2 Sisällys Pekka Kettunen, muutosagentti Jumalan armosta "Kun tulin kaupunginjohtajaksi, sain entisiltä opettajiltani onnittelusähkeen. Siinä todettiin, että niin se koulu panee vaatimattomimpaankin reppuun kunnon eväät. Mä olen aina uskonut koulutuksen voimaan, heh, heh." ka hän oikein luulee olevansa Jylkkärin uudessa haastattelusarjassa tutustutaan elämää suurempiin hahmoihin. Seuraava osa ilmestyy 6.3. Sivu 5 Rock ei ole teinitouhua Mitäpä köyhä poika tekisi, ellei rock 'n' roll -bändissä soittaisi, kysyi Samu Karvala ja sai paikalliselta Nasty Rabbits -yhtyeeltä vastauksen: "Kesällä voi lähteä kalastelemaan". Näillä kavereilla on asennetta. Sivut 8-9 Lukijat puhuvat Jyväskylän Ylioppilaslehden lukijapalsta löytyy lehden takasivulta. Mitähän siellä taas valitetaan? Kuka uskaltaa jatkaa keskustelua? Älkää jupisko itseksenne, ihmiset. Pankaa ajatuksenne paperille, voitte päästä lehteen. Sivu 16 Kannen kuva: Riitta Piltonen Pääkirjoitus 6.2.1997 Tuki tökkii Opintotukijärjestelmä tökkii jälleen. Vuoden 1992 syksyllä ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat saavat tukea 55 kuukauden ajan, cli neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Yliopistoissa on törmätty tilanteeseen, että opintotukiaika ei riitä maisterin tutkintoa havitteleville. Erityisen lyhyeksi tukiaika käy niille, jotka opiskelevat myös kesällä. Yhä useamman tukiaika siis loppuu, mutta tutkinto ei ole lähelläkään valmista. Nämä väliinputoajat turvautuvat sosiaalitoimistoon tai työvoimatoimistoon, jonka kortistoon ei pääse, ellei keskeytä opintojaan. Opintojen keskeyttäminen on ennusteiden mukaan edessä sadoilla opiskelijoilla. Opintotuki viranomaiset, työvoimatoimisto sekä sosiaalitoimisto pitävät systeemiä mätänä, eikä syyttä. Työttömyyskorvaukselle ja sosiaalitoimiston apuun siirtyvät opintojen keskeyttäjät tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin opintotuella elävät. Yliopiston laitoksille opintotukiajan lyhentäminen tuo hallaa, sillä monien valmistuminen lykkääntyy. Myös tutkimuksen taso heikkenee, kun opiskelijat yrittävät vääntää gradunsa ennätysajassa tukikuukausiin tuijottaen. Naisia ja naurua Jyväskylään Jyväskylä nousee ensi viikolla Suomen elokuvafestivaalikaupunkien joukkoon. Kaupungissa esitetään neljän päivän aikana I 10 pohjoismaisten naisten tekemää elokuvaa. Ensimmäiseen Nordic Glory-tapahtumaan odotetaan tuhansia elokuvan harrastajia. Maassamme paikkansa lunastaneita elokuvafestivaaleja ovat Tampereen lyhytelokuvajuhlat. Sodankylän elokuvajuhlat sekä Turun elokuvajuhlat. Jyväskylä erottuu muista selkeästi omalla nais-teemallaan, jonka valinta vaikuttaa onnistuneelta etenkin ajankohtaisuutensa vuoksi. Naisten ohjaamista elokuvista puhutaan. Huomiota herättäneiden joukossa ovat mm. Jane Campionin ja Barbra Streisandin ohjaustyöt. * * * • Ensi viikolla vietetään myös Jyväskylän Talven avajaisia. Talven järjestäjät pitävät aamuseminaarin jossa ruoditaan naurua yhteiskunnassa sekä koulutetaan kansaa nauramaan. Seminaarien ja kurssien luvatussa maassamme ei kai enää osata edes nauraa ilman koulutusta. Jäämme odottamaan aikaa, jolloin humanistisessa tiedekunnassa voi suorittaa naurun approbaturin. ULLA LIPSANEN K A I K K I YLI K O U R A L L I S E N ON T U R H A A HeiK.<iKje.wi5; C O J O O S N HELSINGIN HOKEMAT V I I K K O L I I T E t i OPAS PERJANTAISTA 3 1 . 1 . 7 KUKJ PÄZTYY KOLKOK) PlhEÄLLE PUOLELLC fthiftfjv i. ^ K • ! V( 1 i^f >51 *h N ^ V j N v~^ / "*• min r / / /k !w //»,-, rl </ f A : -sSf UAJV4ISTIKJSA T££di/o ryi/Aaj u
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NortkO-<xus t otdon tn n rcionmyym&ö NahkaYkkönen M Vasamkatu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271 142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 2 6.2.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014) 676 350 fax 676 357 Opintotukijärjestelmä haisee Ensimmäiset uuden opintotukijärjestelmän uhrit saavat lopputilin opintotuen piiristä maaliskuussa. Opintojen keskeyttäminen voi koskea jopa satoja opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa. Vuoden 1992 syksyllä opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden mittariin kilahtaa 55 opintotukikuukautta maaliskuussa, mikäli he ovat istuneet koulun penkillä yhtä mittaaja kaiket kesät. Kesätöitä tehneet opiskelijat saavat tutkinnon valmistamiseen armonaikaa vielä joitakin opintotukikuukausia. Jyväskylän yliopistossa aloitti vajaa 1300 opiskelijaa opintonsa vuonna 1992. Vain pieni osa heistä valmistuu 55 opintotukikuukaudcssa, arvioi opintojen keskeyttämisasioita hoitava suunnittelija Eeva-Liisa Tauriainen. Valmistumisaikojen vertailukohdaksi kelpaa sekin, että humanisteilla valmistuminen vie keskimäärin seitsemän vuotta. "Aikapommi on luvassa. Siinä ollaan liemessä kaikki, kun sellaiset opiskelijat, joiden valmistuminen olisi muutamasta kuukaudesta kiinni, joutuvat keskeyttämään opintonsa vuodeksi", sanoo Tauriainen. Opintotukisihteeri Terttu Poikosen mukaan joitakin uuden opintotuen piiristä tippuvia opiskelijoita on käynyt kysymässä muutaman kuukauden jatkoa opintorahalle. Tänä vuonna on opintonsa keskeyttänyt noin 120 opiskelijaa, joista suurin osa on opiskellut vanhalla, seitsemän vuoden opintotuella. Työvoimatoimiston ohjeiden mukaan opintojen keskeyttäminen tulee hoitaa lukukausien alussa. "Meidän järjestelmä on hyvä!" Uusi opintotukijärjestelmä on paska tekele, myöntävät toiset järjestelmän parissa painivat virkamiehet. Ja opiskelijat saavat tuntea sen nahoissaan koko ajan. Kun uusi opintotuki loppuu, yliopistoja sosku (sosiaalitoimisto, suom. huom.) ymmärtävät opiskelijan huolia, opetusministeriö lohduttaa ja opintotukikeskus lähinnä vittuilee opiskelijan hädälle. "Miten tässä käy, se pitää jokaisen itse miettiä", kommentoi opintotukikeskuksen apulaisjohtaja Heikki Kuvautti. Ravantti painottaa, ettei opintotukikeskus lainkaan jousta opintotukikuukausissa vaan opintotukilain muutos sallii joustot vain erityisissä tapauksissa. Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Leena Koskinen kertoo, että opintotukilain muutos tulee voimaan maaliskuun alusta alkaen. Muutoksen mukaan opintotukikuukausissa voidaan joustaa enintään yhdeksän kuukauden edestä tutkintokohtaisesti tai erityisen henkilökohtaisen syyn perusteella. 'Tutkintokohtaisissa joustomahdollisuuksissa tulee kyseeseen lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai harvinaiset kielet. Henkilökohtaiset syyt voivat olla sairaus, perheenjäsenen sairaus, vaikeat elämäntilanteet ja kriisit tai jokin muu erityisen painava syy. Joissain tilanteissa on mahdollista, että opintojen järjestelyissä tapahtuneet muutokset ovat viivästyttäneet opintoja", sanoo Koskinen. Koskisen mukaan tutkintokohtaisia joustoja voidaan harkita myös, jos tietyltä alalta tulee paljon opiskelijoita, joiden opinnot ovat kesken ja opintotuki lakkaa. Koskinen painottaa, ettei 55 kuukautta ole liian vähän useimpien tutkintojen kohdalla. Hän tietää myös, että tutkinnot ovat erilaisia. Ja opintoviikolla ja opintoviikolla on eroja. "Uusi opintotuki on parempi kuin vanha. Jos suomalaista opintotukea vertaillaan muiden maiden järjestelmiin, meidän järjestelmä on hyvä", väittää Koskinen. Soskusta tukea vain harkinnalla Jos opintotuelta tippuvaa opiskelijaa ei lasketa opintotukijoustojen piiriin tai työttömyyskortistoon, tie käy soskun luukulle. Koskisen mukaan opetusministeriö on neuvotellut sosiaalija terveysministeriön kanssa, jotta opiskelijan olisi mahdollista saada toimeentulotukea. Tutkinto ei saisi olla kuitenkaan pahasti levällään, sillä toimeentulotukea voidaan myöntää vain väliaikaisesti muutamalle kuukaudelle. "Harkinnalla tietyissä tilanteissa opiskelijaa tuetaan toimeentulotuella", sanoo psykososiaalisen työn koordinaattori .Marja-Leena Kupila Jyväskylän kaupungin sosiaali-ja terveyspalvelukeskuksesta. Kupila painottaa, että opintojen rahoitus on ensisijaisesti opintoraha ja opintolaina. Vasta sen jälkeen voidaan harkita muita keinoja. Kupila on törmännyt uuden opintotukijärjestelmän sudenkuoppiin pahemman kerran. 'Tämä on viheliäinen systeemi, että jo lähtötilanteessa järjestelmä rakennettiin riittämättömäksi", sanoo Kupila. R I S T O L Ö F Naisten elokuvat valtaavat Jyväskylän Jyväskylä raivaa tietään maamme elokuvafestivaalikaupunkicn joukkoon. Naisten tekemät elokuvat ja pohjoismaiset naisohjaajat valtaavat Jyväskylän 12.-16. helmikuuta. Silloin kaupungissa järjestetään ensimmäinen Nordic Glory -elokuvatapahtuma, jonne odotetaan noin 4000:ta kävijää. Festivaalin tavoitteena on tuoda esiin elokuvan, television ja uuden median alalla työskentelevien naisten töitä. Nordic Gloryn kilpailusarjassa esitetään 56 elokuvaa kaikista Pohjoismaista. Kilpailusarjan lisäksi festivaaleilla esitetään muita kansainvälisiä naisten tekemiä elokuvia. Yhteensä festivaaleilla pyörii noin 110 esitystä. "Olemme yllättyneet tapahtuman saamasta ennakkosuosiosta. Nordic Glory on valittu maamme 80-vuotisjuhlavuoden valtakunnallisten kulttuuritapahtumien joukkoon. Festivaalin suosiosta kertoo myös se, että kilpailusarjaan tarjottiin yhteensä I74:ää elokuvaa", kertoo projektipäällikkö Leena Laaksonen. Festivaaliohjelmaan kuuluu elokuvien lisäksi seminaareja, tapaamisia sekä videoja multimediaesityksiä. Elokuvat ovat lyhytelokuvia, dokumentteja. animaatioita ja kokeellisia elokuvia. Mai Zetterling: Flickorna. Tapahtuman järjestää pohjoismainen työryhmä, johon kuuluu yksityisiä henkilöitä sekä järjestöjä. Festivaalin budjetti on noin miljoona markkaa. Järjestäjät ovat saaneet 270 000 markan tuen EU:n tasa-arvoohjelmasta. Festivaalin avaa lumielokuvacsitys Lounaispuistossa, jossa lumesta rakennettuun valkokankaaseen heijastetaan Marjut Pensalan Elsa sekä Marjut Rimmisen En ole feministi, uunia... U L L A LIPSANF.N
Jyväskylän Ylioppilaslehti n e w s in brief 55 months' trap Those who have begun their academic career in the autumn 1992 can get financial aid for their Studies only lor 55 months. This means that if you have been studying ali the time including summers you will be out ot the student grant in March. Those who have been working in summer will be safe for a few months. Only a small number of students are able to graduate in 55 months. Hovvever, the government will allow exceptions only in a few individual cases. But if you can't get student grant any more, you can alvvays walk into the social vvelfare Office. Jyväskylän Talvi This year the main theme of the cultural festival Jyväskylän Talvi is laughter and joy. On the 22nd February there will be a seminar on laughter in A-sali. The seminar will be followed by a Estonian-Finnish panel discussion. For example, the author Jaan Kaplinski and professor Erkki Peuranen vvill be discussing whether the Estonians killed communism by laughing. The festival begins a week before the seminar and there will be a lot to see and experience for each day. Nordic Glory in Jyväskylä. Suzanne Osien: Bengbulun (Carmen's revange). Nordic Glory film festival Female directors and their films vvill take over Jyväskylä at the first Nordic Glory film festival on the 12th-16th February. There vvill be prize contests, in vvhich there vvill shown 56 films from ali the Nordic countries. And further, there vvill be seminars, meetings. as vvell as video and multimedia performances. The festival aims to create a new forum, new connections and new networks for women who work in the field of cinema, television and the new media. Performers vvanted Fifth art festival Yläkaupungin Yö vvill be organized on the 25th May. The organizers of the carnival are now looking for new performers. Among other things, the repertoire of Yläkaupungin Yö consists of the visual arts, theatre, dance, cinema, literature, gastronomic and physical culture. Karoliina Talvitie-Lamberg and Markus Latvala from the Office of the festival vvill give more information by telephone 624 963. by fax 624 967 or at the Office Kyllikinkatu 1-3 40100 Jyväskylä. Isännöitsijän valinnasta syntyi valitusrumba Niinimäen paikka vaakalaudalla Ylioppilaskunnan isännöitsijän valinta on aiheuttanut valitusrumhan ylioppilaskunnassa. Isännöitsijäksi valitun Markku Niinimäen valintaan ja valintatapaan tyytymättömät ovat kannelleet asiasta opetusministeriöön. Jos valitus menee ministeriössä läpi. on edustajiston päätettävä isännöitsijän valinnasta uudelleen. Valituksen ovat