• .
• 2 Sisällys VVhal s the story Nordic Glory? Sivu 4 Pääkirjoitus 20.2.1997 Roikkuminen on rikkautta Pyykkituvalla tavataan, roomeot A-kmen pyykkitupa on monenlaisten sosiaalisten leikkien näyttämö, kirjoittaa Sirkka Remes Onkohan han tehnyt empiiristä tutkimusta 9 Entä kuka on salaperäinen pyykkituvan Hajamieli' 7 Entä Himopyykkan 9 Voiko Bio Luviliin luottaa 7 Sivu 5 Missä olit silloin, kun... On tullut jälleen aika muistella Televisio, lehdet ja elämäkerrat vievät meidät aikojen taakse Mutta minkälaisia asioita ja tapahtumia muistelemmekaan 9 Katastrofeja vastaa yksi Ensisuudelmaa sanoo tomen. J F. Kennedyn murhapaiväa ilmoittavat kaikki muut: nekin, jotka eivät tuolloin olleet edes syntyneet Sivut 8-9 Michael Collins nousi haudasta Suomalaiset pitävät kaikesta Irlantiin liittyvästä. mutta mitenkähän kay taman Michael Collinsin kanssa 9 Sentään IRAn isähahmo ja kaikkea. Anna Arsniva otti selvää mistä uudessa Collinsleffassa on kysymys: "Ei mikaan pikaopas guenlla-sodankäyntim" oli tuomio No hyvä eiköhän lähdetä gumnessille leffan jälkeen 9 Sivu 12 Kannen kuva: Rntta Piltonen Opintojen ja opiskelijoiden roikkuminen on herättänyt väittelyä yliopistolla sekä lehtemme palstoilla. Joidenkin mielestä roikkuminen on yliopiston syytä, toisten mielestä taas opiskelijoiden vika. Joka tapauksessa roikkumista pidetään asiana, josta olisi päästävä eroon. Yleisönosastollamme eräs opiskelija valitti, kuinka hänen valmistumisensa lykkääntyi, kun laitos ei ollut valmis antamaan gradunohjausta hänen tarvitsemassaan nopeassa ajassa. Vastaavasta ongelmasta ovat puhuneet muutkin opiskelijat. Pattitilanne johtunee toisaalta siitä, että tiedekunnilla ja laitoksilla ei ole vara maksaa ohjauksesta ja toisaalta tutkijoiden motivaatiosta ohjata graduja. Ongelma on ristiriidassa sen kanssa, että tiedekunnat kilpailevat siitä, kuinka monta uutta tutkintoa ne vuosittain saavat, sillä jokainen uusi tutkinto tuo tiedekunnille mainetta ja markkoja. Tutkielmien laatu ja sisällön merkitys ovat jääneet kakkosiksi. Opiskelun perimmäinen tarkoitus yliopiston kannalta näyttää yhä uhkaavammin putkelta, joka alkaa, kun tuore abiturientti kirjoittautuu yliopistoon. Noin neljän vuoden kuluttua abista muovataan maisteri akateemisille työmarkkinoille. Putket ja tulosrahat vähentävät roikkumista ja on sääli, että koko sanasta on tullut akateeminen kirosana. Vajaa kymmenen vuotta sitten roikkuminen oli hyve. Siihen kiteytyi suuri osa akateemista vapautta. Sait lukea milloin tahansa mitä tahansa, missä tiedekunnassa vain, eikä kukaan puskenut valmistumaan. On sääli, ettei yliopiston kuppiloissa törmää enää pohtiviin keskusteluihin, jota ylläpitivät nimenomaan roikkujat. Nykyään kahvilassa puhutaan tenttituloksista ja suorituksista. Aitoa kiinnostusta asioihin ja luovaa roikkujaa kuppiloista on lähes mahdoton löytää. Yliopistosta syrjäytyvät pikkuhiljaa ne, jotka valitsevat pähkähulluja aineyhdistelmiä silkasta sivistymisen halusta. Eihän tutkinnon rakenteella ei ole tuloksellisuuden kanssa mitään tekemistä. Tulosajattelu tukehduttaa helposti intohimon harvinaisiin aineisiin, vaikkapa latinaan ja antiikin myytteihin, koska niistä ei ole putkessa vastaavaa hyötyä. Niillä on vain sivistysarvoa. Tulosajattelun tunkeutuminen yliopistoon on sääli. Sillä voi syrjäyttää sellaisia opiskelijoita, joita vastaan yliopiston nimenomaan pitäisi tulla. He eivät välttämättä ole nuorimpia putkessa, vaan roikkujia, joilla saattaa olla 200 opintoviikon verran ajatuksia, muttei maisterin papereita. ULLA LIPSANEN >< >< sr) rd O (X > Kuivatut Krokotiiliiniahkakyyneleet TejhiSTi Pertti "g>fc*.*.»C»J " C u m t j ]QI,I~;I * o
• KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nonko-etsus totäan tohrcj(.n\m yyrn&ö ««PPSSS.V Vasarakatu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271 142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 3 20.2.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 P e r u s t u t k i n n o i s t a l i u k u h i h n a t a v a r a a Maisterin mitta on markka Kun Jyväskylän yliopiston maisteritutkinnot asetetaan tulosrahamittarille, yhden humanistin arvoksi tulee alle 800 markkaa, liikuntatieteilijän noin 1000 markkaa, matemaattis-luonnontieteellisen maisterin vajaa 2700 markkaa ja yhteiskuntatieteilijän lähes 3200 markkaa. Jyväskylän yliopisto jakaa yli 10 miljoonaa markkaa tuloksellisuusrahaa tiedekunnilleen tänä vuonna. Suurimman osan tuloskakusta saa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, vajaat 2,9 miljoonaa markkaa. Toiseksi kilpailussa tuli matemaattis-luonnontieteellinen 1,6 miljoonalla tulosmarkalla ja kolmanneksi liikuntatieteellinen 1,4 miljoonalla. Tuloksellisuusraha tarkoittaa sitä, että tiedekunnat yritetään asettaa samalle viivalle kilpailemaan, mikä tiedekunta tuottaa liukuhihnaltaan eniten tutkintoja ja muuta tavaraa maailmalle. Perusja jatkotutkintojen määrä vaikuttaa tiedekunnan tulosrahaan kolmen vuoden keskiarvon perusteella. Lisäksi tulokseen lasketaan tiedekuntien yleiskuva, tutkimustyö, kansainvälisyys, julkaisut, seminaareihin osallistumiset ja niin edelleen. Tiedekunnissa yleiskuvakriteeriä kutsutaan ytimekkäästi "pärstäkertoimeksi". Kun tuloksellisuusmarkat pyöritetään kirjanpidon momentista toiseen, osa niistä ajautuu lopulta laitoksille, joissa tulos tehdään. Humanisti ja liikuntatieteilijä samaa kastia Yhden maisterin tulosarvosta voi saada mielikuvan jakamalla tiedekuntien perustutkinnoista maksama tuloksellisuusraha tiedekunnan perustutkintojen määrällä. Humanistisen tiedekuntasihteeri Matti Myllykoski kertoo, että laitoksille jaettiin noin 400000 markkaa tulosrahaa viime vuonna, josta 150000 markkaa tuli maisteritutkintojen perusteella. Maistereita valmistui noin kaksisataa samaan aikaan, jolloin yhden humanistimaisterin arvoksi tulee vaivaiset alle 800 markkaa. Tänä vuonna humanistisen tiedekunnan tavoite on asetettu 245 perustutkintoon. "Perustutkintotavoite on tosi tiukka. Meillä on tavallaan varastossa 4050 gradua, mutta opiskelijat ei ota tutkintoa ulos. Työmarkkinatilanne vaikuttaa varmaan asiaan", huokaisee Myllykoski. Tiedekuntien välisessä kamppailussa humanistiset tieteet ovat tappiolla. Sen sijaan liikuntatieteellinen tiedekunta sijoittui tuloskilvassa kolmanneksi ja myhäilee tyytyväisyyttä. "Pärjättiin ihan hyvin tulosrahajaossa. Tulosrahasta jaetaan 500000 markkaa laitoksille, josta 150000 markkaa perustutkintojen perusteella", kertoo tiedekuntasihteeri Risto Nieminen. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa valmistui 158 liikuntatieteen ja terveystieteen perustutkintoa viime vuonna. Kun perustutkintojen tulosraha jaetaan tutkintomäärällä, yhden liikuntatieteellisen maisterin arvoksi kilahtaa vajaa 1000 markkaa. Yhteiskuntamaisteri arvokasta tavaraa Yhteiskuntatieteellinen sai eniten tulosrahaa tiedekuntien välisessä kilpailussa. Perustutkintojen perusteella laitokset nettoavat tulosrahaa 650000 markkaa. Viime vuonna tiedekunnasta valmistui 206 perustutkintoa, jolloin yhden yhteiskuntatieteiden maisterin arvo kohoaa lähes 3200 markkaan! "Filosofia ja tilastotiede ovat murheenkryynejä perustutkinnoissa. Se selittyy osin sen vuoksi, että filosofiassa on paljon sivuaineopiskelijoita", kertoo tiedekuntasihteeri Paavo Kuusimäki. Kuusimäen mukaan tuloskriteerit ovat selkeitä perusja jatkotutkintojen osalta, mutta tutkimuspuolella riittää tulkintaa. Muun muassa tieteellisten julkaisujen vertailu on hyvin vaikeaa tieteiden kesken. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekuntasihteeri Matti Pylvänäinen arvostelee myös tuloksellisuusrahan jakamista, kun kriteereinä ovat perustutkinnot, jatkotutkinnot ja pärstäkerroin. Tiedekunta jakaa laitoksille perustutkintojen pohjalta 437000 markkaa. Matemaattis-luonnontieteellisiä perustutkintoja valmistui noin 160 viime vuonna. Niin yhden maisterin arvo nousee noin 2700 markkaan. Tiedekuntien arvostelusta huolimatta yliopiston trendi sanoo, että tuloksellisuusajattelu on edistymään päin tulevaisuudessa. Tuloksellisuus on cool. Sitä harrastetaan kaikkialla — tänään työpaikalla, huomenna kotona ja ylihuomenna vieraassa sängyssä. RISTO LÖF Kirjat loppuvat, karavaani kulkee Mikko Kallio Ystävänpäivänä järjestetty kurssikirjapaneeli ei tuonut juurikaan mitään uutta keskusteluun Jyväskylän yliopiston kirjaston surkeasta kurssikirjatilanteesta. Tosiasiahan on jo useamman vuoden ajan ollut, että siinä missä tieteellisten kirjastojen lainamäärät ovat kasvaneet, hankintamäärärahat ovat vastaavasti kutistuneet. Suomi on lisäksi ajautunut asiassa skandinaavisen häpeäpilkun asemaan: muissa Pohjoismaissa määrärahat ovat nousseet. Kurssikirjapaneelin osallistujina oli niin yliopiston hallinnon, kirjaston, laitosten kuin ylioppilaskunnankin edustajia. Kaikkien keskustelijoiden mielestä tilanteelle tulisi tietysti tehdä jotain ja nopeasti. Rohkaisevaa oli kuulla, että kirjastomme on yhä "kampuksen sielu ja sydän", kuten rehtori Aino Sallinen kauniisti maalaili. Tämä sydän saattaa tosin nykyään olla vähän karrella. "Kehitys näyttää nyt positiivisemmalta kuin vuosi sitten. Olen pystynyt osoittamaan 1,6 miljoonaa markkaa lisää rahaa kirjastolle, ja siitä summasta satoja tuhansia nimenomaan kurssikirjahankintoihin", Sallinen selvitti. Rehtorin mukaan aikaisemmista supistuksista on ollut hyötyäkin. "Ne ovat tervehdyttäneet kirjaston toimintaa." Sallinen lupaili kirjastolle pientä tasokorotusta, mutta yleisemmin hän tyytyi kuuluttamaan "kaikkien tahojen yhteistyön" perään. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin mielestä lähitulevaisuus merkitsee edelleen sopeutumista ja uusien strategioiden kehittelyä. "Tämä saattaa merkitä tarvetta maksupalvelutulojen kasvattamiseen. Kyllä kirjastokin haluaa tuottaa itse rahaa, eikä vaan kuluttaa sitä. Myös itse oppimismateriaalia voisimme tuottaa nykyistä enemmän. Eikä pidä tuijottaa pelkkään kurssikirjojen määrään: kaikki uudet oppimismuodot on otettava käyttöön", Ekholm totesi. Paneelin osallistujien mielestä uusi teknologia ei sinänsä ratkaise katastrofaalista kurssikirjaongelmaa. Filosofian professori Eerik Lagerspetz painotti, että oppiaineiden tarpeissa on suuria eroja. "Esimerkiksi filosofiassa opiskelijat tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa paljon kirjallista materiaalia, ja sitä pystyvät vain kirjastot heille tarjoamaan. Kirjojen merkitys humanistisille tieteille on sama kuin laboratoriolaitteiden luonnontieteille. Kukaan ei voisi kuvitella laboratoriota ilman perustutkimukseen tarvittavia laitteita", Lagerspetz vertaili. Kaikki paneelin osallistujat suhtautuivat toiveikkaasti tulevaisuuteen. mutta yhtä ohimennen ilmaan heitettyä uhkakuvaa kukaan ei kommentoinut millään tavalla: "Mitä sitten tapahtuu, kun sivuaineet vapautuvat, ja kirjoja tarvitaan vieläkin enemmän?" pohti Jyy:n hallituksen jäsen Vesa Kuhanen. Hän taisi mennä jo asioiden edelle. JUKKA YLI-LASSILA
• n e w s i n b r i e f Evaluating the faculties This year the University of Jyväskylä apportions over 10 million marks among the faculties. The share of each faculty is determined by several factors of effectiveness: the number of degrees taken during the last three years, general picture of the faculty, research work, internationality, publications, etc. The top three list is following: 1. Faculty of Social Sciences (2.9 million marks), 2. Faculty of Mathematics and Natural Sciences (1.6 million), 3. Faculty of Sport and Health Sciences (1.4 million). And if we do some calculation, we can rank the degrees too. The Master of Social Sciences is worth 3200 marks, the Master of Science 2700 marks, the Master of Sport Sciences 1000 marks and the Master of Arts 800 marks. Sohwi proudly presents Restaurants usually want to boast about their menus or selections of beer, but Solmi has agreed to show the toilet. The walls of the men's WC were covered with pastel colour tiles as early as in the 80's. But the flushing system is modern: when a man takes his place in front of the urinal, an electric eye starts up the flushing. Special shields made of stainless Steel gives the customer an excellent protection against splashing. When you have finished your session, you can wipe your hands with throwaway paper towels. Keys to VVisdom A Special subject day Keys to VVisdom was organized in Mattilanniemi on the 6th February. The theme of the day was humanity in the technological society. Different lecturers had a clear message: we should remember that Computers cannot replace our senses and feelings. Dont make queues The health centre of the students' health care foundation YTHS has a serious problem. A large number of students who are prevented from coming do not cancel their appointment with the doctor or dentist. The most popular explanation is simply forgetting. Hovvever, YTHS wants to remind us that ali you have to do is to give a call, if you are not able to come. After ali, everyone who doesn't cancel his or her appointment is partly guilty of the long queues. Jyväskylän Ylioppilaslehti Tansktiluiiii sen sai ffiori jaetun toiset taistelee elo mattoinuuth mielelläni v> mää, koska) mm 0% Iii * ' : • : : : Pappi palaa roviolla Nordic Glory -elokuvajuhla houkutteli Jyväskylään tanskalaisen ohjaajan Annette Mari Olsenin, jonka tuore dokumentti "They dont burn priests, do they?", rikkoo luterilaisen kirkon oppeja ja rituaalien rajoja. Dokumentti kertoo naispapista, joka ajaa seurakuntalaisten luo moottoripyörällä sekä kiertää maata sirkuksen mukana. "Usko Jumalaan ja ihmisen kirjoittama uskonto ovat minulle kaksi eri asiaa. Olen nähnyt, kuinka kirkkojen asettamat opit aivopesevät seurakuntalaisia, enkä voi sitä hyväksyä", kertoo Olsen. Olsen on lähes 30-vuotisen ohjaajauransa aikana halunnut tehdä elokuvan uskosta ja kirkosta. Aiheesta tuli totta vasta pari vuotta sitten, jolloin hän löysi dokumenttiinsa papin, Inge-Lise Wagnerin. Omapäinen naispappi oli ehtinyt niittää kotimaassaan mainetta. Hänen