kaikille samassa maailmassa vietetään 8.3.2000. Lisätietoja verkossa http://www.iyu.fi/~yhtfil/nafStul/ ja kampusten ilmoitustauluilla. Ikuisten opiskelijoiden gourmet -kethon alajaosto, Sanna Kivinen ja Kani Nevatalo, perinteistävät viimeista luentoa. Somi Kero Elämän loppumista ja kuoleman alkamista juhlistaa hautajaiset, nimettömän mytyn muuttumista lapseksi ristiäiset. Ulkomaailman ja kodin välissä on eteinen. Mutta: yliopistouran viimeisen luennon ja muun elämän välillä ei ole mitään riittiä, vielä. "Jokaisella viimeiselle luennolle tulevalla opiskelijalla tulee tästä lähtien olla päässään ylioppilaslakki ja kädessäään perhoshaavi!", juuri viimeisen luentonsa istunut musiikkikasvattaja Sann&TKivineti käskee. Perhoshäavin runkona toimii virolainen teesihti, koska suomalaiset ovat tarkoitukseen liian suuria. Verkko-osaksi perinnepioneeri suosittelee Tiimarin pesupusseja, ä alle viisi markkaa. Kivisen ja hänen ystäviensä Ikuisten opiskelijoiden gourmet-kerho, IOGK, on pannut merkille, että yliopisto-opiskelun lopputaipaleella on aivan liian vähän juhlaperinteitä verrattuan vaikka lukion abivuoteen. "Ajatelkaa nyt kuinka paljon se kannustaa muita opiskelijoita, kun he näkevät, että joku on päässyt näin pitkälle", seitsemännen vuoden musiikkitieteilijä perustelee sonnustautumistaan. "Perinteet luovat yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta." Kivinen perinteisti tavoitti viimeisen luentonsa edellisenä iltana. "Tämä perinne laukesi spontaanisti, niin kuin kaikki hyvät perinteet". Kivinen kenoo. Hänen ystävänsä ja suunnitteluapulaisensa Katri Nevatalo aikoo aikanaan jalostaa ideaa. "Olen ajatellut vielä ottaa lisäksi kainaalooni kellastuneen herbaarion, kasviston eli kasvioppikirjan. Se täydentää kokonaisuuden." Perinneajatus muhi kauan IOGK:n kuukausittaisissa tapaamisissa. Ideana on, että jokainen suppean ryhmän jäsen tarjoaa vuorollaan muille opiskelijan gourmet-aterian alkuruokineen kahveineen. "Yleensä me keskustelemme siitä, miksi gradujemme valmistuminen on viivästynyt. Kannustamme ja tuemme toisiamme". Kivinen selittää. "Joita pääsisi mukaan, täytyy olla erittäin ansioitunut", Nevatalo muistuttaa, johon Kivitalo täsmentää: "Jos jotkut viidennen vuoden opiskelijat tulevat kyselemään jäsenyyttä, ei ole puhettakaan hyväksymisestä. Myös sivuaineperusteet eivät kelpaa. Valmistumisen myöhästymisen taustalla täytyy olla hämäräperäisempiä syitä. Omiamme emme paljasta, emme välttämättä tiedäkään." IOGK taistelee myös ikuisten opiskelijoiden maineen puolesta. Kivisen mukaan useimmat veteraaniopiskelijat häpeävät näyttäytyä yliopistolla. "Minä uskallan myöntää sen. Me uskallamme myöniää sen: Olemme ikuisuusopiskelijoita. Täytyy muistaa, että pitkään opiskelleet osaavat arvostaa esimerkiksi luentoja eri tavalla kuin nuoret; osaamme tavoittaa helmiä, kun muut pulisevat. Luennot ovat meille viikon kohokohtia." SAMI KERO NEITI f xw * 8 KÄLY * JA OLIKO PLUSSAKORTTIA? Onko teille milloinkaan tullut erääseen tiettyyn liikeketjuun kuuluvien kauppojen ja muiden putiikkien kassalla mieleen, että hankkimalla erään tietyn etuasiakaskonin saattaisi elämässä päästä vähemmällä päivittäisärsyyntymisellä? Kieliviisaat kertokaa: Kiva on suomenruotsiksi samaa kuin suomen kielellä eli kiva. Päteekö sama kaava sanaan tukka ja jos niin, tarkoittaako Rentukka suomeksi Puhdashiuksista? tft Nyt, tasa-arvon aikana, on hävytöntä, että yhä käytetään sanoja kuten akanvirta ja ukkonen. Ne on viipymättä korvattava termeillä henkilönvirta ja henkilöinen. Jos teillä joskus ei ole muuta tekemistä, selailkaa vaikkapa kartastoa.Voitte esimerkiksi tulla huomanneeksi, että Amerikan Yhdysvalloissa on sellaisiakin kaupunkeja kuin Esko, Hanska ja Kake. Näin siis maassa, jossa joku on sitä mieltä, että Helsingin pitäisi vaihtaa nimensä. Yksi metafyysinen kysymys: Kuntaa johtaa kunnanjohtaja, maalaiskuntaa johtaa kunnanjohtaja. Kuka johtaa luomakuntaa? PUHEKUPLAT ...JOS HALUAISIN , «AUITA KUN I E N HAU " A F S S g g g ST r A I N o r SYV TUPAKOlMT » N I ON 6 6 . EITÄ OLEN RÖoKl SOUSSA NIIN >HCLVET.N SeKSIKKAAN NÄKÖINEN ... KATSO .VAIKKA IT5E .' LE0P0L0 & OSVALD Turun Ylioppilaslehti 11.2.2000 ...jaiitttn mtini* iilltJylkkärin toimittajalle (ttä... I lovc jyy love me. do jyy think I'm sexy, jyy could be mine, crazy for jyy, don't jyy want me?, jyy really wani me... SATUNNAISOTOS "JYY TOP 20"-LISTALTA Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/1991 KUN HUONOT UUTISET TULEVAT •Se* pit&j» elia «.UirnÄsi kftHceriKx t"Ak»isJ<(A, Voit repäistä' raattei! a \uoAOi viinat*. Murto naapurit soittavat poliisit. Mutta loKpipAtta h\tr\et [(\ pitpifsi oliot rohagi Mutta» |öudut" Stivoai-vvxan la. vj.*\ kaoaus OKI kallista. PHöö
• JYVÄSKYLÄN NUHRRO NEUt • Moni on nähnyt matkalla etelään ennen Keljonkeskusta Korkeakosken asuinalueella vihreän, hilseilevän, kolmikerroksisen puulaatikkotalon. Harva kuitenkaan tietää mitään sen sisäänsä kätkemästä elämästä. Talo on vuosikymmenten kuluessa majoittanut niin työmiehiä, työttömiä, taiteilijoita, muusikoita ja juoppoja. Talon värikäs elämä onkin tasapäiselle yhteiskuntaerolle yhtä underground kuin vanhan biisin sanat: On paikka kuulu kurjuuden, talo Nousevan auringon 1 . Korkeakosken tarina on jyväskyläläisittäin tyypillinen. Aikoinaan idyllinen mäki oli täynnä pikkumökkejä, joihin oli asettunut vähävaraisempi väestönosa. Alue sai nimensä sen läpi pauhaavan Korkeakosken mukaan. Mutta sitten tuli aika, jolloin maa sijaintinsa puolesta nousi arvoon. Vanhat puutalot joutuivat yksi kerrallaan väistymään kaupungin porvariston miljoonatalojen tieltä. Nyt paikallaan alkuperäisiä puutaloja on vain joku hassu, joiden lippulaivana Nousevan auringon talo. Tämä kulma Korkeakoskesta oli legendaarisen Keijon keisarin, Pekka Hokkasen, valtakuntaa. Juuri Hokkasen suvun itsepäisyyden takia tain on edelleen pystyssä. Sen rakennutti kolmekymmentäluvun lopulla Pekka Hukkasen isä tukkimiesten asuntolaksi. Kun uitot sitten loppuivat, talo vuokrattiin kaiken maailman ihmisille. Näiden lisäksi siinä on toiminut ainakin baari ja parturi. Nousevan auringon talnssa on asusteltu mukavasti ilman nykyajan mukavuuksia. Kylmä vesi tulee [paria asuntoa lukuunottamatta) vain katakumbiin eli talon kellariin, jossa on myös yhteisvessa ja sauna. Kämpät lämpiävät pääasiassa puuhelloilla ja-uuneilla. Niin on saanut talo könöttää ilman isompia remontteja. Jos ei Pekka Hokkanen taloa kunnostellut, ei tapoihin kuulunut vuokrien korotuksetkaan. Tilavassa kaksiossa on saanut asua kuudella ja puolella sadalla ja yksiössä kolmella ja puolella. Takuuvuokrista ei edes puhuttu, ja tyhjä kämppä löysi ottajansa välittäjistä viis. Pari vuotta sitten Pekka Hokkanen kuoli ja vuokraisännyys siirtyi hänen pojalleen Petelle. H uutsi, biisintekijä, muusikko ja taiteilija on Korkeakosken asuinveteraani. Ensimmäisen kerran hän muutti tänne 23 vuotta sitten, ja nyt menossa on yhdeksäs vuokrakämppä mäeltä. "Siilon tää Korkeakoski oli täynnä pikkumökkejä ja sellaseen sitä pääty asumaain. Nousevan auringon talo on oikeestaan melkein viimenen näitä puutaloja tällä mäellä. Tällä talolla on semmonen symbolinen merkitys, ettei kaikkia ihmisiä voi ostaa pois isolla rahalla. On se piikki niille, että täällä asuu ihmisiä muullakin tulotasolla. Pieni muistutus niiden omaan unholaan." "Meininkinä täällä on ollu, ettei ketään oo jätetty pulaan, eikä kenenkään nälissään tarvii olla. Tässä on taloudelliset ongelmat arkipäivää kaikille. Mutta täällä on silti eri meininki kiuin noissa miljoonataloissa. Kun kaupungista kävelet, niin ne ajaa ohi noilla mersuillaan. Ne varmaan tietää, et toi kaveri asuu naapurissa, mut ohi ne pyyhältää. Kai ne pelkää, että niiden hienot autonpenldt paskaantuu. Tai niiden tajunta mullistuu." Huutsi asuu Nousevan auringon talon A-rapun päätykämpässä, jossa perinteisesti on asustellut muusikoita. Talvi on biisintecon ja niiden sovittamisen aikaa, eikä rock n roll -elämä välttämättä onnistu tavallisessa kerrostalossa». Täällä voi ihmisten kanssa aina sopia soittojutuistta. "Taulun tai laulun syntymiinen päivässä edellyttää tiettyä mielentilaa. Sun tälytyy duunaa ittelles se mielentila. Luot tiettyjä herklkyystaajuuksia. Kun sä haet veden jostain tai kun lylkkäät puuhellaan tulen ja varrot, että teevesi kiehuu.. Mieluummin kattelee puuhellan tulta kuin amerikasn pääteastetta." "Yöllä mä kirjoittelen biistejä. Aamulla herään ja kattelen, onko laululapsi tullu maailmaan. Sanat ja melodiat muhii onneksi koko ajan. Biisit kertoo rakkaudesta, politiikasta ja joskus menee paasaamiseksi. Biisi voi syntyä vaikka uimareissusta. Kyl mä taulujakin taas tekisin, mutta seuraavista työkkäreistä saan ehkä pensselit. Kaikkee ei voi saada kerralla." Uuden vuokraisännän aikana on Nousevan auringon talossa järjestetty myös pieniä siivousja korjaustalkoita. "Hauskoilla talkoilla on tehty talon tyyliin. Noilla vanhemmilla sisseillä on aika pahoja alkoholiongelmia, mut kyl ne ryhdistäytyy, kun pitää tommosta jotain tehdä. Tommonen yhdessä tekeminen on vielä yhdistäny tätä porukkaa railakkaasti. Ihmiset rupee funtsii, kun ne tekee yhdessä: yhteistilat, wc:t ja muut pysyy paremmassa kunnossa. Tää on edistystä." Huutsi, 45, voisi tietysti myös asua yhdessä niistä miljoonataloista vaimon ja lapsikatraan kanssa. Elämäntapa on kuitenkin valinta, johon on johtanut oma elämänkatsomus. "Joku vaan päässä sano, että tollanen juttu ei kuulu sulle. Se elintapa ei oo oikeudenmukainen Omaa jatkuvuuttaan voi miettiä, siinä voi otta eri tasoja. Henkisillä arvoilla jatkuminen voi olla terveempää kun lasten teko. Vähemmän populaa ja enemmän biisejä." "Mulle riitti parikyt vuotta hihnalla. Ajattelin, että luun vähemmälläkin toimeen, kun ei tavoittele niitä arvoja, autoja ja omistusasuntoja. Ei voimat riittany soittamiseen, kun piti puristaa hihnalla. Mä haluun, että elämä on voimakasta, eikä mitään aivotonta pullamössötouhua. Ei enää hihnalle. Ei mun pää kestäs. Mä olin jo!" "Meininkinä täällä oo ollu, ettei ketään oo jätetty pulaan, kenenlkään nälissään tarvii olla." ILU JA RITU "Jos näkee, että joku on menossa kauppaan, niin viittitjkö tuua mulle. Tottakai. pohjalla makaa vaan, kun jalat lyö setsuuria, kynä joku aina lähtee." H uutsin naapurina asustaa kohta viittäkymmentä lähestyvä pariskunta Hu ja Ritu. Ritu on rakennussiivooja, ja llu on teurastaja ja ammattirikollinen. Ammattityöt ovat kuitenkin kummallakin taakse jäänyttä elämää. Itseasiassa talon asukkaista töissä ei käy säännöllisesti kukaan. Ilu ja Ritu muuttivat taloon viitisen vuotta sitten ja kumpikin pitää talon alkoholimyönteisestä ilmapiiristä. "Tää on siitä hyvä talo, että yleensä kun herran kakarat ryyppää tuolla perjantaista sunnuntaihin, niin myö otetaan maanantaista perjantaihin. Sitte ollaan viikonloppu melkeen kuivilla Maanantaiaamuna sitte mietitään, että otettasko taas. Tässä ollaan siis täystyöllistettyjä. Pan pakollista vapaata vaan. Kun ryyppy on päällä kierretään kämpästä loiseen niin kauan, kun viina riittää. Joku tulee hakemaan välillä tai sitten pitää koputella seiniin, että tuu ottamaan ryyppy, kun ei jaksa akan kanssa lohestaan ottaa." Samanhenkisen porukan lisäksi Ilua ja Ritua lämmittää talon yhteishenki. Eihän tavallisessa kerrostalossa sanota naapurille edes päivää, mutta täällä löytyy aina tarvittaessa apua, eikä tarvitse kainostella naapurin ovclk koputellessaan. "Jos näkee, euäjoku on menossa kauppaan, niin viinitkö tuua mille. Tottakai. Vuoronperään jokainen hoitaa, lupakkatoppaa ja tommosta. Tää on auttavaista porukkaa. Jos juonti on päällä, niin se menee, kuru kykenee lähtemään. Ja jos sängyn pohjalla aakaa vaan, kun jalat lyö setsuuria, niin kyllä jota aina lähtee." "Niinkuin toi saunajuttukin, että ei meillä oo mitään auoroja. Sauna lämmitetään, kuka millonkin keElaäa. Kysytään vaan, haluutko mennä saunaan ja pos et. niin käy sanoo toiselle kaverille, jos se menee. Eikä oo mitään, että tunnin oot jo ollu. Se on siellä niin kauan, kun haluaa." Päivisin Ilunja Ritun aika kuluu juomisen lisäksi kotitöissä, pikku korjailussa ja hellapuidcn