• KAKSI 3. HELMIKUUTA 2000 : SISÄLTÖÄ "Kyllä se melkein niin menee että teksti vie miestä eikä mies tekstiä", hyrähtää kirjailija Harri Tapper ja kertoo muitakin elämänohjeita. KESKIAUKEAMA Jari Ilmosen kurjet Kun luontokuvaaja Jari Ilmonen kuulee kurkien äänet, hän ottaa kameran > ja lähtee suolle. Pelkästään kurkikuvia on 800 negatiivia. Niistä saa kattavan näyttelyn. SIVU 18 Surffausta ikä kaikki 15-vuotiaassa Ikääntyvien yliopistossa panostetaan tietotekniikkaan, eikä syyttä: atk-kursseille on tunkua. Opiskelijat haluavat oppia irkkaamisen ja ohjelmien imuroinnin. SIVU 9 J y v ä s k y l ä n yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joko ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuii-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. : n jäsen. Päätoimittaja Pelri Heikkinen (014)2603359,0407265103 pellwik@st.iyu.fi. Toimittajat: Annokoiso Vöäröniemi (014)2603360.0405381904 onnvooi@st.jyu.fi Sami Kero (014)2603360,0503039217 samikefo@cc.iyu.fi Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Koskussoiioolonlie 2 40600 Jyväskylä Fox (014)2603926 Sähköposti iylkkaii@ctiyu.fi Verkkolehti wyw jyu.fi/jyy/jylkkari Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Poulo Rouhiainen (014)260 7226 JYY:n jäsenille koliin konnettuna Jylkköri maksaa 50 maikkaa. Osoitteenmuutokset JYYin keskustoimisto, (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272166,0400642533 Fan(014) 272163 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222. Ilmoituksenvolmistaja Grofiikko kutonen (014)216315,050-5962444 giafiikka.iutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat tekstissä 6.00mk/pmm rakosivu 7.00 mk/pmm määiäpoikkolisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään oinoosloon kokonoan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkköii ei ole oivonlisoveiollinen, joten hintoihin ei lisätä veioo. Painopaikko Lehtisepöt Oy, Pieksämäki (015)7234212. ISSN 0356-7362 HANHEN KUVA: Sami Kero ILMESTYSKEVÄT 2 : ILMESTYY 17.02. 02.03. 16.03. 30.03. 13.04. 04.05. mm 10.02. 24.02. 09.03. 23.03. 06.04. 27.04. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! PÄÄKIRJOITUS 2. Jääkö se torsoksi? Jyväskylän yliopiston idea laideja kulttuuriaineiden jonkinasteisesta yhdistämisestä on kannatettava. Tuumassa on sekä konkreettisia että periaatteellisia plussapuolia roppatolkulla. Yliopiston profiilia ajatellen on jo aika, että painotetaan muutakin kuin Mattilanniemen suuntaa. Vaikka Mattilanniemen mullistukset nokioineen ovat tottakai hyväksi, ei se ole koko totuus. Arvokasta työtä, opintoja ja liedettä tehdään jatkuvasti muuallakin kuin tässä ajassa muodikkailla informaaiioteknisillä aloilla. Nämä kovat ja ulkopuolisessa rahoituksessa kylpevät tieleenhaarat eivät voi olla ainoa asia, mistä Jyväskylän yliopisto tunnetaan, ja pehmeämmilläkin tieteillä on oikeus elämään. "Taideliedekeskus" on lupaava avaus myös yliopistoväen yhteishengen ja tasa-arvon kannalla. Eipä ihme, vaikka jo nyt, luettuaan uutisia kaikista satojen miljoonien rakennushankkeista, pieni humanistifuksipolo olisi ja kysynyt itseltään hiljaa: "Enkö ole mitään?" Puhumattakaan iskusanoista kuten tulosvastuullisuus ja sen myötä laitosten välille syntynyt kilpailutilanne, kateus ja kyräily. Nyt annettu viesti on suorastaan hienoa sinfoniaa. Toinen asia on idean toteuttaminen. Taideja kulttuuriaineiden liittymän yhteyteen voi perustellusti liittää synergiaetujen kaltaisia sivistyssanoja, mutta eri aineiden vaihteleva innostus on pelottavaa. Perusideahan on niin hyvä ja yksinkertainen, että äkätlyään sen sunnuntaisen sauvakävelyn aikana, kuvittelisi voivansa maanantaiaamuna esittää sen luottavaisena innostuneille vastaanottajille. Toivottavasti eräiden laitosten nihkeässä suhtautumisessa ei ole kysymys asiasta päättävien henkilökohtaisten etujen turvaamisesta. Abstraktiotasolla hyvä yhteistyö Taidetiedekeskuksessa johtaisi siihen, että laideja kulttuuriaineissamme tehtäisiin tiedettä entistä paremmin ja näkyvämmin. Eikö se olisi kaikkien etu? Vai onko se liian kirkasotsainen ja ylevyydessään epärealistinen ajatus hyväksyttäväksi? Ei saisi olla. ja puoliksi tehty on vain pooliksi tehty. M M _ PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ Tieteen perusolemukseen kuuluu, että sen tulee olla julkista ja kritiikille avointa. Me emme ehkä aina käytä oikeuttamme kritiikkiin, mutta me tiedämme, että meillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteemme. Jos niin haluamme. Kuubassa kaikki on toisin. Siellä julkinen elämä perustuu hiljaiseen hyväksyntään, vuodesta loiseen samoina pysyviin iskulauseisiin ja mantranomaisiin mielipiteisiin. Ajattelua ei sielläkään voida kontrolloida, mutta kaiken julkisesti puhutun tai kirjoitetun on seurattava tarkasti virallista politiikkaa, sosialistista retoriikkaa. Kuubassa gradut ja lisurit omistetaan Fidel Castrolle ja vallankumoukselle, ja niiden teoreettisena viitekehyksenä toimii poikkeuksetta ylistys Marxille ja teoreettiselle sosialismille. Kun ihmiset yksityisissä tiloissa kritisoivat vallanpitäjiä, he hiljentävät äänensä kuiskaukseksi. Jos ihmiset pelkäävät naapureitaankin niin on selvää, että yliopistolla mielipiteensä julkisesti kertovai ovat todella harvassa. Poliittinen poliisi aiheuttaa pelkoa ja vastavallankumoukselliseksi leimautuva ei aiheuta harmia vain itselleen vaan koko perheelle. Kun veli repii punaisen jäsenkirjansa, jää sisko ilman työlä; kun äiti kertoo julkisesti vastustavansa sensuuria, jäävät lapset ilman opiskelupaikkoja; ja kun poika kirjoittaa kriittisiä runoja, pahoinpidellään ja häpäistään äiti. Pelkoa aiheuttaa eniten juuri tämä, että omien tekojen seuraukset maksatetaan muilla. Yliopistolla opiskelijat eivät ole ainoita turhautuneita, vaan myös opettajista moni haluaisi muutosta. Ulkomaalaisille pidettävä luento sisältää ylistystä sosialismille, mutta luennon jälkeen käydyssä keskustelussa paljastuu kaiken järjettömyys: Byrokraatit vaativat tuloksia ja opiskelijoilta puuttuu motivaatio. Meidän on tehtävä kaikki niin helpoksi, että saavutetaan tietty tavoite. Byrokraattia ei kiinnosta opetuksen taso vaan tilastot. Yliopistolla pätevät samat lait kuin sokeripelloilla. Vaikka kuubalaisella luennolla ei puhuta politiikasta niin se ei tarkoita, että siellä oltaisiin hijaa. Opiskelijat pyytävät puheenvuoroja keskeyttäen toistuvasti opetuksen; ideoita sinkoilee ja usein opettaja jää sivuun seuraamaan keskustelun etenemistä. Palauttaen sen kohta taas raiteilleen. Jos kuubalaisilla onkin korjattavaa sananvapauteen liittyvissä kysymyksissä niin myös suomalaisella opiskelijalla voisi olla jotakin opittavaa kuubalaisilta. Iloa siitä, että saa puheevuoron ja saa sanottua ideansa ilmoille. Se, että samalla altistuu kritiikille on vain hyväksi, sillä vain vuorovaikutuksesta voi syntyä jotakin merkittävää. Sanonnassa "Vaikeneminen on kultaa" voisi olla korjaamisen varaa. Niin siellä. kuin täälläkin. JOHANNA ORIS KIRJOITTAJA ON VAIHTO-OPISKETLUT KUUBASSA fiiivo^i.rii^^jj.irriJiii^.uiiiiikiiiii:!!!!!:^^,
• NUMERO KAKSI • 3. HELMIKUUTA 2000 • 40. VUOSIKERTA Yliopisto yrittää nivoa taide-ja kulttuuriaineet yhteen Liimausta mutta ei leikkausta Taide-ja kulttimaineiden opetus on levähtänyt Jyväskylän yliopistossa neljään eri tiedekuntaan. Ongelmaa pohtinut työryhmä kaavailee sirpaleita yhdistäväksi liimaksi Taidetiedekeskusta, joka koordinoisi ja kehittäisi aineiden opetusta yli tiedekuntarajojen. Suunnitteilla on myös muodostaa humanistisen tiedekunnan sisälle uusi laitoskokonaisuus, johon on näillä näkymin lähdösssä mukaan taidekasvatuksen ja taidehistorian laitokset, OKL:n alaisuudessa toiminut kuvakoulutus sekä nykykulttuurin tutkimusyksikkö. "Taideja kulttuuriaineet ovat yksi Jyväskylän yliopiston vahvuus, omanlainen kokonaisuus, jota ei löydy muista Suomen yliopistoista. Arvokkaan mutta hajainaisen kentän yhdistäminen synnyttää synergiaetuja vastapainoksi taidekorkeakouluille. Momentum kehittymiselle taitaa olla juuri nyt", rehtori Aino Sallinen taustoitti prosessia taideja kulttuuriaineiden kehittämispalaverissa tammikuun kolmannella viikolla. Taidetiedekeskus kokoaa taideopetuksen Taideja kulttuuriaineita opetetaan ainakin humanistisessa, liikuntaja terveystieteellisessä sekä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja opettajankoulutuslaitoksessa. Taidetiedekeskus perustetaan yhteiseksi osoitteeksi kaikelle yliopistossa annettavalle laideja kulttuuriopetukselle. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää opetusta sekä tehdä ehdotuksia alan kehittämiseksi. Lopulliset päätökset tehtäisiin toki edelleen tiedekunnissa. Yliopistoelämän ikävin piirre on, että toiminta karsinoituu pieniin yksiköihin, jotka toimivat naapureistaan tietämättä. Rehtorin visioissa Taidetiedekeskus olisi rohto liikaan fokusoitumiseen. "Kun keskuksessa tiivistyy neljässä eri tiedekunnassa sijaistevien taideja kulttuuriaineiden yhteys, eri tieteenalat törmäävät. Ja nykyään suurimmat tieteelliset innovaatiot tehdään juuri tieteenalojen rajoilla, siellä missä erilaiset näkemykset kohtaavat. Uskon että tämä monitieteellinen ryväs luo uudenlaisia kysymyksenasetteluja." Ilmaista onnea Mutta kuinka ihmeessä Jyväskylän yliopistolla on varaa nyt, kun yliopistot tuntuvat kituuttavan syvintä laman aallonpohjaa, remontoida opetuksen perusrakenteita? Mitään lisäresursseja uudistuksia varten ei ole olemassa. "Minä vastustan sitä ajatusta, että kaikki kehitystyö maksaa. Sen sijaan että pienissä yksiköissä annetaan erikseen taiteen perusopetusta, järjestetään ne yhteisesti ja rahaa säästyy. Olemassaolevia resursseja tehostamalla ja uudelleen kohdentamalla saamme vielä enemmän", Sallinen selvittää. "Taidetiedekeskus voidaan perustaa rehtorin päätöksellä, se ei maksa mitään. Eikä me olla rakentamassa toimitaloa ja perustamassa siihen uutta virkapatteristoa. Taidetiedekeskus on moderni verkosto, virtuaaliorganisaatio eri tiedekunnissa sijaitsevalle verkostolle annettu osoite." Sallinen puhuu mielellään ulkopuolisesta rahoituksesta, niin tässäkin tapauksessa. Uudella agendakaudella voi toivoa EU-rahaa, ja myös kaupungin kanssa on suunnitteilla yhteistyötä. Lisää yhdisteltävyyttä opintoihin Kansainvälinen kokonaisarviointi moitti Jyväskylän yliopistoa 90-luvun alussa liian pienistä, toimintakyvyttömistä laitoksista. "Laitos ei saa olla yhden ihmisen varassa. Pitää olla voimaa ja vastuunkantajia se on myös opiskelijan etu", Sallinen mieltää. Rehtori lupaa, että uusi laitos soisi opiskelijalle laajemman kurssivalikoiman ja useampia mahdollisuuksia gradunohjaukseen. Työryhmän ehdotus taideja kulttuuriaineiden osastosta perustui ajatukseen tiedekuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. "Tiedekuntarakennetta ei tässä tilanteessa kannata muuttaa. Me saavutamme päätavoitteet näinkin: idea taideja kulttuuriaineiden osastosta toteutuu taidetiedekeskuksen kautta", rehtori näkee. "Kyllä tämä vaikuttaa hyvältä idealta. Se on myös aika suuri profilointikysymys, että yliopisto pystyy nostamaan esille muutakin kuin teknistä osaamista ja Mattilanniemen", korkeakoulupoliittinen sihteeri Katja Mielonen ylioppilaskunnasta suitsuttaa. Viime vuonna Jyväskylän yliopisto ei saanut yhtään korkeakouluopetuksen laatuyksikköä, mikä on aiheuttanut porua sekä opiskelijoissa että yliopiston sisällä. Luulisi että kaikki mahdollinen energia tulisi kanavoida jo olemassa olevan opetuksen kehittämiseen. "Juuri näin tehdäänkin. Tämä on opetuksen kehittämistyötä. Olemme satsanneet opetuksen kehittämiseen kovasti, mutta pitää satsata lisää. Meillä lähtee opetuksen kokonaisarviointi liikkelle, ja siihen liittyy moniakehittämistoimia. Pitkän tähtäyksen visona ja toiveena on, että taideja kulttuuriaineiden kokonaisuus kehittyyy vuosien mittaan eräänlaiseksi laatuyksiköksi", rehtori sanoo. "Uudistukset eivät liity vaalikampanjaan" Uhkakuvia Sallinen ei löydä etsimälläkään. "Voisi tietysti käydä niin, että yhtäkkiä tätä ei nähtäisikään mahdollisuudeksi laitoksien sisällä, mutta en minä sitä usko. Ihmiset ovat oikeasti innostuneita tästä hankkeesta." Pahat kielet ovat väittäneet, että kaikki hyörinä linkittyy kevään rehtorinvaaleihin. Sallinen nauraa ajatukselle. "Kehitystyö on käynnissä koko ajan. En minä ajatellut vaaleja, kun informaatioteknologian tai taloustieteiden tiedekunta perustettiin. Ratkaisua on puuhattu jo vuosia tiedekunnan omasta aloitteesta. Minusta rehtori ei voi olla reagoimatta tiedekunnan pyyntöihin oli vaalit tai ei." SAMI KERO Hyökkäys on paras puolustus. Uhkana ollut taidekasvatuksen laitoksen näivettyminen käynnisti prosessin, jonka päätepisteenä voi olla joskus jopa taideja kulttuuriaineiden oma tiedekunta. Kaikki alkoi humanistisen tiedekunnan aloitteesta. Tiedekunnan oma työryhmä esitti viime vuoden maaliskuussa, että taidekasvatuksen laitos ja nykykulttuurin tutkimusyksikkö yhdistettäisiin. Myöhemmin kehittämistyötä voisi jatkaa niin, että taideja kulttuuriaineet muodostaisivat itsenäisen kokonaisuuden, esimerkiksi oman osaston. Ehdotusta ei toteutettu. "Yhdistäminen olisi ollut niin pieni askel kohti isompaa tavoitetta, että päätimme jatkaa pohdintaa", rehtori Aino Sallinen muistelee. Näin ollen rehtori perusti uuden, taideja kultturiaineita poikkitieteellisesti edustavan työryhmän. Sen tehtävänä oli sekä ehdottaa rakenteellisia uudistuksia että ylipäätään miettiä, miten taideja kulttuuriaineiden profiilia voisi kohottaa Jyväskylän yliopistossa valtakunnallisesti merkittävään asemaan. Taidetieteiden laitos aloittaa jo syksyllä? Musiikkitieteen varajohtajan, profesori Jukka Louhivuoren johtama ryhmä sai kehittämistrategiansa valmiiksi viime vuoden lopulla. Se ehdotti uutta humanistisen tiedekunnan sisälle perustettavaa osastoa, joka kokoaisi laajasti kaikki halukkaat taide-ja kultturiaineet. Osaston oli määrä aloitaa toimintansa jo syksyllä 2000. Prosessi koki seuraavan taitekohtansa taideja kulttuuriaineiden kehittämisseminaarissa tammikuussa viikolla kolme. Tilaisuudessa päätettiin ryhtyä toteuttamaan laajapohjaista osastoajatusta taidetiedekeskuksen avulla. Lisäksi setvittiin, mitkä laitokset olisivat kiinnostuneita lähtemään mukaan ja mitkä ei. Cultural management ja kultturipolitiikka sanoivat kiitos ei, samoin etnologia. Myös kirjallisuuden laitos kieltäytyi varajohtaja Pekka Liljan suulla, koska asiasta ei oltu vielä keskusteltu laitoksen sisällä. Hän toi esille huolen siitä, kuinka laitosjärjestely vaikuttaisi kirjallisuuden laitoksen yhteistyöhön äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien koulutuksen osapuolena. Aivan täyttä varmuutta ei ole myöskään nykykulttuurin tutkimusyksikön kannasta, koska johtaja Katariina Eskola ei ollut tilaisuudessa läsnä. Eskolaa ei tavoitettu haastateltavaksi tähän juttuun. Ratkaisuja ei ole vielä tehty. Uuden laitoskokonaisuuden osanottajalista ei ole vielä lopullinen. "Ainakin kirjallisuuden laitoksen sisällä keskustellaan vielä. Ja voi tällainen uusi kokonaisuus imeä tulijoita humanistisen tiedekunnan ulkopuoleltakin, mutta en käy arvailemaan mitä ne voisivat olla", humanistisen tiedekunnan tiedekuntasihteeri Matti Myllykoski kertoo. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee uutta laitosratkaisua 8. päivä helmikuuta. Tämän jälkeen mahdollisesti syntyvä, vielä nimetön laitos, on enää yliopiston hallituksen siunausta vailla. "Ihmiset ovat sillä mielellä liikkeellä, että meillä on uusi laitos ensi syksynä", tiedekuntasihteeri lupaa. SAMI KERO
• -JYVÄ^UYL^ • • • : " ! ••: I I . MHVIPÖYTÄVISAILU OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. LKuka sävelsi ensimmäisen Kummisetä-elokuvan musiikin? 2. Kenet Mobutu Sese Seko syrjäytti Zairen presidentinvirasta? 3. Mikä on Filippiinien toiseksi suurin saari? 4. Mikä on akileija? 5. Kuinka vanhaksi vihnemänty elää suotuisissa oloissa? ALLIKKO 6. Millä nimellä Djakarta tunnettiin aiemmin? 7. Mikä on jeremiadi? 8. Montako tuumaa on yksi kortteli? 9. Minkä nykyisen valtion alueella sijaitsi Rooman provinssi Daakia? 10. Mitkä olivat Jukka Porvarin NHL-uran tehopisteet runkosarjaotteluissa? Kenen on Keski-Suomen telealueen puhelinluettelon valkoisten sivujen viimeinen puhelinnumero? uiiapueio PPM3 :SflN08 essni -31)0 6SBP!S!dou,8i2ies -uaoiu/1|3 BQUQÄS ues^ap -uÄefe!|Eew3uj|o>roi. •uemeujoy 6 •(«uo 9 W ' H ) isnn»'8 isjiAsnineA '£ eiAeieg -g !S)|ee!)onA006t''S -nsjAse>iBgjBjnnd SBJ3 "fr •?!Jj9tuo|!)|0!i -au 000 96 'oeuepuiiM e 9961 euuonA unqnAEsex ndasof m z etoa OUIN ' * IHSMRVISVA Tiistaina 25.1. alkanut kokous jouduttiin mutkikkaiden vaiheiden jälkeen keskeyttämään, kun oppositioryhmät esittivät hallitukselle epäluottamuslausetta jo vuoden 2000 hallitusohjelman esittelyn yhteydessä. Puheenjohtaja Juha Makkonen (kesk.) kehaisi hallituksensa ohjelman tiivistyneen aiempiin vuosiin verrattuna, mutta edustajistossa sitä sätittiin liian ylimalkaiseksi. Oppositio vaati konkreettisia mainintoja siitä, mitä kuluvalla kaudella tehdään. Keskustelu venyi, ja kun poikkitieteilijä Satu Ala-Könni iltamyöhällä esitti epäluottamuslausetta, hallitusryhmien edustajia oli poistunut kokouksesta sen verran, että äänestyksessä oltaisiin jääty alakynteen. Niinpä hallitusryhmien edaauorit poistuivat kokouksesta, opposition "pelkurit"-huutojen tahdittamana, eikä kokous enää ollut päätösvaltainen..' Kun kokousta jatkettiin seuraavana päivänä, epäluottamuslause-esitys kaatui äärjp 2 3-18. kun hallitusryhmienkin rivit Slivai jälleen täysimääräisinä koossa. Farssin kynnyksellä A Edustajiston puheenjohtaja Matti Mäkinen, jonka oma ryhmä Kolminaisuuden postulaatti siis on hallituksessa. suKäit 5 * tuu hieman kriittisesti tapaan, jolla epäluottamuslauseita esitettiin. "Jos on täysin eri miellä tehdyistä päätöksistä, epäluottamuslausetta pitääkin esitijfe. Nyt sitä esitettiin niin myöhäisessä Vaiheessa, että osa edustajista oli jo poistunut. Kun esitys tulee yllättä.en. kesken'kokouksen^ se voi johtaa tällaisiin pikkuisen farssin piirteisiin". Mäkinen toteaa ja toivoo, että jatkossa edettäisiin välikysymysmenettelyn kautta ja että moisista aikeista ilmoitettaisiin ennakkoon. Jo kokouksessa ärhäkästi hallitusohjelmaa kritisoinut Marja-Leena Tarvainen (Poikk.) pitää Makkosen ja kumppaneiden ohjelmaa riittämättömänä. Ilokiveen vegaaniruokavaihtoehto ? kaatoyrityksen JYYn uuden edustajiston taival alkoi värikkäästi, kun hallitus ja oppositio kikkailivat kilvan epäluottamuslauseilla ja kokoustekniikalla. Edustajisto hyväksyi myös kaksi vahvasti arvokeskustelevaa aloitetta. Ilokiven ruokalistalle saatetaan tulevaisuudessa saada oma vaihtoehto myös vegaaneillepa lisäksi päätettiin ottaa kantaa siviilipalveluksen keston lyhentämisen puolesta. "Hallitusohjelmasta puuttuu kokonaan konkretia, ja asiat on otettu suoraan valiokuntien toimintasuunnitelmista. Näytti, ettei hallituksessa olla itse mietitty mitään", Tarvainen ruotii ja sanoo, ettei epäluottamuslause-esitystä oltu suunniteltu etukäteen. Hallituksen edustajistossa antamat vastaukset eivät yksinkertaisesti tyydyttäneet. Puheenjohtaja Makkosen mukaan sektoreiden toimintaa on jo jonkin verran määritelty edellisen vuoden talousarvion laatimisen yhteydessä Hänestä olisi ollut väärin määritellä hallitusohjelmassa uudelleen asioita, jotka valiokunnat ovat jo päättäneet keskuudessaan. "Hallitus työskentelee jo nyt useiden sekä omien että valiokuntien projektien parissa, mutta ojiaiyan tietoinen valinta, että ohjelma ei sisällä yksityiskohtia, vaan on enemmänkin linjauspaperi. Pitkään vallassa olleiden on usein vaikea hyväksyä toiminKtkuftluunsia Jiiuuw»ksia, mikä oli kokouksessa helppotoäeia. Uskon, että opposition puolelta tämä oli tarkoiteltu hallitusratkaisuun liittyväksi näpäyiykseksi", Makkonen toieaa viitaten siihen, että osa epäluottamuslausetta ajaneista on toiminut aiemmissa hallituksissa. Aika käydä töihin Viimeisimmän hallitusratkaisun tiedetäänkin herättäneen tyytymättömyyttä muutamilla tahoilla. Tarvainen myöntää kysymättäkin, että nuo kuviot vaikuttivat tapahtumiin edustajistossa. "Sitä ei voi mennä kieltämään. Mielestämme hallitukseen ei valittu parasta asiantuntemusta", hän sanoo, mutta uumoilee aikojen rauhoittuvan tästä eteenpäin. Poikkareiden ryhmän henki on Tarvaisen mukaan se, että pelleilemään ei turhaan ruveta. "En näkisi yhteistyötä jatkossa ongelmallisena, ellei mitään erityistä syytä tule. On aika ruveta tekemään töitä. Tehtiinpä syksyllä miten paskamaisia ratkaisuja tahansa, on suurta unohtaa ja pientä muistaa." Myös Mäkinen uskoo edustajistotyon lähtevän pelaamaan, vaikka tiedostaa ongelmat. "Valtaosa edustajista on uusia naamoja ja siten avoimia yhteis; kenen tahansa kanss^^i»iti«iji^i ihmisten välii varmaan halliitisheuvotteluiden aikana tulehtuivat, mutia tuskin jatkossakaan 90 puiseniille edustajistosig.^Hl aiheutuu mitään ongelmia " Makkonenkin on luottavaisella tuulella. "Kokouksen jatkon perusteella ainekset hyvin rakentavaan yhteistyöhön on olemassa", hän sanoo, eikä muista, että edustajistosta olisi aiemmin käyty yhtä hyvää ja perusteltua keskustelua kuin jäljempänä esiteltyjen aloitteiden yhteydessä käytiin. Epäluottamuslauseäänestykset ovat olleet JYYssä harvinaisia viimeisen vuosikymmenen aikana. Edellisen kerran hallituksen luottamusta mitattiin vuonna 1994. Vegaanien ja sivareitten puolesta Epäluottamuslausehässäkästä selvittyään edustajisto käsitteli kaksi Maltillisen äärivasemmiston ja Grönioinin edustajistoryhmien yhteistuumin esittämää aloitetta, joissa esiteltiin vegaaniruokavaihtoehdon pikaista lisäämistä Ilokiven ruokalistalle sekä siviilipalvelusajan lyhentämistä kannattavaa julkista kannottoa. Molemmat myös hyväksyttiin, jälkimmäinen äänestyksen jälkeen. Ruokalatoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen Sanna Pekonen (P&D) toi keskusteluun Ilokiven henkilökunnan terveiset, joissa tuotiin ilmi sekä henkilökuntaettä tilaresurssien niukkuus j a myös se tosiseikka, että kampuksella Lozzi jo tarjoaa vegaaniruokaa. Aloilleen puolesta puhuneet pitivät asiaa kuitenkin arvo-, eikä resurssikysymyksenä ja lopulla siis koko edustajisto taipui myönteiselle kannalle. Näin ollen hallitus on velvoitettu selvityksiin ja toimenpiteisiin asian eteenpäin viemiseksi. . Toinen aloite hyväksyttiin vasta äänestyksen jälkeen niukasti äänin 21-17. vaikka vain kaksi edustajaa. Tero HurJPIBU UOIKK.,1 j a ^ i i y i Vesala i,.v:>. käytti aloitetta vastustavia puheenvuoroja. Aloitteen sisältö on sama kuin tiellisen Jylkkann (1/2000') «Äkusteluapalstalla julkaistu MAÄ.n mielipidekirjoitus Matti Mäkisen ehdottamalla lisäyksellä, jonka mukaan asepalveluksesta siviilipalvelukseen siirtyvillä vaadittava harkinia-aika lulee myös poistaa. Tältä pohjalta hallitus siis nyt valmistelee JYYn virallista kannanottoa. PETRI HEIKKINEN Cultural Affairs Subcommittee What is the Cultural Affairs Subcommittee, who are in il and vvhai does it do? The fancy name is nothing lo be concerned about. The subcommittee organises different culture related activities for the students. including trtps, courses and other happenings. The subcommittee is open for every student interested in the activities. An important part of the activities is Kampus Kino and one of the ideas in development is a movie club. The courses for ihis spring include Zen-meditation and photography. February will see a trip to Verdis La Traviata. The biggest single happening will be the four-dayjyrock 2000 festival on 30.3.-2.4. in Ilokivi. The subcommittee vvill have meetings roughly every three weeks in Ilokivi. Everything of importance vvill be announced through the Kulttuuri-lista mailing list (kultiuurilista@majordomo.jyu.fi) and also in the Student Nevvspaper and the notice board in Ilokivi. Additionai information is available from the Cultural Affairs Secretary Elina Niemelä, tel. 2603 356, jyy-kultiuurisihteeri@cc.jyu.fi Student Union and Unicef The Student Union vvill take pan in the Unicef year on Tuesday 8. and Vvednesday 9. February. You can buy a chanty meal in Ilokivi on both days. Also, you can go to see the film Beyond the Clouds by Antonioni in Kampus Kino (8.2. 19.00) or the play Sorsapuiston Portinvartija (The Duck Park Gatekeeper, 9.2. 19.00) also in Ilokivi. Unicef product vvill be sold at the main building and library on both Tuesday and Vvednesday. From Shakespe to Cyberpunk The presentations of the Finnish Film Archives vvill begin on 2.2. A total of 12 films vvill be shown in Minnansali at the City Library during the monihs of February, March and April. The series vvill begin on 1.2. with Prosperos Books (UK / France / Italy / Netherlands 1991) by Peter Greenaway, which is a loose adaptation of Shakespearea The Tempesi. Also, Macbeth (USA 1971,9.2.) shows as much of the director Polanski as Shakespeare in it. The ihird Shakespeare film will be Hamlet (UK 1948) by Laurence Olivier on 22.3. As a counterbalance for the serious Shakespeare adaptations the series will feature Monty Python and the Holy Grail (UK 1974) by Terry Gilliam and Terry Jones and Labyrinth of Passion (Spain 1982) by Pedro Almodovar. The presentations also include Accattone (Italy 1961) by Pasolini, Love and Anarchy (Italy 1974) by Wertmuiler, My Life to Live (France 1962) by Godard and ihe cyberpunk classic Blade Runner Directors Cut (USA 1982) by Ridley Scott.The films vvill be shown at the City Library on VVednesdays at 18.00. NEWS BY TANEU TAKALA S^WBw^T >V«l>WfW^K 1