persoonaansa riepoteltiin tiedotusvälineissä etenkin sen jälkeen, kun hänet vihdoin saaliin erotettua papin virasta. "Eron syynä oli suvaitsemattomuus. Hän ei sopeutunut luterilaisen kirkon papille asetettuihin rajoihin. Eihän papin kuulu olla nainen, naimaton ja motoristi. Katolisessa kirkossa häntä ei sukupuolensa vuoksi olisi edes valittu papin virkaan. Minä en ymmärrä, miksi näitä sääntöjä asetetaan", kommentoi Olsen. Hänen mielestään uskoja etsiminen ovat tärkeitä aikana, jolloin materia polkee alleen ajatukset ja tunteet. Hän haluaa kuitenkin vetää kuilun kirkkojen oppien ja uskon välille. "Kyllä Jumala on olemassa, mutta miksi Hän asettaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Dokumetin pappi varmaankin omasi voimakkaan uskon, mutta ei kukaan voi sanoa, oliko se oikea vai väärä. Kuka voi sanoa, kenen usko on oikea, kenen väärä'?", Olsen pohtii. Elokuva siltojen rakentajana Olsen on ruotinut uskontojen lisäksi vähemmistökansojen identitettiä. Hän on ohjannut vähemmistöistä kertovia dokumentteja, koska erilaisuus ja juurettomuus ovat hänelle itselleen läheisä teemoja. Olsen syntyi Tanskassa vuonna 1946. Hänen isänsä muutti tienrakentajaksi Iraniin, kun tytär oli kouluikaäinen. Olsen kävi Iranissa ranskalaista koulua. Opinnot jatkuivat Puolassa, jossa hän aloitti elokuvakoulun 1970-luvulla. "Kuvaan mielelläni vähemmistöjen elämää, koska itse olen osa heitä. Huomaan kaikkialla suvaitsemattomuutta. Elokuvilla haluan rakentaa siltoja ihmisten välille. Siksi teen dokumettejä mieluusti televisoon. Sieltä ne leviävät useimpiin koteihin." Olsen on ammattiohjaaja. Hän on perustanut opiskelukaverinsa kanssa firman, jossa valmistetaan ja tuotetaan elokuvia. Ei-kaupallisen cV van rahoittaminen on ongelmallista niin Tanskassa kuin Suomessakin. "Suurin osa ajasta menee suhteiden luomiseen ja sponsoreiden etsimiseen. Loistava idea ei milloinkaan riitä, vaan idealle on löydettävä myös rahoittaja", huokaa Olsen. Hänen elokuvansa ovat kiertäneet festivaaleilla ympäri maailman. Jyväskylän ensimmäisille naisohjaajien elokuvajuhlille hän tiesi saapuvansa jo viime kesänä. "Täällä on hieno tunnelma", väittää Olsen. U L L A L I P S A N E N Sukupuolta vaihtaneille uusi yo-todistus Ylioppilastutkintolautakunta antaa pyynnöstä uudet ylioppilastutkintoja päästötodistukset sukupuolensa vaihtaneille. Uuden todistuksen saanti edellyttää, että henkilön nimi ja henkilötunnus ovat muuttuneet. Tavallinen nimenmuutos ei aiheuta muutoksia rekisteritietoihin tai tutkintotodistuksiin. Aloite uudistukseen tuli Transseksuaalien yhdistys TRASEK ry:ltä. Oikaisu Lehtemme numerossa 2/97 puhuttiin virheellisesti JYY:n hallituksen laatimasta rehtoriehdokkaiden nimilistasta. Hallituksella ei kuitenkaan ole mitään virallista nimilistaa. Lasse Kannas ei asetu ehdolle rehtorin vaaleissa. Oletko syyllinen YTHS:n jonoihin? Jyväskylässä melkoinen joukko jättää perumatta aikansa YTHS:lle, vaikka ei sovitulle vastaanotolle menisikään. Viime vuonna 494 hammaslääkäriaikaa sekä 164 lääkärija erikoislääkäriaikaa jäi peruuttamatta. "Helsingin asemalla tehdyn tutkimuksen mukaan suurin syy ongelmaan on pelkkä unohtaminen, mikä tietysti jossain määrin on ihan ymmärrettävääkin", kommentoi ylihammaslääkäri Kari Lyytinen Jyväskylän YTHS:stä. Hammaslääkäriajat on maksettava etukäteen, joten käyntimaksut saadaan perittyä myös niiltä potilailta, jotka vastaanotolle eivät saavu. Käyntimaksun saaminen ei silti tee ongelmaa mitättömäksi hammashoidon puolellakaan. "Aina olisi tyrkyllä joku. joka tulisi esimerkiksi viisaudenhampaan leikkaukseen. Jonossa olevia aikojen peruminen palvelisi kyllä melkoisesti". Kari Lyytinen toteaa. Palveluresursseja tuhlataan nykyisin siis aivan liikaa pelkän opiskelijoiden piittaamattomuuden tähden. Jyväskylän YTHS:n sairaanhoidon osastonhoitaja Annikki Vilokkinen nostaa esille peruuttamattomien aikojen lisäksi toisen suuren ongelman: "Potilas voi joutua odottamaan lääkärin vastaanotolle kymmeniäkin minuutteja vain sen vuoksi, että edellä ollut potilas on tullut vartin myöhässä vastaanotolle". Olisikin syytä muistaa, että YTHS:llä ei ole akateemista varttia ja myöhässä saapuvat tekevät karhunpalveluksen heidän jälkeensä ajan varanneille opiskelijoille. "Kirurgin aikoja on vapaana nyt vasta toukoukuussa. ja niitäkään ei voi vielä edes varata. Jos aamulla on kaksi niiden tarpeessa olevaa kyselijää, joille ei ole tarjota mitään, ja puoliltapäivin joku peruu kahden tunnin päästä olevan aikansa, niin ei se kivalta tunnu", konkretisoi Annikki Vilokkinen vallitsevaa tilannetta. Jos toisten huomioon ottamiseen ei tarvita kuin harkintaa aikaa varatessa ja yksi puhelinsoitto, jos ei vastaanotolle sittenkään pääse, niin ei se voi olla liikaa vaadittu. Jokainen, joka jättää aikansa perumatta, on osasyyllinen jonoihin. M A T T I M Ä K I N E N JYY:n sosiaalisihteeri
• Pyykkitupa Jyväskylän Ylioppilaslehti persoonallisuuden peili A i niin. enpä muisianui taaskaan varata pyykkivuoroa", huokaa Hajamieli avatessaan vaatekaapin oven. Puhtaat vaatteet ovat loppuneet j o kolme päivää sitten. Hyvällä onnella Kortepohjan L-talon isoloimasta koneesta saa vielä peruutusvuoron seuraavaksi aamuksi. "'Ei näistä ennenkään ole väriä lähtenyt". Hajamieli mutisee survoessaan koneeseen julmetun kasan likapyykkiä. Siniset, punaiset, valkoiset ja mustat iloisesssa sekamelskassa. Vasta silloin muisti alkaa raksuttaa: "Ai niin. kolikot." Lompakossa ei ole kuin kahdenkympin seteli, jota kukaan läsnäolijoista ei tietenkään pysty vaihtamaan markan tai vitosen kolikoiksi. Hajamieli kiroaa ja juoksee häntä kolmantena jalkana Kortepohjan postiin vaihtamaan rahaa. Vasta palatessaan hän huomaa unohtaneensa jotain muutakin. "Anteeksi, voisiko joku ystävällisesti antaa vähän pesuainetta?" Hajamieli tähyää turhaan unelmiensa ritaria/prinsessaa, jonka sijasta häntä mulkoilevat vain epäluuloisen nyreät naamatalut. Joku sentään uhrautuu, vaikkakin kasvoillaan moralisoiva "ostaisit-itse-pesuaineesi" katse. Hajamieli poistuu punastellen paikalta ja palaa vasta koneen pysähdyttyä. Raha on loppunut ja pyykki likomärkää. mutta Hajamieli ei jaksa odotella. Hän lappaa lotisevat kuteet muovikassiin, joka saa hautua eteisen nurkassa iltaan asti. "Eipä ole tullut hankittua kuivaus% «fe t e l i n e t tä", Hajam i e l i miettii rip u s t e l l e s saan pyykkejä pattereille. tuolien s e l k ä n o j i l l e , henkareihin j a ylipäänsä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Sinne ne sitten saavat jäädäkin. Vielä viikon päästä yllätysvierailulle tupsahtava kaveri hämmästyy, kun löytää pikkuhousut roikkumasta jääkaapin ovenkahvasta ja rintaliivit j a l kalampusta. Hajemieltä pyykinpesukulttuurisena kategorina ei olisi olemassa ilman sen vastakohtaa. Himopyykkäriä. Vain verteileva menetelmä tuo esiin kummallekin lajityypille spesifit erikoispiirteet. Himopyykkäri varaa hyvissä ajoin kolme pesukonetta samalle kellonlyömälle. Hän lajittelee erikseen kuudenkympin valkopyykin. neljänkympin vaaleat j a neljänkympin tummat. Etukäteen Himopyykkäri on valmistautunut käsittelemällä rasvatahrat tahranpoistoaineella ja liottamalla vedessä likaisimpia vaatekappaleit a a n . P e s u k o neen lopetettua hän ravistaa ja oikoo vaatteet ennen pyykkikoriin laittamista. Lakanat on kostutettava, vedettävä suoriksi ja mankeloitava. Vaatteensa Himopyykkäri silittää, laskostelee kauniisti ja asettelee siisteiksi pinoiksi vaatehyllylle. Rituaali toistuu vähintään kerran viikossa. Pyykkituvan sosiaalinen funktio Kuten kaikki tieteelliset mallit. Hajamieli ja Himopyykkärikin ovat vain ideaaliluokituksia. joita emme välttämättä sellaisinaan tapaa kentällä kovin usein. Selvää on. että näiden kahden ääripään väliin sijoittuu kirjava spektri erilaisia yhdistelmiä. Teorian pahimpana puutteena pitäisin kuitenkin sitä, että se laiminlyö täysin pyykkituvan sosiaalisen funktion. Pesutuvathan ovat tunnetusti mitä mainioimpia bongailupaikkoja. Niille, jotka eivät aihetta tunne, lienee paikallaan lyhyt yleisesitys. Seuraavassa käyttökelpoisimpia pyykkituvan hyödyntämismuotoja: I) Tarkkailu. Mikäpä sen rattoisampaa kuin istuskella pesutuvan penkillä j a tarkkailla ohikulkevaa ihmisvirtaa. Mikäli joukosta erottuu todellisia muotovalioita. tarvitsee vain vilkaista seinällä olevaa listaa. Sieltä selviää heti. missä osoitteessa kyseinen upea uros/hehkeä kaunotar asustaa. 2) Laina. Ujoille pyykkitupa tarjoaa helppoja tilaisuuksia kontaktiin. Mikäpä olisi luontevampaa kuin pyytää lainaksi paria kolikkoa, j a maksettavahan se on eikös juu. joten on suorastaan pakko kysyä osoitetta, jonne velkansa voisi kipaista palauttamassa. Loppu hoituukin kuin itsestään. 3) Koneet. Kolikkoautomaatit ovat tunnetusti niin vaikeakäyttöisiä, että niitä ei ainakaan humanisti ensi kerralla hallitse. Jos automaatti sylkee kolikot ulos. tarvitsee vain vilkuilla kaihoisasti ympärilleen. Olisiko paikalle eksynyt yhtään kokenutta pajatson pelaajaa? 4) Unohtaminen. Erittäin hienostunut tapa vihjata kiinnostuksensa on jättää merkki seuraavalle pyykkääjälle. Koneeseen kannattaa unohtaa jotakin pientä. vaikkapa sukkahousut. Jos seuraava tulija ymmärtää vihjeen, hän kyllä soittelee perään. 5) Odottelu. Rohkeammille hyvän tilaisuuden tarjoaa jo pelkkä pesutuvalla istuskelu. Jutustelun voi aloittaa vaikkapa klassiseen tapaan: "Käytkö useinkin pyykillä?" tai "Ihanko yksin olet lähtenyt pyykkäämään?" S I R K K A R E M E S Lähestyvän rehtorinvaalin kunniaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden toimitus uskaltautui ulos kolostaan ihmisten ilmoille ja kysyi opiskelijoilta heidän suosikkiaan seuraavaksi rehtoriksi. Tiedustelimme myös, mitä asioita Jyväskylän yliopiston rehtorin tulisi eniten työssään painottaa. SUVI ei tiennyt rehtorinvaalin läheisyydestä, mutta pienen miettimisen jälkeen ehdokas sentään löytyy. "Meidän laitoksen johtaja Jorma Ekola! Eikös hän olekin laitoksen pomo. heh. heh? Joku ulospäin suuntautunut henkilö joka tapauksessa. No jaa. miksiköhän minä sitten sanoin Ekolan nimen?" Ekola tai ei. Suvin mielestä on tärkeintä, että rehtori saa toiminnallaan myös muut ihmiset kiinnostumaan yliopistosta. M I K O L L E rehtorinvaali on vähän kuin 1x2 -veikkaus. "Ihan näppituntumalta heitän Neittaanmäen nimen. Hän voisi olla vaihtoehto nykyiselle menolle." Yliopiston rehtorin tärkein tehtävä on Mikon mielestä vaikuttaminen päättäjiin. "Laitosten toimintaedellytykset tulisi pystyä säilyttämään vähintään nykyisellään." KATJA on Aino Sallisen kannalla, ja syykin löytyy nopeasti: "Hän on nainen. Ja minun mielestäni hän on hoitanut asiat hyvin." Katja kaipaa enemmän tietoa siitä, mihin rehtori oikein voi vaikuttaa ja mihin ei. "Ennen kaikkea hänen tulisi ottaa opiskelijoiden mielipiteet huomioon." KATRIINALLA ei ole omaa rehtorisuosikkia. "En ole ajatellut koko asiaa. Kai nykyinen on hyvä. en tiedä." Katriina haluaisi rehtorin olevan eräänlainen valvova silmä. joka varmistaisi eri laitosten tasapuolisen kohtelun. "Kuulu vatkohan raha-asiat rehtorille? Asiat hoidetaan laitoksilla niin eri tavoin, että jonkun pitäisi huolehtia kokonaisuudesta nykyistä paremmin." T E R O N mielestä nykyinen rehtori Aino Sallinen vaikuttaa luotettavalta ja rehelliseltä. Yliopisto tarvitsee juuri Sallisen tapaisen keulakuvan. "Rehtorin tulisi painottaa kansainvälisyyttä j a vaihto-ohjelmia. Niin. ja huolehtia rakennusten peruskorjauksista." OPISKELIJA! Tasarahatarjous IBM Aptiva 2134-35 1MM. IBM:n tehokas pöytämalli multimediaominaisuuksin. Pentium 120 MH/.. 12 MB RAM. kiin tolevy 850 MB. Mukana markkinoiden laajin ohjelmistopaketti ja I.VSVGA-nayttö. Canon UK 240 tulostin YHTEISHINTAAN 10 000,Infogate K y Gummeiuksenkalu 9 PL 445,40101 Jyväskylä (g) 014-214517 fax. 014-214 418 A r k 8 . 3 1 7 . , la 1 1 4
• Ö-tasolta P uheet Diskoksesta tf-sarjan jääkiekkojoukkueena ovat kumoutuneet: pelaajat ovat todistaneet voimansa ja nokkeluutensa. Jyväskylän jäähallilla 6. helmikuuta joukkue polki pieksämäkeläisen vastustajansa tyystin jäänrakoon. Se ei antanut vastustajalle pisteitä yhdessäkään erässä. Vastaavaan malliin Diskos on pelannut koko syksyn. Diskoksen menestyksen salaisuus piilee valmentaja Tuomo Rädyn mukaan siinä, että joukkue on täynnä hyvää materiaalia, joka treenaa kuudesti viikossa. Onnistuminen siis on kovan työn tulosta. , Vuosi sitten Diskos ei onnistunut yhtä hyvin. Se pelasi ykkösdivisioonassa, josta se tipahti tälle kaudelle kakkoseen. Rädyn mielestä joukkueen menestys on koko tämän syksyn ollut niin hyvä. että pojat ovat valmiita pudotuspeleihin. Torstaisen ottelun jälkeen Pieksämäen Palloseppojen valmentaja Esko Kyröläinen totesi vain. että Jyväskylässä liike on melkoisen hyvä. Varsinkin Linnavuori ja Luoma ovat ahkeria liikkumaan, ja Kuha puolestaan on sopiva viivamies. Diskoksen pelaajat ovat vähän päälle parikymppisiä opiskelijapoikia yliopistosta, opistoista tai muista oppilaitoksista. Joukkueen pelitaktiikka on Ulla Lipsanen Diskoksen Antti Jämsen huitaisee kiekon maaliin. Pieksämäen Palloseppojen pojat jäivät nuolemaan näppejään. Vieraille ei kotipelissä hennottu antaa yhtään maalia. hioutunut työn temmellyksessä. Rädyn mielestä duttava. Olisitte pojat antaneet vastustajalle edes peli sujuisi parhaiten, jos parhaat pelaajat voisivat yhden maalin! heilua koko ajan kentällä. Katsojalle Diskoksen ottelu tosin olisi tylsää seurattavaa, jos pelaajat onnistuisivat vielä paremmin. Pieksämäkeä vastaan pelattu ottelu olikin katsojan kannalta puuU L L A L I P S A N E N mmm neon Bfläalla miehiä Erittäin kostea paikka » Otsikko Keskisuomalaisen sunnuntaisivuilla 9.2.1997. kone Vuoroin a vieraissa KUMPI ON KOVEMPI. Mustanaamio vai Batman? Tämän merkittävän keskustelun kävin tietyssä iässä useita kertoja. Sovellan nyt samaa tieteellistä kysymyksenasettelua kahteen ns. todelIisuus-tv:n ohjelmaan. Luuppini alla sätkyttelevät Poliisi-TVja upouusi Rikosraportti. POUISI-TV:n puolesta puhuu Raija Pclli-Tuomelan kokonaisvaltainen paluu