H Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 • SM-touhua potkukelkoilla, s. 4 Keski-Suomi „ nappaa vcilmistuneita, s. 5 Rikospossu seikkailee, s. 13 Kaunis kiitos Jelmulle p ä ä k i r j o i t u s / jyvaskyAnna-Maija Tuuliainen län elä vän musiikin yhdistyksen, Jelmun, ansiosta Lutakko on valtakunnallisesti ja jopa Suomen rajojen ulkopuolella erittäin tunnettu ja arvostettu keikkapaikka. Siitä asti kun rakennukselle napsahti purkutuomio, kaupunki on luvannut pitää Jelmun puolta. "Lutakon taloa ei pureta ennen kuin Jelmulla on korvaavat tilat", päättäjät ovat vakuutelleet. Juomatehtaaseen, arvokkaaseen kulttuuriympäristöön lähelle Merkittävien Henkilöiden™ asuinsijoja, Jelmua ei päästetty. Kauko Sorjosen säätiö osti tilat yliopiston käyttöön, ja Jelmun uudeksi kodiksi kaavailtiin vielä viime elokuussa hyväksytyssä hankesuunnitelmassa Veturitalleja. Viereisen sivun jutusta voitte lukea, miten on lopulta käymässä. Lupaus on lupaus ja pitää, kunnes se rikotaan. Erityisen huonosti on käymässä niille harrastajateattereille sekä kuvataiteilijoille ja muusikoille, joilla on myös edessä lähtö Lutakosta mutta joille annettuja lupauksia juuri kukaan ei tunnu muistavan. Mistä löytyvät korvaavat tilat heille? Eihän heitä unohdeta? On ollut ilahduttavaa nähdä, miten iso joukko jyväskyläläisiä nuoria tekee mielellään vapaaehtoisesti työtä tärkeäksi kokemansa asian eteen saamalta itselleen henkilökohtaista hyötyä lukuun ottamatta mahdollisuutta päästä Lutakon keikoille ilmaiseksi. No, nykyäänhän ilmaisia palveluja ei enää ole, kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen Jylkkärille toteaa. Kaupungille Jelmun tekemä ilmainen työ on kyllä kelvannut esimerkiksi kaupungin markkinoidessa Jyväskylää nuorisoystävällisenä kaupunkina muun muassa Lutakon ja Jelmun avulla. Kaikki toivo ei ehkä ole vielä mennyttä. Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on ottanut veturitallit uudelleen käsittelyyn, ja kaupunginhallitus pui asiaa kokouksessaan 17. helmikuuta. Jylkkärin ilmestyessä on jo tiedossa, miten kävi. Jos kävi huonosti, ei voi kuin sanoa, että kaupunki kiiltää nyt kauniisti tehdystä työstä pyyhkimällä Jelmulla pöytää mennen, tullen ja vielä palatessakin. Jylkkän sen sijaan kiittää Jelmua arvokkaasta (populaari-)kulttuurityöstä tähän saakka ja toivoo ettei Jelmun tarina pääty tähän. KANNEN KUVA: JYRKI BRANDT Jyväskylän Ylioppilaslehti *w*.|WViytttori Toimitus Keskussoiroalontie 2 40600 Jyväsiä (014)2603360 jylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 n f i i " i l *.iui*Li.Ij. roaioi linnoja Anno-Moiki Tuuliainen (014)2603359 0405814972 anirtu@<x.jyu.(i Toimittajat Miira Rauhamäki 050567 0959 miiauham@cc.iyu.fi Petrus Koskimies 050 5378246 pekoskim@ccjyu.fi Tartto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Ftaulo Rouhionen (014)607226 JYYn jäsenille koliin kannetluno Jylkkari maksaa 8 eurco, ei5 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 15 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen P l 4) 272 166,0400642533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grafiikka.rutanen@cO.inet.fi Painopaikka lehfcsepät Oy, Pieksämäki (015)7234212 Painos 8000 kpl ISSN 0356-7362 K U I T T I "ÄSBr—"™! K Ilmestymispäivät keväällä 2003 ilmestyy deadline 5.3.(abinumero) 19.3. 2.4. 16.4. 26.2. 12.3. 26.3. 9.4, 7.5.(kaupunkinumero) 30.4, Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroo/pmm määräpaikkalisä 0,12euroa /pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0/4 euroa / pmm Jylkkari ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Enemmän liksaa teikäläisille vieraasta päästä/ Olli Sulopuisto AVUSTAJAPALAVERI KE 19.2.KLO 16 HALLITUSKABINETISSA. Muistan, k u i n k a l u k i o n r u o t s i n opettajani v a l i t t e l i opintolainan hankaloittaneen elämäänsä monien vuosien ajan. Suunnilleen niihin aikoihin päätin, ettei minusta tule koskaan opettajaa, koska se on taloudellinen itsemurha ja oppilaat ovat kiittämätöntä sakkia. Nyt, reilu puoli vuosikymmentä myöhemmin, Britanniasta löytyi kerrankin jotain lainaamisen arvoista. Tapa, jolla opettajien tilannetta voisi parantaa helposti kenaheitolla. Ehdotukseni on tämä: työnantaja voisi luvata tuleville opettajille, että se ottaa opintolainan takaisinmaksun kontolleen. Niin yksinkertaista se on. Jos näin tapahtuisi, opettajaksi opiskelevat voisivat suorittaa tutkintonsa nopeasti, eikä heidän tarvitsisi elättää itseään puhelinmyynnillä, automarketin kassana tai asiakaspalvelijoina. Takaisinmaksu tapahtuisi normaaliin tahtiin, mutta rahat eivät tulisi opettajan kukkarosta. Kaikki hyötyisivät. Ongelmana on tietenkin raha. Kun uusia opettajanvirkoja ei juuri perusteta ja entisetkin miehitetään miten sattuu, on hankala löytää kivi, josta puristaa tarvittavat varat. Yhtenä vaihtoehtona on, että valtio subventoisi kuntia. Tämän ehdotuksen etuna on se, että se ei vaadi kuin pienen pienen budjetointimuutoksen. Se parantaisi opiskelijoiden motivaatiota, nopeuttaisi heidän valmistumistaan ja takaisi sitoutumisen työhön. Joten jos jollakulla siellä kotimaassa on pulaa ideoista, joilla kalastella ääniä, tarjoan omani vapaaseen käyttöön. Ja terveiset ruotsinopettajalle. Ei tässä nyt sentään ihan niin kiittämättömiä olla.
. " • 19. HELMIKUUTA 2003 • 43. VUOSIKERTA TFKSTIT 14 KIIV4TV1BPI JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN tilapalvelut päätti myydä viime viikon maanantaina jo pitkään Jelmulle suunnitellut Veturitallien tilat Jyväskylän Nuorisoasunnot ry:lle. Kauppahinnaksi sovittiin nimelliset sata euroa. Alunperin kaupungin kulttuurilautakunta oli jo elokuussa hyväksynyt hankesuunnitelman, jossa tilat tulisivat Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen eli Jelmun ja harrastajateattereiden Ad Astran sekä Pahnanpohjimmaisten käyttöön. Jelmun toiminnanjohtaja Jonna Paanasen mukaan hänelle oli ilmoitettu, että kyseisessä kokouksessa ei tehtäisi päätöksiä lilojen käytöstä, vaan asiasta olisi keskusteltu lisää. Hän ei saanut lukuisista pyynnöistä huolimatta veturitallihankkeen suunnitelmaa käsiinsä. Häneltä ei myöskään kyselty Jelmun näkökulmaa asiaan suunnitelmaa tehtäessä. Paananen on ihmeissään siitä, miten kaupunki ei pysy sanojensa takana. Jelmulle oli luvattu, ettei Lutakkoa pureta ennen korvaavien tilojen löytymistä. Veturitallien myynnin yhteydessä ehdotettiin, että Jelmu voisi käyttää tiloja sata kertaa vuodessa keikkoja varten. NUORISOASUNNOT EHDOTTI alustavasti, että Jelmu voisi hoitaa anniskelun omina iltoinaan. Paanasen mukaan se ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista, koska samoihin tiloihin ei myönnetä kuin yhdet anniskeluoikeudet. Hänen mielestään vapaaehtoisjärjestön on täysin mahdotonta toimia, jos Nuorisoasunnot määrää toiminnan ehdot. Paanasesta on kummallista se, miten kuvataiteilijat ja työttömät ovat saaneet omat tilansa kaupungin lupauksien mukaan, mutta Jelmu ei. "Olemme tehneet töitä ilmaiseksi. Kaupunki on käyttänyt meidän imagoamme markkinoidessaan kaupunkia nuorisoystävällisenä. Tällä hetkellä järjestämme selvästi enemmän kuin sata tilaisuutta vuodessa", Paananen tilittää. Paanasen mielestä kaupungin päätös oli selvä kannanotto Jelmun toimintaa kohtaan. "On hiukan vanhentunut näkemys, että rock on marginaalikulttuuria. Meidän konsertliemme kävijämäärät ovat puolet Kaupunginteatterin kävijämäärästä," Paananen selvittää. Hänen mielestään kaupungin tilapalvelun ja Jelmun välillä on vahva ikäkuilu. PAANASTA HARMITTAA erityisesti se, ettei vapaaehtoistyölle anneta arvoa. Samana iltana saattaa jopa 25 jelmulaista tehdä kahdeksan lunnin työvuoroa ruokapalkalla. "Jos toiminnasta häviää se, että tämä on meidän oma juttu, vapaaehtoiset katoavat ja ihmiset eivät tule samassa hengessä keikoille kuin ennen. Meiltä menisi maine", Paananen arvioi yhteistyömahdollisuuksia Nuorisoasunnot ry:n kanssa. Paananen haluaa korostaa sitä, ettei Jelmun toiminta perustuu ainoastaan konserttiiltoihin, vaan he kouluttavat myös jatkuvasti vapaaehtoisia nuoria toimintaansa. Jelmu ehdotti Nuorisoasunnot ry:lle kompromissiratkaisua, jossa Veturitallien tiloista kumpikin yhdistys saisi omat tilansa. Nuorisoasunnot ei kuitenkaan pitänyt asiaa mahdollisena. KAUPUNGINHALLITUKSESSA toista kaulia istuva vihreiden edustaja Kaija-Leena Kai ja luoto oli tilapalvelun viidestä jäsenestä ainoa, joka vastusti päätöstä. Eriävässä mielipiteessään Kaijaluoto mainitsi, että kaikki päättäjät tiesivät, ettei päätös ollut Jelmun hyväksyttävissä. "On kummallista, että päätökseen kirjoitettiin Jelmun nimi, vaikka Jelmu oli sanoutunut siitä irti". Kaijaluoto ihmettelee. Sekä Paananen että Kaijaluoto uskovat Veturitallin toiminnasta tulevan kaupallista. Rahoittajaksi Paananen mainitsee Fertigo Oy:n, jonka omistajia on myös Nuorisoasunnot ry:n hallituksessa. KAIJALUOTO EI PIDÄ oikeudenmukaisena sitä, että Nuorisoasunnot ry:n arvioima vuokTEKSTIT JA KUVAT: VIRPI KIRVES ratuotto nojaa suurimmaksi osaksi siihen, että Jelmu toisi neljännesosan rahoista. "Valtuuston päätöstä löytää korvaavat tilat Jelmulle eivät poliitikot voi siirtää Nuorisoasuntojen johdolle. Neuvotteluvastuu kuuluu tilapalvelujen virkamiehille, kunnes nämä kaksi ongelmaa saadaan ratkaistua yhtä aikaa: tilat Jelmulle ja Veturitallien peruskorjaus", Kaijaluoto selvittää. Kaijaluoto kertoo, että Veturitalleihin on jo olemassa arkkitehtien suunnitelmat Jelmua varten. Vihreiden edustaja on myös närkästynyt siitä, että hän sai käsiinsä veturitallihankkeen suunnitelman vasta kokousvaiheessa, eikä tammikuun alussa, jolloin suunnitelma oli jo valmistunut. "Tässä on kyse hyvän tahdon puutteesta ja siitä, että Jelmu laitetaan selkä seinää vasten. Veturitallissa on reilusti lilaa. Mikseivät kaikki mahdu saman katon alle?" Kaijaluoto kummastelee. KAUPUNGINHALLITUKSEN puheenjohtaja Erkki Ikonen haluaa herätellä jelmulaisia hakemaan avustuksia muilta tahoilta. "Olemme kohdelleet Jelmua aivan silkkihansikkain. He ovat erittäin edullisesti saaneet toimia Luiakossa. Ei ole epäilystä, etteikö Jelmu tekisi hyvää työtä. Nykyään vaan ei ole enää ilmaispalveluja", puheenjohtaja tähdentää. Ikonen kehottaa jelmulaisia olemaan käpertymättä itseensä; heidän pitäisi astua esiin keskustelemaan asioista* Haaveena monipuolinen kulttuurikeskus NUORISOASUNNOT ry:n puheenjohtaja Pertti Reinikaisella on jo pitkään ollut haaveena perustaa moni-ilmeinen kulttuurikeskus. "Tulemme yllättämään jyväskyläläiset nuoret. Tästä tulee sellainen paletti, ettei Suomessa ole toista", Reinikainen iloitsee. Puheenjohtaja on harmissaan siitä, että päätöksenteko meni Jelmun ja Nuorisoasunnot ry:n vastakkainasetteluksi. Hänestä on valiteltavaa, että Nuorisoasunnot ry:tä on syytetty kaupallisuudesta. "ME TEEMME erittäin merkittävää sosiaalityötä ja otamme myös taloudellisen riskin. Eikä tämä tarkoita sitä, että kaikki rockmeininki Jyväskylässä pysähtyisi. Olemme toivottaneet Jelmun tiloihimme tervetulleeksi", Reinikainen tähdentää. Reinikaisen mukaan Jelmu voisi itse ehdottaa itselleen sopivia keikkailtoja. Nuorisoasunnot ry:n yhteistyökumppanit tulevat selviämään kevään aikana. Tällä hetkellä tukijoina ovat ainakin ympäristöministeriö, paikallinen työvoimahallinto ja työministeriö. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä myös yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja taidelaitosten kanssa. Hankesuunnitelmassa Veturitalleihin suunnitellaan muun muassa kulttuuripalvelujen hautomoja oppimiskeskusta, nuorisotoiminnan kirjapainotiloja, työpajoja ja nuorisotoiminnan informaatiopistettä. Reinikainen on suunnitellut vierailuvuoroja eri harrastajateattereille, jolloin kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet tuoda itseään esille.» Vasemalla: Kaupunginhallituksen jäsen Kaija-Leena Kaijaluoto puolustaa Jelmua. Alla: Veturitallit päätettiin myydä Nuorisoasunnot ry.lle sadalla eurolla. M i k ä Jelmu? -Jelmu on Jyväskylän elävän musiikin yhdistys ry -järjestänyt Tanssisali Lutakossa keikkoja vuodesta 1990 -suurin osa työstä perustuu vapachtoisuuteen -tilaisuuksista suurin osa avoimia myös alle 18-vuotiaille -tuttu myös Yläkaupungin yöstä ja Lounaispuiston alaisuuksista
