• H • • m • JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI N Q 2 13.2.1992 32. vuosikerta a ' # tBHHII KAUPUNKI NUMERO
• KANSALAISKESKUSTELUN MITTA: KUUKAUSI Presidentti Koivisto patisti uudenvuodenpuheessaan suomalaisia keskustelemaan Suomen suhteista Euroopan yhteisöön. Koivisto toivoi, että Suomen päätöksen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle. Vajaa kuukausi puheluvan antamisen jälkeen Koivisto totesi, ettei kovin suuri yksimielisyys ole saavutettavissa. Koiviston mielestä "käydyn keskustelun jälkeen hallituksen ja eduskunnan on r a t t e t a v a kantansa". Koiviston tainta on, että Suomi-neidon on kihlauduttava EY:n kanssa lyhyan kaavan mukaan. Kuuluisista reunaehtomyötäjäisistä on tarikoitus keskustella riiausvaiheen aikana. Vasta tällöin selvinnee-, kuka vie ja kuka on vietävänä. EY-päätös joudutaan varmasti tekemään vajavaisen tiedon perusteella. Pitkään Suomessa hirttäydyttiin pelkästään ETA:n, eikä muista vaihtoehdoista saanut keskustella. Pikainen EY-tutkimuksen merkitys oli sama kuin jos sokealle antaisi kynttilän, jotta tämä näK E K K O S M U ( l ) S T E L M A T Kainuun korvessa on hiljaista. Metsä elää omaa elämäänsä, aivan kuin elämä muualla olisi jättänyt Kainuun karskean korven, aivan kuin kello Kainuussa qlisi pysähtänyt. Ja niinhän se onkin: Keijo Korhonen muistelee Lepikon torpassa Kunto Kalvan kanssa Suomen suurvalta-aikaa synkkä yksinpuhelu. KKKekkonen se sentään oli voimakas presidentti. KKNiin oli. KKSen nenille ei hypitty. KK:Ei niin. KK:Kekkonen oli todellinen hallitsija. Se johti, ja muut hiihti perässä. Kekkosta ei puukotettu selkään. KK:Ei niin. Sitä vartenhan sillä oli se adjutantti vai mikä lie hännystelijä se nyt olikaan. KK:Ai kuka? KKAri Moraeste. KKSilloin kun Kekkonen oli vielä voimissaan se kokosi hallituksetkin kasaan. Tai hajotti jos huvitti. KK:Niin teki. KKNykyistä hallitusta ei meinata millään saada hajotettua, vaikka sillä on yhä eri-Puraa ja nokka-Pokkaa keskuudessaan. KKNäin on. Kansakin kävi vastustamaan EYhyn liittymistä vasta sitten, kun Väyrynen lähti kiertämään maakuntia. KKJa idänsuhteet olivat Kekkosen aikaan kunnossa. kisi paremmin: ei siitä juuri haittaakaan ollut, vaikka selonteon oikeellisuutta onkin jo perustellusti ehditty ihmetellä. Suomalaista hoipertelua kuvaa hyvin se, että lopullisen päätöksen Suomen itsenäisyyden suuresta päätöksestä tekee nykyinen eduskunta. Samaiset kansanedustajat eivät vaalikamppailun aikana puhuneet halaistua sanaa siitä, miten Suomen tulisi suhteensa Euroopan yhteisöön järjestää. Varsinaisesta Suomi-neidon ja EY:n avioliitosta tullaan järjestämään kansanäänestys, joka pitkälti määrittänee myös eduskunnan kannan. Erään tiedustelun mukaan suuri osa suomalaista luuli, että Suomi on jo Euroopan yhteisön jäsen. Tämä osoittaa, kuinka paljon orr ''isiä tehtävä, jotta kansalaiset olisivat tietoisia siitä, mistä he ofltain ovat päättämässä. Kaiken tämän hoipertelbro jälkeen ei liene kovinkaan suuri yllätys, ettei "selkeää kansalaismielipidettä" kuukaudessa löytynyt. Turha uho oli poissa ja puskaryssistä tuli pensasneuvostoliittolaisia. KKNo mutta silloinhan ajat oli toiset. Nythän englantilaisetkin kutsuu FVYlaisia murateiksi. KKAjat ne vaan muuttuu. KKNäin on. KKKukas se sanoikaan, että ennustaminen on vaikeaa varsinkin tulevaisuuden? KKAhti Karjalainen. KKEi kai nyt sentään. Sille oli vaikempaa menneitten muistaminen kuin tulevaisuuden ennustaminen. KKSiitä tulikin mieleeni, että oletkos kuullut uuden Kekkos-kaskun? KK:En. KKNo, katos Olof Palme Avoin tapaus, yhteispohjoismainen Mu Tant ja suomettunut Juhani Suomi olivat matkalla Pohjoismaiden Neuvoston konfrenssiin, kun SASin lentokoneen tanskalaispilotti ilmoitti, että bensa on lopussa ja että koneessa on liikaa painoa. Matkustajat heittivät koneesta kaiken mahdollisen irtaimiston pois, mutta painoa oli silti liikaa. Nyt matkustajat kävivät miettimään, että mitä tehdä, kunnes Mu Tant ja Olof Palme ottivat Juhani Suomesta kiinni, reivasivat hänet koneesta ulos ja huusivat:"Eläköön Pohjoismainen yhteistyö!" KKElä perkele. Miten sille Juhani Suomelle sitten oikein kävi. KKSe kävi kirjoittamaan Kekkosen muistelmia. . » . » . . . . , , . . f i . . . k , \ SIVUT3-4 UUTISET Neuvostoliiton kohtalo eli hajoaminen uhkaa ylioppilastaloa. Yhdistyvätkö ainejärjestöt Itsenäisten Ainejärjestöjen Yhteisöksi? SIVU5 DROP-OUT PUTOAA YLÖSPÄIN Tieteelliseen ajatteluunhan kuuluu tiedon kriittinen arvioiminen. Kun epäilet, älä tee mitään, kuuluu vanha englantilainen neuvo, mutta tämänkin elämänohjeen seuraamisessa tulisi pysyä kohtuudessa. Auli Dahlström. srvu6-7 REHTOMKANDITAATTT V 5 -rehtoripeli alkaa. Veikkaa ja voita. Muista Mustien Hevosten mahdollisuus. SIVUT 8-10 SUURKAUPUNKI ON ANONYYMI ...paitsi Jyväskylä, joka on Suomen Ateena. Hoh hoijaa. Hannu Rinne. SIVU 11 AINEJÄRJESTÖT Kuka, mitä Kortepohjan B-talon saunassa meteliä piti, mitä häh? SIVU 12 KESKUSTELUA Heikkinen vastaan Muu Maailma jatkuu. SIVU 13 ABI 9 2 Tietoisku tuleville tietäjille eli kaikki mitä tarvitset tietää päästäksesi yliopistoon. JYLKKARIN AVUSTAJAPALAVERI PERINTEISELLÄ V-TYYLILLÄ TORSTAINA 13.2. KELLO 18.00 TOIMITUKSEN VIIHTYISISSÄ TILOISSA. TULE! JYLKKARIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Jylkkäri on saanut oiWttm käyttäjätunnuksensa Laskentakeskuksen VAX-4000 -konees&a.. Tällä käyttäjätunnukselle voivat kaikki ainejärjestöt ja jäseftW lähettää lehteen tulevat jutut, ilmoitukset ja palautteet. Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (konmen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKÄRI. Jylkkärin 1 ikö.ko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARIiajYLKJÄIiFJ • JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Marko Pulkkinen p.617 288 Ilmoitukset Kari Johansson p.617 288 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 m k / p m m , takasivu 5.00 mk/pmm, värilisä 600 mk/netto Painopaikka: Pirkanmaan Painokeskus Oy Sivunvalmistus: Outline Tekstit Oy Tilaushinnat: koko vuosi 15 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Pankit: Keski-Suomen SP SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Nisulan OP Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810
• YLIOPPILASTALO PERUSKORJATAAN Myös ylioppilastalon laajennus mahdollinen Y l i o p p i l a s k u n t a p ä ä t t i vuosien vatvomisen jälkeen ylioppilastalon peruskorjauksesta. JYY:n edustajisto antoi ylioppilastalotyöryhmälle valtuudet tutkia myös mahdollisuuksia rakentaa nykyisen y l i o p p i l a s t a l o n tontille laajennusosa. Ylioppilastalon peruskorjaus ja laajennus tulee jäsenistölle halvemmaksi kuin pelkkä yo-talon peruskorjaus. Varovaisten a r v i o i d e n mukaan jäsenmaksu tulee kolmena ensimmäisenä rakentamisvuotena nousemaan noin 130 markkaa. Nykyinen monitoimisali tulee molemmissa vaihtoehdoissa siirtymään vuokralle. Ylioppilastalon tulevaisuutta pohtinut työryhmä tutki ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa nykyisestä ylioppilastalosta peruskorjataan JYY:n toiminnoille keskikerros ja yläkerta siten, että yläkerta säilyisi ylioppilaskunnan hallinnassa. Y l i opiston kanssa käydyissä neuvotteluissa selvisi, ettei yhteiskäyttö ole mahdollista. Yhteiskäytössä vuokrataso jää niin alhaiseksi, että peruskorjaus ei ole mahdollista. Myös toinen vaihtoehto, jossa yläkerta vuokrataan kokonaan ulkopuolisille, oli työryhmän suunnitelmien osviittana. Tilanpuutteesta kärsivä yliopiston ottaisi mielellään käyttöönsä sekä yläkerran että keilahallin tilat. tämään, että ylioppilastalon pakollisen peruskorjauksen yhteydessä JYY tekee myös laajennusosan. Tällöin saavutteisiin huomattavia säästöjä ilmastointi-, lämmitysja sähköratkaisujen osalta. Ylioppilastalon laajennukseen saataneen myös h a l v e m p a a lainaa kuin pelkkään peNykyinen ylioppilastalo valmistui vuonna 1964. Samalla vanha yo-talo (oik.) sai väistyä. Ylioppilaskunnalle ylioppilastalon peruskorjaus ei ole kannattavaa, sillä pelkk ä ä n p e r u s k o r j a u k s e e n otettavan lainan korko on liian korkea. JYY:n jäsenmaksuihin pelkkä peruskorjaus toisi vajaan 160 markan korotuksen. Työryhmä päätyikin esitruskorjaukseen. Tämä johtuu siitä, että talon laajennus on investointi, jota esimerkiksi yhteisöt ovat valmiita rahoittamaan. Pelkän peruskorjauksen karkea kustannusarvio on 11 miljoonaa markkaa. Peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio liikkuu JOURNALISTIIKAN APPROBATURIN SIVUAINEOIKEUDET VAPAUTUVAT Journalistiikan approbatur astuu ensi syksynä askeleen kohti v a p a a t a sivuaineoikeutta. Kaikille halukkaille tätä etuoikeutta tuskin voidaan resurssien puutteessa tarjota. Journalistiikan professori Raimo Salokangas uumoilee, että paljon kiinnostusta herättävän sivuaineoikeuden saa noin satakunta onnellista. Opiskelijoiden valintakriteerinä tullaan käyttämään mm. hakijan yliopistossa opiskeluvuosia. Journalistiikan approbaturista kiinnostuneita p y y d e t ä ä n pysymään pitkämielisinä ja välttämään turhia puhelinsoittoja Tourulaan, sillä viestintätieteiden laitoksellakaan ei viefä tiedetä vapaaseen sivuaineoikeuteen liittyviä yksityiskohtia. Journalistiikan sivuaineoikeuden saavien opiskelijoiden määrä selviää maaliskuun alkuun mennessä. Erityistä pääsykoetta a p p r o b a t u r i n t a k i a ei tulla kuitenkaan pitämään. Journalistiikan professori Raimo Salokangas vertaa Jyväskylän tilannetta Turkuun, jossa tiedotusopin approbatur on ollut viisi vuotta kenen tahansa opiskeltavissa. Turussa tiedotuso p i n a p p r o o i k e u d e t on vuosittain saanut noin 150 opiskelijaa. Vastaavasti Jyväskylässä journalistiikan a p p r o o i k e u s v o i t a i s i i n myöntää ehkä noin sadalle opiskelijalle. Journalistiikan approbatur tulee olemaan yleissivistävä, enemmänkin tiedotusv ä l i n e i d e n kuluttamiseen kuin toimittamiseen ohjaava. Käytännön toimittajakoulutus siirretään tutkintovaatimusten uudistuksen myötä cumuun. Journalistiikan koulutusohjelmaopiskelijat opiskelevat approbaturia ja cum laude -kokonaisuuksia r i n n a k k a i n . Cum laude -oikeudet journalistiikkaan saa entiseen tapaan vain kesällä järjestettävän pääsykokeen kautta. SIVUAINEOIKEUDET PYSYVÄT ENNALLAAN M u i s s a aineissa sivuaineoikeuksien v a p a u t u m i s i a ei tule olemaan. Kaikkien sivuaineiden hakuaika loppuu h u h t i k u u n l o p p u u n mennessä. Sivuainehausta ilmoitetaan ilmoitustauluilla ' , . • • . , maaliskuun aikana. Muista tiedekunnista kasvatustieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan approbaturit ovat perinteisesti kaikille vapaita. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa cumun opiskeluoikeutta haettaessa vaatimuksena ovat approbatur ja tilastotieteen peruskurssit (esim. kolmen opintoviikon mittainen tilastollisen tutkimuksen perustiedot 1-2 t a i v a s t a a v a kurssi pääaineen tenttivaatimuksista). Cum laude -tason sivuaineilijoita on otettu kasvatustieteellisessä yhtä paljon kuin varsinaisia koulutusohjelma opiskelijoitakin. Kasvatustieteen c u m u u n etuoikeutettuja ovat aineenopettajiksi opiskelevat sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat. LUONNONTIETEIDEN APPROT VAPAAT M a t e m a a t t i sl u o n n o n tieteellisessä tiedekunnassa approt ovat kaikille vapaat. Lisäainehaussa opiskelijat hakevat mm. tietotekniikan, biologian ja matematiikan c u m u o i k e u k s i a ; yleensä hakijat myös opiskeluoikeuden saavat. Ainakin vielä opintoja voi jatkaa matemaattis-luonnontieteellisen aineissa aina cumuun asti ilman eri k a r s i m i s i a , jos pohjaopinnot ovat riittävät. Jatkossa biologiassa voi vajaan 36 miljoonan markan tietämissä. EDUSTAJISTO YKSIMIELINEN Edustajisto valtuutti yliopp i l a s t a l o t y ö r y h m ä n käymään neuvotteluja joko ylioppilastalon peruskorjauksen ja laajentamisen tai pelkän peruskorjauksen rahoituksesta sekä neuvottelemaan täsmennetyistä suunn i t t e l u t a r j o u k s i s t a . Niinikään edustajisto antoi työryhmälle luvan päättää suunnittelijoista ja l a a t i maan esivuokrasopimukset sekä hoitamaan kaavamuutoksen peruskorjauksen ja laajennuksen v a a t i m a a n muotoon. Edustajisto oli päätöksessään yksimielinen. Eniten keskustelua käytiin s i i t ä , mistä o i k e a s t a a n o l t i i n päättämässä. Edustajiston tekemä ratkaisu on vain per i a a t e p ä ä t ö s : t ä m ä n j ä l keen käydään keskustelua siitä, tehdäänkö nykyiseen taloon pelkkä peruskorjaus vai käytetäänkö myös ylioppilastalon tontin laajennusoikeus. Kummassakin vaihtoehdossa nykyisen y o t a l o n yläkerrassa sijaitseva monitoimitila vuokrataan JYY:n ulkopuolelle. Varsinkin Ylitulla resurssipula vastaan, jos tunkua tunneille on huomattavasti nykyistä enemm ä n . Esimerkiksi v i i m e vuonna biologian cumu-oikeutta haki kuitenkin vain 7 opiskelijaa. Eräs tulevista opiskelijamagneeteista voi olla ympäristönsuojelu, jonka a p p r o b a t u r i a o l l a a n p a r a i k a a l a v e n t a m a s s a monitieteellisemmäksi. Yhteiskuntatieteellisessä approbaturit ovat vapaita lukuunottamatta kauppaoikeuden ja yrityksen taloustieteen approbatureita, jotka pari vuotta sitten "suljettiin" resurssien puutteessa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vapaita approoppi lasteatteri ja kulttuurivaliokunta vastustavat nykyisen ylioppilastalon yläkerran antamista kokonaan vieraisiin käsiin. RAKENTAMINEN KÄYNNISTYY HUHTI TOUKOKUUSSA 1993? Ylioppilastalotyöryhmän alustavan aikataulun mukaan tänä keväänä käydään tarvittavat neuvottelut rahoittajien, vuokralaisten ja suunnittelijoiden kanssa. Lokakuussa 1992 edustajistolle esitellään luonnokset, joiden pohjalta tehdään lopulliset piirustukset. Valmiit piirustukset ovat aikataulun mukaan valmiit tammikuussa 1993. Helmikuussa 1 993 toivotaan päästävän urakkakilpailuun. Tällöin myös lopullisten kustannusten tulisi olla JYY:n tiedossa. Maaliskuussa 1993 tehtäneen lopulliset päätökset urakoitsijoista. Varsinainen rakentaminen a l k a a suunnitelmien mukaan huhti-toukokuussa 1993. Rakentaminen kestää kaikkiaan yli vuoden, mutta esimerkiksi ravintola on kiinni noin noin neljä kuukautta. Marko Pulkkinen ja ovat liikunnan