julkisuuteen.. Kertaalleen räjäytetty kotitalo on myös näytetty kaikissa mahdollisissa julkaisuissa. Parasta kuitenkin on, että Pellin myötä palasi ohjelman poliittinen näkökulma: ohjelman uusi toimittajakunta oli jo kokonaan unohtanut, että poliittiset ja sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista poliisitoimen avulla. RIKOSRAPORTTI ansioituu pedagogisella otteellaan. Harvoin jos koskaan on niin tehokkaasti opetettu myymävarkauden sivutointa kuin Rikosraportin ensimmäisessä jaksossa. Ohjelma näytti aidolla turvakameran materiaalilla kuinka homma tehdään. Toinen jakso tosin eteni pedagogisesti liian nopeasti pankkikorttikoncella tehtävään maksuvälinepetokseen. ILMIANTOPUHELIN painaa vahvasti vaakakuppostani Poliisi-TV:n puolelle. Tuhannet soitot, jopa Ruotsista ja Virosta saakka, kertovat, että suomalaiset olisivat kyllä pärjänneet totalitaarisessa systeemissäkin. Rikosraportti ei valitettavasti kyttäile, mutta sen ansiona ovat Tommy Tabermanin runolliseen anarkismiin taipuvat pohdinnat: Eivätkö useimmat meistä ole "täyttä ymmärrystä vailla"? Miksi vain muutamien tuomiossa tämä otetaan huomioon? POLIISI-TV:n koko näkökulma miellyttää. Jokaisessa meissähän asuu pieni Karhu-, Ataritai Teppo-ryhmä, joka haluaisi painaa jormarcinit alushoususillaan kuralätäkköön. Poliisi-TV katselee maailmaa suoraan poliisin peililasien ja turvakameran silmän kautta. Frank Drcbin menisi hautaan ja alkaisi pyöriä siellä, jos näkisi Poliisi-TV:n rikosten dramatisoinnit. Sokea oikeuden jumalattareni vastaa tekstin alussa olevaan kysymykseen siis Poliisi-TV. MUISTELEN kuitenkin kaiholla PTV:n amerikkalaista Manhunter-sarjaa. Se lodellisuus-tv puraisi niin. että eräät ohjelman jäljittämiksi joutuneet katsoivat lyijynpalan tukevan herttaisesti aivorakennettaan. Heidän mielestään helvetti oli huomattavasti amerikkalaista julkisuutta ja vankilajärjestclmää miellyttävämpi vaihtoehto. Ollaanko tässäkin asiassa jälkijunassa, tsaristisen julkisuuskäsityksen vankeja? Ehdotan, että todellisuudesta kilpailevat ohjelmamme antaisivat opastusta myös rikolliseen aseenkäsittelyyn. J O U N I V A U H K O N E N Ravintolat pröystäilevät usein ruokalistoillaan, olutvalikoimillaan tai hienostuneella asiakaskunnallaan, eivät helpotuksen huoneillaan. On siis paikallaan avata yksi erittein käytetty ovi. Ravintola Sohvvin miesten vessa erottuu monesta kollegastaan edukseen. Iltapäivisin alhainen käyttöaste ei riitä pilaamaan aistien antia, eikä ravintolapäällikkö Juha Oksanen pidä kusilaarin seutua helvetillisenä iltaisinkaan. "Toki turjakkeiden osumatarkkuus heikkenee illan edetessä. mutta yleensä sivistyneistö osaa hommansa. Tukeva asento ja hyvä ote välineestä on syytä muistaa." Paineenhelpotuksclle on luotu jo 80luvulla oivat puitteet. Pastellisävyiset kaakelit luovat esteettistä vaikutelmaa. mutta varsinainen clou piilee laarin automaattisessa huuhtelujärjcstelmässä. Kun mies asettautuu s u o r i t u s p a i k a l l e , hän katkaisee olemuksellaan huomaamattoman valojuovan. Tämä käynnistää järjestelmän ja muutaman sekunnin kuluttua lorina käy myös miehestä riippumattomista syistä. "90-luvulla olemme kehitelleet suorituspaikkaa vain ruostumattomasta teräksestä valmistetulla roiskesuojalla. Se on pelastanut monen hätäisimmän tähtääjän jalat kastumasta." Oksanen muistelee kauhulla vappua 1989. kun jalkojen kastuminen ci johtunut asiakkaiden huolimattomuudesta. Huuhteluveden pumpun säädin sijaitsi tuolloin yleisissä kellaritiloissa ravintolan ulkopuolella. Tuntemattomaksi jäänyt irvileuka oli sulkenut pumpun kesken illan, ja neste alkoi kohota. "Katastrofihan se oli, kun alakerrassa lillui parikymmentä senttiä lemuavaa sekoitusta." Kaatuneita nolla Vessasta poistuttaessa on tapana pesaista kädet. Kuivausta varten on keksitty mitä erilaisimpia systeemejä. Sohwi on ottanut käyttöön arkki kerrallaan irtoavat kertakäyttöpäperit. Aiempi periaate kestävästä ja pestävästä ei toiminut käytännössä. " J o u d u i m m e luopumaan kankaisista pyyherullista, koska ne loppuivat aina vilkkaina iltoina kesken. Puhallimia emme ole harkinneet." U s e i m m i t e n mies menee kiiruhtaen asioilleen ja tulee rauhallisesti pois. Tähän totuuteen nähden Sohvvin vessan sijainti alamäessä herättää joskus pelkoja. Onko kukaan koskaan liukastunut tai kompastunut ikävin seurauksin? "On se mahdollisuus käynyt kyllä mielessä. Multa näiden yhdeksän vuoden aikana ei ole sattunut mitään." S A M U K A R V A I . A
• 7 Kodinkoneiden musia aukko H uonosti vetävää pölynimuria, lumisadetta näyttävää televisiota tai rätisevää radiota kärsii aikansa. Jossakin vaiheessa potku laitteen kylkeen ei enää auta. ja köyhän opiskelijankin on annettava periksi. Uusi kone on kerta kaikkiaan pakko hankkia, tai ainakin toimiva käytettyMutta mikä on vanhan uskollisen rakkineen kohtalo? Kodinkoneliikkeiden mainokset kehottavat kutsuvasti tuomaan vanhan laitteen vaihdossa. Joskus siitä jopa hyvitetään uuden hinnassa, edellyttäen tietenkin että kone toimii. Luulisi kauppojen varastojen olevan täynnä eilispäivän elektroniikkaa, mutta ei. Ei todellakaan. "Ei niitä varastoon paljon ehdi kertyä", sanoo Jari Björk Torikeskuksen Mustasta Pörssistä. "Joitakin toimivia koneita me myymme edelleen. Ne ovat lähinnä pesukoneita. Muita laitteita ei juuri osteta vanhoina. Esimerkiksi opiskelijat hankkivat käytettyjä pesukoneita." J ari Björkin mukaan noin puolet uuden laitteen ostajista antaa entisen koneensa vaihdossa. Vähittäismyyjillä on tavallaan moraalinen velvollisuus huolehtia niistä. Valmistajat eivät laitteista tai niiden osista ole kiinnostuneita. "Periaate on, että minkä myymme, sen huolehdimme pois. Tämä on myös harjoittelua tulevaisuutta varten. Parin vuoden päästä tulee EU-direktiivi, joka virallistaa käyVIIMEISELLÄ RAJALLA jamme seivittää, mitä esineille ja asioille tapahtuu, kun ne tulevat tiensä päähän, tännön." Tulevaisuudessa elektronikan kierrätykseen panostetaan vielä huomattavasti nykyistä enemmän, Björk toteaa. Jo nyt valmistajien on merkittävä kierrätykseen kelpaavat osat tarkasti. "Jonakin päivänä automarketin pihassa voi olla oma ekopiste vanhoille kodinkoneille". Jari Björk pohtii. P ysytään kuitenkin vielä tässä päivässä. Tiensä päähän tulleiden kodinkoneiden myöhemmät vaiheet kietoutuvat salaperäisyyden verhoon: aina välillä Mustan Pörssin puhelin soi, ja "joku" ilmoittaa tulevansa hakemaan varastoon kertyneet vanhat romut. "Ehdottomasti suosituin käytäntö on, että ne kuskataan kuorma-autolla Venäjälle. Näin tapahtuu ympäri Suomea, etelässä suuntana vaan on Viro." Jari Björkillä ei ole aavistustakaan, mitä laitteille valtakunnan rajan takana tapahtuu. "Käydäänkö niillä kauppaa, en tiedä. Todennäköisintä on, että joku rakentelee niistä toimivia vehkeitä tyyliin kolmesta romusta yksi auttavasti toimiva. Mutta niille kelpaavat kaikki, käyttökelvottomatkin." Toinen vanhojen kodinkoneiden musta aukko on "Naarajärveltä sijaitseva kierrätysasema tai -firma", kuten Jari Björk asian ilmaisee. "Sillä on kai jotain tekemistä paikallisen vankilan kanssa, mutta enempää en tiedä." Entä kuinka suurista määristä on kyse? Paljonko koneita lähtee Mustasta Pörssistä kuorma-autojen lavoilla kohti tuntematonta? "En osaa sanoa", kuittaa Jari Björk. Olenko minä kuullut tämän ennenkin? J U K K A Y L I L A S S I L A Tulus kokeileva gospelkuoro K ello lähestyy keskiyötä. Päivä on uudenvuoden aatto. Paikka on Ryttylässä, Hämeenlinnan ja Riihimäen välissä, sijaitseva Kansanlähetyksen toimintakeskus. Sali on pimeänä. Yhtäkkiä hiljaisuuden katkaisee pianon ja huilun mystinen alkusoitto. Pian kuoro liittyy Prologiin seuraavin sanoin: "Me kuljemme hämärässä I joka valoksi pukeutuu I Me luulemme: Kaikki on tässä I Tässä on elämän puu". Seuraava kappale on duurivoittoisempi, kuulas soololaulu Pimeydessä syttyy tähti. Tulus-kuoron uudenvuoden produktio Auringonnousumessu on alkanut. Sitä esittämässä on lähes viisikymmentä laulajaa sekä taustayhtye, johon kuuluu tällä kertaa kaksi saksofonia, piano, kitara, rummut ja basso — sekä joissain kappaleissa viulu tai huilu. Kuoroa johtavat Esa Jaakkola ja Anne Federley, molemmat Jyväskylän yliopiston opiskelijoita. Tulus perustettiin vuoden 1991 syksynä. Musiikkikasvatusta opiskelevalla Sanna Pulkkisella (ent. Kauppinen) heräsi näky yhteiskristillisen gospelkuoronkuoron perustamisesta. Laulajia ja soittajia kerättiin ilmoituksilla Jyväskylän seudulta. Apuna perustamisessa ja myöhemmissäkin vaiheissa oli Kaupunkiseurakunnan nuorisomuusikko Sakari Ainali. Keväällä 1995 ilmestyi Tuluksen levy, yksinkertaisesti nimellä Tulus. Se sisälsi muun muassa jo asemansa vakiinnuttaneiden suomalaisten gospelsäveltäjien (Jukka Salminen, Pekka Simojoki) kappaleita, amerikkalaista traditionaalista gospelia — sekä tuluksessa laulavan Antti Ikosen tekemän kappaleen Riemuhuuto. Kappale pohjautuu psalmin 95 tekstiin. "Oman tuotannon lisääntymistä voidaan pitää jonkinlaisena pitkän tähtäimen trendinä kuoron kehityksessä", sanoo Esa Jaakkola, kuoron toinen johtaja viime syksystä lähtien. Tuluskuoron musiikki vaihtelee hiljaisesta henkäyksistä räväkkään ja iloiseen rytmigospeliin. Musiikkiin pyritään etsimään uusia vaikutteita, ja uudemmassa materiaalissa on Jaakkolan mukana "rankempia, särökitarapohjaisia" juttuja. Laulusovituksiin panostetaan paljon. Sen mahdollistaa osaltaan laulajien — ja varsinkin tyttölaulajien — ylitarjonta. Laulajajoukossa on monia musiikkiakin opiskelevia. Niinpä sovituksissa uskalletaan kokeilla haastavampiakin juttuja. Tuluksella on tapana pikemmin tehdä oma kokonaisuus, kuin mennä laulamaan taustakuoroksi seurakunnallisiin tapahtumiin. Gospelkuoro on äänentoistolaitteiston ja miksaajan kanssa melko raskas liikuteltava. ja se tarvitsee valmistautumiseen aikaa. Kuoro on tehnyt kevyemmällä kokoonpanolla keikkoja, esimerkiksi Karjalaan Aunuksen ortodoksisen seurakunnan kutsumana. Siellä kuoro lauloi sairaalassa ja orpokodissa. Esalle keikka oli yksi mieleenpainuvimmista. 'Tuntuu hienolta viedä evankeliumia paikkoihin, joissa ihmisillä ei sitä muuten ole mahdollista kuulla." Koska kuorossa on paljon yliopisto-opiskelijoita, ei tunnu oudolta, että Tulus oli viime syksynä mukana Jyväskylän yliopistolla järjestetyssä yhteiskristillisessä rukoustapahtumassa. Tuluksen teksteistä löytyy suoraa evankelista julistusta, ihmisen kamppailua uskon ja epäuskon välillä sekä riemuisaa mutta jollain tapaa nöyrää Jumalan ja Vapahtajan ylistystä. "Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto Tällä haavaa Tuluksen pelastuksemme kalliolle. Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Luojamme eteen." • Tuluksen seuraavat keikat ovat Jyväskylässä A-salilla huhtikuun 10 ja II. päivinä. P E R T T U PULKKINEN S J * • " « (0 K 3 fe Menot Näillä selvlit hengissä seuraavat kaksi viikkoa JtNNfflTS-LEYYT ovat taöuja kaikille, joifl» on vähänkin muistikuvia 1970-luvusta. Nuo <msinMxauset "tvaäi tatut" vinyylithän sisälsivät kaasojen syvien rivien selkäydinnestettä parhaimmillaan: Fredin. Irwin Goodmamtta, Erkki Lii ka sen (ei sen EUkom issaarin, dorkat) Päivi Paunun ja tietenkin Katri-Helenan ikivihreitä. Kaikki asiasta kiinnostuneet suunnistanevat Yötaialle Finnhits-bileisiin, jossa rytmimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Sotkamo (höö!). '^äeHMBowie*a^ kuuluttavat j ä r j e s t y olihan David Bovriekin hyvin olennaisesti 1970-lukua? suom suu»» SAMALLA I * " * Finnhitsbileet Yo-tololla 26.2. kello 20.00 aikoen. Pääsymaksu 5 markkaa. KAMPUS KINOSSA on kuollut mies!' Mustaa, naama peruslukemilla tehtyä huumoria tämä on kiehtovasti erilainen näkökulma lännenelokuviin. Elokuva kertoo vähemmän lahjakkaasta nuoresta miehestä nimeltään William Blake (Johnny Depp) joka päättää lähteä länteen. Blake seikkailee läpi western-traditioiden mutta joutuu myös arvioimaan uudelleen moraaliaan, maailmankatsomustaan ja suhdettaan kuolemaan. "Valitsin westem-tyylilajin, koska se on hyvin avoin vertauskuville ja koska sillä on syvät juuret klassisen kerronnan muodoissa. Dead Man ei ole perinteinen lännenelokuva -tyylilajia oli oike taan käytetty lähtökohtana.", ohjaaja Jim Jarrausch selvittää. Dead Man on röyhkeä, älykäs, kekseliäs ja täynnä omituisia mutta hyvin valittuja näytteli joitä. Ulvovasta musiikista vastaa Neil Young ja henkeäsalpaavasta mustavalkokuvauksesta Robbie Möller Jim Jarmuschin Dead Man Kampus Kinossa (ilokiven alakerta) 25.2, kello 20.00 RENTUKASSA tapahtuu! Lauantai-iltaisin hulppea Känni ja hammasharja -kisa. Aiheuttaa tiettävästi suuria puutteita lähikauppojen Pepsodent-ttskillä. i ihmettä siellä oikein tehdään? Näkyykö kauniita hymyjä? SÄÄ suomalaiskansallista hapatusta! Finlandia-hiihto järjestetään nyt 24. kerran, ja matkanahan on tietysti vanha tuttu reitti rltoeenlinnasta Lahteen. Muutaman vuoden taukoa Mihtämisessä pitänyt Marjut Rolig ottaa osaa lystiin ja haastaa samalla kaikki naiset mukaan. Järjestäjien mukaan latupohjat ovat hyvässä kunnossa, ja lähtöpaikkana toimivan Katumajärven jään paksuus on 40 senttiä. Jään kantavuus on näin ollen kahdeksan tonnia. Sinne sitten vaan, sekaan! Finlandia-hiihto 22.-2S2. Ilmoittautua voi tapahtuma-ajankohtaan saakka. JäOulähetys Eurosport-kanavalla seuraavana päivänä. WOODY ALLENIN Kerran vielä. Sam vetelee viimeisiään (sk!) teatteri Ad Astrassa, joten pitäkää kiirettä, ihmiset. Kuinka miesparka ratkaisee etaantymis-lähentymis -probteinatiikkartsa sekamelskassa, jossa todellisuus, uni ja fantasia elävät rinnatusten? Ad Astran punatiilinen teatteritalo sijaitsee Taulumäen ja Lohikosken rajamailla, sopivan kävelymatkan päässä keskustasta. Kerran vielä, Sam Ad Astrassa (Koskenharjuntie 8) 23.2. klo 19.00. Varaukset puh. 618 484. Ennakko: Sokoksen lippupalvelu, puh. 630 621. Liput 30 ja 40 markkaa. Kaiketi maailma» meaot-palstalle tarfcoite«öja vinkkejä voi lähettiä lehden toumtokseen (ei puheljrnitse, katas!), Kuvia, piirroksia ym, voi Hätää mukaa». Toimitus valikoi jalkalstavan aineiston. Materiaalia ei palauteta.