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMEBO KAKSI 3. HEUHKUUT* ÄDM Unelmia ja arvailua ilot ja surut "Vuoteen 2004 mennessä Suomi on nKuiilin.ni käridmaittfifl joukossa oleva osaamis-ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa (»aarnistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopuhjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut." Suuria, yleviä sanoja, eikö vain? Niiden alkuperäislähde on opetusministeriön laatima koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosille 2000-2004. Kokonaisuuden merkittävin osa opiskelijan kannalta on virtuaaliyliopiston käsite ja tavoite, joka tarkoittaa tietoja viestintätekniikan laajaa soveltamista opetuksessa. Tietostrategian toteuttaminen alkaa varsinaisesti tämän vuoden kuluessa, mutta opetusministeriö jakoi jo viime vuonna varoja humanistisille ja kasvatustieteellisille aloille. Niiden turvin tietostrategian toteutusta on Jyväskylässäkin jo päästy valmistelemaan humanistisessa tiedekunnassa. Kun valmistelussa mukana ollut yhteisöviestinnän lehtori Pertti Hurme puhuu aiheesta sanat ovat maanläheisempiä kuin ministeriön visioinnit. "Emme me ole sanomassa, että tietotekniikka pelastaa maailman. Tietotekniikka on vain työväline, mutta nykyään työelämässä välttämätön työväline. Kyse ei ole viime kädessä tekniikasta, vaan oppimisen ja opettamisen periaatteista". Hurme sanoo ja näkee oppimistapojen ääripäinä täysin opettajajohtoisen ja toisessa täysin itseohjautuvan tavan. "Totuus on jossakin tässä välissä. Tässä mietitään mihin olemme menossa ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta tavoite saavutetaan." Humanistisen tiedekunnan strategiassa keskeinen käsite on oppimisen ja opettamisen laatu. Tietoja viestintätekniikka ovat vain välineitä laadun parantamiseen. Tarkoituksena ei Hurmeen mukaan ole missään tapauksessa korvata vanhoja käytäntöjä vaan luoda uusia ja täydentäviä oppimisympäristöjä. Lisäarvoa saatava Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Katja Mielonen pitää virtuaaliyliopistohanketta periaatteessa hyvänä, mutta on huolissaan toteutuksen tasosta. "On pelkona, ettei panosteta sisällön kehittämiseen vaan pelkästään siirretään oppimateriaalia verkkoon", Mielonen sanoo. Hän painottaa, että virtuaalisesta oppimisympäristöstä on saatava jotain lisäarvoa opiskeluun sen sijaan että suoraviivaisesti vain karsitaan kontaktiopetusta, kun virtuaaliyliopistoa kehitetään. "Pitää olla niin, että se on yhtenä vaihtoehtona, jotta jokainen voi valita oman oppimistyylinsä mukaisia oppimismalleja ja sisältöjä." Keskusteluissa humanistisen tiedekunnan tietostrategikkojen kanssa opiskelijaosapuolet ovat painottaneet tasapuolisuudesta huolehtimista. Eri laitokset ovat hyvin eri asemassa sekä tietokoneiden määrän ja laadun että ATK-tuen suhteen. Ilmiselvä huolenaihe ja suuri kysymys virtuaalisiin oppimisympäristöihin siirryttäessä ovatkin resurssikysymykset. Vaikka koti-intemetyhteydet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa, paine tietotekniikan lisähankintoihin kasvaa myös yliopistolla. Mielonen pitää riviopiskelijoiden tasa-arvon kannalta ongelmallisena, mikäli kaikkien käytettävissä ei ole riittävästi ja tarpeeksi laadukasta tietotekniikkaa. "Muuten kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tehdä opintoja." Psykologian laitoksen professori ja yliopiston vararehtori Heikki Lyytinen, jonka vastuualueena on mm. opettaminen, kuitenkin huomauttaa, että tietoverkkoja varten kehitettävät virtuaaliset oppimisympäristöt voivat sekä kotimaisten että kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien myötä kohentaa myös opetuksen laatua. Opiskelija voi valita paljon suuremmasta määrästä kursseja. "Tässä laatukilpailussa pärjäävät ne, joilla on tarjottavanaan vankin opetuksen tietosisältö ja parhaat verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut. Viimemainituissa avainkysymys on siinä, miten luodaan oppimistilanteita, jotka saavat oppijan kiinnostumaan ja työstämään asiaa tuloksekkaasti mielessään. Sehän on oppimisen edellytys", Lyytinen toteaa, "Optimistinen kuvitelma on, että tuottaessamme yhden yksikön verran virtuaalista opetusta, voimme sitä vaihtamalla saada opetusta monen yksikön edestä. On selvää, että näin pienessä maassa kuin Suomi, ei voi olla joka erityisalan erikoisasiantuntijoita." Perustaidot opetettava Paitsi resursseja, virtuaaliyliopisto edellyttää riittäviä taitoja niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Hurme myöntää, että monesti opiskelijoiden tietotekniikkataidot ovat jopa parempia kuin opettajilla. "Ongelmana vanhemmallakaan iällä ei ole oppiminen vaan asenne. Myös opiskelijoilla on asenneongelmia", Hurme kuvailee, "Tietotekniikkataidot pitää rinnastaa kielija viestintätaitoihin. Ne ovat keskeisiä taitoja, joita opiskelijalla tulee olla. Kaikilla pitää olla yliopistosta valmistuttuaan perustaidot, joilla pärjää työelämässä." Mielonenkin vaatii, että tietotekniikkataidot täytyy olla mahdollista hankkia opintojen yhteydessä esimerkiksi sivuaineopintoina ja rohkaisee opiskelijoita tietotekniikkaopintielle. "Tietotyön menetelmiä kannattaa sisällyttää opintoihin ihan data-analyysistä lähtien." Lyytisen mukaan suunnitteilla on myös erillinen tietotyön koulutusohjelma. "15 opintoviikon kokonaisuudesta on ollut suunnitelma valmiina jo jonkin aikaa. Näen, että meidän tulisi saada uuteen Agoraan monitieteinen tietotyön maisteriohjelma. Se johdattelisi opiskelijoitaan tiedonkäsittelyn välineiden entistä tuloksellisempaan soveltamiseen opetuksessa ja tutkimuksessa. Maisterikoululla olisi epäilemättä myös laajemmat myönteiset heijastusvaikutuksensa yliopistommen tietotekniselle infrastruktuurille ja osaamisen kehittymiselle", Lyytinen haaveilee. PETRI HEIKKINEN
• JWAOTAR MllMLfciSim • B O U B ^ l B M m M • I O len päättänyt hakea työuralleni vaihtelua. Kokemukseni ja osaamiseni pohjalta ajattelen, että Jyväskylän yliopisto saisi minusta pätevän tiedottajan. Paikkoja ei ole ilmoitettu avoimiksi, mutta päätän silti soittaa yliopistolle ja kysyä, josko heillä olisi käyttöä meikäpojalle. Kerrottuani itsestäni minua pyydetäänkin haastateltavaksi. Työnhakukouluttaja Kari Lehtinen: "Kaksi k o l m a s o s a a t y ö s o p i m u k s i s ta syntyy m u u t e n kuin lehti-ilmoit u k s e n tai t y ö k k ä r i n kautta. Älkää o d o t t a k o sitä s u n n u n t a i n Kesk i s u o m a l a i s t a , älkää k a t s e l k o työpaikkoja p e l k ä s t ä ä n t y ö v o i m a t o i m i s t o s t a . Pitää olla a k t i i v i n e n , läh e t t ä ä m a r k k i n o i n t i k i r j e i t ä j a s o i tella." Kiiruhtaessani kohti haastattelutuokiota yritän miettiä, miten saan myytyä itseni. Jäsennän mielessäni tietojani yliopiston toiminnasta, sekä tietenkin omaa työkokemustani: listaan hakemani työpaikan kannalta hyödylliset taitoni. Hieman vaivaantuneena pohdin myös harrastuksiani ja lopulta saan valmisteltua vaatimattomista kaunokirjallisista puuhailuistani varovaisen kehuskelemattoman muotoilun, jonka päätän yrittää saada lipsautetuksi sopivaan rakoseen. " K a n n a t t a a t a r k k a a n m i e t t i ä m i t ä työnantaja haluaa minkälaista ihmistä, minkälaista p e r s o o n a a , m i n kälaista osaamista j a sen m u k a a n tuoda esille niitä asioita. Kannattaa m y ö s m i e t t i ä e l ä m ä ä n s ä laajemm i n . H a r r a s t u k s e t , p e r h e e t . I h a n l a p s u u d e s t a alkaen sillä tapaa, j o t ta se mitä tarjoaa, ei j ä ä vain koulutukseen tai t y ö k o k e m u k s e e n . " Yllätän itseni olemalla paikalla hyvissä ajoin, mutta kauhistus iskee hississä! Peilistä h u o m a a n , että kaikessa tohinassa olen unohtanut muutamia asioita, kuten esimerkiksi parranajon. Viikon vanha sänki puskee leuastani ja huolimatonta olemustani korostaa se, että olen p u k e u t u n u t normaaliin arkiasuun eli farkkuihin ja ryppyiseen ruutupaitaan. " T i e t t y y n rajaan asti v a a t e t u k s e n kin m i e t t i m i n e n on i h a n paikallaan. Jos h a e t autonasentajan paikkaa korjaamolta, p u k u ei välttämättä ole oikea a s u , m u t t a ei välttäm ä t t ä h a a l a r i t k a a n . J o s t a a s h a k e e t i e d o t t a j a n p a i k k a a , p u k u voi olla ihan paikallaan. Parturissa voi käydä ja hiukset kannattaa pestä. Ei se ole mitään nuoleskelua." Tervehtiessämme haastattelija on rennon ystävällinen, joten minäkin rentoudun hieman. Varsinaisen kuulustelun käynnistyessä, hän m u u t t u u kuitenkin etäisemmäksi, asiassa pitäytyväksi ja niin itsekin h u o m a a n välttäväni hauskoja ja varsinkin "hauskoja" vastauksia. Tilanne etenee kuitenkin jouhevasti ja saan esitettyä mitä suunnittelin oikeastaan enemmän. "Jos h a a s t a t t e l i j a n a o n a m m a t t i l a i nen, j o k a haastattelee paljon ja tietää mitä kysyy, se on m y ö s haastat e l t a v a n k a n n a l t a h e l p o m p a a . Kysytään oikeita kysymyksiä j a muist e t a a n kysyä kaikki oleellinen. J o s haastattelija ei ole k o k e n u t , hän ei välttämättä tiedä mitä hakee tai kysyy ja mitkä asiat ovat tärkeitä. Silloin haastateltavan tulee olla miettinyt, m i t ä a i n a k i n on t ä r k e ä ä kertoa. J o s h a a s t a t t e l i j a ei m u i s t a tai osaa k y s y ä , asiat p y s t y y itse s o p i vassa välissä k e r t o m a a n . P a r h a i m millaan käy niin, että j o s haastattelija ei ole o i k e i n t i e n n y t mitä on hakemassa, hän hoksaakin haastattelun kuluessa, että 'tuotahan minä olin hakemassa, olinpas tyhmä kun en ajatellut asiaa etukäteen...' P i e n e m m i s s ä firmoissa t o i m i t u s johtaja tai yrittäjä saattaa haastatella yhden ihmisen vuodessa. Kuulee k a i k e n l a i s i a t a r i n o i t a siitä, m i t e n t i l a n n e ei ole p ä t k ä ä k ä ä n m u i s t u t t a n u t haastattelua. Haastattelija on k e r t o n u t kaikki p e r h e h u o l e n s a k i n ja p u r k a n u t p a i n e e n s a . Silloin j o s osaa kuunnella, olla empaattinen j a s y m p a a t t i n e n , s a a t t a a s a a d a paik a n , vaikka sillä ei ole mitään tekemistä haastattelun kanssa." Persoonaani pureutuvissa kysymyksissä, kuten perinteisessä "miksi juuri sinut tulisi valita" -tivaukseen vastaan änkytellen jotain ympäripyöreää ja konservatiivista. Vaikka nimenomaan olin ajatellut juuri tämän kysymyksen äärellä pamauttavani jotain todella ylevää, sanat juuttuvat kurkkuun. " S u o m a l a i s e t ovat a r k o j a i t s e ä ä n k e h u m a a n , m u t t a sopivan tasoinen itsekehu on myös ihan paikallaan." Haastattelun jälkeen totean, että selvisin kohtalaisesti. Astuttuani ulkoilm a a n , en keksi montaa asiaa, joissa olisin pahoin pilannut mahdollisuuksiani. Prosessointi tietysti jatkuu tahtomattanikin pitkin päivää. Manailen sitä, tätä ja tuota asiaa, jotka nyt löytyvät kartalta prinkkalan seutuvilta. " H a a s t a t t e l u n j ä l k e e n k a n n a t t a a k ä y d ä i t s e n s ä k a n s s a p a l a u t e k e s k u s t e l u . Kyllä sitä tietää heti k u n ovesta a s t u u ulos on sellainen fiilis, että t u o m e n i hyvin, tuo jäi sanomatta." Seuraavat päivät jännitän: Jos en tulekaan valituksi? Sehän lopulta varmistaa sen, mitä olen epäillyt ei minusta mihinkään ole ja voin heittää hyvästit urakehityskaaren nousulle... il "Jyväskylässä l e h t i i l m o i t u k s e e n , j o s se ei ole j o k i n h u i p p u a m m a t t i l a i s e n p a i k k a , e s i m e r k i k s i ATKs u u n n i t t e l i j a n , tulee h a k e m u k s i a sata tai vaikka kolmesataa. J o s siitä j o u k o s t a selviää h a a s t a t t e l u u n , se o n todella kova j u t t u . Sen voi o t t a a itselleen meriitiksi ja silloin tietää, että on varteenotettava e h d o k a s . " Sitten kännykässä vilkkuu tuntematon numero. Alkunumeroista päättelen, että soitto tulee yliopistolla ja painan epäröiden vihreää luuria. On totuuden hetki. Kuten oletin, soitto liittyy työnhakuuni. Kuulen, että tällä kertaa yliopisto ei voi minua palkata, mutta asiaan voidaan palata myöhemmin, "mikäli henkilökuntatarvetta ilmaantuu". Kiitän lyhyesti ja suljen puhelimen. Pah! Todellisuudessa on niin, että en vain ole tarpeeksi hyvä, ajattelen ja käyn uudelleen miettimään vikojani. Piehtaroin itsesäälissä. Masennun sitä enemmän, mitä pidemmälle ilta vierii, ja alan jo valmistautua häämöttävää pitkäaikaistyöttömyyttä varten. "Jos saa h a a s t a t t e l u t i l a n t e e s t a tied o n tai p a l a u t t e e n , miksi ei t u l l u t valituksi p u u t t u u k o kielitaitoa tai atk-osaamista j o s se o n t ä l l a i n e n k o n k r e e t t i n e n j u t t u , s i t t e n on lähd e t t ä v ä h o m m a a m a a n se o s a a m i n e n . J a j o s p ä ä s e e h a a s t a t t e l u u n , n i i n kyllä t y ö n a n t a j a k e s t ä ä s e n , j o s kysyy m i k s e i t u l l u t v a l i t u k s i . Sitten voi taas s u u n n a t a t y ö n h a k u aan p a r e m m i n . " PETRI HEIKKINEN Wc • Työn saaminen riippuu myös työnhakutaidoista O h e i n e n tarina p e r u s t u a työh ö n o t t o n a a s t a t t e l u s i m u l a a t i o o n , jossa allekirjoittanut leikki hakevansa t y ö p a i k k a a ja t y ö n h a k u k o u l u t t a j a Kari L e h t i n e n Jyväskylän työvoimatoimiston lyönhak u v a l m e n n u k s c s t a a s e t t u i lyöpaikkahaastatteluun rooliin. Leht i n e n t y ö t o v e r e i n e e n j ä r j e s t ä ä vastaavia simulaatioita 10. helmik u u t a Jyväskylän yliopiston Tutk i m u s j a työelämäpalvelun sekä taloustieteilijöiden ainejärjestön Pörssin järjestämässä Rckry2000 t a p a h t u m a s s a , jossa p a r i s e n k y m m e n t ä yritystä esittelee toimintaansa. Simulaatio kestää kymmenestä viiteentoista m i n u u t t i i n j a siihen liittyy m y ö s p a l a u t e k e s k u s t e l u . j o s s a p u r e t a a n ja a n a l y s o i d a a n h a a s t a t e l t a v a n t u n t e m u k s i a o n n i s t u m i s i s t a a n ja e p ä o n n i s t u m i s i s t a a n h a a s t a t t e l u n k e s t ä e s s ä . Työnhakukouluttajien kanssa voi m e s s u i l l a m y ö s p ä h k ä i l l ä ja arvioida esimerkiksi ansioluclleloaan ja työpaikkahakcmuksiaan. l e h t i n e n järjestää päätÖikseen t y ö n h a k u u n valmentavia k u r s s e ja. joiden yhtenä osana käytetään l y ö n h a k t i s i n i tilaat ioila. "Koko kurssi lähtee siitä, elta l ä h d e m me i h m i s t e n Kanssa m i e t t i m ä ä n s i l a . milii he o s a a v a l . mitä haluavat ja mistä oval kiinnostuneita. T y ö n h a k u a m i e t i t ä ä n tavallaan pitkän kaavan m u k a a n . " J y v ä s k y l ä s s ä k u r s s e j a on jäljestetty parin vuotien ajan. Kurssien hyötyä kurssitettaville ei ole vielä tutkittu, muita Turussa toim i n t a a on ollut h i e m a n p i d e m pään ja siellä osallistujien tilann e t t a on k a r t o i t e t t u . T u t k i m u s paljasti, että pääsääntöisesti elämäntilanteena oli muu kuin t y ö t t o m y y s ci v ä l t t ä m ä t t ä työllisyys, m u t t a esimerkiksi k o u l u t u s tai työharjoittelu. Yksittäisen palautteen perusteelle Lehtinen uum o i l e e , etla t e n d e n s s i o n sama täälläkin. "Viimeksi eilen pamahti sisään yksi. joka oli ollul kurssilla joulukuussa, ja sanoi tehneensä kolm e n t o i s t a k u u k a u d e n työsopim u k s e n . " Työtaitojen l i s ä k s i s i i s m y ö s t y ö n h a k u t a i d o t v a i k u t t a v a t työpaikan saamiseen. "Esimerkiksi jyväskylässä kilpailu on kovaa. H a a s t a t t e l u u n pääsy on myös kiinni siitä, millä h a k e m u s n ä y t t ä ä ja miten osaa k e r t o a o s a a m i s e n s a . Se on yksi r i m a j a t o i n e n rima on s i t t e n se haastattelu", Lehtinen sanoo. PETRI HEIKKINEN REKRV 2000 LIIKUNNAN PAUOIIUSAHSSA 10.2. co 9 . 3 1 6 . 3
• HUMEROKAKSI 3. HEUHKUUTA200O Katja Meronea tuotteistaa yritysliikuntapalvelua, loi siis vetää jumppotvntia. Monien muiden opiskelijoiden topoan hän on jöänyt töihin omaan vouchet-yritykseensä myös tven loppumisen jälkeen. Voucher on kynnyskysymys Somi Kero Yliopiston työelämäpalvelulta haettava vouchertuki helpottaa vähintään sata o p i n t o v i i k k o a keränneen opiskelijan työpaikan löytämistä. Yhtä lailla se kannustaa pk-yrityksiä työllistämään. Ideana on siirtää uusinta tietotaitoa yliopistolla yritysten käyttöön. Tukikuukausien aikana opiskelijia tekee yleensä yritykselle jonkin projektityön: esimerkiksi markkinointisuunnitelman, kotisivut tai vaikka henkilöstölehden. "Voucher sopii hyvin asiantuntijayrityksiin ja pieniin yrityksiin. Minä en olisi pystynyt palkkaamaan vastaavantasoista työvoimaa ilman tukea. Uuden ihmisen ottaminen ja työllistäminen on hirveän suuri kynnys; mitä pienempi yritys, sitä suurempi kynnys. Opiskelijat saisivat lähteä rohkeammin markkinoimaan itseään yrityksiin, sillä tämä on todella hyvä systeemi", yrittäjä Susanna Uusitalo suitsuttaa. Sosiaalija terveysalan koulutuskonsuliointipalveluja tuottava S. Uusitalo ky palkkasi viime keväänä yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleen Sanna Peltolan assistentiksi, tuotteiden suunnittelijaksi ja markkinoijaksi. Kynnys on korkea. Sen toisella puolella kiipeää vastavalmistunut tai vuoden, parin päästä valmistuva opiskelija, toisella puolella ojentaa kättä pieni-keskisuuri yrittäjä. Jakkupuvusta verkkareihin Yritysystävällinen tuki "Suosittelen systeemiä opiskelijoille, joita kiinnostaa tuntuma pk-yritysten arkeen. Myynti-, markkinointi-, ja asiakastyötä ei saa pelätä", Peltola puolestaan markkinoi. Tuki on suunniteltu yritysystävälliseksi ja joustavaksi. Uusitalo kehuu paperityön helppoutta ja vaivattomuutta. Kiitoksen sanoja heruu myös työelämäpalvelun palvelulle. Peltola ja Uusiatalo saivat 2500 markan tukea maksimimiajaksi, neljälle kuukaudelle. Palkka on neuvoteltavissa miksi tahansa 5100 markan harjoittelupalkasta äärettömään. "Aika moni on lähtenyt sillä harjoittelijan palkalla. Ajatuksena on, että palkka kasvaa, jos jää yritykseen löihin vielä harjoittelun jälkeen", Muru Linjala työelämäpalvelusta selvittää. Ja moni jää: I.injaian tilastojen mukaan 80 prosenttia opiskelijoista on jäänyt voucheryritykseensä löihin. Näin kävi Peltolallekin, tosin vain kuukaudeksi, lonka jälkeen hän omien sanojensa mukaan "luiskahti" löihin julkiselle sektorille. Liikuntapedagogiikan opiskelija Katja Meronen hankki voucher-paikakseen KS-Kuntomaailman, jossa hän työskentelee edelleen. "Niin kauan kuin saan olla, sikäli olen tyytyväinen." Meronen palkattiin viime keväänä tuotteistamaan ja markkinoimaan yritysliikuntapalveluita, mutta toimenkuva on myöhemmin avartunut. "Pienessä yrityksessä on se plussapuoli, että pystyy itse vaikuttamaan, mitä saa tehdä. Se ort ihan omasta aktiivisuudesta kiinni. Jossain isossa firmassa työnkuva olisi luokhellumpi. Minä saatan joutua vaihtamaan jakkupuvusta verkkariin kolmestikin päivässä", Meronen iloitsee. "Täällä on minun lisäksi toinenkin liikuntatieteinä, ja kyllä me minun mielestä olemme tuoneet liettyä lisäpontta yritykseen. Meidän aikana on perustettu uusi naisten kuntokeskus, jonka tuotteistamisesta olin periaatteessa päävastuussa. Ja yritysliikuntapalvelut on nyt huipussaan valtakunnallisestikin ajateltuna, se alue on kehittynyt. On vaikea sanoa, mikä minun osuuteni on, kun porukalla olemme tehneet." SAMI KERO •Jyväskylä-Jyväskylän maalaiskunta-Laukaa-Muurame -alueen voucher-tukea voi hakea vielä lokakuun loppuun saakka. Tukirahaa on jäljellä vielä noin kahdellekymmenelle opiskelijalle. •Saarijärvi-Viitasaaren alueelle tuki on voimassa heinäkuun loppuun 2001. Tällä alueella minimipalkka on 9000 mk kuukaudessa. •Ehdot opiskelijalle: vär 100 ov. suoritettuna Jyväskylän yliopisssa tai noin 80 ov. Jyväskylän ammatrikorkeakoussa •Ehdot yritykselle: työntekijöitä alle 250 henkilöä. Ei saa olla aikaisemmin käyttänyt voucheropiskelijaa samoihin tehtäviin. •Rahoitus: Yliopisto tai ammattikorkeakoulu, EU:n aluekehittämisrahasto tai rakennerahasto, paikallinen kehittämisyhtiö ja yritykset. Yritykset maksavat palkan sivukuluineen ja saavat siihen tietyn korvausosuuden. • Lisätietoja: Jyväskylän; ton tutkimusja työelämäpalvelu, Muru Linjala. Puh.(014) 2601 080. muru.linjala@admiral.jyu.fi YLIN OPISTO Painoja markkinavoiman ero Viimesyksyiset opintoni noudattelivat jalon monitieteellistä linjaa. Osallistuin kahden eri yliopiston ja neljän eri tiedekunnan kursseille, joista mainittakoon mm. mukavan kontrastin toisilleen luoneet ympäristöfilosofia ja kansantaloustieteen peruskurssi. Olen siinä määrin protohumanisti, että iätä viimeksi mainittua kohtaan minulla oli suuria ennakkoluuloja. Odotin, että niskaan sataisi uusliberalistista maailmankatsomusta ja viritin itseeni sopivaa vastarintamielialaa tarratakseni tarvittaessa kiinni luennoitsijan näkemyksiin ja tapellakseni vastaan. Hieman yllätyin, ehkä jopa petyin, kun kurssi ei sitten ollutkaan talousfasismin oppitunti. Ajoittaista ay-liikkeen parjaamista lukuunottamatta asenteet käsiteltäviä asioita kohtaan olivat neutraaleja. Toinen yllätys oli havaita, että taloustiede on niin pitkälti matematiikkaa, tuskaista kaavojen pyörittelyä. Lukion lyhyen matikan suorittaneena en edes muistanut, että on olemassa sellainen asia kuin derivointi. Pikkuhiljaa oivalsin kuvion kavaluuden. Kansantaloustiede käyttää paljon luonnontieteisiä tuttuja metodeja ja käsittelee taloudellisia ilmiöitä kuin luonnonilmiöitä. Markkinatalouden "lait" otetaan annettuina ja kohotetaan luonnonlakien asemaan. Kaikki talousjärjestelmät nahkojen vaihdannasta aina globaaliin kapitalismiin ovat kuitenkin ihmisen kulttuurisia luomuksia, eivät siten "pakkoja" kuten painovoima. Miksi taloustiede sitten toimii kuvaamallani tavalla? Tekemällä nain se vapauttaa itsensä kaikista moraalisista pohdinnoista. Taloudelliset kysymykset ovat mitä poliittisimpia kysymyksiä, mutta kansantaloustiede pyrkii riisumaan ne kaikesta poliittisuudesta. Talous toimii näin ja näin, piste. Ei puhettakaan siitä, onko sen toiminta oikeudenmukaista, ovatko seuraukset toivottavia ja haluaisimmeko me ihmislajina aikaansaada jotakin muutoksia talousjärjestelmäämme. Tämä on vaarallista Jos yliopistotasoinen taloustieteellinen koulutus ei anna eväitä asioiden kriittiseen tarkasteluun ja eettisiin kyseenalaistuksiin, ei ole ihme että talouselämän eliitti on niin armottoman arvotonta kuin on. Voi tietysti olla toivottavasti on niin, että taloustiedettä pidemmälle opiskeltaessa esille nostetaan niin opetuksen kuin opiskelijoiden toimesta myös erilaisia arvokysymyksiä. Mutta pidän yhtä kaikki hämmästyttävänä ja hälyttävänä sitä, että jonkin oppiaineen peruskurssi päästää opiskelijat eteenpäin ilman, että se edes yrittäisi herättää näitä pohtimaan oman alansa etiikkaa. Ennen kuin taloustiede erkat kuntatieteistä erilliseksi osa-aluec tä käytettiin nimitystä "poliittinen taloustiede". Ehkäpä oppiaine kaipaisi lisää juuri tuota poliittisuutta. Sillä se, että asioista vaietaan, on paljon vaarallisempaa kuin se, että niistä puhuttaisiin, vaikka yksipuoliseenkin sävyyn. Jälkimmäisessä tapauksessa asioihin on ainakin helpompi tarttua. YEN