hakkaamisessa. Monesti pariskunta valvoo yöt, katsoo televisiota, menee nukkumaan viiden kuuden aikaan ja heräilee puolilta päivin. Elämä soljuu siis varsin rauhallisesti verrattuna Ilun vuosien takaiseen ammattirikollisen elämään lukuisine linnajaksoineen. Niistä muistoina ovat tatuoinnit. "Ajanvietettä linna-aikoina, ei siinä paljoa muuta ollut. En mää oo yhtään näistä lyöny siviilissä. Niitä on mulkussa, reisissä, kaulassa, selässä, käsivarsissa, nilkoissa. Melkeen voi sanoa, että täyteen lyöty." "Omaisuusrikoksia tuli ensi alkuun tehtyä. Sitten tuli erimielisyyksiä niistä ja, noh sehän on suomalainen veri, että ottaa morapuukon ja huitoo sillä. Siihen jäi yks ja toinen jäi muutamia vuosia myöhemmin, Köpiksessä olin ja kiskoin kamaa. Viimeisestä vankilareissusta on nyt aikaa kymmenkunta vuotta. Sen jälkeen oon ollu kaidalla tiellä. Melkein. Välillähän se voi vieläkin heilahtaa tuo mora-puukko. En oo kylläkään enää ketään satuttanu. Ovat tajunneet lähteä litomaan ja perään en väitti heittää." "Kaikkiaan oon ollu linnassa 12 vuotta 4 kuukautta. Mutta ei yhtäsoittoa. Vapauttakin oli välissä, pienet hetket. Nopein oli kaksi tuntia ja ryöstöstä kiinni. Mitäs ukko rupes levitteleen rahojaan. Junassa, kun se ei ollu vielä edes lähteny liikkeelle. Kun se ukko näki nää mun tatuoinnit, se kysy mistäs oot tulossa. Sanoin, että eikö se päältä päin näy. No se, että minä tarjoon heti sulle, sellanen maalaisjuntti. Että täältä pesee ja levitteli rahojaan. Hyppäsin penkille ja latasin sitä päähän, että tää rahapussi kuuluu mulle. Pääsin asematunneliin, kun napattiin kiinni. Pohjat palo." K auppinen asustelee Nousevan auringon talon B-rapussa, toisessa kerroksessa. Hän muutti taloon kymmenkunta vuolta sitten naisen kanssa. Nainen on mennyt, kuten moni muukin talossa asustellut, mutta Kauppinen jäi. "Tästä vapautu kämppä ja soitettiin Hokkas Pekka vainaalle, että olis asunnon tarvis. Pekka sano puhelimessa, että tänne vaan. Pekka oli hyvä ihminen. Koskaan ei tehty vuokrasopimusta. Se sanoi, että hän ei vuokrasopimusta tee, että pitää miehen sanaan luottaa puolin ja toisin. Mut ei ollu koskaan mitään ongelmia sen kanssa. Toisin kuin Friikkilän veljeksillä, joilla on aina huonot vuokraisännät, jotka ei ymmärrä niiden touhua." "Sitten mää oon vaan jääny tähän, kun ei oo ollu mitään syytä lähtee pois. Oon eläny lähestulkoon aina jossain puutaloissa. Mua ei kiinnosta lähtee asuun johonkin Kuokkalaan. Tässä on halpa vuokra ja jollain tavoin miellyttävä asumismuoto." Nousevan auringon talo ja sen tavat sopivat hyvin Kauppisen omiin kuvioihin. Hän arvostaa myös talon sosiaalista ilmapiiriä. Vuokraisänniltä on ainakin tähän asti puuttunut vuokra-asuntomarkkinoilla vallitseva rahat pois -meininki. Asiat on aina voinut sopia henkilökohtaisella tasolla. Tässä talossa on ollu hyvä henki aina. Ei taa ehkä lapsiperheelle sovellu, mutta lämmöselle viinaan menevälle poikamiehelle erittäin hyvin. Viinanjuonti leimaa tätä taloa, mutta ei se sittenkään oo se juttu. Eihän tää mitään kommuuniasumista oo, mutta aina voi mennä kolkutteleen johonkin ovelle, että onko tulitikkuja lai joskus sitä viinaakin. Ei tarvii kuikuilla naapureita, eikä oikeestaan välttämättä edes olla kiinnostunut niisiä." "Sen takia tää on arvokas, että tää on livenä, ei keinotekoinen juttu. Oleellisin pointsi on, että tässä on semmonen sosiaalinen aspekti, vaikka omistus on yksityisillä. Tästä puuttuu kylmä markkinameininki, jossa asukas on vaan joku välikappale. Teksti Vesa vm E. N m t Sami Mira Ihmisellä pitää olla oikeus asua jossain, eikä vaan että imetään mahdollisimman paljon vuokrarahaa. Asuminen ja oleminen on asettunu luonnollisesti tässä talossa." Kauppinen on kirjoittaja. Viime syksynä hänet palkittiin Vakiopaineen kirjallisuuspalkinnolla lähinnä Rajaseutu-lehteen kirjoittamistaan runoista. Kauppinen on sosiaalinen baarien mies, kun niikseen tulee, mutta toisinaan erakko. "Mää kirjotan, kun oon sillä päällä. Muuten en tiedä itekkään, miten saan aikani kulumaan. Mää kirjotan runoja. Se on periodiaikasta. Kun on depressiivinen kausi, silloin ei kirjoiteta, eikä edes juoda. Pakko muutenkin olla välillä yksin. Siltä vaan tuntuu. Tosin sitte kun juon, istun yleensä baareilla. Mutta tammösessä asumisessa on se hyvä puoli, että voit käydä naapurissa polttamassa tupakan ja juttelemassa niitä näitä, kun tuntuu siltä. Siinä on niinku sillä lavalla liikkumavaraa." Silloin tällöin Nousevan auringon talossa pimenee asunto, joskus koko loinen pää talosta on ollut pimeänä. Talon katakombeista saattaa lavoiltaa miehen, joka katsoo jalkapallo-ottelua matkatelevisiosta yhteisillä sähköillä. Tällä niin kutsutulla Hiljaisella miehellä ei ole ollut sähköä asunnossaan vuosiin, ja katkoksia on loisinaan ollui myös Kauppisen hehkulampussa. Välillä vaan sähkölaskun maksaminen ei ole päällimmäinen asia. •*' "Mun energiapartnerini kanssa on'sillon tallon pieniä bankseja. Kun ei maksa laskuja, ne jossakin vaiheessa räppäsce sähköt poikki. Mutta täällä on puulämmitys ja kynttilöitä. Mää en nää siinä hirveetä ongelmaa. Mää oon ollu kolme neljä kertaa urani aikana tammösessä tilanteessa, etiä välit poikki energialaitoksen kanssa. Kun soitin niille likoille sinne, ne ei tajunnu, el miten sää pärjäät. Ne ei pystynyt käsittämään, että joku voi elää näin. Piti psyykata niitä, että hyvinhän täällä menee." "Ne ei pystyneet käsittämään, että joku voi elää näin. Piti psyykata niitä, että hyvinhän täällä menee. 9 19
• MA 6.3. Porkkanasosekeitto Kinkkukiusaus PaiSletlU kalaleike. kananmunatillikasi Tl 7.3. Kasvishemekeitto. laskiaispulh Hernekeitto, laskiaispulla Pippuripihvi, kermapippurikasiike I.ohipyörykkä. tillikasuke KE 8.3. Kasvishöystö Merenmakuinen lasagne Broilerleike, cuny-ananaskastike TO 9.3, Purjoperunavuoka Silakkapihvit, kcnruvulikastikc Currypossukastike PE 10.3. Kalakeitto Kaalilaatikko Makkaraherkku Pizza MA 13.3. Sieni-perunakiusaus Lindströminpihvi Juustoinen kirjolohikastike oy e g o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N T A TI 14.3. Porkkanaohukaiset Lihamakaronilaatikko Nakki kastike Metsästäjänleike KE 15.3. Kesäkurpitsaherkku Lihakeitto TO 16.3. Kasvislasagne Broileripyörykät, cunykasike Kaslerpaisti PE 17.3. P e r u n a k u o r r u k a t . keiletyt kasvikset Jauhemaksapihvit Kalamurekepihvit, loinaauikasukc Kalagratiini Vasikanleike, pippunkaaikc Poronkäristys MAALISKUUSSA KAMPUS KIRJASTA Dennett: Tietoisuuden selitys, (art house) Onko henki aineen ominaisuus ? 2 8 mk Vuorinen (toim): Arviointi ja kehityskeskustelu. Koko kuva oppijasta. (PS-KUSTANNUS) Koti ja koulu keskustelee jatkoa vanhalle vai jotain uutta? 1 5 8 mk Hoikkala & Roos (toim): 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. (Gaudeamus) Näkökulmia millenium-intoilun jälkeiseen elämään. 1 4 5 m k Köyhän opiskelijan keittokirja 2 (JYY:n sosiaalivaliokunta) Ohjeita köyhille ja uusavuttomille 30 mk NYT PANEMME FILOSOFIAA HALVALLA! Erä filosofian alekirjoja. Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa figfjm \ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA TERVETULOA Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ruokalistamme löydät internetistä. Ravintola Lozzi Ravintola VVilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalantie 4 P-rak. www. sonaatti. f i/lozzi Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ainejärjestöjen talouskoulutus torstaina 9. maaliskuuta 7000 klo 16.30 Ilokivessä Alustajana JYYnttnloikasloio hio lehtinen. Ilmoinajutuminen viimastaan 7.3. mmiskon@st.|yu.li fevBtutoa! Energiaretki Olkiluodon ydinvoimalaan j o Porin tuulipuistoon 17.3.2000 Soinen suosion syksyllä suonut eneigtoTelti nyt uusintana! Osolfctornismotoj voin 40 mfc. sisältöä matkat, esitlrfykierioteet jo runon (myös kosvnsvoilrtoehto}. 50 nopeinta mahtuu mukaan! Ilmoittautuminen viimeistään torstai 9.3 mennessä sähköpostilla jokonnu@sr.iyu.fi llmoittrjutuessosi keno nimi, sotu jo kotipaikka. Henfcfcarit mukoon matkalle, lähtö Ido 7.00 Kflitepohjon kauppcten viereiseltä parkkipaikalta jo 7,1S ««piston poofokennukselto. A M M U pduuaib Ho 22.30. Huom! WohooBtsuos nähdä ydinjätteen tappusijoitusluola. Järjestöä JYYOn Ympäristövaliokunta Laskiainen! Laskiaistiistaina 12 klo 14 Laajavuoressa mäenlaskua, kyykkää, petankkia, lumiukkoktsa jne. Koitepohjossa M lokissa hemekattojo loskioispullotaijoilu Wo 16 aikoen. Yleiset sounavuoiot myös käylöuä. lialla bileet Rentukassa Ua 2 olkaen Lipui 10 mk. Bändi Elm Street Blues noin klo 73. Järjestää JYYn valiokunnat Rocktalkoot Jyrock 30.3-2.4.2000 hokee tapohtamoon lolkoopoiukkoa: jörjesivsmiehn. lipunmyyjiä jne. folkkiotokin luvassa! las kiinnostut. olo yhtayttä kulttuunsihteeriin, pah. 2603 356, e-mail jyy-btmwisihleen@c<.jyu.fi Ylioppilaskylän kuoro KorteForte kaipaa lisää laulajia Kuoia h a i j o M e keskiviikkoisin klo 18.30 20.00 Konepohjon koululla. Kuoioa johtoo Tatu Ruoho. Lisätietoja: Koitepohjan vapaa-aikasihteeriltä p.(60)/2l3/o-rroil:kvi)l@(tjyu.6 www.sonaatti.fi SALAPOLIISIN ELÄMÄÄ (OSA I V ) Taustatietoja tuo mies, jonka olen kohdannut vain puhelimitse, ci kertonut laisinkaan. Ainut vihje oli. että tuo tyyppi oleilee usein baarissa, jonka edessä olenkin norkoillut viimeiset kuukaudet. Jotenkin asiakkaastani on välittynyt kerrassaan maaginen vaikutelma; minulla on todella vahva uskomus siihen, että tämän jutun onnistuminen on oleellista minulle myös henkilökohtaisella tasolla. e Q/vo^u Quuäikidän uliopiiton ulioppilxxikunnatuj on ilo kuiiita iäis/ieiniä 66-viioiiiiiiJifiuifiifi p&tiwttai/ta 2lf.3.2000utiopiAton Oanhaaa iuhlaiatiAia Jejuxhdukict 1S.00-19.00 JeAvaiiifi/riA A anot Sitaltimai juhlapuhe "ffluäitiu Siitlumimit Mokiomit 22.00 gttatliitMtt; ISO mi. <j",J'tj:„ j„M„äk 120 mj, Pyydämme Joitä makiamaan iUaUiikoAtiit 13.3.2000 mcmuAAä tili/h PSP800012-69S7SS. UiUt:0S2S1 tTlahiun naiuuvuttaa muöi AaiuiloimUlom JiiätitiojajahMshdifkiamajamaMiukistp 0H26033SS ^uhtaptiku/Jumma puku JeJtvctutoa G0 DUTCH! The Dutch Evening Dutch mov Dutch music Dutch beer, Dutch games, Dutch food and utch people! s: VVednesday 8th of Mar Place: Student Union Building I l o k i v i Time: 19.00 hrs the film 'Left Luggage', after that party untll lateli Entrance fee: 15 FIM Orfantod *f Uv» D J « * naune» ttoems ma it» Sfedtnt wvon oi trm*y* UMVOTCJ H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KORTEPOHJAN V 7 4T PARTURI * s . tepornö Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9 1 8 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % L a S u l j e t t u
