• (K
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 21. helmikuuta M i k ä on totta? k a m u u t t a a Ittuurisihteerin i o n e e s e e n ? Sivu 5. Sukellus kylmyy Sivu 13. Ydin v o i m i s s a a n . Keskiaukeama ja sivu 8. KANNEN KUVITUS: T U O M A S TIRKKONEN, ANNAKAISA VAARANIEMI Jyväskylän Ylioppilaslehti pääkirjoitus/ Koska olettamus tai näkemys Juha Kauppinen muuttuu todeksi? Silloin kun joku sanoo sen? Vai silloin kun se kirjoitetaan faktana lehteen? Vai kenties vasta kun lehtikirjoitusta siteerataan toisessa lehdessä? Pystyykö totuutta määrittelemään edes jälkikäteen? Historijoiisijoiden tulkinnoista jotka ovat kaikkea muuta kuin liikuttavan yksimielisiä päätellen ei edes jälkikäteen. Totuutta ei ole olemassa. Koskaan. On vain erilaisia tulkintoja jossain joskus tapahtuneista asioista. Oikeudessa osittaisen totuuden kertomista pidetään miltei synonyyminä valehtelulle. Tarkoitus on sama: kuulijan harhaanjohtaminen. Muun muassa tämän lehden keskiaukeamalla valehdellaan. Kuka valehtelee, ja missä kohtaa, sitä en tiedä, mutta joku vetää höplästä, ja kovaa. Teollisuuspomo todistaa todistamasta päästyään, kuinka maailmalla satsataan ydinvoimaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Hänen faktatiedolla höystetyn viestinsä sisällön voisi kiteyttää sanoihin: ydinvoima on in. Ympäristö fyysikko puolestaan kertoo ydinvoiman dlevan selkeästi väistyvä energiamuoto. Hän pönkittää niin ikään lausuntoaan lukuisilla maailmalla kantautuvilla faktatiedoilla. Kumpi puhuu totta? Kumpi valehtelee? 1WÄ|W IVivijCT Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussotroalantie 2 40600 Jyrässä (014)2603360 (ylkkari@cciyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Juha Kauppinen (014)2603359, 4 5 8 4 4 1 4 iuha@sJ.jyu.li Toimittajat Annakaisa Vöäröniemi 4 5 3 8 1 9 4 annvaoi@st.jyu.fi Tuomas Tirkkonen 050524 5128 tuotirk@st.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri fbulo Rouhiainen (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K U l t t l JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksoo 5 morkkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 Ylioppi lastentien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Ptnjnnytkki Oy, (02) 2331 '222 ' llmortuksenvalmistaja Grofiikko Rutanen (014)216315,050596 2444 grofitkka.rutanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepat Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8 ISSN 0356-7362 Ilmestymispäivät keväällä 2001 ilmestyy deadline 21.2. 15.2. 7.3. 1.3. 21.3. 15.3. 4.4. 29.3. 25.4. 19.4. 9.5. .3.5. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värihinncrt yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Itse asiassa nämä kysymykset eivät ole olennaisia. Eivät ole olleet enää vuosikausiin. Olennaisia ovat päämäärät. Ne, jotka ovat olleet voimassa 80-luvulta asti. Tai 90-luvulta, riippuen siitä, koska varsinainen taistelu viidennen ydinreaktorin rakentamisesta katsotaan alkaneeksi. Kun päämäärät on kerran lyöty lukkoon, ei niitä enää tarvitse pohtia. Mitä sitten, vaikka uusia laskelmia tehdään koko ajan? Yhtä hyvin voi vain poimia joukosta ne, jotka auttavat oman päämäärän saavuttamisessa, ja kiistää koskaan nähneensä muita. Siten ei tarvitse kehittyä, tai myöntää olleensa väärässä, tai ryhtyä diplomaattiseksi. Kansanäänestyksen mahdollisuudella on spekuloitu. Lainatakseni ympäristöfyysikko Ari Lampisen sanoja: "Kansanäänestyksessä tulos määräytyisi PR-kilpailun perusteella." PR-kilpailun, jossa kansalle syötettäisiin kauhakaupalla osatotuuksia. Ei. Kyllä tällä kertaa on luotettava poliitikkoihin. Siitäkin huolimalla, että heidän sanotaan jo aikoja sitten luovuttaneen valtansa markkinavoimille. Poliitikoilta odotetaan selkärankaa ja kykyä imeä asiantuntijoiden raporteista tarvittavat tosiasiat; ne, joita ei ole olemassakaan. Pyhää Angstia vekkulismista vieraasta päästä/ Rakki AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 2 . 2 . KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. S u o m e n politiik a n pyhä Angsi kaikui kirkkaana eduskunnan homoneuvoiteluissa, joissa kristilliset kunnostautuivat lähimmäisen rakkauden kentällä puhtaimmalla pieteetillä. Päivi Räsästäkin pöyristytti ajatus, että homosuhteiden rekisteröimisistä tehtäisiin sukujuhlia. Eihän homoilla ole oikeutta iloiseen ja hyväksyttävään tapahtumaan sukulaisten kesken parisuhteen solmimisen yhteydessä, sitähän voisi luulla jopa normaaliksi. Muista Arkadianmäen kummituksista homojen ylle pöllähti kokoomuksen Pertti MäkiHakola, joka pelkäsi, että liittojen laillistamisen myötä Suomesta hupenee työvoima, koska homot eivät etenkään laillisessa suhteessa saa lapsia. Alati migreenitön Mäki-Hakola lopetti kurnutuksensa näppärään päättelyyn, jonka mukaan homoliitoista syntyvää työvajetta ei ainakaan romaneilla korvata, koska romanit eivät tahdo tehdä töitä. Ehkäpä puhemies Riitta Uosukainen alusti juuri homokeskusielua moituessaan kansanedustajia kaksinaamaisiksi valehtelijoiksi, jotka syytävät populistista propagandaa varsinkin kotikatsomoihin. Puhemies itsehän ei ole jakanut kansalle äänestäjien toivossa mitään, ei ainakaan vesisängyssä. Arvostelusta älähti ensimmäisenä puhelakon kaunistama Sulo Aittoniemi, joka solvasi Uosukaista iltapäivälehdessä pöyhkeäksi, mikä mahtoi porvarisrouvaa sattuttaa niin, että l^adat vain kolisivat. Laatufoorumeihin panostava Aittoniemi otti kantaa myös homokeskustcluun 20:20-ohjelmassa, jossa pohdittiin korrektisti "Pelkäätkö homojen maailmanlaajuisia salaliittoa". Tällöin Sulo kertoi ymmärtävänsä homoja, mutta piti heitä Luojan virheellisesti luomina. Kansanedustajan pohdintojen mukaan Jumalalla on mennyt homoja luodessaan piuhat sekaisin, ehkäpä vääriin napoihin. On varsin surullista, että poliisirintama menetti joukoistaan näin suuren ajattelijan eduskuntaan. Sössödeepeen suunnasta homoja mätkäisi Marja-Liisa Tykkyläinen, joka raamatullisissa tulkinnoissaan käytu homoseksuaaleista ilmaisua "luonnottomat häiriökäyttäytyjät". Erittäin syvälle sukeltavissa mietteissään Tykkyläinen totesi, ettei heikkous homouteen voi hänen mielestään periytyä, mutta homous on elämäntapana valinta. Vastaavasti tahtoisi Rakki todeta, että poliitikon heikkous määkiä typeryyksiä julkisuudessa on elämäntapa, ja se typeryys on sekä periytyvää että tarttuvaa.
• Jl • /uäsky 1 änY rPj 7] LQ laslfihtL_3 http://www.jyu.fi/jylkkari 2 1 . HELMIKUUTA 2001 • 4 1 . VUOSIKERTA Kohennusta k o n e k a n t a a n , suurta aitelisäystä ei luvassa Opiskelija omillaan TEKSTI: TUOMAS TIRKKONENKUVA: JUHA KAUPPINEN YLIOPISTOLLA ON paljon tietokoneita, muttei aina riittävästi. Sähköpostille ja atk-luokkiin on jonoa, koneet pykivät ja pätkivät tuttua monille. Jonkinlaista helpotusta asiaan on luvassa uusien laitehankintojen myötä. Uusia koneita tulee ainakin pääkirjastolle ja Mattilanniemeen. Opiskelijakäytössä olevien koneiden määrä ei kuitenkaan suuresti tule kasvamaan: yhä useamman opiskelijan oletetaan käyttävän omaa konettaan. ATK-KESKUS on vastikään kartoittanut yliopiston opiskelijaja opetuskäytössä olevien tietokoneiden määrän. Koneita on opiskelijoille avoimissa atktiloissa ja luokissa kaikkiaan vajaat seitsemän sataa. Tästä eniten, 365 konetta. on kampuksella eri laitosten tiloissa. Mattilanniemessä masiinoita on 117, Agorassa 107, viestintätieteiden laitoksella Tourulassa 64, Ylistöllä 37 ja Opettajankoulutuslaitokseen kuuluvissa Lääninhallituksen tiloissa viisi. Kampuksella koneita on eniten kirjastolla, normaalikoulussa, kasvatustieteiden laitoksella ja kielikeskuksella. Luokituksessa ovat mukana kaikki verkkoyhteydessä olevat tietokoneet. Näin on, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi pelkkään sähköpostikäyttoön sopiva Unix-kone. Kovin monipuolisia käyttömahdollisuuksia ei likikään kaikilla koneilla siis ole. Laitosten tiloissa olevat, kaikkien opiskelijoiden yhteiskäytössä olevat koneet ovat atk-keskuksen vastuulla, ja laitokset vastaavat omistaan. Kaikki asiaa koskevat selvitykset eivät ole vielä valmiita; yliopistolla ei ole kattavaa luetteloa hallinnoimistaan mikroluokista, ja tätä selvitystä tehdään parhaillaan. Uusien, entistä ehompien koneiden tarvetta on podettu muun muassa pääkirjastolla. Helpotusta on luvassa lähiaikoina, kun ensimmäisen kerroksen mikroluokan vanhat koneet korvataan 11 uudenkarhealla koneella. Kirjastojärjestelmän uudistuksiin liittyvät laitekannan päivitykset tehtäneen kevään ja kesän aikana. "Kuvio on se, että mikroluokan koneet uusitaan, ja kakkosja kolmoskerrokscn vanhoja koneita korvataan näillä mikroluokan koneilla", selvittää kehityspäällikkö Risto Heikkinen pääkirjastolta. Myös Mattilanniemeen saadaan uusia masiinoita. Atk-keskuksen johtajan Esa Auramäen mukaan mikroluokan MaD 205 koneet uusitaan kesään mennessä. Helpotusta on luvassa myös opetuspuolelle: opetushenkilökunnan käyttöön tulee laitepaketteja, joihin kuuluu kannettava tietokone ja heitin. Tämän uudistus tuonee helpotusta tilanteisiin, jossa laitetta tarvitaan opetuksessa, mutta mikroluokat ovat jo muussa opetuskäytössä. YLIOPISTON atk-Iaitekantaa koskevia päätöksiä tehdään tietohallinnon johtoryhmässä. Auramäki korostaa maltillisuutta asiasta keskusteltaessa: tietohallinnon asiat ovat isoja ja monimutkaisia. Laitetilannetta kartoitetaan ja alan kehitystä yliopistolla pyritään aiempaa selkeämmin ohjaamaan johtoryhmän kautta. Yleisenä lähtökohtana yliopistolla on se, että kaikilla opiskelijoilla olisi pääsy verkkoon. Kaikissa tilanteissa tämä ei toteudu. 'Tilannehan on se, että opiskelijoilla on entistä enemmän omia koneita. Sen varaan ei kannata laskea, että vapaassa opiskelijakäytössä olevien koneiden määrä kauheasti lisääntyisi", muotoilee professori Jukka Heikkilä tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Atk-keskukscn arvion mukaan noin puolella opiskelijoista on tietokone siinä vaiheessa, kun he aloittavat opintonsa, ja osa hankkii koneen opiskeluaikanaan. Oleellista lisäystä ei Heikkilän mukaan siis ole luvassa nykyiseen opiskelijakäytössä olevien koneiden määrään. Akuuteimmat ongelmat pyritään kuitenkin korjaamaan. Erityisesti kampusalueen laitoksilla on ongelmia; koneita on liian vähän ja niiden toimivuudessa ongelmia. Perusta opiskelijoiden omien tietokoneiden käytölle on Heikkilän mukaan erinomainen. ennen muuta siksi, että monet opiskelija-asuntolat on viime vuosina verkotettu. • JY:n opiskelijat käyvät työssä ahkerasti TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI "MIKSI El NOSTETA LAINAA, JOS OMAAN TYÖNSAANTIIN USKOTAAN?" OPISKELIJOIDEN TOIMEENTULOA on tarkasteltu nyt ensimmäistä kertaa pelkästään Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden näkökulmasta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Katri Gauffinin pro gradu -tutkielmassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden asuminen, mutta pääteemaksi nousee työssäkäyminen. Gauffinin mukaan työssäkäymisen merkitys on myös Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suuri: 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista kävi töissä opintojensa ohessa viime lukuvuonna. Työskenteleminen opintojen aikana on tärkein rahoituskeino opiskelijoille. Opintotukikin on tärkeä, mutta se koetaan riittämättömäksi, ja sillä on vasta toiseksi suurin osuus jyväskyläläisen opiskelijan tulonlähteistä. Keskimäärin 46 prosenttia opiskelijan tuloista koostuu työstäjä säästöistä. "Työssäkäyminen tuo taloudellista turvaa ja varmistaa myös paremmat työnsaantimahdollisuudet tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä, opiskelija saa opintojen aikaisesta työkokemuksesta tärkeitä eväitä eri elämänalueille", toteaa Gauffin tutkimustuloksistaan. JY:N OPISKELIJAT ovat Gauffinin mielestä selvästi tulevaisuusorientoituneita. He suhtautuvat opintojen jälkeiseen työnsaantiin optimistisesti. 62 prosenttia uskoo myös valmistuvansa ennen opintotuen loppumista, lainaa nostetaan vain pakon edessä, mieluummin opinnot rahoitetaan työllä. "Opintolainan alhainen käyttöaste antoi myös aihetta miettiä opiskelijoiden suhtautumista tulevaisuuteen. Se oli ehkä tutkimuksen suurin yllättäjä. Vain viidennes vastaajista oli nostanut lainaa", Gauffin selvittää ja jatkaa huomioitaan: "Tässä onkin mielenkiintoinen dilemma. Eli miksi ei nosteta lainaa, jos omaan työnsaantiin uskotaan. Ehkä yksi selitys on tuoreessa muistissa ollut talouden lama, joka koetteli monen nykyajan opiskelijan perheitä." Gauffinin maisterintyö valmistui joulukuussa tilaustyönä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle. Tuore maisteri kertoo itsekin rahoittaneen opiskelujaan työnteolla pikaruokalassa, koska hän ei halunnut nostaa lainaa eikä pyytää vanhemmilta rahaa. Töitä hän sai heti valmistuttuaan; Gauffinin mukaan hänen nopealla valmistumisellaan ja opintojen aikaisella työskentelyllä oli paljon painoa työhaastattelussa. Tutkimuksen valossa jyväskyläläinen opiskelija ei Gauffinin mukaan eroa juuri keskiverrosta suomalaisopiskelijasta. Sen sijaan Jyväskylän yliopiston sisällä eroja ilmenee tiedekunnittain jonkun verran. Informaatioteknologian ja taloustieteellisen tiedekunnan opiskelijat käyvät töissä useammin ympäri vuoden ja muita useammin he ovat alansa töissä. Näiden tiedekuntien opiskelijoilla oli myös muita korkeammat kuukausiansiot. Asumisen suhteen tiedekunta ei kuitenkaan vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi. Gauffinin gradun tulokset osoittavat sen, että kolmasosa JY:n opiskelijoista asuu koko opiskeluaikansa opiskelija-asunnoissa. Viime vuonna vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa asui opiskelijoista 48 prosenttia; keskimäärin heidän maksamansa vuokra oli 1993 markkaa kuukaudessa. Sukupuolelliset erot tulevat näkyviin erityisesti opiskelija-asumisessa: naiset asuvat miehiä useammin vapaiden markkinoiden asunnoissa. •
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 3 / 2 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä oli ensimmäinen Music Televisionin esittämä rockvideo? 2. Minkä keksinnön norjalainen Johann Vaaler patentoi vuonna 1900? 3. Kenelle suomalaiselle on kertynyt eniten päiviä ministerinä? 4. Montako jäähyminuuttia Jari Kurrille tuomittiin hänen NHL-urallaan? 5. Mitkä kaksi Afrikan maata itsenäistyivät ennen 1920lukua? 6. Mikä on saaria lukuunottamatta Euroopan pohjoisin paikka? 7. Mitä ksenofoobikko pelkää? 8. Kuinka suuren osuuden Remonttiryhmän ehdokas Risto Kuisma sai vuoden 2000 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä? 9. Mikä kappale voitti Syksyn sävel -kilvan vuonna 1999? 10. Mitä on gynekokratia? BONUS: Mitä ominaisuuksia täytyy olla vaipassa, joka tarjoaa lapselle täydellisen mukavuuden? (sne^edIJOIUJOQ Aqeg Q&qn) nnisi eddjEA e p l p ?1SAI!UUM)J ej eoi -I|!BA uedieA eeiiod|3u. e>|ol 'HiMOiAroi ue|sn|esÄj!Uun)| uajddiai e( e^niseiapj?) -oto r$es eiiioponA eelons e>)Of 'eiuidomn eaujuad 'au -ua>|ej uau!Ä)|Ä)|nuJ! 'lelons -opnA leaiugad :SflN08 eei|eAOiu.o[u3iS!eM"0|. •j/uuauj joo un>j JÄN BLUBJJIS8 UIUaABl 6 8 1 ' 6 eiuuasojd o/o "8 B!S!B|e>|nniAg L BSSBIJON uu|)|pjON '9 (im euuonAjeuaqneKoot euuonA UJOU) eidoio s St-9 fr •6/-096lEU|SonA BBAied 691-9 a||3S!B|0i!A sauueuor soAnauomeA '9 •uauJHiMiuaded 'Z JBJS OjpEJ 3l|| p3||!)| 03p -|A U33Äiu.Ä-S3|6ng auj. "L laSMViSVA r tarjolla tänään I n r i n l l n l ä n n ä n ° " Jylkkärin o s a s t o , jolla kerrotaan vinkkejä l d I | U I i d I d l l d d l l jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielamäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi o s o i l t e e s e e n j y l k k a r i l a n a a n @ c c . j y u . f i NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo 25.2. saakka.. Elävä valo. Suomalaisia kynttilänjalkoja. Galleria Becker 24.2.-14-3.: Anni Rönkä. Veistoksia ja tilateoksia. Galleria Harmonia 4 3. saakka: Heli Kurunsaari. Puupiirroksia. Grafiikkakcskus. Keski-Suomen museo 4 3 saakka: Teokseni takana kuva. 18.3 saakka: Ympänstömmc vuonna 2001. Suomen Käsityön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu. 1.4. saakka: Love is in the air Rakkautta ilmassa. Taidemuseo Holvi 25.3. saakka: Rakastan... Näyttely rakastamisen moninaisuudesta Suoja 11.3. saakka: Sovelluksia/Omsiilling Pohjoismaisen laiteen kokeellinen kiertonäyttely. Huoneteattcri S<mo Oili vaan ke 21.2. ja pe 23.2. klo 19. Paitsioonsa pe 2.3. klo 19. la 3.3. klo 19, su 4.3. klo 15!mprovisaalioteatteri JOO Pala kurkussa ti 20.2. ja to 22.2. Klo 19. Nisulankatu 78. Liput 20/30 mk Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Avarasylinen nainen la 3.3. klo 19. Lännen syrjällä la 24.2. klo 19. Säädyllinen muthfnuytelmd pe 23.2. Klo 19, la 24.2. klo 14, 2.3. klo 19, 3.3. klo 14. Suuri näyttämö: Tohvelisankarin rouva la 24.2. klo 19. Täydelliset häät ke 21.2. ja la 3.3. klo 19.West Side Story to 22.2. klo 19, pe 23.2. klo 19, la 24.2. klo 14. POP/ROCK/JAZMUBIT Bar 68 pc 23.2. Passiomvorks. Domino la 24.2. Breakaholic. Hiphop/drum n'bass/clektro/breakz. Karri K. (beatformers, tre), Nick Fury (children of dub, hki), Leijonamieli (flegmaatikot, tre), Erkko (niitty) Klo 21-03, lipui 20 mk. Infoa: www.niilty.org Lulakko la 24.2. Penniless+Psyche Dcl Buzz. Liput 30/20 mk. Pc 2.3. Rap SM karsinta. Liput 30/30 mk. La 3.3. Metallilauantai. Black League, Plutonium Orangc. Lipui 30/25 mk. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia pc 23.2. Klassisromanttista. Taulumacn kirkko klo 19. To 22.2. Klo 19: U2 Rattle & Hum -elokuva. klo 21 alk.: DJ, TUB. Pe 23.2 Laulurastas La 24.2. Pink Club. Klo 21-03. Järj.JKLn SETA ry Pe 2.3. Nanospacc & Järvisen Lentokone, vapaa pääsy La 3.3 TRAP, Tcchno/ Hardhouse: Alkemist, T.Rio, Nitro, Speedfreak, Slak Etop, liput 25 mk. RENTUKKA Ti 27.2. Laskiaisbileel Livebändi. Järj.KuLu. Foro Hispano. Tallcr dc lectura y discusion. Artes, literatura. politica, vida Nos rcunircmos el proximo miercoles 21 a las 12:00 en Ia bibliotcca del centro de Ictiguas (kielikeskus) para idcar los tcmas, cl horario y formas de panicipacion. En principio, cada quien podrc iracr lextos de su eleccion (en espaflol) sobrc un lema dc actualidad prcviamente convenido. Espanjankielinen foorumi. Kirjallisuus-ja keskustelukerho, kielikeskuksen kirjastossa 21.2. klo 12.00, jolloin pohdimme sekä teemoja että osallistumismuotoja. j y y KULTTUURIVALIOKUIITA Kultluurivaliokunnan seuraava kokous 5.3 klo 14 Yo-talon halhtuskabinelissa. Tiedustelut Juha Ruuska, jyy-kulttuurisihieeri@cc.jyu.fi, p.260 3356. KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA Erasmus Student Nctworkin kokous ma 26.2. klo 18 Yo-talolla. Kv-valiokunta kokoustaa ke 14.3. klo 18 Yo-talolla. Katso kehy-ryhmän kokousaika netistä osoiltcesta www.jyu.fi/jyy. Tulossa mm. Intia-ilta 8.3. ja eksoottisen ruoan lila 15.3. Tule mukaan kv-toimintaan! Lisätietoja: pj. Aulikki Moilanen (memoilan@st.jyu.fi, 040 561 8773) ja sihteeri Laura Laamanen (jyy-kv sihteeri@cc.jyu.fi. 260 3979). K0P0VA1I0KUNTA Kopovaliokunnan kokous Yo-ialolla. Ilokiven takaosassa ke 7.3. klo 16.00 Rupattelua opintoihin liittyvistä aiheista, kahvia, teetä ja purtavan poikasia. Lisätietoja koposihtccriliä, jyy koposihteeri@cc.jyu.fi. p. 260 3358. LIIKU HTAVA LI KU NTA Liikuntavaliokunta kokoontuu ke 21.2. Yo-talon halhtuskabinelissa klo 17.00. SOPOVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunla kokoustaa jälleen ke 7.3. klo 17 Yo-talolla Ilokiven takaosassa. Kaikki kiinnostuneet paikalle! Valiokuntien yhteistapahtuma. JYYn valiokunnat järjestävä! keskiviikkona 28.2. Yhteisen talvi riehapaivan Laajavuorcssa ja Kortcpohjassa Lisäinfoa tulossa lähiaikoina. Tarkkaile postiaHaukkalan koulun oppilaat tekivät koulustaan pienoismallin ja esittivät näkemyksensä myös pihakuusesta. T uomos Tirkkonen oppia historiasta, unelmia tulevasta Lapset ja nuoret elävät ympäristössä, johon heidän vanhempansa ja menneet sukupolvet ovai jättäneet kädenjälkensä ja he myös tulevat muokkaamaan ympäristöä jälkipolville. Näitä asioita pohditaan koulujen maailmanperintökasvatuksessa. Jyväskylän seudun kouluissa tehtyjä, tähän opetukseen liittyviä töitä on parhaillaan esillä "Ympäristömme vuonna 2001 todellisuus ja unelmat" -näyttelyssä Keski-Suomen museossa. Esillä on Haukkalan, Keltinmäen, Voionmaan ja Korpilahden Paiajärven koulut sekä Jyväskylän lyseon lukion oppilaiden näkemyksiä ympäristöstä ja tulevaisuudesta: maalauksia, piirroksia, pienoismalleja, videoita ja tauluja. Töiden laatimisessa on käytetty apuna muun muassa museokäyntejä, arkistoja, kirjallisuutta ja vanhoja valokuvia. Osana viime syksynä käynnistyneeseen kulttuuriympäristöprojektiin kuuluva näyttely on syntynyt Jyväskylän seudun Unesco-koulujen, Keski-Suomen museon ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä. "Nyt lähdettiin pohtimaan sitä, miten kukin voi omaa asuinympäristöään tarkastella. Esimerkiksi Keltinmäen koululaiset saivat tehtäväkseen suunnitella Keltinmäen reitin, jossa kaupunginosan kohteita kuvataan. Lisäksi oppilaiden piirrokset kertovat siitä, miten tekijät olisivat Keltinmäen rakentaneet silloin kun se 60-luvulla rakennettiin", selvittää museolehtori Heli-Maija Voutilainen. Lyseon oppilaat puolestaan laativat suuria historiatauluja Asemakadun arkkitehtuurista. Voionmaan teemana oli Jyväsjärven ranta, tuloksena muun muassa pienoismallit rannan maisemista sellaisena kuin ne olivat 1800ja toisaalta 1900-luvun lopulla. Patajärven oppilaiden luomuksia on esimerkiksi video, jossa oppilaat esittävät vanhempiensa lapsuusaikojen leikkejä. Haukkalassa perehdyttiin koulutalon ja sen pihapiirin historiallisiin vaiheisiin. Osa jyväskyläläisnuorten ilmaisemaa historiaa ja tulevaisuuden haaveita nähdään syksyllä Latviassa saakka, kun osa "Ympäristömme vuonna 2001" -töistä lähtee Riikaan, sikäläisen taidekoulun näyttelyyn. T U O M A S T I R K K O N E N Ympäristömme vuonna 2001 todellisuus jo unelmoi. Keski-Suomen museo (Alvar Aallon kalu 7) 18.3. sookko. lisäys Jylkkänn viime numeron Hannu Ahonen-jutusta puuttui osa toimituksen erheen vuoksi. Siksi julkaisemme nyt \iimeisen sitaatin uudestaan. "Olin hämmästyksissäni itsekin, että mitä tästä työstä tuli. Siinä on ilmaa, vettä, tulta ja tyhjyyttä. Tätä on vaikea pukea sanoiksi, mutta toivo löytyy sydämestä, ja sydämessä on muutoksen avain. Jokaisen ihmisen on vaan itse löydettävä se sydämensä. Kohta katoilta huudetaan totuuden perään, ja itsekkään ihmisen on vaikea olla. Mutia sateenkaaren soturit ovat jo täällä!" news in english DO WE WANT A FIFTH NUCLEAR POWER PLANT? The focus for the political discussion of the upcoming spring will bewhether to build the fifth nuclear povver plant or not. According to Heikki Raumolin from Fortum nuclear povver has clear advantages compared to other energy sources, such as being naiurc and cost fricndly. 1 lovvcver, other sources havc remarked thai nuclear povver can also have some considerable negative effects on nature, mainly by straining it ihrough the overproduction of clectricity. Opinion polls have shown ihat 15 per cent of ihc Finnish people are in favor of nuclear povver and 30 per cent are against. The rest of the nation is unsure. The dilemma of the fifth nuclear povver plant is one lough cookic to solve, bui luckily thai is for the politicians lo crack. AND GOD CREATED A DINOSAUR U2 U2 was set up in 1976, after a 14-year-old Larry Mullen Jr. put in the school notice board a message in which he vvas looking for musicians for his new band. First, the band vvas called Feedback, after ihat The Hype, and, finally, U2. Social faclors have always been strongly present vvith the actions of the band. For example, they have taken pan in many differeni chanty events, the latesi being ihe Jubilee 2000. 1 lowever, die cynics have remarked diat a large pan of the charity work has been for the marketing of the band. Suli, ii remains to be seen hovv much of this publicity hype has been shrevvdly calculated. One fact is thai the dinosaur keeps on going strong. LAID BACK SOUNDS FROM TUB TUB sounds aimosi as striking as U2 as a name. That is ali they have in common, except they are boih present at ihe next Kampus Kino movie nighi. U2 appears on the big screen vvhile TUB performs live on die stage afier the Raitle&I lum flick. Nevertheless, TUB vvill noi be playing much cover songs. "We play English, melodic pop music, vvhich is laid back and easily digestcd nothing heavy and hard," Markku Laine, the vocalist of TUB, characierizes their music. Rattle&Hum in Kompus Kino (llokivi) Thu 22 Feb 7PM. Afler the movie, TUB live. Tickets 2 / 2 5 , FOR FILM FREAKS Besides Hollywood blockbusters one can enjoy olher kinds of films also in Jyväskylä, such as Hong Kong action, B-horror movies and many other non-mainslream movies offered by, for example, JEE J y väskylän Elävä Elokuva ry. in ihe Sepänaukio leisure center on Friday and Saturday evenings (20 marks for members). Movies vvill be shown until May. Afier ihat, il is unsurc wheiher the activiiies vvill continue. In the university there is a student club. La Vie De Boheme, which promotes interest to movies and audiovisual culture among ihe university students. The club organizes movie evenings in Kortcpohja. JEE ry in Ihe Net: http://jee.scape.net lo Vie De Boheme: e-mail Iisi odmin. sulvi@cs.jyu.fi NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, M I K A PUUKKO
• < JYVÄSKYLÄN Ylioppilastalon laajennusrakennuksen suunnittelukilpailu on ratkennut. Voittaneen ehdotuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma, avustajinaan arkkitehdit Teemu Seppälä ja Miguel Silva sekä arkkitehtiylioppilas Jukka Savolainen. Kilpailun tulokset julkistettiin viime keskiviikkona yliopistolla pidetyssä tilaisuudessa Kilpailussa nimimerkillä "Harmonikka" esiintynyt voitokas ehdotus palkittiin 160 000 markalla. Palkintolautakunnan suosituksen mukaisesti uudisrakennuksen suunnittelu annetaan voittaneen ehdotuksen tekijälle. Hopealle sijoittui "Syksyn sävel" -nimimerkillä kisaan osallistunut työ, jonka ovat tehneet Pia Sopanen ja likka Svärd. Palkintoa pälkähti 120 000 markkaa. Kolmannelle sijalle ja 80 000 markan palkintoon ylsi teos nimimerkillä "Chorus", laatijanaan arkkitehti Tuomo Repo. Lisäksi lunastettiin kaksi muuta kilpailutyötä, "Sakkara" ja "Circumflex", 40 000 markalla kumpikin. Ensinmainittu on arkkitehtien Pekka Heikkinen ja Pasi Piironen käsialaa, jälkimmäisen puolestaan on suunnitellut Sasu Marila, avustajinaan Mikko Kivinen ja Eevastiina Aho-Marila. Uudisrakennus tulee sisältämään JYYn käytössä olevia liikeja muita tiloja sekä yliopistolle vuokrattavia työskenteSUUNNITTELUKILPAILUN järjestivät yhteistyössä JYY, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Valtion kiinteistölaitos ja Alvar Aalto Säätiö. Kilpailu julistettiin elokuussa, ja osallistumisaikaa oli marraskuuhun saakka. Tavoitteena oli löytää Ylioppilastalon laajennukselle toteutuskelpoinen perusratkaisu rakennussunnittelun pohjaksi. Samalla kiinnitettiin huomiota siihen. että laajennus sopii toiminnallisesti kampusalueen ja sen lähiympäristön kokonaisuuteen arkkitehtuuriin, maisemaan ja esimerkiksi liikennejärjestelyihin. Nykyinen Ylioppilastalo on rakenneltu vuosina 1963-1965. Sen oli Alvar Aallon suunnitelmissa määrä olla laajemman rakennuskokonaisuuden ensimmäinen vaihe, mutta toinen vaihe jäi toteuttamatta. Tässä mielessä lisärakennus jalkaa siitä, mikä tuolloin jäi kesken. KUTEN PALKINTOJENJAKOTILAISUUDESSA muisteluin korostaa, on uudisrakennuksen suunnittelussa ollut kyse vaalivasta tehtävästä, eikä voittajan valintakaan ole aivan helposti käynyt. "Odotimme jopa sataaviittäkymmentä kilpailuehdotusta, mutia onneksi niitä ei tullut niin paljoa. Seulominen on ollut lodella vaikeaa", totesi palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen Voittajan palkintolautakunta kuitenkin nimesi yksimielisesti. Harmonikka täyni raadin mielestä kilpailun tehtävät luontevalla tavalla; julkisivumateriaaleinaan punatiiliä, lasia ja kuparia hyödyntävä työ sovittautuu jouhevasti ympäristöönsä. "Tehtävä oli haasteellinen ja mielenJyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 H kiintoinen", kuvaili itse voittoisan työn tekijä Ilman Lahdelma. "Paikka on topografiscstikin vaikea ja Aallon arkkitehtuuri asettaa omat vaatimuksensa. Rakennuksella pitää silti olla tietty, muista erottuva draivi." Monissa kilpailuehdotuksissa on palkintoraadin arvioiden perusteella piisannut rohkeutta ja omaperäisyyttä, mutta kaikki eivät ole olleet kovinkaan toteuttamiskelpoisia. Suunnittelijoiden on näet otettava huomioon monta näkökohtaa; Ylioppilastalon uudisrakennus on taiten suhteutettava osaksi Alvar Aallon suunnittelemaa kampuksen kokonaisuutta sekä muuta lähiympäristöä. Kilpailuun osallistuneita suunnitelmia oli täten monenlaisia. Moni osallistuja oli valinnut materiaaliksi punatiilen, kampuksen kokonaisuuteen sopivasti. Suosittua oli myös lasin ja metallin käyttö. Vaikka uudet tilat tulevatkin olemaan yhteydessä vanhaan taloon, ovat kilpailun parhaat ehdotukset hienovaraisia: ne kunnioittavat vanhaa rakennusta itsenäisenä kokonaisuutena. TOISEKSI TULLUTTA Syksyn sävel -ehdotusta kiiteltiin rohkeudesta. Huonetilojen suhteen on ratkaisu löydetty luontevalla tavalla. Kolmanneksi sijoittunut Chorus puolestaan limittyy raadin mielestä maisemaan luontevalla tavalla, ja uudisrakennus yhdistyy vanhaan Ylioppilastaloon terassimaisten tasojen sarjalla. "Circumflex"-ehdotuksessa julkisivu koostuu tiilisäleiköstä, harjuun päin suunnatusta lasiseinästä ja pihanpuoleisesta metalliseinästä. Ehdotuksen ansiona pidettiin rohkeaa konseptia sekä lapaa, jolla se istuu Seminaarinmäen maisemaan. "Sakkarassa" omintakeista on välittävä nivelosa sekä lasikattoinen keskusaula. Ehdotuksessa rakennuksen ja kadun väliin jäisi loriiila, johon liikennejärjestelyt liittyvät. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin raskas, eikä esimerkiksi julkisivun ikkunoiden rytmitys ole yhdenmukainen huonejaon kanssa. Suunnittelukilpailuun osallistui määräaikaan mennessä 44 työtä. Arkkitehtikilpailun palkintoraadissa oli mukana kaksi ylioppilaskunnan ja kaksi Suomen Arkkitehtiliiton nimeämää jäsentä; lisäksi yliopisto, kaupunki. Valtion kiinteistölaitos ja Alvar Aalto Säätiön olivat nimenneet kukin yhden jäsenen. Palkintoina ja lunastuksina koitoksessa jaettiin kaikkiaan 440 000 markkaa. • Verkosto: http://www.jyu.li/iyy/yo-tolo TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VÄARANIEMI Uudet sihteerit JYYn tiedotukseen ja liikuntaan YLIOPPILASKUNNAN seitsenhenkinen sihteerijoukkue kasvaa tällä viikolla kahdella uudella sihteerillä. Joukkoon palkataan osa-aikainen liikuntaprojektisihieeri sekä tiedotusja järjestösihteeri. Jälkimmäinen virka on kokonaan uusi JYYssä. Tiedotusja järjestösihteerin toimi perustettiin. koska ylioppilaskunta mm. haluaa organisoida ja kehittää toimintamallejaan niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässään. Toistaiseksi tiedotus-ja järjestösihteerin työnkuva on vasta muotoutumassa; maanantaina työhönsä tarttunut Tiina Teijonsalo korosti viime viikon haastattelussa haluavansa ensin keskustella työhönsä liittyvistä suunnitelmista ylioppilaskunnan kanssa. Toimenkuvani on vielä avoin, mutta työthän määritellään tarkemmin työsopimuksessa. Ideat muotoutuvat sitten työn mukana, mutta varmasti melko vaihtelevaa ja opettavaistakin työni tulee olemaan", Teijonsalo uskoo. Tiina Teijonsalon mukaan puolipäiväisestä työstä jää puhtia puolipäiväiseen opiskeluunkin. Teijonsalo valmistui taidekasvattajaksi Jyväskylän yliopistosta pari vuotta sitten, mutta nyt hän opiskelee yhteisöviestintää avoimessa yliopistossa. Teijonsalolla on kokemusta monenlaisesta, lähinnä kulttuuripainotteisesta ja projektiluontoisesta, työstä. JYYn palvelut hän mainitsee tutuiksi omilta opiskeluajoiltaan. Sen sijaan sen alajärjestöt ovat hänelle oudompia. "Mielikuvani on se, että ylioppilaskunta on ottanut aktiivisesti kantaa opiskelijoiden asioihin ja ollut mukana monessa. Ylioppilaslehti ja ilmoitustaulut ovat olleet sen hyviä tiedotuskanavia. Omaksi vahvuudeksi loimessa näen ulkopuolelta tulemisen, uudet ideat", Teijonsalo toteaa. Palautetta JYYn tiedottamisen toimivuudesta hän toivoo saavansa opiskelijoilta. 'Toivon, että kynnys yhteydenottoon olisi mahdollisimman matala." TEIJONSALON TOIMI kestää tämän vuoden loppuun. Välissä on parin kuukauden kesäloma. JYYn liikuniaprojckiisihteeri Im mu Isosaari sen sijaan vaikuttaa ylioppilaskunnassa seuraavan kahden kuukauden ajan. Hänen tehtävänään on järjestää ylioppilaskunnan liikuntapäivä ja liikuntavaliokunnan vaellusreissu. Isosaari on tervcysticteiteiden opiskelija. Liikunnallisuus on vahvasti mukana myös hänen vapaa-ajassaan ja työssään. Tällä hetkellä Isosaari työskentelee myös hiihdonopettajana, multa muun muassa lämpimämmillä säillä urheilulanaatikoksi itseään kutsuva Isosaari harrastaa kalliokiipeilyä, laitesukellusta ja maastopyöräilyä. • Tiina välittää tietoa.
• • H Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 KUTOSSIVUNKUVA a: > Vuo/erotaan puolet avarasta kakkoskerroksen kimppakämpästä. Olohuoneeseen mahtuu vaikka valaskala, mutta lemmikin ulkoiluttaminen parvekkeella ei ole suotavaa. PUOLIKUUNPARTITUURI Himo II > ; Z : =1 El RUNOILIJAN TEHTÄVÄ OLE SEISOA KÄSILLÄÄN MUTTA MINÄ HALUAN El OLE TEHTÄVÄ KÄÄNTÄÄ MAAILMAA YLÖSALAISIN MUTTA MINÄ HALUAN El TARVITSE PIDELLÄ MAAN LAIDOISTA KIINNI KUN SE MURENEE ALTA EN MINÄ AIOKAAN VOISIKO KIRJOITTAA RUNOA ILMAN YLEMPÄÄ JOHDATUSTA JOHDATUSTA JOKA LÄHTEE KORKEINTAAN PARISTA METRISTÄ EN MINÄ AIOKAAN MUTTA MINÄ HALUAN OPISKELIJAMÄÄRÄ HUIPUSSA Jyväskylän yliopisto ylitti vuonna 2000 sekä maisteriettä tohtoritavoitteensa ja saavutti samalla uuden ennätyksen opiskelijamäärissä. Tohtoreita valmistui 82, kun tavoite oli 7 7 . Lisäystä edellisvuoden määrään pätkähti 21 tohtorin verran. Eniten tohtoreita, yhteensä 26, valmistui matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, muita lähes kaikki alat paransivat tulostaan. Maistereita valmistui yhteensä 1 078, kun tavoite oli 948 maisteria. Tulkintoja valmistui edellisvuolta enemmän erityisesti kasvatus-, liikuntaja terveystieteissä. Myös opiskelijamäärä JY.ssä saavutti viime vuoden lopulla uuden ennätyksen. Varsinaisia opiskelijoita oli 13 463, joista 1 465 opiskeli jatkotutkintoa varten. Menneen vuoden saavutukset eivät yliopistolle vielä riitä, vaan tavoitteena olisi, että tänä vuonna tohtorinhatun saisi 112 sielua. YMPÄRISTÖGRADUSTA RAHAA Jyväskylän yliopiston opiskelijoilla on täsfedes mahdollisuus voittaa rahaa ympäristötutkimukseen liittyvällä pro gradu -tutkielmalla. Kcski-Suomen ympäristökeskus kun alkaa nyt jakaa vuosittaista "Paras ympäristöaiheinen gradu" -palkintoa. Sen voittanut saa 10 000 maikkaa. Laitokset voivat esittää maaliskuuhun mennessä enintään viittä edellisen kalenterivuoden aikana valmistunutta gradua. Kisa ratkeaa toukokuussa. Gradun sisältö tulee koskettaa ympäristönsuojelua ja edistää kestävää kehitystä. Ympäristökeskus haluaa myös kannustaa ja tukea opiskelijoita suuntaamaan opinnäytetöitään keskuksen oman toimintansa painopisteisiin, joita ovat muun muassa luonnonsuojelu, jätehuolto, vesistönkuormiius sekä ympäristöaiheinen viestintä. Näiden painotusten tukeminen gradussa jollain muotoa on tärkeää. Palkinnon arviointipaneelissa on myös edustajat yliopistosta ja ylioppilaskunnasta. Lisätietoa JYYn keskustoimistosta toi Keski-Suomen ympäristökeskusksesto/Kori Lehtinen. RUOTSIN KIELEN TAITOVAATIMUKSET TÄSMENTYVÄT Jyväskylän yliopiston opetusja tutkimusvirkoja hoitavien henkilöiden kielitaitoa koskevat asetukset täsmentyvät toisen kotimaisen osalta. Virkoihin hakijoiden kyky ymmärtää ruotsin kieltä osoitetaan joko asetuksessa säädetyllä tavalla tai erityisellä todistuksella, jonka voi myöntää yliopiston rehtorin määräämä henkilö. Muiden yliopistojen johtosääntöjen mukaan annetut todistukset vastaavat näitä todistuksia soveltuvin osin. Yliopiston hallitus teki hallintojohtosääntöön asiaa koskevan lisäyksen pari viikkoa sitten. Päätöksen taustalla ovat vaikeudet, joita on virkoja täytettäessä ilmennyt hakijoiden kielitaidon, erityisesti ruotsin kielen taidon, huomioon ottamisessa. Kielitaidon osoittamisen kriteerit vaihtelevat jossain määrin eri yliopistojen johtosäännöissä, ja nyt tehty päätös pyrkii selkiyttämään tilannetta JY:ssa. TKY:N UUSISTA SIVUISTA SUUNNITTELUKILPA Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta järjestää suunnittelukilpailun www-sivujensa uusimiseksi. Voittajalle on luvassa palkinto: 7 500 maikkaa rahaa. Voittajan valitsee TKY:n hallituksen nimittämä tuomaristo. Sen jäseniä lukuunottamatta kilpailu on kaikille avoin. Kilpailuehdotukset toimitetaan sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen www-kilpailu@tky.hut.fi. Samasta sähköpostiosoitteesta saa myös kilpailua koskevia lisätietoja. Aikaa osallistua koitokseen on maaliskuun 6. päivään kello 18 saakka, johon mennessä kilpailuehdotusten on oltava perillä. Voittaja, ja hänen suunnittelemansa uudet TKY:n verkkosivut, julkistetaan 7. toukokuuta. TKY:n sivut: http://www.lky.hut.fi Tarkemmat ohjeet osoitteessa http://trimedio.tky.hut.fi/dokumentit/wwwkilpailu.html. SYL: PARISUHDELAKI OIKEAN SUUNTAINEN Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kannattaa esitystä samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamisesta. SYL: n kannanoton mukaan laki parantaisi naisja miesparien asemaa ja edistäisi näiden tasavertaisia oikeuksia. SYL kuitenkin arvostelee esityksen puutteellisuutta, koska siihen ei sisälly mahdollisuutta adoptioon. Lakiesityksen mukaan samaa sukupuolta olevien pariskunnalla ei ole oikeutta yhteiseen ottolapseen eikä edes perheen sisäiseen adoptioon. Samoin evätään virallistetunkin parisuhteen osapuolilta mahdollisuus yhteisen sukunimen käyttöön. SYL katsoo, että näiltä osin lakiehdotus ei toteuta kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Kannanotossa liitto toivookin lakiin lisättävän täyden adoptio-oikeuden sekä mahdollisuuden yhteisen sukunimen käyttöön. edari ja hallitus EDARI KUULI HALLITUSTA JA POHTI TUOTTEITA J Y Y N E D U S T A J I S T O piti kevään ensimmäisen kokouksensa 8. helmikuuta Ylioppilastalolla. Eniten edaria puhuttivat hallituksen toimintasuunnitelmaan liittyvät kohdat sekä esitys JYY-tuotteista. Ensimmäisellä yrittämällä, 31. tammikuuta, edustajiston kokous jäi pitämättä menettelytapakömmähdyksen vuoksi: kokouskutsuja ja esityslistoja ei ollut ehätetty lähettää lain vaatimaa viittä päivää ennen kokousta. Nyt kokous saatiin pidettyä säädetyssä järjestyksessä, JYYn hallituksessa tapahtui henkilövaihdos, kun eroa työnsä vuoksi pyytäneen Jussi Myllymäen (Pörssi & Dumppi) tilalle nimettiin Pasi Matilainen Edustajiston jäsenyydestä määräaikainen ero myönnettiin Marianne Huttuselle (Demanopiskelijat) ja varajäsenyydestä ero Simo Uiville (Grönioni). Matti Mäkinen (Kolminaisuuden Postulaatti) ja Jussi Seppänen (Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset) menettivät vaalikelpoisuutensa valmistumisen vuoksi. Edustajiston jäseniksi nousivat näiden muutosten myötä Jaana Arkko (JOK) ja Mia Tanskanen (KuPL), Riitta Puusniekka (Dem.) määräajaksi (7.2.-31.5.) ja Pauli Mattila (Dem.) samalle ajalle varajäseneksi. Niin ikään varajäseniksi todettiin nousseen Kari Asikaisen (Grön.), Johanna Kentalan (JOK) ja Mira Leppäsen (KuPL). Edustajisto jakautui valiokuntiin edustajistoryhmien ilmoitusten mukaisesti. Ylioppilastalon lisärakennukseen liittyvä tontin kaavamuutoksen haku päätettiin laittaa vireille; JYYn kiinteistöpäällikkö ja puheenjohtajat valtuutettiin viemään asiaa eteenpäin. Edustajisto käsitteli myös joukon laitosja tiedekuntaneuvostojen nimitysasioita. Edustajisto merkitsi tiedoksi hallituksen toimintasuunnitelman vuodelle 2 1 . Eri aloista vastaavien hallituksen jäsenten laatimassa suunnitelmassa määritellään toiminnalle kolme keskeistä periaatetta: opiskelijan hyvinvointi, jäsenistön aktiivisuuden tukeminen ja opiskelijaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen. Eri alojen toimintaa, muun muassa kansainvälistä ja tasa arvotoimintaa, esittelivät niistä vastaavat hallituksen jäsenet. Kokouksen loppupuolella käsiteltiin Pörssi & Dumpin sekä Pressuren edustajistoryhmien aloitetta JYY-tuotteiden hankkimiseksi. Aloitteen kannattajien mielestä ylioppilaskunnan näkyvyys ja imago paranisivat esimerkiksi tyylikkäiden JYY-asusteidcn myötä Kaikki eivät aatokselle lämmenneet, syynä m u u n muassa kulutuskriittisyys. Aloite päätettiin lähettää hallitukselle jatkotoimenpiteita varten. TUOMAS TIRKKONEN
