• k
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 7. helmikuuta Se saattaa sattua. Tai pistää, kutittaa, karvoittaa. Sivu 5. Munkin p i t i , mutta* Puhetta. Keskiaukeama Romu kertoo tarinaa. Sivu 18 K A N N E N KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti pääkirjoitus/ wwiv.jyu.fi/jylWiiHi Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussaitoalantie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jyB<kari@o:. jyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Juho Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juha@st,jyu.fi Toimittajat Annakaisa Vöäräniemi 4 5 3 8 1904 annvoat@st.jyu.li Tuomas Tirkkonen 5 5 2 4 5128 luotitk@st.jyu.fi Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri rbuia Rouhiainen (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K u i i t i JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkoa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppllaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti RtunnyrkkiOy,(02)2331222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 gtafiikka.rutanen@oo.inet.fi Painopaikka lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. rbinos 11 000 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä vät keväällä 2001 ilmestyy deadline 21.2. 15.2. 7.3. 1.3. 21.3. 15.3. 4.4. 29.3. 25.4. 19.4. 9.5. 3.5. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemminll Ilmoitushinnat tekstissä 6.00mk/pmm takasivu 7.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65mk/pmm etusivu 9.00mk/pmm (etustvu myydään oinoastaon kokonaon) Värihinnat yksi lisäväri 4 5 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroo. Milä on aikuisuus? Aikuisuus Juha Kauppinen on sitä, että luopuu unelmistaan. Sen takia osa lapsista ei koskaan kasva aikuiseksi, ja osa taas hyppää pikkukenkiin ja -pukuun heti lukion jälkeen. Toiset ymmärtävät, milä tarkoittaa se, että tekee mitä haluaa, toiset puolestaan tekevät sitä mistä saa paljon rahaa. Mutta kaikin mokomin; jos haluat heittää koko ikäsi äijäläppää Fortumin saunaillassa, niin siitä vaan. Älä kuitenkaan erehdy uskottelemaan itsellesi, että elämää voi mitata ulkopuolisella mittarilla. Että jossain epämääräisessä tilassa, elämäsi päätyttyä, joku taputtaa olalle ja sanoo: "Kylläpäs elit hyvän elämän." Näin ei ole. On vain elämä. Elämä. Yksi ja ainutkertainen. Et ole enää koskaan 16-vuotias. Et enää koskaan käy viihdyttäviä keskusteluja naapurin m u m m o n kanssa, koska m u m m o on kuollut. Sen sijaan olet joskus 65-vuotias, katsot elämääsi taaksepäin, ja arvioit sitä. Mitä silloin näet? Näetkö 20-vuotiaan, innokkaan taidemaalarin, joka teki niin kuin innokkaan taidemaalarin kuuluukin: meni opiskcle"Munkin piti joskus pitää oma taidenäyttely, mutta." Vai näetkö 20-vuotiaan innokkaan taidemaalarin, joka maalasi tauluja, joista eivät pitäneet muut kuin sukulaiset, ja joka todella järjesti oman taidenäyttelyn, jossa kukaan ei käynyt? Innokas taidemaalari joutui myöntämään: hän ei ole riittävän hyvä. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen. 32-vuotiaana hän löysi itsensä Nepalista pienipalkkaisena avustajana käärmetutkimusryhmästä. Ikionnellisena ilman taloa, ilman autoa, ilman mökkiä. Kainalossaan maailman kaunein ja viisain nainen. Rahanhimon halveksuminen ei kuitenkaan ole näin helppoa. Sillä niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin on olemassa ihmisiä, joille raha on juuri Se Suuri Unelma. He rakastavat istuskelua Fortumin saunaillassa heittämässä äijäläppää. Muita entä ne, jotka istuvat samassa saunaillassa, nauravat remakasti, ja hokevat mielessään: "Munkin piti, mutta."? Aina on valtaosa niitä, jotka tekevät kunnon töitä, ja "pitävät yhteiskuntaa pystyssä". Ja hyvä niin. Kukin tyylillään. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla yksi heistä. Toki voil jos tahdot. Pääasia on, että et vanhoilla päivilläsi päädy ihastelemaan kauppatieteitä, valmistui ja on nyt maan häikäisevää uraasi Sitä, jonka huipulla voit tyytyväisenä todeta: "Munkin piti, mutta." ^ Fortumilla aluejohtajana. On uusi omakotitalo ja auto ja mökki Lapissa ja kavereita, joiden kanssa voi heinää äijäläppää Fortumin saunaillassa. Taiteita opiskelevalle nuorukaiselle aluejohtaja sanoo: Sinisen vilkkuvalon lumous vieraasta päästä/ J ! ££ Kimmo Elo AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 6.2. KELLO 16.00. TOIMITUKSESSA. k ä ä n ihmetellyt erään valoilmiön pysäyttävää lumousta. Tuon valoilmiön lumovoima kääntää ikään, sukupuoleen tai optioiden suumuteen riippumatta kiireisten suomalaisten päät, saa heidät epäröimään askeleissaan ja jopa pysäyttää osan heistä. Tuo valoilmiö on luonnollisesti hälytysajoneuvon sininen vilkkuvalo. Tavallisten tallaajien parissa vilkkuvalolla on oma arvostettu paikkansa. Jos kadulla ohitse pyyhältää siniset vilkkuvalot välähdellen poliisiauto tai ambulanssi, kääntyvät päät kuin narusta nykäisemällä. Saattaapa joku suomalainen rohjeta lähestyä toisia suomalaista ilman kännykän turvaa ja päivitellä, mitähän nyi lienee tapahtunut. Tällaiseen siviilirohkeuteen vaaditaan kuitenkin vähintään kaksi vilkkuvaloin varustettua ajoneuvoa. Vilkkuvalot saavat aikaan myös ainutlaatuisen fysikaalisen ilmiön, joka tulee askarruttamaan tiedemiehiä vielä pitkään. Jos jonnekin pysähtyy hälytysajoneuvo ja kuljettaja muistaa jättää siniset vilkkuvalot vilkkumaan, niin muutaman minuutin sisällä paikalle materialisoituu kuin tyhjästä suuri uteliaiden joukko. Sinisten vilkkuvalojen sammuttua tai kadottua kulman taakse tuo joukko katoaa yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Autoilijoiden parissa nuo siniset, vilkkuvat valoilmiöt nauttivat aivan erityistä asemaa. Niiden kohdalla pitää hiljentää, kääntää radio pienemmälle ja varmistaa rievulla pyyhkimällä esteetön näkyvyys sinisien vilkkuvalojen ympäröimän näyttämön keskiöön. Siniset vilkkuvalot ovatkin varmin tapa saada aikaan kunnon liikenneruuhka. On aivan sama, pysäköidäänkö sinistä vilkuttava hälytysajoneuvo kauas liikenteen sivuu; kyllä suomalainen autoilija huolehtii siitä, että hän nopeutta pudottamalla varmistaa muillekin vilkkuvan nautinnon. Täysin oma lukunsa ovat esimerkiksi linjaautossa matkustavat, matkapuhelimen omistavat ihmiset, jotka sattuvat joutumaan sinisen vilkkulumouksen vaikutuspiiriin. Moni radiokanava saisi ohjelmistoonsa aivan uutta hohtoa, mikäli pystyisivät saamaan lähetyksiinsä nämä amaiöörihäyriset, jotka selostavat perheelleen tai kavereilleen suorana sitä, mitä eivät todellisuudessa edes nae. Pienikin onnettomuus saa uskomattomat mittasuhteet, kun sininen, vilkkuva valomeri ympäröi tapahtumapaikkaa. Eräs bussikuski oli kerran tuskastunut sinisen valomeren ohi mateleviin autoilijoihin, joista jokaisen piti erikseen jäädä tuijottamaan vilkkuja. Kuljettaja uhkasi kirjoittaa liikenneministeriöön ja ehdottaa, että jokaiseen suomalaiskotiin lahjoitettaisiin pieni, sininen vilkkuvalo. Sitä saisi sitten tuijotella ihan vapaasti ilman, että vaarantaisi muiden tielläliikkujien turvallisuuden. Siniseen vilkkuvaloon taiiaa kuitenkin liittyä muitakin tunteita, joita ei pelkän valon tuijottelulla voi saavuttaa. Kenoneeko sitten ihmisten raadollisuudesta jotakin se, että siniset vilkkuvalot harvoin liittyvät mihinkään hyvään? K I M M O EtO
• Neljännes yliopisto-opiskelijoista a lm istu koskaan TEKSTI: TOMMI HIMBERG PIIRROS: JANI PAISAMÄKI OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN TUTKIMUSSÄÄTIÖN (OTUS) Opetusministeriön (OPM) tilauksesta tekemä tutkimus opintojen etenemisestä on karua luettavaa. Tutkimuksessa on tarkasteltu kaikkien vuosina 1985, 1988 ja 1991 yliopistoon valittujen polkuja. Tulokset ovat saaneet niin yliopistoväen kuin ministeriön virkamiehistönkin haukkomaan henkeään. Valtioneuvoston asettamana tavoitteena on jo jonkin aikaa ollut, että 75% opiskelijoista valmistuisi viidessä vuodessa. Peiri Lempisen ja Sasu Pajalan tutkimus osoittaa, että näin suuri osa opiskelijoista todella valmistuu, mutta vasta 13,5 vuodessa! Tutkimuksessa on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty kaikkien opiskelijoiden tilannetta, aiemmin on tilastoitu vain valmistuneiden opintoaikoja. Tutkimus julkaistiin 24.1. Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Tilanne on pahin humanistisella ja luonnontieteellisellä koulutusalalla, myös taidealat löytyvät listan hänniltä. Näillä aloilla tämä ns. koulutuksen läpäisy on heikoin, vuonna 1985 aloittaneista humanisteista vain 57,9% on saanut tutkinnon vuoteen 1998 mennessä. Opettajaksi ja lääkäriksi valmistutaan varmimmin, hammaslääkärin paperit taskussaan alma materinsa jättää peräti 97% sisäänotetuista. Jyväskylän yliopisto on maan keskitasoa, tosin etenkin ongelma-aloilla yliopistomme pärjää maan keskiarvoja paremmin. Matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen läpäisy on Jyväskylässä jopa maan parasta. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN liiton (SYL) puheenjohtaja Esa Perkiö peräänkuuluttaakin opiskelijoiden oikeusturvaa: opiskelijoilla on hänen mukaansa oikeus valmistua viidessä vuodessa. Valtiollisena tavoitteena viidessä vuodessa valmistuminen taas on Perkiön mukaan samaa luokkaa kuin "täystyöllisyys, huumeeton yhteiskunta ja Graalin malja". Opintojen pitkittymisen syiksi Perkiö nostaakin nimenomaan opiskelijan omat henkilökohtaiset valinnat toimeentulo-ongelmien ja tutkinnon suorittamisen rakenteellisten esteiden lisäksi. Opetusministeriön edustajat yllättivät enimmäkseen opiskelijoista koostuvan kuulijakunnan rakentavilla kommenteillaan. Tutkijoiden esittämää kymmenen vuoden rajoitusta opinto-oikeuteen ei edes mainittu. Opetusministeri Maija Rask sälytti suurimman vastuun asiassa yliopistoille, vaikka korostikin, ettei halua syyllistää asiassa ketään. Yksittäisiä taikatemppuja ja hallinnollisia konsteja ei ole luvassa, vaan pikemminkin tarvitaan laajaa, yhteistyössä toteutettavaa "kansallista toimenpideohjelmaa", kuten OPM:n yliopistoyksikön johtaja Markku Manila kuvaili. Luvassa on ainakin opiskelijavalintojen arviointia, myös alemman korkeakoulututkinnon asemaa välitavoitteena on tarkoitus parantaa. Seminaariväkeä keskustelutavat pitkään paitsi ongelman syyt myös se, mikä asiasta itse asiassa tekee ongelman. Opiskelijat itse kokevat usein opintojen pitkittymisen ongelmaksi. Valtiovarainministeriön taholta aiemmin nousseet perustelut opintojen pitkittymisen kansantaloudellisista haitoista kiistettiin sen sijaan jyrkästi. Koska opinnot venyvät useimmiten työssäkäynnin lakia, maksavat opiskelijat veroja myös opiskeluaikana. Yliopistojen resurssiongelmaakaan ei opintoaikojcn lyhentäminen ratkaisisi, kenellekään kun ei nimikkotuolia ja -kirjaa ole varattuna, vaan opintoajasta riippumatta opetusresursseja kulutetaan suunnilleen saman verTYÖVOIMATARPEEN tyydyttäminen puolestaan edellyttäisi koulutusjärjestelmältä nykyistä enemmän ripeyttä. Opettajapulan torjuminen ja IT-alan osaajatarve edellyttäisivät koulutusjärjestelmältä parempaa läpäisyä. Tutkinnon tärkeyttä korostettiin myös yksilön työmarkkina-aseman kannalta; vaikka se ensimmäinen työpaikka aukcaisikin ilman tutkintoa, tulee pitkällä tähtäimellä asia varmasti vastaan, muistutti Kuopion yliopiston rehtori Petteri Paronen. Koko seminaann ainoan uuden ajatuksen esitti SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Terhi Nokkala. Hän etsi syitä runsaaseen työssäkäyntiin paitsi taloudellisista näkökulmista myös siitä, että ihmisellä on voimakas tarve kokea yhteenkuuluvuutta johonkin. Kun yliopistoyhteisöön on vaikea kiinnittyä, haetaan kiinnittyminen sitten työelämästä. Tämän takia opintoihin on myös niin vaikea palata ne kerran työssäkäynnin vuoksi jätettyään. Nokkala toivoi myös YTHS:n ja yliopistojen tiiviimpää yhteistyötä opiskelijoiden jaksamisen varmistamiseksi ja henkisten ongelmien ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ongelman kokonaisvaltaisuutta päivittelivät myös muut puhujat. Mattila totesi, että mikäli opintoaikoja halutaan lyhentää, se edellyttää opiskelukulttuurin muuttamista. Kulttuurin muuttaminen on tunnetusti vaikeaa ja hidasta ja edellyttää yhteisymmärrystä. Suomalaisessa opiskelijakulttuurissa vaalitaan maksuttomuutta ja vapautta yli kaiken, ja rajoituspuheita vastaan on aiemminkin hyökätty vetoamalla yliopistojen sivistystehtävään ja siihen, että sivistystä ei voida kiirehtiä. Rehtori Paronen kuitenkin muistutti, että sivistyminen, ihmisenä kasvaminen ja tehokas opiskelu eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. vaan yhdistettävissä. • Kestoongelma OPINTOJEN PITKÄ kesto ei suinkaan ole uusi aihe suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa, vaan itse asiassa vanhempi kuin monet yliopistot. Opiskeluajat ovat suomalaisissa yliopistoissa perinteisesti olleet pitkiä, joten voidaankin puhua suomalaisen yliopistoopiskelun ominaispiineestä, jopa kulttuurista. Opintojen kestojen lyhentämistä alettiin ensimmäisen kerran todenteolla vaatia jo 40 vuotta sitten, kun profcsson Oiva Ketonen toi 60-luvulla Suomeen angloamerikkalaisen ajatuksen siitä, että korkeakoulututkinto pitäisi suorittaa neljässä vuodessa. 70ja 80-luvuilla tehdyissä tutkintoja opintotukiuudistuksissa oli kaikissa ainakin osaltaan taustalla myös pyrkimys lyhentää opiskeluaikoja. Ketosen asema korkeakoulupolitiikan suuntaajana oli merkittävä, ja hänen ajatuksensa on löydettävissä myös nykyisen Valtioneuvoston tavoilleen taustalta (75% valmistuu viidessä vuodessa). Tavoite on siis elänyt omaa elämäänsä tiukasti irrallaan todellisuudesta, ehkä siksikin tavoitteesta ollaan edelleen niin etäällä. Vuonna 1998 opintojen etenemisen esteitä selvitti OPM:n työryhmä professori Mustajoen johdolla. Keskustelluin työryhmän ehdotuksista koski opintojen suoritusajan rajoittamista. Muut ehdotukset, mm. yliopistojen resurssipulan korjaaminen ja opintotuen nosto, jäivät rajoiluskeskustelun jalkoihin. Vaikka pitkään opiskelevat eivät käytäkään yliopiston resursseja nopeasti opiskelevia enempää, on keskustelu silti looginen jatko viime vuoden resurssirähinöille. Julkinen valta vaatii vastinetta yliopistoihin satsaamilleen veromarkoille ja odottaa saavansa sitä nimenomaan tilastollisesti tehokkaana järjestelmänä. Laatumittareita koulutuksen tehokkuuden arvioinnissa ei valtakunnan tasolla vielä ole käytössä yliopistoväen ja etenkin opiskelijoiden vaatimuksista huolimaita. Yliopistojen määrärahojen lisäämistä perusteltiin pitkälti opiskelijamäänen kasvulla ja lisääntyneellä opetuksen ja tukipalveluiden tarpeella. Yliopistojen määrärahoihin on nyt lupailtu lähes 700 miljoonan markan lisäystä. Opintojen keston ympärillä käytävä keskustelu nostaakin pinnalle kysymyksen opetuksen ja ohjauksen puutteista eli viime kädessä kysymyksen siitä, mitä lisämarkoilla aiotaan tehdä. TOMMI HIMBERG
• Jyväskylän Ylioppilaslehti Z/2001 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen jo sinkeä. 1. Ketkä oval aakkosjärjestyksessä kansanedustajista ensimmäinen ja viimeinen? 2. Mikä on Homer J. Simpsonin toinen nimi? 3. Minä vuonna Neuvostoliitto lähetti joukkonsa Afganistaniin? 4. Kenen ensimmäinen single vuodelta 1961 on nimeltään Unknovvn Girl? 5. Paljonko Yhdysvallat on velkaa YK:(le? ALLIKKO 6. Missä maassa on eniten kirkkoja neliökilometriä kohden? 7. Mikä oli Humphrey Bogartin roolihahmon nimi elokuvassa Casablanca? 8. Kuka juoksi vuonna 2000 Suomen kärkiajan miesten 400 metrin aitajuoksussa? 9. Kuka oli Työväen Näyttämöiden Liiton puheenjohtaja vuosina 1994-2000? 10. Kuka valittiin Time-lehden Vuoden mieheksi vuonna 1982? Missä Olavi Virrankin levyttämässä iskelmässä vältetään mainitsemasta valkoisia tennissukkia? eiioisuiv nuiey snNOS 'ueiwoi uauoiEH eljej. 6 9909 'oiesedeeH OLUUJ!» B •auieig noja L eilBlieuier '9 •eeMieuieipielHiuoiuiou i|8 eueijop e p e l i p 9 V s ujpooMiseg p i o ~t 6 Z 6 f G •*rz •ZD|M -o>|SÄz uag el ot|\/ o>)S3' L rtarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d i J U l l d I d l t d d l l J y v ä s k y | ä n a i a n k o h l a i s e s t a kulUuuriia meininkiolämäsiä. kuten musiikkitarjonnasta, t e a t t e r i s t a , taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi o s o i l t e e s e e n j y l k k a r i i a n a a n @ c c . j y u . f i HAH i tm Alvar Aalto -museo 25.2. saakka.: Elävä valo. Suomalaisia kynttilänjalkoja Galleria Becker 212. saakka. Outi Peippo. Grafiikkaa. Galleria Harmonia 4.3. saakka: Heli Kurunsaari. Puupiirroksia. Grafiikkakeskus. Keski-Suomen museo 11.2. saakka: Otto Emil Närhen valokuvia. 4 3. saakka: Teokseni takana kuva. Suomen Käsityön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän luniu. 1.4. saakka: Lovc is in the air Rakkautta ilmassa. Taidemuseo Holvi 18.1.-25.3..: Rakastan... Näyttely rakastamisen moninaisuudesta. Suoja 28.1.-11.3.: Sovelluksia/Omstilling. Pohjoismaisen laiteen kokeellinen kiertonäyttely. TEATTERIT Huoneteatteri Petos pe 9.2. klo 19, la 10.2. klo 19. su 11.2. klo 15. Masennustarina pe 16.2. klo 19, la 17.2. klo 19. Sano Oili vaan su 18.2. klo 15, ti 20.2. klo 19, ke 21.2. klo 19. Improvisaatioteatteri JOO Pala kurkussa ke 14.2.. to 15.2.. pe 16.2., la 17.2., li 20.2. ja to 22.2. Klo 19. Nisulankalu 78. Liput 20/30 mk. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Avaiusylinen nainen pe 9.2. klo 19 Lännen syrjällä la 10.2. klo 19. Säädyllinen murhenäytelmä u 20.2. klo 19 (cnsi-ilta). Suuri näyttämö: Ruhtinaan peili la 10.2. klo 14. Tohvf/isanliarin rouva, la 10.2. Klo 19. Täydelliset häät pe 9.2. klo 19. ke 21.2. klo 19. West Side Story ke 14.2. klo 19 (l.ennakko), to 15.2. klo 19 (2enn.), pe 16.2. klo 19 (l.ensi-ilta), la 17 2. klo 19 POP/ROCK JAZZ/KLUBIT Bar 68 pe 9.2. Hip-Hill Billies La 10.2. Stoner Kings. Ke 14.2. Juslin Sullivan (New Model Army). Pc 16.2. Klaani La 17.2. Acnima Domino ke 7.2. A Trip To Brazil. Acidrool Soundsystem -live. Erkko (Niitty). LilTony (Quidancc Records. Helsinki). 21-03. hput 20 mk. Pe 16.2. Niityn Vire klubi. Orkidea (Hki), Erkko (Niitly), Dcom (Niitly. Tre). 21-03, 20 mk. Lisäinfoa: www.niilty.org. Lutakko Pe 9.2. Rock, runo, romaani. Livenä A.W Yrjänä, Kauko Röyhkä ja Manua Kuula & Karvanopat. Liput 40/35 mk. La 10.2. Metallilauantai. Charon, Purity. 30/25 mk. Pe 16.2. Viikate. 30/20 mk. La 17.2. Alamaailman vasarat, Surftoncs. 30/20 mk. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia ke 7 2. Hehkuvat tunteet. Teatteri 19.00, 80/60/40 mk. Konservatorio pc 16.2. Oppilaskonsertti klo 17. 10.2. St. Valentinea Sinkkubileet. 21-03. Lipui 30 mk. Seta-kortilla 20 mk. Järj. JKL:n SETA ry. 14.2. Mainsiream Massacre. 21-02 10 mk (sis. narikan). 16. 17.2. Kettupäivät. Parhaita kotimaisia uutuuselokuvia. Liput/esitys: 20/15 mk Info: Markus Lalvala, p. 624 968. j y y KULfTUURIVAUOKUNIA Kokous maanantaina 12.2. Yo-talolla, halluuskabinetissa klo 14. Lisätietojakulttuurija projektisihteeri Juha Ruuska, jyykulltuunsihtccri@cc.jyu.fi, p. 260 3356. Tulossa mm. ranskalainen ilta maaliskuun lopulla sähköpostilistalla ilmoitellaan suunnittelukokouksista. Kchy-ryhmä kokoustaa seuraavan kerran li 13.2. Ilokiven takaosassa, suunnitellaan mm. Sambia-tapahiumaa. Kokous 15.2 klo 18.00 Ilokiven takaosassa. Tervetuloa mukaan loimimaan! Lisätietoja: pj. Aulikki Moilanen, mcmoilan@si.jyu li lai kv-sihteeri Laura Laamanen, laulaama@admiral.jyu.fi. OPINTOJA TIEDF.VALIOKUNTA Opinloja liedevaliokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona 14.2.2001 klo 16.00 imussa paikassa eli Ilokiven takaosassa Ohjelmassa on kiintoisia kuulumisia hallinnosta, maailmanparannusta ja taistelua opiskelijoiden oikeuksien puolesta, perinteisiä sämpyläkahveja unohtamalla. Aloitamme nykykäytännön mukaisesti lasan kello 16. mutta vastapainoksi vitsailu ja kiroileminenkin sallitaan. Tervetuloa! Lisätietoja' koposihteeri Katja Mielonen, p. 260 3358, jyy-koposihieen@cc.jyu.fi. SOPOVALIOKUNTA Kokoustamme to 8.2. 17.00 Ilokiven takaosassa Tietoja, jyy-soposihiceri@cc.jyu.fi. TASA ARVOVALIOKUNTA Tasa-arvovaliokunnan kokous perjantaina 9.2 klo 16 Yo-ialon takaosassa. Huom. muuttunut ajankohta. Tervetuloa ihmiset ja aloitteet! Lisätietoja puheenjohtajalta: Jari Satka, sajaju@cc.jyu.fi. ysta¥allrsi8 "Rakas ystävä", on hienointa mitä toiselta ihmiseltä voi kuulla. Näin myös kirjoitti korttiin keskimäärin jokainen suomalainen viime vuonna 14. helmikuuta eli ystävänpäivänä. Mutta kuinkahan paljon ystävänpäivänä lähetellään muitakin viestejä tekstareita ja sanomia tietokoneille? Internetistä löytää hakusanalla "ystävänpäiväkortti" monta linkkiä sähköisesti lähetettäviin ilmaiskortteihin. Konit ovat kukikkaan moni-ilmeisiä ja -äänisiäkin, mutta usein ne eivät voita käsinkirjoitettuja. Tai ainakaan korttia kukkalähetyksen kera. _ Parhaiten kukkakauppiaat pärjäävät Manner-Euroopassa. Siellä on yleistä lähettää ystävälle korttien sijaan kukkakimppu. Nämä tilaukset onnistuvat netin kautta myös Suomessa. Kotimainen tapa viettää ystävänpäivää on hieman huomaamattomampi. Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijoilla on kyllä ollut lapana järjestää hienot tanssiaiset, ja päivään yleensä sullottu muitakin opiskelijoiden järjestämiä teemabileitä. Kaupungilla rakkautta tarjotaan ainakin kahdesta kontelista muodostuvan kadunpätkän verran. Helmikuun 14. päivän teemaan voi siis syventyä taiteiden kautta, kun Suomen Käsityön museossa on meneillään Rakkautta ilmassa -näyttely ja Taidemuseon Holvi-aulassa on Rakastan... -näyttely Jälkimmäisessä näyttelyssä Holvissa tulee hyvin esille se, että kuinka rakkaudella on monta kohdetta. Se ei ole aina parisuhde, vaan se voi olla myös itserakkautta tai rakkautta esineisiin ja eläimiin. Lahjojen antaminen toisille on yksi ystävällisyyden osoitus. Yhdysvalloissa lahjominen on kasvanut melkoisiin mittoihin: ystävänpäivänä kaupoissa on valentin-aiheisia vaatteita, karkkeja ja paljon muuta pientä krääsää. Jenkkiopiskelijat kantavat koulussa mukanaan sydämenmuotoisia karkkeja, joita jaellaan ja vaihdellaan. Suklaakonvehteja ja jopa strippareita on mahdollisuus tilata ystävilleen tai itselleenkin oven taakse päivän yllätykseksi. Kotimaassaan valtameren takana ystävänpäivä vaikuttaa enemmänkin rakastuneiden juhlapäivältä: jopa häiden järjestäminen tuona päivänä on erikoisen suosittua. Slovenialaiseen lapaan rakkautta ja siihen liittyvää esineillä lahjomista esitellään puolestaan Rakkautta ilmassa -näyttelyssä. Myös suomalaisten rakkauselämää tarkastellaan talonpoikaisyhteisön läpi. Uutta tapaa näyttelyssä edustaa Senssi Station -pussauskoppi, johon näyttelyvieraat voivat kirjoittaa omia romanttisia viestejä tutuille ja tuntemattomille. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Rokostan. Näyttely rakastamisen moninaisuudesta Holvissa 25.3. saakka. Rokkoulta Ilmassa Käsityön museossa 1.4. osti; näyttelyyn ilmainen sisäänpääsy 14.2. Lisää taiteiden korttelista jo sen rakkaus-teemasta sivulla 18. laSMVlSVA news in english EX-ANARCHIST RESEARCHING ANARCHISM The anarchist of the early 1990s has, in the 2000s, turned into a researcher of anarchism, at least in the case of Miikka Pyykkönen, who wrote his pro gradu on this topic. At present, Pyykkönens wild days of activism are in die past, and he visits the anarchist meetings primarily to meet his old friends. According to Pyykkönen, even though anarchism has not fully integrated into the main society, it functions as a pan of public discourse. The movement has changed, in some aspecis rauher radically "The anarchists might, in certatn cases, even support some mechanisms of the wellare State, especially as they oppose the market society, neoliberalism and globalization. The welfare State or government is no longer vievved merely as evil or monolithic," he says. ROCKPOEMNOVEL The RockRunoRomaani (RockPoemNovel) tour began the literature discussions m Pori and arrives in Lutakko, Jyväskylä, this week. In addition to the rock personas, Kauko Röyhkä and A.W. Yrjänä, aiso the local novelist. Pirjo Hassinen, is attending. The theme of the night will be stardom. After the educational literature discussions, Maritta Kuula with the band Karvanopat will perform \vith the visiting anists Röyhkä, Yrjänä and Kikke Heikkinen, vvho is also the main promoter of die tour. Heikkinen has a good feeling about the event. She thinks that bars are suitable places for high culture discussions. The RockRunoRomaani tour in Lutakko Fri 9 Februory CD-ROM TO LURE NEW STUDENTS At the moment. the universities are beginning their campaigns to lure new students to study at them. As an addition to the traditional students' guides, a more modern allurement has been developed in the University of Jyväskylä: a cd-rom in which not only the university, but also the student union, the Kortepohja studeni village and various leisure activities are presented. The cd-rom was made by multimedia students as a pan of their Studies. "Of course, the cd-rom contains less information, but it makes the contents of the students' guide more approachable with ihe stories from the actual students," Anu Mustonen, the Head of the PR and Media office of the university, informs. Inquiries: Kalevi Luoma, 014-260 1049. NATURE PHOTOGRAPHER CRITICIZES MODERN SOCIETY Hannu Ahonen's photograph cxhibition Sinulle (For You) in the Jyväskylä Museum of Natural History condemns the contemporary relationship betvveen man and nature. The pictures proclaim that we are a pan of die nature, and vvhat we are doing to it, we are doing also to ourselves. The purpose of the cxhibition is to personally address die visitor, from which also the name of the exhibition is derived. Last autumn, Ahonen won the second prize in the prestigious BBC nature photography competition. NEWS I N ENGLISH BY MARKO LEHTINEN A N D MIKA PUUKKO
• Jyväskylää Ylioppilaslehti 2 / 2 M 1 VERRATTUNA parin-kolmenkymmenen vuoden takaisiin aikoihin nykyajan naisien pitäisi olla kiitollisia ehkäisyn helppoudesta. Tätä mieltä on ainakin muun muassa Kyllön perhesuunnitteluja äitiysneuvolassa työskentelevä terveyskeskuslääkäri Eeva-Kaisa Kemilä. Ehkäisymuodoista yleisin, e-pilleri, tuo monelle naiselle jopa helpotusta elämään esimerkiksi tekemällä kuukautisvuodoista säännöllisemmät ja vähemmän kivuliaat. Kiitollisuuden tunteminen on silti joillekin vaikeata: yksi saa ehkäisypillereistä kaupan päälle masennusta ja haluttomuutta, toinen lisääntyneitä vuotoja tai infektioita. Kolmas ei voi hyväksyä eläimillä testattuja ehkäisyvälineitä. Eeva-Kaisa Kemilän mukaan henkilöt, joille mikään ehkäisy ei tunnu sopivan, ovat melko harvinaisia tapauksia. Synnytysja naistentautien erikoislääkärin Pauliina Aukeen vastaanotolle puolestaan saapuu ehkäisyn ongelmia hautovia ihmisiä päivittäin. AUKEEN MUKAAN ehkäisymenetelmien tuomat ongelmat voidaan jakaa subjektiivisiin tuntemuksiin sekä objektiivisiin ongelmiin. Ensin mainittuja ovat esimerkiksi motivaatioon, mielialaan ja painoon liittyvät ongelmat. Jälkimmäisiin lasketaan esimerkiksi vuotohäiriöt, tulehdukset ja yhtenä hankalimmista laskimoveritulppa. Ehkäisystä huolehtiminen on vielä tulevaisuudessakin pääasiassa naisten asia, sillä ainakaan Kemilä ei usko miesten e-pillerin tulevan yleiseen käyttöön aivan lähivuosina. Hänen mukaansa kyseinen menetelmä on kuitenkin kokeilussa, ainakin pistoksina annettavan testosteronin muodossa, jo Suomessakin. Miesosapuolen kautta tapahtuvaan ehkäisyyn liittyy kuitenkin omat ongelmansa: mies on hedelmällinen koko ajan, nainen vain muutamana päivänä kuukaudessa. Miesten sterilisaatio eli vasektomia on Aukeen mukaan sangen harvinaista. Eräs jyväskyläläismies päätyi kuitenkin tähän vaihtoehtoon pitkän paperisodan jälkeen Hän ja kolme muuta nuorta kertovat omista, ehkäisyyn liittyvistä tuntemuksistaan. MARKO 30-V on vapaaehtoisen sukupuuton kannalla. "Vuonna -96 minä ja silloinen puolisoni olimme vegaaneja, eli ei oikein iskenyt käyttää perinteisiä, eläimillä testattuja ehkäisymenetelmiä. Kondomi taas on vakituisessa suhteessa hankala, eikä niitä tuolloin edes ollut vegaanisina. Nykyäänkin vegaaniset kortsut ovat todella kalliita: halvimmillaan 70 mk viiden kumin paketti." "Mielestäni maailma ei kaipaa enää lisää ihmisiä rasittamaan luontoa ja toisiaan. Olen vapaaehtoisen sukupuuton kannalla. Jos haluaisin joskus paapoa lasta, niin sellaisen voisi hyvin adoptoida. Siksi vasektomia tuntui hyvältä vaihtoehdolta." Lääkärikunta oli kuitenkin toista mieltä Markon vakaasta päätöksestä: vasektomiaan eli munanjohtimien katkaisuun vaaditaan 30 vuoden ikä tai kolmen lapsen isyys. YTHS:n lääkäri tuki Markon päätöstä, mutta operoiva lääkäri eväsi hänen hakemuksensa, ilman perusteluja ja potilaan kuuntelua. "Saatuani lopulta kyseisen lääkärin puhelimen toiseen päähän tämä totesi ykskantaan, että minä olin liian nuori: yhteiskunta joutuisi vielä maksamaan operaation peruutusviulut. Loukkaannuin jokseenkin; miten tämä lääkäri voi olla niin hyvä ihmistuntija yhden puhelinkeskustelun perusteella." Tämän jälkeen Markon piti hakea lupaa oikeusturvakeskukselta. Tästä kehkeytyi useamman vuoden prosessi papereiden lähettelyineen, sperman talletteluineen ja Markon puolison kuulemisincen. Vuonna 1998 taistelu lopulta palkittiin: Marko saatiin operointipöydälle. Hetkeäkään hän ei ole päätöstään katunut. HELENA 25-VJA LEENA 24-V. Helenalla on kontollaan seitsemän vuotta jatkunut erilaisten ehkäisypillereiden kokeiluputki. Milloin pillerit ovat aiheuttaneet masennusta tai mielentilan äkillisiä heilahteluja, milloin jatkuvaa vuotoa tai rintojen ja alavatsan kipuja. ViiMasennusta, haluttomuutta, epäeettisiä eläinkokeita Jos e h k ä i s y TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: MARKUS NUUTINEN meisimpänä hormonia sisältävänä vaihtoehtona lääkäri suositteli ehkäisykapselia: "Ensimmäiset kolme kuukautta mielentilani vaihteli todella jyrkästi. Lääkäri kertoi oireiden yleensä tasoittuvan parin-kolmen kuukauden päästä. Ja alkoihan se ajan myötä helpottaa, mutta samalla hävisivät myös seksuaaliset haluni. Ehkäisystä ei ole enää hyötyä, kun ei huvita enää rakastellakaan. Kaiken kukkuraksi ovat vuodotkin olleet hyvin sekavat: välillä verta on tiputtanut kolme viikkoa kuukaudesta." Helena aikoo kokeilla vielä kuparikierukkaa, joka ei hoitavan lääkärin mukaan välttämättä mahdu Helenan kaltaiselle synnyttämättömälle naiselle ja voi tuoda esimerkiksi tulehdusoireita. Jos kierukkakaan ei käy, on vaihtoehdoista jäljellä enää kondomit. 'Vakituisessa parisuhteessa olisi hirvittävää käyttää aina kortsuja. Rakastelu ei tunnu samalta, eikä ehkäisysuojakaan ole yhtä varma. Tällä hetkellä masentaa koko seksi niin paljon, että yritän vain olla ajattelematta sitä." Leenan pillerirumba on jatkunut viitisen vuotta: "Ensimmäiset pillerit aiheuttivat maksa-arvojen kohoamista. En saanut käyttää mitään pillereitä, vaihtoehdoksi jäivät kondomit. Sitten tulivat matalampihormonisei pillerit kokeiltaviksi. Minipillerit olivat ihan fiasko menkat olivat päällä koko ajan. Kokeiltiin toisia vähähormonisia pillereitä, jotka aiheuttivat haluttomuutta. Nyt on pillerimerkki taas vaihtunut. Eivät nämä yhtä pahat ole, mutta edelleen on haluttomuutta. Parhaiten näiden kanssa sentään menee, kuin mitä koskaan aiemmin. Ei auta varmaankaan kuin kokeilla niin monet pillent, että löytyisi jotkut sopivat", Leena selittää. AURORA 24-V. "Vuonna -95 aloin seurustella miehen kanssa, joka oli kortsuille allerginen. Pillerit tulivat siis melkein heti kehiin. Samana keväänä mulle ilmaantui pälvikaljua. Seuraavana vuonna jouduin leikkaamaan tukan lyhyeksi, kun hiuksia lähti niin hillittömästi. Kysyin lääkäriltä, onko mahdollista, että epillerit vaikuttaisivat tukan lähiöön. Hänen mielestään sellaista ei ole koskaan todettu. Kolmen vuoden jälkeen lopetin pillereiden syönnin. Samalla alkoi alapäähän tursuta karvaa hullun lailla. Häpykarvoitus levisi melkein napaan asti. Samalla tuli rintaan ja selkään näppyjä. Kahden vuoden tauon jälkeen aloitin loisenmerkkisten pillereiden oton: taas alkoivat hiukset lähteä. Nyt ei taas ole tuota ongelmaa, kun en käytä pillereitä. Mutui näppyjä ja alakerran karvoja taas riittää." • Tuntemuksistaan kertovien haastateltujen nimet on jutussa muutettu. Pillereitä, kapseleita, kierukoita, kondomeja ja vaahtoa länsimaisen naisen raskauden ehkäisy on nykyään helppoa. Mutta onnellisesti lakanoiden välissä muhinoivien lisäksi löytyy myös joukko ihmisiä, joille seksielämä tuottaa ahdistusta: mikään ehkäisymuoto kun ei tunnu istuvan heille.
• • + Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 KUTOSSIVUNKUVA "Mutta aamulla lottokuponki oli hävinnyt, eikä sitä löytynyt enää mistään. Ei, vaikka olisin avannut minkä oven tahansa tai painanut mitä nappia hyvänsä" PUOLIKUUNPARTITUURI Elämän pituinen matka 6 YÖN KULKURI KUUN VALAISEMAA TIETÄ KULKEE, YKSINÄÄN PIMEYDESSÄ MIETISKELEE. TÄÄLLÄ TÄHTITAIVAAN ALLA VAIN ÄÄRETTÖMYYS ODOTTAA. LIIAN MONTA PAIKKA MIHIN MATKATA JA PETTYMYKSENSÄ HAUDATA. PIKKU TÄHTI YSTÄVÄ KULKURIA OPASTAA JA REITIN LOPPUUN ASTI NÄYTTÄÄ. PITKÄ MATKA ON VIELÄ EDESSÄ, KUN OMA RAKAS LÖYTYY VASTA LOPUSSA. OIKOPOLKUAKAAN El OLE KERRAN MENETETYN IHMISEN LUO. BIOALA KASVAA, LISÄSATSAUKSIA VAADITAAN Bioteknologisen tuotannon ennustetaan lähivuosina moninkertaistuvan, ja yliopistoilla sekä muilla tutkimuslaitoksilla on tässä kehityksessä tärkeä rooli. Alan kasvuvauhti on arviolta 20 prosenttia vuodessa. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat lääkkeet ja diagnostiikka, mutta myös ympäristönsuojeluun, ympäristövaikutusten arviointiin ja elintarviketuotantoon liittyvät alat ovat kasvussa. Näin todetaan biotekniikka-työryhmän tuoreessa muistiossa, joka luovutettiin opetusministeri Maija Raskille viime viikolla Helsingissä. Työryhmä teroittaa muun muassa, että alan koulutukseen tulisi osoittaa lisää resursseja; Suomeen olisi saatava vuosittain vähintään sata bioteknisien alojen aloituspaikkaa lisää, ja myös tutkijakoulupaikkojen määrä olisi tuplattava kahden seuraavan vuoden aikana. Työryhmä korostaa myös, että tutkimustulosten hyödyntämistä on kehitettävä eettisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. KIIRE JA ISOT RYHMÄT LISÄÄVÄT OPPIMISONGELMIA? Joka neljäs koulunsa aloittava lapsi tarvitsee lisätukea. Alkuopetuksessa noin 30 prosentilla ja esiopetuksessa noin 23 prosentilla lapsista on vaikeuksia saavuttaa asetettuja tavoitteita ilman lisätukea. Eniten ilmenee ongelmia tarkkaavaisuuden säätelyssä. Myös lukivaikeuden ovat yleisiä. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskuksen tutkijan Merja Adenius-Jokivuoren laatimasta selvityksestä, joka perustuu Jyväskylän seudun esija alkuopetuksessa toimiville opettajille viime syksynä tehtyyn kyselyyn. Opettajista yli puolet koki, ettei saa riittävästi tukea oppimisvaikeuksien voittamiseen. Ongelmallisena pidettiin myös ajan puutetta ja isoja ryhmiä. Erityisesti opettajat kaipasivat lisää tietoa ja koulutusta oppimisvaikeuksista sekä käytännön apua opetustyöhön. Kyselyssä saatuja tietoja pyritäänkin hyödyntämään suunniteltaessa toimintamallia, joka perustuu oppimisvalmiuksien varhaiseen tunnistamiseen ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen. FAKTAA PÖYTÄÄN VAATIMUKSISTA Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) julisti viime vuoden lopulla ainejärjestöille kilpailun tutkintovaatimusten muuttumisesta. Tarkoituksena on saada kootuksi näitä muutoksia koskevaa konkreettista tietoa. Kilpailuun osallistujien tehtävänä on etsiä todennettaviin lähdetietoihin perustuva esimerkki oman opinalansa tutkintovaatimusten kehityksestä. Vertailukohteina ovat syyslukukautena 2000 voimassa olevat tutkintovaatimukset sekä vaatimukset valinnaiselta vuodelta aikavälillä 1960-1975. Kilpailun määräajan piti umpeutuman tammikuussa, mutta toistaiseksi vähäisen osanoton vuoksi kilpailuaikaa on jatkettu helmikuun loppuun. SYL pyytääkin nyt ainejärjestöjen toimijoita osallistumaan kilpailuun. Porkkanana olisi tyrkyllä palkinto: 5 000 markan stipendi ainejärjestötoimintaan. Lisätietoja ja kilpailuohjeet löytyvät osoitteesta: http://syl5rv.syl.helsinfei.fi/0jankohtaistaAilpailuindex.btm TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA ALOITTI Opetusministeriö on asettanut tutkimuseettisen neuvottelukunnan kolmivuotiseksi kaudeksi, ajalle 1.2.2001 31.1. 2004. Neuvottelukunnan puheenjohtaja toimii rehtori Gustav Björkstrand Abo Akademista ja varapuheenjohtajana dosentti Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta. Muita jäseniä ovat pääsihteeri Sakari Karjalainen Suomen Akatemiasta, VTL Veikko Launis Turun yliopistosta, professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta, yliassistentti Sinikka Parkkinen Joensuun yliopistosta, professori Amos Pasternack Tampereen yliopistosta, tutkimusprofessori Matti Sarvas Kansanterveyslaitokselta, johtaja Mervi Sibakov Teknologian kehittämiskeskuksesta ja professori Irma Sorvali Oulun yliopistosta. Neuvottelukunnan pysyväksi asiantuntijaksi on lisäksi nimetty johtaja Marja Simonsuuri-Sorsa opetusministeriöstä. Sivutoimisena pääsihteerinä toimii tiedesihteeri Jaana Aalto Suomen Akatemiasta. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa tehdä esityksiä tutkimuseettisistä lainsäädäntö-ja muista kysymyksistä sekä edistää aiheeseen liittyvää tiedotusta ja keskustelua. KIRJAVAIHTO KÄYNT1M NETISSÄ Viime Jylkkärissäkin (1/01) käsitellyt opiskelijoiden kirjanhankintamahdollisuudet ovat saaneet uuden väylän. Verkkoon on perustettu palvelu, jonka kautta opiskelijat voivat myydä ja ostaa käytettyjä oppikirjoja ja muuta opintomateriaalia. Kirjanetti.com on opiskelijoiden perustama ja ylläpitämä palvelu, jonka käyttö on opiskelijoille ilmaista. "Idean toteuttamista oli mietitty jo kauan. Ajattelimme, että tarvitaan palvelua, jossa kirjojen vaihtoa voi keskitetysti tapahtua", kertoo Anssi Kiviranta, eräs Kirjanetin perustajista. Turun yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Kiviranta sekä kaverinsa Perttu Mäki-Petäjä ja Riku Erkkilä avasivat palvelun tammikuun lopulla. Ilmoituksia kertyi sivuille ensimmäisen viikon aikana jo pari sataa. Osto-ja myynti-ilmoitusten hakua voi kirjanetissä rajata haettavien kirjojen aihepiirin mukaa. Samoin voi valita kaupungin tai maakunnan, jonka alueelta kinoja etsii tai myy. http://www.kirjanetti .corn edari ja hallitus! JYYN VIRKAMIEHILLE TIUKEMMAT PELISÄÄNNÖT JYYn virkamiesten ja luottamushenkilöiden saamille työja luottamussuhde-eduille ollaan laatimassa selviä rajoja. JYYn hallituksen kokouksessa 16.11.2000 asiaa pohtimaan asetettu työryhmä tullee esittämään valmista sääntöpakettia kevään 2001 kuluessa. Niin kutsuttuun pelisääntötyöryhmään kuuluvat Juha Makkonen (JYYn nykyinen puheenjohtaja, JYYn vuoden 2000 hallituksen puheenjohtaja), Mervi Niskanen (vuoden 2000 hallituksen jäsen), Matti Mäkinen (vuoden 2000 JYYn puheenjohtaja) ja Maija Saarnisto (JYYn talouspäällikkö). "JYYllä ei tähän mennessä ole ollut selkeitä pelisääntöjä virkamiesten ja luottamushenkilöiden eduista", perustelee puheenjohtaja Makkonen työryhmän perustamista. Osasyynä työryhmän asettamiselle olivat Makkosen mukaan myös JYYn pääsihteeri Samppa Siikavirran aiheettomaksi katsotut puhelinlaskut vuoden 2000 aikana. JYYn viimevuotinen hallitus kiinnitti huomiota korkeisiin laskuihin valmistellessaan JYYn budjettia vuodelle 2001 ja määräsi Siikavirran korvaamaan puhelinkuluja 12 000 mk:n edestä. Siikavirta hyväksyi menettelyn ja on ilmoittanut korvaavansa vuoden 2000 ajalta selkeästi viranhoitoon kuulumattomat puhelinkulut. JYYN HALLITUKSEN KOKOUS 25.1.2001 Pääsihteerin sairasloman johdosta aiheutuvat sijaisjärjestylyt Hallitus päätti palkata Matti Mäkisen pääsihteerin viransijaiseksi ajalle 23.1. 16.2.2001.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 Hpukutjnromppu markkinoimaan yliopistoa abeille TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI Uusien opiskelijoiden kosiskelu yliopistoihin on parhaillaan käynnistymässä. Valmistautuessaan kirjoituksiin abit myös pähkäilevät tulevaisuudensuunnitelmiensa kanssa. Opas opiskelemaan aikoville on ollut Jyväskylän yliopiston perinteinen tietolähde opinahjoon haluaville. Nyt sen ohelle on kehitelty hieman modernimpi värväysopas: Opiskelemaan-cd rom. MONENLAISTA KUVAA, tekstiä ja ääntä sisältävä Opiskelemaan-romppu syntyi viime vuoden puolella multimedian laitoksella opinnäytetyönä. 15 opintoviikon approbaturkokonaisuuteen kuuluvaa romppuprojcktia työsti viisi yliopiston opiskelijaa. lyön tilaajana oli Jyväskylän yliopiston viestintäja av-palvelut. Opas opiskelemaan aikoville -vihkosen mukaisesti uudella cd-rompullakin on esitelty yliopiston tiedekunnat laitoksittain. Rompun käsikirjoittaja Tanja Hietaniemen mukaan tämä kirjallinen opas oli hänellä apuna tekstin luottamisessa. Rompullaan silti edustettuina. muutakin kuin vain pelkkä yliopisto. muun muassa JYY ja sen toiminta, Kortepohjan ylioppilaskylä sekä muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. "Yllätys oli jo yliopiston laajuus. Siihen mahtuu monenlaista, mutta halusimme silti lisätä romppuun muutakin kuin opiskelujuttuja", kertoo HietaMALL1KAPPALEET rompuista ovat lähteneet nyt lukioihin ja työvoimatoimistoihin Opiskelemaan aikoville -oppaan kera. Kohderyhmänä ovat abiturientit, joten tuottaja Riitta Kemppaisen mielestä rompun lähtökohtana oli erityisesti vetävyys ja ihmisläheisyys. Rompulla on elävää kuvaa ja ääntä opiskelijoiden puhumana. "Halusimme draamapedagogiikan opiskelijoita esiintymään rompulle, koska itse emme tahtoneet olla kuvissa", Kemppainen selittää. Kuvituskuvia rompulle on otettu ja hankittu opiskelutapahtumista ja kaupungista)» ieertsä. "Jyväskylää-leimaa nuorekkuus. Täällä on paljon erilaisia opiskelijoita, ja opiskelupaikkoja Ori monia. Vaikka tärrlPÄkin pieni kaupunki, niin vireyttä ja tckemismahdollisuutta riittää", kehaisee Kemppainen Jyväskylää. Riitta Kemppaisen mukaan heidän opinnäytetyöhönsä eli Opiskelemaan multimediateokseen on riipaistu mukaan vähän kaikkea, josta opiskelija saa perustiedot ja voi sitten halutessaan etsiä lisää tietoa. Nettilinkit ja yhteistiedot on liitetty melkein jokaiseen esiteltynä olevaan kohderyhmään. Poikkitieteellisessä romppuryhmässä olleet tuottaja, käsikirjoittaja, graafikko, koodaaja sekä äänisuunnittelija saivat työstään jokainen kuusi opintoviikkoa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON intemet-sivuillakin on oma osionsa abeille. Sivut ovat olleet kehittelyssä, ja nyt opastusta opiskelupaikan hakemiseen saa heti etusivun linkkistä klikkaamalla. Viestintäpäällikkö Anu Mustosen mielestä Opiskelemaan-cd, nettisivut ja kirjallinen opas täydentävät kaikki toisiaan. Lukioihin on myös lähetetty yliopiston kustantamaa abi-Tiedonjyvää. 'Tietoahan rompussa on vähemmän, mutta romppu tekee oppaan antia elävämmäksi opiskelijoiden tarinoiden kautta. Haluaisin myös uusia kirjaoppaan svengaavammaksi ja enemmän caseja sisältäväksi", Mustonen kertoilee. Opiskelemaan -romppu on Mustosen mukaan toinen lajiaan'Jyväskylän yliopistossa. Ainutlaatuinen projekti tämä ei ole, sillä vastaavanlaisia tuotteita on muissakin yliopistoissa ja jo 1990-luvun puolessa välissä yliopiston opiskelijat ovat tehneet vastaavan, Tohtori-ohjelma -nimisen multimediatuotteen. Multimedian approbatur-ohjelmassa lopputöiden tilaajia ovat viime aikoina olleet muun muassa Ilmavoimat ja Jyväskylän kaupunki. "Moni kaupallinen Brma on tarjonnut yliopistolle rompuntekotarjouksiaan, mutta halusimme tehdä sen omien opiskelijoidemme voimin. Näin multimediakoulutuksemmekin pääsee esille", Anu Mustonen lausuu. CD-ASEMA AUKI ja levy sisään. niin ruutu alkaa tuottaa kuvaa ja kaiuttimista pukkaa ääntä. Näin pitäisi uuden esittelyrompun toimia. Jylkkärin toimituksen mac-koneilla näin ei kuitenkaan käynyt. Romppu on pc-versio, Tanja Hietaniemi ja Riitta Kemppainen pyöräyttivät multimedia-ryhmässään opastavan rompun yliopistosta. ja se vaatii pentiuml66-prosessorin. Tuottaja Riitta Kemppainen uskoo, että abit kykenevät kyllä käyttämään omatoimisesti romppua. Hänen neuvonsa käyttäjille on, että kannattaa klikata aluksi pääsivulla olevia tyyppejä, joista jokainen edustaa omaa tiedekuntaansa ja kertoo laitosten opinto-ohjelmista Menu-palkin alla on tietoa enemmänkin käytännön asioista, kuten hakumenettylystä. "Projekti madalsi todella kynnystäni multimediaa kohtaan. Tämän hetkisessä työssäni siitä ei ole paljoakaan apua, koska opetan pieniä oppilaita. Mutta jos joku kysyy multimediasta, niin osaan ainakin vastata ja uskallan lähteä tutkimaan romppua opiskelijoiden kanssa", luokanopettajaksi valmistunut Kemppainen vielä toteaa.» Opiskelemaan-romppua voi tilata viestintäjo ovpolveluista Kalevi luomalta, 014 260 1049, luoma@admirol.jyu.fi Ilta Intiasta ja harjoitteluvaihdosta TEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN Ketan Sav/hney kertoi kotimaastaan intialaisessa illassa. INTIA KIINNOSTAA suomalaisia ja Suomi intialaisia työharjoittelijoita. Tästä esimerkkinä oli viime torstaina Jyväskylän yliopistolla, Agoran ravintolassa, pidetty Intialainen ilta -tilaisuus. Kansainväliseen työharjoitteluvaihtoon keskittyvän järjestön, AIESEC ry.:n, järjestämässä tilaisuudessa perehdytettiin vieraita harjoitteluvaihdon suomiin mahdollisuuksiin sekä kerrottiin Intian menneisyydestä ja nykypäivästä. Kotimaansa historiasta, kulttuurista ja talouden nykytilasta pitivät esityksen Jyväskylässä työskentelevät intialaiset AlESEC-harjoittelijat Arvind Krishnan ja Ketan Savvhney. Yliopiston edustajana paikalla oli tilaisuuden virallinen kutsuja, rehtori Aino Sallinen. Erikoisvieraana oli Intian suurlähettiläs S.I. Balachandra. Harjoittelijat työllistäneen yrityksen puheenvuoron piti Buildercom Oy:n edustaja Arto Tikkanen. Tilaisuudessa myös kunnioitettiin Intian äskettäisten maanjäristysten uhrien muistoa minuutin hiljaisuudella. Intialaisten ja suomalaisten nuorten keskuudessa on molemminpuolista kiinnostusta harjoitteluvaihtoon. Jyväskylässä on tällä hetkellä siis kaksi intialaista AIESEC-harjoittelijaa; vastaavasti viisi Jyväskylän yliopiston opiskelijaa on parhaillaan työharjoittelussa Intiassa. "Määrä vaihtelee vuosittain. Vaihtoon lähtijät ovat pääasiassa IT-alan ja kaupallisen alan opiskelijoita. Kehitysyhteistyöalan harjoittelijoiksi lähtee vaihtoon myös muiden alojen, kuten kasvatustieteiden, opiskelijoita", kertoi Jyväskylän AlESECin firmavastaava Tuomas Oikku. Hän muistutteli, että haku seuraavalle vaihtojaksolle on paraikaa meneillään; aikaa on 19. helmikuuta saakka. SUURLÄHETTILÄS Balachandra valisti puheenvuorossaan, että Intia on ikivanhan ja rikkaan kulttuurin maa, "historian äiti", jolla on ollut suuri vaikutus maailman kulttuureihin ja uskontoihin. Nykyaikaa lähettiläs muisti kehaisemalla maassaan viime vuosikymmenen alussa toteutettuja talousuudistuksia, joiden aikaansaama talouden kasvu osaltaan tuo uusia mahdollisuuksia harjoitteluun lähteville nuorille. Tuomas Oikku ja Jyväskylän AIESEOn puheenjohtaja Johanna Suoniemi teroittivat kuulijoille, että harjoitteluvaihto tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen kehittymiseen. Vaihtojaksolla nuori voi paitsi työskennellä, myös kehittää kulttuurisia tietojaan ja sosiaalista vastuutaan. Entäpä nuorten intialaisten vaikutelmat Suomesta? Arvind Krishnan kertoi, ettei tiennyt Suomesta paljoakaan ennen tänne tuloaan. Ketan Sawhneylla puolestaan oli jo entuudestaan suomalaisia ystäviä. Työskentely Suomessa on kestänyt vasta muutaman viikon, muita joitain mietteitä oli jo herännyt. "Suomalaiset ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat, jos minulla on ongelmia jossakin asiassa", pohti Sawhney •
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 TEKSTI: LEENA PIKKUMÄKI KUVA: JUHA KAUPPINEN u Opetusharjoittelu eli aineenopettajan pedagogiset aineopinnot ovat nyt puolivälissä. Tulevat tiedonjakajat kertasivat kokemuksia syksystään. Opinto-ohjelma on ollut kaikilla tiivis. "VÄLILLÄ O N RASKASTA, KUN KUULEE KOKO AJAN PALAUTETTA ITSESTÄÄN. ERO TAVALLISEEN LUUN O N YLIOPISTOLLA O N SAANUT OLLA IHAN RAUHASSA." "MITÄÄN MUITA opintoja ei ole voinut tehdä. Tuntien valmistelemiseen menee paljon aikaa", harmittelee Marko. Hänen pääaineensa on filosofia, joka on vielä melko uusi opetusaine. Niinpä opiskelijat ovat saaneet yhdessä suunnitella kurssin löyhän kehyksen puitteissa, mikä on tehnyt opiskelusta hyvin mielenkiintoisen ja positiivisen kokemuksen. O p e t t a jaksi opisk e l e v a t m i e h e t ovat koulutuksen m u u t a man prosentin vähemmistö, mutta f i l o s o f i väittää, ettei se ole haitannut. "Oman aineen ryhmässä on kolme miestä kahta naista vastaan, se auttaa". hän hymyilee. Norssin opettajat suhtautuvat harjoittelijoihin kollegoina ja ohjaus toimii tosi hyvin, Marko kiittää. Myös muut haastatellut yhtyivät kehuihin. Käytännön kokemus on mielekästä ja opettavaista. Matemaatikko Asta tosin epäilee, että Norssin oppilaat ovat tavallista kiltimpiä. Omasta opetuksestaan saa paljon palautetta opettajilta ja oman pienryhmän muilta jäseniltä. Englantia opiskeleva Satu on oppinut pitämään sitä hyödyllisenä. Tuleva äikänope Minna lisää: "Välillä on raskasta, kun kuulee koko ajan palautetta itsestään. Ero tavalliseen opiskeluun on iso, kun yliopistolla on saanut olla ihan rauhassa." Anu ja Asta iloitsevat, että harjoittelu ja pienryhmäopetus ovat virkistävää vaihtelua oman tiedekunnan arkeen, sillä matemaattis-luonnontieteellisen oppimiselämykset painottuvat laboratorioon ja massaluennoille. OKL:N luento-opetuksesta napistiin: vain vähän uutta asiaa ja paljon päällekkäisyyttä. Esimerkiksi Minnaa harmittaa, että jotkut OKLn luennot tuntuvat olevan aineenopettajille samoja kuin luokanopettajien koulutuksessa. Suuntaaminen puuttuu. Kun moOPISKEISO, KUN net ovat pääaineessaan jo gradua lopettelemassa, on ollut aika turhaa istua tieteenfilosofian luennolla, joka valmistaa proseminaariin ja jossa selitetään kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen eroja. Marko ihmettelee, että aineopintojen tutkimuskurssin kirjat olivat samoja kuin jo perusopinnoissa päntätyt opukset. Minna puolestaan kummastelee: "OKL ja Norssi eivät oikein tule k e s k e nään toim e e n , m o l e m mat haukkuvat toisiaan. Siltä a i n a k i n opiskelijasta näyttää." S a t u antaa reippaasti risuja tiedotuksesta. "Syksyllä kukaan ei tiennyt, minne pitäisi mennä." Ohjeet olivat epäselviä, vuodesta ei voinut muodostaa kokonaiskuvaa eikä tiedotuskirjasesta saanut selvää esimerkiksi suoritustavoista. Kevään osalta tiedotus näyttää parantuneen. "Toivoisin vielä, ettei enää tulisi yllätyksiä ilmoitustaululle: sinne ilmestyy listoja, joista moni saa tietää vasta liian myöhään, kun ne ovat jo täynnä." Hyvät kokemukset ovat Sadulla päällimmäisenä mielessä: Syksy alkoi projektilla, joka toimi sisäänajona systeemiin ja auttoi tutustumaan muihin harjoittelijoihin. Vuoden aikana oppii tekemään yhteistyötä. Aineiden välisiä yhteyksiä on aika vähän, mutta niitäkin kehitellään. Syksyisen teemapäivän aikana muodostettiin pienryhmiä ainerajojen yli. Enimmäkseen samaa ainetta opiskelevat ehtivät yleensä tavata vain toisiaan. Kaikki harjoittelijat kertoivat vannoneensa yliopistoon tullessaan, että heistä ei opettajaa tule. Realismi pehmentää asennetta, kun opiskeluvuodet kuluvat. Opettajan pätevyys tuo turvaa työmarkkinoilla: töitä löytyy ja palkka on hyvä. "Ja opetusharjoittelusta on hyötyä muillakin aloilla, joka paikassa joutuu jotain opettamaan", Anu tiivistää. • Tunkua aikan opeksi Pedagogisiin aineopintoihin pyritään soveltuvuuskokeen kautta. Kiintiöt rajaavat opiskelupaikat. Joidenkin kielien ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kiintiöissä kaikki halukkaat ovat päässeet l.i/ii. mutta esimerkiksi historian ja äidinkielen opettajiksi pyrkineistä on täytynyt joka vuosi karsia hakijoita reilusti pois. "Äidinkielen kiintiö tuntuu nyt olevan kovasti pinnalla, ja saattaa olla, että saamme lisää aloituspaikkoja ensi vuodeksi", opintoasiainpäällikkö Riitta Kesonen toivoo ja odottaa tulevan kokouksen päätöstä. Määriä on jo nyt lisätty edellisvuodesta saksassa, englannissa, äidinkielessä ja erillisiä opintoja suorittavien koulutuksessa. Kasvatustieteen ja yhteiskunnallisten aineiden kiintiöt ovat yliopiston pienimpiä, sillä niiden aineiden opettajat suuntautuvat aikuiskoulutukseen, eikä kysyntä ole yhtä suuri kuin peruskoulun ja lukion aineenopettajista. Pedagogiset opinnot tarvitsee suorittaa vain kerran. Jos opetusharjoittelun jälkeen opiskelee vaadittavan määrän sivuainetta, on senkin aineen pätevä opettaja. Peruskouluun vaaditaan 35 ja lukioon vähintään 55 opintoviikkoa. Opettajaksi pätevöitymistä ei kannata lykätä valmistumisen jälkeiseen aikaan, tutkimussihteeri Mari Piispa suosittelee. Erillisiä opettajan opintoja suorittaville on pieni kiintiö ja kovat pääsyvaatimukset: pisteitä lasketaan soveltuvuuskokeesta ja mm. lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoista. Täydet pisteet työkokemuksesta saa vasta viiden vuoden opetustyöstä. LEENA PIKKUMÄKI