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI mmmä-imsMm Sami Kero Kulttuuria ikä kaikki On perjantai-iltapäivä. Normaalikoulun kolmannessa kerroksessa seisoskelee kaksi vähän eksyneen näköistä hahmoa. Toinen tahtoisi ottaa kuvan edessään istuvista nuorista naisista, jotka kuvaushetkeen asti ovat tyynesti puuhailleet omiaan vaikka varsin selkeästi ovat olleet tietoisia vieraiden läsnäolosta. Kamera saa aikaan liikettä. "Ei meitä saa kuvata". Neidot kipaisevat ystäviensä tykö. Toinen vierailija huokaa hiljaa mielessään: mitäköhän tästä tulee. Pitäisi tehdä juttu. Noista energiaihmeistä. Apua. Tunti alkaa. Enää ei voi jänistää — on kohdattava... ...Kullluuriluokka "Onko meillä tänään ollenkaan hissaa?", kysyy joku kun tunti on vihdoin päässyt alkuun. "On, tämä on historiaa, koko tämä luokka on sitä", kohottaa kulmiaan luokanvalvoja Heikki Marjomäki Tosiaan, Normaalikoulun kahdeksas A on tekemässä historiaa. Tietämän mukaan se on maassamme ensimmäinen kulttuuriluokka. Se loinen on saman koulun vuotta alempi vuosiluokka, 7a. Eritysluokkiahan nykyisessä peruskoulussamme on, pilvin pimein. Mutta tavallisesti niissä keskitytään yhteen aihealueeseen, vaikkapa musiikkiin, kuvataiteisiin tai matematiikkaan. Tällä luokalla eletään ja opitaan kulttuuria sanan kaikessa laveudessa. "Luonnontieteellisesti painottunut luokka on ollut olemassa jo kauan, me ollaan eka kulttuuriluokka täällä", vahvistaa Anna Makkonen. "Tänne oli vähän karsintaakin. Kuudennella luokalla, kun piti täyttää yläasteelle siirtyvien lappuja kysyttiin haluaisiko kulttuuriluokalle. Kaikki halukkaat eivät päässeet", jatkaa hän. "Kai siinä katsottiin vähän sitäkin mitä vapaa-ajallaan tekee", arvelee Silja Leinonen. Jokainen näistä nuorista tuntuu harrastavan jotain. Kitaransoittoa, kuvataiteita, laulua. "Ei se mikään pääasiallinen kriteeri ollut silloin kun ajatusta tämänkaltaisesta luokasta lähdettiin toteuttamaan, eikä ole. Tärkeintä on että oppilas on ylipäätään kiinnostunut kulttuurin eri ilmiöistä", tarkentaa Heikki Marjomäki. "Meillä on sellaisia integroituja kursseja, joissa useammat eri oppiaineet tukevat toisiaan. Esimerkiksi nyt on menossa projekti jossa yhdistetään kuva ja musiikki", selvittää Elina MeKaupunkia etsimässä Viime syksynä kulttuuriluokkalaiset osallistuivat kaupunkitutkimuksen tekemiseen. "Etnologian professori Bo Lönnqvist oli jotain kautta saanut tietää luokastamme. Heidän laitoksellaan oli menossa kaupungin keskustaan liittyvä tutkimus. Lönnqvist kysyi olisiko mahdollista, että nuoret auttaisivat tutkimuksen teossa", kertoo Marjomäki. Sekä koulu että nuoret itse suhtautuivat ideaan myönteisesti. Tapahtuminen oli saatettu alkuun jo keväällä, jolloin tulevat tutkijat olivat osallistuneet tekemiset rahoittaneen kaupungin järjestämään tilaisuuteen. Intensiivisin vaihe kesti viikon, jonka aikana nuoret tekivät pelkästään kenttätyötä. Kaikkiaan kaupunkitutkimus pyöri lukujärjestyksessä Kadun risteyksessä "Ei me tiedetty ennen kuin tuli kutsu julkaisutilaisuuteen, että me oltiin mukana tekemässä kirjaakin", naureskelevat nuoret. Heidän kokoamaansa materiaalia on kaiken kansan koettavissa paitsi kaupunginkirjastolle pystytettävässä näyttelyssä niin myös joulun alla 1999 ilmestyneessä Pekka J unitaian ja Nina Sääskilahden tutkimusraportissa Kadun risteyksessä etnologinen analyysi kaupunkitilasta (Atenal999). Tutkimus on Jyväskylän kaupungin tilaama ja rahoittama. Kaupunkisuunnittelun puolella ollaan kaavailemassa Kompassikeskusta, kävelykadun alle rakennettavaa kauppa-ja liikekompleksia. Tutkimuksen tarkoitus oli saada selville asukkaiden omia mielipiteitä kaupunkinsa keskustasta, ja tämä tieto on arvokasta myös tulevia kaupunkiympäristöjä suunnitteleville ihmisille. Toivoa sopii, että teos löytää tiensä myös kaupunkilaisten ja yleisemmin kaupunkikulttuureista kiinnostuneiden käsiin. Kirjoittajat eivät esipuheessa antamansa lupauksen mukaan pakota tutkimuskohdettaan tiettyyn kaavaan eivätkä katso sitä tiukasti ennalta määrätystä näkökulmasta. Sen sijaan he paljastavat kysymystensä kautta osia siitä mitä kaupungin keskustan arki on. Ele on kaunis: kokemuksia voi olla muitakin, lukijalle jää raikasta omaa tilaa. Ratkaisu on luonteva ja perusteltu etnologian kannalta. He paikantavat itseään muuallakin kuin esipuheessaan ja antautuvat dialogiin sekä kohteensa että lukijansa kanssa kautta koko tekstin. Tähän kuuluu sekin, että he avoimesti kertovat tutkimuksensa ongelmista: esimerkiksi osa kaupungista on jäänyt pois koska kohteena oli keskusta, ja tutkimusta tehtiin päiväaikaan. Lasten kaupunki, vammaisten kaupunki, vanhusten kaupunki, öinen kaupunki esimerkkejä tuleville tutkijoille aiheista, joihin voisi suuntautua Junkalan ja Sääskilahden kirjan kautta. Toki kirjaa voi lukea ihan huvikseenkin, tavallinen kadun kulkijakin, ajatukselle askaretta antamaan. Käytetty kieli kun on suomea eikä mitään tieteellistä mongerrusta ja tarjotut välähdykset avaavat aisteja. Tuttu keskusta ei ehkä sittenkään ole niin tuttu kuin luullaan. RIITTA KOIKKALAINEN mukana kuuden viikon verran. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, mitä kaikkea Jyväskylän kaupungin keskustassa onkaan, mitä kaikkea sieltä löytyy kään. "Nina Sääskilahti ja Pekka Junkala pitivät jotain opastusta etnologisesta tutkimisen tavasta. Sitten me jakaannuttiin työpareiksi, ja mentiin kaupungille haastattelemaan ihmisiä ja ottamaan kuvia", kertoo Ulla Viinikainen. "Vanhat miehet eivät halunneet että heitä olisi haastateltu. Muuten siellä kaupungilla oli ihan mukavaa touhuta", täydentää hänen parinsa Silja Leinonen. "Jokainen työpari sai itse valita kohteensa ja päättää mitä kyselee ja keneltä", muistelee Milla Vanhatalo. "Meidän työryhmä teki haastattelut koulupäivän aikana, kuvat otettiin omalla ajalla", sanoo Markus Venho, joka keskittyi yhdessä Atte Hämäläisen ja Anssi Salmenojan kanssa skeittaajiin. Projektin päätteeksi tekemisistä koottiin näyttely. Puhuttelevien kuvien lomaan liitettiin haastatteluja havaintoesimerkkejä. Näyttely on ollut esillä Normaalikoulun aulassa, ja kevään kuluessa se nähdään myös Kaupunginkirjastolla. Kannattaa käydä katsomassa, mitä nuoret ovat saaneet aikaan. Esimerkiksi Milla Vanhatalon ottama kuva keskustan kompassista Jyväskeskuksen portaiden suuntaan saa katsomaan toisenkin kerran. RIITTA KOIKKALAINEN
• NUMEKO HEUA 2. »AALISKtiUTft 2000 Kentin kanss e p ä o l e n n a i s i a a n e k d o o t t e j a ! Kuten monet varmasti muistavat, Pohjoismaiden popsuuruus, eskilstunalainen Kent, vieraili Jyväskylässä Kevättalvella 1998. Tuolloin äärilleen sullotussa Ilokiven poppyhätössä velloivat sanoinkuvaamattoman epäjyväskyläläiset tunnelmat. Sanan positiivisessa merkityksesä. Kuten monet varmasti eivät muista, vierailun aikoihin Tourujoen tällä puolen oli vielä pieni torintapainen, taloton läntti. Läntin nimi oli Eskilstunan aukio. Heti eskilstunalaisen Kentin kunnioitettua kotikaupunkiamme läsnäolollaan, Eskilstunan aukiolle rakennettiin epätavallisen kaunis lahiökerrostalo. Luonnollisesti. Hämmentävä saunareissu Se ikävistä asioista. Mukavampiakin tapauksia liittyy popjumalien Jyväskylän visiittiin. Kentiä keikalla päivitellyt miespuolinen lani muistelee seuraavaa. . Tulimme yksistä bileistä taksilla keikalle. Kent oli jo entuudestaan hyvinkin tuttu, mutta ensi kertaa livenä nähtynä se teki kyllä suuren vaikutuksen. Keikan jälkeen palasimme takaisiin bileisiin, kiireellä saunomaan." "Sattuipa lyhyt hetki siellä saunassa, jolloin olin täysin yksin. Hetken kuluttua pesuhuoneesta kuului huhuilua, ja huutelin takaisin, että juu tänne vaan, on hyvät löylyt ja riittävästi tilaa. Noin viiden sekunnin kuluttua Joakim Berg (Kentin laulaja) tunki päänsä sisään saunan ovesta ja kysyi kuulumisia englanniksi! Mulla ei ollut hajuakaan siitä, mitä se teki siellä saunassa, joten mä vaan änkytin jotain ja tuijotin haavi auki Hetken kuluttua lauteille tuli vielä yhtyeen basisti Martin Skjöld ja muutama mun kaveri. Selvisi, että joku bileissä ollut ruotsinkielinen tyttö oli mennyt keikan jälkeen tunnetuin seurauksin pyytämään Kentin jätkiä bileisiin." "Tunnelma saunassa oli aika mielenkiintoinen, kun lauteilla oli näitä Keni"Tilanteemme on se, että jos joskus breikkaamme kunnolla, ihmiset tulevat sano-' maan että 'minä kuuntelin tätä bändiä silloin aikoinaan kun tämä oli hyvä". Meitä kannattaisi nyt pikkuhiljaa kuunnella, jos haluaa joskus brassailla", toteaa Limonadi Elohopean keulahahmo Tero-Petri Suovanen. Vuonna 1995 bändin esikoinen, ärhäkkää suomigrungea soinut Trukilla yli vaikeuksien kehuttiin rokkimedioissa pystyyn. Myöhemmin musiikki on muuttunut astetta omituisemmaksi ja jopa iskelmällisiä elementtejä hyödyntäväksi, mutta yhä neljännen albumin Saippua ilmestyessä bändin listasijoitukset ovat divaritasoa. Suuret odotukset eivät ole toteutuneet, mutta linjaa ei suostuta kaupallistamaan. 'Totaalinen laskelmointi vaalisi minulta jonkinlaista tikapuuhermostoa, olen aivan liian kärsimätön siihen hommaan. Jos vertaa esimerkiksi YUP:hen tai Absoluuttiseen nollapisteeseen, ei niidenkään ole tarvinnut sitä tehdä. Sellainen ajaa itsensä aika nopeasti umpikujaan." Suovasen usko tinkimättömän työn voittoon on luja, ja hän sanoo olevansa itse asiassa tyytyväinen urakehityksen käänteisiin. Limpparit olivat kuitenkin herroja, niille kateellisia mieshenkilöitä, ja sitten Kentin herroista valtavasti kiinnostuneita naishenkilönä!" Kiroilua suomeksi Kentin kotikaupunki, Eskilstuna, on tunnettu siellä asuvista ruotsinsuomalaisistaan. Myös kolmen Kentin jäsenen (kitaristit Sami Sirviö ja Harri Mänty sekä rumpali Markus Mustonen) vanhemmat ovat suomalaisia. Tämä on komppikitaristi Harri Männyn mukaan varmasti vaikuttanut myös Kentin musiikkiin. "Musiikkimme synkät puolet, 'mollijutut' johtunevat suomalaisista juurista. Tosin Jocke (Joakim Berg, laulaja) ja Martin (Skjöld, basisti) ovat täysin ruotsalaisia. Seurauksena on tällainen tyylikäs tasapaino duurin ja mollin välillä " Entä suomalaisuuden muut vaikutukset? "No kyllä kiroilu on paljon tehokkaampaa suomeksi. Silloin kuin oikein vituttaa, niin kyllä Vittu' on kaikista paras sana", sanoo Mänty, peläten samalla suututtavansa feministit Männyn muistetaan eräässä haastattelussa viljelleen suomalaista sanavarastoaan myös selvästi tuohtuneemmassa mielentilassa. Kyytiä sai tällöin kollektiivisesti kansainvälinen lehdistö: "Ainahan siellä joku paskapää yrittää jotain paskaa kirjoittaa, mutta eihän ne muutenkaan ymmärrä mistään mitään." Islannista Kaliforniaan Myös Yhdysvalloissa on kuultu toistaiseksi lähinnä Eurooppaa lumonneesta Kentistä. Kalifornialaisen radioaseman johtaja oli lomailemassa Islannissa edellisen levyn, /solan, ilmestymisen jälkeen. Siellä hän kuuli radiosta Kentin tähän asti suurimman hitin Om du var här. Seurauksena laulu kantautui radion välityksellä useiden viikkojen ajan kaikkien kalifornialaisten korviin, mitä lauluntekijä Berg kommentoi eräässä haastattelussa lakoniseen tyyliinsä: "Onhan se tietenkin uskomatonta, että kalifornialaiset ihmiset voivat kuulla radiostaan jotain. minkä tekeminen vei minulta kymmenen minuuttia katsellessani krapulassa MTV:tä olohuoneeni sohvalla." JUHA KAUPPINEN Koottu useista lähteistä vapaamielisesti mukaillen.Kent keikalla Helsingissä I . ja 2.3., lampeieella 3.3. ja Turussa 4.3. nuoria poikia ensimmäisen levynsä aikaan. "Jos aikoinaan ne levy-yhtiön suitsutukset ja korulauseet olisivat toteutuneet, se olisi ollut aika älytöntä. On hyvä, että bändit joutuvat kehittymään ja nöyrtymään. Se oli sellaista kuherruskuukautta levy-yhtiön ja kaikkien muidenkin kanssa. Siinä oppi ottamaan vähän huumorintajuisemman näkökulman siihen, kun lehdistö huomaa uuden nimen ja kuinka nopeasti se innostus lakkaa. Olen tyytyväinen, että saan tehdä levyjä ja edelleen sanoa musiikin kautta sellaisia asioita, joihin harvalla on oikeus." Hetken kakisteltuaan hän taipuu myöntämään, että pettymyksen tunteitakin on matkan varrella herännyt, erityisesti kaksi vuolla sitten ilmestyneen Laavaa-levyn aikoihin. "Kyllä olen harkinnut vakavasti rivitalon ostoa ja soittokamojen myymistä, muita minulla soi koko ajan päässä musaa. En voi olla tekemättä, minut on valittu tähän", Suovanen sanoo. "Uskon, että olemme bändi, joka ei häilyvyytensä takia tule ansaitsemaan ihan heti listaykkössijaa. Mutta mielestäni olemme bändi, jolla on merkitystä musiikin kehittäjänä. Teemme niin omituisia ratkaisuja, että välillä menee metsään oikein lujaa ja välillä onnistutaan." "Tulivathan aurinkokuivatut tomaatit ja pestokin yhtäkkiä suosituksi, joten miksei meidänkin musiikki. Eivät ihmiset aina halua syödä ravintolassa pelkästään häränliharuukkua. En suostu tekemään keskinkertaista levyä." PETRI HEIKKINEN Limonadi Elohopea Yläkaupungin Yössä 27.5. Vikkelät veitikat Limonadi Elohopea: Saippua (Poko) Vaikka Limppareiden luonteelle on olennaista piittamattomuus rajalinjoista, on se monimuotoisuudestaan huolimatta aina ollut omailmeinen yhtye. Saippualla originelliudesta on hiottu riipivimmät, itsetarkoiiuksellisimmal särmät. Yhtye on kuulijaystävällLsempi, mutta silti oma tunnistettava itsensä: älykäs, yllättävä ja hauskakin. Merkittävin seestyminen on tapahtunut solisti Tero-Petri Suovasen fraseerauksessa, jonka venyttävyys tapasi koetella sietokynnystä. Vertaukset Absoluuttiseen nollapisteeseen ovat läysin oikeutettuja, PETRI HEIKKINEN Dynamo: Black Night Premiere (Ural Recotds) Ennakkoepäilykseni tätä levyä kohtaan: miten Jyväskylän armoitetuin livebändi mahtaa toimia kirjahyllyn kaiuttimista kuultuna? Viisaaksi voisi luonnehtia ratkaisua, jonka Dynamo on tehnyt. Se ei yritäkään toisintaa viisibiisisellä levyllään hurmoksellis-hypnoottista keikkatunnelmaa, vaan on harjoittanut luovaa työtä vielä studiossakin. Sinne tänne kappaleiden varrelle on ripoteltu pieniä ääniä, joita ei keikkaversioissa kuulla. Tällä linjalla olisi kenties voitu mennä pidemmällekin; nyt tulee tuntu, ettei esimerkiksi koskeitimien koko potentiaalia ole hyödynnetty. Laulaja Janne Tiikkaisen ääni on matala ja tumma voisi jopa sanoa: vaarallinen ja seksikäs. Mutta yritykset kuulostaa kuin olisi niggah from da streets o' Bronx (erityisesti kappaleessa V/hile Shado\v) hän saisi jättää sikseen. Kuulija nolosi uu HA MÄKINEN Yliopistolla SOI kolmatta kertaa Kampuksen Seminarium-rakennuksessa kaikuu tänäkin vuonna musiikki SOI!