• 8 Jyväskylä lioppilaslehti 9 cZniiiuudzLma ja kata±t%ofi, mailto iiiamniE <^v\Ciiä olit i-LLLoin, kun... kuiumui, jota faUeen tolitstaan noi.taLqii.EEn iävuun tELEviiioaa ja aikakauiLEkaiaä. <c^V[uöi kixjankuitantajat ovat taittunEEt iuöttiin. *1/iim.E uu.oa.En Lofiun muiitEimatEOitEn vuöxu tuotti Lotxulta valiiEttavan vanan aiaoiti koiksttavia mEnnEzn ajan, ELämän tai uxan analuuiEJa. öitäkin miELEnR.iuitoiiEmp.ia ELEmEnttEJä Liittui iii£ mzmoiiauoomiin: ExoottiiEt, äoliittiiEt ja taitEELLiiEt ELömanET-iat Eivät R.EXIO totuutta vain kixjoittajaitaan. J\oko kamakunta täkuää voimakkaaiti msnnEEiEEn juuxi iiLLoin, kun iuuxtEn muLLiituitEn aikoJEn ianotaan oUvan kalilla. <cJ\l\utta onko iiinä mitään uutta? Riitta Piltonen On siis todellakin aika muistella, mutta mitä? Mitkä ovat kiinnekohdat, joiden kautta jäsennämme elämäämme ja historiaamme? Lyhyt vilkaisu tuoreeseen television muisteluohjelmaan ja muihin saman genren hedelmiin osoittaa. että yleiset kestoaiheet pysyvät, oli muistelijana sitten valtakunnanjulkkis tai takametsän Taavitsainen. Armi Kuusela miss universumina. Helsinki olympiakaupunkina ja Paul Anka kaikkien suosikkipoikana Linnanmäellä tuntuvat merkitsevän omituisen paljon niillekin, jotka eivät noiden asioiden tapahtumahetkellä olleet edes syntyneet. Kaiken taustalla väijyy kuitenkin kaikkien muistojen mahtava kantaisä eli J.F. Kennedyn murhapäivä: asiaan kuuluu kysyä missä olit, milloin kuulit uutisen, mitä olit tekemässä? Tuosta marraskuisesta päivästä vuonna 1963 puhutaan varmaan ikuisesti vielä senkin jälkeen. kun viimeinen aikalainen on siirtynyt manan majoille. Se oli päivä, jolloin modernin ihmisen viattomuus kuoli. Ota paha pois Muistimme on valikoiva. Emme käsittele julkisesti henkilökohtaisia muistojamme; meille itsellemme tärkeitä hetkiä, ihmisiä ja tapahtumia. Oman elämämme varrelta ylitse muiden erottuva hetki saattoi olla yksi nopean sähköinen katsekontakti vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa keskellä suojatietä 10 vuotta sitten. Mutta sillä tapahtumalla ei ole kollektiivista merkitysarvoa. Koetuista tapahtumista haetaankin nimenomaan yhteisöllisyyttä, toteaa psykologi Sirpa Helenius Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. "Olemme kukin olleet tahoillamme, mutta toisaalta olemme kokeneet jotain yhteistä. Yleensä kyse on jostakin järkytyksestä, harvoin mistään mukavasta asiasta. Kokemusta myös käsitellään ja puretaan palaamalla siihen yhä uudestaan. Tasaisin väliajoin näistä sitten tulee pieni boomi tiedotusvälineissä", Helenius pohtii. Sirpa Helenius korostaa, että henkilökohtainen muisto on usein yhdistelmä omia kokemuksia ja muiden kertomaa. "Lapsuusmuistot ovat juuri tällaisia. Saatammekin sanoa, että en ole varma, muistanko asian itse vai onko minulle kerrottu siitä." Lapsuudessa koettu ilo. järkytys tai häpeä edesauttaa meitä muistamaan vähäpätöiseltäkin tuntuvan asian vuosikymmenten kuluttua. "Toisaalta kaikkia muistojaan ei kannata realisoida. Vuosikymmenten saatossa moni asia muuttuu dramaattisesti, ja sen havaitseminen saattaa järkyttää. Oletan, että kotiseudullaan vierailevilla entisillä Karjalan asukkailla kokemukset ovat olleet juuri tällaisia. Multa pelkkää muistoa ei voi ruoste raiskata." Miehet ja naiset hakevat menneisyydestä erilaisia kiinnekohtia. Miehet takertuvat selkeästi ulkoisiin seikkoihin, Helenius arvioi. "Naiset puhuvat henkilökohtaisista kokemukMuistojemme syvyyksistä löytyy kaikenlaista, mutta dramaattiset hetket palautuvat mieleen helpoimmin. sistaan miehiä enemmän. Tähän liittyy mielestäni sekin, että miehet seuraavat yleisemminkin uutistapahtumia naisia enemmän. He ovat kiinni ulkoisissa realiteeteissa, naiset taas korostavat sisäisiä kokemuksiaan." Vaan mitä psykologi Sirpa Helenius muistaa marraskuun 22. päivästä vuonna 1963, päivästä, jolloin J.F. Kennedy surmattiin? 'Minä olin aika pikkutyttö silloin. Muistan Mm. kun siitä puhuttiin kotona perheen kesken. ^fieheni sen sijaan muistaa paremmin: hän tokaisi vanhemmilleen, että hyvä. nyt on yksi poliitikko vähemmän." J U K K A Y L I L A S S I L A <zJV\inkä kztkzn tai tafiantuman muilta zxituiiziti! "Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen. Opiskelin täällä Jyväskylässä. Olin uimahallissa, ja siellä oli radio päällä. Kuuntelin lähetystä ja luulin, CHS Mc-llä selostettiin jotain pelastusharjoitusta. Toimittaja itki välillä. kun hän näki ruumiita kannettavan pois. Ajattelin, voiko sellaista todella tapahtua. Tilanne oli outo: uin yksinäni altaassa, ja kuuntelin lähetystä." zyVatncn, uLi £fO vuotia "Estoniasta on niin vähän aikaa, se pomppaa ajatuksiin ensimmäisenä. Se tapahtui niin lähellä, melkein Suomen rannikolla. Tunne oli niin järjetön. Eihän täälläpäin maailmaa matkustajalaivat uppoa. Uutiset tuntuivat aivan järjettömiltä" tzÄI\i£i, noin 20 vuotta. "Minulle tulevat heti mieleen ensisuudelmat tai jotkut muut vastaavat romanttiset muistot Uljuudesta" —Vainen, 29 vuotta. "Minun on kaulu-,,, vaikea muistaa mitään... mutta ,vk s j t o s j hikinen muisto minulle j;> v j j m e elokuisena salijalkapallon Mm-kisoista. Yhtenä iltana myöhää» | o v s j n ; t s e ni niin sanotusta kaaoMK, me esta: yritin selvittää kolmen eri nimisen ongelmia kolmen eri pulw(i men välityksellä yhtä aikaa. Ja kaikki soittajat olivat 1 hean hätääntyneitä! Muistan, että pakotin itseni ajattelemaan tunnuslausettamme, jonka mukaan meillä ei ole ongelmia, on vain mahdottoman mielenkiintoinen hetki meneillään, Siitä selvittiin, mutia pystyn yhä tunteinaan tuskanhien ohimolla, kun ajattelen sitä iltaa." <zNaincn, noin 25 vuotta. kiitdiizia tskU^dnjq 10Luq ioLLoin kiitoxiaa tshliL±to%L tijiYi... iJräifjä oLLoin kiitoxiaa-Hhtiift... aiua 1 IoLLoin hiitoxiaa tzktiin... Näinkö helposti se tapahtui? Missä olivat suuret tunteiden kuohut? Missä valtionpäämiesten ylitseampuvat reaktiot? Yli puoli vuosisataa Euroopan ja koko maailman ulkopolitiikkaan vaikuttanut suuri ja mahtava Neuvostoliitto otli ja romahti. Eihän se mikään yllätys ollut, ei suinkaan. Rapistuminen oli tapahtunut vähitellen. Kylmä sota oli jo jäähtynyt miltei kokonaan. Silti minä ounastelin, eitä varsinainen romahdus olisi ollut jotain elämää suurempaa. Mieletön kokemus, josta olisi jäänyt jälkipolville kerrotun aa. Muistan olleeni pettymysten tunteiden riepottelemalla, kun elokuussa ilmestynyt sanomalehti tiesi kertoa, etlä nyt se Neuvostoliitto on sitten kuollut ja kuopattu. Tilalle oli ilmestynyt koko joukko uusia pikku valtioita ja jonlouLuk uun g, häivän aamu, igSö... Muistan aamun. Muistan, että olin yksin kotona, lähdössä kouluun. Olin yläasteella, kahdeksannella luokalla. Muistan, että viikonpäivä oli tiistai. Muistan Jakc Nymanin itkunsekaisen äänen radiosta. kun hän kertoi uutisen. Nyman juonsi muistaakseni RokkivekÄan-nimislä aamuohjelmaa kahdeksan ja yhdeksän välillä. Silloin ei ollut Radioinahan, eikä oikein mitään muutakaan. Rockradio sentään oli aloittanut noin vuosi aiemmin. Olin tyytyväinen, koska radiosta tuli viimeinkin oikeita rokkiohjelmia. En tosin tiennyt rock-musiikista paljon, kotona soivat iskelmät enemmän. Mutta totta kai minäkin — silloinen 14-vuotias — tiesin, kuka oli John Lennon. Lennon oli beatle. Hän oli kuulunut yhtyeeseen, joka oli hajonnut kymmenen vuotia aiemmin. Tiesin muutamia Beatlesin kappaleita. Beatles oli niin tunnettu. että isänikin kailotti heidän laulujensa suomalaisversioita kotona. Joulukuun 8. päivänä vuonna 1980 John Lennon ammuttiin kotitalonsa edustalle New Yorkissa. Myöhemmin päivällä radiosta kerrottiin muita uutisia tapahtuneesta. Kaikki, valtionpäämiehetkin, kommentoivat murhaa ja Lennonia. Muistan, että Neuvostoliiton virallinen uutistoimisto julkaisi kannanoton asiasta. Tiedotteessa todettiin, että Lennon teki muutamia hyviä lauluja, mutta hänen tuotantonsa ei kuitenkaan ollut yhteiskunnallisesti yhtä merkittävää kuin Bob Dylanin. John Lennon oli juuri julkaissut uuden levyn monen vuoden tauon jälkeen. Jotain tuon Double Fantasy -levyn kappaleista oli jo soitettu Rockradiossa. Muistan sanoneeni veljelleni. että levy tuskin olisi kiinnostanut ketään, jollei Lennonia olisi ammuttu. Veljeni oli eri mieltä. Hän on vanhempi kuin minä. Myöhemmin tajusin. että olin väärässä. Hätkähdin, kun yli 16 vuotta myöhemmin tarkistin vanhasta almanakasta päivämäärän. Lennonin murhapäivä olikin maanantai! Sitten tajusin, että muistelin aina mielessäni murhapäivän |P jälkeistä päivää. John Lennon oli a m m u t t u m a a n a n t a i -iltana t o i s e l l a puolella maailmaa. Uutiset tavoittivat Suomen vasta seuraavana aamuna. Muistin sittenkin oikein! Kuuntelin Double Fantasy -levyn ensimmäistä kertaa kokonaan vasta viime vuoden lopulla. Kokemus oli outo. se palautti välittömästi mieleen tuon joulukuisen tiistaiaamun tunnelmat 16 vuotta aikaisemmin. Tai ainakin mielikuvan siitä. lakka ^yU-^Lai.i.da 30 v. ninmoinen löyhä yhteymä. Kaverini biologian tunnilla eivät olleet asiasta moksiskaan: "Kyllähän sen kaikki tiesi." Silloin sitä historiaa tehtiin. Niiden päivien tapahtumista koululaiset tulevat vielä piakkoin opiskelemaan historian tunnilla. Jossakin tuoreessa historian oppikirjassa siellä tämä päivämäärä seisoo aikajanalla: "Kylmä sota 1945 1991". Yläasteelaisena yhdyin vähitellen kavereihini kiittelemään onneamme, ettemme joutuneet opiskelemaan ulkoa toistakymmentä uuita maan nimeä ja pääkaupunkia. 20 (7.