sosiologian sekä liikunnan suunnittelun ja hallinnon approbaturit. Hakemuksia muihin sivuaineisiin tulee vuosittain vähän. Eniten kiinnostusta on herättänyt kansanterveystieteen a p p r o b a t u r . Myös l i i k u t a p e d a g o g i a n approbaturoikeutta halajaa 1-3 opiskelijaa vuodessa. Liikunnanopettajien opinnoista t a n s s i p e d a g o g i a n erikoistumisopinnot kiinnostavat muitten tiedekuntien opiskelijoita ja erikoistumisopintoihin onkin otettu myös sivuaineilijoita. Marko Pulkkinen LONTOO VIHDOIN VALLATTU! Joulukuussa avattiin virallisesti Eagle Streetillä Lontoon Holbornissa sijaitseva Finnish Institute. Hillitysti Artekin avulla sisustetun Instituutin johtajana toimii tällä hetkellä Eino Lyytinen, historijoitsija Helsingin yliopistosta. Johtajan lisäksi palkkalistoilla on kaksi muuta määräaikaista työntekijää. Instituutti on perustettu ylläpitämään lähinnä tutkimuksellisia ja kulttuurisuhteita Suomen ja Iso-Britannian välillä. Finnish Institute on ennen kaikkea tietopankki sekä suomalaisille että briteille. Jos opiskelu tai opiskelijavaihto Briteissä kiinnostaa, tietoa saa Instituutista. Jos kontaktit brittiläisiin tutkijoihin kiinnostavat, apua saa Instituutista. Talo on upouusi ja hyllyt ammottavat vielä tyhjyyttään, mutta materiaalia kerätään. Tutkijat ja opiskelijat voivat myös varata Instituutista pariksi viikoksi kerrallaan työpöydän tietokoneineen. Instituuttitalon alakerrassa on pieni matala taidegalleria, jossa tammikuun aikana esiteltiin suomalaista vesivärimaalausta. Instituutti järjestää myös tapaamisia eri alojen edustajille: viime vuonna palaveerasivat suomalaiset ja brittiläiset kustantajat. Helmikuussa lehdistöllä ja kulttuuriväellä on tilaisuus tavata Magnus Lindberg Lontoossa. Instituutti esittelee mielellään toimintaansa mm. opiskelijaryhmille. Tammikuussa jyväskyläläiset taidekasvatuksen opiskelijat kävivätkin tutustumassa tiloihin. Jos kontakti Lontooseen kiinnostaa, puhelinnumero on 7 1 4 4 3309, faxi 7 1 4 4 8893. Helena Seppälä ALFA ON OPISKELIJAN YSTÄVÄ Helmikuun loppuun kaikista norm. hint. OSTOISTA alennus (Opiskelijakorttia näyttämällä) (Ei koske kioskia) ALFA Kauppak. 37 ma—pe 9—19 la 9 1 8 4\ ^ W ^ ^ ^ v ^ v
• 4 ULKOMAILLE HAETTAVA HELMIKUUN AIKANA LAMA-SUOMI El SINUA KAIPAA. NYT ON USEITA MAHDOLLISUUKSIA PAETA SYNKKYYTTÄ MUIHIN MAIHIN, SILLÄ VAIHTO-OHJELMAT OVAT LAAJENTUNEET JA HAKUAIKA ON PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ. VANHOJEN KENTIN JA BONNIN LISÄKSI PÄÄSEE ITÄVALTAAN GRAZIIN TAI EY-MAIHIN ERASMUS FREE MOVERINA. MYÖS USA ON NYT ULOTTUVILLAMME ISEP-OHJELMAN KAUHA. Helmikuun loppuun mennessä eli viimeistään 28.2.92 on ulkomaille opiskelemaan haluavien toimitettava vapaamuotoinen hakemus Tuija Koposelle opintotoimistoon. Hakuaika koskee Kentiä, Manchesteria, Bonnia ja Grazia. Hakemukseen täytyy liittää opinto-ote ja siinä on kerrottava, miksi haluaa sinne mihin hakee ja mitä siellä aikoo lukea. Hyvä kielitaito on tärkeä ja opintoviikkomääräkin katsotaan. Toisen ja kolmannen vuoden opiskeiljjoilla on parhaat mahdollisuudet. ENGLANTIIN PAASEFZUiflPISKELIJAA Ensi v u o n n a p ä ä s e e JEnglantiin, Kentin yliopistoon Canterfrujryyn jyväskylästä 20 opiskelijaa, kutem kahtena aiempanakin vuonna. Yliopisto maksaa opiskelijoiden lukukausimaksut Kentissä ja antaa matka-avustusta, asunnot ja ruoat on itse kustannettava m a h d o l l i s e n opintotuen turvin. Kenttiin lähtee syksyllä jyväskyläläisiä jo neljännen kerran. Kaksi Kentin paikoista ilmeisesti vaihdetaan tänä vuonna Tampereen yliopiston kanssa Manchesterin yliopiston paikkoihin. Manchesterin kaksi paikkaa varataan liikunt a tai kasvatustieteilijöille, koska Kentissä ei ole näitä tiedekuntia. Viime vuonna Englantiin oli hakijoita 4 3 , joista siis lähes puolet pääsi. BONNISSA ON TUNGOSTA Bonnin v a i h t o a l k o i v i i m e v u o n n a , joten ensimmäiset kolme o n n e kasta o v a t siellä p a r h a i l l a a n . T ä n ä v u o n n a lähtijöitä v a l i t a a n viisi. Lukukausimaksuja ei Saksassa o l e , ja yliopisto antaa noin 6 7 markan stipendin lähtijöille. Bonnissa toimiva Rheinische Friedrich W i l h e l m Universitt on perustettu 1815 ja opiskelijoita on noin 4 . Ulkomaalaisia opiskelijoita on myös paljon, noin kaksi ja puoli tuhatta. Opiskelijoiden suuri määrä a i heuttaa tungosta luennoille, ja varsinkin ulkomaalainen joutuu kuulemma jatkuvasti taistelemaan paikastaan luentosalissa. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen ovat niin tupaten täynnä ettei näitä aloja opiskelemaan juuri kannata lähteä. Kuitenkin esimerkiksi kansainvälisen politiikan ja taloustieteen laitokset ovat Bonnissa vahvat. UUSI GRAZ AVn«an t u o r e v a i h t o s u h d e Jyväskyläll ä oim Itävaltaan G r a z i n y l i opistoon. Itseasiassa suhde on vasta muotoutumassa! eikä paikkojen tarkka lukumäärä vietlä ole tiedossa, mutta kaikki selviää ke>«ään kuluessa. Graz on Steiermarkin maakunnan pääkaupunki eteläisessä Itävallassa. Kaupunki on vanha ja perinteinen. Grazin yliopistossa on noin 4 000 opiskelijaa. FREE MOVER HANKKII ITSE PAIKAN Erasmus Free m o v e r a p u r a h o j a on tänä vuonna suhteellisen runsaasti jaossa. Free mover tarkoittaa o p i s k e l i j a a , j o k a h a n k k i i vaihto-opiskelupaikan itse varsinaisten Erasmus-verkkojen ulkopuolelta. Paikka täytyy hankkia nimenomaan EY-maasta, Efta-maa ei siis käy. Free mover-apurahaa on mahdollisuus saada 1 2 markkaa k u u k a u t t a k o h t i , r i i p p u e n maan hintatasosta. A p u r a h a on tarkoitettu matkakustannusten ja opiskelukustannusten peittämiseen. Sitä voivat hakea kaikki perus-ja jatko-opiskelijat lukuunottamatta ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Apurahan saamiseksi opintojen täytyy kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen. Opinnoista täytyy saada korvaavuuksia kotimaan tutkintoon ja opinnot tulisi suorittaa kohdemaan kielellä. Erasmus-järjestelmään kuuluu se, etteivät vastaanottajayliopistot saa peri lukukausimaksuja. Juuri lukukausimaksut ovat kysymys, joka käytännössä sulkee Englannin ja Irlannin yliopistot free movereilta, koska nämä eivät halua luopua suurehkoista lukukausimaksuistaan. Hakijan täytyy itse ottaa yhteys haluamaansa laitokseen, tai oma laitos voi tehdä sen. Jos ulkomainen laitos suostuu vastaanottamaan opiskelijan, opiskelija täyttää h a k e m u s k a a v a k k e e n , johon on merkittävä kontaktihenkilö vastaanottavalta laitokselta. Omalta laitokselta on varmistettava korvaavuudet etukäteen. Erasmus Free mover-apurahahkemus on toimitettava Tuija Koposelle 2 7 . 3 . mennessä. Samalta henkilöltä opintotoimistosta saa myös hakulomakkeita. AMERIIKKAAN PÄÄSEE ISEPILLÄ Jyväskylän yliopisto pääsi tänä vuonna yllättäen mukaan W a s hingtonista organisoituun ISEP-ohjelmaan. Halukkaita ilmaantui kuusi, jotka haastateltiin saman tien ja fcalme valittiin. Ensi vuoden opiskelupaikkojen määrä riippuu siitä, kuinka momi yhdysvaltalainen haluaa tulla tänne. Myös pohjoismaiseen N o r d p lus-ohjelmaan voi hakeamaaliskuun alkuun mennessä. NordpAi»sasta kannattaa kysellä laitoksilta, kuten myös laitosten omista Erasmus-suhteista, joita ei vielä ensi vuonna ole kovin monilla. Nordplus-hakemuksen tekee laitos. Opiskelija voi saada stipendin puolen, yhden tai kahden lukukauden ajaksi. Stipendi on 7000 Tanskan kruunua l u k u k a u t t a k o h t i ja matka-avustukset päälle. Päivi Jokimäki PAIKALLISIA YHTYEITÄ KAIVATAAN JYROCKIIN Suomen paras sisätiloissa pidettävä rockfestivaali eli Jyrock järjestetään huhtikuun alussa. 9.-11.4. Ilokiven lavalle astuvat mm. Skydogs (U.K), LostT-Shirts of Atlantis (U.K), Moon, VVannabees, Levitators sekä Blue Yodle. HAASTAVIA TEHTÄVIÄ KAIPAAVA TENORI SAA PAIKAN Jyväskylän Studiokuoro harjoittelee parhaillaan Bachin Johannespassiota pääsiäiseksi. Pääsiäisen jälkeen esitetään mm. Schönbergin "Friede auf Erden". Ensimmäinen produktioista toteutetaan kamariorkesterin ja toinen sinfoniaorkesterin kanssa. JYTIN HISTORIAN ENSIMMÄINEN OSA Anna VVainickan gradu Jyväskylän Ylioppilasteatterin historiasta on julkaistu JYY:n julkaisusarjassa nimellä Ensimmäinen Osa. JYTrin historia kertoo paitsi jyväskyläläisestä harrastelijateatterista myös ylioppilasteattereista laajemmin: tätä ennen vain Helsingin Ylioppilasteatterin historia on kirjattu kansien väliin. VVainickan mukaan huolimatta El HELMIÄ SIOILLE. ...eiikä veitsiä, haarukoita, lusikoita, hammastikkuja, voipapereita. VARK:in ruokaloissa on meneillään jätteidenerottelukokeilu. Suuremmin asiaa mainostamatta tarkkaillaan opiskelijoiden kykyä erotella sioille kelpaava ruokajäte muista jätöksistä ja ruokailuvälineistä. Sikalajätettä Esiintyjälista täydentyy vielä kevään aikana.Kevään aikana selviää myös se, radioidaanko Jyrock valtakunnan verkkoon. Torstai on perinteisesti omistettu Jyrockissa paikallisille suuruuksille. Keskisuomalaiset bändit voivatkin lähestyä nauhoillaan JYYn kulttuurivaliokuntaa/Peurajärvi (Keskussairaalantie 2, 40600 JKL). Mikäli olet kiinnostunut Studiokuorosta, kuorolaulannasta ja yhteistyöstä orkestereiden kanssa, voit ottaa yhteyttä kuoron taiteelliseen johtajaan, Ingegärd Forsteniin musiikkitieteen laitokselle tai kotiin p. 611 982. Erityisesti tenoreille on tilaa rivistössä. Tai jos sinua kiinnostaa jokin tietty produktio tai säveltäjä, voit keskittyä niihin myös ns. keikkalaulajia tarvitaan. tekijöiden tiheästä vaihtumisesta, JYT:n toiminnasta on löydettävissä pitkiäkin yhtenäisiä aktiivisia ja yleisesti arvostettuja jaksoja. -JYT:n kaltaisen moniaineksisen harrastelijateatterin pitkäaikainen aktiivinen toimintajakso kytkeytyy usein pariin kolmeen ihmiseen (yleensä ohjaajaan), jotka pitävät toiminnan langan käsissään ja tuovat yhtenäisyyttä teatterin väen keskuuteen, VVainicka summaa JYT:n toimintaa. Kirjan ulkoasun on suunnitellut Tuija Tarkiainen. Ensimmäistä Osaa saa mm. Kampus-kirjasta. varten on merkitty oma jäteastia. Suotavaa on, että PUHDASTA sikalajätettä siunaantuisi sankoin määrin emmehän halua sikailla sikojen kustannuksella. Tässä vaiheessa kokeilua sikalajätteetkin kuitenkin valitettavasti päätyvät roskiin. Halutaan ensin varmistua siitä, että oikeat jätteet päätyvät oikeisiin paikkoihin. Jätettä vastaafjottava sikala on myös löydettävä. LIANA SEKSUAALISENA Elokuvakerho Liana levittää kevätkaudella kameran miehisen silmän voyerismin koko kansan tirkisteltäväksi. Kevään teema on seksuaalisuus ja elokuvia on jäljellä neljä . 17. helmikuuta on vuorossa kanadalaisen David Cronenbergin Erottamattomat (1988). Jeremy Irons näyttelee identtisiä gynekologikaksosia, jotka symbioottisessa suhteessaan ovat tottuneet jakamaan kaiken. Tasapaino järkkyy kun kaksosten elämään liihottaa nautinnonhaluinen näyttelijätär (Genevieve Bujold). Sukupuolten välistä valtakamppailua, kuolemaa ja mielten järkkymistä. Luokitus: psykologinen draama. 9. maaliskuuta Hollyv/oodin hellimä kuva hyväsydämisistä huorista saa kirvestä Lizzie Bordenin elokuvassa VVorking Girls (1986). Louise Smithin esittämä Molly on opiskelijapoka katsoo prostituution järkeväksi vaihtoehdoksi taalojen tienaamiseen. Bordenin kylmän toteava kerronta lupaa hieman toisenlaista näkökulmaa asiaan kuin Pretty Vvbman. 6. huhtikuuta nähtävä Josef von Stembergin Sininen enkeli (1930) merkitsi yhden valkokankaan suuren myytin syntyä. Marlene Dietrich Lola-Lolana silinterihatussa ja mustissa sukissa laulamassa F a l l i n g In Love A g a i n i a on kulttuurinen ikoni, jonka valtakauden päätti vasta Marilyn paljon myöhemmin. M i k ä l i Emil Janningsin näyttelemä i k ä ä n t y v ä o p e t t a j a saakin kärsiä Lola-Lolan käsittelyssä, Dietrich sai melkein koko loppu-uransa n ä y t e l l ä Lola-Lolan roolia uudelleen ja uudelleen. Toisaalta omaelämäkerrassaan Marlene ei valita:"Olen aina joutunut näyttelemään hutsun rooleja ja ne ovat varmasti olleet paljon mielenkiintoisempia kuin kunnon tytön roolit": 4. toukokuuta vuorossa on Pier Paolo Pasolinin Tuhat ja yksi yötä (1974) on ohjaajan "elämän trilogian" kolmas osa (Decameronen ja Canterburyn tarinoiden jälkeen). Christian Braad Thomsenin mukaan Pasolini kuvaa trilogiassa kansanomais-eroottista utopiaansa, jossa seksuaalisuus on aina köyhien vastaus sortoon. Tuhat ja yksi yötä on kunnianosoitus arabialaiselle ja itämaiselle kulttuurille ja siinä on Pasolinin itVuosisadan sääret esillä a A. Campus-Kinossa. sensä m u k a a n " p a l j o n t o m u a , p a l j o n k ö y h i ä k a s v o j a , m g t t a myös v ä l j ä r y t m i , unen r a j a t t o m u u s " . JAPANI, MALI JA IRLANTI CAMPUS-KINOSSA C a m p u s K i n o esittää 1 4 . 2 . helmikuuta W i m VVendersin Tyylikirjaa ( 1 9 8 9 ) , jossa o h j a a j a p a l a a d o k u m e n t t i i n ja J a p a niin . W e n d e r s lähtee muotisuunnittelija Yoji Y a m a m o t o n työn lähtökohdista ja p ä ä t y y p o h t i m a a n e l ä m ä ä , e l o k u v a a ja tekn i i k a n muutoksen vaikutuksia kuvakäsitteeseen. 2 1 . 2 7 . h e l m i k u u t a o n v u o r o s s a m a l i l a i s e n S o u l e y m a n e Cissen Yeelen ( 1 9 8 7 ) , j o k a a v a a v o i m a k k a a n visuaalisesti ovia afrikkalaisten legendojen ja mytologian maailmaan. Elokuvan nimihenkilö (suomeksi Valo) pakenee tietäjäisäänsä, joka pelkää poikansa kasvavan veroisekseen, oppii hallitsemaan tietonsa ja on lopulta valmis kohtaamaan isänsä. Puhdas, yksinkertainen, erikoinen ja kaunis ovat elokuvaan liitettyjä epiteettejä. 28.2-5.3. esitetään irlantilaisen Joe Comerfordin iiriläistä Bonnie ja Clyde -tarinaa Reefer ja malli (1987). Reefer on renttu, joka tahtomattaan tekee kaikkea pahaa ja on äitinsäkin mukaan synnynnäinen paskapää. Malli on puolestaan ex-huora ja -narkkari ja raskaana jollekin. Parivaljakkomme tekee matkaa Galwaysta Aran-saarelle Reeferin kahden kumppanin kanssa ja helvetti on irti. Taustalla vaikuttavat Irlannin poliittinen ja mytologinen maisema. Juha Virkki