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/20011 anarkismia tutkimassa TEKSTI: EERO PORVALI KUVA: JOUNI KOLUNKULMA 1990-LUVUN ALUN anarkisti on muuttunut 2000-luvun koitettua anarkismin tutkijaksi, ainakin Miikka Pyykkösen tapauksessa. Myös anarkismi ilmiönä on muuttunut, vai onko? Vuoden 1992 lopulla Miikka Pyykkönen esiintyy Jylkkärin sivuilla anarkistina, jolla on hyvin radikaaleja mielipiteitä suomalaisesta yhteiskunnasta ja vaikutusmahdollisuuksista. Hän kertoo kannattavansa syndikalistista, työväenluokan hallitsemaa yhteiskuntaa ja mellakointia, luokkavasiarintaa ja -kapinaa sekä työväen muodostamia neuvostoja. Nyt runsaat kahdeksan vuotta myöhemmin sosiologi Pyykkönen toimii Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkijana, joka gradussaan on tutkinut mm. anarkismia. Hänen viime keväänä valmistunut pro gradu -työnsä käsittelee vastakulttuurin identiteettiä ja representaation politiikkaa. Työ tarkastelee myös sitä, miten vaihtoehtoliikkeiden kentän, scenen, eli mm. eläinoikeus, anarkisti-, ja ympäristöliikkeiden, identiteetti mediassa ja viranomaisten lausunnoissa esitettään ja miten tämä vastaa liikkeiden-aktivistien omaa kuvaa. Enää Pyykkönen ei allekirjoita kahdeksan vuotta sitten muotoilemiaan mielipiteitä eikä tunnustaudu anarkistiksi, idealistiksi tai fanaattiseksi vasemmistolaiseksi, mutta ei toisaalta porvariksikaan. KUN PYYKKÖNEN 1990-luvun alussa lähti mukaan anarkistien toimintaan, oli Suomessa hyvin voimakas vanhakantaisvasemmistolainen anarkistiporukka, jonka ajattelussa yhdistyi taistolaisuus ja uusvasemmistolaisuus ja joka pyöritti radikaalia toimintaa ja toimitti Pyykkösellekin tutuksi tullulta Kapinatyöläinen-lehteä. "Jälkeenpäin tarkasteltuna se oli tavallaan merkitysten peliä, miten siinä anarkismista tuotettiin sellaista kuin se oli. Sen näki tietysti kovana juttuna kun oli itse sympatisoinut samoja asioita. Se puhetapa siinyi itselle ja sitä puhui kuin Kapinatyöläinen-Iehti, kun oli sisäistänyt ne slogani! niin hyvin", Pyykkönen muistelee. Pyykkönen oli aktiivisesti mukana joidenkin skenen liikkeiden, mm. Aniifan ja Suomen Anarkistiliiion, toiminnassa osallistumalla anarkististen lehtien toimittamiseen ja mielenosoituksien ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Nykyään Pyykkösen aktivistiajat ovat takana päin, ja anarkistien tilaisuuksissakin hän käy lähinnä moikkaamassa kavereita. "Välillä sitä säikähtää itseänsä, että millainen demari sitä itse on ja miten kauas on ajautunut 1990-luvun alun ajatusmaailmasta. Arvomaailmani on kuitenkin säilynyt osittain samana, mutta keinorepertoaariin, pyrkimyksiin tai itse aatteeseen en suhtaudu enää yhtä mustavalkoisesti tai idealistisesti." Tähän muutokseen ovat johtaneet yhteiskuntatieteelliset opinnot ja niiden Pyykkösessä aiheuttamien ajattelutapojen relativismi, ja tutustuminen akateemisempaan vasemmistolaisuuteen. Eikä Pyykkönen ole ainoa, joka on muuttunut, sillä anarkistipiireistä tuttuja kavereita tulee häntä tämän tästä vastaan laitoksen käytävillä. OLEMATTA TÄYSIN integroitunut muuhun yhteiskuntaan, anarkismi toimii nykyään osana yhteiskunnallista keskustelua. Liike on uudistunut ja muuttanut toimintatapojaan. Joissakin asioissa ollaan Pyykkösen mukaan muutettu suuntaa reilusti: "Anarkistit saattavat tietyissä tilanteissa kannattaa jopa joitakin hyvin voinuvaltiollisia toimenpiteitä ja mekanismeja, varsinkin vastustaessaan markkinataloutta, uusliberalismia ja globalisaatiota. Hyvinvointivaltiota tai valtiota ei nähdä enää pelkästään pahana tai monoliittina." Myös liikkeiden julkisuuskuvaa on muutettu tietoisesti: 'Typerä uho ja valmius militanttiuteen ovat kadonneet monestakin syystä. Yksi syy on varmasti, että mitä enemmän uhoat todella yksinkertaisilla lauseilla, sitä helpommin sinut tuomitaan edustamaan yhteiskunnallisesti marginaalista ilmiötä, eikä kannatuspohjaa löydy. Ei kukaan mene enää puhumaan sillä tavoin kuin itse kahdeksan vuotta sitten Jylkkärissä puhuin", Pyykkönen naurahtaa. Samoin kannatuspohjaa pienentää liian tiukka identiteetin määrittely, mutta nykyliikkeet ovat tämän asian suhteen liberaaleja. Lisäksi merkittävä muutos on tapahtunut anarkismin muuttumisessa kohti kokonaisvaltaista elämäntapapolitiikkaa, jossa kaikilla valinnoilla aina kasvissyönnistä ja pukeutumisesta lähtien on suurempi merkitys. Myös globalisaatio ja yliopisto ovat vaikuttaneet anarkismin kenttään ja tehneet siitä paitsi sofistikoidumpaa myös pirstaleisempaa. Identiteetti on aina poliittinen, neuvoteltavissa oleva ja kiinnittyy aina kysymyksiin määritellä sitä. Nykyanarkismi on tietoisempi identiteettien häilyvyydestä kuin aiemmin. Skencssä ei ole pysyviä identiteettejä, vaan ryhmien välillä voidaan hyppiä paljon. "Useat ihmiset kuuluvat moniin eri liikkeisiin skenen sisällä. Tämä kertoo postmodernin ihmisen identiteetin pirstoutumisesta ja ennen kaikkea siitä, että ryhmissä toimiminen on myös sosiaalista ja että on pyrkimys myös parantaa maailmaa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat kuuluneet yhtä aikaa jopa 17 liikkeeseen. Tämä johtaa siihen että sekä kollektiivista että yksilön omaa identiteettiä neuvotellaan koko ajan, kuten postmodernille ajattelulle on ominaista." • "VÄLILLÄ SÄIKÄHTÄÄ ITSEÄNSÄ, ETTÄ MILLAINEN DEMARI SITÄ ITSE O N JA MITEN KAUAS ON AJAUTUNUT 1990LUVUN ALUN AJATUSMAAILMASTA." Turbokapitalismi kohtaa sitkeät vastusta ja nsa JYVÄSKYLÄSSÄ PERUSTETTIIN tammikuun viimeisenä viikonloppuna Yhteisvastuun Suomi -kansalaisliike. Perustamisseminaarissa pidettiin puheita ja tehtiin ryhmätöitä. Ryhmätöiden aiheina olivat muun muassa se, kuinka kansalaisliikkeen verkosto laajennettaisiin ja kuinka ihmiset saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. "Suomea hallitaan pelolla, uhkailulla ja epävarmuudella", sanoo Eero Taivalsaari, 62 vuotta. Hän on journalisti, kirjailija ja työttömyyseläkkeellä oleva Suomen kansalainen. Hän on ollut mukana kymmenissä eri kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä. Jälleen on tullut aika yhden uuden perustamiselle. Yhteisvastuun Suomessa on mukana ihmisiä, joiden keski-ikä pyörii 50 vuoden paikkeilla. Monilla on vankka kansalaisjärjestötausta vuosien ajalta. Porukalla on selvästikin päällä sellainen henki, että asioihin on todellakin tultava muutos. Eero Taivalsaari toimii projektin sihteerinä. "On tärkeää, että perustamisseminaarissa saadaan luotua uskottava utopia, mihin sitten tulisi pyrkiä", Taivalsaari sanoo. Tärkeimpänä kohtana kansalaisliikkeellä on globalisaation vastustaminen. Kansalaisliike perustetuin, koska yhteiskunnassa ja maailmassa yleensäkin niin monet asiat ovat huonosti. Yhteisvastuun Suomiliikkeen hampaisiin joutuvat siis monet epäkohdat. Esimerkiksi Lipposen hallitus "on perseestä"; yhteiskunnassa kaikki hyvät jutut, kuten kirjastot ja muut sivistyslaitokset ajetaan alas ja nytkin elektroniikkateollisuuden 19 miljardin markan optiot jaetaan 2000 ihmisen kesken. "Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät", Taivalsaari toteaa. "Talouskasvusta huolimatta ihmiset voivat huonosti, ja useat porvaritkin ovat raivoissaan. Tätä menoa ei voi enää sietää". "Perseestä on myös SAK, sillä se on kiinnostunut ainoastaan niistä jäsenistään, jotka ovat työllistettyjä, työttömistä se ei pidä huolta. Alun perinhän työväenliikkeet kuitenkin perustettiin juuri pitämään huolta työntekijöistä kaikissa olosuhteissa". Aivan tarkkaan Taivalsaari ei halua vielä paljastaa mitä kansalaisliike tulee käytännössä tekemään. Selvää on kuitenkin jo tässä vaiheessa se, että "jotakin konkreettista" sorrettujen hyväksi tehdään. Aikeissa on ainakin mennä soppaja leipäjonoihin ja tarjota hädässä oleville jotakin aivan selvää, käsin kosketeltavaa apua. Yhteisvastuun Suomi haluaisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kristillisten järjestöjen ja nuorten radikaalijärjcstöjcn aktivistien kanssa. Nuoret tahtovat usein suoraa toimintaa, eivätkä ole niin innostuneista pitkäjänteisestä puurtamisesta kuin Yhteisvastuun Suomen porukka. Aktivistien mielenosoitukset näyttävät ainakin tv-kuvien perusteella päättyvän usein yhteenottoihin mellakkapoliisien kanssa. Aktivistit itse puhuvat salaliittoteorioista, mutta valtavirtalehdistö ei niistä innostu. "Mutta päinvastoin, niitä juuri pitää viljellä. Salaliittoja on ja vaikka minkälaisia. Voidaan hyvin kysyä keitä loppujen lopuksi ovat ne, jotka alkavat hulinoida mielenosoituksissa. Useimmiten kyseessä ovat provokaattorit, ja sitten saadaan sopivasti kansalaisille näyteltävää tv-kuvaa", Taivalsaari sanoo. Samana viikonloppuna STT otsikoi uutisensa "Mielenosoittajat polttivat autoja Zurichissa". •
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 MIKÄ IHMEEN TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN Mika Käki. Mari Koivisto. Kaksi ihmistä, kaksi tietä. "EPÄILYKSEN HETKIÄ? Joka viikko", vastaavat Mari Koivisto ja Mika Käki kun kysyn onko opintoihin ja töihin liittyvät ratkaisut koskaan herättäneet epävarmuuden tunteita. Pariskunta asuu tällä hetkellä Genevessä. Mikan ura on urjennut, mutta Mari odottelee latukonetta, joka alkaisi edes tampata latupohjia. Mari Koivisto valmistui Savonlinnan taidelukiosta 1992. "Kuvataide kiinnosti edelleen, mutta en ilennyt hakea alan kouluihin kun ei ollut sopivanlaisia vaatteita eikä murretta. Ne koulutkin kuulosti siltä, että olisi pitänyt olla jotenkin erityisen taiteellinen. Minä en sellainen kokenut olevani", hymyilee hän. "Filosofiasta kiinnostuin lukiossa elämänkatsomustiedon tunnilla ja _ ^ _ _ _ _ _ „ hain sitä lukemaan entiseen kotikaupunkiini Jyväskylään. Sivussa tein rääppeitä valtio-opista ja sosiologiasta", muistelee Koivisto. "Olin innostunut ja kiinnostunut, mutta jossain vaiheessa minua alkoi häiritä, kun porukat puhui lavallisista ihmisistä katsomatta itse kuuluvansa heihin." Onneksi olen löytänyt muuta tekemistä", sanoja säestää herakka nauru. Kokkikoulun rinnalla Koivisto aloitti opinnot Tampereen yliopistossa pääaineena Suomen kirjallisuus, sivuaineeksi valikoitui naistutkimus. "Nämä aineet vaan kiinnostivat minua. Olen kyllä sitten saanut kuulla, taisi olla jossain rekrytointipalvelun tilaisuudessa, että ainevalintani ovat olleet ihan tyhmiä ja että en ikinä tule työllistymään." Viime aikoina hän on tehnyt kaikenlaista keikkaa: Suunnitellut mainoksia, julisteita ja kuvituksia, suunnitellut ja päivittänyt www-sivuja, toiminut projektisihteerinä. Gradu Idströmistä on tekeillä. "URASUUNNITTELUA, MITÄ SE ON? URA ON AVAUTUNUT MITEN MILLOINKIN JA VENKOILEEHAN SE VIELÄKIN. OLEN VAAN TEHNYT NIITÄ ASIOITA JOISTA ITSE OLEN OLLUT KIINNOSTUNUT" NAINEN PÄÄTTI turvata selustansa ja hankkia järkevän ammatin. Syksylläl994 hän hakeutui kokkikouluun Pirkanmaan hotellija ravintolaoppilaitokseen Tampereelle. "Valmistuin kokiksi 1996, mutta en ole päivääkään tehnyt alan töitä, mikä on ihan hyvä, sillä olen ihan paska kokki, panikoin kun tulee kiire. GENEVEEN Koivisto päätyi avopuolisonsa mukana. Tämä sai töitä Cernistä, joka tunnetaan yhtenä maailman kärkipaikoista hiukkasfysiikan tutkimuksen alalla. Koska mies aikoinaan seurasi naistaan Tampereelle seurasi nainen nyt miestään Geneveen. "Onneksi on omaa tekemistä, suomalaisena naisena on hirveän vaikeaa sopeutua täkäläiseen hausfrau-kulttuuriin", toteaa Koivisto. "Cemillä tämä kotirouvasysteemi on vähän ongelmakin. Suomalaiset naiset eivät sopeudu hengailuun, usein vaimo hermostuu järkevän tekemisen puutteeseen ja sitten pitää palata Suomeen", liittyy keskusteluun mukaan Marin mies Mika. Hän tutkii keinotekoisia hermoverkkoja ja hajautettua laskentaa. "Keinotekoisiin hermoverkkoihin liittyy melkoinen määrä hypeä, mikä on aika ärsyttävää, ihmiset keuhkoavat asioista aivan kuin ne pelastaisivat maailman. Tai tuhoaisivat. Muuta ei tarvita, kunhan tekniikka on sellainen, ettei sitä oikein ymmärrä", murahtaa mies. Esimerkiksi fysiikka-analyysien tilastollisten laskentaohjelmien suorittaminen yhdellä laitteella kestäisi ikuisuuden. Jotta työ hoituisi nopeammin, ohjelmien suoritus hajautetaan useille, jopa tuhansille tietokoneille. "Mutkalliseksi prosessin tekee sekin, että koko tieto pitää myös tallentaa eri puolille maailmaa. Minun yhtenä tehtävänäni on miettiä, miten fysiikka-analyyseja voitaisiin helposti suorittaa tällaisessa hajautetussa ympäristössä", kuvailee Käki. Keinotekoinen hermoverkko puolestaan on tietokoneohjelma, jolle "opetetaan" jokin ongelma antamalla sille esimerkkisyötteitä ja niitä vastaavat oikeat vastaukset. Tutkija selventää: 'Vaikka kuva numerosta 4 ja oikea vastaus on sitten 4. Prosessissa on mukana hieman "sumeutta", joten verkko pystyy sopivasti koulutettuna tunnistamaan ehkä oikein myös syötteitä, joita se ei ole nähnyt aiemmin, vaikkapa sinun piirtämäsi nelosen." Keinotekoisten hermoverkkojen kouluttaminen on tietokoneelle perin raskas operaatio, syötettä pitää tolkuttaa sille tuhansia kertoja. Tässä kohden Käen kaksi periaatteessa hyvinkin erilaatuista tointa tulevat lähelle toisiaan: Ehkä tällaisenkin raskaan tehtävän suorittaminen onnistuisi paremmin hajautetusti, usealla koneella yhtäaikaa lehden. "Mitään ylen seksikästä tämä työ ei ole eikä yltiöromanttista kyberlai biopunkkailua", kuittaa mies kun viittaan yhteen teknoromantiikan alalajeista. "Arki on täälläkin arkea: aamulla töihin, puolilta päivin syömään, töitä, kahville, töitä, kotiin. Ja joka päivä." MARIN MIEHEN ura ei ole kulkenut sen selkeämmin viitoitettuna kuin vaimollaankaan. "Urasuunnittelua, mitä se on? Ura on avautunut miten milloinkin ja venkoileehan se vieläkin. Olen vaan tehnyt niitä asioita joista itse olen ollut kiinnostunut." Ensimmäiseltä ammatiltaan Mika Käki on ajoneuvojen entisöijä; sellaiseksi hän valmistui 1992 Ilmajoen käsija taideteollisuusoppilaitoksesta. "Ala vaikutti kiinnostavalta kun näin armeijassa mainoksen koulutuksesta. Kesätöissä Yhdysvalloissa 1992 oli mukavaa, mutta toiselle tekeminen palkollisena ei. Suomessa sillä taas ei olisi elänyt. Siis yliopistoon. Filosofiaa opiskelemaan", muistelee Käki. "En minä siitä mitään tiennyt, se vaan kuulosti hienolta, ja se olikin mielenkiintoista, mutta ei siitä minulle ammatiksi asti ollut. Sivuaineina tein psykologiaa ja taloustieteitä." "Vuonna 1994, kun Mari päätti lähteä Tampereelle kokkikouluun, hain minäkin sinne päin, ja pääsinkin opiskelemaan matematiikkaa Tampereen yliopistoon. Pian vaihdoin pääaineekseni tietojenkäsittelyopin. Sieltä valmistuin syksyllä 1999, graduni tein käyttöliittymistä." VALMISTUMISEN JÄLKEEN vanha haave ulkomaille lähtemisestä heräsi henkiin. "Niinimäen Marko, entinen työkaveri laitokselta, lähetteli täältä Cemistä viestiä, että taas tarvitaan porukkaa. Minä vastasin ja kuukautta myöhemmin luulin meneväni työhaastatteluun. Sen sijaan lapasinkin Ison Miehen, Ari-Pekka Hamerin, putiikkimme vetäjän, joka halusi vain varmistaa että sitten kanssa tulen tänne heinäkuun 2000 lopussa", myhäilee mies, "Ja tulinhan minä kun Marikin lupasi lähteä mukaan. Täällä ollaan tämän vuoden heinäkuun loppuun asti ainakin, siitä eteenpäin ei taas tiedetä. Katsellaan, katsellaan." •
• JYVÄSKYLÄN KAUPPAOPPILAITOS Aloita oma tiesi tulevaisuuden tekijäksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa! Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, • talouselämän ammattitaitoa • yrittäjävalmiuksia • kansainvälisyyttä • työelämäyhteyksiä Ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja yhteishaussa. Lisätietoja: Kauppaoppilaitoksen toimisto, Rajakatu 37,40200 JYVÄSKYLÄ Puh. (014)444 5800 Email: jkol@jypoly.fi tai työvoimatoimistoista MUSIIKIN AMMATTILAISEKSI JOENSUUSSA MUSIIKIN KORKEAKOULUTUTKINTO (180 OV) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Musiikin koulutus Rantakatu 3 1 . 80100 JNS Puh. (013) 267 5179, 267 5172 Sähköposti: musiikki@ncp.fi »OHJOIS-KMUALA.N Musiikkipedagogiikka. Antaa kelpoisuuden sekä musiikkiopiston että Musiikkialan toisen asteen opettajaksi (taidetai pop&jazzmusiikissa). Esittävä säveltaide. Antaa valmiudet musiikkialan vaativiin yhtye-, orkesterija säestystehtäviin taidetai pop&jazzmusiikissa. YHTEISHAKU 12.3. 6.4.2001 M U S I I K K I A L A N P E R U S T U T K I N T O (120 OV) Joensuun konservatorio Rantakatu 31, 80100 JNS Puh. (013) 267 5170, 267 5179 Sähköposti: konsa@pelu.jns.fi MUUSIKON KOULUTUSOHJELMA (taidemusiikki, pop&jazz, kansanmusiikki) Kolmevuotinen perustutkinto antaa hyvän pohjan musiikin korkeakouluopintoihin. Tutkinnon rinnalla voit suorittaa myös yo-tutkinnon. HAKUAIKA 12.3.-27.4.2001 Jylkkäri tulee raikkaana kuin kesäsade. ARKIAAMUN ROADMOVIE (OSA X) Komisario käski meidän seuraia linja-auloa, pidättää varkaan tai varkaat ja kuljettaa hänet lai heidät asemalle kuulusteltavaksi. Minä suoritan vain tehtävääni. Muistaakseni komisario puhui myös jotain mahdollisesta panttivangista. Mitä sitten' Ajattelin, että tämä neiti voisi hyvinkin kuulua lalkimmäiseen ryhmään. Soita komisariolle. Minä kieltäydyn vapauttamasta häntä ennen kuin saan käskyn ylemmältä taholta. Konstaapeli Tammen turhautuneen oloinen ääni huokaisi syvään. 9 JÄMSÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS Kouluta itsesi tulevaisuuden ammattilaiseksi! Jämsän seudun koulutuskeskus on nykyaikainen ja monialainen opiskelupaikka. Joustava opiskelutarjonta vastaa tämän päivän vaatimuksia ja mahdollistaa samanaikaisesti ammatin opiskelun ja urheiluvalmennuksen. Tekniikan ja liikenteen ala Ammattioppilaitos, Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski • Vaatetusalan perustutkinto, pukuompelija • Koneja metallialan perustutkinto, levyseppä-hitsaaja • Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja • Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja • Sähköalan perustutkinto, asentaja • Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja • Paperiteollisuuden perustutkinto, paperiprosessinhoitaja Matkailu-, ravitsemisja talousala Ammattioppilaitos, Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski • Catering-alan perustutkinto, palveluvastaava • Hotellija ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki • Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja sekä matkailuvirkailija Kaupan ja hallinnon ala Kauppaoppilaitos. Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski • Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi • Liiketalouden perustutkinto, merkonomi • Liiketalouden perustutkinto alkaa syksyllä 2001 myös ilta-ja monimuoto-opiskeluna (hakemukset suoraan oppilaitokseen) Luonnonvara-ala Metsäoppilaitos, Metsäkonekouluntie 14, 42300 Jämsänkoski • Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja • Metsäkoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan ja metsien monikäytön tutkintoihin valmistava koulutus Maatalousja puutarhaoppilaitos. Auvilantie 83. 42100 Jämsä • Maatalousalan perustutkinto, maatilayrittäjä • Luontoja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja, luontoyrittäjä • Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Sosiaalija terveysala Sosiaali-ja terveysalan oppilaitos. Auvilantie 81, 42100 Jämsä • Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (järjestetään soveltuvuuskokeet) • Välinehuoltajan ammattitutkinto 40 ov HAE KEVÄÄN YHTEISHAUSSA! JAMSAN SEUDUN KOULUTUSKESKUS puh. (014) 7492 411 www.jkouke.fi s-posti: koulutuskeskus@jkouke_.fi |f JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO OPISKELIJAVALINNAT 2001 Hakuajat opiskelijoiksi aikoville päättyvät seuraavasti: HUMANISTINEN TIEDEKUNTA to 17.5.2001 Kielija viestintäaineet, historia-, perinneja taideaineet INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA " tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala) • tietotekniikka (luonnontieteellinen koulutusala) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ' luokanopettajien koulutus ja lastentarhanopettajien koulutus " varhaiskasvatuksen maisterikoulutus " erityispedagogiikan, kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen koulutus LIIKUNTAJA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA " liikuntatieteiden koulutus ' terveystieteiden koulutus to 17.5.2001 pe 27.4.2001 to 17.5.2001 to 17.5.2001 to 17.5.2001 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA * biologia, kalabiologia ja kalatalous, ympäristötieteet, fysiikka, kemia.matematiikka, tilastotiede to 17.5.2001 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA to 17.5.2001 ' yrityksen taloustieteet, kansantaloustiede YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA to 17.5.2001 ' filosofia, psykologia, sosiaalityö, sosiologia tai sosiaaligerontologian linja, tilastotiede, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka Opiskelijavalintoja koskevat tiedot on esitetty yksityiskohtaisesti Jyväskylän yliopiston julkaisussa "Opas opiskelemaan aikoville 2001". Maksuttoman oppaan ja hakulomakkeet voi tilata osoitteesta: Jyväskylän yliopisto, Opiskelijapalvelut, PL 35, 40351 Jyväskylä tai Internetistä http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/hakutilaus.htmltai sähköpostitse opiskelijapalvelut@jyu.fi Automaattiset puhelinvastaajat (014) 260 1070 ja 260 1078 ovat käytössä 24 h/vrk, ja virka-aikaan vastataan puh. (014) 260 1074, 260 1075, 260 1073. Luokanopettajan koulutukseen hakulomakkeita voi tilata myös puh.(014)2601707. Hakulomakkeita pyydettäessä on aina mainittava, mihin oppiaineeseen tai koulutukseen hakija aikoo pyrkiä. H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTE POHJAN PARTURI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: Ma-Pe9-18 La Suljettu JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos Vastaa oikein ajan haasteisiin: Opiskele II -alaa A »orassa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta http://www.infotech.jyu.fi/ Tietojenkäsittelytieteiden laitos http://www.cs.jyu.fi/ Tietotekniikan laitos http://www.mit.jyu.fi/ Haku peruskoulutukseen päättyy 17.5.2001. tietotekniikan laitokselle myös 16.11.2001. Haku muuntokoulutukseen päättyy 30.3.2001. Lisää tiedekunnan kotisivulta! J Y V Ä S K Y L Ä 1 S ! N F O HELMIJA MAALISKUUN KONSERTIT Klassisromanttista Pe 23.2. klo 19 Taulumäen kirkko Hannu Lintu johtaja, lan-Erik Gustafsson sello Beethoven: Coriolan-alkusoitto, Schumann: Sello-konsertto, Mendelssohn: Sinfonia nro 1 80/60/40 mk Jyväskylä Pianokilpailu Ke 7.3.1 finaali ja to 8.3. H finaali Jyväskylän teatteritalo kio 19 Snumarö&n mtaröSato johtaja, Jyväsi korkeakoulun musiikin opisfc mk Mozartia maaliskuun iltaan Ke 21.3. klo 19 Taulumäen kirkko Ralf Kircher johtaja. P r eta« Inkinen viulu Mozart: Cosi fan tutte -aftusoitto, Mozart: Viulukonsertto nro 4 Mozart: Don Giovanni -alkusoitto, Mozart: Sinfonia nro 40 80/60/40mk Vanhasta ja uudesta maailmasta Ke 28.3. klo 19 Jyväskylän teatteritalo Hannu lintu johtaja. Anatoli Melnikov viulu Copfänd: Appalachian Spring, Barber: Viulukonsertto, Stravimky: Apollon musagete 80/60/40 mk •• : " ' y • •TlPPUPÄLVELU SOKOS puh. (014) 630 6 2 1 . • JYVÄSKYLÄN LIPPUPISTE puh. (014) 624 9 1 . • LIPPUPALVELU puh. 0600-10495 (4,95 mk/min+pvm) ja 0600-100-20 (20 mk/puhelu+pvm) www.lippupalvelu.fi • EUROMARKETIN NEUVONTA puh. (014) 411 9900 http://personal.inet.fi/musiikki/jkl.sinfonia J . J.| ;>•(_.• . I r T 7 ^ T T ^ i