• • Yliopisto käy fossiilisilla polttoainei Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 SUOMALAISET KULUTTAJAT ovat voineet itse valita käyttämänsä sähkön lajin käytännössä vuodesta 1998 lähtien. Isoille, yli 500 kilovvattia käyttäville talouksille, valinnan teko on ollut mahdollista jo vuodesta 1995. Kuluttajista vain noin promillen verran on sijoittanut markkansa ekomerkiuyyn sähköön, kun vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa on en arvioiden mukaan 5-17 prosentin välillä. Ennen vuotta -98 Jyväskylän yliopisto pyöri Jyväskylän linergian kotimaisella biomassaenergialla. Sitten hinta kilpailutettiin ja valinnassa päädyttiin halvimpaan energiamuotoon. Espoon Sähkön tuottamaan ulkomaiseen, fossiilisista raaka-aineista tuotettuun energiaan. Hintaeroa Espoon Sähkön ja Jyväskylän Energian tarjouksille kertyi noin 150 000 markkaa. Sittemmin energiavaihtoehdoista on pyydetty vuosittain uudet tarjoukset, ja tuottaja on välillä vaihtunut Kainuun Energiaan ja siitä viime syksynä takaisin Espoon Energiaan. Ostopäätökset on tehty yliopiston hallintoviraston sisällä, lähinnä kiinteistöpäällikön ja hallintojohtajan toimesta. Ylioppilaskylä sen sijaan käy vihreämmin. Asukasneuvosto on itse saanut päättää kylän energiamuodon, joksi on valittu hakesähkö. YLIOPISTON ENERGIANTUOTTAJAN ensimmäisessä kilpailullamisvaiheessa vuonna 1998 ympäristötieteiden laitos oli asian tiimoilta yhteydessä kiinteistöpäällikköön, yrittäen taivuttaa yliopistoa vihreämmän vaihtoehdon puoleen. Takanaan heillä oli useita argumentteja. "Meillä oli samana vuonna päättynyt TEKESin rahoittama, 26 miljoonaa markkaa maksanut Bioenergia-tutkimusohjelma. Ohjelman avulla voitiin puuenergian hintaa pudottaa kuuden vuoden aikana 30 prosentilla, lähes kivihiilen tasolle. Jos ihmiset ostaisivat puusähköä, se mahdollistaisi tutkimusohjelman käyttöönoton ja hinnan tippumisen", selittää ympäristöfysiikan yliassistentti Ari Lampinen Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden laitokselta. Hän muistuttaa myös Valtioneuvoston koulutuspoliittisesta ohjelmasta, joka suosittelee kestävän kehityksen kuten energiavalintojen mukaan ottamista paitsi opetuksessa, myös kaikissa muissa asioissa. Ohjelma ei kuitenkaan velvoita eikä valvo asiaa. Toisaalta jo YK:n Rion ympäristökonferenssi vuodelta 1992 velvoittaa kestävän kehityksen mukaanottoa koulutukseen. Toinen vihreisiin energiamuotoihin painostava ohjelma on EU:n Uusiutuvan energian strategia vuodelta 1997, josta tehtiin Suomea koskeva ohjelma pari vuotta myöhemmin. Se velvoittaa direktiivin nojalla kasvattamaan uusiutuvien energioiden kapasiteettia 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Täten vihreän sähkön kulutuksenkin tulisi nousta saman verran. Lampisen mielestä julkisten laitosten tulisi toimia asiassa vetureina. KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ Timo Hyttinen kiteyttää energiapäätöksen kriteerejä: "Syy, minkä lakia olemme päätyneet 'normaaliin' sähköön ekosähkön' sijasta, on taloudellinen. Ekosähkön käsite on myös epämääräinen, ainakin käyttämiemme konsulttien mukaan." Perustelu tuntuu perin hapuilevalta, sillä Suomen Luonnonsuojeluliitto myöntää tarkkaan valvottua Norppasähkömcrkkiä, jonka on hankkinut itselleen jo lähes 30 uusiutuvaa energiaa myyvää yhtiötä. Tähän Hyttinen vastaakin, että suurelta osin syyt valintaan löytyvät talouden puolelta, mikä on valtion instituutioiden normaali käytäntö. Miehen omaa mielipidettä kysyttäessä hän vastaa; "Kyllä varmasti ekologisella tavalla tuotettua sähköä tilaisi mieluummin, mutta mikä se raja sitten on kustannusten suhteen, siihen en osaa ottaa kantaa. Varmasti yliopistollakin ollaan valmiita maksamaan jonkin verran enemmän." Sähköasia kilpailutetaan taas ensi syksynä. Hyttinen vihjaa, että jos asiasta halutaan käydä arvokeskustelua, niin päätöksentekoon voidaan käyttää muitakin foorumeja kuin yliopiston hallintovirastoa. YMPÄRISTÖFYYSIKKO Ari Lampisen mukaan vihreän sähkön huono vastaanotto Suomessa johtuu suomalaisten heikosta ympäristötietämyksestä. Hän vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa aihetta opetetaan enemmän ja ympäristöasioista puhutaan päivittäin televisiossa. Suomessa puolestaan ei esimerkiksi EU:n Uusiutuvien energioiden strategiaa uutisoitu mitenkään, vaikka kyseessä on 17,6 miljardin markan investointi. I-ampiscn tietämän mukaan kyseisellä strategialla eli uusiutuvien energialähteiden kaksinkertaistamisella on huomattavia positiivisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Ekoenergia on lähestulkoon päästötöntä. Jo sen käytön kaksinkertaistamisella vähennetään terveyskuluja 5-45 miljardilla markalla vuodessa EU:n alueella. Uusia työpaikkoja se luo Suomeen 15 000, EU:n alueelle miljoonan verran. Ydinvoiman uusiutuvien energialähteiden kilpailijana Lampinen tyrmää sen tuomilla muilla ongelmilla, kuten uraanin riittävyydellä: "Nyt tunnetut uraanivarat riittävät nykykäytön tasolla 20 vuodeksi. Se ei ole globaali vaihtoehto. Uudet energiantuoton vaihtoehdot puolestaan ovat paljon kalliimpia kuin uusiutuva energia, sillä sen hinta on halventunut niin paljon." • Ydinvoimosta lisää sivuilla 8 ja 10-11. Työryhmä suunnittelee uusiutuvan energian Imaa Jvväiskvlöän FT „uömi on eurooppalaisen mittapuun mukaan kehitysmaa, milä uus iu t uvaan energiateknologiaan tulee. Maan kaikissa korkeakouluissa on saatavana alan koulutusta vain 18 opintoviikon verran. Tähän haetaan muutosta Jyväskyläsiä käsin. Yliopiston rehtorin asettama työryhmä selvittelee parhaillaan uusiutuvan energiateknologian koulutusja tutkimusohjelman perustamismahdollisuuksia. Hankkeessa on mukana Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja Vapo. Projekti tarvitsee ennen kaikkea rahaa käynnistyäkseen. Työryhmä laskee, eitä ohjelma on mahdollista toteuttaa viisivuotisena EU-hankkeena, joka imisi vuodessa noin 8-10 miljoonaa markkaa. Tästä reilu kolmannes tulisi saada kokoon kansallisesti, lähinnä Keski-Suomcn maakunnan alueen kunnilta ja yrityksiltä. Työryhmä selvittelee parhaillaan näiden intressejä hanketta kohtaan. Työryhmän puheenjohtajan. ympäristötieteen professorin Aimo Oikarin mukaan vastaanotto on tähän mennessä ollut hyvä niin yrityksissä kuin kunnissakin. "Haluamme, että yritykset ja kunnat saavat hankkeesta kaiken mahdollisen hyödyn. L'udellä energiateknologialla on laajat kasvunäkymät niin kansallisesti kuin erityisesti kansainvälisesti", Oikari kaavailee. Koulutusja suunnitteluohjelman vetovastuussa on matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta. Lisäksi siihen osallistuu yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja kannustavasti kasvatustieteellinen tiedekunta. Taloustieteellinen tiedekunta teki kielteisen päätöksen. "Toistaiseksi, sanoisin", Oikari kommentoi. Opiskelijoita ohjelmaan havitellaan lähinnä matcmaattis-luonnonlieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja taloustieteellisestä tiedekunnasta. Oikarin mukaan tavoite on, että ensimmäiset opiskelijat aloittaisivat ohjelmassa ensi vuoden alussa. Perusteet ohjelman käynnistämiselle löytyvät Oikarin mukaan lähinnä ympäristönsuojelusta ja siitä. että hanke on yhteneväinen EU:n energiastrategioiden kanssa. Koulutusohjelman työryhmä on ennakoinut. että uuteen energiatalouteen voi Keski-Suomcn alueella syntyä 500-1000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Aimo Oikari. Työryhmän on tarkoitus saattaa suunnitelmansa yliopiston hallinnon käsiin helmikuun lopun tienoilla. Oikarin mukaan hankkeen käynnistymismahdollisuudct riippuvat rehtorista ja yliopiston hallituksen halukkuudesta. Rehtori Aino Sallinen puolestaan ilmoittaa koulutusohjelman käynnistymisen riippuvan kuntien ja yritysten kiinnostuneisuudesta eli siitä, saadaanko näiden kautta tarvittavat rahat. "Tietenkin toivon, että hanke lähtisi käyntiin. Näen, että varsinkin pohjoisen Keski-Suomen kunnissa olisi sille kysyntää, joten ne ovat ratkaisevassa asemassa", Sallinen kommentoi. MIIRA RAUHAMÄKI Mustavihreät valloittavat Tampereen TAMPEREELLA JÄRJESTETÄÄN 23. 25. helmikuuta neljättä kenaa Mustavihreät päivät. Tällä kertaa niiden pääteemana on ydinvoima. Ohjelmassa on perjantain osalla ydinvoima-aiheincn paneeli ja lauantaina performanssityyppinen, ydinvoimanvastainen mielenosoitus ja katukarnevaali. Muut päivien tapahtumat pitävät sisällään muun muassa keskustelutilaisuuden Tammelan puutaloalueesta ja talonvaltauksista, turkistenvastaisen mielenosoituksen läheisellä turkistarhalla sekä lyöryhmäkeskusteluja, joiden teemat kattavat niin geeniteknologian, kansainvälisen yhteistyön, avoimen eläinten vapauttamisen, huumepolitiikan kuin EU:n Göteborgin huippukokouksenkin. Tapahtuman järjestävät yksityishenkilöt odottavat Mustavihreille edellisvuosien kaltaista menestystä, eli noin 600 ihmistä eri puolilta Suomea. Joitain osallistujia odotetaan paikalle myös Ruotsista ja Venäjältä. Yksi järjestäjistä, Jenni Nurminen, listaa Mustavihreiden päivien organisoinnille kolme eri motiivia: "Haluamme koota erilaisia kansalaisjärjestöjä yhteen, jotta heillä on mahdollisuus tavata sekä keskenään että ryhminä toisiaan. Mustavihreät päivät järjestetään keskellä talvea, jolloin ei muita tapahtumia juuri ole, ja tarkoituksena on tietysti myös yhteinen hauskanpito. Kolmantena ideana on saada jokin teema, tällä kertaa ydinvoima, keskustelun alaiseksi. Haluamme infota aiheesta myös muita ihmisiä kuin mustavihreiden vakikävijöitä." Tapahtuman järjestämiseen on Nurmisen mukaan otettu avoin linja: pelisäännöt on sovittu tarkkaan poliisin kanssa. MIIRA RAUHAMÄKI
• Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2001 T UT r N varjopääkkäri Kiltti kuin missi? Missikruunun lisäksi Suomen kauneimmilla tuntuu loistavan myös sisäinen sädekehä päänsä ympärillä. Missithän nyt ovat niitä hyviä toimijoita muutenkin kuin kauneusalalla. Yksi kertoo auttavansa köyhiä lapsia, toinen sanoo olevansa muuten kiltti avovaimo kotona. Lisäksi vastutctaan tiukasti kauneusleikkauksia ja alastonmallina olemista. Nämä kruunupäät ovat esikuvina monelle kasvavalle ja vähän vanhemmallekin naiselle. Sitten kun missivuosi on ohitse, missin ajatukset usein muuttuvat. Ensin valitellaan masennusta, koska vuosi oli niin rankka eikä uskaltanut sanoa ci millekään keikalle. Sitten ehkä tulee välirikko kotona, poseerataan julkisesti humalassa cocktail-kutsuilla ja isketään sieltä vanhempi mies. Alastomallikeikatkin tulevat vielä jossain vaiheessa kuvioihin. Monen selitys on se, että missivuotena piti vain hymyillä kauniisti eikä saanut aukaista suutaan. Kiltti tyttö haluaa muuttua tuhmaksi, koska tuhmilla tytöillä on hauskempaa. Ihan näin radikaali muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla, vaikka jotain täytyykin muuttua. Esimerkiksi suomalaisnaisia ei näy johtajan tai esimiehen asemissa työpaikoilla. He makaavat kotona burn outissa. Osa yrittää nautua elämästään toisten kautta eläen. He siivoilevat loisten jälkiä ja keittävät työpaikoillaan kahvia, onnellisilta vaikuttaen. Jos symbioosi on harmoninen, miksi siis ci saisi jäädä kiltiksi tai tuhmaillla lopun ikäänsä? Tuhman ja kiltin väliltä löytyy monia muitakin olomuotoja. Kulttuurimme mahdollistaa päätösvallan jokaiselle valita oman juttunsa. Ihmisten moraalikäsityksiä on vaikea yhtenäistää, sillä jokainen tekee niin kuin tuntuu oikealta. Mutta täytyy muistaa myös oma mielihalunsa: toimia niin että myös itsestä tuntuu hyvältä. Eläminen pelkästään itselle ei kuitenkaan onnistu; kuningatar ja kuningaskin oltavat yhdyskuntansa huomioon. Kaikista ei voi tulla julkisuuden missejä, mutta jokaisella on käsissään oman elämänsä valtikka. Päivittäin voisi kuvitella vieläpä päähänsä näkymättömän kruunun. Ehkä sen avulla pää pysyisi pystyssä ja askel kulkisi ryhdikkäämmin. Tuo kruunu myös pysyisi päässä, vaikka joku sattuisi tönäisemäänkin. Hyvä itsetunto ei pienistä kolhuista kipene. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI PIIRROS: JANI PALSAMAKI smt-ii iiuiliioU,:)YDINVOIMA ON sana, joka ärsyttää, pelottaa ja kummastuttaa. Tunnelataukset ovat vahvoja. JYYn edustajistossa allekirjoitettiin äskettäin adressi, jossa ilmenee ylioppilaskunnan kanta lisäydinvoimaa vastaan. Vaasassa tämä samainen ilmastosopimus aiheutti ylioppilakunnan hallituksen kaatumisen. Mutta mitä mieltä riviopiskelija on lisäydinvoimasta? Entä voimaloiden jätesijoituksista? Keskustelua aiheesta on käyty Jylkkärin online-keskustelusivuilla sekä kampuksen vapautuneessa ympäristössä. Nykyopiskelija ottaa päätöksissään tarkasti huomioon myös tulevat sukupolvet. Matti toteaa, että ydinvoima on ongelmien siirtämistä seuraaville sukupolville. Ydinjätteiden sijoittamiselle varattujen paikkojen turvallisuus mietityttää. "Nimenomaan ydinjätteen tähden ydinvoimaan panostaminen on ongelmallista. En pelkää voimalaonnettomuutta, ja siitä aiheutuvat tuhotkin ovat lähinnä paikallisia. Se, mitä tulevaisuus tuo jättcineen, on avainkysymys", Matti mainitsee. "Lyhyellä aikavälillä ydinvoiman käyttäminen olisi edullisempaa kuin muiden vaihtoehtojen, mutta sen riskit tulevaisuudessa ovat moninkertaiset", uskoo Mariannekin. TURVALLISUUS EI Minnan mukaan ole oikea sana kuvamaan ydinvoimaloita. Hänen mielestään onnettomuuden riski on aina olemassa; luonnonkatastrofitkaan eivät kierrä radioaktiivisen jätteen säilytyspaikkaa. Minna uskoo muiden energiamuotojen paremmuuteen kunhan niitä ensin kehiteltäisiin. "Ydinvoimalat maksavat paljon Samalla rahamäärällä voisi edistää vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittelyä, kuten tuulivoiman tehokkaampaa hyödyntämistä. Ydinvoimaa ei tulisi silti korvata turvetai maakaasuenergialla niiden haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi." Pentti ja Nuke 'em ali pitävät ilmastonmuutosta eräänä energiakysymyksen tärkeimmistä kysymyksistä. He ovat kylläkin uusiutuvien energiamuotojen kannalla, mutta korostavat ydinvoiman paremmuutta ilmastollisissa tavoitteissa: Ydinvoimasta päinvastoin kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei synny haitallisia päästöjä. "Jos lisäenergiaa tarvitaan, tulee se hankkia uusiutuvista energianlähteistä. Riittävän nopea luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulee tarvittaessa voida mahdollistaa ydinvoiman lisärakentamisella", Nuke 'em ali visioi netissä. S U O RAAN ydinvoiman puolesta puhuvat online-keskustelusivuilla muun muassa Marika ja Juha. Marikan mielestä Suomeen pitää tulevaisuudessa rakentaa viides ydinreaktori. Hän uskoo, että energian säästämisellä ei Suomessa pärjätä, eikä hän luota esimerkiksi tuulivoiman toimivuuteen ja sen kustannuksiin saatikka rajojen ulkopuolelta tuotuun energiaan. 'Viides ydinvoimala lisää turvallisuuttamme. Yksi vaihtoehto olisi ostaa sähköä Venäjältä, ongelmallisista voimaloista. Venäjältä tuleva sähkö on aina epävarmaa. Muutenkin suomalaiselle on hyvä tietää, että töpselistä tuleva voima on omaa ja omissa käsissä. Teollisuus on energian suurkäyttäjä, ja jos se ei halvinta mahdollista tuotetta saa, niin kallis muu energialähde tulee välillisesti maksamaan kansalaisille", Juha tuumaa. Hän toteaa, että ydinvoima on halvinta ja ympäristöystävällisintä energiaa sekä pitää sitä tulevaisuudenkin kannalta järkevänä ratkaisuna: "Jos emme vähennä fossiilisten polttoaineiden käyttöä meidän on turha miettiä mitä meillä on täällä tuhannen vuoden kuluttua. Nyt panostamalla ydinvoimaan annamme ihmiskunnalle aikaa selvittää ratkaisut loppusijoituksen ja fossiilisten polttoaineiden suhteen." KANSALAISTEN TIETÄMYS ydinvoimasta ja muistakin energiamuodoista vaihtelee. Esimerkiksi Taija uskoo, että valtion avustuksella aurinkoenergiallakin voisi tuottaa energiaa jokaiseen suomalaiseen kotiin. Maijan mukaan nyt olisi tärkeintä lisätä tiedotusta monelta kannalta -jos sattuu niin että lisäydinvoimaa harkitaan ja siitä päätetään kansanäänestyksellä. Maija kyllä epäilee, josko kansalaiset ovat kykeneviä päättämään asiasta: objektiiviset lähtökohdat ja keskustelut asiasta puuttuvat. "Kyseessä on kausaskantoinen yksittäiskysymys, joka sopii kansanäänestysten pohjaksi. Ydinvoimaa vai ei -kannassa kyse ei voi olla vain insinöörien tai ammattipoliitikkojen 'tiedosta', vaan myös eettisestä näkemyskscstä siitä, millainen yhteiskunta halutaan", puolustaa Pekka kansalaisten pääitämistaitoa. Kansanedustajat olisivat ainakin Timon ja Mariannen mielestä parhaimmat ratkaisemaan lisäydinvoimakysymyksen. Heidät on valittu tekemään viisaita päätöksiä kansalaisten puolesta. Nuke 'cm ali painottaa Maijan tavoin ihmisten oman tiedon vähyyttä: "En kannata kansanäänestystä ydinvoimasta, kuten en lääketieteestä tai muistakaan aloista, joista suurin osa ihmisistä ei tiedä yhtikäs mitään." • Lentävän rukkasen maa KAUKO RÖYHKÄN kaupunkia kuvaavassa laulussa rautatie vie etelään, mutta Jyväskylästä ja Kcski-Suomesta ei ole oikein päässyt sanomaan tuota rumaa sanaa. Robert Musilia mukaillen voi sanoa, että tämä on seutu tai kaupunki vailla ominaisuuksia. VIIDENTOISTA VUODEN kokemuksella omaperäisintä täällä löytämääni on sanonta: pelitiääkö? Sitä voi viljellä sopivissa yhteyksissä: Eikös se pelitä? Taitaa olla auto/tietokone/polkupyörä jne. rikki. NYT LÖYSIN TOISEN omaperäisyyden, joka vielä pelittää toistaiseksi. Ilmojen lentävä rukkanen liito-orava on valinnut kotiseudun vailla ominaisuuksia, tämän ei-minkäälän ja antanut sille ominaisuuden. MINKÄ KANNAN otamme liito-oravaan, tuohon hämäräperäiseen liiiäjään, iltojemme ja öidemme häirikköön? Otamme perinteisen kannan. Se on kepulainen: hakataan. Niin, hakataan puut. OTAMME SOSIAALIDEMOKRAATHSEN kannan: hakataan. Puut, tietenkin ja rakennetaan kaupungin vuokratalo Otamme kokoomuslaisen kannan: hakataan. Puita edelleen, ja annetaan maa puoli-ilmaiseksi grynderille. OTAMME KRISTILLISEN kannan: hakataan. Toiselle poskelle pesäpuuta ja toisellekin, ja rukoillaan, että taivaan isä järjestää köyhälle liito-oravalle hyvän kodin. Olamme vasemmistoliittolaisen kannan: valitetaan köyhän liito-oravan kohtaloa ja vaaditaan lisää tukea. Otamme vihreän kannan: mikä se on? JA LOPUKSI otamme amerikkalaisen kaupallisen kannan: Liito-oravan ympärille järjestetään teollisuudenhaara. Myydään hymyilevä liito-orava -lpaitoja, hämäräretkiä bongailemaan ja Ammuin liito-oravan -yöseikkailuja. Tylsä metso korvataan maakunnan vaakunassa liito-oravalla, muutetaan Agora liito-orava -tietokeskukseksi, tehdään LiitoVauhkonen oravan seikkailut -piirroselokuvia, rakennetaan Liito-oravan maa -huvikeskus. Flying squirrel diskossa jumputtavat sitkeimmät hämärien kiitäjät aina aamun sarastukseen saakka. PELITTÄÄKÖ lentävän rukkasen kaupunki? Ok, hakataan sitten. Papanoitakin jättävät puunjuurelle, siivottomat. JOUNI VAUHKONEN