• 5 DROP OUT PUTOAA YLÖSPÄIN n KORKEAKOULUPOUITIKOT OVAT VIIME VUOSINA AHDISTELLEET OPISKELIJOITA SYYLLISYYDELLÄ, JOS OPINNOT PITKITTYVÄT TAI KESKEYTYVÄT. SUUNNITTELIJOIDEN IHANNE NELJÄSSÄ VUODESSA PUTKESTA ULOS' El KUITENKAAN OLE AINOA TIE ARVOSTETTUUN YHTEISKUNNALLISEEN ASEMAAN JA SUUREEN SALDOON TILIPÄIVÄNÄ. TYÖNANTAJAT ARVOSTAVAT OPINTOJEN OHELLA HANKITTUA TYÖKOKEMUSTA. KESKEYTTÄJÄKIN VOI PÄRJÄTÄ, JOPA MAISTERIA PAREMMIN. oin viidennes korkeakouluopiskelijoista ei koskaan suorita tutkintoa. Pitkittynyt luennoilla istuminen kuluttaa korkeakoulujen resursseja. Toimintamenotai tulosbudjetointikielellä voisi sanoa, että heistä tulee korkeakoululle menoja mutta ei juurikaan tulosta. Koulutuspoliitikot ovatkin leimanneet opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen haitalliseksi ilmiöksi. OPINTOJEN PITKITTYMINEN TILASTOHARHAA Ylipitkät opiskeluajat on koettu ongelmaksi jo 60-luvulta lähtien. Tiedettä ja ylintä opiskelua pohtinut työryhmä määritteli neljän vuoden tavoiteajan kandidaatin tutkinnon suorittamiselle 1965. Ongelma uudistettiin johdonmukaisesti 70ja 80-luvuilla. Tällä vuosikymmenellä opintojen pitkittyminen on noussut keskustelun kohteeksi osana 'tehokkuus ja tuloksellisuus' -keskustelua. Psykologian lisensiaatti Jussi Silvosen mukaan 'korkeakoulupoliittisessa pitkittymisongelmassa' on kyse siitä, ettei asetettua tavoitetta ole saavutettu. Samalla hän kyseenalaistaa sen, onko opiskelu todella pitkittynyt ja onko se todellisuudessa ongelma myös opiskelijoille ja korkeakouluille. Silvosen mukaan tilastojen osoittama opintojen pitkittyminen 80-luvulta lähtien johtuu erilaisista tilastolliS sista ja muista teknisistä seikoista. Tutkinnonuudistuksen heijastusvaikutuksina välitutkintojen poistaminen näkyy tilastoissa tutkintojen määrän alenemisena ja suoritusaikojen pitenemisenä. Samaan aikaan perustutkintoihin sisällytettiin mm. opettajaksi auskultoiminen, joka aiemmin tehtiin vasta perustutkinnon jälkeen. Uusimuotoista tutkintoa suorittavien opintojen kulku ei näy tilastojen osoittamista keskiarvoista, joissa on vielä mukana vanhamuotoisia tutkintoja. Pitkittymistä ilmaisevat tilastot kuvaavat vain ns. bruttoopiskeluaikaa, joka pitää sisällään myös työssäkäyntiä ja muista syistä johtuvaa osa-aikaista opiskelua. Netto-opiskeluaika ilmaisee tutkintoon tosiasiassa käytetyn työpanoksen. Korkeakoulujen resurssit kuluvat ainoastaan reaalisesta läsnäolosta korkeakoululla, mihin voidaan vaikuttaa tutkinnon rakenteella ja opetuksen järjestelyillä. Osa-aikaiseen opiskeluun vaikuttavat opintososiaaliset ja työmarkkinatekijät. Putkiopiskelun asettaminen tavoitteeksi ei jätä tilaa erilaisille opiskelustrategioille. Tehokkaan ja nopean opiskelun sijaan osa opiskelijoista katsoo tarkoituksenmukaisemmaksi kerätä opintoviikkojen ohella työkokemusta ja muuta elämänkokemusta. TUTKINTO El TEE (MIES)OPISKELIJAA AUTUAAKSI Pitkien opiskeluaikojen lisäksi korkeakoulupoliittisen ongelman muodostaa opintojen keskeyttäminen. Helsingin yliopiston opintoasiaintoimiston tutkija Börje Helenius on tutkinut opintonsa keskeyttäneiden korkeakouluopiskelijoiden sijoittumista työelämään. Tilastollinen pyöritys osoittaa, että keskeyttäjä ansaitsee kaikilla koulutusaloilla enemmän kuin tutkinnon suorittanut opiskelutoverinsa ja on sosioekonomisesti samanlaisessa asemassa. 'Drop outin' palkkanauha näyttää kuukausittain keskimäärin 500 markkaa suurempaa summaa kuin viidessä vuodessa valmistuneen kandidaatin. Keskeyttäjien hyvä menestys rikkoo kuplan tutkinnon autuudesta, mikä puolestaan on vakava isku nykyiselle tutkintojärjestelmälle, sanoo Helenius. Tutkinnot eivät mittaa eivätkä takaa menestystä työelämässä. Keskeyttäjien koulutusala ja määrä vaihtelee työmarkkinoiden kysynnän mukaan. 70-luvun yhteiskunta-luonnontieteilijä-humanisti -kysynnästä on 80-luvulla siirrytty kaupalliseen ja tekniseen alaan. Keskeyttäjät miehittävät eniten toimittajien, atk-, liike-, mainosja kulttuurialan palleja. Naiset juuttuvat sosiaali-, terveysja opetustöihin. Keskeyttämisen edut ovat kuitenkin sukupuolisidonnaisia: miehet voittavat työkokemuksella naisia enemmän. Naisille tutkinto näyttää yh'ä olevan tae arvostetumpiin ja paremmin palkattuihin ammatteihin. Hyvin pärjäävät 'drop outit' ovat lähinnä nuoria aggressiivisia miehiä, jotka toimivat uusissa keskiluokkaisissa ammateissa. Keskeyttäneet naiset eivät samalla tavalla eroa tutkinnon suorittaneista naisista. Naisille tutkinto luo varmuutta, arvelee Helenius. Keskeyttäjien työelämässä menestymisen sukupuolisidonnaisuus heijastaa yleisempiä seksistisiä rakenteita työmarkkinoilla. Naiset sijoittuvat tutkinnon kanssa tai ilman lähinnä julkiselle sektorille ja matalapalkka-aloille. Heleniuksen tutkimus paljastaa, etteivät korkeakoulujen tulosbudjetoinnille haitalliset keskeyttäjät olekaan yhteiskunnallisia rasitteita: he maksavat paljon veroja ja työskentelevät arvostetuilla aloilla. Epäonnistujiksi luokittelu on loogista vain korkeakoulujen tuloshakuisesta näkökulmasta. KENEN EHDOILLA OPISKELLAAN? Silvonen romuttaa tilastojen kertomusta opintojen pitkittymisestä, Helenius myyttiä tutkinnon autuudesta. Molempien tutkimukset vihjaavat, että suunnittelijat elävät toisessa todellisuudessa kuin opiskelija ja muu yhteiskunta. Tulosbudjetointi mittaa tutkintojen määrää, mutta ei sitä, miten ne soveltuvat opiskelijalle tai korkeakoulujen ulkopuolelle. Nopea tutkintoon tähtäävä opiskelu palvelee korkeakoulujen tapaa laskea tuloksellisuutta, mutta ei välttämättä opiskelijoita, joiden pitäisi näitä tavoitteita täyttää. Korkeakoulut elävät muun yhteiskunnan ulkopuolella omassa maailmassaan. Todellisena kohteena pitäisi olla opiskelijat, huomauttaa Helenius. Suunnittelijoiden pitäisi perehtyä faktoihin. Tällä hetkellä tuntuu, että tiedot ovat myyttien tasolla. On yleensäkin turha suunnitella putkia, joissa opiskelijoiden pitäisi marssia peräkanaa, huomauttaa SYL:n korkeakoulupoliittinen sihteeri Outi Kinttula, joka itsekin koulutussuunnittelijan koulutuksen saaneena ei ymmärrä, mitä suunnittelijat ajattelevat. Joskus tuntuu, että vääristeleviä tilastoja on tietoisesti käytetty pönkittämään korkeakoulujen jäykkää hierarkkista järjestelmää, arvelee Helenius. Tutkinnonuudistuksessa lähdettiin liikkeelle siitä, että tutkinnoilla voisi muokata työelämää tutkintojen ehdoilla. Mutta näinhän ei ole käynyt, vaan tutkinnot ovat kärsineet inflaation. Ylempien tutkintojen taso on liian korkea työpaikkoihin nähden. Yksi keino keskeyttämisen vähentämiseen voisi olla alemmat korkeakoulututkinnot. On järkyttävää, että rahoja mvetaan jakamaan tutkintojen määrän mukaan. Määrä ei kerro kaikkea laitosten toiminnasta eikä kerro menestyksestä työelämässä. Budjetointi ei sinänsä ole paha asia, mutta perustuu vääriin mittareihin, Helenius kritisoi. Tutkintojen määrän sijaan pitäisi käyttää esimerkiksi sanallisia mittareita, alalle pyrkivien määrää ja opiskelijoiden omaa arviota opetuksen laadusta. Kun puhutaan opintojen pitkittymisestä tai viivästymisestä, se viittaa, että ollaan myöhässä jostain. Minä en ole koskaan tajunnut, mistä siinä olisi myöhässä, kysyy Kinttula samalla laskeskellen, että oma brutto-opiskeluaika oli 8 vuotta, netto viisi. Väliin jäävät kolme vuotta menivät erilaisiin töihin ja luottamustehtäviin. Tehokkuusvaatimuksen näkökulmasta yli neljä vuotta ylittävät tutkintojen suoritusajat viittaavat tyhjäkäyntiin. Mutta kenen tyhjäkäynnistä on kyse: yliopiston, opiskelijoiden vai suunnittelijoiden mittareiden? TEKSTI: AULI DAHLSTRÖM PIIRROS: JUKKA HEISKANEN
• 6x JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON VALITAAN UUSI REHTORI ANTTI TANSKASEN SIIRRYTTYÄ SUOMEN AKATEMIAN JOHTAJAKSI. PERINTEISESTI REHTORINVAALEIHIN El ASETETA EHDOKKAITA: REHTORIKSI "El PYRITÄ", VAAN REHTORIKANDITAATIT "OVAT VIRKAA TÄYTETTÄESSÄ KÄYTETTÄVÄNÄ". REHTORIN VAALIIN LIITTYYKIN SAMANLAISTA SALAMYHKÄISYYTTÄ KUIN PAAVIN VALINTAAN. JYLKKARI JÄLJITTI NELJÄ "KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA" REHTORIKANDITAATTIA. YHDYSVALLOISSA OLLUTTA KARI SAJAVAARA KYSYMYKSEMME EIVÄT TAVOITTANEET, MUTTA SAIMME HÄNELTÄ YLEISLUONTOISEMMAN ESITTELYN ITSESTÄÄN. MUILTA KYSYIMME: 1. YLIOPISTOSSA SIIRRYTÄÄN VUONNA 1994 TULOSBUDJETOINTIIN. MILLAISIA MITTAREITA AR VOSTATTE TULOSTA ARVIOITAESSA? EDUSTATTEKO TULOS TAI ULOS -PERIAATETTA ELI HA , LUATTEKÖ KESKITTÄÄ YLIOPISTON VOIMAVAROJA VAI OLETTEKO VALMIITA TUKEMAAN MYÖS "TEHOTTOMIA" YLI OPISTON YKSIKÖITÄ? 2. KOHDENTAISITTEKO MÄÄRÄYSVALLASSANNE OLEVIA RERUSSEJA NYKYISTÄ ENEMMÄN PERUSTUTKIMUKSEEN VAI SOVELTAVAAN TUTKIMUKSEEN? 3. MITÄ MIELTÄ OLETTE PROFESSORIEN VIRKOJEN MÄÄRÄAIKAISTAMISESTA? 4. MITEN REHTORIN VAALITAPAA TULEE MUUTTAA? YLIOPISTON ETSIKKOAIKA S e, että Suomessa talouden perusteet järkkyvät, ei enää ole uutinen. Yliopistoissa järkkymisen vaikutuksia ei vielä ole koettu, vaikka tämän vuoden korkeakoulubudjetti jo selvästi antaa vihjeen siitä, mitä on odotettavissa. Yliopistojen talous ei ole riippumaton yhteiskunnan yleisestä kehityksestä, vaikka voimassa oleva korkeakoululaki onkin lisännyt vaikutelmaa yliopistoista omana saarekkeenaan. Talouden näkymien ohella yliopistoissa on meneillään monia muitakin hankkeita, jotka kaikki merkitsevät sitä, että suomalainen yliopisto elää etsikkoaikaansa. Resurssien niukkeneminen tai niiden kasvun pysähtyminen ei "välttämättä merkitse kurjistumista. Joudumme entistä huolellisemmin pohtimaan sitä, minkä on pitänyt olla keskeistä aiemminkin: miten saamme hyviä opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita ja miten turvaamme opiskelun ja tutkimuksen mahdollisuudet ynnä hyvän lopputuloksen. Maailmalta katsoen suomalainen korkeakoululaitos on pitkään saanut elää kuin herran kukkarossa. Yliopistot ovat kasvaneet: virkoja on lisätty, tutkimusvaroja on vihdoin saatu omiin budjetteihin, rakentamistakin on ollut kohtuullisesti. Muualla on jo vuosia oltu eriasteisen järistyksen kourissa: virkoja jäädytetään tai lakkautetaan, resursseja leikataan pois, kokonaisia tiedekuntia ja jopa korkeakoulujen varainhankinta on ollut jo korvan vaikeuksissa huonon taloudellisen tilanteen takia. Jyväskylän yliopiston kokonaistilanne on viime vuosina ollut hyvä. Yliopisto on saanut kohtuullisesti uusia resursseja, virkojakin, ja monia toimintamuotoja on ajanmukaistettu. Yliopisto on ollut myös aktiivisesti mukana korkeakoululaitoksen kokeiluhankERIK AHLMAN ILPPO LOUHIVAARA KAARLE OKSALA keissa, esimerkiksi työvelvollisuuskokeilussa ja käynnistymässä olevissa arviointihankkeissa. Määrätietoisen opiskelun ja tehokkaan tutkimuksen edellytykset ovat parantuneet. Pitkään odotettu Ylistönrinteen rakentaminen on ollut käynnissä. Kansainväliset hankkeet ovat selvästi lisääntyneet. Suomalaisissa yliopistoissa asiat ovat siis olleet melko hyvin: tietynasteinen kasvu on pystytty takaamaan korkeakoululain avulla. Nyt ollaan kuitenkin jo tilanteessa, että ainakin virkoja jouduttaneen lähivuosina karsimaan. Syntyvää aukkoa voidaan osin paikata muilla resursseilla, esimerkiksi ostamalla palveluja, koska supistuksista huolimatta resurssien kokonaismäärä säilyy samana. Näin on, jos korkeakoululakiin sisältyvää rahoitustason säilyttävää lauseketta ei kumota. Virkojen karsimisen tekee erityisen vaikeaksi korkeakoululaitoksen hajauttamisesta seurannut suomalaisten laitosten pienuus. Yleensä laitoksissa työskentelee vain muutama opettaja ja tutkija. Ei oikein ole, mistä supistaa. Puhtaasti hallinnollisesta näkökulmasta ei yleensä päästä kovinkaan pitkälle. Minkään siinä, mitä on kehitteillä, ei tarvitse välttämättä järkyttää sellaisia toimintamuotoja, jotka ihmiset kokevat oman työnsä kannalta mielekkäiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Ei ole mitään syytä pyrkiä nyt jo vanhentuneen ideologian mukaisesti asettamaan kaikille yhtenäisiä, yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita ohi sen, mikä nyt on kaikkien hyväksymä yliopiston olemassaolon tarkoitus. Yliopiston perusvoima on erilaisuudessa. Pienen ja suuren, haaveilijan ja kokeilijan, teoreetikon ja soveltajan, humanistin ja teknokraatin on voitava elää rintarinnan. Kokemuksesta olemme jo oppineet, että esimerkiksi keinotekoisesti laitoksia yhdistämällä ei päästä toiminnallisesti tyydyttävään tulokseen. Toimivia kokonaisuuksia voi mielekkäästi syntyä vain luonnollisten kytkentöjen kautta syntyvän yhteistyön ja siitä mahdollisesti seuraavien tieteidenvälisten hankkeiden kautta. Tutkinnonuudistuksen historia kertoo selvästi, etteivät oppiaineita yhdistävät ratkaisut toimi, elleivät ne perustu yhteiseen kiinnostukseen. Monet hankkeet sijoittuvat tieteiden välimaastoon, eikä yliopistossa ole aina katsottu suopeasti tiedekuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kokonaisuuksia. Laajempi, laitosja tiedekuntarajat ylittävä näkökulma olisi monessa tapauksessa myös opiskelun kannalta mielekäs: opiskelijoiden tavoitteet eivät aina rajaudu tiedekuntien ja oppiaineiden mukaisiksi. On varmasti löydettävissä mielekkäästi toimivia ratkaisuja, joilla tarpeettomia esteitä opiskelun laajaalaisuudelta poistetaan. Yliopistoilta odotetaan enemmän sekä perusettä jatkotutkintoja. Työn tuloksellisuutta pyritään muutenkin arvioimaan. Uusia opetuksen ja tutkimuksen alueita on toiveiden luettelossa runsaasti. Tieteeltä odotetaan yhä selvemmin vastauksia myös käytännön ongelmiin. Opetuksen mahdollisuuksia ja laatua haluttaisiin kohentaa. Opintotuki kaipaa edelleen parannusta. Kansainvälistymistä, opiskelijoiden ja opettajien vaihtoa, halutaan lisätä. Ristiriitaisten pyrkimysten sovittaminen käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin vaatii lähivuosina yliopistolta huomattavia ponnistuksia. Meidän on löydettävä keinot myönteisen kehityksen turvaamiseen myös tulevina vuosina, ja tämän on voitava tapahtua tavalla, joka takaa yksityisen opettajan, opiskelijan ja tutkijan työedellytykset myös muuttuvissa olosuhteissa. Yliopiston keskushallinnon keskeinen tehtävä on mahdollisuuksien luominen erilaisille tavoitteille ja yhdessäolon kitkakohtien sovittaminen ja poistaminen. Kaikkia täysin tyydyttävään lopputulokseen ei varmaan koskaan päästä, mutta siihen suuntaan kannattaa pyrkiä. Yhteisymmärryksen kulmakivi on toisten työn arvostaminen. Ilman jatkuvaa keskustelua siitä, missä ollaan ja minne ollaan pyrkimässä, tuon arvostuksen löytäminen on vaikeaa. Tällaista keskustelua on käyty kovin vähän viime vuosina. Sitä on syytä lisätä. Kari Seljavaara