• CO6OOOOOOOOOOOOOO0OOOOOOOO BBO§IT®G, eaniiocKS OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOQOOOOOOOO • TQA (yseessä ei ole uusi Bristol-soundi, eikä liioin innykkämalli joka kuumentaa juustopurilaisia. Otsikon kirjainyhdistelmä saa jokaisen opetusvelvollisuuden piirin kuuluvan akateemikon vapisemaan. Valmiina tai ei, tässä tulee Teaching Quality Assessment. Brittiyliopistot kilpailevat keskenään kahdella saralla: tutkimuksessa ja opetuksessa. Valtaosalle ainelaitoksista on annettu arvosana perustuen tutkimuksen laatuun ja aktiivisuuteen. Hyvin menestyneet laitokset houkuttelevat korkeatasoisia jatko-opiskelijoita ja nuoria tutkijakykyjä. Luonnollisesti menestys suo myös taloudellisia voimavaroja tason ylläpitämiseen. Nyt samantyyppistä arviointia sovelletaan myös opetuksen laadun arvioimiseen. Huhu siitä, että TQA on tulossa kaupunkiin saa laitokset varpailleen. Näin kävi myös filosofian laitokselle Bristolin yliopistossa. Koska osallistun itsekin perustutkinto-opiskelijoiden opetukseen, minulla oli ilo olla mukana seuraamassa TQA:n paikallisyksikön koulutustilaisuutta. Prosessi on karkeasti ottaen seuraavanlainen: Noin puolitoista vuotta ennen piinaviikon alkua, laitokselle kerrotaan, että raati tulee vieraaksi noin viikolla N. Välittömästi laukaistaan koulutustilaisuus, jossa kerrotaan mistä arvioinnissa on kyse. Koulutustilaisuudessa kehotetaan muun muassa tekemään muutokset opetuscurriculumiin, mikäli se sellaisia kaipaa. Tämän lisäksi siellä neuvotaan tekemään kaikenlaisia mutkikkaita valmistelutehtäviä, kuten kokoamaan aineistoa opiskelijoiden tuottamista esseistä ja tenttivastauksista. Arviointi on kokonaisuudessaan nerokas. Laitos asettaa itse itselleen tavoitteet opetuksen suhteen ja riippumattoman raadin, joka koostuu muiden yliopistojen saman aineen tutkijoista ja opettajista, tehtävänä on tutkia miten nämä tavoitteet on saavutettu. Näin vältetään perinteinen akateeminen narina 'riippumattomista standardeista'. Raati saapuu sitten laitoksen vieraaksi noin viikon ajaksi, käy läpi todistusaineiston, seuraa opetusta ja haastattelee opiskelijoita, kunnes viikon lopulla se sitten murjaisee arvionsa. Taloudellisesti ja laadullisesti hyvinvoivissa yliopistoissa, kuten Bristolissa, TQA on todellinen näytön paikka, vaikka virallinen linja on, että "tämä ei vaikuta rahoitukseen". Fakta on, että mikäli laitos menestyy kehnosti, opiskelijapaikkojen hakijamäärät laskevat ja se vaikuttaa määrärahoihin rajusti. Arvioinnissa menestymisen tärkeyttä on vaikea aliarvioida, ja se näkyy muun muassa siihen valmistautumisessa. Pelko epäonnistumisesta onkin luonut Bristolin yliopistoon elimen, jonka ainoa tehtävä on auttaa laitosia menestymään TQA:ssa. Yliopiston palkkalistalla on siis muutamia ihmisiä, jotka eivät ainostaan toimi jargonin tulkkeina, vaan he myös kannustavat laitosta paneutumaan arviointiin valmistautumiseen, sekä neuvovat miten opetussuunnitelmat siivotaan näyttäviksi ja miten hankaliin kysymyksiin vastataan pontevasti, mutta monimutkaisesti. Vaikka odotan itsekin hieman kauhunsekaisin tuntein raadin vierailua, touhu hymyilyttää kun muistelen, kuinka kotonani valmistauduttiin isovanhempien vierailuihin siivoamalla paikat täysin epärealistiseen kuntoon. ANTTI KARJALAINEN NtW£R0 KAKSI • 3. HELMIKUUTA 3000 istiikka Kampuksen kartalle Seminaarinmäen rakennusten nimistö on kokenut muutamia uudistuksia. Kuuden aiemmin nimeämättömän rakennuksen ja kolmen rakennuksen muuttuneet nimet ovat yliopiston kulttuuritoimikunnan viime syksynä henkilökunnalle järjestämän nimikilpailun perua. Toimikunta teki ehdotusten pohjalta esityksen, jota laitokset ja ainejärjestöt saivat vielä kommentoida. Uudet nimet rakennuksittain ovat seuraavat D (kasvatustieteen laitos): Educa, E (OKL:n tekninen työ): E-rakennus, F (suomen kielen laitos): Ki/istiihka (ent. Fennicum), G (yliopiston vierasasunnot): Vierasmaja, I (hiljentymisillä): Paja, J: Puuiarhurintalo, PiA (YTHS): Pinsetti, PiB (erityispedagogiikan laitos, opinto-ohjaajien koulutus): Pilotti, PiC (erityispedagogiikan laitos, monikulttuurinen ohjausklinikka): Polaari. "Nimen tulee mielestämme olla sidoksissa alueen historiaan tai rakennuksen toiminnalliseen sisältöön, joko menneeseen tai nykyiseen. Nimi ei kuitenkaan saisi tuottaa sekaannusta, vaikka rakennuksen käyttötarkoitus myöhemmin muuttuisi", kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Paula Sajavaara sanoo valintaperusteista. Alumnija kulttuurisihteeri Asta Ruodemäki kertoo kuulleensa työtoveripiiristä sekä positiivista että negatiivista palautetta, mutta suurempia vastalauseryöppyjä ei ole toistaiseksi ilmennyt vaikka voisi kuvitella, että vaikkapa Fennicumin nimen muuttuminen Kilistiikaksi herättäisi ihmetystä. Kilistiikka on kuitenkin Fennicumin vanha nimi, joka oli käytössä aina 1970-luvun loppupuolelle. Se on väännös rakennuksessa opettaneen luonnontieteen lehtorin Ludvig Kiljanderin "Kili"-lempinimestä, josta opiskelijat väänsivät hänen opettamansa aineen nimeksi kilistiikan. Uudet nimet ilmestyvät luonnollisesti kampusalueen kanoihin sekä opasteisiin, joita ollaan muutenkin uudistamassa, sillä nykyiset opasteet ovat monin paikoin huonossa kunnossa. Uusimiseen antaa aihetta myös yliopiston toimitilojen määrän lisääntyminen mm, Matiilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Nimikilpailun ylijääneestä sadosta mainittakoon ehdotukset Darwin (D-rakennus), Eetu (E), Piipaa. Piikkilä, Pipilä (YTHS) sekä Pekka ja Pätkä (PiB ja PiC yhdessä). Varhaiskasvatus ia gerontologia vahvistuvat Varhaiskasvatukselle esitetään pääaineen asemaa. Yliopiston hallitus on päättänyt esittää opetusministeriölle, että varhaiskasvatuksen syventävät opinnoi saavat pääaineen aseman eli johtavat maisterin tutkintoon. Samassa yhteydessä hallitus esitti myös, että Jyväskylän yliopisto määriteltäisiin yhdeksi varhaiskasvatuksen vastuuyliopistoksi. Ihmisen vanhenemista ja vanhuuttaa tutkiva gerontologia on saanut uuden professuurin ja täydennyskoulutusohjelman. Liikuntagerontologian professoriksi on nimetty liikuntatieteiden tohtori Harri Suominen. Suomisen viimeaikainen tutkimus on tuottanut uusia menetelmiä osteoporoosin estämiseen. Yliopiston hallitus hyväksyi gerontologian ammatillisen erikoiskoulutusohjelman erikoistavaksi ja pätevöittäväksi täydennyskoulutukseksi. Tavoitteena on, että sosiaalityöntekijät, terveydenhuoltohenkilöstö, psykologit, yhdyskuntasuunnittelijat ja liikunta-alan työntekijät voisivat kehittää työtään ikääntyvän ihmisen näkökulmasta. Dumppi luo kontakteja yritysiltamilla Tietojenkäsittelytieteiden ainejärjestö Dumppi pyrkii yhdistämään jäsenistönsä ja alan jyväskyläläisten yritysten polkuja yritysiltamilla, joissa yritykset pääsevät esittelemään toimintaansa ja opiskelijat solmimaan kontakteja. Kolmena keskiviikkoiltana järjestettävissä iltamissa yhdeksän paikallista atkalan puulaakia saapuu kertomaan toiminnastaan, ja kevyemmän iltapalaosuuden merkeissä opiskelijat pääsevät rupattelemaan tarkemmin yritysten edustajien kanssa. Alan työtilanne on hyvä, ja osaaville ihmisille työpaikkoja löytyy, mutta Tuomas Vanhanen Dumpista kertoo, että iliamaidea syntyi nimenomaan tarpeesta saada opiskelijat tietoisiksi jyväskyläläisistä työmahdollisuuksista. "Opiskelijat eivät tiedä paikallisista yrityksistä kuin Nokian ja Soneran." Dumppi järjesti jo viime vuonna luentosarjan otsikolla "Uuden vuosituhannen osaajat" ja iltamat ovatkin jalostettu versio tuosta luentosarjasta. Projektiin kuuluu myös lehti, jossa yritykset pääsevät esittelemään osaamisalueitaan tarkemmin sekä nykyisille, että tuleville opiskelijoille. Esimerkiksi ensi syksyn fuksit saavat lehden välittömästi kouraansa. Kollektiivisempi oli parempi JYYn opintoja tiedevaliokunnan vuosittain ojentama Jylkkärin paras juttu -palkinto nosti tällä kertaa toimituskunnan omaakin häntää. Raati valitsi vuosikerran 1999 ansiokkaimmiksi artikkeleiksi numeroiden 8/99 ja 9/99 keskiaukeamajutut Tämä taivas, tämä maa ja Kaupunkia kerros kerrokselta, joissa pohdiskeltiin jyväskyläläistä kaupunkikuvaa. Ensin mainitun takana oli tuolloinen vakiohenkilökunta eli Jari Peltola, Petri Heikkinen ja Juha Mäkinen, jälkimmäisen kirjoittivat Mäkinen ja Panu Hämeenaho. Raati kiittää juttujen tekijöitä tuoreesta tavasta lähestyä kaupunkia niin ajallisesti kuin paikallisestikin. "Samalla lukijat haastetaan aistimaan ja ajattelemaan rakennetun ympäristön välittämiä ja synnyttäviä mielikuvia", perusteluissa todetaan ja kiitellään tekstien sanomaa onnistuneesti tukeneesta taitosta ja kuvien käytöstä. Kunniamaininnalla raati muisti Kampuksen kummajainen -juttusarjaa, jota ovat kirjoittaneet Mäkinen, Heikkinen ja Sami Kero. Sarjassahan esitellään sellaisia opiskelijan arkeen liittyviä kampuksen kohteita, kuten kasvitieteellinen puutarha, kirjaston hälytysportit ja Seppo Kallio. "Sarja on oivaltava pala Jylkkärin juttutarjontaan", palkintoraati sanoo, "Nyt tunnustusta saaneet jutut tuovat hyvin esille Jylkkärin roolin sekä kampusettä kaupunkilehtenä." TIIVIIT JYYn korsi Unicef-keossa Ylioppilaskunta osallistuu Jyväskylän Unicef-vuoteen omilla teemapäivillään tiistaina 8. ja keskiviikkona 9. helmikuuta. Ravintola Ilokivessä voi syödä molempina päivinä hyväntekeväisyysaterian, ja hyvää voi tehdä myös katselemalla Antonionin elokuvaa Pilvien takana (8.2. Klo 19) Kampus Kinossa tai Jyväskylän ylioppilasteatterin näytelmää Sorsapuiston portinvartija (9.2. klo 19) Ilokiven teatteritilassa. Unicefin tuotteita myydään sekä tiistaina että keskiviikkona päärakennuksessa ja kirjastossa. Asumislisäläiset syyniin Joko Kansaneläkelaitos tai korkeakoulun opintotukilautakunta lähestyy noin 3000:tta opin-' totuen asumislisän saajaa kirjeellä, jossa asumislisää saavaa pyydetään selvittämään nykyiset asumisolosuhteensa. Menettelyä tarvitaan, koska vuodesta 1997 opintotuki on voitu myöntää yhden hakemuksen perusteella "kdkö opimoiukiajaksl. Aiemmin tuki haettiin lukuvuodeksi \ kerrallaan, joten opiskelija sai maila selvitti asumismuotonsa ja vuokransa vuosittain. Kirjeen mukana on lomake, jolla olosuhdemuutoksista voi ilmoittaa ja mukaan tulee liittää viimeisin vuokrakuitti vaikka olosuhteet olisivat entiset. Jos kirjeeseen ei vastata, asumislisän maksaminen lopetetaan. Jatkossa selvityspyyntökirjeitä lähetetään niille, joiden asumislisän myöntämisestä tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vähintään kaksi vuolta. Tuu tutoriksi Syksyn 2000 opiskelijavuosikerralle tarvitaan jälleen noin 125 pienryhmäohjaajaa eli tutoria opastamaan fuksit matkaan ohi opiskelun ja opiskelijaelämän karikoiden. Kullekin tutorille tulee ohjattavaksi 10-15 uutta opiskelijaa. Yhtä tutoria kohden tulee yleensä yksi ryhmä, ryhmää kohti n. 10 15 tuntia tutor-toimintaa. Tutorille maksetaan 62 markan tuntitienesti, korkeintaan 15 tunnilta eli maksimissaan yhteensä 930 mk. Hakulomakkeita on saatavissa hallintoviraston opiskelijapalveluista (hallintorakennus 2. kerros, huone 214 ja asiakaspalvelu) sekä ainelaitosten kanslioista. Hakemukset on jätettävä 1.3.2000 mennessä.
• HUMEBOKAKSI 3. HEUIKUUTA 2000 Karkaavien hiirten kurssilla Lerput ja korput tutuiksi Joini Taskinen, ikääntyvien tietotekniikkakuissin nitoi, ja opiskelija Maks Annokoiso vaaraniemi Uusitalo ovat hyviä esimeikkejo siitä, että kuinka tietokoneen käytän voi oppia vielä hieman vanhempanakin. Ikääntyvien tietotekniikkakurssilla kännykät kyllä piippaavat hetkittäin, mutta tekstinkäsittely näyttää sujuvan hieman hitaammin. Rompuista tai chat-kanavista ei vielä ihan tässä vaiheessa kannata mainita, kun kyseessä on peruskurssi. Useimmilla opiskelijoilla on kuitenkin mielessä tietokoneen käytännönläheinen käyttö, kuten sähköpostin tai taulukkolaskentaohjelman opetteleminen. Tekniikka on syytä osata ensin. Tietotekniikkakurssi on Aune Tirkkosen ensimmäinen kosketus ikääntyvien yliopistoon. Hän kertoo selanneensa yliopiston ohjelmaa mielenkiinnolla ja aikoo tulevaisuudessa käydä muissakin seminaareissa ja luennoilla. Erityisesti hän aikoo panostaa tietotekniikkaan. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tirkkonen toivoo, että hän oppisi käyttämään paremmin verkkopalveluja. "Sähköpostia lähetän välillä, kun poika on nyt ulkomailla. Tietokoneen vieressä on merkit siitä, mistä pitää painaa lähettäessään viestin. Muita en tajua yhtään siitä tekniikasta. Myös internet-pankkipalveluja olisi mukava käyttää", Tirkkonen selvittää "Nykyaika vaatii tekniikan oppimista. Olen kyllä työskennellyt koneiden kanssa, mutta työpöydälläni oli pelkkä näyttöpääte. Kotona olen jonkun verran käyttänyt tekstinkäsittelyohjelmaa." Englantia heikentyneellä näöllä Myös Martti Ruotoistentnäki haluaa seurata aikaansa. "Kaikilla kavereilla on tietokoneet. En pysty oikein keskustelemaan heidän kanssaan, kun en tiedä koneista", hän sanoo. Ruotoistenmäki myöntää käyneensä myös ikäihmisten englannin kurssilla. Hänen kotitietokoneensa on hieman vanhempi, ja siinä on vielä komennot englanniksi. Englannin heikko osaaminen tuottaa ongelmia useille vanhoille ihmisille. ATK-kurssien ohjaaja, datanomi Johanna Kiiskilä toteaa, että uusimmissa ohjelmissa komennot ovat jo suomen kielellä. Internetissäkin on paljon kotimaisia sivuja. "Tietokonevalmistajien pitäisi ottaa paremmin huomioon ikääntyneet ihmiset. Näillä on usein kuulo, näkö ja motoriikka heikentyneet. Tosin näkövammaiset ovat saaneet jonkun verran helpotusta tietokoneissa", Kiiskilä mainitsee. Kiiskilä vetää ikääntyville myös jatkoja internet-kursseja. Jälkimmäiset ovat olleet Kiiskilän mukaan erittäin suosittuja. Jatkokurssilla Kiiskilä yrittää opettaa ikääntyviä laajemmin itsenäiseen tietokoneen käyttöön. Yleensä noin puolella kurssilaisista on oma tietokone. Imurointia seuraavaksi Tietotekniikkakursseilla on Kiiskilän apuna toiminut tutoreita, jotka ovat itse Jyväskylän ikääntyvien yliopiston opiskelijoita. Toini Taskinen sanoo avaavansa joka päivä tietokoneen ainakin sähköpostit katsoakseen. "Alunperin menin tietotekniikkakursseille sen takia, että oppisin tekstinkäsittelyn. Ensimmäinen seminaarini ikääntyvien yliopistossa oli biografia-seminaari ja halusin kirjoittaa koneella sukututkimustani", Taskinen selittää. Tutoroiminen auttaa Taskisen mielestä häntä itseäänkin: perusasiat eivät unohdu. Netissä surfailemisenkin Taskinen on oppinut niin hyvin, että hän pystyy auttamaan nyt internet-kurssilla. Taskisella on omat kotisivut, jopa englanniksi. "Paljon on vielä oppimatta. Sukulaispoika on kertonut ohjelmien imuroinnista. Se olisi kai hyödyllistä oppia", naurahtaa Taskinen. ANNAKAISA VAARANIEMI Ikääntyvien yliopisto murrosiässä KÄRPÄSENÄ KATOSSA Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Anneli Hietaluoman mukaan tietotekniikkakurssit ovat yksi kysytyimmistä Ikääntyvien yliopiston seminaareista iällä hetkellä "Tietoteknologian kehittyminen ja sen näkeminen arjessa onkin ollut suun haaste, ja kursseille on suuri tarve. Jo 80-luvun lopulla ikääntyvien yttopStOSSa järjesteltiin tietotekniikkakursseja, mutta nyi Ori meneillään buumi", Hietaluoma toteaa. Omien tietojen päivittäminen ja ajan tasalla pysyminen onnistuu ikääntyviltä tsj/te muissa seminaareissa ja erilaisilla luennoilla. Säanljelma ja lähtö kotoa il misten pariin tuo vaihtelua ja virkiviystä Ikääntyvien elämään. Hietaluoman mielestä lukukausiohjelman perusrakenne on säilynyt viime vuosina. Suosittuja ovat olleet kirjoittamisen ja kirjallisuuden seminaarit. "Monia seminaaritöitä on julkaistu tutkimuksina, jotka ovat lähes gradun veroisia. Yleensä vuosittain ilmestyy yhdestä kolmeen julkaisua", sanoo Hietaluoma. Ei opintoviikkojen vuoksi Jyväskylän ikääntyvien yliopisto vietti viime viikolla 1 5-vuotispaiviOpiskelijc reilut 600, joista kolmisenkymmentä opiskelijaa on ollut mukana toiminnassa alusta alkaen. Joissakin ikääntyvien yliopiston seminaareissa on käytössä opimokirjakäytäntö. Opintoviikkoja ei kuitenkaan lasketa. "Onhan se opiskelijasta mukava saada joku muisto kurssista, mutta opiskelijamme eivät ole halunneet mitään suoritus-tunnetta", Anneli Hietaluoma kertoo. Tämä Ikääntyvien opiskelutoiminta on tunnettu kansainvälisesti Kolmannen ikäkauden yliopistona. Pohjalla on ajatus ihmisen neljästä en elämänvaiheesta. Työelämän jälkeen tulee ihmisen kolmas ikäkausi, joka on parasta aikaa itsensä toteuttamiseen. Suomeen kolmannen ikäkauden yliopistotyön maahantoi jirofessori Eino Heikkinen Hän luennoitsi yliopiston vuosijuhlassa viime keskiviikkona. Toiminta lahti ensin Ranskasta ja on nyt laajentunut kansainväliseksi yhteistyöksi, muun muassa erilaisten projektien kautta. Jyväskylän ikääntyvien yliopistossa esimerkiksi lahti nyt kolmas vuosi käyntiin atk-painotteisessa Sokrates-hankkeessa. Suomessa on yhdeksän ikääntyvien yliopistoa, ja ne ovat yksi avoimen yliopiston erityismuoto. ANNAKAISA VAARANIEMI Episode 3 Kertaus: Ajier ajlash of "Finnspiration" TSAAAN2 decides to help every Finnish child, woman and man in dislress hoping to be rccognized as an useful Finn by Finns and the whole world. Having changed his name to Jaakko Suominen and named kis fillari "Prottari" T5AAAN2 shields his Koivisro/aishcmu wilh munakotelo from the naapuiin roskakori. Episode IV ll vvas a beautiful pakkas morning and both the sun and the moon shun faintly in ihe clear Finnish sky vvhen Jaakko Suominen persuaded his almighty fillari Prottari outside his hima. Armed vvith a salibandymaila, Jaakko took a deep breaih, siraightened the munakotelo over his koivistolaishattu and left determined lo help Finns. After several keikkaus trying to avoid kamikaze Mummot in their potkukelkkoja suddenly, something horrible caughi his aitention. A giant vvoman, vvas abandoning her child, lastenvaunu intluded, outside in a desolate, frosty, and glacial barbeke. VVas such cruelty possible? He rubbed his eyes in disbelief, but the lastenvaunu vvas siili there. Thai Finnish child vvould surely perish if nothing were done! Novv here vvas his opporlunity! Action vvould be laken! He placed his munakotelo in attack position and hurled Prottari tovvards ihe delinquentspectacle.. He vvas in ihe process of civilly parking Prottari in the local pyöräteline vvhen he recalled that some Finns, like so many in heraldry, actually left their fillarit alone, to take care itsestään? So he shoved his lempi Prottari to the ground and rushed lo rescue the poor helpless creature. After an immense effon to untangle the munakotelo from a machiavellic spider vveb räsymatto, treacherously situated to safeguard the vvretched giants bastion, he succeeded to climb over the maan tasalla barbekelli. Silently he scouted the grounds and detected, through the vvindovv, the giant viciously raspaamassa jalkoja vvith some son of bizarre viila. Temporarily astonished by such exhibition of self-inflicted agony, clear indication of the giants true viciousness and depravity, he snapped and acted. He vvas "hiipimässä" tovvards the vaunu vvhen he vvas lethally vvhacked, from behind of course, by a terrible mattopiiska. Catapulted forvvard he crashed upon a viisi kiloa kurkkupurkki, bounced into a laatikko of dutyfree IV D Lapin Myrskyä, boomeranged upon a plate of suolasiika and linally vaulted to the Street. There. due to the spurious screams of the spiteful giant, he vvas hustled viciously by some ihmisiä, surely pari of the giants undercover back-up team, guarding ihe premises...(io be coniinued) TSAAAN2