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 f p VALMISTUNEET ä t h työllis TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, PIIRROS: ANTTI VESALA VIIME LUKUVUONNA Jyväskylän yliopistosta valmistuneista opiskelijoista entistä useampi jäi töihin Keski-Suomeen. Yliopiston tutkimusja rekrytointipalvelun teettämään kyselyyn vastasi noin kuusi kymmenestä valmistuneesta. Tutkimus tehdään vuosittain. "Jäämiseen on kaksi selkeää syytä. Osalla syynä on perhe. Esimerkiksi puolison työpaikka vaikuttaa omalta osallaan päätökseen etsiä töitä tältä alueelta. Toinen selkeä asia on yksinkertaisesti kotiutuminen", selittää Annamari Rovamo tutkimusja rekrytointipalvelusta. Joillakin opiskelijoilla on tarkoitus lähteä heti valmistuttuaan pois Keski-Suomesia, mutta näistäkin osa palaa silti takaisin. Kuitenkin vastaajista useampi kuin joka kolmas oli jäänyt tälle alueelle. Viime keltaiseen tutkimukseen verrattuna kasvua on jopa 6,6 prosenttia. Kyselyyn osallistuneista neljä kymmenestä ilmoitti olevansa vakituisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa kolme. Oman alan töitä on tutkimuksen mukaan löytynyt kohtuullisen ' hyvin, vaikka päteviä valmistuneita työnhakijoita alueella on hyvin paljon. "Jyväskylässä on suuri yliopisto ja ammattikorkeakoulu. joten työelämään pääseminen ei ole ihan automaattista. Sattumat vaikuttavat paljon, siis että on oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa kysymässä töitä. Ja sitä kautta kun saa työkokemusta ja meriittiä, niin asiat helpottuvat", Rovamo kertoo. LIIKUNTA-JA TERVEYSTIETEISTÄ, taloustieteistä ja IT-alalta ei kyselyssä löytynyt lainkaan työttömiä. Humanistisilla ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla työllisyystilanne on kaikkein heikoin. "Opettajathan tietävät jo valmistuessaan, mistä töitä voi hakea. Mutta esimerkiksi ympäristötieteilijöillä kestää kauemmin työllistyä. Ja monet virat ovat täytettyjä useiksi vuosiksi. Yleensä homma kuitenkin lähtee rullaamaan heti ensimmäisen työpaikan jälkeen", Rovamo toteaa. Useat valmistuneet korostivat, että laitoksilla pitäisi olla enemmän yhteyksiä työelämään, ja opiskelijoilla tulisi olla mahd o l l i s u u s työharjoitteluun. Osa vastaajista toi esille myös sen, eitä koulutus oli heidän mielestään liian teoreettista tai tutkimuspainotteista eikä vastannut työelämän tarpeita.» Raportit ovai luettavissa netissä osoitteessa: http://www.iyu.fi/rekrytointi/sijseur.htm tai paperiversiona rekrytointipalvelussa hallintoviraston toisessa kerroksessa. Jp OPINNÄYTTEITÄ ei enaa skannaffa kirjastossa HELMIKUUN 14. PÄIVÄN jälkeen Jyväskylän yliopiston kirjasto ci enää ole skannannut opinnäytetöiden paperiversioita verkkoon. Paperimuodossa saapuvat työt luetteloidaan |a säilytyspaikaksi merkitään kyseessä oleva ainelaitos! Verkkoon menevät opinnäytteet on lähetettävä valmiiksi pdf-muodossa. Yliopiston kirjaston julkaisuknordinaatton Pekka Olshon mukaan 99 prosenttia opinnäytetöistä on kuumettu jo vainuiksi sähköisesti Siksi työn tulostaminen ensin pape-. rillejä sitten skannerin kautta nettiin on turhaa Lisaksi skannaami-.' ncn on erittäin hidasta ja työlästä "Skannatuista töistä generoidut pdf-tiedostot ovat tiedostokooltaan huomattavasti suurempia kuin ne, jotka Siiamme nyt vainuiksi sähköisinä. Tämä on juuri yksi suuri syy, miksi opinnäytteiden sähköiseen vastaanottamiseen ylväänsä siirryttiin", selvittää Olsbo. UUDISTUKSEN tarkoituksena on helpottaa julkaisujen luettelointia ja käyttämistä nettisivuilla. Myös kirjastossa tehtävä luettelointi helpottuu. "Opiskelijalle ehkä suurin ongelma on juuri työn muuttaminen pdf-muotoon. Olemme asentaneet kirjaston mikroluokan tietokoneille ohjelman, jolla tämä käy hyvin yksinkertaisesti. Tarvittaessa myös annamme konsultointiapua." Opiskelijan ei tarvitse enaa erikseen toimittaa opinnäytettä kirjastoon, vaan siirtäminen tapahtuu sähköisesti kirjaston verkkosivujen kautta. "Opiskelija täyttää netissä lomakkeen, johon työ tulee liitetiedostona. Ennen palveluun pääsyä tulee täyttää yhteystietolomake. Jossa kysytään sähköpostitunnusta." Talla varmistetaan, että opiskelija on meidän yliopistostamme'. Olsbo toteaa MIKÄLI OPISKELIJA EI halua opinnäytettään verkkoon, voi lian kuitenkin toimittaa sen sähköisessä muodossa kirjastoon arkistoitavaksi ja luetteloitavaksi. Paperiversioista kirjasto tarvitsee kopiot nimiösi' vuista ja tiivistelmästä. PETRUS KOSKIMIES Ohjeita opinnäytteiden |ulkoisusto ia luovu' luksesto löytyy kirjoston verkkosivuilta. Lisäksi ohjeita antovot Kirjovitriini (p. 014-260 3418, kirvit@librory.jyu.fi), Pekka Olsbo (014-260 3388, pekka.ol5bo@library.1yu.fi) sekö Veli-Matti Häkkinen (014-260 3418, v . ii-matti.Hokkinentöilibrory.iyu '''• eiih! T A U A P A I S T A U A J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA P U I V A T E P Ä K O H T I A , J O I T A TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Lyhenteet paremmuusjärjestyksessä Jyväskylän yliopisto tavoittelee oikeutta antaa Dl-tutkintoja. Aiheesta on keskusteltu niin Keskisuomalaisessa kuin Jylkkärissäkin (2/2003). Vaasan yliopisto sai halutun oikeuden viime vuonna, ja tämä aluepoliittinen toimenpide aiheutti nähtävästi eräänlaisen "meille kans" -dominoilmiön. Vaasan yliopisto oli hajasijoituspaikoista edellytyksiltään selvästi heikoin, ja siksipä päätös antoi samalla argumentii kirkkaasti vahvemmille hakijoille, kuten Jyväskylälle ja Turulle. Turussa tosin diplomi-insinöörin tutkintoja antaa jo Abo Akademi. Opetusministeriön asettama selvitysmies.Kari-Pekka Estola päätyi viime syksynä suosittamaan Jyväskylän yliopistolle nykyisenkaltaista panostamista luonnontieteisiin ja informaatioteknologiaan. Jyväskylän yliopiston maisterikoulutus on tekniikkaa lähellä olevilla aloilla korkeatasoista. Tästä viimeisin osoitus on fysiikan laitoksen saama valtakunnallinen koulutuksen laatuyksikköpalkinto. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on insinöörejä kouluttava tekniikan ja liikenteen alan yksikkö. Selvitysmies Estolan mielestä keskisuomalaisen elinkeinoelämän insinööritarve pitäisi tyydyttää ammattikorkeakoulusta valmistuvilla insinööreillä. Tälle linjaukselle ci Jyväskylän yliopistosta löydy ymmärrystä. Perusteluna on, että Keski-Suomessa sijaitsee valtakunnallisestikin ajatellen vientiteollisuutemme keskeisimpiä yrityksiä. Mikä itsessään pitää toki paikkansa. Sanotaan suoraan. Jyväskylän yliopis-! tossa luonnontieteitä ja informaatiotek-; nologiaa opiskelemalla saa samanarvoi1 set tiedä ja taidot kum teknillisissä korkeakouluissa, mutta täällä koulutuksen päätteeksi saa "vain" FM-tutkinnon^ Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistunut insinööri (AMK) puoles-* taan ei näköjään kelpaa mihinkään. Jyväskylässä koulutetaan insinöörejä (AMK) ja tasokkaita filosofian maistereita. Elinkeinoelämän mielestä kunv maikkaan ryhmälle ei ole käyttöä,; vaan tarvittaisiin jyväskyläläisiä diplomi-insinöörejä. Yliopisto näyttää ole-! van asiasta samaa mieltä mystisen elin-) keinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä" katsoo tarvitsevansa diplomi insinöö1 rejä. Se ei arvosta maistereita eikä tarvitse amk-insinöörejä. Sorry, kaverit. ', ANTTI VESALA, JYYN KOPO-SIHTEER1
1 Jyväskylin Ylioppilaslehti 3/2003 KUUTOSSIVUNKUVA "Kissa vieköön!" ALEKSANTERI-INSTITUUTTI Loikkaa itään! Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulun toiminta jatkuu kolmentoista suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun muodostaman verkoston voimin. Maistcrikoulussa opiskelija voi erikoistua oman alansa lähtökohdista Venäjään ja Ilä-Eurooppaan. Maistcrikouluun otetaan nyt uusi erä opiskelijoita. Hakuaika päättyy 17.3. 2003. Tähän ohjelmaan voivat hakea Suomen eri yliopistoissa ylempää perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Hakijalla pitää olla suoritettuna 80 opintoviikkoa, johon sisältyvät vähintään aineopinnot cli cum laude -taso pääaineessa (poikkeukscnakauppakorkcakoulutja Vaasan yliopisto) sekä muita tutkintoon liittyviä opintoja. Maisterikoulun opinnot muodostavat osan opiskelijan perustutkinnostapa hän valmistuu normaalisti siitä yliopistosta ja tiedekunnasta, jossa on kirjoilla. Maisterikoulussaon tarjollakolmcntoistayliopiston opctustarjonta.jostaopiskelija voi valita mieleisensä kurssit aikataulujensa ja resurssiensa mukaan. Opinnot toisessa yliopistossa ovat maksuttomia. Maistcrikoulu tukee mahdollisuuksien mukaan opiskelijalle aiheutuvia matka-ja asumiskustannuksia. Opetus alkaa yhteisellä seitsemän päivän mittaisella kesäkoululla elokuun lopulla. Siihen on valmistauduttava kirjoittamalla essee tai gradun tutkimussuunnitelma. Kesäkoulun täysihoidosta veloitetaan n. 60 €. Hakulomake ja esite ovat saatavissa Aleksanteri-instituutin kotisivulta ja niitä voi myös tilata sähköpostitse tai postitse. Lisätiedot: Tapani Kaakkuriniemi, puh. 09-191 23836, c-mail: lapani.kaakkuriniemiiiilielsinki.fi Meri Herrala, puh. 09-191 24241 e-mail: nwri,htmlitf<rt]c|sinjli.fi Aleksanteri-instituutti PL 4 00014 Helsinginyliopisto puh.09-191 24175 (ax 09-191 23822 e-mail: alcksamcriiä;hctsink.i.n http:^ i 'www.hclsinki.n , nleksantcri PALAUTA OPINTOTUKEA, VÄLTY KOROILTA Oletko viime vuonna nostanut opintotukea ja saanut siinä sivussa vielä palkkaa tekemistäsi töistä? Nyt on aika tarkistaa, ylittävätkö tulot opintotuen vuositulorajan, sekä palauttaa mahdolliset ylimääräiset vuonna 2002 nostetut kuukaudet. Jos tuen palauttaa 31. maaliskuuta 2003 mennessä, tukikuukauden saa takaisin käyttöönsä ja samalla välttyy tukikuukausien takaisinperinnältä, jossa perittävään summaan liitetään 15 prosentin korotus. Jos liikaa maksetut tuet peritään myöhemmin tulovalvonnassa, takaisinperittyjä tukikuukausia ei saa uudelleen käytettäviksi. Palauta siis ylimääräinen opintotuki, niin säästät sekä rahaa että tukikuukausia. Tarkempia ohjeita opintotuen palauttamisesta saat hallintorakennuksen 2. kerroksen opintotukipalveluista sekä JYYn sosiaalisihteeriltä (puh. 260 3357, jyy-soposthteeri@cc.jyu.fi). OPINTOTUEN (OPINTORAHAN JA ASUMISLISÄN) SAAJIEN VAPAAN TULON RAJA Tukikuukausia vuodessa/Vapaan tulon raja (euroa/vuosi): 1/17170 2/16160 3/15150 4 / 1 4 1 4 5/13130 6/12 120 7/11 110 8 / 1 1 9 / 9 090 10/8 080 11/7070 12/6060 Tuloina otetaan huomioon kaikki veronalaiset bruttoansioja pääomatulot sekä toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat. Ilmoita olosuhdemuutosilmoituslomakkeella apuraha, harjoittelupalkka ja tulot ulkomailta. YLIOPISTO KASVAA HALLITUSTI Tutkimuksen ja opetuksen tason jatkuva parantaminen mainitaan Jyväskylän yliopiston toimintaja taloussuunnitelmassa 2004-2007 keskeisenä tavoitteena. Yliopiston aikoo myös nostaa opiskelijoiden määrää nykyisestä 15 opiskelijasta 16 000:een vuonna 2007. Aikuisopiskelijoiden tavoitemäärä on 30 000. Rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää suunnitelman mukaan "laadulla kilpaillun rahoituksen kasvattamiseen sekä yhteistyöhankkeiden lisäämiseen yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa". 'Yliopiston hallittu kasvu jatkuu", rehtori Aino Sallinen tiivistää. 'Toimintaja taloussuunnitelmaamme sisältyy ensimmäistä kertaa alueellisia kehittämishankkeita, jotka perustuvat yliopiston alueellisen kehittämisen strategioihin", Sallinen uutisoi. Yksi näistä alueellisista kehittämishankkeista on ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen, jota yliopisto toteuttaa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja useiden Keski-Suomen kumien kanssa. Uusia avauksia ovat myös Sotkamon kunnan Snowpolis-projekti, johon Jyväskylän yliopisto osallistuu yhdessä Kuopion ja Oulun yliopistojen kanssa, sekä yhteistyön tiivistäminen Chydeniusinstituutissa, mikä laajentaa yliopiston vaikutusaluetta Keski-Pohjanmaalla yhteistyössä Vaasan ja Oulun yliopistojen kanssa. Uudella suunnitelmakaudella yliopiston merkittävimpiin hankkeisiin kuuluu nanoteknologian kansainvälinen koulutus-, tutkimusja kehittämiskeskus. Nanotutkimuksen uudet läpimurrot edellyttävät uuden, eri tieteenaloja ja tutkijamenetelmiä hallitsevan, tutkijapolvcn kasvattamista. Lähivuosina valmistuu myös nanoteknologiseen tutkimukseen soveltuva uudisrakennus. Opettajapulan vähentämiseksi Jyväskylän yliopisto on valmis opettajankoulutuksen lisäämiseen eri opetuksen aloilla. Muina kehittämishankkeina yliopisto ilmoittaa olevansa halukas toteuttamaan muiden muassa liiketoimintaosaamista ja biotieteiden koulutusta koskevat hankkeet sekä suomenja englanninkielisiä maisteriohjelmia esimerkiksi liikuntabiologian, kansainvälisen kehitystyön ja kirjoittamisen aloilta. MUSICA-KUORO JUHLISTAA UUTTA LEVYÄ Kuoromusiikin ystäville on luvassa uusi levyllinen Pekka Kostiaisen sävellyksiä Musica-kuoron esittämänä. Kostiaisen sekakuorosarjoja sisältävä Poiiiako vai tyttö? -levy julkaistaan Kalevalan päivän tienoilla. Tämän kunniaksi Musica-kuoro esittää uuden levyn musiikkia Kostiaisen johtamana levynjulkistamistilaisuudessa lauantaina 1. maaliskuuta klo 19.00 Jyväskylän yliopiston M103-salissa, jossa kuullaan osia kaikista levyn sisältämistä sarjoista. Pakkasen luku on Kalevalan teksteihin sävelletty teos kuorolle ja esilaulajalle. Inkeriläistä kansanrunoutta edustavat puolestaan runonlaulaja Maria Luukan teksteihin sävelletyt teokset Marin tarina sekä Sulhasen tublaulut Ija //.joista jälkimmäiset perustuvat Luukan häänäytelmään. Näiden lisäksi ohjelmassa on Lauri Viidan Betonimylläri-kokoelmasta poimittuihin runoihin sävelletty Santrincn sarja. Poikako vai tyttö? on järjestyksessään neljäs Kostiainen conducts Kostiainen -äänite. Musicakuoro taltioi levyn huhtikuussa 2002. Äänitesarjan edellinen levy Mull' on heila ihana ilmestyi kaksi vuotta sitten ja se valittiin vuoden 2000 kuorolevyksi. Yhtenäiseen sointiin ja ilmaisuun kuoroa ohjaa varajohtaja ja äänenmuodostaja Sanna Kivinen. Pekka Kostiainen on johtanut yli 30 laulajan Musica-kuoroa siitä lähtien, kun se perustettiin yliopiston musiikkitieteen laitoksen yhteyteen 1977. VAUHKONEN PITÄÄ TAUKOA J o u n i Vauhkosen kolumnipalsta (vakiopaikka Jylkkarin Olennaisuuksia-aukeaman vasemmalla sivulla alalaidassa) siirtyy eduskuntavaalien ajaksi verkkoon (http;//koti.mbnet.fi/hautati/jouni/). Vauhkonen palaa kehiin Jylkkarin numerossa 5 (ilmestyy 19.3.1 L