• 7REHTORINVAAUTAPAA MUUTETTAVA 1 Tulosten arviointia ja voimavarojen kohdentamista koskevassa kysymyksessä heijastuu autoritaarisempi näkemys yliopiston johtamisesta, kuin miten minä asian ymmärrän. Tulosbudjetointiin sisältyvien tulostavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien voimavarojen määrittelyn tulee tapahtua niissä yksiköissä, jotka toteuttavat yliopiston kahta perustehtävää, tiedollisen kulttuurin välittämistä eli sivistystehtävää ja tutkimustehtävää. Tavoitteista, erityisesti kun ne koskevat uusia toimintaideoita, on kuitenkin neuvoteltava yliopiston johdon kanssa, jonka tehtävänä on koordinoida tavoitteiden asettelua ja tukea niiden toteutumista yliopistolle osoitettujen voimavarojen puitteissa. Tulosbudjetointi merkitsee uudenlaista ajattelua kaikilla tasoilla ja yhteistä menettelytapojen opettelua. Yhteisesti on etsittävä se kieli, jolla tavoitteet ilmaistaan ja ne kriteerit, joilla tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Mekaanisista laskukaavoista toivoisin päästävän eroon. Koska sekä yliopiston sivistysettä tutkimustehtävä ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä, eivät tulokset näy välittömästi. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista on seurattava prosessinomaisesti ja määrällisten kriteereiden rinnalla on tarkkailtava laadullisia näkökohtia. Kysymys varojen kohdentamisesta kietoutuu edelliseen. Yliopiston määrärahojen käyttö on monin tavoin sidottu perusopetuksen ylläpitämiseen henkilökuntaym. kuluineen. Ns. vapaan määrärahan jaossa voidaan ottaa huomioon yksiköiden tutkimusintensiteetti ja sen kautta muodostuva yliopiston tieteellinen profiili. Pitäisi tukea niitä aloja, joissa on nähtävissä innostusta ja hyviä tuloksia. 2 Perustutkimus tähtää uuden tiedon etsimiseen ja olemassa olevan tiedon täydentämiseen ja korjaamiseen. Perustutkimuksen tuottaman tiedon soveltaminen esim. ihmisten terveydenhoitoon ja opetukseen tai tekniikan kehittämiseen voi myös tuottaa uutta tietoa ihmisestä, yhteiskunnasta, luonnosta ja aineellisesta ympäristöstä. Hyvä soveltava tutkimus etenee vuorovaikutuksessa perustutkimuksen kanssa. Jos näin ei ole, on kysymys pikemminkin selvityksistä kuin tutkimuksista. On tieteenaloja, jotka luonteensa puolesta ovat enemmän muiden tieteenalojen perustutkimusta hyödyntäviä kuin toiset. Tämän tulisi näkyä sekä peruskoulutuksessa että tutkimuksessa. Olisin valmis tukemaan sekä huolellisesti suunniteltua pemstutkimusta että soveltavaa tutkimusta. 3 Professorin virkaan pätevöityminen on pitkällinen prosessi. Myös professorin työ on pitkäjänteistä erityisesti tutkimustyön ja tutkijakoulutuksen osalta: Määräaikaistaminen ei mielestäni paranna työn yleisiä edellytyksiä, eikä sen toteuttaminen ole inhimillisistä syistä mahdollista ilman vastaavaa muutosta koko virkakunnassa. On kuitenkin tehtäviä, kuten tutkimuslaitoksen tai muun tutkimusyksikön johtaminen, joissa määräaikaisuus voisi lisätä laitoksen innovatiivisuutta ja toiminnan projektiluonnetta. Niihin pitäisi voida siirtyä määräaikaisesti esim. professorin tai apulaisprofessorin virasta. Yliopistossa voisi olla määräaikaisia professorin virkoja juuri tämänlaatuisiin tehtäviin. 4 Olin dekaanina mukana yliopiston nykyistä asetusta valmistelleessa työryhmässä. Kun esitimme rehtorin vaalikollegion laajentamista käsittämään apulaisprofessorit, esitimme myös, että vaalikollegioon tulisivat lisäksi hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varajäsenet eri henkilöryhmien tasapuolisen edustuksen turvaamiseksi. Ehdotus kuitenkin karsiutui asetuksen valmistelun seuraavissa vaiheissa. Pidän asetuksen korjaamista tässä suhteessa tarpeellisena. Vaalikollegion koon kasvaessa tulee tosin entistä tärkeämmäksi löytää yliopistoyhteisön sisällä keinoja siihen, miten äänestäjät voisivat tutustua rehtorin virkaan ehdotettujen henkilöiden ansioihin sekä ajatteluja toimintatapoihin. Haastattelu ylioppilaslehden palstoilla tämänkertaiseen tapaan on askel siihen suuntaan. Lea Pulkkinen VAHVAT LAITOKSET EIVÄT SAA TALLATA HEIKOMPIA MATTI TAKALA 1 Valtioneuvosto vahvisti viime marraskuussa tutkintotavoitteiden määrän vuosiksi 1991-1996. Korkeakoulukohtaisista tavoitteista on juuri sovittu opetusministeriön kanssa käydyissä ensi vuoden budjettineuvotteluissa. On siis fakta, että tutkintojen määrä on yksi mutta vain yksi tuloksellisuuden mitta, joka otetaan myös resurssien jaossa huomioon. Yhtä väistämättömänä pidän sitä, että yliopistot joutuvat nykyistä vakavammin etsimään vahvuuksiaan. Tätä pitää resurssiohjauksella tukea. Vahvojen jalkoihin eivät saa kuitenkaan tallautua pienet, mutta koko yliopiston ja maan korkeimman koulutuksen kannalta tärkeät alueet. Yliopisto hoitaa myös sellaisia klassisia sivistystehtäviä, joiden asemaa mekaaninen tuloksellisuusajattelu ei saa vaurioittaa. Pidänkin erityisen tärkeänä tuloksellisuuden perusteiden laajentamista määrällisistä laadullisiin. Pelkästään opintoviikkojen tai tutkintojen tavoittelu voi kapeuttaa näköaloja ja viedä laitosten kehitystä pahasti harhaan. Samaten se saattaa estää sivuaineopetusta ja laitosten välistä yhteistyötä, joita juuri nyt pitäisi laajentaa. Myös erillislaitosten toiminnan arviointiin on kehitettävä sellaiset kriteerit, jotka tekevät oikeutta niissä suoritettavalle työlle. Pidän tärkeänä sitä, että laadullisia tavoitteita etsitään yhteisesti toimintamenobudjetointiin valmistauduttaessa ja mikä vielä tärkeämpää kehitettäessä yleensäkin yliopiston kokonaistoimintoja. Yksi toiminnan arvioinnin ydinkysymys on mielestäni se, pystymmekö tarjoamaan opiskelijoille sellaisen opetusja tutkimusympäristön, joka kehittää tieteellistä ajattelua. Ja sen arvioimiseen ei yksinkertaisia mittatikkuja olekaan. 2 Kritisoin mekaanista jakoa perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Yleensä tutkimusmäärärahoja pitäisi edelleen lisätä. Myös tilaustutkimusten määrää olisi vara nostaa. 3 Määräaikaisia professuureja voitaisiin lisätä, mutta en kannata kaikkien virkojen määräaikaistamista. Määräaikaiset professuurit sopivat erityisen hyvin uusille aloille. Odotan myös valmisteilla olevan virkamieslainsäädännön uudistuksen tuovan yliopistoille lisää joustoa ja päätäntävaltaa professuurien ja apulaisprofessuurien perustamisessa. Mitkään mekaaniset ratkaisut eivät ole mielestäni hyviä pyrittäessä toisaalta turvaamaan pitkäjänteinen kehittämistyö, toisaalta nopea reagointi muuttuviin oloihin. 4 Kannatan opiskelijoiden ehdotusta vaalikollegion laajentamisesta hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varajäseniin. Sen sijaan usein esitetty vaatimus vaalitavan muuttamisesta julkisemmaksi on mielestäni monimutkaisempi, vaikka yleensä olenkin avoimuuden lisäämisen kannalla. Rehtorin valinta perustuu luottamukseen. Ja asiantuntijayhteisössä luottamus rakentuu toiminnan, ei niinkään kampanjoinnin vafaan. Aino Sallinen-Kuparinen LEMPEÄ PUUTARHURI Yliopisto on ennenkaikkea uuden tiedon tuottamiseen, jäsentämiseen ja levittämiseen erikoistunut kulttuuri-instituutio. Se ei saa olemassaolonsa ja kehityksensä oikeutusta siitä, miten nopeasti se tempautuu mukaan erilaisiin suhdannevaihteluihin. Yliopiston kehityksen dynamo on uutta luova, pitkäjänteinen tutkimus yhdistettynä innostavaan, osaamista ja ymmärtämistä edistävään opetukseen. Yliopiston toimintaa laadullisesti ja määrällisesti arvioitaessa olisi loogisin arvioinnin kohde niissä materiaalisissa ja henkisissä edellytyksissä, joista käsin toimintaa harjoitetaan. Nyt esillä olevat, tuloksia tähyävät arviointimenetelmät ovat sekä pinnallisia että yleensä liian etäällä perustason toiminnasta voidakseen antaa siitä oikeaa kuvaa. Sen paljon arvioinnin lisäksi, jonka kohteena yliopiston toiminta aina on ollut (esim. suuri osa viroista ja toimista on määräaikaisia), saattaisi hyvillä asiantuntijavoimilla toteutettava tieteentai tutkimusalakohtainen (joissain tapauksissa myös koulutusalakohtainen), määräajoin toistuva arviointi olla perusteltua. Olen lähempänä "lempeän puutarhurin" kuin aukkoja hakkaavan tehoviljelijän linjaa. 2 Jos jollakin tutkimusalueella olisi keksitty mikä on "oikea" perustutkimuksen ja sen tuloksia soveltavan tutkimuksen välinen suhde ja lisäksi olisi pystytty jäsentämään tutkimustyö sen mukaisesti, olisi edistys ko. tutkimusalalla ollut todennäköisesti muita aloja nopeampaa. Ilman uutta luovaa perustutkimusta loppuvat soveltavan tutkimuksen edellytykset melko pian. Toisaalta tieteen historiasta löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten hyvä soveltava tutkimus on ollut sysäyksenä jopa uuden tutkimusalan syntymiselle sen lisäksi, että tuloksilla on ollut suurta yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi perusja soveltavan tutkimuksen suhde voi vaihdella ajallisesti tutkimusalueen kehitysvaiheen mukaan. Näin ollen kaikkea korkeatasoista ja eettisesti perusteltua tutkimusta on tuettava ja on myös luotava edellytyksiä tulosten hyväksikäytölle. 3 En pidä kysymystä erityisen ajankohtaisena eikä se ole tärkeimpiä korkeakoulujen kehittämiseen liittyvistä asioista. Määräaikaisuuden hyvistä ja huonoista puolista tai määräajan sopivasta pituudesta ei ole riittävästi tietoa. Ne ongelmat, joita pysyviin nimityksiin saattaa liittyä voidaan periaatteessa hoitaa monella tavalla. Tutkimus, opetus ja hallinto muodostavat laajan kokonaisuuden, jota kaikki professorit eivät mielellään hoida vaan haluaisivat keskittyä johonkin osa-alueeseen. Monipuolistamalla virkarakennetta ja selvittämällä mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin toimintayksikön koko voitaisiin lisätä joustavuutta eri tehtävien hoidossa ja samalla parantaa nuorempien tutkijoiden mahdollisuuksia edetä ylempiin virkoihin. Osa viroista voisi olla määräaikaisiakin. En kuitenkaan pidä oikeana enkä edes oikeudenmukaisena pitkäjänteisen työn edellytysten vähentämistä niitä erityisesti vaativissa instituutioissa, tiedekorkeakouluissa. 4 Lopputuloksen kannalta nykyinen menettely on toiminut melko hyvin. Avoimuuden lisääminen ja ehdokkaiden ajattelun ja tavoitteiden tekeminen nykyistä paremmin tunnetuksi voisi olla vaalitavan kehittämisen lähtökohtana. Tärkeintä on, että vaalissa toteutuu yliopistoyhteisön sisäinen tahto. Eino Heikkinen
• 8 SUURKAUPUNKI Suurkaupungin suurin etu on tuntemattomuus: "Voin tehdä mitä tahansa hullua kadulla ja olla varma, että en koskaan enää kohtaa samaa ihmistä", kiittelee viiden miljoonan asukkaan Pietarissa asuva Anastasia Smirnova. "Kun muutin Lontooseen, niin aluksi sain sokin, koska täällä on kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin kotiseudullani. Täällä saa varoa kaikkea, mutta täällä saa myös hullutella eikä sana leviä", sanoo seitsemän miljoonan asukkaan Lontooseen muuttanut Vickie Wills. Suurkaupungissa on mahdollista moderni elämäntyyli, johon kuuluu hetkellisyys ja ohimenevyys. Suurkaupungin asukasta ei häiritse naapurin verhonheilahdus, vaan hän voi vapaasti vaellella kaupungin kaduilla ja poiketa mitä erilaisimpiin paikkoihin aikaansa viettämään. Suurkaupunkilainen elää monien ärsykkeiden ristitulessa ja jossain tapauksessa ihminen voi hajota liian pirstaleisessa ja nopearytmisessä elämässä. Useimmat metropolien asukkaat onnistuvat kuitenkin säilyttämään tasapainon suhtautumalla asiallisen viileästi ympärillä vellovaan elämään. Suurkaupunkilainen on älyllisen pinnallinen, ja tarvittaessa myös välinpitämätön muita kohtaan, kirjoitti saksalainen sosiologi Georg Simmel jo vuosisadan alussa. Hänen mukaansa suurkaupungissa toteutuu liberalismin yksilöllisyys, joka antaa riippumattomuuden muista. Metropoleissa toteutuu myös romantiikan ainutkertainen yksilöllisyys, jossa jokainen yksilö voi nousta sankariksi, edes lyhyeksi hetkeksi. ITA Pietari Suuren 1703 perustama Pietari on ollut Venäjän portti länteen. Pietarin kautta ovat maahan tulleet italialaiset arkkitehdit, ranskalaiset ylellisyystuotteet ja saksalaiset kauppiaat. Pietarilaiset ovat edelleen sitä mieltä, että he asuvat Venäjän kukoistavimmassa kulttuurikaupungissa. "Tietysti Pietari on suuri keskus. Toisaalta koko maa ja tämäkin kaupunki on kehityksessä jäljessä Lännestä ja vain pieni ryhmä voi elää modernilla tavalla suurkaupungin iloista nauttien", sanoo syntyperäinen pietarilainen Anastasia Smirnova. "Minulle kaupunki antaa kaikkea mahdollista, mutta keskustan urbaanisuus on myös ongelma saasteineen jne. Matala elintaso estää nauttimasta kaikista kaupungin mahdollisuuksista. Elokuvissa käyn usein; siihen on koska tahansa mahdollisuus. Suurkaupungissa on myös mahdollisuus seurustella kaikenlaisten ihmisten kanssa." Tavalliselle turistille Pietari ei helposti aukea, koska "oikeisiin paikkoihin" ei osaa kuin paikallisten asukkaiden avulla. Monet hyvät ravintolat löytyvät takapihoilta ja ränsistyneiden ovien takaa. Paljon pienempi, puolen miljoonan asukkaan Tallinna on ollut Eurooppalainen kulttuurikeskus. Nykyinen Tallinna sen sijaan kokoaa voimia, jotta viidenkymmenen "rappiin vuoden" jäljet saataisiin korjattua ja kaupunki pääsisi taas henkisesti Euroopan yhteyteen. Tallinnalaisen Andrus Jarvan mukaan kaupungissa saisi olla enemmän baareja ja nuorten tanssipaikkoja. Keskiaikaisessa Vanhassa kaupungissa on silti Pietaria tiheämmässä kahviloita ja pieniä ravintoloita. "Kun kuljen Vanhassa kaupungissa olen ylpeä tästä uniikista ja kauniista hansakaupungista, mutta kyllä tämä voisi olla enemmän suurkaupunki, paljon nykyistä värikkäämpi. Kun vertaa tätä Eurooppaan, niin tämä on provinssia. Palvelualan ihmisten tulisi myös olla paljon kielitaitoisempia, sivistyneempiä ja kohteliaampia", Andrus luettelee. Andruksen mukaan kahden kieliryhmän välit eivät normaalissa kaupunkielämässä ole huonot, vaikka yli puolet Tallinnan asukkaista on venäjänkielisiä. Tosin hän valittaa sitä, että venäläiset ovat ylpeitä ja kuvittelevat pärjäävänsä venäjänkielellä kaikkialla. LÄNSI Vaikka Pietari ja Tallinna eivät Lännestä katsottuna kunnolla täytä suurkaupungin mittapuita, niin kaupunkien historialliset vaiheet tekevät niistä useimpien omien asukkaiden mielestä