• Rohkea tragikomedia K 1 6 Terrence McNally FRANKIE JA JOHNNY Liput 60,-/60,-/45,Ohjaus ANNE SAASTAMOINEN '"'•"'""«auppi.P^ ENSI-ILTA10.2. ROOLEISSA pienellä näyttämöllä Julia Kärnä ja Harri Laurikka Lippumyymälä ti-la klo 12-19. puh. (014) 624 200 Aito. HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI' Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu Kokonaisuus ratkaisee. Paras, TatjcHalonen www.tarjahalonen.fi SILMÄLÄÄKÄRIASEMA • Silmaiäakänpalvetut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 J Palvelemme 8-21 (8-18) S1/(1 KORIIIggJ Helppoa ja nopeaa ostamista S-market Kolmikulmasta Avarat käytävämme ja selkeät tuote-esillepanot helpottavat ja nopeuttavat ostosten tekemistä. Myymälämme suorat ia leveät käytävät ja myyntipinta-ala mahdollistavat nopean ostoskierroksen. Hintamerkintämme ovat selkeät ja kaikissa tuotteissa on näkyvissä myös yksikköhinnat ja hinta euroina. Laajoista valikoimistamme löytyy kerralla kaikki koain päivittäin tarvitsemat elintarvikkeet. Kassapalvelumme on nopeaa. Kassoillamme ei tarvitse jonottaa. Pysyvästi edullinen hintataso varmistaa ostoskorin edullisuuden jokaisella ostosmatkalla. Lisäksi asiakasomistajille Bonusta jopa 3 %. S-marketin ruokatili on kätevä tapa hoitaa kodin ruokamenoja: • jopa kuukausi korotonta maksuaikaa • maksupäivän voit valita sopimusta tehtäessä • et tarvitse joka kerta rahaa mukana • asiakasomistajille Bonus kertyy automaattisesti ruokatiliostoista Nuorekas henkilökuntamme toivottaa: ^ Tervetuloa ostoksille! jf MARKET KOLMIKULMA, PUISTOKATU 2 , p. 630 680 Kurssistartti. Meiltä löydät etsim ä s i kirjat. Nyt 1 suosituinta kurssikirjaa kaverihintaan p l u s muu oppikirjallisuus e n t i s t ä k i n edullisemmin. Nopeat toimitukset. Tilaa heti j a osallistu kilpailuun! Voit p ä ä s t ä k a v e r e i d e n k a n s s a Areen viikolla S. Parhaimman startin saat nakuttamalla www.bokus.com fa°£m7o(33[m POHJOISMAIDEN SUURIN KIRJAKAUPPA
• ml^\uma*iLuu:iLr.. NUHE80KAKSI • 3. HEUHXmm 2000 4> Hampussa kukkii riski ja nautinto Kannabis on tabu. Vaikka siitä ei saa puhua, on sen käyttö selvästi kasvussa. Stakesin tutkimuksen mukaan joka kymmenes peruskoulun yhdeksäsluokkalainen on kokeillut kannabista. Kannabiksen nautintokokemuksia puoltavan jyväskyläläisen Annelin mielestä hamppu kohtuudella käytettynä antaa rentouttavan hetken itselle, Youth Against Drugsin Jyväskylän osaston puuhanaisen Hanna Multasen mielestä elämän kiksit tulisi löytää ilman päihteitä. Suomen kannabisyhdistyksen SKY:n tavoittaminen ei onnistu numerotiedusteluun tai Helsingin puhelinluetteloon turvautumalla, silla molemmista on päätetty sensuroida yhdistyksen puhelinnumero. Yhdistys ei myöskään saanut nettisivunsa palvelinta Suomesta. Mediassa ei kannabiksen käytöstä voi omalla nimellä puhua ilman sakkorangaistusta. Siksi Anneli joutuu käyttämään haastattelussa tekaistua nimeä. Tero Nieminen väitteli kannabiksen laillisesta statuksesta A-studiossa vuonna 1997. Kerrottuaan julkisesti hampun polttelusta seurasi hänelle potkut työpaikasta, kotietsintä ja 25 päiväsakkoa. Anneli pitää tilannetta käsittämättömänä. ellä oli kaikki kunnossa; ty,ö, ito ja terveys. Rikoslain*!JW«JWS" 7. pykälä mahdollistaisi hampun käyttämisestä syyttämättä jättämisen, mutta tätä ei käytännössä noudateta", hän tokaisee. Myös valtiotieteen tohtori Tapani Sarvanti sosiaalija terveysministeriöstä on sitä miellä, että Suomessa on ankara rangaistusjärjestelmä hampun kohdalla. "Kannabiksen käytöstä rangaistaan ankarammin kuin eduskunta on toivonut. Käyttäjiä ei pitäisi rangaista vaan ohjata hoitoon ", hän kommentoi Suomen kannabisyhdistyksen jäsenen Ville Juvosen mielestä kaikkien tulisi voida käyttää haluamiaan luonnontuoteita. "Esimerkiksi WHO:n ja lääketieteen lehtien Lancetin ja Duodecin mukaan tutkimukset osoittavat, että kannabis on nautintoaineena vähemmän haitallinen kuin alkoholi tai tupakka. Kannabikseen ei tiettävästi ole kukaan koskaan kuollut", hän kertoo. WHO:n tutkimuksen mukaan viina ja tupakka aiheuttavat suurempaa riippuvuutta kuin kannabis. Tutkimuksesta raportoi New Scientist -lehti, jonka mukaan WHO oli suunnitellut julkistavansa tulokset joulukuussa 1997, mutta poliittisista syistä se julisti tiedot salaisiksi. Selvin päin vai kohtuudella? "Kannabista tullaan käyttämään kuitenkin. Kieltolaki vaikeuttaa laadun valvontaa ja tuotevastuuta, ja ostaja joutuu olemaan tekemisissä rikollisten kanssa. Meidän yhdistyksemme porukasta aika moni kasvauaakin hamppua", Ville selittää. Anneli kertoo myssytelleensä ruohoa viiden vuoden ajan. Hän myöntää, että kannabista pitää käyttää kohtuudella. Anneli sauhuttelee kannabista noin kerran viikossa lähinnä samasta syystä kuin miksi jotkut esimerkiksi lukevat kirjoja: saadakseen miellyttäviä kokemuksia. Hamppu on hänen mielestään myös mainio laaki. esirneikiKM päänsärkyyn ja kuukautiskipuihin. Hanna Multanen kertoo YADin ajavan elämänsuojelupolitiikkaa. "Me emme usko, että kannabis tai muutkaan päihteet vievät kenenkään elämää eteenpäin. Toivomme, että ihmiset löytäisivät kiksit elämäänsä selvästä päästä. Kieltolaki suojelee yhteiskunnan heikoimpia lenkkejä. Pitää ajatella kokonaisuutta", hän tuumaa. Tapani Sarvannin mukaan kieltolaissa on sekä terveysettä talousintressi. "Jos me nyt laskisimme uuden päihteen markkinoille, niin tämä lisäisi kansanterveydellisiä ongelmia. Kulutus lisääntyi esimerkiksi keskioluen kohdalla, kun sitä alettiin myydä kioskeissa. Toisaalta alkoholin lobbausvoima maailman markkinoilla on huomattavasti vahvempi kuin kannabiksen, mitä tuodaan kehitysmaista", hän selvittää. Hanna ja Anneli ovat molemmat sitä mieltä, että yhteiskuntamme ei oppisi olemaan täysin päihteittä. Hannan mielestä muita hallaa tekeviä päihteitä ei alkoholin lisäksi pitäisi päästää markkinoille. Annelin mielestä taas heikointa lenkkiä ajateltaessa pitäisi yhteiskunnastamme poistaa muutkin riskitekijät, kuten kahvi ja tyydyttyneet rasvahapot. "Kaikki ihmiselämän ilmiöt aiheuttavat joillekin ongelmia. Voihan liika vedenjuontikin tappaa. Ongelman alkulähde on kuitenkin ihmisen pään sisällä. On helppo sanoa, että päihteiden lakia oma elämä kusee. Pitäisi katsoa peiliin ja miettiä niitä syitä, miksi käyttää päihteitä niin paljon", Anneli täsmentää. MIISA RAUHAMÄKI Hamppu on muumiin kuin päihdeaine. S«!ä valmistetaan esimerkiksi hygieniatuotteita. Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Kasvin kaikkia osia voidaan hyödyntää valmistamalla siitä muun muassa tekstiilejä, teknisiä kankaita, ruokaa, paperia, rakennusmateriaaleja, maalia, polttoöljyä ja hygieniatuotteita. Se on myös ikivanha lääkeaine. 1800luvulle saakka, noin 3000 vuoden ajan, arviolta 80 prosenttia kaikista ihmiskunnan tekstiilituotteista tuotettiin hampusta. Eikä suotta, sillä hamppu on maailman vahvin luonnonkuitu. Suomessa hamppua viljeltiin 1950-luvulle saakka, jonka jälkeen se unohdeltiin kaikissa länsimaissa Ranskaa lukuun ottamalla. Tilalle marssivat tekokuidut, ja pelko korkeamman huumausainepitoisuuden omaavia lajikkeita kohtaan leimasi kasvin pelkäksi huumeeksi. 90-luvulla vanha kuitukasvi alkoi tehdä uutta tuloaan Keski-Euroopassa, josta idea levisi lehtiartikkelien myötä myös Suomeen. Ekotietoisei ihmiset kiinnostuivat sen ominaisuuksista: hamppu on nopeakasvuinen, helppo kasvi, joka ei tarvitse synteettisiä lannoitteita eikä torjunta-aineita. Se kasvaa hyvin köyhässäkin maaperässä ja sopii hyvin välikasviksi maata kuohkeuttavan, syvän paalujuurensa ansiosta. Hamppu vähentää rikkaruohoja ja sitoo raskasmetalleja. Hamppua hehkutetaan kasvihuoneilmiöltä pelastavana enkelinäkin, koska se muuttaa hiilidioksidin hapeksi nopeammin kuin muut kasvit. Suomesta ei löydy Pelle Pelottomia 1990-luvun jälkipuoliskolla hamppu ja sille myönnetyt EU:n tuet kiihottivat useat ekoviljelystä kiinnostuneet kokeilemaan hampun kasvatusta. Vuoden 1997 vaatimattomasta Markus Nouiinen 53 hehtaarista sen viljely kasvoi seuraavana vuonna 1282 hehtaariin. Vuonna 1999 EU:ssa astui voimaan uudet määräykset hampun viljelytukien myöntämisestä. Tukea sai vain, jos jatkojalostus on selvillä. Kasvin viljelyala väheni 100 hehtaariin. Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Hannele Sankarin mukaan Suomesta puuttuu Pelle Pelottomia, jotka uskaltaisivat lähteä suunnittelemaan hampun jatkojalostusmuoloja. Hampun yleistymisen esteenä on myös vanhan kotimaisen lajikkeen häviäminen 50-luvun jälkeen. Hampusta ja pellavasta väitöskirjansa tehneen Sankarin mukaan Keski-Eurooppalaiset hamppulajikkeet ovat liian myöhäisiä meidän ilmastoomme. Korjuu jää syyskuulle, jolloin veden saannin suhteen herkkä hamppu on liian vetisiä Helsinkiläisen ekokauppa Kukinnon osakas Elina Kukinto kertoo, että Suomesta ei saa muuta raaka-aineiltaan suomalaista hampputuotetta kuin hamppuöljyä. Sitä tuotetaan uudesta siemenlajikkeesta, mikä en nätiää valmiiksi ennen syyssateita. Kukinnon mukaan hampun neg tiivinen mielleyhtymä päihdehappuun on höllentynyt viime aikoir Kukinto ja Sankari pitävät selvär että keinokuitujen aika on ohi. Hamppu on tulevaisuuden trendi. MIIRA RAUHAMÄKI LÄHTEEI: HERER. JACK (1993) HEMP & IHE MARIJUAN CONSPIRACY: THE EMPEROR VVEARS N O ClOTHES SANKARI, HANNEIE (1995) HAMPPU TEKEE TUIOAAN KAINUUN SANOMAT 2.EIOKUUTA 1998,13 r
• + JYVÄSKYLÄN YLI0PPIUSIEHT1 SILLA KEINOIN: HARRI TAPPER Kirjoittavan ihmisen ei Harri Tapperin mielestä ole hyvästä elää roolien tai ihanteiden mukaan, tekemiset jäävät helposti niiden vangiksi. "Roolit ovat vahingollisia, mallit voivat olla valheellisia tai huonoja. Itseltäni on mennyt muutama kirjoitus ihan pilalle kun olen tullut matkineeksi toisen tyyliä. Yksi tämmöinen oli Kirkonrakentajien nimiruno, siinä on sama tyyli kun Lauri Vii-. dan Moreenissa", toruu mies itseään. "Pitäisi ihmisellä olla luottamusta omaan persoonaan eikä seurata mitään ihanteita. Tämä pätee kyllä kaikeen taiteen tekemiseen, ei pelkästään kirjoittamiseen." "Itse lasken urani alkaneen siitä lain opettaja luki yhden aineeni. Se oli yhteiskoulussa, vuonna 1943", muistelee mies. "Tuosta lähtien olen tiennyt jotta kirjoittaminen on minun asiani, olen kirjoittaja." Harri Tapper puhuu tekemisistään kutsumuksena. "Se on vähän samalla lailla kun Sariola itsestään sanoi että hänellä oli saarnaajan kutsumus. Minulla oli ensin kutsumus opettamiseen sitten tähän mitä nyt teen." "Semmoinen aatosjärjestys minulla on että en pidä ammatteja eriarvoisina, vaan kaikkia arvostan. Ei kirjoittaminen ole sen hienompaa kuin opettaminenkaan, eikä kumpikaan ole hienompaa kuin mikä tahansa muu työ", nämä sanat tulevat pitkän miettiväisen katseen kera. "Kyllä minä kirjoittelin opettajanakin ollessa, loma-aikoina. Mutta pitemmän päälle se kävi raskaaksi. Kyllä ihmisellä pitää vapaatakin olla." Kirjailija Tapper on monipuolinen lajissaan."Ainoa miltä olen varjeltunut on kolumnien kirjoittaminen. Runoja olen tehnyt, näytelmiä, suoraa tekstiä, puheita." Pientä hölläystä on suunnitteilla. "Nyt kun on 70 täynnä, teen vähän linjajakoa. Näytelmät tippuvat pois, ja puheet. Runot ja suorasanainen jäävät." "Sen minä olen huomannut että opettaja tavoittaa useampia ihmisiä kuin kirjoittaja. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa laajemmalti", vertaa Tapper kahta ammattiaan. "Silloin kun ensimmäinen runokirjani tuli ulos, kuvittelin asian olevan toisin. Jotta joku Runebergin laajuus olisi ollut. Äkkiä se harha haihtui. Runokirjoja ostetaan ehkä tuommoiset 150 kappaletta, ja nekin jäävät ostajilta lukematta." Harri Tapperista olisi voinut tulla myös kuvataiteilija. "Lukioaikaan maalasin. Olin siinä oikeastaan parempi kuin kirjoittamisessa. Mutta sitten kun ryhdyin opettajan uraa aattelemaan, niin totesin että kirjoittamisesta on enemmän hyötyä sen ammatin kannalta." Pienen tauon jälkeen mies peruu vähän: "No joo, kyllähän kuvataiteistakin on opettajalle hyötyä. Tietysti. Se on vaan niin että kirjoittamisen minä osaan, sen verran mitä sitä nyt voi osata " Kuvataiteet ovat jääneet läheiseksi harrastukseksi. "Seuraan sitä maailmaa tarkempaan kuin kirjoittajien maailmaa. Kun päivän kirjoittaa niin ei oikein jaksa enää mitään tekstejä tai niihin viittavaakaan." Kuvan maailma ei ole kokonaan jäänyt pois itse tekemisistäkään. "Sen verran siinä ohessa olen tehnyt, että on tuntuma pysynyt. Uusimman kirjan kansi, se piirros on minun oma." "Kirjoittajan yksi tärkeä ominaisuus on se, että hän osaa hylätä huonon tekstin. Ja toinen, että tajuaa silloin kun menee persoonallisella tavalla. Pitää olla kykyä nähdä myös tämä", miettii mies kirjailijan ammatin vaateita. "Tähänkin työhön oppii, tekemällä. Ei muurarikaan ole muurari syntyjään. Kun on parikymmentä vuotta muurannut niin sitten se jo onnistuu. Sama on kirjoittamisen kanssa: sitten vasta osaa kun on tehnyt riittävän kauan." "Paras hyve on että kirjailija pysyy siinä työssä. Että ei lähe vöyhkäämään, postia lukemaan tai kävelylle tai muuta. Vaan että malttaa istua työn ääressä, kyllä siinä jotain tulee tehtyä", korostaa kirjailija. "Se on vaikeaa, olisi niin helppo siitä johonkin nousta, jos ei muuta niin kahvin keittoon", sanoja säestää lähes huomaamaton huokaus. "Meitä on monen sorttisia. Joku kirjoittaa aamulla, yökyöpelit eivät saa kerta kaikkiaan mitään aikascksi ennen puolta yötä. Itse kirjoitan päivällä. Se takaa säännöllisyyden", piirtää kirjoittaja "En minä taho olla mitenkään erikoinen. Oon m i oon, tekemiset mittaillun tekemisten mukaan", sanno Harri Tapper. Hänet tunnetaan miehenä, joka on aloittanut toisen päivätyön kirjailijana sen jälkeen kun jäi opettajan toimesta eläkkeelle toistakymmentä vuotta sitten. "Joku voi ajatella jotta kirjailijuuteen kuuluu tietty elämisen tapa. Vähän dramaattinen ja boheemi. Mutta minä en ossaa olla sillä keinoin." \lina olen liputtamassa nyt joitain tekemisiä pois, vain proosa ja runo pyal jäämassa", kertoo Harri Tapper lainan hetken k u u l u m i s i s t a a n . "Nykyäiin lahden mielelläni lyhyempiin projekteihin, sellaisiin misiä tietää niitten alun ja lopun. Yksi semmoinen on nyt tulossa oleva Jyväskylän Talven runoilla." Toinen mielekkäällä u i n t i n a tekeminen on osallistuminen Kopi-Jyvän pienten kirjojen sarjaan. "Niin. vielä siitä Jyväskylän Talvesta, siellä julkaistaan kirjoittamani satu. Se on oikea satu. sen nimi on Kettu auringon nielijä." Isompien tekemisten suhteen kirjailija sanoo olevansa siirtymävaiheessa. "Sila saa aina vuoden pari pyöriä ennen kuin uusi löytyy. Kim se on löytynyt «oi siitä sitten kirjoittaa useampia teoksia", toteaa Tapper. "Kirjailijoilla voi olla pitkiäkin-taukoja tekemisissään. Saattaa mennä vuosia ellei synny yhtään mitään. Nuorille sen verran iässä sanon että oman ilmaisun löytäminen vie aikansa. Vähintään kymmenen vuolta. Mutta sitä kannattaa vaalia ja odottaa. J a l u o t t a m u s omaan persoonaan. se on hyvin tärkeä asia kuvaa arjestaan. "Minulle teksti on kuin pehmeää savea, se muokkautuu jatkuvasti. "Kyllä se melkein niin menee että teksti vie miestä eikä mies tekstiä", pieni hyrähdys käväisee miehen kasvoilla. "Silloin kun kirjoittaa dokumenttia täytyy pitää varansa. Siinä täytyy olla johdonmukainen ja pysyä muutenkin aisoissa. Mutta vapaassa tekstissä, se saa viedä. Ja vie." Mistä tietää että teksti on valmis? "Sama juttu kun kirnuamisessa. Kerma kaadetaan kirnuun ja sitten sitä jylkytellään männällä. Jossain vaiheessa tekijä tuntee että nyt tulee voille. Tekstikin tulee voille. Ja silläkin keinoin sama kun voissa, ei voita saa peruttua kermaksi niin ei tekstiäkään saa millään takaisin siihen mistä se lähti." "Tekstien viimeistelyvaihe on paha. Siinä tulee joskus lisättyä älyä, laitettua sinne sekaan jotain muka isojakin viisauksia. Se menee silloin huonompaan suuntaan", tuumaa Tapper. "Veljeni Kain on sanonut että teoksen viimeistely on sitä, että pistää palikat pussiin. Kyllä se niin on. Ei sinne passaa jälkikäteen juuri mitään lisäillä, se menee keinotekoiseksi." "Älykkyys ei riitä. Kyllä se on hyvä ominaisuus mutta se on rajallinen", sanoo mies ja nojautuu tuolissaan taakse päin. "Kun tuolla kulkiessa katsoo vaikka ylioppilaita niin ei tarvitse kuulla mitä ne puhuvat. Sen tietää. Ne menee tietyn kuvion mukaan. Puhuvat tietyistä asioista tietyllä kaavalla. Mutta elämä ei mene niin, kaavojen mukaan." "Tässä on ihan hyvä verrata älyä koiran juoksulankaan", jalkaa kirjailija. Koiran kulkua rajoittaa kesäisin ketju ja juoksulanka. "Koira pääsee louskuttamaan asioiden perässä vain niin pitkälle kuin juoksulanka ja kettinki antavat myöten. Jossain vaiheessa se ketju kiskaisee koiran takaisin. Loogisuus tai älykkyys ei anna ulottua." "Niin. en minä erityisesti pyri ulottumaan kielellä, minä tiedän että ei siihen tahtomalla pysty, tahdo pystyä", miettii ihminen. "Kuitenkin tiedän että toinen todellisuus on, ja että yhteys siihen on tärkeä. Ja mahdollinen, kielenkin kautta. Tavoittavathan meediotkin sen. Vaikka mitä niistä tiedän, nehän puhuvat ihan puulaheinää silloin kun ovat yhteydessä sinne muuanne. Tarvitaan joku tulkitsemaan, siihen väliin." "Olen tämmöisiä miettinyt aina. Ehkä se, että olen käynyt vanhaksi, on tuonin näitä asioita vielä enemmän esiin. En minä enää kauaa tässä todellisuudessa tule olemaan", sävy on toteava. "Lööppijournalismi suututtaa. Siinä halveksitaan Suomen känsän tajuntaa. Se on reilumpi ja suorempi kuin lööppien laatijat luulevat. Ja ulottuu paljon syvemmälle, on syvempi", putoaa miehen suusta harkitun napakasti. "Se on vaikka tätä, lumisateen kahtomista. Kansan taju on luja. Vanha elää, vanha luonnonkansa elää meissä, vaikka ei niitä asioita välttämättä tunnisteta." "Tähän liittyy sekin että olen alkanut käyttää murretta. Vanhassa kerronnassa on oikea, luja virke. Sieltä löytyy vanhoja hyviä rakenteita ja ulottuvaisia sanoja." "Kirjoittajalle niin kuin muillekin ihmisille on tähdellistä muistella omaa lapsuuttaan'', avaa Tapper vielä yhden ulottuvuuden. "Minä olen tähän ikään tullut miettineeksi ja purkaneeksi omaa elämääni ja käsitellyt asioita, antanut kaikille anteeksi. Itsellenikin. Se on vapauttanut." Muistelu on kirjoittajan mielestä tärkeää, vaikka jostain löytyisi suuri surukin: "Asiat on käsiteltävä että ei jäisi niitten vangiksi." Ihmisen osa on siis elää, ulottua ja miettiä elämäänsä. Mutta mikä lopulta on tämän nimenomaisen miehen, Harri Tapperin, osa tässä elämässä, omasta mielestään? "Totuutta etsin, salatuinpaan saakka. Minä iloitsen." TEKSTIT: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: SAMI KERO
• ® VARJOPAAKKARL JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI • OHKSI-3. HtUIKUinA2000 «£> ^ 1.1-1 Naisien päät ovat helpommin käännettävissä kuin miesten. Siksi kai minuakin yritetään mielistellä työkeikoilla. Neiditellään ja leperrellään mukavia. "Tuossa olisi kahvia. Tekeehän se toimittaja meistä nyt hyvän jutun?" Tosiasiassa monilla ihmisillä on taustalla epäilyksiä edustamastani ammattikunnasta, etenkin sen naispuolisista jäsenistä. "Miten sinä nuori neiti jaksat työskennellä niin miesvaltaisella alalla?" "Eikö tuon painavan kameralaukun kanssa ole raskasta touhuta?" En ole koskaan ollut mikään hento ihminen, ja osaan kyllä pitää puoleni. Tämän lehden toimituksessa edustan vähemmistöi sukupuolta, mutta eriarvoisuutta en ole i kohdannut. Yleensäkin joukkoviestinnän | alalla sukupuolijakauma on yhtenäinen aina i päätoimittajan pallille saakka. Sitä ylemmät j virat ovat miesvaltaisia. Tutkimusten mukaan miestoimittajiin i luotetaan enemmän. Miehet toimittavatkin : useimmin ns. kovia uutisia. Naistoimittajia i arvostellaan hömpän kirjoittamisesta, johon myös on olemassa selitelty syy: naisilta ; puuttuu miesmäinen aggressiivisuus. Mutta ! hömppäjutuillakin lehteä myydään. Aggressiivisuutta tarvitaan erityisesti tiei tojen hankkimisessa. Ihmiset miettivät | usein asiatietojen paljastamista kuin ajateli Ien, että jos se toimittaja ei osaakaan kirjoiti taa asiasta oikein. Huonoimmat vitsit, jotka : minulle on kohdistettu, liittyvät lähinnä : pääainevalintaani: "Etkö sinä osaakaan kirjoittaa kun suomea opiskelet vielä korkea• koulussakin?" Sitten jos ollaan vieraalla i paikkakunnalla tai esimerkiksi uudessa yri; tyksessä tekemässä juttua, saa usein kuulla I ohjeita jutun kirjoittamiseen: "Et sitten kerj ro tätä tiedotusvälineessä. Tämä on vain | taustatietoa sinulle." Haastateltavalla on aina oikeus lausunto: jensa tarkistamiseen. Vaikka olisikin nau: hoittanut haastattelun ja kirjoittanut sana j sanalta haastateltavan kommentit, niin silti | ihmiset haluavat muokata vielä sanomisi| aan. Joskus jotkut haluavat korjailla tyyliä tai yksittäisiä sanoja tekstistä, joka on toij mittajan omaa tekstiä. Edellä mainittuja asioita saa kokea tässä ; akateemisessa yliopistoyhteisössäkin. En halua työlläni ärsyttää ketään; tiedän sen, että : ihmisiä ei saa kiusata ei edes toimittajia. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Olin reilu kaksi vuotta vanha kun isoisäni "Pappa" opetti minulle kahvipöydässä kuinka kello käy. Hän näytti havainnollisesti: "Katsos otan tuosta heilurista ja käännän sitä hiukan sivullepäin ja päästän irti, jolloin heiluri liikkuu edestakaisin ja kello alkaa käydä". Sanoin ettei kello mielestäni käy, eihän se edes liikkunut minnekkään, joten missä sellainen voi käydä jos ei liiku. Pappa tuskastui ja sanoi: "Etkö näe että kello käy senkin pieni kakkiainen". Vastasin topakasti: "Eipäs käy". Pappa tiuskaisi: "Käypäs vaan hahahhaa". Puolustin liukasti kantaani ja välttelin hetken papan kanssa tyyliin: Eipäs käy Kylläpäs käy eipäs kylläpäs -eipäs kylläpäs eipäs, kunnes pappa pihisi kiukusta, antoi hetken aikaa periksi ja käski minun syödä pullani loppuun ja häipyä häntä kiusaamasta lakaisin naapurissa asuvan isäni ja äitini luo. Pian sain häneltä kuitenkin lahjaksi oman kaappikellon, joka sijoitettiin kotiimme muistuttamaan siitä, että kello käy ja se jäi pysyvästi kyläilemään. Kello tikitti ja löi lyötyä poikaparkaa tunnin välein. Lievästi sanottuna harmitti kun piti olla niin pedanuinen insinööri pappana. Onneksi isästäni tuli sitten kuitenkin arkkitehti ja hänen luovassa ohjauksessa kellon käyminenkään ei tuntunut yhtä pahalta kuin papan kahvipöydässä istuessa tuolloin. Pappa kuoli kuitenkin muutama vuosi luon jälkeen, mutta kello vain jalkoi lyöntejä. Eläkeläis-ingengör papan aivot eivät kai kestäneet sitä jatkuvaa lyöntitiheyttä. Vai soimasiko hänen omantuntoa? Hänhän tuhosi pienen viattoman lapsen elämänfilosofian luontaisesta kellosta, joka noudattaa sydämen rytmiä, eikä mitään keinotekoista tikitystä ja pimputusta. Reilu neljännes vuosisata myöhemmin kuulin kahvipöytäkeskustelussa vitsin: Tiedättekös minkä takia insinöörin aivot on nyrkin kokoiset? Tietysti siksi koska ne ovat paisuksissa. Samoihin aikoihin papan kaappikello pysähtyi eikä suostunut enää käymään. Taisin sittenkin olla oikeassa vai olinko? Ainakin huomasin eläneeni tarpeeksi kauan pystyäkseni todistamaan, että kello ei käy. Sitäpaitsi kello ei ole käynyt minun asunnossani enää pitkiin aikoihin, kun muutin pois vanhempieni luota. Jälkeenpäin ajatellen kävi hieman sääliksi pappa-raukkaa, joka perusti elämänsä mekaanisiin kojeisiin ja keksintöihin. Valitettavasti pappa ei voinut kokea, saati hyväksyä, lapsenomaista tulkintaani kelloista ja kyvystä ajatella aikaa vain ihmiskunnan keksintönä, jonka totuusarvo on vain massapsykologian orjallisessa noudattamisessa. Papan mieli ei kai voinut sitten vapautua tästä orjuudesta, vaan antoi ajan viedä mennessään matojen valtakuntaan. Arkkitehti-isäni otti kai tästä opikseen valitsemalla luovemman ammatin. Pojasta polvi paranee, mutta ajan pysäyttäminen onkin hieman hankalampi tehtävä ja olisin iloinen jos edes jälkeläiseni sen taitaisi. Lasten elävää mieltä ei saisi kahlita kelloilla liian nuorena. Aika tappaa hitaasti, mutta varmasti. TEKSTI JA PIIRROS: SLMON TEMPIAR I MAISTERI Pahat tytöt pääsee minne vaan eli kapina jakkupuvussa NÄMÄ VAALIT toivat suomalaisen politiikan eturiviin uuden ja yllättävän poliittisen hahmon: ajattelemaan pyrkivän konservatiivinaisen. Tämä olento näyttää aluksi koomiselta, kuten papin rouva teoksessa Täällä pohjantähden alla. VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten kokoomuksen puheenjohtaja likka Suominen sanoi, että "kokoomuksen naiset tekevät politiikkaa, eivät politikoi". Tämä tarkoittaa, että naiset sanoivat "kyllä" siihen, mitä herrat sattuivat saamaan päähänsä. Jakkupukuiset naiset hymyilivät kauniina varapuheenjohtajina ja vaimoina miestensä rinnalla toistellen latteuksia yrittäjyydestä ja isänmaasta. TILANNE MUUTTUI nyt Martti Ahtisaaren seuraajaa valittaessa. Naiset tulivat kahdesti ratkaisijan asemaan, ensimmäisen kerran kun Sauli Niinistö ei halunnut presidenttiehdokkaaksi, eikä ajatellut asioita sen pidemmälle. Pirjo-Riitta Antvuoren aktiivisen työn tuloksena kokoomus sai ehdokkaan. Se oli huono valinta. Riitta Uosukainen kuuluu vielä naissukupolveen, joka "ei politikoi", mutta tyhjäpäisyys näkyy ja kuuluu telkkarissa äänestäjälle saakka. UOSUKAISEN TAPPIO ei suinkaan vähentänyt konservatiivinaisten vaikutusvaltaa. Päinvastoin he näyttävät nousseen äänestäjinä ratkaisevaan asemaan valittaessa Esko Ahon ja Tarja Halosen väliltä. Tilanne pakottaa jakkupukujengin hillittömään ajatteluun: Nähdäkö Halosessa sosialistin mörkö vai ottaako Ahon mukana koko kepun "kauhukabinetti pekkarisineen"? Vai oliko se Ahon hallitus yhdessä kokoomuksen kanssa, joka sosialisoi Säästöpankin velat? Uskoako kokoomuksen herrakaartia ja hymyillä kauniin näköisenä, vai tehdäkö peräti toinen itsenäinen kannanotto heti Uosukaisen valinnan jälkeen? KAUPUNKILAISILLE NAISILLE kertyy paljon enemmän yhteistä kokemusta kuin maaseudun miesehdokkaan ja konservatiivinaisen välillä voi olla. Kokoomusta äänestävät naiset kokevat firmoissa, kunnissa, sairaaloissa, kouluissa tai valtion työpaikoissa samoja elämyksiä kuin ne omituisesti solidaarisuudesta hössöttävät kiltit demaritytöl, jotka saattavat hyvällä käytöksellä päästä ulkoministeriksi saakka. Molemmista joukoista löytyy runsaasti itsellisiä ihmisiä, jotka ovat tottuneet tekemään omassa elämässään suuria ratkaisuja. Luulisi edes joskus ärsyttävän, kun joku Raimo Ilaskivi määrää, mitä tehdään ja miten pitää ajatella, vaikka itselläkin on asioihin kanta. EIPÄ SIIS IHME, että ensimmäisellä kierroksella Uosukaista ja Elisabeth Rehniä äänestäneistä puolet on menossa Tarja Halosen taakse. Saattaapa eräänä päivänä kokoomuksen puheenjohtajana koreilla joku PirjoRiitta Antvuori tai Sirpa Pietikäinen. Demareissa tai kepussa ei tällaista villiä menoa pääse ilmestymään. Demareissa sen estää paksujen ay-patujen armeija ja kepussa jyvänjemmauksesta kertynyt poliittinen hightechnology. JOUNI VAUHKONEN