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 9 MOT:n Backma ympäristÖToifhTffajat TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Ovatko ympäristöjoumalistit kritiikittömiä missionisteja? Ajaako heitä eteenpäin yhteinen aateveljeys, jossa tarkoitus pyhittää keinot? Näin väitti YLE:n MOT-ohjelman toimittaja Martti Backman ympäristötoimittajille, opiskelijoille sekä muille Mitä saa sanoa seminaariin kokoontuneille Tourulassa 7. helmikuuta. Vastaansa hän sai tukun vastaväitteitä, joiden mukaan nimenomaan ympäristötoimittajat perehtyvät faktoihin ja tarkistuttavat juttunsa lähteillään herkemmin kuin kiireisemmät yleistoimittajat. Taloustoimittajien missioista puhumattakaan. TOISINAJATTELIJAN roolissa Lööppi ry:n ja Viestintätieteiden laitoksen järjestämässä ympäristöjoumalismin seminaarissa puhunut Martti Backman kertoi "silmiensä auenneen" vajaat kymmenen vuotta sitten. Hän luki tuolloin Helsingin Sanomista kirjoituksen, jossa Pentti Linkola väitti puolen miljoonan eliölajin kuolevan vuosittain sukupuuttoon. Tiedot olivat peräisin tiedekeskus I leurekasta, jonka aulassa oli asiasta kenova "tuomiopäivän laskuri". Laskurin kyljessä olevan taulun mukaan maailmassa oli noin 515 miljoonaa eliölajia. "Kirjoitin saapuvani kesällä 2003 katsomaan mittaria valokuvaajan kanssa. Tämän laskutavan mukaanhan maailman pitäisi tuolloin olla jo autio. Kerroin että menemme Heurekan pihalle ja katsomme, vieläköhän siellä on elämää, vieläköhän jossain kasvaa ruohonkorsia. Sittemmin Heureka on kaikessa hiljaisuudessa poistanut tämän maailmanlopun mittarinsa", Backman tykitti alustuksessaan. Hänen mielestään juuri ympäristötoimittajat näyttävät toimivan normaalin lähdekritiikin ulkopuolella. He esimerkiksi uskovat sanasia sanaan ympäristöjärjestöjä, jotka puolestaan ovat omaneduntavoittelijoita, jotkut suorastaan liikelaitoksia. 'Tarkoitus pyhittää keinot", hän tiivisti ympäristötoimittajien moraalia. Backman esitti toisen, tuoreemman esimerkin vääristyneestä uutisoinnista löytyneen Helsingin Sanomien sivulta 1. helmikuuta. Tämän Reutersin uutisen mukaan ilman lämpötila on napaseudulla lämmennyt viisi astetta viime vuosisadalla. Backman ryhtyi selvittämään asiaa ja totesi uutisen YK:n alaiselta UNEPilta tulleeksi ankaksi. "Se ei yksinkertaisesti ollut totta. UNEP oli muka halunnut sanoa, että kuluvan vuosisadan aikana lämpötilan odotetaan nousevan viidellä asteella. UNEPia voidaankin pitää radikaalina ympäristöjärjestönä." HELSINGIN SANOMIEN ympäristötoimittaja Kaarina Järventaus myönsi, että UNEPin tiedotteessa ollut virhe jäi toimituskiireiden alla huomaamatta. Hänen mielestään olisi ihanne, että Helsingin Sanomien kokoisessa uutisvälineessä olisi ilmastopolitiikkaan lodella perehtynyt toimittaja. Todellisuudessa näin ei ole. "Tästä ei seuraa, että kaikki ympäristötoimittajien kirjoittamat asiat olisivat epätosia. Ilmastokysymykset ovat sellaisia, että yhden toimittajan aika voisi mennä kokonaan perehtyessä penteleelliseen ilmastosopimusjuridiikkaan", hän latasi. Ympäristötieteiden laitoksen tutkija Ari Lampinen kertoi omalla osallaan, kuinka monimutkaisista ja epävarmoista asioista ilmastopolitiikassa on kyse. Järventauksen sekä ympäristötoimittaja Helena Telkärannan mukaan juun ympäristötoimittajilla on korkea työmoraali. Verrattuna yleistoimittajiin he pyrkivät tarkistamaan faktansa ja luetuttamaan juttunsa haastateltavillaan ennen artikkelin julkaisua. Tätä ei kiireisempi yleistoimittaja usein heidän mielestään ehdi tehdä. "Virheitä kyllä esiintyy, valitettavasti. Ympäristöasioita liioitellaan joskus, mutta toisaalta niitä myös vähätellään", Järventaus tarkensi. "Minä näen, että ympäristöjournalisiien tekemät virheet ovat tarkoitushakuisia, kritiikittömiä", Backman tulisti. Totta on, että toisinaan ympäristöjärjestöjen kannanottoja siteerataan suoraan. Aivan samoin siteerataan myös poliitikkoja ja esimerkiksi TT:n (Teollisuuden työnantajat) lausumia, vaikka niissäkin saattaa esiintyä virheitä", Järventaus argumentoi. TELKÄRANTA PENÄSI tarkennuksia ja lähteitä niille Backmanin väittämille, joiden mukaan eliölajeja olisi tänään enemmän kuin koskaan ja ihminen olisi tänään paremmin ravittu kuin aiemmin. Backman ei kiistänyt sukupuuttotahdin kiivautta, mutta puolusteli eliömäärien nykyistä runsautta nopealla lajiutumisella. Tässä hän käytti perusteena samaisen torpedoimansa UNEPin tekemää pientä kaaviota. Aikaväli tilastossa oli 600 miljoonaa vuotta, mitä Telkäranta kritisoi. "Voi olla että jo viime jääkaudella päästiin noihin lukuihin, kun mittakaava on noin iso", Telkäranta tykitti. "Voi olla että viime vuonna oli jonkin verran enemmän lajeja kuin tänä vuonna, olen valmis hyväksymään tällaisen tarkennuksen", Backman vastasi. Telkärannan mukaan nykyihmisistä hyvinvoi/via on vain 20 prosenttia ihmislajista cli länsimaiset ihmiset, kun taas Backmanin mukaan koko ihmislaji voi terveemmin ja ravitummin kuin koskaan, KESKUSTELU LAINEHTI ympäristöjournalismin etiikassa. Järventaus, Telkäranta sekä Keskisuomalaisen Heljä Korpijoki näkivät, että demokratia ja ympäristö ovat asioita, joita toimittajan tulisi edistää. "Mielestäni ympäristöjoumalismi on korkeatasoista ja ehkä juuri siksi, että ympäristötoimittajilla on missio. Kun ihminen kokee, että elämän säilyttäminen maapallolla on tavoittelemisen arvoista ja kokee työnsä olevan sidoksissa tähän, on loogista, että hän pyrkii tekemään työnsä korkeatasoisesti", Telkäranta selitti. Backmanin mukaan on olemassa velvollisuusja seuraamuseetikoita. Ensin mainitut tahtovat kertoa totuuden välittämättä seuraamuksista ja jälkimmäiset puolestaan haluavat edistää hyvää, "Seuraamuseetikoihin kuulumisella on omat haittansa. Tästä ovat esimerkkinä kommunistit", Backman lateli ja kauhisteli ajatusta, että journalistin vastuuseen käsitettäisiin vastuu luonnosta. Seminaarin kokoonkutsuja ja paneelin puheenjohtaja Jussi Laitinen esitteli välissä, että journalistin ohjeet sisältävät jo nyt vastuun luonnosta. JOURNALISTIIKAN yliassistentti Pirita Juppi korosti omassa puheenvuorossaan, kuinka kritiikin kohdistaminen erityisesti ympäristöjoumalisteihin ei ole reilua. "Esimerkiksi talousjournalisteilla on paljon enemmän omia intressejä pelissä kuin ympäristöjoumalisteilla. Jos taloustoimittaja puolustaa talouskasvua, niin tätä ei syytetä missiosta." "Täytyy myöntää, että raikeimmät ajat ovat jo takanapäin", Backman selitti missionistisesta ympäristöjournalismista, , Telkäranta penäsi Backmanilta vielä, mistä tunteesta kumpuaa halu olla mission vastaisella missiolla. "Mä kiistän, että tämä olisi tunnereaktio. Mulla tämä on ollut faktoista peräisin olevaa rationaalista toimintaa", Backman vastasi ja poistui salin myllerryksistä junalle.» Kaorino Järventaus (Helsingin Sanomat), Joonas Pörsti (Vihreä Lanka) ja Heljä Korpijoki (Keskisuomalainen) näkivät ympäristötoimittajat eri valossa kuin Martti Backman. vanppsaKKari Toiset sotii, toiset laihduttaa On taas ollut niin pirteää vahdata tätä maailman menoa. Uutisten seuraaminen niin lehdistä kuin telkkaristakin tuntuu ankealta, työltä. Lähinnä keski-ikäisistä miehistä koostuva lakivaliokunta päätti sitten, että kaikkien naisten ei tule olla keskenään tasa-arvoisia. Vain jos olet heteroparisuhteessa elävä nainen, sinulla on oikeus hedelmöityshoitoon. "Oikeanlaisessa" perheessä pitää kuulemma olla sekä isi että äiti. Suomessa 60 prosenttia avioliitoista ajautuu avioeroon. Millaista viestiä valiokunta lähettää kaikille näille avioeron tai vaikkapa toisen perheenpään menehtymisen kautta yksinhuoltajuudelle perustuville perheille? Eiköhän tärkeintä ole, että lapsi saa rakkautta, tuli se sitten yhdeltä tai kahdelta, naiselta tai miehellä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on ottanut pontevasti kantaa kyseistä lakiesitystä vastaan. Se vetoaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaan 2001/2128(1NI), joka kehottaa hallituksia tarjoamaan seksuaalija lisääntymispalveluita ilman seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai perhesuhteisiin perustuvaa syrjintää. Lakiesitys jäi sentään jäähylle, odottamaan seuraavaa eduskuntaa. Ehkä lakivaliokunnastakin voisi muodostua tuolloin muutakin kuin kärjistetysti sanottuna, tiedän konservatiivisten. keski-ikäisten äijien kerho. Ehkä. Päivänä toisena (9.2) YLE:n puolenysin uutisissa näytettiin malleja pyörähtelemässä Nahkanäyttclyssä Vantaan Fur Centerillä. Eläimen turkkia näkyi esimerkiksi pitkissä hameissa ilmeisen muodikkaina raitoina. Turkissomisteet ovat nyt kuulemma pop. Maaliskuun alusta Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n toiminnanjohtajana aloittava Michael Hornborg totesi mallien keikuttelujen jälkeen: "Eläinten hyvinvointi on meille kaikkein tärkeintä." Luulisin kettujen voivan huomattavasti paremmin, jos ne saisivat itse pitää turkkinsa ja me ihmiset kutoisimme hamosiimme muodikkaat raidat vaikkapa puuvillasta. Bush ja Blair haluavat sotaa, keinoja kaihtamatta. Hesarista (13.2) oli sitten niin vinkeetä lukea, kuinka "uusia" "todisteita" sotaintoilulle kaivetaan muun muassa kahdentoista vuoden takaisista opiskelijaiudämuksista, kirjoitusvirheineen kaikkineen. Kaikki puhuvat sodasta ja eurooppalaiset tuntuvat enenevässä määrin tuomitsevan kahden B:n aikeet. Samaan aikaan tässä melko lähellä, Tsetsheniassa, soditaan koko ajan. Mutta tämä sota on pitkäkestoisuudessaan unohtunut medioistakin. Iltalehtien lööpit vain huutavat, kuinka missi-Annan joko pitäisi tai ei pitäisi laihduttaa. Jesses, ovathan hänen mittansa "jopa" 176759, kyllä niistä kannattaakin puhua. Uutistulvan melskeessä sitä tuntee itsensä niin pieneksi. Enhän minä voi tehdä mitään. Tallustelin rauhanmarssilla täällä piskuisessa Jyväskylän maailmankolkassa, mitä se auttoi. Mutta ehkä sittenkin. Samana päivänä (15.2) marssittiin niin monessa muussakin kaupungissa ja maassa, että kyllä se jonkinlaista signaalia antoi Käsi kädessä kavereiden kanssa mielenosoittaminen toi myös itselleni jonkinlaista rauhan tunnetta. Siitä, että on ihmisiä, jotka välittävät. Muustakin kuin laihduttamisesta. MIIRA RAUHAMÄKI
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 TT r nr nr "Tuntemattomat" laitokset, osa 1/6: olvikulmia TEKSTI: ANNUKKA PALONIEMI JA LILJA SAIKKONEN, KUVA: LILJA SAIKKONEN Biomekaniikan demolla tehdään EMG-mittauksia. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA Ei ole Yhteiskuntapolitiikka-lehti kallis normaalistikaan, m u t t a opiskelijat saavat sen puoleen hintaan: kuusi n u m e r o a yhteensä 13 euroa eli 2 , 1 7 e u r o a per satasivuinen numero. Tilaa heti, niin ehdit saamaan maaliskuussa ilmestyvän y k k ö s n u m e r o n . N u m e r o n sisältää m m . seuraavat artikkelityyppiset kirjoitukset: Pääkirjoitus M a t t i Virtanen Mikä sosiaalialan kehitystä ohjaa? Artikkelit Olli Nylander & M i k k o Nenonen & Pirjo Stähle Informaatio-ohjauksesta tietointensiiviseen vuorovaikutukseen terveydenhuollon kehittämisessä A n t t i Saloniemi & Pekka Virtanen & Simo A h o & Hannu Koponen & Jussi Vahtera Työttömän työelämä työllisyysvaroin tuetun työn sisältö ja merkitykset Henrik Linderborg Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena Analyysit Pirkko-Liisa Rauhala Tehtävä Udmurtiassa Tapio Bergholm Työmarkkinajärjestöt ja Suomen lapsilisäjärjestelmän synty Avaukset Thomas Karlsson & Pia Mäkelä & Christoffer Tigerstedt & Esa Österberg Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa Heikki Hiilamo Työ kannustaa enemmän kuin laskelmat osoittavat Victor Savtschenko Vammaisten työllisyyskysymysten monet ulottuvuudet M a t t i Virtanen Tieteellisen kirjoittamisen estetiikasta Keskustelua Pentti Karvonen Erilaisuuden kohtaamisesta Johan Sandelin Huumepolitiikka ja moraali — kiinnostavia kysymyksiä, kyseenalaisia vastauksia Kysely YP:n lukijoille Ajatusten Tonava YP ilmestyy kuudesti vuodessa. Vuosikerta 26 euroa, opiskelijoille 13 euroa. Tilaukset: Bengt Jansson, bengt.jansson@stakes.fi. fax: (09) 39672191, puh. (09) 39672200. OSAISITKO LUETELLA yliopistomme kaikki 23 laitosta? Entä tietäisitkö, mitä niissä tapahtuu? Esittelemme tässä sarjassa muutamia vähemmän tunnettuja laitoksia, joista ensimmäisenä otamme käsittelyyn liikuntabiologian laitoksen. SANA LIIKUNTABIOLOGIA ON monelle täysin vieras. Tietojärjestelmätiedettä ja tietotekniikkaa opiskelevat Make ja Sepi (nimet muutettu) pähkäilevät: "Ei se lavallista liikuntaa voi olla... eikä se biologiaakaan ole... Se on se kultainen keskitie!" Lisäksi pojat epäilevät liikuntabiologien valmistavan hormoneja. Lozzilta bongatut vcnäjänopiskelijat arvailevat liikuntabiologiaa opiskelemaan hakeutuvan sellaisten urheilijoiden, jotka eivät halua liikunnanopettajiksi. Tyypillinen liikuntabiologi on tyttöjen mukaan hygieeninen, terve ja viihtyy laboratorio-oloissa. TODELLISUUDESSA liikuntabiologian laitoksella keskitytään fyysisen suorituksen ja ihmisruumiin biologisten toimintojen väliseen vuorovaikutukseen. Tätä pääongelmaa tutkitaan kahdessa koulutusohjelmassa, jotka ovat biomekaniikka ja valmennusja testausoppi. Uusin suuntautumisvaihtoehto ja tutkimusalue on hyvinvointiteknologia. Erikoistutkija Vesa Linnamo kertoo laitoksen olevan yliopiston kansainvälisin. "Meidät tunnetaan tuolla maailmalla paremmin kuin koti-Suomessa. Hyvin harvoin soitamme lehtimiehet paikalle kun jotain teemme." Linnamon mukaan suurin osa suomalaisista huippuvalmentajista on valmistunut juuri täältä. Lisäksi valmistuneita sijoittuu lääke-esittelijöiksi tai vaikkapa urheiluopiston rehtoreiksi. BIOMEKANIIKAN LUENNOLLA kuultua: "Jos lihasta stimuloidaan erikseen 50 ja 30 hertsillä, saadaan aikaan sama voiman maksimitaso. Olennaista on aikataso." Toista vuotta biomekaniikkaa opiskeleva Ilkka Jarva pitää alaa hauskana. "Tämä on mielenkiintoisempaa kuin edellinen pääaineeni matematiikka", hän toteaa. "Tosin muut liikunnan opiskelijat luulevat meidän tekevän vain polvikulman mittauksia."» fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9 / 2 . MATKAILUA JA VISIOINTIA "PELOTTAA IHAN helvetisti mennä leikkauttamaan viisaudenhammas. Se poistetaan kahessa erässä, ja sitte onki hetken puolet naamasta puuduksissa ja tunnottomana." Hammaslääkäri siis kutsuu Anssia hyvin pian. Mutta [uksillemme kuuluu myös hyvää, sillä herra on käynyt matkailemassa. Ja bussikortti vinkui punaisena. "Kävin vähä reissaamassa tässä yks päivä. Näin kaikenlaisia paikkoja kuten Kuokkalan, Palokan ja Laajavuoren. Eli ajelin linja-autolla niin pitkälle kuin mahdollista ja takaisin." REISSU EI hirveästi avartanut Anssia, mutta tarkoituksena on ottaa sama uusiksi mikäli aikaa löytyy. "Tää on halpa perhematka. Seuraavaks otan mukaan pienen porukan, jotain hyvää ruokaa ja juomaa ja sitten taas tien päälle. Tää on myös hyvä vaihtoehto baarille. Jos omistaa bussikortin, mutta raha ei riitä juhlimiseen, niin siitä vain matkailemaan", opastaa Anssi. JOSSAIN vaiheessa haastattelua puheet kääntyivät baareihin ja siihen, miten niistä voi päästä ulos henkilökunnan avustuksella. Tästä Anssille muistui mieleen tapaus seinäjokelaisessa baarissa, joka poiki myös vision samantyyppisestä tempauksesta. TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES "Me nähtiin kerran kamujen kans Seinäjoella äijä, joka oli pukeutunut Harry Potteriksi. Sillä siis oli viitta, taikasauva, rillit ja semmonen noita-akkamainen hattu. Se oli niin hauska näky. et me alettiin visioimaan josko joskus pukeutuisi Turtleseiksi ja menis baariin bilettään. Sitten myöhemmin sinne tulis vaikka Silppuri, joka on Tunlesien pahin vihollinen, ja alettais rähinöiSIINÄ VOISI olla portsarinkin pää pyörällä, kun neljä kilpikonnaa ja yksi omituiseen asuun sonnustautunut mieshenkilö alkaa painia. "Mieti, jos siitä joutuis vielä putkaan, ja samassa kopissa olis joku deeku. Vähä se vois ihmetellä kun kilpikonna kiroilis vieressä. Tässä on vain pari käytännön ongelmaa. Esimerkiksi kuka pystyy pitämään koko illan semmoista kuumaa pukua päällä, ja vessassa voi olla turhan hankala asioida." Ideana tämä on ainakin toimittajan mielestä toteuttamisen arvoinen.»