tehneet Vesa Järvinen. Pekka Ojala ja Osmo Kääriäinen. joka oli itse ehdolla ylioppilaskunnan uudeksi isännöitsijäksi. Hän hävisi valinnan Markku Niinimäelle edustajistossa äänestyksen jälkeen äänin 19-18. Opetusministeriölle lähetetyssä valituksessa väitetään, että isännöitsijän valinnan tehneen edustajiston jäsenten joukossa oli järjestykseltään vääriä varajäseniä. Opetusministeriötä pyydetään kumoamaan äänestyspäätös. Koska isännöitsijän valitusprosessi on kesken, ei uusi isännöitsijä ole voinut aloittaa tehtävässään, jota hoitaa tällä hetkellä Vesa Järvinen. U I . I . A L I P S A N E N Aikuiskoulutusta kolmessa laitoksessa Jyväskylän yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusta nykyisin kolmen eri laitoksen voimin. Avoin yliopistoja Chydenius-instituutti haarautuvat omiksi laitoksiksi täydennyskoulutuskeskuksesta. Uudessa täydennyskoulutuskeskuksessa järjestetään koulutus-ja kehittämispalveluja yksityisille ja yrityksille. Kokkolassa toimiva Chydenius-Instituutti tarjoaa edelleenkin koulutus-ja kehittämispalveluja. tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta ja avoimen yliopisto-opetusta. Itsenäisessä avoimessa yliopistossa tarjotaan yliopisto-opetusta kaikille kiinnostuneille Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Uudistuksen toivotaan selkeyttävän työnjakoa ja eri laitosten roolia aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Eriytyminen myös keventää hallintoa ja helpottaa muodostettujen laitosten päätöksentekoa. '•Hallinnollisten ratkaisujen keventyminen pienentää kustannuksia ja se heijastuu sitten myös asiakkaille", sanoo täydennyskoulutuskeskuksen vt. johtaja Mauno Harju sanoo. Ylioppilaskunta julkisti listan rehtoriehdokkaista JYY:n hallitus herättelee keskustelua rehtorinvaalista. Hallitus on nimennyt listalleen 15 potentiaalista rehtorielidokasta. Hallituksen puheenjohtaja Toni Nevanpää toivoo, että avoin keskustelu reluoruudesta alkaisi, sillä vaaleihin on aikaa enää reilu kuukausi. Hallituksen listalle ovat nousseet terveyskasvatuksen apulaisprofessori Lasse Kannas, liikuntasosiologian professori Pauli Vuolle, sosiaaligerontologian professori Marjatta Marin, psykologian professori Isto Kuoppila. tietojenkäsittelytieteiden professori Kalle Lyytinen, yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori, Marja Järvelä, aikuiskasvatuksen professori Tapio Vahcrva. ammattikasvatuksen didaktiikan apulaisprofessori Jorma Ekola, englannin kielen professori Kari Sajavaara. suomen historian professori Toivo Nygard. puheviestinnän professori Aino Sallinen, tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki. teoreettisen fysiikan professori Vesa Ruuskanen. soveltavan fysiikan professori Matti Manninen sekä kemian professori Jussi Valkonen. Ylioppilaskuntalaisia kaupungin lautakuntiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on varsin hyvin edustettuna kaupungin lautakunnissa. Täksi kaudeksi lautakuntiin pääsi vaikuttamaan yhteensä yksitoista jyyläistä. Tarkastuslautakunnassa on JYY:n pääsihteeri Kasperi Launis (sit.|. Kaavoituslautakuntaan pääsi Jarkko Louhimaa (vihr.). Liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana on Sami Kettunen (kesk.) ja muina jäseninä Hannu Tolvanen (kok.). Kaisu Heikkilä (sd.) ja Sari Sivula (kesk.). Teknisessä lautakunnassa vaikuttaa JYY.n edustajiston puheenjohtaja Ville Elonheimo (vihr.). Koulutuslautakunnassa on jäseninä Ahti Ruoppila (sd.). Sari Kiniini (sd.) ja Petri Neittaanmäki (kesk.). Sosiaali-ja terveyslautakunnassa työskentelee JYY:n sosiaalisihteeri Matti Mäkinen (vihr.). Laaja ATM-verkko Jyväskylään Ensi syyslukukauden alkuun kaavaillaan mullistuksia yliopiston verkkomaailmaan. Uusi tietoverkko käyttää hyväkseen niin sanottua ATM-tekniikkaa. joka perustuu samanmittaisten solujen siirtoon perinteisten tietoverkkojen vaihtelevankokoistetl kehysten sijasta. Uusi tekniikka tehostaakin normaalin datasiirron lisäksi etenkin äänen ja kuvan siirtoa. Oppilaille. opettajille ja hallinnon työntekijöille suunnattu ATM-verkko mahdollistaa jopa luentojen seuraamisen, ilman että itse saapuu paikalle. Jyväskylän kaupungin kaikki 34 koulua yhdistetään ATM-verkolla. Kyseessä on tiettävästi Suomen laajin yhden kunnan koulut kattava ATM-tietoverkko. Jyväskylän kaupungille ATM-tietoverkon toimittaa Bay Netvvorks Finland. ylioppilaskunta Hallitus päätti... ...julistaa haettavaksi JYY:n historiikin tai sen osan kirjoittamisen opinnäytetyönä. ... hyväksyä työryhmän laatiman ehdotuksen mukaisen linjauksen yleis-ja projektiavustusten jakamisesta. Hallitus valtuutti työryhmän julistamaan yleisavustukset haettaviksi 11.4.1997 mennessä. ... että JYY:n vuosijuhlaa vietetään 24.3.
5 Maailmassa on paljon keskinkertaisuuksia, mutta vain vähän henkilöitä, jotka pystyvät liikuttamaan tunteitamme. Päätimme unohtaa mitättömyydet ja iskeä ristiriitaisuuksien kimppuun. Lainasimme konseptin Q-Magazinesta, siirsimme sen Keski-Suomeen, marssimme Jyväskylän kauniin kaupungintalon toiseen kerrokseen ja kysyimme... Kuka helvetti PEKKA KETTUNEN oikein luulee olevansa? D iplomi-insinööri ("sekundainsinööri". kuten hän itse sanoo) Pekka Kettunen on ollut Jyväskylän kaupunginjohtaja syksystä 1994. Hänen toimintansa ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kettusen seikkailuja seuratessa mieleen piirtyy kuva valloittajasta, joka jättää jälkeensä leskiä, orpoja ja savuavia raunioita. Kettunen Hallitsee isolla H:lla. kulmikkaasti. Eikä hän kätke kynttiläänsä vakan alle. Suuret ajat ovat käsillä Jyväskylässä. mikäli Kettusta on uskominen. "Muutosstrategioilla ja kehityksellä täytyy olla keulakuva, muutosagentti. En ole ajatellut tätä eläkevirkana. Näissä historiallisissa käännekohdissa käy aina niin. että vallankumous syö lapsensa. Ei ole vapahtajaa. joka ei päätyisi ristille". Ja mistähän muutoksesta on kysymys. Mestari? "Uuden Aallon Jyväskylästä. Kahta prosenttia kansalaisista edustava poliittinen eliitti ei voi olla sama kuin kaikki ihmiset. On etsittävä ne muut voimavarat: opiskelijat, professorit. elinkeinoelämä. Perinteisen politiikan ulkopuoleinen porukka. Se on uutta." On edettävä Max VVeberin yhteiskuntamalleista Hannah Arendtin vuorovaikutteisuuteen. Kettunen painottaa. Tai vielä yksinkertaisemmin: hylätään Bach ja Beethoven, pannaan jazziksi, Ja orkesterinjohtaja meillä siis jo on. Mutta millainen johtaja? "Vaikea. Tiimijohiaja. Mä olen innostaja. En pidä muodollisuuksista. Ne, jotka sitoutuvat muotoihin, eivät pidä minusta. Ne. jotka hakevat haasteita. pitävät. En varmaan jätä ketään kylmäksi". Hrrrrr. Entä miten Pekka Kettusesta tuli sellainen kuin tuli? "Mä olin lapsena voimakkaasti likinäköinen. Ennen silmälasien saamista vastaanotin niin vähän informaatiota, että mun oli pakko hahmottaa suuria kokonaisuuksia vähistä aineksista. Siitä on ollut hyötyä johtamisessa: pystyn pelkistämään näkemykseni pienestäkin informaatiosta." Tietoa tarvitaan, mutta myös tunnetta. Kettunen korostaa. Ja mitä muuta? Pekka Kettunen kritisoi Lutheria ("en ole ollenkaan varma, oliko hän oikeassa") ja kehuu Gandhia ("lukioaikojeni idoli"). "Pelkän tiedon varassa tapahtuva rationaalinen johtaminen ei riitä", gurumme toteaa. Se on outoa puhetta insinöörin suusta. Mutta Kettusen toinen pääaine olikin sosiaalipolitiikka. Sekundainsinööripä hyvinkin. "Mä menetän hirveän monta hyvää tilaisuutta olla hiljaa, heh, heh." Ja mitenkähän se ominaisuus sopii kunnalliseen päätöksentekoon? "Ei mitenkään. Mutta tähän nykyiseen jazziin se sopii. Jo Keravan kaupunginjohtajana sanoin kaikki suoraan. Siitä huolimatta mut äänestettiin neljä kertaa sen paikkakunnan suosituimmaksi henkilöksi. Paikallislehti lopetti äänestyksen, koska mä voitin aina." Eli maajoukkuetason mies, tämä Kettunen. Entä laji? "Vittuilu. Eräs keravalainen vaikuttaja sanoi mulle. että olen ilman muuta vittuilussa maajoukkuetasoa." Nyt Kettunenkin miettii hetken. "Mä en tiedä, voiko sen panna lehteen noin. Sun täytyy varmaan keksiä siihen jokin kauniimpi ilmaus." Keravan jälkeen Jyväskylä — Kettusen kotikaupunki muuten — näytti toivottomalta paikalta. "Muutos oli ehdoton. Tämä kaupunki oli menossa kohti kuolemaa. Ei ollut tavoitteita, strategoita. visioita." Tavoitteiden selkiinnyttyä niihin sitouduttiin nopeasti. Mutta tilanne on herkkä. Dynaaminen imago voi murskaantua virheelliseen tilastotietoon Helsingin Sanomissa. "Kyllä muu loukkaa, jos meitä verrataan Karkkilaan. Yksi veemäinen juttu hesarissa merkitsee paljon. Mutta jos Keskisuomalainen kehuu meitä täällä, se ei merkitse valtakunnallisesti mitään." On kysymys Jyväskylän nousemisesta suomisarjasta mestaruussarjaan. sanoo valmentaja Kettunen. "Me olemme nyt siellä. Samassa sarjassa kuin Oulu ja Turku. Mutta se ei ole vain yhden ihmisen ansiota. Katalysaattori tarvitaan, mutta joukkue sen muutoksen tekee.'* Kettunen sitoutuu muutokseen ja omaan virkaansa — toistaiseksi. Hän ei siis koe olevansa eläkevirassa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä hänelle myöhemmin tapahtuu. "Miten niin mielenkiinnolla?" Ei mitään. Ei yhtään mitään. "Sä siis luulet, että mä saisin vielä jonkun työpaikan?" Minä en luule enää yhtään mitään. oi Mestari. JUKKA YI.I-LASSII.A
Nuoren tutkijan piinapenkki N uoren tutkijan osa ei ole kadehdittava. Rahoitusta jatko-opinnoille on melkein mahdotonta saada. ja päälle painavat yleensä vielä suuret opintolainat. Taloudellisen ahdingon lisäksi huolta aiheuttaa jatkotutkimuksen edistyminen. Laitoksen professorit saattavat olla sairaalloisen kiinnostuneita tutkimustyön edistymisestä tulospisteiden kuvat silmissään. Miten tutkijan edistymistä sitten seurataan? Yleinen tieteen lumomerkki on julkisuus, ja jatkoopintojen opinnäytteet arvioidaankin julkisesti. Maallikosta taas näyttää siltä, että julkisen tarkastustilaisuuden tarkoituksena on nolata opinnäytetyön tekijä täysin. Joulukuinen perjantai ja 13. päivä ei ole välttämättä ihanteellisin ajankohta lisensiaatintyön tarkastuspäiväksi. Näytelmän ohjaajana ja tilaisuuden isänä on Suomen historian professori Toivo Nygärd. Piinapenkkiin asettuu maisteri Tapio Huttula, joka on entisessä elämässään tehnyt myös oikeita töitä muun muassa ylioppilaskunnan sosiaalisihteerinä. Huttulan lähes 300-sivuinen tutkielma "Sallitun rajai. Työväentalojen sulkemiset Lapuan liikkeen painostuspolitiikan osana" lepää tarkastajien pöydillä. Heli aluksi dosentti Timo Soikkanen kiinnittää huomiota tilaisuuden kulkuun ja ehdottaa. että ensin käsitellään rajaus, otsikko ja vasta viimeiseksi mennään sivukohtaiseen tarkasteluun. Huttulan ilmeet ovat epäuskoisen Ihmetteleviä, kun hänen työnsä sata ensimmäistä sivua saavat osakseen tiukkaa kritiikkiä. Puolusteluna Huttula esittää, että "nämä asiat oli pakko selvittää". Soikkanen huomauttaakin elävästi, että "työn alkuosassa on jonkinlaisia pahkoja, minigraduja, jotka olisi voinut jättää kokonaan pois." Minigraduja! Ehkäpä Huttula voisi lainata näitä pahkoja joillekin roikkuville opiskelijoille? Noin kaksituntisen kiihkeän ja happeakuluttavan keskustelun jälkeen tilaisuus lähenee loppuaan. Professori Nygärd tiivistää: "Näiden tilaisuuksien luonne on se. että se mitä ei erikseen haukuta, on hyvää." Kolmastoista päivä tai ei, nuori tutkija vapautetaan piinapenkistä. Tarkastaja! jopa huomauttavat, että tutkielman viimeiset kaksisataa sivua ovat sujuvaa ja hyvää tekstiä. He ehdottavat tutkielman hyväksymistä lisensiaatintutkielmaksi. Myöhemmin jatkoilla nuori tutkija ja tarkastajat sitten jo miettivätkin yhdessä tutkielman paikkaa suomalaisen historiantutkimuksen kentässä. PETRI VÄHÄKANGAS Jukka Yli-Lassila 55 Jokaisen menestyneen miehen takana on hämmästynyt anoppi. 