• KIMKMI KUSI 3. HELMIKUUTA 20» Asuuko sinussa pieni utelias sielu? Jos lähimmäistesi kännykkälaskut, laihdutuselämä tai lattialämmityksen lämpötila saavat sinut innostumaan, kuulut todennäköisesti uteliaiden ihmisten joukkoon. Seuraavassa sekalainen seurakunta suunnittelee sinulle sopivia pestejä, duuneja ja titteleitä. HooMoilanen Kirsin, 22. mielestä uteliaille ihmisille soveltuvia jobeja oval ainakin matkaoppaan ja arkeologin pestit. "Matkaopas matkustelee koko ajan uusiin paikkoihin. Eivätkä samatkaan matkat ole joka kerta samanlaisia, koska maa voi järistä ja kaikenlaista muutakin voi sattua ja tapahtua. Samoin arkeologin ammatissa on motivaationa uteliaisuus, jonka pohjalta arkeologi sitten lähtee tutustumaan johonkin kulttuuriin pölyhuiska mukanaan." Ambulanssielämää Kirsin mielestä uteliaisuutta pääsee tyydyttämään myös erilaisissa tekniikan ammateissa, koska tekniikan saralla on vielä paljon keksittävää. Samoin Kirsi nimeää uteliaitten joukkoon kuuluviksi eläkeläiset, joiden uteliaisuus reaalistuu arjessa naapureiden elämää tiiviisti tarkkailemalla. Normaalikoulusta bongatut yläaslelaiset Milla, Viivi, Saija ja Hetta listaavat hekin hetkessä litanian erilaisia ammattinimikkeitä, jotka heidän mielestään soveltuvat hyvin kaikille tiedonhaluisille. Tyttöjen luettelo alkaa lehtireportterilla, psykologilla ja psykiatrilla, koska niissä norssilaisten mielestä saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, ja samalla tietää heidän asioistaan. Toisena ammattiryhmänä nelikko nimeää monenlaiset sosiaalityöntekijät, kuten Punaisen Ristin ihmiset sekä ambulanssikuljettajat. Lista jatkuu taksi-ja bussikuskeilla, joiden valinnan tytöt perustelevat sillä, että kuljettajat saavat kuunnella mummojen jutustelua koko ajan. Viimeisenä uteliaitten ihmisten ammattina Milla, Viivi, Saija ja Hetta mainitsevat opettajan työn. "Opettajat eivät ehkä niinkään pääse selville oppilaiden henkilökohtaisista asioista, mutta tumien aikana he kuitenkin kuulevat, mitä oppilaat puhuvat, minkä kautta he oppivat nuorten juttuja", tytöt kuvaavat elämää kouluissa. Naapurillani on rikosrekisteri Lähes jokainen haastateltu muutamia poikkeuksia lukuun otiamatta mainitsi toimittajan nimikkeen ensimmäisenä kysyttäessä uteliaiden ihmisten ammatteja. Niin tekivät myös 17vuotiaat Tuomas ja Pirkka. Heidän mielestään myös paparazzit ja poliisit kuuluvat samaan kategoriaan. "Paparazzit pääsevät lehtimiesten tavoin nuuskimaan loisten ihmisten asioita. Sama koskee poliiseja, koska he pääsevät kasiksi ihmisten arkistotietoihin ja voivat päästä selville siitäkin, onko oma naapuri tehnyt jotain katalaa", Tuomas ja Pirkka sanovat. Saksalaiselle 25-vuotiaalle Felixille uteliaiden ihmistervammatii tuovat mieleen se-Haisebihmiset, jotka istuvat kopeissa katsomassa valvontavideokameroiden näyttämää kuvaa ihmisistä. Eräs nuori mies nimeää puolestaan agentin ammatin erityisen soveltuvaksi kaikille tiedonhaluisille ja urkkimisesta kiinnostuneille. 24vuotiaan Panun ja vuotta vanhemman Antin mielestä uteliaisuutta tarvitaan ainakin toimittajan ja tietojärjestelmäsuunnittelijan ammateissa, kuten myös erilaisissa kehitystehtävissä, liiketoiminnan suunnittelussa ja yleensäkin ammateissa, joissa saa ideoida ja luoda uutta. Astronauttija siivoojasfäärejä Myös ystävykset Anne-Mari ja Marianne viittaavat uuden luomiseen. "TV-ohjelmien tekijöiden on oltava uteliaita ja tiedonjanoisia, koska ohjelmien aihe vaihtuu jatkuvasti. Samoin energisten ja dynaamisten firmojen asiakaspalveluammatit sopivat hyvin uteliaille ihmisille." Kielten laitoksen penkillä istuva Henna, 22, miettii puolestaan hetken ennen kuin sanoo sanan astronautti. "Astronautin ammatissa saa nähdä sellaisia sfäärejä, joita joka ihminen ei pääse näkemään. Myös siivoojilla on hyvät mahdollisuudet päästä tyydyttämään uteliaisuuttaan, koska he pääsevät tutkimaan siivoamistaan rakennuksista kaikki paikat. Uteliaiden ammatit Top Five 1. Toimittaja 2. Psykologi 3. Poliisi 4. Laakini 5. Sosiaalialan ihmiset" Metvi Heikkilä Jos he haluavat kuunnella joidenkin ihmisten puhetta, niin he voivat mennä siivoamaan takiisesti siihen lähistölle. Edellisten kanssa samaan porukkaan kuuluvat myös lääkärit, koska he saavat tietää kaikki ihmisten henkilökohtaiset asiat. Ärsyttävää, jos joku hakeutuu sen takia lääkäriksi", Henna nauraa. Ala-astelaisten Tatun, Hannun ja Hermannin ammattien Top Three kuvasti myös koko gallupin lopputulosta. Toimittajat, psykologit ja poliisit. Siinä reilun 20 haastatellun mielestä uteliaiden ihmisten ykkösammatit. Pojat lisäävät neljänneksi vielä vartijan ammatin ja haluavat lopuksi tähdentää yhtä seikkaa. "Täytyy kuitenkin muistaa, että psykologin ja poliisin ammatissa on vaitiolovelvollisuus." HELENA MOUANEN NEITI K 8KALY & MITÄ PUHELINVAIHTEENHOITAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSISSA TODETAAN KESKUSPÖLYNIMUREISTA? Jos teillä ei ole muuta tekemistä, voitie pistää pystyyn raadin ja arvioida esimerkiksi sitä, kumman nimi kuvaa paremmin asianomaisen lauluja ja musiikkityyliä Remu Aaltosen vai Arja Korisevan? Jos kysymys on liian helppo, voitte myös pohtia kummalla on tekemisiinsä paremmin sopiva nimi Julia Della Grocella (Suuren pastakirjan kirjoittaja) vai Niina Kunnarilla (pesäpalloilija)? * * * Nimisiä puheenollen: joskus oli aika, jolloin Uuno ja Turo olival aivan lavallisia nimiä vailla arvolaiauksia. Mieitiessänne etunimiehdoiuksia perillisillenne tulette toteamaan, että tv-ja elokuvaviihteen tekijöillä on kohtuuttomasti valtaa tässä maassa ja ajassa. Ellette halua ahdistua, älkää koskaan ryhtykö ajattelemaan niitä historiallisia ja geopoliittisia kehityskaaria, joiden ansiosta ABLOYavaimia ei tunnetakaan OYLABEtte ehkä ole kiinnostuneita penkkiurheilusta, mutta maailma vain on sellainen, että aina ei voi valita kohtaloaan. Voitte kuitenkin seuraavien jääkiekkoturnausten aikana huviksenne laskea, montako kertaa Juhani Tamminen käyttää yhtä ottelua kommentoidessaan kielikuvaa "miljoonan dollarin paikka". PAPUKA1MT MnÄfol n w M S g w PÄÄSE' Kun N£ KUOLEE, NIIN HE RfiUKEM TVHJI1N. VEHNIÄINEN SYKE 1 5 . 1 . 2 ..ja sitten Etelä-Kekkolan jälkeen, vuonna -85, voiianeen opiskelijaasuntotilannetta Jyväskylässä pitää hyvänä. Koas voi pysähtyä tarkkailemaan tilanneita. Tuolloin ei enää rakentamiseen liene tarvetta ellei tilanne olennaisesti muutu. RAIMO MÄKI-ORAVA KOASIN TOIMITUSJOHTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 19/1982 REVOLVERIMIEHEN HÄPEÄ io.i1 l/fiiijnjifi jo> f«^refii._ 'T«M>I' SUN nojaat «VäV/ÄSSÄ. voim> /IAIAAJ VASTUSTAJAA. PHÖÖ
• L O U N A S k lo i i 1 6 MA 7.2. KE 9.2. PE 11.2. MA 14.2. Tl 15.2. TO 17.2. Pasia, kasviskastike Aurajuustokiusaus Kasvisgratiini Kasviskiusaus Pinaattikeitto Kesäkurpitsacurrypaia Broilermurekepihvii, juustoJauhelihaohukaiset Ooppciapannu Uunimakkara Jauhelihapihvi, tomaattikastiJauhelihakeitto täyte Siiruunasei Spagetti, tonnikalakastike Paistettu kala, purjokastike ke Lohikiusaus Paistettu lohi, tartarkastike TO 10.2. Wieninleike Kanarisotto Maksaa kermakastikkeessa Tl 8.2. KE 16.2. PE 18.2. Sienirisotto on ° E 3 O i O Sipulikasvispata Broilerinpasta-paistos •I ^fe mw m f M Kasvispihvit Kasvisjuustokastike Makkaralasagne Lihamureke, sipulipastike •I * 1 M w r \ Tulinen lihapata Spagetti, jauhelihakastike Kanaa mangohunajakastik•I ^r 1 Imi m Värikäs uunikala Pyttipannu keessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KAMPUS KIRJA HELMIKUUN HYTINÄT Heidegger: Oleminen ja aika. (Vastapaino) Mitä tarkoitamme sanalla 'oleva'? 180 mk Herge: Tintin seikkailut. (Otava) Kerää koko sarja! 39mk/kpl Valta: Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat. Herkullisia "hadokismeja" Tintin ystäville. 50 mk JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PÄÄSYKOEKIRJAT 2000 KAMPUS KIRJASTA Tule katsastamaan tuoreet haalarimcrkit ja Private Casen kevätuutuudet. Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa R f f f m \ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA TERVETULOA Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ruokalistamme löydät internetistä. Ravintola Lozzi Ravintola VYilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalantie 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www. sonaatti .f i/yl isto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 OPISKELUUN JA YHTEYDEN PITOON >öytäkone tai kannettava INTERNETliittymän tilaajalle Sonera Inet Pro Pack o,IBM Aptivat 5 950,alkaen Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä © 014-214 517 fax. 014-214 418. Avoinna: ark. 8.30-17.0(1. la 10.00-14.00 Toshiba 2100 CDS 7 990,Modeemi sis. hintaan SALAPOLIISIN ELAMAA (OSA II) Paatuneen, kovanahkaisen ja ammattitaitoisen dekkarin ci yksinkertaisesti pitäisi antaa tunteiden tulta mukaan töihin. Itse asiassa tunteita ei saisi olla olemassakaan, eikä nain ollen elämääkään työn ulkopuolella. Juuri tuollaista varmuutta ja yksioikoisuutta minä olen hakemassa. Vanha, tunteellinen ja häilyvä minäni joutaa sadeveden mukana viemäriin. Minä. Laura Ripatti, vuosia takana 32 ja arpia sydämessä vähintään yhtä paljon, masennun taas. Valitse Turun yliopisto aidosti monitieteinen yliopisto Suomessa! Hakuopas-ja lomaketilaukset Opiskelijapalvelut, 20014 TURUN YLIOPISTO, puh. (02) 333 6149, 333 6150 ja 333 6277/vastaaja, sähköposti: info@utu.fi Internet: http://www.utu.fi/hakuopas.html Jälleen kerran ylioppilaskunnan opintoja liedevaliokunto etsii Hyvää Opettojoo, joku täyttää seuioovot kriteerit: Hyvä Opettojo pyikii ennen kaikkea kehittämään perusopetusta ja uudistamaan pedagogiikkaansa kohti opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä. Hyvä opettojo pyikii kehittämään palautejärjestelmiä ja kykenee keskustelemaan saomastoan palautteesta seko arvioimaan yhdessä opiskelijan kanssa saavutettuja opetusja oppimistuloksia. Esitykset Hyväksi Opettajaksi tulee toimittaa koposihteerille 4.2. klo 16 mennessä, fsitys tulee olla mitaltaan I -2 sivua, jo siitä tulee käydä ilmi opettajan nimi, oppiarvo, viiko, opetus kevätkaudella, luennot yms. Hyvä Opettaja polkitoon 9.3. yliopiston vuosijuhlassa, jolloin ytiopistoyhdistys lahjoittaa valitulle 20 000 maikan stipendin. Esitykset palautetaan osoitteeseen: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Opintoja tiedevo liobnta Keskussairaalantie 2 40600 Jvvöskylö Lisätietoja koposihteeii Kolja Mieloselta. puh. 260 3358 tai jyy-koposihteeri@«.jyu.ii kevät 2000 i 8.2. antonioni. pilvien takana. 199S. (Unicef-näytös) 15.2. tikka, hiekkatnorsian. 1998. 22.2. medem. punainen orava. 1993.« 29.2. kitano. hana-bi tulikukkia. 1998. 7.3. de heer. bad boy bubby. 1993. 14.3. duvall. apostoli. 1998 /W 21.3. kaurismäki, la vvithout a map. 1998. 28.3. herman. suu messingillä. 1997. esitykset kello 19. liput 2 / Kulttuurivaliokunta järjestää: ZEN johdantokurssi Ilokivessä su 13.2. kello 1 . 1 5 1 4 Johdonlokurssillo anneloan opastusta tenin horjoittomisesso sekä opetellaan käytännössä totenio, ten-meditaotioto. Kurssilaisilta ei vaadita ennakkotietoa. Mutaan joustavat huomiota herältämättömäl vaatteet • huopa alustaksi meditootiotyyny (esimerkiksi Hukaksi lullaksi kääritty makuupussi toi vastaava) Kurssi on maksuton. Tiedustelut: Markus Vattulainen movottul@s1.iyu.fi
• f Surffaa maksamaan laskut: www.Ieonia.fi Kokeile, miten helposti selviät laskuista ja tiliasioista Leonian verkkopankissa. Tarvitset vain pankkiavaimet ja Leonia-tilin. Leonian verkkopankki palvelee sinua kelloon katsomatta siellä, w w w . l e o n i a . f i missä m u u t e n k i n käytät Internetiä: kotona, työpaikalla, oppilaitoksessa, kirjastossa. Tervetuloa kysymään lisää Jyväskylän k o n t t o r i s t a m m e , Kauppakatu 37. y* LEONIA MH3 V / i i i i i Mikset maistaisi. Uudet drinkit kellarilla. Tänäänkin »...Joka yö klo 21-04 iC 2 Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 imm Projektiavustukset Ylioppilaskunnan hallitus myöntää JYYn keskuudessa toimiville järjestöille avustuksia erilaisten lopohtumien ym. projektien tukemiseen. Projektiavustuksia myöntäessään JYYn hallitus pidättää itsellään oikeuden köyttää harkintavaltaa, mutta noudottoo kuitenkin seuraavia periaatteita, joista mahdollisimman monen tulisi täyttyä: • projektin tulee tavoittaa jäsenistö mahdollisimman kattavasti • projektin ei tule tavoitella voittoa. • Suositaan erityisesti innovotiivisio, uudenlaista toimintaa luovia piojektejo • projektin toivotaan luovan yliopistoyhteisölle positiivista julkikuvoo • onamus tulee jättöä JYYn keskustoimistolle ENNEN projektin toteuttamista • projektista tulee toimittaa kirjallinen raportti kuukauden kuluessa Avustuksen hokemiseen tarvittavia kaavakkeita ja ohjeita soo JYYn keskustoimistolta. Avustusta tulee siis hakea aiemmasta poiketen jo ennen projektia toteutumista. Hakemuksesta tulee käydä ilmi projektin luonne, oiko, paikka ja kustonnusarvio. Lisäksi jälkikäteen on toimitettava lyhyt kuvaus toteutuneesta projektista tuloslaskelmineen. Uusien myöntämisperiaatteiden tarkoituksena ei ole lisätä byrokratiaa ja hankaloittaa elämää, vaon turvata hakemusten tasapuolinen kohtelu. M i e l e n k i i n t o i s i a p r o j e k t e j a j a avustushakemuksia o d o t e l l e n , JYY:n hallitus lisätietoja projektiavustuksista: JYYn keskustoimisto, pääsihteeri Siikavirta p. 2603354, e-moil: jyy-paosihteeri@(ciyu.fi ja hallituksen puheenjohtaja Juha Makkonen p.2603978 toi 040-5884199 e-moil: ivmakkon@st.jyu.fi ONLINEvaraukset opiskelijoille ja nuorille uudesta osoitteesta statravel. area. AIRIEA. Tarjoushinnat Saksaan Hampuri.. OOO," Berliini.... • Ä U , " Frankfurt.. 8 4 , Dusseldorf. 8 4 , Munchen.. 8 4 , Menolipun hinta Helsingista'. menopaluun hinta halisinbertainen. Lentoverot ja palvelumaksu 40.lisätään hintaan. tarjoushinnat voimnssu 29.2.2000 asti. Matbustusaikai landöt •. iin:.•:•.!.IIII: 2 9 . 2 . ;.. [-.ilmi V iimeisl :m:i 3 1 . 3 . 2 . H i n t a Iin voimassa ISIC-ja GC)25 -kortin haltijoille, opiskelijoille 32 vuoden ikaan ja nuorille 25 vuoden iluiiin asti. O n l i n e v a r a u R g e l n e t t i s i v u l t a m m e i l m a n p a l v e l u m a k g u a . Väinönkatu 3, JYVÄSKYLÄ p. 334 0500 s-posti: lttl.jyvaskyla@area.li Kaikki Arean toimistot Suomessa ja STA Travel. Mikonkatu 20, Helsinki p. 8183291 s-posli: statravel@area.fi 9 Niin pitkään olen haaveillut yksityisetsivän ammatista, että nämä ainaiset epäonnistumiset alkavat pikku hiljaa kovertaa itsetuntoani. Kun lopetin työt leipomossa pullahihnalla, tiesin elämäntyylin muutoksen olevan välttämätön. Nyt omaa tvpcryyttänt olen pilaamassa kaiken, minkä luulin olevan minun elämäni tarkoitus. 9 www. aisatonta Ja alle 26-vuotiaille maksutonta! Totta! Atte 26-vuotiaat saavat nyt Kultaraha-tnternet-palvelut maksutta. Tble Ja tee päätepalvelusopimus Osuuspankissa. • Rahaa ympäri maaitmaa? Kyliä. Silvetmatic-kortti taskussa HISA-automaateista. • Muistathan, että Osuuspankista kannattaa kysyä opintolainaa. LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME www. osuuspankki, fi/ KESKISUOMEN OSUUSPANKKI
• -JYY^miNYLl^MlAOliTL NUMERO KAKSI • 3.1l l l l l l l l l l l l l l l l I I I I I I I I I | Remu: Taikakivi (Warner) Remun uusi soololevy jatkaa aiempien suomenkielisten Aalios-t lantojen linjalla. 1950-lukuises jazziskelmästä ammentavat savt mät saavat kruununsa Remun soonasia, joka jo itsessään ennäisen iskelmällisiin, osin jopa lällyihin sanoituksiin huikeita ulottuvuuksia. Levy soi nykypäivässä harvinaisen lämpimällä soundilla ja soittajaluettelo on allstarkaliiberia: Jukka Omia, Seppo Kantonen. Luumu Kaikkonen, Mitja Tuurala, Keimo Hirvonen ja Malan. Itseoikeutettu pääosaesittäjä on kuitenkin j a tietenkin Remu s, joka on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ihminen, ilmiö ja Die. M DMMMI • • • I I I I I I I I I I I I I I I • • • • • • • • • • • "Pienenä nukuttiin kerran teltassa. Ajoin unissani vaunuilla jotain torvea tööttäillen. Torven äänet oli oikeasti ylilentävien kurkien huutoja..." Deepspace Sexchange: Libido Overdrive (Megamania) Uusi kotimainen kyky hakee vaikutteensa samasta autotalli rokin perinteestä kuin vaikkapa Thee Ultra Bimboos, mutta on toki ultrabimboja monipuolisempi yhtye. Jonkinlaista sutenöörirokkareiden imagoa hakeva yhtye onnistuu esikoislevyllään kelvollisesti, vaikka ei itsensä toistamiselta vällykään. Levyllä huokuu kuitenkin terve hälläväliä-asenne, joka antaa olettaa eepspace Sexchangen olevan rätkkä live-esiintyjä. Ovalki: Entfrenten Tragen (Bod Vugum) valkin kokoonpanolueitelossa on Circlestä tuttuja nimiä ja on takuuvarmaa, että Circle-fanit pitävät tästäkin ja hulluna, vaikka Ovalki ei esitäkään aivan yhiä sisäänpäinkääntynyttä musiikkia. Lähtökohdat ovat kuitenkin samat: kuten monet suuret levyt, Entfrenten Tragenkin on kuin yhtä suurta biisiä, mikä ei todellakaan tarkoita paikallaan junnaamisia. Moninaiset vaijttteet jatsista puhtoiseen poppiin, sgesta räyhärokkiin sulautuvat keitokseksi, joka pakenee kategoriainteja. Ovalki vaatii kuuntelijalta ventymistä, kiireetöntä kuuntei avointa mieltä. PETRI HEIKKINEN "Porvoossa talvella -91 nykyinen vaimoni, silloinen tyttöystäväni, loi lapun, jossa mainostettiin Seppo Sirkan valokuvauskoulua. En ollut aiemmin ajatellut ryhtyväni valokuvaamaan. Jouduin täysin sattumalta tielle, jolla olen vieläkin." Kotkalaissyniyinen, Jyväskylässä biologiaa opiskeleva Jari Ilmonen on valinnut erikoisen tavan ilmaista tunteitaan: joka keväi ja syksy hän hakeutuu soille kurkia kuvaamaan. Miehen mustavalkoinen kurkikuvanäyttely oli tammikuun ajan esillä Luontokuvat -arkiston tiloissa Helsingissä. Samoja otoksia voi ihastella myös tulevana kesänä Vaasan luontokeskuksessa. "Luontoon erikoistuminen on ollut alusta asti selvää. Eteläisessä Suomessa laajai suoalueet ovat ainoa kunnollinen jäänne koskemattomasta erämaaluonnosta. Sieltä on kiinnostus kurkeen peräisin. Esimerkiksi ihmisiä en juuri kuvaa." Näyttelyn lisäksi Jarin kuvia on nähty aiemmin esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Metsästys ja Kalastus lehdessä ja Koulun Biologia -kirjassa. Kurkien ohella hän kuvaa muun muassa lähdehyönteisiä, joista Suomen Luonto julkaisee artikkelin kesäkuussa. "Dokumenttikuvissa kuten tässä lähdeprojektissa käytän diafilmiä. Muuten kuvaan pelkästään mustavalkofilmille." Mustavalkoista minimalismia Maailma olletikin luonto on värejä täynnä. Monet historian suurista taiteilijoista ovat saaneet inspiraationsa juuri ympäröivästä värikylläisyydestä. Miksi keskittyä mustavalkoiseen? "Tärkein syy on, että kuvan tekeminen jatkuu vielä itse laukaisutilanteen jälkeen, pimiössä. Oikeastaan monista hyvistä mustavalkonegatiiveista tekee loistavia kuvia vasta taidokas ja kärsivällinen pimiötyöskentely." Musta-valkoinen materiaali tarjoaa Ilmosen mielestä lisäksi mahdollisuuden kuvata maailmaa pelkistetyn rujosti. Mielikuvituksekkaalle kuvaajalle jää rajattomat mahdollisuudet muunnella todellisuutta. "Tylsän realistisessa värien maailmassa ei kerta kaikkiaan ole sitä samaa tunnelmaa kuin sävykkäässä mustavalkoisessa. Tietenkään kuvissa ei silti saa olla yltiöpäisesli mitään elementtejä. Pelkistetty on hyvää." Taloudellinen etu ei sen sijaan ole Jarin mukaan syynä mustavalkofilmin käyttöön. "Tietenkin kehittäminen on kotioloissa halvempaa, mutta täytyy muistaa, että liikkeessä kehitetty diafilmi tulee valmiina kuvina takaisin. Esimerkiksi tämän näyttelyn 22 kuvaa valitsin noin 800 negatiivin joukosta. Kuvattuja rullia oli siis noin 25, joista kustakin on päätynyt vedostusvaiheeseen vain yksi tai kaksi kuvaa." Luontoelämyksiä Näyttelyn kurkikuvat on otettu seitsemän vuoden aikana. Siihen nähden pari-kolmekymmentä rullaa filmiä on suorastaan hämmästyttävän vähän. Vuosien varrella otettujen kuvien vähäisyys on Jarin mukaan seurausta kokemuksen mukanaan tuomasta maltillisuudesta. "Retkeilen paljon myös ilman kameraa. Saattaa käydä niinkin, että lähden kuvausreissulle enkä ota koko aikana yhtään kuvaa. Olen pyrkinyt etenkin viime aikoina vähentämään määrää ja lisäämään laatua." Ilmosen mukaan kamerattomillakin retkillä tulee usein mielittyä kuvausasioita; kuvakulmia ja rajauksia. Itse asiassa ilman kameraa retkeily on hyvin tärkeää ideoiden kehittelyn kannalta. Myös itse luonto tarjoaa hänelle niin vahvoja elämyksiä, että niistä pystyy nauttimaan valokuvaamattakin. Uusille vesille Valokuvaus on melko kallis harrastus. Kuviaan myyvä harrastajavalokuvaaja tasapainottelee menojen ja tulojen välillä joskus hyvinkin täpärästi. "Mulla tuo vaaka taitaa olla aika rankasti menot-puolella. Toivottavasti joskus kääntyy tulopuolelle. Unelma-ammatti voisi olla eräänlainen kertova kuvaaja eri asia onkin sitten, riittääkö Suomessa enää tilaa sellaiselle. Hyvin kirjoittavia, kovatasoisia luontokuvaajia on jo nyt aika monta." Näillä näkymin Ilmosella onkin suunnitelmissaan ekologian tutkijan ura. Opintoviikkoja alkaa olla kasassa maisterin papereihin oikeuttava määrä. Valokuvausta Jari ei kuitenkaan aio missään vaiheessa jättää. Kurkiprojektin tultua eräänlaiseen päätepisteeseen, seuraava selkeä tavoite on hänen mukaansa pohdinnan alla. "Oikeastaan vasta tätä näyttelyä pystyttäessäni jäin miettimään, että näinköhän kurkireissul nyt loppuvat. Kevään ja kurkien tuloon liittyy kuitenkin mulla älyttömän paljon tunteita. Saloilla kaikuva kurjen ääni yksi maailman hienoimmista asioista.Tuskinpa pystyn ilman sitä tulevaisuudessakaan elämään." TEKSTI IA KUVA: JUNA KAUPPINEN