-festivaalin merkeissä. Luvassa on harvemmin kuultavaa musiikkia ja rohkeitakin konserttielämyksiä, kuten improvisaatioesityksiä. Tämä nuorille muusikoille esiintymistilaisuuksia antava festivaali järjestetään nyi kolmannen kerran. Lauantaina 18. maaliskuuta yliopiston vanhassa juhlasalissa kuullaan perinteisesti Ensikasityksiä kantaesityksiä -konserni. Virallisesti SOI! alkaa torstai-iltana 16. maaliskuuta samassa paikassa lasten improvisaatiovvorkshop-tapahtumalla. Konsertteja järjestetään viikonlopun aikana myös Musicassa ja yliopiston Kappelissa. Vakiopaineessa esitetään Pentti Saarikosken runoista sävellettyjä lauluja perjantai-iltana. Suurin osa konserteista on ilmaisia. SOM-työryhmää tukee mm. Jyväskylän kaupunki ja ylioppilaskunta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset woikshoppeihin: Tiina Tolonen 040-7045 795. Jyrocknro 13: Stewart Homen suojeluksessa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä sisärockfestivaali, uusia ja nousevia kykyjä pop/rock-musiikin alueilta esittelevä Jyrock järjestetään 30.3.-3.4. jo kolmattatoista kertaa. Ilokivessä järjestettävän tapahtuman "suojelijaksi" saapuu brittikirjailija/ muusikko/punkjumala Stewart Home. Home juomaa tapahtuman ja ilahduttaa festivaaliyleisöä ainakin perjantai-ja launtai-iltana. Home saatiin paikalle Jyrockissakin esiintyvän Selkkaus-yhtyeen suhteiden availla. Selkkaus on levyttänyt Homen kanssa yhteisep:n, ja asiasta kuultuaan järjestäjät päättivät lähettää yhtyeen kautta viestiä, josko miestä huvittaisi lulla Jyväskylään rokkifestivaaleille. No, miestähän huvini, ja Tapaus oli paketissa! Ohjelmisto on jälleen kerran linjakas: jo artistit kuten Giant Robot, Duplo!, Pool sekä Timo Rautiainen&Trio Niskalaukaus ovat epäilemättä tae laadusta. Ulkomaan vieraat saapuvat tällä kertaa Ruotsista. Perjantaina nähdään tukholmalainen taiderockihme Revlon 9 ja lauantaina Dozer näyttää kuinka käy stonerock ruotsalaisteineiltä. Kahden päivän (pe ja la) 90 maikan hintaisia lippuja myydän vain ennakkoon 6.3. alkaen, myyntipaikkoina Airon Musiikki ()KL), Musiikkinurkka (TKU), Svvamp Music (TRE) sekä Stupido Twins (HKI). Yhden päivän lippuja myydään rajoitetusti ovelta. http://www.jyu.fi/jyfOck
• MiMFJtO HEUA 2. HUUESKUUTA 2001) ^ Kun ei voi ostaa eikä myydä: "Eräskin toi vaihtoon tämmöisen vispilän, jok tulee tosi kuohkean kermavaahtoa", Marja Kolu ihnstelee. Annakoiso Vääfäniemi G alleria Beckerin uusin näyttely ei ole taidenäyttely, ei ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä. Pääosassa galleriassa ovat tavalliset käyttöesineet, kuten kampa, vispilä ja resuinen vyölaukku. Mukana on myös suojelunauhaa ja monenlaista onnenamulettia, mutta nekin ovat arkisia esineitä Thaimaassa. Esineet ovat peräisin vaihtokaupasta, joka käytiin Ton Lamyoi -lorilla Chiang Main kaupungissa. Länsimaiset taiteilijat olivat luoneet sinne omia taideteoksiaan, jotka oli tarkoitettu vaihdettavaksi paikallisten henkilökohtaisiin käyttöesineisiin. Saksalainen taideveistos saattoi vaihtua thaimaalaisen taksikuskin pullonkorkkiin iässä E.T. -näyttelyssä (Exchanging Thought). Vaihtohässäkkää paikan päällä organisoimassa ainoina länsimaalaisina olivat Marja Kolu ja Riitta Rönkkö. Keski-Suomen läänintaitelija Kolun mukaan thaimaalaiset suhtautuivat tapahtumaan avoimesti ja vilpittömästi. Hän epäilee, ettei moinen tapahtuma tulisi onnistumaan Euroopan puolella. "Ihmiset kunnioittavat toisia ja toimivat sen mukaan. Rahallista arvoa ei tässä projektissa mitattu", kenoo Kolu "Perimmäisenä tarkoituksena oli kulttuurin ja ajatusten vaihto. Korkeakulttuuri ei saa eristyä." Hämmentävän hauskaa kommunikointia Näyttelyn muoto vaihteli koko ajan. Taide-esineet löysivät omistajansa arpajaisten avulla. Tapahtuman luonteessa korostui interaktiivisuus. Suomalaiset taiteilijat kommunikoivat torilla tulkin avulla. Jokainen esine ja sen antajan tiedot kirjattiin. Nämä dokumentit ovat myös esillä Beckerissä. Niiden mukaan vaihto on ollut paikallisista mukavaa, multa se on aiheuttanut hieman hämmennystäkin. "Yksi tavaranvaihtaja kirjoitti, että vaihtotapahtuma on hyvä siksi, kun tavaroitaan ei voi myydä eikä voi ostaakaan mitään", Kolu mainitsee. E.T. -projektissa pyrittiin kulttuurin vaihtoon mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä. Kolun mielestä kynnys torille menemiseen on matala. Beckerissä on esillä niin valokuvin kuin videoesityksenä otteita vaihtoprosessista seka joitain taide-esineitäkin, joita E.T.:ssa vaihdettiin. Enimmäkseen taidetavarat olivat monistettavia kuvia tai muita pieniä esineitä. A NÄYTTELYT Kaikki taiteen nimissä? E.T. -näyttely oli varta vasten suunniteltu yhdeksi ohjelmanumeroksi Chiang Main taideja kulttuurifestivaaleille, jotka järjestettiin kolmannen kerran 19.11.1995-19.2.1996. Idean isänä oli singaporelaissyntyinen, nykyisin Saksassa asuva, laidekuraattori Jay Koh. Koh tulee kesällä Naissaareen ympäristötaidenäyttelyä tekemään. Festivaaleilla oli yli 60 erilaista taidetapahtumaa, joista monet olivat hyvinkin erikoisia. Eräässäkin performanssissa kanalta katkaistiin pää. Kolua välillä mietitytti hieman se, että missä määrin tuommoiset yksittäiset esitykset ovat taidetta. "Yksikin mies joi ja joi, kunnes oksensi. Eräs amerikkalainen nainen taas tunki suunsa täyteen kinuskikarkkeja ja pureskeltuaan veti karkkimössön ulos suustaan. Se oli kyllä selvä kannanotto länsimaiseen syömiskulttuuriin", hän kenoo. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Exchanging Thought Galleria Beckerissä ke 8.3. saakka. Tanssien kohti kuuluisuutta 80-luvun suosikkielokuva Fame on ollut Jyväskylän kaupunginteatterissa esitettävän uusimman näytelmän inspiroijana Tutun leffatunnarin tahtiin tanssii suuren näyttämön lavalla viitisenkymmentä nuona ihmistä, jotka näytelmän vetäjien mielestä voisivat olla roolihahmojensa tapaan huippulahjakkaiden koulussa opiskelemassa esittäviä taiteita. Koreografiasta vastanneen Tuija Nikkilän mukaan näyttelijöiden roolit jouduttiin tuplaamaan, kun pääsykokeiden taso oli kova. Mahdollisimman monelle nuorelle haluttiin antaa tilaisuus näytelmässä, joka on toteutettu kolmen eri tahon kanssa. 'Tanssikoulu Sarasta oli kysytty yhteistyöhalukkuutta. Teatterinjohtaja Raiskio ehdotti Famea. Yhteistyötä tutkailtiin ja mukaan tuli myös Kansannäyttämö", Famen ohjannut Jorma Böök selittää. Parkeria säveltäen Böökin mielestä Famen teksti on sen verran ajaton, että se toimii tässäkin päivässä ja nykyajan nuorien esittämänä. Alkuperäistä, Alan Parkerin Famea on kuitenkin muuteltu. "Emme halunneet orjallisesti sitoutua tekstiin. Roolihahmot ovat tunnistettavissa, mutta ne eivät ole samoja. Musiikista vain tunnari on pysynyt samana, muut ovat omia sävellyksiä. Olemme painottaneet eri tilanteita ja niin edelleen", kuvailee Böök. Jyväskylänkin Fame-musikaalissa kuvataan opiskelijoiden elämää neljän vuoden ajan aina pääsykokeista valmistumiseen asti. Köyhien ja lahjattomien 'opiskelijoiden roolit on jätetty pois: täällä tanssii vain kunnianhimoisia, tähtiin tavoittelevia nuoria. Puertoricolaista Carmenia Famessa esittävä 20-vuotias Neija Välilä kertoo oppineensa näytelmästä paljon muutakin kuin ammattitaitoa. Hän luonnehtii itseään Carmenin kaltaiseksi dynaamiseksi, mutta hieman laiskaksi ihmiseksi. "Carmen lähtee Losiin agentinsa kanssa. Hän haluaa tähdeksi nopeasti. Samaa voisi sanoa itsestänikin. Haluan, että asiat tapahtuvat nopeasti. Mutta nyt ainakin olen tajunnut sen, että mikään ei tule ilmaiseksi. Olen esiintynyt paljon aikaisemmin, mutta tämä on mittavin roolini", toteaa Välilä. Näytelmän alussa esiintymistaidekoulun opiskelijoille todetaankin, että vain lyön kautta he voivat onnistua. Neljässä työniäytteisessä vuodessa, joita musikaalissa seurataan, koetaan myös rakastumisia sekä epätoivon ja menestymisen hetkiä. Melkoista rumbaa "Melkoinen rumbahan tämä on ollut. Mutta nuorilla on energiaa, ja sitä riittää annettavaksi myös näyttämön ulkopuolelle", Böök painottaa. Esitys on yli kahden tunnin mittainen, ja siinä on 18 lauluosuutta. Kahdeksanhenkisellä bändillä soitto-osuutta on enemmän. Böökin mukaan harjoittelua on kertynyt satoja tunteja. Näille keskimäärin kaksikymmentävuotiaille, rock-musikaalin näyttelijöille tanssiminen ja näytteleminen ovat tuttua puuhaa, mutta laulutunneilla on käynyt hyvin harva. "Minulla on melko paha rooli. Tanssiminen on Tyronin vahvuus. Minulla se taas on näytteleminen. Pitää osata siis kaikkea, mutta toisaalta roolini on mukava ja rakastavainen ihminen, kuten minä itsekin", kommentoi Kalle Paasonen roolistaan Tyronina, mustana rapparina. Keskisuomalaiset liikeyritykset ovat mukana tukemassa Fame-musikaalia. Rahallista tukea saadaan yli kymmeneltä sponsorilta. Teatterilaisten mukaan näin suuren joukon mukaan tuleminen on harvinaista. Silti Famen budjetti on verrattain pieni: nuorillekaan ei palkkaa heru. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Fame-musikaalin ensi -illat pe 3.3. ja su 5.3. Pohdi ja puudu Aleksandr Gelma: Penkki. Ohjaus: Antero Leppänen. Jyväskylän työväenteatterin ensi ilta Ainolan kesäteatterin kahvilassa 23.2. Penkki voisi olla erittäin hyvä näytelmä. Se on pienestä kiinni. Penkki on toisaalla täynnä loistavaa miehen ja naisen välistä kommunikointia; toisaalla se puuduttaa loputtomalta tuntuvalla vehtaamisellaan. Parhaimmilaan näyttelijöiden eläytyminen ja kohtausten intiimi, käsinkosketeltavatunnelma sykähdyttää; pahimmillaan energia latistetaan selittämällä niin näyttelijät kuin katsomo pyörryksiin väsymykPenkki kertoo naimisissa olevasta listennaurattajasta, selityksen ja ;yykkauksen mestarista Fiodorista ja tämän kohteesta, naisellista tunneskaalaa ryöpyttävästä Verasta. Tavatessaan puiston penkillä, Fiodor on jo unohtanut heidän aikaisemman, Veran pettämiseen päättyneen intimiin kohtaamisen. Alkaa huima selitysten ja valheiden, kiihtymysten ja liikutusten, osuvien ajankuvausten ja absurdien tunneilmausten kirjo. Fiodor jatkaa vonkaamista sitkeästi: Vera, anna roina tulen tänään sinun luoksesi, anna! Eikä Verakaan pysty luopumaan haaveistaan Fiodorista aviomies. Ensimmäinen osa on jouheva. Oivaltava teksti tempaa mukaansa välienselvittelyyn. Vera pitää huolen siitä, että tunnelmat ja tunnetilat latautuvat laidasta laitaan. Tämä tekee esityksen eläväksi ja näyttelijät onnistuvat pitämään jännitteen yllä. Siru Kovala tulkitsee hienosti Veran tunnevaihteluita, ja Kari Otollinen lataa uskottavuutta Fiodorin loputtomiin selityksiin. Toista on puoliajan jälkeen. Sama vehtailu jatkuu vielä reilun tunnin. Katsomon penkit alkavat pakostikin painamaan ja näytelmä toistamaan itseään. Kun Otollinen vielä unohtaa luvattoman paljon vuorosanojaan, huomaakin jännittävänsä näyttelijän pärjäämistä, ei tarinan jatkoa. Tästä ei voine syyttää näyttelijää, enemmänkin ohjaajaa eli harjoitusten puutetta. On annettava kunniamaininta Vesa Turpeisen puistolavastuksesta, joka luo kolmiulotteisen vaikutelman ja johon penkki uppoaa luontevasti. Myös V-P Rapon musiikki soljuu taustalla tunnelmia tukevana. Ja esityspaikassa Ainolan kahvilatilassa puu-uuneineen on aistittavissa entisajan harrastajateatterin lumoavaa tunnelmaa. Penkki voi puutteistaan huolimatta elähdyttää teatterikokemuksena. Jos perse kestää. SA GIRS