• 10 JYY:n hallitus myöntää projektiavustuksia ylioppilaskunnan piirissä toimiville aineja harrastejärjestöille sekä osakunnille. Anomuksia voi jättää ympäri vuoden. Anomuskaavakkeita saa ylioppilastalon keskustoimistosta virka-aikaan. Täydellisesti täytetty anomus kaikkine liitteineen palautetaan keskustoimistoon. Hallitus käsittelee anomuksen seuraavassa kokouksessaan ja ilmoittaa päätöksestä kirjallisesti. Avustukset maksetaan takautuvasti hankkeen toteuduttua, ellei hallitus erityisestä P R O J E K T I A V U S T U K S E T syystä päätä maksaa avustusta ennakkoon. projektin olevan tukemisen arvoinen. Tapahtuman tms. tulee kuitenkin periaatteessa olla avoin kaikille opiskelijoille. Pelkkiä bileitä emme tue. Hakemuksen liitteinä vaaditaan: • Tarkka kuvaus projektista • Projektin talousarvio • Selvitys muualta haetuista avustuksista Mukaan voi ja saa liittää kaikkea materiaalia, joka osoittaa tapahtuman, julkaisun, seminaarin, koulutustilaisuuden ym. Lisätietoja yo-kunnan keskustoimistosta: Pääsihteeri Kasperi Launis, p. 603 Toimistosihteeri Mirja Ritvonen, p. 603 355. TULE HAKEMAAN REPULLINEN TIETOA JA RINKALLINEN TAITOA KEVÄÄN YHTEISHAUSSA l?f* 872 Kati-, laitostalousja puhdittutpalvtlualan perustutkinto 189 Talouskoulut pk: luantaliikuntapainattainen aläintanhaitapainattainan 490 Talouskoulut ya: luontoliikuntapainotteinen aläintankaitapainattainan * opetusmaatila hevosinaan * laadukas, maksuton asuntola * kodinomainen, ihmisläheinen oppilaitos (§> RUOVEDEN KOTITALOUSOPPILAITOS Päyliniementie 1S6, 34600 RUOVESI puh. (03) 4760 S14, (0S0) 5582 4S4 fa. ( 3 ) 4 7 6 636 H U H T A S U O N A A P T E E K K I Nevakatu 1, puh. 282 131. A R K I S I N klo 9.00-17.30 LAUANTAISIN suljettu S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEE ARKISIN P u h . 6 7 5 711 Ma-Pe 10.00-20.00 La 9.00-18.00 TERVETULOA! ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA KAMPUKSEN j j C a i l c U R*So Jytfd^tta «ujouksia» 97.7 MZh HituiMti klo 18. M i t e n ja k u k a yliopistoamme johtaa uuden vuosituhannen vaihteeseen? Esimerkiksi noihin kysymyksiin etsitään vastausta ylioppilaskunnan laqestamassa Rehtorin vaalipaneelissa maanantaina 3 . 3 . 1 9 9 7 kello 14-16 Musican salissa M 103 Tilaisuus on avoin kaikille 12.3.1997 käytävästä rehtorin vaaleista kiinnostuneille' Paneelin vetäjinä toimivat ylioppilaskunnan puheenjohtaja Ville Elonheimo ja ylioppilaskunnan entinen korkeakoulupoliittinen sihteeri Arto Kokkinen Ma 24.2. Raastekeitto Riistakäristys Juustoinen kirjolohikastike Tl 25.2. Purjoperunavuoka Smetanasilakat Nakkikastike 'Suikalepata Ke 26.2. Porkkanaohukaiset Jauhelihapihvi, sipulikastike Broilerinpastapaistos *Porsaanleike Choron LOUNAS I To 27.2. Kasvispihvit Kinkkukiusaus Chili con carne *Paist.lohi, tartarkastike Pe 28.2. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkarapannu 'Wieninleike Ma 3.3. Napolinkeitto Juustoporsaat Kalagratnni 'Vasikanleike Cafe de Paris Tl 4.3. Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappikastike Kanaa currykastikkeessa I O i O JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | Ke 5.3. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Makkarakastike "Broilerleike To 6.3. Punajuuripihvi, vihannesremulade Kalamurkepihvhvit, sitr. kastike Maksaa kermakast. 'Poronkäristys Pe 7.3. Parsakaali-porkkanapata Jauhelihalasange Mantelisei HUOM: listaan saattaa tulla joitakin muutoksia. L O Z Z I Menu 24.-28.2.-97 -ais»: Poropyöryköitä ja riistakastiketta, värikästä lohipataa, sipulipiirakkaa, porsaan kyljys. Tiistaina: Lihaperunalaatikkoa, lammaskaalia, röstipihviä, uunilohta ja tilliperunoita. Keskiviikkona: Uunimuikkuja, sianlihakastiketta, sienikeittoa ja karjalanpiirakka, patapaistia ja piparjuurikastiketta. Torstaina: Kaalikääryleitä, hernekeittoa ja pannukakkua, paistettua siikaa, kasvislaatikkoa. Perjantaina: Karjalanpaistia, porkkanalaatikkoa, sipulisilakoita, perunasosetta, kasvisohukaisia ym. Menu 3.-7.3.-97 Maanantaina: Oopperapihvi ja leipurinperunoita, lohikeittoa, spaghettia ja kinkkukastiketta, juustosalaattia. Tiistaina: Pepperonipiitsaa, lihamureketta ja paprika-sipulikastiketta, kanakastiketta, porkkanapihviä. Keskiviikkona: Savumakrillia ja kananmunakastiketta, lihapyöryköitä ja tomaattikastiketta, auraperunakiusausta, Floridan leike Torstaina: Paistettuja nakkeja ja perunasosetta, jauhelihakaalipataa, kasvispiirakkaa, savustettua siikaa ja munakokkelia. Perjantaina: Valkosipulista lihapataa, kalalautanen, tomaattikeittoa ja juustosämpylä. W I L H E L M I I N A Menu 24.-28.2.97. Maanantaina: Meksikolaista porsaspataa ja tacoshipsejä, kanaa Marengo ja riisiä, silakkapihvejä ja pinaattikastiketta, uuniperuna ja yrttitäyte. Tiistaina: Sveitsinleike ja lenkoliperunaa, lihapyöryköitä ja amerikkalaista tomaattikastiketta, kalakeittoa, kasviskiusausta. Keskiviikkona: Paisteltuja ahvenlileitä ja juusto-valkoviinlkastiketta, uunimakkaraa sipulitäytteellä ja peruna-juuressosetta, kaalilaatikkoa, nizzalaista kasvissalaattia. Torstaina: Naudanpihvi, persiljavoita ja aurajuustoperunaa, jauheliha-juustokastiketta ja spaghettia, ahvenpyöryköitä ja tillikastiketta, pestokastiketta ja spaghettia. Penaniaina: Lasagnea, kalaa katkarapukastikkeessa, porkkana-paistemakkasosekeittoa. * * * Menu 3-7.3.97. Maanantaina: Kreikkalaista lammaspataa ja lohkoperunaa, Hawaijin jauhelihapihvi, katkarapukeittoa, turkkilaista kasvispataa. Tiistaina: Pippurihärkää ja riisiä, tonnikala-pastavuokaa, poropyöryköitä, perunaohukaisia. Keskiviikkona: Porsaanleike ja juustokastiketta, jauheliha-kasviskeittoa, smetanaturskaa, kukkakaalilaatikkoa. Torstaina: Sienijauheella kurrutettua broilerinlileetä, keitettyjä nakkeja ja sinappikastiketta, Havvaijin kalapalaa, juurespihvejä ja tomaarti-kermaviilikastiketta. Perjantaina: Siikarullia ja ruohosipuli-kermakastiketta, porsasstroganoflia, pinaattikeitto ja kananmuna. YLISTO Menu 24.-28.2.-97 Maanantaina: Uuniperuna katkaraputäytteellä, jauhelihakastike ja spaghetti, kasvismunakasrulla. Tiistaina: Osso bucco, currybroileria, borssikeitto. Keskiviikkona: Sveitsinleike, kana-kasviskiusaus, kasvisgratiini. Torstaina: Kinkku-ananaspizza, rakuunasilakat, linssi-kaalilaatikko. Perjantaina: Broilerieike, karjalanpaisti, kukkakaalikeitto. * * * M e n u 3.-7.3.-97 Maanantaina: Kalifornian lihapata, tomaattinen makkaraleike, porkkanakeitto. Tiistaina: Pippuripihvi, liha-perunavuoka, sipulipiirakka. Keskiviikkona: Maksaleike, kinkkumureke, kukkakaali-juuresvuoka. Torstaina: Smetanalohta, possu-papupata, täytetyt paprikat. Perjantaina: Metsästäjän leike, liha-makaronilaatikko, fenkolikeitto ja kasvispasteija. FREDA Menu 24.-28.3.97 Maanantaina: Karjalanpaistia, kaali-jauhelihalaatikkoa, makkarakastiketta, paprika-herkusienipizzaa, leipäjuustoa ja lakkahilloa. Tiistaina: Metvurstitäyt.ohukaisia, veriohukaisia ja valkokastiketta, jauhelihakastiketta, kasvispyttipannua, köyhiä ritareita. Keskiviikkona: Smetanalohta, sianlihakastiketta. broilerplhvejä ja kastiketta, pinaattikeittoa ja kananmuna, talkkunahyvettä. Torstaina: Poronkäristystä, hernekeittoa ja pannukakkua & hilloa, silakkalaatikkoa, porkkanaohukaisia, pannukakkua ja hilloa. Perjantaina: Porsaan fileetä ja kasvishöystöä, kalkkunarlsottoa, siskonmakkarakeittoa, sieni-sipulipaistosta, persikkakermahyytelöä. Menu 3-7.3.97. Maanantaina: Broileria punaviinissä, valkosipuliuunimakkaraa ja sosetta, silakkakeittoa, kasvisrisottoa. Tiistaina: Porsaanleike ja rosepippurikastiketta, kaalikääryleitä ja kastiketta, havajilaista riisi-jauhelihapataa, kasvissosekeittoa. Keskiviikkona: Naudanpaistia ja skoonenperunoita, jauhelihakeittoa, seita ja valkosipuli-juustokastiketta, kasvispihvejä ja kastiketta. Torstaina: Sveitsinleike, maksa-pekonikastiketta, metsästäjänpihvi jauhelihasta, aura-punajuurikiusausta. Perjantaina: Pippuriporsasta, lammaspyöryköitä ja kastiketta, kasvisgratiinia.
• 11 Tampei yilm rsgffiv*/ 5.-9.3.1997 Väiski Vemmelsääri & co • Tanssielokuvien h e l m e t • Uudet dokumentit: Rave, Techno, Freebird... The Movie, East Side Story, Synthetic Pleasures ja Calling t h e Ghosts • Hulvattomat G&L -dokumentit • Kreivi Dracula & V a m p y y r i e n y ö • Uuden lyhytelokuvan korkeatasoiset k i l p a i l u t • Tietokoneanimaatiot • Multimediasalonki • etc. • Viisi p i t k ä ä päivää • Satoja l y h y i t ä e l o k u v i a • Tuoreimmat tiedot Internetistä http://www.tampere.fi/festival/film Tiedustelut & lipunmyynti: 03 223 1066 Ennakkolipunmyynti Helsingissä: Vanhan lehtikahvila 24.2. 5.3. Tampereella: Tullikamarin 2. krs. 17.2. 9.3. kopiooffset , VALDOTE ky T a p i o n k a t u 4 valokopiot, painotuotteet, värikopiotja kalvot, Gradujen kopiointi j a kannet edullisesti .yMPHKATU O 1 —' fKJSfe Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote CDptikulma Jyväskeskus, II krs. Puh. 310 0033 KEHYSUUTUUKSIA OPISKELIJA HINNOIN NYT MYÖS SILMÄLÄÄKÄRI KIMMO RIIHELÄISEN VASTAANOTTO MAANANTAISIN OPISKELIJAT •15% LAADUKKAAT AURINKOLASIT MEILTÄ! o<? « ^ Aurinkolasit m y ö s v a h v u u k s i l l a a l k . Opiskelija o/ennus norm. hintaisista tuotteista 450,o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh. (014) 244 226 UUSI APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla a n t a v a t kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN O P I S K E L I J A N K O P I O JA P A I N O P A L V E L U T KOPIOT, VAKKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PAINA TUS JA SIDONTA SttONAARINXATU 15, RAKENNUST PUH. 014-601 140 • # J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O T paino CYGNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 o n syy^JTYryr O n k o sinun tuleva työpaikkasi INSINÖÖRINÄ maailman nopeimmin kasvavalla teollisuuden alalla? Haluatko olla kysytty työntekijä jo ennen valmistumistasi? Kun sinulla on kirkas mielikuva tulevaisuudestasi ja rohkeutta valita itse, tarvitset enää vain tietoja ja taitoja. Raahen tietokonealan oppilaitos valmistaa sinut alalle, jolla et pääse tylsistymään. Sen lisäksi koulumme on viihtyisä oppimispaikka. Ala sopii erinomaisesti myös naisille. Tee ITSE tulevaisuuttasi koskevat päätökset. VAADI itsellesi Raahen tietokonealan oppilaitoksen HAKUOPAS. Raahen T I E T O K O N E A L A N O P P I L A I T O S PL 82, 92101 Raahe (Rantakatu I) Puh. (08) 2101 111 Fax (08) 2101 345 http://www.ratol.fi/ TIETOKONETEKNIIKAN koulutusohjelmalla olemme mukana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. GRADUJEN ym. opinnäytetöiden SIDONTAA ja nimien KUUMAPAINANTAA JYVÄSKYLÄN TYÖKESKUS Vaajakoskentie 9 p. 625 621 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 P I I L O L A S I K L I N I K A L T A : • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. V Ä I N Ö N K A T U 9 , P. 2 1 4 4 4 4 OPINTOLINJAMME 1997-1998 * KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA!! AMMATILLINEN LIHJA * * KIELI-JA KANSAINVÄLISYYSLINJA * * KASVATUSAINEIDEN LINJA* * TEOLOGINEN LINJA* * PERUSKOULULINJA* * MUSIIKKILINJA * * EKOUNJA * * AVOIMEN KORKEAKOULUN OPINTOJA * Peruskoululinja on mukana yhteishaussa, koodi 1396. Hakuaika päättyy musiikkilinjalle 30.6. ja muille 8.8. Opiskelu alkaa 25.8.1997 ja kestää 34 opintoviikkoa. Mahdollisuus opintorahaan, -lainaan tai aikuisopintotukeen. Pyydä esite ja lisätietoja opistolta: <**L SAVONLINNAN KRISTILLINEN OPISTO RiUlanmäki 1,57600 Savonlinna, puh. (015) 537 007, fai (015) 537 043 OPPIMISTA, KASVAMISTA, KÄDENTAITOJA JA LUOVUUTTA KAUHAJOEN $ ' £ EVANKELINEN l i i OPISTO Järvikyläntie92. 6 I 8 5 KAUHAJOKI AS. Puh. (06)232 I220 Fax. (06) 232 I 6 I 9 KUVATAIDELINJA Linjan tavoitteena on valmentaa alan jatkokoulutukseen |a loimia kuvataiteellisen hanrast u k i e n syventäjänä. TEKSTIILITAITEEN LINJA Monipuolinen taidekäsityön linja anlaa valmiuksia alan l.itko-opintoihin ja uusia virikkeitä käsitöiden harrastamiseen. GRAAFISEN SUUNNITTELUN LINJA Tehokas valmennusvuosi graafisiksi suunnittelijoiksi aikoville ja kuvallisesta viestinnästä kiinnostuneille. JÄRJESTÖJA SEURAKUNTAPALVELUN LINJA Linja valmentaa järjestöjen ja seurakuntien palvelukseen ja luo pohjaa jatko-opiskelulle kirkollisen alan ammatteihin. POP/JAZZ PERUSOPINNOT sekä POP/JAZZ LINJA Kun haluat kehittää käytännön taitojasi tai harrastustasi musiikin panssa |a saada valmiuksia \Mko-opintoihin. NIKAMA-, NIVELJA HIERONTATERAPIAN LINJA Sopu vasta-alkajille ammattiin suuntautuvina perusopintoina ja hieronnan näyttötutkintoon tähtääville seka jo hoitoja terapiatyossa toimiville taydennyskoululuksena. H PSYKOLOGIAN JA KASVATUSAINEIDEN LINJA Linja sopii kasvatus-, hoitolat opetusalalle tai niitä sivuaviin ammaitQiiin aikoville seka kaikille psykologialta. kasvatusalasta |a itsensä kehittämiseltä kiinnostuneille AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Musiikkiterapian, musiikkipedagogiikan. taidehistorian, kasvatustieteen, aikuisopetiajan pedagogisen peruskoulut uksen, terveyskasvatuksen, psykologian ja eniyispcdagogiikan appobatur. Avoin kaikille, soveltuu myös linjojen opiskelijoille.