55 Teksti Palokkalaisen K-market Palokärjen kassakuitissa 22.1.1997 UH! kone SI Liike, aika, laki ENNUSTAMINEN on tunnetusti vaikeaa, varsinkin nykyisyyden ennustaminen. Kirjoitan iätä menneisyydessä, vajaa viikko ennen tämän lehden ilmestymisestä ja yritän ennustaa nykyisyyttä. Periaatteessa yritän samaa temppua kuin ne lukuisat palvelualojen firmat, jotka ovat keksineet valita työntekijöitä astrologin avulla. Astrologit ovat muotia nyt. takavuosina firmat luottivat scientologeihin. MARGARET THATCHER teki englantilaisille ainakin yhden palveluksen. Hänen ansiostaan ihmiset voivat käydä kaupassa silloin kun heillä on vapaa-aikaa, eikä silloin kun kaupat suvaitsevat olla auki. Lipposen hallitus yrittää myös aukaista kaupan ovet sunnuntaisin. Se on harvoja ihmisen kannalta myönteisiä asioita, mitä tämä hallitus on aikonut tehdä. KAPITALISMIN vaikein asia on ns. vapaan kilpailun säilyttäminen, koska ilman rajoituksia se tuottaa monopoleja. Erityisen vaikea vapaan kilpailun säilyttämisen idea näyttää olevan sosiaalidemokraateille ja kokoomuslaisille, sillä näiden puolueiden johtamien kaupunkien kupeeseen on haluun viime vuosina kymmenittäin jättimarketteja. Automarketit edistävät vapaata kilpailua kuin doping urheilua: keskusliikkeiden ja urheilijoiden tulokset kyllä paranevat, mutta onko touhussa enää mitään järkeä? Minusta kaupat pitää tuoda sinne. missä ihmiset ovat. Eikä viedä ihmisiä sinne, minne keskusliikkeet oman logistiikkaansa mukaan haluavat asetella kaupat. Ihme kyllä 40 prosenttia jyväskyläläisistä asiakkaista käyttää vielä muita liikkeitä kuin automarkketteja. LIIKEAIKALAKI olisi voinut antaa muutamille pienille kaupoille mahdollisuuksia selviytyä jättikauppojen ohella. Niille olisi voinut antaa edes murusen niistä eduista, joita jättimyymälöille annettiin siinä vaiheessa kun ne kaavoitettiin. Lipposen hallituksen liikeaikalain esityksessä aukioloajat vapautettiin kaikilta myymälöiltä. Käytännössä se tarkoittaa, että jättimyymälöille annetaan jälleen yksi kilpailuetu. YRITÄN SIIS ennustaa menneisyydessä nykyisyyttä. Nykyisyydessä liikeaikalaista on Hillut miina, joka räjäyttää Vasemmistoliiton. Vihreät tai Kokoomuksen ulos hallituksesta. Lipposen hallitus kaatuu liikeaikalakiin. Sosiaalidemokraatit ja kepu muodostavat nopeasti punamultahallituksen. Sen järisyttävä historiallinen seuraus on. että mikään ei muutu. Liikeaikalaki hyväksytään lopulla sellaisessa muodossa. että ainoastaan yli tuhannen neliön kaupat saavat olla sunnuntaisin auki. JOUNI VAUHKONEN K ampus Kirjasta saa mielenkiintoisia kirjoja. Kampus Datasta saa kohtuuhintaisia tietokoneita ja asiantuntevaa palvelua. Kampus Kirjalla/Datalla on uusi. tilava ja esteettisesti miellyttävä myymälä. Kaikki on siis enemmän kuin hienosti. Vai onko? Korviini on kantautunut, että kirjavalikoimien tutkiminen tässä opiskelijoiden omassa puodissa on joillekin vähän kiusallinen kokemus. Hyllyjen takaa kuuluva puhelinten pulputus ja ennen kaikkea firman henkilökunnan puheenkalkatus ei tiettävästi ole kaikkein parasta taustamusiikkia ostaville asiakkaille. Multa ei se vielä mitään. Henkilökohtaisesti en ole käynyt monessakaan kaupassa, jossa myynti ja palvelu toimii yhtä kangerrellen kuin Kampus Kirjassa/Datassa. Jos paikalla ei ole muita asiakkaita, mahdollisuus lulla palvelluksi on vielä kohtalaisen hyvä. Mutta auta armias, jos asiakkaita on enemmän: myyjien koordinaatio katoaa täysin. he säheltävät sinne tänne ja tiskin luona on nopeasti aivan järjetön ruuhka. Tämänkin voi vielä antaa anteeksi. Hyvähän se on. että kaupassa riittää asiakkaita. Paljon pahempaa on, että myyntitoiminta on organisoitu ilmeisen puutteellisesti. Kauppa, jossa välistä saa vaellella rauhassa kymmenen minuuttia kohtaamalla yhtään myyjää, voi ja ansaitseekin tulla rosvotuksi. Myös kassatiski on liian usein täysin miehittämätön — tai naisitiamaion. ihan miten vaan. Kassakonetta ei liene aivan helppo kouraista mukaansa, mutta tyhjä tiski antaa asiakkaille joka tapauksessa välinpitämättömän vaikutelman. En tiedä, kuinka paljon tavaraa tilaisuuteen larttuneel pitkäkyntiset ovat myymälästä vieneet, muita neuvoisin tekemään asialle jotain ja nopeasti. Ei vaadi paljon vaivaa sopia keskenään siitä, että kaikki myyjät eivät katoa omille teilleen yhtä aikaa. ;««;:«Mikäli Kampus Kirjan/Datan henkilökunnalla on silmäl selässä ja tv-kamerat katossa, tämä poru on tietysti turha. Mutta minä vain epäilen. JUKKA Y M L A S S I L A
7 Naurua Talvessa, hah il Menot E Näillä selviät henqissä scuraavi Jyväskylän Talvi vetoaa tänä vuonna nauruun ja iloon. Syytä onkin, sillä kulttuuritapahtuma! ovat viime aikoina luisuneet vähän liian totiseksi torvensoitoksi. Vanha ja kunniakas Talvemme julistaa yleisen naurun alkaneeksi 22. helmikuuta, jolloin A-salin Nauruseminaarissa hörötetään yhteen ääneen kahden minuutin ajan. Riemua seuraa virolais-suomalainen paneelikeskustelu, jossa pohditaan muun muassa sitä. nauroivatko virolaiset kommunismin kuoliaaksi. Keskustelijoina ovat kirjailija Jaan Kaplinski. professori Erkki Peuranen ja monet muut enemmän tai vähemmän naurettavat henkilöt. Nauruseminaari on vain yksi pieni osa Talven ohjelmaa, ja se sijoittuu tapahtuman loppupuolelle. Jyväskylän Talven startti tapahtuu jo viikkoa aikaisemmin, ja joka päivälle riittää katsottavaa ja koettavaa. Tänä vuonna ulkomaan elävät loistavat poissaolollaan, mutta itse tapahtuman kannalta se voi olla vain etu. Jyväskylän Talvellekin tehnee hyvää keskittyä olennaiseen, toisin sanoen enimmäkseen tuttuun, mutta tasaisen laadukkaaseen kotimaiseen kulttuuritarjontaan. Poimintoja Jyväskylän Talven ohjelmistosta: SMEH-Neuvostoliiton kansantalouden saavutuksia. Rosa Liksomin keräämää neukkukrääsää Alvar Aalto -museossa 14.2-16.3. Niskavuoren Aarnet. A-salilla 19.2. klo 22.00, Pate Mustajärvi & kumppanit musiikki-iloittelussa. Pojat lennättävät runon leijaa. Asalilla 21.2. klo 19.00. Claes Andersson, Pekka Kettunen ja muut karjut herkistelevät runojen tahdissa. Ultra Bra. A-salilla 22.2. klo 22.00. Tunteeko joku tämän bändin? Kymmenen minuuttia ja vveistiin M cDonalds'in hampurilaisravintoloista saa nopeasti kaikkea hyvää, maistuvaa ja vähäksi aikaa mahan täyttävää. Palvelu on ystävällistä ja jouhevaa. Hetki vain. ja kestohymyilevä tarjoilija nostaa biniltä tarjottimelle valmiin Big Macin. Biniltä? Siis lämpötasolta. Bin. in English. Bini on ammattikieltä ja tarkoittaa kaltevaa laaria tarjoilijoiden ja keittiön välissä. Binissä lojuu jonossa valmiita rasioihin pakattuja hampurilaisia. Hampurilaiset hupenevat lämpötasolta nopeasti. Ja jos ne eivät ole kadotakseen asiakkaiden tarjottimille, ne päätyvät biojätteeksi. "Kymmenen minuutin kuluessa". kertovat McDonaldVyrittäjä Esko Taivalsaari ja ravintolapäällikkö Ari Taivalsaari melkein yhteen ääneen. "Ranskassa aika on vieläkin lyhyempi. seitsemän minuuttia." K auppakadun McDonald's-ravintolassa vaikuttavat isä ja poika Taivalsaari selvittävät taustoja: nopean palvelun perheravintolan lähtökohta on. että asiakas saa tuotteen heti mukaansa. Aina tämä ei ole mahdollista, sillä valmiina voidaan seisottaa vain menevimpiä tuotteita. "Meillä on oltava oikeaan aikaan oikea määrä tuotteita valmiina. Myyntiä seurataan tarkkaan, ja se on myös melko tarkasti ennustettavissa", Esko Taivalsaari toteaa. Asiakasta ei saa odotuttaa liian kauan, mutta toisaalta yrittäjän on minimoitava tuotannon hävikki. VIIMEISELLÄ RAJALLA Sarjassa toimittajamme selvittää, mitä esineille ja asioille tapahtuu, kun ne tulevat tiensä päähän. "Tästä yhtälöstä meidän on löydettävä kultainen keskitie", hampurilaisyrittäjät toteavat. P alataan vielä binille. Taivalsaaret korostavat, että hampurilaisesta ei suinkaan tule kymmenessä minuutissa syötäväksi kelpaamatonta tavaraa. Se vain on McDonald*s -standardi, josta pidetään kiinni. Tuon kriittisen rajan jälkeen tuote alkaa hiljalleen huonontua, niin lämpöpöydällä kuin se makaakin. 'Tuotannon käskynantaja ja muut päälliköt valvovat binin takana, että tuoreudesta pidetään kiinni. Numero hampurilaispakkausten takana kertoo valmistusajan. Joku kokeneempi työntekijä on aina päivystämässä binin takana, se on erittäin tärkeä paikka." Tiedustellessani Kauppakadun McDonald'sin päivittäisiä hampurilaishukkamääriä saan tyytyä ympäripyöreisiin "pitäisi verrata ravintola-alan hävikkeihin laajemmin" ja "vaikea antaa täsmällisiä lukuja" -selityksiin. "Valmiita tuotteita ei juuri mene weistiin. Ja raaka-aineiden hävikkiähän meillä ei ole ollenkaan", Esko Taivalsaari painottaa. "Kierrätyksemme on nykyään järjestetty todella hyvin. Haluamme mieluummin olla aina vähän edellä kuin muut. Tietenkin kaupungin tarjoamat jätepalvelumahdollisuudet vaikuttavat paljon. McDonald'silla on omat ympäristöohjelmat, joissa jatkuvasti selvitetään uusia kierrätysmahdollisuuksia..." Uskotaan, uskotaan. Vaan mitenkähän oli sen yhden Big Macin laita, joka kerrankin lojui tunnin toimittajan pöydällä ennen kuin tuli syödyksi? Sen ostajaparka ei ollut koskaan kuullut mistään McDonald's-standardista. J U K K A Y L I L A S S I L A Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa DIKTAATTORIT ovat muotia niin televisiossa kuin todellisuudessakin, TV 1 on tarjonnut mahdollisuuden seurata .sekä Adolf Hitlerin että Josef Stalinin monipuolista elämää. Stalin oli näytelty tv-sarja, ja kaikessa (jenkki)katsojaystävällisyydessään vähän turhan osoittelevaa tavaraa. Adolf-sedän nimikkosarja taas on dokumentti, onneksi. Kuusiosainen Hitler on tiettävästi ensimmäinen vappuviiksestä tehty dokumenttisarja. Miten se voi olla mahdollista? Kannattaa katsoa ainakin niiden klassisten massakohtausten (mm. Leni Riefenstahl -materiaalia paljon mukana) ja palopuheiden takia. Miten sen tyypin äänihuulet kestivät moista huutamista? Hiller sunnuntaisin tv Lssäklo 16.00. LAAJAVUORESSA järjestetään tänä talvena freestylehiihdon arvokilpailuja. Suomen mestaruuksista kamppaillaan 15.-16. helmikuuta. Nuorien MM-kilpailut ja Eurooppa cupin osakilpailu järjestetään 28.2. 2.3. Kilpailuihin odotellaan noin 200 kilpailijaa paristakymmenestä eri maasta. Jyväskylän freestyleseura kaipaa lisää pätevää väkeä kisaorganisaatioon. Varsinkin "eksoottisten" kielten (venäjä, ranska, italia, espanja, japani....) taitajia tarvitaan. Jos haluat päästä mukaan tekemään Jyväskylän kansainvälisintä urheilutapahtumaa vuonna 1997, ota yhteyttä Liisa Palmuun (palima@jyu.fi, p.014-618414) tai tule kuulemaan ja kysymään lisää hotelli Jyväshovissa 24.1. klo 14.00 järjestettävään rekrytointitilaisuuteen. AFORISMEJA voi tietty lukea kirjoista, mutta onpa niitä lar jolla myös internetin ihmeellisessä maailmassa. Raikkaita ja hersyviä elämänviisauksia ä la Beavis ja Rutt-head löytyy luonnollisesti Butt-netistä. Muffl sic Televisionin veijarit esiintyvät siellä yhdessä f ja erikseen, ja jopa eri aihepiireittäin. Mietteisiin tutustuminen edellyttää Netscape Navigator 3.0 ja jonkinlaista mahdollisuutta kuulla ääniä yleensäkin tietokoneen kautta. Peekaboo! Huti-nelin osoite http://wiess-2024.wiess.rice.edu/beavis/inilex.html. INTERNET-SURFAILUJEN jälkeen meille kaikille syntisäkeille sopinee hyvin pieni hiljentyminen. Jokainen rauhoittukoon tyylilleen sopivasti, mutta yhden mahdollisuuden siihen tarjoaa Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (JYKY) ja Körttiopiskelijoiden Laudes kampuksen kappelissa. Laudes on luterilainen hetkipalvelus. jossa lauletaan liturgisiasta laulua ja luetaan tekstejä. Ja jos itse Laudes ei kiinnosta, kannattaa ainakin käydä joskus katsomassa itse kappelia. Se lienee ainoita paikkoja Seminaarinmäellä, jossa on rauhallista. Ja jos kappeli ei ole auki, nostakaa meteli. Laudes kampuksen kappelinsa joka keskiviikko aamutuimaan kello 9.30. ELLA ERONEN, suomalaisen teatterihistorian diiva numero 1, näyttäytyy seuraavan parin kuukauden ajan niinkin oudossa paikassa kuin Suomen kansallispukukeskuksessa. Vai onko konteksti sittenkään niin outo kuin ensin voisi luulla? Ella Eronen (1900-1987) jos kuka oli kansallinen hahmo, ja Elämää näyttämöllä esittelee hänen vaiheitaan kuvin ja ääninäyttein. Kuulkaa omin korvin ihanan mahtipontiset Maamme ja Hymni tulelle'. Esillä on myös madamen näyttämöpukuja, hattuja, meikkejä ja kuntoiluvälineitä (!). Ella Eronen Elämä näyttämöltä. Suomen Kansallispukukeskuksessa (Gummeruksenkatu 3 E) 6.4.1997 saakka. YSTÄVÄNPÄIVÄN vietto on pesiytynyt Suomeen lopullisesti, ja siitäkös Posti-Vennamo on iloinen. Tänä vuonna koko kampus juhlii ja viettää yhdessä ystävänpäivää. Tiedossa on mm. ryhmäaerobicia, santbailua, lumiveistoskilpailua, rusettiluistelua ja yhteinen kulkue kirjastolta keskustaan. Illalla on luonnollisesti oikea Valentinea day party Rentukassa. Tapahtumat alkavat aamulla kymmeneltä, ja toimintaa riittää koko päiväksi. Tarkempaa ohjelmaa voi silmäillä ilmoitustauluilta tai kysellä ylioppilaskunnasta kopo-sihteeriltä. Ystävänpäivä kampuksella 14.2.1997. Kaiken maailman menöt-pajstalle tarkoitettuja vinkkejä voi lähettää lehden toimitukseen {et puhelimitse, kiitos!). Kuvia, piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valikoi julkaistavan aineiston. Materiaalia ei palauteta.