• + I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 ff varjopääkkari T T KT UT Taksi-lal k Taksi tuo lyhyenkin matkan, mutta puhumalla pääsee pidemmälle. Näin eräs ystäväni mielellään retostelec. Tämän vastavalmistuneen insinöörikaverin mukaan hän sai puhumalla lisää opintoviikkoja tutkintoonsa viime tingassa, kun opiniotukilakkautus painoi päälle. Nyt heppu toimii yksityisyrittäjänä omassa toimistossaan, mutta hän ajelee vielä taksia. "Ihan pelkästään sen huvin eli työn sosiaalisuuden vuoksi." Moni ei varmasti haluaisi kuljetella vieraita ihmisiä ihan huvikseen. Taksinkuljettajat ovat kohdanneet viime aikoina työssään ikäviä asioita: uhkailuja, ryöstöjä ja jopa murhia. Tai nämä on ainakin nostettu nyt otsikoihin, kun taksimiehet ovat suostuneet puhumaan. Onhan vaarallisia ammatteja muitakin kuin vain taksinkuljettajan työ. Taksani ovat nyt vaatimassa autoihinsa muun muassa turvakameroita, väliseinää ja käsirautoja. Turvakamera kuulostaa lähinnä vitsiltä. Tauoilla kuljettajat voisivat täten vaikka vaihdella asiakkaittensa kuvia. "Katso mikä pakkaus oli kyydissäni." Tätä heppua ei kannata kyytiin ottaa. Vaikea tapaus." Autossamme on turvakamera -tarra tuskin lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun. Taksilla matkustaminen on monelle erityisesti opiskelijoille suuna herkkua, ainakin selvässä mielentilassa. Usein taksimatkaa seuraavana päivänä pää saattaakin olla kipeä ja muistikuvia itse matkasta ei ole. "Kenen kanssa matkustin ja minne?" "Kuka maksoi viului?" Ulkopuolisen seuraama yksityismatka ei olisi kovin houkuttelevaa. Käsiraudat ja muut turvavälineet ovat taksissa hyödyttämiä, kun hektinen lilanne iskee. Taksiautoissa on kuitenkin turvanappula, jota kuski voi painaa hädän hetkellä j o s ehtii. Äskettäin surmatun taksinkuljettajan autossa ei iätä nappia ollut, muna ehkä autojen hienosta varustelusta pilaisi taksityössäkin siirtyä kuljettajien huoltoon. Ihmisien kuljettaminen vaatii muiden palveluammattien tavoin tilannetajua ja ennen kaikkea itsensä ilmaisemisen taitoa. Kun asiakas kysyy lyhintä reittiä kohteeseen X, niin pitäisihän kuskin osata myös selittää se eikä vain heti painaa kaasua ja lähteä malkaan. Hiljainenkin kuski on ok, mutta asiakkaan halutessa kuljettajat voisivat jutellakin jotain eikä vain murahdella kysymyksiin. Small-talk ei valitettavasti ole suomalaisten taksimiesten alaa, vaikka puhumalla voi taltuttaa hankalankin asiakkaan. Vaikeiden tapausten varalta ja muutenkin henkisen hyvinvoinnin vuoksi kuskin kannattaisi myös opiskella psykologiaa. Ajossa näkee monenlaista, jota kaikennähnyt ihminenkään ei aina tajua. Datatekniikan avulla tiedetään kyllä helposti missä suharit liikkuvat, mutta heidän kokemuksensa ja näkemyksensä jäävät usein pimentoon. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI "Aleeee!" huudetaan nyt kirjakauppoissa. Kympistä ysiysiin raikuvat tarjoukset, joissa mainostetaan kirjahyllyn täytettä. Kirja on hieno ja klassinen esine jo sinällään, mutta mahdollinen muu käyttötarve kertoo sen todellisen arvon. Tarpeellisuus ei kuitenkaan aina opiskeli|an alehankintoja määrää, vaan alennusmyynneistä saattaa länteä mukaan turhuuksia sivukaupalla. "NELJÄ KOIRAKIRJAA, filosofinen teos Soren Kierkegaardilta ja väittelemisen taidon opas", listaa Kalervo ostoksiaan, joita vieläkin katuu ja selittää syyn: "Kierkegaardin opuksella halusin näyttää fiksummalta, ja koirakirjoista luulin, että ne sisältäisivät jokainen jotain uutta tietoa." Vahingoista viisastuneena Kalervo aikoo hankkia seuraavista aleista kantakirjan ja oikeata luettavaa kuten romaaneja. Humanistisia aineita opiskeleva Leena kertoo, että heidän kotonaan kirjahylly täyttyy autoalan käsikirjoista. Mies raahaa halpoja teoksia, jotka välillä päätyvät kierrätykseenkin. "Itse käytän kaverini varastoja ja ostan divarista teoksen, jos semmoinen mielenkiintoinen kohdalleni sattuu. Itse en kirjaalessa viihdy. Välillä vien mieheni ostoksia kierrätykseenkin, sillä meillä ei ole edes autoa", Leena paljastaa. Osa tämän hetken alekirjoista on ollut varattavissa ennakkoon kuukauden verran. Anu on ehtinyt tilata ja jopa noutaa jo kolme kirjaa: Pelon maantiede -romaanin, sarjakuva-albumin ja Pentti Saarikosken elämäkerran. Mitä Anu hyötyy näistä kirjoisia? "Eihän lukemisharrastukseen satsaaTEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI KUVITUS: JUHA KAUPPINEN minen ole koskaan turhaa. Ilse ostelen kirjoja huvin vuoksi, kun teen muutenkin paljon heräteostoksia." Sen sijaan Riinaa saa hieman herätellä koko kirja-aleaiheen tiimoilta. "Joskus runokirjan alesta ostanut" Katja taas jättää nykyisin kirjakaupat ja muut liikkeetkin käymättä, koska aikaa on liian vähän eikä kaupoissa käynti muutenkaan kiinnosta. "En ole koskaan kirja-alessa käynyt, joten en ole tajunnut niiden olevan käynnissä parhaillaan. Joskus jonkun kirjakerhon mainos on herättänyt kovasti kiinnostusta ja olen ollut lähellä liittymistä, multa yleensä hankin kirjani kirjastoista", myöntää Riina ja jatkaa: "Viime kesänä ostin kyllä Taiteiden yöstä kassillisen pokkareita, semmoisia klassikkoromaaneja. Se ei ollut kovin fiksu päätös. Halvat keittokirjat olisivat kuitenkin hyvä aleostos." ROMAANEJA JA runoteoksia ei kovinkaan moni luokittele hutiostoksiksi, vaan turhuuksien listalle näyttää pääsevän helpommin tietokirjamaisei teokset. Tosin Anna sanoo satsanneensa järkevimmin alessa ostaessaan 300 markan arvoisen, uuden sivistyssanakirjan 30 markalla. Hänen mukaansa alesta lähtee melkein joka kerta mukaan jonkinlainen mietelmälai runoteos: muita kirjoja lian ei Juuri vilkuile. "Jokainen ostamani teos on ollut hyödyllinen. Ajan myötä runokirjan arvo vain kasvaa, kun sen käyttökin lisääntyy. Oppikirjoja tai muuta tietoa sisältäviä teoksia voisi olla alessa enemmän ja uudempina versioina. Ehkä se houkuttelisi myös lisää opiskelijoita asiakkaiksi", mainitsee Anna. Mutta onhan kirja-alessa usein alennusmyynnissä muutakin kuin perinteisiä kirjoja. Esimerkiksi Jani kertoo ostaneensa niistä usein halvalla sarjakuvalehtiä. "Satsaan usein lasten kuvakirjoihin, joita saa muutamalla markalla. Niitä voi sitten jaella jouluna ja syntymäpäivinä tuttavien lapsille", kuvailee Laila kirjaalen hyötyostoksiaan. • Nationalismin värikäs iltarusko NATUSTEL1N kanahampurilaista Pariisin pohjoisen rautatieaseman, Gare du Nordin, edessä sijaitsevassa McDonaldsissa. Pöytään rojahti krapulainen nuori mies. Hän alkoi innokkaasti selittää edellisen päivän jalkapalloilun tapahtumaa. STADE DE FRANCELLA olivat kohdanneet ystävyysottelussa Ranska ja Englanti. "Ystävyys" sai edellisiltana samaisen aseman edustalla mielenkiintoisia muotoja, kun kansallisvaltioiden lipuilla varustetut nuoret herrat nujakoivat ja poliiseja oli ainakin yhtä paljon kuin muutakin väkeä. EN OIKEIN SAANUT nuoren herran aksentista selkoa ja kysyin, mistä päin Isoa-Britannia hän oli tullut. Tämä tärisevä multa vankkumaton Englannin maajoukkueen kannattaja kertoi tulevansa eräästä pikkukaupungista Belgian flaaminkieliseltä seudulta! KOMMUNISMIN MENTYÄ mailleen myös nationalismin iltarusko on alkanut helottaa taivaanrannassa. Urheilussa "jokaisen kansan oman maan" fin de siecle näkyy parhaiten. MONET PIIRTÄVÄT vielä kansallisvaltioiden pyhiä symboleja naamoihinsa, mutta niiden pyhyys on alkanut arkipäiväistyä, koska niitä piirreiään. Juodaan kaljaa, poltetaan pilveä ja heilutetaan Suomen lippua. JA KENELLE HEILUTETAAN! Monacolaisille "veronmaksajille": rallitai formulakuskeille, jotka mainostavat kansainvälistä tupakkamerkkiä ja ajavat monikansallisten autofirmojen tuotteilla. Mika Häkkisen voittoja juhlivat saksalaiset Mersun tehtailla, tupakkayhtiö West ja tietysti hänen pienen kotimaansa Monacon kansalaiset ja ruhtinas. Jari Litmasen taidoista iloitsevat hollantilaiset, espanjalaiset ja englantilaiset. Eduard Hämäläinen ja Wilson Kirvva jaksavat vielä taistella rakkaan kotimaansa puolesta kunnian kentillä. Hyvä Suomi! POLITIIKAN TUTKIMUKSEN päivillä tammikuun alussa puhuttiin kansallisuuden ongelmallisuudesta nykypäivänä. Suomensveitsiläinen Rolf Buchi esiiti hauskan ajatuksen, miten päästäisiin kansallisuuden tuottamista ongelmista: jokainen harjoittaisi kansallisuuttaan kotonaan, vähän niinkuin uskontoa ja seksiä, eikä toisi sitä kummemmin esille. TÄTÄ TAUSTAA vasten minua on hymyilyttänyt mm. Keskisuomalaisen yltiönationalistinen lapa Vauhkonen nimetä osastojaan "-suomalaisiksi". Aivan natiaistenkin sivut on nimetty "muksusuomalaiseksi". Miksi sitten nuorten sivut ovat "Syke" eikä "Nuorsuomalainen" ja ulkomaansivut eivät ole "Ulkosuomalainen" tai "Keskiulkomaalainen"? Miksi on "perussuomalaisten" puolue, muttei "perusulkomaalaisten" puoluetta? Tai "nuorulkomaalaisten" puoluetta? Siksipä tietysti, että koko kansallisuuden problematiikka näyttäytyy niissä housut kintuissa, nationalismin iliarusko peräpuolessa rusottaen. JOUNI VAUHKONEN +
• u ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 E I metsiS Monet suomalaislehdetkin kirjoittivat lyhyesti marraskuun puolivälissä Intiaa koko syksyn ajan kuohuttaneesta panttivankidraamasta. Kuvituksessa esiintyi yleensä koomisen näköinen runsasviiksinen, Intian kuuluisimmaksi metsärosvoksi kutsuttu Veerappan, joka oli heinäkuun lopulla tunkeutunut suositun elokuvanäyttelijä Dr. Rajikumarin kotiin ja vienyt hänet Etelä-Intiassa sijaitsevaan metsätukikohtaansa panttivangiksi. VUONNA 1945 syntynyt Koose Muniswamy Veerappan oli kymmenvuotias kun hän ampui kotikylänsä Gopinathamin lähellä norsujen salametsästäjän. Sittemmin Veerappanista itsestään tuli setänsä Sevi Goundcrin opastuksella salametsästäjä, joka oli tunnettu julmuudestaan myös ihmisiä kohtaan. "Kehityin niin taitavaksi, että muut salametsästäjät tulivat kateellisiksi. Sen takia minun piti alkaa tappaa myös heitä. Väijyin heitä metsässä, ammuin heidät ja pilkoin heidän ruumiinsa kirveellä palasiksi", Veerappan muisteli ainoassa antamassaan henkilöhaastattelussa vuonna 1993. VEERAPPANIN TERRORISOIMAN Karnatakan ja Tamil Nadun alueiden viranomaisetkaan eivät ole vuosien varrella säästyneet hänen joukkioltaan. Useita alueen metsänvartijoita on kivitetty ja ammuttu, ja vuonna 1992 Veerappan hyökkäsi Ramapumin poliisiasemalle ja tappoi viisi poliisia. Samana vuonna 15 poliisin ilmiantajaa kuoli Palar-sillalla Veerappanin toteuttamassa poliisiauton räjäytyksessä. Kaiken kaikkiaan noin 120 ihmistä on kohdannut loppunsa Veerappanin käsissä. Tosin hänen rikollisjoukostaan on vuosien varrella kuollut lähes yhtä monta jäsentä. Murhaamisen ohessa Veerappan on myös käytännössä tuhonnut Karnatakan alueen santelipuukannan kaatamalla ja myymällä puut, ja myös alueen norsukanta on harventunut arviosta riippuen noin 1000-5000 eläimellä Veerappanin joukkion harjoittaman salametsästyksen takia. Tosin nykyisin Veerappanilla on poliisiraporttien mukaan enää vain kymmenkunta apuria, ja lisäksi hän on sairastunut astmaan. Viime vuosina Veerappan onkin keskittynyt kidnappauksiin, joiden yhteydessä hän on epäsuorasti ilmaissui haluavansa Tamil Nadun viranomaisilta armahduksen. Viranomaiset eivät ole suostuneet tähän siitä huolimatta, että äänikaseteilla tulleissa viesteissä on ollut uhkauksia, joissa Veerappan sanoo murhaavansa ainakin 50 000 ihmistä lisää, ellei hänen vaaumuksiinsa suostuta. VEERAPPAN TEKI kuitenkin virheen kidnapatessaan Dr. Rajikumarin. Kuuluisat elokuvanäyttelijät ovat Intiassa lähes jumaliin verrattavia olentoja, joilla uskotaan olevan samanlaisia yliluonnollisia kykyjä kuin roolihahmoillaankin. 71-vuotiaan Dr. Rajikumarin lempinimeltään Karnatakan lempeä jättiläinen kidnappaaminen sai aikaan Veerappanin vastaisen kansanliikkeen, joka vaati oman sucsikkinäyttelijänsä vapauttamista. Yli kolmen kuukauden vankeuden jälkeen Veerappan vapauttikin vankinsa ilman että yhteenkään hänen päävaatimuksistaan olisi suostuttu. Tämän jälkeen Veerappan vetäytyi Kamatakan alueen metsiin kuten aina ennenkin, mutta tällä kertaa hän ei ehkä palaa. Tamil Nadun viranomaiset käynnistivät vuoden vaihteessa lähes 900 rajavartijan ja 3000 poliisiviranomaisen operaation, jonka ainoana tarkoituksena on saada Veerappan kiikkiin, elävänä tai kuolleena. Viimeisen metsärosvon aika saattaa olla ohi. • herra X toiseen Saako verot vähentää verotuksessa? Jukka Kuoppamäki on laulanut itsensä vuosien kuluessa suomalaisten sydämiin, mutta voiko jokin paikka olla yhtä aikaa sekä kuoppa että mäki? Ei voi. Eurooppalaiset ihmiset joutuvat uusien euroseteleiden takia hankkimaan uusia lompakoita, mikä maksaa. Tämän takia monet EU:n alueella asuvat väestöryhmittymät ovat vaarassa sortua mm. holtittomaan ltsesaastutukseen. On järjetöntä törsätä kaikki rahansa bingoon, kun sieltä voi voittaa korkeintaan puolikkaan poron ja kahvipaketin. Missä antimateriaa pitäisi säilyttää? Koska maamme nuorukaisilla on mahdollisuus suorittaa kansalaisvelvollisuutensa aseettomalla varusmiespalveluksella, heillä tulisi tasapuolisuuden nimissä olla mahdollisuus myös aseelliseen siviilipalvelukseen. Asiasta tulisi viipymättä valmistaa valistavia savianimaatioita. puhekuplat SATTUU WJM HARALD HIRMUINEN HS 20.1.2001 ..ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle että.. "Miehillä ei ole itseluottamusta sen enempää henkilöinä kuin sukupuolenakaan. Heidän täytyy aina todistaa tosi miehisyytensä, jota todellisuudessa ei ole olemassakaan." FIL.TRI, ROCKMUUSIKKO CILLIE RENTMEISTER, JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/1985 (20.3.1985). hämeenaho TUOREEMPAA TUSKAA ELI MITÄ HAUELLE TODELLA TAPAHTUI KESKI-SUOMALAlföto ^ l O M T a S S A : . SMiAVTA SANAAN TODENMUKAISET M M T C L H A T . OSA H: T u l e v a i s u u d e n musertwa painolasti HEI! KUKAS STNA «IET? M'MTÄT..40TEMKIkl Tl/TULTA Hmmfll. Joulukuusia m a r i s i t sinne luennolle,se o n k i n t e n t t i . Uusintaa* i t kehtaa tnf nn.3 . S«n seminaarihuoneessa tajuat jotakin, f e r u s t a o n i a i t u i s t a . -et f-arjaa kovassa maailmassa. JaalNrita ostaa uusi pikkut a k k i joskus .Two ")»ka on y l läsi suututtaa minua p i r u s t i
• + I B Jnäslnlä» Ylioppilaslehti 2/2001 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 Q HYVÄ PUHE MYKISTÄÄ JUHA KAUPPINEN Puhuminen purkaa patoja, rakentaa siltoja ja satuttaa tehokkaammin kuin mikään muu kommunikaation muoto. Todisteeksi kelpaa esimerkiksi Hitlerin puheiden merkitys nykypäivän Euroopalle tai antiikin Kreikan puhujamestarin. Demostheneksen, tarina. Demosthenes nousi puhevikaisesta rääpäleestä aikansa arvostetuimmaksi puhujaksi, joka päätettiin liian vaarallisena mielipidevaikuttajana vangita. Tähän puhujavirtuoosi ei toki suostunut, vaan riisti mieluummin itseltään hengen. + Tämä päivä täynnä puhetta VIESTINTÄ ON inhimillisen toiminnan perusta, yhteisten merkitysten luomista. "Väylä, jolla ihminen pystyy ilmaisemaan itseään, on viestinnässä", linjaa puheviestinnän lehtori Emma Suomalainen Jyväskylän yliopistosta. Ei siis ole samantekevää, mitä ihminen suustaan päästää. Kiinnostus suullisen ilmaisun taitoja kohtaan onkin kasvussa. Tämän voi lehtorin mielestä havaita esimerkiksi nykyajan yliopisto-opiskelijoita kuuntelemalla. "Olemme kantaneet pitkään historiallisia stereotypioita, joiden mukaan suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia, mutta enää siitä ci kannata puhua." Suomalainen tähdentää, että viestintä on vuorovaikutusta. Yleisölle esitetyn puheen perusteella ci puhujan vicstintäkyvyistä voi päätellä kaikkea: monet taidot tulevat esiin nimenomaan ryhmässä, keskustelussa muiden kanssa. SUOMEN KIELEN opiskelija Anna Räty on valmistumassa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Tuntumaa alan työhön, ja kouluikäisten nuorten puheeseen, hänelle on kertynyt yläasteella tehdyistä sijaisuuksista. Puhuttu suomen kieli voi Rädyn mielestä hyvin, ja kouluilla on tässä asiassa tärkeä rooli. "Puheviestintää, sekä yksin että ryhmässä, on tullut opetussuunnitelmiin hurjasti lisää. Opetuksessa korostetaan sitä, että kaikki uskaltaisivat puhua." Tähän pyritään luomalla posiitivista ilmapiiriä ja rohkaisemalla ujompiakin puhumaan. Silti osa jännittää esiintymistä ja kokee sen piinallisena, llmaisuopctuksessa on vielä kehittämisen varaa; paljon on kiinni opettajastakin. Rädyn mielestä nyt vapaaehtoisena ylioppilaskirjoituksiin tulleen puheviestinnän päättökokeen pitäisi olla pakollinen; tämä voisi vaikuttaa puheviestinnän opetusia lisäävästi jo peruskoulussa. Viestintäkasvatusta ei kuitenkaan saisi sälyttää vain äidinkielenopettajien harteille. "Myös muihin aineisiin liittyvää viestintää tulisi opettaa, jottei viestintäkasvatus jäisi irralliseksi osaksi opetusta". Räty pohtii. MARJA LUOKOMAA on Laukaan lukion abiturientti, joka aikoo ylioppilaaksi valmistuttuaan pyrkiä opiskelemaan journalistiikkaa tai puheviestintää. Hänen mielestään tämän päivän nuoret osaavat ilmaista asiansa varsin hyvin mikä tosin ei ole koulun ansiota. Ulospäinsuuntautuneisuus kehittää nuoren itseilmaisua paremmin kuin koulussa paperista luetut esitelmät. "Kanssakäyminen ihmisten kanssa auttaa, samoin vaikkapa se, että lukee paljon." Abin mielestä maailma näyttää sellaiselta, että itsensä esiin tuomalla pärjää elämässä. Teknologian täyttämässä nykymaailmassa tiet ovat kuitenkin monet. Esimerkiksi tekstiviestit ovat yhtä hyvä keino vuorovaikutuksessa kuin oikea keskustelukin; toisaalta uppoaminen tietokoneiden maailmaan voi heikentää sosiaalisia taitoja. Yleisesti ottaen nykynuoret kuitenkin osaavat sanoa sanottavansa. "Elämä on paljon vapaampaa kuin ennen. Puheenaiheet ovat vapautuneet, ja on lupa puhua melkein niistä vain. Tunnen hyvin vähän hiljaisia ihmisiä", naurahtaa Luokomaa. TUOMAS TIRKKONEN VAIKKAKIN SEKÄ Hitlerin että Demostheneksen ura päättyi surullisesti mistä voisi vetää omat johtopäätöksensä heidän hypnoottisiin sfääreihin ulottunutta puhumisen voimaa ei kukaan tohtine vähätellä. Puhumisen voimasta tekee poikkeuksellisen häkellyttävän ilmiön sen luonnollisuus. Ei ole juurikaan liioiteltua sanoa, että kenestä tahansa voi tulla hyvä puhuja. Taidon harjoittaminen ei vaadi keuhkoja kummoisempia varusteita tai toimintaan sopivia halleja, riittää kun avaa suunsa ja alkaa hölöttää. Harjoitus tekee tässä lajissa, jos missä, mestarin. Mark Twain on sanonut aiheesta osuvasti: "Hyvän, valmistamattoman puheen valmistamiseen tarvitaan ainakin kolme viikkoa." ME PIMEÄSSÄ pohjolassa syntyneet jäyhiöt tunnemme tietysti nyt palan kurkussamme: suomalaisia ei pidetä ainakaan mikäli stereotypioihin on uskominen -järin hyvinä puhujina. Sen enempää seurassa spontaanisti heitetty small-talk kuin valmisteltu, uhovoimainen tenhotuskaan ei ole meidän heiniämme. Tai näin meille on ainakin vuosikymmenten ajan uskoteltu. Jyväskylän yliopiston puheviestinnän lehtori Emma Suomalainen lyö kuitenkin jarrua tällaiselle itseruoskinnalle: "Suomalaiset vertaavat itseään liikaa muihin, kun pitäisi vaan luottaa oinaan tekemiseensä. Missään tapauksessa hyvän puheen pitäminen ei ole kansallisuuskysymys." Tämä ei silti tarkoita, että puhuminen olisi itsestään selvä taito: "Juuri sen vuoksi kun se (puhuminen) on meille niin arkipäiväinen asia, sitä ei hoksata yleensä problematisoida. Puhuminen on taito, jota voi määrätietoisesti kehittää", Suomalainen opastaa. Hän on ainakin tiettyyn rajaan saakka Mark Twainin lin|oilla puheen valmistelun suhteen: "Tutkimusten mukaan hyvinkin huolellisesti valmisteltu puhe vaikuttaa kuulijasta