Lettutieteen Vihtori Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 naista saattaa itkettää MARIKA SAA SEN AINA halutessaan, Elsa ei koskaan. Jonna ei sila välttämättä petipuuhiinsa kaipaakaan. Kolme naista paljastaa Lettutieteen Vihtorille orgasminsa salat. JONNA SAI ORGASMIN ensimmäistä kertaa noin 18-vuotiaana. Sitä ennen hän ehti harrastaa seksiä pitkään ilman hekuman huippua. "Luulin, että niiden kuuluu olla niitä aktiscksivaginaorgasmeja, mutia sitten tajusin eltci se niin tapahdu ollenkaan. Saattaa olla, että jopa luin itsetyydytysohjeita jostain lehdestä ja kokeilin. Siinä lehdessä siis valistetuin ihmisiä klitoriksesta. Se olikin hyvää valistusta. Sairasta, että vasia kahdeksantoistavuotiaana sai tietää itsestään tuollaista." Välillä Jonnaa ärsyttääkin, kun mies ei tajua, että vaginaorgasmeja on turha odottaa. Nykyään hän kuitenkin saa orgasmin vähintään kerran viikossa, ihmissuhieista ja mielentiloista riippuen. Hokema aivoista tärkeimpänä sukupuolielimenä pitää Jonnan suhteen paikkansa. "Pitää olla kiihottunut pään sisällä. Muuten se ei tule vaikka kuinka muuten olosuhteet olisivat hyvät ja kumppani myös." Orgasmin tärkeys Jonnan elämässä vaihtelee. Jos tarjolla on seksiä vain oman itsen kanssa, orgasmi on ehdottoman olennainen asia. Jonna ci silti aina edes halua saada orgasmia. Silloin, kun mies on saatavilla, ei orgasmi ole välttämätön. Kumppani nimittäin tekee seksistä erilaista. Orgasmin saaminen on hankalampaa, koska miestä joutuu neuvomaan. Toisaalta orgasmin voi silloin saada erilaisilla tavoilla: Suuseksin avulla se on Jonnan mukaan "tosihuippua". Eikä sanallinen kiihotuskaan haittaa tee. Millaisia Se sitten on? TEKSTI: LETTUTIETEEN VIHTORI, PIIRROS: J. NAI "Siistiä, yleensä. Sykkii sisällä ja päässä ja näkee valkoista. Joskus se saattoa laukaista muita juttuja, ja voi alkaa jopa itkettää heti sen saatua. Mutta sitä tapahtuu harvoin" MYÖS MARIKAN ORGASMI on klitorislähtöincn. "Helpoiten saan vatsallani omin tai miehen sormin, tai selällään nuolemisen tuloksena. Se on ensin sellainen 'kihisevä' tunne joka lihaksessa ja se tavallaan valtaa koko kropan voimistuen. Sitten se muuttuu suureksi krampiksi, ja hetken päästä joka lihas rentoutuu. Jos sen jälkeen klitorikseen koskee, se tuntuu inhottavalta tärähdykseltä. Pikkukrampil"SYKKII SISÄLLÄ JA PAAS5A JA NÄKEE VALKOISTA." Marika on harvinaislaatuinen onnentyttö, sillä "Ja sitten siitä tuli tavallaan sellainen huijausiso O tulee aina, kun hän niin haluaa. Miehestä kierre. Näin jälkikäteen ajateltuna tilanteessa olisi on hommassa hyötyä. ollut monta viisaampaa tapaa toimia, mutta voi "Mies tykkää katsoa, kun saan orgasmin. Mivoi... Ja näyttelemisen uskon yleensä uponneen." nusta taasen tuntuu ihanalta, kun minua katsotaan. Jos väitän, että anna olla, ei multa tule, mies JOILTAKIN MATKA SEITSEMÄNSIIN ci suostu lopettamaan, vaan hoilaa tilanteen siitaivaisiin ei onnistu, vaikka yritys olisi kuinka inhen malliin, että mä saan. Ei mitenkään pakonanokas. Elsa ei saa orgasmia. en ja painostaen, vaan hellästi ja rauhallisesti." "Muutaman kerran on ollut tunne eitä nyt on Nykyisessä suhteessaan Marikan ei siis ole larhyvin lähellä, hereillä ja kerran unessa. Muna ci vinnut teeskennellä orgasmia. Menneisyydessä ole tullut, ei " sellaistakin on sattunut. "Joskus tunnen itseni epäonnistuneeksi, epä"Miksiko? En tosiaan tiedä. Joskus homma on seksuaaliseksi, jotenkin luonnosta erillään olelakannut kiinnostamasta, ja olen näytellyt orgasvaksi. Mietin, että mikä minussa sen esiää. Miemin. jolloin homma uivallaan lopahtaa itsestään." tin. että en ehkä pysty luottamaan En pysty vain Moiiivina on ollut myös sääli. Eräs Marikan petiantamaan mennä. 1 lyvin harvoin ajattelen, että kumppaneista oli nimittäin "suikea panija" ja vika olisi suhteessani, kun en saa sila yksiökään leikkiorgasmeilla oli tarkoitus nostaa toisen itseKumppanista on kurjaa, että Elsa ei saa. Se tuntoa. rikkoo suhteen tasapainon. Elsa epäilee myös, etJ NAI -03 tä asia saa poikaystävän tuntemaan huonommuutta miehenä. I Iän yrittää välillä ehkä liikaakin, ja joskus taas ei tunnu ajattelevan sitä yhtään. Joku tasapaino simakin olisi hyvä. Se ci punaa suhdettamme. pulpahtelee vain välillä pinnalle." Pahimpina hetkinä orgasmiuomuudesta tulee Elsalle muiden elämän ongelmien symboli Yleensä hän ei kuitenkaan murehdi saamattomuuttaan. Useimmiten seksi on hyvää, ja yhdynnät sen paras puoli Sitäpaitsi Elsa on toiveikas ja uskoo vielä saavansa orgasmin, Muna millä keinoin, siinäpä pulma. "Ehkä minun todella pitäisi paneutua siihen, pohtia itseäni enemmän. Joskus taos ajattelen, elia minun pitäisi vain juoda pullo viinaa, juoksennella alasii metsässä ja panna. Eitä sillä selvä sitten ."• JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Jylkkärissä 1/1991 (23.1.1991) oli ilmoitus Kari Peitsamon keikasta YO-talolla tapahtuu... -palstalla. Toimituksen musiikkiekspenti Koskimies ihmettelee, miten kolmen soinnun perusmusiikkia voi veivata omaperäisesti:) 23.1. Kari Peitsamon Skootteri Se on vain rokkia ja jotkut jopa pitävät siitä... Kari Skoottereineen veivaa aina vaan kolmen soinnun perusmusiikkia, peiisamolaisen omaperäisellä otteella tosin. hämeenaho KOSKA VOIT SANOA ELÄNEESI? VÄHÄN NAveAlTAAtCIO)... K V t t i ' SITÄ OU SILLOIN NIIN LAP5/ '. MITÄKÖHÄN,.. LUOJA-ÖLI(0 1*5 ' T O T I A ! KAIKÖ *E INTOJA »PCAÖSHl! HUH Hui» ! OLIN SUUIN MflNESSA MvKAMA! ESIMERIKSI... NO... ItootCAvX-NIIN MC VVOVET VAIN VIERIVÄT".'
B3 JywäsMäB Ylioppilaslehti 3/2003 Jyiäskylin Ylioppilaslehti 3/2M3 j f l Jonot pitenevät riittävätkö YTHS:n resurssit? "Seuraava potilas.. / / TEKSTIT: ESA KLEMOLA, KUVAT: JYRKI BRANDT SUOMALAINEN opiskelijaterveydenhoito vietti viime vuonna 70-vuotissyntymäpäiviään. Vaatimattomasta alusta, eli Helsingin yliopistoopiskelijoiden keuhkokuvauksista, on päästy pitkälle. Nykyisin Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö, YTHS, huolehtii yli 130 000 yliopistoja korkeakouluopiskelijan terveydenja sairaanhoidosta sekä mielenterveysja hammaslääkäripalveluista kuudellatoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Jyväskylässäkin YTHS on toiminut lähes puoli vuosisataa, vuodesta 1955 alkaen. SAIRAALOIDEN JA terveyskeskusten pitkät jonotusajat, hoidon taso ja kalleus sekä stressaantunut henkilökunta ovat puhuttaneet Suomessa viime vuosina. Myös YTHS:ssä pitkät jonot ja resurssien vähyys ovat olleet arkipäivää, Jyväskylässä näin erityisesti hammashoidossa ja mielenterveyspalveluissa. Samalla ovat esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmat nousseet puheenaiheiksi täälläkin. "Kyllähän meihinkin vaikuttivat lamavuodet, silloin ei saatu juurikaan lisäresursseja. Viime vuosina säätiön hallitus ja rahoittajat ovat jossain määrin vastanneet opiskelijamäärien kasvuun ja esimerkiksi sijaisia on saatu lisää", Jyväskylän YTHS:n talouspäällikkö Tuula Alinen toteaa. JYVÄSKYLÄN ASEMALLA työskentelee tällä hetkellä kokopäivätoimisesti neljäkymmentä henkilöä. Lisäksi asemalla käy osa-aikaisesti puolentoista kymmentä ulkopuolista lääkäriä, psykologia ja puheterapeuttia. Alinen kertoo Jyväskylän aseman toivoneen ylimääräistä psykologin tointa mielenterveyspalveluihin, mutta sitä ei tänä vuonna saatu. "Meidän omat toiveemme ovat olleet ehkä Monet opiskelijat ovat tuskastelleet hammashoidon pitkiä jonotusaikoja Jyväskylässä. Akuutit tapaukset pyritään hoitamaan saman tien. Kuvassa hoitoa antaa hammaslääkäri Pia Heikkilä. hieman isompia kuin resurssit mitä olemme saaneet. YTHS:n hallitus antaa asemille vuosittain raharaamin, ja Jyväskylän asema sai täksi vuodeksi runsaat 2 miljoonaa euroa eli 187,42 euroa per opiskelija." Alisen mukaan opiskelijoiden palaute heidän saamistaan terveydenhoitopalveluista on YTHSJle tärkeää ja asiakaskunnan mielipiteitä pyritään seuraamaan myös Jyväskylässä. Jyväskylän asema järjestää vuosittain poiilaskyselyn, jossa selvitetään opiskelijoiden tyytyväisyyttä hoitopalveluihin. Tänä keväänä tutkimus järjestetään 8. huhtikuuta. OSAA OPISKELIJAKUNNASTA on kiukuttanut käyntimaksujen sekä vuosittaisen terveydenhoitomaksun kohoaminen. Tällä hetkellä käyntimaksut ja vajaan 32 euron suuruinen vuosimaksu ovat kuitenkin edelleen terveyskeskuskuksien ja yksityisten lääkäriasemien vastaavia halvempia. Yleislääkärillä käynti on säilynyt edelleen maksuttomana. Mahdollisimman hyvän perushoidon tarjoaminen ja opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitäminen ovat Jyväskylän YTHS:n ylilääkärin Pirjo Paajasen mukaan YTHS:n päätehtäviä. Tähän liittyen kaikki uudet opiskelijat kutsutaan maksuttomaan terveysja hammaslääkäriiarkastukseen ensimmäisen tai toisen vuoden aikana. Kaikkiin kalliisiin erikoislääkäripalveluihin eivät resurssit riitä, eikä niiden tarjoaminen ole Paajasen mielestä myöskään opiskelijaterveydenhuollon tarkoituksena. "Suurin osa opiskelijoiden lääkärillä käynneistä liittyy ehkäisyasioihin ja terveydenhoitajalla asioidaan puolestaan esimerkiksi hankkimassa rokotuksia sekä terveystarkastuksissa", Paajanen kertoo. PAAJASEN mukaan rokotuksia halutaan aikaisempaa selvästi useammin, koska opiskelijat myös matkustavat aikaisempaa huomattavasti enemmän ja kauemmas. Sen sijaan tuliaisina saadut erilaiset uudet ja eksoottiset taudit ovat YTHS:n käyttäjillä ainakin vielä harvinaisia, matkalla hankittuja vatsatauteja lukuunottamatta. Sukupuolitautien osalta tilanne on säilynyt ennallaan. Arkisemmista ongelmista korostuvat varsinkin opiskelijoiden niskaja haniaseudun vaivat. Jylkkärinldn palstoilla ajoittain tunteita puolin ja toisin nostattaneet huumeet eivät Paajasen mukaan juuri ole YTHS:n vastaanotolla näkyneet. "Alkoholin käyttö on useamman opiskelijan ongelma. Sen sijaan opiskelijat tupakoivat selvästi vähemmän kuin aikaisemmin." VIIME AIKOINA YTHS on kehittänyt verkkopalvelujaan, ja terveydenhoitosäätiön kotisivuilla (www.yths.fi) on viime vuodesta lähtien ollut pilottikäytössä henkilökohtainen, tietosuojattu intemet-neuvontapalvelu. Siinä opiskelijat ovat voineet kysyä luottamuksellisesti neuvoja lääkäreiltä sairauksiin ja terveyteen liittyvissä asioissa nelin välityksellä. Asiakaspalvelua on kehitetty myös potilasasiamiehen avulla. Hänen puoleensa voi YTHS:n Jyväskylän asemalla kääntyä, mikäli kokee saaneensa virheellistä tai epäasiallista hoitoa ja palvelua. PAAJASEN MIELESTÄ opiskelijat ymmärtävät yleensä hakeutua hoitoon ajoissa mikäli siihen on tarvetta, multa eivät aina ymmärrä peruttaa varaamiaan aikoja mikäli jättävät niitä käyttämättä. "Vuositasolla se aiheuttaa aika paljon ylimääräisiä kustannuksia ja kasvattaa jonoja, mutta siihen on vaikea puuttua." Hän toivookin, että YTHS:n asiakkaat ilmoittaisivat esteistään ajoissa. MONELLE OPISKELUNSA aloittavalle uusi ympäristö, sosiaalisten suhteiden puuttuminen ja yksinäisyys ovat isoja ongelmia, toisaalta gradu-vaiheessa paineet valmistumisesta saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Varsinkin ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden sekä gradu-vaiheessa olevien kohdalla opiskelupaineet ja muutokset elämäntilanteessa ovat usein suuria. Tilanteeseen on pyritty löytämään ratkaisuja esimerkiksi uudistuneen tutor-koulutuksen sekä Kehrä-projektin avulla. Tämän ylioppilaskuntien, yliopistojen, Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja YTHS:n yhteisprojektin tarkoituksena on edistää opiskelijoiden henkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Käytännössä Kehrä-projekti on näkynyt yliopistoissa esimerkiksi liikuntapäivien, luentojen ja terveystarkastusten muodossa. TUULA ALISEN MIELESTÄ opiskelijat asettavat nykyisin itselleen usein liian korkean vaatimustason ja pyrkivät täydellisyyteen, vaikka yliopisto ei sitä heiltä vaalisikaan. Kun sama toistuu myös vapaa-ajan puolella harrastuksissa ja sosiaalisissa suhteissa, seurauksena voi olla loppuunpalaminen ja masentuminen. Opintoputki-ajaitelu ei Alisen ja Paajasen mielestä myöskään sovi kaikille. "Luovan joutilaisuuden merkitys kovan työnteon vastapainona unohtuu nykyisin usein. Raskaan työnteon vastapainoksi pitäisi myös osata rentoutua." Monet opiskelijat kärsivät yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden puutteesta. Paajanen toteaa, että ehkä OKL:n ja liikuntatieteiden opiskelijoita lukuunottamatta yliopistossa ei synny enää ryhmiä, jotka pysyisivät yhdessä läpi opintojen kuten vielä peruskoulussa tai T lukiossa. MIELENTERVEYSPALVELUIDEN ohella ovat hammashuollon jonotusajat aiheuttaneet ongelmia Jyväskylässä. Ylihammaslääkäri Kari Lyytisen mukaan tilanne on nyt kuitenkin viime vuotta parempi. Nykyisin YTHS:n palveluksessa on kuusi osa-aikaista hammaslääkäriä ja yksi hammashuoltaja. Lyytisen toiveissa olisi saada Jyväskylän opiskelijaterveydenhoitoon yksi hammaslääkärin toimi lisää. "Nykyiset resurssit eivät riitä kohtuudella ja opiskelijat joutuvat jonottamaan aika tavalla. Pahimmillaan hoitoonpääsyaika on ollut kaksikin kuukautta, mikä on tarkoittanut sitä, että ehkä osa opiskelijoista jättää mielummin hampaansa hoidattamatta kuin jonottaa niin pitkään. Kovin paljon opiskelijoilla ei kuitenkaan ole ollut vaihtoehtoja YTHS:n hammashuollon rinnalle, koska kaikki muut palvelut ovat paljon kalliimpia." Lyytisen mukaan YTHS on tällä hetkellä priorisoimassa hammashoitopalveluja kaikkialla Suomessa. Tämä merkitsee sitä, että jatkossa terveydenhoitosäätiön asemat keskittyvät puhtaasti perushammashoitoon. Erilaisia erikoispalveluja, kuten esimerkiksi oikomishoitoja, karsitaan rajusti. Lyytisen mielestä tämä vaikuttaa YTHS:n tarjoaman hammashuollon monipuolisuuteen. Hän kuitenkin korostaa, että akuutteihin ongelmiin eli esimerkiksi särkevään hampaaseen on tarjolla helpotusta välittömästi. "Pyrimme pitämään kiinni siitä, että akuuttitapauksessa vastaanotolle pääsee samana päivänä. Se on asia, joka on tärkeysjärjestyksemme kärjessä." YLIOPPILASKUNNAN sosiaalisihteeri