8 Jyväskylän Mitäpä köyhä poika tekisi, ellei rock 'n 1 roll b ä n d i S S ä l a u l a i s i ? Mick Jagger kyseli moista 60-luvun lopulla ja hänen jälkeensä moni muukin on liittänyt rockiin tuhkimotarinamyytin. Seksi, kapina, huumeet ja pasifismi kuuluvat myös jokaisen rokkiveikon ruokalistalle. Elä täysillä, kuole nuorena, niinkö? Suuressa maailmassa tähdet sekoavat tai ostavat linnoja. Suomessa menestyvän on yhtä helppo seota, mutta rivitalonpätkäkin on kiven takana. Silti rockissa, kuten urheilussakin, jokaista huippunimeä kohti on tuhansia harrastajia. Yksin Jyväskylässä bändejä toimii noin sata, joten muusikoiden määrä killuu 300:n hujatteilla. Millaisia veikkosia ovat nämä rockin puraisemat? Takarivin tähd SAMU KARVALA, TEKSTI JA KUVAT |k ^ H I ock ei ole leinilouhua. sillä _ j ^ ^ _ ; ^ J valtaosa jyväskyläläismuusi^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ koisia kuuluu äänestysikäisten joukkoon. Opiskelijakaupungin leima näkyy rock-areenallakin: 60 prosenttia kuluttaa jonkinlaista koulunpenkkiä. Unelmat tähteydestä ovat toki olemassa, mutta harva laskee tulevaisuutensa rockin varaan. Musiikin alalta leipäpuunsa aikoo hankkia joka seitsemäs täysi-ikäinen soittaja. Tänttäränttämaailmaan on sukellettu useimmiten — yllätys yllätys — vanhempien tuella. Toki moni äiti olisi pojastaan ennemmin viulistia toivonut, mutta Sähkökitaran viehätys voitti. Kavereiden lisäksi musiikinopettajat nähtiin tärkeiksi innoittajiksi. Jy väskyläläisrokkareista vain joka neljäs on täysin itseoppinut. Muut ovat harjaantuneet lähinnä musiikkikoulussa tai ottaneet yksityistunteja, Tärkein resepti kuuluu kuitenkin: "Kuuntele muita soittajia, omaksu, hae omaa tyyliä, soita bändissä.*" Ihaillut muskettisoturit Oma bändi merkitsee useimmille paitsi musiikinteon välinettä, myös parasta kaveriporukkaa. Tarjous soittajan paikasta menestyksekkäämmässä orkesterissa ci saisi likikään jokaista liikkeelle. Lojaalisuus näkyy esimerkiksi yhtyeiden koossapysymisenä, vaikka yksi jäsenistä lähtisikin töihin tai opiskelemaan muualle. Bändin merkitys etenkin nuorempien soittajapoikien itsetunnolle on suuri. Yhtyeen kautta kuuluu soittajapiireihin, eikä tyttöjen muusikkoihin kohdistamaa ihailua pidetä myyttinä. Lukeneet olutsiepot Rokkarin arki täyttyy kummasti päätoimen ja bänditouhun avulla. Vapaa-ajan harrastuksista suosituimpia ovat varsin tavanomaiset jutut: telkkari ja lueskelu. Kodin ulkopuolella hallitsevat kirjasto ja kapakka, mutta kirkko ja teatteri kiinnostavat kovin harvoin. Alkoholijuomista kolmitolppainen on ykkönen. Viisi kuudesta muusikosta nauttii keikyää vähintään melko usein. Ennen keikkaa ei kuitenkaan passaa ottaa kuin muutama lavajännitykseen. Tupakki maistuu noin puolikkaalle rockjoukosta, mutta koskenkorvaa kittaa vain joka neljäs. Huumeet kelpaavat harvoille, mutta soittajat jakavat kriittisen asenteen kannabiskieltoja kohtaan. Isien nupit lounaaseen Seurusteluja rock toimivat soittajien mielestä hyvin yhdessä. Vihkitoimituksen jälkeen moni jo empii, mutta useimmille rock loppuu kun jälkikasvu parahtaa. Bänditouhut nähdään elämänvaiheena, joka ei jatku "aikuisuuteen". Perheelliset soittajat taas pitivät rockia elämäntyylinä. johon voi mainiosti mahduttaa kotionnenkin. Kantaaottavuus ei soittajien mielestä kuulu rockiin. Musiikin melodia ja rytmi nähdään selvästi sanoituksia tärkeämmäksi seikaksi. Rokkareista keskimääräistä useampi oli suorittanut siviilipalveluksen, mutta harva ideologisista syisiä. Intin käyneet pitivät armeijaa miehuuskokeena. multa pitivät valintaa jokaisen omana asiana. L ä h d e : Katri Halonen: Jy väskyläläisten roi lemuusiköiden ja -yhtyeiden sosioekonominen lausm ja musiikilliset mieltymyksetLisensiaatintyö. JY:n musiikkitieteen laitos 1996. Ylioppilaslehti p i • • • • • • • • • • • Ei irti paasta rock Ilkeät jänikset pohtivat harrastusta kainoa V iisi miestä kerallani kahvikupin äärellä Mörssärin looshissa. He muodostavat yhtyeen Nasty Rabhits. Keskustelemme rockin oudosta viehätyksestä. Nuorin soimasta täyttää pian 25. Jokaisella bändivuotia takana paljon. Konkareita. Miksi soitatte rockia? 'Tämä on mulle henkireikä. Voi purkaa itseiän ja tehdä omaa musiikkia", selittää vokalisti Lekander. "Arjen ongelmat hälvenee bänditreeneissä Soittotaito kohottaa itsetuntoakin", toteaa urkuri Kaartinen. Miehet kuittaavat naureskellen vihjauksen siitä, että bändi jaksaisi ympärille kerääntyvien naisihaili joiden takia. Keikkailun ja soittamisen ilon lisäksi Kaartinen mainitsee hyvän porukkahengen. "Kyllä bändin yhteispelin pitää luonnistua. vaikkei oltaisi lavallakaan", tähdentää rumpali Ijäs. "Meillä demokratia toimii. Jos joku juttu kuulostaa huonolta, se sanotaan suoraan", jatkaa Kaartinen. Kysymys siitä, jättäisikö kukaan Rabbitsin hypätäkseen jonkun hittibändin kelkkaan, saa osakseen hykertelyä. "Ei muaedes kysyttäisi", arvelee basisti Hyttinen. "Ehkä lähtisin Stingin malkaan", naurahtaa Lekander. Bändin toiminta keskittyy viikonloppuihin, sillä Lekander opiskelee Tampereella. Muillakin riittää viikolla puuhia. Ympyrät ovat tutut Jyväskylässä keikkapaikat ovat kortilla, mutia ne muutamat saava! kavereilta kehuja ainakin intiimiydestä, "Tupa on aina täynnä. Etenkin kun tultu ja turvallinen studiojoukkue tulee uskollisesti kaisomaan", kiittää Kaartinen tukijoukkoja. "Aina se lämmittää, kun outo naama kiittää keikasta ja taputtaa olalle. Saa antaa kovempaa kritiikkiäkin", kehottaa Lekander. "Eikä tarvitse olla mikään musiikkitieiäjä. Tavalliset sutturat kuuntelee kokonaisuutta, mikä onkin tärkeintä", jatkaa Kaartinen. Rahalla ei Rabbits jyllää. Treenikämppä on yksityisillä markkinoilta, eikä kaupunki ole bändiä tukenut. Soittokamat ovat kunnossa. muita omakustannelevy on jäänyt vielä tekemällä. "Milläs me. köyhät paskiaiset", naurahtaa Lekander. Nainen tai bändi Kolme viidestä llkiöpupusta myönlää seuruslelevansa. "Ukkomiehet" ovat saaneet kumppaneiltaan ymmärrystä bändiharrastukselle. "Harrastushan tämä on siinä missä muutkin. Mä olen aina selvittänyt aiheen tyttöystävän kanssa, sillä soittaminen on mulle helkkarin tärkeää", kertoo Ijäs. "Edellisessä bändissäni oli julma tapaus. Yhden kaverin tyttöystävä antoi jätkälle vaihtoehdot: joko hän tai rock", muistelee Kaartinen. Entäs sitten, kun tulelle isäpapoiksi? "Sitten se menee hankalaksi. Voi olla. ettei ää bändille paljoa aikaa", toteaa Lekander. "Ei kun tenava mukaan treeneihin", velmuilee Kaartinen. Ikä hidastaa tahtia Viinanotto on aina mukava keskustelunaihe. Mitenkä maistuu soittajaveikoille? "Keikkatilanne loki rajoittaa, mutta selin jälkeen kyllä", sanoo Kaartinen. "Bändi, joka soiitaa ihan naamoissa, toimii harvoin", epäilee Ijäs. Muita vapaa-ajalla? "Nuorempana oli dokaamisella enemmän merkitystä. Toki känni on joskus paikallaan". tuumii Kaartinen. "Nykyään viihtyy enemmän kolona", toteaa Hytönen. "Ja kesällä lähtee mökille kalastelemaan". mainitsee Kaartinen. "Jumalauta, ollaanko me lullu vanhoiksi, kun lollasta puhutaan", rähähtää Lekander. Onko Nasty Rabbits olemassa vielä kahden vuoden kuluttua? "Jos on vielä hauskaa, niin mikä ettei*', tiivistää Kaartinen. "Veivataan hevibiisiä Bricksissä", naurahtaa Ijäs. Nasty Rabbits: perusieltu 1994. k o k o o n p a n o : Sami Hytönen. basso. Kristian Ijäs. rummut Jarmo Kaartinen, urut. Timo Lekander. laulu & kitara. Jari Ronimus, kitara. Bändin musiikinlaji: englanninkielinen rock. juuret bluesissa ja 70-luvun heavyssä. Keikat; kohtuudella Jyväskylän kuppiloissa. Levytykset: ei ole. demonauhoja 4 kpl.