tiettyyn rajaan asti sujuvalta. Kun mennään tämän rajan yli, puhe taas alkaa muuttua tylsäksi spontaanius katoaa." VAIKUTTAAKSEEN omalta osaltaan suomalaisten kommunikointikykyjen kohenemiseen, Jylkkäri on päättänyt tarjota lukijoilleen ilmaisen mahdollisuuden parantaa omia puhumisen taitoaan. Mikään ci tunnetusti tue opetusta paremmin kuin hyvä esimerkki. Sen vuoksi hankimme kolme koekaniinia puhumaan annetusta aiheesta annetun mittainen puhe. Puheiden asiantuntevasta arvioinnista vastasi puheviestinnän lehtori Emma Suomalainen. Hänen arvostelukritecrinsä olivat selvät: "Puhetta valmistelevan henkilön pitää ehdottomasti tietää ja sisäistää, kenelle puhe pidetään ja mikä on puheen tavoite. Näihin tietoihin perustuu puheiden arvioiminen opetuksen ja koulutuksen yhteydessä." Kolme koepuhujiksi valittua henkilöä olivat dekaani Pauli Vuolle (yliopiston hallituksen jäsen), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYYn) hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko sekä suomenkielen opiskelija Anna Räty. Puheen tekniset kriteerit poimimme suoraan ylioppilaskirjoitusten uudesta toistaiseksi vapaaehtoisesta kokeesta, jossa henkilö pitää viiden minuutin puheen annetusta aiheesta kymmenen minuutin valmistautumisajalla. Puhesimulaaiiossanime mielenkiinto kohdistui erityisesti henkilöiden erilaiseen taustaan (yksi heistä on yliopiston hallinnosta, yksi ylioppilaskunnan hallinnosta ja yksi ns. riviopiskelija) sekä kykyyn hahmottaa puheen tavoite ja kohderyhmän erityisominaisuudet. Puheen kuvitteelliseksi kohderyhmäksi valitsimme joukon abiturientteja. Puhujien tavoitteena oli saada abiturientit rehellisin keinoin vakuuttuneiksi, että juuri yliopisto on se paikka, johon näiden tulee lukion jälkeen hakeutua. Puhujan oman harkinnan varaan jäi, kuinka paljon hän hehkutti yliopiston ominaisuuksia yleensä ja millaisen painon sai Jyväskylän yliopisto muiden yliopistojen joukossa. Seuraavassa on lyhyesti referoitu kunkin puhujan puhe ja Emma Suomalaisen kommentit niistä. Puheiden aloitukset ja lopetukset on kirjattu sanasta sanaan. Pauli Vuolle. PAULI VUOLLE, liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani, yliopiston hallituksen jäsen: "Hyvät abiturientit, miksi Jyväskylän yliopistoon kannattaa tulla opiskelemaan? Te varmasti tiedätte, että yliopisto on jo vuosien ajan ollut suosituin opiskelupaikka Suomessa." Aloituslauseen perusteella saattoi kuvitella, että puhuja on valinnut taktiikaksi yliopiston venailemisen muihin opiskelupaikkoihin. Yksittäinen kommentti yliopistojen suosiosta oli kuitenkin vain alkuherätys, Vuolteen todellinen teesi oli nimenomaan Jyväskylän yliopiston erinomaisuus. Tämä kuului muun muassa me-sanan runsaana käyttönä (meidän yliopisto, meillä Jyväskylässä jne.). "Suomalaisen sivistyksen juuret liittyvät monella tavalla juuri meidän yliopistoomme. Ensimmäinen suomenkielinen seminaari aloitti täällä 1863..." Tämän jälkeen Vuolle rakensi luontevan sillan menneisyyden ja nykypäivän välille. "Tietenkään yliopisto ei voi elää vain vanhoilla juurillaan. On tärkeää nähdä, että tältä kasvualustalta joka Jyväskylän yliopistolla on, nousee monitieteellinen maailma. — Meidän yliopisto on tunnettu siitä, että meillä on runsaasti erilaisia yhdistelmiä..." Emma Suomalaisen mukaan Vuolle tuntui joissain paikoin hiukan unohtavan kenelle hän puhuu: "Kuten hyvin tiedätte, meidän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa..." Tietävätköhän abiturientit edes mikä on tiedekunta? "Meillähän on yliopistossamme liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta, ja olen vakuuttunut siitä, että moni teistä opiskelijoista (!) on myös tähän tiedekuntaan hakeutumassa." Nämä hairahdukset voidaan kuitenkin ainakin osittain laskea lyhyen valmistautumisen piikkiin. Vuolle ei käyttänyt kymmenen minuutin valmistautumisajasiaan kuin hädin tuskin puolet. Suomalaisen mukaan tämä kuului puheessa toisaalta asiantuntevuutena. toisaalta taas jäsentely ei ollut kovin selkeä; tärkeimmät pointit jäivät pimentoon. Suomalaisen mukaan Vuolle oli parhaimmillaan viitatessaan ajankohtaisiin asioihin, ja työelämään: mihin opiskelulla tähdätään. Vuolteella oli siis asioihin hyvin kauaskantoinen ote. "Meillä on mahdollisuus myös hyvin vaihtoehtoisiin opintokokonaisuuksiin, jotka ovat tämän päivän työelämässä hyvin tärkeitä kun joudutaan joka tapauksessa kilpailutilanteisiin elämän eri vaiheissa." Vuolle sai Suomalaiselta kiitosta myös uskottavuudesta: kontrasti opiskelun hauskuuden ja velvollisuuden välillä teki kuulijalle sellaisen olon, että kyseessä ei ole epärealistinen mainospuhe vaan esille tuodaan kolikon molemmat puolet. Vuolleen lopetus ("Näillä eväillä: tervetuloa Jyväskylän yliopistoon!") oli, kuten kahdella muullakin puhujalla, tylsähkö, tavanomainen. Suomalaisen mukaan "ei voida olettaa että puhuja seisoo puheen aluksi tai lopuksi päällään, mutta peruskohtcliaisuuden tilalle voisi ainakin yrittää keksiä jotain kiinnostavampaa kun kyseessä on tällainen yleisö". M a r i Kokko. MARI KOKKO. JYYn hallituksen puheenjohtaja: "Hei kaikki! Muistan kun itse olin samassa tilanteessa, kuin te nyt." Tämä oli Suomalaisen mukaan hyvä aloitus. Kuulijoille tuli välittömästi sellainen olo, että tuo tietää meidän tilanteen. Lisäksi Suomalainen antoi cntyista kiitosta siitä, kuinka innostunut Kokko tuntui olevan aiheesta (tämä oli merkittävää erityisesti, koska yleisö oli vain kuvitteellinen). Suomalaisen mukaan Kokon käyttämät termit olivat myös hyvin arkipäiväisiä ja ymmärrettäviä, millä hän osoitti ottavansa huomioon kohderyhmän ominaisuudet. Seuraavaksi Kokko korosti lukion antamaa yleissivistävää opetusta ja tähdensi, että sitä ei kannata heittää hukkaan; juuri yliopistossa tämä oppi tulee hyvään käyttöön. Eli hän pohti yliopiston asemaa yleisesti eri opiskelumahdollisuuksien joukossa, ennen kuin siirtyi korostamaan nimenomaan Jyväskylän yliopiston erinomaisuutta ja erityispiirteitä "Meiltä voi valmistua jumppamaikaksi, toimittajaksi, muusikoksi. Ovet on avoinna ihan mihin vaan. —Jyväskylä on eräänlainen osaamiskeskus liikunnan ja terveystieteen ja IT-alan puolella. Myös kansainvälisyys on Jyväskylän yliopistossa silmiinpistävää; meillä on todella paljon vaihto-opiskelijoita." Emma Suomalaisen pettymykseksi sekä Kokko että viimeisenä puhunut Anna Räty käyttivät vain vähän hyväksi ns. ikäetuaan verrattuna dekaani Vuolteeseen. Eli suoran käden tietoa opiskelijan omista kokemuksista tuotiin esille vain vähän. Kokolla kommentointi opiskelijoiden arjesta jäi pariin ympäripyoreään lauseeseen: "Jyväskylässä opiskelijaelämä on todella vireätä. Kukaan ei tule jäämään ilman kavereita eikä tekemistä." Kokon lopetus ('Tervetuloa vaan monipuoliseen ja vireään Jyväskylän yliopistoon") oli kuin toisinto edellisen puhujan lopetuksesta; erona oli vain rennompi, vähemmän virallisempi ote. ANNA RÄTY, riviopiskelija: "Hyvät abiturientit, teillä on edessänne yksi elämänne tärkeimmistä ratkaisuista: opiskelupaikan valinta." Kolmas puhuja, Anna Räty, puhui lyhimpään, vain noin kolme minuuttia. Hänen puheensa oli myös tästä valikoimasta selkein ja helpoin seurata. Suomalaisen mukaan Rädyn puheessa oli runsaasti "hyviä perusteluja oman asian puolesta". Räty myös havainnollisti puhettaan kielikuvilla; kieli oli värikästä: "Jyväskylää on sanottu Suomen Ateenaksi, ja ehkäpä kaikki tiet vievätkin Jyväskylään." "Mikään lie ei ole teillä poikki, jos valitsette koulutuspaikaksenne yliopiston." Runsas miksi-kysymysien käyttö puhumisen lomassa herätti kuvitteellisen kuulijalauman ajattelemaan asioita, ja rytmitti muutenkin puhetta oivasti. Moitteita Suomalainen antoi Rädylle virallisesta ja muodollisesta esiintymistavasta. Kuulija olisi ehkä odottanut enemmän omien esimerkkien esille tuoAnno Räty. mistä. Mikä olisi tuore näkökulma? Mitä kuulijat eivät ole tulleet ajatelleeksi? Rädyn lopetusta ("Edessänne on rajattomat mahdollisuudet tulevaisuutta vanen. Tervetuloa Jyväskylään.") Suomalainen kommentoi samalla lavoin kuin muidenkin puhujien: ennalta-arvattava. SUMMA SUMMARUM Puheviestinnän lehtori Emma Suomalaisen mukaan jokainen puhuja suoriutui erittäin vaativasta tehtävästä erinomaisesti. Jopa niin hyvin, että arvosielukriteereitä jouduttiin tiukentemaan jälkikäteen, jottei arvostelusta olisi tullut pelkkää kehumista. Suomalainen ei myöskään väsynyt korostamaan aloituksen ja lopetuksen merkitystä puheelle. Yksinkertainen perussääntö kuuluu näin: "Aloituksella herätetään kuulijoiden mielenkiinto, lopetuksen on jäätävä mieleen." Lisäksi Suomalainen sanoi, että koska kaikki kolme puhujaa painottivat juuri Jyväskylän yliopiston erinomaisuutta olisi kannattanut tehdä konkreettisempia vertailuja eri yliopistojen välillä. Jos kehutaan Jyväskylää, on varma, että kuulija vertaa sitä mielessään muihin kaupunkeihin ja niiden yliopistoihin. Tämä vertailu kannattaisi tehdä kuulijan puolesta, jolloin ei jäisi epäselväksi, mikä täällä on paremmin kum muualla. • EMMA SUOMALAINEN, puheviestinnän lehtori: "Itse puhe on vain jäävuoren huippu. Suurin lyö tehdään ennen sitä: mietitään, mihin pyritään ja mitä sanotaan." "Hyvä puhe on kuuntelijan tavoittava, huolellisesti ja taitavasti suunniteltu, siinä on selkeä tavoite ja, mikä tärkeintä, hyvä sisältö." "Sisältö ja muoto ovat hyvässä puheessa tasapainossa keskenään. Kuitenkin, jos sisältö puhuttelee, voi puhe koskettaa kuulijaansa, vaikka se olisi esitetty huonosti. On kuulijan oma moka, jos antaa pelkän muodon hämätä." +
• KB Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 1 L O U N A S 1 1 1 1 6 MA 12.2. • Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöyiään. • Myös vceaanivaihtochto joka päivä. MA 12.2. KE 14.2. PE 16.2. MA 19.2. TI 20.2. TO 22.2. Pastaa kasviskasiikkeella Aurajuustokiusaus Pcrunaohukaiset Pinaattiohukaiset Kasvissosekeitto Kesäkurpiisa-currypala Riisiapyörykät Täytetyt jauhelihaohukaisct Kasviskaalilaatikko Uunimakkara Jauhelihepihvi, tomaattikastike Lohikiusaus Paistettu lohi, tanarkaalke Sitruunasei Kaalilaatikko Paisteltu kala, purjokastike Tonnikalakastike, spaghetti Kanarisotto Nakkikeitto Maksaa kermakastikkeessa TI 13.2. TO 15.2. KE 21.2. PE 23.2. Sienirisoito Kasvispihvit o y o g o i o l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kukkakaali-sienipaistos Kasvisjuustokastike, spaghetti Makkaralasagne Broilerpastapaisios o y o g o i o l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tulinen lihapala Jauhelihakastike, spaghetti Kanaa mango-himajakasiikkccssa Burgundin lihapata o y o g o i o l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Värikäs uunikala Juusto-broilerkepakoi o y o g o i o l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA UUTUUKSIA KAMPUS KIRJASTA Vilkuna (toim): Näkökulmia museoihin ja museologiaan. (Ethnos toimite) Miksi ja kenelle museotyötä tehdään? 112 mk Tapper (toim): Me median maisemissa. Reflektioita identiteettiin ja mediaan. (Paimenia) -Sisältää:eksotiikkaa, kyborgeja, vähemmistöjä, sukupuolta,primetimea, informaatioaikaa, nomadisia siirtymiä ja mediasubjektin eikä tässä vielä kaikki... 145 mk Giroux, Mclaren: Kriittinen pedagogiikka. (Vastapaino) Kenen tulevaisuutta, tarinaa ja intressejä koulu representoi ja rakentaa ? 142mk Juuti: Johtamispuhe. (PS-kustannus) Kampus Kirjan raati ei ehtinyt arvioimaan kirjaa määräajassa. Lue ja arvioi itse! 350 mk Saarti: Itsari, (sharda) "Ihmettelin aina, kun ihmiset sanoivat pelkäävänsä kuolemaa. Minä pelkäsin elämää.". 90 mk Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa t i f f f r i \ _ 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaattLfi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola VYllhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 OTA ASKEL, TULE OPISKELEMAAN ALAJÄRVELLE LUONNONLÄHEINEN AMMATTI !!! Tieto muuttuu osaamiseksi Alajärven ammatti-instituutissa MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO 3v. koodit 850 (pk), 878 (yo) maatilayrittäjä PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO 3v. koodit 8 5 1 (pk), 8 7 9 (yo) viheralan koulutusohjelma, puutarhuri kukkaja puutarhakaupan koulutusohjelma, puutarhuri puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri LUONTOJA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO 3v. koodit 174 (pk), 278 (yo) ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja luontoalan koulutusohjelma, luontoyrjttäjä / luonto-opas PUUALAN PERUSTUTKINTO 3v. koodit 863 (pk), 891 (yo) puusepän koulutusohjelma, puuseppä sahateollisuuden koulutusohjelma, teollinen hirsirakentaminen MAASEUTUYRITTÄJÄLINJA 1v. Haku suoraan oppilaitokselle. HAE YHTEISVALINNASSA 1.2.-16.2.2001, PERUSKOULUN PÄÄTTÄVÄT 5.3.-23.3.2001 Tutkintokoodit mainittu yllä, oppilaitoskoodi 1701. Vapaa-aikaan monia mahdollisuuksia: ratsastustalli, jossa voit myös suorittaa vapaavalintaisia opintoja, liikuntahalli, musiikkiopisto, aikuislukio, kerhotoimintaa ym. Huomio! Meillä voit suorittaa myös kaksoistutkinnon. ALAJÄRVEN AMMATTI-INSTITUUTTI Kurejoentie 390, 62710 KUREJOKI puh. 06-557 721 internet: www.japo.fi/aai sähköposti: aai@aai.alajarvi.fi A A L A J Ä R V E N A M M A T T I I N S T I T U U T T I Jyväskylän yliopiston ylioppiloskunto p haettavoksi Liikuntaprojektisihteerin osa-aikaisen toimen Palkattavan projektityöntekijän tehtävänä on organisoida maaliskuussa jäljestettävä yliopiston liikuntapäivä. Työtehtävät ojoittuvot ajanjaksolle 19.2. 18.4.2001. Tehtäviin kuuluu liikuntapöiväjöijestelyjen ohella osallistua myös muun JYYn liikuntatoiminnan järjestelyihin, mm. liikuntavaliokunnan vaelluksen toteuttaminen. Projektin palkkio kokonaisuudessaan on 55 % palkkaluokasta AI yhden kuukauden ajolla, eli 4050,75 mk. osoittaa JYYn hallitukselle, Keskussairaalantie 2, 40600 JKl, maanantaihin 9.2.2001 klo 12.00 mennessä. Kuoieen tunnus "liikuntaprojekti". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Kaisa Peltola, kapeltol@st.jyu.fi, p. 050-5143801 ja hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko, tatsi@st.jyu.fi, p. 040 5212124 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on noin 10 700 jäsenen muodostama yliopistolailla (645/1997) säädetty julkisnikeudellinen yhteisö, jonka tarkoh tvksena on oh jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta harjoittaa varsinaisen palveluja edunvalvontatehtävien lisäksi kiinteistö-, liikejo asuntolatoimintaa. Ylioppilaskunta-konsernin liikevaihto on vuonna 2001 noin 60 mmk jo konsernitase on noin ISO mmk. Ylioppilaskunnan palveluksessa on keskimäärin SO työntekijää. kainous kevät 2001 6.2. intohimon laki. almodovar. espanja 1986. k-16. 13.2. mutta kuka murhasi harryn. hitchcock. usa 1955. 22.2. u2 rattle & hum. joänou. usa 1988. s. (elokuvan jälkeen bändi-ilta) 27.2. pane mua. despentes & trinh-thi. ranska 2000. k6.3. kirsikan maku. kiarostami. ii-an 1996. s, 13.3. peeping tom. powell. englanti 1960. k-14. 20.3. rakkaudella maire. aaltonen, suoni" 27.3. gonin. takashi.japani 1 esitykset kello 19, liput 20y VJ,
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 ffl Luontokuvaajan sapiskat NYKYMENOLLE Hannu Ahosen valokuvanäyttely Sinulle sanelee selväkuvaisen tuomionsa nykyihmisen luontosuhteelle. Parikymmentä kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen elävä metsän erakko julistaa kuvillaan, että olemme osa luontoa, ja se minkä sille teemme, teemme myös itsellemme. HANNU AHONEN on luontokuvaajana vanha konkari. Harrastus virisi jo nappulavuosina. Veri veli metsään ja kamera liittyi luontevasti seuraan heti, kun rahat ensimmäiseen järjestelmäkameraan ja teleen oli saatu vanhemmilta ruinattua. Sittemmin kuvausharrastus hiipui vuosikymmeneksi. Ammatiksi muotoutui toinen nuoruusvuosien harrastus, eläinten täyttäminen. Mies haki ammattipaperit Helsingin luonnontieteellisestä museosta ja on toiminut sen jälkeen alalla yksityisyrittäjänä sekä luonnontieteellisellä museolla työllistettynä Jyväskylässä. "Kuvasin silloin paljonkin luontoa, mutta se on niin valheellista. Kun aina pyritään esittämään neitseellistä luontoa. Ne eivät kerro ihmisen kädenliikkeistä. Minua ei enää kiinnosta sellaisten kiiltokuvien ottaminen. Haluan kuvilla kertoa kokonaisuudesta. Sitä kautta aukeaa syvempi kieli, joka voi viedä ihmistä syvemmälle tasolle, jossa maailma aukeaa uudella tavalla." JOITAKIN VUOSIA sitten Hannu Ahonen löysi pensselit. Henkisen etsimisen ja löytämisen myötä sisäisiä ajatuksia, tuntoja ja näkyjä oli saatava kankaalle tai Ahosen tapauksessa usein vahalla käsitellylle banaanilaatikon pohjapahville. Monet näistä, samoin kuin osa hänen t y ö s t ä m i s tään shamaanirummuista paloivat sittemmin uunissa myöhempien sisäisten prosessien seurauksena. Ainakin yksi maalauksista on kuitenkin säilynyt ja esillä Sinulle-näytteiyssä. Pensselit ja väri -työskentelyn myötä myös valokuvaus tuli pikkuhiljaa uudestaan mukaan kuvioihin. Kohteena olivat Ahosen pihallaan kesyt tämät oravat. Tästä työstä mies sai viime syksynä kansainvälisiä tunnustusta voitettuaan BBGn arvostetussa luontokuvakilpailussa toisen palkinnon sarjassa urbaani luonto. Palkitussa kuvasKaikki kaunis täällä ristiinnaulitaan, väittää luonnonkuvaaja Hannu Ahonen. Hänen kauneutensa on tehty kuolemista ja Onko meillä elämän vai kuoleman kädet -teokset (oikealla) ovat Ahosen taiteellisia kannanottoja. TEKSTI: VEGA VON AHOSKUVA: REETTA JOKINEN sa yksi oravista kurkistelee kuuraisen ikkunan takaa. Saamaansa tunnustusta ja Lontoon malkaa taiteilija ei kuitenkaan omakohiaisesti noteeraa. "Siellä oli juhlia, muna ei iässä ole mitään syytä juhlia. Se on oikea itsekkyyden sara. Mutta kai sitä tunnustusta välillä tarvitaan, että joku oltaisi sun sanomas tosissaan. Täällä pitäis olla meriittiä ja titteliä kauhea kasa, että sut otetaan vakavasti, että sää olisit jotain." Toinen Hannu Ahosen lempiaiheista on lapsi luonnossa; näissä kuvissa mallina on usein hänen oma tyttärensä Minnea. Lapsi ja luonto -kuvat muodostavat kuvakollaasien rinnalla toisen osan Sinulle-näyttelystä. Taiteilija itse luonnehtii tätä yritykseksi kuvata luonnollista luontosuhdetta. "Lasta ei ole repäisty irti luonnosta. Se kulkee siellä oikealla lailla, silmät avoinna. Kaikki on uutta ja ihmeellistä. Se ei tuhoa, eikä käytä mitään yli tarpeiden, mutta näkee kauneuden. Tuossakin kuvassa lapsi halaa puuta, ja se on tavallaan surullista, koska me aikuiset ollaan niin kauhean kaukana siitä. Kaikilla on ikävä koliin, rakkauteen. Nää työt on pontcja mullekin palata kotiin." Jyväskylän luonnontieteellisessä museossa esillä oleva näyttely on tyylillisesti selkeästi julistava näyttely. Eikä sanomaa tarvitse kaivaa kiven alta, vaan se hyppää suorastaan katselijan silmille. Tarkoituksena onkin antaa henkilökohtainen puhuttelu, mistä myös näyttelyn nimi Sinulle. "Kaikki tuli yhtenä iltana ja sen jälkeen tää on ollu vaan työtä. Lopuksi huomasin, että olen takonut itsestäni tyhjän. Sun pitää pistää itsesi peliin, että löydät täältä näyttelystä itsesi. Nythän ihminen luulee, että on erillään luonnosta. Mutta kaikki, mitä se tekee luonnolle, se tekee itselleen. Siitä tää näyttely kertoo. Kun toisaalta löydät itseäsi, niin kunnioitat ja säästät elämää. Yrität kulkea pehmeästi ja kuluttaa vähän luonnonvaroja, koska ne on sua itseäsi. Etkä pilko enää itseäsi pahemmaksi." Kollaasi Hänen kauneutensa on tehty kuolemista on voimakkaasti kantaaottava. Voimakas on myös julistajan oma kommentti työstä. 'Tuo nainen turkki päällä, se on niin turhamainen, sen takia on tapettu valtavasti kettuja. Silli se saattaa illalla mennä lukemaan lapselleen satukirjaa, jossa kerrotaan ketuista. Eikö siinä oo aikamoinen jyrkkyys? Se kertoo lapselleen, kuinka ketut on ihania ja nauraa hykertää mukana ja silti kantaa sisällään kauheaa kuolemaa." Kuvakollaasien käyttö ei ole kovin tyypillistä luonnonkuvauksessa. Useamman kuvan yhdistelmällä Hannu Ahonen kuitenkin uskoo voivansa kertoa enemmän. "Esimerkiksi tämä kollaasi Kun metsä viedään pois, he kaikki kuolevat. Jos mulla olisi tässä vaan kaunis kuva metsästä, niin mitä se tästä metsien todellisuudesta kertoisi. Siinä ei näkyisi ihmisen vaikutusta. Tässä työssä kaikkien eläinten kohdalla on risti, koska ne kaikki kuolevat, kun metsä kaadetaan. Onko meillä varaa elää näin, että meidän lapsille ei jää mitään. Että ne eivät tiedä, mitä on linnunlaulu puussa, miltä tuntuu mennä veteen uimaan tai miltä kukat tuoksuu." Näyttelyn vaikuttavimpia töitä on Kuolema kuittaa univelat. Siinä liekit loimuavat sivuilla, uhkaava sinisyys vallitsee ylhäällä ja keskellä kelluvat kuolleet särjet veden pinnalla. Työ kuvaa sitä päätepistettä, johon ihminen on toiminnallaan itsensä ajanut. Kerskakulutus on tehnyt tehtävänsä. Onko tämä meidän tulevaisuutemme? Onko meillä ihmiskuntana ja planeettana vielä toivoa? "Olin hämmästyksissäni itsekin, että mitä tästä työstä tuli. Siinä on ilmaa, vettä, tulla ja tyhjyyttä. Tätä on vaikea pukea sanoiksi, mutia toivo löytyy sydämestä, ja sydämessä on muutoksen avain. Jokaisen ih"TÄÄLLÄ PITÄIS OLLA MERIITTIÄ JA TITTELIÄ KAUHEA KASA, ETTÄ SUT OTETAAN VAKAVASTI, ET SÄÄ OLISIT JOTAIN."