Tuomas Viskari toteaa uskovansa, että opiskelijat ovat pääasiallisesti tyytyväisiä terveydenhuoltopalveluihinsa. Hän pitää hyvänä asiana erityisesti sitä, että hammashoidon puolella jonot ovat lyhentyneet. Resurssit eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole täysin pysyneet Jyväskylässä kasvavan opiskelijamäärän tasalla, nykyisin YTHS:n palveluita kun käyttää täällä lähes 12 000 opiskelijaa. Pahimmat pullonkaulat löytyvät sosiaalisihteerin mielestä tällä hetkellä mielenterveyspalveluista. Viskari toteaa, ettei YTHS:n olemassaoloa organisaationa ole kyseenalaistettu ulkopuolisten taholta. Suuri kysymys on kuitenkin ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden terveydenhoidon ratkaiseminen tulevaisuudessa. "AMK:t ovat ihmetelleet, miksi nykyisen kaltaisia palveluita on tarjolla yliopistoja korkeakouluopiskelijoille, mutta muille ei." NYKYISIN OPISKELIJOIDEN ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä vuosittain maksamat terveydenhoitomaksut sekä YTHS:n käyntimaksut kattavat terveydenhoitosäätiön budjetista vajaan viidenneksen. Tärkein osapuoli säätiön rahoituksessa on kuitenkin Kansaneläkelaitos 60 prosentin osuudella. Lisäksi Opiskelijat kärsivät nykyisin entistä enemmän niskaja hartiakivuista sekä masennuksesta, mutta YTHS:n mukaan suurin osa käynneistä liittyy rokotuksiin ja rutiinitarkistuksiin. Kuvassa vastaanottotiskin takana palvelee Päivi Kastepohja. kunnat osallistuvat YTHS:n toiminnan rahoittamiseen. Viskari kertoo, ettei opiskelijoiden suhteellisen rahoitusosuuden nostamisia ole vakavissaan viime aikoina vaadittu. Sen sijaan opiskelijoiden taholta kuulee hänen mukaansa silloin tällöin toiveita hoitomaksujen alentamisesta. "Käyntimaksut nousivat viime vuodenvaihteessa, ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksua korotettiin viimeksi viimeksi syksyllä 2000. Jo edellisen korotuksen yhteydessä varauduttiin tuleviin korotuksiin, joten paineita siihen suuntaan on", Viskari toteaa. OPISKELIJOIDEN vaikutusmahdollisuuksia Viskari pitää säätiössä yleensä ottaen hyvinä. SYLJlä on edustus sekä terveydenhoitosäätiön valtuuskunnassa että sen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemassa hallituksessa. Jyväskylässä ylioppilaskunnan edustaja osallistuu paikallisen YTHS:n kokouksiin. Sosiaalisihteerin mielestä ylioppilaskuntien mahdollisuus puuttua esimerkiksi terveysvalistukseen on vahvan asiantuntijaorganisaation rinnalla hieman rajallinen. "Olemme kuitenkin keskustelleet esimerkiksi siitä, miten YTHS ottaa toiminnassaan huomioon erilaiset vähemmistöryhmät, kuten maahanmuuttajat ja seksuaaliset vähemmistöt. Mielestäni ylioppilaskunnat voivat toimia tehokkaana tiedonvälityskanavana ja miettiä tapoja siihen, miten tietoa saataisiin paremmin esiin. Korkeakouluopiskelijat ovat aika hyvin perillä omien elämäntapojensa terveysvaikutuksista ja tietoa saa, jos näkee vaivaa."» Nykyään Pitkäkadulla sijaitseva YTHS:n terveysasema on toiminut Jyväskylässä jo lähes 50 vuoden ajan. Ruuhkat eivät haittaa. asiallista palvelua PERJANTAI-ILTAPÄIVÄ ON hiljaista aikaa Jyväskylän YTHS:n asemalla Pitkäkadulla. Lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle jonottaneet vaikuttavat varsin tyytyväisiltä terveydenhoitosäätiön palveluihin, vaikka vastaanotolle pääsyn nopeus jättääkin heidän mielestään toivomisen varaa. Linda Söderholm on tyytyväinen YTHS:n palveluihin, vaikka hänen mukaansa varsinkin hammashoidon jonoissa on ollut ruuhkaa. "Kysyntää on enemmän kuin resursseja, mutta minun ei ole tarvinnut silti jonottaa hirveän paljon." JOURNALISTIIKKAA LUKEVAN Noora Pohjosen mielestä YTHS:n asema on tavallista terveyskeskusta mukavampi paikka käydä. Noora toteaa, että yliopisto-opiskelijat ovat etuoikeutettuja, koska saavat käyttää omia terveydenhoitopalveluja. Hammaslääkärin käyntimaksua hän pitää korkeanlaisena. mutta muuten hintataso on hänen mielestä kohdallaan. Nooran mielestä hoitoon pääsee yleensä siedettävän nopeasti, jos ei YTHS:lle, niin terveyskeskukseenkin voi hakeutua akuuteissa tapauksissa. Jotain huomautettavaa hän palvelusta kuitenkin löytää. "Yleinen mielipide on, että lääkärit ovat joskus hieman tylyjä." MYÖS LÄÄKÄRIN vastaanotolle jonottanut Tiina Partanen kertoo olleensa keskimäärin tyytyväinen niihin palveluihin, mitä on YTHSJlä tarvinnut. Hänkin kuitenkin toteaa hammaslääkänjonojen olleen kohtuullisen pitkiä. "Palvelu on ollut asiallista ja ystävällistä. Maksut ovat mielestäni olleet kohtuullisia, mutta nyt ne ovat nousseet, joten ehkä niissä on vähän toivomisen varaa."» + (•
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 + L O U N A S £ 1 1 • 1 6 I f Myös veeaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 c sisältää leivän, levitieen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJAT 3,60 c l j Tl 18.2. TO 20.2. MA 24.2. Tl 25.2. KE 26.2. PE 28.2. Kasvisjuusiokastike, spagetti Kasvispyttipannu Kasviskiusaus Kasvissosekeitto Kesäkurpitsaherkku Kasviskaalilaatikko Savukalakastike, spagetti Täytetyt jauhelihaohukaiset Juustoinen kirjolohikastike Currykala Mausteinen broilerpata Kaalilaatikko Jauhelihapihvi, Kalkkunakastike Lindströminpihvi Chili con camc Porsaanleike Kirjolohimurekepihvit herkkusienikastike PE 21.2. TO 27.2. MA 3.3. KE 19.2. Perunakuorukat, Kuorrutettu kasvismureke Yntipihvit, parsakastike Kesäkurpitsavuoka keitetyt kasvikset Gratinoidut tonnikalakääröt Uunimakkara, perunasose Silakkapihvit Nakkipannu O Q e Q O 1 O Riistapyörykät Värikäs uunikala Possustroganotf Maksaa kermakastikkeessa l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA UUTTA, VANHAA JA HALPAA Krane: Introductory Nuclear Physics, 2nd ed. (John Wiley& Sons, 1988) 5,00 eur Laudon & Laudon: Management Information Systems. Organization and Technology in the Networked Enterprise, 6th ed. (Prentice Hall International, 2000) 15,00 eur Lehninger, Nelson, Cox: Principles of Biochemistry, 2nd ed. (VVorth Publishers, 2000) 5,00 eur DJnverno: Introducing Einsteins Relativity (Clarendon Press, 1995) 5,00 eur Lay: Linear Algebra and Its Applications, 2nd ed. (Addison-VVesley) 20,00 eur Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus KfHm 3. Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovat/y JUHLAT tiedossa??? Toteutamme efämyksiä niin pieniin fqiin suuriinfqnjMaUiaisuuksiin meittä tai teiltä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat m y ö s yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi palvelujemme pariin. TERVETULOA TERVETULOA i Ilokivi, Keskussairaalantie 2 | Ti 18.02. Jean-Pierre Melville: Punainen ympyrä (Ranska 1970} Ti 25.02. Patrice Chereau: Intimacy iRanska/Iso-Briiannla 2001) Ti 04.03. Stacy Perältä: Dogtown and Z-Boys [USA 2001) Ti 11.03. Tom Tykwer: Heaven (R;msk>i/Saksa/Italia1so-Di:iannia'USA 2iX>2) Ti 18.03. Ashutosh Govvariker: Lagaan (totta 2 Esitykset tiistaisin klo 19.00. Liput 4/5 (. Baari auki, A-oikeudet. :lut iyy-kulttUUrisihtecnSix.iyu.fl, puh 014 2e033?p www.cc.ryu. kevät 2003 Ti 2 5 . 3 . Alfonso Cuarört: )a äitiäs kans {Mcksiko;l?SA 2001) Ti 01.04. Petter Na?ss: Elling (Norja 2001) Ti 08.04. Hayao Miyazaki: Henkien kätkemä (lapani 2001) Ti 15.04. Nicole Garcia: Valhe (Ran$ka/Svcit$i;Esp3nja 20021 L(u)ento odottaa Miksi et hankkisi hieman lisäväriä maisterin/tohtorintutkintoosi opiskelemalla lukukauden vaikkapa Italiassa, Irlannissa, Tsekeissä tai missä tahansa muussa EU-maassa? Erasmus-opiskelijavaihtopaikat Eurooppaan lukuvuodelle 2003-2004 ovat nyt haussa. Kullakin laitoksella on omat vaihtopaikkansa, joten lisätietoja kohteista saa oman laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä tai yliopiston kansainvälisistä palveluista: intl@jyu.fi, httpy/vAvvv.jyu.ri/mtl/opiskelijax-aihto/erasmus/ Haku päättyy 14. maaliskuuta. www.sonaatti.fi Kamat kirppikselle ja kiertoon! JYYn kulttuurivaliokunta järjestää kevättalven iloksi kirpputorin Ilokiven yläkenassa lauantaina 22.2.2003 kello 10-15. Myyntipaikkoja on 45 kappaletta (Ilokiven pöydät), paikan vuokra on I euro. Varaa paikkasi keskiviikkoon 19.2. mennessä, Sari 044 579 3535 tai Sanni 044 352 5435. Myyjille ovet avautuvat myyntipäivänä kello 9, Sopu sijaa antaa -periaatteella voi tuoda oman rekkitangon. Varaa mukaan oma, riittävä vaihlokassa. Tervetuloa! 4
JltMtorfM Ylioppilaslehti 3/2003 JB RIKOS KANNATTAA/ TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI, POSSULOGO: RIKOS RECORDS RIKOSPOSSU ON TUTTU logo jyväskyläläisille vaihtoehtoisen rytmimusiikin ystäville. Logon takaa löytyy vapaaehtoisvoimin pyörivä Rikos Records -levyfirma, joka sekä tuottaa levyjä että järjestää bileitä Ilokivessä noin kerran kuussa. Jyväskylän ohella firma on tullut tutuksi myös Tampereella ja Helsingissä vierailevana bilejärjestäjänä. Perjantaina 14. helmikuuta Ilokiveen kokoontui jälleen tanssilattian täydeltä ihmisiä viidensiin Rikoksen järjestämiin JyväsElektro-bileisiin. Lanteiden rytkyttäjinä toimivat muun muassa Rikoksen oma poika Dr Robotnik sekä Imatran Voima, Mr Velcro Fastener, Mono Junk ja dj:nä Dcom, Erkko sekä Iso-Timo. MONIKAAN BILEISSÄ kenkiään kuluttanut ei varmaan tullut ajatelleeksi, kuinka paljon vapaaehtoistyötä kekkereiden järjestäminen vaatii. Kuukausittaisten Rikosbileiden tulevaisuus onkin uhattu kuluvan kevään jälkeen, sillä "firman" pyörittäjät alkavat olla kyllästyneitä. Alkuperäisidea oli, että biletuotoilla voitaisiin kustantaa levyjä. Bileiden kulut ovat kuitenkin olleet niin kalliit, että "fyffeä" ei ole paljon käteen jäänyt. "Jatkossakin rikosbileitä kyllä tulee, mutta varmaankin harvemmin ja enemmän levynjulkaisumeiningillä", Heikki Halme Rikos Recordsista selventää. Kiitoksia Rikoksen voimakaksikko Halme ja Janne Granberg saavat kyllä paljon. Mutta se ei yksistään lämmitä, kun samaan aikaan tanssahtelijat ja talkooväki tuppaavat kaikkoamaan aina ennen bailujen loppusiivouksia. "Ei siinä ole järkeä, että itselle jää vain krapulan maku suuhun". Halme tiivistää. Seuraava Rikoksen tuottama levy eli Commodore C-64 -musiikkia vääntävän Teron Crackers Revenge ilmestyy Rikosbileiden tuntumassa 8. maaliskuuta. Jonossa on paljon muutakin, kuten kokopitkää lp:tä ja cd:tä Dr. Robotnikilta. "Se tulee olemaan elektroa, jossa on dub-elementtejä, valssikomppeja sekä maalailevaa ambienttia. Aikaisemmat levyni ovat olleet perinteisempää konemateriaalia", Dr Robotnik alias Janne Kaipainen lupailee, Firman reggae-pumppu Laulurastas sen sijaan pitää taukoa. HYVÄ MEININKI, HYVÄT tyypit ja hyvä musa, ne pitävät Rikos Recordsin toiminnassa. "Kaikki alkoi lokakuussa -99, Dominon femmatiistaissa. Me oltiin Heikin kanssa paljon tekemisissä omakustannelehtien ja musiikltiyhteyksien kautta. Tultiin sitten siihen tulokseen, että ympäristössä on paljon hyvää musiikkia, jota voisi tarjota ihmisille", Granberg summaa. "Meidän idea on julkaista hyvää musiikkia sitä arvostaville ihmisille". Halme lisää. Genrerajoituksia Rikos ei ole harrastanut. Artisteille ei anneta rajoituksia, mutta vinkkejä kyllä jaetaan ja keskusteluja käydään. "Meidän bändeillä ei tarvitse olla esikuvia. Kunhan musiikki on omaperäistä. Isot nimet ovat eksyneet rahateollisuuden valtavaan, kylmään suohon, mutta me olemme kuin taivaan lintu sen yllä". Halme vääntää. Tai käki, joka lennähtää ulos kellostaan", Granberg kälkatua SUURIN OSA Rikos-artisteista on jyväskyläläistä kansaa. Halmeen mukaan tämä on luonnollista, sillä kaupungista löytyy "hirveä määrä itseilmaisua harrastavia, osaavia ihmisiä". Mutta tästä ei poikien mielestä käy kiittäminen päättäjiä: "Jyväskylässä kulttuuriasioista päättää kulttuurieliitti. Päättäjät ovat itsekkäitä ja panostus keskittyy lähinnä heidän omaan tulevaisuuteensa eli varakkaisiin ikäihmisiin. Tämä näkyy selvästi kaupungin järjestämissä kulttuuritapahtumissa. Ne ovat sellaista korkealentoista paskaa", Granberg ja Halme puuskahtavat. RIKOKSEN harvinaislaatuisuutta levyfirmojen suossa kuvastaa vapaaehtoisuuden lisäksi myös se, että lähes kaikki tallenteet tehdään vinyylimuotoon. Puolan levy on toistaiseksi ainoa cdmuotoinen tallenne. Miesten mielestä kun cd-muotti on vain välivaihe. "Vinyylissä ääni on fyysisesti läsnä. Se on ohjailtavissa ja hallittavissa. Oikeilla laitteilla siitä saa paljon paremman äänen kuin cd:stä", Halme ja Granberg hehkuttavat. "Sitä paitsi vinyyli säilyy paremmin. Cd hajoaa muutamassa kymmenessä vuodessa. Vinyyli säilyttää soitettavuutensa periaatteessa ikuisesti, jos se ei ole liian lämpimässä paikassa", Kaipainen pähkailee. FIRMAN NIMI, RIKOS Records, kuvaa miesten mielestä jyväskyläläisten nuorten mielentilaa. "Rikos kannattaa", Halme heläyttää Rikospossun tunnuslauseen. Kannustaako lafka sitten nuoria pitkäkyntisten uralle? "Ei todellakaan. Niinessämme Rikos kuvaa ennemminkin nuorison mielentilaa, joka kumpuaa yhteiskuntamme tarjoamista runsaista kielloista ja vähistä mahdollisuuksista. Ennemminkin kannusiaisimme päättäjiä huomaamaan, että monilla paikkakunnilla nuorisolla ci ole muuta tekemistä kuin riehua assalla viinapullo kädessä, koska se viimeinenkin treenikämppä tai taidepaja myytiin pois vuosibudjetin kiristyessä." KAIKKI RIKOKSEN taiteilijoista eivät suinkaan kävele organisaatiota kuulemma kuvastavan punavihermustan värin alla, mutta useimmat haluavat musiikillaan ilmaista mielipiteitään yhteiskunnasta. "Se ei ole pelkkää hölynpölyä, vaan pistää jopa ajattelemaan. Musiikissa on viittauksia ihmisien pahuuteen ja ympäristön tilaan. Kantaa voi ottaa, monella lavalla", Kaipainen, Halme ja Granberg summailevat.» Lisätietoa: http://www.rikosrecords.com http://robotnik.rikosrecords.com Dr Robotnik alias Janne Kaipainen säihkyi Rikos-Elektron lavalla Ilokiven alakerrassa 14. helmikuuta. JYT KERHOILEE Jyväskylän ylioppilasteatterin kerho kokoontuu tänä keväänä parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 19-21 Lillukassa. Kaikki ylioppilasteattenin kuuluvat tai toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita JYT-kerhon ohjelmaan kuuluu mm. improvisaatioteatteria. Lisätiedot: pj. Matti Koistinen 044-279 5588
KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 i Storia TEKSTI JA KUVA: TOMMI PYLKKÖ Gunnar Lindstedt boo.com. It-kupla joka puhkesi. WSOY 2002 TILAA kirjasi netistä! Kuulostaa edelleen fiksulta idealta. Valitettavasti idean liiketaloudellisesti tuottava toteuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty Kolmisen vuotta sitten idean toteutusta olisi harva vastustellut Gunnar Lindstedtin sanoin arveltiin optimistisesti, että suuri osa kirjojen, leikkikalujen, kukkien, musiikin, lääkkeiden, lippujen, osakkeiden ja koiranruoan myynnistä siirtyisi internetiin. Boo.com, vaatteita netissä myyvä yritys, oli avattu silloin myös suomalaisille käyttäjille. Kokemusta nettikaupoista joillakin oli jo levykauppa Boxmanista sekä kirjaketju Bokusista. Edellä mainituilla verkkokaupoilla oli palvelua myös suomeksi, vaikkakin konttorien fyysinen sijainti on jäänyt monilla tilaajilla hämärän peittoon. Helsingin Lasipalatsin Meteorin joku saattaa muistaa. Kahvilan ohella se toimi myös verkkokirjakauppana. AMAZONIN kirjavalikoimiin tutustuneita miellyttivät uusien kilpailijoiden halvat toimitusmaksut. Olen kuullut antikvariaattien pitäjien valittavan kotimaassamme etenkin viime vuosina nopeasti kohonneista postimaksuista. Edullista kirjaa, tai kantakaan sellaista, on epätoivoisen kallista lähettää postiennakolla. Rahan lähettämistä normaalipostissahan ei koskaan suositella. Tiukan budjetin eläjille, kuten monille kurssitai opiskelukirjojen tilaajille, oli mieluista, että Bokus lähetti laskun paketin mukana. Samoin toimivat Boxman ja boo.com. Esimerkiksi Amazon.com otti tilauksen sekä maksun vastaan, ennen kuin kirja edes tilattiin tukusta. Hyvä puoli oli, että Amazonin toiminta oli ainakin aikoinaan taloudellisesti hyvin vakaalla pohjalla. JUHA SEPPÄLÄN VIIME syksyinen Yhtiökumppanit-romaani valitsi tapahtumakehyksekseen pienen suomalaisen it-firman. Romaani on aina "RUOTSALAISTEN NETTIRYNTÄYKSESSÄ TOTUUS O N TODELLAKIN TARUA MONINKERTAISESTI IHMEELLISEMPÄÄ." kaunokirjallinen teos, mutta varsin tylsältä Seppälän fiktio tuntuu boo.comin lukemisen jälkeen. Ruotsalaisten nettiryntäyksessä totuus on todellakin tarua moninkertaisesti ihmeellisempää. "Boo.com ei tarkoittanut mitään erityistä, mutta kuulosti hyvältä monella kielellä", totesi yrityksen perustajakolmikkoon kuulunut Kajsa Leander. Boo.com teki Euroopan ennätyksen riskipääoman hankkimisessa saaden kokoon 1,2 miljardia kruunua. Kun yritys lopetti toimintansa puolentoista vuoden jälkeen, sen omaisuus oli 120 000 dollaria ja velat 70 miljoonaa taalaa. Tunnusomaista aikakaudelle oli, että riskirahoitusta oli helpompaa hankkia todella paljon kuin kohtuullisesti. KIRJASSAAN LINDSTEDT VALOTTAA boo.comin epäonnistunutta tuhkimotarinaa suurelta osin Patrik Hedelinin näkökulmasta. Saa kuvan, ettei Hedelinkään kuulunut parhaiten käyttäytyviin miehiin, mutta hänen työmoraalinsa ja ammattitaitonsa olivat kuitenkin aivan toisenlaisella pohjalla kuin kahden muun perustajakolmikon jäsenen ex-valokuvamalli Kajsa Leanderin ja kirjallisuuden opiskelija Ernst Malmstenin. Malmsten on julkaissut oman kirjallisen versionsa tapahtumista nimellä B<x> Hoo: A Dot Corn Story. Vaikka osa Lindstedtin kirjan väitteistä olisikin väritettyä totuutta, ei tuo loinen historiikki kovin paljoa kiinnosta, jos lukee ensin boo.comin. O s i t tain yrityksen perustamisessa auttoi, että Leander ja Malmsten perustivat ensin kustantamon, sitten Bokusin. Patrik Hedelin kuitenkin huomasi boo.comin aikana, ettei kumpikaan kaksikosta lukenut pitJxän matkan lennoilla koskaan kirjoja. Työpari Leander-Malmsten sai yhden ensimmäisistä julkisuuden onnenpotkuistaan, kun YK myönsi heille mitalin New Yorkin runofestivaaleilla. Kun he perustivat kustantamoaan, he lähettivät lehdille viehättäviä mainoskuvia itsestään. Noin ei ollut kukaan aikaisemmin lanseerannut kustantamoa ainakaan Ruotsissa! BOO.COMILLE OLI COOLIN TRENDIN luojana toimiminen liiketoiminnan onnistuneisuutta tärkeämpää. Tilailin itse aikoinaan tuotteita sekä Boxmanista että Bokusista. Tilausten kanssa ci ollut suurempia ongelmia, vaikka kavereiden kertomukset joskus toista väittivätkin. Tosin toimitusajat heittivät Boxmanilla luvattoman paljon. Bokus, joka muutti nimensä myöhemmin bol.coirdksi, pystyi varsin ripeisiin toimituksiin. Boo.com oli aivan oma lukunsa. Tilasin herätemielessä boo.comista kaksi tuotetta, joista toisen palautin. Palautusrahoja jouduin odottelemaan pari kuukautta. Jossain välissä faksasin laskukuittini Tukholmaan, mutta annettu faksinumero oli väärä e n s i m m ä i sellä kerralla. Kaikkiaan rahojen palauttaminen kesti käsittämättömän pitkään, ja ruljanssi vaati yli kaksikymmentä sähköpostiviestiä. Eräässä saamassani viestissä luki seuraavaa: "Syy siihen on että maksu suorautuksesi ei rekisteröitynyt meillä jostain ihme syystä." Kun lukee kirjan, ei enää ihmettele, miksi boo.com ei toiminut käytännön tasolla. ENTÄ TÄNÄÄN? Ellei ulos kauppaan kipuaminen tuota suunnattomia vaikeuksia, kovinkaan moni ei ainakaan ruokaa netistä tilaile. Kirjaketju bol.com lopetti tilausten toimittamisen Suomessa vajaa vuosi sitten. Kun kirjoittaa netin hakupalveluun "suomalaiset verkkokirjakaupat", hakutulosten joukossa on verkkokirjakauppoja, mutta sitäkin helpommin ohjautuu kirjankustantamisen alkeiden pariin. Käy myös selväksi, etteivät suurimmat suomalaiset kustantajat myy suoraan verkossa tuotteitaan. Monilla pienemmillä kustantajilla on omat verkkosivunsa, mikä saattaa olla parasta mainosta, jos sivut ovat selkeät ja postimyynti toimii. Oma lukunsa ovat sitten nyrkkipajakustantamot. Verkosta löytyy myös käytetyn kirjallisuuden kauppoja sekä ns. verkkohuutokauppoja. Tietenkin vaikeasti löydettävän kirjallisuuden ostamiseen on edelleen olemassa ulkomailla toimivia verkkokauppoja, jos vain luottokortti löytyy povitaskusta. Kannattaa kuitenkin joskus miettiä, miten ihmisten tilaustietoja tai verkkokäyttäytymistä käytetään hyväksi esimerkiksi Amazonin verkkopalveluja kehitettäessä. IT-KUPLASTA SUOMALAISTEN tajuntaan jäivät Rytsölät, Interaktiivinen Satama ja surulliKUN YRITYS LOPETTI TOIMINTANSA PUOLENTOISTA VUODEN JÄLKEEN, SEN OMAISUUS OLI 120 000 DOLLARIA JA VELAT 70 MIUOONAA TAALAA. senkuuluisa TJ Group. Toisaalta voi lohduttautua sillä, että ruotsalaiset tuttavamme joutuivat maksamaan boo.com:in domain nimestä 3500 dollaria vieläpä Amerikkaan. Oliko se tarpeeksi nimestä, joka ei tarkoita mitään erityistä?»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3 / 2 3 Q ] Sotasankarit kotisohvalla TEKSTI; MARKUS LATVALA, KUVA: S U O M E N ELOKUVA-ARKISTO OLIPA KERRAN KAUKANA Amerikassa paikka nimeltä Hollywood, jonne kokoontui vanhasta Euroopasta tullut joukko siirtolaisia ja pakolaisia. Nämä sedät ja tädit pitivät kovasti taiteista, ja he päättivät esitellä erilaisia taitojaan elävissä kuvissa. Myöhemmin heistä tuli amerikkalaisia, ja Hollywoodissa tehtiin yhä enemmän ja enemmän eläviä kuvia. Suomen elokuva-arkiston kevään sarjassa nähdään muutama esimerkki vanhan Hollywoodin osaamisesta. Ensimmäisenä on vuorossa 19.2. esitettävä Marx-veljesten komedia Päivä sirkuksessa (USA 1939). KÖYHÄN JUUTALAISPERHEEN pojat, Groucho, Chico, Harpo, Zeppo ja Gummo Marx. hioivat komedianumerojaan pikkukaupunkeja kiertävissä vaudeville-esityksissä kunnes pääsivät 1930-luvun taitteessa siirtämään ne valkokankaalle. Syntyi sarja anarkistisia komcdiaklassikkoja, muun muassa Hevosen sulat ja Neljä naurettavaa naapuria. Päivä sirkuksessa ei aivan yllä näiden tasolle, sillä 30-luvun puolivälissä Marx-veljekset olivat siirtyneet suuren MGM-studion leipiin, ja siellä heidän tavaramerkkiään, sosiaalisiin instituutioihin tähdättyjä herjoja, pehmennettiin myynnin edistämiseksi. Tästä huolimatta Groucholla, Chicolla ja Harpolla oli edelleen käytössään muhkea arsenaali mehukkaita solvauksia ja mykkää tuhovoimaa. Ai niin, elokuvan heppoinen juoni seuraa Marxien toimia vararikon uhkaaman sirkuksen pelastamiseksi. Mukana on myös musiikkinumeroja ja se pakollinen kuteva nuoripari. LÄNTISESSÄ SAKSASSA, Elsassissa, vuonna 1902 syntynyt William NVyler lähti 1920-luvun alussa Hollywoodiin, sai töitä Universal-studioilta ja pääsi ohjaamaan ensimmäisen länkkärinsä vuonna 1925. Tästä käynnistyi taiteilijaura, joka huipentui 1930-40 -lukujen melodraamoihin ja perhekuvauksiin. Tällä kaudella on peräisin myös 26. helmikuuta esitettävä tunnekylläinen draama Parhaat vuodet (USA 1946). Tarina kuvaa kolmen kotiutuvan sotilaan vaikeuksia sopeutua siviilielämään. Sodan jälkeen mikään ei ole entisellään, eivät kaverukset eikä se pikkukaupunki, johon he palaavat. Parhaat vuodet peilaa tarkasti sodasta toipuvan kansan tuntoja, toimeliaisuutta ja sen alla piilevää kyynisyyttä. PARHAAT VUODET ON kenties merkittävin työ William Wylerin komealla, lähes 50 vuolta kestäneellä Hollyvvood-uralla. Menestys elokuvan ihmemaassa ei kuitenkaan sumentanut ohjaajan arvostelukykyä: hänen mukaansa "Hollywood tuskin heijastaa sitä maailmaa ja aikaa jossa elämme".» Suomen elokuva-orkiston esitykset kaupunginkirioston Minnonsolisso keskiviikkoisin klo 18.00. Parhaat vuoteni -elokuva on tunnekylläinen draama. Kampus Kinon . x ... x fyysiset viikot TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: H T T P : / / W W W . C C . J Y U . F I / I L O K I V I / K I N O K U V A T / SEURAAVA KAMPUS Kinon kaksiviikkoinen kuluu hyvin fyysisissä merkeissä. Tiistaina 25.2. nähdään maailmalla kohuakin herättänyt Patrice Chtreaun ohjaama Intimacy (Ranska/Iso-Britannia 2001). Chereaun ja Anne-Louise Trividicin laatiman käsikirjoituksen pohjana ovat kirjailija Hanil Kureishin tekstit, erityisesti pienoisromaani Intimacy ja novelli Nightlight. Intimacy on nykyaikaiseksi ihmissuhde-elokuvaksi poikkeuksellinen: siinä käsitellään seksiä niin, että tunteet ovat siinä mukana tai oikeammin: ne kasvavat elokuvan myötä siihen mukaan. Claire (Kerry Fox) ja Jay (Mark Rylance) nussivat lontoolaisessa murjussa keskiviikkoisin; molempien halu on paljas ja pakottava, ja naiminen sen mukaista. Mutta jokaisella kerralla suhteeseen syntyy myös tunnesidoksia, se inhimillistyy. Niin myös elokuva kokonaisuudessaan. Elokuva on K15, ja Kinon näytäntö on samalla lntimacyn Jyväskylän ensi-ilta, SEURAAVAN tiistain fyysinen rutistus on ruumiillisen koetukeen toiselta laidalta, urheilun maailmasta. Kinon näytöksessä 4.3. Jyväskylän ensi-iltansa saava Stacy Peraltanin Dogtown and Z-Boys (USA 2001) sivistää katsojiaan. Vai kuinka moni Lökäpöksykään tietää esimerkiksi, että skeittailu on saanut alkunsa Kalifornian Dogtownista? Isoegoisia suurisuisia öykkäreitä, taitavia temppuja ja nostalgista "voi niitä aikoja" -muisteluita sisältää tämä rullalautailun synnystä ja sen tekeytymisestä aikavälillä 19701990 kertova jenkkiurheiludokumentti.» Kompus Kinon näytännöt tiistaisin Ilokivessä klo 19 aikoen. Liput 4/5 euroa. MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 4 1 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 Kampus Kino menee intiimiksi 25. helmikuuta. a PE 21.02. MARISKA LIPUT 7/6 ISl * LA 22.02. VARAQUE. AU PAIR LIPUT 6/0 IK-181 Ei EnnaKKoja PE 28.02. Metalli-lauantai: BARATHRUM GL00IY1Y GRIM. SOULGRIND LIPUT 6/Ö [ $ ) * LA 01.03. DANKO JONES (CAN), SVVEATMASTER LIPUI 8/5 [S] * PE 07.03. Metalll-perjantai: HORNA, TROLLHEIIYIS GROTT LIPUT 6/0-[SILA 08.03. RIPSIPIIRAKKA + multa LIPUT 6/0 Isl * * = Ennakoi Airon Musiikista. Upunhlnnolsla halvempi vain Jelmun jäsenille! tilty laseneksl paikanpäällä lal Jelmun nettisivuilla WWW.JEIMU.NET! luiakko. Schaumaninkalu 3.40100 Jyväskylä 014-617866 +
IB JyviikvläB YliowHa«tofcti V2M3 Varaque tahtoo asiat ulos kahvipöydistä J TEKSTI: MIIRA R "Ja vaikka toisaalla silmät suljetaan piittaamattomuus vallitsee ja oikein tai väärin on vasta kun on tiedossa rahaa tai valtaa..." VARAQUE-BÄNDIN kotisivuilla törmää suinpäin Varaque Shopiin. Myynnissä on Varaque-lippiksiä Mauritiukselta, kertakäyttöastioita Jordaniasta, muovikasseja Jamaikalta, pullovesiä Ranskasta... Ei jää epäilystä, etteikö Varaque olisi selkeän poliittinen bändi. Poliittinen, mutta ei saarnaava sellainen. Tämä helsinkiläis-kotkalainen peräti yksitoistahenkinen pumppu tahkoaa lauluyhtyepoppia, joss.a sanoitukset ovat tärkeitä. Väistämättä tulee mieleen saman levy-yhtiön eli Johanna Kustannuksen alla aiemmin vaikuttanut poppoo nimeltä Ultra Bra. Bändi saakin kuulla naljailua aiheesta: "Aika paljonkin. Meillä on iso bändi ja niillä oli iso bändi. Suomessa ei ole tehty kovin paljon tämäntyyppistä musiikkia, joten on luonnollista, että meidät yhdistetään toisiimme. Mutta kun kuuntelee musiikillisesti, niin meillä on hirveän erilaisia vaikutteita", puntaroi Rosa-Maria Perä, yksi Varaquen viidestä laulajasta. LÄHINNÄ EMILIA PÖYHÖSEN päästä lähteneet sanoitukset ravisuttavat tosin hellästi kuulijoitaan siihen, että maailma voisi maata paremminkin. Niin ja että näistä asioista voitaisiin puhua muuallakin kuin pienissä kahvipöydissä. Varaque-bändin muusikot ovat 20-22-vuotiaita nuoria. "Joukosta löytyy kaikenlaisia säätäjiä lääkäriksi opiskelevasta dramaturgiin", kertoo Rosa-Maria Perä (kuvassa alhaalla vasemmalla). "Me yritetään saada ihmiset elämään ihmisiksi, tai no ainakin miettimään asioita", parikymppinen Rosa-Maria pähkäilee hellän kuuloisesti. Suoraa paasaamista ei bändin ensimmäiseltä Todelliset vastarmtaliifefeeef -sinkulta voi kuulla. Paasaminen ei Rosa-Marian mielestä istu nykyaikaan: "Se on toisaalta sääli, ettei tänä päivänä voi julistaa kirkasotsaisesti asioita. Sillä on hyvät ja huonot puolensa. Pitää miettiä, miten asiat sanoo." "Mutta sinänsä mun mielestä se ei ole mielenkiintoista, mitä mieltä me ollaan, vaan mitä muut miettivät. Haluamme ottaa asioita esille ja provosoida ihmiset