suurkaupunkeja. Joissakin läntisissä suurissa ja vanhoissa kaupungeissa ei suurkaupungin henki ole edes yhtä todellinen. "Tukholma on liian pieni suurkaupungiksi ja liian suuri pikkukaupungiksi. Täältä puuttuu edelleen monia todellisen suurkaupungin mahdollisuuksia. Minulla on oikeastaan viha-rakkaus -suhde Tukholmaan: Hyvää on veden läheisyys, vihreys ja se, että eri kaupunginosilla on oma luonteensa. Iltaisin ja viikonloppuisin keskusta on ikävä ja kuollut, koska toimistojen tyhjentyessä ja kauppojen mentyä kiinni täällä ei ole mitään tekemistä", kuvailee miljoonan asukkaan kotikaupunkiaan Anna-Lena Eriksson. Anna-Lenan mielestä Tukholman ongelmana ovat sinne maaseudulta ja ulkomailta muuttaneet ihmiset, joilta puuttuu juuret kaupunkiin. Nuorten ja uusien asukkaiden kansoittamissa esikaupungeissa tapahtuu kuitenkin eniten uutta. AnnaLenan mielestä esimerkiksi mielenkiintoisimmat teatteriesitykset löytyvät laitakaupungilta. "Hyvää suurkaupungissa on se, että vaikka itse ei kaikissa esityksissä ehtisi käydä, niin aina on joku ystävä, joka on nähnyt jonkin mielenkiintoisen esityksen. Tällä tavalla on koko ajan tuntuma siitä, mitä kaupungissa tapahtuu." Lontoolaiselta ei kannata edes kysyä puuttuuko kaupungista jotain, mutta kaiken ahmiminen ei silti ole mahdollista. "Kaikki on täällä kamalan kallista. Se myös häiritsee, että jotkut suuret esitykset on suunnattu turisteille, ja he maksukykyisinä nostavat lippujen hintoja", valittelee Lontooseen muuttanut Vickie Wills. Silti hän käy teatterissa lähes kerran viikossa ja oirwtla koululla vierailee säännöllisesti tanssiryhmiä, joiden esityksiä voi käydä katsomassa. Vickie ei ole syntyperäinen lontoolainen ja siksi hän näkee myös suurkaupunkilaisuuden varjopuolet. "Kaikki suurkaupungit ovat samanlaisia: ihmiset ovat kiireisiä, määrätietoisia ja epäkohteliaita. He vain kulkevat sokeina eteensä ja hymyjä näkee harvoin. En usko, että Lontoosta tulee minulle koskaan kotikaupunki." Vickie Wills, Lontoo 9 KANSANLUONNE Vaikka suurkaupunkilaisuutta leimaa anonyymius ja mahdollisuus tehdä hullujakin asioita, niin suurkaupunginkin asukas näkee oman maansa kansanluonteessa eniten perinteisiä arvoja. Suurkaupunkiin muuttaminen on myös yksi mahdollisuus päästä eroon konservatiivista arvoista. "Englantilaiset pitävät edessään kulisseja. Vaikka vanhemmat kuolisivat, niin naapureille hymyillään ja sanotaan, 'kiitos, kaikki on oikein hyvin'. Täällä ollaan kohtelija ja ollaan olevinaan ylisivistyneitä. Englantilaiset kuvittavat yleensä olevansa parempia kuin muut kansat ja Kuni^askunta mielletään yhä suurvallaksi", sanoo Vickie 'VC^ilis : i kieltää itse ajattelevansa näin. "Täällä on tulossa ehkä ensimmäii^n sukupolvi, joka on vapaa vanhoista arvoista. Äitinikipoli aluksi kauhuissaan tanssi-harrastuksestani, mutta nythän o n ylpeä, kun teen sitä mitä todella haluan." Ruotsalaisten kansallisn{j r heet kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin suomalaisten Anna-Lena Erikssonin mukaan he esimerkiksi eivät ole^Van varmoja siitä kuuluko Ruotsi Eurooppaan. Hänen mj^aansa ruotsalaiset eivät myöskään osaa keskustella kujryhdestä asiasta kerrallaan. "Ruotsalaiset pelkäävät myös oman itsensä esiinnostamista, eikä,yj j n tietenkään kannusteta muita tai katsota hyvällä niitji jotka nousevat esiin. Ollaan vain hiljaa ja kadehditaan. Iikomaalaisten on myös vaikea ymmärtää sitä, että me mieliiten istumme illat kotona katsomassa televisiota tai k^rhme opintopiireissä sen sijaan että kävisimme ravintoloissa tai vierailuilla ystävien luona." Venäläiset sen sijaan ovat sosiaalisia. Anastasia Smirnova ei kiellä dostojevskilaisen kuvan sopimista venäläisiin. Vodka, suolakurkut ja loputtomat keskustelut maailmantilasta kuuluvat arkipäivään. Andrus Jarvan mielestä Virolaiset ovat omaksuneet huonot juomatavat venäläisiltä, eli helposti tulee juonia liikaa. Andruksen mielestä tällä hetkellä suurin kansanluonnetta kuvaava piirre Virossa on stressi huomisesta. Anastasia Smirnova, Pietari TASA-ARVO Myös miesten ja naisten välinen tasa-arvo on hieman erilainen suurkaupungeissa kuin maaseudulla. Ainakin Vickie Wills on sitä mieltä, että Britanniassa tasa-arvo riippuu asuinpaikkakunnan maantieteellisestä sijainnista. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä varmemmin vaimo on kotona perhettä hoitamassa. Tätä porvarillista "ihannekuvaa" halveksien Vickie lähtikin Lontooseen. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on pisimmällä Ruotsissa, jossa keskustelu on Anna-Lena Erikssonin mukaan siirtymässä sukupuolirooleista siihen, kuinka ihmisistä tulisi hyviä ihmisiä eikä vain tietynlaisia miehiä tai naisia. "Minua kiinnostaa inhimillisyys: kuinka kasvattaa lapsista tasapainoisia ja,muut hyväksyviä nuoria. Päämääränä tulisi olla hyvä ihminen. Nykyajan nuorilla on kuitenkin aluksi koeaika, jonka aikana heillä on selvät roolit: pojat ovat machoja ja tytöt kiinnittävät huomiota ulkonäköönsä." Samalla k u r roolit esimerkiksi kodinja lastenhoidossa ovat hämärt<neet ja tehtävät jaetaan sattumanvaraisesti, on Anna-Lenana ikävää se, että vanhanajan kunnon ovia avaavia gentfemanneja ei enää ole. flallinnalainen Andrus on samaa mieltä tehtävien jakamisia kotona, mutta hän tietää, että monet virolaiset miehCTeivät ole kiinnostuneita hoitamaan talousasioita. "Venäjällä ja Virossa on vanha tapa se, että nainen määrää asiat kotona, mutta nainen ei tule näkyville kodin ulkopuolelle. Naisia on myös mukana politiikassa, mutta johtopaikoilla heitä ei ole paljoakaan." Venäläiset naiset käyttävät hyväkseen naisen perinteistä roolia. He eivät esimerkiksi lähde mukaan politiikkaan perhesyihin vedoten, vaikka todellisuudessa he ovat tyytyväisiä, kun ei tarvitse istua tuntikausia kokouksissa, joiden päätökset on jo etukäteen lyöty lukkoon. "Istukoot miehet siellä, jos haluavat." "Tulisi pyrkiä siihen, että miehet hoitavat myös naisten tehtäviä. Siinä mielessä feminismi on jo saavuttanut tarkoituksensa, että naiset voivat tehdä mitä tahansa", sanoo Anastasia Smirnova ja hymyilee kainosti pöydän toisella puolella istuvalle laskua maksavalle poikaystävälleen. PIETARI: ANASTASIA SMIRNOVA 21-vuotias ranskanja englanninopiskelija Anastasia Smirnova opiskelee viidettä ja viimeistä vuottaan. Tulevaisuus ei näytä hyvältä, sillä töitä ei ole tiedossa sekasortoisessa maassa. Hän jäänee valmistuttuaan asumaan työttömän insi-* nööri-äitinsä kanssa kotiin, joka on vanhalla asuinalueella keskustan ulkopuolella. Hänen isänsä on kuollut ja sisaruksm-tl^hänellä ei ole. "Periaatteessa olen elämääni ryvn-yvainen, mutta minua ei enää kiinnosta mitä täällä tan^hi-uu. Normaalisti olen tekemisissä muiden asioiden'kanssa, enkä haluaisikaan olla töissä politiikan pafi^sa. Minulla on siitä hyvin kielteinen kuva." Sama välinpitämätön ja väsynyt asenne hänellä on myös kaupungin nimenmuutoksesta: "Olen syntynyt Leningradissa, olen elänyt Leningradissa, mutta samalla olen tietänyt, että kaupunki on Pietari Suuren perustama. Äh, nyt nimi on minulle aivan se-ja-sama." Anastasia kuten lähes kaikki neuvostoliittolaiset/venäläiset ovat korviaan myöten täynnä maansa poliittista sotkua. Toisaalta he joutuvat koko ajan ajattelemaan, kuinka arkielämän saa sujumaan ja toisaalta he haluaisivat unohtaa kaiken arkeen kuuluvan. "Entä, jos tällainen tilanne olisi Suomessa, mitä silloin itse ajattelisitte", hän kysyy takaisin retorisesti, ja lisää lopuksi: "Onneksi et kysynyt enempää politiikasta". LONTOO : WICKIE WILLS 20-vuotias Vickie Wills on pienen kotikylänsä "musta lammas", joka on lähtenyt Lontooseen tanssimaan. Hän opiskelee toista vuotta modernia tanssia maineikkaassa Laban centressä. Vickie kertoo, että tanssi oli hänelle ainoa mahdollinen ammatinvalinta, vaikka kotona maalla kaikki odottivat, että hän siskonsa tapaan olisi valinnut kunnollisen porvarillisen ammatin ja perustanut oman perheen. "Melkein kaikki ystäväni ovat jääneet kotiin. Kun on 16 vuotta, niin kaikki kyselevät, että joko sinulla on poikaystävä. 18-vuotiaana kaikki sitten jo odottelevat naimisiinmenoa. Tunnen olevani roolien rikkoja, ja kotona on välillä vaikea käydä, koska siellä ei mikään muutu." "En kuitenkaan usko jääväni Lontooseen. Ainakaan en luonteeltani haluaisi muuttua lontoolaiseksi: kylmäksi ja kiireiseksi." Lontoossa on huutava asuntopula ja Vickie jakaa ystävänsä kanssa kaksion Dulwichissa, joka on noin puolen tunnin matkan päässä koululta Kaakkois-Lontoossa. Lontoossa saattaa alivuokralaishuoneesta joutua kuukaudessa maksamaan jopa toista tuhatta Suomen markkaa. Kolmannen ja viimeisen opiskeluvuoden jälkeen hänellä on haaveena päästä mukaan tanssiryhmään, joka kiertää vuoden ajan esiintymässä ympäri maailmaa. Ryhmä toimii samalla jatkokoulutuksena. Myöhemmin Vickie voisi palata kotiseudulleen Pohjois-Englantiin, Yorkshireen ja yrittää tuoda modernia tanssia sinne. Andrus Jarva, Tallinna. TALLINNA: ANOMUS JARVA 26-vuotiaalla poikien teknisen käsityön opettajaksi opiskelevalla Andrus Jarvalla on oma Lada. Hän kulkee sillä noin 40 minuutin koulumatkan vanhempiensa kotoa Sakusta Tallinnaan, jos saa tensaa. "Työpaikka ei ole nykyään varma, ei ainakaan koulutusta vastaavalla alalla. Olen ollut aikaisemmin kokoamassa elementtitaloja Venäjällä ja sieltä on tullut työtarjous. Menen ehkä sinne joksikin aikaa, koska siitä saa hyvää palkkaa. Nyt on tärkeintä saada rahaa." Eestiläiset eivät ole yhtä masentuneita kuin venäläiset, mutta heilläkin on päällimmäisenä gmielessä henkilökohtainen ja maansa taloudellinen kaaos. Andrus kuitenkin haaveilee, että hän saisi kunnostettua oman pienen maatilansa itselleen ja tyttöystävälleen asunnoksi. "Haluan muuttaa pois kotoa ja perustaa oman perheen ja muuttaa omaan taloon. Kouluun voisin mennä opettajaksi ehkä kolmen-viiden vuoden kuluttua." Andruksen mielestä raha ratkaisee myös Tallinnan kunnostamisessa. Useilla vanhoilla taloilla on jo uudet omistajat ja monissa Vanhan kaupungin talojen julkisivuissa loistaa uusi maali. "Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita ja jotkut vanhemmat puolestaan eivät jaksa laittaa paikkoja kuntoon. Nyt jo on kuitenkin tapahtunut paljon, ja uskon, että viiden-seitsemän vuoden jälkeen kaupunki alkaa jo näyttää eurooppalaiselta. Tarvittaisiin vain paljon kovaa rahaa materiaalien ostamiseen." Eurooppalaistumisen varjopuolena Andrus pitää sitä, että Viron oma kulttuuri hukkuuvieraisiin vaikutteisiin.
• 10 TUKHOLMA ANNA-LENA ERIKSSON Kolmeakymmentä lähenevä Anna-Lena Eriksson opiskelee toista vuotta Tukholmassa valmistuakseen kahden ja puolen vuoden kuluttua opettajaksi. Hän on jokin aika sitten muuttanut poikaystävänsä kanssa omistusoikeusasuntoon, jota saa Tukholmassa jonottaa viisikin vuotta. Matka keskustaan taittuu metrolla varttitunnissa. Ruotsalaisessa pullamössödemokratiassa ei ole sellaisia aineellisia ongelmia kuin hajonneessa Neuvostoliitossa tai itsenäistyneessä Virossa eikä Britannian henkistä konservatiivisuutta. Ruotsissa ollaan kauniita ja rikkaita. "Meidän on kuitenkin päästävä e r o o n sosialidemokratian myytistä. Yhteiskunta on täynnä tyhjäkäyntiä. Ei kaikkien tarvitse tehdä töitä 40 tuntia viikossa, v ä h e m p i k i n riittää jos o r g a n i s o i m m e asiat paremmin. Uskon, että puolueiden rooli tulee heikkenemään ja erilaiset kansanliikkeet ottavat niiden roolin, eiväthän puolueet edes keskustele ideologiasta vaan yksittäisistä ongelmista. Täällä ei käydä kunnon debattia." Anna-Lena u s k o o , että ruotsalainen yhteiskunta on muuttumassa avoimemmaksi ja keskustelevammaksi. Holhous jää vähemmälle ja nuoretkin ihmiset alkavat keskustella siitä mihin maailma on menossa, ekologinen ajattelu leviää jne. Hyvänä hän pitää myös sitä, että Tukholmassa on niin monia kansallisuuksia. "Ei tarvitsee enää lähteä Turkkiin, tutustuakseen turkkilaisten tapoihin. Vaikka tietysti on hyvä matkustaa mahdollisimman paljon." TEKSTI: HANNU RINNE KUVAT; HANNU RINNE MARKO PULKKINEN O S B O R N E C O M P U T E R HYVIN TEHTY SUOMESSA MATKALLE / KOTIIN / KOULUUN / TYÖPAIKALLE 12.950/ MUISTIKIRJAMIKRO NB386SE 80386SX 20 MHz / 2 Mt keskusmuisti / 60 Mt kiintolevy / RS232ja centronics-liitännät / Paino vain 2.1 kg / DR-D0S 5,0 Saloran valmistama 14" VGA-VÄRINÄYTTÖ + Key Tronic 102 näppäimistö 2.950,(Vain NB386SE:n yhteydessä) TULOSTINSUOSITUS: STARJET SJ-48 2.490,Erittäin korkealuokkainen tulostusjälki, hiljainen käyntiääni. Mukanakannettava, paino vain 1,8 kg. Kampus Kauppakatu 2, 40100 Jyväskylä P u h . (941) 218 835, 607 236, Fax (941) 611 143 Avoinna ma-pc klo 9.30 17 9.550; WINDOWS TYÖASEMA OSBORNE MISTATION 80386SX 16 MHz / 1 Mt keskusmuisti / 80 Mt kiintolevy / Sarjaja rinnakkaisliitännät, PS/2-hiiriliitäntä / Saloran valmistama 14" VGA-värinäyttö / Key Tronic 102-näppäimistö / Suomenkielinen käsikirja / MS-DOS 5.0 WINDOWS 3.0 SF + HIIRI + 1 Mt lisämuisti 595,(Vain Osborne MISTATIONin yhteydessä) TULOSTINSUOSITUS: STARLC-200... 14.950; TEHOMIKRO OSBORNE 3070G 80386 33 MHz / 128 Kt välimuisti / 80 Mt kiintolevy / 4 Mt keskusmuisti / 1 rinnakkaisja 2 sarjaliitäntää / Saloran valmistama super VGAnäyttö (matalasäteilymalli) / Key Tronic 102-näppäimistö / MS-DOS 5.0 WINDOWS 3.0 SF + HIIRI 495,(Vain Osborne 3070G:n yhteydessä) TULOSTINSUOSITUS: STAR LASERPRINTER4.... 5.490,1.990,Erittäin monipuolinen ja tehokas matriisitulostin, jossa on vetävä ja työntävä traktorisekä kitkatoiminen paperinsiirto. Väritulostusmahdollisuus. Kauppakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (941) 218 835, 607 236, Fax (941) 611 143 Avoinna: ma—pe klo 9.30—17 Tyylikäs ja edullinen lasertulostin, jossa on HP-LaserJetja Epson emuloinnit. 1 Mt muisti. OPINTOTUKITAISTELUNÄYTTELY MATTILANNIEMESSA 7.-21.2. MaA:n ala-aulassa. Avajaiset perjantaina 7.2. klo 14 alkaen. Luvassa viime syksynä hävityn taistelun maukkaimmat palat:: tekstiä, valokuvia ja videonauhaa. Opiskelijat kerrankin liikkeellä. Parhaat argumentit näyttelyksi by Eeva Aarnio & Ari Heikkinen MEILTÄ LÖYDÄT Luentolehtiöitä 10,TARJOUSKORTTEJA Laaja valikoima 2 , /kpl 1 , 5 / 1 kpl TAIDEJUUSTEITA 30x25 100 kpl:n erä Vain 2 2 f / k p l POIKKEA! PAPERI Yliopistonkatu 6 Huom! Ilmaista parkkitilaa.