• Synkkyyttä synn "Teatterilliset synnyinmaisemani ovat täällä, tämä on kotikenttää, jonne on aina hauska palata. Erityisesti nyt, kun olen viisi vuotta ollut aika tarkkaan muissa maisemissa, on sellaista come back -henkeä", hörähtää Juha Hurme. NUMERO NEUA 2. HMLSKUm 2000 Hurme aloitti "teatteripuuhailunsa" miehen oma termi kunnioitettavasta urastaan JYTin riveissä 80-luvun puolivälissä. Sittemmin asemapaikka on vaihtunut, mutta Jyväskylässä on säännöllisesti nähty Hurme-tuotantoja kuten nyt Jyväskylän Talven Taitteen Nälkäteatteri-esitykset Volter Kilven Kaaskerin Lundström sekä Aleksis Kiven KMaus. "Ne ovat synkkiä juttuja. Molemmat kuvaavat totaalista epäonnistumista. muita kumpikin kirjailija on suuri humoristi", luonnehtii Hurme, jolle Kivi ja Kilpi ovat tärkeitä opettajia taideteoreettisesti sekä suomen kielen mestareina. "Kaikkein synkimmänkin vieressä on aina jotakin äärimmäisen hauskaa ja kääntäen. Se on pätevä kriteeri kaikkeen, mitä voi kutsua maailmankirjallisuudeksi. Näiden lähisukua on suuri Shakespeare, jonka iso projekti oli nähdä ihminen koko ajan niin laajasti ja kerroksisesti, että hän ei ikinä tyydy olemaan joko synkkä lai hauska vaan löytää valoisan ja varjoisan juonteen samasta kuvasta." 'Teatteri ei ole muuta kuin yhteistä illanviettoa. Jokainen teatteriesitys on iltamat. Tällaiset ovat parasta mahdollista aineistoa meille iltamanikkareille. Humoristisen, ironisenkin asenteen kautta on mahdollista käsitellä todellisia ongelmia ilman, eitä alettaisiin yhdessä itkemään, mikä ei ole teatterillisen illanvieton idea." Kaaskerin Lundström on Hurmeen monologi, jossa nimihahmo purkaa syyllisyyttä fregatin haaksirikosta. Kihlaus taas on komedia seksistä ja intohimosta. Kirjailijat ovat kuuluisia, mutia näytelmät eivät ole heidän tuotantojensa tunnetuimpia. "Ei ole järkeä jyystää Seitsemää veljestä ikuisesti ja tympäännyttää ne vähätkin teatteriyleisöt. Kihlausta on veivattu aika paljon, mutta niin hirvittävän huonosti, mikä ei ole Aleksis Kiven vika. Oli korkea aika puuttua siihen. Kilpi on paljon puhuttu, multa vähän luettu ja surkeasti tunnettu." Laitosteattereissakin vaikuttanut Hurme pitää pientä teatterifestivaalia hedelmällisenä kohtauspaikkana. Esitykset vuoropuhelevat ja aivan uudenlaisia ajatuksia voi syntyä. "Olen aina yhtä innoissani teatterifestivaalista kuin rockfestivaalista, kunhan kysymyksessä ei ole Tampereen teatterikesä, joka on ihan perseestä, liian iso ja liian kaavamainen. Tykkään pienistä tapahtumista, joissa saadaan valtakunnallinenkin häivähNimenion Lundström. Kaaskerin Lundström. dys. Esitykset ovat myös viestintuojia muualta maasta, että tämmöistä tehdään ja näin ajatellaan nyt." Edes se, että Jyväskylän Talven Taitteen teatteriesiintyjät joutuvat festivaalin rahatilanteesta johtuen ottamaan omaakin taloudellista riskiä, eli lannista innostunutta miellä: "Meillä ei ole mitään riskiä, koska olemme valmiiksi persaukisia ja on totuttu siihen, että mistään ei saa rahaa. Tässä suhteessa mieli on täysin tyyni." PETRI HEIKKINEN Kaaskerin luQdstipm, Hupgcteattgiilja torsjai 2.3. ja Kihlaus Vakiopaineessa perjantaina 3.3. Poliittista kultturihistoriaa Aikaa aikaansa kutakin. Suomen koko kulttuurielämä ponnisti viime vuosisadalla työväenliikkeen aktiivisesta harrastetoiminnasta, mutta aatten laulut eivät raikuneet enää 80-ja 90-luvuilla. Nyt yleisö osaa taas kaivata vahvaa sanomaa. "Olen kuullut kuinka ihmiset valittavat, että työväenlauluja ei kuule enää missään, ei edes työväen tapahtumissa. Jyväskylässä on viimeksi järjestetty työväenmusiikkikonsenti 15 vuotta sitten", Jukka Keronen kertoo Jyväskylän Työväen Teatterin Sild perinteisiä työvdcn musiikkia -konsertin syntytaustasta. Kerosen mukaan työväenliike ei ole tykkänään unohtanut laulujaan: niitä esitetään kyllä juhlapäivinä ja tietysti vappuna. "Muita ei missään tapauksessa riittävästi ja riittävän pitkältä ajalta, että perinteen kokonaiskuva paljastuisi." Konsertin organisaattori on saanut tarkkailla liikkeen laulujen esiiniymistaajuutta, sillä hän työskenteelee sekä Jyväskylän työväen yhdistyksen järjestösihteerinä että kansanedustaja Kalevi Olinin (sd) eduskunta-avustajana. Yliopistoihmiset muistavat Kerosen JYYn puheenjohtajana kymmenen vuoden takaa. "Ehkä työväenlaulujen uusi tuleminen liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen alanteeseen. Välillä politiikka oli pois muodista, ja työväenlauluperinnettä ei osattu katsoa politiikasta erilliseksi. Nyt politiikan kiinnostavuus on kasvanut, ja ihmiset eivät katso maailmaa enää niin ahtaasti vanhojen kaavojen mukaan kuin ennen", Keronen kokee. Sitä perinteistä työväenmusiikkia konsertti pyrkii esittelemään vanhaa työväenmusiikkia ja jonkin verran myös taistolaislauluja. Uudemmasta tuotannosta on luvassa ainakin Hectorin tilaustyönä Työväen Sivistysliitolle säveltämä ja sanoittama Tervetuloa tulevaisuus. Illan solisteiksi on valittu taistolaislauluilla aiemminkin kunnostautunut Outi Kallonen ja tangotulkki Topi Sorsakoski. Keronen perustelee Sorsakosken valintaa tähden persoonallisella tulkinnalla. "Biisit on usein suunniteltu kuoroille, ja ne ovat sisällöltään rankkoja, joien kovin väritön esiintyjä voisi pilata kappaleen", Keronen perustelee. "Topin yhteiskunnallisesta suuntautuneisuudesta en osaa sanoa mitään. Hän joka tapauksessa seuraa politiikka, sen tiedän." Työläissanomaa tahdittavat Jyrki Heikkilän johtama 12-jäseninen orkesteri ja Soittokunta Kajastus. Tilaisuudessa esiintyvät myös Mollin Duuraajat ja Jyväskylän työväen yhdistyksen sekakuoro. SAMI KERO Sila perinteistä työväen musiikkia Sunnuntaina 5.3. Klo 15, Aalto-sali. Työväenlaulujen tyylilajit Sitä perinteistä työväenmusiikkia -konsertin puuhamies Jukka Kerosen mukaan jokainen työväenliikkeen aikakausi on tuonut jotain uutta työväenluokan musiikkiperinteeseen. Työja aatemarssit "Suomalainen työväenliike alkoi muotoutua 1900-luvun alussa. Pian liikkeen sisälle syntyi soittokuntia ja kuoroja, ja toiminnassa oli mukana myös toimittajia sekä muita kansanrunoilijoita, jotka tekivät vanhoihin marsseihin uudet, työtä ja aatetta korostavat sanoitukset. Näin syntyi jännä tilanne, jossa työläiset ja suojeluskuntalaiset soittivat samoja kappaleita, joskin eri sanoilla. Marssit tulivat usein Saksasta, mistä suomalainen työväenliike imi muutenkin vaikutteita. Kansainvälinen lienee tunnetuin esimerkki tuolta ajalta." Kansalaissotamuistelot Toinen kehitysvaihe työväenlauluissa oli punaisten kansalaissotamuistelot, kuten konsertissa esitettävä Sotaorvon vala. Kappale tunnettiin myös nimellä Punaorvon vala; ajalle oli tyypillistä, että samalla laululla oli monta nimeä. Liekö syynä ollut nimien pehmentäminen alkuperäisasustaan vai teostojarjestelmän olemattomuus? "Sotamuisteloita ei laulettu kuin omalla porukalla työväentaloilla, joita liike alkoi saamaan takaisin takavarikosta heti sisällisodan jälkeen." Sodan vastaiset laulut Rauhanlaulut ovat kulkeneet työväen lauluperinteen kehityksessä mukana alusta alkaen. Esimerkkikiisu: Veli, sisko (kuulet kummat soitot). Kisällilaulut Humoristinen pilkkalauluperinne puhkesi kukkaansa 20-luvulla kestäen 70-luvulle asti. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto järjesti kyllä kisällikursseja nuorukaisille, jotka tahtoivat oppia pilkkalauluperinteen salat, mutta nimi voi olla vanhempaakin perua. "Vahvimmillaan kisällilauluperinne eli 40ja 50-luvuilla, jolloin maalaisliittoa ja kokoomusta rienaavia lauluja syntyi viikottain. Toki liike käytti lauluja myös sisäisessä välien selvittelyssään: sosiaalidemokraatit keksivät sanottavaa kommunisteista ja toisin päin. Lajityypin laulut olivat ajankohtaisia ja tilannesidonnaisia, joten ne jäänevät tämän päivän kuulijalle melko ontoiksi kokemuksiksi." Taistolaislaulut Nuori polvi mieltää herkästi työväen musiikin taistolaislauluiksi, jotka ovat kuitenkin vain yksi osa jatkumoa. SKP:n radikaalimman siiven puheenjohtajan, Taisto Sinisalon, etunimi kuvasi hyvin tunteikasta ja kovaäänistä laulutapaa sekä häpeilemättömän julistavia tekstejä. Oppimisen ylistys ja Siirtoryöldinen käyvät esimerkeistä, ja ne kuullaan konsertissa. Talvi on kuollut Talven Taite Vähän kerrallaan alas ajautunut ja lopulta kokonaan alas ajettu, ennen niin legendaarinen Jyväskylän Talvi sai perintönsä jatkajaksi Jyväskylän Talven Taitteen, jonka kulttuuritarjonta täyttää kaupungin koko kuluvan viikon ajaksi. Ohjelma on laaja, ja kansalaisarvioiden henki jopa on ollut, elia nyt saatiin peräti aiempaa parempi festivaali, Taite muotoutui, kun eri tahoilla alettiin yhtä aikaa puuhaamaan Talvea korvaavia tapahtumia. Lopputuloksena on festivaali, jonka keskeisimmät tekijät ovat Jyväskylän Teatterifestivaalit -työryhmä. Jyväskylän Työväenyhdistys sekä Runopojat. Ohjelmiston runkona ovat tunnetusti virkeät ja tasokkaat paikalliset esiintyjät, muita mukana on myös vierailijoita Tuomari Nurmiosta Julia Turkkaan. Artisti maksaa-ja velipoika "Me olemme lähteneet nollasta liikketil hattomana, ja vierailijatkin ovat liikkeellä hyvässä hengessä. He tietävät riskin, ellei ole mitään takuita, että saavatko edes omiaan takaisin. Se on iso asia ja mahdollistaa sen, että tämä onnistui", sanoo teatterifestivaaleja tuottava Anssi Leinonen. Kulttuurilautakunta ja Keski-Suomen taidetoimikunta tukevat kumpikin järjestäjiä 10 000 markalla. Leinonen myöntää, että ilman noita rahoja he olisivat olleet "tosi kusessa", mutta suuremmatkin tukisummat olisivat kelvanneet. "Se olisi mahdollistanut laajemman ilmoittelun ja tietysti sen, että esiintyjät saisivat korvauksen esiintymisestään. Ilman esiintyjiä e r voi järjestää mitään esityksiä, se pitää muistaa Kyllähän Knkai ja Ka: •• i -aasa! aina liksansa, mutta tällaiset riippumattomat teatterit eivät väittämältä aina saa", Leinonen huomauttaa. "On tämä laskettu niin, että kukaan ei mene henkilökohtaiseen konkurssiin, muua tällä hetkellä tätä hommaa rahoittaa veljeni", Leinonen nauraa juhlien alla. "Rahaa ei ole vielä mikit mistään ja jouduin juuri soittamaan veljelle, että tukisitko vähän tätä toimintaa," "Kaupunki haluaisi, että Jyväskylässä olisi mittava tapahtuma, joka toisi matkailijoita ja näkyvyyttä kaupungille. Eivät tapahtumat synny silla, että päätetään laittaa viisi miljoonaa, että nyt tehdään sellainen väkisin.", Leinonen sanoo ja huomautiaa. että Suomen suuret Ittuuritapahtumat ovat kehittyneet nykyoihinsa pienestä alusta, "Huomio tulee sH> i katsojat nauttivat esityksistä, ei siitä, että on kymmenentuhatia ihmistä ja puolivillainen ohjelmisto." Myös oma väki olemassa Jyväskylän Talven Taite j a Talvi eivät kuitenkaan ole pelkkiä turistihoukuttimia. Yhiä lailla kaupungin omat asukkaat tarvit: den antia. Talvi oli kaupunkilaisille merkitiävaj ihmiset ovat odottaneet sitä. Kaupunkilaisia ei saa missään nimessä unohiaa. tietysti liikeelämän rattaiden pitää pyöriä ja matkailijat tuovat rahaa, se on ihan selvää", Leinonen! noo, eikä haikaile valtakunrianjulkisuutia,' tarvitse näkyä pääuutislähetyksissä. Jos me it: ja katsojat viihtyvät, se riittää." Nopeasti pystytetyn Taitteen tulevaisuuttakin on jo ehditty visioimaan. Ensi vuoden festivaaleja varten luodaan todennäköisesti kevyi organisaatio ja jatkossa sponsorihankiniakin lienee helpompaa. Tälle vuodelle sponsorirahaa ei liiemmin ehditty hankkia. Mutia mitä pitää tapahtua, ettei jatk raa: "Jos yleisöä tulee tosi vähän, nekin haukku-" vat tapahtuman kokonaan ja esiintyjät sanovat, etteivät lule enää ikinä uudestaan, silloin voi jo miettiä pitäisikö jäljestää jotkut ihan muut kekkerit." PETRI HEIKKINEN