• ir ir ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 1 mun juttu: ASIOIDEN JÄRJESTELEMINEN mielipuuhana ei ole Marika Lindholmille mitään kylmäkiskoista organisointia tai vaikuttamista, asioiden laittamista riviin. Muun muassa menneiden tapahtumien järjesteleminen on hänelle tärkeää valokuva-albumeiden, kirjeiden ja muistin avulla. "Työpöydän ääressä on aina monta pientä muistilappua, vaikka muuten kämppäni ci olekaan aina loistosi ivossa. Tosin asuessani vielä kotona muut perheenjäsenet huomauttelivat silti usein järjestelmällisyydestäni. Vertaileminen oli helppoa, kun vieläpä jaoin huoneen epäjärjestelmällisen siskoni kanssa", Marika naurahtaa. Järjestelmällinen ihminen kuuli moiiteita ulkopuoleltakin. Marika toteaa, että hän on myös hieman taipuvainen järjestelemään muidenkin asioita. "Pikkuveli tiuski monesti pienempänä, että älä määräile. Nyt vanhempana hän alkaa jo uskoakin neuvojani. Hänen parastaanhan minä vain ajattelen." MARIKAN NEUVONTA-APU ulottuu yli perhepiirin. Fuksivuodestaan saakka hän on ollut aktiivinen toimija ainejärjestö Ynnässä. Tällä hetkellä hän pitelee Ynnän puheenjohtajan nuijaa. Lisäksi tämä tietotekniikan opiskelija on laitosneuvostonsa, yliopiston hallituksen ja ylioppilaskunnan edustajiston jäsen. Töiden, opiskelun, tutoroimisen ja harrastusten lisääminen vielä listaan vaatiikiin melkoista asioiden j a ajan järjestelemistä. "Kavereiden näkemiselle pitää löytyä heti aikaa kalenterista. Olenkin sanonut heille, että luokseni saa tulla milloin vain. Myös tutoroitaviani autan mielelläni, jos siihen kerta kykenen. Yleensäkin jos on joku epäkohta, niin sanon sen ääneen." Lcmpinimekseen ainejärjestössään Marika on saanut Dominan. "Nyt olen yrittänyt hillitä auttamishaluani. Ihmiset kun jo alkoivat puhua, että neuvon liikaa, en luota toisten ihmisten osaamiseen. Mutta haluan varmistaa sen, että ihmiset todella osaavat." Toiminta ja eri järjestöissä vaikuttaminen on Mankan mukaan hänen oma henkireikänsä. Hänen mielestään paikalle jämähtinen ei synnytä mitään uutta Silloin tällöin kolona Satakunnassa käydessään MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄLLÄ KERTAA MARIKA LINDHOLM, MATEMATIIKAN, FYSIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ YNNÄ RY:N PUHEENJOHTAJA, KERTOO ITSELLEEN LÄHEISESTÄ TEKEMISEN MUODOSTA, JÄRJESTELIMISESTÄ. tämä ynnäläinen silti hengähtää hetken vaikkapa resiinarallin ääressä järven rannalla. "Kotona luonto on niin lähellä, että sinne on helppo mennä rauhoittumaan. Luonnossa kaikki on erilaista ja mikään ei liity arjen järjestelmällisyyteen." • herra X toiseen Miten saa selville numerotiedustelun numeron? Onko Suomessa tällä hetkellä mahdotonta järjestää bileitä joissa ei olisi paikalla Arto Muna? Kyllä on. X Valtakunnallisissa vaaleissa menestystä haluavan ehdokkaan kannattaa hyödyntää uutta nimilakia ja muuttaa nimensä ennen vaaleja Aku Ankaksi. Näin saatava äänisaalis antaa kyseiselle henkilölle aiempaa paremmat mahdollisuudet yhteisten asioiden hoitoon ja eteenpäin viemiseen. "Kaiken lisäksi lähellä", todetaan suositussa mainoksessa. Kyseisen mainoksen tekijät ovat todennäköisesti olleet täysin perillä siitä, ettei mikään asia voi olla olemassa kaiken lisäksi, mutta silti he ovat rahanahneudessaan päätyneet kuluttajan sumuttamiseen. Voiko yleislääketieteeseen erikoistua? Kunniattomien kansalaisten taholta on esitetty, ettei suomalaisilta tulisi enää periä tvlupamaksua. Naiden pöyhkeilijöiden olisi hyvä muistaa, ettei esimerkiksi hunneilla eikä vandaaleilla ollut tv-lupaa. Seurasiko tästä muka mitään hyvää? Ei seurannut. puhekuplat Taos meni katffarfen kaa sukset 'lo&estl rtlUnt [hmJstenvättsen kommunikoinnin ongelmatiikka on d/verstte et I t ä ä n niin kovin runsasI A j j g vort ...ja sitten s v y s t ä p ä o o n k i n l>e o m a k s u n u t t ä m ä n nykya i k a i s e n c h a t k u l t t u u r l n . I Vk* m e i n a a n k e s k u s t e l u n ihan uusiin s f ä ä r e i h i n ! TT TIEDOSTAVA ALYKKOSARJIS Stimulus 1/2001 "Vasemmistolaiset ovat yleensä älykkäämpiä kuin oikeistolaiset, koska he erittelevät yhteiskuntaa, kun taas oikeistolaiset hyväksyvät sen sellaisenaan." M.A. NUMMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ 3/1993 (25.2.1993) hämeenaho TUOREEMPAA TU5KAA ELI NUO KULTAISET VUODET ERÄÄSSÄ KESKISUOMALAISESSA YLIOPISTOSSA OSA m : zts poiväo ,ne ensimmäiset Ensimmäinen opintovuotein' kului" s o l u k d m u n ainoana asukkaana .lukitut ovet naapurinani. Se SOPI minulle hyvin . y r i t i n toipua sydänsuruista. Usein tunsin olevani yksin myös •tuossa karussa betoni'"' PHPI Elä mini' "tiivistyi pian ' " n n a i s e e n . Myös erosta taipumiseni suju hyvin = eväni piti Ijhetta nföui! nimipiiväkorttia itsemurhaviestina. Pian h5n katkaisi v i l i t lopullisesti. En unohtanut opintojani. Hostm tukea ja lamaa. Kivin myös aika ajoin tarkista massa laitoksen ilmoitustaulun, siitä varalta että nimeni olisi jostain kumman ?yysfa ilmesfynut sinne Lähinnä viihdyin kuiteovä»'Wonj'. Johtuneeko se poptsrn/ananasmurska -ruokavaliostani vai mistä', aloin sairastella jatkuvasti*. Kuume painajaisten riivaamana valvotin ityäni yökaudet katsomalla 'Eloss^-ebkuv«.sen hohtavat lumikentät pitivät hereillä • fhteehkään ihmiseen en •tutustunut .vaikka y r i t i n kyllä kutkua mailina luukseni HtHtllÖ MKTAISUPAlSrAUE •• HnkaV3,21-V3/*o/.»\isti efeR apaattista seuräiaxsfa. OAethan t»ivo*i tnenettaout, tasapainoton .unsea nuor; d a i n e n ^ t p a i h j j j f l ^ g l m a t P lut s a 3. nimim."«JooHi olis kiva" Minussa herasi myfcs kuristava tarve päästä' alasti sisälle viereiseen,lukittuun soluhuopeeseen. Narnian pvi pysyi kuitenkin kiinni. OVI* t V*KOf.M (KflfcVI KlffJhtlMätnt . H ö * * « * e I JA rveuMt.JAMO <V*»P
• + Q3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 Jyuäskylän Ylioppilaslehti 3/2001 H Kuka haluaa ydinvoimailla? TEKSTI. JUHA KAUPPINEN KUVITUS: TUOMAS TIRKKONEN. ANNAKAISA VAARANIEMl j f l f MITKÄ OVAT YDINVOIMAN peruskysymyksiä? Tämä riippuu tietysti siitä keneltä kysytään, mutta muutamat aiheet ponnahtavat jatkuvasti esille: Miksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa? Miksi sitä ei pitäisi rakentaa? Mitkä ovat ydinvoiman vaihtoehdot, ja mitkä ovat taas näiden vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet? Vai onko ydinvoimalle ylipäänsä varteenotettavia vaihtoehtoja, joiden avulla Suomi pysyisi esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen suhteen Kioton sopimuksen asettamissa raameissa? Fortumin ydinvoimaosaston apulaisjohtaja Heikki Raumolinin näkemyksen mukaan ydinvoimalla on eräitä selkeitä etuja verrattuna muihin energiamuotoihin: "Kyseessä on ympäristömyötäinen, nykyteknologian avulla rakennettavissa oleva ja kustannustehokas tapa luottaa perusvoimaa." Ympäristöfyysikko Ari Lampinen -joka on perehtynyt ydinvoiman ohella myös muiden energianiuotantomeneielmien ominaisuuksiin allekirjoittaa tiettyyn rajaan saakka ydinvoiman ympäristöystävällisyyden. "Ympäristön kannalta ydinvoima on maakaasuun ja muihin fosiilisiin energialähteisiin verrattuna ylivoimainen. Mahdolliset ongelmat ovat paikallisia tai korkeintaan alueellisia (Tshernobyl). Ydinvoimasta ei myöskään aiheudu haitallisia kasvihuonepäästöjä." Lampisen mukaan paljon parjattu ydinvoiman vaarallisuuskin on suhteellista: "Mahdolliset kuolemantapaukset joita esimerkiksi Tshernobylin kohdalla oli suurimmissa arvioissa 10 000 eivät lukumääräisesti ole mitään verrattuna fossiilisen energiatuotannon suoriin päästövaikutuksiin, jotka ovat vastuussa useista sadoista tuhansista kuolemantapauksista pelkästään EU:n sisällä vuosittain." Mutta: "Epäsuorasti ydinvoimalla voi olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin sähkön ylituotanto voi johtaa resurssien tuhlaukseen ja sitä kautta ympäristön kuormittamiseen ja toisekseen ydinvoima voi vaikeuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystä täyttämällä markkinat." Lampinen tähdentää, että aiempien neljän reaktorin kohdalla molempia sivuvaikutuksia on ollut havaittavissa, joten ongelmia on odotettavissa myös mahdollisen viidennen reaktorin rakentamisesta. Etenkin uusiutuvien energiamuotojen kehittymisen vaikeutuminen on varteenotettava ja vakava ongelma. Yleisesti ottaen tutkimustyöhön annettavaa rahoitusta säätelevät haluttiin näin tai ei trendit. Toisin sanoen trendikkääseen, uudenaikaiseen tutkimukseen on aina helpompi saada rahaa kuin vanhanaikaiseen tai epäajankohtaiseen. Satsaaminen vuosikymmeniksi eteenpäin ydinvoimaan tekisi vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen kehittelystä epäajankohtaista ja cpätrendikästä ja rahoituksen saaminen alan tutkimukseen vaikeutuisi huomattavasti. LAMPISEN kenties jonkun mielestä kyyniseenkin kommenttiin ydinvoiman vaarallisuudesta voidaan esittää kysymys: onko olennaisempaa se, kuinka vaarallisia ydinvoimalat ovat vai se, kuinka vaarallisiksi ihmiset kokevat ydinreaktorit? Eli mikä on faktaa, mikä taas tunteellista hömpötystä? Jyväskylän yliopiston sosiologian assistentti Tapio Litmanen kommentoi aihetta: 'Tällaisessa tilanteessa ihmiset jaetaan herkästi tunneihmisiin ja järki-ihmisim. Välttäisin tällaista jakoa. Kun nimittäin tarkastellaan tunneihmisten 'motiiveja' tunteilleen, taustalta löytyy hyvin selkeitä faktoja: ollaan huolestuneita ihmisten terveydestä ja ympäristön tilasta. Järki-ihmisten mielipiteet puolestaan palautuvat tunnesyihin kuten materiaalisiin arvoihin. Tällainen pelkistävä jako on yleinen muissakin aiheissa, ja media myös toistaa sitä usein sellaisenaan." Esimerkiksi Litmanen ottaa Keski-Suomen kuntaliitot. Kun Kuorevesi liittyi Jämsään tai kun Suolahti ei liittynyt Äänekoskeen, median jako vastustajista ja kannattajista oli selvä: Kuntaliiton vastustajat olivat tunteilijoita, kannattajat taas järki-ihmisiä. Litmasen mukaan ydinvoiman kohdalla päättäjien tulisi markkinavoimien "seireenikutsun" ohella ottaa päätöksiä tehdessään huomioon myös asennetutkimusten tulokset. Näin siitäkin huolimatta, että ne eivät välttämättä kuvaa vaaran "todellista" tilannetta. Ajatuksen ydin on, että mikäli ihmiset pelkäävät jotain, pelko on olemassa huolimatta siitä, mitä tekniset faktat kertovat. Nimenomaan tässä valossa Lampisen kommenttia ydinvoiman vaaran vähäisyydestä ja paikallisuudesta voidaan pitää kyynisensä. Toki vaara voi olla paikallinen ja riskit pieniä, mutta entä jos oma koti sattuu sijaitsemaan juuri siinä pläntissä, jolla paikallinen vaara on todettu? MILLAINEN SITTEN on ihmisten todellinen suhtautuminen esimerkiksi lisäydinvoiman rakentamiseen? Tapio Litmasen mukaan asenteet ydinvoiman suhteen ovat tutkimusten mukaan muuttuneet kansainvälisesti pikkuhiljaa kielteisemmiksi viimeisten vuosikymmenten aikana (50-luvulta 90-luvulle). Suomessa lilanne on puolestaan ollut ainakin viimeisen viidentoista vuoden ajan suhteellisen stabiili. Kyselyssä esitettyyn väitteeseen "Viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen on kannateltavaa" noin 50% vastaajista on vastannut kielteisesti ja noin 30% on kannattanut uutta ydinvoimaa. Loput 20% ei ole osannut kertoa omaa kantaansa. Luvut on arvioitu pylväsdiagrammista, joka kuvaa Finergyn tekemien, vuotuisten ydinvoimakyselyiden tuloksia. Litmasen mukaan ydinvoimapäätöksessä on kaikkiaan kyse myös symbolisesta päätöksestä: "Kyseessä on tämä hajautuksen ja keskityksen kysymys. Ydinvoima edustaa keskitettyä tuotantoa ja valtaa. Meidän on mietittävä hyvän yhteiskunnan mallia. Mihin suuntaan yhteiskuntaa ja teknologiaa kehiietään? Onko keskistetyn tuotannon ja vallan malli hyvä vai huono asia?" Keskitetyn tuotantomallin äärivastakohta on hajautettu tuotanto, jollaista edustaisi käytännössä esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuva energian tuotantojärjestelmä. Sen konkreettinen etu keskitettyyn tuotantomalliin verrattuna on, että yhden tuotantopesäkkeen tilapäinen poistuminen verkosta ei vielä aiheuta kohtalokkaita katkoksia sähköntuotantoon. Mikäli päättäjät ylipäänsä aikovat ottaa huomioon asennetutkimusten tuloksia viidennestä reaktorista tehtävän päätöksen yhteydessä, on pohdittava kysymystä: niillä perusteella Suomen kansasta puolet ei halua lisää ydinvoimaa? YDINVOIMAN YKSI suurimmista kiistakysymyksistä on ydinvoimalan toiminnan yhteydessä muodostuva ydinjäte, jonka uuden loppusijoituslaitokseen liittyvien periaatepäätösten käsittelyn eduskunta on jo aloittanut. Aihe on edelleenkin todellinen murheenkryyni ydinvoimaa kannattaville tahoille, vaikka lilanne voisi toki olla pahempikin. Fortumin ydinvoimaosaston apulaisjohtaja Heikki Raumolin pukee ydinjäteongelman vakuuttavaan asuun: "Radioaktiiviset jätteet hoidetaan eristämisperiaatteen mukaan 'kalliosta kallioon'. Suomessa on menetelmät ja toteutusohjelmat käytetyn polttoaineen huollon kalkille vaiheille." Ympäristöfyysikko Limpmen toteaa myös. että ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä osaaminen on Suomessa paremmalla mallilla kuin monissa muissa maissa, jotka kuitenkin ottavat korkeata hintaa vastaan jopa muiden maiden ydinjätettä loppusijoitetiavaksi. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Venäjä ja Mikronesia. Näennäisen hyvästä tilanteesta huolimatta Lampisen kuitenkin korostaa, että tutkimustyötä on edessä vielä vuosikymmenien ajan. "Ydinfyysikot itse asiassa tietävät, miten jäte muutetaan vaarattomammaksi, eli miten sen vaarallisuus voitaisiin lyhentää kymmenistä tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mutta menetelmät ovat valtavan kalliita nykyään." "Kyseessä on vakava ongelma, jonka ratkaisemiseksi Suomen menetelmä on vannasti niitä turvallisimpia maailmassa. Jollei sitä sallita, vaihtoehtona on viedä jäte korkealla hinnalla Venäjälle tai haudata se mereen, tai matalammalle kallioperään. Sitä varmasti harvat toivovat." Näillä näkymin ydinjätteen loppusijoituksen keskeisin ongelma on ratkaisun aikajänne: olemme tekemässä teknistä ratkaisua, jonka on kestettävä kymmenien tuhansien vuosien ajan esimerkiksi roudan ja suolaisen pohjaveden paineet. Ydinjäteongelman ratkaisemattomuus viimeistään tuo mieleen kysymyksen: mitkä ovat ydinvoiman vaihtoehdot? Millaisia energiamuotoja on tarjolla, ja mitkä niistä voisivat paikata ydinvoiman jättämän aukon energiatuotantoon? HEIKKI RAUMOLININ mukaan asetelma ei ole niin yksinkertainen, että on nippu vaihtoehtoja, joiden väliltä valita, vaan enemmänkin on kyse kokonaiskakusta, joka on kaavittava kokoon jollain keinoin: 'Teollisuuden piirissä eri energiantuouomuoioja ei pidetä sinänsä kilpailijoilla. Suomessa sähköntuotanto on jaeltu useamman eri energialähteen kesken. Näillä on toisiaan täydentävä rooli sähkönja energiantuotannossa", Raumolin tähdentää. Olipa kakku sitten millainen hyvänsä, jonkinlaisia ratkaisuja energiantuotannon suhteen on tehtävä lähitule vaisuudessa. Julkisuuskuvansa puolesta kiinnostavin vaihtoehdoista on kaiketi tuulivoima, jonka profiiliin on kautta aikojen liitetty uutisankan maine. Joko Suomessa ei tuule tarpeeksi, tai sitten maisema menee pilalle, tai sitten tuulivoima on tehokkuudeltaan niin heikkoa, ettei se käytännössä riitä kattamaan kovinkaan suuna energiantarvetta. Tuulettomuuden ongelma ei ole totta ainakaan, jos paikka valitaan oikein. Esimerkiksi laskettelurintein runneltuja tunturien lakia ollaan ehdotettu. Tällöin maiseman pilaantuminen ei olisi haittana, koska maisema on joka tapauksessa jo ihmisen muokkaama. Suurin kysymysmerkki onkin tehokkuus. An Lampinen vastaa: "Uusiutuvan energian resurssit ovat Suomessa riittävät jopa yliomavaraisuuteen energiankulutuksestamme. Esimerkiksi tuulivoimapuisto, joka tuottaisi Suomen koko sähkönkulutuksen verran veisi tomiensa osalta maa-aluetta Jyväskylän keskustan pinta-alan verran." Tuulivoiman ohella ydinvoiman vaihtoehdoksi on ehdotettu maakaasua. Sen ongelmia ovat epävarma toimitettavuus ja kallis hinta ydinvoimaan verrattuna sekä kasvihuonekaasupäästöt, jotka tosin ovat huomattavasti pienempiä verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Vastakysymykseksi maakaasun tuotantovarmuudelle voidaan esittää kysymys ydinvoiman varmuudesta. Siitä ollaan ainakin kahta mieltä. Ari Lampisen mukaan kaikki ulkomainen energia ja energiatekniikka ovat joka tapauksessa huoltovarmuusriskejä. Yhden ison reaktorin putoaminen pois pelistä voi johtaa vakaviin sähkön toimituskatkoksiin. Tilalle Lampinen markkinoi kotimaista uusiutuvaa energiaa. Raumolin sen sijaan näkee ydinvoiman hyvin varmana energiantuotantomuotona: "Suomalaisiin reaktoreihin ladataan polttoainetta vain kerran vuodessa. Ydinpolttoaineen varmuusvarastointi on halpaa ja helppoa fossiilisten polttoaineiden varastointiin verrattuna. Lisäksi uraania saadaan ostettua useasta eri maasta. Eli emme ole yhden ainoan lähteen varassa." Entä ydinvoiman ja maakaasun kustannuserot? Jos lasketaan kylmästi näiden vaihtoehtojen hinnat. ydinvoima osoittautuu halvemmaksi. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Vyyhteen kertoo oman näkemyksensä taloustieteilijä Aleksi Lumijärvi: "Ydinvoimaan liittyy maailmanmarkkinoilla imagoriski. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden saattaisi asettaa varsin epäsuotuisaan valoon se, että teollisuuden energianlähteenä käytetään ydinvoimalla tuotettua energiaa. Kun ydinvoiman tilalla käytettäisiin maakaasua, ne muutamat miljardit. jotka menetetään maakaasun kalliimmassa hinnassa, saattaisivat hyvinkin tulla takaisin suurempana viennna' Lumijärvi visioi myös kiusallisella tilanteella, jossa vaikkapa länsinaapurimme ottaisi suuna harppauksia eteenpäin uusiutuvan . kun Suomi poisi palkallaan rakentamalla lisää ydinvoiman kaltaista ylimenokauden energiamuotoa. Raumolin kuntaa imagonskin hyvin kevyesti: "On mahdollista spekuloida kaikenlaisilla imagonskcilla niin ydinvoiman kuin maakaasunkin kohdalla. Sen vuoksi sähköntuotanto onkin Suomessa ja suurimpien tuottajienkin sisällä jaettu useamman eri energialähteen kesken." Median lempilapsi, ydinvoima, viettää vuorenvarmasti tulevan kevään julkisuuden valokeilassa. Tällä kertaa syynä huomioon ovat tärkeät päätökset. Eduskunta on j< aloittanut ydinjätteen loppusijoituslaitoksen periaatekysymysten kasit telyn. Samalla ei voida välttyä keskustelusta viidennen ydinreaktorin rakentamisesta. Jokamiehen ja -naisen tehtäväksi jää päätellä, kuka propagandan levittäjistä puhuu j totta, kuka valehtelee. Jylkkäri suoritti näkökulmakatsauksen neljän eri alan asiantuntijan kanssa. Oman energiaja ydinvoimatietämyksensä antoivat median valjastettavaksi sosiologian assistentti Tapio Litmanen, ympäristöfysiikan yliassistentti Ari Lampinen, taloustieteilijä Aleksi Lumijärvi sekä Fortumin ydinvoimaosaston apulaisjohtaja Heikki Raumolin. Ydinvoiman ydinkysymysten äärelle päästiin, mutta samalla käsite totuus sai aivan uusia olomuotoja. ERÄIDEN TAHOJEN mielestä lisäydinvoimaratkaisussa pitäisi katsastaa myös ulkomailla vallalla olevia ydinvoimatrendejä. Idea kuulostaa hyvältä. Ongelmaksi muodostuvat vain eri tahojen erilaiset näkemykset näistä trendeistä. "Teollisuus on koko ajan siirtymässä uusiutuvien suuntaan. Maailman kolmanneksi suurin energiatekniikkaa myyvä yritys myi koko ydinvoimateollisuutensa pois ja ilmoitti keskittyvänsä jatkossa vain hajautettuun energiantuotantoon, mm. tuulivoimaan ja biomassaan", kertoo ympäristöfyysikko Lampinen. Hän mainitsee myös kaksi suuna autojen polttoainefirmaa, jotka ovat tehneet miljardien dollarien satsauksia uusiutuvan energian teknologiaan. Raumolin sen sijaan hehkuttaa ydinvoimatuotannon menneen eteenpäin useassa eri maassa, erityisesti USA:ssa, jossa on alettu vakavasti miettiä uuden ydinvoimalan rakentamista. Raumolinin mukaan myös Länsi-Euroopan sähkön lisätarpeesta ovat merkittävän osan kattaneet 1990-luvulla Ranskassa valmistuneet ydinvoimalat. Ympäristöfyysikon ja Fortum-pomon näkemykset eroavat myös Kioton sopimuksen tavoitteiden saavutettavuudesta Suomen osalta. Kioton sopimuksen velvoittamana Suomen tulisi stabiloida kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008-2012 mennessä. Kaiken kaikkiaan Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet: "Olemme vain kaksi prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella", kenoo Lampinen. Hänen mukaansa tavoitteisiin on täysin mahdollista päästä huolimatta siitä, rakennetaanko viidettä ydinreaktoria vai ei. Asiasta on tehty usean en yliopiston yhteistyönä laaja skenaariotutkimus. Skenaarion mukaan myös nykyisin käytössä ole' vien neljän reaktorin tarjoamasta energiasta voitaisiin luopua asteittain alkuperäisten suunnitelmien mukaan niiden käyttöiän tullessa täyteen, viimeistään vuonna 2025. Raumolin kiistää nähneensä tällaista skenaariota: "Kaikissa näkemissäni skenaarioissa on lähdetty siitä oletuksesta, että nykyiset ydinvoimalat tai ainakin niiden tehoa vastaava määrä ydinsähköä on käytettävissä myös tulevaisuudessa." Raumolin painottaa, että lisäydinvoima olisi kiistalta hyvä mahdollisuus Kioton tavoitteiden säilyttämiseksi. Ari Lampinen puolestaan toteaa lyhyesti: "Kaikki ydinvoiman hyvät puolet ovat saavutettavissa myös energian säästön ja uusiutuvan energian avulla. Tällöin vältetään myös ydinvoiman huonot puolet. EU;n analyysin mukaan näiden vaihtoehtojen hyödyt ovat sitä paitsi kansantaloudelle pallon niiden kustannuksia suuremmat." Tämä edellyttää kuitenkin, että huomioon otetaan kaikki yhteiskunnan sektorit, joihin energiatuotanto vaikuttaa. Siis muun muassa työllisyys-, kauppa-, terveys-ja ympäristösektori. Tässä on kenties syy siihen, miksi eri alojen asiantuntijoilla on niin erilaisia näkemyksiä ydinvoiman edullisuudesta muihin energiamuotoihin verrattuna. Teollisuuden puolella ydinvoima mielletään ylivoimaisen edulliseksi energian tuotantomuodoksi, koska heidän esittämissä arvioissa otetaan huomioon vain uraanin kauppahinta, väkevöittämisprosessin hinta, polttoaineen kuljetuksen ja jätteen varastoinnin hinta sekä muut juoksevat kulut. Lopputuloksena saadaan selville, paljonko maksaa tuottaa tietty määrä sähköä. Mutta voidaanko jonkin energiavaihtoehdon taloudellinen merkitys kansakunnalle laskea näin? Jos halutaan tietää kokonaisvaikutus esimerkiksi valtion taloudelliseen tilanteeseen, eikö mukaan olisi nimenomaan laskettava yhteiskunnan eri osa-alueet. Esimerkiksi kuinka suuren määrän ihmisiä energiamuodon ylläpitäminen työllistää, millaiset ovat käytetyn energiamuodon vaikutukset vientiin jne. Mikäli näin tehdään, ydinvoiman edullinen hinta moniin muihin tarjolla oleviin energiamuotoihin nähden ei väittämältä enää olekaan itsestäänselvyys. OTTAMATTA KANTAA siihen, kuka puhuu totta, kuka ei, vai puhuvatko kaikki lotta omalla kielellään voidaan todeta: propaganda ilmiönä ei ole kuollut. Se nostaa virkeästi päätään esimerkiksi ydinvoimakeskusteluissa. Eri tahojen erilaiset intressit ovat niin vahvoja, että niiden saavuttamiseksi ollaan valmiita venyttämään totuutta hyvinkin kovakouraisesti; pääasia on, että oma tahto toteutuu. Näin siitäkin huolimalta, että oltaisiin jo maikan varrella unohdeltu, miksi alunperin haluttiin jokin tavoite saavuttaa. • "TUULIVOIMAPUISTO, JOKA TUOTTAISI SUOMEN KOKO SÄHKÖNKULUTUKSEN VERRAN, VEISI TORNIENSA OSALTA MAA-ALUETTA JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN PINTAALAN VERRAN." 4 1 4 4 •4 4 Viidettä ydin myllyä jauhetaan taas : • • * . * 4 4 "VIIDES YDINVOIMALA" on käsitteenä klassikko. Asiasta on puhuttu jo 1970-luvulta lähtien, jolloin ydinvoima päätettiin ottaa osaksi Suomen energiapolitiikkaa. Ensimmäinen ydinreaktori otettiin käyttöön Loviisassa vuonna 1977; toinen reaktori valmistui 1981. Eurajoen Olkiluodon reaktoreista ensimmäinen käynnistyi 1979 ja loinen 1982. Edellinen iso päätös ydinvoimasta tehtiin syyskuussa 1993, jolloin eduskunta päätti, ettei uuden ydinvoimalan rakentaminen ole "yhteiskunnan kokonaisedun mukaista". Nyt aihe on taas ajankohtainen. Teollisuuden Voima (TVO) jätti viime marraskuussa valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen lisäydinvoiman rakentamiseksi. TVO perustelee hakemusta lisäsähkön tarpeella ja Kioton ilmastosopimuksen Suomelle asettamien velvoitteiden täyttämisellä. Ajankohtainen on myös päätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Hallituksen joulukuussa asiasta tekemä periaatepäätös tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän. Käytännössä päätös merkitsee sitä, että loppusijoituslaitos rakennettaisiin Olkiluotoon; rakentaminen alkaisi noin vuonna 2010 ja loppusijoitus noin 2020. Nämä vaiheet tarvitsevat vielä erikseen valtioneuvoston luvat. Laitokseen sijoiteltaisiin käytettyä polttoainetta Suomen nykyisista ydinvoimaloista. KYSYMYS ydinvoimasta liittyy läheisesti ilmastokysymyksiin. Hallitus käsittelee parhaillaan ilmastostraiegiaansa, jonka se aikoo antaa eduskunnalle selontekona maaliskuun lopulla. Ydinvoiman lisärakentamista on puollettu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, päästöjen rajoittamisella. Toisaalta ilmastostrategiassa muistutetaan, että Suomea sitovat kansainväliset tavoitteet on mahdollista toteuttaa ilman ydinvoimaakin. Jonkinlaisia energiaratkaisuja joka tapauksessa tarvitaan. Kivihiilen käyttöä on vähennettävä, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin, ja toisaalta sähkönkulutus kasvaa: ennusteen mukaan viidenneksellä seuraavien 15 vuoden aikana. KESKI-SUOMESSAKIN oras pitkään puhuttanut ympäristökysymys liittyy myös ydinvoimaan. IVO, nyttemmin osa Fortumia, suunnitteli 1970-luvulta lähtien pumppuvoimalan rakentamista Korpilahden Vaarunvuorelle. Yhteys ydinvoimaan oli ilmeinen: useiden IVO:n edustajien lausuntojen mukaan pumppuvoimalaa olisi tarvittu tulevan ydinvoimalan säätöja varavoimaksi. Hanketta vastustettiin laajalti luonnonsuojelusyistä: alueelta on tavattu yli 90 uhanalaista lajia. Kolmekymmentä vuotta jatkunut kusta sai lopulta vuoden vaihteessa ratkaisunsa, kun alue päätettiin suojella. Valtio osti pumppuvoimalahankkeelle varatun 2,35 neliökilometrin maa-alueen luonnonsuojelualueeksi. TUOMAS TIRKKONEN Lähteitä ja lisää oiheeslo esimerkiksi: Enefgia.fi: http://www.enetgio.fi/ydinvoimo Olli Tammilehto: Miksi viidettä ydinvoimaloo ei rokennetlu? http://netti.nic.fi/~otammile/ydi-his.htm Teollisuuden Voima Oy: http://www.lvo.li Vaarunvuori-liikkeen www-sivul, http://www.pp.clinet.li/-vooruip/ +
• ES Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 L O U A S I 1 1 1 6 • Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. MA 26.2. Kasvisgratiini Lihapyörykät Mantclisei Tl 27.2.(Laskiainen) Kasvishemekcitto, laskiaispulla Hernekeitto, laskiaispulla Broilerpyörykäi Riistakäristys KE 28.2. PE 2.3. MA 5.3. Täytetyt kasvisohukaiset Lohikeitio Lammaspata Kaalikääryleet TO 1.3. Kesäkurpitsakeitto Texmex-kanapata Metsästäjänpihvi Sienikääryleet Kasvisjuustokeitto Pastaa kinkkukastikkcclla Broilermurcke Nakkipannu Jauhelihalasagnc llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N T A Tl 6.3. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Punajuuri-jauhelihakastike Makkarapihvit KE 7.3. Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappikastike Broilerpata TO 8.3. Kesäkurpitsapaistos Lohipyörykät, tillikasiike Jauhelihakcbakot PE 9.3. Punajuuripihvit, vihanncsrcniulaclc Kirjolohipastapaistos Pyttipannu p u n a n n D HALPUUKSIA Schwartz, Ryan, Wostbrock: The Encyclopedia of TV Game Shows. (Facts On File, Inc.) Käsittämätön kirja!!! von Clausewitz: Sodankäynnistä. (Art House) Sodankäynnin klassikko, josta on tullut yritystoiminnan johtamisen perusteos. Kinnunen, Löytty (toim.): Iso Gee. (Vastapaino) Hae graduohjeet HALVALLA! Appignanesi, Garratt: Postmodernismi vasta-alkaville ja edistyville. (Jalava) Ainoa parannuskeino postmodernismiin on sairastua parantumattomasti romantiikkaan? Aula: Organisaaton kaaos vai kaaoksen organisaatio? Dynaamisen organisaatioviestinnän teoria. (Loki-Kirjat) Mummon kaappikellosta perhosefektiin. JA PALJON MUUTA! Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa B H B Q ^ kirjamyynti@kampusdata.fi i l II i i . i .' . ; 79 mk 45 mk 42 mk 35 mk 55 mk ( MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www+sonaatti*fi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola YVilhelmiina Ravintola viisto Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaari n katu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA TERVETULOA kampus kevät 2001 22.2. u2 rattle & hurn. joanou. usa1988. s (elokuvan jälkeen bändi-ilta) 27.2. pane mua. despentes & trinh-thi. ranska 2000. k 6.3. kirsikan maku. kiarostami. iran 1996. 13.3. peeping tom. povvell. englantM960j 20.3. rakkaudella maire. aaltonen, suom : 27.3. gonin. takashi.japani 1995 esitykset kello 19. liput 20, U5. '0m 'MH**tm JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA tarjoaa mahdollisuutta toteuttaa ylioppilaskunnan OPISKELIJAKALENTERI lukuvuodelle 2001-2002. JYY:n opiskelijakalenteri jaetaan kaikille noin 9 500 jäsenellemme. Etsimme nyt toteuttajaa seuraavalle kalenterille. Tehtäviisi kuuluu ottaa vastuullesi kalenterin ilmoitusmyynti, taitto ja painatuksesta huolehtiminen. Pyydämme toimittamaan kirjalliset, kalenterin laatua ja taloutta käsittelevät tarjoukset 28. helmikuuta 2001 klo 12.00. mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon. Osoitteella JYY, Keskussairaalantie 2,40600 JYVÄSKYLÄ. Kuoreen merkintä "Kalenteri 2001" Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko puh. 260 3978,040 521 2124 ja pääsihteeri puh 260 3354. ARKIAAMUN ROAD-MOVIE (OSA XI) Voi anteeksi Ei musia kyllä lule ikinä hyvä* poliisia. Hillunen käpertyi nurkkaan itkemään. Itselläni oli aika avuton olo. Jälleen kerran. Sitten minua alkoi kai se on pakko tunnustaa panettamaan. Voi luoja että minä vihasin tätä taipumusta itsessäni. Siis kiihottumista virka-asuisista miehistä, jotka itkevät tai ovat muuten täysin avuttomia Sen vähän mitä olen psykologiaa lukenut. niin tietääkseni tämä on aika harvinaista. Harvinaista ja omalla kohdallani myös kohtalokasta. Tämä nimenomainen taipumukseni sai minut aikanaan rakastumaan Jormaan nuoreen konduktööriin, joka leimasi matkalippuni sijasta opiskelijakortin) ja häkeltyi tästä niin. elia rupesi nuolemaan leimaa pois konistani Kuo kaverini nauroivat Olin silloin lukiossa. Kului vuosi Ja Ville syntyi www.sonaatti.fi ALEKSANTERI-INSTITUUTTI Loikkaa itään! Venäjän ja Ilä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulun toiminta jatkuu kolmentoista suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun muodostaman verkoston voimin. Maisterikoulussa opiskelija voi erikoistua oman alansa lähtökohdista Venäjään ja Itä-Eurooppaan. Maisterikouluun otetaan nyt uusi erä opiskelijoita. Hakuaika päättyy 19.3. 2001. Tähän ohjelmaan voivat hakea Suomen eri yliopistoissa ylempää perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Hakijalla pitää olla suoritettuna 80 opintoviikkoa, johon sisältyvät vähintään aineopinnot eli cum laude -taso pääaineessa (poikkeuksena kauppakorkeakoulut ja Vaasan yliopisto) sekä muita tutkintoon liittyviä opintoja. Maisterikoulun opinnot muodostavat osan opiskelijan perustutkinnosta, ja hän valmistuu normaalisti siitä yliopistosta ja tiedekunnasta, jossa on kirjoilla. Maisterikoulussa on tarjolla kolmentoista yliopiston opetustarjonta, josta opiskelija voi valita mieleisensä kurssit aikataulujensa ja resurssiensa mukaan. Opinnot toisessa yliopistossa ovat maksuttomia. Maisterikoulu tukee mahdollisuuksien mukaan opiskelijalle aiheutuvia matkaja asumiskustannuksia. Opetus alkaa yhteisellä seitsemän päivän mittaisella kesäkoululla elokuun lopulla. Siihen on valmistauduttava kirjoittamalla essee tai gradun tutkimussuunnitelma. Kesäkoulun täysihoidosta veloitetaan n. 400 mk. Hakulomake ja esite on saatavissa Aleksanteri-instituutin kotisivulta ja niitä voi myös tilata sähköpostitse tai postitse. Lisätiedot: Tapani Kaakkuriniemi, puh. 09-191 23836. e-mail: tapani.kaakkurinicmi@heisinki.fi Maija Lummepuro. puh. 09-191 23994 e-mail: maija.lummcpuro@helsinki.fi Aleksanteri-instituutti • PL 4 • 00014 Helsingin yliopisto • puh. 09-191 24175 • fax 09-191 23822 • e-mail: aleksanteri@helsinki.fi • http://www.halvi. helsinki.fi/alcksantcri/
• Kokonaisia, kokomiehiä TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN "AINOA ASIA, mikä tarvitsee eheytymistä, on tietokoneeni jokunen aika sitten tikannut kovalevy", naurahtaa Jyväskylän SETA ry: n puheenjohtaja Piritta Huttunen kun kysyn häneltä kommenttia paraikaa vellovaan, paikoin myrskyäväänkin keskusteluun homoseksuaalisuudesta. Keskeisimmäksi termiksi kouhkaamisessa on noussut eheytyminen. Aihe on mitä ajankohtaisin. Tiistaina 13.2. eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen lakiesityksen, jossa esitetään, että samaa sukupuolta olevat ihmiset saisivat niin halutessaan virallistaa parisuhteensa. Mikäli esitys toteutuu, lesboja homoparit saavat lain edessä pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet suhteessa loisiinsa kuin avioparit. Yhteistä sukunimeä ei kuitenkaan tule, eikä adoptio edes perheen sisäisenä käy päinsä. Yhteishuoltajuus on sitä vastoin mahdollinen jos se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Tämänkertainen julkinen kuohunta alkoi Hesarin Nyt-liitteessä julkaistusta kansanedustaja Päivi Räsäsen (krist.) haastattelusta, jossa hän varsin selkein sanoin loisti suhtautuvansa kielteisesti homoseksuaalisuuteen elämäntapana. Lisää pökköä pesään heitti samassa lehdessä nimimerkin suojassa esiintynyt ex-gay, joka totesi jossain vaiheessa elämäänsä olleensa homo, mutta väitti, että terapian ansiosta hän on sittemmin eheytynyt heteroksi. Sairas on tervehtynyt. "Homoseksuaalisuudelle löytyy yhtä monta selitystä kuin selittäjää. Biologille tulee herkästi mieleen esimerkiksi hormonit, psykologit puhuvat kasvatuksen vaikutuksesta, aivotutkijat sanovat että syy löytyy aivojen rakenteesta", tokaisee Huttunen. "Oli miten oli, homoseksuaaleja on olemassa, ja he ovat ihmisiä. Se, että jotkut leimaavat homoseksuaalisuuden sairaudeksi tai luonnottomuudeksi on äärimmäisen loukkaavaa." "SEKSUAALISUUS VOI olla rikkoutunutta, se on ihan totta", palaa Piritta Huttunen eheytymisen teemaan. "Rikkonaisuushan merkitsee sitä, että ihminen ei ole sinut itsensä kanssa. Ihmiset voivat rikkoa toisiaan pakottamalla kanssakulkijoita näille sopimattomiin muotteihin. Joku on ehyt homona, joku heterona." "Yhteiskunnassa on valtava paine heteroseksuaalisuuden suuntaan", kommentoi vierestä Jeppe Hansen, yksi Setan kouluttajista. "Hienoista muutosta vapaampaan suuntaa on kyllä tapahtunut. 1980-luvulla Suomesta muutti ihmisiä seksuaalipakolaisiksi muihin maihin, missä oli helpompaa elää sellaisena kuin on. Nykyään seksuaalipakolaisuus on maan sisäistä. Pieniltä paikkakunnilla muutetaan isompiin kaupunkeihin." Jeppe Hansen kiertää kouluttamassa siellä minne kutsu käy, esimerkiksi eri oppilaitoksissa, tarvittaessa myös työpaikoilla. "Koulutukset etenevät kulloisenkin ryhmän kysymysten kautta. Yleisimmin kysytään, millaista on olla homo tai lesbo, milloin ja miten itse huomasin olevani homo, ja miten sukulaiset ja ystävät ovat asiaan suhtautuneet", kertoo mies. "Vaikka samat kysymyk"NYKYÄÄN SEKSUAALIPAKOLAISUUS O N MAAN SISÄISTÄ." set toistuvatkin alati, on työ miel e k ä s t ä . Avoin pohdinta ja keskustelu ovat keinoja lisätä ihmisten välistä suvaitsevaisuutia." Uutta lakiehdotusta sekä Huttunen että Hansen pitävät jo syntyjään vanhentuneena. "Mutta kyllä se on askel oikeaan suuntaan. Vähän häiritsee se puhe, että suhteen virallistamisen taustalla olisi vain perintökaareen liittyvät asiat. Jos joskus menen naimisiin en tee niin siksi että pääsisin perimään puolisoni, vaan siksi että rakastan sitä ihmistä ja tahdon viettää loppuikäni hänen kanssaan", miettii nainen, kokonainen ja saa vahvistavan nyökkäyksen mieheltä, kokomieheltä. • Jyväskylän Seta ry Pink Club hHp://www.cc.jyu.fi/yhd/pink jklseto@seta.fi Postiosoite: PL 10,40521 JYVÄSKYLÄ Puhelinpäivystys ke klo 19-21 p. (014) 3100 660 Avoimet ovet torstaisin klo 18.30 alkaen toimistolta, käyntiosoite: Väinönkatu 13 Piritta Huttunen ja Jeppe Hansen. PALSTALLA ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA. g&: ~'-^tsShr-:: TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN UyAj AVANTOUINTI ON arktisen hurjapäisyyden ilmentymä. Suomessa harrastetaan avantouintia runsaasti, ja järjestetäänpä täällä lajin maailmanmestaruuskisatkin. Järjestyksessä toiset avantouinnin MM-kisat pidetään Jyväskylässä maaliskuun alussa; järjestäjinä ovat lajin harrastajat yhdessä kaupungin ja Jyväskylän Ladun kanssa. Täkäläisessä lajin harrastajien yhdistyksessä, Jyväskylän seudun avantouimarit ry.:ssä, on liki 1 200 jäseniä; määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Jyvässeudulla avantouintia voi harrastaa Köhniöllä, Tuomiojärvellä ja Vaajakosken uimalanniemellä, joissa on avantouimareiden ylläpitämät avannot, sekä Vuorilammen saunan rannassa. TYYPILLINEN avantouinnin harrastaja kuuluu ikäluokkaan 45-55vuotiaat. Nuorempiakin alan ystäviä toki on. Eräs heistä on 25-vuotias Mari Lehtonen, joka harrastaa avantouintia nyt neljättä vuotta. Alunperin virike aloittaa harrastus tuli hänen äidiltään. "Äitini oli puhunut asiasta minulle jo pidempään, mutta kesti aika kauan ennen kuin pystyin sisäistämään asian ja kokeilemaan sitä. Avantouinti tuntui mukavalta. Erityisesti jälkitunne oli niin kiva, että sen takia teen tätä vieläkin", kertoo Lehtonen. Lehtonen käy avantouinnilla yleensä kerran viikossa. Tämä on ollut pääasiallinen tahti alusta lähtien ja sellaisena Lehtonen sen aikoo jatkossakin pitää. Hänen kantapaikkansa on Vuorilampi; mökkireissuja lukuunottamatta hän ei muualla avantouintia harjoitakaan. Lehtonen harrastaa muutakin liikuntaa, kuten kuntosalilla käyntiä ja rullaluistelua. Hänen suhtautumisensa näihin lajeihin ei oleellisesti eroa avantouinnista. 'Tärkeintä on se hyvä oloja rentoutumisen tunne, joka liikkumisesta tulee." VAIKKA AVANTOUINTI ei leimallisesti nuorten aikuisten harraste olekaan, pidetään sitä lajina, joka sopii lähes kaikille. Mari Lehtosella on ystäväpiirissään yksi avantouinnin harrastaja; muutkin kaverit suhtautuvat touhuun ymmärryksellä. "Monesti ihmiset kyllä sanovat harrastuksestani, että 'hyi, se vesihän on kylmää', mutta ei sitä muuten mitenkään tavattomana pidetä", Lehtonen naurahtaa. "Enemmän kuin ikään liittyvästä asiasta, on kuitenkin kysymys siitä, miten sen itse kokee." Entäpä lajin varjopuolet? Lehtosella ei ainakaan omalta osaltaan ole avantouinnista pahaa sanaa sanottavanaan. Päinvastoin, hänen mielestään muidenkin kannattaisi rohkaistua pulahtamaan avantoon uimasille. "Jos vähänkin tuntuu, että kiinnostaa, niin kannattaa lähteä kokeilemaan. Yleensä kaikki kuulemani ensikertalaisten kommentit avantouinnista ovat olleet kehuvia. Mutta ei sitä voi tyrkyttääkään, koska kokeminen on niin henkilökohtainen asia." MOTIIVINA avantoharrastuksen aloittamiselle mainitaan silkan uteliaisuuden ohella terveydelliset syyt. Avannossa pulikointi koetaan miellyttävänä puuhana, joka parantaa kykyä sietää kylmyyttä j a stressiä. Muutamia seikkoja suositellaan ottamaan huomioon ennen hyisiin aaltoihin mulahtamista. Vaikka avantouinti sopii useimmille ihmisille, kannattaa sairautta potevien ensin keskustella asiasta lääkärin kanssa. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa. Saunasta ei saisi mennä suoraan avantoon, vaan saunan jälkeen pitäisi jäähdytellä hetken aikaa. Aluksi avannossa kannattaa olla vain muutama sekunti. Ensimmäisillä uintikerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa tunnetta hengityksen salpautumisesta, multa tämä on yleensä normaalia ja vaaratonta. • Avantouinnin MM-kisat Jyväskylässä 2 . 4 . 3 . 2 1 . Yleisövuorot Vuorilammen saunalla pe ja ti klo 16-19, la 15-18, su 12-15. Saunamaksu 25 mk.