• m KAMPUS-KIRJASSA O N MINI-ALE! MYYMME VASTAPAINON VANHAA TUOTANTOA HINTAAN 20 MK/KIRJA 17. HELMIKUUTA ALKAEN. NIMIKKEITÄ ALUN TOISTAKYMMENTÄ, MUKANA MM HIRCH, VVALLERSTEIN, HYVÄRINEN, HEMANUS... UUTUUSKIRJOJA: TAMMI: Kertova teksti Esseitä Hematologiasta KENEN AMERIKKA 500 vuoilo latinalaisen Amerikan valloituksesta. Kaikki joukölfa.mukaan Kolumbusta juhlimaan! CAMPli-KUO YLIOPPILASTALO, KESKtttSAlRAAlANTIE 2 10.-13.2. Denis: Päin kuolemaa 14.-20.2. (ei ma 17.2.) Wenders: Tyylikirja 21.-27.2. Cisse: Yeelen 28..-5.3. Comerford: Reefer ja Viikkoesitykset allavaf klo 19.30 Liput 25 mk Bikifikerki Ilui Campus-Kinosti naananlaisin klo 1(1.30 I I Kausikortti 50 mk, ktrtalipul 15/20 mk f | 17.2. Cronenberg fy< EROTmMATTOMÄT iO-UloiU hf^KW:% to 13.2. 2 2 P i s t e p i r k k o ti 18.2. Ainejärjestöiltä Kaikkien ainejärjestöjen ilta. Live & levymusiikkia ke 19.2. D a v e L i n d h o l m 20-vuotis juhlakiertue to 20.2. C o l l e c t i o n B l u e s B a n d S e v e n U p a n d D o u b l e T r o u b l e pe 21.2. Let's E p p e l i n la 22 Pink Club Asu vapaa, asenne myönteinen ke 26.2. Alice i n W a s t e l a n d Small P o t a t o e s Sir Mr Taf to 27.2. C o u p e d e Ville ti 3.3. Blues Live! ke 4.3. Esa Eloranta & I h m e i d e n t e k i j ä t to 5.3. P o p e d a r ^°*<^ -f Jylkkärin kevään dead Unet ovat: 27.2, 12.3., 2.4., 23.4. ja 7.5. Ainejärjestöt a p a a m i n e n Kaikille opiskelijoille avoin ainejärjestötapaaminen ravintola Ilokivessä tiistaina 18.2.1992 klo 20.00. Tapaamisessa pohditaan JYY:tä, mitä JYY tarjoaa opiskelijoille ja mihin JYY:tä tarvitaan. Puheenvuoron pitävät edustajiston puheenjohtaja sekä hallitusryhmien eli Pörssin, Grönionin ja Humanistiliiton edustajat. Ylioppilaslehden vaiheista kertoo päätoimittaja. Tule tekemään kysymyksiä ja k e s k u s t e l e maan. Ilokivi on luvannut illan ajaksi edulliset hinnat: Pizzat 30 mk ja edullista olutta. Lisäksi musiikkia livenä ja levyltä. H u m a n i s t i l i i t t o Humanistiliitto pitää kaikille aw>imen kokouksen torstaina 20,2,1992 klo 17.00 alkaen ravintöte Ilokivessä. Kokouksessa päifeJJa HULLn hallitusjäsenet ja edustajiston jäseniä. Tuu mukaan! 1 J y r i n ä r.y. Saunailta 19.2. klo 19 Kortepohjan A-talossa. Jyrinä tekee hiihtomatkan T a h k o v u o r e e n 12.-15.3. Matkan hinta on 250 mk. Sis majoituksen sekä ruokaa. Kuljetukset hoidetaan henkilöautoilla. Ilmoittautumislista nähtävillä kirjaston ilmoitustaululla 17.2. alkaen. Lisätietoja saa Tuijalta p.627 234 tai Karilta p.281 459. K a m e r a s e u r a Hallituksen kokous keskiviikkona 26.2. klo 17.00. Kokouksessa käsitellään seuran rekisteröimistä. Kaikkien hallituksen jäsenten läsnäolo on välttämätöntä, myös varajäsenet mukaan! Hallituksen kokouksen jälkeen jälkeen klo 18 Kameraseuran kokous Kirjakahvilassa. Suunnittelemme mm. valokuvausmatkaa Tallinnaan ja Tartoon. Kokouksessa tarkempaa infoa myös valokuvauskilpailusta. Tervetuloa myös uudet seuralaiset! Lisätietoja Marjo p.282 203, Susanna p.608 420 ja Kirsi p.624 812. K u l t t u u r i v a l i o k u n t a Kokous maanantaina 10.2. klo 18.00 Ilokivessä. L i i k u n t a v a l i o k u n t a Kevään 1992 tapahtumat: 12.2. Urheilutietokilpailu, Lillukka klo 19.00 J^J^TEsrc^ 28.2. Sählykarnevaalit 3.3Laskiaisrieha, Laajavuori/Rentukka 13-15.3 MSG (sähly, sisäjalkapallo), Tukholma 29.3. Pilkkikisat 29.4. Pyöräilypäivä 7.5 Akateeminen wartti SM-kisoja järjestetään seuraavissa lajeissa: 15.2. Akateemisen kyykän MM-kisat, Tampere 22.2 . Talvi MSG ja SM-hiihto, Puijo 6-8.3. SM-kaukalopallo, Pori 14-15.3. SM-korfpallo, Turku 20.3. SM-uinti, Jyväskylä 28-29.3. SM-sukupuolisähly, Kuopio 14.3. SM-karate, Helsinki 25-26.4. SM-sulkapalloturnaus, Lahti Helmikuun kisoihin on kiire ilmoittautua, lisää informaatiota ilmoitustauluilta ja numerosta p.607 453, Pirjo Nolvi. Jaru Toimintaa keväällä: Saunailta ti 4.2. Kortepohja A-talon tilaussaunassa klo 19. Muut saunaillat keskiviikkoisin A-talon saunassa 4.3-, 8.4. ja 6.5. klo 19. Ammunnat jatkuvat normaaliä? fiapaan tiistaisin klo 19 poliisife*#sen tiloissa, kokoontumme» l ö o 19 mennessä poliisilaitefen edessä. 25.2. Ammuntakilpailu normaalivuorollamme. Kilpailijoilta peritään 5 mk:n panosmaksu (22 kai. pienoispistooli). Kevätkokous 4.3klo 18 Ulpukassa. Ilta jatkuu saunaillalla. 28.2. Leiriytyminen ja yöpyminen metsässä Tikkakosken maastossa (pe-la välinen yö). Retken teemana hypotermia. Koulutuksesta vastaa luutnantti H.Rintala. Lisätietoja ilmoitustaululta pikapuoliin. Kyselyt ja tiedustelut: Jari Kemppi (607 740), Janne Lehtinen (607 941) ja Mirtta Kurki (608 426). JYT 28.2.1.3. pidetään Positiivinen energiakurssi. Nimen alle kätkeytyy teatterikoulutusta, jossa lähdetään tyvestä ja kiivetään puuhun. Kurssilaiset kirjoittavat, ohjaavat ja näyttelevät asiantuntevien opastajien (Hanki, Lummukka) valvonnassa. Valmiit työt esitetään oikealle yleisölle. Teppo Kalaja antaa kurssilaisille voimisteluopetusta. Kurssi alkaa yotalon yläkerrassa perjantaina 28.2. klo 12.00. Ilmottautumiset ja lisätiedot p. 611 259. Kotiläksynä annetaan näytelmätekstien miettimistä. Tulossa: Juha Hurmeen ohjaajakurssi 6.3-8.3. K r i i t t i n e n k u u l a p a l l o s e u r a Kriittinen kuulapalloseura (KKS) ratsastaa jälleen kokouksen merkeissä perjantaina 21.2. klo 18 Ilokivessä. Uusia jäseniä ilmoittautuu mukaan jatkuvalla syötöllä, joten kevään toimintakalenteri onkin aika lyödä jo lukkoon. Kuulapallomoniotteluturneesta ym. tärkeistä asioista voi tiedustella lisää esim. Ari Heikkiseltä, p. 617 297 tai 217 569. Mefisto Keskustelutilaisuudet jatkuvat. 28.2. alustaa Pitkänen Kierkegaardista (menikö oikein?), 4.3. Petri Pietiläinen aiheenaan metafora. Paikka edelleen Lyhty, alkaen 19.00. Tule. Muustakin mukavasta tietoa ilmoitustaululta. Tarkkaile sitä. Tunne itsesi. Syö platonkia. Mesenaatti Vuosikokous 20.2. klo 10 Musican kahviossa. N e f a r y Kaikki liikkeelle!!! Myllyjärven B-talon takkahuoneeseen 24.2. klo 19 alkaen. Ohjelmassa vuosikokous, saunomista, sipulikeittoa ä la Matti, pidempien ja lyhyempien matkojen ideointia (ulkomaan matkat, vierailut muissa alan laitoksissa kotimaassa), toiveita ja informaatioita eri opetusmuodoista ym. Erityisesti kaikki ekavuotiset mukaan! kaikilla nyt mahdollisuus vaikuittaa tulevan kauden ohjelmistoon. Lisäti^itPJa Nefan ilmoitustaululta! (Muista bussi tl jja Myllärin pysäkki, mistä o p a s t u s eteenpäin...) O p i n t o ja tiedev a l i o k u n t a Opintoja tiedevaliokunta järjestää ainejärjestöillan keskiviikkona 26.2. klo 18 alkaen Kirjailijatalolla, Seminaarinkatu 26. Kustakin ainejärjestöstä toivotaan paikalle pari edustajaa. Ohjelmassa on esillä ainakin yliopistolla meneillään olevat arviointiprojektit, laitosten järjestämä k e s ä o p e t u s ja muuta yhtä kuivaa. Tarjolla on mahdollisuus saunomiseen sekä omakustanteisia virvokkeita, joten ilta saattaa venähtää antoisaksikin. O r t o d o k s i n e n O p i s k e lijaliitto 18.2. klo 18.30 Blini-ilta Kirsin ja Tarjan luona, os.Rajakatu 39. 6.-8.3. OOL:n talvipäivät Joensuussa. Lisätietoja saa Jorma Häkkiseltä, p u h . 608 408. Parku Puheviestinnän opiskelijat vaihtavat hallitusta Kortepohjan B-talon saunassa 12.2. klo 18-21.30. Kaikki vanhat ja uudet hallituksen jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita saunomaan ja nautiskelemaan sekä toistensa että oluen uskollisessa seurasta. P e d a g o Sääntömääräinen kevätkokous pidetään ke 26.2. C3:ssa klo 18. Luvassa pullakahvitarjoilua ja punnittua puhetta ajankohtaisista asioista. Tarkempia tietoja antaa mielellään hallituksen tiedotussihteeri Mari Selin. Soitellaan! Pink Club/ Jyvässeudun SETA Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo klo 19-21, puh.636 721. Kahvi-illat torstaisin k l o 18.30-20.00 Beckerin kirjakavilan piharakennuksessa. Tervetuloa mukaan. P s y k o a n a l y y s i k r e t s i Ke 12.2. klo 18 Kasvatustieteen laitoksen kirjastolla. Käsillä A:Uolevi Nojonen: Sigmund Freudin kaamea flunssa tai B:Freud: Beyond the Pleasure Principle. Arvaa oikea vaihtoehto (B) ja tule. T o s i n e r.y. Hukkasitko edellisen Jylkkärin? Älä kuitenkaa huolestu. Kerromme sinulle uudelleen, että vuosikokous pidetään ti 18.2. klo 20 alkaen Rentukan kabinetissa. Huomaa aloitusajan muutos, siis ennakkotiedoista poiketen tuntia myöhemmin. Olethan paikalla päättämässä. Hallitus. Y m p ä r i s t ö v a l i o k u n t a Kokouskutsu Seuraava vlk:n kokous pidetään Tiistaina 11.2.-92 !ldol8.00 YO-talon yläkerrassa 1 , Käsittelyssä ainakin seuraavanlaisia asioita: Kuulumisia 1 * tunnelmia Kansalaisten Mefs^poliittisen Toimintaryhmän 1 M£~ Po:n tapaamisesta 7.-92.-92 Ympäristövaliokuntien/jaostojen tapaamisen järjestelyt ja ohjelma Amazon & ihmisoikeudet, mitä voimme tehdä? KEVÄÄN ENSI-ILLAT F.M.Dostojevski NARRI KARTANON VALTIAANA Ensi-ilta 12.2. Anton Tsehov PLATONOV Ensi-ilta 13.2. Gösta Knutson PEKKA TÖPÖHÄNTÄ Ensi-ilta 12.4. m JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI Lippumyymälä puh. 941-624 200 Esite yötäpäivää puh. 941-621 600
• 12 K E S K U S T E L U A REHTORINVAALI YLLÄTTI YLIOPISTON HALLINTOVIRASTON Ari Heikkinen toteaa aivan oikein ylioppilaskunnan tehneen viime kevään rehtorinvaalin jälkeen aloitteen vaalikollegion k o k o o n p a n o n muuttamisesta. Aloitteenteon jälkeen, ottaessani yhteyttä ylioppilaskunnan edustajiin .«ov.tame. eltii v,aaUkaUe$ioira kokoonpanon muuttaminen, koska seuraava rehtorin vaali on vuonna 1994, otetaan käsiteltäväksi samassa yhteydessä, kuin yliopistosta annettuun asetukseen valmistellaan muitakin muutoksia. Aikaahan tuossa vaiheessa näytti olevan! Asia ei siis mitenkään ole "hautautunut yliopiston hallintovirastoon, hallintojohtaja Juho Hukkisen arkistoon". Kysymys on vain siitä, että tänä keväänä tapahtuvaan rehtorin vaaliin ei mitenkään ollut mahdollista valmistautua etukäteen, niin yllättäen tapahtui rehtori Tanskasen nimittäminen tieteen keskustoimikunnan puheenjohtajaksi. Nimityksen tapahtuessa vuoden vaihteessa ei, asetuksenmuutoksen vaatiman ajan vuoksi, ollut mitään mahdollisuutta enää ryhtyä muutosta ajamaan lykkäämättä kohtuuttomasti vaalin ajankohtaa. Edellä oleva on Ari Heikkiselle toki tuttua. Hän oli paikalla 8.1.92, kun ylioppilaskuraaan ihalMtukseji edustaja! kävivät tutustumiskäynnillä hallintovirastossa. Samoin hän oli läsnä hallituksen kokouksessa 15.1. Näissä molemmissa tilaisuuksissa selvitin edellä olevan. Saman totesin yliopiston tiedotuslehden numerossa 1/21.1.92. Mutta onhan toki hyvä opiskelijoiden myös Jylkkärin välityksellä saada tietää, ettei asioita ainakaan pahasta tahdosta haudota hallintovirastossa. JUHO HUKKINEN HALLINTOJOHTAJA OPINTOTUKITAISTELU JATKUU Taloudellisen ja henkisen laman kourissa valtiovalta leikkaa julkisia menoja tuntuvasti tulevina vuosina. Tässä myllerryksessä mikään ei ole pyhää, eivät lupaukset eivätkä järjen sanat. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi nojaa korkeaan koulutustasoon ja tietotaitoon, jota voidaan ylläpitää vain jatkuvalla tieteen ja koulutuksen tukemisella. Eräs olennaisimpia osia tästä tuesta on opintotuki. Vain sellaisella opintotuella, joka turvaa taloudelliset edellytykset päätoimiseen opiskeluun, opiskelija voi keskittyä päätyöhönsä, opiskeluun. Ainoastaan näin voidaan korkeakoululaitokselle asetetut tehokkuusvaatimukset täyttää ainoastaan näin työmarkkinoille saadaan tulevaisuudessakin motivoitunutta koulutettua työvoimaa. Opintojen tukeminen on yhteiskunnalta investointi tulevaisuuteen. Tiedeyhteisön kannalta ei ole yhdentekevää, millainen opiskelijan taloudellinen tilanne on. Ei riitä, että korkeakouluilla on varaa tarjota opetusta korkeatasoisen tutkimuksen lisäksi. On myös pystyttävä k o u l u t t a m a a n uusia päteviä ja jo opiskeluaikanaan motivoituneita K O A S Lähes 3 000 asuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää. Sekä perheettä soluasuntoja, soluissa jokaiselle oma huone. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät vielä saa KOAS-asuntoa. SOITTELE TAI TULE KÄYMÄÄN! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26, 40100 Jyväskylä Puh. (941)610 666 tutkijoita. Lamankin aikana maalaisjärjen käyttö on sallittua. Laman torjunnassa valttimme ovat siellä, missä meillä on eniten pääomaa ja kilpailukykyä: k o u l u t u k s e s s a ja osaamisessa. Niitä kilpailuvaltteja ei kannata halpahintaisilla keinoilla hukata. Toimeentulon turvaava opintotuki on optio, ei lainkaan väheksyttävä lamantorjuntakeiEEVA AARNIO & ARI HEIKKINEN LEIPAA LAULAMALLA? Ari Heikkinen ja Risto Eräsaari yrittävät kommunikoida sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan laitosten yhdistämiskysymyksestä (viimeksi Jylkkäri 1/92). Kysymys ON todellakin kysymyksestä, sanoitetusta mahdollisuudesta joka on jo todellisuutta. Ennen kuin keskustelu uppoutuu Ilokiven salaisiin loosheihin, esitän ns. julkiseksi tarkoitetun kannanilmaisun. Laitos, kaksi laitosta, yhdistäminen? "Kaksi laitosta" merkitsee kaiken muun ohella erilaisten tieteellisinä (oikeutettuina, hyvinä tai parempina, itsestäänselvinä, tuttuina) pidettyjen ajatteluja mieltämistekniikkojen, interventiometodien, preferenssijärjestysten, kysymysvastaus-asettelujen jne. hierarkisointia enemmän tai vähemmän mielivaltaisin perustein. Mielivaltaisuus merkitsee myös (tarpeellista) konfliktiulottuvuutta sen suhteen, miten määritellään laitosten näkökulmasta "yhteinen", miten "erityinen", miten toivottava, miten ei-toivottava jne. Skeptikko kuitenkin kysyy, kuka/mikä haluaa hallita tätä mielivaltaisuutta ja millä (epäilemättä pragmaattisella) preferenssillä p u h u e s s a a n laitosten yhdistämisestä. Periaatteellisuus (esimerkiksi tieteellisinä ihanteina) ilman pragmatiikkaa on haihattelua, johon itsesäilytykseen pyrkivä instituutio ei voi yksinomaan nojata. Kyse on siis resursseista, vallasta, vaikuttamisesta, pätemisestä ja pärjäämisestä. Mutta missä määrin ja millaisin ehdoin? Jos tieteen "ylevä" päämäärä, "viimekätinen" intressi on todellisuuden, sosiaalisen, hyvän, tarkoituksenmukaisen jne. haltuunotossa ja selittämisessä (määrittämisessä), miten edes yrittää tavoittaa tämän pyrkimyksen pragmatisoitumisessa niitä rajoja, joiden pinnassa pragmaattisuus seireenilauluin ohjailee h a l t u u n o t o n s o r m e t yksipuoliseksi, ennaltamäärätyn tarkoitusperäiseksi vallan otteeksi? Sitä tietä myös viaton selittäminen merkitsee kohteensa laskelmoitua viettelyä aina im-potenssiin saakka. Seireenilaulu edellyttää (dis)harmoniaa, mikä puolestaan yhdenmukaisuutta, kurinalaisuutta sävelsuhteissa. Ydinkysymys kuuluu siten kenen nuottien mukaan tanssitaan, kenen lauluja lauletaan? Kysytään vasta sitten, lauletaanko yksin vai yhdessä, kun kuitenkin lauletaan. (Vaikkei asia minulle kuulukaan). JARI HOFFREN vallan opiskeleva kansalainen EIKÖ KESÄLLÄ HALUTAKAAN OPETTAA? Laitoin pari viikkoa sitten yliopiston eri laitoksille kirjeen, jossa vedottiin laitoksia tarjoamaan edellisiä vuosia enemmän kesäopetusta, koska maan työllisyystilanne näyttää sellaiselta, ettei opiskelijoille löydy kesätöitä. Uskoin suurimpana ongelmana olevan resurssien niukkuuden ja jo tehdyt päätökset kevään, kesän ja syksyn opetusmäärärahojen suuntaamisesta. Ongelmia tässä suhteessa varmasti onkin, mutta yllättäen olen kuullut eri suunnilta huhuja, että pahin kanto kaskessa kesäopetuksen lisäämiseksi saattaisi ollakin laitosten henkilökuntien asenteissa: ei yksinkertaisesti haluttaisi järjestää opetusta, koska "kesällä voisi tehdä tutkimustyötä kaikessa rauhassa". Toivon saaneeni väärää informaatiota ja toivon, että ensi kesäksi opiskelijoille tarjottaisiin mahdollisimman paljon opetusta, jotta työttömillä opiskelijoilla olisi jotakin ns. järkevää tekemistä. Lisäksi toivon, että joku, jolla on asiasta parempaa tietoa, katkaisee tältä ikävältä huhulta siivet heti alkuunsa. ARI HEIKKINEN HALUAISIN VALITA REHTORIKSI MUSTAN HEVOSEN Juonittelu tulevasta rehtorista elähdyttää kovasti yliopistoa. Nimispekulaatioissa unohtuu helposti se valitettava seikka, että minä tai mahdolliset kaverini eivät voi asettua ehdokkaaksi. Äänestämäänkin opiskelijoista pääsee vain muutama hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsen. Miksi rehtori pitää valita professoreista? En näe siihen mitään perustetta. Usein rehtorin valitsemista professoreista perustellaan sillä, että heidät on jo kertaalleen seulottu ja hyviksi havaittu. Jokainen professorin valintaa seurannut tietää, että se on usein likainen peli (mutta puhdasta politiikkaa). Tieteenalan uudelleen määrittelyillä, lausunnon antajien valitsemisella yms. pelataan epämieluisia hakijoita ulos ja mieluisia hakijoita sisään yliopistoon eläkevirkaan, Tästä huolimatta professorin valinnassa joskus onnistutaan. Professorien privilegiota rehtorinvirkaan perustellaan myös näiden hallinnollisella kokemuksella. Tämä on kehäpäätelmä, joka tukee pro-fessorivaltaa: hallinnollista kokemusta saavat vain ne, jotka hallitsevat. Yliopisto on jo nykyisin niin valtava laitos, ettei kukaan voi hallita tai edes pintapuolisesti tuntea kaikkia tieteenaloja. Professori on usein oman tieteenalansa ulkopuolella yhtä diletantti kuin muutkin, jotka voisivat toimia rehtorina. Siten idea "parhaimpien tieteilijöiden" hallitsemasta yliopistosta voidaan kuopata. Ehdokkaaksi asettumisen oikeutta voitaisiin aivan hyvin laajentaa vaikka kaikkiin yliopistossa opiskeleviin, tieteellistä työtä tekeviin ja valmistuneisiin. Todellisia ehdokkaita olisi kuitenkin vain muutama, mutta valikoima olisi monipuolisempi. Ehkäpä sorvaamme aiheesta aloitteen opetusministeriölle? Jos kukaan ei esitä vastaväitteitä, tulkitsen ideallani olevan laajaa kannatusta. JOUNI VAUHKONEN
• 13 J yväskylän y l i o p i s t o o n m a a m m e kuudenneksi suurin korkeakoulu. Opiskelijamäärä o n kasvanut melko tasaisesti koko yliopiston olemassaolon ajan. Nykyisin opiskelijoita o n kaikkiaan 8390. Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuksia monilla tieteenaloilla. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa korkeakoulutason liikunta-alan koulutusja tutkimusyksikkö. Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu mm. opettajia ja valmentajia. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on pitkät perinteet tutkimuksessa, opetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Eniten opiskelijoita ja eniten eri ainelaitoksia on humanistisessa tiedekunnassa. Humanistisessa tiedekunnassa opiskellaan kieliä, historiaa, taideja viestintäaineita. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on monipuolinen tarjoamassaan opetuksessa ja tutkimuksessa, koska se koostuu kolmesta koulutusalasta: yhteiskuntatieteistä, kauppatieteistä ja psykologiasta. Matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskellaan biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat lähinnä opetus-, tutkimusja asiantuntijatehtäviin. Fysiikan laitos on kokeellisen ydinfysiikan keskus Suomessa. abitieto Hakulomakkeiden tilaaminen Tilauksen voi jättää automaattiseen puhelinvastaajaan: (941) 601 070 ympäri vuorokauden ja (941) 601 073 virkaajan ulkopuolella. Lisäksi voi virka-aikana tilata hakulomakkeita puhelimitse numeroista: (941) 601 073, 601 074 ja 601 075. Peruskoulun luokanopettajakoulutukseen hakulomakkeita voi tilata myös puh. (941) 601 784 ja lastentarhanopettajien koulutukseen puh. (941) 601 760. Hakemusten palauttaminen Hakemukset palautetaan yliopistolle määräaikaan mennessä osoitteella: Jyväskylän yliopiston kirjaamo PL 35, 40351 Jyväskylä LISÄTIETOJEN HANKKIMINEN Yliopiston opiskelumahdollisuuksista ja opiskelijavalintaan liittyvistä kysymyksistä saa tietoja lähinnä seuraavilta henkilöiltä: Kasvatustieteiden tiedekunnan kanslia (941) 601 600 Opintosihteeri (941) 601 604 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanslia (941) 602 802 Opintosihteeri (941) 602 804 Humanistisen tiedekunnan kanslia (941) 601 200 Opintosihteeri (941) 601 204 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia (941)602 200 Opintosihteeri (941) 602 204 Liikuntatieteellisen tiedekunnan kanslia (941) 602 000 Opintosihteeri (941) 602 004 Hallintoviraston opintotoimisto (941) 601 075, (941) 601 073 Opintosihteeri (941) 601 072 Kansainvälisten asiain opintosihteeri (941) 601 069 V A L M E N N U S K U R S S I T OULUSSA TEKNILLISTEN KORKEAKOULUJEN INSINÖÖRIOSASTOILLE MATEMATIIKKA ( 4 7 h, 870:-), FYSIIKKA ( 1 7 h, 8 7 : ) , KEMIA ( 4 h, 7 9 : ) 11. -27.5.92 LÄÄKEJA HAMMASLÄÄKETIETEEL1SIIN T I E D E K U N n i N KEMIA ( 40 h, 790:), BIOLOGIA ( 32 h, 590:), FYSIIKKA ( 47 h, 870:), PSYKOLOGIA ( 2 8 b, 510:-) SEKÄ AINEISTOKOE ( 3 h, ILM. ) 1 1 . 2 7 . 5 . jatkuen 1.4.(5.92 KAUPPAKORKEAKOULUIHIN ( 90 h, 1860:-) 11. 27.5. jalkuen 1.4.6.92 KAUPAN VALINTAKOEKIRJAT kurssilaisille hintaan 930:+ poslilus 40:LAAJAT ENNAKKOHARJOITTELUTEHTÄVÄT, TEHOKAS OPPIMATERIAALI JA KOKENEET OPETTAJAT. ASUNNOT järjeslelään. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT puhelimitse lai kirjeitse. TEHOKKUUTTA, OSAAMISTA , AMMATTITAITOA POHJOIS-SUOMEN YLIOPPILASVALMENNUS P A R T I O T I E 3 90650 OULU PUH. 981-5302855, -5302232, -471645 ( myös Maisin ) AHDISTAAKO AIDS AJATUKSIASI Onko mielessäsi kysymyksiä HIV:stä? Pelkäätkö tartuntaa? Soita SPR:n päivystävään aids-puhelimeen 9800-AIDS (9800-2437) klo 17—21. Et ole kysymystesi kanssa yksin. Suomen Punainen risti V A L M I U K S I A J A T K O O P I N T O I H I N , A M M A T T I I N , KANSALAISPÄTEVYYTEEN Yhteiskunnallinen linja Linjalla voi opiskella 1-2 lukuvuotta yhteiskunnallisia ja humanistisia aineita. Aineyhdistelmässä suuret valinnanmahdollisuudet. Hakuaika päättyy 7.8.92. Kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön linja Kaksivuotinen linja antaa vankan yleissivistävän pohjan kansainväliselle toiminnalle. Hakuaika päättyy 7.8.92. Kulttuurisihteerin opintolinja Keskiasteen ammatillista koulutusta,johon otetaan uusia opiskelijoita peruskoulupohjalta 1993 ja ylioppilaspohjalta 1994. Avoin korkeakoulu Valtio-oppi, kehitysmaatieto, kulttuurihistoria, ruotsi. Ilmoittautuminen syyskuussa 1992. Yliopistoon valmentavat kurssit Sosiologia/yhteiskuntahistoria 21 .-25.4., sosiaalipolitiikka/valtio-oppi 4.-9.5. JVöväenm ÄfeatemiA Lisätiedot ja esitteet puh. 90-5052406 Vanha Turuntie 14,02700 KAUNIAINEN Vaasan kauppaoppilaitoksesta valmistuu ammattilaisia kaupan ja hallinnon aloille. PERUSKOULUPOHJAINEN KOULUTUS Opintojen kesto: — merkantti 2 vuotta — merkonomi 3 vuotta Linjakoodi 199 — 1. opintovuosi on kaikille yhteinen yleisjakso, sen jälkeen opiskelu jatkuu joko 1-vuotisilla erikoistumislinjoille (merkantin tutkinto) tai — 2-vuotisilla erikoistumislinjoille (merkonomin tutkinto) 1-vuotinen erik.linja — myyntilinja — toimistotekniikanlinja 2-vuotiset erik.linjat — markkinointilinja Infoilta järjestetään ti 4.2.1992. Info vanhemmille, abiturienteille ja peruskoulun päättäville klo 19.00. YLIOPPILASPOHJAINEN KOULUTUS Linjat: 1-vuotinen (merkantti) 390 myyntilinja 2-vuotinen (merkonomi) 261 markkinointilinja 391 laskentatoimen linja 363 sihteerilinja 402 julkishallinnon linja 251 ulkomaankaupan linja 2.5-vuotinen 266 datanomilinja 3-vuotinen 346 saksalais-suomalainen ulkomaankaupan linja (myös haastattelu) Hakemukset lähetetään osoitteella: Vaasan läänin suomenkielinen oppilasvalintalautakunta PL 20& 65101 VAASA VAASAN KAUPPAOPPILAITOS PL 4, 65351 VAASA, Puh. (961) 3253 860 (koodi 1731) AGROLOGIN (YO) I J UUSI OPINTIE M viljelijätutkinto + opisto I m i TARVAALAN ty MAATALOUSOPPILAITOS Puh. (944)21 911, f a x 2 1 940 Opinahjo Saarijärvellä UPSEERIN URALLE Upseerin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnon koulutusohjelma suunnitellaan ja järjestetään siten, että sen laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Tutkintoon johtavat opinnot suoritetaan kurssimuotoisen varsin kiinteästi ohjelmoidun vajaan nelivuotisen kadettikurssin aikana. Seuraavat kurssit (maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien kadettikurssit) alkavat 313.1992 ja päättyvät kesäkuussa 1996. Opiskelijaksi Kadettikouluun voidaan hyväksyä hakija, joka on — suorittanut ylioppilastutkinnon tai saanut vastaavan koulutuksen ulkomailla niin kuin siitä on erikseen säädetty, tai suorittanut opistoasteen tutkinnon ja saanut reservin upseerin koulutuksen tai suorittanut opistoupseerin tutkinnon tai toimiupseerin ylemmän virkatutkinnon, — henkisesti ja fyysisesti kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sekä johtamisja kouluttamistehtäviin sopiva, sekä — enintään 25-vuotias (ikärajasta voidaan erityisestä syystä poiketa), — suorittanut hyväksytysti Pääesikunnan määräämät sovdtjvuustestit ja 'tollmavoimien kadettikurssin ohjaajalinjalle valittavilta edellytetään lisäksi reserviupseerikoulutusta lentoreserviupseerikurssilla tai reserviupseerin koulutusta ja harkinnan perusteella soveliaaksi katsottavaa muuta lentokoulutusta. Sekä ohjaajaettä tähystäjälinjalle pyrkivältä edellytetään psykofysiologisten tarkastusten läpäisyä ja että hän näkökykynsä puolesta täyttää seuraavat vaatimukset: — näön tarkkuuden tulee olla vähintään 1.25 kummassakin silmässä, — väriaistin on oltava normaali ja — näkökenttien on oltava normaalit sormiperimetrilla tutkittuna. Merikadettikurssille hyväksyttävältä edellytetään lisäksi, että hän näkökykynsä puolesta täyttää kansipäällystölle asetetut vaatimukset: — näön tarkkuuden tulee olla vähintään 10 paremmassa ja OB huonommassa silmässä ilman laseja, — väriaistin on oltava normaali. Silmälasien käyttä ei ole suotavaa. Koulutus on ilmainen, samoin ylläpito koulutuksen aikana. Kadeteille maksetaan päivärahaa kolmen ensimmäisen vuoden aikana sekä neljäntenä vuonna palkkaa. Kadettikursseilla koulutetaan myös rajaja merivartiostojen tarvitsemat upseerit. Hakuaika päättyy 85.1992. Hakemukset laaditaan palvelukseenhakulomakkeella (SAknto 20), jota saa puolustusvoimien joukko-osastoista ja laitoksista. Lomakkeelle merkitään ensisijaisen puolustushaaran (maavoimat, ilmavoimat, merivoimat) opintolinjan ohella mahdollinen toissijainen opintolinja (esim. 1. maavoimat, 2. merivoimat). Varusmiesaikaisesta puolustushaarasta huolimatta voi hakija hakea myöskin muiden puolustushaarojen opintolinjoille. Hakemuksen liitteet: — jäljennös kantakortista, jäljennös lukion päästätodistuksesta ja ylioppilastutkintotodistuksesta tai opistoasteen tutkintotodistuksesta. Mikäli hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon ulkomailla, hänen on esitettävä todistus täydellisestä suomen tai ruotsin kielen hallinnasta. — lääkärintodistus (lomake T tai Salääk 1141). — jäljennös henkilöarvostelusta (lomake SAkoul 417 tai SAjärj 316K), jonka hakija hankkii oman joukko-osastonsa tai sotilaspiirinsä esikunnasta — va-palveluksessa olevilta joukko-osaston komentajan lausunto hakijan sopivuudesta (erittäin tai hyvin sopiva, sopimaton) koulutettavaksi upseeriksi 4 kk va-palveluksen jälkeen lomakkeeseen SAjärj 316K — jäljennös RUK:n todistuksesta (tai peruskurssin I Y-vaiheen todistus) sekä — puolustusvoimain komentajalle osoitettu anomus poikkeusmenettelystä, mikäli hakija on kurssin alkaessa täyttänyt 25 vuotta. Ensisijaisesti maaja merisotalinjoille pyrkivät lähettävät hakemuksensa osoitteella Kadettikoulu, PL 7, 00861 Helsinki. Ensisijaisesti ilmasotalinjalle pyrkivät lähettävät hakemuksensa osoitteella Ilmasotakoulu, PL 5, 62201 Kauhava. valintatilaisuus maaja merivoimalinjoille (soveltuvuustesti ja fyysisen kunnon testi) järjestetään 8.—10.6.1992 Kadettikoulussa Helsingissä. Lisätietoja saa Kadettikoulusta (puh. 90-1615106), Merisotakoulusta (puh. 90-1615 310) ja Ilmasotakoulusta (puh. 964-340 500) sekä joukko-osastoista ja laitoksista. ON HYVÄ MUISTAA, ETTÄ VITANOVA VIRKISTÄÄ... VIRKISTÄVÄ VAIKUTUS PEHUSTUU KASVIUUTTEIDEN LISÄKSI VITANOVAN SISÄLTÄMÄÄN GLUKOOSIIN JA KOFEIINIIN. SUOSITELLAAN VÄSYMYSHETKIIN JA PITKÄN MATKAN AJAJAN LEPOTAUKOJUOMAKSI. VITANOVA SOVELTUU MAINIOKSI VIRKISTYSJUOMAKSI SILLOINKIN, KUN TYÖN TAI OPISKELUN TAKIA ON VALVOTTAVA.