ajattelemaan." KULUVAN KUUN lopulla toisen sinkkunsa (Voiton jumalattaresta) julkaiseva ja samoihin aikoihin Jyväskylän Lutakossa esiintyvä pop-orkesteri on aiemmin näyttänyt paalaan livenä vain Helsingissä ja Tampereella. Useimmat keikoista ovat olleet poliitt isiä tapahtumia autottomasta päivästä ydinvoiman vastaiseen tapahtumaan. Mutta on bändi keikkaillut omin päinkin, ilman poliittista häppeninkiä ympärillä. Keikkojen sopiminen täytyy miettiä paljon etukäteen kun puhutaan viidestä laulajasta, perusbändistä sekä huilistista ja viulistista. Rikastumaan tällä puolitoistavuotta toimineella projektilla ei Rosa-Manan mukaan ole päässyt, vielä kun suuri osa esiintymisistä on veRAUHAMAKI, KUVA: LASSE LECKLIN detty pitkälti hyväntekeväisyyspohjalta. "Laitteiston on oltava hyvä ja lavan tarpeeksi iso, että me kaikki mahdumme sille", laulajatar tiivistää vaatimukset. -•„ Jyväskylässä bändi nähdään varabasistin eli Joonas Laition kera, sillä vakituinen basson taitaja Jere Saarelainen on häipynyt vajaaksi puoleksi vuodeksi "maailmanparannushommiin" Tansaniaan. Varaquelaiset ovat kovasti odotelleet kyseistä keikkaa, sillä he eivät ole nousseet lavalle loviin ja Lutakosta paikkana he ovat kuulleet pelkkiä kehuja. ROSA-MARIA KERTOO tämän nyt 20-22-vuotiaista työläisistä ja opiskelijoista koostuvan bändin syntyneen kaverija kaverinkaveripohjalta. Heidän ensimmäinen keikkansa oli Kallion ilmaisutaidon lukion -jota eräät bändiIäiset tuolloin kävivät aamunavauksessa. "Me rohkaistuttiin ja soitettiin 15-minuuttinen keikka livenä. Nähtiin sen eteen tosi paljon vaivaakin. Se oli hauskaa." Lopuksi täytyy kysyä, mistä Varaquen nimi juontaa juurensa? "Sille on monta teoriaa. Vara tarkoittaa espanjaksi vaelluskeppiä, jonka avulla voi kiivetä vuorille. Que tarkoittaa espanjaksi mitä. Oikeasti nämä yhdessä eivät tarkoita mitään. Kukaan meistä ei tunnusta keksineensä nimeä, yhtenä päivänä se vain ilmestyi", RosaMaria naureskelee.» "...silti jossain ihmisyys tunnetaan ihmisyys tunnetaan jaetaan, autetaan, taistellaan eikä lannistuta." Lainaukset ovat Todelliset vastarintaliikkeet -kappoleesto. Varaque |0 lyvöskylälöinen Au Poir jylläävät Tonssisoli Lutakossa lauantaina 22. helmikuuta. Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. DEMONIN TIUKIN SETTI Tällä kertaa arvosteltavina oli kaksi todella hyvää levyä. Toivottavasti jatkossakin toimitukseen tipahtelee yhtä tasokasta materiaalia. Voi vain ihmetellä, miksei näillä bändeillä jo ole levytyssopimusta. Entropy: Demo 2002 Asko Mäki (basso), Sami Kyrönlahti (lauluja kitara), Perttu Heinonen (kitara), Valtteri Majaniemi (rummut) Yhteystiedot: http7/www.kiirastuU.nei/entropy, e-mail: ajmaki@jyu.fi Ensimmäiseksi positiiviseksi asiaksi on nostettava demon ihannemitta, sillä se sisältää vain kaksi biisiä. Tällöin voi olla varma, ettei joukkoon eksy kokonaisuuden pilaavia raitoja. Demon molemmat kappaleet toimivat erittäin hyvin. Entropyn vahvuus on melodiat, ja laulajan matalavireinen ilmaisu muistuttaa paikoitellen The 69 Eyesin Jyrkiä. Soitto toimii, ja homma pysyy hyvin kasassa. + hyvät biisit + hienot melodiat + yksinkertaisesti hyvä kokonaisuus kitarasoolot eivät ehkä parhaiten palvele biisejä Cerubi: Demo 2002 Riku Niemelä (laulu), Jokke Pulkkinen (kitara ja laulu), Tommi Tuuri (kitara), Antti Karkiainen (basso), Teemu Auvinen (rummut). Lisäksi levyllä vierailee Sampo Laaksonen (perkussiot) Yhteystiedot: cerubiclub@hotmaiI.com Jyväskyläläinen Cerubi on varmasti jo monelle paikalliselle tuttu nimi. Eikä ihme. sillä yhtyeen uusin demo toimii varsin mallikkaasti. Cerubin musiikkiin on haettu ratkaisuja kaavoja katsomatta. Tämä tuo biiseihin omaperäisyyttä, eikä yhtye sorru kierrättämään vanhoja riffejä. Kappaleet myös poikkeavat selvästi toisistaan. Jäin silli kaipaamaan kertosäkeisiin lisää voimaa. Erikoismaininnan saa aivan järkyttävän hieno päätösraita Solmu, josta moni muusikko tulee varmasti kateelliseksi. + Omaperäistä ja toimivaa musiikkia + Hieno kokonaisuus + Solmu rokkaa! Lisää voimaa ilmaisuun
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 f Q kolumni Se on sitä ja sitä on joka paikassa On se niin postmodernia. Yliopiston kirjastossa, bibliografiahyllyjen vieressä, kaksi nuorta miestä katselee kannettavasta tietokoneesta pomoa. Nyt ne uskaltaa. Pomosta on tullut salonkikelpoista. Ei tarvii hävetä. Se on vähän kuin vappuna, kun kaikki saa olla hauskoja ja Tuppisuu-Jasukin on siitä niin tietoinen, että työntää tyhjän sixpack-kartongin päähänsä, katsokaa, this is Finnish huumor, karhu. Eihän se noin saa mennä. Ettekö te tiedä? Porno pitää jättää omaan koliin, ja siitä on turha puhua. Ei kukaan halua tietää millaisesta pomosta joku pitää (jos pitää), lukuunottamatta syvällisen ihmissuhteen omaavia ihmisiä, joille mikään ei ole pyhää. Ja jos ei kotona voi katsoa ja on ihan pakko, niin sitten voi mennä yliopiston tietokoneluokkaan ja valita se liitutaulua lähinnä oleva kone, se joka on muita vastapäätä. Pitää varmistaa, ettei takana ole peiliä ja että luokan kaihtimet ovat kiinni. Mikäli ikkuna on auki, pyydetään sitä lähinnä olevaa sulkemaan se ja muistetaan olla kertomatta oikeaa syytä. Avataan sekä Explorer että Netscape, niin että jos ovesta ryntää joku tuttava jutuille, voi hiirellä klikata päälle selaimen, josta näkyvät Hesarin kulttuurisivut. Syvennytään materiaaliin. Mikäli joku kiinnittää huomiota katseesi intensiivisyyteen ja poskien mahdolliseen punehtumiseen, on aika lopettaa katselu ja poistua hetken päästä vessaan, mikäli tarvetta on. Ei ihmisiä saa kiusata. Näin olisi maailmassa taas hitusen enemmän toivoa, kun tietäisi aamulla herättyään, ettei joudu yliopistolla vastaamaan pomoa tiirustelevien omahyväisiin ähä-ähä-katseisiin ja miettimään pitäisikö tästä sitten olla joku mielipide, vai ei. ANTTI NISKANEN keskustelua m KOSMETIIKAN ELÄINKOKEISTA El VIELÄKÄÄN PÄÄSTÄ EROON Monet mediat ovat uutisoineet positiiviseen sävyyn Euroopan Unionin ministerineuvoston hyväksymästä uudesta kosmetiikkadirektiivistä. Uutisoinnista on helposti saanut kuvan, että kosmetiikan eläinkokeet tultaisiin kieltämään kokonaan EU:n alueella. Eläinoikeusväki on kuitenkin pettynyt vesitettyyn eläinkoekieltoon. Uusi direktiivi astuu ensinnäkin voimaan vasta vuonna 2009. Alun perin eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikiellon piti tulla voimaan EU:n alueella jo vuonna 1998. Lisäksi direktiivi sallii kolmella yleisimmällä eläinkokeella (toksikokineettinen testi, lisääntymisioksisuustesti ja toistuvan annoksen toksisuustesti, joissa käytetään suurin osa koe-eläimistä) testattujen tuotteiden myynnin vuoteen 2013 saakka. Mikäli näille kolmelle testille ei ole vuoteen 2013 mennessä kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä, niille voidaan antaa vielä lisäaikaa. Tämä ei todellakaan kannusta kosmetiikkaalan yrityksiä kehittämään vaihtoehtoisia menetelmiä. Eläinten oikeuksien puolustajat ovat tietenkin iloisia siitä, että eläinkoeasia on EU:ssa esillä. Rikotut lupaukset kuitenkin raivostuttavat, kun vuosittain kosmetiikan eläinkokeissa kuolee pelkästään Euroopan alueella 38 000 eläintä. _^~—fedeMeenkään ei siis ole merkityksetöntä, minkä kosmetiikka-alan yrityksen tuotteita ostaa. Eläinkokeita käyttävien firmojen boikotointi on helppo tapa vaikuttaa suoraan eläinten kärsimyksen vähenemiseen Eläinkokeettoman kosmetiikan listoja saa mm. Oikeutta Eläimille -yhdistykseltä. AURA YL1SELÄ YHT.YO OIKEUTTA ELÄIMILLE -JYVÄSKYLÄ SUOMALAINEN PAHA OLO VS. HAMPPU ruuan pöytäämme ja vaatteet päällemme. Meillä on oltava varaa tosiasiallisesti maksaa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hyödykkeiden tuotannosta. Se ei ole hyvinvoinnista tinkimistä, vaan oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan Suomessakin parhaiten muun muassa turvaamalla oma kestävä tuotantoja kuluttajuus. Ruoka riittää parhaiten kaikille, kun elintarvikkeet tuotetaan siellä, missä ne kulutetaankin. Köyhyys on suurin nälän aiheuttaja, ruuantuotannon lisääminen ja tehotuotanto eivät ratkaise nälkäongelmaa. Mikään muu OECD-maa ei ole pudottanut kehitysapuaan niin paljon kuin Suomi. Kehitysapu romahti vuoden 1991 0,8 prosentista 0,31 prosenttiin vuonna 2000. Puolet suomalaisista toivoo tuen nostamista vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, joka on teollisuusmaiden lupaus YKlle jo vuodelta 1970. Omien tarpeidensa yli vaurastuminen ei ole kenenkään kohdalla tarkoituksenmukaista, ei yksittäisten ihmisten sen enempää kuin valtioidenkaan. Joka viides maailman kansalaisista elää absoluuttisessa köyhyydessä. Inhimillisen kehityksen mittarin (UNDP 2002) mukaan maailman 25 köyhintä maata ovat kaikki Afrikassa. KEPA:n eduskuntavaaliohjelmassa esitetään kehitysyhteistyön määrän lisäämisen ja laadun parantamisen lisäksi myös kansainvälisen kaupan nykyistä oikeudenmukaisemmat ja kehitysmaat huomioivat säännöt sekä YK:n aseman vahvistaminen. Suomenkin on korkea aika omalla osaltaan palauttaa kehitys myös kehitysapuun, kaupankäyntiin ja kansainväliseen politiikkaan. HEINI UTUNEN KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS KEPA:N HALLITUKSEN JÄSEN, SUOMEN NUORTEN YK-EDUSTAJA 2002 JYVÄSKYLÄ OPISKELIJOIDEN ASEMAA ON PARANNETTAVA Antti Vesala kirjoitti (Jylkkäri 2/03), että kannabista ei pitäisi laillistaa, koska se ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Tämä on juuri sitä talibanismia, josta aiemmin kirjoitin. Eli ei suostuta hyväksymään sitä, että elämme monikulttuurisessa, moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa pitäisi olla tilaa niin Vesalan mainitsemille "elämäntapapössyttelijöille" kuin elämäntapakahvinjuojille tai elämäntapasuklaansyöjillckin. Kahvia vastustettiin aikoinaan ankarasti, mutta nyt se on osa "suomalaista kulttuuria". Kuten myös peruna, Aku Ankka ja amerikkalaistyylinen huumesota, joka perustuu uskonnonomaiselle utopialle huumeettomasta Suomesta. Aukottoman johdonmukaista tämä huumesota ei kuitenkaan ole. Tästä eräänä esimerkkinä se, että viime kesänä Suomeen päästettiin lääkärin määräyksestä 10 marihuanajointtia päivässä polttava Elvy Musikka, mukanaan lähes 200 grammaa USA:n valtion hänelle toimittamaa pilveä. Hampun laillistamista ei voi vaatia alkoholin vaaroihin vedoten. Totta. Kysymys onkin siitä, että kun on kaupan tällainen alkoholin kaltainen kova huumausaine, olisi hyvä olla tarjolla myös miedompi vaihtoehto. Kannabiksen laillistamista kirjoitukseni ei kuitenkaan edes vaatinut, vaan pilvenpolttajiin kohdistuvan brutaalin vainoamisen lopettamista. Tähän suomalainen kulttuuri ei ilmeisesti ole vielä valmis. Yhteiskunta tarvitsee "hyvät vihollisensa" ja sylkykuppinsa, joita halveksimalla oikeat kunnon suomalaiset voivat purkaa ahdasmielisyyttään ja toteuttaa pätemisen tarvettaan. MAISTERI HACKENBUSH KOYHAT EIVÄT KULUTA Vaikka kehitysmaiden tila ei esittäydy ajankohtaiskeskustelun tai vaaliteemojen kärjessä, on siihen perehtyminen ja globalisaation osallisuuden näkeminen meidänkin arjessamme välttämätöntä. Köyhimpien maiden eteen tehty jatkuva kehitystyö on modernin, jo kehittyneen, teollisen ja teknologisen yhteiskunnan vastuu. Meidän lähimmäisemme on se henkilö, yleensä maailmankaupan orjuuttama nainen, joka tuottaa Opintotuen suuruuteen liittyvän epäkohdan lisäksi useat opiskelijat ovat pudonneet tuloloukkuun. Opintotuen määrään vaikuttavat nimittäin opiskelijan koko kalenterivuoden veronalaiset tulot sekä toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat. Nykyjärjestelmässä myös tuettomien kuukausien tulot vaikuttavat opintotuen saantiin. Tästä kärsivät paitsi ne opiskelijat, jotka ovat tehneet töitä samana vuonna kun aloittavat opintonsa, myös ne, jotka valmistuttuaan pääsevät saman vuoden aikana hyväpalkkaisiin tehtäviin. Niin sanotun vapaan tulon määrää onkin korotettava merkittävästi. Lisäksi aktiivista opiskelua tulee tukea esimerkiksi stipendein. Ne voitaisiin rahoittaa säästyneistä opintotukikuukausista, jolloin niillä voisi maksaa vaikkapa osan opintolainasta takasin. Lipposen-Niinistön molempien hallitusten asenne opiskelijoita kohtaan on ollut äärimmäisen välinpitämätön. Lipponen puuttui äskettäin opiskelijoiden tilanteeseen pohtiessaan Suomen korkeita työttömyyslukuja. Hänen viestinsä oli, että päätoimiset opiskelijat tulisi jättää pois työvoimatutkimusten piiristä, jolloin työttömyysastetta saataisiin alennettua 1,7 prosenttiyksikköä. Tällä tempulla voitaisiin Lipposen mukaan todeta työttömyyden puolittuneen vuodesta 1994 vuoteen 2002. Tähän laskelmaan sisältyy räikeä virhe, sillä jo vuoden 1994 työttömyysulasioissa oli mukana päätoimisia opiskelijoita. Tulevan eduskunnan pitää korjata opiskelijoiden asema kokonaisuudessaan. Esitin eduskunnassa jo vuoden 2003 talousarviokäsittelyn yhteydessä Lauri Oinosen kannattamana opetusministeriön hallinnonalalle kolmea muutosta, joilla olisi parannettu opiskelijoiden taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Esitykset koskivat lisämäärärahaa, joka olisi mahdollistanut 1) noin 39 euron kuukausittaisen tasokorotuksen opintorahaan, 2) opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistamisen sekä 3) opiskelijoiden ateriatuen korottamisen 0.23 eurolla/ateria. Kaikki esitykset kaatuivat suoritetuissa äänestyksissä. Erityisen merkityksellistä oli, ettei yksikään useissa eri yhteyksissä nuorten ja opiskelijoiden aseman parantamisen puolesta puhuneista hallituspuolueiden nuorista kansanedustajista äänestänyt edellä mainittujen esitysten puolesta. Edellä mainitut tavoitteet on kirjattava keväällä muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan. PETRI NEITTAANMÄKI KANSANEDUSTAJA, JYVÄSKYLÄ Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY. Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteysnctosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolantie 2,40600 Jyväskylä