10 JYY hakee tekijää HISTORIIKILLE Tehtävän voi suorittaa opinnäytetyönä. Toinen vaihtoehto on kerätä julkaisua varten tarvittava haastattelumateriaali sekä litteroida se. Kulut korvataan. Itse palkkio maksetaan sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Kasper Launis p. 603 354, e-mail: klaunis@cc.jyu.fi ja Mari Varonen p. 607 485 ja email: mavarone@cc.jyu.fi UUSI APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla antavat kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN P o T] o o n o o ° o o o o iHaipaairttaijaiai kaivataan Tarjoa ajankohtaisia ja hauskoja kuviasi lehden toimitukseen. Keskussairaalantie 2,40600 JKL, p. 603 359, f. 603 928. HUOM! Emme sitoudu julkaisemaan ehdotuksia Studia generalia kevät 1997, Jyväskylä JÄRKI, USKO JA NYKYIHMISEN TODELLISUUS I ke 19.2. klo 18.00 TIEDE, FILOSOFIA JA KRISTILLINEN MAAILMANKATSOMUS Professori Simo Knuuttila, Helsingin yliopisto. Luentosarjan avaus ja puheenjohtaja: professori Tarmo Kunnas. Jyväskylän yliopisto, päärakennus, luentosali C4 II ke 5.3. klo 18.00 VALISTUS JA PELASTUS KUMPPANEITA VAI VASTUSTAJIA? Teol.lis Jukka Keskitalo, Jyväskylä. Tilaisuuden puheenjohtaja dosentti Jussi Kotkavirta. Päärakennus, C4 III ke 19.3. klo 18.00 LUOTTAMUS, TIETO JA USKO Fil.tri Olli Lagerspetz, Äbo akademi. Tilaisuuden puheenjohtaja korkeakoulupastori Arvi Tuomi. Päärakennus, juhlasali C I IV ke 2.4. klo 18.00 MAALLISTUMISEN JÄLKEINEN ELÄMÄ? Fil.maist. Aapo Riihimäki, Jyväskylä. Tilaisuuden puheenjohtaja kirkkoherra Jaakko Jaatinen. Päärakennus, C I V ke 16.4. klo 18.00 MITÄ JÄLJELLÄ KRISTILLISESTÄ ETIIKASTA? Professori Tarmo Kunnas, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuuden puheenjohtaja yht.maist. Pekka Mäkelä. Päärakennus, C 1 VI ma 28.4. klo 18.00 HYVÄN JA PAHAN TÄLLÄ PUOLEN LUTERILAISEN ETIIKAN SOVELTUVUUS NYKYAIKAAN Piispa Jorma Laulaja, Lapua. Tilaisuuden puheenjohtaja teol.tri Päivi Jussila. Päärakennus, C 1 VII ke 14.5. klo 18.00 SOSIALISMIN JA MARKKINATALOUDEN PURISTUKSESSA Arkkipiispa Jaan Kiivit, Tallinna. Tilaisuuden puheenjohtaja dosentti Jaakko Rusama. Päärakennus C 1 Järjestäjät: Kristillinen Kulttuuriliitto Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyväskylän maaseurakunta Jyväskylän yliopisto T ä m ä k i n J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P P I L A S L E H T I tavoittaa reilusti yli 10 lukijaa. Abij a k a u p u n k i n u m e r o t vieläkin e n e m m ä n . Ma 10.2. Bortschkeitto, smetana Lihapyörykät Tonnikalarisotto 'Havajinleike Ti 11.2. Kukkakaalijuustopihvi Currykala Makkaralasagne 'Chili con carne Ke 12.2. Porkkanasosekeitto Italianpata Lohikiusaus *Broilerleike, paprikakast. LOUNAS To 13.2. Kesäkurpitsa-currypata Jauhelihapihvi, tom.kast. Nakit ja muusi "Wieninleike Pe 14.2. Tortelloni Ricotta, kasviskast. Jauhemaksapihvit Hedelmäinen currykalkkunapata "Sveitsinleike Ma 17.2. Sienikiusaus Jauhelihakast. Paist. kala, purjokastike •Porsaanleike curryananaskast. o y o a o i o l l O K I V I Ti 18.2. Sipulikasvispata Kaslerpaisti Värikäs kalavuoka JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | H U O M : listaan saattaa tulla joitakin m u u t o k s i a . Ke 19.2. Sienitomaattikastike Lihamureke Broilerinpastakastike "Smetanalohi To 20.2. Pinaattikeitto Lihaperunasoselaatikko Herkkupihvi 'Aurajuustohärkä Pe 21.2. Kesäkurpitsaherkku Lohipastavuoka Nakkipannu *Vasikanleike .OZZ] Menu lO.-l 4.2.-97 Maanantaina: Perunamousakkaa, kukkakaalipihviä ja tar-tarkastiketta, nakkia ja perunasosetta, katkarapusalaattia. Tiistaina: Hernekeittoa ja laskiaispulla, kasvishernekeittoa ja laskiaispulla, kanarisottoa, paistettua kalaa. Keskiviikkona: Lihapyöryköitä ja kermakastiketta, seita raguletto kastikkeessa, kaalipaistosta, chili con camea ja vihannesriisiä. Torstaina: Wieninleike ja perunasosetta, lihakeittoa, lohilaatikkoa, kreikkalaista kasvishöystöä. Perjantaina: Curryporsaspataa ja riisiä, broilerpihviä ja hedelmämajoneesia. kasvistäytteisiä ohukaisia. Menu 17.-21.2.-97 Maanantaina: Makaronilaatikkoa, turskaa sinappikastikkeessa, romanialaista kasvispataa, sveitsinleike. Tiistaina: Lohikeittoa.aura-kasviskastiketta ja pastaa, jauhemaksapihviä, jauhelihacannelonia chilikastikkeessa. Keskiviikkona: Kasvisminestronekeittoa ja sämpylä, kanaa marengo, piparjuurisilakoita, jauhefihapannupizzaa. Torstaina: Lihamureketta ja puutarhurinkastiketta, pyttipannua, kasvislindströminpihviä ja paist.sipulia, poronkäristystä ja perunasosetta. Penantaina: Jauhelihakastiketta ja spagettia, kuorrutettua puna-ahventa, perunapihviä. Menu 10-14.2.97. Maanantaina: Valkosipulihärkäruukku, nakkikeittoa, tonnikala-perunavuokaa, porkkanaohukaisia ja karpalosurvosta. Tiistaina: Blinejä ja mätiä, kinkkukiusausta, hernekeittoa, laskiaispulla ja kaakaota, kiinalaista kasviskastiketta ja tummaa riisiä. Keskiviikkona: Broilerleike ja curry kermaperunaa, uunikalaa kreikkalaisittain, riistapyöryköitä ja yrttikastiketta, ruusukaalikeittoa. Torstaina: Kirjolohta venäläiseen tapaan, kaali jauhelihapataa ja puolukkaa, kinkku sipulikastiketta, punajuuripihvejä ja salsa kermaviilikastiketta. Perjantaina: Porsaanleike ja sienikastiketta, broileria ananaskastikkeessa ja persiljariisiä, kuorrutettua kesäkurpitsaa ja tomaattia. Menu 17-21.2.97. Maanantaina: Broilerinrintaa kerma pähkinäkastikkeessa ja riisiä, lindströmin pihvejä ja ruskeaa sipulikastiketta, savusiiakkapiirakkaa, maissi perunakeittoa. Tiistaina: Ministerinleike ja perunasosetta, jauhelihakeittoa, rakuunasilakoita ja perunasosetta, kreikkalaista kasvispataa. Keskiviikkona: Kuhaa intialaisiltani, tulista jauhelihakastiketta ja riisiä, kana katkarapu kinkkusalaattia, feta pinaattipiirakkaa. Torstaina: Kebakoita ja skänen perunaa, balkanmakkarakiusausta, seitikyljys ja purjokastiketta, kasvis riisipihvejä ja curry kermaviilikastiketta. Perjantaina: Kalanuggetteja, valkosipulimajoneesia ja tikkuperunoita, kalifornialaista porsaskastiketta, fenkoli herkkusienivuokaa. YLISTO Menu 10.-14.2.-97 Maanantaina: Paistettua siikaa, broileria pippurikastikkeessa, punajuuri-aurakiusaus. Tiistaina: Oskarin leipä, hernekeitto ja laskiaispulla, porkkana-sienikastike pastalla. Keskiviikkona: Kreikkalainen lihapata, paistettua seita, linssipata. Torstaina: Oopperapihvi, possujuurespata, palsternakka-herkkusienikiusaus. Perjantaina: Wienin leike, jauheliha-pastavuoka, tomaattikeitto. Menu 17.-21.2.-97 Maanantaina: Kukkoa punaviinissä, makkara-perunavuoka, sieni-kasvisrisotto. Tiistaina: S a l z b u r g i n l e i k e , kanaa sitruunakastikkeessa, selleripihvit. Keskiviikkona: Porsaanfilettä aurajuustokastikkeessa, tonnikala-pastavuoka, kasvispaistos. Torstaina: Kirjolohta mantelikastikkeessa, lihapyörykät, porkkanakiusaus. Perjantaina: Fetasalaatti, yrttinen lihapata, tomaatti-papupata. •:-j;ssgs» FREDA Menu 10-14.2.97 tina; Sveitsinleike ja juustoperunoita, hiilikauppiaan spagettia, kalaseljanka, punajuuripihvejä ja kastiketta, hedelmäkiisseliä. Tiistaina: Pippurihärkää, hernekeittoa tai kasvishernekeittoa + laskiaispulla ja kaakaota, jauhelihakastiketta, laskiaispulla ja kaakaota. Keskiviikkona: Kinkkutäytteisiä ohukaisia, lihakeittoa, jauhemaksapihvejä ja kastiketta, feta-pinaattipiirakkaa, lakritsivaahtoa. Torstaina: Metvursti-ananaspizzaa, tomaattisilakoita, meksikolaista jauheliha-riisipataa, uuniperuna ja kasvistäytetiä. omena-raparperitoscapaistosta ja vaniljakastiketta. Perjantaina: Riistakäristystä ja perunasosetta, lohikastiketta ja pastaa, jauhelihapihvejä ja juustoista tomaattikastiketta, yrttistä kasviskeittoa, mangohyytelöä ja vadelmakastiketta. Menu 17-21.2.97. Maanantaina: Porsaanleike, jauhelihakeittoa, janssoninkiusausta, kasvisrisottoa, raejuusto-marjaherkkua. Tiistaina: Oopperapihvi jauhelihasta, kana-riisivuokaa, katkarapukeittoa, sieni-kaalikääryleitä ja kastiketta, mustikka-vadelmamoussea. Keskiviikkona: Chili con camea, kinkku-pastapataa, juusto-porokeittoa, juustomestarinvuokaa, mokkakiisseliä. Torstaina: Broileria kieviläisittäin, jauhelihaperunaviipalelaatikkoa, kesäkurpitsakastiketta ja pastaa, hedelmärahkaa. Penantaina: Soija-kermaporsasta, broilerinkoipi ja currykastiketta, papukasvispataa, kerroshyytelöä.