• Kramppi vieraalla planeetalla JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI MIKKO KUSI • 3. HEUUim20OO Tanssiteatteri Kramppi aloitti kautensa kuin uuden vuosituhannen suosikkiteemaa mukaillen. Uudessa tanssinäytelmässä kuvataan tulevaisuutta, mutta nyt paikkana on kaksi avaruuden siirtokuntaa. Episodi EF314 -esityksen käsikirjoittaneen Raisa Pylkön mukaan scifi-aiheeseen päädyttiin uudistusmielessä. "Edellinen Krampin teos oli satutyylinen. Tällä kertaa haluttiin jotain aivan muuta", Pylkkö toteaa. Episodi lähtee siitä, että miesten planeetalla huomataan munasolujen loppuneen. He eivät voi enää lisääntyä. Lähdettyään etsimään apukeinoja miehet törmäävät vastakkaiseen sukupuoleen ja hämmästyvät. Kramppilaiset ovat suunnitelleet uudesta teoksesta jopa opetusnäytöstä koululaisille. Terveystiedon tai biologian tunnilla leos havainnollistaisi ihmisen anatomiaa. Pylkön mukaan uuden elämän alkaminen on aina ajankohtainen aihe. Hän uskoo, että näytelmän kaltaisia yhteentörmäyksiä eristyksissä olleiden kulttuureiden kesken voi jossain tapahtuakin. Teoksellaan Pylkkö ei kuitenkaan halua osoitella mihinkään suuntaan. Jokainen saa itse miettiä näytelmän moraalisen sanoman. Nuoria taitajia Krampin kokoonpanossa on tällä kertaa 14 henkilöä. Nuorimmat tanssijat ovat 11-vuotiaita, vanhimmat parikymppisiä. Pylkön mielestä tanssijoiden nuorentuminen edellisten esitysten jälkeen hieman muutti näytelmää. "Muuten kaikki on mennyt pitkälti kirjoituksen mukaan. Meillä ei ole ketään ohjaajana, joten jokainen tuo näytelmään omia ideoitansa." Pylkön mukaan ryhmätyö on pysynyt hyvin kasassa, vaikka nuoremmat ovat olleet ajoittain levottomia. Nuoret ovat tuoneet teatteriin silti inspiroivaa riehakkuutta ja uusia aatteita. Monet kramppilaiset ovat tuttuja loisilleen vuosien takaa samasta tanssikoulusta. Miespuoliset ovat usein tulleet teatterin puolelta. 23vuotiaalla Pylköllä itsellään on tanssikokemusta 14 vuodelta. Krampin näytökset esitetään usein vaatimattomilla lavasteilla, sillä pääpaino on ilmaisevassa tanssissa. Epiiäinen tulevaisuus Episodi EF314. Käsikirj. Raisa Pylkkö, koreografia Miia Elivuo ja Saija Laukkanen. Tanssiteatteri Kramppi. Tanssiteatteri Kramppi mainostaa uusinta näytelmäänsä tulevaisuudesta kertovana scifikomediana, mutta periaattessa Episodi EF314:ssä on varsin nykyaikaiset roolimallit. Näytelmässä kauan sitten loisistaan erotetut miehet ja naiset tapaavat ensimmäistä kertaa, ja sukupuolten roolit ovat heti selvät: miehet kantavat ja ojentavat naisia. Ruumiilliset erot tulevat hyvin esiin tanssissa. Miehistön liikehdintä ei juuri vaikuta tanssilta. Naisten notkeisiin liikkeisiin ja ripeisiin askeleisiin verrattuna miehet tanssivat varsin kömpelösti. Naisten siirtokunnassa miespuoliset tanssija-näyttelijät saavat kuitenkin sulavuutta liikkumiseensa. Miesten munasoluhakukeikalla tapahtuu hauskoja pieniä sekaannuksia. MC (Miia Elivuo) tajuaakin olevansa nainen; naisten liikkumistyyli pureutuu häneen paremmin kuin muihin miehiin. Parodiaa on myös mukavasti mukana silloin, kun rakkauden sokaistamana toinen miehistön jäsen, Andy, (Antti Nieminen) pukeutuu mekkoon ja liittyy naisten perheeseen. Nuorimmat esiintyjät onnistuvat hyvin lunnin mittaisessa suorituksessaan. Parhaimmillaan he ovat leikkimiskohtauksissa, joista riittää naurua reilusti katsomoon saakka. Lasien nilkat ojentuvat ja lantiot notkuvat siinä missä varttuneimpienkin näyttelijöiden. Episodi -näytelmään on valittu klassinen musiikki, aivan kuin vastapainona avaruusteemalle. Vain lopussa on kevyempää, hedelmöitystunnelmaan sopivaa poppia. Puvustus seuraa osin tämän päivän muotia: paljon kimaltevaa ja hopeaa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI sodi EF314:ssäkin on dialogilla pienempi osuus kuin liikehdinnällä. Harrastajateatterikesään Aikaisemmin Krampin näytelmissä on liikuttu menneisyydessä ja nykyisyydessä. Viime vuonna esitettiin kokoillan esityksenä Kamaralla-näytelmää. Siinä pääosassa olivat tanssivat keijut ja muut satuolennot. Tällä Jyväskylän Työväen teatterin tukemalla tanssi-teatteriryhmällä on ollut esityksiä myös Yläkaupungin yössä. Aleksis Kiven teokseen perustuvalla Venla ja veljekset -näytelmällä Kramppi menestyi parisen vuotta sitten Seinäjoen harrastajateatterikesäpäivillä. Tänä vuonna Kramppi aikoo osallistua harrastajateatterikesään Episodi EF314:11a. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI EPISODI EF314-NÄYTÖKSET ILOKIVEN ALAKERRASSA SU 5. MAALISKUUTA ASTI, Tanssi kuun pimeälle puolelle. Ohj. & kirj. Mirka Seppänen. Teatteri Pahnanpohjimmaiset. Mirka Seppäsen näytelmä Tanssi kuun pimeälle puolelle on lapsilta kielletty, eikä suotta. Tavallisten ihmisten pimeää puolta luotaava tarina on osin niin ahdistava, että varttuneellakin katsojalla on tukala olo. Minkä tahansa näytelmän synkistä salaisuuksista voisi kohdata myös tosielämässä. Näytelmässä seurataan keskushenkilö Annan kasvua lapsesta murrosikään. Ihmisiä tarinassa on paljon, ja usein lava vilisee väkeä, muita sekavuutta ei silti ole. Joukkokohtaukset ovat hyvin hallittuja, parasta antia kaiken kaikkiaan. Alkupuolella Annan (Mari Rouvala) ja muiden elämä kipuineen ja traumoineen on tuttua tarinaa, mutta ei ikävystyttävää, paljolti kiitos näyttelijöiden. Ehkä juuri tietyn tuttuuden vuoksi alkuosassa selvittäisiin vähemmillä repliikeillä. Silti selittämisen maulta vältytään. Näytelmä etenee lähemmäs fantasiaa katkeroituneen Annan kääntyessä Saatanan puoleen (hyvin uskottava kuvaus siitä, miten nuoret mustiin riitteihin sekoavat). Mutta ei toisen näytöksen "paljastuksia Pahan edessä" ole tarpeen nähdä mitenkään tarinan realismista poikkeavana episodina. Kaikki on Annan ilkeää, vaikka naulan kantaan osuvaa kuvitelmaa. Vaikka ihmisten vihat ja tuskat eivät tulekaan yllätyksinä, ne ovat kipeää katsottavaa: on eri asia tietää jotakin kuin kuulla se ääneen lausuttuna. Annan vapautuminen pahan siSorsapuisto Revisited Ilouutisia menetettyjä tilaisuuksia katuville: kriitikoiden kehuma ja yleisön suosima Jyväskylän ylioppilasteatterin Sorsapuiston portinvartija herää henkiin kolmen esityksen ajaksi. Mika Terävän ohjaaman ja käsikirjoittaman äiti-tytär-suhdepohdiskelun lisäesitykset ovat Ilokiven monitoimitilassa keskiviikkona 9. helmij kuuta, lauantaina 12.2. ja sunnuntaina 13.2. Näytökset alkavat i kello 19. Ensinmainittu esitys on osa JYYn Unicef-päivän ohjelmistoa ja sen pääsylipputulot tilitetään lyhentämättömänä Unicefille. Runopoikien paluu Jyväskylän Talvessa kolmena vuonna kuultu ja hyvin suosittu miesten runomaiineasarja saa jatkoa Aalto-salilla maaliskuun 3. päivänä. Yleisön pyynnöstä yhden välivuoden jälkeen henkiin herätettyjen runoiltamien otsikko on tällä kertaa Soidinkuu, ja mukaan on pyydetty myös naisia (Sirkka Turkka, Hannele Huovi ja Paula Lohi). Miehistä runojaan lukevat mm. Harri Tapper, apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma ja kansanedustaja Kalevi Olin. Illan musiikista vastaa Dixie Harlem. Aikaisempien vuosien tapaan matineasta julkaistaan myös antologia. B teistä käy hämmentävän vähällä: onko todella yhtä helppoa luopua pahasta kuin ottaa se vastaan? Seppänen tuntuu olevan tässä optimisti, ja häntä haluaa uskoa. Muiden henkilöiden pääsyä riivaajiensa yli seuraa onnellisena ja sambatanssi riemastuttaa, katsoja tuntee lähes olevansa itse mukana. Tanssi olisi niin selkeä lopetus, että jatkoa säikähtää (pitkitystä?), mutta lopun "häävalssi" on värisyttävä. Tarinan toimivuus nojaa paljolti näyttelijöihin eikä valituksen sijaa löydy. Henkilöitä on rakennettu mm. improvisaation kautta ja voikin sanoa, että jokainen hahmo on ehjä kokonaisuus. Samban tiimellyksessäkin kukin on uskollinen omille ominaisuuksilleen ja maneereilleen. Mari Rouvala suorastaan riipaisee etenkin 12-vuotiaana Annana, ja Jyrki Brandtin Kristian on ihana poika. Talonmiehen yksinkertainen rouva (Riitta Ratilainen) on pienieleisen järkyttävä, mieleenpainuva hahmo. Tanssi kuun pimeälle puolelle on uskottava, liikuttava, ahdistava ja ajankohtainen näytelmä. Kiitos. PANU HÄMEENAHO
• NUKEfEOKAKSI 3HEUIlKUliTA 2000 Kun toisen posken kääntäminen ei enää riitä Rainer Auvinen (Peitti Sveholm) aiheuttaa pelkoa jo pelkää itsekin. Pelon Maantiede. Käsikirjoitus ja ohjaus: Auli Mantila Pelon Maantieteen sisällöllinen, lähes poliittinen merkittävyys on harvinaista suomalaisessa elokuvassa. Se on vakuuttava ja kerronnallisesti oivaltava elokuva pelosta ja vihasta, kansalaisakiivismin suorasta toiminnasta ja laajemmin tarkkanäköinen analyysi suoran toiminnan kehittymisestä aatteeksi, Ismiksi, jossa kunnioittamisen ja koskemattomuuden ehdottomissa vaatimuksissa on vaarana, että tarkoitus pyhittää keinot. Minne silloin jäävät inhimillisyyden ja kunnioittamisen ihanteelliset julkilausumat? Elokuvan mustiin pukeutunut naisiskuryhmä ei kunnioita Jeesuksen nöyryyden maksiimia: "Käännä loinenkin poski". Ei, nyt on tullut tilinteon aika. Kansalaisaktivismia Pelon Maantiede on myös siksi kiinnostava elokuva, että se on ensimmäisiä suomalaisia leffoja, jotka ovat uineet tietoverkkoon. Mediaja markkinateko, joka on merkittävällä lavalla nostattanut hypeä mm. sellaisten elokuvien kohdalla kuin Ma rrix ja B/air WHch Project. Päähenkilö Oili Lyyra (Tanjalotta Räikkä) on burnoutin partaalla työskentelevä oikeushammaslääkäri, jonka tehtävänä on selvittää hukkuneen miehen, "vesivainajan", henkilöllisyys. Hiljalleen Oilille selviää, että kuolemaan liittyy rikos, jossa hänen sisarensa Laura (Anna-Elina Lyytikäinen) on ollut osallisena. Laura kuuluu naisista koostuvaan kansalaisaktivistiryhmään, joka ei tyydy enää hiljaa kärsimään väkivaltaa ja nöyryytystä, vaan suorittaa rangaistuksen oma-aloitteisesti ohi kangistuneen poliisilaitoksen. Aluksi institutionaalisen objektiivinen Oili suhtautuu vihamielisesti naisjoukkoon, multa hiljalleen hän alkaa ymmärtää sen motiiveja. Oilista ei kuitenkaan tule ryhmän jäsentä, vaan hänestä kasvaa eräänlainen kolmas vaihtoehto oikeudellisen instituution ja kovan linjan kansalaisaktivistiin välille. Mantilan kerronnalliset linjat ovat tarkkoja ja älykkäitä, ne kulkevat kerroksittain tarjoten katsojalle aktiivisen havainnoitsijan roolin. Leikkausrytmi on tuoretta ja eloisaa, silti kuvalle annetaan aikaa kun siihen on tarvetta. Ihmisien sijoittuminen kuva-alalle on kerrassaan loistavaa, itse Orson Welles olisi ihastuksissaan, puhumattakaan Jean Renoirista. Näyttelijät tekevät vivahteikasta lyötä, esimerkiksi Eija Vilpas vakuuttaa kovakiskoisena ja päämäärätietoisena aktivistien johtohahmona. Tanjalotta Räikän väsyneet kasvot ovat osuva kontrasti aktivistiryhmän "teoreetikon" Leea Klemolan (roolinimenä Maaru Tang) vangitseville ja veistoksellisen sileille kasvoille. Klemolan kasvoissa on samaa maagisuutta ja visionäärisyyttä kuin Dreyerin vuonna 1928 ohjaamassa Jeanne D'Arcin kärsimys -elokuvan pääosanesittäjässä Maria Falconetissa. Tyylin tasolla hyppyleikkaukset tuovat kerrontaan 60-lukulaisen poliittisen elokuvan henkeä. Islantilaisen Hiluun Örn Hilmarssonin musiikki svengaa tiukasti painottaen elokuvan dekkarimaista ulottuvuutta ja tunnelmaa. ANTTI KAIJAUINEN Auli Mantila on ohjannut elokuvan, jonka aiheena on ihmisen yksityisyyden rajat ja niiden ylittäminen. Ohjaajalla on itselläänkin tiukat rajansa: hänestä ei saa ottaa lainkaan valokuvia. "Olen hirveän reviiritietoinen ihminen. Julkisuus on vain pieni osa tätä ammattia. Olen tottunut olemaan enemmänkin kameran takana", Mantila selittää. Vuoden 1997 syksystä viime vuoden kevääseen saakka Mantila vietti aikaansa tehden elokuvakäsikirjoitusta Anja Kaurasen Pelon Maantiede -romaanista. Ohjaaja toteaa tavanneensa kirjailijan muutaman kerran, mutta muuten saaneensa vapaat kädet tekstin suhteen. Monen muutoksen jälkeen Mantila sai aikaan tuotoksen, jonka hän haluaa herättävän keskustelua. Suomen ensi-illan jälkeen Pelon Maantiede nähdään myös Göteborgin ja Berliinin elokuvafestivaaleilla. Elokuvan näyttelijätkin, kuten Tanjalotta Räikkä ja Anna-Elina Lyytikäinen, kertovat käyneensä keskusteluja omista peloistaan elokuvaa tehdessään. Mantilan mottona on tässä elokuvassa kunnioittamisen välttämättömyys: "Elokuvani kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun kunnioitusta ei ole." Niin näyttelijöiden kuin ohjaajan mukaan rajanylityksiä tapahtuu koko ajan nykypäivänäkin. "Enää väkivallalle ei välttämättä ole edes kunkieeitista syytä, tehdään vaan tekoja. Se synnyttää entistä enemmän pelkoa", Tanjalotta Raikka sanoo. Pelon Maantieteessä kuvataan sila koston kierrettä, jonka rajankäymiset aiheuttavat. Mantilan mukaan vain Kari Sorvalin roolihenkilössä on tervejärkisyyttä. Muut henkilöt menevät elokuvassa liian pitkälle. Mantila sanoo, että hän kyllä esittäisi terveenkin esimerkin toimivista ihmissuhteista, jos sellaisen löytäisi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Levottomat nuoret paljastavat itsensä Paska pulpahtelee pintaan Levottomat. Ohj. Aku Louhimies. Turussa kuvattua Levottomat-elokuvaa on rankattu tämän vuoden katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Kuuden nuoren aikuisen elämään porautuvassa elokuvassa liikutaan nykypäivässä. Ihmissuhteita käsitellään pintapuolisesti ja paljasta pintaa näkyy. Levottomista levottomin, Ari Koski (Mikko Nousiainen) pääsee hämmentämään jo palanutta soppaa. Lääkärinä työskentelevä Ari on aikaisemmin harrastanut vain yhden illan suhteita, mutta nyt pieniä seurustelun alkeita on nähtävissä Tiinan (Laura Malmivaara) kanssa. Yhteiselo kiertää kuitenkin noidankehässä. Ari empii aluksi, mutta huomaa yksinolon olevan helpompaa yhdessä jonkun kanssa. Rakastunut Tiina tutustuttaa Arin ystäviinsä, joista Ilona (Matleena Kuusniemi) tunnistaa Arin sukulaissielukseen. Sitoutuminen ei ole helppoa Ilonallekaan, ja Ari saa taas helposti naista. Ilona seurustelee, mutta hänen poikakaverinsa Stig (Petteri Summanen) ja Tiina antavat ystävilleen anteeksi. Ari ei tunne mitään. Kuusikon joukossa on myös pian valmistuva pappi, Hanna-Riikka (Irina Björklund). Lukuunottamatta päähenkilöä leffan loppuosassa, Hanna-Riikka on ainoa syvällisemmin kuvattu henkilö Levottomissa. Hanna-Riikka tajuaa Arin tuskan, mikä toisaalta ajaa hänet itsensä ansaan vaiko paratiisiin, kun hänkin vehtaa Arin kanssa. Puvustajat työttöminä Mä en ole koskaan -peli paljastaa jonkun verran muiden ajatuksia. Muuten henkilöiden ajatuksiin ei tartuta. Toimintaa kuvataan lyhyissä pätkissä, varsin television nuortensarjamaisella tyylillä. Näyttelijät pääsevät esittelemään hyvin fyysisiä puoliaan, varsinkin kun miehet juhlivat Stigin polttareita. Viinaa juodaan aamuun saakka ja örvelletään tuntemattomien naisten kanssa: onko kyse nautinnollisista orgioista vaiko tavallisista baari-illan jatkoista? Puvustajat ainakin pääsevät helpolla. Katastrofisissa häissä valheet ja häpeä tulevat kokonaan esille. Fedjasetää ihannoiva päähenkilö onnistuu silti saamaan itselleen onnellisen lopun. Levottomat-elokuvallekin voi käydä hyvin. Mikko Nousiainen hurmaa ainakin nuoria naisia taas siloposkisena, niin kuin Coing to Kansas City elokuvassakin. Menestystä on lukemassa leffan soundtrack, johon on kerätty kotimaisen popin tuoreita kappaleita. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI American Beauty. Ohj. Sam Mendes. Se, joka ei löydä mitään itselleen elokuvasta American Beauty, voidaan tuomita joko idiootiksi tai valehtelijaksi. Pätkän pitäisi vähintäänkin häivyttää: älä anna elämäsi luisua noloksi keskinkertaisuuksien summaksi. Lester Burnham (Kevin Spacey) ja Carolyn Burnham (Annette Benning) muodostavat opiskeluaikana tavanneen, sittemmin elämänilonsa menettäneen avioparin, jonka elämä pyörii 99-prosenttisesti työn ympärillä. Vain Lester pitää jalkaansa aistimaailmaan raottuvan oven välissä: hän runkkaa päivittäin. Normaalissa Hollyvvood-tuotoksessa tällaiset ainekset pilataan täydellisesti: perhe havahtuu tavallisuudestaan isä alkaa rullaluistella, äiti opiskella kiinaa. Lopulta kaikki ovat taas rentoja ja onnellisia. Näin ei onneksi käy American Beautyssä. Elokuvan erottaa keskinkertaisuuksista tekijöiden oivallus, jonka jokainen talvella autoa ajanut tietää: on paljon helpompaa luiskahtaa uriin, kuin päästä urista pois. Niinpä Burnhamien osittain tarkoituksellisesta, osittain vaistomaisesta rimpuilusta kyynistä pikkuporvarillisuutta vastaan seuraa kasvukipuja muistuttavia oireita. Isä rakastuu suunnattomasti tyttärensä parhaaseen kaveriin, ja ystävystyy naapurin pojan kanssa vähintäänkin epäilyttävällä tavalla. Äiti puolestaan hakee lohtua tavanomaisemmin keinoin. Tätä kaikkea kuvataan kieli juuri sopivan syvällä poskessa. American Beauty kertoo välillä hauskasti, välillä surumielisesti yhteiskunnasta, jossa erilaisuus on sairaus. Samalla se hämmentelee muina miehinä homogeenista keitosta niin, että pohjalla lilluvat ei-toivotul kokkareet pulpahtelevat pintaan. JUHA KAUPPINEN
• -mmm mmMmmNUMEROKAKSI 3. HEUHHJUTAJOOO SHAKESPEARESTA CYBERPUNKIIAI Suomen elokuva-arkiston kevätkauden esitykset käynnistyvät 2.2. Esityssarjan skaala ulottuu Shakespearesovituksista punk-komediaan ja keskusteluelokuvasta scifi-trilleriin. Kaupunginkirjaston Minnansalissa nähdään helmi-huhtikuun aikana yhteensä 12 elokuvaa. Shakespeare-filmatisoinnit on yksi kevätkauden teemoista. Tähän teemaan liittyy myös sarjan avausfilmi, Peter Greenawayn ohjaama Prosperon kirjat (UK/Ranska/1 talia/Alankomaat 1991), joka on varsin vapaa sovitus Shakespearen Myrskystä. Greenawayn elokuva rakentuu 24 kirjan varaan, jotka saarelle karkotettu Milanon herttua Prospero on ottanut mukaansa. Nämä kirjat käsittelevät mm. musiikkia, vettä, kosmologiaa, helvettiä ja pornografiaa. Kirjat antavat maagisia kykyjä omaavalle Prosperolle kyvyn luoda maailmoja ja mahdollisuuden kostaa vihamiehilleen. Elokuvaa leimaavat Greenavvaylle ominaiset maalaustaiteesta lainatut sommitelmat ja värikkäitä yksityiskohtia pursuava tyyli sekä näyttelijä John Gielgudin kaikkialla läsnäoleva ään Gielgud vetää Prosperon roolin, toimii kertojana ja lausuu Iisaksi lähes kaiken dialogin. Myös Roman Polanskin elokuvasovituksessa Macbethista (USA 1971) näkyy yhtä paljon ohjaajan kuin Shakespearen kädenjälki. Tarina kunnianhimoisesta skotlantilaisesta imyksestä, joka vaimonsa yllyttämänä raivaa tiensä kuninkaaksi saa Polanskilta suoraviivaisen, verisen tulkinnan. Syyllisyys, paranoia ja irrationaaliset voimat nousevat esille tässä kuvallisesti vahvassa tragediassa. Macbethin esityspäivä on 9.2. Kevään kolmas Shakespeare-tulkinta on Laurence Olivierin ohjaama Hamlet (UK 1948), joka nähdään 22.3. Tanskanmaan mädännäisyyttä pohdiskelevaa prinssiä esittää elokulason ei käy onnen lahjat, hjumaa Hamlet, voi käykö? van ohjaaja itse. Vakavien Shakespeare-elokuvien vastapainona on kevään esityssarjassa mukana hillittömiä komedioita. Brittiläisen Monty Python -komediaryhmän toinen pitkä elokuva Monty Pythonin hullu maailma (UK1974) on absurdi parodia kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien legendasta. Pedro Almodovarin ohjaama Intohimojen labyrintti (Espanja 1982) on puolestaan anarkistinen seksikomedia Madridin punkkareista, transvestiiteista ja terroristeista. Yhteiskunnan laitapuolen elämä ja erilaiset alakulttuurit ovat vahvasti esillä myös monissa muissa esityssarjan elokuvissa. Pier Paolo Pasolinin Pummi (ltalial961) kertoo varastelevasta sutenööristä karujen uravalintakysymysten äärellä. Politiikka ja prostituutio rinnastuvat myös Lina NVertmullerin maineikkaassa tragikomediassa Rakkautta ja anarkiaa (Italia 1974), jossa bordelliin pesiytyvä talonpoika valmistelee Mussolinin murhaa. Emir Kusturican Underground (Ranska/Saksa/Unkari 1995) on puolestaan kohua herättänyt kuvaus Jugoslavian kehityksestä toisen maailmansodan päivistä 1990-luvun sisällissotaan. Mustaa huumoria ja hienoa mustalaismusiikkia tulvivan elokuvan tapahtumat nähdään kahden kansallissankariksi kohoavan huijarin näkökulmasta. Esityssarjan muut elokuvat ovat Jean-Luc Godardin ohjaama naisen muotokuva Eldd eldmddnsd, Ridley Scottin cyberpunk-klassikko Blade Runner -directors cut, Michelangelo A ruon ionin draama Pikku ystdvdttdrid sekä Louis Malien keskusteluelokuva Ilta Andren kanssa. MARKUS LATVALA ELOKUVA-ARKISTON ESITYKSET KAUPUNGINKIRJASTON MINNANSALISSA KESKIVIIKKOISIN KIO 18.00. Rakkaus ja san nauta Kampus Kinossa nautitaan tulevana kaksiviikkoisena italialaisesta ja kotimaisesta elokuvasta. Tiistaina 8. helmikuuta koetaan Michelangelo Antonionin neljästä episodista koostuva Pilvien takana, joka valmistui viime vuonna ja viikkoa myöhemmin vuorossa on vuotia varhaisempi Hiekkamorsian, jonka on ohjannut Pia Tikka. Viime vuosina on niin kutsuttujen taide-elokuvien yhdeksi tunnuspiirteeksi noussut episodimaisuus. Suuret tarinat, joissa seurataan jotain tapahtumista perinteiseen kerronnalliseen tyyliin alusta loppuun on jätetty "massatuotannoille". Tiukkoja erotteluja tekevät alan harrastajat pohtikoot kaikessa rauhassa sitä, kumpaan sarjaan Antonionin neljästä elokuvanovellista koostuva teos kuuluu taiteeseen vai massaan. Me muut, me katsomme elävää kuvaa. Rakkauden puutosta näissäkin pätkissä podetaan, kuten viime viikon elokuvassakin. Ensimmäinen episodi nimeltään Rakkaudesta jota ei koskaan ollut kertoo kulkijasta, joka kahteen olleeseen ohittaa elämänsä naisen; mies ei halua koettaa