• EQj Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 Ja Jumala loi dämellisen auruksen /äluotaus ärsytflävän loistavan rockmonsterin olemuksesta TEKSTI: JUHA KAUPPINEN YLEISÖN REAGOIMINEN Irlantilaisen U2-yhtyeen tekemisiin kiteyttää osuvasti länsimaalaisten ihmisten paradoksaalisen jakautumisen kahteen leiriin: romantikkoihin ja kyynikkoihin. Romantikoille hartaus tuottaa hyvää oloa, toivorikkaus toivoa. Meillä muiden ihmisten satunnainen hyvyys nostaa palan kurkkuun. Kyynikot suhtautuvat näihin samoihin asioihin täsmälleen päinvastaisella tavalla: toisten hanaus tuottaa vitutusta, toivorikkaus on ihmisten huijausta, koska maailma on oikeasti paska paikka. Ihmisten satunnainen hyvyys puolestaan on huijaamista ja jeesustelua talli tapa nostaa itsensä muita korkeammalle jalustalle Nämä kaikki tekijät hartaus, toivo ja hyvyys kuvaavat monilta osin U2:n statusta ja musiikkia. Mikäpä bändi sopisi paremmin jakamaan ihmisten mielipiteitä. U2:n historia on osittain tavallinen ja osittain epätavallinen tarina koulubändin kasvamisesta erääksi maailman palvotuimmisla rock-yhtyeistä. Toki suoranainen ryysyistä rikkauksiin -tarina olisi liioittelua; nimenomaan sanan "ryysyt" osalta. Yhtye perustettiin vuonna 1976. 14-vuotias nuorukainen, Larry Mullen Jr., vei koulun ilmoitustaululle ilmoituksen, jossa etsittiin muusikoita perusteilla olevaan bändiin. Hanke onnistui. Remmiin liittyivät Paul Hewson, Dave Evans, Dick Evans ja Adam Clayton. Näistä Dick siirtyi myöhemmin edustamaan erästä toisia dublinilaiskokoonpanoa. Paul nimesi itsensä vaatimattomasti alias-nimellä Bono Vox ( suomeksi hyvä ääni'; myöhemmin nimi lyheni pelkäksi Bonoksi), Daven tituleeratessa itsensä kitaristille mairittelevalla nimellä The Edge. Myös bändin nimi aiheutti pojille päänvaivaa aluksi. Ensiksi yhtye kutsui itseään nimellä Feedback, sitten The Hype ja lopulta lyhyesti ja ytimekkäästi U2 (joka viittaa mm. sukellusvenemallitn). U2:N SANOITUKSIIN ja muuhunkin toimintaan on aina liitetty voimakkaasti yhteiskunnallinen kantaaottavuus. Esimerkiksi vuosina 1984-1987 (studioalbumien The Unjorgettable Fin ja The Joshua Tree välisen levytystauon aikana) yhtye osallistui Etiopian nälkää näkevien hyväksi järjestettyyn Band Aid -projektiin, teki muutaman muun artistin kanssa Sun City -kappaleen, jolla vastustettiin Etelä-Afrikan a p a r t h e i d i a , osallistui massiiviseen Live Aid -konserttiin, tähditti Self Aid -konserttia. jonka tuotto käytettiin Irlannin työttömien hyväksi sekä järjesti Amnesty Internationalin 25-vuotisjuhlicn kunniaksi muutaman muun artistin kanssa Amerikan kiertueen Conspiracy of Hope (Toivon salaliitto), jonka ansiosta USA:n Amnesty yli kaksinkertaisti jäsenmääränsä. Moinen hyväntekeväisyyspakkornielle aiheutti osaltaan aiemmin mainitun kahtiajaon ihmisten suhtautumisessa U2:ti edesottamuksiin. Toisaalta hyväntekeväisyys on hyväntekeväisyyttä, mutta toisaalta hyvää tekevien tempausten U2:lle tuomaa markkina-arvoa ei voi vähätellä. Kumpi näistä motiiveista lopulta ajoi ulantilaismuusikot epäitsek kyyden tielle? Onko näistä motiiveista olemassa yhtä ilman loista? Oli miten oli, tempaukset jatkuvat. Viimeisin näistä on Jubilee 2000, jonka nokkamiehenä Bono on heilunut. Hanke on ajanut päätöstä, jolla teollisuusmaat antaisivat kehitysmaiden velat anteeksi. ULKOMUSIIKILLISTEN aktiviteettien ohella myös U2:n musiikki on aina ollut helppo kohde kriitikoille j a kyynikoille. Sanoitukset vilisevät uskonnollisia viittauksia; helisevillä kitaroilla ja maailmoja syleilevällä huudahtelulla täytettyjä äänimaailmoja puolestaan on aina leimannut häpeiMikali näiden k a h d e n e 1 e mentin kokonaisuutta pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi toivorikkaus. Olipa sitten käsittelyssä heroiiniaddikli (Bad levyltä The Unforgettable Fire, Running lo Stand Siili levyltä The Joshua Tree), Vietnamin sota (Bullet the Blue Sky levyltä The Joshua Tree), Pohjois-lrlannin tilanne (Sunday, Woody Sunday levyltä yVar), kristinusko (Gloria levyltä Octcfoer) tai Martin Luther King ja apartheid (Pride ja MLK levyltä The Unforgcttahlc Fire) kappaleiden sanat, musiikki ja etenkin laulujen esittäminen on aina huokunut toivoa; kuuluisa "pilkahdus silmäkulmassa"' on aina ollut vahvasti läsnä U2:n musiikissa. Toivorikkauden ohella U2 on ammentanut eriasteisesta ironiasta. Muun muassa The Joshua Tree -albumia seuranneella maailmankiertueella (1987) U2 lämmitteli itseään muutaman keikan alussa soittaen rempseätä kantri musiikkia huiveihin, länkkärihatiuihin ja muihin asiaankuuluviin varusteisiin pukeutuneena. Kokoonpano käytti nimeä Dalton Brothers. Koomisinta tempauksessa oli, että yhtyeen kymmenet tuhannet vannoutuneet fanit eivät tunnistaneet omia idoleitaan valeasujen takaa. Suuremman mittakaavan ironiaa U2 harjoitti Zoo-TV -kiertueensa yhteydessä 1992-93. Koko Zoo-TV -konsepti oli koottu massiivisen rock-kukkoilun ja mediajulistuksen ympärille. Tarkoituksena oli kntisoida rockbisnestä ja rockin ympärillä vellovaa, ylimitoitettua hehkutusta terävällä (itsc)ironialla. Sisäänpäinlämpiävä ja hienovarainen ironia ei vain tavoittanut kaikkia. Koska U2 sai Zoo-TV:n aikana kenties enemmän huomiota kuin koko muun uransa aikana yhteensä, lukuisien yhtyeitä vähemmän tuntevien ihmisten mielissä Bono on edelleenkin idiouimaiscn yksitahoisesti riehuva rokkikukko, eikä se syvällinen maailmanparantaja, tai harrasmielinen kristitty, jona hän on ennen ja jälkeen Zoo-TV:n monissa yhteyksissä tullut tunnetuksi. HUOLIMATTA SIITÄ, että U2 musiikki ja yhtyeen ympärillä vellova ulkomusiikillinen hype on muhevaa multaa kritisoinnille, yhtye on parhailla saavutuksillaan nauttinut myös kriitikoiden suosiota. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä on Rolling Stone -lehdessä kultaisella 80-luvulla esitetty väite, jonka mukaan U2 oli, ei ainoastaan merkityksellinen yhtye, vaan ainoa yhtye, jolla oli mitään merkityltä. Tämä kuulostaa toki ymmärrettävältä, jos ajatellaan 80-luvulla vallinneita musiikin suuntauksia. TÄNÄ PÄIVÄNÄ U2 elää ja voi hyvin. Oikeastaan voisi sanoa: pitkästä aikaa asiat ovat näin. Vuonna 1993 ilmestynyt Zooropa kärsi kahta vuotta aiemmin julkaistun Achtung Baby -albumin valtaisasta suosiosta jääden eräänlaiseksi krapulapläjäykseksi. Vuonna 1997 ilmestynyt Pop puolestaan oli levynä keskinkertainen, tai ainakaan se ei tavoittanut kuin osan levyä innolla odottaneista faneista. Yhtyeen basisti Adam Clayton kommentoi levyä eräässä amerikkalaisessa musiikkilehdessä: "Teimme virheen. Mutta se oli mahtava virhe!" Vuoden vaihteessa ilmestynyt Ali That You Carit Leave Bchind (U2:n kymmenes studioalbumi) esitteli U2:n pitkästä aikaa kikkailemattomana rockbändinä, jollaiseksi sitä ei ole totuttu viimeisten kymmenen vuoden aikana mieltämään. Bono kiteytti oivasti ainoan kriteerin, jolla levyä alettiin kasata: "Kuulostaako hyvältä? Ei? Painu siinä tapauksessa helvettiin hienoine ideoinesi!" • U2-elokuva Rottle & Hum Kompus-Kinosso to 22.2. klo 19.00. TUB tarjoilee huoletonta menoa ÄÄNEEN LAUSUTTAESSA kirjainyhdistelmä TUB kuulostaa melkein yhtä ytimekkäältä kuin U2. Muuta yhteistä näillä bändeillä ei paljon ole, paitsi että molemmat ovat esillä Kampus-Kinon seuravaassa elokuvaillassa U2 näkyy valkokankaalla Rattle&Hum -elokuvan muodossa, TUB esiintyy leffan jälkeen Ilokiven lavalla. U2-teemasta huolimatta Kampus-Kinon bändi-illassa ei juuri cover-biisejä kuulla. "Soitamme englanninkielistä, melodista poppia, joka on huoletonta ja helposti avautuvaa eli ei mitään rankkaa tavaraa", luonnehtii TUB:n laulaja-kitaristi Markku Laine tulevan keikan musiikkipuolta. "Covereita emme muuten harrasta, multa tulevassa shovvssamme Ilokivessä heitämme yhden biisin U2:n POP-albumilta", Laine mainitsee. Jyväskyläläisen TUB:n keikkasetti koostuu siis lähinnä omista kappaleista, joista on myös ensimmäinen demokin jo väsätty. Ensiesiintyminen bändillä ob" viime syksynä, niin ikään Ilokivessä. Aikaisemmin TUB tunnettiin lähinnä "psykan opiskelijoiden bändinä". Viime vuonna kokoonpano muuttui. Laine sai bändikavereikseen atkalan miehiä cli rumpuihin Jukka Kontion ja bassoon Mikko Koskenojan. Yhtyeensä olotilaa miehet kuvaavat luovaksi prosessiksi. "Markku tekee lähinnä sanat, mutta yleensä ne muuttuu kun me Jukan kanssa pääsemme niihin käsiksi. Tämä on täyttä yhteistyötä", sanoo Mikko Koskenoja. Musiikin tekemisen vapaus on mielessä myös kitaristi-laulajalla. "Aikaisemmin olin bändissä, jossa soitin mitä eteen annettiin. Se ei oikein toiminut. Sanoitukset kun tulevat lähinnä fiilispohjalta. Lähes kaikki musiikki, jota kuulee, tarttuu mieleen ja siitä ehkä omiin sanoituksiin, mutta noin 70 prosenttia teksteistä lentää roskakoriin", kertoo Laine ja jatkaa tunnelmointia: "Jo nyt bändillämme on päällä siisti meno. Vapautunut fiilis on tärkeintä, se että yleisö nauttii. Ehkä keikkoja voisi alkaa järjestää tehokkaammalla tahdilla." ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI TUB esiintyy Rottle & Hum-elokuvon jälkeen Kompus-Kinosso.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 E Indie-bändeihin tutustuminen on m#iesti kiinnostavaa sen vuoksi, että niiden kotipaikkakunta ei välttämättä kerro mitään musiikillisesta lopputuloksesta. Bändin sisällä, omassa maailmankaikkeudessa syntyneet unelmat ratkaisevat sen, millaista musiikki on. Tämä pätee myös eloisasti musisoivaan Nanospace-yhtyeeseen. d Kauhua ja keskustelua i p i p 9 # I TEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN JEE:ssa JYVÄSKYLÄN elokuvatarjonnasta voi Hollyvvood-hittien ohella löytää muutakin. Erikoisempia leffoja pääsee näkemään muun muassa elokuvakerhojen esityksissä. Esimerkki tästä on Jyväskylän Elävä Elokuva (]EE) ry, jonka näytökset pyörivät perjantaija lauantai-iltaisin Sepänaukion vapaa aikakeskuksella. Tarjolla on Mong Kong -toimintaleffoja, b-luokan kauhua ja muuta valtavirrasta poikkeavaa elokuvaa. JEE täyttää tänä keväänä viisi vuotta. Yhdistys perustetuin esittämään vaihtoehtoja suurten elokuvateatterien Hollyvvood-painotteiselle linjalle. Vaihtoehdolle oli kaupungissa kysyntää, erikoisempia elokuvia kun ei ollut kovin helposti saatavilla. Yhdistys perustettiin ja toimii harrastuspohjalta. "Emme tee voittoa. Kukaan meistä ei tienaa tällä penniäkään. Päinvastoin, tähän uppoaa rahaa ihan kohtuullisesti", naurahtaa JEE:n aktiivijäsen Tomi Peuhkurinen. JEE toimii Sepänaukiolla kerhohuoneessa, johon mahtuu parikymmentä katsojaa. Megayleisöjen juttu JEE ei siis ole koskaan ollut, mutta parhaimmillaan leffoja on pyöritelty täydelle katsomolle, aikanaan myös keskiviikkoiltaisin. Elokuvia esitetään nykyisin lähinnä DVD:iltä, joskus tavallisilta VHS-nauhoikakin. Aiemmin yleisin formaatti oli Laserdisc DVD:n tapainen digilätty, joka halkaisijaltaan on kuitenkin LPlcvyn kokoinen. Tekniikkapuoli on muutenkin kehittynyt; kaiuttimista potkii Dolby-tasoista ääntä. Peuhkurinen arvelee teknologiaa osasyyksi myösJEE:tä nyt vaivaavaan yleisön vähyyteen: aiemmin vaikeasti saatavia elokuvia on julkaistu uudelleen DVD:inä, joita asiasta kiinnostuneiden on nyt helppo hankkia itselleen. JEE:N TARJONTA perustuu jäsenistön tahtoon. Yleisö on pääasiassa koostunut noin 18-25-vuotiaista. miespuolisista henkilöistä. Peuhkurinen kuitenkin korostaa, että kaikenlainen yleisö on tervetullutta; jollei nykyinen tarjonta kiinnosta, saa toiveita esittää ja niitä pyritään toteuttamaan. Tähän asti ohjelmistossa on ollut vahvasti edustettuna esimerkiksi väkivaltaisia hongkongilaisia toimintaelokuvia, japanilaista animea sekä 1960-ja 1970-luvun italialaisia kauhuleffoja. Usein pyöritettyjä suosikkeja ovat esimerkiksi italialaisohjaaja Lucio Fulcin Zombxe sekä Hong Kong -mättöpätkä The Untold Story. "Viime aikoina on ollut myös amerikkalaista 1950-ja 1960-luvun hammer horroria, ja ohjelmistoon on tulossa blaxploitaatioelokuvia. Se on eräs genre, jota meillä ci ole vielä paljon esitetty", Peuhkurinen mainitsee. Muita kevään erikoisuuksia on Pier Paolo Pasolinin Sälö. Markiisi de Saden teokseen Sodoman 120 päivää löyhästi perustuva elokuva on viime aikoihin asti ollut maassamme levityskiellossa. JEE pyörittää elokuvia toukokuuhun saakka, jolloin todennäköisesti jäädään kesätauolle; jatko on avoin. Yleisöä joka tapauksessa kaivataan lisää, onton tarjolla elokuvia, joita muualla Jyväskylässä ei välttämättä näe. Hintakaan ci ole hirveä: JEE:n vuosijäsenyys maksaa viisi kymppiä, ja jäsen pääsee leffaan 20 markalla. "En usko, etteikö Jyväskylässä olisi ihmisiä, joita JEE:n toiminta voisi kiinnostaa", Peuhkurinen pohtii. HARRASTAJAVOIMIN toimivista elokuvakerhoista JEE lienee kaupungin pitkäikäisin ja säännöllisimmin toimiva. Ylioppilaskunnassa elokuvaan ja audiovisuaaliseen kulttuuriin kohdistuvaa kiinnostusta pyrkii edistämään La Vie De Boheme -kerho. Viime keväänä aloitelleessa, marraskuussa varsinaisesti perustelussa avoimessa yhdistyksessä aktiivijäseniä on kymmenkunta Sähköpostilistalla on useita kymmeniä ihmisiä "Toimintamme tarkoituksena on pyrkiä katsomaan mahdollisimman paljon erilaisia elokuvia ja keskustelemaan niistä", selvittää sähköpostitse tavoiteltu kerhon puheenjohtaja Juha Oravala. La Vie De Boheme kokoontuu liki viikoittain. Kampus Kinon esitysten jälkeen Ilokivessä keskustellaan illan elokuvasta, Kortepohjassa pidetään videoiltoja ja elokuva-asioita pohditaan myös audiovisuaalisen kerronnan lukupiirissä. Yhdistys järjestää myös elokuvatapahtuman joka kevät. Viime vuonna tarjolla oli tanskalaisia elok u v i a . S e u r a a van, todennäköisesti huht i k u u l l e a j o i t t u van, tapahtuman järjestelyt ovat parhaillaan käynnissä. « JEE verkossa: http://jee.scope.net. Ohjelmista Pe 23.2. klo 18: Macross Plus l & 2 . l o 24.2. klo 18: Pecker, klo 20: Dracula Hos Risen From The Grove. b 3.3. klo 18: Iron Monkey, klo 20: Manhunter. Lo Vie De Boheme -kerhosta soo lisätietoa postituslistolto ilmoittautumalla ylläpitäjälle osoitteeseen sulvi@cs.jyu.fi. ruttaa 2.3. ILOKIVESSÄ ESIINTYVÄ Nanospace maalailee tiukasti rennolla otteella tunnelmakuvia suuren maailman savuisilla klubeilta. Musiikillisin perustein arvioituna bändi voisi olla kotoisin esimerkiksi Lontoosta tai New Yorkista. Näin ei kuitenkaan ole; yhtyeen kotipaikka on Muurame. Alunperin terapiaryhmänä vuonna 1995 perustettu kokoonpano on monissa yhteyksissä kärsinyt kategorioinlivaikcuksista. "Me päästiin esimerkiksi loppukilpailuun sellaisessa Aito Soundi -kilpailussa. Finaali järjestettiin helsinkiläisessä ravintolassa. Siellä pärjäsivät tyylipuhtaat siirappisoul-bändit. Meidän ongelmaksi puolestaan muodostui juuri määrittelyn vaikeus; kun me ei olla ihan jazzia eikä ihan rockia vaan vaikutteita tulee molemmista suunnista", kertoilee Nanospacen laulaja basisti-lauluntekijä Juha Ruuska Yhtye on juuri saanut valmiiksi uusimman äänitteensä, joka kuulostaa laulusoundeja myöten hämmästyttävän hyvältä ollakseen pelkkä demo. Musiikissa kuuluvat ehkäpä vahvimmin Stingin ja Policen, miksei myös Rushin vaikutteet. Sting-vaikutteille on Ruuskan mukaan yksinkertainen selitys: "Soitimme aiemmin Stingiä ja Policea covereina. Jossain vaiheessa vaan tultiin siihen tulokseen, että ei ole meidän homma soittaa Policea jossain konncveieläisessä pizzeriassa." RUUSKAN JA kosketinsoittaja Tero Salosen mukaan Nanospace on toisissa asioissa anteeksiantamattoman laiska, toisissa taas pikemminkin päinvastoin. "Kyllä meidän pitäisi tuoda itseämme esille huomattavasti enemmän. Eihän sieltä treenikämpiltä tule kukaan hakemaan", Ruuska kenoo. 'Toisaalta biisien tekemisessä me ollaan hyvinkin ahkeria. Vaikka ei olla vähään aikaan julkaistu mitään, niin me ollaan silti koko ajan ahkerasti treenattu", painottaa Salonen. Kysyttäessä, mitä Nanospace odottaa uusimmalta äänitteeltään, odotukset ovat realistiset, mutta itsevarmat: "Äänitettä tarjoamalla on tarkoitus hommata enemmän keikkoja. Ja tottakai olis kiva, jos joku levy-yhtiö kiinnostuis, mutta tällasellc musiikille ei oo Suomessa hirveän suuria markkinoita", toteaa Salonen. Nanospacen aiemmista demoista ovat olleet jossain määrin innostuneita yllättävätkin tahot. "Me lähetcltiin edellistä levyä pitkin Eurooppaa ja esimerkiksi pari saksalaista suurta levy-yhtiötä lähetti meille kirjeen, jonka perusteella olimme päässeet 'toiselle arviointikierrokselle'. Sen jälkeen ei kuitenkaan kuulunut mitään. Ja ollaanhan me saatu jotain epämääräisiä tarjouksia; esimerkiksi Hollannista yhdeltä pikkuyhtiöllä. mutta ne on jääneet vähän puolitiehen." Entä miksi Nanospacea pilaisi lähteä todistamaan keikalle? Tarjolla on kauniita, viriilejä miehiä ja sellasta musiikkia, mitä ei ihan joka päivä kuule Jyväskylässä", avaruusmiehct kiteyttävät. • Nonosooce Ilokivessä 2.3.2001. Vapao pääsy.