• 12 Jyväskylän Ylioppilaslehti • 69 Eyes: Wrap YourTroublesIn Dreams (Gaga Goodies) Wrap your troubles in dreams, and dream your troubles away, lauloi Frank Sinatra ties kuinka monta vuosikymmentä sitten. Kotoinen 69 Eyes -yhtyeemme taas väittää, että wrap your troubles in dreams, it ain't that hard it seems. Samasta asiasta on kyse: elämä on jotain muuta kuin jatkuvaa hampaiden kiristystä ja tylsää arkipäiväisyyttä. 69 Eyes -yhtye on opiskellut huolellisesti iggy Pop-, Hanoi Rocksja Smack-aapisensa. Asenteessa, ulkonäössä ja Luojan kiitos myös soittotaidossa löytyy. Lyriikat ovat enimmäkseen silkkaa rock 'n' roll -fabulaa, ja hyvä niin. The motor is ready for the overdrive -tyyppisistä aloituksista ne parhaat rock-biisit kieltämättä syntyvät, eivätkä mistään Australian kenguruongelmien pohdinnasta. Ja bändi, jonka levyllä on Turbobitchja Hellcity 1999 -nimisiä biisejä, ei voi olla läpensä huono. Huvittava ehkä, mutta se on toinen juttu. 69 Eyesin pitäisi päästä pois Suomesta ja vähän äkkiä. Kotimaassa kiinnostus on ja pysyy marginaalisena, vaikka bändi tekisi kuinka hyviä yksittäisiä hittibiisejä tahansa. Uudelle levylle aloitukseksi napattu vanha Blondie-hitti Call me (Richard Geren läpimurtoleffasta American Gigolo, muistatteko?) saa tällä kertaa toimia siltana 69 Eyes -maailmaan, ja covereillahan sitä usein maailmalle on menty. Itse kappale on tosin ahdettu melko agg-. ressiiviseksi, joten radiosoittoa voi nytkin pitää pienenä ihmeenä. Wrap Your Troubles In Dreams on visuaalista ilmettään myöten ehjä kokonaisuus. Tyhjää jaarittelua ei ole ollenkaan. Kuinka moni yhtye näinä ylipitkien cd-levyjen mahtiaikoina malttaa tiivistää asiansa 40 minuuttiin? Practise what you preach, nothing's out of reach, really. J U K K A Y U L A S S I L A • Paul Oxleys Unit: The Magic Siihen ensimmäiseen Paul Oxley -buumiin en nuoruudeltani ehtinyt, eikä toista ole näkyvissä, vaikka comeback-uho oli kova. Oxley on sittemmin ollut julkisuudessa melko hiljaa, eikä The Magicin sisältökään juuri herätä toiveita suursuosiosta. No, onhan avauskappale Driving with the radio on vastustamaton, kertakaikkisen täydellinen popviisu, jonka innostamana levyä jaksaa kuunnella avoimin mielin vielä muutaman seuraavankin biisin ajan, mutta siihen ne elämykset valitettavasti ehtyvät, ligleseitä ja biitleseitä vesittävä, vankasti keski-ikäinen iskelmärock varmasti soi mitä sujuvimmin levispuseroisten merkonomityttöjen kotibileitten taustamusiikkina, mutta kuka voi sanoa nykyUnitin olevan musiikkina yhtään enempää kuin "ihan kivaa" tai korkeintaan "ookoo"? Eli eipä siis paljon mitään. P E T R I H E I K K I N E N Michael Collins (Liam Neeson); Irlannin väkivaltaisuuksien syypää vai marttyyrina kuollut kansallissankari? IRA:n isäpappa kaiveltiin esiin Michael Collins. Ohjaus ja käsikirjoitus Neil Jordan, pääosissa Liam Neeson, Stephen Rea, Aidan Quinn, lan Hart, Julia Roberts. Esitetään Fantasiassa. Irlantilaiset ovat jo pitkään leikkineet. etlei Michael Collinsia ole ollut olemassakaan. Hänlä pidetään IRA:n väkivaltaisen tyylin ja ideologian luojana ja myös vastuullisena itsenäisyyttä halunneen kansan jakautumisesta kahdeksi keskenään tappelevaksi joukkioksi. Näkökulman vaihdolla saadaan esiin maansa itsenäisyyttä hinnalla millä hyvänsä hakenui hahmo: mies. jota kiinnosti asioiden hoitaminen eikä henkilösuhteiden nokkapokka. Selvä se. että elokuva tällaisesta hahmosta on saanul kahtalaisen vastaanoton. Toisille kelpaa ohjaaja Neil Jordanin selitys, että kyse on historiallisesta draamasta vailla viittauksia nykyaikaan. Toiset taas näkevät Uimin IRA:n rekrytoiniivideona ja pikaoppaana guerilla-sodankäyniiin. Jälkimmäinen näkökulma on ilmeisen suppea. Jordanilta miehistöineen voi odottaa hyvää lyötä, multa silli filmi pitää yllättävän intensiivisesti otteessaan yli kaksi luntia. Michael Collins on mittava sankaritarina Kubrickin Sparlacitksen malliin, ja näilähän ei tehdä liikaa nykyään. Tekijät ovat selvästi myös pyrkineet tasavaltalaiskehiiyksen laajaan selittämiseen mahdollisimman totuudellisesi elokuvan eli fikiiivisyyteen painottuvan esitysmuodon kautta. Irlannin kahinat eivät ole vain katolisien ja protestanttien kiistoja. Irlantilainen Liam Neeson (Schindlerin lista. Rob Roy) tempaisee työhistoriansa jättipotin Michael Collinsin roolissa. Ikävuosia hänellä on muutamakin enemmän kuin originaalilla — oikea Collins kuoli jo 31vuotiaana — mutta kuvan luominen voimakkaasta hahmosta vaatiikin sila kypsyyttä, jota Neesonilla on näyttelijänä ja ihmisenä. Myös muun keskeisen miehiiyksen valinta (Stephen Rea G-miehenä. Aidan Quinn Collinsin leirisiä luistelevana ystävänä. Alan Rickman presidentti De Valerana) osoittaa mielestäni hyvää makua. Valitettavasti naistähden ansiot jääväl taas ulkönäöksellisiksi: on vaikea käsittää vapaustaistelijoiden rakastaneen niin särmattömään tyyppiin kuin Julia Robertsin Kiiiy Kiernan. Mutta menköön. tämä on leffamaailman yleinen kompastuskivi. Dublinissa kuvatun filmin osaset ovai kohdallaan. Tässä on myös taitavasti häivytetty arvio oikeastikin historian hämäriin haipuneesta seikasta eli siitä, järjestikö De Valera Collinsin murhan vai oliko asialla pelkkä kuumakalle. Joka tapauksessa Mao Zcdongin ja Jitzhak Shamirin esikuvakseen korottama hahmo on nyi kaivettu esiin, ja tyylikkäästi. A N N A A R S N I V A Working Girls: Ei mikään Melanie Griffith -leffa, baby. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa jatkuvat 26.2. Liz/ie Bordcnin karulla prostituutiokuvauksella Working Girls (USA 1986). 5.3. nähdään Carlos Nauran ohjaama moderni flamencoelokuva Veren häät (Espanja 1981), joka perustuu Federico Garcia I.orcan näytelmään. VVorking Girls on kuvataiteilijana uransa aloittaneen Lizzie Bordcnin ensimmäisiä ohjaustöitä. Se on siloillclemalon. dokumenllilyyliä lähestyvä kuvaus tyttöjen ilottomasta päiväsiä newyorkilaisessa bordellissa. Elokuvan kirjava ja hupaisa henkilögalleria koostuu rutinoituneista duunarilytöistä. heidän rahanahneesta emännästään sekä bordelliin jatkuvana virtana ravaavasta totisesta asiakaskunnasta. Tämän joukkion keskellä huomio kiinnittyy Mollyyn (Louise Smith), joka lekee bordelPitkä • • • • • paiva bordellissa lissa päivävuoroa. Hänen ammattinsa ei vastaa koulutusta, mutta työajat ovat joustavat ja toimeentulo kohtuullisen turvattu. Bordenia ei kiinnosta kliseinen lirkistelevä iloialoromanliikka. Sen tilalle hän hahmottelee todentuntuisen kuvan prostituutiosta arkisena ja raadollisena rahanteon muotona. Carlos Saara tunnetaan ehkä parhaiten hienoisia flamenco-elokuvistaan kuten Veren häät ja Carmen. Näistä varhaisempi Veren häät seuraa flamencoryhmän kenraaliharjoitusta tanssisoviiukseslaan Lorcan inlohiniodraamasta Bodaa de Sangre. Sauran ohjaus on tyylikkään yksinkertaista. elokuvalliset tehokeinonsa hän säästää baletin dramaattisiin huippuihin. Siten katsojan huomio kiinnittyy itse asiaan: liikkeeseen ja musiikkiin. Elokuvan pääosissa tanssivat Antonio Gades. Cristina Hoyos ja Juan Antonio Jimenez Gades vastaa myös esityksen koreografiasta. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin kello 18.00. M A R K U S L A T V A L A
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 Onko tämä se päivä kun uudistun? eli olemisen sietämätön keveyskö Nyt en enää kestä: En osaa mitään. Olen ruma. Olen negatiivinen. Missä on luovuuteni? Missä lienee naiseuteni? Missä on varsinkin positiivisuuteni? Mennyttä. Seis. en vielä. Päätän haparoida kohti (viimeistä?) oljenkortta. Rahani eivät riitä Sarasvuohon, eivätkä muuhunkaan, joten menen kirjastoon. Saalis on loistava: Gail Lindenfieldin Positiivinen nainen — opas myönteiseen ajatteluun -kirja. Kirjan takakannessa Gail lupaa: "Jos olet nainen ja tunnet itsesi riittämättömäksi. masentuneeksi tai vaikkapa vain tyytymättömäksi, tämä kirja on juuri sinulle. Positiivinen nainen auttaa sinua vapautumaan turhista huolista, rakentamaan hyviä ihmissuhteita. ajattelemaan positiivisesti ja luovasti. Ihanaa. Avaan kirjan: aion lukea sen päivässä. Positiivinen naisen sisällysluettelosta näen. että tulen muun muassa parantamaan haavani, kehittämään taitojani ja laajentamaan tietopiiriäni. sekä elvyttämään ihmissuhteita. Tulen myös saamaan "myönteisen toimintasuunnitelman". kohentamaan fyysistä kuntoani, meditoimaan ja visualisoimaan luovasti. I osa: Perustan luominen i Gail lupaa, että kun noudatan kirjan I osan oppeja, luon lujan positiivisen perustan uudelle ininälleni parantamalla itsetuntemustani ja tiedostamalla, millainen olen sekä kyseenalaistamalla negatiiviset ajatteluja käytöstapani sekä tunteeni ja luopumalla niistä. Kirjassa on 35 harjoitusta: Kitka minä olen'.'. Aivohiiri. Mandalameditaatio. Mustasukkaisuuden voittaminen. Kodinhoito ja niin edelleen. Joitakin harjoituksia joudun kahdenkymmenenneljäntunnin suunnitelmani vuoksi kiirehtimään. Gail ehdottaa tehtäviin käytettävän useita päiviä. jopa viikkoja, mutta minulla on kiire. (Uskoni Gailiin horjahtaa: harjoituksessa itsensä hemmottelu hän ehdottaa Julio Iglesiasin levyä.) Sivulla 51. jolla Lindenfield esittää transiktioanalyysin. alan hyppiä rivien yli. Sivulla 60. kun Gail kehottaa käyttämään korostuskyniä. minusta tuntuu, että olen perustani jo kutakuinkin luonut ja lisään vauhtia. Sivuilla 70 ja 71 mandalameditoin. Etenen sivun 100 harjoitukseen Minun kiukkuni, sivun 111 harjoituksen Yllätyksiin varautuminen ja sivun 113 harjoituksen Älä mene ansaan kautta kirjan toiseen osaan. II osa: Fyysisen ja henkisen kunnon kohentaminen "Olennainen osa jokaisen naisen varustusta on maksimiteholla toimiva elimistö." Heh. "Sinun tulisi vähentää punaviinin, juuston ja suklaan käyttöä." Häh. Sivulla 139 päästään lupaavalta kuulostavaan aiheeseen: oman imagon kohentaminen. Luku on pettymys. Ei minulla ole aikaa eikä halua katsella kauniita naisia kahta kuukautta III osa: Käytännön toimenpiteitä Nyt alkaa väsyttää. En jaksaisi toimia. Yritän kuitenkin visioida positiivisesti tulevaa (=uusi parempi minä) ja kahlaan eteenpäin. Ihmissuhteiden elvyttäminen ja elämänhallinta vievät kolme minuuttia. Harjoitukset Rakkauden vaaliminen sivulla 160. Selviytyminen estoista sivulla 166. Ajantuhlaus sivulla 194 ja Kodinhoito sivulla 201 vievät yhteensä kaksitoista. Tämähän etenee. Enää viimeinen osa jäljellä. IV osa: Muutoksen toteuttaminen "Tiedän omasta katkerasta kokemuksesta, että tällaisen kirjan lukemisen jälkeen olo voi tuntua toivottomalta. Olit ehkä alussa innoissasi, mutta vähitellen, sivu sivulta, epätoivon ja lamaannuksen tunne on saattanut voimistua..." Niin Gail. Kelloni on vaikka mitä, ulkona on pimeää ja olen yhä negatiivinen. Minulla on nälkä, jääkaapissa on kananmunia ja puhelin ei soi. Suodatinpaperit on loppu, rahaa ei ole, on maanantai. Pyöräilyhousujeni haaroissa on reikä. Nousen ja avaan TV:n. Ratkaisen Onnenpyörän tehtävän ennen kilpailijoita: olisin voittanut kasan kotimaista laatumusiikkia. S A R I M Ö T T Ö N E N Gail Lindenfield: Positiivinen nainen opas myönteiseen ajatteluun. Gummerrus 1996. Elämästä ja kuolemasta, henkilökohtaisesti Tuula-Liina Varis ja Jukka Kemppinen ovat kirjoittaneet hyvin henkilökohtaiset kirjat. Variksella painopiste on arjen elämisessä, ja Kemppinen käy läpi vaimonsa kuoleman jälkeistä surua ja siitä irtautumista. Molemmat kirjailijat ovat armoitettuja sanankäyttäjiä. paikoin rakastettavan ironisia. Peili ja ikkuna käy läpi miltei koko elämänkaaren: se päättyy ääneen, joka ympäröi lasta kohdussa, meren ääneen. Kirja on otteita elämästä: kirjoittamisesta, rakastamisesta, kasvatuksesta. ruumiista, työnteosta ja suorittamisesta, järkevyydestä ja siitä kuinka asioita oppii vähitellen katsomaan omasta vinkkelistä, kenties vähän riippumattomampana muista ihmisistä. Varis kirjoittaa viisaasti ja valoisasti keski-iästä. keski-ikäisenä. Hän ei esitä olevansa kaiken aikaa harmonisesti täydellisen sinut itsensä ja ulkomaailman kanssa, mutta tässä iässä hänenkin sukupolvensa nainen välillä voi jo "itsekkäästi" nauttia elämästään. Kyky nauraa pitää hengissä, vaikka elämä onkin välillä yhtä helvettiä. Pelkästään lapsuuden muistumista voisin lukea kokonaisen kirjan. Tarinat kuvaavat hauskoja, mutta riipaisevia hetkiä: häväistyt, luetuksi tulleet päiväkirjat joutivat huussinreiästä alas. Jukka Kemppisen Elämän varjo on kuolema. Kun suree, ei ole mitään. koska millään ei ole merkitystä menetyksen jälkeen. Jäljellä on suru, jonka Kemppinen sanoo olevan vaarallisen huumaava: siihen voi jäädä koukkuun. Toki suru on olemassa, mutta siitä helposti tulee nautinto, harraste ja rooli — ja lopulta, hän sanoo, suru kaikessa itsekeskeisyydessään on syntiä. Kemppinen kirjoittaa rakkaudesta, uskonnosta ja uskomisesta, musiikin voimasta ja oikeudenmukaisuudesta; toisaalta masennuksesta, joka lihavan mateen kaltaisena pohjamudissa mönkii. Parhaimmillaan Kemppinen on kirjoittaessaan arkisen toteavasti: lyhyessä muodossa on melkoinen ironisen hykerryttävä lataus. A N N E S A N K A R I Tuula-Liina Varis: Peili ja ikkuna. WSOY 1996. Jukka Kemppinen: Elämän varjo. Kirjapaja 1996. Termejä termittömille tapahtumille Me kaikki tiedämme koko joukon tuntemuksia ja tapahtumia arkielämästä, joille Suonien kieli ei yksinkertaisesti tarjoa oivaa vastineita. Se jos mikä sapettaa vietävästi. Kukapa meistä ei olisi käynyt joskus keskustelua. jossa molemmat osapuolet vain odottavat toisen sulkevan suunsa päästäkseen sanomaan oman osuutensa. tai kukapa ei olisi kummastellut. mistä ihmeestä löytyvätkään ne lottoarvontojen viralliset valvojat. Linnunradan liftarina kunnostautunut Douglas Adams ja John Lloyd ovat keränneet purevan arkisia huomioita yksien kansien väliin ja etsineet näille kelpo termin Iso-Britannian kylien ja kaupunkien nimien joukosta. Meaning of Liff -teoksen ovat suomentaneet tai oikeammin Suomen oloihin sovittaneet Silja Hiidenheimo. Kirsti Määttänen. Tuomas Nevanlinna ja Tarja Roinila. Kääntäjät toteavatkin sovitustyön saavuttaneen lähinnä teologiset mittasuhteet. Suomalainen Elimäen tarkoitus ilmestyi 13 vuotta alkuperäisen jälkeen. Yksittäiset huomiot aukeavat yleensä vasta sitten kun tapahtumalle löytyy vastine omasta elämästä. Kasvoilla oleva ilme. joka on havaittavisDouftlas Adams: Have a tea, lad! sa vain passikuvaa otettaessa, on luonnollisesti kuopia, ja attnes on naisten tapa pitää suuta auki ripsiväriä laittaessa. Kyllä nyt taas kelpaa kommunikoida. M I K K O K A L L I O ELIMÄEN TARKOmJS (erisn.) Douglas Adamsin ja John Lloydin kirjoittama opus. Lokin kustantama vuonna 1996. Sisältää 185 sivua. Mitä kirjoittajan pahvilaatikosta löytyy? Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksen neljäs antologia sisältää esseitä, artikkeleita ja muistiinpanojakin. Lähes kaikki tekstit ovat opiskelijoiden kirjoittamia. Mielen pieniin pahvilaatikoihin mahtuu kirjoituksia luovuudesta, elämyksistä, kirjoittamisen prosesseista ja kirjoittajan ohjaamisesta. Esimerkiksi Tarmo Halme tulkitsee omia "mininäytelmiään". On hauska vertailla, miten eri tavalla tekijä tekstiään lukee. Kirjasta löytyy myös juttu miesten ja naisten ravintolakäyttäytymisestä. Sekin kuuluu kirjoittamiseen — mistä muualtakaan kuin kapakasta kirjoittaja aiheensa löytää! Mielen pienet pahvilaatikot -teoksen kaltaisia kirjoja ei juuri ole julkaistu, vaikka Suomi on kirjoittajien luvattu maa. Kuten eräs ystäväni totesi: jokaisen suomalaisen haaveena on kirjoittaa aikalaisromaani elämästään. Siksi Mielen pienet pahvilaatikot onkin tervetullut teos. Nyt on kerrankin mahdollisuus nähdä, mitä kirjoittajan päässä tapahtuu. Pahvilaatikoista ei löydy valmiita vastauksia, vaan tekstit neuvottelevat keskenään ja lukijan kanssa. Samaa mieltä ei ole pakko olla. Joskus teksteissä kiehuu jopa sappi. "Ihminen luo haluistaan ja toiveistaan kissoja. jotka tavallaan toimivat hänen puolestaan (...) Ne voimistuvat ja kasvavat, ne syövät ja juovat ihmisen sisäisiä ajatuksia ja unia, kissat röyhtäilevät kylläisinä pimeässä." Kirjaa rasittaa se, että jotkut pahvilaatikot ovat enemmän järjestyksessä kuin toiset. Välillä hyvä ajatus hukkuu siihen, että teksti on keskeneräinen. Kirjan kiinnostavin ja samalla arveluttavin osasto on Rakas päiväkirja. Työpäiväkirjojen kautta pääsee seuraamaan kirjoittajan elämää läheltä ehkä liiankin läheltä. Jotkut merkinnät ovat niin intiimejä, että niitä melkein hävettää lukea. V I L L E R A U V O L A Mielen pienet pahvilaatikot — Kirjoittajat koulussa. Toim. Marika Mäntylä. Jyväskylän avoin yliopisto 1996.136 s. Klrjastotietoutta televisioitse Kaupunginkirjastoon on ilmestynyt info-televisioita. Televisiot ilmoittavat kirjaston tapahtumista ja jakavat tiedotuksia kirjaston asiakkaille. Jatkossa info-televisio tulee tarjoamaan myös liikuntatoimen ilmoituksia ja tietoja kulttuuritapahtumista Jyväskylässä. Kaupunginkirjaston info-televisiojärjestelmä on ensimmäinen Suomen yleisissä kirjastoissa. Käsikirjastoon sijoitetuilla televisioilla voi katsella kotimaisia ja ulkomaisia kanavia. Kuulokkeita voi kysellä tiskiltä. c
• 14 JÄMSÄHJOKILAAKSOLAINEN OSAKUNTA Pelkäätkö unohtavasi kotiseutusi puheenparren? Osakuntatoiminnalla voi lievittää niin kulttuurishokkia kuin koti-ikävääkin. Jokilaaksolainen, paikkakuntalaisen lukion käynyt tai muutoin siteet seutukunnalle omaava henkilö, sinua kaivataan osakunnan perustamiskokoukseen. Kokous pidetään Sohvvilla 12.2. klo 17. Lisät, hesais@tukki.jyu.fi PUOLUE Sauna-bileet 18.2. Matsi-baarissa kello 20-23. Saunojille olut ja siideri alennettuun hintaan. 20.2. sorvataan uutta opinto-opasta, johon myös opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa, joten porukalla mukaan vaikuttamaan. Praha-eksursiosta saat tietoa seuraamalla sähköpostia ja osallistumalla palavereihin (ilm. sähkärissä). Osallistumisnimilista ilmoitustaululla MaB 2.krs. YLIOPISTOLIIKUNNAN SÄHLYPUULAAKI Pelataan tänä vuonna turnauksena pe-su 14.-16.3. sekä loppuottelut ma 17.3. Mukaan turnaukseen otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä noin 16 joukkuetta/sarja. Sarjat ovat miehet ja sekajoukkueet. Mukaan päässeet joukkueet selviävät 6.3. ilmoittautumisten päätyttyä. ilmoittautumiset liikuntasihteerin toimistolla (Uimahalli). AMNESTY INTERNATIONAL Jyväskylän Amnesty-ryhmän seuraava "kirjeiltä" on tiistaina 4.3. Kokoonnumme klo 18.00 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen (Kyllikinkatu 1) "Koeputki"-kokoustilaan ja kirjoitamme yhdessä vetoomuskirjeitä ihmisoikeusloukkauksien uhrien puolesta. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat ihmisoikeusihmiset. RANA Seuraava kokous ma 3.3. kello 18 Sohvvilla. Tervetuloa. Lisätietoja: pj. Mari Varonen, 60 7485, mavarone@cc.jyu.fi YNNÄ RY Torstaina 13.3. testataan jälleen maksansietokykyä, sillä Ynnän Kauppakadun Approbatur on täällä taas. Lähtö llokivestä, loppubileet Ostarin Helmessä. Lippujen.myyntiä 5.-6.3. klo 11-13 MaA aulassa, Ilokivessä ja päärakennuksella. Lippujen hinnat 40 mk, ryhmältä (40 henk.) 160 mk. Ole siellä tai ole neliö! ynna@math.jyu.fi. p. 602767. Toimisto MaD 241. YLIOPISTON SINFONIAORKESTERI Jouset julmasti jyrisköön: 7.3. klo 18.00 esiintyminen Yliopisto vuosijuhlassa. (Tämä koskee siis vain jousisoittajia!) Treenit normaalien maanantaisoittojen yhteydessä. Muita tärkeitä päivämääriä: 4.4. oopperamatka, 13.5. kevätkonsertti, 24.5. Yläkaupungin yö. Ja hyvä muistaa, että perheemme ottaa aina avosylin vastaan myös uusia jäseniä. Lisät. Hanna Perkkiö, puh. 607709/ pehata@tukki tai Kirsti Hämäläinen, puh. 601336 tai 213423/ kkhamala@tukki. KÖRTTIOPISKELIJAT La 22.2. klo 16 saunaseurat Jkl:n kristillisellä opistolla, Sulkulantie 28. Su 23.2. klo 18 körttiopiskelijoiden kirkkopyhä Kortepohjan srkkeskuksessa. Ti 4.3. klo 19 seurat Marianne Taipaleella Taitoniekantie 9 A 607. Körttikuoro kokoontuu torstaisin klo 19 Musicalla salissa M 015. Lisätietoja Simolta 241043, simkork@itu. JARU Megazone 26.2.1.ryhmä klo 17.30 ja 2. klo 18.00. Ryhmien max. koko 10 henkilöä, hinta 35:-/naama. i l moittautuminen 19.2. mennessä Ville Jakkulalle (vjjakkul@silmu, tai puh. 60 7808). Megazonen jälkeen saunailta alk. klo 19.00 Kpohjassa, B-talon saunassa. Kevätkokous pidetään 10.3. klo. 19.00 Rentukan kabinetissa. Vanhat jäsenet: vuoden 97 jäsenmaksun (FIM 35) eräpäivä 1.3. (tili Merita 104530-464957) Viikottainen ammuntavuoro edelleen tiistaisin, kokoontuminen ennen klo 19.00 poliisitalon edessä. Kevään Jarulaiseen kaivataan juttuja, joten kynät/koneet sauhuamaan. KUMMAN LUJA Haluatko päästä pelaamaan korttia, alista, pictonarya jne? Torstaina 27.2 KuLu viettää peli-iltaa Rentukassa alk. klo 19:00.Tuokaa mukananne peli-iloa sekä mielellään myös pelejä ja vehkeitä. Maaliskuussa on aikomuksena sivistää itseämme kultturellisesti, jos on hyviä ideoita miten, kirjoittakaa ihmeessä listalle kulu@tukki. Jupe on päivittänyt www-sivuja, joten tsekatkaa http://www.jyu.fi/~jokrju/kulu. Lisätietoja tapahtumista pj Jussilta juanka@tukki tai tiedottaja Eveltä eekaro@math. DUMPPI Ekskursiobussiin pakkaudumme 27.2. ja matkaamme silloin Helsinkiin tutustumaan ICL-Datan ja Hartwallin toimintaan ja tarjoiluun. Seuraava hallituksen kokous on 3.3 klo 19 Rentukassa. Tervetuloa. Toimistolla päivystämme edelleen keskiviikkoisin 11.45-12.15. PUHKUPILLIT Levynjulkistamiskonsertti pidetään 29.4. Harjoitukset to 20.2 ja 6.3 klo 18-20. Ei treenejä 27.2. Keikat kulttuuri kavalkad i ssa pe 7.3 klo 12 ja 14 Sokoksella. Torvikoplan vieraiksi Tampereelle 15.-16.3. Lisät. Tiiu Tuominen työ 601759, koti 612317 tai 050-5220477 sekä Risto Pohjonen työ 603045 tai 040-5889767. http://www.jyu.fi/puhkut PÖRSSI Kevään varmin merkki, Rinnerieha, on jo ovella. Lipunmyynti ennakkoon ti 25.2., to 27.2. ja ti 4.3. klo 12-14 Mattilanniemessä A-aulassa ja Ilokivessä. Iltabileissä mm. The Cornerstones, villi lumilautasimulaattori ja paljon hyviä palkintoja. Kevätsemma 9.4. ja pitkän viikonlopun laskettelureissu Rukalle 18.21.4. Toimiston päivystys ti ja to 11:45-12:15. KAMERASEURA RY Valokuvauksen perusteet -kurssi uusitaan pe-su 14.-16.3. Kurssin jatkona alkaa kameraseurassa luentosarja, jossa omat ja vierailevat valokuvaajat kertovat valokuvauksen eri aihealueista. Seuraava kokous ma 24.2. klo 18 Sohvvilla. Asialistalla mm. suunnitelmat järkätä hiihto/kuvausretki piakkoin Keski-Suomen maisemiin, mahdollisesti yöpyminen luonnon helmassa. Suunnitellaan myös kevään kursseja, luentosarjaa ja tempauksia. Luontokuvaajat ja ulkoilmaihmiset siis hiihtoretkelle mukaan. Näistä ja muista lisätietoja: Pj Tomi (tomknuu@cc.jyu.fi p.645 723) ja Siht. Markku (mataho@cc.jyu.fi p. 0405447019) sekä kotisivumme http://www.jyu.fi/-mataho/kseura/ EVANKELISET OPISKELIJAT Kevään teemaillat jatkuvat lauantaisin kello 18.00 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). 22.2. illan aiheena on Päivittäinkö bibliaa ja puhujana Lasse Räty. 1.3. on maalisseurat ja 8.3. Veikko Turunen opettaa aiheesta Hallituksessa vai oppositiossa. Lisät. Kirsi Leppävuorelta, p 618538, lekima@tukki. jyu.fi FOKUS RY Tärkeä kevätkokous on tulossa joko viikolla 10 tai 11, jolloin tapahtuu myös vallan vaihto hallituksessa. Eduskunta-ekskursio siirtynee myös jommalle kummalle näistä viikoista ja sitä työstetään parasta aikaa. Matkaryhmän seuraava kokous on 24.2 ja kaikkien Fokuslaisten yhteinen saunailta kenties viikolla 9. Yht. Fokus@tukki JOK Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten seuraava kokous ja saunailta on keskiviikkona 26.2.97 klo 18.00 ylioppilaskylässä A-talon tilaussaunassa. Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) järjestää matkan Pietariin 23. 26.3., mukaan mahtuu vielä. Lisät. pj. Jari Haapiainen p. 0400-215473, jaolha@tukki.jyu. fi ja siht. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan@itu.jyu.fi . Tietoja toiminnastamme myös http:// www.cs.jyu.fi/ -ajm/jokki.html. TYÖELÄMÄPALVELU Työelämäpalvelu tarjoaa yliopistomme opiskelijoille ja täältä valmistuneille työnvälitystä sekä työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvää neuvontaa ja koulutusta. Tule esim. tutkimaan Työelämän perusopintojen (15ov) kevään ohjelmaa. Työelämäpalvelu, hallintorakennus 2.krs, p. 601 084, email: tep@admiral.jyu.fi TUIKKU Kaveriapua opiskelijalta opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19-22. Puh. 014612 603 (paikallispuhelun hinta). OPKO Opiskelijaillat vanhassa pappilassa torstaisin klo 18.30.20.2. Kynttiläseurat, 27.2. Leena Savolainen puhuu aiheesta "Herran soturit pelastusarmeija". Avoin raamattupiiri maanantaisin klo 18.30 toimistolla, Vapaudenk. 24B:ssa (sisäänkäynti Cygnaeuksenkadun puolelta). Lisät. Lauri Seppäseltä, p. 215132. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA "Oppimine kahjustab tervis." Siispä tule mukaan osakuntatoimintaamme! Kevätkauden ohjelmassa: 8.3. SKO:n lumiolympialaiset Kortepohjan kentällä 15-17, joka jatkuu saunaillalla 17-19. Ennakkoilmoittautumiset emännällemme, e-mail:anmave@tukki.jyu.fi Osakuntien yhteisen kerhohuoneiston avajaiset tulossa, huhtikuun alussa juhlitaan kevään tuloa hedelmällisyysriitein Ukon Vakan juhlassa. Ja osakuntaruusukkeita loihditaan Elsin luona 24.2. klo 19 alkaen. Lisät. Elsiltä, elskosk@cc.jyu. fi, tai Marilta, makankaa@silmu. jyu.fi. NUORSUOMALAISET Tapaamisiin torstaina 6.3. ravintola Leonardossa (Hannikaisenk.27-29) kello 18.30 tietämillä.Lisät. nuorsuom@cc.jyu.fi tai eihaapal@cc. jyu.fi, p. 60 7338. PULP Uutta televisio-ohjelmien kummajaista väännämme jälleen ti 18.2. klo 19 ja 4.3. klo 16 Tourulassa viestintätieteiden laitoksella. Juttuideat ja yhteenotot: yotv@cc.jyu.fi puh. 60 1031 tai Katille mikata® cc.jyu.fi puh. 050-5694 787. 21. Sukupolvi etsii lahjakkaita säveltäjää/sanoittajaa luomaan mustanaamiokerhollemme hymnin. Palkinnot ovat mahtavat. Tuotokset & info hamodig(a)itu.jyu.fi GRÖNIONI Mieti, mitä syöt. Seuraava kokous ma 10.3. klo 12 yo-talolla, aiheina ainakin geeniruoka ja muuttoauto. Grönioni-yhdistyksen kevätkokous ja kiinalaista ruokaa ti 18.3. klo 18. Vihreän opiskelijaverkon tapaaminen ja vuosikokous Turussa la-su 22.-23.3., omat geenimanipuloimattomat eväät. Lisät. Minna Heikka, p. 245 564, hemima@kanto. LAPPI-OSAKUNTA Kokoonnumme jälleen kuvien parissa pe 21.2. osakuntahuoneistossa klo 18.00. Huom, viimeinen mahdollisuus tuoda kuvia. Yhdeksän maissa siirrymme Elissaan. Näyttely pystytetään ilmeisesti 8.3. Lisätietoja Hanna 618352. TUHATKUNTA Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan pääsihteeri Mikko Kortelainen ja puheenjohtaja Tatu Rauhamäki saapuvat 4.3. vierailulle Jyväskylään. Luvassa keskustelua ja infoa kokoomuksesta. Ajasta ja paikasta tarkemmin lähempänä. Talvikorkeakoulu Helsingissä 7.-9.3. Aiheena media ja politiikka. Lähdetään porukalla!!! Lisätietoja: Nina Pesonen, e m a i l : n s p e s o n e @itu.jyu.fi ja puh.271423 sekä email:tuhatkunta@cc.jyu.fi. SANE RY Valta vaihtuu. Vuosikokous pidetään ke 26.2. klo 18.00 Sohvvilla. Tarkempaa tietoa Jussilta (e-mail: antkuut@silmu.cc.jyu.fi tai puh. 211 490). JYT Vuosikokous 19.2 klo 18.00. Pienoisnäytelmä Kolme laulua esitetään Vakiopaineessa 28.2 ja 1.3 klo 20. Hyväsydämisiä hupsuja ensi-illassa 21.3. klo 19. Seuraava ensiilta, pienoisnäytelmä Kolme laulua, pe 28.2.1997 PEDAGO Kevätkokous 6.3. kello 19.00 Yotalolla. jÄRJESTÖILMOrTUKSET t u l e e olla toimituksessa tiesd Kne -torstaita ede)* tavänä päivinä e i KESKIVIIKKONA. Paras tapa o n laittaa n e SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen LiPSA®CC(YU.FI. jos ette käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä VVP-versiot nitrt, että kalkki muut WP;t paitsi 6,0 ja 6.1 sopivat. Paperilappuja e m m e e n ä ä ota vastaan!!!! timoitust e n maksimipituus on 7 sanaa. Toimitus muokkaa Illan pitkät I l moitukset a r m o t t a ! V a i n t a p a h t u m a t , men o t ja ilmoitusasiat huomkrfdaan. SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunta kasaantuu yhteen ylioppilastalolle seuraavan kerran 24.2. klo 18.00. Esillä silloin ainakin vammaisten tiedonsaannin parantamisprojekti ja paljon paljon. Tule ainakin kahville ja kuulolle. Opintotuen joustomalli tietysti painaa päälle. OPINTOJA TIEDEVALIOKINTA • Seuraava kokous 4.3. kello 17. Puhutaan rehtorin vaalista. Muistakaatte toki osallistua rehtorin vaalipaneeliin 3.3. kello 14-16 salissa M 103. Lisät. Janne Saarinen, 60 3358 tai jasaarin@cc.jyu.fi. • Seuraava kokous yo-talolla torstaina 27.2 kello 18. Oopperaan ilmoittautuneet, maksakaa ajoissa. Etikettikurssi yo-talolla 13.3 kello 18-20. Ilmoittaudu kulttuurisihteerille p. 603 356 tai mapaah@tukki. Hinta kymppi, joka kattaa monistekulut. • Liikuntavaliokunnan kevään tapahtumia: Salifutiksen OLLkisat 22.-23.2. Pilkkikisat 1.3. Tied. Matti Mäkinen, yo-talo. 24TL Kuopiossa 1.3. Liikuntavaliokunta järjestää bussikyydin mikäli lähtijöitä on vähintään 30.Himoksen laskettelurieha 6.3. Liikuntavaliokunta järjestää bussikyydin riippuen osallistujamäärästä (väh. 15)