• JH Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 pianissimo KIRJALUSUUSGURUJEN KAKSI VUOSISATAA Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta lainaksi saatu näyttely Tieteestä elämys professorit ja kirjallisuus on helmikuussa esillä Jyväskylän yliopistossa. Näyttelyyn on valittu lähinnä Helsingin yliopiston kotimaisen sekä yleisen kirjallisuustieteen professoreita, joiden yksityisarkistoa, käsikirjoituksia, kirjeitä ja kuvia on Kirjallisuusarkiston kokoelmissa. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut Raija Majamaa; graafinen toteutus on Marja Vehkalan. Esillä on aineistoa vuosilta 1800-2000, ja kirjallisuusprofessorien kirjo ulottuu Turun akatemian H.G. Porthanista Leena Kirstinään. Mukana ovat myös Elias Lönnrot, August Ahlqvist, Julius Krohn, V. Tarkiainen. Lauri Viljanen. Rafael Koskimies, Annamari Sarajas ja Kai Laitinen. Näyttely esittelee tieteenalan kehitystä antiikin kulttuuriperinnön tulkinnasta sisällöntuottamiseen. Tieteestä elämys -näyttely A-rokennuksen ola-aulosso 1 .-28.2. Avoinna mo pe klo 8-16. 9. YO YLAKAUPUNGILLA Yläkaupungin yö -festivaali järjestetään taas keväällä Jyväskylän yläkaupungilla. nyt jo yhdeksättä kertaa. Lauantaina 26. toukokuuta pidettävä tapahtuma kestää iltapäivästä seuraavaan aamuun, ja ohjelmassa on elävää musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia, kuvataidetta, performansseja ja luentoja. Myös Jyväskylän yliopiston eri laitokset esittäytyvät. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Yöhön esiintyjiksi haluavien tulee maaliskuun loppuun mennessä ottaa yhteyttä Yläkaupungin Yö -yhdistykseen. Yhteydenotoissa pyydetään kertomaan suunnitellusta ohjelmanumerosta ja sen esittäjistä. Bändeiltä toivotaan näytteeksi myös äänitettä (cd tai demonauha). Esiintyjille on luvassa talkooateria, ja kauempaa tuleville pyritään korvaamaan matkakuluja. Yhteydenotot: Ylökoupungin Yö ry/ Markus talvalo, Johonna Rossi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1,40100 Jyväskylä. Puh. 014-624 968,014624 815. E-moil: markus.totvala@ikl.fi; iohannarossi@hotmail.com http://www.mediakettu.jiop.fi/yoyo/ KOTIMAISTA LEFFAVIEHKEYTTÄ KERRAKSEEN Jyväskylän viidennet Kettupäivät tarjoaa kunnon apajat uudehkosta kotimaisesta elokuvasta kiinnostuneille. Helsingistä mallia saaneessa tapahtumassa esitellään vuosien 1999 ja 2000 elokuvia. Ohjelmistossa on yhteensä yli 40 suomalaista elokuvaa ja -videota, joiden joukossa pääpaino on lastenelokuvalla. Esittelylistalla on myös dokumentteja, pitkiä ja lyhytelokuvia sekä musiikkivideoita. Kettupäivien valkokangas sijaitsee Ylioppilastalon alakerrassa. Organisoijina ovat Jyväskylän kaupunki ja ylioppilaskunta. Lastenelokuvien oma päivä on perjantaina 16. helmikuuta, jolloin näytökset alkavat jo aamutuimaan, lltaohjelmistossa, 22.00 alkaen, näytetään enimmäkseen musiikkivideoita, muun muassa Giant Robotilta. Absoluuttiselta Nollapisteeltä ja Thee Ultra Bimboosilta. Lauantaipäivän esitykset painottuvat tilapuolelle: ne alkavat kello 16.00. Viimeisimpinä esitetään Helsingin Kettupäivillä palkitut teokset, joiden joukossa on ainakin Hanna Miettisen Kiiti! tytöt -dokumentti ja HardStudent /VThe Ultimatc Battle -toimintaleffa. . Kettupäivö! 16.-17.2. KompusKinosso, Keskussairaalanne2. liput20/15 . morkkaa. Tarkko ohielma: http://www.ikl.li/kulttuuriAettupaivot/ Kössi-kengurukin eksyy perjantaina Kettupäiville. Pekka Suomäki ja Ratkaiseva isku. Ajoissa maaseudun •^fe^fc I B " f r ^ ^ mJF"^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ B T E K S T I J A TUOMAS TIRKKONEN Eri paikoista kokoon haalittu, monenlaisilla tekniikoilla työstetty romu kertoo valokuvin höystettynä tarinaa muuttuvasta maaseudusta. Pekka Suomäen Ajoissa-näyttelyssä esillä on muun muassa vanhoja sahoja, köydenpätkiä ja juuttikangasta lasitetuissa kehikoissa, sekä puhuttelevia valokuvia. Esimerkiksi hääkuva, säröilevä kuin onni. on saanut seurakseen vasaran teoksessa Ratkaiseva isku. Suomäki on jo kauan työskennellyt valokuvan ja erilaisten painotuotteiden parissa. Kolme-neljä vuotta sitten alkoi laiteeseen kehittyä valokuvan lisäksi uusia piirteitä. "Olen ollut aika pitkään tekemisissä valokuvan kanssa. Viime vuosina olen sitten keskittynyt sekatekniikkaan, jossa osassa töistä on hyödynnetty valokuvaa, osassa ei", kertoo Suomäki. "Oli tarve laajentaa kuvallista ilmaisua valokuvasta johonkin muualle." Korpilahdella asuvan taiteilijan luomistyölle löytyi uusi sysäys esteettisesti miellyttävästä luontivälincesta. "Löysin vanhan talikon. Se vaikutti jo esineenäkin niin kauniilla, että siitä tuli halu miettiä, miten sitä voisi hyödyntää kuvallisesti." Iloniemen sahalla sattumalta löytynyt talikko sai kiinnostumaan enemmältikin romun käylöslä laiteessa. Materiaalia Suomäki on kerännyt eri paikoista, kuten jätteenkcräykscslä, ja jonkin verran hän on romua ostanutkin. Esillä olevan näyttelyn kantavana teemana on maaseudun muutos, jota Korpilahdella on päässyt läheltä seuraamaan. "Käyttämäni raaka-aine, romu, liittyy maatalouteen. Piikkilanka on tavallaan maaseudun tunnusmerkki." Suomäki ci halua lokeroida taidettaan mihinkään kategoriaan, esimerkiksi "romuuiitceksi". Samanlaisen taiteen parissa hän suunnittelee kuitenkin jatkavansa, sillä aiheeseen liittyviä ajatuksia riittää. "Ainakin näillä näkymin tuntuu sillä, että tämän tekotavan kanssa olisi paljon tekemistä", pohtii Suomäki. 1 Pekka Suomäki: Ajoissa. Näyttely baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6) 15.2. saakka joka päivä klo 14-02. Taiteiden rakkaus korttelin alussa on JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN sydämessä sijaitsevat taidelaitokset ovat käynnistäneet uuden yhteisen hankkeen. Taiteiden korttelin. Mukana on taidelaitoksia, joiden toimipaikat fyysisestikin muodostavat korttelin Kirkkopuiston ympärillä: Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä Sinfonia sekä Suomen käsityön museo. Niinikään mukana on Jyväskylän Kesä. Taiteiden korttelin ensimmäinen yhteinen teema on rakkaus. Aiheen ympärille liittyy mukana olevien tahojen uutuuksia, kuten Kaupunginteatterissa tämän kuun puolessavälissä enst-iltansa saava musikaali West Side Story muunnelma ehkäpä maailman tunnetuimmasta rakkaustarinasta, Romeosta ja Juliasta sekä Suomen Käsityön museon Rakkautta ilmassa -näyttely. Jyväskylä Sinfonia puolestaan konsertoi 7. helmikuuta otsikolla Hehkuvat tunteet. Aihe on ystävänpäivän korvilla ajankohtainen, mutta tapahtumia on keväämmälläkin; TaiTuomas Tirt*onen. : enssistation H M M H M H i Rakkautta löytää ja voi tarjotakin Käsityön museon Senssistationilla. teiden kortteli on mukana muun muassa Yläkaupungin yössä. Ajatusta Taiteiden korttelista on kypsytelty useita vuosia, mutta aktiivinen toteutus on ollut meneillään elokuusta lähtien. Motiivina on muun muassa yhteistyön tehostaminen ja siitä saatavat edut. 'Yhteistyötä tarvitaan. Taidelaitosten on hyvä oppia tuntemaan toisiaan. Se on avuksi muun muassa ohjelmiston suunnittelussa", selvittää eräs mukanaolijoista, Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Tanja Rasi. 'Yhteistyötä on tehty hyvin paljon ilman Taiteiden kortteliakin, tosin henkilökohtaiset näkemyserot ovat joskus rajoittaneet sitä." Taiteiden korttelissa on kyse myös markkinoinnista, tuotteesta jolla on oma tavaramerkki ja logo. Hanketta päätettiin lähteä markkinoimaan teemallisella tapahtumien sarjalla, ei pelkän yläkäsitteen kautta. Aivan vastaavanlaisia yhteisprojekteja ei tiedetä muualla Suomessa toteutetun. Taiteiden kortteli tullee saamaan jatkoa tulevina vuosina muista aiheista. Esimerkiksi syksyllä taidemuseolla pidetään kansainvälinen valokuvatriennaali Lumo 2001. jossa teemana on intohimo. Taiteiden korttelin väki puhuukin mieluummin prosessista kuin projektista. Tulevaisuus on osittain avoin, ja se kuuluukin asiaan. Tapahtumia pyritään jäljestämään myös spontaanisti. • TUOMAS TIRKKONEN Verkossa: http://www.iyvaskylo.fi/taileidenkortteli
• JyröfcyiM Ylio#pit«lBfati i»/28fl1 E TEKSTI: H A N N U RAHKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ vuosia sitten Janne oli tuttuun tapaansa isänsä kanssa metsätöissä. Raatamisesta nääntyneenä Janne istahti suuren männyn juureen syömään laihoja eväitään, jolloin hänen päähänsä tipahti kuiva oksankäkkärä. Janne meni iskusta tainnoksiin, ja pettuleivät lensivät pöpelikköön. Syvä tajuttomuuden tila valtasi uudisraivaajan mielen, ja hän näki oudon unen karhuntaljaan pukeutuneesta poppamiehestä. Kummallinen eläjä ojensi Jannelle ihka uuden kitaran ja kenoi, että hänet on valittu johtamaan ihmiskuntaa pois kertakäyttömusiikin pauloista. "TASSA OLLAAN MENOSSA KOHTI AVANTGARDISTISEN ILMAISUN HUIPPUA." HAKULISTA VOISI hyvällä syyllä kutsua marginaalimusiikin Pelle Pelottomaksi. Pienellä budjetilla, vaatimattomalla laitteistolla, makuuhuoneen nurkassa Hakulinen työstää musiikillisia ideoitaan. Akustisen esikoislevyn modernisoidun keskiaikaiset tunnelmat ovat uudella tuotoksella vaihtuneet frankzappamaisiksi konemusiikin kollaaseiksi. Musiikilliset raja-aidat kaatuvat välillä rytisten, ja tulevaisuudessa Hakulinen onkin katsonut tarpeelliseksi tuhota ne lopullisesti. "Suunnitteilla olevalla kokopitkällä cd-levyllä tulee olemaan sen verran kunnianhimoista materiaalia, että tässä ollaan menossa kohti avantgardistisen ilmaisun huippua. Sävellystyön, äänityksen ynnä kaiken muun asiaankuuluvan tulen todennäköisesti tekemään omin avuin. Hommaan menee aikaa vähintäänkin pari kolme vuotta. Saa sitten nähdä, onko jollakin levy-yhtiöllä aikanaan kiinnostusta julkaista sitä vai kustannanko senkin itse. Tässä välissäkin voin julkaista jotain pienimuotoista. Hetken mielijohteesta, improvisaatiopohjalta olisi haluja tehdä äänite." Tässä kumihampurilaisten ja betoniporsaiden täyttämässä maailmassa tarvitaan rohkeutta ja uskallusta toteuttaa omia musiikillisia visioitaan. Hakulisella on näitä molempia, mutta voimakkaimmin miestä työntää eteenpäin sisäinen palo, joka pakottaa hänet halusipa tai ei työstämään musiikkia. "Kalliita oppirahoja olen joutunut maksamaan monessakin mielessä. Laitteisiin ja levyihin raavin rahat selkänahastani. Myöskään oman työn tarkastelu kriittisesti ei aina ole helppoa. Rimaa pitää jatkuvasti nostaa ylöspäin. Toisaalta juuri mielikuvitukseton musiikki, jota maailma on täynnä. valaa uskoa omiin tekemisiin." SAVOTTA JATKUU niin Hakulisella kuin kuulijallakin. Äänitteisiin keskittynyttä taiteilijaa ei tulla kuulemaan keikoilla. Levytkin on jaeltu lähinnä radioasemille, lehdille sekä kirjastoihin. Etsivä löytää. • Julkaisut: A libetal interpretotion oi o composition (odd-1) cd-ep, ilmestynyt elokuusso 1998. "Akuslisia kitarainstrumentaaleja. Äänite poranee vanhetessaan, kuunnelkoapa 20 vuoden kuluttua." Mind melody (odd-3) 12" vinyyli-ep ilmestynyt joulukuusso 2000. "Konehuttuo koko levy, Musiikkia vaikkapa tsekkiläisten myyröonimaatioiden taustalle." ^ E £ Ä T I § V Y F TEKSTI: JUHA KAUPPINEN Vänkää vasaromtia maan alla "Kebab-lihasta tehty takki ja villit naiset", on sopraano-saksofonisti Jarno Sarkkulan vastaus kysymykseen, mikä on parasta eiamassa. SARKKULAN LUOTSAAMA Alamaailman Vasarat julkaisi viime syksynä ensimmäisen pitkäsoittonsa. Nyt bändi on tulossa Jyväskylään esittelemään debyyttialbuminsa kappaleistoa. Vasaroiden nettisivuilla yhtye määrittelee musiikkinsa Kosher-KebabJazz Film -musiikiksi. Kuten kuvitella saattaa, tämä tarkoittaa häkellyttävän monipuolista matkaa mitä erilaisimpien musiikkityylien maailmaan. Toisinaan — esimerkkinä Vasaraasia -levyn avausraita Mamelukkija musia leski Vasaroiden tykitys kuulostaa siltä, kuin soittotaidoiltaan sata kertaa nykyistä paremmat Eläkeläiset olisi laitettu jännäämään musiikkia Bagdadin varas -elokuvaan. Alamaailman Vasaroiden tuotannon toista äänpäätä taasen edustaa raita numero seitsemän; Jano. Siinä bändin tavaramerkkiä tasaisen tappavasti soljuvia vctopasuuna-sopraanosaksofonikulkuja on höystetty vakuuttavalla hevirämminnällä. Kappaleessa 10 (Häntä hellii käärme) ollaan jälleen toisenlaisessa maailmassa: Hercule Poirotin aikaisen Englannin tunnelmista liikkeelle lähtevä raita huipentuu lopulla levyn kauneimpaan osuuteen, jossa pääosassa on kuulaan minimalistisesti kilahteleva piano. Levyä kuunnellessa herää väistämättä kysymys: kuinka näin monipuolinen ja monimudoinenkin musiikki notkistuu live-käyttöön? "Alamaailman Vasarat on livenä täynnä vihaista menoa ja raakaa energiaa, eikä mitään pillinnypläystä nuottipaperien takana", kuvailee saksofonisti Sarkkula. "Yleisön pitää hörppiä ja jorata, muuten pasunistimme siivoaa uskottomat eturivistä messinkihaarukalla", hän vielä jatkaa runollisesti. ALAMAAILMAN VASARAT on suomenkielisestä nimestään huolimatta päässyt jo maistamaan ulkomaan markkinoitakin. Bändi nimittäin kävi heti debyyttilevynsä julkaisun jälkeen Amerikan kiertueella. Läpilyönnistä ulkomailla on olemassa muitakin ennusmerkkejä. Vasaraasia on muun muassa World Music Charts Europen listalla sijalla seitsemän ja pulputtelee hyvää vauhtia ylöspäin. Sarkkula kuitenkin toppuuttelee hurjimpia visioita maailmanvalloituksen suhteen: "Suurin osa meistä (Alamaailman Vasaroiden muusikoista) on tehnyt sekavaa musiikkia niin pitkään, että se on syöpynyt jo geeneihin saakka. Olisi äärimmäisen hankala riistäytyä tästä yht'äkkiä Daruden vanavedessä polskimaan." "Biisejä tehdessämme emme ajattele oikeastaan muuta kuin sitä, soundaako matsku hyvältä vai ei", hän vielä jatkaa. ULKOMAISTA MAINETTA odotellessa Alamaailman Vasarat suunnittelee toisen albumin nauhoituksia sekä kiertää Suomea keikkailun merkeissä. "Lähiavaruuden keikat ovat Jyväskylän ohella Joensuun Kerubissa ja Helsingin Factoryssa. Kesän keikoista ei ole vielä mitään tietoa, muita eiköhän niitä ala ilmaantua tässä pikku hiljaa." • Alamaailman Vasoroiden keikka-aikatauluja \o muilo bändiin liittyviä uutisia voi tsekata yhtyeen nettisivuilta www.vosarat.com. Alamaailman Vasaroi lutokosso 17.2. (lämppärinä Surftones). Liput 30/20,-.
• E l Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2001 Jöhnöpruut JARI PELTOLA Sinne mäkin? Uima-allas on jaspista niin sinä raukka luulit kun nukuit kovassa tuiskeessa kaverisi kylpyammeessa Eilen oli eilinen muut tytöt lennätti leijaa se oli kevyt ja punainen muistutti heidän ideologiaa. Hei hoi hauki! huudahdit Kauppahallissa ja myyjä avasi leukansa ammolleen kun sä osoitit sormella ahventa. Avaa rakas puserosi napit niin se sanoi mullc pesulassa muuten ne irtoaa taas kun sä otat paidan pois Hei joku Joensuu! mä vastasin Trivial Pursuitissa kun multa kysyttiin missä Lahden MM-kisat pidettiin. Tylsää, tylsää oli niin tylsää jos paperilla on tylsää se johtuu yleensä kynästä jos kynälläkin on tylsää se johtuu mielestä. Helsinki on ainoa kaupunki missä puistoissa koirat ulkoiluttaa omistajiaan, LÖHNÖPRUUT on Jyväskylän Ylioppilaslehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkäriin, pitäen mielessäsi aina vastassa olevat tilaiajoitukset. LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukronikoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkärin toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei silti ole mahdollisuutta valittaa, eikä syytä loukkaantua. Rockia, Runoja ja Kirjailija Pirjo Hassinen ei koe itse olevansa rock-tyyppiä; musiikki merkitsee hänelle vähän. Rock on kova sana baareissa, mutta kuppiloihin on tuotu muutakin taidetta, kuten erilaisia performansseja a näyttelyitä. Nyt rockin kera ravintoloihin pyrkii kaunokirjallisuus, siis ihan Kunnollisesti lyriikan ja proosan muodossa sana• • I F) 1 * 1 * * * * • # • ! • • • • •• j| • • * taide yhdistävänä tekijänä, hämyinen ympäristö hieman vieraampana juttuna kirjallisuudelle. TEKSTI JÄ KUVA: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI ROCKRUNOROMAANIkiertue aloitti kirjallisuuskeskustelut viime viikolla Porissa. Tällä viikolla kiertue saapuu Jyväskylään Helsingin Tavastia-klubin ja Tampereen ylioppilastalon kautta. Lutakossa kiertueen rokkijätkien Kauko Röyhkän ja A.W. Yrjänän kanssa nähdään jyväskyläläinen kirjailija Pirjo Hassinen, jonka panoksella keskustelu teemoittuu. "Minulle tarjottiin ensin naisteemaa, mutta sen jankkaaminen ei tässä tapahtumassa niin kiinnosta", kertoo Pirjo Hassinen illan lähtökodista. Pikkuhiljaa tulevan illan teemaksi on muokkaantunut Hassisen mukaan tähteys. Kirjailija ei tarkoita sillä vain rock-starojen elämää, vaan lian uskoo aiheen koskettavan myös tavallista keskisuomalaista lukijaa. "Tähteys on tuttu asia kaikille. Erityisesti nuorten tulevaisuudessa se on potentiaalinen mahdollisuus. Monet tähtäävät ja haluavat tulla kuuluisiksi." MILLAINEN SITTEN on kirjailijan tähteyskuva? Pirjo Hassinen on itse kerännyt viime aikoina julkisuutta Mansikoita manasfeiiussa -romaanillaan (Otava 2000), joka kertoo tähteydestä ja tähdeksi tulemisesta. "Suomalaiset kirjailijat eivät juurikaan ole tähteyden kohteita, vaikka jossain muualla maailmassa näin onkin tilanne, Hassinen tiivistää. RockRunoRomaani-tapahtumassa kirjailijat ovat Hassisen mukaan tasa-arvoisia rock-muusikkojen kanssa. Baariympäristöllä ei hänen mielestään ole etulyöntiasemaa muusikoille. Hän uskoo, että peruslukijatkin löytävät Lutakkoon. "Se on kokonaisvaltainen tapahtuma, vaikka onkin hieman erilainen kuin joku kirjallisuusmatinea. Mutta baarit ovat kirjallisuuskeskuteluillekin sopivia paikkoja", vakuuttaa Hassinen. R R R T A P A H T U M A N pääpromoottorilla, Kikke Heikkiselläkin, on hyvät fiilikset kiertueesta. Hänen mielestä baarit ovat rentoja paikkoja korkeakulttuurisille keskusteluille. Tosin hän uskoo paljon rockmiesten nimiin. "Kirjallisuushan usein lähtee baareista ja elää siellä. Nyt kiertueella myös hyödynnetään Röyhkän ja Yrjänän rockyleisöt. Röyhkä on itse tavallaan idean isä. Hän oli ollut Kotkassa eräässä kirjallisuusiltamassa, ja sen jälkeen siellä oli vedetty humppatanssit. Tämä kiertue on eräänlainen testing että kuinka homma todella toimii uudessa ympäristössä", kertoo kiertueen perustamisesta Kikke Heikkinen. Viihteellisen sivityksen, eli kirjallisuuskeskustelujen, jälkeen baareissa nähdään Maritta Kuula Karvanopat-yhtyeineen ja vierailevana solisteina Röyhkää, Yrjänää ja Heikkistä. RÖYHKÄ JA YRJÄNÄ kuuluvat siis kirjailijoidenkin kastiin: Röyhkän alaa on proosa. Yrjänä on julkaissut runoteoksia, joihin Hassinen on ihastunut. "Ei ole sattumaa, että rockmuusikot siirtyvät kirjoittamaan esimerkiksi lyriikkaa. Siihen on rockista lyhyt askel. Useimmilla on vieläpä järkevää sanottavaakin, joten on luonnollista ilmaista asioitaan myös kirjallisesti. Osa kirjoittajista iskee kuitenkin päätään seinään", Hassinen kertoo. Kun on siis rahaa, aikaa ja nimeä, syntyy helposti hanttakrauseja ja katakärkkäismäisiä teoksia. Tämmöinen meno oli Hassisen mielestä meneillään vielä muutama vuosi sitten. "Aikaisemmin oli yleinen trendi se. että tehtiin paljon elämäkerta-tyylisiä teoksia. Niillä kai haetaan joskus tietynlaista syvyyttä julkiseen omakuvaan, josta syvällisyys muuten puuttuu." OMIEN PUHEIDEN iltaa ei Hassisen mukaan ole RockRunoRomaani tapahtumasta tulossa. Sanalla keskustelu on suuri painotus, sillä yleisölläkin on mahdollisuus osallistua keskusteluihin. Kirjailijat lukevat välillä teoksistaan otteita. "Se on ihan epistä! Runoja on helpompi lukea yksitellen, mutta romaanista pätkän ottaminen on vaikeaa, ja lukeminen tekee usein tekstille väkivaltaa". Hassinen huomauttaa. "Lyriikka ja proosa ovat aivan eri lajeja. Itse en ole koskaan edes yrittänyt kirjoittaa runoutta, vaikka se ilmaisuna onkin mielenkiintoinen." Vaikka kirjailijoidenkin yleislajina on sanataide, useimpia pidetään hiljaisina puhujina. Hassisen mielestä se ei ole aivan totta. Hän kyllä paljastaa ensimmäisen kirjansa ilmestymisen jälkeen (Joel, Otava 1991) hieman jännittäneensä puheen pitämistä, mutta myöhemmin hän on tottunut suunavauksiin monenlaisissa tilaisuuksissa. • RockRunoRomaani-kiertue Lutakossa pe 9.2. Järjestäjinä kulttuuriosuuskunta Lilith, Like jo Belides.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2Q01 H Moniääniset nuortenkirjat Seuraavassa arvostelluista teoksista Lokkeja rakastava veli voitti WSOY:n vuonna 1999 järjestämän nuortenkirjakilpailun. Hotakaisen Näytän hyvältä ilmun paitaa sijoittui samaisessa kilpailussa toiseksi. Viime vuoden lopulla Hotakaisen kirja rankattiin Topeliuspalkinnon arvoiseksi. Eija Laitinen ja Anne Leinonen: Lokkeja rakastava veli WSOY, 2000 Nuorten ja nuorten aikuisten houkutteleminen kirjan ääreen mielletään lähes mahdottomaksi. Nyt sitä yrittävät esikoiskirjailijat Eija Laitinen ja Anne Leinonen. Ulkokirjallisesti mielenkiintoiseksi teoksen tekee sen syntymetodi: parikirjoittaminen. Prosessista syntyi hämmästyttävän yhtenäinen kertojan ääni. Ikävä kyllä kohderyhmä näkyy myös sisällössä. Sanottavaa ei ole riittänyt rivien väliin ja pintatarinakin käsitellään tavanomaisin eväin. Kieli on kieltämättä soljuvaa ja helppoa, mutta kaiken keveyden jäljiltä jää tyhjä olo. Jää etsimään pinnanalaista tarinaa, muttei löydä. Lokkeja rakastava veli kertoo nuoresta miehestä, Tuukasta, jolla elämä polkee paikallaan. Pari vuotta sitten isoveli Tumppi teki itsemurhan ja Tuukka on siitä lähtien valunut alamäkeä. Tuukan persoonallisuutta peilataan ihmissuhteiden kautta, joista jokainen on enemmän tai vähemmän kriisissä. Välit vanhempiin ovat viilentyneet eikä yhteiselo kihlattu Kristan kanssa ota onnistuakseen. Tarina muotoutuu kasvukertomukseksi, jossa päähenkilö ajautuu ongelmiin, sitten tiedostaa ne ja lopulta ratkaisee kaiken. Syitä etsitään takaumilla, joissa Tuukka pohdiskelee lähinnä suhdettaan ex-veljeensä. Lukijalle herää kysymys: voiko traagisen veljesrakkauden jälkeen rakastaa enää mitään? Vastauskin löytyy, mutta perusteluja jää kaipaamaan, Laitinen ja Leinonen päästävät päähenkilönsä helpolla. Vierailu vanhempien luona herättää Tuukan. Hän huomaa, että lapsuudenystävät ovat muuttuneet, ja tajuaa ensin perusolemuksen parisuhteesta: "Onneton rakkaus yhdistää sitovammin kuin onnellinen", ja sitten tosiasian perheestä: "Kotiin on hyvä olla suhde, vaikka se olisi katkerakin" Tällaiset elämänviisaudet jäävät valitettavasti tämän teoksen syvällisimmäksi anniksi. Kirjan loppuun kirjoittajat ovat varanneet yllätyksen, jos toisenkin. Ne tosin yllättävät lähinnä banaaliudellaan, multa voiko nettiajan lukijoilta syvälukutaitoa vaaliakaan? Helppolukuisuudessaan, selkeydessään ja näppärässä kielenkäytössään kirja kuitenkin puolustaa paikkaansa genrensä eturivissä. Johtuneeko tämä sitten lajityypin yleisestä tasosta vai kyseisen teoksen hyvyydestä? MATTI TULLA Kari Hotakainen: Näytän hyvältä ilman paitaa WSOY 2000 Näytän hyvältä ilman paitaa -kirja alkaa luvulla, jossa nimensä Ilarista Peteksi vaihtanut nuori ruotii omien vanhempiensa lisäksi äidinkielen opetusta ja nuortenkirjallisuutta. Tämä antaa vihjeen tai lupauksen siitä, että Näytän hyvältä ilman paitaa itse olisi jotenkin erilainen nuortenkirja. Ja onhan se. Kielivirtuoosi Hotakainen kääntelee stereotypioita päälaelleen ja saa perinteiset arvot ja käsitteet näkymään uudenlaisessa valossa. Huumoria unohtamatta. Hotakaisen kirjassa tullaan aamiaismuroista riippuvaisiksi. Kahvia ja karkkeja luukutetaan kadulla. Ongelmanuori on ammatti siinä missä mikä tahansa muukin. Protestanttinen työmoraali nostaa päätänsä kun nuoret turhautuvat ryöstämäänsä mieheen, joka ei pistä yhtään hanttiin. Pizzeriaa vuona 2037 pyörittävä somalipariskunta paheksuu suomalaisten nuorten hälläväliä-asennetta työntekoa kohtaan. Huutia saavat vanhemmat, jotka yrittävät olla nuorekkaita, mutta myös nuoret itse, yksisilmäisyyteen ja oman napansa tuijotteluun taipuvaisina yksilöinä. Suurin osa kirjan seitsemästätoista tarinasta on kerrottu nuoren näkökulmasta, mutta väliin mahtuu myös virkistäviä kommentteja erilaisilta aikuisilta: Loimaalaisen pienyrittäjän mielestä nuoret ovat mutaa, jotka nousevat meren pohjasta pilaamaan aikuisten elämän. Lohjalainen hiustaiteilija taas pitää nuoria ihanan kokeilunhaluisina ja eurooppalaisina. Hotakaisen teos välttää tietoisesti nuortenkirjoissa turhan usein esiintyvän realismin illuusion ja opettavaisuuden, ja juuri siksi se saattaa kertoa maailmasta jotain olennaista: ei ole olemassa yhtä totuutta, on yksisilmäistä luokitella ihminen pelkästään iän tai sosiaalisen taustan perusteella. MIKA TERÄVÄ Lapualaismorsiamilla on hauskaa vielä. elokuva-arkistossa: Klassikkoja ja kulttifilmejä SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON kevätkauden esitykset alkavat Jyväskylässä keskiviikkona 7.2, Esityssarjan 12 elokuvaa tarjoavat totuttuun tapaan monia tunnustettuja ulkomaisia klassikkoja. Niiden ohella nähdään 1960-luvun kotimaisia elokuvahelmiä, amerikkalaisia blaxploitaatiofilmejä ja italohorroria. Kevään sarjan avaa L6os Caraxin romanttinen trilleri Levoton veri (Ranska 1986). Siinä nuori rosmo Alex liittyy gangsterijoukkoon, joka suunnittelee ainutlaatuisen lääkeaineen sieppaamista. Kallisarvoinen rohto on ainoa apu tappavaan seksitautiin. Samalla Alex tutustuu ja rakastuu vanhan gangsterin nuoreen heilaan Annaan. Carax hallitsee runollisen, lähikuviin nojaavan tyylinsä ja pyrkii pikemminkin luomaan vahvoja tunnelmia kuin punomaan sujuvasti etenevää juonta. Juliette Binoehen ja Denis Lavantin esittämien nuorien rakastavaisten ympärille Carax maalaa synkän, persoonattoman suurkaupungin, jossa näyttää aina olevan yö. Mikko Niskasen Käpy selän alla oli 1960luvun tärkeitä kotimaisia elokuvia, se toi uuden kaupunkilaissukupolven tunnot suomalaiseen elokuvaan tuoreella, uskottavalla lavalla. Niskanen jatkoi nuorisoaiheen parissa myös seuraavassa ohjaustyössään Lapualaismorsian (1967), joka nähdään elokuva-arkiston sarjassa 14.2. Elokuvan pääosassa ovat opiskelijatytöt Liisa, Tenu ja Lulu, jotka pääsevät mukaan Ylioppilasteatterin Lapualaisooppera -produktioon. Teatterin lisäksi kolmikko viettää aikaansa poikien, baarien ja poliittisen väittelyn parissa. Niskasen raikkaan ja samalla vähän naiivin draaman keskeisissä rooleissa nähdään 60-luvun tuoreet elokuvakasvot Kristiina Halkola, Kirsti Wallasvaara, Aulikki Oksanen, Pekka Laiho, Pekka Autiovuori ja Heikki Kinnunen. Taustalla soi Kaj Chydeniuksen säveltämä hieno Lapualaisoopperan musiikki. Myöhemmin kevään aikana kaupunginkirjaston Minnansalissa nähdään niin arvostettuja elokuvaklassikkoja kuin värikkäitä kulttifilmejäkin. Lapualaismorsiamen tapaan on Kristiina Halkola pääosassa myös kevätkauden toisessa kotimaisessa elokuvassa, Jörn Donnerin ironisessa ihmissuhdekuvaukscssa Mustaa valkoisella (1968). Blaxploitaatioelokuva, eli 1970-luvulla USA:ssa kukoistanut mustan yleisön rahastamiseksi tehtailtu halpatuotantoroina, esittäytyy kahden mehukkaan kulttiklassikon voimin. Elokuvien nimet, Superfly alamaailman kuningas ja Cleopatra Jones karatekuningatar, kertovat oleellisen teosten sisällöstä. Oman genrensä helmi on myös italialaisen kauhuelokuvan tyylitaiturin Mario Bavan sarjamurhaajakuvaus Verta ja mustaa pitsiä, joka nähdään 14. maaliskuuta. Ranskalaisen elokuvan merkkiteoksista on sarjaan poimittu Jean Vigon upea rakkausdraama VAtalanle (1934) ja kevätkauden päättävä Jacques Demyn surumielinen musikaali Cherbourgin sateenvarjot (1964), jonka tähtenä loistaa Catherine Deneuve. MARKUS LATVALA Elokuvo-orkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Murhaa ja musaa MUTTA KUKA murhasi Harryn (The Trouble with Harry, USA 1955), ihmettelee Ameriikan pönäkkä mysteerioherra Alfred Hitchcock Kampus Kinossa 13.2. Hauskan tarinan Harry aiheuttaa päänvaivaa melkoisen monelle henkilölle, vaikka hän ei teekään yhtään mitään. Mies on näet kuollut. Mutta mitä hänen ruumiilleen pitäisi tehdä? Tämä elokuva on komedia sieltä parhaasta päästä, kepeä ja hersyvä, saa hyvälle tuulelle. Näyttelijäkaartista löytyvät mm. saippuakuninkaaksi sittemmin noussut John Forsythe sekä Shirley MacLane, joka tekee tässä elokuvassa elämänsä ensimmäisen elokuvaroolin. Irlannista on tullut monta musiikintekijää, jotka eivät ole täysin menettäneet katuuskottavuuttaan senkään jälkeen kun ovat saavuttaneet megagiganttiset myyntiluvut. Yksi tällainen ryhmä on U2, jonka uran parhaisiin kuuluvaan Joshua Tree -albumiin liittyvä kiertue taltioitiin vuonna 1988. Nimekseen osittain mustavalkoinen tallenne on saanut Rattle & Hum (USA 1988). Parasta antia tässä Phil Joanoun ohjaamassa pätkässä ovat tietenkin live-esiintymiset. Ja kyllähän näitä herroja katsookin ihan ilokseen ennen kuin selkäänsä ottaa, vaikka ovatkin selvästi stailattuja. Musiikkileffa nähdään poikkeuksellisesti torstaina 22.2. Elokuvan jälkeen on mahdollista jäädä nauttimaan Ilokiven bändi-illasta. RIITTA KOIKKALAINEN