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 Lukusfinksiä— etsimässä Novellit 2000. Toimittanut Petri Tamminen. Gummerus, 2001. Lyhykäisyydestään huolimalta novelleja ei ole helppo lukeja. Varsinkin jos ne edustavat uuden Novellit 2000 -julkaisun tekstien mukaisesti monia eri tyylilajeja ja teemoja. Gummerus, Nuoren Voiman Liitto ja Xerox laittoivat taas yksiin kansiin viime vuoden kilpailun parhaat novellit. Siihen joukkoon mahtuu monenlaista tekstiä. Kilpailuun osallistuttiin 000 eri kirjoitustuotoksella ja nyt niiden parhaimmistoa edustaa julkaisun 12 novellia. Novellien laittaminen paremmuusjärjestykseenkin on vaikeaa. Reilut satasivuiseen Novellit 2000 -kirjaan saa kulumaan jopa 12 päivää tai iltaa: yksi novelli per ilta on sopiva lukemistahti sänkylukemisena. Aloittaa kannattaa vaikkapa kolmen sivun mittaisesta, TimoJuurisen Piirastoja Piirakkaa -pätkästä."Ei muija tajunnu, rupes vaiiltao, sano mua Tepoksi. Mä oon Ghedo." Vaikeaa juonta ei iässä novellissa ole, vaan kertomuksessa on keskitytty Tepon erään hetken kuvaamiseen. Perinteisiä juoninovellejakin kokoelmassa on muutama, mutta kilpailun palkituissa kolmessa novellissa painopiste on omalaatuisemmassa ilmaisussa. Jemina Staalon Salamijuustovoiläpiä ja ainakin .yksi suffeli -novellia voisi luulla helposti jonkun yläastelaisen kirjoittamaksi. "Piajfimies repii mut hennatust fledasta istuun ja mä kirahdan. Md en tajuu. sattuuks muhun vai nautinks mä." 'Tottakai me mennään Promctheusleirille, vai onks saatananpalvojille omia leirejä?" Nuorten maailma on esillä suurimmassa osassa novelleissa, muna Staalon kirjoituksessa maailma on erityisen rankka. Vai joko kaikilla 15-vuotiailla tytöillä on repuissaan ruoskat ja käsiraudat niiden matkojen varalta, jotka tehdään rekkamiesten kanssa? Ja siuen niistä tytöistä tulee hullujen huoneella aikaansa viettäviä naisia, joita Leena Meadin Grand Hotel Melancoliassakin kuvataan. Hempeämpää tunnelmaa ja ehkä helpoiten uneen vaivuttavampaa tekstiä sisältää Essi Kähkösen Pikkusisko Kotiinpalamisen teema iskee varmasti kaukana kodeistaan puurtaviin opiskelijoihin. Väsyneenä isosisko yrittää löytää unisfinksinsä, kun pikkosisko jo tuhisee untenmailla. Herkkä kotikuvaus avautuu helposti: mitään lukusfinskiä ci tarvita Pikkusiskon ymmärtämiseen. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Uusi A a t a m i Jarmo Lindholm: Juuri näin voi kuolla. Kullervo 2000. Pidän käsissäni Jyväskylässä kirjallisuutta opiskelevan Jarmo Lindholmin esikoisrunokokoelmaa Juuri noin voi kuolla. Kansien valjuus poikkeaa edukseen totutusta päällysten huomiota herättävästä värityksestä. Kannet on suunnitellut kuvataiteilija Tuija Rantakangas. Lindholmin jälki on kokevasta kynästä. Hän kirjoittaa runoilijasta, joka jakaa elämänsä kahden naisen kanssa. "Rakastajattareni taivutti itsensä autoon I ja ajoi töihin. Tarvitsen. Rahaa // Vaimoni on kotiäiti. Hän ei ansaitse minun viiniäni, /joka virtaa ohuissa suonissa" Kokoelmaa lukiessa palaavat Shakespearen sonetit mieleeni. Soneteista poiketen runoilijalla ei ole vaaleaa, siveää neitoa eikä tummaa, viettelevää naista. Rakastajatar häilyy mielikuvituksen ja lihallisuuden välillä. Runoilija luo itse oman sisäisen maailmansa, joka saavuttaa sekä kuvastossaan että kielessään esteettisen sopusoinnun arjen karkeudesta huolimalta. Runoilija käy jaakobinpainia. Hän saa Aatamin muodon unessa aviovuoteessa. Syntiinlankeemus kirjoitetaan uudelleen. "Ja seuraavana kesänä. Sama valo. Aurinkokalliolla makaa kyy I myrkyllinen suu raukeasti auki, se hohottaa I hampaat kalisten, I vierellä on omena. Kaksi terävää reikää I todistaa tulevaisuuden muuttaneen latinan." Kokoelman jälkimmäisen osan muodostaa junamatka. Se on saanut nimekseen Kasvoi. Runoilija käy yöjunan kuljettamana eteenpäin. Mies ja nainen ja rakkaus ja ero kietoutuvat vääjäämättä toisiinsa monitasoisissa säkeissä. "Pyoredkattoisen vaunun ikkunassa kasvosi. / Ihmisen kohtaaminen on mahdottomuus. Il Toisen junan viimeisessä vaunussa." Hetkessä on kaikki oleva. Toivon, että miehetkin löytäisivät tämän kokoelman kirjakaupan hyllystä. Siinä on miehenmakuista puhetta. PETRI HANNULA Taas siasta ja ihmisestä Juba:Viivi ja Wagner, rakas siankärsämöni.Otava 2001, Tämänkertainen Viivi ja Wagner -albumi on valikoima jo aiemmin paitsi lehdissä, myös muissa Viivi ja Wagner-albumeissa julkaistuja strippejä. Teemana on rakkaus, tarkemmin sanottuna parisuhteessa ilmenevä sellainen. Alunperin mustavalkoiset sanomalehtistripit ovat tässä pikkukokoelmassa saaneet värityksen, ja osa piirroksista on kasvatettu koko sivun mittaan. Albumin kustantajana on poikkeuksellisesti Otava; pääasiallisesti Juban kynänjälkeä tulee kuitenkin jatkossakin julkaisemaan Arktinen Banaani. Naisen ja sian välinen ihmis(?)suhde on jo lähtökohtaisesti sen verran absurdi asetelma, että siitä irti saatava huumori on parhaimmillaan todella mehevää, ja jaksaa hyvin usein naurattaa hieman keskinkenaisemmillakin eväillä. Samalla Viivi ja Wagner esittää suomalaisessa sarjakuvassa ilmeisen ainutlaatuisia näkökulmia arkielämän ilmiöihin, postimyynnistä päivätansseihin. Mielikuvituksellisen ja tavanomaisen yhdistelmä, kyynisenpuoleinen arkirealismi ja tuntuma puhutun kielen vivahteisiin ovat niitä tekijöitä, joiden varassa Viivi ja Wagner sarja toimii ja kestää lukuisia lukukertoja ainakin allekirjoittaneen käsissä. Rakas siankärsämöni ei tosin ole Viivin ja Wagnerin seuraamisen kannalta kovin oleellinen julkaisu pikemminkin ystävänpäivämarkkinoita silmällä pitäen koottu kokoelma mutta silti kelpo otos yhdestä viime vuosien parhaasta suomalaisesta sarjakuvasta. TUOMAS TIRKKONEN Katuelämää SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON Jyväskylän esitykset jatkuvat keskiviikkona 21.2. Gordon Parks Jr:n ohjaamalla hulvattomalla ghettogangsterileffalla Superjly alamaailman kuningas. Seuraavalla viikolla, 28.2. Kaupunginkirjaston Minnansalissa nähdään italialaisen neorealistisen elokuvan klassikko Sduscid viattomat, jonka on ohjannut Vittorio De Sica. Superfly (USA 1972) kuuluu niin sanotun blaxploitaatioclokuvan helmiin. Nimityksellä tarkoitetaan 1970-luvun alussa hetken kukoistanutta rikoselokuvan genreä, jossa teosten päähenkilöt ja joskus jopa ohjaajat olivat mustia, väkivaltaa ja seksiä tihkuvat tapahtumat oli sijoitettu mustien asuttamiin slummeihin ja rainat oli tuotettu halvalla mustan elokuOnko hän viaton? vayleisön rahastamiseksi. Superfly on läpeensä tyylipuhdas blaxploitaatioleffa: simppelin tarinan päähenkilö Priest on kokaiinidiileri, joka ajelee Rolls Roycellaan ympäri Harlemia, kylpee kuumien lyylien kanssa ja dumppaa valkonaamajeparit roskikseen. Elokuvan kestävin anti löytyy ehkä kuitenkin sen ääniraidalta, joka tulvii ghettojen rikasta katuslangia ja tapahtumien taustalla soivaa soul-funkya. Superflyn ultracoolin musiikin on säveltänyt Curtis Mayfield. Sciusciä viattomat (Italia 1946) seuraa kahden kengänkiillottajapojan, Giuseppen ja Pasqualen vaiheita sodanjälkeisen Rooman kaduilla. Henkensä pitimiksi pojat kiillottavat amerikkalaisten sotilaiden saappaita ja yrittävät samalla kerätä säästöjä hankkiakseen oman hevosen. Unelmaansa jahdatessaan kaksikko sotkeutuu mustan pörssin kauppaan ja ajautuu katulasten elämääkin pahempiin vaikeuksiin. Vittorio De Sican elokuva on koskettava tarina voimattomien lasten osasta oloissa, joissa hellyydellä ja lapsuudella ei ole minkäänlaista sijaa. Samalla se on vahva kuvaus kahden pojan ystävyydestä ja yksinäisyydestä. MARKUS LATVALA Elokuva-orkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Kevään kovin ja kaunein Kinossa V 1 ^ ! o V1RGINE DESPENTESja Corali fpTrinh-thi nousivat Kinossa 27.2. nähtävällä elokuvallaan Pane mua (Base-moi, sRanska 2000) uudemman ranskalaisen pcikuvan kulltinimiksi. Tarinassa kaksi 'nuorta naista tylyttää rankemman kauli a maailmaa, joka on tylyttänyt heitä. tolkut ovat nähneet filmin Thelman ja ftlmisen kaltaisena vapautustarinana, mutta minun silmiini sukulaisuutta on [korkeintaan saman verran kuin pikkuserkun kummin kaiman kanssa. Road movie -genreen kuuluva pieni toivon pilkahdus puuttuu täsiä elokuvasta yyslin. Kinon kovapintaisin elokuva tänä keväänä. Harvinaista nähtävää Suomessa on iranilaisen Abbas Kiarostamin harkittu ja kaunis Kirsikan maku (Ta'm e guilas, Iran 1997). Se kertoo keski-ikäisen herra Badiin yhden päivän mittaisesta automatkasta Teheranin liepeillä. Mies etsii jotakuta, joka hautaisi hänet sen jälkeen kun hän on tappanut itsensä. Elämän kauneutta ylistävä elokuva on merkillisen valmis alusia pitäen, vaikka kaikki onkin koko ajan keskeneräistä, ja jääkin sellaiseksi. Islamilaisen kulttuurin lopullisen esittämisen kielto viehättää länsimaista silmää ja lekee sille hyvää. Ei kaikkea tarvitse riisua paljaaksi eikä pureskella valmiiksi. Kirsikan maku esitetään 6.3. RIITTA KOIKKALAINEN
• uumorilla TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN AJATTOMAT AIHEET ovat rajaton ajatusten lähde taiteelle. Eräs tällainen aihe on lapsen ja vanhemman välinen suhde monenlaisine ongelmineen. Tätä teemaa käsittelee Jyväskylän Huoneteatterin näytelmä Pcuvgpanfa, joka saa ensi iltansa aliskuun alussa. 1'aitsioansa on mustan huumorin sävyttämä kertomus isästä (Mikko Hytönen) ja aikuisesta pojasta (Pertti Huovinen), jotka eivät ole tavanet toisiaan vuosiin. Isä on eronnut äidistä (Suvi Tuhkunen), kun poika on ollut vielä pieni. Nyt isä on muuttunut mies, ja viime aikoina hän on tarkkaillut poikaansa salaa. "Kyseessä on se tavallinen tarina: lähestyvä kuolema ajaa isän poikansa luokse. Isä on muuttunut: hän on koko ikänsä ollut muiden mielipiteiden orja, eikä hän ole uskaltanut olla oma itsensä. Nyt hän on viimeinkin rehellinen. Kaduilla ja puistoissa alkoholistina vietetyt vuodet ovat opettaneet nöyryyttä", näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä kuvailee asetelmaa. On siis jälleennäkemisen aika muita helppo tuo kohtaaminen ei ole. Poika ei vieläkään voi täysin ymmärtää isänsä ratkaisuja, ja heidän väleissään on yhä molemminpuolista kaunaa. Kohtaamiseen liittyvät myös miesten elämään vaikuttaneiden naisten tarinat pojan äidin, vaimon ja isän toisen vaimon, jotka kaikki kolme roolia esittää Suvi Tuhkunen. Kohtaamisen jännitteistä huolimatta todellisten tunteiden näyttäminen läheisissäkin ihmissuhteissa on aina vaikeaa, ja tämän ongelman tarkastelu on näytelmän keskeistä antia. Näytelmä siis kertoo vakavista asioista, mutta huumorilla. Terävä kertoo tavoitteenaan olleen tehdä näytelmä, jossa kipeistä aiheista voitaisiin kertoa niiden vakavuudella pilaa tekemättä, mutta silti hauskasti. Selkeästi esilletarjoillun sanoman asemesta pyrkimyksenä on saada katsojat pohtimaan siinä esitettyjä asioita. Paitsioansa on muun muassa Jyväskylän Ylioppilasteatterissa vaikuttaneen Terävän ensimmäinen ohjaus Huoneteatterille. Työprosessia kaikki asianosaiset luonnehtivat miellyttäväksi. Näyttelijät itse ovat paljossa näyttäneet lopputulokselle suuntaa. "Teksti on hyvä, ja ohjaus on antanut aika paljon vapautta ajatella ja kehitellä omaa rooliani", Pertti Huovinen kehaisee. "Tämä on näytelmä, josta varmaan jokainen saa jotain irti", uskoo Mikko Hytönen. • Paitsioonsa. Käsikirjoitus jo ohjous Mika Terävä. Rooleissa Mikko Hytönen, Suvi Tuhkunen jo Pertti Huovinen. Huoneteatteri, Sammonkatu 4. Pe 2.3. klo 19 (ensi-ilto), la 3.3. klo 19, su 4.3. klo 15. Liput 50/25 mk. "KYSEESSÄ O N SE TAVALLINEN TARINA." Improa pala kurkussai IS vliilS fcS: > " •Hi l Rakastaminen on vaikeaa Sami Siltalalle ja Reetta Jokiselle, oiitivat vielä vähälukuisen, muita taas kaipaamaan jäi itse päätarinan Ensi-illassa nähtiin upeita yksilönäkin kannustavamman yleisön eli naapurusten rakkaustarinan suorituksia. Sami Siltalan simuleaktiot. Joon hyväksymisen henki kypsymistä. Juonen polveillessa tätaaniroolinvaihdot ja Krista Koivuli läsnä. män suhteen kehittely jäi turhan lan paapattavan emännän toilailut Esityksessä tarinaksi muotoutui pinnalliseksi. Ryhmän tekniikkana ja mystisen sammakon kommentit naaseudun naapureiden piilossa pitkässä improssa tosin onkin maaolivai kunniamaininnan arvoisia. rastava rakkaus. Naapureista toiIata ensimmäisessä osassa tarinalle Ryhmän kahden muusikon taustaclla oli rikollinen tausta. Niinpä taustat ja vetää langat yhteen toisessoitanto sopi hyvin kokonaisuuteen mproteattenn polveilevuiidella tasa osassa. Tämä onnistui, vaikka samalla, kun valomesiari pilkkoi inaan kehittyi niin lypsykoneen langan päättelyä olisi jaksanut katkohtauksia onnistuneesii. Esityksen yöstökcikkaa, lehmän poikimisia, soa pitempäänkin ja lopullinen hienoimpia hetken oivalluksia oli, ippikoulurakkauita, kuolevan kuittaus jäi hieman keskeneräiseksi, miten lehmän poikimista avustanummon tilitystä ja kaikkitietävän Kaikki tämä on kuitenkin ymvasta eläinlääkäristä tulee sekunnisammakon elämänohjeita. Tämä märrettävää, kun kyse on puhtaasta sa syntyvä vasikka. Tällaista voi nkin toisaalta impron suolaa: enimprovisaatiosta. Ehkä selkeämmän nähdä vain improteatterissa. immäisen mieleen nousevan ajavalmiin rungon ennalta kehittely, uksen ohjauksessa kaikki on mahjohon impropalaset ikään kuin lokVEGA VON ollistä, eikä realismi rajoita tarinan sahtaisivat paikalleen, auttaisi tariehittymistä. Samoin katsojan mienan dynamiikan varmistamisessa. Uoon pitkän impronäytelmön esitykset drao;nkiinto kiinnittyy seuraamaan, etTämä ei mielestäni söisi itse impron mopedagogiikon studiolla Nisulankatu 78. ä mitähän ne vielä keksii. Toisaalta ideaa. Esityksiä vielä ti 202. ja to 22.2 kello 19 T E A T T E R I I M P R O V I S A A TIORYHMÄ Joolla on näyttämöllä kova pala Kolme vuotta toiminut ryhmä on valinnut esitettäväkseen pitkän improvisaationäytelmän. Noin puolentoista tunnin, väliajalla katkaistuun, esitykseen Pala kurkussa lannoita rakastamisen vaikeudesta otetaan yleisöltä vain alkuasetelma. ja muuten näytelmä rakentuu esityksen kuluessa nimensä mukaisen teemansa ympärille. Kaikki muu syntyy esityksen aikana ryhmän sisäisen alitajunnan tuloksena. Tehtävä ei ole helppo. Joon aikaisemmin esittämiin lyhyisiin, eri tekniikoilla toteutettuihin esityksiin verrattuna pitkä koko illan näytelmä vaalii ryhmän jokaiselta jäseneltä ääretöntä keskittymistä ja paneur tumista. Kun lavalla on kussakin s esityksessä kerrallaan viisi näyttelir jää, jotka vieläpä esiintyvät sac manaikaisesti useassa roolissa, tarinan lankojen yhdessä pitäminen on n todellista trapetsitaiteilua. Joolla ei c ole varsinaista ohjaajaa, vaan harjois luksissa tarinan kuljettelua trccnai taan ryhmätyönä. r Ensi-iltanäytöksessä 14.2. ryhr män kolmivuotinen yhteenhitsaur tuminen näkyi. Alun perin draamar pedagogiikan opiskelijoiden peruss taman ryhmän kokoonpanossa on c tapahtunut vuosittaisia elämistä, s mutta säännöllinen harjoittelu on t kehittänyt esityksessä aistittavaa c improvarmuutta Pitkässä tarinassak kaan epäjohdonmukaisuudet eivät 1 liiemmin häirinneet. Esitystä int Improa pala kurkussai IS vliilS fcS: > " •Hi l Rakastaminen on vaikeaa Sami Siltalalle ja Reetta Jokiselle, oiitivat vielä vähälukuisen, muita taas kaipaamaan jäi itse päätarinan Ensi-illassa nähtiin upeita yksilönäkin kannustavamman yleisön eli naapurusten rakkaustarinan suorituksia. Sami Siltalan simuleaktiot. Joon hyväksymisen henki kypsymistä. Juonen polveillessa tätaaniroolinvaihdot ja Krista Koivuli läsnä. män suhteen kehittely jäi turhan lan paapattavan emännän toilailut Esityksessä tarinaksi muotoutui pinnalliseksi. Ryhmän tekniikkana ja mystisen sammakon kommentit naaseudun naapureiden piilossa pitkässä improssa tosin onkin maaolivai kunniamaininnan arvoisia. rastava rakkaus. Naapureista toiIata ensimmäisessä osassa tarinalle Ryhmän kahden muusikon taustaclla oli rikollinen tausta. Niinpä taustat ja vetää langat yhteen toisessoitanto sopi hyvin kokonaisuuteen mproteattenn polveilevuiidella tasa osassa. Tämä onnistui, vaikka samalla, kun valomesiari pilkkoi inaan kehittyi niin lypsykoneen langan päättelyä olisi jaksanut katkohtauksia onnistuneesii. Esityksen yöstökcikkaa, lehmän poikimisia, soa pitempäänkin ja lopullinen hienoimpia hetken oivalluksia oli, ippikoulurakkauita, kuolevan kuittaus jäi hieman keskeneräiseksi, miten lehmän poikimista avustanummon tilitystä ja kaikkitietävän Kaikki tämä on kuitenkin ymvasta eläinlääkäristä tulee sekunnisammakon elämänohjeita. Tämä märrettävää, kun kyse on puhtaasta sa syntyvä vasikka. Tällaista voi nkin toisaalta impron suolaa: enimprovisaatiosta. Ehkä selkeämmän nähdä vain improteatterissa. immäisen mieleen nousevan ajavalmiin rungon ennalta kehittely, uksen ohjauksessa kaikki on mahjohon impropalaset ikään kuin lokVEGA VON ollistä, eikä realismi rajoita tarinan sahtaisivat paikalleen, auttaisi tariehittymistä. Samoin katsojan mienan dynamiikan varmistamisessa. Uoon pitkän impronäytelmön esitykset drao;nkiinto kiinnittyy seuraamaan, etTämä ei mielestäni söisi itse impron mopedagogiikon studiolla Nisulankatu 78. ä mitähän ne vielä keksii. Toisaalta ideaa. Esityksiä vielä ti 202. ja to 22.2 kello 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 Q pianissimo PRO PUU RY. VUODEN TAIDEKÄSITYÖLÄINEN Taidekäsityöläisten järjestön TAIKO ry.:n vuosittain myöntämä tunnustuspalkinto, Vuoden taidekäsityöläinen, on myönnetty Pro Puu ry.rlle. Kyseessä on hienopuuseppien ja suunnittelijoiden yhteistyöjärjestö, joka on vuodesta 1997 tehnyt puualalla työskentelevien toimintaa tunnetuksi. Pääosin Päijät-Hämeen alueella toimivan yhdistyksen 42 jäsentä toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina omissa yrityksissään. Pro Puu on työssään soveltanut perinteistä kilta-aatetta, johon kuuluvat sisäinen laadunvalvonta, ammattitaidon kehittäminen ja vuorovaikutus. TAIKO:n mielestä Pro Puu voisi olla esimerkkinä muillekin taidekäsityön alalla työskenteleville. TAIDETTA JA TERAPIAA RYHMÄSSÄ YHTS:n alaisuudessa ollaan nyt käynnistämässä ryhmämuotoista kuvataideterapiaa yliopistoopiskelijoille. Hoitokeinona käytetään psykoterapiaa, jonka avulla hoidetaan monia opiskelijoita myös YT1 IS:llä. Kuin vastapainona yksin puurtamiselle ryhmäpsykoterapiassa panostetaan sosiaalisiin taitoihin ja elämänkokemusten jakamiseen. Kuvataideterapiaan yhdistyy myös taiteellinen luomisprosessi, mutta tässä ryhmässä ei edellytetä taiteellista lahjakkuutta tai arvostella töitä. Jokainen ryhmäläinen pääsee työstämään kuvissaan itselleen tärkeitä asioita. Kuvataideterapiaryhmää vetää taideterapeutti Outi Jäntti. Ryhmään otetaan kuusi henkilöä, joilta odotetaan hoitoon sitoutumista viikottain 1,5 tunnin ajan kaksi seuraavaa vuotta. Terapia aloitetaan maalis-huhtikuussa. Yhteydenotot jo tiedustelut: YHTS, mielenterveys 260 1990 tai Outi Jäntti 050 584 1958. KANGAS SKR:N KESKI-SUOMEN RAHASTON JOHTOON Kulttuuripolitiikan professon Anita Kangas on valittu Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston puheenjohtajaksi. Hänet valittiin tehtävään erovuorossa olleen puheenjohtajan, rehtori Aino Sallisen, jälkeen. Varapuheenjohtajana rahastossa jatkaa kauppaneuvos Kalevi Liukkonen. Rahaston uutena asiamiehenä puolestaan on kuluvan vuoden alussa aloittanut viestintäpäällikkö Anu Mustonen. Hän astui työhönsä edellisen asiamiehen Pekka Mervolan siirryttyä muihin tehtäviin. Asiamiehen tavoitteena on kanuttaa rahastoa ja entisestään lisätä jaettavien apurahojen määrää. Keski-Suomcn rahaston toimintakohteita ovat erityisesti maakunnalliset taideja tutkimushankkeet seka muu kulttuurii toiminta. Uudella toimikaudella rahasto keskittyy tukemaan etenkin lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämiseen liittyvää kulttuuria ja tutkimusta. HY:N KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA 70 VUOTTA Helsingin yliopiston Keskisuomalainen Osakunta täyttää tänä keväänä 70 vuotta. Juhlaansa osakunta viettää Helsingissä 3 päivä maaliskuuta, jolloin luvassa on päivätapahtuma Osakunnan tiloissa sekä iltajuhla Finlandia-talolla. Päivätilaisuudessa julkistetaan myös juhlakirja Keski-Suomea ja keskisuomalaisia VII, jossa käsitellään sekä osakunnan toimintaa että maakunnallisia aiheita. Helsingin yliopiston Keskisuomalainen Osakunta perustettiin vuonna 1931 pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevien, Keski-Suomesta kotoisin olevien opiskelijoiden yhteisöksi. Osakunnan vanhat aktiiveilla on oma järjestönsä, Keski-Suomen seniorit ry.