todellisuutta vaan mielummin hellii omaa mielikuvaansa ideaalista rakkaudesta. Toisen novellin nimi on Tyttö, rikos. Siinä kuvamaakari makaa sievän putiikinpitäjän kanssa, joka jossain vaiheessa tunnustaa tappaneensa isänsä. Syystä, ehkä. Ala yhtä tavoittaa minua kertoo kahdesta hieman kolhuilla olevasta ihmisestä, jotka vähitellen löytävät toisensa. Viimeinen episodi, Tdmd maallinen astia näyttää mitä on nuoren miehen elämä silloin kun rakkauden kohde on omistanut elämänsä, sielunsa ja miehen kannalta ikävä kyllä ruumiinsa Jumalalle. Episodien tunnelma on tiivis, ja vaikka tarinat ovatkin dramaturgialtaan varsin tavanomaisia, on ne saatu Hiekkamorsian käsittelee hyvin säilyneiden vanhojen ihmisten lakkaussuhleita. elämään. Pääroolien näyttelijät (Ines Sastre, Kim Rossi-Stuart. Sophie Merceau.John Malkovich ja Irene Jacobs) ovat tehtäviensä tasalla. Ihmisten suhteet Onko olemassa ajasta aikaan kestävää rakkautta? Hiekkamorsiamen Salla (Liisi Tandefelt) on koko ikänsä rakastanut poikansa Laurin (Juha Mäkelä) isää Ruita (Rui Polanah), vaikka onkin joutunut kantamaan vastuun itsestään ja pojastaan elämän halki yksin. Salla on jo vanha nainen, Rui saapuu taas, rakkaus roihahtaa uuteen intohimoiseen liekkiin. Myös fyysisellä tasolla. Pia ja Eeva Tikan käsikirjoittamassa ja Pia Tikan ohjaamassa elokuvassa keskitytään vanhojen ihmisten väliseen rakkaussuhteeseen. Ihmiset ja heidän tekonsa näytetään kaikessa karheudessaan. Salla ei ole mikään ihana violettikiharainen pehmeäsylinen kaikkien kaipaama mummo, Rui ei ole kaikkitietävä leppeä vaarihahmo. Eivät nämä vanhukset ole myöskään tämän ajan muodikkaita itsestään ja oikeuksistaan tietoisia harmaita leijonia. Ovatpa vain kovin todentuntuisia, ja kovin, kovin elossa. Sivutarinanassa näytetään myös Laurin ja hänen tyttärensä Mervin (Maria Järvenhelmi) maailmoita. RIITTA KOIKKALAINEN Mikä on kulttuurivaliokunta, ketä siihen kuuluu ja mitä se tekee? Hienolta kalskahtavaa valiokunta-nimikettä ei kannata säikähtää. Kulttuurivaliokunta järjestää opiskelijoille erilaisia kultturelleja aktiviteetteja mm. retkiä, kursseja ja erilaisia tapahtumia. Kulttuurivaliokunta ON AVOIN KAIKILLE sen toiminnasta kiinnostuneille opiskelijoille. Toiminta muotoutuu porukassa syntyvien ideoiden mukaisesti. Keskeisen osan toiminnasta muodostaa elokuvateatteri KAMPUS KINO. Valiokuntalaiset suunnittelevat kauden ohjelmiston. Tällä hetkellä on kehitteillä ajatus ELOKUVAKERHO toiminnan käynnistämisestä. Toiminnan muoto on vielä tällä hetkellä avoin, joten ideoita otetaan mielellään vastaan. KURSSEJA on tälle keväälle tulossa ainakin zen-meditaatio -kurssi sekä yhdessä KVAT:n kanssa toteutettava valokuvaus-kurssi. Helmikuussa toteutetaan MATKA oopperaan, jolloin lähdetään katsomaan Verdin La Traviataa. Keväälle ollaan mahdollisesti tekemässä vielä loista retkeä, jonka sisältö muotoutuu ehdotuksistanne. Kevään hankkeisiin kaavaillaan lisäksi poikkitieteellisen rock-seminaarin järjestämistä. Kevätkauden suurin yksittäinen tapahtuma tulee ehdottomasti olemaan JYROCK 2000 rockfestivaalin järjestäminen. Tänä vuonna tuo omalaatuinen festivaali järjestetään neljäpäiväisenä 30.3-2.4 Ilokivessä. Festarin musiikillinen linja säilyy entisellään eli tarkoitus on esitellä uusia, nousevia kykyjä rock-/popmusiikin alueilla. Tapahtuman onnistuminen vaatii monen henkilön työpanoksen. TALKOOLAISIA TARVITAAN (!!!) lipunmyyntiin, järjestysmiestehtäviin, roudauspuuhaan ym., ym. PALKKIOTAKIN TYÖPANOKSESTA ON LUVASSA! Jos sinua kiinnostaa olla mukana tapahtuman järjestelyissä, niin KYSY LISÄÄ KULTTUURISIHTEERILTÄ. Lisäksi kulituunvaliokunta toimii erilaisissa JYY: projekteissa (esim. tänä vuonna Unicef kaupunki 2000 projekti). Myös muiden ylioppilaskunnan valiokuntien kanssa pyritään tekemään yhteistyötä toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kulttuurivaliokunnan epämuodollisia kokouksia pidetään noin kolmen viikon välein yo-talolla. Ajankohtaisista asioista ilmoitellaan KULTTUURI-LISTALLA (kulttuuri-lista@majordomo.jyu.fi). Sinne liittymällä saat ajankohtaisen Liedon nopeiten käyttöösi. Lisäksi tapahtumista ilmoitellaan Jylkkärissä ja yo-talon ilmoitustauluilla. Kulttuurivaliokunta tarjoaa monenlaista tekemistä jäsenilleen. TULE MUKAAN! Tapaamisiin. KULTTUURISIHTEERI EUNA NIEMELÄ PUH. 2603 356 E-MAii:jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi
• matm-a NÄYTTELYT Jyväskylän taidemuseon Suoja -1.3. Kadonneen lasapainon menetys Kaj Stenvall. Galleria Pinacotheca Hanna-Kaisa Hämäläisen ja Marko Hämäläisen valokuvia. Galleria Becker -16.2. Maija Helasvuo, Mika Karhu, Olli-Pekka Merimaa. Alvar Aalto museo -6.2. Arabian muotoilua 1920-/0 Keski-Suomen museo -15.2. Näyttely vaskimusiikin vaiheista Galleria Harmonia • 13.2. Sanna Hämäläinen, puuja kivipiirroksia. 17.2.-12.3. Floaling Thoughls 2: Luovan valokuvauksen keskuksen juhlanäyttely Rautatieasema 7-23.2 Taideraide: pehmoveistoksia, rintaliivejä ja Rautatieläisien kuoro. Maalauksia, veistoksia, installaatioita. Luontokeskus Kammi -29 2. Valokuvalauluja, Rilva Reinilä. Vaajakosken kirjasto-oppitalo -26.2. Pelloja paperilla. Virpi lampinen. TEATTERIT llokivi katso iiokivi • otsakkeen alta Kellariteatteri Tanssi kuun pimeälle puolelle 4 ja 5.2 klo 19. Välkky ja pölkky 13., 16. ja 17 2. klo 19. Huoneteatteri Musia komedia 12.2. klo 19,13.2. klo 15. Liian paksu perhoseksi 4.2. klo 19, 5.2. klo 19,6.2. klo 15,17.2. klo 19 Ullakkoteatteri Rohkea poikani 6.2. Klo 17. Kaupunginteatteri frankie ja Johny ennakko 9.2., ensi-ilta 10.2., 12.2. klo 19. Haikarapolska ensi-ilta 12.2 klo 19. Jumalien hamara 5.2. klo 19.5.2. klo 14. Gabriel tule takaisin 4.2. klo 19, 5.2. klo 14. 17.2. klo 19. Viktoria ia hänen husaarinsa 4. ja 5.2. klo 19. EttS voisi paremmin 5.2. klo 19. Peter Pan 17.2. klo 18. Täydelliset haat 3 2 ja 18.2. klo 19. POP/ROCK Lutakko 4 2. Malchbox. Rollovers. Nashville Burn. 4.3. Breakahohc. Karri K, Scienlilic, Erkko. Gimmix. Aksim2000 12.2. YUP KLASSINEN Kaupunginteatteri 16.2. klo 19 Lähde lentoon. Jyväskylä Sinlonian konsertti. Yliopiston vanha juhlasali 4.2. Klo 19 Musiikkikamari IV. Jyväskylä Sinlonia. Taulumäen kirkko 9.2. klo 19 Jyväskylä sinfonian konsertti. Petri Alanko, huilu. Yliopiston juhlasali 9.2 Ja 16 2 klo 18 Luentosaria kaupunkikuvasta ja kaupunkisuunnittelusta Paviljonki 9-11.2. Sähkö. Tele, Valo, Ääni 2000 -messut. Kauppaoppilaitos 12.-13.2. Häämessu!. » K I V I JYT Sorsapuiston portinvartija: 9.2. Klo 19, Unicef-esitys. 12.2. Ja 13.2. Klo 19. Kampus Kino 8.2. klo 19 Pilvien takana. Unicelesitys, 15.2. klo 19 Hiekkamorsian PinkClub 5.2. Klo 21 Naisten bileet Ystävättären päivä. 12.2 klo 21. Zen 13.2 Klo 10-14 medilaatiokuissi. SPR 16.2 klo 9-17 verenluovutustilaisuus Teatteriyhdistys Tritonus ry. Siipirikko 3., 4 „ 5., 16., ja 17.2. klo 19 Tanssiteatteri Kramppi Episodi EF31414.2. klo 18 ja 20. Urheilutietokilpailu 3.2. klo 19. Vaalivalvojaiset 6 2 klo 19-23. Stammtisch9. ja 16.2. T A M P E R E E N Y L I O P I S T O H a k u a j a t v u o n n a 2 p ä ä t t y v ä t s e u r a a v a s t i : 1.3. e r i k o i s t a p a u k s i n a t i e d e k u n t i i n p y r k i v ä t o p e t t a j a n p e d a g o g i s e t o p i n n o t y l i m ä ä r ä i s i k s i o p i s k e l i j o i k s i t i e d e k u n t i i n p y r k i v ä t u l k o m a a l a i s e t o p i s k e l i j a t 1 . 3 . t e a t t e r i t y ö n k o u l u t u s o h j e l m a ( N Ä T Y ) 2 8 . 4 . l u o k a n o p e t t a j a n k o u l u t u s j a l a s t e n t a r h a n o p e t t a j a n k o u l u t u s . 8 . 5 . l ä ä k e t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a 1 9 . 5 . t i e t o j e n k ä s i t t e l y t i e t e i d e n k o u l u t u s o h j e l m a 3 1 . 5 . y h t e i s k u n t a t i e t e e l l i n e n , h u m a n i s t i n e n , t a l o u d e l l i s h a l l i n n o l l i n e n t i e d e k u n t a , j a k a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a , t i e t e e n a l a o h j e l m a T a m p e r e e n y l i o p i s t o n v a l i n t a o p a s t a 2 j a hakulomakkeita voi tilata osoitteista: O p i n t o n e u v o n t a , 3 3 1 4 T a m p e r e e n y l i o p i s t o , p u h . 3 2 1 5 7 9 1 . Iltaisin j a v i i k o n l o p p u i s i n a u t o m a a t t i s e s t a p u h e l i n v a s t a a j a s t a , p u h . 3 2 1 5 6 2 3 6 j a 2 1 5 6 3 7 6 . E m a i l : v a l i n t a @ u t a . f i j a m y ö s h t t p : / / w w w . u t a . f i / o p i s k e l u T a m p e r e e n a l u e e l l a a s u v i a p y y d e t ä ä n n o u t a m a a n v a l i n t a o p a s ja h a k u l o m a k k e e t yliopiston o p a s t u k s e s t a , Kalevantie 4 . A v o i m i e n o v i e n p ä i v ä p e r j a n t a i n a 5 . 5 . 2 k l o 1 1 5 y l i o p i s t o o p i n n o i s t a k i i n n o s t u n e i l l e . JYVÄSKYLÄN KAUPPAOPPILAITOS Aloita oma tiesi tulevaisuuden tekijäksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa! Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, * talouselämän ammattitaitoa * yrittäjävalmiuksia * kansainvälisyyttä * työelämäyhteyksiä Ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja yhteishaussa. Lisätietoja: Kauppaoppilaitoksen toimisto, Rajakatu 37,40200 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 444 5800 Email: jkol@jypoly.fi tai työvoimatoimistoista Jyväskylän kristillisen opiston linjat syksyllä 2000 LASTENOHJAAJAN AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA SUNTION AMMATTITUTKINTO PERHEPÄIVÄHOITAJAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS KASVATUSTYÖN LINJA KASVUNPAIKAN LINJA • peruskoulupainotteinen • kädentaitopainotteinen • hoitoalapainotteinen VIESTINNÄN LINJA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS PERUSOPETUKSEN LISÄKOULUTUS VARTTUNEEN VÄEN LINJA Tervetuloa Jyväskylän kristillinen S ? 1 ^ opisto Sulkulantie 28,40520 JYVÄSKYLÄ puh. 014-641 166 kurssi.sihteeri@jko.org www.jko.org Rehtori Maarit Jakobsson Lontoo... 615,Rooma... 925, Myynti\a matkustusaika tammi-helmikuu. New York 1.015,Chicago 1.265,Montego Bay.. 1.970,Nairobi 1.995,Hinnat alk. yhteen suuntaan Helsingistä. Voimassa nuorille alle 26 v. ja opiskelijoille alle 30/33 v. Hinnat eivät sisällä lentokenttäveroja (56 256,-), ISIC/G025-korttia (60,-) ja palvelumaksua (30,-). Check the KILROY HOT OFFERS on www.kilroytravels.com JYVÄSKYLÄ Forum Kauppakeskus Vapaudenkatu 49-51 014-33 22100 HELSINKI TURKU TAMPERE OULU KiiRoy
• JYVÄSKYLÄN PALVELUALOJEN OPPILAITOS JYVÄSKYLÄ CATERING INSTITUTE f Nyt on aika tulla Jypoliini www.jci.jypol.fi PL 570,40101 Jyväskylä, puh. (014) 444 6211/opol CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO • Palveluvastaava • Suurtalouskokki HOTELLIJA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO • Hotellivirkailija • Ravintolakokki • Tarjoilija KOTITALOUSJA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINTO • Kotitalousyrittäjä • Tuoteneuvoja PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO • Toimitilahuoltaja • Toimitilahuoltaja, erityisopetus MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO • Matkailupalvelujen tuottaja • Matkailuvirkailija ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO • Leipuri-kondiittori • Lihatuotteiden valmistaja • Elintarvikkeiden valmistaja HUOM. mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ammatillisen perustutkinnon ohella Keskisuomalainen OPISKELIJOILLE: Maksaa voit vaikka 3 erässä. Muita tilausvaihtoehtojamme on 12 kk 783,3 kk 197,-1 kk 68,sekä tietenkin kestotilaus. HUOM! Opiskelija-alennuksen saat, kun olet • päätoiminen opiskelija (oppilaitos) asut omassa taloudessa, jossa ei asu ansiotyössä käyviä Wi Soita ja kysy lisää KESKISUOMALAINEN (014) 6 2 2 155 www.keskisuomalamen.fi 9 Aivan kuin joku olisi kuullut epätoivoni, sillä huomaan hämmennyksissäni vaeltaneeni sivukujia pilkin outoon paikkaan, jossa outoutta lieventyä ihanasti luo tultu kaiku askelten. Valpastun, ryhdistäydyn ja päätän kavdä loimeen. Tällä kertaa en eksy seurattavastani, en sitten millään, en vaikka minut paistettaisiin voissa. KOAS-asunto on koi !•• TEEKKARIKSI ! Valmennuskurssit teknillisiin korkeakouluihin TTKK, TKK, LTKK ja OY pyrkiville Kurssit järjestetään I7.4.-I1.5.2000 Arkisin 16 iltaa yhteensä 32 tuntia/aine Matematiikka ja fysiikka 2700 mk Vain toinen kursseista 1600 mk Itseopiskelupaketti/aine 700 mk Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.4.2000 mennessä: TTKK:n ylioppilaskunta puh.(03) 365 2073 ma-pe klo 08.30-16.00 http://www. ttky. tut. fi/valmennus/ easunto tai soluasunto • ( • • • iseammalle Vaihtoehtoja myös vuokratasoissa varma ja •• • • * • Osa asunnoista valmiiksi kalustettuja KOAS ASUKASTOIMISTO Kauppakatu 26 A 40100 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 411 asukastoimisto@koas.fi / www.koas.fi Avoinna: ma 8 . 3 1 8 . ti-to 8.30-15.15 pe 1 . 1 5 . 1 5 Tiedätkö, että Jurvassa voit opiskella Artenomi/AMK-tutkintoa, 160 ov Muotoilun ja tuotekehityksen koulutusohjelmassa aloina joko sisustustekstiili, vaatetus tai kaluste Pääsyvaatimuksena on yo-tutkinto tai soveltuva ammatillinen tutkinto sekä ennakkotehtävä ja soveltuvuuskoe. Olemme yhteishaussa! inäjoen ammattikorkeakoulu si-ja taideteollisuus, Jarva 4, Kotikouluntie 1 66301 JU Kysy lisää: puh.06-3670 111, faksi 06-3632 129. jkto.optsto@seamk.fi
• HEI Edullista hiusmuotoilua OPISKELIJALLE Leikkaus T O , Tasaus S O r Palokunnan vieressä P616 610 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Luonnonvarainstituutti AGROLOGI (AMK) Yhteishaku 13.3.2000 7.4.2000 Katso: *Hakijan oppaan sivut 49 ja 171 * www.jypoly.fi. Lisätietoja saat myös: puh. (014) 4690 200 tai osoitteesta Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ Luonnonvarainstituutti/Anne Leppänen Uuraistentie 240, 43130 TARVAALA 9 Tumma hahmo eienec tummien varjojen saattelemana; yksi noista varjoista olen minä. Olen huomaamaton kuin ketsuppitahra suupielessä ensitreffeillä, vain sivukujien rotat vilkaisevat minua ohimennen yössä kirmaillessaan. Lumoudun täysin omasta äänettömyydestäni, enkä tietenkään tajua katsoa eteeni. O P I S K E L E A J A N T A S A L L A . S E E D I S T Ä Ä Joko raksuttaa? Raahen Porvarija Kauppakoulussa opiskellaan taloustaidot tarkasti ajan tasalle. Kansainvälisen kaupan erikoisuudet, yrittäjävalmiudet ja tuorein tietojenkäsittelytekniikka ovat osa Raahesta valmistuvien tradenomien ja merkonomien tarkkoja taitoja. Sinunkin? Koulutustarjontamme syksyllä 2000 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi laajuus 140 ov, 3,5 vuotta Koulutusohjelmat: Liiketalouden koulutusohjelma, hakukoodi 058 Talouden ja tietotekniikan koulutusohjelma, hakukoodi 606 pääsyvaatimukset: yo / ak Hakuaika: yhteishaun kautta 13.3. 7.4.2000 Ks. koulutusopas: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Peruskoulupohjainen koulutus, hakukoodi 114: laajuus 120 ov, 3 vuotta koulutusohjelmat: * asiakaspalvelu ja markkinointi * toimistopalvelu ja tietohallinto opintojesi ohella voit suorittaa ylioppilastutkinnon jatko-opintomahdollisuudet: ammattikorkeakoulut, yliopistot Hakuaika: yhteishaun kautta peruskoulun päättöluokkalaiset 6.3. 24.3.2000, muut 1.2. 18.2.2000 Ylioppilaiden kiintiö peruskoulupohjaisessa koulutuksessa, hakukoodi 206: laajuus 120 ov, 2 vuotta (yo-todistuksesta luetaan hyväksi 40 ov) koulutusohjelma: asiakaspalvelu ja markkinointi Hakuaika: yhteishaun kautta 1.2. -18.2.2000 Merkantista merkonomiksi täydennysopinnot merkonomiksi, 40 ov, 1 vuosi Hakuaika: suoraan oppilaitokselle 12.6.2000 mennessä On aika kysyä lisää ja tilata esite. Puh. (08) 223 7900, fax (08) 223 7919, Internet: www.rpkk.fi ~riT|iriil||i Kotitaloudet 0800 94 109 Yritykset 0800 915 777 Internetpaketti mk. Kaikki paketissa mk. (norm. 149,-) sähköposti omalla nimellä kylliksi tilaa kotisivuille erinomaisen kattavat käyttöohjeet toimiva yhteys kellon ympäri käyttö 49 mk/kk + puhelumaksut Edellyttää sopimuksen tekemistä. Tarjous voimassa 15.2.2000 saakka. Keksi KesteliUe iskulause! Kilpailukupongin löydät uuden Puhelinluettelon välistä ja myymälöistämme Jyväskylästä ja Äänekoskelta: Finnet-myymälä, Mäkitorppa tai Setele. Kilpailu on myös Internetissä osoitteessa www.kestel.fi J JKeksi tähän iskulause! KSP FINNET-YHTIÖT Kestel O y puh. (014) 240 311, www.kestel.fi. Myymälät Jyväskylä: Finnet-myymälä, Yliopistonk 28, Mäkitorppa Jyväskeskus, Prismat Keijo ja Seppälä, Setele Ahjok 13, Puistok I Jyväskylä, Torik I Äänekoski
• Pohjoisen oppimiskeskus 1615 KAUPAN JA H A L L I N N O N A L A LUKION JÄLKEEN KAUPPAOPPILAITOKSEEN HAKUAIKA ON NYT! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Voit erikoistua liiketalouden ammattilaiseksi kahdessa vuodessa, josta puoli vuotta työssä oppien. Suoritettu tutkinto on Sinulle eduksi myös jatkaessasi opintojasi ammattikorkeakoulussa. Kysy myös mahdollisuutta opiskella tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi, opiskeluaika 2 vuotta. ÄÄNEKOSKEN KAUPPAOPPILAITOS Opintie 1. 44120 Äänekoski, puh. (014) 519 2453 www.aaneI.aanekoski.fi Tutustu yliopisto-opiskeluun! Yliopisto-opintoja myös sinulle avoimessa yliopistossa ei ole ikärajoja tai pohjakoulutusvaatimuksia! Kesäohjelmamme ilmestyy maaliskuussa. Tutustu kesän opintotarjontaamme ja ilmoittaudu ajoissa. Kesällä voit kohentaa kielitaitoasi esim. syksyn ylioppilaskirjoituksia varten! Soita ja kysy lisätietoja: puh. 014-260 3666, Eija Ihanainen tai 260 3665, Satu Vuori. 7www.cec.jyu.fi/avoin foneuvo@cone.jyu.fi (YVASKVI.AN YLIOriSTO AVOIN YLIOPISTO __ J Y V Ä S K Y L Ä N ^Jj£ KESÄYLIOPISTO VALMENNUSKURSSEJA 2000! FYSIIKKA (601) 3.4.-11.571200 mk KEMIA (601) 3.4.-12.57 1200 mk MATEMATIIKKA (60 t) 4.4.-11.571200 mk FYSIOLOGIA JA ANATOMIA (351) 4.4.-28.47 600 mk Kurssit on suunnattu tekniseen korkeakoulun ja lääketieteelliseen tiedekunnan valintakokeisiin valmentautuville Tiedustelut ia ilmoittautumiset: Jyväskylän kesäyliopisto Puh. (014)260 3723, fax (014)260 3621 http://www.cec.jyu.fi/kesayo Kysy myös kesän lukiolaisja abikursseista! Tampereen teknillisen korkeakoulun opiskelijavalinta zista yhdeksän kymmenestä ori valmistuessaan iö<K>cr TULEVAISUUDEN RATKAISUT TEHDÄÄN Soveltuvuus*» rvtovallnta Hakuaika: 1 5 . 2 . 1 5 . 3 . 2 V a l i n t a k o k e i d e n Ja y l i o p p i l a s t u t k i n n o n p e r u s t e e l l a t a p a h t u v a valinta Hakuaika: 1 . 3 . 1 . 5 . 2 d i p l o m i i n s i n ö ö r i n k o u l u t u s o h j e l m a t 1 . 3 . 1 . 4 . 2 arkkitehtuurin k o u l u t u s o h j e l m a VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. VAUTSE TIEDEKORKEAKOULU ^ ^ ^ Km »sää j a tilaa h a k u l o m a k k e e t : l A M P E R E E N T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Korkeakoulunkatu 6, PL 527, 33101 Tampere, puh. (03) 365 2445, fax (03) 365 3065 Sähköposti: oplnto@tut.fi, internet: http://www.tut.fi 9 Hiljaisuus karkeaa yhdeksän roskaiynnynn ryminään; pukin kujaa ne vierivät kulti jlglOivai keilapalloi konsanaan. Scurauavani rl »oi olla huomaamana konipclyytiäni. silla lian i:ia melkein tvnnvreiden alle. Hipoen hän kuitenkin vaisiaa ja painautuu huohottaen vasten kosteaa tiiliseinää. Han hengähtää hetken, kääntää katseensa minuun ja pinkaisee pakoon. ..Jatkuu seuraavassa numerossa VAIHDA ARKEA!! KIINNOSTAAKO VAPAAEHTOISTYÖ? Maailmanvaihto ry. ICYE on vuodesta 1958 asti toiminut, voittoa tavoittelematon nuorisojärjestö. Hakuaika vuodelle 2000-01 käynnissä! Vapaita palkkoja mm. Japani. Intia, Bolivia, Costa Rica, Uusi-Seelanti. Kesto 6-12 kk. Ikärajat 18-30 vuo Lähteä voit syksyllä tai keväällä! Hakulomakkeet ja vastauksia kysymyksiisi: Maailmanvaihto ry. ICYE Pltkänslllanranta 11,00530 Helsinki Tel. 09-7741101/Fax. 09-731 04146 e-mail: icvBlln@kaapell.fi www.kaapell.fll-lcyefin eroon hiivasienestä siististi ja huomaamattomasti. Tahrumiton Helppokäyttöinen Pienikokoinen SS5B © OlKJKSEEN? © HOITOALALLE? © OPETTAJAKSI? © LÄÄKIKSEEN? Tule valmentautumaan pääsykokeisiin puoleksi vuodeksi tai vuodeksi! A Kysy lisätietoja: | S L LIEKSAN KRISTILLINEN OPISTO Kylänlahdentie 81, 81820 Kylänlahti Puh. 013-545 141,013-547 188 Email: ari.kankkunen@opisto.inet.fi KOTISIVUT helmikuusta alkaen: www.lieksankristillinenopisto.fi m. :i Hiivasienitulehdus ei ole vaarallinen, mutta sitäkin kiusallisempi. G y n o D a k t a r i n nujertaa hiivasienet. Se on pehmeä, sileä gelatiinipallonen, joka on helppo laittaa palkoilleen ilman hankalia apuvälineitä. Oireet helpottuvat useimmiten ensimmäisenä päivänä ja kolmen päivän kuluttua hoito on ohi. Hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen hoitoon.Vaikuttavana aineena mikonatsoli. Neuvottele Gyno-Daktarin-hoidosta lääkärin kanssa, jos kysymyksessä on ensimmäinen mahdollinen emätintulehdus tai kroonisesti toistuva tulehdus, jos oireet eivät vähene hoidon aikana tai häviä viikossa, jos olet alle 16-vuotias, imetät tai olet raskaana. V O H 57,91 m k hinta 1.1.00 Apteek Tutin tu huolella hyvään käyttöohje-. Sv-korvaus laäkänn määräyksellä. Lisätietoja www,tohtort.fltluehoitä Voit myös soittaa )a keskustella tuoteliedoltajamme kanssa luottamuksella puh. 09-429 1928 klo B-16 JMHIMn Gyno-Daktarin POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Monien mahdollisuuksien maailma Sosiaalialan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: • Luovat terapiat musiikkiterapia o Sosiaalipedagogiikka LU 2 f L L U O L U ^ LUs£ < < 1< Yhteishaku 1 3 . 3 . 7 . 4 . 2 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan k o u l u t u s Lam m en katu 18 83500 OUTOKUMPU h t t p : / / w w w . n c p . f i Visa Tuominen Opiskelijaohjaaja p u h . (013)260 6679 email: Visa.Tuominen@ncp.fi y™w %;*«* H tffäm *%m Kiusana ihon hilseily? Kutina? Allerginen ihottuma? Joskus iho saattaa ärtyä kylmästä ilmasta, karheasta vaatetuksesta tai ruoka-aineista herkemmin kuin tavallisesti. Alkavan, vielä lievän ihottuman tehokas ja riittävä hoitokeino on Orionin Hydrocortison. Hoitojaksojen välillä ja jatkohoidoksi Novalan-perusvoide riittää pitämään ihon kosteusja rasvatasapainon kunnossa! Orionin APTEEKISTA Hydrocortison Vaikuttava lääkeaine: hydrokortisoni. Käyttöaiheet: allergiset ihottumat, pesuaineja vaippaihottumat, auringon polttamat, hyönteisten puremien ja pistosten aiheuttamat ihoärsytykset. 1 % 20 g (25,71) ^ ^ ^ ^ Lisätietoja tuotteesta ^ ^ ^ * ^ ' •*» puh. (09) 4 2 9 2 9 2 8 ja ^> RION www. tohtori .fi/itsehoitoapteekki PHARMR