• M U L T I o n Jyväskylän ylioppilaslehden uusi palsta, jolla ulkomaalaiset opiskelijat ja yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ihmiset saavat vapaasti kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta omalla kielellään. Tekstit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan suomeksi nettilehdessömme (www.jyu.fi/jylkkari) M U L T I is o new column in the Student Newspoper of Jyväskylä, in which the foreign students and the university personnel can freely write about vvhatever topic they want to, in their own lanauage. As for as possible, the stories will be published in Finnish in out online issue fwww.jyu.fi/jylkkari). M U L T I e s t la nouvelle mbrique du joumal univetsitaife de Jyväskylä, dans laquelle les efudionts etrangers et les personnes qui font pottie de 1'unfversite peuvent ecriie dans leur langue maternelle sut rnmporte quel sujet. Dans la mesuie du possible les textes sont publies en finnois dans notre Journal ä hntemet (www.jyu.fi/jylkkari). M U L T I ist die neue Rubiik der Studenten Zeitung der Univeisität von Jyväskylä, in welchef ausländische Studenten und dos Personoi der Universitöt sich frei in der eigenen Mutterspradie uber irgendwelche Themen äussern kannen, So weit als möglkh werden die Texte in finnisch in unserer Online-Ausgabe veröffentlicht (www.jyu.fi/jylkkari) JM» • • BY CRAIG BLOOMFIELD Stereotypes lions and cultural imperialism (or cultural diversity) exists in a world of nation slates. After ali, isn'i 6% of the Finnish population Swedish speakrng. Still not convinced that national stereotypes aren't useful? Consider the example of a black child bom to immigrant parents in Finland, who grows up speaking both Finnish and her parents 1 mother tongue. At home she is immersed in the culture of her parents' country, but outside of the home she is subject to ali the trappings of typical Finnish culture. According to national stereotypes this child has no proper nationality. In Finland she would probably feel "foreign" and in her parents home land she would feel Finnish. This demonstrates that culture is the most imponatu aspect of identity. Thus, allhough there may be some valid differences between groups of people, such as language, it is morc useful to distinguish these differences through cultural, as opposed to national, stereotypes (if we need to use stereotypes at ali). It is quite possible that in 200 hundred years time, young people will refer to their nationality as European, but it is inercdibly unlikely that people in Europe will ali share the same culture. I am sure that some Finns would suggest to me that, as 1 come from Britain, 1 could not understand the importance of the Finnish nation in defending Finnish culture from Swedish and Russian "threats". To this I would reply that 1 have grown up in a Britain that is nothing like the nation people in other countries perceive it to be. Today, the "national" dish of Britain is not fish and chips, as some might believe, but curry, a legacy of Indian immigration. Such cultural "threats" to "British" identity have been met with serious attempts to recapture the "real" British nationality. The fact is, however, that there is no such thing as a "true Brit", only the cultural reality of modem day Britain. If you still feel a need to persist with national stereotypes you will be glad to know that I am a tea (with milk) drinking, football loving, mono-linguist who actually understands and enjoys cricket Only problem is, most of my family aren't British. In fact, some of them are Finnish. So where does that leave the läeä of nation.il stereötvpes? • BEFORE COMING to Finland I did a little bit of homework about the place to try and find out what 1 was letting myselfinfor. Aside from being told by a Finnish friend of minc that I would freeze to death if I persisted with the British tradition of going out in Winter without a coat, I was also half expecting to find Finland to be a giant monastery, such is the pervading stcreotype of the silent Finn. Have l found this to be the case? No, is the straightforward answer. Silent Finns seem no more common than silent Brits. Despite the questionable validity of such national stereotypes, the fact is people use them as important reference points. When Finnish people meet me, their first point of identification is normally with my nationality. It is not unusal for a Finnish person to greet me with the words "So, you're English then. Does that mean you're a football hooligan?" Of course, this kind of commcnt is meant as no more than a harmlcss joke, but it is a national stereotype nonetheless. Thus, it is important to ask exactly how valid this kind of stereotyping is, and what use it serves? THE IDEA that people must inevitably categorise and stereotype the world around them is a somcwhat deprcssing outlook that incorrectly discards the ability of people to argue and discuss their own assumptions and stereotypes. This is possible because the expression of stereotypes is accomplished via language, meaning that they are linguistically constructed. So, if stereotypes are merely linguistic constructs, is it valid to taik about national stereotypes? No is the plain answer. because national stereotypes only serve the purpose of creating the idea that nations are more than just an imagined community. Of course, nation states do exist, but to taik of the "Finnish nation" or the "British nation" as if they are representations of a spedfkally unique type of person is ridiculous. There is no doubt that some nation states have come to represent a particular culture which is generally shared, for example Finland and the Finnish language. However, the idea that nations necessarily exist to represent a culture or as a defence agamst cultural imperialism is laughable considcring that^ftlteh' i-micd bctorr tmJYVÄSKYLÄN PALVELUALOJEN OPPILAITOS JYVÄSKYLÄ CATERING INSTITUTE Tulethan Sinäkin Jypoliin! www.jci.jypoly.fi PL 570,40101 Jyväskylä, puh. (014) 444 6211/opot CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO • Palveluvastaava • Suurtalouskokki PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO • Toimitilahuoltaja KOTITALOUSJA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINTO • Kotitalousyrittäjä • Tuoteneuvoja HOTELLIJA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO • Hotellivirkailija • Ravintolakokki • Tarjoilija MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO • Matkailupalvelujen tuottaja • Matkailuvirkailija ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO • Leipuri-kondiittori • Lihatuotteiden valmistaja • Elintarvikkeiden valmistaja 9 Seuraavaksi kuulin hänen selittävän puhelimen välityksellä ilmeisesti komisariolle tilannetta. Komisario ilmeisesti uteli sukupuoltani, koska kuulin Tammen vastaavan että "hän on nainen". Sitten Tammi sanoi "asia selvä" ja huokaisi laas. Komisario haluaa kuulustella häntä itse. Mä arvasin, riemuitsi Hiltunen. Irrota nyt silli ne saatanan käsiraudat! Tammen ääni oli muuttunut hetkessä turhautuneesta raivokkaaksi 9 Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 41 I Sähköposti: asukastoimJsto@koas.fi; etunimi.sukunimi(5)koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa opisKELiJfl-flsume TflVNNR mitä w vuokraan sisältyy! > •M
• KANMAAN AMMA . , , ; . • . • . , . • • • • ' • : • ' • • • : . : • • : • • " : • • • " • ORKEAKOULU PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tradenomi, 140 ov Liiketalouden koulutusohjelma • Taloushallinto, Ikaalinen, Virrat • Markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot, Ikaalinen, Virrat • Kaupallinen mediaviestintä.Virrat • Kongressija kulttuuripalvelut, Mänttä • Yritystoiminta, Mänttä • Maaseutuelinkeinojen markkinointi, Tre K O U L U T U S O H J E L M A T KEVÄÄN 2 1 Y H T E I S H A U S S A Tradenomi, 140 ov Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma / ^ • Sähköinen liiketoiminpa^fkaajfne&J • Tietokannat ja verKkoiHketdjmirlta; Mänttä • Terveysja sos1aaJia|aVlietetiallinta. Ikaalinen, Mänttä^ Restonomi (AMK), 140 ov Matkailun koulutusohjelma, Ikaalinen Restonomi (AMK), 1 4 ov Palvelujen t u o t t a m i s e n j a johtamisen koulutusohjelma, Tampere • Toimitilapalvelut • Ravitsemispalvelut • Hotellija ravintolapalvelut Muusikko (AMK) 180 ov, Musiikkipedagogi (AMK), 180 ov Musiikin koulutusohjelma, Tampere • Musiikinohjaaja • Musiikkipedagogi • Muusikko • Kirkkomusiikki Sosionomi (AMK), 1 4 ov Sosiaalialan koulutusohjelma, Tampere • Sosiaaliturva ja -palvelut • Sosiaalipedagogiikka • Sosiaalinen kuntoutus Fysioterapeutti (AMK), 140 ov Fysioterapian koulutusohjelma, Tampere Hoitotyön koulutusohjelma, Tampere • Kätilö (AMK), 180 ov • Terveydenhoitaja (AMK), 160 ov • Sairaanhoitaja (AMK), 140 ov Bachelor of Nursing, 140 ov Degree Programme in Nursing, Tampere (ei mukana yhteishaussa) Röntgenhoitaja (AMK), 140 ov Radiografian j a sädehoidon koulutusohjelma, Tampere Bloanalyytlkko (AMK), 140 ov Bioanalytiikan koulutusohjelma, Tre Laboratorloanalyytlkko (AMK), 140 ov Laboratorioalan koulutusohjelma, Tampere P i r k a n m a a n a m m a t t i k o r k e a k o u l u , K u n t o k a t u 4 , 3 3 5 2 T A M P E R E puh 2 4 5 2 1 1 1 , f a x 2 4 5 2 3 5 1 , Piramk@piramk.fi, w w w . p i r a m k . f i POKE NOPEA TIE AMMATTIIN TAI EDUKSESI JATKO-OPINNOISSASI Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus L U K I O N J Ä L K E E N Ä Ä N E K O S K E N K A U P P I K S E E N 1615 KAUPAN JA HALLINNON ALA LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Yhteishakukoodi 206. Omassa yo-ryhmässa asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammattilaiseksi. TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKPNTO, DATANOMI Yhteishalukoodi 240. Oma yo-ryhma. Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin ko.. käytön tuki. ÄÄNEKOSKEN KAUPPAOPPILAITOS Opintie 1,44120 Äänekoski, puh. (014) 519 2453 www.aanet.aanekoski.fi Tampereen teknillisen korkeakoulun opiskelijavalinta 200? , ^ v ~ * — * " • " ;*=«*<•*JY, ( r t T ^ l T ^ I • I : ^ ^ t M P L O M Ä T N Ö Ö R I K S I TAI Soveltuvuusarviovallnta Hakuaika: 15.2.-15.3.2001 EHDIKSI Valintakokeiden ja ylioppilastutkinnon perusteella tapahtuva valinta Hakuaika: 1.3.-10.5.2001 diplomi-insinöörin koulutusohjelmat 1.3.-18.4.2001 arkkitehtuurin koulutusohjelma VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. VALITSE TIEDEKORKEAKOULU Kysy Iisaa Ja tilaa hakulomakkeet: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Korkeakoulunkatu 10, PL 527, 33101 Tampere, puh. (03) 365 2445, fax (03) 365 3065 Sähköposti: opinto@tut.fi, internet: http://www.tut.fi«>i-inlo — J 9 Onko siellä jotain ongelmia, kuulin jyrkänteen reunalta huudeltavan. Ei, huusi Tammi takaisin. Ja lisäsi sitten itsekseen mutisten: Tai on yksi, se sama mikä kaikilla tämän syksyn keikoilla. Me viedään pidätetty kamarille jääkää te lännc, hihkui Hiltunen innoissaan. Pidä nyt se läpcsi kiinni ja avaa ne raudat, jyrisi Tammi. Jostain syystä Hiltunen uskoi pariaan ja vapautti käteni Nousin seisomaan, katsoin taakseni ja sain nähdä mykkäelokuvamaiscn asetelman: pitkä ja hontelo nuori poliisi vierellään paksu vanhempi konstaapeli. Pitkä ja hontelo liikutteli vartaloaan hermostuneesti ja nytkähtelevästi. 9 I l m o i t a . M a r t t i m y y . 4 6 4 2 5 3 3 Vapaaehtoistyöhön AFRIKKAAN, AASIAAN, ET.AMERIKKAAN (6-12 kk) Haku ennen 18.2. Kysy lisää: Maailmanvaihto ry. ICYE 9 7 7 4 11 01 icyefin@kaapeli.fi www. kaapeli .f i/~icyef in —— — 'The KILROY ticket. For young people under 26 and students under 33 onlu. KILROY Prices around the world! o Amsterdam 1.740,Ateena 1.950,Barcelona 1.890,Berliini 1.680,Bryssel 1.790,Budapest 1.878,Dublin 1.992,ftööpenhamina—1.520,Lissabon 2.421,Lantaa' 1.230,Manchester. 2.042,Milano 1.996,Pariisi 1.640,Praha 1.310,Roama 1.970,Varsova 1.580,Chicago 3.130,Los Angeles 4.770,Miami 3.390, New York 2.660, San Francisco.... 4.110, Montreal 2.835, Toronto 2.870, Mexico City 3.830, Kingston 5.280,Bangkok 3.876,Kuala Lumpur...4.950,Singapore 4.360,Auckland 7.798,Sydney 6.470,Hinnat KOKONAISHINTOJA (sis. verot+palvelumaksun) menopaluulennolle Helsingistä nuorille alle 26-v ja opiskelijoille alle 33-v. Hinnat perustuvat tammikuun 2001 hintatasoon. *Vain myymälästä. KILROY Airpass Kokoa oma passisi! Helsinki Lontoo Pariisi Amsterdam Helsinki 2.167,Helsinki Varsova Praha Amsterdam Helsinki 2.197,Helsinki Praha Dublin Lontoo Helsinki 2.577,Helsinki Reykjavik New York Lontoo Helsinki 3.063,KILROY Majoitus (hinta alk. 2 hh/hlö/vrk) Amsterdam 170,Bryssel 60,Dublin 80,Praha 70,Bangkok 95,Budapest 105,Lontoo 755,Rooma 150,Barcelona 215,Bali 120,New York 200,San Francisco 205,Muista myös KILROY autonvuokraus, seikkailumatkat \a matkavakuutus! 3 1 8 3 / / M | M v . www.kilroytravels. corn Jyväskylä Vapaudenkatu 49-51 CaU-Center 0203-HILROY (0203-595769) Kimoy travels i
• J>\ Valitse nykyaikainen YlT-mediakoti PALOKKA LUTAKKO Asunto Oy Jyväskylän RANTA-ALPI Siltakatu 15, Jyväskylä 5-kerroksinen Ranta-alpi on Suuruspäassä, Jyväsjärven rantamaisemissa. Vain sillan mitan päässä keskustasta ja Kuokkalan palvelut ovat vieressä. Kaikissa asunnoissa on omat saunat ja tilavat parvekkeet. Sisustuksessa on käytetty vaaleita, valoisia sävyjä. Auton saat parkkihalliin pihakannen alle. Rantaalpi on yksi ALFA -kohteitamme, jonka maksat omaksesi vuokrakustannusten hinnalla. Vapaat asuntokoot: Myyntihinta Velaton hinta 2h+kk+s 46,5 m 2 148.405 mk 494.685 mk 2h+kk+s 56,0 m 2 159.108 mk 530.359 mk 3h+kk+s 60,0 m 2 182.118 mk 607.059 mk 3h+k+s 71,0 m 2 203.344 mk 677.813 mk A s u n t o Oy J y v ä s k y l ä n LAIVAPOIKA Vatppaaja 7, J y v ä s k y l ä Mediakoteja rantatontilla! Lutakonnimen y h d e H j ^ parhaimmista rantatonteista. Korkea varustetaso, mm. lasitetut parvekkeet. Laivapojan valmistuttua nopea yhteys kävelyputkea pitkin kaupungin keskustaan. Valmistuu elokuussa. Kiinteä Internet -yhteys, käyttö sisältyy vastikkeeseen! Kiinteä Internet -yhteys Vapaat asuntokoot: 1h+kk+alk+s45,0nf 2h+k+s+p 48,5 m 2 3h+k+s+p 68,5 m 2 4h+k+s+p 79,5 m 2 mh alk. 447.313 mk 458.632 mk 609.656 mk 720.951 mk vh. alk 527.775 mk 545.568 mk 732.442 mk 863.455 mk ASUNTOMYYNTIMME AVOINNA Ma-To 10-17, Pe 10-15 • puh. 615 711,615 211 /Ä\QJSÄ°§M[iB[n)®£ Pienellä rahalla omaan kotiini Alfa-asunnoissa on 30% omarahoitusosuus asunnon velattomasta hinnasta ja maksat loput kuukausittain tasaerin. Voit valita myös pienemmän lainaosuuden. Taloyhtiölainaa voit lyhentää normaalia suuremmissa erissä tai maksaa sen kokonaan pois. YIT-RAKENNUS Oy, Asuntomyynti Puistokatu 1,40100, Jyväskylä Myyntineuvottelija Erja Tuononen, LKV, 040 5576 530 erja.tuononen@ytt.fi Myyntineuvottelija Tarja Halttunen, LKV, 040 8261 121 tarja.halttunen@yit.fi YIT:n asiakasystävällinen kauppatapa: Uudesta, rakenteilla olevasta asunnosta maksat kaupantekohetkellä vain 15% ja loput ennen muuttoa! Käytäntö koskee myös ALFA-asuntoja, joissa minimi omarahoitusosuus on vain 30%. Saat reilusti aikaa järjestellä nykyisen asuntosi Osaavista insinööreistä on kysyntää Tule opiskelemaan Jyväskylään! Meillä on tarjolla myös aikuiskoulutusta. Yhteishaku 12.3. • 6.4. Tilaa hakijan opas 2 1 ! teli.optsto@jypoly.fi puh. (014) 444 7416 www.jypoly.fi JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne Informaatioteknologian instituutti T MALLIT PUNEET! O P T I L I I K E ^^^^^^^^^^Hl % & I L O I N E N S I L M Ä ASEMAKATU 11, P . 1 4 449 7510 P O K A P E T E @ y A H O O . C O M Aloita yliopistosi Alkiolla! Yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja, yhteensä noin 50 erilaista opintosuoritusmahdollisuutta seuraavilla tieteenaloilla: humanistiset tieteet < kasvatustieteet (terveystieteet (luonnontieteet ( yhteiskuntatieteet 41800 KORPILAHTI puh.(014)820 101 toimisto@aikio.fi a l k i o o p T s t o Vjj^/ (9 () i .v m^iytjrte (MO) OiMva|st:>q.KV« .ici" Mt (HO) .tv/ I }\\>rj.'.'.•.•.', '.-;.'//w«\'.:qjlri j
• A H L M A N Mukana yhteishaussa: Aloita opiskelu Ahlmanilla MAATILATALOUS • Maatalousalan perustutkinto, maatilayrittäjä, pk 149, yo 202, er 250 MUU LUONNONVARA-ALA • Luontoja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja, yo 278 MATKAILU-, RAVITSEMIS-JA TALOUSALA • Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, pk • Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tU' • Kotitalousja kuluttajapalvelujen perustutkinto, kotini pk 165 • Talouskoulu, pk, yo. Haku suoraan Ahlmanille. Asuntolamme on maksuton. AHLMANIN MAATALOUS-JA KOTITALOUSOPPILAITOS Hallilantie 24. 33820 TAMPERE Puh. (03) 3399 2500 • Faksi (03) 3399 2510 Sähköposti: ahlman@ahlman.com • Kotisivut: www.ahlman.com 9 Arvasin hänet Hiltuseksi Ja arvasin oikein Vanhempi ja paksumpi konstaapeli Tammi vaikutti kohtalaisen normaalilta. Käsitykseni vahvistui kun hän minua muslaanmaijaan talultaessaan kuiskasi, ettei Hiltusesta kannattanut välittää Oli kuulemma nuori, innokas ja tyhmänlainen. Konstaapeli Tammi oli tulossa minun kanssani maijan takatilaan kun Hiltunen kiljaisi, että hän oli ajanut kaupungista tänne, se oli nyt jonkun muun vuoro ajaa takaisin. Hän itse tulisi pitämään vangille seuraa. Vangille! Oli tämäkin aamu, kaikki kajahtaneet miehet ikään katsomatta halusivat pitää minua vankinaan. Kun maijan ovi lyötiin kiinni Hiltunen tarttui minua hartioista kiinni, katsoi suoraan silmiini ja aukaisi suunsa, josta pulppusi puhetta, suorastaan tulJVURSKVLR UUDEN AALLON KAUPUNKI OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ PALVELEMME: i Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 i Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös monia muita tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. « 3 5 Minkälaisen vaikutuksen mä sun mielestä tein? Siis suhun Sano ihan rehellisesti vaan. Olinko mä uskottava? Mullc on ensisijaisen tärkeää saada kentältä suoraa palautetta, jotta mä voisin kehittyä työssäni. Milla susta tuntu olla mun asiakkaana äsken? Enkö ollutkin tilanteen herra enkä antanut sullc liikaa tilaa? Sano nyt jotain. Älä ujostele 9 S a n a t " t i e d e " j a " t a i d e " o v a t p e r ä i s i n J y v ä s k y l ä s t ä . O l e s i n ä k i n ! Kun muutat, soita 0800-0811 maksutta! www.jyvaskyla.fi IHYIiopiston Apteekki Meiltä saat lopputyöllesi viimeisen silauksen. Edullisesti ja nopeasti! Parissa päivässä! Kansitus kullatulla tekstillä selkään ja kanteen 60 mk. Samalla vauhdilla luloslamme tai kopiomme myös sisällön ja täräytämme askiin Jyväskylän koliiuullisimman hinnan! Lähellä yliopistoa palveleva ja monipuolinen . — . K0PI0TAL0 Q VALO S Kauppakatu 3 40100Jyväskylä Puh. 675133 Fox 675 343 JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO TALVEN ABIKURSSIT: Vielä tilaa seuraavilla preppauskursseilla: Yleinen matematiikka (18 t) 20.2.-8.3./ 500 mk Lukion kemian kertauskurssi (16 t) 8.-10.27 300 mk KEVÄÄN VALMENNUSKURSSIT: Valmennuskurssit on suunnattu yliopistotai korkeakouluopintoihin valmentautuville. Fysiikka (601) 27.3.-8.5./1200 mk Kemia (601) 27.3.-4.5./1200 mk Matematiikka (601) 28.3.-8.5./1200 mk Fysiologia ja anatomia (401) 30.3.-3.5./ 700 mk TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Jyväskylän kesäyliopisto Puh. (014) 260 3722, fax (014) 260 3621 http://www.cec.jyu.fi/kesayo KESKI-SU0MEN KASIJA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS MIUutie 2.41900 Petäjävesi OPISKELIJAVALINTA 2001 K A S I I A TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO ARTESAANI 120 OV ESINESUUNNITTELUN |A -VALMISTUKSEN KOULUTUSOHIELMA • P U U A L A P K / Y O • METALLIALA PK / YO HAKUKOODIT PK 947 YO 950 TEKSTIILIN |A VAATETUKSEN SUUNNITTELUN |A VALMISTUKSEN KOULUTUSOHIELMA • TEKSITIILIALA P K / Y O • VAATETUSALA PK / Y O HAKUKOODIT PK 948 YO 951 KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO 120 OV KUVALLISEN ILMAISUN KOULUTUSOHIELMA • VALOKUVAUS H A K U K O O D I PK 497 VALINTAMENETTELY: H A K E M I N E N YHTEISHAUSSA HAKUAIKA: 1.2.-16.2.2001 VALINTAKOE: KUVALLINEN ILMAIS TO 26.4.2001 KÄSIIA TAIDETEOLLISUUSALA PE 27.4.2001 LISÄTIETOIA OPPILAITOKSESTA PUH. (014) 859 562, www.pcta)avesI.B JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteel 1 inen tiedekunta HAKU BIOLOGIAN, FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN ja TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee uusissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Matematiikan ja luonnontieteiden aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opiskelijavaihdon kautta osan opiskeluista voi suorittaa ulkomailla ja opiskelun loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. BIO-ja YMPÄRISTÖTIETEISSÄ voit opiskella ekologiaa ja ympäristönhoitoa, hydrobiologiaa ja limnologiaa, soluja molekyylibiologiaa, biotekniikkaa, kalabiologiaa ja kalataloutta tai ympäristötieteitä ja -teknologiaa. Evolutiivisen ekologian tutkimusryhmä on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Biotekniikan sekä ympäristötieteen ja -teknologian muuntokoulutukseen voi hakeutua vähintään 80 ov soveltuvalta alalta suorittaneet opiskelijat. FYSIIKAN koulutuksen ja tutkimuksen pääalueet ovat ydinja materiaalifysiikka, elektroniikka, mittaus-ja anturitekniikka. paperinvalmistusteknologia sekä fysiikan aineenopettajakoulutus. Ydinja materiaalifysiikka on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Elektroniikan muuntokoulutukseen voi hakeutua vähintään 80 ov soveltuvalta alalta suorittaneet opiskelijat. KEMIAN alalla valittavanasi on epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, soveltava kemia, puunjalostusteknologiaan tai lääkeaineisiin liittyvä kemia sekä kemian aineenopettajakoulutus. MATEMATIIKAN alalla voit opiskella puhtaan matematiikan ja matematiikan aineenopettajan tutkinnon lisäksi tietojenkäsittelyn matemaattisia teoriaa, stokastiikkaa ja tilastotiedettä. Voit myös hakea matemaattisen biologian ohjelmaan. TILASTOTIEDE koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan. käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. Tilastotietelijän koulutuksen saaneista on kova kysyntä. Kevään hakuaika päättyy 17.5.2001. Lisätietoja ja hakuohjeita saat www-sivulta http://www.jyu.fi/ "Hae opiskelemaan"-otsikon alta tai tilaamalla hakuoppaan sähköpostitse: opiskelijapalvelut@jyu.fi tai automaattisesta puhelinvastaajasta (014) 260 1070 ja 260 1078. Lisätietoja opiskeluista antaa tiedekunnan opintoasiainpäällikkö sähköpostitse: mlopsiht@cc.jyu.fi tai puhelimitse (014)260 2204.