• 15 PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 4, 33520 TAMPERE, puh. (03) 245 2202 Syksyllä 1997 alkavat koulutusohjelmat: MAASEUTUELINKEINOJEN MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Tradenomi Ahlmanin maatalousja kotitalousoppilaitos puh. (03) 266 0344 Haku: Ikaalisten kauppaoppilaitos MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA Matkailun ammattikorkeakoulututkinto Ikaalisten kauppaoppilaitos, puh. (03) 450 9298 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Musiikin ammattikorkeakoulututkinto • musiikkipedagogin sv • muusikon sv • musiikinohjaajan sv Tampereen konservatorio, puh. (03) 253 8500 Erillishaku, hakuaika 3.-27.3.-97 Hakemukset osoitteeseen: F. E. Sillanpäänkalu 9,33230 TAMPERE TERVEYSALAN KOULUTUSOHJELMA • Kätilö (AMK), • Laboratorionhoitaja (AMK), • Röntgenhoitaja (AMK), • Sairaanhoitaja (AMK), • Terveydenhoitaja (AMK), • Sairaanhoitaja engl. kiel. (AMK), *• erillishaku JA KUNTOUTUSALAN KOULUTUSOHJELMA • Fysioterapeutti (AMK) Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos puh. (03)245 2111 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Sosiaalilalanammattikorkea-koulututkinto • sosiaaliturvan ja -palvelujen sv • sosiaalipedagogiikan sv JA KUNTOUTUSALAN KOULUTUSOHJELMA • sosiaalisen kuntoutuksen sv Tampereen sosiaalialan oppialaitos puh. (03)215 2111 PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA Matkailu-ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto Tampereen kotitalousoppilaitos puh. (03) 212 3402 TALOUDEN JA HALLINNON KOULUTUSOHJELMA Tradenomi Suunlautusmlsvalhloehdot: 1. Taloushallinnon sv 2. Markkinoinnin ja kv liiketoimintojen sv 3. Kaupallisen medlavleslinnän sv 4. Yrittäjyyden |a hallinnon sv 5. Sähköisen viestinnän sv 6. Multimedian sv 7. Kongressija kulttuuripalvelujen sv 8. Sosiaalija terveyshuollon sihteeri Ikaalisten kauppaoppilaistos kohdat: 1,2,6 ja 8 puh. (03) 450 9288 Mäntän Seudun Koulutuskeskus kohdat: 1. 2, 4. 5 ja 6 puh. (03) 488 8400 Virtain Seudun Kauppaoppilaitos kohdat: 1, 2 ja 3 puh. (03) 486 4400 Yhteishaku, ellei toisin mainittu OULUN — 9 H A K E M I N E N O U L U N Y L I O P I S T O O N I997 MM H a k u a j a t : YLIOPISTO H u m a n i s t i n e n tiedekunta. Historia-aineet Kirjallisuus Kulttuuriantropologia Yleinerarkeologia Logopedia Informaatiotutkimus Suomenkieli Saamenkieli Englantilainen filologia Germaaninen filologia Pohjoismainen filologia Kansainvälinen yritysviestintä Elokuvaja teievisiotiede Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteet Musiikkikasvatus Master of Education Luokanopettajan koulutus (Oulu ja Kajaani) Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus Varhaiskasvatus (Oulu) Varhaiskasvatus (Kajaani) Eriliset aineenopettajan kasvavatustieteeiliset opinnot (tutkinnon jo suorittaneille) 4.6. klo I6.I5 I6.I5 H M n N H n 2.6. klo I6.I5 1.4. " " 30.4. " " 30.5. klo 16.15 20.3. Luonnontieteellinen t i e d e k u n t a Biologia 30.5. klo Biokemia 4.6. " Fysikaaliset tieteet Geotieteet ja tähtitiede Kemia " " Maantiede " " Matemaattiset tieteet Tietojenkäsittelyoppi Lääketieteellinen tiedekunta Lääketiede Hammaslääketiede Terveydenhuolto " Terveydenhuollon opettajan " " " koulutus " " " Teknillinen t i e d e k u n t a Arkkitehtuuri 14.4. klo 16.15 (ennakkotehtävien palautus 14.4.) Konetekniikka 75. " '" Prosessitekniikka Ympäristönsuojelutekniikka Sähkötekniikka " " " Tietotekniikka " " " Tuotantotalous " * '" Kansantaloustiede 5.6. " " Laskentatoimi * * " Markkinointi •• • w H a k u l o m a k k e i d e n t i l a u s Oulun yliopiston opintotoimisto Linnanmaa PL 400. 90571 Oulu Puh. 08-553 4034 / 4035 / 4036/3967/3968 Automaattinen puhelinpalvelu 1.3.-31.5. 08-349 547 e-mail: opiskelijavalinta@oulu.fi Fax 08-553 4051 http://www-hallinto.oulu.fi/opiskelijavalinu Kajaanissa annettava koulutus Kajaanin opettajankoulutuslaitos PL SI 87101 Kajaani Puh. 08-632 4611 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PAHTUHI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ITSEHOITOTUOTTEISTA -ALENNUS SYLN KORTILLA ©YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 j o k a päivä 8-23 puistokatu 4 arkisin 8-19 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja: Ulla Lipsanen p. 014 603 359,050555 3413 Toimitus.Mikko Kallio ja Jukka Yli-Lassila p. 014 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 014-215 026, 0400-642 533, fax 014-3721 363 YlioppilasleJitien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät osoitteeseen L1PSA@CC.JYU.FI Alä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/pmm. takasivu 5.50 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 30 markkaa. Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
• 16 lukija Customer Service in Jyväskylä A few short days before Christmas eve, a friend of niine and l decided to go see the late movie, the new one by Rcnny Harlin. We rode on our bikes from the Student Village in ihe -20 weather. We realised whcn we got there that he didn't have any money, and I only had 40 marks, so we had to go and get money. We ended up being five minules late for the movie. I figured ihat being five minutes late for a movie is no big thing, people do il ali ihe li me because they don't wam to see ihe advertisements. When we got ihere we noticed thai the area around the ticket counter was roped off, so we vvenl upstairs directly to the movie iheatre. We asked ihe man who was there how we would be able to see the movie or how we could get tickets. He replied very gruffly, as if we were inconveniencing him lo an extreme degree: "We don't have liekets here. go dovvnstairs!" "We went Ihere — it was dark and the curtains drawn. Can'i we gei tickets. we are only five minutes late?" "Okay. I vvill call down ihere." We then went down and politely knocked on the window. The lady who was busily working inside the ticket counier gave basically no indication that she was paying any attention to us. "Can't we get tickets for Renny Harlin's new movie?" Silence. "We are only five minutes late, look at the time. People come late lo movies, don't they?" Silence. "Why won'l you just sell us two Jukka Yli-Lassila Asiakas on aina oikeassa, vai onko? Palvelussa lienee parantamisen varaa. Kuvan henkilöi eivät liity oheiseen mielipidekirjoitukseen. tickets?" Silence. "Weil Merry Christmas to you, too. Hyvänen Aika!" Silence. Later, back and asked other employees what the practice usually is when people come five minutes late to a movie — are they refused tickets? The reply was always,"Of course not. Il is usual for people to come late". I explained what had happened to me and I was given a business card with the manager's telephone number on it. I called on the next business day and explained whal had happened to my friend and I when wc had been five minutes late to the late movie. She apologised and toid me that she would taik to the employee. I asked if we could gei a couple of free tickels. "No. I cannot give you free tickets." "Why?" "I don't want to give out free tickets at the expense of the company." "Surely two tickets aren't that big of adeal." "I have decided Ihat I am not giving out any free liekets. We have so many thousands of customers every year and we gei complaints very rarely" "Certainly two free tickets aren't that big of a deal with thai kind of number in queslion." "I am not giving free tickets!" Sorry, maybe this was a cross cultural misunderstanding. In the USA. 1 would be given. at the least. two free tickets, without having lo ask for Ihem. If I have a problem wiih the customer service. the manager does everylhing he or she can lo rectify the problem. and empty words or apologies don't make a customer feel any better. Somehow. it has come to be in this culture that people who run businesses are somehow in a position of power over their customers. This aiiitude is dead wrong. VVhelher one wants to accept it or not. there is competition. and your customers will leave. Even when you ihink you have the most secure monopoly on the market, there in your blind spol is your competition. For example. I found a neon sign thai I had been looking for in ihe Internet for less than hai f of the cheapesl price I got here and Ihat was including 22% customs and shipping. At least act like you care about the customer you are serving — you can mutter your gripes later. Caring about the customer should be reflected in ihe business's official policy, as well. There are business's who have people in them who care about ihe customers, but Ihe business's policies say thai Ihe business does not care how the customer feels. This is often the case wiih ihe banks. Nowadays, it is often more economical lo put one's money under their mattress, rather ihan in the bank. At leasi il H mi i iiv. iinliV under ihe matlress with ali the so called 'service fees'. The two universal rules of customer service: 1. The customer is always righi. 2. In the case Ihat the customer is wrong. refer to rule 1. B I L L Yliopistosta valmistumisen omituiset kuviot Lehden avustajapalaverit siirtyvät vastaisuudessa Sohwit!e. Aloitamme keskiviikkona 19.2. kello 20.OO Tervetuloa myös kalkki, jotka Haluavat muutan vaan kommentoida tehtea, Edellisessä ylioppilaslehdessä julkaistu "Yliopisto tukee roikkumisia" -mielipidekirjoitus osoitti valiietlavasti jälleen, että yliopistoilla on vielä paljon tekemistä opintojen ohjaajina ja motivoijina. Nimimerkin tavoin suuri osa yliopistoopiskelijoista varmastikin haluaisi valmistua yliopistosta suhteellisen ripeästi, eikä jäädä tänne roikkumaan. Aina suunnitelmat ja käytäntö eivät kuitenkaan kohtaa. Vaikka nimimerkki puuttui täysin oikeutetusti yliopiston kieliopintoihin liittyviin ongelmiin ja kommentoi myös tutkintovaatimusten sisältöä sekä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja, kirjoittajan terävin miekka osui kuiienkin opinnäytetöiden ohjaukseen tai hänen tapauksessaan pikemminkin ohjauksen puuiteeseen. Jotta valmistumisesta haaveilevan opiskelijan yliopistoura ei tyrehtyisi ainakaan henkilökunnan asenteisiin, tulisi opiskelijan muistaa tietyt perusoikeulensa. Ensinnäkin opetushenkilökunnan työvelvoitteisiin kuuluu opinnäytetöiden ohjaus. Jos henkilökulua lyö selkeästi laimin työvelvoitteitaan, voidaan asiaan kyllä hallintoteitse puuttua. Opinnäytetyön ohjauksen käsite on tosin varsin laaja. Pelkästään se. että opiskelija haluaisi ohjaukselta enemmän kuin mitä saa, ei kerro ohjaajan selkeästi laiminlyöneen mitään. Puhelinkeskustelussa humanistisen tiedekunnan opintosihteerin Ossi Päärnilä totesi, että opiskelijoiden ja henkilökunnan käsitys riittävästä ohjauksesta voi olla varsin erilainen. Opiskelija kenties odottaa todellista opastamista, tukea ja ohjausta. Ohjaajalle ohjaamisen käsite voi taas pitää sisällään ainostaan sen, että hän silloin tällöin työn todella edistyessä kommentoi sitä. Ohjaustyön alussa olisi siis aina hyvä puhua siitä, mitä niin ohjaaja kuin opiskelijakin ohjaustyöltä todellisuudessa odottavat, ja näin vältytään varmasti monilla väärinkäsityksillä. Voi olla. että nimimerkkin ja hänen opinnäytetyönsä ohjaaja eivät tässä mielessä olleet samalla aaltopituudella. On myös tärkeää huomioida, ellii professorit eivät omaa yksinoikeutta gradujen ohjaukseen. Periaaiteessa gradunohjaukseen riittää, että ohjaaja on suorittanut maisterin tutkinnon. Pienten laitosien kohdalla tilanne on varmasti se. että ohjausvaihtoehdot ovat joka tapauksessa vähissä, mutta tuskin kuitenkaan olematlomat. Kehottaisin siis ohjausvaihtoehtoja kartoittavia olemaan itse aloitteellisia siinä, kenen vastuulle oman gradunsa ohjauksen haluaa ja keskustelemaan näistä asioista laitoksen henkilökunnan kanssa. Nimimerkki Kommentoikaa kärsi ehkä turhaan heikosta ohjauksesta, koska hiin ei ajatellut muita vaihtoehtoja edes olevan olemassa. Kaiken kaikkiaan uskon, että opinnäytetöiden ohjaukseen liittyväi ongelmat ratkeaval pitkälti keskustelemalla. Jos keskustelu ei auta. niin kaivetaan esiin vähän järeämpiä aseila. joista allekirjoittaneelta voi vapaasti tiedustella hieman lisää. JANNE SAARINEN JYY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri PanAaxte* t^ltitävät (dat tUtoteAsUtMa, tuotatäötaiAUA 6ttfi:t'/te&KMuHui.fc/ntol.&tm Tekniikan Rauman yksikkö Satamakatu 17,26100 Rauma puh. (02) 834 3494 fax. (02)834 3504 S A T A K U N N A N A M M A T T I —' KORKEAKOULU