• NUMERO NOJA • 2. MAUSXUDniHI muotokuva Lahjakas herra Ripley Ohjaus: Anthony Minghella. Anthony Minghella muistetaan parhaiten koskettavasta Englantilaisesta potilaasta (1997). Leffasta, jossa liikuttiin menneen maailman nostalgiassa. Myös uusimmassa ohjauksessaan. Lahjakas herra Ripleyssä, mennään menneisyyteen, tällä kertaa 1950-luvulle. Lahjakas herra Ripley perustuu amerikkalaisen jänniiyskirjailija Patricia Highsmithin samannimiseen romaaniin. Tunnetuin ja paras Highsmithin romaaniin perustuva filmatisointi on Alfred Hitchcockin Muukalaisia junassa (1951). Tarina kertoo tavallista elämää viettävästä Tom Ripleystä (Damon), joka matkustaa Italiaan houkutellakseen rikkaan laivanvarustajan pojan Dickien (Law) takaisin Yhdysvaltoihin. Italiassa Tom kohtaa Dickien ja tämän tyttöystävän (Paltrow) huolettoman ja äveriään elämäntavan. Tästä taltioituneena hän alkaa kaikin tavoin nousemaan yhteiskunnan tikkaita ylöspäin. Tässä hän onnistuu hyvin, sillä Tom on lahjakas matkimaan ihmisiä ja väärentämään nimikirjoituksia. Mutta hänen sisäinen keila|YYn kulttuutivaliokunnan alaisuuteen ollaan kovaa vauhtia käynnistämässä elokuvakerhoa. Toistaiseksi ollaan vielä enempi tai vähempi suunnitteluvaiheessa, ja toiminta on tarkoitus saada täysipainoiseksi tulevana syksynä. Multa jo kevään aikana tulee tapahtumaan: kerho järjestää jo Iällä viikolla maikan Tampereen elokuvajuhlille ja huhtikuulle puuhataan kolmen päivän ja kolmen elokuvan tapahtumaa. Ylioppilaskunnan pyöritiamaä Kampus Kinoa nyt synnytettävä klubi ei tule syömään millään tavalla. Kinon toiminta omalla tahollaan jatkuu ennallaan ja kerho toimii vuorovaikutteisesti sen rinnalla. Sunnilelmissa on osan lukukautta kestävää elokuvasarjaa, vidconäylöksiä sekä mahdollisesti opintojen yhteyteen ympättävissä olevia seminaareja, joihin liittyisi myös elokuvaesityksiä ja tottakai illanviettoja. Haaveissa siintää myös yhteistyö Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa. Kerhon elokuvanäytökset tulevat olemaan maksullisia, mutta suunnitelmiin kuuluu jonkinlainen kamut tuskorlti, jonka hankkimalla liput tulevat edullisemmiksi. Ohjelmiston linjaa ei vielä ole päätetty, mutta puuhamies Juha Oravala sanoo sen riippuvan siitä, mitä ihmiset tahtovat. ruskin kuitenkaan mitään Hollyvvood-mainslieainia vaan cnnenimänkin Eurooppalaista." rinsa on niin pimeä ja likainen, että noususta tulee verinen. Huolimatta kestostaan (2 h 20 min), Lahjakas herra Ripley pitää katsojan otteessaan hyvin, sillä tarina muuntuu ja kehittyy mukavasti. Ei kai ole ihme, että Nuoren herra Ripleyn tarina tuo mieleen Hitchcockin leffat. Mutta kerronnan tasolla Minghella ei ole päässyt niin dynaamiseen ja jännitteiseen kerrontaan kuin Hitchcock esimerkiksi Muukalaisia junassa -leffassa. Muutamin paikoin Minghella kyllä ohjaa vetävästi, mistä esimerkkeinä voidaan mainita kohtaukset jazz-klubeissa. Niissä yhdistyy jäntevä kerronta todella svengaavaan jazzmusiikkiin. Kuvaukseltaan Nuori herra Ripley on huolellista työtä; Välimeren valo välkehtii lämpimästi ja kauniisti, lisäksi 1950-luvun italialainen atmosfääri on tyylikkäästi rakennettu. Pääosan esittäjä Matt Damon tekee hieman etäisen muotokuvan pakkomielteisestä ja epätoivoisessa pahuuden kierteessä olevasta ihmisestä. Silti Damonin kivettyneestä ja vääristyneestä hymystä epätoivon hetkinä paljastuu Tom Ripleyn koskettava traagisuus. ANTTI KAUAIAINEN ...ja kun valittava oli joko Matt Damon tai Gwyneth Polthrow, kuvatoimittajamme päätyi jälkimmäiseen. Replikantteja ja köyhiä ritareita Maaliskuu käynnistyy Suomen elokuvaarkistossa Ridley Scottin cyberpunktrillerillä Blade Runner The Directors Cut (USA 1982/91), joka nähdään 1.3. Seuraavalla viikolla, 8.3. on esitysvuorossa Pier Paolo Pasolinin ryysyköyhälistödraama Pummi (Italia 1961). 15. maaliskuuta kaupunginkirjaston Minnansalissa nauretaan Terry Gilliamin ja Terry Jonesin ohjaamalle absurdille komedialle Monty Pythonin hullu maailma (Englanti 1974). Blade Runner on tehty samoista aineksista kuin kunnon Bogart-leffat; reseptiin kuuluu sateenliottama paheellinen suurkaupunki, kimurantti rikosjuoni, kohtalokas nainen, väsynyt etsivä ja tujaus moraalista pohdintaa. Bogien sijasta sankarina nähdään Harrison Ford, joka ei vuoden 2019 L.A:ssa tietenkään jahtaa salakapakointia harjoittavia gangstereita vaan ihmisiä vastaan kapinoivia replikantteja eli androideja. Ridley Scott sai 90-luvun alussa levitykseen oman leikkauksensa elokuvastaan. Nyt hän pääsi eroon "studioversion" kertojanäänestä ja kornista happy endistä ja saattoi syventää elokuvansa keskeisiä henkilöhahmoja. Uudessa kuosissaan Blade Runner on entistä terävämpi ja tummasävyisempi rikosja tieteiselokuvan klassikko. Ohjaaja-kirjailija Pier Paolo Pasolinin ensimmäinen pitkä elokuva Pummi sijoittuu Rooman kerjäläisten, kodittomien pikkurikollisten ja prostituoitujen maailmaan. Päähenkilö on Accattoneniminen sutenööri (Franco Citti), joka tutustuu viattomaan maalaistyttöön Stellaan (Franca Pasut) ja joutuu vaikean uravalintaongelman eteen. Pasolini säestää Accattonen moraalista räpiköintiä Bachin musiikilla ja tuo miehen surulliseen tarinaan raamatullisia viittauksia. Kookospähkinät kopisevat, kun kuningas Arthur karauttaa "ratsullaan" Graalin maljan etsintään Terry Gilliamin ja Terry Jonesin sekopäisessä komediassa Monty Pythonin hullu maailma. Monty Python -ryhmä ei edes yritä rakentaa yhtenäistä juonta, vaan komedia koostuu sarjasta absurdeja sketsejä, joissa irvaillaan keskiaikaisille legendoille (ja niiden elokuvaversioille). Pythonit saavat ritarimytologiasta irti monia hervottomia oivalluksia, ja Gilliam iskee näyteltyjen kohtausten väliin kipeillä animaatiopätkillaän. MARKUS LATVALA Elokuva-arkiston esityksen kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Paha, paha, paha PETRI HEIKKINEN UsatiedotJuna Oh Kampus Kino sen kun vaikuttaa. Rolf DeHeerin ohjaama Bad Boy Bubby (1993) järisyttää tiistaina 7.3. Nimihenkilö (Nicholas Hope) on elänyt elämänsä ensimmäiset 35 vuotta eristettynä ja hyväksikäytettynä yhdessä ainoassa huoneessa. Kelmun kautta löytyvä vapaus on miehelle hämmentävää ja pelottavaa, eihän hänellä ole mitään opittuja sosiaalisia keinoja kohdata ulkopuolista maailmaa. Pian Bad Boy Bubbylle valkenee, ettei huone suinkaan jäänyt taakse, vaan se ympäröi häntä edelleen muiden ihmisten ja ympäröivän yhteiskunnan kautta. Mahdollisuuksia muuhun on sentään jokunen. Kammottavaa, suututtavaa, naurattavaa, monin tavoin liikuttavaa on seurata sitä, kuinka Bad Boy Bubbyn käy Tässä elokuvassa hienoa on se, että ohjaajan ote ei herpaannu hetkeksikään, hän malttaa jättää katsojallekin lilaa. Hienoa on sekin että synkeät ja heleämmät sävyt kulkevat kauniisti rinnakkain. Suotta ei ole tätä elokuvaa maailmalla palkittu eikä varsinkaan pääosan esittäjää kehuttu. Ihminen kykenee äärimmäiseen pahaan muita hänessä on mahdollisuuksia myös äärimmäiseen hyvään. Tätä moneen otteeseen kuultua ja nähtyä totuutta käsittelee Robert Duvall elokuvassaan Apostoli (1998), joka esitetään 14.3. Saarnaaja Sonny, jonka roolin Duval itse näyttelee, havahtuu siihen, että hänen aina niin alistuvainen vaimonsa (Farrah Favvcett) on pettänyt häntä. Kiivastuksessaan hän pahoinpitelee vaimonsa rakastajan lähes kuoliaaksi. Saarnamiehen katumus vie pastorin Baoy Boutteen, jonne hän perustaa kirkon. Paliaa ei kuitenkaan voi paeta, ei varsinkaan silloin kun se on itsessä sisällä. Tarinan pastori on mies, jossa hyvä ja paha kamppailevat taukoamatta. Onko ääripäiden ihmisellä itsellään mitään vastuuta, ovatko hänen tekonsa hänen omiaan vai onko hän vain tahdoton tanner itseään isompien voimien kohtaamiselle. Mietityttää. Vielä kauan katsomisen jälkeenkin. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kinon esitykset tiistaisin klo 19 Ilokivessä. Gini Sikes: 8 B a l l Chicks Vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa. Desura 1999. 8 Ball Chicks on vuoden matka läpi amerikkalaisen yhteiskunnan alamaailman. Huomio keskittyy marginaalin marginaaliin: jengeissä naiset ovat ruokaketjun pohjalla. Sekä poliisit että jengien (miespuoliset) johtajat harvoin edes myöntävät naispuolisten jäsenten olemassaolon. Los Angelesin, San Antonion ja Mihvaukeen jengikuvaus on samalla katsaus köyhälistön elämään kyseisissä kaupungeissa, Lukija on vuoroin pahoinvoinnista heikkona hirvittävien tositarinoiden edessä, vuoroin raivoissaan nähdessään yhteiskunnan syyttävän pulaan jättämiään ihmistä epäkelpoisiksi, oman elämänsä ongelmien syypäiksi ja valitsijoiksi. Kirja ei ole saarnaava eikä hyväuskoinen vaan pitäytyy faktoissa eikä maalaile dramaattisia alleviivauksia ilkeän Amerikan uhreista. Ei tarvitse. Eikä Sikes väitä, että kaikki kuule-" mansa tarinat ovat totta uhoaminen ja sitä kautta oman aseman vahvistaminen kuuluu jengipuheeseen ja -käyttäytymiseen. 8 Ball Chicks antaa pikakurssin siihen, mistä jengeissä on pohjimmiltaan kyse. 30-luvun siinolaisvirtauksen aikoihin syntyi etniseltä pohjalta lukuisia jengejä, suojiksi siirtolaisvihamielisen valtaväestön väkivaltaa vastaan. Suuret juutalaisia lrlantilaisjengit sulautuivat ajan kuluessa valtaväestöön, mutta Amerikka ei koskaan todella hyväksynyt" mm. meksikolaista syntyperää olevia ihmisiä kansalaisikseen, ja jengien tarve suojelijoina pysyi. Jengit ovat yliä siellä. Mutta jengi ei ole turvallinen perhe vaan vääryyksien maailma. 1 3 , vuotiaat tytöt ovat partaterillä käyty-: jen tappeluiden veteraaneja, mutta' unelmat samoja kuin muilla teineillä: hyvään kouluun pyrkiminen, kampaajaksi ryhtyminen, perheen peru*-' taminen. Vähätuloisten elämä suur-. kaupungeissa on niin vierasta ja turvatonta, ettei sitä suomalaiselta peruskoulupohjalta pysty kuvittelemaan. Julmuudet aiheuttavat lukijassa sen, mitä aluksi kirjan tytöissä ihmettelee ja kauhistelee: täydellistä piittaamattomuutta väkivallan rajuimrmsta muodoista ja huvittunuttakin suhtautumista totaaliseen julmuuteen. L.A:n South Centralin ar-" jen jälkeen eivät San Antonion jengien sisäänpääsyrituaalit tunnu enää paljon miltään. Väkivalta turruttaa jopa sanoiksi etäännytettynä, 8 Ball Chicks kuvaa myös tyttöjä jotka mm. teiniraskauksien myötä siirtyvät hengissä pois jengimaailmasta, mutta köyhyys ei hellitä eikä elämä hengissäpysymisen rajoilla päästä otteestaan. Elämä jengeissä ei kaduta, sitä korkeintaan ikävöidään. PANU HAMEENAKO
• 1 &fyaJuM,dmplikti! Kahvit nuföl mukaan! Aamiautett 33f. VäinäHJiatu 32 m fzuA. 44 99 355 Perjantaisin alk. 21.00 Sohwia k 1 u b i SOUL, Fljife, JAZZ, POP DJ:t SoulFood, Tuke, Ville UPCIDER klo 2 2 2 3 10,Lauajitaisin.aik. 21.00 4.3. Aleksi Mannisen bääldi liput 10,-/opiskelijakortilla MukaCÄ tanssinopettajat ll.37lfa.lsa DJ Vapaa pääs. S O Vaasankatu 21, p. 615 564, sohwi.fi UUSI TAPAS LISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMEaO NOJA • 2. HUUSKUITTA 2000 \ Ä V ^ wM opuksen kummajainen p< Otsikko on valheellinen, anteeksi. Yliopiston palkkalistoilla ei ole kokopäivätoimista autonkuljettajaa, jonka leipäpuuna olisi rahdata rehtoria yökerhosta jatkoille. Ennen lamavuosia rehtoria roudasi yliopiston kuljetuspalvelu, multa nyi työ on sälytetty vahumestareille. "Ei ole ketään yksittäistä autokuskia. Me vahtimestarit ajelemme muiden töiden ohessa, kukin vuorollaan. Rehtorilla ei ole minun muistini mukaan ollut koskaan henkilökohtaista autonkuljettajaa", vahtimestari Jari Paananen oikoo. "Ja auto on virka-auto, tarkoitettu vain työmatkoille." "Joka päivä on jotain ajoa: aika paljon ihan kaupunkiin ja lentokentälle, joskus pitempiäkin reissuja. Viime viikolla kävimme Turussa", vahtimestari Timo Patama jatkaa. Palamalla on kokemusta työstä enemmänkin, sillä hän työskenteli viime syksynä Suomen EU-puheenjohtakaudcn kokousvieraiden kuljettajana. Lisäksi talosta löytyy entinen maaherran autonkuljettaja, Pauli Salminen, ja itäisen maanpuolustusalueen komentajan autonkuljettajana työskennellyt Anssi Herttala. Musta Saab CD 9000 turbo, vuosimallia 90, 170 hevosvoimaa, on hankittu rehtorin, vararehtoreiden ja hallintojohtajan virka-autoksi ja arvovieraiden kuljetuksiin; rehtorin mielestä kaara on olennainen osa yliopiston vieraanvaraisuutta. Auton erottaa mahtiVahtimestatkiutonkuliettaja Timo Patama odottaa möarönpääkoskyä. pontisesta rekisterikilvestä JY-1. "Kun rehtori valittiin, hän halusi jotain erikoista", Patama selittää. Tunnus ei maksanut yliopistolle markkaakaan ylimääräistä, koska auto oli tavallaan valtion hankinta. Ennen näissä ei tarvinnut edes liikennevakuutusta." "Olin juuri valittu rehtoriksi ja istuin autossa. Silloin mieleeni tuli, että rekisteritunnus ei millään lailla kerro, että kyseessä on yliopiston auto. Kysyin kuljettajalta, että eikö tunnuksen kuulusi olla JY-1. Näin