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUHEHOIUKSI 3. HEUHH1UTA2000 P i i l o s a n a l i 2 3 4 S 6 7 • • • • 18 9 • • • po 1 " 1 ,z • 13 14 IS | 16 • 17 18 II • • • • |<1 22 • • • • • • 123 © M a r k o Kunnari VAAKASUORAAN: muistuttavat SuomesPYSTYSUORAAN: avaava tanssiravintola. (9) la. (7) 1. Räknäatte typeltö17. Häävieras käänsi 2. Mertarannan Tero 15. Onko nilviäisen mät linjat ia huomaatkatseitaan huomatessoisi selostavan. (6) koti loppujen lopuksi le olevanne Himoksaan, että alttarilta 3. Kanava tämä tulee kalkkikuorinen? (6) seita. (13) puuttui naisromanlikesiin negatiivisesti 16. Sebastian Coe 8. Kyllä se piru kesti! ka. (7) (7) pinkoi mailit aikanaan Katsoessaan peiliin 19. Tulitteko petetyksi 4. Satu katsoo kuvan sellaista vauhtia, että hän huomasi, että Öhman, kun ostitte kääntöpuolelle. (4) tuli palkituksi. (6) selkärankaa löytyy. sen osakkeen? (5) 5. Maksa lentoko18. Sami Hyypiä, Ella (8> 21. Jos ajaa moottoneessal Suomessa on jätti lopun pois ja al9. Naulakot sijaitserikelkalla ylinopeutta, melko korkea sellaikoi myydä simpukkavat tässä osassa honiin se on sakon paiknen. (8) tuotteita. (5) tellia. (4) ka. (4) 6. Amigo muutti jul20. Tehtyään täys10 Metsässä paskoo 22. Ruma Kata tietää, kikuyaansa. (5) käännöksen Aimo alleen. (5) mitä miehen pitää 7, Äänisillä keinuvat koi haalia kaikki tava11 Sari Tamminen ja tehdä Silvian edessä. Alvar ja Timo. (7) rat itselleen. (4) titaaniton robotti tuo(8) 12. Seppo Hovia ukko vat mieleen valot. 23. J. S. Bachin säihmetteli ovensuussa. (7) vellys "outo. raju roo(8) 13. Kaspianmeri ja II". (13) 14. Hoe Kyrö, maiVastaukset seuraaeräs vuodenaika nosli iltayhdeksältä valla sivulla. EUROOPPA-TIEDOTUS EUROPAINFORMATIONEN Äiui:pali«fut miiakunUtkirjaslöissa •' Regionala 6*rvk«byrd$r i lanaskapshifairottlrun PuMm/TJefon 010-3456 700 H • i < • ic.eurooppa tieaottis.ji uranusfin .corn Nuori, aloita urasuunnittelusi täältä! Tee oma CV. Lähes 300 työpaikkaa haettavana, runsaasti koulutusmahdollisuuksia ja linkkejä. Senior-konsultit Harald H., B. Virtanen ja manageri Virtanen toivottavat Sinut tervetulleeksi päivittäin! Rekrytoijalle paras paikka löytää osaajia 90 000 /kk kävijän joukosta ja CV-pankista. faii&e e&eäedi tofitofo wu6foe6fo ja tule lukukaudeksi talouskouluun (20 ov) tai suorittamaan 120 ov:n tekstiilihuollon koulutusohjelmaa Talouskoululinja (yhteishaku) • tietoja ja taitoja omaa elämää ja jatko-opintoja varten Programme in Home Economics tai Haushalhingsschule (erillishaku) • kohenna kielitaitoasi kädentaitojen oppimisen ohella Kansainvälispainotteinen linja (yhteishaku) • kasvata kansainvälistä osaamistasi Puhdistuspalvelujen perustutkinto (yhteishaku) • tekstiilihuollon koulutuksessa saat valmiudet toimia työllistävässä ammatissa pesula-alalla Tule hankkimaan laitoja omaan talouteesi ja potkua jatko-opintoihisi! (Koulutus kuuluu opintotuen piirun) Soita 252 143 tai 252 403 ja kysy lisää! ps. Sopii hyvin J Y V A * r y L 4 I N myös pojille! K O T I T A L O U S O P P I L A I T O S S o l o k a t u 2 , 4 6 3 J y v ä s k y l ä P. (014) 252 143, Fax. (014) 252 403 kampuksen kummajainen Marleena ja Appelsiinimies ii ihme, että Moileena ja Appelsiinimies näyttävät hiukan eksyneiltä. Yksi ylioppilastalon vakiopariskunnista on Marleena ja Appelsiinimies. Jälkimmäinen tarkkailee päivittäin Ilokiven ruokalan elämää pohdiskelevalla katseellaan, kun taas Marleena esittelee sulojaan portaikossa kohti alakerran monitoimitilaa. Appelsiinimies syntyi aikanaan ylioppilaskylän kuvataidekerho Spektrin toimesta. Kerhon ydinnelikko Jaska Paukkunen, Veikko Kuhmonen sekä Keijo ja Hannu Virtanen maalasivat sen Kuhmosen vuonnal979 Englannin-matkallaan ottaman valokuvan pohjalta. Appelsiinimies on siis todellinen henkilö. "Katsoin kuvaa, että onpas hyvä ilme, tuollainen miettivä, mutta kuitenkin tuimana miettivä. Se liittyi siihenkin, kun silloin oli tämä yleinen äänestämättömyys", muistelee Keijo Virtanen maalauksen syntymää, "Tietenkään maalaukseen ei ole vain kopioitu alkuperäistä valokuvaa, ja Appelsiinimies on vain osa kuvasta." Appelsiinimiehen historia on ollut tapahtumarikas. Taulu oli tekijöiltäänkin kadoksissa vuosikausia, ja he luulivat sen hävinneen kokonaan. Miekkonen kuitenkin päivysti ensin Ilokiven läytävällä, siirtyäkseen myöhemmin naisten WC:n komistukseksi naisten nimenomaisesta vaatimuksesta. Ylioppilastalon peruskorjauksen yhteydessä maalaus oli joutua jätelavalle ja kaatopaikalle, mutta onneksi Ilokiven legendaarinen portsari Ilkka Kantala huomasi ihmetellä tuota tuhoyritystä ja pelasti taulun. Keijo Virtanen itse kävi kunnostamassa maalauksen, joka oli ehtinyt viidentoista vuoden taipaleellaan hieman rähjääntyä. Heikki Lukinin maalaaman Marleenan puolestaan lahjoitti eräänlaisena läksiäislahjanaan entinen pääsihteeri Vesa Järvinen, kun ylioppilastalon peruskorjaus valmistui vuonna 1995. Hartolalaisesta Maila Talvio -salongista ostettiin Marleenan kanssa samaan aikaan kaksi muutakin Lukin-työtä, Puberteetti ja Viulunsoittaja, jotka päätyivät yksityisomistukseen, jälkimmäinen Järviselle itselleen. Marleena on aistillinen nainen, mutta Järvinen ei halua painottaa teoksen eroottista puolta. Mainituista kolmesta teoksesta Järvinen katsoi Marleenan sopivan tunnelmaltaan parhaiten ylioppilastalolle. "Marleenan tunnelma on alakuloinen, mutta realistinen, samalla tavalla kuin opiskelija kun hän tulee ylioppilastalolle hakemaan apua. Ehkä se kuvaa myös entisen pääsihteerin tuntoja, kun yritettiin ylioppilastalon laajennusta ja kaikki meni ihan päin muuta kuin oli tarkoitus. Sitäkin tunnelautausta siinä on", Järvinen kertoo. Appelsiinimies siis pelastui peruskorjaukselta, ja Marleena saapui sen myötä, mutta kaikelle ylioppilastalon taiteelle ei käynyt yhtä hyvin. Talon vanhoilla seinillä oli runsaasti tilataidetta, mutta noissa olosuhteissa niitä ei voitu säilyttää vaan ne jäivät uuden sisäpinnan alle. "Joskus 50 vuoden päästä kun ylioppilastaloa joku taas peruskorjaa, seinistä tulee vastaan 1980-luvun taidetta". Järvinen naurahtaa. PETRI HEIKKINEN f s j o b ! Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, sekä niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat. Ekonomit kuuluvat ensimmäiseen. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Ekonomina erotut joukosta, työsi on haastavaa ja leipä leveää. Olet saavuttanut jotain, mihin kaikki eivät pysty. Miltä tuntuisi olla korkeasti arvostettu tuloksentekijä, jonka asiantuntemus, ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet vievät pitkälle. On vain yksi tapa ottaa siitä selvää. Opiskele ekonomiksi! Surffaa www.sefe.fi/tutkinnot Lvi SGPG Ratavartijartkatu x, 005 JO Helsinki Tai soital (09) 476 777
• KESKUSTELUA Puurot ja v e i sekaisin MÄÄ:n edustajisloryhmä sekoitti Jylkkärissä 1/2000 olleessa mielipidekirjoituksessaan pahasti armeijan palvelusajat siviilipalveluksen vastaavaan sekä siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen toisiinsa. Voi vain arvailla, oliko kyse tarkoituksellisuudesta vai silkasta lietämatiämyydestä. Kirjoituksessa puhutaan sekaisin näistä kolmesta asiasta sen sijaan, että oltaisiin jäsennelty teksti selkeästi ja ymmärretty ennen muuta ero siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen välillä. Eräs erittäin tärkeä ero on se, että siviilipalveluksen käyvä suorittaa varusmiehen tapaan laissa määritellyn kansalaisvelvollisuutensa, toisin kuin totaalikieltäytyjä. Mitä tulee varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen palvelusaikojen välisiin eroihin tämä lienee ollut MÄÄ:n epäselvän kirjoituksen pääasia on syytä tuoda esille hieman toisenlainenkin näkökulma, joka toivottavasti herättää edes ajatuksia. Ensinnäkin on omituista, että MÄÄ ja muut samoilla linjoilla olevat vertaavat siviilipalveluksen kestoa, 13 kuukautta, juuri lyhimpään varusmiespalvelusaikaan eli kuuteen kuukauteen, eivätkä esimerkiksi pisimpään eli yhteen vuoteen. MÄÄ vetoaa kirjoituksessaan siihen, että varusmiespalvelusaikoja muuteltaessa yleisin palvelusaika lyheni kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Unohtaen tietenkin sen, että samalla ennen kahdeksassa kuukaudessa läpi käyty koulutus joudutaan nyt toteuttamaan kaksi kuukautta lyhyemmässä ajassa, mikä tarkoittaa palveluksen muuttumista sekä henkisesti että fyysisesti raskaammaksi. Siis otetaan perustelut pelkästään kalenterista eikä kiinnitetä lainkaan huomiota palveluksen sisältöön eikä siihen, että suuri osa varusmiehistä palvelee silti 9 tai 12 kuukautta, eikä läheskään aina pelkästään omasta tahdostaan. Varusmies on palveluksessa 24 tuntia vuorokaudessa. Kotona yöpyminen tulee hänen tapauksessaan kyseeseen vain hyvin harvoissa erikoistapauksissa, ja kasarmitai maasto-olosuhteissa opiskelukin on ajan tai jaksamisen puutteissa vaikeaa, yleensä mahdotonta Sosiaalisten suhteiden normaali hoitaminen on varusmiehille toiveajattelua Sen sijaan siviilipalvelusmies voi työajan jälkeen käydä ihan tuosta vain vaikka oluella, jonka juotuaan hän voi sunnistaa yöpymään mihin haluaa. Muista eduista puhumattakaan. Rikotaanko tässä nyt sitten ihmisoikeuksia, ja jos rikotaan, kenen? Kärpäiesta on Tehty härkänen, vaikka koko kärpäsen olemassaoJa^ti vähintäänkin kyseenalaista. Suomalajs»f"fotaalikielläytyjät ovat Amnestyn mielestä mielide>«rKeja. Meillä Suomessa näitä mielipidevankeja kohdelkuitenkin hyvin, eikä heitä kiduteta kuten esimerkiksi Turkissa tai Kiinassa, saati julisteta mielisairaiksi kuten tehtiin vanhoissa kunnon kommunistimaissa Tästä Jussi ja pojat aatrefn miehinä varmasti voivat meitä tarkemmin valistaa. Emme vasojasta siviilipalvelusta vaihtoehtona emmekä ole totaalikieltäytyjiäkään.lahtaamassa. Haluamme vain tehdä selväksi MÄÄ:n edustajistoryhmalle ja muillekin kiinnostuneille, että asioilla on aina vähintään kaksi puolta. Kutsuntaikäisellä on joka tapauksessa valittavanaan armeija, siviilipalvelus tai vankila, ja tämän hän tietää varsin hyvin. On valtioita, joissa näistä kolmesta sanasta tunnetaan vain kaksi. ANTTI EIOVAARA, YHI. YO ANTTI T I M , YHT. YO ARTO LINTULAHTI, KAUP. YO ANTTI VESALA, Fit. YO SANTTU LYTSY, YHT. YO MIKKO VÄRRI, YHT. YO OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ Yliopiston Apteekki PALVELEMME: • Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 • Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös monia muita tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. ^Yliopiston Apteekki läriestöl Akateeminen Siperia Seura "Arlsa 2006 valitse presidentti uus" kampanian käynnistys sekä kokous Rentukan kabinetissa 8.2 klo 21.00. Tervetuloa mukaan. Tarkista kotisivut osoittesia balman.jytol.li/~pekves/siperia. Postia siperialaisille: sipefia@cc.jyu.fi. Siperia Suomelle! Yhteisöviestintä täyttää lana keväänä viisi vuotta. Sen kunniaksi Comix Ry järjestää upean 5-vuotisgaalan lauantaina 19.2 Päivä alkaa seminaarilla Viestintätieteiden laitoksella Tourulassa klo 12 Paäpuhuja. professori Marietla Vos Hollannista, luennoi imagon rakentamisesta Juhlaillallisesta ja leppoisasta keskustelusta miellyttävässä seurassa koostuva iltajuhla alkaa klo 18 Lyhdyssä. Illalliskortin hinta on 100 markkaa per/henkilö Comixin jäsenet voivat Ilmoittaa itsensä ja avecinsa Marianne Saaristolle osoitteeseen ~saarislo@st.jyu li". Yleinen kevätkokous Lillukassa to 17.2klo 19.00. Kokouksessa valitaan uusi hallitus ja käydään läpi menneen vuoden tapahtumia sekä suunnitellaan tulevaa. Kokouksen jälkeen varattuna A-lalon sauna klo 20-22. Nyt larjouluu taas kaikille mahdollisuus aukaista globaalit sana-arkkunsa 1 Meillä on kunnia saada Global Oiscourse -seminaarimme alustajaksi tutkija David Hollman viestintätieteiden laitokselta Keskustelua käydään talla kertaa aiheesta Elhmc Relalions änd Finnish Higher Educalion The Discourse oi Internalionalizalion (Suomalaisen korkeakoulumaailman kansainvälistyminen) Käännös järjestetään tarvittaessa suomeksi. Tervetuloa mukaani! ke 9.2.2000 klo 18:00. A104 Ilokivessä ma 7 2 klo 18.30 jutustelua ja ideointia Crönlorin Iceväästä 1 Vierailevia tähtiä. tempauksia, lehtijuttuja, (luonto)retkiä, illanviettoja mitä juuri Sinä haluaisit? Monitieteilijä-joukkoomme on helppo tulla. Lisää intoa gron-ioni@cc.jyu.il tai pj Meri Vikström. bluesky@sl.jyu.li. Tervehdys! Kevalon|0pilkalla..tässäkevätkauden ohjelmaa: 6.2 presidentinvaalit, Esko Ahon vaalivalvojaiset alkaen klo 19 Scandicissa 15.3 JOKKI-bileel ravintola Raatikellanssa, 29.3 vuosikokous Kortepohjan B-talon tilaussaunalla lisalietoja p|. Jussi Seppänen, 0400-910091, jsseppan@st.jyu.fi. Katso myös www.|yu.li/jokki Tule mukaan reippaaseen partiomaiseen toimintaan! Tulossa ystävänpäivän rusettiluistelu 13.2. seka Kälevala-aiheinen kaupunkiseikkailu 18.-20.2. Lisätietoja saa mailaämällä osoitteeseen: sasavone@st.jyu.li. JYT:n hallitus kokouslaa keskiviikkona 2.9.2000 klo 18.00 Ilokivessä. Iltapuhteeksi vielä Ruunätin jä Kyllikin tuotantopalaveri heti kokouksen jälkeen Tervetuloa. Sorsapuiston portinvartija esitetään kolmasti' ke 9.2, lä 12.2 ja su 13.2. (Kysy eloneri@st.jyu.fi) Tule tutustumaan ja suunnittelemaan kevään toimintaa! Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari@cc.jyu.fi Järjestöilmoitusten deadline-päivä on keskiviikko! Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit n 1 2 klo 1900 JARU.n sissikommuunun Kylmänoronlie 7:ään. 11.-13.2. toiminta viikonloppu, lisätietoja: järuhällitus@cc.jyu.li. Keväällä luvassa paljon toimintaa mm. kauan kaivattu naisten lähitaistelu koulutus, josta lisätietoja: shliehu@sl.jyu.li Muistutus uusille ja vanhoille jäsenille jäsenmaksusta, ohjeet www-sivuilta www jyu fi/yhd/jaru Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelisi kokoontuvat Lutherin kirkolla launlaisin klo 18.00 (Kansakoulukatu S) Tervetuloa joukkoon! 5.2 Lauri Thuren puhuu ihmeistä Raamatussa Usko tai älä! 12.2 on vuorossa kevätgospel musisoijina Kaisa ja Timo Tuikkanen Lisää toiminnastamme (laamikset, kuoro ele.) kyselel toivottavasti Anna-Leena Keskitalolta kesanne@jypoly.fi tai P 0400010211 Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Teemaillat loistaisin klo 18.30 Vaulassa pappilassa. Vapaudenk. 26: 3.2. Matti Malinen puhuu aiheesta "Isä meidän, joka olet taivaassa...", 10.2. Ulla Anttila ja "sinkku ja yksinäisyys", 17.2 Kalle Vaismaa ja "Evankeliumin ilta". Raamattupiirit kokoontuvat viikottain keskustassa ma klo 19. Kortepohjassa mä klo 19.30 jä Kuokkasissa ma klo 19. Paikat vaihtelevat, kysy tarkemmin niistä ja muustakin toiminnasta: lauri.seppanen@opko.fi. p. 215132 Kainuu-osakunta Hilpeää helmikuuta kainuulaiset ja kainuumieliset! Kalenterit esiin, sillä keskiviikkona 9 2 pidetään vuosikokous ja sen jälkeen juhlitaan osakunnan 1-vuotissynttäreitä!=) Nyylläriperiaatteellä toimiva happening älkää klo 19.00. Tarkempaa tietoa ohjelmasta säStkj postitse. Tervetulloo sekä uuet että vanahat jäsenet 1 lisätietoja osakunnasta kainiiu@majordomo.iyu.li tai pj Päivillä, paiviparcgisljyu n Kansan Raamattuseuran opiskelijat ja nuoret aikuiset Opiskelijanamme ovat pääsääntöisesti TIISTAISIN |a kokoontumispaikkana on SANANKULMA. Seminaarinkatu 19. Tiistaina 8 2 kokoonnumme Sanankulman sijasta yliopiston Vanhaan Juhlasaliin Campus Crusade iltaan. Ti 15.2. puhuu Sanankulmalla Riitta Aaltonen aiheesta Syty ia pala ia ti 22.2. Ossi Kuoppala aiheesta Maailman kaikissa kylissä Lisätietoa toiminnastamme Liisalta (liratia@st.jyu.li) tai Lauralta (lateinon@st iyu.fi). Tervetuloa mukaan! Kymenlaakson osakunta Sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 9.2. Soimilla kello 19. Valitaan uusi hallitus ia suunnitellaan tulevaa toimintaa, kaikki paikalle bitte. Helmikuussa tulossa liukurilla il sensä telomista ja saunaa sekä karkauspäivän speciälpippalointia, siä uusi mukaan haluava ola yhteys kosa@cc.jyu.fi. Lappi-osakunta Kiitokset vaan illasta, pelimiehet ja -naiset! Seuraavan kerran nähdäänkin ottamalla varaslähtö laskiaiseen, eli lä 19.2.15.00 lähetään Kortepohjän puomilta Laäjavuoreen laskemaan mäkeä, ja sitten Kortepofijaan saunomaan ja viettämään iltaa Iina Kivistön (040-5094776) luokse rommikaakaon ja UM NUoBf-l., iÖ»l J " : L > OM JO W U W pullien merkeissä 1 Omal pyyhkeet ja pulkat mukaan! Tervetuloa uuel ja vanhat! Lisätielo|ä listalta, lappi-request@cc.jyu.fi L00KING FOR L0VE? WE'VE GOTIT' Valentine's Day -bailut Raatikellarilla Tl 15.2 klo 21-04 Special drinks. Men and Women. Spicy and Electric. Hot and Slow Älä vietä yksinäistä tiistai iiiaa television ääressä, vään lähde bailaamaan! Come and have the best time of your life! Lipui vain 10mk, Järjestää MCs Carebeats Naistutkimuksen opetusja kehittämiskokous pidetään ke 9.2. klo 1215 MaC 302 kaikki mukaan! Ja valtaisan menestyksen johdosta seuraäval Naistenbileet", järjestetään lauantaina 12.2.2000 klo.21-03 Ilokiven ALAkerrassä. Bileiden teemana on Ystävättären päivä (läheisen ystävänpäivän innoittamana) Liput 10/15 mk Järjestäjinä Nasta, Pink club ja naisryhmä Emmanuelle Cunl. Juttuja Nastan keväällä ilmestyvään lehteen voi tarjota Pialle pialimb@st.jyu.fi. Kaikesta muusta lisätietoja Saaralla, sjjant ti@st.jyu li Jokainen, joka tunnustaa kuuluvansa Pedagoon!!! Tule K0K0USTELEMAAN. juomaan KAHVIA, syömään PULLAA ja valitsemaan uutta HAALARIMERKKlA kevätkokoukseen 22.2. klo 19 Ilokiveen Nyi on tilaisuutesi kuulla menneestä vuodesta, ja ennen kaikke suunnitella tulevaa. Olet sydämellisesti tervetullut!!! 'n kivan korkeasta tasosta. Seurailkaa mailia, pidämme teidät ajantasalla Sositilistiopiskelijat Sossin opintopiiri kokoonluu seuraavan kerran tiistaina 8.2. klo 18 toimistolla yo-kylän R-talossa, tarkoituksena käsitellä Engelsin "Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä" loppuun. Puolivuotiskokous pidetään perjantaina 11.2 klo 16 toimistolla. Kahvitarjoilu hometta pelkäämättömille (seljasta vaäleenpunäSta oli viimeks kertyny pannuun). Jä nörtlisivujakin kannattaa aina joskus vilkaista jos vaikka ajankohtaisia osiota olisi päivitetty (www.jyu.li/sos). Tiedustelut voi suunnata nörttiposliosoitteeseen kahernbe@st.jyu.fi. Rnclikaoli Radikaalin hallitus on vaihtunut! Uusi hallitus lupaa pitää kiinni bailujen ja muun Lumisen aurinkoista talvipäivää kaikille! Vanha hallitus on hoitanut lyonsa parhaan taitonsa |a tietonsa mukaan, uuden on aika astua esiin Vuosikokous pidetään Lillukassa 15.2 klo 18 19., jolloin valitaan uusi kokoonpano: Kokouksen jälkeen ilta jatkuu RAXien merkeissä, jonne kaikki ovat tervetulleita. siis viiniä ja musiikkia vanhaan malliin. Kevään matkasta sehän kohdistuu Kööpenhaminaan ja matkanjohtajana toimii Sarka mon Ville (visarkam@). Ajankohta on pääsiäisen tienoilla, eli 24.4 -29.4 Jyväskylän kokoomusopiskelijal kokoontuvat ke 9.2. klo 18.00 Sohvissa. Tuhatkunnan sählyvuoro li Ulssa klo 16.30-17.15. Yhteydenotot tuhatkunta@cc.jyu.li Puheenjohtaja Antti Kärki 040-5035186. Vapaa-aikaloimikunla väliisi vuosikokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Simo Uivin jä varapuheenjohtajaksi Antti Vesalan. Heistä enemmän tietoa piakkoin i l mestyvässä Kylähullu-lehdessä Yo-kylän kuoro KorteForte kaipailee uusia jäseniä varsinkin miespuolisia. Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18.30 20.00 Kortepatijan koululla. Liity joukkoon! Kylässä tarjolla entiseen malliin majoitus/harrastus/bile/lreenäus jne liloja. Ota yhteyttä sihteeriin. Vapaa-aikasihteerin tavoitat Lillukasta ma.ti.to.pe klo 17-19 jä ke 16-18. Puhelin on (60)7213. maili kvät@cc.jyu.li. Kvalin löydät nelistä osoitteesta www.jyu.fi/jyy/kval Opintoja tiedevoliokunta Seuraava kokous pidetään 9.2. klo 16 alkaen ylioppilastalolla. 3.2. JYY järjestää ainejärjestötapaamisen, jossa on takoilus valita vuoden Hyvä Opettaja -valintatoimikuntaan tiedekunnista edustajat jä keskustella mm. JYYn projektiavustuskriteereistä Hyvä Opettaja -valinta on myös käynnissä ja ainejärjestöiltä toivotaan valintakriteerit täyttäviä esityksiä Vuoden 2000 Hyväksi Opettajaksi koposihleetille 4.2. mennessä. Lisätietoja koposihteeri Kalja, jyy-koposihteeri@cc.jyu.fi. p. 260 3358. Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta kokouslaa seuraavan kerran 14.2. klo 1615 Ilokivessä Verenluovutustapahtuma järjestetään 16.2. klo 10-15 Ylioppilastalon alakerrassa, tule luovuttamaan vertasi ta/tai vapaaehtoistöihin tuolloin' Lisätiedot yms soposihleen Simolta, puh. 260 3357 tai jyy-soposihteeri@cc.jyu.li. Terveisin sihteeri-simo ja peejii-teija Tasa-arvovaliokunta kokoontuu tiistaina 8.2 Tosa-arvovaliokunlo klo 16.00 Ilokivessä. Tasa-arvo muutakin kuin sukupuolten välistä kädenvääntöä. Tule mukaan! Uutena pj na on aloittanut Mari Kokko, tatsi@sLjyu.fi Kokoonnumme seuraavan kerran 3.2 klo ympäristövaliokunta 16 Ylioppilastalolla hallituskabinetissa Kokouksessa käsitellään mm. energiäretkeä ja reilun kaupan tempausta, ideoita syksyn hyväntekeväisyys tempaukseen, sekä muita esille lulevia asioita. Lisätietoja ymparisto-lislä@mäjordomo.jyu.li täi puheenjohtajalta jakonnu@st.iyu.fi (puh:608038/050 5144271). Perjantaisin Sohwia k 1 u b i SOUL, F l ^ B ^ Ä Z Z , POP DJ:t SoulFood, Tuke, ViUe UPCIDER klo 22-23 Aatu Lauantaisin Joka raiun ensimmäinen House Lätin Groove Band Salsaopet. Opi Salsan pe s o h w Vaasankatu 2 1 , p. 615 564, sohwi.fi UUSI TAPAS LISTA 10||EV 2 OIJO) sMsiAJBp £ l I W 8 l o6ew| -g -ejoninor £2 |oqoj|SLL !|B)!IAT9l 0SB1UH3 g BBUBUinx n a i u r o i OHIO» 91 snei > 9H!a"l2 E|nv6 OLIJOJA f 1 mm £ Q W 6 l . un>|8Si| 8 o^neiAozi 0J31UV 1 UBI.SJOjnJ 7 j |B|!|9)13>|SE~| • l vnv^j i >u
• £ tel-peruspaketit \ Mt keskusmuisti 8.4 Gt kiintolevy Minitornikotelo Diskettiasema ..44 Mt 1 7" -näyttö V a 3 D 8 M t A G P näytönohjain 48-nopeus CD-asema 16-bit-äänikortti 56 Kt f a x / m o d e e m i Aktiivikaiuttimet Multimedia-näppäimistö Rutlahiiri, Hilrialusta Intel Celeron 400 5890,Intel Celeron 433 5990,Intel Celeron 466 6090,Intel Celeron 500 6490,Intel Pentium /// 550 7290,Intel Pentium /// 600 7990,Intel Pentium /// 650 8790,Intel Pentium /// 733 10290,I I -19 Näyttö, lisähinta: 1290,Keskusmuisti 128 lisähinta: 690.Kiintolevy 13 Gt, lisähinta: 290,Biva TNT2 32M64 Agp lisähinta: 390v.vjnk T i»K*[«m a uskannettavia! liM IMITOI** iTf] k<»]iic]MT J M Intel Pentium Celeron 466 sekä emolevy 64 Mt Pc 100 Dimm-muisti V o o d o o 3 3000 TV-Out Hinta asennettuna: 2890,Solta: 449 8967 Intel Pentium Celeron 466 sekä emolevy 64 Mt Pc 100 Dimm-muisti Hinta asennettuna: 1990,Soita: 449 8967 jkustie 17, 40100 Jyväskylä mwmi@taitt?wot.com; nyojtooiait Soita: 449 8968 tai tule tutustumaan Gummeruksenkadun ja Keskustien kulmaan! business center A v o i n n a : arkisin 9-17 lauantaisin 10-14 • • • • • • * • • • • • • • * • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • O ^ 1 »ISO SALKKU Ä H W mM± ^ ^ 1 olkahihnallaUU • * ^ ^ • • • • • • • • , Palvelemme * ark 9-19 * la 9-17 • • • • • • • • • • • • • • ^OMESKU S X Palvelemme ma-pe 10-18 * la 10-15 + JYVÄSKYLÄ • • • • • • • • • • • • • • ABIT TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä 2.5. 19.5.2000 Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-INSINÖÖRIT/P. Skinnari, Kalevankatu 45 E 56,00180 Helsinki, puh. 09-602 872 klo 16.30-17.30 tSrO», ft*-la 12-03. 3aje & £dl*a4<k VätiiötokaU 32 • fudi. 44 99 355 f) e n n • A R V O N T O I H I M M E ! JYVÄSKYLAH YLIOPISTOPAINO copy • s • / » A i v a n . P A I . I Q I 4 I Z 6 Q I 1 4 D M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! OVALOS Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 .