11 i .Englanninkielinen metsätalouden perustutkinto t j T Yo-pohjainen 1,5 vuotta alkaa elokuussa -97. Menestyksellä suorittaneilla mahdollisuus jatkaa BSc in Forestry-koulutusohjelmassa Tampereen AMK:ssa M y ö s M e t s ä l u k i o ( l u k i o n ja m e t s ä t a l o u d e n p e r u s t u t k i n non o p p i m ä ä r ä t k o l m e s s a v u o d e s s a ) alkamassa 8/97 m K y s y esitettä j a h a k u l o m a k k e i t a k o u l u l t a puh (03) 2647 999 f ax 2647 911 KURUN METSÄOPPILAITOS Metsätie 1 , 34300 KURU Yliopistoon 9 7 ^ Kevään valmennuskurssit ^ B Lääketieteellinen kemia, fysiikka, fysiologia ja anatomia, aineistokoe Biologia Kursseja Helsingissä, Tampereella. Oulussa. Kuopiossa. Joensuussa ja Seinäjoella. Pätevät ja innostavat opettajat. Tehokkaat ryhmät. Acadinus puh. (08) 5308114 Koulutuspalvelut Kirkkokatu 17 B 4. krs. 90100 Oulu CZ>ptikulma Jyväskeskus, II krs. Puh. 3 1 3 3 KEHYSUUTUUKSIA d £ OPISKELIJA * £ HINNOIN NYT MYÖS SILMÄLÄÄKÄRI KIMMO RIIHELÄISEN VASTAANOTTO MAANANTAISIN gU OPISKELIJAT •15% kopiooffset . VALOOTE ky Tapionkatu 4 valokopiot painotuotteet, värikopiotja kalvot, Gradujen kopiointi ja kannet edullisesti Jät m Tapionkatu 4 , 4 1 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI cm Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u 15 -23-2.1997 Tanssiteatteri MINIMI: Aitoa ilonpitoa Talven avajaiset: Tanssiteatteri Minimi. JPP, Yövieraat, La 15.2. klo 11.30 Torikeskus klo 12.00 Jyväskeskus f l a m e n c o a j a tanssia klo 13.00 Forum Tanssiteatteri MINIMI: Aitoa ilonpitoa klo 17.00 A-sali Ohilyöntiorkesteri 10-vuotta, lastenkonsertti klo21.00A-sali Ohilyöntiorkesteri 10-vuotta, aikuistenkonsertti ' vierailijana mm. JPP Su 16.2. klo 13.00 Suomen käsityön museo Kinnunen & Johansson: Alrtoliike klo 17.00 Galleria Tähtikirkas yö. Priit Päm esittelee animaatiotuotantoaan klo 19.00 A-sali Jukka Unkola EQ v a p a a liput: 30 mk liput: 60 mk v a p a a Teatteri Eurooppa Neljä: Rokkia, jatsia j a kabareeta liput: 20 mk liput: 40 mk v a p a a liput: 50 mk Nukketeatteri Vihreä O m e n a : Keisarin uudet vaatteet, ensiesitys. liput:40/20 klo 21.00 Hoviraitti Ma 17.2. klo 12.00 Huoneteatteri klo 18.00 • klo 19.00 Survon kartano Helsingin Ylioppilasteatteri: Insinööri Andreen ilmapurjehdus, liput: 80/60 klo 22.00 Jazz BarRayskin-Luoma-BlomqvisI trio liput: 20 Ti 18.2. klo 18.00 Nukketeatteri Vihreä Omena: Keisarin uudet vaatteet liput: 40/20 klo 19.00 Survon kartano Helsingin Ylioppilasteatteri: Insinööri Andreen ilmapurjehdus. liput: 80/60 klo 19.00 A-sali Elstelä Ja Tuurna: Järjen veit -estradishovv liput: 60/40 klo 22.00 Elissa Elissa-klubi: Bluestroyers v a p a a Ke 19.2. klo 18.00 Huoneteatteri Nukketeatteri Vihreä O m e n a : Keisarin uudet vaatteet liput: 40/20 liput:60/40 liput: 50/30 v a p a a v a p a a klo 19.00 Yliopiston juhlasali Teatteri Eurooppa Neljä: Rautavitonen. ensi-ilta klo 19.00A-sali Boris Räyskin, s o o l o j a Kimmo Pohjonen, soolo liput:50/30 klo 22.00 A-sali Niskavuoren Aarnet: Go Vintter liput: 40 To 20.2. klo 19.00 Siltasali Teatteri Eurooppa Neljä: Puutteellinen klo 22.00 Elissa Ryhmä Tämä: Kun maailma elää v a p a a Pe 21.2. klo 9.30-15.00 A-sali Työmarkkinaseminaari EMUSTA klo 18.00 Palokan auditorio Nukketeatteri Vihreä Omena: Keisarin uudet vaatteet liput: 40/20 klo 18.00 Suomen käsityön museo Kinnunen & Johansson: Alttoliike klo 19.00 A-sali "Pojat lennättävät runon leijaa". Claes Andersson. J a a n Kaplinski. Harri Tapper. Toivo Laakso. Erkki Peuranen, Vesa Niinikangas. Matti Särkkä.Timo Malmi, Mikko Kankainen, Pekka Kettunen ja Erkki Kupari. Musiikista vastaa Dixie Harlem Liput: 60/4 La 22.2. klo 10.00-14.00 A-sali Uusien kirjojen myyntitapahtuma klo 14.00-18.oo A-sali Nauruseminaari Naurua yhteiskunnassa klo 17.00 Siltasali Tanssiteatteri Hurjaruuth: Peppi Pitkätossu liput: 60/40 klo 19.00 Siltasali klo 19.00 Yliopiston sali Trio Töykeät klo 22.00 A-sali Ultra Bra Su 23.2. klo 10-15.30 A-sali Naurukoulutus klo 15.00 Suomen käsityön museo Kinnunen & Johansson: Alrtoliike klo 19.00 Kaupunginteatteri Superdames: Kuka kerto ? Näyttelyt: Su 23.1. Suomen käsityön museo Saalis -näyttely 24.1-2.3 to 13.2 Alvar Aalto -museo SMEH -Tampereen Lenin-museon esineistöä j a Rosa Liksomin krääsää, näyrt. 14.2-16.3 Pe 14.2. Galleria Tähtikirkas yö Priit Pärnln retrospektiivinen näyttely 15.2-16.3 LIPUNMYYNTI j a ESITTEET Ennakkomyynti 20.1. alkaen: JYVÄSKYLÄN LIPPUPISTE Vapaudenkatu 53. puh. 014-624 901 avoinna: ma-pe klo 9-17 ja la 9-14 vapaa vapaa liput: 40 liput: 80/60 180 mk liput: 80/60 vapaa Jyväskylän Y L I O P P I L A S L E H T I 20.2. 6.3. 20.3. 10.4. 24.4. 15.5. ilmestyy keväällä 1997: (deadline 13.2.) (27.2.) (13.3.) (3.4.) (17.4.) (7.5.) O P I S K E L I J A N KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VÄRIKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMLNAARINXATU 15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYCNAEUKSENKATU 3,40100 TKL PUH. 014-601 141 F « 014-601 191 nir Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos Oulun seudun ammattikorkeakoulu PL 12,86301 Oulainen Oulaisten yksikkö Terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensimmäisenä Suomessa!!! 266 YHTEISÖHOIDON KOULUTUSOHJELMA (yo tai sosiaalija terveysalan perustutkinnon suorittaneet) Hakuaika 17.3.-18.4.1997 Tiedustelut 08-4793 418 tai 4793 435 HYVÄ KOULUTUS ON ILMAA SIIPIEN ALLA!
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti Virikkeitä orgasmistiseen ajatteluun teatterista Tritonus ry on lähinnä musiikkitieteen opiskelijoiden voimalla toimiva teatteriyhdistys. Kaksi vuotta aktiivisena toiminut Tritonus on saanut valmiiksi kolme näytelmää j a yhden poliittisen kabareen. Ryhmän jäsenet ovat myös kukin omalla lahollaan tehneet erinäisiä musiikkijuttuja näytelmien lomassa. Tuija Kiina Janhosen luotsaama Tritonus pyrkii esiintyessään herättämään yleisössä älyllistä ponnistelua. Tritonuksen tuorein teos on Siipirikko. joka perustuu Leonard Millin näytelmään Birdbath. Tuija Elina Janhosen ja Aki Lahnajoen tulkitsemat Velmaja Rami setvivät traagista menneisyyttään ystävänpäivän aaltona. Siipirikko tarjoaa koko joukon ajatuksen herättäjiä. Velma on sosiaalisesti sulkeutunut ädjntyttöja Rami on j o elämän maisteluun tylsistynyt runoilija. Melfin Siipirikko on sijoiteltu 60-luvun Yhdysvaltoihin. mutta näytelmä toimii ja puhuttelelee myös 90-luvun lamperelaisessa miljöössä. Janhonen itse määrittelee Siipirikon pelkistettynä kertovan naisen ja miehen kohtaamisen vaikeudesta ja kaipuusta yleensäkin. "Yhteiseen suhteeseen tulee aina mukaan menneisyyden taakka'". Janhonen setvii. Musiikkitieteen laitoksen yli on pyyhkäissyt aktiivisuuden aalto. Musiikin opiskelu on yliopiston kalleimpia yksittäisiä aloja. Surullisenkuuluisan laman nakertaessa käyttövaroja on luovuutta projektien tekoon suorastaan edellytetty. "Musicalla on meneillään eräänlainen käymistila, jonka aikana opetusta ja toimintaa yritetään uudistaa'". Janhonen päättelee. "Etenkin kolmas vuosikurssi on ollut erityisen aktiivinen, siihen lienee syynä karma tai jotain." 'Teatteri on minun välineeni muuttaa maailmaa, niin naiivilta kuin se kuulostaakin", sanoo Tritonuksen primus motor. Janhonen. "Musiikki ja teatteri koskettelevat ihmisten tunteita ja antavat virikkeitä ajatteluun." Janhonen peräänkuuluttaa ihmisiä katsomaan teatteria. "Jyväskylässä on kadehdittavan paljon teatteritaidetta.*' Janhonen vihjaa vielä salaperäisesti tekeillä olevasta televisiosarjasta. Työn alla olevan projektin on tarkoitus näkyä televisiossa ensi syksynä. M I K K O K A L M O Vahvuja naisia ja apinamiehiä Goscinnynja Uderzon Asterix ja Kleopatra ilonamme 19. helmikuuni. opiskelijapoikaan ja ryhtyy lämän kanssa rakkauden tekoihin niin talossa kuin puutarhassakin. Asterixin luojat Rene Goseinny ja Albert Uderzo ryhtyivät 1960-luvulla siirtämään gallialaissankarinsa seikkailuja sarjakuvalehden sivuilla valkokankaalle. Asterix ja Kleopatra on näistä animaatiosovituksista onnistuneimpia. Sotaisan historiankirjoituksen kliseitä satirisoiva tarina käynnistyy Kleopatran ja Caesarin vedonlyönnistä ja vie pienen gallialaiskylän voimamiehet palatsityömaalle Egyptiin. Myöhemmin kevään kuluessa Minnansalissa nähdään vielä mm. Carlos Sauran flamencoelokuva Veren häät, Akira Kurosavtan ohjaama Kuningas Lear -sovitus Ran sekä George Cukorin screvvball-komedia Skandaalihäät. Unohtaa ei sovi myöskään W . S . van Dyken ohjaamaa hulppeaa seikkailuelokuvan klassikkoa Tarzan. viidakon valtias, jonka nimiosassa pullistelee se ainoa oikea apinamies Johnny Wcissmuller. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin kello 18.00. M A R K U S L A T V A L A Elokuva-arkiston kevätkauden esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa ovat j o täydessä vauhdissa. Ohjelmistoon kuuluvaa vahvojen naiskuvausten sarjaa jatkaa maanantaina 10.2. esitetiävä Louis Malien intohimodraama Yö kuuluu rakkaudelle (Ranska 1958). Keskiviikkona 19.2. on vuorossa Asterix ja Kleopatra (Ranska 1968). Rene Goscinnyn ja Albert Uderzon ohjaama eloisa animaatiosovitus heidän omasta sarjakuvaklassikostaan. Kevään muu ohjelmisto koostuu mm. historiallisesta draamasta, modernista flamencoelokuvasta. screvvball-komediasta ja viidakkoseikkailusta. Louis Malien ohjaustyö Yö kuuluu rakkaudelle pohjautuu Dominique Vivantin romaaniin. Elokuvan päähenkilö Jeanne Tournier (Jeanne M o n a n * on turvallisesti naimisissa varakkaan lehdenomistajan kanssa. mutta kokee seurapiirielämänsä tarkoituksettomaksi. Sisäsiisti aviomies. pooloa pelaava rakastaja ja rahakasat saaval väistyä kun Jeanne tutustuu Tilaa rakkaudelle: opettaja (llarhra Streisand I selittää ja tahdoton möykky (Jeff Bridges, vas.) kuuntelee. likanpoika paniikissa puun juurella Tilaa rakkaudelle (The Mirror Has Two Faces; perustuu elokuvaan Le Miroir a Deux Faces, Ranska 1958). Ohjaus Barbra Streisand, käsikirjoitus Richard LaGravense, pääosissa Barbra Streisand, Jeff Bridges, Lauren Bacall, Mimi Rogers. Pierce Brosnan. Esitetään Fantasiassa. Yliopistomaailmaan sijoittuva romanttinen aikuisten ihmisten komedia. tuotannon kaikkia naruja nykimässä standardi-Streisand — onnistuuko? Yllättävän hyvin. Oikeastaan lilmin kokonaislehoa vain vahvistaa se. että tarinan poikkeuksellisuudesta huolimatta roolihenkilöiden asennemaailmassa tietyt länsimaiset mallit propagoitavat sillä voimalla, että katsoja ihmettelee vielä kotonakin, miksi. Täysin tyhjänpäiväisellä filmillä ei ole tapana jättää mitään liikettä yläpäähän. Gregory (Jeff Bridges) on matematiikan professorina Columbian yliopistossa ja päätyy säännöllisin väliajoin tahdottomaksi möykyksi söpön naisihmisen ja oman seksuaalisuutensa edessä. Gee olettaa kuitenkin kaipaavansa varsinaisesti aidan toisen puolen ruohotuppoa — älykästä, hauskaa kumppania. jonka kanssa jakaa elämänsä ilman seksin ahdistavaa piirileikkiä. Rose (Barbra Streisand) taas opettaa kirjallisuutta samassa firmassa ja on jo luopunut loivosta tavata elämänsä mies. Rosen sisar (Mimi Rogers) junailee nämä kaksi yhteen, ja rauhantuomarin aamen saattaa pariskunnan sielut avioliiton rauhaisaan salamaan. Hetkinen, mitä tapahtui "no sex. please" -osuudelle? Haa. juonelliset paljastukset loppuvat tähän! Kaksituntisen leffan ensimmäinen puolisko on viihdyttävää; notkeaa henkilöiden ja motiivien esittelyä; puolentoista tunnin kohdalla rysähtää kunnolla ja loput on siiä osuutta, joka varsinaisesti jää mietityttämään. Temaattisesti filmi ei tuo uutta ihmissuhteiden mysteerien pohdintaan. mutia ainahan noita on pohdittu. Leffan alkupuolella Rose pitää ihailtavan eläväistä luentoa rakastumisen. rakkauden ja kahden ihmisen välisen liiton myyttisistä ja arkkityyppisistä esiintymistä kiinnittäen erityistä huomiota satujen after-pälkän puuttumiseen. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun prinssi on saanut prinsessan ja puolet bruttokansantuotteesta? Tähän kehitelmään liittyy oleellisesti nykylänsimainen kauneuden mytologia, sovittujen kauneusstandardien merkitys seksuaalisessa kanssakäymisessä, siitä edelleen seksuaalisuuden merkitys harmonisessa rakkaudessa, edelleen rakkaussuhteen tai edes romanssinpoikasen merkitys yksilön kokonaisonnellisuudelle. Asiat valottuvat eri roolihenkilöiden kautta periaatteessa kiinnostavasti — Lauren Bacallin esittämä Rosen äiti on menneen känneillensä reunoissa roikkuva kääkkä. Rosen sisar on äitinsä kopio; Rose laas. ei ole sen lähempänä Miss USA:la kuin Sireisandkaan. Komediankin keinoin voisi teeman, kauneuden ja kauneuskäsilyslen perustaa edes tonkaisla kunnolla, jos kyseenalaistaminen ei sopisikaan lajityyppiin. Muistatteko kirjan. TV-sarjan ja elokuvan Naispaholaisen elämä ja rakkaudet! Saliiri Naispaholaisessa oli varsin selvää, multa Streisandin filmissä samantapaiseen kuvioon päädytään paljon kritiikittömämmin. Rose valitsee rankan tien kohti äitinsä. entisten ihastustensa. oppilaidensa ja ympäröivän yhteiskunnan kauneusihanteita ja saavuttaakin asieen. jolla hän itse muuttuu ottajaksi ja jättäjäksi. Ollakseen professorisnaisia Rose jättää mielestäni hyvin huolettomasti kysymättä muutamankin kerran: "Miksi?" Miksi tarjottimelle asetellut. fosforinuolin merkatut rinnat/sääret ovat kiinnostavammat kuin normaalisti käsitetyt rinnat/sääret? Mikä saa Gregin kiipeämään seinille, olipa älykäs Rose sitten nörtin näköinen tai ns. upea? Mitä on "upea"? Mikä on koko tämän ulkonäköjutun pohja? Mikä on sen kytkös... äh. antaa olla. Gregorykin on katsonut Viettelyksen vaunun ja osaa karjua vaimonsa ikkunan alla " R o s e ! " ihan oikealla intensiteetillä. Ja kerrankin myös roolihenkilöt kuulevat saman romanttisen loppuhimmennysmusiikin kuin katsojakin. A N N A A R S N I V A Esiintyjiä kaivataan Yläkaupungin Yöhön Poikkitaiteellinen kulttuurijuhla Yläkaupungin Yö kaipaa uusia esiintyjiä ohjelmistoonsa. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna j o viidennen kerran. Yliopiston kampusalueelle ja Seminaarinmäen ympäristöön sijoittuva festivaali räjähtää tajuntaan 24. toukokuuta. Yön ohjelmisto koostuu muun muassa kuvaamataiteista, teatterista. tanssitaiteesta, elokuvasta, kirjallisuudesta, ruokakulttuurisia sekä liikunnasta. Ja Luoja tietää, mistä muusta. Lisätietoja jakavat Karoliina Talvitie-Lamberg ja Markus Latvala festivaalitoimistossa, puhelin 624 963. fax 624 967. Myös paikan päällä voi käydä, osoite on Kyllikinkatu 1-3,40100 Jyväskylä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti Hyvää musiikkia huumorimielessä The Souldiers ei poikajäseniä kaipaa 13 Junnu Ylävaara The Souldiers tarjoilee aimo annoksen soulia. 60-luvun vaikutteita itseensä imenyt tyttöbändi harrastaa lähinnä rockahtavaa tai harrasta soulia. esimerkiksi Aretha Franklinin ja Tina Turnerin klassikoita. Bändi haluaisi laajentaa mahdollisesti myös tunkin puolelle. Ryhmän juuret löytyvät maagiselta triangelilta — Lounaispuisto. Kaustisen musiikkifestifaali. Jazz Barin terassi. Idea oman bändin perustamiseen sikisi jo pari vuolla sitten. "Tämän tyylin tyttöbändejä ei tietääksemme ole ollut aiemmin". perustajajäsenet nostalgisoivai. Virallisesti ryhmä aloitti musiikin tekemisen syksyllä 1996. Musiikin opiskelijoina ryhmän jäsenet ovat vaikuttaneet myös muissa kokoonpanoissa. The Souldiersissä on kolme entisiä Akasialaista. muutama aktiivinen Puhkupilli. Big Bändin jäseniä ja Suspcnders-tyttöbändiläisiä. "Jyväskylässä on niin vähän muusikoita, että keskinäinen tutustuminen on luontevaa". bändi kuvailee ryhmän kehittymistä. Kevät ja kesä tuo mukanaan keikkailua. The Souldiers edustaa jyväskyläläistä tyttöbändiosaamista loppukeväästä Putkijärvellä. jonka Naisrock-lestareilla bändi esiintyy muun muassa Hunajamelonien ja Thee Ultra Bimboosicn kera Mahdollisesti levykin olisi suunnitteilla. "Kun bändi perustetaan, niin kai siinä tarkoitus levy on tehdä." Toistaiseksi bändi haluaa vain pitää hauskaa ja tehdä hyvää musiikkia. Miesten tekemät biisit eivät ole ristiriidassa yhtyeen maailmankatsomuksen kanssa. "Musiikki on musiikkia, riippuSOULDIERS matta siitä kuka sitä tekee". The Souldiers kiistää olemasta feminislibändi. multa kaihtaa ajatusta poikajäsenistä. "Bändin lähtökohta toimii nais-idean ympärillä", bändi sanoo miltei yhteen ääneen. "No ehkä. jos niillä olisi minihameet." "Tai nätit sääret." M I K K O K A L L I O The Souldiersin kokoonpano: Johanna Försti. laulu. Katja Pirinen. laulu. Anja Mauranen. tenorisaksofoni, Päivi Hallikainen, pasuuna. Sanna Vintturi, trumpetti. Maianja Taponen, tummui, Mona Taponen. kitara. Tiina Tolonen, basso. Ninna Mustonen, koskettimet. Anna Dantchcv. laulu ja Leslie. 60-luvun saundii tarjoava vahvistin. • Seuraava keikka Ilokivessä perjantaina 21.2. kello 21.00. Lämppärinä savolainen Meriin and the Blossoms, joka esittää raskasta tanssimusiikkia ja Pertti ja Paarmat Jyväskylästä. Pienestä kiinni, viittä vaille, jne... Viinasta, kuolemasta ja maailmanlopusta — dokumentti Lyijykomppaniasta. Ohjaus: Tomi Tuomaala. Kuvaus: Tomi Tuomaala ja Juba Tolonen. Tuotanto: Jyväskylän yliopistotelevisio ja Lyijykomppania. Rockvideo-ohjauksistaan tunnettu Tomi Tuomaala on katsonut aiheelliseksi tehdä dokumentin, joka kertoo Lyijykomppaniasta, joka on synkkää rokkiniusiikkia esittävä orkesteri. joka majailee eteläsavolaisessa Kaniakin kylässä. Lähtökohta on kunnianhimoinen. Tarkastelu ei pysähdy pelkästään yhtyeeseen nimeltä Lyijykomppania. vaan kuvauksen kohieena ovat yhtä hyvin myös keski-ikää lähestyvien suomalaismiesten toveruus ja maailmankuva sekä pienen maalaisyhteisön elämä. On siis tehly selvä päätös, että aitaa ei lähestytä malalimmalla kohdalla, mutta sen jälkeen näyttää tulleen ongelmia. Ei oikein ole tiedetty, mikä olisi oikea ylityskohta, ja dokumentin näkökulma jää hiukan epäselväksi. Ei tehdä selväksi, mikä on se perimmäinen kysymys, johon ollaan vastaamassa. Pirstaleisuuden ja ajoittaisen kotivideomaisuuden keskellä dokumentista erottuu yksittäisiä kiinnekohtia: Parhaiten hahmottuvat Lyijykomppanian keskushenkilöiden Moilasen ja Rautiaisen olemukset, jotka onnistuneesti tuovat yhtyeen aiemmin niin lylyyn kokovartalokuvaan uutta. leppoisan kylähullua ainesta. Samaten Kantalan yhteisöstä saadaan irti olennaisia piirteitä, mutia kokonaiskuva jää sekavaksi. Aihetta lähestytään vähän jaaritellen. ja lopulta katsojalle vain melkein kirkastuu se. mitä ollaan kertomassa. Nyi katsoja näkee, että tässä tarinassa on jokin tärkeä sanoma. multa ei filmin päätyttyä ole varma. mikä se on. Ja katsojaa harmittaa. kun ymmärryksen saavuttaminen on niin pirun lähellä. Ehkä katsoja on ihan pikkuisen tyhmempi kuin Tuomaala kuvittelee. En tiedä, mitä Tomista tulee, enkä tiedä sitä. mitä hän kuvittelee olevansa. mutta tähänastisien näyttöjensä perusteella hän on merkittävämpi rockvideo-ohjaaja kuin dokumentaristi. Minun mielestäni. Tähän mennessä. Dokumentin ensi-illa Vakiopaineessa lauantaina 8. helmikuuta klo 19. Muita näytöksiä ainakin maaliskuussa Jyväskylän kulttuurikavaikadin yhteydessä. PKTRI HKIKKINKN • F r i d g e : John (Trashcan Records) Fridgen ensimmäisen kokopitkän levyn odotti olevan kelpo kamaa, mutta silti se on iloinen yllätys. John on — ihan rehellisesti, ilman kotikenttäetua — parhaita englanninkielisiä rocklevyjä, joita viimeisen vuoden aikana on Suomessa julkaistu. Jostain syystä Fridgen rujo ja kulmikas pop toimii levyllä jopa paremmin kuin levyllä, yhtyeen syvin olemus tulee selkeämmin esille. Eivät kaikki kappaleet mitään hittejä ole, mutta minusta Shaken and stirred. Cebra Zebrah, Rubbergum robot girl, Don't tali In love with Elvis, Pretty inside, Ufo Daniel ja Remembering ovat suurta herkkua. Ja sikäli mikäli minä näistä asioista mitään ymmärrän, on siinäkin debyyttialbumille ansiolistaa ja Fridgen paikka on korkeammalla kuin maakuntasarjassa. • Juliet Jonesin Sydän: Hai! (Art Planktons) Suomalaisen työn sankarit ovat vaihtaneet pari pykälää rennommalle vaihteelle ja tehneet häpeilemättömän kepoisen pop-levyn. Hai! on pullollaan helkkyviä ralleja, joita kelpaa soitella kaiken valtakunnan kaikilla radioasemilla, eikä kenellekään tule yhtään paha mieli — korkeintaan hitusen melankolinen. Kyseessä ei missään tapauksessa ole JJS:n uran älykkäin tai syvällisin, eikä edes paras levy, mutta Hai! saattaa hyvinkin olla heidän tasapainoisin tuotoksensa. Sisällysluetteloon ei ole eksynyt ainoata heppoista biisiä, mutta jatkuva rallattelukin aikaan melkein ottaa voimille. Melkein. Ei aivan. Melkein. • John Parish & Pölly Jean Harvey: Dance Hall at Louse Point (Island) "Olisiko nyt sen nokkahuilulevyn aika", vastasi Pölly Jean Guitar Playerissä, kun häneltä mestarillisen To Bring You My Love -albumin jälkeen kysyttiin uran mahdollisista taiteellisista kehitysnäkymistä. No, sanatarkasti tuota emme saaneet, mutta vertauskuvallisesti ajateltuna termi kertoo jotain Harveyn ja Parishin yhteistyön hedelmästä. Meininki on aiempia PJ-levyjä "taiteellisempaa"— riitasointuja, raakoja soundeja ja kirkumista nimittäin piisaa — mutta olennaisin ei ole muuttunut: kieroontuneisiin R&B-leikkeihin pohjaava musiikki on aikamme kiehtovimmasta päästä ja Pölly on Pölly, sama vanha tuttu vaarallisen kiihottava bitch, jota kelpaa himoita, mutta mieluummin matkan päästä. Nyt vain siirrymme vielä pari askelta kauemmaksi. • Mikko Perkoila: Rakkain? (Olarin Musiikki) Aivan liian monelle Mikko Perkoila on vain ärsyttävä Arvaa harmittiko? -kyselijä ja jonkin sortin humoristi. Totuus voisi olla toisella tolalla, jos kaikki maailman tietämättömät vaivautuisivat tutustumaan vaikkapa hellyttävään Norsujen tanssi -levyyn tai tähän uusimpaan, jonka otsikko kertoo olennaisimman sen tematiikasta.Lemmen leiskuntaa sen kaikissa eri muodoissa käsitellään varsin kattavasti neljänkymmenenyhden ja puolen romanttis-tragikoomisen minuutin ajan. Huumoria Perkoila nytkin viljelee, mutta vitsikästä se ei ole, ennemminkin lämpimän surumielistä ja ymmärtävää. Kerrassaan, tästä ei laulelma parane, mutta kuka kertoisi sen hiljaiselle teknoiskelmäenemmistölle? P E T R I H E I K K I N E N
15 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy JM£U£± • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla ai.-15%. VÄINÖNKATU 9 , P. 2 1 4 4 4 4 H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatu 1, puh. 282 131. A R K I S I N klo 9.00-17.30 LAUANTAISIN suljettu S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEE ARKISIN P u h . 6 7 5 7 1 1 Ma-Pe 10.00-20.00 La 9.00-18.00 TERVETULOA! A L E N N U S O P I S K E L I J A K O R T I L L A Maailman pohjoisimmat hiekkadyynit kutsuvat Sinua opiskelemaan ARTESAANIKSI Artesaanin työ pohjautuu vanhojen käsityöammattien perinteisiin nykyaikaista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Ota yhteyttä ja kysy lisää Kalajoen käsija taideteollisuusoppilaitos Opintie 2 85100 KALAJOKI puh. 08 460003 fax 08 463 431 www.ppnet.fi u Vankeinhoidon koulutuskeskus jäljestää ajalla 13.8.1997-31.8.1998 VANKEINHOIDON PERUSTUTKINNON joka ainoana koulutuksena Suomessa antaa pätevyyden vankeinhoitolaitoksen vartijan virkaan. Koulutukseen otetaan enintään 60 opiskelijaa. PÄÄSYVAATIMUKSET: • täysi-ikäisyys • vähintään kouluasteen (toisen asteen) ammatillinen tutkinto tai lukion oppimäärä • hyvä terveys • sopivuus vankeinhoitoalalle HAKUAIKA: 27.1.-21.2.1997. Hakemusten oltava perillä Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa viimeistään 21.2.1997. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN: Esitteitä ja hakulomakkeita, joissa on tarkat ohjeet, on saatavissa työvoimatoimistoista, vankiloista ja Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta (puh. 09-5844 311). mistä saa tarvittaessa lisätietoja. Hakupaperien perusteella tehdään esivalinta, jossa etusijalle asetetaan hakijat joilla on sellaista työkokemusta, jonka arvioidaan olevan hyödyksi vankilatyössä. Näin valitut pääsevät kirjalliseen valintakokeeseen, joka järjestetään 21.3.1997 Vantaalla. Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Parhaiten valintakokeessa menestyneet kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun toukokuussa. OPISKELU sisältää teoreettisia jaksoja Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa Tikkurilassa sekä käytännön opiskelua ja työharjoittelua vankeinhoidon laitoksissa eri puolilla maata. TYÖLLISYYS: Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääosin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa sijaitseviin laitoksiin (Helsingin keskusvankila. Helsingin lääninvankila. Uudenmaan lääninvankila Jokelassa. Riihimäen keskusvankila). Vantaalla 26.1.1997 VANKEINHOIDON KOULUTUSKESKUS PL 41.01301 VANTAA PUH. 09-5844 311 Silmälasit pakettihintaan 1 -tehot alk. 2-tehot alk. 7 ; 9 5 , Rajattomat alk. 1 2 , (sis. kehys+linssit+työvel.) Piilolinssit pakettihintaan alk. 690,Opiskelija alennus m n o r m . hintaisista tuotteista OPTIKKO SILMÄTYSTEN T Keljonkeskus p. 244 226 LAATUA PALVELUA EDULLISUUTTA HAETKO OPISKELUPAIKKAA ? Opiskelijavalinta syksyllä 1997 alkavaan kasija taideteollisuusalan koulutukseen ARTESAANITUTKINTO 120 OV, KOULUASTEEN PERUSTUTKINTO HAKUKOODI puuala HAKUKOODI perusk. Ä _ _ mm metalliala pohja 875 vaatetusala tekstiiliala 902 yliopp. tai lukiopohja Haku tapahtuu yhteishaun ja -valinnan kautta. Toimita yhteisvalinnan hakukortti Lääninhallituksesi Oppllasvallntatoimistoon 3.2. 21.2.1997 välisenä aikana. Pääsykoe pidetään kevään aikana. Artesaanitutklnnon suorittanut voi hakea jatkossa opistoja ammattikorkeakouluopintoihin. O P P I L A I T O K S E N H A K U K O O D I O N 1 7 2 3 JATKAVIEN ARTESAANILINJOJEN 2. -3. VUOSILUOKAT puuala (2. ja 3. Ik) Pääsyvaatimuksena on suoritettuja opintoja tai metalliala (2. Ik) työkokemusta. Pyydä meiltä hakemus, jonka vaatetusala (2. Ik) palautat oppilaitoksellemme perjantaihin tekstiiliala (3. Ik) 6.6.1997 mennessä. ARTENOMITUTKINTO 160 OV, OPISTOASTEEN PERUSTUTKINTO puuala . Pääsyvaatimuksena on lukio tai yo-tutkinto, tai artesaanimetalliala tutkinto tai vastaavat ammatilliset opinnot Pyydä vaatetusala oppilaitokseltamme hakemus, jonka palautat meille perjantaihin J 21.2.1997 mennessä. Kevään aikana pidetään pääsykoe. JURVAN KÄSIJA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS PL 4 66301 JURVA, puh. 06-3670 111, fax 06 3632 129 Toisissa asuu pieni lehmä. TOISISSA T E E K K A R I . Tampereen teknillisen korkeakoulun opiskelijavalinta 1997 S o v e l t u v u u s a r v i o i n t i v a l i n t a H a k u a i k a : 17.2.-17.3.1997 V a l i n t a k o k e i d e n j a y l i o p p i l a s t u t k i n n o n p e r u s t e e l l a t a p a h t u v a v a l i n t a H a k u a i k a : 3.3.-7.5.1997 d i p l o m i i n s i n ö ö r i n k o u l u t u s o h j e l m a t 3.3.-14.4.1997 a r k k i t e h t u u r i n k o u l u t u s o h j e l m a V A S T A A T U L E V A I S U U D E N H A A S T E I S I I N . V A L I T S E T E K N I I K K A . K y s y l i s ä ä , t i l a a h a k u l o m a k k e e t : S ä h k ö p o s t i o p i n t o @ t u t . f i • Puhelin ( 3 ) 3 6 5 2 4 4 5 • Fax ( 3 ) 365 3 6 5 I n t e r n e t h t t p : / / w w w . a d m . t u t . f i / o p i n t o t o i m i s t o Se a i t o . A k a t e e m i n e n . TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Työmarkkinat vetävät! Kahdeksan kymmenestä Tampereen teknillisen korkeakoulun vastavalmistuneesta arkkitehdista ja diplomi-insinööristä on valmistuessaan työssä.