hänen ilmestään. että se oli hyvä idea", Aino Sallinen muistelee. "Viestinnän ihmisenä tunnistan kilven symboliarvon. Se markkeeraa yliopistoa ja levittää postiivista kuvaa." Saabin takapenkiltä ei löydy minibaaria tai televisiota. Vahtimestarit kertovat, että virka-auto on rehtorille toinen työhuone: enimmäkseen hän lukee papereitaan ja hoitaa asioita puhelimitse. "Kuljettajat ovat ammattitaitoista väkeä, todella tahdikkaita. Kun minä teen töitä, he ovat hiljaa, mutta halutessani keskustelevat alttiisti. Puhumme yleensä yliopiston asioista, säästä, hiihtämisestä, maailmanmenosta tai koirista", rehtori paljastaa. Molemmat vahtimestarit myhäilevät auton ajo-ominaisuuksille liki yhteen ääneen. "Ei sillä väsytä ajella, on turvallinen ja kerkeää. Toki ajamme liikennesääntöjen mukaan ja kohteliaasti kilpi herättää liikenteessä huomiota." Yliopisto luottaa korrektisti ruotsalaiseen autoteollisuuteen: myös edellinen virka-auto oli merkiltään Saab, väriltään sininen, vuosimallia 85. Se palvelee yhä yliopiston työntekijöitä juoksevissa asioissa ja henkilökuljetuksissa. SAMI KERO 'The KIIROY litket. hr young people under Ib and students under 33 a NewYork....1.990,Boston....2.030,Los Angeles....2.400,Miami....2.400,Hinnat ovat MENO-PALUUHINTOJA alk. Helsingistä alle 26-v nuorille ja alle 33-vuotialle opiskelijoille. Hinnat eivät sisällä lentokenttäveroja (n. 320,-), G025/ISIC-korttia (60,-) ja palvelumaksua (30,-). Tarkista kampanjasäännöt myymälästämme 'ai www-sivuiltamme! Check www.kilroytravels.com JYVÄSKYLÄ HELSINKI Forum Kauppakeskus TURKU Vapaudenkatu 49-51 TAMPERE 014-33 22 100 OULU offers valid Bth-18th March t ra vei s JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO copy • shop P, I D I Ä ) 2 6 D 1 1 4 lTTIl-ANfwlCM( M A A I A L L A I P . (fJ 1 4 1 2 6 D I O Z Q Aseman Lapset Ry on vuodesta 1990 luonut uutta ajattelua ja toimintaa lasten ja nuorten tulevaisuuden hyväksi. Haemme Jyväskylän toimistoomme puhelinmyyjiä iltatyöhön. T u n t i p a l k k a + p r o v i s i o joustavin työajoin. Koulutamme tehtävään. Soittele arkisin klo 16.00-21.00 puh. (014)4499730 www.asemanlapset.fi © jokaisen puhelun lopuksi luo mies on sanonut minulle tummalla, vakuuttavan hypnoottisella äänellään: "sinä vielä löydät kotiin. Laura". Ja minä uskon häntä. Herään muisteloistani kivuliaaseen tähän päivään bussin jyristessä edliseni. Lätäkön kaikki kolme liiraa vetlä lennähtävä! päälleni, multa mielialani ei voi enää alemmas painua. Sen sijaan se lähtee huimaan nousuun, sillä näen iuniin.ui hahmon linja-auton takaikkunassa. £ riennot] NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo -16.4. Kasvukeskus Jyväskylä hankkeita ja suunnitelmia. Galleria Harmonia -12.3. f l ö ating Thoughts 2 Luovan valokuvauksen keskuksen juhlanäyttely Galleria Pinacotheca 10.3.-28.4. Tero liliamo ja Mako Niemelä malauksia ia veistoksia. Jyväskylän taidemuseo -24.3. Onni Kosonen 1920-1999. Suojassa 10.3.-23.4. Värillä ja sydänverellä Yrjö Saarinen 100 vuolla. Keski-Suomen museo -16.4. Elina Luukasen teoksia ja Yrjö Saarisen kumpparit. Yliopiston museot Kirjaston ex-libtis -näyttelyillä' 3.3.-31.5. Saluien maailmaa satukirjojen kansissa. TEATTERIT Ainolan kahvila Jyväskylän Työväenteatteri Penkki 2.3., 4.3., 8.3.. 9.3., 12.3. ia 15.3 Klo 19. Huoneteatteri Poket 4.3 klo 19 ja 21.30 Kaaskerin Lundström 2.3. Klo 19. Pahaa sutta ken pelkäisi 5.3. Klo 15,10.3. klo 19.00,11.3. klo 15 ja 18.12.3. Klo 15 ja 18.30. Musta komedia 3.3. klo 19. Liian paksu perhoseksi 8.3.ja 9.3. klo 19.00. Iloklvi katso alhaalla Jäähalli Lumikuningatar 12.3. Klo 13.30 ja 16. Kaupunginteatteri Fame ensi-ilta 3.3. klo 18, 5.3. Klo 19. Frankeja Johnny 9.3. klo 19.00 Haikarapolska 9.3. klo 19.00. Gabriel tule takaisin 10.3. klo 19.00,11.3. klo 14. Viktoria ja hänen husaarinsa 10.3. klo 19.00.11.3. klo 14 Jänis vemmelsääri 6.3. klo 18. 7.3. klo 12 ja 18.8.3. klo 12 ja 18.9.3. klo 12.00täydellisethäain.3.klo 19. UllakkoteatteriNeuvokkaat palvelijat 8.3. klo 19,12.3. Klo 19. Rohkea poikani 2. ja 3.3. klo 19. 4.3. klo 19,5.3. Klo 15. Vakiopaine Nalkaleatteri Kihlaus 3.3. klo 20 Kalju Vuori 5.3. Mo 20 POP/ROCK 4.3. Breakaholic 10.3. HIM, Bury Me Deep 11.3. Maija Vilkkumaa. Sohwi 4.3. Aleksi Manninen Band, kitarajauia. Paviljonki 15.3. klo 19 Miljoonasade. KLASSINEN Kaupunginteatteri 8.3. klo 19.00 Kohtalo-konsertti. Jyväskylä Sinfonia. Kamarimusiikkisali 7.3. klo 18 kamarikuoro Cantinovumin levynjulkislamiskonserttl. 14.3. klo 19 Jaana Kärkkäisen (piano) soolokonsertti. Aalto-sali 5.3. Klo 15 Sila perinteista työväen musiikia -konsertti. Taulumäen kirkko 15.3. klo 18.30 Häämusiikki-ilta. Aalto-sali 2.3. Klo 17 Pukki kaalimaan vartijana -viestintaseminaati. 3.3. Klo 19 Soidinkuu-runomatinea Kaupunginkirjasto 4.-5.3 Vanhan kirjan talvi. 6.3. klo 18 ja 13.3. klo 18 Lapsen monel todellisuudet -luentosarja. Yliopiston juhlasali 8.3. Ja 15.3. klo 18 Luentosarja kaupunkikuvasta ja kaupunkisuunnittelusta. r/0 KIVI Brittitalli 4.3 Rolhveilers, Dark Sun. Prololype, Super Stooges. Kampus Kino 7.3. klo 19 Bad Boy Bubby. 14.3. klo 19 Apostoli. Hollantilainen ilta 8.3. (Kv-valiokunia). Pian B 17.3. (Viime lehdessä ilmoitettu 3.3. oli hujausta) Tanssiteatteri Kramppi Episodi ff3«5.3.19. RENTUKKA Laskiaisrieha iltabileet 7.3. klo 20.C kuntapäivän jatkopelit 10.3. , elävää musiikkia (Kulu) Lii
• -h NUKEMIIEUÄ 2. HMUSKUVIA 2000 KESKUSTELUA Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset nroon viisi ke 8.3. mennessä!! rakennuspalikoita peruskurssilta Juha Mäkinen kirjoitti 2. helmikuuta 2000 ilmestyneessä numerossa artikkelissa "Paino-ja markkinavoiman ero" kokemuksiaan poikkitieteellisestä opiskelusta. Luettuani artikkelin havaitsin, että kurssi oli täyttänyt sille asettamani tavoitteet ainakin hänen kohdallaan. Karseat ennakkoluulot kansantalouden opinnoista osoittautuivat vääriksi, ainakin osittain, kurssi herätti opiskelijan ajattelemaan, pohtimaan ja käyttämään omia aivojaan. Tästä oivana esimerkkinä oli opiskelijan kirjoittama artikkeli. Kurssin tarkoitus oli mielestäni johdattaa opiskelija kansantallokivessä pidetään rientoja. Se on jees. Bailata täytyy. Jäljet vain jäävät. Törkeäi. 'Vanhojen" bileilten jäljiltä koko viereisen P-rakennuksen ali johtava kongi oli lauantaiaamuna 19.2 kuin sikoläiti. kustu kustaana minne sattuu, yrjötty simona sinne tänne, aju helvetillisen hinattava. Tupakantumppeja miljoona Sarkyeia i loustieteen salojen porteille, herättää mielenkiinto. Tietoisesti ei olekaan tarkoitus esitellä poliittisia ideologioita, antaa valmiita ajattelumalleja. Tarkoitus on antaa opiskelijoille peruspalikat, joista kukin voi rakentaa kansantalouden palapeliä, herätellä omia näkemyksiään, pohtia ja ihmetellä. Kurssi antaisi loistavan pohjan keskustelulle ja asioiden ehdollistamiselle, jota luennoitsijana kaipasin viime syksynä. Sanahan oli vapaa keskusteluille. Valitettavasti keskustelua ja muuta toimintaa rajoittaa opiskelijoiden runsas määrä. Massaluento ei aina ole Äly hoi, ääliöt! tattuja tölkkejä siellä täällä. Ulkovalolamppu särjetty. Tupakantuhkisroskis potkittu hajalle. Kyltit revitty ovista. Polkupyörä väännetty hajalle ja heitetty lumihankeen. Roskaa ja paskaa koko piha täynnä. Lasinsiruja. Tyhjiä tupakka-askeja. Kaljapullopatteripahveja. Muovikasseja. Liukkaita banaaninkuoria. Hyvä etteivät taas särkeneet rakennuksen alimman paras mahdollinen paikka vapaalle keskustelulle, vaikka salissa istuukin yli 200 opiskelijaa, joilla kaikilla on omat mielipiteensä. Toivon, että kansantalouden peruskurssin sinulle antama "herätys" johtaa sinut opiskelemaan kansantaloutta eteenpäin. Jo tämän kevään julkistalouden kurssi pohti arvoja sekä oikeudenmukaisuuden käsitettä. Tervetuloa jatkossa mukaan jatkamaan löytöretkeä kaasantalouden saloihin Seuraava yleiskokous teemalla "Kuukauden ensimmäiset viralliset paskanjauhajaiset" Rentukan kabinetissa lauantaina 4.3. klo 20.00. Siperia Suomelle! PolitASS:n seuraava kokous ilmoiletaan sähköpostilistalla. Käy katsomassa hilp-y/balman.jytol.fi/—pekves/siperia. Sähköpostilista siperia@cciyu.fi MERIÄ KALLONEN Kansantalouden tuntiopettaja "Dumpin talvi kuluu vauhdikkaasti. Poikkilieleelllnen lumitapahtuma on |0 ehdilty viettää yhdessä Emilen ja Radikaalin kanssa Ja maaliskuun aikana saamme vieraaksemme lieloteekkareila niin poloisesta kuin etelästäkin; bileitä siis liedossa. Toimistolla myydään Dumppi-haalarimerkkien lisäksi nyi myös "En ole humanisti"-merkkejä sekä hienonhienoja Tux-pingviinimetkkejä. Tarjolla myös kahvia ia leetä Ella poikkeahan kupposelle tai muuten vaan rupattelemaan mukavia hallituksen aktiivien kanssa" Eleldpohjuliiinen osakunta Eteläpohjalainen osakunta starttaa kevääseen uusin voimin. Kun Harju on nähty ja koeltu. niin seuraavaksi on luonnollisesti vuorossa Laajavuori Eli tiistaina 14.3 klo 18.00 sukset laudal tai vaikkapa hukuril mukaan ja eikun mäkeen Keskiviikkona 22.3 klo 19.00 on vuorossa sitten perinteinen peli-illa osakunlahuoneislolla Kaikki löytyvät pelil mukaan ja jotain naposteltavaa seuraksi. Jos haluat toimintaan mukaan tai lisäinfoa. mailaa epok@cc.jyu li. kerroksen ikkunoita. Kaksi kertaa on Ilokiven juhlien yömyöhällä lyöty ikkunai palasiksi. Jos vielä tapahtuu kerran tätä hölmöilyä, vedän jotakuta turpaan, kunnolla. Saatana soikoon, dorkat! TIMO NURMI Suomen kielen lehtori Kielikeskus YK-liilon kansainvälisyyskasvalussihteeri Helena Allahvverdi tulee Jyväskylään jakamaan arvokasia tietoaan aiheesta Globalisaation paine maailmankansalaiseksi kasvamiselle. Tartu tilaisuuteen ja tule poikkitieteellisen Global Discouisen seminaaiiin kuulemaan ja pohtimaan miten globaali talous. ekologia, kultluuii. politiikka ja maailman hallinto koskettavat jokaisia ia tarjoavat koulutukselle ja oppimiselle uudenlaisia haasteita ke 8.3.2000 paikkana kampuksen A103 Vielä aseistakieltäytymisestä VifraeJyJkkarissä (3/2000) Jyvask> Un aseistakieltäytyjäliiton Jukka Peltokoski otti kantaa mielipidekirjoitukseen, joka julkaistiin Jylkkärin numerossa 2/2000. Kirjoituksessaan Peltokoski kieltää täysin sen, että siivilija varusmiespalvelusta vertailtaessa tulisi huomio kiinnittää enemmän palvelusajan pituuden sijasta sen sisältöön. Peltokosken mukaanpalvelusajan pituus on AINOA HYVÄ tapa verrata siviilija varusmiespalvelusta toisiinsa. Onko ainoaa hyvää tapaa? Onneksi JYY on huomioinut tämän julkilausumassaan. Sivareita palvelee raskaissakin tehtävissä, varusmiehiä sijoitetaan monin eri tehtäviin. Tämä ei kumoa esittämiämme tosiasioita, mitä tulee palvelusaikojen sisältöjen tarkasteluun. Peltokosken mukaan yli kuusi kuukautta palvelevat tekevät sen paljolti omasta tahdostaan. Väite pitää kyllä osittain paikkansa, varsinkin johtajiksi ja kuljettajiksi koulutettavien osalta. Emme edellytä, että Peltokoski ymmärtäisi, mistä se johtuu, mutta on syytä muistaa puolustusvoimien tarvitsevan riittävän määrän väkeä yli kuusi kuukautta koulutusta vaativiin tehtäviin, oli vapaaehtoisia tai ei. On myöskin hyvin uskaliasta väittää, että esimerkiksi monet yli yhdeksän kuukautta palvelevat tekevät sen omasta tahdostaan. Mutta he palvelevat silti. Peltokoski kysyy, miksei armeijaa ja sivaria voisi vertailla yleishyödyllisyyden suhteen Hän unohtaa, ettei armeijan päätehtävä suinkaan ole olla yleishyödyllinen, jos tällä tarkoitetaan esim. vanhusten avustamista vanhainkodeissa tai ylioppilaslehden toimittamista. Armeijan tehtävänä on olemassaolollaan ehkäistä Suomen joutumista sotilaallisten interventioiden kohteeksi ja taata kansalaisille mahdollisuus elää mahdollisimman vakaissa ja turvallisissa oloissa. Jos yleishyödyllisyyttä halutaan painottaa, on puolustusvoimien antama virkaapu eri viranomaisille usein ratkaisevaa esim. kadonneiden etsinnöissä. Voisi vielä kysyä, kasvaako siviilipalvelusmiehen yleishyödyllisyys hänen palvelustaan lyhentämällä. Peltokosken kirjoituksessakin näkyi, että suurinta mölyä suvaitsevaisuudesta tapaavat pitää ne, jotka itse ovat kaikkein suvaitsemattomimpia. Niin ikään mielipiteenja sananvapaudesta möykkäävät eniten ne, jotka ovat muslavalkoisine ja yksisilmäisine militaristisyytöksineen pahimpia mielipidefasisteja. Se, että on eri mieltä asioista esimerkiksi Peltokosken kanssa, ei tee kenestäkään kovien ja autoritaaristen arvojen kannattajaa tai militaristia. Peltokosken mielenkiinoisten tulkintojen sanassa viimeisenä oli se, että edellisen kirjoituksemme tarkoitus olisi ollut valittaa armeijan "paskamaisuudesta", joka pitäisi kostaa sivareille. Näin ei ollut. Ydinajatus oli, että ainoana vertailukohtana armeijan ja sipan välillä ei tulisi käyttää kalenteria. A. ELOVAARA, yht, yo A. LINTULAHTI, kaupp. yo S. LYTSY. yht. yo H. UUKSULAINEN.fi;. yo A. VESALA, fil. yo P. VESALA, yo M. VÄRRI, yht. yo .iv, n j Kun olet salamannopea, ehdit vielä' mukaan sekoilemaan selvinpäin Toivakkaan 11 .