• o p t i k k o Silmätysten • näytöt hyvällä KEUONKESKUS, PRISMA puh. (014)244 226 UUTEEN SATO-KOTIIN T|sATO ASUMISOIKEUSASUNTOJA Edullinen h a n k k i a maksat vain 15%asunnon hinnasta Ei tulorajoja, vain varallisuusrajat Riskitön ei isoa henkilökohtaista lainaa Ei jälleenmyyntiriskiä Omistusasumista vastaava asumisturva • Poismuuttaessasi saat oman sijoituksesi takaisin Kuokkala Suuruspääntie 9 Suuruspääntie 9 on Vll-kerroksinen hissillinen talo, joka sijaitsee erinomaisella paikalla jyväsjärven rannassa ja n. 2 km päästä keskustan palveluista. Arvioitu valmistuminen on elokuu 2001. Vapaat huoneistotyypit ja asumisoikeusmaksu alkaen: 2h+k+s 50,0 m ' 66.948 mk 2h+k+s 57,5 m* 74.698 mk 2h+k+s+vh 57,5 m^ 75.500 mk 3h+k+s 73,5 m ' 91.669 mk Arvioitu käyttövastike n. 43.40 / jm2 / kk ENNAKKOMARKKINOINNISSA Kuokkala Valssikuja 1 Rakennetaan omalle tontille Kuokkalaan Kekkolan alueelle. Kohteeseen on suunniteltu yhteensä 27 asuntoa kahteen taloon. Kuokkalan palvelut ja Mattilanniemi lyhyen kävelymatkan päässä. Keskustaan n. 2 km. Arvioitu valmistuminen v. 2002. Huoneistotyypit ja alustavat asumisoikeusmaksut alkaen: 1h+tk+s 48,0 m ' 58.800 mk 2h+kk+s 49,0 55,5 m' 59.500 mk 2h+k+s 62,0 m-' 73.500 mk 3h+k+s 79,5 m-> 91.800 mk 4h+k+s 96,5 m i 108.600 mk Arvioitu käyttövastike n. 45 / jm2 / kk OSAOMISTUSASUNTOJA Korkotukilainoitetut osaomistusasunnot • Oma sijoituksesi vähintään 10 % asunnon hinnasta • Asut vuokralla noin 20 vuoden ajan • Voit lunastaa asunnon vuokra-ajan päätyttyä edulliseen hintaan • Asunnosta luopuminen riskitöntä » Valtioneuvoston vahvistamat asukasvalinlaperusteel ENNAKKOMARKKINOINNISSA Lutakko Vaneritori 4 Kohde rakennetaan huippusuositulle paikalle Lutakkoon jyväsjärven rantamaisemiin. Asuntoja taloon tulee 34 kpl yksiöistä kolmioihin. Kohde sijaitsee kivenheiton päässä kaikkia keskustan palveluja. Arvioitu valmistuminen 12/2001. Huoneistotyypit: 1h+kk+sk+alk 38,5 m ' 5 kpl 2h+kk+s 39,5 m'4 kpl 2h+kk+s 43,5 m ' 4 kpl 2h+kk+s 45,5 nv< 4 kpl 2h+k+s 54,0 m ' 4 kpl 2h+k+s 57,0 m' 4 kpl 3h+k+s 64,5 m ' 1 kpl . 3h+k+s 72,5 m ' 4 kpl 3h+k+s 74,0 m ' 4 kpl Hintoja ei ole vielä vahvistettu. Esittely ja myynti SATO-ASUNTOPALVELU, LKV V ä i n ö n k a t u 7,40100 Jyväskylä, P u h . (014)33 88 110, f a» (014) 33 88 190 Rakennuttaja SATO-RAKENNUTTAJAT OY V ä i n ö n k a t u 7, 40100 lyväskyla, P u h . (0141 33 88 188. Fax (014) 33 88 177 keskustelua JYYn edustajisto kumileimasimena VIIME EDUSTAJISTON kokous 31.1. tiivistää osuvasti edustajiston roolin ylioppilaskunnan päätöksenteossa ja kertoo omaa kieltään ylioppilaspolitiikan demokraattisuudesta. Lähes täysilukuinen edustajisto (40/41) joutui toteamaan tehneensä hukkareissun ylioppilastalolle kun kävi ilmi, ettei kokousta ollut kutsuttu koolle ajoissa. Näin ollen edustajiston kokous ei ollut laillinen ja päätösvaltainen. Kummeksunkin suuresti sitä väheksyvää asennetta, mikä ylioppilaskunnan puheenjohtajistolla -joiden vastuulla edustajiston kokousten koollekutsuminen ja johtaminen on tuntuu olevan edustajistoon ja siellä tehtävään työhön. Ilmeisesti puheenjohtaja Juha Makkonen (JOK), varapuheenjohtaja Mikko Sairanen ((YTK) sekä vt. pääsihteeri Matti Mäkinen olettavat, että vaaleilla valittuja edaattoreja ei tarvitse ottaa vakavasti edes siinä määrin, että ylioppilaskunnan sääntöjä noudateltaisiin. Edustajisto tuntuukin olevan heille lähinnä kumileimasin, joka hyväksyy mukisematta hallituksen päätökset ja epäilyttävätkin menettelytavat. Viime edustajistossa kummunnut opposition vastarinta ja puheenjohtajiston näpäyttäminen tulee ainakin Maltillisen äärivasemmmiston puolelta saamaan jatkoa kevään kuluessa edustajiston vallan vahvistamiseen liittyvän ponsiesityksen muodossa. Edustajiston on palautettava itselleen roolinsa JYYn ylimpänä päättävänä elimenä. Tämä tarkoittaa paitsi hallituksen kannanottojen käsittelyä ja hyväksyttämistä edustajiston kautta myös sitä, että edaattorit yksilöinä osoittavat selkärankaa avoimemman ja demokraattisemman ilmapiirin synnyttämiseksi. Jos pohdinnan ja keskustelun päätteeksi todetaan henkilövaihdoksia tarvittavan, ci arkailulle tule jättää sijaa. JUSSI HERMAJA MAA:n edustojistoryhmön rymovostoavo On tapahtunut kauheita! HUOLESTUNEINA OLEMME seuranneet lämpötilojen kehitystä Siperiassa. Lehtien mukaan siellä on pakkasta jopa 57 celsiusastetta. Olemme tuohtuneita, sillä tällaisessa lämpötilassahan jopa vodka on vaarassa jäätyä. Olemme tulleet siihen tulokseen, että syyllinen on kaivettava esiin ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä! Koska esimerkiksi Jumalan olemassaolosta ei ole täyttä yksimielisyyttä hänen julkisuudenpelostaan johtuen, täytyy syyllisiä etsiä muualta. Kuten historiaa lukeneet tietävät, ruotsalaiset suuntasivat 1. vuosituhannen lopulla retkensä ns. idäntietä Miklagärdiin, nykyiseen Istanbuliin. Idäntien muodostavat nykyisen Venäjän suuret joet, ja ruotsalaiset perustivat reittiensä varrelle vaUiomaisen järjestelmän. Ruotsalaisten tarkoituksena oli perustaa venäläinen valtio nimenomaan sellaisille alueille, jotka tulisivat jossain vaiheessa olemaan olosuhteiltaan sietämättömiä. Mikseivät ruotsalaiset perustaneet Siperiaa esim. Välimerelle, missä normannit keskiajalla pitivät valtakuntaa? Toteamme ruotsalaiset osasyyllisiksi Siperian traagiseen nykytilanteeseen. Ruotsalaisten syytä on, että Siperia sijaitsee nykyään väärässä paikassa. Onko valtakunnansyyllisillä, demareilla, näppinsä tässäkin sopassa? Hehän "pyrkivät edistämään kansalaisten hyvinvointia" ja kulutusjuhlaa. Kulutuksen ja teollisuuden kasvu johtavat nopeampaan kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ilmakehässä. Seurauksena on kasvihuoneilmiön voimistuminen, jolloin lämpötilat maailman eri kolkissa hyppäävät päälaelleen. Olemme vakuuttuneita siitä, että JYYpoliitikko Matti Mäkisen toimet ovat osasyynä tähän ilmiöön. Tutkimuksemme julkivihreän Mäkisen yhteyksistä Venäjän ilmastoterroristeihin ovat käynnissä ja edistyneet... Emme tutkimuksen tässä vaiheessa voi pitävästi todistaa mitään, mutta seuranta jatkuu. Epäilyjä siitä, onko perimmäinen syy katastrofiin sittenkin Lola Odusogan silikonirinnat, on esitetty. Tällaisten lisäkkeiden hankkimisella voidaan katsoa olevan eroottisviritteinen perimmäisvaikutin. Silikoni-implanttien lisääntyvä suosio kasvattaa seksuaalienergian määrää ja koska energian määrä on vakio, täytyy tämän energian olla jostakin pois. Tutkimuksemme mukaan juuri Siperiasta. Suomen nykyisellä alkoholiverotuksella on merkittävä vaikutus Siperian jäähtymiseen. Vallitseva järjestelmä pakottaa suomalaiset tuomaan lämmikettä pois Siperiasta, missä sitä tälläkin hetkellä kipeimmin tarvittaisiin. Siperialaisen alkoholin lisääntyminen Suomessa näkyy leutona talvena. Vastaavasti Siperia kylmenee jopa "ryssän Helvetin" tasolle. Neuvostoliitossa joulu kiellettiin kansan vieroittamiseksi jo Marxin arvostelemasta "uskonnon oopiumista". Koska kansa kuitenkin halusi keskitalvella tekosyyn juopotteluun, päätettiin lanseerata ateistinen joulu keinotekoisine pakkasukkoineen. Jo nimi "pakkasukko" kertoo siitä, miten määrätietoisesti Siperiaa on jo kauan pyntty kylmentämään. Stalin jo kylmensi alkuperäisasukkaita "kenraaliharjoituksena" tällä hetkellä käynnissä olevalle suurimittaiselle operaatiolle. Tosiasiassa pakkasukko on koodinimi useille eri venäläisagenteille ja tiedemiehille, joiden missio on tehdä Siperiasta uusi Antarktis, joka vastapainoksi sulatetaan. Em. tahojen välille on äkkikatsomalta vaikeaa löytää yhtäläisyyksiä, mutta asiaan perehdyttyämme olemme tulleet siihen tulokseen, että kaikki ajavat Siperian jäähdyttämistä käyttökelvottomaan kuntoon ja ovat vainoharhaisia. Kaikki tämä vaivannäkö vain siksi, ettei Akateemisen Siperia Seuran jäsenillä olisi kivaa. Jo paljastettujen agenttien lisäksi monet muutkin vainoharhaiset tahot haluavat kaikella tarmollaan tehdä siperialaisten elämän mahdollisimman ankeaksi. Ruotsalaiset, demarit, Matti Mäkinen, Lolan silikonit, Suomen alkoholiverotus, "pakkasukko" ja vainoharhaiset ovat muodostaneet salaliiton Siperian käyttöarvon mitätöimiseksi. Mitä JYY:n hallitus aikoo tehdä asian hyväksi? AKATEEMINEN SIPERIA SEURA Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. Muista myös sähköinen keskustelu osoitteessa www.jyu.fi/jylkkari (ja klikkaa "keskustelua"-linkkiä) TOIMITUS Keskussairoolantie 2 40600 Jyväskylä
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 1 J Q W W W WWW-PALSTALLA SEURATAAN JYLKKÄRIN NETTISIVUILLA VELLOVAA KESKUSTELUA. TÄLLÄ KERTAA O N KYSE RAVINTOLA ILOKIVEN TULEVAISUUDESTA: PITÄISIKÖ TILASTA TEHDÄ PÄIVISIN AVOINNA OLEVA KAHVILA? LISÄÄ OMA SÄKEESI: WWWJYU.FI/JYLKKARI (JA KLIKKAA "KESKUSTELUA") Lähettäjä: Merituuli Ahola Päiväys: 24.1.2001 10:05 Ilokivestä voisi todellakin tehdä "jokaisen opiskelijan olohuoneen" keskelle kampusta (tai jotain muuta yhtä maailmoja syleilevää) — Ongelmana on tilan monikäyttöisyys. Itse näen jo sieluni silmissä mustanpuhuvassa tilassa kohdevalaisimia, sohvia, nojatuoleja, pöytiä... ja varusteina lehtiä, pelejä, pari tietokonetta sähköpostien lukemista varten, mikä ettei bilispöytääkin. — M u t t a kuka nuo kamat jaksaisi päivittäin roudata sivuun, kun illan teatteriharkat olisi toteutettava? Tuskin ravintoloitsijakaan jaksaisi aina aamuaan aloittaa tilan uudelleen järjestämisellä. Mikä neuvoksi? — I l o k i v e n elävöittäminen m m . bileja konserttitilana olisi erittäin suotavaa juuri nyt, kun käytössä on uudet äänentoistolaitteetkin. Ilokivi toimii loistavana vaihtoehtona keskustan ravintoloille. Ilokivessähän voi vaikka aivan itse pyöritellä levyjä (PlanB:n loistava esimerkki). Mutta koska tila on monelle ainejärjestölle yksin liian suuri, kannattaisi tässäkin asiassa miettiä hynttyiden yhteenliittämistä. @@@ Lähettäjä: Mikko Räsänen Päiväys: 31.1.2001 19:05 Päivisin auki oleva kahvila voisi olla toimiva idea, mutta en usko, että Ilokivestä tulisi illoiksi samanlainen "opiskelijan olohuone" kuin Rentukasta. Syy tähän piilee yksinkertaisesti talon sijainnissa. Se on kaukana niin keskustasta kuin Kortepohjastakin. Kynnys lähteä tallamaan sinne kilometrinkään päästä on aika korkea. Valoisaan aikaan tilanne saattaisi olla toinen, koska silloin opiskelijoita kulkee jatkuvana virtana talon ohi. Sopivalla porkkanalla heidät voisi saada juomaan kahvinsa tai päiväsiiderinsä Ilokiven alakertaan sen sijaan, että he lompsivat Kävelykadulle ja siellä sisään ensimmäiseen vastaantulevaan kuppilaan. Nyt äänentoistoon tehdyt satsaukset olivat enemmän kuin tervetulleita. Uudet laitteet tarjoavat hyvät puitteet erilaisten bändi-iltojen järjestämiseksi. Koska nyt miksauspöytäkin saadaan keskelle salia, ei esiintyjä voi syyttää huonosta soundista tekniikkaa, vaan syyllistä täytyy katsoa peilistä. Hankintalistalla voisi olla vielä muutamia edullisempia ostoksia: savukone, uusi valopöytä ja mahdollisesti parempi valaistus. Nämä kaikki ovat investointeja, joista hyötyisivät niin bilejärjestäjät, vierailevat yhtyeet kuin teatteriväki. @@@ Lähettäjä: säätäjä Päiväys: 1.2.200100:16 Ken on käynyt Kuopion Lukemalla, tietää mitä Ilokiven kahvilan pitäisi olla. Ikkunalliseen tilaan se vain olisi saatava, miten sitten lisärakennukseen esim. asettuisi? @@@ J;rieslO)in;ciljkse: csntieena MMgrHätleStÖ| ? K iy.i' -järjestötJärjestöilmoitukset nroon kolme ke 14.2. mennessä 1 Lähettäjä: Mikko Räsänen Päiväys: 2.2.2001 10:51 Totta. Valoisa tila on paljon puoleensavetävämpi kuin ikkunaton luola. On eri asia houkutella ihmisiä Ilokiven alakertaan illalla olutta juomaan kuin päiväkahville. Sopivalla houkuttelulla jälkimmäinenkin voisi onnistua. Huomio! Huomio 1 Kevaan haku AIESEC n tyoharjoitteluvaifitoon on menossa. Mikäli työharjoittelu maailmalla kiinnostaa, meilaa AIESEC n vaihtovastaavalle Laura Saastamoiselle (laurasa@sl.|yu.li) tai pistäydy toimistollamme Mattilanniemessa MaD255. Viimeinen hakupäivä 19.2. Hakemuksen löydät sivulta www.li.aiesec.org Helmikuun kuukauden keskiviikko lähestyy, varaa kalenteristasi aikaa siis 21.2. Ilmoittautuminen sähköpostilistallemme aiesecjy@cs.)yu.li Amnesty International Jyväskylän Amnesty-ryhma kokoontuu Maailmankauppa Mangossa 14.2.1001 klo 18.00. Tervetuloa! Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset (JOK) kokoustaa ia keskustelee Soimilla torstaina 15.2. klo 18.00. Tulossa videoilta, mahtavat bileet Raatiksella, keskusteluja sekä mahdollisuus näyttää siivouskykynsä... Lisätietoja toiminnasta antaa pj. Kati Lahti, 040-5478558. klahti@st.jyu.li Magna Cartan jatkuu eteenpäin Uusi paikka, entista parempi tunnelma 1 Ainejärjestömme seuraava kokous on Soimilla 20.2 klo 16 alkaen, paikkana Solmi. Maltillinen aarivosemmislo BemariopiskelijDt Heipparallaa!! Kokoonnumme seuraavan kerran maanataina 19.2. klo 18 Ravintola Yia-Ruthissa. Tervetuloa! Jos kaipaat lisätietoa demariopiskeiijoista, kirjoita rohkeasti pj Huttuselle ositteeseen marhutt@st.iyu.fi. Dumppi ry. Dumppi ia Ynnä järjestävät 7.2.2001 huippuseminaarin aiheesta mobiilipalvelut. Tapahtumassa on kahviia virvoketarjoilu seka PALJON asiaa. Illalla G.-bileel Tabascossa, lossa esiintymässä Pakkauksen Pojat, liput 20mk. Seminaarin osallistujille jaetaan IImaisliput illan bileisiin. Oumpin muista tapahtumista tietoa nettisivuilla www.dumppi.ti. Eteläpohjalainen osakunta Uusi hallitus on valittu ia toiminta jatkuu entista räväkämpanä 1 13.2. klo 19 Osakuntaliloissa vietetään Pohjalaasiltaa. Pelaillaan yhdessä ja ylläpidetään pohjalaasia tapoja... 27.2. on Liukuribileel Harjulla. Tapaaminen Norssin kulmalla klo 19 ja jatkot Annan luona. Tervetuloa toimintaan mukaan niin uudet kuin vanhatkin pohojalaaset 1 Lisälietoia Niina 050-5879807 Hurjan paljon sattuu ja tapahtuu 1 Su 11.2. rusettiluistellaan Puistokoulun kentällä. Perinteinen peli-ilta Taulumaelia ti 13.2. klo 18. Ja viikonloppuna 17.-18.2 kevään ensimmäinen kämpparetki eli irrotlauluminen arjen harmaudesta! Lähde mukkaan, njl el jouvu hukkaan!i Lisätietoa listalta tai nettisivuillamme www.jyu.li/yhd/jopas lal Marilta marissan@st.jyu.li / 050-530 6977 Jyväskylän ev.lut Opiskelijalahetys Teemaillat Vanhassa pappilassa. Vapauden* 26, torstaisin klo 18.30 8.2. aiheena "Kristus Bosniassa", josta puhuu YK-pappina toiminut Tom Säilä. 15.2 "Naisten kiusaus...", Marjaana Kotilainen Raamattupiirit kokoontuvat keskustassa ja Kuokkalassa ma-iltaisin. Lisatiet. ja henk.kohl. Keskusteluja varten ota yhteyttä opiskelijapastori Lauri Seppäseen, p. 215132, laun.seppanen@opko.fi. Maltillisen aanvasemmiston yleiskokoukset lasta lahtien parillisten viikkojen torstaisin klo 20 Jaijestokellarilla. Voionmaankatu 34 (Kotipizzan takana, portaat alas). Seuraava yleiskokous siis torstaina 8.2. klo 20. Asialistalla kevään toiminnan suunnittelu (mm.Hamppupäivä, Mustavihreät päivät T reellä ja Vappu) ja kuulumiset luottamushenkilöiltä. Samaisena torstaina 8.2. klo 16 Ilokivessä edustajistoryhman AVOIN kokous. Käsitellään JYYn edustajiston kokouksen esityslista ja aioileasiaa Edari heti ryhmäkokouksen jälkeen. MAA netissä: www.jyu.li/maa MÄÄ sähköpostilla: maa@cc.|yu.li Ortodoksinen opiskelijaliitto 00L Pilkan tauon jälkeen kokoonnumme ma 12.2. klo 17.30 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen (siis noin klo 18) seurakuntakeskuksen juhlasaliin (Rajakatu 39). Suunnitellaan yhdessä kevätkauden ohielmaa. Lisätietoja Jormalta, p. 212 371. Tervetuloa! Savo-karjalainen osakunta Helmeilevää helmikuuta Savon ja Kanalan maakuntien wäki' Olette kaikki kutsuttuja KEVÄTKOKOUKSEEN Osakuntahuoneistolle 14.2.2001 kello 16 30. Huomaa ystävanpäivahummailun takia aikainen aloitusajankohta 1 Esillä kevään toiminta, yhteistyökuviot ja sääntömääräiset asiat. Tarjolla pientä purtavaa. Kaikki mukaan, myös uudet jäsenet! Sähköpostilista-asioissa palvelee edelleen Maria, mapi@st.jyu.ti. Muistakaahan hiihdeltäl Jyväskylän SETA ry Paraatipaikka kaikelle sateenkaarikansalle. Väinönkatu 13 (sisäänkäynti torilta linja-autoasemalle vievän porttikongin uumenissa) p.(014) 3100 660 E-Mail. {HYPERLINK "mailto-jklseta@seta.li")jklseta@seta.li http://www.jyu.li/yhd/pink/ Avoimet ovet torstaisin klo 18.30-20.00 Naistenryhma maanantaisin 18.00-20.00 Kevaan bilepaiviä: 10.2„24.2.,ja 17.3. Pohjoispohjalainen osakunta Poppilaisille on luvassa hirviästi ohojelmaa kevvään kuluessa ti 20.2. pelaamme biljardia Elohuvissa klo 19.00 alkaen. Ilmoittaudu ajoissa oululaiset@cc.jyu.li. Saunailta pidetään ke 21.3.; sauna lämpiää Kortepohian B-talossa 19-21.30. Myöhemmin luvassa on myös teatteri iltaa, piknikkiä ja osakuntien yhteisiä pippaloila. Tuuppa mukkaan! Torstaina 22.2.01 Lillukassa kevaan RAXITI Saapumalla paikalle |0 klo 18 osallistui Tosine ry n VUOSIKOKOUKSEEN. jossa JUURI SINULLA on mahdollisuus tulla valituksi Tosineen tuolloin nimitettävään uuteen hallitukseen ja saada siten valtaa, maineita ja kunniaa' Varsinaiset taxit klo 19 alkaen. Pääsymaksu 10 mk. Tervetuloa! Yliopiston kristityt Kevättalven kohokohdan, valtakunnallisen TAKE 0FF -konlerenssin Ilmoittautumisaika umpeului |ö, mutta jos tahdot vielä mukaan, kysele mahdutko Vivamon kurssikeskuksesta p (019) 3602300. Tai ilmoittaudu ajoissa ensi syksyn kohokohtaan, RAAMATTUK0NFERENSSIIN, joka on 29.8. 2.9.2001 VIVAM0SSA! Illat TIISTAISIN klo 19.00 Sanan Kulmassa. Seminaarinkatu 19 Tulevia puhujia ja otsikotta 13.2. Pirjo Honkanen MINUN MR. BEANINI 20.2. Niina Orpana YHTEYDEN LIEKKI. Lisätietoja toiminnastamme saat Sanan Kulmalta p. (014) 610331 lai Ulla-Marilta. ulhupo@st.jyu.fi TULETHAN MUKAAN! YNNÄ] Evonkeliset opiskelijat Tervetuloa Evankelisten opiskelijoiden iltoihin lauantaisin 19.00 Lutherin kirkolle, Kansakoulukatu 5. Helmikuussa pysähdymme perusasioiden äärelle: 10.2 Lasse Nikkarikoski puhuu "Ristin toivosia" ja 17.2 Miika Niemelä aiheesta "Laki satuttaa, armo parantaa". Kysy Iisaa toiminnastamme (lauluryhmä, lumikset, raamattupiiri, liikunta) opiskelijatyöntekijä Anna-Leena Keskitalolta, KesAnna@jypoly.li. Tule mukaan, Sinua odotetaan! Global Discourse Ja eikun kaikki mukaan Global Discoursen seminaariin miettimään maailman menoja... Ti 13.2. klo 18-20 vierähtää tiukka parituntinen seuraavan aiheen parissaLasten oikeuksien julistus -kriittinen analyysi globaalista perspektiivistä. Paikkana kampuksen A104. Jyväskylän ylioppilasteatteri ry n seuraava kokous järjestetään tiistaina 13.2.2001 klo 19 Ilokiven Haliituskabinetissa (Keskussairaalanne 2). Tervetuloa! JYTn yhteystiedot jyl-poslia@cc.jyu.li, p. 050 5821421/Hanna. Puhkupillil Puhkupillit kokoontuvat Normaalikoulun yläasteen näyttämöllä keskiviikkoisin 17.3020.00. Toivotamme tervetulleiksi niin uudet kuin vanhatkin soittajat! Muistutus vielä lauantain 10.2. ylimääräisistä harjoituksista klo 10.00-15.00 Norssilla kaikki paikalle! Tapaamisiin musisoinnin merkeissä! Pe 9.-Su 11.2. Opiskelijoiden Talvilapahluma Aholansaaressa, teemana "Lähetettynä maailmaanoma vai kirkon missio" Ohjelmassa veisuuta, ulkoilua, keskustelua ym. Ma 19.1 klo 19 Seurat Leena Koivistolla ja Saara Korkalaisella. Käyräkatu 5 b 20. Opiskelijoiden korttikuoro kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 keskussrk-lalon Sacariumissa. myöskin uudel laulajat edelleen tervetulleita. Lisätietoja kuorosla Empulla (emkuhala@sl.jyu.fi) ja muusia Iinalta (iialhocasljyu.fi/6n298) Magna Carla järjestää ainoat oikeat ja alkuperäiset Valenlmes Day -bileet Tabascossa keskiviikkona 14.2. klo 21stä Hupaisaa helmikuuta! Ainakin helmikuussa on mahdollisuus olla aktiivinen sanelainen. Ensimmäisenä suunnittelemme euroviisuja. Musiikkipitoinen kokous on li 13.2. yo n pääkirjaston kahvilassa. Vuoden toinen kokous to 22.2 Sohvilla, jossa on hirmuisesti asiaa (opettajankoulutus. bileitä, happykieli. 0PLAA...) ja kaikkea muuta kivaa. Loppuhuipennus on ke 28.2., jolloin pidetään Sanen vuosikokous Honsun saunalla. Uudel tyypit pääsevät taas johtoon ia muut vähintään riehumaan.. Osman kokous on tänä keväänä Helsingissä, ajalla 30.-31.3. Sanen oma mökkihöperö seminaari on 16.318.3.2001 Hangasjärvella. ilmoittautumiset. sitovat sellaiset, vastaanotetaan nyi, viimeistään 9.3. mennessä. Ynnan sählyvuoro maanantaisin 16:30 salissa UI Kaikille avoin ja maksuton Get IT -seminaari 7.2 Agorassa alkaen klo. 12.00, seminaarin G. -bileet Tabascossa alkaen klo.21. Ystavanpaivanbileet Night Lifessä 14.2 (jarj. Pörssi. Ynnä). Yrmän Approbatur 21.2, lipunmyynti alkaa 14.2. Lisätietoja ynnan www-sivuilta osoitteesta www.jyu.li/-ynna. Järjestöja valiokuntatiedotteet myös verkossa: www.jyu.fi/jylkkari/uusin/ järjestöt.hlm www.lyu.fi/jylkkari/uusin/ valiokunta hlm Valiokuntatiedotteet ovat luettavissa lehden etuosasia (sivu 4), lanaan-palstalla. VAAKASUORAAN: 1. Konetta ei saada pyörimään. Onneksi isä Lehto tietää, mikä neuvoksi. (8) 5. Pallot ovat vilahdelleet viikottain lottoarvonnassa, kysykää vaikka Veikkauksen toimitusjohtajalta. (4) 9. Repussa oli kuudes "sininen" opus. (5) 10. Siitä huolimatta että ruotsalainen toimittaja omasi täsmäaseen kaltaisen uulisnenän, hän Marko Kunnari kehotti kansalliseepoksemme tekijää poistumaan. (7) 11. Jos katsoit näyte sopissa ruokaohjelmaa, niin rekonstruoit erään kalaruoan. (12) 13. SAK:n lakkoaseena kailotusvyöry; taistelu käytiin tällä kertaa prosenteista. (13) 15. Käly, eno, pimut... He kaikki näkivät siivekkään vievän poikasille ruokaa. (12) 18. Alkavatko Aunet taas väsyä? (7) 19. Onon kaimat pisteytyvät ja muuttuvat lepakoiksi. (5) 20. Kurkotin ylähyllylle, kunnes sain kiinni astiasta. (4) 21. Filosofinen aikakausi selvisi siten, että Lepakkomiehen näyttelijä asettui aloilleen Turussa. (8) PYSTYSUORAAN: 1. Sylvistä tuntui oudolta nykynuorten muotivillitys. (8) 2. Jos palataan ajassa taaksepäin, niin Jylhä saattoi harrastaa kyseistä peliä. (5) 3. Tuo nyt se täky, että saadaan tavaraa markkinoille. (12) 4. Mustin ilmaus, toinen Blues Brotherseista ja banaanipotkaisijavarasto selittävät ei niin arvostetun karriäärin. (13) 6. Armas kätkee sisälleen keskusteluparlikkelin ja löytää itsensä Lahden kupeesta. (7) 7. Mies sompaili autollaan menovedenostopaikalle. (4) 8. Pyörtäen improbatur kirjoittaa, kaski-Tomas! Sekavissa merkeissä liikutaan lähinnä sisustustaiteen tai pukumuodin puolella. (12) 12. Sanomalehti hyötyi turkulaisittain diageneesi-ilmiöstä. (8) 14. Moni on ihmetellyt sitä, että mitä meriittiä Iällä vesialueella on, (7) 16. Kirjainmerkit vihjaavat Karuun ja kaimaan. (5) 17. Neuroottisesti mietityttävä asia: onko ensi vuonna taskuissa tätä. (4) sn)S!|BAL2 oaqn U!10 '02 P 3 ' 9 I IQ)|QA'6l uaiueirtH eenaun m sniso>|S|2L omani !|ÄÄ|ues!3N 8 -u!|Äde»'9t ossg i sni>A E|OU|3H 9 -JO>|QÄ|!lA£l BfBAjBi) SO)S|Bd -uepneH t -auAesu BJUÄS SEIMI'Gl -Aojonj. e OMA '6 Aines Z SptJV g sAisjAen • L oiMesm :i3SMnVlSVA
• T E R V E T U D A N H A T JA U U D E T O P I S K E L I J A T * Vanha m e n o jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Torikulma (TYynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, Ia 9-15 annamme opiskelija-alennuksen YLIOPPILAS « * > VALITSE ITSELLESI S O P I V I N V A I H T O E H T O JA TULE L U K U K A U D E K S I TALOUSKOULUUN (20 ov) T a l o u s k o u l u l i n j a ( y h t e i s h a k u ) • tietoja ja taitoja omaa elämää ja jatko-opintoja varten Kansainvälispainotteinen linja (yhteishaku) • kasvata kansainvälistä osaamistasi! Programme i n Home Economics tai Haushaltungsschule (hakuaika marraskuu) • kohenna kielitaitoasi kädentaitojen oppimisen ohella Tule hankkimaan taitoja omaan talouteesi ja potkua jatko-opintoihisi! Lisätietoja ja hakulomakkeita oppilaitoksesta tai työvoimatoimistosta ps. Sopii hyvin myös pojille! JYVÄSKVIÄN I I « I I 1 A M I \ « I I I I \ I I 4 S S A L O K A T U 2 , 4 6 3 J Y V Ä S K Y L Ä , P. (014) 252 143, FAX (014) 252 4 3 I A U R E N T S B E R N S T E I M R O B B I N S Maailmanhistorian . suosituin J MUSIKAALI Ohjaus ja koreografia MIKKO RASILA (vier.) Musiikin johto JYRKI HEIKKILÄ oror ENSI-ILLAT 16. ja 17.2.2001 LIPUT 150.-/120.-/80. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI LIPPUMYYMÄLÄ t i l a klo 12-19 Puhelin (014) 624 200 A B I T T E K N I L L I S I I N K O R K E A K O U L U I H I N J A L Ä Ä K E T I E T E E L L I S I I N T I E D E K U N T I I N pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä 2.5.-18.5.2001 V a l m e n n u s m o n i s t e i t a saatavana itseopiskelua v a r t e n . T a r k e m p i esite lähetetään p y y n n ö s t ä . Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: S Y S T E E M I I N S I N Ö Ö R I T / R S k i n n a r i Kalevankatu 45 E 56, 00I80 Helsinki, puh. 09-602 872 klo 16.30-17.30 Katso www.systeemi-insinoorit.fi P S Y K O L O G I A N V A L M E N N U S K U R S S I Jyväskylän yliopistoon Kokeneet kouluttajat. Hinta 2000 mk (sis. alv. 22%) Tiedust. ja ilmoitt. p. 050 572 5792. Järj. JyPsy ry. 9 Kaio kun mullc on lullul sellainen olo. että vanhemmat poliisit pitää mua jotenkin ammatillisesti epävarmana. Tai ainakaan ne et anna mullc koskaan suoraa palautetta vaikka ma kerjäisin. Ja joskus olen polvet mustelmilla kerjännytkin Mutta aina niillä on, just silloin kun mä kysyn, niin kiire vessaan tai koliin tai kahvihuoneeseen. Hiltunen piti ehkä sekunnin tauon ja jatkoi: Puhunko mä liikaa? Mokasinko mä äsken? Olinko mä liian kovakourainen' Kyllä kai mä olin kun sä olet ihan mykistynyt pelosta. ... jalfcuu seuraavassa numerossa. V A L M E N N U S K U R S S I T Y L I O P I S T O J E N E X I M I A VALINTAKOKEISIIN Tehokasta valmennusta yli 40:ään erilaiseen valintakokeeseen Helsingissä. Jyväskylässä, Kuopiossa,Tampereella ja Turussa. Valmennustiimi Eximian kaikki valmennuskurssit alkavat henkilökohtaisella opiskeluun ohjauksella. Kurssipaikkoja on rajoitetusti varaa oma kurssipaikkasi nyt. Tilaa ilmainen kurssiesite, soita (09) 2727 130 tai klikkaa www.valmennustiimiex ASENNE Atkkllahllotattolll» Dlplomt-lntlnöötlotattollf Huifianlttltmtn KatvatvttMiallhmnn Kauppakorkeaan tiikuntatleletrllitcon luonnonlltttttllifi*'* 10äkerfo'«eff'ia«n MooloJouimvridfftlaefMieen Ofk«viffeie«ff/ieen Taldeteolltteen tooloatieon YhtelikvniotWallli»*n paalle pantavaa Nosta elintasoasi ja ota opintolaina Osuuspankista! Saat edulliset ehdot ja jotakin myös leipäsi päälle. www.osuuspankki.fi/alt © KESKI SUOMIN OSUUSPANKKI Mukana elaman eri käänteissä SUUNTANA TULEVAISUUS? LÖYDÄ ITSELLESI AMMATTI LAPSITYÖN PARISTA Linjamme kevään 2001 yhteishaussa: • Lapsijä perhetyön perustutkinto (pk 1Ö4, yo 257) • Kädentaidot ja kuvataide (976) • Peruskoululinja: perusopetus (303) • Perusopetuksen lisäopetus (103) Jatko-opintoihin valmistavat linjat: • Huolenpidon linja • Kasvatustyön linja • Kädentaitojen ja kuvataiteen linja • Kädentaidot ammattiuraksi linja • Koulunkäyntiavustajaksi oppisopimuksella • Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus • Pastoraalipsykologian linja • Perhepäivähoitajalinja • Viestinnän linja Muu ammatillinen koulutus: • Koulunkäyntiavustajaksi oppisopimuksella • Lastenohjaajaksi oppisopimuksella • Suntion ammattitutkintoon valmistava koulutus Oletko kiinnostunut työskentelystä lasten ja varhaisnuorten parissa seurakunnassa tai kunnallisessa päivähoidossa? Haluatko valmistua ammattiin tai tutustua laajasti lapsityöhön eri ammattialoilla? Jos vastasit YES, paikkasi on Jyväskylän kristillisellä opistolla. Kysy lisätietoja linjoista opistolta, katso www.jko.org tai tilaa hakulomakkeet! JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 25,40520 Jyväskylä puh. 014-641166, fax 014-641 47ö toimisto @j ko.org