I D Jfväskylän Ylioppilaslehti 3/2003 kolumni Marsu on pop eli pieni pyrkimys ajan tasalle Toissa iltana tajusin, että yksiöstäni puuttui jotain. Siellä tuntui omituisen pysähtyneeltä; seinät seisoivat hiljaa pystyssä ja tiskiallas tuoksui vienosti Fairylle. Makasin sängyllä, kuuntelin huolellisesti valittua levyä ja poltin kynttilää. Kukaan ei häirinnyt rauhaani. Tajusin yksiöni kaipaavan pientä rapisevaa häiriötekijää. Minä halusin lemmikkieläimen. Sellaisen kesytetyn luontokappaleen, joka tuhisisi suloisesti ja rakastaisi minua pyyteettömästi. Innostuin heti ajatuksesta. Mutta mikä eläin? Koiraa pitäisi ulkoiluttaa ja kissa raapisi nojatuolin hajalle. Häkissä istuskeleva lintu olisi apaattinen, hämähäkki pelottaisi vieraita, hamsteri voisi hukkua kylpyammeeseen. Sitten keksin täydellisen lemmikin. Minä halusin kotiini marsun. Marsu olisi sopivan kokoinen, sopivan äänetön ja sopivan karvainen. Marsu olisi turvallinen kumppani. Sillä ei ole jalkoja, häntää tai korvia. Marsu on hauska pötkö, joka liikkuu ja heiluttaa viiksiään. Ostaisin valkolaikukkaan marsun ja sille suolakiven. Marsun hankinta osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi. Kukaan tuttavistani ei omistanut marsua tai tiennyt ketään, joka olisi sellaisen omistanut 90-luvun alun jälkeen. Eläinkaupassa oli kesyrottia, gerbiilejä, chinchilla ja degu. Marsuja siellä ei ollut. "Ei kuulu enää valikoimiimme", kommentoi vaaleahiuksisen myyjätär. Mihin oli kadonnut luo lemmikkieläinten kiistaton ykkönen? Missä olivat karvapötköt, joita joskus löytyi jokaisen teinitytön huoneen nurkasta? En osannut kuvitella marsua aukealle preerialle onkaloita kaivamaan. Se oli luotu olohuoneen lattialle suolalaveä lipomaan. Ehkei marsu sopinut 2000-luvulle. Niiden valmistus oli vamiaan lopetettu yhtä aikaa hiihtareiden ja farkkuliivien kanssa. Nähtävästi viattoman luontokappaleen voi poistaa tuotannosta samaan tapaan kuin vanhan kännykkämallin. Pettyneenä luovuin siis ideastani hankkia lemmikkieläin ja ryhdyin sen sijaan kirjoittamaan. Laadin listan pikaista poistamista kaipaavista asioista: YLEX-tyyppiset nimet, ruotsalainen päärynäsiideri, kampaamomainokset joissa poseeraa Harri Haatainen, leveät hapsuvyöt, Sedu Koskisen ravintoloiden avajaisia käsittelevät lehtijutut, auraustraktorin melu aamukuudelta, T.A.T.U.n koko tuotantoja Lähi-ldän kriisi. Sitten keitin kaakaota ja jäin odottelemaan parempia aikoja. ANNASTIINA HEIKKILÄ Kansanedustaja Petri Neittaanmäki JY:n oma kasvatti opiskelijoiden edunvalvojaksi eduskuntaan • katso aloitteeni www. neittaannuiki. corn
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3 / 2 3 B keskustelua JÄÄHYVÄISIÄ KAIVETAAN JO HYVINVOINTIYHTEISKUNNALLE Työ on hyvä lääke ihmisien ja yhteiskunnan ongelmiin. Monet ongelmat yhteiskunnassa vähenevät, kun ihmisille vain järjestetään työtä. Kun on työtä, myös ihmisten syrjäytyminen vähenee. Työttömyys tuo ihmisille ja perheille taloudellisia vaikeuksia, ahdistusta ja masennusta. Varsinkin monilla pitkäaikaistyöttömillä tulevaisuuden näkymät ovat olleet tosi huonot jo pitkään. Vastuuta ihmisten työllistämisestä ei tunnu ottavan kukaan. Useat henkilöt ovat olleet jopa toistuvasti pitkäaikaistyöttömiä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Pitkäaikaistyöttömiä tai toistuvasti pitkäaikaistyöttömiä on noin 200 000. Monilla työttömiltä ajan myötä itsetunto alkaa heiketä sekä rapista. Onko minusta mihinkään, kun en saa enää millään lyötä tai tarjolla on työtä, jolla ei tule toimeen? Ihmisten työllistäminen vähentää varmasti myös alkoholin, päihteiden ja huumeiden käyttöä sekä omaisuusja henkirikollisuutta ja yleistä huliganismia. Työttömyyden hoitaminen on mitä parhainta perhe-, sosiaalija terveyspolitiikkaa. Kun aikuiset voivat pahoin työttömyyden kourissa, niin monet perheetkin voivat pahoin ja samoin nuoret sekä lapset. Tämä näkyy tänä päivänä selvästi kouluissa monenlaisina kasaantuvina ongelmina. Valitettavasti vain pelkästään poliisien, erityisopettajien, kuraattorien, psykiatrisen hoidon lisääminen ja masennuslääkkeiden kasvanut käyttö ei poista varsinaista ongelmaa, sillä ihmisten pahaolo johtuu pitkälti työttömyydestä. taloudellisista ongelmista ja sen tuomasta epävarmasta tulevaisuudesta. Ihmisiä on todella taloudellisissa vaikeuksissa, jotkut ovat jopa nähneet nälkää. Leipäjonot eivät ole vieraita, eikä eräillä ihmisillä aivan vierasta näytä olevan Suomessa roskalaatikkojen kaivelukaan grillikioskien liepeiltä. Osa ihmisistä riutuu vähästä, niukan yksitoikkoisesta ja huonosta ravinnosta ja ruuasta. Kaikilla ei ole varaa hoitaa kunnolla edes terveyttään. Hammaslääkäriä ei voi edes ajatellakaan. Monet ihmiset ovat tällaisen kiirastulen ja kadotuksen partaalla. Karmeaa onkin lukea 1990-luvun raportteja, tutkimuksia, selvityksiä ja hätään joutuneiden ihmisten tosikertomuksia ja tarinoita. Kirjoitukset ovat riipaisevia, Monissa tapauksissa apua ei ole saatu esimerkiksi eri viranomaisten taholta riittävän nopeasti tai apu on tullut sitten aivan liian myöhään. On nyt todella aika puhua hyvinvointivaltiosta ja sen arvoista sekä palveluista, työttömyydestä, perheistä, vanhuksista, nuorista ja lapsista sekä opiskelijoiden työhönsijoittumisesta. Ovatko he tulevaisuudessa 20-30 vuotta työttömänä ja välillä työvoimapoliittisessa koulutuksessa? Mihin olemme todella menossa? Esimerkiksi perheissä toinen puoliso voi nykyään jäädä täysin sosiaalija työttömyysturvan, perusturvan eli vähimmäisturvan, ulkopuolelle "pennittömäksi", kun ansiosidonnainen päiväraha päättyy ja samoin 180 päivän työmarkkinatuki. Rahattomuudesta on yleensä seurauksena pelkästään ongelmia: syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, joskus jopa avioero. Eikä tämä ole ihan halpa lysti yhteiskunnalle, kun sitten lopulta haetaan asumisja avioeroja sekä toimeentulotukea ja entä sitten nuoret ja lapset. Kaikkinensa tilanne vaikuttaa jotenkin jo hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisarvoja -oikeusasialta. LEO HÄRMÄ (LEOHARMA@SURrEU.FI) Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto; väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutia liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. — i ^ TOIMITUS, Keskussoiroolontie 2, 40600 Jyväskylä • -järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 4/03 ti 25.2. mennessä! Amnesty International kokoontuu aina parittomien viikkojen keskiviikkoina klo 8.00 Maailmankauppa Mangossa, Kauppakatu 5. Seuraava kokous on 26.2. Kalkki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet mukaan! Lisätietoa ryhmästämme osoitteessa httpy/www.mit jyu li/ ~ tt/amnestyjkl/ CoMixiila tapahtuu: Vuosijuhla Hotelli Scandicin kabinetissa 22.2.2003 klo 8.00. Excu Helsinkiin 20.-21.3. Ilmoiltaulumisel Murrelle, mamannis@cc.jyu.li. CoMixln seuraava kokous 26.3. klo 18.00 Orrella (Tourulan ainejärjestöhuone). Evankeliset opiskelijat Evankelisien opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lulherin kirkolla, Kansakoulukatu 6.22.2. Armolahjat Arto Auranen. 1.3. Luodut kaikki laulakaa. 8.3. Raamatun punainen lanka Arto Hämäläinen. Jyväskylän ev.lul. Opiskel ijci lähetys Opiskelijaillal pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen.Silamli kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26. Ovessa teksti kappeli, kerhotilat. Tervetuloa mukaan' Opiskelijapastori Heikki Lehtimäen vanhempainvapaan (3.21 8.) aikana työstä vastaa opiskelija Martti Typpö. Yhieystiedot mami typpo.iin@jypoly li lai 040-595 8828. Raamattupiirejä kokoontuu eri puolella kaupunkia. Lisätietoja Johanna Tervoselta, joppe@cc.jyu.fi. international Bible Study and discussion group in English on VVednesdays at Opiskelijalähetys, Vapaudenkatu 24 B Further informalion. tsoinone@cc.jyu.il. phone +358407478141.20.2 Totuus ei pala. Lauri Seppänen. 27.2 Kristuksen kanssa eläviksi tehdyt. Juha Heinonen Jyväskylän Akateemiset Reservinupseeril sinulle larulamen. Liikuntavuoro salissa Ui keskiviikkoisin klo 15.45 17.15. Ammunta cal.22, Kuokkalan Graniitti, keskiviikkoisin. klo 18-20. Muista myös aloitteleville ampujille tarkoitettu Padasjoen ammuntaviikonloppu 29.3. 31.3.2003. Myös kaikki muut tulevat tapahtumat löydät osoitteesta http //www.cc.jyu.li/yhd/jaru/ tai kysymällä hallitukselta: jaiuhallitus@cc.|yu li JYI-vuosikokous perjantaina 28.2. klo 15.00 Ilokiven hallituskabinelissa. Kaikki jYT-jäsenet ovat tervetulleita 1 Vuosikokouksen jälkeen samassa paikassa pidetään klo 16 normaalisti JYT-kokous. Muutoksista ilmoitetaan. Jyt-yhteystiedot jylpostia@cc.jyu.li, pj. Matti Koistinen 0442795588. JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset ry JOPA ry luo jälleen nviopiskelijan ulottuville mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjat hetkeksi, ravista seitit koivista ia tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olet ihminen ja opiskelija, niin täytät jäsenvaatimukset pilkulleen ja pääset osalliseksi mm seuraavista tapahtumista 19.2 Verenluovulusta. 25.2 Mäenlaskua. Tervetuloa! Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä http//www.cc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko: mipeeeyl@cc.jyu.fi Tervetuloa seuroihin tiistaina 25.2. klo 19 Anne Yli-Mannilalle, Yrjönkatu 5 D 31. (Körttiopiskelijoiden kotisivu www.iyu.li/yhaVkorttiopiskelijal/) K0SA n kokoustanisessa maalailtiin visioita kevanalven Kyytipojaksi. Kiitokset osallistujille Viihdykearsenaali kattaa mm. videoillan, keilausta. lealterointia, museoitua sekä vaikkarija peli-iltamat Ensimmäiseksi osakuntamme kuitenkin suunnistaa Laajavuoien persmäkeen ke 19.2. tapaaminen Lillukan edessä klo 17.30 ia löylynlyömäksi klo 19 alkaen. Imtaatiomenoihin halajavat etsiytykööt osoitteeseen http//lists.jyu.li/mailman/listinloAosa. Tosineen vuosikokous tiistaina 25.2. klo 18 Lillukassa, Kortepohian ylioppi laskylassa Kokouksessa valitaan järjestölle uusi hallitus ja uusi puheenjohtaja. Vaalija äänestyskelpoisia ovat kaikki Tosineen jäsenet. Vuosikokouksen jälkeen ilta jatkuu samassa paikassa klo 19 alkavilla Tosineen RAX-viinibilelllä, joihin pääsymaksu. 2 euroa. Tervetuloa' Lisätietoja antavat tiedottaja Tanja Välisalo (laljana@cc.jyu.li) ja Tosineen kotisivut http//www.cc.jyu.li/yhd/tosine o KOULUISTA TAITAA?» H V~ ( £ H o T o r J T A ! / « ä %\ . . . . MURMIO ESIKKOf AAR < KASVI H A W B £ R & "HITLER' Ofi £ R A S S o w D n£STAR,\A/1PUJAM UI M l .SIÄ' KARPOV f O S I A U S / * ? ' K A P I T A L I S M I . ' & K4IMJA TALOSSA 8RIT/IU TUtPPAAAII SKQ6 V A I T £ HAA.V * * l HIRVEÄ' MA4IU1MA »Xrntr LY Sf A > ~YV SM0L/V4-I V E R B I F O R HAIN£\) rARk\)T SAHUU TURUSTA «4 T H O R V E S I YHTEY K S I Ä ' TÖPPÄYS PLANEETTA AAPA, £$ VAPPULA HYMYILEVÄ' PESULA AAbLU SlHOUl Fe, LAT. MAT*/» KAIVETTUJA VIAJ IKUISESTI £ M A M A L O R V I 2 1 3 c | 2 S I •S HANNA O H U T P U T K I A LH A TUKEVIA RUUKKU K A S V I 1+1* 1 AVARUUS-] HALLITUS STAHLlM N1M\SIÄ' KAUtnKtilHltl KAANKUORTA P O RISSA P A A PYSTYTETTXVIA' VAtt/UkJJA HIAlKALO EPÄTAS A I SUUKSIA PORUJA E l VIELÄ' ALTTAR I L L A Akt" NNAATA VASTE/J TYHMÄ? Ö L J Y S T Ä K I N M U R HA \W M A A LAUS PELIVJRBI SITRUUMA X VAMHA RAKfM« U J M A T t a i A A n n • T t L L A I K U I SESTI
TUTORIKSI VOI VIELÄ HAKEA Yliopisto etsii syksyn uusille opiskelijoille tutoreita. Tutor eli pienryhmanohjaaja saa opastetiavakscen noin 15 fuksin kokoisen ryhmän. Tutorkoulutus järjestetään Kannonkoskella Piispalan kurssikeskuksessa viikonloppuna 10.-11. toukokuuta. Tutorhakulomakkeiia saa ainelaitosten kanslioista sekä hallintorakennuksen toisesta kerroksesta. Hakuaikaa on helmikuun loppuun asti Useisiin oppiaineisiin tarvitaan vielä Hsäa hakijoita. Ennaltaehkäisyä ja koulutusta hyvinvoinnin takaamiseksi Ilkka Mikkonen Lääkäri • jyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteiden ja AMKopettaja opiskelija • • Vankka elämänkokemus eduskuntaan! maslaakä.. skylän Säyn thuoltaja. e aikuistuvaa lasta K-S.n sairaanhoitopiirin valtuusto Jyväskylän Kokoomuksen naisien pj. Vammaisneuvosto • Laphissa ja nuoi . mtammc tultv.i • Kotihiiri r •ihemmuuden taloudellinen ja hi • Vammaisten, vanhusten iu muiden erillisryhmien elämänlaadun turvaaminen .isoikrus ' ... ' --Ile k u u l u v a a n a> . .... , . • Iyöllisvjd • Kun rah. m nataa pitää huolta -hei). ime. ^^^^^^^0 ^^*^^^^ Eija Tor.: *, 'toiviaincn.net Ihmisen asialla. • Takaisin täystyöllisyyteen. J0* • Koulutus kannattaa aina. • Sairaat on hoidettava KALEVI OLIN Kansanedustaja, professori Kcski-Suoml KOKOOMUS S Y D Ä N M U K A N A KOULUTUKSELLISTA ERITYISOSAAMISTA EDUSKUNTAAN! Panostus koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen, siksi tarvitaan • riittävää ja vakaata rahoitusta • kohtuullisia ryhmäkokoja • tukija erityisopetukseen resursseja • riittävästi opintojen ohjausta ja opintotukijärjestelmän kehittämistä • varhaiskasvatus osaksi kasvatusja koulutusjärjestelmää • oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä •{Tuula Peltonen SM erityisluokanopettaja, KM p. 040-5362924, www.tuulapeltonen.net Äänestä itsellesi asumistuki myös kesäksi! www.vi hreavi rtanen. net Mukana keskustelussa: koulutuksesta, tieteestä ja taloudesta Kampusalueella vk 9 (katso ajat ja paikat tarkemmin myöhemmin). auri Pekkarinen K E S K U S T A • n Hyvä opiskelija HALUATKO PALJON RAHAA Vain VÄHÄN RAHAA • 3 ^ — Leikkaa talteen Opiskelijan bonuskortti voimassa 31.5.2003 saakka ° Tällä etusetelillä s ä ä s t ä ä PALJON RAHAA ! salkut lompakot reput sormikkaat rukkaset kassit käsilaukut BONUSTA i # | i Matkalaukut 5 % U V _ y / vD Laukkuja nahkapuoti, Forum Mini^Laukku, Torikeskus ISO MATKAKASSI olkahihnalla paljon taskuja c H c H H E N N A R K K U N E N viestinnän suunnittelija, 30 FM, journalistiikan jatko-opiskelija Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. info@hennavirkkunen.net puhelin 040 830 1828 vastusta apatiaa. äänestä maisteri Virkkusta. W W W . H E N N A V I R K K U N E N . N E T +