-12.3! Varmista paikkasi Iässä taatusti erilaisessa tapahtumassa ilmoittautumalla Sannalle osoilteeseen sanhiliu@sl.jyu.li tai soita numeroon 050-3030111. Jyväskylän ev.lul Opiskelijaldhelys Teemaillat torstaisin klo 18.30 Vanhassa pappilassa. Vapaudenk. 26:2.3. "Etkö tiedä, eikö ole kuullut lähetystyöstä", Tapio Karialainen, 9.3. "Usko ja kokemukset", Jouni Hynynen. Raamattupiirit kokoontuvat maanantai' iltaisin keskustassa, Kuokkalassa ja Kortepohjassa Opiskelijajärjestöjen yhdessä valmistama ehtoollisjumalanpalvelus su 5 3 klo 10 Kortepohjan kirkossa, lii Petri Harju, saama Lauri Seppänen Lisätiet. toiminnasta lauri.seppanen@opko.li, p. 215132. JYLKKÄRI VERKON PERILLÄ Mikäli Jylkkärin paperiversio olisi päässyt räjähdysmäisen suosion lakia jälleen kerran loppumaan telineistä, voit tutustua lehteen myös internet issä. Jylkkän Online löytyy osoitteesta htlpyAvwwjyu.fy]y)'/jyIkkarl. Netti-Jylkkäristä löytyvät kaikki samat jutut kuin paperiversiostakin. ja se paivUetaan samaan aikaan lehden ilmestymisen kanssa, |oka loinen viikko. Sanoista tekoihin sivarikysymyksessä Ylioppilaskunta on tehnyt kannanoton, jonka mukaan siviilipalveluksen pituutta tulisi lyhentää nykyisestä 13 kuukaudesta korkeintaan 12 kuukauden mittaiseksi. Tällaista lakimuutosta odotellessa tarjoan vaatimattoman ehdotukseni siitä, mitä JYY voi siviilipalveiuslaitoksena omalta osaltaan tehdä asiaa edistääkseen. Palveluspaikalla on oikeus myöntää siviilipalvelusmiehille kuntoisuuslomapäiviä enintään 30 kappaletta koko palveluksen aikana. Viidellä kunlsarilla sivari saa siis viikon vapaaksi. Jos JYY on sitä mieltä, että siviilipalvelus on nykyisellään kuukauden liian pitkä, niin reilun 20 kuntsaria myöntämällä se voi keventää omien sivariensa palvelussakkia Tällainen järjestely ei tietenkään vapauta sivareita palveluksesta ennen kuin koko 13 kuukautta on kulunut, eikä se myöskään vapauta ylioppilaskuntaa siviilipalvelusmiehen ylläpitovelvollisuuksista. Mutta se voisi olla tehtyä kannanottoa myötäilevä periaatteellinen linjaus. JUHA MÄKINEN lYYn siviilipalvelusmies vv.98-99 Herra Penttilä opetti muinoin biologiaa lyllölukiossa. Erään lunnin aluksi hän kysyi: "Terhi, kerrotko mikä ihmisen elin voi sopivissa olosuhteissa kasvaa kooltaan kuusinkertaiseksi? Määrittele myös nuo olosuhteet." Terhi nielaisi, punastui ja sanoi sitten kipakasti: "Herra Penttilä, minusta ci ole ollenkaan sopivaa, että kysyne minulla tuollaisia! Vakuutan, että vanhempani kuulevat tästä!" Lainkaan hämmentymättä Penttilä meni Hannan luokse ja kysyi saman kysymyksen. Hanna vastasi rauhallisesti: "Pupillit. hämärässä valaistuksessa." "Täysin oikein", totesi Penttilä, "Ja Terhi. sinulle sanon vain kohnc asiaa. Ensiksikin. et ole lukenut läksyjäsi. Toiseksi. sinulla on likainen mielikuvitus. Ja kolmanneksi, jonain päivänä lulel kokemaan hirvittävän pettymyksen" Jyväskylän evankelisel opiskelijat kokoontuvat Lutherin kirkolla launtaisin klo 18.00 (Kansakoulukatu 5) Tervelulloo mukkaan! 4.3. Seija Taskinen puhuu aiheesta Täyteen ihmisyyteen. 11.3 Timo Keskitalo kertoo muslimilähetyksestä Euroopassa. Lisää toiminnastamme (raamikset. kuoro jne) kyselet toivottavasti Anna-Leena Keskitalolla kesanna@jypoly li tai p 0400-010211 Jyväskylän maan ystaval Keskiviikkona 1.3. klo 19 Pirita Juppi alustaa keskustelupiirissämme aiheesta "Kolmannen maailman nälkä", paikkana sohvin kabinetti. Tervetuloa! Lisätietoa mm. kokoontumisajoista ta muusta toiminnastamme: jymy@cc.jyu.fi KAIKILLE AVOIN YLEISÖTILAISUUS PÄÄRAKENNUKSEN C-KÄYTÄVÄSSÄ, jossa valmistetaan näyttelylöilä Naisten päivän FeminismiT-näyttelyyn. TULE MUKAAN TUOTTAMAAN OMA NÄKEMYKSESI FEMINISMISTÄ! Työt ovat esillä Kaupunginkirjaston aulassa 8.-10.3. Ja keskiviikkona 8.3. sitten juhlitaan Naistenpäivää: klo 16-18 on Kaupunginkirjastolla naistutkimuksen järjestämä feminismi-aiheinen avoin luentotilaisuus ja iltajuhlaa vietetään Vakiopaineessa. Ohjelmasta vastaavat Emmanuelle Cunl ja feministinen lauluryhmä Impivaara. Huom! Maaliskuun kokous joka on samalla kevätkokous on siirretty pidettäväksi 20.3. Sormilla Kansan Raamattuseuran opisk. ja nuoret aikuiset Opiskeluiltamme ovat pääsääntöisesti TIISTASIN ja kokoontumispaikkana on SANANKULMA, Seminaarinkalu 19. Tiistaina 7.3 tulee Sisar Anna puhumaan aiheesta On paikka Jumalan perheessä. Seuraavana tiistaina 14.3 on Campus Crusade ilta eli kokoonnumme yliopiston vanhaan juhlasaliin yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa Tiistaina 21.3 puhuu illassamme Maikku Saarinen rukouksen ihmemaasta ja 25.3 on Kymppi lauantai |0Sta kerrotaan illoissa lar kemmin Lisätietoa toiminnastamme saat Liisalta (liralia@sl.jyu.fi) tai Lauralla (lateinon@st.jyu.fi) Tervetuloa mukaan! 1 Pink Clubin jäsenmaksu on 50 mk. mieluiten toimistolle (Yliopistonkatu 26,2, krs.) tai bileisiin Toimistolla teeillä torstaisin klo 19, nuorlenryhmä tiistaisin klo 17, S/M-iyhmä 4.3 ja 18.3. klo 17. Puhelinpäivystys ke klo 19 21 numerossa (014) 3100 660. Voit kysyä lisää, keskustella luottamuksellisesti. Bileet -) lauantaisin 25.3.. 15.4 (klo 22 ) ja 29.4. Lipui 30/20 mk. WWW http//wvAv.jyu,li/yhd/pink/ Valiokunnat Tervetuloa mukaan talvenvietlooni Su 5.3 klo 10 Opiskelijoiden kirkkopyhä Kortepohjan kirkossa Körttiopiskelijoiden kuoro laulaa. Tiistaina 7.3 klo 18 Laskiaisliislain mäenlaskua Harjulla. Mäen jälkeen saunonmista, hernerokkaa ja laskiaispullaa Eveliinan luona, Keskikatu 29 as 1. Keskiviikkona 15.3 Seurat klo 18 Tuija-Leena Saikkosella, Kiramo 4 a 8. Körtliopiskelijoiden kuoro kokoontuu torstaisin Srk-talon Sacarmmissa 18.30. Uudetkin laulajat tervetulleita Lisätietoa kuorosta Empulla (0407508929 ja emkuhala@st.jyu.fi). ja muusta toiminnasta Iinalta (iialho@st.jyu.li, 014611298) ja Päivikiltä (pairissOst.jyu.fi). m Ke 1.3. klo 19 keskusteluilla Cuntlilaislen kanssa Heiskasen Helillä. Ti 7.3 IKultluuiivoliokunln Seuraava kokous pidetään Ilokivessä MA 20.3 klo 18. Tervetuloa! Lisätietoja: Kulttuurisihteeri Elina Niemelä, puh. 2603 356, e-mail: jyy-kulttuurisihleeri@cc.jyu.fi. Laskiaispullatalkool ma 6.3. klo 19. Talkooväkeä tarvitaan hernekeiton keittoon ja pullan leivontaan. Laskiaistiistaina 7.3. laskiaistapahtuma Laajavuoressa klo 14 alkaen, Kylässä ruokaa tarjolla klo 16 alkaen ja yleiset saunavuorot käytössä. Rentukassa laskiaisbileel. Liput 10 mk Vapaa-aikaloimikunnan seuraava kokous li 14.3. klo 19 alkaen B-talon tilaussaunalla. Valokuvauskurssi 17 -18.3. ja 24 -25.3 Osallistumismaksu ro mk IImoiltautumiset vapaa-aikasihteerille p.(60)7213/Elina, e-mail kvat@cc.jyu.li. Toimisto auki ma.ti.to.pe klo 17-19 ja ke 16-18. F » i i i f » s a n a 1 2 3 4 » s a n a • _• •_ • • • 9 • -^J" • • • 10 I 20 Ä • 14 IS :•"• • • ^ _ " • • • 21 • VAAKASUORAAN I Hannu, näe eräs kääpiöistä (8) 5. Saa olla varpaisillaan, tuleeko Casinolla rahaa. (4) 9. Leivos on valmista, Pirkka ja Maria. (13) 10 Ennen Madridia oleva vanha hopearaha. (4) I I Mene kulta piiloon, jos vielä pidät minusta. (8) 13 Kohleliaisuusmuolo. vety ja neuln muodoslavat tuotantolaitoksen. (6) 14. Eksistenssiaallo muistuttaa iskelmätyttösestä. (6) 17 Hyvää malkaa. Kuula ja Pekkala, United States odottaa. (8) 18 Tamminen sai raskaasti ottaa takapakkia, kun lilalle tuli Odusoga. (4) 20 Tee-se-itse-mies lekalaakiitaa rakennusmateriaalia. (13) 21 Kiertoajelulla meno passasi, kun mukana oli makseltu maisemanselvilta|ä. (4) 22 Patista lapset katsomaan ympäri: siellä piilee hohdokkaat asumukset. (8) PYSTYSUORAAN: 1. Ne romut voi unohtaa; se on yks lysti, jos niitä on kuusi. (7) 2 Kun armeija-aiheisesti väritettyyn petokalaan lisätään omenan jätös, niin siitä tulee siivekäs. (13) 3. Olikohan tämä arkintekijä ainoa kunnon mies? (4) 4. Macbelhin padanymparysporukka sekoitti anodit. (6) 6 Nauroi äänekkäästi reggaemiehes muuttuen epätoivotuksi linnuksi. (13) 7. Onkivapa ja madot jo onkin. Vain kalastuspaikka puuttuu. (5) 8. Jännittäminen saa loppua, muuten ei avaudu lakiura. (7) 12 " Ne nolasi Sylvin". katselija totesi kelalessaan nauhaa taaksepäin (7) 15. EU-simat antoivat mallia tulevasta (7) 16. Käännä pellillä pulla. nisu, rinkeli ja torttu niin selviää, mikä näissä piilee. ) Marko Kunnari 17 Varma tieto: Kioto on pienempi tätä kaupunkia. (5) 19. Eväkäs ankkalammella. (4) E|EX 6 1 oisjOi 7 t euisnu, -gj ineuj|S3 g i uauofes H nijBjiv '8 efedv7 seiseiitifijea o. tepiON * W E eieitieiieeuireH z lOiauinjj' | lisiejEy 11 sedrnz eiieeiiiai|ee)| 02 !«S 9 1 snjOAioj 11 auiei3>t sepu.9j.Tl eeiseijen n leatroi e^eijidelieyy 6 Bfliv 9 euauetjnN 1 lasxrmsvA
• Sesonki alk aa.. Optikuka skeskus, II k e r r o s , a v . m a p e 1 1 8 , la 1 1 4 10 3 3 w w w . o p t i k u l m a . f i P O L I C E MOSCHINO, OCCHIALI STING* o t i:\H1 NKI^KMVM <;IOI«;I<> \ n \ i w i GUCCI PULP PARAS OHJELMA (TV) KATSO! SILMÄLÄÄKÄRIASEMA ^ V Ä I N Ö N K A T U 9 • Silmälääkäripalvelul • Piilolasit • Näkökenttätulkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 OPISKELUUN JA YHTEYDEN PITOON pöytäkone tai kannettava INTERNETliitt) niiin tilaajalle Sonera Inet Pro Pack o,IBM Aptivat alkaen 5 9 5 Q , CanonBJC 1000 ^ f t n värimustesuihkutulostin LX^f^f — nyt meiltä Kysy myös muita merkkejä Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä (© 1 4 2 1 4 517 fax. 1 4 2 1 4 4 1 8 . Avoinna: ark. 8.30-17.00, la 10.00-14.00 Toshiba 2140 CDS 7 990,Modeemi sis. hintaan VVO KOTIKESKUS * ICOTI { 11 VVO:n uusi osaomistusasunto riskitön, vapaarahoitteinen asumismuoto ASUNTO OY JYVÄSKYLÄN TELLERVONKATU 8, KESKUSTA Rauhalliselle alueelle, keskustan välittömään läheisyyteen saneerataan uusia asuntoja vanhiian teollisuuskiinteistöön. Osa asunnoista toteutetaan samalle tontille rakennettavaan uudisosaan Kohteessa on yhteensä 41 saunallista asuntoa. As.tyyppi asm" Myyntihinta alk. mk Vuokra alk. mk/kk 1h+kk+s 3h+k/kk+s 35,5 45,5 60,0 72,5 90.946 106.472 129.190151.411 2.189 -2.571 3.111-3.646 Arvioitu valmistumisaika 30.6.2000 TIEDUSTELUT: VVO-kotikeskus Väinönkatu 7. 40100 Jyväskylä Toimisto avoinna ma-ti, to-pe 8.30-14, ke 10-17 P. 020 508 4172, fax 020 508 4175 E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi www.vvo.fi/oikeakoti •i'?>-y£,<VÖv ASUMISOIKEUSASUNTO Pienkerrostalo, Jyskä/Jokivieru 2 2 h+k+s 57 m 2 Asumisoikeusmaksu n. 62.000,Käyttövastike n. 2280,Lisätietoja: VVO Kiinteistövastuu Oy Tarja Koivunoksa p. 020 508 4172 Lahja Lehmonen p. 020 508 4171 TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA ASO ASUNNOT OY Olavinkatu 2. 00100 Helsinki © I hui on siellä, vielä ei ole myöhäisiä. Adrenaliini syöksyy jäseniini ja poistaa kivun nilkastani kuin taikaiskusta, Pälyilen ympärilleni )a huomaan viereisellä pihalla punaisen pclasiuksen, kiiltävän pappatunturin, Joka oikein huutaa minua luokseen. Ja minä menen. Hyppään mopon selkään, polkaisen kerran ja polkaisen toisen. Kone parahtaa pyörimään, minä olen intoa täynnä. Lykkään ykkösen silmään Ja kaasutan. Takarengas luisussa ja savuten suihkautan baanallc. /uliani «-uraanissa nummissa MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! K O P I O T A L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 V avoinna ma-pe 9.00.17.00 katse ...aurinkoon Aurinkolasimallisto *—• parhaimmillaan.. Omat voimakkuudet aurinkolaseihin markan lisähintaan (varastovoimakkuudet) ^_ cazze SILMALASIMARKET Väinönkatu 36, Pilh. 611144, Avoinna Ark. 9.30-17.30, la 10.00-14.00