• toimii y h d e s s ä ihosi kanssa SÄILYTTÄÄ IHOSI LUONNOLLISEN S U O J A N Sebamed suojaa bakteerien ja sienien hyökkäyksiltä sekä epäpuhtauksien rasitukselta. Monet saippuat ja p e s u a i n e e t voivat poistaa pesussa myös suojakerroksen. MYÖS HERKKÄIHOISILLE P u h d i s t a v i k s i aineosiksi on valittu vain kaikkein ihoystävällisimmät aineet. Sebamed sisältää runsaasti ihoa hoitavia öljyjä ja luonnollisia kosteutta sitovia a i n e i t a , jotka estävät ihon kuivumista. Sebamed sopii vauvoille, aikuisille, koko vartalolle, intiimihygieniaan ja kun sinulla on iho-ongelmia. S E B A M E D EI OLE S A I P P U A Sebamed puhdistaa tehokkaasti mutta hellävaraisesti jopa veteen liukenemattoman m a s k a r a n ja meikin. Sebamedilla on myös deödoroiva vaikutus, koska se ehkäisee hajua muodostavaa bakteeritoimintaa. P E S E E MYÖS M E R I V E D E S S Ä Sebamedin teho säilyy "kovassa" ja * 4, suolaisessa vedessä. Ota pesuneste m u k a a n e t e l ä n m a t k a l l e tai merelle. S E B A M E D ON RIITTOISAA Kasvojen pesuun riittää puolukan kokoinen tilkka ja vartalollekin tarvitset v ä h e m m ä n kuin yleensä olet t o t t u n u t pesuainetta k ä y t t ä m ä ä n . A P T E E K I S T A O V H 150 ml 21,76 Valmistaja: 500 ml 56,24 1000 ml 104,56 Markkinoija: A B I T TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN (ins. ja arkk.) JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä toukokuussa. Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-INSINÖÖRIT/P. Skinnari, Kalevankatu 45 E 56, 00180 Helsinki 18, puh. 602 872, klo 16.30—17.30 Eli lACNEX^ AIKUISTUVALLE IHOLLE VAPAANA FINNEISTÄ PUHTAUS ON AKNE-IHON HOIDON PERUSTA Acnex pesee pois liian rasvaisuuden iholta. Se ehkäisee mustapäiden, ihomatojen ja märkänäppylöiden muodostumista ja vähentää aknea aiheuttavien bakteerien määrää iholla. A C N E X i n s a a t a p t e e k i s t a . 150 ml hinta 15.1.1992 27,05 LÄÄKETEHTAAN RATKAISU AKNE-IHON PUHDISTUKSEEN Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy on vuonna 1917 perustettu graafisen alan yritys. Vuodelle 1992 budjetoitu liikevaihto on 69 miljoonaa markkaa ja henkilökuntaa on 215 henkilöä. Yhtiö kustantaa 7 kertaa viikossa ilmestyvää sanomalehti Keskipohjanmaata, jonka levikki on 35121 (LT-91). Kokkolassa sijaitsevan päätoimipaikan lisäksi lehdellä on aluetoimitukset Haapajärvellä, Kalajoella, Pietarsaaressa, Vetelissä ja Ylivieskassa. Toimituksen vahvuus on 42 henkeä. Kesän 1992 Keskipohjanmaan KESÄTOIMITTAJIEN paikat sekä valokuvaajien vuosilomansijaisuus ovat nyt haettavina. Työjakso kestää 3-3,5 kuukautta. Etusijalle kesätoimittajia valittaessa asetetaan alalle hyvän työkokemuksen jo hankkineet. Kysymykseen voivat tulla myös alalle aikovat toimitusharjoittelijat. Paikkoja täytettäessä katsotaan ylioppilastutkinnon jälkeen suoritetut lisäopinnot eduksi. Ajokortti ja -taito on välttämätön. Hakijoita pyydetään esittämään toivomuksensa toimipisteestä ja osastosta, joko uutis-, kulttuuritai urheilutoimitukseen. Hakemukset osoitetaan päätoimittaja Lassi Jaakkolalle ja lähetetään 15.2.1992 mennessä osoitteella PL 45, 67101 Kokkola. Kuoreen merkintä "Kesätoimittaja". Lähempiä tietoja saa toimituspäällikkö Voitto Kentalalta puh. (968) 2851312 tai uutispäällikkö Jukka Pärssiseltä puh. (968) 2851314. Valinnat pyritään tekemään mahdollisimman pian hakuajan ja haastattelukierroksen päätyttyä. "& ILMARINEN Antikvaarinen Tilaa ilmainen kinojen kirjakauppa postimyyntiluettelo! KlfUArvU«W rv> Kina-Kaleeri Sörnäisten rantat.6 00530 Helsinki innnnrA&L Hyvä opiskelija! Tervetuloa Lozzille, Fredalle, Bittiin, Wilhelmiinaan ja Kvarkkiin — maittavalle lounaalle ja välipalalle! Lounasruuista opiskelijaetu! VALTION RAVITSEMISKESKUS HENKILÖSTÖRAVINTOLAT OPISKELIJARAVINTOLAT EDUSTUSPALVELUT Yliopiston kameraseura järjestää VALOKUVAUSKILPAILUN opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kilpailun teema on ihminen. Tarkempia tietoja ilmoitustauluilla tai Marjo p. 282203 ja Kirsi p. 642812. Palkituista kuvista kootaan valokuvanäyttely Kampukselle. Kilpailu päättyy 3. huhtikuuta. "TULENARKA TRILLERI! Jännittävä ainutlaatuinen mestariteos. -NKW VOIIK IIAII.V NKttS joka päivä 19.00 su myös 15.30 Kesto 3 h 10 min. -K1240 mk KEVIN COSTNER OLIVER STONE-ELOKUVA JFK Avoin tapaus Distr. WARNER BROS. FINLAND OY • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MUSICA • NOVELLI, kaupunginkirjasto Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta, puh. 603 900 Tuotto yliopiston hyväksi. Jyväskylän yliopistoyhdistys r.y. •j> ~> ••\>~j t • • • • ' '
• Ohuet, kauniit ZEISS -silmälasit optikoltasi! näkösoppi oy KAUPPAKATU 27, JYVÄSKYLÄ PUH. 211076 VASTAN KVARN Uusi lukuvuosi alkaa elokuussa 1992: YLIOPPILASPOHJAINEN VILJELIJÄLINJA koodi 0401—008 Lukuvuosi, joka on noin vuoden pituinen, antaa: * tiedot ja taidot maatilan hoitamiseen * jatko-opintomahdollisuuden agrologiopistossa * suomenkielisille ruotsinkielentaitoa, mikä monipuolistaa työnsaantimahdollisuudet Ruotsinkielinen TALOUSKOULU koodi 1421—490 5 kuukauden kurssi antaa tiedot ja taidot ruoanlaitossa ja kodinhoidossa. Sisältää myös käsityötä sekä perheja kulutuskasvatusta. Oppilasasuntola on. Haku yhteisvalinnan kautta 15.1.—14.2. (abit—28.2.) Tiedustelut; talouskoulu puh. 90-216 626, viljelijälinja 90-216 818. Osoite: Västankvarn 10230 Inkoon as. TIEDÄTKÖ? Kuinka voit pitää raha-asiasi järjestyksessä ja saada lukemattomia etuja kaupan päälle? Liittymällä Akateemisen Kirjakaupan kanta-asiakkaaksi ratkaiset ongelmasi! Tilaa kanta-asiakasesitteemme tällä kupongilla jo tänään! Tai nouda se myymälästämme! Nimi Osoite Postinumeroja -toimipaikka AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Torikeskus, Väinönkatu. 11, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 941-217 222.. 9&!&/tS&S/Sl&S8SSlSW9immSmtf>!9SM9 Akateeminen Kirjakauppa maksaa postimaksun. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA PL 51 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 40101/13 40100 JYVÄSKYLÄ TULE TUTUSTUMAAN TULE PIZZALLE TULE OLUELLE * PIZZA-ALENNUS 15% * PIZZA-ALENNUS 15% OPISKELIJAKORTILLA OPISKELIJAKORTILLA * HAPPY HOURS MA-TO * LAAJA VIINIVALIKOIMA LASEITTAIN I O L U T R A V I N T O L A KESKELLÄ KYLÄÄ! Ovatko päiväkodit, lastenkodit ja koulut tulevia työpaikkojasi? Ylioppilaspohjainen (1,5 v.) •• •• PAIVAHOITAJAKOULUTUS alkaa jälleen syksyllä Suolahden Sosiaalialan oppilaitoksessa. R (945) 494 700. Mukana yhteishaussa! SSOLV UUDISTUNUT RENTUKKA TARJOAA: — edulliset opiskelijalounaat — iltaisin halpoja annosruokia — parhaat opiskelijabileet kylän keskellä — viikonlopun rautaiset bändi-illat Ititom R A V I N T O L A KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄ, puh. 607 210 Levrs QUAUTY NEVER GOES OUT OF STYLE UUDET LEVrS-TUOTTEET TULIVAT NYT MEILLE! — myös värillisiä farkkuja — LEVrS-FARKKUMALLEISSA ON MISTÄ VALITA: • 5 1 THEORIGINAL • 5 2 LOOSE STRAiGHTANTIFtT • 5 3 REGULAR ANTIFIT • 5 6 REGULAR FIT • 5 7 LOOSE ANTIFIT • 5 1 LOOSE ANTIFIT • 5 2 4 REGULAR ANTIFIT • 5 2 8 REGULAR STRAI0HT FIT • 5 3 3 LOOSE ANTIFIT • 5 3 4 SLIM FIT • 5 3 8 LOOSE ANTIFIT • 2 1 ORIGINAL KIDS • 5 4 LOOSE ANTIFIT FOR KIDS PUHTAAKSIKIRJOITUS! YÖT nopeasti, edullisesti: * teksi n käsittely * taulukkolaskenta * kuviot, piirrokset * tulostus HP-laser Puh. (941) 781 059 OPISKELIJA-ALENNUS 2 5 % Nyt saat Helsingin Sanomista 25%:n alennuksen! Hintaan sisältyy myös Kuukausiliite joka toinen lauantai. Saat alennuksen, jos olet päätoiminen opiskelija j a asut omassa taloudessa, jossa ei asu ansiotyössä olevia. O R I G I N A L Levrs JYVÄSKYLÄ KAUPPAKATU 20, PUH. 618 054 AVOINNA: MA 10-19 TI-T0 10-18 PE 10=1Ä . LA 9-.15. w tehokas BENOXID* akvageeli NYT APTEEKISTA ILMAN RESEPTIÄ Benoxidin sisältämä bentsoyyliperoksidi hoitaa finnejä mm. estämällä märkäpäitä aiheuttavan aknebakteerin kasvua Aloita aknen hoito mieluummin Benoxid' 3% akvaqeelillä ja siirry tarvittaessa vahvempaan 5% akvageeliin. Ennen hoidon alkua tutustu huolella pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Hinnat: Benoxid akva 3 % 40g (25.22) Benoxid akva 5 % 40g (25.60) Benoxid geeli 5 % 40g (25,60) Oy Algol Ab / lääkeosasto
• V IIIKUNTA-AIAN KOULUTUSTA KUORTANEEllA 999 Ck 9 <i LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSKURSSI 24.8. -18.12.1992 * Koulunsa päättäneille liikuntaja opetusalle aikoville ja liikunnan ohjaamisesta kiinnostuneille nuorille. VALMENNUSKURSSI LIIKUNNALLE 10. 20.5.1992 * Liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja liikunnannohjaajakoulutukseen pyrkiville. Soita ja kysy lisää puh. (965) 516 6202 Kuortaneen Urheiluopisto Kokonainen liikuntamaailma 63170 Kuortaneen Urheiluopisto. Puh. (965) 516 6202 HIUSASIOISSA S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN PARTURI oin Isännäntie 1, 40740 Jyväskylä (941) 252 415 Avoinna: Ma-Pe 9.00—18.00 Kokeilemme lauantain aukioloa, sopimuksen mukaan la 8.00— VANAJANLINNAN ABIKURSSIT PYRKISINKO TEATTERIALALLE? 7.3.—8.3.1992 — Tietoa teatterialan koulutuksesta ja pääsykokeisiin valmentautumisesta — Kontakti-, tilaja teksti-improvisaatioita TIEDOTUSALALLE? 21.4.—22.4.1992 — Tietoa toimittajaja tiedottajakoulutuksesta — Valmentautumista pääsykokeisiin MILLE ALALLE PYRKISIN? 214.-24.4.1992 — Konkreettista tietoa koulutusmahdollisuuksista ja pyrkimisestä aloille, joiden työllisyysnäkymät rohkaisevat. LISÄTIETOJA: Sirola-opisto/Tarja Helanen puh. 917-19561 Nyt o n e d u l l i n e n aika hankkia • LUOKKA PAI DAT k a u t t a m m e • c o l l e g e puserot • T-paidat • h u p p a r i t • o l o a s u t k o t i m a i s t a korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 siÄ KIOSKI-KAWPR\ M A LA PALVELEMME 6U(NNU(Y 41-£4 4L-VL •RTiföti Ato: * Kinkku _ / l c 5.* F i l e -~/ 7 / i pihvi 'ifS, * Kflroa _ ASor * L o n i _ 4 ( ö ; •ToveniAC ~ *0ULA6to_ y Vli SALAATTIA <olPUUf\ TOMAfXlUA, MAOONfcB&lA JA PATONGIN Hampurilainen /Rio ff\Y\Y\0iY\AO^JÄ Kerror vkiuheUhfl i \\V\tA, \0®fyffliO «Bf 4.001! (XRAND\ pil\imeV\UT VfZO * KAWV\ 'V» "¥» (MAITO «LfiM 1550 |*CW\H •TONNIx!t?i* <Ö1PUU_ ^ V i " * LIHA„ PIIRAKKA. A r 5«50 *K0rV(7lpUU€rVl *<äUKlA0iyi*3 kMk^U _ I Ti" LIEKSAN KRISTILLINEN OPISTO 81820 KYLÄNLAHTI 975-47 141 KASVATUS-YHTEISKUNNALLISTEN AINEIDEN LINJA (34 vk) • kasvatustieteen perusopintokokonaisuus (approbatur) • valmiuksia kasvatusja sosiaalialan oppilaitoksiin ja korkeakouluopintoihin • perhepäivähoitajan peruskurssi TILAA ESITE! P. (975) 47 141 1 utline! ^Kst-igJ 1 Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO Rihto Ky ALASINKATU 1 — ! 40320 JYVÄSKYLÄ, P.(941) 676 350 PALVELEVA . • monipuoliset kurssivaihtoehdot • teoriaohjelmassa myös vaihtoehtoaikqja • joustavat ajotuntiajat • maksuaikaa ykköstilillä • oma harjoittelualue oppilaidemme käytössä KYSELE PALVELUITAMME! / Ykköstili g I Autokoulu __ Seminaarinkatu 19,40100 Jyväskylä, p.* 7361 ILOISET OPISKEUJARISTEILYT Turusta joka maanantai-ilta 2.9.-16.12.1991 ja 6.1.-25.5.1992. Hinta sisältää miniristeilyn Turusta Tukholmaan 2-hengen ikkunallisessa hytissä, Lazy Day -juhlaillallisen a la carte -ravintolassa, saunan ja uinnin sekä viiniesittelyn. Kysy lisää myyntikonttoreistamme tai matkatoimistostasi 220, VIKING LINE Navigare necesse est.