• H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % AVOINNA: _ . „ Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu Monipuolista palvelua opiskelijoille • Polkupyörien korjausta Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 626 872 • Kilvet, nimineulat, opasteet Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 625 619 • Autojen huollot Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 624 979 • Kierrätyskeskus EkoCenter Itä-Päijänteentie 55 Jyväskylä puhelin 625 486 • Taulun kehystys Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625 616 • Graafinen suunnittelu Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 626 877 • Gradujen sidonta, liikelahjat Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625621 • Puusepän tuotteiden valmistus Onkapannu 8 Jyväskylä puhelin 625 345 • Metalli tuotteiden valmistus Kirkkokatu 11 Tikkakoski puhelin 624 993 • Rakennusalan palvelut Tallilantie 6 Tikkakoski puhelin 624 980 • Ompelimo Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625 620 • Pesulapalvelut Halssilan Pesula Pulmusentie 2 Jyväskylä puhelin 625 384 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA! VÄINÖNKATU 9 • • Silmälääkäripalvelut f g T r ^ . ^ M ^ . f T f l l • Näkökenttätutkimukset j • Silmänpohjakuvat P. 214 444 Milloin sait viimeksi... kuunnella akustista musaa? Yläkaupungin 1. perinteinen Akustisen Musiikin Festivaali 9 -10.3 klo 20 , Ä 5 S Ylä-RuthjaS0hwi •mm. Järvisen Lentokone Eero Peltonen duo Sirkat quattro ym. I l m a i n e n F r e e e i m a k s a m i t ä ä n c Vaasankatu 21, p. 615 564, sohwi.fi TEKEVÄ Yhteystiedot: Tekevä, Hannu Hämäläinen puhelin 624 999 faksi 624 987 Vaajakoskentie 9, 40320 Jyväskylä Parhaat puolesi. A i n a j o k u eksyy Klrj. Reko Lundän Ohj. Maarit Pyökäri $ ( V Pähkähullu ia traaginen 5uunnEtu5draanx! en h l p e a l a t a u h e a suanalaBuuden kuvaus ,4 "ti-Jr-' n <** aenn91 • \ e u r a ) a e m j | a | a r K * J d i a c e 4 . 5 . k l o l o , p e l 1.5, k l o 13 Yli 1 hion opukeliiaryhma ' lipui 35.-. Valaa palkat heti (2 „ i ; H H MIKKELIN l* * * H <&k • * TEATTERI Varaukset 1015)411 0440 www.mikkeli.li/teanen W O KOTIKESKUS ASUMISOIKEUSASUNTOJA: U U S I A A S U N T O J A Valssikuja 5 Jyväskylän kaupunki/Kekkola Huoneisto m4 h+k+s 85,0 4 h+k+s 92.0 Vesimaksu 60.-/hlö Asomaksu 102.000,110.400,Vastike n. 3.500,n. 3.750,VAPAUTUVIA ASUNTOJA Kirrinkydöntie 5 Jyväskylän maalaiskunta/Jyskä Huoneisto 3 h+k+s m ' 75,0 Asomaksu 78.500,Vastike 3.176,S u u r u s p ä ä n t i e 2 Jyväskylän kaupunki/Suuruspään alue Huoneisto 5 h+k+s 102.5 Osaomistusmaksu 118,200.Vuokra 4.425.J ä r v e l ä n t i e 3 2 Jyväskylän maalaiskunta/Jyskä Huoneisto 4 h+k+s m 99,0 Asomaksu 112.300,Vastike n. 3.900, Vesimaksu 60.-/hlö (myös vuokraus mahdollista) Kirrinkydöntie 12 Jyväskylän maalaiskunta/Jyskä Huoneisto 2 h+k+s 3 h+k+s m* 60,0 73,0 Asomaksu 39.300,47.800.Tiilitehtaantie 31 Jyväskylän kaupunki/Mannila Huoneisto 4h+k+s 3 h+k+s m ' 102,0 87.0 Asomaksu 111.000,95.800,Vastike 2.540,3.070,Vastike 4.400,3.783,OSAOMISTUSASUNTOJA: Tellervonkatu 8 Jyväskylän kaupungissa, keskustan tuntumassa Huoneisto m 2 Osaomistusmaksu Vuokra I h+kk+s 38.5 96.648,2.340.EI VAKUUSMAKSUJA EIKÄ VÄLITYSPALKKIOITA! ASO Tiedustelut: VVO-kotikeskus. Väinönkatu 7.40100 Jyväskylä A O T T M M A T 1 r w r Tarja Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 A o U J N J N U l U Y Fax 020508 4175, E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA Toimisto avoinna ma-li, to-pe 8.30-14.00, ke 10.00-17,00 9 Nyt tuo sama himo oli ottanut minussa (aas vallan. Lähestyin niiskuttavaa nuorta konstaapelia ja koskin h.mu aluksi oikealla kädellä hänen vasempaan olkapäähän Hillunen tarttui käteeni niin kuin elokuvissa henkilö jota lohdutetaan. Aistin hien hajun ja kiihotuin lisää. Kun Hiltunen katsoi minua silmiin, vasen käteni löysi hänen haaroväliinsä Ja iski haukan jalan lavoin kiinni 9 S C M I N A A H I N K A T U 1 3 . R A K . P. ( O H I Z ö D 1 1 4 D n M A A ( A U L . . (O 1 d l 2 6 Q 1 O Z D T E R V E T U L O A V A N H A T JA U U D E T O P I S K E L I J A T Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! wn I Avoinna joka yö 21.00-04.00 Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 N Ä K # S E T K Y SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH/FAX (014) 616 020 UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Torikulma (Tyynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa Uikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, Ia 9-15 annamme opiskelija-alennuksen Helsingin kaupungin teatterin tanssiryhmä vierailee Jyväskylän kaupungin teatterin SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ tiistaina 13.3.2001 klo 20.00 Ari Tenhula STI Once upon a time in the west Tajutonta pakoa todellisuudesta, suuntana parempi maailma, lähtölaskenta kellumaan painottomuuteen, aistien valtaan. Opiskelijaliput 6 mk JYVÄSKYLÄN L ffa Uk 7o V l?f : KAUPUNGIN PSI 620200 TEATTERI www.jkl.fi/kaupunginteatteri MALAYSIA TRULY ASIA Malaysia International Business Program Helsinki School of Economics and Business Administration Summer Semester May August 2001 Sales Management Entrepreneurship International Management International Financial Management Asian Studies V S t u d y a n d e x p e r i e n c e A s i a . F a n t a s t i c o p p o r t u n i t y ! A p p l i c a t i o n d e a d l i n e is M a r c h 1 . C o n t a c t p r o g r a m c o o r d i n a t o r k a s k i h a r @ h k k k . f i
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2001 E löhnöpruut JUKKA VUORIO Pilven hattaralla Olipa kerran lammas nimellä Hattara. Hattara kuului kahdenkymmenen lampaan laumaan, ja tuo lauma eleli hyvin suurella ruohoniityllä eräässä vuoristolaaksossa, Alppien lähistöllä. Kuten niin usein ennenkin, oli aurinkoinen, mutta ei liian kuuma päivä. Taivaalla oli kaksi suuna cumulusta, mutta niistä kumpikaan ei osunut auringon tielle, ja jos osuikin, niin ei millään tavoin ikävästi. Oli iltapäivä. Hattaran mielestä miellyttävin aika päivästä. Aamupäivällä Hattara oli herättyään vähän jaloitellut ja syönyt ruohoa, nauttinut auringon lämmöstä, kuunnellut lintujen iloista laulua ja katsellut pilviä yhdessä muiden lampaiden kanssa. Lampaat olivat miettineet mitä pilvet oikein muistuttivat. Kaikki olivat olleet yhtä mieltä siitä, että pilvet olivat selvästi lampaan muotoisia. Sitten Hattara oli nukahtanut ja nähnyt unta ruohon syömisestä, auringon lämmöstä, lintujen laulusta ja lampaan muotoisista pilvistä. Juuri kun Hattara heräsi miellyttävään, lyhyeen tuulenviriin, maa alkoi äkkiä pienestä kohtaa kohoilla ja pikku ruohotupsun alta tuli esiin Max Peltomyyrä. "Hei", sanoi Max Peltomyyrä Hattaralle. "Hei", vastasi Hattara iloisena. Iloisena siksi, että hän tunsi ennestään Maxin ja tiesi, että tämä oli kunnon kaveri. Ja toisaalta myös siksi, että kaikki oli siihen asti mennyt niin hienosti. Ja sitten Max kertoi Hattaralle uusimmat kuulumisensa, ja Hattara kertoi Maxille kuinka oli nähnyt unta lampaan muotoisista pilvistä vai oliko se nyt pilven muotoisista lampaista, ei Hattara ollut ihan vanna. Kului tovi, ja kun tovi oli kulunut, eikä mikään ollut lampaiden vihreällä ruohoniityllä juurikaan muuttunut suuntaan eikä toiseen, aurinko laski hitaasti mutta jotenkin silti niin varman tuntuisesti korkeiden vuorenhuippujen taakse. Ja kaikki lampaat nukahtivat, kuka minnekin, koska kaikki tunsivat olonsa turvalliseksi. Pikkuinen Max Peltomyyräkin nukahti Hattaran viereen, ja hieman myöhemmin laaksosta kuului nukkuvien lampaiden ja yhden peltomyyrän hiljainen tuhina. ÖPRUUT on Jyväskylän Ylioppilaslehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkariin, pitäen mielessäsi aina vastassa olevat tilarajoitukset. LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana, Eeppisiä sukukronikoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se oflsikirj. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkärin toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei silti ole mahdollisuutta valiitaa, eikä syytä loukkaantua. Jarjestöiimoitukset osoitteella iylkkari-iarjeslot@cc.jyul -järjestötJärjestöilmoitukset nroon neljä ke 28.2. mennessä' ASUMISOIKEUSASUNTOJA yhdistyksemme toisen Nenäinniemeen Mäntyniementielle rakennettavan kaksikerroksisen talon suunnittelu on käynnissä. Taloon tulee vain 8 asuntoa.. Valittavana on 2 h+k+s, 3 h+k+s ja 4 h+k+s -tyyppisiä asuntoja Yhdistyksessämme voit olla mukana suunnittelussa ja talon asukkaat päättävät itse mm. kiinteistönsä hoidosta ja perittävästä hoitovastikkeesta. Soita ja kysy lisää. Jyväskylän seudun asumisoikeusyhdistys Puh. 0400-524977 Jorma Ruhtila tai 0500-635243 Reijo Pesonen JYVÄS-APTEEKKI K Y L L Ö N TERVEYSASEMA Keskussairaalanne 2 , 4 6 2 Jyväskylä p u h . 211 2 4 , fax. 211 6 2 P A L V E L E M M E ma-pe 8 . 3 2 . la 8 . 3 1 6 . 1 . 1 8 . su VOIONMAANKADUN APTEEKKI V o i o n m a a n k a t u 3 , 4 7 J y v ä s k y l ä p u h . 2 1 1 3 5 m a p e 9 . 1 7 . Huomio, yhteiskuntatieteilijä! ja yhteisöviestintä 1 Kiinnostaisiko lahtea syksyksi työhari o itte l uvai htoon? Haluatko myös yrityskontakteja' AIESEC tekee keväällä yhteistyötä Shell Suomen kanssa. Tutkimme yrityksen työntekijöiden arvoja ja heidän suhtautumistaan yrityksen aivoihin. Ola osaa haastavaan projektiin ja suuntaa syksyllä töihin ulkomaille! Mikäli kiinnostuit, meilaa Anniinalle (ahongisi@sl.jyu.li) tai pistäydy toimistollamme Maltilanniemessa MaD255. Projektiin ja työharjoilteluvaihloon osallistuville viimeinen hakupäivä 28.2. Osallistu Reilunkaupan oppimistapahtumaan Helsingissä periantaina 9.3.. ilmottauluminen Merville (memaKine@st.jyu.li). Ilmoittautuminen sähköpostilistallemme: aiesecjy@cs.jyu.fi Jyväskylän ev.lut Opiskelijaldhetys jatkuu.. 212. aiheena veivoittaako rakkaus?", puhuu Liisa Ratia, 1.3. "Paavali Jumalan käytössä". Merja Salomäki. Raamattupiirit maanantai iltaisin keskustassa ja Kuokkalassa. Yhteistä urheilutoimintaa, su klo 14.15 ia ke klo 18 jääpalloa Puistokoulun kentällä, pe klo 15.45-17 sählyä Kortepohjan ala asteella, pe klo 19.45-20.30 (useimmiten) koripalloa yliopiston U1 -salissa. Opiskeltjapastori Lauri Seppänen tavattavissa toimistollamme. Vapaudenk. 26 ke klo 10-16 p. 213901, häneltä myös lisaliel, toiminnasta, tauri seppanen@opko.li, p. 215132. Körttiopiskelijat jatkuu.. kuoro laulaa yhdessä evankelisten opiskelleiden kuoron kanssa. Ma 19.2 Seurat klo 19 Korkalaisen Saaralla ia Koiviston Leenalla, Käyräkatu 5 b 20. Kuoro kokoontuu keskiviikkoisin keskussrk-lalon Sacariumissa klo 19. Myös uudet laulajat tervetuloa. Lisätietoja Iinalla (iialho@sl.jyu.li). 100 plus/miinus 3 prosenttisesti Kari Lehtola on marjanpoimija, multa hänen miehisyytensä on vain mahdollinen Siperia Suomelle! Polit-ASS n kokouksen kutsuu koolle pj. Tarkemmat tiedot sähköpostilistaltamme stperia@cc.Jyu.ti. AlkfOlainen osakunta Hauskaa kevään alkua kaikille osakuntalaisille! Seuraava hallituksen kokous on tiistaina 20.2.2001 klo 18.30 Soimissa. Tervetuloa! Kevaan ensimmäistä saunailtaa taas vietetään Kortepohjan A-talon saunassa torstaina 1.3. klo 19.00 alkaen Tule mukaan saunomaani Postituslistallemme liittyminen on uudistunut jos tahdot liittyä sähköpostilistalle, ilmoittautuminen tapahtuu helposti netissä sivuilla http://maiordomo.cc.jyu.fi/mailman/listinlo/alkio Lisätietoja annamari@st.jyu.fi Ke 28.2. osallistumme JYYn lumiveistoskilpailuihin Laajavuoressa. To 1.3. ideoiden vaihtoilla klo 19.00 Partiotoimistolla (Yliopistonkatu 46). Käy tsekkaamassa nettisivumme www.cciyu.li/yhd/iopas ja liity postituslistallemme! Lisätietoja myös Mari-sihteeriköllä matissan@st.jyu.li tai 0505306 977. Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys kokoontuu keskiviikkoisin klo 18 Vanhassa Pappilassa. Vapaudenkatu 26 (kaupunginkirjastoa vastapäätä). Tanaan 21.2. aiheena Lunastus, alustaa kappalainen Eivor Pitkänen. 28.2. Pyhitys-Jumalan pyhä työ ja minä vajavainen ihminen, mukana pastori Sauli Mäkelä Lisäksi 25.2 opiskelijoiden laskiaiskirkko klo to Kortepohjan kirkossa Messun jatkeen laskiaispullaa ja seka mäenlaskua. TERVETULOA! Käy klikkaamassa myös http//petsonal.inei.ti/yhdistys/sky Lappi-osakunta Kevään aikana tiedossa kaikenlaista jännittävää... 18.2. on mahdollisuus avantouintiin ja saunomiseen Vuorilammen saunalla Laajavuoressa! Tapaaminen Kortepohjan puomilla klo 11.30 ja siila sitten eteenpäin ja huiman avantoseikkailun jälkeen tiedossa vielä lämmintä kaakaota jne.lystin hinta on 25mk, mutta osakunta tulee vastaan rahoituksessa. Myöhemmin keväällä on tiedossa leffailtaa 7.3. ja perinneruokaa (tarkempi ajankohta myöh.) ia Toukokuulla perinteinen Lappi-osakunnan picnicpyöräretki. Tervetuloa viihtymään uudet ia vanhat lappilaiset 1 Lisätietoja lappi@cc.jyu.fi ja listalle lappi-request@cc.jyu.fi Musica-kuoro Musica-kuoron ia kalaiokisen Chorus Vallis -kamarikuoron yhteiskonsertti Jyväskylän kaupunginkirkossa lauantaina 24.2. klo 19.00. Ohjelmassa kirkollista musiikkia eri aikakausilta. Johtajina Soili Autio ja Pekka Kostiainen. Ohjelma 40.-/20,TERVETULOA! Maltillinen äätivasemmisto Helmikuun loppuhuipennus on ke 28.2., jolloin pidetään Sanen vuosikokous Honsun saunalla Uudet tyypit pääsevät taas johtoon ja muut vähintään riehumaan... Osman kokous on tana kevaana Helsingissa. ajalla 30.-31.3. Sanen oma mökkihöperö seminaari on 16.3-18.3.2001 Hangasjärvellä. Ilmoittautumiset, sitovat sellaiset, vastaanotetaan nyt. viimeistään 9.3. mennessä. Amnesty International Jyväskylän Amnesty-ryhma kokoontuu 28.2. klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa Vuorossa kirjeiltä. Jyväskylän ylioppilasteatteri ry:n vuosikokous on sunnuntaina 25.2.2001 klo 15.30 Paikka on Vakiopaineen yläkerta. Tervetuloa! JYTn yhteystiedot, jytpostia@cc.iyu.li. p. 050 582 1421/Hanna. Evankeliset opiskelija! Heipä hei ystäväiset! Tiedossa 21.2 Lumirieha Vuorilaammen saunalla kello 18 lähtien. Luvassa kaikenlaista temmellystä niin ulko,kuin sisätiloissakin ia vauhdissa mukana muutama muukin ainejärjestö Riehumisen jälkeen mahdollisuus saunomiseen ja rohkeimmat voivat sukeltaa avantoon. Keskiviikkona 28.2 Raatikeiianiia jammataan ankarasti. Emile jäljestää bileet Ynnän kanssa. Tuo itsesi ja kaikki kavensikin paikalle niin kaikilla on hauskempaa! Teatteriin lähdetään 22.3 katsomaan Wesl Side Story kello 19, lipui 80,Lippuvarauksia koskevissa asiois•sa'ot<rvnteyS'||hamala@sijyufi • »*ffL Evankeliset opiskelijat kutsuvat joukkoonsa viettämään lauantain opiskelijailtoja: 24.2 Mario Antloota alustaa aiheesta "Arvot ja ajankäyttö" ja 3.3 Lauri Thuren puhuu teemasla "Verrattomat vertaukset" (Raamatut mukaan 1 ) Kysy Iisaa toiminnastamme (jumikset, lauluja draamaryhma, raamikset. lnkunta)opiskelijatyöntekijä Anna-Leenalta (050-348 5162 tai KesAnna@iypoly.li). Tervetuloa! Jyväskylän ev.lut Opiskelijaldhetys Jyväskylän ev.lut Opiskelijatahetys Teemaillat Vanhassa pappilassa torstaisin klo 18.30 Kansan Raamattuseuran illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille Sanan Kulmassa, Seminaannkatu 19, TIISTAISIN klo 19. Tulevien iltojen puhujavieraita ja teemoja ovat 20.2. Niina Orpana YHTEYDEN LIEKKI 27.2. Keijo Hämäläinen MIEHEN USKO 6.3. Vesa Siltala: STEFANUS Laskiaissunnuntaina 25.2. on OPISKELUAJUMALANPALVELUS Kortepohjan kirkossa klo 10 ja sen jälkeen mäenlaskua ym. iloittelua Laajavuoressa klo 12 alkaen. Varustaudu sen mukaan., yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Kysy Iisaa meistä ja toiminnastamme Ulla-Marilta: ullrupo@st.iyu.fi Vielä ehtii kevaan menoon mukaan Hihhei! Torstaina 22.2. klo 20 yleiskokous Jarjestökellarilla (Voionmaankatu 34, kotipizzan takana portaat alas) Asialistalla mm. luottamushenkilöiden kuulumiset ja edarikatsaus seka kevään muun toiminnan aikataulut. Älkääkä unohtako Muslavihreitä päiviä Tampereella viikonloppuna, ohjelmaa ja keikkoja perjantaista sunnuntaihin! MAA netissä www.jyu li/maa MAA sähköpostilla maa@cc.jyu.li Luokanopettajiksi opiskelevien ainejärjestö Pedagon kevätkokous Ilokivessä 5.3 klo.18.00. Tarjolla kahvia ja nisua.Tervetuloa! Ei yksin vaan yhdessä ja paljon ia kaikille jotain ja jokaiselle yksi (A.Salo, koulun opst952)Tervetuloa to 22.2. klo 19 Lillukkaan Tosineen perinteisiin RAXEIHINi Ennen raxeja Lillukassa pidetään klo 18 alkaen Tosine ry n vuosikokous, jossa valitaan yhdistykselle uusi uljas hallitus! Oletko sinä hallilusainesta? No tulepa kurkkaamaan kokousta! TUHATKUNTA JyTK järjestää bileet Raatikellarilla torstaina 22.2. Teemana hakuammunta, illan ohjelmaan kuuluu paljon iloisia ihmisiä, asiaankuuluvat drinksut sekä Mr Mahtisonni ja Ms Mansikki -skaba. Tuhatkunnan saunailta on puolestaan torstaina 1.3. Honsun saunalla alkaen klo 18. Kalevalan ia suomalaisen kulttuurin meikeissä. Tarkempaa tietoa: Juha Viinikkala. puh 050-3816413. juha.viinikkala@saunalahii.li vastovalta Olemme uusi jyväskyläläinen kansalaisryhmä. jonka loiminnan keskeisiä teemoja ja vaatimuksia ovat taattu toimeentulo, vapaa liikkuminen, itsemäärääminen sekä uusliberalismin vastustaminen. Toimintatapojamme ovat mm. julkaisujen tuottaminen ja jakeleminen sekä keskustelutilaisuudet. Kutsumme kaikki kiinnostuneet perustavaan kokoukseen ti 20.2. klo 19 Jarjestokellariin (Voionmaankatu 34, sisäänkäynti Kotipizzan takapihalla). Yhteydenotot vastavalta@nic.ll. Yliopiston kristityt Seuraava Keskipisteiltä on maanantaina 26.2. klo 19 yliopiston Vanhassa juhlasalissa. Tervetuloa 1 Voit ilmoittautua sähköpostilistallemme tai kysyä lisätietoja Minnalla (mimaltil@st.iyu I Seuraavana tajunnan räjäyttää laskiasja saunaillakombinaatio. mitä todennäköisemmin li 13.3. Neuvottelut oval yha meneillään. joten pysy ajan tasalla hektisen postittelun suhteen Osoitteessamme kosa@cciyu.li voi sitä aina harrastaa k u l t a na bittien vilkkeenä. Pörssi ry n kevätkokous 21 2.2001 klo 18= >. Paikka Merita. Kauppakatu 18. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Paraatipaikka sateenkaankansalle. Väinönkatu 13, Kauppatorin tasossa kampaamoa ja ompelukoneiiiketla vastapäätä. Puhelin: (014) 3100 660. E Mail. jklseta@seta.fi Avoimet ovet torstaisin klo 18.30-20.00 Naistenryhmä maanantaisin klo 18-20 BILEET 24.2..l6.3.naistenbileet, 17.3. miestenbileet http.www.jyu.li/yhd/pink Körttiopiskelijat Laskiaissunnuntaina 25.2 klo 10 opiskelijoiden yhteinen jumalanpalvelus Kortepohjan kirkossa. Körttiopiskelijoiden Heissuliveissuli 1 Kertaus ei lee pahaa kokoustamme to 22.2. Sohvissa, jossa on hirmuisesti asiaa (opettajankoulutus, bileitä, happykieli, OPLAA...) ja kaikkea muuta kivaa. Toinen yritys euroviisujen suunnittelukokouksesta päivää aikaisemmin. Ynnan sählyvuoio maanantaisin klo 16:30 salissa U1.27.2. tiistaina Luonnontieteelliset laskiaisbileet. Touhuissa mukana Ynnä, Radikaali & Syrinx. 28.2 keskiviikkona Bileet Raatikellarilla tarjoilee Ynnä. Emile ja Otaniemen Fyysikko-Teekkarikilla 12.3. biljardi-ilta iäsenisiolle Elohuvissa. 15.3. klo. 19 alkaen Ynnan sääntömääräinen kevätkokous Honsun saunalla Lisätietoja ynnan www-sivuilla osoitteesta www.cciyu.ti/-ynna. ©Kuhn sekunti |a Mitrunen työnsi minut ml&rtttjetoiäesd luotaan. Mn.i si nainen oikein meinaat? Mh.m omeellisiji mm' I aah.-ln on 1 yöpaikalla lapahtuvaa seksuaalisia hamniaa. Ma valil.in lasia Hillunen ei ndyuirnyl cnaä ollenkaan avuttomalla, pikemminkin uhkaavalla \1vo-. oma lunneillani oli vaihiunul himosia morkkiksecn. Joriani xunmasa numerossa VAAKASUORAAN: 1. VViipurin urheilijat aikaisemmin Lena! Hellasta muttei nyrkistä pitäisi saada kiinni. (9) 6. Ärrävikaisen urheilutoimittajan sanomaa: polkilla panit palastasi. Ei ollenkaan Ihme, että hiihtäjämme nousi korokkeelle. (13) 8. La Palomassa tuli käytyä viime © Marko Kunnari kesänä perheen kanssa. (4) 9; Viihdemusitkkigaalan suosituimpia esityksiä oli kappale nimeltä Sä Kermit. (8) 11. Eilen nakkasit kielisoittimen nurkkaan, mutta tänään otat sen jo takaisin syliisi. (6) 12. Turha purkaa kiukkua lapsiin, jos veska on kateissa. On parasta katsoa ympärilleen, niin eiköhän se löydy. (6) 15. Loputon Elisabeth vie tuhkatkin pesästä. Näin ollen rikollisuus lisääntyy sängen lailla. (8) 17. Kerjäläinen oli palmujen alla odottamassa suupalaa. (4) 19. Hanaa eno ja Iki! Kun vielä pudotetaan pari sadasosaa, niin ollaan paalulla. (13) 20. Päällystömiehel tilaa rimaa sota-alukseen. Nyt on kyllä kaikki mullin mallin. (9) PYSTYSUORAAN: 1. Jyväskyläläinen kaunotar tahtoo Lontoossa miehen. Missityyppi tuo Heidi on. (7) 2. Tosi ovela kysymys tentissä viime lauantaina. (4) 3. Huoneessa oli monenlaista •tavaraa: kangaspuut, pirta, intialainen maljakko, tauluja ja lipasto. (6) 4. Saippuan perään ja leivän eteen tulevia kulttuurielämyksiä. (7). 5. Ei uskoisi, etjä kaislamatossakin on uskon asiaa. (5) 6. Suuri näyttelijä ja arvostettu säveltäjä muodostavat nakuttajan. (9) 7. Underground-runoilija Markku huuruja pisti paperille inspiraation vallitessa. (9) 10. Kaliumia nauttinul avaruusolio yritti päästä tiskiallasosasen hinnasta yksimielisyyteen. (7) 13. Juoskaa lenkki vielä toiseen suuntaan, Ile ja Kyösti. Kuntoilla kannattaa kyllä. (7) 14. Pinta-alallaan toiseksi suurin: nainen sovinistin suusta, kyllä (slaavilaisittain). (6) 16. Natrium-loputta muuttuu linnusta puuksi. (6) 18. Aikoinaan Palmu-leffoissa Leo Jokelan lisäksi. Nykyään palautuu mieleen lähinnä Ultra Brasta. (4) ijieejjLuv 02 |90r 8 L E>|IB BdBBH'91 -oleauuetii 61 epeuexn nuiivzi loille»'El eeiiouoy gj WWW '01 rapinerzi elninoiui / | 3 U U B » l l mwd 9 |BIUJ9)|!S 6 uje|S| g emon g leiaddoo t> !HBdO|U!)||Bd ' 9 U]BJJ| £ PloljlonMt oiso Z ueuj||!Ml liSMflVlSVA
• HOVIAPTEEKKI Avajaistarjouksia Sari 'Närhi (vas.), Hannele Ihahtila, Inkeri 'Hjemi, Leena Marjanen, 'Tuija 'Puhakka, Sari Antila, Metenä "Korhonen, 'Hilkka 'Mäkinen, 'Eija 'Hakola, 'Pirjo 'Kekarainen, Outi 'Jtinkman, Jari Lampila ja Anna Hackzel sekä Arja 'Rjstikivi (ei kuvassa). HOVIVÄKI PALVELUKSESSASI Asiantunteva neuvonta ja opastus • 'Jfypeaja joustava paCveCu • 'Kattoi asiaf^aat etusijatta P alvelemme sinua kävelykadulla Oiovi Apteekissa, koulutettu henkjlötqintamme auttaa ja palvelee ilomielin. Asiantunteva neuvonta on meille kunnia-asia. ojiinpaiylläpidämme tieto-taitoamme jatkuvasti kouluttautumalla. Uudet toimitilamme on kalustettu toimivasti ja laitteisto vastaa nykyajan vaatimuksia. Zluden palveluvalintamme hyllyt on merkitty selkein opastein, jotka nopeuttavat asiaointia. Voit kääntyä puoleemme kaiHjssa lääkehuoltoa koskevissa kysymyksissä tai vaikeapa antaaksesi asiakaspalautetta. 'Meille kaikjq asiakkaat ovat ylitä tärkeitä. Ihmisläheisesti, kunnioittaen! Tule tutustumaan moderniin nopean palvelun HOVL4PTEEKKIIN ^Kauppakatu 35, Plovikeskjis, 40100 Jyväskylä Tuh. (014) 3371350, ja\ (014)3371351 PALVELEMME M APE 8,30-19 LA 9-14 Voita Ericsson R380 Älypuhelin ja Tietoviikko-lehden tilaus suoraan seminaaripaikalla. 50 000 markkaa Suomen parhaille teleliikennealan opiskelijoille Myönnämme yhdessä Tietoviikko-lehden kanssa uuden stipendin teleliikennealan opiskelijoille. Ensimmäinen palkinto on 50 000, toinen 30 000 ja kolmas 15 000. Haluatko jo tänään tietää kuinka tulevaisuus toimii? Tervetuloa langatonta tulevaisuutta käsittelevään seminaariin Olemme olleet alusta asti mukana kehittämässä nykyajan langatonta tekniikkaa. Nyt kehittämiämme ratkaisuja käytetään 1 tai 2 vuoden kuluttua. Esittelemme seminaarissa langattoman tekniikan uuden sukupolven. Kerromme sinulle, millä teknologioilla on tulevaisuus edessään. Lisäksi pääset ottamaan esimakua jo kehittämiimme jännittäviin sovelluksiin. Pääset näkemään, miltä langaton tulevaisuus näyttää lähitulevaisuudessa. Jotta saisimme asiaan puolueettoman näkökannan, Tietoviikko-lehti kertoo oman näkemyksensä mahdollisuuksista ja sudenkuopista. Tarkka ohjelma on julkaisto osoitteessa www.tietoenator.com/seminaari. Seminaari on täysin ilmainen eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. www.tietoenator.com/seminaari Yhteistyössä mukana TIETOVIIKKO H TietoEnator° Building the Information Society