16 lukija YLIOPISTON OMA VG5 Maaliskuun 12. päivänä kokoontuu vajaa 200-päinen lauma valitsemaan yliopistollemme uusia valtaapitäviä. Tämä rehtorinvaalikollegio sisältää kaikki yliopistomme vakinaisessa virassa olevat professorit ja apulaisprofessorit. hallintoviraston keskushahmoja ja muutaman erillislaitoksen johtajan. Henkilökunnasta (ns. keskiryhmästä) ja opiskelijoista paikalle pääsevät ainoastaan tiedekuntaneuvosto|en ja yliopiston hallituksen varsinaiset jäsenet, joita on kumpaistakin muutama kymmenen n. 160 proffaa vastaan. Vaikka näiden ryhmien suhteellinen osuus on pieni, ei niiden merkitystä voi väheksyä; aiemminkin rehtorinvaaleissa opiskelijaäänet ovat olleet vaa'ankieliasemassa. Vaalikollegion vesitetty kolmikanta vetäytyy suljettujen ovien taakse Musiean isoon saliin äänestää rätkäyttelemään. eivätkä saa poistua edes tarpeilleen ennenkuin uusi rchtoraatti on valittu. Tilaisuutta leimaa piinaava tunnelma, jota ainakin opiskelijat keskuudessaan keventävät totoamalla voittajista — hyviä potteja on kerätty jopa veikkaamalla mustia hevosia. Vaikkei rehtorinvaalissa ole ehdokasasettelua, halukkaita toki aina löytyy. Hanakiminat paikan tavoittelijat saapuvat esittelykierrokselle hyvissä ajoin. Äänestystä kuitenkin hankaloittaa se, että osasta ehdokkuuksia vaietaan — hiljaisimmat veikattavat löytyvät puiden takaa vasta viime hetkillä. Mitä osanottajat sinen tavoittelevat? Mistä rehtorin postissa oikein on kyse? Sen kummemmin ajattelematta voisimme vastata tähän kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi: ylläpitää suhteita ylioppilaskuntaan. Pitempään ja perusteellisempaan vastaukseen sisältyy koko yliopisto yhteisömme. Nykyinen johtamiskulttuuri on korostanut rehtorin asemaa, ja tälle ravikuninkaalliselle onkin viime aikoina keskitetty aiempaa enemmän valtaa. Rehtori vaikuttaa paljolti siihen. kuka sisäisessä vedonlyönnissä pärjää: johdetaanko yliopistoa yksinvaltaisesti vai kollcgiaalisesti, mitkä ovat hallituksen, tiedekuntien ja laitosten asemat, suunnataanko voimavaroja opetukseen, tutkimukseen vai hallintoon... Tärkeällä sijalla on myös rehtorin ulospäinsuuntauiuneisuus ja kyky markkinoida yliopistoamme. Paineet ovat suuret ulkopuolisten pelimarkkojen saamiseksi ja yliopistomme kertoimet nostattamiseksi mahdollisimman suuriksi. Yliopiston tulevaisuus ei ole yksin rehtorin käsissä, mutta paljon hän voi tallinsa kehittymisen ja viihtymiseen vaikuttaa. Kenen ohjastamana Sinä haluaisit ravata seuraavat kolme lukuvuotta? Raviveikkaajat L E E N A M Ä K E L Ä I N E N T O M N E V A N P Ä Ä « ' . • S H ^ ^ kiittävän roikKUViswjf! *^ oi tunnu yaim a ¥ a i i -» ,>»^ggg: Yliopis^ *L!E2^^ ^«•*^"'*:r£~ I M B I « SSÄ^Ä*-.***^ « C ^ . Ä 5 £ S ~ Ä ^ Ä . . i . m * * * * • • • • Roikkujat puhuttavin edelleen. Jyväskylän Ylioppilaslehti käsitteli Yliopisto tukee roikkumista R3r a ÄS^^SS-*-*-*. » ^ Ä ^ JSS^^S^^ aihetta numerossa 16/1996. Tiedotusvälineissä on viime aikoina herätelty keskustelua ikuisista opiskelijoista. "roikkujista", ja heidän ongelmistaan. Keskusteluissa on epäilty yhdeksi syyksi roikkumiseen sitä, ettei laitoksilla anneta tarpeeksi pro gradu -työn ohjausta (viittaus muun muassa 5.1.1997 Helsingin Sanomissa Vieraskynä -palstalla olleeseen Sari Remosen artikkeliin). Siispä: omien kokemuksieni mukaan Jyväskylän yliopistossa tuetaan heikosti niitä opiskelijoita, jotka haluavat valmistua reippaaseen tahtiin. Jo yliopistourani alkumetreillä minulle tehtiin selväksi, että kaikki pakolliset kieliopinnot ynnä muut sellaiset on tarkoitettu opinnoissaan pitkälle edistyneille eli vähintään neljä vuotta yliopistossa kirjoilla olleille (mikä johtuu tietysti osittain kuuluisasta lamasta ja niin edelleen). Ymmärrän. että opiskelu vaatii kypsyttelyä. mutta jos omaa esimerkiksi huomattavasti työkokemusta sekä tietää. mitä yliopisto-opiskelultaan haluaa. on mielestäni yliopiston huomioitava myös tämäntyyppisten opiskelijoiden tarpeet. Oma tarinani konkretisoituu erityisesti tiettyyn laitokseen ja siellä saatuun "opetukseen ja ohjaukseen". Omalla laitoksellani myönteistä on se, että opiskelija voi opiskeluissaan edetä melko omaa tahtia ja omat intressit huomioiden. Käytössä ovat uusimuotoiset tentit eli kotiessee!. Tosin tästä aiheutuu se väistämätön tosiasia, ettei laitoksen johdolla todellakaan ole parasta mahdollista käsitystä siitä, mitä sieltä valmistuvat opiskelijat todellisuudessa ovat oppineet. Tentaattori hyväksyy tentittävän kirjan, ottaa vastaan esseen, jonka aiheesta ei välttämättä tiedä paljonkaan ja antaa arvosanan todennäköisesti ilman minkäänlaista palautetta (saatikka sitten analyyttistä tai kriittistä palautetta). Varsinainen ongelma minun tapauksessani on pro gradu -työn ohjaus tai pikemminkin sen puuttuminen. Aloitin graduni tekemisen vuoden 1995 kesällä ja toistuvista pyynnöistä huolimatta sain tuskin lainkaan kommentteja valmisteilla olevaan työhöni. Henkilökohtaisesti kommentteja kysyessäni laitoksen johto vetosi jatkuviin kiireisiinsä eli muun muassa avomerilaivurilutkinnon suorittamiseen. Kuulemani ja kokemani perusteella yleistä on myös se, ettei niin sanottu gradun ohjaaja saavu sovittuun tapaamiseen laitokselle, mikä on erityisen kiusallista ulkopaikkakuntalaisille. Nyt lievästi katkerana — onneksi kylläkin valmistuneena filosofian maisterina — kysyn: eikö opiskelijalla ole oikeutta gradun ohjaukseen? Jos laitoksella ei huolehdita gradun ohjauksesta, eikö heidän pitäisi osoittaa joku ulkopuolinen ohjaaja? Kenen puoleen opiskelija voi kääntyä? Jos en itse olisi jatkuvasti soittelemassa ja "ahdistelemassa" laitoksen johtoa, tuskin olisin valmistunut koskaan — minusta olisi tullut "roikkuja". Tosin en vieläkään ole saanut gradu -työstäni minkäänlaisia kommentteja todistuksessa lukevan arvosanan lisäksi... KOMMENTOIKAA! Ahdistaako? Jäytääkö? Onko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos näin on, kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapalstalla julkaistaan mieluiten omalla nimellä tehtyjä kommentteja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (kts. järjestösivun laatikko) toimitukseen. Hengentuotteiden pituus korkeintaan n. yksi konekirjoitusliuska (väljä rivinväli). Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin. ja kehuakin saa. f P l KOSKEE MIELTÄ TflfllF YTHS kokoaa halukkaille ja tarvitseville PSYKOTERAPIA -ryhmän joka alkaa tänä keväänä. Jos olet ollut aikeissa tulla mielenterveyden vastaanotolle, harkitse tätä. Ota yhteys puh. 601 990. YTHS mielenterveys ... lukya . f P l KOSKEE MIELTÄ TflfllF YTHS kokoaa halukkaille ja tarvitseville PSYKOTERAPIA -ryhmän joka alkaa tänä keväänä. Jos olet ollut aikeissa tulla mielenterveyden vastaanotolle, harkitse tätä. Ota yhteys puh. 601 990. YTHS mielenterveys f P l KOSKEE MIELTÄ TflfllF YTHS kokoaa halukkaille ja tarvitseville PSYKOTERAPIA -ryhmän joka alkaa tänä keväänä. Jos olet ollut aikeissa tulla mielenterveyden vastaanotolle, harkitse tätä. Ota yhteys puh. 601 990. YTHS mielenterveys f P l KOSKEE MIELTÄ TflfllF YTHS kokoaa halukkaille ja tarvitseville PSYKOTERAPIA -ryhmän joka alkaa tänä keväänä. Jos olet ollut aikeissa tulla mielenterveyden vastaanotolle, harkitse tätä. Ota yhteys puh. 601 990. YTHS mielenterveys Remontti jatkui Kortepohjan ylioppilaskylä remontointi alkaa ensi huhtiku siunasi noin 9 miljoonaa mar hankkeen jatkumisen vuoden kokouksessaan. Kortepohjan talojen ulkosei Kortepokjassa i C j a E talojen neet niin. että St tssa. Edustajisto kennusten sisä kkaa maksavan motitin yhteyde.* ensimmäisessä teemiä laajenm päätökseen ensi täi oval rapistuinistä irtoilee paloja. Myös railat kaipaavat remonttia. Resä Kortepohjan tietoverkkoss staan. T y ö on tarkoitus saada elokuussa. f P l KOSKEE MIELTÄ TflfllF YTHS kokoaa halukkaille ja tarvitseville PSYKOTERAPIA -ryhmän joka alkaa tänä keväänä. Jos olet ollut aikeissa tulla mielenterveyden vastaanotolle, harkitse tätä. Ota yhteys puh. 601 990. YTHS mielenterveys